Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

A_1988_1 | A_1988_2 | A_1988_3 | A_1988_4 | A_1988_5 | B_1988_1 | B_1988_2 | C_1988_1 | C_1988_2 | D_1988 | E_1988_1 | E_1988_2 | E_1988_3 | E_1988_4 | E_1988_5 | E_1988_6 | F_1988_1 | F_1988_2 | F_1988_3 | Hak_1988 | PTK_1988_1 | PTK_1988_2 | PTK_1988_3 | PTK_1988_4 |

1:                          ilii:_~ T!f] ~ \J ~l!\i·r~:::;:~~~·;i
2:                                    ~At~-s~rP~
3: 
4: 
5: 
6: 
7: Vuoden 1988
8: 
9: VALTIOPÄIVÄT
10: 
11: 
12: 
13: 
14: Asiakirjat
15: F3
16: Kirjalliset kysymykset
17: 481-715
18: 
19: 
20: 
21: 
22: EDUSKUNTA
23: HELSINKI
24:            ISSN 0783-991X
25: 
26: Helsinki 1989. Valtion painatuskeskus
27: SISÄLLYSLUETTELO
28: 
29: 
30: 
31: 
32: Kirjalliset kysymykset 481-715
33:     481 Kankaanniemi: Paikallistiekustannusten siir-       496 Pulliainen: Ohjearvojen määräämisestä otso-
34:     tämisestä kunnilta valtiolle                           nille
35: 
36: -   482 Kankaanniemi: Katsastusaseman saamisesta           497 Pulliainen: Lisäveron asettamisesta vapaa-
37:     Joutsaan                                               ajan käytössä oleville moottoriveneille
38: 
39:     483 Kankaanniemi: Paikallisradioiden lähetys-      -   498 Tennilä: Ammattiliittoon liittymismahdolli-
40:     taajuuksien merkitsemisestä pääteiden varsille         suuksien turvaamisesta
41: 
42: -   484 Kankaanniemi: Sähkön kuluttajahintojen         -   499 Tennilä: Sahojen toiminnan turvaamisesta
43:     erojen tasaamisesta                                    Lapissa
44: 
45:     485 Kankaanniemi: Puolustuslaitokselle hankit-         500 Kortesalmi: Postin kulun parantamisesta
46:     tujen alueiden käytöstä Uuraisten kunnassa             Oulun postipiirissä
47: 
48: -   486 Kankaanniemi: Maidontuotannon supistu-             501 Kortesalmi: Terveydelle vaarallisten aineiden
49:     misen aiheuttamien ongelmien lievittämisestä           leviämisen ehkäisemisestä
50:     Keski-Suomessa
51:                                                            502 Kortesalmi: Suomen ja Neuvostoliiton yh-
52: -   487 Kankaanniemi: Kansaneläkkeen maksami-              teistyöstä kompostointilaitosten rakentamiseksi
53:     sesta sosiaalilautakunnan välityksellä
54:                                                            503 Kortesalmi: Tupakanpoltosta tupakoimatto-
55: -   488 Kankaanniemi: Rintamapalvelustunnuksen             mille aiheutuvien terveysvaarojen vähentämisestä
56:     antamisperusteiden muuttamisesta
57:                                                            504 Pulliainen: Myrkkyjen käytön kieltämisestä
58: -   489 Kankaanniemi: Kuntien veroäyrin hintojen           petoeläinten pyynnissä
59:     tasaamisesta
60:                                                            505 Kemppainen ym.: Murhijärven alueen suoje-
61: -   490 Anttila ym.: Pellavan viljelyn edistämiseksi       lusta
62:     tarvittavista toimenpiteistä
63:                                                            506 Almgren: ASP-asuntojen hintojen alentami-
64: -   491 Anttila: Maanpuolustusta esittelevän pysy-         sesta
65:     vän näyttelyn toteuttamisesta
66:                                                            507 Tenhiälä: Kansainvälisen maatalouden otso-
67: -   492 Elo: Metsänparannustöihin tarkoitettujen           uitutkimuksen tukemisesta
68:     avustusten lisäämisestä Satakunnassa
69:                                                            508 Mäkelä: Kehitysvammaisten tuki- ja palvelu-
70: -   493 T. Roos: Opettajainvalmistuslaitosten pääsy-       asuntojen määrän lisäämisestä
71:     kokeiden aikaistamisesta
72:                                                            509 Mäkelä: Kunnallisten "tenavatupien" perus-
73: -   494 Pulliainen: Koulunkäyntiavustajan paikkaa-         tamisesta äitien osallistumismahdollisuuksien li-
74:     misesta peruskoulua käyville vammaisille               säämiseksi
75: 
76: -   495 Pulliainen: Sotalentokoneilla suoritettavien       510 Elo ym.: Porin lennätintoimipaikan toimin-
77:     taitolentoesitysten kieltämisestä                      nan jatkamisesta
78: 590172R
79: 4                                              Sisällysluettelo
80: 
81:     511 Sarapää ym.: Ilman epäpuhtauksien määrän            525 Pulliainen: Liikevaihto- ja polttoainevero-
82:     selvittämisestä Lapissa                                  tuksen muuttamisesta linja-autoliikennettä suosi-
83:                                                              vaksi
84:     512 Nyby m.fl.: Om märkning av miljövänliga
85:     varor                                                    526 Lamminen ym.: Kunnallisvaalilainsäädän-
86:                                                              nössä ilmenneiden puutteiden korjaamisesta
87:     512 Nyby ym.: Ympäristöä säästävien tavaroiden
88:     merkitsemisestä                                          527 Pulliainen: Kärkölän kloorifenolivuodon syi-
89:                                                              tä ja seurauksia koskevan selvityksen loppuun
90:     513 Järvenpää ym.: Ratsuväki-ja rakuunaperin-            saattamisesta
91:     teen säilymisestä Lappeenrannassa
92:                                                              528 Paavilainen ym.: Näkövammaisten yliopisto-
93:     514 Pulliainen: Kaivosteollisuuden jätteiden pa-         opiskelijoiden opiskelumahdollisuuksien paran-
94:     lauttamisesta kaivokseen                                 tamisesta
95: 
96:     515 Lahti-Nuuttila: Seitsemisen opastuskeskuk-           529 Paavilainen: Psykologin palkkauksen kor-
97:     sen toiminnan jatkamisesta Kurussa                       jaamisesta Kuhankosken erityisammattikoulussa
98: 
99:     516 Nyman m.fl.: Om åtgärder för att den                 530 Kortesalmi: Ilman epäpuhtauksien määrän
100:     officiella informationen om Finland sköts på             vähentämisestä Raahessa
101:     svenska i Norden
102:                                                              531 Kohijoki: Ilmansaasteiden aiheuttamien met-
103:     516 Nyman ym.: Suomea koskevan virallisen                sätuhojen huomioon ottamisesta metsäverotuk-
104:     tiedotuksen hoitamisesta Pohjoismaissa ruotsin           sessa
105:     kielellä
106:                                                              532 Renko: Merenkulkuhallituksen säilyttämises-
107:     517 Kohijoki: Kevyen polttoöljyn käytön sallimi-         tä kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon-
108:     sesta ilman lisäveroa ammattiliikenteen linja-           alalla
109:     autojen polttoaineena
110:                                                              533 Renko ym.: Maitokiintiöiden lisäämisestä
111:     518 Kohijoki: Kokemäenjoen tulvien aiheutta-             Oulun läänissä
112:     mien vahinkojen korvaamisesta tilanpidon aloit-
113:                                                              534 J. Roos ym.: Peruskorjaustöiden viivästymi-
114:     taneille viljelijöille
115:                                                              sestä rataosuudella Turku-Helsinki
116:     519 Metsämäki ym.: Rantaradan sähköistämises-
117:                                                              535 Anttila: Hyödykkeiden ympäristövaikutuk-
118:     tä välillä Kirkkonummi-Karjaa-Salo-Turku
119:                                                              sia koskevan tiedotuksen lisäämisestä
120:     520 Rehn: Om inrättande av telestugor i syfte att
121:                                                             536 Kortesalmi: Kalajoen tulvasuojelutöiden to-
122:     öka ADB-tjänsterna
123:                                                              teuttamisesta Alavieskassa
124:     520 Rehn: Teletupien perustamisesta atk-palvelu-         537 Fred: Ongelmajätelaitoksen toiminnan val-
125:     jen lisäämiseksi                                         vonnan tiukentamisesta
126:     521 Mäkelä: Edustusjoukkueeseen valittavien ur-         538 Anttila ym.: Asumistuen korottamisesta
127:     heilijoiden valintaperusteista
128:                                                             539 Vihriälä ym.: Yksityisvastaanottojen järjes-
129:     522 Kortesalmi: Kuusamossa sijaitsevan Raate-            tämisestä Kyrönmaan terveyskeskuksen tiloissa
130:     lammen suojelemisesta voimalaitosrakentamisel-
131:     ta                                                      540 Almgren: Parikkalan teletoimiston toimin-
132:                                                              nan jatkamisesta
133:     523 Tennilä ym.: Lentoyhteyden saamisesta La-
134:     pin ja Murmanskin välille                               541 T. Roos ym.: Punkalaitumen ja Kanteen-
135:                                                              maan välisen tien peruskorjaamisesta
136:     524 Rinne: Ministeri-kansanedustajan kulukor-
137:     vauksen poistamista tarkoittavan esityksen anta-        542 T. Roos ym.: Opintorahan myöntämisajan-
138:     misesta                                                  kohdan aikaistamisesta
139:                                             Sisällysluettelo                                              5
140: 
141: 543 Riihijärvi: Romuakkujen keräysjärjestelmää            558 Ikonen ym.: Haja-asutusalueiden postipalve-
142: koskevista suunnitelmista                                 luiden säilyttämisestä
143: 
144: 544 Pulliainen: Halosenniemen postitoimipaikan            559 Tenhiälä: Aasian kehityspankin tarjoamien
145: säilyttämisestä                                           mahdollisuuksien hyödyntämisestä
146: 
147: 545 Paavilainen ym.: Jyväskylän saamisesta                560 Pohjanoksa ym.: Sotaleskien kuntouttamis-
148: "Yleinen tietoverkko ja kansalaisen tietoasema"           palvelujen aloittamisesta
149: -projektin kokeilupaikkakunnaksi
150:                                                           561 Westerlund m.fl.: Om åtgärder för att ersät-
151: 546 Paavilainen ym.: Luokanopettajien poik-               ta årets skördeskador
152: keuskoulutuksen lisäämisestä
153:                                                           561 Westerlund ym.: Toimenpiteistä tämän vuo-
154:                                                           den satovahinkojen korvaamiseksi
155: 547 Paavilainen ym.: Opintotuen myöntämisestä
156: luokanopettajien poikkeuskoulutukseen osallis-            562 Kortesalmi: Ympäristöä säästävien tavaroi-
157: tuville (Kysymyksen n:o 542 yhteydessä)                   den merkitsemisestä
158: 548 Paakkinen: Urheilijasta suoritettavasta edus-         563 Kortesalmi: Ilmaisten matkojen järjestämi-
159: tusoikeusmaksusta                                         sestä rintamaveteraaneille
160: 549 Nyby ym.: Lasten ja nuorten tulotason                 564 Renko ym.: Maankuivatusmäärärahojen li-
161: arvioimisesta tapaturma- ja liikennevahinkota-            säämisestä
162: pauksissa
163:                                                           565 Puska: Terveystyön ongelmista Tansanian
164: 550 Saari ym.: Maanviljelijän puolison oikeudes-          kanssa
165: ta paikalliseen hoitovapaaseen lapsen sairastues-
166: sa                                                        566 Vihriälä ym.: Viime kesän satovahinkojen
167:                                                           korvaamisesta viljelijöille
168: 551 Dromberg ym.: Kantatien n:o 53 parantami-
169: sesta välillä Hanko-Skogby                                567 Heikkinen ym.: Lukion oppilaiden koulu-
170:                                                           matkakustannusten valtionosuusperusteista
171: 552 Pulliainen: Ympäristönsuojelun tavoitteiden
172: korostamisesta ns. sijoituspaikkalupia myönnet-           568 Jokinen ym.: Vaatetus-, tekstiili- ja jalkine-
173: täessä                                                    teollisuuden työntekijöiden työllisyyden turvaa-
174:                                                           misesta
175: 553 Wasz-Höckert m.fl.: Om ersättning för kli-
176:                                                           569 Pulliainen: Ilmansaasteiden vaikutuksia kos-
177: matvård utomlands
178:                                                           kevien Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusten jul-
179: 553 Wasz-Höckert ym.: Ulkomailla annettavan               kaisemisesta
180: ilmastohoidon korvaamisesta
181:                                                           570 Rajamäki ym.: Yksityismetsälain soveltami-
182:                                                           seen liittyvistä riita-asioista
183: 554 Aittoniemi: Yksityismetsälain mukaisesta vi-
184: ranomaisvalvonnasta eräässä tapauksessa                  571 Puska ym.: Sotilasvammalain mukaisten ha-
185:                                                          kemusten käsittelyn nopeuttamisesta tapaturma-
186: 555 Pulliainen: Outokumpu Oy:n jätteiden va-             virastossa
187: rastoimisesta Tornion eteläpuolelle Kuusiluodon
188: saareen                                                  572 Jokinen ym.: Lääkkeiden liikakäytön estä-
189:                                                          miseksi tarvittavista toimenpiteistä
190: 556 Vähänäkki: Enso-Gutzeit Oy:n Summan sa-
191: nomalehtipaperitehtaan (Vehkalahti) toiminta-            573 Jääskeläinen: Neuvostoliiton puolella olevan
192: edellytysten turvaamiseksi tarvittavista toimenpi-       Salla-tunturin vuokraamisesta laskettelukeskuk-
193: teistä                                                   seksi
194: 
195: 557 Fred: Työllisyysvaroin palkattavien nuorten          574 Kankaanniemi: Velkakirjoista ja asuntokau-
196: työharjoittelun kehittämisestä                           poista perittävistä leimaveroista
197: 6                                             Sisällysluettelo
198: 
199: 
200:     575 Kankaanniemi: Järjestöjen omarahoitus-              591 Paloheimo: Teollisuusjätteiden kaatopaikan
201:     osuuden pienentämisestä kehitysyhteistyössä             sijoittamisesta Lumikorven alueelle Valkeakos-
202:                                                             kella
203:     576 Kankaanniemi: Kansanterveyslaitoksen Jy-
204:     väskylän aluelaitoksen toiminnan jatkamisesta           592 Vähänäkki: Puolustusvoimien kantahenkilö-
205:                                                             kunnan poliittisista oikeuksista
206:     577 Tennilä: Kirkkolammen kunnostuksen jatka-
207:     misesta Rovaniemellä                                    593 Viinanen ym.: Ajopäiväkirjan pitäjän oi-
208:                                                             keussuojasta verotusmenettelyssä
209:     578 Melin: Om fastställande av dagsböter för
210:     trafikförseelser enligt nettoinkomster                  594 Renko: Perheharjoittelun palauttamisesta
211:                                                             kodinhoitajien ja kotiavustajien koulutusohjel-
212:     578 Melin: Liikennerikkomuksista seuraavien             miin
213:     päiväsakkojen määräämisestä nettotulojen pe-
214:     rusteella                                               595 Kemppainen: Työllisyysmäärärahojen käy-
215:                                                             töstä Kontiomäen-Oulun radan perusparannus-
216:     579 Pulliainen: Vieremän Talaskankaan metsien           töissä
217:     hakkuiden estämisestä
218:                                                             596 Mäkelä: Ilmakehän otsonikerrosta tuhoavien
219:     580 Tennilä: Viehekalastusmahdollisuuksien pa-          jätepäästöjen kieltämisestä
220:     rantamisesta
221:                                                             597 Koistinen ym.: Vaikeavammaisten sotainva-
222:     581 Koistinen: Maataloustarvikkeiden ja eräiden
223:                                                             lidien puolisoiden kuntoutuksesta
224:     elintarvikkeiden rahtiavustuksista
225:                                                             598 Nordman m.fl.: Om justeringar i lönesyste-
226:     582 Renko ym.: Kunnallisen kulttuuritoiminnan
227:                                                             met för familjedagvårdare med månadslön
228:     toimintaedellysten parantamisesta
229:                                                             598 Nordman ym.: Kuukausipalkkaa saavien
230:     583 Vuoristo ym.: Iltalukioiden toimintaedelly-
231:                                                             perhepäivähoitajien palkkausjärjestelmään teh-
232:     tysten parantamisesta
233:                                                             tävistä tarkistuksista
234:     584 Ikonen ym.: Sijaisavun järjestämisestä pien-
235:     yrittäjille vuosiloman ja sairauden aikana              599 Mattila ym.: Freonien käytöstä johtuvien
236:                                                             ongelmien poistamisesta
237:     585 Elo ym.: Luvian edustalla Säpin saarella
238:     olevan tilan ostamisesta valtiolle                      600 Renko ym.: Oulun läänin kirjastopalvelujen
239:                                                             parantamiseksi tarvittavista toimenpiteistä
240:     586 Kankaanniemi: Karjantarkkailun toiminta-
241:     edellytysten turvaamisesta                              601 R. Aho ym.: Terveyskeskusten lääkäripulan
242:                                                             poistamisesta
243:     587 Saapunki ym.: Maataloustarvikkeiden ja
244:     eräiden elintarvikkeiden rahtiavustusten poista-        602 Ikonen ym.: Kodinhoitajakoulutuksen kehit-
245:     misesta                                                 tämisestä
246: 
247:     588 Koistinen ym.: Lomittaja-avun järjestämi-           603 Anttila ym.: Avioliiton ja avoliiton rinnasta-
248:     sestä maatalousyrittäjän opintovapaan ajaksi            misesta maatalousyrittäjien eläkelain säännöksis-
249:                                                             sä
250:     589 Ikonen: Kansanterveyslaitoksen Jyväskylän
251:     aluelaitoksen toiminnan jatkamisesta                    604 Anttila ym.: Sibelius-Akatemian ns. nuoriso-
252:                                                             osastossa opiskelevien opiskeluedellytysten pa-
253:     590 Rehn: Om beviljande av en fri permissions-          rantamisesta
254:     resa hem för värnpliktiga som är bosatta utanför
255:     Europa                                                  605 Pulliainen: Soranoton kieltämisestä pohjave-
256:                                                             sialueilla
257:     590 Rehn: Ilmaisen kotilomamatkan myöntämi-
258:     sestä Euroopan ulkopuolella asuville varusmie-          606 Pulliainen: Ympäristönsuojeluasioiden käsit-
259:     hille                                                   telemisestä ETYKissä
260:                                           Sisällysluettelo                                            7
261: 
262: 607 Pulliainen: Suoja-alueiden perustamisesta           624 Pulliainen: Maanpuolustuskurssien järjestä-
263: kanalinnuille Rovaniemen seudulle                       misvastuun siirtämisestä valtioneuvoston kans-
264:                                                         lialle
265: 608 Puska ym.: Työkyvyttömyyspäätösten pe-
266: rusteiden toimittamisesta hoitavalle lääkärille         625 lsohookana-Asunmaa ym.: Kiiminkijoen ve-
267:                                                         sistön saamisesta erityiskohtelun piiriin kuulu-
268: 609 Kietäväinen ym.: Matkapuhelinverkkojen              vaksi vesistöksi
269: kehittämisestä
270:                                                         626 Jääskeläinen: Sotainvalidien sairaskoti- ja
271: 610 Elo ym.: Postiautolinjan säilyttämisestä vä-        kuntoutuslaitoksen perustamisesta Sallan kun-
272:                                                         taan
273: lillä Pori-Jyväskylä
274:                                                         627 Jääskeläinen: Taideosaston perustamisesta
275: 611 Kortesalmi: Hakemusten käsittelyn nopeut-           Lapin korkeakouluun
276: tamisesta tapaturmavirastossa
277:                                                         628 Pietikäinen ym.: CFC-kaasujen ilmakehään
278: 612 Kortesalmi: Kotiavustajakoulutuksen uudel-          pääsemisen estämisestä Coldtherm Oy:n tehtaal-
279: leen aloittamisesta                                     ta Mäntyharjun kunnassa
280: 
281: 613 Kortesalmi: Kodinhoitajien koulutuksen ke-          629 Elo ym.: Toimenpiteistä kotimaisen telakka-
282: hittämisestä                                            teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi
283: 
284: 614 Kortesalmi: Kiiminkijoen vesistön saamises-         630 Melin m.fl.: Om återinförande av estlands-
285: ta erityiskohtelun piiriin kuuluvaksi vesistöksi        svenska ortnamn på översiktssjökortet Norra
286:                                                         Östersjön
287: 615 Kortesalmi: Tervolan maatalousoppilaitok-
288: sen muuttamisesta opistotasoiseksi oppilaitok-          630 Melin ym.: Vironruotsalaisten paikannimien
289: seksi                                                   uudelleen käyttöön ottamisesta Pohjois-Itämeren
290:                                                         yleismerikartassa
291: 616 Sarapää ym.: Helsingin ja Rovaniemen välis-
292:                                                         631 Mönkäre ym.: Ilman laatua koskevien ohjei-
293: ten lentovuorojen aikataulujen tarkistamisesta
294:                                                         den täydentämisestä rikkivedyn ohjearvoilla
295: 617 Jääskeläinen: Ilmantutkimusaseman perus-            632 Pohjanoksa ym.: Rauman ja Kokemäen
296: tamisesta Lappiin                                       välisen rataosuuden peruskorjauksesta
297: 618 Pulliainen: Peruskoulujen työsuunnitelmien          633 Pohjanoksa ym.: Sotaleskien kuntoutuksen
298: laatimismenettelyistä                                   käynnistämisestä
299: 
300: 619 Pulliainen: Kouluhallituksen ja ammattikas-         634 Vuoristo: Parkinsonin taudin erään hoito-
301: vatushallituksen yhdistämisestä                         menetelmän hyväksyttävyydestä
302: 
303: 620 Laine: Matkailualan yhteistyön lisäämisestä         635 Mäkelä: Metsäveron alentamisesta versosyö-
304: Kuuban kanssa                                           pään sairastuneiden metsien osalta
305: 
306:                                                         636 Mäkelä: Määräaikaisella työkyvyttömyys-
307: 621 Puska ym.: Viikin tiedepuiston kokonais-
308:                                                         eläkkeellä olevien mahdollisuudesta päästä työl-
309: suunnitelmasta
310:                                                         lisyyskursseille
311: 622 Kietäväinen ym.: Haja-asutusalueiden posti-         637 Sarapää ym.: Paikallisen väestön metsästys-
312: toimipaikkojen palvelujen laajentamisesta               oikeuksien säilyttämisestä suojelualueilla
313: 623 Nordman m.fl.: Om förbättrande av Statis-           638 Paavilainen: Metsäntutkimuskoeaseman pe-
314: tikcentralens betjäning på svenska                      rustamisesta Multialle
315: 
316: 623 Nordman ym.: Tilastokeskuksen ruotsinkie-           639 Paavilainen: Esiopetuksen järjestämisestä
317: lisen palvelun parantamisesta                           haja-asutusalueilla
318: 8                                             Sisällysluettelo
319: 
320: 
321:     640 Tennilä: Poronhoitoon liittyvän yhteistyön          655 Pulliainen: Saimaan Pihlajaveden saarten ja
322:     aloittamisesta Lapin ja Murmanskin alueen välil-        rantojen suojelemisesta
323:     lä
324:                                                             656 Pulliainen: Ympäristönsuojelun alaan liitty-
325:     641 Ryynänen ym.: Valtion työsuhteisen henki-           vien lupa-asioiden käsittelyn nopeuttamisesta
326:     löstön sijoittamisesta virkoihin
327:                                                             657 Pulliainen: Freonien käytön verottamista
328:     642 Hilpelä: Vammaisen oppilaan edellyttämistä          koskevan esityksen antamisesta
329:     resurssitarpeista peruskoulussa
330:                                                             658 Pulliainen: Metsänhoitoa koskevien sään-
331:     643 Pokka: Kalastusoikeuksien järjestämisestä           nösten vähentämisestä ja yksinkertaistamisesta
332:     suunnitellun Perämeren kansallispuiston alueella
333:                                                             659 Pulliainen: Lampaanlihan tuotannon lisää-
334:     644 Stenius-Kaukonen ym.: Hoitotukijärjestel-
335:                                                             misestä
336:     mälle asetettujen tavoitteiden toteuttamisesta
337: 
338:     645 U. Leppänen: Asuntohallituksen myöntä-              660 Pulliainen: Naudanlihan tuotannon turvaa-
339:     mien lainojen kiinnitysmenettelyn yhtenäistämi-         misesta
340:     sestä
341:                                                             661 Pulliainen: "Kuluta harkiten - Tietoisen
342:     646 Myller ym.: Sosiaali- ja terveydenhuollon           kuluttajan taskuopas" -kirjasen jakamisesta jo-
343:     perustamiskustannushankkeiden käsittelyn yk-            ka talouteen
344:     sinkertaistamisesta
345:                                                             662 Kortesalmi: Elimyssalon erämaa-alueen suo-
346:     647 Almgren: Lapsen hoitotuen maksamisen jat-           jelemisesta Kuhmossa
347:     kamisesta 18 ikävuoteen asti
348:                                                             663 T. Roos: Puhelinverkon aluejaosta Vamma-
349:     648 Tenhiälä: WIDER-instituutin tulevaisuudes-          lan ja Ikaalisten-Parkanon seuduilla
350:     ta
351:                                                             664 Elo ym.: Kokemäen-Porin/Rauman välisen
352:     649 Renlund m.fl.: Om rätt att avdra kostnader-         rataosuuden peruskorjauksesta
353:     na för nödvändig dietkost på grund av sjukdom i
354:     beskattningen                                           665 Wasz-Höckert ym.: Sairauksien ehkäisemi-
355:                                                             seen ja kuntoutukseen tarkoitettujen varojen li-
356:     649 Renlund ym.: Sairauden takia välttämättö-           säämisestä
357:     mästä ruokavaliosta aiheutuvien kustannusten
358:     vähentämisestä verotuksessa                             666 Pulliainen: Parlamentaarisen energiapolitii-
359:                                                             kan neuvoston toiminnan jatkamisesta
360:     650 Mäkelä: Tupakkavalmisteiden sijoittamises-
361:     ta hajua läpäisemättömiin lasivitriineihin              667 Vähäkangas: Radiolähetysten kuuluvuuden
362:     651 Mäkelä: Veteraanitunnuksia koskevien hake-          parantamisesta Raahen alueella
363:     musten käsittelyn nopeuttamisesta
364:                                                             668 lsohookana-Asunmaa ym.: Oulun yliopiston
365:     652 Puska ym.: Ravitsemusterapeuttien virkojen          toimintaedellytysten turvaamisesta
366:     perustamisesta sairaaloihin ja terveyskeskuksiin
367:                                                             669 Stenius-Kaukonen ym.: Kaupankäynnin es-
368:     653 Nyby: Om verkställande av Nordiska minis-           tämisestä Etelä-Afrikan tasavallan kanssa
369:     terrådets rekommendation om snabbare post-
370:     gång                                                    670 Särkijärvi: Dieselöljyn käyttäjien maksetta-
371:                                                             vaksi tulevien verojen määräytymisperusteista
372:     653 Nyby: Postinkulun nopeuttamista koskevan
373:     Pohjoismaiden ministerineuvoston suosituksen            671 Myller ym.: VTT-Technology Oy:n Joen-
374:     täytäntöönpanosta                                       suun toimipisteen toiminnan jatkamisesta
375: 
376:     654 Pulliainen: Elimyssalon erämaa-alueen suo-          672 Kankaanniemi: Metsäntutkimusaseman pe-
377:     jelemisesta Kuhmossa                                    rustamisesta Multialle
378:                                                Sisällysluettelo                                           9
379: 
380:     673 Gustafsson ym.: Hintatutkimuksen edellyt-           689 Jääskeläinen: Peruskoulujen valtionapujen
381:     tämien tietojen saamisesta elinkeinohallituksen         maksamisesta Lapin kunnille
382:     ja kilpailuviraston käyttöön
383:                                                             690 Tennilä: Tornionjoen suulla tapahtuvan lo-
384:     674 Männistö ym.: Turo Oy:n eläkesäätiön mak-           henpyynnin pyyntimäärien selvittämisestä
385:     sukyvyn turvaamisesta
386:                                                             691 Tennilä: Postin palvelujen turvaamisesta La-
387:     675 Tennilä: Kevyen liikenteen väylän rakenta-          pissa
388:     misesta Louen kylään Tervolassa
389:                                                             692 Pulliainen ym.: Imatran Voima Oy:n hallit-
390:     676 Tennilä: Meltosjärvien kunnostamisesta              seman sähkön kantaverkon palvelujen saamises-
391:                                                             ta kaikille tarvitsijoille
392:     677 Apukka ym.: Utsjoen kunnan taloudellisen
393:                                                             693 Pulliainen ym.: Työnantajan järjestämän
394:     aseman turvaamisesta
395:                                                             terveydenhuollon säilyttämisestä verottomana
396:     678 Apukka: Puolustushallinnon kiinteistö- ja           694 Puska: Urheilun taloudellisen tukemisen
397:     rakennustoimen organisaatioiden muuttamisesta           kielteisistä ilmiöistä
398:     679 Tennilä ym.: Neuvostoliiton ja SEV-kaup-            695 Pulliainen: Vuolijoen Sopenmäen luonnon-
399:     paa koskevan selonteon antamisesta                      alueen suojelutarpeen selvittämisestä
400: 
401:     680 Lapiolahti: Peruskoulun perustamiskustan-           696 Pulliainen: Vesilaissa tarkoitetusta hyödyn
402:     nuksiin myönnetyn valtionosuuden maksamises-            käsitteestä investointeja suunniteltaessa
403:     ta
404:                                                             697 Pulliainen: Junien pysähdyspaikkojen lisää-
405:     681 Dromberg ym.: Alueradiotoiminnan kehittä-           misestä Tampereen ja Porin välisellä rautatie-
406:     misestä Uudellamaalla                                   osuudella
407: 
408:     682 Kohijoki: Patsaan pystyttämisestä president-        698 Westerlund: Om uppgörande av utredningar
409:     ti Risto Rytin muiston kunnioittamiseksi                angående kommunsammanläggningar
410: 
411:     683 Pulliainen ym.: Moottorikelkkailun kieltä-          698 Westerlund: Kuntaliitoksia koskevien selvi-
412:     misestä UK-puistossa                                    tysten laatimisesta
413: 
414:     684 Pulliainen ym.: Kotkan Mussalon satamassa           699 Linnainmaa: Lasten kotihoidon tuen katta-
415:     käyttöön otettavasta bentseenin lastausjärjestel-       vuuden parantamisesta
416:     mästä
417:                                                             700 Rajamäki: Pienyrittäjien eläketurvan paran-
418:     685 Kohijoki: Suomen Pankin haarakonttorei-             tamisesta
419:     den tarjoamien palvelujen turvaamisesta
420:                                                             701 Väänänen: Ns. lähdeveron palautusjärjestel-
421:                                                             män toteuttamisesta valtakunnallisten kulttuuri-
422:     686 Särkijärvi: Lisäjarruvalojen määräämisestä
423:                                                             tapahtumien osalta
424:     pakollisiksi uusiin henkilöautoihin
425:                                                             702 Kohijoki: Steiner-koulujen aseman järjestä-
426:     687 Rehn: Om bättre pensionsskydd för äkta              misestä
427:     makar som skilt sig
428:                                                             703 Rinne: Maakaasun käyttämisestä Poriin ra-
429:     687 Rehn: Eronneiden aviopuolisoiden eläketur-          kennettaviksi suunnitelluissa voimalaitoksissa
430:     van parantamisesta
431:                                                             704 Vistbacka: Muutosilmoitusten käsittelyn no-
432:     688 Rehn: Om grunderna för att utlänningar              peuttamisesta patentti- ja rekisterihallituksen
433:     hindrats inresa tili Finland                            kaupparekisteriosastolla
434: 
435: -   688 Rehn: Suomeen aikovien ulkomaalaisten               705 Kietäväinen: Sulkavan ja Puumalan kuntien
436:     maahantulon estämisen perusteista                       kehityksen turvaamisesta
437: 
438: 2 590172R
439: 10                                             Sisällysluettelo
440: 
441: 
442: -    706 Kietäväinen: Nimismiespiirien tarjoamien        -   711 Kortesalmi: Oulun-Kajaanin-Iisalmen ra-
443:      palvelujen säilyttämisestä haja-asutusalueilla          dan sähköistystöiden aloittamisesta
444: 
445:      707 Kortesalmi:    Aavasaksan    säilyttämisestä        712 Tähkämaa ym.: Sotilasvammalakiin perus-
446:      luonnontilaisena                                        tuvien hakemusten käsittelyn nopeuttamisesta ta-
447:                                                              paturmavirastossa
448: -    708 Melin: Lisätuloista maksettavan ennakonpi-          713 Sarapää: Jäniskosken ja Norjan rajan väli-
449:      dätyksen määrästä                                       sen maantien peruskorjauksen nopeuttamisesta
450: 
451: -    709 Vistbacka: Tilapäisesti alentuneen tulotason    -   714 Elo ym.: Porin ja Rauman valitsemisesta
452:      vaikutuksesta tulevan eläkkeen määrään                  alueellisiksi kasvukeskuksiksi
453: 
454: -    710 Kortesalmi: Metsätuhojen varalta suoritettu-        715 Tennilä: Kittilän vanhainkodin rakennustöi-
455:      jen vakuutusmaksujen verovähennyskelpoisuu-             den käynnistämisestä
456:      desta
457:                                               1988 vp.
458: 
459: Kirjallinen kysymys n:o 481
460: 
461: 
462: 
463: 
464:                                   Kankaanniemi: Paikallistiekustannusten siirtämisestä kunnilta
465:                                     valtiolle
466: 
467: 
468:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
469: 
470:    Yleisistä teistä annetun lain nojalla valtio      massa olevien kuntien kannalta myönteinen
471: perii kunnilta osuudet paikallisteiden tekemi-       vaikutus. Useimmissa tapauksissa paikallisteil-
472: sestä ja kunnossapitomenoista. Kuluvana              lä on myös laajaa alueellista merkitystä, joten
473: vuonna kunnilta perittävä määrä on yhteensä          niiden tekemisen ja kunnossapidon hoitamisel-
474: lähes 100 miljoonaa markkaa.                         le kokonaan valtion kustannuksella on vahvat
475:    Pääosa paikallisteistä on harvaan asuttujen       perusteet.
476: maaseutukuntien alueella. Näiden kuntien asu-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
477: kaskehitys sekä talouden kehitys on lähes poik-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
478: keuksetta negatiivinen. Nimenomaan haja-asu-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
479: tusalueiden ongelmat kasvavat. Tämä edellyt-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
480: tää valtiolta selkeitä toimenpiteitä näiden aluei-             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
481: den elinvoiman turvaamiseksi.                               siin kuntien vapauttamiseksi kokonaan
482:    Kuntien paikallistiekustannusten siirtämisel-            paikallisteiden tekemisen ja kunnossa-
483: lä valtion vastattavaksi olisi vaikeimmassa ase-            pidon kustannusosuuksista?
484: 
485:     Helsingissä 26 päivänä elokuuta 1988
486: 
487:                                         Toimi Kankaanniemi
488: 
489: 
490: 
491: 
492: 280993C
493: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 481
494: 
495: 
496: 
497: 
498:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
499: 
500:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Vuosi        Kunnossapito Tekeminen    Yhteensä
501:                                                                     Mmk         Mmk         Mmk
502: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,
503: olette 26 päivänä elokuuta 1988 päivätyn kir-       1985            55,7         35,0        90,7
504: jeenne n:o 1221 ohella toimittanut valtioneu-       1986            54,4         36,7        91,1
505: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        1987            56,0         40,7        96,7
506: kansanedustaja Toimi Kankaanniemen näin             1988            53,0         38,0        96,0
507: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 481:      1989            53,0         42,0        95,0
508: 
509:                                                        Liikenneministeriön hallinnonalan suunnitel-
510:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      massa vuosille 1988-92 on todettu kohdassa 4
511:        siin kuntien vapauttamiseksi kokonaan        (Liikenteen suora säätely) mm., että liikenne-
512:        paikallisteiden tekemisen ja kunnossa-       ministeriö selvittää tien- ja kadunpitojärjestel-
513:        pidon kustannusosuuksista?                   män nykytilanteen ja kehittämistarpeet. Edel-
514:                                                     leen kohdassa 6 (Tie- ja vesirakennushallinto ja
515:                                                     tiet) on todettu, että nykyistä valtion, kuntien,
516:                                                     tiekuntien ja muiden yksityisten tienpitoa kos-
517:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kevaa säännöstöä sekä kustannusten ja vas-
518: vasti seuraavaa:                                    tuunjakoa pidetään vanhentuneena, hajanaise-
519:                                                     na ja epäselvänä. Tästä syystä liikenneministe-
520:                                                     riön tarkoituksena on ryhtyä selvittämään
521:    Kysymyksen perusteluissa on todettu, että        säännöstön hallintomenettelyn yksinkertaista-
522: yleisistä teistä annetun lain nojalla valtion       mista.
523: kunnilta perimät osuudet paikallisteiden teke-         Liikenneministeriö antoi 4.8.1987 tie- ja ve-
524: misestä ja kunnossapidosta ovat kuluvalta vuo-      sirakennushallituksen tehtäväksi tienpitojärjes-
525: delta lähes 100 Mmk. Pääosa paikallisteistä on      telmän nykytilan ja tarkistamisselvityksen teke-
526: harvaan asutuissa maaseutukunnissa, joiden          misen. Selvitystyötä on tehty yhteistyössä lii-
527: asukas- ja talouskehitys on ollut negatiivista.     kenneministeriön, Suomen Kaupunkiliiton,
528: Kuntien paikallistiekustannusten poistamisella      Suomen Kunnallisliiton ja Finlands Svenska
529: olisi vaikeassa asemassa olevien kuntien kan-       Kommunförbundin kanssa. Selvitystyössä käsi-
530: nalta myönteinen vaikutus. Lisäksi useimmissa       tellään kokonaisuutena yleisten teiden, valtion
531: tapauksissa paikallisteillä on laajaa alueellista   ja kuntien avustusta saavien yksityisten teiden
532: merkitystä, joten niiden tekemisen ja kunnos-       sekä katujen ja kaavateiden tienpitoa ja kus-
533: sapidon hoitamiselle kokonaan valtion kustan-       tannusvastuuta. Selvityksessä kiinnitetään eri-
534: nuksella on vahvat perusteet.                       tyistä huomiota juuri paikallisteihin. Selvitys
535:                                                     perustuu kunnittaisiin tietoihin ja siinä selvite-
536:    Suomen tienpitojärjestelmä perustuu useihin      tään esiin tulleet ongelmat ja kehittämistar-
537: eri toimintoja koskeviin ja eri aikoina säädet-     peet.
538: tyihin lakeihin ja säädöksiin. Paikallistiekus-        Selvityksen on määrä valmistua lokakuun
539: tannusten perintä kunnilta perustuu tielain         alkuun 1988 mennessä.
540: 84-96 §:iin.                                           Selvityksen valmistuttua päätetään jatkotoi-
541:                                                     menpiteistä ja tarvittavista lainsäädännön
542:   Paikallisteiden kunnossapidosta ja tekemi-        muutoksista. Tässä tulee olemaan mukana
543: sestä kunnilta perityt korvaukset vuosilta          myös kuntien vapauttaminen paikallistiekus-
544: 1985-87 ja arvio vuosille 1988-89 oheisena:         tann uksista.
545: 
546:     Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1988
547:                                                              Liikenneministeri Pekka Vennamo
548:                                    1988 vp. -     KK n:o 481                                     3
549: 
550: 
551: 
552: 
553:                             Tili Riksdagens Herr Talman
554: 
555:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       År            Underhåll   Byggande   Sammanlagt
556:                                                                  Mmk          Mmk         Mmk
557: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse
558: nr 1221 av den 26 augusti 1988 tili vederböran-   1985            55,7        35,0        90,7
559: de medlem av statsrådet översänt avskrift av      1986            54,4        36,7        91,1
560: följande av riksdagsledamot Toimi Kankaan-        1987            56,0        40,7        96,7
561: niemi undertecknade spörsmål nr 481:              1988            53,0        38,0        96,0
562:                                                   1989            53,0        42,0        95,0
563:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder för
564:        att helt befria kommunerna från kost-         1 planen för trafikministeriets förvaltnings-
565:        nadsandelarna för byggande och under-      område åren 1988-1992 har i punkt 4 (Direkt
566:        håll av bygdevägar?                        reglering av trafiken) konstaterats bl.a. att
567:                                                   trafikministeriet utreder den nuvarande situa-
568:                                                   tionen och utvecklingsbehoven för väg- och
569:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      gatuhållningssystemet. Vidare har det i punkt 6
570: samt anföra följande:                             (Väg- och vattenbyggnadsförvaltningen och vä-
571:                                                   garna) konstaterats att de nuvarande bestäm-
572:    1 motiveringen för spörsmålet har konsta-      melserna om statens, kommunernas, väglagens
573: terats att de andelar staten med stöd av lagen    och privatpersoners väghållning samt kost-
574: om allmänna vägar uppbär av kommunerna            nads- och ansvarsfördelningen anses föråldra-
575: för byggande och underhåll av bygdevägar är       de, osammanhängande och oklara. Av denna
576: närmare 100 Mmk för innevarande år. Största       orsak har trafikministeriet för avsikt att utreda
577: delen av bygdevägarna finns i glest bebodda       frågan om en förenkling av bestämmelserna
578: landsortskommuner, vilkas utveckling då det       om förvaltningsförfarandet.
579: gäller både invånarna och ekonomin har varit         Trafikministeriet gav 4.8.1987 väg- och vat-
580: negativ. Slopandet av bygdevägskostnaderna        tenbyggnadsstyrelsen i uppgift att göra en ut-
581: för kommunerna skulle ha en positiv inverkan      redning om den nuvarande situationen inom
582: för de kommuner vilkas situation är svår.         väghållningssystemet och en justering av detta.
583: Dessutom har bygdevägarna i de flesta fall en     Utredningsarbetet har gjorts i samarbete med
584: omfattande lokal betydelse. Det finns således     trafikministeriet, Finlands Stadsförbund, Suo-
585: starka grunder för att de byggs och underhålls    men Kunnallisliitto och Finlands Svenska
586: helt på statens bekostnad.                        Kommunförbund. Vid utredningsarbetet be-
587:                                                   handlas som en helhet väghållningen och kost-
588:    Väghållningssystemet i Finland grundar sig
589:                                                   nadsansvaret för allmänna vägar, enskilda vä-
590: på flera lagar och författningar som gäller
591:                                                   gar som erhåller understöd av staten och kom-
592: olika funktioner och som stadgats vid olika       munerna samt gator och planvägar. Vid utred-
593: tidpunkter. Uppbörden av bygdevägskostnader       ningen fästs speciell uppmärksamhet just vid
594: hos kommunerna grundar sig på 84-96 §§
595:                                                   bygdevägarna. Utredningen grundar sig på
596: lagen om allmänna vägar.                          uppgifter som erhållits från kommunerna och i
597:   Nedan uppräknas de ersättningar som åren        den klarläggs de problem och utvecklingsbehov
598: 1985-87 uppburits hos kommunerna för un-          som har framkommit.
599: derhållet och byggandet av bygdevägar och en         Avsikten är att utredningen skall färdigstäl-
600: uppskattning för åren 1988-89:                    las senast i början av oktober 1988.
601: 4                                 1988 vp. -     KK n:o 481
602: 
603:    Sedan utredningen färdigställts kommer be-    Häri kommer även att ingå befriande av kom-
604: slut att fattas om de fortsatta åtgärderna och   munerna från bygdevägskostnaderna.
605: om nödvändiga ändringar av lagstiftningen.
606: 
607:     Helsingfors den 27 september 1988
608: 
609:                                                               Trafikminister Pekka Vennamo
610:                                            1988 vp.
611: 
612: Kirjallinen kysymys n:o 482
613: 
614: 
615: 
616: 
617:                                Kankaanniemi: Katsastusaseman saamisesta Joutsaan
618: 
619: 
620:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
621: 
622:    Joutsan kunta on kaakkoisen Keski-Suomen      sessa Jyväskylässä tai muualla varsin kaukana.
623: keskus, jossa on yli 4 500 asukasta. Joutsan     Tästä aiheutuu sekä ylimääräisiä kustannuksia
624: seutukunnan asukasmäärä on tuntuvasti suu-       että muita vaikeuksia.
625: rempi, sillä alueeseen kuuluu myös osia Mikke-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
626: lin läänistä. Joutsasta on matkaa Jyväskylään    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
627: noin 60 km. Joutsan palveluvarustus on varsin    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
628: hyvä.                                            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
629:    Kaakkoisessa Keski-Suomessa koetaan vaka-
630: vana puutteena autokatsastuspalvelujen heik-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
631: kous. Talvikuukausina Joutsassa suoritetaan             ryhtyä katsastusaseman saamiseksi py-
632: katsastuksia yhtenä päivänä kuukaudessa. Kat-           syvästi Joutsaan, ja millä aikataululla
633: sastukset tapahtuvat vuokratiloissa. Suuri osa          tämä hanke aiotaan mahdollisesti to-
634: autonomistajista joutuu käymään katsastuk-              teuttaa?
635: 
636:     Helsingissä 26 päivänä elokuuta 1988
637: 
638:                                     Toimi Kankaanniemi
639: 
640: 
641: 
642: 
643: 280994D
644: .2                                    1988 vp. -     KK n:o 482
645: 
646: 
647: 
648: 
649:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
650: 
651:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Jyväskylän, Mikkelin ja Heinolan muodos-
652:  mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       taman kolmion keskelle jää kuuden kunnan
653:  olette 26 päivänä elokuuta 1988 päivätyn kir-       muodostama alue, josta on matkaa lähimmälle
654:  jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           katsastustoimipaikalle 40-70 km. Nämä kun-
655:  asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       nat ovat Keski-Suomen läänin puolella Joutsa,
656:  edustaja Toimi Kankaanniemen näin kuuluvas-         Luhanka ja Leivonmäki sekä Mikkelin läänin
657:  ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 482:              puolella Sysmä, Hartola ja puolet Pertunmaa-
658:                                                      ta. Jyväskylän katsastuskonttorista tehdään
659:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       katsastusmatkoja Joutsaanja Heinolan katsas-
660:         ryhtyä katsastusaseman saamiseksi py-        tustoimistosta Sysmään ja Hartolaan.
661:         syvästi Joutsaan, ja millä aikataululla         Katsastustoimipaikkojen lukumäärää tullaan
662:         tämä hanke aiotaan mahdollisesti to-         lähivuosina jonkin verran lisäämään niin, että
663:         teuttaa?                                     vuonna 1992 katsastustoimipaikkoja olisi yh-
664:                                                      teensä 77 paikkakunnalla. Uudet toimipaikat
665:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       valitaan alueen autokannan ja katsastusmatko-
666:  vasti seuraavaa:                                    jen pituuden mukaisessa järjestyksessä. Näillä
667:    Katsastustoimipaikkoja on tällä hetkellä          perusteilla Joutsaan ei ole suunnitteilla lähi-
668:  kaikkiaan 71 paikkakunnalla. Tämän lisäksi          vuosina katsastustoimipaikkaa.
669:  suoritetaan useille paikkakunnille, jotka ovat         Hallitus katsoo, että katsastuspalvelujen
670:  etäällä katsastustoimipaikoista ja joissa on kat-   saanti tällä alueella on kohtuullisesti turvattu,
671:  sastettavaa ajoneuvokalustoa huomattavasti,         kun Joutsaan tehdään nyt katsastusmatkoja
672:  katsastus- ja kuljettajantutkintomatkoja.           kerran kuussa.
673: 
674:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1988
675: 
676:                                                               Liikenneministeri Pekka Vennamo
677:                                      1988 vp. -      KK n:o 482                                    3
678: 
679: 
680: 
681: 
682:                               Tili Riksdagens Herr Talman
683: 
684:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          muner bestående område från vilket avståndet
685: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          tili närmaste besiktningsställe är 40-70 km.
686: av den 26 augusti 1988 tili vederbörande med-        Dessa kommuner är Joutsa, Luhanka och Lei-
687: lem av statsrådet översänt avskrift av följande      vonmäki i Mellersta Finlands Iän samt Sysmä,
688: av riksdagsledamot Toimi Kankaanniemi un-            Hartola och halva Pertunmaa i S:t Michels Iän.
689: dertecknade spörsmål nr 482:                         Från Jyväskylä besiktningskontor görs besikt-
690:                                                      ningsresor tili Joutsa och från Heinola besikt-
691:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen             ningsbyrå tili Sysmä och Hartola.
692:        vidta för att Joutsa skall få en perma-
693:        nent besiktningsstation, och enligt vii-        Antalet besiktningsställen kommer under de
694:        ken tidtabell kommer det eventuella           närmaste åren att ökas i någon mån, så att det
695:        projektet att genomföras?                     år 1992 kommer att finnas besiktningsställen
696:                                                      på inalles 77 orter. De nya ställena väljs i den
697:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         ordning områdets bilpark och besiktningsresor-
698: samt anföra följande:                                nas Iängd förutsätter. På dessa grunder plane-
699:   För närvarande finns det besiktningsställen        ras inte något besiktningsställe i Joutsa inom
700: på inalles 71 orter. Dessutom görs besiktnings-      de närmaste åren.
701: och förarexamensresor tili flera orter, där det
702: är Iångt tili besiktningsställen och där det finns     Regeringen anser att tillgången tili besikt-
703: en betydande mängd fordon att besikta.               ningstjänster är skäligen tryggad på området,
704:    Mitt i den triangel som bildas av Jyväskylä,      då besiktningsresor tili Joutsa nu görs en gång
705: S:t Michel och Heinola finns ett av sex kom-         i månaden.
706: 
707:      Helsingfors den 29 september 1988
708: 
709:                                                                   Trafikminister Pekka Vennamo
710:                                               1988 vp.
711: 
712: Kirjallinen kysymys n:o 483
713: 
714: 
715: 
716: 
717:                                  Kankaanniemi: Paikallisradioiden lähetystaajuuksien merkitse-
718:                                     misestä pääteiden varsille
719: 
720: 
721:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
722: 
723:    Maassamme toimii useita kymmeniä kaupal-         tällaista palvelua ole järjestetty. Tarvetta meil-
724: lisia paikallisradioita sekä lisäksi Yleisradion    läkin tähän olisi. Näin voitaisiin lisätä liiken-
725: alueellista ohjelmaa lähettäviä radioasemia.        teen sujuvuutta sekä liikenneturvallisuutta,
726: Näillä paikallisilla radioilla on paljon mm.        kun autoilijat osaisivat kuunnella oikeaa ase-
727: matkailijoita sekä ammattimaista liikennettä        maa, jota ei tarvitsisi ajon aikana epätietoisena
728: palvelevia ohjelmia ja tiedotuksia. Sää- ja keli-   taajuudesta etsiä.
729: tietoja, varoituksia onnettomuuksista, tietoja         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
730: liikenneruuhkista, tietöistä sekä erilaisista ta-   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
731: pahtumista ja paikallisista nähtävyyksistä an-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
732: netaan autoileville tehokkaasti paikallisradioi-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
733: den välityksellä.
734:    Monissa Euroopan maissa valta- ja kantatei-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
735: den varsille on asetettu liikennemerkit, joilla            ryhtyä paikallisradioiden lähetystaa-
736: ilmoitetaan, millä taajuuksilla alueella on kuul-          juuksien merkitsemiseksi pääteiden var-
737: tavissa paikallista radioasemaa. Suomessa ei               sille?
738: 
739:     Helsingissä 26 päivänä elokuuta 1988
740: 
741:                                        Toimi Kankaanniemi
742: 
743: 
744: 
745: 
746: 280983R
747: 2                                     1988 vp. -      KK n:o 483
748: 
749: 
750: 
751: 
752:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
753: 
754:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        dollisuuksia liikennetiedottamisessa. Yhteistyö-
755: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tä paikallisten radioasemien ja tieviranomais-
756: olette 26 päivänä elokuuta 1988 päivätyn kir-         ten välillä on jossain määrin ollut. Yhteistyö ei
757: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             ole ollut säännöllistä, vaan se on rajoittunut
758: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         tiettyyn vuodenaikaan ja tiettyihin tapahtu-
759: edustaja Kankaanniemen näin kuuluvasta kir-           miin.
760: jallisesta kysymyksestä n:o 483:                         On myös selvitelty eri radioasemien ohjelmia
761:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        ja todettu, ettei Suomessa ohjelmilla ole tois-
762:        ryhtyä paikallisradioiden lähetystaa-          taiseksi päivittäistä liikenneohjelma-aikaa.
763:        juuksien merkitsemiseksi pääteiden var-           Lähetystaajuuksista kertovan merkin käyt-
764:        sille?                                         töä on Suomessa kokeiltu eräiden suurten ylei-
765:                                                       sötapahtumien yhteydessä. Tutkimuksia tien-
766:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         käyttäjien mielipiteistä ei ole tehty.
767: vasti seuraavaa:                                         Eräillä alueilla toimii useita radioyhtiöitä.
768:    Eräissä Euroopan maissa on lähetystaajuus          Autoilijalie ei voida kertoa monia taajuuksia,
769: ilmoitettu tienkäyttäjille tienvarteen sijoitetuil-   vaan tulisi rajoittua korkeintaan kahteen. Toi-
770: la liikennemerkeillä. Esimerkiksi Saksan Iiitto-      saalta paikallisradioiden kuuluvuusalue on
771: tasavallassa lähetetään koko päivän aikana            melko rajoitettu ja päätieverkolla on runsaasti
772: lyhyitä liikennettä koskevia tiedotuksia. Polii-      alueita, joilla paikallisradio ei kuulu.
773: sin antamat ilmoitukset äkillisistä liikennehäi-         Autoradioita ja radiolähetyksiä on lähitule-
774: riöistä lähetetään välittömästi, muutoin anne-        vaisuudessa ilmeisesti mahdollista kehittää sel-
775: taan tunneittain tiedote. Lähetystaajuuksista         laisiksi, että mikä tahansa radio-ohjelma voi-
776: kertovia liikennemerkkejä on sijoitettu ensisi-       daan keskeyttää tärkeän liikennettä koskevan
777: jaisesti moottoriteiden varsille.                     tiedotuksen antamiseksi. Tällöin radiotaajuuk-
778:    Myös Norjassa ja Tanskassa on käytetty             sia osoittava liikennemerkki on tarpeeton.
779: lähetystaajuuksista kertovaa merkkiä päälii-             Edellä esitetyn perusteella hallitus katsoo,
780: kenneväylien varsilla. Ohjelmien lähetys on           ettei yleiseen paikallisradioiden lähetystaajuuk-
781: Tanskassa säännöllistä. Norjassa on merkin            sien merkitsemiseen yleisten teiden varsilla ole
782: käyttö rajoittunut sellaisiin radioasemiin, joi-      edellytyksiä tällä hetkellä. Hallitus seuraa tällä
783: den radiolähetykset tieviranomaiset voivat kat-       alalla tapahtuvaa kehitystä. Mikäli liikennetie-
784: kaista tärkeän tiedotteen lähettämiseksi.             dottaminen Suomessa saa säännöllisiä ja riittä-
785:    Suomessa selvittelee tie- ja vesirakennushalli-    vän tehokkaita muotoja, pysyvien liikenne-
786: tus parhaillaan alueellisen radiotoiminnan tä-        merkkien käyttöönottoa pääteiden varsilla voi-
787: mänhetkistä laajuutta ja sen hyödyntämismah-          daan harkita uudelleen.
788: 
789:     Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1988
790: 
791:                                                                Liikenneministeri Pekka Vennamo
792:                                    1988 vp. -     KK n:o 483                                     3
793: 
794: 
795: 
796: 
797:                              Tili Riksdagens Herr Talman
798: 
799:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       bete mellan de lokala radiostationerna och
800: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       vägmyndigheterna. Samarbetet har inte varit
801: av den 26 augusti 1988 tili vederbörande med-     regelbundet, utan det har begränsats tili en viss
802: lem av statsrådet översänt avskrift av följande   årstid eller vissa händelser.
803: av riksdagsledamot Kaukaaniemi underteckna-          De olika radiostationernas program har även
804: de spörsmål nr 483:                               utretts och det har konstaterats att pro-
805:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen          grammen i Finland inte tilisvidare har daglig
806:        vidta för att utmärka lokalradiostatio-    tid för trafikprogram.
807:        nernas sändningsfrekvenser vid huvud-         1 Finland har prövats en användning av
808:        vägarna?                                   skyltar som informerar om sändningsfrekven-
809:                                                   serna i samband med vissa stora publikevene-
810:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     mang. Undersökningar om vilka åsikter de
811: samt anföra följande:                             som använder vägarna har, har inte gjorts.
812:    1 vissa Iänder i Europa har vägfarandena          På vissa områden fungerar flera radiobolag.
813: underrättats om sändningsfrekvensen med tra-      Bilisterna kan inte informeras om många frek-
814: fikmärken som placerats vid vägkanterna.          venser, utan de borde begränsas tili endast två.
815: T.ex. i Förbundsrepubliken Tyskland sänds         Å andra sidan är' lokalradiostationernas hör-
816: korta meddelanden om trafiken under hela          barhetsområde rätt begränsat och inom huvud-
817: dagen. De meddelanden polisen utfärdar om         vägnätet finns många områden där lokalradion
818: plötsliga störningar i trafiken sänds omedel-     inte hörs.
819: bart, annars ges information varje timme. De         Bilradioapparaterna och radiosändningarna
820: trafikmärken som ger information om sänd-         kommer uppenbarligen inom den närmaste
821: ningsfrekvenserna har i första hand placerats     framtiden att utvecklas så att vilket radiopro-
822: vid motorvägarna.                                 gram som helst kan avbrytas för ett viktigt
823:    Även i Norge och Danmark har vid huvud-        meddelande som gäller trafiken. Härvid är ett
824: trafiklederna funnits skyltar som informerar      trafikmärke som visar radiofrekvenserna onö-
825: om sändningsfrekvenserna. 1 Danmark sänds         digt.
826: det program regelbundet. 1 Norge har använd-         På grundval av ovan anförda anser Rege-
827: ningen av skyltar begränsats tili sådana radio-   ringen att det för närvarande inte finns
828: stationer vilkas radiosändningar vägmyndighe-     förutsättningar för ett allmänt utmärkande av
829: terna kan avbryta för att sända ett viktigt       lokalradiostationernas sändningsfrekvenser vid
830: meddelande.                                       de allmänna vägarna. Regeringen följer den
831:    1 Finland utreder väg- och vattenbyggnads-     utveckling som sker inom denna bransch. Om
832: styrelsen för närvarande den aktuella omfatt-     trafikinformationen i Finland får regelbundna
833: ningen hos lokalradioverksamheten och möj-        och tillräckligt effektiva former kan ett in-
834: ligheterna att utnyttja den vid trafikinforma-    förande av permanenta trafikmärken vid hu-
835: tionen. Det har i viss mån förekommit samar-      vudvägarna övervägas på nytt.
836: 
837:     Helsingfors den 27 september 1988
838: 
839:                                                                Trafikminister Pekka Vennamo
840:                                                1988 vp.
841: 
842: Kirjallinen kysymys n:o 484
843: 
844: 
845: 
846: 
847:                                   Kankaanniemi: Sähkön kuluttajahintojen erojen tasaamisesta
848: 
849: 
850:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
851: 
852:    Sähkö on välttämätön hyödyke niin kotita-            Sähkön jakelukustannukset ovat luonnolli-
853: louksille kuin maataloudelle ja muullekin yri-       sista syistä erilaiset taajaan asutuilla alueilla ja
854: tystoiminnalle koko maassa. Sähkön osuus             harvaan asutuilla seuduilla. Kansalaisten, maa-
855: näiden menoeränä on merkittävä. Kehitys-             talouden ja yritystoiminnan tasa-arvoisen ase-
856: alueilla ja muuallakin erityisesti harvaan asu-      man turvaamiseksi tulisi pikaisesti selvittää
857: tuilla alueilla sähkömenojen merkitys on varsin      mahdollisuudet sähkön kuluttajahintojen ero-
858: suuri, mikä johtuu osin siitä, että sähkön           jen supistamiseksi.
859: kuluttajahinnat ovat huomattavan korkeita.
860:    Eteläisessä osassa maata kylmä ja pimeä              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
861: vuodenaika on lyhyempi kuin pohjoisempana.           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
862: Tämä osaltaan lisää sähkön käytön tarvetta ja        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
863: sen aiheuttamia kustannuksia kehitysalueilla.        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
864:    Maamme eri osien sähköistämisessä valtio
865: on ollut merkittävällä tavalla mukana. Sen                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
866: sijaan sähkön kuluttajahintojen tasaamisesta                siin sähkön kuluttajahinnoissa eri jake-
867: oikeudenmukaiseksi eri jakeluyhtiöiden ja                   luyhtiöiden alueilla olevien huomatta-
868: maan osien välillä ei ole riittävästi huolehdittu.          vien erojen tasaamiseksi?
869: 
870:     Helsingissä 26 päivänä elokuuta 1988
871: 
872:                                         Toimi Kankaanniemi
873: 
874: 
875: 
876: 
877: 280995E
878: 2                                  1988 vp. -     KK n:o 484
879: 
880: 
881: 
882: 
883:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
884: 
885:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      olivat sähkön keskimääräiset hinnat seuraavat:
886: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      pientalokuluttaja 37,4 p/kWh, maatalous-
887: olette 26 päivänä elokuuta 1988 päivätyn kir-      kuluttaja 37,1 p/kWh ja sähkölämmityskulut-
888: jeenne n:o 1224 ohella toimittanut valtioneu-      taja 28,3 p/kWh. Vastaavasti sähkönkäytön
889: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       keskimääräiset vuotuiset kustannukset olivat:
890: kansanedustaja Kankaanniemen näin kuulu-           pientalokuluttaja 1 900 mk, maatalouskulutta-
891: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 484:          ja 3 700 mk ja sähkölämmityskuluttaja 5 100
892:                                                    mk.
893:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
894:        siin sähkön kuluttajahinnoissa eri jake-       Tariffeiltaan kalleimpien ja halvimpien säh-
895:        luyhtiöiden alueilla olevien huomatta-      kölaitosten ero keskimääräiseen hintaan on
896:        vien erojen tasaamiseksi?                   15-30 %. On kuitenkin huomattava, että hin-
897:                                                    tahaitarin ääripäiden laitoksia on vähän ja
898:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        suurin osa laitoksista sijoittuu em. suppeam-
899: taen seuraavaa:                                    malle alueelle.
900:                                                       Vuonna 1985 oli sähkön osuus kotitalouk-
901:    Maamme sähkölaitosten hallintoelimet päät-      sien kulutusmenoista palkansaajien osalta n.
902: tävät itsenäisesti laitasteosa sähkötariffeista    2 Ofo, maatalouksien osalta n. 4 % ja sähkö-
903: sekä tukku- että jakeluportaassa. Kukin tukku-     lämmityskuluttajien osalta n. 6 %. Sähkön
904: myyjä noudattaa samaa hinnoittelujärjestel-
905:                                                    osuus kotitalouksien kulutusmenoista on siis
906: mää kaikkiin asiakkaisiinsa. Eri tukkumyyjien      suhteellisen pieni.
907: hinnoittelujärjestelmät poikkeavat hieman toi-
908: sistaan. Jakelutariffien hintataso on erilainen       Maassamme on noin 160 jakelusähkölaitos-
909: eri jakelusähkölaitoksilla. Hintataso riippuu      ta, jotka toimivat erilaisten yritysmuotojen
910: kunkin jakelulaitoksen sähkön ostohinnasta,        puitteissa. Sähkön hinnan tasausmahdollisuuk-
911: jakeluolosuhteista ja siitä, onko laitoksella      sia laitosten välillä on selvitetty kauppa- ja
912: omaa sähkön tuotantoa. Tukkusähkön hinnan          teollisuusministeriössä 1970-luvun loppupuolel-
913: osuus sähkön jakeluhinnoista on 50-60 o/o.         la. Tasahintajärjestelmään liittyisi myös haitta-
914:    Tukkusähkötariffiin sisältyy kaksi aluealen-    vaikutuksia. Se todennäköisesti vähentäisi säh-
915: nusta. Tukkumyyjät myöntävät Lapin läänin          kölaitosten motivaatiota taloudelliseen ajatte-
916: jakelusähkölaitoksille 15 %:n alennuksen ja        luun ja vähentäisi sähkönjakelutoiminnan ra-
917: Oulujokialueen jakelusähkölaitoksille 10 % :n      tionalisoimistavoitteita.
918: alennuksen. Alennukset perustuvat valtioneu-          Sähkön hintaerot ovat 1980-luvun aikana
919: voston vuonna 1983 tekemään periaatepäätök-        tasoittuneet. Samanaikaisesti sähkön reaalihin-
920: seen Lapin sähkön hintaa koskevista valtion        ta on laskenut. Sähkön tukkutariffiin sisälty-
921: toimenpiteistä ja niiden yhtenä perusteena on      vien aluealennusten lisäksi kauppa- ja teolli-
922: sähkön hintojen alueellinen tasaaminen.            suusministeriö ei edellä todetun perusteella näe
923:    Suomen Sähkölaitosyhdistyksen keräämien         tarpeelliseksi ryhtyä muihin toimenpiteisiin
924: tilastojen mukaan vuoden 1988 huhtikuussa          sähkön hinnan tasaamiseksi.
925: 
926:     Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1988
927: 
928:                                                 Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
929:                                      1988 vp. -     KK n:o 484                                      3
930: 
931: 
932: 
933: 
934:                               Tili Riksdagens Herr Talman
935: 
936:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         elpriserna i april år 1988 följande: konsumen-
937: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         ter i småhus 37,4 p/kWh, konsumenter med
938: nr 1224 av den 26 augusti 1988 tili vederböran-     jordbruk 37,1 p/kWh och konsumenter med
939: de medlem av statsrådet översänt avskrift av        eluppvärmning 28,3 p/kWh. På motsvarande
940: följande av riksdagsman Kankaanniemi under-         sätt var de genomsnittliga årliga kostnaderna
941: tecknade spörsmål nr 484:                           för elförbrukningen: konsument i småhus
942:                                                     1 900 mk, konsument med jordbruk 3 700 mk
943:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       och konsument med eluppvärmning 5 100 mk.
944:        att utjämna de avsevärda skillnaderna i
945:        konsumentpriset på ei som förekommer            Skillnaden mellan de tili sina tariffer dyraste
946:        inom olika distributionsbolags områ-         och billigaste elverken och det genomsnittliga
947:        den?                                         priset är 15-30 %. Det bör emellertid obser-
948:                                                     veras att de verk som befinner sig ytterst på
949:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       prisskalan är få och att största delen av verken
950:                                                     placerar sig på ett smalare område mera i
951: samt anföra följande:
952:                                                     mitten av skalan.
953:    Förvaltningsorganen för vårt lands elverk           År 1985 var elens andel av hemhushållens
954: beslutar självständigt om eltarifferna för sina     konsumtionsutgifter för löntagarnas del ca
955: verk både då det gäller partiförsäljning och        2 %, för jordbrukens del ca 4 % och för de
956: distribution. Varje partiförsäljare följer sam-     konsumenters del som hade eluppvärmning ca
957: ma prissättningssystem för alla sina kunder.        6 %. Elens andel av hemhushållens konsum-
958: De olika partiförsäljarnas prissättningssystem      tionsutgifter är alltså relativt liten.
959: avviker något från varanda. Prisnivån på dis-
960: tributionstarifferna varierar mellan de olika          Det finns ca 160 distributionselverk i landet
961: distributionselverken. Prisnivån beror på kö-       och dessa verkar inom olika företagsformer.
962: pepriset på ei, distributionsförhållandena för      Möjligheterna att utjämna elpriset mellan verk-
963: varje distributionsverk och på det om verket        en har utretts vid handels- och industriministe-
964: har egen elproduktion eller inte. Partipriset på    riet vid slutet av 1970-talet. Systemet med
965: ei utgör 50-60 Ofo av distributionspriset på ei.    utjämnat pris skulle också medföra nackdelar.
966:    1 partieltariffen ingår två regionrabatter.      Troligtvis skulle det göra elverken mindre mo-
967: Partiförsäljarna beviljar distributionselverken i   tiverade att tänka ekonomiskt och minska
968: Lapplands Iän en rabatt på 15 % och distribu-       rationaliseringsmålen inom eldistributionen.
969: tionselverken i området vid Ule älv en rabatt          Skillnaderna i elpriserna har jämnats ut un-
970: på 10 %. Rabatterna baserar sig på det av           der 1980-talet. Samtidigt har realpriset på el
971: statsrådet år 1983 fattade principbeslutet om       sjunkit. Handels- och industriministeriet anser
972: statens åtgärder i fråga om elpriset i Lappland     att det på basis av ovanstående inte är nödvän-
973: och en motivering till dessa är att elpriserna      digt att vidta åtgärder för att utjämna elpriset
974: bör jämnas ut mellan regionerna.                    utöver de åtgärder som redan har vidtagits i
975:    Enligt de statistikuppgifter Finlands Elverks-   och med att regionrabatter ingår i partitariffen
976: förening har samlat in var de genomsnittliga        för el.
977: 
978:      Helsingfors den 28 september 1988
979: 
980:                                                   Handels- och industriminister Ilkka Suominen
981:                                               1988 vp.
982: 
983: Kirjallinen kysymys n:o 485
984: 
985: 
986: 
987: 
988:                                   Kankaanniemi: Puolustuslaitokselle hankittujen alueiden käytös-
989:                                     tä Uuraisten kunnassa
990: 
991: 
992:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
993: 
994:    Puolustusministeriö on vuonna 1979 hankki-        kunta-alueellekin on etäisyyttä vain joitakin
995: nut valtion omistukseen seuraavat maa-alueet         kilometrejä.
996: Uuraisten kunnan Höytiän kylästä:                       Uuraisten kunnan toiveena on, että alueelle
997:    - Lahomäki Rno 1:38, 8.2.1979, pinta-ala          sijoitettaisiin joitakin puolustuslaitoksen toi-
998: 1,70 ha                                              mintoja tai rakennettaisiin asuntoja varuskun-
999:    - Muramaa Rno 1:7, 4.4.1979, pinta-ala            tien henkilökuntaa varten. Uuraisten kunnassa
1000: 1,40 ha                                              ei ole mitään valtion laitosta tai toimintoa
1001:    - Oikari Rnot 1:43 ja 1:44, 24.4.1979,            postin peruspalveluita lukuun ottamatta. Kun-
1002: pinta-ala n. 8 ha                                    nan työttömyysaste on tällä hetkellä 10,5 OJo eli
1003:    - Rummakkomäki Rno 1:26, 12.7.1979                erittäin korkea.
1004:                                                         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
1005:    Mainitut kiinteistökaupat tehtiin nopealla ai-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
1006: kataululla vaikkakin vapaaehtoisina kauppoi-
1007:                                                      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1008: na. Nyt tilat ja määräalat ovat olleet valtion
1009:                                                      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1010: omistuksessa yli yhdeksän vuotta ilman, että
1011: niillä olisi mitään erityistä käyttöä. Esimerkiksi            Onko Hallituksella suunnitelmia si-
1012: Uuraisten kunnalle ei maa-alueiden käyttötar-               joittaa joitakin puolustuslaitoksen toi-
1013: koituksesta ole annettu tietoja.                            mintoja tai rakentaa asuntoja puolus-
1014:    Valtiolle ostetut alueet sijaitsevat Uuraisten           tusministeriön    Uuraisten     kunnasta
1015: kunnan puolella, mutta lähellä Jyväskylän                   hankkimille alueille ja millä aikataulul-
1016: maalaiskunnan rajaa. Puolustusvoimilla on lä-               la alueiden käyttöönotto mahdollisesti
1017: histöllä eräitä toimintoja. Tikkakosken varus-              tapahtuu?
1018: 
1019:     Helsingissä 26 päivänä elokuuta 1988
1020: 
1021:                                        Toimi Kankaanniemi
1022: 
1023: 
1024: 
1025: 
1026: 280996F
1027: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 485
1028: 
1029: 
1030: 
1031: 
1032:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1033: 
1034:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tätä palvelevia rakenteita. Alkuaan tutka-ase-
1035: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      ma on käsittänyt 16 päivänä marraskuuta 1956
1036: olette 26 päivänä elokuuta 1988 päivätyn kir-      pakkolunastetun 1,850 hehtaarin suuruisen
1037: jeenne n:o 1225 ohella toimittanut valtioneu-      alueen, jota tutkakaluston teknisen kehittymi-
1038: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi jäl-     sen vuoksi on vuonna 1979 tehdyillä kaupoilla
1039: jennöksen kansanedustaja Toimi Kankaannie-         laajennettu. Aluehankinnat on toteutettu ot-
1040: men näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä     taen huomioon alueelle sijoitettavaksi suunni-
1041: n:o 485:                                           tellun matalavalvontatutkan edellyttämät tur-
1042:                                                    vallisuusvaatimukset.
1043:          Onko Hallituksella suunnitelmia si-
1044:        joittaa joitakin puolustuslaitoksen toi-      Tutka-asema on ollut keskeytymättä käytös-
1045:        mintoja tai rakentaa asuntoja puolus-       sä jo vuodesta 1956 alkaen. Nykyisin alueelle
1046:        tusministeriön Uuraisten        kunnasta    on sijoitettu toiminnan kannalta välttämättö-
1047:        hankkimille alueille ja millä aikataulul-   mät rakenteet. Uuraisiin on vuosina 1978 ja
1048:        la alueiden käyttöönotto mahdollisesti      1980 pystytetty uudet tutkat valvontatehtäviä
1049:        tapahtuu?                                   varten.
1050:                                                      Tällä hetkellä puolustusvoimilla on käynnis-
1051:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      sä valtakunnallinen valvontatutkaverkoston
1052: vasti seuraavaa:                                   kehittämisprojekti. Ilmavoimille tarpeellista
1053:    Puolustusministeriöllä on hallinnassaan Uu-     Uuraisten asema-aluetta on tarkoitus vastai-
1054: raisten kunnan Höytiän kylässä yhteensä noin       suudessa hyödyntää käytettävissä olevien mää-
1055: 18 hehtaarin suuruinen maa-alue, jolle on sijoi-   rärahojen puitteissa tavoitteena tutka-aseman
1056: tettu ilmavoimien tutkavalvontalaitteistoja ja     toiminnallisen tason kehittäminen.
1057: 
1058:     Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1988
1059: 
1060:                                                              Puolustusministeri Ole Norrback
1061:                                    1988 vp. -     KK n:o 485                                    3
1062: 
1063: 
1064: 
1065: 
1066:                             Tili Riksdagens Herr Talman
1067: 
1068:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       stationen ett område på 1,850 ha som tvångsin-
1069: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       löstes den 16 november 1956 och som på grund
1070: nr 1225 av den 26 augusti 1988 tili vederböran-   av radarutrustningens tekniska utveckling ut-
1071: de medlem av statsrådet översänt avskrift av      vidgades genom köp år 1979. Anskaffningarna
1072: följande av riksdagsledamot Toimi Kankaan-        av områdena har genomförts med beaktande
1073: niemi undertecknade spörsmål nr 485:              av de säkerhetskrav som den lågspaningsradar
1074:                                                   förutsätter, viiken enligt planerna skall place-
1075:           Har Regeringen planer på att placera    ras på området.
1076:        någon av försvarsmaktens funktioner           Radarstationen har utan avbrott varit i an-
1077:        eller bygga bostäder på de områden         vändning redan från ingången av år 1956. För
1078:        som försvarsministeriet anskaffat av       närvarande finns på området konstruktioner
1079:        Uurainen kommun och med viiken tid-        som är nödvändiga med tanke på verksam-
1080:        tabell tas områdena eventuellt i bruk?     heten. 1 Uurainen har nya radaranläggningar
1081:                                                   uppförts åren 1978 och 1980 för bevaknings-
1082:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      uppgifter.
1083: samt anföra följande:                                För närvarande pågår inom försvarsmakten
1084:   Försvarsministeriet har i sin besittning i      ett utvecklingsprojekt som gäller det riksom-
1085: Höytiä by i Uurainen kommun ett jordområde        fattande bevakningsradarsystemet. A vsikten är
1086: omfattande sammanlagt ca 18 ha, på viiket har     att i framtiden utnyttja det för luftstridskraf-
1087: placerats luftstridskrafternas radarövervak-      terna nödvändiga stationsområdet i Uurainen
1088: ningsapparatur och konstruktioner som hör         inom ramen för tillgängliga anslag med målet
1089: ihop därmed. Ursprungligen omfattade radar-       att utveckla radarstationens funktionella nivå.
1090: 
1091:     Helsingfors den 30 september 1988
1092: 
1093:                                                                Försvarsminister Ole Norrback
1094:                                               1988 vp.
1095: 
1096: Kirjallinen kysymys n:o 486
1097: 
1098: 
1099: 
1100: 
1101:                                   Kankaanniemi: Maidontuotannon supistumisen aiheuttamien on-
1102:                                     gelmien lievittämisestä Keski-Suomessa
1103: 
1104: 
1105:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1106: 
1107:    Maidontuotannon supistuminen on Keski-            määrin, että niiden huomioonottaminen edel-
1108: Suomessa ollut suhteellisesti suurempi kuin          lyttäisi vyöhykkeen III A etelärajan siirtämistä
1109: missään muualla maassa. Keski-Suomen lää-            huomattavasti etelämmäksi." Sekä Äänekos-
1110: nissä lasketaan menetettävän supistumisen joh-       ken meijerin että maataloudenharjoittajien
1111: dosta maidosta saatuja tuloja peräti 35 miljoo-      kuin myös kuntien kannalta on tärkeää, että
1112: naa markkaa tänä vuonna. Osittain tuotannon          seuraavien kuntien osalta tukialuevyöhykettä
1113: väheneminen johtuu vapaaehtoisista luopumi-          pikaisesti parannetaan: Kannonkoski, Karstu-
1114: sista, mutta pääosin tuotannonrajoitustoimis-        la, Pihtipudas, Uurainen, Kyyjärvi, Kivijärvi,
1115: ta.                                                  Pylkönmäki, Kinnula, Multia ja Petäjävesi.
1116:    Erityisesti pohjoisen Keski-Suomen alueella       Pääosa näistä kunnista kuuluu Suomenselän
1117: maidontuotannon poikkeuksellisen raju supis-         karuimpaan harjualueeseen, jossa monin pai-
1118: tuminen aiheuttaa suuria vaikeuksia. Valion          koin luonnonolosuhteet vastaavat Kainuun
1119: Äänekosken juustolan maidonsaanti on loppu-          oloja.
1120: massa. Tämä merkitsee noin 140 työntekijän              Mainituissa kunnissa tulisi myös maidon
1121: työttömyyttä. Pohjoisen Keski-Suomen ja eri-         tuotannon rajoitukset ottaa pikaisesti erityis-
1122: tyisesti Suomenselän alueen lukuisten pienten        tarkastelun alaiseksi. Tällä alueella tiukat ra-
1123: kuntien verotuloja uhkaa selvä väheneminen           joitustoimet ovat johtamassa katastrofaaliseen
1124: maitotilien loppuessa. Eräiilä maaperäitään ka-      tilanteeseen, koska maidontuotannolle ei ole
1125: ruimmiiia alueiiia ei tiloiiia ole muita tuotanto-   tuottavia vaihtoehtoja, kuten on maan etelä-
1126: vaihtoehtoja kuin maitotalous. Näiilä alueiiia       osissa. Nykyiseen rajoitusjärjestelmään tulisi-
1127: maatalouden työpaikat ja samalla haja-asutus-        kin pikaisesti saada lisää joustavuutta ja eri
1128: alueiden väestö ovat kipeiden ratkaisujen            alueiden toisistaan usein erittäin paljonkin
1129: edessä.                                              poikkeavien olosuhteiden huomioon ottamista.
1130:     Pohjoisen Keski-Suomen alueella maidon              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
1131: tuotantoavustusten tukirajat eivät vastaa todel-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
1132: lisia olosuhteita. Myös tuotannonrajoitukset         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1133: ovat nykyisellään kohtuuttomat. Tämän osoit-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1134: tavat selkeästi alueen viljelijäin alhainen tulo-
1135: taso ja alueen tuotanto-oloja kuvaava alhainen                Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin
1136:  pistetaso.                                                 toimenpiteisiin maidontuotannon voi-
1137:     Ns. Torvelan toimikunnan yhteenvedossa to-              makkaan supistumisen Äänekosken
1138:  detaan pohjoisen Keski-Suomen kuntien osalta               meijeriiie, pohjoisen Keski-Suomen
1139:  seuraavaa: "Näiden kuntien olosuhteet poik-                kunniiie ja maataloudelle aiheuttamien
1140:  keavat muun vyöhykkeen olosuhteista siinä                  ongelmien lievittämiseksi?
1141: 
1142:      Helsingissä 26 päivänä elokuuta 1988
1143: 
1144:                                         Toimi Kankaanniemi
1145: 
1146: 
1147: 
1148: 
1149: 280988X
1150: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 486
1151: 
1152: 
1153: 
1154: 
1155:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1156: 
1157:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Tällöin maidon omavaraisuusaste oli neste-
1158: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        määrän mukaan laskettuna 126 prosenttia. Tä-
1159: olette 26 päivänä elokuuta 1988 päivätyn kir-        nä vuonna maidontuotannon vähenemistä on
1160: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            nopeutettu maksamalla valtion varoista kor-
1161: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        vausta maidontuotannosta luopuville viljelijöil-
1162: edustaja Toimi Kankaanniemen näin kuuluvas-          le. Kuluvana vuonna meijeriin toimitetun mai-
1163: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 486:               tomäärän arvioidaan pienentyvän yli 100 milj.
1164:                                                      litralla ja omavaraisuusasteen arvioidaan laske-
1165:           Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin          van alle 120 prosentin.
1166:        toimenpiteisiin maidontuotannon voi-             Hallituksen tarkoituksena on, että maidon
1167:        makkaan supistumisen Äänekosken               kaksihintajärjestelmää koskevien lakien voi-
1168:        meijerille, pohjoisen Keski-Suomen            massaoloaikaa jatketaan kahdella vuodella. Li-
1169:        kunnille ja maataloudelle aiheuttamien        säksi ehdotetaan säädettäväksi yksivuotinen la-
1170:        ongelmien lievittämiseksi?                    ki meijerikohtaisesta kiintiömaksusta, mikä
1171:                                                      vastaisi maidon ja sianlihan vientikustannus-
1172:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          maksusta annetun lain (1101182) perusteella
1173: taen seuraavaa:                                      meijereiltä tänä vuonna perittävää vientikus-
1174:    Maidontuotannon ylijäämän vähentämiseksi          tannusmaksua.
1175: vuoden 1985 alussa otettiin käyttöön maidon             Maidon kaksihintajärjestelmää koskevia la-
1176: kaksihintajärjestelmä. Tuotantokiintiöt pyrit-       keja on tarkoitus muuttaa siten, että maata-
1177: tiin määrittämään sellaisiksi, että ne mahdolli-     louspiirit voisivat jakaa uusina kiintiöinä osan
1178: simman hyvin vastaisivat kunkin tuottajan va-        tuotannosta luopuneiden viljelijöiden tuotta-
1179: kiintunutta maidontuotannon tasoa tai heidän         masta maitomäärästä. Lisäkiintiöinä palautet-
1180: rakenteilla olevaa tuotantokapasiteettiaan. Tä-      tavaa maitomäärää laskettaessa ei oteta huo-
1181: män vuoksi tuottajilla oli mahdollisuus vuoden       mioon sitä maitomäärää, mikä on poistunut
1182: 1985 alussa hakea usealla eri perusteella koro-      tuotannosta viljelijän ja valtion kesken tehdyn
1183: tusta kiintiöönsä. Vuonna 1985 myönnettiin           maidontuotannon vähentämissopimuksen pe-
1184: valtioneuvoston päätöksellä myös lisäkiintiöitä      rusteella.
1185: yhteensä 54 milj. litraa. Tästä 10,3 milj. litraa       Koska lisäkiintiöiden myöntäminen perus-
1186: myönnettiin kohtuusharkintaan perustuen niil-        tuisi kunkin maatalouspiirin alueella tapahtu-
1187: le tuottajille, jotka olivat muuten jäämässä         neeseen maidontuotannon vähenemiseen, uusi
1188: väliinputoajan asemaan. Vuonna 1986 lisäkiin-        järjestelmä ottaisi huomioon maidontuotannon
1189: tiöitä myönnettiin 24 milj. litraa, joista koh-      jyrkät alueelliset muutokset.
1190: tuussyistä 8,5 milj. litraa. Kahden ensimmäisen         Äänekosken meijerin alueella lisäkiintiöinä
1191: toteuttamisvuoden aikana voitiin korjata sellai-     palautettaisiin vuonna 1989 puolet siitä maito-
1192: set tapaukset, joissa kiintiöjärjestelmän voi-       määrästä, mikä on tuotettu vuonna 1986 niillä
1193: maantulo olisi saattanut aiheuttaa tuottajalle       tiloilla, joilta tuotantokiintiö on lakkautettu
1194: kohtuuttomia taloudellisia vaikeuksia. Vuonna        vuonna 1988 ilman valtiolta saatua korvausta.
1195: 1987 valtioneuvoston päätöksellä lisäkiintiöitä      Vuonna 1990 lisäkiintiönä palautettava osuus
1196: myönnettiin 1 milj. litraa jaettavaksi eräissä       olisi esityksen mukaan 65 prosenttia vuonna
1197: poikkeustapauksissa. Kuluvana vuonna valtio-         1989 tuotantokiintiöstä luopuvien tilojen vuon-
1198: neuvosto myönsi lisäkiintiöitä 16 milj. litraa.      na 1987 tuottamasta maitomäärästä.
1199:    Maidon kaksihintajärjestelmän tultua voi-            Kiintiöihin tehtävän jouston tarkoituksena
1200: maan vuoden 1985 alusta tuotanto aleni lieväs-       on parantaa sekä lypsykarjatilojen tuotanto-
1201: ti. Vuonna 1987 maidontuotanto väheni 111            edellytyksiä että meijereiden asemaa erityisesti
1202: miljoonalla litralla. Meijeriin toimitetun mai-      niillä alueilla, joilla maidontuotannon merkitys
1203: don määrä oli viime vuonna 2 692 milj. litraa.       työllistäjänä on suuri.
1204:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1988
1205:                                                  Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
1206:                                      1988 vp. -     KK n:o 486                                      3
1207: 
1208: 
1209: 
1210: 
1211:                               Tili Riksdagens Herr Talman
1212: 
1213:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         miljoner liter förra året. Härvid var självför-
1214: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         sörjningsgraden för mjölk beräknad enligt
1215: av den 26 augusti 1988 tili vederbörande med-       vätskemängden 126 procent. I år har minsk-
1216: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     ningen av mjölkproduktionen påskyndats ge-
1217: av riksdagsledamot Toimi Kankaanniemi un-           nom att ersättning betalas av statens medel till
1218: derteckande spörsmål nr 486:                        de lantbrukare som avstår från mjölkproduk-
1219:                                                     tion. Det uppskattas att den mängd mjölk som
1220:           Ämnar Regeringen i brådskande ord-        levereras tili mejerierna under innevarande år
1221:        ning vidta åtgärder för att lindra de        minskar med över 100 miljoner liter och att
1222:        problem som förorsakats Äänekoski            självförsörjningsgraden sjunker under 120 pro-
1223:        mejeri, kommunerna i den norra delen         cent.
1224:        av Mellersta Finland och lantbruket av           Regeringen har för avsikt att förlänga giltig-
1225:        att mjölkproduktionen minskat kraf-          hetstiden för de lagar som gäller tvåprissyste-
1226:        tigt?                                        met för mjölk med två år. Dessutom föreslås
1227:                                                     att det stiftas en ettårig lag om kvotavgifter för
1228:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        de olika mejerierna, vilket skulle matsvara den
1229: samt anföra följande:                               exportkostnadsavgift som uppbärs hos mejeri-
1230:    För att minska överskottet i mjölkproduk-        erna i år på grundval av lagen om exportkost-
1231: tionen togs ett tvåprissystem för mjölk i bruk      nadsavgift för mjölk och fläsk (1101/82).
1232: vid ingången av år 1985. Avsikten var att              A vsikten är att ändra lagarna som gäller
1233: fastställa produktionskvoterna så att de så väl     tvåprissystemet för mjölk så att lantbruksdi-
1234: som möjligt motsvarade varje producents ve-         strikten kunde fördela såsom nya kvoter en del
1235: dertagna nivå för mjölkproduktion eller den         av den mjölkmängd som producerats av lant-
1236: produktionskapacitet de höll på att utveckla.       brukare som avstått från sin produktion. Då
1237: På grund härav hade producenterna vid in-           den mjölkmängd som returneras såsom
1238: gången av år 1985 möjlighet att ansöka om           tilläggskvoter uträknas, beaktas inte den
1239: förhöjning av sin kvot på flera olika grunder.      mjölkmängd som har avlägsnats från produk-
1240: År 1985 beviljades också med statsrådets beslut     tionen på grundval av ett avtal om minskad
1241: tilläggskvoter för sammanlagt 54 miljoner liter.    mjölkproduktion som slutits mellan lantbruka-
1242: Av detta beviljades 10,3 miljoner liter på          ren och staten.
1243: grundval av skälighetsprövning tili de .Produ-         Eftersom beviljandet av tilläggskvoter skulle
1244: center som annars hade blivit lidande. Ar 1986      grunda sig på den minskade mjölkproduktio-
1245: beviljades tilläggskvoter för 24 miljoner liter,    nen inom de olika lantbruksdistriktens områ-
1246: av vilket 8,5 miljoner liter av skälighetsskäl.     den skulle det nya systemet beakta häftiga
1247: Under de två första åren kunde man rätta tili       regionala förändringar i mjölkproduktionen.
1248: sådana fall där kvotsystemets ikraftträdande           Inom Äänekoski mejeris område skulle år
1249: hade kunnat förorsaka producenterna orimliga        1989 såsom tilläggskvoter returneras hälften av
1250: ekonomiska svårigheter. År 1987 beviljades          den mjölkmängd som år 1986 producerats på
1251: med statsrådets beslut en miljon liter att          de lägenheter där produktionskvoten slopats år
1252: fördelas i vissa undantagsfall. Under inneva-       1988 utan ersättning av staten. År 1990 skulle
1253: rande år beviljade statsrådet 16 miljoner liter i   den andel som returneras såsom tiliäggskvoter
1254: tilläggskvoter.                                     enligt förslaget uppgå tili 65 procent av den
1255:    Efter att tvåprissystemet för mjölk trätt i      mjölkmängd som år 1987 producerats av de
1256: kraft vid ingången av år 1985 minskade pro-         lägenheter som avstår från sin produktionskvot
1257: duktionen en aning. År 1987 minskade mjölk-         år 1989.
1258: produktionen med 111 miljoner liter. Mängden           A vsikten med den flexibilitet som görs i
1259: mjölk som levererats tili mejerierna var 2 692      kvoterna är att förbättra både produktionsför-
1260: 4                               1988 vp. -    KK n:o 486
1261: 
1262: utsättningarna för lägenheter med mjölk-      speciellt på de områden där mjölkproduktio-
1263: boskapsbesättning och mejeriernas ställning   nens betydelse som sysselsättare är stor.
1264: 
1265:     Helsingfors den 28 september 1988
1266: 
1267:                                          Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
1268:                                                1988 vp.
1269: 
1270: Kirjallinen kysymys n:o 487
1271: 
1272: 
1273: 
1274: 
1275:                                   Kankaanniemi: Kansaneläkkeen maksamisesta sosiaalilautakun-
1276:                                      nan välityksellä
1277: 
1278: 
1279:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1280: 
1281:    Kansaneläkelain 44 § sisältää määräykset sii-     taisi olla perusteltua joko lakia tarkentamalla
1282: tä, milloin Kansaneläkelaitos voi päättää mak-       tai ainakin soveltamisohjeita selkeyttämällä
1283: saa eläkkeensaajalle kuuluvan eläkkeen kun-          turvata eläkkeensaajalle oikeus tulla kuulluksi
1284: nan sosiaalilautakunnalle.        Pääsääntöisesti    ennen hänen eläkkeensä maksamisen siirtämis-
1285: määräykset ovat asialliset ja tarpeelliset. Perus-   tä sosiaalilautakunnalle tarkoittavan päätöksen
1286: teena voi olla eläkkeensaajan elämäntavat,           tekemistä ainakin niissä tapauksissa, jolloin
1287: mielentila tai ruumiillinen tahi henkinen heik-      siirto perustuu ns. muuhun erityiseen syyhyn.
1288: kous. Lisäksi maksunsiirto sosiaalilautakun-         Edelleen tulisi Kansaneläkelaitos velvoittaa pe-
1289: nalle voi perustua muuhun erityiseen syyhyn.         rustelemaan eläkkeensaajalle siirtopäätöksen
1290:    Käytännössä on ilmennyt, että Kansaneläke-        perusteet näissä tapauksissa.
1291: laitos ei selvitä eikä perustele päätöstään, jolla      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
1292: se siirtää eläkkeen sosiaalilautakunnalle. Laki      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
1293: ei edellytä eläkkeensaajan kuulemista, vaikka        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1294: se olisi oikeusturvan kannalta perusteltua. So-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1295: siaalilautakunta voi pyytää eläkkeen maksua                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
1296: sille itselleen, vaikka perusteet pyynnölle eivät           siin kansaneläkelain 44 §:n tarkistami-
1297: olisi asianmukaiset ja riittäviksi katsottavat.             seksi siten, että ennen kuin eläkkeen
1298: Esimerkiksi eläkkeensaajien lähiomaisten eri-               maksamisen siirtämistä sosiaalilau-
1299: laiset käsitykset eläkkeen maksamisesta saatta-             takunnan välityksellä tapahtuvaksi tar-
1300: vat olla perusteena sosiaalilautakunnan esityk-             koittava päätös tehdään, tulisi asian-
1301: selle.                                                      omaista eläkkeensaajaa kuulla tai muu-
1302:    Kansaneläkelain 44 § ei anna eläkkeensaajal-             toin aina selvittää siirron todelliset
1303: le riittävää oikeusturvaa. Tämän vuoksi saat-               syyt?
1304: 
1305:     Helsingissä 26 päivänä elokuuta 1988
1306: 
1307:                                         Toimi Kankaanniemi
1308: 
1309: 
1310: 
1311: 
1312: 280985T
1313: 2                                 1988 vp. -     KK n:o 487
1314: 
1315: 
1316: 
1317: 
1318:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1319: 
1320:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    jalle itselleen voida pitää laissa luetelluista
1321: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,    syistä tarkoitustaan vastaavana. Laissa ei ole
1322: olette 26 päivänä elokuuta 1988 päivätyn kir-    nimenomaisesta vakuutetun kuulemisvelvolli-
1323: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        suudesta säädetty, vaikka näin on menetelty
1324: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-    sosiaalilautakunnan osalta. Kansaneläkelaitos-
1325: edustaja Toimi Kankaanniemen näin kuuluvas-      ta koskee kuitenkin hallintomenettelylaki (598/
1326: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 487:           82). Sen 15 §:n mukaan asianosaiselle on en-
1327:                                                  nen asian ratkaisemista varattava tilaisuus an-
1328:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-   taa selityksensä muiden tekemistä vaatimuksis-
1329:        siin kansaneläkelain 44 §:n tarkistami-   ta ja asiassa olevista sellaisista selvityksistä,
1330:        seksi siten, että ennen kuin eläkkeen     jotka voivat vaikuttaa asian ratkaisuun. Tä-
1331:        maksamisen siirtämistä sosiaalilau-       män mukaisesti on Kansaneläkelaitoksen ohjei-
1332:        takunnan välityksellä tapahtuvaksi tar-   siin otettu määräys eläkkeensaajan kuulemises-
1333:        koittava päätös tehdään, tulisi asian-    ta, silloin kun hänen eläkkeensä aiotaan mak-
1334:        omaista eläkkeensaajaa kuulla tai muu-    saa sosiaalilautakunnalle.
1335:        toin aina selvittää siirron todelliset       Kansaneläkelaitoksen eläkkeen maksamista
1336:        syyt?                                     sosiaalilautakunnalle koskevat päätökset ja nii-
1337:                                                  tä koskeva menettely ovat laitoksen oman käy-
1338:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-    tännön varassa. Kun Kansaneläkelaitos on
1339: vasti seuraavaa:                                 eduskunnan valvonnan alainen, ei sosiaali- ja
1340:   Kuten kysymyksessä on esiin tuotu, kansan-     terveysministeriöllä ole mahdollisuutta puuttua
1341: eläkelain 44 §:n mukaan on mahdollista, että     laitoksen käytäntöön tältä osin. Jos tarvetta
1342: eläke maksetaan eläkkeensaajan asuinkunnan       lainsäädännön muutoksiin ilmenee, ministeriö
1343: sosiaalilautakunnalle tai eläkkeensaajan lähi-   on valmis ryhtymään toimenpiteisiin sen muut-
1344: omaiselle, jos eläkkeen maksamista ei sen saa-   tamiseksi.
1345: 
1346:     Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1988
1347: 
1348:                                                   Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
1349:                                    1988 vp. -      KK n:o 487                                       3
1350: 
1351: 
1352: 
1353: 
1354:                              Tili Riksdagens Herr Talman
1355: 
1356:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         räknats upp i lagen. I lagen har inte stadgats
1357: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         någon uttrycklig förpliktelse att höra den
1358: av den 26 augusti 1988 tili vederbörande med-       försäkrade fastän det har förfarits på detta sätt
1359: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     beträffande socialnämnden. Lagen om förvalt-
1360: av riksdagsledamot Toimi Kankaanniemi un-           ningsförfarande (598/82) gäller dock folkpen-
1361: dertecknade spörsmål nr 487:                        sionsanstalten. Enligt dess 15 § skall en part
1362:                                                     innan ett ärende avgörs beredas tillfälle att
1363:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       avge en förklaring med anledning av andras
1364:        att justera 44 § i folkpensionslagen så      yrkanden och över sådana utredningar i ären-
1365:        att innan ett beslut fattas om att över-     det som kan inverka på avgörandet. I enlighet
1366:        föra utbetalningen av en pension så att      härmed har i folkpensionsanstaltens anvis-
1367:        den sker genom förmedling av social-         ningar intagits en bestämmelse om hörande av
1368:        nämnden borde vederbörande pensions-         pensionstagaren då avsikten är att hans pen-
1369:        tagare höras eller de faktiska orsakerna     sion skall betalas tili socialnämnden.
1370:        tili överföringen annars alltid utredas?
1371:                                                        De beslut som gäller utbetalning av pension
1372:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       från folkpensionsanstalten tili socialnämnden
1373: samt anföra följande:                               och det förfarande som gäller dem är beroende
1374:    Såsom det framförts i spörsmålet är det          av anstaltens praxis. Då tilisynen över folkpen-
1375: enligt 44 § folkpensionslagen möjligt att pen-      sionsanstalten omhänderhas av riksdagen har
1376: sionen utbetalas tili socialnämnden i den kom-      social- och hälsovårdsministeriet inte någon
1377: mun där pensionstagaren är bosatt eller tili en     möjlighet att ingripa i anstaltens praxis tili
1378: nära anhörig tili pensionstagaren om en utbe-       denna del. Om det visar sig att det finns behov
1379: talning av pensionen tili pensionstagaren själv     att ändra lagstiftningen är ministeriet berett att
1380: inte kan anses ändamålsenlig av de skäl som         vidta åtgärder för att ändra den.
1381: 
1382:     Helsingfors den 28 september 1988
1383: 
1384:                                                   Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
1385:                             j
1386:                             j
1387:                         j
1388:                         j
1389:                     j
1390:                     j
1391:                 j
1392:                 j
1393:             j
1394:             j
1395:         j
1396:         j
1397:     j
1398:     j
1399: j
1400: j
1401:                                               1988 vp.
1402: 
1403: Kirjallinen kysymys n:o 488
1404: 
1405: 
1406: 
1407: 
1408:                                  Kankaanniemi: Rintamapalvelustunnuksen antamisperusteiden
1409:                                    muuttamisesta
1410: 
1411: 
1412:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1413: 
1414:    Rintamapalvelustunnuksen antamisesta an-         eläke-, kuntoutus- ja muiden etuuksien ulko-
1415: netun asetuksen 1 §:n mukaan sellaisena kuin        puolella. Useissa tapauksissa nykyinen asetus
1416: se on 16.5.1986 (341186) muutetussa muodossa        merkitsee kohtuutonta tilannetta erilaisissa teh-
1417: rintamapalvelustunnus annetaan naiselle, joka       tävissä olleiden henkilöiden osalta. Jotkut nai-
1418: vuosien 1939-1945 sotien aikana on palvellut        set olivat sotatoimialueen ulkopuolella vaati-
1419: rintamavastuussa olleen sotatoimiyhtymän jou-       vammissa tehtävissä kuin eräät tuolla alueella,
1420: koissa taikka ilmantorjunta- tai rannikkojou-       mutta ovat nyt huonommassa asemassa, kun
1421: koissa, merivoimien alusyksiköissä tai ilmavoi-     eivät voi saada rintamapalvelustunnusta.
1422: mien lentoyksiköissä tahi muutoin toiminut             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
1423: rintamapalvelukseen rinnastettavissa tehtävissä     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
1424: rintamavastuussa olleen sotatoimiyhtymän alu-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1425: eella.                                              jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1426:    Mainittu asetus rajaa rintamatunnukseen oi-                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
1427: keutettujen joukosta pois mm. naiset, jotka                siin rintamapalvelustunnuksesta annet-
1428: palvelivat sotatoimiyhtymän alueen ulkopuo-                tujen säädösten muuttamiseksi siten,
1429: lella esimerkiksi ilmavalvontatehtävissä. Myös             että myös sotatoimiyhtymän alueen ul-
1430: mm. mainitun alueen ulkopuolella sijainneissa              kopuolella mm. ilmavalvonta- ja soti-
1431: sotilassairaaloissa palvelleet henkilöt ovat rin-          lassairaalatehtävissä palvelleet naiset
1432: tamapalvelustunnuksen perusteella annettavien              saavat rintamapalvelustunnuksen?
1433: 
1434:     Helsingissä 26 päivänä elokuuta 1988
1435: 
1436:                                        Toimi Kankaanniemi
1437: 
1438: 
1439: 
1440: 
1441: 280986U
1442: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 488
1443: 
1444: 
1445: 
1446: 
1447:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1448: 
1449:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       mista ja niiden aiheuttamista seurauksista. Osa
1450: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       henkilöistä oli pakotettu työsuhteensa perus-
1451: olette 26 päivänä elokuuta 1988 päivätyn kir-       teella osallistumaan erilaisiin velvoitteisiin. Osa
1452: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           väestöstä joutui muutoin sotatoimien kohteek-
1453: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       si. Vastauksessaan edellä mainittuun hallituk-
1454: edustaja Toimi Kankaanniemen näin kuuluvas-         sen esitykseen eduskunta edellytti hallituksen
1455: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 488:              selvittävän mahdollisuudet rintamasotilaseläke-
1456:                                                     lain soveltamisalan laajentamiseen koskemaan
1457:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      kaikkia sellaisia henkilöitä, jotka palvelus- tai
1458:        siin rintamapalvelustunnuksesta annet-       työtehtäviensä johdosta ovat joutuneet ole-
1459:        tujen säädösten muuttamiseksi siten,         maan rintamaolosuhteita vastaavissa olosuh-
1460:        että myös sotatoimiyhtymän alueen ul-        teissa, kuten rautateiden henkilöstö, viestintä-
1461:        kopuolella mm. ilmavalvonta- ja soti-        tehtävissä olleet ja kauppalaivastossa palvel-
1462:        lassairaalatehtävissä palvelleet naiset      leet. Samoin on selvitettävä mahdollisuudet
1463:        saavat rintamapalvelustunnuksen?             lain soveltamisalan laajentamiseen koskemaan
1464:                                                     miinanraivaukseen osallistuneita, sairaanhoito-
1465:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       henkilöstöä, Itä-Karjalan sotilashallinnon alai-
1466: vasti seuraavaa:                                    suudessa palvelleita ja sotatarviketeollisuudes-
1467:    Voimassa olevan lainsäädännön mukaan             sa työskennelleitä. Korvausten maksamista
1468: vuosien 1939-1945 sotien perusteella annetaan       myös sotatoimien johdosta toisen valtion van-
1469: erityistä sosiaaliturvaa sellaisille henkilöille,   giksi joutuneille siviileille on selvitettävä. Edus-
1470: jotka joutuivat puolustusvoimien joukoissa tai      kunnan edellyttämä selvitystyö käsittää myös
1471: niihin rinnastettavissa olosuhteissa osallistu-     kysymyksessä tarkoitetut ilmavalvonta- ja sai-
1472: maan sotatoimiin.                                   raanhoitotehtävät.
1473:    Kysymys rintamasotilaseläkelain uudistami-          Kuten eduskunnan vastaukseen sisällyttä-
1474: sesta oli esillä eduskunnassa syksyllä 1987 sen     mästä ponnestakin ilmenee, kysymys erityisen
1475: käsitellessä hallituksen esitystä eduskunnalle      sosiaaliturvan antamisesta muille kuin varsinai-
1476: laiksi rintamasotilaseläkelain muuttamisesta        siin sotatoimiin puolustusvoimien joukoissa
1477: (HE n:o 100/1987 vp.). Eduskunnan hyväksy-          osallistuneille on laaja. Riittävän selkeiden
1478: män ja 4.12.1987 vahvistetun rintamasotilas-        asiakirjatietojen puuttuminen sekä erilaisista
1479: eläkelain muutoksen perusteella rintamasotilas-     sotatoimista kärsineistä että heidän ryhmiensä
1480: eläkelain piiriin saatetaan 1.10.1988 lukien        laajuudesta on vaikeuttamassa selvittämistyö-
1481: puolustusvoimien joukoissa linnoitusrakentaji-      tä. Sosiaali- ja terveysministeriö pyrkii käytet-
1482: lla toimineet työvelvolliset. He ovat ainoa sel-    tävissä olevien asiakirja-aineistojen perusteella
1483: lainen ryhmä, joka sotaan osallistuneista           kartoittamaan eduskunnan vastauksessa esiin
1484: joukko-asastoista ei ole saanut tunnustusta         tuotujen erityisryhmien vuosien 1939-1945 so-
1485: sotatoimiin osallistumisesta.                       tien aikaiset vaiheet. Selvityksen valmistuttua
1486:    Vuosien 1939-1945 sotien johdosta joutui-        on vasta mahdollista päättää mahdollisista jat-
1487: vat hyvin monet henkilöt kärsimään sotatoi-         kotoimista.
1488: 
1489:     Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1988
1490: 
1491:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
1492:                                     1988 vp. -      KK n:o 488                                      3
1493: 
1494: 
1495: 
1496: 
1497:                              Tili Riksdagens Herr Talman
1498: 
1499:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          och deras följder. En del av dessa personer
1500: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          tvingades på grund av sina arbetsförhållanden
1501: av den 26 augusti 1988 tili vederbörande med-        att del ta i fullgörandet av olika förpliktelser.
1502: Iem av statsrådet översänt avskrift av följande      En del av befolkningen blev annars föremål för
1503: av riksdagsledamot Toimi Kankaanniemi un-            krigsoperationer. Riksdagen förutsatte i sitt
1504: dertecknade spörsmål nr 488:                         svar på ovan nämnda regeringsproposition att
1505:                                                      regeringen reder ut möjligheterna att utsträcka
1506:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        tiliämpningen av lagen om frontmannapension
1507:        att ändra de stadganden som getts om          tili alla dem som på grund av tjänstgöring eller
1508:        fronttjänsttecknet så att även kvinnor        arbetsuppgifter var tvungna att vistas i för-
1509:        som tjänstgjort i uppgifter utanför           hållanden som motsvarar frontförhållanden,
1510:        krigsoperationsförbandens      område,        såsom järnvägarnas personal, personer med
1511:        bl.a. i uppgifter inom Iuftbevakningen        förbindelseuppgifter och personer som tjänst-
1512:        och vid militärsjukhusen, erhåller            gjorde i handelsflottan. Likaså bör det redas ut
1513:        fronttjänsttecken?                            om det är möjligt att tiliämpa lagen på dem
1514:                                                      som deltagit i minröjning, på sjukvårdsperso-
1515:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       nal, på dem som tjänstgjort i Östkarelens
1516: samt anföra följande:                                militärförvaltning och på dem som arbetat
1517:    Enligt gällande lagstiftning ges på basis av      inom krigsmaterielindustrin. Också möjlighe-
1518: krigen 1939-1945 speciellt socialskydd tili per-     terna att betala ut ersättning tili sådana civil-
1519: soner som var tvungna att delta i krigsopera-        personer som på grund av krigsoperationer
1520: tioner inom försvarsmaktens trupper eller un-        tagits tili fånga av någon främmande stat bör
1521: der förhållanden som kan jämställas med              redas ut. Det utredningsarbete som riksdagen
1522: dessa.                                               förutsatt omfattar också de Iuftbevaknings-
1523:     Frågan om en reform av lagen om frontman-        och sjukvårdsuppgifter som avses i spörs-
1524: napension förelåg tili behandling i riksdagen        målet.
1525: hösten 1987, då riksdagen behandlade rege-               Såsom framgår av klämmen i riksdagens
1526: ringens proposition tili riksdagen med förslag       svar är frågan om att ge speciellt socialskydd
1527: tili Iag om ändring av lagen om frontmanna-          tili andra än dem som deltog i de egentliga
1528: pension (RP nr 100/1987 rd.). På basis av            krigsoperationerna inom försvarsmaktens trup-
1529: ändringen av lagen om frontmannapension,             per omfattande. Avsaknaden av tillräckligt
1530: som riksdagen antog och som stadfästes               klara dokument såväl över dem som blivit
1531: 4.12.1987, kommer de arbetspliktiga befäst-          Iidande på grund av olika krigsoperationer som
1532: ningsbyggare som varit aktiva inom försvars-         över storleken av hithörande medborgarkate-
1533: maktens trupper att omfattas av lagen om             gorier har försvårat utredningsarbetet. Social-
1534: frontmannapension, räknat från 1.10.1988.            och hälsovårdsministeriet försöker på basis av
1535: Bland de truppförband som deltagit i kriget          tiligängligt dokumentmaterial kartlägga de i
1536: utgör de den enda grupp som inte har fått            riksdagens svar anförda specialkategoriernas
1537: erkännande för sitt deltagande i krigsoperatio-      öden under krigen 1939-1945. Först när ut-
1538: nerna.                                               redningen blivit färdig blir det möjligt att
1539:     Många människor blev på grund av krigen          besluta om fortsatta åtgärder.
1540: 1939-1945 Iidande genom krigsoperationerna
1541: 
1542:     Helsingfors den 28 september 1988
1543: 
1544:                                                    Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
1545:                                               1988 vp.
1546: 
1547: Kirjallinen kysymys n:o 489
1548: 
1549: 
1550: 
1551: 
1552:                                   Kankaanniemi: Kuntien veroäyrin hintojen tasaamisesta
1553: 
1554: 
1555:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1556: 
1557:    Maassamme on kuntien veroäyrien hinnoissa         hyvinkin korkealla selviytyäkseen velvoitteis-
1558: erittäin suuria eroja. Vuonna 1987 halvin äy-        taan. Vapaa päätösvalta on näin ollen hyvin
1559: rinhinta oli 13,5 penniä ja korkein 18,5 penniä.     kapea. Muilta osinhan kunnat eivät voi vero-
1560: Ero oli siis peräti 5,0 penniä. Kuitenkin kor-       tusperusteita edes päättää, vaan niistä päättää
1561: keimman äyrinhinnan mukaan kunnallisveroa            valtio.
1562: maksavat saavat useissa tapauksissa heikom-             Kuntien veroäyrin hintojen tasaaminen esi-
1563: mat julkiset palvelut kuin halvimmissa äyrin-        merkiksi siten, että vaihteluväli olisi enintään 3
1564: hintakunnissa.                                       penniä, ei vielä edellyttäisi valtiolta kohtuutto-
1565:    Kuntien välisiä taloudellisia eroja tasoitetaan   man suurta menoerää tasauksen rahoittamisek-
1566: sekä kantokykyluokitusjärjestelmään perus-           si. Korkeimman äyrinhinnan kunnat ovat ni-
1567: tuvilla valtionosuuksilla että verotulojen täy-      mittäin melko pieniä sekä kooltaan että verotu-
1568: dennysjärjestelmällä. Nämä järjestelmät anta-        lojensa ja menojensa suhteen. Veroäyrin hinto-
1569: vat huomattavasti oikeudenmukaisuutta ja             jen tasauksen järjestäminen lieneekin enem-
1570: tasa-arvoa kuntien kesken. Kuitenkaan ne eivät       män poliittisen tahdon ja käyttökelpoisen jär-
1571: riittävästi ota huomioon tavallista veroamaksa-      jestelmän löytymiskysymys kuin taloudellinen
1572: vaa kuntalaista, joka tuloistaan joutuu maksa-       ratkaisu.
1573: maan kunnallisveroa veroäyrin hinnan mukai-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
1574: sesti. Kansalaiset ovat täten erittäin paljon        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
1575: eriarvoisessa asemassa keskenään kotikuntansa        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1576: perusteella.                                         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1577:    Kunnalliseen itsehallintoon kuuluu veroäyrin
1578: hinnan suuruudesta päättäminen. Tämä on                        Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
1579: kuitenkin käytännössä idealistinen periaate.                siin kuntien veroäyrin hintojen koh-
1580: Kunnat ovat pakotettuja pitämään äyrinhinnan                tuuttoman suurten erojen tasaamiseksi?
1581: 
1582:     Helsingissä 26 päivänä elokuuta 1988
1583: 
1584:                                         Toimi Kankaanniemi
1585: 
1586: 
1587: 
1588: 
1589: 280960R
1590: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 489
1591: 
1592: 
1593: 
1594: 
1595:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1596: 
1597:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      vioesityksen mukaan huomattavasti. Kuluvana
1598: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      vuonna verotulojen täydennystä myönnettiin
1599: olette 26 päivänä elokuuta 1988 päivätyn kir-      kunnille 277 miljoonaa markkaa. Vuoden 1989
1600: jeenne n:o 1229 ohella lähettänyt valtioneuvos-    tulo- ja menoarviossa tarkoitukseen on esitetty
1601: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-     345 miljoonaa markkaa. Erityisesti lisätään
1602: sanedustaja Toimi Kankaanniemen kirjallisesta      harvaan asuttujen kuntien, joissa yleensä myös
1603: kysymyksestä n:o 489, jossa tiedustellaan:         veroäyrin hinta on korkea, täydennyksen mää-
1604:                                                    rää korottamalla tasoitusrajaa.
1605:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
1606:        siin kuntien veroäyrin hintojen koh-          Harkinnanvaraiseen rahoitusavustukseen on
1607:        tuuttoman suurten erojen tasaamiseksi?      kuluvana vuonna käytettävissä n. 17 miljoonaa
1608:                                                    markkaa. Ensi vuoden tulo- ja menoarvioesi-
1609:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        tyksen mukaan määräraha olisi 30 miljoonaa
1610: taen seuraavaa:                                    markkaa. Verotulojen täydennys ja harkinnan-
1611:                                                    varainen avustus kasvavat siis kuluvan vuoden
1612:    Tällä hetkellä alhaisin veroäyrin hinta on 14
1613: penniä. Veroäyrin hinta on 14 penniä yhdessä       budjetista ensi vuonna n. 28 prosenttia ja
1614: kunnassa (Kauniainen). Ylöjärvellä veroäyrin       rahamääräisesti 81 miljoonaa markkaa.
1615: hinta on 14,50 penniä, Eurajoella, Helsingissä,       Kuntien veroäyrien tukeminen siten, että
1616: Kouvolassa, Naantalissa ja Tampereella 15          korkeimman ja matalimman veroäyrin hinnan
1617: penniä. Muiden kuntien veroäyrin hinnat ovat       ero olisi korkeintaan kolme penniä, on valtion-
1618: 15,50 penniä tai enemmän. Korkein veroäyrin        taloudellinen kysymys ja myös käytännössä
1619: hinta on 18,50 penniä ja se on tänä vuonna 20      vaikeasti järjestettävissä. Mikäli veroäyrien
1620: kunnassa. Veroäyrin hinta on siis 454 kunnassa     hinnat tasoitettaisiin siten, että korkein veroäy-
1621: 15,50-18,50 penniä eli veroäyrin hintojen ha-      rin hinta olisi 17 penniä, valtion täytyisi korva-
1622: jonta lukuun ottamatta edellä mainittuja seit-     ta kunnille verotuloja 1,2 miljardia markkaa.
1623: semää kuntaa on jo 3 penniä.                       Kun valtionosuudet ja -avustukset yhteensä
1624:    Kuntia, joissa veroäyrin hinta on korkea,       vuoden 1989 tulo- ja menoarviossa ovat noin
1625: tuetaan kantokykyluokituksen ohella erityisesti    32,4 miljardia markkaa, osoittaa tämä, että
1626: verotulojen täydennyksellä ja harkinnanvarai-      kysymys olisi huomattavasta valtion tuen lisää-
1627: sella avustuksella. Verotulojen täydennys li-      misestä, mihin ei nykyinen valtiontalouden ti-
1628: sääntyy vuoden 1989 valtion tulo- ja menoar-       lanne anna mahdollisuuksia.
1629: 
1630:     Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1988
1631: 
1632:                                                            Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
1633:                                    1988 vp. -     KK n:o 489                                     3
1634: 
1635: 
1636: 
1637: 
1638:                              Tili Riksdagens Herr Talman
1639: 
1640:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       ligt prövning. Kompletteringen av skatteintäk-
1641: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       terna ökar betydligt enligt budgetpropositionen
1642: nr 1229 av den 26 augusti 1988 tili vederböran-   för år 1989. Under innevarande år beviljades
1643: de medlem av statsrådet översänt avskrift av      kommunerna en komplettering av skatteintäk-
1644: följande av riksdagsledamot Toimi Kankaan-        terna med 277 miljoner mark. 1 statsbudgeten
1645: niemi undertecknade spörsmål nr 489:              för 1989 har för ändamålet föreslagits 345
1646:                                                   miljoner mark. Speciellt ökas kompletteringen
1647:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för     för glesbygdskommuner, där uttaxeringen per
1648:        att utjämna de orimligt stora skillna-     skattöre i allmänhet är hög, genom att utjäm-
1649:        derna i fråga om uttaxering per kom-       ningsgränsen höjs.
1650:        munala skattören?
1651:                                                      Ca 17 miljoner mark står under innevarande
1652:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     år tili förfogande för finansieringsstödet enligt
1653: samt anföra följande:                             prövning. Enligt budgetpropositionen för nästa
1654:                                                   år vore anslaget 30 miljoner mark. Komplette-
1655:    För närvarande är den lägsta uttaxeringen
1656: per skattöre 14 penni. Uttaxeringen per skatt-    ringen av skatteintäkterna och understödet en-
1657:                                                   ligt prövning ökar alltså nästa år ca 28 procent
1658: öre är 14 penni i en kommun (Grankulla). 1        och i pengar 81 miljoner mark.
1659: Ylöjärvi är skattöret 14,50 penni, i Euraåmin-
1660: ne, Helsingfors, Kouvola, Nådendal och Tam-          Understödjandet av kommunernas skattören
1661: merfors 15 penni. Uttaxeringen per skattöre är    så att skillnaden mellan den högsta och den
1662: 15,50 penni eller mera i de övriga kommuner-      lägsta uttaxeringen per skattöre vore högst tre
1663: na. Den högsta uttaxeringen per skattöre är       penni är en statsfinansiell fråga, som också i
1664: 18,50 penni och förekommer i år i 20 kommu-       praktiken är svårlöst. Om skattörena utjämna-
1665: ner. Uttaxeringen per skattöre är alltså 15,50-   des så att den högsta uttaxeringen per skattöre
1666: 18,50 penni i 454 kommuner, dvs. spridningen      vore 17 penni blev staten tvungen att ersätta
1667: i fråga om uttaxeringen är 3 penni med undan-     kommunerna för skatteintäkter på ca 1,2 mil-
1668: tag av de sju ovan nämnda kommunerna.             jarder mark. Då statsandelen och -understödet
1669:    Kommuner, där uttaxeringen per skattöre är     är sammanlagt ca 32,4 miljarder mark i stats-
1670: hög, understöds förutom genom bärkrafts-          budgeten för 1989 visar detta att det vore
1671: klassificeringen speciellt genom komplettering    frågan om en betydande ökning av statens
1672: av skatteintäkterna och genom understöd en-       stöd, vilket inte är möjligt för närvarande.
1673: 
1674:     Helsingfors den 26 september 1988
1675: 
1676:                                                                lnrikesminister Jarmo Rantanen
1677:                             j
1678:                             j
1679:                         j
1680:                         j
1681:                     j
1682:                     j
1683:                 j
1684:                 j
1685:             j
1686:             j
1687:         j
1688:         j
1689:     j
1690:     j
1691: j
1692: j
1693:                                               1988 vp.
1694: 
1695: Kirjallinen kysymys n:o 490
1696: 
1697: 
1698: 
1699: 
1700:                                  Anttila ym.: Pellavan viljelyn edistämiseksi tarvittavista toimen-
1701:                                    piteistä
1702: 
1703: 
1704:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1705: 
1706:    Pellavan viljelystä haaveillaan uutta rohtoa     kin uusia käyttömahdollisuuksia perinteisten
1707: ylituotannon rassaamalle maataloudelle. Pella-      kodin tekstiilien lisäksi. Fordin autotehtailla
1708: van viljelytutkimukset Suomessa ovat kuiten-        Yhdysvalloissa on kokeiltu pellavan käyttöä
1709: kin vähäisiä, eikä jatkojalostusta ole selvitetty   auton muoviosiin ja Tanskassa siemenen jätet-
1710: juuri lainkaan. Viljelyn aloittaminen on help-      tä käytetään kuitulevyjen valmistukseen ja pel-
1711: poa, mutta sadonkorjuun jälkeen alkavat var-        lavakuiduilla yritetään myös korvata asbestia.
1712: sinaiset ongelmat. Suomen Pellava ry. pyrkii        Lisäksi pellavaa on käytetty myös mm. rehu-,
1713: maassamme pellavan omavaraisuuteen, mikä            maali- ja lääketeollisuudessa.
1714: edellyttäisi viljelyalan kasvattamista nykyisestä      Ruotsin sairaaloissa pellavalakanaita on
1715: 150 hehtaarista 8 000 hehtaariin. Vuonna 1986       käytetty pitkäaikaisten potilaiden hoidossa, sil-
1716: pellavaa tuotiin maahamme 27 milj. markan           lä pellavan uskotaan aiheuttavan vähemmän
1717: arvosta.                                            allergioita ja makuuhaavoja kuin muiden !aka-
1718:    Kotimaisten pellavalajikkeiden kehittäminen      noiden.
1719: on kuitenkin kesken ja siemenien tuonti ulko-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
1720: mailta on kallista verrattuna viljan siemeniin.     jestyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitäm-
1721: Myös jalostus on pysynyt Suomessa perinteise-       me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
1722: nä ja työvaltaisena. Esimerkiksi Tanskassa on       sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
1723: patentoitu uusi pellavan entsyymiliuotusmene-       sen:
1724: telmä, joka korvaa hankalan allasliuotuksen.                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
1725:    Viljelijät valittavat myös, että Suomesta               siin pellavan viljelyalan lisäämiseksi ke-
1726: puuttuu pellavankäsittelylaitos, joka pystyisi             hittämällä kotimaisia pellavalajikkeita
1727: jalostamaan tuhansien hehtaarien tuotannon.                ja pellavan jalostusta, sekä
1728: Myös korjuukoneet ovat vielä sangen kehitty-                  aikooko Hallitus myötävaikuttaa sii-
1729: mättömiä.                                                  hen, että Suomeen saataisiin pellavan-
1730:    Edelleen _yiljelijöiden suuri ongelma on ollut          käsittelylaitos ja kaikin puolin voitai-
1731: myös markkinoiden puute. Pellavalle etsitään-              siin edistää pellavan käyttöä?
1732: 
1733:     Helsingissä 26 päivänä elokuuta 1988
1734: 
1735:                      Sirkka-Liisa Anttila                    Kauko Heikkinen
1736:                      Kalle Röntynen                          Aapo Saari
1737: 
1738: 
1739: 
1740: 
1741: 280980N
1742: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 490
1743: 
1744: 
1745: 
1746: 
1747:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1748: 
1749:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kaa. Pellavan tuotantomahdollisuuksia rajoit-
1750: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tavat ongelmat ovat liittyneet erityisesti lajik-
1751: olette 26 päivänä elokuuta 1988 päivätyn kir-       keiden valintaan ja jalostukseen, viljely- ja
1752: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           korjuutekniikkaan sekä heti korjuun jälkeen
1753: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       tapahtuvan jatkokäsittelyn menetelmiin. Pella-
1754: edustaja Sirkka-Liisa Anttilan ym. näin kuulu-      van markkinointia puolestaan on vaikeuttanut
1755: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 490:           se, ettei pellavatuotteille ole riittävästi kehitetty
1756:                                                     uusia käyttömahdollisuuksia.
1757:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         Pellavan viljelyssä ja jalostuksessa ilmennee-
1758:        siin pellavan viljelyalan lisäämiseksi ke-   seen tutkimustiedon tarpeeseen on pyritty vas-
1759:        hittämällä kotimaisia pellavalajikkeita      taamaan käynnistämällä useita, osittain vielä
1760:        ja pellavan jalostusta, sekä                 keskeneräisiä valtion varoin tuettuja tutkimus-
1761:           aikooko Hallitus myötävaikuttaa sii-      projekteja eri puolilla maata. Helsingin yliopis-
1762:        hen, että Suomeen saataisiin pellavan-       tossa on meneillään pellavan käsittely- ja vilje-
1763:        käsittelylaitos ja kaikin puolin voitai-     lytekniikkatutkimuksen toinen tutkimusvaihe,
1764:        siin edistää pellavan käyttöä?               ja Kuopion yliopistossa tutkitaan pellavan lio-
1765:                                                     tusta muun muassa entsyymimenetelmin. Saa-
1766:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       ren Pellava Oy:ssä selvitetään niinikään valtion
1767: vasti seuraavaa:                                    tuen turvin, onko pellavan jatkojalostus Suo-
1768:    Pellavan viljelyalan Suomessa on arvioitu        messa perusteltua ja onko suomalaisilla pella-
1769: olleen vuonna 1987 noin 150 hehtaaria. Sama-        vatuotteilla edellytyksiä menestyä muun ohella
1770: na vuonna Suomeen tuotiin pellavan siemeniä,        Euroopan markkinoilla. Lappeenrannan tek-
1771: pellavaöljyä ja erilaisia pellavakuituvalmisteita   nillisessä korkeakoulussa on lisäksi valmistu-
1772: yhteensä noin 28 miljoonan markan arvosta.          nut korkeakoulun opinnäytetyönä jatkotutki-
1773: Pellavatuotteiden viennin arvo vuonna 1987 oli      musten pohjaksi soveltuva esiselvitys pellava-
1774: noin yhdeksän miljoonaa markkaa, josta suu-         raaka-aineiden markkinoista Suomessa.
1775: rin osa koostui ulkomailta tuoduista rohtimista        Hallituksen käsityksen mukaan ryhtyminen
1776: Suomessa kehrättyjen lankojen viennistä.            pellavan tuotantoa välittömästi edistäviin toi-
1777:    Pellava kuuluu Suomen perinteisiin viljely-      menpiteisiin edellyttää riittäviä selvityksiä tuo-
1778: kasveihin ja sen tiedetään soveltuvan viljeltä-     tannon taloudellisesta kannattavuudesta sekä
1779: väksi suurimmassa osassa maatamme. Pellavan         pellavan viljelyn että jalostuksen kannalta kat-
1780: tuotanto on kuitenkin viime vuosikymmeninä          sottuna. Hallitus tulee tarpeellisten tutkimus-
1781: taloudellisesti ollut heikosti kannattavaa. Tä-     ten valmistuttua ryhtymään toimenpiteisiin pel-
1782: mä on johtunut siitä, että pellavan käyttö sen      lavan viljelyalan lisäämiseksi sekä pellavan jat-
1783: perinteisiin käyttötarkoituksiin on ollut vähäis-   kokäsittelyn ja käytön edistämiseksi, mikäli
1784: tä ja että pellavan viljelyyn ja jatkokäsittelyyn   tutkimukset osoittavat sen tarkoituksenmukai-
1785: ei ole ollut käytettävissä nykyaikaista tekniik-    seksi.
1786: 
1787:     Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1988
1788: 
1789:                                                Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
1790:                                     1988 vp. -     KK n:o 490                                    3
1791: 
1792: 
1793: 
1794: 
1795:                              Tili Riksdagens Herr Talman
1796: 
1797:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        odlings- och skördeteknik samt metoderna för
1798: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        den fortsatta behandlingen strax efter skörden.
1799: av den 26 augusti 1988 tili vederbörande med-      Marknadsföringen av Iin har för sin del försvå-
1800: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    rats av att nya användningsmöjligheter för
1801: av riksdagsledamot Sirkka-Liisa Anttila m.fl.      produkter av Iin inte i tillräcklig utsträckning
1802: undertecknade spörsmål nr 490:                     har utvecklats.
1803:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder i           Man har försökt bemöta det behov av forsk-
1804:        syfte att öka odlingsarealen för Iin ge-    ningsuppgifter som framkommit beträffande
1805:        nom att utveckla de inhemska linsorter-     odlingen och förädlingen av Iin genom att
1806:        na och förädlingen av Iin samt              igångsätta ett flertal, delvis ännu oavslutade,
1807:            ämnar Regeringen bidra tili att man     med statens medel stödda forskningsprojekt på
1808:        tili Finland skulle kunna få en behand-     olika håll i landet. Vid Helsingfors universitet
1809:        lingsanläggning för Iin och på allt sätt    pågår det andra forskningsskedet i en under-
1810:        kunna främja användningen av Iin?           sökning av behandlings- och odlingsteknik för
1811:                                                    Iin, och vid Kuopio universitet undersöks blöt-
1812:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       läggningen av Iin med bl.a. enzymbaserade
1813: samt anföra följande:                              metoder. Vid Saaren Pellava Oy utreds likaså
1814:                                                    med statens stöd huruvida fortsatt förädling av
1815:   Odlingsarealen för Iin i Finland har år 1987
1816:                                                    Iin är motiverad i Finland och huruvida fin-
1817: uppskattats vara ca 150 hektar. Samma år
1818:                                                    ländska produkter av Iin har förutsättningar
1819: importerades tili Finland linfrö, linolja och
1820:                                                    att klara sig bl.a. på de europeiska marknader-
1821: olika slag av produkter av lintråd tili ett
1822:                                                    na. Vid Villmanstrands tekniska högskola har
1823: sammanlagt värde av ca 28 miljoner mark.
1824:                                                    ytterligare, i form av lärdomsprov vid högsko-
1825: Värdet av exporten av linprodukter år 1987
1826:                                                    lan, färdigställts en förundersökning, som läm-
1827: uppgick tili ca nio miljoner mark, varav största
1828:                                                    par sig som grund för fortsatta undersökningar
1829: delen bestod av export av garn som spunnits i
1830:                                                    och som gäller marknaderna för linråvaror i
1831: Finland av från utlandet importerade blånor.
1832:                                                    Finland.
1833:   Linet hör tili Finlands traditionella odlings-
1834: växter och det är känt att linet lämpar sig för       Enligt regeringens uppfattning förutsätter
1835: odling i största delen av vårt land. Produktio-    vidtagandet av omedelbara åtgärder, som skul-
1836: nen av Iin har likväl under de senaste årtionde-   le främja produktionen av Iin, tillräckliga ut-
1837: na burit sig dåligt i ekonomiskt avseende.         redningar om produktionens ekonomiska lön-
1838: Detta har berott på att användningen av Iin för    samhet i fråga om såväl odlingen som
1839: de traditionella bruksändamålen har varit liten    förädlingen. Då de erforderliga undersökning-
1840: och att modern teknik för odlingen och den         arna blivit färdiga kommer regeringen att vidta
1841: fortsatta behandlingen av Iin inte funnits tili-   åtgärder i syfte att öka odlingsarealen för Iin
1842: gä!lglig. De problem som begränsar möjlighe-       samt att främja den fortsatta behandlingen och
1843: terna att producera Iin har särskilt haft att      användningen av linet, såvida undersökningar-
1844: göra med valet och förädlingen av sorter,          na visar att detta är ändamålsenligt.
1845: 
1846:     Helsingfors den 27 september 1988
1847: 
1848:                                               Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
1849:                                                 1988 vp.
1850: 
1851: Kirjallinen kysymys n:o 491
1852: 
1853: 
1854: 
1855: 
1856:                                    Anttila: Maanpuolustusta esittelevän pysyvän näyttelyn toteutta-
1857:                                      misesta
1858: 
1859: 
1860:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1861: 
1862:    Hämeenlinnassa järjestettiin puolustusvoi-          len. Hankkeen käynnistämiseksi tulee saada
1863: main 70-vuotisjuhlan yhteydessä maanpuolus-            maakunnalliset voimat liikkeelle. Hämeenlinna
1864: tusnäyttely Linnan kasarmilla. Näyttelymiljöö          edustaa historiaa ja pysyvä näyttely edustaisi
1865: oli paras mahdollinen sekä historiallisesti että       nykyisyyttä ja turvallista tulevaisuutta. Yhdes-
1866: ympäristöltään. Hämeenlinnalla on varuskun-            sä vierekkäin voisi olla maanpuolustus halki
1867: takaupunkina kunniakkaat perinteet ja näytte-          vuosisatojen muinaisuudesta tulevaisuuteen.
1868: lyn sijoittuminen vanhan linnan kupeella ole-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
1869: valle kasarmialueelle antoi sille myös historial-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
1870: lisen taustan.                                         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1871:                                                        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1872:   Linnan kasarmin tulevaisuutta mietittäessä
1873: on noussut esiin ajatus sen sopivuudesta puo-                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
1874: lustusvoimien toiminnan esittelypaikaksi ns.                  siin pysyvän maanpuolustusnäyttelyn
1875: pysyvän näyttelyn muodossa. Suomi tarvitsisi                  aikaansaamiseksi, ja
1876: pysyvän maanpuolustusta esittelevän valtakun-                    missä aikataulussa Hallitus aikoo py-
1877: nallisen näyttelyn ja Hämeenlinna tarjoaisi                   syvän maanpuolustusnäyttelyn toteut-
1878: Linnan kasarmin alueella siihen oivallisen                    taa, sekä
1879: mahdollisuuden. Linnan kasarmi Hämeenlin-                        milloin Hallitus asettaa asiaa valmis-
1880: nan läheisyydessä sijaitsee myös varsin keskei-               telemaan tarvittavan toimikunnan tai
1881: sellä paikalla liikennettä ja turistivirtoja ajatel-          työryhmän?
1882: 
1883:      Helsingissä 26 päiyänä elokuuta 1988
1884: 
1885:                                           Sirkka-Liisa Anttila
1886: 
1887: 
1888: 
1889: 
1890: 2809970
1891: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 491
1892: 
1893: 
1894: 
1895: 
1896:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1897: 
1898:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Hämeenlinnan kaupungissa sijaitsevan Linnan
1899: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kasarmialueen käyttöä pitemmän aikavälin tar-
1900: olette 26 päivänä elokuuta 1988 päivätyn kir-       peita silmällä pitäen.
1901: jeenne n:o 1231 ohella toimittanut valtioneu-          Maanpuolustusnäyttelyä koskeva asia on sit-
1902: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi jäl-      temmin ollut käsittelyn alaisena kuluvan vuosi-
1903: jennöksen kansanedustaja Sirkka-Liisa Antti-        kymmenen puolivälissä, jolloin periaatteellista
1904: lan tekemästä seuraavan sisältöisestä kysymyk-      keskustelua käytiin pääesikunnan ja puolusmi-
1905: sestä n:o 491:                                      nisteriön tasolla. Tuolloin käynnistetty laajem-
1906:                                                     pi suunnittelutyö on ollut yhtenä lähtökohtana
1907:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      Linnan kasarmilla puolustusvoimain 70-vuotis-
1908:        siin pysyvän maanpuolustusnäyttelyn          juhlan yhteydessä järjestetylle maanpuolustus-
1909:        aikaansaamiseksi, ja                         näyttelylle.
1910:           missä aikataulussa Hallitus aikoo py-        Pysyvä maanpuolustusnäyttely sisältyy edel-
1911:        syvän maanpuolustusnäyttelyn toteut-         leen puolustusministeriön ja pääesikunnan
1912:        taa, sekä                                    suunnitelmiin ja on se myös otettu huomioon
1913:           milloin Hallitus asettaa asiaa valmis-    Linnan kasarmin alueellista jatkokäyttöä kos-
1914:        televan tarvittavan toimikunnan tai työ-     kevassa kokonaissuunnittelussa.
1915:        ryhmän?                                         Kuitenkin hankkeen laajuuden, alueen koko-
1916:                                                     naiskäytön suunnittelun keskeneräisyyden sekä
1917:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        irrotettavien resurssien rajallisuuden vuoksi to-
1918: vasti seuraavaa:                                    teutumisen katsotaan ajoittuvan aikaisintaan
1919:    Pysyvää maanpuolustusnäyttelyä koskeva           1990-luvun puoliväliin. Tämä edellyttää varsi-
1920: ajatus on ollut vireillä jo vuodesta 1981 lukien,   naisen suunnittelun käynnistämistä parin lähi-
1921: jolloin puolustushallinnon piirissä pohdittiin      vuoden aikana.
1922: 
1923:     Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1988
1924: 
1925:                                                                Puolustusministeri Ole Norrback
1926:                                    1988 vp. -     KK n:o 491                                     3
1927: 
1928: 
1929: 
1930: 
1931:                             Till Riksdagens Herr Talman
1932: 
1933:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Frågan om en försvarsutställning har däref-
1934: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       ter varit föremål för behandling i mitten av
1935: nr 1231 av den 26 augusti 1988 till vederböran-   innevarande årtionde, varvid en principiell dis-
1936: de medlem av statsrådet översänt avskrift av      kussion fördes på huvudstabs- och försvarsmi-
1937: följande av riksdagsledamot Sirkka-Liisa Ant-     nisterienivå. Det därvid igångsatta mera omfat-
1938: tila undertecknade spörsmål nr 491:               tande planeringsarbetet har varit en av ut-
1939:                                                   gångspunkterna för den försvarsutställning
1940:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder i        som i samband med försvarsmaktens 70-års-
1941:        syfte att få till stånd en permanent       jubileum arrangerades i Linna-kasernen.
1942:        försvarsutställning, och
1943:          inom ramen för viiken tidtabell äm-         En permanent försvarsutställning ingår fort-
1944:        nar Regeringen förverkliga den perma-      farande i försvarsministeriets och huvud-
1945:        nenta försvarsutställningen samt           stabens planer, och utställningen har också
1946:          när ämnar Regeringen tillsätta en        beaktats i helhetsplaneringen beträffande den
1947:        kommission eller arbetsgrupp för be-       fortsatta användningen av det ifrågavarande
1948:        redning av ärendet?                        kasernområdet.
1949:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        På grund av projektets omfattning, den
1950: samt anföra följande:                             ännu inte slutförda planeringen beträffande
1951:   Tanken på en permanent försvarsutställning      helhetsanvändningen av området samt de be-
1952: har varit aktuell redan från och med 1981, då     gränsade resurser som kan lösgöras för ända-
1953: man inom försvarsförvaltningen diskuterade        målet anses förverkligandet kunna ske tidigast
1954: användningen av Linnakasernområdet i Tavas-       i mitten av 1990-talet. Detta förutsätter att den
1955: tehus stad med tanke på behoven under en          egentliga planeringen sätts igång under de när-
1956: längre tidsperiod.                                maste två åren.
1957: 
1958:     Helsingfors den 30 september 1988
1959: 
1960:                                                                Försvarsminister Ole Norrback
1961:                                            1988 vp.
1962: 
1963: Kirjallinen kysymys n:o 492
1964: 
1965: 
1966: 
1967: 
1968:                                Elo: Metsänparannustöihin tarkoitettujen avustusten lisäämises-
1969:                                   tä Satakunnassa
1970: 
1971: 
1972:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1973: 
1974:    Uusi metsänparannuslaki lainastaluopumis-        Mikäli avustusvaroja saadaan nopeasti 1, 8
1975: avustuksineen ja kunnostusojituksineen lisäsi    milj. mk lisää, lainavaratkin voitaisiin käyttää
1976: huomattavasti avustusvarojen tarvetta. Hyväk-    loppuun ja vuoden suunnittelutavoite saavut-
1977: sytyssä työohjelmassa kuitenkin avustusvaroja    taa. Mikäli avustusvaroja ei kuitenkaan saada
1978: lievästi vähennettiin viimevuotisesta.           lisää, jää lainavarojakin n. 1 milj. mk käyttä-
1979:    Avustusvarat metsänhoitoyhdistysten toteut-   mättä. On kuitenkin syytä todeta, että vaikka
1980: tamiin metsänparannustöihin loppuvatkin Sa-      mainittu 1,8 milj. mk avustusvaroja saataisiin-
1981: takunnassa jo elo-syyskuun vaihteessa. Sa-       kin lisää, jäisivät työmäärät vielä lähes 30 OJo
1982: moin metsälautakunnan uusien suunnitelmien       alle Metsä 2000 -ohjelman tavoitteiden. Met-
1983: laatimisvarat ovat loppumal.sillaan. Metsälau-   sänparannusvarat ovat kokonaisuudessaan, ja
1984: takunnan toteuttamiin metsänparannustöihin       avustusvarat erityisesti, selvästi alimitoitetut.
1985: on käytettävissä vielä 400 000 mk avustusvaro-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
1986: ja. Ne riittävät todennäköisesti marras-joulu-   jestyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän
1987: kuun vaihteeseen saakka. Lainavaroja on jäl-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1988: jellä vielä lähes 5 milj. mk.                    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1989:    Avustusvarojen puutteen takia metsänhoito-              Onko Hallitus tietoinen siitä, että
1990: yhdistykset voivat loppuvuonna toteuttaa Sata-          60-70 työntekijää on vaarassa jäädä
1991: kunnassa vain lainahankkeita. Koska niitä ei            työttömäksi Satakunnan metsälauta-
1992: ole monta, 50 työntekijästä jää pääosa työttö-          kunnan alueella metsänparannustöihin
1993: mäksi. Tämän lisäksi metsälautakunnan suorit-           tarkoitettujen avustusvarojen sekä met-
1994: tama suunnittelutyö loppuu lähes täysin. 25-            sälautakunnan uusien suunnitelmien
1995: 30 suunnitelma-apulaista jää niin ikään vaille          laatimisvarojen riittämättömyyden ta-
1996: työtä. Välittömästi avustusvarojen puute kos-           kia, ja jos on,
1997: kee 60-70 työntekijää. Suunnittelun keskeyty-              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1998: misellä on kuitenkin vakavia kerrannaisvaiku-           ryhtyä riittävien varojen saamiseksi täl-
1999: tuksia seuraavina vuosina.                              le ja ensi vuodelle?
2000: 
2001:     Helsingissä 26 päivänä elokuuta 1988
2002: 
2003:                                          Mikko Elo
2004: 
2005: 
2006: 
2007: 
2008: 280998H
2009: 2                                     1988 vp. -      KK n:o 492
2010: 
2011: 
2012: 
2013: 
2014:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2015: 
2016:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         si asetetut määrärahat riittävät koko vuodelle
2017: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ja eri varalaadut tulevat tasapainoisesti käyte-
2018: olette 26 päivänä elokuuta 1988 päivätyn kir-         tyiksi. Mikäli töitä toteutetaan alkuvuodesta
2019: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             mahdollisuuksia laajemmin ja avustusvaroja
2020: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         käytetään lainarahoituksen sijasta myönnettä-
2021: edustaja Elon näin kuuluvasta kirjallisesta ky-       viin nk. lainastaluopumisavustuksiin, ajaudu-
2022: symyksestä n:o 492:                                   taan kysymyksessä tarkasteltuun Satakunnan
2023:                                                       metsälautakunnan alueella ilmenneeseen tilan-
2024:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että         teeseen, jossa toimintaa joudutaan varojen
2025:        60-70 työntekijää on vaarassa jäädä            puutteen vuoksi loppuvuodesta supistamaan.
2026:        työttömäksi Satakunnan metsälauta-
2027:                                                          Metsänparannustöiden keskimääräinen vuo-
2028:        kunnan alueella metsänparannustöihin
2029:                                                       tuinen työvoima on ollut viime vuosina
2030:        tarkoitettujen avustusvarojen sekä met-
2031:                                                       1 800-2 100 henkilöä, eli vajaa puolet met-
2032:        sälautakunnan uusien suunnitelmien
2033:                                                       sänhoitotöiden työvoimasta ja noin kymmenes-
2034:        laatimisvarojen riittämättömyyden ta-
2035:                                                       osa metsätalouden koko työvoimasta. Metsän-
2036:        kia, ja jos on,
2037:                                                       parannustöiden työllisyysmerkitys on Pohjois-
2038:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        ja Itä-Suomessa selvästi suurempi kuin Etelä-
2039:        ryhtyä riittävien varojen saamiseksi täl-      Suomessa. Metsätalouden työllisyyskehitys on
2040:        le ja ensi vuodelle?                           ensisijaisesti riippuvainen puutavaran kysyn-
2041:                                                       nän ja hakkuumäärien kehityksestä. Tässä suh-
2042:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            teessa ovat kuluvan hakkuuvuoden näkymät
2043: taen seuraavaa:                                       varsin hyvät ja metsänparannustöistä mahdol-
2044:    Huolimatta toukokuun alusta 1987 voimassa          lisesti vapautuvalle työvoimalle on tarjolla työ-
2045: olleesta uudesta metsänparannuslaista, jolla          paikkoja puunkorjuussa.
2046: tarkistettiin metsänparannustöiden rahoituseh-           Talousneuvostossa valmistellun Metsä 2000
2047: toja ja lisättiin uusia työlajeja, ovat lain pääpe-   -ohjelman esiin tuomat keskeiset ongelmat ja
2048: riaatteet entiset. Metsänparannushankkeita            kehittämistavoitteet koskevat hakkuita, erityi-
2049: voidaan suunnitella, rahoitusta myöntää ja            sesti harvennushakkuita, sekä metsäteollisuutta
2050: hankkeita toteuttaa vain käytettävissä olevien        ja sen puunkäyttöä. Ohjelmassa esitetyt met-
2051: valtion tulo- ja menoarvioon otettavien met-          sänhoito- ja perusparannustavoitteet liittyvät
2052: sänparannusvarojen rajoissa.                          pääosaltaan kiinteästi hakkuiden ja puuston
2053:    Metsänparannusvarojen käyttöä ohjataan             tulevaan kehitykseen eivätkä siten sellaisinaan
2054: vuosittain laadittavalla ja vahvistettavana met-      osoita, että metsänparannustoiminta nykyisel-
2055: sänparannustöiden työohjelmalla, joka sisältää        lään olisi alimitoitettua. Yksityismetsien puun-
2056: määrärahojen työlajeittaisen ja työvoiman             tuotannon edistämiseen osoitettavien metsän-
2057: kuukausittaisen käyttösuunnitelman kullekin           parannusvarojen määrä on sinänsä harkinnan-
2058: metsälautakunnalle. Työohjelmaa täydentää li-         varainen. Varojen määrään vaikuttavat met-
2059: säksi rahoituksen ajoitussuunnitelma, jonka           sänparannustöiden tarpeen ja toteuttamismah-
2060: mukaisesti metsähallitus tilivirastona asettaa        dollisuuksien ohella myös valtiontaloudelliset
2061: metsänparannusvaroja metsälautakuntien käy-           näkökohdat.
2062: tettäväksi.                                              Hallitus on tietoinen siitä, että metsänparan-
2063:    Kun uudella metsänparannuslailla siirrettiin       nustöitä on alkuvuodesta toteutettu aiempaa
2064: metsänparannusrahoituksen myöntämiseen liit-          runsaammin ja toimintaa voitaisiin useiden
2065: tyvää ratkaisuvaltaa metsälautakunnille, on en-       metsälautakuntien alueilla jatkaa varsin laaja-
2066: tistä korostetummin metsälautakunnan vas-             na, mikäli erityisesti avustusvaroja olisi nykyis-
2067: tuulla mitoittaa metsänparannustoimintaansa           tä runsaammin käytettävissä. Hallituksen tar-
2068: ja varojen myöntämistä siten, että käytettäväk-       koituksena onkin vuoden 1989 tulo- ja meno-
2069:                                    1988 vp. -     KK n:o 492                                   3
2070: 
2071: arvioesityksen valmistelun yhteydessä tekemän-    mitoitettu vuoden 1988 tason mukaisesti. Met-
2072: sä periaatepäätöksen mukaisesti esittää kulu-     sänparannustoiminnan rahoitusta on tarkoitus
2073: van vuoden lisämenoarvioon otettavaksi met-       valtiontaloudellisista syistä uudistaa vuoden
2074: sänparannustöiden avustusvaroihin lisäystä 20     1990 alusta. Vuoden 1989 osalta on varojen
2075: miljoonaa markkaa. Kysymyksessä esiin tuo-        riittävyys ja avustus- ja lainavarojen tasapai-
2076: dut ongelmat ovat näiden varojen turvin pois-     noinen käyttö tarkoitus turvata tehostamalla
2077: tettavissa.                                       toiminnan ohjausta sekä alentamalla lainasta-
2078:    Hallituksen esityksessä vuoden 1989 tulo- ja   luopumisavustusten osuutta.
2079: menoarvioksi on metsänparannusvarojen taso
2080: 
2081:     Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1988
2082: 
2083:                                              Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
2084: 4                                   1988 vp. -      KK n:o 492
2085: 
2086: 
2087: 
2088: 
2089:                              Till Riksdagens Herr Talman
2090: 
2091:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         förut på den enskilda skogsnämnden att di-
2092: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         mensionera sin skogsförbättringsverksamhet
2093: av den 26 augusti 1988 tili vederbörande med-       och beviljandet av medel på så sätt att de
2094: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     disponibla anslagen räcker för hela året och att
2095: av riksdagsman Elo undertecknade spörsmål nr        de olika slagen av medel används på ett balan-
2096: 492:                                                serat sätt. Om arbeten utförs i början av året i
2097:                                                     större utsträckning än möjligheterna medger
2098:           Är Regeringen medveten om att 60-         och understödsmedel används tili understöd
2099:        70 arbetstagare löper risk att bli arbets-   som beviljas i stället för lånefinansiering, ham-
2100:        lösa på Satakunta skogsnämnds områ-          nar man i en sådan situation som uppstått på
2101:        de på grund av att de understödsmedel        Satakunta skogsnämnds område och som be-
2102:        som är avsedda för skogsförbättrings-        handlas i spörsmålet, dvs. verksamheten måste
2103:        arbeten samt medlen för utarbetande av       skäras ned i slutet av året på grund av brist på
2104:        skogsnämndens nya planer är otillräck-       medel.
2105:        liga, och om så är fallet,
2106:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         Den årliga arbetskraften i skogsförbättrings-
2107:        ta för att tillräckliga medel skall erhål-   arbeten har under de senaste åren varit 1 800-
2108:        las för innevarande och nästa år?            2 100 personer, dvs. knappt hälften av den
2109:                                                     arbetskraft som anlitats för skogsvårdsarbeten
2110:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        och ca en tiondedel av skogsbrukets hela ar-
2111: samt anföra följande:                               betskraft. Skogsförbättringsarbetenas betydel-
2112:                                                     se från sysselsättningssynpunkt är klart större i
2113:    Oavsett den nya skogsförbättringslagen, som      norra och östra Finland än i södra Finland.
2114: varit i kraft från ingången av maj 1987 och         Sysselsättningsutvecklingen inom skogsbruket
2115: genom viiken finansieringsvillkoren för skogs-      är i första hand beroende av efterfrågan på
2116: förbättringsarbetena justerades samt nya slag       trävaror och utvecklingen i avverkningsmäng-
2117: av arbete fogades tili skogsförbättringsarbete-     derna. 1 detta hänseende är utsikterna för det
2118: na, är lagens huvudprinciper de samma som           innevarande avverkningsåret mycket goda och
2119: förut. Skogsförbättringsprojekt kan planeras,       arbetskraft som eventuellt frigörs från skogs-
2120: finansiering beviljas och projekt förverkligas      förbättringsarbeten kan erbjudas arbetsplatser
2121: endast inom gränserna för disponibla, i budge-      i virkesdrivningen.
2122: ten upptagna skogsförbättringspengar.
2123:    Användningen av skogsförbättringspengarna            De centrala problem och utvecklingsmål som
2124: styrs genom det arbetsprogram för skogsför-         framgår av programmet Skog 2000, som be-
2125: bättringsarbeten som årligen skall utarbetas        retts av ekonomiska rådet, gäller avverkningar,
2126: och fastställas och som innehåller en för varje     särskilt gallringar, samt skogsindustrin och
2127: enskild skogsnämnd avsedd dispositionsplan          dess virkesförbrukning. De skogsvårds- och
2128: för anslagen uppgjord enligt slag av arbete och     grundförbättringsmål som anförts i pro-
2129: arbetskraftens sammansättning månadsvis. Ar-        grammet har tili största delen nära anknytning
2130: betsprogrammet kompletteras dessutom av en          tili den framtida utvecklingen i fråga om av-
2131: pian för tidsbestämning av finansieringen, en-      verkningarna och bestånden och bevisar där-
2132: ligt viiken forststyrelsen i egenskap av räken-     med inte som sådana att skogsförbättrings-
2133: skapsverk ställer skogsförbättringspengarna tili    verksamheten sådan den nu är vore underdi-
2134: skogsnämndernas disposition.                        mensionerad. Beloppet av de skogsförbätt-
2135:    Då avgöranderätt som hör tili beviljandet av     ringsmedel som anvisas för främjande av vir-
2136: skogsförbättringsfinansiering genom den nya         kesproduktionen i enskilda skogar är som så-
2137: skogsförbättringslagen överfördes på skogs-         dant beroende av prövning. Beloppet av medel
2138: nämnderna, ankommer det i högre grad än             påverkas förutom av behovet av skogsförbätt-
2139:                                    1988 vp. -     KK n:o 492                                   5
2140: 
2141: ringsarbeten och möjligheterna att genomföra      nämns i spörsmålet kan avhjälpas med dessa
2142: dem också av statsekonomiska synpunkter.          medel.
2143:     Regeringen är medveten om att skogsför-          1 regeringens proposition om statsbudgeten
2144: bättringsarbeten har utförts under början av      för år 1989 har skogsförbättringsmedlens nivå
2145: året i högre grad än förut och verksamheten       dimensionerats i enlighet med 1988 års nivå.
2146: kunde inom många skogsnämnders områden            Avsikten är att finansieringen av skogsförbätt-
2147: fortsätta i mycket stor utsträckning, om sär-     ringsverksamheten av statsekonomiska skäl
2148: skilt understödsmedel fanns att tillgå i större   skall revideras vid ingången av år 1990. För
2149: omfattning än nu. Regeringen har för avsikt       1989 års vidkommande skall tillräckliga medel
2150: att i enlighet med det principbeslut som den      och en balanserad användning av understöds-
2151: fattade i samband med beredningen av budget-      och lånemedlen tryggas genom en effektivare
2152: propositionen för år 1989 föreslå att i en        styrning av verksamheten samt genom en säk-
2153: tilläggsbudget för innevarande år upptas ett      ning av andelen av understöd som beviljas i
2154: tillägg om 20 milj. mk till understödsmedlen      stället för lån.
2155: för skogsförbättringsarbeten. De problem som
2156: 
2157:     Helsingfors den 29 september 1988
2158: 
2159:                                             Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
2160:                                                                                                     j
2161:                                                                                                 j
2162:                                                                                             j
2163:                                                                                         j
2164:                                                                                     j
2165:                                                                                 j
2166:                                                                             j
2167:                                                                         j
2168:                                                                     j
2169:                                                                 j
2170:                                                             j
2171:                                                         j
2172:                                                     j
2173:                                                 j
2174:                                             j
2175:                                         j
2176:                                     j
2177:                                 j
2178:                             j
2179:                         j
2180:                     j
2181:                 j
2182:             j
2183:         j
2184:     j
2185: j
2186:                                                1988 vp.
2187: 
2188: Kirjallinen kysymys n:o 493
2189: 
2190: 
2191: 
2192: 
2193:                                    T. Roos: Opettajainvalmistuslaitosten pääsykokeiden aikaistami-
2194:                                       sesta
2195: 
2196: 
2197:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2198: 
2199:    Opettajainvalmistuslaitosten pääsykokeiden           Koulutyön käynnistäminen kärsii, kun aivan
2200: ajankohdasta on erityisesti tänä vuonna koitu-        heti lukuvuoden alussa opettajaa joudutaan
2201: nut harmia kuntien koulutoimistoille. Kun             vaihtamaan. Sopivan opettajan löytäminen kii-
2202: pääsy opiskelemaan peruskoulunopettajaksi ei          reessä ei myöskään ole helppoa.
2203: ole mitenkään varmaa, varsin monet alalle
2204: aikovat ylioppilaat hakeutuvat väliaikaisiksi            Opettajainvalmistuslaitosten pääsykokeita
2205: opettajiksi. Kasvanut peruskoulunopettajapula         tulisikin aientaa ainakin sen verran, että jo
2206: on lisäksi aiheuttanut sen, että tällaisia viransi-   ennen peruskoulujen alkamista elokuussa opis-
2207: jaisia ja väliaikaisia opettajia on maassamme         kelemaan valitut olisivat tiedossa. Aientamisen
2208: alkavana lukuvuonna merkittävän paljon.               vaikeudeksi on ilmoitettu mm. pääsykokeissa
2209:                                                       tarvittavien oppilaiden vaikea saanti aikaisem-
2210:    Kun koulua on käyty pari viikkoa, tulevat          min kesällä. Sekään ongelma ei voi olla mah-
2211: vasta tiedot opiskelijavalinnoista. Opiskele-         doton ratkaistavaksi.
2212: maan päässeet luonnollisesti jättävät väliaikai-
2213: sen paikkansa ja koulutoimistojen on hetkessä            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
2214: täytettävä näin syntyneet paikat.                     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
2215:    Tyypillisenä esimerkkitapauksena voisi käyt-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2216: tää erästä pientä Varsinais-Suomen kuntaa.            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2217: Ala-asteen opettajia kunnassa on 12. Näistä
2218: epäpäteviä on 5. Näistä viidestä kolme pääsi                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2219: opiskelemaan peruskoulunopettajaksi. Synty-                  ryhtyä, jotta tiedot opettajainvalmistus-
2220: nyt tilanne ei opetuksen eikä muunkaan koulu-                laitoksiin hyväksytyistä saataisiin jo hy-
2221: toimen kannalta ole suotava. Tapaus kuiten-                  vissä ajoin ennen peruskoulujen alka-
2222: kaan ei ole ainutlaatuinen.                                  mista?
2223: 
2224:     Helsingissä 31 päivänä elokuuta 1988
2225: 
2226:                                               Timo Roos
2227: 
2228: 
2229: 
2230: 
2231: 281039C
2232: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 493
2233: 
2234: 
2235: 
2236: 
2237:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2238: 
2239:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       luovutti muistionsa 31.5.1988. Tämän mukaan
2240: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       valinta on edelleen kaksivaiheinen. Ensimmäi-
2241: olette kirjeellänne 31 päivänä elokuuta 1988        nen vaihe tapahtuu suomenkielisten osalta yh-
2242: päivätyn kirjeenne ohella toimittanut valtio-       teisvalintana, jonka järjestää Jyväskylän yli-
2243: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-       opisto. Työryhmä ei ole määritellyt kantaansa
2244: sen kansanedustaja Timo Roosin näin kuulu-          valintojen tarkkoihin päivämääriin. Hakuaika
2245: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 493:           päättyy kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Juuri
2246:                                                     aikaisemmaksi sitä ei koulujen päättymisen
2247:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      takia voida ajoittaa. Valintakokeet järjestetään
2248:        ryhtyä, jotta tiedot opettajainvalmistus-    opettajankoulutuslaitoksittain ja niihin kutsu-
2249:        laitoksiin hyväksytyistä saataisiin jo hy-   taan ensimmäisen vaiheen läpäisseitä. Heitä on
2250:        vissä ajoin ennen peruskoulujen alka-        suositusten mukaan nelinkertainen määrä aloi-
2251:        mista?                                       tuspaikkojen määrästä.
2252:                                                        Valintakokeet järjestää siis ao. korkeakoulu.
2253:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         Kokeisiin kuuluu kirjakuulustelu ja haastatte-
2254: taen seuraavaa:                                     lu. Tämän lisäksi opettajankoulutusyksikön
2255:    Viime aikoina opettajapula tietyissä opetta-     valinnan mukaan joko opetustuokio tai erilais-
2256: jaryhmissä on aiheuttanut tavallista runsaam-       ta jäsentely- ja ryhmäkeskustelutilannetta. Jos
2257: min muodollista pätevyyttä vailla olevien hen-      opetustuokiota ei valita, niin tulosten saantia
2258: kilöiden paikkaamista opettajiksi. Näin on eri-     voidaan hieman aikaistaa nykyisestään. Tosin
2259: tyisesti peruskoulun luokanopettajien kohdalla      opiskelijana on oikeus oikaisupyyntöön kah-
2260: tilanne. Tilanne saattaa siten olla vaikea yksit-   den viikon kuluessa tulosten julkistamisesta.
2261: täistapauksissa. Toisaalta on kuitenkin muis-       Tällöin koulu on joka tapauksessa jo alkanut.
2262: tettava, että nyt eletään ylimenovaihetta, jota        Jos taas opetustuokio järjestetään, niin op-
2263: varten ei uusia pysyviä järjestelyjä ole syytä      pilaiden saaminen loma-aikana on hankalaa.
2264: tehdä. Opettajapulan poistamiseksi on opetus-       Tätä on aiemmin kokeiltukin, mutta käytän-
2265: ministeriö ryhtynyt toimenpiteisiin.                nön esteiden takia luovuttu. Yhtenä esteenä
2266:    Opettajankoulutusasetuksen (486/86) 11 §:n       ovat olleet muun muassa vanhempien lomat.
2267: 2 momentissa säädetään, että opetusministeriö          Kokeiden järjestely on siis annettu korkea-
2268: antaa suosituksia opettajien peruskoulutukseen      kouluille. Asiasta on keskusteltu korkeakou-
2269: otettavien opiskelijoiden valintaperusteista.       lujen kanssa. Kysymyksessä esiin tuodut näkö-
2270: Aiemmin ministeriö antoi ohjeita mutta pää-         kohdat ovat sekä ministeriön että korkeakou-
2271: tösvaltaa on tässäkin tapauksessa siirretty mi-     lujen tiedossa. Näkökohdat tullaan ottamaan
2272: nisteriöitä korkeakouluille. Uusia suosituksia      huomioon mahdollisuuksien mukaan opiskeli-
2273: on valmisteltu ministeriön työryhmässä, joka        javalintoja kehitettäessä.
2274: 
2275:     Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1988
2276: 
2277:                                                              Opetusministeri Christoffer Taxell
2278:                                      1988 vp. -      KK n:o 493                                    3
2279: 
2280: 
2281: 
2282: 
2283:                               Tili Riksdagens Herr Talman
2284: 
2285:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          nas av Jyväskylä universitet. Arbetsgruppen
2286: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          har inte fastslagit sin ställning till något be-
2287: av den 31 augusti 1988 till vederbörande med-        stämt datum för urvalen. Ansökningstiden går
2288: lem av statsrådet översänt avskrift av följande      ut den första veckan i juni. På grund av
2289: av riksdagsman Timo Roos undertecknade               skolavslutningen kan man inte förlägga dem
2290: spörsmål nr 493:                                     till ett tidigare datum. Urvalsproven anordnas
2291:                                                      enligt lärarutbildningsinstitution och till dem
2292:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen             kallas de som klarat sig genom den första
2293:        vidta för att uppgifterna om dem som          fasen. Enligt rekommandationerna är dessa
2294:        godkänts till lärarutbildningsinstitutio-     aspiranter fyra gånger mera än antalet nybör-
2295:        nerna skall fås i god tid innan grund-        jarplatser.
2296:        skolorna inleder sin verksamhet?
2297:                                                          Det är således vederbörande högskola som
2298:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt         anordnar urvalsproven. Till proven hör ett
2299: följande:                                            bokförhör och en intervju. Dessutom kan det
2300:                                                      efter lärarutbildningsenhetens eget val anord-
2301:    Under densenaste tiden har bristen på lärare      nas antingen ett undervisningsavsnitt, en fram-
2302: i vissa lärargrupper lett till att personer utan     ställningssituation eller en gruppdiskussion.
2303: formell behörighet mera än normalt anställts         Om undervisningsavsnittet inte väljs kunde
2304: som lärare. Sådan är situationen speciellt när       man i någon mån förkorta tiden för att få
2305: det gäller klasslärare i grundskolan. Den kan        resultaten. Å andra sidan har den studerande
2306: sålunda vara besvärlig i enskilda fall. Å andra      rätt till en begäran om korrigering inom två
2307: sidan bör man dock komma ihåg att man nu             veckor efter det att resultaten publicerats. Vid
2308: lever i ett övergångsskede, för vilket det inte är   denna tidpunkt har dock skolorna redan inlett
2309: skäl att skrida till några bestående arrange-        sin verksamhet.
2310: mang. Undervisningsministeriet har vidtagit åt-
2311: gärder för att avlägsna lärarbristen.                    Om däremot ett undervisningsavsnitt anord-
2312:    1 11 § 2 mom. förordningen om lärarutbild-        nas, är det svårt att få elever under semester-
2313: ning (486/86) stadgas att undervisningsminis-        tid. Man har tidigare även gjort försök med
2314: teriet skall ge rekommendationer om urvals-          detta, men har avstått från det på grund av
2315: grunderna för dem som antas till grundutbild-        hindren i praktiken. Ett hinder har bl.a. varit
2316: ningen av lärare. Tidigare utfärdade ministeriet     föräldrarnas semester.
2317: anvisningar men beslutanderätten har även i             Arrangemangen av proven har således getts
2318: detta fall övergått från ministeriet till högsko-    åt högskolorna. Det har diskuterats med hög-
2319: lorna. På ministeriet har nya rekommendatio-         skolorna om denna fråga. De synpunkter som
2320: ner beretts av en arbetsgrupp, som avlät sin         kommit fram är såväl ministeriet som högsko-
2321: promemoria 31.5.1988. Enligt denna sker urva-        lorna medvetna om. 1 mån av möjlighet kom-
2322: let i två faser. För de finskspråkiga utgör den      mer synpunkterna att beaktas då man utveck-
2323:  första fasen ett gemensamt urval, som anord-        lar elevurvalen.
2324: 
2325:      Helsingfors den 7 oktober 1988
2326: 
2327:                                                         Undervisningsminister Christoffer Taxell
2328:                                               1988 vp.
2329: 
2330: Kirjallinen kysymys n:o 494
2331: 
2332: 
2333: 
2334: 
2335:                                   Pulliainen: Koulunkäyntiavustajan paikkaamisesta peruskoulua
2336:                                      käyville vammaisille
2337: 
2338: 
2339:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2340: 
2341:    Peruskoulun pnnssa on ryhdytty integroi-          maan kaikki oppilaan hoitoon liittyvät tehtä-
2342: maan vammaisia koululaisia normaalikouluun.          vät.
2343: Näin on menetelty mm. CP-vammaisten koh-                Yhteiskunnalla on yleensä tapa vähentää
2344: dalla. Tällä toimenpiteellä on merkitystä paitsi     menoja rahapulan yllättäessä siellä, missä odo-
2345: vammaisen itsensä kannalta, myös kouluyhtei-         tettavissa oleva vaste on vähäisin. Vammaiset
2346: sön muiden oppilaiden kannalta; he voivat            on ryhmä, jolla ei ole aina edes edellytyksiä
2347: näin omakohtaisesti omaksua sen realiteetin,         reagoida asemansa heikennyksiin. Siispä "kon-
2348: että vammaisuus kuuluu luonnollisena osana           sulien" on valvottava heidän puolestaan. Yh-
2349: ihmisen yhteiskuntaan.                               teiskunta mittaa suhtautumisellaan vammaisiin
2350:    Vammainen koululainen ei itse pysty usein-        omaa sisintään.
2351: kaan tulemaan yksinään toimeen, vaan tarvit-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
2352: see tuekseen koulunkäyntiavustajan. Nyt kui-         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
2353: tenkin on käynyt niin, ettei opetusministeriö        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2354: ole myöntänyt riittävästi varoja koulunkäynti-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2355: avustajien palkkaamiseen niihin peruskoului-
2356: hin, joihin on otettu vammaisia koululaisia.                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, jot-
2357: Itse vammaiset oppilaat ovat reagoineet tilan-               ka takaavat sen, että jokaiselle normaa-
2358: teeseen tuoden julki turvattomuuden tunteen-                 liin peruskouluun integroidulle vam-
2359: sa. Opettajille puolestaan tilanteesta on aiheu-             maiselle koululaiselle, joka on henkilö-
2360: tunut runsaasti lisätyötä ja suoranaista stressiä.           kohtaisen avustajan tarpeessa, voidaan
2361: Koulunkäyntiavustajan päivittäisen työajan tu-               palkata koulunkäyntiavustaja kuudeksi
2362: lee olla 6 t, minkä puitteissa hän pystyy hoita-             tunniksi jokaisena koulupäivänä?
2363: 
2364:     Helsingissä 2 päivänä syyskuuta 1988
2365: 
2366:                                           Erkki Pulliainen
2367: 
2368: 
2369: 
2370: 
2371:                                                                                   /
2372: 
2373: 
2374: 
2375: 
2376: 2810400
2377: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 494
2378: 
2379: 
2380: 
2381: 
2382:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2383: 
2384:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       siirtynyt oman kuntansa peruskouluun. Täl-
2385: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        laista kehitystä on pidettävä inhimillisesti ja
2386: olette 2 päivänä syyskuuta 1988 päivätyn kir-        opetuksellisesti oikeansuuntaisena. Aikaisem-
2387: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            min kehitysvammaisten laitoksissa annettu har-
2388: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        jaantumisopetus toimii nykyisin täysimääräise-
2389: edustaja Erkki Pulliaisen näin kuuluvasta kir-       nä kunnan peruskouluissa, mikä on lisännyt
2390: jallisesta kysymyksestä n:o 494:                     koulunkäyntiavustajien tarvetta. Yhä vaikeam-
2391:                                                      min vammaisten oppilaiden integroiminen pe-
2392:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, jot-      ruskouluun, mikä sinänsä on positiivinen ja
2393:        ka takaavat sen, että jokaiselle normaa-      peruskoululain mukainen kehitys, on johtanut
2394:        liin peruskouluun integroidulle vam-          siihen, että koulunkäyntiavustajien tarve on
2395:        maiselle koululaiselle, joka on henkilö-      kasvanut 460 päätoimista avustajaa suurem-
2396:        kohtaisen avustajan tarpeessa, voidaan        maksi.
2397:        palkata koulunkäyntiavustaja kuudeksi            Opetusministeriö oikeutti maaliskuussa 1988
2398:        tunniksi jokaisena koulupäivänä?              kouluhallituksen ylittämään peruskoulun käyt-
2399:                                                      tökustannusten valtionosuusmomentin määrä-
2400:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          rahaa siten, että ylitys vastaa 50 päätoimisen
2401: taen seuraavaa:                                      koulunkäyntiavustajan palkkaamiseen tarvitta-
2402:    Peruskoululain 51 §:n mukaan vaikeasti            vaa valtionosuutta. Tämäkin lisäys on nyttem-
2403: vammaisia oppilaita varten peruskoulussa voi         min osoittautunut liian pieneksi. Kouluhallitus
2404: kouluhallituksen luvalla ja opetusministeriön        on voinut hyväksyä vain 25 Ofo kuntien luku-
2405: määräämin perustein olla koulunkäyntiavusta-         vuodeksi 1988-89 esittämistä koulunkäynti-
2406: ja. Opetusministeriö on 24.4.1985 antanut pää-       avustajan ottamista koskevista anomuksista.
2407: töksen koulunkäyntiavustajien ottamisen pe-             Hallitus pitää erittäin tärkeänä, että voimas-
2408: rusteista. Päätöksen perustelumuistiaan sisäl-       sa olevien koululakien sisältämät vammaisten
2409: tyvät määrälliset perusteet vuosille 1985-1987.      koulunkäyntioikeuksien ja koulunkäyntimah-
2410: Opetusministeriön päätöstä koulunkäyntiavus-         dollisuuksien laajentamista koskevat periaat-
2411: tajien ottamisen perusteista laadittaessa oli tie-   teet toteutuvat. Sen vuoksi kuluvan syksyn
2412: dossa vain silloisen ajankohdan kohtuullinen         aikana on tarkoitus antaa kouluhallitukselle
2413: tarve, joka arvioitiin 460 päätoimiseksi avusta-     oikeus ylittää koulunkäyntiavustajien palk-
2414: jaksi.                                               kaukseen tarvittava valtionosuuden määräraha
2415:    Koska uuden peruskoululain vammaisten             50 uuden päätoimisen avustajan osalta. Vuon-
2416: opetuksen integrointia kunnan peruskouluun           na 1989 tulisi edelleen voida ylittää mainittua
2417: suosivia pyrkimyksiä ei siinä vaiheessa pystytty     määrärahaa siten, että 100 uutta päätoimista
2418: arvioimaan, ei myöskään voitu ottaa huo-             koulunkäyntiavustajaa voitaisiin palkata kun-
2419: mioon koulunkäyntiavustajatoiminnan piileviä         tiin. Kouluhallitus laatii kokonaissuunnitel-
2420: tarpeita ja tulevaa kehitystä.                       man, jonka mukaan vallitseva resurssien jäl-
2421:    Viime vuosien aikana valtion vammaisten           keenjääneisyys lähitulevaisuudessa voidaan py-
2422: lasten kouluista on yhä suurempi määrä lapsia        syvästi poistaa.
2423:                                           1
2424:     Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1988
2425: 
2426:                                                               Opetusministeri Christoffer Taxell
2427:                                      1988 vp. -      KK n:o 494                                     3
2428: 
2429: 
2430: 
2431: 
2432:                               Tili Riksdagens Herr Talman
2433: 
2434:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          barn i statens skolor för handikappade barn
2435: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          flyttat tili grundskolan i sin egen kommun. En
2436: av den 2 september 1988 tili vederbörande            sådan utveckling måste mänskligt sett och vad
2437: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       undervisningen beträffar vara ett steg i rätt
2438: jande av riksdagsman Erkki Pulliainen under-         riktning. Den träningsundervisning som tidiga-
2439: tecknade spörsmål nr 494:                            re gavs i anstalterna för utvecklingsstörda sker
2440:                                                      nu i full skala i de kommunala grundskolorna,
2441:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder             vilket har ökat behovet av skolgångsbiträden.
2442:        som garanterar att det för var och en         lntegrationen av allt gravare handikappade i
2443:        handikappad skolelev, som integrerats i       grundskolan, vilket i och för sig är en positiv
2444:        den normala grundskolan och som är i          utveckling i enlighet med grundskolelagen, har
2445:        behov av en personlig medhjälpare, kan        fört med sig att behovet överstiger antalet 460
2446:        anställas ett skolgångsbiträde för sex        heltidsanställda skolgångsbiträden.
2447:        timmar varje skoldag?                            1 mars 1988 bemyndigade undervisningsmi-
2448:                                                      nisteriet skolstyrelsen att överskrida anslaget i
2449:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt         statsandelsmomentet för grundskolans driftsut-
2450: följande:                                            gifter så att överskridningen motsvarar den
2451:    Enligt 51 § grundskolelagen kan det med           statsandel som behövs för att anställa 50 skol-
2452: skolstyrelsens tillstånd och på grunder som          gångsbiträden med tjänsten som huvudsyssla.
2453: fastställts av undervisningsministeriet finnas ett   Även denna ökning har numera visat sig vara
2454: skolgångsbiträde för gravt handikappade ele-         för liten. Skolstyrelsen har endast kunnat god-
2455: ver i grundskolan. Undervisningsministeriet          känna 25 OJo av alla ansökningar om anställ-
2456: har 24.4.1985 fattat ett beslut om grunderna         ning av skolgångsbiträden som kommunerna
2457: för att anställa skolgångsbiträden. 1 motive-        lämnat in för läsåret 1988-89.
2458: ringen till beslutet ingår de kvantitativa grund-       Regeringen anser det vara ytterst viktigt att
2459: erna för åren 1985-1987. Då man vid under-           principerna i gällande lagar om att utvidga
2460: visningsministeriet fattade beslutet om grund-       rättigheterna och möjligheterna tili skolgång
2461: erna för att anställa skolgångsbiträden fanns        för de handikappade efterföljs. Av denna an-
2462: endast uppgifter om ett skäligt behov vid den        ledning är avsikten att under denna höst ge
2463: tidpunkten, och det beräknades till 460 heltids-     skolstyrelsen befogenhet att överskrida an-
2464: anställda biträden.                                  slaget för den statsandel som behövs för att
2465:    Eftersom man i detta skede inte kunde             avlöna 50 nya heltidsanställda biträden. Man
2466: bedöma strävan efter att integrera undervis-         bör under år 1989 ytterligare kunna överskrida
2467: ningen av handikappade i den kommunala               nämnda anslag, så att 100 nya heltidsanställda
2468: grundskolan enligt den nya grundskolelagen,          skolgångsbiträden kan anställas tili kommuner-
2469: kunde man inte heller beakta de latenta beho-        na. Skolstyrelsen kommer att göra upp en
2470: ven och den kommande utvecklingen inom               totalplan, enligt viiken den rådande bristen på
2471: verksamheten med skolgångsbiträden.                  resurser varaktigt kan avhjälpas inom nära
2472:    Under de senaste åren har ett allt större antal   framtid.
2473: 
2474:     Helsingfors den 7 oktober 1988
2475: 
2476:                                                         Undervisningsminister Christoffer Taxell
2477:                                         j
2478:                                     j
2479:                                     j
2480:                                    j
2481:                                j
2482:                                j
2483:                            j
2484:                            j
2485:                           j
2486:                        j
2487:                       j
2488:                    j
2489:                   j
2490:                   j
2491:               j
2492:               j
2493:              j
2494:          j
2495:          j
2496:      j
2497:      j
2498:     j
2499: j
2500: j
2501:                                               1988 vp.
2502: 
2503: Grjallinen kysymys n:o 495
2504: 
2505: 
2506: 
2507: 
2508:                                   Pulliainen: Sotalentokoneilla suoritettavien taitolentoesitysten
2509:                                      kieltämisestä
2510: 
2511: 
2512:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2513: 
2514:   Elokuun 28 päivänä 1988 sattui Saksan              väärin, jolloin onnettomuus on seurauksena.
2515: iittotasavallan Ramsteinissa lentonäytöksessä        Kun lentonäytöksissä saattaa olla meilläkin
2516: mnettomuus, jossa kolme taitolentoesitykseen         tuhansia katsojia, on aina olemassa vaara, että
2517: >sallistunutta italialaiskonetta syöksyi maahan.     suuronnettomuus tapahtuu. Saksan Hittotasa-
2518: )nnettomuudessa kuoli ainakin 49 ihmistä ja          vallan Ramsteinin tapaus voi toistua täällä.
2519: ;atoja loukkaantui.                                  Kun Hittotasavallassa saatujen kokemusten pe-
2520:   Onnettomuuden seurauksena Saksan liittota-         rusteella päädyttiin kieltämään sotilaalliset tai-
2521: ;avallan puolustusministeri ilmoitti seuraavana      tolentoesitykset, on mitä perustelluinta mene-
2522: >äivänä, että liittotasavalta kieltää kaikki soti-   tellä samoin myös Suomessa.
2523: aalliset taitolentoesitykset.
2524:   Lehdissä olleiden tietojen mukaan italialais-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
2525: coneet lensivät taitolennoille asetetun alimman      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
2526: ·ajan, 165 m, alapuolella. Myös suomalaisen          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2527: entäjän hengen vaatineessa Redigo-lentoko-           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2528: leen vastaavanlaisessa onnettomuudessa lentä-
2529: än väitetään lentäneen liian lähellä maanpin-                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin soti-
2530: aa.                                                          laallisten (sotalentokoneilla suoritetta-
2531:    Näyttää ilmeiseltä, että kysymyksessä on                  vien) taitolentoesitysten kieltämiseksi
2532: ·akenteellinen ilmiö; lentäjät arvioivat tilanteet           maassamme?
2533: 
2534:     Helsingissä 2 päivänä syyskuuta 1988
2535: 
2536:                                           Erkki Pulliainen
2537: 
2538: 
2539: 
2540: 
2541: !8l024L
2542: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 495
2543: 
2544: 
2545: 
2546: 
2547:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2548: 
2549:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Viimeisin ilmavoimien lentokoneen tuhoutu
2550: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        miseen johtanut onnettomuus lentonäytöksiss
2551: olette 2 päivänä syyskuuta 1988 päivätyn kir-        tapahtui vuonna 1960. Ilmavoimien lentokon
2552: jeenne n:o 1235 ohella toimittanut valtioneu-        syöksyi maahan ja ohjaaja sai surmansa. Vii
2553: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         meisin siviililentokonetta koskenut onnetto
2554: kansanedustaja Erkki Pulliaisen näin kuulu-          muus lentonäytöksessä tapahtui Kauhajoen
2555: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 495:             1975. Tässä onnettomuudessa tuhoutui moot
2556:                                                      toripurjelentokone ja koneessa olleet kak1
2557:          Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin soti-       henkilöä vammautuivat.
2558:        laallisten (sotalentokoneilla suoritetta-        Ilmailuhallitus on antanut lentonäytöksiss.
2559:        vien) taitolentoesitysten kieltämiseksi       lentämistä koskevan ilmailumääräyksen (OP:
2560:        maassamme?                                    M1-2), jossa on yksityiskohtaiset määräykse
2561:                                                      minimilentokorkeuksista ja joka mm. kieltä;
2562:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         lennot yleisön päällä tai yleisöä kohti. Täss;
2563: vasti seuraavaa:                                     määräyksessä olleita syöksykierteen minimioi
2564:    Saksan Iiittotasavallan Ramsteinissa elokuun       kaisukorkeuksia on 31.8.1988 nostettu toistai
2565: 28 päivänä 1988 sattunut lento-onnettomuus,          seksi (ts. kunnes jäljempänä mainittu selvitys
2566: jossa 64 ihmistä kuoli ja noin 500 loukkaantui,      työ on valmistunut). Määräyksissä ei ole eri
2567: aiheutui italialaisen osastotaitolentoryhmän         tyisohjeita taitolento-ohjelmalle tai osastotaito
2568: kolmen lentokoneen törmättyä toisiinsa ja yh-        lennolle.
2569: den niistä syöksyttyä yleisön joukkoon. Onnet-          Ilmailuhallitus on ollut epävirallisesti yhtey
2570: tomuuden syynä oli ohjaajien virhearviointi          dessä useiden Länsi-Euroopan maiden viran
2571: tilanteessa, jossa koneet lentävät erittäin mata-    omaisiin koskien lentonäytösten järjestämist;
2572: lalla, suurella nopeudella ja osa niistä yleisöä     koskevia rajoituksia. Yhteenvetona näistä kes
2573: kohti. Saksan liittotasavalta kielsi heti onnetto-   kusteluista todettakoon, että useat maat har
2574: muuden jälkeen kaikki sotilaslentonäytökset ja       kitsevat osastotaitolentoja koskevien määräys
2575: -taitolentoesitykset siviililentonäytöksissä aina-   ten muuttamista (esim. siten, että matalalla er
2576: kin siksi, kunnes onnettomuuden tutkinta on          lentosuunnista ja lähekkäisillä lentokorkeuksil
2577: suoritettu loppuun. Tanska kielsi lentonäytös-       Ia suurella nopeudella tapahtuvat ohitukse
2578: ten pitämisen tämän vuoden aikana. Esim.             kiellettäisiin).
2579: Englanti, jossa pidettiin suuri kansainvälinen          Lisäksi ilmailuhallitus on parhaillaan asetta
2580: lentonäytös (Farnborough Airshow) syyskuun           massa työryhmää, jossa jäseninä on ilmailuhal
2581: alussa, katsoi nykyiset säännökset riittäviksi,      lituksen lisäksi edustajia ilmavoimista ja siviili
2582: eikä siis rajoittanut esim. osastotaitolentoa.       ilmailun puolelta harrastus- ja ammattilentäjä
2583:    Suomalaisen Redigo-lentokoneen samana             tasolla. Työryhmän tehtävänä on tarkastella
2584: päivänä Belgiassa sattuneen lento-onnettomuu-        onko tarpeen muuttaa nykyisiä määräyksii
2585: den tutkimukset ovat meneillään. Onnetto-            lentonäytöksien järjestämisestä ja niissä suori
2586: muustutkijoiden väliraportin perusteella on il-      tettavista taitolentoliikkeistä. Erityisesti työ
2587: meistä, että syynä on ollut inhimillinen ereh-       ryhmän tulee paneutua osastotaitolentoa kos
2588: dys eli taitolento-ohjelman osana ollut syöksy-       keviin rajoituksiin sekä selvittää Euroopa1
2589: kierre oli aloitettu liian pienestä korkeudesta,     muiden maiden tätä lentotoimintamuotoa kos
2590: jolloin syöksykierteen oikaisun jälkeinen oikai-     kevat rajoitukset.
2591: suveto ei enää ollut mahdollinen.                       Yleisenä havaintona eri maiden käytännösti
2592:    Suomessa ei siviili- eikä sotilaslentokoneille    voitaneen todeta, että ilmavoimien konee
2593: ole viime vuosien aikana sattunut lentonäytök-       esiintyvät tavanomaisesti myös siviililentonäy
2594: sissä edellä kuvattujen kaltaisia onnettomuuk-       töksissä. Ilmailuhallitus näkee erittäin suotava
2595: sia.                                                 na, että tällainen toiminta jatkuu myös meilli
2596:                                     1988 vp. -     KK n:o 495                                      3
2597: 
2598: Suomessa. Sen täydellistä kieltoa ei voida pe-       Edellä olevaan perustuen liikenneministeriö
2599: rustella lentoturvallisuussyillä. Sen sijaan ny-   toteaa, että täydellistä sotilaslentokoneiden tai-
2600: kyistä tiukempien ja täsmällisempien, erityises-   tolentoesitysten kieltämistä ei tällä hetkellä
2601: ti osastotaitolentoa koskevien, rajoitusten an-    suunnitella ja että mahdollisista lentotoimin-
2602: taminen saattaa olla perusteltua.                  nallisista rajoituksista päätetään vasta edellä
2603:    Puolustusministeriö on puolestaan liikenne-     mainitun työryhmän työn valmistuttua (ennen
2604: ministeriölle ilmoittanut pitävänsä tärkeänä,      kesän 1989 lentonäytöskauden alkua).
2605: ettei nykymuotoista suomalaisten sotilaskonei-
2606: den osallistumista lentonäytöksiin kielletä.
2607: 
2608:     Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1988
2609: 
2610:                                                             Liikenneministeri Pekka Vennamo
2611: 4                                   1988 vp. -      KK n:o 495
2612: 
2613: 
2614: 
2615: 
2616:                               Till Riksdagens Herr Talman
2617: 
2618:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Senast förstördes ett av luftstridskrafternas
2619: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         flygplan vid en flyguppvisning år 1960. Luft-
2620: nr 1235 av den 2 september 1988 tili vederbö-       stridskrafternas flygplan störtade och piloten
2621: rande medlem av statsrådet översänt avskrift        förolyckades. Den senaste olyckan vid flygupp-
2622: av följande av riksdagsman Erkki Pulliainen         visning med civila flygplan skedde i Kauhajoki
2623: undertecknade spörsmål nr 495:                      år 1975. 1 den olyckan förstördes ett motor-
2624:                                                     glidplan och de två personer som fanns i planet
2625:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        invalidiserades.
2626:        att förbjuda militära konstflyguppvis-          Luftfartsstyrelsen har utfärdat luftfartsbe-
2627:        ningar med krigsflygplan i vårt land?        stämmelser om flygning vid flyguppvisningar
2628:                                                     (OPS Ml-2). Bestämmelserna anger minimi-
2629:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        flyghöjder och innehåller bl.a. förbud mot att
2630: samt anföra följande:                               flyga över publiken eller mot publiken. De
2631:                                                     minimihöjder som i bestämmelserna fastställ-
2632:    Vid den flygolycka som skedde i Ramstein i       des för urgång ur spinn har höjts 31.8.1988
2633: Förbundsrepubliken Tyskland den 28 augusti          och gäller tills vidare (dvs. tills nedan nämnda
2634: 1988, varvid 64 personer förolyckades och ca        utredning blir färdig). Bestämmelserna inne-
2635: 500 personer skadades, kolliderade tre flygplan     håller inga specialanvisningar om uppvisnings-
2636: i den italienska uppvisningsgruppen med var-        program eller flygning i uppvisningsgrupp.
2637: andra och ett av planen störtade bland publi-          Luftfartsstyrelsen har inofficiellt upprätthål-
2638: ken. Orsaken tili olyckan var förarnas felbe-       lit kontakt med myndigheterna i ett flertal
2639: dömning i en situation då planen flyger mycket      västeuropeiska Iänder i fråga om en begräns-
2640: lågt, med hög hastighet, och då en del av           ning av flyguppvisningar. Som ett sammandrag
2641: planen dessutom flyger mot publiken. Omedel-        av dessa diskussioner må konstateras att flera
2642: bart efter olyckan förbjöd myndigheterna i          Iänder överväger en revidering av bestämmel-
2643: Förbundsrepubliken Tyskland alla militära           serna om flygning i uppvisningsgrupp (t.ex. så
2644: flyguppvisningar och militära konstflygningar i     att omkörningar på låg höjd när planen kom-
2645: samband med civila flyguppvisningar, åtmin-         mer från olika riktningar och ligger nära var-
2646: stone tills utredningen av olyckan är slutförd.     andra i höjd skulle förbjudas).
2647: Danmark förbjöd alla flyguppvisningar under            Dessutom tillsätter luftfartsstyrelsen f.n. en
2648: detta år. T .ex. England, där en stor internatio-   arbetsgrupp, som utöver representanter för
2649: nell flyguppvisning (Farnborough Airshow) äg-       luftfartsstyrelsen även består av representanter
2650: de rum i början av september, ansåg de nuva-        för luftstridskrafterna och representanter för
2651: rande bestämmelserna vara tillräckliga och be-      civila amatör- och yrkesflygare. Arbetsgrup-
2652: gränsade således inte t.ex. flygning i uppvis-      pens uppgift är att utreda om det finns skäl att
2653: ningsgrupp.                                         revidera gällande bestämmelser om flyguppvis-
2654:    Utredningen av den flygolycka som skedde i       ningar och de avancerade manövrar som utförs
2655: Belgien samma dag och drabbade det finländ-         i samband med dessa. Arbetsgruppen skall
2656: ska Redigo-planet pågår. Enligt haveriutredar-      särskilt sätta sig in i de begränsningar som
2657: nas mellanrapport förefaller det uppenbart att      gäller flygning i uppvisningsgrupp och utreda
2658: olyckan berodde på ett mänskligt misstag, dvs.      vilka begränsningar som i övriga europeiska
2659: på att det spinn som ingick i uppvisningspro-       Iänder gäller denna form av aviatik.
2660: grammet hade påbörjats vid för låg höjd,               Vid en granskning av praxis i olika Iänder
2661: varvid urgång ur spinn inte var möjlig.             kan man konstatera att det är vanligt att
2662:    1 Finland har varken civila flygplan eller       luftstridskrafternas flygplan uppträder även
2663: krigsflygplan drabbats av liknande olyckor un-      vid civila flyguppvisningar. Luftfartsstyrelsen
2664: der de senaste åren.                                anser det vara mycket önskvärt att en sådan
2665:                                     1988 vp. -     KK n:o 495                                      5
2666: 
2667: verksamhet fortsätter även hos oss. Ett total-        Med stöd av vad som anförts ovan konsta-
2668: förbud mot denna verksamhet kan inte motive-       terar trafikministeriet att det inte för närvaran-
2669: ras med flygsäkerhetsskäl. Däremot kan det         de finns några planer på att totalt förbjuda
2670: vara befogat att införa strängare och exaktare     konstflyguppvisningar med krigsflygplan och
2671: begränsningar än de nuvarande, i synnerhet i       att eventuella beslut om begränsningar i fråga
2672: fråga om flygning i uppvisningsgrupp.              om flygning fattas först sedan nämnda arbets-
2673:    Försvarsministeriet har för sin del underrät-   grupp har fått sitt arbete färdigt (innan flyg-
2674: tat trafikministeriet om att det finner det        uppvisningssäsongen för sommaren 1989 in-
2675: angeläget att finländska flygplans deltagande i    leds).
2676: flyguppvisningar inte förbjuds i sin nuvarande
2677: form.
2678: 
2679:     Helsingfors den 4 oktober 1988
2680: 
2681:                                                                 Trafikminister Pekka Vennamo
2682:                     j
2683: 
2684:                 j
2685: 
2686:                 j
2687: 
2688:             j
2689: 
2690:             j
2691: 
2692:         j
2693: 
2694:         j
2695: 
2696:     j
2697: 
2698:     j
2699: 
2700: j
2701: 
2702: j
2703:                                              1988 vp.
2704: 
2705: Kirjallinen kysymys n:o 496
2706: 
2707: 
2708: 
2709: 
2710:                                  Pulliainen: Ohjearvojen määräämisestä otsonille
2711: 
2712: 
2713:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2714: 
2715:   Maanpinnan läheisyydessä esiintyvä korkea         syyt, jotka panevat käyntiin prosessin, jonka
2716: otsonimäärä on haitallinen mm. kasveille. Ot-       tuloksena ilmakehään lähelle maata kehittyy
2717: sonia syntyy typpiyhdisteistä ja niiden ja aurin-   otsonia. Ensimmäinen vaihe on asettaa otsoui-
2718: gonvalon yht~isvaikutuksen tuloksena. Otsoui-       tasoille ohjearvot, minkä jälkeen toimenpiteet
2719: pitoisuutta mitataan eräin paikoin maatamme         on valittava niin, ettei ohjearvotasoja missään
2720: maanpintaa lähellä olevissa ilmakerroksissa.        tilanteessa ylitetä. Suomessa ei ole saavutettu
2721: Nämä mittaukset ovat osoittaneet Ilmatieteen        edes tätä ensimmäistä vaihetta. Sillä on kiire;
2722: laitoksen ilmoituksen mukaan hälyttävän kor-        valtiovallan on ryhdyttävä pikaisesti toimiin
2723: keita arvoja lähes kautta vuoden Etelä-Suo-         siedettävien ohjearvotasojen määräämiseksi ot-
2724: messa. Vain vuoden pimeimpana aikana                sonille.
2725: joulu-tammikuussa otsonia ei ole ilmassa ny-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
2726: kytietämyksen mukaan haitallisia määriä.            jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
2727:    Ilmatieteen laitoksen havaintojen mukaan         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2728: huomattava osa Etelä-Suomessa tavattavasta          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2729: otsonista on peräisin Keski-Euroopasta, josta
2730: se on kulkeutunut maahamme.                                    Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin
2731:    Otsonin osalta tilanne on sellainen, että on             toimiin siedettävien ohjearvotasojen
2732: poistettava sekä ulkomailla että kotimaassa ne              määräämiseksi otsonille?
2733: 
2734:     Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1988
2735: 
2736:                                          Erkki Pulliainen
2737: 
2738: 
2739: 
2740: 
2741: 28l033V
2742: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 496
2743: 
2744: 
2745: 
2746: 
2747:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2748: 
2749:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vaatii kuitenkin vielä otsonin ja mittaustulos-
2750: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ten tulkinnan edellyttämien muiden epäpuh-
2751: olette 6 päivänä syyskuuta 1988 päivätyn kir-       tauksien pitoisuuksien mittauksia. Lisäksi tar-
2752: jeenne n:o 1236 ohella lähettänyt valtioneuvos-     vitaan vähintään yksi uusi mittausasema Poh-
2753: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      jois-Suomeen. Etenkin Suomen omien hiili-
2754: sanedustaja Pulliaisen kirjallisesta kysymykses-    vety- ja typen oksidien päästöjen vaikutus
2755: tä n:o 496, jossa tiedustellaan:                    syntyviin pitoisuuksiin on selvittämättä. Tähän
2756:                                                     saattaa osittain tuoda lisävalaistusta Taloudel-
2757:          Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin          lisen yhteistyön ja kehityksen järjestön
2758:        toimiin siedettävien ohjearvotasojen         (OECD) vuoden 1988 lopussa päättyvä selvi-
2759:        määräämiseksi otsonille?                     tys, johon Suomikin on osallistunut.
2760:                                                        Suomen ja muiden maiden tutkijat keskuste-
2761:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        levat vielä vilkkaasti siitä, mitkä maanpintaot-
2762: vasti seuraavaa:                                    sonin pitoisuudet ovat haitallisia terveydelle,
2763:    Valtioneuvosto on vuonna 1984 antanut oh-        metsille ja viljelykasveille. YK:n Euroopan ta-
2764: jearvot Suomen taajamien ilman neljän yleisen       louskomissiossa (ECE) on ilman epäpuhtauk-
2765: epäpuhtauden pitoisuuksista. Nämä pitoisuu-         sien kaukokulkeutumista valtiosta toiseen kos-
2766: det riippuvat lähes kokonaan omista paikalli-       kevan yleissopimuksen toimeenpanoa varten
2767: sista päästöistä, joihin voidaan vaikuttaa il-      luonnosteltu tieteellisissä kokouksissa niin sa-
2768: mansuojelulain toimeenpanolla. Ohjearvot yli-       nottuja kriittisiä pitoisuusarvoja muun muassa
2769: tetään yhä harvemmin, sitä mukaa kun ilman-         otsonille. Pitoisuusarvot pyritään asettamaan
2770: suojelulain toimeenpano etenee.                     niin, ettei haitallisia vaikutuksia metsä- ja vilje-
2771:    Antaessaan ohjearvot valtioneuvosto antoi        lykasveihin ilmene. Nämä arvot hyväksyttä-
2772: myös tavoitearvot taajamien ulkopuolisten eli       neen loka-marraskuun 1988 vaihteessa, min-
2773: tausta-alueiden ilman rikkidioksidipitoisuudel-     kä jälkeen tarvitaan vielä tutkimuksia Suomen
2774: le ja rikkilaskeumalle. Näihinkin pitoisuuksiin     puuston ja viljelylajikkeiden herkkyydestä ver-
2775: ja laskeumiin voidaan vaikuttaa erityisesti Suo-    rattuna näihin arvoihin.
2776: men sisäisin toimin. Otsonipitoisuudelle ei an-        Kaikki tähänastiset tiedot viittaavat siihen,
2777: nettu ohjearvoa.                                    että suuriin otsonipitoisuuksiin Suomessa ei
2778:    Ilmatieteen laitos aloitti vuosina 1985-1986     voida paljonkaan vaikuttaa Suomen omin toi-
2779: maanpintaotsonin mittaukset Utössä ja Ähtä-         min. Siten jäisi Suomessa mahdollisesti annet-
2780: rissä. Mittauksista valmistui äskettäin ensim-      tava otsonipitoisuuden ohjearvo vaille merki-
2781: mäinen kertomus, jossa käsitellään mittausai-       tystä eikä sitä voitaisi käyttää ilmansuojeluvi-
2782: neistoa koko mittausjaksolta. Otsonipitoisuu-       ranomaisten antaessa ilmansuojelulain mukai-
2783: det osoittautuivat etenkin kesäaikana yllättä-      sille toiminnan harjoittajille päästömääräyksiä.
2784: vän suuriksi. Ne ovat samanlaisia kuin esimer-         Ympäristöministeriö on pyrkinyt vähentä-
2785: kiksi Etelä-Ruotsissa mitatut.                      mään ilman otsonipitoisuuksia puuttumalla ot-
2786:    Suurien otsonipitoisuuksien syitä selvitettä-    sonia lisääviin päästöihin. Suomen typen oksi-
2787: essä kävi ilmi, että niitä oli etenkin eteläisten   dien päästöjä on päätetty vähentää. Ensimmäi-
2788: tuulien aikana. Tämä viittaa vahvasti siihen,       nen vaihe on pysäyttää päästöjen kasvu ja
2789: että kysymys on kaukokulkeutumisesta. Toi-          saada niiden väheneminen vuoteen 1995 men-
2790: saalta on tällaisia tutkimuksia voitu tähän         nessä alkuun puuttumalla liikenteen ja energi-
2791: mennessä tehdä vain Korppoon Utössä. Alus-          antuotannon päästöihin. Toimet tämän tavoit-
2792: tavat tulokset viittaavat myös siihen, että luon-   teen saavuttamiseksi vaativat energiantuottajil-
2793: nossa syntyvä eli yläilmakehän otsoni vaikut-       ta noin 500 miljoonan markan investoinnit.
2794: taa tuloksiin vain vähän. Suurien otsonipitoi-      Kuluttajien lisämenot ovat satoja miljoonia
2795: suuksien syiden perusteellinen selvittäminen        markkoja vuodessa 1990-luvun alun jälkeen.
2796:                                      1988 vp. -     KK n:o 496                                     3
2797: 
2798: Aluksiharr näiden menojen kasvua hillitsee au-      kanssa tekemästä aloitteesta on syntynyt asias-
2799: tojen pakokaasujen puhdistuslaitteiden - kol-       ta luonnos pöytäkirjaksi, jonka yli kaksikym-
2800: mitoimikatalysaattorien - hankintaa koskeva         mentä Euroopan ja Pohjois-Amerikan valtiota
2801: autoveron alennus, joka on voimassa määrä-          todennäköisesti allekirjoittaa 30.10.1988. Li-
2802: ajan. Ympäristöministeriössä on suunnitteilla       säksi on aloitettu selvitykset, joiden tavoite on
2803: toimia muistakin lähteistä kuin autoista peräi-     puuttua kansainvälisesti hiilivetypäästöihin.
2804: sin olevien hiilivetypäästöjen vähentämisohjel-     Tällöin saataisiin vähennetyiksi otsonin muo-
2805: man laatimiseksi. Myös otsonia koskevia tutki-      dostusta aiheuttavien typen oksidien ja hiilive-
2806: muksia jatketaan.                                   tyjen päästöjä.
2807:    Suomen edustajat ovat olleet aktiivisia edellä      Suomessa esiintyviin otsonipitoisuuksiin ei
2808: mainitun yleissopimuksen toteuttamiseksi käy-       voida ohjearvoin vaikuttaa. Tarvitaan toimia
2809: dyissä neuvotteluissa, joissa on pyritty typen      otsonin muodostusta aiheuttavien päästöjen
2810: oksidien päästöjen kansainväliseen rajoittami-      vähentämiseksi sekä kansainvälisesti että Suo-
2811: seen. Suomen yhdessä eräiden muiden maiden          messa.
2812: 
2813:     Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1988
2814: 
2815:                                                                  Ympäristöministeri Kaj Bärlund
2816: 4                                   1988 vp. -      KK n:o 496
2817: 
2818: 
2819: 
2820: 
2821:                               Tili Riksdagens Herr Talman
2822: 
2823:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ningar av ozonet och sådana mätningar av
2824: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         övriga föroreningshalter som tolkningen av
2825: nr 1236 av den 6 september 1988 tili vederbö-       mätningsresultaten förutsätter. Dessutom be-
2826: rande medlem av statsrådet översänt avskrift        hövs åtminstone en ny mätningsstation i norra
2827: av följande av riksdagsman Pulliainen under-        Finland. 1 synnerhet de verkningar som kol-
2828: tecknade spörsmål nr 496:                           väte- och kväveoxidutsläppen i Finland har på
2829:                                                     de halter som uppkommer har ännu inte ut-
2830:          Ämnar Regeringen vidta snara åtgär-        retts. Denna fråga kommer kanske delvis att få
2831:        der för att fastställa tolerabla riktvär-    ett svar genom en utredning som Organisatio-
2832:        den för ozon?                                nen för ekonomiskt samarbete och utveckling
2833:                                                     (OECD) kommer att slutföra i slutet av år
2834:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        1988. Även Finland har deltagit i utredningen.
2835: samt anföra följande:                                  Forskare från Finland och övriga Iänder
2836:    Statsrådet gav år 1984 riktvärden för halter-    diskuterar ännu livligt vilka halter av ozon på
2837: na av fyra allmänna luftföroreningar i tätorter     markytan som är skadliga för hälsan, skogarna
2838: i Finland. Dessa halter beror nästan helt på de     och odlingsväxterna. FN:s ekonomiska kom-
2839: lokala utsläppen, vilka kan påverkas genom          mission för Europa (ECE) har för verkställig-
2840: verkställighetsåtgärder i anslutning till luft-     het av konventionen som gäller fjärrtransport
2841: vårdslagen. Överskridningarna av riktvärdena        av luftföroreningar från en stat till en annan
2842: blir allt sällsyntare efter hand som verkställig-   vid vetenskapliga möten dragit upp riktlinjer
2843: heten av luftvårdslagen framskrider.                för s.k. kritiska värden för bl.a. ozon. Avsik-
2844:    Statsrådet gav i samband med riktvärdena         ten är att riktvärdena skall fastställas så att
2845: även målvärden för luftens svaveldioxidhalt         skogs- och odlingsväxter inte tar skada. Dessa
2846: och svavelnedfallet i områden som ligger utan-      värden torde godkännas vid månadsskiftet ok-
2847: för tätorterna. Även dessa halter och nedfall       tober-november 1988, varefter det ännu be-
2848: kan påverkas speciellt genom interna åtgärder i     hövs undersökningar om känsligheten hos
2849: Finland. lnget riktvärde gavs för ozonhalten.       trädbeståndet och odlingsarterna i Finland i
2850:    Meteorologiska institutet inledde åren           förhållande tili dessa värden.
2851: 1985-1986 mätningar av ozonet vid markytan             Alla de uppgifter som tilis vidare fram-
2852: i Utö och i Etseri. Nyligen blev den första         kommit tyder på att vi inte med egna åtgärder
2853: rapporten om mätningarna färdig. 1 rapporten        kan påverka de höga ozonhalterna i Finland i
2854: behandlas mätningsmaterialet för hela mät-          någon större utsträckning. Sålunda skulle det
2855: ningstiden. Ozonhalterna visade sig, i synner-      riktvärde för ozonhalten som eventuellt ges i
2856: het sommartid, vara överraskande höga. De är        Finland sakna betydelse och inte kunna använ-
2857: lika höga som t.ex. de som uppmätts i södra         das när luftvårdsmyndigheterna meddelar dem
2858: Sverige.                                            som bedriver verksamhet enligt luftvårdslagen
2859:    När orsakerna tili de höga ozonhalterna          föreskrifter om utsläpp.
2860: utreddes framgick det att de förekom i synner-         Miljöministeriet har strävat efter att minska
2861: het vid sydliga vindar. Detta tyder starkt på att   luftens ozonhalter genom att ingripa i de ut-
2862: det är fråga om fjärrtransport. Å andra sidan       släpp som ökar ozonet. Det har beslutats att
2863: har sådana undersökningar tilis vidare kunnat       kväveoxidutsläppen i Finland skall minskas.
2864: göras bara i Utö i Korpo. De preliminära            Första skedet innebär att stoppa ökningen av
2865: resultaten tyder även på att ozon som uppstår i     utsläppen och få dem att minska före år 1995
2866: naturen, dvs. ozonet i de övre lagren av atmos-     genom att tili en början ingripa i utsläppen
2867: fären, endast har en ringa inverkan på resulta-     från trafik och energiproduktion. De åtgärder
2868: ten. En grundlig utredning av orsakerna till de     som krävs för att detta mål skall uppnås
2869: höga ozonhalterna kräver dock ytterligare mät-      förutsätter att energiproducenterna investerar
2870:                                      1988 vp. -     KK n:o 496                                        5
2871: 
2872: ca 500 miljoner mark. Konsumenterna får             internationell begränsning av kväveoxidutsläp-
2873: extra utgifter om hundratals miljoner mark per      pen har eftersträvats. På initiativ av Finland i
2874: år efter början av 1990-talet. 1 början dämpas      samarbete med några andra Iänder har man
2875: ökningen av dessa utgifter av en sänkning av        gjort ett utkast tili ett protokoll som över 20
2876: bilskatten i samband med anskaffningen av           europeiska och nordamerikanska stater sanno-
2877: apparater som renar bilarnas avgaser, dvs.          likt undertecknar 30.10.1988. Dessutom har
2878: trestegskatalysatorer. Sänkningen av bilskatten     man inlett utredningar med vars hjälp man
2879: gäller en viss tid. Vid miljöministeriet planeras   syftar tili att ingripa internationellt i kolväteut-
2880: åtgärder för uppgörandet av ett program för         släppen. Härvid skulle utsläppen av kväveoxid
2881: minskande av kolväteutsläpp från andra källor       och kolväte, vilka förorsakar ozonbildning, fås
2882: än bilar. Också den forskning som gäller ozo-       att minska.
2883: net fortsätter.                                        Ozonhalterna i Finland kan inte påverkas
2884:    Finlands representanter har varit aktiva i de    genom riktvärden. Åtgärder för en minskning
2885: förhandlingar som har förts för genomdrivan-        av de utsläpp som förorsakar ozonbildning
2886: de av ovan nämnda konvention och i vilka en         behövs både internationellt och i Finland.
2887: 
2888:     Helsingfors den 7 oktober 1988
2889: 
2890:                                                                        Miljöminister Kaj Bärlund
2891:                                              1988 vp.
2892: 
2893: Kirjallinen kysymys n:o 497
2894: 
2895: 
2896: 
2897: 
2898:                                  Pulliainen: Lisäveron asettamisesta vapaa-ajan käytössä oleville
2899:                                     moottoriveneille
2900: 
2901: 
2902:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2903: 
2904:    Ihminen tunnetusti toteuttaa itseään monella        Nykyinen venemoottorien hinnoittelu suosii
2905: tavoin. Toiset itsensä ilmaisemisen keinot ovat     tehokkaiden moottoreiden hankintaa. N. 10
2906: vähemmän haitallisia ja ongelmallisia kans-         hv:n tehoisen perämoottorin saa hiukan yli
2907: saihmisille kuin toiset. Ns. "juppikulttuuriin"     9 000 markalla, kun vastaava 20 hv:n perä-
2908: näyttää kuuluvan korkea vauhti paikasta ja          moottori on vain tuhat markkaa kalliimpi.
2909: ajasta riippumatta. Kun korkeiden nopeuksien        Seuraavat 10 hevosvoimaa tehoa tuovat n.
2910: pitäminen maanteillä on nopeusrajoitusten ja        3 000 markkaa lisähintaa.
2911: niiden noudattamisen valvonnan vuoksi muo-              Yksi keino rajoittaa normaalin vesillä liikku-
2912: dostunut jopa suorastaan kalliiksi toteuttajal-     misen kannalta tarpeettomien hevosvoimien
2913: leen, on vastaava toiminta siirtynyt osittain       hankkimista venemoottoreihin olisi verotuksen
2914: vesille. Kansalaiset ovat hankkineet yhä nope-      porrastaminen siten, että huvikäyttöön tarkoi-
2915: ampia veneitä. Tarkoituksena ei ole varsinai-       tettujen venemoottoreiden vero kohoaisi jyr-
2916: sesti välttämätön paikasta toiseen siirtyminen      kästi, kun teho lisääntyisi. Ammatinharjoitta-
2917: vaan suoranainen hurjastelu.                        jille ja saaristolaisille lisävero palautettaisiin
2918:    Tehokkaiden moottoreiden avulla tapahtuva        takaisin.
2919: veneily on muodostunut sekä merialueilla että           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
2920: eräillä sisävesillä monilla tavoin haittoja ai-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
2921: heuttavaksi toiminnaksi. Korkeilla nopeuksilla      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2922: liikuttaessa aiheutetaan vaaratilanteita sekä       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2923: törmäysvaaran että aaltojen synnyttämisen                      Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin ve-
2924: kautta. Polttomoottorit saastuttavat ympäris-               rotuskäytännön muuttamiseksi siten,
2925: töään savukaasupäästöillään. Nopeat veneet                  että huvikäyttöön tarkoitetuille, kor-
2926: rikkovat melullaan myös luonnonrauhan.                      keatehoisille venemoottoreille asetetaan
2927:    Kaikki nämä haittatekijät ovat sellaisia, että           lisävero, joka on prosentuaalisestikin
2928: niistä kärsivät useammat henkilöt kuin niistä               sitä suurempi mitä suurempi on moot-
2929:  edes teoreettisesti nauttivat.                             torin teho?
2930: 
2931:      Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1988
2932: 
2933:                                          Erkki Pulliainen
2934: 
2935: 
2936: 
2937: 
2938: 28l061B
2939: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 497
2940: 
2941: 
2942: 
2943: 
2944:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2945: 
2946:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ratilanteita ja ympäristöhaittojen lisääntymis-
2947: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tä. Yhtenä asiaan vaikuttavana tekijänä on,
2948: olette 6 päivänä syyskuuta 1988 päivätyn kir-       että veneilyn piiriin on tullut runsaasti uusia
2949: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           harrastajia, joilta on ehkä puuttunut se koke-
2950: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       mus ja tieto, jota turvallinen ja ympäristöä
2951: edustaja Erkki Pulliaisen näin kuuluvasta kir-      säästävä vesillä liikkuminen edellyttää. Tässä
2952: jallisesta kysymyksestä n:o 497:                    suhteessa tilanne on sama kuin esimerkiksi
2953:                                                     tieliikenteessä: liikenneonnettomuuksista noin
2954:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin ve-       90 prosenttia johtuu kuljettajan virheistä ja
2955:        rotuskäytännön muuttamiseksi siten,          erityisen riskialttiita tieHäkin ovat uudet ja
2956:        että huvikäyttöön tarkoitetuille, kor-       kokemattomat ajajat.
2957:        keatehoisille venemaattoreille asetetaan
2958:                                                        Mahdollisuudet tehokkaasti vaikuttaa venei-
2959:        lisävero, joka on prosentuaalisestikin
2960:                                                     lyn turvallisuus- ja ympäristöhaittakehitykseen
2961:        sitä suurempi mitä suurempi on moot-         verotuksen avulla ovat kuitenkin rajoitetut.
2962:        torin teho?                                  Kysymyksessä tarkoitetulla venemaattoreille
2963:                                                     asetettavalla tehosta riippuvalla verollakaan ei
2964:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        välttämättä olisi oletettuja vaikutuksia. Tällai-
2965: vasti seuraavaa:                                    seen veroon liittyisi ainakin seuraavia ongel-
2966:    Vapaa-ajan ja varallisuuden lisääntyessä on      mia:
2967: myös veneily tullut yhä suositummaksi vapaa-           Veneiden omistussuhteista ei ole olemassa
2968: ajan käytön muodoksi. Niin moottoriveneiden         tiedostoja, joihin verotus voitaisiin asianmu-
2969: kuin purjeveneidenkin lukumäärä on jatkuvas-        kaisesti perustaa. Jos verotus olisi kohdistetta-
2970: ti kasvanut. Yhtenä tekijänä tähän kehitykseen      va nimenomaan moottoreihin, olisi myös nii-
2971: on ollut myös se, ettei vapaa-ajan asunnoille       den omistuksesta luotava asianmukainen viran-
2972: aina enää ole helposti löydettävissä paikkaa        omaisen ylläpitämä tiedosto. Vaikka verotus
2973: vesistöjen rannoilta.                               järjestettäisiin esimerkiksi maahantuonnin tai
2974:    Veneiden lukumäärän lisääntymisen ohella         valmistuksen yhteydessä tapahtuvaksi siihen
2975: myös veneiden koko on kasvanut. Veneilijät          tapaan kuin autoverotuksessa on asian laita,
2976: näyttävät haluavan käyttöönsä yhä asuttavam-        tiedosto omistuksesta olisi välttämätön, jos
2977: pia, entistä paremmin myös pitkäaikaiseen           veroa aiottaisiin kysymyksen perusteluissa esi-
2978: oleskeluun sopivia veneitä. Veneellä olisi ny-      tetyllä tavalla palauttaa ammatinharjoittajille
2979: kyisin voitava suorittaa turvallisesti ja muka-     tai saaristolaisille. Tällaisten järjestelyiden luo-
2980: vasti pitkiäkin lomamatkoja.                        minen ja ylläpitäminen olisi hallinnollisesti ras-
2981:    Muutaman viime vuoden aikana on markki-          kasta.
2982: noille tullut myös suuritehoisia, erittäin nopei-      Vene ja sen moottori muodostavat kokonai-
2983: ta moottoriveneitä. Tällöin puhutaan veneistä,      suuden siten, ettei suuritehoinen moottori suin-
2984: joiden moottoriteho on yleensä suuruusluokal-        kaan aina merkitse sitä, että kyseessä olisi sen
2985: taan 200 hevosvoimaa tai sen yli ja huippuno-       tyyppinen vene, jonka asiantuntemattomasta
2986: peus noin 30 solmua tai enemmänkin. Tosin            käytöstä aiheutuu turvallisuus- tai ympäristö-
2987: suuntauksena muutoinkin on ollut siirtyminen        haittoja. Suurehko uppoumarunkoinen vene
2988: uppoumarunkoisista veneistä niin sanottuihin        voi edellyttää huomattavan moottoritehon
2989: liukuviin veneisiin. Tämä merkitsee nopeuden         käyttöä, ja vastaavasti tätä pienemmällä hevos-
2990: lisääntymistä alle kymmenen solmun nopeus-          voimateholla varustettu kevyt ja nopeakulkui-
2991: alueelta noin kaksinkertaiseksi, eli yli 15 sol-    seksi tarkoitettu vene voi tarjota mahdollisuuk-
2992: mun nopeuksiin.                                     sia todelliseen vauhtihurjasteluun. Toisaalta
2993:    Kuten kysymyksen perusteluissa on esitetty,      veneiden varustaminen niihin soveltumattomil-
2994: korkeista nopeuksista vesillä voi aiheutua vaa-      la maattoreilla voi vaarantaa meriturvallisuut-
2995:                                        1988 vp. -      KK n:o 497                                        3
2996: 
2997: ta myös käytettäessä veneeseen nähden liian               Ympäristöhaittojen ja turvallisuudenkin suh-
2998: pientä moottoria. Tällöin voi helposti käydä           teen esimerkiksi purjeveneiden apumoottoreina
2999: niin, ettei vene ole tehon puuttumisen vuoksi          käytettävät sisämoottorit ja nopeissa veneissä
3000: merikelpoinen vaikeissa olosuhteissa. Venettä          käytettävät perämoottorit saattavat olla koko-
3001: ja sen moottoria olisi siten syytä käsitellä           naan eri asemassa. Myöskään moottorin tehon
3002: yhdessä myös mahdollista verotusta suunnitel-          ja hinnan suhde ei suinkaan ole vakio mootto-
3003: taessa.                                                rityypistä riippumatta. Esimerkiksi 20 hevos-
3004:                                                        voiman tehoinen dieselmoottori on 2-3 kertaa
3005:    Jos ehdotetun venemoottoreihin kohdistetta-         kalliimpi kuin samantehoinen perämoottori.
3006: van verotuksen olisi tarkoitus perustua moot-          Jos vero perittäisiin tässä tapauksessa saman
3007: torin arvoon, vaikeutena olisi tämän erottami-         prosentin mukaan moottorin arvosta, tällä ei
3008: nen veneen ja sen varusteiden kokonaisarvosta.         voitaisi katsoa edistettävän turvallisuus- tai
3009: Venemoottoreiden teho ei sekään ole yksikäsit-         ympäristötavoitteiden toteutumista.
3010: teisesti määriteltävissä. Monissa tapauksissa             Mainituista syistä kysymyksessä tarkoitettu
3011: valmistajat rakentavat saman moottorirungon            venemoottoreiden tehon mukaan määräytyvä
3012: ympärille hyvinkin eritehoisia moottoreita vain        vero ei ole toteuttamiskelpoinen. Tällainen ve-
3013: viritysastetta tai joitakin yksittäisiä osia vaihta-   ro ei myöskään poistaisi niitä epäkohtia, joita
3014: malla. Myös moottoreiden tehon muuttaminen             aiheutuu ennen muuta siitä, että venettä ei aina
3015: jälkikäteen on asiantuntijalle useinkin helppoa.       osata käyttää sillä tavalla kuin pitäisi. Vaikka
3016: Näistä tekijöistä seuraa, ettei moottorin tehoon       suuritehoiset nopeat veneet ovatkin tässä suh-
3017: perustuva prosentuaalisesti määrättävä vero            teessa usein liian vaativia aloitteleville veneili-
3018: ole teknisestikään helposti toteutettavissa. Täl-      jöille, ei oikeana ratkaisuna voida pitää vero-
3019: laiseen veroon liittyisi joka tapauksessa huo-         tuksen vaan valistuksen kautta tapahtuvaa vai-
3020: mattavan paljon kiertomahdollisuuksia. Yhte-           kuttamista siihen, etteivät veneilijät ota käyt-
3021: nä esimerkkinä olisi esim. veneen varustaminen         töönsä sellaisia veneitä, joilla riittävien tietojen
3022: kahdella pienitehoisemmalla moottorilla yhden          ja taitojen puuttuessa vaaraunetaan oma ja
3023: suuritehoisen sijasta.                                 muiden turvallisuus ja viihtyvyys vesillä.
3024: 
3025:      Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1988
3026: 
3027:                                                                             Ministeri Ulla Puolanne
3028: 4                                   1988 vp. -     KK n:o 497
3029: 
3030: 
3031: 
3032: 
3033:                              Tili Riksdagens Herr Talman
3034: 
3035:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        och kunskap som är en förutsättning för att
3036: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        båtsporten skall vara trygg och skona miljön. 1
3037: av den 6 september 1988 till vederbörande          detta avseende är situationen densamma som
3038: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     t.ex. i fråga om vägtrafiken: av trafikolyckor-
3039: jande av riksdagsman Erkki Pulliainen under-       na beror ca 90 % på fel som begåtts av föraren
3040: tecknade spörsmål nr 497:                          och särskilt utsatta för risker också på vägarna
3041:                                                    är de nya och oerfarna förarna.
3042:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder i           Möjligheterna att med hjälp av beskattning-
3043:        syfte att ändra beskattningspraxis så,
3044:                                                    en effektivt påverka båtsportens utveckling vad
3045:        att sådana båtmotorer med hög effekt
3046:                                                    säkerheten och miljöskadorna beträffar är lik-
3047:        som är avsedda för nöjesbruk beläggs
3048:                                                    väl begränsade. Beläggande av båtmotorerna
3049:        med tillläggsskatt som är procentuellt
3050:                                                    med en sådan skatt som avses i spörsmålet och
3051:        större ju större motorns effekt är?
3052:                                                    som är beroende av effekten har inte nödvän-
3053:                                                    digtvis de förutsatta verkningarna. En sådan
3054:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       skatt skulle vara behäftad med åtminstone
3055: samt anföra följande:                              följande problem:
3056:    1 och med att fritiden och välståndet ökat         Över egendomsförhållanden beträffande bå-
3057: har också båtsporten blivit en allt populärare     tar finns det inte sådana register på vilka
3058: form av fritidssysselsättning. Antalet såväl mo-   beskattningen på ett sakenligt sätt skulle kunna
3059: torbåtar som segelbåtar har fortgående ökat.       baseras. Om beskattningen uttryckligen borde
3060: En faktor i denna utveckling har också varit       gälla motorerna, borde man också få till stånd
3061: att det inte längre är lätt att finna plats för    ett vederbörligt, av myndigheterna upprätthål-
3062: fritidsbostäder vid stränderna.                    let register över deras ägare. Även om beskatt-
3063:    Både antalet båtar och båtarnas storlek har     ningen skulle ordnas så att den skulle ske t.ex.
3064: ökat. Båtförarna förefaller vilja förfoga över     i samband med importen eller tillverkningen,
3065: sådana båtar som i allt högre grad är beboeliga    så som fallet är i fråga om bilbeskattningen,
3066: och allt bättre lämpar sig också för långvarig     skulle ett register över ägandet vara oundgäng-
3067: vistelse ombord. Det borde nuförtiden vara         ligt om avsikten är att återbära skatten till
3068: möjligt att tryggt och bekvämt företa också        yrkesutövarna eller skärgårdsborna på det sätt
3069: långa semesterresor med båten.                     som anförs i spörsmålets motivering. Det skul-
3070:    Under de allra senaste åren har också högef-    le i förvaltningsmässigt avseende vara tungt att
3071: fektiva, synnerligen snabba motorbåtar kom-        skapa och upprätthålla sådana arrangemang.
3072: mit på marknaden. Det är härvid fråga om              Båten och dess motor utgör en helhet så att
3073: båtar vilkas motoreffekt i allmänhet hör till      en motor med stor effekt på intet sätt alltid
3074: storleksklassen 200 hästkrafter eller mer och      innebär att det skulle vara fråga om en båt av
3075: vilkas toppfart är ca 30 knop eller t.o.m. mer.    en typ som, ifall den förs av en person utan
3076: Inriktningen har också varit en övergång från      sakkännedom, skulle medföra säkerhetsrisker
3077: deplacementbåtar till såkallade planande båtar.    eller miljöskador. En större deplacementsbåt
3078: Detta innebär att farten ökar från hastighet-      förutsätter användning av t.o.m. betydande
3079: sområden under tio knop med ungefär det            motoreffekt, och på motsvarande sätt kan en
3080: dubbla, dvs. till hastigheter på över 15 knop.     med mindre effekt i hästkrafter försedd båt
3081:    Såsom i spörsmålets motivering har anförts,     som är lätt och avsedd att vara snabb erbjuda
3082: kan höga hastigheter på vattnet ge upphov till     möjligheter till verkliga fartexcesser. Å andra
3083: farosituationer och en ökning av miljöskador-      sidan kan utrustandet av båtar med motorer
3084: na. En faktor som inverkar på detta är att         som inte är lämpliga för dem utgöra fara för
3085: småbåtstrafiken har fått ett tillskott av nya      sjösäkerheten, också vid användning av moto-
3086: båtförare som kanske saknar den erfarenhet         rer som är för små i relation till båtarna. Det
3087:                                     1988 vp. -     KK n:o 497                                      5
3088: 
3089: kan då lätt leda tili att båten på grund av        används som hjälpmotorer i segelbåtar och
3090: bristande effekt inte är sjöduglig i svåra för-    utombordsmotorer som används i snabba bå-
3091: hållanden. Det är därför skäl att behandla         tar vara i helt olika ställning. Förhållandet
3092: båten och dess motor som en enhet också vid        mellan motorns effekt och pris är inte heller på
3093: planering av eventuell beskattning.                något som helst sätt konstant oberoende av
3094:    Om avsikten är att den föreslagna beskatt-      motortyp. T.ex. är en dieselmotor med en
3095: ningen av båtmotorer skall grunda sig på           effekt på 20 hästkrafter ca 2-3 gånger dyrare
3096: motorns värde, uppstår svårigheter att skilja      än en utombordsmotor med samma effekt. Om
3097: dels på motorns och dels på båtens och utrust-     skatt i detta fall skulle uppbäras enligt procent
3098: ningens totalvärde. Båtmotorernas effekt kan       av motorns värde, skulle detta inte kunna
3099: inte heller definieras entydigt. 1 många fall      anses främja förverkligandet av målen beträf-
3100: bygger tiliverkarna runt samma motorblock          fande säkerhet och miljö.
3101: motorer med synnerligen olika effekt endast           På grund av de ovan nämnda skälen kan en
3102: genom att byta tändningsgrund eller vissa          på basen av båtmotorns effekt fastställd skatt
3103: enskilda delar. Det är också ofta lätt för en      som avses i spörsmålet inte införas. En sådan
3104: sakkunnig att i efterhand ändra motorernas         skatt skulle inte heller eliminera de olägenheter
3105: effekt. Av dessa faktorer följer att det inte      som förorsakas främst av att båtföraren inte
3106: heller i tekniskt avseende är lätt att bestämma    alltid kan använda båten på det sätt han borde.
3107: en procentuellt fastställd skatt som grundar sig   Även om snabba båtar med stor effekt i detta
3108: på motorns effekt. En sådan skatt skulle i alla    avseende ofta är alltför krävande för oerfarna
3109: händelser vara behäftad med många möjlighe-        båtförare, står lösningen inte att finna i inför-
3110: ter tili kringgående. Ett exempel är att båtar     ande av beskattning utan man bör genom
3111: utrustas med två motorer med mindre effekt         upplysning få tili stånd att båtförarna inte tar i
3112: istället för med en som har större effekt.         bruk sådana båtar, med vilka man på grund av
3113:    När det gäller miljöskador och också säker-     bristande kunskap och förmåga riskerar sin
3114: heten kan t.ex. de inombordsmotorer vilka          egen och andras säkerhet och trivsel tili sjöss.
3115: 
3116:     Helsingfors den 11 oktober 1988
3117: 
3118:                                                                         Minister Ulla Puolanne
3119:                                             1988 vp.
3120: 
3121: Kirjallinen kysymys n:o 498
3122: 
3123: 
3124: 
3125: 
3126:                                 Tennilä: Ammattiliittoon liittymismahdollisuuksien turvaami-
3127:                                   sesta
3128: 
3129: 
3130:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3131: 
3132:    Monet työtehtävät ovat nykyisin määräaikai-    ilmeisimmin ammattiliiton sääntöjen vastaiseen
3133: sia. Joissakin ammattiliitoissa määräaikaisesti   menettelyyn. Tuntuu vaikealta uskoa, että am-
3134: palkattuihin työntekijöihin suhtaudutaan kiel-    mattiliitot voivat asettaa koeaikaa jäsenilleen.
3135: teisesti eikä heitä haluta ottaa välittömästi        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
3136: työsuhteen alettua ammattiliiton jäseneksi.       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
3137: Tällainen tapaus on sattunut vastikään Sodan-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3138: kylässä, jossa VTVL kieltäytyi hyväksymästä       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3139: Sodankylän geofysiikan observatoriossa työs-
3140: kenteleviä jäsenikseen. Hyväksymisen ilmoitet-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3141: tiin olevan mahdollista vasta kolmen kuukau-             ryhtyä turvatakseen sen, että työnteki-
3142: den työsuhteen jälkeen.                                  jät voivat kaikissa tapauksissa liittyä
3143:    Hallituksen tuleekin puuttua ammattiliitto-           alan ammattiliittoon heti työhön tultu-
3144: jen tällaiseen, työntekijöitä sortavaan ja mitä          aan?
3145: 
3146:     Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1988
3147: 
3148:                                      Esko-Juhani Tennilä
3149: 
3150: 
3151: 
3152: 
3153: 281004P
3154: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 498
3155: 
3156: 
3157: 
3158: 
3159:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3160: 
3161:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tä asioistaan itsenäisesti ja julkisen vallan sii-
3162: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        hen puuttumatta. Näihin asioihin kuuluu myös
3163: olette 8 päivänä syyskuuta 1988 päivätyn kir-        päättäminen siitä, keitä yhdistyksen jäseniksi
3164: jeenne n:o 1238 ohella toimittanut valtioneu-        otetaan.
3165: voston asianomaiselle jäsenelle vastattavaksi
3166:                                                         Henkilön oikeudesta päästä yhdistyksen jä-
3167: jäljennöksen kansanedustaja Tennilän näin
3168:                                                      seneksi on käyty jonkin verran keskustelua eri
3169: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 498:
3170:                                                      aikoina varsinkin muissa Pohjoismaissa mutta
3171:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        myös Suomessa. Yhdistysten sisäisen toiminta-
3172:        ryhtyä turvatakseen sen, että työnteki-       vapauden rajoittamista asettamalla yhdistyk-
3173:        jät voivat kaikissa tapauksissa liittyä       selle jäseneksiottamisvelvoite on saatettu pitää
3174:        alan ammattiliittoon heti työhön tultu-       perusteltuna lähinnä, kun kysymys on sellaises-
3175:        aan?                                          ta edunvalvontajärjestöstä, johon kuuluminen
3176:                                                      on henkilön toimeentulon kannalta käytännös-
3177:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          sä välttämätöntä.
3178: taen seuraavaa:                                         Eduskunnalle annettiin viime keväänä halli-
3179:    Kysymyksessä esitetyssä asiassa, pitäisikö        tuksen esitys yhdistyslaiksi sekä eräiksi siihen
3180: työntekijällä olla oikeus päästä alansa ammat-       liittyviksi laeiksi (HE n:o 64). Ehdotetussa
3181: tiliiton jäseneksi heti työhön tultuaan, on poh-     uudessa yhdistyslaissa on yhdistysautonomian
3182: jimmiltaan kyse yhdistymisvapauden sääntelys-        periaate kuitenkin tarkoitus pysyttää edelleen
3183: tä. Ammattiliiton näkökulmasta kysymys on            nykyisenkaltaisena voimassa. Yhdistysten itse-
3184: siitä, olisiko ammattijärjestöille asetettava vel-   määräämisoikeuden sisällöstä vallitsi laaja yk-
3185: vollisuus ottaa jäsenyyttä hakeva henkilö tie-       simielisyys ehdotuksen valmisteluvaiheissa -
3186: tyin edellytyksin jäseneksi.                         niin yhdistyslakikomiteassa kuin komitean eh-
3187:    Hallitusmuodon 10 §:ssä ja yhdistyksistä an-      dotuksen lausuntokierroksellakin. Jäseneksiot-
3188: netussa laissa säännellyn yhdistymisvapauden         tamisvelvoitteen puuttumisesta ei ainakaan
3189: on katsottu pitävän sisällään muun ohella sen,       toistaiseksi ole myöskään käytännössä ollut
3190: että yhdistyksille kuuluu niin sanottu sisäinen      seurauksena sellaisia ongelmia, joiden johdosta
3191: toimintavapaus eli yhdistysautonomia. Tämä           olisi tarpeen ryhtyä toimiin yhdistymisvapau-
3192: tarkoittaa yhdistyksen oikeutta päättää sisäisis-    den periaatteen kaventamiseksi nykyisestä.
3193: 
3194:     Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1988
3195: 
3196:                                                                 Oikeusministeri Matti Louekoski
3197:                                     1988 vp. -     KK n:o 498                                      3
3198: 
3199: 
3200: 
3201: 
3202:                              Tili Riksdagens Herr Talman
3203: 
3204:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        ständigt besluta om sina interna angelägenheter
3205: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        utan att den offentliga makten blandar sig i
3206: nr 1238 av den 8 september 1988 till vederbö-      dem. Till dessa angelägenheter hör också att
3207: rande medlem av statsrådet översänt avskrift       besluta vem som skall upptas som medlem i
3208: av följande, av riksdagsman Tennilä under-         föreningen.
3209: tecknade spörsmål nr 498:                             Rätten att bli medlem i en förening har i viss
3210:                                                    mån diskuterats i olika sammanhang i synner-
3211:           Vilka åtgärder ämmar Regeringen          het i de övriga nordiska länderna, men också i
3212:        vidta för att säkra att arbetstagarna       Finland. En begränsning av föreningarnas in-
3213:        alltid kan ansluta sig till fackförbundet   terna handlingsfrihet genom att ålägga dem
3214:        inom sitt område så snart de inlett ett     skyldighet att uppta medlemmar har kunnat
3215:        arbetsförhållande?                          anses motiverad närmast i sådana fall där
3216:                                                    frågan har gällt en intresseorganisation i viiken
3217:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      det i praktiken ur utkomstsynpunkt är nödvän-
3218: samt anföra följande:                              digt att vara medlem.
3219:    Den fråga spörsmålet gäller, nämligen om en        1 våras avläts till riksdagen regeringens pro-
3220: arbetstagare skall ha rätt att ansluta sig till    position med förslag till föreningslag samt till
3221: fackförbundet inom sitt område så snart han        vissa lagar som har samband med den (RP nr
3222: inleder ett arbetsförhållande, är egentligen en    64) Enligt förslaget skall emellertid principen
3223: fråga om reglering av föreningsfriheten. Ur        om föreningsautonomi bibehållas i sin nuva-
3224: fackförbundets synpunkt gäller denna fråga         rande form också i den nya föreningslagen. En
3225: om fackföreningarna skall förpliktas att under     utbredd enighet om innehållet i föreningarnas
3226: vissa förutsättningar uppta som medlem en          självbestämmanderätt rådde under bered-
3227: person som söker medlemskap.                       ningen av förslaget både i föreningslagskom-
3228:    Föreningsfriheten som regleras i 10 § rege-     mitten och under remissbehandlingen. Inte hel-
3229: ringsformen och i lagen om föreningar har          ler har avsaknaden av en förpliktelse att uppta
3230: ansetts innebära bl.a. att föreningarna åtnjuter   medlemmar hittills lett till sådana problem som
3231: s.k. intern handlingsfrihet, dvs. föreningsauto-   skulle ge anledning till inskränkningar av prin-
3232: nomi. Härmed avses föreningens rätt att själv-     cipen om föreningsfrihet.
3233: 
3234:     Helsingfors den 3 oktober 1988
3235: 
3236:                                                                 Justitieminister Matti Louekoski
3237: 1
3238: 
3239: 1
3240: 
3241: 1
3242: 
3243:     1
3244: 
3245:     1
3246: 
3247:     1
3248: 
3249:         1
3250: 
3251:         1
3252: 
3253:         1
3254: 
3255:             1
3256: 
3257:             1
3258: 
3259:             1
3260: 
3261:                 1
3262: 
3263:                 1
3264: 
3265:                 1
3266: 
3267:                     1
3268: 
3269:                     1
3270:                                              1988 vp.
3271: 
3272: Kirjallinen kysymys n:o 499
3273: 
3274: 
3275: 
3276: 
3277:                                 Tennilä: Sahojen toiminnan turvaamisesta Lapissa
3278: 
3279: 
3280:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3281: 
3282:    Lapissa on muodostunut erittäin huolestut-      hinta. Onhan täysin järjetöntä, että sahoja
3283: tava tilanne tukkipuun Ruotsiin viennin vuok-      puupulan vuoksi jopa suljetaan meillä tukki-
3284: si. Lapissa sahaustoimintaa supistetaan tukki-     puiden virratessa rajan yli Ruotsiin. Kuitenkin
3285: pulaan vedoten, mutta samaan aikaan tukkeja        maailmanmarkkinoilla ruotsalaiset sahaajat
3286: viedään Ruotsiin. Tullitilastojen mukaan saha-     kilpailevat suomalaisten kanssa eli suomalais-
3287: tukkeja vietiin Ruotsiin viime vuonna 230 000      firmoilla on varaa maksaa käypä hinta puusta.
3288: kuutiota.                                             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
3289:                                                    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
3290:   Tukkeja myydään Ruotsiin siksi, että myyjät      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3291: saavat ruotsalaisilta ostajilta paremman hinnan    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3292: hyvästä tukkipuusta. Tukin laatuhinnoittelua
3293: ei Suomessa juuri ole. Suomalaisostajat eli                  Mihin toimiin Hallitus ryhtyy kat-
3294: pääsääntöisesti suuret metsäteollisuusyhtiöt tu-          kaistakseen tukkipuiden virran Lapista
3295: leekin ohjata tilanteeseen, jossa niiden on mak-          Ruotsiin sahaustoiminnan turvaamisek-
3296: settava hyvästä tukkipuusta kilpailukykyinen              si Lapissa?
3297: 
3298:     Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1988
3299: 
3300:                                       Esko-Juhani Tennilä
3301: 
3302: 
3303: 
3304: 
3305: Z81044H
3306: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 499
3307: 
3308: 
3309: 
3310: 
3311:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3312: 
3313:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      mäntytukkien vientihintoihin nähden. On
3314: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       myös otettava huomioon, että tukkien korjuu-,
3315: olette 8 päivänä syyskuuta 1988 päivätyn kir-       metsäkuljetus- ja kaukokuljetuskustannukset
3316: jeenne n:o 1239 ohella toimittanut valtioneu-       lisäävät raakapuun hintaa 50-90 OJo. Mänty-
3317: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        tukki maksaa siten sahalla 310-330 mk/m3 •
3318: kansanedustaja Tennilän näin kuuluvasta kir-        Ruotsalainen sahateollisuus kykenee siten mar-
3319: jallisesta kysymyksestä n:o 499:                    ginaalipuunostoissaan hinnoittelemaan puun
3320:                                                     suomalaisen myyjän leimikoissa varsin vapaas-
3321:           Mihin toimiin Hallitus ryhtyy kat-        ti aiheuttamatta näillä marginaalierillä vielä
3322:        kaistakseen tukkipuiden virran Lapista       todellisia kustannuspaineita omalle tuotannol-
3323:        Ruotsiin sahaustoiminnan turvaamisek-        leen tai hinnan kohoamispaineita ruotsalaisilla
3324:        si Lapissa?                                  raakapuumarkkinoilla. Suomalaisen puunosta-
3325:                                                     jan on sen sijaan puumarkkinarauhan säilymi-
3326:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        seksi pidettävä kiinni voimassa olevista sopi-
3327: vasti seuraavaa:                                    muksista.
3328:    Vuonna 1987 Suomesta vietiin havutukkeja            Toteutunut hintojen nousu Suomessa perus-
3329: 309 000 m\ joista Ruotsiin meni 286 000 m 3 •       tuu puumarkkinaosapuolten väliseen hintasuo-
3330: Ruotsiin viedyistä havutukeista oli mäntytuk-       situssopimukseen. Sen yhtenä tavoitteena on
3331: keja 230 000 m 3• Pohjois-Suomessa mänty on         turvata suomalaisen sahateollisuuden hintakil-
3332: sahatukeista selvästi hallitseva. Vuonna 1987       pailukykyä vientimarkkinoilla. Puun hintasuo-
3333: Pohjois-Suomesta - Kainuun, Pohjois-Poh-            situssopimuksissa on viime vuosina pyritty eri-
3334: janmaan, Koillis-Suomen ja Lapin piirimetsä-        tyisesti tukkien laadun huomioon ottamiseen
3335: lautakuntien alueelta - vietiin mäntytukkeja        hinnoittelussa. Käytännössä tämä merkitsee si-
3336: mukaan lukien pylväät 80 000 m 3 • Lapin ja         tä, että sahateollisuuden kannattaa maksaa
3337: Koillis-Suomen lautakuntien alueelta Ruotsiin       hyvälaatuisista tukeista nykyistä tuntuvasti
3338: meni 60 000 m3 • Tämä raakapuun määrä vas-          korkeampaa hintaa, mutta nykyisin tukeiksi
3339: taa pienen sahan sahatavaran tuotantoa.             luokiteltavista huonolaatuisista rungoista tun-
3340:    Vuonna 1988 sahatukkien vienti on selvästi       tuvasti aikaisempaa alhaisempaa hintaa. Män-
3341: vähentynyt. Vuoden 1988 ensimmäisellä vuosi-        tytukkien laatuhinnoittelua tulisi edelleen pa-
3342: puoliskolla sahatukkien vienti Ruotsiin oli         rantaa siten, että se vastaisi paremmin sahata-
3343: 131 000 m3 , kun vienti vastaavana aikana edel-     varalaatujen nykyisiä hintoja ja loisi siten edel-
3344: lisvuonna oli 180 000 m3 • Vienti on siis kuluva-   lytykset myös heikompilaatuisien tukkien kan-
3345: na vuonna kolmanneksen vuoden 1987 vastaa-          nattavalle sahaukselle. Mikäli laatuhinnoittelua
3346: vaa aikaa alemmalla tasolla. Koko vuoden            tähän suuntaan kehitetään, on selvää, että
3347: 1988 osalta vienti Ruotsiin jäänee huomatta-        toiset metsänomistajat hyötyvät ja toiset häviä-
3348: vasti vuoden 1987 vientiä alhaisemmaksi.            vät. Tämän vuoksi nykyinen järjestelmä on
3349:    Yksikköhinnat Ruotsiin viedylle puulle oli-      kompromissi, johon laatutietoinen ruotsalai-
3350: vat mäntysaha- ja vaneritukkien osalta vuoden       nen ostaja pystyy tarjoamaan kilpailukykyi-
3351: 1988 ensimmäisellä puoliskolla 284 mk/m3 •          semmän hinnan ja ostamaan leimikon.
3352: Nousu edellisen vuoden vastaavaan aikaan oli           Kuluvalla vuosikymmenellä Suomesta on
3353: 4 OJo. Suomen kantohintataso oli keväällä 1988      viety raakapuuta noin 1,4 miljoonaa m3 vuosit-
3354: edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna       tain. Samana aikana Suomeen on tuotu puuta
3355: noussut Pohjois-Suomessa mäntytukkien osal-         keskimäärin 5,6 miljoonaa m3 vuosittain.
3356: ta 12 OJo ja oli 203,80 mk/m 3 • Tämän vertailun    Tuonti on kattanut 12 OJo teollisuuden käyttä-
3357: perusteella voidaan todeta, että suomalainen        mästä puusta. Neuvostoliiton tuonti on edusta-
3358: teollisuus on nostanut raakapuun hintojaan          nut 80 OJo koko tästä tuonnista. Raakapuuta on
3359: tämän vuoden aikana varsin kilpailukykyisesti       tuotu myös Ruotsista. Raakapuun tuonti ja
3360:                                    1988 vp. -     KK n:o 499                                     3
3361: 
3362: vienti ovat kuten muutkin raaka-aineet ja teol-    laista ostajaa, jonka tiedetään vievän raaka-
3363: lisuustuotteet normaalia kaupankäyntiä mai-        puuta esimerkiksi Ruotsiin. Tämä olisi myös
3364: den välillä. Vapaakaupan periaatteiden mukai-      uuden kilpailunrajoituksista annetun lain (709/
3365: sesti ja mm. EFTA-sopimusten mukaan jäsen-         88) 7 §:n periaatteiden vastaista.
3366: valtiot eivät saa toimeenpanna tai tehostaa           Em. seikat huomioon ottaen vastauksena
3367: muihin jäsenvaltioihin tapahtuvaan vientiin        kansanedustaja Tennilän kysymykseen onkin
3368: kohdistuvia kieltoja tai rajoituksia.              todettava, että hallitus pitää vapaata ulko-
3369:    Ruotsalaiset sahat ovat ostaneet Suomesta       maankauppaa Suomen kokonaisedun mukaise-
3370: sahatukkia kaikilta myyjäryhmiltä joko suo-        na ja ettei hallitus aio toimia siten, että kat-
3371: raan tai välittäjien kautta. Vapaakauppasopi-      kaistaan raakapuun vienti tai lopetetaan yleen-
3372: muksen mukaan ei ole mahdollista syrjiä sel-       sä raakapuun ulkomaankauppa.
3373: 
3374:     Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1988
3375: 
3376:                                                 Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
3377: 4                                    1988 vp. -      KK n:o 499
3378: 
3379: 
3380: 
3381: 
3382:                               Tili Riksdagens Herr Talman
3383: 
3384:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          mer. Man måste också beakta att kostnaderna
3385: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          för avverkning, skogstransport och fjärrtrans-
3386: nr 1239 av den 8 september 1988 tili vederbö-        port av timret ökar råvirkespriset med 50-
3387: rande medlem av statsrådet översänt avskrift         90 "lo. Talltimmer kostar sålunda 310-330
3388: av följande av riksdagsman Tennilä underteck-        mk/m 3 vid sågen. Den svenska sågindustrin
3389: nade spörsmål nr 499:                                kan därmed i sina marginalvirkesköp tämligen
3390:                                                      fritt prissätta virket i den finländska försälja-
3391:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen             rens stämplade bestånd utan att med dessa
3392:        vidta för att bryta strömmen av timmer        marginalpartier förorsaka något verkligt kost-
3393:        från Lappland tili Sverige, så att såg-       nadstryck på sin egen produktion eller tryck på
3394:        verksamheten i Lappland kan tryggas?          att priset borde höjas på den svenska råvirkes-
3395:                                                      marknaden. Den finländska virkesköparen
3396:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         måste däremot hålla fast vid gällande avtal för
3397: samt anföra följande:                                att freden på virkesmarknaden skall kunna
3398:    År 1987 exporterades 309 000 m 3 barrtimmer       bibehållas.
3399: från Finland, och av dessa gick 286 000 m 3 tili        Den i Finland genomförda prisstegringen
3400: Sverige. Av det barrtimmer som exporterades          baserar sig på avtal om prisrekommendationer
3401: tili Sverige var 230 000 m 3 talltimmer. 1 norra     mellan parterna på virkesmarknaden. Ett mål
3402: Finland är tallen det klart rådande sågtimret.       med detta avtal är att trygga den finländska
3403: År 1987 exporterades 80 000 m 3 talltimmer,          sågindustrins konkurrenskraft i fråga om pri-
3404: inklusive stolpar, från distriktsskogsnämnder-       serna på exportmarknaden. 1 avtalen om pris-
3405: na i norra Finland-Kajanaland, norra Öster-          rekommendationer för virke har man de senas-
3406: botten, nordöstra Finland och Lappland. Från         te åren strävat efter att beakta i synnerhet
3407: Lapplands och nordöstra Finlands nämnders            stockkvaliteten vid prissättningen. 1 praktiken
3408: områden gick 60 000 m 3 tili Sverige. Denna          betyder detta att det för sågindustrin lönar sig
3409: råvirkesmängd motsvarar sågvaruproduktio-            att betala ett kännbart högre pris än i dagens
3410: nen vid en liten såg.                                läge för stockar av god kvalitet, men ett
3411:    Under år 1988 har exporten av sågtimmer           kännbart lägre pris för de stammar som klassi-
3412: klart minskat. Under första halvan av år 1988        ficeras som stockar av sämre kvalitet. Prissätt-
3413: exporterades 131 000 m 3 sågtimmer tili Sverige      ningen enligt kvalitet av tallstockar borde vida-
3414: medan exporten under motsvarande tid i fjol          re förbättras så att den bättre motsvarar de
3415: uppgick tili 180 000 m 3 • Exporten i år är alltså   nuvarande priserna på sågvarukvaliteter och
3416: en tredjedel lägre än under motsvarande tid år       därmed skapar förutsättningar för en lönsam
3417: 1987. För hela 1988 års del torde exporten tili      sågning av stockar av sämre kvalitet. Om
3418: Sverige bli märkbart lägre än år 1987.               kvalitetsprissättningen utvecklas i denna rikt-
3419:    Enhetspriserna på det virke som exportera-        ning är det klart att en del skogsägare vinner
3420: des tili Sverige var för tallsåg- och fanertimmer    och andra förlorar på det. På grund av detta är
3421: 284 mk/m 3 under första hälften av år 1988.          det nuvarande systemet en kompromiss, och
3422: Ökningen jämfört med motsvarande tid i fjol          därmed kan en kvalitetsmedveten svensk köpa-
3423: var 4 "lo. Rotprisnivån i Finland steg våren         re erbjuda ett konkurrenskraftigare pris och
3424: 1988 med 12 % jämfört med motsvarande tid i          köpa beståndet.
3425: fjol för talltimret i norra Finland, och uppgick        Under pågående decennium har råvirke för
3426: därmed tili 203,80 mk/m 3 • På basis av denna        ca 1,4 miljoner m 3 årligen exporterats från
3427: jämförelse kan det konstateras att den fin-          Finland. Samtidigt har tili Finland importerats
3428: ländska industrin under detta år har höjt            virke för i medeltal 5,6 miljoner m 3 årligen.
3429: priserna på råvirke tämligen konkurrenskraf-         lmporten har täckt 12 % av det virke industrin
3430: tigt med tanke på exportpriserna på talltim-         använder. lmporten från Sovjetunionen har
3431:                                     1988 vp. -     KK n:o 499                                      5
3432: 
3433: utgjort 80 OJo av hela denna import. Råvirke       köpare om vilka man vet att de exporterar
3434: har också importerats från Sverige. Denna          råvirke t.ex. till Sverige. Detta skulle också stå
3435: import och export av råvirke utgör, såsom          i strid med principerna i 7 § i den nya lagen om
3436: övriga råvaror och industriprodukter, normal       konkurrensbegränsningar (709/88).
3437: handel mellan länderna. 1 enlighet med frihan-
3438: delsprinciperna och bl.a. EFTA-avtalen får            Med beaktande av ovan nämnda faktorer
3439: medlemsländerna inte verkställa eller effektive-   kan som svar på riksdagsman Tenniläs spörs-
3440: ra förbud eller begränsningar som inriktas på      mål konstateras att regeringen anser att en fri
3441: exporten till andra medlemsstater.                 utrikeshandel är förenlig med Finlands intres-
3442:    Svenska sågar har köpt sågtimmer från alla      sen som helhet och att regeringen inte har för
3443: grupper av försäljare i Finland antingen direkt    avsikt att verka så att exporten av råvirke bryts
3444: eller genom förmedlare. Enligt frihandelsavta-     eller utrikeshandeln med råvirke i allmänhet
3445: let är det inte möjligt att diskriminera sådana    upphör.
3446: 
3447:     Helsingfors den 11 oktober 1988
3448: 
3449:                                                  Handels- och industriminister Ilkka Suominen
3450:                                               1988 vp.
3451: 
3452: Kirjallinen kysymys n:o 500
3453: 
3454: 
3455: 
3456: 
3457:                                  Kortesalmi: Postin kulun parantamisesta Oulun postipiirissä
3458: 
3459: 
3460:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3461: 
3462:    Oulun postin valitetaan jatkuvasti olevan        köspostia ei lajitella lauantaisin, koska tarpeel-
3463: myöhässä. On todettu, että ykköskirjeet saat-       lisia kuljetuksia ei ole. Ruuhka yritetään selvit-
3464: tavat lojua postissa useita päiviä. Suoritetuissa   tää maanantaiaamuisin. Kakkosluokan posti
3465: tarkistuksissa on todettu, että edellisessä vii-    käsitellään vielä hitaammin, joten se voi myö-
3466: konvaihteessa pääpostissa Iajiteitiin torstaina     hästyä vielä enemmän. Toisessa luokassa on
3467: leimattuja kirjeitä, jotka ennättivät vastaanot-    esim. paljon palkkanauhoja, joiden pitäisi eh-
3468: tajalle vasta seuraavan viikon tiistaina.           tiä ajoissa perille.
3469:    Ruuhkan Oulun postissa on todettu jatku-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
3470: neen jopa puolitoista vuotta, mutta pahimmil-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
3471: laan se on ollut viime kevään jälkeen. Kesän        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3472: aikana ruuhka on ollut vähäisempää, mutta           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3473: syksyn tullessa tilanteen odotetaan jälleen pa-              Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin Ou-
3474: henevan. Ykkösposti joutuu seisomaan joskus                lun postissa ilmenneen jatkuvan ruuh-
3475: jopa kymmenen päivää.                                      kautumisen vähentämiseksi ja postin
3476:    Posti on säästänyt kuluissaan lopettamalla              häiriöttämän kulun turvaamiseksi Ou-
3477: toukokuusta lähtien viikonloppulajittelun. Yk-             lun postipiirin alueella?
3478: 
3479:     Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1988
3480: 
3481:                                        J. Juhani Kortesalmi
3482: 
3483: 
3484: 
3485: 
3486:  281052R
3487: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 500
3488: 
3489: 
3490: 
3491: 
3492:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3493: 
3494:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       1988 huhtikuun loppuun saakka. Samaan ai-
3495: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kaan toiminta on hoidettu väliaikaisjärjestelyin
3496: olette syyskuun 9 päivänä 1988 päivätyn kir-        samoissa tiloissa. Vaikka rakennustöiden ja
3497: jeenne n:o 1240 ohella toimittanut valtioneu-       lajittelukeskustoiminnan yhteensovittaminen
3498: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        on onnistunut hyvin, ei tällaisissa poikkeus-
3499: kansanedustaja Kortesalmen näin kuuluvasta          olosuhteissa voida välttyä ajoittaisilta häiriöiltä
3500: kirjallisesta kysymyksestä n:o 500:                 silloin, kun tavaramäärät ovat suurimmillaan.
3501:                                                     Rakennustöiden aiheuttamat häiriöt ovat nyt
3502:          Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin Ou-        ohi ja toiminta normaalia. Tavoiteposti käsitel-
3503:        lun postissa ilmenneen jatkuvan ruuh-        lään aikavaatimuksen mukaan (1. luokan posti
3504:        kautumisen vähentämiseksi ja postin          välittömästi kuljetusten saavuttua ja 2. luokan
3505:        häiriöttömän kulun turvaamiseksi Ou-         posti päivän aikana).
3506:        lun postipiirin alueella?
3507:                                                        Keväällä 1988 tehtiin Oulun lajittelukeskuk-
3508:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       sessa työvuorojärjestelyjä, joiden tarkoitukse-
3509: vasti seuraavaa:                                    na on selventää vastuualueita eri toiminnoille,
3510:    Oulun postipiirin alueella toimii kolme lajit-   tehdä vuorojen kierto säännöllisemmäksi ja
3511: telukeskusta: Oulussa, Kajaanissa ja Ylivies-       tehostaa toimintaa. Viikonloppulajittelu teh-
3512: kassa. Viimeksi keväällä 1988 tehdyn kulkuno-       dään 1. luokan postin osalta niin, että kaikki
3513: peustutkimuksen mukaan 1. luokan kirjeen            viikonlopun aikana kertynyt ykkösposti on
3514: painotetut kulkunopeudet olivat                     kuljetuksissa ja jakelussa maanantaiaamuna.
3515:                                                     Lisäksi jo kevään 1988 aikana on sovittu, että
3516:                                                     Kuusamon suunnan kuljetuksia 1. luokan pos-
3517: Oulu: 94,2 OJo lähtevä, 93,4 % saapuva, ensim-
3518:                                                     tin osalta järjestellään uudelleen. Lokakuun
3519: mäisenä työpäivänä
3520:                                                     alusta lukien lähtee autokuljetus Oulusta Kuu-
3521:   99,8 OJo lähtevä, 99,8 % saapuva, toisena
3522:                                                     samoon noin tuntia myöhemmin eli klo 5.10,
3523: työpäivänä                                          jolla varmistetaan 1. luokan postin ehtiminen
3524:                                                     Kuusamon suunnan kuljetukseen. Kuusamon
3525: Kajaani: 81,3 %lähtevä, 89,0% saapuva, en-          suunnasta aloitetaan lokakuun alusta 1. luokan
3526: simmäisenä työpäivänä                               postille lentokuljetus Ouluun Finnaviationin
3527:   99,8 %lähtevä, 100 % saapuva, toisena työ-        vuorokoneella (arkipäivinä Kuusamosta klo
3528: päivänä                                             18.30 ja Oulussa klo 19.15). Tällä lennolla
3529:                                                     varmistetaan Kuusamon postin ehtiminen ete-
3530: Ylivieska: 93,8 % lähtevä, 96,5 % saapuva,          län lentokuljetukseen Oulusta samana iltana.
3531: ensimmäisenä työpäivänä                             Lisäksi Kajaanin lajittelukeskusalueella suori-
3532:   97,3 % lähtevä, 100 % saapuva, toisena työ-       tetuin kuljetusjärjestelyin varmistetaan Kuh-
3533: päivänä.                                            mosta lähtevän postin ehtiminen valtakunnan
3534:                                                     verkostoon samana iltana.
3535:   Samaan aikaan koko valtakunnan kulkuno-
3536: peus oli 90,5 % ensimmäisenä ja 99,6 % toise-         Posti- ja telehallitus katsoo Oulun lajittelu-
3537: na työpäivänä.                                      keskuksen toimineen asetettujen tavoitteiden
3538:   Oulun lajittelukeskusta on laajennettu ja         mukaisesti. Tehtyjen järjestelyjen jälkeen tilan-
3539: saneerattu vuoden 1987 huhtikuusta vuoden           ne paranee entisestään.
3540: 
3541:     Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1988
3542: 
3543:                                                               Liikenneministeri Pekka Vennamo
3544:                                    1988 vp. -     KK n:o 500                                    3
3545: 
3546: 
3547: 
3548: 
3549:                             Tili Riksdagens Herr Talman
3550: 
3551:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       under denna tid provisoriskt ägt rum i samma
3552: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       utrymmen. Trots att det har gått bra att
3553: nr 1240 av den 9 september 1988 tili vederbö-     kombinera byggnadsarbetet och sorteringen,
3554: rande medlem av statsrådet översänt avskrift      kommer man inte ifrån att det i samband med
3555: av följande av riksdagsman Kortesalmi under-      sporadiska arrangemang av den här typen upp-
3556: tecknade spörsmål nr 500:                         står störningar då mängden postförsändelser är
3557:                                                   som störst. Byggnadsarbetet har nu slutförts
3558:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder för      och sorteringen fungerar normalt. Målposten
3559:        att den fortsatta rusningen vid posten i   behandlas enligt tidskrav (post i första klass
3560:        Uleåborg skall minska och för att          genast då försändelserna anlänt och post i
3561:        försändelserna skall komma fram            andra klass under dagens lopp).
3562:        ostört?
3563:                                                      På våren 1988 reglerades arbetsskiftena vid
3564:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     sorteringscentralen i Uleåborg. Avsikten här-
3565: samt anföra följande:                             med var att det för varje funktion skulle finnas
3566:                                                   ett ansvarsområde, att de olika skiftena skulle
3567:    lnom Uleåborgs postdistrikt är tre sorte-      växla mera regelbundet och att verksamheten
3568: ringscentraler verksamma. Dessa finns i Uleå-     skulle bli mer effektiv. Sorteringen under
3569: borg, Kajana och Ylivieska. Enligt den senaste    veckosluten går tili så att all första klassens
3570: undersökningen våren 1988 om befordrings-         post levereras och distribueras på måndag mor-
3571: hastigheter var befordringshastigheten för brev   gon. Dessutom avtalades det redan under vå-
3572: i första klass:                                   ren 1988 att transporterna av första klassens
3573:                                                   post tili Kuusamo skall ordnas på nytt. Från
3574: Uleåborg: 94,2 OJo avgående, 93,4 % anländan-     början av oktober avgår en biltransport från
3575: de, första arbetsdagen                            Uleåborg tili Kuusamo ungefär en timme sena-
3576:   99,8 % avgående, 99,8 % anländande,
3577:                                                   re än vanligt, dvs. kl. 5.10. Därmed säkerställs
3578: andra arbetsdagen                                 det att första klassens post hinner med i
3579:                                                   transporten tili Kuusamo. 1 oktober börjar
3580: Kajana: 81,3 % avgående, 89,0% anländan-          första klassens post flygtransporteras med ett
3581: de, första arbetsdagen                            av Finnaviations turflyg från Kuusamo tili
3582:   99,8 % avgående, 100 OJo anländande, andra      Uleåborg (vardagar start från Kuusamo kl.
3583: arbetsdagen                                       18.30, ankomst tili Uleåborg kl. 19.15). Häri-
3584:                                                   genom garanteras att postförsändelserna från
3585: Ylivieska: 93,8 % avgående, 96,5 % anländan-      Kuusamo hinner med i flygtransporten söderut
3586: de, första arbetsdagen                            från Uleåborg samma kväll. Genom transport-
3587:    97,3 % avgående, 100 % anländande, andra       arrangemang inom Kajana sorteringscentrals
3588: ar betsdagen.                                     område säkerställs dessutom att postförsändel-
3589:                                                   serna från Kuhmo når det riksomfattande
3590:   Under samma tid var befordringshastigheten      transportnätet samma kväll.
3591: i hela landet 90,5 % den första arbetsdagen
3592: och 99,6 % den andra.                                Sorteringscentralen i Uleåborg har handlat
3593:   Sorteringscentralen i Uleåborg har utvidgats    enligt uppställda mål. Situationen kommer yt-
3594: och sanerats under tiden från april 1987 tili     terligare att förbättras efter de arrangemang
3595: slutet av april 1988. Postverksamheten har        som har vidtagits.
3596: 
3597:     Helsingfors den 4 oktober 1988
3598: 
3599:                                                                Trafikminister Pekka Vennamo
3600:                                               1988 vp.
3601: 
3602: Kirjallinen kysymys n:o 501
3603: 
3604: 
3605: 
3606: 
3607:                                  Kortesalmi: Terveydelle vaarallisten aineiden leviämisen ehkäise-
3608:                                    misestä
3609: 
3610: 
3611:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3612: 
3613:    Ruotsissa ilmestyneessä tutkimuksessa ni-           Suomessa on tällä hetkellä menossa täysin
3614: meltään "Murha valtion luvalla" käsitellään         samanlainen yhteiskuntarakenteen kehitys kuin
3615: laajasti ihmisen eliniän lyhenemistä myrkkyjen      naapurimaassamme Ruotsissa. Näin ollen kir-
3616: vaikutuksen takia. Virallisiin tilastoihin perus-   jassa esitettyjä tuloksia ja tilastoja voitaisiin
3617: tuva teos kertoo, että kymmenettuhannet ruot-       kerätä varmasti haluttaessa myös meidän
3618: salaiset kuolevat ennen aikojaan ympäristössä,      maastamme. Näin ollen myös suomalaiset vas-
3619: ruuassa ja työpaikoilla oleviin epäpuhtauksiin.     taavat ammattiryhmät ovat yhtä suuren riskin
3620:    Tutkimus ja siitä tehty kirja kertoo, että       alaisia.
3621: suurissa kaupungeissa ihmisten elinikä on              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
3622: alempi kuin muualla. Kirjassa syytetään tästä       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
3623: liikenteen ja teollisuuden saastepäästöjä. Eri      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3624: ammattiryhmien välinen vertailu osoittaa, että      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3625: esimerkiksi maanviljelijöiden, metsureiden ja
3626: kirjatyöntekijöiden elinikä on laskenut 10-
3627: 40 OJo, kun taas tehdastyöläisten ja virkamies-              Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin ym-
3628: ten elinikä on kasvanut. Tämä ei varmaankaan               päristö-, elintarvike- ja muiden terveyt-
3629: johdu luonnollisesta periytymästä, vaan työ- ja            tä vaarantavien myrkkyjen ja saastei-
3630: elinolosuhteiden eroista. Maanviljelijöillä on             den leviämisen ehkäisemiseksi, jottei
3631: muuta väestöä suurempi riski sairastua syö-                suurimmassa riskissä olevien ammatti-
3632: pään. Erityisesti tämä koskee viljelijöitä, jotka          ryhmien elinikä putoaisi Ruotsissa to-
3633: joutuvat tekemisiin torjunta-aineiden kanssa.              detulla tavalla?
3634: 
3635:     Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1988
3636: 
3637:                                        J. Juhani Kortesalmi
3638: 
3639: 
3640: 
3641: 
3642: 281041E
3643: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 501
3644: 
3645: 
3646: 
3647: 
3648:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3649: 
3650:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        miseksi on toteutettu vastikään laajoja hallin-
3651: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        nollisia toimia.
3652: olette 9 päivänä syyskuuta 1988 päivätyn kir-           Suomen elintarvikelainsäädäntö antaa mah-
3653: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            dollisuuden puuttua ihmisen terveyttä vaaran-
3654: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        taviin myrkkyihin, jos niitä tiedetään tai epäil-
3655: edustaja Kortesalmen näin kuuluvasta kirjalli-       lään saatavan elintarvikkeiden mukana.
3656: sesta kysymyksestä n:o 501:                             Elintarvikkeiden lisäaineista ja vieraista ai-
3657:                                                      neista on olemassa ajan tasalla olevat mää-
3658:          Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin ym-         räykset. Vierasainemääräyksissä on osittain
3659:        päristö-, elintarvike- ja muiden terveyt-     otettu huomioon myös ympäristöstä tulevat
3660:        tä vaarantavien myrkkyjen ja saastei-         myrkyt ja raskasmetallit. Myös vierasainease-
3661:        den leviämisen ehkäisemiseksi, jottei         tuksen torjunta-aineluetteloa on jatkuvasti pi-
3662:        suurimmassa riskissä olevien ammatti-         detty ajan tasalla ja luettelosta on poistettu ne
3663:        ryhmien elinikä putoaisi Ruotsissa to-        torjunta-aineet, joiden on epäilty olevan tämän
3664:        detulla tavalla?                              hetken tutkimusten valossa terveydelle vaaralli-
3665:                                                      sia. Yleisemmin torjunta-aineasioista päättää
3666:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        maa- ja metsätalousministeriön yhteydessä toi-
3667: vasti seuraavaa:                                     miva torjunta-ainelautakunta. Torjunta-ainei-
3668:    Sosiaali- ja terveysministeriö ei ole tietoinen   den tarkastus- ja hyväksymismenettely on
3669: kysymyksessä tarkoitetussa kirjassa julkaistu-       maassamme vaatimustasoltaan samaa luokkaa
3670: jen tutkimusten ja päätelmien taustasta. Kir-        kuin muissakin Pohjoismaissa.
3671: jassa julkaistut luvut kuitenkin poikkeavat             Ympäristöministeriössä valmistellaan uutta
3672: huomattavasti siitä, mitä toksikologian ja epi-      vesiensuojelun tavoiteohjelmaa vuoteen 1995.
3673: demiologian asiantuntijat ovat yleensä esittä-       Tarkoituksena on muun muassa olennaisesti
3674: neet ihmisen eliniästä ja siihen vaikuttavista       vähentää kloorattujen orgaanisten yhdisteiden
3675: tekijöistä. Viimeisimpien amerikkalaisten ja         päästöjä vesistöön. Myös vedenottoon soveltu-
3676: suomalaisten selvitysten mukaan työperäistä          vien pohjavesialueiden suojelua haitallisilta ai-
3677: altistumista lukuun ottamatta suuri osa elimis-      neilta tullaan tehostamaan.
3678: töön joutuvista haitallisista aineista on muita         Ilmansuojelussa on Suomessa voitu vähentää
3679: kuin kemikaaleja ja ympäristön epäpuhtauk-           rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjä tehokkaasti.
3680: sia. Tyypillisiä esimerkkejä näistä aineista ovat    Ilmansuojelulain nojalla on annettu kaikkiaan
3681: ravinnon rasvat, alkoholi ja tupakansavun hai-       kymmenen valtioneuvoston päätöstä, joista
3682: talliset yhdisteet.                                  seitsemän koskee rikkipäästöjen vähentämistä.
3683:    Lisäksi tiedetään, että maamme tärkeimpien        Niiden toimeenpano vähentää vuoteen 1993
3684: kansantautien kannalta ovat keskeisiä mm.            mennessä rikkipäästömme noin puoleen vuo-
3685: erilaiset elämäntapa- ja ravitsemuskysymykset.       den 1980 tasosta. Muut annetut päätökset ovat
3686:    Maamme vaarallisia kemikaaleja valvovat           koskeneet hiukkaspäästöjen rajoittumista, ben-
3687: viranomaiset kuten ympäristönsuojelu-, työ-          siinin lyijypitoisuutta sekä ilman laatua.
3688: suojelu-, kuluttajansuojelu- ja terveydenhuol-          Parhaillaan on eduskunnan käsiteltävänä so-
3689: toviranomaiset seuraavat jatkuvasti erilaisten       siaali- ja terveysministeriön, ympäristöministe-
3690: ihmisten terveyttä uhkaavien tekijöiden esiinty-     riön sekä kauppa- ja teollisuusministeriön yh-
3691: mistä ympäristössämme. Esimerkiksi työsuoje-         teistyönä valmistelema hallituksen esitys kemi-
3692: lusektorilla selvitetään parhaillaan, mitkä vaa-     kaalilaiksi, jonka nojalla on tarkoitus saada
3693: ralliset kemikaalit altistavat suomalaisia työn-     kemikaalien valvonta huomattavasti nykyistä
3694: tekijöitä työpaikoilla. Asbestin haittojen torju-    lainsäädäntöä kattavammaksi.
3695: 
3696:     Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1988
3697: 
3698:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
3699:                                     1988 vp. -     KK n:o 501                                     3
3700: 
3701: 
3702: 
3703: 
3704:                              Tili Riksdagens Herr Talman
3705: 
3706:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         gärder har nyligen vidtagits i syfte att före-
3707: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         bygga de olägenheter som framkallas av as-
3708: av den 9 september 1988 tili vederbörande           best.
3709: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-         Livsmedelslagstiftningen i Finland gör det
3710: jande av riksdagsman Kortesalmi underteckna-        möjligt att kunna ingripa i sådana fall då
3711: de spörsmål nr 501:                                 gifter, om sådana misstänks eller konstateras
3712:                                                     ingå i livsmedel, utgör en hälsorisk för män-
3713:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder i         niskan.
3714:        syfte att förebygga spridningen av
3715:        miljö-, livsmedels- och andra gifter och        Om tilisatsämnen och främmande ämnen i
3716:        föroreningar, som medför hälsorisk, så       livsmedel finns tidsenliga bestämmelser. 1 de
3717:        att livslängden för de yrkesgrupper som      bestämmelser som gäller främmande ämnen
3718:        utsätts för den största risken inte sjun-    har delvis beaktats även sådana gifter och
3719:        ker såsom fallet är i Sverige?               tungmetaller som härrör från miljön. Även den
3720:                                                     förteckning över bekämpningsmedel som utgör
3721:                                                     bilaga tili förordningen om främmande ämnen
3722:   Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt         i livsmedel har kontinuerligt hållits tidsenlig
3723: följande:                                           och i förteckningen har utelämnats sådana
3724:    Vid social- och hälsovårdsministeriet är man     bekämpningsmedel som med beaktande av ak-
3725: inte medveten om bakgrunden tili de undersök-      tuella undersökningar misstänks vara skadliga
3726: ningar och slutsatser som publicerats i en bok,     för hälsan. Beslut i bekämpningsmedelsären-
3727: som avses i spörsmålet. De i boken publicerade     den fattas i de flesta fall av bekämpninsmedels-
3728: talen avviker dock väsentligt från de synpunk-     nämnden, som arbetar i samband med jord-
3729: ter som experter i toxikologi och epidemiologi i   och skogsbruksministeriet. Förfarandet vid
3730: allmänhet har anfört beträffande människans         kontroll och godkännande av bekämpningsme-
3731: livslängd och de faktorer som inverkar på den.     del i vårt land uppfyller samma krav som i de
3732: Enligt de senaste amerikanska och finländska       övriga nordiska länderna.
3733: utredningarna består en stor del av de skadliga        I miljöministeriet bereds ett nytt målpro-
3734: ämnen som hamnar i organismen av andra             gram för vattenvård. Programmet gäller tiden
3735: ämnen än kemikalier och miljöföroreningar,         fram tili år 1995. Avsikten är att bl.a. väsent-
3736: med undantag av sådan exposition som upp-          ligt minska utsläppen av klorerade organiska
3737: står i arbetet. Typiska exempel på dessa ämnen     föreningar i vattendragen. Vården av grund-
3738: är de fetter som finns i näringen, alkoholen       vattenområden, vilka lämpar sig för vatten-
3739: samt de skadliga föreningarna i tobaksröken.       täkt, kommer även att effektiveras med tanke
3740:    Det finns dessutom belägg för att bl.a. olika   på risken för menliga ämnen.
3741: slag av frågor rörande levnads- och näringsva-         Inom luftvården har svaveldioxid- och parti-
3742: nor är av stor betydelse då det gäller de          kelutsläppen effektivt kunnat minskas i Fin-
3743: viktigaste folksjukdomarna i vårt land.            land. Med stöd av luftvårdslagen har samman-
3744:    De myndigheter som övervakar de farliga         lagt tio statsrådsbeslut utfärdats, av vilka sju
3745: kemikalierna i vårt land, t. ex. miljövårds-,      gäller en minskning av svavelutsläppen. Verk-
3746: arbetarskydds-, konsumentskydds- och hälso-        ställigheten av dessa medför en minskning av
3747: vårdsmyndigheterna följer kontinuerligt före-      våra svavelutsläpp fram till år 1993 med ca
3748: komsten av olika sådana faktorer i miljön som      hälften, jämfört med 1980 års nivå. Övriga
3749: utgör en hälsorisk för människan. Exempelvis       beslut som utfärdats har gällt en begränsning
3750: inom arbetarskyddssektorn utreds som bäst          av partikelutsläppen, blyhalten i bensin samt
3751: vilka farliga kemikalier som på arbetsplatserna    luftkvaliteten.
3752: utgör en exponeringsrisk för de finländska             Riksdagen behandlar för närvarande en re-
3753: arbetstagarna. Omfattande administrativa åt-       geringsproposition med förslag tili kemikalie-
3754: 4                                  1988 vp. -      KK n:o 501
3755: 
3756: lag, som beretts i samarbete mellan social- och     denna lag avses övervakningen av kemikalier
3757: hälsovårdsministeriet, miljöministeriet samt        få en betydligt större omfattning än vad den
3758: handels- och industriministeriet. Med stöd av       gällande lagstiftningen förutsätter.
3759: 
3760:     Helsingfors den 6 oktober 1988
3761: 
3762:                                                   Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
3763:                                                1988 vp.
3764: 
3765: Kirjallinen kysymys n:o 502
3766: 
3767: 
3768: 
3769: 
3770:                                    Kortesalmi: Suomen ja Neuvostoliiton yhteistyöstä kompostoin-
3771:                                       tilaitosten rakentamiseksi
3772: 
3773: 
3774:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3775: 
3776:    Neuvostoliitto on ilmaissut halunsa rakentaa       toliiton suurlähetystössä on kuitenkin ihmetel-
3777: suomalaisten yritysten kanssa yhdyskuntajät-          ty, miksi yhteistyöhön päästään tässä asiassa
3778: teen kompostointilaitoksia molempiin maihin           kovin hitaasti.
3779: sekä kolmansiin maihin kuten esim. kehitys-              Neuvostoliittolaisten asiantuntijoiden mieles-
3780: maihin. Naapurimaassamme odotetaan näistä             ta naapurimaassamme kehitettyjen kompos-
3781: hankkeista osaratkaisua maiden välisen kau-           tointimenetelmien pitäisi vastata Suomen toi-
3782: pan tasapaino-ongelmiin. Yhteistyöaloitteen           veita, sillä hallitus hyväksyi vajaat kaksi vuotta
3783: ovat asiassa tehneet Neuvostoliiton Suomen            sitten periaatepäätöksen jätteiden hyötykäytön
3784: suurlähetystön talousasiainneuvos ja lähetys-         kehittämisestä. Kompostointitekniikan kehitty-
3785: tön talousosaston osastopäällikkö.                    miseen naapurimaassamme ovat vaikuttaneet
3786:    Aloitteen tekijöiden mukaan Neuvostoliiton         pitkälti jatkuvasti kiristyneet jätteenpolton
3787: ulkoisten taloussuhteiden ministeriö on halu-         päästönormit. Suomessa ei tällä hetkellä vas-
3788: kas tutkimaan jälleenkäsittelyn kehittämistä          taavia normeja ole vielä ollenkaan.
3789: suomalaisten kanssa. Neuvostoliittoon on jo              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
3790: tietojen mukaan tullut tarjouksia laitosten ra-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
3791: kentamiseksi eri maihin. Neuvostoliitto on vii-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3792: me vuosina siirtynyt kokonaan jätteenpoltto-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3793: laitosten rakentamisesta biotermisen kompos~
3794: toinnin laajentamiseen. Tällaisia laitoksia Neu-               Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin pi-
3795: vostoliitossa toimii tällä hetkellä viisitoista, ja          kaisen yhteistyön aloittamiseksi Neu-
3796: parikymmentä on valmistumassa tai suunnit-                   vostoliiton kanssa yhdyskuntajätteen
3797: teilla.                                                      kompostointilaitosten rakentamiseksi
3798:    Neuvostoliittolaiset ovat neuvotelleet kysei-             molempiin maihin sekä niiden yhteis-
3799: sistä laitoksista mm. Partek Oy:n ja YIT:n                   työssä toimittamiseksi kolmansiin mai-
3800: sekä muutamien kaupunkien kanssa. Neuvos-                    hin?
3801: 
3802:      Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1988
3803: 
3804:                                         J. Juhani Kortesalmi
3805: 
3806: 
3807: 
3808: 
3809: 2810911
3810: 2                                     1988 vp. -      KK n:o 502
3811: 
3812: 
3813: 
3814: 
3815:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3816: 
3817:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         na tai energiana". Tavoitteeseen pyritään
3818: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         muun muassa edistämällä asianmukaisten jät-
3819: olette 9 päivänä syyskuuta 1988 päivätyn kir-         teenkäsittelylaitosten perustamista sekä jätteen
3820: jeenne n:o 1242 ohella toimittanut valtioneu-         lajittelua niiden syntypaikoilla, edistämällä
3821: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          kuntien yhteistyötä ja suuntaamaila valtion
3822: kansanedustaja Kortesalmen kirjallisesta kysy-        tukea erityisesti asianmukaisiin alueellisiin ja
3823: myksestä n:o 502, jossa tiedustellaan:                kuntien yhteistyöhankkeisiin. Ympäristöminis-
3824:                                                       teriön pääluokassa valtion tulo- ja menoarvios-
3825:          Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin pi-          sa on vuodesta 1987 alkaen ollut määrärahaa,
3826:        kaisen yhteistyön aloittamiseksi Neu-          joka on tarkoitettu kunnille jätteiden hyödyn-
3827:        vostoliiton kanssa yhdyskuntajätteen           tämistä edistävien investointien avustamiseen.
3828:        kompostointilaitoksen rakentamiseksi
3829:        molempiin maihin sekä niiden yhteis-              Kuntien tekemiin laitosvalintoihin hallitus ei
3830:        työssä toimittamiseksi kolmansiin mai-         voi puuttua. Asia on kuntien päätettävissä.
3831:                                                       Jätehuollon ja jätteiden hyödyntämisen edistä-
3832:        hin?
3833:                                                       miseen tarkoitetun valtion tuen antamista ei
3834:                                                       ole myöskään syytä rajoittaa tiettyyn käsittely-
3835:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          menetelmään, vaan yhdyskuntien jätehuoltoa
3836: vasti seuraavaa:                                      on kehitettävä monipuolisesti. Tukea on siksi
3837:    Suomessa käsitellään nykyisin lähes kaikki         vastedeskin tarkoitus myöntää valtion tulo- ja
3838: syntypaikalla tehtävän lajittelun ja talteenoton      menoarvion rajoissa mahdollisuuksien mukaan
3839: jälkeen jäljelle jäävät yhdyskuntajätteet kaato-      kaikkiin sellaisiin hankkeisiin, jotka edistävät
3840: paikoilla. Vähitellen tilanne on kuitenkin            ympäristöpolitiikkaa koskevassa vuoden 1988
3841: muuttumassa. Uusi anaerobiseen biologiseen            selonteossa asetettujen tavoitteiden saavutta-
3842: käsittelyyn perustuva biokaasulaitos on raken-        mista. Tämä koskee tasapuolisesti asianmukai-
3843: teilla Vaasan lääniin, ja laitos alkaa toimia         sia jätteenlajittelulaitoksia, kompostointilai-
3844: vuoden 1989 alussa. Useissa suurehkoissa kun-         toksia, biokaasulaitoksia ja niihin rinnastetta-
3845: nissa suunnitellaan jätteenkäsittelylaitoksia.        via muita hankkeita.
3846: Pieniin kuntiin on perustettu lajittelulaitoksia,        Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta
3847: joissa jätteet lajiteliaan pääosin käsin. Myös        (YTV) on yhteistyössä YIT Oy:n ja Partek Oy
3848: kaatopaikkakaasun talteenottoa kokeillaan.            Ab:n kanssa selvittänyt nimenomaan neuvosto-
3849: Edistys on ollut kuitenkin verraten hidasta.          liittolaiseen teknologiaan perustuvan kompos-
3850: Tämä johtuu laitoskäsittelyn monista epävar-          tointilaitoksen rakentamista. Myös Lappeen-
3851: muuksista, kuten pohtolaitoksen savukaasujen          rannan kaupunki on tehnyt tällaisia selvityksiä.
3852: puhdistuksesta,      vaikeuksista markkinoida         YTV on hakenut ympäristöministeriöitä jäte-
3853: kompostointilaitosten tuotteita, jotka ovat laa-      huollon ja jätteiden hyödyntämisen kehittämis-
3854: dultaan epätasaisia, sekä erityisesti laitoskäsit-    ja kokeiluavustusta, kunnallista investointi-
3855: telyn suurista investointikustannuksista. Kun-        avustusta sekä korkotukilainan hyväksymistä
3856: nat ovat myös varsin hitaasti ryhtyneet toimiin       kompostointilaitoksen toteuttamista varten.
3857: uusien, edistyneiden jätehuoltomenetelmien ot-        YTV ei ole vielä tehnyt asiassa investointipää-
3858: tamiseksi käyttöön.                                   töstä. Ympäristöministeriön tarkoituksena on
3859:    Hallitus on kiinnittänyt erityistä huomiota        lähiaikoina neuvotella YTV :n kanssa muun
3860: yhdyskuntien jätehuollon parantamiseen. Val-          muassa kompostointilaitoksen perustamisesta
3861: tioneuvoston eduskunnalle ympäristöpolitiikas-        sekä sitä koskevista mahdollisista valtionavus-
3862: ta 31.5.1988 antamassa selonteossa on yhdys-          tuksista. Hanke on yhdyskuntajätehuollon ke-
3863: kuntien jätehuollon tavoitteeksi asetettu " ... et-   hittämistavoitteiden mukainen. Sen alustava
3864: tä vuoteen 2000 mennessä saadaan noin puolet          kustannusarvio on noin 110 miljoonaa mark-
3865: yhdyskuntajäiteestä hyödynnettyä raaka-ainei-         kaa. Valtionavustuksen myöntäminen ja kor-
3866:                                     1988 vp. -     KK n:o 502                                    3
3867: 
3868: kotukilainen hyväksyminen täysimääräisenä          miseksi Suomeen, Neuvostoliittoon sekä kol-
3869: edellyttäisivät, että näihin tarkoituksiin myön-   mansiin maihin neuvotellaan yritysten kesken.
3870: nettäisiin lisää määrärahoja.                      Konkreettisista yhteistyöhankkeista ja yhteis-
3871:   Suomalaisten ja neuvostoliittolaisten yritys-    työn muodoista päättävät yritykset. Hallitus
3872: ten yhteistyöstä ja mahdollisen yhteisyrityksen    seuraa neuvotteluja ja on yhteistyötä koskevien
3873: perustamisesta kompostointilaitosten rakenta-      päätösten syntyessä valmis tukemaan niitä.
3874: 
3875:     Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1988
3876: 
3877:                                                                 Ympäristöministeri Kaj Bärlund
3878: 4                                   1988 vp. -      KK n:o 502
3879: 
3880: 
3881: 
3882: 
3883:                               Tili Riksdagens Herr Talman
3884: 
3885:   l det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         tili år 2000 skall kunna återvinnas i form av
3886: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         råmaterial eller energi". Detta mål försöker
3887: nr 1242 av den 9 september 1988 till vederbö-       man nå bl.a. genom att främja inrättandet av
3888: rande medlem av statsrådet översänt avskrift        lämpliga avfallsbehandlingsanläggningar samt
3889: av följande av riksdagsman Kortesalmi under-        genom sortering av avfallet på den plats där
3890: tecknade spörsmål nr 502:                           det uppstår, genom att främja kommunernas
3891:                                                     samarbete och genom att särskilt inrikta sta-
3892:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder i          tens stöd på lämpliga samarbetsprojekt inom
3893:        syfte att i brådskande ordning inleda        regionerna och mellan kommunerna. Under
3894:        samarbete med Sovjetunionen för att          miljöministeriets huvudtitel i statsbudgeten har
3895:        bygga en komposteringsanläggning för         från och med år 1987 funnits ett anslag, som är
3896:        kommunalt avfall i bägge länderna            avsett för kommunerna som understöd för
3897:        samt för att i samarbete leverera sådana     investeringar tili främjande av återvinningen av
3898:        anläggningar tili tredje land?               avfall.
3899:                                                         Regeringen kan inte ingripa i kommunernas
3900:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        vai av anläggningar. Det är kommunerna som
3901: samt anföra följande:                               skall besluta i saken. Beviljandet av statens
3902:    1 Finland behandlas numera på soptipparna        stöd för främjande av avfallshanteringen och
3903: nästan allt sådant kommunalt avfall som blir        återvinningen av avfall bör inte heller begrän-
3904: kvar efter sortering och tilivaratagande på den     sas tili en viss behandlingsmetod, utan samhäl-
3905: plats där avfallet uppstår. En ny, på anaero-       lenas avfallshantering bör utvecklas på ett
3906: bisk biologisk behandling baserad biogasan-         mångsidigt sätt. Avsikten är därför att också i
3907: läggning är under byggnad i Vasa Iän och            framtiden såvitt möjligt bevilja stöd inom
3908: anläggningen tas i bruk i början av år 1989. 1      statsbudgetens gränser för alla sådana projekt
3909: flera större kommuner planeras avfallsbehand-       som främjar uppnåendet av de mål som upp-
3910: lingsanläggningar. 1 små kommuner har inrät-        ställts i den redogörelse om miljöpolitiken som
3911: tats sorteringsanläggningar, där avfallet hu-       gavs år 1988. Detta gäller i jämlik mån lämpli-
3912: vudsakligen sorteras för hand. Experiment           ga avfallsbehandlingsanläggningar, komposte-
3913: görs också med tilivaratagande av gas från          ringsanläggningar, biogasanläggningar och
3914: soptipparna. Framstegen har likväl varit rätt       därmed jämförbara andra projekt.
3915: långsamma. Detta beror på de många osäker-              Huvudstadsregionens     samarbetsdelegation
3916: hetsfaktorerna i samband med behandlingen i         (SAD) har i samarbete med Yleinen Insinööri-
3917: anläggningarna, t.ex. reningen av rökgaserna        toimisto Oy och Partek Oy Ab utrett frågan
3918: från förbränningsanläggningarna, svårigheter-       om att bygga en komposteringsanläggning som
3919: na att marknadsföra komposteringsanlägg-            grundar sig just på sovjetisk teknologi. Också
3920: ningarnas produkter, vilkas kvalitet är ojämna,     staden Villmanstrand har gjort sådana utred-
3921: samt särskilt på de stora investeringskostnader     ningar. SAD har hos miljöministeriet ansökt
3922: som behandlingen i anläggningar för med sig.        om utvecklings- och försöksunderstöd för av-
3923: Kommunerna har också i rätt långsam takt            fallshanteringen och utnyttjandet av avfall,
3924: börjat vidta åtgärder i syfte att ta i bruk nya,    kommunalt investeringsunderstöd samt god-
3925: förbättrade avfallsbehandlingsmetoder.              kännande av räntestödslån för förverkligande
3926:    Regeringen har fäst särskild uppmärksamhet       av en komposteringsanläggning. SAD har ännu
3927: vid förbättringen av samhällenas avfallshante-      inte fattat något investeringsbeslut i ärendet.
3928: ring. 1 statsrådets redogörelse tili riksdagen om   Miljöministeriet har för avsikt att i en nära
3929: miljöpolitiken 31.5.1988 anges målet för sam-       framtid rådgöra med SAD bl.a. om byggande
3930: hällenas avfallshantering vara "att ungefär         av en komposteringsanläggning samt om even-
3931: hälften av det årliga kommunala avfallet fram       tuellt statsbidrag för projektet. Projektet över-
3932:                                        1988 vp. -      KK n:o 502                                  5
3933: 
3934: ensstämmer med målen för utvecklandet av               eventuellt gemensamt företag för byggande av
3935: avfallshanteringen i fråga om kommunalt av-            komposteringsanläggningar i Finland, Sovjet-
3936: fall. Det preliminära kostnadsförslaget lyder          unionen och tredje land försiggår mellan före-
3937: på ca 110 milj. mk. Ett beviljande av statsun-         tagen. Beslut om konkreta samarbetsprojekt
3938: derstöd och ett godkännande av räntestödslån           och samarbetets former fattas av företagen.
3939: till fullt belopp skulle förutsätta, att ytterligare   Regeringen följer förhandlingarna och är då
3940: anslag beviljades för dessa ändamål.                   beslut om samarbete träffas färdig att stöda
3941:     Förhandlingar om finländska och sovjetiska         dessa.
3942: företags samarbete och om inledande av ett
3943: 
3944:      Helsingfors den 17 oktober 1988
3945: 
3946:                                                                        Miljöminister Kaj Bärlund
3947:                                                 1988 vp.
3948: 
3949: Kirjallinen kysymys n:o 503
3950: 
3951: 
3952: 
3953: 
3954:                                    Kortesalmi: Tupakanpoltosta tupakoimattomille aiheutuvien ter-
3955:                                        veysvaarojen vähentämisestä
3956: 
3957: 
3958:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3959: 
3960:    Useat eri maissa suoritetut tutkimukset ovat        leja jopa enemmän kuin filtterien suodattamas-
3961: kiistattomasti todistaneet, että tupakointi on         sa savussa, jota tupakoijat vetävät itse keuh-
3962: hengenvaarallinen tapa. Pahinta asiassa on             koihinsa. Savukkeen aiheuttamassa sivusavu-
3963: vielä se, että tupakointi ei vaaranna ainostaan        virrassa on esim. tolueenia k4usi kertaa enem-
3964: tupakoijien omaa henkeä vaan tappaa myös               män ja dimetyylinitrosamiinia 50 kertaa enem-
3965: ihmisiä, jotka eivät itse tupakoi. Jatkuvasti          män kuin savussa, jota tupakoitsijat itse hen-
3966: ilmestyvät uudet tutkimustulokset vahvistavat,         gittävät. Nämä molemmat aineet ovat voimak-
3967: että myös passiivinen tupakointi lisää sille altis-    kaita syöpää aiheuttavia karsinogeenejä.
3968: tuvien ihmisten riskiä sairastua useisiin eri             Tupakointi tappaa myös pikkuvauvoja ja
3969: syöpälajeihin.                                         jopa syntymättömiä lapsia. Alhainen syntymä-
3970:    Yhdysvalloissa keuhkosyöpään kuolee vuo-            paino on todettu kehitysmaissa yhdeksi pahim-
3971: sittain 115 000 ihmistä. On arvioitu, että 2-          maksi lapsikuolleisuutta lisääväksi tekijäksi.
3972: 5 OJo näistä keukosyöpäkuolemista olisi seu-           Tupakoivien naisten lapset syntyvät kehitys-
3973: rausta passiivisesta tupakoinnista. Tämä tar-          maissa kaksi kertaa normaalia useammin ali-
3974: koittaa sitä, että passiivinen tupakointi tappaa       painoisina. Raskauden aikaisen tupakoinnin
3975: yksinomaan Yhdysvalloissa keuhkosyöpään                seuraukset ovat sitä tuhoisampia, mitä yleisem-
3976: 2 300-6 000 ihmistä vuodessa.                          pää aliravitsemus on. Odottavien äitien tupa-
3977:                                                        kointi tappaa myös syntymättömiä lapsia. Tu-
3978:    Japanissa ja Kreikassa tehdyissä tutkimuk-
3979:                                                        pakan on arvioitu aiheuttavan yksinomaan
3980: sissa on todettu, että tupakoivien miesten tupa-
3981:                                                        USA:ssa noin 50 000 keskenmenoa vuodessa.
3982: koimattomat vaimot sairastuvat keuhkosyö-
3983:                                                        Italiassa suoritetuissa tutkimuksissa on todet-
3984: pään kaksi kertaa useammin kuin tupakoimat-
3985:                                                        tu, että tupakoimattomilla naisilla alle joka
3986: tomien miesten tupakoimattomat vaimot.
3987:                                                        sadas mutta tupakoivilla joka neljäskymmenes
3988: Länsi-Saksassa suoritetut tutkimukset kertovat
3989:                                                        raskaus päättyy keskenmenoon.
3990: jopa kolminkertaisesta riskistä. Passiivinen tu-
3991: pakointi lisää myös riskiä sairastua moniin               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
3992: muihin syöpälajeihin sekä keuhkokuumeeseen             jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
3993: ja keuhkoputkentulehdukseen.                           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3994:                                                        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3995:    Tutkimustulokset, jotka monilta kohdin
3996: saattavat olla jopa yllätyksellisiä, selittyvät sil-            Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin tu-
3997: lä, että passiiviset tupakoijat saavat elimistöön-            pakoimattoman väestönosan suojaami-
3998: sä tosin vähemmän savua kuin aktiivisesti tu-                 seksi nykyistä tehokkaammin passiivi-
3999: pakoivat ihmiset, mutta heidän hengittämäs-                   sen tupakoinnin aiheuttamaita merkit-
4000:  sään savussa on joitakin myrkyllisiä kemikaa-                täväitä terveysriskiitä?
4001: 
4002:      Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1988
4003: 
4004:                                          J. Juhani Kortesalmi
4005: 
4006: 
4007: 
4008: 
4009: 28l057X
4010: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 503
4011: 
4012: 
4013: 
4014:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4015: 
4016:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kintöhallituksen terveyskasvatusmäärärahoja
4017: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kohdistetaan jatkossakin työpaikkojen tupa-
4018: olette 9 päivänä syyskuuta 1988 päivätyn kir-       kansavuongelman vähentämiseen. Pakkokei-
4019: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           noja terveysviranomaisten käytössä ei ole.
4020: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          Työturvallisuuslain uudistuksen yhteydessä
4021: edustaja Kortesalmen näin kuuluvasta kirjalli-      sen 9 a §:ään on sisällytetty työnantajalle vel-
4022: sesta kysymyksestä n:o 503:                         voite huolehtia siitä, että suunniteltaessa mm.
4023:                                                     työympäristön rakenteita, työtiloja ja työme-
4024:          Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin tu-        netelmiä on huolehdittava siitä, että työ voi-
4025:        pakoimattoman väestönosan suojaami-          daan suorittaa turvallisesti ja aiheuttamatta
4026:        seksi nykyistä tehokkaammin passiivi-        haittaa työntekijän ruumiilliselle tai henkiselle
4027:        sen tupakoinnin aiheuttamaita merkit-        terveydelle. Uuden tiedon pohjalla tätä voi-
4028:        täväitä terveysriskiltä?                     daan soveltaa myös tupakansavualtistukseen.
4029:                                                     Työsuojeluhallituksen maaliskuussa 1988 anta-
4030:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       massa kiertokirjeessä todetaan, että "tupakoi-
4031: vasti seuraavaa:                                    mattomien henkilöiden altistumista työpaikalla
4032:    Tupakoimattomien oikeudet ovat nousseet          tupakansavulle ei voida enää pitää pelkkänä
4033: keskeiseksi tupakkapoliittisen keskustelun ai-      hajuhaittana, viihtyvyystekijänä tai työnteki-
4034: heeksi. Jatkuvasti lisääntyvä tieto tupakansa-      jöiden kanssakäymiseen kuuluvana asiana,
4035: vulle altistumisen vaaroista antaa lisäpontta       vaan se on nähtävä myös työsuojelukysymyk-
4036: tupakoinnin rajoittamiseen sekä yleisissä tilois-   senä. Työpaikkojen ennakkovalvonnassa työti-
4037: sa että työpaikoilla. Savuttomaan yhteiskun-        lojen savuttomuus tulee tämän vuoksi ottaa
4038: taan pyrittäessä keskeisin lähiajan tavoite on      myös huomioon.'' Työsuojeluviranomaiset
4039: työpaikkojen passiivisen tupakoinnin ehkäise-       ovat näin ollen ottaneet tehtävän vastuulleen,
4040: minen.                                              ja tätä kautta voitaneen odottaa tilanteen as-
4041:    Uusin tieto tupakansavun haitallisista vaiku-    teittain parantuvan.
4042: tuksista ihmiseen on kirjattu Kansainvälisen           Työpaikat eivät ole ainoa alue, jossa ihmi-
4043: syöväntutkimuslaitoksen (1986), Yhdysvaltain        nen törmää vastentahtoisesti tupakansavuun.
4044: terveyshallinnon (1986) ja Yhdysvaltain kansal-     Esimerkiksi ravintolassa useimmiten joutuu
4045: lisen tiedeneuvoston (1986) julkaisuihin. Suo-      alttiiksi tupakansavulle. Lääkintöhallitus on
4046: messa kemiallisten aineiden terveysvaarojen ar-     tukenut vuodesta 1986 Keuhkovammaliitto
4047: viointineuvosto antoi toukokuussa 1987 lau-         ry:n kampanjaa "Syö ja majoitu savutta".
4048: sunnon, jonka mukaan näyttö tupakansavun            Hankkeessa on pyritty lisäämään savuttomien
4049: syöpävaarallisuudesta myös tupakoimattomalle        majoitus- ja ravintolatilojen tarjontaa. Kevääl-
4050: on riittävä ja luotettava.                          lä 1988 jukaistussa savuttomien tilojen luet-
4051:    Vuonna 1976 säädetty tupakkalaki ei ota          telossa oli jo 321 ravintolaa ja 318 hotellia.
4052: kantaa työpaikkojen tupakansavuun. Tämän               Lääkintöhallitus selvittää yhdessä opetusmi-
4053: johdosta lääkintöhallitus kävi 1980-luvulla         nisteriön sekä koulu- ja ammattikasvatushalli-
4054: useita neuvotteluja työmarkkinaosapuolten           tuksen kanssa kaikkien julkisilla varoilla yllä-
4055: kanssa tavoitteena saada nämä solmimaan so-         pidettyjen oppilaitosten liittämistä niihin julki-
4056: pimus tupakoinnin rajoittamisesta työpaikoil-       siin tiloihin, joissa tupakointi on kielletty.
4057: la. Kun tässä ei onnistuttu, antoi lääkintöhalli-   Näitä ovat mm. yliopistot ja korkeakoulut
4058: tus vuonna 1985 suosituksensa tupakansavun          sekä muut kuin oppivelvollisuusikäisille tarkoi-
4059: vähentämisestä työympäristössä. Näiden toteu-       tetut koulut ja opistot. Tavoitteen saavuttami-
4060: tumista on pyritty tukemaan valistuksella. Lää-     nen edellyttäisi tupakkalain 13 §:n muutosta.
4061: 
4062:     Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1988
4063: 
4064:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
4065:                                       1988 vp. -      KK n:o 503                                    3
4066: 
4067: 
4068:                                Tili Riksdagens Herr Talman
4069: 
4070:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           hälsofostran att inriktas på att minska pro-
4071: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           blement med tobaksrök på arbetsplatserna.
4072: av den 9 september 1988 tili vederbörande             Hälsovårdsmyndigheterna      använder   inga
4073: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-        tvångsåtgärder.
4074: jande av riksdagsman Kortesalmi underteckna-
4075:                                                          Vid revisionen av lagen om skydd i arbete
4076: de spörsmål nr 503:
4077:                                                       upptogs i 9 a § ett stadgande om skyldighet för
4078:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         arbetsgivaren att vid planeringen av konstruk-
4079:        att på ett effektivare sätt än för närva-      tioner, arbetsutrymmen, arbetsmetoder och
4080:        rande skydda den icke-rökande delen            produktionsmetoder se tili att arbetet kan ut-
4081:        av befolkningen mot den betydande              föras tryggt och utan att åsamka arbetstagaren
4082:        hälsorisk som passiv rökning utgör?            fysisk eller psykisk ohälsa. På basen av ny
4083:                                                       information kan detta även tiliämpas i fråga
4084:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          om exponering för tobaksrök. Enligt arbe-
4085: samt anföra följande:                                 tarskyddsstyrelsens cirkulär i mars 1988 "kan
4086:                                                       ickerökarnas exponering för tobaksrök på ar-
4087:    lcke-rökarnas rättigheter har kommit att bli       betsplatser inte längre betraktas som enbart en
4088: ett centralt ämne i diskussionen om tobakspoli-       olägenhet vad gäller lukt eller trivsel och inte
4089: tiken. Ökad information om farorna med to-            heller som en företeelse som hänför sig tili
4090: baksrök gör att det blir allt väsentligare att        umgänget arbetstagarna emellan, utan den
4091: begränsa tobaksrökningen i allmänna utrym-            skall också ses som en arbetarskyddsfråga. Vid
4092: men och på arbetsplatser. Den viktigaste mål-         förhandstillsynen skall därför också behovet av
4093: sättningen för den närmaste framtiden i strä-         rökfria arbetsutrymmen beaktas." Detta inne-
4094: van efter ett rökfritt samhälle är att förebygga      bär att arbetarskyddsmyndigheterna har påta-
4095: den passiva tobaksrökningen på arbetsplatser-         git sig ansvaret för denna uppgift. Det kan
4096: na.                                                   därför emotses att läget successivt förbättras.
4097:    Senast har lnternationella cancerforsknings-
4098: institutet (1986), Förenta staternas hälsovårds-         Även på andra ställen än arbetsplatser
4099: förvaltning (1986) och nationella vetenskapliga       tvingas människor mot sin vilja inandas to-
4100: rådet i Förenta staterna (1986) i sina publika-       baksrök. På restauranger tili exempel blir man
4101: tioner rapporterat om tobaksrökens skadliga           för det mesta utsatt för tobaksrök. Medicinal-
4102: verkningar på människan. 1 Finland avgav              styrelsen har sedan år 1986 stött kampanjen
4103: rådet för bedömning av hälsorisken hos kemis-         "Syö ja majoitu savutta" (Äta och bo rök-
4104: ka ämnen i maj 1987 ett utlåtande, enligt vilket      fritt), som arrangeras av Lungskadeförbundet
4105: bevisen på att tobaksrök utgör en cancerrisk          rf. Genom detta projekt har man försökt öka
4106: för icke-rökare är tiliräckliga och tiliförlitliga.   utbudet av rökfria inkvarteringsställen och res-
4107:                                                       tauranger. 1 en förteckning över rökfria stäl-
4108:    Lagen av år 1976 om tobaksrökning tar inte         len, viiken publicerades på våren 1988, fanns
4109: ställning tili tobaksrök på arbetsplatser. Med
4110:                                                       det redan 321 restauranger och 318 hotell.
4111: anledning av detta förde medicinalstyrelsen på
4112: 1980-talet diskussioner med olika parter på             Medicinalstyrelsen utreder tillsammans med
4113: arbetsmarknaden. Målsättningen var att få             undervisningsministeriet, skolstyrelsen och yr-
4114: dessa parter att ingå ett nyt avtal om inskränk-      kesutbildningsstyrelsen möjligheten att göra al-
4115: ning av tobaksrökningen på arbetsplatserna.           la de läroanstalter som upprätthålls med of-
4116: Då detta inte lyckades gav medicinalstyrelsen         fentliga medel tili sådana offentliga utrymmen
4117: år 1985 sina rekommendationer om att minska           där rökning är förbjuden. Sådana läroanstalter
4118: tobaksrökningen i arbetsmiljön. Genom upp-            är bl.a. universitet och högskolor, och likaså
4119: lysning har man försökt stöda uppföljandet av         andra än skolor och institut, som är ämnade
4120: dessa rekommendationer. Även i förtsätt-              för läropliktiga. För att detta mål skall nås
4121: ningen kommer medicinalstyrelsens anslag för          krävs en ändring av 13 § i tobakslagen.
4122: 
4123:    Helsingfors den 7 oktober 1988
4124: 
4125:                                                    Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
4126:                                              1988 vp.
4127: 
4128: Kirjallinen kysymys n:o 504
4129: 
4130: 
4131: 
4132: 
4133:                                  Pulliainen: Myrkkyjen käytön kieltämisestä petoeläinten pyyn-
4134:                                     nissä
4135: 
4136: 
4137:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4138: 
4139:   Metsästrslain 3!8 §:n mukaan poliisiviran-        kensä. Valvonta ei onnistu, vaikka valvovat
4140: omainen voi erityisistä syistä pyyntikaudeksi       viranomaiset tekevät nykyresursseillaan sen
4141: kerrallaan~ antaa l~van käyttää myrkkyä suden,      minkä voivat.
4142: ahman ja ketun pyynnissä !Oulun ja Lapin               Kautta läntisen kulttuuripiirin suhtaudutaan
4143: lääneissä. Maa- ja metsätalousministeriö on         nykyisin varsin kriittisesti myrkkyjen käyttöön
4144: antanut kirjeellään 4026/62 'MMM 1984 tar-          eläinten pyynnissä. Kriittisyys on johtanut suo-
4145: kemmat ohjeet myrkkypyyntiluvista. Ohjekir-         ranaisten kansanliikkeiden syntyyn. Vesikau-
4146: jeessä mainitaan ne erityiset syyt, joiden perus-   hunkaan torjunta ei vaadi myrkkyjen käyttöä.
4147: teella myrkkypyyntiluvan voi myöntää.               Vesikauhun torjunnassa onkin aivan oikein
4148:   Erityisperusteluissa viitataan vähävaraisen       painopiste siirretty rokotuksiin tappamisten si-
4149: kansanosan toimeentulomahdollisuuksien pa-          jasta.
4150: rantamiseen eläinkantojen järkevää hyödyntä-           Myrkkypyyntilistalla olevista kolmesta lajis-
4151: mistä hyväksi käyttäen ja eläinkantojen vähen-      ta ahma on rauhoitettu sen kannan pienuuden
4152: tämiseen tautien ehkäisy- ja vastustamistyössä.     vuoksi. Susikantakio on huvennut kymmeniin
4153: Päätöksen loppupuolella viitataan myös eläin-       yksilöihin. Vain kettukanta on edelleen runsas.
4154: suojelullisiin näkökohtiin.                         Näin ollen ei ole mitään perusteita säilyttää
4155:                                                     myrkkypyyntimahdollisuutta jäljellä olevien-
4156:    Käytäntö on osoittanut, että monin paikoin       kaan lajien osalta.
4157: Oulun ja Lapin läänissä kansalaiset eivät ole          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
4158: olleet edellä kuvatun luottamuksen arvoisia.        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
4159: Myrkkyjen asettamisessa maastoon ei ole oltu        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4160: huolellisia. Myrkkyjä on jopa ilmiselvästi käy-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4161: tetty naapurien kotieläinten tappamiseen vie-
4162: mällä myrkkyjä pihapiirien tuntumaan. Näin                     Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti
4163: on yksin suppeahkolla alueella Pohjois-Poh-                 toimiin myrkkyjen käytön kieltämiseksi
4164: janmaalla kymmeniä koiria menettänyt hen-                   petoeläinten pyynnissä?
4165: 
4166:      Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1988
4167: 
4168:                                          Erkki Pulliainen
4169: 
4170: 
4171: 
4172: 
4173: 281106A
4174: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 504
4175: 
4176: 
4177: 
4178: 
4179:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4180: 
4181:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       laisen merkittävän yksilöidyn vahingon estämi-
4182: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       seksi on pyynnin tehokkuutta lisättävä eläin-
4183: olette syyskuun 12 päivänä 1988 päivätyn kir-       kantojen vähentämiseksi (esimerkiksi todetun
4184: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           raivotaudin uhan torjumiseksi).
4185: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          Ohjeissa mainitut erityiset syyt vastaavat
4186: edustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta   sitä, mitä eduskunta esitti edellä mainitussa
4187: kysymyksestä n:o 504:                               vastauksessaan metsästyslain muutokseen. Mi-
4188:                                                     nisteriö on siis ohjeissaan toteuttanut eduskun-
4189:          Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti         nan nimenomaisen tahdon.
4190:        toimiin myrkkyjen käytön kieltämiseksi          On myös todettava, ettei lupia ahman myrk-
4191:        petoeläinten pyynnissä?                      kymetsästykseen luonnollisestikaan ole myön-
4192:                                                     netty, koska eläin on rauhoitettu. Ei ole myös-
4193:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         kään katsottu olevan erityisiä syitä myöntää
4194: taen seuraavaa:                                     tällaisia lupia suden metsästykseen.
4195:    Metsästyslain (290/62, muut. 263/83) 38 §:n         Sitä vastoin maamme kettukanta on vielä
4196: 1 momentin mukaan "Erityisistä syistä poliisi-      suuri ja on olemassa vaara, että eräät riistasai-
4197: viranomaisen pyyntikaudeksi kerrallaan anta-        raudet (mm. raivotauti) leviävät edelleen. Har-
4198: malla luvalla saadaan käyttää myrkkyä suden,        vaan asutuilla alueilla Oulun ja Lapin lääneissä
4199: ahman ja ketun pyyntiin Oulun ja Lapin lää-         on arvioitu olevan tarvetta kettukannan vähen-
4200: neissä". Metsästysasetuksen mukaan maa- ja          tämiseen myös tämän metsästystavan avulla.
4201: metsätalousministeriö antaa tarkemmat ohjeet        Siten ei ole katsottu aiheelliseksi edelleen tiu-
4202: myönnettävistä luvista. Ministeriö on kirjees-      kentaa myrkkypyynnin määräyksiä.
4203: sään poliisipiirien päälliköille Oulun ja Lapin        Maa- ja metsätalousministeriö edellyttää, et-
4204: lääneissä myrkyn käyttöluvista todennut, että       tä voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä
4205: edellä mainittuina erityisinä syinä myrkyn          valvotaan niin tehokkaasti kuin mahdollista ja
4206: käyttämiseen oikeuttavan luvan myöntämiseen         kaikki rikkomukset ja rikokset niitä kohtaan
4207: on pidettävä:                                       estetään. Mutta metsästyslain mahdollinen
4208:    - että muiden pyyntitapojen käyttömah-           muuttaminen ei tietenkään voi estää sitä, että
4209: dollisuudet ovat vähäiset eläinkantojen järke-      myrkkyä käytetään muulla tavoin ja kokonaan
4210: vässä hyödyntämisessä ja että myrkyllä pyyn-        luvatta.
4211: nillä on samalla oleellista merkitystä syrjäseu-       Metsästyslainsäädännön kokonaisuudistus
4212: tujen vähävaraisen asukkaan toimeentulolle,         on parhaillaan vireillä. Tässä yhteydessä tule-
4213:    - että todettujen tarttuvien tautien vastus-     vat aikanaan harkittaviksi myös myrkkypyyn-
4214: tamiseksi tai ennakolta estämiseksi tai muun-       tiä koskevat säädökset.
4215: 
4216:     Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1988
4217: 
4218:                                                                          Ministeri Ole Norrback
4219:                                      1988 vp. -     KK n:o 504                                       3
4220: 
4221: 
4222: 
4223: 
4224:                               Tili Riksdagens Herr Taiman
4225: 
4226:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         kas eller förebyggas eller något annat siag av
4227: anger har Ni, Herr Taiman, med Er skriveise         betydande individualiserad skada förhindras
4228: av den 12 september 1988 tili vederbörande          (t.ex. för att konstaterat rabies skall kunna
4229: mediem av statsrådet översänt avskrift av föi-      avvärjas).
4230: jande av riksdagsman Pulliainen underteckna-           De särskilda skäien som anförs i direktiven
4231: de spörsmåi nr 504:                                 motsvarar det som riksdagen framställde i sitt
4232:          Ämnar Regeringen skrida tili snara         svar på ovangivna ändring av jaktlagen. Minis-
4233:        åtgärder för att förbjuda bruket av          teriet har alltså föijt riksdagens uttryckliga
4234:        gifter vid fångst av rovdjur?                önskemål.
4235:                                                        Dessutom har det naturligtvis inte givits
4236:   Såsom svar på detta spörsmåi får jag vörd-        tilistånd för jakt med gift på järv (eftersom
4237: samt anföra följande:                               den är fridiyst). Det har ej heller ansetts finnas
4238:                                                     särskilda skäi att bevilja dyiikt jakttilistånd för
4239:    1 38 § 1 mom. jaktlagen (290/62, ändr.           jakt av varg.
4240: 263/83) står: "För fångst av varg, järv och räv
4241: kan gift användas i Uleåborgs och Lappiands            Däremot är Iandets rävbestånd fortfarande
4242: Iän med tilistånd som polismyndighet av sär-        stort och fara finns för att viltsjukdomar (bl.a.
4243: skilt skäi utfärdar för en fångstperiod i sän-      rabies) skall spridas. Inom giest bebodda om-
4244: der". 1 20 § 1 mom. jaktförordningen anges          råden i Uieåborgs och Lappiands Iän verkar
4245: att jord- och skogsbruksministeriet ger närma-      det behövas möjlighet tili en tiliräcklig gallring
4246: re anvisningar. 1 ministeriets brev tili cheferna   av rävbeståndet också med denna fångstmetod.
4247: för polisdistrikten i Uieåborgs och Lappiands       Därför har det inte ansetts motiverat att ytterli-
4248: Iän sägs att ovan avsedda särskiida skäi för        gare skärpa stadgandena om fångst med gift.
4249: beviljande av tilistånd som berättigar tili an-        Jord- och skogsbruksministeriet utgår ifrån
4250: vändning av gift är bl.a.                           att övervakningen av gällande regier och före-
4251:    - att det finns få möjligheter att använda       skrifter skall vara så effektiv som möjligt och
4252: andra fångstsätt vid ett förnuftigt utnyttjande     att alla brott mot dem skall beivras å det
4253: av djurbestånden och då fångsten med gift           skarpaste. Men en eventuell ändring av jakt-
4254: samtidigt är av väsentlig betydelse för ut-         Iagens stadganden kan naturligtvis inte för-
4255: komsten för mindre bemediade invånare i avsi-       hindra att gift används på andra tviveiaktiga
4256: des beiägna bygder,                                 sätt, dvs. helt utan tillstånd.
4257:    - att fångsten måste bli effektivare och            En tota1revidering av jaktlagstiftningen är
4258: djurbestånden minska för att konstaterade           däremot aktuell. 1 samband med den tas stad-
4259: smittosamma sjukdomar skall kunna motver-           gandena om fångst med gift till prövning.
4260: 
4261:     Helsingfors den 19 oktober 1988
4262: 
4263:                                                                            Minister Ole Norrback
4264:                                               1988 vp.
4265: 
4266: Kirjallinen kysymys n:o 505
4267: 
4268: 
4269: 
4270: 
4271:                                  Kemppainen ym.: Murhijärven alueen suojelusta
4272: 
4273: 
4274:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4275: 
4276:    Suomussalmen Ylivuokin Hietajärven ja            den ja mm. tämän alueen suojelun tuomina
4277: Kuivajärven erämaakylät, ainoat vienankarja-        työpaikkoina.
4278: laiset ortodoksikylät Suomessa ovat elimellinen        Murhijärven hakkuiden toteuttaminen met-
4279: osa sitä Vienan Karjalaa, josta Elias Lönnrotin     sähallituksen kaavailemalla tavalla estäisi ja
4280: luomistyön kautta syntyi kansalliseepoksemme        tekisi mitättömäksi muiden, Kuivajärven ja
4281: Kalevala. Tänä päivänä näiden kylien elinvoi-       Hietajärven kylien elvyttämiseen tähtäävien
4282: ma on ehtymässä, ja viimeisiä erämaaluonteen        toimenpiteiden toteuttamisen. Pidemmällä ai-
4283: rippeitä, Murhijärven aluetta, uhkaavat metsä-      kavälillä kylien elvyttämiseksi on suunniteltu
4284: hallituksen hakkuut. Näin nämä kalevalaisen         erämaamatkailun kehittämistä, kulttuurihisto-
4285: kulttuurin tyyssijat ovat tuhoutumassa peruut-      riallisesti arvokkaiden rakenneimien kunnosta-
4286: tamattomasti.                                       mista sekä vienankarjalaisen ja ortodoksisen
4287:    Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kalevala-      kulttuuriperinteen säilymistä edistävää tutki-
4288: seura ja Suomen Antropologinen seura ja useat       mustyötä ja ympäristönhoitoa.
4289: kalevalaisen ja vienankarjalaisen kulttuurin ja        Murhijärven erämaa-alue, samalla kun se on
4290: kielen tutkijat ovat vedonneet Murhijärven          arvokas osa vienankarjalaisen kulttuurin synty-
4291: alueen suojelun puolesta ja esittäneet Murhi-       sijoja, on myös luonnonsuojelullisesti arvokas-
4292: järven erämaa-alueen rauhoittamista kalevalai-      ta aluetta. Siellä esiintyy kaikkia suurpetoja ja
4293: sen eräkulttuurin muistomerkiksi. Alueen suo-       muita erämaaeläimiä, joita ei juuri monelta
4294: jelua ovat esittäneet myös mm. Luonto-Liitto        alueelta maastamme löydy. Se on myös metsä-
4295: ry. sekä Suomen Luonnonsuojeluliitto ry.            peuran pohjoista esiintymisaluetta. Tästäkin
4296:    Metsähallitus on suunnitellut ja valmistellut    syystä sen suojelu olisi arvokasta. Alue ei
4297: hakkuiden aloittamista Murhijärven ympäris-         kuitenkaan kuulu ympäristöministeriön luon-
4298: tössä noin 3 000 ha:n alueella. Tähänastisissa      nonsuojeluohjelmiin. Mm. Oulun lääninhalli-
4299: neuvotteluissa on mm. Suomussalmen kunnan,          tus on esittänyt selvitettäväksi alueen liittämi-
4300: Kainuun seutukaavaliiton ja metsähallituksen        sen osaksi Suomen ja Neuvostoliiton välistä
4301: edustajien kesken sovittu siitä, että kyliä ympä-   ystävyyden puistoa. Viimeksi alueesta on esi-
4302: röivissä metsissä pidättäydytään raskaista met-     tetty muodostettavaksi erityinen kalevalaista
4303: sänkäsittelytavoista ja niissä korostetaan met-     kulttuuria ja vienankarjalaista eräperinnettä
4304: sien moninaiskäyttöä ja muodostetaan tarvit-        vaativa Kalevala-puisto.
4305: taessa alueelle luonnonhoitometsiä. Neuvotte-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
4306: lut ovat kuitenkin kesken, ja metsähallitus on      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
4307: aloittanut metsäautotien linjauksen uudelleen       me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
4308: 29. elokuuta paikallisten asukkaiden mielipi-       sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
4309: dettä kuulematta.                                   sen:
4310:    Metsähallitus perustelee hanketta mm. kan-
4311: santaloudellisin ja työllisyysperustein. On tot-             Aikooko Hallitus keskeyttää metsä-
4312: ta, että mm. Kitkanniemen suojelun toteutta-               hallituksen Suomussalmen Murhijärvel-
4313: minen pääosin vaihtomaahankkeena metsähal-                 le suunnittelemat metsänhakkuuhank-
4314: lituksen maihin Suomussalmelta vei metsuri-                keet ja huolehtia metsureiden työllistä-
4315: työpaikkoja kunnasta. Murhijärven alue työl-               misestä toistaiseksi muissa kohteissa
4316: listäisi kymmenkunta metsuria. Näiden työlli-              sekä siitä, että Murhijärven alue suojel-
4317:  syys pitää ja voidaan turvata muiden työmai-              Iaan Kuivajärven ja Hietajärven vie-
4318: 
4319: 281046K
4320: 2                                 1988 vp. -     KK n:o 505
4321: 
4322:       nankarjalaiskyliin liittyvänä kalevalai-         sen eräkulttuurin muistomerkkinä?
4323: 
4324:     Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1988
4325: 
4326:        Arvo Kemppainen               Erkki Pulliainen           Lauha Männistö
4327:        Kauko Heikkinen               Marja-Liisa Löyttyjärvi    Annikki Koistinen
4328:        Liisa Jaakonsaari             Pentti Lahti-Nuuttila      Marjatta Stenius-Kaukonen
4329:        Esko Helle                    Pekka Haavisto             J. Juhani Kortesalmi
4330:                                      1988 vp. -     KK n:o 505                                       3
4331: 
4332: 
4333: 
4334: 
4335:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4336: 
4337:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kevaan kokonaisselvittelyyn. Erityisten työllis-
4338: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tämistoimenpiteiden tarve tulee riippumaan sii-
4339: olette 13 päivänä syyskuuta 1988 päivätyn           tä, minkälaiseen ratkaisuun alueen metsien
4340: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        käytön osalta päädytään.
4341: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          Murhijärven aluetta koskien on jo käynnis-
4342: edustaja Kemppaisen ym. näin kuuluvasta kir-        tetty eräitä selvityksiä kuten se, että voitaisiin-
4343: jallisesta kysymyksestä n:o 505:                    ko alueen läpi suunnitellun tien linjausta muut-
4344:                                                     taa siten, että tie suunnattaisiin Lasosuon-Saa-
4345:          Aikooko Hallitus keskeyttää metsä-         rijärven soidensuojelualueen kautta, jolloin tie
4346:        hallituksen Suomussalmen Murhijärvel-        ei ulottuisi Murhijärven ranta-alueille eikä
4347:        le suunnittelemat metsänhakkuuhank-          muutoinkaan kulkisi ko. alueen keskeisten
4348:        keet ja huolehtia metsureiden työllistä-     osien kautta.
4349:        misestä toistaiseksi muissa kohteissa           Murhijärven alueen tulevaa käyttötapaa sekä
4350:        sekä siitä, että Murhijärven alue suojel-    erityisesti Kuivajärven ja Hietajärven kylien
4351:        Iaan Kuivajärven ja Hietajärven vie-         elvyttämistä ja vienankarjalaisen kulttuurin
4352:        nankarjalaiskyliin liittyvänä kalevalai-     säilyttämistä koskeva selvittelytyö käynniste-
4353:        sen eräkulttuurin muistomerkkinä?            tään aivan lähiaikoina. Siinä yhteydessä tulee
4354:                                                     perusteellisesti selvitetyksi myös se, mikä keski-
4355:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          näinen yhteys metsien hakkuutoiminnalla ja
4356: taen seuraavaa:                                     vienankarjalaisen kulttuurin säilyttämisellä
4357:    Suomussalmen Murhijärven alueella ja sen         Hietajärven ja Kuivajärven kylissä voi käytän-
4358: välittömässä läheisyydessä metsähallituksen         nön tasolla olla.
4359: käynnistämä metsätienrakentamishanke on                Kuluvan lokakuun aikana järjestetään neu-
4360: keskeytetty syyskuun puolivälissä ko. aluetta       vottelu, jossa on tarkoitus päättää niistä selvi-
4361: koskevien selvittelyjen ajaksi. Myöskään met-       tyksistä ja menettelytavoista, joiden avulla
4362: sänhakkuita ei tällä alueella siten toistaiseksi    Murhijärven alueen käytöstä ja muista aluetta
4363: toteuteta.                                          koskevista toimenpiteistä pyritään löytämään
4364:    Kun metsähallituksenkin suunnitelmissa on        ratkaisu mahdollisimman nopeasti. Alkuneu-
4365: ollut varsinaisen hakkuutoiminnan aloittami-        votteluun on kutsuttu ympäristöministeriön,
4366: nen Murhijärven alueen metsissä vuonna 1990,        opetusministeriön, maa- ja metsätalousministe-
4367: eivät erityiset toimenpiteet metsurien työllisyy-   riön, metsähallituksen, Suomussalmen kunnan
4368: den turvaamiseksi ole tällä hetkellä ajankohtai-    ja Helsingin yliopiston kansatieteen laitoksen
4369: sia, vaan asia liittyy Murhijärven aluetta kos-     edustajat.
4370: 
4371:     Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1988
4372: 
4373:                                                Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
4374: 4                                   1988 vp. -     KK n:o 505
4375: 
4376: 
4377: 
4378: 
4379:                              Tili Riksdagens Herr Talman
4380: 
4381:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        mer att bero på viiken lösning man beslutar sig
4382: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        för när det gäller användningen av områdets
4383: av den 13 september 1988 tili vederbörande         skogar.
4384: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-        Beträffande Murhijärviområdet har det re-
4385: jande av riksdagsman Kemppainen m.fl. un-          dan inletts vissa utredningar t.ex. om linjefö-
4386: dertecknade spörsmål nr 505:                       ringen för den väg som planerats genom områ-
4387:           Ämnar Regeringen avbryta de skogs-       det kunde ändras så att vägen skulle dras
4388:        avverkningsprojekt som forststyrelsen       genom myrskyddsområdet Lasosuo-Saarijärvi.
4389:        planerat i Murhijärvi i Suomussalmi         Vägen skulle därvid inte sträcka sig till strand-
4390:        och ombesörja att skogshuggarna tilis-      områdena vid Murhijärvi och inte heller genom
4391:        vidare sysselsätts i andra projekt samt     de centrala delarna av ifrågavarande område.
4392:        att Murhijärviområdet skyddas såsom            Det utredningsarbete som gäller det framtida
4393:        ett minnesmärke för Kalevalas öde-          sättet att använda Murhijärviområdet samt
4394:        markskultur, vilket anknyter till de vi-    speciellt upplivandet av Kuivajärvi och Hieta-
4395:        tahavskarelska byarna Kuivajärvi och        järvi byar och bevarandet av den vitahavska-
4396:        Hietajärvi?                                 relska kulturen inleds inom närmaste framtid.
4397:                                                    1 detta sammanhang utreds det även grundligt
4398:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      vilket inbördes samband skogsavverkningarna
4399: samt anföra följande:                              och bevarandet av den vitahavskarelska kultu-
4400:    Det byggnadsprojekt för skogsvägar vilket       ren i Hietajärvi och Kuivajärvi byar kan ha på
4401: forststyrelsen påbörjat på Murhijärviområdet i     det praktiska planet.
4402: Suomussalmi och i dess omedelbara närhet har          Under innevarande oktober månad kommer
4403: avbrutits i mitten av september för den tid en     det att anordnas förhandlingar och avsikten är
4404: utredning beträffande ifrågavarande område         att det vid dessa skall beslutas om de utred-
4405: pågår. Tilisvidare avverkas således inte heller    ningar och förfaringssätt med hjälp av vilka en
4406: skog på detta område.                              lösning förhoppningsvis låter sig finna så
4407:    Eftersom även forststyrelsen har haft planer    snabbt som möjligt då det gäller användning
4408: på att påbörja den egentliga avverkningen i        av Murhijärviområdet och andra åtgärder som
4409: skogarna inom Murhijärviområdet år 1990 är         gäller området. Tili de inledande förhandling-
4410: inte speciella åtgärder för att trygga skogshug-   arna har kallats representanter för miljöminis-
4411: garnas sysselsättning aktuella för närvarande,     teriet, undervisningsministeriet, jord- och
4412: utan ärendet hör samman med den helhets-           skogsbruksministeriet, forststyrelsen, Suomus-
4413: utredning som gäller Murhijärviområdet. Be-        salmi kommun och etnologiska institutionen
4414: hovet av speciella sysselsättningsåtgärder kom-    vid Helsingfors universitet.
4415: 
4416:     Helsingfors den 11 oktober 1988
4417: 
4418:                                               Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
4419:                                                1988 vp.
4420: 
4421: Kirjallinen kysymys n:o 506
4422: 
4423: 
4424: 
4425: 
4426:                                    Almgren: ASP-asuntojen hintojen alentamisesta
4427: 
4428: 
4429:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4430: 
4431:    Käytäntö on osoittanut, että maamme mo-            muodossa). Tällöin pienemmät asunnot ovat
4432: nilla alueilla ei ole mahdollista ostaa ASP-hin-      neliöhinnaltaan korkeampia kuin suuremmat
4433: taan pienikokoisia asuntoja, koska neliöhinta         huoneistot, jolloin rakentajilla olisi mielenkiin-
4434: ylittää valtioneuvoston vahvistamat rajat.            toa tuottaa enemmän pienikokoisia asuntoja
4435:    Järkevän asuntopolitiikan kannalta ei ole          niitä tarvitseville.
4436: oikein, että neliöhinta vahvistetaan samansuu-           Kuntien tulisi myös asettaa entistä tiukem-
4437: ruiseksi huoneiston koosta riippumatta. Kun           mat rajat rakentajille tonttimaata luovutettaes-
4438: pieniä asuntoja ei ole saatavana, monet ASP-          sa asuntojen koon suhteen. Ensisijaisesti niitä
4439: säästäjät pakotetaan ostamaan suuremmat               saisi luovuttaa vain ASP-säästäjille ja toissijai-
4440: asunnot kuin mitä he tarvitsevat ja mihin heillä      sesti muille oman asunnon tarvitsijoille. Seu-
4441: olisi taloudelliset edellytykset. Ei ole ihme, että   rannan kannalta tulisi rakentajien toimittaa
4442: monet nuoret huokaavat raskaan velkataakan            kunnille talojen valmistuttua luettelo ostajista,
4443: alla väärin asetettujen hintarajojen vuoksi.          kauppahinnoista ja siitä, asuvatko he kiinteis-
4444:    Useat kunnat luovuttavat tonttimaata ASP-          töllä. Täten kunnat voivat tehdä tarvittavat
4445: rakentajille. Rakennusliikkeet eivät ole kuiten-      johtopäätökset tulevia tontteja luovutettaessa
4446: kaan halukkaita rakentamaan pienikokoisia             ja keinottelu näillä asunnoilla estyisi.
4447: asuntoja, koska ne tulevat neliöhinnaltaan kal-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
4448: liimmiksi kuin suuremmat huoneistot. Milloin          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
4449: pieniä asuntoja tehdään, ne hinnoitellaan usein       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4450: ASP-hintarajaa korkeammiksi ja myydään                jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4451: muille kuin ASP-ostajille.                                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4452:    ASP-hintarajoja vahvistettaessa tulisikin ot-             ryhtyä, jotta neliöhinnat ja ASP-järjes-
4453: taa käytäntöön samankaltainen jyvitysjärjestel-              telmä saataisiin siten yhteensovitetuksi,
4454: mä, jota käytetään asuntohallituksen rahoitta-               että esiin tulevat ja perusteluissa esitetyt
4455: massa tuotannossa (tosin yksinkertaistetussa                 epäkohdat poistuisivat?
4456: 
4457:     Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988
4458: 
4459:                                             Esko Almgren
4460: 
4461: 
4462: 
4463: 
4464: 281094M
4465: 2                                    1988 vp. -       KK n:o 506
4466: 
4467: 
4468: 
4469: 
4470:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4471: 
4472:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         rottamaan vuoden 1989 alusta siten, että uusi
4473: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          valtioneuvoston päätös annettaisiin loppuvuo-
4474: olette 14 päivänä syyskuuta 1988 päivätyn              den 1988 aikana. Hintarajojen tarkistaminen
4475: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           on parhaillaan valmisteltavana. Koska pienten
4476: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          asuntojen hintataso on viime vuosina noussut
4477: edustaja Esko Almgrenin näin kuuluvasta kir-           suuria asuntoja nopeammin, selvitetään val-
4478: jallisesta kysymyksestä n:o 506:                       mistelun yhteydessä mahdollisuus siirtyä hinta-
4479:                                                        rajojen porrastukseen asunnon koon perusteel-
4480:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         la.
4481:        ryhtyä, jotta neliöhinnat ja ASP-järjes-
4482:        telmä saataisiin siten yhteensovitetuksi,         Asuntosäästöpalkkiojärjestelmä on hallin-
4483:        että esiin tulevat ja perusteluissa esitetyt    nollisesti yksinkertainen järjestelmä, jossa lai-
4484:        epäkohdat poistuisivat?                         nansaaja sopii pankin kanssa lainasta ja saa
4485:                                                        tässä yhteydessä myös tiedot korkotuen maksa-
4486:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           misen edellytyksistä, esimerkiksi kulloinkin so-
4487: vasti seuraavaa:                                       vellettavista hintarajoista. Näin ollen hintara-
4488:                                                        jojen on oltava yksiselitteisesti tiedossa ja so-
4489:    Asuntosäästöpalkkioj ärj estelmässä pankin          vellettavissa. Valtion lainoittamassa asuntotuo-
4490: myöntämä vastaantulolaina voidaan hyväksyä             tannossa sovellettava jyvitysjärjestelmä olisi
4491: korkotukilainaksi, jolloin valtio maksaa enin-         yksinkertaistetussakin muodossa asuntosäästö-
4492: tään kuudelta ensimmäiseltä lainavuodelta kor-         palkkiojärjestelmään heikosti soveltuva. Lisäk-
4493: kotukea. Korkotuen suuruus on viisi prosenttia         si valtaosa asuntosäästöpalkkiojärjestelmän
4494: vuodessa korkotukilainan jäljellä olevasta pää-        avulla hankittavista asunnoista on vanhoja
4495: omasta. Koska korkotukilainan sallittu enim-           osakehuoneistoja tai omakotitaloja, jolloin jy-
4496: mäiskorko on tällä hetkellä 9,0-9,5 prosenttia         vitystä ei kuitenkaan suoritettaisi. Pienten
4497: vuodessa, jää lainansaajan itsensä maksetta-           asuntojen korkeampi neliöhinta voidaan asun-
4498: vaksi 4,0-4,5 prosentin korko.                         tosäästöpalkkiojärjestelmässä ottaa tarkoituk-
4499:    Oman asunnon hankintaan myönnettävien               senmukaisemmin huomioon esimerkiksi edellä
4500: lainojen korkotuesta annetun lain (639/82)             esitetyllä hintarajojen porrastuksella asunnon
4501: 3 §:n nojalla korkotukilainaksi hyväksymisen           koon perusteella. Näitä enimmäishintarajoja
4502: edellytyksenä on, että sen avulla hankittavan          voisivat myös kunnat soveltaa luovuttaessaan
4503: asunnon hinta ei ylitä valtioneuvoston alueit-         tonttimaata rakentajille.
4504: tain vahvistamaa hyväksyttävää enimmäishin-
4505: taa asunnon neliömetriä kohden. Valtioneu-                Korkotukilainan enimmäishintarajat ovat
4506: vosto on viimeksi 30 päivänä joulukuuta 1987           tiukimmat pääkaupunkiseudulla, missä asunto-
4507: antanut päätöksen oman asunnon hankintaan              jen hinnat ovat nousseet nopeimmin. Näin
4508: myönnettävien lainojen korkotuen edellytyksis-         ollen tulisi enimmäishintarajojen korottamisen
4509: tä (1237 /87). Päätöksen nojalla enimmäishin-          lisäksi eri toimenpitein hillitä asuntojen hinta-
4510: tarajat ovat uusien, vuonna 1987 tai sen jäl-          tason nousua. Tässä tarkoituksessa valtioneu-
4511: keen valmistuneiden asuntojen osalta pääkau-           vosto on muun muassa päättänyt kannettavak-
4512: punkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja              si muuhun kuin asuntorakentamiseen kohdis-
4513: Kauniainen) 7 700 mk/m2 ja muissa kunnissa             tuvaa investointiveroa vuoden 1988 loppuun
4514: 5 900 mk/m 2 • Vanhempien asuntojen vastaa-            saakka kaikesta investointiverolain 4 §:ssä tar-
4515: vat enimmäishintarajat ovat pääkaupunkiseu-            koitetusta rakentamisesta, joka tapahtuu Es-
4516: dulla 7 500 mk/m 2 ja muissa kunnissa 5 500            poon, Helsingin, Kauniaisten tai Vantaan kau-
4517: mk/m2 •                                                pungissa. Hallitus tulee edelleen jatkamaan
4518:    Edellä mainittuja enimmäishintarajoja pyri-         toimenpiteitä asuntomarkkinoiden tasapainot-
4519: tään asuntojen hintojen nousun johdosta ko-            tamiseksi.
4520: 
4521:     Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1988
4522: 
4523:                                                                    Ympäristöministeri Kaj Bärlund
4524:                                      1988 vp. -     KK n:o 506                                     3
4525: 
4526: 
4527: 
4528: 
4529:                               Tili Riksdagens Herr Talman
4530: 
4531:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         1989 höja ovan nämnda maxtmtprisgränser
4532: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         genom att statsrådet i slutet av år 1988 utfär-
4533: av den 14 september 1988 tili vederbörande          dar ett nytt beslut. Justeringen av prisgränser-
4534: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      na är som bäst under beredning. Eftersom
4535: jande av riksdagsman Esko Almgren under-            prisnivån för mindre bostäder under de senaste
4536: tecknade spörsmål nr 506:                           åren stigit snabbare än prisnivån för större
4537:                                                     bostäder, utreder man i samband med bered-
4538:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen            ningen möjligheten att införa en differentiering
4539:        vidta för att sammanjämka kvadrat-           av prisgränserna enligt bostädernas storlek.
4540:        meterpriset och bostadssparpremiesys-           Systemet med bostadssparpremier är admini-
4541:        temet på så sätt, att de missförhållan-      strativt ett enkelt system, där låntagaren avta-
4542:        den som uppstår och som påvisats i           lar med banken om lånet och i samband med
4543:        motiveringen avhjälps?                       detta får information om premisserna för be-
4544:                                                     talningen av räntestödet, t.ex. vilka prisgränser
4545:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       som tillämpas i varje enskilt fall. Prisgränserna
4546: samt anföra följande:                               bör med tanke på detta vara entydiga och
4547:    1 bostadssparpremiesystemet kan reciproci-       tiliämpliga. Det boniteringssystem som tilläm-
4548: tetslån, som banken beviljat, godkännas som         pas inom bostadsproduktionen med statslån
4549: räntestödslån. Staten betalar då räntestöd          skulle även i en enklare utformning vara svårt
4550: högst för de sex första låneåren. Räntestödet       att tiliämpa på bostadssparpremiesystemet.
4551: utgör fem procent per år av det kapital som         Dessutom är största delen av de bostäder som
4552: återstår av räntestödslånet. Eftersom den tillåt-   skaffas med hjälp av bostassparpremiesystemet
4553: na maximiräntan på räntestödslån för tillfället     äldre aktielägenheter eller egnahemshus, för
4554: är 9,0-9,5 OJo per år, kvarstår 4,0-4,5 %           vilkas del bonitering ändå inte skulle tillämpas.
4555: ränta för låntagaren att betala själv.              lnom ramen för bostadssparpremiesystemet
4556:    Med stöd av 3 § lagen om räntestödslån för       kan det högre kvadratmeterpriset för mindre
4557: anskaffande av ägarbostad är förutsättningen        bostäder på ett mer ändamålsenligt sätt beak-
4558: för godkännande av Iän som räntestödslån att        tas t.ex. genom förut nämnda differentiering
4559: priset på den bostad som anskaffas med hjälp        enligt bostädernas storlek. Kommunerna kun-
4560: av lånet inte överstiger ett av statsrådet re-      de också iaktta dessa maximiprisgränser då de
4561: gionsvis fastställt godtagbart maximipris per       överlåter tomter tili dem som bygger hus.
4562: bostadskvadratmeter. Statsrådet har senast den         Maximiprisgränserna för räntestödslån är
4563: 30 december 1987 utfärdat ett beslut om             som stramast inom huvudstadsregionen där
4564: förutsättningarna för räntestödslån för anskaf-     bostädernas priser gått upp snabbast. Tili följd
4565: fande av ägarbostad (1237 /87). Med stöd av         av detta borde en höjning av bostädernas
4566: beslutet är maximiprisgränserna för nya bostä-      prisnivå dämpas med hjälp av olika åtgärder,
4567: der inom huvudstadsregionen (Helsingfors, Es-       förutom höjning av maximiprisgränserna.
4568: bo, Vanda och Grankulla), som blivit färdiga        Statsrådet har i detta syfte bl.a. beslutat upp-
4569:  1987 eller senare 7 700 mk/m2 och i övriga         bära investeringsskatt tili slutet av år 1988 för
4570: kommuner 5 900 mk/m 2 • För äldre bostäder är       allt i 4 § investeringsskattelagen avsett byggan-
4571: motsvarande maximiprisgränser 7 500 mk/m 2          de utom bostadsbyggande, som sker i Esbo,
4572: inom huvudstadsregionen och 5 500 mk/m 2 i          Helsingfors, Grankulla eller Vanda städer. Re-
4573: övriga kommuner.                                    geringen ämnar även i fortsättningen vidta
4574:    Tili följd av att priserna på bostäderna går     åtgärder för att situationen på bostadsmarkna-
4575: upp, är det meningen att vid ingången av år         den skall fås i jämvikt.
4576:      Helsingfors den 17 oktober 1988
4577:                                                                       Miljöminister Kaj Bärlund
4578:                                                 1988 vp.
4579: 
4580: Kirjallinen kysymys n:o 507
4581: 
4582: 
4583: 
4584: 
4585:                                    Tenhiälä: Kansainvälisen maatalouden otsonitutkimuksen tuke-
4586:                                      misesta
4587: 
4588: 
4589:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4590: 
4591:    Huolimatta siitä, että otsonitutkimuksen               Kansainväliset tutkimustulokset kuitenkin
4592: merkitys on tunnustettu tärkeäksi tutkimus-            osoittavat, että maanpinnalle laskeutunut liika
4593: alueeksi, on Suomen osuus tässä tutkimustyös-          otsonimäärä hidastaa viljakasvien kasvua huo-
4594: sä ollut hyvin vähäistä. Tämä asiantila on             mattavasti. Tätä kysymystä varten on Euroo-
4595: sitäkin oudompaa, kun voidaan rehellisesti to-         passa ja Amerikassa ryhdytty tutkimusyhteis-
4596: deta, että esim. ilmakehän otsonikerroksen             työhön, johon Suomikin osallistuu. Suomessa
4597: suojelua koskevan kansainvälisen yleissopi-            työ on aloitettu toistaiseksi vain Jokioisilla,
4598: muksen valmistelut nimenomaan aloitettiin              joskin aluksi on voitu hankkia vain tutkimus-
4599: v. 1982 Suomen ja Ruotsin tekemän aloitteen            laitteistoja. Varsinaisen tutkimustyön aloitta-
4600: pohjalta. Suomi on myös hyväksynyt v. 1987             minen on siirtynyt, koska rahaa siihen ei ole
4601: Montrealin pöytäkirjan, joka kattaa kaikki             ollut.
4602: aineet, jotka ohentavat otsonikerrosta. Suomi
4603: on siten omalta osaltaan sitoutunut otsonin               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
4604: haittavaikutusten vähentämisen lisäksi myös            jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
4605: suorittamaan otsonitutkimusta ja vaihtamaan            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4606: tutkimustuloksiaan muiden maiden kanssa.               jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4607:    Voimavarojen vähyyden vuoksi erityisesti                     Onko Hallitus tietoinen siitä, että
4608: maatalouden otsonitutkimuksen aloittaminen                    Suomen osuus kansainvälisessä maata-
4609: on kohdannut suuria vaikeuksia. Tutkimus                      louden otsonitutkimuksessa on suurissa
4610: otsonin haitoista viljelyskasveille on vasta                  vaikeuksissa, ja
4611: suunnitteluvaiheessa, kun sen rinnakkaistutki-
4612: mukset muualla Euroopassa on jo aloitettu.                       aikooko Hallitus osoittaa lisävoima-
4613: Syynä siihen, ettei tutkimustyö meillä ole saa-               varoja Maatalouden tutkimuskeskuk-
4614: nut sellaisia voimavaroja kuin asian merkitys                 selle, jotta tämänkaltainen tärkeä tutki-
4615: edellyttäisi, on tietysti se, ettei otsonin haittoja          mustyö voitaisiin toteuttaa riittävässä
4616: ainakaan vielä ole riittävästi tunnustettu.                   laajuudessa?
4617: 
4618:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988
4619: 
4620:                                             Hannu Tenhiälä
4621: 
4622: 
4623: 
4624: 
4625: 281103X
4626: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 507
4627: 
4628: 
4629: 
4630: 
4631:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4632: 
4633:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tojen selvittely. Otsonitutkimusta on tarkoitus
4634: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tehdä kansainvälisenä yhteistyönä yhteisesti so-
4635: olette 14 päivänä syyskuuta 1988 päivätyn          vittavien tutkimusohjelmien mukaisesti.
4636: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          Otsonikysymys on tullut voimakkaammin
4637: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      esille tutkimusta vaativana alueena vasta viime
4638: edustaja Tenhiälän näin kuuluvasta kirjallises-    vuosina. Otsonin viljelykasveille aiheuttamien
4639: ta kysymyksestä n:o 507:                           haittavaikutusten selvittely EC-maissa on aloi-
4640:                                                    tettu joitakin vuosia sitten. Suomessa Maata-
4641:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että      louden tutkimuskeskus on pyrkinyt reagoi-
4642:        Suomen osuus kansainvälisessä maata-        maan tähän tutkimustarpeeseen käytettävis-
4643:        louden otsonitutkimuksessa on suurissa      sään olevien voimavarojen puitteissa mahdolli-
4644:        vaikeuksissa, ja                            simman nopeasti. Tutkimuskeskus on valtion
4645:           aikooko Hallitus osoittaa lisävoima-     vuoden 1988 tulo- ja menoarviossa käyttöönsä
4646:        varoja Maatalouden tutkimuskeskuk-          osoitetuista määrärahoista kohdentanut ympä-
4647:        selle, jotta tämänkaltainen tärkeä tutki-   ristötyöryhmänsä käyttöön yli 400 000 mark-
4648:        mustyö voitaisiin toteuttaa riittävässä     kaa. Tällä määrärahalla on muun muassa pa-
4649:        laajuudessa?                                rannettu valmiuksia otsonitutkimuksen suorit-
4650:                                                    tamiseen.
4651:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Hallitus on 7.10.1988 antanut eduskunnalle
4652: vasti seuraavaa:                                   esityksen laiksi maatalouden tutkimuskeskuk-
4653:    Maataloustutkimusta ollaan suuntaamassa         sesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Esi-
4654: entistä enemmän vuonna 1987 valmistuneen           tyksen tarkoituksena on maa- ja metsätalous-
4655: Maataloustutkimus 2000 -ohjelman tavoittei-        ministeriön hallinnonalalla tehtävän maatalou-
4656: den mukaisesti yhteiskunnan tarpeista lähte-       dellisen tutkimustoiminnan koordinoinnin pa-
4657: vien ongelmien ratkaisemiseen. Tutkimusvaro-       rantaminen ja voimavarojen hyväksikäytön te-
4658: ja kohdistetaan erityisesti maatalouden ja ym-     hostaminen. Organisaatiouudistuksen, johon
4659: päristön vuorovaikutusten ja elintarvikkeiden      edellä mainitulla hallituksen esityksellä tähdä-
4660: laatuun vaikuttavien tekijöiden selvittämiseen     tään, on katsottava luovan Maatalouden tutki-
4661: sekä uusien tuotantovaihtoehtojen kehittämi-       muskeskukselle edellytyksiä kohdentaa voima-
4662: seen. Tavoitteiden saavuttamiseksi nopeasti ja     varojaan nykyistä enemmän myös maatalou-
4663: luotettavasti työhön sovelletaan entistä enem-     den otsonitutkimukseen.
4664: män bioteknisiä menetelmiä.                           Laaja-alaisemmin ilman epäpuhtauksien vai-
4665:    Maatalouden ja ympäristön vuorovaikutus-        kutuksia on selvitetty viisivuotisessa maa- ja
4666: ten selvittämisen tehostamiseksi asetettiin Maa-   metsätalousministeriön ja ympäristöministe-
4667: talouden tutkimuskeskukseen vuoden 1987            non      yhteisessä   happamoitumisprojektissa
4668: alussa ympäristötyöryhmä. Työryhmän tehtä-         (HAPRO). Parhaillaan on selvitettävänä, mis-
4669: vänä on ympäristön tilaa koskevien asioiden        sä määrin ja millä tavoin ilman epäpuhtauk-
4670: käsittely, tutkimuskeskuksen ympäristötutki-       sien vaikutuksia muun muassa metsiin, vesiin
4671: muksen suunnittelu ja koordinointi sekä alan       sekä viljelykasveihin ja maahan tullaan tutki-
4672: kansainvälisen kehityksen seuraaminen.             maan projektin päättymisen jälkeen vuodesta
4673:    Ympäristötyöryhmän esittämänä Maatalou-         1990 alkaen. Voimavarojen suuntaaminen ot-
4674: den tutkimuskeskuksessa käynnistettiin vuonna      sonia koskevaan tutkimukseen tulee ratkaista-
4675: 1988 tutkimus nimellä "Ilman kaasumaisten          vaksi tässä yhteydessä. Olisi luonnollista, että
4676: epäpuhtauksien vaikutus viljelykasveihin ja        Maatalouden tutkimuskeskuksen vastuulle tu-
4677: maahan". Tähän tutkimukseen liittyy olennai-       lee maatalouteen kohdistuvien vaikutusten sel-
4678: sesti otsonin maataloudelle aiheuttamien hait-     vittäminen.
4679:                                    1988 vp. -     KK n:o 507                                  3
4680: 
4681:   Hallitus seuraa kansainvälisen yhteistyön ke-   kiroustoiminta edistyy sen kanssa sopusoinnus-
4682: hittymistä otsonitutkimuksen alalla ja pyrkii     sa.
4683: varmistamaan, että Suomen tähän liittyvä tut-
4684: 
4685:     Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1988
4686: 
4687:                                              Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
4688: 4                                   1988 vp. -     KK n:o 507
4689: 
4690: 
4691: 
4692: 
4693:                              Till Riksdagens Herr Talman
4694: 
4695:   1 det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen        internationellt samarbete enligt gemensamt
4696: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        uppgjorda forskningsprogramo
4697: av den 14 september 1988 tili vederbörande            Ozonfrågan har först under senare år upp-
4698: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     märksammats som ett område som kräver
4699: jande av riksdagsman Tenhiälä undertecknade        undersökningo För några år sedan började man
4700: spörsmål nr 507:                                   i EG-länderna utreda de skadeverkningar som
4701:                                                    ozon har på odlingsväxter o 1 Finland har lant-
4702:           Är Regeringen medveten om att Fin-       brukets forskningscentral inom ramen för sina
4703:        lands andel av den internationella ozon-    resurser strävat efter att så snabbt som möjligt
4704:        forskningen inom lantbruket är utsatt       svara på detta behov av forskningo Forsknings-
4705:        för stora svårigheter, och                  centralen har av de anslag som ställts tili dess
4706:           ämnar Regeringen anvisa lantbrukets      förfogande i statsförslaget för 1988 anvisat
4707:        forskningscentral tiliäggsmedel för att     över 400 000 mk för sin miljöarbetsgruppo
4708:        viktig forskning av det här slaget i        Med detta anslag har bl.ao möjligheterna att
4709:        tiliräckligt stor omfattning skall kunna    genomföra ozonforskning förbättratso
4710:        förverkligas?                                  Regeringen har den 7 oktober 1988 avlåtit en
4711:                                                    proposition tili riksdagen med förslag tili lag
4712:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      om lantbrukets forskningscentral samt vissa
4713: samt anföra följande:                              därtili anslutna lagar. Avsikten med denna
4714:    Lantbruksforskningen inriktas, i enlighet       proposition är att inom jord- och skogsbruks-
4715: med målsättningarna i 1987 års program Lant-       ministeriets     förvaltningsområde    förbättra
4716: bruksforskning 2000, allt mera på problemlös-      koordineringen av lantbruksforskningen samt
4717: ning i fråga om behoven i samhället. Medel för     effektivera utnyttjandet av resurserna. Den
4718: forskning anvisas speciellt för utredning av       förnyelse av organisationen som eftersträvas
4719: vilka faktorer som inverkar på växelverkan         med ovan nämnda regeringsproposition måste
4720: mellan lantbruk och miljö och på livsmedels-       anses skapa förutsättningar för lantbrukets
4721: kvaliteten samt för utveckling av nya produk-      forskningscentral att i större omfattning än
4722: tionsalternativ 1 arbetet tiliämpas allt mera
4723:               0                                    hittilis inrikta resurserna även på ozonforsk-
4724: biotekniska metoder, för att målsättningarna       ningen inom lantbruket.
4725: skall kunna uppnås på ett snabbt och tillförlit-      1 jord- och skogsbruksministeriets och miljö-
4726: ligt sätt.                                         ministeriets gemensamma femårsförsurnings-
4727:    För att på ett effektivare sätt kunna utreda    projekt (HAPRO) har man på ett mera omfat-
4728: växelverkan mellan lantbruk och miljö tilisat-     tande sätt utrett luftföroreningarnas verk-
4729: tes i början av 1987 en miljöarbetsgrupp vid       ningar o Som bäst utreds i viiken utsträckning
4730: lantbrukets forskningscentral. Tili arbetsgrup-    och på vilket sätt man fr.oomo 1990, då projek-
4731: pens uppgifter hör att behandla frågor i anslut-   tet slutförts, skall undersöka luftföroreningar-
4732: ning tili miljöns tillstånd, planera och koordi-   nas verkningar bl.ao på skogar, vattendrag,
4733: nera miljöforskningen vid forskningscentralen      odlingsväxter och marko 1 samband härmed
4734: samt följa den internationella utvecklingen på     kommer också frågan om inriktandet av resur-
4735: området.                                           ser på ozonforskningen upp tili avgörandeo Det
4736:    På förslag av miljöarbetsgruppen inleddes       vore naturligt att lantbrukets forskningscentral
4737: 1988 vid lantbrukets forskningscentral en un-      ansvarade för utredningen av verkningarna
4738: dersökning om gasformiga luftföroreningars         inom lantbruket.
4739: inverkan på odlingsväxter och marko Ett vik-          Regeringen följer utvecklingen av det inter-
4740: tigt led i undersökningen är att utreda den        nationella samarbetet inom ozonforskningen
4741: skada som ozon förorsakar lantbruket. Ozon-        och försöker säkerställa att forskningen i Fin-
4742: forskningen är ämnad att genomföras som ett        land utvecklas i samma riktningo
4743:     Helsingfors den 12 oktober 1988
4744: 
4745:                                               Jord- och skogsbruksminister Toivo To Pohjala
4746:                                                1988 vp.
4747: 
4748: Kirjallinen kysymys n:o 508
4749: 
4750: 
4751: 
4752: 
4753:                                   Mäkelä: Kehitysvammaisten tuki- ja palveluasuntojen määrän
4754:                                     lisäämisestä
4755: 
4756: 
4757:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4758: 
4759:    Kehitysvammaisten tukiliitto teki viisi vuotta       Tärkeintä tämän olemassa olevan epäkoh-
4760: sitten valtakunnallisen tutkimuksen, jossa kar-      dan poistamiseksi, joka jatkuvasti potilaiden ja
4761: toitettiin kuinka kehitysvammaisten asuminen         heitä haitavien vanhempiensa ikääntyessä pa-
4762: ja hoito on maassamme järjestetty. Tutkimuk-         henee, olisi palveluasuntojen pikainen saami-
4763: sessa löytyi 4 000 keski-ikäistä kehitysvam-         nen kehitysvammaisille. Kehitysvammatuki 57
4764: maista, joita iäkkäät vanhemmat hoitavat ko-         raportti paljastaa, että palveluasunnoista on
4765: tonaan. Ääritapauksissa saattaa jopa yli 80-         hirvittävä pula. Lisäksi pula on myös laadulli-
4766: vuotias äiti hoitaa lähes eläkeikäistä tytärtään     nen. Pelkästään Helsingissä on tällä hetkellä
4767: tai poikaansa. Tässä tapauksessa ongelmat ka-        tuhannen palveluasunnon vajaus. Tarvittaisiin
4768: sautuvat vielä normaalia enemmän, koska van-         lisää ryhmäasuntoja, palveluasuntoja ja tuki-
4769: huuden sairauksia saattaa esiintyä jo sekä hoi-      asuntoja.
4770: tajalla että hoidettavana.                              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
4771:                                                      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
4772:    Tilannetta voitaisiin kutsua perustellusti "ai-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4773: kapommiksi". Näin jatkuu edelleenkin, vaikka         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4774: tilanne on ollut sosiaalihallituksen tiedossa jo
4775: pitkään. Mitään merkityksellistä ei tilanteeseen              Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin ke-
4776: varautumiseksi tai parannuksen suunnittelemi-               hitysvammaisten tuki- ja palveluasunto-
4777: seksi ole vielä toistaiseksi tehty. Lisäksi näiden          jen määrän pikaiseksi lisäämiseksi, jot-
4778: kotona asuvien kuntoutuspalvelut ovat vielä                 ta tällä hetkellä ikääntyvien vanhem-
4779: laitoksissa hoidettavien kehitysvammaisten pal-             piensa luona asuvat keski-ikäiset kehi-
4780: veluja heikommat, vaikka heidänkin osaltaan                 tysvammaiset eivät joutuisi heitteille
4781: on runsaasti puutteita.                                     vanhempien kuollessa?
4782: 
4783:     Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988
4784: 
4785:                                             Tina Mäkelä
4786: 
4787: 
4788: 
4789: 
4790: 281093L
4791: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 508
4792: 
4793: 
4794: 
4795: 
4796:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4797: 
4798:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       viitenä vuotena. Toteuttamissuunnitelman o
4799: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       sopeuduttava sosiaali- ja terveydenhuollon vai
4800: olette 16 päivänä syyskuuta 1988 päivätyn           takunnallisiin suunnitelmiin.
4801: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Valtioneuvosto vahvisti valtion vuoden 198
4802: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       tulo- ja menoarvioesityksen antamisen yhte)
4803: edustaja Mäkelän näin kuuluvasta kirjallisesta      dessä sosiaali- ja terveydenhuollon valtaku11
4804: kysymyksestä n:o 508:                               nallisen suunnitelman sosiaali- ja terveyde11
4805:                                                     huollon järjestämisestä vuosina 1989-199~
4806:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin ke-
4807:                                                     Suunnitelmissa on annettu kunnille sitovia oh
4808:        hitysvammaisten tuki- ja palveluasunto-      jeita mm. asumispalveluiden järjestämiseks:
4809:        jen määrän pikaiseksi lisäämiseksi, jot-     Valtakunnallisen suunnitelman mukaan keh:
4810:        ta tällä hetkellä ikääntyvien vanhem-
4811:                                                     tysvammahuollon asumispalveluja lisätää
4812:        piensa luona asuvat keski-ikäiset kehi-
4813:                                                     kunnan ja erityishuoltopiirin yhdessä määritt(
4814:        tysvammaiset eivät joutuisi heitteille
4815:                                                     lemän tarpeen mukaan. Suunnitelma edelly1
4816:        vanhempien kuollessa?                        tää, että palvelut järjestetään ensisijaisesti koti
4817:                                                     kunnassa pienimuotoisissa yksiköissä.
4818:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             Kehitysvammaisia on runsaat 30 000. Heist
4819: taen seuraavaa:                                     arviolta 19 000 on erityishuollon palveluide
4820:    Kehitysvammaisten henkilöiden tarvitsemat        piirissä. Keskeinen tavoite kehitysvammaiste
4821: sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut järjeste-    palveluita kehitettäessä on asumisen järjesU
4822: tään ensisijaisesti ns. yleisen lainsäädännön       minen. Noin 5 000 kehitysvammaisen henkilö
4823: nojalla. Tätä lainsäädäntöä täydentää erityis-      arvioidaan asuvan lapsuudenkodissaan ikää11
4824: lainsäädäntö, vuoden 1988 alusta lukien voi-        tyvien vanhempiensa luona. Heistä arvioidaa
4825: maan tullut laki vammaisuuden perusteella jär-      4 OOO:n olevan kiireellisesti asumispalveluje
4826: jestettävistä palveluista ja tukitoimista (380/     tarpeessa. Asuntojen rakentaminen tulisi pää
4827: 87, jäljempänä vammaispalvelulaki) sekä laki        osin toteuttaa yleisen asuntorakennusohjelma
4828: kehitysvammaisten erityishuollosta (519/77,         puitteissa. Palvelut on tarkoitus järjestää sosi
4829: jäljempänä kehitysvammalaki).                       aalihuoltolain ja mahdollisesti myös kehity!
4830:    Kunta vastaa sosiaali- ja terveyspalveluiden     vammalain nojalla.
4831: järjestämisestä. Palvelut kunta voi järjestää          Asumishuollon paikkoja kehitysvammaisill
4832: itse tai yhteistyössä toisten kuntien kanssa tai    oli vuoden 1987 lopussa n. 1 500. Vuonna 198
4833: olemalla jäsenenä toimintaa hoitavassa kun-         kuntien suunnitelmien mukaan kehitysvarr
4834: tainliitossa. Kunta voi hankkia myös palveluita     maisten asumispalvelupaikat lisääntyisivät noi
4835: yksityiseltä palvelujen tuottajalta. Erityishuol-   450 paikalla ja edelleen vuosittain 200-40
4836: topiirien kuntainliitot, joissa kaikki maamme       paikalla.
4837: kunnat ovat kehitysvammalain mukaan jäseni-            Suunnitelmat asumispalveluiden järjestäm'
4838: nä, järjestävät pääosin kehitysvammaisten eri-      sestä eivät riitä kattamaan tarvetta. Kuntien j
4839: tyishuollon palvelut.                               kuntainliittojen tulisi tehostaa suunnittelua j
4840:    Kunnat samoin kuin kuntainliitotkin saavat       yhteistyötä tavoitteen saavuttamiseksi. Vam
4841: sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden jär-      maispalvelulainkin nojalla voidaan järjestä
4842: jestämisestä aiheutuviin kustannuksiinsa val-       vaikeavammaisten henkilöiden palveluasumi
4843: tionosuutta. Valtionosuus edellyttää toiminto-      nen. Vuoden 1992 alusta lukien tulee voimaa
4844: jen suunnittelua. Kunnat ja kuntainliitot laati-    erityinen järjestämisvelvollisuus palveluasumi
4845: vat vuosittain sosiaali- ja terveydenhuollon        sen osalta - ts. kunnan on järjestettävä palv(
4846: suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain     luasuminen vaikeavammaiselle henkilölle edel
4847: (677/82) mukaisen toteuttamissuunnitelman,          lyttäen, että henkilö ei ole jatkuvan laitoshuol
4848: jossa selvitetään toimintojen kasvu seuraavana      lon tarpeessa. Vammaispalvelulain voimaautu
4849:                                    1988 vp. -     KK n:o 508                                    3
4850: 
4851: lo ei vielä näy kuntien suunnitelmissa. Lain      myksiin. Työryhmän määräaika päättyy
4852: valmisteluvaiheessa arvioitiin palveluasumisen    31.10.1988. Lisäksi voi todeta, että Raha-auto-
4853: lisätarpeeksi n. 800 paikkaa. Palveluasumisen     maattiyhdistys on asettanut työryhmän, joka
4854: käyttäjistä arvioitiin noin neljänneksen olevan   selvittää erityisryhmien asumispalveluiden ke-
4855: kehitysvammaisia.                                 hittämistä ja asumispalveluita järjestävien jär-
4856:    Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut    jestöjen avustamista raha-automaattivaroilla.
4857: 27.1.1987 työryhmän, jonka tehtävänä on sel-      Tällaisia erityisryhmiä ovat mm. kehitysvam-
4858: vittää myös asumiseen liittyviä kysymyksiä.       maiset, kuurosokeat, huonokuntoiset vanhuk-
4859: Työryhmä tulee ehdotuksissaan kiinnittämään       set sekä vaikeavammaiset invalidit.
4860: erityistä huomiota asumiseen liittyviin kysy-
4861: 
4862:     Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1988
4863: 
4864:                                                                      Ministeri Tarja Halonen
4865: 4                                   1988 vp. -     KK n:o 508
4866: 
4867: 
4868: 
4869: 
4870:                              Till Riksdagens Herr Talman
4871: 
4872:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        (677 /82). 1 denna redogörs för hur verksam-
4873: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        heten kommer att öka inom de fem följande
4874: av den 16 september 1988 till vederbörande         åren. Realiseringsplanen skall anpassas efter de
4875: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     riksomfattande planerna för social- och hälso-
4876: jande av riksdagsledamot Mäkelä underteckna-       vården.
4877: de spörsmål nr 508:                                   1 samband med att budgetpropositionen för
4878:                                                    1989 avläts fastställde statsrådet den riksom-
4879:           Har Regeringen för avsikt att vidta
4880:                                                    fattande planen för ordnande av social- och
4881:        åtgärder för att snabbt öka antalet
4882:                                                    hälsovården åren 1989-1993. 1 planen ges
4883:        stöd- och servicebostäder för utveck-
4884:                                                    kommunerna bindande anvisningar om bl.a.
4885:        lingsstörda så, att medelålders utveck-     ordnandet av boendeservicen. Enligt den riks-
4886:        lingsstörda som nu bor hos sina föräld-     omfattande planen skall bl.a. den boendeservi-
4887:        rar inte lämnas åt sitt öde då föräldrar-
4888:                                                    ce som hör till omsorgerna om utvecklingsstör-
4889:        na dör?                                     da utökas enligt ett behov som kommunen och
4890:                                                    specialomsorgsdistriktet tillsammans faststäl-
4891:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       ler. Planen förutsätter att servicen i första
4892: samt anföra följande:                              hand ordnas i små enheter i hemkommunen.
4893:    Den social- och hälsovårdsservice som de           Det finns drygt 30 000 utvecklingsstörda i
4894: utvecklingsstörda behöver ordnas i första hand     vårt land. Av dem omfattas uppskattningsvis
4895: med stöd av s.k. allmän lagstiftning. Denna        19 000 av servicen inom specialomsorgen. Ett
4896: kompletteras av speciallagstiftning, dvs. lagen    centralt mål vid utvecklandet av servicen för
4897: om service och stöd på grund av handikapp          utvecklingsstörda är ordnandet av boendet.
4898: (380/87, nedan benämnd handikappservicela-         Det beräknas att ca 5 000 utvecklingsstörda
4899: gen), som trädde i kraft vid ingången av 1988,     bor i sitt barndomshem hos ålderstigna föräld-
4900: samt lagen angående specialomsorger om ut-         rar. Av dem uppskattas 4 000 vara i brådskan-
4901: vecklingsstörda (519/77, nedan benämnd lagen       de behov av boendeservice. Byggandet av bo-
4902: om utvecklingsstörda).                             städer bör huvudsakligen ske inom ramen för
4903:    Kommunen ansvarar för social- och hälso-        det allmänna programmet för bostadsbyggan-
4904: vårdsservicen. Kommunen kan ordna servicen         de. Avsikten är att ordna servicen med stöd av
4905: själv, i samarbete med andra kommuner eller        socialvårdslagen och eventuellt också med stöd
4906: genom att vara medlem i ett kommunalför-           av lagen om utvecklingsstörda.
4907: bund som sköter den ifrågavarande verksam-            Vid utgången av 1987 fanns det ca 1 500
4908: heten. Kommunen kan också anskaffa tjänster        platser för utvecklingsstörda inom boendevår-
4909: hos privata serviceproducenter. De kommu-          den. Enligt kommunernas planer kommer an-
4910: nalförbund för specialomsorgsdistrikten i vilka    talet platser för utvecklingsstörda inom boen-
4911: alla vårt lands kommuner enligt lagen om           deservicen att öka med ca 450 under år 1988.
4912: utvecklingsstörda är medlemmar ordnar hu-          Därefter är ökningen 200-400 platser årligen.
4913: vudsakligen den service som hör till specialom-       Det planerade antalet platser som skall ord-
4914: sorgen om de utvecklingsstörda.                    nas inom boendeservicen räcker inte för att
4915:    Kommunerna får liksom kommunalförbun-           täcka behovet. Kommunerna och kommu-
4916: den statsandel för de kostnader de åsamkas         nalförbunden bör effektivera planeringen och
4917: genom att de ordnar social- och hälsovårdsser-     samarbetet för att målet skall kunna nås.
4918: vicen. Statsandelen förutsätter att verksam-       Serviceboendet för gravt handikappade perso-
4919: heten planeras. Kommunerna och kommu-              ner kan ordnas också med stöd av handikapp-
4920: nalförbunden utarbetar årligen en sådan reali-     servicelagen. Fr.o.m. ingången av 1992 införs
4921: seringsplan som avses i lagen om planering av      en särskild skyldighet för kommunerna att
4922: och statsandel för social- och hälsovården         ordna serviceboende, som innebär att kommu-
4923:                                     1988 vp. -     KK n:o 508                                  5
4924: 
4925: nerna blir skyldiga att ordna serviceboende för    da frågor som hänför sig tili boendet. Arbets-
4926: gravt handikappade, förutsatt att personen i       gruppen kommer i sina förslag att fästa sär-
4927: fråga inte är i behov av fortgående an-            skild uppmärksamhet vid boendefrågor. Ar-
4928: staltsvård. Det faktum att handikappservicela-     betsgruppen skall ha slutfört sitt arbete
4929: gen har trätt i kraft märks ännu inte i kommu-     31.10.1988. Dessutom kan det nämnas att Pen-
4930: nernas planer. 1 det skede då lagen bereddes       ningautomatföreningen har tillsatt en arbets-
4931: uppskattades behovet av tilläggsplatser inom       grupp som utreder hur boendeservicen för
4932: serviceboendet tili ca 800 platser. Det beräkna-   specialgrupper skall kunna utvecklas och de
4933: des att ca en fjärdedel av dem som utnyttjar       organisationer som ordnar boendeservice un-
4934: serviceboendet kommer att vara utvecklings-        derstödas med medel från penningautomater-
4935: störda.                                            na. Sådana specialgrupper är bl.a. de utveck-
4936:    Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte     lingsstörda, de dövblinda, åldringar i dålig
4937: 27.1.1987 en arbetsgrupp som också skall utre-     kondition samt gravt handikappade invalider.
4938: 
4939:     Helsingfors den 17 oktober 1988
4940: 
4941:                                                                       Minister Tarja Halonen
4942:                                               1988 vp.
4943: 
4944: Kirjallinen kysymys n:o 509
4945: 
4946: 
4947: 
4948: 
4949:                                   Mäkelä: Kunnallisten "tenavatupien" perustamisesta äitien osal-
4950:                                     listumismahdollisuuksien lisäämiseksi
4951: 
4952: 
4953:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4954: 
4955:    Yleisesti valitetaan naisten liian vähäistä       vissä olisi kunnallisten lasten "tenavatupien"
4956: osallistumista yhteiskunnallisiin asioihin ja eri-   perustaminen esim. kello 18:n ja 22:n väliseksi
4957: tyyppisiin kokouksiin ja yhdistyksiin. Usein-        ajaksi. Tällainen hoitopaikka voisi maksaa
4958: kaan ei naisilta ole kysytty, mistä johtuu hei-      normaalia päivähoitopaikkaa hieman enem-
4959: dän vähäinen osallistumisensa yleisten asioiden      män, jolloin vanhemmat voisivat saada kor-
4960: hoitamiseen, kuten esim. kunnanvaltuustotyös-        vauksen normaalia korkeammasta hoitomak-
4961: kentelyyn ja lautakuntien kokouksiin.                susta esim. luottamustoimesta saamaliaan
4962:    Yhtenä suurena syynä naisten osallistumis-        palkkiolla tai mikäli kyseessä on omaehtoinen
4963: passiivisuuteen on varmasti se, että lasten hoi-     vapaa-ajan meno, omalla kustannuksellaan.
4964: taminen on vaikeasti järjestettävissä äidin läh-     Useat vanhemmat olisivat varmasti valmiita
4965: tiessä illalla kokoukseen. Tämä pitää paikkan-       maksamaan mahdollisuudesta saada lastenhoi-
4966: sa varsinkin yksinhuoltajaäitien osalta, mutta       toapua iltaisin.
4967: myös tavallisissa perheissä, joissa isällä saattaa
4968: olla illallakin välttämättömiä menoja. Lasten-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
4969: hoito-ongelmat ovat tällä hetkellä vaikeat suu-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
4970: rissa kaupungeissa ja myös maaseudulla jo            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4971: päiväsaikaan, saatikka sitten illalla, jolloin       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4972: kunnallista päivähoitoa ei ole lainkaan saata-
4973: vissa. Useilla ihmisillä ei ole mahdollisuutta                Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
4974: saada tuttuja tai sukulaisia lastansa hoita-                kunnallisten "tenavatupien" perus-
4975: maan, jolloin jommankumman vanhemmista                      tamiseksi kuntiin kello 18:n ja 22:n
4976: on pakko jäädä lapsenkaitsijaksi toisen men-                välisenä aikana varsinkin äitien osallis-
4977: nessä illalla välttämättömiin menoihinsa.                   tumismahdollisuuksien lisäämiseksi eri-
4978:    Yksi merkittävä apu naisten osallistumisak-              tyyppisiin harrastuksiin tai kunnallisiin
4979: tiivisuuden kohottamiseksi eri luottamustehtä-              luottamustoimiin?
4980: 
4981:      Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988
4982: 
4983:                                             Tina Mäkelä
4984: 
4985: 
4986: 
4987: 
4988: 281092K
4989: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 509
4990: 
4991: 
4992: 
4993: 
4994:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4995: 
4996:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kus voi olla tarkoituksenmukaista järjestää
4997: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      iltahoito myös lapsen kotona.
4998: olette 16 päivänä syyskuuta 1988 päivätyn
4999:                                                       Ensi- ja Turvakotien Liiton, Helsingin Mau-
5000: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston
5001:                                                    nulan alueen virkamiesten ja Pienperheyhdis-
5002: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-
5003:                                                    tyksen yhteistyönä käynnistettiin Maununtupa-
5004: edustaja Mäkelän näin kuuluvasta kirjallisesta
5005:                                                    projekti vuonna 1986. Projektin seurantaryh-
5006: kysymyksestä n:o 509:                              mässä on mukana myös sosiaalihallituksen ja
5007:          Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       lääkintöhallituksen edustus. Maununtupa on
5008:        kunnallisten "tenavatupien" perus-          ns. tenavatupa, joka tarjoaa maunulataisille
5009:        tamiseksi kuntiin kello 18:n ja 22:n        yksinhuoltajille ja muille lapsiperheille palvelu-
5010:        välisenä aikana varsinkin äitien osallis-   pisteen, jonne lapsen voi tuoda iltahoitoon
5011:        tumismahdollisuuksien lisäämiseksi eri-     kolmena iltana viikossa. Maununtupa toimii
5012:        tyyppisiin harrastuksiin tai kunnallisiin   myös kohtauspaikkana, jossa vanhemmat voi-
5013:        luottamustoimiin?                           vat vaihtaa kokemuksiaan ja ajatuksiaan. Li-
5014:                                                    säksi aikuisille ja lapsille järjestetään yhteistä
5015:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        tekemistä. Maununtupa on avoinna kello
5016: taen seuraavaa:                                    16.00-20.30. Lastenhoidosta peritään 12
5017:                                                    markkaa neljältä ja 7 markkaa kahdelta tunnil-
5018:    Lasten päivähoidosta annetun lain (36173)
5019:                                                    ta. Lapsille tarjotaan kevyt välipala. Kerran
5020: 2 §:n 2 momentin mukaan lasten päivähoitoa
5021:                                                    kuukaudessa Maununtupa on avoinna kello
5022: on pyrittävä järjestämään siten, että se tarjoaa
5023:                                                    21.30:een.
5024: lapsen hoidolle ja kasvatukselle sopivan hoito-
5025: paikan ja jatkuvan hoidon sinä vuorokauden            Maununtupa-projektiin kuuluu seurantatut-
5026: aikana, jona sitä tarvitaan. Edelleen lain         kimus, jonka tulosten pohjalta voidaan tar-
5027: 11 §:n mukaan kunnan on huolehdittava siitä,       kemmin arvioida ns. tenavatupien kehittämis-
5028: että lasten päivähoitoa on saatavissa kunnan       tarve. Vastaavia tenavatupia on maassamme
5029: järjestämänä tai valvomana siinä laajuudessa       useita lähinnä yhdistysten ylläpitäminä. Pro-
5030: ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa         jektin päätyttyä tämän vuoden lopussa voita-
5031: esiintyvä tarve edellyttää.                        neen kunnille antaa tietoa tämäntyyppisen ilta-
5032:    Kunnan velvollisuus on selvittää myös ilta-     hoidon järjestämisestä. Silloin kun tällainen
5033: hoidon tarve. Iltahoito voidaan varsin hyvin       toiminta koetaan kunnissa tarpeelliseksi, voi-
5034: järjestää nykyistenkin säädösten puitteissa jo-    daan sitä jo nykyisten säädösten puitteissa
5035: ko perhepäivähoidossa tai päiväkodissa. Jos-       järjestää.
5036: 
5037:     Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1988
5038: 
5039:                                                                        Ministeri Tarja Halonen
5040:                                      1988 vp. -      KK n:o 509                                     3
5041: 
5042: 
5043: 
5044: 
5045:                               Tili Riksdagens Herr Talman
5046: 
5047:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          vara ändamålsenligt att ordna kvällsvården
5048: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          hemma hos barnet.
5049: av den 16 september 1988 tili vederbörande              1 samarbete mellan föreningen Ensi- ja Tur-
5050: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       vakotien Liitto, tjänstemännen i Månsas i Hel-
5051: jande av riksdagsledamot Mäkelä underteekna-         singfors oeh föreningen Pienperheyhdistys
5052: de spörsmål nr 509:                                  startades 1986 Maununtupa-projektet. 1 den
5053:                                                      grupp som följer upp projektet är även social-
5054:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen            styrelsen oeh medicinalstyrelsen representera-
5055:        vidta för att inrätta kommunala "lek-         de. Maununtupa är en s.k. lekstuga, dvs. en
5056:        stugor" i kommunerna mellan kloekan           servieepunkt dit ensamförsörjare oeh andra
5057:        18 oeh kloekan 22 så, att i synnerhet         barnfamiljer i Månsas kan föra sina barn för
5058:        mödrarna skall få större möjligheter att      kvällsvård tre kvällar i veekan. Maununtupa
5059:        delta i olika slags fritidssysselsättningar   fungerar oekså som en träffpunkt där föräld-
5060:        eller kommunala förtroendeuppdrag?            rarna kan utbyta erfarenheter oeh tankar.
5061:                                                      Dessutom ordnas gemensam verksamhet för de
5062:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         vuxna oeh barnen. Maununtupa håller öppet
5063: samt anföra följande:                                från kloekan 16 tili kloekan 20.30. För barn-
5064:                                                      vården uppbärs 12 mk för fyra oeh 7 mk för
5065:   Enligt 2 § 2 mom. lagen om barndagvård             två timmars vård. Barnen serveras ett lätt
5066: (36/73) skall barndagvården såvitt möjligt ord-      mellanmål. En gång i månaden håller Maunun-
5067: nas så att den erbjuder en för barnets vård oeh      tupa öppet till kloekan 21.30.
5068: fostran lämplig vårdplats oeh fortgående vård           Maununtupa-projektet följs upp av en un-
5069: under den tid av dygnet då sådan vård behövs.        dersökning. På basis av resultaten från denna
5070: Vidare skall enligt lagens 11 § kommunen sörja       kan behovet av utveeklande av s.k. lekstugor
5071: för att barndagvård som anordnas eller över-         uppskattas närmare. 1 vårt land finns ett flertal
5072: vakas av kommunen står tili buds i den omfatt-       motsvarande lekstugor som upprätthålls när-
5073: ning oeh med sådana verksamhetsformer som            mast av föreningar. Efter att projektet slut-
5074: behovet därav inom kommunen förutsätter.             förts vid utgången av detta år torde kommu-
5075:   Kommunen är oekså skyldig att utreda beho-         nerna kunna ges information om ordnandet av
5076: vet av kvällsvård. Kvällsvården kan oekså            denna typ av kvällsvård. När kommunerna
5077: inom ramen för nugällande författningar ord-         anser att de behöver denna verksamhet, kan de
5078: nas på ett relativt bra sätt antingen som famil-     ordna den redan inom ramen för gällande
5079: jedagvård eller i daghem. lbland kan det oekså       författningar.
5080: 
5081:     Helsingfors den 17 oktober 1988
5082: 
5083:                                                                          Minister Tarja Halonen
5084:                                              1988 vp.
5085: 
5086: Kirjallinen kysymys n:o 510
5087: 
5088: 
5089: 
5090: 
5091:                                  Elo ym.: Porin lennätintoimipaikan toiminnan jatkamisesta
5092: 
5093: 
5094:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5095: 
5096:    Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Lou-     maassamme, ja siksi Satakunnassa on vaikea
5097: nais-Suomen telepiiri aikoo keskittää alueensa     ymmärtää, että olemassa olevia harvoja valtion
5098: sähkepalvelut yhteen pisteeseen Turkuun. Käy-      työpaikkoja pyritään vähitellen lopettamaan.
5099: tännössä tämä merkitsee sitä, että Suomen          Yleisen käsityksen mukaan Porin telepalvelu-
5100: neljänneksi suurin lennätintoimipaikka Pori        konttorista on nimittäin mahdotonta löytää
5101: suljetaan. Samalla Porin lennäiintoimipaikan       työtä kymmenelle ihmiselle, jotka aiotaan va-
5102: sulkeminen merkitsee kymmenen sähkepalve-          pauttaa sähkepalvelusta.
5103: lussa toimivan henkilön työn loppumista.              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
5104:   Porin lennäiintoimipaikan henkilöstön käsi-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
5105: tyksen mukaan on mahdotonta, että Turku            me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
5106: pystyisi selviytymään Porin 1 200-1 500 säh-       sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
5107: keen kuukausitulvasta. Turun sähkepalvelua         sen:
5108: haittaa jo tällä hetkellä henkilökuntapula. Tu-
5109: russa suunnitellaan tiettävästi lennättimen sul-            Onko Hallitus tietoinen niistä haitta-
5110: kemista lokakuun alusta lukien sunnuntaipäi-              tekijöistä, joita Porin lennäiintoimipai-
5111: viksi.                                                    kan suunniteltu lopettaminen aiheuttaa,
5112:    Tieto Porin lennäiintoimipaikan lopettamis-            ja jos on,
5113: suunnitelmista on otettu Satakunnassa vastaan               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5114: järkyttyneenä. Satakunnassa on huomattavasti              ryhtyä Porin lennäiintoimipaikan toi-
5115: vähemmän valtion työpaikkoja kuin muualla                 minnan jatkamiseksi?
5116: 
5117:     Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988
5118: 
5119:           Mikko Elo                   Timo Laaksonen               Raila Aho
5120:           Kalevi Lamminen             Maunu Kohijoki               Timo Roos
5121:                     Lea Mäkipää                            Einari Nieminen
5122: 
5123: 
5124: 
5125: 
5126: 281128Z
5127: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 510
5128: 
5129: 
5130: 
5131: 
5132:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5133: 
5134:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      sikköä (telepiiriä) kohden. Tällöin sähkepalve-
5135: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       luista voidaan vapauttaa henkilöstöä PTL-
5136: olette 20 päivänä syyskuuta 1988 päivätyn           Telen kasvavien palvelujen hoitoon.
5137: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Lounais-Suomen alueellisen tulosyksikön
5138: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       alueella on kaksi palvelukeskusta, toinen Tu-
5139: edustaja Mikko Elon ym. näin kuuluvasta             russa ja toinen Porissa. Näiden rinnalla toimi-
5140: kirjallisesta kysymyksestä n:o 510:                 vat lisäksi näillä paikkakunnilla nyt samoissa
5141:          Onko Hallitus tietoinen niistä haitta-     kiinteistöissä yleisöpalvelua hoitavat telepalve-
5142:        tekijöistä, joita Porin lennätintoimipai-    lut, entiset lennättimet.
5143:        kan suunniteltu lopettaminen aiheuttaa,         Muiden alueellisten tulosyksiköiden tavoin
5144:        ja jos on,                                   pyrkii myös PTL-Telen Lounais-Suomen
5145:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       alueellinen tulosyksikkö jatkuvasti sopeutta-
5146:        ryhtyä Porin lennätintoimipaikan toi-        maan toimintansa asiakkaittensa tarpeitten
5147:        minnan jatkamiseksi?                         mukaan. Niinpä parhaillaan on käynnissä jär-
5148:                                                     jestelyjä, joiden myötä supistuvan käsivälittei-
5149:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        sen autopuhelinliikenteen välitystyö keskite-
5150: vasti seuraavaa:                                    tään Turkuun ja samanaikaisesti lisätään Porin
5151:                                                     osuutta voimakkaasti kasvaneen numerotiedus-
5152:    Sähkepalvelujen saamiseksi liiketaloudelli-      telupalvelun hoitajana.
5153: sesti kannattavaksi posti- ja telelaitos on käyn-
5154: nistänyt laajamittaiset kehitystoimenpiteet säh-       Kaikki tällaiset järjestelyt tehdään yhteis-
5155: keliikenteen modernisaimiseksi tietotekniikkaa      työssä henkilöstön kanssa sisäisin järjestelyin
5156: hyväksikäyttäen. Liikenteen välityksessä on         niin, ettei kenenkään työsuhde ole uhattuna.
5157: tarkoitus päästä eroon nykyisistä moninkertai-      Järjestelyissä hyödynnetään myös luonnollista
5158: sista ja osin päällekkäisistä työvaiheista. Ke-     poistumaa.
5159: väällä 1988 otettiin Helsingissä käyttöön atk-         Myös sähkeliikenteen modernisoiminen to-
5160: pohjainen sähkeiden vastaanotto- ja välitysjär-     teutetaan edellä selostettuja periaatteita nou-
5161: jestelmä, joka on tarkoitus laajentaa myös          dattaen siten, etteivät Turun eivätkä Porin
5162: muualle Suomeen 31.3.1989 mennessä.                 telepalvelujen henkilöstön työpaikat ole uhat-
5163:    Jo tällä hetkellä on viikonloppuisin ja yöai-    tuna.
5164: kaan puhelimitse tapahtuva sähkeiden vastaan-          Vireillä oleva sähkeliikenteen järjestely ja
5165: otto keskitetty Helsinkiin. Uuden järjestelmän      siihen sisältyvä erään työvaiheen mahdollinen
5166: tehokas hyväksikäyttö edellyttää sähkeiden pu-      hoitaminen Turussa on lehdistössä erheellisesti
5167: helimitse tapahtuvan vastaanoton keskittämis-       ymmärretty niin, että Porin telepalvelu aiottai-
5168: tä myös päivisin liikenteellisesti riittävän suu-   siin sulkea. Posti- ja telelaitoksen aikomuksena
5169: riin kokonaisuuksiin eli pääasiassa yhteen pal-     ei ole lopettaa Porin lennätintoimipaikkaa (te-
5170: velukeskukseen PTL-Telen alueellista tulosyk-       lepalvelua).
5171: 
5172:     Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1988
5173: 
5174:                                                              Liikenneministeri Pekka Vennamo
5175:                                    1988 vp. -     KK n:o 510                                     3
5176: 
5177: 
5178: 
5179: 
5180:                             Till Riksdagens Herr Talman
5181: 
5182:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       betjäningscentral per regional resultatenhet (te-
5183: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       ledistrikt) vid PTV-Tele. På detta sätt kan
5184: av den 20 september 1988 tili vederbörande        personai frigöras från telegramtjänst för att
5185: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    sköta sådana tjänster vid PTV-Tele som ökar i
5186: jande av riksdagsman Mikko Elo m.fl. under-       omfattning.
5187: tecknade spörsmål nr 510:                            Inom sydvästra Finlands regionala resultat-
5188:                                                   enhets område finns det två betjäningscentra-
5189:          Är Regeringen medveten om de olä-        ler, en i Åbo och en i Björneborg. På de här
5190:        genheter en planerad stängning av tele-    orterna fungerar dessutom i samma fastigheter
5191:        grafanstalten i Björneborg förorsakar,     också teletjänstställen, som handhar kund-
5192:        och om så är fallet,                       tjänst, dvs. de tidigare telegraferna.
5193:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        I likhet med de andra regionala resultatenhe-
5194:        ta för att verksamheten vid telegrafan-    terna strävar också PTV-Teles regionala resul-
5195:        stalten i Björneborg skall fortsätta?      tatenhet i sydvästra Finland hela tiden efter att
5196:                                                   anpassa verksamheten efter sina kunders be-
5197:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     hov. Det pågår för tillfället arrangemang med
5198: samt anföra följande:                             syfte att koncentrera den minskande manuelia
5199:    För att få telegramtjänsterna lönsamma         förmedlingen av biltelefontrafiken tili Åbo.
5200: företagsekonomiskt sett har post- och tele-       Samtidigt skall Björneborg sköta en större
5201: verket börjat vidta omfattande utvecklingsåt-     andel än tidigare av nummerupplysningen, som
5202: gärder för att modernisera telegramtrafiken       ökat kraftigt.
5203: genom att utnyttja datatekniken. Syftet är att       Alla dylika arrangemang ordnas internt i
5204: slippa de mångdubbla och delvis överlappande      samarbete med personalen utan att något ar-
5205: arbetsskedena som förekommer i förmedlingen       betsförhållande hotas. Naturlig avgång utnytt-
5206: av trafiken i dag. Våren 1988 togs det i          jas också.
5207: Helsingfors i bruk ett adb-baserat system för        Även moderniseringen av telegramtrafiken
5208: mottagning och förmedling av telegram. Av-        förverkligas genom att de principer följs som
5209: sikten är att utvidga detta också tili övriga     ovan har relaterats, så att varken arbetsplatser-
5210: delar av Finland före 31.3.1989.                  na vid Åbo eller Björneborgs teletjänst hotas.
5211:    Redan nu är mottagningen av telegram per          Den aktuella organiseringen av telegramtra-
5212: telefon under veckoslut och nattetid koncentre-   fiken och en eventuell skötsel av ett arbetsske-
5213: rad tili Helsingfors. Ett effektivt utnyttjande   de som ingår däri i Åbo har i pressen felaktigt
5214: av det nya systemet förutsätter att mottag-       uppfattats som att verksamheten vid Björne-
5215: ningen av telegram per telefon också på dagtid    borgs teletjänst kommer att läggas ned. Post-
5216: koncentreras tili helheter som är tiliräckligt    och televerket har inte för avsikt att stänga
5217: stora trafikmässigt, dvs. i huvudsak tili en      telegrafanstalten (teletjänsten) i Björneborg.
5218: 
5219:     Helsingfors den 19 oktober 1988
5220: 
5221:                                                                Trafikminister Pekka Vennamo
5222: 1
5223: 1
5224:  1
5225:  1
5226:   1
5227:   1
5228:    1
5229:    1
5230:     1
5231:     1
5232:      1
5233:      1
5234:       1
5235:       1
5236:        1
5237:        1
5238:         1
5239:         1
5240:          1
5241:          1
5242:           1
5243:           1
5244:            1
5245:            1
5246:                                               1988 vp.
5247: 
5248: Kirjallinen kysymys n:o 511
5249: 
5250: 
5251: 
5252: 
5253:                                   Sarapää ym.: Ilman epäpuhtauksien määrän selvittämisestä La-
5254:                                      pissa
5255: 
5256: 
5257:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5258: 
5259:    Lappia on pidetty perinteisesti ilman epä-        asianmukaisia mittausasemia (EMEP-mittaus-
5260: puhtauksien suhteen Euroopan puhtaimpana             asema). Pohjoisin EMEP-mittausasema on täl-
5261: alueena. Tämän johdosta tiedot Lapin vesien          lä hetkellä Ähtärissä. Ähtärin lisäksi näitä
5262: happamoitumisista ja myöhemmin rikkilaskeu-          asemia on Vironlahdella ja Utössä.
5263: mista, jotka ovat lähes eteläisen Suomen luok-          Tasavallan presidentti on kiinnittänyt kulu-
5264: kaa, tulivat suurena yllätyksenä. Ilman epä-         vana vuonna huomiota Lapin metsien tilaan
5265: puhtaudet alentavat puiden kykyä sietää anka-        vaatien niiden kunnon perusteellista tutkimis-
5266: ria ilmasto-oloja. Lapissa itärajan tuntumassa       ta. Viime aikojen tiedot vahvistavat, että nämä
5267: Sallan yhteismetsän alueella on kuluvan vuo-         tutkimukset on kiireellisesti käynnistettävä ja
5268: den keväänä todettu metsätuho, joka on tutki-        niiden perusteella on ryhdyttävä tarvittaviin
5269: musten perusteella versosyövän aiheuttamaa.          toimenpiteisiin Lapin metsätuhojen estämisek-
5270: Versosyöpää on sen jälkeen havaittu myös             si. Kuitenkaan esim. ensi vuoden valtion tulo-
5271: paikoin Saariselän alueella.                         ja menoarvioesityksessä ei ole osoitettu varoja
5272:    Ilman epäpuhtaudet ovat erittäin tuhoisia         tähän tarkoitukseen.
5273: puun kasvun äärialueilla. Tämän johdosta La-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
5274: pin ilmansaasteiden torjumiseen tulisi kiinnit-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
5275: tää erityistä huomiota ja toimenpiteisiin olisi      me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
5276: ryhdyttävä mahdollisimman pian.                      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
5277:    Valtioneuvosto on asettanut rikkilaskeumal-       sen:
5278: le tavoitearvot (0,5 mg/m2), jonka yli rikkilas-               Onko Hallitus tietoinen, että Lapissa
5279: keuma ei saisi mennä. Lapissa nämä arvot                    ylittyy valtion asettama rikkilaskeuman
5280: ylittyvät Itä-Lapin lisäksi Kemin-Tornion                   tavoitearvo usealla paikkakunnalla, ja
5281: alueella.                                                      mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5282:    Täsmällisten ja alueellisesti luotettavien las-          ryhtyä täsmällisen tiedon saamiseksi
5283: keuman mittaustulosten saamiseksi Lapissa                   Lapin laskeumista ja Itä-Lapin metsä-
5284: tarvittaisiin välttämättä joko yksi tai useampia            tuhojen syistä?
5285: 
5286:      Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988
5287: 
5288:            Kimmo Sarapää                Aimo Ajo                      Seppo Pelttari
5289:            Hannele Pokka                Keijo Jääskeläinen            Asko Apukka
5290:                                         Esko-Juhani Tennilä
5291: 
5292: 
5293: 
5294: 
5295:  281131C
5296: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 511
5297: 
5298: 
5299: 
5300: 
5301:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5302: 
5303:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       norjalaisten laskelmien perusteina käytetyt ar-
5304: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       viot. Neuvostoliiton osapuoli esitteli selkeitä
5305: olette 20 päivänä syyskuuta 1988 päivätyn           suunnitelmia siitä, miten rikkipäästöjä eri tuo-
5306: kirjeenne n:o 1315 ohella toimittanut valtio-       tantolaitoksista aiotaan vähentää.
5307: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-
5308:                                                        Laskemalla arvioidut uudet rikkilaskeuma-
5309: sen kansanedustaja Sarapään ym. kirjallisesta
5310:                                                     tiedot tulisi todentaa myös mittauksin. Ilmatie-
5311: kysymyksestä n:o 511, jossa tiedustellaan:          teen laitoksessa on jo aloitettu Lapin alueella
5312:           Onko Hallitus tietoinen, että Lapissa     eräitä rikkidioksidin mittauksia, mutta näyttei-
5313:        ylittyy valtion asettama rikkilaskeuman      den keräysaika on niin pitkä, että suurenkaan
5314:        tavoitearvo usealla paikkakunnalla, ja       yksittäislähteen aiheuttamaa kuormitusta ei
5315:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      usein voida erottaa. Ilmatieteen laitoksessa teh-
5316:        ryhtyä täsmällisen tiedon saamiseksi         dään valmistelujlfl täydellisen niin kutsutun
5317:        Lapin laskeumista ja Itä-Lapin metsä-        EMEP-mittausaseman perustamiseksi Lappiin.
5318:        tuhojen syistä?                              Asemalla on tarkoitus mitata kaikkia happa-
5319:                                                     moitumiseen vaikuttavia ilman epäpuhtauksia
5320:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        riittävän lyhyin aikavälein. Mitattaviin suurei-
5321: vasti seuraavaa:                                    siin kuuluvat muun muassa rikkidioksidin vuo-
5322:                                                     rokausipitoisuudet ja rikkilaskeuman kuukau-
5323:    Rikkilaskeumaa koskevat Lapin erityisongel-      simäärät. Ympäristöministeriö pyrkii järjestä-
5324: mat ovat tulleet ilmi vasta äskettäin, kuten        mään aseman rahoituksen budjettiteitse mah-
5325: kysymyksen perusteluistakin ilmenee. Vuonna
5326:                                                     dollisimman pian.
5327: 1984 tehtyjen leviämismalliselvityksien mukaan
5328: rikkilaskeuma pienenee melko jyrkästi etelästä         Lapissa on ympäristössä ilmennyt myös vai-
5329: pohjoiseen mentäessä. Lapin rikkilaskeumaksi        kutuksia, joiden voidaan perustellusti epäillä
5330: on yleensä arvioitu 0,3 g/m2 vuodessa. Vuo-         aiheutuvan happamasta laskeumasta. Happa-
5331: denvaihteessa 1987-1988 Ilmatieteen laitos          moitumisen tutkimusohjelmaan (HAPRO) liit-
5332: yhdessä norjalaisten tutkimuslaitosten kanssa       tyvässä Metsäntutkimuslaitoksen ILME-tutki-
5333: arvioi laskeuman uudestaan. Neuvostoliiton          muksessa saadaan tietoja happamoittavan las-
5334: päästötietoja oli tarkennettu. Niiden perusteel-    keuman vaikutuksista. Näitä vaikutuksia on
5335: la voitiin eri osin Neuvostoliittoa soveltaa eri-   näkynyt sekä vesistöissä että metsäpuissa. Kos-
5336: laisia päästötietoja. Laskemalla saatujen tulos-    ka happamoitumisen tutkimusohjelma päättyy
5337: ten mukaan rikkilaskeuma erityisesti Lapin          vuonna 1990, hallitus aikoo varmistaa, että
5338: koillisosassa on suurempi kuin 0,5 gramman          happamoitumisen syitä ja seurauksia edelleen
5339: enimmäislaskeuma neliömetriä kohti, mikä on         tutkitaan riittävin voimavaroin. Kaikkia hap-
5340: ilmansuojelumme pitkän ajan tavoite, joka           pamoitumistutkimusten tuloksia ei vielä ole
5341: pyritään saavuttamaan koko maassa.                  käytettävissä, joten tarkkoja suunnitelmia jat-
5342:    Suomen ja Neuvostoliiton kahdenkeskiseen         kotutkimuksista ei voida tehdä. Asiaa valmis-
5343: ympäristönsuojeluyhteistyöhön         kuuluvissa,   tellaan kuitenkin maa- ja metsätalousministe-
5344: toukokuussa 1988 käydyissä neuvotteluissa kä-       riön, ympäristöministeriön sekä tutkimukseen
5345: vi ilmi, että erityisesti Kuolan niemimaan pääs-    osallistuvien tärkeimpien valtion tutkimus-
5346: töt ovat vieläkin suurempia kuin suomalais-         laitosten kesken.
5347: 
5348:     Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1988
5349: 
5350:                                                                  Ympäristöministeri Kaj Bärlund
5351:                                      1988 vp. -     KK n:o 511                                     3
5352: 
5353: 
5354: 
5355: 
5356:                               Tili Riksdagens Herr Talman
5357: 
5358:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         finsk-norska beräkningarna. Den sovjetiska
5359: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         parten framlade klara planer för hur man
5360: nr 1315 av den 20 september 1988 tili vederbö-      tänker minska svavelutsläppen från olika pro-
5361: rande medlem av statsrådet översänt avskrift        duktionsinrättningar.
5362: av följande av riksdagsman Sarapää m.fl. un-           De nya kalkylerna om svaveldepositionen
5363: dertecknade spörsmål nr 511:                        bör även verifieras med mätningar. Meteorolo-
5364:                                                     giska institutet har redan på gång några mät-
5365:           Är Regeringen medveten om att det         ningar av svaveldioxid i Lappland, men mätti-
5366:        riktvärde för svaveldepositionen som         den är så lång att det ofta inte ens är möjligt
5367:        staten uppställt överskrids i Lappland,      att urskilja den belastning som en stor enskild
5368:        och                                          källa förorsakar. Meteorologiska institutet
5369:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      förbereder grundandet av en komplett s.k.
5370:        ta för att få exakta uppgifter om ned-       EMEP-mätstation i Lappland. Stationen kom-
5371:        fallet i Lappland och orsakerna tili         mer att med tiliräckligt korta intervaller mäta
5372:        skogsskadorna i östra Lappland?              alla orenheter i luften som är av betydelse när
5373:                                                     det gäller försurningen. Tili de storheter som
5374:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       skall mätas hör bl.a. svaveldioxidens dygnshal-
5375: samt anföra följande:                               ter och svaveldepositionens månadsvärden.
5376:    Lapplands speciella problem med svavelde-        Miljöministeriets avsikt är att finansieringen av
5377: position har alldeles nyligen upptäckts, såsom      stationen skall ordnas så snabbt som möjligt
5378: det framgår av motiveringen tili spörsmålet.        genom anslag i budgeten.
5379: Enligt de utredningar med spridningsmodeller           1 Lapplands miljö har man kunnat konsta-
5380: som gjorts år 1984 minskade svaveldepositio-        tera verkningar som man med fog kan misstän-
5381: nen ganska kraftigt från söder tili norr. Svavel-   ka att förorsakas av det sura nedfallet. 1
5382: depositionen i Lapfland uppskattas i allmän-        Skogsforskningsinstitutets ILME-projekt, som
5383: het vara 0,3 g/m om året. Vid årsskiftet            är en del av programmet för forskning kring
5384: 1987-1988 omvärderade Meteorologiska insti-         försurning (HAPRO), får man fram viktiga
5385: tutet situationen i samarbete med norska forsk-     forskningsdata om det sura nedfallets effekter.
5386: ningsinrättningar. Uppgifterna om utsläpp           Dessa verkningar har kunnat märkas både i
5387: från Sovjetunionen preciserades och på grund-       vattendragen och på skogsträd. Eftersom pro-
5388: val av dem har man använt olika tai för             grammet för forskning kring försurning slutar
5389: utsläppen i olika delar av Sovjetunionen. Då        år 1990, ämnar regeringen säkerställa att orsa-
5390: har man kommit tili det resultatet, att svavel-     kerna tili och följderna av försurningen fort-
5391: depositionen speciellt i de nordöstra delarna av    gående undersöks med tiliräckliga resurser.
5392: Lappland är större än det maximinedfall om          Eftersom alla resultat från undersökningarna
5393: 0,5 gram per kvadratmeter som är målet på           om försurningen inte ännu finns tiligängliga,
5394: lång sikt för luftvården i hela landet.             kan man ännu inte göra upp exakta planer för
5395:    Vid underhandlingar i maj 1988 som hörde         de fortsatta undersökningarna. Ärendet bereds
5396: tili det bilaterala miljövårdssamarbetet mellan     dock redan i samarbete mellan jord- och skogs-
5397: Finland och Sovjetunionen, framgick det att i       bruksministeriet, miljöministeriet samt centrala
5398: synnerhet utsläppen från Kolahalvön är ännu         statliga forskningsinrättningar som deltar i
5399: större än de värden som legat tili grund för de     forskningen.
5400: 
5401:     Helsingfors den 24 oktober 1988
5402: 
5403:                                                                      Miljöminister Kaj Bärlund
5404:                                              1988 vp.
5405: 
5406: Skriftligt spörsmål nr 512
5407: 
5408: 
5409: 
5410: 
5411:                                  Nyby m.fl.: Om märkning av miljövänliga varor
5412: 
5413: 
5414:                              Tili Riksdagens Herr Talman
5415: 
5416:    Miljömärkning av varor kan vara positiv och     själva ansöker skall kunna få sina produkter
5417: rekommendera tili köp eller också kan den          miljömärkta.
5418: varna. 1 Västtyskland finns sedan över tio år         Inom EG planeras och utreds också ett
5419: ett system för positiv miljömärkning. 2 000        miljömärkningssystem.
5420: olika varor är märkta med den blå ängeln,             Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
5421: FN:s miljösymbol. Exempel på sådana varor är       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
5422: bromsbelägg utan asbest och färger med låg         skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
5423: hait av organiska lösningsmedel.                   ställa följande spörsmål:
5424:    Också i Sverige utreds möjligheten att införa
5425: att system med positiv miljömärkning. Märk-                 Ämnar Regeringen vidta åtgärder för
5426: ningen blir frivillig. Endast de företag som              införande av ett miljömärkningssys-
5427:                                                           tem?
5428: 
5429:     Helsingfors den 21 september 1988
5430: 
5431:                      Mats Nyby                             Lauri Metsämäki
5432: 
5433: 
5434: 
5435: 
5436: 281134F
5437: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 512
5438: 
5439: Kirjallinen kysymys n:o 512                                                            Suomennos
5440: 
5441: 
5442: 
5443: 
5444:                                  Nyby ym.: Ympäristöä säästävien tavaroiden merkitsemisestä
5445: 
5446: 
5447:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5448: 
5449:    Tavaroiden ympäristömerkinnät voivat olla       olisi vapaaehtoista. Ainoastaan yritykset, jotka
5450: positiivisia ja kehottaa tällaisten tavaroiden     itse anovat tätä, voisivat saada tuotteisiinsa
5451: ostoon tai ne voivat myös olla varoittavia.        ympäristömerkinnät.
5452: Länsi-Saksassa on ollut jo yli 10 vuotta käytös-      Myös EY:n piirissä tehdään suunnitelmia ja
5453: sä järjestelmä, jossa tavaroihin on tehty posi-    selvityksiä ympäristömerkintäjärjestelmästä.
5454: tiiviset ympäristömerkinnät. Kahteentuhanteen
5455:                                                       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
5456: eri tavaraan on merkitty sininen enkeli, joka
5457:                                                    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
5458: on YK:n ympäristösymboli. Esimerkkeinä täl-
5459:                                                    me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
5460: laisista tavaroista ovat asbestittomat jarruhih-
5461: nan päällysteet ja vähäisiä määriä orgaanisia      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
5462:                                                    sen:
5463: liuotteita sisältävät värit.
5464:    Ruotsissa selvitetäänkin mahdollisuutta posi-             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
5465: tiivisia ympäristömerkintöjä sisältävän järjes-           siin   ympäristömerkintäjärjestelmän
5466: telmän käyttöön ottamiseksi. Merkitseminen                käyttöön ottamiseksi?
5467: 
5468:     Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1988
5469: 
5470:                      Mats Nyby                              Lauri Metsämäki
5471:                                      1988 vp. -      KK n:o 512                                      3
5472: 
5473: 
5474: 
5475: 
5476:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5477: 
5478:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Keskustelun tavoitteena on ollut pohtia, mihin
5479: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        toimenpiteisiin aloitteen johdosta olisi syytä
5480: olette 21 päivänä syyskuuta 1988 päivätyn            ryhtyä. Näissä keskusteluissa on päädytty esit-
5481: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         tämään, että ympäristöministeriö asettaa toi-
5482: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        mikunnan selvittämään ympäristölle haitallis-
5483: edustaja Nybyn ym. kirjallisesta kysymyksestä        ten ja ympäristöä säästävien tuotteiden merkit-
5484: n:o 512:                                             semistä. Tässä yhteydessä voitaisiin selvittää
5485:                                                      myös kierrätysmerkinnän käyttöä. Toimikun-
5486:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       taan tulisi koota sekä ympäristökysymysten
5487:        siin   ympäristömerkintäjärjestelmän          että kuluttajakysymysten asiantuntemusta eri
5488:        käyttöön ottamiseksi?                         etutahoilta.
5489:                                                         Keskusteluissa on kuitenkin samalla pidetty
5490:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          tarkoituksenmukaisena, että ennen toimikun-
5491: taen seuraavaa:                                      nan asettamista selvitetään merkintöihin liitty-
5492:    Ympäristönsuojeluneuvosto teki 14.12.1987         vää sääntelyä ja käytäntöä sekä niitä koskevat
5493: aloitteen ympäristöministeriölle ja kauppa- ja       vireillä olevat suunnitelmat muissa maissa.
5494: teollisuusministeriölle kuluttajien ympäristöva-     Tarkoituksena on, että tällainen esiselvitys teh-
5495: listuksen aloittamisesta. Neuvoston aloite kos-      täisiin ympäristöministeriön varoin kuluvan
5496: kee sekä kuluttajille annettavaa ympäristövalis-     syksyn aikana.
5497: tusta yleisesti että ympäristölle haitallisten sa-      Ympäristöä säästävien tuotteiden merkin-
5498: moin kuin ympäristöä säästävien tuotteiden           tään liittyvät kysymykset ovat olleet esillä
5499: merkitsemistä. Aloitteen teon jälkeen ovat           myös pohjoismaisessa yhteistyössä. Pohjois-
5500: eräät viranomaiset sekä järjestöt ilmoittaneet       maiden kuluttaja-asioista vastaavat ministerit
5501: tukevansa ympäristönsuojeluneuvoston ehdo-           päättivät Tukholmassa 21.3.1988 pitämässään
5502: tusta. Eräät järjestöt ovat niin ikään ilmaisseet    kokouksessa, että pohjoismaisessa kuluttaja-
5503: halukkuutensa ja valmiutensa osallistua näitä        alan yhteistyössä on yhdessä ympäristönsuoje-
5504: asioita koskevaan valmistelutyöhön.                  lukysymysten pohjoismaisen virkamieskomi-
5505:    Ympäristönsuojeluneuvoston aloitteen joh-         tean kanssa selvitettävä mahdollisuudet vapaa-
5506: dosta on käyty keskusteluja ympäristöministe-        ehtoiseen pohjoismaiseen ympäristömerkin-
5507: riön, kauppa- ja teollisuusministeriön, ympä-        tään. Kuluttajakysymysten pohjoismainen vir-
5508: ristönsuojeluneuvoston, kuluttajaneuvoston ja        kamieskomitea onkin ryhtynyt toimenpiteisiin
5509: eräiden kuluttajajärjestöjen edustajien kanssa.      tätä koskevan selvitystyön käynnistämiseksi.
5510: 
5511:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1988
5512: 
5513:                                                                        Ministeri Pertti Salolainen
5514: 4                                    1988 vp. -      KK n:o 512
5515: 
5516: 
5517: 
5518: 
5519:                               Tili Riksdagens Herr Talman
5520: 
5521:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          man borde vidta på grund av initiativet. Vid
5522: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          dessa diskussioner har man kommit fram till
5523: av den 21 september 1988 tili vederbörande           att föreslå att miljöministeriet skall tillsätta en
5524: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       kommission för att utreda märkningen av de
5525: jande av riksdagsman Nyby m.fl. underteckna-         produkter som är skadliga för miljön och de
5526: de spörsmål nr 512:                                  som sparar miljön. 1 detta sammanhang kunde
5527:                                                      man också utreda användningen av märkning
5528:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         angående produktens återanvändbarhet. Kom-
5529:        införande av ett miljömärkningssys-           missionen borde samla in sakkunskap både om
5530:        tem?                                          miljöfrågor och konsumentfrågor från olika
5531:                                                      intressenthåll.
5532:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
5533: samt anföra följande:                                   Vid diskussionerna har man dock samtidigt
5534:                                                      ansett det ändamålsenligt att utreda den regle-
5535:    Miljövårdsrådet gjorde 14.12.1987 ett initia-
5536:                                                      ring och praxis som ansluter sig tili märk-
5537: tiv till miljöministeriet och handels- och indust-
5538: riministeriet om inledandet av miljöupplysning       ningen samt de planer som är aktuella i andra
5539:                                                      länder, innan kommissionen tillsätts. Avsikten
5540: för konsumenterna. Rådets initiativ gäller både      är att en dylik förutredning görs under höstens
5541: miljöupplysning för konsumenterna rent all-          gång med resurser från miljöministeriet.
5542: mänt och märkning av de produkter som är
5543: skadliga för miljön samt de produkter som               Frågor i anslutning tili märkningen av pro-
5544: sparar miljön. Efter detta initiativtagande har      dukter som sparar miljön har varit uppe också
5545: en del myndigheter samt organisationer medde-        i det nordiska samarbetet. De ministrar som
5546: lat att de stöder miljövårdsrådets förslag. Vissa    svarar för konsumentärenden i Norden beslöt
5547: organisationer har också uttryckt sin villighet      vid ett möte i Stockholm 21.3.1988 att vid det
5548: och beredskap att delta i det beredningsarbete       nordiska samarbetet inom konsumentbran-
5549: som gäller dessa frågor.                             schen skall möjligheterna tili en frivillig nord-
5550:    Med anledning av miljövårdsrådets initiativ       isk miljömärkning utredas tillsammans med
5551: har diskussioner förts med representanter för        Nordiska ämbetsmannakommitten för miljö-
5552: miljöministeriet, handels- och industriministe-      vårdsfrågor. Nordiska ämbetsmannakommit-
5553: riet, miljövårdsrådet, konsumentrådet och vis-       ten för konsumentfrågor har också vidtagit
5554: sa konsumentorganisationer. Målet med dis-           åtgärder för att inleda utredningsarbete i fråga
5555: kussionen har varit att dryfta vilka åtgärder        om detta.
5556: 
5557:     Helsingfors den 24 oktober 1988
5558: 
5559:                                                                          Minister Pertti Salolainen
5560:                                              1988 vp.
5561: 
5562: Kirjallinen kysymys n:o 513
5563: 
5564: 
5565: 
5566: 
5567:                                  Järvenpää ym.: Ratsuväki- ja rakuunaperinteen säilymisestä
5568:                                     Lappeenrannassa
5569: 
5570: 
5571:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5572: 
5573:    Puolustusvoimien joukko-osastojen uudel-        maan Rakuunoista on kehitettävä puolustus-
5574: leen sijoittaminen ja muut organisaatioratkai-     voimien erikoisjoukko-osasto, joka ottaa teh-
5575: sut uhkaavat katkaista aina 1600-luvulta nyky-     täväkseen esimerkiksi kertausharjoitusten jär-
5576: päiviin ulottuvan ratsuväkiperinteen, jota Lap-    jestämisen yhtä joukko-osastoa huomattavasti
5577: peenrannassa on vaalinut Uudenmaan Rakuu-          laajemmalta alueelta.
5578: napataljoona.                                         Rakuunakilta on kesän kuluessa organisoi-
5579:    Prikaatikokonaisuuksien       muodostaminen     nut nimien keruun rakuunoiden pitämiseksi
5580: maavoimien koulutukselliseksi rungoksi on jär-     Lappeenrannassa. Lähes 70 000 suomalaista
5581: kevä ratkaisu. Koko maan ja Kaakkois-Suo-          on allekirjoittanut vetoomuksen. Allekirjoitus
5582: men sotilasläänin kannalta on paikallaan lisätä    on tehty tietoisena itsenäisen Suomen vanhim-
5583: suunnitelmien mukaisesti Savon Prikaatin va-       man joukko-osaston, marsalkka Mannerhei-
5584: kansseja 20-30:llä. Puolustusministerin teke-      min oman joukko-osaston ja jo 30-vuotisessa
5585: män periaatepäätöksen mukaisesti yksi vaihto-      sodassa kunnostautuneen joukon perinteen säi-
5586: ehto on irrottaa nämä tarvittavat vakanssit        lyttämisen tarpeesta.
5587: Uudenmaan Rakuunapataljoonasta.                       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
5588:    Useimmilla joukko-osastoilla, niin myös Sa-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
5589: von Prikaatilla on muista tyystin poikkeava        me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
5590: perinnetausta. On vaikea kuvitella, että syntyi-   sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
5591: si tasapainoinen ratkaisu, jos kaksi perinne-      sen:
5592: taustaltaan tyystin erilaista joukko-osastoa yh-
5593: distettäisiin.                                              Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta puo-
5594:    Rakuunapataljoonan tai rakuunaeskadroo-                lustusministeriö toteuttaa organisaatio-
5595: nien toiminnan jatkuminen Lappeenrannassa                 uudistuksensa siten korjattuna, että rat-
5596: edellyttää muista vakanssisiirroista pidättäyty-          suväki- ja rakuunaperinteen säilyminen
5597: mistä. Ainoastaan samalla alueella toimivalle             Lappeenrannassa ei vaarannu ja että
5598: Päällystöopistolle voidaan siirtoja tehdä toimi-          nykyiseen varuskuntaan jääville järjes-
5599: van kokonaisuuden aikaansaamiseksi. Uuden-                tyy tarkoituksenmukainen tehtävä?
5600: 
5601:     Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1988
5602: 
5603:       Heikki Järvenpää            Tapani Mörttinen                  Esko Almgren
5604:       Sinikka Hurskainen-Leppänen Kari Häkämies                     Antero Kekkonen
5605:       Heikki Kokko                Urpo Leppänen                     Anna-Kaarina Louvo
5606:       Sinikka Mönkäre             Jussi Ranta                       Matti Vähänäkki
5607:       Tapio Holvitie              Riitta Uosukainen                 Jouni J. Särkijärvi
5608:       Jukka Vihriälä              Liisa Hilpelä                     Martti Tiuri
5609:       Sauli Niinistö              Tuula Linnainmaa                  Erkki Pystynen
5610:       Matti Hokkanen              Pentti Mäki-Hakola                Ben Zyskowicz
5611:       Keijo Jääskeläinen          Ritva Vastamäki                   Maunu Kohijoki
5612:       Päivi Varpasuo              Pirjo-Riitta Antvuori             Anneli Taina
5613:       Jorma Fred                  Kirsti Ala-Harja                  Heikki A. Ollila
5614: 281058Y
5615: 2                              1988 vp. -   KK n:o 513
5616: 
5617:     Kalevi Lamminen               Tauno Valo                   Oiva Savela
5618:     Eeva Turunen                  Aino Pohjanoksa              Matti Lahtinen
5619:     Lea Kärhä                     Per-Henrik Nyman             Håkan Malm
5620:     Henrik Westerlund             Kaarina Dromberg             Ole Wasz-Höckert
5621:     Håkan Nordman                 Boris Renlund                Sakari Valli
5622:     Ingvar S. Melin               Elisabeth Rehn               Heikki Perho
5623:     Marjatta Väänänen             Mauri Pekkarinen             Esko Aho
5624:     Riitta Saastamoinen           Kauko Heikkinen              Tellervo Renko
5625:     Aapo Saari                    Seppo Pelttari               Esko Jokiniemi
5626:     Riitta Kauppinen              Annikki Koistinen            Markku Lehtosaari
5627:     Kalle Röntynen                Eeva-Liisa Moilanen          Toimi Kankaanniemi
5628:     Matti Väistö                  Eino Siuruainen              Juho Sillanpää
5629:     Pauli Saapunki                Raimo Vistbacka              Erkki Pulliainen
5630:     Pekka Puska                   Esko Helle                   Tytti Isohookana-Asunmaa
5631:     Pirkko Ikonen                 Sirkka-Liisa Anttila         Lea Mäkipää
5632:     Marita J urva                 Ilkka Joenpalo               Arto Lapiolahti
5633:     Raimo Vuoristo                Matti Saarinen               Jukka Roos
5634:     Heikki Rinne                  Mirja Ryynänen               Matti Maijala
5635:     Ilkka-Christian Björklund     Pentti Lahti-Nuuttila        Risto Ahonen
5636:     Pirjo Ala-Kapee               Seppo Kääriäinen             Kimmo Sarapää
5637:     Markku Pohjola                Virpa Puisto                 Antti Kalliomäki
5638:     Jukka Gustafsson              Hannu Tenhiälä               Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
5639:                    Saara-Maria Paakkinen               Einari Nieminen
5640:                                     1988 vp. -     KK n:o 513                                     3
5641: 
5642: 
5643: 
5644: 
5645:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5646: 
5647:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      si tullut maksamaan useita kymmeniä miljoo-
5648: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      nia markkoja. Lisäksi olisi tarvittu muita mit-
5649: olette 22 päivänä syyskuuta 1988 päivätyn          tavia investointeja toimintaedellytysten kehittä-
5650: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       miseen.
5651: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         Puolustusministeriön viime toukokuussa te-
5652: edustaja Heikki Järvenpään ym. näin kuulu-         kemän Rakuunapataljoonaa koskevan päätök-
5653: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 513:          sen yhteydessä korostettiin erityisesti rakuuna-
5654:                                                    perinteiden säilyttämisen tärkeyttä. Konkreetti-
5655:            Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta puo-   sina osoituksina tästä olivat eskadroonan ja
5656:        lustusministeriö toteuttaa organisaatio-    soittokunnan säilyttäminen Lappeenrannassa.
5657:        uudistuksensa siten korjattuna, että        Puolustusministeriölle osoitettu yli 66 000 ni-
5658:        ratsuväki- ja rakuunaperinteen säilymi-     meä käsittävä adressi on mittava osoitus elä-
5659:        nen Lappeenrannassa ei vaarannu ja          västä rakuunaperinteestä ja Iujasta maanpuo-
5660:        että nykyiseen varuskuntaan jääville        lustushengestä.
5661:        järjestyy tarkoituksenmukainen tehtä-          Kaikille tällä hetkellä Lappeenrannan varus-
5662:          ··?
5663:        va.                                         kunnassa työskenteleville puolustusvoimien
5664:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         palveluksessa oleville tullaan osoittamaan työ-
5665: taen seuraavaa:                                    paikka ja varuskuntaan jääville järjestyy ny-
5666:    Hallitusohjelmassa kiinnitetään erityistä       kyistä tarkoituksenmukaisempi tehtävä. Suun-
5667: huomiota hallinnon uudistamiseen. Myös puo-        nittelu on näiltä osin käynnissä. Puolustusmi-
5668: lustushallinnossa on ollut käynnissä monivai-      nisteriön esityksestä Kymen lääninhallitus pe-
5669: heinen organisaatiotarkistus, jonka tavoitteena    rusti työryhmän, joka selvittää muutoksista
5670: on säilyttää puolustusvoimien tehokkuus            Lappeenrannalle aiheutuvien haittojen lieven-
5671: muuttuvissa oloissa. Organisaatiouudistus on       tämismahdollisuuksia.
5672: lähtenyt liikkeelle maavoimista.                      Perinteitä on mahdollista säilyttää esim. va-
5673:    Uudistuksen keskeisiä periaatteita ovat joh-    rusmieskoulutusta antavan joukko-osaston
5674: tosuhteiden selkiyttäminen ja päällekkäistoi-      puitteissa tai sitomalla perinteet tiettyyn paik-
5675: mintojen poistaminen. Toimintoja kehitetään        kakuntaan. Tehtyjen päätösten puitteissa ja
5676: sekä varuskunnittain että aselajeittain mm.        perinteitä koskevien lisäselvitysten jälkeen sekä
5677: tarkoituksenmukaisten koulutuskokoonpano-          ottamalla huomioon kansalaisten antaman voi-
5678: jen takaamiseksi ja rakentamistarpeiden mini-      makkaan tuen perinteiden vaalimiselle puolus-
5679: moimiseksi. Esikunnat pyritään pitämään pie-       tusministeriö on harkinnut uudistuksen toteut-
5680: ninä ja tehtäviä sekä päätösvaltaa delegoidaan     tamista seuraavien periaatteiden pohjalta:
5681: ylhäältä alaspäin. Vapautuva henkilöstö koh-          1. Savon Prikaati ottaa vastaan varusmiesten
5682: deunetaan pääosin koulutus- ja uuden kaluston      koulutustehtävät Uudenmaan Rakuunapatal-
5683: käyttö- ja huoltotehtäviin.                        joonalta.
5684:    Maavoimia koskevat organisaatiomuutokset           2. Uudenmaan Rakuunapataljoonan henki-
5685: koskettavat koko maata. Uudelleenorganisoin-       löstö kohdennetaan tarvittavilta osin Lappeen-
5686: nissa on myös Kaakkois-Suomen sotilasläänin        rannassa sijaitsevaan Päällystöopistoon ja mui-
5687: alueella noudatettu samoja periaatteita kuin       hin puolustusvoimien joukko-osastoihin.
5688: muuallakin. Yhtenä uudistuksen kohteena on            3. Puolustusministeriön toukokuussa teke-
5689: ollut myös Uudenmaan Rakuunapataljoona.            mässä päätöksessä Savon Prikaatiin sijoitetun
5690: Nykyisessä muodossaan varusmiehiä koulutta-        Uudenmaan Rakuunapataljoonan nimi voi-
5691: vana joukko-osastona Rakuunapataljoonan            daan muuttaa Savon Jääkäripataljoonaksi.
5692: säilyttäminen Lappeenrannan varuskunnassa             4. Päällystöopiston eskadroonassa tullaan
5693: olisi edellyttänyt rakenteiden voimakasta kehit-   kouluttamaan varusmiehiä jo tehdyn päätök-
5694: tämistä. Alustavien kustannuslaskelmien pe-        sen mukaisesti. Eskadroona voidaan nimetä
5695: rusteella pelkästään rakennusten saneeraus oli-    Rakuunaeskadroonaksi.
5696: 4                                  1988 vp. -     KK n:o 513
5697: 
5698:    5. Päällystöopiston kokoonpanoon on jo         maanpuolustusperinteiden vaaliminen. Puolus-
5699: tehdyn päätöksen mukaisesti sisällytetty tar-     tusvoimien kokonaisvaltainen kehittäminen or-
5700: peellinen määrä henkilöstöä kertausharjoitus-     ganisaatioasiat mukaan lukien ja tulevaisuuden
5701: ten toimeenpanoa varten. Niistä voidaan tar-      vaatimukset huomioon ottaen on puolustusmi-
5702: peen niin vaatiessa muodostaa kertausharjoi-      nisteriön tärkein tehtävä. Toteuttamalla tehdyt
5703: tusyksikkö. Päällystöopiston tehtäviin voidaan    päätökset yllä esitetyllä tavalla voidaan ratsu-
5704: lisätä Uudenmaan rakuunoiden perinteiden          väki- ja rakuunaperinteiden säilyminen Lap-
5705: vaaliminen. Rakuunayksiköt säilyttävät aselaji-   peenrannassa taata ja samalla toteuttaa organi-
5706: värinsä ja joukko-osastotunnuksensa. Päällys-     saatiouudistus puolustusvoimien toiminnan te-
5707: töopiston johtajan apulainen voi toimia Uu-       hokkuutta edistäväliä tavalla.
5708: denmaan rakuunoiden perinnekomentajana.
5709:    Yksi maanpuolustuskiltojen ja muiden vas-        Tämä vastaus on käsitelty yhteistoiminnassa
5710: taavien järjestöjen keskeisistä tehtävistä on     puolustusvoimain komentajan kanssa.
5711: 
5712:     Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1988
5713: 
5714:                                                              Puolustusministeri Ole Norrback
5715:                                    1988 vp. -     KK n:o 513                                       5
5716: 
5717: 
5718: 
5719: 
5720:                             Tili Riksdagens Herr Talman
5721: 
5722:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       minära kostnadskalkyler hade enbart sane-
5723: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       ringen av byggnader kommit att kosta tiotals
5724: av den 22 september 1988 tili vederbörande        miljoner mark. Dessutom hade andra betydan-
5725: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    de investeringar krävts för utvecklande av
5726: jande av riksdagsman Heikki Järvenpää m.fl.       verksamhetsförutsättningarna.
5727: undertecknade spörsmål nr 513:                        1 samband med det beslut försvarsministeriet
5728:                                                   i maj fattade om Dragonbataljonen framhölls i
5729:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen          synnerhet vikten av att dragontraditionen he-
5730:        vidta för att försvarsministeriet skall    varas. Konkreta exempel härpå var skvadro-
5731:        genomföra sin organisationsreform på       nens och musikkårens fortsatta lokalisering tili
5732:        så sätt korrigerad, att kavalleri- och     Vilimanstrand. Den adress med över 66 000
5733:        dragontraditionen i Vilimanstrand kan      namn som tillställts försvarsministeriet är ett
5734:        bevaras och så, att de som blir kvar i     starkt bevis på en levande dragontradition och
5735:        den nuvarande garnisonen ges en ända-      en stark försvarsvilja.
5736:        målsenlig uppgift?                             Alla de som för närvarande arbetar i
5737:                                                   försvarsmaktens tjänst vid garnisonen i Vili-
5738:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      manstrand kommer att anvisas en arbetsplats,
5739: samt anföra följande:                             och de som blir kvar i garnisonen kommer att
5740:    1 regeringsprogrammet fästs särskild upp-      ges ändamålsenligare uppgifter än de de för
5741: märksamhet vid revidering av förvaltningen.       tilifället har. Planeringen har tili dessa delar
5742: Också inom försvarsförvaltningen har en orga-     redan inletts. På framställning av försvarsmi-
5743: nisationsreform, som omfattar många skeden,       nisteriet tilisatte länsstyrelsen i Kymmene Iän
5744: inletts. Syftet med den är att upprätthålla       en arbetsgrupp med uppgift att utreda hur de
5745: försvarsmaktens effektivitet under föränderliga   olägenheter som ändringarna medför för Vili-
5746: förhållanden. Reformen inleds inom land-          manstrand kunde lindras.
5747: stridskrafterna.                                      Det är möjligt att bevara traditionerna t.ex.
5748:    Centrala principer för reformen är att klar-   inom ramen för ett truppförband som utbildar
5749: göra förhållandena inom ledningen och avskaf-     beväringar eller genom att traditionerna knyts
5750: fa dubbelfunktioner. Verksamheten utvecklas       tili någon viss ort. lnom ramen för de beslut
5751: såväl garnisonsvis som vapenslagsvis bl.a. för    som har fattats och efter ytterligare utredning
5752: att trygga ändamålsenliga utbildningsgrupper      vad gäller traditionerna samt med beaktande
5753: och för att minimera byggnadsbehovet. Man         av medborgarnas starka stöd för bevarandet av
5754: försöker hålla staberna små och delegera upp-     traditionerna har försvarsministeriet tänkt ge-
5755: gifter och beslutanderätt uppifrån nedåt. Den     nomföra reformen utgående från följande
5756: personai som frigörs ges huvudsakligen utbild-    principer:
5757: ningsuppgifter och uppgifter som hänför sig           1. Utbildningen av beväringar överförs från
5758: tili drift och underhåll av ny materiel.          Nylands Dragonbataljon tili Savolaxbrigaden.
5759:     Förändringarna i landstridskrafternas orga-       2. Personalen vid Nylands Dragonbataljon
5760: nisation berör hela landet. Vid omorganise-       placeras tili erforderliga delar vid Befälsinstitu-
5761: ringen har samma principer följts i Sydöstra      tet i Vilimanstrand och i försvarsmaktens övri-
5762: Finlands militärlän som i det övriga landet.      ga truppförband.
5763: Reformen har gällt också Nylands dragonba-            3. Namnet på Nylands Dragonbataljon, som
5764: taljon. Ett bevarande av dragonbataljonen vid     genom försvarsministeriets i maj fattade beslut
5765: Villmanstrands garnison i dess nuvarande form     överförts tili Savolaxbrigaden, kan ändras tili
5766: som ett truppförband som utbildar beväringar      Savolax Jägarbataljon.
5767: skulle ha krävt en kraftig insats beträffande         4. 1 Befälsinstitutets skvadron kommer bevä-
5768: byggnader och anläggningar. På basis av preli-    ringar att utbildas i enlighet med ett beslut som
5769: 6                                   1988 vp. -     KK n:o 513
5770: 
5771: redan har fattats. Skvadronen kan benämnas            En av de centrala uppgifterna för försvars-
5772: Dragonskvadronen.                                  gillena och andra motsvarande organisationer
5773:    5. 1 Befälsinstitutet har, i enlighet med ett   är att omhulda landets försvarstraditioner.
5774: beslut som redan fattats, tagits in tillräckligt   Försvarsministeriets viktigaste uppgift är att
5775: mycket personai för att reservövningar skall       utveckla försvarsmakten som helhet, organisa-
5776: kunna genomföras. Av denna personai kan vid        tionsärendena inberäknade och med beaktande
5777: behov bildas en reservövningsenhet. Befälsin-      av framtida krav. Genom ett verkställande av
5778: stitutet kunde ges i uppgift att också omhulda     de fattade besluten på det sätt som anges ovan
5779: dragantraditioneo i Nyland. Dragonenheterna        kan kavalleri- och dragantraditioneo i Villman-
5780: behåller sin vapenslagsfärg och sitt truppför-     strand bevaras och organisationsreformen sam-
5781: bandsmärke. Den biträdande chefen för Be-          tidigt genomföras på ett sätt som främjar
5782: fälsinstitutet kan fungera som kommendör för       effektiviteten i försvarsmaktens verksamhet.
5783: Nylands dragoner med uppgift att upprätthålla         Detta svar har behandlats i samråd med
5784: traditioner.                                       kommendören för försvarsmakten.
5785: 
5786:     Helsingfors den 13 oktober 1988
5787: 
5788:                                                                 Försvarsminister Ole Norrback
5789:                                              1988 vp.
5790: 
5791: Kirjallinen kysymys n:o 514
5792: 
5793: 
5794: 
5795: 
5796:                                 Pulliainen: Kaivosteollisuuden jätteiden palauttamisesta kaivok-
5797:                                    seen
5798: 
5799: 
5800:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5801: 
5802:   Malmien jalostaminen metalleiksi tuottaa ta-        Edellä mainittua periaatetta voitaisiin sovel-
5803: voiteltujen metallien ohella jätemassoja, jotka    taa käytäntöön ensimmäisenä vaikkapa palaut-
5804: vaativat runsaasti tilaa ja jotka voivat aiheut-   tamaila Tornion jaloterästehtaan jätekasat kai-
5805: taa alkuaineiden ja yhdisteiden siirtymistä poh-   vokselle samoilla kuorma-autoilla, joilla malmi
5806: javeteen ja vesistöihin pilaten ne. Tästä löytyy   tuodaan tehtaalle. Nythän kuorma-autot kul-
5807: lukuisia esimerkkejä. Jalostusprosessi voi tuot-   kenevat toiseen suuntaan tyhjinä. Jos sanotulla
5808: taa suoranaisia jätevuoriakin, jollaisesta esi-    tavalla meneteltäisiin, niin päästäisiin niistä
5809: merkiksi sopii Siilinjärven kipsivuori.            jätteensijoitusongelmista, joita nyt on tehdas-
5810:                                                    alueella. Samalla suhteet Ruotsiin pysyisivät
5811:    Usein syntynyt jäte on osa sitä malmimas-       hyvinä.
5812: saa, joka on maan uumenista esiin kaivettu.           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
5813: Kallioperään on jäänyt kuilu- ja käytäväjärjes-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
5814: telmä, jolla on aniharvoin myöhemmin mitään        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5815: käyttöä.                                           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5816:    Kaivoskuilut ja -käytävät voitaisiin ottaa                Aikooko Hallitus toimillaan vaikut-
5817: hyötykäyttöön siten, että ne täytetään sillä               taa siihen, että kaivosteollisuudessa
5818: jätemassalla, joka on niistä aikoinaan malmina             syntyvät jätemassat veivoitetaan palaut-
5819: otettu ulos. Näin ei maanpinnalle jäisi jätemas-           tamaan kaivokseen, josta ne ovat pää-
5820: savuoria ja kallioperään tyhjiä onkaloita.                 asiassa peräisin?
5821: 
5822:     Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1988
5823: 
5824:                                         Erkki Pulliainen
5825: 
5826: 
5827: 
5828: 
5829: 281156E
5830: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 514
5831: 
5832: 
5833: 
5834: 
5835:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5836: 
5837:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      mahtuu kuitenkin yleensä vain osa syntyvistä
5838: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      materiaaleista.
5839: olette 22 päivänä syyskuuta 1988 päivätyn             Vain osa kaivostoiminnassa syntyvistä jät-
5840: kirjeenne n:o 1329 ohella lähettänyt valtioneu-    teistä voidaan siten hyödyntää louhosten täyt-
5841: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       töaineksena. Muun merkityksellisen hyödyntä-
5842: kansanedustaja Pulliaisen kirjallisesta kysy-      misen esteenä ovat etenkin kuljetuskustannuk-
5843: myksestä n:o 514, jossa tiedustellaan:             set. Tällaisilla jätteillä on yleensä vähän arvoa
5844:                                                    ja niiden kanssa kilpailevia raaka-aineita on
5845:          Aikooko Hallitus toimillaan vaikut-       tarjolla.
5846:        taa siihen, että kaivosteollisuudessa          Kaivos- ja rikastustoiminnan jätteitä joudu-
5847:        syntyvät jätemassat veivoitetaan palaut-    taan siksi usein varastoimaan lähellä niiden
5848:        tamaan kaivokseen, josta ne ovat pää-       syntypaikkaa. Tällaisten varastoalueiden ym-
5849:        asiassa peräisin?                           päristöhaittojen vähentämiseksi ovat ympäris-
5850:                                                    töviranomaiset ja kaivosteollisuus äskettäin yh-
5851:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      dessä laatineet ja julkaisseet ohjeen ja suosi-
5852: vasti seuraavaa:                                   tuksia.
5853:    Malmin louhinnassa ja rikastuksessa syntyy         Ympäristöministeriön toimeksiannosta on
5854: suuria määriä irtomaata, sivukiveä ja rikastus-    hiljattain myös selvitetty kaivosten soveltu-
5855: hiekkaa. Niitä hyödynnetään nykyisin osittain      vuutta eräiden teollisuusjätteiden sijoitukseen.
5856: muun muassa täyttömateriaaleina louhoksissa        Ympäristönsuojelun kannalta näyttäisi esimer-
5857: tai rakennustoiminnassa taikka sepelinä. Suuri     kiksi metallien valmistuksessa syntyvien jäte-
5858: osa aineksista joudutaan kuitenkin varastoi-       suolojen, rikinpoistojätteiden ja eräiden tuh-
5859: maan. Kehittyvän tekniikan, kasvavan kysyn-        kien sijoitus kaivoksiin olevan hyväksyttävissä.
5860: nän tai suotuisan hintakehityksen myötä ne         Erääseen toimivaan kalkkikivikaivokseen on-
5861: saattavat kelvata raaka-aineiksi, kuten usein      kin jo ryhdytty sijoittamaan rikinpoistojätettä.
5862: aikaisemmin on sattunut.                              Toimiviin metallikaivoksiin ei voida palaut-
5863:    Kaivoslainsäädännön periaatteiden mukaan        taa muita kuin turvallisuuden kannalta tark-
5864: kaivoksen toiminta on järjestettävä siten, että    kaan valikoituja materiaaleja louhintasuunni-
5865: malmien hyväksikäytössä ei tuhlata materiaale-     telman edellyttämällä hallitulla tavalla. Toi-
5866: ja eikä myöskään vaaranneta tai vaikeuteta         mintansa lopettaneita kaivoksia ei useinkaan
5867: kaivoksen myöhempää käyttöä. Materiaalin           voida täyttää, koska jäljelle jääneiden malmi-
5868: palauttaminen toimivaan kaivokseen on              varojen myöhempää käyttöä ei tule vaarantaa
5869: kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan mah-       tai vaikeuttaa. Kaivosteollisuuden itse tuotta-
5870: dollista vain, jos louhintamenetelmät tai tur-     mien jätteiden käyttö täyttämiseen ei muutoin-
5871: vallisuussyyt sitä edellyttävät. Useissa kaivok-   kaan yleensä ole järkevää, koska tällöin saate-
5872: sissa tyhjät louhokset täytetäänkin sivukivilou-   taan menettää tulevaisuudessa käyttökelpoista
5873: heella ja rikastushiekalla. Metallikaivoksiin      raaka-ainetta.
5874: 
5875:     Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1988
5876: 
5877:                                                                 Ympäristöministeri Kaj Bärlund
5878:                                     1988 vp. -      KK n:o 514                                      3
5879: 
5880: 
5881: 
5882: 
5883:                              Tili Riksdagens Herr Talman
5884: 
5885:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Av det avfall som uppkommer vid gruvdrift
5886: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         kan således endast en del utnyttjas till att fylla
5887: nr 1329 av den 22 september 1988 till vederbö-      brott med. Ett annat hinder för ett utnyttjande
5888: rande medlem av statsrådet översänt avskrift        i större omfattning är främst transportkostna-
5889: av följande av riksdagsman Pulliainen under-        derna. Avfall av detta slag har i allmänhet
5890: tecknade spörsmål nr 514:                           ringa värde och det finns tillgång till konkurre-
5891:                                                     rande råvaror.
5892:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder för
5893:        att det skall bli en skyldighet att retur-      Man är därför ofta tvungen att lagra avfall,
5894:        nera det avfall som uppkommer inom           som härstammar från gruvdrift och anrikning,
5895:        gruvindustrin till den gruva det i hu-       nära den plats där det har uppkommit. För att
5896:        vudsak härstammar ifrån?                     minska den skadliga inverkan dylika upplags-
5897:                                                     områden har på miljön har miljövårdsmyndig-
5898:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       heterna och gruvindustrin nyligen gemensamt
5899: samt anföra följande:                               sammanställt och publicerat ett direktiv och
5900:                                                     rekommendationer i saken.
5901:    Vid brytning och anrikning av malm upp-
5902: kommer stora mängder lös jord, sidokross och           På uppdrag av miljöministeriet har det nyli-
5903: olika restprodukter. Dessa utnyttjas nuförtiden     gen också utretts huruvida det är lämpligt att i
5904: delvis bl.a. som fyllnadsmaterial i stenbrott       gruvor deponera vissa slag av industriavfall.
5905: eller inom byggnadsverksamheten eller som           Ur miljövårdens synvinkel sett verkar det vara
5906: makadam. En stor del av materialet måste            acceptabelt att i gruvor deponera t.ex. produk-
5907: dock lagras. 1 takt med att tekniken utvecklas      ter som uppkommer vid framställning av me-
5908: och efterfrågan ökar eller vid gynnsam prisut-      taller, dvs. avfallssalter, avsvavlingsavfall och
5909: veckling kan det eventuellt duga som råmate-        vissa slag av aska. Deponering av avsvavlings-
5910: rial, vilket ofta tidigare har varit fallet.        avfall har redan inletts i en fungerande kalk-
5911:    Enligt principerna för gruvlagstiftningen        stensgruva.
5912: skall gruvdriften ordnas så, att det vid utnytt-       Det är inte möjligt att till fungerande metall-
5913: jandet av malm inte slösas med material och         gruvor returnera annat materia! än sådant som
5914: att en senare användning av gruvan inte heller      noggrant har utvalts med tanke på säkerheten
5915: äventyras eller försvåras. Att returnera mate-      på ett kontrollerat sätt, som brytningsplanen
5916: ria! till en fungerande gruva är möjligt enligt     förutsätter. Nedlagda gruvor kan ofta inte
5917: uppgift från handels- och industriministeriet       fyllas igen eftersom en senare användning av
5918: endast av säkerhetsskäl eller om brytningsme-       de återstående malmtillgångarna inte bör även-
5919: toderna det förutsätter.                            tyras eller försvåras. Det är i allmänhet inte
5920:    1 många gruvor fylls de tomma brotten med        heller i övrigt förnuftigt att använda det avfall
5921: sidokross och restprodukter som uppkommer           som gruvindustrin själv producerar som fyll-
5922: vid anrikningsverket. 1 metallgruvor ryms i         nadsmaterial i gruvor, ty härvid kan råmate-
5923: allmänhet dock bara en del av det material som      rial, som kan vara användbart i framtiden, gå
5924: uppstår.                                            förlorat.
5925: 
5926:     Helsingfors den 25 oktober 1988
5927: 
5928:                                                                       Miljöminister Kaj Bärlund
5929:                                               1988 vp.
5930: 
5931: Kirjallinen kysymys n:o 515
5932: 
5933: 
5934: 
5935: 
5936:                                  Lahti-Nuuttila: Seitsemisen opastuskeskuksen toiminnan jatka-
5937:                                    misesta Kurussa
5938: 
5939: 
5940:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5941: 
5942:   Hiljattain valmistunut ja hyvän vastaanoton       on jo muodostunut tarpeellinen palvelupiste
5943: käyttäjiensä keskuudessa saanut Seitsemisen         moninaisia toimintoja ajatellen. Sen vetovoi-
5944: opastuskeskus Kurussa on ollut valtiolle irtai-     maisuutta on määrätietoisesti kehitetty myös
5945: mistoineen noin kuuden (6) miljoonan markan         eri kansalaisryhmien toimesta.
5946: investointi. Sen rakentamiseen ja jatkuvaan            Suoritettu investointi ja käyttö- sekä kehittä-
5947: käyttöön liittyi myös tiettyjen työllistämislu-     mistoimet eivät puolla miltään osin Seitsemisen
5948: pausten lunastaminen muodostettaessa Seitse-        opastuskeskuksen sulkemista erilaiselta käytöi-
5949: misen luonnonsuojelualuetta. Kun nyt on il-         tä useammiksi kuukausiksi.
5950: mennyt, että metsähallitus aikoo sulkea sekä
5951:                                                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
5952: opastuskeskuksen että metsäkämpät tänä syk-
5953:                                                     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
5954: synä koko syys- ja tulevaksi talvikaudeksi Seit-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5955: semisessä, on toimenpidettä vähintäänkin ai-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5956: heellista ihmetellä. Kaavailtu sulkeminen on
5957: vastoin matkailijoiden, retkeilijöiden ja varsin-            Onko Hallitus tietoinen Seitsemisen
5958: kin Kurun sekä lähiseudun asukkaiden jatku-                opastuskeskuksen    sulkemissuunnitel-
5959: via Seitsemisen ja sen opastuskeskuksen sekä               mista ja aikooko se ryhtyä opastuskes-
5960: metsäkämppien käyttöä kehittävien suunnitel-               kuksen aukiolon turvaaviin järjestelyi-
5961: mien kanssa. Seitsemisen opastuskeskuksesta                hin mahdollisimman pikaisesti?
5962: 
5963:     Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1988
5964: 
5965:                                        Pentti Lahti-Nuuttila
5966: 
5967: 
5968: 
5969: 
5970: 281144R
5971: 2                                 1988 vp. -     KK n:o 515
5972: 
5973: 
5974: 
5975: 
5976:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5977: 
5978:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa   matkailijoiden, retkeilijöiden ja alueen väestön
5979: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,    tarpeita silmällä pitäen.
5980: olette 22 päivänä syyskuuta 1988 päivätyn           Hallituksen metsähallitukselta saaman selvi-
5981: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston     tyksen mukaan Seitsemisen opastuskeskusta ei
5982: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-    ole tarkoitus sulkea, vaan kansallispuiston hoi-
5983: edustaja Lahti-Nuuttilan näin kuuluvasta kir-    dosta vastaavan metsähallituksen tavoitteena
5984: jallisesta kysymyksestä n:o 515:                 on pitää opastuskeskus mahdollisimman te-
5985:                                                  hokkaassa käytössä ja mahdollisimman pitkän
5986:          Onko Hallitus tietoinen Seitsemisen     kauden. Opastuskeskusrakennukset otettiin
5987:        opastuskeskuksen     sulkemissuunnitel-   käyttöön heti niiden valmistuttua siten, että
5988:        mista ja aikooko se ryhtyä opastuskes-    Seitsemisen Koverossa aikaisemmin toiminut
5989:        kuksen aukiolon turvaaviin järjestelyi-   opastuspiste kesäoppaineen siirrettiin opastus-
5990:        hin mahdollisimman pikaisesti?            keskukseen. Nykyisellään opastuskeskuksella
5991:                                                  ei ole vakinaista henkilökuntaa, vaan toimin-
5992:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-       not on hoidettu tilapäisellä työvoimalla määrä-
5993: taen seuraavaa:                                  rahojen puitteissa.
5994:   Seitsemisen kansallispuiston opastuskeskuk-       Hallitus pitää tärkeänä, että Seitsemisen
5995: sen rakennukset valmistuivat kuluneena kesä-     kansallispuiston toiminta saadaan käyntiin täy-
5996: nä. Opastuskeskuksen ja kansallispuiston pal-    sitehoisesti, ja pyrkii osaltaan turvaamaan riit-
5997: velujen avulla Seitsemisen kansallispuistosta    tävät resurssit opastuskeskuksen aukipitämi-
5998: ollaan kehittämässä merkittävä palvelupiste      seksi.
5999: 
6000:     Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1988
6001: 
6002:                                             Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
6003:                                     1988 vp. -     KK n:o 515                                      3
6004: 
6005: 
6006: 
6007: 
6008:                              Tili Riksdagens Herr Talman
6009: 
6010:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        betydande servicepunkt för turisternas, van-
6011: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        drarnas och ortsbefolkningens behov.
6012: av den 22 september 1988 tili vederbörande             Enligt den förklaring som forststyrelsen givit
6013: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     regeringen har man inte för avsikt att stänga
6014: jande av riksdagsman Lahti-Nuuttila under-         informationscentret i Seitseminen, utan forst-
6015: tecknade spörsmål nr 515:                          styrelsen, som ansvarar för skötseln av natio-
6016:                                                    nalparken, har som mål att hålla informations-
6017:           Är Regeringen medveten om planer-        centret i så effektivt bruk som möjligt under en
6018:        na på att stänga informationscentret i      så lång säsong som möjligt. Informationscen-
6019:        Seitseminen, och ämnar den så snart         trets byggnader togs så snart de blivit färdiga i
6020:        som möjligt vidta arrangemang genom         bruk på så sätt att den information med
6021:        vilka det kan tryggas att informations-     sommarguider som tidigare verkat i Kovero i
6022:        centret hålls öppet?                        Seitseminen flyttades tili informationscentret.
6023:                                                    För närvarande har informationscentret inte
6024:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       någon fast anställd personal, utan dess funk-
6025: samt anföra följande:                              tioner har skötts med tillfällig arbetskraft inom
6026:                                                    ramen för anslagen.
6027:    De byggnader som hör tili informationscen-          Regeringen anser det vara viktigt att verk-
6028: tret i Seitseminen nationalpark blev färdiga i     samheten i Seitseminen nationalpark fås i gång
6029: somras. Med hjälp av de tjänster informations-     med full effekt och försöker för sin del trygga
6030: centret och nationalparken erbjuder håller man     tillräckliga resurser för att informationscentret
6031: på att utveckla Seitseminen nationalpark tili en   skall kunna hållas öppet.
6032: 
6033:     Helsingfors den 21 oktober 1988
6034: 
6035:                                               Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
6036:                                             1988 vp.
6037: 
6038: ikriftligt spörsmål nr 516
6039: 
6040: 
6041: 
6042: 
6043:                                 Nyman m.fl.: Om åtgärder för att den officiella informationen
6044:                                   om Finland sköts på svenska i Norden
6045: 
6046: 
6047:                              Tili Riksdagens Herr Talman
6048: 
6049:   Det har ansetts vara en god och självklar          Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
6050: 1ordisk sed att företrädare för det officiellt    ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
6051: våspråkiga Finland i sitt umgänge med de          skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
6052: ivriga nordiska länderna använder svenska         ställa följande spörsmål:
6053: ;pråket.
6054:    Desto större är förvåningen då det framgår              Vilka åtgärder ämnar Regeringen
6055: ttt utrikesministeriets information via de egna          vidta för att den officiella informatio-
6056: tmbassaderna i Norden tili organisationer,               nen om det tvåspråkiga Finland via
6057: nassmedia och andra viktiga kontakter sköts              utrikesministeriet och ambassaderna i
6058: Jå engelska under rubriken Finnish Features.             framtiden skall förmedlas på svenska
6059: )etta faktum är utomordentligt ödesdigert för            språket i Norden?
6060: ;trävandena att upprätthålla bilden av Finland
6061: ;om en nordisk nation.
6062:     Helsingfors den 22 september 1988
6063: 
6064:           Per-Henrik Nyman            Boris Renlund                Håkan Nordman
6065:           Elisabeth Rehn              Gustav Björkstrand           Gunnar Jansson
6066:           Håkan Malm                  Jörn Donner                  Ole Wasz-Höckert
6067:                                       Henrik Westerlund
6068: 
6069: 
6070: 
6071: 
6072: ~81171V
6073: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 516
6074: 
6075: Kirjallinen kysymys n:o 516                                                              Suomennos
6076: 
6077: 
6078: 
6079: 
6080:                                   Nyman ym.: Suomea koskevan virallisen tiedotuksen hoitamises-
6081:                                      ta Pohjoismaissa ruotsin kielellä
6082: 
6083: 
6084:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6085: 
6086:    Hyvänä ja itsestäänselvänä pohjoismaisena         pitää kuvaa Suomesta pohjoismaisena kansa-
6087: tapana on pidetty, että virallisesti kaksikielisen   kuntana.
6088: Suomen edustajat käyttävät kanssakäymises-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
6089: sään muiden Pohjoismaiden kanssa ruotsin             jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
6090: kieltä.                                              me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
6091:    Sitä suurempi on hämmästys, kun ilmenee,          sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
6092: että ulkoasiainministeriön tiedotus Pohjois-         sen:
6093: maissa sijaitsevien suurlähetystöjemme kautta                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6094: järjestöille ja tiedotusvälineille tapahtuu eng-             ryhtyä, jotta virallinen tiedotus kaksi-
6095: lanniksi otsakkeella Finnish Features, samoin                kielisestä Suomesta ulkoasiainministe-
6096: kuin muukin tärkeä yhteydenpito. Tämä on                     riön ja suurlähetystöjen kautta Pohjois-
6097: äärimmäisen kohtalokasta pyrkimykselle yllä-                 maihin tapahtuisi ruotsiksi?
6098: 
6099:      Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1988
6100: 
6101:          Per-Henrik Nyman               Boris Renlund                  Håkan Nordman
6102:          Elisabeth Rehn                 Gustav Björkstrand             Gunnar Jansson
6103:          Håkan Malm                     Jörn Donner                    Ole Wasz-Höckert
6104:                                         Henrik Westerlund
6105:                                         1988 vp. -       KK n:o 516                                       3
6106: 
6107: 
6108: 
6109:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6110: 
6111:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            tä asioista, joiden toimittaminen ruotsiksi on
6112: nainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-           varsin mutkatonta, koska Suomessa esim.
6113: Jemies, 22 päivänä syyskuuta 1988 päivätyn                kaikki lait ja asetukset ovat jo olemassa ruot-
6114: drjeenne n:o 1331 ohella toimittanut valtio-             siksi.
6115: Jeuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi                 Ajankohtaisen ruotsinkielisen tausta-aineis-
6116: äljennöksen kansanedustaja Per-Henrik Ny-                ton tarvetta tyydyttämään toimitetaan ulkoasi-
6117: nanin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-             ainministeriön Lehdistö- ja kulttuuriosastolla
6118: nyksestä n:o 516:                                         säännöllisesti ruotsinkielistä "Pressöversikt"-
6119:                                                           bulletiinia. Lisäksi Kööpenhaminan suurlähe-
6120:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            tystö julkaisee "Finsk kontakt" -nimistä bulle-
6121:        ryhtyä, jotta virallinen tiedotus kaksi-          tiinia tanskaksi sikäläisiä viestimiä varten. Os-
6122:        kielisestä Suomesta ulkoasiainministe-            lossa oleva suurlähetystö jakaa yhteistyössä
6123:        riön ja suurlähetystöjen kautta Pohjois-          Matkailun Edistämiskeskuksen paikallistoimis-
6124:        maihin tapahtuisi ruotsiksi?                      ton kanssa sen toimittamaa "Finland aktuelt"
6125:                                                          -bulletiinia norjaksi. Suomen suurlähetystö
6126:    Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:             Tukholmassa toimittaa kiinnostuneille toimit-
6127:    Pohjoismaisen yhteistyön kehittymisen tu-              tajille sekä ruotsinkielisiä julkaisuja, leikkeitä
6128: oksena pääosa virallisesta, viranomaisten väli-           että käännöksiä suomenkielisestä aineistosta
6129: :estä tiedotustoiminnasta tapahtuu ilman Poh-             tarpeen mukaan. Suomen suurlähetystöllä
6130: oismaiden ulkoasiainministeriöiden myötävai-              Reykjavikissa on käytössään islanninkielinen
6131: mtusta maaliskuun 23. päivänä 1962 allekir-               versio sarjasta "Tiesitkö tämän Suomesta",
6132: oitetun ns. Helsingin sopimuksen 42 artiklan              joka on saatavilla myös muilla pohjoismaisilla
6133: nukaan:                                                   kielillä.
6134:    "Pohjoismaiden viranomaiset voivat olla vä-               Näitä Finnish Features -bulletiineja ei Suo-
6135: ittömässä kirjeenvaihdossa keskenään muissa               men kaksikielisyydestä huolimatta ole tarkoi-
6136: tsioissa kuin sellaisissa, jotka luonteensa puo-          tus muuttaa ruotsinkielisiksi, koska periaattee-
6137: esta tai jostain muusta syystä on käsiteltävä             na ulkomaantiedotuksessamme on ollut pyrkiä
6138: Ilkoasiainhallinnon välityksellä.''                       tekemään se niin pitkälle kuin mahdollista
6139:    Tämä virallinen tiedotus tapahtuu luonnolli-           vastaanottajalle helpoimmin omaksuttavassa
6140:  esti pohjoismaisilla kielillä. Viranomaisten vä-         muodossa. Kielivalikoimaa eri julkaisuissa py-
6141: isen tiedotustoiminnan lisäksi kaikki Pohjois-            ritään laajentamaan sitä mukaa kuin määrära-
6142:  naat harjoittavat mm. edustustoverkkoosa                 hat antavat myöten.
6143:  ~autta tiedotustoimintaa eri maiden viestimien,             Ulkoasiainministeriössä on tiedostettu ruot-
6144:  utkimuslaitosten ja vastaavien välityksellä              sinkielisen aineiston lisätarve ja sen tuottamista
6145:  nahdollisuuksien mukaan. Tätä tarkoitusta                aiotaan ensi vuonna voimavarojen mukaan
6146:  'arten Suomen ulkoasiainministeriö julkaisee             tehostaa, mahdollisesti osin yhteistyössä mui-
6147:  ukuisten muiden julkaisujen lisäksi kirjallises-         den ulkomaan informaatiota tuottavien elinten
6148:  a kysymyksessä mainittua Finnish Features                kanssa. Ministeriöllä on myös eräitä mahdolli-
6149:  bulletiinia, joka on tarkoitettu koko Suomen             suuksia ostoin myötävaikuttaa ruotsinkielisen
6150:  tlkomailla toimivan edustustoverkon tausta-              aineiston tuottamiseen. Ensi vuonna julkaista-
6151:  lineistoksi englannin kielellä työskentelemään           van Schildtsin kustantaman Suomen talous-
6152:  ottuneille journalisteille, tutkijoille ja erilaisil-    elämää esittelevän "Finland i dag" -sarjaan
6153:  e tietopalveluille. Kyseistä bulletiinia ei ole          kuuluvan teoksen ostamisesta on jo alustavasti
6154:  'iime vuosina pyydetty miltään taholta ruotsik-          sovittu. Näin ollen Finnish Features -sarja on
6155:  i, mutta monet pohjoismaiset toimittajat ovat            vain yksi yksityiskohta laajemmasta kokonai-
6156:  10. bulletiinisarjan perusteella pyytäneet yksi-         suudesta eikä siten hämärrä kuvaa Suomesta
6157:   yiskohtaisempia lisätietoja sarjassa käsitellyis-       kaksikielisenä maana.
6158: 
6159:     Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1988
6160: 
6161:                                                                       Ulkoasiainministeri Kalevi Sorsa
6162: 4                                   1988 vp. -     KK n:o 516
6163: 
6164: 
6165: 
6166: 
6167:                              Tili Riksdagens Herr Talman
6168: 
6169:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        de saker som behandlas i denna. Det är relativt
6170: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        enkelt att ge dessa upplysningar på svenska,
6171: nr 1331 av den 22 september 1988 tili vederbö-     eftersom t.ex. alla lagar och förordningar i
6172: rande medlem av statsrådet översänt avskrift       vårt land redan finns på svenska.
6173: av följande av riksdagsman Per-Henrik Nyman           För att tillfredsställa behovet av aktuellt
6174: m.fl. undertecknade spörsmål nr 516:               bakgrundsmaterial på svenska ger utrikesmi-
6175:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen          nisteriets press- och kulturavdelning regelbun-
6176:        vidta för att den officiella informatio-    det ut den svenskspråkiga bulletinen "Press-
6177:        nen om det tvåspråkiga Finland via          översikt". Dessutom ger ambassaden i Köpen-
6178:        utrikesministeriet och ambassaderna i       hamn ut bulletinen "Finsk kontakt" på danska
6179:        framtiden skall förmedlas på svenska        för danska medier. Ambassaden i Oslo distri-
6180:        språket i Norden?                           buerar bulletinen "Finland aktuelt" på norska
6181:                                                    tillsammans med den lokala byrån för Cen-
6182:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      tralen för turistfrämjande, som redigerar bulle-
6183: samt anföra följande:                              tinen. Vår ambassad i Stockholm förser vid
6184:                                                    behov intresserade journalister med såväl
6185:    Som ett resultat av utvecklingen inom det       svenska publikationer och urklipp som med
6186: nordiska samarbetet bedrivs den officiella in-     översättningar av finskspråkigt material. Fin-
6187: formationsverksamheten mellan myndigheter-         lands Ambassad i Reykjavik har en isländsk
6188: na huvudsakligen utan medverkan av de nor-         version av serien "Visste du det om Finland",
6189: diska utrikesministerierna, i enlighet med 42      som även kan fås på de övriga nordiska
6190: artikeln i det s.k. Helsingforsavtalet som un-     språken.
6191: dertecknades den 23 mars 1962:
6192:    "Myndigheter i de nordiska länderna äga            Trots att vårt land är tvåspråkigt avser man
6193: skriftväxla direkt med varandra i andra ären-      inte att ge ut Finnish Features -bulletinerna på
6194: den än sådana som tili följd av sin natur eller    svenska, eftersom man har haft som princip att
6195: av annat skäl böra handläggas genom förmed-        så långt som möjligt sköta informationen till
6196: ling av utrikesförvaltningen."                     utlandet i den form som mottagaren lättast kan
6197:    Denna officiella information ges självfallet    tillgodogöra sig. Man försöker öka antalet
6198: på de nordiska språken. Utöver informations-       språk i de olika publikationerna inom ramen
6199: verksamheten mellan myndigheterna bedriver         för anslagen.
6200: alla de nordiska länderna bl.a. genom sina nät        Vid utrikesministeriet är man medveten om
6201: av beskickningar i den mån det är möjligt          behovet av mera material på svenska, och
6202: informationsverksamhet via medier, forsk-          avsikten är att nästa år öka produktioneo av
6203: ningsinrättningar och motsvarande kanaler i de     sådant i den mån resurserna medger det. Even-
6204: olika länderna. För detta ändamål publicerar       tuellt kommer detta delvis att ske i samarbete
6205: vårt utrikesministerium förutom ett stort antal    med de övriga organ som producerar informa-
6206: andra publikationer än den i spörsmålet nämn-      tion för utlandet. Ministeriet kan även i någon
6207: da bulletinen Finnish Features, som är avsedd      mån genom köp medverka vid produktionen
6208: för hela Finlands nät av beskickningar i utlan-    av svenskspråkigt material. Man har redan
6209: det att användas som bakgrundsmaterial för         preliminärt kommit överens om att köpa ett
6210: journalister, forskare och olika former av upp-    verk i serien "Finland i dag". Serien utkom-
6211: lysningstjänst som är vana att arbeta på engels-   mer på Schildts förlag nästa år och presenterar
6212: ka. Under de senaste åren har ingen begärt att     näringslivet i Finland. Serien Finnish Features
6213: få denna bulletin på svenska, men många            är således endast en liten detalj i en större
6214: nordiska redaktörer har på basis av bulletinse-    helhet, och den fördunklar inte bilden av
6215: rien begärt mera detaljerade upplysningar om       Finland som ett tvåspråkigt land.
6216: 
6217:      Helsingfors den 27 oktober 1988
6218: 
6219:                                                                  Utrikesminister Kalevi Sorsa
6220:                                              1988 vp.
6221: 
6222: Kirjallinen kysymys n:o 517
6223: 
6224: 
6225: 
6226: 
6227:                                  Kohijoki: Kevyen polttoöljyn käytön sallimisesta ilman lisäveroa
6228:                                    ammattiliikenteen linja-autojen polttoaineena
6229: 
6230: 
6231:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6232: 
6233:    Hallituksen liikennepoliittisessa selonteossa   Työryhmät eivät ole nähneet kevyen polttoöl-
6234: keväällä 1988 todettiin muun ohella seuraavaa:     jyn käyttöön siirtymisessä muitakaan esteitä.
6235: ''Polttoaineveron palautusjärjestelmän siirtyes-      Polttoöljyn käytön salliminen ilman lisäve-
6236: sä vuonna 1989 tullipiirikamareilta liikennemi-    roa linja-autojen polttoaineena kohdentaisi
6237: nisteriön hoidettavaksi on perusteltua harkita,    välttämätöntä tukea joukkoliikenteelle. Se vä-
6238: voitaisiinko menettelyä keventää sallimalla ke-    hentäisi myös paineita henkilötaksan korotta-
6239: vyen polttoöljyn käyttö linja-autojen polttoai-    miseen eikä siitä aiheutuisi veron palauttami-
6240: neena."                                            seen liittyvää byrokratiaa.
6241:    Kevyen polttoöljyn lisäverottomaan käyt-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
6242: töön siirtymistä ovat ehdottaneet myös liiken-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
6243: neministeriön taloustyöryhmä ja liikenneminis-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6244: teriön sekä valtiovarainministeriön edustajista    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6245: koottu maantieliikenteen verotyöryhmä. Työ-
6246: ryhmät ovat katsoneet, että kevyen polttoöljyn              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6247: käytön salliminen ilman lisäveroa olisi tarkoi-           ryhtyä kevyen polttoöljyn käytön salii-
6248: tuksenmukainen tapa tukea joukkoliikennettä.              miseksi ilman lisäveroa ammattiliiken-
6249:                                                           teen linja-autojen polttoaineena jo
6250:                                                           1.1.1989 alkaen?
6251:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1988
6252: 
6253:                                          Maunu Kohijoki
6254: 
6255: 
6256: 
6257: 
6258: 281182H*
6259: 2                                     1988 vp. -      KK n:o 517
6260: 
6261: 
6262: 
6263: 
6264:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6265: 
6266:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Veroa palautetaan riippumatta siitä, onko pa-
6267: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         lautuksen saaja tuen tarpeessa vai ei, jolloin
6268: olette 23 päivänä syyskuuta 1988 päivätyn             palautusjärjestelmä ei tasaa yritysten ja eri
6269: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          alueiden välillä olevia kannattavuuseroja.
6270: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         Huomiota on kiinnitetty myös merkittäviin
6271: edustaja Maunu Kohijoen näin kuuluvasta kir-          polttoainekulutuseroihin erityyppisessä liiken-
6272: jallisesta kysymyksestä n:o 517:                      teessä.
6273:                                                          Valtion vuoden 1987 tulo- ja menoarvion
6274:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6275:                                                       momentin 31.57.42 perusteluissa todettiin
6276:         ryhtyä kevyen polttoöljyn käytön salii-       muun muassa: "Tarkoituksena on lisäksi kii-
6277:         miseksi ilman lisäveroa ammattiliiken-        reellisesti selvittää tarve ja mahdollisuudet luo-
6278:         teen linja-autojen polttoaineena jo
6279:                                                       pua kokonaan linja-autoliikenteelle maksetusta
6280:         1.1.1989 alkaen?
6281:                                                       polttoaineveron palautuksesta jo vuonna 1988
6282:                                                       ja samalla kehittää nykyisistä avustus-, tuki- ja
6283:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          korvausjärjestelmistä yhtenäinen budjettiva-
6284: vasti seuraavaa:                                      roin toteutettava, harkintaan perustuva linja-
6285:    Linja-autoliikennettä on vuodesta 1978 al-         autoliikenteen avustusjärjestelmä. Uuden jär-
6286: kaen tuettu palauttamaila liikennöitsijöille ai-      jestelmän tarkoituksena olisi turvata linja-
6287: kataulun mukaisessa linjaliikenteessä käytetys-       autoliikenteen säilyminen riittävän laajana
6288: tä dieselöljystä sen hintaan sisältynyttä poltto-     myös harvaan asutuilla alueilla." Kun uudis-
6289: aineveroa. Polttoaineveron palautus ei ole ollut      tusta ei kuitenkaan toteutettu vuonna 1988,
6290: harkinnanvaraista, vaan se on hakemuksesta            tuon vuoden tulo- ja menoarvion vastaavan
6291: maksettu linjaliikennekilometrien ja voimassa         momentin perusteluissa toistettiin mainittu ke-
6292: olleen polttoaineveron maaran perusteella             hittämissuunnitelma vuodeksi 1989.
6293: käyttäen polttoainekulutuksena 30,5 litraa sa-           Vuoden 1989 tulo- ja menoarvioehdotukses-
6294: taa kilometriä kohden.                                sa polttoaineveron palautusjärjestelmä on esi-
6295:    Vuoden 1986 elokuun alusta polttoainevero-         tetty korvattavaksi avoimeen tukeen perus-
6296: tusta muutettiin siten, että dieselöljystä alettiin   tuvalla järjestelmällä. Tätä varten liikennemi-
6297: kantaa liikevaihtoveroa. Polttoaineveroa alen-        nisteriön pääluokan momentille 31.58.30 (Val-
6298: nettiin tätä vastaavalla määrällä. Liikevaihto-       tionapu joukkoliikenteen kehittämiseen ja säi-
6299: veroa ei palautettu linja-autoliikenteelle, mutta     lyttämiseen) on otettu 215 miljoonan markan
6300: liikenneministeriön pääluokkaan otetusta mää-         suuruinen määräraha. Vuoteen 1988 verrattuna
6301: rärahasta palautettiin kuitenkin noin puolta          mainitulla momentilla on lisäystä 111 miljoo-
6302: dieselöljyn liikevaihtoverosta vastaava määrä         naa markkaa.
6303: polttoaineveron palautusmenettelyn yhteydes-             Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan
6304: sä.                                                   linja-autoliikenteelle kohdistuisi liikenneminis-
6305:    Mainitun järjestelmän kautta linja-autolii-        teriön mainitusta määrärahasta jakamana suo-
6306: kenteelle kohdistettu tuki oli vuonna 1987 yh-        rana tukena vuonna 1989 samansuuruinen tuki
6307: teensä 94 miljoonaa markkaa. Tämän voidaan            kuin olisi ollut asianlaita, jos polttoaineveron
6308: arvioida olevan noin 70 prosenttia linja-autois-      palautusmenettelyä olisi vielä ensi vuonna jat-
6309: sa tuona vuonna käytetyn dieselöljyn poltto-          kettu. Laskelma perustuu ensi vuoden alusta
6310: aine- ja liikevaihtoverosta. Pääosa palautus-         toteutettavaksi ehdotettuun dieselöljyn poltto-
6311: järjestelmän ulkopuolelle jäävästä linja-autolii-     aineveron tasoon.
6312: kenteestä on tilausajoliikennettä.                       Tulo- ja menoarviossa ehdotettu ratkaisu
6313:    Polttoaineveron palautusjärjestelmää on ar-        mahdollistaa nykyistä joustavamman menette-
6314: vosteltu useallakin perusteella. Menettelyä on        lyn tuen kokonaistason säilyessä ennallaan.
6315: pidetty hallinnollisesti raskaana ja hankalana.       Tukijärjestelmä voidaan laatia hallinnollisesti
6316:                                       1988 vp. -      KK n:o 517                                        3
6317: 
6318: nykyistä yksinkertaisemmin hoidettavaksi. Lii-        käyttöä varten. Tämänhetkiseen kevyen poltto-
6319: kenneministeriön päätettäväksi jäisi, miten tu-       öljyn hintaan ei myöskään sisälly vastaavia
6320: kea painotettaisiin yleisluonteisen kilometri-        myyntipalkkioita kuin liikennepolttoaineiden
6321: tuen sekä harkintaan perustuvan harvaan asut-         hintaan muutoin sisältyy. Näistä tekijöistä seu-
6322: tujen alueiden liikenteen tuen kesken.                raisi todennäköisesti kevyen polttoöljyn hinnan
6323:    Kysymyksessä ehdotettu kevyen polttoöljyn          nousu, jos sitä ryhdyttäisiin käyttämään liiken-
6324: käytön salliminen ilman lisäveroa olisi vaihto-       nepolttoaineena. Hinnan nousu puolestaan vä-
6325: ehtoinen tukimuoto ehdotetulle avoimelle tuel-        hentäisi linja-autoalan kevyen polttoöljyn käy-
6326: le. Linja-autoissa käytettävän dieselöljyn vero-      töstä saamaa etua, ja mahdollisesti vaikuttaisi
6327: jen määräksi vuonna 1989 voidaan laskea hie-          muiden kevyen polttoöljyn käyttäjien kustan-
6328: man yli 200 miljoonaa markkaa. Kevyen polt-           nuksiin korottavasti.
6329: toöljyn liikevaihtoveron huomioon ottaen val-            Kevyen polttoöljyn saatavuuden lisääminen
6330: tion verotulot vähenisivät kevyen polttoöljyn         ja käyttö tieliikenteessä edellyttäisi myös val-
6331: käyttöön siirtymisen johdosta runsaalla 170           vonnan tehostumista. Paineet vastaavan rat-
6332: miljoonalla markalla, kun otetaan huomioon,           kaisun toteuttamiseksi myös muussa kuin linja-
6333: että kevyen polttoöljyn hintaan sisältyisi noin       autoliikenteessä kasvaisivat.
6334: 30 miljoonaa markkaa liikevaihtoveroa. Jos
6335: tätä vaihtoehtoa toteutettaessa samalla poistet-         Ympäristökysymyksissä on viime aikoina
6336: taisiin edellä mainitulle momentille ehdotettu        kiinnitetty lisääntyvää huomiota dieselajoneu-
6337: 111 miljoonan markan suuruinen määrärahan             vojen pakokaasupäästöihin. Myös polttoaineen
6338: lisäys, vaihtoehto merkitsisi valtion menojen         koostumuksella voi olla ympäristöhaittojen
6339: kasvua suunnilleen 60 miljoonalla markalla.           kannalta merkitystä, ja tätä koskeva tutkimus-
6340:    Kevyen polttoöljyn käyttöön siirtymisellä          työ on parhaillaan käynnissä. Kansainvälinen
6341: olisi huomattavia haittapuolia. Tämän vaihto-         kehitys on johtamassa kevyen polttoöljyn ja
6342: ehdon mukaan myönnettävä tuki jakautuisi              dieselöljyn koostumusten eriytymiseen. Kevyen
6343: edelleenkin entiseen tapaan ilman liikennepo-         polttoöljyn käyttöönotto tieliikenteessä olisi si-
6344: liittisin perustein tapahtuvaa tarkoituksenmu-        ten polttoainetekniikan kehittyessä ympäris-
6345: kaisuusharkintaa. Pääosa tuen kasvusta koh-           tönsuojelutavoitteiden vastainen ratkaisu.
6346: distuisi tilausliikenteeseen, mikä jo tällä hetkel-      Kevyen polttoöljyn tieliikennekäytöstä ai-
6347: lä on varsin kannattavaa. Kuitenkaan ei voitai-       heutuvien mainittujen haittojen johdosta linja-
6348: si varmistua siitä, että tätä kautta saatava          autoliikenteen tuen järjestäminen avoimena tu-
6349: lisätuki välillisestikään hyödyttäisi juuri hei-      kena on katsottu tarkoituksenmukaisemmaksi
6350: kosti kannattavaa liikennettä hoitavia liiken-        kuin kevyen polttoöljyn käyttöönotto. Valmis-
6351: nöitsijöitä.                                          teltavana ei tämän vuoksi ole esitystä moottori-
6352:     Kevyen polttoöljyn käytön aloittaminen tie-       ajoneuvoverosta annetun lain muuttamisesta
6353: liikenteessä tulisi merkitsemään tarvetta lisätä      siten, ettei linja-autoista olisi suoritettava lisä-
6354: öljynjalostustoiminnassa tähän soveltuvan eli         veroa, jos linja-autossa siirrytään kevyen polt-
6355: käytännössä talvilaatuisen kevyen polttoöljyn         toöljyn käyttöön. Tällainen esitys edellyttäisi
6356: osuutta. Tämä olisi jalostamoteknisesti epä-          lisäksi linja-autoliikenteen avoimeen tukeen en-
6357: edullinen ratkaisu. Myös jakeluverkko olisi           si vuoden tulo- ja menoarvioesityksessä tarkoi-
6358: perustettava kevyen polttoöljyn tieliikenne-          tetun määrärahan alentamista.
6359: 
6360:      Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1988
6361: 
6362:                                                                            Ministeri Ulla Puolanne
6363: 4                                   1988 vp. -      KK n:o 517
6364: 
6365: 
6366: 
6367: 
6368:                               Tili Riksdagens Herr Talman
6369: 
6370:   1 dei syfie 37 § 1 mom. riksdagsordningen         av stöd eller inte, varvid återbäringssystemet
6371: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         inte jämnar ut lönsamhetsskillnaderna mellan
6372: av den 23 sepiember 1988 iill vederbörande          företagen och de olika områdena. Uppmärk-
6373: medlem av siaisrådei översäni avskrifi av föl-      samhet har fästs också vid de betydande skill-
6374: jande av riksdagsman Maunu Kohijoki under-          naderna i fråga om bränsleförbrukningen inom
6375: tecknade spörsmål nr 517:                           olika typer av irafik.
6376:                                                        1 motiveringen för momeni 31.57.42 i 1987
6377:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen            års siaisbudgei konstaterades bl.a: "Avsikien
6378:        vidta för att lätt brännolja skall få        är dessuiom att i brådskande ordning utreda
6379:        användas utan iilläggsaccis som bränsle      behovei av och möjligheten att helt upphöra
6380:        i bussar inom den yrkesmässiga irafi-        med återbäringen av bränsleaccisen åt busstra-
6381:        ken redan från och med 1.1.1989?             fiken redan 1988 och samiidigt av de nuvaran-
6382:                                                     de bidrags-, undersiöds- och ersättningssyste-
6383:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        men utveckla ett enheiligi bidragssysiem för
6384: samt anföra följande:                               bussirafiken vilket genomförs med budgetme-
6385:    Bussirafiken har från ingången av år 1978        del och grundar sig på prövning. Avsikten med
6386: erhållii siöd genom att tili irafikidkarna åter-    dei nya systemei är att trygga en iillräckligt
6387: burits den bränsleaccis som ingått i priset på      omfaitande bussirafik också inom glest bebod-
6388: dieselolja som använis i den tidtabellsenliga       da områden." Då reformen likväl inie genom-
6389: busstrafiken. Återbäringen av bränsleaccis har      fördes år 1988, upprepades den ovan nämnda
6390: inte varii beroende av prövning, utan den har       utvecklingsplanen för år 1989 i motiveringen
6391: på ansökan betalats på basis av busstrafikens       för ifrågavarande moment i 1988 års budget.
6392: kilometerantal, utgående från en bränsleför-           1 budgeiförslaget för år 1989 föreslås återbä-
6393: brukning av 30,5 liter per hundra kilomeier.        ringssysiemet för bränsleaccis bli ersatt med ett
6394:    Beskattningen av bränsle ändrades räknat         sysiem som bygger på öppet stöd. Därför har
6395: från ingången av augusti 1986 så att man för        under momeni 31.58.30 (Siatsundersiöd för
6396: dieselolja började uppbära omsättningsskatt.        utvecklande och bevarande av kollekiivtrafi-
6397: Bränsleaccisen sänktes med ett motsvarande          ken) i trafikministerieis huvudtitel uppiagits ett
6398: belopp. Omsättningsskatten återbars inte tili       anslag på 215 milj. mk. Jämfört med år 1988
6399: busstrafiken, men av anslaget i trafikministeri-    har det ifrågavarande momentet ökais med 111
6400: ets huvudtitel återbars dock ett belopp, som        milj. mk.
6401: motsvarar ca hälften av omsättningsskatten för         Enligi finansministeriets beräkningar skulle
6402: dieselolja, i samband med återbäringsförfaran-      bussirafiken som direki siöd från irafikminis-
6403: det i fråga om bränsleaccis.                        terieis ifrågavarande anslag år 1989 erhålla ett
6404:    Genom det ifrågavarande systemet uppgick         lika stort stöd som fallei skulle har varit om
6405: det stöd som gavs tili busstrafiken år 1987 tili    åierbäringssysiemet för bränsleaccis ännu näs-
6406: sammanlagt 94 milj. mk. Detta kan beräknas          ia år skulle ha bibehållits. Beräkningen
6407: vara ca 70 procent av bränsleaccisen och om-        grundar sig på den nivå för bränsleaccis på
6408: sättningsskatten för den dieselolja som ifråga-     dieselolja som föreslås bli genomförd räknat
6409: varande år användes i bussarna. Siörsta delen       från ingången av näsia år.
6410: av den busstrafik som står utanför återbärings-        Den i budgeien föreslagna lösningen möjlig-
6411: systemet är abonnemangstrafik.                      gör eii smidigare förfarande än för närvarande
6412:    Återbäringssystemet för bränsleaccis har kri-    medan siödeis iotalnivå är densamma som
6413: tiserats på ett flertal grunder. Förfarandet har    förut. Stödsystemei kan uiformas så att dei är
6414: ansetts vara tungt och besvärligt i förvaltnings-   mera lättskött i förvaliningsmässigi avseende
6415: mässigt avseende. Accisen återbärs oberoende        än för närvarande. För irafikministeriet skulle
6416: av om den som erhåller återbäringen är i behov      åierstå att avgöra hur siödet borde dimensione-
6417:                                      1988 vp. -      KK n:o 517                                     5
6418: 
6419: ras med tanke dels på ett kilometerstöd av           olja ingår dessutom inte för närvarande samma
6420: allmän natur, dels på ett på prövning baserat        försäljningsprovisioner som eljest ingår i priset
6421: stöd för trafiken inom glest bebodda områden.        på trafikbränsle. Dessa omständigheter skulle
6422:     En tillåtelse att använda lätt brännolja utan    sannolikt medföra stegrade priser på Iätt
6423: tilläggsaccis, såsom föreslås i spörsmålet, skul-    brännolja, om man skulle börja använda detta
6424: Ie utgöra en alternativ stödform tili det före-      bränsle som trafikbränsle. Prisstegringen skulle
6425: slagna öppna stödet. Beloppet av accisen på          å sin sida minska den fördel användningen av
6426: den dieselolja som används i bussar år 1989          Iätt brännolja inom busstrafiken medför, och
6427: kan beräknas uppgå tili något över 200 milj.         ifrågavarande prisstegring skulle eventuellt hö-
6428: mk. Med beaktande av omsättningsskatten på           ja kostnaderna för andra förbrukare av Iätt
6429: Iätt brännolja skulle statens skatteintäkter på      brännolja.
6430: grund av övergången tili användning av lätt             En ökad tiligång tili och användning av lätt
6431: brännolja minska med drygt 170 milj. mk, med         brännolja inom vägtrafiken skulle dessutom
6432: beaktande av att i priset på den lätta brännol-      också förutsätta en effektivering av över-
6433: jan skulle ingå ca 30 milj. mk i omsättnings-        vakningen. Kraven på förverkligande av en
6434: skatt. Om den under det ovan nämnda mo-              motsvarande lösning också inom annan trafik
6435: mentet föreslagna ökningen av anslaget med           än busstrafik skulle öka.
6436: 111 milj. mk samtidigt skulle avlägsnas då              Då det gäller miljöfrågor har ökad upp-
6437: detta alternativ förverkligas, skulle alternativet   märksamhet under de senaste tiderna fästs vid
6438: innebära en ökning av statens utgifter med ca        dieselfordonens avgasutsläpp. Också samman-
6439: 60 milj. mk.                                         sättningen av bränslet kan vara av betydelse
6440:     En övergång tili användning av lätt brännol-     med tanke på miljöskadorna, och forsknings-
6441: ja skulle medföra betydande olägenheter. Det         arbete beträffande detta pågår för närvarande.
6442: stöd som skulle beviljas enligt detta alternativ     Den internationella utvecklingen går i riktning
6443: skulle alltjämt utdelas på samma sätt som            mot differentiering av sammansättningarna
6444: förut utan någon ändamålsenlighetsprövning           hos den lätta brännoljan och hos dieseloljan.
6445: på trafikpolitiska grunder. Största delen av         Om Iätt brännolja tas i bruk inom vägtrafiken
6446: stödets ökning skulle tilifalla abonnemangstra-      skulle detta sålunda i och med att bränsletekni-
6447: fiken, viiken redan för närvarande är rätt           ken utvecklas vara ett avgörande som strider
6448: Iönsam. Det skulle likväl inte vara möjligt att      mot målen inom miljövården.
6449: försäkra sig om att det tiliäggsstöd som kan            På grund av de ovan nämnda men som
6450: erhållas på detta sätt ens indirekt skulle gagna     användningen av lätt brännolja inom vägtrafi-
6451: just de åkeriföretag som har hand om den             ken skulle medföra har det ansetts vara ända-
6452: mindre lönsamma trafiken.                            målsenligare att ordna stödet för busstrafiken
6453:     Om användningen av lätt brännolja inleds         som öppet stöd än att börja använda lätt
6454:  inom vägtrafiken skulle detta medföra ett be-       brännolja. Därför bereds inte något förslag om
6455:  hov av att öka den härtili lämpliga, d.v.s. i       ändring av lagen om skatt på motorfordon så,
6456:  praktiken den för vinterbruk avsedda, Iätta         att tilläggskatt inte behöver erläggas för bussar
6457:  brännoljans andel inom oljeraffineringen. Det-      om man övergår tili användning av lätt bränn-
6458: ta skulle vara en raffineringstekniskt oförmån-      olja i dem. Ett sådant förslag skulle ytterligare
6459:  Iig Iösning. Det skulle också bli nödvändigt att    förutsätta att anslaget för öppet stöd tili buss-
6460:  skapa ett distributionsnät för vägtrafikanvänd-     irafiken i nästa års budgetproposition skulle
6461:  ningen av lätt brännolja. 1 priset på lätt bränn-   sänkas.
6462: 
6463:      Helsingfors den 1 november 1988
6464: 
6465:                                                                           Minister Ulla Puolanne
6466:                                               1988 vp.
6467: 
6468: Kirjallinen kysymys n:o 518
6469: 
6470: 
6471: 
6472: 
6473:                                   Kohijoki: Kokemäenjoen tulvien aiheuttamien vahinkojen kor-
6474:                                      vaamisesta tilanpidon aloittaneille viljelijöille
6475: 
6476: 
6477:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6478: 
6479:    Keväällä ja kesällä 1988 Kokemäenjoen kes-        tää lykkäystä v. 1988-1989. Samaten tulisi
6480: kiosan tulviminen on ollut ennätyksellisintä         vuoden 1987 katokorvauslainojen erääntyville
6481: kuluvan vuosisadan aikana. Myös tulvavahin-          Iyhennyserilie myöntää lykkäystä yhdeksi vuo-
6482: got erityisesti Huittisten seudulla ja jopa Äet-     deksi. Näin menetellen voitaisiin viljelijöiden
6483: sän kunnan alueilla ovat olleet ennätyksellisen      elämisen ja ammatin harjoittamisen edellytyk-
6484: suuria. Suurilla viljelyslakeuksilla poikkeuksel-    set hankkimillaan tiloilla turvata.
6485: lisen kauan lainehtineet vesimassat ovat aiheut-        Toteuttamalla tässä esitetyt toimenpiteet oli-
6486: taneet erittäin suuria menetyksiä kymmenille         si valtiovallan taholta mahdollisuus samalla
6487: viljelijöille. Kovin monet heistä ovat menettä-      osoittaa, että yhteisillä pyrkimyksillä maaseu-
6488: neet koko vuoden sadon ja siten koko satovuo-        dun ja maaseudulla asuvien olosuhteiden kehit-
6489: den ansiomahdollisuudet. Myös rakennuksille          tämiseksi tarkoitetaan tehdä totta.
6490: on aiheutunut tulvista suurta vahinkoa.                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
6491:    Kun myös vuosi 1987 oli katovuosi, on tästä       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
6492: toisesta perättäisestä katovuodesta 1988 kysy-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6493: myksessä olevan alueen sellaisille viljelijöille,    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6494: jotka vasta äskettäin ovat aloittaneet tilanpi-
6495: don, aiheutunut taloudellisesti erittäin tukala                Aikooko Hallitus ryhtyä joutuisasti
6496: tilanne. Erilaisten lainojen erääntyviä lyhen-              toimenpiteisiin Kokemäenjoen keski-
6497: nys- ja korkoeriä on mahdotonta suorittaa                   osan vuoden 1988 poikkeuksellisen vai-
6498: lainaehtojen mukaisesti.                                    keiden kevät- ja kesätulvien tuhoista
6499:    Erityisesti näiden, äskettäin tilanpidon aloit-          kärsineiden, erityisesti vasta äskettäin
6500: taneiden viljelijöiden vaikean taloudellisen ase-           tilanpidon aloittaneiden (uusien) viljeli-
6501: man helpottamiseksi tulisi maatilalain mukais-              jöiden taloudellisen ahdinkotilan hel-
6502: ten valtionlainojen ja korkotukilainojen korot              pottamiseksi kysymyksen perustelu-
6503: jättää perimättä ja Iyhennyserilie tulisi myön-             osassa tarkoitetuin toimenpitein?
6504: 
6505:     Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1988
6506: 
6507:                                           Maunu Kohijoki
6508: 
6509: 
6510: 
6511: 
6512: 281127Y
6513: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 518
6514: 
6515: 
6516: 
6517: 
6518:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6519: 
6520:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      nessä ilmoitettu jo 165 tulvavahinkotapaukses-
6521: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies        ta ja vahingot olivat koskeneet yhteensä 1 025
6522: olette 23 päivänä syyskuuta 1988 päivätyn           hehtaarin suuruista peltoalaa. Samana ajan-
6523: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        kohtana koko maassa tietoon tulleiden tulva-
6524: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       vahinkotapausten määrä oli 1 263 kappaletta
6525: edustaja Maunu Kohijoen näin kuuluvasta kir-        ja vahingoittunut peltoala yhteensä 2 915 heh-
6526: jallisesta kysymyksestä n:o 518:                    taaria. Kokemäen ja Huittisten kaupunkien
6527:                                                     sekä Äetsän kunnan alueilla tulvatapausten
6528:           Aikooko Hallitus ryhtyä joutuisasti       lukumäärä oli lähes 10 prosenttia koko maan
6529:        toimenpiteisiin Kokemäenjoen keski-          tulvatapausten määrästä ja vahingoittunut pel-
6530:        osan vuoden 1988 poikkeuksellisen            toala lähes 30 prosenttia tulvien vaikutuspiiriin
6531:        vaikeiden kevät- ja kesätulvien tuhoista     koko maan alueella joutuneista pelloista.
6532:        kärsineiden, erityisesti vasta äskettäin        Tulvavahinkojen korvauslain mukaan maati-
6533:        tilanpidon aloittaneiden (uusien) viljeli-   lahallitus päättää korvaushakemuksista maata-
6534:        jöiden taloudellisen ahdinkotilan hel-       louspiireittäin laadittujen yhteenvetojen ja ve-
6535:        pottamiseksi kysymyksen perustelu-           siviranomaisten selvitysten perusteella siitä, on-
6536:        osassa tarkoitetuin toimenpitein?            ko tulvatapauksessa kysymys lain tarkoitta-
6537:                                                     mien vahinkojen korvaamisesta. Vahinkojen
6538:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       selvittelyn keskeneräisyyden vuoksi päätöstä ei
6539: vasti seuraavaa:                                    ole vielä tehty tänä vuonna sattuneista tulvava-
6540:    Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien va-       hingoista. Samasta syystä hallitus ei ole voinut
6541: hinkojen korvaamisesta annetun lain (284/83)        ottaa kantaa vahinkojen korvaamiseen kulu-
6542: eli tulvavahinkojen korvauslain nojalla voi-        van vuoden ensimmäisen lisämenoarvioesityk-
6543: daan valtion varoista tulo- ja menoarvion ra-       sen yhteydessä, vaan asia tulee esille toisen
6544: joissa suorittaa korvausta muun ohella raken-       lisämenoarvioesityksen käsittelyn yhteydessä.
6545: nukselle tai rakennelmalle aiheutuneesta vahin-        Tulvavahingoista kärsineiden viljelijöiden ta-
6546: gosta sekä kasvavalle, korjuuvaiheessa olevalle     loudellista asemaa voidaan helpottaa myös so-
6547: tai korjatulle sadolle taikka muille maatalous-     veltamalla maatilalain (188/77) ja vuoden 1987
6548: ja puutarhatuotteille aiheutuneesta vahingosta.     satovahinkojen johdosta myönnettävistä kor-
6549: Lisäksi voidaan maksaa korvausta kylvön esty-       kotukilainoista annetun lain (882/87) mukais-
6550: misen vuoksi viljelijää kohdanneesta vahingos-      ten lainojen maksulykkäyksiä koskevia sään-
6551: ta ja edellä mainittujen vahinkojen estämiseksi     nöksiä. Valtion varoista myönnettyjen lainojen
6552: tai rajoittamiseksi tehtyjen toimenpiteiden ai-     korkojen ja lyhennysten sekä rahalaitosten va-
6553: heuttamista kustannuksista. Laissa tarkoite-        roista myönnettyjen korkotukilainojen lyhen-
6554: tuista vahingoista ja kustannuksista korvataan      nysten suorittamiseen saadaan mainittujen la-
6555: maatilahallituksen määräämä osuus, kuitenkin        kien ja maatila-asetuksen (385/77) nojalla
6556: enintään 80 prosenttia maatalouslautakunnan         myöntää lainansaajan hakemuksesta määrä-
6557: suorittamassa arvioinnissa todetusta vahingon       ajaksi lykkäystä muun muassa lainansaajasta
6558: tai kustannusten määrästä.                          riippumattomista syistä aiheutuneiden talou-
6559:    Kokemäenjoen ja erityisesti sen keskijuok-       dellisten vaikeuksien lieventämiseksi. Lykkäyk-
6560: sun tulvat ovat tämän vuoden kevään ja alku-        sen myöntämisen perusteeksi hyväksytään täs-
6561: kesän aikana olleet epätavallisen laajoja. Porin    sä yhteydessä esimerkiksi sadon menetyksestä
6562: maatalouspiirin alueella oli kesäkuuhun men-        aiheutunut huomattavan suuri vahinko.
6563: 
6564:     Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1988
6565: 
6566:                                                Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
6567:                                     1988 vp. -      KK n:o 518                                   3
6568: 
6569: 
6570: 
6571: 
6572:                              Tili Riksdagens Herr Talman
6573: 
6574:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         en åkerareal på sammanlagt 1 025 hektar. Vid
6575: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         samma tidpunkt var antalet översvämningsska-
6576: av den 23 september 1988 tili vederbörande          dor som kommit tili kännedom i hela landet
6577: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      1 263 och den åkerareal som tagit skada sam-
6578: jande av riksdagsman Maunu Kabijoki under-          manlagt 2 915 hektar. I städerna Kumo och
6579: tecknade spörsmål nr 518:                           Huittinen samt inom Äetsä kommun utgjorde
6580:                                                     antalet översvämningar nästan 10 % av antalet
6581:           Ämnar Regeringen skrida tili snara        översvämningar i hela landet och den åkerareal
6582:        åtgärder för att på sätt som nämns i         som tagit skada uppgick tili nästan 30 % av de
6583:        spörsmålets motiveringsdel hjälpa upp        åkrar i hela landet som påverkats av översväm-
6584:        den svåra ekonomiska ställning som           ningarna.
6585:        odlare, speciellt (nya) sådana, som nyli-
6586:        gen börjat med gårdsbruk, befinner sig         Enligt lagen om ersättande av översväm-
6587:        i efter att ha lidit förluster på grund av   ningsskador avgör jordbruksstyrelsen på basen
6588:        de exceptionellt svåra översvämningar-       av sammandrag av ersättningsansökningar,
6589:        na år 1988 vid Kumo älvs mellersta           som gjorts upp enligt lantbruksdistrikt, och
6590:        lopp?                                        utredningar, gjorda av vattenmyndigheterna,
6591:                                                     om det vid översvämningen är fråga om ersät-
6592:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       tande av sådana skador som avses i lagen. På
6593: samt anföra följande:                               grund av att utredningen om skadorna inte har
6594:                                                     avslutats, har man ännu inte fattat något
6595:    Med stöd av lagen om ersättande av skador        beslut om årets översvämningsskador. Av sam-
6596: som förorsakats av exceptionella översväm-          ma orsak har regeringen inte kunnat ta ställ-
6597: ningar (284/83) eller lagen om ersättande av        ning tili ersättande av skador i samband med
6598: översvämningsskador kan för bl.a. skador som
6599:                                                     den första tiliäggsbudgeten för innevarande år,
6600: åsamkats byggnader eller konstruktioner samt
6601:                                                     utan ärendet kommer att tas tili behandling i
6602: för skada som har åsamkats växande eller            samband med den andra tilläggsbudgeten.
6603: skördemogen gröda eller bärgad skörd eller
6604: andra lantbruks- och trädgårdsprodukter inom           Den ekonomiska ställningen för odlare som
6605: ramen för statsförslaget ersättas av statens        drabbats av översvämningsskador kan under-
6606: medel. Dessutom kan ersättning betalas för          lättas även genom tiliämpning av stadgandena
6607: skada, som förorsakats odlare på grund av att       om uppskov på amorteringar i lagen om gårds-
6608: sådd omöjliggjorts, samt för kostnader som          bruksenheter (188/77) och lagen om ränte-
6609: föranletts av åtgärder som vidtagits i syfte att    stödslån med anledning av skördeskadorna år
6610: förebygga eller begränsa förut nämnda skador.       1987 (882/87). För betalning av räntor och
6611: Av de skador och kostnader som avses i lagen        amorteringar på Iän, som beviljats av statens
6612: ersätts den andel som jordbruksstyrelsen be-        medel, samt för betalning av amorteringar på
6613: stämmer, dock högst 80 OJo av andelen skador        räntestödslån, som beviljats av penninginrätt-
6614: eller kostnader som lantbruksnämnden fastsla-       ningar, får låntagaren, med stöd av nämnda
6615: git i sin uppskattning.                             lagar och av förordningen om gårdsbruksen-
6616:    Översvämningarna vid Kumo älv och spe-           heter (385/77), på basis av ansökan beviljas
6617: ciellt vid mellersta loppet av älven har under      uppskov för viss tid för att de ekonomiska
6618: våren och försommaren varit ovanligt omfat-         svårigheter som uppstått oberoende av låntaga-
6619: tande. Inom Björneborgs lantbruksdistrikt ha-       ren skall kunna lindras. Sam grund för upp-
6620: de man redan i juni månad 165 anmälningar           skovet godkänns i detta sammanhang t.ex. den
6621: om översvämningsskador. Skadorna omfattade          betydande förlust som utebliven skörd innebär.
6622:     Helsingfors den 21 oktober 1988
6623: 
6624:                                                Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
6625:                              j
6626:                             j
6627:                            j
6628:                           j
6629:                          j
6630:                         j
6631:                        j
6632:                       j
6633:                      j
6634:                     j
6635:                    j
6636:                   j
6637:                  j
6638:                 j
6639:                j
6640:               j
6641:              j
6642:             j
6643:            j
6644:           j
6645:          j
6646:         j
6647:        j
6648:       j
6649:      j
6650:     j
6651:    j
6652:   j
6653:  j
6654: j
6655:                                              1988 vp.
6656: 
6657: Kirjallinen kysymys n:o 519
6658: 
6659: 
6660: 
6661: 
6662:                                  Metsämäki ym.: Rantaradan sähköistämisestä välillä Kirkko-
6663:                                     nummi-Karjaa-Salo-Turku
6664: 
6665: 
6666:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6667: 
6668:    Rantaradan perusparannustyöt ovat eden-          varolaitteiden rakentamisessa ja tulevien joh-
6669: neet hyvää vauhtia ja aikataulun mukaan työ         dinpylväiden paikkojen paalutuksissa. Mikäli
6670: valmistuu vuoden 1993 aikana. Työn valmis-          päätös olisi ollut valmiina, olisi sähköistyksen
6671: tuttua olisi rantaradalla mahdollista käyttää       vaativat erityistoimenpiteet voitu kaikilta osin
6672: jopa 160 km:n tuntinopeuksia. Nykyinen die-         huomioida jo perusparannuksen yhteydessä.
6673: selkäyttöinen vetokalusto, jota kyseisellä rata-       Rantaradan peruskorjaus on oloissamme
6674: osuudella ilman sähköistystä voidaan käyttää,       niin mittava investointi (noin 1 000 milj. mk),
6675: ei kuitenkaan ole suunniteltu näin suuria no-       että siitä on pyrittävä saamaan niin liikenteelli-
6676: peuksia varten.                                     sesti kuin liiketaloudellisestikin maksimaalinen
6677:    Rautatiehallituksen suunnitelmissa on, lehti-    hyöty. Ilman sähköistystä jää perusparannus
6678: tietojen mukaan, ns. inter-city liikenteen aloit-   kuitenkin puolitiehen.
6679: taminen kyseisellä rataosuudella. Inter-city ju-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
6680: nien vaunukalusto on tehty sähkövetoista lii-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
6681: kennettä varten: esim. vaunujen lämmitykseen        me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
6682: käytetään 1 500 V:n jännitettä, jota ei dieselve-   sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
6683: tureista saada. Ilman sähköistystä vaikuttaa        sen:
6684: epätodennäköiseltä, että kyseinen liikenne ra-                Onko Hallitus tietoinen perusteluissa
6685: taosuudella voitaisiin aloittaa.                           esitetyistä näkökohdista, ja
6686:    Kun sähköistyspäätös on viipynyt, ei perus-               mihin toimenpiteisiin Hallituksen on
6687: korjauksen yhteydessä ole kaikilta osin voitu              tarkoitus ryhtyä rantaradan sähköistä-
6688: ottaa huomioon sähköistämisen tarvitsemia                  IDiseksi välillä Kirkkonummi-Kar-
6689: järjestelyjä, esim. tasoristeyksien ja erilaisten          jaa-Salo-Turku?
6690: 
6691:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1988
6692: 
6693:           Lauri Metsämäki            Matti Saarinen                   Markku Pohjola
6694:           Saara-Maria Paakkinen      Virpa Puisto                     Antti Kalliomäki
6695:           Tuulikki Hämäläinen        Risto Ahonen                     Jukka Roos
6696:                      Pirjo Ala-Kapee                         Pertti Paasio
6697: 
6698: 
6699: 
6700: 
6701: 281140M
6702: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 519
6703: 
6704: 
6705: 
6706: 
6707:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6708: 
6709:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Hallituksen talouspoliittinen ministerivalio-
6710: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kunta käsitteli Valtionrautateiden sähköistys-
6711: olette 23 päivänä syyskuuta 1988 päivätyn           ohjelmaa 6.4.1984, jolloin hyväksyttiin 1. vai-
6712: kirjeenne n:o 1346 ohella toimittanut valtio-       heen loppuohjelma. Samalla päätettiin, että
6713: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-       mahdollinen jatkosähköistys tulee päätettäväk-
6714: sen kansanedustaja Lauri Metsämäen ym. näin         si 1990-luvun alussa.
6715: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 519:         Rautatiehallituksen 23.9.1988 hyväksymässä
6716:                                                     Valtionrautateiden toiminta- ja taloussuunni-
6717:           Onko Hallitus tietoinen perusteluissa     telmassa vuosille 1990-1994 on yleisesti todet-
6718:        esitetyistä näkökohdista, ja                 tu, että suunnitelmakaudella selvitetään jatko-
6719:           mihin toimenpiteisiin Hallituksen on      sähköistyksen tarvetta ja perusteita sekä seura-
6720:        tarkoitus ryhtyä rantaradan sähköistä-       taan perusteisiin vaikuttavien tekijöiden kehi-
6721:        miseksi välillä Kirkkonummi-Kar-             tystä päätöksentekoa varten. Rautatiehallituk-
6722:        jaa--Salo-Turku?                             sessa valmistellaan parhaillaan pitkän aikavälin
6723:                                                     suunnitelmaa sekä tavara- että henkilöliiken-
6724:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       teen kehittämisstrategioista, jossa selvitetään
6725: vasti seuraavaa:                                    myös jatkosähköistyksen edellytykset ja toi-
6726:     Rantaradan perusparannustöiden edetessä         menpide-ehdotukset.
6727: on matka-aikaa välillä Helsinki-Turku voitu            Rautatiehallituksen käsityksen mukaan ei ole
6728: jo oleellisesti lyhentää ja sama suuntaus jatkuu    tarkoituksenmukaista päättää rantaradan säh-
6729: edelleen asteittain tavoitteena kahden tunnin       köistyksestä erillään muista kehittämistavoit-
6730: matka-aika töiden valmistuttua vuonna 1993.         teista. Tämä perustuu mm. seuraaviin seikkoi-
6731: Tämä voidaan saavuttaa nykyisellä dieselkalus-      hin:
6732: tolla huippunopeudella 140 km/h. Toisaalta on          - tavaraliikenne rantaradalla on siksi vä-
6733: todettava, että nyt toteutettava perusparannus      häistä, ettei sähkövetoon siirtyminen teknisenä
6734: sallii suuremman huippunopeuden käyttämisen         ratkaisuna sinänsä ole erikseen toteutettuna
6735: radan puolesta vain osalla matkaa (n. 40 OJo).      kannattavaa;
6736:     Rantaradan tason nostoon sisältyy myös             - nykyinen sähköveturimäärä ei riitä ranta-
6737: vaunukaluston parantaminen. lnter-city junien       radan liikenteen hoitamiseen eikä muutaman
6738: käyttö voidaan aloittaa jo vuonna 1991, aikai-      entistä mallia olevan veturin lisäsarjan tai uu-
6739: sempaakin aloitusmahdollisuutta tutkitaan.          den sähköveturityypin hankinta ole perusteltua
6740: Näiden vaunujen sähkölämmitys on dieselve-          huomioon ottamatta kokonaistavoitteita;
6741: dollakin täysin mahdollista. Samaa tekniikkaa          - teknisesti on mahdollista nostaa nopeuk-
6742: tullaan käyttämään muillakin rataosilla, joilla     sia myös dieselvedolla, jos tämä vaihtoehto
6743: sähkölämmitteisten vaunujen reitit ulottuvat        muutoin tulee kysymykseen.
6744: sähköistetyn alueen ulkopuolelle.                      Valtionrautatiet pyrkii joka tapauksessa pa-
6745:     Rantaradan perusparannuksessa on varau-         rantamaan rantaradan henkilöliikenteen mat-
6746: duttu mahdolliseen sähköistykseen kaikissa          kanopeutta, junatarjontaa ja muuta palveluta-
6747: oleellisissa kohdissa. Tällaisia ovat mm. tunne-    soa, jolloin sähköistys on varteenotettava veto-
6748: lit, silta-aukot jne. sekä ohjaus- ja turvalaite-   voimavaihtoehto.
6749: järjestelmät.                                          Ratkaisuja valmisteltaessa edetään edelleen
6750:     Rautateiden sähköistyksen 1. vaihe päättyy      hallituksen talouspoliittisen ministerivalio-
6751: pääosin tämän vuoden lopussa, jolloin rataosa       kunnan aikanaan tekemän päätöksen mukaan
6752: Imatra-Joensuu valmistuu. Jäljelle jää aino-        pyrkimyksenä viedä jatkosähköistysohjelman
6753: astaan Keravan-Sköldvikin rataosa, joka säh-        käsittely hallitukseen myös kysymyksessä mai-
6754: köistetään vuoteen 1991 mennessä.                   nitun rataosuuden osalta jo vuonna 1989.
6755:     Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1988
6756: 
6757:                                                              Liikenneministeri Pekka Vennamo
6758:                                      1988 vp. -      KK n:o 519                                      3
6759: 
6760: 
6761: 
6762:                               Tili Riksdagens Herr Talman
6763: 
6764:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Regeringens finanspolitiska ministerutskott
6765: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          behandlade 6.4.1984 ett elektrifieringsprogram
6766: nr 1346 av den 23 september 1988 tili vederbö-       för Statsjärnvägarna och godkände slutpro-
6767: rande medlem av statsrådet översänt avskrift         grammet för det första skedet. Samtidigt be-
6768: av följande av riksdagsman Lauri Metsämäki           slöts att ett avgörande om en eventuell fortsatt
6769: m.fl. undertecknade spörsmål nr 519:                 elektrificring skall träffas i början av 1990-
6770:                                                      talet.
6771:          Är Regeringen medveten om de syn-               I den verksamhets- och ekonomipian för
6772:        punkter som framförts i motiveringen,         Statsjärnvägarna för åren 1990-1994 som
6773:        och                                           järn vägsstyrelsen godkände 23.9.1988 konsta-
6774:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        tcras det allmänt att behovet av och grunderna
6775:        ta för att elektrifiera kustbanan Kyrk-       för en fortsatt elektrifiering skall utredas under
6776:        slätt-Karis-Salo-Åbo?                         planeringsperioden samt att utvecklingen av de
6777:                                                      faktorer wm inverkar på grunderna skall föl-
6778:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         jas upp med tanke på beslutsfattandet. Vid
6779: samt anföra följande:                                järnvägsstyrelsen bereds som bäst en långsiktig
6780:                                                      pian för utvecklingsstrategier inom gods- och
6781:    Allteftersom grundreparationsarbetena på          persontrafiken, i viiken även förutsättningar
6782: kustbanan har framskridit har restiden mellan        och förslag tili åtgärder för en fortsatt elektri-
6783: Helsingfors och Åbo redan förkortats väsent-         fiering utreds.
6784: ligt och utvecklingen fortsätter stegvis i samma         Enligt järnvägsstyrelsen är det inte ända-
6785: riktning med en restid på två timmar som mål         målsenligt att helt oberoende av övriga utveck-
6786: när arbetena blivit klara 1993. Med nuvarande        lingsmå1 fatta beslut om en elektrifiering av
6787: dieseldrift kan detta uppnås vid en topphastig-      kustbanan. Detta baserar sig bl.a. på följande:
6788: het på 140 km/h. Å andra sidan kan konstate-             - godstrafiken är liten på kustbanan därför
6789: ras att den grundreparation som nu skall verk-       att det som en teknisk lösning inte är lönsamt
6790: ställas tillåter en större topphastighet endast på   att separat genomföra en övergång till eldrift,
6791: en del av hanan (ca 40 OJo).                             - det nuvarande antalet ellok räcker inte
6792:    1 höjandet av kustbanans standard ingår           tili för trafiken på kustbanan och med be-
6793: även en förbättring av vagnarna. lntercitytåg        aktande av helhetsmålen är en anskaffning av
6794: kan tas i bruk redan 1991. Möjligheterna att ta      t1era lok av en tidigare modell eller en ny typ
6795: dem i bruk ännu tidigare undersöks. Elupp-           av ellok inte motiverad,
6796: värmning i dessa vagnar är fullt möjlig även             - tekniskt är det möjligt att höja hastighe-
6797: med dieseldrift. Samma teknik kommer att             terna även med dieseldrift, ifall detta alternativ
6798: användas även på andra bansträckor, på vilka         kommer i fråga.
6799: de eluppvärmda vagnarnas rutter når utanför              Statsjärnvägarna vill i varje fall åstadkomma
6800: det elektrifierade området.                          en snabbare persontrafik på kustbanan och
6801:    1 samband med den genomgripande repara-           förbättra tågutbudet och den övriga serviceni-
6802: tionen av kustbanan har förberedelser för en         vån, varvid elektrifiering är ett beaktansvärt
6803: eventuell elektrifiering gjorts på alla väsentligt   alternativ när det gäller dragkraft.
6804: platser. Sådana är t.ex. tunnlar, broöppningar           I fråga om beredning av lösningar fortgår
6805: osv. samt styr- och säkerhetsanordningssystem.       arbetet alltjämt enligt det beslut som regering-
6806:    Första skedet i elektrifieringen av järnvägar-    ens finanspolitiska ministerutskott på sin tid
6807: na avslutas i huvudsak i slutet av detta år, då      fattade. Avsikten är att programmet för en
6808: bansträckan Imatra-Joensuu blir klar. Kvar           fortsatt elektrifiering även på den bansträckan
6809: blir endast bansträckan Kervo-Sköldvik, som          som nämns i spö,.smålet om möjligt skall
6810: elektrifieras före 1991.                             kunna beh;mdlas i regeringen redan 1989.
6811: 
6812:       Helsingfors den 13 oktober 1988
6813: 
6814:                                                                   Trafikminister Pekka Vennamo
6815:                                                1988 vp.
6816: 
6817: Skriftligt spörsmål nr 520
6818: 
6819: 
6820: 
6821: 
6822:                                    Rehn: Om inrättande av telestugor i syfte att öka ADB-tjänster-
6823:                                       na
6824: 
6825: 
6826:                                Tili Riksdagens Herr Talman
6827: 
6828:    För att stimulera och underlätta företagsam-         lntresset för att utnyttja telestugans tjänster
6829: heten i glesbygden är det viktigt att se tili, att    har på de flesta håll överträffat förväntningar-
6830: modern kommunikationsteknik och informa-              na. Detta har stimulerat företagsamheten och
6831: tionsbehandlingsteknik      också    finns     tili   skapat nya jobb.
6832: förfogande där. 1 Sverige har man ett fram-             Det vore naturligt att med statligt stöd inrät-
6833: gångsrikt projekt som kallas "Telestugan".            ta motsvarande telestugor på olika håll i gles-
6834: Det innebär, att man samlar utrustning och            bygden i vårt land. Detta kunde ske t.ex. via
6835: know-how tili vissa centralpunkter i glesbyg-         industridistriktsbyråerna i samarbete med
6836: den, och ställer dessa tili företagens och be-        kommuner och företagarorganisationer.
6837: folkningens förfogande. 1 telestugan finns bl.a.        Hänvisande tili det ovan anförda får jag i
6838: det senaste inom kommunikationsområdet, da-           den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
6839: torer, parabolantenner, telefaxutrustning med         föreskriver tili vederbörande medlem av stats-
6840: mera. Samtidigt finns personal, som kan stå           rådet ställa följande spörsmål:
6841: tili tjänst med såväl service som utbildning av
6842: personer i utnyttjande av apparaturen. T .ex.                   Vilka åtgärder ämnar Regeringen
6843: arrangerar man genom telestugan kurser i han-                vidta för att i glesbygden inrätta s.k.
6844: tering av persondatorer för allmänheten.                     telestugor för att stöda och utveckla
6845:                                                              företagsamheten och sysselsättningen?
6846: 
6847:      Helsingfors den 23 september 1988
6848: 
6849:                                             Elisabeth Rehn
6850: 
6851: 
6852: 
6853: 
6854: 281170U
6855: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 520
6856: 
6857: Kirjallinen kysymys n:o 520                                                              Suomennos
6858: 
6859: 
6860: 
6861: 
6862:                                   Rehn: Teletupien perustamisesta atk-palvelujen lisäämiseksi
6863: 
6864: 
6865:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6866: 
6867:    Syrjäseutujen yritystoiminnan kannustami-           Kiinnostus teletuvan palvelujen käyttöön on
6868: seksi ja helpottamiseksi on tärkeää huolehtia        monin paikoin ylittänyt odotukset. Tämä on
6869: siitä, että nykyaikaista tietoliikennetekniikkaa     kannustanut yrittämiseen ja luonut uusia työ-
6870: ja tietojenkäsittelytekniikkaa on käytettävissä      paikkoja.
6871: myös näillä seuduilla. Ruotsissa on käynnistet-         Valtion tuella olisikin luonnollista perustaa
6872: ty menestyksellinen hanke, jota kutsutaan            vastaavia teletupia eri puolille maamme syrjä-
6873: "Teletuvaksi" (Telestugan). Ajatuksena on            seutuja. Tämä voisi tapahtua esim. teollisuus-
6874: laitteistojen ja osaamisen kokoaminen syrjä-         piiritoimistojen avulla yhteistyössä kuntien ja
6875: seutujen eräisiin keskuspisteisiin sekä näiden       yrittäjäjärjestöjen kesken.
6876: asettaminen yritysten ja väestön käyttöön. Te-
6877: letuvassa on mm. tietoliikennetekniikan viimei-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
6878: simpiä uutuuksia: tietokoneita, paraboloidian-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
6879: tenneja, telefax-laitteistoja jne. Lisäksi tuvassa   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6880: on henkilöstöä, joka voi tarjota laitteiston         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6881: käyttämiseen tarvittavia palveluja sekä koulu-
6882: tusta. Teletupa järjestää esim. kursseja yleisöl-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6883: le henkilökohtaisten tietokoneiden käyttämi-                ryhtyä ns. teletupien perustamiseksi
6884: sessä.                                                      syrjäseuduille yritystoiminnan ja työlli-
6885:                                                             syyden tukemiseksi ja kehittämiseksi?
6886: 
6887:     Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1988
6888: 
6889:                                            Elisabeth Rehn
6890:                                     1988 vp. -     KK n:o 520                                       3
6891: 
6892: 
6893: 
6894: 
6895:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6896: 
6897:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       teletupahankkeiden valtiontuesta näyttää hy-
6898: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vältä ratkaisulta koulutusongelmaan.
6899: olette 23 päivänä syyskuuta 1988 päivätyn              Toisaalta on telelaitos ja myös yksityinen
6900: kirjeenne n:o 1336 ohella toimittanut valtio-       telelaitossektori alkanut toteuttaa teletupa-
6901: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-       hankkeita omalla kustannuksellaan.
6902: sen kansanedustaja Elisabeth Rehnin näin kuu-          Niin sanotuille tietotekniikkakeskuksille, jot-
6903: luvasta kysymyksestä n:o 520:                       ka tarjoavat neuvontaa, konsultointipalveluja
6904:                                                     ja koulutusta erityisesti yrityssektorille, voi-
6905:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       daan valtiontukea hakea Teknologian kehittä-
6906:        ryhtyä ns. teletupien perustamiseksi         miskeskuksesta, TEKESistä. Vuodesta 1986
6907:        syrjäseuduille yritystoiminnan ja työlli-    lähtien on tukea myönnetty kahdelletoista kes-
6908:        syyden tukemiseksi ja kehittämiseksi?        kukselle.
6909:                                                        Maamme kolmetoista teollisuuspiiriä kaksi-
6910:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          nekymmenine toimistoineen antavat jo nyt
6911: taen seuraavaa:                                     opetusta atk:n soveltamisesta pienyritysten
6912:                                                     tuotantoon ja hallintoon.
6913:   Atk-alan aikuiskoulutus on tärkeää työpai-           Työväen- ja kansalaisopistoilla on kurssivali-
6914: koilla ja kodeissa tapahtuvaa mikrotietokonei-      koimissaan myös atk-kursseja.
6915: den lukumäärän räjähdysmäistä kasvua ajatel-           Kysymyksessä ehdotetut palvelut ovat siten
6916: len. Televerkkojen jalostettujen palvelujen tar-    jo olemassa, joskaan eivät täysin kysymyksen
6917: jonnan lisääntyessä kasvaa myös mainitun alan       tarkoittamassa muodossa.
6918: aikuiskoulutuksen tarve niin toimessa olevien          Hallitus aikoo antaa opetusministeriön teh-
6919: kuin yksityishenkilöidenkin osalta.                 täväksi selvittää uusien aikuiskoulutuspalvelu-
6920:    Tältä kannalta saattaa ajatus teletuvista ja     jen tarpeen atk-alalla.
6921: 
6922:     Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1988
6923: 
6924:                                                  Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
6925: 4                                 1988 vp. -     KK n:o 520
6926: 
6927: 
6928: 
6929: 
6930:                             Tili Riksdagens Herr Talman
6931: 
6932:   I det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen        Å andra sidan har televerket och även den
6933: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse      privata teleinrättningssektorn börjat förverkli-
6934: nr 1366 av den 23 september 1988 tili vederbö-   ga telestugeprojekt på egen bekostnado
6935: rande medlem av statsrådet översänt avskrift
6936:                                                     Statsunderstöd för så kallade datateknikcen-
6937: av följande av riksdagsledamot Elisabeth Rehn    traler, vilka erbjuder rådgivning, konsulttjäns-
6938: undertecknade spörsmål nr 520:                   ter och utbildning speciellt åt företagssektorn
6939:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen        kan sökas från Teknologiska utvecklingscen-
6940:        vidta för att i glesbygden inrätta soko   tralen, TEKES. Det har sedan 1986 beviljats
6941:        telestugor för att stöda och utveckla     understöd för tolv centraler 0
6942: 
6943: 
6944: 
6945: 
6946:        företagsamheten och sysselsättningen?       De tretton industridistrikten med sina tjugo
6947:                                                  byråer ger redan nu undervisning i tillämpning
6948:    Såsom svar på detta spörsmål får jag hög-     i småföretag av ADB för produktion och
6949: aktningsfullt anföra följande:                   förvaltningo Arbetar- och medborgarinstituten
6950:    Vuxenutbildningen på ADB-området är vik-      har även ADB-kurser bland sina kurssorti-
6951: tig med tanke på den explosionsartade ök-        ment.
6952: ningen av persondatorer på arbetsplatserna och
6953:                                                     De tjänster, som i spörsmålet föreslås, exis-
6954: i hemmeno Med det ökade utbudet på mervär-
6955:                                                  terar således redan, om ock inte helt i den form
6956: destjänster i telenäten ökar även behovet av     spörsmålet avser 0
6957: 
6958: 
6959: vuxenutbildning av både anställda och privat-
6960: personer på nämnda områdeo                         Det är regeringens avsikt att låta undervis-
6961:    Med hänsyn tili detta kan telestugeiden och   ningsministeriet utreda om det finns behov av
6962: tanken på statsstöd för telestugeprojekt synas   nya skolningstjänster för vuxna på ADB-områ-
6963: vara en god lösning på skolningsproblemet.       det.
6964: 
6965:     Helsingfors den 31 oktober 1988
6966: 
6967:                                                Handels- och industriminister Ilkka Suominen
6968:                                                 1988 vp.
6969: 
6970: Kirjallinen kysymys n:o 521
6971: 
6972: 
6973: 
6974: 
6975:                                  Mäkelä: Edustusjoukkueeseen valittavien urheilijoiden valintape-
6976:                                     rusteista
6977: 
6978: 
6979:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6980: 
6981:    Suomalainen urheilukansa on käynyt viime          Urheiluvalmennukseen käytetään tällä hetkellä
6982: päivinä laajaa keskustelua Soulin olympiajouk-       useita miljoonia markkoja vuodessa yhteiskun-
6983: kueeseen valittujen urheilijoiden valintaperus-      nan varoja. Kun lisäksi väitetään urheilujohta-
6984: teista, kuten myös joukkueesta poisjäämisistä.       jien käyttävän nuoria urheilutyttöjä hyväkseen
6985: Kauppalehdessä sen optioliitteessä 15.9.1988 ja      kiristämällä heitä, ollaan todella arveluttavalla
6986: Kalevassa 18.9.1988 olleissa kirjoituksissa väi-     tiellä. Tämän takia tulisi pikaisesti asianomai-
6987: tetään eräiden urheilijoiden valitsematta jäämi-     sen ministerin toimesta teettää perusteellinen
6988: sen syynä olleen jopa kieltäytyminen intiimeis-      tutkimus väitteiden paikkansapitävyydestä ja
6989: tä suhteista urheilujohtajan kanssa. Kirjoituk-      ryhtyä tiukkoihin ja ankariin rankaisutoimiin
6990: sissa todetaan, että laajemmaltikin Suomen           kyseisiä urheilujohtajia kohtaan sekä saattaa
6991: urheilujohtajien tyylinä olisi vaatia naisedus-      urheilumäärärahojen taso vakavaan harkin-
6992: tusurheilijoilta muitakin kuin urheilusuorituk-      taan. Mikäli suomalainen urheiluelämä haluaa
6993: sia joukkueessa pysymisen ehtona.                    puhdistautua väitteestä, se on mahdollista ai-
6994:    Mikäli lehtiartikkelit pitävät edes osittain      noastaan yksityiskohtaisten tietojen ja selvitys-
6995: paikkansa, eli suomalaisia nuoria naisurheili-       ten antamisella Suomen kansalle.
6996: joita käytetään urheilujohtajien huvittajina            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
6997: edustusmatkojen aikana ja näitä huvituksia           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
6998: käytetään joukkueeseen valitsemisen kriteerei-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6999: nä, on suomalainen urheiluelämä täysin maho.         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7000: Mikäli väitteet pitävät paikkansa, on todella
7001: arveluttavaa, voivatko suomalaiset perheet                     Onko Hallitus tietoinen väitteistä,
7002: enää päästää nuoria tyttöjään suomalaiseen                  joiden mukaan Suomen urheilujohto
7003: urheiluvalmennukseen kyseisten urheilujohta-                käyttäisi suomalaisia naisurheilijoita
7004: jien hyväksikäytettäviksi.                                  hyväkseen ja esittäisi epäasiallisia vaati-
7005:    Mikäli unohdettaisiin yksilöön ja naiseen                muksia edustustehtävien valintakritee-
7006: kohdistuva halventaminen kyseisissä tapauksis-              reinä, ja
7007: sa ja menettelytavoissa, tulee kysymykseen sii-                aikooko Hallitus tutkia väitteiden
7008: tä huolimatta valtion varojen väärinkäyttö.                 paikkansapitävyy9en perusteellisesti?
7009: 
7010:     Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1988
7011: 
7012:                                            Tina Mäkelä
7013: 
7014: 
7015: 
7016: 
7017: 2810308
7018: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 521
7019: 
7020: 
7021: 
7022: 
7023:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7024: 
7025:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              muksia edustustehtävien valintakritee-
7026: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,               reinä, ja
7027: olette 22 päivänä syyskuuta 1988 päivätyn                     aikooko Hallitus tutkia väitteiden
7028: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston                paikkansapitävyyden perusteellisesti?
7029: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-
7030: edustaja Tina Mäkelän näin kuuluvasta kirjal-          Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
7031: lisesta kysymyksestä n:o 521:                        taen seuraavaa:
7032:          Onko Hallitus tietoinen väitteistä,           Hallitus ei ole tietoinen siitä, että Suomen
7033:        joiden mukaan Suomen urheilujohto             urheilujohto toimisi kuten kansanedustaja Mä-
7034:        käyttäisi suomalaisia naisurheilijoita        kelän kirjallisessa kysymyksessä esitetään eikä
7035:        hyväkseen ja esittäisi epäasiallisia vaati-   näe näin tarpeelliseksi tutkia asiaa.
7036: 
7037:     Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1988
7038: 
7039:                                                                     Ministeri Anna-Liisa Piipari
7040:                                   1988 vp. -     KK n:o 521                                    3
7041: 
7042: 
7043: 
7044: 
7045:                            Tili Riksdagens Herr Talman
7046: 
7047:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             osakliga krav som urvalskriterier för
7048: anger, har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse            representationsuppdrag, och
7049: av den 22 september 1988 tili vederbörande                ämnar Regeringen grundligt undersö-
7050: medlem av statsrådet översänt en avskrift av            ka om dessa påståenden håller streck?
7051: följande av riksdagsman Tina Mäkelä under-
7052: tecknade spörsmål nr 521:                          Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt
7053:                                                  följande:
7054:                                                     Regeringen är inte medveten om att idrotts-
7055:          Är Regeringen medveten om de på-        ledningen i Finland skulle uppföra sig på det
7056:       ståenden enligt vilka idrottsledningen i   sätt som anförs i riksdagsman Mäkeläs skriftli-
7057:       Finland skulle utnyttja finländska         ga spörsmål och anser sig därför inte föranlå-
7058:       kvinnliga idrottare och skulle använda     ten att undersöka ärendet.
7059: 
7060:     Helsingfors den 7 oktober 1988
7061: 
7062:                                                                  Minister Anna-Liisa Piipari
7063:                                             1988 vp.
7064: 
7065: Kirjallinen kysymys n:o 522
7066: 
7067: 
7068: 
7069: 
7070:                                 Kortesalmi: Kuusamossa sijaitsevan Raatelammen suojelemisesta
7071:                                   voimalaitosrakentamiselta
7072: 
7073: 
7074:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7075: 
7076:    Koillis-Pohjan Sähkö Osakeyhtiön tarkoi-        van suulle maa-aineksen ja kaikenlaisen tur-
7077: tuksena on rakentaa vesivoimalaitos Kuusa-         peen altaan pohjalta nousemisen vuoksi.
7078: mon kunnassa sijaitsevien Kurki- ja Soilujär-         Tällä hetkellä Raatelampi ei ole varsinaisesti
7079: vien välille. Yhtiön tarkoituksena on ottaa        säännöstelty, ainoastaan Koillis-Pohjan Säh-
7080: käyttöön järvien välinen putouskorkeus, joka       köllä on vedenjuoksutusoikeus Raatelammen
7081: on noin 36 metriä.                                 kautta.
7082:    Suunnitelman mukaan Kuusamon Kurkijär-             Mikäli Raatelampeen ei rakennettaisi voima-
7083: ven alapuolella oleva Raatelampi korotettaisiin    laitosta ja Raatejoki entistettäisiin, voitaisiin
7084: Kurkijärven tasoon rakentamalla lammen ala-        veden pintaa nostaa muutamalla kymmenellä
7085: päähän maapato. Maapadon yhteyteen raken-          sentillä eli sillä määrällä, joka laskeutui Iijoen
7086: nettaisiin ohijuoksutuksia varten säännöstely-     Uittoyhdistyksen ruoppausten yhteydessä.
7087: pato. Raatelammesta vedet johdettaisiin yläka-        Paikkakunnan väestön piirissä vastustetaan
7088: navan sekä sen jatkeena olevan teräsputken         voimakkaasti suunniteltua Raatelammen käyt-
7089: kautta voimalaitoksen koneasemalle ja siitä        töönottoa voimatalouden tarpeisiin. Tämä on
7090: edelleen kaivettavan alakanavan kautta Soilu-      täysin ymmärrettävää, sillä jo kuuden metrin
7091: järveen.                                           veden vaihtelu järkyttää suuresti ympäristöä ja
7092:    Raatelampi sijaitsee Kurkijärven länsipäästä    luonnon tasapainoa. Lisäksi lammella on ny-
7093: lähtevän Myllyjoen alajuoksulla. Lammen ko-        kyisellään huomattavaa virkistyskäyttöä vesi-
7094: ko on 29 ha. Lampi kasvaa enimmäkseen              linnun metsästysaikana, ja kuten sanottu, Iam-
7095: kortteikkoa ja sarakkoa, se on matala, syvyys      pi on hyvin tärkeä riistan pesimiselle ja viihty-
7096: enimmältä osin alle 1,2 metriä, suvannoissa        miselle.
7097: 1-2 metriä. Raatelampi on runsaskalainen              Todettakoon edelleen, että Pohjois-Suomen
7098: sekä myös hyvä lintuvesi samoin kuin erin-         vesioikeus on 29.10.1987 hylännyt Koillis-Poh-
7099: omainen oleskelu- ja pesimäpaikka riistaeläi-      jan Sähkö Oy:n anomuksen rakentaa Raatteen
7100: mille ja linnuille, kuten esim. joutsenille ja     voimalaitos Kurkijoen vesistöön Kuusamon
7101: kahlaajille.                                       kunnassa Kuolion kylässä. Päätöksessään Poh-
7102:                                                    jois-Suomen vesioikeus nojautuu 1.2.1987 voi-
7103:    Raatelampi sijaitsee suuren erämaan laidal-
7104:                                                    maan tulleeseen koskiensuojelulakiin, jonka
7105: la. Erämaassa pesii runsaasti joutsenia, jotka
7106: käyttävät syöntipaikkanaan Raatelampea.            1 §:n mukaan uuden voimalaitoksen rakenta-
7107:                                                    miseen ei saa myöntää vesilaissa tarkoitettua
7108:    Mikäli Raatelampi otettaisiin vesivoimara-      lupaa mm. Iijoen vesistön keski- ja yläosassa
7109: kentamisen käyttöön, nousisi Raatelammen ve-       Kuusamon, Posion ym. kunnissa.
7110: si Kurkijärven tasalle eli noin kuusi metriä.         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
7111: Tällöin Raatejoki jäisi kuivilleen Majavapu-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
7112: roon saakka. Rakentaminen tietäisi siis täydel-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7113: listä tuhoa paitsi Raatelammelle myös Kurki-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7114: järven kalakannalle, sillä se on täysin istutus-
7115: ten varassa, ja istutuskalathan ovat tunnetusti             Tietääkö Hallitus, että Koillis-Poh-
7116: vaellusintoisia ja näin ollen menisivät säännös-          jan Sähkö Oy suunnittelee voimalaitok-
7117: telypadon poistuessa Myllyjoen suusta Raate-              sen rakentamista Kuusamon kunnan
7118: lammen voimalakanavan kautta voimalaitos-                 Kuolion kylän Kurkijoen vesistöön si-
7119: turbiiniin, koska verkkoa ei voi laittaa kana-            ten, että vesistöön kuuluva Raatelampi
7120: 
7121: 281189Q
7122: 2                                  1988 vp. -     KK n:o 522
7123: 
7124:       tuhoutuisi noin kuuden metrin säännös-               aikooko Hallitus voimassa olevaan
7125:       telyn johdosta, jolloin aiheutuisi suuria         koskiensuojelulakiin nojautuen suojella
7126:       ympäristövaurioita kalastolle, riistalle,         mainitun Raatelammen kaikelta voima-
7127:       linnustolle ja lammen virkistyskäytölle           laitosrakentamiselta?
7128:       sekä maisemalle, ja
7129: 
7130:     Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1988
7131: 
7132:                                      J. Juhani Kortesalmi
7133:                                     1988 vp. -     KK n:o 522                                    3
7134: 
7135: 
7136: 
7137: 
7138:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7139: 
7140:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
7141: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      vasti seuraavaa:
7142: olette 23 päivänä syyskuuta 1988 päivätyn
7143: kirjeenne n:o 1351 ohella lähettänyt valtioneu-       Pohjois-Suomen vesioikeus on 29.10.1987
7144: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       antamanaan päätöksellä koskiensuojelulain
7145: kansanedustaja Kortesalmen kirjallisesta kysy-     1 §:n nojalla hylännyt Koillis-Pohjan Sähkö
7146: myksestä n:o 522, jossa tiedustellaan:             Oy:n hakemuksen saada lupa Raatteen voima-
7147:                                                    laitoksen rakentamiseen Kurkijoen vesistöön
7148:           Tietääkö Hallitus, että Koillis-Poh-     Kuusamon kunnassa. Yhtiö on valittanut pää-
7149:        jan Sähkö Oy suunnittelee voimalaitok-      töksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jossa
7150:        sen rakentamista Kuusamon kunnan            asia on vireillä. Asiasta on ympäristöministeriö
7151:        Kuolion kylän Kurkijoen vesistöön si-       antanut lausunnon. Ministeriö on katsonut,
7152:        ten, että vesistöön kuuluva Raatelampi      että hanke on koskiensuojelulain 1 §:n vastai-
7153:        tuhoutuisi noin kuuden metrin säännös-      nen eikä lupaa voimalaitoksen rakentamiseen
7154:        telyn johdosta, jolloin aiheutuisi suuria   siten voitane myöntää. Koskiensuojelulain
7155:        ympäristövaurioita kalastolle, riistalle,   säännösten tulkinta kuuluu kussakin yksittäis-
7156:        linnustolle ja lammen virkistyskäytölle     tapauksessa kuitenkin vesituomioistuimme ja
7157:        sekä maisemalle, ja                         viime kädessä korkeimmalle hallinto-oikeudel-
7158:           aikooko Hallitus voimassa olevaan        le. Raatteen voimalaitoksen rakentamisasian
7159:        koskiensuojelulakiin nojautuen suojella     ratkaisee siten lopullisesti korkein hallinto-
7160:        mainitun Raatelammen kaikelta voima-        oikeus.
7161:        laitosrakentamiselta?
7162: 
7163:     Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1988
7164: 
7165:                                                                 Ympäristöministeri Kaj Bärlund
7166: 4                                  1988 vp. -     KK n:o 522
7167: 
7168: 
7169: 
7170: 
7171:                             Till Riksdagens Herr Talman
7172: 
7173:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
7174: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       samt anföra följande:
7175: nr 1351 av den 23 september 1988 till vederbö-
7176: rande medlem av statsrådet översänt avskrift         Norra Finlands vattendomstol förkastade ge-
7177: av följande av riksdagsman Kortesalmi under-      nom sitt beslut 29.10.1987 med stöd av 1 §
7178: tecknade spörsmål nr 522:                         forsskyddslagen Koillis-Pohjan Sähkö Oy:s an-
7179:                                                   sökan om tillstånd att vid Raate i Kurkijoki
7180:           Är Regeringen medveten om att Koil-     vattendrag i Kuusamo kommun bygga ett
7181:        lis-Pohjan Sähkö Oy har planer på att      kraftverk. Bolaget har överklagat beslutet hos
7182:        bygga ett kraftverk i Kurkijoki vatten-    högsta förvaltningsdomstolen, där ärendet är
7183:        drag i Kuolio by i Kuusamo kommun          anhängigt. Miljöministeriet har gett ett utlåtan-
7184:        på så sätt, att sjön Raatelampi, som är    de i ärendet. Ministeriet har ansett att projek-
7185:        en del av vattendraget, på grund av en     tet strider mot 1 § forsskyddslagen och till-
7186:        reglering på sex meter skulle förstöras,   stånd för att bygga kraftverket torde därför
7187:        vilket skulle innebära stora miljöskador   inte kunna beviljas.
7188:        för fiskbestånd, vilt, fågelfauna och         Tolkningen av stadgandena i forsskyddsla-
7189:        sjön som rekreationsområde samt för        gen tillkommer dock i varje enskilt fall vatten-
7190:        landskapet och                             domstolarna och i sista hand högsta förvalt-
7191:           ämnar Regeringen med stöd av den        ningsdomstolen. Frågan om byggande av ett
7192:        gällande forsskyddslagen skydda den        kraftverk vid Raate avgörs alltså slutgiltigt av
7193:        nämnda sjön Raatelampi från att ett        högsta förvaltningsdomstolen.
7194:        kraftverk byggs?
7195: 
7196:     Helsingfors den 4 november 1988
7197: 
7198:                                                                     Miljöminister Kaj Bärlund
7199:                                              1988 vp.
7200: 
7201: Kirjallinen kysymys n:o 523
7202: 
7203: 
7204: 
7205: 
7206:                                  Tennilä ym.: Lentoyhteyden saamisesta Lapin ja Murmanskin
7207:                                    välille
7208: 
7209: 
7210:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7211: 
7212:   Lapin ja Murmanskin alueen välinen mat-          on suoritettu. Lentoyhteyden avaaminen ei
7213: kailu, kulttuurinvaihto ja myös talousyhteistyö    kuitenkaan ole vieläkään varmistunut. Ilmailu-
7214: on vilkastunut. Lähitulevaisuus lupaa merkit-      lainsäädännön vaatimuksiin, talouteen ja mui-
7215: tävää edelleen laajentumista niin matkailun        hin kysymyksiin vastauksia etsittäessä ja tie-
7216: kuin myös rajakaupan ja muun talousyhteis-         työstä neuvoteltaessa tarvitaan myös hallitus-
7217: työn osalta. Näiltä osin voi viitata esimerkiksi   ten mukanaoloa ja myötävaikutusta.
7218: Kirovskiin suunniteltuun matkailualan yhteis-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
7219: yritykseen sekä laajalti tunnettuun Kuola-pro-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
7220: jektiin, johon suomalaiset tulevat osallistu-      me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
7221: maan.                                              sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
7222:   Laajeneva kanssakäyminen vaatii liiken-          sen:
7223: neyhteyksien parantamista. Ivalon ja Mur-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
7224: manskin välinen maantie tulee saada paranne-              ryhtynyt tai ryhtyy lentoyhteyden avaa-
7225: tuksi yhteistyöllä. Tarvitaan myös lentoyhteys.           misen kiirehtimiseksi Lapin ja Mur-
7226:    Lentoyhteyden saamista on toivottu pitkään             manskin välille ja Ivalon-Murmanskin
7227: niin Suomen kuin Neuvostoliitonkin pohjois-               tieyhteyden parantamiseksi yhteistyös-
7228: alueella. Esityksiä on tehty ja valmistelujakin           sä?
7229: 
7230:     Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1988
7231: 
7232:                     Esko-Juhani Tennilä                    Timo Laaksonen
7233: 
7234: 
7235: 
7236: 
7237: 281145S
7238: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 523
7239: 
7240: 
7241: 
7242: 
7243:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7244: 
7245:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       taan yhdessä paikassa käyttämällä olemassa
7246: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       olevaa kansainvälistä lentoväylää Suomenlah-
7247: olette 27 päivänä syyskuuta 1988 päivätyn           della. Tältä osin tarvitaan uusia ilmaliikenne-
7248: kirjeenne n:o 1367 ohella toimittanut valtio-       järjestelyjä maittemme välillä, ennen kuin La-
7249: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-       pin ja Murmanskin välinen lentoliikenne on
7250: sen kansanedustaja Esko-Juhani Tennilän ym.         mahdollista aloittaa. Ilmailuhallitus on omasta
7251: näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o      puolestaan alustavasti ryhtynyt tutkimaan,
7252: 523:                                                missä mahdollinen uusi lentoväylä Lapista
7253:                                                     Kuolan niemimaalle voisi kulkea.
7254:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
7255:        ryhtynyt tai ryhtyy lentoyhteyden avaa-         Suomen ja Neuvostoliiton lentoyhteyksien
7256:        misen kiirehtimiseksi Lapin ja Mur-          lisääminen ja parantaminen on sinänsä myön-
7257:        manskin välille ja Ivalon-Murmanskin         teinen asia. Lapin ja Murmanskin välinen leu-
7258:        tieyhteyden parantamiseksi yhteistyös-       toyhteys on toistaiseksi vasta selvitysvaiheessa.
7259:        sä?                                          Varsinaisten neuvottelujen käynnistäminen
7260:                                                     Neuvostoliiton kanssa on näin ollen ennenai-
7261:                                                     kaista. Liikenne-edellytyksiä koskevan selvitys-
7262:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        työn etenemistä seurataan kuitenkin tarkasti.
7263: vasti seuraavaa:
7264:                                                        Mitä tulee tieyhteyteen, niin tie- ja vesira-
7265:    Suomen ja Neuvostoliiton väliseen lentolii-      kennushallitus on tietoinen Ivalon-Rajajoose-
7266: kennesopimukseen nojautuen Finnair Oy ja            pin tien kunnosta ja sen vuoksi tien parannus-
7267: Aeroflot harjoittavat säännöllistä lentoliiken-     toimenpiteisiin on varauduttu.
7268: nettä reiteillä Helsinki-Moskova, Helsinki-            Välillä Ivalo-Akujärvi tie on parhaillaan
7269: Leningrad ja Tampere-Leningrad. Säännölli-          parannustyön kohteena ja hanke valmistuu
7270: nen lentoliikenne muilla kuin edellä mainituilla    vuonna 1989. Koska hankkeen rahoitustarve
7271: reiteillä on mahdollista vain, jos siitä nimen-     vuonna 1989 on vain 5,0 Mmk, ei sitä ole
7272: omaan sovitaan lentoliikennesopimuksen edel-        momentin 31.24. 77 hanke-erittelyssä nimetty-
7273: lyttämässä järjestyksessä.                          nä, vaan se sisältyy Lapin tie- ja vesirakennus-
7274:    Säännöllisten lentoyhteyksien edelleen kehit-    piirin kohtaan: Momentilta aiemmin budjetoi-
7275: täminen, mukaan lukien uusien reittien avaa-        dut muut hankkeet. Päällystystyöt tehdään
7276: minen, on jatkuvasti ajankohtainen kysymys.         kesä-elokuussa 1989.
7277: Liikenneministeriö on hyvin tietoinen siitä, että
7278: paikallista mielenkiintoa Lapin ja Murmanskin          Välillä Akujärvi-Kolmosjoki tie on suunni-
7279: välisen lentoyhteyden avaamiseen esiintyy sekä      teltu parannettavaksi vuosina 1990-92. Hank-
7280: Suomen että Neuvostoliiton pohjoisalueella.         keen suunnitelmat ovat lähes valmiit ja hank-
7281: Tällaisen lentoyhteyden mahdollinen avaami-         keen kustannusarvio on noin 30 Mmk.
7282: nen onkin eri yhteyksissä ollut esillä suomalais-      Välillä Kolmosjoki-Rajajooseppi tie on
7283: ten ja neuvostoliittolaisten välisissä keskuste-    suunniteltu parannettavaksi edellä mainitun
7284: luissa.                                             hankkeen jälkeen vuosina 1992-94. Tämän
7285:    Yhtenä perusedellytyksenä uuden kansainvä-       osuuden suunnittelu on aloitettu tänä vuonna
7286: lisen lentoyhteyden avaamiselle on riittävän        ja suunnitelmien arvioidaan valmistuvan vuo-
7287: suuren ja vakaan liikennetarpeen olemassaolo.       den 1990 alussa. Hankkeen kustannusarvio on
7288: Finnair Oy on ryhtynyt tutkimaan Lapin ja           noin 20 Mmk.
7289: Murmanskin välisen säännöllisen lentoliiken-           Tie- ja vesirakennuslaitoksella on siis val-
7290: teen kysyntää ja taloudellisia edellytyksiä. Sel-   miudet aloittaa tien parannustyöt hyvinkin no-
7291: vityksen tuloksista on tarkoitus keskustella        peasti, mikäli tehdään sellaisia sopimuksia,
7292: Aeroflotin kanssa.                                  jotka olennaisesti muuttavat tien liikenteellistä
7293:    Ilma-alukset nykytilanteessa voivat ylittää      tarvetta. Kokonaisuudessaan noin 50 Mmk
7294: Suomen ja Neuvostoliiton välisen rajan ainoas-      maksava parannustyö Akujärven ja Rajajoose-
7295:                                      1988 vp. -     KK n:o 523                                   3
7296: 
7297: pin välillä on teknisesti toteutettavissa parissa   kuljetusyhteyksien turvaaminen sekä pohjois-
7298: vuodessa, mikäli rahoitus järjestyy.                maiden yhteistyöohjelmaan sisältyvät hankkeet
7299:    Hankkeen nopeuttaminen edellyttää tienpi-        Kaamanen-Utsjoki ja Sevettijärvi-Näätämö.
7300: don rahoituksen huomattavaa lisäystä erityises-        Rajajoosepin-Murmanskin yhteyden pa-
7301: ti Lapissa. Lapin alueella on muitakin "poik-       rantamisesta vastaa Neuvostoliitto. Suomalai-
7302: keuksellisia" tiehankkeita, jotka kiireellisyy-     silla yrityksillä on valmiuksia osallistua tien
7303: dessään saattavat aiheuttaa koko laadituo oh-       suunnitteluun ja parantamiseen, mikäli asioista
7304: jelman uudelleen arvioinnin. Näitä ovat esi-        niin sovitaan ja päätetään.
7305: merkiksi Saattoporan kultakaivoksen ja Sokiin
7306: 
7307:     Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1988
7308: 
7309:                                                              Liikenneministeri Pekka Vennamo
7310: 4                                    1988 vp. -      KK n:o 523
7311: 
7312: 
7313: 
7314: 
7315:                               Till Riksdagens Herr Talman
7316: 
7317:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ett ställe, nämligen genom att använda sig av
7318: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          den internationella flygrutten vid Finska viken.
7319: nr 1367 av den 27 september 1988 tili vederbö-       Innan flygtrafik mellan Lappland och Mur-
7320: rande medlem av statsrådet översänt avskrift         mansk kan inledas, behövs härvidlag nya flyg-
7321: av följande av riksdagsman Esko-Juhani Ten-          trafikarrangemang mellan de båda länderna.
7322: nilä m.fl. undertecknade spörsmål nr 523:            Luftfartsstyrelsen har för sin del börjat under-
7323:                                                      söka var en ny flygrutt mellan Lappland och
7324:           Vilka åtgärder har Regeringen vidta-       Kolahalvön eventuellt kunde gå.
7325:        git eller ämnar den vidta för att påskyn-        En utökning och förbättring av flygförbin-
7326:        da öppnandet av en flygförbindelse            delserna mellan Finland och Sovjetunionen är i
7327:        mellan Lappland och Murmansk och              och för sig en positiv sak. Frågan om en
7328:        för att genom samarbete förbättra väg-        eventuell flygförbindelse mellan Lappland och
7329:        förbindelsen mellan Ivalo och Mur-            Murmansk är tilisvidare endast under utred-
7330:        mansk?                                        ning. Det är alltså ännu för tidigt att inleda
7331:                                                      egentliga förhandlingar med Sovjetunionen.
7332:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         Fortgången beträffande utredningarna i fråga
7333: samt anföra följande:                                om förutsättningarna för denna trafik är dock
7334:    På grundval av ett flygtrafikavtal mellan         hela tiden föremål för noggrann uppmärksam-
7335: Finland och Sovjetunionen har Finnair Oy och         het.
7336: Aeroflot regelbunden flygtrafik på rutterna             Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen är i fråga
7337: Helsingfors-Moskva, Helsingfors-Leningrad            om en vägförbindelse medveten om i vilket
7338: och Tammerfors-Leningrad. Regelbunden                skick vägen mellan Ivalo och Rajajooseppi
7339: flygtrafik på andra än nyss nämnda rutter är         befinner sig och beredskap finns för åtgärder i
7340: möjlig endast om man särskilt kommer överens         syfte att förbättra vägen.
7341: om detta på det sätt som förutsätts i flygtrafik-       Vägen mellan Ivalo och Akujärvi repareras
7342: avtalet.                                             som bäst och projektet slutförs år 1989. Efter-
7343:    Det är ständigt aktuellt att fortsätta utveck-    som projektets finansieringsbehov för år 1989
7344: landet av regelbundna flygförbindelser samt att      endast är 5,0 Mmk, nämns det inte i specifice-
7345: öppna nya rutter. Vid trafikministeriet är man       ringen av projekt under momentet 31.24. 77,
7346: väl medveten om att det finns ett lokalt intresse    utan finns under punkten Lapplands väg- och
7347: i de norra delarna av både Finland och Sovjet-       vattenbyggnadsdistrikt: Projekt som tidigare
7348: unionen att öppna en flygförbindelse mellan          har budgeterats under detta moment. Belägg-
7349: Lappland och Murmansk. Frågan om att even-           ningsarbetet utförs från juni tili augusti år
7350: tuellt öppna en sådan flygförbindelse har i          1989.
7351: olika sammanhang även tagits upp tili diskus-           Det är planerat att vägen mellan Akujärvi
7352: sion mellan finländare och sovjetmedborgare.         och Kolmasjoki skall förbättras under åren
7353:    En grundförutsättning för att öppna en ny         1990-1992. Planerna för projektet är så gott
7354: internationell flygförbindelse är ett tillräckligt   som klara och kostnadskalkylen är ca 30 Mmk.
7355: stort och stabilt trafikbehov. Finnair Oy har           Efter detta projekt planerar man att under
7356: inlett undersökningar av efterfrågan på en           åren 1992-1994 förbättra vägen mellan Kol-
7357: regelbunden flygförbindelse mellan Lappland          masjoki och Rajajooseppi. Planerna för detta
7358: och Murmansk och av de ekonomiska                    vägavsnitt har inletts i år och torde vara klara i
7359: förutsättningarna för en sådan. Det är me-           början av år 1990. Projektets kostnadskalkyl
7360: ningen att man med Aeroflot skall diskutera de       är ca 20 Mmk.
7361: resultat som utredningen gett.                          Väg- och vattenbyggnadsverket har alltså
7362:    För tillfället kan luftfartyg korsa gränsen       möjligheter att t.o.m. mycket snabbt börja
7363: mellan Finland och Sovjetunionen endast på           förbättra vägen, ifall sådana avtal sluts, som
7364:                                     1988 vp. -     KK n:o 523                                   5
7365: 
7366: på ett väsentligt sätt ändrar vägtrafikbehovet.    hela det upplagda programmet. Sådana är t.ex.
7367: Om finansieringen ordnas kan förbättringsar-       säkerställandet av kommunikationerna till
7368: betet på vägen mellan Akujärvi och Raja-           Saattopora guldgruva och Sokli samt projekten
7369: jooseppi, vilket i sin helhet skulle kosta ca 50   Kaamanen-Utsjoki och Sevettijärvi-Näätä-
7370: Mmk, tekniskt förverkligas inom loppet av ett      mö, vilka ingår i det nordiska samarbetspro-
7371: par år.                                            grammet.
7372:   För att projektet skall kunna påskyndas            Sovjetunionen svarar för att förbindelserna
7373: förutsätter det att finansieringen av väghåll-     förbättras mellan Rajajooseppi och Mur-
7374: ningen ökas betydligt, speciellt i Lappland.       mansk. Finländska företag har beredskap att
7375: Inom Lappland existerar även andra "avvikan-       delta i planeringen och förbättringen av vägen,
7376: de" vägprojekt, som på grund av att de är          om man kommer överens om detta.
7377: brådskande kan leda tili en omprövning av
7378: 
7379:     Helsingfors den 19 oktober 1988
7380: 
7381:                                                                 Trafikminister Pekka Vennamo
7382:                                              1988 vp.
7383: 
7384: Kirjallinen kysymys n:o 524
7385: 
7386: 
7387: 
7388: 
7389:                                  Rinne: Ministeri-kansanedustajan kulukorvauksen poistamista
7390:                                     tarkoittavan esityksen antamisesta
7391: 
7392: 
7393:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7394: 
7395:    On oikein, etta kansanedustajilta on poistet-   kankorotuksen saanut voisi luopua ottamasta
7396: tu kaksoispalkka ja että korvaukset saatetaan      vastaan Iisärahaa. Verohelpotusten kohdalla
7397: normaalin verotuksen piiriin.                      ongelma on vieläkin tukalampi. Vähemmällä
7398:    Vakava epäkohta on edelleen se, että valtio-    byrokratialla selvittäisiin, jos raha siirrettäisiin
7399: neuvoston jäsenet joutuvat suostumaan osaan        suoraan valtion budjetin kautta kohteeseensa,
7400: kansanedustajan palkasta ja kulukorvauksesta.      eikä sitä kierrätettäisi yksittäisten henkilöiden
7401: Palkkaa ja kulukorvausta joudutaan vastaan-        kautta. Marssijärjestyksen ja rakennemuutok-
7402: ottamaan tekemättömästä työstä.                    sen hallinnan kannalta olisi parempi, että avus-
7403:    Ensimmäinen valtiovarainministeri on joutu-     tusrahat ohjattaisiin suoraan avustuskohtee-
7404: nut julkisuudessa tuskailemaan ylisuurten pal-     seen budjetista. Yksittäinen ministeri välttäisi
7405: kankorotusten estämisen kanssa. Ylisuuret pal-     näin joutumasta humanitaariseksi avustajaksi
7406: kankorotukset ovat olleet tuhansia markkoja        vastoin tahtoaan.
7407: kuukaudessa.                                          Ensimmäinen vaihe ylisuurten tulojen jää-
7408:    Ongelmaa tulee vakavalla tavalla edelleen       dyttämiseksi olisi poistaa ministerin ministeri-
7409: lisäämään hallituksen esittämä ns. marginaali-     aikana saama kansanedustajan osapalkka ja
7410: verouudistus. Se tuo rahaa puhtaana käteen         kulukorvaus. Tehokkaasti toimialaansa johta-
7411: lisää kymmeniätuhansia markkoja vuodessa.          va valtioneuvoston jäsen ei nimittäin ehdi käy-
7412: Rahavirta suurituloisimmille paisuu ylivoimai-     tännössä hoitaa maan kansanedustajan tehtä-
7413: seksi.                                             viä. Näin ei voi syntyä kulujakaan. Yhtä tär-
7414:                                                    keä periaate kuin tulot samalle viivalle on, että
7415:    Harri Holkerin 1 hallitus joutuu kahden-        työstä maksetaan vain yksi palkka.
7416: suuntaisen rahavirtapaineen alle. Toisaalta pai-
7417:                                                       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
7418: navat tuhansien markkojen kuukausikorotuk-
7419: set palkkoihin ja toisaalta verouudistuksen tu-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
7420: hansien markkojen helpotusten rahavirta. Hal-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7421: litus joutuu käymään kahden rintaman puolus-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7422: tustaistelua.                                                Koska Hallitus antaa eduskunnalle
7423:    Ongelmaa on pyritty ratkaisemaan ylisuuris-             esityksen ministeri-kansanedustajan ku-
7424: ta palkankorotuksista kieltäytymällä. Tämä ai-             lukorvauksen ja perustyöhön mahdolli-
7425: heuttaa kuitenkin mutkikasta byrokratiaa. On-              sesti kuulumattomien muiden lisätulo-
7426: gelmaa on pyritty ratkaisemaan mm. hyvänte-                jen poistamiseksi, jotta palkankorotus-
7427:  keväisyysjärjestöjen suuntaan viittailemalla.             ten ja odotettavissa olevan verouudis-
7428: Ensimmäisen valtiovarainministerin mukaan                  tuksen tulonlisäykset eivät aiheuttaisi
7429: on aiheutunut erittäin ongelmallisia tilanteita            ministereille nykyisenkaltaisia ongel-
7430: nimenomaan siitä, millä tavoin ylisuuren pal-              mallisia tilanteita?
7431: 
7432:     Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1988
7433: 
7434:                                           Heikki Rinne
7435: 
7436: 
7437: 
7438: 
7439: 281133E
7440: 2                                  1988 vp. -     KK n:o 524
7441: 
7442: 
7443: 
7444: 
7445:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7446: 
7447:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     kainen. Lisäksi kansanedustajalle maksetaan
7448: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     kulukorvausta. Jos ministeri on myös kansan-
7449: olette 27 päivänä syyskuuta 1988 päivätyn         edustaja, hänelle maksetaan ministerin palkan
7450: kirjeenne n:o 1368 ohella lähettänyt valtioneu-   ohella 50 OJo kansanedustajan palkasta ja kulu-
7451: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi         korvauksesta. Saatujen korvausten määrät il-
7452: kansanedustaja Heikki Rinteen tekemän seu-        menevät seuraavasta taulukosta.
7453: raavan sisältöisen kirjallisen kysymyksen n:o       Palkkiovertailu lokakuu 1988
7454: 524:
7455:                                                                           Ministeri-   Kansan- Ministeri
7456:          Koska Hallitus antaa eduskunnalle                                  kansan-    edustaja
7457:        esityksen ministeri-kansanedustajan ku-                             edustaja
7458:        lukorvauksen ja perustyöhön mahdolli-      Brutto, mk .........     39 855      16 401    31 655
7459:        sesti kuulumattomien muiden lisätulo-      Verot yht., mk .....     24 275       7 960    18 453
7460:        jen poistamiseksi, jotta palkankorotus-    Palkkio netto, mk ...    15 580       8 440    13 202
7461:        ten ja odotettavissa olevan verouudis-     Kulukorvaus, mk ...       3 275       6 550
7462:        tuksen tulonlisäykset eivät aiheuttaisi    Tulot, netto ........    18 855      14 990    13 202
7463:        ministereille nykyisenkaltaisia ongel-
7464:        mallisia tilanteita?                          Sellaisen ministerin, joka ei ole kansanedus-
7465:                                                   taja, nettopalkkio vuodessa on siis noin 20 000
7466:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        mk pienempi kuin kansanedustajan.
7467: taen seuraavaa:
7468:                                                      Oheinen informaatio halutaan täten jättää
7469:    Tällä hetkellä ministeri saa valtion palkka-   eduskunnan tietoon. Hallitus ei ole käsitellyt
7470: luokan A 34 mukaista palkkaa. Kansanedus-         toimiaikanaan      ministerinpalkkajärjestelmän
7471: tajan palkka taas on palkkaluokan A 27 mu-        kokonaisuudistusta.
7472: 
7473:     Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1988
7474: 
7475:                                                          Valtiovarainministeri Erkki Liikanen
7476:                                     1988 vp. -     KK n:o 524                                          3
7477: 
7478: 
7479: 
7480: 
7481:                              Tili Riksdagens Herr Talman
7482: 
7483:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        dagsman, erhåller han utöver ministerlönen
7484: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        50 OJo av riksdagsmannalönen och av kost-
7485: nr 1368 av den 27 september 1988 tili vederbö-     nadsersättningen. Beloppen av ersättningarna
7486: rande medlem av statsrådet översänt avskrift       framgår av följande tabell.
7487: av följande av riksdagsman Heikki Rinne un-           Jämförelse av arvoden, oktober 1988
7488: dertecknade spörsmål nr 524:
7489:                                                                            Minister- Riksdags-   Minister
7490:           När avlåter Regeringen en proposi-                               riksdags-   man
7491:        tion tili riksdagen i syfte att slopa den                             man
7492:        kostnadsersättning som tillkommer en        Brutto, mk .........     39 855    16 401     31 655
7493:        minister-riksdagsman och de övriga          Skatter sammanl.,
7494:        tiliäggsinkomster som eventuellt inte         mk ...............     24 275     7 960     18 453
7495:        hör tili hans huvudsakliga arbete, för      Arvode netto, mk ..      15 580     8 440     13 202
7496:        att lönehöjningarna och de inkomst-         Kostnadsersättning,
7497:        ökningar som den kommande skatte-             mk ...............      3 275     6 550
7498:        reformen medför inte skall ge upphov        Inkomster, netto ....    18 855    14 990     13 202
7499:        tili problematiska situationer av nuva-
7500:        rande slag för ministrarna?
7501:                                                       Då det är fråga om en minister, som inte är
7502:                                                    riksdagsman, är det årliga nettoarvodet sålun-
7503:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       da ca 20 000 mk mindre än vad det är för en
7504: samt anföra följande:                              riksdagsman.
7505:    För närvarande erhåller ministrarna lön en-        Regeringen önskar härmed meddela riks-
7506: ligt statens löneklass A 34. Tili rikdsdagsmän-    dagen denna information tili kännedom. Rege-
7507: nen betalas däremot lön enligt löneklass A 27.     ringen har inte under sin verksamhetstid be-
7508: Tili riksdagsmännen betalas därjämte kost-         handlat någon totalreform av systemet för
7509: nadsersättning. Om en minister också är riks-      ministrarnas avlöning.
7510: 
7511:     Helsingfors den 25 oktober 1988
7512: 
7513:                                                                 Finansminister Erkki Liikanen
7514:                   j
7515:                  j
7516:                 j
7517:                j
7518:               j
7519:              j
7520:             j
7521:            j
7522:           j
7523:          j
7524:         j
7525:        j
7526:       j
7527:      j
7528:     j
7529:    j
7530:   j
7531:  j
7532: j
7533:                                              1988 vp.
7534: 
7535: Kirjallinen kysymys n:o 525
7536: 
7537: 
7538: 
7539: 
7540:                                  Pulliainen: Liikevaihto- ja polttoaineverotuksen muuttamisesta
7541:                                    linja-autoliikennettä suosivaksi
7542: 
7543: 
7544:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7545: 
7546:    Energian hintapolitiikalla on paljolti saatu      Tässä akuutissa tilanteessa on välittömästi
7547: aikaan se, että yksityisautoistuminen maassam-     käytettävä kahta keinoa, nimittäin linja-auto-
7548: me jatkuu. Tästä on lukuisia seurausvaikutuk-      kaluston vapauttamista liikevaihtoverosta ja
7549: sia, kuten tiestön kuluminen, liikenneruuhkat,     luopumista polttoaineverosta linja-autojen
7550: onnettomuuksien lisääntyminen ja myös jouk-        osalta.
7551: koliikenteen matkustajien määrän vähenemi-
7552: nen. Viimeksi mainittu on johtanut linja-auto-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
7553: liikenteen kriisitilanteeseen harvaan asutuilla    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
7554: alueilla. Kannattavuus on heikentynyt siinä        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7555: määrin, että linja-autoliikennettä on supistettu   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7556: tai ollaan supistamassa voimakkaasti. Näin on
7557: ajauduttu kierteeseen, josta kärsivät eniten ne               Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti
7558: harvaan asuttujen alueiden asukkaat, joilla ei              toimiin, joiden tuloksena linja-autoka-
7559: ole omaa autoa käytettävissään. Kokonaisuute-               lusto vapautetaan liikevaihtoverosta ja
7560: na tämä kehityskulku on kansantaloudellisesti               luovutaan polttoaineverosta linja-auto-
7561: epäedullinen.                                               jen osalta?
7562: 
7563:     Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1988
7564: 
7565:                                          Erkki Pulliainen
7566: 
7567: 
7568: 
7569: 
7570: 281181G
7571: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 525
7572: 
7573: 
7574: 
7575: 
7576:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7577: 
7578:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      miljoonan markan suuruista tukea. Tämän
7579: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tuen ulkopuolelle jäänyt linja-autoliikenne on
7580: olette 29 päivänä syyskuuta 1988 päivätyn           ollut pääasiassa tilausajoliikennettä.
7581: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Kysymyksessä toteutettavaksi ehdotettu me-
7582: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       nettely on siten ollut käytössä jo kymmenen
7583: edustaja Erkki Pulliaisen näin kuuluvasta kir-      vuoden ajan. Polttoaineveron palautusjärjes-
7584: jallisesta kysymyksestä n:o 525:                    telmää on kuitenkin arvosteltu muun muassa
7585:           Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti        hallinnollisesta työläydestä ja sillä perusteella,
7586:        toimiin, joiden tuloksena linja-autoka-      että veroa palautetaan riippumatta siitä, onko
7587:        lusto vapautetaan liikevaihtoverosta ja      palautuksen saaja tuen tarpeessa vai ei. Menet-
7588:        luovutaan polttoaineverosta linja-auto-      tely ei siten tasaa yritysten ja alueiden välillä
7589:        jen osalta?                                  olevia kannattavuuseroja.
7590:                                                        Valtion vuoden 1987 tulo- ja menoarvion
7591:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        momentin 31.57.42 perusteluissa todettiin
7592: vasti seuraavaa:                                    muun muassa: "Tarkoituksena on lisäksi kii-
7593:                                                     reellisesti selvittää tarve ja mahdollisuudet luo-
7594:    Linja-autot ovat liikevaihtoverolain säännös-    pua kokonaan linja-autoliikenteelle maksetusta
7595: ten mukaan liikevaihtoveron alaisia. Niiden         polttoaineveron palautuksesta jo vuonna 1988
7596: hankintahintaan sisältyy siten tavanomainen         ja samalla kehittää nykyisistä avustus-, tuki- ja
7597: määrä, eli verollisesta hinnasta laskettuna         korvausjärjestelmistä yhtenäinen budjettiva-
7598: 19,05 prosenttia liikevaihtoveroa. Henkilökul-      roin toteutettava, harkintaan perustuva linja-
7599: jetuspalvelut ovat Suomessa liikevaihtovero-        autoliikenteen avustusjärjestelmä. Uuden jär-
7600: tuksen ulkopuolella. Tätä vastaavasti myös-         jestelmän tarkoituksena olisi turvata linja-
7601: kään tähän toimintaan käytettävistä tuotanto-       autoliikenteen säilyminen riittävän laajåna
7602: panoksista kuten ajoneuvoista ei voida tehdä        myös harvaan asutuilla alueilla.'' Kun uudis-
7603: ostovähennystä. Kaluston liikevaihtovero jää        tusta ei kuitenkaan toteutettu vuonna 1988,
7604: siten linja-autoliikenteen rasitukseksi.            tuon vuoden tulo- ja menoarvion vastaavan
7605:    Linja-autoalan kalustoinvestoinnit ovat ol-      momentin perusteluissa toistettiin mainittu ke-
7606: leet viime vuosina noin 300 miljoonan markan        hittämissuunnitelma vuodeksi 1989.
7607: tasolla, joten kysymyksessä tarkoitettu linja-
7608: autojen vapauttaminen liikevaihtoverosta mer-          Vuoden 1989 tulo- ja menoarvioehdotukses-
7609: kitsisi vuosittain suunnilleen 60 miljoonan         sa polttoaineveron palautusjärjestelmä on esi-
7610: markan suuruisen verotuen kohdistamista tä-         tetty korvattavaksi avoimeen tukeen perus-
7611: hän toimintaan. Liikevaihtoverojärjestelmään        tuvalla järjestelmällä. Tätä varten liikennemi-
7612: tällaisen verovapauden käyttöönotto ei kuiten-      nisteriön pääluokan momentille 31.58.30 (Val-
7613: kaan soveltuisi.                                    tionapu joukkoliikenteen kehittämiseen ja säi-
7614:    Linja-autoliikennettä on vuodesta 1978 al-       lyttämiseen) on otettu 215 miljoonan markan
7615: kaen tuettu palauttamaila liikennöitsijöille ai-    suuruinen määräraha. Vuoteen 1988 verrattuna
7616: kataulun mukaisessa linjaliikenteessä käytetys-     mainitulla momentilla on lisäystä 111 miljoo-
7617: tä dieselöljystä sen hintaan sisältynyttä poltto-   naa markkaa.
7618: aineveroa. Vuonna 1986 toteutetun energiave-           Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan
7619: rouudistuksen jälkeen on linja-autoliikenteelle     linja-autoliikenteelle kohdistuisi liikenneminis-
7620: osittain palautettu myös linjaliikenteessä käyte-   teriön mainitusta määrärahasta jakamana suo-
7621: tyn dieselöljyn hintaan sisältynyttä liikevaihto-   rana tukena vuonna 1989 samansuuruinen tuki
7622: veroa vastaava määrä. Tässä liikenteessä käy-       kuin olisi ollut asianlaita, jos polttoaineveron
7623: tetty dieselöljy on siten ollut verotonta. Vuon-    palautusmenettelyä olisi vielä ensi vuonna jat-
7624: na 1987 tämä merkitsi linja-autoalalle noin 94      kettu. Laskelma perustuu ensi vuoden alusta
7625:                                      1988 vp. -     KK n:o 525                                      3
7626: 
7627: toteutettavaksi ehdotettuun dieselöljyn poltto-     muiden kevyen polttoöljyn käyttäjien kustan-
7628: aineveron tasoon.                                   nuksiin korottavasti.
7629:    Vaihtoehtoisena tapana polttoaineverosta            Kevyen polttoöljyn saatavuuden lisääminen
7630: vapaan polttoaineen käyttöön siirtymiselle on       ja käyttö tieliikenteessä edellyttäisi myös val-
7631: esitetty myös kevyen polttoöljyn käytön mah-        vonnan tehostumista. Paineet vastaavan rat-
7632: dollistamista linja-autoissa ilman velvollisuutta   kaisun toteuttamiseksi myös muussa kuin linja-
7633: suorittaa samalla ajoneuvosta moottoriajoneu-       autoliikenteessä kasvaisivat.
7634: voveron lisäveroa. Kevyen polttoöljyn käyt-            Ympäristökysymyksissä on viime aikoina
7635: töön siirtymisellä olisi kuitenkin huomattavia      kiinnitetty lisääntyvää huomiota dieselajoneu-
7636: haittapuolia. Tämän vaihtoehdon mukaan              vojen pakokaasupäästöihin. Myös polttoaineen
7637: myönnettävä tuki jakautuisi edelleenkin enti-       koostumuksella voi olla ympäristöhaittojen
7638: seen tapaan ilman liikennepoliittisin perustein     kannalta merkitystä, ja tätä koskeva tutkimus-
7639: tapahtuvaa tarkoituksenmukaisuusharkintaa.          työ on parhaillaan käynnissä. Kansainvälinen
7640: Pääosa tuen kasvusta kohdistuisi tilausliiken-      kehitys on johtamassa kevyen polttoöljyn ja
7641: teeseen, mikä jo tällä hetkellä on kannattavaa.     dieselöljyn koostumusten eriytymiseen. Kevyen
7642: Kuitenkaan ei voitaisi varmistua siitä, että tätä   polttoöljyn käyttöönotto tieliikenteessä olisi si-
7643: kautta saatava lisätuki välillisestikään hyödyt-    ten polttoainetekniikan kehittyessä ympäris-
7644: täisi juuri heikosti kannattavaa liikennettä hoi-   tönsuojelutavoitteiden vastainen ratkaisu.
7645: tavia liikennöitsijöitä.                               Linja-autoliikenteen tukemisesta polttoaine-
7646:    Kevyen polttoöljyn käytön aloittaminen tie-      verotuksen kautta on tarkoitus sanotuilla pe-
7647: liikenteessä tulisi merkitsemään tarvetta lisätä    rusteilla luopua. Linja-autoliikenteelle on kui-
7648: öljynjalostustoiminnassa tähän soveltuvan eli       tenkin tarpeen kohdentaa tukea peruspalvelu-
7649: käytännössä talvilaatuisen kevyen polttoöljyn       tason säilyttämiseksi myös siellä, missä tämä
7650: osuutta. Tämä olisi jalostamoteknisesti epä-        on yksinomaan liiketaloudelliselta pohjalta toi-
7651: edullinen ratkaisu. Myös jakeluverkko olisi         mittaessa vaikeaa. Tämän tuen mahdollisim-
7652: perustettava kevyen polttoöljyn tieliikenne-        man tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi on
7653:  käyttöä varten. Tämänhetkiseen kevyen poltto-      vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesityksessä eh-
7654:  öljyn hintaan ei myöskään sisälly vastaavia        dotettu siirryttäväksi menettelyyn, jossa tuki
7655:  myyntipalkkioita kuin liikennepolttoaineiden       on kohdennettavissa liikennepoliittisin perus-
7656: hintaan muutoin sisältyy. Näistä tekijöistä seu-    tein sinne, missä sitä eniten tarvitaan. Tällaista
7657:  raisi todennäköisesti kevyen polttoöljyn hinnan    mahdollisuutta ei yleisluonteisessa verotuessa
7658:  nousu, jos sitä ryhdyttäisiin käyttämään liiken-   ole. Tämän vuoksi tarkoituksena ei ole ryhtyä
7659:  nepolttoaineena. Hinnan nousu puolestaan vä-       toimiin linja-autokaluston vapauttamiseksi lii-
7660:  hentäisi linja-autoalan kevyen polttoöljyn käy-    kevaihtoverosta tai linja-autoissa käytettävän
7661:  töstä saamaa etua, ja mahdollisesti vaikuttaisi    polttoaineen verosta luopumiseksi.
7662: 
7663:      Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1988
7664: 
7665:                                                                          Ministeri Ulla Puolanne
7666: 4                                   1988 vp. -      KK n:o 525
7667: 
7668: 
7669: 
7670: 
7671:                              Tili Riksdagens Herr Talman
7672: 
7673:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          schen ett understöd om ca 94 miljoner mark.
7674: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          Den busstrafik som inte omfattas av detta
7675: av den 29 september 1988 till vederbörande           understöd har i huvudsak utgjorts av beställ-
7676: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       ningstrafik.
7677: jande av riksdagsman Erkki Pulliainen under-            Det förfarande som i spörsmålet föreslagits
7678: tecknade spörsmål nr 525:                            bli genomfört har således redan använts i tio
7679:                                                      års tid. Systemet med återbäring av bränsle-
7680:          Ämnar Regeringen i brådskande ord-
7681:        ning vidta åtgärder vilka resulterar i att    accisen har dock kritiserats bl.a. för att det
7682:                                                      administrativt sett är arbetsdrygt och på den
7683:        bussmaterielen befrias från omsätt-
7684:                                                      grunden att accisen återbärs oberoende av om
7685:        ningsskatt och att bränsleaccisen slopas      återbäringstagaren är i behov av understöd
7686:        för bussarnas del?                            eller inte. Förfarandet utjämnar således inte
7687:                                                      skillnaderna i lönsamhet mellan olika företag
7688:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         och områden.
7689: samt anföra följande:                                  1 motiveringen för moment 31.57.42 i budge-
7690:    Enligt stadgandena i lagen angående omsätt-      ten 1987 konstaterades bl.a: "Avsikten är dess-
7691: ningsskatt är bussarna underkastade omsätt-         utom att i brådskande ordning utreda behovet
7692: ningsskatt. 1 anskaffningspriset för dem ingår      av och möjligheten att helt upphöra med åter-
7693: således ett vedertaget belopp omsättningsskatt,     bäringen av bränsleaccisen åt busstrafiken re-
7694: dvs. 19,05 OJo räknat på det skattbara priset. 1    dan 1988 och samtidigt av de nuvarande bi-
7695: Finland omfattas inte personbefordringsservi-       drags-, understöds- och ersättningssystemen ut-
7696: cen av omsättningsbeskattningen. På motsva-         veckla ett enhetligt bidragssystem för busstrafi-
7697: rande sätt kan inte heller inköpsavdrag beviljas    ken vilket genomförs med budgetmedel och
7698: för produktionsinsatser, t.ex. för fordon, vilka    grundar sig på prövning. Avsikten med det nya
7699: används för denna verksamhet. Omsättnings-          systemet är att trygga en tillräckligt omfattan-
7700: skatten för materielen belastar således busstra-    de busstrafik också inom glest bebodda områ-
7701: fiken.                                              den." Då reformen dock inte genomfördes år
7702:    Materielinvesteringarna inom bussbranschen       1988 upprepades i motiveringen för motsvaran-
7703: har under de senaste åren varit på en nivå om       de moment i budgeten för det året ovan
7704: ca 300 miljoner mark och en sådan befrielse         nämnda utvecklingsplan för år 1989.
7705: för bussarna från omsättningsskatt som avses i          1 budgetpropositionen för år 1989 har det
7706: spörsmålet skulle innebära att ett skattestöd       föreslagits att återbäringssystemet för bräns-
7707: om ca 60 miljoner mark årligen kommer denna         leaccisen ersätts med ett system som grundar
7708: verksamhet till godo. Ett införande av en           sig på ett öppet understöd. För detta syfte har i
7709: sådan skattefrihet lämpar sig dock inte i om-       trafikministeriets huvudtitel under moment
7710: sättningsskattesystemet.                            31.58.30 (Statsunderstöd för utvecklande och
7711:    Busstrafiken har understötts sedan år 1978       bevarande av kollektivtrafiken) tagits in ett
7712: genom att till trafikanten återbärs den bräns-      anslag om 215 miljoner mark. Jämfört med år
7713: leaccis som ingår i priset på den dieselolja som     1988 är tillägget under ovan nämnda moment
7714: används vid tidtabellsenlig linjetrafik. Efter      111 miljoner mark.
7715: den energiskattereform som genomfördes år              Enligt finansministeriets beräkningar tillförs
7716: 1986 har till busstrafiken även återburits ett      bussirafiken år 1989 såsom ett direkt stöd,
7717: belopp som delvis motsvarar omsättnings-            utdelat av trafikministeriet, av ovan nämnda
7718: skatten och som ingår i priset på den dieselolja    anslag ett lika stort stöd som hade varit fallet
7719: som används i linjetrafik. Den dieselolja som       om återbäringsförfarandet i fråga om bräns-
7720: använts i denna trafik har således varit            leaccis     hade   bibehållits.   Beräkningarna
7721: skattefri. År 1987 innebar det för bussbran-        grundar sig på den nivå för bränsleaccisen för
7722:                                      1988 vp. -      KK n:o 525                                    5
7723: 
7724: dieselolja som har föreslagits bli införd räknat     naderna för övriga förbrukare av lätt brännol-
7725: från ingången av nästa år.                           ja.
7726:    Såsom ett alternativt sätt att övergå från           En ökad tiligång på lätt brännolja och en
7727: bränsleaccis tili användning av fritt bränsle har    användning därav i vägtrafiken skulle även
7728: föreslagits att användning av lätt brännolja         förutsätta en effektiverad övervakning. Kraven
7729: möjliggörs även i bussar utan skyldighet att för     på att genomföra en motsvarande lösning skul-
7730: fordonet samtidigt erlägga tiliäggsskatt tili        le även öka inom den övriga trafiken.
7731: skatt på motorfordon. En övergång tili an-
7732: vändning av lätt brännolja har dock betydande           1 miljöfrågorna har det under senaste tid
7733: nackdelar. Det understöd som beviljas enligt         fästs allt mera uppmärksamhet vid dieselfordo-
7734: detta alternativ skulle fortfarande fördelas på      nens avgasutsläpp. Även bränslets samman-
7735: samma sätt som förut utan trafikpolitisk ända-       sättning kan ha betydelse då det gäller olägen-
7736: målsenlighetsprövning. Största delen av ök-          heter för miljön och forskningsarbete beträf-
7737: ningen i understödet skulle komma att hänföra        fande detta pågår som bäst. Den internatio-
7738: sig tili beställningstrafiken, viiken redan för      nella utvecklingen håller på att leda tili att
7739: närvarande är lönsam. Man kunde dock inte            sammansättningen hos den lätta brännoljan
7740: säkerställa att det tiliäggsstöd som fås denna       och hos dieseloljan differentieras. Då bränsle-
7741: väg ens indirekt skulle vara tili nytta för de       tekniken utvecklas vore ett ibruktagande av
7742: åkeriföretagare som sköter olönsam trafik.           lätt brännolja i vägtrafiken således en lösning
7743:    Om lätt brännolja tas i bruk i vägtrafiken        som står i strid med målen inom miljövården.
7744: skulle detta innebära ett behov att i oljeföräd-        Avsikten är på anförda grunder att slopa
7745: lingen öka andelen brännolja som lämpar sig          understödjandet av busstrafiken genom bräns-
7746: för ändamålet, dvs. i praktiken lätt brännolja       lebeskattningen. Det är dock nödvändigt att ge
7747: av vinterkvalitet. Detta vore raffinaderitek-        busstrafiken stöd för att bevara en grundläg-
7748: niskt en oförmånlig lösning. Det borde även          gande servicenivå även där en sådan åtgärd är
7749: grundas ett distributionsnät för användning av       svår att genomföra enbart på företagsekono-
7750: lätt brännolja i vägtrafik. 1 det nuvarande          misk grund. För att anordna detta stöd så
7751: priset på lätt brännolja ingår dessutom inte         ändamålsenligt som möjligt har i budgetpropo-
7752: motsvarande försäljningsprovisioner som an-          sitionen 1989 föreslagits en övergång tili ett
7753: nars ingår i priset på trafikbränsle. Dessa          förfarande där stödet på trafikpolitiska
7754: faktorer skulle sannolikt ha tili följd att priset   grunder kan styras dit där det behövs mest. Ett
7755: på lätt brännolja stiger om man skulle gå in för     skattestöd av allmän natur ger inte en sådan
7756: att använda den som bränsle i trafiken. Pris-        möjlighet. På grund härav är avsikten inte att
7757: stegringen skulle å sin sida minska den fördel       vidta åtgärder för att befria bussmaterielen
7758: som bussbranschen erhåller av användningen           från omsättningsskatt eller att slopa skatten på
7759: av lätt brännolja och eventuellt höja kost-          bränsle som används i bussar.
7760: 
7761:      Helsingfors den 1 november 1988
7762: 
7763:                                                                          Minister Ulla Puolanne
7764:                                              1988 vp.
7765: 
7766: Kirjallinen kysymys n:o 526
7767: 
7768: 
7769: 
7770: 
7771:                                  Lamminen     ym.: Kunnallisvaalilainsäädännössä       ilmenneiden
7772:                                     puutteiden korjaamisesta
7773: 
7774: 
7775:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7776: 
7777:    Tulevan lokakuun 16. ja 17. päivinä pide-        kaan ehdotonta velvollisuutta tutkia vaaliasia-
7778: tään maassamme kunnallisvaalit. Ehdokasaset-        miehen valtuutusta eikä siten myöskään hänen
7779: telu kunnissa on päättynyt. Tietoomme on            jättämänsä listan oikeellisuutta verrattuna val-
7780: tullut, että Pomarkun kunnassa erään vaalilii-      tuuttajan, siis puolueen perusjärjestön päätök-
7781: ton asiamies syyllistyi omavaltaiseen toimin-       seen.
7782: taan jättäessään ehdokaslistaa keskusvaalilau-         Edellä olevan perusteella ilmenee, että syk-
7783: takunnalle. Hän jätti omin päin ja kunnallis-       syn kunnallisvaalit toimitetaan Pomarkussa
7784: järjestön laillisen päätöksen vastaisesti seitse-   hyvin kyseenalaisissa olosuhteissa.
7785: män ehdokasta pois listalta. Lain edellyttämä          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
7786: puolueen tahto ei siis toteutunut.                  jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
7787:    Ilman virkavastuutakin toimivalla vaaliasia-     me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
7788: miehellä on oikeus ja velvollisuus hoitaa tun-      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
7789: nollisesti annettu tehtävä. Vaaliasiamiehellä ei    sen:
7790: ole valtuuksia saati oikeutta ratkaista ketä                  Onko Hallitus tietoinen kunnallisvaa-
7791: ehdokaslistalle otetaan. Sen ratkaisee joko                lilainsäädännössä ilmenneistä puutteista
7792: puolueen antaman valtuutuksen perusteella                  erityisesti vaaliasiamiestä ja keskusvaa-
7793: paikallinen perusjärjestö tai riittävän henkilö-           lilautakuntaa koskeviita osin, ja
7794: määrän valtuuttama valitsijayhdistys.                         mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7795:    Olemme myös tietoisia siitä, ettei keskusvaa-           ryhtyä kyseisten epäkohtien korjaami-
7796: lilautakunnalla ole voimassa olevan lain mu-               seksi?
7797: 
7798:     Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1988
7799: 
7800:           Kalevi Lamminen              Mikko Elo                     Tapio Holvitie
7801: 
7802: 
7803: 
7804: 
7805: 281053S
7806: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 526
7807: 
7808: 
7809: 
7810:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7811: 
7812:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n I momentissa         Kunnan keskusvaalilautakunnan asiana on
7813: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tarkastaa ehdokaslistojen julkaisemista koske-
7814: olette 28 päivänä syyskuuta I988 päivätyn          vat hakemukset ja niihin liitetyt asiakirjat.
7815: kirjeenne n:o 1375 ohella toimittanut valtio-      Tarvittaessa keskusvaalilautakunnan on pyy-
7816: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-      dettävä vaaliasiamieheltä lisäselvityksiä (35 §).
7817: sen kansanedustaja Kalevi Lammisen ym. näin        Lisäselvityspyynnöt voivat kuitenkin kohdistua
7818: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 526:     vain niihin asiakirjoihin, jotka vaaliasiamiehen
7819:                                                    edellä todetun mukaisesti on tullut hakemuk-
7820:           Onko Hallitus tietoinen kunnallisvaa-    sen yhteydessä keskusvaalilautakunnalle jättää.
7821:        lilainsäädännössä ilmenneistä puutteista    Näin ollen keskusvaalilautakunta ei voi vaatia
7822:        erityisesti vaaliasiamiestä ja keskusvaa-   selvitystä esimerkiksi siitä, miten vaaliasiamies
7823:        lilautakuntaa koskeviita osin, ja           on valittu tai miten ehdokkaiden asettamista
7824:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     koskeva päätös puolueen piirissä on syntynyt.
7825:        ryhtyä kyseisten epäkohtien korjaami-          Puolueiden ehdokasasettelua koskevia sään-
7826:        seksi?                                      nöksiä valmisteltaessa on niin kunnallisvaalien
7827:                                                    kuin valtiollisten vaalienkin osalta lähdetty sii-
7828:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      tä periaatteesta, ettei lainsäädännössä tule
7829: vasti seuraavaa:                                   puuttua puolueiden sisäisiin asioihin laajem-
7830:    Puolueet voivat kunnallisvaalilain (361/72)     min kuin on välttämätöntä. Tämän lähtökoh-
7831: mukaan asettaa ehdokkaita kunnallisvaaleihin       dan omaksuminen on perustunut siihen käsi-
7832: valitsijayhdistyksiä perustamatta. Puolueen        tykseen, ettei puolueiden toimintaa ole periaat-
7833: puolesta hoitaa ehdokasasettelun kussakin          teessa asianmukaista saattaa virkakoneiston
7834: kunnassa se yhdistys, jonka puolue on ilmoit-      valvontaan (Komiteanmietintö I97I: B 96 s.
7835: tanut edustavan puolueen jäseniä kunnassa          4-5 ja hallituksen esitys n:o 61/I973 vp. s. 2
7836: (20 §:n 4 momentti). Hakemuksen puolueen           ja 7). Mainittu periaate ilmenee muun muassa
7837: ehdokaslistan julkaisemisesta ehdokaslistojen      siitä, että puolueen paikallisjärjestön ehdoka-
7838: yhdistelmässä antaa kunnan keskusvaalilauta-       sasettelua koskevaan päätökseen ei kunnallis-
7839: kunnalle mainitun yhdistyksen valtuuttamana        vaalilain 3I §:n mukaan sovelleta yhdistyslaissa
7840: puolueen vaaliasiamies tai hänen valtuutettuo-     olevia säännöksiä yhdistyksen päätöksen moit-
7841: sa (23 § ja 25 §:n I momentti).                    timisesta. Edelleen seuraa omaksutusta lähtö-
7842:    Puolueen ehdokaslistan julkaisemista tar-       kohdasta, että kunnallisvaalien osalta ei ole
7843: koittavassa vaaliasiamiehen omakätisesti alle-     pidetty tarpeellisena antaa säännöksiä ehdoka-
7844: kirjoittamassa hakemuksessa asiamiehen on          sasetteluun liittyvästä jäsenäänestyksestä, vaik-
7845: vakuutettava, että ehdokkaat ovat vaalikelpoi-     ka tällaiset säännökset on katsottu tarpeellisik-
7846: sia kunnan jäseniä. Hakemukseen on liitettävä      si valtiollisissa vaaleissa.
7847: ehdotus puolueen ehdokaslistaksi, jossa ehdok-        Kunnallisvaalilain ehdokasasettelua koskevat
7848: kaat on lueteltava siinä järjestyksessä, mihin     säännökset ovat keskeisimmiltä osiltaan olleet
7849: heidät ehdokaslistojen yhdistelmässä tulee aset-   voimassa yli I6 vuotta. Niitä sovellettaessa ei
7850: taa. Hakemukseen on liitettävä myös puolueen       tänä aikana ole ilmennyt sellaisia puutteita,
7851: antama ilmoitus siitä, että yhdistys, jonka        jotka olisivat antaneet aihetta lainsäädännön
7852: puolesta asiamies esiintyy, edustaa puolueen       tarkistamiseen sen enempää puolueen vaali-
7853: jäseniä kunnassa, sekä vaaliasiamiehen valtuu-     asiamiehen kuin kunnan keskusvaalilautakun-
7854: tus. Edelleen hakemukseen on liitettävä ehdok-     nankaan toimintaa koskeviita osilta. Edellä
7855: kaiden suostumukset vastaanottaa valtuutetun       lausutun huomioon ottaen ei nytkään kysy-
7856: toimi ja vakuutukset, etteivät he ole suostuneet   myksessä oleva tapaus näytä antavan aihetta
7857: toisen puolueen tai valitsijayhdistyksen ehdok-    lainmuutoksiin. Mahdollisesti tapahtuneeseen
7858: kaiksi (25 §:n 2 ja 3 momentti). Muuta selvi-      virheelliseen menettelyyn tulee puuttua toisin
7859: tystä ei lain mukaan ole esitettävä.               keinoin.
7860:     Helsingissä II päivänä lokakuuta I988
7861: 
7862:                                                              Oikeusministeri Matti Louekoski
7863:                                     1988 vp. -      KK n:o 526                                        3
7864: 
7865: 
7866: 
7867:                              Tili Riksdagens Herr Talman
7868: 
7869:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Den kommunala centralvalnämndens upp-
7870: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          gift är att granska ansökningarna om offentlig-
7871: nr 1375 av den 28 septenber 1988 tili vederbö-       görande av kandidatlistorna och de därtill
7872: rande medlem av statsrådet översänt avskrift         fogade handlingarna. Vid behov skall cen-
7873: av följande av riksdagsman Kalevi Lamminen           tralvalnämnden be valombudet om tilläggs-
7874: m.fl. undertecknade spörsmål nr 526:                 utredningar (35 §). Tilläggsutredningar kan
7875:                                                      emellertid begäras endast i fråga om de hand-
7876:           Är Regeringen medveten om de bris-         lingar som valombudet i enlighet med ovanstå-
7877:        ter som vidlåder kommunalvalslagstift-        ende är skyldigt att inge tili centralvalnämnden
7878:        ningen särskilt i fråga om valombudet         i samband med ansökan. Centralvalnämnden
7879:        och centralvalnämnden, och                    kan sålunda inte kräva en utredning t.ex. av
7880:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       hur valombudet har valts eller hur beslutet om
7881:        ta för att avhjälpa dessa brister?            uppställning av kandidater har uppkommit
7882:                                                      inom partiet.
7883:   Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt             Vid beredningen av stadgandena om partier-
7884: följande:                                            nas kandidatuppställning har man både i fråga
7885:                                                      om kommunalval och statliga vai utgått från
7886:   Enligt kommunala vallagen (361/72) kan             den principen att lagstiftningen inte i större
7887: partierna uppställa kandidater i kommu-              utsträckning än nödvändigt skall blanda sig i
7888: nalvalet utan att bilda valmansföreningar. 1         partiernas interna angelägenheter. Denna ut-
7889: var och en kommun uppställs kandidaterna för         gångspunkt har grundat sig på uppfattningen
7890: partiets räkning av den förening som av partiet      att det i princip inte är ändamålsenligt att ställa
7891: har anmälts företräda partiets medlemmar i           partiverksamheten under tjänstemaskineriets
7892: kommunen (20 § 4 mom.). Denna förening               kontroll (kommiw!betänkandet 1971 :B 96 sid.
7893: befullmäktigar partiets valombud eller en av         4-5 och regeringspropositionen 6111973 rd.
7894: honom bemyndigad person att inge ansökan             sid. 2 och 7). Denna princip framgår bl.a. av
7895: om offentliggörande av partiets kandidatlista i      att stadgandena i föreningslagen om klander av
7896: sammanställningen av kandidatlistorna (23 §          förenings beslut inte enligt 31 § kommunala
7897: och 25 § 1 mom.).                                    vallagen tiliämpas på beslut som ett partis
7898:    1 den av ombudet egenhändigt underteckna-         lokalorganisation har fattat om kandidatupp-
7899: de ansökan om offentliggörande av partiets           ställningen. En annan följd av denna utgångs-
7900: kandidatlista skall ombudet försäkra att kandi-      punkt är att det inte har ansetts nödvändigt att
7901: daterna är valbara medlemmar av kommunen.           utfärda stadganden om medlemsomröstningen
7902: Tili ansökan skall fogas ett förslag tili kandi-     i samband med kandidatuppställningen, fastän
7903: datlista för partiet, på viiken kandidaterna        sådana stadganden har ansetts nödvändiga i
7904: skall uppräknas i den ordning i viiken de skall     statliga vai.
7905: upptas i sammanställningen av kandidatlistor-           De centrala delarna av stadgandena om kan-
7906: na. Tili ansökan skall även fogas partiets          didatuppställning vid kommunala vai har varit
7907: anmälan om att den förening på vars vägnar          i kraft i över 16 år. Under denna tid har vid
7908: ombudet uppträder representerar partiets med-       tiliämpningen av dessa stadganden inte fram-
7909: lemmar i kommunen, samt fullmakten för              gått några sådana brister som skulle ha
7910: valombudet. Tili ansökan skall ytterligare fo-      föranlett en revidering av lagstiftningen vare
7911: gas kandidaternas samtycke tili att ta emot         sig beträffande partiets valombud eller den
7912: fullmäktiguppdraget och deras försäkran att de      kommunala centralvalnämnden. Med beaktan-
7913: inte samtyckt tili att bli uppställd som kandidat   de av vad ovan har sagts förefaller inte heller
7914: för något annat parti eller någon annan val-        det nu aktuella fallet att ge anledning tili
7915: mansförening (25 § 2 och 3 mom.). Några             lagändringar. Mot ett eventuellt felaktigt
7916: andra utredningar behöver enligt lag inte upp-      förfarande måste andra åtgärder vidtas.
7917: visas.
7918:      Helsingfors den 11 oktober 1988
7919: 
7920:                                                                  Justitieminister Matti Louekoski
7921:                                                1988 vp.
7922: 
7923: Kirjallinen kysymys n:o 527
7924: 
7925: 
7926: 
7927: 
7928:                                   Pulliainen: Kärkölän kloorifenolivuodon syitä ja seurauksia
7929:                                      koskevan selvityksen loppuun saattamisesta
7930: 
7931: 
7932:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7933: 
7934:    Kärkölän kloorifenolitapaus on saanut aika           Nykyisellään tilanne on vaarallinen ja miele-
7935: ajoin aiheellisesti runsaasti julkista huomiota.     tön; saastunutta vettä virtaa koko ajan Valk-
7936: Nyt tapaus ansaitsee entistä enemmän julki-          järveen.
7937: suutta, sillä ympäristöministeriölle osoitetut ra-      Kärkölän kloorifenolitapauksella on myös
7938: hat loppuivat juuri, kun piti ryhtyä tutkimaan       mitä suurin periaatteellinen merkitys. Maas-
7939: syylliseksi epäillyn Koskisen Oy:n tonttia tar-      samme on monia vastaavia tapauksia. Tässä
7940: kemmin. Tutkimuksia on jatkettava ja saatet-         luodaan käytäntö sille, kuinka tulevaisuudessa
7941: tava ne myös luotettavaan päätökseen mm.             toimitaan.
7942: seuraavista syistä:
7943:    - syyllisyyskysymys on selvitettävä pitäväl-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
7944: lä tavalla;                                          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
7945:                                                      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7946:    - pilaantuneen Valkjärven ranta-asukkaat          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7947: tarvitsevat tietoa voidakseen nostaa vahingon-
7948: korvausoikeudenkäynnin;                                         Aikooko Hallitus pitää huolen siitä,
7949:    - kuntakin tarvitsee tietoa voidakseen vaa-               että viranomaisilla on riittävät määrä-
7950: tia korvausta pohjaveden ottamon pilaantumi-                 rahat käytettävissään perusteellisen ja
7951: sesta; ja                                                    luotettavan tutkimuksen päätökseen
7952:    - viranomaiset voisivat päättää pohjaveden                saattamiseksi Kärkölän kloorifenolita-
7953: ja maamassojen puhdistamistoimista.                          pauksessa?
7954: 
7955:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1988
7956: 
7957:                                           Erkki Pulliainen
7958: 
7959: 
7960: 
7961: 
7962:  281199B
7963: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 527
7964: 
7965: 
7966: 
7967: 
7968:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7969: 
7970:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     aatteen mukaisesti yhtiö on vastuussa sekä
7971: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      korvauksista että alueen kunnostamisesta.
7972: olette 30 päivänä syyskuuta 1988 päivätyn             Syytteen nostamisen ratkaisee paikallinen
7973: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       syyttäjäviranomainen, jonka pyynnöstä tutki-
7974: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      muksia on tehty äskettäin myös sahan alueella.
7975: edustaja Erkki Pulliaisen näin kuuluvasta kir-        Koska pohjaveden pilaantumisen aiheuttaja
7976: jallisesta kysymyksestä n:o 527:                   on selvitetty, voivat kunta ja muut asianosaiset
7977:                                                    vaatia korvausta yhtiöltä. Korvauksia voidaan
7978:           Aikooko Hallitus pitää huolen siitä,     vaatia vesioikeudessa.
7979:        että viranomaisilla on riittävät määrä-        Vesi- ja ympäristöhallituksen tarkoitus on
7980:        rahat käytettävissään perusteellisen ja     tehdä vesilain 21 luvun 3 §:n mukainen ilmoi-
7981:        luotettavan tutkimuksen päätökseen          tus vesioikeudelle yhtiön veivoittamiseksi pois-
7982:        saattamiseksi Kärkölän kloorifenolita-      tamaan haitat ja kunnostamaan alue, koska
7983:        pauksessa?                                  yhtiö on ilmoittanut, ettei se tee näitä vapaaeh-
7984:                                                    toisesti. Tämän asian käsittely mahdollisine
7985:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       valituksineen saattaa kuitenkin kestää useita
7986: vasti seuraavaa:                                   vuosia.
7987:                                                       Jotta kloorifenolien leviäminen voitaisiin es-
7988:    Kärkölän kunnan Kukonmäen pohjaveden-           tää ja pohjavesi puhdistaa mahdollisimman
7989: ottamon saastumisen syytä on Helsingin vesi-       pian, on Helsingin vesi- ja ympäristöpiiri aloit-
7990: ja ympäristöpiiri tutkinut keväällä 1988. Tutki-   tanut selvitysten teon ja kunnostussuunnitel-
7991: musten perusteella on voitu todeta kloorifeno-     man laatimisen. Tähän ympäristöministeriö on
7992: lien tulleen pohjavedenottamolle Koskisen          myöntänyt budjettivaroja 200 000 markkaa
7993: Oy:n sahalta. Pohjaveden pilaantumisen ai-         loppuvuodelle 1988. Jatkorahoituksen tarve
7994: heuttaja on siten selvitetty. Aiheuttamisperi-     selviää suunnitelman valmistuttua.
7995: 
7996:     Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1988
7997: 
7998:                                                                 Ympäristöministeri Kaj Bärlund
7999:                                     1988 vp. -     KK n:o 527                                  3
8000: 
8001: 
8002: 
8003: 
8004:                              Tili Riksdagens Herr Talman
8005: 
8006:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Det ankommer på den lokala åklagarmyn-
8007: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        digheten att avgöra huruvida åtal skall väckas.
8008: av den 30 september 1988 tili vederbörande         På begäran av nämnda myndighet har under-
8009: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     sökningar nyligen också utförts på sågområ-
8010: jande av riksdagsman Erkki Pulliainen under-       det.
8011: tecknade spörsmål nr 527:                             Eftersom det har klarlagts vem som förorsa-
8012:                                                    kat föroreningen av grundvattnet, kan kom-
8013:          Ämnar Regeringen sörja för att myn-       munen och övriga parter kräva ersättning av
8014:        digheterna har tiliräckliga anslag tili     bolaget. Detta görs vid vattendomstolen.
8015:        förfogande för att slutföra en grundlig        Vatten- och miljöstyrelsen ämnar göra i
8016:        och tiliförlitlig undersökning av klorfe-   vattenlagens 21 kap. 3 § nämnd anmälan tili.----
8017:        nolläckaget i Kärkölä?                      vattendomstolen för att bolaget skall förpliktas
8018:                                                    att avlägsna olägenheterna och återställa områ-
8019:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      det, eftersom bolaget har meddelat att det inte
8020: samt anföra följande:                              gör detta friviliigt. Behandlingen av ärendet
8021:    Helsingfors vatten- och miljödistrikt har un-   jämte eventuella besvär kan emellertid ta flera
8022: der våren 1988 undersökt orsaken tili förore-      år i anspråk.
8023: ningen av Kärkölä kommuns grundvattentäkt i           För att hindra att klorfenolerna sprids och
8024: Kukonmäki. På grundval av undersökningarna         för att rena grundvattnet så snabbt som möj-
8025: har det kunnat konstateras att klorfenolerna i     ligt har Helsingfors vatten- och miljödistrikt
8026: grundvattentäkten härstammar från Koskisen         inlett utredningar och börjat göra upp en pian
8027: Oy:s såg. Det har således klarlagts vem som        för återställandet. Miljöministeriet har för det-
8028: förorsakat föroreningen av grundvattnet. En-       ta ändamål beviljat 200 000 mark i budgetme-
8029: ligt upphovsprincipen är bolaget ansvarigt för     del för slutet av år 1988. Behovet av fortsatt
8030: både ersättningar och återställande av områ-       finansiering kan klarläggas efter att planen
8031: det.                                               blivit klar.
8032: 
8033:     Helsingfors den 4 november 1988
8034: 
8035:                                                                    Miljöminister Kaj Bärlund
8036:                                                                                                                 j
8037:                                                                                                             j
8038:                                                                                                         j
8039:                                                                                                     j
8040:                                                                                                 j
8041:                                                                                             j
8042:                                                                                         j
8043:                                                                                     j
8044:                                                                                 j
8045:                                                                             j
8046:                                                                         j
8047:                                                                     j
8048:                                                                 j
8049:                                                             j
8050:                                                         j
8051:                                                     j
8052:                                                 j
8053:                                             j
8054:                                         j
8055:                                     j
8056:                                 j
8057:                             j
8058:                         j
8059:                     j
8060:                 j
8061:             j
8062:         j
8063:     j
8064: j
8065:                                              1988 vp.
8066: 
8067: Kirjallinen kysymys n:o 528
8068: 
8069: 
8070: 
8071: 
8072:                                  Paavilainen ym.: Näkövammaisten yliopisto-opiskelijoiden opis-
8073:                                     kelumahdollisuuksien parantamisesta
8074: 
8075: 
8076:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8077: 
8078:    Näkövammaisten        yliopisto-opiskelijoiden      Yhden oppikirjan lukeminen kestää noin
8079: määrä on viime vuosina kasvanut. Samalla            kuukauden, koska oppikirjojen lukeminen ta-
8080: opiskelualojen valikoima on laajentunut. Uu-        pahtuu varsinaisen ansiotyön ohella lukijan
8081: sien alojen opiskelijoille ei ole valmiina oppi-    kotona. Oppikirjojen toimitusajan lyhentämi-
8082: materiaalia.                                        seksi olisi hyvä, jos voitaisiin palkata päätoimi-
8083:    Lain mukaan näkövammaisten opiskelijoi-          sia lukijoita. Näin Näkövammaisten kirjaston
8084: den oppimateriaalin tuottaminen kuuluu Nä-          toiminta tehostuisi. Varsinaisten kurssikirjojen
8085: kövammaisten kirjastolle. Sen henkilökunnan         lisäksi on välttämätöntä lukea myös muuta
8086: määrä ei ole kasvanut riittävästi. Ammattitai-      oman alan kirjallisuutta. Tämä on näkövam-
8087: toisen henkilökunnan puute rajoittaa opiskelu-      maiselle opiskelijalle mahdotonta, koska Nä-
8088: mahdollisuuksia, mikä koskee erityisesti harvi-     kövammaisten kirjaston äänikirjojen tuotanto-
8089: naisia kieliä.                                      mahdollisuudet ovat vähäiset. Tästä syystä nä-
8090:                                                     kövammainen opiskelija ei saavuta samaa tie-
8091:    Pistekirjoituksen jäljentäjiä on niin vähän,     don tasoa kuin näkevät opiskelijat, minkä
8092: ettei Näkövammaisten kirjasto pysty tekemään        vuoksi esimerkiksi tutkielmien laadinta vaikeu-
8093: opiskelussa tarvittavia opetusmonisteita. Usein     tuu. Samoin varsinaisen tutkielmamateriaalin
8094: näkövammainen opiskelija on ystävyyssuhtei-         saaminen tuottaa hankaluuksia.
8095: densa varassa oppimateriaalin saamisessa. Hän          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
8096: saattaa myös tarvita kunnan kustantamaa             jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
8097: opintoavustajaa ainoastaan monisteiden teke-        me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
8098: miseen. Yhteiskunnalle tulisi halvemmaksi, jos      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
8099: tämä materiaali tehtäisiin keskitetysti Näkö-       sen:
8100: vammaisten kirjastossa. Tietyt alat, kuten kie-
8101: let ja matematiikka, vaativat kirjoitetun tekstin            Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
8102: hahmottamista. Äänikirja ei korvaa esimerkik-              näkövammaisten       opiskelumahdolli-
8103: si tunnilla käytettävää kirjaa. Tällöin pistekir-          suuksien parantamiseksi, erityisesti Nä-
8104: joitusmateriaalin saaminen olisi välttämätöntä.            kövammaisten kirjaston henkilöstöre-
8105:                                                            sursseja lisäämällä?
8106: 
8107:      Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1988
8108: 
8109:           Tuula Paavilainen            Jukka Roos                     Anneli Taina
8110:           Kirsti Ala-Harja             Aino Pohjanoksa                Pekka Leppänen
8111:           Jouko Skinnari               Mikko Elo                      Liisa Jaakonsaari
8112: 
8113: 
8114: 
8115: 
8116: 2811780
8117: 2                                  1988 vp. -     KK n:o 528
8118: 
8119: 
8120: 
8121: 
8122:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8123: 
8124:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Oppimateriaalia valmistetaan myös pistekir-
8125: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     joituksella. Kysyntää ei ole täysin kyetty tyy-
8126: olette 27 päivänä syyskuuta 1988 päivätyn         dyttämään, mutta uusi tekniikka on tuomassa
8127: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      helpotusta tilanteeseen. Pistekirjoituksen tuot-
8128: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     tamistekniikan olennaisen kehityksen ansiosta
8129: edustaja Paavilaisen ym. näin kuuluvasta kir-     pistekirjoituksen käyttö on jälleen lisääntymäs-
8130: jallisesta kysymyksestä n:o 528:                  sä. Sekä Näkövammaisten kirjastossa että Nä-
8131:                                                   kövammaisten keskusliitossa ollaan uusimassa
8132:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy    pistekirjatuotannon tekniikkaa.
8133:        näkövammaisten       opiskelumahdolli-        Näiden uudistusten odotetaan parantavan
8134:        suuksien parantamiseksi, erityisesti Nä-
8135:                                                   näkövammaisten tiedonsaantia. Valtion tulo-
8136:        kövammaisten kirjaston henkilöstöre-
8137:                                                   ja menoarvioehdotuksessa vuodelle 1989 oleva
8138:        sursseja lisäämällä?                       yhden työntekijän lisäys Näkövammaisten kir-
8139:                                                   jastolle tulee kohdistumaan juuri pistekirjatuo-
8140:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
8141:                                                   tantoon. Vuoden 1988 menoarviossa kirjaston
8142: taen seuraavaa:
8143:                                                   henkilökuntaa on lisätty yhdellä oppimateriaa-
8144:    Näkövammaisten kirjaston voimavaroja on        lin toimittajalla.
8145: jatkuvasti pyritty lisäämään kysyntää vastaa-        Kysymyksessä oleva ehdotus päätoimisten
8146: vasti. Lisääntyneiden tarpeiden vuoksi tässä ei   lukijoiden paikkaamisesta Näkövammaisten
8147: joka suhteessa ole onnistuttu.                    kirjastoon ei välttämättä ole paras ratkaisu
8148:    Kirjaston asiakkaina on tällä hetkellä 25      ongelmiin. Nykyisellä ulkopuolisten, asiantun-
8149: korkeakouluopiskelijaa. Opiskelijoille valmis-    tevien lukijoiden käytöllä turvataan hyvä laa-
8150: tetaan heidän tilaamansa tutkintovaatimuksiin     tu. Yhtä monipuolista ammattitaitoa tuskin
8151: kuuluvat kirjat äänikirjoiksi. Kaikkea tutkiel-   olisi saatavissa kirjaston palvelukseen päätoi-
8152: mien laadinnassa tarvittavaa aineistoa ei aina    misia lukijoita palkkaamalla. Nykyinen järjes-
8153: ole voitu valmistaa, koska toivomukset saatta-    telmä on edullinen myös joustavuutensa vuok-
8154: vat olla joskus varsin suuritöisiä. Myös monis-   si, sillä työtä ei ole joka hetki yhtä paljon.
8155: tepalvelu on järjestetty ja siitä on tiedotettu
8156: opiskelijoille.
8157: 
8158:     Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1988
8159: 
8160:                                                            Opetusministeri Christoffer Taxell
8161:                                    1988 vp. -     KK n:o 528                                     3
8162: 
8163: 
8164: 
8165: 
8166:                              Tili Riksdagens Herr Talman
8167: 
8168:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Läromaterial skrivs även med punktskrift.
8169: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       Efterfrågan har inte helt och hållet kunnat
8170: av den 27 september 1988 tili vederbörande        tillgodoses, men en ny teknik kommer att
8171: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    underlätta situationen.       Tack vare att
8172: jande av riksdagsledamot Paavilainen m.fl.        punktskriftstekniken har utvecklats i väsentlig
8173: undertecknade spörsmål nr 528:                    grad håller punktskriftens användning åter på
8174:                                                   att öka. Både vid biblioteket för synskadade
8175:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen         och inom De Synskadades Centralförbund rf
8176:        vidta för att förbättra de synskadades     håller tekniken för produktion av punktskrifts-
8177:        studiemöjligheter i synnerhet genom en     böcker på att förnyas.
8178:        utökning av personalresurserna vid bib-        Dessa reformer väntas förbättra informatio-
8179:        lioteket för synskadade?                   nen tili de synskadade. Den nya tjänst som
8180:                                                   enligt statsbudgeten för 1989 skall inrättas vid
8181:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     biblioteket för synskadade kommer att förläg-
8182: samt anföra följande:                             gas just inom produktionen av punktskrifts-
8183:    En fortgående strävan har varit att utöka      böcker. I utgiftsstaten för 1988 utökades bib-
8184: resurserna vid biblioteket för synskadade så,     liotekspersonalen med en läromedelsredaktör.
8185: att de motsvarar efterfrågan. På grund av att        Förslaget i spörsmålet att läsare i huvudsyss-
8186: behoven ökat har detta inte lyckats i alla        la avlönas vid biblioteket för synskadade är
8187: avseenden.                                        inte nödvändigtvis den bästa lösningen på pro-
8188:    För närvarande består bibliotekets kunder av   blemen. Genom att man nu anlitar utomståen-
8189: 25 högskolestuderande. Av de böcker som           de sakkunniga läsare säkerställs en god kvali-
8190: studerandena har beställt och som ingår i         tet. En lika ~ångsidig yrkeskunskap skulle
8191: examensfordringarna utarbetas talböcker. Ali      knappast fås ~enom att läsare i huvudsyssla
8192: litteratur som behövs för avhandlingsarbete       avlönas. Det nuvarande systemet är gynnsamt
8193: har inte kunnat göras tili talböcker, eftersom    även på grund av sin flexibilitet, eftersom det
8194: önskemålen ibland kan gälla mycket omfattan-      inte alltid finns lika mycket arbete.
8195: de verk. Även kopieringsservice har ordnats
8196: och studerandena har informerats härom.
8197: 
8198:     Helsingfors den 28 oktober 1988
8199: 
8200:                                                      Undervisningsminister Christoffer Taxell
8201:                                                1988 vp.
8202: 
8203: Kirjallinen kysymys n:o 529
8204: 
8205: 
8206: 
8207: 
8208:                                   Paavilainen: Psykologin palkkauksen korjaamisesta Kuhankos-
8209:                                      ken erityisammattikoulussa
8210: 
8211: 
8212:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8213: 
8214:    Kuhankosken erityisammattikouluun on saa-         toa virkamiesteitse. Oppilaitos on ollut ammat-
8215: tu psykologin toimi 1.4.1986 tilapäisin työllis-     tikasvatushallituksen alaisena 1.8.1986 alkaen;
8216: tämistoimin pysyväisluonteisesti hoidettujen         kyseisten lähetettyjen kirjeitten johdosta on
8217: tehtävien vakinaistamisen yhteydessä. Tehtä-         oltu yhteydessä myös opetusministeriöön, mut-
8218: vää on hoidettu siihen saakka työllistämisva-        ta vastausta oikaisuun ei ole tullut.
8219: roin palkkaluokassa A 16. Valtiovarainminis-            Psykologin palkkaus vastaavissa oppilaitok-
8220: teriön kirjeen n:o 693/714/85 mukaan, jos            sissa on tällä hetkellä A 21.
8221: palkkaus ei vastaa vakinaistamishetken tilan-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
8222: teen mukaista palkkausta, voidaan palkkaa            jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
8223: tältä osin oikaista.                                 kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8224:                                                      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8225:    Psykologin palkkauksesta on tehty korjaus-
8226: esitys sosiaali- ja terveysministeriölle sekä val-            Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
8227: tiovarainministeriön järjestelyosastolle heti               Kuhankosken      erityisammattikoulun
8228: 21.4.1986, sekä siitä lähtien käyty kirjeenvaih-            psykologin palkkauksen korjaamiseksi?
8229: 
8230:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1988
8231: 
8232:                                          Tuula Paavilainen
8233: 
8234: 
8235: 
8236: 
8237: 281169T
8238: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 529
8239: 
8240: 
8241: 
8242: 
8243:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8244: 
8245:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Vuoden 1987 tulo- ja menoarvioon sisältyi
8246: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      määräraha psykologin (A 16) ylimääräisen toi-
8247: olette 30 päivänä syyskuuta 1988 päivätyn          men perustamiseksi Kuhankosken erityisam-
8248: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       mattikouluun ja toimi perustettiin 1.9.1987
8249: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      lukien valtiovarainministeriön 29.1.1987 anta-
8250: edustaja Paavilaisen näin kuuluvasta kirjalli-     malla päätöksellä ylimääräisten toimien perus-
8251: sesta kysymyksestä n:o 529:                        tamisesta ja lakkauttamisesta (VM 17 /329/87).
8252:                                                    Tässä perustamispäätöksessä psykologin toimi
8253:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy    sijoitettiin erehdyksessä teknillisiin oppilaitok-
8254:         Kuhankosken      erityisammattikoulun      siin ja tämä virhe, joka sittemmin on korjattu,
8255:         psykologin palkkauksen korjaamiseksi?      on saattanut vaikuttaa siihen, että virkaehtoso-
8256:                                                    pimusneuvotteluissa ei psykologin palkkaus-
8257:     Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:      luokan jälkeenjääneisyyteen kiinnitetty huo-
8258:    Valtiovarainministeriön kirjeessä 6931714/      miota. Valtiovarainministeriö on 14.4.1988
8259: 85, joka koski tilapäisin työllistämistoimin py-   päivätyllä päätöksellä VM 33 ja 34/324/88
8260: syväisluonteisesti hoidettujen tehtävien vaki-     myöntänyt Kuhankosken erityisammattikoulun
8261: naistamista, todettiin, että tehtävä tulee vaki-   psykologille henkilökohtaisena lisäpalkkiona
8262: naistaa vakinaistamishetken tilanteen mukai-       palkkausluokkien A 16-A 18 erotuksen.
8263: sesti, kysymyksen tarkoittamassa tapauksessa          Koska valtion virkamiesten palkkausten tar-
8264: siis palkkausluokkaan A 16, ja mahdollisia         kistaminen on sopimuksenvarainen asia, on
8265: nimikkeen, palkkauksen tai palvelussuhteen         siitä neuvoteltava ja sovittava asianomaisessa
8266: laadun tarkistuksia voitiin esittää vasta vuoden   järjestyksessä sopijapuolten kesken valtion vir-
8267: 1987 tulo- ja menoarvion käsittelyn yhteydes-      kaehtosopimuslain (664170) mukaisesti virka-
8268: sä. Edelleen kirjeessä todettiin, että mahdolli-   ehtosopimuksin. Voimassa olevaa virkaehtoso-
8269: set muutokset palkkaukseen ja nimikkeeseen         pimusta koskevia tarkistusneuvotteluja käy-
8270: harkitaan tulo- ja menoarvion laadinnan yh-        dään parhaillaan.
8271: teydessä ministeriöiden ehdotusten perusteella.
8272: 
8273:       Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1988
8274: 
8275:                                                                         Ministeri Ulla Puolanne
8276:                                     1988 vp. -     KK n:o 529                                       3
8277: 
8278: 
8279: 
8280: 
8281:                              Tili Riksdagens Herr Talman
8282: 
8283:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        huruvida eventuella ändringar beträffande av-
8284: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        löning och benämning skall göras.
8285: av den 30 september 1988 tili vederbörande            I 1987 års statsbudget ingick ett anslag för
8286: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     inrättande av en extraordinarie psykologtjänst
8287: jande av riksdagsledamot Paavilainen under-        (A 16) vid specialyrkesskolan Kuhankoski och
8288: tecknade spörsmål nr 529:                          tjänsten inrättades räknat från 1. 9.1987 enligt
8289:                                                    finansministeriets beslut om inrättande och
8290:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           indragning av extraordinarie tjänster (VM 17/
8291:        vidta för att rätta tili avlöningen av      329/87). Då detta beslut fattades placerades
8292:        psykologen vid specialyrkesskolan Ku-       psykologtjänsten av misstag vid de tekniska
8293:        hankoski?                                   läroanstalterna. Detta fel, som därefter rätta-
8294:                                                    des tili, har eventuellt bidragit tili att det inte
8295:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       vid förhandlingarna om tjänstekollektivavtal
8296: samt anföra följande:                              fästs uppmärksamhet vid att avlöningsklassen
8297:   1 finansministeriets brev 6931714/85 om om-      för en psykolog släpar efter. Finansministeriet
8298: bildande av uppgifter av bestående karaktär tili   har genom sina beslut VM 33 och 34/324/88
8299: ordinarie med hjälp av tillfälliga sysselsätt-     daterade 14.4.1988 beviljat psykologen vid spe-
8300: ningsåtgärder framhölls att en uppgift bör         cialyrkesskolan Kuhankoski skillnaden mellan
8301: ombildas tili ordinarie enligt den situation som   avlöningsklass A 16 och A 18 som ett person-
8302: råder då detta görs. 1 det fall som avses i        ligt tiliäggsarvode.
8303: spörsmålet kunde således någon justering av           Emedan en justering av avlöningen av sta-
8304: avlöningsklass A 16 och eventuella justeringar     tens tjänstemän skall grunda sig på avtal, skall
8305: av benämning, avlöning eller anställningsför-      parterna i enlighet med lagen om statens tjäns-
8306: hållandets beskaffenhet inte framläggas förrän     tekollektivavtal (664170) förhandla och ingå
8307: i samband med behandlingen av 1987 års             avtal om detta i vederbörlig ordning genom
8308: statsbudget. Det framhölls vidare i brevet att     tjänstekollektivavtal. Det pågår för närvarande
8309: det i samband med uppgörandet av statsbudge-       förhandlingar om en justering av gällande
8310: ten på basis av ministeriernas förslag övervägs    tjänstekollektivavtal.
8311: 
8312:     Helsingfors den 1 november 1988
8313: 
8314:                                                                          Minister Ulla Puolanne
8315:                                                1988 vp.
8316: 
8317: Kirjallinen kysymys n:o 530
8318: 
8319: 
8320: 
8321: 
8322:                                   Kortesalmi: Ilman epäpuhtauksien määrän vähentämisestä Raa-
8323:                                      hessa
8324: 
8325: 
8326:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8327: 
8328:    SMP:n Kehittyvän Raahen puolueosasto on              Vuoden 1987 mittaustulosten perusteella voi-
8329: huolestuneena seurannut Raahen ilman laatua          daan todeta, että Raahen ilman uutena huoles-
8330: ja todennut, että se on jatkuvasti huonontu-         tuttavimpana ongelmana on PAH-yhdisteiden
8331: nut. Merkittävästi Raahen ilman laatu huono-         määrä. PAH-yhdisteiden määrä on moninker-
8332: ni viime vuonna, jolloin otettiin käyttöön           taistunut vuodesta 1986. P AH -aineista monet
8333: Rautaruukin uusi koksaamo. Raahen seudun             on todettu karsinogeenisiksi ( = syöpää aiheut-
8334: kuntainliiton terveyskeskuksen valvontaosas-         tava) ja mutageenisiksi ( = epämuodostumia
8335: ton julkaiseman "Ilman epäpuhtauksien mit-           aiheuttava). Bentso(a)pyreeni on eräs tunne-
8336: tauksia Raahessa vuonna 1988" raportin mu-           tuimpia karsinogeenejä, jonka pitoisuudet ovat
8337: kaan on Raahen ilman rikkidioksidin määrä            moninkertaistuneet.
8338: pysynyt suunnilleen edellisten vuosien tasolla.         Oleellista Raahen ilman laadussa on myös
8339: Tuntikeskiarvojen ylityksiä oli silti selvästi       se, että mitatut ilman epäpuhtaudet esiintyvät
8340: enemmän kuin aikaisempina vuosina. Samoin            ilmassa yhtä aikaa ja myös niiden huippupitoi-
8341: rikkilaskeuma on Raahen alueella ollut edellis-      suudet ovat yhtä aikaa ja mitatut mittaustulok-
8342: ten vuosien tasoa, mikä merkitsee eri mittaus-       set ovat aina pitempiä keskiarvoja. Rikkidiok-
8343: pisteissä 0,8-1,9 g/m 2 vuodessa, vuonna 1986        sidin osalta hetkelliset mitatut arvot saattavat
8344: 1,4-1,6 g/m2 vuodessa.                               olla jopa reilusti yli 1 000 p,g/m3 • Tutkimuksis-
8345:                                                      sa on osoitettu, että terveillä aikuisilla astmaat-
8346:    Valtioneuvoston päätöksessä (n:o 537 /84)         tisia oireita aiheuttamaan riittää ilman rikki-
8347: on asetettu pitkänajan tavoitteiksi saavuttaa        dioksidipitoisuus 300 p,g/m3 , kun samanaikai-
8348: taso, jolloin ilmasta maahan ja vesiin laskeutu-     sesti ilman hiukkaspitoisuus on 150 p,g/m3 •
8349: vien rikkiyhdisteiden määrä rikiksi laskettuna       Pitkäaikainen altistuminen pienentää tätä rajaa
8350: ei laajoilla maa- ja metsätalousalueilla tai luon-   ja lapsilla kriittinen raja saattaa olla alle 100
8351: nonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla     p,glm 3 •
8352: ole suurempi kuin 0,5 g/m 2 vuodessa. Valtio-
8353: neuvoston päätöksen mukaan Ieijuman enim-               Huolestuneena Raahen ilman laadusta lähet-
8354: mäispitoisuuden ohjearvo on 150 p,g/m 3 vuoro-       ti Raahen kaupungin ympäristönsuojelulauta-
8355: kaudessa ja 60 p,g/m3 vuodessa. Linja-autoase-       kunta viime vuonna ympäristöministerille kir-
8356: man mittauspisteessä vuosikeskiarvo ylittyi sel-     jeen, jolla lautakunta pyysi ministeriitä ja mi-
8357: västi sen ollessa 73 p,g/m3 •                        nisteriöitä apua tähän vakavaan ympäristöon-
8358:                                                      gelmaan Raahessa. Toistaiseksi ei raahelaisille
8359:    Lapaluodon ja linja-autoaseman 98 OJo:n ar-       apua sieltä päin ole tullut eikä kirjeeseenkään
8360: vot ylittävät huomattavasti ohjearvon. Valtio-       ole vastattu.
8361: neuvoston päätöksen (n:o 537 /84) mukaisesti            Lopuksi SMP:n Kehittyvän Raahen puolue-
8362: saa korkeintaan kaksi prosenttia vuorokausi-         osasto toteaa, että edellisen hallituksen ympä-
8363: keskiarvoista yhden vuoden pituisen jakson           ristöministeri Matti Ahde vastasi kansanedus-
8364: kuluessa olla suurempia kuin ohjearvo 150            taja J. Juhani Kortesalmen kirjalliseen kysy-
8365: p,g!m3 • Lapaluodossa 7 % (v. 1986 2 OJo) ja         mykseen n:o 127/1984 vp. mm. seuraavaa:
8366: linja-autoasemalla 9 % (v. 1986 7 %) mittauk-        ''Raahen rautatehdas tekee koksaamoa koske-
8367: sista ylitti vuorokausiohjearvon. Leijuma-arvo-      van ilmoituksensa lääninhallitukselle koko lai-
8368: jen mitatut tulokset nousivat selvästi edellisestä   tosta koskevan ilmoituksen yhteyteen heti kun
8369: vuodesta.                                            koksaamoa koskeva periaateratkaisu on selvin-
8370: 281218X
8371: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 530
8372: 
8373: nyt. Näin rautatehtaan yksiköitä voidaan tar-               Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta Raa-
8374: kastella ilmansuojelun kannalta kokonaisuute-            hen ilman laatu saadaan valtioneuvos-
8375: na. Jos ilmoituksessa esitetyt prosessiratkaisut         ton päätöksen n:o 537/84 edellyttämäl-
8376: eivät prosessin jälkeen asennettavine erottimi-          le tasolle, ja
8377: neenkaan mahdollista ilman pilaantumisen eh-               aikooko Hallitus pitää kiinni niistä
8378: käisemistä, on prosessilaitteita muutettava.''           lupauksista, joita edellisen hallituksen
8379:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-           ympäristöministeri Matti Ahde antoi
8380: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän            vastatessaan kirjalliseen kysymykseeni
8381: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen             n:o 127/1984 vp?
8382: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8383: 
8384:     Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1988
8385: 
8386:                                       J. Juhani Kortesalmi
8387:                                        1988 vp. -      KK n:o 530                                      3
8388: 
8389: 
8390: 
8391: 
8392:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8393: 
8394:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           mä on ilmansuojelulain 7 §:n mukainen toi-
8395: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           minnan harjoittajan velvollisuus. Lääninhalli-
8396: olette 30 päivänä syyskuuta 1988 päivätyn               tus voi ilmansuojelulain 14 tai 15 §:n nojalla
8397: kirjeenne n:o 1412 ohella lähettänyt valtioneu-         antaa ilman laadun ohjearvojen saavuttamisek-
8398: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen            si tai yleisemmin ilman pilaantumisen ehkäise-
8399: kansanedustaja Kortesalmen kirjallisesta kysy-          miseksi ehdottomia, yksittäistä laitosta koske-
8400: myksestä n:o 530, jossa tiedustellaan:                  via velvoitteita, kuten päästömääräyksiä, sekä
8401:                                                         valvoa niiden noudattamista. Valtioneuvosto
8402:            Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta Raa-        voi antaa tietyistä epäpuhtauksista ja tiettyjä
8403:         hen ilman laatu saadaan valtioneuvos-           toimialoja varten myös päästöohjeita tai -mää-
8404:         ton päätöksen n:o 537/84 edellyttämäl-          räyksiä sekä koostumusmääräyksiä valmisteil-
8405:         le tasolle, ja                                 le, kuten polttoaineille.
8406:            aikooko Hallitus pitää kiinni niistä
8407:                                                            Vuonna 1987 oli suurin Raahessa mitattu
8408:         lupauksista, joita edellisen hallituksen        rikkidioksidipitoisuus 862 p.g/m 3 • Lukuarvon
8409:         ympäristöministeri Matti Ahde antoi             500 p.g/m3 ylityksiä mitattiin 28 kertaa. Valtio-
8410:         vastatessaan kirjalliseen kysymykseeni
8411:                                                        neuvoston päätöksen mukainen rikkidioksidin
8412:         n:o 127/1984 vp?
8413:                                                        tuntiohjearvo ylittyi kuitenkin vain kerran yh-
8414:                                                        dessä mittauspisteessä, koska ohjearvoon ver-
8415:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           rattavista pitoisuuksista yksi prosentti voi olla
8416: vasti seuraavaa:                                       kuukaudessa ohjeen lukuarvoa suurempia.
8417:    Valtioneuvosto teki 28.6.1984 ilmansuojelu-         Rikkipäästöjä Raahessa tulisi kuitenkin pie-
8418: lain nojalla päätöksen, jolla annettiin viran-         nentää.
8419: omaisille ja ilman pilaantumisen vaaraa aiheut-            Hiukkasohjearvot ylittyivät linja-autoase-
8420: tavan toiminnan harjoittajalle ohjearvot rikki-        malla ja terästehtaan läheisyydessä. Vaikka
8421: dioksidin, typpidioksidin, hiilimonoksidin ja          kokonaisleijuman ohjearvon ylittyminen on
8422: kokonaisleijuman enimmäispitoisuuksista ul-            Suomen kaupungeissa etenkin liikennealueilla
8423: koilmassa (1 §). Enimmäispitoisuudet määritel-         varsin yleistä eikä ohjearvon ylityksen yhteys
8424: tiin siten, ettei pitoisuuksista silloisen tietämyk-   terveysvaikutuksiin ole yksitulkintainen, on
8425: sen mukaan aiheutuisi ilmansuojelulain 2 §:ssä         selvää, että ilman laatua Raahessa tulee paran-
8426: tarkoitettua ilman pilaantumista. Ohjearvojen          taa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää leiju-
8427: taso perustui lähinnä tietoihin epäpuhtauksien         man sisältämiin metalleihin, joita tulee teolli-
8428: vaikutuksista ihmisen terveyteen. Ohjearvo an-         suudesta, ja PAH-yhdisteisiin, joita on liiken-
8429: nettiin aineille, joiden pitoisuuksien mittaami-       teen hiukkaspäästöissä. PAH-yhdisteisiin tulee
8430: nen tai laskennallinen määrittäminen hallitaan         muutoinkin kiinnittää Raahessa erityistä huo-
8431: käytössä olevilla menetelmillä riittävän luotet-       miota, koska koksaamon käynnistymisen jäl-
8432: tavasti. Kaupunki-ilmassa varsin yleisesti esiin-      keen kertamittauksessa havaitut PAH-pitoi-
8433: tyville, terveydelle haitailisille PAH-yhdisteille     suudet vastasivat pitoisuuksia suuressa kau-
8434: ei kuitenkaan vielä ollut edellytyksiä asettaa         pungissa.
8435: ohjearvoja. Ilman laatua koskevat velvoitteet             Oulun lääninhallitus on käsitellyt Rauta-
8436: annettiin ohjearvoina eikä normeina, jotta vä-         ruukki Oy:n Raahen yksiköiden ilmansuoje-
8437: häinen ylitys ei väistämättä johtaisi pakkokei-        luilmoitukset. Lääninhallitus on määrännyt lai-
8438: nojen käyttöön ja syytetoimiin.                        tosten rikkipäästöjä, jotka olivat 50 000 tonnia
8439:    Valtioneuvoston päätökset on annettu ilman          vuonna 1980 ja 30 000 tonnia vuonna 1987,
8440: pilaantumisen ehkäisemiseksi. Ilmanlaadun oh-          vähennettäviksi 12 000 tonniin vuoteen 1990
8441: jearvot tulisi siis ottaa ennakolta huomioon           mennessä. Pölypäästöjen vähentämiseksi on
8442: ilman pilaantumisen vaaraa aiheuttavia toimin-         Rautaruukin tehtävä selvitys. Koksaamosta on
8443: toja suunniteltaessa ja niitä sijoitettaessa. Tä-      määrätty mitattavaksi hiilimonoksidin ja bent-
8444: 4                                    1988 vp. -      KK n:o 530
8445: 
8446: seenin päästöjä, jotta saataisiin riittävä selko     maa ilman pilaantumista. Lisäksi ympäristömi-
8447: PAH-yhdisteiden päästöistä. Mittausten ja sel-       nisteriö seuraa hiukkasohjearvojen tieteellisten
8448: vitysten perusteella lääninhallitus antaa mah-       ja mittausteknisten perusteiden kansainvälistä
8449: dolliset erityiset määräykset, joilla tarvittaessa   kehitystä sekä tietoutta raskasmetalleista ja
8450: tehostetaan Rautaruukin Raahen tehtaiden il-         PAH-yhdisteistä, jotta ilmansuojelun ohjauk-
8451: mansuojelua. Ympäristöministeriö puolestaan          selle ilmanlaadun ohjearvoin saataisiin nykyis-
8452: valmistelee yhdessä liikenneministeriön kanssa       tä vankemmat perusteet.
8453: toimia, joilla vähennetään liikenteen aiheutta-
8454: 
8455:     Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1988
8456: 
8457:                                                                   Ympäristöministeri Kaj Bärlund
8458:                                       1988 vp. -     KK n:o 530                                       5
8459: 
8460: 
8461: 
8462: 
8463:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
8464: 
8465:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           medför risk för luftföroreningar. Detta är en
8466: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           skyldighet som verksamhetsidkare enligt 7 §
8467: nr 1412 av den 30 september 1988 tili vederbö-        luftvårdslagen har. För att riktvärdena för
8468: rande medlem av statsrådet översänt avskrift          luftens kvalitet skall nås eller mera allmänt för
8469: av följande av riksdagsman Kortesalmi under-          att luftföroreningar skall förebyggas, kan läns-
8470: tecknade spörsmål nr 530:                             styrelsen med stöd av 14 eller 15 § luftvårdsla-
8471:                                                       gen ålägga en enskild inrättning ovilikorliga
8472:          Vad ämnar Regeringen göra för att            skyldigheter, såsom föreskrifter om utsläpp,
8473:        kvaliteten på luften i Brahestad skall nå      samt övervaka att de efterföljs. Statsrådet kan
8474:        den nivå som förutsätts i statsrådets          även utfärda anvisningar eller föreskrifter om
8475:        beslut nr 537/84 och                           utsläpp för vissa föroreningar och vissa bran-
8476:          ämnar Regeringen hålla fast vid de           scher samt föreskrifter för sammansättningen i
8477:        löften som förra regeringens miljömi-          preparat, t.ex. i bränslen.
8478:        nister Matti Ahde gav i sitt svar på mitt
8479:                                                          År 1987 var den största uppmätta svavel-
8480:        skriftliga spörsmål nr 127/1984 rd?
8481:                                                       dioxidhalten i Brahestad 862 J.tg/m 3 • Överskrid-
8482:                                                       ningar av talvärdet 500 J.tg/m 3 uppmättes 28
8483:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         gånger. Det timvärde, som avses i statsrådets
8484: samt anföra följande:                                 beslut, överskreds endast en gång i en mät-
8485:     Statsrådet fattade 28.6.1984 med stöd av          punkt, ty en procent av de koncentrationer
8486: luftvårdslagen ett beslut, genom vilket myndig-      som jämförs med riktvärdet, kan under en
8487: heter och de som idkar en verksamhet som             månad vara större än anvisningens talvärde.
8488: medför risk för förorening av luften gavs            Svavelutsläppen i Brahestad bör dock minskas.
8489: riktvärden för maximihalterna av svaveldioxid,           Riktvärdena för partiklar överskreds på
8490: kvävedioxid, kolmonoxid och den totala mäng-         busstationen och i närheten av stålverket. Även
8491: den svävande stoft i utomhusluften (1 §).            om det är mycket allmänt att riktvärdena för
8492: Maximimängderna definierades så, att halter-         den totala mängden svävande stoft överskrids i
8493: na, enligt de insikter som då fanns, inte med-       synnerhet på trafikområden i finländska städer
8494: för sådan förorening av luften som avses i 2 §       och att sambandet mellan överskridningen av
8495: luftvårdslagen. Nivån på riktvärdena baserade        riktvärdet och inverkan på hälsan inte är enty-
8496: sig främst på kunskapen om föroreningarnas           digt, är det klart att luftens kvalitet i Brahestad
8497: inverkan på människans hälsa. Riktvärden             bör förbättras. Speciell uppmärksamhet bör
8498: gavs för ämnen vilkas halter tiliräckligt tillför-   fästas vid metaller i svävande stoft, vilka
8499: litligt kan mätas eller enligt beräkningar fast-     kommer från industrin, och vid PAH-före-
8500: slås med de metoder som är i bruk. Det har           ningarna i partikelutsläppen från trafiken. Vid
8501: dock inte ännu funnits förutsättningar för           PAH-föreningar bör annars också fästas speci-
8502: fastställande av riktvärden för de hälsovådliga      ell uppmärksamhet i Brahestad, eftersom det
8503: PAH-föreningar (polyaromatiska kolväten)             sedan koksverket inledde sin verksamhet vid
8504: som förekommer mycket allmänt i stadsluft.           engångsmätningar har kunnat observeras
8505: Skyldigheter i fråga om luftens kvalitet före-       PAH-halter som motsvarar halterna i en stor
8506: skrevs i form av riktvärden och inte i form av       stad.
8507: normer för att en obetydlig överskridning inte          Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän har behandlat
8508: oundvikligen skall leda tili tvångsåtgärder och      luftvårdsanmälningarna från Rautaruukki
8509: åtal.                                                Oy:s enheter i Brahestad. Länsstyrelsen har
8510:    Statsrådets beslut utfärdades för att luftför-    bestämt att anläggningarnas svavelutsläpp,
8511: oreningen skall förebyggas. Riktvärdena för          som var 50 000 ton 1980 och 30 000 ton 1987,
8512: luftkvaliteten bör således beaktas på förhand        skall minskas tili 12 000 ton före år 1990.
8513: vid planering och placering av funktioner, som       Rautaruukki skall verkställa en utredning om
8514: 6                                    1988 vp. -      KK n:o 530
8515: 
8516: hur stoftutsläppen skall kunna minskas. Det          trafikministeriet åtgärder, genom vilka de luft-
8517: har bestämts att kolmonoxid- och benzenut-           föroreningar som trafiken förorsakar kan
8518: släppen från koksverket skall mätas för att          minskas. Dessutom bevakar miljöministeriet
8519: tillräcklig klarhet skall fås i fråga om utsläppen   den internationella utvecklingen av de ve-
8520: av PAH-föreningar. På basis av mätningarna           tenskapliga och mätningstekniska grunderna
8521: och utredningarna skall länsstyrelsen utfärda        för riktvärden för partiklar samt kunskapen
8522: eventuella särskilda bestämmelser, med vilkas        om tungmetaller och PAH-föreningar för att
8523: hjälp luftvården vid Rautaruukkis fabriker i         stabilare grunder för styrningen av luftvården
8524: Brahestad vid behov kan effektiveras. Miljömi-       skall kunna skapas med hjälp av riktvärden för
8525: nisteriet bereder för sin del tillsammans med        luftens kvalitet.
8526: 
8527:     Helsingfors den 10 november 1988
8528: 
8529:                                                                       Miljöminister Kaj Bärlund
8530:                                              1988 vp.
8531: 
8532: Kirjallinen kysymys n:o 531
8533: 
8534: 
8535: 
8536: 
8537:                                  Kohijoki: Ilmansaasteiden aiheuttamien metsätuhojen huomioon
8538:                                    ottamisesta metsäverotuksessa
8539: 
8540: 
8541:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8542: 
8543:    Tähänastisen tieteellisestikin todistetun tut-   Tällainen olotila on kohtuuton, sillä kysymyk-
8544: kimuksen mukaan tiedetään iiroansaasteilla ja       sessä olevat vahingot ovat aiheutuneet metsäta-
8545: metsätuhoilla olevan selvän syy-yhteyden.           louden harjoittajista riippumattomista syistä
8546: Myös omassa maassamme tiedetään ilmansaas-          eli ulkoisista tekijöistä. Sen vuoksi tulisi tila-
8547: teiden muodostavan vakavimman uhan metsil-          kohtaiset menetykset ottaa huomioon verotuk-
8548: lemme. Jo nyt tiedetään, että metsätuhot ai-        sessa. Kun tiedetään, että esimerkiksi männyn-
8549: heuttavat Suomessa arvioiden mukaan noin            versosyöväksi nimitetty metsätuho aiheuttaa
8550: miljardin markan menetykset vuosittain. Tähä-       koko puuston menetyksen lisäksi voimakasta
8551: nastiset toimenpiteet metsätuhojen pysäyttämi-      puuston kasvun hidastumista monen vuoden
8552: seksi, kansainväliset sopimukset sekä omat ko-      aikana lievemmilläkin tuhoalueilla, tulisi myös
8553: timaiset toimenpiteemme, eivät ole riittäviä.       niiden vahinkojen huomioon ottaminen vero-
8554: Sen vuoksi näyttää siltä, että aivan lähitulevai-   tuksessa varmistaa asianmukaisten ohjeiden
8555: suudessa metsätuhoista aiheutuvat taloudelliset     mukaan suoritettavan arviointimenettelyn pe-
8556: menetykset tulevat entisestään lisääntymään.        rusteella.
8557:    Yksi tuhoisimmista metsiemme sairauksista           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
8558: on männynversosyöpä. Eriasteisena esiintyvä-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
8559: nä siitä yksistään aiheutuvat vahingot ovat         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8560: arvioiden mukaan vuosittain satoja miljoonia        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8561: markkoja. Männynversosyövän vaivaamia suu-
8562: ria tuhoalueita tiedetään olevan koko maassa,                 Aikooko Hallitus ryhtyä joutuisasti
8563: mutta erityisen suuria tuhoalueita on eteläisen            toimenpiteisiin niin, että perusteluissa
8564: Suomen ja erityisesti myös Pohjois-Satakun-                tarkoitettujen tilakohtaisten metsätu-
8565: nan ja Pohjois-Hämeen metsissä.                            hoista aiheutuneiden vahinkojen huo-
8566:    Tähän asti metsätuhoista aiheutuneet talou-             mioon ottaminen verotuksessa tulee
8567: delliset menetykset ovat jääneet miltei yksin-             varmistettua jo tapahtuneiden ja vast-
8568: omaan metsätaloudenharjoittajien vahingoksi.               edes tapahtuvien menetysten osalta?
8569: 
8570:     Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1988
8571: 
8572:                                          Maunu Kohijoki
8573: 
8574: 
8575: 
8576: 
8577: 281150Y
8578: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 531
8579: 
8580: 
8581: 
8582: 
8583:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8584: 
8585:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      68 a §:n muutoksella on tarkoitus varmistaa,
8586: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       että tällaisen tilanteen osoittavat selvitykset
8587: olette 30 päivänä syyskuuta 1988 päivätyn           johtavat myös asiaa koskevaan päätöksente-
8588: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        koon.
8589: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          Uuden maatilatalouden tuloveroasetuksen
8590: edustaja Maunu Kohijoen näin kuuluvasta kir-        7 §:n mukaan tilakohtaisessa veroluokituksessa
8591: jallisesta kysymyksestä n:o 531:                    on otettava huomioon kasvupaikkatyypin kes-
8592:           Aikooko Hallitus ryhtyä joutuisasti       kimääräistä tuottokykyä olennaisesti muutta-
8593:        toimenpiteisiin niin, että perusteluissa     vat erityistekijät, kuten paikalliset ilman epä-
8594:        tarkoitettujen tilakohtaisten metsätu-       puhtaudet. Käytännön veroluokituksissa tällä
8595:        hoista aiheutuneiden vahinkojen huo-         perusteella on voitu alentaa metsämaiden vero-
8596:        mioon ottaminen verotuksessa tulee           luokkaa esimerkiksi eräiden teollisuuslaitosten,
8597:        varmistettua jo tapahtuneiden ja vast-       turkistarhojen ja suursikaloiden ympäristössä,
8598:        edes tapahtuvien menetysten osalta?          joissa metsien pitkäaikainen vaurioituminen
8599:                                                     laitosten päästöjen vuoksi on ollut merkittä-
8600:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       vää.
8601: vasti seuraavaa:                                       Maatilatalouden tuloverolain 14 §:n perus-
8602:   Metsätuhot otetaan nykyisessä metsävero-          teella voidaan merkittäviä metsätuhoja kärsi-
8603: tuksessa huomioon kolmella toisiaan täydentä-       neille tiloille myöntää tilakohtainen veronhuo-
8604: vällä menetelmällä. Laajoille alueille kohdistu-    jennus. Männynversosyövän perusteella met-
8605: vat pitkävaikutteiset tuhot tulevat keskimääräi-    sätuhoalueen veronhuojennus on myönnetty jo
8606: sinä esille kunnittaisia tai kuntaryhmittäisiä      useille tuhansille metsähehtaareille. Tuhoalu-
8607: metsäverolukuja ja verokuutiometrin rakennet-       een nopea kunnostaminen on usein välttämä-
8608: ta ajantasaistettaessa. On ilmeistä, että esimer-   töntä tuhon leviämisen ehkäisemiseksi. Muun
8609: kiksi laaja männynversosyöpäepidemia voi-           muassa tämän perusteella on hankintahakkui-
8610: daan todeta meneillään olevassa valtakunnan         den veronhuojennusta laajennettu enimmillään
8611: metsien 8. inventoinnissa. Tästä saaduilla tu-      1 000 m 3 :n suuruiseen puumäärään kohdistu-
8612: loksilla voimassa olevia metsäveroperusteita on     vaksi sellaisilla maatiloilla, joilla on tapahtu-
8613: tarkoitus tarkistaa sen jälkeen, kun tulokset       nut maatilatalouden tuloverolain 14 §:ssä tar-
8614: valmistuvat.                                        koitettu merkittävä metsätuho.
8615:   Keväällä 1988 annetussa uudessa maatilata-           Edellisen perusteella voidaan todeta, että
8616: louden tuloveroasetuksessa (233/88) edellyte-       metsätuhojen verotukseen liittyviä säännöksiä
8617: tään, että metsäntutkimuslaitos verohallituksen     voidaan pitää toimivina ja olosuhteisiimme
8618: toimeksiannosta seuraa jatkuvasti metsävero-        katsoen riittävän laajoina. Metsäverotus ottaa
8619: tuksen tuottoperusteiden tasossa tapahtuvaa         osaa tuhoriskien hallintaan ja kannustaa osal-
8620: vaihtelua ja valmistaa tarkistusehdotuksen, mi-     taan tuhojen torjuntaan. Tuhojen määrään
8621: käli metsien kasvussa tai verokuutiometrin ra-      liittyvän arviointimenettelyn kehittäminen on
8622: kenteessa tapahtuu vähintään vaikutukseltaan        ensisijaisesti tuhoalueista veroviranomaisille
8623: 5 prosentin suuruinen muutos. Eduskunnassa          todistuksia antavien metsälautakuntien tehtä-
8624: parhaillaan käsiteltävänä olevalla verotuslain      vänä.
8625: 
8626:     Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1988
8627: 
8628:                                                                         Ministeri Ulla Puolanne
8629:                                     1988 vp. -      KK n:o 531                                      3
8630: 
8631: 
8632: 
8633: 
8634:                               Tili Riksdagens Herr Talman
8635: 
8636:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         har tili syfte att säkerställa att sådana utred-
8637: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         ningar som visar att en dylik situation före-
8638: av den 30 september 1988 tili vederbörande          ligger också leder tili att ett beslut fattas i
8639: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      saken.
8640: jande av riksdagsman Maunu Kohijoki under-              Enligt 7 § i den nya inkomstskatteförord-
8641: tecknade spörsmål nr 531:                           ningen för gårdsbruk skall vid skatteklassifice-
8642:                                                     ringen av lägenheter beaktas sådana speciella
8643:           Ämnar Regeringen snabbt vidta åt-         faktorer som väsentligt förändrar ståndortsty-
8644:        gärder för att det i fråga om förluster,     pens genomsnittliga avkastningsförmåga, t.ex.
8645:        som redan har inträffat eller som in-        lokala föroreningar i luften. Vid praktisk
8646:        träffar framdeles, skall kunna säker-        skatteklassificering har det varit möjligt att på
8647:        ställas att sådana i motiveringen avsed-     denna grund sänka skatteklassen för skogs-
8648:        da skador på enskilda lägenheter som         mark t. ex. i omgivningarna kring vissa in-
8649:        har uppstått genom skogsskador blir          dustrier, pälsfarmer och stora svingårdar, där
8650:        beaktade vid beskattningen?                  skogarna i betydande grad har skadats för lång
8651:                                                     tid tili följd av utsläpp från de nämnda inrätt-
8652:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       ningarna.
8653: samt anföra följande:                                   På grundval av 14 § inkomstskattelagen för
8654:    Skogsskador beaktas nuförtiden vid skogs-        gårdsbruk kan lägenheter som har drabbats av
8655: beskattningen genom tre olika förfaringssätt,       betydande skogsskador beviljas individuella
8656: som kompletterar varandra. Skador som berör         skattelättnader. På grund av gren- och topp-
8657: vidsträckta områden och påverkar dem under          torka hos tali har skattelättnad för skogsskade-
8658: lång tid fås fram i genomsnitt när skogsskatte-     område redan beviljats för flera tusen hektar
8659: talen för olika kommuner eller grupper av           skogsmark. Ofta är det nödvändigt att skade-
8660: kommuner och skattekubikmeterns struktur            området iståndsätts snabbt så, att en spridning
8661: uppdateras. Det är uppenbart att t.ex. en           av skadan kan förebyggas. Bl.a. därför har
8662: omfattande epidemi av gren- och topptorka           skattelättnaden för leveransavverkningar utvid-
8663: hos tali kan konstateras vid den pågående           gats så, att den gäller för virkesmängder upp
8664: åttonde inventeringen av rikets skogar. Avsik-      tili högst 1 000 m3 på sådana brukningsenheter
8665: ten är att de gällande grunderna för skogsskat-     där en sådan betydande skogsskada har inträf-
8666: ten skall justeras med hjälp av de resultat som     fat som avses i 14 § inkomstskattelagen för
8667: härvid fås så snart resultaten föreligger.          gårdsbruk.
8668:    1 den nya inkomstskatteförordningen för              På grundval av det ovan anförda kan fast-
8669: gårdsbruk (233/88), som gavs våren 1988,            slås att de stadganden som rör beskattningen
8670: förutsätts att skogsforskningsinstitutet på         vid skogsskador kan anses fungera och vara
8671: skattestyrelsens uppdrag fortlöpande skall föl-     tiliräckligt vittomfattande för våra förhållan-
8672: ja de variationer som inträffar i fråga om          den. Skogsbeskattningen medverkar vid kon-
8673: nivån hos avkastningsgrunderna beträffande          trollen av riskerna för skador och bidrar tili att
8674: skogsbeskattningen och framlägga förslag tili       stimulera tili förebyggande av skador. Det
8675: ändring av värderingsgrunderna, om det i sko-       ankommer framför allt på de skogsnämnder
8676: garnas tillväxt eller i skattekubikmeterns struk-   som ger myndigheterna intyg över skadedrab-
8677: tur sker en förändring vars verkan uppgår tili      bade områden att utveckla det förfarande som
8678: minst 5 OJo. Den ändring av 68 a § beskatt-         skall iakttas vid uppskattning av skadornas
8679: ningslagen som just nu behandlas i riksdagen        omfattning.
8680:      Helsingfors den 28 oktober 1988
8681: 
8682:                                                                          Minister Ulla Puolanne
8683:                                              1988 vp.
8684: 
8685: Kirjallinen kysymys n:o 532
8686: 
8687: 
8688: 
8689: 
8690:                                  Renko: Merenkulkuhallituksen säilyttämisestä kauppa- ja teolli-
8691:                                     suusministeriön hallinnonalalla
8692: 
8693: 
8694:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8695: 
8696:    Liikenneministeri ja kauppa- ja teollisuusmi-   elinkeinoelämään ja sen kehittämiseen. Poh-
8697: nisteri kaavailevat, että merenkulkuhallitus       jois-Suomen yrittäjät ja elinkeinoelämän edus-
8698: siirtyy kauppa- ja teollisuusministeriön hallin-   tajat pitävät aiottua muutosta satamatoimin-
8699: nonalalta liikenneministeriön hallinnonalalle      nan osalta koko Pohjois-Suomen kehittämisen
8700: vuoden 1988 aikana.                                kannalta vahingollisena.
8701:    Pohjois-Suomen elinkeinoelämän ja satama-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
8702: toiminnan kannalta kaavailtu muutos on epä-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
8703: edullinen. Perämeren satamien aukioloaikoja        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8704: ja käyttölukuja ei voida tarkastella yksin-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8705: omaan liikennepoliittisilla kriteereillä, kuten              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8706: liikenneministeriön hallinnonalan pääsääntöi-             ryhtyä Pohjois-Suomen satamatoimin-
8707: sin tarkastelutapa on. Pelättävissä onkin, että           nan tehostamiseksi niin, että se mah-
8708: Perämeren satamaliikenne kehittyy nykyistä                dollisimman hyvin palvelee koko Poh-
8709: huonommin, mikäli merenkulkuhallitus ja sitä              jois-Suomen elinkeinoelämän kehittä-
8710: kautta myös satamaliikenteen johto siirretään             mistä, ja
8711: kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon-                  aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
8712: alalta liikenneministeriöön.                              siin merenkulkuhallituksen säilyttämi-
8713:    Satamatoiminta on oleellinen osa alueen ko-            seksi kauppa- ja teollisuusministeriön
8714: konaisuutta. Se liittyy kiinteästi alueelliseen           hallinnonalalla?
8715: 
8716:     Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1988
8717: 
8718:                                          Tellervo Renko
8719: 
8720: 
8721: 
8722: 
8723: 2812010
8724: 2                                     1988 vp. -      KK n:o 532
8725: 
8726: 
8727: 
8728: 
8729:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8730: 
8731:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ja. Niiden mukaisesti mm. jäänmurtajalaivasto
8732: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         pidetään liikennetarpeita vastaavasti ajanmu-
8733: olette 30 päivänä syyskuuta 1988 päivätyn             kaisena ja tärkeimmät Perämeren satamat pi-
8734: kirjeenne n:o 1414 ohella toimittanut valtio-         detään auki koko vuoden.
8735: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-            Vesiliikenneasioiden kehittämistä on haitan-
8736: sen kansanedustaja Tellervo Rengon näin kuu-          nut vesiliikennehallinnon organisatorinen haja-
8737: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 532:           naisuus. Merenkulku ja meriväylät kuuluvat
8738:                                                       kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuuteen,
8739:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8740:                                                       satamat, sisävesiliikenteen kehittäminen ja sen
8741:        ryhtyä Pohjois-Suomen satamatoimin-
8742:                                                       väylät liikenneministeriön hallinnonalaan ja ui-
8743:        nan tehostamiseksi niin, että se mah-          ton harjoittamista koskevat asiat maa- ja met-
8744:        dollisimman hyvin palvelee koko Poh-
8745:                                                       sätalousministeriön hallinnonalalle. Merenkul-
8746:        jois-Suomen elinkeinoelämän kehittä-
8747:                                                       kuhallinnon organisatorista asemaa ja sen ke-
8748:        mistä, ja                                      hittämistä on selvitetty useissa työryhmissä ja
8749:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        toimikunnissa.
8750:        siin merenkulkuhallituksen säilyttämi-
8751:        seksi kauppa- ja teollisuusministeriön            Huhtikuun 5 päivänä 1988 kauppa- ja teolli-
8752:        hallinnonalalla?                               suusministeri ja liikenneministeri tekivät peri-
8753:                                                       aatesopimuksen kauppa- ja teollisuusministe-
8754:                                                       riön ja liikenneministeriön välisen työnjaon
8755:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kehittämisestä. Sopimuksen mukaan avaruus-
8756: vasti seuraavaa:                                      teknologiaan liittyvät tehtävät, avaruusasiain
8757:    Satama-asiat ovat valtionhallinnossa kuulu-        neuvottelukunta ja sen pääsihteeri siirtyvät lii-
8758: neet liikenneministeriön hallinnonalalle jo vuo-      kenneministeriöstä kauppa- ja teollisuusminis-
8759: desta 1983 lähtien. Vuonna 1985 valtioneuvos-         teriöön 1.3.1989. Merenkulkuasiat ja kauppa-
8760: to asetti liikenneministeriön yhteyteen satama-       ja teollisuusministeriön yleisen osaston meren-
8761: asiain neuvottelukunnan, jossa ovat edustettui-       kulkutoimisto siirtyvät liikenneministeriöön
8762: na liikenneministeriö, kauppa- ja teollisuusmi-       1.9.1989. Merenkulkutoimiston esittelijätason
8763: nisteriö, sisäasiainministeriö, tie- ja vesiraken-    henkilöstö siirtyy liikenneministeriöön samalla
8764: nushallitus, merenkulkuhallitus ja rautatiehal-       kun henkilöstön virkarakennetta parannetaan.
8765: litus sekä satamien pitäjät ja käyttäjät.             Merenkulkutoimisto sijoittuu liikenneministe-
8766:    Satama-asiain neuvottelukunta valmistelee          riön liikennetalousosastoon. Edelleen ministe-
8767: satamien kehittämisohjelmaa, joka valmistuu           rit sopivat siitä, että merenkulkuhallitus siirty)
8768: kuluvan vuoden aikana. Ohjelman ensisijainen          kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon-
8769: tarkoitus on antaa toiminnan eri osapuolille          alalta     liikenneministeriön    hallinnonalalle
8770: tietoa siitä, millainen kuljetusjärjestelmä olisi     1.9.1989 ja että merenkulkulaitoksessa suorite-
8771: kokonaisuuden kannalta optimaalinen, mikä             taan organisaation uudistaminen ja uusi orga-
8772: on satamien paras työnjako, missä satamaver-          nisaatio      saatetaan voimaan viimeistään
8773: kon kohdissa on kehittämistarpeita ja minne           1.3.1990, jolloin myös tie- ja vesirakennuslai-
8774: on syntymässä ylikapasiteettia. Valtion toimen-       toksen vesitietoimiala liitetään merenkulkulai-
8775: pitein on tarkoitus tukea toiminnan kehittämis-       tokseen.
8776: tä ohjelman viitoittamaan suuntaan.                      Edellä esitetyn mukaisesti valtion ensi vuo-
8777:    Satama-asiain neuvottelukunnan toimeksian-         den budjettiesitykseen sisältyvä esitys meren-
8778: nosta on valmistunut kaksi eri selvitystä Perä-       kulkuhallinnon ja merentutkimuslaitoksen siir-
8779: meren talviliikenteestä. Molemmat tutkimukset         tämisestä 1. 9.1989 lukien liikenneministeriön
8780: osoittavat, että hallituksen liikennepoliittiseen     alaisuuteen merkitsee liikennepolitiikan koor-
8781: selontekoon sisällyttämät vesiliikennettä koske-      dinointimahdollisuuksien selvää parantumista
8782: vat liikennepoliittiset tavoitteet ovat perusteltu-   nykytilanteeseen verrattuna. Esityksen toteutu·
8783:                                      1988 vp. -     KK n:o 532                                     3
8784: 
8785: minen merkitsee vesiliikennehallinnon organi-       maila toteutetaan merenkulkuhallituksen sekä
8786: saatiouudistuksen ensimmäistä toteuttamisvai-       sen alaisen piiri- ja paikallishallinnon organi-
8787: hetta. Tätä organisaatiouudistusta on tarkoitus     saatiouudistus. Tavoitteena on saada meren-
8788: jatkaa vuonna 1990 siten, että tie- ja vesiraken-   kulkuhallinnolle toimiva piiriorganisaatio, jolle
8789: nuslaitoksen vesitieosasto ja piirien vesitietoi-   voidaan tarkoituksenmukaisesti delegoida kes-
8790: mialat yhdistetään merenkulkuhallintoon. Sa-        kushallinnosta sekä toimivaltaa että tehtäviä.
8791: 
8792:     Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1988
8793: 
8794:                                                              Liikenneministeri Pekka Vennamo
8795: 4                                    1988 vp. -     KK n:o 532
8796: 
8797: 
8798: 
8799: 
8800:                               Tili Riksdagens Herr Talman
8801: 
8802:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ens trafikpolitiska redogörelse är motiverade. 1
8803: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         enlighet med dem hålls bl.a. isbrytarna tidsen-
8804: nr 1414 av den 30 september 1988 tili vederbö-      liga på ett sätt som motsvarar trafikbehoven
8805: rande medlem av statsrådet översänt avskrift        och de viktigaste hamnarna i Bottenviken hålls
8806: av följande av riksdagsledamot Tellervo Renko       öppna hela året.
8807: undertecknade spörsmål nr 532:                         Utvecklandet av vattentrafikärendena har
8808:           Viika åtgärder ämnar Regeringen           störts av att vattentrafikförvaltningen organi-
8809:        vidta för att effektivera hamnverksam-       satoriskt är så splittrad. Sjöfarten och sjöleder-
8810:        heten i norra Finland så att den så väl      na underlyder handels- och industriministeriet,
8811:                                                     hamnarna, utvecklandet av insjötrafiken och
8812:        som möjligt betjänar utvecklandet av
8813:                                                     dess farleder hör tili trafikministeriets förvalt-
8814:        näringslivet i norra Finland, och
8815:                                                     ningsområde och flottningsärendena tili jord-
8816:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för       och skogsbruksministeriets förvaltningsområ-
8817:        att kvarhålla sjöfartsstyrelsen inom         de. Frågan om sjöfartsförvaltningens organisa-
8818:        handels-     och      industriministeriets   toriska ställning och om utvecklandet av den
8819:        förvaltningsområde?                          har utretts i flera olika arbetsgrupper och
8820:                                                     kommissioner.
8821:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           Den 5 aprii 1988 slöt handels- och industri-
8822: samt anföra följande:                               ministern och trafikministern ett principavtal
8823:    lnom statsförvaltningen har hamnärendena         om utvecklande av arbetsfördelningen mellan
8824: sedan år 1983 ankommit på trafikministeriets        handels- och industriministeriet och trafikmi-
8825: förvaltningsområde. Statsrådet tillsatte år 1985    nisteriet. Enligt avtalet överförs de uppgifter
8826: i anslutning tili trafikministeriet delegationen    som anknyter tili rymdteknologi, delegationen
8827: för hamnärenden i viiken finns representanter       för rymdärenden och dess generalsekreterare
8828: för trafikministeriet, handels- och industri-       från trafikministeriet tili handels- och industri-
8829: ministeriet, inrikesministeriet, väg- och vatten-   ministeriet 1.3.1989. Sjöfartsärendena och
8830: byggnadsstyrelsen, sjöfartsstyrelsen och järn-      handels- och industriministeriets sjöfartsbyrå
8831: vägsstyrelsen samt för dem som upprätthåller        överförs tili trafikministeriet 1.9.1989. Sjö-
8832: och använder hamnar.                                fartsbyråns personai på föredragandenivå flyt-
8833:    Delegationen för hamnärenden bereder ett         tar tili trafikministeriet samtidigt som persona-
8834: utvecklingsprogram för hamnar, vilket färdig-       lens tjänstestruktur förbättras. Sjöfartsbyrån
8835: ställs under innevarande år. Det primära syftet     placeras vid trafikministeriets avdelning för
8836: med programmet är att ge de olika parterna          trafikekonomi. Vidare kom ministrarna över-
8837: inom verksamheten information om hurudant           ens om att sjöfartsstyrelsen övergår från han-
8838: transportsystem som vore optimalt med tanke         dels- och industriministeriets förvaltningsområ-
8839: på helheten, viiken den bästa arbetsfördel-         de tili trafikministeriets förvaltningsområde
8840: ningen mellan hamnarna är, på viika punkter i       1.9.1989 och att inom sjöfartsväsendet genom-
8841: hamnnätet det finns utvecklingsbehov och var        förs en organisationsreform och att den nya
8842: det håller på att uppstå överkapacitet. Avsik-      organisationen förverkligas senast 1.3 .1990,
8843: ten är att genom statliga åtgärder understödja      varvid även väg- och vattenbyggnadsverkets
8844: utvecklandet av verksamheten i den riktning         vattenvägsbransch ansluts tili sjöfartsväsendet.
8845: som programmet anger.                                  1 enlighet med ovan anförda innebär för-
8846:    På uppdrag av delegationen för hamnären-         slaget i budgetpropositionen för nästa år om
8847: den har två olika utredningar om vintertrafi-       att sjöfartsförvaltningen och havsforsknings-
8848: ken i Bottenviken färdigställts. Båda undersök-     institutet skall underordnas trafikministeriet,
8849: ningarna visar att de trafikpolitiska mål som       räknat från 1. 9.1989, en avsevärd förbättring i
8850: gäller vattentrafiken och som ingår i regering-     jämförelse med det nuvarande läget då det
8851:                                      1988 vp. -     KK n:o 532                                   5
8852: 
8853: gäller möjligheterna att koordinera trafikpoliti-   med sjöfartsförvaltningen. Samtidigt genom-
8854: ken. Om förslaget genomförs innebär detta att       förs en organisationsreform inom sjöfartssty-
8855: det första skedet i genomförandet av organisa-      relsen samt inom den distrikts- och lokalför-
8856: tionsreformen inom vattentrafikförvaltningen        valtning som underlyder den. Målet är att få en
8857: inleds. Avsikten är att denna organisationsre-      fungerande distriktsorganisation för sjöfarts- /
8858: form skall fortsättas år 1990 så att väg- och       förvaltningen, tili viiken på ett ändamålsenligt
8859: vattenbyggnadsverkets      vattenvägsavdelning      sätt kan delegeras både befogenheter och upp-
8860: och distriktens vattenvägsbranscher förenas         gifter från centralförvaltningen.
8861: 
8862:     Helsingfors den 27 oktober 1988
8863: 
8864:                                                                  Trafikminister Pekka Vennamo
8865:                                              1988 vp.
8866: 
8867: Kirjallinen kysymys n:o 533
8868: 
8869: 
8870: 
8871: 
8872:                                  Renku ym.: Maitokiintiöiden lisäämisestä Oulun läänissä
8873: 
8874: 
8875:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8876: 
8877:    Oulun läänissä on runsaasti karjatalouteen      1987 katovuosi rasittaa talouksia. Kokonaisti-
8878: perustuvaa maataloutta. Maatalouden supis-         lanteen huomioiden olisi kohtuullista, että
8879: tustoimet ovat ajaneet monet nuoret viljelijät        - Oulun lääniin myönnettäisiin syksyn
8880: kohtuuttamaan tilanteeseen. Maidon lisäkiin-       1988 lisäkiintiöhakemuksia varten oma lisä-
8881: tiöt ovat riittämättömiä ja vuoden lopussa on      kiintiö,
8882: tilanteita, että velkojen korkQja ja lyhennyksiä      - lakiesitys maidon kaksihintalain lisäkiin-
8883: ei voida hoitaa puuttuvien meijeritulojen takia.   tiöistä korjattaisiin niin, että 100-prosenttinen
8884:                                                    palautusoikeus koskisi Lapin, Kainuun ja Poh-
8885:   Valtioneuvoston päätös vuoden 1988 lisä-         jois-Karjalan lisäksi myös Oulun lääniä vähin-
8886: kiintiöisiä oli alueellisesti riittämätön. Myö-    tään siinä laajuudessa, mikä on 1 korkotuki-
8887: hemmin jaetut kohtuuskiintiöt hupenivat v.         vyöhykkeen raja lisättynä Suomenselän kunnil-
8888: 1986-87 anomusruuhkan purkamiseen, eivät-          la.
8889: kä hyödyntäneet vuoden 1988 tilannetta. Ou-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
8890: lun maatalouspiirin osalta hakemuksia on n.        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
8891: 200 syksyllä 1988, ja vain 20-30 tapausta          me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
8892: voidaan myöntää annetun kohtuuskiintiön            sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
8893: puitteissa. Hylättyjen joukossa on runsaasti       sen:
8894: tositarpeessa olevia nuoria tuottajia sekä myös
8895: sosiaalisia tapauksia.                                       Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8896:                                                           ryhtyä Oulun läänin maidontuotantoti-
8897:    Oulun lääni on tulotasoltaan maan heikoin              lojen tämänhetkisen vaikean tilanteen
8898: ja samalla lapsirikkain lääni. Verouudistus ki-           korjaamiseksi, ja
8899: ristää eniten Oulun läänin kunnallistalautta ja              aikooko Hallitus myöntää maidon
8900: äyrin hinnat ovat nousussa. Lisäksi vuoden                lisäkiintiöitä vielä syksyllä 1988?
8901: 
8902:     Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1988
8903: 
8904:                     Tellervo Renko                          Eino Siuruainen
8905: 
8906: 
8907: 
8908: 
8909: 281214S
8910: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 533
8911: 
8912: 
8913: 
8914: 
8915:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8916: 
8917:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ylittää edelleen maitotuotteiden kysynnän, hal-
8918: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       litus on pyrkinyt noudattamaan varovaisuutta
8919: olette 30 päivänä syyskuuta 1988 päivätyn           lisäkiintiöiden myöntämisessä. Kuluvana vuon-
8920: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        na on kuitenkin pyritty lisäämään joustavuutta
8921: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       kiintiöjärjestelmään Lapin läänissä ja Ahve-
8922: edustaja Tellervo Rengon ym. näin kuuluvasta        nanmaan maakunnassa palauttamaHa lisäkiin-
8923: kirjallisesta kysymyksestä n:o 533:                 tiöitä saman verran kuin lakkautettuja kiintiöi-
8924:                                                     tä vastaava tuotanto on ollut. Maidon kaksi-
8925:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      hintajärjestelmää koskevan lainsäädännön jat-
8926:        ryhtyä Oulun läänin maidontuotantoti-        koesityksessä hallitus on pyrkinyt edelleen li-
8927:        lojen tämänhetkisen vaikean tilanteen        säämään joustavuutta kiintiöjärjestelmään esit-
8928:        korjaamiseksi, ja                            tämällä laajennettavaksi aluetta, jossa kiintiöi-
8929:           aikooko Hallitus myöntää maidon           tä vastaava tuotanto palautettaisiin kokonai-
8930:        lisäkiintiöitä vielä syksyllä 1988?          suudessaan lisäkiintiöinä tuotantoon, koske-
8931:                                                     maan Oulun läänissä maatilalain (188/77) mu-
8932:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kaisella rakentamisavustusalueella sijaitsevia
8933: vasti seuraavaa:                                    kuntia sekä Kajaanin ja Joensuun maatalous-
8934:    Maidon tuotantomääriä on säädelty kaksi-         piirien kuntia. Alueen rajaus on tapahtunut
8935: hintajärjestelmän avulla vuoden 1985 alusta         perusteellisen harkinnan jälkeen. Sen lisäksi
8936: lähtien. Tuotantokiintiöt pyrittiin määrittä-       hallitus esittää, että muualla maassa tarkoituk-
8937: mään kunkin tuottajan vakiintuneen maidon-          sena on palauttaa tuotantoon lakkautettuja
8938: tuotannon tason tai rakenteilla olevan tuotan-      kiintiöitä vastaavasta tuotannosta 50 % vuon-
8939: tokapasiteetin mukaiseksi. Kiintiöitä on tarkis-    na 1989 ja 65 % vuonna 1990.
8940: teltu tuottajien hakemusten perusteella ja täl-
8941:                                                        Hallitus katsoo, että kuluvan vuoden lisä-
8942: löin on yritetty korjata sellaiset tapaukset,
8943:                                                     kiintiöiden suuri hakemusmäärä, jo yksistään
8944: joissa kiintiöjärjestelmän joustamattomuus oli-     noin 2 000 kpl "kohtuussyistä", johtuu siitä,
8945: si saattanut aiheuttaa tuottajalle kohtuuttomia     että maidontuotantoaan lisänneet tuottajat al-
8946: taloudellisia vaikeuksia.
8947:                                                     kavat saavuttaa kiintiönsä ja haluaisivat edel-
8948:    Maidon lisäkiintiöt myönnetään maatalous-
8949:                                                     leen lisätä tuotantoaan. Maidon kaksihintare-
8950: piireittäin. Oulun maatalouspiirin maidontuo-
8951:                                                     kisterin mukaan vuonna 1987 oli sellaisia tuot-
8952: tanto oli vuonna 1986 213,5 milj. litraa ja         tajia, joilla oli kiintiöstään käytössä yli 90 %,
8953: vuonna 1987 204,9 milj. litraa. Vähennys oli
8954:                                                     yhteensä noin 20 000 kpl, ja heillä oli kiintiös-
8955: 4,0 6/o, joka vastaa maan keskiarvoa. Oulun
8956:                                                     tään käytössä keskimäärin 97,6 %.
8957: maatalouspiirin osuus koko maan maidontuo-
8958: tannosta oli vuosina 1986 ja 1987 7,6 %.               Hallitus katsoo, että on edelleen syytä nou-
8959: Oulun maatalouspiirin maidontuotannossa ei          dattaa pidättyväisyyttä lisäkiintiöiden myöntä-
8960: ole siis havaittavissa kehitystä, joka poikkeaisi   misessä eikä muuttaa kuluvan vuoden lisäkiin-
8961: erityisesti koko maan maidontuotannon kehi-         tiöpäätöksen litramäärää erikseen Oulun maa-
8962: tyksestä. Koska maidontuotanto koko maassa          talouspiirin osalta.
8963: 
8964:     Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1988
8965: 
8966:                                                Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
8967:                                      1988 vp. -     KK n:o 533                                     3
8968: 
8969: 
8970: 
8971: 
8972:                               Tili Riksdagens Herr Talman
8973: 
8974:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         på mjölkprodukter har regeringen försökt iakt-
8975: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         ta försiktighet vid beviljande av tiliäggskvoter.
8976: av den 30 september 1988 tili vederbörande          Under innevarande år har man dock eftersträ-
8977: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      vat att öka flexibiliteten hos kvotsystemet i
8978: jande av riksdagsledamot Tellervo Renko m.fl.       Lapplands län och i landskapet Åland genom
8979: undertecknade spörsmål nr 533:                      att tilläggskvoter har återställts i samma ut-
8980:                                                     sträckning som det har förekommit sådan pro-
8981:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           duktion som har motsvarat de slopade kvoter-
8982:        vidta för att avhjälpa den svåra situa-      na. 1 fråga om förslaget beträffande förläng-
8983:        tion som för närvarande råder i fråga        ning av giltighetstiden för lagstiftningen om
8984:        om de lägenheter i Uleåborgs Iän vilka       tvåprissystemet för mjölk har regeringen ytter-
8985:        producerar mjölk, och                        ligare försökt öka flexibiliteten hos kvotsyste-
8986:           ämnar Regeringen bevilja tilläggs-        met genom att föreslå att det område där den
8987:        kvoter för mjölk ännu under hösten           produktion som motsvarar kvoterna återförs i
8988:        1988?                                        sin helhet såsom tiliäggskvoter tili produktio-
8989:                                                     nen utvidgas att gälla sådana kommuner i
8990:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       Uleåborgs län vilka är belägna på byggnadsbi-
8991: samt anföra följande:                               dragsområden som avses i lagen om gårds-
8992:    Mängden producerad mjölk har reglerats           bruksenheter (188/77) samt kommunerna inom
8993: med hjälp av ett tvåprissystem sedan ingången       Kajana och Joensuu lantbruksdistrikt. Av-
8994: av år 1985. Man strävade att fastställa produk-     gränsningen av området har skett efter grund-
8995: tionskvoterna för producenterna i enlighet med      lig prövning. Dessutom anför regeringen att
8996: den stabiliserade nivån för mjölkproduktionen       avsikten är att annanstans i landet år 1989 till
8997: eller den produktionskapacitet som håller på        produktioneo återföra 50 % av den produk-
8998: att byggas upp. Kvoterna har justerats på basis     tion som motsvarar slopade kvoter och år 1990
8999: av ansökningar från producenterna. Härvid           65 %.
9000: har bemödanden gjorts att avhjälpa sådana fall          Regeringen anser att av det stora antalet
9001: där kvotsystemets osmidighet hade kunnat            ansökningar om tilläggskvoter under inneva-
9002: förorsaka orimliga ekonomiska svårigheter för       rande år, rentav ca 2 000 stycken av enbart
9003: producenten.                                        "billighetsskäl", beror på att de producenter
9004:    Tilläggskvoterna för mjölk beviljas särskilt     som ökat sin mjölkproduktion börjar uppnå
9005: för varje lantbruksdistrikt. Uleåborgs lant-        sin kvot och önskar ytterligare öka sin produk-
9006: bruksdistrikt producerade år 1986 213,5 milj.       tion. Enligt tvåprisregistret för mjölk fanns det
9007: liter mjölk och år 1987 204,9 milj. liter. Minsk-   år 1987 sammanlagt ca 20 000 sådana produ-
9008: ningen var 4,0 OJo, vilket motsvarar genomsnit-     center som utnyttjade över 90 % av sin kvot
9009: tet i landet. Uleåborgs lantbruksdistrikts andel    och de utnyttjade i genomsnitt sin kvot till
9010: av mjölkproduktionen i hela landet var åren         97,6 OJo.
9011: 1986 och 1987 7,6 %. Beträffande utveck-                Regeringen anser att det fortfarande finns
9012: lingen av mjölkproduktionen i Uleåborgs lant-       skäl att iaktta återhållsamhet vid beviljande av
9013: bruksdistrikt kan alltså inte skönjas någon         tiliäggskvoter och att inte ändra antalet liter i
9014: utveckling som speciellt skulle avvika från         beslutet om tilläggskvot för innevarande år,
9015: utvecklingen i fråga om mjölkproduktionen i         särskilt då det gäller Uleåborgs lantbruksdi-
9016: hela landet. Eftersom mjölkproduktionen i           strikt.
9017: hela landet fortfarande överstiger efterfrågan
9018: 
9019:     Helsingfors den 3 november 1988
9020:                                               Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
9021:                                               1988 vp.
9022: 
9023: Kirjallinen kysymys n:o 534
9024: 
9025: 
9026: 
9027: 
9028:                                  J. Roos ym.: Peruskorjaustöiden viivästymisestä rataosuudella
9029:                                     Turku-Helsinki
9030: 
9031: 
9032:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9033: 
9034:    Rautatieliikenteen kehittämisestä on keskus-     Samoin siirtyy Karjaan-Pohjankurun osuu-
9035: teltu niin hallituksessa kuin eduskunnassakin       den kiskotustyö suunnitellusta aikataulusta.
9036: suurta ymmärtämystä osoittaen. Pääratojen           On pelättävissä, että koko perusparannustyön
9037: perusparannukset näyttelevät varsin merkittä-       valmistuminen siirtyy jälleen nykyisestäkin ai-
9038: vää roolia niin raskaan tavaran kuin henkilölii-    kataulusta vuodella eteenpäin.
9039: kenteenkin kasvukapasiteetin nostamisessa.             Nopeuden nostaminen ja matkustusajan ly-
9040:    Rataosuudelle Turku-Helsinki esitettiin          heneminen ovat keskeisiä kilpailutekijöitä
9041: vuoden 1988 budjetin yhteydessä 20 miljoonan        VR:n kehittämisessä. Edellä mainitut töiden
9042: markan lisäystä, joka kuitenkin poistettiin. 100    siirtymiset eivät tue asetettuja tavoitteita.
9043: miljoonalla markalla olisi pystytty turvaamaan         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
9044: työn jatkuminen yhtäjaksoisesti sekä rataosuu-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
9045: den valmistuminen alkuperäisen aikataulun           me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
9046: mukaan.                                             sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
9047:    Tehtyjen selvitysten mukaan matkustajalii-       sen:
9048: kenne on edellä mainitulla rataosuudella lähte-
9049: nyt voimakkaaseen kasvuun, eikä tämänsuun-                   Onko Hallitus tietoinen perus-
9050: taista kehitystä tulisi hidastaa pelkästään varo-          korjaustöiden viivästymisestä rataosuu-
9051: jen puuttumisen vuoksi.                                    della Turku-Helsinki, ja
9052:    Perusparannusvarojen puute on kuitenkin                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9053: siirtänyt töiden jatkumisen kiskotustyön osalta            ryhtyä rataosuuden valmistumisen tur-
9054: Kosken ja Kuovilan välillä suunnitellusta tä-              vaamiseksi suunnitellun aikataulun mu-
9055: män vuoden syksystä vuoden 1989 kevääseen.                 kaisesti?
9056: 
9057:     Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1988
9058: 
9059:           Jukka Roos                   Virpa Puisto                 Sauli Niinistö
9060:           Ensio Laine                  Heli Astala                  Matti Saarinen
9061:                      Risto Ahonen                           Sauli Hautala
9062: 
9063: 
9064: 
9065: 
9066: 281202E
9067: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 534
9068: 
9069: 
9070: 
9071: 
9072:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9073: 
9074:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Rataosuudelle Turku-Helsinki on esitetty
9075: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      vuoden 1988 tulo- ja menoarvion yhteydessä 20
9076: olette 30 päivänä syyskuuta 1988 päivätyn          miljoonan markan lisäystä, mikä on kuitenkin
9077: kirjeenne n:o 1416 ohella toimittanut valtio-      poistettu. Kuluvana vuonna on rahaa käytössä
9078: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-      80 Mmk, mikä ei riitä ns. Kosken oikaisun
9079: sen kansanedustaja Jukka Roosin ym. näin           kiskottamiseen tänä vuonna. Vuoden 1989 val-
9080: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 534:     tion tulo- ja menoarvioesityksessä on rantara-
9081:                                                    taan esitetty 105 Mmk. Tällöin saadaan Kirk-
9082:          Onko Hallitus tietoinen perus-            konummen-Karjaan väli ratatöiden osalta
9083:        korjaustöiden viivästymisestä rataosuu-     valmiiksi, välillä Karjaa-Turku saadaan Kos-
9084:        della Turku-Helsinki, ja                    ken oikaisu kiskotettua ja Pitkänkaaren oikai-
9085:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      sua voidaan jatkaa sekä aloittaa Karjaan-
9086:        ryhtyä rataosuuden valmistumisen tur-       Pohjankurun ja Perniön oikaisut. Samoin ky-
9087:        vaamiseksi suunnitellun aikataulun mu-      seisellä määrärahalla tehdään paikalleen paran-
9088:        kaisesti?                                   tamista Perniön oikaisun itäpuolella.
9089:                                                       Suunnitelmien ja ratatöiden kannalta perus-
9090:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       parannus saadaan radan osalta valmiiksi v.
9091: vasti seuraavaa:                                   1992 ja liikenteenohjauslaitteiden osalta v.
9092:   Helsingin-Turun radasta on perusparan-           1993, mikäli seuraavina vuosina saadaan rahaa
9093: nuksen alaisena väli Kirkkonummi-Turku.            seuraavasti:
9094: Perusparannuksen valmiusaste on tällä hetkellä
9095: n. 50 OJo.
9096: 
9097: 
9098:      V. 1989         V. 1990         V. 1991          V. 1992        V. 1993           Yht.
9099:     105 Mmk         145 Mmk         130 Mmk          100 Mmk         35 Mmk          515 Mmk
9100: 
9101: 
9102:   Mikäli vuosittainen rahoitus on edellä esitet-   Kuitenkin matkustusmukavuus lisääntyy ja ju-
9103: tyä taulukkoa pienempi, myöhästyy perus-           nanopeuksia voidaan lisätä koko ajan perus-
9104: parannustöiden valmistuminen vastaavasti.          parannuksen valmistumisen myötä.
9105: 
9106:     Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1988
9107: 
9108:                                                             Liikenneministeri Pekka Vennamo
9109:                                   1988 vp. -     KK n:o 534                                      3
9110: 
9111: 
9112: 
9113: 
9114:                             Tili Riksdagens Herr Talman
9115: 
9116:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         För bansträckan Åbo-Helsingfors föreslogs
9117: mger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       i samband med 1988 års statsförslag ett tillägg
9118: 1r 1416 av den 30 september 1988 tili vederbö-   av 20 milj. mk, vilket likväl slopades. Under
9119: ~ande medlem av statsrådet översänt avskrift     innevarande år finns 80 milj. mk tili förfogan-
9120: iV följande av riksdagsman Jukka Roos m.fl.      de, vilket inte räcker tili för en skenläggning av
9121: mdertecknade spörsmål nr 534:                    uträtningen i Koski i år. 1 budgetpropositionen
9122:                                                  för år 1989 har anvisats 105 milj. mk för
9123:         Är      Regeringen    medveten    om     kustbanan. Härvid kan banarbetena på
9124:       förseningen av grundreparationsarbete-     sträckan Kyrkslätt-Karis slutföras, mellan
9125:       na på banavsnittet Åbo-Helsingfors         Karis och Åbo kan uträtningen i Koski sken-
9126:       och                                        läggas och uträtningen i Pitkänkaari fortsättas
9127:         vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     samt uträtningarna i Karis-Skuru och Bjärnå
9128:       ta för tryggande av att bansträckan blir   påbörjas. Samtidigt kan östra sidan av uträt-
9129:       klar enligt den planerade tidtabellen?     ningen i Bjärnå förbättras med hjälp av samma
9130:                                                  anslag.
9131:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        När det gäller planer och banarbeten fås
9132: ;amt anföra följande:                            grundreparationen av hanan färdig 1992 och
9133:   På hanan mellan Helsingfors och Åbo            trafikanordningarna 1993 såvida anslag under
9134: ~rundrepareras   sträckan Kyrkslätt-Åbo.         följande år fås som följer:
9135: Jrundreparationens beredskapsgrad är för
9136: 1ärvarande ca 50 o/o.
9137: 
9138: 
9139:       1989            1990           1991            1992             1993         Sammanlagt
9140:    105 mmk         145 mmk        130 mmk          100 mmk          35 mmk          515 mmk
9141: 
9142: 
9143: 
9144:   Såvida den årliga finansieringen är mindre     motsvarande grad. Färdkomforten ökar dock
9145: in vad som anges i tabellen ovan försenas        och tåghastigheterna kan höjas i takt med att
9146: färdigställandet av grundreparationsarbetena i   grundreparationen blir färdig.
9147: 
9148:     Helsingfors den 7 november 1988
9149:                                                               Trafikminister Pekka Vennamo
9150:                                               1988 vp.
9151: 
9152: Kirjallinen kysymys n:o 535
9153: 
9154: 
9155: 
9156: 
9157:                                  Anttila: Hyödykkeiden ympäristövaikutuksia koskevan tiedotuk-
9158:                                    sen lisäämisestä
9159: 
9160: 
9161:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9162: 
9163:    Kuluttajaneuvosto on 12.1.1983 hyväksy-             Tämä määräraha olisi tarkoitettu kuluttaja-
9164: mässään kuluttajapoliittisessa ohjelmassa to-       viranomaisten ja ympäristöviranomaisten yh-
9165: dennut, että kuluttajan on saatava totuuden-        teistä valistustoimintaa varten, mikä toteute-
9166: mukaista tietoa hyödykkeisiin liittyvistä ympä-     taan siten, että valmistetaan kunnille ohjeet ja
9167: ristövaikutuksista. Ympäristönsuojeluneuvosto       mallit kotitalouksiin jaettavasta oppaasta.
9168: on 14.12.1987 tehnyt kauppa- ja teollisuusmi-       Yleisötilaisuuksia varten sekä koulujen ympä-
9169: nisteriölle sekä ympäristöministeriölle aloitteen   ristökasvatuksen käyttöön tehdään videoeloku-
9170: kuluttajien ympäristövalistuksen järjestämises-     va. Lisäksi televisioon laaditaan tietoisku.
9171: tä. Aloitteessa esitetään mm. ympäristötietoi-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
9172: sen kuluttajavalistuksen suunnittelun käynnis-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
9173: tämistä ja tätä koskeviin tietoiskuihin ja valis-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9174: tuskampanjoihin televisiossa ja lehdistössä va-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9175: rattavaksi riittävästi voimavaroja.
9176:                                                               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
9177:    Kuluttajaneuvoston ja ympäristönsuojelu-                siin kuluttajaneuvoston ja ympäristön-
9178: neuvoston edustajat ovat käsitelleet asiaa yh-             suojeluneuvoston esittämän 500 000
9179: teisessä kokouksessaan 4.3.1988 ja tehneet                 markan määrärahan saamiseksi kulut-
9180: 500 000 markan määrärahaesityksen momentil-                tajien   ympäristökampanjaa     varten
9181: le 32.28.21 valistuksen järjestämiseksi.                   mahdollisimman nopeasti?
9182: 
9183:     Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1988
9184: 
9185:                                         Sirkka-Liisa Anttila
9186: 
9187: 
9188: 
9189: 
9190: 2811550
9191: 2                                1988 vp. -     KK n:o 535
9192: 
9193: 
9194: 
9195: 
9196:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9197: 
9198:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
9199: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,   taen seuraavaa:
9200: olette 4 päivänä lokakuuta 1988 päivätyn kir-
9201: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          Kuluttajille suunnattavaan ympäristövalis-
9202: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-   tukseen liittyviä kysymyksiä selvitellään par-
9203: edustaja Anttilan kirjallisesta kysymyksestä    haillaan eräiltä osin Pohjoismaiden ministeri-
9204: n:o 535:                                        neuvoston piirissä tapahtuvassa kuluttaja-asi-
9205:                                                 ain yhteistyössä. Valtioneuvoston piirissä on
9206:          Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-   lisäksi parhaillaan valmisteltavana erityisen toi-
9207:       siin kuluttajaneuvoston ja ympäristön-    mielimen asettaminen selvittämään kuluttajien
9208:       suojeluneuvoston esittämän 500 000        ympäristövalistukseen kuuluvia sekä muitakin
9209:       markan määrärahan saamiseksi kulut-       ympäristö- ja kuluttajapolitiikan yhteisiä kysy-
9210:       tajien   ympäristökampanjaa varten        myksiä. Valistuksen rahoittamista ennen näi-
9211:       mahdollisimman nopeasti?                  den selvitystöiden valmistumista ei ole pidetty
9212:                                                 tarkoituksenmukaisena.
9213: 
9214:     Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1988
9215: 
9216:                                                                   Ministeri Pertti Salolainen
9217:                                    1988 vp. -     KK n:o 535                                     3
9218: 
9219: 
9220: 
9221: 
9222:                             Tili Riksdagens Herr Talman
9223: 
9224:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordn~ngen         Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
9225: anger har Ni, Herr Talman, med Er sknvelse        samt anföra följande:
9226: av den 4 oktober 1988 tili vederbörande med-        Frågor i anslutning tili den miljöupplysning
9227: lem av statsrådet översänt avskrift av följande   som är inriktad på konsumenterna utreds som
9228: av riksdagsman Anttila undertecknade spörs-       bäst tili vissa delar vid det samarbete i konsu-
9229: mål nr 535:                                       mentangelägenheter som sker inom ramen för
9230:                                                   Nordiska ministerrådet. lnom statsrådet bereds
9231:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för     dessutom i detta nu inrättandet av ett särskilt
9232:        att så snabbt som möjligt åstadkomma       organ för att utreda frågor som hör tili miljö-
9233:        det anslag på 500 000 mark för en          upplysning för konsumenterna samt andra frå-
9234:        miljökampanj för konsumenter som           gor som är gemensamma för miljö- och konsu-
9235:        konsumentrådet och miljövårdsrådet         mentpolitiken. Det har inte ansetts ändamåls-
9236:        har föreslagit?                            enligt att finansiera upplysningen innan detta
9237:                                                   utredningsarbete har blivit klart.
9238: 
9239:     Helsingfors den 28 oktober 1988
9240: 
9241:                                                                     Minister Pertti Salolainen
9242:                                             1988 vp.
9243: 
9244: Kirjallinen kysymys n:o 536
9245: 
9246: 
9247: 
9248: 
9249:                                 Kortesalmi: Kalajoen tulvasuojelutöiden toteuttamisesta Alavies-
9250:                                    kassa
9251: 
9252: 
9253:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9254: 
9255:    Vesioikeus on myöntänyt luvan Alavieskan       hottuminen, minkä seurauksena joen tulva-
9256: alapuolisten tulvasuojelutöiden toteuttamiseen    herkkyys on kasvanut.
9257: Kokkolan vesi- ja ympäristöpiirin laatiman           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
9258: suunnitelman mukaisesti. Suunnitelman mu-         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
9259: kaan Kalajokea perataan Alavieskan keskustan      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9260: alapuolelta noin 3 kilometrin matkalla ja per-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9261: kauksen alapäähän rakennetaan pohjapato.
9262: Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 5,5                Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
9263: milj. markkaa.                                           miin Alavieskan alapuolisten Kalajoen
9264:    Tulvasuojelutyöt on kuntasuunnitelmassa               tulvasuojelutöiden toteuttamiseksi ja
9265: määritelty keskeisimmäksi ympäristön hoitoon             varata tarkoitukseen 5,5 miljoonan
9266: liittyväksi toimenpiteeksi. Töiden aloittamista          markan määrärahan jo valtion seuraa-
9267: kiirehtii joen voimakas mataloituminen ja ruo-           vaan lisäbudjettiin?
9268: 
9269:     Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1988
9270: 
9271:                                      J. Juhani Kortesalmi
9272: 
9273: 
9274: 
9275: 
9276: 281197Z
9277: 2                                 1988 vp. -      KK n:o 536
9278: 
9279: 
9280: 
9281: 
9282:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9283: 
9284:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 moment~ssa       Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
9285: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     vasti seuraavaa:
9286: olette 4 päivänä lokakuuta 1988 päivätyn kir-        Kysymyksen perusteluissa esitetyt asiatiedot
9287: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         Alavieskan alapuolisesta osasta Kalajoen tulva-
9288: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     suojelussa pitävät paikkansa. Kyseinen tulva-
9289: edustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvas-
9290:                                                   suojelutyö on ohjelmoitu vesi- ja.y~päris~öhal­
9291: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 536:            lituksen vuosien 1990-1994 tmmmta- Ja ta-
9292:                                                   loussuunnitelmassa tehtäväksi vuosina 1990-
9293:          Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-   1991. Sen aloittaminen riippuu kuitenkin val-
9294:       miin Alavieskan alapuolisten Kalajoen       tion rahoitustilanteesta. Syksyn 1988 lisämeno-
9295:       tulvasuojelutöiden toteuttamiseksi ja       arvioon sisällytettävistä uusista hankkeista hal-
9296:       varata tarkoitukseen 5,5 miljoonan          litus neuvottelee lisämenoarvion valmistelun
9297:       markan määrärahan jo valtion seuraa-        yhteydessä, eikä ole siten mahdollist~ eikä
9298:       vaan lisäbudjettiin?                        tarpeen tässä vaiheessa ennakoida esityksen
9299:                                                   sisältöä.
9300: 
9301:     Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1988
9302: 
9303:                                              Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
9304:                                    1988 vp. -     KK n:o 536                                   3
9305: 
9306: 
9307: 
9308: 
9309:                             Tili Riksdagens Herr Talman
9310: 
9311:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
9312: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       samt anföra följande:
9313: av den 4 oktober 1988 till vederbörande med-
9314:                                                       De fakta som anförts i motiveringen för
9315: lem av statsrådet översänt avskrift av följande
9316:                                                   spörsmålet om översvämningsskyddet i Kalajo-
9317: av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi under-
9318:                                                   ki nedanför Alavieska stämmer. Genomföran-
9319: tecknade spörsmål nr 536:
9320:                                                   det av ifrågavarande arbete för översvämnings-
9321:                                                   skyddet har i vatten- och miljöstyrelsens verk-
9322:          Ämnar Regeringen i brådskande ord-       samhets- och ekonomipian för åren 1990-
9323:        ning vidta åtgärder för att genomföra      1994 inprogrammerats för åren 1990-1991.
9324:        de arbeten för översvämningsskyddet i      Påbörjandet av det beror dock på statens
9325:        Kalajoki som görs nedanför Alavieska       finansieringssituation. Regeringen förhandlar
9326:        och reservera ett anslag om 5,5 miljo-     om de nya projekt som skall upptas i den
9327:        ner mark för ändamålet redan i följan-     tilläggsbudget som uppgörs hösten 1988 i sam-
9328:        de tilläggsbudget?                         band med beredningen av denna. Det är såle-
9329:                                                   des inte möjligt eller nödvändigt att i detta
9330:                                                   skede att förutsäga innehållet i propositionen.
9331: 
9332:     Helsingfors den 4 november 1988
9333: 
9334:                                              Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
9335:                                               1988 vp.
9336: 
9337: Kirjallinen kysymys n:o 537
9338: 
9339: 
9340: 
9341: 
9342:                                  Fred: Ongelmajätelaitoksen toiminnan valvonnan tiukentami-
9343:                                     sesta
9344: 
9345: 
9346:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9347: 
9348:    Riihimäellä toimii maamme ainoa ongelma-         ole ollenkaan erityislakeja. Siten Oy Ekokem
9349: jätelaitos, Oy Ekokem Ab. Sinänsä tarpeellisen      Ab:n vaikutuspiirin pohjavesistä tutkitaan nyt
9350: ja hyödyllisen laitoksen toiminta aiheuttaa kui-    vain bakteerit, koska laki ei muuta vaadi. Näin
9351: tenkin lähiseudun asukkaille huolta ja suora-       mm. raskasmetalli-, PCB- ja dioksiinipitoisuu-
9352: naista pelkoa, kun laitoksella on sattunut usei-    det jäävät tutkimatta. Erityislainsäädännön li-
9353: ta, tosin pieniä onnettomuuksia. Pelkoa lisää-      säksi tarpeen olisi erillinen riippumaton tutki-
9354: vät tiedot mahdollisesta laitoksen laajentami-      musyksikkö päästöjen valvontaan.
9355: sesta sekä ongelmajätteen tuomisesta ulkomail-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
9356: ta käsiteltäväksi.                                  jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
9357:    Useat laitoksessa käsiteltävät aineet ovatkin    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9358: aineille altistuneiden terveydelle haitallisia.     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9359: Mm. dioksiinit, joita syntyy epätäydellisessä                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
9360: palamisessa eli käytännössä aina jätteitä poltet-          siin ongelmajätelaitoksen toimintaa
9361: taessa, ja PCB, jota myös hävitetään laitokses-            säätelevän erityislain antamiseksi, on-
9362: sa, ovat karsinogeenejä ja aiheuttavat monen-              gelmajätelaitoksen valvonnan tiukenta-
9363: laisia sairauksia. Juuri PCB- ja dioksiiniriskien          miseksi ja erillisen, riippumattoman ja
9364: takia Ruotsissa on toistaiseksi luovuttu jättei-           tarpeelliset oikeudet omaavan tutki-
9365: denpolttolaitosten rakentamisesta.                         musyksikön perustamiseksi laitoksen
9366:    Ongelmajätelaitoksen toimintaa säätelevä                toimintaa, päästöjä ja ympäristön tilaa
9367: lainsäädäntö on puutteellinen, eikä sitä varten            selvittämään?
9368: 
9369:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1988
9370: 
9371:                                             Jorma Fred
9372: 
9373: 
9374: 
9375: 
9376: 281219Y
9377: 2                                       1988 vp. -      KK n:o 537
9378: 
9379: 
9380: 
9381: 
9382:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9383: 
9384:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           alueilta peräisin olevia ongelmajätteitä. Lu-
9385: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           paan voidaan liittää tarpeellisiksi katsottavat
9386: olette 4 päivänä lokakuuta 1988 päivätyn kir-           ehdot. Viranomaisilla on oikeus tarkastaa kä-
9387: jeenne n:o 1426 ohella lähettänyt valtioneuvos-         sittely ja käsittelypaikka milloin tahansa ja
9388: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-          saada laitoksesta kaikki valvonnan kannalta
9389: sanedustaja Fredin kirjallisesta kysymyksestä           tarpeelliset tiedot.
9390: n:o 537, jossa tiedustellaan:                              Hämeen lääninhallitus myönsi ongelmajät-
9391:                                                         teiden käsittelyluvan Suomen Ongelmajäte
9392:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         Oy:lle (nykyisin Ekokem Oy Ab), vuonna
9393:         siin ongelmajätelaitoksen toimintaa             1982. Käsittelyluvassa yhtiö muun muassa vel-
9394:         säätelevän erityislain antamiseksi, on-         voitettiin laatimaan laaja selvitys laitoksen ym-
9395:         gelmajätelaitoksen valvonnan tiukenta-          päristön perustilasta ennen laitoksen toiminnan
9396:         miseksi ja erillisen, riippumattoman ja         aloittamista. Selvityksessä tutkittiin lähiympä-
9397:         tarpeelliset oikeudet omaavan tutki-            ristön pinta- ja pohjavesiä, puustoa ja kasvis-
9398:         musyksikön perustamiseksi laitoksen             toa, metsä- ja peltoalueiden maaperää, ilman
9399:         toimintaa, päästöjä ja ympäristön tilaa         laatua, luonnonvaraisia ja hyötyeläimiä, elin-
9400:         selvittämään?                                   tarvikkeita ja rehuja sekä alueen väestöä. Sel-
9401:                                                         vitys on tarkoitettu perustaksi myöhemmin
9402:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            tehtävälle ympäristön seurannalle.
9403: vasti seuraavaa:                                           Laitoksen vuonna 1984 alkanutta koekäyt-
9404:    Ongelmajätteiden vaarattomaksi tekemiseen            töä valvottiin eri laitosyksiköiden käytön ja
9405: on jätehuoltolain 23 §:n 1 momentissa tarkoi-           päästöjen tarkkailua koskevan, lääninhallituk-
9406: tetuissa tapauksissa hankittava erityinen ongel-        sen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Moni-
9407: majätteiden käsittelylupa. Tätä koskevat sään-          puolisella tarkkailulla pyrittiin selvittämään
9408: nökset lisättiin jätehuoltolakiin vuonna 1981.          mahdollisuuksia parantaa entisestään laitoksen
9409: Lupajärjestelmän tarkoitus on varmistaa, että           toimintaa ja vähentää päästöjä erityisesti pro-
9410: ongelmajätteet käsitellään asianmukaisesti ja           sessiteknisin keinoin.
9411: turvallisesti. Käsittelyluvan myöntää lääninhal-           Yhtiön ongelmajätteiden käsittelylupaa tar-
9412: litus. Ongelmajätteiden käsittelylaitosten pe-          kennettiin syksyllä 1987. Lääninhallituksen
9413: rustamista ja toiminnan valvontaa sääntelevät           päätöksessä tiukennettiin laitoksen koekäytön
9414: lisäksi muun muassa terveydenhoito-, vesi-,             aikana voimassa olleen väliaikaisen käsittelylu-
9415: ilmansuojelu-, rakennus- ja myrkkylainsäädän-           van ehtoja. Päätökseen ei haettu muutosta.
9416: tö.                                                        Edellä tarkoitetussa päätöksessä lääninhalli-
9417:    Ongelmajätteiden käsittelylupa myönnetään            tus on asettanut ehtoja muun muassa laitoksen
9418: muun muassa vain siinä tapauksessa, että kä-            päästörajoista, päästöjen ja käytön tarkkailus-
9419: sittelylaitos tai -paikka taikka ongelmajättei-         ta, mahdollisten häiriötilanteiden edellyttämis-
9420: den käsittely täyttävät ympäristönsuojelun vaa-         tä toimista ja ympäristön tilan seurannasta
9421: timukset, että luvan hakijalla on käytettävä-           sekä tarkkailu- ja seurantatulosten ilmoittami-
9422: nään riittävä asiantuntemus ja että hakija on           sesta. Laitoksen käytön ja päästöjen tarkkai-
9423: vakavarainen tai asettaa toimintaansa varten            lussa sekä ympäristön seurannassa on valittu
9424: riittävän vakuuden. Toiminnan laajentamista             tarkkailtaviksi sellaiset suureet, aineet ja ympä-
9425: koskeva lupa haetaan ja myönnetään samassa              ristönäytteet, jotka koekäytössä saatujen koke-
9426: järjestyksessä. Käsittelylupa voidaan peruuttaa         musten perusteella parhaiten ilmentävät laitok-
9427: ja laitoksen toiminta keskeyttää tai lopettaa,          sen toimintaa ja vaikutuksia. Valvonnan pää-
9428: jos toiminta aiheuttaa ympäristölle vaaraa tai          paino on laitoksen käytön tarkkailussa.
9429: haittaa. Lupa voidaan rajoittaa koskemaan                  Ekokem Oy Ab vastaa aiheuttamisperiaat-
9430: tietynlaisia tai tietyistä paikoista taikka tietyiltä   teen mukaisesti laitoksensa toiminnan, päästö-
9431:                                      1988 vp. -     KK n:o 537                                     3
9432: 
9433: jen ja vaikutusten tarkkailusta ja 8eurannasta.     kieltämättä ongelmia. Jätteenpolttaa asianmu-
9434: Tehtävä on edellyttänyt yhtiöltä laajaa ja mo-      kaisin menetelmin pidetään kuitenkin Ruotsis-
9435: nipuolista selvitys- ja tutkimustoimintaa. Lai-     sa täysin hyväksyttävänä. Ekokem Oy Ab:n
9436: toksen valvomiseksi ovat myös Hämeen läänin-        pohtolaitos puolestaan kuuluu maailman kaik-
9437: hallitus ja muut valvovat viranomaiset tehneet      kein parhaisiin.
9438: paljon työtä ja käyttäneet erityisasiantunte-          Kysymyksen perusteluissa esitetyt tiedot lain-
9439: musta, jota on tarpeen mukaan hankittu maan         säädännön ja ympäristötutkimusten puutteelli-
9440: parhailta asiantuntijoilta ja asiantuntijalaitok-   suuksista eivät pidä paikkaansa. Viranomai-
9441: sista, kuten Valtion teknillisestä tutkimus-        silla on nykyisin riittävät valtuudet ongelmajä-
9442: keskuksesta, Jyväskylän yliopiston ympäris-         telaitoksen valvontaan. Laitosta seurataan
9443: töntutkimuskeskuksesta, Ilmatieteen laitokses-      poikkeuksellisen laajoin tutkimuksin ja selvi-
9444: ta, Kansanterveyslaitoksesta ja Työterveys-         tyksin. Hämeen lääninhallituksen yhteensovit-
9445: laitoksesta. Lupaehtojen määräämisessä ja nii-      tama ja toteuttama Ekokem Oy Ab:n toimin-
9446: den noudattamisen valvonnassa on myös käy-          nan ja päästöjen valvonta on asianmukaisesti
9447: tetty saatavissa olevaa ulkomaista asiantunte-      järjestetty. Nykyisellä tavalla järjestettyä val-
9448: musta.                                              vontaa, jota tarvittaessa kulloinkin täydenne-
9449:    Kysymyksen perusteluista saa sen käsityk-        tään käyttämällä apuna muita asiantuntijalai-
9450: sen, että Ruotsissa suhtauduttaisiin varaukselli-   toksia, on edelleen syytä jatkaa ja tarvittaessa
9451: sesti jätteiden palttoon. Jätteenpalttoon liittyy   tehostaa.
9452: 
9453:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1988
9454: 
9455:                                                                  Ympäristöministeri Kaj Bärlund
9456: 4                                     1988 vp. -      KK n:o 537
9457: 
9458: 
9459: 
9460: 
9461:                                Tili Riksdagens Herr Talman
9462: 
9463:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           områden. Tiliståndet kan vara förenat med
9464: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           vilikor som anses vara nödvändiga. Myndighe-
9465: nr 1426 av den 4 oktober 1988 tili vederböran-        terna har rätt att när som helst inspektera
9466: de medlem av statsrådet översänt avskrift av          behandlingen och behandlingsplatsen och få
9467: följande av riksdagsman Fred undertecknade            tiligång tili alla uppgifter om anläggningen som
9468: spörsmål nr 537:                                      är av betydelse för tilisynen.
9469:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för            Länsstyrelsen i Tavastehus Iän beviljade år
9470:        att avge en speciallag som reglerar pro-       1982 Finlands Problemavfall Ab (nuvarande
9471:        blemavfallsanläggningens verksamhet,           Ekokem Oy Ab) behandlingstilistånd för pro-
9472:        för att skärpa övervakningen av pro-           blemavfall. 1 behandlingstiliståndet ålades bo-
9473:        blemavfallsanläggningen och för att            laget bl.a. att göra upp en grundläggande
9474:        grunda en särskild och oberoende               utredning om miljöförhållandena i området
9475:        forskningsenhet, som innehar nödvän-           innan verksamheten inleddes. 1 utredningen
9476:        diga rättigheter för att utreda anlägg-        undersöktes omgivningens yt- och grundvatten,
9477:        ningens verksamhet och utsläpp satnt           trädbestånd och flora, jordmånen i skog och
9478:        hur den närliggande miljön påverkas?           åkrar, luftens kvalitet, vilda djur och nytto-
9479:                                                       djur, livsmedel och foder samt befolkningen i
9480:                                                       området. Utredningen är ämnad att utgöra en
9481:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          grund för miljöövervakning vid en senare tid-
9482: samt anföra följande:                                 punkt.
9483:    För att oskadliggöra problemavfall skall i de         Anläggningens provdrift, som inleddes år
9484: fall som avses i 23 § lagen om avfallshantering       1984, övervakades enligt ett kontrollprogram
9485: skaffas ett särskilt behandlingstillstånd för         för olika anläggningsenheters drift och ut-
9486: problemavfall. Stadganden om detta fogades            släpp, vilket godkänts av länsstyrelsen. Denna
9487: år 1981 tililagen om avfallshantering. Avsikten       mångsidiga kontroll var avsedd att utreda möj-
9488: med detta tillståndsförfarande är att garantera       ligheterna att ytterligare förbättra anlägg-
9489: att problemavfallet behandlas på ett vederbör-        ningens verksamhet och att minska utsläppen
9490: ligt och betryggande sätt. Behandlingstilistån-       speciellt genom processtekniska åtgärder.
9491: det beviljas av länsstyrelsen. Stadganden om
9492: inrättande av behandlingsanläggningar för pro-            På hösten 1987 preciserades bolagets be-
9493: blemavfall och om övervakningen av verksam-           handlingstilistånd för problemavfall. 1 länssty-
9494: heten ingår också i bl.a. hälsovårds-, vatten-,       relsens beslut skärptes de tilifälliga tilistånds-
9495: luftvårds-, byggnads- och giftlagstiftningen.         vilikoren som varit i kraft under provdriften.
9496:    Behandlingstilistånd för problemavfall bevil-      Ändring i beslutet söktes inte.
9497: jas bl.a. endast i de fall att behandlingsanlägg-         1 förut nämnda beslut har länsstyrelsen upp-
9498: ningen eller -platsen eller behandlingen av pro-      ställt vilikor som gäller bl.a. gränsvärdena för
9499: blemavfallet uppfyller miljövårdens krav, att         anläggningens utsläpp, kontrollen av utsläpp
9500: den som söker tilistånd har tiligång tili tiliräck-   och drift, åtgärderna vid eventuella störningar
9501: lig sakkunskap och att sökanden är ekono-             och omgivningskontroll samt anmälan om re-
9502: miskt solid eller ställer tiliräcklig säkerhet för    sultaten av övervakningen och kontrollen. Vid
9503: verksamheten. Tilistånd att utvidga verksam-          kontrollen av anläggningens drift och utsläpp
9504: heten söks och beviljas i samma ordning.              samt vid miljöövervakningen har man valt att
9505: Behandlingstillståndet kan återkallas och verk-       övervaka sådana parametrar, ämnen och mil-
9506: samheten avbrytas om behandlingen medför              jöprov som på basis av de resultat man erhållit
9507: fara eller olägenhet för miljön. Tiliståndet kan      vid provdriften bäst klarlägger anläggningens
9508: begränsas tili att gälla vissa slag av problemav-     funktion och verkningar. Tyngdpunkten inom
9509: fall eller problemavfall från vissa ställen eller     övervakningen ligger på en kontroll av driften.
9510:                                      1988 vp. -     KK n:o 537                                    5
9511: 
9512:    Enligt principen om att förorenaren betalar      avfall. Avfallsförbränning medför onekligen
9513: svarar Ekokem Oy Ab för övervakningen och           problem. 1 Sverige anses dock förbränning
9514: kontrollen av anläggningens verksamhet, ut-         enligt behöriga metoder vara fullt godtagbar.
9515: släpp och verkningar. Denna uppgift har krävt       Ekokem Oy Ab:s förbränningsanläggning hör
9516: omfattande och mångsidig utrednings- och            tili de allra bästa i världen.
9517: forskningsverksamhet av bolaget. För att ge-            De uppgifter om brister i lagstiftningen och
9518: nomföra denna övervakning har även länssty-         miljöforskningen som framförts i spörsmålets
9519: relsen i Tavastehus Iän och andra övervakande       motivering håller inte streck. Myndigheterna
9520: myndigheter gjort mycket samt använt special-       har i dag tillräcklig befogenhet att övervaka
9521: sakkunskap genom att vid behov anlita de            problemavfallsanläggningen.       Anläggningens
9522: bästa experter och sakkunniginstitutioner i lan-    verksamhet följs med hjälp av ovanligt omfat-
9523: det, t.ex. Statens tekniska forskningscentral,      tande undersökningar och utredningar. Över-
9524: Miljöforskningscentralen vid Jyväskylä univer-      vakningen i fråga om Ekokem Oy Ab:s verk-
9525: sitet, Meteorologiska institutet, Folkhälsoinsti-   samhet och utsläpp, som koordinerats och
9526: tutet och Institutet för arbetshygien. Då man       förverkligats av länsstyrelsen i Tavastehus Iän,
9527: fastställt tillståndsvillkoren har man även an-     är ordnad på ett vederbörligt sätt. Det är skäl
9528: vänt sig av expertis som funnits att tillgå i       att fortsätta och vid behov effektivera över-
9529: utlandet.                                           vakningen enligt de metoder som för närvaran-
9530:    Av motiveringen tili spörsmålet får man den      de används. Denna övervakning kan om det
9531: uppfattningen att man i Sverige skulle göra         behövs kompletteras med hjälp från andra
9532: vissa förbehåll då det gäller förbränning av        sakkunniginstitutioner.
9533: 
9534:     Helsingfors den 11 november 1988
9535: 
9536:                                                                      Miljöminister Kaj Bärlund
9537:                                               1988 vp.
9538: 
9539: Kirjallinen kysymys n:o 538
9540: 
9541: 
9542: 
9543: 
9544:                                  Anttila ym.: Asumistuen korottamisesta
9545: 
9546: 
9547:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9548: 
9549:    Eduskunta hyväksyi lähes viimeisenä työ-            Nämä 150 000 Kansaneläkelaitoksen kautta
9550: nään viime keväänä asumistukilain muutoksen,        asumistukensa saavaa eläkeläistä ovat juuri
9551: jolla asumistukea korotetaan vuokrankorotuk-        kaikkein pienimmän eläketurvan varassa elä-
9552: sia vastaavasti 8,7 o/o:lla 1.8.1988. Tämän asu-    viä, ja siksi on täysin käsittämätöntä, että
9553: mistuen korotuksen saavat asuntohallituksen         kesäkuussa hyväksyttyä asumistukilain muu-
9554: kautta asumistukensa saavat 85 000 ruokakun-        tosta ei ulotettu juuri näihin kaikkein pienitu-
9555: taa, joista 80 o/o lapsiperheitä, 10 %yksinäisiä.   loisimpiin ihmisiin. Tämä menettely kuvastaa
9556: On aivan oikein ja perusteltua auttaa erityisesti   osaltaan sitä, että ihmisten välisestä eriarvoi-
9557: lapsiperheitä. Asumistukilain muutoksen ja sen      suudesta on maassamme tulossa suuri hyve.
9558: tuoman asumistuen korotuksen oletettiin kos-        Hyvinä aikoina, joita me nyt juuri elämme,
9559: kettavan kaikkia asumistuen saajia. Käytän-         pitäisi olla entistä helpompi huolehtia vähä-
9560: nössä näin ei kuitenkaan ollut, vaan samanai-       osaisistamme, eli vallassaolijoilta puuttuu tah-
9561: kaisesti kaikkein pienimmällä eläkkeellä elävät     to ja oikeat asenteet.
9562: Kansaneläkelaitoksen kautta asumistukensa
9563: saavat 150 000 suomalaista tuen saajaa jäivät          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
9564: täysin ilman korotuksia 1.8.1988. Tästä asiasta     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
9565: on oltu keväällä asumistukilakia muutettaessa       me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
9566: aivan hiiren hiljaa ja tämä katala totuus paljas-   sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
9567: tuikin Kansaneläkelaitoksen kautta asumistu-        sen:
9568: kensa saaville vasta elokuussa. Monissa taloyh-
9569: tiöissä isännöitsijä ehti jo ilmoittaa myös Kelan             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
9570: kautta asumistukensa saaville vuokralaisille               siin korottaakseen Kansaneläkelaitok-
9571: uudesta vuokrankorotuksesta. Pettymys, joka                sen kautta asumistukensa saavien asu-
9572: paljastui elokuun alussa, oli tätä taustaa vasten          mistukea      8,7 %:lla    takautuvasti
9573: entistä karvaampi.                                         1.8.1988 alkaen ottaen huomioon ylei-
9574:                                                            sen vuokrankorotuksen, joka myös eri-
9575:    Kansaneläkelaitoksen kautta asumistukensa               tyisesti koskettaa pienimmän eläketulon
9576: saavien henkilöiden asumistukea tarkistetaan               varassa eläviä Kelan kautta asumistu-
9577: vasta sen jälkeen, jos asumiskustannuksissa                kensa saavia, sekä
9578: tapahtuu vuoden aikana 622 markan nousu.
9579: Tämäkin tarkistus pitää jokaisen erikseen ha-               missä aikataulussa Hallitus aikoo
9580: kea.                                                       mahdollisen ehdotuksensa antaa?
9581: 
9582:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1988
9583: 
9584:           Sirkka-Liisa Anttila     Pirkko Ikonen                     Jukka Vihriälä
9585:           Tytti lsohookana-Asunmaa Seppo Pelttari                    Hannele Pokka
9586:           Juhani Alaranta          Esko Aho                          Timo Kietäväinen
9587:           Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Mauri Pekkarinen                   Matti Maijala
9588:           Kalevi Mattila           Hannu Tenhiälä                    Einari Nieminen
9589:           Taisto Tähkämaa          Tellervo Renko                    Kauko Heikkinen
9590:           Esko Jokiniemi           Anneli Jäätteenmäki               Riitta Kauppinen
9591:           Annikki Koistinen        Jorma Fred                        Jorma Huuhtanen
9592: 281210N
9593: 2                        1988 vp. -   KK n:o 538
9594: 
9595:     Seppo Kääriäinen       Pekka Puska             Mirja Ryynänen
9596:     Kalle Röntynen         Sauli Hautala           Markku Lehtosaari
9597:     Kimmo Sarapää          Eino Siuruainen         Matti Väistö
9598:     Toimi Kankaanniemi     Esko Almgren            Pauli Saapunki
9599:                            Aapo Saari
9600:                                     1988 vp. -     KK n:o 538                                     3
9601: 
9602: 
9603: 
9604: 
9605:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9606: 
9607:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      on kulunut kaksi vuotta. Asumiskustannusten
9608: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      muutoksen perusteella asumistukea tarkiste-
9609: olette 4 päivänä lokakuuta 1988 päivätyn kir-      taan, jos asumiskustannukset ovat muuttuneet
9610: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          vähintään 620 markkaa vuodessa. Tämän mu-
9611: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      kaisesti päinvastoin kuin kysymyksessä on esi-
9612: edustaja Sirkka-Liisa Anttilan ym. näin kuulu-     tetty kevään 1988 vuokrankorotusten seurauk-
9613: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 538:          sena eläkkeensaajana on mahdollisuus saada
9614:                                                    asumistukensa tarkistettua välittömästi vuok-
9615:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     rankorotusta seuraavan kuukauden alusta, jos
9616:        siin korottaakseen Kansaneläkelaitok-       korotus täyttää laissa asetetut muutoksen ra-
9617:        sen kautta asumistukensa saavien asu-       jat.
9618:        mistukea      8,7 OJ'o:lla takautuvasti
9619:        1.8.1988 alkaen ottaen huomioon ylei-          Etupäässä lapsiperheitä koskevan asumistu-
9620:        sen vuokrankorotuksen, joka myös eri-       kilain 15 §:n (421176) mukaan sosiaalilau-
9621:        tyisesti koskettaa pienimmän eläketulon     takunnan on vähintään kerran vuodessa tarkis-
9622:        varassa eläviä Kelan kautta asumistu-       tettava asumistukien edellytysten olemassaolo
9623:        kensa saavia, sekä                          sekä tuen määrä. Valtioneuvoston on pykälän
9624:           missä aikataulussa Hallitus aikoo        mukaan määrättävä yleisen asumistuen tarkis-
9625:        mahdollisen ehdotuksensa antaa?             tamisen ajankohta. Käytännössä tämä on ta-
9626:                                                    pahtunut kerran vuodessa 1 päivästä huhtikuu-
9627:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      ta alkaen. Koska kevään 1988 vuokrankorotus-
9628: vasti seuraavaa:                                   ten yhteydessä ei asumistukilain mukaiseen
9629:                                                    asumistukeen olisi muutoin saatu nopeasti
9630:    Eläkkeensaajien asumistukilain (591178)         vuokrankorotuksen aiheuttamaa tarkistusta,
9631: 1 §:n mukaan kansaneläkkeen ja rintamasoti-
9632:                                                    kysymyksessä selostettu lainmuutosmenettely
9633: laseläkkeen saajan asumiskustannusten alenta-      katsottiin tämän järjestelmän osalta tarkoituk-
9634: miseksi suoritetaan eläkkeen lisänä asumistu-      senmukaiseksi.
9635: kea. Tuki määräytyy asumiskustannusten ja
9636: vuositulojen perusteella. Eläkkeensaajien asu-        Eläkkeensaajien asumistukijärjestelmän ke-
9637: mistukilain 8 §:n mukaan asumistuen määrä          hittäminen on parhaillaan selvitettävänä komi-
9638: tarkistetaan muun muassa kun asumistuen saa-       teassa, jonka määräaika päättyy 31.12.1988.
9639: jan asumiskustannuksissa tai vuositulossa on       Jos eläkkeensaajien asumistukijärjestelmän
9640: tapahtunut huomattava muutos. Sen lisäksi          tarkistusmenettelyssä muutoin ilmenee ongel-
9641: asumistuen määrä tarkistetaan, kun asumis-         mia, on ne tässä yhteydessä mahdollista korja-
9642: tuen alkamisesta tai edellisestä tarkistamisesta   ta.
9643: 
9644:     Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1988
9645: 
9646:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
9647: 4                                   1988 vp. -      KK n:o 538
9648: 
9649: 
9650: 
9651: 
9652:                              Till Riksdagens Herr Talman
9653: 
9654:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         setidpunkt eller den föregående justeringen. På
9655: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         basis av ändrade boendekostnader justeras bo-
9656: av den 4 oktober 1988 tili vederbörande med-        stadsbidraget om boendekostnaderna har
9657: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     ändrats med minst 620 mk om året. 1 enlighet
9658: av riksdagsledamot Sirkka-Liisa Anttila m.fl.       med detta har en pensionstagare, i motsats tili
9659: undertecknade spörsmål nr 538:                      vad som framförs i spörsmålet, som en följd
9660:                                                     av hyreshöjningarna våren 1988 möjlighet att
9661:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       få sitt bostadsbidrag justerat omedelbart från
9662:        att retroaktivt, räknat från 1.8.1988        början av den månad som följer på hyreshöj-
9663:        höja bostadsbidraget med 8, 7 OJo för        ningen, ifall höjningen är inom de gränser som
9664:        dem som får sitt bostadsbidrag via           i lagen satts för en ändring.
9665:        Folkpensionsanstalten, med beaktande            Enligt 15 § i den lag om bostadsbidrag
9666:        av den allmänna hyreshöjningen som           (421/76) som främst gäller barnfamiljer skall
9667:        också berör i synnerhet dem som får          socialnämnden minst en gång om året kontrol-
9668:        sitt bostadsbidrag via folkpensionsan-       lera att förutsättningarna för erhållande av
9669:        stalten och är beroende av den minsta        bostadsbidrag alltjämt föreligger samt bidra-
9670:        pensionsinkomsten samt                       gets belopp. Enligt paragrafen bestämmer
9671:           i vilket skede ämnar Regeringen avge      statsrådet tidpunkten från viiken bostadsbi-
9672:        sitt eventuella förslag?                     draget justeras. 1 praktiken har detta skett en
9673:                                                     gång om året med början från den 1 april.
9674:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       Eftersom den justering som föranleds av en
9675: samt anföra följande:                               hyreshöjning inte annars snabbt hade kunnat
9676:    Enligt 1 § lagen om bostadsbidrag för pen-       företas i fråga om bostadsbidrag som avses i
9677: sionstagare (591/78) betalas i tillägg tili pen-    lagen om bostadsbidrag i samband med hyres-
9678: sionen bostadsbidrag för minskande av boen-         höjningarna våren 1988, ansågs det lag-
9679: dekostnaderna för mottagare av folkpension          ändringsförfarande som beskrivs i spörsmålet
9680: och frontmannapension. Bidraget fastställs ut-      ändamålsenligt för detta system.
9681: gående från boendekostnader och årsinkomst.            Frågan om ett utvecklande av systemet med
9682: Enligt 8 § lagen om bostadsbidrag för pen-          bostadsbidrag för pensionstagare utreds som
9683: sionstagare justeras bostadsbidraget bl.a. då       bäst i en kommitte, vars mandattid går ut
9684: bidragstagarens boendekostnader eller årsin-        31.12.1988. Om det i övrigt uppstår problem i
9685: komst undergått betydande förändring. Dess-         justeringsförfarandet vad gäller systemet med
9686: utom justeras beloppet av bostadsbidraget då        bostadsbidrag för pensionstagare kan de av-
9687: två år förflutit från bostadsbidragets begynnel-    hjälpas i detta sammanhang.
9688: 
9689:     Helsingfors den 8 november 1988
9690: 
9691:                                                    Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
9692:                                             1988 vp.
9693: 
9694: Kirjallinen kysymys n:o 539
9695: 
9696: 
9697: 
9698: 
9699:                                 Vihriälä ym.: Yksityisvastaanottojen järjestämisestä Kyrönmaan
9700:                                    terveyskeskuksen tiloissa
9701: 
9702: 
9703:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9704: 
9705:    Kyrönmaan kansanterveystyön kuntainliitto          Terveyskeskusten lääkäripula näyttää mer-
9706: on 12-vuotisen toimintansa aikana rakentanut       keistä päätellen olevan vain pahenemassa. Tä-
9707: huomattavasti uusia tiloja 1980-luvulla. Kun-      hän vaikuttavat mm. lääkärikunnan naisistu-
9708: tainliitto sijaitsee Vaasan ja Seinäjoen kaupun-   minen ja lääkäreiden haluttomuus lisä- ja ilta-
9709: kien puolivälissä hyvien liikenneyhteyksien        töihin sekä sairaalalaitoksen voimakas imu ja
9710: ulottuvilla. Peruskuntien Isonkyrön, Laihian       yksityisiin kylpylöihin ja kuntoutuskeskuksiin
9711: ja Vähänkyrön palvelutaso on hyvä. Terveys-        perustettavat virat. Kuntainliiton liittohallitus
9712: keskuksessa on 11 lääkärin virkaa, joiden täyt-    on kokouksessaan päätynyt esittämään valtion
9713: tämisessä on ollut ongelmia kuntainliiton alku-    viranomaisille, että lääkäreille myönnettäisiin
9714: vaiheesta saakka. Tällä hetkellä viroista 7 on     lisätyöaikana mahdollisuus ottaa potilaita vas-
9715: täytetty. Kussakin peruskunnassa on toimivat       taan terveyskeskuksen tiloissa yksityispotilai-
9716: vuodeosastot, joille pyritään turvaamaan lää-      na. Yksityisvastaanottotoiminnan järjestämi-
9717: kärityövoimaa potilaskierron ja kalliiden lai-     sellä liittohallitus haluaisi turvata perustervey-
9718: tospaikkojen toiminnan vuoksi. Terveyskes-         denhuollon.
9719: kuksella on 9 neuvolaa, joissa tehtäviä käynte-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
9720: jä on jouduttu rajoittamaan lääkäripulan           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
9721: vuoksi. Lääkäripulan takia ilta- ja yöpäivys-      me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
9722: tyksiin kerätään mahdollisimman paljon satun-      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
9723: naisia ulkopuolisia lääkäreitä. Tästä huolimat-    sen:
9724: ta päivystyksen järjestelyssä on jatkuvasti on-
9725: gelmia. Akuutti päivystys on keskitetty lääkin-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9726: töhallituksen ohjeiden mukaan yhteen pistee-              ryhtyä yksityisvastaanottojen järjestä-
9727: seen Laihian terveysasemalle. Edellä mainituis-           miseksi Kyrönmaan kansanterveystyön
9728: ta syistä terveyskeskuksen alueella ei oikeas-            kuntainliiton terveyskeskuksen tiloissa?
9729: taan kyetä järjestämään ajanvarausvastaanot-
9730: toa.
9731:     Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1988
9732: 
9733:                      Jukka Vihriälä                         Jorma Fred
9734: 
9735: 
9736: 
9737: 
9738: 281146T
9739: 2                                  1988 vp. -     KK n:o 539
9740: 
9741: 
9742: 
9743: 
9744:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9745: 
9746:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Terveyskeskuksen toimitilat on kansan-
9747: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     terveyslain mukaisesti tarkoitettu kansan-
9748: olette 4 päivänä lokakuuta 1988 päivätyn kir-     terveyslain 14 §:ssä määriteltyjä toimintoja
9749: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         varten, ja nämä toiminnot voidaan järjestää
9750: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     SVOL:n 3 §:n ja kansanterveysasetuksen 6 §:n
9751: edustaja Vihriälän ym. näin kuuluvasta kirjal-    määrittelemillä tavoilla. Tilojen perustamis- ja
9752: lisesta kysymyksestä n:o 539:                     käyttökustannuksiin maksetaan valtionosuutta
9753:                                                   SVOL:n 7 §:ssä mainitun vahvistetun toteutta-
9754:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     misuunnitelman raJOissa. Terveyskeskuksen
9755:        ryhtyä yksityisvastaanaitojen järjestä-    vastaanottotilojen luovuttaminen yksityisvas-
9756:        miseksi Kyrönmaan kansanterveystyön        taanottokäyttöön ei ole nykyisten säännösten
9757:        kuntainliiton terveyskeskuksen tiloissa?   mukaan mahdollista.
9758:                                                      Sosiaali- ja terveysministeriö kuitenkin to-
9759:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      teaa, että vuoden 1989 aikana käynnistyvässä
9760: vasti seuraavaa:                                  väestövastuisen perusterveydenhuollon asteit-
9761:                                                   taista toteuttamista tukevassa kokeilussa on
9762:    Kansanterveyslain 14 §:n tarkoittamat kun-     tarkoitus kokeilla myös sopimuslääkäreiden
9763: nan velvollisuuksiin kuuluvat lääkäripalvelut     (ostopalveluiden) hyväksikäyttöä.
9764: kunta voi järjestää sosiaali- ja terveydenhuol-      Ministeriö pitää myönteisenä ja tärkeänä
9765: lon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun    sitä, että po. kuntainliitossa on monipuolisesti
9766: lain 3 §:n ja kansanterveysasetuksen 6 §:n pe-    kehitetty kansanterveystyötä, luotu sille hyvät
9767: rusteella vain omana tai muuna kunnallisena       ulkoiset toimintamahdollisuudet ja pyritty löy-
9768: toimintana.                                       tämään keinoja työvoimapulan aiheuttamiin
9769:    Terveyskeskuslääkärin lisätyöaikana suorit-    ongelmiin. Kun kyse ei ole vain paikallisesta
9770: tamasta työstä ja siitä maksettavista korvauk-    ratkaisumallista, sosiaali- ja terveysministeriö
9771: sista on sovittu virkaehtosopimuksessa. Lisä-     osaltaan selvittää edelleen em. mahdollisuuksia
9772: työ ei siis ole yksityislääkäritoimintaa.         ongelman ratkaisemiseksi.
9773: 
9774:     Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1988
9775: 
9776:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
9777:                                     1988 vp. -       KK n:o 539                                     3
9778: 
9779: 
9780: 
9781: 
9782:                              Tili Riksdagens Herr Talman
9783: 
9784:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           kan organiseras på det sätt som anges i 3 §
9785: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           lagen om planering av och statsandel för so-
9786: av den 4 oktober 1988 tili vederbörande med-          cial- och hälsovården samt i 6 § folkhälsoför-
9787: lem av statsrådet översänt avskrift av följande       ordningen. För anläggnings- och driftskostna-
9788: av riksdagsman Vihriälä m.fl. undertecknade           der betalas statsandel inom ramen för den
9789: spörsmål nr 539:                                      fastställda realiseringsplanen som nämns i 7 §
9790:                                                       lagen om planering av och statsandel för so-
9791:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen              cial- och hälsovården. Enligt gällande stadgan-
9792:        vidta för att organisera privatmottag-         den är det inte möjligt att överlåta mottag-
9793:        ningar i utrymmena vid hälsovårds-             ningslokaliteter vid hälsovårdscentraler för att
9794:        centralen Kyrönmaan kansanterveys-             användas som privatmottagningar.
9795:        työn kuntainliiton terveyskeskus?
9796:                                                         Social- och hälsovårdsministeriet konstaterar
9797:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          dock att man under de experiment som inleds
9798: samt anföra följande:                                 1989 och som stöder ett stegvist genomförande
9799:                                                       av grundhälsovård för befolkningen även äm-
9800:   Enligt 3 § lagen om planering av och statsan-
9801:                                                       nar pröva på att använda sig av avtalsläkare
9802: del för social- och hälsovården och 6 § folkhäl-      (köpservice).
9803: soförordningen kan en kommun ordna den
9804: läkarservice, som enligt 14 § folkhälsolagen             Ministeriet anser det vara en positiv och
9805: hör tili kommunens skyldigheter, enbart som           väsentlig sak att man inom det ovan nämnda
9806: egen eller annan kommunal verksamhet.                 kommunalförbundet utvecklat folkhälsoarbe-
9807:   1 tjänstekollektivavtal har det avtalats om         tet, mångsidigt skapat goda yttre möjligheter
9808: det arbete som hälsovårdscentralsläkarna utför        för dess verksamhet och strävat efter att finna
9809: under tilläggsarbetstid samt om ersättning för        lösningar tili de problem som förorsakats av
9810: sådant arbete. Tiliäggsarbete är alltså inte pri-     bristen på arbetskraft. Eftersom det inte är
9811: vatläkarverksamhet.                                   fråga om något lokalt sätt att lösa problem,
9812:   Hälsovårdscentralernas utrymmen är enligt           fortsätter social- och hälsovårdsministeriet för
9813: folkhälsolagen ämnade för de funktioner som           sin del att utreda förut nämnda möjligheter att
9814: nämns i 14 § folkhälsolagen. Dessa funktioner         lösa problemet.
9815: 
9816:     Helsingfors den 26 oktober 1988
9817: 
9818:                                                     Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
9819:                                              1988 vp.
9820: 
9821: Kirjallinen kysymys n:o 540
9822: 
9823: 
9824: 
9825: 
9826:                                 Almgren: Parikkalan teletoimiston toiminnan jatkamisesta
9827: 
9828: 
9829:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9830: 
9831:    Telelaitos on 27.9.1988 pitämässään tiedo-      män. Ryhmän tehtävänä oli Parikkalan, Saa-
9832: tustilaisuudessa ilmoittanut lakkauttaneensa       ren ja Uukuniemen kuntien kolmen läänin ja
9833: Parikkalan teletoimiston ja siirtäneensä osan      valtakunnan raja-alueella sijainnista aiheutu-
9834: palveluista postitoimistolle sekä osan Savonlin-   vien ongelmien kartoittaminen sekä toimen-
9835: naan ja Imatralle. Päätös on tehty kuntaa          pide-ehdotusten tekeminen ongelmien poista-
9836: taikka Kymen lääninhallitusta kuulematta.          miseksi. Yhtenä keskeisenä asiana valtion pai-
9837:    Parikkalan työssäkäyntialueen, johon kuulu-     kallishallinnon osalta toukokuussa 1988 val-
9838: vat Parikkala, Saari ja Uukuniemi, asukas-         mistuneessa loppuraportissa todetaan seuraa-
9839: määrä on n. 8 100. Matkaa työssäkäyntialueen       vaa:
9840: keskuksesta Parikkalasta on Savonlinnaan ja           ''Työssäkäyntialueen muodostava kiinteä
9841: Imatralle n. 60 km. Alueen kuntien, maakun-        toiminnallinen kokonaisuus sekä Kymen läänin
9842: nan, seutukaavaliiton ja maakuntaliiton sekä       oloissa poikkeuksellisen pitkät etäisyydet ylem-
9843: lääninhallituksen keskeisenä pyrkimyksenä on       män asteisiin keskuksiin ovat niitä paikallisia
9844: ollut Parikkalan työssäkäyntialueen vahvista-      erityispiirteitä, jotka puoltavat valtion paikal-
9845: minen erityisesti alueen palveluja kehittämällä.   lishallintoyksiköiden säilyttämistä ja niiden
9846: Pitkien etäisyyksien vuoksi alueen elinkeinoelä-   tarjoamien palvelujen aktiivista kehittämistä
9847: män kehittyminen ei voi tukeutua kaupunki-         alueella. Valtion paikallishallinnon palvelut
9848: palvelujen varaan.                                 ovat hyvin merkityksellisiä koko alueen palve-
9849:    Vähäinenkin valtionhallinnon ja valtion pal-    lutason kehittämisen kannalta. Työryhmä pi-
9850: veluiden purkaminen on isku koko seutukun-         tää hyvin tärkeänä, että lääninhallitusta ja
9851: nan kehittämistyölle. Palvelujen purkaminen        alueen kuntia kuullaan jo suunnitteluvaiheessa,
9852: on nyt tapahtumassa alueella, jolla valtiolla on   mikäli alueella toimivaan valtion paikallishal-
9853: monopoli. Näin vaikutus olisi lopullinen, kos-     lintoon kaavaillaan muutoksia."
9854: ka kilpailu ei voi täyttää syntynyttä aukkoa.         Edellä oleva perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9855: Telealalla kehitys on viime vuosina ollut ja on    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9856: edelleen erityisen voimakasta. Yrityselämän ke-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9857: hittyminen on tuon kehityksen hyväksikäytön        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9858: varassa. Kun palvelut heikkenevät juuri uuden                Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai-
9859: taitotiedon alueella, voi tällä olla vakava vai-          koo ryhtyä, jotta Parikkalan teletoimis-
9860: kutus elinkeinotoimintojen kehittymiselle ja si-          to säilyisi ja että vastaisuudessa myös
9861: joittumiselle.                                            kunnat saisivat mahdollisuuden antaa
9862:    Parikkalan työssäkäyntialueen erityisongel-            lausuntonsa kaikista niistä toimenpi-
9863: mat huomioiden Kymen lääninhallitus asetti                teistä, joilla niiden toimintoja heiken-
9864: 8. 9.1987 Parikkalan työssäkäyntialuetyöryh-              netään?
9865: 
9866:     Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1988
9867: 
9868:                                          Esko Almgren
9869: 
9870: 
9871: 
9872: 
9873: 281208L
9874: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 540
9875: 
9876: 
9877: 
9878: 
9879:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9880: 
9881:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sien mittaan koko ajan vähentynyt työvoima-
9882: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kustannusten samanaikaisesti noustessa.
9883: olette lokakuun 6 päivänä 1988 päivätyn kir-            PTL-Tele ei toisaalta ole halunnut huonon-
9884: jeenne n:o 1467 ohella toimittanut valtioneu-        taa palvelujensa saantimahdollisuutta, vaan on
9885: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         neuvotellut yhteistyöstä PTL-Postin kanssa te-
9886: kansanedustaja Almgrenin näin kuuluvasta             lepalvelujen hoitamisesta postitoimipaikoissa.
9887: kirjallisesta kysymyksestä n:o 540:                  Tästä on saatu hyviä kokemuksia monilla paik-
9888:           Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai-    kakunnilla ja tarpeetonta päällekkäisyyttä on
9889:        koo ryhtyä, jotta Parikkalan teletoimis-      henkilöpoistumien yhteydessä voitu karsia.
9890:        to säilyisi ja että vastaisuudessa myös          PTL-Telen asiakkailla on myös Parikkalan
9891:        kunnat saisivat mahdollisuuden antaa          postitoimipaikassa mahdollisuus hoitaa lähes
9892:        lausuntonsa kaikista niistä toimenpi-         kaikki samat teleasiansa kuin aiemmin teletoi-
9893:        teistä, joilla niiden toimintoja heiken-      mistossa. Erikoisasiantuntemusta vaativissa
9894:        netään?                                       asioissa voidaan postitoimipaikasta järjestää
9895:                                                      suora maksuton puhelinyhteys PTL-Telen
9896:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        asiantuntijoihin, jotka tarvittaessa tulevat
9897: vasti seuraavaa:                                     asiakkaan luokse hoitamaan palvelutehtäviä.
9898:    Säilyttääkseen kilpailukykynsä ja täyttääk-          Posti- ja telelaitoksen postitoimipaikkoja ja
9899: seen valtiovallan asettamat liiketaloudelliset ta-   teletoimipaikkoja ei pidä tarkastella toisistaan
9900: voitteet myös tulevaisuudessa posti- ja telelai-     riippumattomina valtionhallinnon palveluyk-
9901: toksen on järjestettävä asiakaspalvelutoimin-        sikköinä. Teletoimen asiakaspalvelujen hoidon
9902: tansa entistä keskeisemmin palvelujen kysyn-         siirto teletoimipaikasta saman paikkakunnan
9903: nän mukaisesti. PTL-Telen yleisöpalvelupis-          postitoimipaikkaan ei merkitse palvelujen hei-
9904: teissä tapahtuva asiakaspalvelukysyntä on vuo-       kentämistä.
9905: 
9906:     Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1988
9907: 
9908:                                                               Liikenneministeri Pekka Vennamo
9909:                                     1988 vp. -     KK n:o 540                                    3
9910: 
9911: 
9912: 
9913: 
9914:                              Till Riksdagens Herr Talman
9915: 
9916:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        lopp hela tiden minskat samtidigt som kost-
9917: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        naderna för arbetskraften stigit.
9918: nr 1467 av den 6 oktober 1988 tili vederböran-        PTV-Tele har dock inte önskat försämra
9919: de medlem av statsrådet avsänt avskrift av         möjligheterna tili service och har därför till-
9920: följande av riksdagsman Almgren underteck-         sammans med PTV-Posten förhandlat om
9921: nade spörsmål nr 540:                              samarbete då det gäller att sköta teleservicen
9922:                                                    vid postanstalterna. På flera orter har man
9923:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           goda erfarenheter av detta och onödigt dubbel-
9924:        vidta för att Parikkala teleexpedition      arbete har kunnat undvikas i samband med
9925:        skall bevaras och för att även kommu-       avgång bland personalen.
9926:        nerna i framtiden skall ha möjlighet att       PTV-Teles kunder kan också vid Parikkala
9927:        uttrycka sin åsikt om alla de åtgärder      postanstalt sköta nära nog samma ärenden
9928:        som försämrar deras funktioner?             som de tidigare har skött i teleexpeditionen. 1
9929:                                                    sådana ärenden som kräver speciell sakkun-
9930:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       skap kan man från postanstalten ordna direkt
9931: samt anföra följande:                              avgiftsfri telefonförbindelse tili PTV-Teles ex-
9932:                                                    perter, som vid behov kommer tili kunden för
9933:    Post- och televerket måste för att bevara sin   att sköta serviceuppgifter.
9934: konkurrensförmåga och för att även i fram-            Post- och televerkets postanstalter och tele-
9935: tiden nå de företagsekonomiska målsättningar       anstalter bör inte betraktas som några av
9936: som statsmakten satt upp allt mer organisera       varandra oberoende serviceenheter inom stats-
9937: sin kundservice enligt efterfrågan på tjänster-    förvaltningen. Servicen försämras inte genom
9938: na. Efterfrågan på kundservice vid PTV-Teles       att telefunktionens kundservice flyttas och bör-
9939: servicepunkter för allmänheten har under årens     jar skötas vid postanstalten på samma ort.
9940: 
9941:     Helsingfors den 7 november 1988
9942: 
9943:                                                                 Trafikminister Pekka Vennamo
9944:                        j
9945:                       j
9946:                      j
9947:                     j
9948:                    j
9949:                   j
9950:                  j
9951:                 j
9952:                j
9953:               j
9954:              j
9955:             j
9956:            j
9957:           j
9958:          j
9959:         j
9960:        j
9961:       j
9962:      j
9963:     j
9964:    j
9965:   j
9966:  j
9967: j
9968:                                               1988 vp.
9969: 
9970: Kirjallinen kysymys n:o 541
9971: 
9972: 
9973: 
9974: 
9975:                                  T. Roos ym.: Punkalaitumen ja Kanteenmaan välisen tien
9976:                                    peruskorjaamisesta
9977: 
9978: 
9979:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9980: 
9981:    Punkalaitumen ja Kanteenmaan välinen tie            TVL:ssä on kaikki suunnitelmalliset valmiu-
9982: 'maantie n:o 231) on pituudeltaan 11 ,6 km.         det hankkeen toteuttamiseksi. Paikkakunnalla
9983: ~yseinen tieosuus yhdistää Punkalaitumen kir-       myös yleisesti ollaan valmiit parantuneeseen
9984: conkylän valtatiehen n:o 2 ja sitä kautta valta-    tieyhteyteen. Tienvarren asukkaat ovat tutustu-
9985: cunnalliseen tieverkostoon. Se on lyhin yhteys      neet ko. hankkeen suunnitelmiin ja asennoitu-
9986: ~m. kirkonkylästä valtatielle. Tie on erittäin      neet myönteisesti tarvittaviin pikku oikaisuihin
9987: rilkkaasti liikennöity. Siitäkin syystä sen ny-     ja tienvarsi-istutusten menettämisiin.
9988: cyinen kunto on huono ja se on välttämättö-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
9989: nän perusteellisen korjauksen tarpeessa.            jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
9990: rVL:n suunnitelmissa tämä hanke n:o 1122 oli        me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
9991:  o niin korkealla, että ensi vuoden budjettiin      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
9992: dihen esitettiin varoja 2 miljoonaa markkaa.        sen:
9993:  rVL on merkinnyt hankkeen alkavaksi vuonna
9994: 1989 ja valmistuvaksi 1990. Nyt kuitenkaan                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9995:  raition ensi vuoden budjettiesityksessä sille ei          ryhtyä Punkalaitumen-Kanteenmaan
9996:  öydy varoja.                                              maantien (n:o 231) perusparannustöi-
9997:                                                            den aloittamiseksi TVL:n suunnitel-
9998:                                                            mien mukaisesti vuonna 1989?
9999: 
10000:     Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1988
10001: 
10002:            Timo Roos                   Aino Pohjanoksa               Einari Nieminen
10003: 
10004: 
10005: 
10006: 
10007:  281203F
10008: 2                                  1988 vp. -     KK n:o 541
10009: 
10010: 
10011: 
10012: 
10013:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10014: 
10015:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Tällaisen yksittäisen tien kunto on paikalli-
10016: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     nen ongelma, joka jää helposti suurempien
10017: olette 6 päivänä lokakuuta 1988 päivätyn kir-     maakunnallisten ja valtakunnallisten ongel-
10018: jeenne n:o 1468 ohella toimittanut valtioneu-     mien varjoon. Näitä samanlaisia teitä on kui-
10019: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      tenkin paljon. Jollei näiden parantamismääriä
10020: kansanedustaja Timo Roosin ym. näin kuulu-        lisätä, niistä syntyy valtakunnallinen ongelma
10021: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 541:         hyvin pian. On olemassa vaara, että ei nähdä
10022:                                                   "metsää puilta". Tämä on yksi syy, miksi
10023:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     liikenneministeriö on aktiivisesti vaatinut tien-
10024:        ryhtyä Punkalaitumen-Kanteenmaan           pidon rahoituksen tuntuvaa vuosittaista lisää-
10025:        maantien (n:o 231) perusparannustöi-       mistä.
10026:        den aloittamiseksi TVL:n suunnitel-           Laadittaessa vuoden 1989 tulo- ja menoar-
10027:        mien mukaisesti vuonna 1989?               vioehdotusta liikenneministeriö esitti tälle
10028:                                                   hankkeelle 2, 7 Mmk:n rahoitusta. Sovitettaes-
10029:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-     sa valtion tuloja ja menoja toisiinsa, päädyttiin
10030: vasti seuraavaa:                                  teiden tekemisessä selvästi eli yli 200 Mmk
10031:    Maantie n:o 231 Punkalaidun-Kanteenmaa         liikenneministeriön esitystä pienempään rahoi-
10032: on 6,6 metriä leveä öljysoratie, jonka kanta-     tukseen. Tämän vuoksi liikenneministeriön esi-
10033: vuus ja päällysteen kunto on huono. Tien          tyksestä vähennettiin uusia alkavia hankkeita.
10034: keskimääräinen vuorokausiliikenne on noin         Kaikkiaan hallituksen esityksestä puuttuu 21
10035: 500 autoa. Tien parantaminen on tarpeellinen,     sellaista hanketta, jotka sisältyivät liikennemi-
10036: kuten kysymyksen perusteluissakin todetaan.       nisteriön esitykseen. Yksi näistä on Punkalai-
10037:    Yleisistä teistä on kevytpäällysteisiä kaik-   tumen-Kanteenmaan tien parantaminen. Lo-
10038: kiaan 29 000 kilometriä. Näistä teistä on lähes   pullisesti tulo- ja menoarviosta päättää edus-
10039: 6 000 kilometriä kantavuudeltaan huonoja ja       kunta.
10040: lähes 8 000 kilometriä kantavuudeltaan kor-          Ellei budjettia eduskunnassa muuteta, niin
10041: keintaan tyydyttäviä. Näistä teistä on valtaosa   tie- ja vesirakennuslaitos pitää tien toistaiseksi
10042: 1960- ja 1970-luvulla vaatimattomin toimenpi-     kunnossapitorahoin tilapäisin paikkauksin tyy-
10043: tein paikalleen parannettuja. Huonojen öljyso-    dyttävässä kunnossa ja hankkeen toteuttami-
10044: rateiden määrä on koko ajan kasvamassa.           nen harkitaan liikenneministeriössä ja tie- ja
10045: Näistä teistä huomattava osa on Punkalaitu-       vesirakennushallituksessa uudelleen laadittaes-
10046: men-Kanteenmaan tien tapaan suhteellisen          sa vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesitystä ensi
10047: vähäliikenteisiä haja-asutusalueen teitä.         keväänä.
10048: 
10049:     Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1988
10050: 
10051:                                                            Liikenneministeri Pekka Vennamo
10052:                                     1988 vp. -     KK n:o 541                                     3
10053: 
10054: 
10055: 
10056: 
10057:                              Tili Riksdagens Herr Talman
10058: 
10059:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Det tillstånd i vilket en sådan enskild väg
10060: mger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         befinner sig är ett lokalt problem, som ofta får
10061: u 1468 av den 6 oktober 1988 tili vederböran-      stå i skuggan av större problem på landskaps-
10062: le medlem av statsrådet översänt avskrift av       nivå och på riksomfattande nivå. Om inte
10063: 'öljande av riksdagsman Timo Roos m.fl.            större resurser sätts in för att förbättra dessa
10064: mdertecknade spörsmål nr 541:                      vägar, blir de mycket snart ett riksomfattande
10065:                                                    problem. Det finns en risk för att man "inte
10066:         Vilka åtgärder ämnar Regeringen            ser skogen bara för träd". Detta är en av
10067:       vidta för att grundförbättringsarbetena      orsakerna tili att trafikministeriet aktivt har
10068:       på landsvägen Punkalaidun-Kanteen-           krävt en kännbar årlig ökning av anslagen för
10069:       maa (nr 231) skall kunna inledas i           finansiering av väghållningen.
10070:       enlighet med VVV:s planer år 1989?              Då förslaget tili budget för år 1989 utarbeta-
10071:                                                    des föreslog trafikministeriet att finansieringen
10072:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      av detta projekt skulle uppgå tili 2, 7 mmk. Vid
10073: ;amt anföra följande:                              koordineringen av statens inkomster och ut-
10074:    Landsväg nr 231 mellan Punkalaidun och          gifter med varandra beslöt man sig för en
10075: Kanteenmaa är en 6,6 m bred oljegrusväg, vars      finansiering av väganslagen som var uppen-
10076: Järighet är dålig och vars beläggning befinner     bart, dvs. mer än 200 mmk, mindre än trafik-
10077: ;ig i dåligt skick. Trafiken på vägen uppgår i     ministeriets förslag. Därför togs de nya projekt
10078: ~enomsnitt tili ca 500 bilar i dygnet. Det är      som skulle påbörjas bort från trafikministeriets
10079: 1ödvändigt att förbättra vägen, vilket även        framställning. Inalles saknas i regeringens för-
10080: wnstateras i spörsmålets motivering.               slag 21 sådana projekt, som ingick i trafikmi-
10081:    Av de allmänna vägarna är inalles 29 000 km     nisteriets framställning. Ett av dessa projekt är
10082: försedda med lätt beläggning. Av dessa vägar       förbättrandet av vägen Punkalaidun-Kan-
10083: 1ar närmare 6 000 km dålig bärighet och            teenmaa. Beslutet om den slutliga budgeten
10084: 1ärmare 8 000 km är på sin höjd tilifredsstäl-     fattas av riksdagen.
10085: ande vad bärigheten beträffar. Av de ifrågava-        Om budgeten inte ändras i riksdagen, håller
10086: rande vägarna har större delen på 1960- och        väg- och vattenbyggnadsverket tilisvidare vä-
10087: 1970-talet ställvis förbättrats genom anspråks-    gen i tillfredsställande skick genom tilifälliga
10088: .ösa åtgärder. Antalet dåliga oljegrusvägar        förbättringar med hjälp av iståndsättnings-
10089: :>kar hela tiden. Av dessa är en betydande del     medel, och projektets genomförande övervägs
10090: på samma sätt som vägen Punkalaidun-Kan-           på nytt i trafikministeriet och väg- och vatten-
10091: :eenmaa relativt svagt trafikerade vägar i gles-   byggnadsstyrelsen då budgetsförslaget för år
10092: Jygder.                                            1990 görs upp nästa vår.
10093: 
10094:     Helsingfors den 28 oktober 1988
10095: 
10096:                                                                 Trafikminister Pekka Vennamo
10097:                                               1988 vp.
10098: 
10099: Kirjalliset kysymykset n:ot 542 ja 547
10100: 
10101: N:o 542
10102: 
10103: 
10104:                                  T. Roos ym.: Opintorahan myöntämisajankohdan aikaistamisesta
10105: 
10106: 
10107:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10108: 
10109:    Viime vuonna lainmuutoksen suoma mah-               Vaikka jo nyt voidaan todeta, että kokeilu
10110: dollisuus aikuisten opintorahaan on otettu vas-     on onnistunut, ei se poista sitä tosiasiaa, että
10111: taan myönteisenä asiana. Hakijoiden määrä on        monenlaista hankaluutta on syntynyt mm. sii-
10112: ylittänyt odotukset. Kun kysymys on kokeilus-       tä, että päätökset ratkaisuista viipyvät. Monen
10113: ta, tulisi olosuhteet järjestää sellaisiksi, että   hakijan kohdalla siitä seuraa vaikeuksia lapsen
10114: siitä saatavat kokemukset luotettavasti voidaan     tai lapsien päivähoidon järjestämisessä, opiske-
10115: ottaa huomioon vakinaista käytäntöä suunni-         luaikaisen asunnon hankinta vaikeutuu, kun
10116: teltaessa. Nyt valitettavasti ei asianlaita ole     sen joutuu tekemään myöhemmin kuin muut
10117: niin. Määräraha on osoittautunut riittämättö-       paikkakunnalle sijoittuvat opiskelijat, opinto-
10118: mäksi. Kun tieto tästä kulkeutuu mahdollisten       aikaisten muiden lainojen saamiseen päätöksen
10119: hakijoiden tietoon, eivät kaikki tukeen oikeu-      viipyminen vaikuttaa jne.
10120: tetut mahdollisesti sitä haekaan. Hakijamäärä          Jotta kokeilusta saataisiin luotettavaa tietoa
10121: ei siis sellaisenaan kerro opintorahan tarpeesta.   ja jotta siihen osallistuvat eivät joutuisi nykyi-
10122:    Tänäkin syksynä on käynyt niin, että tiedot      sestä tilanteesta johtuviin vaikeuksiin, olisi
10123: päätöksestä ovat tulleet hakijalle valitettavan     päätökset ratkaisuista saatava ajoissa ja mää-
10124: myöhään. Kun eduskunnan sivistysvaliokunta          räraha tulisi muuttaa arviomäärärahaksi.
10125: käsitteli asiaa, lausui se käsityksenään mietin-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
10126: nössä mm. seuraavaa: "Tärkeätä on myös,             jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
10127: että päätökset opintorahan myöntämisestä teh-       me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
10128: dään ja niistä tiedotetaan niin ajoissa, että       sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
10129: opiskelemaan aikova voi sen jälkeen järjestää       sen:
10130: opiskelun vaatimat muut käytännön toimenpi-
10131: teet."                                                       Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10132:    Valiokunta totesi myös, että varoja kokeilua            ryhtyä aikuisten opintorahan myöntä-
10133: varten on osoitettava riittävästi, muutoin on              mispäätösten saamiseksi nykyistä aikai-
10134: vaarana kokeilun epäonnistuminen.                          semmaksi?
10135: 
10136:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1988
10137: 
10138:            Timo Roos                   Sinikka Mönkäre                Reijo Lindroos
10139:            Saara-Maria Paakkinen       Arja Alho                      Sinikka Hurskainen-Leppänen
10140:            Kari Rajamäki               Heikki Rinne                   Matti Vähänäkki
10141:                                        Antti Kalliomäki
10142: 
10143: 
10144: 
10145: 
10146: 281216 V
10147: 2                              1988 vp. -   KK n:ot 542 ja 547
10148: 
10149: 
10150: N:o 547
10151: 
10152: 
10153: 
10154: 
10155:                                 Paavilainen ym.: Opintotuen myöntämisestä luokanopettajien
10156:                                   poikkeuskoulutukseen osallistuville
10157: 
10158: 
10159:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10160: 
10161:    Opetusministeriö järjestää nyt jo toisena         Monet heistä eivät ole oikeutettuja opintolai-
10162: vuonna luokanopettajien poikkeuskoulutusta.       naan perheen yhteisten tulojen suuruuden
10163: Koulutuspaikkoina ovat Helsinki, Oulu ja          vuoksi. Uusi tukimuoto, aikuisopintotuki, on
10164: Kokkola (Jyväskylän yliopisto).                   tullut onneksi apuun. Tänä vuonna tuo raha
10165:    Koulutettavilta vaaditaan pohjaopinnoiksi      on valtion budjetissa kiinteänä määrärahana
10166: vähintään HuK-tutkintoa vastaavat opinnot         jolloin on pelättävissä lisäbudjeteista huolimat:
10167: sekä työkokemusta opettajan työstä. Opiskeli-     ta, että kaikki aikuisopintotukeen oikeutetut
10168: joiden keski-ikä on miltei 35 vuotta. Heistä      eivät pääse siitä osallisiksi.
10169: suurin osa on naisia. Useimpien koulutukseen         Luokanopettajapula on todella suuri maas-
10170: hakeutumisen tausta on se, että he ovat aika-     samme. Sitä pyritään poistamaan poikkeus-
10171:                                                   toim~n ja erillisrahoituksin. Onko järkevää,
10172: naan opiskelleet yliopistossa alemman korkea-
10173: koulututkinnon ja joutuneet sitten perheen        että JO koulutukseen hyväksytyt ja koulutuksen
10174: mukana siirtymään paikkakunnalle, jossa           aloittaneet opiskelijat joutuvat siirtymään ta-
10175: oman alan työtä ei ole ollut saatavissa. Kun      kaisin työelämään epäpäteviksi opettajiksi kes-
10176: luokanopettajan virkoja on ollut avoimina, he     ken opiskelun, kun opintotuki ei ole riittävä?
10177: ovat "ajautuneet" opettajiksi. Jouduttuaan        Uusia opiskelijoita ei voida ottaa pois jäävien
10178: opettajiksi he ovat huomanneet viihtyvänsä        tilalle kesken lukukauden opiskelun tiiviin tah-
10179: tuossa työssä ja haluavat nyt poikkeuskoulu-      din vuoksi.
10180: tuksessa pätevöityä tähän ammattiin. Kysymys         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
10181: on pätevöittämiskoulutuksesta sellaiseen am-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
10182: mattiin (luokanopettaja), johon opiskelijan       me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
10183: aiemmat opinnot eivät ole tähdänneet. Tästä       sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
10184: syystä luokanopettajien poikkeuskoulutuksen       sen:
10185: kohdalla ei tulisi ottaa huomioon aikuisopinto-             Onko Hallitus tietoinen, että luokan-
10186: tukea myönnettäessä aiemman tutkinnon saa-               opettajien poikkeuskoulutuksen jo
10187: misen ajankohtaa tai muita opiskeluajankoh-              aloittaneet voivat joutua siirtymään ta-
10188: taan liittyviä seikkoja.                                 kaisin työelämään epäpäteviksi opetta-
10189:    Miltei jokaisella opiskelijana on perhettä,           jiksi kesken opiskelun, koska aikuis-
10190: jonka toisena tai ainoana huoltajana he ovat             opintotuki ei ole riittävä, ja
10191: toimineet ennen opiskelua, joka kestää kaksi                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10192: vuotta.                                                  ryhtyä epäkohdan poistamiseksi?
10193: 
10194:     Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1988
10195: 
10196:           Tuula Paavilainen           Pirjo Ala-Kapee               Matti Luttinen
10197:                                1988 vp. -    KK n:ot 542 ja 547                                   3
10198: 
10199: 
10200: 
10201: 
10202:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10203: 
10204:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Näin ollen kuluvana vuonna on aikuisopin-
10205: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     totukikokeilua varten käytettävissä yhteensä 46
10206: olette 5 päivänä lokakuuta 1988 päivätyn kir-     milj. markkaa, mikäli eduskunta hyväksyy
10207: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         lisämenoarvioesityksen.
10208: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        Valtion opintotukikeskuksen ilmoituksen
10209: edustaja Timo Roosin ym. näin kuuluvasta          mukaan tämä määräraha riittää todennäköises-
10210: kirjallisesta kysymyksestä n:o 542:               ti kaikille aikuisopintotuen saantiedellytykset
10211:                                                   täyttäville opiskelijoille. Nekin aikuisopintotu-
10212:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     kea hakeneet, joille tukea ei ole heti voitu
10213:        ryhtyä aikuisten opintorahan myöntä-        myöntää määrärahojen vähäisyyden vuoksi,
10214:        mispäätösten saamiseksi nykyistä aikai-    tullevat saamaan tuen. Näin ollen kuluvan
10215:        semmaksi?                                  vuoden osalta ei hallituksen käsityksen mu-
10216:                                                   kaan ole tarvetta kokeilun lisärahoitukseen.
10217:   sekä 7 päivänä lokakuuta 1988 päivätyn             Ensi vuoden tulo- ja menoarvioesityksessä
10218: kirjeenne ohella jäljennöksen kansanedustaja      määräraha on esitetty lisättäväksi nykyisestä
10219: Tuula Paavilaisen ym. näin kuuluvasta kirjalli-   yhteensä 46 miljoonasta 65 miljoonaan mark-
10220: sesta kysymyksestä n:o 547:                       kaan saajamäärän lisäämiseksi. Jotta määrära-
10221:                                                   han käyttö voitaisiin rajoittaa valtiontalouden
10222:           Onko Hallitus tietoinen, että luokan-   sallimiin puitteisiin, on se kuitenkin täytynyt
10223:        opettajien poikkeuskoulutuksen jo          vielä pysyttää kiinteänä.
10224:        aloittaneet voivat joutua siirtymään ta-      Valtioneuvoston päätöksellä on vahvistettu
10225:        kaisin työelämään epäpäteviksi opetta-     aikuisopintotuen saantiedellytykset ja ne perus-
10226:        jiksi kesken opiskelun, koska aikuis-      teet, joiden mukaan hakijoiden keskinäinen
10227:        opintotuki ei ole riittävä, ja             etusijajärjestys määräytyy, mikäli määräraha
10228:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    ei riitä tuen myöntämiseen kaikille sen saami-
10229:        ryhtyä epäkohdan poistamiseksi?            sen edellytykset täyttäville. Aikuisopintotukea
10230:                                                   tulee myöntää tasapuolisesti samoin edellytyk-
10231:                                                   sin kaikille opiskelijoille koulutusalasta riippu-
10232:   Vastauksena näihin kysymyksiin esitän kun-
10233: nioittaen seuraavaa:                              matta.
10234:                                                      Koska määräraha on kiinteä, joudutaan tuen
10235:   Kuluvana vuonna on valtion tulo- ja meno-       myöntämisessä soveltamaan erikseen vahvistet-
10236: arviossa sekä ensimmäisessä lisämenoarviossa      tavia hakuaikoja. Näin voidaan tukea hakenei-
10237: osoitettu aikuisopintotukikokeiluun yhteensä      den keskinäinen etusijajärjestys vahvistaa ja
10238: 40 milj. markan määräraha. Tämän lisäksi on       varmistaa, ettei määrärahaa ylitetä. Kiinteät
10239: valtioneuvosto kuluvan vuoden syyskuun aika-      hakumääräajat ovat jonkin verran hidastaneet
10240: na tehnyt periaatepäätöksen aikuisopintotuki-     tukihakemusten käsittelyä.
10241: kokeilun lisärahoituksesta. Tämän päätöksen          Aikuisopintotukikokeilu on jatkunut vasta
10242: mukaan sisällytetään tämän syksyn lisämeno-       runsaan vuoden. Kokeilun rahoitusmuotojen
10243: arvioesitykseen 6 milj. markan suuruinen lisä-    arviointiin ja kehittämiseen tullaan kiinnittä-
10244: määräraha aikuisopintorahan saajamäärän li-       mään huomiota aikuisopintotukikokeilua jat-
10245: säämistä varten.                                  kettaessa.
10246: 
10247:     Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1988
10248: 
10249:                                                             Opetusministeri Christoffer Taxell
10250: 4                              1988 vp. -   KK n:ot 542 ja 547
10251: 
10252: 
10253: 
10254: 
10255:                             Till Riksdagens Herr Talman
10256: 
10257:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      innevarande år förutsatt att riksdagen godkän-
10258: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       ner tilläggsbudgetpropositionen.
10259: av den 5 oktober 1988 till vederbörande med-         Enligt meddelande från Statens studiestöds-
10260: lem av statsrådet översänt en avskrift av föl-    central räcker detta anslag sannolikt till för
10261: jande av riksdagsman Timo Roos m.fl. under-       alla studerande som uppfyller villkoren för att
10262: tecknade spörsmål nr 542:                         erhålla vuxenstudiestöd. Även de som ansökt
10263:                                                   om vuxenstudiestöd, men inte kunnat få detta
10264:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen          stöd på grund av de ringa anslagen torde få
10265:        vidta för att påskynda besluten om         det. Under innevarande år finns det enligt
10266:        beviljande av vuxenstudiepenning?          regeringens uppfattning inte behov av att ytter-
10267:                                                   ligare finansiera försöket.
10268:   samt med Er skrivelse av den 7 oktober 1988        1 budgetpropositionen för nästa år har an-
10269: en avskrift av följande av riksdagsman Tuula      slaget föreslagits bli utökat från nuvarande 46
10270: Paavilainen m.fl. undertecknade spörsmål nr       miljoner tili 65 miljoner mark för att kunna
10271: 547:                                              utöka antalet mottagare. För att användningen
10272:           Är Regeringen medveten om att de        av anslaget skall kunna begränsas till ramen
10273:        som inlett undantagsutbildning av          för statshushållningen har man dock varit
10274:        klasslärare kan bli tvungna att återgå     tvungen att ännu bibehålla det som ett fast
10275:        till arbetslivet som lärare utan formell   anslag.
10276:        kompetens på grund av att vuxenstudie-        Villkoren för att erhålla vuxenstudiestöd har
10277:        stödet är otillräckligt och                fastställts genom statsrådsbeslut, liksom
10278:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    grunderna enligt vilka förtursrätten de sökande
10279:        ta för att avhjälpa detta missförhållan-   emellan bestäms om anslaget inte räcker till för
10280:                                                   att beviljas åt alla dem som uppfyller villkoren.
10281:        de?
10282:                                                   Vuxenstudiestödet skall beviljas jämbördigt
10283:                                                   under samma villkor åt alla studerande obe-
10284:   Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt       roende av utbildningsområde.
10285: följande:                                            Eftersom anslaget är fast är man då stödet
10286:    Under innevarande år har det i statsbudgeten   beviljas tvungen att tillämpa särskilt fastställda
10287: och den första tilläggsbudgeten anvisats sam-     ansökningstider. På detta sätt kan man fast-
10288: manlagt 40 miljoner mark i anslag för försöket    ställa den interna förtursrätten de sökande
10289: med vuxenstudier. Dessutom har statsrådet         emellan och säkerställa att anslaget inte över-
10290: under september månad i år fattat ett princip-    skrids. Fasta ansökningstidpunkter har i viss
10291: beslut om tilläggsfinansiering av försöket med    mån fördröjt behandlingen av ansökningarna
10292: vuxenstudier. Enligt beslutet innefattas ett      om stöd.
10293: tilläggsanslag på 6 miljoner mark i höstens          Försöket med vuxenstudiestöd har endast
10294: tilläggsbudgetproposition för att kunna utöka     pågått i drygt ett år. Då försöket med vuxen-
10295: antalet mottagare av vuxenstudiestödet.           studiestöd fortgår kommer uppmärksamhet att
10296:    För försöket med vuxenstudiestöd finns det     fästas vid att bedömma och utveckla försökets
10297: således 46 miljoner mark tili förfogande under    finansieringsformer.
10298: 
10299:     Helsingfors den 8 november 1988
10300: 
10301:                                                      Undervisningsminister Christoffer Taxell
10302:                                                1988 vp.
10303: 
10304: Kirjallinen kysymys n:o 543
10305: 
10306: 
10307: 
10308:                                   Riihijärvi: Romuakkujen keräysjärjestelmää koskevista suunni-
10309:                                      telmista
10310: 
10311: 
10312:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10313: 
10314:    Suomessa on viime vuodet toiminut varsin          punkiseudun YTV. YTV on jostain syystä
10315: tehokas romuakkujen talteenottojärjestelmä.          suosinut suuren kehitysyhtiön omistamaa Ai-
10316: Yksityisten yrittäjien pyörittämä organisaatio       raksela Oy:tä ja maksanut sille romuakkujen
10317: on kerännyt yli 80 OJo romuakuista. Vuosi vuo-       varastoinnista ja viennistä. Näin on menetelty
10318: delta keräys kehittyy yhä kattavammaksi kerty-       siitäkin huolimatta, että Akro-jalostuksen osa-
10319: vien romuakkujen osalta.                             kasfirmat ovat tarjonneet samaa palvelua täy-
10320:    Talteen kerätyt akut on keräämisen jälkeen        sin ilmaiseksi. Nyt ympäristöministeriön työ-
10321: myyty ulkomaille. Järjestelmä on rahoittanut         ryhmä haluaisi koko maan kattavaksi YTV:n
10322: itse itsensä ja elättänyt useita akkualan yrittä-    alueella harjoitetun käytännön ja aiheuttaa
10323: jiä. Järjestelmän pyörittämiseen ei ole toistai-     siitä yhteiskunnalle miljoonien markkojen lisä-
10324: seksi tarvittu lainkaan yhteiskunnan tukea.          kustannukset, jotka maksatettaisiin vähitellen
10325: Järjestelmässä on ollut mukana huoltoasemia,         autoilijoilla. Kustannuslisäys olisi arvion mu-
10326: kuljetusliikkeitä, korjaamoja, teollisuuslaitok-     kaan 5-6 miljoonaa markkaa vuodessa. To-
10327: sia ja kuntia.                                       teutettuna tämä järjestelmä johtaisi tehokkuu-
10328:    Ympäristöministeriön asettama työryhmä on         deltaan hyvin kyseenalaiseen talteenottomono-
10329: kuitenkin katsonut, että käytettyjen akkujen         poliin nykyisen kannattavan yksityisyritteliäi-
10330: talteenottojärjestelmä ei ole tällä hetkellä riit-   syyteen perustuvan järjestelmän sijaan.
10331: tävä. Työryhmän mielestä järjestelmää olisi             Ihmettelyä siis herättääkin se, miksi ympä-
10332: tehostettava useiden miljoonien markkojen            ristöministeriön mielestä nykyinen ilman yh-
10333: valtion tuella vuosittain. Tarvittavat varat tuki-   teiskunnan tukea toimiva ja ilman autonkäyt-
10334: järjestelmään hankittaisiin autoilijoiden mak-       täjiltä perittävää erityistä lisämaksua hoidetta-
10335: samalla romuakkumaksulla. Työryhmä kat-              va järjestelmä olisi romutettava, kun sen an-
10336: soo, että olisi päästävä vähintään 85 %:n ke-        siosta päästään 5 % :n tarkkuudella samaan
10337: räysasteeseen.                                       keräilyasteeseen kuin toimikunnan esittämällä
10338:                                                      yhteiskunnan tukemalla monopolijärjestelmäl-
10339:    Ympäristöministeriön suunnitelmat ovat saa-       lä. Käytännössä ainoa seuraus komitean mie-
10340: neet alan lukuisat yrittäjät takajaloilleen. Ak-     tinnön toteuttamisesta olisi se, että useat alalla
10341: kukauppiaat, autoliitto ja romuakkuyrittäjät         toimivat yrittäjät joutuisivat lopettamaan toi-
10342: ovat yksimielisesti ympäristöministeriön han-        mintansa ja niiden työntekijät joutuisivat työt-
10343: ketta vastaan. Edellä mainittujen tahojen mie-       tömiksi sekä autoilijoiden niskoille langetettai-
10344: lestä pakkokeinot tai autoilijoille asetetut lisä-   siin jälleen uusi erityiskustannus:
10345: rasitteet eivät ainakaan parantaisi vallitsevaa
10346: tilannetta. Omituista lisäksi komitean työsken-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
10347: telyssä on ollut se, että mietinnön valmistelussa    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
10348: on kuultu vain virka- ja bisnesmiestasoa sul-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10349: kien alan ammattilaiset työn ulkopuolelle.           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10350:    Tällä hetkellä akkujen keräilyä on hoitanut                Onko Hallitus tietoinen ympäristömi-
10351: pienyrittäjien muodostama Akro-jalostus Oy.                 nisteriön suunnitelmista säätää erityi-
10352: Yhtiöllä on koko maan kattava keräilyverkosto               nen romuakkumaksu ja sen avulla luo-
10353: ja toinen yritys on hoitanut romuakkujen vien-              da maahan monopolisoitu akkujen ke-
10354: nin ulkomaille. Toiminta on ollut kannattavaa               räysjärjestelmä, ja millä perusteella ny-
10355: ja ainoa aukko verkostossa on ollut pääkau-                 kyinen järjestelmä on riittämätön?
10356:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1988
10357: 
10358:                                           Heikki Riihijärvi
10359: 281249F
10360: 2                                     1988 vp. -      KK n:o 543
10361: 
10362: 
10363: 
10364: 
10365:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10366: 
10367:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         teenotosta, lyijyn maailmanmarkkinahinnan ti-
10368: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         lapäisestä kohoamisesta ja alalla toimivien yri-
10369: olette 6 päivänä lokakuuta 1988 päivätyn kir-         tysten välisestä kilpailusta. Sitä ennen talteen
10370: jeenne n:o 1470 ohella lähettänyt valtioneuvos-       otettujen akkumäärien perusteella voidaan
10371: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-        myös päätellä, että pääosan vuoden 1987 suu-
10372: sanedustaja Riihijärven kirjallisesta kysymyk-        resta talteenotosta on aiheuttanut vanhojen
10373: sestä n:o 543, jossa tiedustellaan:                   varastojen purkaminen. Kysymyksen perus-
10374:                                                       teluosassa esitetty väite viime vuosien yli 80
10375:          Onko Hallitus tietoinen ympäristömi-         prosentin talteenotosta ei siis pidä paikkaansa.
10376:        nisteriön suunnitelmista säätää erityi-        Paikkaansa ei pidä myöskään väite, ettei ro-
10377:        nen romuakkumaksu ja sen avulla luo-           muakkukysymyksen selvittämisessä ja asian
10378:        da maahan monopolisoitu akkujen ke-            valmistelussa ole kuultu alan ammattilaisia.
10379:        räysjärjestelmä, ja millä perusteella ny-
10380:        kyinen järjestelmä on riittämätön?                Romuakut ovat jätehuoltolaissa tarkoitettu-
10381:                                                       ja ongelmajätteitä. Ongelmajätteiden keräily,
10382:                                                       kuljetus, varastointi ja käsittely on järjestettä-
10383:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          vä koko maassa ja alueittain tasapuolisesti
10384: vasti seuraavaa:                                      asianmukaisin keräily-, varastointi- ja kuljetus-
10385:    Ympäristöministeriön 12 .1.1988 asettama           menetelmin. Näiden vaatimusten täyttäminen
10386: työryhmä on ehdottanut, että kotimaahan               lisää kustannuksia. Näiden ongelmajätteiden
10387: myytävistä uusista akuista ryhdyttäisiin peri-        talteenotto ei saa myöskään riippua esimerkiksi
10388: mään erityistä maksua (romuakkumaksua).               lyijyn maailmanmarkkinahinnan vaihteluista.
10389: Näin kertyvin varoin ryhdyttäisiin tukemaan           Työryhmän ehdotus romuakkumaksusta perus-
10390: romuakkujen keräilyä, kuljetusta ja varastoin-        tuu alan kansainvälisesti arvostetun yrityksen
10391: tia sekä romuakkujen keräilyn tehostamiseksi          tekemään selvitykseen, jonka mukaan asian-
10392: tarvittavaa tiedotusta ja valistusta. Työryhmä        mukaisesti järjestetty, toimintavarma romuak-
10393: on ehdottanut, että tukea annettaisiin ensi           kujen talteenottojärjestelmä edellyttää ulko-
10394: sijassa romuakkujen alkukeräilyn tehostami-           puolista rahoitustukea noin 0,7-1,0 mk vas-
10395: seen sekä tiedotus- ja valistustoiminnan järjes-      taanotettua romuakkukiloa kohden. Jokseen-
10396: tämiseen, mutta ei lainkaan romuakkujen kä-           kin samaan tulokseen ovat asiantuntijatyöryh-
10397: sittelyyn. Tuella ei olisi siis tarkoitus luoda       mät päätyneet myös Ruotsissa ja Tanskassa.
10398: yksinoikeuteen perustuvaa järjestelmää. Alku-         Romuakkujen kunnollinen talteenotto on ensi
10399: keräilyn tehostamiseen tarkoitettua tukea an-         sijassa ongelmajätehuoltoa ja lisäksi lyijyn
10400: nettaisiin sellaisille yrityksille, jotka keräävät,   hyödyntämistä tai muuta kaupallista toimin-
10401: kuljettavat, varastoivat, käsittelevät ja vievät      taa.
10402: maasta romuakkuja jätehuoltolainsäädännön                Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja me-
10403: sekä vaarallisten aineiden maa- ja merikulje-         noarvioksi vuodeksi 1989 on 3 miljoonan mar-
10404: tuksista annettujen säännösten ja määräysten          kan määräraha, jonka turvin kokeiltaisiin ro-
10405: mukaisesti.                                           muakkujen keräilyä lähinnä haja-asutusalueilla
10406:    Vuosina 1980-1986 on romuakkuja kerätty            ja siihen liittyvää tiedottamista. Kokeilun pe-
10407: talteen vain 30-50 prosenttia. Vuonna 1987            rusteella saataisiin kokemuksia muun muassa
10408: otettiin talteen kuitenkin noin 75 prosenttia.        tukijärjestelmästä, asianmukaisesta keräily- ja
10409: Tästä huolimatta vuosina 1984-1987 kuiten-            kuljetuskalustosta, talteenoton kustannuksista,
10410: kin otettiin talteen keskimäärin noin 50 pro-         mahdollisesta tarpeesta laatia romuakkujen ke-
10411: senttia. Arviot perustuvat romuakkuja vas-            räilyn, kuljetuksen, varastoinnin ja käsittelyn
10412: taanottavien yritysten antamiin tietoihin. Vuo-       yhtenäistävät ohjeet, luotettavan tietojärjestel-
10413: den 1987 suuren talteenoton arvellaan johtu-          män perustamisesta sekä toiminnan viran-
10414: neen sitä aikaisempien vuosien vähäisestä tal-        omaisvalvonnan järjestämisestä. Seuraavien
10415:                                 1988 vp. -    KK n:o 543                                    3
10416: 
10417: kahden vuoden aikana toimeenpantavan kokei-   teella harkitaan, luodaanko työryhmän ehdot-
10418: lun ja romuakkujen keräilyn tulosten perus-   tama romuakkumaksujärjestelmä vai ei.
10419: 
10420:     Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1988
10421: 
10422:                                                            Ympäristöministeri Kaj Bärlund
10423: 4                                   1988 vp. -      KK n:o 543
10424: 
10425: 
10426: 
10427: 
10428:                               Till Riksdagens Herr Talman
10429: 
10430:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         från företag som tagit emot skrotbatterier. Det
10431: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         höga procenttalet år 1987 anses bero på att
10432: nr 1470 av den 6 oktober 1988 till vederböran-      mängden tillvaratagna skrotbatterier under ti-
10433: de medlem av statsrådet översänt avskrift av        digare år varit liten, att världsmarknadspriset
10434: följande av riksdagsman Riihijärvi underteck-       för bly tillfälligt varit högre och på att företag
10435: nade spörsmål nr 543:                               inom branschen konkurrerat sinsemellan. Av
10436:                                                     mängden bilbatterier som tillvaratogs före
10437:           Är Regeringen medveten om miljö-          nämnda år kan man även dra den slutsatsen att
10438:        ministeriets planer på att fastställa en     största delen av 1987 års återtagning har berott
10439:        särskild skrotbatteriavgift och på detta     på att gamla lager har tömts. Påståendet i
10440:        sätt i landet skapa ett monopoliserat        motiveringen till spörsmålet om att mängden
10441:        insamlingssystem för bilbatterier och på     tillvaratagna skrotbatterier under de senaste
10442:        vilket sätt är det nuvarande systemet        åren skulle ha varit över 80 OJo håller alltså inte
10443:        otillräckligt?                               streck. Det gör inte heller påståendet att man
10444:                                                     vid utredningen av frågan om skrotbatterier
10445:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        och beredningen av ärendet inte har hört ex-
10446: samt anföra följande:                               perter inom branschen.
10447:    En arbetsgrupp, som 12.1.1988 tillsattes av          Skrotbatterier är i lagen om avfallshantering
10448: miljöministeriet, har föreslagit att det för nya    avsett problemavfall. Då det är fråga om
10449: bilbatterier, som säljs i hemlandet, skall börja    problemavfall bör insamlingen, transporten,
10450: uppbäras en särskild avgift (skrotbatteriavgift).   lagringen och behandlingen ordnas över hela
10451: Med dessa medel kunde man börja stöda               landet och regionalt jämställt med hjälp av
10452: insamlingen, transporten och lagringen av           sakenliga metoder i fråga om insamlingen,
10453: skrotbatterierna samt den information och           lagringen och transporten. Dessa krav ökar
10454: upplysning som behövs för att effektivera in-       kostnaderna. Tillvaratagandet av detta slags
10455: samlingen av skrotbatterierna. Arbetsgruppen        problemavfall får inte heller vara beroende av
10456: har föreslagit att man i första hand skall stöda    t.ex. fluktuationer i fråga om världsmarknads-
10457: en effektivering av de inledande skedena av         priset på bly. Arbetsgruppens förslag till skrot-
10458: insamlingen av skrotbatterier samt organise-        batteriavgift grundar sig på en utredning, upp-
10459: randet av information och upplysning. Be-           gjord av ett företag inom branschen som är
10460: handlingen av skrotbatterierna skall däremot        internationellt erkänt. Enligt denna utredning
10461: inte stödas överhuvudtaget. Avsikten med stö-       förutsätter ett ändamålsenligt och välfungeran-
10462: det är alltså inte att skapa ett system som         de system för insamlig av skrotbatterier ett
10463: baserar sig på monopol. Stödet som är avsett        finansieringsstöd på ca 0,7-1,0 mk per motta-
10464: för att effektivera de inledande skedena av         get kilo skrotbatterier. Även expertarbetsgrup-
10465: insamlingen skall ges till sådana företag som       per i Sverige och Danmark har kommit fram
10466: samlar in, transporterar, lagrar, behandlar och     till ungefär samma slutsats. Ett väl genomfört
10467: för ut skrotbatterier ur landet i överensstäm-      tillvaratagande av skrotbatterier är i första
10468: melse med lagen om avfallshantering och stad-       hand problemavfallshantering och dessutom
10469: gandena och bestämmelserna om land- och             utnyttjande av bly eller annan kommersiell
10470: sjötransport av farligt gods.                       verksamhet.
10471:    Under åren 1980-1986 insamlades endast               I budgetpropositionen för år 1989 finns re-
10472: 30-50 OJo av skrotbatterierna. År 1987 till-        serverat ett anslag på 3 miljoner mark, med
10473: varatogs dock ca 75 OJo av dem. Bortsett från       hjälp av vilket man avser att pröva insamling
10474: detta var mängden insamlade skrotbatterier          av skrotbatterier främst i glesbygder och infor-
10475: under åren 1984-1987 dock i genomsnitt              mation i anslutning till detta. Försöket skulle
10476: 50 OJo. Beräkningarna grundar sig på uppgifter      ge erfarenhet av bl.a. stödsystemet, den utrust-
10477:                                       1988 vp. -      KK n:o 543                                   5
10478: 
10479: ning som behövs vid insamlingen och transpor-         heten. På basen av de resultat som fås av
10480: ten, kostnaderna för tillvaratagandet, det even-      försöket under de följande två åren och av
10481: tuella behovet av att samordna direktiven för         insamlingen av skrotbatterierna kommer det
10482: insamlingen, transporten, lagringen och be-           att bedömas om arbetsgruppens förslag tili ett
10483: handlingen av skrotbatterierna, grundandet av         system med en avgift för skrotade bilbatterier
10484: ett tillförlitligt datasystem samt av att organise-   skall förverkligas eller inte.
10485: ra myndigheternas övervakning av verksam-
10486: 
10487:      Helsingfors den 11 november 1988
10488: 
10489:                                                                        Miljöminister Kaj Bärlund
10490:                             j
10491:                            j
10492:                           j
10493:                          j
10494:                         j
10495:                        j
10496:                       j
10497:                      j
10498:                     j
10499:                    j
10500:                   j
10501:                  j
10502:                 j
10503:                j
10504:               j
10505:              j
10506:             j
10507:            j
10508:           j
10509:          j
10510:         j
10511:        j
10512:       j
10513:      j
10514:     j
10515:    j
10516:   j
10517:  j
10518: j
10519:                                              1988 vp.
10520: 
10521: Kirjallinen kysymys n:o 544
10522: 
10523: 
10524: 
10525: 
10526:                                 Pulliainen: Halosenniemen postitoimipaikan säilyttämisestä
10527: 
10528: 
10529:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10530: 
10531:    Postipiirien päälliköiden harrastuksiin näyt-   mipaikalle (90860). Posti sijaitsee Haukiputaan
10532: tää nykyisin kuuluvan "hekumointi" sillä,          Parkumäellä. Halosenniemellä on nyt 186, lop-
10533: kuinka monta postitoimipaikkaa voidaan lähi-       puvuodesta 187 ruokakuntaa. Postipiirin pääl-
10534: tulevaisuudessa lakkauttaa. Argumentoinnissa       likön mielestä pitäisi olla 200, jotta postitoimi-
10535: ei lainkaan kiinnitetä huomiota siihen, mikä       paikka säilyisi. Tämänlaatuisiin lukuihin tui-
10536: merkitys postitoimipaikalla on harvaan asutuil-    jottaminen johtaa vääjäämättömästi nyt vielä
10537: la alueilla kyläkunnan väestölle. Koulun ja        harvaanasutettuina asuttujen alueiden autioitu-
10538: kaupan ohella posti on olennainen palveluyk-       miseen. Halosenniemen postitoimipaikan koh-
10539: sikkö. Samanaikaisesti, kun pyritään lisää-        talo muodostaa näin merkittävän ennakkota-
10540: mään aluepoliittisin toimenpitein syrjäseutujen    pauksen.
10541: elämisen mahdollisuuksia, ei voida peruspalve-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
10542: luja heikentää. Päinvastoin. Tulee tehdä kaikki    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
10543: voitava, että postitoimipaikat jatkavat toimin-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10544: taansa, vaikka eivät olekaan yksikköinä liike-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10545: taloudellisesti kannattavia.
10546:                                                               Aikooko Hallitus pitää huolen siitä,
10547:  Oulun postipiirin päällikkö on käynyt luke-               että Halosenniemen postitoimipaikka
10548: massa "madonluvut" Halosenniemen postitoi-                 säilyy Haukiputaan Parkumäellä?
10549: 
10550:     Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1988
10551: 
10552:                                         Erkki Pulliainen
10553: 
10554: 
10555: 
10556: 
10557: 281209M
10558: 2                                  1988 vp. -     KK n:o 544
10559: 
10560: 
10561: 
10562: 
10563:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10564: 
10565:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    Postipankki Oy:n pankkisuoritteita, joiden
10566: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     määrä asiakaspalvelun suoriteseurannan avulla
10567: olette lokakuun 7 päivänä 1988 päivätyn kir-      tilastoiduista suoritteista oli vuonna 1987 noin
10568: jeenne n:o 1471 ohella toimittanut valtioneu-     86,5 OJo. Toimipaikan käyttöaste vuonna 1987
10569: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      oli suhteellisen alhainen. Tämä johtunee suu-
10570: kansanedustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kir-    relta osin siitä, että ko. alueen asukkaat käyt-
10571: jallisesta kysymyksestä n:o 544:                  tävät suurelta osin 4-5 kilometrin päässä si-
10572:                                                   jaitsevaa Martinniemen postia. Martinniemessä
10573:          Aikooko Hallitus pitää huolen siitä,     sijaitsevat työpaikat yms. palvelut.
10574:        että Halosenniemen postitoimipaikka           Maaseudun kylissä postilla on merkittävä
10575:        säilyy Haukipotaan Parkumäellä?            vaikutus kylien identiteettiin. PTL-Posti lähtee
10576:                                                   toiminnassaan siitä, että postitoimipaikan lak-
10577:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-     kauttaminen ei saa olla maaseutualueen kylän
10578: vasti seuraavaa:                                  palvelujen supistamisen ensimmäinen toimen-
10579:    Halosenniemen postikonttori sijaitsee Hau-     pide. PTL-Posti pyrkii lisäksi aina tarjoamaan
10580: kipotaan kunnan Parkumäellä. Toimipaikan          kohtuulliset postaaliset palvelut myös maaseu-
10581: aukioloaika on ma-pe klo 10.00-13.00 ja           tualueiden kylissä esim. kiinteän postipalvelu-
10582: 15.00-17.00 eli arkisin 5 tuntia päivässä. Toi-   pisteen avulla.
10583: mipaikan vaikutusalueella on 186 taloutta. Ky-       Oulun postipiirikonttorissa ei ole vielä tehty
10584: lässä toimii sekatavarakauppa, parturi ja pe-     Halosenniemen osalta mitään ratkaisuja. Läh-
10585: ruskoulun ala-aste.                               tökohtana on kuitenkin toimipaikan (vähin-
10586:    Oulun postipiirikonttorista saadun tiedon      tään postipalvelupiste) säilyttäminen Halosen-
10587: mukaan Halosenniemen postikonttorin tuotot        niemellä. Tässä vaiheessa näyttää siltä, että
10588: vuonna 1987 olivat 51 500 mk ja vastaavat         Halosenniemellä muutetaan ainoastaan posti-
10589: kustannukset 127 800 mk. Toimipaikan tulos        konttorin aukioloaikaa paremmin kysyntää
10590: oli siten 76 300 mk alijäämäinen. Halosennie-     vastaavaksi. Oulun postialueen edustajat ovat
10591: men postikonttorin suoritteet ovat pääosin        olleet mukana Halosenniemen kylätoimikun-
10592: PTL-Postin toimeksiantotehtävinä hoitamia         nan kokouksessa, missä asiaa on käsitelty.
10593:     Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1988
10594: 
10595:                                                            Liikenneministeri Pekka Vennamo
10596:                                    1988 vp. -     KK n:o 544                                    3
10597: 
10598: 
10599: 
10600: 
10601:                             Tili Riksdagens Herr Talman
10602: 
10603:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       med hjälp av uppföljning av prestationer inom
10604: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       kundbetjäningen var år 1987 ca 86,5 OJo. An-
10605: nr 1471 av den 7 oktober 1988 tili vederböran-    stalten anlitades år 1987 i relativt ringa ut-
10606: de medlem av statsrådet översänt avskrift av      sträckning. Detta torde tili stor del bero på att
10607: följande av riksdagsman Pulliainen underteck-     invånarna på ifrågavarande område i hög grad _
10608: nade spörsmål nr 544:                             använder sig av posten i Martinniemi, viiken
10609:                                                   befinner sig på 4-5 kilometers avstånd däri-
10610:          Ämnar Regeringen sörja för att Ha-       från. 1 Martinniemi finns arbetsplatserna och
10611:        losenniemi postanstalt förblir i Parku-    annan liknande service.
10612:        mäki i Haukipudas kommun?                     1 byarna på landsbygden har posten en
10613:                                                   avsevärd betydelse för byns identitet. PTV-
10614:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     Posten utgår i sin verksamhet från att stäng-
10615: samt anföra följande:                             ning av en postanstalt inte får vara den första
10616:    Halosenniemi postkontor är beläget i Parku-    åtgärden som vidtas då betjäningsformer slo-
10617: mäki i Haukipudas kommun. Anstaltens öp-          pas i byar på landsbygden. PTV-Postens
10618: pethållningstid är må-fre kl. 10.00-13.00         avsikt är dessutom att alltid erbjuda rimlig
10619: och 15.00-17.00, dvs. 5 timmar per dag om         postal service också i byarna på landsbygden
10620: vardagarna. Anstalien betjänar 186 hushåll. 1     t.ex. med hjälp av ett fast posttjänstställe.
10621: byn finns en diversehandel, en barberare och         Det har inte ännu fattats några beslut vid
10622: ett grundskolelågstadium.                         Uleåborgs postdistriktskontor beträffande Ha-
10623:    lntäkterna vid Halosenniemi postkontor var     losenniemi. Utgångspunkten är emellertid att
10624: år 1987 51 500 mk och motsvarande kostnader       anstalten (åtminstone posttjänststället) bibe-
10625: 127 800 mk enligt uppgift från Uleåborgs post-    hålls i Halosenniemi. 1 detta skede verkar det
10626: distriktskontor. Anstaltens resultat uppvisar     som om enbart öppethållningstiden för Halo-
10627: således 76 300 mk i förlust. Halosenniemi post-   senniemi postkontor skulle ändras, så att den
10628: kontors prestationer utgörs i huvudsak av         bättre motsvarar efterfrågan. Representanterna
10629: Postbanken Ab:s bankprestationer, som PTV-        för Uleåborgs postområde har deltagit i Halo-
10630: Posten har fått i uppdrag att sköta. Deras        senniemi byaråds möte där ärendet har be-
10631: andel av de prestationer som har statistikförts   handlats.
10632: 
10633:     Helsingfors den 7 november 1988
10634: 
10635:                                                                Trafikminister Pekka Vennamo
10636: 1
10637: 
10638: 1
10639: 
10640: 1
10641: 
10642: 1
10643: 
10644:     1
10645: 
10646:     1
10647: 
10648:     1
10649: 
10650:     1
10651: 
10652:         1
10653: 
10654:         1
10655: 
10656:         1
10657: 
10658:         1
10659: 
10660:             1
10661: 
10662:             1
10663:                                              1988 vp.
10664: 
10665: Kirjallinen kysymys n:o 545
10666: 
10667: 
10668: 
10669: 
10670:                                  Paavilainen ym.: Jyväskylän saamisesta "Yleinen tietoverkko ja
10671:                                    kansalaisen tietoasema" -projektin kokeilupaikkakunnaksi
10672: 
10673: 
10674:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10675: 
10676:    Liikenneministeriössä on keväällä 1988           tus käynnistää 2-4 paikkakunnalla vuonna
10677: käynnistetty "Yleinen tietoverkko ja kansalai-      1989. Kokeilun kustannusten arvioidaan vuosi-
10678: sen tietoasema" -hanke, jonka tavoitteena on        na 1989-1990 olevan 15-25 miljoonaa mark-
10679: saada yhtenäinen koko maan kattava tieto-           kaa.
10680: verkko ja verkon käyttäjille halpa ja helppo-          Keski-Suomessa ollaan laajasti sitä mieltä,
10681: käyttöinen päätelaite. Vastaavanlainen hanke        että kokeilupaikkakunta tulisi valita Keski-
10682: on toteutettu Ranskassa, jossa tällä hetkellä on    Suomesta. Tätä kantaa ovat esittäneet mm.
10683: käytössä noin kolme miljoonaa Minitel-päätet-       Keski-Suomen lääninhallitus, Keski-Suomen
10684: tä.                                                 Maakuntaliitto, Keski-Suomen Tietotekniikka
10685:    Projektin johtoryhmään kuuluu edustajat          Oy ja PTL-Tele Keski-Suomi (Keski-Suomen
10686: ministeriöstä, telelaitoksista, teollisuudesta ja   telepiiri). Keski-Suomessa ollaan esittämässä
10687: käyttäjien organisaatioista. Nämä organisaa-        hankkeen      tukiryhmään    "Tiede-alatyöryh-
10688: tiot rahoittavat hankkeen. Projektin johtoryh-      mää", joka mm. Jyväskylän yliopiston voimin
10689: män puheenjohtaja on kansliapäällikkö Juhani        toisi hankkeeseen poikkitieteellisen näkökul-
10690: Korpela liikenneministeriöstä.                      man. Keski-Suomen valmiudet kokeiluun ovat
10691:                                                     hyvät, koska täällä on jo nyt käynnissä sano-
10692:    Projektin tukiryhmään kuuluu noin 40 eri
10693:                                                     manvälitys- ja tietopankkipalvelujen kokeilu-
10694: intressiryhmiä edustavaa yritystä tai laitosta.
10695:                                                     toimintaa mm. pienyrityksille ja kunnille.
10696: Tukiryhmän puheenjohtajana on Eero Kosta-
10697: mo Suomen Pankkiyhdistyksestä. Tukiryhmä               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
10698: on perustanut kolme alatyöryhmää: palvelu-,         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
10699: käyttö- ja kokeiluryhmä. Kokeiluryhmässä on         me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
10700: mukana myös Keski-Suomen Tietotekniikka             sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
10701: Oy.                                                 sen:
10702:    Projektin esitutkimus on annettu Tietotek-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
10703: niikan Kehittämiskeskuksen (TIEKE) tehtäväk-               Jyväskylän nimeämiseksi "Yleinen tie-
10704: si. Esitutkimus valmistuu helmikuun 1989 lop-              toverkko ja kansalaisen tietoasema"
10705: puun mennessä. Varsinainen kokeilu on tarkoi-              -projektin kokeilupaikkakunnaksi?
10706: 
10707:     Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1988
10708: 
10709:           Tuula Paavilainen            Pirjo Ala-Kapee               Matti Luttinen
10710: 
10711: 
10712: 
10713: 
10714: 281251H
10715: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 545
10716: 
10717: 
10718: 
10719: 
10720:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10721: 
10722:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      la kuin esimerkiksi puhuttaessa kirjastoverkos-
10723: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ta. Yhteinen säännöstö yhdessä maassamme
10724: olette 7 päivänä lokakuuta 1988 päivätyn kir-       tarjolla olevien tietoliikenneverkkojen kanssa
10725: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           tekee mahdolliseksi kehittyvien palvelujen
10726: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       käyttämisen koko maasta likimain yhtäläisesti.
10727: edustaja Paavilaisen ym. näin kuuluvasta kir-          Hallituksen tarkoituksena ei ole ryhtyä yri-
10728: jallisesta kysymyksestä n:o 545:                    tyssektorin puolesta toteuttamaan tietoteknisiä
10729:                                                     palveluja. Kuten edellä on jo todettu, pyrki-
10730:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy      myksenä on vain luoda yhteinen säännöstö,
10731:        Jyväskylän nimeämiseksi "Yleinen tie-        johon turvautuen kukin palvelujen tuottaja voi
10732:        toverkko ja kansalaisen tietoasema"          kehittää palvelujaan omalla kustannuksellaan.
10733:        -projektin kokeilupaikkakunnaksi?
10734:                                                        Hallituksen tarkoituksena ei myöskään ole
10735:                                                     ryhtyä jakamaan suuressa mittakaavassa kan-
10736:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        salaisen tietoasemia eli sellaisia yksinkertaisia
10737: vasti seuraavaa:                                    päätelaitteita, joita tarvitaan tietoteknisten pal-
10738:    Kuten kysyjä itsekin on todennut, "Yleinen       velujen käyttämisessä. Kysymyksessä on viitat-
10739: tietoverkko ja kansalaisen tietoasema" -esitut-     tu muissa maissa tapahtuneisiin laajamittaisiin
10740: kimus on käynnistetty liikenneministeriössä.        päätelaiHeiden jakamisiin. Kullakin maalla on
10741: Esitutkimukseen osallistuu joko johtoryhmän         ollut omat syynsä tehdessään päätöksiä omista
10742: tai tukiryhmän kautta noin 40 eri intressitahoa.    toimenpiteistään.
10743: Esitutkimuksen suorittavaksi konsultiksi on            Nämä ovat useimmiten olleet joko käytän-
10744: valittu Tietotekniikan Kehittämiskeskus.            nön kustannussäästöjä, kuten esimerkiksi
10745:    Esitutkimuksen tarkoituksena on selvittää        Ranskassa, jossa pyrkimyksenä oli säästää pu-
10746: mahdollisuudet ja tarpeet sellaisen avoimen         helinluettelokustannuksia, tai teollisuuspoliitti-
10747: tietoteknisen ratkaisun kehittämiseen, että se      sia pyrkimyksiä kehittää korkean teknologian
10748: edistäisi ja auttaisi tietotekniikan monipuolista   tuotantoa. Hallitus lähtee siitä, että kansalaiset
10749: käyttämistä yksityistoiminnan ja erilaisten in-     hankkivat itselleen päätteitä, kun niistä on
10750: formaatiopalvelujen apuna.                          heille hyötyä.
10751:    Tietotekniikka ymmärretään edelleen atk-            Liikenneministeriön lähtökohtana esiselvi-
10752: asiantuntijoiden hallitsemaksi vaikeaksi asiak-     tykseen perustuvan kokeiluohjelman valmiste-
10753: si. Näin on siitä huolimatta, että tietotekniikan   lussa on, että esiselvityksen rahoitukseen osal-
10754: välineet ovat kehittyneet viime vuosina nopeas-     listuvat lukuisat tahot, joilla kullakin on omat
10755: ti ja niistä on tullut varsin helppoja käyttää.     kiinnostuksen kohteensa ja toimintatavoitteen-
10756:    Erilaisten tietoteknisten palvelujen kehittä-    sa, päättävät keskenään, minkälainen kokeilu
10757: miseen ei ole ollut myöskään riittävää haluk-       toteutetaan ja missä se toteutetaan. Samalla
10758: kuutta, koska vain hyvin harvat käyttäjät ovat      nämä osapuolet sopivat myös kokeilun rahoit-
10759: ilmaiseet valmiutensa niiden ostamiseen.            tamisesta.
10760:    Hankkeen nimessä esiintyvä sana "verkko"            Hallitus pyrkii edistämään ensisijaisesti tie-
10761: saattaa johtaa ajatukset harhaan. Hankkeen          toteknisten palvelujen infrastruktuurin raken-
10762: tarkoituksena ei ole synnyttää uutta perinteisen    tamisen edellytyksiä eli juuri niitä ominaisuuk-
10763: käsityksen mukaista verkkoa, joka koostuisi         sia, jotka tekevät palveluista "verkon". Tätä
10764: johdoista. Tähän ei ole syytä, koska Suomessa       varten hallitus on esittänyt valtion vuoden 1989
10765: on jo tarvittava tietoliikenneverkosto. Sana        tulo- ja menoarvioesityksessään 1,2 miljoonaa
10766: "verkko" tarkoittaa tässä yhteydessä kaikille       markkaa varattavaksi yleiseen tietoverkkotut-
10767: palvelujen tarjoajille ja käyttäjille yhteistä      kimukseen.
10768: säännöstöä, joka on tarpeen yksinkertaisen ja          Esitutkimuksen tässä vaiheessa ei ole vielä
10769: helpon käytön varmistamiseksi. Se tarkoittaa        voitu ottaa kantaa kokeilupaikkakuntien valin-
10770: siis toiminnallista kokonaisuutta samalla taval-    taan, vaan sitä käsitellään vasta esitutkimuksen
10771:                                      1988 vp. -     KK n:o 545                                    3
10772: 
10773: valmistuttua. Hallitus ei usko, että sellaiset      toimisesti kehittää hyödylliseksi nähtyjä tieto-
10774: tietotekniset palvelut, jotka toteutettaisiin yk-   teknisiä sovellutuksia. Liikenneministeriön
10775: sinomaan valtion rahoituksella ja julkisen val-     hankkeen tuottamat tulokset ovat myös Jyväs-
10776: lan toimesta, voisivat muodostaa kansalaisia ja     kylässä käytettävissä samalla tavoin kuin kaik-
10777: elinkeinoelämää aidosti palvelevan ja hyödylli-     kialla maassa ja hanketta seuraavat jyväskylä-
10778: sen rakenteen, jolla olisi sellaista elinvoimaa,    läiset tahot voivat jakaa tietonsa alueellisten
10779: että se myös pystyisi kehittymään omavaraises-      kehitystoimien tueksi. Näin menetellen hank-
10780: ti. Tämän vuoksi tarvitaan myös yksityisen          keesta kiinnostuneet jyväskyläläiset tahot tur-
10781: sektorin panostusta sekä valtion ja yksityisen      vaavat samalla parhaiten sen, että kokeilun
10782: sektorin yhteistoimintaa.                           aloittamiseen myös Jyväskylässä löytyy hyviä
10783:    Jyväskylän alueella sijaitsevien yritysten ja    käytännön perusteita.
10784: halukkaiden käyttäjien tulisi ensisijaisesti oma-
10785: 
10786:     Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1988
10787: 
10788:                                                              Liikenneministeri Pekka Vennamo
10789: 4                                   1988 vp. -     KK n:o 545
10790: 
10791: 
10792: 
10793: 
10794:                              Till Riksdagens Herr Talman
10795: 
10796:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        som är nödvändiga för säkerställandet av att
10797: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        tjänsterna är enkla och lätta att använda. Det
10798: av den 7 oktober 1988 till vederbörande med-       innebär alltså en funktionell helhet på samma
10799: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    sätt som t.ex. ett biblioteksnät. Gemensamma
10800: av riksdagsledamot Paavilainen m.fl. under-        regler och de telekommunikationsnät som
10801: tecknade spörsmål nr 545:                          finns i Finland gör det möjligt att i hela landet
10802:                                                    enligt ungefär lika grunder använda de tjänster
10803:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen          som håller på att utvecklas.
10804:        vidta för att Jyväskylä skall utnämnas
10805:        till försöksort för projektet "Ett all-        Regeringen har inte för avsikt att börja
10806:        mänt datanät och folkterminaler"?           erbjuda datatekniska tjänster för företagssek-
10807:                                                    torns del. Som redan konstaterades ovan är
10808:                                                    avsikten endast att skapa gemensamma regler
10809:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
10810:                                                    med stöd av vilka varje serviceproducent på
10811: samt anföra följande:
10812:                                                    egen bekostnad kan utveckla sina tjänster.
10813:    Som frågeställaren själv konstaterar har           Regeringen har inte heller för avsikt att i stor
10814: förundersökningen inför projektet "Ett all-        skala börja dela ut folkterminaler, dvs. sådana
10815: mänt datanät och folkterminaler" inletts vid       enkla terminaler som behövs för användning
10816: trafikministeriet. Via ledningsgruppen eller       av datatekniska tjänster. 1 spörsmålet hänvisas
10817: stödgruppen deltar ca 40 olika intressenter i      till den omfattande utdelningen av terminaler i
10818: förundersökningen. Utvecklingscentralen för        andra länder. Varje land har haft sina egna
10819: datateknik i Finland har valts till konsult för    skäl för att fatta beslut om egna åtgärder.
10820: förundersökningen.
10821:    Syftet med förundersökningen är att utreda          Dessa har oftast utgjorts antingen av rent
10822: möjligheterna till och behoven av ett utveck-      praktiska kostnadsinbesparingar, såsom t.ex. i
10823: lande av en sådan öppen datateknisk lösning        Frankrike där strävan har varit att spara in på
10824: som kan främja och bidra till ett mångsidigt       telefonkatalogskostnader, eller av industripoli-
10825: utnyttjande av datatekniken inom privatverk-       tiska strävanden att utveckla produktionen av
10826: samhet och olika former av informationsservi-      hög teknologi. Regeringen utgår från att med-
10827: ce.                                                borgarna själva skaffar sig terminaler när de
10828:                                                    har nytta av dem.
10829:    Datateknik betraktas alltjämt som något
10830: som endast ADB-specialister behärskar. Så är          Vid beredningen av försöksprogrammet, vil-
10831: det trots att hjälpmedlen inom datatekniken        ket baserar sig på förutredningen, utgår trafik-
10832: har utvecklats snabbt under de senaste åren        ministeriet från att alla de parter som deltar i
10833: och blivit mycket lätta att använda.               finansieringen av förundersökningen och som
10834:    Det har inte heller funnits tillräckligt med    var och en har egna intresseobjekt och verk-
10835: vilja att utveckla olika datatekniska tjänster,    samhetsmål, gemensamt beslutar om hurdant
10836: eftersom endast ett fåtal användare har upp-       försöket skall vara och var det skall genom-
10837: gett sig vara beredda att köpa dem.                föras. Samtidigt skall dessa parter komma
10838:    Ordet "nät", som ingår i projektnamnet,         överens om finansieringen av försöket.
10839: kan vara vilseledande. Syftet med projektet är        Regeringen strävar efter att i första hand
10840: inte att få till stånd ett nytt nät som enligt     främja förutsättningarna för byggande av en
10841: traditionell uppfattning består av ledningar.      infrastruktur för datatekniska tjänster, dvs.
10842: Till detta finns ingen aniedning, eftersom Fin-    just sådana egenskaper som gör tjänsterna till
10843: land redan har det telekommunikationsnät som       ett "nät". För detta ändamål har regeringen i
10844: behövs. Ordet "nät" betyder i detta samman-        budgetpropositionen för 1989 föreslagit att 1,2
10845: hang sådana regler som är gemensamma för           milj.mk reserveras för allmän datanätsforsk-
10846: alla som erbjuder eller utnyttjar tjänsterna och   ning.
10847:                                     1988 vp. -     KK n:o 545                                   5
10848: 
10849:    I detta skede av förundersökningen har man         Företag och hugade användare i Jyväskylä-
10850: inte ännu kunnat ta ställning tili valet av        trakten bör i första hand på eget initiativ
10851: försöksorter. Frågan behandlas först då            utveckla sådana datatekniska tiliämpningar
10852: förundersökningen blivit klar. Regeringen tror     som ansetts vara nyttiga. Resultaten av trafik-
10853: inte att sådana datatekniska tjänster som          ministeriets projekt är tiligängliga överallt i
10854: förverkligas endast med statlig finansiering och   landet, och således även i Jyväskylä, och de
10855: på initiativ av den offentliga makten kan bilda    parter som i Jyväskylä följer projektet kan
10856: en nyttig struktur som verkligen betjänar          sprida information tili stöd för de regionala
10857: medborgarna och näringslivet och som besitter      utvecklingsåtgärderna. På detta sätt säkerstäl-
10858: en sådan livskraft att den också kan vara stadd    ler de som i Jyväskylä är intresserade av
10859: i en ekonomiskt oberoende utveckling. På           projektet samtidigt på bästa sätt att det finns
10860: grund av detta behövs också en satsning av den     goda praktiska grunder för att inleda ett
10861: privata sektorn samt samarbete mellan staten       försök även i Jyväskylä.
10862: och den privata sektorn.
10863: 
10864:     Helsingfors den 11 november 1988
10865: 
10866:                                                                 Trafikminister Pekka Vennamo
10867:                                               1988 vp.
10868: 
10869: Kirjallinen kysymys n:o 546
10870: 
10871: 
10872: 
10873: 
10874:                                 Paavilainen ym.: Luokanopettajien poikkeuskoulutuksen lisää-
10875:                                     misestä
10876: 
10877: 
10878:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10879: 
10880:    Ensimmäinen nykymuotoinen luokanopetta-            Kun ensi vuonna poikkeuskoulutusta järjes-
10881: jien poikkeuskoulutuskurssi alkoi Helsingin        tetään, on nykyisillä koulutuspaikkakunnilla
10882: yliopiston opettajankoulutuslaitoksessa vuon-      mahdollista lisätä opiskelijoiden määrää noin
10883: na 1987. Se, samoin kuin tänä vuonnakin            kolmanneksella eli yhteensä 80:een. Tarvitaan
10884: Helsingissä aloitettu vastaava kurssi on tarkoi-   uusia poikkeuskoulutuspaikkakuntia. Niitä va-
10885: tettu pelkästään aineenopettajapätevyyden          littaessa tulisi alueellinen tasapuolisuus ottaa
10886: omaaville. Kummallekin kurssille on otettu 20      mahdollisimman hyvin huomioon. Erityisesti
10887: opiskelijaa. Opiskelu kestää kaksi vuotta.         Itä-Suomen opettajankoulutusyksiköiden (Ka-
10888:    Tänä vuonna on alkanut luokanopettajien         jaani, Joensuu tai Savonlinna) mukaantulo
10889: poikkeuskoulutus myös Jyväskylän yliopistos-       olisi toivottavaa.
10890: sa (Kokkola) ja Oulun yliopistossa. Näiden            Myös koulutuksen pysyvyys (vähintään 2-4
10891: koulutusten pohjavaatimuksena on ollut HuK-        vuotta) tulisi taata samoin kuin pätevien opet-
10892: tutkinto tai sitä vastaavat opinnot sekä koke-     tajien rekrytointi tuoksi koulutusajaksi poik-
10893: musta opettajan työstä. Hakijoita on ollut         keuskoulutuksen käyttöön. Voimassa oleva
10894: yhteensä näihin kahteen koulutukseen noin          virkaehtosopimus ei kaikilta osin ole ajan ta-
10895: 450, joista neljännes on täyttänyt nuo pohja-      salla, kun poikkeuskoulutuksessa kokeillaan
10896: vaatimukset. Koulutukseen on valittu Ouluun        uusia opetuksen muotoja (monimuoto-opetus,
10897: 18 ja Kokkolaan 24 opiskelijaa.                    etäopetus jne.). Poikkeuskoulutuksen opetus-
10898:    Opetusministeriö on esittänyt (Taxell, Kor-     suunnitelma poikkeaa joiltakin osin normaalin
10899:                                                    koulutuksen vastaavasta (syynä opetussuunni-
10900: keakoulutieto 1 tai 2/1988), että ensi vuonna
10901: tulisi luokanopettajien poikkeuskoulutuksen        telman kehittämistavoite). Tämä aiheuttaa
10902: aloituspaikkoja olla noin 120 eli kaksinkertai-    opettajille ylimääräistä suunnittelua, josta pi-
10903:                                                    täisi voida suorittaa asianmukainen korvaus.
10904: nen määrä tähän vuoteen verrattuna. Tämä on
10905: otettu huomioon budjettiesityksessä.                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
10906:                                                    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
10907:    Tähän mennessä saatujen kokemusten mu-          me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
10908: kaan on koulutukseen hakeutumiseen ja koulu-       sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
10909: tuksen aloittamiseen sekä siinä pysymiseen vai-    sen:
10910: kuttanut pätevöitymishalun ja -tarpeen lisäksi
10911: opintososiaalisten asioiden järjestyminen. Vii-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10912: meisen kohdan keskeisenä asiana on opiskelu-              ryhtyä    luokanopettajien poikkeus-
10913: paikan sijaitseminen mahdollisimman lähellä               koulutuksen laajentamiseksi ja koulu-
10914: opiskelijan kotia. Tähän vaikuttaa erityisesti            tuksen pysyvyyden määrittämiseksi,
10915: se, että suurin osa opiskelijoista on naisia ja           jotta pätevät kouluttajavoimat tulevat
10916: perheellisiä.                                             turvatuiksi?
10917: 
10918:     Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1988
10919: 
10920:           Tuula Paavilainen           Pirjo Ala-Kapee               Matti Luttinen
10921: 
10922: 
10923: 
10924: 
10925: 281215T
10926: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 546
10927: 
10928: 
10929: 
10930: 
10931:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10932: 
10933:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       1987. Uusia kursseja on alkanut vuonna 1988.
10934: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       Tarkoituksena on vielä laajentaa koulutusta
10935: olette 7 päivänä lokakuuta 1988 päivätyn kir-       ainakin vuonna 1989. Muita koulutuspaikkoja
10936: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           ovat Oulu ja Kokkola. Vuonna 1989 em. syistä
10937: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       käynnistetään poikkeuskoulutus Hämeenlin-
10938: edustaja Tuula Paavilaisen ym. näin kuuluvas-       nassa ja mahdollisesti myös Raumalla.
10939: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 546:                 Kaikissa mainituissa paikoissa on tarkoitus
10940:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       jatkaa ainakin toisella kurssilla, joten tiettyä
10941:        ryhtyä    luokanopettajien   poikkeus-       jatkuvuutta tässä mielessä saadaan. Koulutus
10942:        koulutuksen laajentamiseksi ja koulu-        on kuitenkin poikkeuskoulutusta, joka on tar-
10943:        tuksen pysyvyyden määrittämiseksi,           koitettu poistamaan pahinta vajausta. Koulut-
10944:        jotta pätevät kouluttajavoimat tulevat       tajat ovat yliopistojen opettajia ja tutkijoita,
10945:        turvatuiksi?                                 joten koulutuksen taso on sama kuin varsinai-
10946:                                                     sessa poikkeuskoulutuksessakin.
10947:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Mitä tulee koulutuksen laajentamiseen Itä-
10948: vasti seuraavaa:                                    Suomeen, niin sikäli kuin tarvetta ilmenee,
10949:    Poikkeuskoulutusta on tarkoituksenmukais-        poikkeuskoulutusta voidaan tulo- ja menoar-
10950: ta järjestää lähinnä poistamaan alueellista         vion puitteissa varsin nopeasti järjestää siellä-
10951: opettajavajausta. Tämä ja korkeakoulujen re-        kin. Todettakoon, että Joensuussa, Savonlin-
10952: surssit ovat perusteina määriteltäessä ne laitok-   nassa ja Kajaanissa on luokanopettajakoulu-
10953: set ja paikkakunnat, joissa koulutus kulloinkin     tuksen aloituspaikkoja nostettu neljänneksellä,
10954: alkaa. Muodollisesti epäpäteviä luokanopetta-       joten opettajatarve pyritään ainakin tässä vai-
10955: jia on eniten Uudenmaan läänissä. Seuraavina        heessa tyydyttämään varsinaisen koulutuksen
10956: tulevat Turun ja Porin, Vaasan sekä Hämeen          tietä.
10957: lääni. Paras tilanne tässä suhteessa on Lapin,         Koulutusta on alueellisesti pyritty laajenta-
10958: Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen ja Mikkelin          maan tarpeita vastaamaan ja koulutusta jatke-
10959: lääneissä. Niinpä poikkeuskoulutusta alettiin       taan kullakin paikkakunnalla niin kauan kuin
10960: ensimmäisenä järjestää Helsingissä vuonna           opettajavajaus tätä vaatii.
10961: 
10962:     Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1988
10963: 
10964:                                                               Opetusministeri Christoffer Taxell
10965:                                     1988 vp. -     KK n:o 546                                     3
10966: 
10967: 
10968: 
10969: 
10970:                              Till Riksdagens Herr Talman
10971: 
10972:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        kurser har påbörjats år 1988. Avsikten är att
10973: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        ytterligare bredda utbildningen åtminstone år
10974: av den 7 oktober 1988 tili vederbörande med-       1989. Övriga utbildningsplatser finns i Uleå-
10975: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    borg och Karleby. Av ovan anförda skäl inleds
10976: av riksdagsman Tuula Paavilainen m.fl. under-      undantagsutbildning i Tavastehus och möjligt-
10977: tecknade spörsmål nr 546:                          vis i Raumo år 1989.
10978:                                                        På alla nämnda orter är avsikten att fortsät-
10979:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           ta med åtminstone en andra kurs, varför man i
10980:        vidta för att bredda undantagsutbild-       detta hänseende kommer att få tili stånd en
10981:        ningen av klasslärare och för att fastslå   viss varaktighet. Utbildningen har dock karak-
10982:        utbildningens varaktighet, så att beho-     tären av undantagsutbildning som är avsedd
10983:        vet av kompetenta lärarkrafter kan till-    att avlägsna den största bristen. Utbildarna är
10984:        godoses?                                    lärare och forskare vid universiteten, varför
10985:                                                    nivån på utbildningen är densamma som i den
10986:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt       egentliga undantagsutbildningen.
10987: följande:                                              När det gäller utbredningen av utbildningen
10988:    Det är ändamålsenligt att anordna undan-        tili östra Finland, kan undantagsutbildning,
10989: tagsutbildning närmast för att avlägsna regio-     inom ramen för statsbudgeten, vid behov rätt
10990: nal brist på lärare. Då grunderna skall fastslås   snabbt ordnas även där. Det kan konstateras
10991: utgör denna och högskolornas resurser de insti-    att antalet nybörjarplatser inom klasslärarut-
10992: tutioner och orter där utbildningen skall inle-    bildningen i Joensuu, Nyslott och Kajana har
10993: das. Det finns mest formellt inkompetenta          utökats med en fjärdedel, varför man åtmins-
10994: lärare i Nylands Iän. De följande är Åbo och       tone i detta skede försöker tillgodose behovet
10995: Björneborgs, Vasa samt Tavastehus Iän. 1 det-      av lärare genom egentlig utbildning.
10996: ta hänseende står den bästa situationen att            Regionalt har man försökt utvidga utbild-
10997: finna i Lapplands, Norra Karelens, Mellersta       ningen så att den motsvarar behovet och ut-
10998: Finlands och St Michels Iän. Undantagsutbild-      bildningen kommer att fortsätta på var och en
10999: ning inleddes först i Helsingfors år 1987. Nya     ort så länge som lärarbristen kräver det.
11000: 
11001:     Helsingfors den 8 november 1988
11002: 
11003:                                                       Undervisningsminister Christoffer Taxell
11004:                                          1988 vp.
11005: 
11006: Kirjallinen kysymys n:o 547
11007: 
11008: 
11009: 
11010: 
11011:                               Paavilainen ym.: Opintotuen myöntämisestä luokanopettajien
11012:                                  poikkeuskoulutukseen osallistuville
11013: 
11014: 
11015: 
11016:                               (Kysymyksen n:o 542 yhteydessä)
11017: 
11018: 
11019: 
11020: 
11021: 290206R
11022:                                                1988 vp.
11023: 
11024: Kirjallinen kysymys n:o 548
11025: 
11026: 
11027: 
11028: 
11029:                                    Paakkinen: Urheilijasta suoritettavasta edustusoikeusmaksusta
11030: 
11031: 
11032:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11033: 
11034:    Urheilujärjestöillä, ainakin joukkuepelijär-       tuuttomalta ja vähentää varmasti nuorten ur-
11035: jestöillä, on kilpailusääntöjensä mukaan mah-         heiluinnostusta, ehkä myös urheilumahdolli-
11036: dollisuus asettaa pelaaja määräajaksi karantee-       suuksia korkeatasoisessa joukkuepelissä.
11037: niin hänen siirtyessään toiseen seuraan. Karan-          Käytännössä vain harva nuori tulee ajatel-
11038: teenissa oleva pelaaja ei saa sääntöjen mukaan        leeksi karanteenin tai karanteenimaksun ole-
11039: pelata kahtena seuraavana pelikautena uuden           massaoloa urheiluseuraan liittyessään. Ehkä
11040: seuransa nimissä missään kilpailussa miesten,         hän tai hänen vanhempansa eivät edes tiedä
11041: A- tai B-nuorten edustusjoukkueessa.                  mainittujen rangaistusluonteisten sääntöjen
11042:    Kilpailusääntöjen mukaan siirtynyttä pelaa-        olemassaolosta, kunnes joutuvat sen käytän-
11043: jaa koskeva karanteeni poistuu, mikäli pelaa-         nössä toteamaan.
11044: jasta suoritetaan entiselle seuralle urheilujärjes-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
11045: tön vahvistama edustusoikeusmaksu, joka eri           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
11046: järjestöissä vaihtelee muutamasta tuhannesta          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11047: markasta sataantuhanteen markkaan asti. Seu-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11048: rat voivat keskenään sopia alhaisemmasta                       Onko Hallitus tietoinen, että alaikäi-
11049: edustusoikeusmaksusta.                                       sestä nuoresta joudutaan maksamaan
11050:    Nuorimmat mainituissa sarjoissa pelaavat                  jopa 100 000 markan suuruinen edus-
11051: urheilijat ovat juuri 15 vuotta täyttäneitä. Kah-            tusoikeusmaksu hänen siirtyessään ur-
11052: den vuoden karanteeni tai 100 000 markan                     heiluseurasta toiseen, ja
11053: suuruinen edustusoikeusmaksu tämänikäisen                      mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11054: nuoren siirtyessä seurasta toiseen tuntuu koh-               asiassa ryhtyä?
11055: 
11056:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1988
11057: 
11058:                                        Saara-Maria Paakkinen
11059: 
11060: 
11061: 
11062: 
11063: 281198A
11064: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 548
11065: 
11066: 
11067: 
11068: 
11069:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11070: 
11071:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        käytännössä liikuntatoiminnan järjestämisestä
11072: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ja toteuttamisesta.
11073: olette 7 päivänä lokakuuta 1988 päivätyn kir-           Valtakunnallisten liikuntajärjestöjen on nou-
11074: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            datettava toiminnassaan mm. liikuntalakia, lii-
11075: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        kunta-asetusta (1085/79) ja opetusministeriön
11076: edustaja Paakkisen näin kuuluvasta kirjallises-      päätöksiä sekä järjestön omia sääntöjä. Palloi-
11077: ta kysymyksestä n:o 548:                             lujärjestöjen kilpailusäännöissä on määritelty
11078:                                                      nuoren pelaajan seurasta toiseen siirtymiseen
11079:          Onko Hallitus tietoinen, että alaikäi-      liittyvät toimenpiteet ja seuraamukset. Tässä
11080:        sestä nuoresta joudutaan maksamaan            yhteydessä 15-16-vuotias pelaajakin voidaan
11081:        jopa 100 000 markan suuruinen edus-           asettaa karanteeniin kilpailusääntöjen mukaan.
11082:        tusoikeusmaksu hänen siirtyessään ur-         Tällä menettelyllä halutaan turvata nuoren pe-
11083:        heiluseurasta toiseen, ja                     laajan kasvattajaseuran asema.
11084:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           Opetusministeriöllä ei ole mahdollisuutta
11085:        asiassa ryhtyä?                               puuttua kirjallisen kysymyksen kohteena ole-
11086:                                                      vaan asiaan, koska kysymyksessä mainitut val-
11087:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           takunnalliset urheilujärjestöt eivät ole rikko-
11088: taen seuraavaa:                                      neet lakia eivätkä sääntöjään eivätkä ole muu-
11089:                                                      toinkaan toimineet valtakunnallisten liikunta-
11090:    Liikuntalain (984/79) 2 §:ssä on määritelty       järjestöjen valtionapusäännösten ja ohjeiden
11091: lain johtava periaate: valtio ja kunnat luovat       vastaisesti.
11092: liikuntatoiminnan yleiset edellytykset, ja lii-         Opetusministeriö ilmoittaa kuitenkin valta-
11093: kuntatoiminnan järjestämisestä vastaavat pää-        kunnallisille urheilujärjestöille, että kilpailu-
11094: asiallisesti laissa tarkoitetut liikuntajärjestöt.   sääntöjen määräyksistä ja seuraamuksista tulee
11095: Tämän lain keskeisen periaatteen mukaisesti          tiedottaa nuorille urheilijoille ja heidän van-
11096: valtakunnalliset liikuntajärjestöt vastaavat         hemmilleen.
11097: 
11098:     Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1988
11099: 
11100:                                                                      Ministeri Anna-Liisa Piipari
11101:                                    1988 vp. -     KK n:o 548                                      3
11102: 
11103: 
11104: 
11105: 
11106:                              Tili Riksdagens Herr Talman
11107: 
11108:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          De riksomfattande idrottsorganisationerna
11109: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       skall i sin verksamhet bl.a. efterfölja idrottsla-
11110: av den 7 oktober 1988 tili vederbörande med-      gen, idrottsförordningen (1085179), undervis-
11111: lem av statsrådet översänt avskrift av följande   ningsministeriets beslut och organisationens eg-
11112: av riksdagsman Paakkinen undertecknade            na stadgar. 1 bollspelsorganisationernas täv-
11113: spörsmål nr 548:                                  lingsstadgar preciseras de åtgärder och verk-
11114:                                                   ningar som följer av att en ung spelare övergår
11115:          Är Regeringen medveten om att man        från en förening tili en annan. 1 detta samman-
11116:        för en minderårig, då han övergår från     hang kan en ung spelare i åldern 15-17 år
11117:        en idrottsförening tili en annan, är       enligt tävlingsstadgarna även sättas i karan-
11118:        tvungen att betala en avgift på upp tili   tän. Genom detta förfarande vili man skydda
11119:        100 000 mark för representationsrätten     den förening som fostrat den unge spelaren.
11120:        och                                           Undervisningsministeriet har inte möjlighe-
11121:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     ter att befatta sig med frågan i det skriftliga
11122:        ta i denna fråga?                          spörsmålet eftersom de i spörsmålet nämnda
11123:                                                   riksomfattande idrottsorganisationerna inte
11124:   Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt       har brutit mot lagen eller sina stadgar eller för
11125: följande:                                         övrigt gått tili väga i strid med stadganden om
11126:   1 2 § idrottslagen (984179) fastslås den le-    statsunderstöd eller föreskrifter gällande de
11127: dande principen i lagen: staten och kommuner-     riksomfattande idrottsorganisationerna.
11128: na skapar de allmänna förutsättningarna för          Undervisningsministeriet kommer dock att
11129: idrottsverksamheten och de idrottsorganisatio-    meddela de riksomfattande idrottsorganisatio-
11130: ner som avses i lagen svarar i huvudsak för       nerna att information om föreskrifterna och
11131: idrottens arrangemang. 1 enlighet med den         verkningarna i tävlingsstadgarna skall medde-
11132: centrala principen i lagen svarar de riksomfat-   las de unga idrottsmännen och deras föräldrar.
11133: tande idrottsorganisationerna i praktiken för
11134: hur idrotten arrangeras och genomförs.
11135: 
11136:     Helsingfors den 9 november 1988
11137: 
11138:                                                                    Minister Anna-Liisa Piipari
11139:                                             1988 vp.
11140: 
11141: Kirjallinen kysymys n:o 549
11142: 
11143: 
11144: 
11145: 
11146:                                  Nyby ym.: Lasten ja nuorten tulotason arvioimisesta tapaturma-
11147:                                    ja liikennevahinkotapauksissa
11148: 
11149: 
11150:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11151: 
11152:    Tapaturmavakuutuslain 28 §:ssä ja liikenne-     rätään vuosityöansio sisarusten taikka vanhem-
11153: vakuutuslain 6 §:ssä on pääsäännöt vuosityö-       pien koulutuksen ja ammatin sekä perheen
11154: ansion laskemisesta vahinkotapauksissa. Laeis-     muiden yleisten olosuhteiden mukaan.
11155: sa ei ole kuitenkaan tarkempia määräyksiä             Viimeksi mainitun ohjeen osalta on todetta-
11156: vuosityöansion laskemisesta nuoren henkilön        vissa, että se räikeällä tavalla asettaa eri tulo-
11157: taikka opiskelijan joutuessa tapaturman koh-       luokissa olevien perheiden lapset eriarvoiseen
11158: teeksi. Tämän johdosta sosiaali- ja terveysmi-     asemaan. Säännös yleistää tulotaso-oletuksen
11159: nisteriö on päätöksellään antanut yleiset ohjeet   epäoikeudenmukaisesti yhteiskuntaamme sopi-
11160: oppilaiden ja eräiden muiden henkilöiden vuo-      mattomalla tavalla. Nykyisin myös alempien
11161: sityöansion laskemiseksi tapaturmakorvausta        sosiaali- ja tuloryhmien lapset kouluttautuvat
11162: määrättäessä. Toisaalta liikennevahinkolauta-      paremmin palkattuihin ammatteihin. Tämän
11163: kunnan suosituksissa ja säännöissä on annettu      mahdollistamiseksihan maahamme on luotu
11164: määräykset vuosityöansion laskemisesta nuor-       kattava opintotukijärjestelmä.
11165: ten henkilöiden ja opiskelijoiden osalta.
11166:                                                       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
11167:    Jälkimmäisessä säännöstössä on annettu oh-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
11168: jeeksi laskea edellä mainittujen ryhmien vuosi-    me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
11169: työansiot seuraavasti:                             sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
11170:    - kun vuosityöansiota määrätään sellaisen       sen:
11171: henkilön osalta, joka on ehtinyt toimia vain
11172: lyhyen aikaa ammatissaan, huomioidaan työ-                   Onko Hallitus tietoinen lasten ja
11173: kokemuksen mukanaan tuoma ansiotason nou-                 nuorten tulotason arvioimiseen tapa-
11174: su,                                                       turma- ja liikennevahinkotapauksissa
11175:    - mikäli kysymyksessä on opiskelija, joka              liittyvästä vakuutusjärjestelmäämme si-
11176: ei vielä ole ehtinyt suorittaa tutkintoaan, huo-          sältyvästä epäoikeudenmukaisuudesta,
11177: mioidaan asianomaisen ammatin normaalin                   ja
11178: karriäärin mukainen tulotaso,                                mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
11179:    - mikäli kysymyksessä on lapsi, joka ei                tus aikoo ryhtyä epäkohdan poistami-
11180: vielä ole tehnyt ammattiurasuunnitelmaa, mää-             seksi?
11181: 
11182:     Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1988
11183: 
11184:           Mats Nyby                   Lauri Metsämäki                Kari Urpilainen
11185:           Kerttu Törnqvist            Sinikka Mönkäre                Jukka Roos
11186:           Pirjo Ala-Kapee             Tuula Paavilainen              Timo Roos
11187:           Jukka Gustafsson            Arja Alho                      Antero Kekkonen
11188:           Claes Andersson             Pekka Haavisto                 Reijo Lindroos
11189:           Riitta Järvisalo-Kanerva    Antti Kalliomäki               Matti Saarinen
11190:           Jouni Backman               Jussi Ranta                    Timo Laaksonen
11191:           Matti Vähänäkki             Gunnar Jansson                 Sulo Aittaniemi
11192:           Pertti Lahtinen             Marja-Liisa Tykkyläinen        Kari Rajamäki
11193:           Jorma Rantanen              Arto Lapiolahti                Iiris Hacklin
11194: 281252J
11195: 2                             1988 vp. -   KK n:o 549
11196: 
11197:     Riitta Myller               Ilkka-Christian Björklund Heikki Rinne
11198:     Tuulikki Hämäläinen         Pentti Lahti-Nuuttila         Sinikka Hurskainen-Leppänen
11199:     Liisa Jaakonsaari           Mikko Elo                     Raimo Vistbacka
11200:     Erkki Pulliainen            Esko Aho                      Jorma Fred
11201:     Esko Seppänen               Markku Pohjola                Esko-Juhani Tennilä
11202:                  Raimo Vuoristo             Sirpa Pietikäinen
11203:                                      1988 vp. -      KK n:o 549                                      3
11204: 
11205: 
11206: 
11207: 
11208:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11209: 
11210:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        pauksissa vahingoittuneen tai sairastuneen
11211: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vuosityöansio on määrätty todellisten ansioi-
11212: olette 11 päivänä lokakuuta 1988 päivätyn            den mukaan, tai jos ansioita ei ole ollut tai ne
11213: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         ovat olleet pienemmät kuin tapaturmavakuu-
11214: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        tuslain 16 §:n 6 momentissa säädetty vähim-
11215: edustaja Mats Nybyn ym. näin kuuluvasta              mäisvuosityöansio, tämän mukaan. Muussa ta-
11216: kirjallisesta kysymyksestä n:o 549:                  pauksessa korvauksen perusteena oleva vuosi-
11217:                                                      työansio määrätään tulokehitystä huomioon
11218:           Onko Hallitus tietoinen lasten ja          ottamatta sen ansiotason mukaan, minkä
11219:        nuorten tulotason arvioimiseen tapa-          asianomainen henkilö työelämään siirtyessään
11220:        turma- ja liikennevahinkotapauksissa          olisi todennäköisesti saanut.
11221:        liittyvästä vakuutusjärjestelmäämme si-
11222:        sältyvästä epäoikeudenmukaisuudesta,             Edellä kuvatusta liikennevakuutuksen käy-
11223:        ja                                            täntö eroaa siinä, että se ottaa huomioon myös
11224:           mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-     nuoren henkilön tulokehityksen. Tämä merkit-
11225:        tus aikoo ryhtyä epäkohdan poistami-          see sitä, että jos hänellä oli liikennevahingon
11226:        seksi?                                        sattuessa ammattikoulutus tai hän tällöin opis-
11227:                                                      keli tulevaa ammattia varten, korvauksen pe-
11228:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        rusteeksi vahvistetaan tulevan ammatin keski-
11229: vasti seuraavaa:                                     määräisen tulokehityksen mukainen vuosityö-
11230:                                                      ansio. Vuosityöansion määrään vaikuttaa siten
11231:    Tapaturmavakuutuslain 28 § :ssä on pää-
11232:                                                      työkokemuksen tässä ammatissa yleensä mah-
11233: sääntö vuosityöansion määrittämisestä työta-
11234:                                                      dollistama eteneminen ammattiuralla ja siitä
11235: paturmaan tai ammattitautiin perustuvan kor-
11236:                                                      aiheutuva palkkauksen nousu. Jos on kysymys
11237: vauksen laskemiseksi. Se ei sisällä ohjetta siitä,
11238:                                                      sellaisesta lapsesta tai nuoresta henkilöstä, jol-
11239: miten menetellään, jos sellaista nuorta henki-
11240:                                                      la ei vielä vahingon sattuessa ollut urasuunni-
11241: löä on kohdannut työtapaturma tai ammatti-
11242:                                                      telmaa, vuosityöansio vahvistetaan yksilöllises-
11243: tauti, joka ei vielä käy ansiotyössä tai jonka
11244:                                                      ti, jolloin lähtökohdan hänen tulevaisuutensa
11245: ansiotulot esimerkiksi opiskelun vuoksi ovat
11246:                                                      arvioimiseen muodostavat olosuhteet hänen
11247: hyvin vähäiset. Tällainen ohje sisältyy sosiaali-
11248:                                                      omassa perheessään. Tämä johtuu liikenneva-
11249: ministeriön päätökseen yleisistä ohjeista oppi-
11250:                                                      kuutuksen vahingonkorvausoikeudellisesta pe-
11251: laiden ja eräiden muiden henkilöiden vuosityö-
11252:                                                      rustasta, toisin sanoen korvauksen on vastatta-
11253: ansion laskemiseksi tapaturmakorvausta mää-
11254:                                                      va syntynyttä vahinkoa ja sen on oltava sellai-
11255: rättäessä (855/48). Sen mukaan "ammattioppi-
11256:                                                      nen, ettei synny tarvetta erillisen vahingonkor-
11257: laan, harjoittelijan ja muun nuoren henkilön
11258:                                                      vauksen hakemiseen vahingonkorvauslain pe-
11259: vuosityöansioksi on kussakin tapauksessa mää-
11260:                                                      rusteella.
11261: rättävä se vuosityöansio, minkä asianomainen
11262: henkilö oppiaikansa päätyttyä todennäköisyy-            Nuorten ja lasten vuosityöansion arvioimi-
11263: den mukaan olisi saanut."                            nen edellä selostetulla, tulevat ansiot huo-
11264:    Tapaturmakorvauksen määrääminen todel-            mioon ottavana tavalla johtaa vammautuneen
11265: lista korkeammasta vuosityöansiosta ei ole kui- ·    tai sairastuneen osalta oikeudenmukaisempaan
11266: tenkaan perusteltua, jos työtapaturma tai am-        lopputulokseen kuin jos käytettäisiin kaava-
11267: mattitauti johtaa ohimenevään lyhytaikaiseen         maista, kaikille nuorille henkilöille vahvistetta-
11268: työkyvyttömyyteen, joka ei aiheuta opintojen         vaa, esimerkiksi vähimmäisvuosityöansion mu-
11269: viivästymistä tai keskeytymistä. Tällaisissa ta-     kaista tuloperustetta.
11270: 
11271:     Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1988
11272: 
11273:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
11274: 4                                    1988 vp. -      KK n:o 549
11275: 
11276: 
11277: 
11278: 
11279:                               Till Riksdagens Herr Talman
11280: 
11281:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          avbryts. 1 nämnda fall har den skadades eller
11282: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           den sjukes årsarbetsförtjänst bestämts enligt de
11283: av den 11 oktober 1988 tili vederbörande              verkliga förtjänsterna, eller om förtjänsterna
11284: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-        varit mindre än det minimibelopp av årsarbets-
11285: jande av riksdagsman Mats Nyby m.fl. under-           inkomsten varom stadgas i 16 § 6 mom. lagen
11286: tecknade spörsmål nr 549:                             om olycksfallsförsäkring, enligt detta minimi-
11287:                                                       belopp. 1 annat fall fastställs den årsarbetsför-
11288:           Är Regeringen medveten om det               tjänst som ligger tili grund för ersättningen,
11289:        missförhållande som råder inom vårt            utan att inkomstutvecklingen beaktas, enligt
11290:        försäkringssystem då det är fråga om           den inkomstnivå som personen i fråga sanno-
11291:        att uppskatta inkomstnivån för barn            likt skulle ha fått då han börjat arbeta.
11292:        och unga vid olycksfall och trafik-               Praxis då det gäller trafikförsäkringen skiljer
11293:        olyckor och                                    sig från det förut nämnda på den punkten att
11294:           vilka snara åtgärder ämnar Rege-            man vid trafikförsäkringar även beaktar in-
11295:        ringen vidta för att avhjälpa missför-         komstutvecklingen av en ung person. Detta
11296:        hållandet?                                     innebär att om personen då trafikolyckan in-
11297:                                                       träffade hade yrkesutbildning eller vid den
11298:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          tidpunkten studerade för sitt blivande yrke,
11299: samt anföra följande:                                 fastställs grunden för ersättningen tili ett be-
11300:     Lagen om olycksfallsförsäkring 28 § inne-         lopp som är lika med den genomsnittliga årsar-
11301: håller en huvudregel om hur årsarbetsförtjäns-        betsförtjänsten enligt inkomstutvecklingen i
11302: ten fastställs då ersättningen för olycksfall i       det blivande yrket. På årsarbetsförtjänstens
11303: arbetet eller yrkessjukdom beräknas. Lagen            storlek inverkar m.a.o. avancemang inom yr-
11304: innehåller inga föreskrifter om förfaringssättet      ket, som arbetserfarenheten inom detta van-
11305: ifall en ung person, som ännu inte förvärvsar-        ligtvis möjliggör och som medför att lönen
11306: betar eller vars förvärvsinkomst t.ex. på grund       stiger. Om det är fråga om ett sådant barn eller
11307: av studier är synnerligen små, råkar ut för ett       en sådan ung person som vid olycksfallet ännu
11308: olycksfall i arbetet eller en yrkessjukdom. En        inte hade några planer på ett yrke fastställs
11309: sådan föreskrift ingår i socialministeriets beslut    årsarbetsförtjänsten individuellt. Då är det för-
11310: angående allmänna föreskrifter för beräknande         hållandena inom familjen som är utgångspunkt
11311: av lärlingars och vissa andra personers årsar-        för en bedömning av personens framtid. Detta
11312: betsförtjänster vid fastställandet av skadestånd      beror på trafikförsäkringens skadeståndsrätts-
11313: (855/ 48). 1 detta beslut sägs det bl.a. att          liga grundval, m.a.o. måste ersättningen mats-
11314: "Såsom årsarbetsförtjänst för yrkeslärling,           vara den skada som uppstått och den bör vara
11315: praktikant och annan ung person skall i varje         sådan att ett särskilt skadestånd enligt lagen
11316: fall bestämmas den årsarbetsförtjänst, som            om olycksfallsförsäkring inte behöver sökas.
11317: vederbörande person efter avslutad lärotid san-          En uppskattning av årsarbetsförtjänsten för
11318: nolikt hade erhållit."                                barn och ungdomar på ovan nämnda sätt
11319:     Det är ändå inte motiverat att fastställa         varvid de framtida inkomsterna beaktas, leder
11320: olycksfallsersättningen på basis av en högre          i fråga om en invalidiserad eller sjuk person till
11321: årsarbetsförtjänst än den verkliga om ett             ett mer rättvist slutresultat än om man använde
11322: olycksfall i arbetet eller en yrkessjukdom leder      sig av en schematiskt t.ex. enligt minimibelop-
11323: till en övergående kortvarig arbetsoförmåga,          pet av årsarbetsförtjänsten fastställd inkomst-
11324: som inte medför att studierna fördröjs eller          grund för alla unga personer.
11325: 
11326:     Helsingfors den 10 november 1988
11327: 
11328:                                                      Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
11329:                                                1988 vp.
11330: 
11331: Kirjallinen kysymys n:o 550
11332: 
11333: 
11334: 
11335: 
11336:                                    Saari ym.: Maanviljelijän puolison oikeudesta paikalliseen hoito-
11337:                                       vapaaseen lapsen sairastuessa
11338: 
11339: 
11340:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11341: 
11342:    Työ- ja virkaehtosopimuksissa on sovittu,          sitä, että työntekijän tai viranhaltijan puoliso
11343: että jompikumpi vanhemmista voi jäädä kotiin          työskentelee kodin ulkopuolella.
11344: tilapäisesti hoitamaan sairastunutta lastaan.            Valtion virkaehtosopimus mahdollistaa pai-
11345: Paikallinen vapaa voi virkaehtosopimuksen             kallisen virkavapaan yksityisyrittäjän puolisol-
11346: mukaan kestää kaksi päivää, ja jotkut sopi-           le, jos yrittäjän työpaikka ei ole kotona tai sen
11347: mukset mahdollistavat jopa neljän päivän pai-         välittömässä läheisyydessä. Tilanne on aivan
11348: kallisen vapaan lapsen hoidon järjestelyihin.         sama kuin maatalousyrittäjällä, jonka työ ta-
11349:    Maanviljelijöiden palkkatyössä käyvät puoli-       pahtuu pääosin navetassa, pelloilla ja metsissä.
11350: sot eivät kuitenkaan ole tasa-arvoisia työtove-       Tulkintaongelmassa onkin kysymys maatalous-
11351: riensa kanssa, vaan he saattavat menettää             yrittäjän työn luonteen väärinymmärryksestä;
11352: palkkansa niiltä päiviltä, jotka he ovat kotona       sairasta lasta ei maanviljelijän työn ohessa voi
11353: hoitamassa sairastunutta lastaan. Kun yhä use-        hoitaa yhtään sen helpommin kuin muussa-
11354: ammassa maanviljelijäperheessä toinen puoli-          kaan työssä. Tilanne voidaan korjata vain
11355: soista käy palkkatyössä, on kysymyksessä yhä          selkeillä työ- ja virkaehtosopimuksiin lisättävil-
11356: laajeneva sosiaalinen epäkohta.                       lä maanviljelijäpuolisoita koskevilla säännök-
11357:    Maanviljelijäpuolisojen hoitovapaaongelma          sillä, joilla hoitovapaan todetaan koskevan
11358: on syntynyt työ- ja virkaehtosopimusten tul-          myös sellaisia työntekijöitä ja viranhaltijoita,
11359: kinnoista. Työehtoja tulkitaan niin, että koto-       joiden puoliso on maatalousyrittäjä.
11360: na työskentelevä viljelijäpuoliso voi joustaa            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
11361: töissään ja hoitaa sairastuneen lapsen. Tiukka        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
11362: tulkinta on omaksuttu etenkin kuntien ja val-         me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
11363: tion työpaikoissa, mutta sitä esiintyy myös           sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
11364: yksityisillä työpaikoilla.                            sen:
11365:    Työ- ja virkaehtosopimusten maanviljelijä-
11366: puolisoita syrjivä tulkinta lähtee siitä, että                 Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin
11367:  maatalousyrittäjä työskentelee kotona tai sen               Hallitus aikoo ryhtyä, jotta maanviljeli-
11368:  välittömässä läheisyydessä. Näin hän voisi hoi-             jöiden palkkatyössä käyvät puolisot oi-
11369:  taa sairasta lasta, eikä puolisolla olisi oikeutta          keutettaisiin muiden työntekijöiden ja
11370:  paikalliseen hoitovapaaseen. Sopimuksissa pi-               viranhaltijoiden tapaan paikalliseen
11371:  detään paikallisen hoitovapaan edellytyksenä                hoitovapaaseen lapsen sairastuessa?
11372: 
11373:      Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1988
11374: 
11375:           Aapo Saari                     Tellervo Renko               Eino Siuruainen
11376:           Juho Sillanpää                 Pirkko Ikonen                Annikki Koistinen
11377:           Heikki Kokko                   Kimmo Sarapää                Seppo Pelttari
11378:           Jukka Vihriälä                 Matti Väistö                 Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
11379:           Jorma Huuhtanen                Matti Maijala                Kauko Heikkinen
11380:                      Esko Aho                                  Raimo Vistbacka
11381: 
11382: 
11383: 
11384: 2812040
11385: 2                                      1988 vp. -      KK n:o 550
11386: 
11387: 
11388: 
11389: 
11390:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11391: 
11392:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          määräyksissä on oikeus paikalliseen työstä
11393: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          poissaoloon sidottu siihen, että myös toinen
11394: olette 11 päivänä lokakuuta 1988 päivätyn              vanhemmista on ansiotyössä, ja joissakin, että
11395: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           hän työskentelee kodin ulkopuolella. Muilla
11396: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          sektoreilla kuin maataloudessa on kotonaan
11397: edustaja Saaren ym. näin kuuluvasta kirjalli-          työtä tekeviä erilaisissa ammateissa (hammas-
11398: sesta kysymyksestä n:o 550:                            lääkäri, ompelija ym.) kaikkiaan n. 60 000
11399:                                                        henkilöä. Saatujen selvitysten perusteella oi-
11400:           Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin          keus tilapäiseen hoitovapaaseen määräytyy
11401:         Hallitus aikoo ryhtyä, jotta maanviljeli-      työ- ja virkaehtosopimuksissa samoilla edelly-
11402:         jöiden palkkatyössä käyvät puolisot oi-        tyksillä, olipa hoitovapaaseen oikeutetun puo-
11403:         keutettaisiin muiden työntekijöiden ja         liso mistä ammatti- tai yrittäjäryhmästä tahan-
11404:         viranhaltijoiden tapaan paikalliseen           sa.
11405:         hoitovapaaseen lapsen sairastuessa?
11406:                                                           Mitä tulee valtioon ja kuntiin/kuntainliittoi-
11407:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          hin virkasuhteessa oleviin, määräytyy heidän
11408: vasti seuraavaa:                                       asemansa valtion virkamieslain ja valtion vir-
11409:                                                        kaehtosopimuksen tai kunnallisen virkasään-
11410:    Hallitusohjelman mukaisesti työelämää uu-           nön ja kunnallisen virkaehtosopimuksen nojal-
11411: distettaessa on työsopimuslakiin lisätty 34 c §        la. Palvelussuhteen ehdot työ- ja virkasuhteisil-
11412: tilapäisestä hoitovapaasta (284/88). Tämän py-         la ovat nykyään lähes yhdenmukaiset virkasuh-
11413: kälän nojalla on työntekijällä alle kymmenvuo-         teen luonteesta aiheutuvia poikkeuksia lukuun
11414: tiaan lapsensa tai muun hänen kodissaan pysy-          ottamatta. Työsopimuslain muutoksella on
11415: västi asuvan alle kymmenvuotiaan lapsen äkil-          työsuhteessa työtä tekevät saatettu yhdenver-
11416: lisesti sairastuessa oikeus saada enintään neljä       taiseen asemaan työstä poissaolo-oikeuden
11417: työpäivää tilapäistä hoitovapaata hoidon jär-          suhteen. Se seikka, onko poissaoloaika paikal-
11418: jestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi. Rajoituk-        lista ja millä edellytyksillä, on ensisijaisesti
11419: sena tilapäisen hoitovapaaoikeuden käyttämi-           työmarkkinaosapuolten kesken sovittava asia.
11420: selle on, että vain toinen vanhemmista kerral-
11421: laan voi käyttää etua. Sopimus, jolla rajoite-            Alakohtaisten työehtosopimusten voimassa-
11422: taan pykälän mukaista oikeutta, on mitätön.            olon päätyttyä määräytyy niin maanviljelijöi-
11423:    Työsopimuslain muutos tuli voimaan                  den työsuhteessa olevien puolisoiden kuin mui-
11424: 1.8.1988 kuitenkin niin, että niillä aloilla, joilla   denkin työsuhteessa olevien oikeus jäädä tila-
11425: on voimassa oleva, yleiseksi katsottava valta-         päiselle hoitovapaalle työsopimuslain 34 c §:n
11426: kunnallinen työehtosopimus, joka sisältää              perusteella. Kysymyksessä tarkoitetun henkilö-
11427: 34 c §:n 1 momentissa tarkoitettuja poissaolo-         ryhmän oikeuden ansionmenetyksen korvauk-
11428: oikeuksia vastaavia oikeuksia, sovelletaan la-         seen tulee määräytyä samalla tavalla sopimaHa
11429: kia vasta työehtosopimuksen voimassaolokau-            siitä työ- ja virkaehtosopimuksin kuin muilla-
11430: den päätyttyä. Lain nojalla työnantajana ei ole        kin työ- tai virkasuhteessa olevilla. Muunlainen
11431: palkanmaksuvelvollisuutta, ellei asiasta ole toi-      menettely asettaisi maanviljelijöiden ansiotyös-
11432: sin sovittu. Vapaan paikallisuus useimmiten            sä käyvät puolisot ja muut palvelussuhteessa
11433: määräytyykin työ- ja virkaehtosopimusten no-           olevat eriarvoiseen asemaan keskenään.
11434: jalla.                                                    Edellä esitetyn perusteella kysymys ei tässä
11435:    Kuten kansanedustaja Saaren ym. kirjallises-        vaiheessa anna hallituksen taholta aihetta työ-
11436: sa kysymyksessä todetaan, ainakin eräissä sai-         lainsäädännöllisiin tai muutoinkaan enempiin
11437: rastuneen lapsen hoitoa koskevissa Sopimus-            toimenpiteisiin.
11438:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1988
11439: 
11440:                                                                           Ministeri Matti Puhakka
11441:                                        1988 vp. -      KK n:o 550                                      3
11442: 
11443: 
11444:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
11445:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            föräldrarna förvärvsarbetar och enligt vissa
11446: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse            avtalsbestämmelser att denna andra förälder
11447: av den 11 oktober 1988 tili vederbörande               arbetar utanför hemmet. Antalet personer som
11448: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-         inom andra sektorer än lantbruket yrkesarbe-
11449: jande av riksdagsman Saari m.fl. underteckna-          tar i hemmet (tandläkare, sömmerskor m.m.)
11450: de spörsmål nr 550:                                    är sammanlagt ca 60 000. Enligt inhämtade
11451:                                                        utredningar bestäms rätten tili tilifällig vårdle-
11452:           Vilka snara åtgärder ämnar Rege-             dighet i arbets- och tjänstekollektivavtalen en-
11453:        ringen vidta för att förvärvsarbetande          ligt samma förutsättningar, oavsett viiken yr-
11454:        makar tili jordbrukare liksom andra             kes- eller företagargrupp maken eller makan
11455:        arbetstagare och tjänsteinnehavare skall        tili den som berättigas vårdledighet tilihör.
11456:        få rätt tili vårdledighet med lön då
11457:        deras barn insjuknar?                               Sådana personers ställning, vilka är anställ-
11458:                                                        da i tjänsteförhållande hos stat och kommu-
11459:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          ner/kommunalförbund, bestäms med stöd av
11460: samt anföra följande:                                  statstjänstemannalagen och statens tjänstekol-
11461:                                                        lektivavtal eller med stöd av den kommunala
11462:    Vid en reform av arbetslivet har i enlighet         tjänstestadgan och det kommunala tjänstekol-
11463: med regeringsprogrammet tili lagen om arbets-          lektivavtalet. Anställningsförhållandets villkor
11464: avtal fogats en 34 c §, som gäller tilifällig          är i dag nära nog enhetliga för personer som är
11465: vårdledighet (284/88). Med stöd av denna pa-           anställda i arbets- och tjänsteförhållanden,
11466: ragraf har en arbetstagare, om eget barn eller         förutom de undantag som beror på tjänsteför-
11467: annat i hans hem varaktigt boende barn som             hållandets karaktär. Genom en ändring av
11468: inte har fyllt tio år plötsligt insjuknar, rätt tili   lagen om arbetsavtal har de personer som är
11469: tillfällig vårdledighet under högst fyra arbets-       anställda i arbetsförhållande fått en jämbördig
11470: dagar för att ordna vård eller för att vårda           ställning i fråga om rätten att vara ledig från
11471: barnet. En begränsning i rätten att hålla tillfäl-     arbetet. Det ankommer främst på de olika
11472: lig vårdledighet är att endast en i sänder av          parterna på arbetsmarknaden att tilisammans
11473: barnets föräldrar kan använda sig av                   avtala om, om det för ledigheten skall betalas
11474: förmånen. Ett avtal, som begränsar rättighe-           lön och i så fall under vilka förutsättningar.
11475: terna enligt denna paragraf är ogiltigt.
11476:    Ändringen av lagen om arbetsavtal trädde i              Rätten både för sådana makar tili jord-
11477: kraft 1.8.1988, dock så att inom de branscher          brukare som är anställda i arbetsförhållande
11478: där ett riksomfattande kollektivavtal som bör          och för andra att ta ut tilifällig vårdledighet
11479: anses vara allmänt inom branschen är i kraft           bestäms, efter det att kollektivavtalen för olika
11480: och som innehåller rättigheter som motsvarar           branscher slutat gälla, enligt 34 c § lagen om
11481: de rättigheter att vara ledig från arbetet som         arbetsavtal. Rätten tili ersättning för inkomst-
11482: nämns i 34 c § tiliämpas denna lag dock först          bortfall bör för den persongrupp som avses i
11483: sedan kollektivavtalets giltighetstid har löpt ut.     spörsmålet fastställas på samma sätt som för
11484: Arbetsgivaren är enligt lagen inte skyldig att         andra i arbets- eller tjänsteförhållanden an-
11485: betala lön för tiden om inte annat har avtalats.       ställda, dvs. genom att därom avtalas i arbets-
11486: För en person som är ledig bestäms lönen               och      tjänstekollektivavtalen.   Ett     annat
11487: oftast med stöd av arbets- och tjänstekollektiv-       förfaringssätt skulle innebära att förvärvsarbe-
11488: avtal.                                                 tande makar tili jordbrukare och övriga i
11489:     Åtminstone enligt vissa avtalsbestämmelser         anställningsförhållande var i olika ställning.
11490: som gäller vård av ett barn som insjuknat är,              På grund av det ovan nämnda finns det i
11491: vilket också konstateras i riksdagsman Saaris          detta skede inget skäl för regeringen att vidta
11492: m. fl. spörsmål, rätten att med lön vara ledig         åtgärder i fråga om arbetslagstiftningen eller
11493: från arbetet bunden vid att även den andra av          annars vidare åtgärder.
11494: 
11495:      Helsingfors den 4 november 1988
11496: 
11497:                                                                            Minister Matti Puhakka
11498:                                             1988 vp.
11499: 
11500: Kirjallinen kysymys n:o 551
11501: 
11502: 
11503: 
11504: 
11505:                                 Dromberg ym.: Kantatien n:o 53 parantamisesta välillä Hanko-
11506:                                    Skogby
11507: 
11508: 
11509:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11510: 
11511:   Kantatien n:o 53 suuntauksen parantamises-          Tiehanke on tarkoitus aloittaa vuosien
11512: ta ja kevyen liikenteen väylien rakentamisesta     I988-I994 suunnitelman mukaan suunnitel-
11513: välille Hanko-Skogby on Hangon kaupun-             makauden loppupuolella. Lisääntyvä liikenne
11514: gin taholta oltu useaan kertaan yhteydessä niin    vaatii kuitenkin hankkeen aloittamista mahdol-
11515: valtiovaltaan kuin kansanedustajiinkin. Uu-        lisimman pian.
11516: denmaan läänin kansanedustajien neuvottelu-
11517:                                                       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
11518: kunta on asettanut tieosuuden Hanko-Skog-
11519:                                                    jestyksen 37 §:n I momenttiin viitaten esitäm-
11520: by Uudenmaan tärkeimpien tiehankkeiden
11521:                                                    me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
11522: joukkoon.                                          sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
11523:    Nyt kyseisen tien parannustarve on entises-     sen:
11524: tään kasvanut, sillä Hangon ja Kielin satamien
11525: välillä käynnistyy vuoden I989 alusta konttilin-
11526: jaliikenne. Tällä hetkellä tiellä kulkee I2 000              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11527: raskasta ajoneuvoa vuosittain. Uuden kantti-              ryhtyä kantatien n:o 53 parantamiseksi
11528: linjaliikenteen johdosta liikenteen arvioidaan            lisääntyvän liikenteen edellyttämään
11529: nousevan 30 000-40 000 raskaaseen ajoneu-                 kuntoon mahdollisimman pian välillä
11530: voon vuodessa.                                            Hanko-Skogby?
11531: 
11532:      Helsingissä II päivänä lokakuuta I988
11533: 
11534:           Kaarina Dromberg           Martti Tiuri                 Olli Ikkala
11535:           Tauno Valo                 Lea Kärhä                    Päivi Varpasuo
11536:                     Jouni J. Särkijärvi                    Tuula Linnainmaa
11537: 
11538: 
11539: 
11540: 
11541: 281205H
11542: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 551
11543: 
11544: 
11545: 
11546: 
11547:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11548: 
11549:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      neturvallisuus. Vuosina 1984-86 tieosuudella
11550: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tapahtui yhteensä 85 poliisin tietoon tullutta
11551: olette 11 päivänä lokakuuta 1988 päivätyn          onnettomuutta, joista henkilövahinkoihin johti
11552: kirjeenne n:o 1520 ohella toimittanut valtio-      30. On odotettavissa, että raskaan liikenteen
11553: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-      määrän lisääntyminen ja ajoneuvojen leveyk-
11554: sen kansanedustaja Kaarina Drombergin ym.          sien kasvu edelleen lisäävät onnettomuusmää-
11555: näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o     riä.
11556: 551:                                                  Tien parantaminen on ehdottomasti tarpeen.
11557:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     Parantamisesta on laadittu yleissuunnitelma,
11558:        ryhtyä kantatien n:o 53 parantamiseksi      jonka lausuntokäsittely on kesken. Päätökset
11559:        lisääntyvän liikenteen edellyttämään        suunnittelutyön jatkamisesta on tarkoitus teh-
11560:        kuntoon mahdollisimman pian välillä         dä edellä mainitun yleissuunnitelman käsittelyn
11561:        Hanko-Skogby?                               jälkeen.
11562:                                                       Keväällä 1988 laaditussa tienpidon toimenpi-
11563:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      deohjelmassa hanke on ajoitettu toteutettavak-
11564: vasti seuraavaa:                                   si vuosina 1994-95. Hankkeen alustava kus-
11565:    Kantatie n:o 53 on pääosiltaan uudelleen        tannusarvio on noin 60 Mmk.
11566: rakennettua 8-10 metriä leveää kestopäällys-
11567:                                                       Hangon-Skogbyn osuuden lisääntyvä lii-
11568: tetietä. Tiestä on kuitenkin kaksi osuutta van-
11569:                                                    kenne aiheuttaa tietenkin hankkeen kiireelii-
11570: haa kevyesti paikalleen parannettua tietä. Nä-
11571:                                                    syyden uudelleen arvioinnin laadittaessa uutta
11572: mä ovat kysymyksessä mainitut osuudet
11573:                                                    toimenpideohjelmaa.
11574: Hanko-Skogby ja Mustia-Virkkala. Näistä-
11575: kin osuuksista Mustion-Virkkalan tien leveys          Tie- ja vesirakennuslaitos tulee tarkoin seu-
11576: on yli 8 metriä. Sen sijaan Hangon-Skogbyn         raamaan liikenneolosuhteiden kehittymistä
11577: tien leveys on vain 7,0 metriä. Kun tie on vielä   Hangon-Skogbyn tiellä. Hankkeen tarpeelli-
11578: suhteellisen mutkainen ja liikennemääräkin lä-     suus suhteessa muihin lukuisiin läänin alueella
11579: hes 3 000 autoa vuorokaudessa, ei tiellä ole       esille tuleviin hankkeisiin otetaan huomioon
11580: juurikaan ohitusmahdollisuuksia. Tien kanta-       toimenpideohjelmia laadittaessa. Tie- ja raken-
11581: vuus sen sijaan on tyydyttävä.                     nussuunnittelu vaatii aikaa 2-3 vuotta, joten
11582:    Tien merkittävin ongelma on edellä kuvatun      aikaisin mahdollinen hankkeen aloitusajankoh-
11583: teknisesti vaatimattoman tason vuoksi liiken-      ta on vuonna 1992.
11584: 
11585:     Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1988
11586: 
11587:                                                             Liikenneministeri Pekka Vennamo
11588:                                    1988 vp. -     KK n:o 551                                    3
11589: 
11590: 
11591: 
11592: 
11593:                              Tili Riksdagens Herr Talman
11594: 
11595:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       sett anspråkslösa kvaliteten. Åren 1984-1986
11596: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       skedde sammanlagt 85 sådana olyckor på väg-
11597: nr 1520 av den 11 oktober 1988 tili vederböran-   sträckan som kom tili polisens kännedom och
11598: de medlem av statsrådet översänt avskrift av      av dem ledde 30 tili personskador. Det är att
11599: följande av riksdagsledamot Kaarina Drom-         vänta att den ökande mängden tung trafik och
11600: berg m.fl. undertecknade spörsmål nr 551:         den ökande fordonsbredden alltjämt kommer
11601:                                                   att få antalet olyckor att stiga.
11602:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen
11603:        vidta för att stamväg nr 53 så snart som      En förbättring av vägen är absolut nödvän-
11604:        möjligt skall förbättras på vägsträckan    dig. En utredningsplan för förbättringen har
11605:        Hangö-Skogby så att den motsvarar          utarbetats och remissbehandlingen av denna
11606:        det skick som den ökande trafiken          pågår ännu. Avsikten är att beslut om ett
11607:        förutsätter?                               fortsatt planeringsarbete skall fattas efter be-
11608:                                                   handlingen av ovan nämnda utredningsplan.
11609:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         1 det åtgärdsprogram för väghållningen som
11610: samt anföra följande:                             utarbetades våren 1988 har genomförandet av
11611:                                                   projektet förlagts tili 1994-95. Det preliminä-
11612:   Stamväg nr 53 utgörs tili största delen av en   ra kostnadsförslaget för projektet är ca 60
11613: ombyggd 8-10 m bred väg med permanentbe-          milj. mk.
11614: läggning. Två sträckor av vägen utgörs dock av
11615: gamma!, obetydligt lappad väg. Dessa sträckor        Den ökande trafiken på sträckan Hangö-
11616: är Hangö-Skogby, viiken nämns i spörsmålet,       Skogby förorsakar givetvis en omvärdering av
11617: och Svartå-Virkby. Av dessa sträckor är vä-       hur brådskande projektet är vid utarbetningen
11618: gen mellan Svartå och Virkby över 8 meter         av ett nytt åtgärdsprogram.
11619: bred. Däremot är bredden på vägen mellan             Väg- och vattenbyggnadsverket kommer att
11620: Hangö och Skogby endast 7 meter. Eftersom         noggrant bevaka utvecklingen av trafikförhål-
11621: vägen ännu är relativt krokig och trafikmäng-     landena på vägen Hangö-Skogby. Behovet av
11622: den nästan 3 000 bilar i dygnet, finns det få     projektet beaktas i relation tili andra talrika
11623: möjligheter tili omkörning på vägen. Vägens       projekt inom länet vid utarbetningen av åt-
11624: bärighet är däremot tilifredsställande.           gärdsprogrammet. Väg- och byggnadsplane-
11625:    Största problemet med vägen är trafiksäker-    ringen tar 2-3 år i anspråk och därför kan
11626: heten på grund av den ovan beskrivna, tekniskt    projektet inledas tidigast 1992.
11627: 
11628:     Helsingfors den 26 oktober 1988
11629: 
11630:                                                                Trafikminister Pekka Vennamo
11631:                                               1988 vp.
11632: 
11633: Kirjallinen kysymys n:o 552
11634: 
11635: 
11636: 
11637: 
11638:                                   Pulliainen: Ympäristönsuojelun tavoitteiden korostamisesta ns.
11639:                                      sijoituspaikkalupia myönnettäessä
11640: 
11641: 
11642:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11643: 
11644:    Käytäntö on osoittamassa, että terveyden-          summasääntövaikutuksessa. Kun liikutaan
11645: hoitolain ja ilmansuojelulain väliin on jäänyt        päästöjen ja pitoisuuksien osalta kriittisillä ra-
11646: aukko, joka on käytännössä mitätöimässä mo-           joilla, on kaikilla päästöillä merkitystä.
11647: net ympäristönsuojelulliset tavoitteet sekä pai-         Globaalinen ulottuvuus tuli näyttävästi esiin
11648: kallisella, valtakunnallisella että globaalisella     Mäntyharjulle rakennettavan freoneja käyttä-
11649: tasolla.                                              vän ja ilmaan päästävän teollisuuslaitoksen
11650:    Kuntien terveyslautakuntien valvontajaostot        sijoituspaikkaluvan käsittelyn yhteydessä. Pai-
11651: eivät yleisesti ota ympäristönsuojelullisia näkö-     kallinen terveyslautakunta ei ottanut lainkaan
11652: kohtia lainkaan huomioon esim. sijoituspaik-          huomioon Suomen tekemiä kansainvälisiä so-
11653: kalupia myöntäessään. Ne tulkitsevat tervey-          pimuksia eikä freonien merkitystä ilmakehän
11654: denhoitolain 26 § :ää ahtaimman mukaan. Tuo           (myös Mäntyharjun kunnan yläpuolella ole-
11655: pykälä velvoittaa järjestämään ja hoitamaan           van) ylimmän otsonikerroksen tuhoamisen
11656: elinkeinotoimintaa niin, että ''terveydellfsten       osalta.
11657: haittojen syntyminen mahdollisuuksien rim-               Nykytilanne ei voi jatkua. Aiheuttaahan se
11658: kaan estetään".                                       todellisen uskottavuusongelman ympäristön-
11659:    Esim. Oulun kaupungin osalta on osoitettu,         suojelussa sekä kansallisesti että kansainväli-
11660: että saasteet aiheuttavat siellä mm. alle 6-vuo--_:   sesti. Pahinta on, että ympäristömme tila heik-
11661: tiaille lapsille terveyshaittoja (tavanomaista        kenee kiihtyvällä vauhdilla jatkuvasti.
11662: suurempaa sairastavuutta hengitysteiden tuleh-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
11663: dussairauksiin). Näiden haitallisten saasteiden       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
11664: takana on monta päästölähdettä, jotka toimi-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11665: vat summasäännön mukaan; eri päästälähteis-           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11666: tä tulevat samaan suuntaan vaikuttavat saas-                                -'          /--
11667: 
11668: teet vaikuttavat ilmatilassa yhteisvaikutuksena.               Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin ter-
11669: Näistä suurimmat päästöjen aiheuttajat (suur-              - veydenhoitolain muuttamiseksi niin, et-
11670: teollisuus) ovat ilmansuojelulain mukaan il-                 tä ns. sijoituspaikkalupia käsiteltäessä
11671: moitusmenettelyn piiriin kuuluvia, pienehköt                 on aina otettava ympäristön tilaan liit-
11672: eivät. Kuitenkin jälkimmäiset ovat mukana                    tyvät näkökohdat huomioon?
11673: 
11674:     Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1988
11675: 
11676:                                           Erkki Pulliainen
11677: 
11678: 
11679: 
11680: 
11681: 281253K
11682: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 552
11683: 
11684: 
11685: 
11686: 
11687:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11688: 
11689:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       lupaehtoja lautakunta ei voi lupapäätökseen
11690: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       sisällyttää.
11691: olette 10 päivänä lokakuuta 1988 päivätyn              Ihmisen terveyden suojelu on katsottu sellai-
11692: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        seksi suojeltavaksi asiaksi, mitä varten on olta-
11693: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       va erillinen lupajärjestelmä terveydelle vaaraa
11694: edustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta   aiheuttavien laitosten osalta.
11695: kysymyksestä n:o 552:                                  Ympäristönsuojelun lainsäädäntöä on uusit-
11696:                                                     tu maassamme 1980-luvulla. Muun muassa
11697:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin ter-      ilmansuojelulainsäädännön nojalla voidaan
11698:         veydenhoitolain muuttamiseksi niin, et-     freonpäästöjä Suomessa rajoittaa. Kansainvä-
11699:         tä ns. sijoituspaikkalupia käsiteltäessä    listen sopimusten velvoitteet on tehokkaimmin
11700:         on aina otettava ympäristön tilaan liit-    hoidettavissa ympäristönsuojelun erityislain-
11701:         tyvät näkökohdat huomioon?                  säädännön eikä yksittäisiä laitoksia koskevien
11702:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        sijoituslupapäätösten avulla.
11703: vasti seuraavaa:                                       Freoneja koskevassa yksittäistapauksessa on
11704:                                                     katsottu, ettei freonien käyttäminen sinänsä
11705:    Terveydellistä haittaa aiheuttavat laitokset     aiheuta terveydenhoitolaissa tarkoitettua ter-
11706: ovat terveydenhoitolain nojalla luvanvaraisia       veydellistä haittaa, eikä freonien käytön rajoit-
11707: ja näin pyritään estämään terveydellisen haitan     taminen ole siten terveydenhoitolain nojalla
11708: aiheuttaminen laitoksen ympäristön asukkaille.      aiheellista.
11709: Luvan myöntää kunnan terveyslautakunta.                Terveydenhoitolain nojalla käsiteltäviin si-
11710:    Luvan myöntämisedellytykset on määritelty        joituslupaehtoihin ei sisällytetä ympäristönsuo-
11711: terveydenhoitolaissa. Harkitessaan laitoksen        jeluun liittyviä näkökohtia, koska maassamme
11712: sopivuutta haetulle paikalle lautakunta voi ny-     on ympäristönsuojelulainsäädäntö, minkä no-
11713: kyisen terveydenhoitolain ja myös lain uudista-     jalla ympäristöhaitat ovat parhaiten ennakoita-
11714: mista selvittäneen toimikunnan esittämän uu-        vissa ja torjuttavissa. Terveys- ja ympäristövi-
11715: den terveydensuojelulakiehdotuksen nojalla ot-      ranomaisten tulee kuntatasollakin olla kiinteäs-
11716: taa huomioon vain laitoksen vaikutuksen ym-         sä yhteistyössä, jolloin edesautetaan kumpaa-
11717: päristöön terveydelliseltä näkökannalta. Ym-        kin viranomaista onnistumaan terveys- ja ym-
11718: päristönsuojelun tavoitteita ja siihen liittyviä    päristöhaittojen torjunnassa.
11719: 
11720:     Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1988
11721: 
11722:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
11723:                                     1988 vp. -      KK n:o 552                                     3
11724: 
11725: 
11726: 
11727: 
11728:                              Till Riksdagens Herr Talman
11729: 
11730:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ning därtill kan nämnden inte innesluta i till-
11731: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          ståndsbeslutet.
11732: av den 10 oktober 1988 tili vederbörande                Att skydda människans hälsa har ansetts
11733: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       vara av sådan vikt att det måste finnas ett
11734: jande av riksdagsman Pulliainen underteckna-         separat tillståndssystem när det gäller inrätt-
11735: de spörsmål nr 552:                                  ningar som medför hälsorisker.
11736:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för           Lagstiftningen om miljövården har förnyats
11737:        att ändra hälsovårdslagen så, att syn-        i vårt land under 1980-talet. Bl.a. med stöd av
11738:        punkter i anslutning tili miljösituatio-      luftvårdslagen kan freonutsläppen begränsas i
11739:        nen alltid beaktas vid behandlingen av        Finland. Skyldigheter i internationella över-
11740:        s.k. förläggningstillstånd?                   enskommelser iakttas effektivast med hjälp av
11741:                                                      speciallagstiftning inom miljövården och inte
11742:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         genom förläggningstillstånd för enskilda inrätt-
11743: samt anföra följande:                                ningar.
11744:   lnrättningar, som medför sanitär olägenhet,           1 sådant enskilt fall som rör freoner har det
11745: är enligt hälsovårdslagen beroende av tillstånd.     ansetts att bruket av freoner inte i och för sig
11746: Avsikten är att på detta sätt förhindra att          medför sådan sanitär olägenhet som avses i
11747: invånarna i omgivningen runt inrättningen            hälsovårdslagen och en begränsning av bruket
11748: åsamkas sanitär olägenhet. Tillståndet beviljas      av freoner är med stöd av hälsovårdslagen
11749: av kommunens hälsovårdsnämnd.                        således inte befogad.
11750:   Villkoren för beviljande av tillstånd definie-        1 villkoren för förläggningstillstånd, som
11751: ras i hälsovårdslagen. Då nämnden överväger          behandlas med stöd av hälsovårdslagen, ingår
11752: hur inrättningen lämpar sig för den plats som        inte synpunkter på miljövård, eftersom vårt
11753: avses i ansökan kan den, med stöd av den nu          land har en miljövårdslagstiftning med stöd av
11754: gällande hälsovårdslagen och likaså enligt det       viiken miljöskador bäst kan förutsägas och
11755: förslag tili ny hälsovårdslag som en kommitte        avvärjas. Hälsovårds- och miljömyndigheterna
11756: med uppgift att utreda en revidering av lagen        bör även på kommunnivå ha ett intimt samar-
11757: presenterat, endast beakta inrättningens in-         bete, vilket gör det lättare för respektive myn-
11758: verkan på miljön ur sanitär synvinkel. Målen         dighet att lyckas med förebyggandet av hälso-
11759: för miljövården och tillståndsvillkor i anslut-      och miljöskador.
11760: 
11761:     Helsingfors den 11 november 1988
11762: 
11763:                                                    Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
11764: 1
11765: 
11766: 1
11767: 
11768: 
11769: 
11770: 
11771:     1
11772: 
11773:     1
11774:                                              1988 vp.
11775: 
11776: Skriftligt spörsmål nr 553
11777: 
11778: 
11779: 
11780: 
11781:                                  Wasz-Höckert m.fl.: Om ersättning för klimatvård utomlands
11782: 
11783: 
11784:                               Tili Riksdagens Herr Talman
11785: 
11786:    1 vårt land drabbas allt flere människor av         - En rehabiliteringsgrupp barn om 15 barn
11787: allergiska sjukdomar, astma, psoriasis, reuma-      kostar således i normal sjukhusvärd 360 000
11788: tiska sjukdomar och vissa neurologiska sjuk-        mk. De tväveckors rehabiliteringsresor, som
11789: domar. Dessa har det gemensamt, att de              gjorts tili Spanien kostar ungefär hälften av
11790: förvärras av vårt stränga klimat och i synner-      detta, dvs. ca 180 000 mk per grupp, och
11791: het för allergikerna är våren och försommaren       behandlingsresultatet har varit bättre. Om man
11792: en svår tid när pollenmängden i Iuften är stor.     jämför med övriga nordiska Iänder, kan kon-
11793: Särskilt för barn med dessa sjukdomar är            stateras, att det från såväl Sverige som Norge
11794: behovet av specialbehandling stort.                 sändes ca 2 000 patienter per år för behandling
11795:    Erfarenheterna visar, att den bästa behand-      i klimatvärd i sydliga Iänder.
11796: lingen för dessa sjukdomar är klimatbehand-            Det effektivaste och bästa sättet att arrang-
11797: ling, dvs. vistelse i ett varmt klimat med          era klimatvård för patienter från Finland vore
11798: relativt jämn luftfuktighet. När det gäller yng-    sannolikt att bygga en egen anläggning i t.ex.
11799: re barn kan en sådan klimatbehandling vara av       Spanien. En sådan rehabiliteringsanläggning
11800: avgörande betydelse för sjukdomens botande          kunde byggas med statlig finansiering i samar-
11801: eller ätminstone för att minimera sjukdomsli-       bete med de intresse- och patientorganisationer
11802: dandet.                                             som finns för t.ex. allergiker, psoriasispatien-
11803:                                                     ter, astmatiker, reumatiker, etc.
11804:    Det finns i vårt Iand redan nu organisatio-         När det gäller vård av barn utomlands kan
11805: ner, som på frivillig väg arrangerar resor för      denna inte ske utan samarbete med barnets
11806: klimatvård tili Spanien, närmast för astmatiker     familj. Barn bör åtföljas av ätminstone en
11807: och allergiker. 1 Finland finns tyvärr inte sådan   vuxen person, och detta bör tas med i beräk-
11808: vård organiserad, att man på läkarordination        ningen när klimatvärden planeras. Erfarenhe-
11809: kunde erhålla klimatvård utomlands och den          terna av klimatvärd visar också klart att pati-
11810: skulle ersättas på vanligt sätt via sjukförsäk-     enternas psykofysiska kondition blir bättre.
11811: ringen eller på annat sätt via kommunala               Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
11812: sjukvården.                                         ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
11813:    Ur kostnadssynvinkel är klimatvärden avse-       skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
11814: värt förmånligare än värd på sjukhus i hemlan-      ställa följande spörsmål:
11815: det. Ett räkneexempel bevisar detta.
11816:                                                               Vilka åtgärder ämnar Regeringen
11817:    - Ett vårddygn på sjukhus kostar ca 1 300               vidta för att göra det möjligt att utöka
11818:  mk, och på Allergisjukhuset ca 2 500 mk.                  klimatvärden så att den kunde ingä i
11819:    - Ett barn behöver i genomsnitt 20 värdda-              det normala sjukvårdssystemet, och
11820:  gar per är, 20 x 1 200 mk är lika med 24 000              t.ex. förverkliga en anläggning för kli-
11821:  mk (pä Allergisjukhuset 50 000 mk).                       matvärd i lämpligt sydligt land?
11822: 
11823:      Helsingfors den 11 oktober 1988
11824: 
11825:                      Ole Wasz-Höckert                        Per-Henrik Nyman
11826: 
11827: 
11828: 
11829: 
11830:  281266Z
11831: 2                                     1988 vp. -      KK n:o 553
11832: 
11833: Kirjallinen kysymys n:o 553                                                                Suomennos
11834: 
11835: 
11836: 
11837: 
11838:                                    Wasz-Höckert ym.: Ulkomailla annettavan ilmastohoidon kor-
11839:                                       vaamisesta
11840: 
11841: 
11842:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11843: 
11844:    Maassamme yhä useammat ihmiset sairastu-              - Normaalin sairaalahoidon antaminen 15
11845: vat allergiasairauksiin, psoriasikseen, reuma-        lapsen kuntoutusryhmälle maksaa siis 360 000
11846: sairauksiin ja eräisiin neurologisiin sairauksiin.    mk. Espanjaan tehdyt kahden viikon kuntou-
11847: Yhteistä näille on niiden paheneminen meidän          tusmatkat maksavat noin puolet tästä eli noin
11848: ankarassa ilmastossamme. Erityisesti allergi-         180 000 mk ryhmältä. Lisäksi hoitotulokset
11849: koille kevät ja alkukesä on vaikeaa aikaa,            ovat olleet parempia. Muihin pohjoismaihin
11850: jolloin ilman siitepölymäärä on suuri. Erityi-        vertailtaessa voidaan todeta, että sekä Ruotsis-
11851: sesti näitä sairauksia sairastavien lasten erikois-   ta että Norjasta lähetetään noin 2 000 potilasta
11852: hoidon tarve on suuri.                                eteläisiin maihin saamaan ilmastohoitoa.
11853:    Kokemukset osoittavat näiden sairauksien              Tehokkain ja paras tapa ilmastohoidon jär-
11854: parasta hoitoa olevan ilmastohoito eli oleskelu       jestämiseksi suomalaisille potilaille olisi toden-
11855: lämpimässä ilmastossa, jossa ilman kosteus on         näköisesti oman laitoksen rakentaminen esim.
11856: suhteellisen tasainen. Nuoremmille lapsille täl-      Espanjaan. Tällainen kuntoutuslaitos voitaisiin
11857: laisella ilmastohoidolla voi olla ratkaiseva mer-     rakentaa valtion rahoituksella yhteistyössä
11858: kitys sairauden parantamisen tai ainakin sai-         esim. allergiaa, psoriasista, astmaa, reumaa
11859: raudesta aiheutuvien kärsimysten vähentämi-           jne. sairastavien etu- ja potilasjärjestöjen kans-
11860: sen kannalta.                                         sa.
11861:    Maassamme toimii jo nykyään järjestöjä,
11862: jotka vapaaehtoiselta pohjalta järjestävät lä-           Lapsen ulkomailla tapahtuva hoito ei voi
11863: hinnä astmaatikoille ja allergikoille tarkoitettu-    tapahtua ilman lapsen perheen kanssa tehtävää
11864: ja matkoja ilmastohoitoon Espanjaan. Suo-             yhteistyötä. Lasten mukana tulisi olla ainakin
11865: messa ei valitettavasti ole järjestetty tällaista     yhden aikuisen, ja tämä tulisi ottaa huomioon
11866: hoitoa, jossa potilas lääkärin määräyksestä           ilmastohoidon laskelmia koskevissa suunnitel-
11867: voisi saada ilmastohoitoa ulkomailla ja joka          missa.
11868: korvattaisiin tavanomaisesti sairausvakuutuk-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
11869: sen kautta tai muutoin kunnallisen sairaanhoi-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
11870: don kautta.                                           me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
11871:    Kustannusten kannalta ilmastohoito on huo-         sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
11872: mattavasti kotimaassa sairaalassa annettavaa          sen:
11873: hoitoa edullisempaa. Laskuesimerkki osoittaa
11874: tämän.                                                          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11875:    - Hoitovuorokausi sairaalassa maksaa                      ryhtyä lisätäkseen mahdollisuuksia il-
11876: noin 1 200 mk ja Allergiasairaalassa noin 2 500              mastohoidon saamiseen siten, että se
11877: mk.                                                          voisi sisältyä normaaliin sairaanhoito-
11878:    - Lapsi tarvitsee keskimäärin 20 hoitopäi-                järjestelmään, ja toteuttaakseen ilmas-
11879: vää vuodessa, 20 x 1 200 mk = 24 000 mk                      tohoidon laitoksen sopivassa eteläisessä
11880: (Allergiasairaalassa 50 000 mk).                             maassa?
11881: 
11882:      Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1988
11883: 
11884:                       Ole Wasz-Höckert                         Per-Henrik Nyman
11885:                                    1988 vp. -     KK n:o 553                                        3
11886: 
11887: 
11888: 
11889: 
11890:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11891: 
11892:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     hin sairauksiin. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole
11893: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     käytettävissä sellaista riittävää tieteellistä näyt-
11894: olette 11 päivänä lokakuuta 1988 päivätyn         töä ilmastohoidon lyhytaikaisista ja pitkäaikai-
11895: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      sista vaikutuksista ko. sairauksien kulkuun,
11896: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     mikä tekisi ilmastohoidosta ns. käyvän hoito-
11897: edustaja Wasz-Höckertin ym. näin kuuluvasta       vaihtoehdon.
11898: kirjallisesta kysymyksestä n:o 553:
11899:                                                     Asian selvittämiseksi HYKS:n ihotautien kli-
11900:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    nikalla on Kansaneläkelaitoksen tuella käyn-
11901:        ryhtyä lisätäkseen mahdollisuuksia il-     nistetty seurantatutkimus. Saattaa olla, että
11902:        mastohoidon saamiseen siten, että se       ko. tutkimuksen tulokset muuttavat maassam-
11903:        voisi sisältyä normaaliin sairaanhoito-    me vallitsevan hoitokäytännön varsinkin, jos
11904:        järjestelmään, ja toteuttaakseen ilmas-    kysymyksessä esitetyt taloudellisuuslaskelmat
11905:        tohoidon laitoksen sopivassa eteläisessä   pitävät paikkansa.
11906:        maassa?
11907:                                                      Vaikka ilmastohoito ei olekaan yleisesti käy-
11908:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      tössä oleva hoitomuoto, on ilmastohoitoa käy-
11909: vasti seuraavaa:                                  tetty pitkään joidenkin yksittäisten potilaiden
11910:   Ilmastohoidolla on ilmeisesti suotuisia ter-    sairauksien hoitoon tilanteissa, joissa muista
11911: veydellisiä vaikutuksia kysymyksessä mainittui-   hoidoista ei ole ollut apua.
11912: 
11913:     Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1988
11914: 
11915:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
11916: 4                                  1988 vp. -      KK n:o 553
11917: 
11918: 
11919: 
11920: 
11921:                             Till Riksdagens Herr Talman
11922: 
11923:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        dock inget tillräckligt sådant vetenskapligt be-
11924: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        lägg på klimatvårdens kortvariga och långvari-
11925: av den 11 oktober 1988 till vederbörande           ga verkningar på sjukdomarna i fråga, som
11926: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     skulle göra klimatvården till ett gångbart vård-
11927: jande av riksdagsman Wasz-Höckert m.fl. un-        alternativ.
11928: dertecknade spörsmål nr 553:                          För att utreda frågan har man vid kliniken
11929:                                                    för hudsjukdomar vid Helsingfors universitets-
11930:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen          centralsjukhus med stöd från folkpensionsan-
11931:        vidta för att göra det möjligt att utöka    stalten inlett uppföljningsforskning. Det är
11932:        klimatvården så att den kunde ingå i        möjligt att resultaten av nämnda forskning
11933:        det normala sjukvårdssystemet, och          kommer att medföra ändringar i vårdpraxis i
11934:        t.ex. förverkliga en anläggning för kli-    landet, i synnerhet om de ekonomiska beräk-
11935:        matvård i lämpligt sydligt land?            ningar som framlagts i spörsmålet håller
11936:                                                    streck.
11937:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          Trots att klimatvården inte är en allmän
11938: samt anföra följande:                              vårdform används den ändå sedan länge vid
11939:   Klimatvården har tydligen en gynnsam och         behandlingen av vissa enskilda patienters sjuk-
11940: hälsosam inverkan på de sjukdomar som              domar då annan typ av vård inte varit till
11941: nämns i spörsmålet. För närvarande finns det       någon hjälp.
11942: 
11943:     Helsingfors den 15 november 1988
11944: 
11945:                                                   Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
11946:                                                1988 vp.
11947: 
11948: Kirjallinen kysymys n:o 554
11949: 
11950: 
11951: 
11952: 
11953:                                    Aittoniemi: Yksityismetsälain mukaisesta viranomaisvalvonnasta
11954:                                       eräässä tapauksessa
11955: 
11956: 
11957:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11958: 
11959:    Rovaniemen hovioikeudessa on vireillä Ro-             Alueella ei tietämäni mukaan ole nykyisen-
11960: vaniemen kihlakunnanoikeuden päätöksestä              kään metsälautakunnan toimesta järjestetty
11961: sinne valitusteitse saatettu mm. Ranuan kun-          lain edellyttämiä katselmuksia metsäyhtiöiden
11962: nassa yksityismetsälain vastaisesti tapahtuneek-      paljaaksi hakkauttamilla alueilla, ja alueet
11963: si epäiltyjä metsänhakkuita koskeva asia. Alu-        ovat tietämäni mukaan edelleen vajaametsitet-
11964: eilla, joihin ei ollut laadittu etukäteen piirimet-   tyjä. Saamani tiedon mukaan valtio on vaati-
11965: sälautakunnan hakkuu- ja uudistussuunnitel-           massa takaisin 400 000 markkaa metsänparan-
11966: maa, on tietämäni mukaan hakkuita tapahtu-            nusvaroja, jotka julkisista varoista maksettiin
11967: nut 10 vuoden aikana noin 1 400 hehtaarin             Lapin piirimetsälautakunnalle vähintään ky-
11968: metsäalalla.                                          seenalaisissa olosuhteissa hakattujen alueiden
11969:                                                       uudelleen metsittämiseksi.
11970:    Lapin piirimetsälautakunta katsoi, että ky-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
11971: seisillä alueiiia ei ollut aihetta suorittaa yksi-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
11972: tyismetsälain 8 §:n mukaisia katselmuksia,            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11973: vaan alueille annettiin laatia käsitykseni mu-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11974: kaan piirimetsälautakunnan johtajan Eljas
11975: Pohtilan toimesta tai suostumuksella metsän-                    Onko Hallitus tietoinen perusteluissa
11976: parannussuunnitelmat, mikä merkitsee sitä, et-               tarkoitetusta oletettavasti lainvastaises-
11977: tä alueet voitaisiin uudelleen metsittää julkisiiia          ta menettelystä, ja mitä se aikoo tehdä,
11978: varoilla. Asiaan liittyy myös lakiesitys metsän-             että asia saataisiin sekä lain määrää-
11979: parannuslain väliaikaisesta muuttamisesta Ra-                mien katselmusten että uudelleen metsi-
11980: nuan kunnan alueella, joka annettiin viime                   tyksen osalta yksityismetsälain tarkoit-
11981: eduskunnan aikana siiioisen maatalousministe-                tamaan kuntoon ja että valtio saisi
11982: rin toimesta. Tämä esitys kuitenkin asiayhtey-               takaisin ne varat, jotka se on joutunut
11983: det huomioon ottaen raukesi eduskunnan kä-                   suorittamaan ilmeisesti lakiin sisälty-
11984: sittelyn aikana.                                             mättömin perustein?
11985: 
11986:      Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1988
11987: 
11988:                                            Sulo Aittaniemi
11989: 
11990: 
11991: 
11992: 
11993:  281306S
11994: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 554
11995: 
11996: 
11997: 
11998: 
11999:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12000: 
12001:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        syttykään. Kun kysymyksessä on ennen muuta
12002: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilön laimin-
12003: olette 11 päivänä lokakuuta 1988 päivätyn            lyönnit, mutta myös metsälautakunnan toimi-
12004: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         henkilöiden laiminlyönnit valvonnan osalta,
12005: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        olisi ollut maanomistajia kohtaan kohtuutonta
12006: edustaja Aittoniemen näin kuuluvasta kirjalli-       käynnistää laaja-alaisesti yksityismetsälain mu-
12007: sesta kysymyksestä n:o 554:                          kaiset katselmukset ja siten siirtää vastuu yk-
12008:                                                      sinomaan maanomistajille, jotka ovat viime
12009:           Onko Hallitus tietoinen perusteluissa      kädessä vastuussa hakatun metsän uudistami-
12010:        tarkoitetusta oletettavasti lainvastaises-    sesta.
12011:        ta menettelystä, ja mitä se aikoo tehdä,         Maa- ja metsätalousministeriön tarkoitukse-
12012:        että asia saataisiin sekä lain määrää-        na onkin ollut turvata maanomistajille ne met-
12013:        mien katselmusten että uudelleen metsi-       sänparannuslakien (413/67 ja 140/87) ja Lapin
12014:        tyksen osalta yksityismetsälain tarkoit-      vajaatuottoisten metsien kunnostamisesta an-
12015:        tamaan kuntoon ja että valtio saisi           netun lain (1057 /82) mukaiset etuudet, jotka
12016:        takaisin ne varat, jotka se on joutunut       ilman toimihenkilöiden menettelytavallisia lai-
12017:        suorittamaan ilmeisesti lakiin sisälty-
12018:                                                      minlyöntejä olisivat maanomistajille kuulu-
12019:        mättömin perustein?
12020:                                                      neet. Tässä tarkoituksessa hallitus antoi joulu-
12021:                                                      kuussa 1986 eduskunnalle esityksen laiksi väli-
12022:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           aikaisesta poikkeuksesta metsänparannuslain
12023: taen seuraavaa:                                      2 §:ään. Kun edellinen eduskunta ei ehtinyt
12024:    Ranuan kunnassa on Ranuan metsänhoito-            käsitellä lakiesitystä toimikautenaan, esitys
12025: yhdistyksen toiminta-alueella hakattu yksityis-      raukesi.
12026: ten maanomistajien metsiä vuosina 1973-85               Vanhan metsänparannuslain, joka oli voi-
12027: ilman yksityismetsälain (412/67) mukaan hy-          massa 30.4.1987 saakka, mukaan metsänpa-
12028: väksyttyä hakkuu- ja uudistamissuunnitelmaa.         rannusvaroin suoritettavaksi ei saanut suunni-
12029: Hallitus on hyvin tietoinen tästä asiasta sen        tella sellaista metsänviljelytyötä, joka aiheutuu
12030: vuoksi, että asiaan liittyvän lakiesityksen rauet-   yksityismetsälain vastaisesta hakkuusta. Yksi-
12031: tua keväällä 1987 maa- ja metsätalousministe-        tyismetsälain 2 §:n 2 momentin mukaan vilje-
12032: riö on joutunut selvittämään muun muassa             lyllä toteutettava uudistaminen ja sitä edeltävä
12033: sitä, onko tarpeen antaa eduskunnalle uusi           hakkuu on tehtävä metsälautakunnan määrä-
12034: metsänparannuslakiin poikkeusta tarkoittava          ajaksi hyväksymän hakkuu- ja uudistamis-
12035: lakiesitys.                                          suunnitelman mukaan. Jos metsänviljelyä edel-
12036:    Oleellista ko. hakkuita koskevissa menettely-     tävä hakkuu suoritettiin ennen edellä mainitun
12037: tavoissa on ollut se, että hakkuut ovat olleet       suunnitelman hyväksymistä, voitiin vanhan
12038: metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilön suun-           metsänparannuslain mukaan katsoa menetellyn
12039: nittelemia, mutta suunnitelma-asiakirjat ovat        siinä määrin yksityismetsälain vastaisesti, ettei
12040: jääneet toimittamatta metsälautakunnan hy-           metsänparannusvaroja voitu käyttää tällaiseen
12041: väksyttäväksi. Maanomistajat ovat asiantilaa         metsänviljelytyöhön, vaikka muut edellytykset
12042: tarkistamatta suorittaneet hakkuut metsänhoi-        varojen myöntämiselle olivat olemassa ja vaik-
12043: toyhdistyksen toimihenkilön ilmoitukseen hy-         ka hakkuu ei olisi johtanutkaan yksityismetsä-
12044: väuskoisesti luottaen. Maanomistajien ei ole         lain mukaiseen metsän hävittämiseen.
12045: osoitettu pyrkineen välttämään yksityismetsä-           Uuden 1.5.1987 voimaan tulleen metsänpa-
12046: lain uudistamisvelvoitetta, mitä osoittaa muun       rannuslain mukaan metsänparannusvaroja ei
12047: muassa se, että useissa tapauksissa oli asetettu     saa käyttää työhön, joka on aiheutunut yksi-
12048: uudistamissuunnitelman edellyttämä vakuus,           tyismetsälain edellyttämällä tavalla todetusta
12049: vaikka suunnitelmia ei oltu em. syistä hyväk-        metsän hävityksestä. Ko. lainkohdan sisältö on
12050:                                     1988 vp. -     KK n:o 554                                    3
12051: 
12052: siten olennaisesti muuttunut ja tarkoittaa sitä,      Ranualla suoritettiin kuvatunlaisia hakkuita
12053: että metsänparannustyölle määritellyt ehdot        kaikkiaan 104 tilalla. Metsänuudistamistöitä
12054: täyttävään metsänuudistamistyöhön voidaan          on toteutettu maanomistajien ja Ranuan met-
12055: käyttää metsänparannusvaroja, jos muut met-        sänhoitoyhdistyksen kustannuksella useilla
12056: sänparannuslainsäädännössä asetetut edelly-        kymmenillä tiloilla. Lisäksi Lapin metsälauta-
12057: tykset ovat olemassa eikä metsälautakunta ole      kunta on vuonna 1988 tehnyt uudistamistöiden
12058: yksityismetsälain mukaisesti todennut metsää       rahoituspäätökset niiden töiden osalta, joihin
12059: hävitetyn. Metsän hävittämisen voi katselmuk-      voidaan soveltaa Lapin vajaatuottoisten met-
12060: sen perusteella todeta ainoastaan metsälauta-      sien kunnostamisesta annettua lakia, joka ei
12061: kunta, jonka tehtäviin kuuluu tuolloin ryhtyä      edellytä ennen hakkuuta hyväksyttyä suunni-
12062: tarpeen vaatiessa myös muihin yksityismetsä-       telmaa. Niinpä Lapin metsälautakunnan käsi-
12063: lain edellyttämiin toimenpiteisiin.                teltävänä on enää 11 tapausta, joiden osalta
12064:    Siitä huolimatta, että ko. Ranuan tapauksis-    metsälautakunnan asiana on päättää yksityis-
12065: sa ei ole menetelty yksityismetsälain edellyttä-   metsälain mukaisista katselmuksista ja muista
12066: mällä tavalla suunnitelma-asiakirjojen hyväk-      metsänuudistamisen loppuunsaattamista tar-
12067: symisen osalta, maa- ja metsätalousministeriö      koittaneista toimenpiteistä.
12068: pitää mahdollisena, että metsälautakunta har-
12069: kitsee metsänparannusrahoitushakemukset uu-           Maa- ja metsätalousministeriön mielestä asi-
12070: delleen uuden metsänparannuslain nojalla. Tä-      assa ei ole hallituksen tarpeellista ryhtyä eri-
12071: mä merkitsee sitä, että esitettyjen metsänpa-      tyistoimenpiteisiin etenkään, kun toimihenki-
12072: rannushakemusten osalta metsälautakunta            löiden menettelyä ja metsänparannusvarojen
12073: päättää, onko tarpeen ryhtyä yksityismetsälain     takaisin perintää koskevat asiat ovat oikeus-
12074: mukaisiin toimenpiteisiin metsän hävityksen        istuimissa käsiteltävinä ja saavat sitä kautta
12075: toteamiseksi.                                      ratkaisunsa oikeuden päätöksinä.
12076: 
12077:     Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1988
12078: 
12079:                                               Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
12080: 4                                   1988 vp. -      KK n:o 554
12081: 
12082: 
12083: 
12084: 
12085:                              Till Riksdagens Herr Talman
12086: 
12087:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         förnyelseplanen förutsätter i de flesta fall hade
12088: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         ställts, även om planerna av ovan nämnda skäl
12089: av den 11 oktober 1988 tili vederbörande            inte hade godkänts. Då det främst är fråga om
12090: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      en försummelse som en funktionär vid skogs-
12091: jande av riksdagsman Aittoniemi underteckna-        vårdsföreningen har gjort sig skyldig tili, men
12092: de spörsmål nr 554:                                 också om försummelser av skogsnämndens
12093:                                                     funktionärer vad övervakningen beträffar,
12094:          Är Regeringen medveten om det              skulle det ha varit oskäligt gentemot jordägar-
12095:        förmodligen lagstridiga förfarande,          na att påbörja vittomfattande syneförrätt-
12096:        som avses i motiveringen tili detta          ningar i enlighet med lagen om eskilda skogar
12097:        spörsmål, och vad ämnar Regeringen           och sålunda överföra ansvaret enbart på jord-
12098:        göra för att ärendet både beträffande        ägarna, som i sista hand ansvarar för förnyelse
12099:        de i lag föreskrivna syneförrättningarna     av avverkad skog.
12100:        och nybeskogningen skall bli ställt tili
12101:        rätta i enlighet med lagen om enskilda           Jord- och skogsbruksministeriet har också
12102:        skogar och för att staten skall få tiliha-   haft för avsikt att trygga de förmåner som
12103:        ka de medel som den erlagt på grunder        enligt lagen om skogsförbättring (413/67),
12104:        som uppenbarligen inte ingår i lag?          skogsförbättringslagen (140/87) och lagen om
12105:                                                     iståndsättning av underproduktiva skogar i
12106:                                                     Lappland (1057 /82) skulle ha tillkommit jord-
12107:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        ägarna om funktionärerna inte hade försum-
12108: samt anföra följande:                               mat sina åligganden vid förfarandet. 1 detta
12109:     lnom Ranua skogsvårdsförenings verksam-         syfte avlät regeringen i december 1986 en
12110: hetsområde i Ranua kommun har enskilda              proposition tili riksdagen med förslag till lag
12111: jordägares skogar under åren 1973-85 avver-         om temporär avvikelse från 2 § lagen om
12112: kats trots att det inte har funnits någon sådan     skogsförbättring. Då den förra riksdagen inte
12113: avverknings- och förnyelseplan som skulle ha        hann behandla propositionen, förföll den.
12114: godkänts i enlighet med lagen om enskilda               Enligt den gamla lagen om skogsförbättring,
12115: skogar (412/67). Regeringen är mycket väl           som var gällande tili 30.4.1987, var det inte
12116: medveten om detta ty efter att den proposition      tillåtet att med skogsförbättringsmedel planera
12117: som anknyter tili ärendet förföll våren 1987,       sådant skogsodlingsarbete som föranleds av
12118: har jord- och skogsbruksministeriet bl.a. fått      avverkning som står i strid med lagen om
12119: lov att utreda huruvida det är nödvändigt att       enskilda skogar. Enligt 2 § 2 mom. lagen om
12120: tili riksdagen avge en ny proposition som           enskilda skogar skall förnyelse genom odling
12121: innebär undantag från skogsförbättringslagen.       och avverkning, som föregår denna, verkställas
12122:     Beträffande förfarandet vid ifrågavarande       enligt en av skogsnämnden för viss tid god-
12123: avverkningar är det väsentligt att de har plane-    känd avverknings- och förnyelseplan. Om av-
12124: rats av en funktionär vid skogsvårdsför-            verkning före skogsodling verkställdes innan
12125: eningen, men han har försummat att lämna in         ovan nämnda pian godkändes, kunde ett så-
12126: handlingarna beträffande planen tili skogs-         dant förfarande enligt den gamla lagen om
12127: nämnden för godkännande. Jordägarna har             skogsförbättring ses tili den grad strida mot
12128: utfört avverkningen utan att kontrollera saken      lagen om skogsförbättring, att skogsförbätt-
12129: och godtroget förlitat sig på de uppgifter de       ringsmedel inte kunde användas för sådant
12130: har fått av funktionären vid skogsvårdsför-         skogsodlingsarbete, även om de övriga villko-
12131: eningen. Det har inte påvisats att jordägarna       ren för beviljande av medel uppfylldes och
12132: skulle ha försökt undvika den förnyelseskyldig-     även om avverkningen inte heller skulle ha lett
12133: het som föreskrivs i lagen om enskilda skogar.      tili skogsskövling, som avses i lagen om enskil-
12134: Detta framgår bl.a. av att den säkerhet som         da skogar.
12135:                                      1988 vp. -     KK n:o 554                                    5
12136: 
12137:    Enligt den nya skogsförbättringslagen, som       sökningar om skogsförbättring, beslutar huru-
12138: trädde i kraft 1.5.1987, får skogsförbättrings-     vida det är nödvändigt att vidta åtgärder i
12139: medel inte användas för arbeten som har             enlighet med lagen om enskilda skogar för att
12140: orsakats av en i enlighet med lagen om enskil-      konstatera om skogsskövling föreligger.
12141: da skogar konstaterad skövling av skog. Ifrå-          1 Ranua utfördes sådana avverkningar som
12142: gavarande lagrum har således väsentligen för-       beskrivits ovan på totalt 104 lägenheter. Skogs-
12143: ändrats och innebär att skogsförbättringsmedel      förnyelse har förverkligats på jordägarnas och
12144: kan användas för sådan skogsförnyelse som           Ranua skogsvårdsförenings bekostnad på flera
12145: uppfyller de krav som ställs på skogsförbätt-       tiotals lägenheter. Dessutom har Lapplands
12146: ringsarbete, såvida de övriga villkoren som         skogsnämnd år 1988 fattat beslut om finansie-
12147: ställs i skogsförbättringslagstiftningen uppfylls   ring av sådana förnyelsearbeten på vilka lagen
12148: och skogsnämnden på det sätt som stadgas i          om iståndsättning av underproduktiva skogar i
12149: lagen om enskilda skogar har konstaterat att        Lappland kan tillämpas. Denna lag förutsätter
12150: skogen inte har skövlats. Endast skogsnämn-         inte att det finns någon godkänd pian innan
12151: den kan på grundval av syn konstera skogs-          avverkningen påbörjas. För Lapplands skogs-
12152: skövling, varvid det åligger skogsnämnden att       nämnd kvarstår således 11 fall där det ankom-
12153: vid behov också vidta andra åtgärder, som           mer på skogsnämnden att besluta om syn och
12154: lagen om enskilda skogar förutsätter.               andra åtgärder som syftar tili att slutföra
12155:    Trots att man i de ifrågavarande fallen i        skogsförnyelsen enligt lagen om enskilda sko-
12156: Ranua beträffande godkännandet av plan-             gar.
12157: handlingarna inte har förfarit på det sätt lagen       Jord- och skogsbruksministeriet anser det
12158: om enskilda skogar förutsätter, anser jord- och     inte vara nödvändigt att regeringen vidtar sär-
12159: skogsbruksministeriet det vara möjligt att          skilda åtgärder i saken, i synnerhet som de
12160: skogsnämnden med stöd av den nya skogsför-          ärenden som gäller funktionärernas förfarande
12161: bättringslagen omprövar ansökningarna om            och återkrav av skogsförbättringsmedel är un-
12162: skogsförbättringsfinansiering. Detta innebär        der behandling vid domstol och kommer att
12163: att skogsnämnden, i fråga om företedda an-          avgöras genom domstolsbeslut.
12164: 
12165:     Helsingfors den 18 november 1988
12166: 
12167:                                                Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
12168: 1
12169: 
12170: 1
12171: 
12172: 1
12173: 
12174:     1
12175: 
12176:     1
12177: 
12178:     1
12179: 
12180:         1
12181: 
12182:         1
12183: 
12184:         1
12185: 
12186:             1
12187: 
12188:             1
12189: 
12190:             1
12191: 
12192:                 1
12193: 
12194:                 1
12195: 
12196:                 1
12197: 
12198:                     1
12199: 
12200:                     1
12201: 
12202:                     1
12203:                                             1988 vp.
12204: 
12205: Kirjallinen kysymys n:o 555
12206: 
12207: 
12208: 
12209: 
12210:                                 Pulliainen: Outokumpu Oy:n jätteiden varastoimisesta Tornion
12211:                                     eteläpuolelle Kuusiluodon saareen
12212: 
12213: 
12214:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12215: 
12216:    Ympäristöministeri Kaj Bärlundin vastaus        jotka ovat helposti vältettävissä. Jollei tämän-
12217: kirjalliseen kysymykseen n:o 478 ei tyydytä        laatuisissa tapauksissa voida toimia satapro-
12218: kysyjää lainkaan. Kysymyksessä käsiteltiin Ou-     senttisen turvallisuuden tietä kulkien, niin mis-
12219: tokumpu Oy:n jätteiden varastoimista Tornion       sä sitten; on täysin ihmisen vallassa varastoida
12220: eteläpuolelle Kuusiluodon saareen. Vastaukses-     kysymykseen tulevat jätteet esim. kaivoskui-
12221: saan ministeri päätyy toteamaan seuraavasti:       luun. Jos lainsäädäntö mahdollistaa typeryyk-
12222: "Tehdyt ja tehtävät ratkaisut eivät siten johdu    sien tekemisen, on sellainen lainsäädäntö muu-
12223: suoraan vesilainsäädännön tai muun lainsää-        tettava tarkoitustaan vastaavaksi sisällöltään.
12224: dännön sisällöstä, vaan viranomaisten harkin-
12225: nasta omalla toimialallaan. Myös nykyisen             Outokumpu Oy:n Tornion jaloterästehtaan
12226: lainsäädännön perusteella viranomaisilla on        jätteiden varastoimiskysymyksestä on tullut
12227: riittävät valtuudet asettaa hankkeelle rajoituk-   yksi vedenjakaja ympäristönsuojelulainsäädän-
12228: sia tai kieltää se kokonaan, ellei se täytä        nössämme periaatteellisella ja käytännön tasol-
12229: jätteiden hyötykäytön, vesiensuojelun ja muun      la.
12230: ympäristönsuojelun vaatimuksia.''                     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
12231:    Edellä siteerattuun vastauksen osaan voi-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
12232: daan todeta, että eduskunta on valtaa delegoi-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12233: dessaan ilmiselvästi epäonnistunut, kun viran-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12234: omaiset eivät näytä ymmärtävän, mikä on
12235: luonnon ja ihmisen tulevaisuuden kannalta                     Eikö Hallitus todellakaan aio ryhtyä
12236: parasta. Tähän voidaan reagoida ottamalla                  toimiin voimassa olevan lainsäädän-
12237: joko delegoitu valta kokonaan pois tai tiuken-             tömme muuttamiseksi siten, että se te-
12238: tamalla lain asettamia harkintavallan rajoja               kee käytännössä mahdottomaksi Outo-
12239: niin, ettei lipsumisia oikealta tieltä pääse ta-           kumpu Oy:n Tornion jaloterästehtaan
12240: pahtumaan. Etenemisessä tiukennuksen tiellä                jätteiden sijoittamisen Tornion etelä-
12241: jälkimmäinen vaihtoehto on ensimmäinen                     puolella olevalle Kuusiluodon saarelle
12242: eteen tuleva.                                              johtuen tähän varastointiin liittyvästä
12243:    Outokumpu Oy:n Tornion tapauksessa olen-                pitkän aikavälin riskistä aiheuttaa ym-
12244: naista on, että ei pidä ottaa sellaisia riskejä,           päristönsä saastuttamista?
12245: 
12246:     Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1988
12247: 
12248:                                         Erkki Pulliainen
12249: 
12250: 
12251: 
12252: 
12253: 2812500
12254: 2                                  1988 vp. -     KK n:o 555
12255: 
12256: 
12257: 
12258: 
12259:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12260: 
12261:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
12262: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     vasti seuraavaa:
12263: olette 13 päivänä lokakuuta 1988 päivätyn           Kysymys koskee samaa asiaa kuin kansan-
12264: kirjeenne n:o 1524 ohella lähettänyt valtioneu-   edustaja Pulliaisen ym. 23 päivänä elokuuta
12265: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      1988 päivätty kirjallinen kysymys. Siihen olen
12266: kansanedustaja Pulliaisen kirjallisesta kysy-     vastannut 5 päivänä lokakuuta 1988, joten
12267: myksestä n:o 555, jossa tiedustellaan:            viittaan jo antamaani vastaukseen. Samalla
12268:           Eikö Hallitus todellakaan aio ryhtyä    tähdennän, että toimivaltaisten viranomaisten
12269:        toimiin voimassa olevan lainsäädän-        päätöksenteko on kysymyksessä tarkoitetussa
12270:        tömme muuttamiseksi siten, että se te-     asiassa kesken. Voimassa oleva lainsäädäntö
12271:        kee käytännössä mahdottomaksi Outo-        antaa viranomaisille riittävät valtuudet asettaa
12272:        kumpu Oy:n Tornion jaloterästehtaan        hankkeelle rajoituksia tai kieltää se kokonaan,
12273:        jätteiden sijoittamisen Tornion etelä-     jos tällaiset ratkaisut käynnissä olevissa selvi-
12274:        puolella olevalle Kuusiluodon saarelle     tyksissä osoittautuvat tarpeellisiksi.
12275:        johtuen tähän varastointiin liittyvästä
12276:        pitkän aikavälin riskistä aiheuttaa ym-
12277:        päristönsä saastuttamista?
12278:     Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1988
12279: 
12280:                                                                Ympäristöministeri Kaj Bärlund
12281:                                    1988 vp. -     KK n:o 555                                      3
12282: 
12283: 
12284: 
12285: 
12286:                             Tili Riksdagens Herr Talman
12287: 
12288:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
12289: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       samt anföra följande:
12290: nr 1524 av den 13 oktober 1988 tili vederböran-
12291: de medlem av statsrådet översänt avskrift av         Spörsmålet gäller samma fråga som det av
12292: följande av riksdagsman Pulliainen underteck-     riksdagsman Pulliainen m.fl. ställda skriftliga
12293: nade spörsmål nr 555:                             spörsmålet av den 23 augusti 1988. Detta
12294:                                                   besvarade jag den 5 oktober 1988 och hänvisar
12295:           Ämnar Regeringen verkligen inte vid-    därför tili mitt tidigare svar. Samtidigt vili jag
12296:        ta åtgärder för att ändra gällande lag-    framhäva att de behöriga myndigheterna ännu
12297:        stiftning så att det i praktiken blir      inte slutfört beslutsprocessen i denna fråga.
12298:        omöjligt att deponera avfallet från        Gällande lagstiftning ger myndigheterna tili-
12299:        Outokumpu Oy:s ädelstålfabrik i Tor-       r~ckliga befogenheter att begränsa projektet
12300:        neå på ön Kuusiluoto söder om Torneå       eller helt förbjuda det såvida detta visar sig
12301:        på grund av den långtidsrisk för miljö-    nödvändigt på basis av igångvarande under-
12302:        förorening som sådan lagring medför?       sökningar.
12303: 
12304:     Helsingfors den 11 november 1988
12305: 
12306:                                                                     Miljöminister Kaj Bärlund
12307:                                               1988 vp.
12308: 
12309: Kirjallinen kysymys n:o 556
12310: 
12311: 
12312: 
12313: 
12314:                                  Vähänäkki: Enso-Gutzeit Oy:n Summan sanomalehtipaperiteh-
12315:                                     taan (Vehkalahti) toimintaedellytysten turvaamiseksi tarvitta-
12316:                                     vista toimenpiteistä
12317: 
12318: 
12319:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12320: 
12321:    Kymenlaakso (so. läntinen osa Kymen lää-         perusteellisesti uudisteta jotakin entisistä kol-
12322: niä) on yksi rakennemuutoksista eniten kärsi-       mesta, joka tuottaisi sanomalehtipaperia jalos-
12323: neitä seutuja maassamme. Suurteollisuus on          tusasteeltaan huomattavasti korkeammalla ole-
12324: muutaman viime vuoden kuluessa vähentänyt           vaa tuotetta. Sen kanssa eivät nimittäin keski-
12325: alueella useita tuhansia työpaikkoja. Kilpailu-     eurooppalaiset kykene kilpailemaan jo yksin-
12326: kykynsä säilyttämiseksi pitkällä tähtäyksellä       omaan raaka-aineensa laadun ja osaamisensa
12327: ovat jotkut teollisuuslaitokset uudistaneet lait-   perusteella.
12328: teistojaan mittavilla investoinneilla. Nämä toi-       Summan tehtaiden tuotteiden jalostusarvon
12329: menpiteet ovat omiaan turvaamaan ne työpai-         nostoon tähtääviä investointeja koskevia Enso-
12330: kat, joita ko. tehtaissa jatkossa tarvitaan.        Gutzeit Osakeyhtiön päätöksiä odotetaan Ha-
12331:    Vehkalahden kunnassa sijaitsee Enso-Gut-         minan talousalueella jännittyneinä, koska il-
12332: zeit Osakeyhtiön Summan sanomalehtipaperi-          man niitä pelättävissä oleva tehtaan tuotteiden
12333: tehdas, joka työllistää tällä hetkellä noin 770     menekin väheneminen ja siitä seuraava työ-
12334: henkilöä ollen Haminan talousalueella merkit-       paikkojen vähentäminen ja tehtaan näivettymi-
12335: tävin työnantaja Haminan sataman ohella.            nen olisi Haminan kaupunkia ja Vehkalahden,
12336: Tehtaassa on kolme paperikonetta, jotka ovat        Virolahden ja Miehikkälän kuntia ja niiden
12337: aloittaneet toimintansa seuraavasti: PK 1.          asukkaita ajatellen katastrofaalinen.
12338: vuonna 1956, PK 2. vuonna 1958 ja PK 3.                Vielä on mainittavissa, että edellä luettele-
12339: vuonna 1972. Parhaillaan on tehtailla meneil-       mani 1980-luvulla rakennetut ja vielä rakenteil-
12340: lään kehitysohjelman toteutus, jonka puitteissa     la olevat puunkäsittelylaitos, polttojärjestelmä,
12341: on rakennettu uusi puunkäsittelylaitos, jäteve-     kuumahierrelaitos ym. riittävät kapasiteettiosa
12342: silaitos, lietteen ja kuoren pohtojärjestelmä       puolesta palvelemaan myös alueen toiveissa
12343: sekä kuumahierrelaitos. Kehitysohjelman vii-        olevaa, tehtaan tuotteiden jalostusarvon nos-
12344: meisinä kohteina valmistuvat ensi vuonna rul-       toa turvaavaa uutta paperikonetta.
12345: lankäsittelyjärjestelmä sekä PK 3:n saneeraus.         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
12346: Tätä pitemmälle menevästä kehitysohjelmasta         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
12347: ei tiettävästi ole yhtiössä päätetty.               kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12348:                                                     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12349:    Ilman mahdollisimman pian tehtäviä, teh-
12350: taan tuotteiden jalostusasteen nostoon tähtää-                Aikooko Hallitus käyttää vaikutus-
12351: viä investointeja ei Summan tehtaan kilpailu-              valtaansa valtionyhtiö Enso-Gutzeit
12352: kyky kansainvälisillä markkinoilla kuitenkaan              Osakeyhtiössä siten, että yhtiön omista-
12353: ole turvattu. Keski-Euroopan maat rakentavat               massa Summan sanomalehtipaperiteh-
12354: ja ovat jo osin rakentaneet huomattavan mää-               taassa mahdollisimman pian suoritettai-
12355: rän tavallista sanomalehtipaperia valmistavia              siin tehtaan kilpailukyvyn ja tulevaisuu-
12356: tehtaita, jolloin ostot ulkomailta, mm. Suo-               den turvaamiseksi välttämättömiä,
12357: mesta, vähenevät. Menestyminen maailman-                   tuotteiden jalostusarvon noston mah-
12358: markkinoilla on Summan sanomalehtipaperi-                  dollistavia uusinvestointeja, ja
12359: tehtaan osalta jo muutamien vuosien kuluttua                  katsooko Hallitus, että valtion vuo-
12360: heikentynyt huomattavasti, ellei tehtaaseen ra-            den 1989 talousarvioehdotukseen mer-
12361: kenneta pikaisesti neljättä paperikonetta tahi             kitty 120 miljoonaa markkaa Enso-
12362: 281256N
12363: 2                                1988 vp. -     KK n:o 556
12364: 
12365:       Gutzeit Osakeyhtiön osakepääoman                 pailevien yksityisten yhtiöiden osakkai-
12366:       korotukseen on yhtiön tiettävästi suu-           den suorittamat sijoitukset yhtiöidensä
12367:       rien investointisuunnitelmien toteutta-          tulevaisuuden turvaaviin uusinvestoin-
12368:       miseksi valtion osalta riittävä ottaen           teihin?
12369:       huomioon valtionyhtiöiden kanssa kil-
12370: 
12371:     Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1988
12372: 
12373:                                      Matti Vähänäkki
12374:                                     1988 vp. -     KK n:o 556                                      3
12375: 
12376: 
12377: 
12378: 
12379:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12380: 
12381:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              tulevaisuuden turvaaviin uusinvestoin-
12382: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,              teihin?
12383: olette 14 päivänä lokakuuta 1988 päivätyn
12384: kirjeenne n:o 1554 ohella toimittanut valtio-         Vastauksena esitän kunnioittaen seuraavaa:
12385: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-
12386: sen kansanedustaja Matti Vähänäkin näin kuu-           Valtionyhtiöissä on periaatteena, että yhtiön
12387: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 556:         johto vastaa liiketoiminnasta ja sen tuloksesta.
12388:                                                     Enso-Gutzeit Oy on metsäteollisuuden moni-
12389:           Aikooko Hallitus käyttää vaikutus-        alayhtiö, jolla on laaja tuotevalikoima ja tuo-
12390:        valtaansa valtionyhtiö Enso-Gutzeit          tantolaitoksia useilla paikkakunnilla. Tuottei-
12391:        Osakeyhtiössä siten, että yhtiön omista-     den, tuotevalikoiman ja tuotantokoneiston ke-
12392:        massa Summan sanomalehtipaperiteh-           hittämisessä joudutaan sovittamaan yhteen
12393:        taassa mahdollisimman pian suoritettai-      monia tekijöitä. Tältä perustalta yhtiön johto
12394:        siin tehtaan kilpailukyvyn ja tulevaisuu-    tekee päätöksiä myös Summan tehtaiden kehit-
12395:        den turvaamiseksi välttämättömiä,            tämisestä. Kauppa- ja teollisuusministeriön
12396:        tuotteiden jalostusarvon noston mah-         saamien tietojen mukaan yhtiöillä on inves-
12397:        dollistavia uusinvestointeja, ja             tointisuunnitelmat Summan tehtaiden paperin-
12398:           katsooko Hallitus, että valtion vuo-      tuotannon kehittämiseksi.
12399:        den 1989 talousarvioehdotukseen mer-            Kauppa- ja teollisuusministeriön käsityksen
12400:        kitty 120 miljoonaa markkaa Enso-            mukaan vuoden 1989 tulo- ja menoarvioehdo-
12401:        Gutzeit Osakeyhtiön osakepääoman             tukseen merkitty 120 miljoonaa markkaa on
12402:        korotukseen on yhtiön tiettävästi suu-       vuodelle 1989 riittävä sijoitus valtion osalta
12403:        rien investointisuunnitelmien toteutta-      yhtiööl'i. Kauppa- ja teollisuusministeriö seuraa
12404:        miseksi valtion osalta riittävä ottaen       Enso-Gutzeit Oy:n pääomahuollon ja inves-
12405:        huomioon valtionyhtiöiden kanssa kil-        tointien kehittymistä ja on tulevinakin vuosina
12406:        pailevien yksityisten yhtiöiden osakkai-     valmis esittämään valtion lisäsijoituksia yh-
12407:        den suorittamat sijoitukset yhtiöidensä      tiöön.
12408: 
12409:     Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1988
12410: 
12411:                                                  Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
12412: 4                                   1988 vp. -     KK n:o 556
12413: 
12414: 
12415: 
12416: 
12417:                              Tili Riksdagens Herr Talman
12418: 
12419:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
12420: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        samt anföra följande:
12421: nr 1554 av den 14 oktober 1988 tili vederböran-
12422: de medlem av statsrådet översänt avskrift av          Statsbolagen har som princip att bolagets
12423: följande av riksdagsman Matti Vähänäkki un-        ledning svarar för affärsverksamheten och re-
12424: dertecknade spörsmål nr 556:                       sultaten av den. Enso-Gutzeit Oy är ett bolag
12425:                                                    som verkar på många områden inom skogsin-
12426:           Har Regeringen för avsikt att använ-     dustrin, och bolaget har ett omfattande pro-
12427:        da sina påverkningsmöjligheter i stats-     duktutbud och produktionsinrättningar på fle-
12428:        bolaget Enso-Gutzeit Oy så att det så       ra orter. Vid utvecklingen av produkterna,
12429:        fort som möjligt görs nyinvesteringar,      produktutbudet och produktionsmaskineriet är
12430:        som     möjliggör     en    höjning    av   man tvungen att jämka samman många fakto-
12431:        förädlingsvärdet på produkterna, i den      rer. Utgående från detta fattar bolagets ledning
12432:        av bolaget ägda tidningspappersfabri-       beslut också om utvecklingen av fabrikerna i
12433:        ken i Summa så att fabrikens konkur-        Summa. Enligt de uppgifter handels- och in-
12434:        renskraft och framtid kan tryggas, och      dustriministeriet har fått har bolaget investe-
12435:                                                    ringsplaner för utvecklingen av papperspro-
12436:           anser Regeringen att det belopp på       duktionen i fabrikerna i Summa.
12437:        120 miljoner mark som antecknats i
12438:        statsbudgeten för år 1989 för en höj-          Enligt handels- och industriministeriets åsikt
12439:        ning av aktiekapitalet i Enso-Gutzeit       är det belopp på 120 miljoner mark som
12440:        Oy är tillräckligt från statens sida, med   antecknats i budgetpropositionen för år 1989
12441:        tanke på de stora investeringsplaner        en tillräcklig placering från statens sida i bola-
12442:        bolaget som bekant kommer att genom-        get under år 1989. Handels- och industriminis-
12443:        föra, då man beaktar de placeringar         teriet följer med hur Enso-Gutzeit Oy:s kapi-
12444:        aktieägarna i de privata företag som        talförsörjning och investeringar utvecklar sig
12445:        konkurrerar med statsbolagen har gjort      och är också under kommande år berett att
12446:        i nyinvesteringar för att trygga fram-      föreslå att staten skall investera mera i bolaget.
12447:        tiden för sina företag?
12448: 
12449:     Helsingfors den 14 november 1988
12450: 
12451:                                                  Handels- och industriminister Ilkka Suominen
12452:                                              1988 vp.
12453: 
12454: Kirjallinen kysymys n:o 557
12455: 
12456: 
12457: 
12458: 
12459:                                  Fred: Työllisyysvaroin palkattavien nuorten työharjoittelun ke-
12460:                                     hittämisestä
12461: 
12462: 
12463:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12464: 
12465:    Työvoimatoimisto järjestää peruskoulun ja       toinen esimerkki, jossa työntekijän nopea vaih-
12466: lukion päättäneille nuorille, joita kiinnostaa     tuminen häiritsee varsinaista toimintaa, kun
12467: hammashoitoala, harjoittelupaikkoja terveys-       avustajan oppiminen samoin kuin lapsen tottu-
12468: keskusten hammashoitoloissa.                       minen ja kiintyminen uuteen ihmiseen vie ai-
12469:    Harjoittelu voi kestää vain kolme kuukaut-      kansa.
12470: ta, jonka jälkeen on vaihdettava työpaikkaa,
12471: ja yhteensä kuuden kuukauden jakson jälkeen           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
12472: työ päättyy kokonaan. Puolen vuoden työhar-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
12473: joittelusta hammashoitajaksi tai -huoltajaksi      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12474: pyrkivä nuori saa lisäpisteitä, mutta ei kolmes-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12475: ta kuukaudesta.
12476:    Nuori harjoittelija olisi tarpeen myös ham-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12477: mashoitoloille, joissa avustavasta henkilökun-            ryhtyä, että työllisyysvaroin patkatta-
12478: nasta on puutetta, kun uusia virkoja ei myön-             van nuoren tekemän työn arvo ja todel-
12479: netä. Harjoittelijan vaihtuminen kolmen kuu-              linen tarkoitus sekä työn tekemisestä
12480: kauden välein on toisaalta monasti liian usein            nuorelle ja yhteiskunnalle koituva to-
12481: hammashoitolalle.                                         dellinen hyöty ei mitätöidy liian jäyk-
12482:    Työttömien nuorten paikkaaminen myös                   kien määräysten tai muiden sellaisten
12483: mm. kouluavustajiksi vammaisille lapsille on              seikkojen vuoksi?
12484: 
12485:     Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1988
12486: 
12487:                                            Jorma Fred
12488: 
12489: 
12490: 
12491: 
12492: 281269C
12493: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 557
12494: 
12495: 
12496: 
12497: 
12498:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12499: 
12500:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        lussuhteessa työnantajaan ja on näin ollen
12501: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sisällöltään ja tavoitteiltaan selvästi erilaista
12502: olette 14 päivänä lokakuuta 1988 päivätyn            kuin nuoren henkilön tutustuminen työelä-
12503: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         mään. On luonnollista, että työharjoittelun ja
12504: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        työelämään harjaantumisen merkitys arvioi-
12505: edustaja Jorma Fredin näin kuuluvasta kirjalli-      daan eri tavalla myös koulutuksen yhteydessä.
12506: sesta kysymyksestä n:o 557:                          Nuoren itsensä kannalta tilanne on sikälikin
12507:                                                      erilainen, että harjoittelijana oleva on yleensä
12508:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       jo valinnut oman koulutusalansa, kun taas
12509:        ryhtyä, että työllisyysvaroin palkatta-       työelämään vasta tutustuva ja harjaantuva
12510:        van nuoren tekemän työn arvo ja todel-        nuori henkilö on vasta valitsemassa itselleen
12511:        linen tarkoitus sekä työn tekemisestä         omaa ammattia työelämässä.
12512:        nuorelle ja yhteiskunnalle koituva to-
12513:        dellinen hyöty ei mitätöidy liian jäyk-          Eroavaisuudet nuorten erilaisessa tilanteessa
12514:        kien määräysten tai muiden sellaisten         työelämän ja koulutuksen suhteen on otettu
12515:        seikkojen vuoksi?                             huomioon myös nyt käytössä olevia työllistä-
12516:                                                      mistoimenpiteitä valmisteltaessa. Työnantaja
12517:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        voi saada työllisyysasetuksen 8 luvun säännös-
12518: vasti seuraavaa:                                     ten perusteella työllistämistukea muun muassa
12519:    Nuorten työelämään harjaannuttamista kos-         palkatessaan 18-24-vuotiaan työttömän nuo-
12520: kevat säännökset sisältyvät työllisyysasetuksen      ren, jota hän sitoutuu kouluttamaan työvoima-
12521: (737 /87) 11 lukuun. Tämän työllisyyden hoi-         toimiston hyväksymän suunnitelman mukaises-
12522: don erityistoimenpiteen tarkoituksena on hel-        ti. Tätä työnantajalle suoritettavaa tukea mak-
12523: pottaa nuorta työtöntä hakeutumaan työmark-          setaan saman henkilön työllistämisestä yhtä-
12524: kinoilla sellaiseen tehtävään, jota hän pitää        jaksoisesti enintään 6 kuukaudelta. Nuorelle
12525: itselleen sopivana ja johon hänellä myös on          itselleen voidaan puolestaan myöntää tukea
12526: mahdollisuuksia sijoittua työelämässä. Kysy-         hänen toimeentulonsa turvaamiseksi siltä ajal-
12527: myksessä on varsin kiinteästi ammatinvalin-          ta, jona hän on harjaantumassa työelämään
12528: nanohjaukseen ja asianomaisen nuoren uran-           työpaikalla. Työttömälle henkilölle voidaan tä-
12529: valintaan liittyvä toimenpide, jonka aikana          tä tukea myöntää enintään 6 kuukauden ajalta,
12530: nuori ei ole työsuhteessa harjoittelupaikan jär-     mutta hän voi olla samassa työpaikassa har-
12531: jestäjään, vaan häntä tutustutetaan ja harjaan-      jaantumassa kuitenkin enintään 3 kuukautta.
12532: nutetaan työelämään.
12533:    Tämän työllistämistoimenpiteen luonteesta            Koska nykyiset työllisyyden hoidon erityis-
12534: johtuu, ettei sen sisältöä ole kehitetty eikä sitä   toimenpiteet edellä kerrotulla tavalla kattavat
12535: ole jatkossakaan tarkoituksenmukaista kehit-         kansanedustaja Fredin kysymyksessä tarkoite-
12536: tää harjaannuttamispaikkojen järjestäjien työ-       tut nuorten työllistämistä ja työelämään sijoit-
12537: voimatarpeista lähtien. Normaali työmarkkina-        tumista tarkoittavat tilanteet ja koska vapailla
12538: mekanismihan toimii siten, että työnantaja           työmarkkinoilla avautuvia työtilaisuuksia on
12539: palkkaa palvelukseensa henkilöstöä omien tar-        pidettävä myös nuorten henkilöiden osalta
12540: peidensa mukaan ilman, että valtio maksaa            työllisyyslainkin mukaan ensisijaisena tavoit-
12541: tästä tukea työnantajalle tai työntekijälle.         teena, ei hallituksella ole tarkoitus ryhtyä tässä
12542:    Kysymyksen perusteluissa mainittu työhar-         vaiheessa muuttamaan ko. työllistämistoimen-
12543: joittelu tapahtuu yleensä työ- tai muussa palve-     piteitä koskevia säännöksiä.
12544:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1988
12545: 
12546:                                                                Työvoimaministeri Matti Puhakka
12547:                                      1988 vp. -     KK n:o 557                                      3
12548: 
12549: 
12550: 
12551: 
12552:                               Tili Riksdagens Herr Taiman
12553: 
12554:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Den i motiveringen tili spörsmåiet nämnda
12555: anger har Ni, Herr Taiman, med Er skriveise         arbetspraktiken sker i allmänhet i arbets- eller
12556: av den 14 oktober 1988 tili vederbörande            annat anställningsförhållande tili arbetsgivaren
12557: mediem av statsrådet översänt avskrift av föi-      och är såiunda tili sitt innehåll och sina syften
12558: jande av riksdagsman Jorma Fred underteck-          kiart annoriunda än då det gäller en ung
12559: nade spörsmåi nr 557:                               persons orientering i arbetslivet. Det är natur-
12560:                                                     ligt att betydeisen av arbetspraktik och träning
12561:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           för arbetslivet bedöms på olika sätt också i
12562:        vidta för att värdet hos och det verkliga    samband med utbildning. För den unge sjäiv är
12563:        syftet med det arbete, som utförs av en      situationen annorlunda också såtillvida att en
12564:        med sysselsättningsmedel aviönad ung         praktikant i allmänhet redan har vait sitt eget
12565:        person, samt den reella nytta som den        utbildningsområde, medan däremot en ung
12566:        unge och samhället erhåller av att arbe-     person, som får orientering i och träning för
12567:        tet utförs inte blir omintetgjorda på        arbetslivet, först står i beråd att väija ett eget
12568:        grund av för strikta bestämmeiser eller      yrke åt sig.
12569:        andra dylika omständigheter?                    Skilinaderna i de ungas olika situationer
12570:                                                     beträffande arbetsliv och utbiidning har också
12571:   Såsom svar på detta spörsmåi får jag vörd-        beaktats då man berett de sysseisättningsåtgär-
12572: samt anföra följande:                               der som nu tillämpas. Enligt stadgandena i 8
12573:                                                     kap. sysseisättningsförordningen kan en ar-
12574:    Stadgandena om träning av de unga för            betsgivare beviljas sysseisättningsstöd bl.a. om
12575: arbetslivet ingår i 11 kap. sysseisättningsför-     denne aviönar en arbetsiös ung person i åidern
12576: ordningen (737 /87). Syftet med denna speci-        18-24 år, som arbetsgivaren förbinder sig att
12577: aiåtgärd för skötsein av sysseisättningen är att    utbilda i enlighet med en av arbetskraftsbyrån
12578: göra det Iättare för en ung arbetsiös att söka      godkänd pian. Detta stöd, som beviljas arbets-
12579: sig tili en sådan uppgift på arbetsmarknaden        givaren, betaias för sysseisättning av samma
12580: som han/hon anser vara Iämplig och i viiken         person oavbrutet under högst 6 månader. Den
12581: han/hon har möjligheter att bli piacerad i          unge sjäiv kan å sin sida beviljas stöd för att
12582: arbetslivet. Det är fråga om en åtgärd, som         trygga dennes utkomst under den tid då han/
12583: mycket nära ansiuter sig tili yrkesvägiedning       hon på en arbetspiats genomgår träning för
12584: och den unges vai av yrkesbana. Under denna         arbetsiivet. Åt en arbetsiös person kan detta
12585: tid är den unge inte anställd i arbetsförhållande   stöd beviljas för högst 6 månader, emellertid
12586: hos den som arrangerat praktikpiatsen, utan         kan han/hon genomgå träning på samma ar-
12587: han/hon får orientering i och träning för           betspiats högst 3 månader.
12588: arbetslivet.                                           Eftersom de nuvarande specialåtgärderna
12589:    På grund av denna sysseisättningsåtgärds         för skötsein av sysselsättningen enligt ovan
12590: karaktär har dess innehåll inte utveckiats, ej      anförda sätt täcker de situationer som avses i
12591: heller är det ändamåiseniigt att i fortsättningen   riksdagsman Freds spörsmåi om sysseisätt-
12592: utveckia innehållet utgående från arbetskrafts-     ningen och piaceringen av de unga i arbetslivet
12593: behoven hos dem som anordnar träningspiat-          och eftersom de arbetstillfällen som öppnar sig
12594: ser. Den normaia arbetsmarknadsmekanismen           på den fria arbetsmarknaden också för unga
12595: fungerar ju på så sätt att arbetsgivaren anstäi-    personers vidkommande bör anses som ett
12596: Ier personai i enlighet med sina egna behov         primärt måi enligt sysselsättningsiagen, ämnar
12597: utan att staten för detta betaiar stöd åt arbets-   regeringen inte i detta skede börja ändra stad-
12598: givaren eller arbetstagaren.                        gandena om sysseisättningsåtgärderna i fråga.
12599:     Helsingfors den 16 november 1988
12600: 
12601:                                                            Arbetskraftsminister Matti Puhakka
12602:                                              1988 vp.
12603: 
12604: Kirjallinen kysymys n:o 558
12605: 
12606: 
12607: 
12608: 
12609:                                  Ikonen ym.: Haja-asutusalueiden postipalveluiden säilyttämi-
12610:                                     sestä
12611: 
12612: 
12613:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12614: 
12615:    Maaseudun elävänä säilyttämisen kannalta        laatikot tyhjennetään aamulla klo 7 .00, jonka
12616: on mm. postipalvelujen säilyttämisellä ja pos-     jälkeen seuraava keräily tapahtuu vasta maa-
12617: tin joustavalla kuljettamisella olennainen mer-    nantaina.
12618: kitys.                                                Suolahden kaupunki, jossa on 6 000 asukas-
12619:    Haja-asutusalueilla kiertelevät postiautot      ta, ei koe postipalvelujaan riittäviksi. Myös
12620: ovat huolehtineet henkilökuljetuksista ja sa-      sunnuntaisin postin keräilyn tulisi tapahtua
12621: malla keränneet postia postitoimipaikoista,        useammin.
12622: postilaatikaista ja pysäkeiltä ihmisten käsistä.      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
12623: Tämä on ollut palvelua parhaimmillaan. Näin        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
12624: on toiminut mm. postiauto linjalla Kalajoki-       me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
12625: Jyväskylä. Se kierteli nelostien kahta puolta      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
12626: olevat kyläkunnat. Auto oli Suolahdessa klo        sen:
12627: 19.20 ja jatkoi Laukaan kautta Jyväskylään.
12628: Saamiemme tietojen mukaan linja oli kannat-                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että
12629: tava ainakin välillä Suolahti-Jyväskylä. Kesä-            haja-asutusalueiden     postipalveluiden
12630: kuussa 1988 linja lakkautettiin.                          supistamisella vaikeutetaan siellä asu-
12631:    Arkisin, maanantaista perjantaihin, postilaa-          vien ihmisten jokapäiväisiä tehtäviä, ja
12632: tikkojen viimeinen tyhjennys tapahtuu Suolah-                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12633: dessa klo 18.30. Lakkautetun postilinjan posti-           ryhtyä Suolahden ja sen ympäristön
12634: palvelut hoidetaan sunnuntaisin korvaavana                kuntien asukkaiden postipalvelujen
12635: kuljetuksella. Esimerkiksi Suolahdessa posti-             korj aarniseksi?
12636: 
12637:     Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1988
12638: 
12639:           Pirkko Ikonen                Mauri Pekkarinen             Toimi Kankaanniemi
12640:           Pekka Leppänen               Sakari Knuuttila             Matti Lahtinen
12641: 
12642: 
12643: 
12644: 
12645: 281274H
12646: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 558
12647: 
12648: 
12649: 
12650: 
12651:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12652: 
12653:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kennöinti linjalla lopetetaan liikenneluvan voi-
12654: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        massaolaajan päättyessä vuoden 1987 lopussa.
12655: olette lokakuun 14 päivänä 1988 päivätyn kir-        Tämän jälkeen linjan liikennöinnin lopettami-
12656: jeenne n:o 1556 ohella toimittanut valtioneu-        sesta käytiin eri tahoilla varsin vilkasta keskus-
12657: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         telua. Liikenteenhoito linjalla oli posti- ja tele-
12658: kansanedustaja Ikosen ym. näin kuuluvasta            laitokselle ollut jo pitkään huomattavan tappi-
12659: kirjallisesta kysymyksestä n:o 558:                  ollista.
12660:                                                         Lopulta         liikenneministeri       velvoitti
12661:          Onko Hallitus tietoinen siitä, että
12662:                                                      21.12.1987 päiväämällään kirjeellä posti- ja
12663:        haja-asutusalueiden    postipalveluiden
12664:                                                      telehallituksen jatkamaan Jyväskylän-Kala-
12665:        supistamisella vaikeutetaan siellä asu-
12666:                                                      joen linjan liikennöintiä kuuden kuukauden
12667:        vien ihmisten jokapäiväisiä tehtäviä, ja
12668:                                                      ajan vuoden 1988 alusta lukien, jona aikana
12669:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tuli selvittää, voidaanko linja saada aikataulu-
12670:        ryhtyä Suolahden ja sen ympäristön            muutaksin kannattavaksi. Tämän johdosta
12671:        kuntien asukkaiden postipalvelujen            posti- ja telehallitus esitti linjan liikenneluvan
12672:        korjaamiseksi?                                uudistettavaksi ajalle 1.1.-30.6.1988.
12673:                                                         PTL-Postissa selvitettiin viime kevään aika-
12674:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         na eri vaihtoehtoja linjan saattamiseksi aika-
12675: vasti seuraavaa:                                     taulu- ja reittimuutaksin taloudelliseen tasapai-
12676:    Posti- ja telelaitoksen linja-autoliikenne on     noon. Selvitykset käsittivät kuusi eri liiken-
12677: etenkin haja-asutusalueilla ollut pitkään tappi-     nöintivaihtoehtoa. Selvitysten perusteella voi-
12678: ollista. Eduskunnan valitsemat valtiontilintar-      tiin todeta, ettei ollut löydettävissä sellaista
12679: kastajat sekä valtiontalouden tarkastusvirasto       vaihtoehtoa, jolla linja olisi saatu kannattavak-
12680: ovat viime vuosina toistuvasti kiinnittäneet asi-    si, vaan alijäämä parhaassakin tapauksessa
12681: aan huomiota ja kehottaneet posti- ja telelai-       olisi ollut noin 300 000 markkaa vuodessa.
12682: tosta ryhtymään toimenpiteisiin kannattamat-         Vuonna 1987 linjan alijäämä oli runsaat
12683: toman linja-autoliikenteen karsimiseksi.             650 000 markkaa.
12684:    Linja-autoliikenteen alijäämän pienentämi-           Linjan käyttöaste laski jatkuvasti. Vuoden
12685: nen liikennetuloja lisäämällä on hyvin vaikeaa,      1987 syksyllä linjan keskikuormitus oli vielä
12686: sillä maan linja-autoliikenteessä matkustaja-        3,6 matkustajaa kilometrillä, kun se vuoden
12687: määrät ovat vähentyneet vuosittain noin              1988 keväällä oli vain 2,9 matkustajaa. Vii-
12688: 5 OJo :lla, viime vuosina noin 10 % :lla. Haja-      meisten matkustajatilastojen mukaan keski-
12689: asutusalueilla matkustajamäärien väheneminen         kuorma oli enää 2,5 matkustajaa. Linjan mat-
12690: on ollut tätäkin suurempaa. Kehityksen arvioi-       kustajamäärät eivät vastanneet linja-autolla
12691: daan myös jatkuvan samansuuntaisena.                 hoidettavalle joukkoliikenteelle asetettuja ta-
12692:    Liikenteen hoitokustannuksia posti- ja tele-      voitteita.
12693: laitos on pyrkinyt vähentämään ensisijaisesti           Liikennöinti Jyväskylän-Kalajoen linjalla
12694: reitti- ja aikataulumuutoksilla sekä karsimalla      lopetettiin 1. 7.1988, koska linjalla ei jatkossa-
12695: tappiollisimpia linja-autovuoroja niillä alueilla    kaan ollut nähtävissä matkustajaliikenteellisiä
12696: ja tieosilla, joilla liikenteen palvelujen kysyntä   edellytyksiä. Myös linjalla olleet postien kulje-
12697: on ollut vähäistä. Toimenpiteillä on saavutettu      tukset voitiin järjestää tarkoituksenmukaisem-
12698: kustannussäästöjä, mikä puolestaan on mah-           malla tavalla pääasiassa laitoksen muilla kulje-
12699: dollistanut postin linja-autoliikenteen jatku-       tuksilla. Esimerkiksi nelostietä ennen suoraan
12700: vuuden siellä, missä liikenteellä on matkusta-       ajanut postinkuljetusauto kiertelee nykyisin aa-
12701: jien ja postinkuljetuksen kannalta merkitystä.       mulla sekä illalla tien kahta puolta olevat
12702:    Posti- ja telehallitus ilmoitti syyskuussa 1987   kyläkunnat.
12703: liikenneministeriölle, ettei se uudista Jyväsky-        Linja ei ollut kannattava edes reittiosalla
12704: län-Kalajoen linjan liikennelupaa, vaan lii-         Jyväskylä-Suolahti-Jyväskylä. Keskikuor-
12705:                                        1988 vp. -      KK n:o 558                                     3
12706: 
12707: mitus jäi tälläkin tieosuudella alle viiden mat-       sijaan perjantaina tyhjennysajan jälkeen sekä
12708: kustajan. Lisäksi on muistettava, ettei linjalla       lauantaisin ja sunnuntaisin kirjelaatikkoon jä-
12709: ollut kyseisellä reittiosalla varsinaista postaalis-   tetty kirje on vastaanottajalla pääsääntöisesti
12710: ta merkitystä lainkaan, vaan postien kuljetuk-         tiistaina. Ainoastaan omalle lajittelukeskusalu-
12711: set hoidettiin muilla kuljetuksilla. Linjan kul-       eelle osoitettu kirje saattaa olla vastaanotta-
12712: jettajat suorittivat ainoastaan eräitä kirjelaati-     jalla jo maanantaina.
12713: koitten tyhjennyksiä, jotka olisivat aiemminkin           Viikonloppuisin kirjelaatikon tyhjennyksellä
12714: olleet järjestettävissä palvelutasotavoitteiden        ei ole suurta merkitystä, sillä kirjeet lähtevät
12715: mukaisesti jo olevilla postinkuljetusvuoroilla.        lajittelukeskuksesta edelleen runkokuljetuksilla
12716:    Kyseisen linjaosan liikennöinti olisi vaatinut      vasta pääsääntöisesti maanantai-iltana. Käy-
12717: oman linja-auton, jota ei olisi voitu käyttää          täntö on palvelutasotavoitteen mukainen sekä
12718: muuhun liikennöintiin. Linja-auton hankinta-           sama niin Keski-Suomessa kuin pääkaupunki-
12719: hinta on tällä hetkellä yli 800 000 markkaa.           seudullakin. Poikkeusta eivät muodostaneet
12720: Tehokkaan sekä järkevän henkilöstö- ja auto-           Jyväskylän-Kalajoen linjan autohenkilökun-
12721: kierron kannalta ei olisi ajateltavissa, että auto     nan kirjelaatikaista keräämät kirjeet.
12722: ja kuljettaja olisivat päivittäin Suolahdessa             Posti käsittelee jokaisena työpäivänä noin 2
12723: tehottomina yli 11 tuntia.                             miljoonaa kirjettä. Lukumäärällä mitattuna
12724:    Liikennöinnin loputtua kyseisellä linja-auto-       kotimaan postiliikenteessä liike-elämä ja julki-
12725: linjalla voitiin postin omia kuljetuksia järkeis-      nen hallinto lähettävät noin 95 OJo kirjeistä ja
12726: tää sekä samalla parantaa huomattavasti poh-           kotitaloudet vain 5 OJo. Liike-elämän ja julki-
12727: joisen Keski-Suomen varsinaisten haja-asutus-          sen hallinnon tuottamat kirjelähetykset postite-
12728: alueitten palvelutasoa. Esimerkiksi Liimatta-          taan pääasiassa maanantaista perjantaihin klo
12729: lan, Konginkankaan, Räihän, Kalaniemen,                17.00 mennessä. Viikonloppuisin postitetuista
12730: Niinilahden, Ilmolahden, Alvajärven ja Muu-            lähetyksistä pääosan muodostavat kotitalouk-
12731: rasjärven postien tuloaikaa voitiin kuljetus-          sien kirjeet.
12732: järjestelyillä aikaistaa runsaasta tunnista aina 2
12733: 114 tuntiin. Nykyisin Keski-Suomen pohjoisin-             Posti- ja telelaitoksen palvelutasotavoitteena
12734: kin kolkka (Muurasjärvi) saa postinsa maanan-          1. luokan kirjeiden osalta on se, että arkiviik-
12735: taista perjantaihin jo klo 9.45, kun aiemmin           koina maanantaista perjantaihin kaupungeissa
12736: postin tuloaika Jyväskylän-Kalajoen linjalla           klo 17.00 mennessä ja maaseudulla pääsääntöi-
12737: oli klo 12.00.                                         sesti klo 16.00 mennessä kuitenkin ennen keräi-
12738:    Korostettakoon jälleen kerran sitä, että suu-       lykuljetuksen lähtöä postitetuista kirjeistä 95
12739: rin osa maamme väestöstä haja-asutusalueilla           prosenttia on vastaanottajalla lähettämistä seu-
12740: saa tarvitsemansa postipalvelut, vaikka alueilla       raavana työpäivänä.
12741: ei olekaan postilinja-autoliikennettä. Linja-             Posti- ja telelaitos on viime vuosina panosta-
12742: autoliikenne on vain murto-osa postin koko-            nut voimakkaasti postinkulun tehostamiseen,
12743: naispalvelutarjonnasta. Postipalvelujen kan-           nopeuden lisäämiseen ja toimintavarmuuden
12744: nalta linja-autoliikenne näyttää eräillä tahoilla      parantumiseen. Tämä on merkinnyt perinteisen
12745: saaneen ylikorostuneen aseman. Todellista ti-          postinkuljetuksen ja jakelun kehittämisen li-
12746: lannetta hyvin kuvaavana esimerkkinä mainit-           säksi postitoimen koneellistamista, motorisoin-
12747: takoon Keski-Suomi, missä läänin 176 postitoi-         tia ja automatisointia. Postitoimi on kuitenkin
12748: mipaikasta vain 14 pienen toimipaikan postien          edelleen työvoimavaltainen ala, jossa henkilös-
12749: kuljetukset hoidetaan jokaisena viikonpäivänä          tön palkat muodostavat noin 80 % kaikista
12750: postilinja-autolla. Läänin kaiken kaikkiaan            kustannuksista. Näin ollen on luonnollista,
12751: 1 050 kirjelaatikosta noin 40 tyhjennetään pos-        että viikonloppuisin, jolloin palkkakustannuk-
12752: tilinja-autohenkilökunnan toimesta.                    set ovat lähes kaksinkertaiset arkipäiviin ver-
12753:    Suolahden kaupungissa postikonttorin sei-           rattuna, on palvelujen tuottamisessa keskitytty
12754: nällä oleva kirjelaatikko tyhjennetään maanan-         vain välttämättömään eli päivälehtien käsitte-
12755: taista perjantaihin ennen keräilykuljetuksen           lyyn, kuljetukseen ja jakeluun.
12756: lähtöä klo 17.45. Laatikkoon ennen tyhjennys-             Todettakoon lopuksi, että Jyväskylän-
12757: aikaa jätetty kirje on vastaanottajalla seuraa-        Kalajoen linjan liikennöinnin loputtua korvaa-
12758: vana työpäivänä. Perjantaina ennen tyhjennys-          vat postipalvelut on Keski-Suomessa järjestetty
12759: aikaa jätetty kirje on perillä maanantaina. Sen        asetettujen palvelutasotavoitteiden mukaisesti.
12760: 
12761:     Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1988
12762: 
12763:                                                                 Liikenneministeri Pekka Vennamo
12764: 4                                   1988 vp. -      KK n:o 558
12765: 
12766: 
12767: 
12768: 
12769:                               Till Riksdagens Herr Talman
12770: 
12771:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Post- och televerket meddelade i september
12772: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         1987 till trafikministeriet att det inte förnyar
12773: nr 1556 av den 14 oktober 1988 till vederböran-     trafiktillståndet för linjen Jyväskylä-Kalajoki
12774: de medlem av statsrådet översänt avskrift av        utan trafiken på linjen upphör när giltighetsti-
12775: följande av riksdagsledamot Ikonen m.fl. un-        den för trafiktillståndet går ut vid utgången av
12776: dertecknade spörsmål nr 558:                        år 1987. Efter detta diskuterades indragningen
12777:                                                     av trafiken på linjen mycket livligt på olika
12778:           Är Regeringen medveten om att ge-         håll. Trafiken på linjen hade redan länge gått
12779:        nom en inskränkning av postservicen i        med en märkbar förlust för post- och tele-
12780:        glesbygderna försvåras invånarnas dag-       verket.
12781:        liga uppgifter och                              Slutligen ålade trafikministern genom sitt
12782:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      brev 21.12.1987 post- och televerket att fortsät-
12783:        ta för att tillrättalägga postservicen för   ta trafiken på linjen Jyväskylä-Kalajoki sex
12784:        invånarna i Suolahti och kommunerna          månader från ingången av 1988. Avsikten var
12785:        däromkring?                                  att under den tidsperioden klarlägga om linjen
12786:                                                     kan bli lönsam med hjälp av ändringar i
12787:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        tidtabellen. På grund av detta föreslog post-
12788: samt anföra följande:                               och telestyrelsen att trafiktillståndet för linjen
12789:                                                     skulle förnyas för tiden 1.1.-30.6.1988.
12790:    Post- och televerkets busstrafik har i synner-      Vid PTV-Posten utreddes senaste vår olika
12791: het i glesbygderna länge gått med förlust.          alternativ för att linjen skall fås i ekonomisk
12792: Statsrevisorerna som valts av riksdagen, samt       balans med hjälp av ändringar i tidtabeller och
12793: statens revisionsverk har under de senaste åren     rutter. Utredningarna omfattade sex olika tra-
12794: upprepade gånger fäst uppmärksamhet vid sa-         fikalternativ. På grundval av utredningarna
12795: ken och uppmanat post- och televerket att           kunde konstateras att inget sådant alternativ
12796: vidta åtgärder för att gallra bort olönsam          fanns genom vilket linjen kan bli lönsam, utan
12797: busstrafik.                                         underskottet skulle även i bästa fall ha varit ca
12798:    Att minska underskottet i busstrafiken ge-       300 000 mark om året. År 1987 var underskot-
12799: nom att öka trafikinkomsterna är mycket             tet på linjen dryga 650 000 mark.
12800: svårt, då antalet passagerare inom busstrafiken        Anlitandet av linjen minskade oavbrutet.
12801: i landet årligen har minskat med ca 5 0/o och       Hösten 1987 var medelbelastningen på linjen
12802: under de senaste åren med ca 10 %. Minsk-           ännu 3,6 passagerare per kilometer medan den
12803: ningen av antalet passagerare i glesbygderna        våren 1988 var endast 2,9 passagerare. Enligt
12804: har varit ännu större. Det beräknas även att        den senaste passagerarstatistiken var medelbe-
12805: utvecklingen kommer att fortgå i samma rikt-        lastningen bara 2,5 passagerare. Antalet passa-
12806: ning.                                               gerare på linjen överensstämde inte med målen
12807:    Post- och televerket har försökt minska          för kollektiv busstrafik.
12808: kostnaderna för skötseln av trafiken genom att         Trafiken på linjen Jyväskylä-Kalajoki upp-
12809: i första hand ändra rutter och tidtabeller samt     hörde 1. 7.1988, eftersom det inte heller för
12810: genom att gallra bort de bussturer som går          framtiden kunde skönjas några förutsättningar
12811: mest med förlust på de områden och vägs-            för passagerartrafik. Även posttransporterna
12812: träckor där efterfrågan på trafikservice har        på linjen kunde ordnas på ett ändamålsenligare
12813: varit liten. Genom dessa åtgärder har åstad-        sätt i huvudsak med hjälp av post- och tele-
12814: kommits kostnadsinbesparingar, vilket för sin       verkets övriga transporter. T .ex. den posttrans-
12815: del har möjliggjort att postbusstrafiken har        portbil som förut körde rakt längs riksväg 4
12816: kunnat fortsätta där den är betydelsefull för       kör nu både morgon och kväll omkring i
12817: passagerarna och postbefordringen.                  byarna på sidor om vägen.
12818:                                      1988 vp. -     KK n:o 558                                     5
12819: 
12820:     Linjen var inte lönsam ens på rutten Jy-        före tömningsdags, är framme på måndag.
12821: väskylä-Suolahti-Jyväskylä.          Medelbelast-   Däremot får adressaten i regel ett brev, som
12822: ningen blev även på denna vägsträcka mindre         postats på fredag efter tömningsdags eller på
12823: än fem passagerare. Dessutom skall man kom-         lördag eller söndag, först på tisdag. Endast ett
12824: ma ihåg att linjen på den aktuella rutten           sådant brev som adresserats inom det egoa
12825: överhuvudtaget inte hade någon egentlig postal      sorteringscentralområdet kan nå adressaten re-
12826: betydelse utan postbefordringen sköttes med         dan på måndag.
12827: andra transporter. Chaufförerna på linjen              På veckosluten har tömningen av brevlådor
12828: tömde endast vissa brevlådor, vilket även tidi-     ingen stor betydelse. Breven går nämligen i
12829: gare hade kunnat ordnas i överensstämmelse          regel vidare från sorteringscentralen med
12830: med målen för servicenivån med hjälp av de          stamtransporten först på måndag kväll. Denna
12831: posttransporter som redan fanns.                    praxis överensstämmer med målet för service-
12832:     Trafiken på den aktuella linjesträckan skulle   nivån och är densamma både i mellersta Fin-
12833: ha fordrat en egen buss, som inte hade kunnat       land och i huvudstadsregionen. De brev som
12834: användas tili annan trafik. Anskaffningspriset      busspersonalen tog upp från brevlådorna på
12835: för en buss är för närvarande över 800 000          linjen Jyväskylä-Kalajoki utgjorde inget un-
12836: mark. Med tanke på en effektiv och förnuftig        dantag.
12837: personal- och bussrotation är det inte tänkbart        Varje arbetsdag hanteras ca 2 miljoner brev
12838: att låta en buss och en chauffor dagligen           vid posten. Numerärt sett skickar näringslivet
12839: tilibringa över 11 ineffektiva timmar i Suolah-     och den offentliga förvaltningen ca 95 OJo och
12840: ti.                                                 hushållen endast 5 OJo av breven i inrikes post-
12841:     Sedan trafiken upphört på den aktuella buss-    trafik. Näringslivets och den offentliga förvalt-
12842: linjen kunde postens egoa transporter rationa-      ningens brevförsändelser postas huvudsakligen
12843: liseras och servicenivån i de egentliga gles-       från måndag tili fredag före kl. 17 .00. De
12844: bygdsområdena i norra delen av mellersta Fin-       försändelser som postats på veckosluten utgörs
12845: land samtidigt märkbart förbättras. T.ex.           främst av brev från hushåll.
12846: posten tili Liimattala, Konginkangas, Räihä,           Post- och televerkets mål för servicenivån
12847: Kalaniemi, Niinilahti, Ilmolahti, Alvajärvi och     när det gäller 1. klass brev är att 95 OJo av de
12848: Muurasjärvi kunde med hjälp av transportar-         brev som postats vardagar från måndag tili
12849: rangemang fås att anlända alltifrån en dryg         fredag - i städer före kl 17.00 och på lands-
12850: timme tiH 2 1/4 timme tidigare. Numera får          bygden i regel före kl. 16.00, dock före upp-
12851: även den allra nordligaste avkroken i mellersta     samlingstransportens avgång -          skall nå
12852: Finland (Muurasjärvi) sin post redan kl. 9.45       adressaterna den arbetsdag som följer på post-
12853: från måndag tili fredag medan posten tidigare       ningsdagen.
12854: anlände kl. 12.00 med linjen Jyväskylä-Kala-           Under de senaste åren har post- och tele-
12855: joki.                                               verket satsat kraftigt på en effektiverad post-
12856:     Det skall än en gång betonas att största        gång, ökad snabbhet och förbättrad funktions-
12857: delen av vårt lands glesbygdsbefolkning får         säkerhet. Detta har förutom en utveckling av
12858: den postservice den behöver, även om det inte       traditionell postbefordran och distribution
12859: finns någon postbusstrafik i trakten. Busstrafi-    även inneburit en mekanisering, motorisering
12860: ken utgör endast en bråkdel av postens totala       och automatisering av postfunktionen. Post-
12861: serviceutbud. När det gäller postservice verkar     funktioneo är likväl fortfarande en arbets-
12862: det som om busstrafiken överbetonats på vissa       kraftsdominerad bransch, där personalens lö-
12863: håll. Som ett gott exempel på den verkliga          ner utgör ca 80 OJo av alla kostnader. Sålunda
12864: situationen kan nämnas mellersta Finland där        är det naturligt att man på veckosluten, då
12865: posttransporterna vid endast 14 av länets 176       lönekostnaderna är nästan de dubbla jämfört
12866: postanstalter sker med postbuss varje dag i         med på vardagar, inom serviceproduktionen
12867: veckan. Av länets sammanlagt 1 050 brevlådor        har koncentrerat sig endast på det nödvändi-
12868: töms ca 40 av postbusspersonal.                     gaste, dvs. hantering, transport och distribu-
12869:     Brevlådan på väggen tili postkontoret i Suo-    tion av dagstidningar.
12870: lahti stad töms måndag tili fredag innan upp-          Tili slut kan konstateras att sedan linjen
12871: samlingstransporten avgår kl. 17.45. Brev, som      Jyväskylä-Kalajoki upphörde har ersättande
12872: postats före tömningsdags, når adressaten föl-      postservice ordnats i mellersta Finland enligt
12873: jande arbetsdag. Brev, som postats på fredag        de mål som uppställts för servicenivån.
12874:     Helsingfors den 17 november 1988
12875: 
12876:                                                                  Trafikminister Pekka Vennamo
12877:     1
12878: 
12879: 
12880:     1
12881: 
12882: 
12883: 
12884: 
12885: 1
12886: 
12887: 
12888: 1
12889:                                              1988 vp.
12890: 
12891: Kirjallinen kysymys n:o 559
12892: 
12893: 
12894: 
12895: 
12896:                                  Tenhiälä: Aasian kehityspankin tarjoamien mahdollisuuksien
12897:                                    hyödyntämisestä
12898: 
12899: 
12900:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12901: 
12902:   Suomi on ollut perustamassa Aasian kehitys-      suunnata näin vientiponnisteluja Filippiineihin
12903: pankkia vuonna 1968. Suomalaiset yritykset         ja käyttää Aasian kehityspankin tarjoamia
12904: eivät kuitenkaan käytä hyväkseen pankin mah-       mahdollisuuksia tarkoin hyväksi.
12905: dollisuuksia kaupan rahoittajana. Eräiden las-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
12906: kelmien mukaan Suomi on käyttänyt kehitys-         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
12907: pankin palveluja suhteellisesti vähemmän kuin      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12908: muut maat. Ylipäätään suomalaiset yritykset        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12909: eivät ole juurikaan olleet kiinnostuneita
12910: ASEAN-maiden markkinoista.                                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että
12911:    Filippiinien Moskovan lähettiläs on Suomes-            Suomi ei juurikaan käytä hyväkseen
12912: sa käydessään erityisesti neuvonut suomalaisia            Aasian kehityspankin tarjoamia mah-
12913: yrityksiä keskittymään Filippiinien kaupassaan            dollisuuksia, ja
12914: tavaroihin, joita voidaan kuljettaa rautateitse             mitä Hallitus aikoo tehdä tilanteen
12915: Neuvostoliiton halki. Erityisen tärkeää olisikin          korjaamiseksi?
12916: 
12917:     Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1988
12918: 
12919:                                          Hannu Tenhiälä
12920: 
12921: 
12922: 
12923: 
12924: 281273G
12925: 2                                  1988 vp. -     KK n:o 559
12926: 
12927: 
12928: 
12929: 
12930:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12931: 
12932:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    mien tietojen mukaan esim. v. 1986 pankki sai
12933: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-    eri maissa olevilta yrityksiltä n. 7 500 tarjous-
12934: hemies, 13 päivänä lokakuuta 1988 päivätyn        ta, joista vain 8 oli suomalaisilta yrityksiltä.
12935: kirjeenne n:o 1557 ohella toimittanut valtio-     Näistä kahdeksasta kuitenkin neljä tarjousta
12936: neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi      hyväksyttiin. Aivan viime aikoina suomalaiset-
12937: jäljennöksen kansanedustaja Tenhiälän näin        kin yritykset ovat lisänneet osallistumisvilk-
12938: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 559:    kauttaan ja viimeaikaisista menestyksistä voi-
12939:                                                   daan mainita mm. hissitoimitukset pankin uu-
12940:          Onko Hallitus tietoinen siitä, että      teen päämajarakennukseen sekä äskettäin saa-
12941:        Suomi ei juurikaan käytä hyväkseen         tu tilaus 13 Aasian kehityspankin jäsenmaan
12942:        Aasian kehityspankin tarjoamia mah-        voimaloiden huoltotarveselvityksestä.
12943:        dollisuuksia, ja
12944:          mitä Hallitus aikoo tehdä tilanteen         Vuonna 1976 Manilaan perustettiin kaupalli-
12945:        korjaamiseksi?                             sen sihteerin johtama toimipiste, jonka tehtä-
12946:                                                   vänä oli mm. pankin projektien seuraaminen
12947:                                                   ja niistä tiedottaminen Suomessa Ulkomaan-
12948:    Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
12949:                                                   kauppaliiton välityksellä suomalaisille yrityk-
12950:    Suomen ja ASEAN-maiden välinen kauppa          sille. Vuonna 1980 Manilassa oleva toimipiste
12951: on kokonaisuudessaan kehittynyt tyydyttävästi     korotettiin suurlähetystöksi mm. Aasian kehi-
12952: viime vuosina kuten alla olevasta taulukosta      tyspankkiin suuntautuvan toiminnan tehosta-
12953: ilmenee:                                          miseksi. Vuoden 1976 jälkeen Suomessa on
12954:                                                   järjestetty parin vuoden välein Aasian kehitys-
12955: Suomen kauppavaihto ASEAN-maiden kanssa           pankin ns. hankintaseminaareja suomalaisille
12956: vuosina 1984-87:                                  liikemiehille. Seminaareissa on selostettu pan-
12957:                                                   kin hankintatapoja ja sen tarjoamia mahdolli-
12958:                vienti mmk        tuonti mmk       suuksia. Osanotto seminaareihin on ollut hyvä.
12959: 1984             643,4             345,9          Viimeksi tämänlaatuinen seminaari järjestettiin
12960: 1985             593,7             346,3          Helsingissä maaliskuussa 1988.
12961: 1986             472,0             331,5             Pankin johtokunnan edustajat käyvät Suo-
12962: 1987             734,6             485,2          messa säännöllisesti neuvotellen ao. virkamies-
12963:                                                   ten kanssa mm. pankin Suomeen kohdistamien
12964: Kauppavaihto Filippiinien kanssa on kehitty-      hankintojen tehostamisesta ja ovat myös pan-
12965: nyt seuraavasti:                                  kista kiinnostuneiden yritysten edustajien ta-
12966:                                                   vattavissa. Viimeksi tällainen vierailu tapahtui
12967: 1975       111 milj. mk                           18.-19.10.1988, jolloin pankin johtokunnan
12968: 1980       197    "                               jäsen tapasi mm. seuraavien yritysten edusta-
12969: 1985       112    "                               jat: Wärtsilä, Ahlström, Outokumpu, Finn-
12970: 1987       155    "                               Stroi, Valmet, Suomen Konsulttitoimistojen
12971:                                                   liitto, Rauma-Repola, Vaisala, Tampella ja
12972:   Aasian kehityspankin ensisijaisena tehtävänä    Ekono viranomaistapaamisten lisäksi. Edellä
12973: on myötävaikuttaa alueensa taloudelliseen ja      mainitun seminaarin jälkeen ulkoasiainministe-
12974: sosiaaliseen kehitykseen.                         riössä ryhdyttiin kehittämään ajatusta liike-
12975:   Hallitus on tietoinen siitä, että suomalaiset   miesdelegaation vierailusta Aasian kehityspan-
12976: yritykset osallistuvat Aasian kehityspankin ja    kin päämajassa Manilassa tutustumaan paikan
12977: sen rahoittamien projektien tarjouskilpailuihin   päällä pankin toimintaan. Vierailu on tarkoitus
12978: harvemmin kuin esimerkiksi yritykset muista       toteuttaa helmikuussa 1989 ja siihen tullaan
12979: Pohjoismaista. Manilan suurlähetystön kerää-      yhdistämään Aasiassa toimivien Suomen kau-
12980:                                     1988 vp. -     KK n:o 559                                      3
12981: 
12982: pallisten sihteerien aluekokous Manilassa.         detään ensi vuonna, todennäköisesti Manilas-
12983: Myös tutustuminen muiden alueella toimivien        sa.
12984: kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten tarjoa-     Muista ASEAN-alueen kaupan edistämistoi-
12985: miin mahdollisuuksiin kuuluu ohjelmaan.            menpiteistä mainittakoon thaimaalaisen liike-
12986:                                                    miesryhmän vierailu Suomessa syyskuun lopul-
12987:    Muista viimeaikaisista toimenpiteistä voi-      la neuvottelemassa Ulkomaankauppaliiton ja
12988: daan mainita 24.-25.8.1988 Helsingissä pidet-      suomalaisyritysten kanssa sekä tulevalle tam-
12989: ty Tyynenmeren reunavaltioita käsittelevä se-      mikuulle ohjelmoitu thaimaalaisen ministerita-
12990: minaari, josta juuri julkaistu 100-sivuinen ra-    son investointivaltuuskunnan tulo Suomeen.
12991: portti on saatavissa mm. Valtion painatuskes-         Lopuksi on syytä todeta, että viranomaiset
12992: kuksesta. Tähän seminaariin osallistui n. 100      pystyvät ainoastaan vaikuttamaan sellaisten
12993: liikemiestä ja sen tarkoituksena oli esitellä      olosuhteiden luomiseksi, jossa yrityksillä on
12994: Tyynenmeren alueen (Asia/Pacific) tarjoamia        mahdollisuus tehdä kauppaa. Kauppojen to-
12995: liikemahdollisuuksia. Seminaarin jatko-osa pi-     teuttaminen jää yritysten tehtäväksi.
12996: 
12997:     Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1988
12998: 
12999:                                                                 Ulkoasiainministeri Kalevi Sorsa
13000: 4                                     1988 vp. -      KK n:o 559
13001: 
13002: 
13003: 
13004: 
13005:                                Tili Riksdagens Herr Talman
13006: 
13007:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ambassaden i Manila samlat in fick banken
13008: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           t.ex. 1986 ca 7 500 offerter av företag från
13009: nr 1557 av den 13 oktober 1988 tili vederböran-       olika Iänder. Av dessa offerter var endast 8
13010: de medlem av statsrådet översänt avskrift av          gjorda av finländska företag. Av dessa 8 offer-
13011: följande av riksdagsman Tenhiälä underteck-           ter godkändes dock fyra. AHdeles under senas-
13012: nade spörsmål nr 559:                                 te tid har även de finländska företagen deltagit
13013:                                                       mera aktivt, och av de senaste framgångarna
13014:          Är Regeringen medveten om att Fin-           kan nämnas bl.a. leveransen av hissar tili
13015:        land inte i nämnvärd utsträckning ut-          bankens nya högkvarter samt den nyligen er-
13016:        nyttjar de möjligheter som Asiatiska           hållna beställningen gällande en utredning om
13017:        utvecklingsbanken erbjuder, och                behovet av service i kraftverken i 13 av Asiatis-
13018:          vad ämnar Regeringen göra för att            ka utvecklingsbankens medlemsländer.
13019:        avhjälpa situationen?
13020:                                                          År 1976 grundades i Manila en servicepunkt
13021:                                                       under ledning av en handelssekreterare med
13022:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          uppgift bl.a. att följa bankens projekt och att
13023: samt anföra följande:                                 genom förmedling av Utrikeshandelsförbundet
13024:   Handeln mellan Finland och ASEAN-län-               i Finland informera om dem tili finländska
13025: derna har i sin helhet utvecklats tilifredsställan-   företag. År 1980 klassades servicepunkten i
13026: de under de senaste åren, såsom framgår av            Manila upp tili ambassad, bl.a. i syfte att
13027: nedanstående tabell:                                  effektivera den verksamhet som inriktas på
13028:                                                       Asiatiska utvecklingsbanken. Efter 1976 har
13029: Hande/sutbytet mellan Finland och ASEAN-              med ett par års mellanrum i Finland anordnats
13030: /änderna 1984-87:                                     Asiatiska utvecklingsbankens s.k. anskaff-
13031:                                                       ningsseminarier, vilka har riktat sig tili fin-
13032:                 export mmk         import mmk         ländska affärsmän. Vid seminarierna har re-
13033: 1984            643,4              345,9              dogjorts för bankens anskaffningsmetoder och
13034: 1985            593,7              346,3              de möjligheter de erbjuder. Antalet deltagare i
13035: 1986            472,0              331,5              seminarierna har varit stort. Ett sådant semina-
13036: 1987            734,6              485,2              rium anordnades senast i Helsingfors i mars
13037:                                                       1988.
13038: Handelsutbytet med Fi/ippinerna har utveck-              Representanter för bankens styrelse besöker
13039: /ats på jö/jande sätt:                                regelbundet Finland och förhandlar då med
13040:                                                       vederbörande tjänstemän bl.a. om effektive-
13041: 1975        111 milj. mk                              ring av de anskaffningar som banken inriktar
13042: 1980        197    "                                  på Finland och är även anträffbara för repre-
13043: 1985        112    "                                  sentanter för företag som är intresserade av
13044: 1987        155    "                                  banken. Det senaste besöket ägde rum 18-
13045:                                                       19.10.1988, varvid en medlem av bankens sty-
13046:    Den primära uppgiften för Asiatiska utveck-        relse träffade representanter för bl.a. följande
13047: lingsbanken är att bidra tili den ekonomiska          företag: Wärtsilä, Ahlström, Outokumpu,
13048: och sociala utvecklingen inom sitt område.            Finn-Stroi, Valmet, Suomen Konsulttitoimisto-
13049:    Regeringen är medveten om att finländska           jen liitto, Rauma-Repola, Vaisala, Tampella
13050: företag deltar i Asiatiska utvecklingsbankens         och Ekono, vid sidan av sammanträffandena
13051: offertförfarande, och i offertförfarandet rö-         med myndigheterna. Efter det ovan nämnda
13052: rande projekt som finansierats av banken,             seminariet började man vid utrikesministeriet
13053: mera sällan än t.ex. företag från de övriga           utveckla tanken att en affärsmannadelegation
13054: nordiska länderna. Enligt de uppgifter som            skulle besöka Asiatiska utvecklingsbankens
13055:                                    1988 vp. -     KK n:o 559                                    5
13056: 
13057: högkvarter i Manila för att på platsen bekanta    som Stillahavsområdet (Asia/Pacific) erbjuder.
13058: sig med bankens verksamhet. A vsikten är att      Seminariet fortsätter nästa år, sannolikt i Ma-
13059: besöket skall äga rum i februari 1989 och det     nila.
13060: kommer att kombineras med det regionalmöte           Av de övriga åtgärderna för främjande av
13061: för finländska handelssekreterare i Asien som     handeln med ASEAN-området kan nämnas en
13062: hålls i Manila. Man kommer även att bekanta       grupp thailändska affärsmäns besök i Finland i
13063: sig med de möjligheter andra internationella      slutet av september. Gruppen förhandlade med
13064: utvecklingsfinansieringsinrättningar i området    Utrikeshandelsförbundet och finländska före-
13065: erbjuder.                                         tag. Vidare kan nämnas det besök av en
13066:    Av andra åtgärder på senaste tid kan näm-      thailändsk investeringsdelegation på minister-
13067: nas ett seminarium om randstaterna vid Stilla     nivå som har förts in i programmet för januari
13068: havet, som hölls i Helsingfors 24-25.8.1988       1989.
13069: och om vilket det nyligen har publicerats en         Tili slut är det skäl att konstatera att myn-
13070: rapport på 100 sidor viiken finns att fås bl.a.   digheterna endast kan bidra genom att skapa
13071: hos Statens tryckericentral. 1 detta seminarium   förutsättningar, under vilka företagen har möj-
13072: deltog ca 100 affärsmän och avsikten med det      lighet att bedriva handel. Det är företagens
13073: var att presentera de möjligheter tili affärer    uppgift att göra affärerna.
13074: 
13075:     Helsingfors den 15 november 1988
13076: 
13077:                                                                  Utrikesminister Kalevi Sorsa
13078:                                              1988 vp.
13079: 
13080: Kirjallinen kysymys n:o 560
13081: 
13082: 
13083: 
13084: 
13085:                                   Pohjanoksa ym.: Sotaleskien kuntouttamispalvelujen aloittami-
13086:                                     sesta
13087: 
13088: 
13089:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13090: 
13091:    Sotainvalidien puolisoille on aloitettu kun-   ruumiillisen kunnon kovalle koetukselle. Tä-
13092: toutustoiminta vuonna 1981. Valtion tulo- ja      män lisäksi suru kaatuneesta miehestä asetti
13093: menoarviossa on kunakin vuonna varattu mää-       myös henkisen kestokyvyn usein äärirajoille.
13094: räraha sotainvalidien puolisoiden kuntoutusta        Näin ollen sotaleskien joukossa on hoidon
13095: varten.                                           tarpeessa olevia henkilöitä, jotka tulojen vä-
13096:    Vastaavaa määrärahaa ei ole osoitettu sota-    häisyyden vuoksi eivät kuitenkaan ole voineet
13097: leskien kuntoutukseen. Huoltoeläkettä saavia      hakeutua asianmukaiseen hoitoon. Kaatuneit-
13098: sotaleskiä on tällä hetkellä vajaat 10 000. So-   ten Omaisten Liitto ry. on pyrkinyt omalta
13099: dan jälkeen heitä jäi noin 30 000 henkeä, joten   osaltaan auttamaan näitä jäseniään, mutta
13100: poistuma on ollut suuri. Sotaleskien keski-ikä    koska yhdistyksen valtionapu on aina ollut
13101: on tällä hetkellä n. 77 vuotta.                   varsin pieni, ovat mahdollisuudet kovin rajoi-
13102:    Erityisesti sotaleskien asema sodan jälkeen    tetut.
13103: oli vaikea. Heidän vastuulleen jäi kaatuneen         Kuntoutuksen ja hoidon tarve on nykyään
13104: koko perhe, jossa useimmiten oli useampiakin      varsin suuri erityisesti selkäsairauksien ja eri-
13105: alaikäisiä lapsia. Huoltoeläke oli niin pieni,    laisten nivelrikkojen johdosta, joiden perim-
13106: ettei sen turvin yksin voinut hoitaa lapsiper-    mäinen syy on ylirasittuneisuus ja aikanaan
13107: heen taloutta, vaan useimpien oli pakko työs-     suorittamatta jääneet hoitotoimet.
13108: kennellä myös kodin ulkopuolella. Näin koti-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
13109: askareet jäivät pakostakin hoidettaviksi nor-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
13110: maalin työpäivän jälkeen ja päivät muodostui-     me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
13111: vat varsin pitkiksi.                              sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
13112:    Pahinta kuitenkin oli se, että sotaleski oli   sen:
13113: kokonaan yksin vastuussa perheestään, hänellä
13114: ei ollut mahdollisuutta aina edes normaaleihin             Onko Hallitus tietoinen, että sotales-
13115: sairauden tai vamman edellyttämiin hoitotoi-             ket ovat ilman kuntoutusta, ja
13116: menpiteisiin, koska hän ei voinut jättää pieniä            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13117: sotaorpoja yksin. Ylipitkät työpäivät asettivat          ryhtyä asian korjaamiseksi?
13118: 
13119:     Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1988
13120: 
13121:           Aino Pohjanoksa              Matti Lahtinen               Riitta Uosukainen
13122:           Erkki Pystynen               Päivi Varpasuo               Sakari Valli
13123:           Heikki Perho                 Tapio Holvitie               Riitta Saastamoinen
13124:           Pirjo-Riitta Antvuori        Jorma Fred                   Kalevi Lamminen
13125:           Kirsti Ala-Harja             Lea Kärhä                    Eeva Turunen
13126:                                        Tina Mäkelä
13127: 
13128: 
13129: 
13130: 
13131: 281267A
13132: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 560
13133: 
13134: 
13135: 
13136: 
13137:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13138: 
13139:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       puolisoiden hoitotyötä tuettaisiin muun muas-
13140: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       sa kuntoutuksen avulla. lkääntyvien sotainvali-
13141: olette 14 päivänä lokakuuta 1988 päivätyn           dien - erityisesti vaikeavammaisten - hoito
13142: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        on suurelta osin perustunut ja perustuu edel-
13143: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       leen puolisoiden hoitotyöhön. Sotainvalidien
13144: edustaja Pohjanoksan ym. näin kuuluvasta            ikääntymiseen liittyviä kysymyksiä selvitettäes-
13145: kirjallisesta kysymyksestä n:o 560:                 sä on todettu puolisoiden terveydentilan vai-
13146:                                                     kuttavan hyvin keskeisenä sotainvalidien van-
13147:          Onko Hallitus tietoinen, että sotales-     huudenhuollon toimenpiteitä suunniteltaessa.
13148:        ket ovat ilman kuntoutusta, ja               Puolison sairastuminen tai kuolema voi aiheut-
13149:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       taa laitoshuollon tarpeen.
13150:        ryhtyä asian korjaamiseksi?
13151:                                                        Kuntoutukseen varatuilla määrärahoilla ei
13152:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         tällä hetkellä voida kattaa kuntoutuksen arvi-
13153: taen seuraavaa:                                     oitua tarvetta. Sotainvalideja on noin 44 000,
13154:                                                     heistä vaikeasti vammaisia vajaa puolet. Soti-
13155:    Sotainvalidien puolisoita on kuntoutettu val-
13156: tion tulo- ja menoarvioon varatun erillisen         lasvammalain mukaisen huoltoeläkkeen saajia
13157:                                                     on runsaat 22 000 - heistä osa on sotaleskiä,
13158: määrärahan nojalla vuodesta 1981 lukien.            osa sotainvalidien leskiä. Vuonna 1988 määrä-
13159: Vuonna 1988 on tulo- ja menoarviossa toimin-
13160:                                                     rahan avulla kuntoutukseen pääsee noin 850
13161: taan varattu 5 miljoonaa markkaa, vuodeksi          sotainvalidin puolisoa tai leskeä. Ensi vuoden
13162: 1989 on hallitus esittänyt kuntoutukseen varat-     määrärahojen avulla arvioidaan kuntoutukseen
13163: tavaksi 7,4 miljoonaa markkaa. Sosiaali- ja         pääsevän enintään 1 200 henkilöä.
13164: terveysministeriö vahvistaa vuosittain määrära-
13165: han käytön perusteet.                                  Sotaleskien asema sodan jälkeen oli vaikea
13166:    Vuodelle 1988 vahvistettujen perusteiden         ja sosiaali- ja terveysministeriön mielestä he
13167: mukaan kuntoutukseen voidaan hyväksyä hen-          tällä hetkellä ovat yksi monista kuntoutuksen
13168: kilö, joka vähintään kolmen viimeksi kuluneen       tarpeessa olevista ryhmistä. Puolisoiden kun-
13169: vuoden ajan on hoitanut vuoden 1918 tai             toutukseen varatut määrärahat eivät nykyisellä
13170: vuosien 1939-1945 sotien johdosta vahingoit-        tasolla vastaa tarvetta. Kuntoutukseen pääsyn
13171: tunutta tai sairastunutta puolisoaan, jonka so-     edellytysten olennainen laajentaminen edellyt-
13172: tilasvammalain (409/48) mukainen työkyvyttö-        täisi olennaista määrärahan lisäämistä. Määrä-
13173: myysaste on vähintään 50 OJo. Kuntoutukseen         rahan tarvetta arvioitaessa on sosiaali- ja ter-
13174: voi päästä myös sotainvalidin leski, jonka puo-     veysministeriössä ollut esillä myös sotaleskien
13175: liso on kuollut vuoden 1980 jälkeen ja joka oli     kuntoutuksen aloittaminen huolimatta siitä, et-
13176: hoitanut puolisoaan vähintään kolmen viimei-        tä valintaperusteiden asettaminen tälle ryhmäl-
13177: sen vuoden ajan. Edellytyksenä on lisäksi, että     le on käytännössä hyvin vaikeata. Sotaleskien
13178: sotainvalidin haitta-asteeksi oli vahvistettu vä-   kuntoutuksen aloittamista tullaan tulevaisuu-
13179: hintään 60 %. Sotaleskiä ei määrärahan nojal-       dessa harkitsemaan, tällä hetkellä keskeisin
13180: la ole mahdollista lähettää kuntoutukseen.          kuntoutuksen tarve näyttää sosiaali- ja terveys-
13181:    Kun sotainvalidien puolisoiden kuntoutus         ministeriön mielestä edelleen olevan niillä so-
13182: aloitettiin, oli lähtökohta se, että hyvin vai-     tainvalidien puolisoilla, jotka hoitavat kotona
13183: keasti vammaista invalidia pitkään hoitaneiden      vaikeasti vammaista, ikääntyvää sotainvalidia.
13184: 
13185:     Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1988
13186: 
13187:                                                                         Ministeri Tarja Halonen
13188:                                       1988 vp. -      KK n:o 560                                      3
13189: 
13190: 
13191: 
13192: 
13193:                                Tili Riksdagens Herr Talman
13194: 
13195:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           gravt handikappade - har tili största delen
13196: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           grundat sig på och grundar sig fortfarande på
13197: av den 14 oktober 1988 tili vederbörande              makarnas vårdarbete. Vid utredning av de
13198: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-        frågor som anknyter tili krigsinvalidernas åld-
13199: jande av riksdagsledamot Pohjanoksa m.fl.             rande har det konstaterats att makarnas hälso-
13200: undertecknade spörsmål nr 560:                        tilistånd i hög grad inverkar då åtgärderna
13201:                                                       inom åldringsvården av krigsinvaliderna plane-
13202:          Är Regeringen medveten om att                ras. Makans insjuknande eller död kan
13203:        krigsänkorna inte erhåller rehabilitering      förorsaka ett behov av anstaltvård.
13204:        och
13205:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-             Med de anslag som reserverats för rehabilite-
13206:        ta för att avhjälpa saken?                     ring kan det beräknade behovet av rehabilite-
13207:                                                       ring för närvarande inte täckas. Det finns ca
13208:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         44 000 krigsinvalider och av dem är knappt
13209: samt anföra följande:                                 hälften gravt handikappade. Drygt 22 000 per-
13210:                                                       soner erhåller försörjningspension enligt lagen
13211:    Krigsinvalidernas makar har rehabiliterats
13212:                                                       om skada, ådragen i militärtjänst. Av dem är
13213: sedan år 1981 med stöd av ett särskilt anslag
13214:                                                       en del krigsänkor och en del änkor tili krigsin-
13215: som reserverats i budgeten. År 1988 har i
13216:                                                       valider. År 1988 får ca 850 makar eller änkor
13217: budgeten för verksamheten reserverats 5 miljo-        tili krigsinvalider rehabilitering med hjälp av
13218: ner mark och regeringen har föreslagit att det
13219:                                                       anslaget. Det uppskattas att högst 1 200 perso-
13220: för år 1989 reserveras 7,4 miljoner mark för          ner får rehabilitering med hjälp av anslaget
13221: rehabilitering. Social- och hälsovårdsministe-        nästa år.
13222: riet fastställer årligen grunderna för använd-
13223: ningen av anslaget.                                      Krigsänkornas ställning var svår efter kriget
13224:    Enligt de grunder som fastställts för år 1988      och enligt social- och hälsovårdsministeriets
13225: kan tili rehabilitering godkännas en person           uppfattning utgör de för närvarande en grupp
13226: som åtminstone under de tre senaste åren har          av många som är i behov av rehabilitering. De
13227: skött sin make, som skadats eller insjuknat på        anslag som reserverats för rehabilitering av
13228: grund av krigen år 1918 eller åren 1939-1945          makar motsvarar inte, på den nivå de för
13229: och vars invaliditetsgrad enligt lagen om ska-        närvarande befinner sig, behovet. En väsentlig
13230: da, ådragen i militärtjänst (409/48) är minst         utvidgning av förutsättningarna för erhållande
13231: 50 OJo. Ä ven en änka tili en krigsinvalid kan,       av rehabilitering skulle förutsätta en väsentlig
13232: om hennes make har avlidit efter år 1980 och          ökning av anslagen. Vid uppskattningen av
13233: om hon har skött sin make åtminstone de tre           anslagsbehovet har även frågan om inledandet
13234: sista åren, erhålla rehabilitering. En förutsätt-     av rehabilitering av krigsänkor tagits upp vid
13235: ning är dessutom att krigsinvalidens invalidi-        social- och hälsovårdsministeriet, trots att det i
13236: tetsgrad har fastställts tili minst 60 OJo. Det är    praktiken är mycket svårt att uppställa urvals-
13237: inte möjligt att skicka krigsänkor tili rehabilite-   kriterier för denna grupp. Ett inledande av
13238: ring med stöd av anslaget.                            rehabilitering av krigsänkor kommer att över-
13239:    Då rehabiliteringen av krigsinvalidernas ma-       vägas i framtiden, men för närvarande tycks
13240: kar inleddes var utgångspunkten den att vård-         enligt social- och hälsovårdsministeriets upp-
13241: arbetet i fråga om makar, som länge skött             fattning det största behovet av rehabilitering
13242: gravt handikappade invalider, skulle under-           fortfarande finnas hos de makar tili krigsinva-
13243: stödjas bl.a. med hjälp av rehabilitering. Vår-       lider vilka hemma sköter gravt handikappade,
13244: den av åldrande krigsinvalider - speciellt            åldrande krigsinvalider.
13245: 
13246:      Helsingfors den 11 november 1988
13247: 
13248:                                                                            Minister Tarja Halonen
13249:                                               1988 vp.
13250: 
13251: Skriftligt spörsmål nr 561
13252: 
13253: 
13254: 
13255: 
13256:                                   Westerlund m.fl.: Om åtgärder för att ersätta årets skördeskador
13257: 
13258: 
13259:                               Tili Riksdagens Herr Talman
13260: 
13261:     Trots att den slutliga uppställningen av årets      Med beaktande av att totalt sett endast 40
13262: skördeskador ännu inte föreligger kan man            miljoner mark står tili förfogande krävs med
13263: redan i detta skede det oaktat göra en någor-        all sannolikhet ett betydande tilläggsanslag.
13264: lunda sannolik kalkyl.                               Därtill vore det välmotiverat att räntestödslån
13265:     Mer än 10 000 lägenheter hade intill den 14      enligt liknande principer som tiliämpades i
13266: september inlämnat sina skördeskadeanmäl-            anslutning tili 1987 års skördeskador kunde
13267: ningar som omfattade över 100 000 ha åker. 1         förverkligas.
13268: vissa avseenden påminner situationen om 1984            Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
13269: i den meningen att vissa regioner drabbats           ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
13270: särskilt hårt av den långvariga och ihållande        skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
13271: torrperioden.                                        ställa följande spörsmål:
13272:     Bland annat i Nyland och Kymmenedalen är                   Vilka åtgärder har Regeringen vidta-
13273: situationen för mången jordbrukare direkt kri-              git eller ämnar den vidta för att ersätta
13274: tisk. Vissa beräkningar ger vid handen att årets            årets skördeskador och i övrigt under-
13275: skördeskador efter självrisken beräknas uppgå               lätta läget särskilt för de unga jord-
13276: tili omkring 200 miljoner mark.                             brukarna?
13277: 
13278:     Helsingfors den 14 oktober 1988
13279: 
13280:                      Henrik Westerlund                       Håkan Malm
13281: 
13282: 
13283: 
13284: 
13285: 281291B
13286: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 561
13287: 
13288: Kirjallinen kysymys n:o 561                                                              Suomennos
13289: 
13290: 
13291: 
13292: 
13293:                                   Westerlund ym.: Toimenpiteistä tämän vuoden satovahinkojen
13294:                                     korvaamiseksi
13295: 
13296: 
13297:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13298: 
13299:   Vaikkakaan lopullista tietoa tämän vuoden             Ottaen huomioon, että ainoastaan 40 mil-
13300: satovahingoista ei vielä ole, voidaan tästä huo-     joonaa markkaa on käytettävissä, kaiken to-
13301: limatta jo nyt tehdä todennäköinen arvio.            dennäköisyyden mukaan tarvitaan merkittäviä
13302:                                                      lisämäärärahoja. Lisäksi olisi perusteltua, että
13303:   Yli 10 000 tilaa oli 14. päivään syyskuuta         korkotukilainoja voitaisiin käyttää samaan ta-
13304: mennessä jättänyt satovahinkoilmoituksensa,          paan kuin vuoden 1987 satovahinkojen yhtey-
13305: jotka koskivat yli 100 000 peltohehtaaria.           dessä.
13306: Eräässä mielessä tilanne muistuttaa vuoden              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
13307: 1984 tilannetta sikäli, että eräät alueet ovat       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
13308: joutuneet erityisen pahoin kauan kestäneen           me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
13309: kuivuuden koettelemiksi.                             sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
13310:                                                      sen:
13311:    Muun muassa Uudellamaalla ja Kymenlaak-
13312: sossa tilanne on monelle maanviljelijälle kriitti-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
13313: nen. Eräiden laskelmien mukaan omavastuun                   ryhtynyt tai aikoo ryhtyä tämän vuoden
13314: jälkeen tämän vuoden satovahinkojen arvioi-                 satovahinkojen korvaamiseksi ja hel-
13315: daan nousevan noin 200 miljoonaan mark-                     pottaakseen muutoin erityisesti nuorten
13316: kaan.                                                       viljelijöiden asemaa?
13317: 
13318:     Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1988
13319: 
13320:                      Henrik Westerlund                        Håkan Malm
13321:                                    1988 vp. -     KK n:o 561                                    3
13322: 
13323: 
13324: 
13325: 
13326:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13327: 
13328:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     siirtomääräraha. Tällä hetkellä on määrärahaa
13329: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     käytettävissä noin 40 miljoonaa markkaa.
13330: olette 14 päivänä lokakuuta 1988 päivätyn            Satovahingoista on ilmoitettava ennen sadon
13331: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston
13332: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     korjaamista lokakuun loppuun mennessä. So-
13333:                                                   kerijuurikkaan osalta ilmoitusaikaa on marras-
13334: edustaja Henrik Westerlundin ym. näin kuulu-
13335:                                                   kuun loppuun saakka. Vaikka kuluneen loka-
13336: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 561:
13337:                                                   kuun puolivälissä onkin saatu ensimmäiset ko-
13338:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on       ko maan kattavat vahinkoarviot, ovat lopulli-
13339:        ryhtynyt tai aikoo ryhtyä tämän vuoden     set satovahinkotiedot käytettävissä vasta joulu-
13340:        satovahinkojen korvaamiseksi ja hel-       kuussa. Lopulliset tiedot saatuaan satovahin-
13341:        pottaakseen muutoin erityisesti nuorten    koneuvottelukunta tulee tekemään ehdotuksen-
13342:        viljelijöiden asemaa?                      sa maa- ja metsätalousministeriölle vahinkojen
13343:                                                   korvaamiseksi.
13344:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Ministeriö puolestaan ryhtyy toimenpiteisiin
13345: vasti seuraavaa:                                  neuvottelukunnan ehdotuksen saatuaan. Kulu-
13346:   Valtion varoista suoritetaan korvauksia sato-   van vuoden satovahinkojen korvaamiseen liit-
13347: vahinkoja kärsineille siten kuin satovahinkojen   tyvät kysymykset ovat olleet esillä myös par-
13348: korvaamisesta annetussa laissa (530175) sääde-    haillaan käytävissä maataloustuloneuvotteluis-
13349: tään. Lain mukaan on mahdollista maksaa           sa. Mahdollista on myös se, että maatalous-
13350: viljelmäkohtaisia tai yleiskorvauksia. Korvaus-   tulosopimuksessa sovittaisiin toimenpiteistä sa-
13351: ten maksamista varten varataan valtion tulo- ja   tovahinkojen aiheuttamien menetysten lieven-
13352: menoarvioon vuosittain 30 miljoonan markan        tämiseksi.
13353: 
13354:     Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1988
13355: 
13356:                                              Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
13357: 4                                   1988 vp. -     KK n:o 561
13358: 
13359: 
13360: 
13361: 
13362:                              Till Riksdagens Herr Talman
13363: 
13364:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        milj. mk i statsbudgeten. För närvarande står
13365: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        ett anslag om ca 40 milj. mk tili förfogande.
13366: av den 14 oktober 1988 tili vederbörande              Skördeskador skall anmälas före utgången
13367: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     av oktober innan skörden bärgas. När det
13368: jande av riksdagsman Henrik Westerlund m.fl.       gäller sockerbetor går anmälningstiden tili än-
13369: undertecknade spörsmål nr 561:                     da vid utgången av november. Även om de
13370:                                                    första landsomfattande uppskattningarna av
13371:           Vilka åtgärder har Regeringen vidta-     skadorna kunde göras i mitten av oktober i år
13372:        git eller ämnar den vidta för att ersätta   finns de slutliga uppgifterna om skördeskador-
13373:        årets skördeskador och i övrigt under-      na tiligängliga först i december. Sedan de
13374:        lätta läget särskilt för de unga jord-      slutliga uppgifterna har ingått kommer delega-
13375:        brukarna?                                   tionen för skördeskador att förelägga jord- och
13376:                                                    skogsbruksministeriet ett förslag om ersättande
13377:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       av skadorna.
13378: samt anföra följande:                                 Ministeriet vidtar för sin del åtgärder sedan
13379:    Av statens medel betalas ersättningar tili      det fått delegationens förslag. Frågor i anslut-
13380: dem som drabbats av skördeskador på det sätt       ning tili ersättande av detta års skördeskador
13381: som stadgas i lagen om ersättande av ·skör-        har diskuterats vid de lantbruksförhandlingar
13382: deskador (530/75). Enligt lagen är det möjligt     som just nu pågår. Det är även möjligt att man
13383: att betala lägenhetsbestämda eller allmänna        i lantbruksinkomstavtalet kommer överens om
13384: ersättningar. För betalning av ersättningar re-    åtgärder som kan minska de förluster som
13385: serveras årligen ett reservationsanslag om 30      skördeskadorna förorsakar.
13386: 
13387:     Helsingfors den 18 november 1988
13388: 
13389:                                               Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
13390:                                                 1988 vp.
13391: 
13392: Kirjallinen kysymys n:o 562
13393: 
13394: 
13395: 
13396: 
13397:                                    Kortesalmi: Ympäristöä säästävien tavaroiden merkitsemisestä
13398: 
13399: 
13400:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13401: 
13402:    Sveitsissä on todettu 70 % :n kaatopaikoille        tasavallassa on sovellettu merkitsemiskäytän-
13403: ja pohtolaitoksiin joutuvasta jätteestä olevan         töä.
13404: peräisin tavallisilta kuluttajilta. Suomessa pro-         Myös Suomessa tulisi pikaisesti kehittää
13405: senttimäärä on ehkä hieman pienempi, mutta             luonto- ja ympäristöystävällisille tuotteille oma
13406: ylittää selvästi 50 o/o.                               merkintänsä, jotta kuluttajat voisivat valita
13407:    Koska kaatopaikoille ja pohtolaitoksiin jou-        halutessaan vähemmän luontoa ja ympäristöä
13408: tuvasta jätteestä on siis merkittävä määrä pe-         saastuttavat tuotteet. Aikaa myöten tästä koi-
13409: räisin tavallisilta kansalaisilta, olisi kuluttajien   tuisi niin yhteiskunnalle kuin ympäristölle mer-
13410: ympäristötietoisuuden lisääminen tehokas kei-          kittäviä säästöjä.
13411: no vähentää jätekuormaa ja ympäristön saas-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
13412: tumista. Menetelmä olisi huomattavan tehokas           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
13413: lisä muihin yhteiskunnan hallinnollisiin toi-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13414: menpiteisiin.                                          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13415:    Yksi merkittävä keino kuluttajien tietoisuu-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin vä-
13416: den lisäämiseksi siitä, mitkä tuotteet ovat vähi-             hiten luontoa saastuttaville ja ympäris-
13417: ten ympäristöä kuormittavia, olisi merkitä ne                 töä kuormittaville tuotteille laadittavan
13418: tietyllä merkillä. Sveitsissä tämäntapainen                   yhtäläisen merkintätavan aikaansaami-
13419: tuotteiden merkintä on jo käynnissä ja siitä on               seksi ja siten kuluttajien nykyistä pa-
13420: saatu hyviä kokemuksia. Samoin Saksan liitto-                 remmaksi valistamiseksi tässä asiassa?
13421: 
13422:      Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1988
13423: 
13424:                                          J. Juhani Kortesalmi
13425: 
13426: 
13427: 
13428: 
13429:  281255M
13430: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 562
13431: 
13432: 
13433: 
13434: 
13435:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13436: 
13437:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        eräiden kuluttajajärjestöjen edustajien kanssa.
13438: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        K:skust:lu!l.~a~tt~ena Ofol ollut pohti.a~ mihin
13439: olette 19 päivänä lokakuuta 1988 päivätyn            tmmenpiteiSim almtteen JOhdosta ohs1 syytä
13440: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         ryhtyä. Näissä keskusteluissa on päädytty esit-
13441: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        tämään, että ympäristöministeriö asettaa toi-
13442: edustaja Kortesalmen kirjallisesta kysymykses-       mikunnan selvittämään ympäristölle haitallis-
13443: tä n:o 562:                                          ten ja ympäristöä säästävien tuotteiden merkit-
13444:                                                      semistä. Tässä yhteydessä voitaisiin selvittää
13445:          Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin vä-         myös kierrätysmerkinnän käyttöä. Toimikun-
13446:        hiten luontoa saastuttaville ja ympäris-      taan tulisi koota sekä ympäristökysymysten
13447:        töä kuormittaville tuotteille laadiHavan      että kuluttajakysymysten asiantuntemusta eri
13448:        yhtäläisen merkintätavan aikaansaami-         etutahoilta.
13449:        seksi ja siten kuluttajien nykyistä pa-
13450:        remmaksi valistamiseksi tässä asiassa?           Keskusteluissa on kuitenkin samalla pidetty
13451:                                                      tarkoituksenmukaisena, että ennen toimikun-
13452:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          nan asettamista selvitetään merkintöihin liitty-
13453: taen seuraavaa:                                      vää sääntelyä ja käytäntöä sekä niitä koskevat
13454:    Ympäristönsuojeluneuvosto teki 14.12.1987         vireillä olevat suunnitelmat muissa maissa.
13455:                                                      Tarkoituksena on, että tällainen esiselvitys teh-
13456: aloitteen ympäristöministeriölle ja kauppa- ja
13457: teollisuusministeriölle kuluttajien ympäristöva-     täisiin ympäristöministeriön varoin kuluvan
13458:                                                      syksyn aikana.
13459: listuksen aloittamisesta. Neuvoston aloite kos-
13460: kee sekä kuluttajille annettavaa ympäristövalis-       Ympäristöä säästävien tuotteiden merkin-
13461: tusta yleisesti että ympäristölle haitallisten sa-   tään liittyvät kysymykset ovat olleet esillä
13462: moin kuin ympäristöä säästävien tuotteiden           myös pohjoismaisessa yhteistyössä. Pohjois-
13463: merkitsemistä. Aloitteen teon jälkeen ovat           maiden kuluttaja-asioista vastaavat ministerit
13464: eräät viranomaiset sekä järjestöt ilmoittaneet       päättivät Tukholmassa 21.3.1988 pitämässään
13465: tukevansa ympäristönsuojeluneuvoston ehdo-           kokouksessa, että pohjoismaisessa kuluttaja-
13466: tusta. Eräät järjestöt ovat niin ikään ilmaisseet    alan yhteistyössä on yhdessä ympäristönsuoje-
13467: halukkuutensa ja valmiutensa osallistua näitä        lukysymysten pohjoismaisen virkamieskomi-
13468: asioita koskevaan valmistelutyöhön.                  tean kanssa selvitettävä mahdollisuudet vapaa-
13469:    Ympäristönsuojeluneuvoston aloitteen joh-         ehtoiseen pohjoismaiseen ympäristömerkin-
13470: dosta on käyty keskusteluja ympäristöministe-        tään. Kuluttajakysymysten pohjoismainen vir-
13471: riön, kauppa- ja teollisuusministeriön, ympä-        kamieskomitea onkin ryhtynyt toimenpiteisiin
13472: ristönsuojeluneuvoston, kuluutajaneuvoston ja        tätä koskevan selvitystyön käynnistämiseksi.
13473: 
13474:     Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1988
13475: 
13476:                                                                        Ministeri Pertti Salolainen
13477:                                      1988 vp. -      KK n:o 562                                       3
13478: 
13479: 
13480: 
13481: 
13482:                               Tili Riksdagens Herr Talman
13483: 
13484:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          sa konsumentorganisationer. Målet med dis-
13485: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          kussionen har varit att dryfta vilka åtgärder
13486: av den 19 oktober 1988 till vederbörande             man borde vidta på grund av initiativet. Vid
13487: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       dessa diskussioner har man kommit fram tili
13488: jande av riksdagsman Kortesalmi underteckna-         att föreslå att miljöministeriet skall tillsätta en
13489: de spörsmål nr 562:                                  kommission för att utreda märkningen av de
13490:                                                      produkter som är skadliga för miljön och de
13491:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        som sparar miljön. 1 detta sammanhang kunde
13492:        att åstadkomma ett enhetligt märk-            man också utreda användningen av märkning
13493:        ningssätt för de produkter som minst          angående produktens återanvändbarhet. Kom-
13494:        smutsar ned naturen och belastar mil-         missionen borde samla in sakkunskap både om
13495:        jön, och på detta sätt bättre än för          miljöfrågor och konsumentfrågor från olika
13496:        närvarande upplysa konsumenterna i            intressenthåll.
13497:        denna fråga?
13498:                                                         Vid diskussionerna har man dock samtidigt
13499:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        ansett det ändamålsenligt att utreda den regle-
13500: samt anföra följande:                                ring och praxis som ansluter sig tili märk-
13501:                                                      ningen samt de planer som är aktuella i andra
13502:    Miljövårdsrådet gjorde 14.12.1987 ett initia-     Iänder, innan kommissionen tillsätts. A vsikten
13503: tiv tili miljöministeriet och handels- och indust-
13504:                                                      är att en dylik förutredning görs under höstens
13505: riministeriet om inledandet av miljöupplysning
13506:                                                      gång med resurser från miljöministeriet.
13507: för konsumenterna. Rådets initiativ gäller både
13508: miljöupplysning för konsumenterna rent all-             Frågor i anslutning tili märkningen av pro-
13509: mänt och märkning av de produkter som är             dukter som sparar miljön har varit uppe också
13510: skadliga för miljön samt de produkter som            i det nordiska samarbetet. De ministrar som
13511: sparar miljön. Efter detta initiativtagande har      svarar för konsumentärenden i Norden beslöt
13512: en del myndigheter samt organisationer medde-        vid ett möte i Stockholm 21.3.1988 att vid det
13513: lat att de stöder miljövårdsrådets förslag. Vissa    nordiska samarbetet inom konsumentbran-
13514: organisationer har också uttryckt sin viliighet      schen skall möjligheterna tili en frivillig nord-
13515: och beredskap att delta i det beredningsarbete       isk miljömärkning utredas tillsammans med
13516: som gäller dessa frågor.                             Nordiska ämbetsmannakommitten för miljö-
13517:    Med anledning av miljövårdsrådets initiativ       vårdsfrågor. Nordiska ämbetsmannakommit-
13518: har diskussioner förts med representanter för        ten för konsumentfrågor har också vidtagit
13519: miljöministeriet, handels- och industriministe-      åtgärder för att inleda utredningsarbete i fråga
13520: riet, miljövårdsrådet, konsumentrådet och vis-       om detta.
13521: 
13522:      Helsingfors den 11 november 1988
13523: 
13524:                                                                         Minister Pertti Salolainen
13525:                                               1988 vp.
13526: 
13527: Kirjallinen kysymys n:o 563
13528: 
13529: 
13530: 
13531: 
13532:                                   Kortesalmi: Ilmaisten matkojen järjestämisestä rintamaveteraa-
13533:                                      neille
13534: 
13535: 
13536:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13537: 
13538:    SMP on syvästi kiitollinen siitä taistelusta ja      Yksi merkittävä yhteiskunnan tunnustus ve-
13539: työstä, jota sotiemme veteraanit ovat tehneet        teraaneille olisi myöntää heille ilmainen mat-
13540: isänmaamme hyväksi niin sodan kuin rauhan-           kustusoikeus Valtionrautateillä ja linja-autois-
13541: kin vuosina. Puolue on halunnut auttaa so-           sa. Vuosittain tästä aiheutuisi yhteiskunnalle
13542: tiemme veteraaneja ja invalideja puoluekan-          arviolta noin 45 miljoonan markan kustannuk-
13543: taan katsomatta mm. siten, että se on luovutta-      set. Tätä summaa ei voida pitää veteraanien
13544: nut puoluetuen korotusosuutta vastaavan raha-        maamme hyväksi tekemien uhrausten kannalta
13545: määrän useina vuosina veteraanien ja invali-         kovinkaan suurena.
13546: dien hyväksi.                                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
13547:                                                      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
13548:   SMP:n esityksestä on saatu myös aikaan             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13549: veteraanien ylimääräinen rintamalisä, ja kun-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13550: toutusmäärärahat ovat puolueen hallituskau-
13551: della kohonneet moninkertaisiksi. Lisäksi elin-                Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
13552: korko on saatu etuoikeutetuksi tuloksi, ja                  ilmaisten linja-auto- ja rautatiematko-
13553: myös ulkomailla asuvat veteraanit ovat saaneet              jen turvaamiseksi sotiemme veteraaneil-
13554: oikeuden rintamalisään.                                     le?
13555: 
13556:     Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1988
13557: 
13558:                                         J. Juhani Kortesalmi
13559: 
13560: 
13561: 
13562: 
13563: 281338C
13564: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 563
13565: 
13566: 
13567: 
13568: 
13569:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13570: 
13571:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       näin syntyvän tulojen menetyksen Valtionrau-
13572: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tateille, niin kuin valtionrautateiden talouden
13573: olette 19 päivänä lokakuuta 1988 päivätyn           hoidosta annettu laki (3 §:n 3 mom.) edellyt-
13574: kirjeenne n:o 1617 ohella toimittanut valtio-       tää. Tulevana vuonna momentilla on kaik-
13575: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-       kiaan 57,0 milj. mk, mikä käytetään opiskeli-
13576: sen kansanedustaja J. Juhani Kortesalmen            joiden, koululaisten, eräiden työkyvyttömyys-
13577: näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o      eläkkeellä olevien ryhmien sekä rintamasotilas-
13578: 563:                                                eläkkeen saajien ja rintamalisään oikeutettujen
13579:                                                     ja sotainvalidien matkalippualennuksiin. Alen-
13580:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       nuksen suuruus on 50 OJo.
13581:        ilmaisten linja-auto- ja rautatiematko-
13582:        jen turvaamiseksi sotiemme veteraaneil-         Valtionrautatiet myöntää lisäksi liiketalou-
13583:        le?                                          dellisin perustein kaikille 65 vuotta täyttäneille
13584:                                                     alennuskortin, joka oikeuttaa matkustamaan
13585:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       rautateillä 50 OJo :n alennuksella.
13586: vasti seuraavaa:                                       Linja-autoliikenteestä on todettava, että siel-
13587:                                                     läkin myönnetään vastaavasti yli 65-vuotiaille
13588:    Koska kysymyksessä tarkoitettujen ilmaisten
13589:                                                     30 OJo :n erityisalennus.
13590: matkojen myöntäminen sotaveteraaneille on
13591: nähtävä pikemminkin sosiaalipoliittisena kuin          Rintamaveteraaneja on Sotaveteraaniliiton
13592: liikennepoliittisena kysymyksenä, on asiasta        antamien tietojen mukaan tällä hetkellä noin
13593: pyydetty myös sosiaali- ja terveysministeriön       300 000 henkilöä. Pääosa veteraaneista on yli
13594: lausunto.                                           65-vuotiaita, joten he voivat käyttää jo nykyi-
13595:    Linja-autoliikenteen toimintaedellytykset eri-   sellään hyväksi edellä mainittuja alennuksia.
13596: tyisesti haja-asutusalueilla ovat heikentyneet         Liikenneministeriö pitää tärkeänä, että vuo-
13597: matkustajamäärien vähetessä, jolloin tarpeelli-     sittain valtion tulo- ja menoarviossa ensisijai-
13598: nen liikenne voidaan hoitaa vain tuen turvin.       sesti myönnetään varoja riittävästi joukkolii-
13599: Keskeinen ongelma tällä hetkellä on niiden          kenteen kehittämiseen ja säilyttämiseen (mom.
13600: määrärahojen rajallisuus, joilla voidaan turva-     31.58.30). Rintamaveteraanien kohdalla on
13601: ta liikenteen peruspalvelujen olemassaolo ja        tärkeätä, kuten sosiaali- ja terveysministeriökin
13602: jatkuvuus.                                          toteaa, että pikemminkin kehitetään yleistä
13603:    Tulo- ja menoarvion momentille 31.57.50 on       sosiaaliturvaa. Myös ilmaisten matkojen järjes-
13604: varattu määräraha, jonka puitteissa valtioneu-      täminen rintamaveteraaneille on kannatetta-
13605: vosto myöntää rautateiden henkilöliikenteen         vaa, mikäli tarkoitukseen saadaan erillinen
13606: kuljetusalennuksia ja määrää korvattavaksi          määräraha.
13607: 
13608:     Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1988
13609: 
13610:                                                              Liikenneministeri Pekka Vennamo
13611:                                      1988 vp. -     KK n:o 563                                      3
13612: 
13613: 
13614: 
13615: 
13616:                               Tili Riksdagens Herr Talman
13617: 
13618:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         som lagen om de allmänna grunderna för
13619: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         statsjärnvägarnas hushållning (3 § 3 mom.)
13620: nr 1617 av den 19 oktober 1988 tili vederböran-     förutsätter. Inkommande år kommer det under
13621: de medlem av statsrådet översänt avskrift av        momentet att finnas totalt 57,0 milj. mk, som
13622: följande av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi        används tili rabatter på resebiljetter för stude-
13623: undertecknade spörsmål nr 563:                      rande, skolelever, vissa grupper som får inva-
13624:                                                     lidpension, dem som får frontmannapension,
13625:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen            dem som är berättigade tili fronttiliägg och
13626:        vidta för att trygga avgiftsfria buss- och   krigsinvalider. Rabatten är 50 OJo.
13627:        tågresor för våra krigsveteraner?
13628:                                                        Statsjärnvägarna beviljar dessutom på före-
13629:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       tagsekonomiska grunder alla som har fyllt 65
13630: samt anföra följande:                               år ett rabattkort, som berättigar tili tågresor
13631:                                                     med 50 % rabatt.
13632:    Eftersom ett beviljande av avgiftsfria resor
13633:                                                        Det bör framhållas att personer som har fyllt
13634: för krigsveteraner, vilket föreslås i spörsmålet,
13635:                                                     65 år även i busstrafik på motsvarande sätt
13636: snarare bör betraktas som en socialpolitisk än
13637:                                                     beviljas en särskild rabatt på 30 %.
13638: en trafikpolitisk fråga, har även social- och
13639: hälsovårdsministeriets utlåtande begärts i ären-       Enligt uppgifter från Krigsveteranförbundet
13640: det.                                                finns det för tilifället ca 300 000 frontvetera-
13641:    Särskilt i glesbygden har busstrafikens verk-    ner. Största del en av veteranerna har fyllt 65 år
13642: samhetsbetingelser försvagats tili följd av att     och kan således redan nu utnyttja ovan nämn-
13643: passagerarantalet har minskat, varvid den nöd-      da rabatter.
13644: vändiga trafiken enbart kan skötas med hjälp           Trafikministeriet anser det vara viktigt att
13645: av understöd. Ett centralt problem för tilifället   det årligen i statsbudgeten främst beviljas tili-
13646: är att de anslag med vilka den grundläggande        räckliga medel för att utveckla och bibehålla
13647: trafikservicens existens och varaktighet kan        kollektivtrafiken (mom. 31.58.30). Beträffande
13648: tryggas, är begränsade.                             frontveteraner är det viktigt att hellre utveckla
13649:    Under moment 31.57.50 i budgeten har re-         den allmänna sociala tryggheten, något som
13650: serverats ett anslag, inom vars ram statsrådet      även social- och hälsovårdsministeriet fram-
13651: beviljar rabatter för järnvägarnas persontrafik     håller. Det är även värt att understöda avgifts-
13652: och bestämmer om ersättning för det inkomst-        fria resor för frontveteraner, om ett särskilt
13653: bortfall detta åsamkar Statsjärnvägarna, så-        anslag för ändamålet erhålls.
13654: 
13655:     Helsingfors den 17 november 1988
13656: 
13657:                                                                  Trafikminister Pekka Vennamo
13658: 1
13659: 
13660: 1
13661: 
13662: 1
13663: 
13664:     1
13665: 
13666:     1
13667: 
13668:     1
13669: 
13670:         1
13671: 
13672:         1
13673: 
13674:         1
13675: 
13676:             1
13677: 
13678:             1
13679: 
13680:             1
13681: 
13682:                 1
13683: 
13684:                 1
13685: 
13686:                 1
13687: 
13688:                     1
13689:                                               1988 vp.
13690: 
13691: Kirjallinen kysymys n:o 564
13692: 
13693: 
13694: 
13695:                                  Renko ym.: Maankuivatusmäärärahojen lisäämisestä
13696: 
13697: 
13698:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13699: 
13700:    Suomen kansantulo on suuresti riippuvainen       tään vesi- ja ympäristöpiireissä saamaan vuo-
13701: metsien tuotosta. Kuivatusmäärärahojen niuk-        sittain valmiiksi.
13702: kuus on lisännyt veden vaivaamien metsämai-            Oulun vesi- ja ympäristöpiirin alueella kui-
13703: den alaa, mikä lisää soistumista ja stressimet-     vatusmäärärahojen puute on huomattava:
13704: sien ulkoista hätää. Metsätalouden ohella maa-         - Keskeneräisiä maanparannushankkeita
13705: talous kärsii maaperän vettymisestä etenkin         on 26 kpl, kustannusarvio yhteensä 17,2 milj.
13706: Pohjanmaalla, missä lakeus ja tasankamaa            mk. Varojen tarve näihin töihin v. 1989 on 2,6
13707: hidastavat veden luonnollista virtausta.            milj. mk.
13708:    Valtion budjetissa on riittämättömästi mää-         - Rahoitettavana on 23 hanketta (Oulun
13709: rärahoja maankuivatukseen. Maankuivatusva-          maatalouspiiri, maatilahallitus), kustannusar-
13710: roja oli käytettävissä 22,5 milj. markkaa v.        vio 19,2 milj. mk (hyötyalue 5 200 ha).
13711: 1986, 22 milj. mk v. 1987, 15 milj. mk v. 1988         - Suunnitelmia valmistuu v. 1988 noin 10,
13712: ja valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuo-       kustannusarvio noin 5, 1 milj. mk (hyötyalue
13713: delle 1989 on tähän tarkoitukseen esitetty varo-    1 000 ha). Lisäksi Salaojakeskuksessa on suun-
13714: ja 16 milj. markkaa.                                nitteilla v. 1988 10 hanketta, joiden kustannus-
13715:    Aloitettujen töiden loppuun saattamiseen         arvio on 1,97 milj. mk.
13716: tarvitaan varoja noin 13 milj. mk. Uusien              - Hakemuksia 85 kpl, rahoitustarve arviol-
13717: hankkeiden toteuttamiseen jäisi tällöin vain 3      ta 50 milj. mk.
13718: milj. mk. Maatila- sekä vesi- ja ympäristöhalli-       Vuoden 1989 valtion tulo- ja menoarvioon
13719: tuksessa on rahoituskäsittelyssä olevia hank-       tulisi lisätä maankuivatukseen tarkoitettuja
13720: keita yli 30 milj. mk:n toteuttamiskustannusta      määrärahoja oleellisesti vuoden 1988 tasosta.
13721: vastaava määrä.                                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
13722:    Vesi- ja ympäristöpiireissä on suunnitteilla     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
13723: noin 250 hanketta, jotka vastaavat noin 20 000      me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
13724: ha:n hyötyaluetta ja 65 milj. markan kustan-        sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
13725: nusta. Lisäksi piireissä on rahoitushakemuksia      sen:
13726: 700 kappaletta, joiden toteuttamiseen tarvitaan
13727: varoja arviolta 140 milj. markkaa. Kesken-                   Aikooko Hallitus ehdottaa maankui-
13728: eräisten töiden ja vireillä olevien hakemusten             vatusmäärärahoja lisättäväksi vuoden
13729: toteuttamiseen tarvitaan siten noin 250 milj.              1988 lisäbudjetissa ja ehdottaa vuodelle
13730: mk.                                                        1989 esitettyä maankuivatusmäärära-
13731:    Nykyinen määrärahojen aleneva kehitys on                haa korotettavaksi, sekä
13732: huolestuttava. Tehtävän välttävä hoito edellyt-              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13733: täisi vuosittain 25 milj. markan määrärahoja ja            ryhtyä kuivatustöistä vapautuvan työ-
13734: 30 milj. markalla työ voitaisiin hoitaa tyydyttä-          voiman työllistämiseksi, ellei määrära-
13735: västi. Tätä vastaava määrä suunnitelmia pysty-             hoja lisätä?
13736: 
13737:     Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1988
13738: 
13739:           Tellervo Renko               1uhani Alaranta               Kari Rajamäki
13740:           Asko Apukka                  Eino Siuruainen               Mauri Pekkarinen
13741:           Kauko Heikkinen              Annikki Koistinen             Mirja Ryynänen
13742:           1ukka Vihriälä               Marjatta Väänänen             Sirkka-Liisa Anttila
13743:                                        Pekka Puska
13744: 281316D
13745: 2                                  1988 vp. -     KK n:o 564
13746: 
13747: 
13748: 
13749: 
13750:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13751: 
13752:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     määrä on vyöhykkeestä riippuen pääsääntöi-
13753: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     sesti 25-60 % kustannuksista.
13754: olette 19 päivänä lokakuuta 1988 päivätyn            Viime vuosina valtion tulo- ja menoarviossa
13755: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      on ollut varattuna maankuivatustöiden rahoit-
13756: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     tamiseen määrärahoja seuraavasti: v. 1984
13757: edustaja Tellervo Rengon ym. näin kuuluvasta      19,5 milj. markkaa, v. 1985 21,5 milj. mark-
13758: kirjallisesta kysymyksestä n:o 564:               kaa, v. 1986 22,5 milj. markkaa ja v. 1987
13759:                                                   22,0 milj. markkaa. Kuluvan vuoden ensim-
13760:          Aikooko Hallitus ehdottaa maankui-       mäisessä lisämenoarviossa maankuivatusvaroja
13761:        vatusmäärärahoja lisättäväksi vuoden       lisättiin 5,0 milj. markkaa, ja tarkoitukseen on
13762:        1988 lisäbudjetissa ja ehdottaa vuodelle   vuonna 1988 ollut käytettävissä yhteensä 15,0
13763:        1989 esitettyä maankuivatusmäärära-        milj. markkaa. Tulo- ja menoarviossa varat
13764:        haa korotettavaksi, sekä                   ovat jakaantuneet suunnilleen tasan avustusten
13765:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     ja lainojen kesken. Vuoden 1989 tulo- ja me-
13766:        ryhtyä kuivatustöistä vapautuvan työ-      noarvioesityksessä maankuivatustöihin on esi-
13767:        voiman työllistämiseksi, ellei määrära-    tetty yhteensä 16,0 milj. markan määrärahaa.
13768:        hoja lisätä?                               Maataloushallinnossa on arvioitu varojen tar-
13769:                                                   peen olevan noin 35 milj. markkaa vuosittain.
13770:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Aloitettujen maankuivatustöiden jatkami-
13771: vasti seuraavaa:                                  seen tarvitaan vuonna 1989 avustusvaroja noin
13772:                                                   4,6 milj. markkaa ja lainavaroja noin 6,5 milj.
13773:    Valtion tulo- ja menoarviossa maankuivatus-    markkaa. Valmiita rahoittamauomia tai lähiai-
13774: töistä aiheutuviin kustannuksiin myönnettyjä      koina valmistuvia maankuivatussuunnitelmia
13775: varoja käytetään vesi- ja ympäristöhallituksen    on 395, yhteiseltä hyötyalaltaan noin 27 700
13776: toimesta taikka vesi- ja ympäristöpiirien tai     hehtaaria. Niihin arvioidaan tarvittavan varoja
13777: maatalouspiirien valvonnan alaisena suoritetta-   yhteensä noin 97 milj. markkaa. Jätettyjä oji-
13778: vien töiden kustannuksiin. Varojen käytöstä       tustoimitushakemuksia on noin 700 ja niiden
13779: päättää maatilahallitus. Varoja voidaan ns.       ala noin 60 000 hehtaaria.
13780: rahoituslain (433/63) mukaan käyttää muun            Maankuivatushankkeiden määrä sekä val-
13781: ohella ojituksesta maan peruskuivattamiseksi      tion tuen tarve ovat pysyneet edelleen suurina.
13782: aiheutuviin kustannuksiin. Maankuivatustyön       Hallitus katsoo kuitenkin, että ennen kuin
13783: rahoittamiseen voidaan myöntää joko lainaa ja     varoja merkittävästi lisätään, tulee selvittää
13784: avustusta tai yksinomaan lainaa tai avustusta.    osittain vanhentuneen rahoituslain uudistamis-
13785: Milloin maankuivatustyö suoritetaan vesi- ja      tarpeet. Erityisesti tulee harkita sanotun lain
13786: ympäristöhallituksen toimesta, myönnetään         mukaisten rahoitusehtojen kehittämistä saman-
13787: lainana se osa kustannuksista, jota ei anneta     suuntaisiksi vastaavan uudemman lainsäädän-
13788: avustuksena. Milloin työ tehdään osakkaiden       nön kanssa, mikä mahdollistaisi valtion tuen
13789: toimesta, voidaan lainaa myöntää yksinomai-       myöntämisen useampaan hankkeeseen. Tarkoi-
13790: sena tai yhdessä avustuksen kanssa enintään       tuksena onkin asettaa toimikunta selvittämään
13791: 85 Olo kustannuksista. Avustuksen enimmäis-       lain uudistamistarpeet.
13792: 
13793:     Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1988
13794: 
13795:                                              Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
13796:                                      1988 vp. -     KK n:o 564                                     3
13797: 
13798: 
13799: 
13800: 
13801:                               Tili Riksdagens Herr Talman
13802: 
13803:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Under de senaste åren har i statsbudgeten
13804: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         reserverats anslag för finansiering av torrlägg-
13805: av den 19 oktober 1988 tili vederbörande            ningsarbeten som följer: år 1984 19,5 milj. mk,
13806: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      år 1985 21,5 milj. mk, år 1986 22,5 milj. mk
13807: jande av riksdagsledamot Tellervo Renko m.fl.       och år 1987 22,0 milj. mk. 1 den första
13808: undertecknade spörsmål nr 564:                      tiliäggsbudgeten för innevarande år ökades
13809:                                                     torrläggningsmedlen med 5,0 milj. mk och för
13810:          Ämnar Rageringen föreslå en ökning         ändamålet har år 1988 sammanlagt 15,0 milj.
13811:        av torrläggningsanslagen i tiliäggs-         mk stått tili buds. 1 budgeten har medlen
13812:        budgeten för år 1988 och föreslå en          fördelats ungefär jämnt mellan bidrag och lån.
13813:        höjning av det torrläggningsanslag som       1 budgetpropositionen för år 1989 har för
13814:        föreslagits för år 1989, samt                torrläggningsarbeten föreslagits ett anslag om
13815:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       sammanlagt 16,0 milj. mk. 1 lantbruksförvalt-
13816:        ta för att sysselsätta den arbetskraft       ningen har det beräknats att medel tili ett
13817:        som frigörs från torrläggningsarbetena,      belopp av ca 35 milj. mk kommer att behövas
13818:        om anslagen inte ökas?                       per år.
13819:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          För fortsättande av påbörjade torrläggnings-
13820: samt anföra följande:                               arbeten behövs år 1989 ca 4,6 milj. mk i
13821:                                                     bidragsmedel och ca 6,5 milj. mk i lånemedel.
13822:     De medel som i statsbudgeten beviljats för      Antalet färdiga icke finansierade torrläggnings-
13823: kostnaderna för torrläggningsarbeten används        planer eller torrläggningsplaner som blir fär-
13824: tili kostnaderna för arbeten som vatten- och        diga den närmaste tiden är 395. Den samman-
13825: miljöstyrelsen låter utföra eller som utförs        lagda nyttoareal som dessa berör är ca 27 700
13826: under vatten- och miljödistriktens eller lant-      hektar. Det beräknas att sammanlagt ca 97
13827: bruksdistriktens tillsyn. J ordbruksstyrelsen be-   milj. mk behövs för dessa. De inlämnade
13828: slutar om användningen av medlen. Medlen            ansökningarna om dikningsförrättning är ca
13829: kan enligt den s.k. finansieringslagen (433/63)     700 och de gäller ca 60 000 hektar.
13830: användas bl.a. för kostnader som föranleds av
13831: dikning för grundtorrläggning av mark. För             Antalet torrläggningsföretag samt behovet
13832: finansieringen av ett torrläggningsarbete kan       av statligt stöd har hela tiden varit stort.
13833: antingen lån och bidrag eller enbart lån eller      Regeringen anser dock att man innan medlen
13834: bidrag beviljas. Om torrläggningsarbetet utförs     ökas betydligt bör utreda i viiken mån den
13835: genom försorg av vatten- och miljöstyrelsen,        delvis föråldrade finansieringslagen behöver re-
13836: beviljas ett lån för finansiering av den del av     videras. Särskilt bör man överväga om finan-
13837: kostnaderna för viiken bidrag inte ges. Om          sieringsvilikoren enligt lagen skall utvecklas i
13838: delägare låter utföra arbetet kan lån beviljas      samma riktning som inom motsvarande nyare
13839: ensamt eller tillsammans med ett bidrag tili        lagstiftning, vilket skulle göra det möjligt att
13840: högst 85 % av kostnaderna. Bidragets maximi-        bevilja statsstöd för flera företag. Avsikten är
13841: belopp är i regel 25-60 OJo av kostnaderna,         att en kommission skall tilisättas för att utreda
13842: beroende på zonen.                                  behoven av att revidera lagen.
13843: 
13844:     Helsingfors den 23 november 1988
13845: 
13846:                                                Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
13847:                                              1988 vp.
13848: 
13849: Kirjallinen kysymys n:o 565
13850: 
13851: 
13852: 
13853: 
13854:                                  Puska: Terveystyön ongelmista Tansanian kanssa
13855: 
13856: 
13857:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13858: 
13859:    Suomalaiset terveysalan asiantuntijat ovat          Tähänastinen yhteistyö Tansanian terveysvi-
13860: viime vuosina olleet kiinteässä yhteistyössä        ranomaisten kanssa on sujunut yleisesti ottaen
13861: Tansaniassa toteutettavan ei-tarttuvien tautien     erittäin hyvin. Edellä mainittujen tupakka-
13862: torjuntaohjelman suunnittelussa ja arvioinnis-      asioihin liittyvien tutkimustulosten julkistami-
13863: sa. Kyseinen projekti toteutetaan Maailman          nen kohtasi kuitenkin yllättäviä vaikeuksia.
13864: Terveysjärjestön (WHO) kansainvälisen yhteis-       Yhdessä viranomaisten kanssa valmisteltu tie-
13865: työohjelman puitteissa, jossa ohjelmassa Suo-       dotustilaisuus kiellettiin, eikä tuloksia voitu
13866: men kansanterveyslaitoksella on merkittävä          julkaista. Oliko ongelmana kansainvälisen tu-
13867: rooli kokeiluprojektien koordinoinnissa ja          pakkateollisuuden painostus ja tupakkatulojen
13868: koulutuksessa. Koska Tansania on Suomen             merkitys Tansanian valtion kannalta? Tämä on
13869: kehitysyhteistyön kohdemaa, on tansanialais-        kuitenkin erittäin valitettavaa sekä Tansanian
13870: ten projektityöntekijöiden koulutus- ja tutustu-    oman      kasvavan      tupakkaterveysongelman
13871: mismatkoja Suomeen osittain tuettu myös Suo-        vuoksi että tupakoinnin tarjoamien kansainvä-
13872: men viranomaisten varoilla -           osin taas    listen pyrkimysten kannalta. Palautettakoon
13873: WHO:n varoilla.                                     mieleen, että tupakkaan kuolee maailmassa
13874:    Tansaniassa toteutettavassa projektissa on       vuosittain yli kaksi miljoonaa ihmistä.
13875: suomalainen ETRA-liitto ollut mukana tupa-             On selvää, että yhteistyössä tulee kunnioittaa
13876: kointiin liittyvien kysymysten osalta. Projektin    Tansanian suvereniteettia. Toisaalta yhteistyös-
13877: laaja väestötutkimus osoitti, että eri alueilla     sä tulisi olla tiettyjä yhteisesti hyväksyttyjä
13878: miesten tupakointi vaihteli 21 OJo :sta lähes       pelisääntöjä. Minimivaatimuksena on pidettä-
13879: 45 OJo:iin. Samanaikaisesti oli Suomen VTT:ssä      vä, että asiaan liittyviä tutkimustuloksia voi-
13880: analysoitu tansanialaisia tupakkanäytteitä.         daan vapaasti julkaista. Tämän tulisi olla läh-
13881: Osoittautui, että kaikkien tutkittujen tansania-    tökohtana myös Suomen ja Tansanian välises-
13882: laisten savukkeiden terva- ja nikotiinipitoisuu-    sä yhteistyössä, kuten se on Maailman Terveys-
13883: det olivat erittäin korkeat. Yksikään niistä ei     järjestön työssä.
13884:  olisi päässyt Suomessa myyntiin.                      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
13885:     Tupakka-asia muodostaa eittämättä Tansa-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
13886: niassa ongelman. Toisaalta on kysymys kan-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13887: sainvälisen tupakkateollisuuden intresseistä ja     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13888: vaikutusvallasta - toisaalta tupakasta viljely-
13889:  kasvina. Saatujen tietojen mukaan viljelijät                 Onko Hallituksella mahdollisuutta
13890: ovat kuitenkin luopumassa tupakan viljelystä               kiinnittää Tansanian viranomaisten ja
13891:  mm. maksetun heikon hinnan vuoksi. Lisäksi                Maailman Terveysjärjestön huomiota
13892: on tullut voimakkaasti esiin, kuinka tupakan               tässä nimenomaisessa perusteluissa kä-
13893:  viljely vie viljelymaata pois elintarviketuotan-          sitellyssä asiassa muuten hyvässä yhteis-
13894:  nosta ja kuinka tupakan kuivatus vaatii run-              työssä ilmenneisiin ongelmiin, jollaiset
13895:  saasti polttopuuta ja tuhoaa arvokkaita metsiä.           vaikeuttavat kansainvälisiä ponnistuk-
13896:                                                            sia tupakoinnin aiheuttamien suurten
13897:                                                            terveyshaittojen vähentämiseksi?
13898: 
13899:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1988
13900: 
13901:                                            Pekka Puska
13902: 28l320H
13903: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 565
13904: 
13905: 
13906: 
13907: 
13908:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13909: 
13910:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     tautien torjuntaohjelman tupakkakysymyksen
13911: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-     yhteydessä esiin tulleisiin tiedotusongelmiin.
13912: hemies, 20 päivänä lokakuuta 1988 päivätyn         Tupakointiin liittyvää selvitystyötä on Maail-
13913: kirjeenne n:o 1619 ohella toimittanut valtio-      man Terveysjärjestölle tehnyt kehitysyhteistyö-
13914: neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi       konsulttina suomalainen ETRA-liitto Suomen
13915: jäljennöksen kansanedustaja Puskan näin kuu-       kehitysyhteistyövaroista myönnetyn tuen tur-
13916: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 565:        vin.
13917:           Onko Hallituksella mahdollisuutta          Saatujen tietojen mukaan WHO:n yhteistyö
13918:        kiinnittää Tansanian viranomaisten ja       Tansanian terveysministeriön kanssa tämän
13919:        Maailman Terveysjärjestön huomiota          projektin toteutuksessa on sujunut hyvin. Kos-
13920:        tässä nimenomaisessa perusteluissa kä-      ka Maailman Terveysjärjestö samoin kuin
13921:        sitellyssä asiassa muuten hyvässä yhteis-   muutkin avunantajat toimivat Tansanian vi-
13922:        työssä ilmenneisiin ongelmiin, jollaiset    ranomaisten pyynnöstä ja ohjauksessa, on
13923:        vaikeuttavat kansainvälisiä ponnistuk-      luonnollista, että toimintaa koskevan tiedotuk-
13924:        sia tupakoinnin aiheuttamien suurten        sen järjestäminen tapahtuu yhteistyössä ao.
13925:        terveyshaittojen vähentämiseksi?            viranomaisten kanssa. Ohjelman tutkimus-
13926:                                                    tulokset ovat yhteistyöosapuolien käytettävissä
13927:   Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:        ja puhunevat puolestaan. Myös Maailman Ter-
13928:                                                    veysjärjestö kannanotoillaan ja ohjelmanaan
13929:   Kansanedustaja Puskan kysymyksessä kiin-         smansä edistää tupakan haittavaikutusten
13930: nitetään huomiota Maailman Terveysjärjestön        esiinottamista ja käsittelyä.
13931: (WHO) Tansaniassa toteuttaman ei-tarttuvien
13932: 
13933:     Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1988
13934: 
13935:                                                                 Ulkoasiainministeri Kalevi Sorsa
13936:                                    1988 vp. -     KK n:o 565                                    3
13937: 
13938: 
13939: 
13940: 
13941:                             Tili Riksdagens Herr Talman
13942: 
13943:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       framkommit i samband med tobaksfrågan i
13944: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       Världshälsoorganisationens (WHO) program
13945: nr 1619 av den 20 oktober 1988 tili vederböran-   för bekämpning av icke-smittosamma sjukdo-
13946: de medlem av statsrådet översänt avskrift av      mar i Tanzania. Det finländska förbundet
13947: följande av riksdagsman Puska undertecknade       ETRA har som utvecklingssamarbetskonsult åt
13948: spörsmål nr 565:                                  Världshälsoorganisationen gjort utredningar
13949:                                                   om tobaksrökning för vilka de erhållit stöd av
13950:           Har Regeringen möjligheter att fästa    finska biståndsmyndigheter.
13951:        de tanzaniska myndigheternas och              Enligt uppgift har WHO:s samarbete med
13952:        Världshälsoorganisationens uppmärk-        Tanzanias hälsovårdsministerium gått bra. Ef-
13953:        samhet på de problem som behandlas i       tersom Världshälsoorganisationen, liksom ock-
13954:        motiveringen och som uppstått inom ett     så de övriga bidragsgivarna, handlar på begä-
13955:        i övrigt gott samarbete och som försvå-    ran och under ledning av de tanzaniska myn-
13956:        rar de internationella strävandena att     digheterna är det naturligt att informationen
13957:        minska de omfattande hälsorisker som       om verksamheten sker i samarbete med dem.
13958:        förorsakas av tobaksrökning?               Undersökningsresultaten inom programmet
13959:                                                   finns tillgängliga för samarbetsparterna och
13960:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      torde tala för sig själva. Världshälsoorganisa-
13961: samt anföra följande:                             tionens ställningstaganden och program främ-
13962:   1 riksdagsman Puskas spörsmål fästs upp-        jar i sig diskussionen om och behandlingen av
13963: märksamhet vid de informationsproblem som         tobakens skadeverkningar.
13964: 
13965:     Helsingfors den 22 november 1988
13966: 
13967:                                                                  Utrikesminister Kalevi Sorsa
13968:                                              1988 vp.
13969: 
13970: Kirjallinen kysymys n:o 566
13971: 
13972: 
13973: 
13974: 
13975:                                  Vihriälä ym.: Viime kesän satovahinkojen korvaamisesta viljeli-
13976:                                     jöille
13977: 
13978: 
13979:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13980: 
13981:    Vuosi 1987 oli viljelijöille ankara katovuosi,   vat paikoin suuria sadon alennuksia. Kirvat
13982: kuten vahinkojen kokonaismääräkin osoitti.          hankaloittivat satovahinkoarvioiden tekoa.
13983: Yllättävän suuret satovahingot ovat myös tänä       Kirvavahingot eivät kuulu korvausten piiriin,
13984: vuonna kohdanneet viljelijöitä eräillä alueilla.    joten ne on pitänyt erottaa muista tuhoista.
13985: Arvioidut kokonaisvahingot ovat koko maassa            Budjetissa satovahinkojen korvaamiseen on
13986: lähes 450 milj. mk. Omavastuun vähentämisen         varattu 30 milj. mk. Lisäksi viime vuoden
13987: jälkeenkin vahingot nousevat _yli 2~ milj.          korvauksista säästyi 10 milj. mk tänä vuonna
13988: mk:n. Alkukesän rankkasateet ruheuttivat suu-       käytettäväksi. Määräraha on täysin riittämätön
13989: ria satotappioita Helsingin, Tampereen, Porin,      todellisiin satovahinkoihin nähden.
13990: Seinäjoen, Jyväskylän, Kuopion ja Joensuun             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
13991: maatalouspiirien alueilla. Liettyneet pellot jou-   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
13992: duttiin pahimmilla alueilla myös Satakunnassa       me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
13993: kylvämään jopa kolmeen kertaan. Vahinkoa            sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
13994: lisäsi heikkokuntoinen siemen, joka ei pystynyt     sen:
13995: orastumaan kuorettuman läpi. Kasvustot jäivät
13996: harvoiksi ja heikoiksi ja osa vahingoista voitiin             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13997: havaita vasta puintitöiden päätyttyä. Touko-               ryhtyä, jotta viime kesän satovahingot
13998: kesäkuun vaihteessa viljelyksille levinneet kir-           korvattaisiin täysimääräisesti viljelijöil-
13999: vat levittivät kääpiökasvuviroosia ja aiheutti-            le?
14000: 
14001:     Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1988
14002: 
14003:           Jukka Vihriälä            Tellervo Renko               Marjatta Väänänen
14004:           Einari Nieminen           Sirkka-Liisa Anttila         Matti Väistö
14005:           Kauko Heikkinen           Pirkko Ikonen                Hannu Tenhiälä
14006:           Seppo Pelttari            Aapo Saari                   Heikki Kokko
14007:                      Mirja Ryynänen                      Annikki Koistinen
14008: 
14009: 
14010: 
14011: 
14012: 281292C
14013: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 566
14014: 
14015: 
14016: 
14017: 
14018:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14019: 
14020:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         siirtomääräraha. Tällä hetkellä on määrärahaa
14021: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         käytettävissä noin 40 miljoonaa markkaa.
14022: olette 20 päivänä lokakuuta 1988 päivätyn                Satovahingoista on ilmoitettava ennen sadon
14023: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          korjaamista lokakuun loppuun mennessä. So-
14024: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         kerijuurikkaan osalta ilmoitusaikaa on marras-
14025: edustaja Jukka Vihriälän ym. näin kuuluvasta          kuun loppuun saakka. Vaikka kuluneen loka-
14026: kirjallisesta kysymyksestä n:o 566:                   kuun puolivälissä onkin saatu ensimmäiset ko-
14027:                                                       ko maan kattavat vahinkoarviot, ovat lopulli-
14028:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        set satovahinkotiedot käytettävissä vasta joulu-
14029:        ryhtyä, jotta viime kesän satovahingot         kuussa. Lopulliset tiedot saatuaan satovahin-
14030:        korvattaisiin täysimääräisesti viljelijöil-    koneuvottelukunta tulee tekemään ehdotuksen-
14031:        le?                                            sa maa- ja metsätalousministeriölle vahinkojen
14032:                                                       korvaamiseksi.
14033:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Ministeriö puolestaan ryhtyy toimenpiteisiin
14034: vasti seuraavaa:                                      neuvottelukunnan ehdotuksen saatuaan. Kulu-
14035:    Valtion varoista suoritetaan korvauksia sato-      van vuoden satovahinkojen korvaamiseen liit-
14036: vahinkoja kärsineille siten kuin satovahinkojen       tyvät kysymykset ovat olleet esillä myös par-
14037: korvaamisesta annetussa laissa (530175) sääde-        haillaan käytävissä maataloustuloneuvotteluis-
14038: tään. Lain mukaan on mahdollista maksaa               sa. Mahdollista on myös se, että maatalous-
14039: viljelmäkohtaisia tai yleiskorvauksia. Korvaus-       tulosopimuksessa sovittaisiin toimenpiteistä sa-
14040: ten maksamista varten varataan valtion tulo- ja       tovahinkojen aiheuttamien menetysten lieven-
14041: menoarvioon vuosittain 30 miljoonan markan            tämiseksi.
14042: 
14043:     Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1988
14044: 
14045:                                                 Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
14046:                                    1988 vp. -     KK n:o 566                                    3
14047: 
14048: 
14049: 
14050: 
14051:                             Tili Riksdagens Herr Talman
14052: 
14053:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       milj. mk i statsbudgeten. För närvarande står
14054: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       ett anslag om ca 40 milj. mk tili förfogande.
14055: av den 20 oktober 1988 tili vederbörande             Skördeskador skall anmälas före utgången
14056: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    av oktober innan skörden bärgas. När det
14057: jande av riksdagsman Jukka Vihriälä m.fl.         gäller sockerbetor går anmälningstiden tili än-
14058: undertecknade spörsmål nr 566:                    da vid utgången av november. Ä ven om de
14059:                                                   första landsomfattande uppskattningarna av
14060:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen         skadorna kunde göras i mitten av oktober i år
14061:        vidta för att odlarna tili fullt belopp    finns de slutliga uppgifterna om skördeskador-
14062:        skall ersättas för skördeskadorna senas-   na tiligängliga först i december. Sedan de
14063:        te sommar?                                 slutliga uppgifterna har ingått kommer delega-
14064:                                                   tionen för skördeskador att förelägga jord- och
14065:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      skogsbruksministeriet ett förslag om ersättande
14066: samt anföra följande:                             av skadorna.
14067:                                                      Ministeriet vidtar för sin del åtgärder sedan
14068:    Av statens medel betalas ersättningar tili     det fått delegationens förslag. Frågor i anslut-
14069: dem som drabbats av skördeskador på det sätt      ning tili ersättande av detta års skördeskador
14070: som stadgas i lagen om ersättande av . skör-      har diskuterats vid de lantbruksförhandlingar
14071: deskador (530/75). Enligt lagen är det möjligt    som just nu pågår. Det är även möjligt att man
14072: att betala lägenhetsbestämda eller allmänna       i lantbruksinkomstavtalet kommer överens om
14073: ersättningar. För betalning av ersättningar re-   åtgärder som kan minska de förluster som
14074: serveras årligen ett reservationsanslag om 30     skördeskadorna förorsakar.
14075: 
14076:     Helsingfors den 18 november 1988
14077: 
14078:                                              Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
14079:                                             1988 vp.
14080: 
14081: Kirjallinen kysymys n:o 567
14082: 
14083: 
14084: 
14085: 
14086:                                 Heikkinen ym.: Lukion oppilaiden koulumatkakustannusten val-
14087:                                   tionosuusperusteista
14088: 
14089: 
14090:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14091: 
14092:    Peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston val-   rajoituksia peruskoulun kuljetusvuorojen käy-
14093: tionosuuksista ja -avustuksista annetun lain       tölle.
14094: (516/88) 5 §:n mukaan valtionosuuteen oikeut-         Peruskoulun osalta valtionosuus taksikulje-
14095: taviksi lukion käyttökustannuksiksi luetaan        tuksissa perustuu liikenneministeriön hyväksy-
14096: valtioneuvoston vahvistamien perusteiden mu-       män reittitaksan kustannuksiin, mutta lukion
14097: kaisesti lukion oppilaalle maksuttoman koulu-      osalta ainoastaan linja-autotaksan mukaisiin
14098: kuljetuksen järjestämisestä ja koulumatkasta       alennuslippuihin. Korvausperusteiden erilai-
14099: suoritetusta korvauksesta aiheutuvat kustan-       suudesta johtuen varsinkin maaseutukunnat
14100: nukset. Lainmuutos tuli voimaan elokuun alus-      joutuvat epäoikeudenmukaiseen asemaan;
14101: sa 1988.                                           kunta joutuu maksamaan taksikyydityksen ai-
14102:    Valtioneuvoston päätöksen n:o 969/85 mu-        na reittitaksan mukaan. Koska kuljetusten net-
14103: kaan lukion oppilaalle maksuttomasta päivit-       tomenot kasvavat kohtuuttoman suuriksi, ei
14104: täisestä koulukuljetuksesta tai koulumatkasta      maaseutukunnilla ole realistisia edellytyksiä
14105: aiheutuvat kustannukset saavat olla edun saa-      maksuUoman kuljetuksen järjestämiseen ilman
14106: vaa oppilasta kohti enintään yleisten kulkuneu-    valtionosuussäädösten pikaista muuttamista.
14107: vojen vahvistettujen henkilötaksojen mukaiset         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
14108: vähennettynä säännöllisesti toistuvista mat-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
14109: koista annettavana alennuksella.                   me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
14110:                                                    sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
14111:    Harvaanasutuissa ja pinta-alaltaan suurissa     sen:
14112:  kunnissa linja-autovuorot soveltuvat vain hy-
14113: vin harvoin koulukuljetuksiin käytettäviksi.                 Aikooko Hallitus muuttaa lukion op-
14114: Huomattava osa kuljetuksista tapahtuu tämän               pilaiden koulumatkakustannusten val-
14115:  vuoksi takseilla. Lukiotaisille joudutaan usein          tionosuusperusteita siten, että ne nou-
14116: järjestämään omia taksivuoroja, koska lukion              dattaisivat vastaavia peruskoulun sää-
14117:  päivittäinen työaika (klo 8.00-16.00) asettaa            döksiä?
14118: 
14119:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1988
14120: 
14121:           Kauko Heikkinen              Tellervo Renko               Annikki Koistinen
14122:           Jorma Huuhtanen              Juhani Alaranta              Pekka Puska
14123:           Kimmo Sarapää                Matti Väistö                 Tytti lsohookana-Asunmaa
14124:           Jukka Vihriälä               Eino Siuruainen              Mirja Ryynänen
14125: 
14126: 
14127: 
14128: 
14129: 281322K
14130: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 567
14131: 
14132: 
14133: 
14134: 
14135:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14136: 
14137:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Sa-
14138: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      moin valtionosuudet opintososiaalisten etujen
14139: olette 20 päivänä lokakuuta 1988 päivätyn          järjestämiseen maksetaan yhtäläisten perus-
14140: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       teiden mukaan.
14141: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         Valtioneuvoston päätöksen mukaan kunnan
14142: edustaja Kauko Heikkisen ym. näin kuuluvasta       lukiossa koulukuljetus on järjestettävä talou-
14143: kirjallisesta kysymyksestä n:o 567:                dellisinta kuljetustapaa käyttäen ja mahdolli-
14144:                                                    suuksien mukaan yhteistoiminnassa kunnan
14145:           Aikooko Hallitus muuttaa lukion op-      muiden koulukuljetusten tai ammatillisten op-
14146:        pilaiden koulumatkakustannusten val-        pilaitosten kuljetusten kanssa. Päätöksen mu-
14147:        tionosuusperusteita siten, että ne nou-     kaan oppilaalle maksuttomasia koulukuljetuk-
14148:        dattaisivai vastaavia peruskoulun sää-      sesta tai koulumatkasta aiheutuvat kustannuk-
14149:        döksiä?                                     set saavat olla edun saavaa oppilasta kohti
14150:                                                    enintään yleisten kulkuneuvojen vahvistettujen
14151:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        henkilötaksojen mukaiset vähennettynä sään-
14152: taen seuraavaa:                                    nöllisesti toistuvista matkoista annettavana
14153:    Lukion oppilaiden koulukuljetuksista sääde-     alennuksella. Tällä rajoituksella pyritään muun
14154: tään lukion oppilaiden opintososiaalisista         muassa saamaan kunnat ja eri oppilaitokset
14155: eduista annetussa laissa (499/83) ja kuljetuk-     yhteistoimintaan keskenään edullisten kuljetus-
14156: siin myönnettävästä valtionosuuksista perus-       järjestelyiden aikaansaamiseksi.
14157: koulun, lukion ja yleisen kirjaston valtion-          Edellä olevan perusteella on lukion oppilai-
14158: osuuksista ja -avustuksista annetun lain 5 §:n 2   den koulukuljetusten järjestämiseen myönnet-
14159: momentin 1 a kohdassa (496/83) niihin myö-         tävän valtionosuuden määriä tarkasteltava yh-
14160: hemmin tehtyine muutoksineen sekä määrä-           dessä ammatillisten oppilaitosten vastaaviin
14161: tään mainittujen säännösten nojalla annetussa      kustannuksiin myönnettävien valtionosuuksien
14162: valtioneuvoston päätöksessä (969/85). Lain-        kanssa. Tällöin mahdollisten uudistusten lisä-
14163: säädäntö annettiin samanaikaisesti ammatillis-     kustannukset olisivat huomattavasti korkeam-
14164: ten oppilaitosten rahoitusta ja oppilaiden opin-   mat kuin pelkästään lukiolaisien osalta toteu-
14165: tososiaalisia etuja koskevien säännösten kans-     tettuna. Opetusministeriö seuraa kuljetusten
14166: sa. Lait ja niiden nojalla annetut valtioneuvos-   järjestämistä ja tulee tarvittaessa tekemään
14167: ton päätökset tulivat voimaan 1.1.1986.            ehdotuksia lukion ja ammatillisten oppilaitos-
14168:    Mainittujen säännösten ja määräysten mu-        ten käyttökustannusten valtionosuusperustei-
14169: kaiset opintososiaaliset edut ovat yhtenäiset      den muuttamiseksi.
14170: 
14171:     Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1988
14172: 
14173:                                                             Opetusministeri Christoffer Taxell
14174:                                    1988 vp. -   KK n:o 567                                     3
14175: 
14176: 
14177: 
14178: 
14179:                             Tili Riksdagens Herr Talman
14180: 
14181:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      nasierna och yrkesläroanstalterna. Likaledes
14182: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse      betalas statsandelarna för de studiesociala
14183: av den 20 oktober 1988 tili vederbörande         förmånerna på enhetliga grunder.
14184: medlem av statsrådet översänt en avskrift av       Enligt statsrådets beslut skall skoltranspor-
14185: följande av riksdagsman Kauko Heikkinen          ten vid en kommuns gymnasium anordnas på
14186: m.fl. undertecknade spörsmål nr 567:             det mest ekonomiska transportsättet och i mån
14187:                                                  av möjlighet i samarbete med annan transport
14188:            Ämnar Regeringen ändra statsandels- som gäller skolor och yrkesläroanstalter. Enligt
14189:         grunderna för gymnasieelevernas skol- beslutet får de kostnader per elev som åtnjuter
14190:         resor så att de överensstämmer med förmånen och som orsakas av för eleven av-
14191:         motsvarande stadganden angående giftsfri skoltransport eller skolresa motsvara
14192:         grundskolan?                             högst de persontaxor som fastställts för all-
14193:                                                  männa transportmedel minskade med den ra-
14194:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt batt som ges för regelbundet återkommande
14195: följande:                                        resor. Genom denna begränsning vili man bl.a.
14196:    1 lagen om studiesociala förmåner åt gymna- få kommunerna och olika läroanstalter att
14197: sieelever (499/83) stadgas om skoltransporten samarbeta med varandra för att få tili stånd
14198: av gymnasieelever och i 5 § 2 mom. 1 a förmånliga transportarrangemang.
14199: punkten lagen om statsandelar och -understöd       Utgående från vad som anförts ovan bör
14200: för grundskolor, gymnasier och allmänna bib- beloppen på de statsandelar som beviljas för
14201: liotek (496/83) om de statsandelar som beviljas att anordna skoltransport åt gymnasieelever
14202: för transporter jämte senare gjorda ändringar granskas tillsammans med de statsandelar som
14203: samt i statsrådets beslut (969/85) föreskrivs om beviljas för motsvarande kostnader vid yrkes-
14204: detta med stöd av nämnda stadganden. Lag- läroanstalterna. Härvid skulle tilläggskost-
14205: stiftningen genomfördes samtidigt med lagen naderna för eventuella reformer vara betydligt
14206: om finansieringen av yrkesläroanstalterna och högre än om de skulle ha genomförts enbart
14207: lagen om studiesociala förmåner för eleverna. för gymnasisterna. Undervisningsministeriet
14208: Lagarna och statsrådsbesluten som utfärdats · följer med hur transporteroa anordnas och
14209: med stöd av dem trädde i kraft 1.1.1986.         kommer vid behov att framlägga förslag tili
14210:    De studiesociala förmånerna enligt nämnda ändringar i statsandelsgrunderna för gymna-
14211: stadganden och föreskrifter är desamma i gym- siets och yrkesläroanstalternas driftskostnader.
14212: 
14213:     Helsingfors den 22 november 1988
14214: 
14215:                                                     Undervisningsminister Christoffer Taxell
14216:                                                1988 vp.
14217: 
14218: Kirjallinen kysymys n:o 568
14219: 
14220: 
14221: 
14222: 
14223:                                   Jokinen ym.: Vaatetus-, tekstiili- ja jalkineteollisuuden työnteki-
14224:                                      jöiden työllisyyden turvaamisesta
14225: 
14226: 
14227:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14228: 
14229:    Kotimaisen tekstiili-, vaatetus- ja jalkineteol-   tenkaan yltäneet juuri tälle kaikkein kipeimmin
14230: lisuuden menekkivaikeudet ovat suuresti li-           ratkaisua vaativalle teollisuudenalalle eli eniten
14231: sääntyneet. Työttömyys uhkaa vakavasti alan           työllisyyteen vaikuuavaan tuotantoon.
14232: teollisuutta eri puolilla maata.                         Alan työntekijöiden huoli tulevaisuudestaan
14233:    Koska kysymys on voimakkaasti työvaltai-           kasvaa voimakkaasti, se vaatii valtiovallan toi-
14234: sesta teollisuudesta, jossa naisten osuus on          menpiteitä ensi tilassa. Koska kysymyksessä
14235: keskimääräistä suurempi, on tilanne suoras-           ovat pääasiassa pienet työvaltaiset yritykset,
14236: taan hälyttävä. Vastaavia työpaikkoja ei ole          tulee nykyinen kehitys nopeasti aiheuttamaan
14237: löydettävissä työttömiksi joutuville. Samanai-        konkurssien vyöryn näillä em. teollisuuden-
14238: kaisesti maahan tuodaan tavaraa ns. halpa-            aloilla.
14239: tuontimaista, joissa tuotantokustannukset ke-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
14240: hittymättömien yhteiskunnallisten olojen vuok-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
14241: si ovat poikkeuksellisen alhaiset. Tämä kilpai-       me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
14242: leva tuonti aiheuttaa markkinahäiriöitä ja kas-       sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
14243: vavaa työttömyyttä, minkä seurauksena tuo             seen:
14244: halpatuonti muodostuukin varsin kalliiksi
14245: maallemme ja sen teollisuudelle nimenomaan                       Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14246: vaatetus-, tekstiili- ja jalkineteollisuudessa.              ryhtyä niiden vakavien työttömyyttä ja
14247:    Osaltaan tilanteen vaikeutumiseen on johta-               epävarmuutta lisäävien tosiasioiden
14248: nut myös Neuvostoliittoon tapahtuvan viennin                 edessä, jotka johtavat vaatetus-, teks-
14249: väheneminen. Viime aikoina neuvostokaupassa                  tiili- ja jalkineteollisuuden lopettami-
14250: tapahtuneet myönteiset ratkaisut eivät ole kui-              seen?
14251: 
14252:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1988
14253: 
14254:           Anna-Liisa Jokinen             Heli Astala                    Lauha Männistö
14255:           Asko Apukka                    Vappu Säilynoja                Raila Aho
14256:                                          Juhani Vähäkangas
14257: 
14258: 
14259: 
14260: 
14261: 2813390
14262: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 568
14263: 
14264: 
14265: 
14266: 
14267:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14268: 
14269:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Tekstiiliteollisuudella ei ole ollut vastaavan-
14270: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       laisia erikoistekijöitä. Erityisesti perinnäinen,
14271: olette 20 päivänä lokakuuta 1988 päivätyn           vuosisadan alun toimitiloissa työskennellyt
14272: kirjeenne n:o 1622 ohella toimittanut valtio-       tekstiiliteollisuus on ollut koko vuosikymme-
14273: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-       nen vaikeuksissa ja sen tuotanto on 1980-luvul-
14274: sen kansanedustaja Jokisen ym. näin kuuluvas-       la supistunut jatkuvasti. Syynä on ollut lähinnä
14275: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 568:              teollistuneiden länsimaiden taholta tapahtuvan
14276:                                                     kilpailun koveneminen. Yhä suurempi osa Suo-
14277:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     men tekstiilituotannosta on erikoistuotteiden,
14278:        ryhtyä niiden vakavien työttömyyttä ja       erityisesti teknisiin tarkoituksiin käytettävien
14279:        epävarmuutta lisäävien tosiasioiden          tuotteiden valmistusta.
14280:        edessä, jotka johtavat vaatetus-, teks-
14281:        tiili- ja jalkineteollisuuden lopettami-        Tällä hetkellä monet erityistekijät, jotka tu-
14282:        seen?                                        kivat Suomen vaatetus- ja kenkäteollisuuden
14283:                                                     kehitystä aikaisemmin, ovat muuttuneet. Teol-
14284:                                                     listuvien maiden ja kehitysmaiden alan kapasi-
14285:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        teetti on voimakkaasti kasvanut ja niiden ta-
14286: vasti seuraavaa:                                    holta tuleva tuontikilpailu on kaventanut sekä
14287:                                                     Suomessa että ulkomailla suomalaisen tuotan-
14288:    Vaatetus- ja kenkäteollisuuden tuotanto on       non markkinoita. Matalien energianhintojen
14289: teollistuneissa markkinatalousmaissa ollut pit-     vuoksi Neuvostoliiton mahdollisuudet vaate-
14290: kään laskemassa. Yhä suurempi osa näiden            tusteollisuuden ja kenkäteollisuuden tuotteiden
14291: alojen tuotannosta on siirtynyt teollistuviin       ostoihin markkinatalousmaista ovat vähenty-
14292: maihin. Erityisesti Kaukoidän maiden osuus          neet jyrkästi, ja tällöin myös Suomen näiden
14293: vaatetus- ja kenkäalan maailmankaupasta on          alojen teollisuuden toimitusmahdollisuudet
14294: noussut. Myös tekstiilituotannossa teollistunei-    Neuvostoliittoon ovat supistuneet. Yksi, jatku-
14295: den maiden osuus maailmankaupasta on laske-         vasti paheneva ongelma on myös ollut ammat-
14296: nut, joskin hitaammin kuin edellä mainituilla       titaitoisen työvoiman saanti niihin vaatetus- ja
14297: aloilla.                                            kenkäteollisuusalan tuotantolaitoksiin, joiden
14298:    Suomen tekstiili-, kenkä- ja vaatetusteolli-     tuotteiden kysyntä on pysynyt vaikeutuneissa-
14299: suuden kehitys on poikennut huomattavasti           kin oloissa hyvänä.
14300: teollistuneiden markkinatalousmaiden yleisestä
14301:                                                        Kaikki edellä mainitut tekijät ovat aiheutta-
14302: kehityksestä näillä aloilla. Suomen vaatetus- ja
14303:                                                     neet sen, että erityisesti vaatetus- ja kenkäteol-
14304: kenkäteollisuuden tuotanto kasvoi vielä 1970-
14305:                                                     lisuuden mutta myös vaatetusteollisuudelle ali-
14306: luvulla. Tuotannon korkea taso pystyttiin yllä-
14307:                                                     hankintoja tekevän tekstiiliteollisuuden alalla
14308: pitämään myös 1980-luvulla aina viime vuo-
14309:                                                     on jouduttu supistamaan tuotantoa, eivätkä
14310: teen saakka. Näin hyvään tulokseen on ollut
14311:                                                     alat myöskään ole välttyneet konkursseilta ja
14312: neljä pääsyytä: ensinnäkin suomalainen alan
14313:                                                     tuotantolaitosten sulkemisilta. Käytettävissä
14314: teollisuus on ollut keskimäärin nuorta ja mo-
14315:                                                     olevat tiedot viittaavat siihen, että menekkivai-
14316: dernia ja on saanut käyttöönsä taitavia työnte-
14317:                                                     keudet tulevat jatkumaan myös ensi vuonna.
14318: kijöitä, toiseksi, sen asema kotimarkkinoilla
14319: on ollut poikkeuksellisen vahva, kolmanneksi,          Hallitus ei suinkaan ole tyytynyt passiivisesti
14320: Ruotsin tekstiili- ja kenkäteollisuus on supistu-   seuraamaan tekstiili-, kenkä- ja vaatetusteolli-
14321: nut ja tarjonnut tilaa mm. Suomesta tapahtu-        suuden ongelmien kasvua. Kiristyvän kilpailun
14322: valle viennille, ja neljäntenä, viime vaiheessa     aiheuttama paine tekstiili-, vaatetus- ja kenkä-
14323: tärkeimpänä tekijänä on mainittava se, että         teollisuuden tuotantoa kohtaan on pitkään ol-
14324: korkeiden öljynhintojen vallitessa Neuvostolii-     lut tiedossa. Siksi Suomen solmimissa vapaa-
14325: ton vakaa kysyntä takasi monille alan yrityksil-    kauppasopimuksissa on erityistä huomiota
14326: le mahdollisuuden tuotannon kehittämiseen.          kiinnitetty näiden alojen suojaamistarpeeseen,
14327:                                      1988 vp. -      KK n:o 568                                      3
14328: 
14329: ja niille on annettu keskimääräistä pitempi          lisuutta sen pyrkiessä kehittämään toimintaan-
14330: sopeutumisaika.                                      sa ja kilpailemaan yhä kiristyvillä markkinoil-
14331:    Vaikka Suomi onkin periaatteessa muiden           la.
14332: kehittyneiden teollisuusmaiden tavoin sitoutu-           Suomen yhtenä tärkeimpänä teollisuuspoliit-
14333: nut vapauttamaan tekstiili- ja vaatetustuottei-      tisena periaatteena on kuitenkin vuodet ollut
14334: den kauppaansa, on hallitus aktiivisesti käyttä-     se, että toimialakohtaista erityistukea ei ryhdy-
14335: nyt hyväksi vuoteen 1991 voimassa olevan             tä maksamaan kuin poikkeustapauksissa. Täl-
14336: monikuitusopimuksen tarjoamia mahdolli-              lainen tuki tehoaa heikosti ja muodostuu lo-
14337: suuksia kiintiöiden asettamiseen sopimuksen          pulta pelkästään rasitteeksi valtion taloudelle
14338: allekirjoittaneiden kehitysmaiden tekstiili- ja      ja veronmaksajille suunnatessaan epätarkoi-
14339: vaatetustuonnille. Tänä vuonna on uusia kiin-        tuksenmukaisella tavalla teollista toimintaa.
14340: tiösopimuksia solmittu Hongkongin ja Kiinan          Kun monet tekstiili- ja vaatetus- sekä kenkä-
14341: kanssa. Kiinalle on myös ehdotettu konsultaa-        teollisuuden vaikeuksiin johtaneet tekijät ovat
14342: tioita alan kaupasta. Eräiden Kevsos-maiden,         luonteeltaan pitkän aikavälin yleismaailmalli-
14343: jotka ovat MF A-sopimuksen ulkopuolella,             siin kehitystekijöihin liittyviä, on tuotannon
14344: kanssa on tehty vapaaehtoisia sopimvksia             keinotekoinen ylläpitäminen erityisen arvelut-
14345: tuonnin rajoittamisesta. Kiintiöitä merkittä-        tavaa. Näistä syistä ja ottaen huomioon sen,
14346: vämpi teollistuvista ja kehitysmaista tapahtu-       että teollisuustuotannossa tällä hetkellä on ylei-
14347: van tuonnin este on Suomen muihin teollisuus-        sesti ottaen työvoiman puutetta, ei ylitarjon-
14348: maihin verrattuna korkea tekstiili- ja vaatetus-     taa, katsoo hallitus, että lähikuukausina tulee
14349: tuonnin tullitaso. Ottaen huomioon vapaan            toimenpiteet ennen kaikkea keskittää siihen,
14350: maailmankaupan merkityksen maamme hyvin-             että jokaiselle mahdollisesti vaikeuksiin joutu-
14351: voinnille ja Suomen tekemät kauppapoliittiset        valle tekstiili-, vaatetus- ja kenkäteollisuuden
14352: sopimukset ei tuonnin rajoittamiselle edellä         yrityksen työntekijälle löydettäisiin mahdolli-
14353: esitettyä voimakkaammin toimenpitein ole pe-         simman nopeasti ja joustavasti uusi, kestäväm-
14354: rusteita.                                            mät toimintamahdollisuudet omaava työpaik-
14355:    Kauppaneuvotteluissa Neuvostoliiton kanssa        ka. Hallitus on kehittänyt ja kehittää myös
14356: on pyritty luomaan tilaa myös kulutustavara-         jatkossa tätä varten toimenpidevalikoimaa.
14357: tuotteiden viennille. Tässä suhteessa erittäin       Yksi tärkeimmistä ensi vuoden tulo- ja meno-
14358: merkittävä tekijä on Neuvostoliiton kanssa           arvioon tätä tarkoitusta varten sisällytetyistä
14359: sovittu järjestely kaupan luototuksen kehittä-       määrärahoista on työvoimaministeriön pää-
14360: misestä. Kaupan tämänhetkisen tilanteen sekä         luokkaan sisällytetty rakennemuutosten aiheut-
14361: Neuvostoliiton ostoissaan soveltaman tärkeys-        tamien häiriöiden lieventämiseen tarkoitettu 53
14362: järjestyksen vuoksi viennin supistumista Neu-        miljoonan markan erä. Tämä määräraha antaa
14363: vostoliittoon ei kuitenkaan ole pystytty ehkäi-      mahdollisuudet laajoihin kehittämisprojektei-
14364:  semään, ja supistuminen jatkuu myös ensi            hin paikkakunnilla, joita tuotannon rakenne-
14365: vuonna.                                              häiriöt erityisesti koettelevat. Tämän määrära-
14366:    Tekstiili- ja vaatetusteollisuus on jatkuvasti    han ohella myös työvoiman koulutuksen kehit-
14367:  myös saanut tukea investointi- ja käynnistys-       tämiseen ja uudelleenkoulutukseen suunnatut
14368:  sekä kehittämisavustusten muodossa Suomen           toimenpiteet ovat merkittävässä asemassa py-
14369: aluepoliittisen lainsäädännön puitteissa. Tätä       rittäessä lieventämään työntekijöille rakenne-
14370:  tukea tekstiili-, vaatetus- ja kenkäteollisuus on   muutosongelmista aiheutuvia häiriöitä.
14371:  aika ajoin käyttänyt huomattavasti enemmän              Edellä mainitut seikat huomioon ottaen vas-
14372:  kuin teollisuus keskimäärin hyväkseen. Alan         tauksena kansanedustaja Jokisen ym. kysy-
14373: vientikampanjoihin on jatkuvasti kanavoitu           mykseen on todettava, että hallitus ei aio
14374:  valtion tukea, ja TEKESin toimesta on käyn-         ryhtyä erityistoimenpitein tukemaan kilpailu-
14375:  nistetty alan tutkimus- ja kehitystyötä tukevia     kyvyttömien tuotantolaitosten toimintaa teks-
14376:  ohjelmia. Kotimarkkinoilla teollisuuden ase-        tiili-, vaatetus- tai kenkäteollisuudessa sen
14377:  maa on tuettu myöntämällä varoja kotimaisen         enempää kuin muillakaan toimialoilla. Sen si-
14378:  tuotannon suosimiseen tähtääviin kampanjoi-         jaan hallitus pyrkii lieventämään mahdollisten
14379:  hin.                                                työpaikkojen menetysten aiheuttamia ongelmia
14380:     Edellä oleva luettelo havainnollistanee sitä,    erityisesti koulutukseen sekä ongelmallisimmil-
14381: että hallitus pyrkii varsin monin eri toimenpi-      le paikkakunnille suunnattavien erityistoimen-
14382:  tein tukemaan tekstiili-, vaatetus- ja kenkäteol-   piteiden ja kehittämisohjelmien avulla.
14383: 
14384:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1988
14385: 
14386:                                                   Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
14387: 4                                   1988 vp. -     KK n:o 568
14388: 
14389: 
14390: 
14391: 
14392:                              Till Riksdagens Herr Talman
14393: 
14394:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        faktorn, bör nämnas att då oljepriserna var
14395: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        höga garanterade den stabila efterfrågan från
14396: nr 1622 av den 20 oktober 1988 till vederböran-    Sovjetunionen för många företag en möjlighet
14397: de medlem av statsrådet översänt avskrift av       att utveckla sin produktion.
14398: följande av riksdagsman Jokinen m.fl. under-          Textilindustrin har inte haft motsvarande
14399: tecknade spörsmål nr 568:                          specialfaktorer. 1 synnerhet den traditionella
14400:                                                    textilindustrin, som arbetar i lokaliteter från
14401:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           början av seklet, har under hela decenniet
14402:        vidta med tanke på de allvarliga fakto-     dragits med svårigheter och dess produktion
14403:        rer som ökar arbetslösheten och osäker-     har· fortsättningsvis inskränkts under 1980-
14404:        heten och som leder till att bekläd-        talet. Orsaken har främst varit att konkurren-
14405:        nads-, textil- och skoindustrin upphör      sen från de industrialiserade västländerna har
14406:        med sin verksamhet?                         hårdnat. En allt större del av den finska
14407:                                                    textilproduktionen består av specialprodukter,
14408:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       i synnerhet tillverkning av produkter som an-
14409: samt anföra följande:                              vänds för tekniska ändamål.
14410:     Produktionen inom beklädnads- och skoin-          Många specialfaktorer, som tidigare stödde
14411: dustrin i de industrialiserade länderna med        utvecklingen inom den finska beklädnads- och
14412: marknadsekonomi har redan länge sjunkit. En        skoindustrin, har i dagens läge ändrats. Kapa-
14413: allt större del av produktionen inom dessa         citeten inom branschen i de Iänder som håller
14414: branscher har övergått på de Iänder som håller     på att industrialiseras och i utvecklingsländer-
14415: på att industrialiseras. 1 synnerhet den andel     na har ökat starkt och konkurrensen från detta
14416: länderna i Fjärran Östern har av världshandeln     håll har fått den finska marknaden att krympa
14417: inom beklädnads- och skobranschen har ökat.        både här hemma och utomlands. På grund av
14418: Även inom textilproduktionen har de industri-      de låga energipriserna har Sovjetunionens möj-
14419: aliserade ländernas andel av världshandeln         ligheter att köpa beklädnads- och skoindustrins
14420: sjunkit, också om detta har gått långsammare       produkter från Iänder med marknadsekonomi
14421: än inom de andra branscherna.                      minskat kraftigt, och därmed har också den
14422:     Utvecklingen inom Finlands textil-, sko- och   finska industrin inom dessa branscher fått se
14423: beklädnadsindustri har avvikit markant från        sina leveransmöjligheter tili Sovjetunionen
14424: den allmänna utvecklingen på de här områdena       nedskurna. Ett allt allvarligare problem har
14425: i de industrialiserade länderna med marknads-      också varit tillgången på yrkeskunnig arbets-
14426: ekonomi. Produktionen inom den finska be-          kraft vid de produktionsinrättningar inom be-
14427: klädnads- och skoindustrin ökade ännu på           klädnads- och skoindustrin, där efterfrågan på
14428: 1970-talet. Den höga nivån på produktionen         produkterna trots de allt svårare förhållandena
14429: kunde upprätthållas ännu på 1980-talet fram        har förblivit stor.
14430: till i fjol. Detta goda resultat har kunnat           Alla dessa faktorer har medverkat till att i
14431: uppnås på grund av fyra faktorer. För det          synnerhet inom beklädnads- och skoindustrin,
14432: första har den finska industrin i genomsnitt       men också inom den textilindustri som är
14433: varit ung och modern, och den har till sitt        underleverantör åt beklädnadsindustrin har
14434: förfogande haft skickliga arbetstagare. För det    man varit tvungen att skära ned på produktio-
14435: andra har dess ställning på den inhemska           nen och branscherna har inte heller kunnat
14436: marknaden varit exceptionellt stark. För det       undvika konkurser och stängning av produk-
14437: tredje har den svenska textil- och skoindustrin    tionsinrättningar. De uppgifter som står till
14438: minskat sin produktion och därmed gett rum         buds visar att svårigheterna i fråga om åt-
14439: bl.a. för export från Finland, och för det         gången kommer att fortsätta också under nästa
14440: fjärde, och som i sista hand är den viktigaste     år.
14441:                                       1988 vp. -     KK n:o 568                                        5
14442: 
14443:    Regeringen har inte alls nöjt sig med att         på åtgärd av TEKES har program som stöder
14444: passivt följa med hur problemen inom textil-,        forsknings- och utvecklingsarbetet inom bran-
14445: sko- och beklädnadsindustrin ökar. Det tryck         schen inletts. På hemmamarknaden har indu-
14446: den allt hårdare konkurrensen åstadkommer            strins ställning stötts genom att ruedel har
14447: på textil-, beklädnads- och skoindustrins pro-       beviljats för kampanjer som siktar tili att
14448: duktion har man känt tili länge. Därför har i        gynna den inhemska produktionen.
14449: de frihandelsavtal Finland har ingått speciell
14450:                                                         Denna förteckning åskådliggör det faktum
14451: uppmärksamhet fästs vid behovet av att skyd-
14452:                                                      att regeringen med synnerligen många olika
14453: da dessa branscher, och branscherna har getts
14454:                                                      åtgärder strävar efter att stöda textil-, bekläd-
14455: längre anpassningstid än i genomsnitt.
14456:                                                      nads- och skoindustrin, då den försöker ut-
14457:    Fastän Finland i princip har förbundit sig att
14458:                                                      veckla sin verksamhet och konkurrera på den
14459: i likhet med övriga utvecklade industriländer
14460:                                                      allt hårdare marknaden.
14461: släppa sin handel med textil- och beklädnads-
14462: produkter fri, har regeringen aktivt utnyttjat           En av Finlands viktigaste industripolitiska
14463: de möjligheter det flerfiberavtal som gäller tili    principer har emellertid i åratal varit att speci-
14464: år 1991 erbjuder att ställa upp kvoter för textil-   alstöd inte betalas ut branschvis utom i undan-
14465: och beklädnadsimporten från de utvecklings-          tagsfall. Ett dylikt stöd är inte särskilt effektivt
14466: länder som har undertecknat avtalet. 1 år har        och utgör i sista hand bara en påfrestning för
14467: nya kvotavtal ingåtts med Hongkong och Ki-            statsekonomin och skattebetalarna, då det på
14468: na. För Kina har också föreslagits att man           ett oändamålsenligt sätt styr den industriella
14469: skulle ha konsultationer om handeln inom             verksamheten. Då många av de faktorer som
14470: branschen. Med en del Kevsos-länder som står         gett textil- och beklädnads- samt skoindustrin
14471: utanför MFA-avtalet har friviliiga avtal ingåtts     svårigheter tili sin karaktär på lång sikt hänför
14472: om begränsning av importen. Ett viktigare            sig tili globala utvecklingsfaktorer, är det syn-
14473: hinder för importen från de Iänder som håller        nerligen betänkligt att upprätthålla produktio-
14474: på att industrialiseras och utvecklingsländerna      nen på konstgjord väg. Med anledning av detta
14475: än kvoterna, är tullnivån för textil- och bekläd-    och med beaktande av att det inom industri-
14476: nadsimporten som i Finland är högre än i de          produktionen i allmänhet råder brist - inte
14477: övriga industriländerna. Med beaktande av hur        överutbud - på arbetskraft, anser regeringen
14478: betydelsefull den fria världshandeln är för vårt     att åtgärderna under de närmaste månaderna
14479: lands välstånd samt de handelspolitiska avtal        framför allt bör koncentreras på att varje
14480: Finland har ingått finns det inga orsaker att        arbetstagare vid ett företag inom textil-, be-
14481: begränsa importen med kraftigare åtgärder än         klädnads- och skoindustrin som eventuellt rå-
14482: de ovan beskrivna.                                   kar i svårigheter, så snabbt och smidigt som
14483:     Vid handelsförhandlingarna med Sovjet-           möjligt skall kunna ges en ny arbetsplats med
14484: unionen har man strävat efter att skapa rum          långvarigare verksamhetsmöjligheter. Rege-
14485: också för export av konsumtionsvaror. 1 detta        ringen har utvecklat och kommer också i
14486: hänseende är det med Sovjetunionen över-             fortsättningen att utveckla ett urval av åtgärder
14487: enskomna arrangemanget om att utveckla kre-          för detta ändamål. Ett av de viktigaste an-
14488: ditgivningen för handeln en synnerligen viktig       slagen som för detta ändamål har inbegripits i
14489: faktor. På grund av dagens läge inom handeln         budgeten för nästa år är det belopp på 53
14490: och den rangordning Sovjetunionen tiliämpar          miljoner mark som finns under arbetskraftsmi-
14491: vid sina köp har en nedskärning av exporten          nisteriets huvudtitel och som är avsett att
14492: tili Sovjetunionen dock inte kunnat förhindras       lindra de störningar som strukturomvandlingen
14493: och denna nedskärning fortsätter också nästa         förorsakar. Detta anslag ger möjligheter tili
14494: år.                                                  omfattande utvecklingsprojekt på orter som
14495:     Textil- och beklädnadsindustrin har kontinu-     speciellt prövas av störningarna i produktions-
14496: erligt också fått stöd i form av investerings-,      strukturen. Vid sidan av detta anslag intar
14497: start- och utvecklingsbidrag inom ramen för          också de åtgärder som inriktas på utveckling
14498: den regionalpolitiska lagstiftningen. Detta stöd     av utbildningen och omskolningen av arbets-
14499: har textil-, beklädnads- och skoindustrin tidvis     kraften en central ställning, då man försöker
14500: utnyttjat i märkbart högre grad än industrin i       lindra de störningar som arbetstagarna
14501: genomsnitt. För exportkampanjer inom bran-           förorsakas av problemen med strukturomvand-
14502: schen har statligt stöd kontinuerligt getts, och     lingen.
14503: 6                                   1988 vp. -     KK n:o 568
14504: 
14505:   Med beaktande av ovan nämnda faktorer            der dylika inrättningar inom andra branscher.
14506: kan som svar på det av riksdagsman Jokinen         Däremot försöker regeringen lindra de pro-
14507: m.fl. undertecknade spörsmålet konstateras att     blem som uppstår som följd av eventuell
14508: regeringen inte ämnar vidta några specialåtgär-    förlust av arbetsplatser i synnerhet med hjälp
14509: der för att stöda verksamheten vid sådana          av specialåtgärder och utvecklingsprogram som
14510: produktionsinrättningar inom textil-, bekläd-      inriktas på utbildningen och på de mest pro-
14511: nads- eller skoindustrin som inte är konkur-       blematiska orterna.
14512: renskraftiga, liksom regeringen inte heller stö-
14513: 
14514:     Helsingfors den 24 november 1988
14515: 
14516:                                                  Handels- och industriminister Ilkka Suominen
14517:                                               1988 vp.
14518: 
14519: Kirjallinen kysymys n:o 569
14520: 
14521: 
14522: 
14523: 
14524:                                  Pulliainen: Ilmansaasteiden vaikutuksia koskevien Metsäntutki-
14525:                                     muslaitoksen tutkimusten julkaisemisesta
14526: 
14527: 
14528:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14529: 
14530:    Valtio käyttää vuosittain aivan oikein mil-      laajemmalla joukolla perehtyä ja käydä julkis-
14531: joonia markkoja metsiemme tilan tutkimiseen.        ta keskustelua tutkimusten ja niiden perusteella
14532: Tutkimusten suorittamisen pääpaikka on Met-         tehtävien johtopäätösten luotettavuudesta. On
14533: säntutkimuslaitos. Siellä suoritettavaan tutki-     syytä tähdentää, että tutkimus tapahtuu koko-
14534: mustyöhön kuulunee myös happaman laskeu-            naan yhteiskunnan varoilla ja tutkimuksen
14535: man komponenttien ja otsonin puille aiheutta-       kohde koskee meistä jokaista.
14536: mien vaurioiden tutkiminen.                            Edellä olevan perusteella ja vantiopäiväjär-
14537:    Kansalaiset ovat nykytilanteessa kuitenkin       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
14538: varsin hämmentyneitä. Metsäntutkimuslaitok-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14539: sen tutkijoiden julkisuuteen antamien tutki-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14540: mustulosten viestittämä sanoma ja kansalaisten
14541: itsensä metsissämme tekemät havainnot eivät                    Aikooko Hallitus pitää huolen siitä,
14542: satu täysin yksiin. Aivan tuoreissakin lehtiuuti-           että Metsäntutkimuslaitoksen niiden
14543: sissa Metsäntutkimuslaitoksen tutkijat ilmoit-              tutkimusten, joissa selvitetään ilman-
14544: tavat, että metsien tila on kutakuinkin hyvä.               saasteiden (rikkidioksidi, typen oksidit,
14545: Kansalaisten metsissä tekemät havainnot, ku-                otsoni ym.) vaikutusta metsiemme ja
14546: ten todettua, eivät kuitenkaan tue tätä tutki-              yksittäisten puiden tilaan, ovat Metsän-
14547: mustulosta.                                                 tutkimuslaitoksen ulkopuolella toimi-
14548:    Kuvatusta ristiriitatilanteesta voidaan päästä           vien muiden tutkijoiden saatavissa niin
14549: vain, jos Metsäntutkimuslaitos julkistaa kaikki             haluttaessa, jotta niiden pohjalta voi-
14550: alkuperäisaineistotkin, jotta niihin voidaan                daan käydä tieteellistä keskustelua?
14551: 
14552:     Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1988
14553: 
14554:                                          Erkki Pulliainen
14555: 
14556: 
14557: 
14558: 
14559: 28129SF
14560: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 569
14561: 
14562: 
14563: 
14564: 
14565:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14566: 
14567:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     yhteistyössä myös muiden laitoksen tutkimus-
14568: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      osastojen sekä mm. Helsingin, Joensuun, Kuo-
14569: olette 20 päivänä lokakuuta 1988 päivätyn          pion ja Oulun yliopistojen kanssa.
14570: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          ILME-projektia valvoo Metsäntutkimuslai-
14571: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      toksen asettama johtoryhmä ja sille on asetettu
14572: edustaja Erkki Pulliaisen näin kuuluvasta kir-     erityinen koordinaattori. Tutkimusraportit jul-
14573: jallisesta kysymyksestä n:o 569:                   kaistaan Metsäntutkimuslaitoksen normaalia
14574:                                                    menettelyä noudattaen, jossa käsikirjoituksen
14575:           Aikooko Hallitus pitää huolen siitä,     tarkastaa asianomaisen tutkimussuunnan pro-
14576:        että Metsäntutkimuslaitoksen niiden         fessori ja Communicationes- sekä Folia Fores-
14577:        tutkimusten, joissa selvitetään ilman-      talia -sarjoihin tarkoitetuissa julkaisuissa lisäk-
14578:        saasteiden (rikkidioksidi, typen oksidit,   si kaksi tieteellistä asiantuntijaa.
14579:        otsoni ym.) vaikutusta metsiemme ja            Tutkimusten luotettavuuden ja julkaisujen
14580:        yksittäisten puiden tilaan, ovat Metsän-    tieteellisen tason säilyttämiseksi ei ole perus-
14581:        tutkimuslaitoksen ulkopuolella toimi-       teltua, että alkuperäisaineistoja luovutettaisiin
14582:        vien muiden tutkijoiden saatavissa niin     yksittäisten Metsäntutkimuslaitoksen ulkopuo-
14583:        haluttaessa, jotta niiden pohjalta voi-     listen tutkijoiden kontrolloimattomaan käyt-
14584:        daan käydä tieteellistä keskustelua?        töön. Sitä vastoin yhteistutkimuksia, joissa
14585:                                                    näitä aineistoja hyödynnetään, pyritään teke-
14586:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        mään ilman epäpuhtauksien metsävaikutuksia
14587: taen seuraavaa:                                    selvittävien, yliopistoissa työskentelevien ja
14588:    Metsäntutkimuslaitoksesta annetun asetuk-       muidenkin tutkijoiden kanssa. He voivat ha-
14589: sen (249/86) mukaan tutkimuslaitoksen tehtä-       keutua Metsäntutkimuslaitokseen ulkopuoli-
14590: viin kuuluu metsien tilan seuranta myös ympä-      siksi tutkijoiksi, joilla on oikeus käyttää hy-
14591: ristönsuojelun kannalta. Ilman epäpuhtauksien      väkseen tutkimuslaitoksen tarjoamia tutkimus-
14592: metsävaikutusten tutkimista varten on perus-       mahdollisuuksia. Tätä mahdollisuutta onkin
14593: tettu vuonna 1983 erityinen projekti (ILME),       käytetty, ja Metsäntutkimuslaitos on esittänyt
14594: johon osallistuvat metsänhoidon, metsänsuoje-      tällaista yhteistyötä lisättäväksi kaikille tunne-
14595: lun, metsänarvioimisen, maantutkimus- ja           tuille ilman epäpuhtauksien metsävaikutuksia
14596: suontutkimusosastot. Projekti on kiinteässä        tutkiville yksiköille Suomessa.
14597: 
14598:     Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1988
14599: 
14600:                                               Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
14601:                                     1988 vp. -      KK n:o 569                                   3
14602: 
14603: 
14604: 
14605: 
14606:                              Tili Riksdagens Herr Talman
14607: 
14608:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         teten i Helsingfors, Joensuu, Kuopio och Uleå-
14609: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         borg.
14610: av den 20 oktober 1988 tili vederbörande               ILME-projektet övervakas av en lednings-
14611: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      grupp, som tillsatts av Skogsforskningsinstitu-
14612: jande av riksdagsman Erkki Pulliainen under-        tet, och har en särskild koordinator. Forsk-
14613: tecknade spörsmål nr 569:                           ningsrapporterna publiceras i normal ordning
14614:                                                     vid Skogsforskningsinstitutet, där manuskrip-
14615:           Ämnar Regeringen sörja för att de         tet granskas av en professor inom den aktuella
14616:        undersökningar där luftföroreningarnas       forskningsinriktningen och när det är fråga om
14617:        (svaveldioxid, kväveoxid, ozon m.m.)         publikationer i serierna Communicationes samt
14618:        inverkan på våra skogars och enskilda        Folia Forestalia dessutom av två vetenskapliga
14619:        träds tillstånd utreds vid behov finns att   experter.
14620:        tiligå för andra forskare, som verkar           För att forskningarnas tillförlitlighet och
14621:        utanför Skogsforskningsinstitutet, så        publikationernas vetenskapliga nivå skall he-
14622:        att en vetenskaplig diskussion kan föras     varas är det inte motiverat att originalmateri-
14623:        på basis av dem?                             alet upplåts för en okontrollerad användning
14624:                                                     av enskilda forskare utanför Skogsforsknings-
14625:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        institutet. Däremot har man för avsikt att i
14626: samt anföra följande:                               samarbete med dem som vid universitetet klar-
14627:                                                     lägger luftföroreningarnas inverkan på skogen
14628:    Enligt förordningen om Skogsforskningsin-        samt med andra forskare göra gemensamma
14629: stitutet (249/86) har skogsforskningsinstitu-       undersökningar där detta materia! utnyttjas.
14630: tet tili uppgift att följa skogarnas tillstånd      De berörda forskarna kan ansöka om att bli
14631: också från miljövårdens synpunkt sett. År           sådana forskare utanför Skogsforskningsinsti-
14632: 1983 inleddes ett särskilt projekt för forskning    tutet som är berättigade att utnyttja de forsk-
14633: kring luftföroreningarnas inverkan på skogen        ningsmöjligheter som institutet erbjuder. Den-
14634: (ILME) i vilket avdelningarna för skogsvård,        na möjlighet har också utnyttjats och Skogs-
14635: skogsskydd, skogstaxation, markforskning och        forskningsinstitutet har föreslagit att dylikt
14636: torvmarksforskning deltar. Projektet samarbe-       samarbete skall utsträckas tili alla enheter i
14637: tar intimt även med de övriga forskningsavdel-      Finland som är kända för att forska kring
14638: ningarna vid institutet samt bl.a. med universi-    luftföroreningarnas inverkan på skogen.
14639: 
14640:     Helsingfors den 17 november 1988
14641: 
14642:                                               Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
14643:                                                1988 vp.
14644: 
14645: Kirjallinen kysymys n:o 570
14646: 
14647: 
14648: 
14649: 
14650:                                  Rajamäki ym.: Yksityismetsälain soveltamiseen liittyvistä riita-
14651:                                     asioista
14652: 
14653: 
14654:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14655: 
14656:    Yksityismetsälain soveltamisessa on syntynyt     mioon. Erityisesti luonnonoloiltaan vaikealla
14657: runsaasti riita-asioita metsähallinnon ja erityi-   alueella on metsän uudistusmenetelmien valin-
14658: sesti pienmetsänomistajien välille. Metsälauta-     nassa käytettävä olosuhteet huomioon ottavaa
14659: kunnat ovat varsin voimakkaasti ja usein vaja-      tutkimustietoa ja käytännön kokemusta".
14660: vaisilla perusteilla katsoneet metsänomistajien        Koska metsähallintolain soveltamisesta on
14661: rikkoneen yksityismetsälakia sekä määränneet        seurannut useita oikeuskäsittelyyn meneviä rii-
14662: satoja toimenpidekieltoja yleensä kymmenen          tatapuksia ja lain tulkinnat metsän tuhoamises-
14663: vuoden ajalle. Kuuluisin julkisuudessa ollut        ta ovat kiistanalaisia, on hallitukselle huomau-
14664: tapaus on Reino Takalan Pukkilan kunnan             tettava eduskunnan vuonna 1986 asian käsitte-
14665: Kantolan kylässä omistamien tilojen metsien         lyn yhteydessä tekemästä lausumasta.
14666: rauhoittaminen 30.6.1995 saakka. Metsän rau-           Maa- ja metsätalousvaliokunta totesi, että
14667: hoittaminen merkitsee inhimillisesti ja talou-      "metsän uudistaminen luonnonmukaisin me-
14668: dellisesti erittäin raskasta seuraamusta metsän-    netelmin on usein myös yksityismetsätalouden
14669: omistajalle.                                        kannalta tarkoituksenmukaista ja antaa pitkäl-
14670:    Toinen silmiinpistävä seikka on, että yksi-      lä aikavälillä kestävän tuloksen". Valiokunnan
14671: tyismetsälain soveltamisessa käytäntö ja teoria     esityksestä eduskunta hyväksyi vastaukseensa
14672: ovat hyvinkin ristiriitaisia. Metsänomistajia on    seuraavaa: ''Eduskunta edellyttää hallituksen
14673: häirinnyt liian voimallinen metsän käsittely,       huolehtivan siitä, että yksityismetsätaloudessa
14674: mikä on ollut luonteenomaista tehometsäta-          metsänomistajille annetaan myös käytännössä
14675: lousajattelulle. Metsien hakkuissa ja uudista-      riittävät valinnanmahdollisuudet metsänuudis-
14676: misessa on avohakkuilla ja paikoin syväau-          tamisen menetelmää valittaessa".
14677: rauksilla ollut liian suuri osuus. Maa- ja metsä-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
14678: talousvaliokunta (mietintö n:o 16/1986 vp.)         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
14679: kiinnittikin metsähallintolakia käsitellessään      me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
14680: huomiota siihen, että yksipuolisia menetelmiä       sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
14681: käytettäessä ei oteta huomioon metsäluonnon         sen:
14682: ominaisuuksia maan eri osissa. Menettelytavat
14683: eivät myöskään ole kaikissa tapauksissa talou-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
14684: dellisestikaan perusteltuja. Valiokunta korosti-           eduskunnan lausuman ja päätöksen pe-
14685: kin, että "metsien käsittely- ja hoitomenetel-             rusteella ryhtynyt, jotta inhimillisesti ja
14686: miä on monipuolistettava siten, että luonnon-              asiallisesti kestämätön tilanne yksityis-
14687: mukaisuus otetaan nykyistä enemmän huo-                    metsäpuolella saadaan ratkaistua?
14688: 
14689:     Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1988
14690: 
14691:           Kari Rajamäki                Pertti Hietala                     Kerttu Törnqvist
14692:           Marita J urva                Jorma Rantanen                     Reijo Lindroos
14693:           Erkki Pulliainen             Kari Urpilainen                    Ilkka Joenpalo
14694:           Arto Lapiolahti              Sinikka Hurskainen-Leppänen        Tuula Paavilainen
14695:           Jussi Ranta                  Jouni Backman                      Asko Apukka
14696:           Aimo Ajo                     Pauli Saapunki                     Lauri Metsämäki
14697: 281340E
14698: 2                        1988 vp. -   KK n:o 570
14699: 
14700:     Raimo Vistbacka        Arja Alho                   Saara-Maria Paakkinen
14701:     Reino Paasilinna       Markku Pohjola              Tuulikki Hämäläinen
14702:     Sinikka Mönkäre        Jukka Gustafsson            Arvo Kemppainen
14703:     Vappu Säilynoja        Matti Vähänäkki             Erkki Pystynen
14704:     Raimo Vuoristo         Pertti Lahtinen             Kalevi Lamminen
14705:     Toimi Kankaanniemi     Pertti Paasio               Kimmo Sarapää
14706:     Kalle Röntynen         Ilkka-Christian Björklund   Marja-Liisa Tykkyläinen
14707:     Jouko Skinnari         Antero Kekkonen             Iiris Hacklin
14708:     Eero Paloheimo         Pekka Haavisto              Sulo Aittaniemi
14709:     Antti Kalliomäki       Raila Aho                   Pekka Leppänen
14710:     Ensia Laine            Anna-Liisa Jokinen          Lauha Männistö
14711:     Heli Astala            Pentti Lahti-Nuuttila       Seija Karkinen
14712:     Liisa Jaakonsaari      Matti Saarinen              Jukka Roos
14713:     Heikki Rinne           Tina Mäkelä                 Heikki Riihijärvi
14714:     Lea Mäkipää            J. Juhani Kortesalmi        Mauri Pekkarinen
14715:     Esko Almgren           Riitta Kauppinen            Osmo Soininvaara
14716:     Urpo Leppänen          Marjatta Stenius-Kaukonen   Matti Luttinen
14717:     Juhani Alaranta        Timo Kietäväinen            Tytti Isobaokana-Asunmaa
14718:     Jörn Donner            Ole Wasz-Höckert            Eeva-Liisa Moilanen
14719:     Tauno Valo             Mats Nyby                   Pirjo Ala-Kapee
14720:     Riitta Myller          Risto Ahonen                Juhani Vähäkangas
14721:     Tapio Holvitie         Ritva Laurila               Timo Roos
14722:     Timo Laaksonen         Virpa Puisto                Jorma Fred
14723:     Pauli Uitto            Sakari Knuuttila            Marja-Liisa Löyttyjärvi
14724:     Tellervo Renko         Pekka Puska                 Martti Korkia-Aho
14725:     Päivi Varpasuo         Aino Pohjanoksa             Riitta Järvisalo-Kanerva
14726:                            Liisa Hilpelä
14727:                                      1988 vp. -      KK n:o 570                                      3
14728: 
14729: 
14730: 
14731: 
14732:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14733: 
14734:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       täävä uudistushakkuu edellyttää muutoinkin
14735: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        metsälautakunnan hyväksymää suunnitelmaa,
14736: olette 21 päivänä lokakuuta 1988 päivätyn            jää rauhoitetussa metsässä maanomistajan yli-
14737: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         määräiseksi velvoitteeksi hankkia metsälauta-
14738: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        kunnan lupa myös kasvatushakkuulle ja luon-
14739: edustaja Rajamäen ym. näin kuuluvasta kirjal-        taiseen uudistamiseen tähtäävälle hakkuulle.
14740: lisesta kysymyksestä n:o 570:                        Tätä ei voida pitää taloudellisesti raskaana
14741:                                                      seuraamuksena.
14742:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
14743:                                                          Käytännön tasolla metsien käsittelyyn ja yk-
14744:        eduskunnan lausuman ja päätöksen pe-          sityismetsälain valvontaan on liittynyt sekä pe-
14745:        rusteella ryhtynyt, jotta inhimillisesti ja   riaatteellisia että käytännöllisiä vaikeuksia. En-
14746:        asiallisesti kestämätön tilanne yksityis-     sinnäkin metsäluonnon moninaisuus ja vaihte-
14747:        metsäpuolella saadaan ratkaistua?
14748:                                                      levat paikalliset olosuhteet aiheuttavat sen, et-
14749:                                                      tei ole mahdollista eikä tarkoituksenmukaista-
14750:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           kaan laatia keskitetysti yksityiskohtaisia sään-
14751: taen seuraavaa:                                      nöksiä ja määräyksiä metsien käsittelystä, vaan
14752:    Metsän hakkuita toteutetaan vuosittain            ratkaisut on pääsääntöisesti tehtävä metsässä
14753: useilla kymmenillätuhansilla tiloilla. Ennen         paikan päällä, jossa paikalliset olosuhteet voi-
14754: vuonna 1987 voimaan tulleita säädösmuutoksia         daan parhaiten ottaa huomioon. Tässä suhtees-
14755: metsän hakkuu johti yksityismetsälain (412/67)       sa yksityismetsälaki antaa huomattavassa mää-
14756: mukaiseen katselmukseen noin 100 tapauksessa         rin harkintavaltaa metsälautakunnalle ja sen
14757: vuodessa, mikä on 0,1-0,2 OJo hakkuiden lu-          toimihenkilöille.
14758: kumäärästä. Jos metsälautakunta on katsel-               Harkinnanvaraisuudesta johtuen on eräissä
14759: muksen perusteella todennut metsää hävitetyn,        tapauksissa metsälautakunnan toimihenkilöiltä
14760: metsälautakunnan tulee ensisijaisesti tehdä          ilmeisesti hämärtynyt käsitys siitä, mitä yksi-
14761: maanomistajan tai hänen ja hakkuuoikeuden            tyismetsälaki velvoittaa ja mitkä metsänhoidol-
14762: omistajan kanssa kirjallinen sopimus (rauhoi-        liset toimenpiteet kuuluvat metsänomistajan
14763: tussopimus) metsän rauhoittamisesta sekä met-        harkinnassa oleviin metsänhoidon vaihtoehtoi-
14764: sän kunnostamisesta tai uuden kasvun aikaan-         hin. Edellä mainittua käsitteiden hämärtymistä
14765: saamisesta ja turvaamisesta. Useimmissa met-         on edesauttanut se, että keskusmetsälautakun-
14766: sän hävitystapauksissa onkin metsälautakun-          tien metsälautakunnille antamat metsän käsit-
14767: nan ja maanomistajan kesken päästy em. sopi-         telyohjeet ovat olleet lähinnä neuvonnassa käy-
14768: mukseen.                                             tettäväksi tarkoitettuja suosituksia eivätkä yk-
14769:    Jollei rauhoitussopimusta saada aikaan, on        sityismetsälain valvontaohjeita, jotka ovat eril-
14770: metsälautakunnan pantava asiassa vireille kan-       lisinä puuttuneet.
14771: ne ja ajettava sitä tuomioistuimessa. Tällaisia          Tuomioistuimen ratkaistavaksi menneissä
14772: tuomioistuimen ratkaistavaksi tulleita asioita       metsänhakkuuasioissa on useimmiten ollut ky-
14773: on 1980-luvulla ollut vuosittain alle 10 tapaus-     symyksessä maanomistajan ja metsälautakun-
14774: ta, kaikkina vuosina ei yhtäkään. Paikkakun-         nan erimielisyys siitä, voidaanko metsää uudis-
14775: nan alioikeus antaa näissä tapauksissa rauhoi-       taa luontaista uudistamista käyttäen vai onko
14776: tusmääräyksen, mikäli katsoo siihen olevan           tarpeen suorittaa avohakkuu ja metsänviljely.
14777: perusteita.                                          Sen lisäksi, että metsälautakunnalla ja maan-
14778:    Metsän rauhoittaminen tarkoittaa käytän-          omistajana on ollut erilainen käsitys metsän
14779: nössä sitä, ettei rauhoituksen alaista metsää        uudistamisedellytyksista, näihin tapauksiin on
14780: saa myyntitarkoituksessa hakata ilman metsä-         liittynyt myös arvovaltaväritteisiä näkökohtia.
14781: lautakunnan lupaa. Mikäli metsässä on hak-           Asioiden sovinnollista ratkaisemista on vielä
14782: kuukelpoista puustoa, ei rauhoitus sinänsä estä      vaikeuttanut se, ettei metsäntutkimus ole kyen-
14783: metsän hakkaamista. Kun metsänviljelyyn täh-         nyt antamaan yksimielisen perusteltuja suosi-
14784: 4                                   1988 vp. -      KK n:o 570
14785: 
14786: tuksia sekä ekologiselta että taloudelliselta       teena, että yksityismetsälain valvontaohjeet
14787: kannalta kuhunkin tapaukseen soveliaista hak-       puuttuvat, jolloin suositusluonteisia metsän
14788: kuu- ja uudistamismenetelmistä.                     käsittelyohjeita saatetaan käyttää epätarkoi-
14789:    Metsänomistajien ja metsälautakuntien vä-        tuksenmukaisella tavalla myös yksityismetsä-
14790: listen, ei kovinkaan yleisten, erimielisyyksien     lain valvonnassa. Maa- ja metsätalousministe-
14791: vähentämiseksi on toteutettu eräitä lainsäädän-     riö on kiinnittänyt tähän huomiota ja pitänyt
14792: tötoimenpiteitä. Keskusmetsälautakunnista ja        tarpeellisena, että keskusmetsälautakunnat,
14793: metsälautakunnista annetun lain (139/87) voi-       joiden tehtäviin asia kuuluu, antavat erikseen
14794: maan tullessa 1. 5.1987 perustettiin kunkin met-    neuvonnan apuvälineenä käytettävät metsän-
14795: sälautakunnan alueelle katselmustoimikunta,         hoito-ohjeet ja erikseen yksityismetsälain val-
14796: jonka puheenjohtajan määrää maa- ja metsä-          vontaohjeen. Tähän tähtäävä valmistelutyö on
14797: talousministeriö. Viisijäseniseen katselmustoi-     keskusmetsälautakunnissa käynnissä.
14798: mikuntaan kuuluu lisäksi metsänomistajajär-           Nykyisinkin käytössä olevat metsänkäsittely-
14799: jestön nimeämä henkilö, metsälautakunnan            ohjeet sisältävät varsin monia metsänhakkuu-
14800: toimihenkilö sekä kaksi kunnan nimeämää us-         vaihtoehtoja ilmastovyöhykkeestä ja kasvupai-
14801: kottua miestä. Yksityismetsälain 1.12.1987 voi-     kan laadusta riippuen. Metsän luontainen uu-
14802: maan tulleella muutoksella annettiin yksityis-      distaminen on useimmilla kasvupaikoilla mah-
14803: metsälain mukaisten katselmusten pitäminen          dollinen menetelmä, jota varsin yleisesti myös
14804: em. toimikuntien tehtäväksi. Samalla laajen-        käytetään. Keskimäärin noin neljäsosa ja eräil-
14805: nettiin katselmukseen tulevia asioita siten, että   lä seuduilla yli puolet metsistä uudistetaan
14806: epäiltyjen metsän hävitystapausten lisäksi          luontaista uudistamista käyttäen. Uusittavina
14807: myös metsän hakkuu- ja uudistamissuunnitel-
14808:                                                     olevissa metsänhoito-ohjeissa tulee kuitenkin
14809: maa koskevissa erimielisyyksissä tulee pitää        tuoda entistä selvemmin esille ne monet vaihto-
14810: katselmus, jos maanomistaja on hakenut muu-         ehdot, joilla metsiä voidaan hakata ja onnistu-
14811: tosta metsälautakunnan päätökseen.                  neesti uudistaa.
14812:    Katselmustoimikuntien perustamisen tarkoi-
14813: tuksena oli, että metsien käsittelyyn liittyvät         Mikäli edellä mainittujen jo toteutettujen ja
14814: asiat tulisivat pääsääntöisesti ratkaistuksi pai-    valmisteltavina olevien toimenpiteiden jälkeen
14815: kallisella tasolla ilman oikeudenkäyntejä ja         ilmenee yksityismetsätaloutta häiritsevää epä-
14816: että asiantuntemukseltaan laajennetulla katsel-      selvyyttä yksityismetsälain toimeenpanossa, on
14817: mustoimikunnalla olisi ennalta ehkäisevä vai-        maa- ja metsätalousministeriön mielestä tar-
14818: kutus metsälautakuntien toimihenkilöiden pää-        peen tehdä tarkistuksia yksityismetsälakiin, jo-
14819: töksiin. Tähänastisten kokemusten perusteella        ka yleispiirteisesti tarkastellen on osoittautunut
14820: em. tavoite on myös käytännössä varsin hyvin         tarkoituksenmukaiseksi myös nykyisessä yksi-
14821: toteutunut, mitä osoittaa katselmusten vähen-        tyismetsätalouden kehitysvaiheessa ja joka ei
14822: tyminen uusien säännösten voimassa ollessa           estä maanomistajia käyttämästä kaikkia niitä
14823: noin viidesosaan aikaisemmasta.                      valinnanmahdollisuuksia, jotka johtavat met-
14824:     J ulkishallinnon   norminantoperiaatteiden       sien järkiperäiseen hakkaamiseen ja tyydyttä-
14825: kannalta on pidettävä epätyydyttävänä tilan-         vään uudistamiseen.
14826: 
14827:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1988
14828: 
14829:                                                Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
14830:                                     1988 vp. -     KK n:o 570                                     5
14831: 
14832: 
14833: 
14834: 
14835:                              Tili Riksdagens Herr Talman
14836: 
14837:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        sikte på skogsodling annars också förutsätter
14838: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        en pian som skogsnämnden har godkänt, an-
14839: av den 21 oktober 1988 tili vederbörande           kommer det på markägaren i en fredad skog en
14840: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     extra förpliktelse att inhämta skogsnämndens
14841: jande av riksdagsman Rajamäki m.fl. under-         tilistånd även för beståndsvårdande huggning
14842: tecknade spörsmål nr 570:                          och avverkning med sikte på naturlig föryng-
14843:                                                    ring. Detta kan inte anses vara någon ekono-
14844:           Vilka åtgärder har Regeringen vidta-     miskt betungande påföljd.
14845:        git på basis av riksdagens uttalanden
14846:                                                       1 praktiken har hanteringen av skogarna och
14847:        och beslut för att den mänskligt och        övervakningen av hur lagen om enskilda sko-
14848:        sakligt sett ohållbara situationen vad      gar iakttas varit förknippade med både princi-
14849:        enskilda skogar beträffar skall kunna
14850:                                                    piella och praktiska svårigheter. För det första
14851:        Iösas?
14852:                                                    förorsakar skogsnaturens mångfald och varie-
14853:                                                    rande Iokala förhållanden att det inte är möj-
14854:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       Iigt och inte heller ändamålsenligt att i koncen-
14855: samt anföra följande:                              trerad form utarbeta detaljerade stadganden
14856:    Skog avverkas årligen på flera tiotusentals     och bestämmelser om hanteringen av skogar-
14857: hemman. Före de stadgeändringar som trädde i       na, utan besluten måste i regel fattas på stället
14858: kraft 1987 ledde avverkning av skog tili syn       ute i skogen, där lokala förhållanden bäst kan
14859: enligt lagen om enskilda skogar (412/67) i ca      beaktas. 1 detta avseende ger lagen om enskilda
14860: 100 fall om året, vilket utgör 0,1-0,2 OJo av      skogar skogsnämnden och dess funktionärer
14861: antalet avverkningar. Om skogsnämnden på           ett betydande mått av prövningsrätt.
14862: basis av synen konstaterat att skogen skövlats,       På grund av detta prövningsförfarande har
14863: skall skogsnämnden i första hand ingå ett          begreppen bland funktionärerna hos skogs-
14864: skriftligt avtal med markägaren eller med den-     nämnderna i vissa fall tydligen fördunklats i
14865: ne och innehavaren av avverkningsrätten om         fråga om vad lagen om enskilda skogar
14866: fredning av skogen (fredningsavtal) samt om        förpliktar tili och vilka skogsvårdsåtgärder
14867: dess iståndsättning eller om åstadkommande         som hör tili de alternativ inom skogsvården
14868: av återväxt och dess tryggande. 1 de flesta fall   som markägaren själv kan välja mellan. Den
14869: av skogsskövling har avtal av ovan nämnda          ovan nämnda begreppsförvirringen har främ-
14870: slag kunnat ingås mellan skogsnämnden och          jats av att de anvisningar för skogshantering
14871: markägaren.                                        som centralskogsnämnderna gett skogsnämn-
14872:    Om ett fredningsavtal inte kan fås tili stånd   derna främst har varit rekommendationer, av-
14873: skall skogsnämnden anhängiggöra talan i sa-        sedda för rådgivning, och inte anvisningar för
14874: ken och föra den vid domstol. Antalet dylika       övervakning av hur lagen om enskilda skogar
14875: fall, som förts tili domstol för avgörande, har    iakttas. Några särskilda anvisningar har inte
14876: under 1980-talet årligen varit mindre än 10.       alls funnits med.
14877: Under vissa år har inga sådana fall alls före-        1 skogsavverkningsärenden, som förts tili
14878: kommit. Underrätten på orten utfärdar i dessa      domstol för avgörande, har det oftast varit
14879: fall en fredningsföreskrift om den anser att det   fråga om att markägaren och skogsnämnden
14880: finns grunder härför.                              haft olika åsikter om huruvida skogen kan
14881:    Fredning av skogen innebär i praktiken att      förnyas med hjälp av naturlig föryngring eller
14882: en fredad skog inte får avverkas i försäljnings-   om det är nödvändigt med kalhuggning och
14883: syfte utan skogsnämndens tilistånd. Om det         skogsodling. Utom att skogsnämnderna och
14884: finns avverkningsdugligt trädbestånd i skogen      markägaren haft skilda åsikter om förutsätt-
14885: hindrar fredningen i och för sig inte skogsav-     ningarna att föryngra skogen har dessa fall
14886: verkning. Eftersom förnyelsehuggning med           även präglats av prestigetänkande. En godviliig
14887: 6                                   1988 vp. -     KK n:o 570
14888: 
14889: lösning på problemen har dessutom försvårats       situation anses vara otilifredsställande då det
14890: av att skogsforskningen inte kunnat erbjuda        inte finns några anvisningar om övervakningen
14891: några enhälligt grundade rekommendationer i        av hur lagen om enskilda skogar efterlevs.
14892: fråga om avverknings- och föryngringsmetoder       Härvid kan anvisningar för skogshantering,
14893: som sedda ur både ekologisk och ekonomisk          som getts i form av rekommendationer, använ-
14894: synvinkel lämpar sig för respektive fall.          das på ett oändamålsenligt sätt även vid över-
14895:    För att de visserligen inte så allmänna me-     vakningen av hur lagen om enskilda skogar
14896: ningsskiljaktigheterna mellan skogsägarna och      iakttas. Jord- och skogsbruksministeriet har
14897: skogsnämnderna skall minska har vissa lag-         fäst uppmärksamhet vid detta och ansett det
14898: stiftningsåtgärder vidtagits. När lagen om cen-    vara nödvändigt att centralskogsnämnderna tili
14899: tralskogsnämnder och skogsnämnder (139/87)         vilkas uppgift ärendet hör särskilt för sig ger
14900: trädde i kraft 1.5.1987, inrättades inom varje     sådana anvisningar om skogsvård som kan
14901: skogsnämnds distrikt en synenämnd, vars ord-       utnyttjas som hjälpmedel inom rådgivningen
14902: förande utses av jord- och skogsbruksministe-      och särskilt för sig om övervakningen av hur
14903: riet. Tili synenämnden, som har fem medlem-        lagen om enskilda skogar iakttas. Berednings-
14904: mar, hör dessutom en person som utnämns av         arbete med sikte på detta pågår inom cen-
14905: skogsägarorganisationen, en funktionär vid         tralskogsnämnderna.
14906: skogsnämnden samt två godemän, som utses              Även de anvisningar för skogshantering som
14907: av kommunen. Genom den ändring av lagen            nu är i bruk innehåller synnerligen många
14908: om enskilda skogar som trädde i kraft              alternativ för skogsavverkning, beroende på
14909: 1.12.1987 gavs de berörda nämnderna i uppgift      klimatzonen och på växtplatsens beskaffenhet.
14910: att hålla sådana syneförrättningar som före-       En naturlig föryngring av skogen är en möjlig
14911: skrivs i lagen om enskilda skogar. Samtidigt       metod på de flesta växtplatser och den är också
14912: utökades de ärenden som behandlas vid en           mycket allmänt använd. 1 genomsnitt en fjär-
14913: syneförrättning så, att man utöver fall då         dedel och på vissa trakter över hälften av
14914: skogsskövling misstänks även håller syneför-       skogarna förnyas med hjälp av naturlig
14915: rättning när det gäller meningsskiljaktigheter     föryngring. 1 de anvisningar för skogsvård som
14916: om avverknings- och föryngringsplanen för          skall förnyas bör dock klarare än förut fram-
14917: skogen ifall markägaren har sökt ändring i         komma de många alternativ för hur skogar
14918: skogsnämndens beslut.                              kan avverkas och med ett gott resultat förnyas.
14919:    Avsikten med inrättandet av synenämnder            Om det efter de ovan nämnda åtgärderna
14920: var att ärenden i anslutning tili skogshantering   som redan har vidtagits eller bereds uppstår
14921: i regel skall avgöras på lokal nivå utan rätte-    sådan oklarhet vid verkställigheten av lagen
14922: gång och att synenämnden med dess utökade          om enskilda skogar att det enskilda skogsbru-
14923: expertis skall ha en förebyggande inverkan på      ket därigenom störs, är det enligt jord- och
14924: de beslut som funktionärerna inom skogs-           skogsbruksministeriet nödvändigt att justera
14925: nämnderna fattar. På basis av erfarenheterna       lagen om enskilda skogar som allmänt taget
14926: hittilis har ovan nämnda mål uppnåtts mycket       visat sig vara ändamålsenlig även i det nuva-
14927: väl i praktiken, vilket framgår av att syneför-    rande utvecklingsskedet inom enskilt skogs-
14928: rättningarna minskat med ca en femtedel sedan      bruk och som inte hindrar markägarna från att
14929: de nya stadgandena trädde i kraft.                 utnyttja alla de valmöjligheter som leder tili en
14930:    Vad gäller normgivningsprinciperna inom         rationell skogsavverkning och en tilifredsstäl-
14931: den offentliga förvaltningen måste en sådan        lande förnyelse.
14932: 
14933:     Helsingfors den 25 november 1988
14934: 
14935:                                              Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
14936:                                              1988 vp.
14937: 
14938: Kirjallinen kysymys n:o 571
14939: 
14940: 
14941: 
14942: 
14943:                                  Puska ym.: Sotilasvammalain mukaisten hakemusten käsittelyn
14944:                                    nopeuttamisesta tapaturmavirastossa
14945: 
14946: 
14947:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14948: 
14949:    Sotilasvammalain mukaisten hakemusten kä-       kien purkaminen ei onnistune ilman määräai-
14950: sittelyssä tapaturmavirastossa vallitsee huomat-   kaisten lisäresurssien osoittamista. Tämä tulisi
14951: tava ruuhka. Tämän vuoksi sodissa haavoittu-       kiireesti hoitaa, jotta vielä muutaman vuoden
14952: neiden veteraanien hakemusten käsittely on         vallitseva hakemusten runsas määrä voitaisiin
14953: kovin hidasta. Mikäli tällä hetkellä jättää ha-    käsitellä nopeasti, mitä on pidettävä yhteiskun-
14954: kemuksen, on päätös odotettavissa vuoden ku-       nan kunniatehtävänä henkilöille, jotka isän-
14955: luttua. Tätä aikaa on pidettävä kohtuuttoman       maata puolustaessaan menettivät terveytensä.
14956: pitkänä, ottaen vielä huomioon, että kysymys          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
14957: on tällä hetkellä jo varsin ikääntyneistä vete-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
14958: raaneista ja yhteiskunnan kunniavelan maksa-       me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
14959: misesta heille ajallaan.                           sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
14960:    Vaikka veteraanien ja sotainvalidien määrä      sen:
14961: vähenee, vallitsee hakemusten suhteen ruuhka
14962: toisaalta ensikertalaisten haravoinnin vuoksi ja            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14963: toisaalta siksi, että vammojen pahentuessa iän            ryhtyä sotilasvammalain mukaisia ensi-
14964: myötä tulee varsin runsaasti vammautumispro-              kertaisia hakemuksia ja oikaisuhake-
14965: sentin korotushakemuksia. Tapaturmavirasto                muksia koskevan käsittelyn olennaisek-
14966: on saatujen tietojen mukaan pyrkinyt eri ta-              si nopeuttamiseksi tapaturmavirastos-
14967: voilla rationalisoimaan työtään, mutta ruuh-              sa?
14968: 
14969:     Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1988
14970: 
14971:            Pekka Puska                Matti Maijala                 Juho Sillanpää
14972:            Kauko Heikkinen            Tellervo Renko                Jorma Huuhtanen
14973:            Annikki Koistinen          Mirja Ryynänen                Heikki Kokko
14974:            Taisto Tähkämaa            Esko Aho                      Juhani Alaranta
14975:            Pirkko Ikonen              Jukka Vihriälä                Eino Siuruainen
14976:            Matti Väistö               Kimmo Sarapää                 Riitta Kauppinen
14977:            Seppo Pelttari             Esko Almgren                  Toimi Kankaanniemi
14978:            Sauli Hautala              Markku Lehtosaari             Marjatta Väänänen
14979:                                       Esko Jokiniemi
14980: 
14981: 
14982: 
14983: 
14984:  281372P
14985: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 571
14986: 
14987: 
14988: 
14989: 
14990:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14991: 
14992:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      vausten piiriin. Suuri määrä näitä ensikertais-
14993: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      hakemuksia ruuhkaotti viraston päätöksen-
14994: olette 19 päivänä lokakuuta 1988 päivätyn          teon.
14995: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          Tapaturmaviraston päätöksenteon nopeutta-
14996: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      mista on selvitetty useissa eri yhteyksissä. Vuo-
14997: edustaja Puskan ym. näin kuuluvasta kirjalli-      desta 1983 lukien on viraston ruuhkia pyritty
14998: sesta kysymyksestä n:o 571:                        purkamaan ulkopuolisen konsultin suunnittele-
14999:                                                    mien     rationalisointitoimenpiteiden avulla.
15000:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      Työn tuloksena on virastosta muun muassa
15001:        ryhtyä sotilasvammalain mukaisia ensi-      purettu päällekkäisiä työvaiheita ja siirretty
15002:        kertaisia hakemuksia ja oikaisuhake-        päätösvaltaa alaspäin. Rationalisointitoimenpi-
15003:        muksia koskevan käsittelyn olennaisek-      teiden avulla on tapaturmavirastossa tehtyjen
15004:        si nopeuttamiseksi tapaturmavirastos-
15005:                                                    päätösten määrä lisääntynyt tasaisesti. Toi-
15006:        sa?
15007:                                                    menpiteitä jatketaan edelleen. Konsultti on
15008:                                                    arvioinut tapaturmaviraston työtehtävien kehi-
15009:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         tyksen ensi vuosituhannelle asti. Arvion mu-
15010: taen seuraavaa:                                    kaan tehtävät on mahdollista hoitaa ilman
15011:    Tapaturmaviraston päätehtävänä on sotilas-      lisähenkilökuntaa.
15012: vamma-asioiden hoito. Viraston henkilökun-            Lisähenkilökunnan hankkiminen tapaturma-
15013: nan määrä on tällä hetkellä 283. Vuonna 1987       viraston ruuhkia purkamaan ei sosiaali- ja
15014: saapui virastoon sotilasvamma-asioissa hake-       terveysministeriön käsityksen mukaan toisi no-
15015: muksia runsaat 120 000, päätöksiä annettiin        peata ratkaisua tilanteeseen. Kun ensikertais-
15016: samana vuonna runsaat 113 000. Tapaturmavi-        hakemusten osalta kysymys on lähes 50 vuoden
15017: rastossa on tällä hetkellä ratkaisemattomia ha-    takaisista tapauksista, voi hakemusten käsitte-
15018: kemuksia noin 26 000. Näistä ratkaisematto-        lyn viipyminen osaltaan johtua siitä, että arkis-
15019: mista hakemuksista on kuntootushakemuksia          tosta ei löydy tietoja haavoittumisesta tai sai-
15020: noin 5 500. Kuntootushakemusten määrä on           rastumisesta. Toinen asioiden käsittelyä usein
15021: huomattavasti lisääntynyt, kun lievävammaiset      hidastava seikka on lääkäriasiantuntijoiden
15022: sotainvalidit ovat saaneet oikeuden kuntoutuk-     puute. Lääkäriasiantuntijat toimivat kappale-
15023: seen. Ensikertaishakemuksilla tarkoitetaan ha-     palkalla. Vaikka palkkioita on pyritty pitä-
15024: kemuksia, joissa sotainvalidi ensimmäistä ker-     mään ajan tasalla, on asiantuntijalääkäreitä
15025: taa sodan jälkeen hakee korvausta vammasta         kuitenkin usein vaikea saada riittävästi. Erityi-
15026: tai sairaudesta. Näiden ensikertaishakemusten      sen vaikea tilanne on kuulovammojen osalta.
15027: käsittelyaika muiden kuin asevelvollisten hake-       Rationalisoinnin jatkamisen lisäksi pyritään
15028: musten osalta on puolesta vuodesta yli vuo-        tapaturmaviraston päätöksentekoa tehosta-
15029: teen. Näitä ensikertaishakemuksia sekä hake-       maan uusimalla viraston vanhentunut atk-jär-
15030: muksia, joissa haetaan oikaisua esimerkiksi        jestelmä ensi vuonna. Lisäksi on sosiaali- ja
15031: elinkoron suuruuteen, on tällä hetkellä käsitte-   terveysministeriön yhteydessä toiminut tapa-
15032: lemättä noin 7 600. Muita ruuhkautuneita ha-       turmaviraston organisaatiotyöryhmä ehdotta-
15033: kemuslajeja ovat mm. sairaanhoitokulujen           nut muun muassa, että tapaturmaviraston vir-
15034: korvaukset.                                        karakennetta tulisi olennaisesti kehittää. Ta-
15035:    Tehtävät tapaturmavirastossa ovat olleet        voitteena on muun muassa lisätä henkilökun-
15036: ruuhkautuneet jo useita vuosia, siitä lähtien      nan motivointia ja mahdollisuuksia edetä työ-
15037: kun Sotainvalidien Veljesliitto yhdessä tapatur-   tehtävissään. Tapaturmaviraston yhtenä ongel-
15038: maviraston kanssa vuonna 1980 aloitti niin         mana on ollut jo muutaman vuoden henkilös-
15039: sanotun haravoinnin. Haravoinnin tavoitteena       tön suuri vaihtuvuus, joka vuonna 1987 oli
15040: oli saada sotilasvammakorvauksiin oikeutetut       lähes 22 OJ'o. Tapaturmaviraston toimistohenki-
15041: sotainvalidit sotilasvammalain (404/48) kor-       lökunnan virkarakenne on tällä hetkellä vääris-
15042:                                     1988 vp. -     KK n:o 571                                   3
15043: 
15044: tynyt, pääosa toimistohenkilökunnasta kuuluu       riön mielestä ei tapaturmaviraston päätöksen-
15045: palkkausluokkiin A 2-A 5. Työryhmä on li-          tekoon liittyviä ongelmia kuitenkaan voida
15046: säksi kiinnittänyt huomiota henkilökunnan ja       pääsääntöisesti ratkaista lisäämällä virastoon
15047: esimiesten koulutuksen tehostamiseen.              uutta henkilökuntaa, vaan jatkamalla edellä
15048:    Sosiaali- ja terveysministeriön tiedossa on,    mainittuja rationalisointitoimenpiteitä ja muun
15049: että sotilasvammakorvausten käsittelyajat ovat     muassa kehittämällä atk-järjestelmää ja henki-
15050: usein liian pitkät. Sosiaali- ja terveysministe-   löstön virkarakennetta.
15051: 
15052:     Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1988
15053: 
15054:                                                                       Ministeri Tarja Halonen
15055: 4                                    1988 vp. -      KK n:o 571
15056: 
15057: 
15058: 
15059: 
15060:                               Till Riksdagens Herr Talman
15061: 
15062:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          militärskadeersättning delaktiga av ersätt-
15063: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          ningarna enligt lagen om skada, ådragen i
15064: av den 19 oktober 1988 till vederbörande             militärtjänst (404/48). Den stora mängden
15065: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       förstagångsansökningar stockade verkets be-
15066: jande av riksdagsman Puska m.fl. underteck-          slutsfattande.
15067: nade spörsmål nr 571:                                   Frågan om möjligheterna att göra olycks-
15068:                                                      fallsverkets beslutsfattande snabbare har ut-
15069:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen             retts i flera olika sammanhang. Sedan år 1983
15070:        vidta för att väsentligt påskynda be-         har man försökt minska anhopningarna inom
15071:        handlingen i olycksfallsverket av första-     verket med hjälp av rationaliseringsåtgärder,
15072:        gångsansökningar och rättelseansök-
15073:                                                      som planerats av en utomstående konsult. Som
15074:        ningar enligt lagen om skada, ådragen i       ett resultat av arbetet har man i verket bl.a.
15075:        militärtjänst?                                reducerat arbetsskeden som överlappar varand-
15076:                                                      ra och delegerat beslutanderätt nedåt. Med
15077:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         hjälp av rationaliseringsåtgärderna har antalet
15078: samt anföra följande:                                beslut som fattas vid olycksfallsverket ökat i
15079:    Huvuduppgiften för olycksfallsverket är att       jämn takt. Genomförandet av åtgärderna fort-
15080: sköta militärskadeärenden. Vid verket finns          går. Konsulten har uppskattat utvecklingen i
15081: för närvarande 283 anställda. År 1987 kom till       fråga om olycksfallsverkets arbetsuppgifter
15082: verket drygt 120 000 ansökningar som gällde          fram till nästa årtusende. Enligt uppskatt-
15083: militärskadeärenden. Samma år meddelades             ningen är det möjligt att sköta uppgifterna
15084: drygt 113 000 beslut. Vid olycksfallsverket          utan ytterligare personal.
15085: finns för närvarande ca 26 000 oavgjorda an-            Ä ven om ytterligare personai anställdes vid
15086: sökningar. Av dessa oavgjorda ansökningar är         olycksfallsverket för att minska anhopningarna
15087: ca 5 500 ansökningar om rehabilitering. Anta-        skulle detta enligt social- och hälsovårdsminis-
15088: let ansökningar om rehabilitering har ökat           teriets uppfattning inte föra med sig någon
15089: betydligt sedan lindrigt handikappade krigsin-       snabb lösning på situationen. Då det beträffan-
15090: valider har erhållit rätt till rehabilitering. Med   de förstagångsansökningarna är frågan om
15091: förstagångsansökningar avses ansökningar ge-         händelser som inträffat för närmare femtio år
15092: nom vilka krigsinvalider för första gåhgen           sedan, kan dröjsmålen vid behandlingen av
15093: efter kriget ansöker om ersättning för skada         ansökningarna dels bero på att det i arkiven
15094: eller sjukdom. Behandlingstiden för dessa            inte finns uppgifter om skadan eller insjuknan-
15095: förstagångsansökningar är beträffande andra          det. En annan faktor som fördröjer behand-
15096: ansökningar är ansökningar från värnpliktiga         lingen av ärendena är bristen på läkarsakkun-
15097: från ett halvt år till över ett år. Av dessa         niga. Läkarsakkunniga arbetar mot ett arvode
15098: förstagångsansökningar samt av de ansök-             per ärende. Fastän bemödanden har gjorts att
15099: ningar genom vilka det ansöks om rättelse av         hålla arvodet uppdaterat är det dock ofta svårt
15100: t.ex. livräntans storlek är för närvarande ca        att få läkarsakkunniga i tillräcklig utsträck-
15101: 7 600 obehandlade. Andra slags anhopade an-          ning. Situationen är speciellt svår då det gäller
15102: sökningar är bl.a. sådana som gäller ersätt-         hörselskador.
15103: ningar för sjukvårdskostnader.                          Vid sidan av den fortgående rationalise-
15104:    Uppgifterna har varit anhopade i olycksfalls-     ringen försöker man effektivera olycksfallsver-
15105: verket redan i flera år, ända sedan Krigsinva-       kets beslutsfattande genom att förnya verkets
15106: lidernas Brödraförbund tillsammans med               föråldrade ADB-system nästa år. Dessutom
15107: olycksfallsverket år 1980 inledde den s.k. fin-      har den arbetsgrupp för organisation av
15108: kamningen. Målet för finkamningen var att            olycksfallsverket, som verkat i samband med
15109: göra de krigsinvalider som är berättigade till       social- och hälsovårdsministeriet föreslagit
15110:                                      1988 vp. -      KK n:o 571                                   5
15111: 
15112: bl.a. att olycksfallsverkets tjänstestruktur skall      Social- och hälsovårdsministeriet har känne-
15113: utvecklas väsentligt. Målet är bl.a. att öka         dom om att behandlingen av militärskadeer-
15114: personalens motivation och möjligheter att           sättningarna ofta tar för lång tid i anspråk.
15115: avancera i sina arbetsuppgifter. Ett problem         Enligt social- och hälsovårdsministeriets upp-
15116: vid olycksfallsverket har redan i ett par års tid    fattning kan dock problem som anknyter tili
15117: varit den stora omsättningen på personal, vii-       olycksfallsverkets beslutsfattande i regel inte
15118: ken år 1987 var närmare 22 OJo. Tjänstestruktu-      lösas genom att verket tiliförs ny personal,
15119: ren för olycksfallsverkets byråpersonal är för       utan genom att ovan nämnda rationaliserings-
15120: närvarande snedvriden eftersom största delen         åtgärder fortsätts och genom att bl.a. ADB-
15121: av byråpersonalen hör tili löneklasserna A 2-        systemet och personalens tjänstestruktur ut-
15122: A 5. Arbetsgruppen har dessutom fäst upp-            vecklas.
15123: märksamhet vid en effektivering av utbild-
15124: ningen av personalen och förmännen.
15125: 
15126:      Helsingfors den 28 november 1988
15127: 
15128:                                                                          Minister Tarja Halonen
15129:                                                1988 vp.
15130: 
15131: Kirjallinen kysymys n:o 572
15132: 
15133: 
15134: 
15135: 
15136:                                   Jokinen ym.: Lääkkeiden liikakäytön estämiseksi tarvittavista
15137:                                      toimenpiteistä
15138: 
15139: 
15140:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15141: 
15142:    Suomessa käytetään liikaa lääkkeitä. Asiasta       lääkkeitä käytetään näissäkin tapauksissa
15143: on keskusteltu julkisuudessa toistuvasti, ja asi-     enemmän kuin on tarpeen, esim. Salazopyrin
15144: antuntijat ovat todenneet tilanteen erittäin          Pharmacia 500 mg ym. Luetteloa voisi jatkaa
15145: huolestuttavaksi.                                     loputtomiin, sillä tämä yleiseksi muodostunut
15146:    Lääkärien lausunnoissa on osoitettu runsaas-       käytäntö on sekä vaarallinen että valitettava.
15147: ti valitettavia ja huolestuttavia seurauksia lääk-    Se on lääketehtaiden pakkomyyntiä, jonka täy-
15148: keiden liikakäytöstä. Kuitenkin tilanne jatkuu        tyy olla jollain tavoin valvonnassa. Ellei se ole,
15149: vuodesta toiseen entisellään, jopa niin että          on terveydenhoitoviranomaisten puututtava
15150: lääkkeiden liikakäyttö lisääntyy.                     asiaan.
15151:    Maan hallituksen ja kansan terveydestä                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
15152: huolta kantavan ministeriön on syytä ja aiheel-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
15153: lista puuttua tähän vaaralliseen kehitykseen.         me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
15154: Miksi sallitaan esim. sellainen käytäntö, että        sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
15155: lääkepakkaukset tehdään keskimäärin 100 kap-          sen:
15156: paleen pakkauksina, vaikka lääkärin määräyk-
15157: sessä on 20 kappaleen erä hoitokertaa varten.                  Onko Hallitus tietoinen Suomessa
15158: Näin ollen potilaan on ostettava kokonainen                  valitettavan yleisen lääkkeiden liikakäy-
15159: 100 kappaleen pakkaus, vaikka hoitoon tarvi-                 tön syistä ja seurauksista, ja
15160: taan ainoastaan 20 kappaletta. Noita usein                     mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15161: jopa vaarallisiksi pakkauksessa mainittuja                   ryhtyä tilanteen korjaamiseksi?
15162: 
15163:     Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1988
15164: 
15165:           Anna-Liisa Jokinen            Vappu Säilynoja                 Heli Astala
15166:           Pekka Leppänen                Raila Aho                       Pertti Lahtinen
15167:                                         Asko Apukka
15168: 
15169: 
15170: 
15171: 
15172: 281323L
15173: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 572
15174: 
15175: 
15176: 
15177: 
15178:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15179: 
15180:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       neista - esim. antibiootit, särkylääkkeet, vi-
15181: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       lustumis- ja yskänlääkkeet, ruoansulatuselinten
15182: olette 21 päivänä lokakuuta 1988 päivätyn           sairauksien lääkkeet - on saatavissa lyhyt-
15183: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        aikaiseen käyttöön tarkoitetut pakkauskoot.
15184: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tahiet-
15185: edustaja Jokisen ym. näin kuuluvasta kirjalli-      tien kohdalla pienimmät pakkauskoot ovat
15186: sesta kysymyksestä n:o 572:                         10-30 kpl. Myös nestemäisissä lääkkeissä,
15187:                                                     joita ovat esim. useimmat yskänlääkkeet, pie-
15188:          Onko Hallitus tietoinen Suomessa           nimmät pakkauskoot riittävät 2-4 päivän
15189:        valitettavan yleisen lääkkeiden liikakäy-    käyttöön annostusohjeita noudatettaessa.
15190:        tön syistä ja seurauksista, ja                  Pienten pakkauskokojen käyttö näkyy myös
15191:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       lääkekulutustilastosta, jos tarkastellaan, min-
15192:        ryhtyä tilanteen korjaamiseksi?              kälaisina pakkauskokoina on myyty esimerkik-
15193:                                                     si 1OO:aa eniten myytyä lääkettä vuonna 1987.
15194:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        Kaikkia särkylääkkeitä, antibiootteja, maha-
15195: vasti seuraavaa:                                    haava-, ripuli- ja ummetuslääkkeitä ja antihis-
15196:    Lääkekulutustilastot eivät tue otettamusta       tamiineja on myyty eniten pieninä pakkausko-
15197: lääkkeiden liikakäytöstä tai käytön lisääntymi-     koina eli 10-30 tabletin pakkauksissa, lukuun
15198: sestä. Verrattaessa eniten käytettyjen lääkeai-     ottamatta Aspirin-särkylääkettä, jota on myyty
15199: neryhmien kulutusta eri Pohjoismaissa voidaan       eniten 50 kpl:n pakkauksina. Sadan kappaleen
15200: todeta, että mm. särkylääkkeiden ja rauhoitta-      pakkauksina on myyty ainoastaan kroonisten
15201: vien lääkkeiden käyttö on Suomessa Pohjois-         sairauksien hoitoon tarkoitettuja lääkeaineita
15202: maiden pienintä, jopa 30-50 OJo vähäisempää         (sydän- ja verisuonitautilääkkeet, reumalääk-
15203: kuin Ruotsissa ja Tanskassa.                        keet, eräät psyykenlääkkeet) ja joitakin käsi-
15204:    Kaikkien lääkkeiden yhteenlaskettu koko-         kaupassa myytäviä vitamiinivalmisteita. Kyse-
15205: naiskulutus on Suomessa jonkin verran suu-          lyssä esimerkkinä mainittu Salazopyrin-valmis-
15206: rempi kuin Norjassa, mutta selvästi pienempi        te on myös pitkäaikaishoitoon tarkoitettu lää-
15207: kuin Ruotsissa ja Tanskassa.                        ke, jonka yleisin käyttöalue on kuukausien,
15208:    Tilastoissa näkyy myös, että lääkkeiden          jopa vuosien hoitoa vaativa haavainen paksu-
15209: käyttö ei ole olennaisesti lisääntynyt: eniten      suolen tulehdus. Tässä taudissa 100 kpl:n pak-
15210: myytyjen lääkkeiden (sydän- ja verisuonitau-        kaus riittää ohjeen mukaan nautittuna 1-2
15211: tien lääkkeet, antibiootit, kipulääkkeet ja psyy-   viikon hoitoon. Toinen Salazopyrinin käyttöai-
15212: kenlääkkeet) kulutus on pysynyt lähes muuttu-       he on myös krooninen sairaus, reuma. On
15213: mattomana viimeisten 8 vuoden aikana (Nor-          luonnollista ja sekä potilaan että yhteiskunnan
15214: dic Statistics on Medicines, NLN Publication        kannalta taloudellista, että pitkäaikaishoitoon
15215: nro 21, Uppsala 1988). Myös ilman reseptiä          tarkoitetut lääkeaineet myydään suurissa pak-
15216: myytävistä lääkkeistä eniten käytettyjen val-       kauksissa. Jotta pitkäaikaisesti käytettävän
15217: misteiden (asetyylisalisyylihapon ja särkylää-      lääkkeen sopivuus potilaalle voitaisiin mahdol-
15218: keyhdistelmävalmisteiden) kulutus on jopa hie-      lisimman hyvin tarkistaa, suositetaan nykyisis-
15219: man vähentynyt viime vuosina.                       sä lääkkeiden määräämisohjeissa (lääkintöhal-
15220:    Kyselyssä epäillään, että potilaat joutuvat      lituksen yleiskirje nro 1925}, että uutta, pitkä-
15221: ostamaan lääkkeitä 100 kpl:n pakkauksissa,          aikaishoitoon tarkoitettua lääkettä määrättäes-
15222: vaikka hoitotarve olisi ainoastaan 20 kpl. Tälle    sä hoito aloitetaan pienellä pakkauskoolla.
15223: käsitykselle ei löydy perusteita tarkasteltaessa       Lisäksi on huomattava, että tarpeellisten ja
15224: rekisteröityjen lääkevalmisteiden käyttöaiheita     välttämättömien lääkkeiden käyttämättä jättä-
15225: ja pakkauskokoja. Kaikista kuuriluonteiseen         minen aiheuttaa todennäköisesti vähintään yh-
15226: tai tilapäiseen käyttöön tarkoitetuista lääkeai-    tä suuria haittoja kuin lääkkeiden liikakäyttö.
15227: 
15228:     Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1988
15229: 
15230:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
15231:                                     1988 vp. -      KK n:o 572                                    3
15232: 
15233: 
15234: 
15235: 
15236:                               Till Riksdagens Herr Talman
15237: 
15238:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         grund för en sådan uppfattning om man utgår
15239: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         från de registrerade läkemedelspreparatens in-
15240: av den 21 oktober 1988 tili vederbörande            dikationer och förpackningsstorlekar. 1 fråga
15241: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      om samtliga läkemedel, som är avsedda att
15242: jande av riksdagsman Jokinen m.fl. underteck-       användas som kur eller tilifälligt, - exempel-
15243: nade spörsmål nr 572:                               vis antibiotika, värkmediciner, mediciner mot
15244:                                                     förkylning och hostmediciner, mediciner mot
15245:          Är Regeringen medveten om orsaker-         sjukdomar i matsmältningsorganen - finns
15246:        na tili och följderna av det i Finland i     sådana förpackningsstorlekar som är avsedda
15247:        beklagligt stor utsträckning före-           för kortvarigt bruk. I praktiken innebär det att
15248:        kommande läkemedelsöverbruket, samt          de minsta förpackningarna för tabletter inne-
15249:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       håller 10-30 st. Även i fråga om flytande
15250:        ta för att läget skall kunna rättas tili?    preparat, exempelvis de flesta hostmediciner,
15251:                                                     räcker de minsta förpackningsstorlekarna för
15252:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        2-4 dagars bruk om doseringsanvisningarna
15253: samt anföra följande:                               följs.
15254:    De statistiska uppgifterna om läkemedels-            Användningen av små förpackningar fram-
15255: förbrukningen stöder inte antagandet om ett         går även av de statistiska uppgifterna om
15256: läkemedelsöverbruk eller en ökad läkemedels-        läkemedelsförbrukningen, om man undersöker
15257: förbrukning. Då man jämför förbrukningen i          förpackningsstorlekarna exempelvis för de 100
15258: de nordiska länderna av mediciner i de mest         mest sålda medicinerna år 1987. Samtliga värk-
15259: använda läkemedelsgrupperna kan man kon-            mediciner,     antibiotika, magsårsmediciner,
15260: statera, att förbrukningen av bl.a. värkmedici-     mediciner mot diarre och förstoppning och
15261: ner och lugnande mediciner är minst i Finland,      antihistaminer har sålts mest i små förpack-
15262: t.o.m. 30-50 OJo mindre än i Sverige och            ningar, dvs. i förpackningar om 10-30 tablet-
15263: Danmark.                                            ter, med undantag av värkmedicinen Aspirin,
15264:    1 Finland är den totala förbrukningen av         som har sålts mest i förpackningen om 50 st. 1
15265: samtliga läkemedel något större än i Norge,         förpackningar om etthundra st. har sålts en-
15266: men klart mindre än i Sverige och Danmark.          dast sadana läkemedel som är avsedda för vård
15267:    Av de statistiska uppgifterna framgår även       av kroniska sjukdomar (hjärtmediciner, medi-
15268: att läkemedelsförbrukningen inte har ökat i         ciner mot blodkärlssjukdomar, reumamedici-
15269: någon väsentlig omfattning: förbrukningen av        ner, vissa psykofarmaka) och ett antal hand-
15270: de mest sålda medicinerna (hjärtmediciner och       köpspreparat innehållande vitaminer. Prepara-
15271: mediciner mot blodkärlssjukdomar, antibioti-        tet Salazopyrin, som nämnts i spörsmålet som
15272: ka, smärtstiliande mediciner och psykofarma-        ett exempel, är även ett läkemedel vid lång-
15273: ka) har varit så gott som konstant under de         vård, vars vanligaste indikation är ulcerös ko-
15274: senaste 8 åren (Nordic Statistics on Medicines,     lit, som måste skötas under flera månader eller
15275: NLN Publication nr 21, Uppsala 1988). Även          rentav år. 1 fråga om denna sjukdom räcker en
15276: förbrukningen av receptfria mediciner i grup-       förpackning om 100 st. för 1-2 veckors vård,
15277: pen mest använda preparat (preparat som inne-       om medicinen intas enligt anvisningarna. En
15278: håller acetylsalicylsyra och kombinationsprepa-     ytterligare indikation för preparatet Salazopy-
15279: rat mot värk) har rentav något minskat under        rin är också en kronisk sjukdom, reuma. Det
15280: se senaste åren.                                    är naturligt och med tanke på patienten och
15281:    1 spörsmålet befarar frågeställaren, att pati-   från samhällssynpunkt sett ekonomiskt, att de
15282: enterna är tvungna att köpa läkemedel i             för långvård avsedda medicinerna säljs i stora
15283:  förpackningar om 100 st., trots att vårdbeho-      förpackningar. För att lämpligheten hos en
15284: vet förutsätter endast 20 st. Det finns ingen       medicin, som under en lång tid används av
15285: 4                                  1988 vp. -      KK n:o 572
15286: 
15287: patienten, kan kontrolleras på bästa sätt, re-      skall vården inledas med en liten förpacknings-
15288: kommenderas i de gällande ordinationsanvis-         storlek.
15289: ningarna (medicinalstyrelsens cirkulär nr 1925)        Det bör dessutom beaktas, att det sannolikt
15290: "Föreskrivning och expediering av läkeme-           är minst lika skadligt att avstå från nödvändiga
15291: del", att då läkemedel ordineras för långvård,      och oumbärliga mediciner som att använda
15292:                                                     dem i alltför stora doser.
15293: 
15294:     Helsingfors den 22 november 1988
15295: 
15296:                                                   Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
15297:                                             1988 vp.
15298: 
15299: Kirjallinen kysymys n:o 573
15300: 
15301: 
15302: 
15303: 
15304:                                 Jääskeläinen: Neuvostoliiton puolella olevan Salla-tunturin
15305:                                    vuokraamisesta laskettelukeskukseksi
15306: 
15307: 
15308:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15309: 
15310:   Neuvostoliiton puolella olevaa Nuorusen         turin rinteet olisivat myös heidän tavoitettavis-
15311: vaaraa ollaan kehittämässä laskettelu- ja vir-    saan. Tämä toisi luonnollisesti mukanaan mo-
15312: kistyskeskukseksi, jossa suomalaisella yritys-    nia uusia matkailualan yrityksiä ja loisi Koillis-
15313: toiminnalla olisi mahdollisuus olla mukana        Lapin kuntiin uusia, kipeästi kaivattuja työ-
15314: yhteisyrityksessä. Tämä mahdollistaisi myös       paikkoja.
15315: suomalaisten talviurheilijoiden Nuorusen las-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
15316: kettelurinteiden käytön.                          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
15317:                                                   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15318:    Salla-tunturi Neuvostoliiton puolella olisi    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15319: toinen erinomainen laskettelupaikka. Tunturi
15320: sijaitsee Suomen ja Neuvostoliiton välisen ra-              Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
15321: jan välittömässä läheisyydessä. Lappilainen ta-          siin Neuvostoliiton puolella sijaitsevan
15322: louselämä rakentuu merkittävästi matkailun               Salia-tunturialueen    vuokraamiseksi
15323: varaan. Talven matkailijoita olisi tulossa ny-           suomalaisten matkailuyritysten käyt-
15324: kyistä suuremmassa määrin, mikäli Salla-tun-             töön?
15325: 
15326:     Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1988
15327: 
15328:                                        Keijo Jääskeläinen
15329: 
15330: 
15331: 
15332: 
15333: 281321J
15334: 2                                      1988 vp. -      KK n:o 573
15335: 
15336: 
15337: 
15338: 
15339:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15340: 
15341:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kennejärjestelyt. Näistä ei voida paikallis- tai
15342: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-         yritystasolla sopia.
15343: hemies, 21 päivänä lokakuuta 1988 päivätyn                Hallituksen tarkoituksena on tämän vuoksi
15344: kirjeenne n:o 1632 ohella toimittanut valtio-          selvittää, onko Neuvostoliiton hallituksella pe-
15345: neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi           riaatteellinen valmius sellaiseen Neuvostoliiton
15346: jäljennöksen kansanedustaja Jääskeläisen näin          valtioalueen vuokraukseen, jollaista hiihtokes-
15347: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 573:         kushankkeita koskevassa paikallis- ja yritysta-
15348:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        son mielipiteenvaihdossa on tuotu esiin sekä
15349:         siin Neuvostoliiton puolella sijaitsevan       myönteisessä tapauksessa minkälaisia valtioi-
15350:         Salia-tunturialueen     vuokraamiseksi         den välisiä järjestelyjä vuokraamiseen Neuvos-
15351:         suomalaisten matkailuyritysten käyt-           toliiton osapuolen käsityksen mukaan tulisi
15352:         töön?                                          liittyä.
15353:                                                           Edellä mainittujen hiihtokeskusten toteutta-
15354:    Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:           minen on mahdollista myös ilman varsinaista
15355:    Hallitukselle ei ole tehty esitystä eikä hallitus   aluevuokrausta esimerkiksi perustamalla yh-
15356:                                                        teisyrityksiä ja helpottamalla rajanylitysmah-
15357: ole muutenkaan missään yhteydessä käsitellyt
15358:                                                        dollisuuksia.
15359: kysymyksessä esitettyä Salia-tunturialueen
15360: vuokrausmahdollisuutta kuten ei myöskään                  Suomen ja Neuvostoliiton välisten nykyisten
15361: kysymyksen perusteluissa esitettyä Nuorusen            rajanylityspaikkojen toiminnan laajentamista
15362: vaaran vuokrausta. Nämä hankkeet ovat olleet           ja mahdollisten uusien rajanylityspaikkojen
15363: julkisuudessa esillä ja alustavan tutkinnan koh-       avaamista tullaan käsittelemään ensi kuussa
15364: teena yksinomaan paikallisviranomaisten ja             Moskovassa aloitettavissa neuvotteluissa. Sa-
15365: alan yritysten toimesta. Suomen ja Neuvosto-           massa yhteydessä on mahdollista pyrkiä saa-
15366: liiton valtioiden välillä niistä ei ole neuvoteltu.    maan selvyys, onko aluevuokrausjärjestelyihin
15367:    Suomen valtioalueen ulkopuolelle kohdistu-          edellytyksiä.
15368: vaan aluevuokraukseen liittyy aina suuria sekä            Muilta osin lähtökohtana on pidettävä hank-
15369: periaatteellisia että käytännön kysymyksiä ku-         keiden taloudellisen ja kaupallisen realistisuu-
15370: ten vuokra-alueen hallinto, rajanylitys- ja lii-       den varmistamista.
15371: 
15372:      Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1988
15373: 
15374:                                                                     Ulkoasiainministeri Kalevi Sorsa
15375:                                     1988 vp. -     KK n:o 573                                    3
15376: 
15377: 
15378: 
15379: 
15380:                              Tili Riksdagens Herr Talman
15381: 
15382:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        ritorium, t.ex. förvaltning av arrendeområdet
15383: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        samt arrangemang för gränsövergångar och
15384: nr 1632 av den 21 oktober 1988 tili vederböran-    trafik. Det är inte möjligt att komma överens
15385: de medlem av statsrådet översänt avskrift av       om dessa frågor på lokal nivå eller på företags-
15386: följande av riksdagsman Jääskeläinen under-        nivå.
15387: tecknade spörsmål nr 573:                             Av denna anledning har regeringen för av-
15388:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för      sikt att utreda om Sovjetunionens regering har
15389:        att arrendera den del av fjällområdet i     principiell beredskap för sådan utarrendering
15390:        Salla som är belägen på den sovjetiska      av sovjetiskt statsterritorium som har föresla-
15391:        sidan så att finländska företag inom        gits i diskussionen om planer på ett skidcen-
15392:        turistbranschen kunde utnyttja områ-        trum på lokal nivå och på företagsnivå. Ifall
15393:        det?                                        inställningen är positiv är avsikten att utreda
15394:                                                    den sovjetiska partens uppfattning om vilka
15395:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      arrangemang mellan staterna som borde an-
15396: samt anföra följande:                              knytas tili en arrendering av områden.
15397:    Det har inte gjorts någon framställning tili       Det är möjligt att förverkliga ovan nämnda
15398: regeringen i saken och regeringen har inte         skidcentra även utan någon egentlig arrende-
15399:                                                    ring av områden, t.ex. genom att grunda ge-
15400: heller i något annat sammanhang behandlat
15401:                                                    mensamma företag och genom att underlätta
15402: möjligheten att arrendera fjällområdet i Salla.
15403:                                                    gränsövergången.
15404: En arrendering av fjället Nuorunen, som
15405: nämns i motiveringen tili detta spörsmål, har         Vid förhandlingar, som inleds nästa månad i
15406: inte heller behandlats. Dessa planer har aktu-     Moskva, kommer en utvidgning av verksam-
15407: aliserats i offentligheten och har preliminärt     heten vid de nuvarande gränsövergångsställen
15408: undersökts enbart genom försorg av lokala          att behandlas. 1 det sammanhanget är det
15409: myndigheter och företag inom branschen. Det        också möjligt att försöka utreda om det finns
15410: har inte förts några förhandlingar mellan den      förutsättningar för arrangemang som avser
15411: finska och den sovjetiska staten om dem.           arrendering av områden.
15412:    Det hänför sig alltid både stora principiella      1 övrigt bör utgångspunkten vara att säkra
15413: och praktiska frågor tili arrendering av områ-     planernas realism i ekonomiskt och kommer-
15414: den som befinner sig utanför Finlands statster-    siellt hänseende.
15415: 
15416:     Helsingfors den 22 november 1988
15417: 
15418:                                                                   Utrikesminister Kalevi Sorsa
15419:                                              1988 vp.
15420: 
15421: Kirjallinen kysymys n:o 574
15422: 
15423: 
15424: 
15425: 
15426:                                  Kankaanniemi: Velkakirjoista ja asuntokaupoista perittävistä
15427:                                    leimaveroista
15428: 
15429: 
15430:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15431: 
15432:   Nykyinen lainsäädäntö määrää, että pank-         kuuden prosentin leimavero ja velkakirjoista
15433: kien ja vakuutusyhtiöiden myöntämistä lai-         perittävä leimavero ovat huomattava lisärasite
15434: noista peritään valtiolle leimaveroa. Sen sijaan   oman asunnon hankkijalle.
15435: ulkomaiset luotot sekä rahoitusyhtiöluotot            Koko nykyinen leimaverokäytäntö tulisi pi-
15436: ovat leimaverosta vapaat. Viimeksi mainitut        kaisesti ottaa uudistamisen kohteeksi mm.
15437: luottomuodot ovat viime vuosina kasvaneet          edellä mainittujen epäkohtien vuoksi.
15438: voimakkaimmin.                                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
15439:                                                    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
15440:    Voimassa olevaa leimaverokäytäntöä ei voi-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15441: da pitää tasapuolisena. Laajentamalla leimave-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15442: rotus koskemaan myös ulkomaisia ja rahoitus-
15443: yhtiöluottoja syntyisi lisää luottoveropohjaa,               Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti
15444: jolloin voitaisiin ensiasunnon hankkijat va-              toimenpiteisiin eri luottomuotojen lei-
15445: pauttaa sekä velkakirjojen että asuntokaupan              maverokohtelun       tasapuolistamiseksi
15446: leimaverosta. Esimerkiksi omakotitalokiinteis-            sekä ensiasunnon hankintaan liittyvien
15447: tön kaupasta perittävä, käytännössä yleensä               leimaverojen poistamiseksi?
15448: 
15449:     Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1988
15450: 
15451:                                       Toimi Kankaanniemi
15452: 
15453: 
15454: 
15455: 
15456: 281341F
15457: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 574
15458: 
15459: 
15460: 
15461: 
15462:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15463: 
15464:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ja luotanantajien piiriä laajennettaisiin. Vaik-
15465: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      ka osa nykyisin leimaverotuksen ulkopuolelle
15466: olette 25 päivänä lokakuuta 1988 päivätyn          jäävistä rahoitusmuodoista saataisiinkin leima-
15467: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       verotuksen piiriin, vaikutus ei olisi pitkäaikai-
15468: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      nen. Ennen pitkää tulisi taas käyttöön uusia
15469: edustaja Toimi Kankaanniemen näin kuuluvas-        rahoitusmuoto ja, jotka jäisivät lain soveltamis-
15470: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 574:             alan ulkopuolelle. Työryhmä ehdottikin, että
15471:                                                    saamistodisteeseen kytketystä leimaverosta luo-
15472:           Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti       vuttaisiin ja että luotanottoon kohdistuva vero
15473:        toimenpiteisiin eri luottomuotojen lei-     perittäisiin luottoveron muodossa. Luottovero
15474:        maverokohtelun       tasapuolistamiseksi    olisi pääomaan kohdistuva bruttovero, jonka
15475:        sekä ensiasunnon hankintaan liittyvien      verokanta olisi suhteellinen ja varsin matala ja
15476:        leimaverojen poistamiseksi?                 veropohjana olisi verovelvollisen koko vieras
15477:                                                    pääoma lukuun ottamatta yksityistalouteen
15478:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      kohdistuvia velkoja.
15479: vasti seuraavaa:                                      Valtiovarainministeriö asetti 9 päivänä mar-
15480:    Valtiovarainministeriö asetti toukokuussa       raskuuta 1988 toimikunnan, jonka tehtävänä
15481: 1986 työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää      on selvittää luotanottoon kohdistuvaa leimave-
15482: velkakirjojen ja muiden saamistodisteiden lei-     rotuksen uudistamista ja valmistella tarvittavaa
15483: maverotuksen kehittämistarve eri rahoitusmuo-      lainsäädäntöä. Toimikunnan tulee laatia ehdo-
15484: tojen leimaverotusta koskevien erojen vähentä-     tus kotimaiseen ja ulkomaiseen luotanottoon
15485: miseksi. Työryhmän tuli selvittää mahdollisuu-     yhtäläisesti kohdistuvasta verotuksesta, joka
15486: det verotuspohjan laajentamiseksi muun muas-       korvaisi velkakirjoista ja muista saamistodis-
15487: sa notariaattilainoihin ja joukkovelkakirjalai-    teista suoritettavan leimaveron. Toimikunnan
15488: noihin.                                            tulee ottaa huomioon myös leimaverotyöryh-
15489:    Toukokuussa 1987 valtiovarainministeriölle      män asiaa koskeva selvitys. Uudistus on tar-
15490: antamassaan muistiossa (työryhmämuistio            koitus toteuttaa vaiheittain vuodesta 1990 al-
15491: 1987: VM 11) työryhmä totesi, että leimavero-      kaen.
15492: tuksen epäkohtia ei ole mahdollista tyydyttä-         Ensiasunnon hankkimiseen liittyvien leima-
15493: vällä tavalla poistaa säilyttämällä nykyinen       verojen osalta hallitus tulee käynnistämään
15494: saamistodisteeseen kytkeytynyt leimavero edes      selvitystyön erikseen, jonka jälkeen päätetään
15495: siten, että laissa lueteltujen saamistodisteiden   toimenpiteistä.
15496: 
15497:     Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1988
15498: 
15499:                                                           Valtiovarainministeri Erkki Liikanen
15500:                                     1988 vp. -     KK n:o 574                                    3
15501: 
15502: 
15503: 
15504: 
15505:                              Tili Riksdagens Herr Talman
15506: 
15507:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        av de finansieringsformer som för närvarande
15508: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        inte omfattas av stämpelbeskattningen kunde
15509: av den 25 oktober 1988 tili vederbörande           inordnas under denna vore verkningen härav
15510: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     inte långvarig. lnom kort skulle det uppstå nya
15511: jande av riksdagsledamot Toimi Kankaanniemi        finansieringsformer, som inte skulle beröras av
15512: undertecknade spörsmål nr 574:                     lagen. Arbetsgruppen föreslog att den stäm-
15513:                                                    pelskatt som kopplats tili fordringsbevis slopas
15514:           Ämnar Regeringen i brådskande ord-       och att den skatt som hänför sig till upplåning
15515:        ning vidta åtgärder för att göra den        uppbärs i form av en kreditskatt. Kreditskatten
15516:        skattemässiga behandlingen i fråga om       vore en bruttoskatt som inriktas på kapitalet.
15517:        stämpelskatt för olika kreditformer         Skattesatsen vore relativ och mycket låg och
15518:        rättvis samt för att avskaffa den stäm-     skatteunderlaget skulle utgöras av den skatt-
15519:        pelskatt som ansluter sig tili anskaff-     skyldiges totala främmande kapital med un-
15520:        ningen av den första bostaden?              dantag av skulder som hänför sig till privathus-
15521:                                                    hållning.
15522:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
15523: samt anföra följande:                                 Finansministeriet tilisatte den 9 november
15524:    Finansministeriet tillsatte i maj 1986 en ar-   1988 en kommission, vars uppgift är att utreda
15525:                                                    frågan om förnyande av den stämpelbeskatt-
15526: betsgrupp, vars uppgift var att utreda behovet
15527:                                                    ning som hänför sig tili upplåning och att
15528: av att utveckla stämpelbeskattningen i fråga
15529: om skuldebrev och andra fordringsbevis i syfte     bereda härför nödvändig lagstiftning. Kommis-
15530:                                                    sionen skall göra upp ett förslag om beskatt-
15531: att minska skillnaderna mellan stämpelbeskatt-
15532:                                                    ning som inriktar sig på ett identiskt sätt på
15533: ningen av olika finansieringsformer. Arbets-
15534:                                                    inhemsk och utländsk upplåning och som skul-
15535: gruppen skulle utreda möjligheterna att utvid-
15536: ga skatteunderlaget bl.a. till notariatlån och     le ersätta den stämpelskatt som erläggs för
15537: masskuldebrevslån.                                 skuldebrev och andra fordringsbevis. Kommis-
15538:     1 den promemoria som arbetsgruppen avgav
15539:                                                    sionen skall även ta i beaktande den utredning
15540:                                                    som stämpelskattearbetsgruppen gjort. Avsik-
15541: tili finansministeriet i maj 1987 (arbetsgrupps-
15542: promemoria 1987: FM 11) konstaterade den att       ten är att revisionen skall ske gradvis räknat
15543:                                                    från år 1990.
15544: det inte är möjligt att avlägsna missförhållan-
15545: dena inom stämpelbeskattningen genom att              1 fråga om de stämpelskatter som anknyter
15546: bevara den nuvarande stämpelskatten, som är        sig tili anskaffandet av en första bostad kom-
15547: kopplad tili fordringsbevis, ens så att den        mer regeringen att påbörja en separat utred-
15548: grupp av fordringsbevis och kreditgivare som       ning efter vilket det kommer att fattas beslut
15549: räknats upp i lagen utvidgas. Även om en del       om åtgärder.
15550: 
15551:     Helsingfors den 24 november 1988
15552: 
15553:                                                                 Finansminister Erkki Liikanen
15554:                                               1988 vp.
15555: 
15556: Kirjallinen kysymys n:o 575
15557: 
15558: 
15559: 
15560: 
15561:                                   Kankaanniemi: Järjestöjen omarahoitusosuuden pienentämisestä
15562:                                      kehitysyhteistyössä
15563: 
15564: 
15565:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15566: 
15567:    Verouudistuksen yhteydessä hallitus esittää,         Omavastuuosuuden alentamisen lisäksi tulisi
15568: että mm. kehitysyhteistyötä varten kansalais-        kansalais- ja lähetysjärjestöjen kehitysyhteis-
15569: ja lähetysjärjestöille annettavat lahjoitukset ei-   työtä tukea valtion varoista nykyistä jousta-
15570: vät enää olisi verotuksessa Iahjoittajalie vähen-    vampaa menettelyä käyttäen. Olisi tarpeen siir-
15571: nyskelpoisia. Tämä on valitettava asia ja joh-       tyä ainakin suurimpien järjestöjen kohdalla ns.
15572: taa väistämättä siihen, että lahjoitusten määrä      kvoottimenettelyyn, jolloin sovittuihin projek-
15573: vähenee. Se taas tuo kasvavia ongelmia niille        teihin myönnettäisiin valtionosuus yhteissum-
15574: järjestöille, jotka ovat lahjoituksina saaneet       mana. Näin saataisiin varat tehokkaampaan
15575: merkittävän osan tuloistaan.                         käyttöön ja kohdemaissa tapahtuvat odotta-
15576:    Kansalais- ja lähetysjärjestöiltä edellytetään    mattomat ja olennaiset muutokset olosuhteissa
15577: kehitysyhteistyössä 40 OJo :n omarahoitusosuut-      voitaisiin ottaa nykyistä paremmin huomioon.
15578: ta. Jos verouudistus toteutuu siten kuin halli-      Nykyinen käytäntö on osoittautunut liian sito-
15579: tus on esittänyt, on välttämätöntä lisätä val-       vaksi ja johtaa epätarkoituksenmukaisiin ja
15580: tionosuutta kansalais- ja lähetysjärjestöjen ke-     tarpeettomia kustannuksiakin aiheuttaviin ti-
15581: hitysyhteistyölle. Muutoin monien järjestöjen        lanteisiin.
15582: arvokasta ja tehokasta työtä uhkaavat suuret            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
15583: vaikeudet.                                           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
15584:                                                      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15585:    Muissa Pohjoismaissa kansalais- ja lähetys-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15586: järjestöjen omarahoitusosuus kehitysyhteis-
15587: työprojekteissa on huomattavasti pienempi                      Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
15588: kuin Suomessa. On perusteltua, että järjestöil-             siin kansalais- ja lähetysjärjestöjen ke-
15589: tä edellytetään kohtuullista omavastuuta, mut-              hitysyhteistyöprojektien omarahoitus-
15590: ta uudessa tilanteessa 40 OJo :n omarahoitus-               osuuden alentamiseksi 20-25 prosent-
15591: osuus on liian suuri. Se olisi alennettava 20-              tiin ja ns. kvoottimenettelyyn siirtymi-
15592: 25 OJo:iin.                                                 seksi valtionosuuden myöntämisessä?
15593: 
15594:      Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1988
15595: 
15596:                                        Toimi Kankaanniemi
15597: 
15598: 
15599: 
15600: 
15601: 281343H
15602: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 575
15603: 
15604: 
15605: 
15606: 
15607:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15608: 
15609:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kokonaan rahoittama kehitysjoukkotoiminta,
15610: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-       josta huolehtii Kehitysyhteistyön Palvelukes-
15611: hemies, 25 päivänä lokakuuta 1988 päivätyn           kus KePa. KePan toiminta näyttää kehittyvän
15612: kirjeenne n:o 1690 ohella toimittanut valtio-        myös muutoin jäsenjärjestöjä palvelevaksi ja
15613: neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi         niiden kehitysyhteistyötä tukevaksi.
15614: jäljennöksen kansanedustaja Kankaanniemen               Järjestöjen kehitysyhteistyötä koskevaa tie-
15615: näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o       dotusta tuetaan myös valtion varoista. Ns.
15616: 575:                                                 tiedotustuki myönnetään erillisestä hakemuk-
15617:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       sesta. Tukeen esitetään 2,85 mmk vuodelle
15618:        siin kansalais- ja lähetysjärjestöjen ke-     1989.
15619:        hitysyhteistyöprojektien omarahoitus-            Kehitysyhteistyötä ja humanitaarista avus-
15620:        osuuden alentamiseksi 20-25 prosent-          tustoimintaa ulkomailla varten annettujen lah-
15621:        tiin ja ns. kvoottimenettelyyn siirtymi-      joitusten vähennyskelpoisuus verotuksessa
15622:        seksi valtionosuuden myöntämisessä?           päättyy oltuaan voimassa kolme vuotta. Vero-
15623:                                                      vapauden todellista vaikutusta on vaikea ar-
15624:    Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:         vioida. Verovapauslautakunnan keräämät tie-
15625:    Valtion enintään 60 OJo:n tuki kansalais- ja      dot osoittavat, että vähennyskelpoinen tuki v.
15626: lähetysjärjestöjen      kehitysyhteistyöhön    on    1986 oli 114 mmk 86:lle eri järjestölle ja v.
15627: osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi. Se on          1987 62 mmk 93:lle eri järjestölle.
15628: mahdollistanut yhä uusien järjestöjen mukaan-           Hallitus tulee seuraamaan järjestöjen lahjoi-
15629: tulon ja laajentanut kehitysyhteistyöhön osal-       tusten määrän kehitystä ja tarvittaessa otta-
15630: listujien määrää Suomessa. Järjestöjen hank-         maan sen huomioon kehitysyhteistyön tulevien
15631: keet ovat hyvin tavoittaneet suunnitellut koh-       puitteiden suunnittelussa.
15632: deryhmät sekä tukeneet paikallisen väestön
15633: omaehtoista toimintaa.                                  Ulkoasiainministeriässä on suunnitteilla ke-
15634:    Vapaaehtoistyön luonteeseen kuuluu, että          hyssopimusmenettely, mikä vastannee kysy-
15635: oleellinen osa voimavaroista tulee ao. järjestön     myksessä mainittua kvoottimenettelyä. Menet-
15636: piiristä. Silti on järjestöjen 40 OJo :n omarahoi-   telyä on tarkoitus soveltaa nykyistä joustavam-
15637: tusosuuden määritys joustava. Siinä on nykyi-        man hankekäsittelyn mahdollistamiseksi yh-
15638: sin voitu ottaa huomioon mm. oman vapaaeh-           teistyöhön suurehkojen järjestöjen kanssa,
15639: toistyön ja saatujen tavaralahjoitusten osuus,       joilla on useita merkittäviä kehitysyhteistyö-
15640: mikä erityistapauksessa on mahdollistanut alle       hankkeita.
15641: 40 OJo:n rahallisen omarahoitusosuuden.                 Keskeisiltä järjestöiltä ja KePalta on pyydet-
15642:    Kuluvana vuonna on vammaisjärjestöjen             ty lausunnot suunnitellusta menettelystä. Lau-
15643: vammaisten tukemiseksi tarkoitettujen kehitys-       suntojen käsittelyn jälkeen asia on tarkoitus
15644: yhteistyöhankkeiden omarahoitusosuus alen-           ottaa esiin taloudellisten kehitysmaasuhteiden
15645: nettu 30 OJo :ksi.                                   neuvottelukunnassa (TALKE) ja aloittaa ke-
15646:    Kansalais- ja lähetysjärjestöjen toiminta-        hyssopimusmenettely seuraavaan hakukierrok-
15647: mahdollisuuksia on lisäksi parantanut valtion        seen mennessä.
15648: 
15649:     Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1988
15650: 
15651:                                                                   Ulkoasiainministeri Kalevi Sorsa
15652:                                     1988 vp. -     KK n:o 575                                     3
15653: 
15654: 
15655: 
15656: 
15657:                              Tili Riksdagens Herr Talman
15658: 
15659:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Medborgar- och missionsorganisationernas
15660: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        verksamhetsmöjligheter har dessutom förbätt-
15661: nr 1690 av den 25 oktober 1988 tili vederböran-    rats genom volontärkårsverksamheten, som
15662: de medlem av statsrådet översänt avskrift av       helt och hållet finansieras av staten och sköts
15663: följande av riksdagsman Kankaanniemi under-        av servicecentret för biståndssamarbete (Ke-
15664: tecknade spörsmål nr 575:                          Pa). KePas verksamhet ser annars också ut att
15665:                                                    utvecklas så att den tjänar medlemsorganisa-
15666:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för      tionerna och deras utvecklingssamarbete.
15667:        att sänka medborgar- och missionsor-           lnfonhationen om organisationernas utveck-
15668:        ganisationernas självfinansieringsandel     lingssamarbete understöds också med statens
15669:        i utvecklingssamarbetsprojekt tili 20-      medel. S.k. informationsstöd beviljas på sär-
15670:        25 OJo och för att införa ett s.k. kvot·    skild ansökan. För 1989 föreslås 2,85 milj. mk
15671:        förfarande när det gäller beviljandet.av    för stödet.
15672:        statsunderstöd?                                Rätten att avdra donationer för utvecklings-
15673:                                                    samarbete och humanitär biståndsverksamhet
15674:    Såsom svar på detta spörsmål får ")ag vörd-     utomlands vid beskattningen upphör efter att
15675: samt anföra följande:                              ha varit tiliåten i tre år. Den verkliga effekten
15676:    Att staten understött medborgar- och miss-      av skattefriheten är svår att uppskatta. Skatte-
15677: ionsorganisationernas utvecl<lingssamarbete tili   frihetsnämndens uppgifter visar att det av-
15678: högst 60 % har visat sig vara ändamålsenligt.      dragsgilia stödet 1986 var 114 milj. mk tili 86
15679: Det har möjliggjort ~tt allt flera nya organisa-   olika organisationer och 1987 62 milj. mk tili
15680: tioner kommit med och utökat antalet personer      93 olika organisationer.
15681: som deltar i utvecklingssamarbete i Finland.          Regeringen kommer att följa utvecklingen av
15682: Organisationernas projekt har lyckats nå de        antalet donationer tili organisationerna och vid
15683: planerade målgrupperna samt stött den lokala       behov ta det i betraktande vid planeringen av
15684: befolkningens friviliiga verksamhet.               framtida ramar för utvecklingssamarbete.
15685:    Tili det frivilliga arbetets natur hör att en      Vid utrikesministeriet planeras ett ramavtals-
15686: väsentlig del av resurserna kommer från re-        förfarande, vilket torde matsvara det kvotför-
15687: spektive organisation. Ändå bestäms organisa-      farande som nämns i spörsmålet. Avsikten är
15688: tionernas självfinansieringsandel om 40 % på       att förfarandet skall tiliämpas på samarbete
15689: ett flexibelt sätt. När det gäller den har man     med större organisationer, som har flera bety-
15690: numera bl.a. kunnat ta andelen eget frivilligt     dande utvecklingssamarbetsprojekt, för att
15691: arbete och varudonationer i betraktande, vilket    möjliggöra en smidigare projektbehandling.
15692: i specialfall har möjliggjort att självfinansie-      Utlåtanden om det planerade förfarandet
15693: ringsandelen i form av pengar kunnat under-        har begärts från centralorganisationerna och
15694: skrida 40 OJo.                                     KePa. Avsikten är att ärendet efter behand-
15695:    Under innevarande år har handikapporgani-       lingen av utlåtandena skall tas upp i delegatio-
15696: sationernas självfinansieringsandel i sådana ut-   nen för ekonomiska ulandsrelationer (TALKE)
15697: vecklingssamarbetsprojekt som är avsedda att       och att ramavtalsförfarandet skall inledas före
15698: stöda handikappade sänkts tili 30 %.               följande ansökningsrunda.
15699: 
15700:     Helsingfors den 24 november 1988
15701: 
15702:                                                                    Utrikesminister Kalevi Sorsa
15703:                             j
15704:                            j
15705:                           j
15706:                          j
15707:                         j
15708:                        j
15709:                       j
15710:                      j
15711:                     j
15712:                    j
15713:                   j
15714:                  j
15715:                 j
15716:                j
15717:               j
15718:              j
15719:             j
15720:            j
15721:           j
15722:          j
15723:         j
15724:        j
15725:       j
15726:      j
15727:     j
15728:    j
15729:   j
15730:  j
15731: j
15732:                                               1988 vp.
15733: 
15734: Kirjallinen kysymys n:o 576
15735: 
15736: 
15737: 
15738: 
15739:                                  Kankaanniemi: Kansanterveyslaitoksen Jyväskylän aluelaitoksen
15740:                                     toiminnan jatkamisesta
15741: 
15742: 
15743:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15744: 
15745:   Valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarvioeh-            Aluepoliittisesti Kansanterveyslaitoksen Jy-
15746: dotuksen mukaan, momentti 33.65.01, aiotaan         väskylän aluelaitoksen lakkauttaminen ja sen
15747: Kansanterveyslaitoksen Jyväskylän aluelaitos        toimintojen keskittäminen ruuhka-Suomeen ei
15748: lakkauttaa vuonna 1989. Kansanterveyslaitok-        ole järkevä ratkaisu. Päinvastoin tulisi pikai-
15749: sen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille         sesti selvittää mahdollisuudet koko Kansan-
15750: 1988-92 sisältää maininnat aluelaitoksen toi-       terveyslaitoksen atk-osaston siirtämiseksi Jy-
15751: minnan tehostamisesta mm. perustamalla Jy-          väskylään. Jyväskylä on maamme toinen tieto-
15752: väskylään uusia virkoja. Tulo- ja menoarvio         jenkäsittelyn keskus, jonne varsinkin valtion
15753: sekä toiminta- ja taloussuunnitelma ovat kes-       tämän alan toimintoja tulisi lisätä. Tämä vä-
15754: kenään vakavasti ristiriidassa.                     hentäisi pääkaupunkiseudun kasvupaineita ja
15755:   Kansanterveyslaitoksen Jyväskylän aluelai-        vahvistaisi Jyväskylän ja koko Keski-Suomen
15756: toksen lakkauttamisella on monia vakavia seu-       asemaa.
15757: rauksia. Nykyinen henkilökunta joutuu työttö-
15758: mäksi, Jyväskylän yliopiston opetus- ja tutki-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
15759: mustoiminta vaikeutuu ja aluepoliittisesti lak-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
15760: kauttaminen on virheratkaisu.                       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15761:   Eräille työttömiksi joutuville saattaisi löytyä   jäsenen vastettavaksi seuraavan kysymyksen:
15762: työpaikka Helsingistä. Tällainen ratkaisu on
15763: kuitenkin useassa tapauksessa erittäin vaikea                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
15764: perhe- ja muiden syiden vuoksi.                            siin Kansanterveyslaitoksen Jyväskylän
15765:   Jyväskylän aluelaitos palvelee myös Jyväsky-             aluelaitoksen toiminnan jatkuvuuden
15766: län yliopistoa. Erityisesti solubiologian laitos           turvaamiseksi ja Kansanterveyslaitok-
15767: kärsisi aluelaitoksen lakkauttamisesta, koska              sen atk-osaston siirtämiseksi Jyväsky-
15768: immunologian opetus tapahtuu sen tuella.                   lään?
15769: 
15770:     Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1988
15771: 
15772:                                        Toimi Kankaanniemi
15773: 
15774: 
15775: 
15776: 
15777: 281324M
15778: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 576
15779: 
15780: 
15781: 
15782: 
15783:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15784: 
15785:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      niille paikkakunnille, joilla on myös lääketie-
15786: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       teellistä korkeakouluopetusta. Tähän suunni-
15787: olette 25 päivänä lokakuuta 1988 päivätyn           telmaan perustuu myös vuoden 1989 menoarvi-
15788: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        ossa oleva ehdotus Kansanterveyslaitoksen Jy-
15789: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       väskylän aluelaitoksen lakkauttamisesta ja teh-
15790: edustaja Kankaanniemen näin kuuluvasta kir-         tävien sekä osan henkilökunnasta siirtämisestä
15791: jallisesta kysymyksestä n:o 576:                    Keski-Suomen keskussairaalalle.
15792:                                                        Jyväskylän aluelaitoksen toiminnan lopetta-
15793:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
15794:                                                     mista ollaan toteuttamassa samoin periaattein
15795:        siin Kansanterveyslaitoksen Jyväskylän
15796:                                                     kuin aikaisemmin Seinäjoella ja Rovaniemellä.
15797:        aluelaitoksen toiminnan jatkuvuuden          Niiden mukaisesti valtaosa henkilökunnasta
15798:        turvaamiseksi ja Kansanterveyslaitok-
15799:                                                     siirtyy keskussairaalan palvelukseen. Jyväsky-
15800:        sen atk-osaston siirtämiseksi Jyväsky-
15801:                                                     län aluelaitoksessa on 17 työntekijää, joista 5
15802:        lään?                                        on tilapäisessä työsuhteessa. Tästä henkilökun-
15803:                                                     nasta siirtyy 10 keskussairaalaan ja lopuista
15804:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        osa Kansanterveyslaitoksen Turun aluelaitok-
15805: vasti seuraavaa:                                    seen, eikä kukaan vakinaisessa työsuhteessa
15806:   Kansanterveyslaitos on historiallisen kehi-       oleva joudu työttömäksi. Siten laitoksen lopet-
15807: tyksen tuloksena vastannut tutkimustoimintan-       taminen ei merkitse kaikkien tehtävien tai vir-
15808: sa ohella suureksi osaksi maamme mikrobiolo-        kojen ja työntekijöiden häviämistä Keski-Suo-
15809: gisesta diagnostiikasta. Aluelaitosverkosto on      men alueelta.
15810: aikanaan perustettu tätä tarkoitusta varten. Jo        Tämä Kansanterveyslaitoksen aluelaitosten
15811: pitkään on kuitenkin pyritty siihen, että sai-      uudelleenjärjestelyn tarve on todettu myös
15812: raanhoitoon liittyvät mikrobiologiset tutki-        vuonna 1983 hallituksen esityksessä eduskun-
15813: mukset tehdään keskussairaaloissa, m1ssa            nalle laiksi Kansanterveyslaitoksen henkilökun-
15814: muutkin potilaiden laboratoriotutkimukset           nan aseman järjestämisestä aluelaitoksen tehtä-
15815: pääosin tehdään. Tähän päämäärään on täh-           vien siirtyessä kunnan tai kuntainliiton hoidet-
15816: dätty muun muassa organisoimaila uudelleen          tavaksi. Laissa (1142/83) annettiin tarkemmat
15817: aluelaitosverkostoa.                                säännökset henkilöstön aseman turvaamisesta
15818:   Kansanterveyslaitoksen aluelaitosverkoston        näissä tilanteissa. Aikaisemmin toteutettujen
15819: kehittäminen on osa valtion ja kuntien välisen      Kansanterveyslaitoksen Seinäjoen ja Rovanie-
15820: tehtäväjaon järkeistämistä, jossa kuntien teh-      men aluelaitosten lakkauttamisen yhteydessä ei
15821: täväksi jää terveydenhuollon toimeenpanevan         tietoon olekaan tullut mitään erityisiä ongelmia
15822: organisaation, jonka osa on mikrobiologisten        henkilöstön aseman järjestämisessä.
15823: laboratoriopalvelujen antaminen, ylläpitämi-           Kansanterveyslaitoksen osalta aluelaitosten
15824: nen. Valtion ylläpidettäväksi sen sijaan sovel-     uudelleenjärjestely on merkinnyt mahdollisuut-
15825: tuvat ne toiminnot, joilla tuotetaan valtakun-      ta kehittää lähinnä Kuopiossa sijaitsevaa ym-
15826: nallisia palveluja. Tällainen on esimerkiksi        päristöhygienian ja toksikologian osastoa,
15827: Kansanterveyslaitos, joka toimii terveyden-         minne on voitu perustaa uusia virkoja samassa
15828: huollon valtakunnallisena tutkimuslaitoksena.       yhteydessä kun Seinäjoen ja Rovaniemen alue-
15829: Lääketieteen alan tutkimuslaitos toimii tehok-      laitosten tehtävät on siirretty vastaaville kes-
15830: kaimmin silloin, kun se voi tukeutua myös           kussairaaloille. Jyväskylän aluelaitoksen lak-
15831: ympäristössään olevaan alan tietämykseen.           kauttamisen yhteydessä on tarkoituksena siir-
15832: Näistä syistä Kansanterveyslaitoksen aikaisem-      tää Turkuun eräitä virkoja, joiden haltijat ovat
15833: min rutiininomaisia laboratoriopalveluita tuot-     siihen halukkaita. Turun aluelaitoksesta onkin
15834: taneista aluelaitoksista ollaan kehittämässä lai-   tarkoitus kehittää valtakunnallisia tutkimus-
15835: toksen muihin osastoihin verrattavia yksiköitä      tehtäviä suorittava Kansanterveyslaitoksen
15836:                                    1988 vp. -     KK n:o 576                                      3
15837: 
15838: osasto. Vuonna 1993 on tarkoitus lakkauttaa       tokselta ostamiinsa palveluihin käyttämänsä
15839: Lappeenrannan aluelaitos ja siirtää tehtävät      määrärahat vastaavan toiminnan järjestämi-
15840: Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirille.              seen kunnallisessa terveydenhuoltojärjestel-
15841:    Kansanterveyslaitoksen aluelaitosten uudel-    mässä.
15842: leenjärjestely ei siten ole merkinnyt kyseisten      Edellä esitetyn perusteella on vuoden 1989
15843: tehtävien siirtymistä Helsingin seudulle, vaan    tulo- ja menoarvioesitykseen sisältyvää ehdo-
15844: valtion hoitamien tehtävien siirtymistä osaksi    tusta Kansanterveyslaitoksen Jyväskylän alue-
15845: kunnallista terveydenhuoltojärjestelmää, min-     laitoksen lakkauttamisesta pidettävä perus-
15846: ne ne luonteensa mukaisesti parhaiten kuulu-      teltuna. Kansanterveyslaitoksen atk-yksikön
15847: vatkin. Kun tehtävät ovat olleet Kansan-          siirtäminen Jyväskylään ei myöskään ole edellä
15848: terveyslaitoksen hoidettavina, on aluelaitoksen   esitetyn perusteella tarkoituksenmukaista. Atk-
15849: suoritteista peritty valtion maksuperustelain     yksikölle ovat kuluvana vuonna valmistuneet
15850: mukaisesti määrätty omakustannushintaan pe-       uudet erityisesti sille suunnitellut tilat ja muu-
15851: rustuva maksu. Koska aluelaitosten asiakkaat      tenkin on tarkoituksenmukaista sijoittaa kysei-
15852: ovat lähes yksinomaan olleet kunnalliseen ter-    nen yksikkö sinne, missä sen palvelujen käyttä-
15853: veydenhuoltoon kuuluvia yksiköitä, ei aluelai-    jätkin ovat. Aikaa myöten Kansanterveyslai-
15854: toksen lakkauttaminen käytännössä vaikuta         toksen alueellisten toimintayksiköiden kehitty-
15855: valtion ja kuntien väliseen kustannusten ja-      essä tulee myös ajankohtaiseksi lisätä tiedon-
15856: koon. Kunnat ja kuntainliitot voivat käyttää      hallintatehtävissä toimivaa henkilöstöä näissä
15857: aikaisemmin Kansanterveyslaitoksen aluelai-       yksiköissä.
15858: 
15859:     Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1988
15860: 
15861:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
15862: 4                                    1988 vp. -      KK n:o 576
15863: 
15864: 
15865: 
15866: 
15867:                               Tili Riksdagens Herr Talman
15868: 
15869:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          avdelningarna vid institutet på orter där det
15870: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          också finns medicinsk högskoleutbilding. På
15871: av den 25 oktober 1988 till vederbörande             denna plan grundar sig även förslaget i 1989
15872: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       års utgiftsstat att folkhälsoinstitutets regional-
15873: jande av riksdagsman Kankaanniemi under-             institut i Jyväskylä skall indras och dess upp-
15874: tecknade spörsmål nr 576:                            gifter samt en del av personalen överföras till
15875:                                                      centralsjukhuset i mellersta Finland.
15876:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för
15877:                                                         Indragningen av verksamheten vid Jyväskylä
15878:        att säkerställa en fortsatt verksamhet        regionalinstitut genomförs enligt samma prin-
15879:        vid folkhälsoinstitutets regionalinstitut i   ciper som tidigare tillämpats i Seinäjoki och
15880:        Jyväskylä och för att flytta folkhälso-       Rovaniemi. Enligt dem förflyttas största delen
15881:        institutets adb-avdelning till Jyväskylä?     av personalen till anställningar vid centralsjuk-
15882:                                                      huset. Vid Jyväskylä regionalinstitut finns 17
15883:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         anställda, av vilka 5 har ett tillfälligt arbetsför-
15884: samt anföra följande:                                hållande. Av dessa anställda överförs 10 till
15885:    Folkhälsoinstitutet har som ett resultat av       centralsjukhuset och en del av resten till folk-
15886: den historiska utvecklingen vid sidan om sin         hälsoinstitutets regionalinstitut i Åbo. Ingen
15887: undersökningsverksamhet svarat för en stor del       som har ett ordinarie arbetsförhållande blir
15888: av den mikrobiologiska diagnostiken i Finland.       arbetslös. Sålunda innebär indragningen av
15889: Nätet av regionalinstitut inrättades på sin tid      institutet inte att alla uppgifter eller tjänster
15890: för detta ändamål. Strävan har dock redan            och arbetstagare försvinner från mellersta Fin-
15891: länge varit att mikrobiologiska undersökningar       land.
15892: i samband med sjukvård skall göras vid cen-             Detta behov av en nyorganisation av folk-
15893: tralsjukhusen, där också största delen av andra      hälsoinstitutets regionalinstitut konstaterades
15894: laboratorieundersökningar som patienter ge-          även år 1983 i regeringens proposition till
15895: nomgår görs. Detta mål har eftersträvats bl.a.       riksdagen med förslag till lag om reglering av
15896: genom att nätet av regionalinstitut har omor-        personalens ställning vid folkhälsoinstitutets
15897: ganiserats.                                          regionalinstitut då skötseln av dess uppgifter
15898:    Utvecklandet av folkhälsoinstitutets nät av       övertas av kommun eller kommunalförbund. 1
15899: regionalinstitut utgör en del av en rationalise-     lagen (1142/83) gavs närmare stadganden om
15900: ring av uppgiftsfördelningen mellan staten och       säkerställandet av personalens ställning i dylika
15901: kommunerna. Kommunernas uppgift blir här-            situationer. 1 samband med de tidigare indrag-
15902: vid att upprätthålla en verkställande organisa-      ningarna av folkhälsoinstitutets regionalinstitut
15903: tion för hälsovård, varav mikrobiologisk labo-       i Seinäjoki och Rovaniemi har inte kunnat
15904: ratorieservice utgör en del. Däremot lämpar          upptäckas några speciella problem i fråga om
15905: det sig för staten att upprätthålla sådana funk-     regleringen av personalens ställning.
15906: tioner genom vilka landsomfattande service              Nyorganisationen av regionalinstituten har
15907: tillhandahålls. En sådan utgör t.ex. folkhälso-      för folkhälsoinstitutets del inneburit en möjlig-
15908: institutet, som är ett landsomfattande forsk-        het att utveckla främst den avdelning för
15909: ningsinstitut inom hälsovården. Ett forsknings-      miljöhygien och toxikologi som finns i Kuopio.
15910: institut inom den medicinska branschen funge-        Där har nya tjänster kunnat inrättas i samband
15911: rar effektivast då det i dess omgivning finns        med att uppgifterna vid regionalinstituten i
15912: branschkännedom att stöda sig på. Av dessa           Seinäjoki och Rovaniemi har överförts till
15913: orsaker håller man på att av de bland folkhäl-       motsvarande centralsjukhus. 1 samband med
15914: soinstitutets regionalinstitut som tidigare pro-     indragningen av Jyväskylä regionalinstitut är
15915: ducerat rutinmässig laboratorieservice utveckla      avsikten att med innehavarnas samtycke över-
15916: enheter som är jämförbara med de övriga              föra vissa tjänster till Åbo. Avsikten är att
15917:                                      1988 vp. -      KK n:o 576                                       5
15918: 
15919: utveckla regionalinstitutet i Åbo tili en sådan       på fördelningen av kostnader mellan staten och
15920: avdelning inom folkhälsoinstitutet som gör            kommunerna. Kommuner och kommunalför-
15921: landsomfattande undersökningar. År 1993 är            bund kan använda de anslag som de tidigare
15922: det meningen att indra regionalinstitutet i Vili-     använt för tjänster, som köpts från folkhälso-
15923: manstrand och överföra dess uppgifter tili            institutets regionalinstitut, för anordnandet av
15924: södra Karelens sjukvårdsdistrikt.                     motsvarande verksamhet inom det kommunala
15925:    Nyorganisationen av folkhälsoinstitutets re-       hälsovårdssystemet.
15926: gionalinstitut har sålunda inte inneburit en
15927: överföring av de aktuella uppgifterna tili Hel-          På basis av det som anförts ovan bör för-
15928: singforsregionen utan den har betytt en över-         slaget i budgetpropositionen 1989 om en in-
15929: föring av de uppgifter som staten sköter så att       dragning av folkhälsoinstitutets regionalinstitut
15930: de blir en del av det kommunala hälsovårdssys-        i Jyväskylä betraktas som motiverat. Att över-
15931: temet, dit de med tanke på sin karaktär egentli-      föra folkhälsoinstitutets adb-enhet tili Jyväsky-
15932: gen också hör. Eftersom uppgifterna skötts av         lä är inte heller ändamålsenligt på basis av det
15933: folkhälsoinstitutet har en avgift, som grundar        som anförts ovan. Under innevarande år har
15934: sig på självkostnadspris och som bestämts             nya utrymmen, som speciellt planerats för
15935: enligt lagen om grunderna för avgifter tili           adb-enheten, blivit klara och det är annars
15936: staten, uppburits för regionalinstitutens tjäns-      också ändamålsenligt att placera enheten där
15937: ter. Eftersom klienterna vid regionalinstituten       de som anlitar dess tjänster finns. Med tiden
15938: nästan enbart har utgjorts av enheter som hör         blir det också aktuellt att, allteftersom regiona-
15939: tili den kommunala hälsovården inverkar inte          la verksamhetsenheter utvecklas, utöka perso-
15940: indragningen av regionalinstitutet i praktiken        nalen inom datahanteringen vid dessa enheter.
15941: 
15942:     Helsingfors den 22 november 1988
15943: 
15944:                                                     Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
15945:                                           1988 vp.
15946: 
15947: Kirjallinen kysymys n:o 577
15948: 
15949: 
15950: 
15951: 
15952:                                Tennilä: Kirkkolammen kunnostuksen jatkamisesta Rovanie-
15953:                                   mellä
15954: 
15955: 
15956:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15957: 
15958:    Rovaniemellä,lähellä kaupungin ydinkeskus-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
15959: taa on käynnistetty Kirkkolammen kunnostus.     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
15960: Kunnostustyö on kuitenkin keskeytyksissä val-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15961: tion lupaamien määrärahojen jäätyä tulematta.   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15962: Huonossa kunnossa oleva Iampi haittaa eten-
15963: kin lammen läheisyydessä asuvia, mutta pilaa              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15964: kyllä koko kaupunginkin kuvaa. Valtion on              ryhtyä Kirkkolammen kunnostuksen
15965: huolehdittava velvoitteistaan.                         jatkamisen kiirehtimiseksi Rovaniemel-
15966:                                                        lä?
15967: 
15968:     Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1988
15969: 
15970:                                     Esko-Juhani Tennilä
15971: 
15972: 
15973: 
15974: 
15975: 281375S
15976: 2                                 1988 vp. -     KK n:o 577
15977: 
15978: 
15979: 
15980: 
15981:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15982: 
15983:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           jatkamisen kiirehtimiseksi Rovaniemel-
15984: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            .. ?
15985:                                                         1a.
15986: olette 26 päivänä lokakuuta 1988 päivätyn
15987: kirjeenne n:o 1692 ohella toimittanut valtio-
15988: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-      Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
15989: sen kansanedustaja Tennilän näin kuuluvasta      vasti seuraavaa:
15990: kirjallisesta kysymyksestä n:o 577, jossa tie-
15991:                                                    Kysymys koskee samaa asiaa kuin kansan-
15992: dustellaan:
15993:                                                  edustaja Sarapään 20 päivänä toukokuuta 1988
15994:                                                  päivätty kirjallinen kysymys. Siihen olen vas-
15995:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    tannut 22 päivänä kesäkuuta 1988, joten viit-
15996:        ryhtyä Kirkkolammen kunnostuksen          taan jo antamaani vastaukseen.
15997: 
15998:     Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1988
15999: 
16000:                                                                 Ympäristöministeri Kaj Bärlund
16001:                                    1988 vp. -     KK n:o 577                                     3
16002: 
16003: 
16004: 
16005: 
16006:                             Tili Riksdagens Herr Talman
16007: 
16008:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              iståndsättningen av Kirkkolampi i Ro-
16009: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse              vaniemi stad?
16010: nr 1692 av den 26 oktober 1988 tili vederböran-
16011: de medlem av statsrådet översänt avskrift av        Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
16012: följande av riksdagsman Tennilä underteckna-      samt anföra följande:
16013: de spörsmål nr 577:                                 Spörsmålet gäller samma sak som riksdags-
16014:                                                   man Sarapääs skriftliga spörsmål av den 20
16015:          Vilka åtgärder avser Regeringen att      maj 1988. Detta har jag besvarat den 22 juni
16016:        vidta för att skynda på den fortsatta      1988 och hänvisar därför tili mitt tidigare svar.
16017: 
16018:     Helsingfors den 30 november 1988
16019: 
16020:                                                                     Miljöminister Kaj Bärlund
16021:                                               1988 vp.
16022: 
16023: Skriftligt spörsmål nr 578
16024: 
16025: 
16026: 
16027: 
16028:                                   Melin: Om fastställande av dagsböter för trafikförseelser enligt
16029:                                     nettoinkomster
16030: 
16031: 
16032:                               Tili Riksdagens Herr Talman
16033: 
16034:    Systemet för uträknandet av dagsböter för         inte om det som från medborgarens synvinkel
16035: trafikförseelser utgående från bruttoinkomster-      är viktigast: vi har ett bötessystem som inte
16036: na har ända sedan det infördes för ett antal år      behärskas av bötesfallarna, lagtiliämparna,
16037: sedan ansetts oberättigat och stridande mot det      lagstiftarna och enligt presidentens uttalande
16038: allmänna rättsmedvetandet av flertalet av Fin-       på måndagen inte ens av rikets president.
16039: lands folk. 1 ett västerländskt samhälle under-         Var finns den riksdagsman som stiger upp
16040: gräver en lag, som folkets flertal inte kan          och kräver att bötesutmätningen för över-
16041: omfatta respekten för både lagen i fråga och         hastighet bör förnyas? 1 en rättsstat kan det
16042: för lagstiftning i allmänhet. På sikt borde en       inte tolereras att som likvärdiga straffgrunder
16043: sådan lag inte få förbli i kraft.                    använda såväl fantasi, påhitt och sanning. Den
16044:    En mycket stor del av allmänheten har även        som har stiftat en sådan lag har inte utövat
16045: en vag uppfattning om sina bruttoinkomster.          folkvälde utan godtycke."
16046: Detta gäller speciellt personer, t.ex. företagare,      Hänvisande tili det ovan anförda får jag i
16047: med olika inkomstkällor, provisionsinkomster,        den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
16048: tantiem etc. Bötesutdömning enligt bruttoin-         föreskriver tili vederbörande medlem av stats-
16049: komstprincipen kan även leda tili uppenbar           rådet ställa följande spörsmål:
16050: oskälighet i förhållande tili förseelsens art.                Är Regeringen medveten om att sys-
16051:    Det tidigare tiliämpade systemet med bötes-              temet att uträkna dagsböter för trafik-
16052: utdömning enligt nettolönen var accepterat av               förseelser utgående från bruttoinkom-
16053: folkets rättsmedvetande och undergrävde inte                ster leder tili uppenbar oskälighet, och
16054: respekten för lagen och gav ett rättvisare ut-              om så är fallet
16055: slag. Om saken skrev en huvudstadstidning                      är Regeringen beredd att reformera
16056: 26.10.88 med hänvisning tili en bötesaffär                  systemet så att böter fastställs på basen
16057: följande: "Man har taiat om allt annat men                  av nettoinkomster?
16058: 
16059:      Helsingfors den 28 oktober 1988
16060: 
16061:                                           Ingvar S. Melin
16062: 
16063: 
16064: 
16065: 
16066: 281305R
16067: 2                                     1988 vp. -      KK n:o 578
16068: 
16069: Kirjallinen kysymys n:o 578                                                                Suomennos
16070: 
16071: 
16072: 
16073: 
16074:                                    Melin: Liikennerikkomuksista seuraavien päiväsakkojen määrää-
16075:                                       misestä nettotulojen perusteella
16076: 
16077: 
16078:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16079: 
16080:    Suomen kansan enemmistö on pitänyt epäoi-          huttu kaikesta muusta paitsi siitä, mikä kansa-
16081: keudepmukaisena ja yleisen oikeustajun vastai~        laisten kannalta on tärkeintä: meillä on sako-
16082: sena liikennerikkomuksista seuraavien päivä-'         tussysteemi, jota eivät hallitse sakottajat, lain
16083: sakkojen bruttotuloperusteista laskemisjärjes-        soveltajat, lain säätäjät, eikä presidentin maa-
16084: telmää aina sen käyttöön ottamisesta lähtien          nantaisen ilmoituksen mukaan edes maan pre-
16085: joitakin vuosia sitten. Länsimaisessa yhteis-         sidentti.
16086: kunnassa laki, jonka kannalla kansan enem-               Missä on se kansanedustaja, joka nousee
16087: mistö ei ole, nakertaa sekä kyseisen lain että        vaatimaan ylinopeussakottamisen uudistamis-
16088: yleensä lainsäädännön kunnioittamista. Pitkäl-        ta? Ei oikeusvaltiossa voida sietää, että saman-
16089: lä tähtäyksellä tällaista lakia ei tulisi pitää       arvoisina rangaistusperusteina käytetään sekä
16090: voimassa.                            1                kuvittelua, valehtelua että totuutta. Joka sellai-
16091:    Hyvin suurella osalla kansalaisista on myös        sen lain on säätänyt, ei ole harjoittanut kan-
16092: epämääräinen käsitys omista bruttotuloistaan.         sanvaltaa vaan mielivaltaa.''
16093: Tämä koskee erityisesti henkilöitä, esim. yrittä-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
16094: jiä, joilla on erilaisia tulonlähteitä, provisiotu-   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
16095: loja, osapalkkaa jne. Sakkojen määrääminen            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16096: bruttotuloperiaatteen mukaisesti voi myös joh-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16097: taa ilmeiseen kohtuuttomuuteen suhteessa rik-
16098: komuksen laatuun.                                               Onko Hallitus tietoinen siitä, että
16099:    Kansan oikeustaju hyväksyi aikaisemmin so-                liikennerikkomuksista seuraavien päi-
16100: velletun järjestelmän, jossa sakot määrättiin                väsakkojen laskemisjärjestelmä brutto-
16101: nettopalkan perusteella, mikä ei nakertanut                  tulojen perusteella johtaa ilmeiseen
16102: lain kunnioittamista ja antoi oikeudenmukai-                 kohtuuttomuuteen, ja jos on,
16103: semman lopputuloksen. Eräs pääkaupunkilais-                     onko Hallitus valmis uudistamaan
16104: lehti kirjoitti asiasta 26.10.1988 viittaamalla              järjestelmää siten, että sakot määrättäi-
16105: erääseen sakotusasiaan seuraavasti: "On pu-                  siin nettotulojen perusteella?
16106: 
16107:     Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1988
16108: 
16109:                                            Ingvar S. Melin
16110:                                     1988 vp. -     KK n:o 578                                      3
16111: 
16112: 
16113: 
16114: 
16115:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16116: 
16117:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       nen bruttotuloista. Kysymys on ainoastaan tek-
16118: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       nisestä ratkaisusta. Vastaava progressio olisi
16119: olette 28 päivänä lokakuuta 1988 päivätyn          toteutettavissa yhtä lailla käyttämällä sakotuk-
16120: kirjeenne n:o 1710 ohella lähettänyt valtioneu-    sen perustana nettotuloja. Se edellyttäisi aino-
16121: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       astaan hieman mutkikkaampaa säätelyä.
16122: kansanedustaja Ingvar S. Melinin näin kuulu-          Vuonna 1976 omaksuttu säännöstö on herät-
16123: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 578:          tänyt arvostelua ainoastaan liikennerikosten
16124:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että      yhteydessä. Joskin huomattava osa sakoista
16125:        liikennerikkomuksista seuraavien päi-       tuomitaan liikennerikoksista, seuraamusta on
16126:                                                    arvioitava yleisesti. Pelkästään liikennerikok-
16127:        väsakkojen laskemisjärjestelmä brutto-
16128:                                                    siin kohdistuva arvostelu osoittaakin lähinnä,
16129:        tulojen perusteella johtaa ilmeiseen
16130:                                                    että näitä rikoksia vähätellään. Tarkoitus ei
16131:        kohtuuttomuuteen, ja jos on,
16132:                                                     kuitenkaan voi olla, että liikenneturvallisuutta
16133:           onko Hallitus valmis uudistamaan         mahdollisesti olennaisestikin vaarantavista te-
16134:        järjestelmää siten, että sakot määrättäi-   oista seuraisi maksukehotus, jolta puuttuisi
16135:        siin nettotulojen perusteella?              riittävä taloudellinen vaikutus.
16136:                                                       Ajankohtaisessa keskustelussa ja kysymyk-
16137:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      sen perusteluissakin bruttotuloista määräyty-
16138: vasti seuraavaa:                                   vää sakkoa arvostellaan sellaisistakin syistä,
16139:    Ennen vuonna 1976 toteutettua päiväsakko-       jotka koskisivat yhtä lailla nettotulojen perus-
16140: järjestelmän uudistusta sakot olivat menettä-      teella määräytyvää sakkoa. Pelkästään se seik-
16141: neet merkityksensä taloudellisina rangaistuksi-    ka, lasketaanko sakot brutto- vai nettotulon
16142: na. Päiväsakon rahamäärän keskiarvo oli            perusteella, ei luonnollisesti vaikuta sakkojen
16143: muutama markka eikä sakotettavien varalli-         määrään.
16144: suuseroja otettu käytännössä riittävästi huo-         Yrittäjien ja eräiden henkilöiden, joilla on
16145: mioon.                                             kovin erilaisia tai vaihtelevia tuloja, tulojen
16146:    Vuoden 1976 uudistuksen tarkoituksena oli       huomioonotto sakotuksessa on tunnetusti pul-
16147: lisätä sakkorangaistuksen tehoa ja käyttökel-      mallista. Ongelma koskee yhtä lailla brutto-
16148: poisuutta. Tarkoituksena oli palauttaa sakko-      kuin nettotuloja. Joku sakotettava tietää netto-
16149: rangaistuksen arvo varallisuuteen kohdistuva-      tulonsa paremmin kuin bruttotulonsa, toinen
16150: na seuraamuksena ja kehittää tuntuvista sa-        päinvastoin. Kun muissa yhteyksissä tiedustel-
16151: koista jopa vapausrangaistuksen vaihtoehto.        Iaan tuloja, yleensä tiedusteliaan bruttotuloja,
16152: Tämä tavoite on edelleen ajankohtainen. Tun-       mistä syystä sakotus ei ole poikkeus. Samoin
16153: tuvaa taloudellista rangaistusta pidetään tär-     se, miltä ajanjaksolta keskimääräiset tulot ar-
16154: keimpänä vapausrangaistusten vaihtoehtona.         vioidaan, on yhtä lailla pulma brutto- kuin
16155:    Toiseksi sakkouudistuksessa haluttiin toteut-   nettotuloissakin. Tässä suhteessa ajankohtai-
16156: taa jo vuonna 1920 korkeimman oikeuden             nen keskustelu lienee riittävästi selventänyt lain
16157: esittämä ajatus siitä, että sakon pitäisi olla     tarkoitusta.
16158: nettopäivätuloon nähden progressiivinen. Kor-         Paluu nettotuloista määräytyvään sakkoon
16159: keimman oikeuden mukaan (netto)päivätulon          ei helpottaisi tulojen saiaarnisen ongelmaa.
16160: menettäminen käy köyhälle raskaammaksi             Osoittivathan ennen sakkouudistusta tehdyt
16161: kuin rikkaalle. Vakio-osuutena nettopäivätu-       selvitykset saiaarnisen olleen mahdollisesti ny-
16162: loista määräytyvä sakko ei olisi oikeuden-         kyistäkin yleisempää. Oikeusministeriössä on
16163: mukainen eikä sellaiseen järjestelmään ole tar-    suhtauduttu varauksin ehdotuksiin säätää tulo-
16164: koitus palata.                                     jen salaaminen rangaistavaksi. Asiaa koskeva
16165:    Uudistuksessa valittiin tällaisen progression   hallituksen esitys oli taannoin eduskunnan kä-
16166: tekniseksi toteutustavaksi sakkojen määräämi-      siteltävänä. Ehdotus kuitenkin jätettiin raukea-
16167: 4                                   1988 vp. -     KK n:o 578
16168: 
16169: maan, koska sen katsottiin sopivan huonosti        elintasoon kohdistuva rangaistusmuoto, kun
16170: suomalaiseen oikeusjärjestelmään. Edelleenkin      taas vähäisemmistä rikoksista käytettäisiin seu-
16171: ensisijaisesti olisi pyrittävä kehittämään sako-   raamuksena kiinteätä maksua. Rikesakon
16172: tuskäytäntöä ja siinä tapahtuvaa tulotietojen      käyttöönotto vuonna 1983 oli askel tähän
16173: luotettavuuden tarkistamista.                      suuntaan. Rikesakkoa voitaisiin tarpeen ja
16174:    Välitöntä syytä puuttua päiväsakkojärjestel-    myös rikosten - esimerkiksi ylinopeusrikosten
16175: män perusperiaatteisiin ei näin ollen ole. Vuo-    - asteen mukaan porrastaa. Rahamäärältään
16176: den 1976 uudistusta koskeneessa hallituksen        kiinteiden sakkojen käyttöalan laajentaminen
16177: esityksessä todettiin, että pitemmällä tähtäyk-    olennaisesti nykyisestään on kuitenkin niin laa-
16178: sellä sakkojärjestelmä saattaa olla tarkoituk-     ja rangaistusjärjestelmää       koskeva    peri-
16179: senmukaista eriyttää siten, että päiväsakoista     aatekysymys, että sen selvittely on mahdollista
16180: kehitetään verraten tuntuvasti rikoksentekijän     vain rikoslain kokonaisuudistuksen yhteydessä.
16181: 
16182:     Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1988
16183: 
16184:                                                               Oikeusministeri Matti Louekoski
16185:                                      1988 vp. -     KK n:o 578                                        5
16186: 
16187: 
16188: 
16189: 
16190:                               Tili Riksdagens Herr Talman
16191: 
16192:    1 det syfte 37 § 1 mam. riksdagsardningen        sian skulle lika väl kunna förverkligas genam
16193: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         att nettainkamsterna läggs tili grund för böter-
16194: nr 1710 av den 28 aktaber 1988 tili vederböran-     na. Det skulle endast förutsätta en någat mera
16195: de medlem av statsrådet översänt följande av        kamplicerad reglering.
16196: riksdagsman Ingvar S. Melin undertecknade              Det regelsystem sam antags år 1976 har
16197: spörsmål nr 578:                                    väckt kritik endast i samband med trafikförse-
16198:                                                     elser. Även am en betydande del av bötesstraf-
16199:           Är Regeringen medveten am att sys-        fen utdöms i samband med trafikförseelser bör
16200:        temet att uträkna dagsböter för trafik-      påföljden bedömas allmänt. Den kritik sam
16201:        förseelser utgående från bruttainkam-        enbart riktar sig mat trafikförseelser visar när-
16202:        ster leder tili uppenbar askälighet, ach     mast att dessa bratt förringas. Det kan knap-
16203:        am så är fallet                              past vara meningen att påföljden för gärningar
16204:           är Regeringen beredd att refarmera        sam kanske t.a.m. väsentligt äventyrar trafik-
16205:        systemet så, att böter fastställs på basen   säkerheten skall vara en betalningsuppmaning
16206:        av nettainkamster?                           sam saknar tiliräcklig ekanamisk verkan.
16207:                                                        1 den aktuella diskussianen, liksam ackså i
16208:   Sam svar på detta spörsmål får jag högakt-        mativeringen tili spörsmålet, kritiseras bötes-
16209: ningsfullt anföra följande:                         straff sam fastställs enligt bruttainkamster
16210:   · Innah dagsbatssystemet refarmerades år          även av arsaker sam i lika hög grad gäller för
16211: 1976 hade bötesstraffen förlarat sin betydelse      böter sam fastställs enligt nettainkamster. Hu-
16212: sam ekanamiska straff. Dagsbatens belapps-          ruvida böterna fastställs enligt brutta- eller
16213: mässiga medeltal var några mark ach skillna-        nettainkamster inverkar naturligtvis inte i sig
16214: derna i de bötfälldas förmögenhetsförhållan-        på böternas starlek.
16215: den beaktades inte tillräckligt i praktiken.           1 fråga am företagare ach en del persaner
16216:     Avsikten med refarmen år 1976 var att göra      med mycket alika ach varierande inkamster är
16217: bötesstraffet effektivare ach mera användbart.      det erkänt svårt att beakta inkamsterna vid
16218: Avsikten var att återupprätta bötesstraffets        bötfällning. Prablemet gäller i samma grad
16219: betydelse sam ekanamisk påföljd ach att ut-         såväl brutto- sam nettainkamster. En del böt-
16220: veckla ett system där kännbara böter t.a.m.         fällda känner bättre tili sina nettainkamster än
16221: kunde utgöra ett alternativ tili frihetsstraff.     sina bruttainkamster, andra tvärtam. När det i
16222: Denna strävan är fartfarande aktuell. En            andra sammanhang frågas efter inkamster av-
16223: kännbar ekanamisk påföljd anses vara det            ses i allmänhet bruttainkamsterna. Därför ut-
16224: viktigaste alternativet \tili frihetsstraff.        gör bötfällning inget undantag. Likaså är den
16225:     Dessutam ville man.\ genam bötesrefarmen        tidsperiad för viiken medelinkamsten uppskat-
16226: förverkliga den tanke högsta damstalen lade         tas lika mycket ett prablem när det gäller både
16227: fram redan år 1920, nämligen att böterna skall      brutta- ach nettainkamster. 1 detta hänseende
16228: vara pragressiva i förhållande tili nettadagsin-    tarde den aktuella diskussianen tiliräckligt ha
16229: kamsten. Högsta 4amstalen ansåg att förlusten       klarlagt lagens mening.
16230: av en (netta)dagsir}kamst drabbade den fattige         En återgång tili att fastställa böter enligt
16231: hårdare än den rifce. Det kan inte anses vara       nettainkamster löser inte prablemet med att
16232: rättvist att böter 'fastställs enligt en kanstant   inkamster hemlighålls. De utredningar sam
16233: andel av nettadagsinkamsten · och avsikten är       gjardes före bötesrefarmen visade ju att det då
16234: inte att återgå tili det systemet~'                 möjligen var ännu allmännare än nu att in-
16235:     1 refarmen valde man att tek "skt genam-        kamster hemlighålls. Man har vid justitieminis-
16236: föra pragressiviteten så att bötern fastställs      teriet förhållit sig tveksamt tili att kriminalisera
16237: enligt bruttainkamsterna. Det är endasL(råga        hemlighållande av inkamster. En prapasitian
16238:  :>m en teknisk lösning. Matsvarande pragres-       med detta innehåll behandlades för en tid
16239: 6                                   1988 vp. -      KK n:o 578
16240: 
16241: sedan i riksdagen. Förslaget fick emellertid        som tämligen kännbart berör gärningsmannens
16242: förfalla. Det ansågs nämligen inte förenligt        levnadsstandard, medan påföljden för mindre
16243: med det finska rättssystemet. Man bör fortfa-       förseelser skall vara ett fast penningbelopp. Ett
16244: rande i första hand försöka utveckla bötfäll-       steg i denna riktning togs då ordningsboten
16245: ningspraxis och kontrollen av att de uppgifter      infördes 1983. Ordningsboten skulle vid behov
16246: som vid bötfällning lämnas om inkomster är          och också beroende på brottets art - t.ex. vid
16247: tiliförlitliga.                                     överträdelser av hastighetsbestämmelserna -
16248:    Det finns alltså inga omedelbara skäl tili att   kunna graderas. Att väsentligt utvidga bruket
16249: ingripa i dagsbotssystemets grundprinciper. 1       av böter med ett fastställt penningbelopp är
16250: propositionen tili reformen av år 1976 konsta-      emellertid en så omfattande principfråga om
16251: terades, att det på lång sikt kanske vore           straffsystemet att den endast kan utredas i
16252: ändamålsenligt att differentiera bötessystemet      samband med totalrevisionen av strafflagen.
16253: så, att dagsboten utvecklas tili en strafform
16254: 
16255:     Helsingfors den 18 november 1988
16256: 
16257:                                                                  Justitieminister Matti Louekoski
16258:                                                1988 vp.
16259: 
16260: Kirjallinen kysymys n:o 579
16261: 
16262: 
16263: 
16264: 
16265:                                   Pulliainen: Vieremän Talaskankaan metsien hakkuiden estämi-
16266:                                      sestä
16267: 
16268: 
16269:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16270: 
16271:    Kuopion läänin pohjoisosassa Vieremän              sillä metsähallitus oli ryhtynyt myymään leimi-
16272: kunnassa on erämaa-alue, Talaskankaan alue,           koita ko. alueelta.
16273: joka on näihin saakka säästynyt metsien hak-             Luonnontutkijoiden ja -harrastajien raportti
16274: kuilta ilman, että olisi kuulunut mihinkään           Talaskankaan luonnosta osoittaa vakuuttavasti
16275: suojelusuunnitelmaan. Alueella on liikkunut           alueen arvon erämaana. Myös paikalliset ihmi-
16276: säännöllisesti paikallisia erähenkisiä kansalai-      set ovat lähteneet tukemaan alueen suojelua,
16277: sia ja muualta tulleita retkeilijöitä, jotka ovat     mikä näkyi selvästi, kun vieremäläinen lähetys-
16278: nauttineet seudun aarnimaisista vanhoista met-        tö kävi eduskunnassa.
16279: sistä, soista ja pienehköisiä vesistöistä. Juuri         Tällä hetkellä olennaisin asia on metsien
16280: tällainen kombinaatio luonnon eri elementtejä         hakkuilta pidättyminen Talaskankaan alueella.
16281: on tehnyt alueesta nautittavan erämaakokonai-         Jokunen leimikko alueelta lienee jo myytykin,
16282: suuden.                                               joten toimenpiteillä on todella kiire.
16283:    Kun Talaskangas näytti olevan valtion välit-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
16284: tömien intressien ulkopuolella, eivät luonnon-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
16285: ystävät osanneet ryhtyä vaatimaan alueelle eri-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16286: tyisiä suojelutoimia. Niinpä, kun luonnonhar-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16287: rastajat aloittivat alueella intensiivitutkimuk-
16288: set, ei tästä seurannut samanaikaisesti aktiota-                 Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti
16289: alueen suojelemiseksi metsien hakkuilta. Vasta                toimiin, joilla estetään toistaiseksi met-
16290: kun alustava tutkimusraportti oli saatu val-                  sien hakkuut Vieremän Talaskankaan
16291: miiksi, tajuttiin, että alueen suojelulla on kiire,           erämaa-alueella?
16292: 
16293:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1988
16294: 
16295:                                            Erkki Pulliainen
16296: 
16297: 
16298: 
16299: 
16300: 2813420
16301: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 579
16302: 
16303: 
16304: 
16305: 
16306:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16307: 
16308:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Talaskangas on ollut mukana metsähallituk-
16309: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       sen metsien inventoinneissa ja määrättäessä
16310: olette 28 päivänä lokakuuta 1988 päivätyn           nykyisen Nurmeksen hoitoalueen hakkuusuun-
16311: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        nitetta. Alueen tiestön suunnittelu alkoi jo
16312: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan-          1980-luvun alussa, ja tielinjat avattiin vuonna
16313: edustaja Pulliaisen seuraavan sisältöisen kirjal-   1984. Alueen puustossa todettu männynverso-
16314: lisen kysymyksen n:o 579:                           syövän aiheuttama sienituho joudutti tienteon
16315:                                                     tarvetta. Tällä hetkellä alueelle on rakennettu-
16316:           Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti        na noin 24 kilometriä metsäautotietä, jonka
16317:        toimiin, joilla estetään toistaiseksi met-   suunnittelu- ja rakentamiskustannukset ovat
16318:        sien hakkuut Vieremän Talaskankaan           yli miljoona markkaa.
16319:        erämaa-alueella?                                Metsätalouden toimenpiteet, kuten hakkuut,
16320:                                                     metsänhoitotyöt, metsänsuojelu jne., on suun-
16321:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         niteltu ja toteutettu Nurmeksen hoitoalueen
16322: taen seuraavaa:                                     tavanomaisen etenemisrutiinin mukaisesti. Jo
16323:    Talaskankaan alue on pääosin talousmetsä-        suunnitteluvaiheessa leimikoiden rajauksia on
16324: aluetta. Sitä on käytetty metsätalouden ja          muutettu luonnonharrastajien toivomuksesta.
16325: puuntuotannon tarpeisiin jo vuosisadan alusta,      Alueen hakkuusuunnitelmista on suunnittelun
16326: jolloin puutavara kuljetettiin mm. purouittoa       eri vaiheissa neuvoteltu useaan otteeseen sekä
16327: käyttäen. Metsätöissä olleen työvoiman asu-         Vieremän kunnan että seutukaavaliiton edusta-
16328: muksina olivat metsäkämpät, jotka tänä päivä-       jien kanssa. Näiden esittämät kannanotot on
16329: nä ovat edustavia kulttuurimuistomerkkejä.          myös töiden toteutuksessa otettu huomioon.
16330:    Metsähallituksen Talasj ärven valtionpuisto         Hakkuut työllistävät kuluvan hakkuukauden
16331: ei sisälly nykyisiin suojeluohjelmiin. Alueen       aikana 20 metsuria, yhden työnjohtajan ja
16332: suojelutarvetta on pohdittu rajattaessa soiden-     neljä konemiestä. Tähän mennessä alueella
16333: suojelun perusohjelmaan kuuluvaa Talasjärven        tehtyihin töihin ja suunnitelmiin on käyttänyt
16334: aluetta. Selvitysten perusteella soidensuoje-       vähintään viikon työpanoksen yli 80 henkilöä.
16335: luohjelman mukaisiin maa-alueisiin sisällytet-         Hallitus ei näe mitään syytä Vieremän Talas-
16336: tiin 60 hehtaarin Mustalehdon luonnonhoito-         kankaan hakkuiden estämiseen tällä hetkellä
16337: metsä ja Talaskangasta reunustavaa suota.           työn alla olevien hakkuiden osalta.
16338: 
16339:     Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1988
16340: 
16341:                                                Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
16342:                                     1988 vp. -     KK n:o 579                                    3
16343: 
16344: 
16345: 
16346: 
16347:                              Tili Riksdagens Herr Talman
16348: 
16349:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        för det nuvarande Nurmes revir gjordes upp
16350: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        inbegreps Talaskangas däri. Planeringen av
16351: av den 28 oktober 1988 tili vederbörande           vägnätet i området påbörjades redan i början
16352: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     av 1980-talet och väglinjerna öppnades år
16353: jande av riksdagsman Pulliainen underteckna-       1984. Behovet av att bygga vägar påskyndades
16354: de spörsmål nr 579:                                då svampskador konstaterades i områdets träd-
16355:                                                    bestånd. De hade förorsakats av tallens topp-
16356:          Ämnar Regeringen vidta snabba åt-         och grentorka. För tilifället finns det på områ-
16357:        gärder för att stoppa skogsavverkning-      det ca 24 kilometer skogsbilväg, vars plane-
16358:        arna på ödemarksområdet Talaskangas         rings- och byggnadskostnader uppgår tili över
16359:        i Vieremä tilisvidare?                      en miljon mark.
16360:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          Åtgärder inom skogshushållningen, såsom
16361: samt anföra följande:                              avverkningar, skogsvård, skogsskydd osv. har
16362:                                                    planerats och förverkligats inom Nurmes revir
16363:    Ödemarksområdet Talaskangas består tili         enligt de sedvanliga rutinerna. Redan i plane-
16364: största delen av ekonomiskog. Den har använts      ringsskedet ändrades på naturvänners begäran
16365: för tiligodoseende av behov inom skogshus-         gränsdragningen för de stämplade bestånden.
16366: hållningen och virkesproduktionen alltsedan        Det har upprepade gånger förhandlats om
16367: ingången av århundradet, då virket transporte-     avverkningsplanerna för området både med
16368: rades bl.a. med hjälp av bäckflottning. Skogs-     representanter för Vieremä kommun och re-
16369: arbetarbaracker fungerade som bostäder för         gionplansförbundet i olika skeden av plane-
16370: skogsarbetarna och i dag är de typiska kultur-     ringen. Deras synpunkter har också beaktats
16371: minnesmärken.                                      då arbetena har genomförts.
16372:    Forststyrelsens statspark i Talasjärvi ingår
16373: inte i de nuvarande skyddsprogrammen. Beho-            Under den innevarande avverkningstiden
16374: vet av att skydda området dryftades, då det        sysselsätter avverkningarna 20 skogshuggare, 1
16375: område i Talasjärvi som skulle ingå i baspro-      arbetsledare och 4 maskinskötare. Hittilis har
16376: grammet för myrskyddet avgränsades. På             drygt 80 personer utfört minst en veckas ar-
16377: grundval av utredningarna inkluderades natur-      betsinsats i form av utförda arbeten och planer
16378: vårdsskogen i Mustalehto på 60 hektar och          för området.
16379: myren som omger Talaskangas i landområdena             Regeringen anser att det inte finns någon
16380: enligt programmet för myrskyddet.                  anledning att stoppa den avverkning som för
16381:    Talaskangas har funnits med i forststyrelsens   tillfället pågår på ödemarksområdet Ta-
16382: skogsinventeringar och då avverkningsplanen        laskangas i Vieremä.
16383: 
16384:     Helsingfors den 25 november 1988
16385: 
16386:                                               Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
16387:                                                1988 vp.
16388: 
16389: Kirjallinen kysymys n:o 580
16390: 
16391: 
16392: 
16393: 
16394:                                    Tennilä: Viehekalastusmahdollisuuksien parantamisesta
16395: 
16396: 
16397:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16398: 
16399:    Virkistyskalastusta harrastaa erittäin laaja       tai kalaveden omistajien etuja. Viehekalastus-
16400: väestöryhmä. Tämän harrastuksen harjoittajat          ryhmän vuosittainen kalasaalis ei ole kovin
16401: törmäävät kuitenkin vaikeuksiin nykyisen lu-          huomattava, sillä virkistyskalasaaliin valtaosa
16402: pajärjestelmän puutteiden takia. Tarvittavan          pyydetään verkoilla, katiskoilla ym. vastaavilla
16403: kalastusluvan hankkiminen viehekalastukselle          pyydyksillä.
16404: voi olla kohtuuttoman vaikeaa. Virkistyskalas-
16405: tajat ovat olleet liikkeellä vaatien lupajärjestel-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
16406: män uudistamista uudella lailla siten, että lää-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
16407: nikohtainen pilkintäkortti laajennetaan koske-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16408: maan myös viehekalastusta (uistin- ja perhoka-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16409: lastus). Läänikohtaista korttilupaa voitaisiin
16410: täydentää kalastusaluekohtaisilla luvilla.                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16411:                                                              ryhtyä helpottaakseen viehekalastus-
16412:   Läänikohtainen viehekalastusluvan käyt-                    mahdollisuuksia ja parantaakseen ny-
16413: töönotto ei vaarantaisi vesiemme kalavarantoja               kyistä kalastuslupajärjestelmää?
16414: 
16415:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1988
16416: 
16417:                                          Esko-Juhani Tennilä
16418: 
16419: 
16420: 
16421: 
16422: 281396Q
16423: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 580
16424: 
16425: 
16426: 
16427: 
16428:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16429: 
16430:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Lupien myynnin ja lupajärjestelmien yksin-
16431: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kertaistamiseen on kuitenkin aihetta. Tilanteen
16432: olette 28 päivänä lokakuuta 1988 päivätyn           korjaaminen ei niinkään ole valtiovallan kuin
16433: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        kalaveden omistajien itsensä asia.
16434: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          Kalastuslain (286/82) keskeisimpiä uudistuk-
16435: edustaja Tennilän näin kuuluvasta kirjallisesta     sia oli kalastusaluejärjestelmän perustaminen.
16436: kysymyksestä n:o 580:                               Siinä kalataloudellisesti yhtenäisten alueiden
16437:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       kalastusolojen järjestämistä varten vesialueet
16438:        ryhtyä helpottaakseen viehekalastus-         on jaettu kalastusalueiksi. Niitä on yhteensä yli
16439:                                                     200. Jokaisen kalastusalueen puitteissa on
16440:        mahdollisuuksia ja parantaakseen ny-
16441:        kyistä kalastuslupajärjestelmää?             mahdollista myydä kalastusalueen vesiä koske-
16442:                                                     via viehekalastuslupia, jos vesialueiden omista-
16443:                                                     jat siirtävät luvanmyyntitehtävän kalastusalu-
16444:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
16445:                                                     eelleen. Tätä koskevia sopimuksia tuleekin saa-
16446: vasti seuraavaa:                                    da aikaan.
16447:   Kalastuslain (286/82) mukainen pilkintä-             Tarkoituksenmukaisimpana ratkaisuna on
16448: maksujärjestelmä mahdollistaa kansalaisille         pidetty tässä vaiheessa viehelupatarjonnan ke-
16449: pilkkionginnan kalastuspiiri- eli läänikohtaisel-   hittämistä kalastusaluekohtaisin viehekalastus-
16450: la kalastusluvalla. Muiden vieheiden - uistin,      luvin. Tätä kehitystä edistääkseen maa- ja
16451: vaappu, perho - käyttö kalastuksessa vaatii         metsätalousministeriö on tukenut kalastusalu-
16452: pääsääntöisesti kalaveden omistajan tai kalas-      eiden kalavesien käyttö- ja hoitosuunnitelmien
16453: tusoikeuden haltijan luvan. Yksittäisten kalas-     laadintaa ja kohdentanut kalavesien hoitoon
16454: tuskuntien tai kalaveden omistajien myymien         tarkoitettuja varoja kalastusalueille, jotka lu-
16455: kalastuslupien ohella lupatarjontaa on myös         vanmyyntitoimissaan ovat tarjonneet kalastus-
16456: järjestetty kuntien, metsähallinnon yms. julkis-    mahdollisuuksia kalastusaluekohtaisin luvin.
16457: yhteisöjen toimesta, joten viehekalastusmah-
16458: dollisuuksia on kyllä tarjolla runsain mitoin.
16459: 
16460:     Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1988
16461: 
16462:                                                                          Ministeri Ole Norrback
16463:                                       1988 vp. -      KK n:o 580                                      3
16464: 
16465: 
16466: 
16467: 
16468:                                Till Riksdagens Herr Talman
16469: 
16470:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           men. Det är alls inte statsmaktens utan ägarnas
16471: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           av fiskevatten egen sak att få situationen till-
16472: av den 28 oktober 1988 till vederbörande              rättalagd.
16473: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-            En av de centrala nyordningarna i lagen om
16474: jande av riksdagsman Tennilä undertecknade            fiske (286/82) var införandet av systemet med
16475: spörsmål nr 580:                                      fiskeområden. Genom detta har vattnen upp-
16476:                                                       delats i fiskeområden för ordnandet av fiskeri-
16477:           Vilka åtgärder avser Regeringen vidta       förhållandena inom fiskeriekonomiskt enhetli-
16478:        i syfte att underlätta möjligheterna till      ga områden. Fiskeområdenas antal är sam-
16479:        fiske med lockbete och för att förbättra       manlagt över 200. Det är inom varje fiskeom-
16480:        nuvarande system med fisketillstånd?           råde möjligt att sälja tillstånd till fiske med
16481:                                                       lockbete på fiskeområdets vatten förutsatt att
16482:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          ägarna av vattenområden på sitt fiskeområde
16483: samt anföra följande:                                 överför uppgiften att sälja tillstånd. Över-
16484:    Systemet med pilkfiskeavgift enligt lagen om       enskommelser som avser detta borde också fås
16485: fiske (286/82) gör det möjligt för medborgarna        till stånd.        1
16486: 
16487: 
16488: att meta med pilk med ett fisketillstånd som              Det har i detta skede ansetts vara en mest
16489: avser ett fiskeridistrikt eller Iän. Användningen     ändamålsenlig lösning att utbudet av tillstånd
16490: av andra lockbeten vid fiske - drag, vobbler,         till fiske med lockbete utvecklas i form av
16491: fluga - kräver i regel tillstånd av ägare av          tillstånd till fiske med lockbete som gäller skilt
16492: fiskevatten eller innehavare av fiskerätt. Ut-        för varje fiskeområde. 1 syfte att främja denna
16493: över att tillstånd säljs av enskilda fiskelag eller   utveckling har jord- och skogsbruksministeriet
16494: ägare av fiskevatten är utbud av tillstånd            stött uppgörandet av fiskeområdenas planer
16495: ordnat genom åtgärd av kommuner, forstför-            för utnyttjande och vård av fiskevatten och
16496: valtningen m.fl. offentliga samfund, varför det       styrt medel avsedda för fiskevård till sådana
16497: nog finns ett rikligt utbud av möjligheter att        fiskeområden som i sina aktiviteter för försälj-
16498: fiska med lockbete.                                   ning av tillstånd har ordnat möjlighet till fiske
16499:    Det föreligger dock orsak att förenkla             i form av tillstånd som avser fiskeområden.
16500: försäljningen av tillstånd och tillståndssyste-
16501: 
16502:      Helsingfors den 28 november 1988
16503: 
16504:                                                                              Minister Ole Norrback
16505:                                             1988 vp.
16506: 
16507: Kirjallinen kysymys n:o 581
16508: 
16509: 
16510: 
16511: 
16512:                                 Koistinen: Maataloustarvikkeiden ja eräiden elintarvikkeiden
16513:                                    rahtiavustuksista
16514: 
16515: 
16516:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16517: 
16518:    Vuoden 1988 valtion tulo- ja menoarviossa      den aluetukimäärärahaa esitetään lisättäväksi
16519: on maataloustarvikkeiden ja eräiden elintarvik-   tämän johdosta 4 miljoonaa markkaa, joka
16520: keiden rahtiavustuksiin myönnetty 7 000 000       luetaan maataloustuloksi hinnoitteluvuoden
16521: mk. Tätä summaa ao. alamomentin perustelun        1988/90 maataloustuloratkaisussa.'' Sopimuk-
16522: mukaisesti saadaan käyttää valtioneuvoston        seen liittyvää mainintaa ei kuitenkaan ao. mo-
16523: tarkemmin määräämin perustein Pohjois-Suo-        mentilla ole.
16524: messa maksettaviin maataloustarvikkeiden ja          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
16525: eräiden elintarvikkeiden rahtiavustuksiin.        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
16526:                                                   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16527:    Vuoden 1989 valtion tulo- ja menoarvioesi-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16528: tyksestä kyseinen alamomentti puuttuu koko-
16529: naan. Maataloustuottajain keskusjärjestöjen ja              Miten Hallitus turvaa sen, että maa-
16530: valtioneuvoston välillä käytyjen maatalous-              taloustarvikkeiden ja eräiden elintarvik-
16531: tulolain mukaisten neuvottelujen perusteella             keiden rahtiavustukset ovat Pohjois-
16532: tehdyssä sopimuksessa sanotaan: "Rahtijärjes-            Suomessa käytettävissä myös vuonna
16533: telmä esitetään lakkautettavaksi ja maatalou-            1989?
16534: 
16535:     Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1988
16536: 
16537:                                        Annikki Koistinen
16538: 
16539: 
16540: 
16541: 
16542: 281382A
16543: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 581
16544: 
16545: 
16546: 
16547: 
16548:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16549: 
16550:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      muiden elintarvikkeiden rahtiavustuksiin (VNP
16551: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      652173, muut. 564/82) ei ole valtion vuoden
16552: olette 28 päivänä lokakuuta 1988 päivätyn          1989 tulo- ja menoarviossa (mom. 30.34.40)
16553: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       esitetty varoja, joten tältä momentilta rahti-
16554: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      avustuspäätöksen mukaisia rahtiavustuksia ei
16555: edustaja Annikki Koistisen näin kuuluvasta         voida maksaa v. 1989.
16556: kirjallisesta kysymyksestä n:o 581:                   Kuitenkin edellä mainitun tulosopimuksen
16557:                                                    mukaisesti rahtiavustus tullaan hoitamaan
16558:           Miten Hallitus turvaa sen, että maa-     aluetuen kautta, ja tätä tarkoitusta varten alue-
16559:        taloustarvikkeiden ja eräiden elintarvik-   tukimomentille 30.31.42 on lisätty 4 miljoonaa
16560:        keiden rahtiavustukset ovat Pohjois-        markkaa.
16561:        Suomessa käytettävissä myös vuonna             Alueittaisesta hintapoliittisesta tuesta ja sen
16562:        1989?                                       alueittaisesta painottumisesta sovitaan valtio-
16563:                                                    neuvoston ja maataloustuottajain keskusjärjes-
16564:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      töjen välillä. Aluetukisäädökset annetaan vuo-
16565: vasti seuraavaa:                                   sittain valtioneuvoston päätöksinä.
16566:    Valtioneuvoston ja maataloustuottajain kes-        Hallitus pyrkii yleistä aluepolitiikkaa ja
16567: kusjärjestöjen välillä käytyjen maataloustulo-     maatalouden aluetukea kehitettäessä ottamaan
16568: lain mukaisten neuvottelujen perusteella hin-      Lapin ja Kainuun erityisolot huomioon, ja
16569: noitteluvuotta 1988/89 varten tehdyn sopimuk-      käytettävissä olevat varat pyritään suuntaa-
16570: sen mukaisesti Pohjois-Suomessa maksettaviin       maan niille, joiden toimeentulon tukeminen on
16571: maataloustarvikkeiden sekä syömäviljan ja          eniten perusteltua.
16572: 
16573:     Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1988
16574: 
16575:                                               Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
16576:                                     1988 vp. -     KK n:o 581                                     3
16577: 
16578: 
16579: 
16580: 
16581:                              Till Riksdagens Herr Talman
16582: 
16583:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        brödsäd och andra livsmedel (Statsrådets be-
16584: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        slut 652/73, ändrat 564/82). Fraktunderstöd
16585: av den 28 oktober 1988 till vederbörande           enligt fraktunderstödsbeslutet kan därför inte
16586: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     betalas under detta moment år 1989.
16587: jande av riksdagsledamot Annikki Koistinen            1 enlighet med ovan nämnda inkomstavtal
16588: undertecknade spörsmål nr 581:                     kommer dock fraktunderstödet att skötas via
16589:           På vilket sätt säkerställer Regeringen   det regionala stödet och för detta ändamål
16590:        att fraktunderstödet för jordbruksför-      utökas momentet 30.31.42 (regionalt stöd) med
16591:        nödenheter och vissa livsmedel står till    4 miljoner mark.
16592:        förfogande i norra Finland också år            Om det regionala prispolitiska stödet och
16593:        1989?                                       den regionala fördelningen därav överenskoms
16594:                                                    mellan statsrådet och lantbruksproducenternas
16595:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      centralorganisationer. Författningarna om re-
16596: samt anföra följande:                              gionalt stöd utfärdas årligen i form av statsrå-
16597:    1 enlighet med det avtal som ingåtts för        dets beslut.
16598: prissättningsåret 1988/89 på grundval av              Regeringen avser, då den utvecklar den all-
16599: förhandlingar enligt lantbruksinkomstlagen,        männa regionalpolitiken och det regionala stö-
16600: vilka förts mellan statsrådet och lantbrukspro-    det för lantbruket, att ta i betraktande special-
16601: ducenternas centralorganisationer, har inte i      förhållandena i Lappland och Kajanaland och
16602: budgetpropositionen 1989 (mom. 30.34.40)           det är meningen att styra de medel som står till
16603: föreslagits medel för fraktunderstöd i norra       förfogande till dem vars utkomst det är mest
16604: Finland för jordbruksförnödenheter samt            motiverat att stöda.
16605: 
16606:     Helsingfors den 24 november 1988
16607: 
16608:                                               Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
16609:                                              1988 vp.
16610: 
16611: Kirjallinen kysymys n:o 582
16612: 
16613: 
16614: 
16615: 
16616:                                  Renko ym.: Kunnallisen kulttuuritoiminnan toimintaedellytysten
16617:                                    parantamisesta
16618: 
16619: 
16620:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16621: 
16622:    Valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarvioon        Määrärahaa (ns. kulttuurimarkka) on esitetty
16623: sisältyy määräraha kahden kulttuuritoimen vi-      noustettavaksi 7 markasta 8 markkaan. Sa-
16624: ranhaltijan palkkaukseen.                          manaikaisesti urheilumäärärahoja noustetaan 8
16625:    Kuntien kulttuuritoimen kehittäminen on         markasta 21 markkaan. Kulttuuri- ja urheilu-
16626: keskeisesti kulttuuritoimen viranhaltijain va-     toimen erot kasvavat entisestään.
16627: rassa. Jos kulttuuritoimintalain toteuttamis-
16628:                                                       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
16629: vauhti on näin hidas, monet valtionosuutta
16630: odottavat kunnat saavat viran vasta ensi vuosi-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
16631:                                                    me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
16632: tuhannella.                                        sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
16633:    Oulun läänissä on tällä hetkellä 17 päävirkaa   sen:
16634: ja kolme sivuvirkaa. Tämän lisäksi on kaksi
16635: yhdistelmävirkaa, joihin saadaan valtionosuut-
16636: ta. Läänin kunnista 30 odottaa vielä valtion-                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
16637: osuutta joko perustamaansa tai perustamispää-             siin Oulun läänin 20 kulttuuritoimen
16638: töstä odottavaan kulttuuritoimen virkaan,                 viranhaltijoiden viran saamiseksi val-
16639: isommat kaupungit lisäksi toisen ja kolmannen             tionavun piiriin lähivuosina ja
16640: viranhaltijan palkkaukseen.                                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16641:    Budjetissa ei myöskään ole riittävästi varoja          ryhtyä ns. kulttuurimarkan korottami-
16642: paikallisen kulttuuritoiminnan järjestämiseen.            seksi?
16643: 
16644:     Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1988
16645: 
16646:           Tellervo Renko              Juhani Alaranta               Eino Siuruainen
16647:           Juhani Vähäkangas           Kauko Heikkinen               Tytti Isobaokana-Asunmaa
16648:           Pauli Saapunki              Erkki Pulliainen              Arvo Kemppainen
16649:           Liisa Jaakonsaari           J. Juhani Kortesalmi          Annikki Koistinen
16650: 
16651: 
16652: 
16653: 
16654: 281381Z
16655: 2                                  1988 vp. -     KK n:o 582
16656: 
16657: 
16658: 
16659: 
16660:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16661: 
16662:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     osuutta kulttuuritoimenjohtajan, kulttuurisih-
16663: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     teerin, kulttuuriohjaajan ja taideohjaajan vi-
16664: olette 28 päivänä lokakuuta 1988 päivätyn         rasta aiheutuviin palkkauskustannuksiin. Val-
16665: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      tionosuutta ei suoriteta useamman kuin yhden
16666: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     viranhaltijan palkkaukseen kutakin alkavaa
16667: edustaja Tellervo Rengon ym. näin kuuluvasta      25 OOO:ta kunnan edellisenä vuonna henkikir-
16668: kirjallisesta kysymyksestä n:o 582:               joitettua asukasta kohden. Valtionosuutta ei
16669:                                                   myöskään suoriteta yhteensä useamman kuin
16670:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-   viiden viranhaltijan palkkaukseen. Kaksikieli-
16671:         siin Oulun läänin 20 kulttuuritoimen      sissä kunnissa valtionosuutta suoritetaan lisäk-
16672:         viranhaltijoiden viran saamiseksi val-    si yhden vähemmistökielisen viranhaltijan
16673:         tionavun piiriin lähivuosina ja           palkkaukseen, mikäli edellisenä vuonna henki-
16674:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo   kirjoitettujen vähemmistökielisten asukkaiden
16675:         ryhtyä ns. kulttuurimarkan korottami-     määrä kunnassa ylittää 3 000.
16676:         seksi?                                       Valtionosuuksia on lain nojalla maksettu
16677:                                                   vuoden 1982 alusta. Samaan aikaan tehtiin lain
16678:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-       5 §:ään muutos, jonka mukaan valtionosuutta
16679: taen seuraavaa:                                   voidaan suorittaa vain valtion tulo- ja menoar-
16680:    Laki kuntien kulttuuritoiminnasta (1045/80)    viossa vahvistetun enimmäismäärän rajoissa.
16681: tuli voimaan vuoden 1981 alussa. Lain 4 §:n          Taulukosta ilmenee valtionosuusvirkojen
16682: mukaan kunnan palveluksessa voi olla kulttuu-     määrän kehitys kulttuuritoimintalain voimas-
16683: ritoimen tehtävien hoitamista varten yksi tai     saoloaikana. Perustettujen kulttuuritoimen vir-
16684: useampi viranhaltija. Virka voidaan perustaa      kojen määrä on koko maassa 337. Valtion-
16685: päävirkana tai sivuvirkana tai yhdistää muu-      osuuden piiriin on voitu hyväksyä 191 virkaa,
16686: hun virkaan. Virka voi olla myös kahden tai       joista 45 on sivu- tai yhdistelmävirkoja. Luku
16687: useamman kunnan yhteinen.                         191 osoittaa samalla kuntien määrän, koska
16688:    Edellä mainitun lain 5 §:n mukaan kunnalle     yhtä virkaa enempää ei ole kuntaa kohden
16689: suoritetaan kultakin kalenterivuodelta valtion-   toistaiseksi hyväksytty.
16690: 
16691:                         Taulukko 1. Kulttuuritoimen valtionosuusvirat
16692: Vuosi                Päävirka     Yhdistelmä-/     Yhteensä                Perustetut virat
16693:                                    sivuvirka                    päävirka     yhd. virka       yht.
16694: 1982 .............      54            15              69          135            52           187
16695: 1983 .............     119            19             138
16696: 1984 .............     127            23             150
16697: 1985 .............     135            27             162
16698: 1986 .............     143            31             174
16699: 1987 .............     150            36             186
16700: 1988 .............     157            34             191          264            73           337
16701: 1989 (TMAE) ...        159            34             193
16702: 
16703:    Oulun läänin 52 kunnasta 21 on saanut          roista 9 on päävirkoja. Opetusministeriön toi-
16704: kulttuuritoimen valtionosuusviran. Opetusmi-      minta- ja taloussuunnitelmassa vuosille 1989-
16705: nisteriön keräämien tietojen mukaan 20 kuntaa     1992 todetaan, että tarkastelukauden aikana
16706: on lisäksi perustanut viran, joka periaatteessa   tulisi saada perustetut virat asteittain valtion-
16707: voiSI kuulua kulttuuritoimintalain tarkoitta-     osuuden piiriin.
16708: mien valtionosuusvirkojen piiriin. Näistä vi-       Uusia valtionosuusvirkoja hyväksyttäessä on
16709:                                      1988 vp. -      KK n:o 582                                        3
16710: 
16711: kiinnitetty huomiota virkojen alueelliseen ja-        misesta aiheutuviin kustannuksiin on tänä
16712: kaantumiseen lääneittäin ja läänien sisällä vir-      vuonna varattu 20 milj. markkaa. Valtion-
16713: kojen jakaantumiseen kaupunkien ja muiden             osuuden määräytymisperuste on 7 markkaa
16714: kuntien kesken sekä kunnan osoittamaan ylei-          asukasta kohden, josta kunnalle suoritetaan
16715: seen aktiivisuuteen kulttuuritoiminnassa.             39-75 OJo kantokykyluokasta riippuen. Val-
16716:    Kulttuuritoimintalain 5 §:n mukaan kunnille        tion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle
16717: suoritetaan myös valtionosuutta paikallisen           1989 vastaavat luvut ovat 23 milj. markkaa ja
16718: kulttuuritoiminnan järjestämisestä ja tukemi-         8 markkaa.
16719: sesta aiheutuviin kustannuksiin. Valtionosuu-
16720: den määräytymisen perusteena otetaan huo-               Taulukosta 2 ilmenee, että kuntien kulttuuri-
16721: mioon enintään valtioneuvoston vuosittain val-        toiminnan tukemiseen varattu määräraha on
16722: tion tulo- ja menoarvion rajoissa vahvistama          vähitellen kasvanut ja muodostaa tällä hetkellä
16723: markkamäärä kutakin kunnassa edellisenä               noin 12 % kuntien kustannuksista. Valtionta-
16724: vuonna henkikirjoitettua asukasta kohden.             loudellisista syistä määrärahaa ei ole voitu
16725:    Kulttuuritoiminnan järjestämisestä ja tuke-        myöntää enempää.
16726: 
16727:                               Taulukko 2. Kuntien kulttuuritoiminta
16728:                                                    1000 mk
16729:                                      Käyttömenot         Valtionosuus       Valt.os. Ofo    mk/as.
16730: 1982 ........................... .     58 143                8 232              14            3
16731: 1983 ........................... .     72 942                9 673              13            3,5
16732: 1984 ........................... .     90 897               11 065              12            4
16733: 1985 ........................... .    108 652               12 532              12            4,5
16734: 1986 ........................... .    128 945               15 424              12            5,5
16735: 1987 ........................... .    ei lask.              17 000                            6
16736: 1988 ........................... .     -,,-                 20 000                            7
16737: 1989 ........................... .     -,,-                 23 000                            8
16738: 
16739:    Opetusministeriön toiminta- ja taloussuunni-       tiotarkistusten ohella. Muut kulttuuritoimen
16740: telmassa vuosille 1989-1992 on suunniteltu            alalla tapahtuneet valtionapu-uudistukset ovat
16741: ns. kulttuurimarkan korottamista 1 markalla           kuitenkin jonkin verran hidastaneet määrära-
16742: vuosittain tarkastelukauden aikana inflaa-            han suunniteltua kasvua.
16743: 
16744:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1988
16745: 
16746:                                                                         Ministeri Anna-Liisa Piipari
16747: 4                                   1988 vp. -      KK n:o 582
16748: 
16749: 
16750: 
16751: 
16752:                               Tili Riksdagens Herr Talman
16753: 
16754:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         terna som kulturdirektör, kultursekreterare,
16755: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         kulturinstruktör och konstinstruktör. Statsan-
16756: av den 28 oktober 1988 tili vederbörande            del utgår inte för avlöning av mera än en
16757: medlem av statsrådet översänt en avskrift av        tjänsteinnehavare för varje påbörjat antal av
16758: följande av riksdagsman Tellervo Renko m.fl.        25 000 under föregående år mantalsskrivna
16759: undertecknade spörsmål nr 582:                      invånare i kommunen. Statsandel utgår inte
16760:                                                     heller för avlöning av sammanlagt flera än fem
16761:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       tjänsteinnehavare. 1 tvåspråkiga kommuner be-
16762:        att få de tjugo tjänsterna inom kultur-      talas statsandel dessutom för avlöning av en
16763:        verksamheten i Uleåborgs Iän innefatta-      tjänsteinnehavare för minoritetsspråket, om
16764:        de i statsandelssystemet under de när-       antalet föregående år mantalsskrivna invånare
16765:        maste åren, och                              med minoritetsspråket som modersmål i i kom-
16766:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       munen översteg 3 000.
16767:        ta för att höja den s.k. kulturmarken?
16768:                                                       Statsandelar har med stöd av lagen betalats
16769:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt        sedan början av år 1982. Samtidigt gjordes en
16770: följande:                                           ändring i lagens 5 §, enligt viiken statsandel
16771:                                                     endast kan"betalas inom ramen för det maximi-
16772:    Lagen om kulturverksamhet i kommunerna           belopp som fastställts i statsbudgeten.
16773: (1045/80) trädde i kraft i början av år 1981.
16774: Enligt lagens 4 § kan i en kommuns tjänst              1 tabellen nedan framgår hur antalet statsan-
16775: finnas en eller flera anställda tjänsteinnehavare   delstjänster utvecklats under den tid som lagen
16776: för skötseln av uppgifter som hör tili kultur-      om kulturverksamhet varit i kraft. Antalet
16777: verksamheten. Tjänsten kan inrättas som hu-         inrättade tjänster inom kulturverksamheten är
16778: vudtjänst, bitjänst eller kombineras med annan      337 i hela landet. Som statsandelsberättigade
16779: tjänst. Tjänsten kan också vara gemensam för        tjänster har 191 tjänster kunnat godkännas, av
16780: två eller flera kommuner.                           vilka 45 är bitjänster eller kombinerade tjän-
16781:    Enligt 5 § i ovan nämnda lag utgår tili en       ster. Siffran 191 utvisar samtidigt antalet kom-
16782: kommun för varje kalenderår statsandel för          muner, eftersom det tilis vidare inte godkänts
16783: sådana lönekostnader som föranleds av tjäns-        mera än en tjänst per kommun.
16784: 
16785:                Tabell 1. Statsandelsberättigade tjänster inom kulturverksamhet
16786: År                   Huvudtjänst   Kombinerad/       Samman-                 lnrättade tjänster
16787:                                      bitjänst          lagt       huvudtj.      kombin. tj.     sammanl.
16788: 1982 .............       54             54              69          135             52           187
16789: 1983 .............      119             19             138
16790: 1984 .............      127             23             150
16791: 1985 .............      135             27             162
16792: 1986 .............      143             31             174
16793: 1987 .............      150             36             186
16794: 1988 .............      157             34             191          264             73           337
16795: 1989 (budg.) .....      159             34             193
16796: 
16797:   Av de 52 kommunerna i Uleåborgs Iän har           utom inrättat en tjänst som i princip kunde
16798: 21 erhållit en statsandelstjänst för kulturverk-    falla inom ramen för de statsandelstjänster
16799: samhet. Enligt uppgifter som undervisningsmi-       som avses i lagen om kulturverksamhet i kom-
16800: nisteriet har insamlat har 20 kommuner dess-        munerna. Av dessa är 9 huvudtjänster. 1
16801:                                                                                                                        1988 vp. -      KK n:o 582                                           5
16802: 
16803: undervisningsministeriets verksamhets- och                                                                                              varje i kommunen föregående år mantalsskri-
16804: ekonomipian för åren 1989-1992 fastslås att                                                                                             ven invånareo
16805: de inrättade tjänsterna under denna period
16806:                                                                                                                                            För de kostnader som anordnandet och un-
16807: gradvis bör fås inkluderade i statsandelssyste-
16808:                                                                                                                                         derstödjandet av kulturverksamhet föranleder
16809: met.                                                                                                                                    har detta år reserverats 20 mmko Grunden för
16810:   Då nya statsandelstjänster inrättas har det
16811:                                                                                                                                         att fastställa statsandelen är 7 mark per invå-
16812: fästs uppmärksamhet vid hur tjänsterna
16813:                                                                                                                                         nare, av vilka 39-75 OJo erläggs åt kommunen
16814: fördelas regionalt enligt länen och inom länen,
16815:                                                                                                                                         beroende på bärkraftsklasso 1 budgetproposi-
16816: hur tjänsterna fördelas mellan städer och övri-
16817:                                                                                                                                         tionen för år 1989 är motsvarande siffror 23
16818: ga kommuner samt vid en kommuns allmänna
16819:                                                                                                                                         mmk och 8 marko
16820: kulturella aktivitet.
16821:   Enligt 5 § i lagen om kulturverksamhet i                                                                                                  1 tabell 2 framgår att det anslag som reserve-
16822: kommunerna erläggs statsandel åt kommuner-                                                                                              rats för att stöda kulturverksamheten så små-
16823: na även för kostnaderna för att anordna och                                                                                             ningom har ökat så att det i detta nu utgör ca
16824: understöda loka! kulturverksamhet. Som                                                                                                  12 % av kommunernas kostnader. Med hänsyn
16825: grund för att fastslå statsandelen beaktas högst                                                                                        tili statshushållningen har detta anslag inte
16826: det belopp som fastställts i statsbudgeten per                                                                                          kunnat utökaso
16827: 
16828: 
16829:                                                                                            Tabell 20 Kulturverksamheten i kommunerna
16830:                                                                                                                                      1000 mk
16831:                                                                                                                        Driftsutgifter        Statsandel   Statens andel Olo   mk/invånare
16832: 1982   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0      58 143               8 232             14               3
16833: 1983   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0      72 942               9 673             13               3,5
16834: 1984   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0      90 897              11 065             12               4
16835: 1985   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0    108 652               12 532             12               4,5
16836: 1986   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0    128 945               15 424             12               5,5
16837: 1987   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0    (saknas)              17 000                              6
16838: 1988   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0      -,,-                20 000                               7
16839: 1989   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0      -,,-                23 000                               8
16840: 
16841:   1 undervisningsministeriets verksamhets- och                                                                                          nao Andra statsandelsreformer inom kultur-
16842: ekonomipian för åren 1989-1992 har man                                                                                                  verksamheten har dock i viss mån fördröjt den
16843: planerat att den soko kulturmarken skall stiga                                                                                          planerade tillväxten i anslaget.
16844: med 1 mark per år utöver inflationsjusteringar-
16845: 
16846:        Helsingfors den 2 december 1988
16847: 
16848:                                                                                                                                                           Minister Anna-Liisa Piipari
16849:                         j
16850: 
16851:                         j
16852: 
16853:                     j
16854: 
16855:                     j
16856: 
16857:                 j
16858: 
16859:                 j
16860: 
16861:             j
16862: 
16863:             j
16864: 
16865:         j
16866: 
16867:         j
16868: 
16869:     j
16870: 
16871:     j
16872: 
16873: j
16874: 
16875: j
16876:                                               1988 vp.
16877: 
16878: Kirjallinen kysymys n:o 583
16879: 
16880: 
16881: 
16882: 
16883:                                  Vuoristo ym.: Iltalukioiden toimintaedellytysten parantamisesta
16884: 
16885: 
16886:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16887: 
16888:     Rakennemuutosyhteiskunta on koulutus-           sien keskimääräiseksi oppilasluvuksi 12-20
16889: yhteiskunta. Aikuiskoulutus, joka perinteisesti     oppilasta valtioneuvoston tarkemmin määrää-
16890: on totuttu jakamaan yleissivistävään ja amma-       mällä tavalla. Tämän määräyksen mukaan alin
16891: tilliseen koulutukseen, nousee myös taloudelli-     valtionapuun oikeuttava raja, 12, koskee ni-
16892: sen kehittymisen edellytykseksi. Työelämässä        menomaan kokonaisoppimääriltään pienimpiä
16893: toimivien yleinen koulutettavuus saa lisää mer-     iltakouluja. Nykyisen opetussuunnitelman mu-
16894: kitystä. Tarvitaan korkeaa valmiutta omaksua        kaan perusasteen oppimäärä käsittää 45 pakol-
16895: uusia asioita. Välineeilinen osaaminen - äi-        lista kurssia, jotka työn ohessa opiskellen voi-
16896: dinkielen, matematiikan ja vieraiden kielten        daan suorittaa 2-3 lukuvuodessa.
16897: taitaminen - tulee tärkeäksi. Reaaliaineiden           Suomessa toimii 47 iltakoulua, joista suurin
16898: sisältämä asiatieto auttaa jäsentämään moni-        osa on luokiteltavissa pieneksi. Tämä tarkoit-
16899: mutkaistuvaa maailmaa. Kaikkea tätä sisältyy        taa käytännössä mm. sitä, että opiskelijamää-
16900: nimenomaan yleissivistävään aikuiskoulutuk-         rät eivät riitä kaikkien perusasteen opetussuun-
16901: seen, jota Suomessa antavat iltalukiot ja niiden    nitelman mukaisten kurssien toteuttamiseen jo-
16902: perusasteet (iltakoulut), jossain määrin my?s       kaisena lukuvuotena. Esimerkiksi reaaliainei-
16903: kansalais- ja työväenopistot sekä kansanopis-       den kursseja opetetaan näissä kouluissa yleises-
16904: tot. Tulevaisuudessa jouduttaneen kylläkin tar-     ti vain joka toinen tai kolmas vuosi, eli oppilai-
16905: kistamaan jyrkkää kahtia-ajattelua yleissivistä-    ta kootaan samoille kursseille usealta vuosiluo-
16906: vä/ammatillinen koulutus. Molempien jousta-         kalta. Välineaineissakaan, joissa aineopiskeli-
16907: va vuorottelu ja sijoittuminen toistensa lomaan     jat sentään jonkin verran kasvattavat oppilas-
16908: vastannee parhaiten muuttuvia tarpeita. Ai-         määriä, opetusta ei voida taata kaikkina luku-
16909:  kuiskoulutuksen tähänastisessa kehittämisessä      vuosina. Peruskoulutasoista opetusta tarvitse-
16910: on ammatillinen puoli kuitenkin ollut selvästi      vat aikuiset eivät näissä olosuhteissa helposti
16911: etusijalla.                                         hakeudu koulutukseen, kun sen tarjonta on
16912:     Useissa selvityksissä ja tutkimuksissa on to-   näin epävarmana pohjalla. Muutamat kaikkein
16913: dettu että koulutusta käyttää eniten hyväkseen      pienimmät iltakoulut eivät alkaneena lukuvuo-
16914: jo en~estään hyvin koulutettu väestönosa. Ai-       tena olekaan enää lainkaan voineet perustaa
16915: kuiskoulutuksen suuri haaste on, miten tavoit-      perusasteen opinnot alusta aloittavaa ryhmää.
16916: taa ne, joilla pohjakoulutus on kaikkein hei-          Monissa kansalais- ja työväenopistoissa sekä
16917:  koin, yleensä vain vanha kansakoulu. Tätä          kansanopistoissa annetaan myös peruskouluta-
16918: väestöä on työvoimaan kuuluvissa ikäluokissa        soista opetusta, joskaan niillä ei yleensä ole
16919: vielä runsaasti. Iltalukioiden perusasteet on       todistuksenanto-oikeutta. Opetusryhmien mi-
16920: tarkoitettu juuri heille. Tavoitteena on perus-     nimikokovaatimukset ovat niissä kuitenkin al-
16921:  koulun yläastetta vastaavan yleissivistävän op-    haisemmat kuin iltakouluissa. Esimerkiksi kan-
16922: pimäärän omaksuminen, päästötodistus ja ta-         salais- ja työväenopistoissa ryhmän perustami-
16923: saveroinen kilpailuasema pakollisen perus-          seen ja valtionosuuden saantiin riittää seitse-
16924:  koulun suorittaneiden kanssa. Yksittäisten ai-     män opiskelijaa. Iltalukioiden perusasteille ase-
16925:  neiden opiskelu perusasteilla on myös mahdol-      tettu lähes kaksinkertainen minimivaatimus on
16926: lista. Se tarjoaa tilaisuuden syventää ja täyden-   tätä taustaa vasten kohtuuton. Opetusministe-
16927: tää esim. väliaineiden taitoja.                     riöllä on kylläkin valtionosuusasetuksen (723/
16928:     Iltalukioasetus (721184) säätää perusasteelle   84) mukaan mahdollisuus myöntää iltakouluil-
16929:  yhden lukuvuoden kuluessa opetettavien kurs-       lekin poikkeus oppilaiden vähimmäismäärästä.
16930: 28l376T
16931: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 583
16932: 
16933: Poikkeuslupia on anottu ja saatukin. Näinkin         suunnitelman edellyttämälle tasolle. Iltakoulut
16934: tärkeän koulutussektorin ylläpitäminen vaival-       ja niiden pätevät ja aikuiskoulutukseen kou-
16935: loisen poikkeuslupamenettelyn turvin on kui-         liintuneet opettajat ovat omalta osaltaan val-
16936: tenkin epätarkoituksenmukaista.                      miita huolehtimaan aikuisten peruskoulutusta-
16937:    Vielä pitkän aikaa olemassa oleva heikosti        son kohentamisesta, kunhan säädökset vain
16938: peruskoulutettu aikuisväestö saataisiin varmas-      tekevät sen mahdolliseksi.
16939: ti ainakin iltakoulupaikkakunnilla ja niiden            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
16940: lähiympäristössä osallistumaan tutkintotavoit-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
16941: teeseen aikuiskoulutukseen kattavammin, jos          me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
16942: opetusta voitaisiin antaa nykyistä pienemmille       sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
16943: oppilasryhmille. Kun kaikkia peruskoulukurs-         sen:
16944: seja olisi tarjolla joka lukuvuosi, eivät myös-
16945: kään jostakin tietystä elämäntilanteesta johtu-                Onko Hallitus ollenkaan kiinnostu-
16946: vat tilapäiset esteet tyrehdyttäisi opiskeluaikei-          nut heikosti peruskoulutetun aikuis-
16947: ta lopullisesti. Lisäkustannuksiakaan ei koitui-            väestön koulutettavuudesta, ja jos on,
16948: si, koska perusasteiden kurssimäärien supistu-                 niin miten Hallitus aikoo turvata hei-
16949: minen on jo vuosien ajan tuottanut säästöä.                 dän mahdollisuutensa päästä siitä osal-
16950: Opetus vain laajennettaisiin uudelleen opetus-              liseksi mm. iltalukioiden perusasteilla?
16951: 
16952:     Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1988
16953: 
16954:          Raimo Vuoristo                 Lea Savolainen                Jukka Roos
16955:          Raila Aho                      Einari Nieminen               Timo Roos
16956:          Heikki Rinne                   Pentti Lahti-Nuuttila         Matti Vähänäkki
16957:          Matti Saarinen                 Kalevi Lamminen               Aino Pohjanoksa
16958:                                       1988 vp. -      KK n:o 583                                    3
16959: 
16960: 
16961: 
16962: 
16963:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16964: 
16965:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Kouluittain tarkasteltuna voidaan todeta, et-
16966: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tä syksyn 1987 tilaston perusteella kahdessa
16967: olette 1 päivänä marraskuuta 1988 päivätyn            iltalukiossa ei ollut perusasteen opetusta: Kus-
16968: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          taa Vaasan iltaoppikoulussa Helsingissä ja Uu-
16969: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         denkaupungin lukion iltalinjalla. Pienimmät
16970: edustaja Raimo Vuoriston ym. näin kuuluvasta          oppilasmäärät ovat olleet Kvällslinjen vid Ås-
16971: kirjallisesta kysymyksestä n:o 583:                   höjdenin ja Kauhajoen lukion iltalinjan perus-
16972:                                                       asteilla, joissa on ollut 15-16 oppilasta. Yh-
16973:           Onko Hallitus ollenkaan kiinnostu-          deksällä iltalinjalla perusasteen oppilasmäärät
16974:        nut heikosti peruskoulutetun aikuis-           ovat olleet 20-30 oppilasta. Muilla perusas-
16975:        väestön koulutettavuudesta, ja jos on,         teilla oppilasmäärät ovat olleet suurempia, jo-
16976:           niin miten Hallitus aikoo turvata hei-      ten ongelmia opetuksen jatkumisesta ei näiden
16977:        dän mahdollisuutensa päästä siitä osal-        kohdalla ole olemassa. Oppilasmäärätilastot
16978:        liseksi mm. iltalukioiden perusasteilla?       perustuvat syyslukukauden alun tilanteeseen.
16979:                                                       Lukuvuoden aikana kuitenkin huomattava osa
16980:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           oppilaista keskeyttää opintonsa. Lisäksi on
16981: taen seuraavaa:                                       otettava huomioon, että kaikki oppilaat eivät
16982:    Kansanedustaja Vuoriston kysymyksestä käy          ole saman vuosikurssin oppilaita. Luokatto-
16983: ilmi, että kysymys on lähinnä iltalukioiden ja        muuden takia samaan opetusryhmään on voitu
16984: iltalinjojen perusasteiden toiminnan jatkumi-         ottaa eri vuosikurssien oppilaita, mikä osaltaan
16985: sen turvaamisesta. Iltalukioiden ja iltalinjojen      helpottaa tilannetta. Varsinkin kevätlukukau-
16986: perusasteen opiskelijoiden määrä on viimeisten        den viimeisten jaksojen aikana kouluilla on
16987: viiden vuoden aikana pudonnut puoleen. Kun            vaikeuksia opetuksen järjestämisessä, jottei
16988: oppilasmäärä oli syksyllä 1983 5 004, se oli          opetusryhmän keskikokovaatimuksia alitettai-
16989: syksyllä 1986 3 072 ja syksyllä 1988 2 590.           si. Kriittisimmissä tapauksissa koulut ovat jou-
16990:    Oppilasmäärän väheneminen iltalinjojen pe-         tuneet turvautumaan poikkeustapamenette-
16991: rusasteilla selittyy luonnollisesti sillä, että yhä   lyyn.
16992: useampi ikäluokka on käynyt peruskoulun,                 Iltalinjojen perusasteiden lakkaamista lähi-
16993: eikä tämäntyyppistä koulutustarvetta enää ole         vuosina ei voida estää. Niiden tarjoaman kou-
16994: olemassa samassa määrin kuin aikaisemmin.             lutuksen tarvetta ei yksinkertaisesti ole kauan
16995: Myös muita mahdollisuuksia peruskoulun op-            olemassa. Tämän johdosta perusasteiden lak-
16996: pimäärän suorittamiseen on lisätty. Iltalinjojen      kaamistakaan ei voida pitää koulutusmahdolli-
16997: lisäksi peruskoulun oppimäärän tai sen osan           suuksien kannalta kohtuuttomana asiana.
16998: suorittamiseen tähtäävää opetusta järjestetään
16999: useissa kansanopistoissa ja kansalais- ja työ-           Kuten edellä on todettu, aikuisväestölle tar-
17000: väenopistoissa. Kouluhallitus on myöntänyt 36         koitettuja joustavia peruskoulun suoritusmah-
17001: kansanopistolle ja 11 :lle kansalais- ja työväen-     dollisuuksia on olemassa iltalinjojen lisäksi.
17002: opistolle oikeuden antaa todistuksia perus-           Keskimääräisen oppilasmäärän minimin alen-
17003: koulun oppimäärän suorittamisesta. Myös etä-          taminen ei ole tarpeellista. Asia voidaan hoitaa
17004: opiskeluna on mahdollista suorittaa perus-            opetusministeriön poikkeuslupien avulla, jol-
17005: koulun oppimäärä. Samoin kirjeopistot tuke-           loin perusasteen koulutusta voidaan suunnata
17006: vat yksityisopiskelijoita.                            todellisen tarpeen mukaan.
17007: 
17008:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1988
17009: 
17010:                                                                Opetusministeri Christoffer Taxell
17011: 4                                    1988 vp. -      KK n:o 583
17012: 
17013: 
17014: 
17015: 
17016:                               Tili Riksdagens Herr Talman
17017: 
17018:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Betraktat enligt skola kan det konstateras att
17019: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          enligt statistiken hösten 1987 fanns det ingen
17020: av den 1 november 1988 tili vederbörande             undervisning på grundstadiet i två kvällsgym-
17021: medlem av statsrådet översänt en avskrift av         nasier: Kustaa Vaasan iltaoppikoulu i Helsing-
17022: följande av riksdagsman Raimo Vuoristo m.fl.         fors och gymnasiets kvällslinje i Nystad. Det
17023: undertecknade spörsmål nr 583:                       minsta antalet elever har det funnits på Kvälls-
17024:                                                      linjen vid Åshöjden och på grundstadierna vid
17025:          Är Regeringen överhuvud intresserad         gymnasiets kvällslinje i Kauhajoki, där det har
17026:        av att låta utbilda den vuxenbefolkning       funnits 15-16 elever. På nio kvällslinjer har
17027:        som har dålig grundutbildning, och om         antalet elever på grundstadiet 20-30 elever.
17028:        så är,                                        På andra grundstadier har elevantalet varit
17029:          hur ämnar Regeringen tiliförsäkra           större, varför det inte föreligger några problem
17030:        dem möjligheter att få utbildning bl.a.       med den fortsatta undervisningen. Statistiken
17031:        på kvällsgymnasiernas grundstadier?           över elevantalet baserar sig på situationen i
17032:                                                      början av höstterminen. Under läsåret avbryter
17033:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt         dock en avsevärd del av eleveroa sina studier.
17034: följande:                                            Dessutom bör det beaktas att alla elever inte
17035:    Av riksdagsman Vuoristos spörsmål framgår         hör tili samma årskurs. Tack vare klasslöshe-
17036: att det närmast är fråga om att säkra den            ten har man kunnat ta med elever från olika
17037: fortsatta verksamheten på grundstadierna vid         årskurser tili samma undervisningsgrupp, vil-
17038: kvällsgymnasierna och gymnasiernas kvällslin-        ket för sin del underlättar situationen. Särskilt
17039: jer. Antalet studerande vid kvällsgymnasierna        under vårterminens sista skeden har skolorna
17040: och gymnasiernas kvällslinjer har under de           haft svårigheter med att anordna undervisning
17041: senaste fem åren sjunkit tili hälften. Då elevan-    för att inte underskrida kravet på undervis-
17042: talet på hösten 1983 var 5 004, var det på           ningsgruppens genomsnittliga storlek. 1 de
17043: hösten 1986 3 072 och på hösten 1988 2 590.          mest kritiska fallen har skolorna blivit tvungna
17044:    Förklaringen tili att elevantalet sjunkit på      att tiligripa undantagsförfarande.
17045: kvällslinjernas grundstadier ligger naturligtvis i
17046: det faktum att allt flera åldersklasser har             Man kan inte undvika att kvällslinjers
17047: genomgått grundskolan och att ett dylikt be-         grundstadier kommer att upphöra under de
17048: hov av utbildning inte mera existerar i samma        närmaste åren. Det behov av utbildning som de
17049: utsträckning som tidigare. Man har även ut-          erbjuder kommer helt enkelt inte att existera
17050: ökat andra möjligheter att slutföra grundsko-        mera. Med tanke på utbildningsmöjligheterna
17051: lans lärokurs. Utöver kvällslinjerna anordnas        kan man inte anse det vara oskäligt att grund-
17052: undervisning som syftar tili att slutföra grund-     stadier upphör.
17053: skolans lärokurs eller en del av den vid flera
17054: folkhögskolor och medborgar- och arbetar-               Som ovan har fastslagits existerar det utöver
17055: institut. Skolstyrelsen har beviljat 36 folk-        kvällslinjerna möjligheter för vuxenbefolk-
17056: högskolor och 11 medborgar- och arbetarinsti-        ningen att smidigt slutföra grundskolan. Det är
17057: tut rätt att utfärda betyg för genomgången           inte nödvändigt att minska på det genomsnitt-
17058: lärokurs i grundskolan. Det är även möjligt att      liga elevantalet. Ärendet kan skötas med hjälp
17059: slutföra grundskolans lärokurs som fjärrunder-       av undantagstilistånd från undervisningsminis-
17060: visning. Likaledes understöder brevinstituten        teriet, varvid utbildningen på grundstadiet kan
17061: privatelever.                                        inriktas enligt det verkliga behovet.
17062: 
17063:     Helsingfors den 28 november 1988
17064: 
17065:                                                         Undervisningsminister Christoffer Taxell
17066:                                              1988 vp.
17067: 
17068: Kirjallinen kysymys n:o 584
17069: 
17070: 
17071: 
17072: 
17073:                                  Ikonen ym.: Sijaisavun järjestämisestä pienyrittäjille vuosiloman
17074:                                     ja sairauden aikana
17075: 
17076: 
17077:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17078: 
17079:    Pienyrittäjien vuosiloman ja sijaisavun ke-     kunnassa. Sitä varten tulee valtion tulo- ja
17080: hittäminen on edelleen hoitamatta. Yrittäjä on     menoarvioon saada määräraha. Kokeilua ei ole
17081: vuosilomaan oikeutettu, jos verotettava vuosi-     käynnistetty tänä vuonna eikä määrärahaa ole
17082: tulo on alle 43 700 mk. Raja on varsin alhai-      esitetty ensi vuodellekaan.
17083: nen, sillä ei yritys toimi. Moni yrittäjä jää         Yhden hengen yritykset toimivat etupäässä
17084: ilman vuosilomaa. Lomarahan suuruus on             maaseudulla, jossa palveluja ei ole liikaa. Mo-
17085: 1 020 markkaa, mikä sekään ei houkuttele           nen pienyrittäjän on ollut pakko sulkea yritys
17086: jäämään kuudeksi vuorokaudeksi pois yrityk-        synnytysloman tai pidemmän sairausloman
17087: sestään.                                           ajaksi, koska heille sijaislomajärjestelmä on
17088:    Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työ-   luomatta.
17089: ryhmä päätti työnsä keväällä 1987 jättäen sa-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
17090: malla mietintönsä. Työryhmän tehtäväksi an-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
17091: nettiin                                            me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
17092:    1) selvittää voimassa olevan pienyrittäjien     sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
17093: vuosilomajärjestelmän puutteet ja kehittämis-      sen:
17094: tarpeet,                                                     Onko Hallitus tietoinen siitä hanka-
17095:    2) tehdä ehdotuksensa siitä, millä tavoin              lasta tilanteesta, mikä aiheutuu pien-
17096: omaa työtään tekeville yrittäjille ja ammatin-            yrittäjälle synnytyksen ja sairauden ai-
17097: harjoittajille voitaisiin nykyistä paremmin jär-          kana, kun sijaislomajärjestelmää ei ole
17098: jestää mahdollisuus vuosiloman pitämiseen                 heille luotu, ja että moni pienyrittäjä
17099: sekä siitä, millä tavalla myös sijaisavun saanti          jää vuosilomajärjestelmän ulkopuolel-
17100: voitaisiin tälle väestönosalle turvata.                   le, ja
17101:    Työryhmä esitti, että ennen pienyrittäjien                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17102: sijaisaputoiminnan käynnistämistä tulee erilai-           ryhtyä edellä kerrottujen epäkohtien pi-
17103: sia menetelmiä kokeilla eri puolilla maata 20             kaiseksi korjaamiseksi?
17104: 
17105:     Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1988
17106: 
17107:           Pirkko Ikonen                 Sirkka-Liisa Anttila         Matti Lahtinen
17108:           Jorma Huuhtanen               Pekka Puska                  Riitta Kauppinen
17109:           Kimmo Sarapää                 Markku Lehtosaari            Juhani Alaranta
17110:           Tytti Isohookana-Asunmaa      Matti Maijala                Hannu Tenhiälä
17111:           Aapo Saari                    Heikki Kokko                 Tellervo Renko
17112:           Juho Sillanpää                Kauko Heikkinen              Seppo Pelttari
17113:           Eeva Kuuskoski-Vikatmaa       Paavo Väyrynen               Taisto Tähkämaa
17114:           Einari Nieminen               Anneli Jäätteenmäki          Mirja Ryynänen
17115:           Sauli Hautala                 Eeva-Liisa Moilanen          Tauno Valo
17116:           Eino Siuruainen               Toimi Kankaanniemi           Esko Almgren
17117:           Pekka Haavisto                Marjatta Väänänen            Timo Kietäväinen
17118:           Mauri Pekkarinen              Martti Korkia-Aho            Annikki Koistinen
17119:           Johannes Virolainen           Matti Väistö                 Kalle Röntynen
17120: 281383B
17121: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 584
17122: 
17123: 
17124: 
17125: 
17126:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17127: 
17128:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        annettua lakia (408/77) muutettiin vuoden
17129: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        1987 heinäkuun alusta siten, että lain mukai-
17130: olette 1 päivänä marraskuuta 1988 päivätyn           nen etuus voidaan suorittaa kaikille vuosiloma-
17131: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         rahaan oikeutetuille pienyrittäjille. Tämä on
17132: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        lisännyt toiminnan kustannuksia muun muassa
17133: edustaja Ikosen ym. näin kuuluvasta kirjalli-        siten, että vuoden 1988 tulo- ja menoarvioon
17134: sesta kysymyksestä n:o 584:                          otetun 22 000 000 markan määrärahan arvioi-
17135:                                                      daan ylittyvän 6 000 000 markalla. Hallitus
17136:           Onko Hallitus tietoinen siitä hanka-       onkin vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesityk-
17137:        lasta tilanteesta, mikä aiheutuu pien-        sessään todennut mainitun momentin selvitys-
17138:        yrittäjälle synnytyksen ja sairauden ai-      osassa, että lainmuutoksen tavoitteen toteutu-
17139:        kana, kun sijaislomajärjestelmää ei ole       mista ja vaikutuksia seurataan ja ryhdytään
17140:        heille luotu, ja että moni pienyrittäjä       toimenpiteisiin järjestelmän kehittämiseksi.
17141:        jää vuosilomajärjestelmän ulkopuolel-            Vuosilomarahan saamisen edellytyksenä ole-
17142:        le, ja                                        vaa tulorajaa ja vuosilomarahan suuruutta tul-
17143:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       laan vuonna 1989 korottamaan tulo- ja meno-
17144:        ryhtyä edellä kerrottujen epäkohtien pi-      arvion mahdollistamissa rajoissa.
17145:        kaiseksi korjaamiseksi?                          Sosiaali- ja terveysministeriössä on alusta-
17146:                                                      vasti valmisteltu pienyrittäjän vuosilomarahas-
17147:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          ta annetun lain uudistamista pienyrittäjien lo-
17148: taen seuraavaa:                                      matyöryhmän edellä selostettujen ehdotusten
17149:    Pienyrittäjien vuosilomajärjestelmän kehit-       suuntaisesti sekä myös valtioneuvoston päätös-
17150: tämistarpeita selvittänyt työryhmä ehdotti sosi-     tä lomituspalvelukokeilun toteuttamiseksi. Ko-
17151: aali- ja terveysministeriölle maaliskuussa 1987      keilun tavoitteena olisi selvittää, millaisille yrit-
17152: jättämässään muistiossa muun muassa lomara-          täjille ja yrittäjäryhmille lomitus parhaiten olisi
17153: han saamisen edellytysten väljentämistä, loma-       järjestettävissä, minkälaisin perustein lomittaja
17154: rahan saamisen edellytyksenä olevan tulorajan        voitaisiin palkata sekä millainen maksujärjes-
17155: nostamista, lomarahan suuruuden korottamis-          telmä parhaiten sopisi pienyrittäjälomituksiin.
17156: ta ja vuosiloman asteittaista pidentämistä. Li-         Sosiaalihallitus on tehnyt kuluvan vuoden
17157: säksi työryhmä ehdotti lomitusjärjestelyjen ke-      aikana perusselvityksen nykyisen järjestelmän
17158: hittämistä pienyrittäjille. Työryhmän mukaan         laajuudesta ja kohdentumisesta muun muassa
17159: lomitusjärjestelmää tulisi aluksi kokeilla joissa-   ammattialan, iän, sukupuolen ja verotettavien
17160: kin kunnissa.                                        tulojen mukaan. Selvitys luo osaltaan hyvän
17161:    Jo vuonna 1987 tulo- ja menoarvion määrä-         pohjan järjestelmän kehittämiselle.
17162: raha, valtion korvaus pienyrittäjien vuosiloma-         Tarkoitus on, että hallitus ottaa kantaa
17163: järjestelmän kustannuksiin, muutettiin arvio-        uudistusten toteuttamisaikatauluun vuosittais-
17164: määrärahaksi. Pienyrittäjän vuosilomarahasta         ten tulo- ja menoarvioesitysten yhteydessä.
17165: 
17166:     Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1988
17167: 
17168:                                                                            Ministeri Tarja Halonen
17169:                                     1988 vp. -     KK n:o 584                                    3
17170: 
17171: 
17172: 
17173: 
17174:                              Tili Riksdagens Herr Talman
17175: 
17176:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        juli 1987 så, att den lagenliga förmånen kan
17177: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        erläggas tili alla småföretagare som är berätti-
17178: av den 1 november 1988 till vederbörande           gade tili semesterpenning. Detta har ökat kost-
17179: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     naderna för verksamheten bl.a. så, att det
17180: jande av riksdagsledamot Ikonen m.fl. under-       anslag om 22 000 000 mk som tagits in i
17181: tecknade spörsmål nr 584:                          budgeten för 1988 uppskattas bli överskridet
17182:                                                    med 6 000 000 mk. Regeringen har i budget-
17183:          Är Regeringen medveten om den be-         propositionen för 1989 i förklaringsdelen rö-
17184:        svärliga situation som förorsakas små-      rande ovan nämnda moment konstaterat att
17185:        företagarna under nedkomst och sjuk-        förverkligandet av lagändringens mål och lag-
17186:        dom, eftersom det inte skapats ett se-      ändringens verkningar följs och att det vidtas
17187:        mestervikariesystem för dem, och att        åtgärder för att utveckla systemet.
17188:        många småföretagare inte omfattas av
17189:        semestersystemet samt                          Den inkomstgräns som utgör en förutsätt-
17190:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      ning för erhållande av semesterpenning kom-
17191:        ta för att i brådskande ordning avhjäl-     mer, liksom semesterpenningen, att höjas 1989
17192:        pa ovan nämnda missförhållanden?            inom ramen för budgeten.
17193:                                                       Social- och hälsovårdsministeriet har preli-
17194:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      minärt berett en revision av lagen om semester-
17195: samt anföra följande:                              penning för småföretagare i enlighet med de
17196:                                                    förslag av arbetsgruppen för småföretagares
17197:    Den arbetsgrupp som utrett behoven att
17198:                                                    semestrar för vilka ovan redogjorts samt även
17199: utveckla småföretagarnas semestersystem före-
17200:                                                    ett statsrådsbeslut om genomförande av försök
17201: slog i den promemoria den avgav tili social-
17202:                                                    med avbytarservice. Målet för försöket vore att
17203: och hälsovårdsministeriet i mars 1987 bl.a. en
17204:                                                    utreda för hurudana företagare och grupper av
17205: lindring av förutsättningarna för erhållande av
17206:                                                    företagare avbytare bäst kunde ordnas, på
17207: semesterpenning, en höjning av den inkomst-        hurudana grunder avbytare kunde avlönas
17208: gräns som utgör en förutsättning för erhållan-     samt hurudant betalningssystem som bäst skul-
17209: de av semesterpenning, en höjning av semester-
17210:                                                    le lämpa sig för avbytare för småföretagare.
17211: penningens storlek och en gradvis förlängning
17212: av semestern. Dessutom föreslog arbetsgrup-           Socialstyrelsen har under innevarande år
17213: pen att avbytararrangemangen i fråga om små-       gjort en grundläggande utredning om det nuva-
17214: företagare utvecklas. Enligt arbetsgruppen bor-    rande systemets omfattning och inriktning
17215: de avbytarsystemet tili en början prövas i         bl.a. enligt yrkesområde, ålder, kön och be-
17216: några kommuner.                                    skattningsbar inkomst. Utredningen skapar för
17217:    Redan 1987 ändrades budgetanslaget, statlig     sin del en god grund för ett utvecklande av
17218: ersättning för kostnaderna för semestersystem      systemet.
17219: för småföretagare, tili ett förslagsanslag. Lag-      Avsikten är att regeringen tar ställning tili
17220: en om semesterpenning för småföretagare            tidtabellen för genomförandet av reformerna i
17221: (408/87) ändrades med verkan från början av        samband med de årliga budgetpropositionerna.
17222: 
17223:     Helsingfors den 30 november 1988
17224: 
17225:                                                                        Minister Tarja Halonen
17226:                                              1988 vp.
17227: 
17228: Kirjallinen kysymys n:o 585
17229: 
17230: 
17231: 
17232: 
17233:                                  Elo ym.: Luvian edustalla Säpin saarella olevan tilan ostamisesta
17234:                                     valtiolle
17235: 
17236: 
17237:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17238: 
17239:    Luvian edustalla sijaitsevalla Säpin saarella       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
17240: on myynnissä lähes 24 hehtaarin merenrantati-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
17241: la, joka on seutukaavassa määrätty virkistys-       me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
17242: alueeksi. Tilan ainutlaatuisuuden ja saaren         sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
17243: maanomistussuhteiden vuoksi yhtenä mahdol-          sen:
17244: lisena ostajana on pidetty valtiota. Sitä, että
17245: valtio ostaisi nyt kaupan olevan tilan, puoltaisi             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
17246: esim. se, että saarella on luonnonsuojelullista            siin luonnonsuojelullista arvoa omaa-
17247: arvoa. Niinpä Säpissä on yksi valtakunnallisen             van ja valtion maihin rajoittuvan me-
17248: lehtojensuojeluohjelman kohde. Saaressa si-                renrantatilan ostamiseksi Luvian edus-
17249: jaitsee myös lintuasema, ja lintuharrastajat               talla sijaitsevalta Säpin saarelta?
17250: toivovatkin hartaasti, että valtio ostaisi tilan.
17251: 
17252:      Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1988
17253: 
17254:           Mikko Elo                    Timo Laaksonen               Raila Aho
17255:                       Maunu Kohijoki                        Kalevi Lamminen
17256: 
17257: 
17258: 
17259: 
17260: 281458H
17261: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 585
17262: 
17263: 
17264: 
17265: 
17266:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17267: 
17268:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     Vahvistetussa Satakunnan seutukaavassa se on
17269: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      varattu virkistysalueeksi.
17270: olette 1 päivänä marraskuuta 1988 päivätyn
17271:                                                       Ympäristöministeriö hankkii alueita luon-
17272: kirjeenne n:o 1720 ohella toimittanut valtio-
17273:                                                    nonsuojelutarkoituksiin valtion tulo- ja meno-
17274: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-
17275:                                                    arviossa vuosittain osoitetulla määrärahalla.
17276: sen kansanedustaja Elon ym. näin kuuluvasta
17277:                                                    Valtiolle hankitaan varsinkin valtioneuvoston
17278: kirjallisesta kysymyksestä n:o 585:                vahvistamiin suojeluohjelmiin kuuluvia yksi-
17279:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     tyismaita. Määrärahalla pannaan myös täytän-
17280:        siin luonnonsuojelullista arvoa omaa-       töön vahvistettujen seutu- ja yleiskaavojen
17281:        van ja valtion maihin rajoittuvan me-       suojelualuevarauksia. Näiden lisäksi on hankit-
17282:        renrantatilan ostamiseksi Luvian edus-      tu joitakin yksittäisiä alueita, joiden on todettu
17283:        talla sijaitsevalta Säpin saarelta?         olevan luonnonsuojelun kannalta erittäin ar-
17284:                                                    vokkaita.
17285:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Säpin alue voidaan ostaa valtiolle luonnon-
17286: vasti seuraavaa:                                   suojelualueiden hankintaan osoitetulla määrä-
17287:    Luvian kunnassa olevasta Säpin saaresta on      rahalla, mikäli se on luonnoltaan erityisen
17288: valtiolle tarjottu 24 hehtaarin suuruista tilaa.   arvokas. Tältä osin asiaa selvitetään, joskin
17289: Noin puolet saaresta, jonka kokonaispinta-ala      tiedossa on, että alue ainakin geologialtaan on
17290: on 150 ha, on ennestään valtion omistuksessa,      varsin erikoinen. Hankintamäärärahalla ei toi-
17291: mutta merenkulkuhallituksen, ei luonnonsuo-        saalta ole aikaisemmin hankittu seutukaavojen
17292: jeluviranomaisten, hallinnassa. Saari ei kuulu     virkistysalueita, vaan niiden toteuttamisen on
17293: valtioneuvoston vahvistamiin suojeluohjelmiin.     katsottu olevan ensisijaisesti kuntien tehtävä.
17294: 
17295:     Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1988
17296: 
17297:                                                                 Ympäristöministeri Kaj Bärlund
17298:                                      1988 vp. -     KK n:o 585                                    3
17299: 
17300: 
17301: 
17302: 
17303:                               Till Riksdagens Herr Talman
17304: 
17305:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         planen för Satakunta är området reserverat
17306: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         som rekreationsområde.
17307: nr 1720 av den 1 november 1988 tili vederbö-           Med de anslag som årligen anvisas i budge-
17308: rande medlem av statsrådet översänt avskrift        ten förvärvar miljöministeriet områden för na-
17309: av följande av riksdagsman Elo m.fl. under-         turskyddsändamål. Åt staten förvärvas i syn-
17310: tecknade spörsmål nr 585:                           nerhet sådan privatmark som omfattas av de
17311:                                                     skyddsprogram som statsrådet fastställt. Med
17312:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        anslagen förverkligas även reservationer i fråga
17313:        att på ön Säppi köpa ett från na-            om skyddsområden i fastställda region- och
17314:        turskyddssynpunkt värdefullt strand-         generalplaner. Utöver dessa har man förvärvat
17315:        område som gränsar tili statens mark         några enskilda områden, vilka från na-
17316:        och är beläget utanför Luvia kommun?         turskyddssynpunkt ansetts vara mycket värde-
17317:                                                     fulla.
17318:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           Området Säppi kan, om dess natur är säll-
17319: samt anföra följande:                               synt värdefull, köpas tili staten med de anslag
17320:                                                     som anvisats för inköp av naturskyddsområ-
17321:    Staten har erbjudits ett 24 hektar stort områ-   den. Ärendet utreds tili dessa delar, även om
17322: de av ön Säppi i kommunen Luvia. Öns totala         det är känt att området åtminstone geologiskt
17323: areal är 150 hektar, varav ungefär hälften          sett är synnerligen säreget. Med anslagen för
17324: redan ägs av staten men är i sjöfartsstyrelsens     anskaffningar har å andra sidan inte tidigare
17325: besättning, inte naturskyddsmyndigheternas.         förvärvats rekreationsområden som avses i re-
17326: Ön omfattas inte av de skyddsprogram som            gionplanerna. Denna uppgift har i första hand
17327: statsrådet fastställt. 1 den fastställda region-    ansetts åligga kommunerna.
17328: 
17329:     Helsingfors den 9 december 1988
17330: 
17331:                                                                      Miljöminister Kaj Bärlund
17332:                        j
17333:                       j
17334:                      j
17335:                     j
17336:                    j
17337:                   j
17338:                  j
17339:                 j
17340:                j
17341:               j
17342:              j
17343:             j
17344:            j
17345:           j
17346:          j
17347:         j
17348:        j
17349:       j
17350:      j
17351:     j
17352:    j
17353:   j
17354:  j
17355: j
17356:                                               1988 vp.
17357: 
17358: Kirjallinen kysymys n:o 586
17359: 
17360: 
17361: 
17362: 
17363:                                   Kankaanniemi: Karjantarkkailun toimintaedellytysten turvaami-
17364:                                     sesta
17365: 
17366: 
17367:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17368: 
17369:    Karjantarkkailu on viime vuosikymmeninä           mista. Pohjois- ja Itä-Suomea sekä ulkosaaris-
17370: ollut merkittävää karjatiloja palvelevaa toimin-     toa supistus ei kuitenkaan koske hallituksen
17371: taa, jota mm. valtio on tukenut. Tarkkailulla        kaavailujen mukaan. Sen sijaan mm. Keski-
17372: on pitkäjänteisesti voitu vaikuttaa karjan tuot-     Suomessa, Pohjanmaalla, Satakunnassa ja Sa-
17373: toon määrällisesti, mutta merkittävästi myös         vossa karjantarkkailua uhkaa vaikeutuminen.
17374: laadullisesti. Jatkuvan tarkkailun piirissä oleva    Kipeimmin supistus koskee pieniä ja keskisuu-
17375: karja on terveempää ja sen tuottamat elintar-        ria tiloja, joilla tuottajien oma koulutustaso on
17376: vikkeet laadultaan parempia kuin tarkkailun          yhä melko alhainen ja mahdollisuudet tarkkai-
17377: ulkopuolella olevien kotieläinten.                   lupalvelujen hankkimiseen nykyistä tuntuvasti
17378:    Viime aikoina on mm. listeria-bakteeri tuo-       kalliimmin hinnoin heikot.
17379: nut uusia ongelmia maitotiloille. Myös maata-           Karjantarkkailun valtionavun supistaminen
17380: louden rajut supistustoimet ovat lisänneet kar-      uhkaa siis erityisesti maitotaloustuotteiden laa-
17381: jatalouden haavoittuvuutta. Tarkkailulla on          dun valvontaa, heikentää pienten karjatilojen
17382: mahdollista ehkäistä ennalta tilanteita, joiden      toimintaedellytyksiä sekä vaarantaa jopa sato-
17383: tuloksena saattaa olla suuriakin taloudellisia       jen karjantarkkailijoiden työpaikkojen säilymi-
17384: menetyksiä yksittäisille tiloille tai meijereille.   sen.
17385:    Valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesi-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
17386: tyksessä momentin 30.34.41 selvitysosassa to-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
17387: detaan, että valtionapua karjantarkkailuun on        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17388: tarkoitus alentaa. Saman momentin määrära-           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17389: haesityksenä onkin ensi vuodelle noin 5 mmk
17390: pienempi markkamäärä kuin on kuluvana                          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17391: vuonna ollut. Karjantarkkailuyhdistysten val-               ryhtyä karjantarkkailun heikkenemisen
17392: tionavustus oli vuonna 1987 yhdistyksittäin                 estämiseksi, tilojen tarkkailukustannus-
17393: 7-60 OJo ja avustusta sai 79 yhdistystä.                    ten nousun ehkäisemiseksi ja tarkkailu-
17394:    Hallitus ei ole mitenkään perustellut karjan-            karjakkojen työpaikkojen turvaamisek-
17395: tarkkailuyhdistysten valtionavustusten supista-             si?
17396: 
17397:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1988
17398: 
17399:                                        Toimi Kankaanniemi
17400: 
17401: 
17402: 
17403: 
17404: 281485M
17405: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 586
17406: 
17407: 
17408: 
17409: 
17410:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17411: 
17412:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Hallitus on sisällyitänyt myös vuoden 1988
17413: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tulo- ja menoarvioesitykseen maatalous-
17414: olette 2 päivänä marraskuuta 1988 päivätyn           neuvonnan valtionapuja koskevan luvun perus-
17415: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         teluihin ilmoituksen maatalousneuvonnan ke-
17416: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        hittämistarpeiden selvittämisestä.
17417: edustaja Toimi Kankaanniemen näin kuuluvas-             Hallituksen käsityksen mukaan maataloudel-
17418: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 586:               lisen neuvonnan uudelleenjärjestely on järke-
17419:                                                      vän resurssihallinnon aikaansaamiseksi välttä-
17420:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       mätöntä. Erityisesti kotieläinneuvonnan ja kar-
17421:        ryhtyä karjantarkkailun heikkenemisen         jantarkkailun yhteistyön kehittämisellä on
17422:        estämiseksi, tilojen tarkkailukustannus-      mahdollista saada aikaan huomattavaa ratio-
17423:        ten nousun ehkäisemiseksi ja tarkkailu-       nalisointia.
17424:        karjakkojen työpaikkojen turvaamisek-            Kotieläinneuvonnan järjestöjen piirissä ei
17425:        si?                                           kuitenkaan siinä määrin kuin maa- ja metsäta-
17426:                                                      lousministeriössä ja valtiovarainministeriössä
17427:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           ole pidetty tarpeellisena ja mahdollisena toimi-
17428: taen seuraavaa:                                      alojen ja yhteistyön mahdollisuuksien uudel-
17429:                                                      leenarviointia. Ministeriöiden arvioissa on val-
17430:    Hallitus on jo vuonna 1986 tulo- ja menoar-       tionavun jakamista ajatellen luonnollisesti vai-
17431: vioesityksessään vuodelle 1987 maatalouden           kuttanut uusien neuvontatarpeiden huomioon
17432: neuvontatyön tukemista koskevan luvun perus-         ottaminen enemmän kuin näiden järjestöjen
17433: teluissa ilmoittanut: "Tarkoituksena on vuo-         arvioissa.
17434: den 1987 aikana laatia selvitys kotieläinneu-           Hallitus teki ensi vuoden tulo- ja menoarvio-
17435: vonnan kehittämistarpeista ja voimavarojen           esityksessään ehdotuksen karjantarkkailuyh-
17436: kohdentamisesta, yhteistyösopimuksen toimi-          distysten valtionavun pienentämisestä, niin
17437: vuudesta ja sen parantamiseksi mahdollisesti         kuin kysymyksen perusteluissa mainitaan.
17438: tarvittavista toimenpiteistä. Tarkoituksena on       Maatalousneuvonnan valtionapuja koskevan
17439: kohdentaa uudelleen maatalouden neuvonta-            luvun perusteluissa ilmoitetaan samalla uudel-
17440: työn henkilöstöä uusia tarpeita vastaavasti          leen maatalousneuvonnan kehittämistarpeen
17441: enintään henkilöstön nykyisen kokonaismää-           selvittämisestä.
17442: rän puitteissa."                                        Hallituksen käsityksen mukaan tähän men-
17443:    Maa- ja metsätalousministeriö asettikin vuo-      nessä tehdyt selvitykset osoittavat, että karjan-
17444: den 1986 lopulla lähinnä kotieläinneuvontajär-       tarkkailun valtionavun vähentäminen voitaisiin
17445: jestöjen edustajista kootun neuvotteluryhmän         tehdä ilman, että karjantarkkailun taso laskee,
17446: tekemään edellä tarkoitettua selvitystä. Neu-        edellyttäen kuitenkin yhteistyön lisäämistä
17447: votteluryhmä jätti ministeriölle selvityksensä       maatalouskeskusten kanssa.
17448: lokakuussa 1987.                                        Karjantarkkailun valtionavuista on säädetty
17449:    Selvityksestä käy ilmi, että erityisesti maata-   laissa. Tulo- ja menoarvioesitystä valmistel-
17450: louskeskusten järjestämän kotieläinhoidon            taessa pidettiin valtionavun myöntämistä tietyl-
17451: neuvonnan ja karjantarkkailuyhdistysten suo-         lä tavalla harkinnanvaraisena. Kun tulkintaa
17452: rittaman karjantarkkailun yhteistyötä olisi          sittemmin tarkistettiin, todettiin, että valtiona-
17453: mahdollista huomattavasti nykyisestä parantaa        vut on lain mukaan laskettava ja myönnettävä
17454: niin, että neuvonnan ja tarkkailun tasoa alen-       järjestöjen toiminnasta aiheutuvien kustannus-
17455: tamatta saavutettaisiin merkittäviä resurssi-        ten perusteella. Valtiovarainministeriö on tä-
17456: säästöjä. Neuvotteluryhmä piti kuitenkin tar-        män vuoksi lähettänyt 1.11.1988 eduskunnan
17457: peellisena selvittelytyön jatkamista koko maa-       valtiovarainvaliokunnalle kirjeen, jossa ehdo-
17458: talousneuvonnan kenttää kattavana.                   tetaan puheena olevan määrärahan palautta-
17459:                                   1988 vp. -     KK n:o 586                                    3
17460: 
17461: mista arviomäärärahaksi ja momentille lisättä-      Edellä esitetyn perusteella hallitus katsoo,
17462: väksi 7 123 000 markkaa.                         että kysymys ei anna aihetta toimenpiteisiin.
17463: 
17464:     Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1988
17465: 
17466:                                             Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
17467: 4                                    1988 vp. -     KK n:o 586
17468: 
17469: 
17470: 
17471: 
17472:                               Till Riksdagens Herr Talman
17473: 
17474:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Regeringen har också i motiveringen till
17475: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         kapitlet om statsbidrag för lantbruksrådgiv-
17476: av den 2 november 1988 till vederbörande            ning i budgetpropositionen för 1988 nämnt en
17477: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      utredning av behovet att utveckla lantbruks-
17478: jande av riksdagsledamot Toimi Kankaanniemi         rådgivningen.
17479: undertecknade spörsmål nr 586:                         Enligt regeringens uppfattning är det nöd-
17480:                                                     vändigt att omorganisera lantbruksrådgiv-
17481:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           ningen till en viss del för att det skall vara
17482:        vidta för att förhindra att kreaturskon-     möjligt att uppnå en förnuftsmässig resursför-
17483:        trollverksamheten försämras, för att         valtning. I synnerhet om samarbetet mellan
17484:        förebygga att lägenheternas utgifter för     husdjursrådgivningen och kreaturskontrollen
17485:        denna verksamhet stiger och för att          utvecklas är det möjligt att åstadkomma en
17486:        trygga kontrollassistenternas arbetsplat-    betydande rationalisering.
17487:        ser?                                            Inom organisationerna för husdjursrådgiv-
17488:                                                     ning har det dock inte i lika hög grad som
17489:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        inom jord- och skogsbruksministeriet och fi-
17490: samt anföra följande:                               nansministeriet ansetts nödvändigt och möjligt
17491:                                                     att omvärdera verksamhetsområdenas och
17492:    Regeringen har redan 1986 i motiveringen till    samarbetets möjligheter. Med tanke på fördel-
17493: kapitlet om understödjande av lantbruksråd-         ningen av statsbidragen har beaktandet av nya
17494: givningen, vilket ingår i budgetpropositionen       behov av rådgivning naturligtvis spelat en stör-
17495: för 1987, meddelat: "Avsikten är att under år       re roll i ministeriernas än i ovan nämnda
17496:  1987 göra en utredning över utvecklingsbeho-       organisationers förslag.
17497: ven och resursinriktningen i fråga om rådgiv-          Regeringen föreslog i budgetpropositionen
17498: ningen gällande husdjur, över hur ändamålsen-       för nästa år att statsbidraget för kreaturskon-
17499: ligt samarbetsavtalet är och över vilka eventu-     trollföreningarna skall skäras ned såsom det
17500: ella åtgärder behövs för att förbättra det.         nämns i motiveringen till det aktuella spörsmå-
17501: Avsikten är att omfördela personalen inom           let. I motiveringen till kapitlet om statsbidrag
17502: lantbruksrådgivningen på ett sätt som motsva-       för lantbruksrådgivning nämns än en gång en
17503: rar de nya behoven, dock inom ramen för             utredning av behovet att utveckla lantbruks-
17504: personalens nuvarande totalantal.''                 rådgivningen.
17505:    Vid slutet av 1986 tillsatte jord- och skogs-       Enligt regeringens uppfattning visar de ut-
17506: bruksministeriet en förhandlingsgrupp, som          redningar som hittills har utförts att statsbidra-
17507: närmast bestod av representanter för organisa-      gen för kreaturskontroll kan skäras ned utan
17508: tioner som har hand om husdjursrådgivning.          att kvaliteten hos kreaturskontrollen försäm-
17509: Förhandlingsgruppen överlämnade sin utred-          ras, förutsatt att samarbetet med lantbrukscen-
17510: ning till ministeriet i oktober 1987.               tralerna ökas.
17511:    Av utredningen framgår att det är möjligt           Om statsbidrag för kreaturskontroll stadgas
17512: att avsevärt förbättra samarbetet i synnerhet       i lag. Då budgetpropositionen bereddes ansågs
17513: mellan lantbrukscentralernas rådgivning för         beviljande av statsbidrag på sätt och vis vara
17514: husdjursskötsel och kreaturskontrollförening-       en prövningsfråga. Då tolkningen senare revi-
17515: arnas kreaturskontroll, så att betydande resur-     derades, konstaterades det att statsbidragen
17516: sinbesparingar uppnås utan att nivån hos råd-       enligt lagen skall räknas och beviljas på basis
17517: givningen och kontrollen sjunker. Förhand-          av de kostnader som uppkommer av organisa-
17518: lingsgruppen ansåg dock att det är nödvändigt       tionernas verksamhet. Med anledning av detta
17519: att fortsätta utredningsarbetet så att det täcker   sände finansministeriet 1.11.1988 ett brev till
17520: lantbruksrådgivningens hela fält.                   riksdagens finansutskott och föreslog däri att
17521:                                     1988 vp. -     KK n:o 586                                 5
17522: 
17523: det aktuella anslaget ändras tili förslagsanslag      På basis av det ovan nämnda anser rege-
17524: och att momentet ökas med 7 123 000 mk.            ringen att spörsmålet inte föranleder några
17525:                                                    åtgärder.
17526: 
17527:     Helsingfors den 13 december 1988
17528: 
17529:                                               Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
17530:                                              1988 vp.
17531: 
17532: Kirjallinen kysymys n:o 587
17533: 
17534: 
17535: 
17536: 
17537:                                  Saapunki ym.: Maataloustarvikkeiden ja eräiden elintarvikkei-
17538:                                     den rahtiavustusten poistamisesta
17539: 
17540: 
17541:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17542: 
17543:    Pitkistä kuljetusmatkoista johtuvien rahti-     jen lisävero). Muiden kustannusnousujen, ku-
17544: kustannusten tasaamiseksi on Pohjois-Suomes-       ten lannoiteveron, lisäksi tulevana rahtikustan-
17545: sa maksettu maataloustarvikkeiden ja eräiden       nusten nousu saattaa olla ratkaiseva tilan kan-
17546: elintarvikkeiden osalta rahtiavustuksia. Valtion   nattavuuden kannalta.
17547: vuoden 1988 tulo- ja menoarviossa momentilla          Pohjois-Suomen maatalous on veitsenteräl-
17548: 30.34.40 on näihin rahtiavustuksiin osoitettu      lä: jos tuotanto vielä merkittävästi supistuu,
17549: 7 000 000 markan määräraha. Vuoden 1989            edellytykset koko maataloustuotannon harjoit-
17550: tulo- ja menoarvioesitykseen ei kyseistä rahti-    tamiselle häviävät. Tämä merkitsee vahvaa au-
17551: avustusmäärärahaa sisälly.                         tioitumiskehitystä varsinkin haja-asutusalueil-
17552:    Rahtiavustusten poistaminen maatalous-          la, mutta myös taantumista kaupungeissa ja
17553: tarvikkeilta heikentää huomattavasti Pohjois-      muissa asutuskeskuksissa. Tällaista ei saa pääs-
17554: Suomen maatalouden toimintaedellytyksiä. Sa-       tää tapahtumaan.
17555: manaikaisesti polttoaineveroa nostetaan ja ras-       Rahtiavustukset tulee pikaisesti palauttaa.
17556: kaan kuorma-autokaluston verotusta lisätään.       Ellei asiaa voida ratkaista varsinaisen tulo- ja
17557: Yhteisvaikutukseltaan nämä toimenpiteet mer-       menoarvion eduskuntakäsittelyssä, on se rat-
17558: kitsevät esimerkiksi Kuusamon maataloudelle        kaistava lisäbudjettimenettelyllä.
17559: noin 2 500 000 markan lisäkustannuksia; Kuu-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
17560: samossa rahtiavustus on kuluvana vuonna ol-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
17561: lut 8 p/kg.                                        me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
17562:    Myös tilakohtaisesti vaikutukset voivat olla    sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
17563: kohtalokkaita. Esim. kuusamolaisella 20 leh-       sen:
17564: män karjatilalla pelkästään rahtiavustusten
17565: poistamisen ja liikenteen erityisverojen koro-               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
17566: tuksen yhteisvaikutus on yli 10 000 markkaa               siin kohtuuttoman rahtikustannusten
17567: vuodessa (lannoitteita 20 000 kg, ostorehuja              nousun estämiseksi Pohjois-Suomen
17568: 70 000 kg, säilöntäaineita 2 000 kg, kalkkia              maataloustarvikkeiden ja eräiden elin-
17569: 20 000 kg x 8 p + dieselvero + kuorma-auto-               tarvikkeiden osalta?
17570: 
17571:     Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1988
17572: 
17573:                      Pauli Saapunki                        Kauko Heikkinen
17574: 
17575: 
17576: 
17577: 
17578: 281468T
17579: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 587
17580: 
17581: 
17582: 
17583: 
17584:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17585: 
17586:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       aluetuen kautta, ja tätä tarkoitusta varten alue-
17587: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tukimomentille 30.31.42 on lisätty 4 miljoonaa
17588: olette 2 päivänä marraskuuta 1988 päivätyn          markkaa.
17589: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Alueittaisesta hintapoliittisesta tuesta ja sen
17590: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       alueittaisesta painottumisesta sovitaan valtio-
17591: edustaja Pauli Saapungin ym. näin kuuluvasta        neuvoston ja maataloustuottajien keskusjärjes-
17592: kirjallisesta kysymyksestä n:o 587:                 töjen välillä. Aluetukisäädökset annetaan vuo-
17593:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      sittain valtioneuvoston päätöksinä.
17594:        siin kohtuuttoman rahtikustannusten             Nykyisin maksettavasta aluetuesta pääosa
17595:        nousun estämiseksi Pohjois-Suomen            kohdistuu maitoon ja naudanlihaan, joilla on
17596:        maataloustarvikkeiden ja eräiden elin-       Pohjois-Suomen maataloudessa keskeinen
17597:        tarvikkeiden osalta?                         merkitys. Maataloustulolaissa aluetuki luetaan
17598:                                                     maatalouden tuottoon kuuluvaksi, joten alue-
17599:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tuki on maatalouden sisäistä tulonsiirtoa Poh-
17600: vasti seuraavaa:                                    jois-Suomen hyväksi.
17601:    Valtioneuvoston ja maataloustuottajien kes-         Pohjois-Suomen maataloutta ja muuta elin-
17602: kusjärjestöjen välillä käytyjen maataloustulo-      keinotoimintaa tuetaan ja kehitetään monin
17603: lain mukaisten neuvottelujen perusteella hin-       erilaisin valtion toimenpitein. Entistä enemmän
17604: noitteluvuotta 1988/89 varten tehdyn sopimuk-       varoja on suunnattu maan pohjoisille alueille.
17605: sen mukaisesti Pohjois-Suomessa maksettaviin        Niinpä tilastojen mukaan Pohjois-Suomen
17606: maataloustarvikkeiden sekä syömäviljan ja           maatalous on päätuotantosuuntien osalta (mai-
17607: muiden elintarvikkeiden rahtiavustuksiin (VNp       don ja lihan tuotanto) viimeisten kymmenen
17608: 652/73, muut. 564/82) ei ole valtion vuoden         vuoden aikana ollut jopa lievässä nousussa.
17609: 1989 tulo- ja menoarviossa (mom. 30.34.40)             Hallitus pyrkii yleistä aluepolitiikkaa ja
17610: esitetty varoja, joten tältä momentilta ei rahti-   maatalouden aluetukea kehitettäessä ottamaan
17611: avustuspäätöksen mukaisia rahtiavustuksia           Lapin ja Kainuun erityisolot huomioon, ja
17612: voida maksaa v. 1989.                               käytettävissä olevat varat pyritään suuntaa-
17613:    Kuitenkin edellä mainitun tulosopimuksen         maan niille, joiden toimeentulon tukeminen on
17614: mukaisesti rahtiavustus tullaan hoitamaan           eniten perusteltua.
17615: 
17616:     Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1988
17617: 
17618:                                                Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
17619:                                    1988 vp. -     KK n:o 587                                    3
17620: 
17621: 
17622: 
17623: 
17624:                              Tili Riksdagens Herr Talman
17625: 
17626:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       momentet 30.31.42 (regionalt stöd) utökats
17627: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       med 4 miljoner mark.
17628: av den 2 november 1988 tili vederbörande            Om det regionala prispolitiska stödet och
17629: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    den regionala fördelningen därav överenskoms
17630: jande av riksdagsman Pauli Saapunki m.fl.         mellan stasrådets och lantbruksproducenternas
17631: undertecknade spörsmål nr 587:                    centralorganisationer. Författningarna om re-
17632:                                                   gionalt stöd utfärdas årligen i form av statsrå-
17633:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för     dets beslut.
17634:        att förhindra en oskälig stegring av         Av det regionala stöd som nu betalas gäller
17635:        fraktkostnaderna för jordbruksförnö-       största delen mjölk och nötkött, som har en
17636:        denheter och vissa livsmedel i norra       central betydelse för jordbruket i norra Fin-
17637:        Finland?                                   land. 1 lantbruksinkomstlagen hänförs det re-
17638:                                                   gionala stödet tili lantbrukets intäkter. Det
17639:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      regionala stödet utgör därmed intern inkomst-
17640: samt anföra följande:                             överföring inom lantbruket tili förmån för
17641:                                                   norra Finland.
17642:    1 enlighet med det avtal som ingåtts för          Lantbruket och annan näringsverksamhet i
17643: prissättningsåret 1988/89 på grundval av          norra Finland understöds och utvecklas med
17644: förhandlingar enligt lantbruksinkomstlagen,       många olika statliga åtgärder. 1 allt högre grad
17645: vilka förts mellan statsrådet och lantbrukspro-   har medel styrts tili landets nordliga områden.
17646: ducenternas centralorganisationer, har inte i     Enligt statistiken har lantbruket i norra Fin-
17647: budgetpropositionen 1989 (mom. 30.34.40)          land därmed för huvudproduktionsriktningar-
17648: föreslagits medel för fraktunderstöd i norra      nas vidkommande (mjölk- och köttproduktion)
17649: Finland för jordbruksförnödenheter samt           rentav gjort ett uppsving de senaste tio åren.
17650: brödsäd och andra livsmedel (Statsrådets be-        Regeringen avser, då den utvecklar den all-
17651: slut 652173, ändrat 564/82). Fraktunderstöd       männa regionalpolitiken och det regionala stö-
17652: enligt fraktunderstödsbeslutet kan därför inte    det för lantbruket, att beakta specialförhållan-
17653: betalas under detta moment år 1989.               dena i Lappland och Kajanaland och det är
17654:    1 enlighet med ovan nämnda inkomstavtal        meningen att styra de medel som står tili
17655: kommer dock fraktunderstödet att skötas via       förfogande tili dem vars utkomst det är mest
17656: det regionala stödet och för detta ändamål har    motiverat att stöda.
17657: 
17658:     Helsingfors den 8 december 1988
17659: 
17660:                                              Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
17661: 1
17662: 1
17663:  1
17664:  1
17665:   1
17666:   1
17667:    1
17668:    1
17669:     1
17670:     1
17671:      1
17672:      1
17673:       1
17674:       1
17675:        1
17676:        1
17677:         1
17678:         1
17679:          1
17680:          1
17681:           1
17682:           1
17683:            1
17684:            1
17685:             1
17686:             1
17687:              1
17688:                                                1988 vp.
17689: 
17690: Kirjallinen kysymys n:o 588
17691: 
17692: 
17693: 
17694: 
17695:                                    Koistinen ym.: Lomittaja-avun järjestämisestä maatalousyrittä-
17696:                                      jän opintovapaan ajaksi
17697: 
17698: 
17699:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17700: 
17701:     Maatalouden nopea kehitys ja maaseutuelin-        jan työllistäminen sen mahdollistaa. Maksulli-
17702: keinojen kasvava merkitys asettavat uusia vaa-        sesta lomittaja-avusta kunnalle aiheutuneet to-
17703: timuksia viljelijäväestön aikuiskoulutukselle.        delliset kustannukset korvaa kokonaisuudes-
17704: Maatalousyrittäjien kohdalla käytännön ongel-         saan maatalousyrittäjä.
17705: mana on irrottautuminen opiskeluun. Lomitus-             Viljelijäväestön perus- ja jatkokoulutustarve
17706: palvelulaki antaa nykyisin mahdollisuuden             on edelleen suuri. Opetusministeriön asettama
17707: opintovapaan aikaiseen sijaisapuun silloin, kun       työryhmä, jonka tehtävänä on mm. selvittää
17708: vakinaiseen työsuhteeseen otettujen lomittajien       viljelijäväestön aikuiskoulutukseen osallistumi-
17709: työllistäminen antaa tähän mahdollisuuden. Si-        sen esteitä, totesi, että maataloustyön aika- ja
17710: jaisapua annetaan ns. maksullisena lomittaja-         paikkasidonnaisuus ovat oleellisia koulutusta
17711: apuna, eli maatalousyrittäjä maksaa kaikki            estäviä tekijöitä. Tähän perustuen työryhmä
17712: lomituksesta aiheutuvat kustannukset. Viljeli-        esittikin, että maatalousyrittäjillä tulisi olla
17713: jäväestön aikuiskoulutustyöryhmän esityksen           mahdollisuus käyttää opintovapaan aikana si-
17714: mukaisesti maatalousyrittäjällä tulee olla mah-       jaisapua enintään viisi päivää vuodessa.
17715: dollisuus käyttää sijaisavun piiriin kuuluvaa            Työryhmän väliraportin mukaan maatalous-
17716: opintovapaata enintään viisi päivää vuodessa.         oppilaitosten kurssitoimintaan osallistui vuon-
17717:     Opintovapaalaki ei turvaa opintovapaa-ajan        na 1986 yhteensä 17 531 oppilasta. Jos arvioi-
17718: toimeentuloa. Opintovapaalain mukaan loma-            daan, että vuosittain opintovapaata käyttäisi
17719: lautakuntien tehtävänä on avustaa lain täytän-        noin 15 000 maatalousyrittäjää, voidaan kus-
17720:  töönpanossa tarpeellisen sijaisavun järjestämi-      tannukset arvioida seuraavasti:
17721:  sessä sekä pitää luetteloa opiskelu- ja koulutus-       15 000 yrittäjää x 5 pv x 300 mk/pv = 22
17722:  ajoista maatalousyrittäjien osalta.                  milj. mk, josta valtion osuus olisi 90 "lo eli
17723:     Maatalousyrittäjän lomituspalveluista anne-       noin 20 milj. mk.
17724:  tun lain (2/85) 38 §:n perusteella maatalous-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
17725:  yrittäjän opintovapaan aikana voidaan järjes-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
17726:  tää maksullista lomittaja-apua maatalousyrit-        me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
17727:  täjille. Tällainen toiminta on kuitenkin mah-        sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
17728:  dollista vain silloin, kun se ei vaikeuta vuosilo-   sen:
17729:  man, sijaisavun tai viikkovapaan järjestämistä.
17730:  Sosiaalihallituksen ohjeiden mukaan toiminta                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17731:  voi tulla kysymykseen tilanteessa, jossa kun-               ryhtyä maatalousyrittäjien opintova-
17732:  tlan toistaiseksi työsuhteeseen otetun lomitta-             paan aikaisen sijaisavun turvaamiseksi?
17733: 
17734:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1988
17735: 
17736:           Annikki Koistinen              Juho Sillanpää              Riitta Kauppinen
17737:           Mirja Ryynänen                 Seppo Kääriäinen            Heikki Kokko
17738:                     Matti Väistö                              Toimi Kankaanniemi
17739: 
17740: 
17741: 
17742: 
17743: Z81384C
17744: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 588
17745: 
17746: 
17747: 
17748: 
17749:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17750: 
17751:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      den saamaksi tuloksi. Lähinnä toiminnan ra-
17752: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      hoituksen vuoksi etuuksien laajentaminen ja
17753: olette 2 päivänä marraskuuta 1988 päivätyn         siitä johtuva kustannusten lisäys on katsottu
17754: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       sellaisiksi tulopoliittisiksi asioiksi, joista sovi-
17755: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      taan ensin maataloustuloneuvotteluissa. Myös
17756: edustaja Koistisen ym. näin kuuluvasta kirjalli-   maatalousyrittäjän opintovapaan aikainen si-
17757: sesta kysymyksestä n:o 588:                        jaisapu kuuluu tähän asiaryhmään. Asia on
17758:                                                    ollutkin esillä neuvotteluissa, mutta siitä ei ole
17759:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      sovittu.
17760:        ryhtyä maatalousyrittäjien opintova-           Sijaisavun laajentamista koskemaan myös
17761:        paan aikaisen sijaisavun turvaamiseksi?     maatalousyrittäjän opintovapaata ei ole myös-
17762:                                                    kään otettu eduskunnan 15.11.1988 kolman-
17763:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        nessa käsittelyssä hyväksymään lakiin maata-
17764: taen seuraavaa:                                    lousyrittäjän lomituspalveluista annetun lain 1
17765:    Maatalousyrittäjän lomituspalveluista anne-     ja 2 luvun muuttamisesta. Hallituksen esitys
17766: tussa laissa (2/85) opintovapaa ei ole niiden      perustui vuoden 1988 maataloustulosopimuk-
17767: perusteiden joukossa, jotka oikeuttavat maata-     sessa sovittuihin etuuksien laajennuksiin.
17768: lousyrittäjän saamaan sijaisapua. Lain niin           Opetusministeriön asettama viljelijäväestön
17769: sanottua maksullista lomitusapua koskevan          aikuiskoulutustyöryhmä, jonka tehtävänä oli
17770: säännöksen mukaan lomalautakunta voi, jollei       maataloustulosopimuksen yhteydessä vuonna
17771: se vaikeuta vuosiloma-, viikkovapaa- tai sijais-   1987 sovitun selvityksen tekeminen, on jättänyt
17772: aputoiminnan järjestämistä, osoittaa maata-        muistionsa lokakuussa 1988. Työryhmässä oli-
17773: louslomittajan maatalousyrityksen muihinkin        vat edustettuina opetusministeriön lisäksi maa-
17774: kuin laissa tarkoitettuihin tehtäviin. Sosiaali-   ja metsätalousministeriö, ammattikasvatushal-
17775: hallitus on ohjeissaan lomalautakunnille suosi-    litus, Maataloustuottajain Keskusliitto ja Maa-
17776: tellut opintovapaan aikana käytettäväksi mak-      talouskeskusten Liitto. Työryhmä päätyi eh-
17777: sullista lomitusapua. Tällöin lomitusavun saa-     dottamaan, että sijaisavun saannin perusteita
17778: jan maksettavaksi jäävät siitä aiheutuneet sekä    muutettaisiin niin, että maatalousyrittäjä voisi
17779: välittömät että välilliset työvoimakustannuk-      saada sijaisapulomittajan opiskelun ajaksi. Si-
17780: set. Maksullisen lomittaja-avun käyttö on jää-     jaisavun piiriin kuuluvaa opintovapaata tulisi
17781: nyt osittain lomittajapulan ja osittain kustan-    työryhmän mielestä voida saada aina viiteen
17782: nusten vuoksi varsin vähäiseksi.                   päivään asti vuodessa.
17783:    Ratkaisuja lomittajien saatavuuden paranta-        Jos maatalousyrittäjille järjestettäisiin opin-
17784: miseksi etsii sosiaali- ja terveysministeriön      tovapaan aikainen lomitus sijaisapuna, merkit-
17785: 7.11.1988 asettama työryhmä. Työryhmän eh-         sisi se opintovapaan järjestämistä maatalous-
17786: dotusten tulisi valmistua vuoden 1989 touko-       yrittäjille palkallisena. Tilan tuotanto ja tulo-
17787: kuun loppuun mennessä.                             jen kertyminen jatkuisivat myös opintovapaan
17788:    Lomituspalveluiden kustannukset jakautuvat      aikana entisellään. Paikalliseen opintovapaa-
17789: valtion ja maatalousyrittäjien kesken. Sijais-     seen tulisi edetä kaikissa ammateissa toimivien
17790: apulomituksen kustannuksista peritään mak-         väestöryhmien osalta yhtäläisen kokonaisrat-
17791: suina yrittäjiltä noin 10 prosenttia. Valtiolle    kaisun kautta. Maatalousyrittäjien sidonnai-
17792: sijaisavun järjestämisestä aiheutuvista kustan-    suus päivittäisiin tehtäviin tulisi ratkaisussa
17793: nuksista luetaan noin 24 prosenttia maatalou-      kuitenkin ottaa erityiskysymyksenä huomioon.
17794: 
17795:     Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1988
17796: 
17797:                                                                         Ministeri Tarja Halonen
17798:                                      1988 vp. -      KK n:o 588                                     3
17799: 
17800: 
17801: 
17802: 
17803:                               Tili Riksdagens Herr Talman
17804: 
17805:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          föranledd kostnadsökning ansetts vara sådana
17806: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          inkomstpolitiska ärenden varom avtal först
17807: av den 2 november 1988 tili vederbörande             sluts vid lantbruksinkomstförhandlingarna. Vi-
17808: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       kariehjälp under en lantbruksföretagares stu-
17809: jande av riksdagsledamot Koistinen m.fl. un-         dieledighet hör också tili denna grupp av ären-
17810: dertecknade spörsmål nr 588:                         den. Ärendet har aktualiserats vid förhand-
17811:                                                      lingar, men något avtal om saken har inte
17812:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen            slutits.
17813:        vidta för att trygga vikariehjälp under          En utvidgning av vikeriehjälpen tili att gälla
17814:        tiden för en lantbruksföretagares stu-        även för en lantbruksföretagares studieledighet
17815:        dieledighet?                                  har inte heller tagits med i lagen om ändring av
17816:                                                      1 och 2 kapitlet lagen om avbytarservice för
17817:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         lantbruksföretagare, viiken antogs av riks-
17818: samt anföra följande:                                dagen i tredje behandling 15.11.1988. Rege-
17819:                                                      ringens proposition grundade sig på en utvidg-
17820:    Enligt lagen om avbytarservice för lant-          ning av de förmåner som det nåddes över-
17821: bruksföretagare (2/85) finns studieledighet inte     enskommelse om vid 1988 års lantbruksin-
17822: med bland de grunder som berättigar lant-            komstavtal.
17823: bruksföretagaren tili vikariehjälp. Enligt stad-        Den av undervisningsministeriet tilisatta ar-
17824: gandet i lagen om s.k. avgiftsbelagd avbytar-        betsgruppen för jordbrukarbefolkningens vu-
17825: hjälp kan semesternämnden, om det inte               xenutbildning, vars uppgift var att göra den
17826: försvårar ordnandet av semester-, veckoledig-        utredning som det avtalades om i samband
17827: hets- eller vikariehjälpsverksamhet, anvisa ett      med lantbruksinkomstavtalet 1987, avgav sitt
17828: lantbruksföretag en lantbruksavbytare även för       betänkande i oktober 1988. Utöver undervis-
17829: andra uppgifter än sådana som avses i lag.           ningsministeriet var jord- och skogsbruksmi-
17830: Socialstyrelsen har i sina direktiv tili semester-   nisteriet och yrkesutbildningsstyrelsen samt
17831: rlämnderna rekommenderat att avgiftsbelagd           förbunden Maataloustuottajain Keskusliitto
17832: :tvbytarhjälp används under studieledighet.          och Maatalouskeskusten Liitto representerade i
17833: Härvid ankommer det på den som får avby-             arbetsgruppen. Arbetsgruppen föreslog att
17834: ~arhjälp att betala både de direkta och de           grunderna för vikariehjälp ändras så att lant-
17835: indirekta personalkostnader som föranleds            bruksföretagaren skall kunna få en vikarie-
17836: :lärav. Avgiftsbelagd avbytarhjälp har använts       hjälp under studieledigheten. Studieledighet
17837: i synnerligen liten skala, delvis p.g.a. bristen     som faller inom ramen för vikariehjälp borde,
17838: :>å avbytare och delvis p.g.a. kostnaderna.          enligt arbetsgruppens åsikt, kunna fås upp tili
17839:    En arbetsgrupp, tilisatt av social- och hälso-    fem dagar per år.
17840: rårdsministeriet 7.11.1988, söker finna lös-            Om det ordnas vikariehjälp för lantbruksfö-
17841: lingar för att förbättra tiligången på avbytare.     retagarna under studieledigheten, innebär det
17842:  ~rbetsgruppens förslag borde vara klara före        att studieledigheten för lantbruksföretagarna
17843: 1tgången av maj 1989.                                är avlönad. Lägenhetens produktion kommer
17844:    Kostnaderna för avbytarservice fördelas mel-      att fortgå och inkomster kommer att flyta in
17845:  an staten och lantbruksföretagarna. Av kost-        även under studieledigheten på samma sätt
17846:  laderna för vikariehjälp uppbärs ca 10 OJo i        som förut. För att uppnå avlönad studieledig-
17847:  tvgifter hos företagarna. Av de kostnader som       het borde en liknande helhetslösning användas
17848:  rållas staten genom ordnandet av vikariehjälp       för befolkningsgrupper verksamma inom alla
17849:  ·äknas ca 24 % såsom inkomst för lantbruket.        yrken. 1 lösningen borde dock lantbruksföreta-
17850:  -.Tärmast p.g.a. finansieringen av verksamheten     garnas bundenhet vid sina dagliga uppgifter
17851:  1ar en utvidgning av förmånerna och en därav        beaktas som en särskild fråga.
17852: 
17853:     Helsingfors den 1 december 1988
17854: 
17855:                                                                          Minister Tarja Halonen
17856:                                              1988 vp.
17857: 
17858: Kirjallinen kysymys n:o 589
17859: 
17860: 
17861: 
17862: 
17863:                                  Ikonen: Kansanterveyslaitoksen Jyväskylän aluelaitoksen toimin-
17864:                                     nan jatkamisesta
17865: 
17866: 
17867:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17868: 
17869:    Kansanterveyslaitoksen toiminta- ja talous-         Laitoksen lakkauttamisesta seuraa myös se,
17870: suunnitelmassa vuosille 1988-1992 Jyväskylän        että solubiologian opiskelijat menettävät tär-
17871: aluelaitos mainitaan yhtenä niistä neljästä alue-   keän kesäharjoittelu- ja pro gradu -työn teko-
17872: laitoksesta, jotka on tarkoitus pitää toiminnas-    paikan. Jyväskylän yliopiston solubiologian
17873: sa. Suunnitelman mukaan Jyväskylän aluelai-         laitos kärsii, koska Jyväskylän Kansanterveys-
17874: toksen tutkimustoimintaa on tarkoitus kehittää      laitos on huolehtinut immunologian opetukses-
17875: perustamalla mm. kaksi uutta virkaa, joista         ta vuosien ajan.
17876: toinen kliiniseen immunologiaan ja toinen vi-
17877:                                                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
17878: rologiaan.                                          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
17879:    Jyväskylän aluelaitoksen ylilääkäri professo-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17880: ri Heikki Arvilommi siirtyy syksyllä 1989 Tu-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17881: run Kansanterveyslaitoksen ylilääkäriksi. Hä-
17882: nen paikkaansa ei olla täyttämässä uudelleen,                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17883: vaan toimintasuunnitelman vastaisesti Jyväsky-             ryhtyä Kansanterveyslaitoksen Jyväsky-
17884: län aluelaitos esitetään lakkautettavaksi ja sen           län aluelaitoksen tutkimus- ja opetus-
17885: virat siirrettäväksi Helsingin Kansanterveyslai-           toiminnan turvaamiseksi, ja
17886: toksen atk-osaston viroiksi.
17887:    Jyväskylän aluelaitoksen henkilökunnasta                   mikäli ko. laitos lakkautetaan, miten
17888: osa siirtyisi 1.9.1989 Keski-Suomen sairaanhoi-            Hallitus aikoo turvata Jyväskylän alue-
17889: topiirin kuntainliiton palvelukseen. Asiasta on            laitoksen akateemisesti koulutettujen
17890: käyty jo neuvotteluja. Osa työntekijöistä jää              henkilöiden työllisyyden, ja
17891: silti työttömäksi, mm. akateemisesti koulutetut              onko aluelaitoksen ylilääkärin siirty-
17892: biologit, joille keskussairaala ei voi tarjota             minen pois paikkakunnalta perusteltu
17893: työtä.                                                     syy laitoksen lakkauttamiseen?
17894: 
17895:     Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1988
17896: 
17897:                                           Pirkko Ikonen
17898: 
17899: 
17900: 
17901: 
17902: 281325N
17903: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 589
17904: 
17905: 
17906: 
17907: 
17908:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17909: 
17910:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ympäristössään olevaan alan tietämykseen.
17911: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      Näistä syistä Kansanterveyslaitoksen aikaisem-
17912: olette 3 päivänä marraskuuta 1988 päivätyn         min rutiininomaisia laboratoriopalveluita tuot-
17913: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       taneista aluelaitoksista ollaan kehittämässä lai-
17914: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      toksen muihin osastoihin verrattavia yksiköitä
17915: edustaja Ikosen näin kuuluvasta kirjallisesta      niille paikkakunnille, joilla on myös lääketie-
17916: kysymyksestä n:o 589:                              teellistä korkeakouluopetusta. Tähän suunni-
17917:                                                    telmaan perustuu myös vuoden 1989 menoar-
17918:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     viossa oleva ehdotus Kansanterveyslaitoksen
17919:        ryhtyä Kansanterveyslaitoksen Jyväsky-      Jyväskylän aluelaitoksen lakkauttamisesta ja
17920:        län aluelaitoksen tutkimus- ja opetus-      tehtävien sekä osan henkilökunnasta siirtämi-
17921:        toiminnan turvaamiseksi, ja                 sestä Keski-Suomen keskussairaalalle.
17922:           mikäli ko. laitos lakkautetaan, miten       Jyväskylän aluelaitoksen toiminnan lopetta-
17923:        Hallitus aikoo turvata Jyväskylän alue-     mista ollaan toteuttamassa samoin periaattein
17924:        laitoksen akateemisesti koulutettujen       kuin aikaisemmin Seinäjoella ja Rovaniemellä.
17925:        henkilöiden työllisyyden, ja                Niiden mukaisesti valtaosa henkilökunnasta
17926:           onko aluelaitoksen ylilääkärin siirty-   siirtyy keskussairaalan palvelukseen. Jyväsky-
17927:        minen pois paikkakunnalta perusteltu        län aluelaitoksessa on 17 työntekijää, joista 5
17928:        syy laitoksen lakkauttamiseen?              on tilapäisessä työsuhteessa. Tästä henkilökun-
17929:                                                    nasta siirtyy 10 keskussairaalaan ja lopuista
17930:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       osa Kansanterveyslaitoksen Turun aluelaitok-
17931: vasti seuraavaa:                                   seen, eikä kukaan vakinaisessa työsuhteessa
17932:    Kansanterveyslaitos on historiallisen kehi-     oleva joudu työttömäksi. Siten laitoksen lopet-
17933: tyksen tuloksena vastannut tutkimustoimintan-      taminen ei merkitse kaikkien tehtävien tai vir-
17934: sa ohella suureksi osaksi maamme mikrobiolo-       kojen ja työntekijöiden häviämistä Keski-Suo-
17935: gisesta diagnostiikasta. Aluelaitosverkosto on     men alueelta.
17936: aikanaan perustettu tätä tarkoitusta varten. Jo       Tämä Kansanterveyslaitoksen aluelaitosten
17937: pitkään on kuitenkin pyritty siihen, että sai-     uudelleenjärjestelyn tarve on todettu myös
17938: raanhoitoon liittyvät mikrobiologiset tutki-       vuonna 1983 hallituksen esityksessä eduskun-
17939: mukset tehdään keskussairaaloissa, mtssa           nalle laiksi Kansanterveyslaitoksen henkilökun-
17940: muutkin potilaiden laboratoriotutkimukset          nan aseman järjestämisestä aluelaitoksen tehtä-
17941: pääosin tehdään. Tähän päämäärään on täh-          vien siirtyessä kunnan tai kuntainliiton hoidet-
17942: dätty muun muassa organisoimaila uudelleen         tavaksi. Laissa (1142/83) annettiin tarkemmat
17943: aluelaitosverkostoa.                               säännökset henkilöstön aseman turvaamisesta
17944:    Kansanterveyslaitoksen aluelaitosverkoston      näissä tilanteissa. Aikaisemmin toteutettujen
17945: kehittäminen on osa valtion ja kuntien väli-       Kansanterveyslaitoksen Seinäjoen ja Rovanie-
17946: sen tehtäväjaon järkeistämistä, jossa kun-         men aluelaitosten lakkauttamisen yhteydessä ei
17947: tien tehtäväksi jää terveydenhuollon toimeen-      tietoon olekaan tullut mitään erityisiä ongelmia
17948: panevan organisaation, jonka osa on mikro-         henkilöstön aseman järjestämisessä.
17949: biologisten laboratoriopalvelujen antaminen,          Kansanterveyslaitoksen osalta aluelaitosten
17950: ylläpitäminen. Valtion ylläpidettäväksi sen si-    uudelleenjärjestely on merkinnyt mahdollisuut-
17951: jaan soveltuvat ne toiminnot, joilla tuotetaan     ta kehittää lähinnä Kuopiossa sijaitsevaa ym-
17952: valtakunnallisia palveluja. Tällainen on esimer-   päristöhygienian ja toksikologian osastoa,
17953: kiksi Kansanterveyslaitos, joka toimii tervey-     minne on voitu perustaa uusia virkoja samassa
17954: denhuollon valtakunnallisena tutkimuslaitokse-     yhteydessä kun Seinäjoen ja Rovaniemen alue-
17955: na. Lääketieteen alan tutkimuslaitos toimii te-    laitosten tehtävät on siirretty vastaaville kes-
17956: hokkaimmin silloin, kun se voi tukeutua myös       kussairaaloille. Jyväskylän aluelaitoksen lak-
17957:                                     1988 vp. -     KK n:o 589                                      3
17958: 
17959: kauttamisen yhteydessä on tarkoituksena siir-      koon. Kunnat ja kuntainliitot voivat käyttää
17960: tää Turkuun eräitä virkoja, joiden haltijat ovat   aikaisemmin Kansanterveyslaitoksen aluelai-
17961: siihen halukkaita. Turun aluelaitoksesta onkin     tokselta ostamiinsa palveluihin käyttämänsä
17962: tarkoituksena kehittää valtakunnallisia tutki-     määrärahat vastaavan toiminnan järjestämi-
17963: mustehtäviä suorittava Kansanterveyslaitoksen      seen kunnallisessa terveydenhuoltojärjestel-
17964: osasto. Vuonna 1993 on tarkoitus lakkauttaa        mässä.
17965: Lappeenrannan aluelaitos ja siirtää tehtävät
17966: Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirille.                  Edellä esitetyn perusteella on vuoden 1989
17967:    Kansanterveyslaitoksen aluelaitosten uudel-     tulo- ja menoarvioesitykseen sisältyvää ehdo-
17968: leenjärjestely ei siten ole merkinnyt kyseisten    tusta Kansanterveyslaitoksen Jyväskylän alue-
17969: tehtävien siirtymistä Helsingin seudulle, vaan     laitoksen lakkauttamisesta pidettävä perus-
17970: valtion hoitamien tehtävien siirtymistä osaksi     teltuna. Kansanterveyslaitoksen atk-yksikön
17971: kunnallista terveydenhuoltojärjestelmää, min-      siirtäminen Jyväskylään ei myöskään ole edellä
17972: ne ne luonteensa mukaisesti parhaiten kuulu-       esitetyn perusteella tarkoituksenmukaista. Atk-
17973: vatkin. Kun tehtävät ovat olleet Kansan-           yksikölle ovat kuluvana vuonna valmistuneet
17974: terveyslaitoksen hoidettavina, on aluelaitoksen    uudet erityisesti sille suunnitellut tilat ja muu-
17975: suoritteista peritty valtion maksuperustelain      tenkin on tarkoituksenmukaista sijoittaa kysei-
17976: mukaisesti määrätty omakustannushintaan pe-        nen yksikkö sinne, missä sen palvelujen käyttä-
17977: rustuva maksu. Koska aluelaitosten asiakkaat       jätkin ovat. Aikaa myöten Kansanterveyslai-
17978: ovat lähes yksinomaan olleet kunnalliseen ter-     toksen alueellisten toimintayksiköiden kehitty-
17979: veydenhuoltoon kuuluvia yksiköitä, ei aluelai-     essä tulee myös ajankohtaiseksi lisätä tiedon-
17980: toksen lakkauttaminen käytännössä vaikuta          hallintatehtävissä toimivaa henkilöstöä näissä
17981: valtion ja kuntien väliseen kustannusten ja-       yksiköissä.
17982: 
17983:     Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1988
17984: 
17985:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
17986: 4                                    1988 vp. -      KK n:o 589
17987: 
17988: 
17989: 
17990: 
17991:                               Tili Riksdagens Herr Talman
17992: 
17993:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          institut inom den medicinska branschen funge-
17994: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          rar effektivast då det i dess omgivning finns
17995: av den 3 november 1988 till vederbörande             branschkännedom att stöda sig på. Av dessa
17996: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       orsaker håller man på att av de bland folkhäl-
17997: jande av riksdagsman Ikonen undertecknade            soinstitutets regionalinstitut som tidigare pro-
17998: spörsmål nr 589:                                     ducerat rutinmässig laboratorieservice utveckla
17999:                                                      enheter som är jämförbara med de övriga
18000:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen             avdelningarna vid institutet på orter där det
18001:        vidta för att säkerställa undersöknings-      också finns medicinsk högskoleutbilding. På
18002:        och undervisningsverksamheten vid             denna plan grundar sig även förslaget i 1989
18003:        folkhälsoinstitutets regionalinstitut i Jy-   års utgiftsstat att folkhälsoinstitutets regional-
18004:        väskylä och                                   institut i Jyväskylä skall indras och dess upp-
18005:          om institutet dras in, hur ämnar Re-        gifter samt en del av personalen överföras tili
18006:        geringen trygga sysselsättningen för          centralsjukhuset i mellersta Finland.
18007:        akademiskt utbildade personer vid re-            Indragningen av verksamheten vid Jyväskylä
18008:        gionalinstitutet i Jyväskylä och              regionalinstitut genomförs enligt samma prin-
18009:          är det p.g.a. att överläkaren vid re-       ciper som tidigare tiliämpats i Seinäjoki och i
18010:        gionalinstitutet flyttar från orten i allo    Rovaniemi. Enligt dem förflyttas största delen
18011:        motiverat att dra in institutet?              av personalen till anställningar vid centralsjuk-
18012:                                                      huset. Vid Jyväskylä regionalinstitut finns 17
18013:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         anställda, av vilka 5 har ett tilifälligt arbetsför-
18014: samt anföra följande:                                hållande. Av dessa anställda överförs 10 till
18015:    Folkhälsoinstitutet har som ett resultat av       centralsjukhuset och en del av resten tili folk-
18016: den historiska utvecklingen vid sidan om sin         hälsoinstitutets regionalinstitut i Åbo. Ingen
18017: undersökningsverksamhet svarat för en stor del       som har ett ordinarie arbetsförhållande blir
18018: av den mikrobiologiska diagnostiken i Finland.       arbetslös. Sålunda innebär indragningen av
18019: Nätet av regionalinstitut inrättades på sin tid      institutet inte att alla uppgifter eller tjänster
18020: för detta ändamål. Strävan har dock redan            och arbetstagare försvinner från mellersta Fin-
18021: länge varit att mikrobiologiska undersökningar       land.
18022: i samband med sjukvård skall göras vid cen-             Detta behov av en nyorganisation av folk-
18023: tralsjukhusen, där också största delen av andra      hälsoinstitutets regionalinstitut konstaterades
18024: laboratorieundersökningar som patienter ge-          även år 1983 i regeringens proposition tili
18025: nomgår görs. Detta mål har eftersträvats bl.a.       riksdagen med förslag tili lag om reglering av
18026: genom att nätet av regionalinstitut har omor-        personalens ställning vid folkhälsoinstitutets
18027: ganiserats.                                          regionalinstitut då skötseln av dess uppgifter
18028:    Utvecklandet av folkhälsoinstitutets nät av       övertas av kommun eller kommunalförbund. I
18029: regionalinstitut utgör en del av en rationalise-     lagen (1142/83) gavs närmare stadganden om
18030: ring av uppgiftsfördelningen mellan staten och       säkerställandet av personalens ställning i dylika
18031: kommunerna. Kommunernas uppgift blir här-            situationer. I samband med de tidigare indrag-
18032: vid att upprätthålla en verkställande organisa-      ningarna av folkhälsoinstitutets regionalinstitut
18033: tion för hälsovård varav mikrobiologisk labo-        i Seinäjoki och Rovaniemi har inte kunnat
18034: ratorieservice utgör en del. Däremot lämpar          upptäckas några speciella problem i fråga om
18035: det sig för staten att upprätthålla sådana funk-     regleringen av personalens ställning.
18036: tioner genom vilka landsomfattande service              Nyorganisationen av regionalinstituten har
18037: tilihandahålls. En sådan utgör t.ex. folkhälso-      för folkhälsoinstitutets del inneburit en möjlig-
18038: institutet, som är ett landsomfattande forsk-        het att utveckla främst den avdelning för
18039: ningsinstitut inom hälsovården. Ett forsknings-      miljöhygien och toxikologi som finns i Kuopio.
18040:                                     1988 vp. -      KK n:o 589                                     5
18041: 
18042: Där har nya tjänster kunnat inrättas i samband      ter. Eftersom klienterna vid regionalinstituten
18043: med att uppgifterna vid regionalinstituten i        nästan enbart har utgjorts av enheter som hör
18044: Seinäjoki och Rovaniemi har överförts tili          tili den kommunala hälsovården inverkar inte
18045: motsvarande centralsjukhus. 1 samband med           indragningen av regionalinstitutet i praktiken
18046: indragningen av Jyväskylä regionalinstitut är       på fördelningen av kostnader mellan staten och
18047: avsikten att med innehavarnas samtycke över-        kommunerna. Kommuner och kommunalför-
18048: föra vissa tjänster till Åbo. Avsikten är att       bund kan använda de anslag som de tidigare
18049: utveckla regionalinstitutet i Åbo tili en sådan     använt för tjänster, som köpts från folkhälso-
18050: avdelning inom folkhälsoinstitutet som gör          institutets regionalinstitut, för anordnandet av
18051: landsomfattande undersökningar. År 1993 lär         motsvarande verksamhet inom det kommunala
18052: det vara meningen att indra regionalinstitutet i    hälsovårdssystemet.
18053: Vilimanstrand och överföra dess uppgifter tili          På basis av det som anförts ovan bör för-
18054: södra Karelens sjukvårdsdistrikt.                   slaget i budgetpropositionen 1989 om en in-
18055:    Nyorganisationen av folkhälsoinstitutets re-     dragning av folkhälsoinstitutets regionalinstitut
18056: gionalinstitut har sålunda inte inneburit en        i Jyväskylä betraktas som motiverat. Att över-
18057: överföring av de aktuella uppgifterna tili Hel-     föra folkhälsoinstitutets adb-enhet tili Jyväsky-
18058: singforsregionen utan den har betytt en över-       lä är inte heller ändamålsenligt på basis av det
18059: föring av de uppgifter som staten sköter så att     som anförts ovan. Under innevarande år har
18060: de blir en del av det kommunala hälsovårdssys-      nya utrymmen som speciellt planerats för adb-
18061: temet, dit de med tanke på sin karaktär egentli-    enheten blivit klara och det är annars också
18062: gen också hör. Eftersom uppgifterna skötts av       ändamålsenligt att placera enheten där de som
18063: folkhälsoinstitutet har en avgift som grundar       anlitar dess tjänster finns. Med tiden blir det
18064: sig på självkostnadspris och som bestämts           också aktuellt att, allteftersom regionala verk-
18065: enligt lagen om grunderna för avgifter tili         samhetsenheter utvecklas, utöka personalen
18066: staten uppburits för regionalinstitutens tjäns-     inom datahanteringen vid dessa enheter.
18067: 
18068:     Helsingfors den 22 november 1988
18069: 
18070:                                                    Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
18071:                                               1988 vp.
18072: 
18073: Skriftligt spörsmål nr 590
18074: 
18075: 
18076: 
18077: 
18078:                                   Rehn: Om beviljande av en fri permissionsresa hem för värnplik-
18079:                                      tiga som är bosatta utanför Europa
18080: 
18081: 
18082:                               Tili Riksdagens Herr Taimao
18083: 
18084:    För att möjliggöra hembesök för de yng-           missionsresa hem tili utomeuropeiska Iänder än
18085: lingar, som avtjänar sin värnplikt i armen finns     att stå för kostnaderna för permissionsresorna
18086: ett system med ett visst antal fria hemresor         i Europa. För att ta ett exempel: en resa
18087: under permissionerna. För de värnpliktiga,           tur/retur Helsingfors-Ztirich med flyg kostar
18088: som är bosatta i hemlandet börjar systemet           ca 4 000 mk. En resa Helsingfors-New York
18089: vara utbyggt så att det ganska nära motsvarar        tur/retur i biliighetsklass kostar ca 2 500 mk.
18090: efterfrågan på fria hemresor under permissio-           Om man utnyttjar rabattmöjligheterna för
18091: nerna. Det finns emellertid ett antal värnplikti-    flyg, bör kostnaderna för att ordna en permis-
18092: ga, som är bosatta utomlands, och som kom-           sionsresa per värnpliktsperiod även tili utom-
18093: mer tili Finland för att avtjäna värnplikten. De     europeiska Iänder inte vara särskilt betungan-
18094: värnpliktiga som är bosatta i ett europeiskt         de. Det är ändå fråga om ett litet antal resor
18095: land beviljas på statens bekostnad 2-3 fria          per år. Det är i högsta grad en fråga om
18096: permtsswnsresor per värnpliktsperiod. De             jämställdhet mellan de värnpliktiga att ha rätt
18097: värnpliktiga, som är bosatta utanför Europa          att besöka sitt hem.
18098:  har inte rätt tili några fria hemresor under           Hänvisande tili det ovan anförda får jag i
18099:  permission överhuvudtaget, dvs. tili det utom-      den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
18100: europeiska land där de är bosatta. För dessa         föreskriver tili vederbörande medlem av stats-
18101:  värnpliktiga är det särskilt tungt att avtjäna en   rådet ställa följande spörsmål:
18102:  9 eller 11 månaders värnpliktsperiod utan att
18103:  kunna besöka sitt hem under hela den tiden.                   Vilka åtgärder ämnar Regeringen
18104:  För att finansiera en hemresa är dessa få                  vidta för att även utom Europa bosatta
18105:  värnpliktiga tvungna att resa på egen eller                värnpliktiga skall få rätt tili en fri
18106:  familjens bekostnad.                                       permissionsresa hem per värnpliktspe-
18107:    Ekonomiskt är det i många fall inte mera                 riod?
18108:  betungande för statsmakten att betala en per-
18109: 
18110:      Helsingfors den 2 november 1988
18111: 
18112:                                            Elisabeth Rehn
18113: 
18114: 
18115: 
18116: 
18117: 281469U
18118: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 590
18119: 
18120: Kirjallinen kysymys n:o 590                                                            Suomennos
18121: 
18122: 
18123: 
18124: 
18125:                                  Rehn: Ilmaisen kotilomamatkan myöntämisestä Euroopan ulko-
18126:                                    puolella asuville varusmiehille
18127: 
18128: 
18129:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18130: 
18131:    Armeijassa varusmiespalvelustaan suoritta-       matkaa Euroopan ulkopuolisiin maihin kuin
18132: vien nuorukaisten kotonakäynnin mahdollista-        vastata Eurooppaan suuntautuvien lomamat-
18133: miseksi on olemassa järjestelmä, johon kuuluu       kojen kustannuksista. Esimerkiksi edestakai-
18134: tietty määrä ilmaisia kotimatkoja lomien aika-      nen lentomatka Helsinki-Zurich maksaa noin
18135: na. Kotimaassa asuvien varusmiesten osalta          4 000 mk. Edestakainen matka Helsinki-New
18136: järjestelmä alkaa olla täysimittainen siten, että   York säästöluokassa maksaa noin 2 500 mk.
18137: se vastaa melko hyvin ilmaisten kotimatkojen           Lentomatkojen        alennusmahdollisuuksia
18138: kysyntää lomien aikana. Joukko asevelvollisia       käyttämällä kustannukset yhden lomamatkan
18139: asuu kuitenkin ulkomailla ja tulee Suomeen          järjestämiseksi varusmiesaikana myös Euroo-
18140: suorittamaan asevelvollisuutta. Jossakin Eu-        pan ulkopuolisiin maihin eivät muodostuisi
18141: roopan maassa asuvalle varusmiehelle myönne-        erityisen raskaiksi. Kysymys on kuitenkin pie-
18142: tään valtion kustannuksella 2-3 ilmaista lo-        nestä matkamäärästä vuosittain. Kysymys on
18143: mamatkaa varusmiesaikana. Euroopan ulko-            mitä suurimmassa määrin varusmiesten välises-
18144: puolella asuvilla varusmiehillä ei ole ollenkaan    tä tasa-arvosta kotonakäymisoikeuden osalta.
18145: oikeutta loman aikana ilmaisiin kotimatkoihin          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
18146: eli matkaan siihen Euroopan ulkopuoliseen           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
18147: maahan, jossa he asuvat. Näiden varusmiesten        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18148: on erityisen raskasta suorittaa 9 tai 11 kuukau-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18149: den varusmiesaika voimatta käydä kotonaan
18150: koko tänä aikana. Kotimatkan rahoittamiseksi                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18151: nämä harvat varusmiehet joutuvat matkusta-                 ryhtyä, jotta myös Euroopan ulkopuo-
18152: maan omalla tai perheen kustannuksella.                    lella asuvat varusmiehet saisivat oikeu-
18153:    Taloudellisesti monissakaan tapauksissa val-            den yhteen ilmaiseen kotilomamatkaan
18154: tiovallalle ei ole raskaampaa maksaa kotiloma-             varusmiespalvelun aikana?
18155: 
18156:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1988
18157: 
18158:                                           Elisabeth Rehn
18159:                                    1988 vp. -     KK n:o 590                                    3
18160: 
18161: 
18162: 
18163: 
18164:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18165: 
18166:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    3 vapaata lomamatkaa kuitenkin siten, että
18167: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     Pohjoismaissa asuvat saavat palvelusajasta
18168: olette 2 päivänä marraskuuta 1988 päivätyn        riippuen joko 2 tai 4 matkaa. Kaikille pysyvästi
18169: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      ulkomailla asuville asevelvollisille maksetaan
18170: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     em. vapaiden lomamatkojen lisäksi varusmies-
18171: edustaja Elisabeth Rehnin näin kuuluvasta kir-    palvelukseen astumiseen ja siitä kotiuttamiseen
18172: jallisesta kysymyksestä n:o 590:                  liittyvä matka. Nämä matkat korvataan myös
18173:                                                   Euroopan ulkopuolelta palvelukseen tuleville.
18174:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    Puolustusvoimiin tuli vuonna 1987 Euroopan
18175:        ryhtyä, jotta myös Euroopan ulkopuo-       ulkopuolelta palvelukseen 32 asevelvollista ja
18176:        lella asuvat varusmiehet saisivat oikeu-   Euroopasta yhteensä 42 asevelvollista.
18177:        den yhteen ilmaiseen kotilomamatkaan           Puolustusministeriö on sisällyttänyt seuraa-
18178:        varusmiespalvelun aikana?                  van suunnittelukauden toiminta- ja taloussuun-
18179:                                                   nitelmaansa yhden vapaan sekä lisäksi toisen
18180:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
18181:                                                   harkinnanvaraisen vapaan lomamatkan myön-
18182: vasti seuraavaa:                                  tämisen Euroopan ulkopuolelta palvelukseen
18183:    Suomen ulkopuolelta palvelukseen tulleiden     tuleville asevelvollisille. Tehdyn selvityksen
18184: asevelvollisten lomamatkojen korvaaminen          mukaan yhden edestakaisen lomamatkan hinta
18185: aloitettiin vuonna 1981. Se koski tuolloin vain   Euroopan ulkopuolelle on keskimäärin 7 500
18186: Pohjoismaista palvelukseen tulleita. Muualta      markkaa. Euroopan ulkopuolelta tulee vuosit-
18187: Euroopasta tulleet asevelvolliset saivat ensim-   tain varusmiespalvelukseen arviolta 35 asevel-
18188: mäisen vapaan kotilomamatkan vuonna 1983.         vollista. Kustannusvaikutus olisi tällöin noin
18189: Puolustusministeriön esitysten, valtiontalouden   400 000 markkaa vuodessa.
18190: tilanteen ja eduskunnan myötävaikutuksella on         Puolustusministeriö on edelleen kysyjän
18191: edellä mainittujen lomamatkojen määrää voitu      kanssa yhtä mieltä tässä tarkoitettujen vapai-
18192: lisätä. Tänä vuonna palveluksessa olevista ja     den lomamatkojen tarpeellisuudesta, ja minis-
18193: Suomen ulkopuolella pysyvästi asuvista asevel-    teriö on käynnistänyt toimenpiteet asian joh-
18194: vollisista saavat alle 240 vuorokautta palvele-   dosta.
18195: vat 2 matkaa ja yli 240 vuorokautta palvelevat
18196: 
18197:     Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1988
18198: 
18199:                                                              Puolustusministeri Ole Norrback
18200: 4                                    1988 vp. -     KK n:o 590
18201: 
18202: 
18203: 
18204: 
18205:                               Tili Riksdagens Herr Talman
18206: 
18207:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         240 dygn 3 fria permissionsresor, dock så att
18208: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         de som bor i Norden får antingen 2 eller 4
18209: av den 2 november 1988 tili vederbörande            resor, beroende på värnpliktstiden. Tili alla
18210: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      värnpliktiga som är permanent bosatta utom-
18211: jande av riksdagsledamot Elisabeth Rehn un-         lands betalas förutom detta de resor som
18212: dertecknade spörsmål nr 590:                        föranleds av inryckningen och hemförlov-
18213:                                                     ningen. Även de som är bosatta utanför Euro-
18214:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           pa får ersättning för dessa resor. År 1987 kom
18215:        vidta för att även utom Europa bosatta       32 värnpliktiga från något utomeuropeiskt
18216:        värnpliktiga skall få rätt tili en fri       land och sammanlagt 42 värnpliktiga kom från
18217:        permissionsresa hem per värnpliktspe-        Europa tili försvarsmakten.
18218:        riod?                                           Försvarsministeriets verksamhets- och eko-
18219:                                                     nomipian för nästa planeringsperiod omfattar
18220:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       beviljandet av en fri permissionsresa samt dess-
18221: samt anföra följande:                               utom en annan, av prövning beroende fri
18222:    Värnpliktiga som kommer från utlandet för        permissionsresa för värnpliktiga som är bosat-
18223: att avtjäna sin värnplikt i Finland har från        ta utanför Europa och avtjänar sin värnplikt i
18224: 1981 fått ersättning för sina permissionsresor.     Finland. Enligt en utredning kostar en permis-
18225: Detta gällde då endast dem som kommit från          sionsresa tur-retur tili ett utomeuropeiskt land i
18226: något nordiskt land. Värnpliktiga som kommit        genomsnitt 7 500 mark. Årligen kommer upp-
18227: från det övriga Europa fick sin första fria         skattningsvis 35 värnpliktiga från ett utomeu-
18228: permissionsresa år 1983. På grund av fram-          ropeiskt land för att avtjäna sin värnplikt i
18229: ställningar från försvarsministeriet, situationen   Finland. Kostnaderna skulle härvid utgöra ca
18230: inom statshushållningen och riksdagens med-         400 000 mark om året.
18231: verkan har antalet ovan nämnda permissions-            Försvarsministeriet delar alltjämt frågeställa-
18232: resor kunnat utökas. Av dem som detta år            rens åsikt om att sådana fria permissionsresor
18233: avtjänar sin värnplikt och är permanent bosat-      som avses här är nödvändiga. Ministeriet har
18234: ta utom Finland får de som avtjänar mindre än       inlett åtgärder med anledning av detta.
18235: 240 dygn 2 resor och de som avtjänar mera än
18236: 
18237:     Helsingfors den 9 december 1988
18238: 
18239:                                                                  Försvarsminister Ole Norrback
18240:                                               1988 vp.
18241: 
18242: Kirjallinen kysymys n:o 591
18243: 
18244: 
18245: 
18246: 
18247:                                  Paloheimo: Teollisuusjätteiden kaatopaikan sijoittamisesta Lu-
18248:                                     mikorven alueelle Valkeakoskella
18249: 
18250: 
18251:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18252: 
18253:    Kemira Oy Säterin tehdas suunnittelee Val-       ulkoilualuetta ko. alue on. Tästä syystä alue on
18254: keakoskelle Lumikorven alueelle teollisuusjät-      täysin sopimaton tarkoitettuun käyttöön.
18255: teiden kaatopaikkaa, joka selvitysten mukaan           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
18256: sijoittuisi noin 23 ha:n alueelle ja jonka valu-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
18257: mavedet maaston muodon johdosta ohittavat           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18258: asutuksen sen välittömässä läheisyydessä.           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18259:   Kaatopaikalle toimitettavista jätteistä osa si-             Aikooko Hallitus pikaisesti ryhtyä
18260: sältää vaarallisia myrkkyjä, kuten rikkihap-               tarvittaviin toimenpiteisiin teollisuusjät-
18261: poa, rikkihiiltä ja rikkivetyä. Vajaan puolen              teiden kaatopaikan sijoittamisen estä-
18262: kilometrin päässä suunnitellusta kaatopaikasta             miseksi Lumikorven alueelle Valkea-
18263: on paljon asutusta ja pieniä lapsia, joiden                koskella?
18264: 
18265:     Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1988
18266: 
18267:                                          Eero Paloheimo
18268: 
18269: 
18270: 
18271: 
18272: 281457G
18273: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 591
18274: 
18275: 
18276: 
18277: 
18278:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18279: 
18280:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
18281: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vasti seuraavaa:
18282: olette 7 päivänä marraskuuta 1988 päivätyn             Valkeakosken kaupungin terveyslautakun-
18283: kirjeenne n:o 1742 ohella toimittanut valtio-        nan valvontajaosto on 15 päivänä marraskuuta
18284: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-        1988 päättänyt, ettei se hyväksy Kemira Oy
18285: sen kansanedustaja Paloheimon kirjallisesta          Säterin hakemusta terveydenhoitolain (469/65)
18286: kysymyksestä n:o 591, jossa tiedustellaan:           26 §:ssä tarkoitetusta teollisuusjätteen kaato-
18287:                                                      paikan sijoituspaikasta Lumikorven alueella
18288:           Aikooko Hallitus pikaisesti ryhtyä         Valkeakoskella. Hallituksella ei siten ole tar-
18289:        tarvittaviin toimenpiteisiin teollisuusjät-   vetta ryhtyä toimiin asiassa. Sitä paitsi ratkai-
18290:        teiden kaatopaikan sijoittamisen estä-        suvalta asiassa ei voimassa olevan lainsäädän-
18291:        miseksi Lumikorven alueelle Valkea-           nön mukaan edes kuulu sille.
18292:        koskella?
18293: 
18294:     Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1988
18295: 
18296:                                                                   Ympäristöministeri Kaj Bärlund
18297:                                    1988 vp. -     KK n:o 591                                   3
18298: 
18299: 
18300: 
18301: 
18302:                             Tili Riksdagens Herr Talman
18303: 
18304:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
18305: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       samt anföra följande:
18306: nr 1742 av den 7 november 1988 tili vederbö-         Övervakningssektionen vid Valkeakoski
18307: rande medlem av statsrådet översänt avskrift      stads hälsovårdsnämnd beslöt den 15 novem-
18308: av följande av riksdagsman Paloheimo under-       ber 1988 att den inte godkänner Kemira Oy
18309: tecknade spörsmål nr 591:                         Säteris ansökan om förläggningsplats för en
18310:          Ämnar Regeringen skyndsamt vidta         sådan avstjälpningsplats för industriavfall som
18311:       erforderliga åtgärder i syfte att förhin-   avses i 26 § hälsovårdslagen (469/65) på Lumi-
18312:       dra att en avstjälpningsplats för indust-   korpi-området i Valkeakoski. Regeringen be-
18313:       riavfall placeras på Lumikorpi-området      höver sålunda inte vidta åtgärder i saken.
18314:       i Valkeakoski?                              Dessutom ankommer inte ens avgöranderätten
18315:                                                   i saken enligt gällande lag på regeringen.
18316:     Helsingfors den 9 december 1988
18317: 
18318:                                                                    Miljöminister Kaj Bärlund
18319:                                               1988 vp.
18320: 
18321: Kirjallinen kysymys n:o 592
18322: 
18323: 
18324: 
18325: 
18326:                                  Vähänäkki: Puolustusvoimien kantahenkilökunnan poliittisista
18327:                                     oikeuksista
18328: 
18329: 
18330:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18331: 
18332:    Kuten yleisessä tiedossa on, ovat puolustus-     mattavasti enemmän kuin puolueet yleensä.
18333: voimien kantahenkilökuntaan kuuluvat vailla         Näin ollen kyvykkäitäkin sotilashenkilöitä,
18334: poliittisia oikeuksia sikäli, etteivät he ole oi-   joilla on halu osallistua kotikuntansa hallin-
18335: keutettuja kuulumaan poliittisiin puolueisiin ja    toon, on ohjautunut puolueettomuuden kaa-
18336: niihin kuuluminen on peräti kriminalisoitu ri-      vussa ryhmittymiin, jotka eivät kenties aina
18337: koslain 45 luvun 26 §:ssä. Tämä asiantila on        edes vastaa asianomaisen sotilashenkilön puo-
18338: omiaan suuressa määrin vaikeuttamaan kanta-         luepoliittisia näkemyksiä. Toisaalta on joudut-
18339: henkilökunnan osallistumista poliittisina luot-     tu jättämään käyttämättä sellaisia kyvykkäitä-
18340: tamushenkilöinä oman maansa ja kotikuntansa         kin ehdokkaita, jotka olisivat halunneet sellai-
18341: hallintoon.                                         sen puolueen listoille, jotka ottavat ehdokaslis-
18342:    Sikäli kuin on kysymys kansanedustajain          toilleen etupäässä tai yksinomaan oman puolu-
18343: vaalista, ei asiaa ole koettu epäoikeudenmukai-     een jäseniä.
18344: seksi sen vuoksi, että on ymmärretty valtiopäi-        Puolueeseensitoutumiskielto rajoittaa soti-
18345: väjärjestyksen 7 §:n 2 momentissa olevan kiel-      lashenkilön vapaa-ajan harrastusmahdollisuuk-
18346: lon perustelut. Sen sijaan sotilashenkilön osal-    sia myös sikäli, ettei hän voi vaikuttaa maansa
18347: listumiselle ehdokkaana kunnallisvaaleihin          ja kuntansa asioihin myöskään puolueen pe-
18348: asettaa kielto kuulua poliittiseen puolueeseen      rusjärjestöstä käsin, vaikkei hänellä halua esi-
18349: huomattavan rajoituksen.                            merkiksi valtuustoon olisikaan. - Nykyajan
18350:                                                     oloissa, jolloin esimerkiksi poliisiviranhaltijoi-
18351:    Mitä ensinnäkin tulee valitsijayhdistyksen       den mahdollisuus osallistua puoluepoliittiseen
18352: perustamiseen ja ehdokkaaksi asettumiseen sen       toimintaan on rajoittamaton, tuntuu sotilas-
18353: kautta, voimme todeta, että äänten laskentata-      henkilöitä koskeva kielto epäoikeudenmukai-
18354: van vuoksi on ehdokkaan Iäpipääsylie olemas-        selta ja syrjivältä.
18355: sa huomattavia vaikeuksia. Nyttemmin puolu-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
18356: eet ovat ottaneetkin omille ehdokaslistoilleen      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
18357: myös sotilashenkilöitä maininnoin, että he ovat     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18358: ns. sitoutumattomia, puolueeseen kuulumatto-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18359: mia ehdokkaita. Tätä kautta onkin joitain
18360: sotilashenkilöitä kautta maan tullut valituksi                Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin la-
18361: kunnanvaltuustoihin. Tätä osallistumismahdol-              kiehdotuksen aikaansaamiseksi, jonka
18362: lisuutta kaventaa kuitenkin se seikka, että si-            hyväksymisellä mahdollistettaisiin soti-
18363: toutumattomia ehdokkaita ovat eräät tietyt                 lashenkilön kuuluminen poliittiseen
18364: puolueet halukkaita ottamaan listoilleen huo-              puolueeseen?
18365: 
18366:     Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1988
18367: 
18368:                                          Matti Vähänäkki
18369: 
18370: 
18371: 
18372: 
18373: 281487P
18374: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 592
18375: 
18376: 
18377: 
18378: 
18379:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18380: 
18381:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Poliittisen toiminnan rajoittamisen tarpeelli-
18382: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       suutta on perusteltu sekä valtion että puolus-
18383: olette 8 päivänä marraskuuta 1988 päivätyn          tusvoimien eduilla. Peruslähtökohtana on pi-
18384: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        detty, että puolustusvoimat täyttäessään sille
18385: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       laissa määrättyjä tehtäviä on puoluepoliittisesti
18386: edustaja Matti Vähänäkin näin kuuluvasta kir-       sitoutumaton. Tämän vuoksi on tärkeätä, että
18387: jallisesta kysymyksestä n:o 592:                    yksittäiset sotilashenkilöt eivät puolueiden jä-
18388:                                                     seninä julkisuudessa esitä käsityksiään puolue-
18389:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin la-       poliittisista asioista. Puolustusvoimien tulee ol-
18390:        kiehdotuksen aikaansaamiseksi, jonka         la varauksetta kulloisenkin valtiojohdon käy-
18391:        hyväksymisellä mahdollistettaisiin soti-     tettävissä.
18392:        lashenkilön kuuluminen poliittiseen             Puolustusvoimien tehtävien hoitamisen kan-
18393:        puolueeseen?                                 nalta on tärkeätä, että puolustusvoimissa val-
18394:                                                     litseva hyvä henki ja keskinäisen luottamuksen
18395:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ilmapiiri säilyvät. Politisoitumisen on arveltu
18396: vasti seuraavaa:                                    voivan vaikuttaa sisäiseen ilmapiiriin ja yhteen-
18397:                                                     kuuluvuuden tunteeseen haitallisesti.
18398:    Rikoslain 45 luvun 26 §:n 2 momentin mu-            Rikoslain 45 luvun muuttamista koskevan
18399: kaan puolustusvoimissa tai rajavartiolaitokses-     hallituksen esityksen perusteluissa todetaan ni-
18400: sa muuten kuin asevelvollisena palvelevan soti-     menomaisesti, ettei järjestelyillä ole tarkoitettu
18401: laan kuuluminen jäsenenä puolueeseen tai puo-       rajoittaa kantahenkilökunnan mahdollisuuksia
18402: luepoliittista toimintaa harjoittavaan yhdistyk-    hoitaa kunnallisia luottamustehtäviä. Käytän-
18403: seen on rangaistava teko. Säännös koskee ai-        nössä puolueen jäsenyyden puuttuminen ei ole
18404: noastaan kantahenkilökuntaan kuuluvia soti-         ollut esteenä sotilaiden valituksi tulemiselle
18405: laita.                                              valtuustoihin.
18406:    Rikoslain 45 luku on tullut voimaan vuoden          Vaikka mahdollisuus liittyä poliittiseen puo-
18407: 1984 alusta. Mainittua säännöstä valmisteltaes-     lueeseen tulisi kansalaisen perusoikeutena yh-
18408: sa on perusteellisesti harkittu lainkohdassa tar-   denvertaisuusperiaatteen nimissä ulottaa kos-
18409: koitetun poliittisen toiminnan rajoittamisen        kemaan myös kantahenkilökuntaan kuuluvia
18410: tarpeellisuutta ja asianmukaisuutta. Hallitus       sotilaita, ei heitä koskevien poliittisen toimin-
18411: päätyi esittämään koko itsenäisyytemme ajan         nan rajoitusten poistaminen kuitenkaan tällä
18412: voimassa olleen rajoituksen jatkamista, minkä       hetkellä ole edellä selostetuista syistä yhteis-
18413: esityksen eduskunta hyväksyi.                       kunnan kokonaisedun vuoksi perusteltua.
18414: 
18415:     Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1988
18416: 
18417:                                                                Puolustusministeri Ole Norrback
18418:                                      1988 vp. -     KK n:o 592                                      3
18419: 
18420: 
18421: 
18422: 
18423:                               Tili Riksdagens Herr Talman
18424: 
18425:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         varit att försvarsmakten är partipolitiskt obun-
18426: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         den då den utför de uppgifter som den tilide-
18427: av den 8 november 1988 tili vederbörande            lats i lagen. Därför är det viktigt att enskilda
18428: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      militärpersoner inte såsom medlemmar av nå-
18429: jande av riksdagsman Matti Vähänäkki under-         got parti offentligt framför sina åsikter i parti-
18430: tecknade spörsmål nr 592:                           politiska     ärenden.     Försvarsmakten     bör
18431:                                                     förbehållslöst stå tili förfogande för den stats-
18432:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       ledning som vid vart och ett tillfälle behöver
18433:        att få tili stånd ett lagförslag som, om     dess bistånd.
18434:        det godkänns, skulle göra det möjligt             1
18435: 
18436: 
18437:        för en militärperson att höra tili ett          Då · det gäller de uppgifter som ålagts
18438:        politiskt parti?                             försvarsmakten att sköta är det viktigt att det
18439:                                                     inom försvarsmakten råder en god anda och
18440:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       att det ömsesidiga förtroendet bevaras. Politi-
18441: samt anföra följande:                               seringen har förmodats kunna inverka skadligt
18442:                                                     på atmosfären och känslan av samhörighet
18443:    Enligt 45 kap. 26 § 2 mom. strafflagen är        inom försvarsmakten.
18444: det en straffbar gärning om krigsman, som
18445: inom försvarsmakten eller gränsbevakningsvä-           1 motiveringen tili regeringens proposition
18446: sendet tjänstgör på annat sätt än som värnplik-     om ändring av 45 kap. strafflagen konstateras
18447: tig, hör tili parti eller förening som bedriver     uttryckligen om arrangemangen inte är avsed-
18448: partipolitisk verksamhet. Stadgandet berör en-      da att begränsa den stamanställda personalens
18449: dast stamanställda krigsmän.                        möjligheter att sköta korumunala förtroende-
18450:    1 början av 1984 trädde 45 kap. strafflagen i    uppdrag. Det faktum att krigsmän inte varit
18451: kraft. Vid beredningen av nämnda stadgande          medlemmar av något parti har i praktiken inte
18452: har det grundligt beaktats hur nödvändigt och       utgjort ett hinder för dem att bli valda tili
18453: ändamålsenligt det är att begränsa den politis-     fullmäktige.
18454: ka verksamhet som avses i lagrummet. Rege-             Fastän möjligheten att ansluta sig tili något
18455: ringen beslöt att föreslå att den restriktion som   politiskt parti som en medborgerlig grundrät-
18456: varit gällande under hela självständighetsperio-    tighet enligt likställighetsprincipen bör ut-
18457: den skall fortsätta att gälla, och förslaget        sträckas att gälla även stamanställda krigsmän,
18458: godkändes av riksdagen.                             är det för tilifället dock, med tanke på samhäl-
18459:    Nödvändigheten av att begränsa den politis-      let som helhet, inte motiverat att på ovan
18460: ka verksamheten har motiverats med att det          nämnda grunder för stamanställda krigsmäns
18461: innebär fördelar för både staten och försvars-      vidkommande slopa restriktionerna i fråga om
18462: makten. Som utgångspunkt har i första hand          politisk verksamhet.
18463: 
18464:      Helsingfors den 13 december 1988
18465: 
18466:                                                                  Försvarsminister Ole Norrback
18467:                                               1988 vp.
18468: 
18469: Kirjallinen kysymys n:o 593
18470: 
18471: 
18472: 
18473: 
18474:                                   Viinanen ym.: Ajopäiväkirjan pitäjän oikeussuojasta verotusme-
18475:                                      nettelyssä
18476: 
18477: 
18478:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18479: 
18480:    Verohallitus on antanut seikkaperäiset oh-        yksilöidysti perustelee syyt, miksi ajopäiväkir-
18481: jeet ajopäiväkirjan pitämisen yksityiskohdista.      jaa ei voida pitää luotettavana.
18482: Ohjeiden keskeinen periaate on selvityksen luo-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
18483: tettavuus.                                           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
18484:    Varsin yleisesti kuitenkin esitetään väitteitä,   me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
18485: että verottaja ei hyväksy asiallisesti pidettyjä     sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
18486: ajopäiväkirjoja. Verottaja vahvistaa sen sijaan      sen:
18487: auton oman käytön määräksi oman arvionsa,
18488: jota sitten käyttää verotuksen perusteena.                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
18489:    Verottajalla on kyseisissä tapauksissa oltava            siin, jotta verottaja veivoitetaan anta-
18490: perusteltu syy verovelvollisen selvityksen hyl-             maan verovelvolliselle yksilöity kirjalli-
18491: käämiseen. Siksi olisi tarkoituksenmukaista,                nen selvitys ajopäiväkirjan hylkäämisen
18492: että verottaja hylkäystapauksissa kirjallisesti ja          perusteista?
18493: 
18494:     Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1988
18495: 
18496:           Iiro Viinanen                Riitta Uosukainen            Martti Korkia-Aho
18497:           Ritva Vastamäki              Keijo Jääskeläinen           Pirjo-Riitta Antvuori
18498:           Kari Häkämies                Anneli Taina                 Matti Lahtinen
18499:           Aino Pohjanoksa              Heikki Järvenpää             Jouni J. Särkijärvi
18500:           Sakari Valli                 Riitta J ouppila             Tapio Holvitie
18501:           Matti Viljanen               Tauno Valo                   Tuula Linnainmaa
18502:           Kalevi Lamminen              Oiva Savela                  Sauli Niinistö
18503:           Martti Tiuri                 Eva-Riitta Siitonen          Ben Zyskowicz
18504:                      Sirpa Pietikäinen                     Riitta Saastamoinen
18505: 
18506: 
18507: 
18508: 
18509: 28l4l4K
18510: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 593
18511: 
18512: 
18513: 
18514: 
18515:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18516: 
18517:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Jos päiväkirjaa on pidetty verohallituksen oh-
18518: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       jeiden edellyttämällä tavalla, se hyväksytään
18519: olette 8 päivänä marraskuuta 1988 päivätyn          verotuksen perusteeksi. Sen arvosteleminen,
18520: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        mikä merkitys verovelvollisen selvitykselle kus-
18521: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       sakin tapauksessa annetaan, jää kuitenkin aina
18522: edustaja Iiro Viinasen ym. näin kuuluvasta          verotuspäätöksen tekijän harkintaan.
18523: kirjallisesta kysymyksestä n:o 593:
18524:                                                        Hallintomenettelylaki (598/82) edellyttää, et-
18525:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      tä hallintopäätökset perustellaan. Mainittu laki
18526:        siin, jotta verottaja veivoitetaan anta-     on kuitenkin vasta toissijaisesti sovellettava.
18527:        maan verovelvolliselle yksilöity kirjalli-   Verotusasetuksen (530/59) 12 §:n mukaan niin
18528:        nen selvitys ajopäiväkirjan hylkäämisen      sanotussa laskelmaverotuksessa, jossa vain jol-
18529:        perusteista?                                 takin osin poiketaan veroilmoituksesta, ei vi-
18530:                                                     ranomaisille ole asetettu velvoitetta merkitä
18531:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        verotusasiakirjoihin poikkeamisen syytä. Vero-
18532: vasti seuraavaa:                                    velvollista kuitenkin yleensä kuullaan, jos ve-
18533:                                                     roilmoituksesta poiketaan, ja hänelle lähete-
18534:   Verohallituksen tehtävänä on siitä annetun
18535:                                                     tään kirjallinen selvityspyyntö. Siitä ilmenee,
18536: asetuksen (273174) mukaan erityisesti edistää
18537:                                                     miltä osin lisäselvitystä tarvittaisiin. Verotoi-
18538: oikean ja yhdenmukaisen verotuksen toimitta-
18539:                                                     mistokaan ei yleensä kysyttäessä kieltäytyne
18540: mista antamalla veroviranomaisille neuvoja ja
18541:                                                     kertomasta tiedossaan olevia tosiseikkoja, joi-
18542: ohjeita. Valtuutuksensa nojalla verohallitus on
18543:                                                     hin verotuspäätös perustuu.
18544: antanut muun ohessa ohjeet siitä, milloin ajo-
18545: päiväkirjaa on pidettävä luotettavana. Ohje on         Verohallituksen päätökseen ennakonpidä-
18546: annettu lääninverovirastoille ja verotoimistoille   tyksessä vuonna 1989 noudatettavista luontois-
18547: osoitetussa kirjeessä n:o 852/31/80, joka on        etujen laskentaperusteista (950/88) on aikai-
18548: päivätty 28 päivänä tammikuuta 1980. Ohje           semmasta poiketen otettu veroviranomaisia si-
18549: julkaistaan vuosittain myös verohallinnon käsi-     tovia, ajopäiväkirjaa koskevia määräyksiä. Jos
18550: kirjassa (esimerkiksi Verohallituksen julkaisu      ajopäiväkirja pidetään siten kuin päätös edel-
18551: n:o 408, verovuosi 1987).                           lyttää ja sitä voidaan pitää luotettavana, se
18552:   Verohallitus on ohjeeliaan pyrkinyt ajopäi-       hyväksytään verotuksen perusteeksi. Muihin
18553: väkirjojen osalta oikeudenmukaiseen ja mah-         toimenpiteisiin hallitus ei katso olevan tarpeen
18554: dollisimman yhtenäiseen verotuskäytäntöön.          tässä asiassa ryhtyä.
18555: 
18556:     Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1988
18557: 
18558:                                                                         Ministeri Ulla Puolanne
18559:                                     1988 vp. -     KK n:o 593                                      3
18560: 
18561: 
18562: 
18563: 
18564:                              Tili Riksdagens Herr Talman
18565: 
18566:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        ter, godkänns den som grund för beskattning-
18567: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        en. Den som fattar beskattningsbeslutet måste
18568: av den 8 november 1988 tili vederbörande           ändå alltid bedöma hur stor betydelse den
18569: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     skattskyldiges utredning i varje enskilt fall
18570: jande av riksdagsman Iiro Viinanen m.fl. un-       skall ges.
18571: dertecknade spörsmål nr 593:                          Lagen om förvaltningsförfarande (598/82)
18572:                                                    förutsätter att förvaltningsbeslut motiveras.
18573:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för      Denna lag skall emellertid tiliämpas endast
18574:        att beskattaren skall förpliktigas att ge   subsidiärt. Enligt 12 § beskattningsförord-
18575:        den skattskyldige en individuell, skrift-   ningen (530/59) är myndigheterna inte vid s.k.
18576:        lig utredning om grunderna för avslag       beskattning enligt beräkning, i viiken avvikelse
18577:        vad gäller kördagbok?                       från skattedeklarationen görs endast tili vissa
18578:                                                    delar, förpliktigade att i beskattningsdokumen-
18579:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       ten införa orsaken tili avvikelsen. Om avvikelse
18580: samt anföra följande:                              från skattedeklaration görs, hörs den skattskyl-
18581:   Enligt förordningen om skattestyrelsen (273/     dige dock i allmänhet och en skriftlig anhållan
18582: 74) ankommer på skattestyrelsen särskilt att       om utredning skickas tili honom. Ur denna
18583: främja en riktig och enhetlig beskattning ge-      framgår det tili vilka delar ytterligare utredning
18584: nom råd och anvisningar tili skattemyndighe-       behövs. Vid tilifrågan torde inte heller skatte-
18585: terna. Med stöd av sina befogenheter har           byrån i allmänhet vägra meddela de fakta som
18586: skattestyrelsen givit anvisningar bl.a. om när     beskattningsbeslutet baserar sig på och som
18587: en kördagbok skall anses vara pålitlig. Anvis-     byrån innehar.
18588: ningarna har givits i brev nr 852/31180, daterat      1 skattestyrelsens beslut om de grunder som
18589: den 28 januari 1980, tili länsskatteverken och     skall iakttas vid beräkning av naturaförmåner
18590: skattebyråerna. Anvisningarna publiceras även      vid förskottsinnehållning år 1989 (950/88) har
18591: årligen i skatteförvaltningens handbok (t.ex.      med avvikelse från tidigare praxis intagits be-
18592: Skattestyrelsens publikation nr 408, skatteår      stämmelser om kördagbok. Dessa bestämmel-
18593: 1987).                                             ser är bindande för skattemyndigheterna. Om
18594:    Skattestyrelsen har med sina anvisningar ef-    kördagbok förs på det sätt som beslutet
18595: tersträvat ett rättvist och ett så enhetligt be-   förutsätter och dagboken kan anses vara pålit-
18596: skattningsförfarande som möjligt vad gäller        lig, godkänns den som grund för beskattning-
18597: kördagböckerna. Om dagbok har förts på det         en. Regeringen anser inte att det behövs andra
18598: sätt som skattestyrelsens anvisningar förutsät-    åtgärder i detta fall.
18599: 
18600:     Helsingfors den 7 december 1988
18601: 
18602:                                                                         Minister Ulla Puolanne
18603:                                             1988 vp.
18604: 
18605: Kirjallinen kysymys n:o 594
18606: 
18607: 
18608: 
18609: 
18610:                                 Renko: Perheharjoittelun palauttamisesta kodinhoitajien ja koti-
18611:                                   avustajien koulutusohjelmiin
18612: 
18613: 
18614:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18615: 
18616:    Vanhusten sosiaali- ja terveydenhuollon pal-   kintaa ja valmistamista. Tätä avohuoltotyötä
18617: veluiden mitoitusta pohtinut työryhmä arvioi,     nykyisen koulutuksen saaneet vieroksuvat ja
18618: että vuosituhannen loppuun mennessä tarvi-        pelkäävät ottaa vastuuta kodinhoitopalveluis-
18619: taan yli 40 000 uutta virkaa vanhustenhuol-       ta.
18620: toon. Näistä 25 000 tarvitaan kotipalveluihin.       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
18621:    Kodinhoitajakoulutus on keskiasteen uudis-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
18622: tuksen myötä teoretisoitunut niin, että koko-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18623: naistuntimäärästä (3 360 tuntia) on noin 10 %     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18624: kotitalouden käytännön töitä. Tämän lisäksi
18625: opetuksesta on poistettu perheharjoittelu ko-               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
18626: konaan.                                                  siin perheharjoittelun palauttamiseksi
18627:    Työryhmän selvitys osoittaa kuitenkin, että           keskiasteen kodinhoitajien ja kotiavus-
18628: vuoteen 2000 mennessä noin 350 000 vanhusta              tajien koulutusohjelmiin ja käytännön
18629: on avohuollon tarpeessa, eli he tarvitsevat              työn lisäämiseksi niin, että vanhusten
18630: käytännön kodinhoitopalveluja, kuten siivous-            avohoitotyö tulevaisuudessa saa riittä-
18631: ta, pyykinpesua, hygienian hoitoa, ruuan han-            västi koulutettua työvoimaa?
18632: 
18633:     Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1988
18634: 
18635:                                         Tellervo Renko
18636: 
18637: 
18638: 
18639: 
18640: 281490S
18641: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 594
18642: 
18643: 
18644: 
18645: 
18646:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18647: 
18648:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      toimistossa (380 h). Näiden jaksojen aikam
18649: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      opiskelija harjaantuu systemaattisen ohjaukser
18650: olette 9 päivänä marraskuuta 1988 päivätyn         avulla mm. kätten taidoissa työskennellessäär
18651: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       erilaisten lapsiperheiden, vanhusten ja vam
18652: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      maisten parissa. Käytännöllinen opetus on tie·
18653: edustaja Rengon näin kuuluvasta kirjallisesta      topuolisen opetuksen kanssa samanarvoiner
18654: kysymyksestä n:o 594:                              opetussuunnitelman osa, ja siitä vastaa aim
18655:                                                    oppilaitoksen opettaja yhdessä kokeneen ken·
18656:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     tän työntekijän kanssa.
18657:        siin perheharjoittelun palauttamiseksi         Kodinhoitajankin opetussuunnitelma sisältä~
18658:        keskiasteen kodinhoitajien ja kotiavus-     lähes tuhat tuntia kaikille koulutusammateillt
18659:        tajien koulutusohjelmiin ja käytännön       yhteisiä, pakollisia aineita, mikä ehkä saa ope.
18660:        työn lisäämiseksi niin, että vanhusten      tussuunnitelman vaikuttamaan "teoreettisel·
18661:        avohoitotyö tulevaisuudessa saa riittä-     ta". Ammatillisiin aineisiin käytettävän ajar
18662:        västi koulutettua työvoimaa?                lyheneminen on pakottanut lyhentämään j~
18663:                                                    samalla tehostamaan käytännöllistä opetust~
18664:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         harjoittelua). Perheharjoittelu on poistettu en.
18665: taen seuraavaa:                                    nen kaikkea opetuksellisista syistä. Palautt
18666:    Sosiaalialan uusimuotoinen koulutus on al-      perheharjoittelusta ei läheskään aina ollut ope·
18667: kanut kuluvana vuonna. Tätä ennen kodinhoi-        tuksen tavoitteita palvelevaa. Perheharjoittelur
18668: tajan opetussuunnitelmaa on kokeiltu kahdessa      korvaa edellä mainittu kunnan kotipalveluss~
18669: sosiaalialan oppilaitoksessa, Tampereella ja Ii-   toteutettava käytännöllinen opetus, jonka ai·
18670: salmessa. Ensimmäiset uuden koulutuksen saa-       kana työskennellään erilaisissa perheissä.
18671: neet kodinhoitajat valmistuivat viime jouluksi.       Kotiavustajakoulutus on kestoltaan noin 22{
18672: Nämä, vajaat 60 henkilöä, ovat siten ainoat        tunnin mittainen kurssimuotoinen koulutus.
18673: uudet kodinhoitajat, joiden valmiuksista on        joka on tarkoitettu nimenomaan vanhustyör
18674: tähän mennessä ollut mahdollista saada palau-      tehtäviin. Perheharjoittelun sisällyttämisH
18675: tetta. Kummankin oppilaitoksen saama palaute       näin lyhyeen kurssiin ei ole pidetty mahdollise·
18676: on ollut positiivista. Kielteistä palautetta sen   na eikä tarkoituksenmukaisena.
18677: paremmin kodinhoitotaitojen puutteista kuin           Valtioneuvoston 25.9.1986 vahvistamass~
18678: avohuoltotyön vieroksumisesta ja pelkäämises-      valtakunnallisessa suunnitelmassa sosiaalihuol·
18679: tä ei ole tullut oppilaitosten tietoon.            lon järjestämisestä vuosina 1987-1991 tode.
18680:    Kodinhoitajan uutta opetussuunnitelmaa          taan, että kodinhoitoavun suoritushenkilöstör
18681: laadittaessa tarkoituksena on ollut, että kodin-   lisäys pyritään toteuttamaan siten, että kodin·
18682: hoitaja olisi sosiaalihuollon keskeinen, moni-     hoitajan koulutuksen saaneiden henkilöider
18683: puolinen perustyöntekijä, joka pystyy työsken-     suhteellista osuutta kuntien kotipalvelutoimin·
18684: telemään erilaisten asiakkaiden parissa sekä       nassa lisätään.
18685: avo- että laitoshuollossa.                            Kotiavustajien peruskurssi on lisäksi koettt
18686:    Kodinhoitajan uusi opetussuunnitelma sisäl-     riittämättömäksi työn vaativuuden lisääntymi·
18687: tää 380 tuntia oppilaitoksessa annettavaa koti-    sen johdosta. Kotiavustajien pätevöittäminer
18688: taloudenhoidon opetusta. Sen lisäksi opetus-       kodinhoitajiksi on kuluvana vuonna käynnis·
18689: suunnitelmaan kuuluu 760 tuntia oppilaitoksen      tetty sekä oppilaitosmuotoisena että oppisopi·
18690: ulkopuolella tapahtuvaa käytännöllistä opetus-     muskoulutuksena. Arvion mukaan 3 000-
18691: ta. Tämä käytännöllisen opetuksen jakso käsit-     4 000 kotiavustajaa valmistuu kodinhoitajaks
18692: tää harjoittelua päiväkodissa tai lastenkodissa    vuoden 1994 loppuun mennessä.
18693: (190 h), vanhustenhuollon toimintayksikössä           Valtakunnallisesti kattavaa palautetta uudes·
18694: (190 h) sekä sosiaalitoimistossa ja kotipalvelu-   ta kodinhoitajakoulutuksesta voidaan saadE
18695:                                   1988 vp. -    KK n:o 594                                    3
18696: 
18697: vasta keväällä 1991. Kun sosiaalialan perus-    systemaattisen työelämän seurantaprojekti ke-
18698: linja perustettiin elokuussa kuluvana vuonna,   sällä 1989, jolloin peruslinjakokeilusta ovat
18699: valmistuvat koko maassa ensimmäiset uudet       valmistuneet myös opistoasteisesti koulutetut.
18700: kodinhoitajat joulukuussa 1990. Peruslinjako-   Tämän seurantaprojektin tulosten perusteella
18701: keilujen palautteen pohjalta opetussuunnitel-   opetussuunnitelman tarkistaminen on tarvitta-
18702: maa on jonkin verran tarkistettu. Ammattikas-   essa mahdollista suorittaa.
18703: vatushallituksen tarkoituksena on käynnistää
18704: 
18705:     Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1988
18706: 
18707:                                                                Ministeri Anna-Liisa Piipari
18708: 4                                   1988 vp. -      KK n:o 594
18709: 
18710: 
18711: 
18712: 
18713:                              Tili Riksdagens Herr Talman
18714: 
18715:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         avsnitt övar sig den studerande genom syste-
18716: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         matisk handledning bl.a. i manuelia färdig-
18717: av den 9 november 1988 tili vederbörande            heter i arbetet med olika barnfamiljer, åld-
18718: medlem av statsrådet översänt en avskrift av        ringar och handikappade. Den praktiska un-
18719: följande av riksdagsman Renko undertecknade         dervisningen är jämställd med den teoretiska i
18720: spörsmål nr 594:                                    läroplanen och för den svarar alltid en lärare
18721:                                                     vid läroanstalten tilisammans med en erfaren
18722:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       arbetare på fältet.
18723:        att återinföra familjepraktik i mellan-
18724:                                                        I läroplanen för en hemvårdare ingår nära
18725:        stadiets utbildningsprogram för hem-
18726:                                                     tusen timmar i obligatoriska ämnen som är
18727:        vårdare och hemhjälpare och för att
18728:                                                     gemensamma för alla utbildningsyrken, vilket
18729:        öka praktiskt arbete så att den öppna        gör att läroplanen kanske verkar vara "teore-
18730:        åldringsvården framdeles får tiliräcklig
18731:                                                     tisk". Den förkortade tid som används för
18732:        utbildad arbetskraft?
18733:                                                     yrkesinriktade ämnen har påtvingat en förkort-
18734:                                                     ning och samtidigt en effektivering av den
18735:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
18736:                                                     praktiska undervisningen (praktiken). Famil-
18737: samt anföra följande:
18738:                                                     jepraktiken har slopats närmast av pedagogis-
18739:    En ny form av utbildning på det sociala
18740:                                                     ka skäl. Erfarenheterna från familjepraktik
18741: området har införts under innevarande år.
18742:                                                     har inte alltid betjänat målen för undervis-
18743: Tidigare har man gjort försök med läroplanen
18744:                                                     ningen. Familjepraktiken ersätts av den ovan
18745: för hemvårdare vid två läroanstalter på det
18746:                                                     nämnda praktiska undervisningen som ges vid
18747: sociala området, i Tammerfors och Idensalmi.
18748:                                                     en kommunal hemservicebyrå, och här arbetar
18749: De första hemvårdarna som fått den nya ut-
18750:                                                     man i olika familjer.
18751: bildningen slutförde sina studier senaste jultid.
18752: Dessa, knappt 60 personer, är sålunda de enda          Utbildningen av hemhjälpare tar ca 226 tim-
18753: nya hemvårdare om vars färdigheter det hittilis     mar i anspråk i form av en kurs som uttryckli-
18754: varit möjligheter att få erfarenhet av. Respon-     gen är avsedd för uppgifter inom åldringsvår-
18755: sen från bägge läroanstalter har varit positiv.     den. Det har inte ansetts vara möjligt eller
18756: Några negativa erfarenheter om vare sig even-       ändamålsenligt att innefatta familjepraktik i en
18757: tuella brister i hemvården eller om att man         så kortvarig kurs.
18758: skulle ha känt sig främmande eller varit rädd          I den riksomfattande planen som statsrådet
18759: för den öppna vården har inte kommit tili           fastställde 25.9.1986 om anordnande av social-
18760: läroanstalternas kännedom.                          vård under åren 1987-1991 framgår att utök-
18761:    Då den nya läroplanen för hemvårdare gjor-       ningen av den personai som utför hemvårdsar-
18762: des upp var avsikten att hemvårdaren skulle bli     bete bör genomföras så att den relativa andelen
18763: en central, mångsidig primärarbetare inom so-       personer som fått hemvårdarutbildning skall
18764: cialvården som har förmågan att arbeta med          stiga i kommunernas hemservice.
18765: olika slag av klienter både inom öppen och             Man har gjort den erfarenheten att grund-
18766: anstaltsvård.                                       kursen för hemhjälpare är otillräcklig på grund
18767:    I den nya läroplanen för hemvårdare ingår        av att kraven i arbetet ökat. För att göra
18768: 380 timmar undervisning i huslig ekonomi som        hemhjälparna behöriga för tjänsten som hem-
18769: ges vid läroanstalten. Tili läroplanen hör dess-    vårdare har man under innevarande år inlett
18770: utom 760 timmar praktisk undervisning som           utbildning dels i läroanstaltsform, dels i läro-
18771: sker utanför läroanstalten. Detta avsnitt av        avtalsform. Enligt en uppskattning kommer
18772: praktisk undervisning omfattar praktik vid ett      3 000-4 000 hemhjälpare att bli hemvårdare
18773: daghem eller barnhem (190 t), vid en anstalt        före utgången av år 1994.
18774: för åldringsvård (190 t) samt vid en socialbyrå        Man kan få riksomfattande erfarenheter av
18775: och en hemservicebyrå (380 t). Under dessa          den nya hemvårdarutbildningen först på våren
18776:                                     1988 vp. -     KK n:o 594                                      5
18777: 
18778: 1991. Eftersom grundlinjen på det sociala om-      att på våren 1989 inleda ett systematiskt pro-
18779: rådet inleddes i augusti detta år, kommer i hela   jekt för att följa med det arbete som utförs,
18780: landet de första nya hemvårdarna att avlägga       och då har de som deltagit i grundlinjeförsöket
18781: sina slutexamina i december 1990. Med tanke        slutfört sina studier på institutnivå. På basis av
18782: på den respons man fått av försöken med            resultaten från detta uppföljningsprojekt blir
18783: grundlinjerna har läroplanen reviderats i någon    det möjligt att vid behov revidera läroplanen.
18784: mån. Yrkesutbildningsstyrelsen har för avsikt
18785: 
18786:     Helsingfors den 14 december 1988
18787: 
18788:                                                                     Minister Anna-Liisa Piipari
18789:                                                1988 vp.
18790: 
18791: Kirjallinen kysymys n:o 595
18792: 
18793: 
18794: 
18795: 
18796:                                   Kemppainen: Työllisyysmäärärahojen käytöstä Kontiomäen-
18797:                                      Oulun radan perusparannustöissä
18798: 
18799: 
18800:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18801: 
18802:    Kontiomäen - Oulun radan perusparannus-           lometritehtaalle ja Kainuun työvoimapiirin alu-
18803: töitä on suoritettu sekä budjetissa varsinaisesti    een työllisyyden hoitoon tarkoitettuja varoja
18804: osoitetuin työohjelmiin otetuin määrärahoin          käytetään VR:n palveluksessa pysyvässä työ-
18805: että työllisyysvaroin. Kevättalvella 1988 VR ei      suhteessa olevan väen työllistämiseen. Kai-
18806: kuitenkaan enää jatkanut työ- ja työllisyystyö-      nuussa, vaikealla työttömyysalueella, muuta-
18807: ohjelmatöihin palkattujen henkilöiden työsuh-        mien kymmenienkin henkilöiden työllistäminen
18808: detta, vaan otti samoihin töihin omilla palkka-      olisi tärkeää, koska työpaikoista on pulaa ja
18809: listoillaan olleita vakituisia juna-, asema-,        tarkoitus lienee toki, että työllisyyden hoitoon
18810: vaunu- yms. miehiä Kainuun työvoimapiirin            tarkoitetut varat tulee käyttää kyseisen alueen
18811: ulkopuolelta eri puolilta maata.                     väestön työllistämiseen ainakin ensisijaisesti.
18812:    Kainuun työvoimapiiri ja Paltamon työvoi-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
18813: matoimisto ilmoittivat VR:lle, että menettely ei     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
18814: ole säädösten mukaista. Asia saatettiin myös         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18815: sekä työvoima- että liikenneministerin tietoon,      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18816: mutta mitään ei ole tapahtunut tilanteen kor-
18817: jaamiseksi.                                                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18818:    On tietysti selvää, että VR:n tulee osaltaan             ryhtyä, jotta Kainuun työvoimapiirin
18819: huolehtia oman henkilöstönsä työllistämisestä.              alueella Kontiomäen - Oulun radan
18820: Sekään ei kuitenkaan voi menetellä mielivaltai-             perusparannustöissä      noudatettaisiin
18821: sesti eikä säädösten vastaisesti. Nyt määräai-              työllisyysvarojen käytöstä annettuja
18822: kaisissa työsuhteissa usein pitempiaikaisestikin            säädöksiä ja ne käytettäisiin alueen
18823: työllistettyjä kainuulaisia henkilöitä pantiin ki-          työttömien työllistämiseen?
18824: 
18825:     Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1988
18826: 
18827:                                          Arvo Kemppainen
18828: 
18829: 
18830: 
18831: 
18832: 281471X
18833: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 595
18834: 
18835: 
18836: 
18837: 
18838:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18839: 
18840:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       27.11.1987 tekemällään päätöksellä ottanut
18841: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       käyttöön henkilöstön rekrytointikiellon. Tehty
18842: olette 9 päivänä marraskuuta 1988 päivätyn          päätös tarkoittaa sitä, että ilman eri lupaa ei
18843: kirjeenne n:o 1799 ohella toimittanut valtio-       myöskään valtion työohjelmien mukaisiin töi-
18844: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-       hin palkata Valtionrautateiden ulkopuolista
18845: sen kansanedustaja Arvo Kemppaisen näin             työvoimaa, vaan työt pyritään tekemään mah-
18846: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä 595:          dollisuuksien   mukaan       Valtionrautateiden
18847:                                                     omalla työvoimalla.
18848:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18849:        ryhtyä, jotta Kainuun työvoimapiirin            Koska sopeuttamistaimien vuoksi on osalle
18850:        alueella Kontiomäen - Oulun radan            omasta henkilöstöstä vaikea osoittaa tuottavaa
18851:        perusparannustöissä      noudatettaisiin     työtä, on tällaista työvoimaa jouduttu käyttä-
18852:        työllisyysvarojen käytöstä annettuja         mään myös työohjelmien mukaisissa töissä.
18853:        säädöksiä ja ne käytettäisiin alueen         Näin myös Kontiomäen - Oulun radan perus-
18854:        työttömien työllistämiseen?                  parannustyömaalla.
18855:                                                        Kysymys ei ko. tapauksessa ole työohjelman
18856:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       mukaisiin töihin palkattavasta uudesta työvoi-
18857: vasti seuraavaa:                                    masta, joten Valtionrautateiden ei tarvitse pal-
18858:    Valtion työohjelmien toteuttamiseen liitty-      kata työvoimaa työvoimaviranomaisten osoit-
18859: vää työvoiman työhönottoa koskevat ohjeet on        tamasta työvoimasta, vaan se voi käyttää näi-
18860: määritelty      valtioneuvoston       päätöksissä   hin töihin omaa vakinaista henkilökuntaansa.
18861: 22.12.1987 ja 14.1.1988. Molemmissa päätök-            Myös työvoimaministeriön käsityksen mu-
18862: sissä viitataan työllisyyslain (275/87) 11 §:ään,   kaan edellä esitetyssä tapauksessa Valtionrau-
18863: jonka mukaan "Valtion virastojen ja laitosten       tateiden käyttäessä työhön omaa henkilökun-
18864: sekä kuntien ja kuntainliittojen on ottaessaan      taansa ei ole kysymys työllisyyslain 11 §:n
18865: uutta työvoimaa 4 §:n 1 ja 2 momentissa             tarkoittamasta uuden henkilöstön paikkaami-
18866: tarkoitettuihin töihin tehtävä se paikallisten      sesta. Näin ollen Valtionrautatiet ei ole mene-
18867: työvoimaviranomaisten osoittamalla tavalla.''       tellyt työohjelmia toteuttaessaan työllisyyslain
18868:    Valtionrautateiden pyrkiessä parantamaan         eikä työohjelmien vahvistamista koskevien val-
18869: taloudellista tulostaan on rautatiehallitus         tioneuvoston päätösten vastaisesti.
18870: 
18871:     Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1988
18872: 
18873:                                                              Liikenneministeri Pekka Vennamo
18874:                                     1988 vp. -      KK n:o 595                                     3
18875: 
18876: 
18877: 
18878: 
18879:                              Tili Riksdagens Herr Talman
18880: 
18881:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         vägsstyrelsen med sitt beslut 27.11.1987 ett
18882: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         förbud mot rekrytering av personal. Beslutet
18883: nr 1799 av den 9 november 1988 tili vederbö-        innebär att man inte heller i arbeten enligt
18884: rande medlem av statsrådet översänt avskrift        statens arbetsprogram utan särskilt tilistånd
18885: av följande av riksdagsman Arvo Kemppainen          anställer arbetskraft utanför Statsjärnvägarna
18886: undertecknade spörsmål nr 595:                      utan strävar efter att i mån av möjlighet klara
18887:                                                     av arbetena med Statsjärnvägarnas egen ar-
18888:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           betskraft.
18889:        vidta för att stadgandena om använd-
18890:        ning av sysselsättningsmedel skall iakt-        Eftersom det på grund av anpassningsåtgär-
18891:        tas vid den grundliga förbättringen av       der är svårt att anvisa produktivt arbete åt en
18892:        hanan Kontiomäki - Uleåborg inom             del av den egna personalen, har man blivit
18893:        Kajanalands arbetskraftsdistrikt samt        tvungen att använda sådan arbetskraft även i
18894:        för att medlen skall användas tili syssel-   arbeten enlig arbetsprogrammet. Detta gäller
18895:        sättning av de arbetslösa i området?         också förbättringsarbetena på Kontiomäki -
18896:                                                     Uleåborg-banan.
18897:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           1 det här fallet är det inte fråga om att ny
18898: samt anföra följande:                               arbetskraft anställs i arbeten enligt ett arbets-
18899:   Anvisningarna rörande anställning av arbets-      program, och därför behöver Statsjärnvägarna
18900: kraft vid genomförandet av statens arbetspro-       inte anställa sådan arbetskraft som arbets-
18901: gram definieras i statsrådets beslut 22.12.1987     kraftsmyndigheterna anvisar utan kan använda
18902: och 14.1.1988. 1 båda besluten hänvisas tili        sin egen ordinarie personal.
18903: 11 § sysselsättningslagen (275/87). Enligt para-       Även enligt arbetskraftsministeriets åsikt är
18904: grafen skall "Statens ämbetsverk och inrätt-        det i ett sådant fall som presenteras ovan, då
18905: ningar samt kommunerna och kommunalför-             Statsjärnvägarna använder sin egen personal,
18906: bunden, då de anställer ny arbetskraft i arbe-      inte fråga om sådan anställning av ny personai
18907: ten som avses i 4 § 1 och 2 mom., göra detta        som avses i 11 § sysselsättningslagen. Således
18908: på det sätt som de lokala arbetskraftsmyndig-       strider Statsjärnvägarnas handlande vid ge-
18909: heterna anger."                                     nomförandet av arbetsprogrammen inte mot
18910:   Eftersom Statsjärnvägarna försöker förbätt-       sysselsättningslagen eller statsrådets beslut om
18911: ra sin ekonomiska avkastning införde järn-          fastställande av arbetsprogram.
18912: 
18913:     Helsingfors den 7 december 1988
18914: 
18915:                                                                  Trafikminister Pekka Vennamo
18916:                                               1988 vp.
18917: 
18918: Kirjallinen kysymys n:o 596
18919: 
18920: 
18921: 
18922: 
18923:                                  Mäkelä: Ilmakehän otsonikerrosta tuhoavien jätepäästöjen kiel-
18924:                                     tämisestä
18925: 
18926: 
18927:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18928: 
18929:    Mäntyharjulla Mikkelin läänissä käynnistyy       tuu kokonaan lainsäädäntö, jolla tällaiset ih-
18930: Coldtherm Oy:n omistama muovituotetehdas,           miskunnalle vaaralliset päästöt voitaisiin lailla
18931: jonka väitetään päästävän ilmaan CFC-kaasu-         kieltää.
18932: ja, jotka aiheuttavat ilmakehän otsonin tuhou-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
18933: tumista. Otsonikerroksen tuhoutuminen ai-           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
18934: heuttaa tutkimusten mukaan mm. ihosyöpää,           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18935: joten ongelmaa voidaan pitää varsin vakavana.       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18936: Otsonikerroksessa on havaittu aukkoja jo
18937: useissa paikoissa maapallolla ja niiden arvel-                Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
18938: laan johtuvan nimenomaan teollisuuden ai-                  jotta maahamme saataisiin pikaisesti
18939: heuttamista freonipäästöistä.                              laki, jolla tehokkaasti voitaisiin estää
18940:    Maassamme ei ole vielä tällä hetkellä riittä-           ilmakehän otsonikerrosta tuhoavat jä-
18941: vän tarkkoja säädöksiä ilmakehän otsoniker-                tepäästöt ja tällaisia päästöjä aiheutta-
18942: rosta tuhoavien aineiden päästämääristä ja                 vien teollisuuslaitosten rakentaminen
18943: -arvoista. Lisäksi luvan saaneiden teollisuuslai-          sekä jolla voitaisiin riittävän tehokkaas-
18944: tosten toiminnan tarkkailu on tällä hetkellä               ti valvoa päästöjä aiheuttavien teolli-
18945: aivan liian vähäistä ja valvonnassa on voitu               suuslaitosten lupaehtojen noudattamis-
18946: havaita runsaasti aukkoja. Lisäksi meiltä puut-            ta?
18947: 
18948: 
18949:     Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1988
18950: 
18951:                                             Tina Mäkelä
18952: 
18953: 
18954: 
18955: 
18956: 281493V
18957: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 596
18958: 
18959: 
18960: 
18961: 
18962:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18963: 
18964:                                                     neuvoston 16.11.1988 puoltaman pohjoismai-
18965:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      sen uuden ympäristönsuojeluohjelman kanssa.
18966: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       Ohjelmaa valmisteltaessa on otettu huomioon
18967: olette 10 päivänä marraskuuta 1988 päivätyn         tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet siirtyä
18968: kirjeenne n:o 1810 ohella lähettänyt valtioneu-     korvaaviin tuotteisiin tai korvaaviin aineisiin.
18969: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi        Ohjelmasta tehtäneen hallituksen peri-
18970: jäljennöksen kansanedustaja Mäkelän kirjalli-       aatepäätös vuoden 1989 alussa. Ympäristömi-
18971: sesta kysymyksestä n:o 596, jossa tiedustel-        nisteriössä aletaan vuonna 1989 selvittää myös
18972: laan:                                               niitä keinoja, joilla CFC-aineiden käyttö Suo-
18973:                                                     messa voidaan lopettaa lähes kokonaan.
18974:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,         Voimassa olevalla ilmansuojelulailla (67 /82)
18975:        jotta maahamme saataisiin pikaisesti         ei voida kokonaan säännellä CFC-aineiden
18976:        laki, jolla tehokkaasti voitaisiin estää     käyttöä. CFC-aineita käytetään kuudella
18977:        ilmakehän otsonikerrosta tuhoavat jäte-      tärkeällä käyttöalalla ja lukuisissa pienissä yri-
18978:        päästöt ja tällaisia päästöjä aiheutta-      tyksissä. Yksi yritys käyttää CFC-aineita ylei-
18979:        vien teollisuuslaitosten rakentaminen        simmin muutamasta tonnista kymmeniin ton-
18980:        sekä jolla voitaisiin riittävän tehokkaas-   neihin vuodessa. Laitoksista vain muutama on
18981:        ti valvoa päästöjä aiheuttavien teolli-      nykyisen ilmansuojelulain ja -asetuksen mu-
18982:        suuslaitosten lupaehtojen noudattamis-       kaan ilmoitusvelvollinen. Lain suomat mahdol-
18983:        ta?                                          lisuudet puuttua CFC-aineiden käyttöön val-
18984:                                                     tioneuvoston päätöksin ovat kovin pienet.
18985:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Ympäristöministeriö on pyrkinyt vapaaeh-
18986: vasti seuraavaa:                                    toisiin sopimuksiin, joilla tärkeimpiä käyttö-
18987:     Suomi on ottanut aktiivisesti osaa kansain-     aloja edustavat yhteisöt sitoutuvat omin toimin
18988: väliseen työhön otsonikerroksen suojelemiseksi      vähentämään CFC-käyttöä. Neuvottelut ovat
18989: sekä otsonikerroksen suojelua koskevan Wie-         edistyneet hyvin ja johtaneet jo merkitykselli-
18990: nin yleissopimuksen että otsonikerrosta heiken-     siin tuloksiin. Yhteisöihin kuuluu kuitenkin
18991: tävien aineiden käytön rajoittamisesta tehdyn       vain osa niiden toimialan yrityksistä ja tär-
18992: Montrealin pöytäkirjan valmisteluun. Suomi          keimpien käyttöalojen ulkopuolelle jää isoja
18993: on ratifioinut yleissopimuksen ja eduskunta on      järjestäytymättömiä käyttäjiä. Näin ei sopi-
18994: äskettäin hyväksynyt Montrealin pöytäkirjan.        musteitse voida tavoittaa kaikkia käyttäjiä.
18995: Vain laajalla kansainvälisellä yhteistyöllä, jo-       Kun Suomessa rajoitetaan CFC-aineiden
18996: hon ottavat osaa sekä teollisuus- että kehitys-     käyttöä, on vaarana korvaavan tuonnin tun-
18997: maat, voidaan otsonikerrosta suojella riittäväs-    keutuminen markkinoille. Tätä tuontia ei
18998: ti.                                                 GATT -säännösten mukaan voi kieltää, ellei
18999:     Jotta Montrealin pöytäkirjan velvoitteet ja     sitä vastaan ryhdytä yhtä jyrkkiin toimiin kuin
19000: Suomen - joka on pitkälle teollistunut maa -        on ryhdytty oman maan tuotannon rajoittami-
19001: vastuu voitaisiin täyttää, on ympäristöministe-     seksi. Myös tästä syystä on ilmansuojelulakia
19002: riö valmistellut ohjelmaa siitä, kuinka kloori-     muutettava.
19003: fluorihiilivetyjen eli CFC-aineiden käyttöä            Hallitus aikoo antaa eduskunnalle hallituk-
19004: Suomessa vähennetään eri käyttöaloilla. Ohjel-      sen esityksen ilmansuojelulain muuttamisesta.
19005: man täytäntöönpano vähentäisi Suomen CFC-           Näin hallitus saisi riittävät valtuudet rajoittaa
19006: aineiden käyttöä yli 50 prosenttia vuoden 1986      CFC-aineiden käyttöä sekä muun muassa vaa-
19007: käytöstä vuoteen 1993 mennessä. Tämä on             tia niitä sisältäviltä tuotteilta asianomaista
19008: enemmän kuin Montrealin pöytäkirja edellyt-         merkintää.
19009: tää, mutta sopusoinnussa Pohjoismaiden mi-             Valtioneuvosto voisi sopimusmenettelyn täy-
19010: nisterineuvoston laatiman ja Pohjoismaiden          dentämiseksi tehdä päätöksiä, joissa määrä-
19011:                                     1988 vp. -     KK n:o 596                                    3
19012: 
19013: tään, missä ajassa eri toimialoilla tulee luopua   valvoisivat lääninhallitukset ja kunnan ympä-
19014: CFC-aineiden käytöstä. CFC-aineiden käyttöä        ristönsuojeluviranomaiset.
19015: 
19016: 
19017:     Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1988
19018: 
19019:                                                                 Ympäristöministeri Kaj Bärlund
19020: 4                                    1988 vp. -     KK n:o 596
19021: 
19022: 
19023: 
19024: 
19025:                               Tili Riksdagens Herr Talman
19026: 
19027:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         nisterrådet och som Nordiska rådet förordat
19028: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         16.11.1988. Då programmet bereddes, beakta-
19029: nr 1810 av den 10 november 1988 tili vederbö-       des de tekniska och ekonomiska möjligheterna
19030: rande medlem av statsrådet översänt avskrift        att övergå till alternativa produkter eller alter-
19031: av följande av riksdagsledamot Mäkelä under-        nativa ämnen.
19032: tecknade spörsmål nr 596:                               Programmet torde i börj an av år 1989 leda
19033:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           till ett regeringsprincipbeslut. Miljöministeriet
19034:        vidta för att vårt land med det snaraste     kommer 1989 att börja utreda även lösningar,
19035:        skall få en lag, med viiken det effektivt    med vilka användningen av CFC-ämnen kunde
19036:        kunde förhindras att sådana avfallsut-       fås att upphöra så gott som helt i Finland.
19037:        släpp som förstör ozonskiktet i atmos-           Med gällande luftvårdslag (67 /82) kan an-
19038:        färcn uppstår och industrianläggningar       vändningen av CFC-ämnen inte helt regleras.
19039:        som förorsakar dylika utsläpp byggs          CFC-ämnen används inom sex viktiga använd-
19040:        samt medelst viiken det tillräckligt ef-     ningsområden och i talrika små företag. Ett
19041:        fektivt kunde övervakas att industri-        företag använder vanligen mellan ett par ton
19042:        anläggningar som förorsakar utsläpp          och tiotals ton CFC-ämnen per år. Av inrätt-
19043:        följer tillståndsvillkoren?                  ningarna är endast ett fåtal anmälningsskyldiga
19044:                                                     enligt nuvarande luftvårdslag och -förordning.
19045:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        De möjligheter lagen ger att genom statsråds-
19046: samt anföra följande:                               beslut ingripa i användningen av CFC-ämnen
19047:                                                     är mycket små.
19048:    Finland har aktivt tagit del i det internatio-       Miljöministeriet har eftersträvat frivilliga av-
19049: nella arbetet för skydd av ozonskiktet genom        tai, med vilka sammanslutningar som represen-
19050: att delta i beredningen av såväl Wienkonven-        terar de viktigaste användningsområdena
19051: tionen för skydd av ozonskiktet som Mon-            förbinder sig att på egen hand minska CFC-
19052: trealprotokollet, vilket upprättades för att be-
19053:                                                     användningen. Förhandlingarna har framskri-
19054: gränsa användningen av ämnen som bryter ned
19055:                                                     dit i god takt och redan lett till betydelsefulla
19056: ozonskiktet. Finland har ratificerat konventio-     resultat. Till sammanslutningarna hör emeller-
19057: nen och riksdagen har nyligen godkänt Mon-          tid bara en del av företagen inom vederböran-
19058: trealprotokollet. Ozonskiktet skyddas tillräck-
19059:                                                     de bransch och utanför de viktigaste använd-
19060: ligt väl endast genom omfattande internatio-
19061:                                                     ningsområdena förblir stora oorganiserade an-
19062: nellt samarbete, i vilket såväl industri- som       vändare. Sålunda kan alla användare inte nås
19063: utvecklingsländer deltar.                           via avtal.
19064:    För att förpliktelserna i Montrealprotokollet
19065: och det ansvar Finland i egenskap av ett långt          Då användningen av CFC-ämnen begränsas i
19066: industrialiserat land bär skall kunna uppfyllas,    Finland finns det risk för att en ersättande
19067: har miljöministeriet utarbetat ett program för      import gör intrång på marknaden. Denna im-
19068: hur användningen av klorfluorkolväten, dvs.         port kan inte förbjudas enligt GATT-bestäm-
19069: CFC-ämnen, skall kunna minskas inom olika           melser, ifall inte lika stränga åtgärder som
19070: användningsområden i Finland. Om pro-               vidtagits för begränsande av det egna landets
19071: grammet förverkligas innebär det att använd-        produktion vidtas mot denna import. Också
19072: ningen av CFC-ämnen i Finland fram till 1993        därför bör luftvårdslagen ändras.
19073: kommer att minska med mer än 50 procent                 Regeringen kommer att förelägga riksdagen
19074: från 1986 års nivå. Detta är mer än vad som         en proposition med förslag till ändring av
19075: förutsätts i Montrealprotokollet men över-          luftvårdslagen. Detta innebär att regeringen får
19076: ensstämmer med det nya nordiska miljövårds-         tillräckliga befogenheter att begränsa använd-
19077: programmet, som utarbetats av Nordiska mi-          ningen av CFC-ämnen samt att bl.a. kräva att
19078:                                   1988 vp. -    KK n:o 596                                    5
19079: 
19080: produkter som innehåller dessa ämnen märks      viiken tid de olika branscherna skall avstå från
19081: på ett sakligt sätt.                            CFC-ämnen. Användningen av CFC-ämnen
19082:   För att komplettera avtalsförfarandet kunde   kunde övervakas av länsstyrelserna och de
19083: statsrådet fatta beslut som fastställer inom    kommunala miljövårdsmyndigheterna.
19084: 
19085: 
19086:     Helsingfors den 14 december 1988
19087: 
19088:                                                                  Miljöminister Kaj Bärlund
19089:                                                                                                             j
19090:                                                                                                         j
19091:                                                                                                     j
19092:                                                                                                 j
19093:                                                                                             j
19094:                                                                                         j
19095:                                                                                     j
19096:                                                                                 j
19097:                                                                             j
19098:                                                                         j
19099:                                                                     j
19100:                                                                 j
19101:                                                             j
19102:                                                         j
19103:                                                     j
19104:                                                 j
19105:                                             j
19106:                                         j
19107:                                     j
19108:                                 j
19109:                             j
19110:                         j
19111:                     j
19112:                 j
19113:             j
19114:         j
19115:     j
19116: j
19117:                                                 1988 vp.
19118: 
19119: Kirjallinen kysymys n:o 597
19120: 
19121: 
19122: 
19123: 
19124:                                    Koistinen ym.: Vaikeavammaisten sotainvalidien puolisoiden
19125:                                      kuntoutuksesta
19126: 
19127: 
19128:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19129: 
19130:    Vuonna 1981 käynnistynyt vaikeavammais-             vaikeaa ja raskasta. Tällaisten sotainvalidien
19131: ten sotainvalidien puolisoiden kuntoutus ei ole        puolisot ja lesket olisivat myös kipeästi kun-
19132: lakisääteistä, vaan se perustuu vuosittain hy-         toutuksen tarpeessa, mutta nykyisen järjestel-
19133: väksyttävään budjettimäärärahaan. Määrära-             män mukaan heillä ei ole tähän mahdollisuut-
19134: han perusteella sosiaali- ja terveysministeriö         ta.
19135: vahvistaa tapaturmaviraston esityksessä vuosit-           Vuosittain on kuntoutukseen pääsyn edelly-
19136: tain kuntoutukseen pääsyn edellytykset. Puoli-         tykset täyttäviä sotainvalidien puolisoita jäänyt
19137: sokuntoutuksen määräraha vuonna 1987 oli               useita satoja ilman kuntoutusta määrärahan
19138: 4, 1 milj. mk ja tänä vuonna se on 5 milj. mk.         loppumisen vuoksi. Esimerkiksi viime vuonna
19139:    Määrärahan kasvun myötä on kuntoutuk-               jäi tästä syystä tapaturmavirastossa käsittele-
19140: seen pääsyn edellytyksiä hieman helpotettu.            mättä 478 hakemusta. Vastaava lukumäärä
19141: Tänä vuonna oli myös joillakin vaikea-                 tänä vuonna kasvaa ilmeisesti yli 700:n. Vertai-
19142: vammaisten sotainvalidien leskillä ensi kerran         lun vuoksi todettakoon, että kuntoutusmaksu-
19143: mahdollisuus saada kuntoutusta. Puolisoiden            sitoumus on tänä vuonna voitu myöntää 834
19144: ja leskien kuntoutukseen pääsyn edellytykset           puolisolle ja leskelle. Vaikeavammaisten so-
19145: tänä vuonna olivat seuraavat:                          tainvalidien puolisoiden kuntoutuksella on tär-
19146:    1) Aviopuoliso on vähintään kolme vuotta            keä merkitys heidän toimintakykynsä ylläpitä-
19147: hoitanut vuosien 1918 tai 1939-45 sotien inva-         misessä. Suoritetuissa tutkimuksissa on todet-
19148: lidia, jonka sotilasvammalain mukainen haitta-         tu, että suurin osa vaikeavammaisista sotainva-
19149: aste on vähintään 50 OJo, tai                          lideista selviytyy kotihoidossa vain vaimonsa
19150:    leski, jonka aviopuoliso on kuollut vuoden          avun ja tuen varassa. Aviopuolisoiden usein jo
19151: 1980 jälkeen ja joka vähintään kolmen viimei-          vuosikymmeniä jatkunut raskas hoitotyö on
19152: sen vuoden ajan oli hoitanut vuosien 1918 tai          luonnollisesti monesti vaikuttanut heikentäväs-
19153: 1939-45 sotien invalidia, jonka sotilasvamma-          ti myös heidän omaan terveydentilaansa. Vai-
19154: lain mukainen haitta-aste oli vähintään 60 %.          keavammaisten, keski-iältään yli 70-vuotiaiden
19155:                                                        sotainvalidien kotona selviytyminen on siis li-
19156:    2) Hakija on kuntoutuksen tarpeessa.                sääntyvässä määrin aviopuolisoiden varassa.
19157:    Kuntouksen pituus on kaksi viikkoa, kun-            Tämän tuen jatkuminen edellyttää, että puoli-
19158: toutussairaaloissa kuitenkin kolme viikkoa.            sot saavat tarvitsemaansa kuntoutusta ja myös
19159: Kuntoutus avohoidossa käsittää vastaavasti 15          muuta tukea yhteiskunnalta.
19160: hoitokerran sarjan.                                       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
19161:    Kuten edellä mainittiin, puolisoiden ja les-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
19162: kien kuntoutukseen pääsyn edellytyksenä on             me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
19163: mm. sotilasvammalain mukainen haitta-aste,             sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
19164: joka on vähintään 50 tai 60 OJo. Nyt on kuiten-        sen:
19165: kin käynyt ilmi, että hyvin monilla sotainvali-
19166: deilla, joilla haitta-aste ei täytä näitä prosentti-            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19167: määriä, ovat tulleet henkiset vaikeudet ja sai-               ryhtyä vaikeavammaisten sotainvalidien
19168: raudet esille, ja näin ollen heidän puolisoitten-             puolisoiden ja leskien kuntoutukseen
19169: sa tekemä työ tällaisessa tilanteessa on erittäin             pääsyn helpottamiseksi?
19170: 
19171: 
19172: 
19173: 281492U
19174: 2                               1988 vp. -    KK n:o 597
19175: 
19176:     Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1988
19177: 
19178:        Annikki Koistinen          Markku Lehtosaari        Pauli Saapunki
19179:        Tellervo Renko             Aapo Saari               Pirkko Ikonen
19180:        Kalevi Mattila             Marjatta Väänänen        Mauri Pekkarinen
19181:        Heikki Kokko               Sirkka-Liisa Anttila     Esko Aho
19182:        Juhani Alaranta            Timo Kietäväinen         Seppo Pelttari
19183:        Hannele Pokka              Jukka Vihriälä           Eino Siuruainen
19184:        Juho Sillanpää             Hannu Tenhiälä           Einari Nieminen
19185:        Paavo Väyrynen             Taisto Tähkämaa          Matti Maijala
19186:        Anneli Jäätteenmäki        Jorma Huuhtanen          Kimmo Sarapää
19187:                                   Matti Väistö
19188:                                      1988 vp. -     KK n:o 597                                    3
19189: 
19190: 
19191: 
19192: 
19193:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19194: 
19195:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       puolisoiden hoitotyötä tuettaisiin muun muas-
19196: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       sa kuntoutuksen avulla. Perusteita ensimmäisiä
19197: olette 10 päivänä marraskuuta 1988 päivätyn         kertoja vahvistettaessa edellytettiin 80 o/o :n
19198: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        haitta-astetta sotainvalidilta. Ikääntyvien so-
19199: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       tainvalidien - erityisesti vaikeavammaisten -
19200: edustaja Koistisen ym. näin kuuluvasta kirjalli-    hoito on suurelta osin perustunut ja perustuu
19201: sesta kysymyksestä n:o 597:                         edelleen puolisoiden hoitotyöhön. Sotainvali-
19202:                                                     dien ikääntymiseen liittyviä kysymyksiä selvi-
19203:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tettäessä on todettu puolisoiden terveydentilan
19204:        ryhtyä vaikeavammaisten sotainvalidien       vaikuttavan hyvin keskeisesti sotainvalidien
19205:        puolisoiden ja leskien kuntoutukseen         vanhuudenhuollon toimenpiteitä suunniteltaes-
19206:        pääsyn helpottamiseksi?                      sa. Puolison sairastuminen tai kuolema voi
19207:                                                     aiheuttaa laitoshuollon tarpeen.
19208:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             Sotainvalidien selviytymistä kotona pyritään
19209: taen seuraavaa:                                     auttamaan kunnallisen palvelujärjestelmän
19210:    Sotainvalidien puolisoita on kuntoutettu val-    avulla. Samalla on mahdollista helpottaa myös
19211: tion tulo- ja menoarvioon varatun erillisen         sotainvalidien puolisoiden työtaakkaa. Vuo-
19212: määrärahan nojalla vuodesta 1981 lukien.            desta 1986 lukien on valtio korvannut kunnille
19213: Vuonna 1988 on tulo- ja menoarviossa toimin-        ne kustannukset, jotka näille aiheutuvat mm.
19214: taan varattu 5 miljoonaa markkaa. Määräraha         sosiaalihuoltolain (710/82) kotipalveluiden tai
19215: mahdollistaa runsaan 800 henkilön pääsyn            kansanterveyslain (66/72) mukaisen kotisai-
19216: kuntoutukseen. Vuodeksi 1989 on hallitus esit-      raanhoidon järjestämisestä sotainvalideille.
19217: tänyt valtion tulo- ja menoarvioon kuntoutuk-       Järjestelmä toimii useimmissa kunnissa hyvin.
19218: seen varattavaksi 7,4 miljoonaa markkaa.            Vaikka palveluiden riittävä järjestäminen hel-
19219: Määrärahan avulla voidaan kuntoutukseen hy-         pottaa tilannetta kotona, ei se poistane kun-
19220: väksyä arviolta 1 200 henkilöä. Puolisoiden         toutuksen tarvetta.
19221: kuntoutukseen varattu määräraha on säännöl-            Kuntoutukseen varatuilla määrärahoilla ei
19222: lisesti loppunut kesken. Sosiaali- ja terveysmi-    tällä hetkellä voida kattaa kuntoutuksen arvi-
19223: nisteriö vahvistaa vuosittain määrärahan käy-       oitua tarvetta. Sotainvalideja on noin 44 000,
19224: tön perusteet.                                      heistä vaikeasti vammaisia vajaa puolet. Enem-
19225:    Vuodelle 1988 vahvistettujen perusteiden         mistö heistä lienee avioliitossa. Sotilasvamma-
19226: mukaan kuntoutukseen voidaan hyväksyä hen-          lain mukaisen huoltoeläkkeen saajia on run-
19227: kilö, joka vähintään kolmen viimeksi kuluneen       saat 22 000 - heistä osa on sotaleskiä, osa
19228: vuoden ajan on hoitanut vuoden 1918 tai             sotainvalidien leskiä.
19229: vuosien 1939-1945 sotien johdosta vahingoit-           Kuntoutusta tarvitsevien määrä on hyvin
19230: tunutta tai sairastunutta puolisoaan, jonka so-     suuri. Sotainvalidit itse ovat tällä hetkellä
19231: tilasvammalain (4091 48) mukainen työkyvyttö-       säännöllisen kuntoutuksen piirissä. Rintamave-
19232: myysaste on vähintään 50 o/o. Kuntoutukseen         teraanien kuntoutuksen kehittäminen on alka-
19233: voi päästä myös sotainvalidin leski, jonka puo-     nut vuonna 1977 - hallituksen ohjelma aset-
19234: liso on kuollut vuoden 1980 jälkeen ja joka oli     taa erityisen painopisteen rintamaveteraanien
19235: hoitanut puolisoaan vähintään kolmen viimei-        kuntoutuksen kehittämiseen. Sotainvalidien
19236: sen vuoden ajan. Edellytyksenä on lisäksi, että     puolisoiden kuntoutus on alkanut viimeisenä,
19237: sotainvalidin haitta-asteeksi oli vahvistettu vä-   ja sitä tullaan lähivuosina kehittämään. Kun-
19238: hintään 60 %.                                       toutustarpeen kattaminen edellyttäisi määrära-
19239:    Kun sotainvalidien puolisoiden kuntoutus         han olennaista lisäämistä. Aivan lähivuosina
19240: aloitettiin, oli lähtökohta se, että hyvin vai-     sosiaali- ja terveysministeriön toiveista huoli-
19241: keasti vammaista invalidia pitkään hoitaneiden      matta ei liene mahdollista järjestää sotainvali-
19242: 4                                  1988 vp. -     KK n:o 597
19243: 
19244: dien puolisoiden ja leskien kuntoutusta tarvet-   kuntoutuksen painopiste vaikeavammaisten so-
19245: ta vastaavalla tavalla. Siihen asti on puoliso-   tainvalidien puolisoiden kuntoutuksessa.
19246: 
19247:     Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1988
19248: 
19249:                                                                     Ministeri Tarja Halonen
19250:                                      1988 vp. -     KK n:o 597                                        5
19251: 
19252: 
19253: 
19254: 
19255:                               Tili Riksdagens Herr Talman
19256: 
19257:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         grunderna fastställdes de första gångerna,
19258: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         förutsattes det att krigsinvalidens invaliditets-
19259: av den 10 november 1988 tili vederbörande           grad var 80 %. Vården av åldrande krigsinvali-
19260: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      der - i synnerhet svårt invalidiserade - har
19261: jande av riksdagsledamot Koistinen m.fl. un-        tili största delen grundats, och grundas fortfa-
19262: dertecknade spörsmål nr 597:                        rande, på det vårdarbete som utförs av makor-
19263:                                                     na. Då frågor som hänför sig tili krigsinvali-
19264:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen            dernas åldrande har utretts, har det konsta-
19265:        vidta i syfte att göra det lättare för       terats att makornas hälsotillstånd har en myck-
19266:        svårt invalidiserade krigsinvaliders ma-     et central inverkan då åtgärder som gäller
19267:        kor och änkor att få rehabilitering?         krigsinvalidernas åldringsvård planeras. Om
19268:                                                     makan insjuknar eller avlider kan anstaltsvård
19269:                                                     vara nödvändig.
19270:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-            Man försöker hjälpa krigsinvaliderna att
19271: samt anföra följande:                               klara sig hemma med hjälp av det kommunala
19272:    Krigsinvaliders makor har med stöd av ett        servicesystemet. Det är samtidigt möjligt att
19273: särskilt anslag i statsbudgeten fått rehabilite-    även lätta på krigsinvalidernas makors arbets-
19274: ring sedan 1981. 1 statsbudgeten för 1988 har 5     börda. Alitsedan 1986 har staten ersatt de
19275: milj. mk reserverats för denna verksamhet.          kostnader som uppkommer för kommunerna
19276: Anslaget gör det möjligt för drygt 800 personer     genom ordnandet av bl.a. hemservice enligt
19277: att få komma tili rehabilitering. Regeringen        socialvårdslagen (710/82) eller hemsjukvård
19278: har föreslagit att för 1989 i statsbudgeten skall   enligt folkhälsolagen (66/72) för krigsinvali-
19279: reserveras 7,4 milj. mk för rehabilitering. Med     der. Systemet fungerar väl i de flesta kommu-
19280: hjälp av anslaget kan uppskattningsvis 1 200        ner. Även om situationen hemma underlättas
19281: personer godkännas för rehabilitering. Det för      av att det ordnas tillräcklig service, torde inte
19282: makor reserverade anslaget har regelbundet          behovet av rehabilitering bortfalla.
19283: tagit slut i förtid. Social- och hälsovårdsminis-       Det är för tillfället inte möjligt att täcka det
19284: teriet fastställer årligen grunderna för använd-    uppskattade behovet av rehabilitering med de
19285: ningen av anslaget.                                 anslag som har reserverats för rehabilitering.
19286:    Enligt de grunder som fastställts för 1988       Det finns ca 44 000 krigsinvalider, och av dem
19287: kan för rehabilitering godkännas en person          är knappt hälften gravt handikappade. Majori-
19288: som åtminstone under de tre senaste åren har        teten torde vara gift. Antalet personer som
19289: skött sin make, som skadats eller insjuknat tili    erhåller försörjningspension enligt lagen om
19290: följd av 1918 eller 1939-1945 års krig och vars     skada, ådragen i militärtjänst, är drygt 22 000,
19291: invaliditetsgrad enligt lagen om skada, ådragen     och av dem är en del krigsänkor och en del
19292: i militärtjänst (409/48), är minst 50 OJo. Tili     krigsinvaliders änkor.
19293: rehabilitering kan även en krigsinvalids änka,         Antalet personer som behöver rehabilitering
19294: vars make har avlidit efter 1980 och som har        är mycket stort. Krigsinvaliderna själva hör för
19295: skött sin make åtminstone under hans tre sista      tillfället tili dem som får regelbunden rehabili-
19296: levnadsår, komma. Det är dessutom en                tering. En utveckling av rehabiliteringen för
19297: förutsättning att krigsinvalidens invaliditets-     frontveteranerna inleddes 1977 och i regerings-
19298: grad hade fastställts tili minst 60 %.              programmet fästs speciell vikt vid utvecklingen
19299:    Då rehabiliteringen för krigsinvaliders ma-      av rehabiliteringen för frontveteraner. Rehabi-
19300: kor inleddes var utgångspunkten att bl.a. med       literingen för krigsinvalidernas makor har in-
19301: hjälp av rehabilitering stöda det vårdarbete de     letts sist och kommer att utvecklas under de
19302: makor har utfört som under en längre tid skött      närmaste åren. En förutsättning för att beho-
19303: om mycket gravt handikappade makar. Då              vet av rehabilitering skall kunna täckas är en
19304: 6                                  1988 vp. -     KK n:o 597
19305: 
19306: väsentlig ökning av anslaget. Trots social- och   behovet. Till dess ligger tyngdpunkten beträf-
19307: hälsovårdsministeriets önskemål torde det inte    fande rehabiliteringen för makor på rehabilite-
19308: vara möjligt att under de allra närmaste åren     ring av makor till svårt invalidiserade krigsin-
19309: ordna rehabilitering för krigsinvalidernas ma-    valider.
19310: kor och änkor på ett sätt som motsvarar
19311: 
19312: 
19313:     Helsingfors den 12 december 1988
19314: 
19315:                                                                       Minister Tarja Halonen
19316:                                              1988 vp.
19317: 
19318: Skriftligt spörsmål nr 598
19319: 
19320: 
19321: 
19322: 
19323:                                  Nordman m.fl.: Om justeringar i lönesystemet för familjedag-
19324:                                    vårdare med månadslön
19325: 
19326: 
19327:                              Tili Riksdagens Herr Talman
19328: 
19329:    Familjedagvården är ett värdefullt alternativ   Det gäller bl.a. när barn i samband med
19330: i barndagvården. Den är barnvänlig, flexibel       skollov lämnas i vård för längre tid än vad som
19331: och ekonomiskt förmånlig för såväl vårdtaga-       avtalats om. Familjedagvårdarna väntar sig
19332: ren som samhället. God kvalitet och trygghet i     extra ersättning, vilket avtalet inte föreskriver.
19333: vården kan garanteras genom utbildning,            Detta innebär en försämring jämfört med tidi-
19334: handledning och övervakning.                       gare praxis i den kommunala familjedagvår-
19335:    Det ligger i samhällets, statens och kommu-     den. Alla parter är förtjänta av en lösning som
19336: nernas intresse att utveckla familjedagvården.     medger tillfällig överskridning av vårdtiden,
19337: Annars kommer förpliktelserna i lagen om           exempelvis i samband med ledighet från skolan
19338: dagvård omöjligt att kunna uppfyllas. Det          eller barndaghem. Barndagvårdarnas krav på
19339: förutsätter att avlöningen och socialskyddet       att detta skall beaktas i grunden för månadslö-
19340: samt andra anställningsvillkor för familjedag-     nen kan inte anses omotiverat.
19341: vårdarna förbättras, varvid barnens och               Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
19342: föräldrarnas behov av flexibla vårdtider beak-     ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
19343: tas.                                               skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
19344:    Under de senaste åren har vissa förbättringar   ställa följande spörsmål:
19345: gjorts i avtalet för familjedagvårdare, som
19346: numera har möjlighet tili månadslön. Men                     Vilka åtgärder ämnar Regeringen
19347: tiliämpningen av det avtal som trädde i kraft i           vidta för att månadsavlönad familje-
19348: augusti 1988 tilifredsställer inte föräldrar och          dagvårdare skall få en skälig ersättning
19349: familjedagvårdare som protesterar mot viliko-             för tilifällig överskridning av vårdtiden
19350: ren för tillfällig överskridning av vårdtiden.            t.ex. i samband med skollov?
19351: 
19352:     Helsingfors den 10 november 1988
19353: 
19354:           Håkan Nordman               Ole Wasz-Höckert               Boris Renlund
19355: 
19356: 
19357: 
19358: 
19359: 281519Z
19360: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 598
19361: 
19362: Kirjallinen kysymys n:o 598                                                            Suomennos
19363: 
19364: 
19365: 
19366: 
19367:                                  Nordman ym.: Kuukausipalkkaa saavien perhepäivähoitajien
19368:                                    palkkausjärjestelmään tehtävistä tarkistuksista
19369: 
19370: 
19371:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19372: 
19373:    Perhepäivähoito on arvokas vaihtoehto las-       tään hoitoon sovittua pidemmäksi aikaa. Per-
19374: ten päivähoidossa. Se on lapsiystävällinen,         hepäivähoitajat odottavat ylimääräistä kor-
19375: joustava ja taloudellisesti edullinen sekä hoi-     vausta, mistä ei määrätä sopimuksessa. Tämä
19376: don käyttäjälle että yhteiskunnalle. Hoidon         merkitsee heikennystä aikaisempaan kunnalli-
19377: hyvä laatu ja turvallisuus voidaan taata koulu-     sessa perhepäivähoidossa sovellettuun käytän-
19378: tuksen, ohjauksen ja valvonnan avulla.              töön. Kaikkia osapuolia hyödyttäisi ratkaisu,
19379:    Yhteiskunnan, valtion ja kuntien edun mu-        joka sallii hoitoajan tilapäisen ylittämisen
19380: kaista on kehittää perhepäivähoitoa. Muutoin        esim. loman yhteydessä koulusta tai päiväko-
19381: päivähoitolaissa olevia velvoitteita on mahdo-      dista. Päivähoitajien vaatimusta tämän asian
19382: ton täyttää. Tämä edellyttää perhepäivähoita-       huomioon ottamisesta kuukausipalkan perus-
19383: jien palkkauksen ja sosiaaliturvan sekä muiden      teissa voidaan pitää perusteltuna.
19384: työehtojen parantamista, jolloin lasten ja van-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
19385: hempien joustavia hoitoaikoja koskevat tar-         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
19386: peet voitaisiin ottaa huomioon.                     me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
19387:    Viime vuosien aikana eräitä parannuksia          sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
19388: onkin tehty perhepäivähoitajien sopimukseen,        sen:
19389: joilla nykyään on mahdollisuus kuukausipalk-
19390: kaan. Elokuussa 1988 voimaan tulleen sopi-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19391: muksen soveltaminen ei kuitenkaan tyydytä                  ryhtyä, jotta kuukausipalkkaa ansaitse-
19392: vanhempia ja perhepäivähoitajia, jotka protes-             va perhepäivähoitaja saisi kohtuullisen
19393: toivatkin hoitoajan tilapäistä ylittämistä koske-          korvauksen hoitoajan tilapäisestä ylit-
19394: via ehtoja vastaan. Tämä koskee mm. tapauk-                tämisestä esim. koululomien yhteydes-
19395: sia, joissa lapsi koululomien yhteydessä jäte-             sä?
19396: 
19397:     Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1988
19398: 
19399:          Håkan Nordman                 Ole Wasz-Höckert              Boris Renlund
19400:                                     1988 vp. -     KK n:o 598                                     3
19401: 
19402: 
19403: 
19404: 
19405:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19406: 
19407:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      palkkausta ei vähennetty, vaan se maksettiin
19408: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      sovitun hoitoajan mukaan.
19409: olette 10 päivänä marraskuuta 1988 päivätyn           Uudessa palkkausjärjestelmässä on lähdetty
19410: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       siitä, että perhepäivähoitaja saa kiinteätä kuu-
19411: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      kausipalkkaa, joka on määritelty tehtyjen hoi-
19412: edustaja Håkan Nordmanin ym. näin kuulu-           tosopimusten mukaan ja jossa myös on perus-
19413: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 598:          teena lasten lukumäärä ja sovitut hoitoajat.
19414:                                                    Kuukausipalkkaa ei edelleenkään vähennetä,
19415:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      vaikka jonkun lapsen sovittu hoitoaika jäisi
19416:        ryhtyä, jotta kuukausipalkkaa ansaitse-     vajaaksi hoitopäivän sisällä. Vastaavasti on
19417:        va perhepäivähoitaja saisi kohtuullisen     sovittu, että kuukausipalkkaa ei koroteta, mi-
19418:        korvauksen hoitoajan tilapäisestä ylit-     käli hoitopäivän sisällä jonkun lapsen hoitoai-
19419:        tämisestä esim. koululomien yhteydes-       ka sovitusta ylittyykin, mikäli siitä ei aiheudu
19420:        sä?                                         perhepäivähoitajan työpäivän pitenemistä yli
19421:                                                    yhdellä tunnilla. Yhteisesti hyväksytyissä sovel-
19422:    Vastauksena esitän kunnioittaen seuraavaa:      tamisohjeissa on lisäksi todettu, että hoitopäi-
19423:    Perhepäivähoito on osa lasten päivähoitojär-    vän pituudessa tapahtuvat pysyvät muutokset
19424: jestelmää, josta kunta huolehtii. Kunnan pal-      otetaan huomioon siten, että hoitosopimusta
19425: veluksessa olevien perhepäivähoitajien palve-      muutetaan. Näin esim. silloin, jos osapäivähoi-
19426: lussuhteen ehdoista sovitaan työehtosopimuk-       dossa oleva koululainen siirtyy koko kesäksi
19427: sin, joissa osapuolina ovat kuntia työnantajana    kokopäivähoitoon.       Lyhyemmät       koulujen
19428: edustava Kunnallinen työmarkkinalaitos ja          loma-ajat eivät aiheuta muutosta.
19429: perhehoitajia edustavat pääsopijajärjestöt.           Uudessa palkkausjärjestelmässä on erityises-
19430: Kunnallisen työmarkkinalaitoksen antaman           ti korostettu myös epämukavasta työajasta
19431: selvityksen mukaan tällä hetkellä voimassa ole-    johtuvia korvauksia, jotta perhepäivähoitojär-
19432: va työehtosopimus on voimassa 1.3.1988-            jestelmä voisi toimia myös iltaisin, viikonlop-
19433: 28.2.1990. Sopimuksen mukaan on kunnissa           puisin ja öisin.
19434: voitu 1.8.1988 lukien siirtyä uuteen kuukausi-        Uutta palkkausjärjestelmää on tarkasteltava
19435: palkkajärjestelmään, jolla on pyritty turvaa-      kokonaisuutena kiinnittämättä liikaa huomiota
19436: maan perhepäivähoitajille heitä edustavien jär-    johonkin erilliseen yksityiskohtaan. Palkkaus-
19437: jestöjen voimakkaasti vaatima tasainen kuu-        järjestelmästä on sovittu perhepäivähoitajia
19438: kausiansio. Tähän järjestelmään tulee siirtyä      edustavien ammattijärjestöjen kanssa. Hyväk-
19439: viimeistään 1.1.1989 lukien.                       syessään työehtosopimuksen myös ne ovat kat-
19440:    Palkan lisäksi perhepäivähoitajalle suorite-    soneet sopimusta kokonaisuutena ja pitäneet
19441: taan korvausta hoidosta aiheutuneista välittö-     ratkaisua hyväksyttävänä.
19442: mistä kustannuksista.                                 Edellä esitetyn perusteella katson, että tässä
19443:    Aikaisempi perhepäivähoitajien palkkausjär-     vaiheessa ei ole aihetta erityisiin toimenpitei-
19444: jestelmä perustui hoidossa olevien lasten hoito-   siin. Tilannetta kuitenkin seurataan ja ryhdy-
19445: tunteihin siten, että mikäli sovittu hoitoaika     tään tarvittaviin toimenpiteisiin, mikäli kun-
19446: ylittyi, tästä maksettiin aina eri korvaus. Sen    nallisen perhepäivähoidon kehittäminen sitä
19447: sijaan, mikäli sovittu hoitoaika jäi vajaaksi,     myöhemmin edellyttää.
19448: 
19449:     Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1988
19450: 
19451:                                                              Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
19452: 4                                   1988 vp. -     KK n:o 598
19453: 
19454: 
19455: 
19456: 
19457:                              Tili Riksdagens Herr Talman
19458: 
19459:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        nen, utan den betalades enligt den över-
19460: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        enskomna vårdtiden.
19461: av den 10 november 1988 till vederbörande             1 det nya lönesystemet har man utgått från
19462: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     att familjedagvårdaren får en fast månadslön,
19463: jande av riksdagsman Håkan Nordman m.fl.           som har fastställts enligt ingångna vårdavtal
19464: undertecknade spörsmål nr 598:                     och för viiken antalet barn och de överenskom-
19465:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen          na vårdtiderna även utgör en grund. Månads-
19466:        vidta för att månadsavlönad familje-        lönen reduceras fortfarande inte fastän den
19467:        dagvårdare skall få en skälig ersättning    överenskomna vårdtiden för något barn un-
19468:        för tillfällig överskridning av vårdtiden   derskrids inom loppet av en vårddag. På sam-
19469:        t.ex. i samband med skollov?                ma sätt har det överenskommits att månadslö-
19470:                                                    nen inte höjs om den överenskomna vårdtiden
19471:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      för något barn överskrids inom loppet av en
19472: samt anföra följande:                              vårddag, såvida detta inte föranleder att famil-
19473:                                                    jedagvårdarens arbetsdag förlängs med mer än
19474:    Familjedagvården är en del av dagvårdssys-      en timme. 1 de gemensamt överenskomna
19475: temet för barn, vilket kommunen drar försorg       tillämpningsdirektiven har dessutom fastslagits
19476: om. Om villkoren i anställningsförhållandet        att bestående förändringar i vårddagens längd
19477: för familjedagvårdare som är kommunalt an-         tas i betraktande så att vårdavtalet ändras.
19478: ställda överenskoms genom kollektivavtal, där      Detta gäller t.ex. om ett skolbarn, som är i
19479: parterna är Kommunala arbetsmarknadsverket         deltidsvård, i stället får heldagsvård för hela
19480: som representerar kommunerna som arbetsgi-         sommaren. Skolornas kortare semestertider
19481: vare och huvudavtalsorganisationerna som re-       föranleder inte ändringar.
19482: presenterar familjedagvårdarna. Enligt den ut-
19483:                                                       1 det nya lönesystemet har även speciellt
19484: redning som Kommunala arbetsmarknadsver-
19485:                                                    betonats ersättningar som föranleds av obekvä-
19486: ket gett gäller det nuvarande kollektivavtalet
19487:                                                    ma arbetstider för att familjedagvårdssystemet
19488: för tiden 1.3.1988- 28.2.1990. Enligt avtalet
19489:                                                    även skall kunna fungera under kvällar, vecko-
19490: har i kommunerna, räknat från 1.8.1988, kun-
19491:                                                    slut och nätter.
19492: nat införas ett nytt system med månadslön
19493: genom vilket man har försökt tillförsäkra fa-         Det nya lönesystemet bör bedömas som en
19494: miljedagvårdarna en jämn månadsförtjänst,          helhet, utan att för mycken uppmärksamhet
19495: vilket de organisationer som representerar dem     fästs vid någon särskild detalj. Det har över-
19496: så kraftigt har krävt. En övergång till detta      enskommits om lönesystemet med de fackorga-
19497: system bör ske senast räknat från 1.1.1989.        nisationer som representerar familjedagvårdar-
19498:    Utom lönen betalas till familjedagvårdarna      na. Dessa har, då de godkänt kollektivavtalet,
19499: ersättning för de direkta kostnader som            också betraktat detta som en helhet och ansett
19500: föranletts av vården. Det tidigare lönesystemet    uppgörelsen godtagbar.
19501: för familjedagvårdare grundade sig på vård-           På grundval av det ovan anförda anser jag
19502: timmarna för de barn som var i vård så att om      att det inte i detta skede finns skäl att vidta
19503: den överenskomna vårdtiden överskreds, beta-       några särskilda åtgärder. Situationen följs
19504: lades alltid särskild ersättning för den över-     dock och nödvändiga åtgärder kommer att
19505: skjutande tiden. Om däremot den överenskom-        vidtas om utvecklandet av den kommunala
19506: na vårdtiden underskreds reducerades inte lö-      familjedagvården senare förutsätter det.
19507: 
19508:     Helsingfors den 16 december 1988
19509: 
19510:                                                                  lnrikesminister Jarmo Rantanen
19511:                                               1988 vp.
19512: 
19513: Kirjallinen kysymys n:o 599
19514: 
19515: 
19516: 
19517: 
19518:                                   Mattila ym.: Freonien käytöstä johtuvien ongelmien poistamisesta
19519: 
19520: 
19521:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19522: 
19523:    Freon on yleisnimitys kaasuille, jotka sisältä-   yksi syövän syy. Otsonikatoa on tutkittu yhä
19524: vät klooria, fluoria ja hiilivetyjä. Osa näistä      intensiivisemmin ja todettu, että freonit ovat
19525: freoneista on erittäin pysyviä, osa taas hajoaa      yhä suuremmalla todennäköisyydellä syypäitä
19526: luonnossa suhteellisen nopeasti. Suomessa            otsonikatoon. Tämän vuoksi ympäristönsuoje-
19527: freonia käytetään eniten vaahtomuovin valmis-        lun kansainvälisissä neuvotteluissa ja sopimuk-
19528: tuksessa. Viime aikoina määrät ovat olleet n.        sissa on jatkuvasti kiinnitetty yhä suurempaa
19529: 2 000 tonnia vuosittain. Toinen suuri käyttö-        huomiota freonien käytön hillitsemiseen ja es-
19530: kohde on aerosolit, joissa freonia on käytetty       tämiseen. Otsonikadon lisäksi freoneilla on
19531: runsaat 700 tonnia vuosittain. Kylmäkalusteis-       arveltu olevan yhteyttä myös ilmakehän ns.
19532: sa freonia käytetään vajaat 400 tonnia ja            kasvihuoneilmiöön.
19533: liuottimissa noin 300 tonnia vuosittain. Yh-            Tätä taustaa vasten tuntuu yllättävältä, että
19534: teensä meillä vuosittain käytetään vajaat 3,5        meillä Suomessa on Mäntyharjun kunnassa
19535: tuhatta tonnia freonia vuodessa.                     annettu lupa sellaiseen teollisuustoimintaan,
19536:    Kylmäkalusteissa käytettävä freon kuuluu          joka tuottaa freoneja n. 50 tonnia vuosittain.
19537: suhteellisen nopeasti hajoaviin freonyhdistei-       Tehtaan käyttämät freonit ovat kaiken lisäksi
19538: siin. Sen sijaan muoveissa ja aerosoleissa käy-      juuri niitä, jotka ovat erittäin kestäviä ja
19539: tetään erittäin pysyvää ja kestävää freonkaa-        joutuvat todennäköisesti lopulta lähes kaikki
19540: sua. Juuri nämä freonit nousevat ilmakehässä         ilmakehän ylimpiin kerroksiin. Tilanne on siis
19541: ylöspäin aina stratosfääriin asti. Siellä niihin     sellainen, että Mäntyharjussa sijaitseva tehdas
19542: liittynyt kloori irtoaa lopulta yhdisteestä ultra-   osallistuu tuon 50 tonnin freonmäärällä otsoni-
19543: violettisäteilyn vaikutuksesta. Tämä vapautu-        kadon lisäämiseen. Toiminta on siis täysin
19544: nut klooriatorni hapettuu nopeasti ilmakehän         kansainvälisten     ympäristönsuojelusäädösten
19545: yläkerroksissa myös ultraviolettivalon vaiku-        vastaista.
19546: tuksesta syntyvän otsonin kanssa. Tämä ilmiö            Freonien käytössä on jatkuvasti pyritty
19547: jatkuu eräänlaisena ketjureaktiona ja niin           suuntaamaan toimintaa helposti hajoavien yh-
19548:  freoneista vapautuneet klooriatomit voivat hä-      disteitten käyttöön ja luonnollisesti freonit ko-
19549: vittää suuren joukon otsonimolekyylejä.              konaan korvaavien aineitten löytämiseen. Mi-
19550:     Otsoni on normaalin happikaasun sellainen        käli nyt uusi perustettu tuotantolaitos olisi
19551:  muoto, jossa kahden atomin sijasta on kolme         pyrkinyt löytämään vaihtoehtoisia aineita nyt
19552:  atomia. Otsoni suojaa maapalloamme erittäin         käyttämilleen kemikaaleille, sen perustaminen
19553:  tehokkaasti ultraviolettisäteilyltä. Viime aikoi-   olisi ollut ymmärrettävää. Tämän laitoksen
19554:  na puheenaiheena ollut otsonikato tarkoittaa        yhteydessä tulisikin miettiä, onko sen käyttä-
19555:  juuri sellaista ilmiötä, jossa hapen otsonimole-    missä tuotantoprosesseissa vaihdon mahdolli-
19556:  kyylit eivät enää kykene estämään ultravioletti-    suutta.
19557:  säteilyn pääsyä alempiin ilmakehän osiin ja            Freonkysymys on Suomessa yleensäkin kai-
19558:  maahan asti. Ultraviolettisäteily puolestaan ai-    kesta ongelmallisuudesta huolimatta ratkaise-
19559:  heuttaa maanpinnalla voimakkaana lyhyt-             matta. Tärkeintä olisi pyrkiä aluksi heikosti
19560:  aaltoisena säteilynä muutoksia elollisessa luon-    hajoavien freonien korvaamiseen nopeasti ha-
19561:  nossa. Normaalisäteilyssä on aina osa ultravio-     joavilla freoneilla ja lopulta näitten aineitten
19562:  lettisäteilyä ja se on juuri se valon osa, joka     korvaamiseen kokonaan. On selvästi todetta-
19563:  aiheuttaa esimerkiksi rusketusta. Pahimmissa        va, että nykyisin ilmakehässämme oleva freo-
19564:  muodoissaan voimakas ultraviolettisäteily on        nien määrä on niin suuri, että on arveltu jo sen
19565: 
19566: 281494X
19567: 2                                  1988 vp. -     KK n:o 599
19568: 
19569: riittävän aiheuttamaan vaarallisiin mittoihin     sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
19570: kehittyvän otsonikadon. Tästä syystä freonien     sen:
19571: lisäpäästöjä ei tulisi sallia enää ollenkaan.              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19572:                                                          ryhtyä freonien käytöstä aiheutuvien
19573:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-          ongelmien poistamiseksi tai sen selvittä-
19574: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-           miseksi, voidaanko freonit korvata joil-
19575: me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-            lakin muilla aineilla?
19576: 
19577:     Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1988
19578: 
19579:         Kalevi Mattila                Hannu Tenhiälä                Hannele Pokka
19580:         Eino Siuruainen               Jukka Vihriälä                Seppo Pelttari
19581:         Timo Kietäväinen              Pirkko Ikonen                 Juhani Alaranta
19582:         Esko Aho                      Sirkka-Liisa Anttila          Heikki Kokko
19583:         Aapo Saari                    Tellervo Renko                Mauri Pekkarinen
19584:         Marjatta Väänänen             Matti Maijala                 Taisto Tähkämaa
19585:         Paavo Väyrynen                Einari Nieminen               Jorma Huuhtanen
19586:         Annikki Koistinen             Pauli Saapunki                Kimmo Sarapää
19587:                                       Matti Väistö
19588:                                      1988 vp. -     KK n:o 599                                      3
19589: 
19590: 
19591: 
19592: 
19593:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19594: 
19595:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kutusten testit, ryhtyvät tuottajat tekemään
19596: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       pitkäaikaistestejä. Pitkäaikaiset terveystestit
19597: olette 10 päivänä marraskuuta 1988 päivätyn         oletetaan saatavan valmiiksi vuoteen 1992 tai
19598: kirjeenne n:o 1812 ohella lähettänyt valtioneu-     1993 mennessä. Samaan aikaan kehitetään näi-
19599: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi     den aineiden teolliset valmistusprosessit. Ny-
19600: jäljennöksen kansanedustaja Mattilan ym. kir-       kyisin käytössä olevia tuotantomenetelmiä esi-
19601: jallisesta kysymyksestä n:o 599, jossa tiedustel-   merkiksi eristeiden valmistamiseksi muutetaan
19602: laan:                                               siten, että niissä voidaan käyttää tällaisia uusia
19603:                                                     aineita. Ympäristöministeriön tavoitteisiin
19604:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       kuuluu, että siirtymistä uusiin aineisiin ja me-
19605:        ryhtyä freonien käytöstä aiheutuvien         netelmiin edistetään taloudellisin tukitoimin.
19606:        ongelmien poistamiseksi tai sen selvittä-       Jo nyt on käytettävissä yksi korvaava aine,
19607:        miseksi, voidaanko freonit korvata joil-     joka sopii muutamiin käyttötarkoituksiin.
19608:        lakin muilla aineilla?                       Useiden tuotteiden valmistustekniikkaa on ke-
19609:                                                     hitetty siten, että niissä voidaan käyttää vä-
19610:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       hemmän CFC-aineita kuin ennen. Valmisteilla
19611: vasti seuraavaa:                                    olevassa CFC-aineiden käytön vähentämisoh-
19612:    Viime vuosina on suurten kemikaaliyhtiöi-        jelmassa teknologian kehitys on pyritty otta-
19613: den kehitystyö tuottanut aineita, joilla voidaan    maan huomioon. Euroopan markkinoille tulee
19614: korvata Montrealin pöytäkirjassa tarkoitetut        jo vuonna 1989 sellaisia tuotteita (muun muas-
19615: valvottavat kloorifluorihiilivedyt eli CFC-         sa jääkaappi), joissa käytetään vähemmän
19616: aineet (CFC-11, -12, -113, -114 ja -ll5). Kor-      CFC-aineita kuin ennen.
19617: vaavia aineita on valmistettu pieniä määriä ja         Muilta osin viittaan kansanedustaja Mäke-
19618: niiden terveysvaikutuksia testataan parhail-        lälie samasta asiasta antamaani vastaukseen.
19619: laan. Jos aineet läpäisevät nämä lyhytaikaisvai-
19620: 
19621:     Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1988
19622: 
19623:                                                                  Ympäristöministeri Kaj Bärlund
19624: 4                                  1988 vp. -     KK n:o 599
19625: 
19626: 
19627: 
19628: 
19629:                             Tili Riksdagens Herr Talman
19630: 
19631:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       tiga test. De långsiktiga hälsotesten beräknas
19632: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       vara färdiga 1992 eller 1993. Samtidigt utveck-
19633: nr 1812 av den 10 november 1988 till vederbö-     las industriella framställningsprocesser för
19634: rande medlem av statsrådet översänt avskrift      dessa ämnen. De produktionsmetoder som i
19635: av följande av riksdagsman Mattila m.fl. un-      dag används för framställning av t.ex. isole-
19636: dertecknade spörsmål nr 599:                      ringsmaterial ändras så att de kan utnyttja
19637:                                                   dessa nya ämnen. Miljöministeriet har som mål
19638:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen         bl.a. att genom ekonorhiska stödåtgärder
19639:        vidta för att avlägsna de problem som      främja övergången till nya ämnen och meto-
19640:        användningen av freoner förorsakar el-     der.
19641:        ler för att utreda om freoner kan ersät-      Redan nu finns det ett alternativt ämne som
19642:        tas med andra ämnen?                       är lämpligt för några användningsändamål.
19643:                                                   Tekniken för framställning av flera produkter
19644:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     har utvecklats så att det i dessa kan användas
19645: samt anföra följande:                             mindre CFC-ämnen än tidigare. Man har
19646:    Under de senaste åren har utvecklingsarbetet   försökt beakta den teknologiska utvecklingen i
19647: vid stora kemikalieföretag resulterat i ämnen     det program för en minskad användning av
19648: som kan ersätta de i Montrealprotokollet av-      CFC-ämnen som är under beredning. På mark-
19649: sedda kontrollerade klorfluorkolvätena eller      naden i Europa kommer det redan 1989 att
19650: CFC-ämnena (CFC-11, -12, -113, -114 och           finnas produkter (bl.a. kylskåp) som innehåller
19651: -115). Alternativa ämnen har framställts i små    mindre CFC-ämnen än förut.
19652: mängder och deras hälsoverkningar testas för         1 övrigt hänvisar jag till det svar jag gett
19653: tillfället. Om ämnena klarar dessa kortsikts-     riksdagsledamot Mäkelä i samma ärende.
19654: test, kommer producenterna att inleda långsik-
19655: 
19656:     Helsingfors den 14 december 1988
19657: 
19658:                                                                    Miljöminister Kaj Bärlund
19659:                                              1988 vp.
19660: 
19661: Kirjallinen kysymys n:o 600
19662: 
19663: 
19664: 
19665: 
19666:                                  Renko ym.: Oulun läänin kirjastopalvelujen parantamiseksi
19667:                                     tarvittavista toimenpiteistä
19668: 
19669: 
19670:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19671: 
19672:    Oulun läänin kunnat ovat ilmoittaneet vuo-       rempi haja-asutusalueella kuin ruuhka-Suo-
19673: sille 1988-92 toteutettavaksi yhteensä 20 kir-      messa. Esimerkiksi Pudasjärven tapaisen laa-
19674: jastotalohanketta. Näiden hankkeiden normaa-        jan ja harvaan asutun kunnan kirjastoautoajo-
19675: lihinta-arvio on 41,7 milj. markkaa. Yhteinen       jen ajat kuukaudessa ovat samaa suuruusluok-
19676: toteutettavaksi esitettävä hyötypinta-ala on        kaa kuin monien Uudenmaan läänin kuntien
19677: noin 7 300 m 2 • Arvioitu valtionosuustarve olisi   vuosiajot. Tämän vuoksi autojen uusimistarve
19678: 28,8 milj. markkaa.                                 on nopeampi kuin Etelä-Suomessa.
19679:    Tämän lisäksi Oulun läänissä on useita kun-         Kirjastopalvelut ovat halvinta ja helposti
19680: tien omalla kustannuksella toteutettavia hank-      järjestettävää kansan vapaa-ajan sivistystyötä.
19681: keita. Näiden hankkeiden yhteinen hyötypinta-       Ottaen huomioon viestintävälineiden erisuu-
19682: ala on 1 721 m 2 • Yhteinen normaalihinta-arvio     ruiset palvelutarjonnat Pohjois- ja Etelä-Suo-
19683: on 9,3 milj. markkaa sekä valtionosuuden            men välillä olisi kohtuullista taata kirjastopal-
19684: tarve yhteensä 4,8 milj. markkaa. Jo tämän          veluverkko joko kirjastoja rakentamalla tai
19685: luvun vertailu osoittaa, että vuonna 1973 laa-      kirjastoautopalveluja lisäämällä myös Oulun
19686: dittu asukasluvun mukainen kuntakohtainen           läänissä, jossa televisiokanavien näkyvyys on
19687: kattonormi on 15 vuodessa jäänyt pahasti jäl-       paikka paikoin heikko ja kanavien lukumäärä
19688: keen jo yksistään kirjastojen monipuolistumi-       on vähäisempi kuin Etelä-Suomen alueella.
19689: sen takia. Osa hankkeista on saneerauksia ja        Puutteellisen kuvaviestinnän vastapainona olisi
19690: laajennuksia, joiden tarve johtuu mm. atk-pal-      erittäin tärkeää saada kirjastopalveluja tehos-
19691: velujen ja musiikkikuuntelupalvelujen kehitty-      tetuksi myös Oulun läänin alueella.
19692: misestä.                                               Ottaen huomioon Oulun läänin kirjastojen
19693:     Kirjastorakentamisen lisäksi Oulun läänissä     rakentamisen viiveen ja suuren kirjastoauto-
19694: on useita kuntia, joissa kirjastopalvelut ovat      palvelutarpeen näyttää siltä, että valtion bud-
19695: yksinomaan kirjastoautojen varassa. Tällaisia       jettivaroin ei saavuteta tyydyttävää kirjastopal-
19696: kuntia Oulun läänissä ovat mm. Pudasjärvi,          veluverkkoa Oulun läänin osalta ennen kuin
19697: Muhos, Taivalkoski, Hyrynsalmi ja Kalajoki.         seuraavalla vuosituhannella.
19698: Oulun läänissä kaikkiaan 13 kuntaa on ilmoit-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
19699: tanut lisäksi kirjastoautonsa uusimistarpeen        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
19700: vuosien 1989-94 aikana. Näistä Utajärvi,            me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
19701: Reisjärvi ja Yli-Ii hakevat uushankintaa aloit-     sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
19702: taakseen kirjastoautopalvelut kunnassaan.           sen:
19703:     Lääninhallitus on asettanut kirjastoauto-                 Aikooko Hallitus ryhtyä erityistoi-
19704: hankkeet kiireellisyysjärjestykseen. Kirjastoau-           menpiteisiin Oulun läänin kirjastojen
19705: totoiminta on harvaan asutulla laajalla Oulun              rakentamisen nopeuttamiseksi ja kirjas-
19706: läänin alueella ainoa keino, jonka avulla kir-             toautohankkeiden       aikaansaamiseksi
19707:  jastopalvelut voidaan pitää ajan tasalla ja hel-          niin, että lääninhallituksen esittämät
19708: posti saatavissa. Esitetty autojen uushankinta-            tarpeet tulevat tyydytetyiksi vielä tällä
19709: ja myös uusimistarve on huomattavasti suu-                 vuosisadalla?
19710: 
19711: 
19712: 
19713: 
19714: 281377U
19715: 2                              1988 vp. -    KK n:o 600
19716: 
19717:     Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1988
19718: 
19719:      Tellervo Renko             Kalevi Mattila              Erkki Pulliainen
19720:      Liisa Jaakonsaari          Riitta Jouppila             Vappu Säilynoja
19721:      Oiva Savela                Kauko Heikkinen             Eino Siuruainen
19722:      Annikki Koistinen          Juhani Alaranta             Tytti Isohookana-Asunmaa
19723:                     Pauli Saapunki              Juhani Vähäkangas
19724:                                      1988 vp. -     KK n:o 600                                    3
19725: 
19726: 
19727: 
19728: 
19729:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19730: 
19731:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tarpeen suuruuden. Kirjastopinta-aloilla mitat-
19732: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tuna Oulun läänin kirjastotilanne on hiukan
19733: olette 9 päivänä marraskuuta 1988 päivätyn          maan keskiarvoa huonompi, mutta ero on
19734: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        pieni. Toisaalta Oulun läänissä kirjastohuo-
19735: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       neistot ovat tavallista useammin kunnan omis-
19736: edustaja Rengon ym. näin kuuluvasta kirjalli-       tamia ja siten pysyvämmin kirjastokäyttöön
19737: sesta kysymyksestä n:o 600:                         varattuja.
19738:          Aikooko Hallitus ryhtyä erityistoi-           Valtionosuuden perusteena käytetyt pinta-
19739:        menpiteisiin Oulun läänin kirjastojen        alanormit koetaan yhä useammin liian pienik-
19740:        rakentamisen nopeuttamiseksi ja kirjas-      si, ja monet kunnat rakentavat jonkin verran
19741:        toautohankkeiden       aikaansaamiseksi      suurempia huoneistoja, maksaen itse ylimene-
19742:        niin, että lääninhallituksen esittämät       vän osan. Pinta-alanormia ei ole korotettu,
19743:        tarpeet tulevat tyydytetyiksi vielä tällä    kun ei ole ollut tarkoitukseen vastaavasti lisää
19744:        vuosisadalla?                                rahaa. On ilmeistä, että valtion rahoitusta
19745:                                                     kirjastorakentamiseen ei nykytasosta ainakaan
19746:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          merkittävästi kyetä nostamaan.
19747: taen seuraavaa:                                        Kirjastoautojen hankinnan rahoitustilanne
19748:    Kysymyksen perusteluissa esitetyt kuntien        on jo usean vuoden ollut sellainen, että kaikki
19749: rakennussuunnitelmien määrät koskevat vuosia        varat on jouduttu käyttämään olemassa olevan
19750: 1989-94.                                            autokannan uusiriliseen. Tässä suhteessa on
19751:    Mikäli valtion rahoitus pysyisi vuoden 1988      lähivuosina näkyvfssä pientä helpotusta. Mikä-
19752: tasolla, voitaisiin kuntien aikomista kirjastora-   li se toteutuu, voidaan harkita valtionosuuden
19753: kennushankkeista rahoittaa noin 60 OJo. Raken-      myöntämistä joillekin ensimmäistä kirjastoau-
19754: tamislupia pyritään myöntämään tasapuolisesti       toa hankkiville kunnille. Harvaan asutut seu-
19755: maan eri osiin, ottaen huomioon vallitsevan         dut ovat tällöin luonnollisesti etusijalla.
19756: 
19757:     Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1988
19758: 
19759:                                                              Opetusministeri Christoffer Taxell
19760: 4                                   1988 vp. -     KK n:o 600
19761: 
19762: 
19763: 
19764: 
19765:                              Tili Riksdagens Herr Talman
19766: 
19767:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        Mätt enligt biblioteksareal är situationen i
19768: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        Uleåborgs län något sämre än genomsnittet i
19769: av den 9 november 1988 till vederbörande           landet när det gäller bibliotek, men avvikelsen
19770: medlem av statsrådet översänt en avskrift av       är liten. Å andra sidan är bibliotekslokaliteter-
19771: följande av riksdagsman Renko m.fl. under-         na i Uleåborgs län oftare ägda av kommunen
19772: tecknade spörsmål nr 600:                          och på så sätt mera bestående reserverade för
19773:                                                    biblioteksändamål.
19774:            Ämnar Regeringen vidta särskilda åt-       De arealnormer som brukas som grunder för
19775:        gärder för att påskynda byggandet av        statsandel upplevs allt oftare som för små, och
19776:        bibliotek i Uleåborgs län och för att få    många kommuner bygger något större lokalite-
19777:        till stånd anskaffning av biblioteksbilar   ter och betalar sålunda den överskjutande de-
19778:        så att det behov som framlagts av           len. Arealnormen har inte utökats då det inte
19779:        länsstyrelsen blir tillgodosett ännu un-    funnits pengar för detta ändamål. Det är
19780:        der detta århundrade?                       uppenbart att statens finansiering av biblio-
19781:                                                    teksbyggande åtminstone inte i någon nämn-
19782:   Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt        värd utsträckning kan höjas.
19783: följande:                                             Situationen när det gäller att finansiera an-
19784:   Volymen i kommunernas byggplaner som             skaffningen av biblioteksbilar har redan under
19785: presenteras i motiveringen till spörsmålet berör   många år varit den att man har varit tvungen
19786: åren 1989-94.                                      att disponera alla medel för att förnya det
19787:   Om statens finansiering förblir på 1988 års      existerande bilbeståndet. 1 detta hänseende är
19788: nivå kunde man finansiera ca 60 OJo av de          en liten lättnad skönjbar under de närmaste
19789: biblioteksbyggnadsprojekt som kommunerna           åren. Om den genomförs kan man överväga att
19790: har för avsikt att genomföra. Man försöker att     bevilja statsandel åt en del kommuner som
19791: jämställt bevilja byggtillstånd i landets olika    anskaffar sin första biblioteksbil. Glest be-
19792: delar genom att beakta det rådande behovet.        byggda orter står i så fall naturligtvis i förtur.
19793: 
19794:     Helsingfors den 28 november 1988
19795: 
19796:                                                       Undervisningsminister Christoffer Taxell
19797:                                              1988 vp.
19798: 
19799: Kirjallinen kysymys n:o 601
19800: 
19801: 
19802: 
19803: 
19804:                                 R. Aho ym.: Terveyskeskusten lääkäripulan poistamisesta
19805: 
19806: 
19807:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19808: 
19809:    Valtioneuvoston 12.9.1988 hyväksymästä          Keskusaairaalapiirin terveyskeskuslääkärien vi-
19810: valtakunnallisesta suunnitelmasta sosiaali- ja     roista oli lokakuussa 1988 kolmannes hoita-
19811: terveydenhuollon       järjestämiseksi  vuosina    matta. Tilanne on huonontunut erityisesti vuo-
19812: 1989-1993 (s. 38-39) ilmenee, että terveyden-      denvaihteesta 1987-88, jolloin asiaa kartoitet-
19813: huollon piirissä (terveyskeskuksissa ja sairaa-    tiin edellisen kerran.
19814: loissa) lääkäreiden täyttämättömien virkojen          Satakunnan keskussairaalapiirin alueen ter-
19815: lukumäärä koko maassa vuonna 1987 oli              veyskeskuksissa on yhteensä 159 lääkärin vir-
19816: 1 347, joista terveyskeskusten osuus oli 677       kaa, joista 17 on laillistamattomille tarkoitettu-
19817: täyttämätöntä virkaa.                              ja orientoivan vaiheen virkoja. Näitä virkoja
19818:    Valtakunnallisesti vuodesta 1980 vuoteen        on hoitanut vain satunnaisesti 2-3 lääkäriksi
19819: 1987 terveydenhuollon keskeisten virkaryhmien      valmistuvaa. Varsinaisista 142:sta ylilääkärin
19820: kokonaisvajaus on kasvanut 12,9 prosentista        ja terveyskeskuslääkärin virasta on vakinaisesti
19821: 16,9 prosenttiin. Kokonaisvajaus on erityisesti    täytettyjä 110, joten avoinna on 32 virkaa.
19822: suurentunut lä äkäreiden osalta ja tämän va-       Virkavapauksien ja lomien johdosta osa täyte-
19823: jauksen kasvusta yli 2/3 on aiheutunut sijais-     tyistä viroista on hoitamatta tai hoidettu sijai-
19824: vajauksen kasvusta. Lääkärivajaus on määräl-       silla.
19825: lisesti suurinta Vaasan, Uudenmaan ja Oulun           Lääkäreiden saaminen kuntien terveyskes-
19826: lääneissä.                                         kuksiin ja lääkäripulan aiheuttamien ongel-
19827:    Valtakunnallisista tiedoista ilmenee yhä pa-    mien ratkaisu riippuu olennaisella tavalla val-
19828: heneva lääkäripula, erityisesti kärjistyvä ter-    tiovallan toimenpiteistä.
19829: veyskeskusten toimintaa haittaava viroissa toi-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
19830: mivien lääkärien vajaus. Terveyskeskusten jat-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
19831: kuvasti heikkenevät toimintaedellytykset vai-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19832: kuttavat kaikkein eniten terveyden- ja sairaan-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19833: hoidon palvelujen saatavuuteen niiden väes-
19834: töryhmien osalta, joiden tulotaso on alhaisin ja             Millä toimenpiteillä Hallitus aikoo
19835: jotka asuvat syrjäisimmillä seuduilla. Kysymys            turvata kuntien toimintaedellytykset
19836: on siis keskeisestä julkisen terveydenhuollon             niille kansanterveyslain 14 §:stä aiheu-
19837: palveluja koskevasta kriisistä.                           tuvien velvoitteiden täyttämiseksi jär-
19838:    Alueellista tilannetta kuvaa Satakunnan kes-           jestää kunnan asukkaiden terveyden- ja
19839: kussairaalapiirin alueella vallitseva tilanne.            sairaanhoito?
19840: 
19841:     Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1988
19842: 
19843:                     Raila Aho                               Timo Laaksonen
19844:                     Mikko Elo                               Maunu Kohijoki
19845: 
19846: 
19847: 
19848: 
19849: 281491T
19850: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 601
19851: 
19852: 
19853: 
19854: 
19855:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19856: 
19857:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kin vuonna. Työikäisten lääkärien määrä kas-
19858: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      vaa noin 400:lla vuodessa.
19859: olette 10 päivänä marraskuuta 1988 päivätyn           Valtioneuvoston hyväksymän korkeakou-
19860: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       lulaitoksen kehittämissuunnitelman mukaisesti
19861: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      on vuosille 1987-1988 suositeltu kummallekin
19862: edustaja R. Ahon näin kuuluvasta kirjallisesta     vuodelle 510 uuden aloituspaikan määrää lää-
19863: kysymyksestä n:o 601:                              ketieteellisiin tiedekuntiin. Opetusministeriö
19864:                                                    suositteli kuitenkin tiedekuntia lisäämään si-
19865:           Millä toimenpiteillä Hallitus aikoo      säänottoa lukuvuonna 1988-89 560:een ja
19866:        turvata kuntien toimintaedellytykset        esittää tätä tasoa noudatettavaksi jatkossakin.
19867:        niille kansanterveyslain 14 §:stä aiheu-
19868:                                                       Edellä mainituista toimenpiteistä uusien vir-
19869:        tuvien velvoitteiden täyttämiseksi jär-     kojen määrän supistamisella voidaan lääkäriti-
19870:        jestää kunnan asukkaiden terveyden- ja
19871:                                                    lanteeseen vaikuttaa suhteellisen nopeasti. Sen
19872:        sairaanhoito?
19873:                                                    sijaan koulutusmäärien lisäyksen vaikutus tun-
19874:                                                    tuu vasta aikaisintaan 7-8 vuoden kuluttua.
19875:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Lääkäreiden nykyisten koulutusmäärien riit-
19876: vasti seuraavaa:                                   tämättömyyteen vaikuttaa ensisijaisesti se, että
19877:    Terveyskeskuslääkärien virkojen täyttö- ja      erityisesti nuorten lääkäreiden vuosittainen
19878: sijaisvajaus 1.10.1981 oli 189 eli 7,8 OJo, ja     työpanos on pienentynyt arvioitua enemmän.
19879: 1.10.1987 vajaus oli 766 eli 18,8 %. Näissä        Tähän on syynä mm. äitiys- ja isyyslomien
19880: luvuissa ovat mukana epäpätevien hoitamat          pidentyminen sekä erikoistumis- ja täydennys-
19881: virat. Täysin ilman hoitajaa oli terveyskeskuk-    koulutukseen käytettävän ajan lisääntyminen.
19882: sissa 1.10.1981 152 virkaa ja 1.10.1987 561        Osaltaan tähän on tietysti vaikuttanut myös
19883: virkaa. Sellaisia terveyskeskuslääkärien virko-    nuoren lääkärikunnan naisistuminen.
19884: ja, joissa oli hoitaja, oli 1.10.1981 2 281 ja        Tällä hetkellä on jonkin verran havaittavissa
19885: 1.10.1987 3 034. Terveyskeskuksissa toimivien      myös siirtymistä kokopäivätoimisista terveys-
19886: lääkäreiden määrä on siis lisääntynyt, mutta       keskuslääkärin viroista osavuotisiin sijaisuuk-
19887: virkojen määrän lisääntymisen johdosta ilman       sien hoitoon tai yksityissektorilla työskente-
19888: hoitajaa olevien virkojen määrä on lisääntynyt     lyyn. Terveyskeskuslääkärin virat on saatava
19889: vielä voimakkaammin.                               kilpailukykyisiksi muiden vaihtoehtojen rinnal-
19890:    Lääkärinvirkoja perustettiin poikkeukselli-     la. Tähän voidaan vaikuttaa työolosuhteita ja
19891: sen runsaasti sekä terveyskeskuksiin että sai-     palkkausta kehittämällä. Palkkauksen osalta
19892: raaloihin parin vuoden aikana 1980-luvun puo-      keskeisiä ovat lisätyön ja päivystysajan palk-
19893: livälissä orientoivan vaiheen järjestelyjen ja     kaukseen liittyvät asiat. Näistä käydään neu-
19894: varahenkilöstön vakinaistamisen yhteydessä.        votteluja työmarkkinaosapuolten kesken.
19895: Työvoiman tarjonta kehittyi hitaammin, jol-           Työolosuhteisiin vaikuttavat yhtenä tekijänä
19896: loin syntyi täyttövajausta, vaikka kunnallisessa   sijaiskysymykset. Sijaisten saannin helpottami-
19897: terveydenhuollossa työskentelevien lääkärien       seksi lääkintöhallitus on jatkanut luvan myön-
19898: määrä koko ajan kasvoi.                            tämistä lääketieteen opiskelijoille terveyskes-
19899:    Edellä olevan perusteella valtioneuvoston       kuksen lääkärin virassa toimimiseksi jo 4,5
19900: 12.9.1988 hyväksymässä valtakunnallisessa          opintovuoden jälkeen 30.9.1989 asti. Tämän
19901: suunnitelmassa sosiaali- ja terveydenhuollon       lisäksi voidaan 85 sellaisessa terveyskeskukses-
19902: järjestämisestä vuosina 1989-1993 on vähen-        sa, jossa lääkäritilanne on huono, suorittaa
19903: netty terveyskeskuksiin ja sairaanhoitolaitok-     orientoivan vaiheen palveluja terveyskeskuslää-
19904: siin perustettavien uusien virkojen määriä si-     kärin sijaisena.
19905: ten, että vuosina 1989 ja 1990 perustetaan            Työolosuhteisiin vaikuttaa myös terveyskes-
19906: terveyskeskuksiin vain 25 uutta virkaa ja sai-     kuslääkärin työn sisältö. Työn sisältöä kehite-
19907: raanhoitolaitoksiin 95 uutta virkaa kumpana-       tään väestövastuuperiaatteen mukaisesti. Nel-
19908:                                     1988 vp. -     KK n:o 601                                     3
19909: 
19910: jässä suuressa kaupungissa toteutetun omalää-      keskuksille sairausloman tarpeesta annettavista
19911: kärikokeilun jälkeen aloitetaan vuoden 1989        todistuksista 26.10.1988. Lääkintöhallitus tu-
19912: puolella väestövastuisen perusterveydenhuollon     kee rahallisesti turhan paperityön poistamiseen
19913: asteittaiseen toteuttamiseen liittyviä omalääkä-   tähtääviä kehittämishankkeita.
19914: rikokeiluja arviolta 20 terveyskeskuksessa.
19915:    Työolosuhteisiin pyritään vaikuttamaan             Edellä mainittujen valtakunnallisten toimen-
19916: myös byrokratiaa ja turhaa paperityötä karsi-      piteiden lisäksi terveyskeskusten lääkärivajauk-
19917: malla. Lääkintöhallitus antoi valtakunnallisen     seen voidaan vaikuttaa myös eräillä paikallisil-
19918: suunnitelman mukaisesti uudet ohjeet terveys-      la toimenpiteillä.
19919: 
19920:     Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1988
19921: 
19922:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
19923: 4                                     1988 vp. -      KK n:o 601
19924: 
19925: 
19926: 
19927: 
19928:                                Till Riksdagens Herr Talman
19929: 
19930:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           tjänster vid sjukvårdsanstalterna under båda
19931: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           åren. Antalet läkare i arbetsför ålder ökar med
19932: av den 10 november 1988 till vederbörande             ca 400 per år.
19933: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-            Enligt den av statsrådet godkända utveck-
19934: jande av riksdagsledamot R. Aho underteckna-          lingsplanen för högskoleväsendet har det re-
19935: de spörsmål nr 601:                                   kommenderats att 510 nybörjarplatser inrättas
19936:                                                       vid de medicinska fakulteterna både 1987 och
19937:            Med vilka åtgärder ämnar Rege-             1988. Undervisningsministeriet rekommendera-
19938:         ringen trygga kommunernas verksam-            de dock att fakulteterna skall öka intagningen
19939:         hetsbetingelser så att de kan uppfylla        av nya elever under läsåret 1988-1989 till 560
19940:         sina av 14 § folkhälsolagen följande          och föreslår att denna nivå bibehålls även i
19941:         förpliktelser att ordna hälso- och sjuk-      fortsättningen.
19942:         vård för kommuninvånarna?
19943:                                                           Om man av de ovan nämnda åtgärderna
19944:                                                       väljer alternativet som går ut på att minska
19945:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          antalet nya tjänster, är det möjligt att relativt
19946: samt anföra följande:                                 snabbt inverka på läkarsituationen. En ökning
19947:    Antalet obesatta och vikariattjänster som          av den mängd läkare som utbildas verkar
19948: hälsovårdscentralläkare var 1.10.1981 189 st.,        däremot tidigast om 7-8 år.
19949: dvs. 7,8 11/o och 1.10.1987 var motsvarande               Främst det faktum att särskilt unga läkares
19950: siffra 766, dvs. 18,8 11/o. I dessa uppgifter ingår   ärliga arbetsinsats har minskat mer än upp-
19951: de tjänster som har skötts av personer som inte       skattat bidrar till att den mängd läkare som
19952: uppfyllt behörighetsvillkoren. De helt obesatta       utbildas är otillräcklig. Anledningen till detta
19953: tjänsterna vid hälsovårdscentralerna var              är bl.a. att moderskaps- och faderskapledighe-
19954:  1.10.1981 152 st. och 1.10.1987 561 st. De           terna har blivit längre samt att tiden som
19955: besatta tjänsterna var 1.10.1981 2 281 st. och        används till specialisering och fortbildning har
19956:  1.10.1987 3 034 st. Antalet läkare som verkar        blivit längre. Även det faktum att den yngre
19957: vid hälsovårdscentraler har således ökat, men         läkarkåren i ökande grad består av kvinnor har
19958: på grund av att antalet tjänster har ökat har         givetvis bidragit till situationen.
19959: de obesatta tjänsterna ökat ännu kraftigare.             För tillfället tycks det i viss utsträckning
19960:    Läkartjänster inrättades exceptionellt myck-       förekomma att läkare övergår från tjänster
19961: et både vid hälsovårdscentraler och vid sjukhus       som heltidsanställda hälsovårdscentralläkare
19962: under ett par år i mitten av 1980-talet i             till att sköta delårsvikariat eller till arbete inom
19963: samband med arrangemang under orienterings-           den privata sektorn. Tjänsterna som hälso-
19964: skedet och i samband med att långvariga vika-         vårdscentralläkare bör fås konkurrenskraftiga i
19965: riat ombildades till ordinarie tjänster. Utbudet      förhållande till andra alternativ. Det är möjligt
19966: på arbetskraft utvecklades långsammare varvid         att inverka på detta genom en utveckling av
19967: det uppkom ett underskott på besatta tjänster,        arbetsförhållandena och avlöningen. Ärenden
19968: även om antalet läkare som arbetade inom den          som hänför sig till avlöning för tilläggsarbete
19969: kommunala hälsovården ökade hela tiden.               och jourtider är centrala frågor vad avlöningen
19970:    På grund av det ovan nämnda har man i den          beträffar. Arbetsmarknadsparterna förhandlar
19971: av statsrådet 12.9.1988 godkända riksomfat-           om detta.
19972: tande planen för ordnande av social- och                 Vikariefrågan är en av de faktorer som
19973: hälsovården 1989-1993 minskat antalet nya             inverkar på arbetsförhållandena. För att göra
19974: tjänster som skall inrättas vid hälsovårds-           det lättare att få vikarier har medicinalstyrelsen
19975: centraler och sjukvårdsanstalter så att det un-       förlängt systemet med att bevilja tillstånd för
19976: der åren 1989 och 1990 inrättas enbart 25 nya         medicine studerande att redan efter 4,5 års
19977: tjänster vid hälsovårdscentralerna och 95 nya         studier inneha en tjänst som läkare vid en
19978:                                    1988 vp. -       KK n:o 601                                     5
19979: 
19980: hälsovårdscentral. Systemet fortgår fram tili        vis förverkligande av den primärvård som ba-
19981: 3009019890 Dessutom är det vid 85 hälsovårds-        seras på befolkningsansvarigheteno
19982: centraler där läkarsituationen är dålig möjligt         Man strävar tili att inverka på arbetsförhål-
19983: för en person som vikarierar en hälsovårds-          landena även genom att minska byråkratin och
19984: centralläkare att samtidigt utföra tjänster som      onödigt pappersarbeteo 1 enlighet med den
19985: hänför sig tili orienteringsskedet.                  riksomfattande planen gav medicinalstyrelsen
19986:                                                      26 010 01988 nya direktiv tili hälsovårds-
19987:    På arbetsförhållandena inverkar också det         centralerna angående intyg över behov av sjuk-
19988: innehåll hälsovårdscentralläkarens arbete har o      ledighet. Medicinalstyrelsen stöder finansiellt
19989: Arbetets innehåll utvecklas enligt befolknings-      sådana utvecklingsprojekt som syftar tili att
19990: ansvarighetsprincipeno Efter det att försöket        avlägsna onödigt pappersarbeteo
19991: med egenläkare har förverkligats i fyra stora           Utöver de ovan nämnda riksomfattande åt-
19992: städer, påbörjas år 1989 försök med egenlä-          gärderna är det möjligt att inverka på bristen
19993: kare vid uppskattningsvis 20 hälsovårds-             på läkare vid hälsovårdscentralerna även ge-
19994: centraler Dessa försök hänför sig tili ett steg-
19995:          0                                           nom att vidta vissa åtgärder på lokal nivåo
19996: 
19997:     Helsingfors den 13 december 1988
19998: 
19999:                                                    Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
20000:                      j
20001:                     j
20002:                    j
20003:                   j
20004:                  j
20005:                 j
20006:                j
20007:               j
20008:              j
20009:             j
20010:            j
20011:           j
20012:          j
20013:         j
20014:        j
20015:       j
20016:      j
20017:     j
20018:    j
20019:   j
20020:  j
20021: j
20022:                                              1988 vp.
20023: 
20024: Kirjallinen kysymys n:o 602
20025: 
20026: 
20027: 
20028: 
20029:                                 Ikonen ym.: Kodinhoitajakoulutuksen kehittämisestä
20030: 
20031: 
20032:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20033: 
20034:    Vanhusväestön määrässä tapahtuu huomat-         tännön töistä selviytymiseen. Perheharjoittelu
20035: tavaa kasvua eliniän pidentyessä. Tämä lisää       on poistettu kodinhoitajien koulutusohjelman
20036: laitospaikkojen tarvetta, mikä on huomioitu        opetussuunnitelmasta. Kodinhoitajien uusittu
20037: sosiaali- ja terveydenhoitosuunnitelmissa.         koulutusohjelma ei vastaa enää kodinhoitajan
20038:    Kaikki vanhukset eivät ole laitoshoidon tar-    ammatin vaatimuksia.
20039: peessa. Monet heistä asuvat palvelutaloissa tai       Kunnissa on yhteensä noin 10 000 kotipalve-
20040: omissa kodeissaan, jonne annetaan kodinhoi-        luvirkaa. Näistä noin puolet on kodinhoitajien
20041: topalveluja: ruuan hankintaa tai valmistamis-      ja puolet kotiavustajien virkoja. Kotiavustajien
20042: ta, siivousta, pyykinpesua jne. Kodinhoitaja       koulutus on ollut käytännön työhön opasta-
20043: tai kotiavustaja viipyy keskimäärin 2-3 tuntia     vaa. Koulutus on koettu riittäväksi ko. tehtä-
20044: paikassaan.                                        vään, ja koulutukseen on ollut halukkaita.
20045:    Mitä pidempään vanhus pystytään hoita-          Keskiasteen uudistus ei enää tunne kotiavusta-
20046: maan avohoidossa, sitä enemmän se vähentää         jakoulutusta. Se on lopetettu.
20047: kalliiden laitospaikkojen tarvetta. Se on myös        Vanhusten ja koko kotipalvelujen kenttä
20048: hänelle itselleen miellyttävämpi vaihtoehto.       tarvitsee erilaisia työntekijöitä, enemmän ja
20049:    Vanhusten sosiaali- ja terveydenhuollon pal-    vähemmän koulutettuja, jotta pystyttäisiin tar-
20050: veluiden mitoitusta pohtineen työryhmän selvi-     joamaan joustavasti palveluja. Vanhusten tar-
20051: tyksessä todetaan, että tämän vuosituhannen        peet määräävät työn tavoitteet ja täten myös
20052: loppuun mennessä tarvitaan avohoidon järjes-       koulutuksen sisällön. Kun kodinhoitajakoulu-
20053: tämiseksi yli 40 000 uutta virkaa, joista 25 000   tus liiaksi teoretisoituu, on avohoidon palvelu-
20054: tarvitaan kotipalveluihin.                         tehtävissä turvauduttava kouluttamattomiin
20055:    Kodinhoitajien koulutusohjelma uudistettiin     ryhmiin, mikä ei luo turvallisuutta vanhusten
20056: samanaikaisesti keskiasteen koulu-uudistuksen      avohoidolle.
20057: yhteydessä. Kodinhoitajien opetussuunnitelma          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
20058: muodostuu tämän jälkeen yhden vuoden yleis-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
20059: jaksosta ja puolentoista vuoden erikoistumis-      me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
20060: jaksosta. Yleisjaksolla ja erikoistumisjaksolla    sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
20061: on kotitaloutta, käytännön ja teorian opetusta     sen:
20062: yhteensä noin 390 tuntia. Kokonaistuntimäärä
20063: on noin 3 360 tuntia. Opetussuunnitelman mu-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20064:  kaan oppimäärän suoritettuaan kodinhoitajan              ryhtyä turvatakseen riittävän oppilas-
20065: tulee pystyä suoriutumaan monipuolisista koti-            määrän kodinhoitajakoulutukseen, ja
20066:  palvelutehtävistä.                                         onko Hallitus tietoinen, että kodin-
20067:    Perheharjoittelussa, joka kuului aikaisem-             hoitajien opetusohjelma ei anna riittä-
20068:  min kodinhoitajien koulutusohjelmaan, he                 viä, ammatissa vaadittavia valmiuksia
20069:  hankkivat kokemusta ja harjaantumista käy-               käytännön tehtäviin?
20070: 
20071: 
20072:     Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1988
20073: 
20074:           Pirkko Ikonen               Hannele Pokka                 Tellervo Renko
20075:           Juhani Alaranta             Pekka Puska                   Jukka Vihriälä
20076: 
20077: Z81498B
20078: 2                         1988 vp. -   KK n:o 602
20079: 
20080:     Kimmo Sarapää            Eeva Kuuskoski-Vikatmaa   Heikki Kokko
20081:     Tytti Isohookana-Asunmaa Jorma Huuhtanen           Taisto Tähkämaa
20082:     Matti Maijala            Marjatta Väänänen         Aapo Saari
20083:     Annikki Koistinen        Anneli Jäätteenmäki       Hannu Tenhiälä
20084:     Sirkka-Liisa Anttila     Esko Aho                  Matti Väistö
20085:     Kauko Heikkinen          Eino Siuruainen           Juho Sillanpää
20086:     Timo Kietäväinen         Einari Nieminen           Seppo Pelttari
20087:                              Riitta Kauppinen
20088:                                     1988 vp. -     KK n:o 602                                     3
20089: 
20090: 
20091: 
20092: 
20093:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20094: 
20095:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       opiskelija harjaantuu systemaattisen ohjauksen
20096: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       avulla mm. kätten taidoissa työskennellessään
20097: olette 8 päivänä marraskuuta 1988 päivätyn          erilaisten lapsiperheiden, vanhusten ja vam-
20098: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        maisten parissa. Käytännöllinen opetus on tie-
20099: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       topuolisen opetuksen kanssa samanarvoinen
20100: edustaja Ikosen ym. näin kuuluvasta kirjalli-       opetussuunnitelman osa, ja siitä vastaa aina
20101: sesta kysymyksestä n:o 602:                         oppilaitoksen opettaja yhdessä kokeneen ken-
20102:                                                     tän työntekijän kanssa.
20103:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20104:        ryhtyä turvatakseen riittävän oppilas-          Kodinhoitajankin opetussuunnitelma sisältää
20105:                                                     lähes tuhat tuntia kaikille koulutusammateille
20106:        määrän kodinhoitajakoulutukseen, ja
20107:                                                     yhteisiä, pakollisia aineita, mikä ehkä saa ope-
20108:          onko Hallitus tietoinen, että kodin-       tussuunnitelman vaikuttamaan teoreettiselta.
20109:        hoitajien opetusohjelma ei anna riittä-      Ammatillisiin aineisiin käytettävän ajan lyhe-
20110:        viä, ammatissa vaadittavia valmiuksia        neminen on pakottanut lyhentämään ja samal-
20111:        käytännön tehtäviin?                         la tehostamaan käytännöllistä opetusta (har-
20112:                                                     joittelua). Perheharjoittelu on poistettu ennen
20113:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          kaikkea opetuksellisista syistä. Palaute perhe-
20114: taen seuraavaa:                                     harjoittelusta ei läheskään aina ollut opetuksen
20115:    Sosiaalialan uusimuotoinen koulutus on al-       tavoitteita palvelevaa. Perheharjoittelun kor-
20116: kanut kuluvana vuonna. Tätä ennen kodinhoi-         vaa edellä mainittu kunnan kotipalvelussa to-
20117: tajan opetussuunnitelmaa on kokeiltu kahdessa      teutettava käytännöllinen opetus, jonka aikana
20118: sosiaalialan oppilaitoksessa, Tampereella ja Ii-   työskennellään erilaisissa perheissä.
20119: salmessa. Ensimmäiset uuden koulutuksen saa-           Valtakunnallisesti kattavaa palautetta uudes-
20120: neet kodinhoitajat valmistuivat viime jouluksi.    ta kodinhoitajakoulutuksesta voidaan saada
20121: Nämä, vajaat 60 henkilöä, ovat siten ainoat        vasta keväällä 1991. Kun sosiaalialan perus-
20122: uudet kodinhoitajat, joiden valmiuksista on        linja perustettiin elokuussa kuluvana vuonna,
20123: tähän mennessä ollut mahdollista saada palau-      valmistuvat koko maassa ensimmäiset uudet
20124: tetta. Kummankin oppilaitoksen saama palaute       kodinhoitajat joulukuussa 1990. Peruslinjako-
20125: on ollut positiivista. Kielteistä palautetta sen   keilujen palautteen pohjalta opetussuunnitel-
20126: paremmin kodinhoitotaitojen puutteista kuin        maa on jonkin verran tarkistettu. Ammattikas-
20127: avohuoltotyön vieroksumisesta ja pelkäämises-      vatushallituksen tarkoituksena on käynnistää
20128: täkään ei ole tullut oppilaitosten tietoon.        systemaattisen työelämän seurantaprojekti ke-
20129:    Kodinhoitajan uutta opetussuunnitelmaa          sällä 1989, jolloin peruslinjakokeilusta ovat
20130: laadittaessa tarkoituksena on ollut, että kodin-   valmistuneet myös opistoasteisesti koulutetut.
20131: hoitaja olisi sosiaalihuollon keskeinen, moni-     Tämän seurantaprojektin tulosten perusteella
20132: puolinen perustyöntekijä, joka pystyy työsken-     opetussuunnitelman tarkistaminen on tarvitta-
20133: telemään erilaisten asiakkaiden parissa sekä       essa mahdollista suorittaa.
20134: avo- että laitoshuollossa.                            Sosiaalialan koulutuksen aloituspaikkamää-
20135:    Kodinhoitajan uusi opetussuunnitelma sisäl-     riä on jatkuvasti lisätty. Valtioneuvoston
20136: tää 380 tuntia oppilaitoksessa annettavaa koti-    3. 5.1988 hyväksymässä keskiasteen koulutuk-
20137: taloudenhoidon opetusta. Sen lisäksi opetus-       sen kehittämisohjelmassa vuosille 1989-91 on
20138: suunnitelmaan kuuluu 760 tuntia oppilaitoksen      sosiaalialan vakinaisen koulutuksen vuoden
20139: ulkopuolella tapahtuvaa käytännöllistä opetus-     1988 aloituspaikkamäärää nostettu 6 710 aloi-
20140: ta. Tämä käytännöllisen opetuksen jakso käsit-     tuspaikasta 7 900 aloituspaikkaan vuonna
20141: tää harjoittelua päiväkodissa tai lastenkodissa    1991. Väliaikaisen koulutuksen koulutusaloit-
20142: (190 h), vanhustenhuollon toimintayksikössä        taisena painopisteenä on kehittämisohjel-
20143: (190 h) sekä sosiaalitoimistossa ja kotipalvelu-   makaudella terveydenhuollon- ja sosiaalialan
20144: toimistossa (380 h). Näiden jaksojen aikana        koulutus.
20145: 4                                1988 vp. -    KK n:o 602
20146: 
20147:   Koulutukseen hakeutumiseen ja sitä kautta    monet sellaiset seikat, joihin opetusviranomais-
20148: oppilasmäärien turvaamiseen vaikuttavat myös   ten toimesta ei ole mahdollista vaikuttaa.
20149: 
20150:     Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1988
20151: 
20152:                                                                Ministeri Anna-Liisa Piipari
20153:                                      1988 vp. -      KK n:o 602                                      5
20154: 
20155: 
20156: 
20157: 
20158:                               Tili Riksdagens Herr Talman
20159: 
20160:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           daghem eller barnhem (190 t.), vid en anstalt
20161: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           för åldringsvård (190 t.) samt vid en socialbyrå
20162: av den 8 november 1988 tili vederbörande              och en hemservicebyrå (380 t.). Under dessa
20163: medlem av statsrådet översänt en avskrift av          avsnitt övar sig den studerande genom syste-
20164: följande av riksdagsman Ikonen m.fl. under-           matisk handledning bl.a. i manuelia färdig-
20165: tecknade spörsmål nr 602:                             heter i arbetet med olika barnfamiljer, åld-
20166:                                                       ringar och handikappade. Den praktiska un-
20167:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen             dervisningen är jämställd med den teoretiska i
20168:        vidta för att se tili att det finns ett        läroplanen och för den svarar alltid en lärare
20169:        tiliräckligt antal elever i utbildningen av   vid läroanstalten tillsammans med en erfaren
20170:        hemvårdare och,                                arbetare på fältet.
20171:           är Regeringen medveten om att                  1 läroplanen för en hemvårdare ingår nära
20172:        undervisningsprogrammet för hemvård-          tusen timmar i obligatoriska ämnen som är
20173:        are inte ger tiliräckliga färdigheter för     gemensamma för alla utbildningsyrken, vilket
20174:        de praktiska uppgifter som krävs i yr-         gör att läroplanen kanske verkar vara "teore-
20175:        ket?                                          tisk". Den förkortade tid som används för
20176:                                                      yrkesinriktade ämnen har påtvingat en förkort-
20177:   Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt          ning och samtidigt en effektivering av den
20178: följande:                                            praktiska undervisningen (praktiken). Famil-
20179:   En ny form av utbildning på det sociala            jepraktiken har slopats närmast av pedagogis-
20180: området har införts under innevarande år.            ka skäl. Erfarenheterna från familjepraktik
20181: Tidigare har man gjort försök med läroplanen         har inte alltid betjänat målen för undervis-
20182: för hemvårdare vid två läroanstalter för det         ningen. Familjepraktiken ersätts av den ovan
20183: sociala området, i Tammerfors och Idensalmi.         nämnda praktiska undervisningen som ges vid
20184: De första hemvårdarna som fått den nya ut-           en kommunal hemservicebyrå, och här arbetar
20185: bildningen slutförde sina studier senaste jultid.    man i olika familjer.
20186: Dessa, knappt 60 personer, är sålunda de enda           Man kan få riksomfattande erfarenheter av
20187: nya hemvårdare om vars färdigheter det hittilis      den nya hemvårdarutbildningen först på våren
20188: varit möjligheter att få erfarenhet av. Respon-      1991. Eftersom grundlinjen på det sociala om-
20189: sen från bägge läroanstalter har varit positiv.      rådet inleddes i augusti detta år, kommer i hela
20190: Några negativa erfarenheter från vare sig even-      landet de första nya hemvårdarna att avlägga
20191: tuella brister i hemvården eller att man skulle      sina slutexamina i december 1990. Med tanke
20192: ha känt sig främmande eller varit rädd för den       på den respons man fått av försöken med
20193: öppna vården har inte kommit tili läroanstal-        grundlinjerna har läroplanen reviderats i någon
20194: ternas kännedom.                                     mån. Yrkesutbildningsstyrelsen har för avsikt
20195:    Då den nya läroplanen för hemvårdare gjor-        att på våren 1989 inleda ett systematiskt pro-
20196: des upp var avsikten att hemvårdaren skulle bli      jekt för att följa med det arbete som utförs,
20197: en central, mångsidig primärarbetare inom so-        och då har de som deltagit i grundlinjeförsöket
20198: cialvården och som har förmågan att arbeta           slutfört sina studier på institutnivå. På basis av
20199: med olika slag av klienter både inom öppen           resultaten från detta uppföljningsprojekt blir
20200: och anstaltsvård.                                    det möjligt att vid behov revidera läroplanen.
20201:    1 den nya läroplanen för hemvårdare ingår            Antalet nybörjarplatser inom utbildningen
20202: 380 timmar undervisning i huslig ekonomi som         för det sociala området har kontinuerligt ut-
20203: ges vid läroanstalten. Tili läroplanen hör dess-     ökats. 1 det av statsrådet 3.5.1988 godkända
20204: utom 760 timmar praktisk undervisning som            utbildningsprogrammet för åren 1989-91
20205: sker utanför läroanstalten. Detta avsnitt av         inom utbildningen på mellanstadiet har antalet
20206: praktisk undervisning omfattar praktik vid ett       nybörjarplatser inom den egentliga utbild-
20207: 6                                   1988 vp. -     KK n:o 602
20208: 
20209: ningen för det sociala området utökats från           Även många sådana omständigheter som
20210: 6 710 år 1988 tili 7 900 år 1991. Under utveck-    står utanför undervisningsministeriets kontroll,
20211: lingsperioden utgör utbildningen inom hälso-       inverkar på benägenheten att söka sig tili
20212: vård och för det sociala området ett prioriterat   utbildning och genom detta på att trygga
20213: område när det gäller nybörjare inom tempo-        antalet elever.
20214: rär utbildning.
20215: 
20216: 
20217:     Helsingfors den 16 december 1988
20218: 
20219:                                                                    Minister Anna-Liisa Piipari
20220:                                              1988 vp.
20221: 
20222: Kirjallinen kysymys n:o 603
20223: 
20224: 
20225: 
20226: 
20227:                                  Anttila ym.: Avioliiton ja avoliiton rinnastamisesta maatalous-
20228:                                    yrittäjien eläkelain säännöksissä
20229: 
20230: 
20231:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20232: 
20233:    Maatalousyrittäjien eläkelain 6 b §:n 1-4       mukaisen sukupolvenvaihdokseen liittyvän val-
20234: momentissa määrätään seuraavaa: "Jos viljel-       tion lainoituksen.
20235: mä luovutetaan useammalle kuin yhdelle luo-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
20236: vutuksensaajalle, jotka eivät ole aviopuolisoi-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
20237: ta, on viljelmän jatkaruiskelpoisuutta ratkais-    me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
20238: taessa edellä 1 momentissa tarkoitettuja arvi-     sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
20239: ointiperusteita korotettava luovutuksensaajien     sen:
20240: lukua vastaavasti".
20241:                                                              Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
20242:   Somerolainen viljelijäpariskunta on luovut-             siin muuttaakseen maatalousyrittäjien
20243: tanut jatkamiskelpoisen maatilansa pojalleen,             eläkelain 6 b §:n 1-4 momentissa ole-
20244: joka on ollut luovutushetkellä avoliitossa. Tila          vaa määräystä, jolla viljelmän jatka-
20245: on luovutettu lopullisella kauppakirjalla mo-             ruiskelpoisuutta ratkaistaessa aviopuoli-
20246: lemmille luovutuksensaajille, jotka vuoden ku-            sot ja avopuolisot ovat täysin eriarvoi-
20247: luttua luovutuksen tapahtumisesta ovat solmi-             sessa asemassa keskenään ottaen huo-
20248: neet avioliiton. Kaupantekohetkellä vallinnut             mioon sen, että valtaosassa lainsäädän-
20249: ostajien avoliitto on estänyt luovuttajien suku-          töämme avioliitto ja avoliitto ovat lähes
20250: polvenvaihdoseläkkeen saamisen. Maatilahalli-             rinnasteisia erilaisten etuuksien suh-
20251: tus on myöntänyt tilan jatkajille maatilalain             teen?
20252: 
20253:     Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1988
20254: 
20255:           Sirkka-Liisa Anttila        Annikki Koistinen             Tytti lsohookana-Asunmaa
20256:           Tellervo Renko              Jukka Vihriälä                Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
20257:                                       Pirkko Ikonen
20258: 
20259: 
20260: 
20261: 
20262: 281419Q
20263: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 603
20264: 
20265: 
20266: 
20267: 
20268:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20269: 
20270:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tusohjeet ovat myös tämän mukaiset. Käytän-
20271: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      nössä saattaa syntyä eroa, jos luovutuksensaa-
20272: olette 8 päivänä marraskuuta 1988 päivätyn         jat ovat solmineet avioliiton ennen kuin laina-
20273: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       päätös tehdään. Sukupolvenvaihdoseläkettä
20274: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      myönnettäessä on näet vaadittava, että viljel-
20275: edustaja Anttilan ym. näin kuuluvasta kirjalli-    mä on jatkamiskelpoinen jo luovutushetkellä.
20276: sesta kysymyksestä n:o 603:
20277:                                                       Sosiaalivakuutusta koskevassa lainsäädän-
20278:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     nössämme on yleisenä sääntönä, ettei avopuo-
20279:        siin muuttaakseen maatalousyrittäjien       lisaa rinnasteta aviopuolisoon etuuksien myön-
20280:        eläkelain 6 b §:n 1-4 momentissa ole-       tämisedellytyksiä ratkaistaessa. A vopuolisolla
20281:        vaa määräystä, jolla viljelmän jatka-       ei esimerkiksi ole samaa oikeutta perhe-eläk-
20282:        miskelpoisuutta ratkaistaessa aviopuoli-    keeseen kuin aviopuolisolla. Eräissä tapauksis-
20283:        sot ja avopuolisot ovat täysin eriarvoi-    sa, joissa aviopuolisoiden yhteenlaskettu etuus
20284:        sessa asemassa keskenään ottaen huo-        on pienempi kuin kahden yksinäisen henkilön
20285:        mioon sen, että valtaosassa lainsäädän-     etuudet, on avioliittoon rinnastettu se seikka,
20286:        töämme avioliitto ja avoliitto ovat lähes   että "mies ja nainen avioliittoa solmimatta
20287:        rinnasteisia erilaisten etuuksien suh-      jatkuvasti elävät yhteisessä taloudessa avio-
20288:        teen?                                       liitonomaisissa olosuhteissa". Avoliiton rin-
20289:                                                    nastaminen avioliittoon tuottaa sosiaalivakuu-
20290:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      tuksessa vaikeuksia ennen kaikkea sen vuoksi,
20291: vasti seuraavaa:                                   ettei avoliittoa ole virallisesti kirjattu eikä sen
20292:                                                    olemassaoloa ja kestoa voida aina riidat1omas-
20293:    Jos viljelmä luovutetaan useammalle kuin
20294:                                                    ti todeta. Nyt kysymyksessä olevassa asiassa
20295: yhdelle luovutuksensaajalle, on maatalousyrit-
20296:                                                    näyttäisi tärkeältä, että sukupolvenvaihdoselä-
20297: täjien eläkelain 6 b §:n 4 momentin säännösten
20298:                                                    kettä koskevat säännökset ovat mahdollisim-
20299: mukaan luovutettavan viljelmän jatkamiskel-
20300:                                                    man paljon yhteneväiset maatilalainoitusta ja
20301: poisuutta ratkaistaessa saman pykälän 1 mo-
20302:                                                    maatilojen pirstomisen ehkäisemistä koskevien
20303: mentissa tarkoitettuja arviointiperusteita koro-
20304:                                                    säännösten kanssa. Tässä kohden ilmennyt
20305: tettava luovutuksensaajien lukua vastaavasti.
20306:                                                    ero, kun avioliitto on solmittu viljelmän luo-
20307: Tästä pääsäännöstä tehdään kuitenkin se poik-
20308:                                                    vushetken jälkeen mutta ennen lainapäätöksen
20309: keus, ettei perusteita koroteta, jos luovutuk-
20310:                                                    tekoa, olisi pyrittävä poistamaan.
20311: sensaajat ovat aviopuolisoita. Maatalousyrittä-
20312: jien eläkelain edellä selostetut säännökset vas-     Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut
20313: taavat maatila-asetuksen 42 §:n 1 momentin         toimikunnan, jonka tehtävänä on selvittää su-
20314: säännöksiä maanostolainan myöntämisen edel-        kupolvenvaihdos- ja luopumiseläkejärjestel-
20315: lytyksistä, joiden mukaan "jos useampi kuin        mien jatkaminen vuoden 1990 jälkeen ottaen
20316: yksi henkilö, jotka eivät ole aviopuolisoita,      huomioon järjestelmien sosiaali- ja maatalous-
20317: hankkii maatilan, on edellä mainittuja maati-      poliittiset kehittämistarpeet. Nyt kysymyksessä
20318: lan vähimmäiskokoja korotettava henkilöiden        olevan ongelman selvittäminen liittyy tämän
20319: lukua vastaavasti". Maatilahallituksen lainoi-     toimikunnan tehtävään.
20320: 
20321:     Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1988
20322: 
20323:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
20324:                                     1988 vp. -       KK n:o 603                                      3
20325: 
20326: 
20327: 
20328: 
20329:                              Tili Riksdagens Herr Talman
20330: 
20331:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           också dessa stadganden. I praktiken kan det
20332: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           uppkomma en skillnad om förvärvarna har
20333: av den 8 november 1988 tili vederbörande              ingått äktenskap innan lånebeslutet fattas. Då
20334: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-        generationsväxlingspension beviljas krävs det
20335: jande av riksdagsledamot Anttila m.fl. under-         nämligen att brukningsenheten är fortbestånds-
20336: tecknade spörsmål nr 603:                             duglig redan vid tidpunkten för överlåtelsen.
20337:                                                          En allmän regel i vår socialförsäkringslag-
20338:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          stiftning är att sambor inte jämställs med
20339:        att ändra stadgandet i 6 b § 1-4 mom.          makar då grunder för beviljande av förmåner
20340:        lagen om pension för lantbruksföreta-          avgörs. En sambo har exempelvis inte samma
20341:        gare, enligt vilket makar och samboen-         rätt tili familjepension som en maka. I vissa
20342:        de personer är i helt olikvärdig ställning     fall, då makarnas sammanlagda förmån är
20343:        då det avgörs huruvida en brukningsen-         mindre än två enskilda personers förmåner,
20344:        het är fortbeståndsduglig, med be-             har med äktenskap jämställts den omständig-
20345:        aktande av att äktenskap och samboen-          het att "man och kvinna utan att ingå äkten-
20346:        de i största delen av vår lagstiftning är      skap fortgående lever tillsammans i gemensamt
20347:        närapå likställda i fråga om olika             hushåll under förhållanden av äktenskapslik-
20348:        förmåner?                                      nande natur". Det uppstår problem inom soci-
20349:                                                       alförsäkringen om samboende jämställs med
20350:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         äktenskap, främst p.g.a. att samboende inte
20351: samt anföra följande:                                 har registrerats officiellt och dessutom är det
20352:    Om en brukningsenhet överlåts till flera än        inte alltid möjligt att ostridigt konstatera dess
20353: en förvärvare skall enligt 6 b § 4 mom. lagen         existens och varaktighet. I det aktuella fallet
20354: om pension för lantbruksföretagare, då det            förefaller det viktigt att stadgandena om gene-
20355: avgörs huruvida brukningsenheten är fortbe-           rationsväxlingspension sammanfaller så myck-
20356: ståndsduglig, de bedömningsgrunder som avses          et som möjligt med stadgandena om långivning
20357: i samma paragrafs 1 mom. höjas i över-                för gårdsbrukslägenheter och om förhindrande
20358: ensstämmelse med antalet förvärvare. Om               av splittring av gårdsbruksenheter. Man borde
20359: förvärvarna är makar görs dock undantag från          avlägsna den skillnad som har uppkommit i
20360: denna huvudregel så att grunderna inte höjs.          förhållande tili ett sådant fall då ett äktenskap
20361: De stadganden i lagen om pension för lant-            har ingåtts efter det att brukningsenheten över-
20362: bruksföretagare som det redogjorts för ovan           låtits men innan lånebeslutet fattas.
20363: motsvarar stadgandena om grunder för bevil-              Social- och hälsovårdsministeriet har tillsatt
20364: jande av jordinköpslån i 42 § 1 mom. förord-          en kommission med uppgift att utreda hur
20365: ningen om gårdsbruksenheter. 1 dessa stadgas          systemen med generations- och avträdelsepen-
20366: att "om flera än en person, vilka inte är äkta        sion skall bibehållas efter år 1990 med be-
20367: makar, anskaffar en gårdsbruksenhet, skall            aktande av de social- och lantbrukspolitiska
20368: nämnda minimiarealer för gårdsbruksenhet hö-          behoven av att utveckla dessa system. En
20369: jas i motsvarighet tili antalet personer". Jord-      utredning av det nu aktuella problemet hör
20370: bruksstyrelsens direktiv för långivning följer        samman med denna kommissions uppgift.
20371: 
20372:     Helsingfors den 5 december 19RR
20373: 
20374:                                                     Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
20375:                                              1988 vp.
20376: 
20377: Kirjallinen kysymys n:o 604
20378: 
20379: 
20380: 
20381: 
20382:                                  Anttila ym.: Sibelius-Akatemian ns. nuoriso-osastossa opiskele-
20383:                                    vien opiskeluedellytysten parantamisesta
20384: 
20385: 
20386:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20387: 
20388:    Maassamme on Sibelius-Akatemia, jonka            musiikkiopisto siinä häviää, jos sen omassa
20389: koulutusosaston yhteydessä on ns. nuoriso-          orkesterissa edelleen soittaa opinnoissaan pi-
20390: osasto, jonne keväisin pyrkii paras aines koko      demmällä oleva soittaja, ja mitä musiikkioppi-
20391: Suomesta. Siellä voi jatkaa ylioppilastutkin-       laitos menettää, jos teoriaryhmässä on mukana
20392: toon asti opintoja, jonka jälkeen on osallistut-    edelleen siellä vuosia mukana ollut oppilas?
20393: tava karsintaan Akatemiaan pääsyä varten.           Teoriaopetus on standardoitua kaikissa laitok-
20394: Nuoriso-osastoon pyrkijät tulevat eritasoisista     sissa.
20395: musiikkioppilaitoksista kuten konservatoriois-         Tämä käytäntö on erittäin ongelmallinen
20396: ta, musiikkiopistoista ja musiikkikouluista.        erityisesti Rovaniemeltä, Torniosta, Joensuus-
20397: Nuoriso-osasto, joka toimii Helsingissä, suosit-    ta, Vaasasta ja muualta kauempaa oleville
20398: taa teoria-aineiden jatkamista aikaisemmassa        opiskelijoille. Tätä nykyistä järjestelmää on
20399: musiikkioppilaitoksessa, ettei tulisi niin paljon   perusteltu valtionapusäännöksillä. Nuoriso-
20400: pitkiä Helsingin matkoja viikoittain niille hen-    osaston toimintaidea on ehdottoman hyvä,
20401: kilöille, jotka asuvat muualla kuin pääkaupun-      mutta siihen on saatava joustavuutta.
20402: kiseudulla. Tällä hetkellä käytäntö on kirjava.        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
20403: Osa musiikkioppilaitoksista hyväksyy tämän          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
20404: järjestelyn ja osa ei sitä hyväksy. Asiaa on        me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
20405: käsitelty mm. konservatorioiden rehtoreiden         sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
20406: palaverissa. Jos tämänhetkisen käytännön mu-        sen:
20407: kaan menee opiskelemaan nuoriso-osastoon,
20408: suljetaan pois oman konservatorion orkeste-                   Aikooko Hallitus muuttaa musiikki-
20409: reista, kamariyhtyeistä ja teoriaopetuksesta,              oppilaitosten valtionapuperusteita mah-
20410: koska kouluhallituksen antamissa ohjeissa on               dollistaakseen Sibelius-Akatemian kou-
20411: seuraava vaatimus: "Oppilas ei saa olla kon-               lutusosaston yhteydessä toimivan ns.
20412: servatoriossa, jos ei ole solistista pääainetta."          nuoriso-osaston opiskelijoiden teoria-
20413:    Tällainen kirjava käytäntö on oppilaiden                aineiden opiskelun jatkamisen aikaisem-
20414: kannalta erittäin ongelmallinen. Laitokset toi-            massa musiikkioppilaitoksessa omalla
20415: mivat valtionavun turvin ja nuoriso-osastoon               kotipaikkakunnalla, ja mikäli Hallitus ei
20416: menijät ovat parasta ainesta koko maassa.                  valtionapupäätöksen perusteita muuta,
20417: Suomessa toki kaiken kaikkiaan osataan hyvin                  miten Hallitus aikoo käytännössä to-
20418: soittaa, mutta todellista kansainväliseen kil-             teuttaa mahdollisimman joustavan
20419: paan kykenevää tämä standardisysteemimme ei                opiskelun musiikkiopintojen osalta ot-
20420: tuota. Siksi tulee väkisinkin ihmetelleeksi mei-           taen huomioon käytännön opiskelun
20421: dän järjestelmämme byrokraattisuutta. Mitä                 vaatimat tarpeet?
20422: 
20423:     Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1988
20424: 
20425:           Sirkka-Liisa Anttila         Tellervo Renko                Pirkko Ikonen
20426: 
20427: 
20428: 
20429: 
20430: 281497A
20431: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 604
20432: 
20433: 
20434: 
20435: 
20436:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20437: 
20438:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Musiikkioppilaitosten toimintaa säätelevät
20439: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      laki (402/87) ja asetus (692/87) valtionosuutta
20440: olette 10 päivänä marraskuuta 1988 päivätyn        saavista musiikkioppilaitoksista. Asetuksen
20441: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       mukaan musiikin perusopetusta antavien mu-
20442: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      siikkioppilaitosten tulee noudattaa kouluhalli-
20443: edustaja Anttilan ym. näin kuuluvasta kirjalli-    tuksen vahvistamia opetussuunnitelmia, joiden
20444: sesta kysymyksestä n:o 604:                        mukaan musiikkioppilaitoksissa opiskelevilla
20445:                                                    tulee olla oppilaitoksessa solistineo pääaine.
20446:          Aikooko Hallitus muuttaa musiikki-        Tätä määräystä on perusteltu mm. sillä,. että
20447:        oppilaitosten valtionapuperusteita mah-     on valtionosuuden maksamisen kannalta tär-
20448:        dollistaakseen Sibelius-Akatemian kou-      keää tietää, mihin oppilaitokseen opiskelija
20449:        lutusosaston yhteydessä toimivan ns.        kuuluu. Lisäksi tällä määräyksellä on tarkoitus
20450:        nuoriso-osaston opiskelijoiden teoria-      estää mahdolliset epäselvyydet siitä, mikä op-
20451:        aineiden opiskelun jatkamisen aikaisem-     pilaitos antaa opiskelijalle todistuksen hänen
20452:        massa musiikkioppilaitoksessa omalla        suorittamistaan tutkinnoista ja muista opin-
20453:        kotipaikkakunnalla, ja mikäli Hallitus ei   noista.
20454:        valtionapupäätöksen perusteita muuta,
20455:          miten Hallitus aikoo käytännössä to-        Sibelius-Akatemiassa on erityislahjakkaiden
20456:        teuttaa mahdollisimman joustavan            oppivelvollisuusikäisten lasten opetuksella pit-
20457:        opiskelun musiikkiopintojen osalta ot-      kät perinteet. Tätä toimintaa Sibelius-Akate-
20458:        taen huomioon käytännön opiskelun           mia on toimintansa kannalta pitänyt tärkeänä.
20459:        vaatimat tarpeet?                           Opetus on järjestetty joustavasti Akatemian
20460:                                                    vahvistamien opetusohjelmien puitteissa ilman
20461:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         säännöksin vahvistettua tutkintojärjestelmää.
20462: taen seuraavaa:
20463:                                                       Opetusministeriön tiedossa ei ole, että tästä
20464:   Sibelius-Akatemiasta annetun lain (1068179)      järjestelmästä aiheutuisi laajoja ongelmia. Mi-
20465: 1 §:n mukaan Sibelius-Akatemian koulutus-          käli näin kuitenkin olisi, opetusministeriö kat-
20466: keskuksessa voidaan antaa muutakin kuin kor-       soo, että kysymys on Sibelius-Akatemian ja
20467: keakoulutasoista opetusta ja opetusta myös         musiikkioppilaitosten välisestä yhteistyökysy-
20468: oppivelvollisuusiässä oleville. On katsottu tär-   myksestä. Tämän yhteistyön puitteissa koulu-
20469: keäksi, että musiikillisesti erityislahjakkailla   tukseen liittyvät opintojen suorittaminen ja
20470: nuorilla on mahdollisuus saada korkeatasoista      opintojen hyväksiluettavuus ovat hoidettavissa
20471: opetusta.                                          ilman muita järjestelyjä.
20472: 
20473:     Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1988
20474: 
20475:                                                                    Ministeri Anna-Liisa Piipari
20476:                                     1988 vp. -     KK n:o 604                                    3
20477: 
20478: 
20479: 
20480: 
20481:                              Tili Riksdagens Herr Talman
20482: 
20483:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Lagen (402/87) och förordningen (692/87)
20484: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        om musikläroanstalternas verksamhet stadgar
20485: av den 10 november 1988 till vederbörande          om de musikläroanstalter som erhåller statsan-
20486: medlem av statsrådet översänt en avskrift av       del. Enligt förordningen skall de musikläroan-
20487: följande av riksdagsman Anttila m.fl. under-       stalter som ger grundutbildning i musik iaktta
20488: tecknade spörsmål nr 604:                          de av skolstyrelsen fastställda läroplanerna,
20489:                                                    enligt viika en studerande vid en musikläroan-
20490:           Ämnar Regeringen ändra statsunder-       stalt skall ha ett solistiskt huvudämne vid
20491:        stödsgrunderna för musikläroanstalter-      läroanstalten. Denna föreskrift har motiverats
20492:        na för att göra det möjligt för de          bl.a. med att vad betalningen av statsandelen
20493:        studerande vid den s.k. ungdomsavdel-       beträffar är det viktigt att veta till viiken
20494:        ningen som verkar i anslutning till Sibe-   läroanstalt den studerande hör. Dessutom är
20495:        lius-Akademins      utbildningsavdelning    avsikten med denna föreskrift att hindra even-
20496:        att fortsätta studierna i teoriämnen vid    tuella oklarheter om viiken läroanstalt som ger
20497:        den tidigare musikläroanstalten på den      den studerande betyg för de examina han
20498:        egna hemorten och om Regeringen inte        avlagt och för andra studier.
20499:        ändrar grunderna för statsunderstöd,           Sibelius-Akademin har långvariga traditio-
20500:           hur kommer Regeringen i praktiken        ner i att undervisa specialbegåvade barn i
20501:        att med tanke på musikstudier göra det      läropliktig ålder. Med tanke på sin verksamhet
20502:        möjligt att man kan studera så flexibelt    har Sibelius-Akademin ansett detta vara vik-
20503:        som möjligt genom att beakta de behov       tigt. Undervisningen har anordnats flexibelt
20504:        som praktiska studier kräver?''             inom ramen för Akademins undervisningspro-
20505:                                                    gram utan något examenssystem fastställt ge-
20506:   Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt        nom stadganden.
20507: följande:                                             Undervisningsministeriet har inte kännedom
20508:                                                    om att detta system skulle förorsaka några
20509:   Enligt 1 § lagen om Sibelius-Akademin            omfattande problem. Om så dock vore fallet
20510: (1068179) kan man vid utbildningscentralen i       anser undervisningsministeriet att frågan gäller
20511: Sibelius-Akademin ge även annan utbildning         samarbetet mellan Sibelius-Akademin och mu-
20512: än på högskolenivå åt dem som är i läropliktig     sikläroanstalterna. lnom ramen för detta sam-
20513: ålder. Man har ansett det vara viktigt att         arbete kan de till utbildningen hörande, bedriv-
20514: musikaliskt specialbegåvade ungdomar skall ha      na studierna och deras tillgodoräknande skötas
20515: möjlighet att få högtstående utbildning.           utan några andra arrangemang.
20516: 
20517:     Helsingfors den 15 december 1988
20518: 
20519:                                                                    Minister Anna-Liisa Piipari
20520:                                               1988 vp.
20521: 
20522: Kirjallinen kysymys n:o 605
20523: 
20524: 
20525: 
20526: 
20527:                                   Pulliainen: Soranoton kieltämisestä pohjavesialueilla
20528: 
20529: 
20530:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20531: 
20532:    Pohjaveden suojelun tarve lisääntyy sekä          on siinä määrin, että ne näkyvät jo määritystu-
20533: ilmaston muutosten seurauksena että ilmasta          loksissa.
20534: maahan laskeutuvien saasteiden johdosta. Il-            Nähtävissä olevat trendit velvoittavat aina-
20535: maston muutoksiin kuuluu mm. kasvihuoneil-           kin kahdenlaiseen johtopäätökseen. Ensinnä-
20536: miö, joka meillä lisännee sateita, mikä puoles-      kään soranottoa ei tule sallia pohjavesialueilla
20537: taan lisännee happamoitumista. Tällöin suolo-        ja toisekseen maa-aineslakia tulee muuttaa
20538: jen, raskasmetallien, humuksen ja alumiinin          niin, että se velvoittaa hoitamaan myös vanho-
20539: huuhtoutuminen pohjaveteen lisääntyisi ja            ja maa-aineksen ottoalueita.
20540: pohjaveden pinta nousisi. Alueilla, joilla so-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
20541: ranotossa pohjavettä suojaava maakerros on           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
20542: poistettu, on altistuminen haitailisille vaikutuk-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20543: sille erityisen suurta.                              jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20544:                                                                Aikooko Hallitus toimia niin, että
20545:   Tuoreiden tutkimusten mukaan soran-                        soranottoa ei voi käytännössä tapahtua
20546: ottoalueilla pohjaveteen liuenneiden kloridien,              pohjavesialueilla, ja että maa-aineslakia
20547: nitraattien, sulfaattien, kalsiumin ja magnesiu-             muutetaan niin, että se velvoittaa hoita-
20548: min määrät ovat lisääntyneet, mikä näkyy                     maan myös vanhoja soran- ja muun
20549: kohonneina pitoisuusarvoina. Raskasmetalleja                 maa-aineksen ottoalueita?
20550: 
20551:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1988
20552: 
20553:                                           Erkki Pulliainen
20554: 
20555: 
20556: 
20557: 
20558: 281488Q
20559: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 605
20560: 
20561: 
20562: 
20563: 
20564:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20565: 
20566:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        panna erityistä painoa vesiviranomaisen näke-
20567: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        mykselle. Hallitus ei kuitenkaan voi ryhtyä
20568: olette 11 päivänä marraskuuta 1988 päivätyn          kieltämään soranottoa, koska ratkaisuvalta
20569: kirjeenne n:o 1834 ohella toimittanut valtio-        tässä suhteessa on laissa annettu kunnan viran-
20570: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-        omaisille ja eräiltä osin lääninhallituksille.
20571: sen kansanedustaja Pulliaisen näin kuuluvasta           Maa-aineslakia säädettäessä oli eduskunnan
20572: kirjallisesta kysymyksestä n:o 605, jossa tie-       toisessa lakivaliokunnassa esillä kysymys käy-
20573: dustellaan:                                          töstä poistettujen soranottoalueiden omistajien
20574:          Aikooko Hallitus toimia niin, että          veivoittamisesta siistimään tällaiset alueet. Täs-
20575:        soranottoa ei voi käytännössä tapahtua        sä suhteessa päädyttiin kuitenkin kielteiseen
20576:        pohjavesialueilla, ja että maa-aineslakia     tulokseen ennen kaikkea sen vuoksi, että tällai-
20577:        muutetaan niin, että se velvoittaa hoita-     sen velvoitteen säätäminen olisi todennäköises-
20578:        maan myös vanhoja soran- ja muun              ti edellyttänyt perustuslain säätämisjärjestystä.
20579:        maa-aineksen ottoalueita?                     Valiokunta kiinnitti kuitenkin mietinnössään
20580:                                                      huomiota siihen, että valtion ja kuntien on
20581:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        hallintaansa kuuluvilla alueilla huolehdittava
20582: vasti seuraavaa:                                     vanhojen ottamispaikkojen tarpeellisista kun-
20583:                                                      nostustoimista. Valiokunta toisti kannanot-
20584:    Maa-aineslain (555/81) 3 §:n 1 momentin           tonsa antaessaan vuonna 1983 mietinnön maa-
20585: mukaan laissa tarkoitettuja aineksia ei saa          aineslain muutosesityksestä.
20586: ottaa niin, että siitä aiheutuu huomattavia tai
20587: laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luon-        Tästä syystä ympäristöministeriö on yleiskir-
20588: nonolosuhteissa. Vahingollisilla muutoksilla         jeessään n:o 4004/501185/2.7.1985 kunnille,
20589: luonnonolosuhteissa tarkoitetaan muun muas-          lääninhallituksille ja eräille ministeriöille kiin-
20590: sa pohjavesien pilaantumista. Kysymyksessä           nittänyt näiden huomiota eduskunnan kannan-
20591: tarkoitettujen aineiden liukeneminen pohjave-        ottoon ja pyytänyt kyseisiä ministeriöitä saat-
20592: siin saattaa aiheuttaa juuri edellä mainitussa       tamaan sen myös alaistensa keskusvirastojen
20593: lainkohdassa tarkoitettuja vahingollisia muu-        tietoon toimenpiteitä varten. Yleiskirjeessä to-
20594: toksia. Soranottolupia myönnettäessä on sen          detaan muun muassa:
20595: vuoksi huolehdittava siitä, että ottamisalueelle        "Ympäristöministeriön käsityksen mukaan
20596: jää riittävä pohjavettä suojaava maakerros.          olisi tarkoituksenmukaista, että ne julkisyhtei-
20597:    Soranottoluvan myöntää maa-aineslain mu-          söt, joilla on hallinnassaan käytöstä paistettuja
20598: kaan kunta. Eräissä tapauksissa kunnan päätös        sorakuoppia ja muita ottamisalueita, laatisivat
20599: on alistettava lääninhallituksen vahvistettavak-     ohjelman, jonka puitteissa mainitut alueet py-
20600: si. Jotta muun muassa kysymyksessä tarkoite-         ritään kohtuullisen ajan kuluessa saattamaan
20601: tut asiat tulisivat lupaharkinnassa tutkituiksi ja   maisemallisesti tyydyttävään kuntoon. Näin
20602: huomioon otetuiksi, on maa-aineslain 13 §:ssä        kunnostustoimenpiteistä aiheutuvat kustan-
20603: säädetty, että hakemuksesta on hankittava            nukset jakautuisivai useamman vuoden ajan-
20604: asianomaisen vesi- ja ympäristöpiirin lausunto.      jaksolle. Samalla voitaisiin kiinnittää huomiota
20605: Sen tehtävänä on valvoa, ettei soranotosta           mahdollisuuksiin käyttää aikaisempaa soran-
20606: aiheudu laissa tarkoitettuja vahingollisia poh-      otto- tms. aluetta hyödyksi esimerkiksi teolli-
20607: javesien muutoksia. Kuntien tulisi ratkaisuissa      suusalueena tai urheilukentän paikkana."
20608: 
20609:     Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1988
20610: 
20611:                                                                   Ympäristöministeri Kaj Bärlund
20612:                                       1988 vp. -     KK n:o 605                                      3
20613: 
20614: 
20615: 
20616: 
20617:                               Tili Riksdagens Herr Talman
20618: 
20619:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          särskild vikt vid vattenmyndighetens utlåtande.
20620: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          Regeringen kan dock inte börja förbjuda grus-
20621: nr 1834 av den 11 november 1988 tili vederbö-        täkt, eftersom beslutanderätten i detta hänse-
20622: rande medlem av statsrådet översänt avskrift         ende i lagen tilldelats de kommunala myndig-
20623: av följande av riksdagsman Pulliainen under-         heterna och i vissa fall länsstyrelserna.
20624: tecknade spörsmål nr 605:                               Då grustäktslagen stiftades tog riksdagens
20625:                                                      andra lagutskott upp frågan om att ägarna till
20626:            Ämnar Regeringen verka för att            tidigare grustäktsområden skulle förpliktas att
20627:        grustäkt i praktiken inte kan ske i           snygga upp områdena. Man kom dock till ett
20628:        grundvattenområden, och att mark-             negativt resultat i frågan, framför allt för att
20629:        täktslagen ändras så att den förpliktar       instiftandet av en sådan förpliktelse sannolikt
20630:        till skötsel av gamla grus- och mark-         hade förutsatt grundlagsordning. Utskottet
20631:        täktsområden?                                 fäste dock i sitt betänkande uppmärksamhet
20632:                                                      vid att staten och kommunerna i de områden
20633:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        som de besitter bör tillse erforderlig iståndsätt-
20634: samt anföra följande:                                ning av gamla täkter. Utskottet upprepade
20635:    Enligt 3 § 1 mom. marktäktslagen (555/81)         detta ställningstagande i sitt betänkande år
20636: får i lagen avsedda substanser inte tas så att       1983 om förslaget till ändring av marktäkts-
20637: naturförhållandena genomgår betydande eller          lagen.
20638: omfattande skadliga förändringar. Med skadli-           Av denna anledning har miljöministeriet i
20639: ga förändringar i naturförhållandena avses           sitt cirkulär nr 4004/501185/2.7.1985 till kom-
20640: bland annat förorening av grundvattnet. Att i        munerna, länsstyrelserna och vissa ministerier
20641: spörsmålet avsedda ämnen löser sig i grund-          fäst dessas uppmärksamhet vid riksdagens
20642: vattnet kan förorsaka just sådana skadliga           ställningstagande och bett ifrågavarande minis-
20643: förändringar som avses i det nämnda lag-             terier att även informera de underlydande äm-
20644: rummet. Då tillstånd till grustäkt beviljas bör      betsverken för erforderliga åtgärder. 1 cirkulä-
20645: man därför tillse att ett tillräckligt jordlager     ret konstateras bland annat:
20646: blir kvar i täktområdet som skydd för grund-            "Enligt miljöministeriets uppfattning vore
20647: vattnet.                                             det ändamålsenligt att de offentligrättsliga
20648:    Enligt marktäktslagen är det kommunen             samfund som i sin ägo har grustag och andra
20649: som beviljar tillstånd till grustäkt. 1 vissa fall   täktområden, vilka har tagits ur bruk, skulle
20650: skall kommunens beslut underställas länsstyrel-      utarbeta ett program inom vars ram man skulle
20651: sen för fastställelse. För att bland annat de        försöka inom en rimlig tid sätta de nämnda
20652: frågor som avses i spörsmålet blir undersökta        områdena i ett från landskapssynpunkt sett
20653: och beaktade då tillståndet prövas stadgas det i     tillfredsställande skick. På detta sätt skulle
20654: marktäktslagens 13 § att ett utlåtande om an-        kostnaderna för iståndsättandet fördela sig
20655: sökan skall inhämtas hos vederbörande vatten-        över en tidsperiod av flere år. Samtidigt kunde
20656: distrikt. Distriktet har i uppgift att se till att   man fästa uppmärksamhet vid möjligheterna
20657: grustäkten inte förorsakar i lagen avsedda           att utnyttja tidigare grustäkter eller andra dyli-
20658: skadliga förändringar i grundvattnet. Kommu-         ka områden till exempel som industriområden
20659: nerna borde då de avgör dessa frågor lägga           eller som plats för idrottsplaner."
20660:     Helsingfors den 13 december 1988
20661: 
20662:                                                                        Miljöminister Kaj Bärlund
20663:                                               1988 vp.
20664: 
20665: Kirjallinen kysymys n:o 606
20666: 
20667: 
20668: 
20669: 
20670:                                  Pulliainen: Ympäristönsuojeluasioiden käsittelemisestä ETYKis-
20671:                                     sä
20672: 
20673: 
20674:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20675: 
20676:    Lehtitietojen mukaan Suomella on hyvät           omaisen paikan. Suomessa on puhuttu paljon
20677: mahdollisuudet nousta ETYKin seurantako-            myös varsinaisesta Ympäristö-ETYKistä, mut-
20678: kouksen isäntämaaksi vuonna 1991. Tämä op-          ta aikaa ratkaisuille on siinä määrin vähän,
20679: timistisuus perustuu samojen lähteiden mu-          että kaikki kansainväliset vaikuttamisen mah-
20680: kaan siihen, että maamme on saanut pelkäs-          dollisuudet on käytettävä tarkoin hyväksi.
20681: tään myönteisiä kannanottoja isännyydelleen,           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
20682: eikä liioin muita ehdokkaita ole ilmaantunut.       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
20683:    Tämä tilanne merkinnee myös sitä, että Suo-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20684: mella on mahdollisuus painottaa jotakin tai         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20685: joitakin asioita ylitse muiden, kun kokousta
20686: järjestellään. Tällöin tulevat luonnollisesti mm.              Aikooko Hallitus toimillaan vaikut-
20687: ympäristökysymykset mieleen. Kansainvälisesti               taa painokkaasti siihen, että kansainvä-
20688: tarvitaan voimakkaita toimenpiteitä ympäris-                liset ympäristönsuojelukysymykset ovat
20689: tönsuojelun rivakaksi edistämiseksi maapallol-              näyttävästi esillä ETYKin seurantako-
20690: la yleensä ja Euroopassa erityisesti. ETYK-foo-             kouksessa, joka järjestetään vuonna
20691: rumi tarjoaa näiden asioiden käsittelylle erin-             1991?
20692: 
20693:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1988
20694: 
20695:                                          Erkki Pulliainen
20696: 
20697: 
20698: 
20699: 
20700: 2815051
20701: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 606
20702: 
20703: 
20704: 
20705: 
20706:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20707: 
20708:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     kouksen järjestämistä sekä korkean tason ko-
20709: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      kouksen pitämistä YK:n Euroopan talous-
20710: olette 11 päivänä marraskuuta 1988 päivätyn        komission (ECE) toimesta. Kolmessa muussa
20711: kirjeenne n:o 1835 ohella toimittanut valtio-      ehdotuksessa esitettiin uusia sitoumuksia il-
20712: neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi       mansuojelun, merellisen ympäristön suojelun
20713: jäljennöksen kansanedustaja Pulliaisen näin        ja stratosfäärin otsonikerroksen suojelun edis-
20714: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 606:     tämiseksi. ETYKin neljä puolueetonta maata
20715:                                                    ovat sittemmin tarkentaneet muiden valtuus-
20716:           Aikooko Hallitus toimillaan vaikut-      kuntien kanssa käymiensä keskustelujen poh-
20717:        taa painokkaasti siihen, että kansainvä-    jalta asiantuntijakokouksen aihepiiriä. Ko-
20718:        liset ympäristönsuojelukysymykset ovat      kouksen tuli tämän mukaan käsitellä vaikutuk-
20719:        näyttävästi esillä ETYKin seurantako-       siltaan valtioiden rajat ylittävien teollisuuson-
20720:        kouksessa, joka järjestetään vuonna         nettomuuksien torjuntaa, haitallisten kemikaa-
20721:        1991?                                       lien käsittelyä sekä usean valtion alueella sijait-
20722:                                                    sevien vesistöjen saastumisen ehkäisyä.
20723:    Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:          Seurantakokoukselle toukokuussa loppu-
20724:    Suomi on ETYKin ensivaiheista lähtien toi-      asiakirjaluonnoksessa jättämässään loppuasia-
20725: minut määrätietoisesti ympäristöyhteistyön         kirjaluonnoksessa puolueettomat ja sitoutu-
20726: saamiseksi 35 osanottajavaltion vakavaan kä-       mattomat maat ovat ottaneet huomioon em.
20727: sittelyyn. Johdonmukaisesti niin Dipolin kon-      ehdotukset ja joukon muiden valtioiden ehdo-
20728: sultaatioissa, Geneven neuvotteluissa kuin kai-    tuksia ETYK-maiden välisen ympäristönsuoje-
20729: kissa seurantakokouksissakin on Suomi yhdes-       luyhteistyön edistämiseksi.
20730: sä muiden kiinnostuneiden maiden kanssa pyr-          Vaikka seurantakokous ei vielä ole sopinut
20731: kinyt edistämään ympäristöyhteistyötä.             loppuasiakirjasta, ovat ympäristökysymykset
20732:    Wienin seurantakokouksessa ympäristöyh-         jo nousseet varsin keskeiselle sijalle. Odotetta-
20733: teistyö on ollut yksi Suomen toiminnan paino-      vissa olevat uudet sitoumukset sekä todennä-
20734: pisteistä. Lähtökohtamme on ollut, että samal-     köinen asiantuntijakokous luonnostaan johta-
20735: la kun kehitämme ympäristönsuojelua kansalli-      vat ympäristökysymysten perusteelliseen käsit-
20736: sesti, edistämme aktiivisesti kansainvälistä yh-   telyyn seuraavassakin seurantakokouksessa.
20737: teistyötä niin ETYKissä kuin muillakin monen-      Suomi toimii omasta puolestaan aktiivisesti sen
20738: keskisillä foorumeilla sekä kahdenvälisesti.       puolesta, että koko seurantaprosessissa ja seu-
20739: Tältä pohjalta Suomi yhdessä muiden pohjois-       raavassa seurantakokouksessa ympäristönsuo-
20740: maiden kanssa teki Wienin seurantakokouksel-       jeluyhteistyötä edistetään tehokkaasti ja tulok-
20741: le neljä ympäristökysymyksiä koskevaa ehdo-        sellisesti. Ympäristön tila Euroopassa edellyt-
20742: tusta. Yhdessä näistä ehdotuksista esitettiin      tää sitä. Olen vakuuttunut siitä, että meidän ei
20743: ETYKin osanottajamaiden välisen ympäristön-        yksin tarvitse tätä asiaa ajaa, vaan kaikki
20744: suojeluyhteistyötä koskevan asiantuntijako-        ETYK-valtiot näkevät saman tarpeen.
20745: 
20746:     Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1988
20747: 
20748:                                                                 Ulkoasiainministeri Kalevi Sorsa
20749:                                     1988 vp. -     KK n:o 606                                     3
20750: 
20751: 
20752: 
20753: 
20754:                              Tili Riksdagens Herr Talman
20755: 
20756:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        genom försorg av FN:s ekonomiska kommis-
20757: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        sion för Europa (ECE). 1 de tre andra för-
20758: nr 1835 av den 11 november 1988 tili vederbö-      slagen presenterades nya överenskommelser i
20759: rande medlem av statsrådet översänt avskrift       syfte att främja luftvården, skyddet av den
20760: av följande av riksdagsman Pulliainen under-       marina miljön och skyddet av stratosfärens
20761: tecknade spörsmål nr 606:                          ozonskikt. KSSE:s fyra neutrala Iänder har
20762:                                                    sedermera, på basis av diskussioner med andra
20763:          Ämnar Regeringen med eftertryck           delegationer, preciserat de ämnen som skall tas
20764:        medverka tili att de internationella mil-   upp under expertkonferensen. Enligt de gjorda
20765:        jövårdsfrågorna framhävs vid KSSE:s         förslagen skulle konferensen behandla frågor
20766:        uppföljningskongress som arrangeras         som gäller avvärjning av industriolyckor, vil-
20767:        år 1991?                                    kas verkningar sträcker sig över staters grän-
20768:                                                    ser, hantering av skadliga kemikalier samt
20769:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      förebyggande av nedsmutsning av vatten som
20770: samt anföra följande:                              sträcker sig in på flera staters område.
20771:    Finland har alltsedan KSSE:s första skeden
20772:                                                       De neutrala och alliansfria länderna har i
20773: målmedvetet verkat för att de 35 deltagande        maj överlämnat ett utkast tili slutdokument för
20774: staterna skall ta upp miljösamarbetet tili
20775:                                                    uppföljningskonferensen. Ovan nämnda för-
20776: grundlig behandling. Finland har tilisammans       slag samt ett antal andra länders förslag gällan-
20777: med andra intresserade Iänder konsekvent
20778:                                                    de främjandet av miljövårdssamarbetet mellan
20779: försökt främja miljösamarbetet såväl vid kon-
20780: sultationerna i Dipoli och vid förhandlingarna     KSSE-länderna har beaktats i utkastet.
20781: i Geneve som vid alla uppföljningskonferenser.        Även om uppföljningsmötet inte ännu har
20782:    Vid uppföljningskonferensen i Wien har mil-     enats om slutdokumentet, har miljöfrågorna
20783: jösamarbetet utgjort en av tyngdpunkterna för      redan intagit en synnerligen central position.
20784: Finlands verksamhet. Vår utgångspunkt har          De nya överenskommelser som är att vänta
20785: varit att vi, samtidigt som vi utvecklar miljö-    samt den expertkonferens som sannolikt kom-
20786: vården på det nationella planet, aktivt främjar    mer att hållas medför helt naturligt att miljö-
20787: det internationella samarbetet såväl inom          frågorna kommer att behandlas grundligt även
20788: KSSE som i andra multilaterala forum samt på       vid nästa uppföljningskonferens. Finland verk-
20789: det bilaterala planet. Utgående från denna         ar för sin del aktivt för att miljövårdssamarbe-
20790: princip framlade Finland tilisammans med de        tet skall främjas effektivt och framgångsrikt
20791: andra nordiska länderna fyra förslag tili miljö-   under hela uppföljningsprocessen och vid nästa
20792: frågor för uppföljningskonferensen i Wien. 1       uppföljningskonferens. Miljöns tilistånd i
20793: ett av dessa föreslogs en expertkonferens för      Europa förutsätter det. Jag är övertygad om
20794: miljövårdssamarbetet mellan KSSE-länderna          att vi inte behöver driva denna sak ensamma,
20795: samt att en konferens på hög nivå arrangeras       utan att alla KSSE-länder inser samma behov.
20796: 
20797:     Helsingfors den 16 december 1988
20798: 
20799:                                                                   Utrikesminister Kalevi Sorsa
20800:                                              1988 vp.
20801: 
20802: Kirjallinen kysymys n:o 607
20803: 
20804: 
20805: 
20806: 
20807:                                 Pulliainen: Suoja-alueiden perustamisesta kanalinnuille Rovanie-
20808:                                     men seudulle
20809: 
20810: 
20811:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20812: 
20813:    1930-luvulla Aldo Leopold julkaisi USA:ssa      luttaisiin, että ne saisivat rauhassa voimistua.
20814: teoksensa "Game Management", joka on tänä          Tämä äärimmäisen järkevä ehdotus ei ole kui-
20815: päivänäkin periaatteiltaanl käyttökelpoinen oh-    tenkaan saanut ministeriön kalastus- ja metsäs-
20816: jekirja riistanhoitotyöss~. Leopold ehdotti        tysosaston suostumusta, vaan siellä "nikotel-
20817: otettavaksi säännönmukaisesti käyttöön riista-     laan". Asiaa luonnehditaan "suureksi muu-
20818: refuugiot, alueet, joissa riista on rauhoitettu,   tokseksi". Jos tämä lausunto on totta, osoittaa
20819: samalla kun niiden ulkopuolella harjoitetaan       se mitä suurinta alan tuntemattomuutta. Asia
20820: metsästystä tavanomaisella tavalla. Refuugiot,     on periaatteellisessa mielessä niin vakava, että
20821: suoja-alueet, heijastavat vaikutuksensa ympä-      hallituksen on puututtava siihen välittömästi.
20822: ristöön taaten siten, ettei ajauduta tahtoen tai   Nyt ollaan romuttamassa riistanhoidon keskei-
20823: tahtomatta yliverotuksen tilanteeseen.             siä periaatteita ministeriön virkamiesten toi-
20824:    Kukaan järkevä riistanhoitaja ei ole asetta-    mesta.
20825: nut edellä sanottua menettelyä kyseenalaiseksi.       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
20826: Jos paikallisesti tai muutoin on menettelyä        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
20827: ehdotettu, se on myös saanut ilman muuta           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20828: päättäjien tuen. Nyt kuitenkin kuuluu kummia       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20829: tilanteesta Rovaniemen seudulla.                              Aikooko Hallitus pikaisesti vaikuttaa
20830:    Rovaniemen seudun riistanhoitoyhdistys ja               siihen, että Rovaniemen seudulle perus-
20831: Rovaniemen hoitoalue ovat tehneet esityksen                tetaan kanalinnuille paikallisen riistan-
20832: viiden noin 10 000 hehtaarin laajuisen suojelu-            hoitoyhdistyksen ja hoitoalueen esittä-
20833: alueen perustamiseksi kanalinnuille Rovanie-               mät suoja-alueet (yhteensä n. 50 000
20834: men seudulle yksinkertaisesti siitä syystä, että           ha), koska on tarpeen elvyttää paikalli-
20835: kanalintukannat ovat siellä heikentyneet ja ha-            sia kanalintukantoja?
20836: 
20837:     Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1988
20838: 
20839:                                         Erkki Pulliainen
20840: 
20841: 
20842: 
20843: 
20844: 281514T
20845: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 607
20846: 
20847: 
20848: 
20849: 
20850:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20851: 
20852:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        rustamista kokeiluluonteisena siten, että rau-
20853: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        hoitus aloitettaisiin vuonna 1989. Rovaniemen
20854: olette marraskuun 11 päivänä 1988 päivätyn           metsäoppilaitoksen henkilöstö on kirjeellään
20855: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         13.11.1988 ilmoittanut vastustavansa metsäka-
20856: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        nalintujen metsästyksen kieltämistä Hirvaan
20857: edustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta    havaintometsän alueella. Maa- ja metsätalous-
20858: kysymyksestä n:o 607:                                ministeriö ei ole toistaiseksi tehnyt päätöstä
20859:                                                      asiassa.
20860:           Aikooko Hallitus pikaisesti vaikuttaa         Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tie-
20861:        siihen, että Rovaniemen seudulle perus-       tojen mukaan maamme metsäkanalintukannat
20862:        tetaan kanalinnuille paikallisen riistan-     ovat viime vuosina olleet kannan vaihtelunsa
20863:        hoitoyhdistyksen ja hoitoalueen esittä-       laskuvaiheessa. Samanaikaisesti on niihin koh-
20864:        mät suoja-alueet (yhteensä n. 50 000          distunut metsästyspaine 1970-1 uvun alusta läh-
20865:        ha), koska on tarpeen elvyttää paikalli-      tien kasvanut ja metsästäjäkohtainen saalis-
20866:        sia kanalintukantoja?                         määrä jopa lisääntynyt. Laitoksen käsityksen
20867:                                                      mukaan onkin perusteltua epäillä metsäkana-
20868:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        lintukantoja yliverotetun etenkin Pohjois-Suo-
20869: vasti seuraavaa:                                     messa.
20870:    Metsästyslain (290/62) 3 §:n 2 momentin              Metsäkanalintujen metsästyksen merkityk-
20871: mukaan Lapin läänissä sekä eräissä Oulun             sestä kantojen kehitykseen on paljon keskustel-
20872: läänin kunnissa on paikallisilla asukkailla oi-      tu. Tutkittua tietoa asiasta ei kuitenkaan ole
20873: keus metsästää niissä olevilla valtion mailla.       ollut riittävästi. Toisaalta Riista- ja kalatalou-
20874: Lain 3 §:n 3 momentin mukaan kuitenkin               den tutkimuslaitos on nyt aloittamassa koko
20875: ''Asianomaisella ministeriöllä on valta pidättää     maan kattavaa riistan ns. kolmioarviointia,
20876: määrätty alue riistanhoidollisiin tarkoituksiin      mikä aikaisempaa paremmin antaa mahdolli-
20877: käytettäväksi, jos se katsotaan tarpeelliseksi".     suuden tutkia kantojen absoluuttisten määrien
20878: Maa- ja metsätalousministeriö on viimeksi 20         ja ympäristötekijöiden muutosten välisiä yh-
20879: päivänä joulukuuta 1985 antamanaan päätök-           teyksiä.
20880: sellä (1081/85) päättänyt tällaisten alueiden           Kysymyksessä tarkoitetut metsähallinnon
20881: pidättämisestä riistanhoidollisiin tarkoituksiin.    Rovaniemen hoitoalueeseen ehdotetut metsä-
20882: Ko. alueiden yhteispinta-ala on 62 526 ha, ja        kanalintujen rauhoitusalueet soveltuvat Riista-
20883: päätös on voimassa vuoden 1990 loppuun.              ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ilmoituksen
20884:    Metsähallitus on kirjeellään n:o Tmo V            mukaan em. metsästyksen merkityksen selvit-
20885: 1401/605-74, 6.4.1988 esittänyt maa- ja metsä-       tämiseen hyvin. Selvityksen edellytyksenä kui-
20886: talousministeriölle ko. riistanhoidollisiin tar-     tenkin on ko. aluetta samoin kuin mahdollista
20887: koituksiin pidätettyihin alueisiin lisättäväksi      toisella tapaa käsiteltävää vertailualuetta kos-
20888: yhteensä n. 50 000 ha:n alueet Rovaniemen            kevien lähtökohtatietojen kerääminen ennen
20889: hoitoalueen alueelta siten, että niillä olisi met-   rauhoitusten toteuttamista.
20890: säkanalintujen metsästys kielletty. Ammatti-            Vaikka ko. riistanhoidollisiin tarkoituksiin
20891: kasvatushallitus on kirjeellään n:o 382/326/88,      pidätettyihin alueisiin lisättäväksi ehdotetut
20892: 5.9.1988 esittänyt ko. alueisiin lisättäväksi Hir-   alueet sekä kooltaan että tarkoitukseltaan
20893: vaan havaintometsän alueen (n. 4 000 ha).            poikkeavat selvästi nykyisistä alueista, saattaa
20894: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on asias-     niiden tai vastaavien muiden alueiden rauhoit-
20895: ta antamassaan lausunnossa n:o 45 ja 60/30,          taminen tulla kysymykseen juuri em. tutkimus-
20896: 13.9.1988 puoltanut ko. rauhoitusalueiden pe-        tarkoituksia varten.
20897: 
20898:     Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1988
20899: 
20900:                                                                           Ministeri Ole Norrback
20901:                                      1988 vp. -     KK n:o 607                                      3
20902: 
20903: 
20904: 
20905: 
20906:                               Tili Riksdagens Herr Talman
20907: 
20908:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         forstläroanstalten i Rovaniemi har i ett brev av
20909: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         den 13.11.1988 meddelat att den motsätter sig
20910: av den 11 november 1988 tili vederbörande           ett förbud mot hönsfågeljakt inom Hirvas
20911: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      observationsskogs område. Jord- och skogs-
20912: jande av riksdagsman Pulliainen underteckna-        bruksministeriet har tillsvidare inte fattat något
20913: de spörsmål nr 607:                                 beslut i ärendet.
20914:                                                        Enligt Vilt- och fiskeriforskningsinstitutets
20915:           Ämnar Regeringen med det snaraste         uppgifter har vårt Iands skogsfågelbestånd
20916:        medverka tili att de skyddsområden           minskat hela tiden under de senaste åren så att
20917:        (totalt ca 50 000 ha) som den lokala         det nu befinner sig allra längst ner på utveck-
20918:        jaktvårdsföreningen och det Iokala re-       Iingskurvan. Samtidigt har intresset för skogs-
20919:        viret har föreslagit, grundas i trakten av   fågeljakt blivit större sedan början av 1970-
20920:        Rovaniemi med anledning av behovet           talet och bytesmängden per jagare har t.o.m.
20921:        att återställa det lokala hönsfågelbe-       ökat. Enligt institutets åsikt är det motiverat
20922:        ståndet?                                     att anta att hönsfågelbeståndet har skattats
20923:                                                     alltför hårt i synnerhet i norra Finland.
20924:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          Hönsfågeljaktens inverkan på beståndets ut-
20925: samt anföra följande:                               veckling har diskuterats mycket. Det har dock
20926:    Enligt 3 § 2 mom. jaktlagen (290/62) har         inte funnits tiliräckligt underbygd faktakun-
20927: Iokalbefolkningen rätt att jaga på statens mar-     skap att tillgå. Å andra sidan inleder· Vilt- och
20928: ker i Lapplands Iän och i vissa kommuner i          fiskeriforskningsinstitutet för tilifället en hela
20929: Uleåborgs Iän. Enligt 3 § 3 mom. har dock           landet omfattande undersökning av villebråd,
20930: "vederbörande ministerium befogenhet att            viiken bättre än tidigare gör det möjligt att
20931: förbehålla visst område för jaktvårdsändamål,       undersöka beståndens absoluta storlek och
20932: om det befinnes nödigt". Jord- och skogs-           samband med förändringar i miljöfaktorer.
20933: bruksministeriet har senast med sitt beslut av         De i detta spörsmål avsedda fridlysningsom-
20934: den 20 december 1985 (1081185) beslutat             rådena för skogsfågel, vilka föreslås införlivas
20935: förbehålla dylika områden för jaktvårdsända-        med forstförvaltningens revir i Rovaniemi,
20936: mål. De ifrågavarande områdenas totala areal        lämpar sig enligt Vilt- och fiskeriforsknings-
20937: är 62 526 ha och beslutet gäller tili utgången av   institutet väl för att utreda jaktens betydelse.
20938: år 1990.                                            En förutsättning för denna utredning är dock
20939:    Forststyrelsen har i sitt brev nr TmoV 14011     att utgångsuppgifter samlas om det aktuella
20940: 605-74, 6.4.1988 tili jord- och skogsbruksmi-       området innan fridlysningen förverkligas.
20941: nisteriet föreslagit att totalt ca 50 000 ha av     Dessutom kan man även samla uppgifter om
20942: Rovaniemi revirs område införlivas med de           ett eventuellt annat område som har behand-
20943: områden som förbehålls för jaktvårdsändamål,        lats på annat sätt och som används tili att
20944: vilket innebär att det är förbjudet att jaga        jämföra det förra med.
20945: hönsfågel där. Yrkesutbildningsstyrelsen har i         Ä ven om de områden, som föreslås bli
20946: sitt brev nr 382/326/88, 5.9.1988 föreslagit att    införlivade med de områden som förbehålls för
20947: observationsskogen Hirvas (ca 4 000 ha) skall       jaktvårdsändamål, märkbart avviker från de
20948: införlivas med de aktuella områdena. Vilt- och      nuvarande områdena både beträffande storlek
20949: fiskeriforskningsinstitutet har i sitt utlåtande    och syfte, kan en fridlysning av dem eller av
20950: nr 45 och 60/30 13.9.1988 i ärendet förordnat       motsvarande andra områden bli aktuell ut-
20951: att ifrågavarande områden skall fridlysas i         tryckligen i forskningssyfte som redan nämn-
20952: experimentsyfte från år 1989. Personalen vid        des.
20953: 
20954:     Helsingfors den 16 december 1988
20955: 
20956:                                                                           Minister Ole Norrback
20957:                                              1988 vp.
20958: 
20959: Kirjallinen kysymys n:o 608
20960: 
20961: 
20962: 
20963: 
20964:                                  Puska ym.: Työkyvyttömyyspäätösten perusteiden toimittamises-
20965:                                    ta hoitavalle lääkärille
20966: 
20967: 
20968:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20969: 
20970:    Yksi sosiaaliturvan hallinnon kipeimmistä           Huomattava osa työkyvyttömyyspäätöksiin
20971: ongelmista liittyy työkyvyttömyyttä koskeviin       liittyvästä tyytymättömyydestä johtuu siitä, et-
20972: päätöksiin. Päätöksenteko on jo lääketieteelli-     tei kansalaisilla ole riittävää tietoa päätöksen
20973: sestikin usein vaikeaa, kun raja työkykyisyy-       perusteluista ja siitä, että hoitavalla lääkärillä-
20974: den ja -kyvyttömyyden välillä ei ole useinkaan      kään ei ole riittäviä tietoja, joilla he voisivat
20975: selvä, vaan liukuva. Tämän lisäksi työkyvyttö-      asiaa potilaalle selvittää. Näin ollen olisi erit-
20976: myyttä koskeviin päätöksiin vaikuttavat muut        täin tärkeää, että tavalla tai toisella elä-
20977: lainsäädännössä mainitut edellytykset.              kevakuutuslaitos toimittaisi hoitavalle lääkäril-
20978:    Kovin usein on tilanteita, jolloin hoitava       le tiedon jokaisesta heidän potilaansa tapausta
20979: lääkäri kirjoittaa todistuksen työkyvyttömyy-       koskevasta työkyvyttömyyspäätöksestä sekä
20980: destä, mutta vakuutuslaitos tekee hylkäävän         kielteisessä tapauksessa riittävän selkeät perus-
20981: päätöksen. Potilaat ihmettelevät ymmärrettä-        teet. Tämä olisi järjestettävissä usealla tavalla,
20982: västi, että "miten vakuutuslaitoksen lääkäri        joista voitaisiin selvittää paras vaihtoehto.
20983: Helsingissä voi tietää työkykyisyydestä parem-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
20984: min kuin potilaan tutkinut hoitava lääkäri."        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
20985: Tätä koskevat kysymykset ovat esimerkiksi           me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
20986: kansanedustajalääkärille yksi yleisimmistä yh-      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
20987: teydenottojen syistä.                               sen:
20988:    Ongelman tausta on tunnetusti monitahoi-
20989: nen. Hallinnossa viitataan usein lääkärinlau-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20990: suntojen puutteellisuuteen. Toisaalta hoitavien            ryhtyä, jotta hoitava lääkäri saisi pa-
20991: lääkäreiden kannalta on ongelmana, että lää-               lautteen     työkyvyttömyyslausuntonsa
20992: käri ei saa tietoa kirjoittamansa lausunnon                käsittelystä ja saisi kielteisen päätöksen
20993: jatkokäsittelystä - päätöksestä tai sen perus-             osalta myös riittävän yksityiskohtaisen
20994: teista, ellei potilas käänny lääkärin puoleen.             perusteen, jotta hän voisi nykyistä pa-
20995: Tällöinkin tiedot päätöksen perusteista ovat               remmin seurata vakuutuslaitoksen käy-
20996: usein puutteelliset. Näin ollen jo koulutukselli-          täntöä ja hän voisi potilaan niin halu-
20997: sessakin mielessä lääkäreiden olisi hyvä saada             tessa nykyistä paremmin selvittää poti-
20998: palaute kaikkien todistustensa jatkokäsittelys-            laalle päätöksen perusteita arvioiden
20999: tä.                                                        mahdollisen valituksen tarvetta?
21000:     Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1988
21001: 
21002:           Pekka Puska                  Arvo Kemppainen                 Sinikka Mönkäre
21003:           Riitta Kauppinen             Eeva Kuuskoski-Vikatmaa         Jorma Huuhtanen
21004:           Ole Wasz-Höckert             Riitta J ouppila                Ritva Vastamäki
21005:                                        Claes Andersson
21006: 
21007: 
21008: 
21009: 
21010: 281502F
21011: 2                                     1988 vp. -      KK n:o 608
21012: 
21013: 
21014: 
21015: 
21016:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21017: 
21018:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         seikkoja. Osa näistä tiedoista saadaan hakijal-
21019: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ta itseltään, osa saadaan työnantajalta ja osa
21020: olette 11 päivänä marraskuuta 1988 päivätyn           niistä on jo taltioituna eläkelaitoksessa. Työky-
21021: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          vyttömyyseläkeratkaisussa pyritään harkitse-
21022: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         maan kaikkia edellä mainittuja tietoja hyväksi
21023: edustaja Pekka Puskan ym. näin kuuluvasta             käyttäen eläkkeenhakijan yksilöllinen toimin-
21024: kirjallisesta kysymyksestä n:o 608:                   takyky. Tällöin on muun muassa pohdittava,
21025:                                                       onko henkilöllä mahdollisuuksia sijoittua työ-
21026:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       elämään.
21027:         ryhtyä, jotta hoitava lääkäri saisi pa-
21028:                                                          Eläkelaissa on säädetty, että oikeudesta työ-
21029:         lautteen     työkyvyttömyyslausuntonsa        kyvyttömyyseläkkeeseen päättää eläkelaitos.
21030:         käsittelystä ja saisi kielteisen päätöksen    Ratkaisuvaltaa ei ole myönnetty sen paremmin
21031:         osalta myös riittävän yksityiskohtaisen
21032:                                                       hakijaa hoitaneelle lääkärille kuin eläkelaitok-
21033:         perusteen, jotta hän voisi nykyistä pa-
21034:                                                       sen asiantuntijalääkärillekään. Eläkkeenhaki-
21035:         remmin seurata vakuutuslaitoksen käy-         jaa tutkineen lääkärin antama lausunto on vain
21036:         täntöä ja hän voisi potilaan niin halu-       yksi päätöksentekoon tarvittava selvitys haki-
21037:         tessa nykyistä paremmin selvittää poti-
21038:                                                       jan sairaudesta ja sen vaikutuksesta hänen
21039:         laalle päätöksen perusteita arvioiden
21040:                                                       toimintakykyynsä. Eläkelaitoksen asiantuntija-
21041:         mahdollisen valituksen tarvetta?              lääkärin tehtävänä on varmistaa, että eläkelai-
21042:                                                       toksen päätöksenteossa on mukana se lääketie-
21043:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          teellinen asiantuntemus, mitä hoitaneen lääkä-
21044: vasti seuraavaa:                                      rin antaman lausunnon arvioimisessa edellyte-
21045:    Kansaneläkelain ja eri työeläkelakien mukai-       tään.
21046: set työkyvyttömyyseläkkeen saamista koskevat             Kysymys työkyvyttömyyseläkettä koskevien
21047: määritelmät edellyttävät, että hakijan työkyky        ratkaisujen perustelujen lähettämisestä hoita-
21048: on sairauden, vian tai vamman johdosta alen-          valle lääkärille oli esillä työkyvyttömyysasioita
21049: tunut. Tästä syystä hakijan terveydentilasta          tutkineessa Työkyvyttömyyden arviointitoimi-
21050: saatavat selvitykset ovat keskeisessä asemassa        kunnassa (Komiteanmietintö 1982:2). Toimi-
21051: päätettäessä hänen oikeudestaan työkyvyttö-           kunta totesi, että pelkästään päätösjäljennök-
21052: myyseläkkeeseen. Hoitavan lääkärin tehtävänä          sen lähettäminen hoitavalle lääkärille ei ole
21053: on antaa lausunnossaan tiedot potitaassaan            tarkoituksenmukaista. Eläkelaitoksen edusta-
21054: havaitsemistaan oireista, laboratoriokokeiden         jien tulee ottaa yhteyttä hoitaviin lääkäreihin
21055: tuloksista ja mahdollisista muista seikoista,         niissä tapauksissa, joissa asian jatkoselvittelyn
21056: jotka saattavat vaikuttaa henkilön terveydenti-       kannalta yhteydenpidolla on merkitystä. Vas-
21057: laan ja hänen toimintakykyynsä. Lääkäriltä            taavasti haitavien lääkäreiden tulisi ottaa yh-
21058: pyydetään myös henkilökohtainen arvio tutkit-         teyttä eläkelaitoksen lääkäreihin ja asiantunti-
21059: tavan työkyvystä ja kuntoutusmahdollisuuksis-         joihin aina, kun eläkeasioihin liittyvissä kysy-
21060: ta.                                                   myksissä on epäselvyyttä. Vaikka päätökset
21061:    Edellä mainitut lait edellyttävät, että työky-     nykyisin perustellaan, käytäntöä ei ole syytä
21062: vyn alenemista arvioitaessa otetaan huomioon          muuttaa.
21063: hakijan jäljellä oleva kyky hankkia itselleen            Kysymys työkyvyttömyyseläkkeiden oikeus-
21064: ansiotuloja sellaisella saatavissa olevalla työllä,   turvaongelmista on parhaillaan laajan selvitte-
21065: jonka suorittamista häneltä voidaan kohtuu-           lyn kohteena. Osana selvitystehtävää tutkitaan
21066: della edellyttää pitäen silmällä hänen koulutus-      niin sanottuja ristikkäisiä ratkaisuja selvittä-
21067: taan, työkokemustaan, ikäänsä, asumisolosuh-          vässä työryhmässä kysymyksessä esiin tuotua
21068: teitaan ja niin edelleen. On aivan luonnollista,      ongelmaa, joka myös vakuutetun kannalta
21069: ettei hakijaa tutkineella lääkärillä voi olla tie-    muodostaa ristiriitaisena koettavan tilanteen
21070: dossaan kaikkia näitä eläkeasiaan vaikuttavia         hänen saadessaan haitavalta lääkäriltä lupauk-
21071:                                   1988 vp. -     KK n:o 608                                    3
21072: 
21073: sen päästä eläkkeelle. Työryhmän määräaika       jälkeen on tarkoituksenmukaista päättää asias-
21074: päättyy 31.12.1988 ja koko oikeusturvaa käsit-   sa vaadittavista mahdollisista toimenpiteistä.
21075: televä selvitys valmistunee lähiaikoina. Tämän
21076: 
21077:     Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1988
21078: 
21079:                                                  Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
21080: 4                                    1988 vp. -      KK n:o 608
21081: 
21082: 
21083: 
21084: 
21085:                               Till Riksdagens Herr Talman
21086: 
21087:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          utföra. Det är helt naturligt att den läkare som
21088: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          undersökt den sökande inte kan känna till alla
21089: av den 11 november 1988 till vederbörande            dessa omständigheter som inverkar på pen-
21090: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       sionsärendet. En del av dessa uppgifter fås
21091: jande av riksdagsman Pekka Puska underteck-          direkt av den sökande, en del av arbetsgivaren
21092: nade spörsmål nr 608:                                och en del av uppgifterna finns redan registre-
21093:                                                      rade hos pensionsanstalten. Ett avgörande som
21094:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen            gäller invalidpension grundar sig så långt som
21095:        vidta för att behandlande läkare skall        möjligt på en bedömning av den pensionssö-
21096:        få respons på behandlingen av sitt utlå-      kandes individuella situation. Vid bedöm-
21097:        tande om invaliditet och för att han          ningen beaktas samtliga ovan nämnda uppgif-
21098:        skall få tillräcklig motivering även i        ter. Därvid bör bl.a. bedömas vilka möjlighe-
21099:        fråga om beslut om avslag, så att han         ter vederbörande har att placera sig i arbets-
21100:        bättre än vad fallet är för närvarande        livet.
21101:        skall kunna följa med försäkringsan-
21102:                                                          1 pensionslagarna stadgas att pensionsanstal-
21103:        stalternas praxis och, om patienten så
21104:                                                      ten fattar beslut om rätt till invalidpension.
21105:        önskar, kunna redogöra för patienten          Beslutanderätten har beviljats varken den be-
21106:        motiveringarna till beslutet och därvid       handlande läkaren eller sakkunnigläkaren vid
21107:        bedöma behovet av eventuellt besvär?          pensionsanstalten. Det utlåtande som givits av
21108:                                                      den läkare som undersökt den pensionssökan-
21109:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         de utgör endast ett vid beslutsfattandet nöd-
21110: samt anföra följande:                                vändigt intyg över den sökandes sjukdom och
21111:    De definitioner i folkpensionslagen och olika     dess verkningar på hans funktionsförmåga.
21112: arbetspensionslagar som gäller erhållandet av        Sakkunnigläkaren vid pensionsanstalten har till
21113: invalidpension förutsätter att den sökandes          uppgift att säkerställa att sådan medicinsk
21114: arbetsförmåga är nedsatt på grund av sjuk-           expertis som förutsätts vid bedömningen av
21115: dom, lyte eller skada. Därför är de utredningar      den behandlande läkarens utlåtande deltar i
21116: som kan erhållas angående den sökandes häl-          beslutsfattandet vid pensionsanstalten.
21117: sotillstånd av central betydelse när beslut fattas       Frågan om att tillställa den behandlande
21118: om vederbörandes rätt till invalidpension. Det       läkaren motiveringarna tili avgöranden som
21119: ankommer på den behandlande läkaren att i            gäller invalidpension behandlades i Kommis-
21120: sitt utlåtande ge upplysningar om de symptom         sionen för frågor om invalidtetsbedömning
21121: han upptäckt hos sin patient, om resultaten av       (Kommittebetänkande 1982:2). Kommissionen
21122: laboratorieprov och eventuella andra om-             konstaterade att det inte är ändamålsentligt att
21123: ständigheter som kan inverka på vederböran-          sända endast avskrift av beslutet till den be-
21124: des hälsotillstånd och funktionsförmåga. Av          handlande läkaren. Företrädare för pensions-
21125: läkaren begärs även en personlig bedömning av        anstalten bör kontakta de behandlande läkarna
21126: patientens arbetsförmåga och rehabiliterings-        i sådana fall då kontakt är av betydelse med
21127: möjligheter.                                         tanke på den fortsatta utredningen av ärendet.
21128:    Ovan nämnda lagat förutsätter att vid be-         På motsvarande sätt bör de behandlande läkar-
21129: dömningen av nedsatt arbetsförmåga även              na alltid kontakta pensionsanstaltens läkare
21130: skall beaktas den sökandes återstående               och sakkunniga då det föreligger oklarheter i
21131: förmåga att skaffa sig förvärvsinkomster ge-         frågor som ansluter sig till pensionsärenden.
21132: nom sådant tillbudsstående arbete som han,           Trots att besluten numera motiveras, finns det
21133: med beaktande av sin utbildning, arbets-             inget skäl att ändra praxis.
21134: erfarenhet, ålder, sina boendeförhållanden               Frågan om rättsskyddsproblem i anslutning
21135: o.s.v., rimligen kan förutsättas vara i stånd att    till invalidpensioner är för närvarande föremål
21136:                                   1988 vp. -      KK n:o 608                                    5
21137: 
21138: för en omfattande utredning. Som en del av         av den behandlande läkaren får löfte om att bli
21139: detta utredningsarbete undersöker en arbets-       pensionerad. Arbetsgruppens mandat utgår
21140: grupp, som utreder s.k. motstridiga avgöran-       31.12.1988 och hela utredningen om rättsskydd
21141: den, det problem som påtalas i spörsmålet. Det     torde bli färdig inom kort. Därefter är det
21142: är fråga om en situation som även av den           ändamålsenligt att fatta beslut om eventuella
21143: försäkrade upplevs såsom motstridig när han        nödvändiga åtgärder i saken.
21144: 
21145:     Helsingfors den 14 december 1988
21146: 
21147:                                                  Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
21148:             1
21149: 
21150:             1
21151: 
21152: 
21153: 
21154: 
21155:         1
21156: 
21157:         1
21158: 
21159: 
21160: 
21161: 
21162:     1
21163: 
21164:     1
21165: 
21166: 
21167: 
21168: 
21169: 1
21170: 
21171: 1
21172:                                             1988 vp.
21173: 
21174: Kirjallinen kysymys n:o 609
21175: 
21176: 
21177: 
21178: 
21179:                                 Kietäväinen ym.: Matkapuhelinverkkojen kehittämisestä
21180: 
21181: 
21182:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21183: 
21184:    Suomessa on käytössä nykyisin kolme mat-       että palvelut ovat kehittyneet myös suurten
21185: kapuhelinverkkoa: ARP-, NMT-450 ja NMT-           asutuskeskusten ja vilkkaasti liikennöityjen lii-
21186: 900 -verkot. Näistä NMT-900 verkon rakenta-       kenneväylien ulkopuolellekin varsin hyvin.
21187: minen on vielä kesken. Suomi on näiden kol-          Jokin aika sitten maahamme on perustettu
21188: men matkapuhelinverkon ansiosta matkapuhe-        Oy Radiolinja Ab -niminen yritys, joka julki-
21189: linpalvelujen osalta eturivin maita maailmassa.   suudessa olleiden tietojen mukaan tulee hake-
21190: Vuonna 1987 allekirjoitettiin Länsi-Euroopan      maan toimilupaa rakentaakseen 1990-luvun
21191: maiden välinen sopimus eurooppalaisen GSM-        alussa solukkopuhelinverkon, joka käyttää ra-
21192: matkapuhelinverkon toteuttamiseksi siten, että    diotaajuuksia eurooppalaisen GSM-standardin
21193: kaupallinen toiminta alkaa vuoden 1991 puoli-     mukaisesti. Nyt onkin kysyttävä, tarvitaanko
21194: välissä. Suomen puolelta sopimuksen allekir-      Suomessa kaksi GSM-matkapuhelinverkkoa,
21195: joitti Posti- ja telelaitos. PTL on varannut      etenkin kun niistä Radiolinjan suunnittelema
21196: tarkoitukseen myös kansainväliseen matkapu-       käsittäisi mitä ilmeisimmin vain suurimmat
21197: helintoimintaan tarkoitetut taajuudet. GSM tu-    asutuskeskukset ja vilkkaimmin liikennöidyt
21198: lee aikanaan olemaan ensimmäinen yleisessä        liikenneväylät. Kysymys on aiheellinen myös
21199: käytössä oleva digitaalinen matkaviestinverk-     siksi, että näin saatetaan vakavasti vaarantaa
21200: ko. Se mahdollistaa hyvin monipuoliset palve-     tehokkaan ja kattavan matkapuhelinverkoston
21201: lut, mm. puheensiirron, puhepostin ja datasiir-   kehittyminen ja rakentaminen koko maata kä-
21202: ron rajatulla nopeusalueella, videotexin,         sittäväksi. Kahden verkon rakentaminen mer-
21203: telefaxin, teletexin, telexin jne.                kitsisi myös huomattavia päällekkäisinvestoin-
21204:    Matkapuhelinverkkojen merkitys on kasva-       teja. Kyseinen uusi verkko heikentäisi GSM-
21205: nut voimakkaasti. Näiden verkkojen osalta on      verkon kehittämismahdollisuuksia, sillä jos
21206: ollut tärkeää, että PTL on pyrkinyt rakenta-      GSM:lle varatut taajuudet jaettaisiin useam-
21207: maan verkot valtakunnallisiksi. Näin matkapu-     man verkon kesken, se vaatisi verkon solujen
21208: helinten käyttö on ollut mahdollisimman vai-      nopeamman pienentämisen, jolloin kustannuk-
21209: vatonta ja maamme eri osien tarpeita palvele-     set vastaavasti nousisivat ja taajuusekonomia
21210: vaa. Matkapuhelinten yleistyessä ja tekniikan     heikkenisi. Suuret integroidut radiojärjestelmät
21211: kehittyessä on rakennettu uusia verkkoja, jois-   ovat taajuustaloudellisesti edullisia. Taajuuk-
21212: ta viimeisin NMT-900 on välttämätön erityises-    sien yhteiskäytöllä yhdessä ja samassa järjestel-
21213: ti suurimmissa kaupungeissa, joissa NMT -450      mässä saadaan tasoitusvaikutuksia, jotka lisää-
21214: on pahoin ruuhkaantunut.                          vät kanavaa kohti siirrettävän liikenteen mää-
21215:    Suomen matkapuhelintariffit ovat kansain-      rää.
21216: välisessä vertailussa olleet keskitasoa. Matka-      Tähän saakka meillä on eri käyttötarkoituk-
21217: puhelintiheys asukasta kohti laskettuna on        siin olemassa oman johtoverkkonsa varaan
21218: maassamme Norjan jälkeen korkein maailmas-        rakentuvia ja osin päällekkäisiä televerkkoja:
21219: sa. Matkapuhelinverkon tasapuolinen valta-        perinteiset puhelinverkot ja niihin tukeutuvat
21220: kunnallinen kehittäminen on tiedonsiirron         verkot, matkapuhelinverkot, radio- ja tv-ohjel-
21221: merkityksen lisääntyessä yhä tärkeämpi osa        mien jakeluverkot ja kaapeli-tv-verkot. Säh-
21222: pyrittäessä maamme eri osien tasapainoiseen       köisen viestinnän lisääntyminen korostaa tele-
21223: kehittämiseen. Olennainen osa tässä kehitys-      verkkojen asemaa yhteiskunnan infrastruktuu-
21224: työssä on ollut se, että maamme matkapuhelin-     rissa. Perinteinen tilanne em. verkkojen raken-
21225: verkosto on ollut yhtenäisesti kehitetty niin,    tamisessa on ollut, ettei kilpailua ole pidetty
21226: 
21227: 2815000
21228: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 609
21229: 
21230: tarkoituksenmukaisena. Tässä suhteessa tele-        me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
21231: verkot ovat olleet teiden, rautateiden ja sähkö-    sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
21232: verkkojen kaltaisia.                                sen:
21233:    Hallituksen tulisi antaa eduskunnalle tele-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21234: viestintää ja tiedonsiirtoa koskeva tiedonanto             ryhtyä turvatakseen matkapuhelinverk-
21235: tai selonteko. Tällöin eduskunnassa olisi mah-             kojen kehittämisen siten, että ne palve-
21236: dollisuus keskusteluun ja linjan vetämiseen                lisivat maan eri osia mahdollisimman
21237: näin keskeisessä asiassa. Hallitus jätti aikanaan          hyvin, ja
21238: tämän osan pois liikennepoliittisesta selonteos-              miten Hallitus aikoo turvata sen, et-
21239: taan. Nyt olisi aika antaa tämä tiedonanto tai             teivät matkapuhelintariffeissa maan eri
21240: selonteko, jotta näin keskeisestä osasta yhteis-           osien väliset erot kasva, sekä
21241: kunnan kehitystä oiisi mahdollisuus tarpeelli-                aikooko Hallitus antaa televiestintää
21242: seen hallituksen politiikan esittämiseen ja avoi-          koskevan tiedonannon tai selonteon
21243: meen keskusteluun.                                         eduskunnalle, joka rajattiin aikanaan
21244:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-            hallituksen antaman liikennepoliittisen
21245: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-             selonteon ulkopuolelle?
21246: 
21247:     Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1988
21248: 
21249:          Timo Kietäväinen           Mauri Pekkarinen           Timo Laaksonen
21250:          Marja-Liisa Löyttyjärvi    Kauko Heikkinen            Aapo Saari
21251:          Esko Aho                   Toimi Kankaanniemi         Jukka Vihriälä
21252:          Pirkko Ikonen              Markku Lehtosaari          Pekka Puska
21253:          Matti Väistö               Esko Jokiniemi             Mirja Ryynänen
21254:          Kalle Röntynen             Heikki Kokko               Tellervo Renko
21255:          Seppo Pelttari             Riitta Kauppinen           Pauli Saapunki
21256:          Kimmo Sarapää              Juho Sillanpää             Tytti lsohookana-Asunmaa
21257:          Asko Apukka                Pentti Lahtinen            Raila Aho
21258:          Claes Andersson            Esko-Juhani Tennilä        Hannele Pokka
21259:                     Johannes Virolainen                Juhani Vähäkangas
21260:                                       1988 vp. -      KK n:o 609                                       3
21261: 
21262: 
21263: 
21264: 
21265:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21266: 
21267:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         saavuttamiseksi on käytettävissä eriasteisia kei-
21268: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         noja.
21269: olette marraskuun 11 päivänä 1988 päivätyn               Eduskunta hyväksyy valtion tulo- ja meno-
21270: kirjeenne n:o 1838 ohella toimittanut valtio-         arvion, joka sisältää posti- ja telelaitoksen
21271: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-         budjetin ja näin ollen investointeihin käytössä
21272: sen kansanedustaja Kietäväisen ym. näin kuu-          olevat varat. Hallitus on antanut eduskunnalle
21273: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 609:           lakiehdotuksen n:o 36, jonka oppositio äänesti
21274:                                                       lepäämään. Lakiesitys sisälsi mm. posti- ja
21275:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21276:                                                       telelaitoksen lainanottovaltuuden. Nykyinen ti-
21277:        ryhtyä turvatakseen matkapuhelinverk-
21278:                                                       lanne on johtanut yleensäkin investointien riit-
21279:        kojen kehittämisen siten, että ne palve-       tämättömyyteen, joka on edelleen hidastanut
21280:        lisivai maan eri osia mahdollisimman           matkapuhelinverkkojen kehitystä. Kun edus-
21281:        hyvin, ja
21282:                                                       kunta aikanaan päättää, että posti- ja telelai-
21283:           miten Hallitus aikoo turvata sen, et-       toksesta muodostetaan liikelaitos, tulisi laissa
21284:        teivät matkapuhelintariffeissa maan eri        Posti- ja telelaitoksesta säätää eduskunnalle
21285:        osien väliset erot kasva, sekä                 oikeus päättää Posti- ja telelaitoksen palveluta-
21286:           aikooko Hallitus antaa televiestintää       voitteista. Tällä tavoin voidaan turvata maan
21287:        koskevan tiedonannon tai selonteon             eri osien tasapuolinen etujen valvonta ja siten
21288:        eduskunnalle, joka rajattiin aikanaan          myös matkapuhelinverkkojen vastaava kehittä-
21289:        hallituksen antaman liikennepoliittisen        minen. Hintataso voidaan turvata esimerkiksi
21290:        selonteon ulkopuolelle?                        siten, että kyseisen lakiesityksen yhdeydessä
21291:                                                       asetuksella säädetään ne puhelinliikenteen pal-
21292:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          velut, joiden hintatasosta määrää valtioneuvos-
21293: vasti seuraavaa:                                      to.
21294:    Kuten kysymyksessä todetaan, Suomi on                 Toisaalta valtioneuvosto päättää toimiluvista
21295: matkapuhelinpalvelujen osalta eturivin maita          ja niihin liittyvien ehtojen sisällöstä. Siten, kun
21296: maailmassa. Tämän aseman säilyttäminen                jokin organisaatio tulee hakemaan toimilupaa
21297: edellyttää toisaalta investointien järkevää oh-       matkapuhelinverkkojen rakentamiseen, valtio-
21298: jausta ja toisaalta tutkimus- ja kehitystyön          neuvosto harkitsee tapauskohtaisesti ja perus-
21299: edistämistä. Kumpikin edellä mainituista vaati-       teellisesti toimiluvan tarpeen ottaen huomioon
21300: vat niin henkilö- kuin rahallisia resurssejakin.      seuraamukset niin maan infrastruktuurille kuin
21301:    Posti- ja telelaitoksella on kaksi maan katta-     tariffirakenteellekin.
21302: vaa matkapuhelinverkkoa, ARP ja NMT-450                  Matkapuhelinverkkojen tasapuolinen kehit-
21303: sekä rakenteilla kolmas verkko, NMT-900.              taminen maan eri osissa sekä palvelutasollisesti
21304: Kaikkien verkkojen kehittämisessä on pyritty          että hinnoittelun kannalta on myös teknisesti
21305: siihen, että ne palvelevat maan eri osissa mah-       ja liiketaloudellisesti perusteltua, koska matka-
21306: dollisimman hyvin. Samoin kaikkien verkkojen          puhelinverkoilla voidaan yhä enenevässä mää-
21307: tariffirakenne on yhtenäinen koko maassa, ja          rin korvata harvaan asutuilla alueilla rakenta-
21308: tariffit ovat maantieteellisestä etäisyydestä riip-   miskustannuksiltaan kalliita tilaajajohtoja kaa-
21309: pumattomat.                                           peliverkossa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että
21310:    Uusimman matkapuhelinverkon, ns. GSM:n             säilyttääkseen kilpailukykynsä ja täyttääkseen
21311: rakentaminen on rajallisten resurssien vuoksi         valtiovallan asettamat liiketaloudelliset tavoit-
21312: aloitettava joka tapauksessa samoilta ruuhka-         teet on Posti- ja telelaitoksen kannalta luon-
21313: alueilta, joilta NMT-450 ja NMT -900 ovat             nollista edistää matkapuhelinverkkojen yleisty-
21314: lähteneet liikkeelle. Mahdollisimman nopea            mistä myös harvaan asutuilla alueilla.
21315: laajeneminen siten, että matkapuhelinverkot              Kun hallitus lähiaikoina antaa eduskunnalle
21316: palvelisivai maan eri osia mahdollisimman hy-         esityksen laiksi Posti- ja telelaitoksesta, edus-
21317: vin ja tasapuolisin tariffein, on tavoite, jonka      kunnalla on siinä yhteydessä mahdollisuus kes-
21318: 4                                  1988 vp. -     KK n:o 609
21319: 
21320: kustella telepolitiikasta ja viestintäasioista,   eikä hallitus tässä vaiheessa anna televiestintää
21321:                                                   koskevaa tiedonantaa tai selontekoa.
21322: 
21323:     Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1988
21324: 
21325:                                                            Liikenneministeri Pekka Vennamo
21326:                                      1988 vp. -     KK n:o 609                                      5
21327: 
21328: 
21329: 
21330: 
21331:                               Tili Riksdagens Herr Talman
21332: 
21333:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         mobiltelefonnäten betjänar landets olika delar
21334: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         så bra som möjligt och med jämlika tariffer är
21335: nr 1838 av den 11 november 1988 till vederbö-       ett mål som kan uppnås med olika medel.
21336: rande medlem av statsrådet översänt avskrift
21337: av följande av riksdagsman Kietäväinen m.fl.           Riksdagen godkänner statens budget, vari
21338: undertecknade spörsmål nr 609:                      ingår post- och televerkets budget, och sålunda
21339:                                                     de medel som står till förfogande för investe-
21340:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           ringar. Regeringen har till riksdagen avlåtit
21341:        vidta för att säkerställa utvecklingen av    lagförslag nr 36, som av oppositionen röstades
21342:        mobiltelefonnäten så att de betjänar         att vila över nyval. Lagförslaget innehöll bl.a.
21343:        landets olika delar så bra som möjligt,      ett bemyndigande för post- och televerket att
21344:        och                                          uppta lån. Nuläget har på det hela taget lett tili
21345:           på vilket sätt ämnar Regeringen sä-       att investeringarna varit otillräckliga, något
21346:        kerställa att skillnaden i mobiltelefonta-   som ytterligare skjutit på utvecklingen av mo-
21347:        rifferna mellan landets olika delar inte     biltelefonnäten. Då riksdagen i sinom tid fattar
21348:        växer samt                                   beslut om att Post- och televerket ombildas tili
21349:           ämnar Regeringen avge ett tilikänna-      ett affärsverk, borde man genom stadganden i
21350:        givande eller en utredning om telekom-       lagen om post- och televerket tillförsäkra riks-
21351:        munikationen till riksdagen, som på sin      dagen rätt att fatta beslut om Post- och tele-
21352:        tid ställdes utanför regeringens trafik-     verkets servicemålsättningar. På så sätt kan
21353:        politiska utredning?                         man säkerställa en jämbördig bevakning av de
21354:                                                     olika landsändarnas fördel och sålunda även
21355:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        en motsvarande utveckling av mobiltelefonnä-
21356: samt anföra följande:                               ten. Prisnivån kan tryggas till exempel så att
21357:                                                     man i anslutning tili ifrågavarande proposition
21358:     Såsom i spörsmålet konstateras hör Finland      medels förordning fastställer de tjänster inom
21359: till de främsta länderna i världen vad mobilte-     telefontrafiken för vilka statsrådet fastställer
21360: lefontjänsterna beträffar. Ett bevarande av         prisnivån.
21361: denna position förutsätter å ena sidan att
21362: investeringarna styrs på ett förnuftigt sätt och       Å andra sidan fattar statsrådet beslut om
21363: å andra sidan att forsknings- och utvecklings-      koncessioner och innehållet i därtill anslutna
21364: arbetet befrämjas. Bägge kräver såväl perso-        villkor. Om någon organisation således ansö-
21365: nai- som penningresurser.                           ker om koncession för byggande av mobiltele-
21366:     Post- och televerket har två landsomfattande    fonnät, överväger statsrådet skilt för varje fall
21367: mobiltelefonnät, ARP och NMT 450 samt ett           och grundligt behovet av koncession och beak-
21368: tredje nät under utbyggnad, NMT 900. Mål-           tar därvid påföljderna för såväl landets infra-
21369: sättningen vid utvecklandet av alla dessa nät       struktur som tariffsystem.
21370: har varit att de skall tillgodose behoven i            En jämlik utveckling såväl service- som pris-
21371: landets olika delar så bra som möjligt. Likale-     sättningsmässigt av mobiltelefonnäten i landets
21372: des är alla nätens tariffsättning enhetlig i hela   olika delar är motiverat också ur teknisk och
21373: landet och tarifferna är oberonde av det geo-       företagsekonomisk synvinkel, emedan man i
21374: grafiska avståndet.                                 allt högre grad kan ersätta de kostsamma
21375:     Uppbyggandet av det nyaste mobiltelefonnä-      abonnentlinjerna i kabelnätet med mobiltele-
21376: tet, alltså det s.k. GSM-nätet, måste på grund      fonnät i glest bebodda trakter. Detta innebär
21377: av begränsade resurser under alla omständig-        också att det för Post- och televerket är natur-
21378: heter påbörjas på samma trängselområden där         ligt att främja utbredningen av mobiltelefonnä-
21379: NMT 450 och NMT 900 togs i bruk. En så              ten också på glest bebyggda områden för att
21380: snabb utbyggnad som möjligt på så vis att           man skall kunna bevara sin konkurrenskraft
21381: 6                                 1988 vp. -     KK n:o 609
21382: 
21383: och uppfylla de företagsekonomiska mål stats-    att föra diskussioner om telepolitik och kom-
21384: makten uppställt.                                munikationsärenden, varför regeringen inte i
21385:    Då regeringen i en nära framtid avger en      detta skede avger något tillkännagivande eller
21386: proposition med förslag till lag om Post- och    någon utredning beträffande telekommunika-
21387: televerket till riksdagen, ges denna möjlighet   tion.
21388: 
21389:     Helsingfors den 16 december 1988
21390: 
21391:                                                               Trafikminister Pekka Vennamo
21392:                                               1988 vp.
21393: 
21394: Kirjallinen kysymys n:o 610
21395: 
21396: 
21397: 
21398: 
21399:                                  Elo ym.: Postiautolinjan säilyttämisestä välillä Pori-Jyväskylä
21400: 
21401: 
21402:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21403: 
21404:    Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan           Parkano ja Pomarkku, ovat tehneet myöntei-
21405: posti- ja telehallitus aikoo lakkauttaa postin      sen päätöksen liikenteen tukemisesta.
21406: vakiovuoron väliltä Pori-Jyväskylä vuoden-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
21407: vaihteessa. Koska nykyinen vakiovuoro palve-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
21408: lee erityisesti koululaisia, vanhuksia ja muita     me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
21409: autottomia, tuntuisi vuoron lopettaminen koh-       sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
21410: tuuttomalta. Lopullinen ratkaisuvalta asiassa       sen:
21411: kuuluu liikenneministeriölle.
21412:    Syyksi lopettamissuunnitelmille on esitetty               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21413: linjan tappiollisuus. Kuitenkin useat linjan var-          ryhtyä postilinja-autovuoron säilyttä-
21414: rella sijaitsevat kunnat, kuten Virrat, Kihniö,            miseksi välillä Pori-Jyväskylä?
21415: 
21416:     Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1988
21417: 
21418:           Mikko Elo                    Kalevi Lamminen               Timo Laaksonen
21419:           Raila Aho                    Maunu Kohijoki                Toimi Kankaanniemi
21420: 
21421: 
21422: 
21423: 
21424: 281501E
21425: 2                                     1988 vp. -     KK n:o 610
21426: 
21427: 
21428: 
21429:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21430: 
21431:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kenteen muuttuvat kustannukset. Suunnittelu-
21432: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kauden loppuun mennessä tavoitteena on kat-
21433: olette 8 päivänä marraskuuta 1988 päivätyn           taa tuloilla vähintään puolet liikenteen kiinteis-
21434: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         tä kustannuksista."
21435: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-           Liikenteenhoito linjalla Pori-Jyväskylä on
21436: edustaja Elon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      ollut pitkään erittäin tappiollista ja kannatta-
21437: kysymyksestä n:o 610:                                vuutta on pyritty parantamaan kustannuksia
21438:                                                      pienentämällä sekä sopeuttamalla liikennöintiä
21439:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        väheneviin matkustajamääriin. Vuonna 1981
21440:        ryhtyä postilinja-autovuoron säilyttä-        linjalla siirryttiin vastakkainajoon ja vuoden
21441:        miseksi välillä Pori-Jyväskylä?               1985 kesällä supistettiin linjan lauantai- ja
21442:                                                      sunnuntaivuorot.
21443:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Kehittämistoimenpiteistä huolimatta linjan
21444: vasti seuraavaa:                                     Pori-Jyväskylä kuluvan vuoden alijäämäksi
21445:    Posti- ja telelaitoksen linja-autoliikenne on     on arvioitu n. 410 000 mk.
21446: etenkin haja-asutusalueilla ollut pitkään tap-          Linjaosan Jyväskylä-Virrat keskikuormitus
21447: piollista. Eduskunnan valitsemat valtiontilin-       on vuoden 1988 maalis-, kesä-, heinä- ja syys-
21448: tarkastajat sekä valtiontalouden tarkastusviras-     kuun otantaviikkojen mukaan ollut noin 4, 1
21449: to ovat viime vuosina toistuvasti kiinnittäneet      matkustajaa kilometrillä. Syyskuussa linjaosan
21450: asiaan huomiota ja kehottaneet Posti- ja tele-       keskikuormitus oli 5,6 matkustajaa. Myöskään
21451: laitosta ryhtymään toimenpiteisiin kannatta-         koko linjan Jyväskylä-Pori palvelujen kysyn-
21452: mattoman linja-autoliikenteen karsimiseksi.          tä ei vastaa linja-autolla hoidettavalle joukko-
21453:    Linja-autoliikenteen alijäämän pienentämi-        liikenteelle asetettuja tavoitteita. Liikennemi-
21454: nen liikennetuloja lisäämällä on hyvin vaikeaa,      nisteriö ei näin ollen myöskään pidä linjan
21455: sillä maan linja-autoliikenteessä matkustaja-        tukemista tarkoituksenmukaisena varsinkaan,
21456: määrät ovat vähentyneet vuosittain n. 5 OJo :lla,    koska vuodelle 1989 valtion tulo- ja menoar-
21457: viime vuosina noin 10 %:lla. Haja-asutusalu-         vioon varatut tukimäärärahat ovat varsin rajal-
21458: eilla matkustajamäärien väheneminen on ollut         liset.
21459: tätäkin suurempaa. Kehityksen arvioidaan                Posti- ja telelaitoksen linja-autoliikennettä
21460: myös jatkuvan samansuuntaisena.                      kehitettäessä on lähtökohtana pidetty sitä, että
21461:    Liikenteen hoitokustannuksia Posti- ja tele-      toiminnan mahdollisen supistumisen vuoksi va-
21462: laitos on pyrkinyt vähentämään ensisijaisesti        kinaista henkilöstöä ei irtisanota. Supistamiset
21463: reitti- ja aikataulumuutoksilla sekä karsimalla      toteutetaan henkilöstön luonnollisen poistu-
21464: tappiollisimpia linja-autovuoroja niillä alueilla    man, esim. eläkkeelle siirtymisen yhteydessä.
21465: ja tieosilla, joilla liikenteen palvelujen kysyntä   Tarvittaessa henkilöstöä siirretään muihin lai-
21466: on ollut vähäistä. Toimenpiteillä on saavutettu      toksen kuljetustehtäviin. Liikenteen palveluta-
21467: kustannussäästöjä, mikä puolestaan on mah-           son määrittämistä on vaikeuttanut eduskunnan
21468: dollistanut postin linja-autoliikenteen jatku-       päätös siirtää posti- ja telelaitosta koskeva
21469: vuuden siellä, missä liikenteellä on matkusta-       liikelaitosuudistus yli valtiopäivien.
21470: jien ja postinkuljetuksen kannalta merkitystä.          Linjan Jyväskylä-Pori liikennelupa päättyy
21471:    Liikenneministeriön hallinnonalan suunnitel-      kuluvan vuoden lopussa. Posti- ja telelaitos on
21472: massa vuosille 1988-1992 mainitaan posti-            ilmoittanut uudistavansa ko. liikenneluvan
21473: linja-autoliikenteestä mm. "linja-autoliiken-        toukokuun 1989 loppuun. Tänä aikana järjes-
21474: teessä on tavoitteena saavuttaa vuoteen 1988         tetään korvaava liikenne niille reitin osille,
21475: mennessä tilanne, jolloin matkustaja- ja rahti-      joilla voidaan katsoa olevan riittävästi liiken-
21476: tuloilla sekä postaalisilla tuloilla katetaan lii-   netarvetta.
21477: 
21478:     Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1988
21479: 
21480:                                                               Liikenneministeri Pekka Vennamo
21481:                                      1988 vp. -     KK n:o 610                                       3
21482: 
21483: 
21484: 
21485:                               Tili Riksdagens Herr Talman
21486: 
21487:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         de fasta kostnaderna som trafiken ger upphov
21488: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         tili.
21489: av den 8 november 1988 tili vederbörande                Upprätthållandet av trafiken på linjen Björ-
21490: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      neborg-Jyväskylä har länge varit mycket
21491: jande av riksdagsman Elo m.fl. undertecknade        förlustbringande och man har försökt förbätt-
21492: spörsmål nr 610:                                    ra lönsamheten genom att minska och anpassa
21493:                                                     t:afiken efter det avtagande passagerarantalet.
21494:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen            Ar 1981 infördes på denna linje praxis att
21495:        vidta för att upprätthålla postbusslinjen    personalen vänder halvvägs ooh kör den mö-
21496:        Björneborg-Jyväskylä?                        tande bussen tillbaka tili sin hemort. På som-
21497:                                                     maren år 1985 drogs lördags- och söndagstu-
21498:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        rerna in.
21499: samt anföra följande:                                  Trots utvecklingsåtgärderna har underskot-
21500:   Post- och televerkets busstrafik har länge        tet på linjen Björneborg-Jyväskylä under det
21501: varit förlustbringande i synnerhet i glesbygder-    innevarande året uppskattats tili ca 410 000
21502: na. Statsrevisionerna, som utses av riksdagen,      mk.
21503: samt statens revisionsverk har under de senaste        Den genomsnittliga belastningen på linjen
21504: åren upprepade gånger fäst uppmärksamhet            Jyväskylä-Virdois var under samplingsveck-
21505: vid detta och har uppmanat Post- och tele-          orna i mars, juni, juli och september år 1988 ca
21506: verket att vidta åtgärder för att minska den        4,1 passagerare per kilometer. 1 september var
21507: olönsamma busstrafiken.                             den genomsnittliga belastningen på sträckan
21508:   Det är mycket svårt att minska underskottet       5,6 passagerare. Efterfrågan på service på hela
21509: i busstrafiken genom en ökning av trafikin-         linjen Jyväskylä-Björneborg motsvarar inte
21510: komsterna, eftersom antalet passagerare i lan-      heller de målsättningar som ansetts för kollek-
21511: dets busstrafik årligen har minskat med ca          tiv trafik som skall upprätthållas med buss.
21512: 5 %, på senare år med ca 10 o/o. lnom glesbyg-      Tili följd av detta anser trafikministeriet det
21513: derna har minskningen varit ännu påtagligare.       inte heller vara ändamålsenligt att understöda
21514: Utvecklingen går även i fortsättningen upp-         linjen i synnerhet då understödsanslagen i bud-
21515: skattningsvis i samma riktning.                     geten för 1989 är tämligen begränsade.
21516:    Post- och televerket har försökt minska un-         Utgångspunkten vid utvecklandet av Post-
21517: derhållskostnaderna för trafiken i första hand      och televerkets busstrafik har varit att den
21518: genom att ändra rutter och tidtabeller samt         ordinarie personalen inte skall bli uppsagd i
21519: genom att dra in de mest förlustbringande           samband med en eventuell begränsning av
21520: busslinjerna inom de områden och på de väg-         verksamheten. Begränsningarna genomförs i
21521: avsnitt där efterfrågan på trafikservice har        anslutning tili naturlig avgång, exempelvis pen-
21522: varit liten. Med hjälp av dessa åtgärder har        sionering. Vid behov förflyttas de anställda tili
21523: kostnadsbesparingar kunnat åstadkommas, vil-        andra transportuppgifter inom post- och tele-
21524: ket i sin tur har gett möjligheter tili fortsatt    verket. Riksdagens beslut att uppskjuta affärs-
21525: postbusstrafik inom områden där trafiken är         företagsreformen i fråga om post- och tele-
21526: viktig för passagerarna och postbefordran.          verket tili följande riksdag har försvårat fast-
21527:    1 planen för trafikministeriets förvaltnings-    ställandet av servicenivån för trafiken.
21528: område för åren 1988-1992 sägs det om                  Trafiktillståndet för linjen Jyväskylä-Björ-
21529: postbusstrafiken bl.a. att målet för busstrafi-     neborg upphör i slutet av innevarande år. Post-
21530: ken är att situationen år 1988 skall vara den att   och televerket har meddelat att trafiktillståndet
21531: inkomsterna från passagerare och frakt samt         i fråga förnyas så att det är i kraft tili utgången
21532: de postala inkomsterna täcker de varierande         av maj 1989. Under denna tidsperiod ordnas
21533: kostnader trafiken ger upphov tili. Målsätt-        ersättande trafik för de sträckor på rutten där
21534: ningen är att inkomsterna före utgången av          trafikbehovet anses vara tillräckligt stort.
21535: planeringsperioden skall täcka minst hälften av
21536:     Helsingfors den 15 december 1988
21537: 
21538:                                                                  Trafikminister Pekka Vennamo
21539:                                               1988 vp.
21540: 
21541: Kirjallinen kysymys n:o 611
21542: 
21543: 
21544: 
21545: 
21546:                                  Kortesalmi: Hakemusten käsittelyn nopeuttamisesta tapaturma-
21547:                                    virastossa
21548: 
21549: 
21550:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21551: 
21552:    Valtion tapaturmavirastossa viipyvät asiat       tossa voitaisiin ryhtyä, jotta päätökset saatai-
21553: ennen päätöksen saamista säännönmukaisesti          siin merkittävästi nykyistä nopeammin haki-
21554: tällä hetkellä vuodesta kahteen vuoteen. Aino-      joille. Tämä vähentäisi merkittävästi vanhojen
21555: astaan sotainvalidin kuoltua leski voi saada        ihmisten kärsimyksiä ja hermostumista elä-
21556: päätöksen mahdollisista etuuksistaan 6-8            kepäätöksiä odottaessaan.
21557: kuukauden kuluessa.                                    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
21558:    Valtion tapaturmavirasto on julkisuudessa        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
21559: väittänyt potevansa henkilöpulaa, mutta toi-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21560: saalta on esiintynyt tietoja laitoksen henkilö-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21561: kunnan vähentämisestä. Tällaiset tiedot ovat
21562: jyrkässä ristiriidassa vallitsevaan tilanteeseen,             Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin ta-
21563: jolloin hakijoiden eläkepäätökset viipyvät koh-            paturmavirastossa selvittelyä ja päätök-
21564: tuuttoman kauan. Pikaisesti tulisi selvittää,              siä odottavien hakemusten käsittelyn
21565: mihin toimenpiteisiin valtion tapaturmaviras-              merkittäväksi nopeuttamiseksi?
21566: 
21567:     Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1988
21568: 
21569:                                        J. Juhani Kortesalmi
21570: 
21571: 
21572: 
21573: 
21574: 2815l3S
21575: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 611
21576: 
21577: 
21578: 
21579: 
21580:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21581: 
21582:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kertaishakemusten kohdalla, JOISsa korvausta
21583: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      haetaan ensimmäistä kertaa, on päätöksente-
21584: olette 15 päivänä marraskuuta 1988 päivätyn        koa tavanomaisissa tapauksissa kyetty nopeut-
21585: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       tamaan 7-11 kuukauteen. Ensikertaishake-
21586: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      muksia sekä hakemuksia, joissa haetaan oikai-
21587: edustaja Kortesalmen näin kuuluvasta kirjalli-     sua esimerkiksi elinkoron suuruuteen, on tällä
21588: sesta kysymyksestä n:o 611:                        hetkellä käsittelemättä noin 7 600. Kuntoutus-
21589:                                                    hakemusten määrä on oleellisesti lisääntynyt,
21590:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin ta-      kun lievävammaiset sotainvalidit ovat saaneet
21591:        paturmavirastossa selvittelyä ja päätök-    oikeuden kuntoutukseen. Ratkaisemattomia
21592:        siä odottavien hakemusten käsittelyn        kuntoutushakemuksia on noin 5 500. Muita
21593:        merkittäväksi nopeuttamiseksi?              ruuhkautuneita hakemuslajeja ovat mm. sai-
21594:                                                    raanhoitokulujen korvaukset.
21595:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            Viraston arvioidun työmäärän pohjalta on
21596: taen seuraavaa:                                    selvitetty tulevaa henkilöstötarvetta. Viraston
21597:    Tapaturmaviraston päätehtävänä on sotilas-      henkilökunnan määrä on tällä hetkellä 283.
21598: vamma-asioiden       hoito.   Tapaturmavirasto     Kun työmäärän on arvioitu asteittain vähene-
21599: myöntää ja maksaa sotilasvammalainsäädän-          vän erityisesti vuoden 1990 jälkeen, on olemas-
21600: nön nojalla korvauksia sotavammaisille ja hei-     sa myös suunnitelma vastaavasti vähentää hen-
21601: dän omaisilleen sekä asevelvollisille. Viraston    kilöstön määrää sekä suorittaa muita tarvitta-
21602: tehtäviin kuuluu myös rintamaveteraanien           via henkilöstöjärjestelyjä. Erityisen vaativiksi
21603: kuntoutuksesta annetun lain toteuttaminen          tapaturmavirastolle ovat muodostumassa vuo-
21604: sekä sotainvalidien puolisoiden kuntoutuksesta     det 1989-1990, jolloin virastossa ollaan siirty-
21605: huolehtiminen.                                     mässä uuteen atk-järjestelmään ja vanhaa ja
21606:    Vuonna 1987 erilaisia hakemuksia virastoon      uutta järjestelmää joudutaan siirtymävaiheen
21607: saapui yli 120 000 ja päätöksiä annettiin sama-    ajan ajamaan rinnan. Tästä saattaa aiheutua
21608: na vuonna runsaat 113 000. Kuluvana vuonna         ylimääräistä työvoimatarvetta sekä asioiden
21609: 1988 on hakemuksien määrä kasvanut ja ylit-        käsittelyn ruuhkautumista. Tämä otetaan kui-
21610: tää 130 000 hakemuksen määrän. Viraston työ-       tenkin huomioon tarkennettaessa viraston hen-
21611: määrän on arvioitu lisääntyvän vuoteen 1990        kilöstö- ja työsuunnitelmaa.
21612: saakka noin 28 OJo verrattuna vuonna 1987             Tapaturmavirasto joutui vuoden 1987 aika-
21613: annettujen päätösten määrään. Lisäys johtuu        na läpikäymään monta hankalaa muutosta.
21614: erityisesti kuntoutushakemusten ja korvausasi-     Virasto joutui mm. muuttamaan kaksi kertaa,
21615: oiden uudelleen tutkimisen voimakkaasta li-        ja lisäksi sen organisaatiota ja tehtäviä muutet-
21616: sääntymisestä. Tehdyn arvion mukaan vuoden         tiin. Muuttojen vuoksi menetettiin viikkojen
21617: 1990 jälkeen työmäärä tapaturmavirastossa al-      ajaksi tehokasta työaikaa, joka osin on heijas-
21618: kaisi kuitenkin vähentyä siten, että vuonna        tunut ruuhkien jatkumisena.
21619: 2000 se olisi enää 69 % vuoden 1987 työmää-           Tehtävät tapaturmavirastossa ovat olleet
21620: rästä.                                             ruuhkautuneet jo useita vuosia, siitä lähtien
21621:    Tällä hetkellä ruuhkat viraston päätöksen-      kun Sotainvalidien Veljesliitto yhdessä tapatur-
21622: teossa ovat kuitenkin tosiasia. Päätöstä odotta-   maviraston kanssa vuonna 1980 aloitti niin
21623: via hakemuksia on tällä hetkellä kaikkiaan         sanotun haravoinnin. Haravoinnin tavoitteena
21624: noin 26 000. Toiminnan rationalisoinnin ansi-      oli saada sotilasvammakorvauksiin oikeutetut
21625: osta asioiden käsittelyyn kuluvaa aikaa on         sotainvalidit sotilasvammalain (404/48) kor-
21626: kuitenkin kyetty lyhentämään. Tavallisissa ta-     vausten piiriin. Suuri määrä näitä ensikertais-
21627: pauksissa päätös saadaan tällä hetkellä noin       hakemuksia ruuhkautti viraston päätöksen-
21628: 6-12 kk:n aikana. Myös niin sanottujen ensi-       teon.
21629:                                        1988 vp. -      KK n:o 611                                    3
21630: 
21631:    Tapaturmaviraston päätöksenteon nopeutta-           mien mahdollisuuksien ja muiden kehittämis-
21632: mista on selvitetty useissa eri yhteyksissä. Vuo-      toimenpiteiden lisäksi tapaturmaviraston virka-
21633: desta 1983 lukien on viraston ruuhkia pyritty          rakennetta tulee olennaisesti kehittää, kuten
21634: purkamaan ulkopuolisen konsultin suunnittele-          sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toi-
21635: mien rationalisointitoimenpiteiden avulla.             minut tapaturmaviraston organisaatiotyöryh-
21636: Työn tuloksena on virastosta muun muassa               mä on ehdottanut. Tavoitteena on muun muas-
21637: purettu päällekkäisiä työvaiheita ja siirretty         sa lisätä henkilökunnan motivointia ja mahdol-
21638: päätösvaltaa alaspäin. Rationalisointitoimenpi-        lisuuksia edetä työtehtävissään. Ruuhkatilan-
21639: teiden avulla on tapaturmavirastossa tehtyjen          teessa tulee kiinnittää riittävää huomiota myös
21640: päätösten määrä lisääntynyt tasaisesti. Toi-           työntekijöiden huoltoon ja toimintaa edistä-
21641: menpiteitä jatketaan edelleen. Konsultti on            vien työolosuhteiden kehittämiseen.
21642: arvioinut tapaturmaviraston työtehtävien kehi-            Tapaturmaviraston yhtenä ongelmana on ol-
21643: tyksen ensi vuosituhannelle asti. Arvion mu-           lut jo muutaman vuoden ajan henkilöstön
21644: kaan tehtävät on mahdollista hoitaa ilman              suuri vaihtuvuus, joka muutosten vuonna 1987
21645: lisähenkilö kuntaa.                                    oli lähes 22 o/o. Tilanne on nyt kuitenkin ollut
21646:    Sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen          korjaantumassa, eikä akuuttia työvoimapulaa
21647: mukaan lisähenkilökunnan hankkiminen tapa-             sen tähden ole. Tapaturmaviraston toimisto-
21648: turmaviraston ruuhkia purkamaan ei toisi no-           henkilökunnan virkarakenne on tällä hetkellä
21649: peata ratkaisua tilanteeseen. Ensikertaishake-         vääristynyt, pääosa toimistohenkilökunnasta
21650: musten osalta kysymys on lähes 50 vuoden               kuuluu palkkausluokkiin A2-A5. Työryhmä
21651: takaisista tapauksista, jolloin osassa hakemus-        on lisäksi kiinnittänyt huomiota henkilökun-
21652: ten selvittelyjä käsittely saattaa viedä joka          nan ja esimiesten koulutuksen tehostamiseen.
21653: tapauksessa pitkiä aikoja, mikä johtuu mm.                Sosiaali- ja terveysministeriön tiedossa on,
21654: siitä, että arkistosta ei löydy tarvittavia tietoja.   että tapaturmavirastossa hakemusten käsittely-
21655: Toinen asioiden käsittelyä usein hidastava seik-       ajat ovat usein liian pitkät.
21656: ka on lääkäriasiantuntijoiden puute. Lääkäri-             Sosiaali- ja terveysministeriön mielestä ei
21657: asiantuntijat toimivat kappalepalkalla. Vaikka         tapaturmaviraston päätöksentekoon liittyviä
21658: palkkioita on pyritty pitämään ajan tasalla, on        ongelmia kuitenkaan voida pääsääntöisesti rat-
21659: asiantuntijalääkäreitä kuitenkin usein vaikea          kaista lisäämällä virastoon uutta henkilökun-
21660: saada riittävästi. Erityisen vaikea tilanne on         taa, vaan jatkamalla edellä mainittuja rationa-
21661: kuulovammojen osalta.                                  lisointitoimenpiteitä ja muun muassa kehittä-
21662:    Työn järkeistämiseen tähtäävien toimenpitei-        mällä atk-järjestelmää ja henkilöstön virkara-
21663: den jatkamisen, uuden atk-järjestelmän avaa-           kennetta.
21664: 
21665:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1988
21666: 
21667:                                                                           Ministeri Tarja Halonen
21668: 4                                   1988 vp. -      KK n:o 611
21669: 
21670: 
21671: 
21672: 
21673:                               Tili Riksdagens Herr Talman
21674: 
21675:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         let kan beslutet i vanliga fall erhållas inom ca
21676: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         6-12 månader. Det har i vanliga fall även
21677: av den 15 november 1988 tili vederbörande           varit möjligt att påskynda beslutsprocessen i
21678: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      fråga om s.k. förstagångsansökningar, dvs. då
21679: jande av riksdagsman Kortesalmi underteckna-        ersättning ansöks för första gången, till 7-11
21680: de spörsmål nr 611 :                                månader.       Antalet förstagångsansökningar
21681:                                                     samt ansökningar om rättelse av exempelvis
21682:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       livräntans storlek, vilka inte ännu har behand-
21683:        att avsevärt påskynda behandlingen av        lats, är för tilifället ca 7 600 st. Ansökningarna
21684:        de ansökningar som väntar på utred-          om rehabilitering har ökat väsentligt sedan de
21685:        ning och avgörande i statens olycks-         lindrigt handikappade krigsinvaliderna har be-
21686:        fallsverk?                                   viljats rätt tili rehabilitering. De ansökningar
21687:                                                     om rehabilitering som inte ännu har behandlats
21688:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        är ca 5 500 st. Andra slags ansökningar som
21689: samt anföra följande:                               anhopas är bl.a. ansökningarna om ersättning
21690:    Olycksfallsverkets huvuduppgift är att sköta     för sjukvårdskostnader.
21691: ärenden som gäller skador, ådragna i militär-          Det framtida behovet av personai har utretts
21692: tjänst. Olycksfallsverket beviljar och betalar      med den uppskattade arbetsmängden vid verk-
21693: ersättningar med stöd av lagstiftningen om          et som utgångspunkt. Personalen består för
21694: skada, ådragen i militärtjänst, tili krigsinvali-   tilifället av 283 personer. Då arbetsmängden
21695: der och tili deras anhöriga samt tili värnplikti-   uppskattningsvis kommer att avta gradvis i
21696: ga. Tili olycksfallsverkets uppgifter hör också     synnerhet efter 1990, finns det också planer på
21697: att förverkliga lagen om rehabilitering av          att minska personalen i motsvarande grad samt
21698: frontveteraner samt att sköta rehabiliteringen      att sköta andra nödvändiga personalarrange-
21699: av krigsinvalidernas makor.                         mang. Åren 1989-1990 kommer att bli speci-
21700:    År 1987 inflöt tili olycksfallsverket mer än     ellt krävande för olycksfallsverket. Då övergår
21701: 120 000 olika slags ansökningar och samma år        verket till ett nytt adb-system och under över-
21702: avgjordes drygt 113 000 ärenden. Under inne-        gångsskedet är man tvungen att använda det
21703: varande år 1988 har ansökningarna ökat i antal      gamla och det nya systemet sida vid sida. Detta
21704: och överstiger 130 000 st. Arbetsmängden vid        kan leda tili att extra arbetskraft behövs samt
21705: verket kommer uppskattningsvis att fram tili år     att behandlingen av ärenden överbelastas. Det-
21706: 1990 öka med ca 28 o/o jämfört med antalet          ta kommer dock att beaktas då verkets perso-
21707: ärenden som avgjordes 1987. Ökningen beror i        nai- och arbetsplan revideras.
21708: synnerhet på att antalet ansökningar om reha-          Olycksfallsverket drabbades under 1987 av
21709: bilitering och antalet ersättningsärenden som       många besvärliga förändringar. Bl.a. var verk-
21710: upptas tili förnyad prövning har ökat kraftigt.     et tvunget att flytta två gånger och dessutom
21711: Enligt en uppskattning kommer arbetsmäng-           ändrades dess organisation och uppgifter.
21712: den vid olycksfallsverket dock att minska efter     Flyttningarna medförde att effektiv arbetstid
21713: år 1990, så att den år 2000 utgör enbart 69 %       för flera veckor gick förlorad, vilket delvis
21714: av 1987 års arbetsmängd.                            återspeglas i form av en fortgående överbelast-
21715:    För tilifället är dock anhopningen av ären-      ning.
21716: den i verkets beslutsfattningsprocess ett fak-         Uppgifterna vid olycksfallsverket har anho-
21717: tum. De ansökningar som för tilifället väntar       pats redan under ett flertal år, alltsedan 1980
21718: på avgörande är totalt ca 26 000 st. Tack vare      då Krigsinvalidernas Brödraförbund tilisam-
21719: en rationalisering av verksamheten har det          mans med olycksfallsverket inledde en verk-
21720: dock varit möjligt att förkorta den tid som         samhet som syftar till att göra de krigsinvalider
21721: åtgår tili behandlingen av ärendena. För tillfäl-   som är berättigade tili ersättningar för skada,
21722:                                     1988 vp. -     KK n:o 611                                     5
21723: 
21724: ådragen i militärtjänst, delaktiga av de ersätt-      Åtgärder som syftar till att rationalisera
21725: ningar som betalas enligt lagen om skada,          arbetet kommer att vidtas även i fortsätt-
21726: ådragen i militärtjänst (404/38). En stor del av   ningen, de möjligheter som det nya adb-syste-
21727: dessa förstagångsansökningar överbelastade         met medför kommer att tas tilivara och dess~
21728: beslutsfattningsprocessen vid verket.              utom kommer andra utvecklingsåtgärder att
21729:    Det har i olika sammanhang utretts på vilket    vidtas. Därutöver skall olycksfallsverkets tjän-
21730: sätt det vore möjligt att påskynda beslutsfat-     stestruktur väsentligen utvecklas på det sätt
21731: tandet vid olycksfallsverket. Sedan 1983 har       som arbetsgruppen för olycksfallsverkets orga-
21732: man försökt avveckla arbetsanhopningen vid         nisation, viiken har fungerat i anslutning tili
21733: verket med rationaliseringsåtgärder, som en        social- och hälsovårdsministeriet, har före-
21734: utomstående konsult har planerat. Som ett          slagit. 1 situationer där det förekommer över-
21735: resultat av detta har bl.a. överlappande arbets-   belastning skall tiliräcklig uppmärksamhet
21736: uppgifter avlägsnats och beslutanderätten dele-    även fästas vid arbetstagarnas rekreation och
21737: gerats nedåt. Med hjälp av rationaliseringsåt-     vid utvecklande av arbetsförhållanden som
21738: gärderna har antalet avgjorda är,!!nden vid        främjar aktivitet.
21739: olycksfallsverket stadigt ökat. Atgärderna            Arbetskraftens omfattande rörlighet har re-
21740: kommer att fortsätta. Konsulten har uppskat-       dan under några års tid utgjort ett problem vid
21741: tat hur arbetsuppgifterna vid olycksfallsverket    olycksfallsverket. Den var närapå 22 OJo under
21742: kommer att utvecklas fram till nästa årtusende.    förändringarnas år 1987. Situationen håller
21743: Enligt uppskattningen är det möjligt att sköta     dock på att korrigeras och därför finns det
21744: uppgifterna utan att anställa mer personal.        ingen akut brist på arbetskraft. Tjänstestruktu-
21745:    Social- och hälsovårdsministeriet anser att     ren inom olycksfallsverkets byråpersonal är för
21746: det inte kommer att innebära någon snabb           tillfället snedvriden. Största delen av byråper-
21747: lösning på problemet om det anställs mer           sonalen hör nämligen till löneklasserna A 2-
21748: personai för att avhjälpa anhopningen av upp-      A 5. Arbetsgruppen har dessutom fäst upp-
21749: gifter vid olycksfallsverket. När det gäller       märksamhet vid en effektivering av utbild-
21750: förstagångsansökningarna är det fråga om när-      ningen för personalen och förmännen.
21751: mare 50 år gamla ärenden. Utredningen och             Social- och hälsovårdsministeriet har vetskap
21752: behandlingen av en del av dem kan trots allt ta    om att tiderna för behandlingen av ansök-
21753: långa tider i anspråk, bl.a. på grund av att       ningar vid olycksfallsverket ofta är för långa.
21754: erforderliga uppgifter inte finns i arkivet. En       Social- och hälsovårdsministeriet anser dock
21755: annan omständighet som ofta gör att behand-        att de problem som hänför sig till beslutsfat-
21756: lingen av ärenden bromsas är bristen på sak-       tandet vid olycksfallsverket i allmänhet inte går
21757: kunnigläkare. Sakkunnigläkarna avlönas per         att lösa genom att det anställs mer personal. 1
21758: uppdrag. Även om syftet har varit att hålla        stället bör ovan nämnda rationaliseringsåtgär-
21759: avlöningen tidsenlig, är det ofta ändå svårt att   der tillämpas även i fortsättningen och bl.a.
21760: få tillräckligt med sakkunnigläkare. 1 fråga om    bör adb-systemet och personalens tjänstestruk-
21761: hörselskador är situationen synnerligen svår.      tur utvecklas.
21762: 
21763:     Helsingfors den 19 december 1988
21764: 
21765:                                                                        Minister Tarja Halonen
21766:                                             1988 vp.
21767: 
21768: Kirjallinen kysymys n:o 612
21769: 
21770: 
21771: 
21772: 
21773:                                 Kortesalmi: Kotiavustajakoulutuksen uudelleen aloittamisesta
21774: 
21775: 
21776:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21777: 
21778:   Kunnissa on yhteensä tällä hetkellä noin           Yhteiskuntamme on päätöksissään ja moraa-
21779: 10 000 kotipalveluvirkaa. Viroista on puolet      lisesti hyväksynyt sen, että se vastaa kansalais-
21780: kodinhoitajien ja toinen puoli kotiavustajien     ten, myös vanhusten, hoidosta. Vanhusten tar-
21781: virkoja. Kotiavustajien koulutus on ollut käy-    peet määräävät työn tavoitteet ja täten myös
21782: tännön työhön opastavaa ja kurssimaista. Kes-     heitä hoitavan henkilökunnan koulutuksen si-
21783: kiasteen uudistus ei enää tunne kotiavustaja-     sällön. Tämän takia tulisi pikaisesti palauttaa
21784: koulutusta.                                       kotiavustajien koulutus esim. ammattikurssi-
21785:    Em. koulutuksen lopettaminen aiheuttaa va-     keskustasaisena koulutuksena.
21786: kavan kysymyksen, eikö tämän ammattikun-
21787:                                                      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
21788: nan koulutusta pidetäkään tarpeellisena. Koko     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
21789: kotipalvelujen kenttä ja erityisesti vanhusten    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21790: huolto tarvitsee erilaisia työntekijöitä, jotta   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21791: pystyttäisiin mahdollisimman joustavaan pal-
21792: veluun. Kotiavustajiksi avohuollon tehtäviin
21793: tarvitaan runsaasti ihmisiä, ja tarve kasvaa                Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin ko-
21794: jatkuvasti. Koulutettavat voisivat olla paitsi           tiavustajakoulutuksen palauttamiseksi
21795: nuoria, myös aikuisia ja jopa "nuoria eläkeläi-          ja sen sisällön saamiseksi käytännön
21796: siä".                                                    tehtäviä vastaavaksi?
21797: 
21798:     Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1988
21799: 
21800:                                      J. Juhani Kortesalmi
21801: 
21802: 
21803: 
21804: 
21805: 281496Z
21806: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 612
21807: 
21808: 
21809: 
21810: 
21811:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21812: 
21813:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       virat perustettaisiin ensisijaisesti kodinhoitajan
21814: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       virkoina. Vuoden 1991 jälkeen ei työryhmän
21815: olette 15 päivänä marraskuuta 1988 päivätyn         mielestä tulisi enää perustaa kotiavustajan vir-
21816: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        koja tai työsuhteita. Työryhmä ehdotti koti-
21817: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       avustajakurssituksen lakkauttamista asteittain
21818: edustaja Kortesalmen näin kuuluvasta kirjalli-      vuoteen 1991 mennessä.
21819: sesta kysymyksestä n:o 612:                            Valtioneuvoston 25.9.1986 vahvistamassa
21820:                                                     valtakunnallisessa suunnitelmassa sosiaalihuol-
21821:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin ko-       lon järjestämisestä vuosina 1987-1991 tode-
21822:        tiavustajakoulutuksen palauttamiseksi        taan, että kodinhoitoavun suoritushenkilöstön
21823:        ja sen sisällön saamiseksi käytännön         lisäys pyritään toteuttamaan siten, että kodin-
21824:        tehtäviä vastaavaksi?                        hoitajan koulutuksen saaneiden henkilöiden
21825:                                                     suhteellista osuutta kuntien kotipalvelutoimin-
21826:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         nassa lisätään.
21827: taen seuraavaa:                                        Kotiavustajien etujärjestö,        Kunnallisten
21828:    Kotiavustajakoulutusta ei ole lakkautettu.       työntekijöiden ja viranhaltijain liitto KTV ry.
21829: Kuluvana vuonna kotiavustajan peruskurssia          esitti 2.6.1986 sosiaali- ja terveysministeriölle
21830: (226 tuntia) järjestetään sekä kouluhallituksen     kotiavustajien pätevöittämiskoulutuksen pi-
21831: alaisissa kansalais- ja työväenopistoissa ja kan-   kaista käynnistämistä. Perusteluna liitto pai-
21832: sanopistoissa että ammattikasvatushallituksen       notti, että kotiavustajat itse olivat toistuvasti
21833: alaisissa    ammatillisissa    kurssikeskuksissa,   tuoneet esiin tarpeensa kehittää ammatillisia
21834: eräissä ammattioppilaitoksissa ja sosiaalialan      valmiuksiaan riittävän pitkällä lisäkoulutuksel-
21835: oppilaitoksissa. Koulutettavia on useita satoja.    la. Vaatimukset perustuivat jatkuvasti vaikeu-
21836:    Kotiavustajakoulutus ei kuulu keskiasteen        tuvan asiakaskunnan ja ongelmakentän aiheut-
21837: ammatillisen koulutuksen suunnittelujärjestel-      tamaan työn vaativuuden lisääntymiseen. Ly-
21838: mään lyhyytensä vuoksi, vaan sitä suunnitel-        hyt peruskurssi koetaan aivan riittämättömäk-
21839: laan ja hallinnoidaan kuten muitakin lyhyeh-        si, ja sen vuoksi KTV ry. on useassa yhteydessä
21840: köjä ammattikursseja. Perheharjoittelun sisäl-      esittänyt kurssituksen lakkauttamista.
21841: lyttäminen näin lyhyeen kurssiin ei ole mahdol-        Pääkaupunkiseudun erityisongelmia pohti-
21842: lista eikä tarkoituksenmukaista, koska koti-        nut ministerityöryhmä päätti 10.6.1986 tukea
21843: avustajakoulutuksella on tähdätty nimen-            kotiavustajien pätevöittämiskoulutusta kodin-
21844: omaan vanhustyön tehtäviin.                         hoitajiksi. Sen jälkeen on nopeassa tahdissa
21845:    Sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntija-    suunniteltu ja käynnistetty kyseinen pätevöittä-
21846: työryhmä, jossa myös kuntien keskusjärjestöt        vä koulutus sekä oppilaitosmuotoisella että
21847: olivat edustettuina, esitti vuonna 1986, että       oppisopimuskoulutuksena. Arvioiden mukaan
21848: mm. kotipalvelutyön sisällöllisten kehittämis-      3 000-4 000 kotiavustajaa valmistuu kodin-
21849: tarpeiden vuoksi kotipalveluhenkilöstön uudet       hoitajaksi vuoden 1994 loppuun mennessä.
21850: 
21851:     Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1988
21852: 
21853:                                                                     Ministeri Anna-Liisa Piipari
21854:                                     1988 vp. -     KK n:o 612                                    3
21855: 
21856: 
21857: 
21858: 
21859:                              Tili Riksdagens Herr Talman
21860: 
21861:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        tjänsterna inom hemservicepersonalen i första
21862: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        hand inrättas som hemvårdartjänster. Enligt
21863: av den 15 november 1988 tili vederbörande          arbetsgruppens uppfattning bör man inte mera
21864: medlem av statsrådet översänt en avskrift av       inrätta några tjänster eller tjänsteförhållanden
21865: följande av riksdagsman Kortesalmi underteck-      som hemhjälpare efter år 1991. Arbetsgruppen
21866: nade spörsmål nr 612:                              föreslog att gradvis avveckla kurserna för
21867:                                                    hemhjälpare fram tili år 1991.
21868:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         1 den riksomfattande planen för att organi-
21869:        att återinrätta utbildningen av hemhjäl-    sera socialvården under åren 1987-1991 som
21870:        pare och för att få innehållet i den att    statsrådet fastställde 25.9.1986 konstateras att
21871:        matsvara arbetsuppgifterna i prakti-        ökningen av den personai som ger hemvårds-
21872:        ken?                                        hjälp bör genomföras så att den relativa ande-
21873:                                                    len personer som fått utbildning tili hemvårda-
21874:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt       re i kommunernas hemservice skall utökas.
21875: följande:                                             Hemhjälparnas intresseorganisation Kom-
21876:   Utbildningen av hemhjälpare har inte slo-        munala arbetarnas och tjänsteinnehavarnas
21877: pats. Under innevarande år anordnas grund-         förbund KAT r.f. föreslog 2.6.1986 för social-
21878: kurser (226 timmar) för hemhjälpare vid de         och hälsovårdsministeriet att skyndsamt inleda
21879: medborgar- och arbetarinstitut och folk-           utbildningen av hemhjälpare tili högre behörig-
21880: högskolor som underlyder skolstyrelsen, de         het. Som motiv underströk förbundet att
21881: yrkeskurscentraler som underlyder yrkesutbild-     hemhjälparna själva återkommande hade
21882: ningsstyrelsen, vissa yrkesläroanstalter och lä-   framhävt sitt behov av att utveckla sina yrkes-
21883: roanstalter för det sociala området. Antalet       mässiga färdigheter genom en tiliräckligt lång-
21884: personer som skall utbildas är flera hundra.       varig tilläggsutbildning. Önskemålen grundade
21885:    Utbildningen av hemhjälpare hör inte tili       sig på de ökade kraven i ett arbete med ett allt
21886: den planerade yrkesutbildningen på mellansta-      svårare klientel och problemfält. En kortvarig
21887: diet på grund av den korta tid den tar i           grundkurs upplevs som helt otillräcklig och av
21888: anspråk, utan den planeras och förvaltas lik-      denna anledning har KA T i flera sammanhang
21889: som andra kortare yrkeskurser. Det är inte         föreslagit att kurserna skulle inställas.
21890: möjligt att inkludera familjepraktik i en så          En ministerarbetsgrupp som dryftat speci-
21891: kortvarig kurs och inte heller ändamålsenligt,     alproblemen i huvudstadsregionen beslöt
21892: eftersom man med utbildningen av hemhjälpa-        10.6.1986 att ge sitt stöd för påbyggnadsutbild-
21893: re uttryckligen har syftat tili arbetsuppgifter    ningen av hemhjälpu.re tili hemvårdare. Efter
21894: inom åldringsvården.                               detta har man i snabb takt planerat och inlett
21895:    En expertarbetsgrupp vid social- och hälso-     ifrågavarande påbyggnadsutbildning dels i lä-
21896: vårdsministeriet, där även de kommunala cen-       roanstaltsform, dels som läroavtalsutbildning.
21897: tralorganisationerna är representerade, före-      Mellan 3 000 och 4000 hemhjälpare kommer
21898: slog år 1986 att bl.a. på grund av behovet att     uppskattningsvis att bli hemvårdare före ut-
21899: utveckla innehållet i hemservice bör de nya        gången av år 1994.
21900: 
21901:     Helsingfors den 16 december 1988
21902:                                                                    Minister Anna-Liisa Piipari
21903:                                               1988 vp.
21904: 
21905: Kirjallinen kysymys n:o 613
21906: 
21907: 
21908: 
21909: 
21910:                                  Kortesalmi: Kodinhoitajien koulutuksen kehittämisestä
21911: 
21912: 
21913:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21914: 
21915:    Vanhusten sosiaali- ja terveydenhuollon pal-     telu, joka aikaisemmin kuului kodinhoitajan
21916: veluiden mitoitusta pohtinut työryhmä on vii-       koulutusohjelmaan, on poistettu kokonaan.
21917: me vuonna antamassaan selvityksessään toden-        Selvitykset ovat kuitenkin osoittaneet, että ko-
21918: nut, että vanhusten avohoidon järjestämiseksi       tona olevat vanhukset tarvitsevat ensisijaisesti
21919: tarvitaan tämän vuosituhannen loppuun men-          käytännön kodinhoitopalveluja: siivousta, pyy-
21920: nessä yli 40 000 uutta virkaa. Näistä 25 000        kin pesua, hygienian hoitoa, ruoan hankintaa
21921: tarvitaan kotipalveluihin. Tämä arvio perustuu      ja valmistusta. Mikäli näiden käytännön taito-
21922: siihen, että vuosituhannen vaihteessa noin          jen ja tietojen osuus kodinhoitajakoulutukses-
21923: 23 OJo yli 65-vuotiaista eli 350 000 henkeä tar-    ta on ainoastaan vähän yli 10 OJo kokonaisope-
21924: vitsee kodinhoitoapua.                              tusajasta, ei koulutus voi tuottaa kodinhoita-
21925:    Koska kodinhoitajien merkitys tulevaisuu-        jaa vaan jotain muuta. Tämän takia nykyisten
21926: dessa yhä lisääntyy, on kodinhoitajien koulu-       koulutettujen kodinhoitajien nimike on jopa
21927: tuksen sisältö entistä tärkeämpää. Vuonna           harhaanjohtava.
21928: 1985 vahvisti ammattikasvatushallitus keskias-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
21929: teen koulutuksen uudistusta noudattaen kodin-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
21930: hoitajien koulutusohjelman. Koska keskiasteen       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21931: ammattien koulutus on puristettu yhtäläiseen        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21932: muottiin, muodostuu kodinhoitajan opetus-
21933: suunnitelma yleisjaksosta (yksi vuosi) ja eri-                Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin ko-
21934: koistumisjaksosta (1 ,5 vuotta).                           dinhoitajien koulutuksen teoreettisuu-
21935:    Yleisjaksolla ja erikoistumisjaksolla on koti-          den vähentämiseksi ja käytännön har-
21936: talouden sekä käytännön että teorian opetuk-               joittelutyön lisäämiseksi niin, että kou-
21937: seen yhteensä noin 390 tuntia kokonaistunti-               lutuksen sisältö vastaa nykyistä parem-
21938: määrän ollessa noin 3 360 tuntia. Perheharjoit-            min nimikettään?
21939: 
21940:     Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1988
21941: 
21942:                                        J. Juhani Kortesalmi
21943: 
21944: 
21945: 
21946: 
21947: 281495Y
21948: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 613
21949: 
21950: 
21951: 
21952: 
21953:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21954: 
21955:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tää harjoittelua päiväkodissa tai lastenkodissa
21956: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       (190 h), vanhustenhuollon toimintayksikössä
21957: olette 15 päivänä marraskuuta 1988 päivätyn         (190 h) sekä sosiaalitoimistossa ja kotipalvelu-
21958: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        toimistossa (380 h). Näiden jaksojen aikana
21959: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       opiskelija harjaantuu systemaattisen ohjauksen
21960: edustaja Kortesalmen näin kuuluvasta kirjalli-      avulla mm. kätten taidoissa työskennellessään
21961: sesta kysymyksestä n:o 613:                         erilaisten lapsiperheiden, vanhusten ja vam-
21962:                                                     maisten parissa. Käytännöllinen opetus on tie-
21963:          Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin ko-        topuolisen opetuksen kanssa samanarvoinen
21964:        dinhoitajien koulutuksen teoreettisuu-       opetussuunnitelman osa ja siitä vastaa aina
21965:        den vähentämiseksi ja käytännön har-         oppilaitoksen opettaja yhdessä kokeneen ken-
21966:        joittelutyön lisäämiseksi niin, että kou-    tän työntekijän kanssa.
21967:        lutuksen sisältö vastaa nykyistä parem-
21968:        min nimikeitään?                               Kodinhoitajankin opetussuunnitelma sisältää
21969:                                                     lähes tuhat tuntia kaikille koulutusammateille
21970:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         yhteisiä, pakollisia aineita, mikä ehkä saa ope-
21971: taen seuraavaa:                                     tussuunnitelman vaikuttamaan teoreettiselta.
21972:                                                     Ammatillisiin aineisiin käytettävän ajan lyhe-
21973:    Sosiaalialan uusimuotoinen koulutus on al-
21974:                                                     neminen on pakottanut lyhentämään ja samal-
21975: kanut kuluvana vuonna. Tätä ennen kodinhoi-         la tehostamaan käytännöllistä opetusta (har-
21976: tajan opetussuunnitelmaa on kokeiltu kahdessa       joittelua). Perheharjoittelu on poistettu ennen
21977: sosiaalialan oppilaitoksessa, Tampereella ja Ii-
21978:                                                     kaikkea opetuksellisista syistä. Palaute perhe-
21979: salmessa. Ensimmäiset uuden koulutuksen saa-
21980:                                                     harjoittelusta ei läheskään aina ollut opetuksen
21981: neet kodinhoitajat valmistuivat viime jouluksi.
21982:                                                     tavoitteita palvelevaa. Perheharjoittelun kor-
21983: Nämä, vajaat 60 henkilöä, ovat siten ainoat
21984:                                                     vaa edellä mainittu kunnan kotipalvelussa to-
21985: uudet kodinhoitajat, joiden valmiuksista on
21986: tähän mennessä ollut mahdollista saada palau-       teutettava käytännöllinen opetus, jonka aikana
21987:                                                     työskennellään erilaisissa perheissä.
21988: tetta. Kummankin oppilaitoksen saama palaute
21989: on ollut positiivista. Kielteistä palautetta esi-      Valtakunnallisesti kattavaa palautetta uudes-
21990: merkiksi kodinhoitotaitojen puutteista ei ole       ta kodinhoitajakoulutuksesta voidaan saada
21991: tullut oppilaitosten tietoon.                       vasta keväällä 1991. Kun sosiaalialan perus-
21992:    Kodinhoitajan opetussuunnitelmaa laaditta-       linja perustettiin elokuussa kuluvana vuonna,
21993: essa tarkoituksena on ollut, että kodinhoitaja      valmistuvat koko maassa ensimmäiset uudet
21994: olisi sosiaalihuollon keskeinen, monipuolinen       kodinhoitajat joulukuussa 1990. Peruslinjako-
21995: perustyöntekijä, joka pystyy työskentelemään        keilujen palautteen pohjalta opetussuunnitel-
21996: erilaisten asiakkaiden parissa sekä avo- että       maa on jonkin verran tarkistettu. Ammattikas-
21997: laitoshuollossa.                                    vatushallituksen tarkoituksena on käynnistää
21998:    Kodinhoitajan uusi opetussuunnitelma sisäl-      systemaattisen työelämän seurantaprojekti ke-
21999: tää 380 tuntia oppilaitoksessa annettavaa koti-     sällä 1989, jolloin peruslinjakokeilusta ovat
22000: taloudenhoidon opetusta. Sen lisäksi opetus-        valmistuneet myös opistoasteisesti koulutetut.
22001: suunnitelmaan kuuluu 760 tuntia oppilaitoksen       Tämän seurantaprojektin tulosten perusteella
22002: ulkopuolella tapahtuvaa käytännöllistä opetus-      opetussuunnitelman tarkistaminen on tarvitta-
22003: ta. Tämä käytännöllisen opetuksen jakso käsit-      essa mahdollista suorittaa.
22004: 
22005:     Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1988
22006: 
22007:                                                                     Ministeri Anna-Liisa Piipari
22008:                                      1988 vp. -     KK n:o 613                                      3
22009: 
22010: 
22011: 
22012: 
22013:                               Tili Riksdagens Herr Talman
22014: 
22015:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         praktisk undervisning omfattar praktik vid ett
22016: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         daghem eller barnhem (190 t.), vid en anstalt
22017: av den 15 november 1988 tili vederbörande           för åldringsvård (190 t.) samt vid en socialbyrå
22018: medlem av statsrådet översänt en avskrift av        och en hemservicebyrå (380 t.). Under dessa
22019: följande av riksdagsman Kortesalmi underteck-       avsnitt övar sig den studerande genom syste-
22020: nade spörsmål nr 613:                               matisk handledning bl.a. i manuelia färdig-
22021:                                                     heter i arbetet med olika barnfamiljer, åld-
22022:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       ringar och handikappade. Den praktiska un-
22023:        att minska den teoretiska andelen i          dervisningen är jämställd med den teoretiska i
22024:        utbildningen av hemvårdare och för att       läroplanen och för den svarar alltid en lärare
22025:        utöka övningsarbetet i praktiken så att      vid läroanstalten tillsammans med en erfaren
22026:        innehållet i utbildningen bättre motsva-     arbetare på fältet.
22027:        rar sitt syfte?
22028:                                                        1 läroplanen för en hemvårdare ingår nära
22029:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt        tusen timmar i obligatoriska ämnen som är
22030: följande:                                           gemensamma för alla utbildningsyrken, vilket
22031:                                                     gör att läroplanen kanske verkar vara teore-
22032:    En ny form av utbildning på det sociala
22033:                                                     tisk. Den förkortade tid som används för
22034: området har införts under innevarande år.
22035:                                                     yrkesinriktade ämnen har påtvingat en förkort-
22036: Tidigare har man gjort försök med läroplanen        ning och samtidigt en effektivering av den
22037: för hemvårdare vid två läroanstalter för det        praktiska undervisningen (praktiken). Famil-
22038: sociala området, i Tammerfors och ldensalmi.
22039:                                                     jepraktiken har slopats närmast av pedagogis-
22040: De första hemvårdarna som fått den nya ut-          ka skäl. Erfarenheterna från familjepraktik
22041: bildningen slutförde sina studier senaste jultid.   har inte alltid betjänat målen för undervis-
22042: Dessa, knappt 60 personer, är sålunda de enda       ningen. Familjepraktiken ersätts av den ovan
22043: nya hemvårdare om vars färdigheter det hittilis
22044:                                                     nämnda praktiska undervisningen som ges vid
22045: varit möjligheter att få erfarenhet av. Respon-
22046:                                                     en kommunal hemservicebyrå, och här arbetar
22047: sen från bägge läroanstalter har varit positiv.     man i olika familjer.
22048: Några negativa erfarenheter från vare sig even-
22049: tuella brister i hemvården eller att man skulle        Man kan få riksomfattande erfarenheter av
22050: ha känt sig främmande eller varit rädd för den      den nya hemvårdarutbildningen först på våren
22051: öppna vården har inte kommit tili läroanstal-       1991. Eftersom grundlinjen för det sociala
22052: ternas kännedom.                                    området inleddes i augusti detta år, kommer i
22053:    Då den nya läroplanen för hemvårdare gjor-       hela landet de första nya hemvårdarna att
22054: des upp var avsikten att hemvårdaren skulle bli     avlägga sina slutexamina i december 1990. Med
22055: en central, mångsidig primärarbetare inom so-       tanke på den respons man fått av försöken
22056: cialvården och som har förmågan att arbeta          med grundlinjerna har läroplanen reviderats i
22057: med olika slag av klienter både inom öppen          någon mån. Yrkesutbildningsstyrelsen har för
22058: och anstaltsvård.                                   avsikt att på våren 1989 inleda ett systematiskt
22059:    1 den nya läroplanen för hemvårdare ingår        projekt för att följa med det arbete som utförs,
22060: 380 timmar undervisning i huslig ekonomi som        och då har de som deltagit i grundlinjeförsöket
22061: ges vid läroanstalten. Tili läroplanen hör dess-    slutfört sina studier på institutnivå. På basis av
22062: utom 760 timmar praktisk undervisning som           resultaten från detta uppföljningsprojekt blir
22063: sker utanför läroanstalten. Detta avsnitt av        det möjligt att vid behov revidera läroplanen.
22064: 
22065:     Helsingfors den 16 december 1988
22066: 
22067:                                                                      Minister Anna-Liisa Piipari
22068:                                              1988 vp.
22069: 
22070: Kirjallinen kysymys n:o 614
22071: 
22072: 
22073: 
22074: 
22075:                                  Kortesalmi: Kiiminkijoen vesistön saamisesta erityiskohtelun pii-
22076:                                     riin kuuluvaksi vesistöksi
22077: 
22078: 
22079:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22080: 
22081:    Kiiminkijoki on maamme ainoita merkittä-         Kiiminkijoen vesistön määräämiseksi erityis-
22082: viä jokivesistöjä, jota ei ole valjastettu voima-   kohtelun piiriin kuuluvaksi vesistöksi. Esityk-
22083: talouden käyttöön. Kiiminkijoki on 1960-luvun       sen toteutuminen tietäisi Kiiminkijoelle sellai-
22084: lopulta asti sisällytetty ns. projekt-aqua-vesis-   sia taloudellisia ja lainsäädännöllisiä etuuksia,
22085: töihin. Kiiminkijoen varsikunnat ovat sittem-       jotka osaltaan jatkossa tulisivat luomaan alu-
22086: min tämän vuosikymmenen puolivälissä ryhty-         eelle uutta taloudellista aktiviteettiä.
22087: neet kehittämään Kiiminkijoen virkistys- ja
22088: hyötykäyttöä mm. laatimalla yhteisen matkai-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
22089: lusuunnitelman sekä nimeämällä Kiiminkijoki-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
22090: neuvottelukunnan ja kolme eri työryhmää, jot-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22091: ka osaltaan valmistelevat toimenpiteitä Kiimin-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22092: kijoen vesistöalueen luonnonmukaiseksi hyö-
22093: dyntämiseksi.                                                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin Kii-
22094:                                                            minkijoen vesistön määräämiseksi eri-
22095:   Kiiminkijoen kunnat ovat kuluvan lokakuun                tyiskohtelun piirin kuuluvaksi vesistök-
22096: alussa tehneet ympäristöministeriölle aloitteen            si?
22097: 
22098:     Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1988
22099: 
22100:                                        J. Juhani Kortesalmi
22101: 
22102: 
22103: 
22104: 
22105: 281520A
22106: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 614
22107: 
22108: 
22109: 
22110: 
22111:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22112: 
22113:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      aatepäätös erityistä suojelua vaativista vesistä.
22114: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      Ympäristöministeriö aikoo laatia ehdotuksen
22115: olette 15 päivänä marraskuuta 1988 päivätyn        tästä vuoden 1989 aikana. Ehdotus perustuu
22116: kirjeenne n:o 1900 ohella toimittanut valtio-      aiemmin laadittu~n selvitykseen erityistä suoje-
22117: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-      lua vaativista · vesistä (Komiteanmietintö
22118: sen kansanedustaja Kortesalmen kirjallisesta       1977:49), koskiensuojelulakiin ja muihin tietoi-
22119: kysymyksestä n:o 614:                              hin vesistöjen nykytilasta.
22120:                                                       Kiiminkijoella on luonnontaloudellista mer-
22121:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin Kii-
22122:                                                    kitystä. Sitä koskevat koskiensuojelulain sään-
22123:        minkijoen vesistön määräämiseksi eri-       nökset. On todennäköistä, että Kiiminkijoki
22124:        tyiskohtelun piiriin kuuluvaksi vesistök-
22125:                                                    on yksi periaatepäätöksen mukaan erityissuoje-
22126:        si?
22127:                                                    luun otettavista vesistöistä. Kun ehdotusta pe-
22128:                                                    riaatepäätökseksi valmistellaan, selvitetään
22129:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
22130:                                                    myös, missä määrin on tarpeellista ja mahdol-
22131: vasti seuraavaa:                                   lista edistää tukitoimin ympäristönsuojelun ta-
22132:   Valtioneuvosto on tehnyt 6.10.1988 peri-         voitteiden kanssa sopusoinnussa olevaa kehi-
22133: aatepäätöksen vesien suojelun tavoiteohjelmas-     tystä alueilla, joiden oloille erityistä suojelua
22134: ta vuoteen 1995. Periaatepäätös edellyttää         vaativilla vesillä on olennainen merkitys.
22135: muun muassa, että valmistellaan erillinen peri-
22136: 
22137:     Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1988
22138: 
22139:                                                                 Ympäristöministeri Kaj Bärlund
22140:                                      1988 vp. -      KK n:o 614                                    3
22141: 
22142: 
22143: 
22144: 
22145:                               Tili Riksdagens Herr Talman
22146: 
22147:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          nisteriet ämnar uppgöra ett förslag angående
22148: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          detta under år 1989. Förslaget baserar sig på en
22149: nr 1900 av den 15 november 1988 tili vederbö-        tidigare gjord utredning om vattendrag som
22150: rande medlem av statsrådet översänt avskrift         fordrar speciell vård (Kommittebetänkande
22151: av följande av riksdagsman Kortesalmi under-         1977:49), forsskyddslagen och andra uppgifter
22152: tecknade spörsmål nr 614:                            om vattendragens nuvarande tillstånd.
22153:                                                         Kiminge älv är ekologiskt betydelsefull. Den
22154:          Ämnar Regeringen skrida tili åtgär-         berörs av stadgandena i forsskyddslagen. Det
22155:        der för att Kiminge älvs vattendrag           är sannolikt att Kiminge älv är ett av de
22156:        skall kunna fastställas som ett vatten-       vattendrag som enligt principbeslutet kommer
22157:        drag som berörs av specialåtgärder?           att beröras av speciella vårdåtgärder. Då för-
22158:                                                      slaget tili principbeslut uppgörs kommer det
22159:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         även att utredas i viiken mån det är nödvändigt
22160: samt anföra följande:                                och möjligt att genom stödåtgärder fråmja en
22161:   Statsrådet fattade 6.10.1988 ett principbeslut     med målsättningen inom miljövården över-
22162: om målprogrammet för vattenvården fram tili          ensstämmande utveckling inom områden för
22163: år 1995. Principbeslutet förutsätter bl.a. att ett   vilka sådana vattendrag som fordrar speciell
22164: separat principbeslut skall beredas om sådana        vård är av väsentlig betydelse.
22165: vattendrag som fordrar speciell vård. Miljömi-
22166: 
22167:     Helsingfors den 22 december 1988
22168: 
22169:                                                                       Miljöminister Kaj Bärlund
22170:                                              1988 vp.
22171: 
22172: Kirjallinen kysymys n:o 615
22173: 
22174: 
22175: 
22176: 
22177:                                  Kortesalmi: Tervolan maatalousoppilaitoksen muuttamisesta
22178:                                    opistotasoiseksi oppilaitokseksi
22179: 
22180: 
22181:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22182: 
22183:    Lapin läänin alueella harjoitetaan maata-         Oppilaitoksessa voitaisiin opistotasoinen
22184: loutta erityisolosuhteissa. Tämän takia olisi      koulutus aloittaa ensiksi karjatalous- ja nuori-
22185: tarpeellista saada Lapin maatalouden erityis-      soneuvontalinjalla. Opetusministeriön asetta-
22186: tarpeet huomioon ottava opistotasoinen koulu-      ma Lapin ammatillisen koulutuksen kehittä-
22187: tus aikaan mahdollisimman nopeasti läänin          mistyöryhmä esitti keväällä 1985 selvitettäväksi
22188: alueella. Opistotasoisen koulutuksen järjestä-     mahdollisuudet maatilatalouden opistoasteen
22189: minen Lapin läänissä olisi tärkeätä, koska         koulutuksen aloittamiseksi Tervolan maata-
22190: kyseisellä peruselinkeinolla on keskeinen mer-     lousoppilaitoksessa.
22191: kitys läänin elinkeinoelämässä.
22192:                                                       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
22193:    Tervolan maatalousoppilaitos sijaitsee Lapin    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
22194: peruselinkeinojen harjoittamisen kannalta pai-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22195: nopistealueelia ja oppilaitokselta on hyvät lii-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22196: kenneyhteydet eri puolille lääniä. Tämän takia
22197: Tervolan maatalousopppilaitoksen kehittämi-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin Ter-
22198: selle opistotasoiseksi on olemassa hyvät perus-           volan maatalousoppilaitoksen kehittä-
22199: teet ja tällöin se voisi palvella opistona koko           miseksi opistoasteista koulutusta anta-
22200: Lapin lääniä ja sen maataloutta.                          vaksi oppilaitokseksi?
22201: 
22202:     Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1988
22203: 
22204:                                       J. Juhani Kortesalmi
22205: 
22206: 
22207: 
22208: 
22209: 281499C
22210: 2                                  1988 vp. -     KK n:o 615
22211: 
22212: 
22213: 
22214: 
22215:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22216: 
22217:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Lähitulevaisuudessa maataloutemme joutuu
22218: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     kuitenkin vastaamaan uusiin haasteisiin. Tois-
22219: olette 15 päivänä marraskuuta 1988 päivätyn       taiseksi maatilatalouden opistoasteen koulutus
22220: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      on mitoitettu lähinnä maatalouskaupan ja
22221: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     -neuvonnan tarpeita vastaavaksi. Jotta tulevai-
22222: edustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvas-     suudessa maatalousyrittäjä kykenee tehokkaas-
22223: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 615:            ti hankkimaan yhä suuremman osuuden maati-
22224:                                                   lan tuloista perinteisen viljanviljelyn sekä kar-
22225:          Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin Ter-     jatalouden ulkopuolelta, edellyttää se nykyistä
22226:        volan maatalousoppilaitoksen kehittä-      tehokkaampaa alan ammatillista koulutusta.
22227:        miseksi opistoasteista koulutusta anta-    Maatilatalouden opistoasteen koulutusta tulee-
22228:        vaksi oppilaitokseksi?                     kin kehittää niin, että se muun ohella entistä
22229:                                                   paremmin ottaa huomioon myös oman maati-
22230:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-       lan hoidossa edellytettävän tieto- ja taitotason
22231: taen seuraavaa:                                   kohottamistarpeen.
22232:   Valtioneuvoston 19.5.1988 hyväksymään              Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkata-
22233: keskiasteen koulutuksen kehittämisohjelmaan       voitteita myöhemmin tarkistettaessa on edellä
22234: vuosille 1989-1991 ei sisälly opistoasteen kou-   mainitusta syystä tarpeen selvittää myös maati-
22235: lutuksen aloittamista maatilatalouden koulu-      latalouden opistoasteen koulutuksen laajenta-
22236: tusalalla Lapin läänissä. Myöskään koulutus-      misen tarve muun muassa silmällä pitäen sitä,
22237: suunnittelun neuvottelukunnan Väestön koulu-      missä määrin on tarkoituksenmukaista muut-
22238: tus 2000 -mietinnössä (Komiteanmietintö           taa maatilatalouden peruslinjan kouluasteen
22239: 1988 :28) ei pidetä tarpeellisena nuorisoiässä    aloituspaikkoja opistoasteen paikoiksi. Ope-
22240: annettavan maatilatalouden opistoasteen kou-      tusministeriö ei näin ollen tässä vaiheessa pidä
22241: lutuksen laajentamista, mutta sen sijaan neu-     tarkoituksenmukaisena ottaa kantaa opistoas-
22242: vottelukunta on esittänyt varauksen vastaa-       teen koulutuksen aloittamisen nimenomaan
22243: vaan aikuisväestön koulutukseen.                  Tervolan maatalousoppilaitoksessa.
22244: 
22245:     Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1988
22246: 
22247:                                                                   Ministeri Anna-Liisa Piipari
22248:                                    1988 vp. -     KK n:o 615                                     3
22249: 
22250: 
22251: 
22252: 
22253:                             Till Riksdagens Herr Talman
22254: 
22255:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          1nom nära framtid blir vårt jordbruk dock
22256: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       tvunget att möta nya utmaningar. Tilis vidare
22257: av den 15 november 1988 tili vederbörande         har utbildningen på institutnivå inom lant-
22258: medlem av statsrådet översänt en avskrift av      bruksbranschen dimensionerats närmast med
22259: följande av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi      tanke på behoven inom lantbrukshandel och
22260: undertecknade spörsmål nr 615:                    -rådgivning. För att en lantbruksföretagare
22261:                                                   framdeles framgångsrikt skall kunna skaffa en
22262:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder för      allt större del av gårdsbrukets inkomster utan-
22263:        att låta utveckla Tervola lantbruksläro-   för traditionell sädesodling och boskapssköt-
22264:        anstalt tili en läroanstalt som ger ut-    sel, förutsätts en effektivare yrkesutbildning.
22265:        bildning på institutnivå?                  Utbildningen på institutnivå inom lantbruk bör
22266:                                                   således utvecklas på så sätt att den vid sidan av
22267:   Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt       annan utbildning bättre beaktar det ökande
22268: följande:                                         behovet av kunskaper och färdigheter som
22269:                                                   förutsätts i skötseln av ett gårdsbruk.
22270:    1 det av statsrådet 19.5.1988 godkända ut-        Då man senare justerar målsättningen angå-
22271: vecklingsprogrammet för utbildningen på mel-      ende nybörjarplatserna inom yrkesutbildning
22272: lanstadiet för åren 1989-1991 ingår inte att      är det, med hänsyn tili det ovan anförda, skäl
22273: utbildning på institutnivå skall inledas inom     att även utreda behovet av att utvidga utbild-
22274: lantbruksbranschen i Lapplands Iän. 1nte heller   ningen på institutnivå inom lantbruket bl.a.
22275: i betänkandet Utbildning av befolkningen 2000     genom att ge akt på i viiken utsträckning det är
22276: (Kommittebetänkande 1988:28) som avgavs av        ändamålsenligt att ändra nybörjarplatserna på
22277: delegationen för utbildningsplanering anser       skolnivå inom lantbrukets grundlinjer tili plat-
22278: man det vara nödvändigt att utvidga utbild-       ser på institutnivå. Undervisningsministeriet
22279: ningen av de unga på institutnivå inom lant-      anser det sålunda inte ändamålsenligt att i
22280: bruk, men däremot har delegationen gjort ett      detta skede ta ställning tili att uttryckligen
22281: förbehåll för utbildningen av motsvarande ut-     inleda utbildning på institutnivå vid Tervola
22282: bildning av vuxenbefolkningen.                    lantbruksläroanstalt.
22283: 
22284:     Helsingfors den 16 december 1988
22285: 
22286:                                                                    Minister Anna-Liisa Piipari
22287:                                             1988 vp.
22288: 
22289: Kirjallinen kysymys n:o 616
22290: 
22291: 
22292: 
22293: 
22294:                                 Sarapää ym.: Helsingin ja Rovaniemen välisten lentovuorojen
22295:                                    aikataulujen tarkistamisesta
22296: 
22297: 
22298:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22299: 
22300:    Finnair on 30.10.1988 ottanut käyttöön         paluulennon vuoksi tulee helposti ylimääräistä
22301: uudet talviaikataulut. Lentovuoroihin Rova-       odotusta Helsingissä 1-2 tuntia.
22302: niemi-Kemi-Helsinki ja Helsinki-Rovanie-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
22303: mi tehdyt muutokset huonompaan suuntaan           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
22304: ovat aiheuttaneet keskustelua Lapissa. Rova-      me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
22305: niemeltä aikaisin vuoro lähtee klo 5.50 ja        sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
22306: seuraava vasta klo 9.30. Aikaista vuoroa var-     sen:
22307: ten joutuvat Kittilän, Pellon, Sodankylän, Sal-
22308: lan, Posion ja Ranuan matkustajat nousemaan                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
22309: ylös jo klo 3.00-4.00 ehtiäkseen koneeseen,              siin, jotta Finnairin lentovuorot Helsin-
22310: joka on Helsingissä monellekin liian varhain.            gistä Lappiin ja takaisin palvelisivat
22311: Aikainen herätys aiheuttaa myös vaaratilantei-           entistä paremmin matkustajia?
22312: ta liikenteessä. Lisäksi klo 18.20 tapahtuvan
22313:      Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1988
22314: 
22315:           Kimmo Sarapää           Asko Apukka                    Seppo Pelttari
22316:           Esko-Juhani Tennilä     Aimo Ajo                       Keijo Jääskeläinen
22317:                     Hannele Pokka                         Paavo Väyrynen
22318: 
22319: 
22320: 
22321: 
22322: 2815030
22323: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 616
22324: 
22325: 
22326: 
22327: 
22328:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22329: 
22330:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      vaniemen välisten lentovuorojen aikataulujen
22331: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tarkistamisesta seuraavaa:
22332: olette 15 päivänä marraskuuta 1988 päivätyn           Talviaikataulua 1988/89 suunniteltaessa oli
22333: kirjeenne n:o 1902 ohella toimittanut valtio-      alun perin tarkoitus hajottaa Rovaniemen ja
22334: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-      Kemin vuorot erillisiksi vuoroiksi, joista toinen
22335: sen kansanedustaja Kimmo Sarapään ym. näin         olisi yöpynyt Kemissä, toinen Rovaniemellä.
22336: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 616:        Aikatauluiksi oli suunniteltu Kemistä lähtö
22337:                                                    klo 6.30 ja Rovaniemeltä klo 6.15. Miehistöpu-
22338:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     lan takia ei vuorolisäystä kuitenkaan voitu
22339:        siin, jotta Finnairin lentovuorot Helsin-   toteuttaa ja näin jouduttiin palaamaan van-
22340:        gistä Lappiin ja takaisin palvelisivat      haan kombinaatioon.
22341:        entistä paremmin matkustajia?                  Säännöllisyys on aikataulujen ohella tärkein
22342:                                                    asia, joten vanhaan aikatauluun, jossa lähtö
22343:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       Rovaniemeltä oli klo 6.00, ei voitu palata,
22344: vasti seuraavaa:                                   koska kääntymisaika Kemissä oli vain 10 min.
22345:                                                    ja lentoaika Kemistä Helsinkiin oli vain 60
22346:    Ilmailulainsäädännön mukaan ilmailuhalli-       min., joka keskimäärin on ylittynyt kahdella
22347: tus vahvistaa lentoliikenteen aikataulut lento-    minuutilla. Jotta vanhasta tuloajasta Helsin-
22348: yhtiöiden hakemuksesta. Käytännössä ilmailu-       kiin klo 7.35 voitaisiin pitää kiinni, oli siis
22349: hallituksen tarkoituksena on varmistaa ensisi-     lähtöä aikaistettava 10 min. klo 5.50:een Rova-
22350: jaisesti, että ehdotetut aikataulut soveltuvat     niemeltä. Saapuminen klo 7.35 Helsinkiin on
22351: lentoasemien toimintaan. Varsinaiseen liiken-      tärkeää, koska silloin voidaan vielä pitää kiinni
22352: teen suunnitteluun ilmailuhallitus ei puutu,       jatkoyhteyksistä Tukholmaan, Osloon ja Ham-
22353: vaan se on kunkin lentoyhtiön asiana. Esimer-      puriin. Samanaikaisesti kone on jatkamassa
22354: kiksi kotimaan liikenteen aikataulusuunnittelu     joinakin päivinä muille lennoille lyhyen kään-
22355: on varsin monimutkainen prosessi, johon ky-        tymisajan puitteissa (maanantaisin Moskovaan
22356: synnän lisäksi vaikuttavat muun muassa jatko-      klo 8.35).
22357: yhteyksien suunnittelu sekä konekaluston ja           Vuoden 1989 aikana on tarkoitus yrittää
22358: miehistöjen käytön suunnittelu. Ilmailuhalli-      uudelleen ko. vuoron hajotusta kahdeksi vuo-
22359: tuksella ei ole käytettävissään tietoja, joiden    roksi. Lähtöajat Rovaniemeltä ja Kemistä oli-
22360: perusteella se voisi puuttua yksittäisten lento-   sivat samat, joita yritettiin jo talveksi 1988/89.
22361: yhtiöiden aikataulusuunnitteluun.                     Liikenneministeriö ja ilmailuhallitus tulevat
22362:    Edellä olevan johdosta liikenneministeriö       omasta puolestaan myötävaikuttamaan siihen,
22363: pyysi kysymyksestä Finnair Oy:n lausunnon.         että aikatauluja voidaan kehittää nykyistä pa-
22364: Lausunnossaan yhtiö ilmoitti Helsingin ja Ro-      remmin yleisöä palveleviksi.
22365: 
22366:     Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1988
22367: 
22368:                                                              Liikenneministeri Pekka Vennamo
22369:                                       1988 vp. -      KK n:o 616                                      3
22370: 
22371: 
22372: 
22373: 
22374:                                Tili Riksdagens Herr Talman
22375: 
22376:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Vid planeringen av vintertidtabellen 1988/89
22377: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           hade man ursprungligen för avsikt att spjälka
22378: nr 1902 av den 15 november 1988 tili vederbö-         upp Rovaniemi- och Kemiturerna i två olika
22379: rande medlem av statsrådet översänt avskrift          turer, av vilka den ena skulle ha övernattat i
22380: av följande av riksdagsman Kimmo Sarapää              Kemi och den andra i Rovaniemi.
22381: m.fl. undertecknade spörsmål nr 616:                     A vgången från Kemi hade planerats tili kl.
22382:                                                       06.30 och från Rovaniemi tili kl. 06.15. På
22383:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        grund av manskapsbristen kunde turerna dock
22384:        att Finnairs flygturer från Helsingfors        inte ökas och därmed var man tvungen att
22385:        tili Lappland och tilihaka skall betjäna       återgå tili den gamla kombinationen.
22386:        resenärerna bättre än förut?                       Regelbundenheten är det viktigaste vid sidan
22387:                                                       av tidtabellerna. Därför kunde man inte återgå
22388:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         tili den gamla tidtabellen, enligt viiken planet
22389: samt anföra följande:                                 avgick från Rovaniemi kl. 06.00, ty planet
22390:    Enligt luftfartslagstiftningen fastställer luft-   skulle ha haft endast 10 minuter tid för att
22391: fartsstyrelsen tidtabellerna för flygtrafiken på      vända i Kemi och flygtiden Kemi-Helsingfors
22392: ansökan av flygbolagen. 1 praktiken är syftet         var endast 60 minuter, som i medeltal har
22393: med detta förfarande att luftfartsstyrelsen i         överskridits med två minuter. För att man skall
22394: första hand skall säkerställa att de föreslagna       kunna hålla fast vid den gamla ankomsttiden i
22395: tidtabellerna är anpassade efter flygstationer-       Helsingfors, kl. 07 .35, måste avgången förläg-
22396: nas verksamhet. 1 den egentliga trafikplane-          gas 10 minuter tidigare, dvs. tili kl. 05.50, från
22397: ringen ingriper luftfartsstyrelsen inte, utan den     Rovaniemi. Ankomsten kl. 07.35 tili Helsing-
22398: ankommer på flygbolaget i fråga. Planeringen          fors är viktig, eftersom man då ännu kan hålla
22399: av tidtabellerna för t.ex. inrikestrafiken är en      kvar anslutningarna tili Stockholm, Oslo och
22400: mycket komplicerad process, som påverkas              Hamburg. Samtidigt fortsätter planet vissa
22401: inte bara av efterfrågan utan bl.a. även av           dagar på andra turer inom en kort tid (månda-
22402: planeringen av anslutningar samt planeringen          gar tili Moskva kl. 08.35).
22403: av maskinparkens och besättningarnas använd-              A vsikten är att man under år 1989 på nytt
22404: ning. Luftfartsstyrelsen har inte tiligång tili       skall försöka spjälka upp turen i fråga i två
22405: uppgifter på grund av vilka den kunde ingripa i       turer. A vgångstiderna från Rovaniemi och Ke-
22406: enskilda flygbolags tidtabellsplanering.              mi skulle vara samma som de som planerades
22407:    På grund av det ovan anförda inbegärde             redan för vintern 1988/89.
22408: trafikministeriet ett utlåtande i ärendet av              Trafikministeriet och luftfartsstyrelsen kom-
22409: Finnair Oy. 1 sitt utlåtande meddelade bolaget        mer att medverka tili att tidtabellerna kan
22410: följande om revideringen av tidtabellerna för         utvecklas så att de bättre än nu betjänar
22411: flygturerna mellan Helsingfors och Rovaniemi:         allmänheten.
22412: 
22413:      Helsingfors den 9 december 1988
22414: 
22415:                                                                    Trafikminister Pekka Vennamo
22416:                                              1988 vp.
22417: 
22418: Kirjallinen kysymys n:o 617
22419: 
22420: 
22421: 
22422: 
22423:                                 Jääskeläinen: Ilmantutkimusaseman perustamisesta Lappiin
22424: 
22425: 
22426:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22427: 
22428:    Kuolan rikki- ym. poistot sikäläisistä Petsa-   alueelle kulkeutuvista saastelaskeumista ja nii-
22429: mon ja Montsegorskin suurista rikkitehtaista       den aiheuttamista ympäristövaurioista, jotta
22430: ovat aiheuttaneet ja aiheuttamassa tuhoja La-      hallituksemme voi vaatia Kuolan päästöjen
22431: pin puustolle ja muulle kasvillisuudeile ja sitä   merkittävää rajoittamista.
22432: kautta lappilaisille metsänomistajille, maanvil-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
22433: jelijöille, poromiehille ja kalastajille.          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
22434:    Ilmantutkimusaseman perustaminen mm.            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22435: EMEP-laitteineen katsotaan Lapissa välttämät-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22436: tömäksi ja kiireelliseksi hankkeeksi.
22437:    Meidän on Suomen puolelta pystyttävä vies-                Mihin toimenpiteisiin ja milloin Hal-
22438: tittämään Kuolan alueen tiedemiehille ja ympä-            litus aikoo ryhtyä uuden ilmantutki-
22439: ristöviranomaisille luotettavaa tietoa Lapin              musaseman perustamiseksi Lappiin?
22440: 
22441:     Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1988
22442: 
22443:                                        Keijo Jääskeläinen
22444: 
22445: 
22446: 
22447: 
22448: 281506K
22449: 2                                  1988 vp. -     KK n:o 617
22450: 
22451: 
22452: 
22453: 
22454:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22455: 
22456:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
22457: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     vasti seuraavaa:
22458: olette 15 päivänä marraskuuta 1988 päivätyn
22459: kirjeenne n:o 1903 ohella toimittanut valtio-        Hallitus pitää ilmanlaatututkimuksen tehos-
22460: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-     tamista Pohjois-Suomen alueella tarpeellisena
22461: sen kansanedustaja Keijo Jääskeläisen näin        ja on päättänyt, että Ilmatieteen laitoksen tulee
22462: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 617:    hankkia ilmanlaadun seuranta-aseman perus-
22463:                                                   tamiseen tarvittavat laitteet eduskunnan käsi-
22464:           Mihin toimenpiteisiin ja milloin Hal-   teltävänä olevaan vuoden 1989 tulo- ja meno-
22465:        litus aikoo ryhtyä uuden ilmantutki-       arvioon sisältyvillä määrärahoilla.
22466:        musaseman perustamiseksi Lappiin?
22467: 
22468:     Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1988
22469: 
22470:                                                            Liikenneministeri Pekka Vennamo
22471:                                   1988 vp. -    KK n:o 617                                  3
22472: 
22473: 
22474: 
22475: 
22476:                            Tili Riksdagens Herr Talman
22477: 
22478:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
22479: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse     samt anföra följande:
22480: nr 1003 av den 15 november 1988 tili vederbö-      Regeringen anser det vara nödvändigt att
22481: rande medlem av statsrådet översänt avskrift    effektivera undersökningen av luftens beskaf-
22482: av följande av riksdagsman Keijo Jääskeläinen   fenhet i norra Finland och har beslutat att
22483: undertecknade spörsmål nr 617:                  Meteorologiska institutet med anslag i budge-
22484:                                                 ten för 1989, som för närvarande behandlas av
22485:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen        riksdagen, skall skaffa sådana apparater som
22486:       vidta och vid viiken tidpunkt för att     behövs för att inrätta en station för över-
22487:       grunda en luftforskningsstation i Lapp-   vakning av luftens beskaffenhet.
22488:       land?
22489: 
22490:     Helsingfors den 2 december 1988
22491: 
22492:                                                              Trafikminister Pekka Vennamo
22493:                                                1988 vp.
22494: 
22495: Kirjallinen kysymys n:o 618
22496: 
22497: 
22498: 
22499: 
22500:                                   Pulliainen: Peruskoulujen työsuunnitelmien laatimismenette-
22501:                                     lyistä
22502: 
22503: 
22504:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22505: 
22506:    Kansalaisten peruskoulutuksesta vastaavien          Ajallisesti rehtorien työruuhkat ajoittuvat
22507: koulujen rehtorien keskeisen tehtävän pitäisi        koulun alkamisvaiheeseen, jolloin pitäisi voida
22508: olla koulun pedagoginen johtaminen. Käytän-          keskittyä olennaiseen eli koulutyön sujuvaan
22509: nössä kuitenkin rehtorit on valjastettu byro-        käynnistymiseen.
22510: kratian palvelukseen.
22511:                                                         Koulun työsuunnitelman laatimisasia tulisi
22512:    Muuan rehtoreille kuuluva tehtävä on kou-         saattaa uuteen tarkasteluun. Siitä voitaisiin
22513: lun työsuunnitelman laatiminen. Rehtori val-         ottaa turhat osat pois ja rationalisoida tietojen
22514: mistelee sitä puolisen vuotta, minkä jälkeen se      keräys ja toimittaminen ao. tilastoihin ja päät-
22515: käy kouluvirastossa "karkeassa" tarkastelus-         täjien käsittelyyn.
22516: sa. Tämän jälkeen se viimeistellään koululla,
22517: jonka johtokunta sen hyväksyy. Työsuunnitel-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
22518: ma saatetaan kunnan koululautakunnalle ja            jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
22519: lääninhallitukselle tiedoksi. Kouluhallitus ja       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22520: opetusministeriö tarvinnevat työsuunnitelmas-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22521: sa olevia tietoja ainakin tilastoinnissa ja val-
22522: tionosuuksien laskemisessa. Tähän kuitenkin                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin kou-
22523: riittäisi tieto siitä, kuka opettaa ja mitä. Yli-            lujen työsuunnitelman pelkistämiseksi
22524: päätään koulua koskevat olennaiset tiedot voi-               tarpeellisen tiedon välittämiseksi koulu-
22525: taisiin käsitellä tietokoneilla ja laatia niiden             työstä tilastoihin ja päätöksenteon poh-
22526: avulla tarpeelliset tiedostot eri käsittelyjä var-           jaksi kouluhallituksessa ja opetusminis-
22527: ten.                                                         teriössä?
22528: 
22529:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1988
22530: 
22531:                                           Erkki Pulliainen
22532: 
22533: 
22534: 
22535: 
22536: 281510P
22537: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 618
22538: 
22539: 
22540: 
22541: 
22542:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22543: 
22544:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       dagogisen suunnittelun asiakirja. Sen muotoa
22545: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ei ole tarkoin määrätty, vaan kouluhallitus on
22546: olette kirjeellänne 17 päivänä marraskuuta          laatinut oman ehdotuksensa työsuunnitelmaksi
22547: 1988 lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen        yhtenäisyyden saavuttamiseksi. Koululauta-
22548: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pulliai-       kunta antaa tarvittaessa ohjeita sisällön ja
22549: sen tekemän seuraavan kirjallisen kysymyksen        asioiden esittämismuodoista. Koulutarvikekus-
22550: n:o 618:                                            tantajat ovat laatineet koulujen käyttöön run-
22551:                                                     saasti erilaisia työsuunnitelmalomakkeita.
22552:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin kou-         Kouluhallinto tarvitsee määrällistä tietoa
22553:        lujen työsuunnitelman pelkistämiseksi        valtionosuuksien myöntämistä, uuden koulu-
22554:        tarpeellisen tiedon välittämiseksi koulu-    lainsäädännön toteutumisen seurantaa ja kou-
22555:        työstä tilastoihin ja päätöksenteon poh-     lutuksen suunnittelua varten. Valtionosuusjär-
22556:        jaksi kouluhallituksessa ja opetusminis-     jestelmän mahdollinen yksinkertaistaminen ja
22557:        teriössä?                                    koululainsäädännön vakiintuminen vähentäne-
22558:                                                     vät osaltaan tiedontarvetta.
22559:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            Kouluhallitus on koonnut pääosan tarvitta-
22560: taen seuraavaa:                                     vasta tiedosta ylläpitämänsä oppilaitos- ja
22561:    Koulun johtajan tai rehtorin tehtävänä on        opettajarekisterin avulla. Tähän tiedostoon
22562: (PL 19 §; LL 11 §) johtaa, ohjata ja valvoa         kootaan vuosittain tiedot koulujen opettajista,
22563: koulun opetus- ja kasvatustyötä sekä suorittaa      oppilaiden määristä ja ainevalinnoista sen ti-
22564: hänelle määrätyt hallinto-, taloudenhoito- ja       lanteen mukaisena, mikä vallitsee koulussa vii-
22565: opetustehtävät. Tehtäväksi on myös säädetty         kon kuluttua koulutyön alkamisesta. Ajankoh-
22566: (P A 14 §, LA 13 §) kouluhallituksen, läänin-       ta on tarkoituksenmukainen, koska aikaisem-
22567: hallituksen ja kunnan viranomaisten määrää-         min ei ko. tietoja ole saatavissa ja koska
22568: mien tilastotietojen valmistaminen ja toimitta-     rekisterillä voi korvata useita erillisiä kunnan
22569: minen määräaikoina asianosaisille.                  koulutointa koskevia kyselyjä. Koulutoimi voi
22570:    Kunnan opetussuunnitelmaan kuuluu koulu-         tällöin välittömästi hyödyntää käytössä olevia
22571: kohtaisena erityisenä osana jokaista lukuvuot-      tiedostoja.
22572: ta varten laadittu työsuunnitelma, jossa määrä-        Kouluhallitus on valmistellut vuoden 1988
22573: tään koulun viikoittaiseen opetukseen tarkoite-     aikana toimenpiteitä opettaja- ja oppilaitosre-
22574: tun tuntimäärän käyttämisestä eri oppiaineiden      kisterin keventämiseksi ja katsoo, että uudis-
22575: opettamiseen ja muuhun koulun tehtävän mu-          tettu rekisteri voitaisiin ottaa käyttöön vuonna
22576: kaiseen toimintaan, opettajien ja tuntiopetta-      1989 tai 1990.
22577: jien työmäärä, koulun johtajan opetustunnit,           Kuten edellä esitetystä käy ilmi, koulutoimen
22578: koulun ulkopuolella annettava opetus sekä op-       päätäntävaltaa on siirretty kunnan ja koulun
22579: pilas- ja kerhotyö. Ehdotuksen työsuunnitel-        hallintoelimille ja työsuunnitelman hallintovas-
22580: maksi laatii koulun johtaja yhteistyössä opetta-    tuuta on yksinkertaistettu. Myös koulutoimen
22581: jien kanssa. Johtokunnan hyväksymä työsuun-         tietojen keventämistä koskevat suunnitelmat
22582: nitelma annetaan tiedoksi koululautakunnalle        ovat toteuttamisvaiheessa. Tavoitteena on hal-
22583: ja lääninhallitukselle (PA 30 §, LA 29 §).          lintotoimien yksinkertaistaminen kaikilla hal-
22584:    Työsuunnitelma on lähinnä kunnan sisäistä        linnon tasoilla hyväksyttyjen suuntaviivojen
22585: hallintoa varten laadittava hallinnollisen ja pe-   mukaisesti.
22586: 
22587:     Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1988
22588: 
22589:                                                              Opetusministeri Christoffer Taxell
22590:                                      1988 vp. -      KK n:o 618                                      3
22591: 
22592: 
22593: 
22594: 
22595:                               Tili Riksdagens Herr Talman
22596: 
22597:   1 det syfte 37 § I mom. riksdagsordningen             Arbetsplanen är närmast ett dokument för
22598: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          administrativ och pedagogisk planering som
22599: av den I7 november I988 tili vederbörande            skall uppgöras med tanke på kommunens in-
22600: medlem av statsrådet översänt en avskrift av         terna förvaltning. Formen för den är inte
22601: följande av riksdagsman Erkki Pulliainen un-         noggrant preciserad, utan skolstyrelsen har för
22602: dertecknade spörsmål nr 6I8:                         enhetlighetens skull gjort ett eget förslag tili
22603:                                                      arbetsplan. Skolnämnden ger vid behov anvis-
22604:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         ningar om sättet på vilket innehållet och ären-
22605:        att förenkla skolornas arbetsplaner när       dena skall presenteras. Förläggarna av skolma-
22606:        det gäller att ge nödvändig information       terial har med tanke på skolorna sammanställt
22607:        om skolarbetet för statistiska syften         rikligt med olika blanketter för arbetsplanerna.
22608:        och som underlag för beslutsfattande
22609:        vid skolstyrelsen och undervisningsmi-           Skolförvaltningen behöver kvantitativ infor-
22610:        nisteriet?                                    mation för att kunna bevilja statsandelar, för
22611:                                                      att följa upp hur den nya skollagstiftningen
22612:   Sam svar på spörsmålet anför jag vördsamt          verkställts och för att kunna planera utbild-
22613:                                                      ningen. När statsandelssystemet eventuellt
22614: följande:                                            förenklas och situationen inom skollagstift-
22615:   På en skolas föreståndare eller rektor an-         ningen stabiliseras minskar detta för sin del
22616: kommer att (19 § grundskolelagen, II § gym-          behovet av information.
22617: nasielagen) leda, handleda och övervaka un-             Skolstyrelsen har insamlat huvuddelen av
22618: dervisningen och fostran i grundskolan samt          den behövliga informationen i det läroanstalts-
22619: att fullgöra de uppgifter inom förvaltning,          och lärarregister som den upprätthåller. 1 detta
22620: ekonomi och undervisning som tilidelats ho-          dataregister sammanställs årligen uppgifter om
22621: nom. Sam hans uppgifter har även stadgats            skolornas lärare, antalet elever och ämnesvalen
22622: (I4 § grundskoleförordningen, 13 § gymna-            enligt den situation som råder i skolan en
22623: sieförordningen) att utarbeta de statistiska         vecka efter det att skolan inlett sin verksamhet.
22624: uppgifter som fastställts av skolstyrelsen, läns-    Tidpunkten är ändamålsenligt vald, eftersom
22625: styrelserna och de kommunala myndigheterna           ifrågavarande data inte tidigare finns tillgängli-
22626: och att på fastställda tider tiliställa dem veder-   ga och eftersom man genom registret kan
22627: börande.                                             besvara flera separata förfrågningar om kom-
22628:    Tili kommunens läroplan hör, som en sär-          munens skolverksamhet. Skolväsendet kan på
22629: skild del, en arbetsplan som uppgjorts för var       detta sätt direkt utnyttja de dataregister som är
22630: och en skola läsårsvis, och där det fastställs       i bruk.
22631: hur antalet timmar som varje vecka är avsedda
22632: för undervisningen i skolan skall användas för          Skolstyrelsen har under år I988 förberett
22633: undervisning i olika ämnen och för annan             åtgärder för att förenkla lärar- och läroan-
22634: verksamhet som hör tili skolans uppgifter. Där       staltsregistret och anser att det reviderade re-
22635: fastställs även arbetsmängden för lärarna och        gistret kan tas i bruk I989 eller 1990.
22636: timlärarna, skolföreståndarens undervisnings-           Sam av det ovan anförda framgår har beslu-
22637: timmar, den undervisning som ges utanför             tanderätten inom skolväsendet delegerats tili
22638: skolan samt elev- och klubbverksamheten. För-        kommunens och skolans förvaltningsorgan och
22639: slaget tili arbetsplan uppgörs av skolans före-      det administrativa ansvaret för arbetsplanen
22640: ståndare i samarbete med lärarna. Arbetspla-         har förenklats. Även planerna på att underlät-
22641: nen som godkänns av direktionen ges skol-            ta informationen om skolväsendet håller på att
22642: nämnden och länsstyrelsen tili kännedom (30 §        förverkligas. Målet är att förenkla de admini-
22643: grundskoleförordningen, 29 § gymnasieförord-         strativa åtgärderna på alla pian inom förvalt-
22644: ningen).                                             ningen i enlighet med de antagna riktlinjerna.
22645: 
22646: 
22647:     Helsingfors den 20 december 1988
22648: 
22649:                                                        Undervisningsminister Christoffer Taxell
22650:                                                1988 vp.
22651: 
22652: Kirjallinen kysymys n:o 619
22653: 
22654: 
22655: 
22656: 
22657:                                    Pulliainen: Kouluhallituksen ja ammattikasvatushallituksen yh-
22658:                                      distämisestä
22659: 
22660: 
22661:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22662: 
22663:    Maamme kouluhallintoa on aina rasittanut           ten kouluosastot voitaisiin lakkauttaa tai har-
22664: tsaarinajoilta peräisin oleva byrokratia. Kou-        kita niille kokonaan uudet, koululaitosta todel-
22665: lun ns. kehittäminen on merkinnyt käytännös-          la palvelevat funktiot. Kumpikin toimenpide
22666: sä byrokratian lisäämistä. On perustettu lää-         vapauttaisi suuren määrän nyt hallintorutiinien
22667: ninhallituksiin kouluosastot ja kuntiin kouluvi-      kanssa puurtavia virkamiehiä varsinaiseen kou-
22668: rastot. Jopa atk:n käyttöönotto on lisännyt           lutyöhön.
22669: byrokratiaa eikä sitä vähentänyt, kuten olisi            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
22670: ollut perusteltua odottaa.                            jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
22671:    Koululaitoksen byrokratisoitu hallinto mer-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22672: kitsee, että siihen on sidottu valtava määrä          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22673: opettajankoulutuksen saaneita henkilöitä, joita                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin kou-
22674: tarvittaisiin kipeästi itse koulutyössä. Nythän               luhallinnon byrokratian vähentämiseksi
22675: sanotaan olevan jopa 1 000 opettajan vajaus                   yhdistämällä ammattikasvatus- ja kou-
22676: kouluissa.                                                    luhallitukset, karsimalla tarpeettomat
22677:    Kouluhallinnon byrokratiaa on purettava.                   hallintotoimet ja Iakkauttamalla läänin-
22678: Ammattikasvatushallitus ja kouluhallitus voi-                 hallitusten kouluosastot tai muuttamal-
22679: taisiin yhdistää, jolloin karsittaisiin kaikki tar-           la niiden toimenkuvat nykyistä tarkoi-
22680: peettomat hallintotoimet pois. Lääninhallitus-                tuksenmukaisemmiksi?
22681: 
22682:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1988
22683: 
22684:                                            Erkki Pulliainen
22685: 
22686: 
22687: 
22688: 
22689:  281507L
22690: 2                                  1988 vp. -     KK n:o 619
22691: 
22692: 
22693: 
22694: 
22695:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22696: 
22697:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    tanut työryhmän valmistelemaan koulutoimen
22698: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     hallinnon kehittämistä. Työryhmän tehtävänä
22699: olette 17 päivänä marraskuuta 1988 päivätyn       on laatia vaihtoehtoisia organisaatiomalleja
22700: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      kouluhallinnon keskusvirastojen organisatori-
22701: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     seksi kehittämiseksi. Ehdotuksia tehdessään
22702: edustaja Erkki Pulliaisen näin kuuluvasta kir-    työryhmän on otettava huomioon koulujärjes-
22703: jallisesta kysymyksestä n:o 619:                  telmän ja sen kehityksen vaikutukset hallinnon
22704:                                                   järjestelyyn. Tehtäviä pyritään siirtämään kes-
22705:          Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin kou-     kusvirastoilta valtion aluehallinnolle, kuntiin
22706:        luhallinnon byrokratian vähentämiseksi     ja oppilaitoksiin. Tehtävien jakoa opetusminis-
22707:        yhdistämällä ammattikasvatus- ja kou-      teriön ja keskusvirastojen kesken tarkastellaan.
22708:        luhallitukset, karsimalla tarpeettomat     Johtavana periaatteena työryhmän tulee pitää
22709:        hallintotoimet ja Iakkauttamalla läänin-   sitä, että kutakin asiaa käsitellään enintään
22710:        hallitusten kouluosastot tai muuttamal-    kahdella hallinnollisella tasolla.
22711:        la niiden toimenkuvat nykyistä tarkoi-        Opetusministeriö valmistelee ehdotuksensa
22712:        tuksenmukaisemmiksi?                       ministeriön hallinnonalan keskushallinnon uu-
22713:                                                   delleenjärjestämisestä siten, että hallitus voi
22714:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      ottaa ehdotuksiin kantaa keväällä 1989. Halli-
22715: vasti seuraavaa:                                  tuksen esityksessä valtion tulo- ja menoarviok-
22716:   Kysymyksessä kiinnitetään huomiota siihen,      si vuodelle 1989 (HE n:o 104) on yleisperuste-
22717: kuinka hallintoa on tarkoitus kehittää koulu-     luissa maininta, jonka mukaisesti hallituksen
22718: toimen alueella, etenkin ammattikasvatushalli-    tarkoituksena on vuonna 1989 antaa eduskun-
22719: tuksen ja kouluhallituksen toimialoilla.          nalle esitys keskushallinnon uudistamisesta
22720:   Opetusministeriö on joulukuussa 1987 aset-      opetusministeriön hallinnonalalla.
22721: 
22722:     Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1988
22723: 
22724:                                                            Opetusministeri Christoffer Taxell
22725:                                     1988 vp. -     KK n:o 619                                    3
22726: 
22727: 
22728: 
22729: 
22730:                              Tili Riksdagens Herr Talman
22731: 
22732:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        utvecklingen av skolväsendets förvaltning. Ar-
22733: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        betsgruppen har haft tili uppgift att göra upp
22734: av den 17 november 1988 tili vederbörande          alternativa modeller för att organisatoriskt ut-
22735: medlem av statsrådet översänt en avskrift av       veckla de centrala ämbetsverken inom skolför-
22736: följande av riksdagsman Erkki Pulliainen un-       valtningen. Då arbetsgruppen gör sina förslag
22737: dertecknade spörsmål nr 619:                       bör den ta i beaktande hur skolväsendet och
22738:                                                    utvecklingen inom det påverkar förvaltningsar-
22739:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för      rangemangen. Man försöker delegera arbets-
22740:        att minska byråkratin inom skolförvalt-     uppgifterna från de centrala ämbetsverken till
22741:        ningen genom att sammanslå yreksut-         statens regionala förvaltning, kommunerna
22742:        bildningsstyrelsen och skolstyrelsen, ge-   och läroanstalterna. Arbetsfördelningen mellan
22743:        nom att gallra ut onödiga förvaltnings-     undervisningsministeriet och de cenrala äm-
22744:        organ och genom att slopa skolavdel-        betsverken kommer att granskas. Som ledande
22745:        ningarna vid länsstyrelserna eller ge-      princip bör arbetsgruppen hålla att varje ären-
22746:        nom att deras arbetsuppgifter definie-      de behandlas på högst två administrativa pian.
22747:        ras på ett mera ändamålsenligt sätt?           Undervisningsministeriet     kommer       att
22748:                                                    förbereda sitt förslag att omorganisera den
22749:   Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt        centrala förvaltningen inom ministeriets
22750: följande:                                          förvaltningsområde så att regeringen kan ta
22751:    Spörsmålet fäster uppmärksamhet vid sättet      ställning tili förslagen under våren 1989. 1
22752: på vilket man har för avsikt att utveckla          regeringens budgetproposition för år 1989 (RP
22753: förvaltningen inom skolväsendet, särskilt när      nr 104) finns ett omnämnande i den allmänna
22754: det gäller yrkesutbildningsstyrelsens och skol-    motiveringen enligt vilket regeringen har för
22755: styrelsens verksamhet.                             avsikt att år 1989 avge en proposition om att
22756:    Undervisningsministeriet har i december         förnya den centrala förvaltningen på undervis-
22757: 1987 tilisatt en arbetsgrupp för att bereda        ningsministeriets förvaltningsområde.
22758: 
22759:     Helsingfors den 16 december 1988
22760: 
22761:                                                       Undervisningsminister Christoffer Taxell
22762:                                            1988 vp.
22763: 
22764: Kirjallinen kysymys n:o 620
22765: 
22766: 
22767: 
22768: 
22769:                                Laine: Matkailualan yhteistyön lisäämisestä Kuuban kanssa
22770: 
22771: 
22772:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22773: 
22774:   Suomessa tapahtuneiden kuubalaisvierailu-      sen kaupan ja taloudellisen yhteistyön kehittä-
22775: jen yhteydessä on käynyt ilmi Kuuban suuri       miselle.
22776: kiinnostus matkailualan yhteistyöhön Suomen         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
22777: kanssa. Kuuban taholta on tehty ehdotuksia       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
22778: mm. matkailua palvelevien hotellihankkeiden      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22779: toteuttamisesta yhteistyössä suomalaisten yri-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22780: tysten kanssa.
22781:    Hotellien rakentamista koskevien yhteis-                Aikooko Hallitus edistää mm. yhtei-
22782: hankkeiden toteuttaminen olisi molemmille               sen hotellihankkeen toteuttamista tuke-
22783: osapuolille edullista. Siitä seurauksena oleva          malla matkailualan yhteistyötä Kuuban
22784: matkailun edistyminen merkitsisi myös Kuu-              kanssa ja luoda siten edellytyksiä myös
22785: haile valuuttatulojen kasvua. Tämä puolestaan           muun taloudellisen yhteistoiminnan ke-
22786: antaisi lisää mahdollisuuksia maittemme väli-           hittämiselle maittemme välille?
22787: 
22788:     Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1988
22789: 
22790:                                          Ensio Laine
22791: 
22792: 
22793: 
22794: 
22795: 281504H
22796: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 620
22797: 
22798: 
22799: 
22800: 
22801:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22802: 
22803:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        että lähivuosinakin Suomen ja Kuuban välinen
22804: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        matkailu tulee olemaan varsin yksipuolista,
22805: olette 17 päivänä marraskuuta 1988 päivätyn          tulee löytää muita kompensaatioita kuin mat-
22806: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         kailu Kuubasta Suomeen. Yksi tällainen vaih-
22807: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        toehto on ollut, että suomalaiset yritykset voi-
22808: edustaja E. Laineen näin kuuluvasta kirjallises-     sivat rakentaa hotelleja ja muita matkailukoh-
22809: ta kysymyksestä n:o 620:                             teita Kuubaan. Tästä kysymyksestä on jo usei-
22810:                                                      ta vuosia sitten käyty keskusteluja maiden
22811:           Aikooko Hallitus edistää mm. yhtei-        asianomaisten viranomaisten kesken. Vaikeute-
22812:        sen hotellihankkeen toteuttamista tuke-       na on ollut, että Kuuban osapuoli on halunnut
22813:        malla matkailualan yhteistyötä Kuuban         maksaa investointikustannukset matkailupalve-
22814:        kanssa ja luoda siten edellytyksiä myös       luina edellyttämällä tietyn ympärivuotisen
22815:        muun taloudellisen yhteistoiminnan ke-        käyttöasteen takuuta investoinnin suorittajalta.
22816:        hittämiselle maittemme välille?               Suomessa tämä taas edellyttäisi jonkin matka-
22817:                                                      toimiston mukanaoloa eikä Kuuban matkojen
22818:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          kysyntä ole ainakaan toistaiseksi antanut mah-
22819: taen seuraavaa:                                      dollisuuksia tällaisen sopimuksen tekemiseen.
22820:    Suomen ja Kuuban välinen matkailuvaihto
22821: on varsin vähäistä ja käytännössä yksisuuntais-        Hallitus on omalta osaltaan käytettävissään
22822: ta. Arvion mukaan Kuubassa vierailee v. 1988         olevin keinoin valmis tukemaan suomalaisten
22823: yhteensä n. 400 suomalaista. Kuubalaisten            yritysten mahdollisuuksia rakentaa hotelleja
22824: Suomen vierailuista ei ole tilastotietoja, mutta     Kuubaan sekä muutoinkin yhteisesti sovittavin
22825: se on hyvin vähäistä ja yleensä työ- tai muihin      tavoin edistämään Suomen ja Kuuban välistä
22826: virallisiin asioihin liittyvää. Koska on ilmeistä,   matkailuvaihtoa.
22827: 
22828:     Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1988
22829: 
22830:                                                                        Ministeri Pertti Salolainen
22831:                                     1988 vp. -     KK n:o 620                                      3
22832: 
22833: 
22834: 
22835: 
22836:                              Tili Riksdagens Herr Talman
22837: 
22838:   1 det syfte 37 1 mom. riksdagsordningen          det är uppenbart att turistströmmen mellan
22839: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        Finland och Kuba också under de närmaste
22840: av den 17 november 1988 tili vederbörande          åren kommer att gå så gott som helt i en
22841: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     riktning, bör man hitta andra former för
22842: jande av riksdagsman Laine undertecknade           kompensation än turismen från Kuba tili Fin-
22843: spörsmål nr 620:                                   land. Ett sådant alternativ har varit att finska
22844:                                                    företag kunde bygga hotell och andra turistmål
22845:           Har Regeringen för avsikt att främja     på Kuba. Denna fråga diskuterade ländernas
22846:        bl.a. genomförandet av ett gemensamt        vederbörande myndigheter redan för flera år
22847:        hotellprojekt genom att stöda turist-       sedan. Svårigheten har varit att den kubanska
22848:        branschens samarbete med Kuba och           parten har velat betala investeringskostnaderna
22849:        därmed skapa förutsättningar också för      i form av turistservice och i och med det
22850:        utvecklingen av annan ekonomisk sam-        förutsatt garantier för en viss beläggning året
22851:        verkan mellan våra länder?                  om av den som utför investeringen. För Fin-
22852:                                                    lands del skulle detta å sin sida medföra att
22853:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      någon resebyrå borde vara med om projektet,
22854: samt anföra följande:                              och efterfrågan på resor tili Kuba har åtmin-
22855:    Turismen mellan Finland och Kuba är syn-        stone hittilis inte gjort det möjligt att ingå ett
22856: nerligen liten och den går i praktiken endast i    dylikt avtal.
22857: den ena riktningen. Enligt uppskattning besö-         Regeringen är för sin del beredd att med tili
22858: ker totalt ca 400 finländare Kuba under år         buds stående medel stöda de finska företagens
22859: 1988. Över kubanernas besök i Finland finns        möjligheter att bygga hotell på Kuba samt att
22860: ingen statistik, men de är mycket få och sker i    också i övrigt med gemensamt överenskomna
22861: allmänhet i anslutning tili arbetsangelägenheter   metoder främja turistutbytet mellan Finland
22862: och andra officiella angelägenheter. Eftersom      och Kuba.
22863: 
22864: 
22865:     Helsingfors den 15 december 1988
22866: 
22867:                                                                       Minister Pertti Salolainen
22868:                                              1988 vp.
22869: 
22870: Kirjallinen kysymys n:o 621
22871: 
22872: 
22873: 
22874: 
22875:                                  Puska ym.: Viikin tiedepuiston kokonaissuunnitelmasta
22876: 
22877: 
22878:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22879: 
22880:    Hallituksen toisessa Iisämenoarvioesityksessä    hyödyntämisen ja alueellisen kehityksen kan-
22881: vuodelle 1988 esitetään 3 milj. markkaa Hel-        nalta?"
22882: singin tiedepuiston valtionosuutta varten. Esi-        Vastauksessaan 11 päivänä maaliskuuta 1988
22883: tyksen perustelut ovat kokonaisuudessaan seu-       asianomainen ministeri vastasi mm. seuraavaa:
22884: raavat: "Momentille ehdotetaan 3 milj. mark-        "Suunnitelmia Viikin tiedepuistosta ei ole edes
22885: kaa Helsingin tiedepuiston valtionosuutta var-      Helsingin yliopistossa vielä virallisesti käsitelty,
22886: ten, mistä 2 milj. markkaa kiinteistöyhtiön         joten opetusministeriö ei ole ottanut asiaan
22887: osakkeiden hankkimiseen ja 1 milj. markkaa          liittyviin erilaisiin yksittäisiin ehdotuksiin mi-
22888: rakennusrahastoon hankkeen suunnittelun ra-         tään kantaa. . .. Hallituksen tulee korkeakou-
22889: hoittamiseksi. Helsinkiin Viikin alueelle on        lulaitoksen kehittämislain mukaan hyväksyä
22890: tarkoitus perustaa biotekniikan, maatalous- ja      joka neljäs vuosi suunnitelma korkeakoululai-
22891: metsätieteiden, elintarvikealan sekä ympäris-       toksen kehittämisestä. Suunnitelmaa tarkiste-
22892: tönsuojelun tutkimus-, kehitys- ja koulutus-        taan tarvittaessa. Vuosille 1987-92 laadittua
22893: toiminnan keskus, Helsingin tiedepuisto, johon      suunnitelmaa on tarkoitus tarkistaa vuoden
22894: tulee sijoittumaan pääkaupunkiseudulla ole-         1989 alussa.''
22895: vien korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja teol-
22896: lisuuden yksiköitä. Esimmäiseksi toteutetta-            Käytettävissä olevien tietojen mukaan on
22897:                                                     ilmeistä, että Viikin tiedepuiston suunnitelma
22898: vaksi suunnitellun biokeskuksen ensimmäisen
22899:                                                     on oloissamme erittäin mittava ja tulee sito-
22900: vaiheen laajennus on 8 300 hyötyneliömetriä ja
22901:                                                     maan runsaasti valtion varoja. Kun Viikin
22902: kustannusarvio 144 milj. markkaa. Hankkeen
22903:                                                     tiedepuiston toiminta keskittyy nimenomaan
22904: toteuttamista varten on tarkoitus perustaa osa-
22905:                                                     biologisen tuotannon taitotietoon, liittyy hank-
22906: keyhtiö, jonka osakepääoma olisi 56 milj.
22907:                                                     keeseen huomattava aluepoliittinen mielenkiin-
22908: markkaa. Tarkoitus on, että valtion, Helsingin
22909:                                                     to. Tapahtuuhan itse tuotanto - metsän,
22910: kaupungin ja elinkeinoelämän osuudet osake-
22911: pääomaan ovat yhtä suuret. Valtionosuuteen          maan ja eläinten kasvu - ensisijaisesti maan
22912: sisältyisi valtion yhtiölle luovuttaman maa-alu-    muissa osissa. Näin tällaista alan tutkimusta,
22913:                                                     koulutusta ja tuotannollista hyödyntämistä tar-
22914: een arvo. Ennen osakeyhtiön perustamista teh-
22915:                                                     vitaan kipeästi eri maakunnissa, joissa onkin
22916: täisiin osakassopimus, jossa mm. todettaisiin,
22917:                                                     omia tämänsuuntaisia suunnitelmia.
22918:  että Helsingin yliopiston osuus tiedepuiston
22919: tiloista ei myöhempien vaiheiden toteuduttua           Asiaan liittyvän valtakunnallisen päätöksen-
22920:  saa ylittää 1/3."                                  teon kannalta herää useita kysymyksiä: Mikä
22921:                                                     on Viikin tiedepuiston suunnitelman kokonais-
22922:                                                     laajuus? Mikä on valtion osuus kokonaiskus-
22923:    Helmikuussa 1988 jätettiin asiasta kirjallinen   tannusarviosta? Mikä on valtion osuus ensim-
22924: kysymys (n:o 28, Puska ym.). Kysymyksessä           mäisen vaiheen kokonaiskustannuksista? Miksi
22925: tiedusteltiin seuraavaa: ''Aikooko Hallitus Vii-    hankkeen päänavaus tehdään lisäbudjetissa?
22926: kin tiedepuistohankkeen rahoitusta ajatellen        Kuinka asia on valmis jo päätettäväksi, vaikka
22927: tehdä kokonaissuunnitelman, jossa otettaisiin       maaliskuussa Helsingin yliopistokaan ei ollut
22928: huomioon käytettävissä olevien valtion varojen      asiaa virallisesti käsitellyt? Hyväksytäänkö
22929: tasapuolinen jakautuminen maan eri yliopisto-       hanke ohi korkeakoululaitoksen viisivuotis-
22930: keskusten kesken ja jossa otettaisiin erityisesti   suunnitelman, köska em. kirjallisen kysymyk-
22931: huomioon tällaisten "tietokeskusten" keskei-        sen vastauksen mukaan seuraava suunnitelman
22932: nen merkitys kehitysalueiden luonnonvarojen         tarkistus on vasta vuoden 1989 alussa? Kun
22933: 281509N
22934: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 621
22935: 
22936: korkeakouluneuvoston tulisi käsitellä kaikki        taan erittäin keskeisestä alueellisen kehityksen
22937: korkeakoululaitoksen kannalta laajakantoiset        välineestä.
22938: kysymykset, onko korkeakouluneuvosto käsi-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
22939: tellyt Viikin tiedepuistohanketta?                  jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
22940:                                                     me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
22941:                                                     sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
22942:    Perimmäinen ongelma on sama kuin viime           sen:
22943: kevään kirjallisessa kysymyksessä. Kun Viikin
22944: tiedepuistoon ollaan sitomassa lähivuosina erit-              Mikä on Viikin tiedepuiston koko-
22945: täin huomattavia valtion varoja, miten voidaan             naisuunnitelma ja valtionosuus sen ra-
22946: turvata maan muiden osien yliopistokeskusten               hoituksesta, sekä
22947: oikeudenmukainen ja tasapuolinen osuus val-                   miten Hallitus aikoo turvata käytet-
22948: tion varoista omiin vastaavanlaisiin tiedepuis-            tävissä olevien valtion varojen tasapuo-
22949: toihin tai tietokeskuksiin? On huomattava, että            lisen jakautumisen maan eri yliopisto-
22950: nimenomaan luonnonvarojen ja biologisen                    keskusten vastaavantyyppisten tiede-
22951: tuotannon keskellä olevien maakuntayliopisto-              puistohankkeiden kesken, ottaen erityi-
22952: jen kohdalla tällaisten taitotietokeskusten tarve          sesti huomioon tällaisten "tietokeskus-
22953: on vielä kipeämpi, koska tutkimuksen ja kou-               ten" keskeisen merkityksen kehitys-
22954: lutuksen sijoittumisella on huomattava merki-              alueiden luonnonvarojen hyödyntämi-
22955: tys myös tuotannollisen toiminnan sijoittumi-              sen tuotannollisen toiminnan ja sitä
22956: sen kannalta. Kysymys on todella pohjimmil-                kautta alueellisen kehityksen kannalta?
22957: 
22958:     Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1988
22959: 
22960:          Pekka Puska                   Paavo Väyrynen                 Kimmo Sarapää
22961:          Kalle Röntynen                Jukka Vihriälä                 Seppo Pelttari
22962:          Timo Kietäväinen              Seppo Kääriäinen               Esko Jokiniemi
22963:          Pirkko Ikonen                 Kauko Heikkinen                Matti Maijala
22964:          Mauri Pekkarinen              Anneli Jäätteenmäki            Annikki Koistinen
22965:          Markku Lehtosaari             Mirja Ryynänen                 Tellervo Renko
22966:          Aapo Saari                    Heikki Kokko                   Tytti Isobaokana-Asunmaa
22967:          Esko Aho                      Juhani Alaranta                Juho Sillanpää
22968:          Eino Siuruainen               Eeva Kuuskoski-Vikatmaa        Johannes Virolainen
22969:          Taisto Tähkämaa               Marjatta Väänänen              Pauli Saapunki
22970:                                        Sirkka-Liisa Anttila
22971:                                     1988 vp. -     KK n:o 621                                     3
22972: 
22973: 
22974: 
22975: 
22976:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22977: 
22978:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        - "Viikissä sijaitsevia laitoksia kehitetään
22979: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      alan monipuoliseksi tutkimuslaitokseksi."
22980: olette 17 päivänä marraskuuta 1988 päivätyn           - "Helsingin yliopisto perustaa alueelliset
22981: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       keskukset maatalousalan tutkimus- ja täyden-
22982: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      nyskoulutuspalveluja varten Seinäjoelle ja
22983: edustaja Puskan ym. näin kuuluvasta kirjalli-      Mikkeliin (Juva)."
22984: sesta kysymyksestä n:o 621:
22985:                                                       Näiden valtioneuvoston hyväksymien peri-
22986:           Mikä on Viikin tiedepuiston koko-        aatepäätösten mukaisesti on Viikkiin sijoitetta-
22987:        naissuunnitelma ja valtionosuus sen ra-     van tiedepuiston suunnittelua jatkettu sekä pe-
22988:        hoituksesta, sekä                           rustettu maatalousalan tutkimuskeskukset Sei-
22989:           miten Hallitus aikoo turvata käytet-     näjoelle ja Mikkeliin 1.3.1988 alkaen.
22990:        tävissä olevien valtion varojen tasapuo-       Bioteknologian ja molekyylibiologian kehit-
22991:        lisen jakautumisen maan eri yliopisto-      tämiseksi tehtyjen ehdotusten (etenkin Suomen
22992:        keskusten vastaavantyyppisten tiede-        Akatemian ja Sitran ehdotukset) pohjalta ope-
22993:        puistohankkeiden kesken, ottaen erityi-     tusministeriö asetti Biotekniikan rahoitustyö-
22994:        sesti huomioon tällaisten "tietokeskus-     ryhmän, joka jätti muistionsa 27.11.1987
22995:        ten" keskeisen merkityksen kehitys-         (OPM työryhmämuistiaita 1987:42).
22996:        alueiden luonnonvarojen hyödyntämi-            Opetusministeriön työryhmä ehdotti biotek-
22997:        sen tuotannollisen toiminnan ja sitä        niikan tutkimusedellytysten parantamiseksi
22998:        kautta alueellisen kehityksen kannalta?     valtakunnallisen biotekniikan ja molekyylibio-
22999:                                                    logian rahoitusohjelman toteuttamista vuosina
23000:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         1988-1992 sekä tutkimusyhteistyön kehittä-
23001: taen seuraavaa:                                    mistä. Rahoitusohjelman mukaan alan tutki-
23002:                                                    musedellytyksiä kehitetään erityisesti Helsingis-
23003:    Pääkaupunkiseudun erityisongelmien minis-       sä, Oulussa, Turussa ja Kuopiossa ja Helsingin
23004: terityöryhmä velvoitti 27.8.1985 opetusministe-    yliopiston yhteyteen perustetaan valtakunnalli-
23005: riön selvittämään maatalous- ja metsätieteelli-    nen Biotekniikan instituutti, joka sijoittuu pe-
23006: sen opetuksen sijoittumismahdollisuuksia. Mi-      rustamisvaiheen jälkeen Viikkiin osaksi Helsin-
23007: nisteriö pyysi jatkotoimenpiteitä varten Helsin-   gin tiedepuistoa. Biotekniikan rahoitusohjelma
23008: gin yliopistolta asiaa koskevan selvityksen,       on vähimmäisohjelma, ja sitä voidaan tarvitta-
23009: jonka yliopisto luovutti opetusministeriölle       essa tarkistaa.
23010: vuoden 1987 alussa. Samaan aikaan Suomen              Opetusministeriön tavoitteena on, että maan
23011: Akatemiassa ilmestyi selvitys biotekniikan ja      eri yliopistokeskuksiin kehitetään neljä vahvaa
23012: molekyylibiologian tutkimuksen kehittämistar-      biotekniikan tutkimuksen keskusta. Helsingin
23013: peista. Akatemian raportissa on analysoitu         yliopiston biotekniikan instituutin lisäksi Ou-
23014: mm. biotekniikan sovellutusten merkitystä          lussa kehitetään edelleen Oulun yliopiston bio-
23015: maa- ja metsätaloudessa, terveydenhuollossa ja     tekniikan tutkimuksen yhteistoimintayksikön
23016: ympäristönhuollossa.                               Biocenter Oulun toimintaedellytyksiä, Turussa
23017:    Näiden selvitysten perusteella valtioneuvosto   Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteistä
23018: hyväksyi korkeakoululaitoksen kehittämis-          Biocity-hanketta sekä Kuopion yliopiston yh-
23019: suunnitelmaan 19.2.1987 seuraavat maatalous-       teydessä olevaa bioteknologian tutkimusorga-
23020: metsätieteellistä koulutusta ja tutkimusta kos-    nisaatiota. Valtion vuoden 1989 tulo- ja meno-
23021: kevat toimintalinjat:                              arvioesitykseen sisältyy näiden neljän keskuk-
23022:    - "Maatalous-metsätieteellistä koulutusta       sen toimintaan tarkoitetut määrärahat biotek-
23023: ja tutkimusta kehitetään Helsingin yliopistossa    niikan rahoitustyöryhmän esitysten mukaisesti.
23024: ja metsätieteiden osalta myös Joensuun yliopis-    Korkeakoulut voivat omilla päätöksillään ylit-
23025: tossa."                                            tää rahoitusohjelman mukaisen tason.
23026: 4                                    1988 vp. -      KK n:o 621
23027: 
23028:    Opetusministeriön työryhmän ehdotuksen               Viikin tiedepuistokokonaisuutta on tähän
23029: pohjana oli selvitys, jonka mukaan bioteknii-        saakka suunniteltu pääasiassa Sitran toimesta.
23030: kan tutkimuksesta 57 OJo keskittyi pääkaupun-        Sitran laatiman suunnitelman mukaan noin
23031: kiseudulle, Turkuun 14 %, Ouluun 13 %,               10-15 vuoden kuluessa rakennettavaksi suun-
23032: Tampereelle 6 %, Kuopioon 5 % ja Jokioisiin          niteltu hanke muodostuisi kolmesta kokonai-
23033: 4 %. Tutkimuksen hajanaisuus korostui alu-           suudesta, biokeskuksesta, elintarvikekeskuk-
23034: eellisesta keskittymisestä huolimatta juuri pää-     sesta ja kansainvälisestä keskuksesta. Kukin
23035: kaupunkiseudulla, jossa alan tutkimusta har-         näistä keskuksista sisältäisi Helsingin yliopis-
23036: joitettiin vuonna 1986 30:ssä eri laitoksessa.       ton ja muiden pääkaupunkiseudun korkeakou-
23037: Helsingin tiedepuistoon liittyvän Biotekniikan       lujen laitoksia, muita tutkimuslaitoksia sekä
23038: instituutin rakentamisessa on siis kysymys pyr-      teollisuuden tutkimus- ja tuotekehitysyksiköi-
23039: kimyksestä keskittää ja tehostaa alan laajaa ja      tä.
23040: monipuolista, mutta hajanaista tutkimus-                Ensimmäisenä toteutettavaksi suunniteltu
23041: toimintaa Helsingin seudulla. Pyrkimys on val-       biokeskus, noin 50 000 brutto-m2 , sisältää 2/3
23042: tiovallan lausumien tavoitteiden mukainen.           nykyisin Helsingin keskusta-alueella sijaitsevia
23043:                                                      Helsingin yliopiston laitoksia. Hankkeen toteu-
23044:    Mikäli opetusministeriön ehdotus bioteknii-
23045: kan rahoitussuunnitelmaksi kyetään pääpiir-          tus on siten osa pitkään vireillä ollutta yliopis-
23046:                                                      ton luonnontieteiden laitosten siirtoa pois kes-
23047: teissään kaikilta osin toteuttamaan, voidaan
23048:                                                      kusta-alueelta. Biokeskuksen lisäksi Sitran
23049: alueellisen kehityksen tarpeet sekä korkeakou-
23050:                                                      suunnitelmaan sisältyviin muihin kokonaisuuk-
23051: lulaitoksen että valtion tutkimuslaitosten piiris-
23052: sä tämän alan tutkimuksessa ottaa tasapainoi-        siin opetusministeriö ei ole ottanut kantaa.
23053: sesti huomioon. Tämä tietenkin edellyttää, että         Kuten eduskunnalle annetussa vuoden 1988
23054:                                                      toisessa lisämenoarvioesityksessä todetaan,
23055: kaikilla hallinnonhaaroilla asianmukaiset suun-
23056:                                                      biokeskuksen ns. la-vaiheen laajuus on 8 300
23057: nitelmat sisällytetään virastojen ja laitosten
23058: ministeriöiden toiminta- ja taloussuunnitelmiin      m2 ja kustannusarvio 144 miljoonaa markkaa.
23059:                                                      Tarkoituksena on, että rakennuskustannuksis-
23060: biotekniikan rahoituksen kehittämissuunnitel-
23061:                                                      ta katetaan noin 30 % perustettavan kiinteis-
23062: man mukaisesti. Omalta osaltaan opetusminis-
23063:                                                      töyhtiön osakepääomalla. Edelleen on tarkoi-
23064: teriö on KT-suunnitelmissaan ottanut biotek-
23065: niikan ja molekyylibiologian tutkimuksen pai-        tuksena, että valtion osuus osakepääomasta on
23066: nopistealaksi ja ryhtynyt toteuttamaan neljän        yksi kolmannes, muina osakkaina olisivat Hel-
23067:                                                      singin kaupunki ja elinkeinoelämä vastaavan-
23068: alueellisen keskuksen mallia.
23069:                                                      suuruisin osuuksin. Koska tiedepuisto toteute-
23070:    Helsingin yliopiston pieni konsistori on hy-      taan valtion omistamalle maalle, tulisi merkit-
23071: väksynyt Viikin alueen kehittämissuunnitelman        tävä osa valtion osakepääomasta kiinteistöyhti-
23072: kokouksessaan 24.9.1986, ja sittemmin suunni-        ölle luovutettavan tonttimaan muodossa.
23073: telma on sisältynyt yliopiston toiminta- ja ta-         Vastaavanlaista järjestelyä on tarkoitus nou-
23074: loussuunnitelmiin sekä vuoden 1989 tulo- ja          dattaa myös myöhempien rakennusvaiheiden
23075: menoarvioesitykseen. Mainitut asiakirjat ovat        osalta. Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan
23076: olleet myös korkeakouluneuvoston käsittelys-         1990-1 uvun puoliväliin mennessä toteutettavien
23077: sä. Muun muassa kokouksessaan 26.11.1987             biokeskuksen Ia- ja le-vaiheiden osalta valtion
23078: korkeakouluneuvosto on todennut seuraavaa:           osuus osakepääomasta olisi edellä olevan mu-
23079: ''Laajakantoisimpana esimerkkinä olemassa            kaan noin 43 miljoonaa markkaa, josta noin
23080: olevien yksikköjen väliseen yhteistyöhön perus-      puolet katetaan tonttimaalla. Vaiheen Ia lisäk-
23081: tuvasta hankkeesta mainittakoon Helsingin yli-       si toteuttamisaikataulusta ei ole tehty päätök-
23082: opiston esitys biotekniikan ja molekyylibiolo-       siä.
23083: gian opetuksen ja tutkimuksen kehittämisestä.           Näillä näkymillä Helsingin tiedepuiston ra-
23084: Vaikka hanke edellyttääkin uusia voimavaroja,        kentamissuunnitelma on investointisuunnitel-
23085: on sen käynnistäminen tärkeää alan tutkimuk-         maan ja hankkeen arvioitavissa oleviin hyöty-
23086: sen tehostamiseksi ja yhteistyön lisäämiseksi        näkökohtiin suhteutettuna edullinen investointi
23087: olemassaolevien tutkimusyksikköjen välillä."         sekä paikallisesti että valtakunnallisesti tarkas-
23088: Lisäksi korkeakouluneuvosto on markka- ja            teltuna. Se luo edellytykset tehostaa alan tutki-
23089: virkabudjettiesityksiä tehdessään ottanut huo-       musta paitsi pääkaupunkiseudulla myös alan
23090: mioon Viikin hankkeet opetusministeriön työ-         muiden tutkimuskeskusten suhteen. Opetusmi-
23091: ryhmän suositusten pohjalta.                         nisteriön erityisenä pyrkimyksenä on toiminta-
23092:                                      1988 vp. -     KK n:o 621                                    5
23093: 
23094: ja taloussuunnittelussaan lisätä korkeakou-         tulee tässä yhteistyössä ja biotekniikan ja mo-
23095: lujen keskinäistä yhteistyötä ja yhteistyötä kor-   lekyylibiologian tutkimuksessa yhdessä maan
23096: keakoulujen ja muiden tutkimuslaitosten sekä        kolmen muun keskuksen kanssa olemaan kes-
23097: elinkeinoelämän välillä. Helsingin tiedepuisto      keisessä asemassa.
23098: 
23099:     Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1988
23100: 
23101:                                                              Opetusministeri Christoffer Taxell
23102: 6                                   1988 vp. -      KK n:o 621
23103: 
23104: 
23105: 
23106: 
23107:                               Tili Riksdagens Herr Talman
23108: 
23109:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        tenskapliga beträffar, även vid Joensuu univer-
23110: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         sitet".
23111: av den 17 november 1988 tili vederbörande              - "Anläggningarna i Vik skall utvecklas tili
23112: medlem av statsrådet översänt en avskrift av        en mångsidig forskningsanstalt på detta områ-
23113: följande av riksdagsman Puska m.fl. under-          de".
23114: tecknade spörsmål nr 621:                              - "Helsingfors universitet skall inrätta re-
23115:                                                     gionala centra i Seinäjoki och S:t Michel (Ju-
23116:           Viiken är helhetsplanen och statsan-      va) för service inom forskning och komplette-
23117:        delen för Viks vetenskapspark, och
23118:                                                     rande utbildning i lantbruksbranschen".
23119:           på vilket sätt ämnar Regeringen se tili
23120:                                                        1 enlighet med de av statsrådet godkända
23121:        att de disponibla statsmedlen fördelas       principbesluten har man fortsatt med plane-
23122:        jämnt mellan liknande projekt för ve-
23123:                                                     ringen av den vetenskapspark som skall place-
23124:        tenskapsparker vid universitetscentra i
23125:                                                     ras i Vik och man har inrättat forskningscen-
23126:        landet, genom att särskilt beakta den
23127:                                                     traler för lantbruket i Seinäjoki och S:t Michel
23128:        väsentliga     betydelse  som     dylika
23129:                                                     fr.o.m. 1.3.1988.
23130:        "kunskapscentra" har med tanke på
23131:        att utnyttja naturtillgångarna i utveck-        Utgående från förslagen (främst förslagen
23132:        lingsområdena för produktiv verksam-         från Finlands Akademi och Sitra) att utveckla
23133:        het och därigenom med tanke på den           bioteknologin och molekylbiologin tillsatte
23134:        regionala utvecklingen?.                     undervisningsministeriet Arbetsgruppen för fi-
23135:                                                     nansieringen av bioteknik, som avlät sitt betän-
23136:                                                     kande 27.11.1987 (promemorior av undervis-
23137:   Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt         ningsministeriets arbetsgrupper 1987:42).
23138: följande:
23139:                                                        För att förbättra förutsättningarna att for-
23140:     Ministerarbetsgruppen som tillsatts för de      ska i bioteknik föreslog arbetsgruppen vid
23141: speciella problemen inom huvudstadsregionen         undervisningsministeriet att det riksomfattande
23142: gav 27.8.1985 undervisningsministeriet i upp-       programmet för att finansiera bioteknik och
23143: drag att utreda möjligheterna att förlägga den      molekylbiologi skulle genomföras under åren
23144: agrikultur- och forstvetenskapliga undervis-        1988-1992 samt att forskningssamarbetet
23145: ningen. För fortsatta åtgärder bad ministeriet      skulle utvecklas. Enligt finansieringsprogram-
23146: Helsingfors universitet om en utredning i ären-     met skall forskningsförutsättningarna på detta
23147: det. Universitetet överlämnade sin utredning        område utvecklas särskilt i Helsingfors, Uleå-
23148: tili undervisningministeriet i början av år 1987.   borg, Åbo och Kuopio, och vid Helsingfors
23149: Vid Finlands Akademi färdigställdes samtidigt       universitet skall det inrättas ett riksomfattande
23150: en utredning om utvecklingsbehoven inom den         institut för bioteknik, som efter det inledande
23151: biotekniska och molekylbiologiska forsk-            skedet skall placeras i Vik som en del av
23152: ningen. Akademins rapport analyserar bl.a. de       Helsingfors vetenskapspark. Det biotekniska
23153: biotekniska tiliämpningarnas betydelse för          finansieringsprogrammet är ett minimiprogram
23154: jord- och skogsbruket, hälsovården och miljö-       och det kan vid behov justeras.
23155: vården.                                                Undervisningsministeriets mål är att det vid
23156:     På basis av dessa utredningar godkände          de olika universitetscentra i landet utvecklas
23157: statsrådet 19.2.1987 i planen om utvecklande        fyra betydande centraler för bioteknisk forsk-
23158: av högskoleväsendet följande riktlinjer angåen-     ning. Utöver det biotekniska institutet vid Hel-
23159: de den agrikultur- och forstvetenskapliga ut-       singfors universitet skall man vidare utveckla
23160: bildningen och forskningen:                         verksamhetsförutsättningarna för Biocenter
23161:     - "Den agrikultur- och forstvetenskapliga       Oulu som är samarbetsenheten inom den bio-
23162: utbildningen och forskningen skall utvecklas        tekniska forskningen vid Uleåborgs universitet,
23163: vid Helsingfors universitet och vad den forstve-    likaså det för Åbo universitet och Åbo Akade-
23164:                                      1988 vp. -      KK n:o 621                                      7
23165: 
23166: mi gemensamma projektet Biocity i Åbo samt           projekt som baserar sig på samarbete mellan
23167: forskningsorganisationen för bioteknologi som        de existerande enheterna, kan nämnas förslaget
23168: verkar i anslutning tili Kuopio universitet. 1       från Helsingfors universitet att utveckla under-
23169: budgetpropositionen för år 1989 ingår anslag         visningen och forskningen i bioteknik och mo-
23170: avsedda för verksamheten vid dessa fyra centra       lekylbiologi. Trots att projektet förutsätter nya
23171: i enlighet med förslagen från arbetsgruppen för      resurser är det viktigt att inleda det för att
23172: finansiering av bioteknik. Genom egna beslut         effektivera forskningen på detta område och
23173: kan högskolorna överskrida nivån i finansie-         för att öka samarbetet mellan de existerande
23174: ringsprogrammet.                                     forskningsenheterna". Dessutom har högskole-
23175:     Underlaget tili förslagen från undervisnings-    rådet i sina förslag tili mark- och tjänstebudge-
23176: ministeriets arbetsgrupp utgjordes av en utred-      ter beaktat projekten i Vik utgående från
23177: ning, enligt viiken 57 OJo av den biotekniska        rekommendationerna av arbetsgruppen vid
23178: forskningen koncentr.erade sig tili huvudstads-      undervisningsministeriet.
23179: regionen, 14 % tili Abo, 13 % tili Uleåborg,             Vetenskapsparkkomplexet i Vik har hittills
23180: 6 % tili Tammerfors, 5 % tili Kuopio och 4 %         planerats av Sitra. Enligt Sitras plan består
23181: tili Jockis. Trots den regionala koncentratio-       projektet, som är planerat att byggas under
23182: nen framgick det att forskningen var splittrad       10-15 år, av tre komplex, biocentrum, livsme-
23183: uttryckligen i huvudstadsregionen, där forsk-        delscentrum och det internationella centret.
23184: ning bedrevs vid 30 olika institutioner år 1986.     Vart och ett av dessa centra inbegriper institu-
23185: När det gäller byggande av Institutet för bio-       tioner inom Helsingfors universitet och övriga
23186: teknik i anslutning tili Helsingfors vetenskaps-     högskolor i huvudstadsregionen, andra forsk-
23187: park är det således fråga om att koncentrera         ningsanstalter samt industrins forsknings- och
23188: och effektivera den omfattande och mångsi-           produktutvecklingsenheter.
23189: diga men splittrade forskningen på detta områ-           Biocentrum, som är planerat att genomföras
23190: de i Helsingforsregionen. Denna strävan över-
23191:                                                      först och utgör ca 50 000 brutto-m2 , innefattar
23192: ensstämmer med de mål som statsmakten upp-
23193:                                                      2/3 av de institutioner vid Helsingfors universi-
23194: ställt.                                              tet som befinner sig i centrala Helsingfors.
23195:     Om undervisningsministeriets förslag tili
23196:                                                      Projektet utgör således en del av den förflytt-
23197:  pian för att finansiera bioteknik i huvudsak
23198:                                                      ning av de naturvetenskapliga institutionerna
23199:  kan genomföras tili alla delar, kan behoven för
23200:                                                      från centrum som planerats en längre tid.
23201:  den regionala utvecklingen liksom behoven           Undervisningsministeriet har inte tagit ställning
23202: inom forskningen på detta område i högskole-         tili andra komplex som ingår i Sitras pian utom
23203:  väsendet och de statliga forskningsanstalterna
23204:                                                      Biocentrum.
23205: jämlikt tas i beaktande. Detta förutsätter na-
23206:  turligtvis att inom alla förvaltningsgrenar de          Sam det fastslås i tilläggsbudgetpropo-
23207:  vederbörliga planerna innefattas i ämbetsver-       sitionen för år 1988 tili riksdagen, utgör om-
23208:  kens, inrättningarnas och ministeriernas verk-      fattningen av biocentrums s.k. la-fas 8 300m2
23209:  samhets- och ekonomiplaner i enlighet med           och kostnadskalkylen 144 miljoner mark. Av-
23210:  planen för att utveckla finansieringen av bio-      sikten är att av byggkostnaderna täcks ca 30 %
23211:  teknik. För sin egen del har undervisningsmi-       av aktiekapitalet i ett fastighetsbolag som skall
23212:  nisteriet i sina planer på medellång sikt gjort     grundas. Vidare är avsikten att statens andel av
23213:  den biotekniska och molekylbiologiska forsk-        aktiekapitalet är en tredjedel, de övriga aktio-
23214:  ningen tili ett prioriterat område och har vidta-   närerna är Helsingfors stad och näringslivet
23215:  git åtgärder för att genomföra modellen tili de     med lika stor andel. Eftersom vetenskapspar-
23216:  fyra regionala centra.                              ken byggs på statsägd mark, utgör en betydan-
23217:     Lilla konsistoriet vid Helsingfors universitet   de del av det aktiekapital som staten tiliskjuter
23218:  har godkänt utvecklingsplanen för området i         av den tomt som överlåts tili fastighetsbolaget.
23219:  Vik vid sitt möte 24.9.1986 och sedermera har           A vsikten är att liknande arrangemang vidtas
23220:  planen ingått i universitetets verksamhets- och     även när det gäller senare byggnadsskeden.
23221:  ekonomiplaner samt i budgetpropositionen för        Vad beträffar biocentrums byggnadsskeden Ia
23222:  år 1989. Nämnda handlingar har även behand-         och Ie som skall byggas före mitten av 1990-
23223:  lats i högskolerådet. Bl.a. har högskolerådet       talet utgör statens andel av aktiekapitalet enligt
23224:  vid sitt möte 26.11.1987 fastslagit följande::      nuvarande planer ca 43 miljoner mark, av
23225:   "Sam det mest omfattande exemplet på ett           vilka ca hälften täcks av priset på tomtområ-
23226: 8                                   1988 vp. -     KK n:o 621
23227: 
23228: det. Inga andra beslut har fattats angående        Undervisningsministeriets särskilda strävan är
23229: tidtabellen för byggandet utom för skedet la.      att i sin verksamhets- och ekonomiplanering
23230:    1 detta perspektiv är byggplanen för Helsing-   öka samarbetet mellan högskolorna och samar-
23231: fors vetenskapspark med tanke på investerings-     betet mellan högskolorna och andra forsk-
23232: planen och de beräknade nyttosynpunkterna i        ningsanstalter samt näringslivet. Helsingfors
23233: projektet en fördelaktig investering såväl ur      vetenskapspark kommer i detta samarbete och
23234: lokala som riksomfattande aspekter. Den ska-       i den biotekniska och molekylbiologiska forsk-
23235: par förutsättningar för att effektivera forsk-     ningen tillsammans med de tre övriga centra
23236: ningen dels i huvudstadsregionen, dels vid         att inta en central ställning.
23237: andra forskningscentraler på detta område.
23238: 
23239:     Helsingfors den 20 december 1988
23240: 
23241:                                                       Undervisningsminister Christoffer Taxell
23242:                                              1988 vp.
23243: 
23244: Kirjallinen kysymys n:o 622
23245: 
23246: 
23247:                                  Kietäväinen ym.: Haja-asutusalueiden postitoimipaikkojen pal-
23248:                                     velujen laajentamisesta
23249: 
23250: 
23251:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23252: 
23253:    Maaseudun peruspalvelut ovat supistuneet         jonka saavutettavuudesta yhteiskunnan tulee
23254: nopeasti viime vuosina. Erityisesti postipalve-     huolehtia myös asutuskeskusten ulkopuolella.
23255: lut, niin postitoimipaikkojen kuin postiautolin-    Pysyvien postitoimipaikkojen sijaan perustetut
23256: jojenkin lakkautukset, ovat olleet keskustelun      postipalveluautolinjat eivät kaikilta osin lähes-
23257: kohteena. Usean pienen postitoimipaikan tule-       kään kykene korvaamaan pysyvien postitoimi-
23258: vaisuus on vaakalaudalla, kun liikenneministe-      paikkojen etuja.
23259: riö tulee antamaan uudet ohjeet toimipaikko-           Postitoimipaikoista varsin monet toimivat
23260: jen toiminnasta kentälle.                           vuokratiloissa paikallisen kaupan yhteydessä.
23261:    Postitoimipaikkojen Iakkautusten sijaan tu-      Kun posti kylällä lakkaa, merkitsee se samalla
23262: lisi maaseudun postitoimipaikkoja kehittää ny-      monella tapaa kyläkaupankin tulevaisuuden
23263: kyistä enemmän monitoimipalvelupisteiden            heikkenemistä.
23264: suuntaan, joissa useat julkiset palvelut voitai-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
23265: siin yhdistää. Näin kustannustenjako voitaisiin     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
23266: jakaa useamman tahon kesken ja voitaisiin           me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
23267: turvata kohtuullisesti toimivat peruspalvelut       sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
23268: myös haja-asutusalueella asuville. Tällaista ko-    sen:
23269: keilutoimintaa on ollut vireillä useassa kunnas-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23270: sa, ja tulokset ovat olleet valtaosaltaan myön-            ryhtyä turvatakseen haja-asutusaluei-
23271: teisiä. Postin yhteydessä on näissä kokeiluissa            den ja esikaupunkialueiden pienten
23272: toiminut kirjaston lainauspiste, erilaisten jul-           postitoimipaikkojen toiminnan jatkos-
23273: kisten lomakkeiden jakelupiste, lääkekaappi                sa, sekä
23274: jne.                                                          aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
23275:    Postitoimipaikkojen taloudellista kannatta-             siin kehittääkseen em. pienistä postitoi-
23276: vuutta ei tulisi tarkastella kovin tiukoin talou-          mipaikoista nykyistä selkeämmin use-
23277: dellisin perustein haja-asutusalueella ja esikau-          ampien julkisten palvelujen yhteisiä,
23278: punkialueella. Posti on julkinen peruspalvelu,             monipuolisia palvelupisteitä?
23279: 
23280:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1988
23281: 
23282:           Timo Kietäväinen             Matti Maijala                 Hannu Tenhiälä
23283:           Aapo Saari                   Timo Laaksonen                Anna-Liisa Jokinen
23284:           Esko Almgren                 Esko Helle                    Kauko Heikkinen
23285:           Anneli Jäätteenmäki          Raila Aho                     Henrik Westerlund
23286:           Kimmo Sarapää                Mirja Ryynänen                Annikki Koistinen
23287:           Marjatta Väänänen            Reijo Lindroos                Marja-Liisa Löyttyjärvi
23288:           Lea Mäkipää                  Kari Rajamäki                 Tytti lsohookana-Asunmaa
23289:           Jukka Vihriälä               Mauri Pekkarinen              Esko Aho
23290:           Pekka Puska                  Boris Renlund                 Pirjo Rusanen
23291:           Seppo Pelttari               Kalle Röntynen                Kalevi Mattila
23292:           Tellervo Renko               Seppo Kääriäinen              Esko Jokiniemi
23293:           Eino Siuruainen              Juho Sillanpää                Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
23294:           Paavo Väyrynen               Johannes Virolainen           Taisto Tähkämaa
23295:           Heikki Kokko                 Sirkka-Liisa Anttila          Juhani Alaranta
23296:           Pirkko Ikonen                Markku Lehtosaari             Pauli Saapunki
23297:                                        Erkki Pulliainen
23298: 28l522C
23299: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 622
23300: 
23301: 
23302: 
23303: 
23304:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23305: 
23306:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Maassamme viime vuosikymmeninä harjoi-
23307: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tetun elinkeino- ja yhteiskuntapolitiikan seu-
23308: olette marraskuun 17 päivänä 1988 päivätyn           rauksena on nimenomaan maaseutualueita
23309: kirjeenne n:o 1917 ohella toimittanut valtio-        kohdannut väestökato, jolloin väestö ja sen
23310: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-        tarvitsemat kauppa- ja muut palvelut ovat
23311: sen kansanedustaja Kietäväisen ym. näin kuu-         kasvavassa määrin keskittyneet kaupunkeihin
23312: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 622:          ja maaseutukeskuksiin. Tapahtunut muutos on
23313:                                                      merkinnyt maaseutukylien kauppojen, koulu-
23314:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       jen, paikallispankkien konttoreiden jne. lak-
23315:        ryhtyä turvatakseen haja-asutusaluei-         kauttamista. Esim. haja-asutusalueiden päivit-
23316:        den ja esikaupunkialueiden pienten            täistavaramyymälöiden lukumäärä vuosina
23317:        postitoimipaikkojen toiminnan jatkos-         1979-1985 laski 3 609 myymälästä 2 900 myy-
23318:        sa, sekä                                      mälään eli noin 20 OJo. Tapahtunut muuttoliike
23319:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       on merkinnyt toimipaikkojen huomattavaa
23320:        siin kehittääkseen em. pienistä postitoi-     käyttöasteen alenemista sekä samalla palvelu-
23321:        mipaikoista nykyistä selkeämmin use-          jen yksikkökohtaisten kustannusten nousua.
23322:        ampien julkisten palvelujen yhteisiä,
23323:        monipuolisia palvelupisteitä?                    Postikonttorit tarjoavat asiakkaille täydellis-
23324:                                                      tä postipalvelua ja Postipankin pankkipalvelu-
23325:                                                      ja. Postikanttareiden määrä kasvoi aina 1980-
23326:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
23327:                                                      luvulle asti, mikä johtui pääasiassa uusiin kau-
23328: vasti seuraavaa:
23329:    Postitoimipaikkaverkon kehittäminen on            punki- ja maaseututaajamiin perustetuista pos-
23330: jatkuvaa ja pitkäjänteisyyttä vaativaa toimin-       tikonttoreista.
23331: taa. Posti- ja telelaitoksen tavoitteena on tarjo-      Postipalvelupisteiden määrä on laskenut sitä
23332: ta asiakkaille postipalvelut kohtuullisella etäi-    mukaa kuin postinjakelu on lisääntynyt. Pos-
23333: syydellä palvelujen kysyntää ja palvelutasovaa-      tinjakeluverkon kolminkertaistuminen viimeis-
23334: timuksia vastaavina sekä samalla siten, että         ten 20 vuoden aikana on merkinnyt jakeluta-
23335: toiminta on tuloksellista ja taloudellista. Toi-     voitteen saavuttamista ja toisaalta asiointitar-
23336: mintalinja vastaa myös posti- ja telelaitoksen       peen huomattavaa vähenemistä noutopostin
23337: taloudenhoidosta annetun lain (565/50) peri-         osalta postitoimipaikoissa ja siten postipalvelu-
23338: aatteita. Toimipaikkaverkko käsittää tällä het-      pisteiden määrän luonnollista vähenemistä.
23339: kellä noin 2 900 postikonttoria ja noin 140             Tämän vuosikymmenen alussa kävi ilmeisek-
23340: postipalveluautoa, jotka välittävät sekä posti-      si, että postikonttoriverkon kehitys ei ole kyen-
23341: että rahaliikennepalveluja. Postikonttoriver-        nyt seuraamaan tapahtunutta väestö- ja yhteis-
23342: kon lisäksi haja-asutusalueilla toimii noin 350      kuntarakenteen muutosta. Lisäksi asiointitapo-
23343: postipalvelupistettä.                                jen (mm. autoistuminen) ja tietotekniikan ke-
23344:    Olemassa oleva postitoimipaikkaverkko on          hitys on johtanut siihen, että asiointitarve pos-
23345: pääosin rakennettu nykyisistä huomattavasti          titoimipaikoissa on vähentynyt ja vähenee jat-
23346: poikkeavissa olosuhteissa eli sotien jälkeisessä     kuvasti.
23347: jälleenrakentamis- ja asutustoimintatilanteessa.        Toimipaikkapalvelujen tarjonta pyritään so-
23348: Postitoimipaikkoja perustettiin suhteellisen ke-     peuttamaan kysyntään ensisijaisesti tarkista-
23349: vyesti asutustoiminnan johdosta syntyneisiin ja      maHa palvelujen kysynnän ja liikenteen mää-
23350: kasvaviin maaseutukyliin sekä kaupunkien uu-         rän pohjalta toimipaikkojen sijaintia, toimival-
23351: siin lähiöihin ja taajamiin. Postitoimipaikko-       tuuksia ja aukioloaikaa. Mikäli em. toimenpi-
23352: jen perustaminen maaseudulle silloisessa laa-        teet eivät ole riittäviä, selvitetään mahdollisuu-
23353: juudessa oli perusteltua siitä syystä, että pos-     det jatkaa toimipaikan toimintaa osa-aikaisena
23354: tinjakelu ei vielä 1950-1970-luvuilla ollut ke-      tai yhdistettynä jonkin lähellä sijaitsevan toisen
23355: hittynyt nykyiseen lähes kaikki taloudet katta-      konttorin hoitoon tai esim. postinjakelutehtä-
23356: vaan laajuuteen.                                     vään.
23357:                                      1988 vp. -      KK n:o 622                                      3
23358: 
23359:   PTL-Posti on toiminut erityisesti viime vuo-       tikko. Myös postimerkkien myynti myymälä-
23360: sina aktiivisesti muun julkisen sektorin suun-       autoissa on mahdollista.
23361: taan tarkoituksenaan kohottaa toimipaikkojen            Lisäksi on parhaillaan suunnitteilla eräiden
23362: käyttöastetta. Yhteistyöhankkeita on ollut           merenkulkuhallituksen ja väestörekisterikes-
23363: kuntien keskusjärjestöjen kanssa (siirtokirjas-      kuksen tehtävien hoitaminen postitoimipaikka-
23364: tot, kunnalliset ilmoitustaulut jne.) ja sosiaali-   verkon välityksellä.
23365: hallituksen ja kuntien keskusjärjestöjen kanssa         Toteutetut ja suunnitteilla olevat lisäpalvelut
23366: (postinjakelun tukipalvelut, lääkekaapit jne.)       eivät kuitenkaan kata toimipaikkaverkosta
23367: Vuoden 1987 lopussa oli kunnallisia ilmoitus-        suoritteiden vähenemisen myötä kadonneita
23368: tauluja 393 postitoimipaikassa, siirtokirjako-       tehtäviä. PTL-Posti tutkii kuitenkin jatkuvasti
23369: koelmia 113 toimipaikassa, 81 kunnan kanssa          uusia mahdollisuuksia lisätä postitoimipaikko-
23370: sopimus äitiysavustuspakkausten välittämisestä       jen käyttöastetta.
23371: asiakkaan kotipostiin, lääkekaappi 135 toimi-           Haja-asutusalueiden postikonttoreiden työ-
23372: paikassa ja sosiaalitoimen palveluja (voinnin        määrästä muodostuu noin 70 OJo postipankkilii-
23373: tarkistaminen jne.) postinjakelun tukipalvelu-       kenteestä ja loput 30 OJo postiliikenteestä. Tä-
23374: na 48 kunnan alueella. Postin palveluvalikoi-        mä merkitsee sitä, että nykyinen haja-asutus-
23375: maa on myös pyritty laajentamaan omien pal-          alueiden postikonttoriverkko palvelee pääasial-
23376: velujen lisäämisellä sekä telen ja Postipankin       lisesti PSP:n pankkitehtävien hoitamista, var-
23377: palveluilla sekä erilaisten tuotteiden myynti- ja    sinkin kun ko. verkon välityksellä hoidettavat
23378: välitystehtävillä. Autorekisterikeskuksen kans-      postin omat tehtävät ovat sekä asiakkaiden
23379: sa on sovittu, että aiemmin poliisin hoitamat        palvelutason että postin kannalta hoidettavissa
23380: autojen rekisteröintiasiat hoidetaan 1.10.1989       muulla tarkoituksenmukaisella tavalla, esim.
23381: alkaen postitoimipaikoissa.                          muuttamalla postikonttoreita postipalvelupis-
23382:    Posti- ja telehallitus, Suomen Kunnallisliitto    teiksi.
23383: sekä Teknillisen korkeakoulun yhdyskunta-               Liikenneministeriön asettama ns. postitoimi-
23384: suunnittelun täydennyskoulutuskeskus ovat            paikkatyöryhmä selvitti keväällä 1988 pienten
23385: suunnitelleet tietotupakokeilujen aloittamista.      postien ongelmia. Sen suorittamien selvitysten
23386: Tavoitteena on mm. maaseudun postitoimi-             perusteella voidaan todeta, että maaseutu- ja
23387: paikkojen tehtävien monipuolistaminen. Ko-           haja-asutusalueiden postien ongelmana ovat
23388: keilut tullaan aloittamaan neljällä paikkakun-       vähäinen työmäärä ja korkeat ylläpitokustan-
23389: nalla ehkä jo kevään 1989 kuluessa.                  nukset. Parlamentaarisen liikennekomitean
23390:                                                      osamietinnön 1 mukainen palvelujen saata-
23391:    PTL-Posti osallistuu Keski-Suomen läänin-         vuustavoite on järjestää kiinteä toimipaikka
23392: hallituksen 18.4.1988 asettamaan ns. kylätalo-       vähintään 200 talouden asiakaspohjalle maa-
23393: työryhmään, jonka tehtävänä on selvittää kon-        seudulla. Postikonttoreista on tällä hetkellä
23394: kreettiset mahdollisuudet kylätalohankkeen           1 322 sellaisia, joiden vaikutuspiirissä on enin-
23395: (minipalvelupisteen) toteuttamiseen Keski-Suo-       tään 200 taloutta.
23396: men läänissä. Toteutuessaan kylätalosta voisi
23397:                                                         Kustannusten osalta voidaan todeta, että
23398: saada esim. posti-, apteekki-, KELA-, työ-
23399:                                                      esim. erään postipiirin kymmenen "vähäliiken-
23400: voima-, kauppa-, terveydenhoito-, sosiaali-
23401: ym. palveluja.                                       teisen" maaseutualueen yhden henkilön hoita-
23402:                                                      man postikonttorin suoritekohtainen (PTL- +
23403:    PTL-Postin ja työvoimaministeriön kesken          PSP-suoritteet) kustannus oli 24,80-45,20 mk
23404: on selvitetty eri yhteistyömuotoja. Erityisesti      ja vastaavasti kymmenen "vilkasliikenteisen"
23405: on keskusteltu postitoimipaikkojen käytöstä          postikonttorin suoritekohtainen kustannus
23406: työvoimapalveluiden hoitamisessa sellaisilla         4,50-7,10 mk.
23407: maaseudun paikkakunnilla, joille pysyvää työ-           Maaseudun kylissä postilla on merkittävä
23408: voimahallinnon palvelupistettä ei haluta perus-      vaikutus kylien identiteettiin. PTL-Posti lähtee
23409: taa. Tähän liittyvä yhteistyökokeilu alkaa Sisä-     toiminnassaan siitä, että toimipaikan lakkaut-
23410: Suomen postipiirissä 1.2.1989 lukien.                taminen ei saa olla maaseutualueen kylän pal-
23411:    Postilla ja kaupalla on pitkät yhteistyöperin-    velujen supistamisen ensimmäinen toimenpide.
23412: teet. Vuoden 1987 lopussa 12 kaupan yhteydes-        PTL-Posti pyrkii lisäksi aina tarjoamaan koh-
23413: sä toimi sivutoimisesti hoidettu postikonttori,      tuulliset postaaliset palvelut myös maaseutu-
23414: ja 173 postipalvelupistettä toimi kaupan yhtey-      alueiden kylissä esim. kiinteän postipalvelupis-
23415: dessä. Lisäksi 20 myymäläautossa oli kirjelaa-       teen avulla.
23416: 4                                   1988 vp. -     KK n:o 622
23417: 
23418:    Toimipaikkojen myynti- ja kassapalvelun         tarjonta kysyntää vastaavaksi siten, että pysy-
23419: suoritteiden tuottaminen maksoi vuonna 1987        väisluonteisen henkilöstön työssäolon jatku-
23420: noin 720 mmk, josta odotusajan osuus oli 352       vuus turvataan. Tämän mukaisesti toimipaik-
23421: mmk. Maaseutu- ja haja-asutusalueilla odo-         kaverkossa suoritettavat muutokset perus-
23422: tusajan osuus kohdistuu suurimmaksi osaksi         tetaan henkilöstön luonnolliseen poistumaan,
23423: Postipankki Oy:n pankkipalveluihin. Mikäli         urakiertoon ja mahdollisuuksiin siirtää henki-
23424: posti- ja telehallituksen ja Postipankki Oy:n      löitä toisiin tehtäviin.
23425: välisissä korvausneuvotteluissa ei voida ottaa        Postitoimipaikkatyöryhmän ehdotukset ovat
23426: huomioon pankkisuoritteiden tappiollisuutta,       olleet lausuntokierroksella ja hallitus harkitsee
23427: tulee posti- ja telehallitus esittämään korvauk-   parhaillaan jatkotoimia asiassa. Asia tullee
23428: sen saamista valtion tulo- ja menoarviossa.        hallituksen iltakoulukäsittelyyn tammikuussa,
23429:    Postikonttoriverkossa toteutettavien muu-       jonka jälkeen liikenneministeriö antaa asiassa
23430: tosten lähtökohtana on sopeuttaa palvelujen        tarpeelliset ohjeet posti- ja telehallitukselle.
23431: 
23432:     Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1988
23433: 
23434:                                                                 Liikenneministeri Pekka Vennamo
23435:                                     1988 vp. -     KK n:o 622                                       5
23436: 
23437: 
23438: 
23439: 
23440:                              Tili Riksdagens Herr Talman
23441: 
23442:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        tili nuvarande omfattning. Nu täcker den näs-
23443: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        tan alla hushåll.
23444: nr 1917 av den 17 november 1988 tili vederbö-          Som en följd av den närings- och samhälls-
23445: rande medlem av statsrådet översänt avskrift        politik som utövats i vårt land under de senaste
23446: av följande av riksdagsman Kietäväinen m.fl.       decennierna har uttryckligen landsbygden
23447: undertecknade spörsmål nr 622:                     drabbats av ett befolkningsbortfall varvid be-
23448:                                                     folkningen liksom även den butiks- och övriga
23449:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           service den behöver i ökande utsträckning har
23450:        vidta för att trygga de små postanstal-      koncentrerats tili städerna och landsortscentra.
23451:        ternas fortsatta verksamhet i glesbyg-      Den förändring som har ägt rum har inneburit
23452:        derna och förstäderna, samt                 att butikerna, skolorna, de lokala bankernas
23453:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för       kontor osv. i landsortsbyarna har indragits.
23454:        att klarare än för närvarande utveckla      T .ex. antalet dagligvaruaffärer i glesbygderna
23455:        de ovan nämnda små postanstalterna          minskade åren 1979-1985 från 3 609 affärer
23456:        tili gemensamma, mångsidiga service-        tili 2 900 affärer, dvs. ca 20 07o. Den flyttnings-
23457:        punkter för flera offentliga tjänster?      rörelse som ägt rum har inneburit en betydlig
23458:                                                    minskning av nyttjandegraden för postanstal-
23459:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       terna och samtidigt en ökning av enhetskostna-
23460: samt anföra följande:                              derna för servicen.
23461:   Utvecklandet av nätet av postanstalter krä-          Postkontoren erbjuder sina kunder fullstän-
23462: ver kontinuerlig och långsiktig verksamhet.        dig postservice och Postbankens bankservice.
23463: Målet för post- och televerket är att erbjuda      Antalet postkontor ökade fram tili 1980-talet i
23464: sina kunder postservice på ett rimligt avstånd     huvudsak på grund av att postkontor grun-
23465: och på ett sätt som motsvarar efterfrågan på       dades i de nya tätorterna i städerna och på
23466: service och kraven på servicenivå samt samti-      landsbygden.
23467: digt så att verksamheten är resultatbringande         Antalet posttjänstställen har minskat i takt
23468: och ekonomisk. Denna verksamhetslinje mot-         med att postutdelningen har ökat. Postutdel-
23469: svarar även principerna i lagen om de allmänna     ningsnätets tredubbling under de tjugo senaste
23470: grunderna för post- och televerkets hushållning    åren har inneburit att målet för utdelningen
23471: (565/50). Nätet av postanstalter omfattar för      har uppnåtts och å andra sidan att behovet att
23472: närvarande ca 2 900 postkontor och ca 140          avhämta post på postanstalterna betydligt
23473: postbetjäningsbilar som förmedlar både post-       minskat, och detta har således medfört en
23474: och penningtrafikservice. Förutom nätet av         naturlig minskning i antalet posttjänstställen.
23475: postkontor verkar ca 350 postjänstställen i           1 början av detta decennium blev det uppen-
23476: glesbygderna.                                      bart att utvecklingen av nätet av postkontor
23477:    Det existerande nätet av postanstalter har i    inte hade förmått följa den förändring som
23478: huvudsak byggts upp under förhållanden som         skett i befolknings- och samhällsstrukturen.
23479: betydligt avviker från de nuvarande, dvs. un-      Dessutom har utvecklingen i fråga om sättet
23480: der återuppbyggnaden och kolonisationen efter      att uträtta ärenden (bl.a. ökad bilburenhet)
23481: krigen.                                            och datatekniken lett tili att behovet att uträtta
23482:    Postanstalter grundades tämligen lättvindigt    ärenden i postanstalterna har minskat och
23483: i de växande landsortsbyar som uppkom på           minskar fortfarande.
23484: grund av kolonisationen samt i städernas nya          Man försöker anpassa utbudet av postan-
23485: för- och tätorter. Att det grundades postanstal-   staltsservice tili efterfrågan genom att i första
23486: ter på landsbygden i dåvarande omfattning var      hand utgående från efterfrågan på tjänster och
23487: motiverat av den orsaken att postutdelningen       trafikmängden se över postanstalternas läge,
23488: inte ännu på 1950-1970-talet hade utvecklats       befogenheter och öppethållningstider. Om
23489: 6                                   1988 vp. -      KK n:o 622
23490: 
23491: ovan nämnda åtgärder inte är tillräckliga, ut-      inte vili inrätta permanenta tjänstställen för
23492: reds möjligheterna att låta postanstalten i fort-   arbetskraftsförvaltningen. Ett samarbetspro-
23493: sättningen bedriva sin verksamhet på deltid         jekt som anknyter tili detta inleds i lnre Fin-
23494: eller i förening med skötseln av eller t.ex.        lands postdistrikt räknat från 1.2.1989.
23495: postutdelningsuppgiften för ett annat kontor            Pasten och handeln har långa samarbetstra-
23496: som är beläget i närheten.                          ditioner. 1 slutet av år 1987 verkade i samband
23497:     PTV-Posten har speciellt under de senaste       med 12 butiker ett postkontor som sköttes som
23498: åren verkat aktivt för samarbete med den            bisyssla och 173 posttjänstställen verkade i
23499: övriga offentliga sektorn med avsikt att höja       samband med en butik. Dessutom fanns det en
23500: nyttjandegraden för postanstalterna. Man har        brevlåda i 20 butiksbilar. Det är även möjligt
23501: haft samarbetsprojekt med de kommunala cen-         att sälja frimärken i butiksbilar.
23502: tralorganisationerna (vandringsbibliotek, kom-          Dessutom planeras för närvarande att vissa
23503: munala anslagstavlor osv.) och med socialsty-       av sjöfartsstyrelsens och befolkningsregister-
23504: relsen och de kommunala centralorganisatio-         centralens uppgifter skall skötas genom
23505: nerna (stödservice för postutdelningen, medi-       förmedling av postanstaltsnätet.
23506: cinskåp osv.). 1 slutet av år 1987 fanns det            Den tiliäggsservice som skapats och den
23507: kommunala anslagstavlor i 393 postanstalter,        tiliäggsservice som planeras täcker dock inte de
23508: vandringsbibliotek i 113 postanstalter, avtal       uppgifter som försvunnit i och med att postan-
23509: med 81 kommuner om förmedling av mo-                staltsnätets prestationer minskat. PTV-Post en
23510: derskapsunderstödsförpackningar tili kundens        utreder dock kontinuerligt nya möjligheter att
23511: hempost, medicinskåp i 135 anstalter och servi-     öka nyttjandegraden för postanstalterna.
23512: ce av socialväsendet (kontroll av hälsotilistån-        Av arbetsmängden för glesbygdernas post-
23513: det osv.) som stödservice för postutdelningen i     kontor utgörs ca 70 OJo av postbankstrafik och
23514: 48 kommuner. Man har även försökt utvidga           30 % av posttrafik. Detta innebär att det
23515: postens serviceurval genom att öka den egna         nuvarande postanstaltsnätet i glesbygderna i
23516: servicen och genom teletjänster och Postban-        huvudsak betjänar skötseln av bankuppgifter-
23517: kens service samt genom försäljning och             na inom PSB, speciellt då de postens egna
23518: förmedling av olika slags produkter. Med Bil-       uppgifter som sköts genom förmedling av ifrå-
23519: registercentralen har överenskommits att de         gavarande nät kan skötas på något annat sätt
23520: bilregistreringsärenden som polisen tidigare        som är ändamålsenligt med tanke på både
23521: skötte sköts vid postanstalterna räknat från        servicenivån och pasten, t.ex. genom att ändra
23522: 1.10.1989.                                          postkontor tili posttjänstställen.
23523:    Post- och telestyrelsen, Suomen Kunnallis-           Den s.k. postanstaltsarbetsgrupp som tilisat-
23524: liitto samt Tekniska högskolans fortbildnings-      tes av trafikministeriet utredde våren 1988 de
23525: central för samhällsplanering har planerat att      små posternas problem. På grundval av de
23526: inleda försök med telestugor. Målet är bl.a. att    utredningar den utfört kan man konstatera att
23527: göra uppgifterna för postanstalterna på lands-      problemet för landsbygdens och glesorternas
23528: bygden mångsidigare. Försöken kommer att            poster är en liten arbetsmängd och höga under-
23529: inledas på fyra orter, eventuellt redan våren       hållskostnader. Enligt den parlamentariska tra-
23530: 1989.                                               fikkommittens delbetänkande 1 är målet i fråga
23531:    PTV-Posten deltar i den s.k. byahusarbets-       om tillgången på service att ordna en fast
23532: gruppen som tilisattes av länsstyrelsen i Meller-   anstalt när det på landsbygden finns ett kund-
23533: sta Finlands Iän 18.4.1988. Arbetsgruppens          underlag om minst 200 hushåll.
23534: uppgift är att utreda de konkreta möjligheter-          1 fråga om kostnaderna kan det konstateras
23535: na att genomföra byahusprojektet (multitjäns-       att kostnaden per prestation, (PTL- + PSB-
23536: stället) i Mellersta Finlands Iän. Om byahuset      prestationerna) i t.ex. ett visst postdistrikts tio
23537: genomförs kan där t.ex. finnas post-, apoteks-,     postkontor på landsbygden med liten trafik
23538: FPA-, arbetskrafts-, handels-, hälsovårds-, so-     och där postkontoret sköts av en person var
23539: cial- o.dyl. service.                               24,80 - 45,20 mk, och på motsvarande sätt
23540:    Mellan PTV-Pasten och arbetskraftsministe-       var kostnaden per prestation för tio postkontor
23541: riet har olika slag av samarbetsformer utretts.     med livlig trafik 4,50-7,10 mk.
23542: Speciellt har man diskuterat användningen av            1 byarna på landsbygden har pasten en
23543: postanstalter vid skötseln av arbetskraftsservi-    betydande inver kan på byarnas identitet. PTV-
23544: ce på sådana orter på landsbygden där man           Pasten utgår i sin verksamhet från att indrag-
23545:                                     1988 vp. -     KK n:o 622                                    7
23546: 
23547: ningen av en anstalt inte får vara den första         Utgångspunkten för de förändringar som
23548: åtgärd som minskar servicen i en by på lands-      genomförs i postkontorsnätet är att anpassa
23549: orten. PTV-Posten försöker alltid erbjuda rim-     utbudet av service tili efterfrågan såatt konti-
23550: lig postal service även i byarna på landsbyg-      nuiteten i den ordinarie personalens sysselsätt-
23551: den, t.ex. med hjälp av fasta posttjänstställen.   ning tryggas. 1 enlighet med detta kommer
23552:                                                    förändringarna i fråga om nätet av anstalter
23553:    Anstalternas försäljnings- och kassaservice     att grunda sig på personalens naturliga avgång,
23554: kostade år 1987 ca 720 mmk, av vilket andelen      tjänstecirkulation och möjligheterna att över-
23555: för väntetid var 352 mmk. Andelen väntetid på      föra personer tili andra uppgifter.
23556: landsorten och i glesbygderna hänför sig när-         Postanstaltsarbetsgruppens förslag har varit
23557: mast tili Postbankens bankservice. Om det i        på remiss och regeringen överväger för närva-
23558: ersättningsförhandlingarna mellan post- och        rande fortsatta åtgärder i ärendet. Ärendet
23559: telestyrelsen och Postbanken inte kan tas i        behandlas i regeringens aftonskola i januari,
23560: betraktande att bankprestationerna är förlust-     varefter trafikministeriet utfärdar nödvändiga
23561: bringande, kommer post- och telestyrelsen att      anvisningar i ärendet tili post- och telestyrel-
23562: föreslå en ersättning i budgeten.                  sen.
23563: 
23564:     Helsingfors den 19 december 1988
23565: 
23566:                                                                  Trafikminister Pekka Vennamo
23567:                                                                                                         j
23568:                                                                                                     j
23569:                                                                                                 j
23570:                                                                                             j
23571:                                                                                         j
23572:                                                                                     j
23573:                                                                                 j
23574:                                                                             j
23575:                                                                         j
23576:                                                                     j
23577:                                                                 j
23578:                                                             j
23579:                                                         j
23580:                                                     j
23581:                                                 j
23582:                                             j
23583:                                         j
23584:                                     j
23585:                                 j
23586:                             j
23587:                         j
23588:                     j
23589:                 j
23590:             j
23591:         j
23592:     j
23593: j
23594:                                              1988 vp.
23595: 
23596: Skriftligt spörsmål nr 623
23597: 
23598: 
23599: 
23600: 
23601:                                  Nordman m.fl.: Om förbättrande av Statistikcentralens betjä-
23602:                                    ning på svenska
23603: 
23604: 
23605:                               Tili Riksdagens Herr Talman
23606: 
23607:   Statsförvaltningen · förmår inte tillämpa         översätts delvis, men exempelvis det viktigaste
23608: tvåspråkigheten enligt gällande bestämmelser.       uppslagsverket Tilasto-opas utges bara på
23609: Svenskspråkiga kommuner och enskilda perso-         finska. Detta trots att Statistikcentralen köpte
23610: ner samt andra tillställs ofta handlingar enbart    översättartjänster för hela 118 000 mark senas-
23611: på finska eller de tvingas vänta länge på           te år och därigenom kunde översätta rekord-
23612: översättningar tili svenska. Orsakerna tili miss-   många sidor tili svenska. Bristande resurser
23613: förhållandena är flera, men en starkt bidragan-     gäller även i fråga om översättning tili engels-
23614: de orsak är bristande språkkunskaper och per-       ka.
23615: sonresurser i ämbetsverken. Bland annat stats-         Det är uppenbart att Statistikcentralen behö-
23616: revisorerna har uppmärksammat bristerna i           ver flera översättare för att kunna betjäna
23617: översättningsver ksamheten.                         användarna av statistik på svenska i vårt eget
23618:                                                     land, men även i de övriga nordiska länderna.
23619:    Statistikcentralen hör tili de myndigheter,         Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
23620: som inte betjänar de svenskspråkiga på "ena-        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
23621: handa grunder'' som de finskspråkiga. Tre           skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
23622: anställda översättare räcker inte tili för att      ställa följande spörsmål:
23623: sköta behovet, som växer i takt med den
23624: ökande produktionen och användningen av                       Vilka åtgärder kommer Regeringen
23625: statistik. Av Statistikcentralens drygt 500 pub-           att vidta för att Statistikcentralen skall
23626: likationer per år översätts långtifrån alla tili           kunna förbättra sin betjäning på svens-
23627: svenska. Den viktigaste, Statistisk årsbok,                ka?
23628: 
23629:     Helsingfors den 17 november 1988
23630: 
23631:           Håkan Nordman                Henrik Lax                    Ingvar S. Melin
23632:           Håkan Malm                   Per-Henrik Nyman              Gustav Björkstrand
23633:           Boris Renlund                Ole Wasz-Höckert              Gunnar 1ansson
23634:           Henrik Westerlund            Jörn Donner                   Elisabeth Rehn
23635: 
23636: 
23637: 
23638: 
23639: 281478E
23640: 2                                     1988 vp. -      KK n:o 623
23641: 
23642: Kirjallinen kysymys n:o 623                                                                Suomennos
23643: 
23644: 
23645: 
23646: 
23647:                                    Nordman ym.: Tilastokeskuksen ruotsinkielisen palvelun paran-
23648:                                      tamisesta
23649: 
23650: 
23651:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23652: 
23653:    Valtionhallinto ei pysty soveltamaan kaksi-        ruotsiunetaan tärkeimpänä osittain, mutta esi-
23654: kielisyyttä käytäntöön voimassa olevien mää-          merkiksi tärkein hakuteos, Tilasto-opas, ilmes-
23655: räysten mukaisesti. Ruotsinkielisille kunnille ja     tyy vain suomeksi. Näin siitäkin huolimatta,
23656: yksityishenkilöille sekä muille toimitetaan asia-     että Tilastokeskus osti käännöspalveluja kaik-
23657: kirjat usein pelkästään suomenkielisinä, tai he       kiaan 118 000 markalla viime vuonna, minkä
23658: joutuvat odottamaan ruotsinnoksia pitkään.            ansiosta ennätysmäärä sivuja voitiin ruotsin-
23659: Epäkohtiin on useita syitä. Yhtenä voimak-            taa. Resurssit ovat puutteelliset myös englan-
23660: kaasti vaikuttavana syynä on puutteellinen kie-       niksi kääntämisen osalta.
23661: litaito ja puutteelliset henkilöstöresurssit viras-      On ilmeistä, että Tilastokeskus tarvitsee use-
23662: toissa. Muun muassa valtiontilintarkastajat           ampia kielenkääntäjiä pystyäkseen palvele-
23663: ovat kiinnittäneet huomiota käännöstoiminnan          maan ruotsinkielisten tilastojen käyttäjiä
23664: puutteisiin.                                          maamme lisäksi myös muissa pohjoismaissa.
23665:                                                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
23666:    Tilastokeskus on niitä viranomalSla, jotka         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
23667: eivät palvele ruotsinkielisiä "samanlaisin pe-        me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
23668: rustein" suomenkielisiin verrattuna. Kolme            sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
23669: palkattua kielenkääntäjää ei riitä tilastojen         sen:
23670: tuotannon ja käytön lisääntyessä täyttämään
23671: tarvetta. Tilastokeskuksen runsaasta 500:sta                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23672: vuosittain ilmestyvästä julkaisusta ei läheskään             ryhtyä, jotta Tilastokeskus voisi paran-
23673: kaikkia ruotsinneta. Tilastollinen vuosikirja                taa ruotsinkielistä palveluaan?
23674: 
23675:     Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1988
23676: 
23677:          Håkan Nordman                   Henrik Lax                     Ingvar S. Melin
23678:          Håkan Malm                      Per-Henrik Nyman               Gustav Björkstrand
23679:          Boris Renlund                   Ole Wasz-Höckert               Gunnar Jansson
23680:          Henrik Westerlund               Jörn Donner                    Elisabeth Rehn
23681:                                     1988 vp. -     KK n:o 623                                       3
23682: 
23683: 
23684: 
23685: 
23686:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23687: 
23688:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     niksi. Vuosittain tuotettavissa, yhteiskunnan
23689: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      eri ilmiöitä käsittelevissä julkaisuissa periaat-
23690: olette 17 päivänä marraskuuta 1988 päivätyn        teena on ollut, että ainakin julkaisun sisältöä
23691: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       käsittelevä yhteenveto, tilastotaulukkojen teks-
23692: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      tit ja lähdeviitteet ovat ruotsin kielellä ja usein
23693: edustaja Nordmanin ym. näin kuuluvasta kir-        myös englanniksi. Tilastoissa käytettäviä mää-
23694: jallisesta kysymyksestä n:o 623:                   ritelmiä ja luokitteluja koskevat käsikirjat jul-
23695:                                                    kaistaan suomeksi ja ruotsiksi ja ainakin osit-
23696:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      tain myös englanniksi.
23697:        ryhtyä, jotta Tilastokeskus voisi paran-       Tilastokeskuksen periaatteena on, että tilas-
23698:        taa ruotsinkielistä palveluaan?             totiedot ovat saatavissa molemmilla kotimaisil-
23699:                                                    la kielillä. Myös Tilasto-opas, joka sisältää
23700:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      tietoa mm. siitä, mitä tilastoja valtion tilasto-
23701: vasti seuraavaa:                                   toimessa laaditaan ja ketkä viranomaiset niitä
23702:    Suomea koskevien tilastojen käyttö on li-       laativat, tullaan vuonna 1989 julkaisemaan
23703: sääntynyt ja lisääntyy jatkuvasti sekä koti-       myös ruotsinkielisenä. Myös erilaisia tilasto-
23704: maassa että ulkomailla. Tämä merkitsee kään-       tointa koskevia esitteitä tullaan jatkossa laati-
23705: nöstarpeen jatkuvaa lisääntymistä valtion tilas-   maan aikaisempaa enemmän ruotsin kielellä.
23706: totoimessa.                                           Tilastoilla on tärkeä merkitys sekä kotimaas-
23707:    Tilastokeskus on käännöstarpeen lisääntymi-     sa että pohjoismaisessa ja kansainvälisessä
23708: sestä huolimatta pyrkinyt laatimaan tärkeim-       kanssakäymisessä. Valtiovarainministeriö tulee
23709: mät ja käytetyimmät julkaisunsa ruotsinkielisi-    omalta osaltaan huolehtimaan siitä, että Tilas-
23710: nä ja usein myös englanniksi. Suomen tilastol-     tokeskuksen julkaisuissa ruotsinnosten määrää
23711: linen vuosikirja sekä vastaavat ns. kokoama-       lisätään edelleen. Tilastokeskus valmistelee
23712: julkaisut, samoin kuin edellisiä tiheämmin jul-    parhaillaan myös virastonsa sisäisiä ohjeita,
23713: kaistava Tilastokatsauksia-niminen julkaisu,       joissa korostetaan käännösten merkitystä tilas-
23714: on ruotsinnettu sekä käännetty myös englan-        tojulkaisuissa.
23715: 
23716:     Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1988
23717: 
23718:                                                                         Ministeri Ulla Puolanne
23719: 4                                   1988 vp. -      KK n:o 623
23720: 
23721: 
23722: 
23723: 
23724:                              Till Riksdagens Herr Talman
23725: 
23726:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         samhället har principen varit att åtminstone ett
23727: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         sammandrag, som behandlar publikationens
23728: av den 17 november 1988 till vederbörande           innehåll, tabelltexterna och källhänvisningar-
23729: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      na, föreligger på svenska och ofta även på
23730: jande av riksdagsman Nordman m.fl. under-           engelska. De handböcker som gäller definitio-
23731: tecknade spörsmål nr 623:                           ner och klassificeringar som används i statistik
23732:                                                     ges ut på finska och svenska och åtminstone
23733:          Vilka åtgärder kommer Regeringen           delvis även på engelska.
23734:        att vidta för att Statistikcentralen skall
23735:        kunna förbättra sin betjäning på svens-         Statistikcentralen har som princip att statis-
23736:        ka?                                          tikuppgifter finns att tillgå på båda inhemska
23737:                                                     språken. Även Tilasto-opas, som innehåller
23738:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       uppgifter bl.a. om vilka slag av statistik som
23739: samt anföra följande:                               görs upp inom statens statistikväsen och vilka
23740:                                                     myndigheter som gör upp statistik, kommer att
23741:    Användningen av statistik som gäller Fin-
23742: land har ökat och ökar stadigt både i hemlan-       ges ut också på svenska 1989. Även olika
23743:                                                     broschyrer om statistikföring kommer i fort-
23744: det och utomlands. Detta innebär att översätt-
23745:                                                     sättningen i större utsträckning än förut utar-
23746: ningsbehovet inom statens statistikväsen hela
23747:                                                     betas på svenska.
23748: tiden ökar.
23749:    Statistikcentralen har trots det ökade över-         Statistik har en stor betydelse såväl i hemlan-
23750: sättningsbehovet försökt utarbeta sina viktigas-    det som i Norden och i internationella kontak-
23751: te och mest använda publikationer på svenska        ter. Finansministeriet kommer att för sin del se
23752: och ofta även på engelska. Statistisk årsbok        till att antalet översättningar till svenska av
23753: för Finland och liknande s.k. samlingspublika-      Statistikcentralens publikationer ökar ytterliga-
23754: tioner samt tidskriften Statistiska Översikter,     re. Statistikcentralen bereder för närvarande
23755: som publiceras oftare än de förstnämnda, har        även interna anvisningar, i vilka översättning-
23756: översatts till svenska och engelska. 1 de årliga    arnas betydelse i statistikpublikationerna beto-
23757: publikationer som beskriver olika företeelser i     nas.
23758: 
23759:     Helsingfors den 9 december 1988
23760: 
23761:                                                                           Minister Ulla Puolanne
23762:                                               1988 vp.
23763: 
23764: Kirjallinen kysymys n:o 624
23765: 
23766: 
23767: 
23768: 
23769:                                   Pulliainen: Maanpuolustuskurssien järjestämisvastuun siirtämi-
23770:                                      sestä valtioneuvoston kanslialle
23771: 
23772: 
23773:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23774: 
23775:   Maapallolla on tapahtumassa merkittävä             kiinnittänyt huomiota myös mm. valtioneuvos-
23776: asennemuutos. Rauha nähdään ainoana mah-             ton jäsen, sosiaaliministeri Tarja Halonen.
23777: dollisuutena säästää tämä planeetta tuleville           Maanpuolustuskurssien siirtäminen valtio-
23778: sukupolville. Symbolisesti sotilaspuvut vaihtu-      neuvoston       kanslian   järjestämisvastuuseen
23779: vat siviiliasuihin. Maanpuolustus nähdään sa-        osoittaisi, että henkisen maanpuolustuksen pu-
23780: malla tavoin siviilivalmiutena vastata niihin        heet muotoutuvat myös todellisiksi teoiksi.
23781: haasteisiin, joita syntyy erilaisissa konfliktiti-   Tällä teolla saataisiin eri hallinnonhaarat te-
23782: lanteissa. Suomen kaltaisessa puolueettomassa        hokkaasti mukaan maanpuolustuskurssien jär-
23783: maassa, jolla on ollut ja on merkittävä rooli        jestämiseen. Vaste kansalaisten taholta olisi
23784: rauhan edistämisessä maapallolla, maanpuo-           varmasti myös myönteinen. Sehän on asiassa
23785: lustuskurssien luonnolliseksi vastuutahoksi          kaikkein olennaisinta.
23786: muodostuu näin valtioneuvoston kanslia pää-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
23787: ministerin johdolla. Pääministeri Harri Holke-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
23788: rin hallitus on pyrkinyt monilla toimilla kohot-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23789: tamaan valtioneuvoston kanslian profiilia.           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23790: Maanpuolustuskurssien siirtäminen valtioneu-
23791: voston kanslian vastuualueeseen sopii erittäin                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin
23792: hyvin tähän profiilin kohottamiseen. Tähän on                maanpuolustuskurssien järjestämisvas-
23793:                                                              tuun     siirtämiseksi valtioneuvoston
23794:                                                              kanslialle?
23795: 
23796:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1988
23797: 
23798:                                           Erkki Pulliainen
23799: 
23800: 
23801: 
23802: 
23803: 281470V
23804: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 624
23805: 
23806: 
23807: 
23808: 
23809:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23810: 
23811:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Selvittelytyön tuloksena puolustusneuvosto
23812: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vahvisti ohjeen maanpuolustusopetuksen jär-
23813: olette 18 päivänä marraskuuta 1988 päivätyn         jestelyä varten sekä valtakunnallisella että alu-
23814: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        eellisella tasolla. Samalla puolustusvoimain ko-
23815: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       mentaja vakinaisti valtakunnallisten maanpuo-
23816: edustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta   lustuskurssien aseman ja toiminnan vahvista-
23817: kysymyksestä n:o 624:                               malla maanpuolustuskurssien työjärjestyksen.
23818:                                                        Koulutustoiminnasta sekä valtakunnallisella
23819:          Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin            että alueellisella tasolla on maanpuolustusope-
23820:        maanpuolustuskurssien järjestämisvas-        tuksen neuvottelukunta informoinut puolustus-
23821:        tuun     siirtämiseksi valtioneuvoston       neuvostoa vuosittain. Kurssitoiminnan ohjeis-
23822:        kanslialle?                                  ton on puolustusneuvosto vahvistanut viimeksi
23823:                                                     vuonna 1985 antamillaan tarkistuksilla.
23824:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Maanpuolustuskurssit ovat täten tiukasti
23825: vasti seuraavaa:                                    puolustusneuvoston valvonnassa ja pääministe-
23826:                                                     rillä on sen puheenjohtajana suoranainen val-
23827:    Yleisen maanpuolustusopetuksen käynnistä-        vonta- ja ohjausvastuu.
23828: misestä Suomessa teki puolustusneuvosto pää-           Sotakorkeakoulu luo kurssitoiminnalle sen
23829: töksen 29.4.1960. Puolustusvoimain komenta-         vaatimat huollolliset puitteet. Maanpuolustus-
23830: jan asettama toimikunta laati suunnitelman,         kurssien päätoiminen henkilöstö koostuu kol-
23831: joka hyväksyttiin 28.11.1960.                       mesta upseerista, kurssisihteeristä ja yhdestä
23832:    Suunnitelman mukaisesti siviili- ja sotilas-     toimiupseerista. Luennoitsijoita kurssilla on
23833: henkilöille annettavan yhteisen maanpuolustus-      noin 50.
23834: opetuksen ylin valvonta kuului puolustusneu-           Kurssin ohjelma koostuu turvallisuuspolitii-
23835: vostolle. Kokeiluluonteisena perustettavan          kan kaikista sektoreista. Ulko-, puolustus- ja
23836: maanpuolustuskorkeakoulun toiminta tapah-           taloudellisen maanpuolustuksen osuudet käsit-
23837: tuisi suoraan puolustusvoimain komentajan           tävät noin 50 Olo ohjelmasta lopun muodostu-
23838: alaisena. Niinikään päätettiin perustaa erityi-     essa muiden maanpuolustusalojen toimialoista
23839: nen neuvottelukunta puolustusvoimain komen-         ja sovellettavasta harjoituksesta.
23840: tajan avuksi korkeakoulua koskevien asioiden           Valtioneuvoston kansliaa on tarkoitus edel-
23841: käsittelyä varten.                                  leen kehittää pääministeriä avustavaksi elimek-
23842:    Koulutuksen järjestelyissä otettiin pitkälti     si, johon mahdollisimman vähän liitettäisiin
23843: mallia Ruotsin ja Norjan vastaavien korkea-         toimintoja, jotka eivät edistä tämän tarkoituk-
23844: koulujen toiminnasta.                               sen saavuttamista. Tämän johdosta ja kun
23845:    Vuonna 1971 tarkasteltiin maanpuolustus-         hallituksen mielestä nykyinen järjestelmä on
23846: opetuksen mahdollista kehittämistarvetta.           toiminut kiitettävän hyvin, hallitus ei pidä
23847: Tuolloin todettiin kokemusten olleen järjeste-      tarkoituksenmukaisena sitä, että maanpuolus-
23848: lyistä ja koulutuksen sisällöstä myönteisiä.        tuskurssien, joihin on luettava paitsi valtakun-
23849: Tarvetta erillisen maanpuolustuskorkeakoulun        nalliset kurssit myös alueelliset kurssit, järjes-
23850: perustamiseen ei nähty. Sen sijaan käynnistet-      täminen keskitettäisiin valtioneuvoston kans-
23851: tiin koulutuksen vakinaistamisen tarvitsemat        lialle, jonka yhteyteen olisi perustettava erilli-
23852: ohjeistot ja järjestelyt.                           nen yksikkö tätä tarkoitusta varten.
23853: 
23854:     Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1988
23855: 
23856:                                                                       Pääministeri Harri Holkeri
23857:                                        1988 vp. -      KK n:o 624                                      3
23858: 
23859: 
23860: 
23861: 
23862:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
23863: 
23864:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            försvarsundervisningen på såväl riksomfattan-
23865: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse            de som regional nivå. Samtidigt gav kommen-
23866: av den 18 november 1988 tili vederbörande              dören för försvarsmakten de riksomfattande
23867: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-         försvarskurserna och verksamheten permanent
23868: jande av riksdagsman Pulliainen underteckna-           status genom att fastställa en arbetsordning för
23869: de spörsmål nr 624:                                    försvarskurserna.
23870:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för            Delegationen för försvarsutbildning har årli-
23871:         att flytta över ansvaret för anordnandet       gen informerat försvarsrådet om utbildnings-
23872:         av försvarskurser tili statsrådets kansli?     verksamheten på såväl riksomfattande som
23873:                                                        regional nivå. Direktiven för kursverksamheten
23874:                                                        har försvarsrådet fastställt senast med precise-
23875:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
23876:                                                        ringar gjorda 1985.
23877: samt anföra följande:
23878:                                                           Försvarskurserna övervakas härmed nog-
23879:    Försvarsrådet fattade 29.4.1960 ett beslut          grant av försvarsrådet. Statsministern har som
23880: om att inleda en allmän försvarsundervisning i         ordförande för försvarsrådet ett direkt tilisyns-
23881: Finland. En kommission som tillsatts av kom-           och ledningsansvar.
23882: mendören för försvarsmakten gjorde upp en
23883: pian som godkändes 28.11.1960.                            Krigshögskolan ger kursverksamheten den
23884:     I enlighet med planen ankom den högsta             serviceram     som      verksamheten      kräver.
23885: tillsynen över den gemensamma försvarsunder-           Försvarskursernas personai med uppgiften som
23886: visningen för civil- och militärpersoner på            huvudsyssla består av tre officerare, en kurs-
23887: försvarsrådet. Verksamheten vid försvars-              sekreterare och en befattningsofficer. Antalet
23888: högskolan, som skulle grundas i försökssyfte,          föreläsare under en kurs är ca 50.
23889: skulle ske direkt under kommendören för                   Kursprogrammet täcker alla sektorer i säker-
23890: försvarsmakten. Det beslöts dessutom att en            hetspolitiken. Utrikespolitiken, försvarspoliti-
23891: särskild delegation skulle tillsättas för att biträ-   ken och det ekonomiska försvaret omfattar ca
23892: da kommendören för försvarsmakten vid be-              50 OJo av programmet. I övrigt omfattar pro-
23893: handlingen av ärenden gällande högskolan.              grammet andra verksamhetsområden inom
23894:     I utbildningsarrangemangen hade man i stor         försvaret och tillämpade övningar.
23895: utsträckning verksamheten vid motsvarande                 Avsikten är att statsrådets kansli alltjämt
23896: hö~skolor i Sverige och Norge som förebild.            skall utvecklas som ett organ som biträder
23897:    Ar 1971 prövades det om det fanns behov av          statsministern. Tili statsrådets kansli ansluts så
23898: att utveckla försvarsundervisningen. Det kon-          få funktioner som möjligt som inte främjar
23899: staterades då att erfarenheterna av arrange-           detta syfte. På grund av detta och då det
23900: mangen och utbildningens innehåll var positi-          nuvarande systemet enligt regeringens uppfatt-
23901: va. Man såg inte något behov att grunda en             ning har fungerat berömligt anser regeringen
23902: särskild försvarshögskola. Däremot började             att det inte är ändamålsenligt att anordnandet
23903: man utarbeta direktiv och starta arrangemang           av försvarskurser, tili vilka förutom de riksom-
23904: för att göra utbildningen permanent.                   fattande kurserna hör även regionala kurser,
23905:     Som resultat av utredningsarbetet fastställde      koncentreras tili statsrådets kansli, som då
23906: försvarsrådet direktiv för organiseringen av           borde få en särskild enhet för detta ändamål.
23907: 
23908:      Helsingfors den 8 december 1988
23909: 
23910:                                                                         Statsminister Harri Holkeri
23911:                                               1988 vp.
23912: 
23913: Kirjallinen kysymys n:o 625
23914: 
23915: 
23916: 
23917: 
23918:                                  Isohookana-Asunmaa ym.: Kiiminkijoen vesistön saamisesta
23919:                                     erityiskohtelun piiriin kuuluvaksi vesistöksi ·
23920: 
23921: 
23922:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23923: 
23924:    Kiiminkijoki on maamme ainoita merkittä-         maan Kiiminkijoelle sellaisia taloudellisia ja
23925: viä jokivesistöjä, jota ei ole valjastettu voima-   lainsäädännöllisiä etuuksia, jotka osaltaan jat-
23926: talouden käyttöön. Kiiminkijoki on 1960-luvun       kossa tulisivat luomaan po. alueelle uutta ta-
23927: lopulta asti sisällytetty ns. projekt-aqua-vesis-   loudellista aktiviteettia. Tällaisia ovat mm. ko-
23928: töihin. Kiiminkijoen varsikunnat ovat sittem-       rotetut valtionavustukset maatalouden tuotan-
23929: min tämän vuosikymmenen puolivälissä ryhty-         torakennusten rakentamiseen sekä kalastus-
23930: neet kehittämään Kiiminkijoen virkistys- ja         matkailun kehittäminen valtion tukitoimenpi-
23931: hyötykäyttöä mm. laatimalla yhteisen matkai-        tein.
23932: lusuunnitelman, nimeämällä Kiiminkijoki-neu-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
23933: vottelukunnan ja kolme eri työryhmää, jotka         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
23934: osaltaan valmistelevat toimenpiteitä Kiiminki-      me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
23935: joen vesistöalueen luonnonmukaiseksi hyödyn-        sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
23936: tämiseksi.                                          sen:
23937:    Kiiminkijoki-kunnat ovat tehneet ympäristö-                 Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin
23938: ministeriölle aloitteen Kiiminkijoen vesistön               toimenpiteisiin Kiiminkijoen vesistön
23939: määräämiseksi erityiskohtelun piiriin kuulu-                määräämiseksi erityiskohtelun piiriin
23940: vaksi vesistöksi. Tällä esityksellä pyritään saa-           kuuluvaksi vesistöksi?
23941: 
23942:     Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1988
23943: 
23944:           Tytti Isohookana-Asunmaa       Erkki Pulliainen              Juhani Alaranta
23945: 
23946: 
23947: 
23948: 
23949: 2815260
23950: 2                                 1988 vp. -    KK n:o 625
23951: 
23952: 
23953: 
23954: 
23955:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23956: 
23957:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          määräämiseksi erityiskohtelun piiriin
23958: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kuuluvaksi vesistöksi?
23959: olette 17 päivänä marraskuuta 1988 päivätyn
23960: kirjeenne n:o 1934 ohella toimittanut valtio-     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
23961: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-   vasti seuraavaa:
23962: sen kansanedustaja lsohookana-Asunmaan            Kysymys koskee samaa asiaa kuin kansan-
23963: ym. kirjallisesta kysymyksestä n:o 625:
23964:                                                 edustaja Kortesalmen ym. 15 päivänä marras-
23965:                                                 kuuta 1988 päivätty kirjallinen kysymys. Siihen
23966:          Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin      olen vastannut 22.12.1988, joten viittaan jo
23967:        toimenpiteisiin Kiiminkijoen vesistön    antamaani vastaukseen.
23968: 
23969:     Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1988
23970: 
23971:                                                              Ympäristöministeri Kaj Bärlund
23972:                                     1988 vp. -     KK n:o 625                                   3
23973: 
23974: 
23975: 
23976: 
23977:                              Tili Riksdagens Herr Talman
23978: 
23979:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               som ett vattendrag som berörs av spe-
23980: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse               cialåtgärder?
23981: nr 1934 av den 17 november 1988 tili vederbö-
23982: rande medlem av statsrådet översänt avskrift         Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
23983: av följande av riksdagsledamot lsohookana-         samt anföra följande:
23984: Asunmaa m.fl. undertecknade spörsmål nr
23985: 625:                                                 Spörsmålet gäller samma ärende som det
23986:                                                    skriftliga spörsmål som ställts av riksdagsman
23987:           Ämnar Regeringen i brådskande ord-       Kortesalmi m.fl. och daterats den 15 november
23988:        ning skrida tili åtgärder för att Kiminge   1988. Då jag 22.12.1988 besvarat spörsmålet,
23989:        älvs vattendrag skall kunna fastställas     hänvisar jag tili det svar jag redan givit.
23990: 
23991:     Helsingfors den 22 december 1988
23992: 
23993:                                                                    Miljöminister Kaj Bärlund
23994:                                               1988 vp.
23995: 
23996: Kirjallinen kysymys n:o 626
23997: 
23998: 
23999: 
24000: 
24001:                                  Jääskeläinen: Sotainvalidien sairaskoti- ja kuntoutuslaitoksen
24002:                                     perustamisesta Sallan kuntaan
24003: 
24004: 
24005:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24006: 
24007:    Sosiaali- ja terveysministeriön sairaskotityö-   toutus kohdistuu vain erittäin vaikeisiin ta-
24008: ryhmä II:n ehdotuksen (mietintö 26.6.1985)          pauksiin.
24009: mukaan Lapin lääniin tulisi sotainvalidien sai-        Edelleen on toimikunta selvittelyssään to-
24010: raskoti- ja kuntoutuspaikkojen määräksi 47          dennut, että lääkinnällistä kuntoutusta antavan
24011: paikkaa. Myös Lapin läänissä (kuten mm.             laitoksen saaminen alueelle on tarpeen vaatima
24012: Oulun läänissä) etäisyyksien vuoksi paikat olisi    ja siinä voitaisiin kuntouttaa työelämässä ole-
24013: tarkoituksenmukaisinta hajauttaa kahteen yk-        via sekä erityisryhmiä kuten metsureita, poro-
24014: sikköön, toinen länsirajalle ja toinen Koillis-     miehiä, maanviljelijöitä ja tulevia Sokiin kai-
24015: Lappiin. Näin Sallan hanke osaltaan palvelisi       vosmiehiä. Luonnollisesti laitos palvelisi sa-
24016: ja vastaisi tämän osuuden tarpeen tyydyttämi-       malla koko maan kuntoutusta ja vähentäisi
24017: sestä.                                              nykyisiä pitkiä joootuslistoja ja nopeuttaisi
24018:    Erityisesti pysyvaan laitoshuoltoon tulevien     kuntoutukseen pääsyä.
24019: invalidien kannalta on tärkeää, että hoitolaitos       Toimikunnan selvityksen mukaan yksin-
24020: sijaitsisi alueella, joka vastaa normaaleja elin-   omaan Sailasta lähetetään eri kuntoutuslaitok-
24021: olosuhteita. Näin maaseutuolosuhteista lähte-       siin kolmen viikon kuntoutusjaksolle yli 100
24022: vät tulisi pystyä sijoittamaan maaseudulle.         henkeä vuosittain, samanaikaisesti käy yhden
24023:    Koillis-Lapin kuntoutustoimintaa kartoitet-      viikon kuntoutusjaksolla omin kustannuksin
24024: taessa edellä mainittu toimikunta on todennut       kotimaassa 5-60 henkeä. Kun vielä otetaan
24025: mm., että uuden kuntoutuslaitoksen saaminen         mukaan ulkomailta kuntoutusta hakevat, on
24026: lähinnä Lapin lääniä ja Kuusamon aluetta            yksinomaan Sallan kunnassa tällä hetkellä
24027: varten on tarpeen, koska joootusajat lääkin-        150-200 kuntoutettavaa vuosittain.
24028: nällistä kuntoutusta antaviin laitoksiin ovat          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
24029: 6-10 kuukautta. Tarvetta on lisännyt työ-           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
24030: ikäisten kohdalla tehostuva työterveyshuolto,       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24031: ja näiden asiakkaiden kohdalla on pitkäaikai-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24032: seen kuntoutukseen pääsy tarpeen työkyvyn
24033: palauttamiseksi.                                             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24034:    Rovaniemellä toimiva kuntoutuslaitos ei                 ryhtyä sotainvalidien sairaskoti- ja kun-
24035:  kuntouta enää tällaisia työelämässä olevia eikä           toutuslaitoksen perustamiseksi Sallan
24036:  sotainvalideja tai sotaveteraaneja, vaan kun-             kuntaan?
24037: 
24038:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1988
24039: 
24040:                                         Keijo Jääskeläinen
24041: 
24042: 
24043: 
24044: 
24045: 281515U
24046: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 626
24047: 
24048: 
24049: 
24050: 
24051:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24052: 
24053:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Sotainvalidien määrä Lapin läänissä on tällä
24054: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       hetkellä noin 2 000. Sotainvalidien sairaskoti-
24055: olette 17 päivänä marraskuuta 1988 päivätyn         työryhmä arvioi aikanaan Lapin läänin teoreet-
24056: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        tisen sairaskotipaikkatarpeen olevan 47 paik-
24057: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       kaa, mutta työryhmä ehdotti, ottaen huo-
24058: edustaja Jääskeläisen näin kuuluvasta kirjalli-     mioon läänin sosiaali- ja terveydenhuollon pal-
24059: sesta kysymyksestä n:o 626:                         velutason, että vain 30 sairaskotipaikkaa tulisi
24060:                                                     toteuttaa. Viime vuosina on käynyt ilmi, että
24061:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       mainitun sairaskotityöryhmän arviot sotainva-
24062:        ryhtyä sotainvalidien sairaskoti- ja kun-    lidien laitospaikkatarpeesta ovat olleet jonkin
24063:        toutuslaitoksen perustamiseksi Sallan        verran liian pieniä. Tämän vuoksi mm. Lapin
24064:        kuntaan?                                     lääniin on jo hyväksytty rakennettavaksi kaksi
24065:                                                     30-paikkaista sairaskotia. Nämä tulevat Rova-
24066:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         niemelle ja Tornioon, joiden molempien to-
24067: taen seuraavaa:                                     teuttaminen pyritään aloittamaan alkuvuodesta
24068:    Kaunialan sotavammasairaalan lisäksi maas-       1989, ja ne valmistuvat keväällä 1990. Rova-
24069: samme toimii 15 sotainvalidien kuntouttami-         niemi ja Tornio ovat molemmat voimakkaita
24070: seen tarkoitettua sairaskotia tai muuta kuntou-     aluekeskuksia ja sijaitsevat liikennemaantie-
24071: tuslaitosta.                                        teellisesti edullisesti. Mainitut seikat ovat teki-
24072:    Julkisen terveydenhuollon laitokset vastaa-      jöitä, joita sairaskotityöryhmä piti tärkeinä
24073: vat sotainvalidien kuten muunkin väestön sai-       laitoksen sijaintipaikkaa harkittaessa.
24074: raanhoitotarpeista sekä avo- että sairaalahoi-
24075: don osalta. Sotilasvammalain mukainen laitos-          Kansanedustaja Jääskeläisen kysymyksessä
24076: huolto, siltä osin kuin sitä ei ole mahdollista     perustellaan kuntoutuslaitoksen tarpeellisuutta
24077: kehittää yleisen terveydenhuollon tai sosiaali-     melko voimakkaasti sillä perusteella, että siellä
24078: toimen palveluja parantamalla, voidaan par-         voitaisiin kuntouttaa työelämässä olevia sekä
24079: haiten toteuttaa sotainvalideja varten rakennet-    erityisryhmiä kuten metsureita, poromiehiä,
24080: tujen sairaskotien avulla.                          maanviljelijöitä ym. Vaikka sairaskodeille voi-
24081:    Sosiaali- ja terveysministeriön sotainvalidien   daankin tulevaisuudessa suunnitella muuta
24082: sairaskotityöryhmän mukaan (työryhmämuis-           käyttöä, niin sosiaali- ja terveysministeriön
24083: tio 1983:83) olisi tärkeätä, että sotainvalidit     mielestä sairaskodin rakentamisen lähtökohta-
24084: saisivat erityispalvelujaan omasta lähiympäris-     na nyt tulee olla sotainvalidien tarve saada sen
24085: töstään. Sairaskodeilla olisi oltava tuntuma        tarjoamia laitoshuolto- ja kuntoutuspalveluja,
24086: lähiseutujen sotainvalideihin. Sairaskodit anta-    eikä sitä voida kovin paljon perustella muiden
24087: vat jaksoittaista ja pitkäaikaista laitoshuoltoa,   väestöryhmien tarpeilla.
24088: osa-aikaista laitoshuoltoa, kuntoutuspalveluita
24089: ja muita lääkinnällisiä palveluita vaikea-             Sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen
24090: vammaisille sotainvalideille.                       mukaan Lapin lääniin on tulossa sotainvalidien
24091:    Lähivuosina sotainvalideille tarkoitettujen      määrä huomioon ottaen tyydyttävästi sairasko-
24092: sairaskotien määrää tullaan oleellisesti lisää-     tipaikkoja. Jatkossa tulee selvitettäväksi, miten
24093: mään. Vireillä on noin kymmenen uuden sai-          hyvin nyt perusteilla olevat sairaskodit kykene-
24094: raskodin perustaminen, osa aloittaa toimintan-      vät vastaamaan Koillis-Lapin sotainvalidien
24095: sa jo ensi vuonna.                                  tarpeita.
24096: 
24097:     Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1988
24098: 
24099:                                                                          Ministeri Tarja Halonen
24100:                                       1988 vp. -      KK n:o 626                                     3
24101: 
24102: 
24103: 
24104: 
24105:                                Tili Riksdagens Herr Talman
24106: 
24107:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              1 Lapplands Iän är antalet krigsinvalider för
24108: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           tillfället ungefär 2 000. Krigsinvalidernas sjuk-
24109: av den 17 november 1988 tili vederbörande             hemsarbetsgrupp uppskattade på sin tid det
24110: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-        teoretiska behovet av sjukhemsplatser i Lapp-
24111: jande av riksdagsman Jääskeläinen underteck-          lands Iän tili 47 stycken men arbetsgruppen
24112: nade spörsmål nr 626:                                 föreslog med tanke på servicenivån hos länets
24113:                                                       social- och hälsovård att endast 30 platser
24114:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen              skulle förverkligas. På senare år har det kom-
24115:        vidta för att grunda ett sjukhem och en        mit fram att sjukhemsarbetsgruppens upp-
24116:        rehabiliteringsanstalt för krigsinvalider      skattningar då det gäller krigsinvalidernas be-
24117:        i kommunen Salla?                              hov av anstaltsplatser har varit en aning i
24118:                                                       underkant. Tili följd av detta har planerna på
24119:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          att i Lapplands Iän bygga två sjukhem med 30
24120: samt anföra följande:                                 platser godkänts. Dessa kommer att vara be-
24121:                                                       lägna i Rovaniemi och Torneå. Avsikten är att
24122:    Utöver Kauniala krigsinvalidsjukhus finns          byggandet skall inledas i början av 1989 och
24123: det i vårt land 15 sjukhem eller andra rehabili-      avslutas på våren 1990. Både Rovaniemi och
24124: teringsanstalter ämnade för rehabilitering av         Torneå är starka regionala centra och är
24125: krigsinvalider.                                       fördelaktigt belägna trafikgeografiskt sett.
24126:    Anstalterna inom den offentliga hälsovården        Dessa omständigheter är faktorer som sjuk-
24127: ansvarar för krigsinvalidernas och den övriga         hemsarbetsgruppen ansåg vara väsentliga då
24128: befolkningens behov av sjukvård både då det           platsen för anstalten övervägdes.
24129: gäller öppen vård och sjukhusvård. An-                    1 riksdagsman Jääskeläinens spörsmål moti-
24130: staltsvård i enlighet med lagen om skada,             veras behovet av en rehabiliteringsanstalt täm-
24131: ådragen i militärtjänst, kan tili de delar det inte   ligen kraftigt med att människor i arbetslivet
24132: är möjligt att utveckla anstaltsvården genom          och ur specialgrupper kan rehabiliteras vid
24133: att förbättra den allmänna hälsovårdens eller         anstalten, t.ex. skogsarbetare, renskötare,
24134: socialväsendets tjänster, bäst förverkligas med       jordbrukare m.fl. Trots att det i framtiden kan
24135: hjälp av sjukhem byggda för krigsinvalider.           planeras andra funktioner för sjukhemmen bör
24136:    Enligt social- och hälsovårdsministeriets          utgångspunkten för att bygga ett sjukhem en-
24137: sjukhemsarbetsgrupp (PM av arbetsgrupp                ligt social- och hälsovårdsministeriets uppfatt-
24138: 1983:83) är det viktigt att krigsinvaliderna har      ning nu vara krigsinvalidernas behov av de
24139: tillgång tili särskild service i sin egen närmiljö.   tjänster inom anstaltsvården och rehabilite-
24140: Sjukhemmen bör ha kontakt med krigsinvali-            ringen som där erbjuds, och byggandet kan
24141: derna i omgivningen. Sjukhemmen erbjuder              inte i större grad motiveras med andra befolk-
24142: periodisk och långvarig anstaltsvård, an-             ningsgruppers behov.
24143: staltsvård på deltid, rehabiliteringstjänster och         Enligt social- och hälsovårdsministeriets
24144: andra medicinska tjänster för gravt handikap-         uppfattning kommer det i framtiden att finnas
24145: pade krigsinvalider.                                  tillräckligt med sjukhemsplatser i Lapplands
24146:     Under de närmast följande åren kommer             Iän om antalet krigsinvalider tas i betraktande.
24147: antalet sjukhem, avsedda för krigsinvalider,          1 fortsättningen återstår att utreda hur tili-
24148: märkbart att ökas. Grundandet av ungefär tio          fredsställande de sjukhem som skall grundas
24149: sjukhem har anhängiggjorts. Av dessa inleder          motsvarar behoven bland krigsinvaliderna i
24150: en del sin verksamhet redan nästa år.                 nordöstra Lappland.
24151:     Helsingfors den 19 december 1988
24152: 
24153:                                                                            Minister Tarja Halonen
24154: 1
24155: 1
24156: 1
24157:     1
24158:     1
24159:     1
24160:         1
24161:         1
24162:         1
24163:             1
24164:             1
24165:             1
24166:                 1
24167:                 1
24168:                 1
24169:                     1
24170:                     1
24171:                     1
24172:                         1
24173:                                                1988 vp.
24174: 
24175: Kirjallinen kysymys n:o 627
24176: 
24177: 
24178: 
24179: 
24180:                                    Jääskeläinen: Taideosaston perustamisesta Lapin korkeakou-
24181:                                       luun
24182: 
24183: 
24184:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24185: 
24186:    Uusia korkeakouluja perustettaessa niille on       humanistista tai luonnontieteellistä koulutusta.
24187: pyritty luomaan oma erityinen profiilinsa. Val-       Korkeakoulun on kehittämishankkeita suunni-
24188: takunnallisen korkeakoululaitoksen kehittä-           tellessaan etsittävä nykyisen toimintansa kan-
24189: misfunktion mukaista on mahdollistaa jokai-           nalta luontevia vaihtoehtoja ja sitä kautta
24190: selle korkeakoululle vaikutusalueen tarpeita          omaleimaisuutta.
24191: tyydyttävä tieteenalapohja.                              Korkeakoulun tiedeyhteisö on kehittynyt ny-
24192:    Lapin korkeakoulu perustettiin Rovaniemel-         kyiselleen melko nopeasti. Taideosaston perus-
24193: le v. 1979. Korkeakoulusta annetun lain mu-           taminen tieteelliseen korkeakouluun paitsi mo-
24194: kaan sen tehtävä on edistää ja harjoittaa va-         nipuolistaa korkeakoulun koulutustarjontaa,
24195: paata tutkimusta, antaa siihen perustuvaa ylin-       lisää toiminnan volyymia ja opiskelijamääriä,
24196: tä opetusta sekä muullakin tavoin palvella            luo myös edellytykset tieteiden ja taiteiden
24197: yhteiskuntaa. Korkeakoulu toimii lähinnä kas-         elävälle vuorovaikutukselle. Taiteiden osaston
24198: vatustieteiden, oikeustieteiden ja yhteiskunta-       perustaminen on Lapin korkeakoulun 1990-
24199: tieteiden aloilla. Korkeakoulun perustamisen          luvun kehittämishankkeesta merkittävin.
24200: yhteydessä eduskunnan sivistysvaliokunta edel-
24201: lytti, että korkeakoulua vastaisuudessa moni-            Teollisen tuotannon kiristyvä kansainvälinen
24202: puolistetaan ulottamalla sen tehtävä laissa mai-      kilpailu asettaa tuotteiden tekniselle toimivuu-
24203: nittujen alojen ulkopuolelle. Edelleen pidettiin      delle ja visuaaliselle laadulle yhä tiukkenevia
24204: tärkeänä, että korkeakoulun tulevassa kehittä-        vaatimuksia. Pyrkiessään säilyttämään ja pa-
24205: misessä otetaan huomioon Pohjois-Suomen               rantamaan kilpailukykyään yritykset ovat ha-
24206: alueelliset erityisolosuhteet.                        vainneet välttämättömäksi käyttää korkeata-
24207:                                                       soista muotoiluasiantuntemusta tuotteiden ke-
24208:    Korkeakoulun kehittäminen on edennyt vai-          hittämisessä.
24209: heeseen, jossa sen tieteenalajakautumaa on
24210: laajennettava uusille edustettuja tieteitä tuke-         Perinteisesti lasi-, keramiikka- ja muovi- ym.
24211: ville aloille. Lapin korkeakoulun tulevaisuuden       kulutushyödykkeet ovat kuuluneet muotoilijoi-
24212: kannalta on erittäin merkittävää laajentaa kor-       den työkenttään. Samoin huonekalu- ja puuse-
24213: keakoulun nykyistä koulutusalaa ja tiedepoh-          pänteollisuus on jo pitkään tunnustanut hyvän
24214: jaa kehittämällä nykyisten osastojen rinnalle         muotoilun välttämättömäksi tuotannolleen.
24215: toimintakykyinen ja laaja-alainen taideosasto.        1970-luvun jälkeen teknologiapainotteinen me-
24216: Pelkästään yhteiskuntatieteisiin painottuva           talli- ja sähkölaitosteollisuus on lisännyt voi-
24217: korkeakoulu jää kapea-alaiseksi.                      makkaasti osuuttaan muotoilijoiden työllistä-
24218:    Korkeakouluneuvoston         tekemän     perus-    jänä.
24219: resurssiselvityksen mukaan Lapin korkeakoulu             Teollisen muotoilun tarvetta on viime vuosi-
24220: tarvitsee nykyisiin toimintoihin yhden lisäpro-       na kartoitettu mm. Vaasan korkeakoulun,
24221: fessuurin. Kuitenkin korkeakoulun täytyy tule-        Kuopion yliopiston ja Lapin lääninhallituksen
24222: vaisuudessa kyetä palvelemaan monipuolisesti          toteuttamissa projekteissa. Selvityksissä on
24223:  mm. alueen elinkeinoelämän tarpeita ja tarjoa-       kiistatta osoitettu, ettei yksi pieni koulutus-
24224: maan monipuolista opetusta. Lapin korkea-             yksikkö pysty tuottamaan riittävästi korkeata-
24225:  koululla ei tällä hetkellä ole perusteita aloittaa   soisia alan ammattilaisia elinkeinoelämän pal-
24226: 
24227: 281521B
24228: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 627
24229: 
24230: velukseen, erityisesti ajatellen valtakunnan eri   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24231: osien tasaista palvelua.                           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24232:                                                            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24233:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-          ryhtyä taideosaston perustamiseksi La-
24234: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän            pin korkeakoulun yhteyteen?
24235: 
24236:     Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1988
24237: 
24238:                                        Keijo Jääskeläinen
24239:                                    1988 vp. -     KK n:o 627                                    3
24240: 
24241: 
24242: 
24243: 
24244:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24245: 
24246:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     taidekoulujen opetus, keskiasteen ja ammatil-
24247: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     listen oppilaitosten kuvataideopetus sekä mu-
24248: olette 17 päivänä marraskuuta 1988 päivätyn       seopedagogiikka ja kuvataiteen viestintäkasva-
24249: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      tus.
24250: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        Oulun yliopisto ja Taideteollinen korkea-
24251: edustaja Keijo Jääskeläisen näin kuuluvasta       koulu, jotka ovat yhdessä järjestäneet kuvaa-
24252: kirjallisesta kysymyksestä n:o 627:               mataidon opettajien poikkeuskoulutusta, ovat
24253:                                                   esittäneet vakinaisen koulutuksen aloittamista
24254:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     Oulun yliopistoon perustettavassa erillisessä
24255:        ryhtyä taideosaston perustamiseksi La-     laitoksessa. Laitoksessa voitaisiin näiden kor-
24256:        pin korkeakoulun yhteyteen?                keakoulujen yhteistyönä järjestää myös muuta
24257:                                                   kuvaamataitoon, viestintäkulttuuriin ja teolli-
24258:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-     seen muotoiluun liittyvää toimintaa.
24259: vasti seuraavaa:                                     Lapin korkeakoulussa on valmisteltu taide-
24260:   Opetusministeriö antoi 22.2.1988 päätöksen      osaston perustamissuunnitelma. Korkeakoulu
24261: opettajankoulutuksen kehittämisestä ja opetta-    on esittänyt, että tähän osastoon perustetaan
24262: javajauksen poistamisesta. Sen mukaan selvite-    kuvaamataidon opetuksen koulutusohjelma
24263: tään mahdollisuudet kuvaamataidon opettajien      vuonna 1990, teollisen muotoilun koulutusoh-
24264: koulutuksen aloittamiseen pääkaupunkiseudun       jelma vuonna 1992 ja kuvallisen viestinnän
24265: ulkopuolella. Korkeakoulut ovat tehneet asias-    koulutusohjelma vuonna 1994.
24266: ta useita esityksiä.                                 Opetusministeriö tulee pikaisesti selvittä-
24267:   Jyväskylän yliopisto on valmis aloittamaan      mään, millä edellytyksillä taideosasto voidaan
24268: koulutuksen. Kuvaamataidon opettajien kou-        perustaa Lapin korkeakouluun ja kuvaamatai-
24269: lutuksen lisäksi koulutusohjelmaan voisivat si-   don opettajien koulutus aloittaa tässä osastos-
24270: sältyä vaihtoehtoisina lasten ja nuorten kuva-    sa vuonna 1990.
24271: 
24272:     Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1988
24273: 
24274:                                                            Opetusministeri Christoffer Taxell
24275: 4                                   1988 vp. -     KK n:o 627
24276: 
24277: 
24278: 
24279: 
24280:                              Tili Riksdagens Herr Talman
24281: 
24282:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        yrkesläroanstalter samt musikpedagogik och
24283: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        mediefostran inom bildkonst.
24284: av den 17 november 1988 tili vederbörande             Uleåborgs universitet och Konstindustriella
24285: medlem av statsrådet översänt en avskrift av       högskolan som gemensamt har anordnat un-
24286: följande av riksdagsman Keijo Jääskeläinen         dantagsutbildning av teckningslärare har före-
24287: undertecknade spörsmål nr 627:                     slagit att man inleder ordinarie utbildning vid
24288:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           en särskild institution som skulle inrättas vid
24289:        vidta för att inrätta en konstavdelning     Uleåborgs universitet. Vid denna institution
24290:        vid Lapplands högskola?                     kunde som samarbete mellan dessa högskolor
24291:                                                    anordnas även annan verksamhet med anknyt-
24292:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt       ning tili teckning, mediekultur och industriell
24293: följande:                                          design.
24294:    Undervisningsministeriet utfärdade 22.2.           Vid Lapplands högskola har man uppgjort
24295: 1988 ett beslut om att utveckla lärarutbild-       en pian för att inrätta en konstavdelning.
24296: ningen och om att avlägsna lärarbristen. Enligt    Högskolan har föreslagit att man vid denna
24297: det utreder man möjligheterna att inleda ut-       avdelning inrättar ett utbildningsprogram för
24298: bildning av teckningslärare utanför huvud-         teckningsundervisning år 1990, ett utbildnings-
24299: stadsregionen. Högskolorna har gjort flera         program för industriell design år 1992 och ett
24300: framställningar i detta ärende.                    utbildningsprogram för bildkommunikation år
24301:    Jyväskylä universitet är berett att inleda en   1994.
24302: sådan utbildning. Utöver utbildningen av teck-        Undervisningsministeriet kommer skyndsamt
24303: ningslärare kunde i den dessutom som alterna-      att utreda förutsättningarna för att inrätta en
24304: tiv ingå undervisning för bildkonstskolor av-      konstavdelning vid Lapplands högskola och
24305: sedda för barn och ungdom, bildkonstunder-         för att lärarutbildning kan inledas vid denna
24306: visning för läroanstalter på mellanstadiet och     avdelning år 1990.
24307: 
24308:     Helsingfors den 22 december 1988
24309: 
24310:                                                       Undervisningsminister Christoffer Taxell
24311:                                                 1988 vp.
24312: 
24313: Kirjallinen kysymys n:o 628
24314: 
24315: 
24316: 
24317: 
24318:                                    Pietikäinen ym.: CFC-kaasujen ilmakehään pääsemisen estämi-
24319:                                       sestä Coldtherm Oy:n tehtaalta Mäntyharjun kunnassa
24320: 
24321: 
24322:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24323: 
24324:    Äsken Mäntyharjun kunnassa on aloittanut            taisiin käyttää esitetyn akkuromumaksun ta-
24325: toimintansa uusi tehdas, joka ilmoittaa käyttä-        paan talteenoton rahoitukseen ja tiedotukseen
24326: vänsä tuotantoprosessissaan 50 tonnia CFC-             sekä korvaaviin investointeihin ja tuotekehitte-
24327: kaasuja vuodessa. Näillä näkymin kaikki käy-           lyyn.
24328: tetty CFC joutuu lopulta ilmakehään.                      Kuluttajan omalla valinnalla on uskoaksem-
24329:     CFC:t eli kloorifluorihiilivedyt, joista käyte-    me kasvava merkitys CFC:n käytön vähentä-
24330: tään myös nimitystä freon, ovat happamoitu-            misessä. Tosin tällä hetkellä kuluttajan on
24331: misen ohella yksi merkittävimmistä maailman-           mahdotonta erottaa, missä eristeessä tai muus-
24332: laajuisista ympäristöuhkista. CFC:t tuhoavat           sa tuotteessa on käytetty CFC:tä ja missä ei.
24333: todennäköisesti yläilmakehän otsonia ja ovat           Siksi kuluttajanvapaus ei toteudu. CFC-tuot-
24334: lisäksi osallisina kasvihuoneilmiöön. Aineiden         teille tulisi säätää merkitsemispakko osana
24335: haitallisuus on yleisesti tunnustettu ja niiden        tuotteiden ympäristömerkintäkäytännön to-
24336: käytön vähentämiseksi on jo saatu aikaan mer-          teuttamista. Sen jälkeen kuluttajanvalistus voi-
24337: kittäviä kansainvälisiä ja kansallisia sopimuk-        taisiin kohdistaa yleisön lisäksi suurkuluttajiin,
24338: sia.                                                   joita ovat mm. rakennusliikkeet, valtio ja kun-
24339:     CFC:n pääsy ilmakehään olisi saatava rajus-        nat.
24340: ti vähenemään. Vanhojen laitosten tulisi asteit-          CFC:n käytön voimakkaaksi vähentämiseksi
24341: tain vähentää aineen käyttöä, eikä uusia laitok-       ponnisteliaan jo useilla yhteiskuntaelämän ja
24342: sia saisi perustaa.                                    talouden sektoreilla. On näiden ponnistelujen
24343:                                                        ja laajan kansalaismielipiteen vastaista perus-
24344:     Käytössä olevissa vaahdotetuissa muovieris-
24345:                                                        taa Suomeen CFC:tä käyttävä täysin uusi teh-
24346: teissä on arviolta noin puolet Suomeen varas-          das.
24347: toituneesta CFC:stä. Tulisi selvittää, miten hy-
24348:                                                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
24349:  lätyt eristeet voitaisiin hävittää ilman CFC:n
24350: vapautumista. Mahdollisesti CFC-kaasut kai-            jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
24351:                                                        me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
24352:  kissa tuotteissa, myös eristeissä, tulisi määritel-
24353:                                                        sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
24354: lä ongelmajätteeksi. Kylmäkoneissa oleva CFC
24355:  pitäisi huollon ja romutuksen yhteydessä kerä-        sen:
24356:  tä talteen.                                                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24357:     Vapaaehtoisten neuvottelujen ja sopimusten                ryhtyä Mäntyharjun kunnassa juuri toi-
24358:  lisänä CFC:n käytön vähentämiseksi ja kor-                   mintansa aloittaneen Coldtherm Oy:n
24359:  vaamiseksi voitaisiin harjoittaa taloudellista               tuotantolaitoksen osalta, jotta laitok-
24360:  ohjausta esimerkiksi määräämällä aineille sopi-              sesta ei vapautuisi CFC-kaasuja suo-
24361:  va vero. Tällaista käytäntöä suunnitellaan tiet-             raan ilmakehään eikä myöskään kierto-
24362:  tävästi ainakin Ruotsissa. Kertyvä tuotto voi-               teitse tehtaan eristemuovituotteista?
24363: 
24364:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1988
24365: 
24366:            Sirpa Pietikäinen                Kari Häkämies                   Tuula Linnainmaa
24367:            Eeva Turunen                     Aino Pohjanoksa                 Tapio Holvitie
24368:            Riitta Jouppila                  Riitta Uosukainen               Riitta Saastamoinen
24369:            Jouni J. Särkijärvi              Päivi Varpasuo                  Anneli Taina
24370: 
24371:  281525F
24372: 2                          1988 vp. -   KK n:o 628
24373: 
24374:     Liisa Hilpelä               Erkki Pystynen            Pirjo-Riitta Antvuori
24375:     Elisabeth Rehn              Ingvar S. Melin           Boris Renlund
24376:     Gunnar Jansson              Ole Wasz-Höckert          Håkan Nordman
24377:     Håkan Malm                  Henrik Westerlund         Per-Henrik Nyman
24378:     Lea Kärhä                   Erkki Pulliainen          Jouko Skinnari
24379:     Jukka Gustafsson            Jorma Rantanen            Liisa Jaakonsaari
24380:     Reino Paasilinna            Iiris Hacklin             Timo Roos
24381:     Markus Aaltonen             Mats Nyby                 Antti Kalliomäki
24382:     Reijo Lindroos              Riitta Myller             Sinikka Mönkäre
24383:     Markku Pohjola              Matti Vähänäkki           Matti Saarinen
24384:     Jukka Roos                  Heikki Rinne              Osmo Soininvaara
24385:     Raimo Vistbacka             Arto Lapiolahti           Lauri Metsämäki
24386:     Antero Kekkonen             Ilkka Joenpalo            Eero Paloheimo
24387:     Pekka Haavisto              Tina Mäkelä               Tuula Paavilainen
24388:     Kari Rajamäki               Risto Ahonen              Riitta Järvisalo-Kanerva
24389:     Tuulikki Hämäläinen         Marja-Liisa Tykkyläinen   Sinikka Hurskainen-Leppäne1
24390:     Aimo Ajo                    Kerttu Törnqvist          Pirjo Ala-Kapee
24391:     Virpa Puisto                Pentti Lahti-Nuuttila     Arja Alho
24392:     Ilkka-Christian Björklund   Mikko Elo                 Jorma Fred
24393:     Esko Almgren                Marita Jurva              Seppo Kääriäinen
24394:     Anneli Jäätteenmäki         Jorma Huuhtanen           Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
24395:     Tytti lsohookana-Asunmaa    Matti Maijala             Kalevi Mattila
24396:     Mauri Pekkarinen            Esko Aho                  Juhani Alaranta
24397:     Tellervo Renko              Sauli Hautala             Toimi Kankaanniemi
24398:     Matti Väistö                Riitta Kauppinen          Timo Kietäväinen
24399:     Paavo Väyrynen              Pirkko Ikonen             Esko Jokiniemi
24400:     Aapo Saari                  Jukka Vihriälä            Markku Lehtosaari
24401:     Pekka Puska                 Kalle Röntynen            Pauli Saapunki
24402:     Kimmo Sarapää               Eino Siuruainen           Marjatta Väänänen
24403:     Sirkka-Liisa Anttila        Hannele Pokka             Taisto Tähkämaa
24404:     Seppo Pelttari              J. Juhani Kortesalmi      Heikki Riihijärvi
24405:     Claes Andersson             Esko Seppänen             Lauha Männistö
24406:     Pekka Leppänen              Jarmo Wahlström           Heli Astala
24407:     Vappu Säilynoja             Timo Laaksonen            Arvo Kemppainen
24408:     Raila Aho                   Pertti Lahtinen           Esko Helle
24409:     Marja-Liisa Löyttyjärvi     Ensio Laine               Marjatta Stenius-Kaukonen
24410:                                 Esko-Juhani Tennilä
24411:                                     1988 vp. -     KK n:o 628                                     3
24412: 
24413: 
24414: 
24415: 
24416:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24417: 
24418:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        CFC-yhdisteiden käytön vähentämisohjel-
24419: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      masta on tarkoitus tehdä valtioneuvoston peri-
24420: olette 18 päivänä marraskuuta 1988 päivätyn        aatepäätös lähiaikoina. Periaatepäätöksen pe-
24421: kirjeenne n:o 1937 ohella toimittanut valtio-      rusteella aletaan ympäristöministeriössä selvit-
24422: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-      tää myös keinoja, joilla CFC-yhdisteiden käyt-
24423: sen kansanedustaja Pietikäisen ym. kirjallisesta   tö Suomessa voidaan lopettaa lähes kokonaan.
24424: kysymyksestä n:o 628, jossa tiedustellaan:         Myös taloudellisia tuki- ja ohjauskeinoja, ku-
24425:                                                    ten veroja, selvitetään CFC-yhdisteiden käytön
24426:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     vähentämiseksi.
24427:        ryhtyä Mäntyharjun kunnassa juuri toi-
24428:        mintansa aloittaneen Coldtherm Oy:n            Ympäristöministeriö on pyrkinyt vapaaeh-
24429:        tuotantolaitoksen osalta, jotta laitok-     toisiin sopimuksiin, joilla tärkeimpiä käyttö-
24430:        sesta ei vapautuisi CFC-kaasuja suo-        aloja edustavat yhteisöt sitoutuvat omin toimin
24431:        raan ilmakehään eikä myöskään kierto-       vähentämään CFC-yhdisteiden käyttöä. Neu-
24432:        teitse tehtaan eristemuovituotteista?       vottelut ovat edistyneet hyvin ja johtaneet jo
24433:                                                    merkityksellisiin tuloksiin. Sopimusteitse ei
24434:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      kuitenkaan voida tavoittaa kaikkia käyttäjiä.
24435: vasti seuraavaa:                                   Tuonnin sääteleminen sopimusteitse on myös
24436:                                                    hyvin vaikeaa.
24437:    Ympäristöministeriö on 22 päivänä marras-
24438: kuuta 1988 ilmansuojelulain (67/82) 12 §:n            Voimassa olevalla ilmansuojelulailla ei voida
24439: nojalla määrännyt, että Coldtherm Oy:n on          riittävästi säännellä CFC-yhdisteiden käyttöä.
24440: tehtävä ilmansuojelulain mukainen ilmoitus         Lain suomat mahdollisuudet puuttua CFC-
24441: 30.3.1989 mennessä Mikkelin lääninhallituksel-     yhdisteiden käyttöön valtioneuvoston päätök-
24442: le. Lääninhallitus käsittelee ilmoituksen ja voi   sin ovat pienet.
24443: antaa laitokselle ilman pilaantumisen ehkäise-        Hallitus aikoo antaa eduskunnalle esityksen
24444: miseksi tarpeellisia velvoitteita. Ilmansuojelun
24445:                                                    ilmansuojelulain muuttamisesta. Näin valtio-
24446: ilmoitusmenettelyllä pyritään saamaan viran-
24447:                                                    neuvosto saisi riittävät valtuudet rajoittaa
24448: omaisten käyttöön riittävät tiedot ilmoitusvel-
24449:                                                    CFC-yhdisteiden käyttöä sekä muun muassa
24450: vollisesta laitoksesta ja sen toiminnan vaiku-     vaatia niitä sisältäviin tuotteisiin asianomaisen
24451: tuksista ilman laatuun ja ympäristöön.             merkinnän. Lakiesitys mahdollistaisi myös
24452:    Ympäristöministeriö on valmistellut ohjel-
24453:                                                    CFC-yhdisteiden uuskäytön kieltämisen, kuten
24454: maa siitä, kuinka kloorifluorihiilivetyjen eli     esimerkiksi Coldthermin tapauksessa. Esitys-
24455: CFC-yhdisteiden käyttöä Suomessa vähenne-          luonnoksessa valtioneuvostolle on suunniteltu
24456: tään eri käyttöaloilla. Ohjelman toteuttaminen     samanlainen toimivalta kuin eduskunnan käsit-
24457: vähentää Suomen CFC-yhdisteiden käyttöä yli
24458:                                                    telyssä olevassa hallituksen esityksessä kemi-
24459: 50 prosenttia vuoden 1986 käytöstä vuoteen         kaalilaiksi ja laiksi torjunta-ainelain 4 §:n
24460:  1993 mennessä. Tämä on enemmän kuin ot-           muuttamisesta.
24461: sonikerrosta heikentäviä aineita koskeva Mon-
24462: trealin pöytäkirja edellyttää. Ohjelman tavoit-      Valtioneuvosto voi antaa määräyksiä myös
24463: teet ovat sopusoinnussa Pohjoismaiden minis-       CFC-jätteiden jätehuollosta jätehuoltolakiin
24464: terineuvoston laatiman ja Pohjoismaiden neu-       eduskunnassa vastikään hyväksytyn muutok-
24465: voston 16.11.1988 puoltaman pohjoismaisen          sen jälkeen. Lainmuutos on tarkoitus saattaa
24466: uuden ympäristönsuojeluohjelman kanssa.            voimaan vuoden 1989 alkupuolella.
24467: 
24468:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1988
24469: 
24470:                                                                 Ympäristöministeri Kaj Bärlund
24471: 4                                     1988 vp. -      KK n:o 628
24472: 
24473: 
24474: 
24475: 
24476:                                Tili Riksdagens Herr Talman
24477: 
24478:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              A vsikten är att statsrådet inom den närmaste
24479: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           framtiden skall fatta ett principbeslut om ett
24480: nr 1937 av den 18 november 1988 tili vederbö-         program som gäller minskning av använd-
24481: rande medlem av statsrådet översänt avskrift          ningen av CFC-föreningar. Utgående från
24482: av följande av riksdagsledamot Pietikäinen            principbeslutet skall miljöministeriet även bör-
24483: m.fl. undertecknade spörsmål nr 628:                  ja utreda de metoder med vilka användningen
24484:                                                       av CFC-föreningar i Finland kan slopas nästan
24485:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen             helt. Under utredning är även sådana ekono-
24486:        vidta i fråga om produktionsanlägg-            miska understöds- och styrningsmetoder, t.ex.
24487:        ningen vid Coldtherm Oy, som nyligen           skatter, som kan minska användningen av
24488:        inlett sin verksamhet i Mäntyharju             CFC-föreningar.
24489:        kommun, för att det från anläggningen              Miljöministeriet har strävat efter att få tili
24490:        inte skall frigöras CFC-gaser direkt i         stånd friviliiga avtal genom vilka samfund
24491:        atmosfären eller på omvägar via fabri-         inom de viktigaste branscherna förbinder sig
24492:        kens isolerplastprodukter?                     att med hjälp av egna metoder minska använd-
24493:                                                       ningen av CFC-föreningar. Förhandlingarna
24494:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          har framskridit i rask takt och har redan lett
24495: samt anföra följande:                                 tili betydelsefulla resultat. Det är ändå inte
24496:                                                       möjligt att förhandlingsvägen nå alla dem som
24497:     Miljöministeriet har med stöd av 12 § luft-       utnyttjar CFC-föreningar. Det är också mycket
24498: vårdslagen (67/82) den 22 november 1988 be-           svårt att reglera importen genom avtal.
24499: slutat att Coldtherm Oy före 30.3.1989 skall              Med stöd av gällande luftvårdslag kan man
24500: göra en anmälan i enlighet med luftvårdslagen         inte tillräckligt reglera användningen av CFC-
24501: till länsstyrelsen i S:t Michels Iän. Länsstyrel-     föreningar. De möjligheter lagen ger att genom
24502: sen behandlar anmälan och kan ålägga inrätt-          statsrådsbeslut ingripa i användningen av CFC-
24503: ningen erforderliga förpliktelser för att för-        föreningar är små.
24504: hindra att luften förorenas. Anmälningsförfa-             Regeringen ämnar ge tili riksdagen en propo-
24505: randet i anslutning tili luftvården syftar tili att   sition om ändring av luftvårdslagen. På detta
24506: ge myndigheterna tillräcklig information om           sätt kan statsrådet få tiliräcklig befogenhet att
24507: den inrättning som är anmälningsskyldig och           begränsa användningen av CFC-föreningar
24508: om hur verksamheten inverkar på luftens kva-          samt bl.a. att kräva att produkter som innehål-
24509: litet och på miljön.                                  ler dessa föreningar skall märkas på vederbör-
24510:     Miljöministeriet har berett ett program om        ligt sätt. Lagförslaget skulle även göra det
24511: hur man kan minska utnyttjandet av klorfluor-         möjligt att förbjuda nyanvändning av CFC-
24512: kolväte eller CFC-föreningar inom olika bran-         föreningar, t.ex. då det gäller Coldtherm Oy. I
24513: scher i Finland. Programmet innebär att an-           utkastet tili förslaget föreslås att statsrådet
24514: vändningen av CFC-föreningar i Finland fram           skall ha samma behörighet som den har enligt
24515: tili 1993 kommer att minska med mer än 50             regeringens proposition om kemikalielag och
24516: procent från 1986 års nivå. Detta är mera än          lag om ändring av 4 § lagen om bekämpnings-
24517: vad som förutsätts i Montrealprotokollet om           medel.
24518: ämnen som försvagar ozonskiktet. Målsätt-                Statsrådet kan utfärda föreskrifter om av-
24519: ningarna i programmet överensstämmer med              fallshanteringen då det gäller CFC-avfall enligt
24520: det nya nordiska miljövårdsprogrammet, som            de ändringar riksdagen nyligen godkänt i lagen
24521: utarbetats av Nordiska ministerrådet och som          om avfallshantering. Avsikten är att ändring-
24522: Nordiska rådet förordat 16.11.1988.                   arna träder i kraft i början av 1989.
24523: 
24524:     Helsingfors den 22 december 1988
24525: 
24526:                                                                         Miljöminister Kaj Bärlund
24527:                                              1988 vp.
24528: 
24529: Kirjallinen kysymys n:o 629
24530: 
24531: 
24532: 
24533: 
24534:                                  Elo ym.: Toimenpiteistä kotimaisen telakkateollisuuden kilpailu-
24535:                                     kyvyn parantamiseksi
24536: 
24537: 
24538:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24539: 
24540:    Kuluneen vuoden aikana on keskusteltu run-      rakennusmaissa.        Helsingin     Sanomissa
24541: saasti maamme telakkateollisuuden ongelmis-        17.11.1988 olleen uutisen mukaan Kamentsev
24542: ta. Tiedossa on, että kiristyneen kilpailutilan-   on todennut, että valtion telakkatuen puuttu-
24543: teen takia suomalaiset telakat joutuvat irtisa-    minen Suomessa on osaltaan viivyttänyt uusien
24544: nomaan suuren osan työvoimastaan. Keskuste-        laivatilausten saantia Neuvostoliitosta.
24545: lun kuluessa on viitattu mm. siihen, että val-        Suomen telakkateollisuudella on pitkät pe-
24546: tion tuen puute heikentää maamme telakoiden        rinteet ja se perustuu korkeaan teknologiaan.
24547: kilpailukykyä muihin länsieurooppalaisiin tela-    Telakat ovat myös merkittävä työllistäjä erityi-
24548: koihin verrattuna. Toisaalta myös Neuvostolii-     sesti maamme länsirannikolla. Siksi telakka-
24549: ton kaupassamme esiintyneet vaikeudet ovat         teollisuuden kilpailukyvyn turvaaminen on en-
24550: estäneet uusien laivojen viennin.                  siarvoisen tärkeätä. Suuntaamalla valtion tu-
24551:    Hallitus on tähän mennessä toistuvasti torju-   kea telakoille entistä tarkoituksenmukaisem-
24552: nut ehdotukset tuen antamisesta telakkateolli-     min voitaisiin telakoiden kilpailukykyä paran-
24553: suudelle, vaikka lähinnä EY -maissa valtion        taa edelleen.
24554: keskimääräinen subventio telakoille on 28 07o.        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
24555: Suomi antaa kyllä korkotukea tilattaville lai-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
24556: voille, mutta tämä korkotuki kohdistuu myös        me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
24557: ulkomailta tuotaville laivoille. Niinpä tämä       sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
24558: järjestelmä auttoi viemään mm. kuuden pikku-       sen:
24559: laivan tilauksen Saksan Iiittotasavaltaan.
24560:    Joitakin päiviä sitten julkisuudessa olleiden             Mitä Hallitus aikoo tehdä maamme
24561: tietojen mukaan myös suomalais-neuvostoliit-              telakoiden kilpailukyvyn turvaamiseksi,
24562: tolaisen talouskomission puheenjohtaja Vladi-             ja
24563: mir Kamentsev on kummastellut sitä, ettei                    mihin erityisiin toimenpiteisiin Halli-
24564: Suomessa valtio tue laivanrakentamista, kuten             tus aikoo ryhtyä korkotuen poistami-
24565: käytännössä tapahtuu kaikissa muissa laivan-              seksi ulkomailta tilattavilta laivoilta?
24566: 
24567:     Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1988
24568: 
24569:           Mikko Elo                   Timo Roos                      Timo Laaksonen
24570:           Raila Aho                   Heikki Rinne                   Jukka Roos
24571: 
24572: 
24573: 
24574: 
24575: 2815281
24576: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 629
24577: 
24578: 
24579: 
24580: 
24581:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24582: 
24583:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Tällä hetkellä suomalaisen telakkateollisuu-
24584: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       den tilauskantaa on kansainvälisessä vertailus-
24585: olette 18 päivänä marraskuuta 1988 päivätyn         sa pidettävä kohtuullisena. Siitä huolimatta
24586: lähetteenne n:o 1938 ohella toimittanut valtio-     laivanrakennusteollisuutemme tulevaisuuden
24587: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-       näkymät ovat varsin huolestuttavat. Suomalai-
24588: sen kansanedustaja Elon ym. näin kuuluvasta         sen laivanrakennusteollisuuden omassa piirissä
24589: kirjallisesta kysymyksestä n:o 629:                 käydään parhaillaan neuvotteluja yritystasolla
24590:                                                     tilanteen helpottamiseksi. Kauppa- ja teolli-
24591:           Mitä Hallitus aikoo tehdä maamme          suusministeriö asetti joulukuussa työryhmän
24592:        telakoiden kilpailukyvyn turvaamiseksi,      selvittämään, mitä toimenpiteitä telakkateolli-
24593:        ja                                           suuden rakenteen hallittu sopeuttaminen mah-
24594:           mihin erityisiin toimenpiteisiin Halli-   dollisesti valtiovallan taholta edellyttää sekä
24595:        tus aikoo ryhtyä korkotuen poistami-         mitkä ovat tarvittavien toimenpiteiden alueel-
24596:        seksi ulkomailta tilattavilta laivoilta?     liset ja työllisyysvaikutukset. Vastausta annet-
24597:                                                     taessa työryhmän työ on vielä kesken. Työryh-
24598:                                                     män suositusten pohjalta hallitus ja kauppa- ja
24599:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        teollisuusministeriö tulevat aikanaan harkitse-
24600: vasti seuraavaa:                                    maan mahdollisia jatkotoimenpiteitä.
24601: 
24602:     Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1988
24603: 
24604:                                                  Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
24605:                                     1988 vp. -     KK n:o 629                                    3
24606: 
24607: 
24608: 
24609: 
24610:                              Tili Riksdagens Herr Talman
24611: 
24612:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        na för vår skeppsbyggnadsindustri synnerligen
24613: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        oroväckande. Inom den finska skeppsbygg-
24614: nr 1938 av den 18 november 1988 tili vederbö-      nadsindustrin pågår som bäst på företagsnivå
24615: rande medlem av statsrådet översänt avskrift       förhandlingar för att underlätta situationen.
24616: av följande av riksdagsman Elo m.fl. under-        Handels- och industriministeriet tilisatte i de-
24617: tecknade spörsmål nr 629:                          cember en arbetsgrupp som skulle utreda vilka
24618:                                                    åtgärder som eventuellt förutsätts från stats-
24619:           Vad ämnar Regeringen göra för att        maktens sida för att varvsindustrins struktur
24620:        trygga varvens konkurrenskraft o.~h         på ett behärskat sätt skall kunna anpassas tili
24621:           vilka speciella åtgärder ämnar Rege-     det nya läget samt vilka inverkningar de nöd-
24622:        ringen vidta för att slopa räntestödet      vändiga åtgärderna kommer att ha regionellt
24623:        för de fartyg som beställs utomlands?       och på sysselsättningen. Då detta svar ges är
24624:                                                    arbetsgruppens arbete ännu på hälft. På basis
24625:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       av arbetsgruppens rekommendationer kommer
24626: samt anföra följande:                              regeringen och handels- och industriministeriet
24627:    I dagens läge bör den finska varvsindustrins    i sinom tid att överväga eventuella fortsatta
24628: orderstock vid en internationell jämförelse an-    åtgärder.
24629: ses rimlig. Trots detta är de framtida utsikter-
24630: 
24631:     Helsingfors den 23 december 1988
24632: 
24633:                                                  Handels- och industriminister Ilkka Suominen
24634:                                               1988 vp.
24635: 
24636: 'kriftligt spörsmål nr 630
24637: 
24638: 
24639: 
24640: 
24641:                                   Melin m.fl.: Om återinförande av estlandssvenska ortnamn på
24642:                                     översiktssjökortet Norra Östersjön
24643: 
24644: 
24645:                               Tili Riksdagens Herr Talman
24646: 
24647:    Längs Estlands nord- och västkust fanns det       sjökorten (1 :500 000) upptar hela det tidigare
24648: inda från förhistorisk tid tili hösten 1944 en       estlandssvenska bosättningsområdet.
24649: ivskraftig svensktalande befolkning, estlands-          På dagens sjökort anges på de tidigare sven-
24650: ;venskarna, främst bosatta på ett tämligen           ska öarna och byarna inte deras ofta ursprung-
24651: :nhetligt område, där det svenska språket var        liga namn, utan enbart de estniska namnen.
24652: iominerande eller allenarådande. Detta områ-         Exempel härpå enbart på kortet Norra Öster-
24653: le sträckte sig från Runö i Rigaviken tili Nargö     sjön är Ruhnu/Runö, Kihnu/Kynö, Saaren-
24654: 1tanför Reval. Vid andra världskrigets utbrott       maa/Ösel,      Muhu/Moon,      Hiiumaa/Dagö,
24655: 1ppgick estlandssvenskarna tili inemot 10 000        Ristna/Dagerort, Köpu/Köppo, Reigi!Röicks,
24656: Jersoner.                                            Vormsi!Ormsö, Haapsalu/Hapsal (där det en-
24657:    Reval ingick inte i det traditionella estlands-   da svenska gymnasiet fanns}, Sutlepa/Suttlep,
24658: ;venska området, men genom att staden var            Osmussaar/Odensholm,        Risti!Kors,    Suur
24659: andets förvaltnings- och kulturcentrum fanns         Pakri!Stora Rågön, Väike Pakri/Lilla Rågön,
24660: iär alltid ett inslag av estlandssvenskar, före      Naissaar/Nargö och Tallinn/Reval.
24661: mdra världskriget ca 700 personer, en svensk            Ett utsättande av de svenska ortnamnen på
24662: 'olkskola samt estlandssvenskarnas kulturella        våra sjökort skulle bidra tili att hålla vid Iiv
24663: :entralorganisation, Svenska Odlingens Vän-          minnet av denna folkspilira så att den inte helt
24664: ler. Ön Nargö utanför Reval var det egentliga        glöms bort av eftervärlden.
24665: :stlandssvenska bosättningsområdets östligaste          Hänvisande tili det ovan anförda får viiden
24666: 1tpost med en svensk befolkning på ca 150            ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
24667: Jersoner.                                            skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
24668:                                                      ställa följande spörsmål:
24669:    Estlandssvenskarna hade genom tiderna livli-
24670: :a handels- och kulturkontakter med Finland,                  Är Regeringen beredd att i bl.a. kul-
24671: :n stor del av deras prästerskap kom även från              turhistoriskt syfte se tili att på över-
24672:  ~inland. Vi har därför även i Finland en viss              siktssjökortet Norra Östersjön, som
24673:  ~ulturhistorisk skyldighet att se tili att est-            framgent trycks, de gamla svenska
24674:  andssvenskarna inte försvinner i historiens                namnen på öar, byar, vikar etc. på de
24675:  :lömska. Namnbruk och namnhistoria är en                   estlandssvenska bosättningsområdena
24676:  lel av kulturhistorien. De finländska översikts-           återinförs?
24677: 
24678:     Helsingfors den 16 november 1988
24679: 
24680:           Ingvar S. Melin               Henrik Lax                     Elisabeth Rehn
24681: 
24682: 
24683: 
24684: 
24685: ~815230
24686: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 630
24687: 
24688: Kirjallinen kysymys n:o 630                                                             Suomennos
24689: 
24690: 
24691: 
24692: 
24693:                                  Melin ym.: Vironruotsalaisten paikannimien uudelleen käyttöön
24694:                                    ottamisesta Pohjois-Itämeren yleismerikartassa
24695: 
24696: 
24697:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24698: 
24699:    Viron pohjois- ja länsirannikolla oli aina         Nykyisissä merikartoissa ei ilmoiteta aikai-
24700: esihistorialliselta ajalta lähtien vuoden 1944      semmin ruotsinkielisten saarien ja kylien niiden
24701: syksyyn saakka elinvoimainen ruotsinkielinen        usein alkuperäisiä nimiä, vaan ainoastaan vi-
24702: väestö. Vironruotsalaiset asuivat pääasiallisesti   ronkieliset nimet. Esimerkkeinä tästä pelkäs-
24703: suhteellisen yhtenäisenä alueella, jossa ruotsin    tään Pohjois-Itämeren merikartassa ovat
24704: kielellä oli hallitseva asema tai jossa se oli      Ruhnu/Runö, Kihnu/Kynö, Saarenmaa/Ösel,
24705: yksinomaan vallitsevana. Tämä alue ulottui          Muhu/Moon, Hiiumaa/Dagö, Ristna/Dager-
24706: Runön saaresta Riianlahdelta Nargön saareen         ort, Köpu/ Köppo, Reigi!Röicks, Vormsil
24707: Tallinnan edustalla. Toisen maailmansodan           Ormsö, Haapsalu/Hapsal (jossa oli ainoa ruot-
24708: puhjetessa vironruotsalaisia oli lähes 10 000       salainen lukio), Sutlepa/Suttlep, Osmussaar/
24709: henkeä.                                             Odensholm, Risti/Kors, Suur Pakri!Stora
24710:    Tallinna ei kuulunut perinteiseen Viron ruot-    Rågön, Väike Pakri!Lilla Rågön, Naissaar/
24711: salaisalueeseen, mutta kun kaupunki oli maan        Nargö ja Tallinn/Reval.
24712: hallinto- ja kulttuurikeskus, siellä oli aina vi-      Ruotsinkielisten paikannimien ottaminen
24713: ronruotsalaispiirteitä: ennen toista maailman-      merikarttoihimme edesauttaisi pitämään tämän
24714: sotaa noin 700 henkilöä, ruotsinkielinen kansa-     kansansirpaleen elävästi muistissamme niin, et-
24715: koulu sekä vironruotsalaisten kulttuurin kes-       tei jälkimaailma unohtaisi sitä kokonaan.
24716: kusjärjestö, Svenska Odlingens Vänner. Tallin-
24717: nan edustalla sijaitseva Nargön saari oli viron-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
24718: ruotsalaisten varsinaisen asuinalueen itäisin       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
24719: etuvartio, jossa oli noin 150 henkilön ruotsa-      me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
24720: laisväestö.                                         sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
24721:    Vironruotsalaisilla oli kautta aikojen vilk-     sen:
24722: kaat kauppa- ja kulttuurisuhteet Suomen kans-
24723: sa; suuri osa heidän papistostaan tulikin Suo-                Onko Hallitus valmis mm. kulttuuri-
24724: mesta. Tämän vuoksi myös meillä Suomessa                   historiallisessa tarkoituksessa huolehti-
24725: on tietty kulttuurihistoriallinen velvollisuus             maan siitä, että vastaisuudessa painet-
24726: huolehtia siitä, etteivät vironruotsalaiset vaivu          tavassa Pohjois-Itämeren yleismerikar-
24727: historian unholaan. Nimikäytäntö ja nimihis-               tassa vironruotsalaisten asuinalueiden
24728: toria on osa kulttuurihistoriaa. Suomen yleis-             saarien, kylien, lahtien jne. vanhat
24729: merikartat (1 :500 000) käsittävät vironruotsa-            ruotsinkieliset nimet otettaisiin uudel-
24730: laisten koko aikaisemman asuinalueen.                      leen käyttöön?
24731: 
24732:     Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1988
24733: 
24734:          Ingvar S. Melin               Henrik Lax                     Elisabeth Rehn
24735:                                    1988 vp. -     KK n:o 630                                       3
24736: 
24737: 
24738: 
24739: 
24740:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24741: 
24742:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     merikarttoja muiden jäsenvaltioiden vesialueil-
24743: nainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     ta. Tässä julkaisutyössä käytetään hyväksi näi-
24744: >lette 16 päivänä marraskuuta 1988 päivätyn       den valtioiden valmistamia karttoja. Järjestön
24745: drjeenne n:o 1939 ohella toimittanut valtio-      päätösasiakirjassa (Technical Resolutions) to-
24746: leuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-     detaan, että julkaistaessa karttoja tai muita
24747: >en kansanedustaja Melinin ym. kirjallisesta      merenkulkujulkaisuja vieraan valtion alueelta
24748: cysymyksestä n:o 630:                             tulee nimistön vastata tarkoin puheena olevan
24749:                                                   vieraan valtion itse omilla kartoillaan käyttä-
24750:          Onko Hallitus valmis mm. kulttuuri-      mää nimistöä. Koska useat maat saattavat
24751:       historiallisessa tarkoituksessa huolehti-   julkaista samalta alueelta merikarttoja, tällä
24752:       maan siitä, että vastaisuudessa painet-     nimistön yhdenmukaisuusmääräyksellä on suu-
24753:       tavassa Pohjois-Itämeren yleismerikar-      ri merkitys. Todettakoon, että Pohjois-Itäme-
24754:       tassa vironruotsalaisten asuinalueiden      ren yleismerikarttaa julkaisevat Suomen lisäksi
24755:       saarien, kylien, lahtien jne. vanhat        ainakin Neuvostoliitto, Ruotsi, Saksan liittota-
24756:       ruotsinkieliset nimet otettaisiin uudel-    savalta, Iso-Britannia, Yhdysvallat ja Ranska.
24757:       leen käyttöön?
24758:                                                      Merenkulun turvallisuuden kannalta on vält-
24759:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        tämätöntä, että kaikissa eri maiden julkaise-
24760: aen seuraavaa:                                    missa merikartoissa ja muissa merenkulkuun
24761:                                                   liittyvissä julkaisuissa (tiedotuslehdet, loistolu-
24762:   Suomi on jäsenenä kansainvälisessä merikar-
24763: oitusjärjestössä nimeltään International Hyd-     ettelot, merivaroitukset jne.) tietyllä karttakoh-
24764:                                                   teena on sama maantieteellinen nimi.
24765: ographic Organisation (IHO), johon kuuluvat
24766: ähes kaikki merikarttoja julkaisevat meren-         Edellä olevaan perustuen on todettava, että
24767: ·antavaltiot. Järjestön tehtävänä on mm. yh-      merenkulkuhallituksella ei ole mahdollisuutta
24768: lenmukaistaa jäsenvaltioiden julkaisemat me-      ottaa julkaisemaliaan Pohjois-Itämeren yleis-
24769: ikartat ja muut merenkulkujulkaisut. Jokai-       merikartalla käyttöön kysymyksessä esitettyjä
24770: ella jäsenvaltiolla on myös oikeus julkaista      vironruotsalaisia paikannimiä.
24771: 
24772:     Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1988
24773: 
24774:                                                                      Ministeri Pekka Vennamo
24775: 4                                  1988 vp. -     KK n:o 630
24776: 
24777: 
24778: 
24779: 
24780:                             Tili Riksdagens Herr Talman
24781: 
24782:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       de sjökort dessa stater har gjort upp. 1. organi-
24783: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       sationens beslutsdokument (Technical Resolu-
24784: nr 1939 av den 16 november 1988 tili vederbö-     tions) konstateras att, då sjökort eller andra
24785: rande medlem av statsrådet översänt avskrift      sjöfartspublikationer över en främmande stats
24786: av följande av riksdagsman Melin m.fl. under-     område publiceras, namnbeståndet noga skall
24787: tecknade spörsmål nr 630:                         följa det namnbestånd som ifrågavarande
24788:                                                   främmande stat använder på sina egna sjökort.
24789:          Är Regeringen beredd att i bl.a. kul-    Eftersom flera Iänder kan publicera sjökort
24790:        turhistoriskt syfte se tili att på över-   över samma område, är denna bestämmelse
24791:        siktssjökortet Norra Östersjön, som        om enhetlighet i fråga om namnbeståndet av
24792:        framgent trycks, de gamla svenska          stor betydelse. Det kan konstateras att över-
24793:        namnen på öar, byar, vikar etc. på de      siktssjökortet Norra Östersjön ges ut förutom
24794:        estlandssvenska bosättningsområdena        av Finland också av åtminstone Sovjetunionen,
24795:        återinförs?                                Sverige, Tyska Förbundsrepubliken, Storbri-
24796:                                                   tannien, Förenta Staterna och Frankrike.
24797:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         Med tanke på säkerheten inom sjöfarten är
24798: samt anföra följande:                             det nödvändigt att det för ett och samma
24799:    Finland är medlem i den internationella or-    kartobjekt på alla de sjökort och i andra
24800: ganisationen för sjökartläggning, International   publikationer i anslutning till sjöfarten (infor-
24801: Hydrografic Organisation (IHO), tili viiken så    mationstidningar, ledfyrsförteckningar, sjövar-
24802: gott som alla havsstrandstater som ger ut         ningar osv.) som de olika staterna ger ut står
24803: sjökort hör. Organisationens uppgift är bl.a.     samma geografiska namn.
24804: att förenhetliga de sjökort och andra sjöfarts-      På basis av ovanstående måste det konstate-
24805: publikationer som medlemsstaterna ger ut.         ras att sjöfartsstyrelsen på sitt översiktssjökort
24806: Varje medlemsstat har också rätt att ge ut        Norra Östersjön inte har möjlighet att ta i bruk
24807: sjökort över de andra medlemsstaternas vatten-    de estlandssvenska ortnamn som togs upp i
24808: områden. 1 detta publikationsarbete utnyttjas     spörsmålet.
24809: 
24810:     Helsingfors den 20 december 1988
24811: 
24812:                                                                      Minister Pekka Vennamo
24813:                                               1988 vp.
24814: 
24815: Kirjallinen kysymys n:o 631
24816: 
24817: 
24818: 
24819: 
24820:                                  Mönkäre ym.: Ilman laatua koskevien ohjeiden täydentämisestä
24821:                                    rikkivedyn ohjearvoilla
24822: 
24823: 
24824:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24825: 
24826:    Hajurikkiyhdisteet vaikuttavat voimakkaasti      epäpuhtauksiin, joista on runsaasti kokemus-
24827: ihmisten viihtyvyyteen ja terveyteen. Etelä-        peräistä tietoa ja kansainvälisesti hyväksyttyjä
24828: Karjalassa käynnissä olevasta Yhdyskuntail-         vaikutustutkimuksia.
24829: man hajurikkiyhdisteet ja terveys -projektista          Eräät rikkiyhdisteet ja erityisesti rikkivety
24830: saadut tutkimustulokset ovat vahvistaneet tätä      ovat jo pieninä pitoisuuksina voimakasta hajua
24831: näkemystä. Seurantatutkimuksessa on tutkittu        aiheuttavia ilman epäpuhtauksia, jotka eräillä
24832: yhdyskuntailman hajurikkiyhdisteiden määrää         paikkakunnilla aiheuttavat merkittäväksi kat-
24833: ja ihmisten ilmoittamia sairausoireita.             sottavaa viihtyisyyden vähentymistä ja siten
24834:    Merkittävää on, että seurannassa on todettu      ilmansuojelulain 2 §:n tarkoittamaa ilman pi-
24835: yhdyskuntailmassa voimakkaita, äkillisiä pääs-      laantumista. Rikkivetyyn on viime aikoina
24836: töjä, jotka ovat aiheuttaneet alueen väestössä      kiinnitetty suurta huomiota ilmansuojelukes-
24837: runsasta oireilua, hengenahdistusta, yskää sekä     kustelussa, ja useat ympäristöministeriön luon-
24838: nenä- ja kurkkuoireita. Seurannan tuloksien         noksesta ilman laatua koskeviksi ohjeiksi lau-
24839: lopullisesti valmistuessa voidaan saada viitteitä   suntonsa antaneet tahot ovat puuttuneet sii-
24840: siitä, syntyykö hajurikkiyhdisteiden vaikutuk-      hen. Tämän johdosta ympäristöministeriö sel-
24841: sesta pysyvämpiä hengityselinsairauksia kuten       vittää pikaisesti mahdollisuudet antaa myös
24842: esimerkiksi astmaa.                                 rikkivetyä koskeva ilman laadun ohjearvo.
24843:    Pahanhajuisia rikkiyhdisteitä kuten rikkive-     Ympäristöministeriö antaa lisäksi kunnille oh-
24844: tyä, metyylimerkaptaania ja metyylisulfideja        jeet rikkivedyn mittaamisesta."
24845: päästävät ilmaan lähinnä sulfaattiselluloosa-           Edellä olevasta lausumasta huolimatta ei
24846: tehtaat. Kuten tunnettua on, sijaitsee näitä        maahamme ole vieläkään määritelty ilman rik-
24847: tehtaita runsaasti eri puolilla maatamme. Näi-      kivedyn ohjearvoa. Yhdistyneiden Kansakun-
24848: den tehtaiden vaikutuspiirissä voidaan todeta       tien terveysjärjestö WHO on sittemmin anta-
24849: olevan huomattavan määrän maamme väes-              nut oman suosituksensa rikkivedyn ohjearvok-
24850: töstä. Yksinomaan jo Kymen läänissä sijaitsee       si.
24851: 19 selluloosatehdasta, joten Etelä-Karjalassa           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
24852: hajuongelma on erityinen ja viihtyvyyttä vä-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
24853: hentävä tekijä.                                     me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
24854:    Tehdessään vuonna 1984 ilmansuojelulain          sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
24855: (67/82) 9 §:n nojalla valtioneuvoston päätöstä      sen:
24856: ilman laatua koskevista ohjeista (28.6.1984/
24857: 537) antoi valtioneuvosto seuraavan lausuman:                 Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin
24858:    '' Annettaessa valtioneuvoston päätös ilman             toimenpiteisiin ilman laatua koskevien
24859: laatua koskevista ohjeista on päähuomio kiin-              ohjeiden täydentämiseksi rikkivedyn
24860: nitetty yleisesti taajamissa ilmassa esiintyviin           osalta?
24861: 
24862:      Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1988
24863: 
24864:           Sinikka Mönkäre              Jorma Rantanen                 Timo Roos
24865:           Jussi Ranta                  Reijo Lindroos                 Kari Rajamäki
24866:           Jukka Gustafsson             Virpa Puisto                   Tina Mäkelä
24867: 281524E
24868: 2                           1988 vp. -   KK n:o 631
24869: 
24870:     Erkki Pulliainen            Heikki Rinne             Jukka Roos
24871:     Raimo Vuoristo              Antero Kekkonen          Riitta Uosukainen
24872:     Riitta Myller               Markku Pohjola           Kerttu Törnqvist
24873:     Marja-Liisa Tykkyläinen     Jouni Backman            Matti Vähänäkki
24874:     Raimo Vistbacka             Pauli Saapunki           Riitta Kauppinen
24875:     Pekka Haavisto              Eero Paloheimo           Ilkka Joenpalo
24876:     Claes Andersson             Juhani Vähäkangas        Raila Aho
24877:     Asko Apukka                 Mats Nyby                Pertti Lahtinen
24878:                Liisa Jaakonsaari                  Mikko Elo
24879:                                      1988 vp. -      KK n:o 631                                    3
24880: 
24881: 
24882: 
24883: 
24884:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24885: 
24886:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        käyttämään siten, että saavutettava kokonais-
24887: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        hyöty olisi mahdollisimman suuri.
24888: olette 22 päivänä marraskuuta 1988 päivätyn             Rikkivedyn pitoisuudelle annettu ilmanlaa-
24889: kirjeenne n:o 1990 ohella toimittanut valtio-        dun ohjearvo ei ole tehokkain tapa vaikuttaa
24890: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-        hajurikkiyhdisteiden ongelmaan. Ihmisen haju-
24891: sen kansanedustaja Mönkäreen ym. kirjallises-        aisti havaitsee nämä yhdisteet paljon pienempi-
24892: ta kysymyksestä n:o 631, jossa tiedustellaan:        nä pitoisuuksina, kuin mitä kaikki käytetyt
24893:                                                      ohjearvot ovat. Lisäksi ei ohjearvosta ole hyö-
24894:          Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin           tyä vaikeimpien tilanteiden eli satunnaispäästö-
24895:        toimenpiteisiin ilman laatua koskevien        jen torjunnassa.
24896:        ohjeiden täydentämiseksi rikkivedyn              Ympäristöministeriössä on pitkään selvitetty
24897:        osalta?                                       sitä, miten hajurikkiyhdisteiden päästöjen hait-
24898:                                                      toja voitaisiin ehkäistä parhaimmalla mahdolli-
24899:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sella tavalla. Hajurikkiyhdisteiden päästöjen
24900: vasti seuraavaa:                                     säätely on todettu tehokkaimmaksi keinoksi.
24901:                                                      Lääninhallitukset ovatkin antaessaan ilman-
24902:    Hajurikkiyhdisteitä pääsee ilmaan etenkin         suojelulain mukaisia päätöksiä sellutehtaiden
24903: sulfaattiselluloosateollisuudesta, mutta jossain     ilmansuojeluilmoituksista vaatineet niin sanot-
24904: määrin myös muista lähteistä. Hajurikkiyhdis-        tua parasta tekniikkaa hajupäästöjen rajoitta-
24905: teistä päästömäärältään suurin on rikkivety.         miseksi. Ensimmäinen ja tärkein toimi on ns.
24906:    Hajurikkiyhdisteillä on viihtyisyyttä alentava    väkevien hajukaasujen keräily ja hävittäminen.
24907: vaikutus. Suomessa - Oulussa ja Etelä-Karja-         Siten saadaan ainakin mahdolliset terveyshaitat
24908: lassa - tehtyjen tutkimusten tulokset vahvista-      poistetuiksi. Joissakin tehtaissa on jo vaadittu
24909: vat epäilyjä, että näillä yhdisteillä saattaa olla   vastaavaa laimeillekin hajukaasuille, mikä
24910: myös terveysvaikutuksia. Maailman terveysjär-        poistaa suuren osan myös viihtyisyyshaitoista.
24911: jestö on uusimmassa esityksessään ottanut            Uusilta ja uudistettavilta tehtailta on vaadittu
24912: kannan yhden hajurikkiyhdisteen, rikkivedyn,         hajukaasujen täydellistä käsittelyä.
24913: terveydellisiin vaikutuksiin ja ehdottanut rikki-       Vuonna 1987 tehty valtioneuvoston päätös
24914: vedyn pitoisuudelle raja-arvoa.                      sellutehtaiden rikkipäästöjen vähentämisestä
24915:    Suomessa ilmansuojelua ohjataan pääasiassa        koskee myös hajurikkiyhdisteitä. Sitä noudat-
24916: antamalla ilman epäpuhtauspitoisuuksille raja-       tamalla ja vaatimalla lisäksi hajurikkipäästöjen
24917: tai ohjearvoja ja antamalla päästöille raja- tai     käsittelyssä parasta tekniikkaa voidaan parhai-
24918: ohjearvoja. Kumpaakin keinoa on pyritty              ten poistaa rikkivedystä aiheutuvat haitat.
24919: 
24920:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1988
24921: 
24922:                                                                   Ympäristöministeri Kaj Bärlund
24923: 4                                    1988 vp. -     KK n:o 631
24924: 
24925: 
24926: 
24927: 
24928:                               Till Riksdagens Herr Talman
24929: 
24930:   1 det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen             Ett riktvärde för svavelvätehalten är inte det
24931: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         effektivaste sättet att inverka på problemet
24932: nr 1990 av den 22 november 1988 tili vederbö-       med luktande svavelföreningar o Människans
24933: rande medlem av statsrådet översänt avskrift        luktsinne observerar sådana halter av dessa
24934: av följande av riksdagsledamot Mönkäre moflo        föreningar som är mycket lägre än alla riktvär-
24935: undertecknade spörsmål nr 631:                      den som tillsattso Dessutom är inte riktvärdet
24936:                                                     tili nytta vid bekämpningen av de svåraste
24937:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder i         tillfällena, dvso sporadiska utsläppo
24938:        brådskande ordning för att komplettera           Vid miljöministeriet har länge utretts hur
24939:        de anvisningar som gäller luftkvaliteten     olägenheterna i fråga om utsläppen av luktan-
24940:        i fråga om svavelväte?                       de svavelföreningar kunde förebyggas på bästa
24941:                                                     möjliga sätt. Reglering av utsläppen av luktan-
24942:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        de svavelföreningar har konstaterats vara det
24943: samt anföra följande:                               effektivaste sättet. Länsstyrelserna har också,
24944:                                                     då de meddelar beslut enligt luftvårdslagen i
24945:    Speciellt sulfatcellulosaindustrin, men också    ärenden som gäller cellulosafabrikernas luft-
24946: i viss mån andra källor, släpper ut luktande        vårdsanmälningar, krävt soko bästa teknik för
24947: svavelföreningar i lufteno Av de luktande sva-      att begränsa luktande utsläppo Den första och
24948: velföreningarna förekommer det mest utsläpp         viktigaste åtgärden är insamling och förstöring
24949: av svavelväteo                                      av soko koncentrerade luktgaser. På detta sätt
24950:    De luktande svavelföreningarna inverkar          kan man åtminstone eliminera de eventuella
24951: menligt på trivselno Resultaten av undersök-        olägenheterna för hälsano 1 vissa fabriker har
24952: ningar som gjorts i Finland - i Uleåborg och        det redan krävts motsvarande åtgärder även i
24953: södra Karelen - bekräftar misstankarna om           fråga om soko utspädda luktgaser, vilket även
24954: att dessa föreningar även kan inverka på häl-       eliminerar en stor del av olägenheterna beträf-
24955: sano Världshälsoorganisationen har i sin senas-     fande trivselno Av nya fabriker och av fabriker
24956: te framställning tagit ställning tili en luktande   som skall förnyas krävs fullständig hantering
24957: svavelförenings, svavelvätets, inverkan på häl-     av luktgaser 0
24958: 
24959: 
24960: 
24961: san och föreslagit ett gränsvärde för svavelvä-         Statsrådsbeslutet från år 1987 om begränsan-
24962: tehalteno                                           de av utsläpp av svavelföreningar från cellulo-
24963:    1 Finland styrs luftvården i huvudsak genom      safabriker gäller även luktande svavelför-
24964: att det ges gräns- eller riktvärden för luftför-    eningar Genom att detta beslut iakttas och
24965:                                                             0
24966: 
24967: 
24968: 
24969: oreningshalterna och genom gräns- eller rikt-       genom att den bästa teknik dessutom krävs vid
24970: värden för utsläppeno Man har försökt använ-        hanteringen av luktande svavelutsläpp kan
24971: da båda metoderna så att den totala nytta som       man bäst eliminera de olägenheter som
24972: uppnås blir så stor som möjligt.                    förorsakas av svavelväteo
24973: 
24974:     Helsingfors den 21 december 1988
24975: 
24976:                                                                       Miljöminister Kaj Bärlund
24977:                                              1988 vp.
24978: 
24979: Kirjallinen kysymys n:o 632
24980: 
24981: 
24982: 
24983: 
24984:                                  Pohjanoksa ym.: Rauman ja Kokemäen välisen rataosuuden
24985:                                    peruskorjauksesta
24986: 
24987: 
24988:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24989: 
24990:     Lielahden-Peipohjan-Porin/Rauman ra-           sekä "Rautatiehallituksesta todettiin, ettei Rau-
24991: tojen perusparantaminen oli alun perin ajoitet-    man osalta ole selkeitä tavoitteita. Kuitenkin
24992: tu Valtionrautateiden suunnitelmissa vuosiiie      tavaraliikenteen tavoiteasettelun pitäisi tulla
24993: 1987-88. Kysyessäni hallitukselta vuoden           Helsingistä".
24994: 1984 valtiopäiviilä kyseisen radan perusparan-
24995: nuskorjauksista sain vastauksen, jossa todet-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
24996: tiin myös, että "radan perusparannus aloite-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
24997: taan kuluvan vuosikymmenen lopussa".               me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
24998:   . Perusparannus rataosalla Kokemäki-Rau-         sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
24999: ma on supistunut varsin vähään tämän vuosi-        sen:
25000: kymmenen aikana. Tällä hetkellä esitetään
25001: enää pintakorjausta vuosiile 1990-1991.                      Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta Rau-
25002:     Raumalla vieraili 10.11.1988 Tampereen ra-            man-Kokemäen rataosuudelle laadi-
25003: takeskuksen ja Satakunnan rata-alueen edusta-             taan selkeät perusparannus- ja kehittä-
25004: jia, jotka totesivat 11.11.1988 ilmestyneen leh-          missuunnitelmat tavaraliikenteen jous-
25005: den mukaan mm. seuraavaa:                                 tavan ja tehokkaan toiminnan jatkumi-
25006:     "Rauman suuntaan ei ole olemassakaan                  seksi sekä perusparannusaikataulun
25007: minkäänlaisia       perusparannussuunnitelmia''           laatimiseksi?
25008: 
25009:     Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1988
25010:                     Aino Pohjanoksa                         Raimo Vuoristo
25011: 
25012: 
25013: 
25014: 
25015: 281516V
25016: 2                                  1988 vp. -     KK n:o 632
25017: 
25018: 
25019: 
25020: 
25021:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25022: 
25023:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Kokemäen-Rauman radalla on viime vuosi-
25024: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     na tehty vahvistamistoimenpiteitä, jotka ovat
25025: olette 18 päivänä marraskuuta 1988 päivätyn       kohdistuneet pääasiassa ratapölkkyjen uusimi-
25026: kirjeenne n:o 1991 ohella toimittanut valtio-     siin. Lisäksi on pienisäteisten kaarien alueille
25027: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-     vaihdettu jousi- ja ruuvikiinnitykset. Rauman
25028: sen kansanedustaja Aino Pohjanoksan ym.           ratapihalla on raiteiden kiskotuksia vaihdettu
25029: näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o    raskaammiksi, ratapölkkyjä uusittu sekä sepe-
25030: 632:                                              löity joitakin raiteita.
25031:                                                      Kyseisen radan kiskoilla on käyttöikää jäljel-
25032:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta Rau-   lä nykyisen kuormituksen mukaan laskettuna
25033:        man-Kokemäen rataosuudelle laadi-          15-20 vuotta, joten päällysrakenteen vaihta-
25034:        taan selkeät perusparannus- ja kehittä-    minen on suunnitelmissa sijoitettu vuosituhan-
25035:        missuunnitelmat tavaraliikenteen jous-     nen vaihteeseen. Mikäli liikenteelliset olosuh-
25036:        tavan ja tehokkaan toiminnan jatkumi-      teet muuttuvat myöhemmin huomattavasti, on
25037:        seksi sekä perusparannusaikataulun         Valtionrautateillä mahdollisuus muuttaa myös
25038:        laatimiseksi?                              kiskonvaihdon aikataulua vastaamaan liiken-
25039:                                                   teen aiheuttamia vaatimuksia.
25040:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Tarkasteltaessa rataverkon muitten vastaa-
25041: vasti seuraavaa:                                  vien ratojen kiskojen kuntoa on todettava, että
25042:                                                   keskimääräisesti huonompikuntoisia kiskoja
25043:    Kokemäen-Rauman radan pituus on n. 47          on mm. rataosilla Oulu-Kontiomäki, Lau-
25044: km ja se on K43-kiskoilla varustettua ns.         rila-Rovaniemi, Hyvinkää-Karjaa ja Pieksä-
25045: B1-rataa, jonka tukikerros on soraa. Liiken-      mäki-Varkaus. Näitten ratojen kiskonvaihto
25046: teen määrä v. 1987 oli 2,8 milj. bruttotonnia,    ja perusparannus on tehtävä lähivuosina ja
25047: ja radalla sallitaan normaali 20 ja 22,5 tonnin   viimeistään 1990-luvun aikana. Rauman radan
25048: akselipainoinen liikenne. Rata on tyydyttäväs-    parantaminen sijoittuu kiireellisyysjärjestykses-
25049: sä kunnossa ja täyttää asetetun palvelutasovaa-   sä kiskojen kunnon perusteella näitten ratojen
25050: timuksen.                                         jälkeen.
25051: 
25052:     Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1988
25053: 
25054:                                                            Liikenneministeri Pekka Vennamo
25055:                                      1988 vp. -     KK n:o 632                                    3
25056: 
25057: 
25058: 
25059: 
25060:                               Tili Riksdagens Herr Talman
25061: 
25062:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         har förnyats. Härutöver har de tidigare fäst-
25063: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         anordningarna i hågar med liten radie hytts ut
25064: nr 1991 av den 18 novemher 1988 tili vederhö-       mot Hey-Back-befästningar. På hangården i
25065: rande medlem av statsrådet översänt avskrift        Raumo har rälsen hytts ut mot tyngre, hanslip-
25066: av följande av riksdagsledamot Aino Pohjan-         rarna förnyats och vissa spår har makadamise-
25067: oksa m.fl. undertecknade spörsmål nr 632:           rats.
25068:                                                         Beräknat enligt den nuvarande helastningen
25069:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           skall rälsen på den aktuella hanan ha 15-20
25070:        vidta för att det skall uppgöras klara       års livslängd kvar. Följaktligen har ett hyte av
25071:        planer för grundförhättring och utveck-      överhyggnaden planerats ske vid övergången
25072:        ling av hansträckan Raumo-Kumo, så           tili nästa årtusende. Om de trafikmässiga för-
25073:        att godstrafiken kan fortgå smidigt och      hållandena senare förändras hetydligt, har
25074:        effektivt och en tidtahell för grundför-     Statsjärnvägarna möjlighet att ändra tidtahel-
25075:        hättringen utarhetas?                        len för hyte av rälsen så att den motsvarar de
25076:                                                     krav trafiken ställer.
25077:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           Då rälsens skick på andra motsvarande ha-
25078: samt anföra följande:                               nor inom hannätet hedöms hör det framhållas
25079:    Kumo-Raumohanans längd är ca 47 km.              att det hl.a. på hansträckorna Uleåhorg-Kon-
25080: Den är en s.k. B1-hana, försedd med K43 räls        tiomäki, Laurila-Rovaniemi, Hyvinge-Karis
25081: och med ett stödskikt av grus. Trafikmängden        och Pieksämäki-Varkaus finns räls som i
25082: 1987 var 2,8 milj. hruttoton och på hanan           genomsnitt är i sämre skick. Dessa hanor hör
25083: tillåts normal trafik med ett axeltryck av 20       grundförhättras och rälsen hör hytas ut under
25084: och 22,5 ton. Banan är i tillfredsställande skick   de närmaste åren och senast under 1990-talet.
25085: och uppfyller kravet på servicenivå.                Med tanke på rälsens skick är en förhättring av
25086:    Kumo-Raumohanan har under de senaste             dessa hanor mer hrådskande än vad som är
25087: åren förstärkts, främst genom att hansliprarna      fallet med Raumobanan.
25088: 
25089:     Helsingfors den 14 decemher 1988
25090: 
25091:                                                                  Trafikminister Pekka Vennamo
25092:                                              1988 vp.
25093: 
25094: Kirjallinen kysymys n:o 633
25095: 
25096: 
25097: 
25098: 
25099:                                  Pohjanoksa ym.: Sotaleskien kuntoutuksen käynnistämisestä
25100: 
25101: 
25102:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25103: 
25104:    Kirjalliseen kysymykseeni sotaleskien kun-      ja terveysministeriön mielestä edelleen olevan
25105: touttamisen aloittamisesta (n:o 560) sain vas-     niillä sotainvalidien puolisoilla, jotka hoitavat
25106: tauksen, jossa pitkästi selvitetään sotainvali-    kotona vaikeasti vammaista ikääntyvää sotain-
25107: dien puolisoiden kuntoutustarvetta ja toteutus-    validia."
25108: ta. Pidän myös asiaa tärkeänä ja kehitystä            Sotaleskien keski-ikä on tällä hetkellä 77
25109: oikean suuntaisena.                                vuotta. Huoltoeläkettä saavia sotaleskiä on
25110:    Olisi myös tärkeätä, että sotalesket pääsisi-   tällä hetkellä vajaat 10 000.
25111: vät mahdollisimman pian kuntoutuksen piiriin.         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
25112: Kirjallisen kysymykseni vastauksessa todettiin,    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
25113: että "määrärahan tarvetta arvioitaessa on sosi-    me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
25114: aali- ja terveysministeriössä ollut esillä myös    sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
25115: sotaleskien kuntoutuksen aloittaminen huoli-       sen:
25116: matta siitä, että valintaperusteiden asettaminen
25117: tälle ryhmälle on käytännössä hyvin vaikeata.                Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta käy-
25118: Sotaleskien kuntoutuksen aloittamista tullaan              tännön toimenpiteet sotaleskien kun-
25119: tulevaisuudessa harkitsemaan, tällä hetkellä               touttamiseksi aloitettaisiin mahdolli-
25120: keskeisin kuntoutuksen tarve näyttää sosiaali-             simman pian?
25121: 
25122:     Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1988
25123: 
25124:                     Aino Pohjanoksa                         Päivi Varpasuo
25125:                     Sirkka-Liisa Anttila                    Heikki Järvenpää
25126:                                            Pirjo Rusanen
25127: 
25128: 
25129: 
25130: 
25131: 281508M
25132: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 633
25133: 
25134: 
25135: 
25136: 
25137:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25138: 
25139:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       deksi 1989 on hallitus esittänyt kuntoutukseen
25140: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       varattavaksi 7,4 miljoonaa markkaa. Sosiaali-
25141: olette 23 päivänä marraskuuta 1988 päivätyn         ja terveysministeriö vahvistaa vuosittain mää-
25142: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        rärahan käytön perusteet.
25143: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          Kuntoutukseen varatuilla määrärahoilla ei
25144: edustaja Pohjanoksan ym. näin kuuluvasta            tällä hetkellä voida kattaa kuntoutuksen ar-
25145: kirjallisesta kysymyksestä n:o 633:                 vioitua tarvetta. Sotainvalideja on noin 44 000,
25146:                                                     heistä vaikeasti vammaisia vajaa puolet. Soti-
25147:          Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta käy-      lasvammalain mukaisen huoltoeläkkeen saajia
25148:        tännön toimenpiteet sotaleskien kun-         on runsaat 22 000, joista sotaleskiä on noin
25149:        touttamiseksi aloitettaisiin mahdolli-       10 000, loput sotainvalidien leskiä. Vuonna
25150:        simman pian?                                 1988 määrärahan avulla kuntoutukseen pääsee
25151:                                                     noin 850 sotainvalidin puolisoa tai leskeä. Ensi
25152:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         vuoden määrärahojen avulla arvioidaan kun-
25153: taen seuraavaa:                                     toutukseen pääsevän enintään 1 200 henkilöä.
25154:    Vastatessani 11.11.1988 kirjalliseen kysy-          Sotaleskien asema sodan jälkeen oli vaikea
25155: mykseen sotaleskien kuntouttamisesta (n:o           ja sosiaali- ja terveysministeriön mielestä he
25156: 560) totesin, että valtion tulo- ja menoarvioon     ovat tällä hetkellä yksi monista kuntoutuksen
25157: varatun erillisen määrärahan nojalla sotaleskiä     tarpeessa olevista ryhmistä. Puolisoiden kun-
25158: ei ole mahdollista lähettää kuntoutukseen.          toutukseen varatut määrärahat eivät nykyisellä
25159: Vuodelle 1988 vahvistettujen perusteiden mu-        tasolla vastaa tarvetta. Kuntoutukseen pääsyn
25160: kaan kuntoutukseen voidaan hyväksyä henki-          edellytysten olennainen laajentaminen edellyt-
25161: lö, joka vähintään kolmen viimeksi kuluneen         täisi olennaista määrärahan lisäämistä.
25162: vuoden ajan on hoitanut vuoden 1918 tai                Määrärahan tarvetta arvioitaessa on sosiaali-
25163: vuosien 1939-1945 sotien johdosta vahingoit-        ja terveysministeriössä ollut esillä myös sotales-
25164: tunutta tai sairastunutta puolisoaan, jonka so-     kien kuntoutuksen aloittaminen. Valintaperus-
25165: tilasvammalain (409/48) mukainen työkyvyttö-        teiden asettaminen tälle ryhmälle on käytän-
25166: myysaste on vähintään 50 Olo. Kuntoutukseen         nössä hyvin vaikeata. Asiaa kuitenkin selvite-
25167: voi päästä myös sotainvalidin leski, jonka puo-     tään sosiaali- ja terveysministeriön toimesta ja
25168: liso on kuollut vuoden 1980 jälkeen ja joka oli     sen pohjalta tullaan harkitsemaan sotaleskien
25169: hoitanut puolisoaan vähintään kolmen viimei-        kuntoutuksen aloittamista. Tällä hetkellä kes-
25170: sen vuoden ajan. Edellytyksenä on lisäksi, että     keisin kuntoutuksen tarve näyttää sosiaali- ja
25171: sotainvalidin haitta-asteeksi oli vahvistettu vä-   terveysministeriön mielestä edelleen olevan niil-
25172: hintään 60 %.                                       lä sotainvalidien puolisoilla, jotka hoitavat ko-
25173:    Vuonna 1988 on tulo- ja menoarvioissa toi-       tona vaikeasti vammaista, ikääntyvää sotainva-
25174: mintaan varattu 5 miljoonaa markkaa, vuo-           lidia.
25175: 
25176:     Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1988
25177: 
25178:                                                                         Ministeri Tarja Halonen
25179:                                      1988 vp. -     KK n:o 633                                     3
25180: 
25181: 
25182: 
25183: 
25184:                               Tili Riksdagens Herr Talman
25185: 
25186:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Med de anslag som reserverats för rehabilite-
25187: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          ringen kan det beräknade behovet av rehabili-
25188: av den 23 november 1988 tili vederbörande            tering för närvarande inte täckas. Det finns ca
25189: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       44 000 krigsinvalider och av dem är knappt
25190: jande av riksdagsledamot Pohjanoksa m.fl.            hälften gravt handikappade. Drygt 22 000 per-
25191: undertecknade spörsmål nr 633:                       soner erhåller försörjningspension enligt lagen
25192:                                                      om skada, ådragen i militärtjänst. Av dem är
25193:           Vad ämnar Regeringen göra för att         ca 10 000 krigsänkor och resten änkor tili
25194:        de praktiska åtgärderna för rehabilite-       krigsinvalider. År 1988 får ca 850 makar eller
25195:        ring av krigsänkor skall inledas så snart    änkor tili krigsinvalider rehabilitering med
25196:        som möjligt?                                 hjälp av anslaget. Det uppskattas att högst
25197:                                                      1 200 personer får rehabilitering med hjälp av
25198:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       anslaget nästa år.
25199: samt anföra följande:                                   Krigsänkornas ställning var svår efter kriget
25200:    Då jag 11.11.1988 besvarade ett skriftligt       och enligt social- och hälsovårdsministeriets
25201: spörsmål om rehabilitering av krigsänkor (nr        uppfattning utgör de för närvarande en grupp
25202: 560) konstaterade jag att det inte är möjligt att   av många som är i behov av rehabilitering. De
25203: sända krigsänkor tili rehabilitering med stöd av    anslag som reserverats för rehabilitering av
25204: det särskilda anslag som reserverats i statsbud-    makar motsvarar inte, på den nivå där de för
25205: geten. Enligt de grunder som fastställts för år     närvarande befinner sig, behovet. En väsentlig
25206: 1988 kan tili rehabilitering godkännas en per-      utvidgning av förutsättningarna för erhållande
25207: son som åtminstone under de tre senaste åren        av rehabilitering skulle förutsätta en avsevärd
25208: har skött sin make, som skadats eller insjuknat     ökning av anslagen.
25209: på grund av krigen år 1918 eller åren 1939-             Vid uppskattningen av anslagsbehovet har
25210: 1945 och vars invaliditetsgrad enligt lagen om      även frågan om inledandet av rehabilitering av
25211: skada, ådragen i militärtjänst (409/48) är minst    krigsänkor tagits upp vid social- och hälso-
25212: 50 OJo. Ä ven en änka tili en krigsinvalid kan,     vårdsministeriet. 1 praktiken är det mycket
25213: om hennes make har avlidit efter år 1980 och        svårt att uppställa urvalskriterier för denna
25214: om hon har skött sin make åtminstone de tre         grupp. Saken utreds dock av social- och hälso-
25215: sista åren, erhålla rehabilitering. En förutsätt-   vårdsministeriet och på basis av utredningen
25216: ning är dessutom att krigsinvalidens invalidi-      kommer man att överväga när rehabiliteringen
25217: tetsgrad har fastställts tili minst 60 %.           av krigsänkor kan inledas. För närvarande
25218:    År 1988 har i statsbudgeten reserverats 5        tycks enligt social- och hälsovårdsministeriets
25219: milj. mk för verksamheten. För år 1989 har          uppfattning det största behovet av rehabilite-
25220: regeringen föreslagit att 7,4 milj. mk skall        ring fortfarande finnas bland de makar tili
25221: reserveras för rehabilitering. Social- och hälso-   krigsinvalider vilka hemma sköter gravt handi-
25222: vårdsministeriet fastställer varje år grunderna     kappade, åldrande krigsinvalider.
25223: för användningen av anslaget.
25224: 
25225:     Helsingfors den 22 december 1988
25226: 
25227:                                                                         Minister Tarja Halonen
25228:                                                1988 vp.
25229: 
25230: Kirjallinen kysymys n:o 634
25231: 
25232: 
25233: 
25234: 
25235:                                    Vuoristo: Parkinsonin taudin erään hoitomenetelmän hyväksyt-
25236:                                      tävyydestä
25237: 
25238: 
25239:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25240: 
25241:    Lehtitietojen mukaan Turun yliopistollisessa       parkinsonpotilaan aivoihin korvaamaan taudin
25242: keskussairaalassa aloitetaan vuodenvaihteessa         katkaisemia yhteyksiä.
25243: kokeilu hoitaa Parkinsonin tautia solusiirroil-          Tällainen hoito on maailmassa aivan uutta
25244: la. Aivojen tuhoutuneet hermosolut korvataan          ja on ymmärrettävää, että lainsäädäntö ei ole
25245: kuolleelta sikiöitä otetuilla uusilla aivosoluilla.   pystynyt seuraamaan lääketieteen nopeaa "ke-
25246:    Suomessa Parkinsonin tautia sairastaa noin         hitystä". Professori Rinne arvelee, että tämä
25247: 10 000 ihmistä ja vuosittain uusia tapauksia          hoitomuoto saattaa joissakin maissa aiheuttaa
25248: tulee 1 000-1 500. Suuri osa sairastuneista on        eettisiä ongelmia. Kuitenkaan hän ei usko, että
25249: yli 50-vuotiaita.                                     siirrot herättäisivät Suomessa minkäänlaisia
25250:    Turun yliopiston neurologian professori Ur-        ongelmia, koska kyse hänen mielestään on
25251: po K. Rinne sanoo uuden menetelmän avaavan            verrattavissa mihin tahansa elinsiirtoon.
25252: kokonaan uudet näkymät Parkinsonin taudin                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
25253: hoitoon. Parkinsonin tauti on aivojen sairaus,        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
25254: ja se johtuu liikkeitä säätelevien hermosolujen       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25255: ennenaikaisesta tuhoutumisesta ja siten synty-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25256: neestä dopamiini-nimisen välittäjäaineen puut-
25257: teesta. Tähän saakka taudin hoito on perus-                     Sisältyykö Hallituksen mielestä pe-
25258: tunut vain oireiden hoitamiseen, dopamiinin                  rusteluissa tarkoitettuun hoitomenetel-
25259: puute on korvattu lääkkeillä. Nyt solusiirrot                mään, eli kuolleiden sikiöiden solujen
25260: antavat professori Rinteen mielestä "ensim-                  käyttämiseen Parkinsonin taudin hoita-
25261: mäisen kerran mahdollisuuden pyrkiä hoita-                   miseen, minkäänkaltaista eettistä prob-
25262: maan itse tautia".                                           lematiikkaa, ja jos sisältyy,
25263:    Menetelmässä käytetään abortissa kuolleiden                  mihin lainsäädännöllisiin toimenpi-
25264: sikiöiden hermosoluja, ja niitä ruiskutetaan                 teisiin Hallitus aikoo asiassa ryhtyä?
25265: 
25266:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1988
25267: 
25268:                                            Raimo Vuoristo
25269: 
25270: 
25271: 
25272: 
25273: 281527H
25274: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 634
25275: 
25276: 
25277: 
25278: 
25279:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25280: 
25281:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      saadaan Suomesta eettisen toimikunnan lupa
25282: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      ja jos Lundissa jo hoidetuilla potilailla saadaan
25283: olette 24 päivänä marraskuuta 1988 päivätyn        odotettu hoitotulos. Professori Rinteen mu-
25284: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       kaan Suomessa ei toistaiseksi ole valmiutta
25285: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      toiminnan aloittamiseen.
25286: edustaja Vuoriston näin kuuluvasta kirjallises-       Raskauden keskeyttämisestä on Suomessa
25287: ta kysymyksestä n:o 634:                           säädetty raskauden keskeyttämisestä annetussa
25288:                                                    laissa (239170). Tarkempia säännöksiä on li-
25289:           Sisältyykö Hallituksen mielestä pe-      säksi raskauden keskeyttämisestä annetussa
25290:        rusteluissa tarkoitettuun hoitomenetel-     asetuksessa (359170) sekä tarkempia määräyk-
25291:        mään, eli kuolleiden sikiöiden solujen      siä ja ohjeita lääkintöhallituksen yleis- ja ohje-
25292:        käyttämiseen Parkinsonin taudin hoita-      kirjeissä (YK 1679/30.3.1979, OK 3905/
25293:        miseen, minkäänlaista eettistä proble-      29.6.1979 ja OK 1935/5.9.1979).
25294:        matiikkaa, ja jos sisältyy,                    Elävän ja kuolleen ihmisen elimien ja ku-
25295:           mihin lainsäädännöllisiin toimenpi-      doksien irrottamisesta lääketieteelliseen käyt-
25296:        teisiin Hallitus aikoo asiassa ryhtyä?      töön säätelee laki (Laki ihmisen elimien ja
25297:                                                    kudosten irrottamisesta lääketieteelliseen käyt-
25298:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      töön 355/85). Sen sijaan lailla ei ole säännelty
25299: vasti seuraavaa:                                   abortoidun sikiön käyttöä lääketieteelliseen
25300:    Kirjallinen kysymys koskee Parkinsonin tau-     tutkimukseen tai hoitoon. Lääkintöhallitus on
25301: din hoitokokeilua, jossa tietyn aivoalueen tu-     selvittänyt abortoidulla sikiöllä tehtäviä lääke-
25302: houtuneet aivosolut korvataan sikiön aivoso-       tieteellisiä tutkimuksia kirjeessään (DNo 2789/
25303: luilla. Menetelmässä 6-9 viikon ikäisen abor-      373/83) ja on tuolloin yleisesti todennut, että
25304: toidun sikiön aivoista valmistetaan mikros-        sikiöiden ja niiden elinten tai kudosten käyttö
25305: kooppisesti solususpensio, joka ns. stereotakti-   lääketieteellisessä tutkimuksessa ja lääkinnäl-
25306: sessa leikkauksessa injisoidaan potilaan aivoi-    listä tarkoitusta varten edellyttää sairaalan eet-
25307: hin.                                               tisen toimikunnan hyväksymistä.
25308:    Suomessa alan kehitystä on erityisesti seu-        Saatuaan tiedon kyseisen kokeilun mahdolli-
25309: rannut professori Urpo Rinne Turun yliopistol-     sesta käynnistämisestä lääkintöhallitus on
25310: lisessa keskussairaalassa. Professori Rinne on     24.11.1988 pyytänyt, että tutkimushanke toi-
25311: ollut yhteydessä Lundin yliopistoon Ruotsissa.     mitettaisiin myös lääkintöhallituksen eettisten
25312: Hänen ilmoituksensa mukaan Lundin ryhmä            asioitten asiantuntijaryhmän käsiteltäväksi.
25313: on tarjonnut tilaisuuden ensi vuoden aikana        Tämänkaltaisen lääketieteellisen kokeilutoi-
25314: ottaa vastaan kaksi suomalaista parkinsonpoti-     minnan harjoittamisen yleiset edellytykset, pe-
25315: lasta ja suorittaa heille hermosolujen siirto.     rusperiaatteet ja toiminnan rajat edellyttävät
25316: Tämä on tarkoitus toteuttaa vain, jos siihen       laintasoista sääntelyä.
25317: 
25318:     Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1988
25319: 
25320:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
25321:                                     1988 vp. -       KK n:o 634                                       3
25322: 
25323: 
25324: 
25325: 
25326:                               Tili Riksdagens Herr Talman
25327: 
25328:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           dats i Lund. Enligt professor Rinne finns det
25329: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           tillsvidare inte beredskap att inleda denna verk-
25330: av den 24 november 1988 tili vederbörande             samhet i Finland.
25331: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-           1 Finland stadgas om avbrytande av havan-
25332: jande av riksdagsman Vuoristo undertecknade           deskap i lagen om avbrytande av havandeskap
25333: spörsmål nr 634:                                      (239/70). Närmare stadganden finns dessutom
25334:          Anser Regeringen att den nya vård-           i förordningen om avbrytande av havandeskap
25335:        metoden för Parkinsons sjukdom är              (359170) samt närmare föreskrifter och direk-
25336:        förknippad med någon etisk pro-                tiv i medicinalstyrelsens cirkulär och instruk-
25337:        blematik, och om så är fallet,                 tionsbrev (cirkulär 1679/30.3.1979, instruk-
25338:          vilka lagstiftningsåtgärder ämnar Re-        tionsbrev 3905/29.6.1979 och 1935/5.9.1979).
25339:        geringen vidta i frågan?                           Avskiljande av organ och vävnader av levan-
25340:                                                       de och döda människor för medicinska ända-
25341:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         mål regleras genom lag (Lag om avskiljande av
25342: samt anföra följande:                                 mänskliga organ och vävnader för medicinska
25343:    Det skriftliga spörsmålet gäller ett experi-       ändamål 355/85). Däremot reglerar lagen inte
25344: ment med vård av Parkinsons sjukdom vid               bruket av aborterade foster inom medicinsk
25345: vilket hjärnceller, som förstörts inom något          forskning eller vård. Medicinalstyrelsen har i
25346: område i hjärnan, ersätts med hjärnceller från        sitt brev (Dnr 2789/373/83) redogjort för
25347: ett foster. Metoden innebär att cellsuspension        medicinska undersökningar, som görs med
25348: produceras mikroskopiskt av hjärnan på ett            aborterade foster, och därvid allmänt konsta-
25349: foster som aborterats i 6-9 veckan och injice-        terat att bruket av foster och deras organ eller
25350: ras i patientens hjärna vid en s.k. stereotaktisk     vävnader inom medicinsk forskning och för
25351: operation.                                            medicinska ändamål förutsätter ett godkän-
25352:    1 Finland har utvecklingen inom branschen          nande av en etisk kommission vid något sjuk-
25353: följts av professor Urpo Rinne vid Åbo univer-        hus.
25354: sitetscentralsjukhus. Professor Rinne har varit           Efter att ha blivit underrättad om att experi-
25355: i kontakt med universitetet i Lund i Sverige.         mentet eventuellt inleds begärde medicinalsty-
25356: Enligt Rinne har gruppen i Lund erbjudit sig          relsen 24.11.1988 att forskningsprojektet även
25357: att nästa år ta emot två parkinsonpatienter           skall tillställas sakkunniggruppen för etiska
25358: från Finland och göra en transplantation av           frågor vid medicinalstyrelsen för behandling.
25359: nervceller på dem. Avsikten är att detta ge-          Allmänna förutsättningar, grundprinciper och
25360: nomförs endast om någon etisk kommission i            gränser för verksamheten inom dylikt utövan-
25361: Finland ger sitt tillstånd därtill och om väntat      de av         medicinsk experimentverksamhet
25362: vårdresultat nås med patienter som redan vår-         förutsätter en reglering på lagstiftningsnivå.
25363: 
25364:     Helsingfors den 22 december 1988
25365: 
25366:                                                     Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
25367:                                              1988 vp.
25368: 
25369: Kirjallinen kysymys n:o 635
25370: 
25371: 
25372: 
25373: 
25374:                                 Mäkelä: Metsäveron alentamisesta versosyöpään sairastuneiden
25375:                                   metsien osalta
25376: 
25377: 
25378:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25379: 
25380:    Kuluneena kesäkautena on metsissämme            versosyovan tuhoalueiden kunnissa. Esim.
25381: esiintynyt huolestuttavan paljon versosyöpää.      Multian ja Keuruun alueella olisi täysin perus-
25382: Erityisesti läntisessä Keski-Suomessa Keuruun      teltua alentaa metsäverotusta vähintään 20 OJo
25383: ja Multian alueilla versosyöpä on vaivannut        yleisestä tasosta. Samoin tulisi menetellä koko
25384: eri-ikäisiä metsiä pahasti. Männyn kasvu on        Suomessa sellaisten kuntien alueella, joissa
25385: hidastunut kuluvalta vuodelta tuntuvasti ja        versosyöpää on runsaasti esiintynyt. Tarvitta-
25386: seuraukset tuntuvat kasvua vähentävästi tulevi-    essa tulisi tilakohtaisesti olla mahdollisuus
25387: nakin vuosina. Näin on asianlaita myös siinä       erikseen sovittavien perusteiden mukaan joko
25388: tapauksessa, että versosyöpä talttuisi.            pienempään tai suurempaan veronalennukseen.
25389:    Pahimmillaan versosyöpä merkitsee taimi-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
25390: koiden tuhoutumista tai puuyksilöiden kuole-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
25391: maa ja jopa metsätöiden ennenaikaisen uudis-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25392: tamisen tarvetta. Tällaisessa tilanteessa on kä-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25393: sittämätöntä kuulla hankkeesta metsäverotuk-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25394: sen kiristämiseksi. Versosyövän ohella myös               ryhtyä versosyövän taimikoille ja met-
25395: muut metsien sairaudet ja alati lisääntyvät               sille aiheuttaman tuhon huomioon otta-
25396: ilmansaasteet ovat haittaamassa tulevaisuudes-            miseksi metsäverotuksessa siten, että
25397: sa metsien kasvua ja alentamassa niiden tuot-             versosyövän vaivaamissa kunnissa ja
25398: toa.                                                      tiloilla myönnettäisiin tietynasteinen
25399:    Korottamishankkeiden sijaan tulisi harkita             prosenttialennus tavanomaisesta metsä-
25400: metsäveron alentamista yleisesti pahimpien                veron tasosta?
25401: 
25402:     Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1988
25403: 
25404:                                           Tina Mäkelä
25405: 
25406: 
25407: 
25408: 
25409: 281511Q
25410: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 635
25411: 
25412: 
25413: 
25414: 
25415:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25416: 
25417:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     kenteessa tapahtuu vähintään vaikutukseltaan
25418: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      5 prosentin suuruinen muutos. Eduskunnassa
25419: olette 24 päivänä marraskuuta 1988 päivätyn        parhaillaan käsiteltävänä olevalla verotuslain
25420: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       68 a §:n muutoksella on tarkoitus varmistaa,
25421: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      että tällaisen tilanteen osoittavat selvitykset
25422: edustaja Tina Mäkelän näin kuuluvasta kirjal-      johtavat myös asiaa koskevaan päätöksente-
25423: lisesta kysymyksestä n:o 635:                      koon.
25424:                                                       Uuden maatilatalouden tuloveroasetuksen
25425:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     7 §:n mukaan tilakohtaisessa veroluokituksessa
25426:        ryhtyä versosyövän taimikoille ja met-      on otettava huomioon kasvupaikkatyypin kes-
25427:        sille aiheuttaman tuhon huomioon otta-      kimääräistä tuottokykyä olennaisesti muutta-
25428:        miseksi metsäverotuksessa siten, että       vat erityistekijät. Käytännön veroluokituksissa
25429:        versosyövän vaivaamissa kunnissa ja         tällä perusteella on voitu alentaa metsämaiden
25430:        tiloilla myönnettäisiin tietynasteinen      veroluokkaa esimerkiksi eräiden teollisuuslai-
25431:        prosenttialennus tavanomaisesta metsä-      tosten, turkistarhojen ja suursikaloiden ympä-
25432:        veron tasosta?                              ristössä, joissa metsien pitkäaikainen vaurioi-
25433:                                                    tuminen laitosten päästöjen vuoksi on ollut
25434:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      merkittävää.
25435: vasti seuraavaa:                                      Maatilatalouden tuloverolain 14 §:n perus-
25436:    Versosyöpä ja muut metsätuhot otetaan ny-       teella voidaan merkittäviä metsätuhoja kärsi-
25437: kyisessä metsäverotuksessa huomioon kolmella       neille tiloille myöntää tilakohtainen veronhuo-
25438: toisiaan täydentävällä menetelmällä. Laajoille     jennus. Männyn versosyövän perusteella met-
25439: alueille kohdistuvat pitkävaikutteiset tuhot tu-   sätuhoalueen veronhuojennus on myönnetty jo
25440: levat keskimääräisinä esille kunnittaisia tai      useille tuhansille ml!tsähehtaareille. Tuhoalu-
25441: kuntaryhmittäisiä metsäverolukuja ja verokuu-      een nopea kunnostaminen on usein välttämä-
25442: tiometrin rakennetta ajantasaistettaessa. On il-   töntä tuhon leviämisen ehkäisemiseksi. Muun
25443: meistä, että esimerkiksi laaja männynversosyö-     muassa tämän perusteella on hankintahakkui-
25444: päepidemia voidaan todeta meneillään olevassa      den veronhuojennusta laajennettu enimmillään
25445: valtak~nnan metsien 8. inventoinnissa. Tästä       1 000 m 3 :n suuruiseen puumäärään kohdistu-
25446: saaduilla tuloksilla voimassa olevia metsävero-    vaksi sellaisilla maatiloilla, joilla on tapahtu-
25447: perusteita on tarkoitus tarkistaa sen jälkeen,     nut maatilatalouden tuloverolain 14 §:ssä tar-
25448: kun tulokset valmistuvat.                          koitettu merkittävä metsätuho.
25449:    Keväällä 1988 annetussa uudessa maatilata-         Edellisen perusteella voidaan todeta, että
25450: louden tuloveroasetuksessa (233/88) edellyte-      metsätuhojen verotukseen liittyviä säännöksiä
25451: tään, että Metsäntutkimuslaitos verohallituk-      voidaan pitää toimivina ja olosuhteisiimme
25452: sen toimeksiannosta seuraa jatkuvasti metsäve-     katsoen riittävän laajoina. Metsäverotuksessa
25453: rotuksen tuottoperusteiden tasossa tapahtuvaa      otetaan huomioon metsätuhojen vaikutukset,
25454: vaihtelua ja valmistaa tarkistusehdotuksen, mi-    ja verotus kannustaa osaltaan tuhojen torjun-
25455: käli metsien kasvussa tai verokuutiometrin ra-     taan.
25456: 
25457:     Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1988
25458: 
25459:                                                                        Ministeri Ulla Puolanne
25460:                                    1988 vp. -     KK n:o 635                                     3
25461: 
25462: 
25463: 
25464: 
25465:                              Tili Riksdagens Herr Talman
25466: 
25467:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       garnas tiliväxt eller i skattekubikmeterns struk-
25468: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       tur sker en förändring vars verkan uppgår tili
25469: av den 24 november 1988 tili vederbörande         minst 5 OJo. Den ändring av 68 a § beskatt-
25470: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    ningslagen som just nu behandlas i riksdagen
25471: jande av riksdagsledamot Tina Mäkelä under-       har tili syfte att säkerställa att sådana utred-
25472: tecknade spörsmål nr 635:                         ningar som visar att en dylik situation före-
25473:                                                   ligger också leder tili att ett beslut fattas i
25474:         Vilka åtgärder ämnar kegeringen           saken.
25475:       vidta i syfte att i skogsbeskattningen          Enligt 7 § i den nya inkomstskatteförord-
25476:       beakta den skada som gren- och topp-        ningen för gårdsbruk skall vid skatteklassifice-
25477:       torka åsamkar plantbestånden och sko-       ringen av lägenheter beaktas sådana speciella
25478:       garna på så sätt att en procentuell         faktorer som väsentligt förändrar ståndortsty-
25479:       nedsättning på en viss nivå av den          pens genomsnittliga avkastningsförmåga. Vid
25480:       sedvanliga skogsskatten skulle beviljas i   praktisk skatteklassificering har det varit möj-
25481:       de kommuner och i fråga om de lägen-        ligt att på denna grund sänka skatteklassen för
25482:       heter som besväras av gren- och topp-       skogsmark t. ex. i omgivningarna kring vissa
25483:       torka?                                      industrier, pälsfarmer och stora svingårdar,
25484:                                                   där skogarna i betydande grad har skadats för
25485:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     lång tid tili följd av utsläpp från de nämnda
25486: samt anföra följande:                             inrättningarna.
25487:    Gren- och topptorka och andra skogsskador          På grundval av 14 § inkomstskattelagen för
25488: beaktas nuförtiden vid skogsbeskattningen ge-     gårdsbruk kan lägenheter som har drabbats av
25489: nom tre olika förfaringssätt som kompletterar     betydande skogsskador beviljas individuella
25490: varandra. Skador som berör vidsträckta områ-      skattelättnader. På grund av gren- och topp-
25491: den och påverkar dem under lång tid fås fram i    torka hos tali har skattelättnad för skogsskade-
25492: genomsnitt när skogsskattetalen för olika kom-    område redan beviljats för flera tusen hektar
25493: muner eller grupper av kommuner och skatte-       skogsmark. Ofta är det nödvändigt att skade-
25494: kubikmeterns struktur uppdateras. Det är          området iståndsätts snabbt så, att en spridning
25495: uppenbart att t.ex. en omfattande epidemi av      av skadan kan förebyggas. Bl.a. därför har
25496: gren- och topptorka hos tali kan konstateras      skattelättnaden för leveransavverkningar utvid-
25497: vid den pågående åttonde inventeringen av         gats så att den gäller för virkesmängder upp tili
25498: rikets skogar. A vsikten är att de gällande       högst 1 000 m 3 på sådana brukningsenheter där
25499: grunderna för skogsskatten skall justeras med     en sådan betydande skogsskada har inträffat
25500: hjälp av de resultat som härvid fås så snart      som avses i 14 § inkomstskattelagen för gårds-
25501: resultaten föreligger.                            bruk.
25502:    1 den nya inkomstskatteförordningen för            På grundval av det ovan anförda kan fast-
25503: gårdsbruk (233/88), som gavs våren 1988,          slås att de stadganden som rör beskattningen
25504: förutsätts att skogsforskningsinstitutet på       vid skogsskador kan anses fungera och vara
25505: skattestyrelsens uppdrag fortlöpande skall föl-   tiliräckligt vittomfattande för våra förhållan-
25506: ja de variationer som inträffar i fråga om        den. Vid skogsbeskattningen beaktas verkning-
25507: nivån hos avkastningsgrunderna beträffande        arna av skogsskadorna och beskattningen bi-
25508: skogsbeskattningen och framlägga förslag tili     drar tili att stimulera tili förebyggande av
25509: ändring av värderingsgrunderna, om det i sko-     skador.
25510: 
25511:     Helsingfors den 16 december 1988
25512: 
25513:                                                                        Minister Ulla Puolanne
25514:                                                1988 vp.
25515: 
25516: Kirjallinen kysymys n:o 636
25517: 
25518: 
25519: 
25520: 
25521:                                    Mäkelä: Määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä olevien mah-
25522:                                       dollisuudesta päästä työllisyyskursseille
25523: 
25524: 
25525:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25526: 
25527:    Sairausvakuutuslain mukaisen ensisijaisuus-        maa. Todennäköistä olisi, että koko ikänsä
25528: ajan jälkeen myönnetään määräaikainen työ-            työtä tehnyt ja sairauden läpikäynyt mutta
25529: kyvyttömyyseläke sellaisille henkilöille, joiden      edelleenkin työhaJuinen kansalainen olisi mie-
25530: sairauden ennuste on hyvä ja työelämään pa-           lekkäämpi kurssitettava kuin työtä vieroksuva
25531: laaminen todennäköistä. Monilla tällaisilla           ilman omaa tahtoaan kursseille lähetetty henki-
25532: henkilöillä paluu entiseen ammattiin ei kuiten-       lö.
25533: kaan aina tule kysymykseen. Ammatillisen uu-             Parannusta tilanteeseen saataisiin, mikäli
25534: delleenkoulutuksen mahdollisuutta ei ole useis-       työllisyyslakia ja -asetusta tarkistettaisiin siten,
25535: sa tapauksissa joko iän, asuinpaikkakunnan            että ne mahdollistaisivat määräaikaisella työ-
25536: sidonnaisuuden, perhesiteiden tai muun vastaa-        kyvyttömyyseläkkeellä olleen henkilön pääse-
25537: van seikan takia.                                     misen työllisyyskursseille. Päätös kurssille otta-
25538:    Useassa tällaisessa tapauksessa henkilön on-       misesta tulisi ratkaista tapaus tapaukselta ot-
25539: gelman voisi ratkaista kotipaikkakunnalla ta-         taen huomioon henkilön fyysisen kunnon ja
25540: pahtuva työllisyyskoulutus. Tällä hetkellä vali-      halukkuuden kullekin alalle.
25541: tettavasti työllisyyslaki ja -asetus eivät suo           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
25542: tällaista mahdollisuutta, sillä työllisyyskursseil-   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
25543: le voivat osallistua vain työttömät työnhakijat.      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25544: Määräaikaisella eläkkeellä oleva voidaan ottaa        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25545: työnhakijaksi, mutta kursseille häntä ei kel-
25546: puuteta.                                                         Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25547:    Työllisyyskursseilla on usein tilaa ja usein ne            ryhtyä, että määräaikaisella työkyvyttö-
25548: jopa joudutaan täyttämään "väkisin" tarvitta-                 myyseläkkeellä ollut henkilö, joka ei
25549: van oppilasmäärän saamiseksi kasaan. Usein-                   voi enää sijoittua aikaisempaan ammat-
25550: kaan ilman omaa tahtoaan työllisyyskursseille                 tiinsa, kelpuutettaisiin työllisyyskurs-
25551: Iähetetyn henkilön työllistyminen ei ole var-                 seille uuden ammatin hankkimiseksi?
25552: 
25553:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1988
25554: 
25555:                                              Tina Mäkelä
25556: 
25557: 
25558: 
25559: 
25560: 281533P
25561: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 636
25562: 
25563: 
25564: 
25565: 
25566:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25567: 
25568:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       lö ei ole päässyt työllisyyskoulutukseen. Kysy-
25569: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        myksessä tapausta ei ole kuitenkaan yksilöity
25570: olette 28 päivänä marraskuuta 1988 päivätyn          niin, että työvoimaministeriössä olisi voitu tar-
25571: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         kistaa tapaukseen liittyvät seikat. Niinpä jou-
25572: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        dunkin yleisesti toteamaan, että työllisyyskou-
25573: edustaja Tina Mäkelän näin kuuluvasta kirjal-        lutuslaki tai -asetus eivät sinänsä estä ottamas-
25574: lisesta kysymyksestä n:o 636:                        ta määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä
25575:                                                      olevaa henkilöä työllisyyskoulutukseen, jos
25576:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       hän muuten soveltuu koulutukseen. Lopullisen
25577:        ryhtyä, että määräaikaisella työkyvyttö-      päätöksen kurssille ottamisesta tekee kurssin
25578:        myyseläkkeellä ollut henkilö, joka ei         valintaryhmä, joka koostuu työvoimaviran-
25579:        voi enää sijoittua aikaisempaan ammat-        omaisen ja kurssin järjestäjän edustajista sekä
25580:        tiinsa, kelpuutettaisiin työllisyyskurs-      mahdollisista asiantuntijoista.
25581:        seille uuden ammatin hankkimiseksi?
25582:                                                        Työkyvyttömyyseläkkeensaajan aloittaessa
25583:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        työllisyyskoulutuksen otetaan eläketulo huo-
25584: vasti seuraavaa:                                     mioon myönnettäessä koulutustukea tai vähen-
25585:                                                      nettyä koulutustukea. Joissakin tapauksissa
25586:    Työllisyyskoulutuslain 12 §:n mukaan työlli-
25587:                                                      työeläkelaitos voi sitoutua tukemaan eläkkeen-
25588: syyskurssin oppilaiksi työvoimaviranomaiset
25589:                                                      saajan koulutusta, jolloin työeläkelaitos jatkaa
25590: voivat osoittaa sellaisia koulutukseen ja koulu-
25591:                                                      eläkkeen maksamista koko työllisyyskoulutuk-
25592: teitavaan ammattiin halukkaita ja soveltuvia
25593: henkilöitä,                                          sen ajan. Tapaturma- ja liikennevakuutuksen
25594:                                                      kuntoutuksessa maksetaan koulutuksen ajalta
25595:    1) jotka ovat työttömiä tai työttömyysuhan        täysimääräiset ansionmenetyskorvaukset, jotka
25596: alaisia tai
25597:                                                      myös otetaan huomioon koulutustukea myön-
25598:    2) joiden ammattitaidon ylläpitämiseksi tai
25599:                                                      nettäessä. Kansaneläkelaitoksen kuntoutukse-
25600: lisäämiseksi täydennys- tai jatkokoulutus on
25601:                                                      na ei sen sijaan työllisyyskoulutusta tueta.
25602: tarpeen taikka
25603:    3) jotka tarvitsevat koulutusta siirtyäkseen         On todennäköistä, että kysymyksen taustalla
25604: ammatteihin, joilla ammattitaitoisesta työvoi-       olevassa tapauksessa koulutukseen pääsemät-
25605: masta on huomattavaa puutetta.                       tömyyden syynä ovat olleet muut seikat kuin
25606:    Laissa ei siten ole työllisyyskoulutusta rajat-   määräaikainen työkyvyttömyyseläke. Jos työl-
25607: tu koskemaan vain työttömiä, vaan koulutuk-          lisyyskoulutukseen pääsy on todellakin evätty
25608: seen voidaan ottaa myös muita henkilöitä.            joltakin henkilöltä pelkästään vedoten hänen
25609: Kansanedustaja Mäkelän kysymyksen taustalla          määräaikaiseen työkyvyttömyyteensä, ei asias-
25610: lienee jokin yksittäinen tapaus, jossa määräai-      sa ole toimittu työllisyyskoulutuslain hengen
25611: kaisella työkyvyttömyyseläkkeellä oleva henki-       tai yleisesti noudatetun käytännön mukaisesti.
25612: 
25613:     Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1988
25614: 
25615:                                                               Työvoimaministeri Matti Puhakka
25616:                                      1988 vp. -      KK n:o 636                                     3
25617: 
25618: 
25619: 
25620: 
25621:                               Till Riksdagens Herr Talman
25622: 
25623:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          teriet skulle ha kunnat kontrollera omständig-
25624: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          heterna beträffande fallet. Därför måste jag
25625: av den 28 november 1988 till vederbörande            allmänt konstatera att lagen och förordningen
25626: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       om sysselsättningsfrämjande utbildning som
25627: jande av riksdagsledamot Tina Mäkelä under-          sådana inte utgör hinder för att den som
25628: tecknade spörsmål nr 636:                            erhåller tidsbestämd invalidpension blir anta-
25629:                                                      gen tili sysselsättningsfrämjande utbildning om
25630:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen            han i övrigt lämpar sig för utbildningen. Det
25631:        vidta för att en person som erhållit          slutliga beslutet om antagning till kurs fattas
25632:        tidsbestämd invalidpension och som in-        av en uttagningsgrupp som består av represen-
25633:        te längre kan placeras i sitt tidigare yrke   tanter för arbetskraftsmyndigheten och kursar-
25634:        skall kunna bli antagen till yrkeskurs        rangören samt av eventuella sakkunniga.
25635:        och därigenom kunna skaffa sig ett nytt
25636:        yrke?                                            Då en person som erhåller invalidpension
25637:                                                      påbörjar sysselsättningsfrämjande utbildning
25638:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         beaktas hans pensionsinkomst då utbildnings-
25639: samt anföra följande:                                stöd eller minskat utbildningsstöd beviljas ho-
25640:                                                      nom. 1 vissa fall kan arbetspensionsanstalt
25641:    Enligt 12 § lagen om sysselsättningsfrämjan-
25642:                                                      förbinda sig att stöda pensionstagarens utbild-
25643: de utbildning kan arbetskraftsmyndigheterna
25644:                                                      ning genom att fortsätta pensionsutbetalningen
25645: såsom elever till yrkeskurser anvisa sådana till     under hela utbildningstiden. Vid rehabilitering
25646: utbildning och ifrågavarande yrke villiga och        med stöd av olycksfalls- och trafikförsäkring
25647: lämpliga personer                                    betalas full ersättning för inkomstbortfallet
25648:    1) som är arbetslösa eller hotas av arbetslös-    under utbildningstiden, viiken då också beak-
25649: het,                                                 tas vid beviljande av utbildningsstöd. Däremot
25650:    2) för vilka fortbildning eller vidareutbild-
25651:                                                      stöds sysselsättningsfrämjande utbildning inte
25652: ning är nödvändig för upprätthållande eller
25653:                                                      genom rehabilitering som finansieras av folk-
25654: ökande av yrkesskickligheten, eller
25655:                                                      pensionsanstalten.
25656:    3) som är i behov av utbildning för att
25657: övergå till yrken där det råder betydande brist          Det är sannolikt att även andra omständig-
25658: på yrkeskunnig arbetskraft.                          heter än tidsbestämd invalidpension, i det fall
25659:    Lagen begränsar således inte den sysselsätt-      som spörsmålet baserar sig på, har varit orsa-
25660: ningsfrämjande utbildningen till att enbart gäl-     ken tili att personen i fråga inte blivit antagen
25661: la arbetslösa personer, utan även andra kan          till sysselsättningsfrämjande utbildning. Om
25662: antas till utbildning. Riksdagsledamot Mäkeläs       någon faktiskt förvägrats sysselsättningsfräm-
25663: spörsmål torde basera sig på ett enskilt fall där    jande utbildning enbart med hänvisning tili sin
25664: någon som erhållit tidsbestämd invalidpension        tidsbundna arbetsoförmögenhet, har man inte
25665: inte blivit antagen till sysselsättningsfrämjande    handlat i enlighet med andan i lagen om
25666: utbildning. 1 spörsmålet specificeras fallet dock    sysselsättningsfrämjande utbildning eller med
25667: inte närmare så att man vid arbetskraftsminis-       allmänt vedertagen praxis.
25668: 
25669:     Helsingfors den 27 december 1988
25670: 
25671:                                                             Arbetskraftsminister Matti Puhakka
25672:                                              1988 vp.
25673: 
25674: Kirjallinen kysymys n:o 637
25675: 
25676: 
25677: 
25678: 
25679:                                  Sarapää ym.: Paikallisen väestön metsästysoikeuksien säilyttämi-
25680:                                     sestä suojelualueilla
25681: 
25682: 
25683:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25684: 
25685:   Erityisesti metsästäjien toimesta ollaan La-      tiukalla säännösten tulkinnalla kaventamaan
25686: pissa viime aikoina oltu pettyneitä viranomais-     hallitsemiensa alueiden käyttöä, vaikka sillä
25687: ten suojelualueille laatimiin suunnitelmiin. Ih-    muutoinkin on jo riittävästi vaikeuksia metsäs-
25688: metystä on erityisesti herättänyt se, että vaikka   tysmahdollisuuksien järjestämisessä valtakun-
25689: laki pääsääntöisesti sallii metsästyksen, niin      nan eräväelle.
25690: viranomaiset pyrkivät jatkuvasti toimimaan si-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
25691: ten, että metsästys tulee järjestyssäännöillä       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
25692: pääsääntöisesti suojelualueilla kielletyksi.        me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
25693:    Esimerkiksi Perämeren kansallispuistoon          sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
25694: suunnitellaan täydellistä metsästyskieltoa. Sa-     sen:
25695: moin Martimoaavan kuuluisat metsähanhisuot                     Onko Hallitus tietoinen siitä, että
25696: ovat siirtymässä metsästyksen ulkopuolelle.                 metsähallituksen toimenpiteillä on ryh-
25697: Riisitunturin aluetta voivat jatkossa käyttää               dytty kaventamaan paikallisen väestön
25698: ainoastaan seudun lähitalot.                                vanhoja metsästysoikeuksia eräillä suo-
25699:    Lapin riistanhoitopiiri on katsonut, ettei               jelualueilla, ja tuleeko ympäristöminis-
25700: kuntalaisten vanhojen oikeuksien kaventumi-                 teriö vahvistamaan sellaisia suunnitel-
25701: nen saa jatkua, eivätkä viranomaisten henkilö-              mia, joilla vanhoja käyttöoikeuksia pe-
25702: kohtaiset asenteet saa vaikuttaa suunnitelmien              rusteettomasti poistetaan tai kavenne-
25703: tuloksiin. Riistanhoitopiirin hallitus ei voi ym-           taan?
25704: märtää sitä, että metsähallitus on ryhtynyt
25705: 
25706:     Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1988
25707: 
25708:           Kimmo Sarapää                Hannele Pokka                  Seppo Pelttari
25709: 
25710: 
25711: 
25712: 
25713: 29000IT
25714: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 637
25715: 
25716: 
25717: 
25718: 
25719:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25720: 
25721:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      koitus kieltää, mutta järjestyssäännöllä sitä
25722: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       voidaan järjestellä luonnonsuojelutavoitteiden
25723: olette kirjeellänne 24 päivänä marraskuuta          mukaisesti. Vahvistaessaan Riisitunturin kan-
25724: 1988 lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen        sallispuiston runkosuunnitelman 9.3.1987 ym-
25725: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sarapään       päristöministeriö edellytti, että metsästys salli-
25726: ym. seuraavansisältöisen kirjallisen kysymyk-       taan vain luvan saaneille lähikylien asukkaille.
25727: sen n:o 637:                                        Kansallispuiston järjestyssääntö on valmisteil-
25728:                                                     la.
25729:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että
25730:        metsähallituksen toimenpiteillä on ryh-         Metsähallituksen hallinnassa olevilla lakisää-
25731:        dytty kaventamaan paikallisen väestön        teisillä soidensuojelualueilla on pääsääntönä,
25732:        vanhoja metsästysoikeuksia eräillä suo-      että ennen suojelualueen perustamista vallin-
25733:        jelualueilla, ja tuleeko ympäristöminis-     nutta metsästyskäytäntöä jatketaan. Metsästys-
25734:        teriö vahvistamaan sellaisia suunnitel-      tä rajoitetaan vain, mikäli siihen on painavat
25735:        mia, joilla vanhoja käyttöoikeuksia pe-      luonnonsuojelull!set perusteet. Metsästyskäy-
25736:        rusteettomasti poistetaan tai kavenne-       täntö soidensuojelualueilla ratkaistaan alueille
25737:        taan?                                        laadittavissa hoito- ja käyttösuunnitelmissa ja
25738:                                                     niiden perusteella laadittavissa järjestyssään-
25739:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          nöissä. Ao. metsähallituksen laatimia ja ympä-
25740: taen seuraavaa:                                     ristöministeriön vahvistamia suunnitelmia on
25741:                                                     tällä hetkellä kymmenen. Kaikilla näillä alueil-
25742:     Luonnonsuojelualueillamme metsästysrajoi-       la metsästyskäytäntö tulee jatkumaan sellaise-
25743: tukset on katsottu tarpeellisiksi lähinnä vain      na kuin se oli ennen suojelualueitten perus-
25744: maan eteläpuoliskon suhteellisen pienialaisilla     tamista.
25745: alueilla. Pohjois-Suomen suojelualueilla rajoi-        Martimoaavan - Lumiaavan - Penikoiden
25746: tukset ovat poikkeuksia, jotka on katsottu          soidensuojelualueen hoito ja käyttösuunnitel-
25747: tarpeellisiksi toisaalta uhanalaisten eläinlajien   ma hyväksyttiin metsähallituksessa 11.11.1988.
25748: suojelemiseksi ja toisaalta myös riistanhoidolli-   Suunnitelma on parhaillaan ympäristöministe-
25749: sista syistä esimerkiksi paikallisen tai muutta-    riön vahvistettavana.
25750: van vesilintukannan turvaamiseksi. Metsästys-          Metsästyksen rajoittamisesta ns. vapaan
25751: tä koskevat rajoitukset suojelualueilla eivät       metsästyksen alueella, johon Martimoaavan
25752: johdu viranomaisten metsästyskielteisyydestä,       aluekin kuuluu, päättää maa- ja metsätalous-
25753: vaan pyrkimyksestä säilyttää luonnon moninai-       ministeriö. Metsähallituksen laatimassa suun-
25754: suus riistaeläimet mukaan luettuna.                 nitelmassa esitetään, että metsästys Martimo-
25755:    Perämeren kansallispuiston käyttöä koskevia      järvellä ja sen eteläpuolella sijaitsevalla Marti-
25756: säännöksiä valmistellaan parhaillaan ympäris-       moaavalla kiellettäisiin elo-syyskuun aikana.
25757: töministeriössä. Suunniteltu kansallispuisto kä-    Suojelualueen suot ovat maamme parhaimpia
25758: sittää maa-alueita noin kolmesataa hehtaaria.       lintusoita. Niillä pesii mm. useita pareja uha-
25759: Nämä pienet saaret ovat vilkkaassa veneily- ja      nalaisiksi luokiteltuja kaakkureita ja maassam-
25760: kalastuskäytössä. Metsästyksen merkitys on          me erittäin uhanalainen muuttohaukka. Suot
25761: vähäinen muihin käyttömuotoihin verrattuna,         ovat lisäksi tärkeitä suolintujen muutonaikaisia
25762: ja metsästyksen arvioidaan tuottavan häiriötä,      levähdyspaikkoja. Em. syiden johdosta metsä-
25763: mahdollisesti myös vaaraa alueen muille käyt-       hallitus on katsonut, että metsästyksen rajoit-
25764: täjille.                                            tamiseen on vahvat luonnonsuojelulliset perus-
25765:    Riisitunturin kansallispuiston osalta todetta-   teet.
25766: koon, että kansallispuistoa koskevan asetuksen         Metsästyksen tarpeetonta vaikeuttamista on
25767: (932/81) mukaan metsästys on sallittu paikalli-     pyritty välttämään. Siten metsästysrajoitus
25768: sille asukkaille siten kuin järjestyssäännössä      koskisi vain luonnonsuojelullisesti kaikkein ar-
25769: tarkemmin määrätään. Metsästystä ei ole tar-        vokkaimpia osia, yhteispinta-alaltaan n. 1 50C
25770:                                     1988 vp. -     KK n:o 637                                    3
25771: 
25772: hehtaaria ja metsästysrajoitus loppuisi jo 30      Keminmaan kunnissa asuville, sikäli kun he
25773: päivänä syyskuuta. Suojelualueelle jäisi vielä     eivät metsästä oman kuntansa alueella.
25774: lähes 5 000 hehtaaria hanhisoita, joilla metsäs-
25775: tystä ei rajoiteta. Lisäksi Penikoilla oleva yli      Hallitus katsoo, että Lapin paikallisen väes-
25776: 3 000 hehtaarin pienriistan metsästysrauhoi-       tön metsästysmahdollisuudet paranevat valta-
25777: tusalue esitetään lakkautettavaksi, koska sillä    kunnallisten luonnonsuojelualueohjelmien to-
25778: ei ole suoeläimistön suojelun kannalta oleellis-   teuttamisen myötä myös sen vuoksi, että valtio
25779: ta merkitystä.                                     ostaa soidensuojelun perusohjelman puitteissa
25780:    Metsähallituksen laatimassa suunnitelmassa      yksityismaita. Soidensuojelualueina ne tulevat
25781:                                                    ~~äsääntöisesti ns. vapaan metsästyksen pii-
25782: todetaan myös, että metsästyslupia suojelualu-
25783: eelle myydään etupäässä paikalliselle väestölle,   run.
25784: eli Kemin kaupungin asukkaille sekä Simon ja
25785: 
25786:     Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1988
25787: 
25788:                                              Maa- ja metsätalousministeri     Toivo T. Pohjala
25789: 4                                   1988 vp. -      KK n:o 637
25790: 
25791: 
25792: 
25793: 
25794:                              Tili Riksdagens Herr Talman
25795: 
25796:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         jakten regleras enligt målsättningarna för na-
25797: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         turvården. Miljöministeriet förutsatte då ram-
25798: av den 24 november 1988 tili vederbörande           planen för Riisitunturi nationalpark fastställ-
25799: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      des 9.3.1987 att jakt är tillåten endast för de
25800: jande av riksdagsman Sarapää undertecknade          invånare i grannbyar som innehar tillstånd att
25801: spörsmål nr 637:                                    jaga. Ordningsstadgan för nationalparken är
25802:                                                     som bäst under beredning.
25803:           Är Regeringen medveten om att man             Huvudregeln inom de lagstadgade myr-
25804:        genom åtgärder från forststyrelsens si-      skyddsområdena som är i forststyrelsens besitt-
25805:        da har börjat begränsa den lokala be-        ning är att den praxis för jakt som var gängse
25806:        folkningens gamla jakträttigheter inom       innan skyddsområdet grundades fortbestår.
25807:        vissa skyddsområden och kommer mil-          Jakten begränsas endast i sådana fall då det ur
25808:        jöministeriet att fastställa sådana pla-     naturskyddssynpunkt finns vägande skäl där-
25809:        ner genom vilka gamla dispositionsrät-       till. Praxis i fråga om jakt inom myrskyddsom-
25810:        tigheter utan grunder avskaffas eller        råden avgörs i de underhålls- och dispositions-
25811:        inskränks?                                   planer som skall göras upp för områdena och i
25812:                                                     de ordningsstadgor som skall göras upp på
25813:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        basis av dessa. De planer av detta slag som
25814: samt anföra följande:                               gjorts upp av forststyrelsen och fastställts av
25815:    Begränsningarna av jakten inom våra na-          miljöministeriet är för närvarande tio tili anta-
25816: turskyddsområden har främst ansetts vara            let. lnom alla dessa områden kommer praxis i
25817: nödvändiga endast inom områden med relativt         fråga om jakt i fortsättningen att vara densam-
25818: liten yta i landets södra del. På skyddsområden     ma som den var innan skyddsområdena inrät-
25819: i norra Finland är begränsningarna undantag,        tades.
25820: som ansetts vara nödvändiga å ena sidan för            Underhålls- och dispositionsplanen för
25821: att skydda hotade djurarter och å andra sidan       myrskyddsområdet             Martimoaapa-Lumi-
25822: även med tanke på jaktvården för att trygga         aapa-Peninki godkändes av forststyrelsen
25823: t.ex. det lokala eller flyttande sjöfågelbestån-    11.11.1988. Planen är som bäst hos miljömi-
25824: det. Begränsningarna i jakten beror inte på att     nisteriet för fastställelse.
25825: myndigheterna skulle vara negativt inställda tili       Jord- och skogsbruksministeriet beslutar om
25826: jakt utan avsikten är att bevara naturens           begränsning av jakten inom ett område för s.k.
25827: mångfald, inklusive villebrådsbeståndet.            fri jakt, dit även området Martimoaapa hör. 1
25828:    1 miljöministeriet är stadgandena om Botten-     en pian som har uppgjorts av forststyrelsen
25829: vikens nationalpark som bäst under beredning.       föreslås att jakten vid sjön Martimo och på
25830: Denna planerade nationalpark omfattar ett           Martimomyren på dess södra sida förbjuds i
25831: landområde på ca 300 hektar. Dessa små öar          augusti och september. Myrarna inom skydds-
25832: används flitigt för småbåtssport och fiske. 1       området hör tili de bästa fågelmyrarna i vårt
25833: jämförelse med andra användningssätt är jak-        land. På dessa myrar häckar bl.a. flera små-
25834: tens betydelse liten och den beräknas förorsaka     lomspar, som klassificerats som en hotad art,
25835: störningar och eventuellt fara för andra som        och pilgrimsfalken som är en synnerligen hotad
25836: använder sig av området.                            art i vårt land. Myrarna är dessutom viktiga
25837:    För Riisitunturi nationalparks del kan kon-      rastställen för myrfåglarna under flyttningen.
25838: stateras att jakt enligt förordningen om natio-     På nämnda grunder anser forststyrelsen att det
25839: nalparker (932/81) är tillåten förortsbefolk-       ur naturskyddssynpunkt finns starka skäl att
25840: ningen på det sätt som fastställs närmare i         begränsa jakten.
25841: ordningsstadgan. Avsikten är inte att förbjuda          Man har strävat efter att så litet som möjligt
25842: jakt men med stöd av en ordningsstadga kan          försvåra jakten i onödan. Därför berör be-
25843:                                     1988 vp. -     KK n:o 637                                   5
25844: 
25845: gränsningarna endast de delar av området som       skyddsområdena i huvudsak skall säljas tili den
25846: ur naturskyddssynpunkt är de allra värdeful-       lokala befolkningen, dvs. tili invånare i Kemi
25847: laste med en total areal av ca 1 500 hektar och    stad samt tili invånare i kommunerna Simo och
25848: begränsningarna av jakten skulle upphöra re-       Keminmaa i den mån invånarna inte jagar
25849: dan den 30 september. På skyddsområdet åter-       inom sin egen kommun.
25850: står ännu ett nästan 5 000 hektar stort område        Regeringen anser att jaktmöjligheterna för
25851: gåsmyr, vilket inte har några begränsningar.       ortsbefolkningen i Lappland också förbättras i
25852: Vidare kommer man att föreslå att det 3 000        och med att de riksomfattande programmen
25853: hektar stora fridlysningsområdet för småvilt       för naturskyddsområden förverkligas, efter-
25854: vid Peninki skall upphöra att vara fridlysnings-   som staten inom ramen för basprogrammet för
25855: område, eftersom det inte är av någon väsent-      myrskyddet köper upp privata marker. 1 egen-
25856: lig betydelse för skyddandet av myrens fauna.      skap av myrskyddsområden hör dessa marker
25857:    1 den pian som gjorts upp av forststyrelsen     huvudsakligen tili områden med s.k. fri jakt.
25858: konstateras också att jakttillstånden för
25859: 
25860:     Helsingfors den 28 december 1988
25861: 
25862:                                             Jord- och skogsbruksminister     Toivo T. Pohjala
25863:                                                1988 vp.
25864: 
25865: Kirjallinen kysymys n:o 638
25866: 
25867: 
25868: 
25869: 
25870:                                   Paavilainen: Metsäntutkimuskoeaseman perustamisesta Multialle
25871: 
25872: 
25873:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25874: 
25875:    Suomen metsistä on viime aikoina keskustel-        nynversosyöpää yli 10 000 ha:n alueella, ja 250
25876: tu paljon ja perustellusti oltu huolestuneita         ha on jo jouduttu hakkaamaan paljaaksi.
25877: niiden tilasta. Alueellisestikin metsien tila vaih-      Keski-Suomi on yksi johtavia maakuntia
25878: telee huomattavasti.                                  puuntuotannossa, mutta läänistä puuttuu tut-
25879:    Suomenselkään kuuluva Multia on yksi               kimusasema. Lähimmät tutkimusasemat ovat
25880: Keski-Suomen metsärikkaimmista kunnista.              Parkanossa Pohjois-Satakunnassa ja Suonen-
25881: Kunnan kokonaispinta-ala on 766,01 km2 , jos-         joella Kuopion läänissä.
25882: ta kasvullista metsää on 61 300 ha eli 83,5 %.           Multian kunta on valmis tarjoamaan yhteis-
25883:    Metsänomistusolosuhteet Multialla ovat             työtä tutkimusasemalle sopivien toimitilojen
25884: poikkeavat, sillä metsäyhtiöt ja yhteisöt omis-       järjestämisessä.
25885: tavat n. 33 000 ha eli 54 o/o, josta metsähallitus       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
25886: omistaa n. 12 000 ha. Toimintaedellytykset            jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
25887: tutkimustoiminnalle ovat näin ollen hyvät.            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25888:    Multialla on meneillään jo kolmatta vuotta         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25889: kestänyt männynversosyöpätutkimus ja lisäksi
25890: muuta metsätalouteen liittyvää tutkimusta.                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
25891:    Vuonna 1986 valmistuneen piirimetsälauta-                 metsäntutkimuskoeaseman perustami-
25892: kunnan selvityksen mukaan Multialla on män-                  seksi Multialle?
25893: 
25894:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1988
25895: 
25896:                                           Tuula Paavilainen
25897: 
25898: 
25899: 
25900: 
25901:  281531M
25902: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 638
25903: 
25904: 
25905: 
25906: 
25907:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25908: 
25909:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Jo nyt versosyöpätuhojen esiintyminen voi-
25910: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      daan ennustaa edellisenä syksynä ennen tuho-
25911: olette 24 päivänä marraskuuta 1988 päivätyn        jen oireiden ilmaantumista. Taudin torjunnan
25912: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       kannalta tällä ei ole kovin suurta merkitystä,
25913: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      mutta se osoittaa, että tautiin vaikuttavat pää-
25914: edustaja Paavilaisen näin kuuluvasta kirjalli-     tekijät tunnetaan. Maastoinventoinneista ja
25915: sesta kysymyksestä n:o 638:                        kenttäkokeista saatava tutkimustieto on pää-
25916:                                                    osin jo kerättynä, ja jatkotutkimuksissa on
25917:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy     kyse tiedon syventämisestä laboratoriokokeilla.
25918:        metsäntutkimuskoeaseman perustami-          Männynversosyöpätutkimusten tehostamisvaa-
25919:        seksi Multialle?                            timuksilla ei näin ollen voida perustella uusien
25920:                                                    tutkimusasemien perustamista.
25921:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
25922: taen seuraavaa:                                       Metsäntutkimuslaitoksella on alueellista toi-
25923:                                                    mintaa varten tutkimusalueita ja kahdeksan
25924:    Versosyöpä on aiheuttanut tällä vuosikym-       tutkimusasemaa eri puolilla Suomea. Tutki-
25925: menellä yli 300 miljoonan markan vahingot.         musasemien rakentaminen aloitettiin 1960-
25926: Pääosa näistä syntyi vuoden 1982 epidemian
25927:                                                    1uvulla, jolloin perustettiin Parkanon, Kolarin
25928: jälkeen. Tämän vuoden tuhot olivat enimmäk-        ja Muhoksen tutkimusasemat. Rovaniemen
25929: seen lieviä alaoksatuhoja, ja rahassa mitattuna    tutkimusasema perustettiin vuonna 1970, ja
25930: ne ovat vain murto-osa vuoden 1982 tuhoista.       tällä vuosikymmenellä ovat valmistuneet vielä
25931: Etelä- ja Keski-Suomessa versosyöpää esiintyy      Joensuun ja Kannuksen tutkimusasemat sekä
25932: lähes jokaisen männikön alaoksistossa. Vaka-       Suonenjoen ja Punkaharjun koeasemat on
25933: vimmat tuhot löytyvät Pohjois-Satakunnasta         muutettu tutkimusasemiksi.
25934: ja Suomenselältä. Pohjois-Suomessa tuhot
25935: ovat enimmäkseen taimikoissa. Vanhimmat               Kuluvan vuosikymmenen alussa selvitettiin
25936: versosyöpänäytteet ovat 1860-luvulta, joten        saaristo- ja rannikkometsien tutkimukseen eri-
25937: tauti ei ole uusi tulokas.                         koistuvan aseman perustamista Lounais-Suo-
25938:    Pääosa vahingoista muodostuu taudin ai-         meen. Myöhemmin metsäntutkimustoimikunta
25939: heuttamista kasvutappioista, joita on ollut yli    vuonna 1985 jättämässään mietinnössä otti
25940: 100 000 hehtaarin alueella. Lisäksi tulevat täy-   kannan, ettei tutkimusasemaverkosto kaipaa
25941: sin tuhoutuneiden alueiden uusintaviljely, puu-    laajentamista. Myöskään joulukuussa 1986
25942: tavaran pilaantuminen, seuraustuhot, taimik-       mietintönsä jättänyt METLA-työryhmä ei kat-
25943: kotuhot ja taimitarhatuhot. Kasvutappiot ovat      so uusien tutkimusasemien perustamiseen ole-
25944: lievästi vaurioituneessa metsikössä 0-30 OJo.      van tarvetta. Sen sijaan työryhmä esittää ny-
25945:    Metsäntutkimuslaitos inventoi versosyöpätu-     kyisten tutkimusasemien toimintamahdolli-
25946: hoja nuorissa männiköissä mm. Multialla jo         suuksien parantamista. Vuoden 1987 tulo- ja
25947: vuonna 1979. Multialla sijaitsi myös yli 1 400     menoarviota käsitellessään eduskunta on edel-
25948: hehtaarin tutkimusalue, jolla selvitettiin vuo-    lyttänyt, että hallitus toimii METLA-työryh-
25949: den 1982 epidemian jälkeen metsikön raken-         män ehdottamalla tavalla. Kuluvan vuoden
25950: teen, perustamistavan, metsänhoidollisten toi-     tulo- ja menoarviossa Metsäntutkimuslaitosta
25951: menpiteiden ja kasvupaikan vaikutusta männi-       koskevan luvun perusteluissa vielä todetaan,
25952: kön versosyöpäisyyteen. Tutkimuksia tehostet-      ettei nykyistä tutkimusasemaverkostoa ole
25953: tiin edelleen vuonna 1987, jolloin perustettiin    enää tarkoitus laajentaa. Näin ollen hallitus ei
25954: uusia kokeita Multian lisäksi myös Evolle,         myöskään pidä tarpeellisena metsäntutkimus-
25955: metsähallinnon Parkanon hoitoalueelle ja Met-      koeaseman perustamista Multialle.
25956: säntutkimuslaitoksen tutkimusalueille.
25957:     Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1988
25958: 
25959:                                               Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
25960:                                     1988 vp. -      KK n:o 638                                     3
25961: 
25962: 
25963: 
25964: 
25965:                               Till Riksdagens Herr Talman
25966: 
25967:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ka. Undersökningarna effektiverades år 1987
25968: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         då nya försök vidtogs förutom i Multia också i
25969: av den 24 november 1988 tili vederbörande           Evois, inom forstförvaltningens revir i Parka-
25970: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      no och inom Skogsforskningsinstitutets forsk-
25971: jande av riksdagsledamot Paavilainen under-         ningsområden.
25972: tecknade spörsmål nr 638:                              Redan nu kan förekomsten av skador av
25973:                                                     topp- och grentorka förutsägas föregående
25974:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen            höst innan symptomen på skadorna fram-
25975:        vidta för att grunda en skogsforsk-
25976:                                                     träder. 1 fråga om bekämpningen av sjukdo-
25977:        ningsförsöksstation i Multia?                men har detta inte någon större betydelse, men
25978:                                                     det visar att de viktigaste faktorerna som
25979:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        inverkar på sjukdomen kan identifieras. De
25980: samt anföra följande:                               undersökningsuppgifter som erhålls genom ter-
25981:    Topp- och grentorka har under detta decen-       ränginventeringar och fältförsök har i huvud-
25982: nium förorsakat skador för mer än 300 miljo-        sak redan samlats in och vid de fortsatta
25983: ner mark. Största delen av dessa uppstod efter      undersökningarna blir det frågan om en
25984: epidemin år 1982. Skadorna under innevarande        fördjupning av insikterna genom laboratorie-
25985: år har för det mesta utgjorts av lindriga skador    prov. Med krav om effektivering av forsk-
25986: i de undre grenarna och mätt i pengar har de        ningen i fråga om tallens topp- och grentorka
25987: endast utgjort en bråkdel av skadorna år 1982.      kan således ett grundande av nya forsknings-
25988: 1 södra och mellersta Finland förekommer            stationer inte motiveras.
25989: topp- och grentorka i de undre grenverken i            Skogsforskningsinstitutet har för den regio-
25990: nästan alla tallbestånd. De allvarligaste skador-   nala verksamheten forskningsområden och åtta
25991: na finns i norra Satakunta och Suomenselkä. 1       forskningsstationer i olika delar av Finland.
25992: norra Finland är skadorna allmännast i plant-       Forskningsstationer började byggas på 1960-
25993: bestånd. De äldsta proven på topp- och gren-        talet. Då inrättades forskningsstationerna i
25994: torka är från 1860-talet. Således är sjukdomen      Parkano, Kolari och Muhos. Forskningsstatio-
25995: inte någon nykomling.                               nen i Rovaniemi inrättades år 1970 och under
25996:    Största delen av skadorna utgörs av de           innevarande decennium färdigställdes forsk-
25997: tiliväxtförluster som sjukdomen förorsakar          ningsstationerna i Joensuu och Kannus. Tillika
25998: och som förekommit på ett område om över            ändrades försöksstationerna i Suonenjoki och
25999: 100 000 hektar. Tili detta kommer även nyod-        Punkaharju tili forskningsstationer.
26000: lingen av totalt förstörda områden, förstört           1 början av innevarande decennium utreddes
26001: virke, följdverkningarna samt skadorna i            frågan om ett inrättande av en station i syd-
26002: plantbestånd och plantskolor. Tillväxtförlus-       västra Finland. Den skulle specialisera sig på
26003: terna är 0-30 OJo i lindrigt skadade skogsbe-       forskning som gäller skärgårds- och kustsko-
26004: stånd.                                              gar. Senare, i det betänkande som överlämna-
26005:    Skogsforskningsinstitutet inventerade ska-       des år 1985, intog skogsforskningskommissio-
26006: dorna tili följd av topp- och grentorka i unga      nen den ståndpunkten att nätet av forsknings-
26007: tallbestånd bl.a. i Multia redan år 1979. 1         stationer inte behöver utvidgas. lnte heller
26008: Multia fanns även det forskningsområde om           METLA-arbetsgruppen, som överlämnade sitt
26009: över 1 400 hektar där efter epidemin år 1982        betänkande i december 1986, anser att det
26010: utredningar gjordes om verkan av sammansätt-        finns behov av att inrätta nya forskningsstatio-
26011: ningen hos ett skogsbestånd och av sättet att       ner. Däremot föreslår arbetsgruppen att verk-
26012: anlägga det samt av skogsvårdsåtgärderna och        samhetsmöjligheterna för de nuvarande forsk-
26013: tiliväxtplatsen när det gäller ett tallbestånds     ningsstationerna förbättras. Då riksdagen be-
26014: benägenhet att drabbas av topp- och grentor-        handlade budgeten för år 1987 förutsatte den
26015: 4                                   1988 vp. -     KK n:o 638
26016: 
26017: att regeringen förfar på det sätt som METLA-       är att ytterligare utvidga nätet av forsknings-
26018: arbetsgruppen föreslår. I budgeten för inneva-     stationer. Således anser inte heller regeringen
26019: rande år konstateras i motiveringen för kapitlet   det nödvändigt att det inrättas någon skogs-
26020: om Skogsforskningsinstitutet att avsikten inte     forskningsförsöksstation i Multia.
26021: 
26022:     Helsingfors den 27 december 1988
26023: 
26024:                                               Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
26025:                                                1988 vp.
26026: 
26027: Kirjallinen kysymys n :o 639
26028: 
26029: 
26030: 
26031: 
26032:                                    Paavilainen: Esiopetuksen järjestämisestä haja-asutusalueilla
26033: 
26034: 
26035:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26036: 
26037:    Peruskoululain 4 §:n 3 momentin mukaan             sen järjestämiseen on pyydettävä opetusminis-
26038: peruskoulussa voidaan valtioneuvoston mää-            teriön lupa. PkL:n mukaan esiopetusta voi-
26039: räämin perustein ja opetusministeriön luvalla         daan järjestää, mutta lupia lain toteuttamiseen
26040: järjestää yhden lukuvuoden kestävää esiope-           annetaan koko maahan vain muutama vuosit-
26041: tusta lapsille, jotka eivät vielä ole oppivelvolli-   tain.
26042: sia.                                                     Myös Multian kunnan hakemus esiopetuk-
26043:    Koska esiopetusta voidaan antaa vain ope-          sen aloittamisesta Tarhapään ala-asteen kou-
26044: tusministeriön luvalla, on aloitteen esiopetuk-       lulla sai opetusministeriössä hylkäyspäätöksen.
26045: sen järjestämiseen tultava kunnalta.                  Kuitenkin esiopetus olisi monessa tapauksessa
26046:    Esiopetus on tarkoitettu korvaamaan päivä-         hyvä ratkaisu niin pienen haja-asutuskylän päi-
26047: hoitoa vaille jäävien lasten esiopetusta, minkä       vähoito-ongelmiin kuin koulun toiminnassa pi-
26048: vuoksi sen järjestäminen olisi tarpeen nimen-         tämiseenkin. Näin esiopetus osaltaan olisi pitä-
26049: omaan haja-asutusalueiden pienillä ala-asteen         mässä maaseutua elävänä.
26050: kouluilla. Näillä kouluilla esiopetus järjestet-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
26051: täisiin yhdysluokassa yhdessä 1. ja 2. luokan         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
26052: oppilaiden kanssa, jolloin esiopetuksessa ole-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26053: vat lapset lasketaan mukaan opettajan virkojen        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26054: ylläpitämistä koskevaan peruskouluasetuksen
26055: 82 §:n mukaiseen oppilaslukuun.                                Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
26056:    Edellä esitetty esiopetus on kuitenkin lähin-             esiopetuksen joustavan järjestelyn to-
26057: nä teoreettinen mahdollisuus niin kauan kuin                 teuttamiseksi haja-asutusalueilla?
26058: 
26059:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1988
26060: 
26061:                                           Tuula Paavilainen
26062: 
26063: 
26064: 
26065: 
26066: 281517X
26067: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 639
26068: 
26069: 
26070: 
26071: 
26072:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26073: 
26074:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        juudesta esitetään vuosittain arvio valtion tulo-
26075: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ja menoarvioesityksessä.
26076: olette 24 päivänä marraskuuta 1988 päivätyn             Oppivelvollisuusikää nuorempien lasten kas-
26077: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         vatus ja ohjaus on pääosin sosiaaliviranomais-
26078: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        ten järjestämää, mutta peruskoulun esiopetuk-
26079: edustaja Paavilaisen näin kuuluvasta kirjalli-       seen osallistuvien oppilaiden määrä on lisään-
26080: sesta kysymyksestä n:o 639:                          tynyt peruskoululainsäädännön voimaantulon
26081:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy       jälkeen lähes kaksinkertaiseksi. Esiopetuksen
26082:        esiopetuksen joustavan järjestelyn to-        järjestämislupa on myönnetty sellaisille kunnil-
26083:        teuttamiseksi haja-asutusalueilla?            le, joilla on ollut ennenkin vastaavaa toimin-
26084:                                                      taa, ja kysymys on tällöin aloitetun toiminnan
26085:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          jatkuvuuden turvaamisesta. Lisäksi lupa on
26086: taen seuraavaa:                                      myönnetty erityisen vaikeissa olosuhteissa toi-
26087:                                                      miville haja-asutusalueiden kunnille.
26088:    Lukuvuoden 1985-86 alussa voimaan tul-
26089: leen peruskoululain (4 §:n 3 mom.) mukaan               Esiopetushakemuksia on vuosittain tullut
26090: peruskoulussa voidaan opetusministeriön lu-          enemmän kuin mitä valtion tulo- ja menoar-
26091: valla ja valtioneuvoston määräämin perustein         vioesitys edellyttää. Lupia ei ole näin ollen
26092: järjestää enintään yhden lukuvuoden kestävää         voitu myöntää kaikille sellaisille kunnille, jois-
26093: esiopetusta alle oppivelvollisuusiän oleville lap-   sa peruskoulun esiopetuksen avulla olisi voitu
26094: sille. Valtioneuvosto on tehnyt peruskoulussa        edistää alle kouluikäisten kasvatus- ja ohjaus-
26095: järjestettävän esiopetuksen perusteista päätök-      toimintaa sekä tukea pienten koulujen ylläpitä-
26096: sen, jonka mukaan esiopetuksen tulee päivä-          mistä.
26097: hoitopalveluja täydentäen edistää oppivelvolli-         Opetusministeriön tavoitteena on jatkaa pe-
26098: suusikää nuorempien lasten kasvatus- ja ope-         ruskoulun esiopetuksen kehittämistä hyväksyt-
26099: tuspalvelujen tasavertaista jakamista kunnassa.      tyjen suuntaviivojen mukaisesti ja pyrkiä sa-
26100: Peruskoulussa järjestettävän esiopetuksen laa-       malla esiopetuksen määrälliseen lisäämiseen.
26101: 
26102:     Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1988
26103: 
26104:                                                                   Opetusministeri Christoffer Taxell
26105:                                     1988 vp. -     KK n:o 639                                    3
26106: 
26107: 
26108: 
26109: 
26110:                              Tili Riksdagens Herr Talman
26111: 
26112:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        som anordnas i grundskolan presenteras årli-
26113: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        gen i budgetpropositionen.
26114: av den 24 november 1988 tili vederbörande             Fostran och handledningen av de barn som
26115: medlem av statsrådet översänt en avskrift av       inte är i läropliktig ålder anordnas i huvudsak
26116: följande av riksdagsman Paavilainen under-         av socialmyndigheterna, men antalet elever
26117: tecknade spörsmål nr 639:                          som deltar i förskoleundervisningen i grund-
26118:                                                    skolan har efter det grundskolelagstiftningen
26119:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           trätt i kraft ökat tili nästan det dubbla. Till-
26120:        vidta för att smidigt genomföra arran-      stånd för att anordna förskoleundervisning har
26121:        gemangen med förskoleundervisningen         beviljats sådana kommuner som även tidigare
26122:        i glesbygden?                               har bedrivit liknade verksamhet och frågan
26123:                                                    gäller härvid att säkra kontinuiteten i den
26124:   Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt        verksamhet som inletts. Dessutom har tillstånd
26125: följande:                                          beviljats för sådana kommuner i glesbygden
26126:                                                    som verkar under särskilt svåra förhållanden.
26127:    Enligt 4 § 3 mom. grundskolelagen som              Ansökningar om förskoleundervisning har
26128: trädde i kraft i början av läsåret 1985-86 kan     årligen inkommit i större antal än vad stats-
26129: med undervisningsministeriets tillstånd och på     budgeten förutsätter. Tillstånd har således inte
26130: grunder som fastställts av statsrådet anordnas     kunnat beviljas åt alla sådana kommuner där
26131: förskoleundervisning under högst ett läsår för     man genom förskoleundervisning i grundsko-
26132: barn som ännu inte är i läropliktig ålder.         lan skulle ha kunnat främja fostrings- och
26133: Statsrådet har fatta~ ett beslut om grunderna      handledningsverksamheten för icke-läroplikti-
26134: för att anordna förSkoleundervisning i grund-      ga barn samt stöda upprätthållandet av små
26135: skolan, enligt vilket ! undervisningen genom att   skolor.
26136: komplettera dagvårdstjänsterna skall främja en        Undervisningsministeriet har som mål att
26137: jämn fördelning av de kommunala fostrings-         fortsätta utvecklingen av förskoleundervis-
26138: och undervisningstjänsterna för barn som ännu      ningen i grundskolan i enlighet med antagna
26139: inte uppnått läropliktig ålder. En uppskattning    riktlinjer och samtidigt kvantitativt försöka
26140: av omfattningen på den förskoleundervisning        utöka den.
26141: 
26142:     Helsingfors den 22 december 1988
26143: 
26144:                                                         Undervisningsminister Christoffer Taxell
26145:                                             1988 vp.
26146: 
26147: Kirjallinen kysymys n:o 640
26148: 
26149: 
26150: 
26151: 
26152:                                 Tennilä: Poronhoitoon liittyvän yhteistyön aloittamisesta Lapin
26153:                                   ja Murmanskin alueen välillä
26154: 
26155: 
26156:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26157: 
26158:    Lapissa ja Murmanskin alueella on ryhdytty     malaiset spesialistit tervetulleiksi paikan päälle
26159: toimiin yhteistyön aikaansaamiseksi myös po-      asiaa selvittämään. He huomauttavat myös
26160: ronhoidon alalla. Neuvotteluja on käyty siitä,    siitä, että poroja ei tuotaisi Lappiin suoraan,
26161: että Lapista toimitettaisiin Murmanskin alueel-   vaan ne olisivat karenssissa määrätyn ajan.
26162: le porotalouden käyttöön poronlihan ja -nah-         Suomalaisten viranomaisten ja Murmanskin
26163: kojen jalostuksessa tarvittavaa teknologiaa.      alueen poronhoidosta vastaavien erilaiset käsi-
26164: Murmanskin alue maksaisi toimitukset toimit-      tykset herättävät Lapissa ihmetystä. Poromies-
26165: tamalla Lapin paliskunnille siitosporoja. Niitä   ten taholta on tuotu esille myös sellaista käsi-
26166: kohtaan tunnetaan pohjoisessa suurta kiinnos-     tystä, että Suomen puolella on päättäjiä, jotka
26167: tusta, koska Murmanskin alueen porot ovat         syystä tai toisesta tahallaan haluavat sabotoida
26168: kookkaampia.                                      lappilais-murmanskilaisen yhteistyön ulottumi-
26169:                                                   sen uudelle alalle.
26170:   Yhteistyön aloittamisen ovat kariuttaneet          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
26171: suomalaiset viranomaiset väittämällä, että        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
26172: Murmanskin alueen poroissa esiintyisi raivo-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26173: tautia. Murmanskin alueella poroasioista vas-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26174: taavat kieltävät tämän jyrkästi. He eivät ym-
26175: märrä, mistä tällaiset heidän mukaansa täysin              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26176: harhaanjohtavat tiedot ovat lähtöisin. Mur-              ryhtyä edistääkseen poronhoidon alalla
26177: manskin alueen spesialistit ilmoittavat alueen           yhteistyön aikaansaamista Lapin ja
26178: porokarjan olevan tervettä ja toivottavat suo-           Murmanskin alueen välillä?
26179: 
26180:     Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1988
26181: 
26182:                                      Esko-Juhani Tennilä
26183: 
26184: 
26185: 
26186: 
26187: 290004X
26188: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 640
26189: 
26190: 
26191: 
26192: 
26193:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26194: 
26195:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Eläintautien leviämisen estämiseksi tällä het-
26196: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      kellä ei esimerkiksi sallita nautaeläinten tuontia
26197: olette marraskuun 24 päivänä 1988 päivätyn         Ruotsista erään loistaudin vuoksi, lampaiden
26198: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       tuontia Norjasta eräiden hidasvirustautien
26199: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      vuoksi ja nautaeläinten, sikojen tai niistä saa-
26200: edustaja Tennilän näin kuuluvasta kirjallisesta    tujen kuumentamattomien tuotteiden tuontia
26201: kysymyksestä n:o 640:                              Keski-Euroopasta suu- ja sorkkataudin sekä
26202:                                                    sikaruton varalta suoritettujen rokotusten
26203:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      vuoksi. Kielteinen suhtautuminen porojen
26204:        ryhtyä edistääkseen poronhoidon alalla      tuontiin Neuvostoliitosta ei siten ole millään
26205:        yhteistyön aikaansaamista Lapin ja          lailla poikkeuksellista.
26206:        Murmanskin alueen välillä?                     Mikäli porojen maahantuontia pidetään to-
26207:                                                    della tärkeänä ja tuonnista aiheutuvaa hyötyä
26208:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      siitä koituvia kustannuksia suurempana, on
26209: vasti seuraavaa:                                   maa- ja metsätalousministeriö valmis harkitse-
26210:    Paliskuntain yhdistys on toukokuussa 1988       maan keinoja tuonnin sallimiseksi. Edellytyk-
26211: tiedustellut maa- ja metsätalousministeriöitä      senä tällöin on mm. riittävän karanteenival-
26212: mahdollisuutta tuoda poroja Neuvostoliitosta       vonnan järjestäminen samoin kuin vuonna
26213: Murmanskin alueelta Suomeen siitostarkoituk-       1974, jolloin samalta Murmanskin alueelta on
26214: sia varten. Vastauksessaan maa- ja metsäta-        tuotu siitosporoja maahan.
26215: lousministeriön eläinlääkintöosasto on ilmoit-        Poronhoidon alalla yhteistyö Lapin ja Mur-
26216: tanut, ettei porojen tuonti eräiden tartuntatau-   manskin alueiden välillä on käsittänyt lähinnä
26217: tien (mm. bruselloosin eli luomistaudin) joh-      tietojen vaihtoa poronhoidon tutkimuksen ja
26218: dosta ole suotavaa. Kysymyksessä mainitusta        tekniikan aloilla. Tätä yhteistyötä on tarkoitus
26219: raivotaudista, jonka nyt tiedetään myös esiin-     edelleen kehittää molempien maiden poronhoi-
26220: tyvän Murmanskin alueella, ei vastausta annet-     don hyväksi, eikä nyt esillä oleva siitosporojen
26221: taessa ole ollut tietoa.                           maahantuonti liity tähän millään tavalla.
26222: 
26223:     Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1988
26224: 
26225:                                                                          Ministeri Ole Norrback
26226:                                       1988 vp. -      KK n:o 640                                    3
26227: 
26228: 
26229: 
26230: 
26231:                                Tili Riksdagens Herr Talman
26232: 
26233:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           nötdjur från Sverige på grund av en parasitär
26234: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           sjukdom. lmport av får från Norge är förbju-
26235: av den 24 november 1988 till vederbörande             den på grund av vissa långsamt förlöpande
26236: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-        virussjukdomar ("slow virus infection") och
26237: jande av riksdagsman Tennilä undertecknade            på grund av mul- och klövsjuka samt vaccine-
26238: spörsmål nr 640:                                      ringar som getts för svinpest får nötdjur, svin
26239:                                                       eller oupphettade produkter som fåtts från
26240:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen             dessa djur inte importeras från Mellaneuropa.
26241:        vidta för att bidra till att ett samarbete     Den negativa inställningen till import av renar
26242:        Lappland och Murmanskområdet emel-             från Sovjetunionen är således inte alls excep-
26243:        lan skall fås till stånd inom rensköt-         tionell.
26244:        seln?
26245:                                                          Ifall renimporten anses vara synnerligen vik-
26246:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          tig och den nytta importen bringar anses vara
26247: samt anföra följande:                                 större än de kostnader den medför, är jord-
26248:                                                       och skogsbruksministeriet berett att överväga
26249:   Renbetesföreningen har i maj 1988 hört sig          möjligheterna att tillåta importen. En
26250: för hos jord- och skogsbruksministeriet om            förutsättning är då bl.a. att en tillräcklig ka-
26251: möjligheten att från Murmanskområdet i                rantänövervakning ordnas på samma sätt som
26252: Sovjetunionen importera renar tili Finland för        1974, då avelsrenar importerades från Mur-
26253: avelsändamål. 1 sitt svar har jord- och skogs-        manskområdet.
26254: bruksministeriets veterinäravdelning meddelat
26255: att renimporten inte är önskvärd på grund av            När det gäller renskötseln har samarbetet
26256: vissa smittosamma sjukdomar (t.ex. brucellos,         mellan Lappland och Murmansk främst ut-
26257: dvs. kastsjuka). Då detta svar gavs, fanns inga       gjorts av informationsutbyte inom renskötsel-
26258: uppgifter om rabies, som nämndes i spörsmålet         forskning och -teknik. Avsikten är att alltjämt
26259: och som man nu vet att förekommer även                utveckla detta samarbete till fromma för bägge
26260: inom Murmanskområdet.                                 ländernas renskötsel och den import av avelsre-
26261:    För att förhindra att djursjukdomar sprids         nar som nu är aktuell har inget som helst
26262: är det för tillfället förbjudet att t.ex. importera   samband med detta.
26263: 
26264:      Helsingfors den 28 december 1988
26265: 
26266:                                                                            Minister Ole Norrback
26267:                                              1988 vp.
26268: 
26269: Kirjallinen kysymys n:o 641
26270: 
26271: 
26272: 
26273: 
26274:                                  Ryynänen ym.: Valtion työsuhteisen henkilöstön sijoittamisesta
26275:                                    virkoihin
26276: 
26277: 
26278:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26279: 
26280:    Valtion työmarkkinalaitoksen toiminta val-      rot esimerkiksi 1.9.1989 lukien, jolloin myös
26281: tionsektorin sopimusosapuolten yhteisesti sopi-    budjettikäsittelyssä hyväksytyt virat ovat ole-
26282: massa työsuhteisen henkilöstön virkasuhtee-        massa eikä kenenkään tarvitse suostua kiristyk-
26283: seen sijoittamisessa on ollut yhteistoimintalain   senomaisiin yhteistoimintalain vastaisiin alle-
26284: vastaista. Noin 8 000 työsuhteisen kaavailtu       kirjoitustoimenpiteisiin.
26285: siirto virkasuhteeseen ilman yhteistoimintalain       Tärkeätä on, että sovitut palvelussuhdesiir-
26286: mukaista neuvottelumenettelyä vain ministe-        rot toteutetaan yhteisesti hyväksytyn suunnitel-
26287: riön käskykirjeen pohjalta on tökerö ja työ-       man mukaisesti.
26288: markkinakäytäntöjen vastainen tapa asian hoi-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
26289: tamiseksi. Neljän kuukauden irtisanomisme-         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
26290: nettelyn piiriin kuuluvilta työsuhteisilta on      me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
26291: edellytetty lokakuun loppuun mennessä muuta-       sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
26292: man päivän varoitusajalla kirjallista suostu-      sen:
26293: musta ottaa vastaan ennalta määrittelemätön
26294: virka nimikkeestä ja palkkatasosta sopimatta.                Onko Hallitus tietoinen työmarkki-
26295: Muutoin valtiotyönantaja on uhannut irtisanoa             nalaitoksen menettelystä valtion työ-
26296: heidät työsuhteestaan.                                    suhteisen henkilöstön sijoittamisessa
26297:    Budjetin valmistumisen jälkeen asianmukai-             virkoihin, ja onko se Hallituksen mie-
26298: sin menettelytavoin ja esimerkillisen oikeuden-           lestä hyväksyttävää?
26299: mukaisesti voidaan suorittaa palvelussuhdesiir-
26300: 
26301:     Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1988
26302: 
26303:           Mirja Ryynänen              Timo Kietäväinen              Tytti Isohookana-Asunmaa
26304:           Jorma Huuhtanen             Anneli Jäätteenmäki           Annikki Koistinen
26305: 
26306: 
26307: 
26308: 
26309: 281532N
26310: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 641
26311: 
26312: 
26313: 
26314: 
26315:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26316: 
26317:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Tulo- ja menoarvioesityksen antamisen jäl-
26318: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        keen valtiovarainministeriö antoi suosituksen,
26319: olette 24 päivänä marraskuuta 1988 päivätyn          jossa selvitettiin palvelussuhteen lajin muutta-
26320: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         miseen liittyviä menettelytapoja. Eräät virastot
26321: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        olivat tällaisia menettelytapasuosituksia toivo-
26322: edustaja Ryynäsen ym. näin kuuluvasta kirjal-        neet, koska pelkkä määrärahaa koskeva bud-
26323: lisesta kysymyksestä n:o 641:                        jettipäätös ei pätevällä tavalla lakkauta tai
26324:                                                      perusta yksittäistä palvelussuhdetta edes palve-
26325:           Onko Hallitus tietoinen työmarkki-         lussuhteen lajin muutostilanteessa.
26326:        nalaitoksen menettelystä valtion työ-            Palvelussuhteen lajin oikeudellisesti pätevä
26327:        suhteisen henkilöstön sijoittamisessa         muuttaminen edellyttää, että vanha palvelus-
26328:        virkoihin, ja onko se Hallituksen mie-
26329:                                                      suhde, tässä tapauksessa työsopimussuhde, on
26330:        lestä hyväksyttävää?
26331:                                                      erikseen lakkautettava, kun asianomainen tulee
26332:                                                      nimitetyksi perustettavaan virkaan. Tämä to-
26333:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         teutetaan ohjeiden mukaan siten, että työnteki-
26334: vasti seuraavaa:                                     jäitä hyvissä ajoin pyydetään suostumus viran
26335:    Valtiovarainministeriö aloitti v. 1986 selvi-     vastaanottamiseen. Tässä yhteydessä selvite-
26336: tystyön palvelussuhteen lajien käytön selkiin-       tään kaikki järjestelyyn liittyvät kysymykset.
26337: nyttämiseksi valtionhallinnossa. Tällaista selvi-    Työntekijän antaessa suostumuksen työsuhde
26338: tystä on mm. eduskunta edellyttänyt, koska           lakkaa samasta ajankohdasta kuin hänet nimi-
26339: palvelussuhteen lajin valintaa ei valtion eri        tetään virkaan. Työsopimus ei siten missään
26340: tehtävissä ole aina asianmukaisesti järjestetty.     tapauksessa lakkaa, jos nimityspäätöstä ei jos-
26341: Tämän selvitystyön ja virastojen ehdotusten          tain syystä tehtäisi.
26342: pohjalta hallitus esittää vuoden 1989 tulo- ja          Suostumusmenettelyn aikana työntekijälle
26343: menoarvioesityksessä mm. 6 697 työsuhteisen          tarjotaan sekä viran nimen, laadun että palk-
26344: tehtävän määrärahan lakkauttamista ja niiden         kauksen osalta yksilöityä virkaa. Muunlainen
26345: tilalle määrärahoja 6 697 vastaavan viran pe-        menettely ei ole valtiovarainministeriön ohjei-
26346: rustamiseksi. Virat esitetään perustettaviksi        den mukaista. Virkaa tarjottaessa selvitetään
26347: 1.3. lukien, kuten ylensäkin virat tulo- ja          asiaan liittyvät virkamiehen kannalta tärkeät
26348: menoarviossa.                                        kysymykset. Yksi näistä on työsuhteen palk-
26349:    Muutoksia on valmisteltu yhteistyössä kaik-       kaukseen mahdollisesti myöhemmin toteutetta-
26350: kien asianomaisten tahojen kanssa. Henkilös-         vien tarkistusten huomioon ottaminen perus-
26351: töjärjestöjen kanssa on käyty virastokohtaisia       tettavan viran palkkauksessa. Tällaiset tarkis-
26352: neuvotteluja koko muutostyön ajan. Valtiova-         tukset asianomaisen eduksi on otettava viran
26353: rainministeriö on lisäksi neuvotellut valtion        palkkauksessa huomioon ja tästä on ilmoitetta-
26354: virkamies- ja työntekijäyhdistysten keskusjär-       va asianomaiselle. Järjestelyssä ei kenenkään
26355: jestöjen kanssa muutosehdotuksista ja niihin         palkkaus alene.
26356: liittyvistä henkilöstöjärjestelyistä. Valtiova-         Irtisanomismenettelyyn voidaan suosituksen
26357: rainministeriö mm. on asettanut henkilöstöjär-       mukaan ryhtyä, jos työntekijä ilman laillisia
26358: jestöjen kanssa yhteisen työryhmän, jonka teh-       perusteita kieltäytyy vastaanottamasta lakkau-
26359: tävänä on seurata vuosien 1988-1989 aikana           tetun työsuhteen tilalle perustettavaa virkaa.
26360: toteutettaviin palvelussuhdelajisiirtoihin liitty-   Tällöin on olemassa työsopimuslain 37 §:ssä
26361: viä henkilöstöjärjestelyjä ja tehdä tarvittaessa     tarkoitettu irtisanomisperuste. Irtisanominen
26362: näitä koskevia selvityksiä ja ehdotuksia. Palve-     on suoritettava ehdollisena. Jos virkaan nimit-
26363: lussuhdelajisiirtoja ja niihin liittyviä toimenpi-   tämistä ei tapahdu, ei tapahdu työsuhteen lak-
26364: teitä on esitetty vain, kun niistä on vallinnut      kaamistakaan. Palvelussuhdelajimuutoksissa
26365: periaatteellinen yhteisymmärrys eri tahojen          irtisanomismenettelyyn joutuminen on hyvin
26366: kanssa.                                              poikkeuksellista. Lähes kaikki muutokset voi-
26367:                                      1988 vp. -      KK n:o 641                                       3
26368: 
26369: daan toteuttaa suostumusmenettelyssä. Tällä          Ohjeessa korostetaan riittävän yhteistoiminnan
26370: hetkellä ei ole tiedossa yhtään irtisanomista-       ja tiedotuksen merkitystä. Yhteistoimintalain 7
26371: pausta.                                              ja 8 §:n vaatimukset täytetään kunkin työnte-
26372:    Valtiovarainministeriö katsoi, että hallituk-     kijän osalta viimeistään suostumusmenettelyn
26373: sen annettua tulo- ja menoarvioesityksen on          aikana virkaa tarjottaessa. Esimerkiksi palk-
26374: asianmukaista mahdollisimman pian tämän              kaukseen liittyvät kysymykset on valtiovarain-
26375: jälkeen antaa menettelytapoja koskevat ohjeet        ministeriön yksittäistapauksissa antamien oh-
26376: palvelussuhdelajimuutosten         toteuttamiseksi   jeiden mukaan selvitettävä ennen muihin toi-
26377: tulo- ja menoarvion mukaisessa aikataulussa.         menpiteisiin ryhtymistä, vaikka palkkaus ei
26378: Ohjeiden antaminen ennen tulo- ja menoarvion         sinänsä ole yhteistoimintalain mukaisessa me-
26379: lopullista hyväksymistä ei heikennä asianomai-       nettelyssä käsiteltävä asia. Kahdenkeskisten
26380: sen työntekijän asemaa, koska sekä suostumus         neuvottelujen lisäksi on palvelussuhdelajisiir-
26381: viran vastaanottamiseen että poikkeustapauk-         toihin liittyvistä järjestelyistä neuvoteltu alusta
26382: sissa mahdollinen irtisanominen ovat ehdolli-        pitäen useaan otteeseen henkilöstöjärjestöjen
26383: sia. Jos tulo- ja menoarviota ei hyväksytä, ei       kanssa. Eräät virastot ovat järjestäneet erillisiä
26384: työsuhdekaan lakkaa.                                 tiedotustilaisuuksia järjestelyistä.
26385:    Valtion yhteistoimintalain 7 §:n mukaan yh-          Edellä todetuilla palvelussuhdesiirtoja kos-
26386: teistoimintamenettelyssä on käsiteltävä mm.          kevilla toimenpiteillä ei ole rikottu yhteistoi-
26387: siirrot toisiin valtion tehtäviin. Lain 8 §:n mu-    mintasäännöksiä, ja toimenpiteet ovat olleet
26388: kaan yksittäistä työntekijää koskeva asia käsi-      siirtojen valmistelemiseksi tarpeellisia. Mikäli
26389: tellään ensisijaisesti työntekijän ja työnantajan    siirtojen valmistelussa ja toimeenpanossa ilme-
26390: välillä. Työntekijän vaatimuksesta on lisäksi        nee epäkohtia tai epäselvyyttä, ne selvitetään
26391: neuvoteltava henkilöstön edustajan kanssa.           yhteistyössä valtiovarainministeriön, asian-
26392:    Valtiovarainministeriön ohjeet eivät tarkoita     omaisten virastojen sekä virkamiesjärjestöjen
26393: yhteistoimintalain säännösten syrjäyttämistä.        kesken.
26394: 
26395:      Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1988
26396: 
26397:                                                                           Ministeri Ulla Puolanne
26398: 4                                    1988 vp. -      KK n:o 641
26399: 
26400: 
26401: 
26402: 
26403:                               Till Riksdagens Herr Talman
26404: 
26405:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          förhållande och åtgärder i anslutning till dessa
26406: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          har föreslagits endast då principiellt samför-
26407: av den 24 november 1988 tili vederbörande            stånd därom har rått mellan de olika parterna.
26408: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-          Efter det budgetpropositionen avläts gav
26409: jande av riksdagsman Ryynänen m.fl. under-           finansministeriet en rekommendation i vilken
26410: tecknade spörsmål nr 641:                            förfaringssätten i anslutning tili ändring av typ
26411:                                                      av anställingsförhållande utreddes. Vissa äm-
26412:           Är Regeringen medveten om arbets-          betsverk hade framställt önskemål om sådana
26413:        marknadsverkets förfarande då statens         rekommendationer, eftersom det inte är möj-
26414:        personai i arbetsförhållande placeras i       ligt att genom ett budgetbeslut som enbart
26415:        tjänster och kan det enligt Regeringens       gäller anslag på behörigt sätt indra eller inrätta
26416:        åsikt godkännas?                              ett enskilt anställningsförhållande trots att det
26417:                                                      endast är fråga om en ändring av typen av
26418:   Såsom svar på detta spörsmål för jag vörd-         anställningsförhållande.
26419: samt anföra följande:                                   En i rättsligt avseende behörig ändring av
26420:    Finansministeriet inledde år 1986 ett utred-      typen av anställningsförhållande förutsätter att
26421: nigsarbete i syfte att reda ut användningen av       det gamla anställningsförhållandet, i detta fall
26422: olika typer av anställningsförhållanden inom         ett arbetsavtalsförhållande, indras separat då
26423: statsförvaltningen. Ett sådant utredningsarbete      vederbörande person erhåller sin utnämning tili
26424: har förutsatts bl.a. av riksdagen, eftersom          den tjänst som skall inrättas. Detta förverkli-
26425: valet av typ av anställningsförhållande i olika      gas enligt anvisningarna så att arbetstagaren i
26426: uppgifter inom staten inte alltid är sakenligt       god tid ombes ge sitt samtycke till att ta emot
26427: ordnat. På basen av detta utredningsarbete och       tjänsten. 1 detta sammanhang utreds alla frå-
26428: ämbetsverkens förslag anför regeringen i bud-        gor i anslutning tili arrangemanget. Då arbets-
26429: getpropositionen för år 1989 bl.a. att anslag        tagaren ger sitt samtycke upphör arbetsförhål-
26430: för 6 697 uppgifter i arbetsförhållande avdras       landet räknat från den tidpunkt vid vilken han
26431: och att anslag istället beviljas för inrättande av   utses till tjänsten. Arbetsavtalet upphör sålun-
26432: 6 697 motsvarande tjänster. Tjänsterna före-         da inte i något som helst fall om utnämnings-
26433: slås bli inrättade 1.3., vilket i allmänhet är       beslutet av någon anledning inte fattas.
26434: fallet med tjänsterna i budgeten.                       Vid samtyckesförfarandet erbjuds arbetsta-
26435:    Ändringarna har beretts i samarbete med           garen en tjänst som individualiserats både be-
26436: alla berörda parter. Under hela den tid änd-         träffande tjänstebenämning, tjänstelag och av-
26437: ringsarbetet pågått har förhandlingar förts          löning. Ett annat förfaringssätt är inte i enlig-
26438: med personalorganisationerna vid de enskilda         het med finansministeriets anvisningar. Då en
26439: ämbetsverken. Finansministeriet har dessutom         tjänsteman erbjuds en tjänst utreds från hans
26440: förhandlat med centralorganisationerna för           synpunkt sett viktiga frågor som hänför sig till
26441: statens tjänstemanna- och arbetstagarföre-           detta ärende. En av dessa frågor är hur eventu-
26442: ningar om ändringsförslagen och de därtili           ella framtida justeringar av avlöningen i ar-
26443: anslutna personalarrangemangen. Finansminis-         betsförhållandet skall beaktas i avlöningen för
26444: teriet har bl.a. tilisammans med personalorga-       den tjänst som skall inrättas. Sådana juste-
26445: nisationerna tilisatt en gemensam arbetsgrupp        ringar tili tjäntemannens förmån skall beaktas
26446: med uppgift att följa med personalarrange-           i avlöningen för tjänsten, och tjänstemannen
26447: mangen i anslutning tili de överföringar av          skall informeras om detta. Lönen sjunker inte
26448: olika typer av tjänsteförhållanden som skall         för någon genom detta arrangemang.
26449: förverkligas åren 1988-1989 och att vid behov           Uppsägningsförfarande kan enligt rekom-
26450: göra utredningar och förslag beträffande             mendation tiligripas om en arbetstagare utan
26451: dessa. Överföringar av typerna av anställnings-      lagliga grunder vägrar ta emot den tjänst som
26452:                                      1988 vp. -     KK n:o 641                                      5
26453: 
26454: inrättas i stället för det indragna arbetsförhål-   förhandlingar dessutom föras med företräda-
26455: landet. Då kan i 37 § lagen om arbetsavtal          ren för personalen.
26456: avsedd grund för uppsägning åberopas. Upp-             Finansministeriets anvisningar innebär inte
26457: sägning skall ske vilikorligt. Om utnämning tili    att stadgandena i samarbetslagen åsidosätts. 1
26458: tjänst inte sker indras inte heller arbetsförhål-   anvisningarna framhävs betydelsen av tillräck-
26459: landet. Vid ändringar av typerna anställnings-      ligt samarbete och tillräcklig information. De
26460: förhållande är det mycket ovanligt att uppsäg-      krav som ställs i 7 och 8 §§ i samarbetslagen
26461: ningsförfarande måste tiligripas. Nästan alla       uppfylls för varje enskild arbetstagares del
26462: ändringar kan genomföras genom att tjänste-         senast då arbetstagaren erbjuds tjänsten. T .ex.
26463: mannen ger sitt samtycke tili utnämningen. För      frågor som hänför sig tili avlöningen skall
26464: närvarande är inte ett enda fall av uppsägning      utredas enligt anvisningar som finansministe-
26465: känt.                                               riet givit i enskilda fall innan andra åtgärder
26466:    Finansministeriet ansåg att det sedan rege-      vidtas, fastän avlöningen inte i sig är ett ärende
26467: ringen avlåtit budgetpropositionen är motive-       som skall behandlas genom förfarande i enlig-
26468: rat att så snart som möjligt ge anvisningar         het med samarbetslagen. Förhandlingar om
26469: angående förfaringssätten för att ändringarna       arrangemangen i anslutning tili överföringen
26470: av typerna av anställningsförhållande skall         av typerna av anställningsförhållande har från
26471: kunna genomföras enligt den tidtabell som           första början och i flera repriser förts inte
26472: avses i budgeten. Oivandet av anvisningar före      endast bilateralt utan också med personalorga-
26473: det slutliga godkännandet av budgeten försva-       nisationerna. Vissa ämbetsverk har ordnat se-
26474: gar inte respektive arbetstagares ställning, ef-    parata informationstillfällen om arrange-
26475: tersom både hans samtycke tili att ta emot          mangen.
26476: tjänsten och en eventuell uppsägning i undan-          Samarbetslagstiftningen har inte överträtts
26477: tagsfall är vilikorliga. Om budgeten inte god-      genom ovan konstaterade åtgärder angående
26478: känns upphör inte heller arbetsförhållandet.        överföringar av anställningsförhållanden och
26479:     Enligt 7 § lagen om samarbete inom statens      åtgärderna har varit nödvändiga för bered-
26480: ämbetsverk och inrättningar skall vid samar-        ningen av överföringarna. Missförhållanden
26481: betsförfarandet behandlas bl.a. förflyttningar      eller oklarheter som eventuellt framgår då
26482: tili andra statliga uppgifter. Enligt 8 § behand-   överföringarna förbereds och verkställs utreds
26483: las ärende som angår en enskild arbetstagare i      i samarbete mellan finansministeriet, respekti-
26484: första hand av arbetsgivaren och arbetstagaren      ve ämbetsverk samt tjänstemannaorganisatio-
26485: tilisammans. Om arbetstagaren kräver det skall      nerna.
26486: 
26487:     Helsingfors den 27 december 1988
26488: 
26489:                                                                          Minister Ulla Puolanne
26490:                                              1988 vp.
26491: 
26492: Kirjallinen kysymys n:o 642
26493: 
26494: 
26495: 
26496: 
26497:                                 Hilpelä: Vammaisen oppilaan edellyttämistä resurssitarpeista
26498:                                    peruskoulussa
26499: 
26500: 
26501:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26502: 
26503:    Elokuun 1. päivänä 1987 tuli voimaan perus-     korvauksetta. Resurssien lisäys tällaisen ryh-
26504: koululaki, joka velvoittaa kuntia huolehtimaan     män osalta parantaisi tilannetta paitsi opetta-
26505: kaikkien oppivelvollisuusikäisten peruskoulun      jan, myös kaikkien oppilaiden - niin vam-
26506: oppimäärän suorittamisesta. Käytännössä tä-        maisten kuin terveidenkin - kannalta. Kor-
26507: mä tarkoittaa mm. sitä, että yhä useammin ns.      jaus epäkohtaan voitaisiin saada aikaan esim.
26508: tavalliseen kouluun tulee oppilaiksi vaikeasti     seuraavasti:
26509: liikunta-, kuulo- ja näkövammaisia lapsia.            - ala-asteella opettajan opetusvelvollisuut-
26510: Näiden oppilaiden ja heidän vanhempiensa etu       ta alennetaan 1-2 tuntia/vammainen oppilas/
26511: on, että lapsi voi käydä koulua tutussa ympä-      viikko
26512: ristössä kotipaikkakunnallaan. Usein se on            - yläasteella jokaista vammaista oppilasta
26513: myös kunnan etu, sillä erityiskoulussa vuoro-      kohti lisätään tuntikehysresurssiin 3-5 viikko-
26514: kausimaksu täysihoitoineen saattaa olla 900-       tuntia, jotta se opetusryhmä, jossa on mukana
26515: 1 000 mk/vrk. Lisäksi tulevat matkakustan-         vammainen, saadaan pienemmäksi.
26516: nukset yms.                                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
26517:    Nämä erityisoppilaat vaativat runsaasti lisä-   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
26518: työtä: huomiota, suunnittelua, apuvälineitä        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26519: ym. Vaikka oppilaalla saattaa olla koulun-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26520: käyntiavustaja, ryhmän opetuksesta vastaa tie-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26521: tysti opettaja.                                           ryhtyä kysymyksen perusteluissa esite-
26522:    Koska laissa, asetuksessa tai virkaehtosopi-           tyn epäkohdan korjaamiseksi eli ope-
26523: muksessa ei syntynyttä tilannetta ole otettu              tusresurssien lisäämiseksi peruskoulussa
26524: huomioon, tällaisen opetusryhmän opettaja                 sellaisissa ryhmissä, joissa on mukana
26525: joutuu tekemään paljon ylimääräistä työtä                 vammainen oppilas?
26526: 
26527:     Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1988
26528: 
26529:                                           Liisa Hilpelä
26530: 
26531: 
26532: 
26533: 
26534: 281534Q
26535: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 642
26536: 
26537: 
26538: 
26539: 
26540:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26541: 
26542:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     mukaan palkata koulunkäyntiavustajia, jotka
26543: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      omalta osaltaan helpottavat opettajan työtä.
26544: olette 25 päivänä marraskuuta 1988 päivätyn        Näitä oppilaita varten on myös mahdollista
26545: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       hankkia erilaisia apuvälineitä, jotka edistävät
26546: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      oppimista ja ovat avuksi opettajille.
26547: edustaja Liisa Hilpelän näin kuuluvasta kirjal-
26548: lisesta kysymyksestä n:o 642:                        Sekä yleisopetuksen että erityisopetuksen
26549:                                                    tuntikehysjärjestelmän tärkeänä tavoitteena on
26550:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      mahdollistaa eri tarpeita varten joustavia rat-
26551:        ryhtyä kysymyksen perusteluissa esite-      kaisuja, mitä opetusryhmien kokoon tulee.
26552:        tyn epäkohdan korjaamiseksi eli ope-        Peruskoululain muutoksella on mahdollistettu
26553:        tusresurssien lisäämiseksi peruskoulussa    yleisopetuksen resurssien joustava siirto ala-
26554:        sellaisissa ryhmissä, joissa on mukana      asteelta yläasteelle ja päinvastoin. Järjestelmän
26555:        vammainen oppilas?                          puitteissa kunnilla on mahdollista ottaa huo-
26556:                                                    mioon myös ne erityistarpeet, jotka johtuvat
26557:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        vaikeasti vammaisten oppilaiden opetuksesta.
26558: taen seuraavaa:
26559:                                                       Kysymyksessä esitetty ala-asteen opettajien
26560:    Vammaisten oppilaiden integrointi kunnan        opetusvelvollisuuden alentaminen on asia, jos-
26561: peruskouluun tapahtuu siten, että heidät ensisi-   ta tulee sopia virkaehtosopimusosapuolten kes-
26562: jaisesti sijoitetaan yleisopetuksen Iuokalle tai   ken.
26563: että heistä muodostetaan erityisluokkia. Vii-
26564: meksi mainittu tulee kysymykseen silloin, kun         Edellä esitettyyn viitaten voidaan todeta,
26565: on kysymys vaikeasti vammaisesta oppilaasta,       että vaikeasti vammaisten opetus on kuntien
26566: jota ei menestyksellisesti voida opettaa yleis-    vastuulla ja että sitä nykyisten säännösten puit-
26567: opetuksen luokalla.                                teissa pystytään hoitamaan tarkoituksenmukai-
26568:    Vaikeasti vammaisten oppilaiden avustami-       sesti. Tässä vaiheessa ei ole suunnitelmia ryh-
26569: seksi ja tukemiseksi voidaan peruskoululain        tyä kysymyksessä esitettyihin toimenpiteisiin.
26570: 
26571:     Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1988
26572: 
26573:                                                              Opetusministeri Christoffer Taxell
26574:                                      1988 vp. -      KK n:o 642                                    3
26575: 
26576: 
26577: 
26578: 
26579:                               Tili Riksdagens Herr Talman
26580: 
26581:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          lärarens arbete. Det är även möjligt att för
26582: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          dessa elever skaffa olika hjälpmedel som främ-
26583: av den 25 november 1988 tili vederbörande            jar inlärningen och som är tili hjälp för lärar-
26584: medlem av statsrådet översänt en avskrift av         na.
26585: följande av riksdagsman Liisa Hilpelä under-            Ett viktigt mål för timresursen i dels den
26586: tecknade spörsmål nr 642:                            allmänna undervisningen, dels specialundervis-
26587:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen            ningen är att möjliggöra flexibla lösningar för
26588:        vidta för att rätta tili det missförhållan-   olika behov vad undervisningsgruppernas stor-
26589:        de som presenteras i spörsmålet, dvs.         lek beträffar. Genom en ändring i grundskole-
26590:        att utöka grundskolans lärarresurser i        lagen har man gjort det möjligt att smidigt
26591:        sådana grupper som har en handikap-           överföra resurserna i den allmänna undervis-
26592:        pad elev?                                     ningen från lågstadiet tili högstadiet och
26593:                                                      tvärtom. Inom ramen för detta system har
26594:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt         kommunerna möjlighet att även beakta de
26595: följande:                                            behov som undervisningen av gravt handikap-
26596:                                                      pade elever orsakar.
26597:    Integrationen av handikappade elever i
26598: grundskolan sker så att de i första hand                Att sänka lärarnas undervisningsskyldighet
26599: placeras i en klass för allmän undervisning eller    på lågstadiet är en fråga som bör överenskom-
26600: att man inrättar specialklasser för dem. Det         mas mellan parterna i tjänstekollektivavtalet.
26601: sistnämnda alternativet kommer i fråga då det           Med hänvisning tili det ovan anförda kan
26602: gäller en gravt handikappad elev som inte            det fastslås att ansvaret för undervisningen av
26603: framgångsrikt kan undervisas i en klass med          gravt handikappade vilar på kommunerna och
26604: allmän undervisning.                                 att man inom ramen för nu gällande stadgan-
26605:    För att hjälpa och stödja gravt handikappa-       den kan sköta den på ett ändamålsenligt sätt. 1
26606: de elever kan enligt grundskolelagen skolgångs-      detta skede finns det inga planer på att vidta
26607: biträden anställas, som för sin del underlättar      sådana åtgärder som föreslås i spörsmålet.
26608: 
26609:     Helsingfors den 28 december 1988
26610: 
26611:                                                         Undervisningsminister Christoffer Taxell
26612:                                             1988 vp.
26613: 
26614: Kirjallinen kysymys n:o 643
26615: 
26616: 
26617: 
26618: 
26619:                                 Pokka: Kalastusoikeuksien järjestämisestä suunnitellun Peräme-
26620:                                   ren kansallispuiston alueella
26621: 
26622: 
26623:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26624: 
26625:    Ympäristöministeriön valmisteltavana on        kaisempaa käytäntöä noudattaen vuokrannut
26626: parhaillaan lakiesitys ns. Perämeren kansallis-   kalastuspaikat ammattikalastajille viideksi
26627: puiston perustamisesta. Kansallispuiston käyt-    vuodeksi kerrallaan tehdyillä vuokrasopimuk-
26628: töä koskevia asioita on valmistellut mm. työ-     silla. Perämeren pohjukan sinänsä harvalukui-
26629: ryhmä, joka äskettäin jätti ehdotuksensa. Työ-    sen ammattikalastajajoukon kannalta regaali-
26630: ryhmä esittää mm., että paikallisen väestön       kalastusten säilyminen on koko ammatin kan-
26631: kalastusoikeuksien turvaamiseksi ns. yleiska-     nalta keskeisin asia.
26632: lastusoikeus säilyisi Perämeren puistoon kuulu-      Edellä olevan perusteella lienee käynyt sel-
26633: villa vesialueilla.                               väksi, että ammattikalastajien edut on turvat-
26634:    Perämeren suunnitellun kansallispuiston alu-   tava, mikäli Perämeren kansallispuisto perus-
26635: etta Kemin ja Tornion edustalla käyttävät         tetaan.
26636: myös ammattimaista kalastusta harjoittavat.          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
26637: Ammattimaisen kalastuksen kannalta tärkeim-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
26638: mät ovat ns. regaalikalastuspaikat, joita am-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26639: mattikalastajat käyttävät lohen ja siian pyyn-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26640: tiin vuokraoikeudella. Nykyisen kalastuslain
26641: (286/82) tultua voimaan valtion regaalikalas-               Miten Hallitus aikoo turvata suunni-
26642: tukset meressä järjestettiin niin, että niiden           tellussa Perämeren kansallispuistossa
26643: käytöstä päättää maa- ja metsätalousministe-             ns. valtion regaalikalastusten vuokra-
26644: riön metsästys- ja kalastusosasto, joka on ai-           miesten aseman?
26645: 
26646:     Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1988
26647: 
26648:                                         Hannele Pokka
26649: 
26650: 
26651: 
26652: 
26653: 290003V
26654: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 643
26655: 
26656: 
26657: 
26658: 
26659:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26660: 
26661:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Kansallispuistokomitean (KM 1976:88) ja
26662: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      luonnonsuojelualueiden perustamistoimikun-
26663: olette 25 päivänä marraskuuta 1988 päivätyn        nan IV mietinnössä (KM 1983:38) tehtyjen
26664: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       ehdotusten perusteella ympäristöministeriössä
26665: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      laadittiin luonnos hallituksen esitykseksi edus-
26666: edustaja Hannele Pokan näin kuuluvasta kir-        kunnalle laiksi Perämeren kansallispuistosta.
26667: jallisesta kysymyksestä n:o 643:                   Sen 2 §:n mukaan kalastus kansallispuistossa
26668:                                                    oli sallittua. Ympäristöministeriö asetti kuiten-
26669:           Miten Hallitus aikoo turvata suunni-     kin vielä 28.9.1988 työryhmän, jonka tehtävä-
26670:        tellussa Perämeren kansallispuistossa       nä oli selvittää ja tehdä tarkistettu ehdotus
26671:        ns. valtion regaalikalastusten vuokra-      kansallispuiston käyttöön liittyvistä kysymyk-
26672:        miesten aseman?                             sistä sekä paikallisten näkökohtien huomioon
26673:                                                    ottamisesta kansallispuistoa perustettaessa.
26674:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      Työryhmä katsoi, ettei kansallispuiston perus-
26675: vasti seuraavaa:                                   tamisella ollut miltään osin tarkoitus rajoittaa
26676:    Kalastuslain 6 §:n 1 momentin mukaan ylei-      kalastusoikeuksia ja ehdotti, että kalastuslaissa
26677: sellä vesialueelia meressä sekä Suomen kalas-      (286/82) annettu oikeus harjoittaa kalastusta
26678: tusvyöhykkeellä on jokaisella Suomen kansa-        yleisellä vesialueelia olisi voimassa kaikilla
26679: laisella oikeus harjoittaa kalastusta. Valtion     kansallispuistoon kuuluvilla vesialueilla. Halli-
26680: yksityiset kalastukset on lisäksi kalastuslain     tus katsoo, että työryhmän esitykset tulee ottaa
26681: 12 §:n nojalla pysytetty valtiolla siellä, missä   kansallispuistoa koskevan lain jatkovalmiste-
26682: ne vanhastaan ovat olleet ja edelleen olivat sen   lussa huomioon siten tarkennettuna, että myös
26683: hallinnassa. Käytännössä nämä ns. regaalika-       valtion regaalikalastusten vuokramiesten ase-
26684: lastuspaikat ovat olleet maa- ja metsätalousmi-    ma säilyisi entisellään.
26685: nisteriön hallinnassa, ja se on vuokrannut niitä
26686: paikallisille ammattikalastajille.
26687: 
26688:     Helsingissä 2 päivänä tammikuuta 1989
26689: 
26690:                                                                         Ministeri Ole Norrback
26691:                                     1988 vp. -     KK n:o 643                                      3
26692: 
26693: 
26694: 
26695: 
26696:                              Tili Riksdagens Herr Talman
26697: 
26698:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        1976:88) och i IV betänkandet av kommissio-
26699: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        nen för inrättande av naturskyddsområden
26700: av den 25 november 1988 tili vederbörande          (kommittebetänkande 1983:38) uppgjordes i
26701: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     miljöministeriet ett utkast tili en regeringspro-
26702: jande av riksdagsledamot Hannele Pokka un-         position tili riksdagen med förslag tili lag om
26703: dertecknade spörsmål nr 643:                       Bottenvikens nationalpark. Enligt 2 § i utkas-
26704:                                                    tet vore fiske tiliåtet i nationalparken. Miljömi-
26705:          På vilket sätt ämnar Regeringen tryg-     nisteriet tillsatte dock ännu 28.9.1988 en ar-
26706:        ga ställningen för arrendatorerna i frå-    betsgrupp vars uppgift var att utreda och
26707:        ga om det s.k. statliga regalfisket i den   framlägga ett reviderat förslag om frågor som
26708:        planerade nationalparken i Bottenvi-        anknyter tili användningen av nationalparken
26709:        ken?                                        samt om beaktande av lokala synpunkter vid
26710:                                                    inrättandet av nationalparken. Arbetsgruppen
26711:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      ansåg att avsikten med inrättandet av national-
26712: samt anföra följande:                              parken inte alls var att begränsa fiskerätten
26713:    Enligt 6 § 1 mom. lagen om fiske har varje      och föreslog att rätten att bedriva fiske på
26714: finsk medborgare rätt att fiska inom allmänt       allmänna vattenområden, viiken getts i lagen
26715: vattenområde i havet samt inom Finlands            om fiske (286/82) skall gälla på alla vattenom-
26716: fiskezon. Med stöd av 12 § lagen om fiske har      råden som hör tili nationalparken. Regeringen
26717: statens enskilda fisken fortfarande förbehållits   anser att arbetsgruppens förslag skall tas i
26718: staten där de av ålder har varit och fortfarande   betraktande vid den fortsatta beredningen av
26719: är i statens besittning. I praktiken har dessa     lagen som gäller nationalparken, preciserade
26720: s.k. regalfiskeplatser varit i jord- och skogs-    på så sätt att även den ställning som arrendato-
26721: bruksministeriets besittning och ministeriet har   rerna av statens regalfiske åtnjuter bevaras
26722: arrenderat ut dem tili lokala yrkesfiskare.        oförändrad.
26723:    På grundval av de förslag som framlagts av
26724: nationalparkskommitten (kommittebetänkande
26725: 
26726:     Helsingfors den 2 januari 1989
26727: 
26728:                                                                          Minister Ole Norrback
26729:                             1
26730:                         1
26731:                         1
26732: 
26733: 
26734: 
26735: 
26736:                     1
26737:                     1
26738:                 1
26739:                 1
26740: 
26741: 
26742: 
26743: 
26744:             1
26745:             1
26746:         1
26747:         1
26748: 
26749: 
26750: 
26751: 
26752:     1
26753:     1
26754: 1
26755: 1
26756:                                                 1988 vp.
26757: 
26758: Kirjallinen kysymys n:o 644
26759: 
26760: 
26761: 
26762:                                    Stenius-Kaukonen ym.: Hoitotukijärjestelmälle asetettujen ta-
26763:                                       voitteiden toteuttamisesta
26764: 
26765: 
26766:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26767: 
26768:    Kansaneläkelain mukainen hoitotukijärjes-           sairaudesta tai vammasta erityiskustannuksia.
26769: telmä tuli voimaan 1. 7.1988. Hallituksen esi-         Vaikka avuntarve ja erityiskustannukset ovat
26770: tyksen (HE n:o 126/1987 vp.) perusteluissa             laissa selvästi vaihtoehtoja, on lakia tulkittu
26771: arvioitiin uudistuksen alkuvaiheessa vuonna            siten, että toimintakyvyn alenemisen edellyte-
26772: 1988 uutta hoitotukea maksettavan noin                 tään aina ilmenevän jossain määrin avuntar-
26773: 86 000 eläkkeensaajalle. Näistä noin 25 OOO:n          peena. Tätä ei voi pitää lakitekstin mukaisena
26774: piti olla täysin uusia etuudensaajia, toisin sa-       tulkintana.
26775: noen sellaisia, jotka eivät ole saaneet apu-              Sitä paitsi nykyaikaisen sosiaalipolitiikan
26776: eivätkä hoitolisää.                                    keskeisenä tavoitteena pidetään ihmisten oma-
26777:    Marraskuun puoliväliin mennessä uusia ha-           toimisen suoriutumisen tukemista. Tämän ta-
26778: kijoita oli kuitenkin vain runsaat 12 000 ja           voitteen toteuttamista ei edesauta se, että tue-
26779: hakemuksista hylättiin liki 25 OJo. Luvut osoit-       taan vain toisten avun tarpeessa olevia.
26780: tavat, että uusi laki ei ole toteutunut suunnitel-        Diabetes on tyypillinen esimerkki sairaudes-
26781: mien mukaan. Ensisijaisena syynä tähän voita-          ta, jonka hoito ratkaisevasti riippuu henkilön
26782: neen pitää sitä, että itse laki asettaa liian tiukat   omasta toiminnasta. Hyvän hoitotasapainon
26783: ehdot hoitotuen saannille. Uusi järjestelmä on         ylläpitäminen säästää huomattavasti yhteiskun-
26784: liian byrokraattinen, kun on kysymys ihmisis-          nan voimavaroja. Sen vuoksi omatoimisuuden
26785: tä, joiden toimintakyvyn edellytetään alentu-          tukeminen ennaltaehkäisevässä mielessä sääs-
26786: neen erittäin paljon varsinkin hoitotuen 1. ja 2.      täisi varmasti moninkertaisesti myöhemmin tu-
26787: ryhmässä.                                              levat sairaanhoitokustannukset.
26788:     Yhtenä syynä hakemusten vähäisyydelle on              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
26789:  ilmeisesti tiedon puute niin mahdollisten haki-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
26790: joiden kuin lääkäreidenkin keskuudessa. Lää-           me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
26791:  kärinlausunnon edellyttäminen yhä useampia            sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
26792:  yhteiskunnan tukimuotoja haettaessa johtaa            sen:
26793:  terveydenhuollon usein niukkojen resurssien                     Onko Hallitus tietoinen siitä, että
26794:  epätarkoituksenmukaiseen käyttöön.                           1. 7.1988 voimaan tullut hoitotukijärjes-
26795:     Lain liian kireä tulkinta lienee merkittävänä             telmä ei ole toteutunut suunnitellulla
26796:  osasyynä siihen, ettei lain tarkoitus ole toteutu-           tavalla, ja
26797:  nut. Esimerkiksi 3. ryhmän hoitotuen saamis-                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26798:  edellytyksenä on lain mukaan se, että henkilö,               ryhtyä, että hoitotuki ja 1.1.1989 voi-
26799:  jonka toimintakyky on alentunut, tarvitsee                   maan tuleva vammaistuki toteutuvat
26800:  henkilökohtaisissa toiminnoissaan, kotitalous-               sosiaalivaliokunnan tarkoittamalla ta-
26801:  töissä ja asioinnissa kodin ulkopuolella sään-               valla ja tarkoitukseen varatut varat tu-
26802:  nöllisesti toistuvaa toisen henkilön apua tai                levat käytetyiksi sairaiden ja vammais-
26803:  ohjausta ja valvontaa taikka hänelle aiheutuu                ten hyväksi?
26804: 
26805:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1988
26806: 
26807:            Marjatta Stenius-Kaukonen       Jouko Skinnari                 Arvo Kemppainen
26808:            Tuula Paavilainen               Annikki Koistinen              Riitta Kauppinen
26809:            Pekka Haavisto                  Ensio Laine                    Claes Andersson
26810: 
26811:  281529K
26812: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 644
26813: 
26814: 
26815:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26816: 
26817:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      erillistä hakemusta kaikki maksussa olevat
26818: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      apu- ja hoitolisät hoitotuiksi. Eläkkeensaajana
26819: olette 25 päivänä marraskuuta 1988 päivätyn        on lisäksi mahdollisuus hakea myös suurempaa
26820: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       hoitotukea. Kansaneläkelaitoksen marraskuus-
26821: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      sa 1988 tekemän selvityksen mukaan hoitotu-
26822: edustaja Marjatta Stenius-Kaukosen ym. näin        kea maksettiin noin 34 800 henkilölle, josta
26823: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 644:     alinta hoitotukea sai 3 500 henkilöä, keskim-
26824:                                                    rnäistä 25 000 ja suurinta hoitotukea noin
26825:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että      6 300 henkilöä. Hylkäysprosentti on uusien
26826:        1. 7.1988 voimaan tullut hoitotukijärjes-   hakemusten kohdalla noin 22 OJo ja korotusha-
26827:        telmä ei ole toteutunut suunnitellulla      kemusten kohdalla noin 43 OJo. Järjestelmän
26828:        tavalla, ja                                 lyhyen Voimassaoloajan huomioon ottaen näil-
26829:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     lä luvuilla ei tässä vaiheessa voi olla suuntaa
26830:        ryhtyä, että hoitotuki ja 1.1.1989 voi-     antavaa merkitystä. Vasta valitusasteiden muo-
26831:        maan tuleva vammaistuki toteutuvat          vaama käytäntö tulee osoittamaan, onko Kan-
26832:        sosiaalivaliokunnan tarkoittamalla ta-      saneläkelaitoksen käytäntö ristiriidassa hoito-
26833:        valla ja tarkoitukseen varatut varat tu-    tukijärjestelmän tavoitteiden kanssa.
26834:        levat käytetyiksi sairaiden ja vammais-
26835:        ten hyväksi?                                   Kansaneläkelain 30 a §:n 1 momentin mu-
26836:                                                    kaan hoitotuen saamisen edellytyksenä on, että
26837:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      eläkkeensaajan toimintakyvyn voidaan sairau-
26838: vasti seuraavaa:                                   den tai vamman johdosta arvioida olevan alen-
26839:    Kansaneläkelain mukainen apu- ja hoitolisä-     tunut yhdenjaksoisesti ainakin vuoden ajan.
26840: järjestelmä muuttui 1. 7.1988 lukien kolmipor-     Jos hänelle on tämän toimintakyvyn alenemi-
26841: taiseksi eläkkeensaajien hoitotukijärjestelmäksi   sen lisäksi aiheutunut sairaudesta tai vammasta
26842: (123/88), ja 1.1.1989 lukien tulee voimaan         erityiskustannuksia, hänellä on oikeus saada
26843: myös kolmiportainen vammaistukijärjestelmä         sanotun momentin 3 kohdan mukaista hoitotu-
26844: (124/88), joka korvaa invalidirahajärjestel-       kea. On selvää, ettei pelkkä eläkkeen saaminen
26845: män. Muutokset liittyvät vammaisia koskevaan       täytä laissa säädettyä toimintakyvyn alenemi-
26846: kokonaisuudistukseen, jonka tarkoituksena on       sen vaatimusta. Hoitotuen myöntämisen edel-
26847: korvata vammaisuudesta johtuvan toimintaky-        lytysten on katsottava täyttyvän vasta silloin,
26848: vyn alenemisesta aiheutuvaa haittaa. Eläkkeen-     kun erityinen taloudellinen tuki on välttämä-
26849: saajien hoitotukijärjestelmän tarkoituksena on     tön, jotta eläkkeensaaja ylipäätään selviytyisi
26850: tukea vammaisen eläkkeensaajan kotona asu-         jokapäiväisessä elämässä. Tämä koskee myös
26851: mista ja siellä tapahtuvaa hoitoa sekä eläk-       sairaudesta ja vammasta aiheutuvia erityiskus-
26852: keensaajan sairaudesta tai vammaisuudesta ai-      tannuksia.
26853: heutuvia erityiskustannuksia. Vammaistuen ta-
26854: voitteena on tukea taloudellisesti muiden kuin        Kuten edellä on todettu, eläkkeensaajien
26855: eläkkeellä olevien vammaisten henkilöiden sel-     hoitotukijärjestelmä on ollut voimassa hyvin
26856: viytymistä jokapäiväisessä elämässä. Vammais-      lyhyen ajan ja vammaistukijärjestelmä tulee
26857: tuella korvataan myös erityiset haitat ja kus-     voimaan vasta 1.1.1989 lukien. Sosiaali- ja
26858: tannukset, jotka vammaisuudesta tai sairau-        terveysministeriö seuraa Kansaneläkelaitoksen
26859: desta aiheutuvat.                                  käytäntöä järjestelmien toimeenpanossa ja ryh-
26860:    Eläkkeensaajien hoitotukijärjestelmän voi-      tyy mahdollisiin lainsäädäntötoimenpiteisiin,
26861: maan tullessa Kansaneläkelaitos muutti ilman       jos aihetta ilmenee.
26862: 
26863:     Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1988
26864: 
26865:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
26866:                                     1988 vp. -      KK n:o 644                                     3
26867: 
26868: 
26869: 
26870: 
26871:                              Tili Riksdagens Herr Talman
26872: 
26873:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          utan särskild ansökan alla löpande hjälp- och
26874: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          vårdtillägg tili vårdbidrag. En pensionstagare
26875: av den 25 november 1988 tili vederbörande            har dessutom möjlighet att även ansöka om ett
26876: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       högre vårdbidrag. Enligt en utredning som
26877: jande av riksdagsledamot Marjatta Stenius-           folkpensionsanstalten gjorde i november 1988
26878: Kaukonen m.fl. undertecknade spörsmål nr             betalades vårdbidrag tili ca 34 800 personer, av
26879: 644:                                                 vilka 3 500 personer erhöll det minsta vårdbi-
26880:                                                      draget, 25 000 erhöll det mellersta och ca 6 300
26881:           Är Regeringen medveten om att det          personer det högsta vårdbidraget. A vslagspro-
26882:        vårdbidragssystem som trädde i kraft          centen i fråga om nya ansökningar är ca 22 OJo
26883:        1. 7.1988 inte förverkligats såsom det        och i fråga om förhöjningsansökningar ca
26884:        planerades och                                43 %. Med beaktande av den korta tid syste-
26885:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       met har varit i kraft kan dessa siffror i detta
26886:        ta för att vårdbidraget och handikapp-        skede inte ha någon riktgivande betydelse. Det
26887:        bidraget som träder i kraft 1.1.1989          är först den praxis som utformas av besvärsin-
26888:        skall förverkligas på det sätt som            stanserna som kommer att visa om folkpen-
26889:        socialutskottet avser, och för att säker-     sionsanstaltens praxis står i konflikt med
26890:        ställa att de medel som reserverats för       målen inom vårdbidragssystemet.
26891:        ändamålet används för sjuka och han-
26892:        dikappade?                                       Enligt 30 a § 1 mom. folkpensionslagen är
26893:                                                      en förutsättning för erhållande av vårdbidrag
26894:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        att pensionstagarens funktionsförmåga kan be-
26895: samt anföra följande:                                dömas vara kontinuerligt nedsatt minst ett år
26896:                                                      på grund av sjukdom eller skada. Om sjukdo-
26897:    Hjälp- och vårdtiliäggssystemet enligt folk-      men eller skadan förutom nedsättningen i
26898: pensionlagen ändrades från 1. 7.1988 til~ ett        funktionsförmågan vållar honom särskilda
26899: differentierat vårdbidragssystem för pensiOns-       kostnader, har han rätt att erhålla vårdbidrag
26900: tagare (123/88), och från 1.1.1989 träder även       enligt 3 punkten i ovan nämnda moment. Det
26901: det differentierade handikappbidragssystemet i       är klart att endast det faktum att en person
26902: kraft (124/88). Handikappbidrags~yste~et er-         erhåller pension inte uppfyller kravet på den
26903: sätter invalidpenningssystemet. Andnngarna           nedsättning i funktionsförmågan som stadgas i
26904: anknyter tili den totalreform som gäller handi-      lagen. Förutsättningarna för beviljande av
26905: kappade. Syftet med totalreformen är att ersät-      vårdbidrag bör anses uppfyllda först då ett
26906: ta olägenhet som föranleds av nedsatt funk-          särskilt ekonomiskt stöd är nödvändigt för att
26907: tionsförmåga som beror på handikapp. Syftet          pensionstagaren överhuvudtaget skall klara sig
26908: med vårdbidragssystemet för pensionstagare är        i det dagliga livet. Detta gäller även särskilda
26909: att därmed stöda den handikappade pensions-          kostnader som föranleds av sjukdom eller ska-
26910: tagarens boende hemma och den vård som ges           da.
26911: där samt ersätta de särskilda kostnader som
26912: föranleds av pensionstagarens sjukdom eller             Såsom ovan har konstaterats har vårdbi-
26913: handikapp. Målet för handikappbidraget är att        dragssystemet för pensionstagare varit i kraft
26914:                                                      en mycket kort tid och handikappbidragssyste-
26915: ekonomiskt stöda andra handikappade perso-
26916: ner än de pensionerade att klara sig i det           met träder i kraft först 1.1.1989. Social- och
26917: dagliga livet. Med handikappbidraget ersätts         hälsovårdsministeriet följer folkpensionsan-
26918: även särskilda olägenheter och kostnader som         staltens praxis när systemen verkställs och
26919: föranleds av handikapp eller sjukdom.                vidtar eventuella lagstiftningsåtgärder om det
26920:    Då vårdbidragssystemet för pensionstagare         framgår att det finns skäl för det.
26921: trädde i kraft ändrade folkpensionsanstalten
26922: 
26923:      Helsingfors den 22 december 1988
26924: 
26925:                                                    Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
26926:                                              1988 vp.
26927: 
26928: Kirjallinen kysymys n:o 645
26929: 
26930: 
26931: 
26932: 
26933:                                  U. Leppänen: Asuntohallituksen myöntämien lainojen kiinnitys-
26934:                                     menettelyn yhtenäistämisestä
26935: 
26936: 
26937:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26938: 
26939:    Asuntohallituksen myöntämissä perusparan-       eri kunnissa asuvien kansalaisten välillä. Ole-
26940: nus- sekä asuntolainoissa vaihtelevat lainansaa-   massa oleviin säännöksiin ja käytäntöön tulisi
26941: jan kustannukset kunnasta riippuen suuresti.       saada nykyistä enemmän yhteneväisyyttä, että
26942: Esim. Lappeenrannan kaupungissa tekee kau-         kansalaisten asuinpaikasta johtuva eriarvoi-
26943: punki kiinnitykset asiakkaan puolesta virka-       suus tässäkin asiassa saataisiin poistetuksi.
26944: työnä ilman lainansaajalle aiheutuvia kustan-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
26945: nuksia. Tämä on kirjattu mm. velkakirjaan.         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
26946: Päinvastaisena esimerkkinä voidaan mainita         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26947: Taipalsaaren kunta, joka ainakin muutamissa        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26948: tapauksissa on antanut kiinnitysten hankkimi-
26949: sen pankin tehtäväksi. Tästä on aiheutunut                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26950: lainansaajille useiden satojen markkojen yli-             ryhtyä asuntohallituksen myöntämien
26951: määräiset kustannukset.                                   perusparannus- ja asuntolainojen kiin-
26952:    Nykyisessä lainsäädännössä suodaan kunnal-             nitysmenettelyohjeiston yhtenäistämi-
26953: le vapaat mahdollisuudet päättää, millä tavoin            seksi siten, että kaikissa kunnissa se
26954: se hankkii perusparannus- ja asuntolainojen               suoritettaisiin kunnan kustannuksella
26955: kiinnitykset. Tästä seuraa selvää eriarvoisuutta          virkatyönä?
26956: 
26957:     Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1988
26958: 
26959:                                          Urpo Leppänen
26960: 
26961: 
26962: 
26963: 
26964: 290002U
26965: 2                                  1988 vp. -     KK n:o 645
26966: 
26967: 
26968: 
26969: 
26970:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26971: 
26972:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    säännöksiä kiinnitysmenettelystä ei ole annet-
26973: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     tu.
26974: olette 25 päivänä marraskuuta 1988 päivätyn         Koska asuntohallituksella ei ole valtuutta
26975: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston
26976:                                                   antaa asiasta kuntia sitovia määräyksiä vaan
26977: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-
26978:                                                   ainoastaan suosituksia, ei myöskään asunto-
26979: edustaja Urpo Leppäsen näin kuuluvasta kir-       hallituksen henkilökohtaista lainoitusta koske-
26980: jallisesta kysymyksestä n:o 645:                  vissa ohjekirjoissa (Cl.l Lainan myöntäminen
26981:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     omakotitalon rakentamista ja hankkimista var-
26982:        ryhtyä asuntohallituksen myöntämien        ten, toukokuu 1983 ja C1.4 Kunnan myöntä-
26983:        perusparannus- ja asuntolainojen kiin-     mät perusparannuslainat, helmikuu 1985) ole
26984:        nitysmenettelyohjeiston yhtenäistämi-      katsottu voitavan yksityiskohtaisemmin ohjata
26985:        seksi siten, että kaikissa kunnissa se     kunnan menettelyä sen hankkiessa kiinnitystä
26986:        suoritettaisiin kunnan kustannuksella      myöntämilleen asunto- ja perusparannuslai-
26987:        virkatyönä?                                noille.
26988:                                                      Kuntien asuntoasioiden hoidon organisaatiot
26989:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      ja käytettävissä olevat voimavarat ovat huo-
26990: vasti seuraavaa:                                  mattavan erilaiset. Suurehkoissa kunnissa kiin-
26991:   Valtion asuntolainojen kiinnitysmenettelystä    nitysasioiden hoito kunnan viranomaisten vir-
26992: on säädetty asuntotuotantolain (247 /66)          katyönä ei tuottane vaikeuksia. Pienissä kun-
26993: 8 §:ssä, jossa edellytetään, että asuntolainan    nissa sen sijaan ei läheskään aina ole riittävästi
26994: vakuudeksi on hankittava kiinnitys tai annetta-   ja kyllin asiantuntevaa henkilöstöä, jolloin
26995: va pantiksi asuinhuoneiston hallintaan oikeut-    kunta on hoitanut tehtävän muulla tarkoituk-
26996: tavat osakkeet taikka jälkipanttausoikeus nii-    senmukaiseksi katsomaliaan tavalla. Menette-
26997: hin. Jos omaa asuntoa varten myönnettävän         lyn ei kuitenkaan voine katsoa Ioukkaavan
26998: asuntolainan vakuudeksi ei voida saada panui-     kansalaisten tasavertaisuutta. Jos valtio puut-
26999: oikeutta tai kiinnitystä, voidaan laina myöntää   tuisi kuntien tapaan hoitaa tämänkaltaisia teh-
27000: muuta lainanantajan riittäväksi katsomaa va-      täviä, se olisi ristiriidassa hallinnon uudistami-
27001: kuutta vastaan. Vastaavat säännökset on myös      sen linjan kanssa, jonka mukaan kunnilla tulee
27002: asuntojen perusparantamisesta annetun lain        olla päätösvalta ja myös vastuu kuntalaisten
27003: (34179) 11 §:ssä. Tarkempia lain tai asetuksen    asioiden hyvästä hoidosta.
27004: 
27005:     Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1988
27006: 
27007:                                                                Ympäristöministeri Kaj Bärlund
27008:                                      1988 vp. -      KK n:o 645                                     3
27009: 
27010: 
27011: 
27012: 
27013:                               Tili Riksdagens Herr Talman
27014: 
27015:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          eller förordningen har inte utfärdats om in-
27016: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          teckningsförfarandet.
27017: av den 25 november 1988 tili vederbörande               Eftersom bostadsstyrelsen saknar befogenhe-
27018: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       ter att i ärendet utfärda bestämmelser som
27019: jande av riksdagsman Urpo Leppänen under-            binder kommunerna och kan endast ge rekom-
27020: tecknade spörsmål nr 645:                            mendationer, har det inte heller i bostadsstyrel-
27021:                                                      sens instruktionsböcker om personlig långiv-
27022:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen            ning (Cl.1 Hur lån beviljas den som bygger
27023:        vidta för att instruktionerna om              eller köper ett egnahemshus, maj 1983 och
27024:        förfarandet vid inteckning för de             C1.4 Grundförbättringslån som beviljas av
27025:        grundförbättrings- och bostadslån som         kommunen, februari 1985) ansetts vara möjligt
27026:        beviljas av bostadsstyrelsen skall kunna      att i detalj försöka styra kommunens förfaran-
27027:        förenhetligas så att detta förfarande i       de då den skaffat inteckning tili säkerhet för de
27028:        samtliga kommuner kan ske i form av           bostads- och grundförbättringslån som den
27029:        tjänsteåliggande på kommunens be-             beviljat.
27030:        kostnad?                                         Organisationerna för skötseln av kommuner-
27031:                                                      nas bostadsärenden samt de disponibla resur-
27032:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         serna är långtifrån lika i de olika kommuner-
27033: samt anföra följande:                                na. 1 de större kommunerna torde intecknings-
27034:                                                      ärenden utan svårighet kunna skötas av myn-
27035:    1 8 § lagen om bostadsproduktion (247 /66)        digheter som tjänsteåligganden. De små kom-
27036: har stadgats om förfarandet vid inteckning för       munerna lider däremot nästan alltid brist på
27037: statens bostadslån och där förutsätts att inteck-    personai och tiliräcklig sakkännedom. Därför
27038: ning skall skaffas eller aktier som medför rätt      har dessa kommuner skött uppgiften på något
27039: att besitta bostadslägenhet pantsättas eller rätt    annat sätt som ansetts vara ändamålsenligt.
27040: tili efterförpantning av dem ges tili säkerhet       Förfarandet torde ändå inte anses kränka med-
27041: för bostadslån. Kan panträtt eller inteckning        borgarnas jämställdhet. Om staten ingrep i
27042: inte erhållas tili säkerhet för återbetalningen av   kommunernas sätt att sköta uppifter som
27043: bostadslån för egen bostad, kan lånet beviljas       dessa, skulle det strida mot principerna för
27044: mot annan säkerhet som långivaren anser till-        förvaltningsreformen enligt vilka kommunerna
27045: räcklig. Motsvarande stadganden finns även i         skall ha beslutanderätt samt också ansvarsskyl-
27046: 11 § lagen om grundförbättring av bostäder           dighet för god behandling av kommunmedlem-
27047: (34179). Några närmare stadganden i lagen            marnas ärenden.
27048: 
27049:     Helsingfors den 29 december 1988
27050: 
27051:                                                                        Miljöminister Kaj Bärlund
27052:                                             1988 vp.
27053: 
27054: Lrjallinen kysymys n:o 646
27055: 
27056: 
27057: 
27058: 
27059:                                 Myller ym.: Sosiaali- ja terveydenhuollon perustamiskustannus-
27060:                                    hankkeiden käsittelyn yksinkertaistamisesta
27061: 
27062: 
27063:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27064: 
27065:  Mikäli kunta tai kuntainliitto aikoo rakentaa       Mikäli hanke on edennyt nam pitkälle, to-
27066: >imerkiksi terveysaseman, niin menettely on       teutetaan rakentaminen ja lopputilitys. Läänin-
27067: :uraava:                                          hallitus suorittaa valtionosuuden maksamisen.
27068:                                                   Mikäli hankkeessa on tapahtunut ylitystä arvi-
27069:  Valtakunnallisen suunnitelman ja toteutta-       oista, hankitaan niistä keskusviraston lausun-
27070: lissuunnitelman osalta kunnassa tehdään en-       to. Keskusvirasto hankkii myös rakennushalli-
27071: n toteuttamissuunnitelma, josta hankitaan         tuksen lausunnon, jonka jälkeen asia siirtyy
27072: .äninhallituksen lausunto. Tämän jälkeen asia     ministeriöön käsittelylausuntopyyntöineen. Tä-
27073: Lenee keskusvirastoon, joka tekee mahdolli-       män jälkeen asia siirtyy jälleen valtioneuvoston
27074: :sti rakennushallituksen kautta ministeriölle     tasolle sekä raha-asiainvaliokuntaan että mah-
27075: >ityksen hankkeen ottamisesta valtakunnalli-      dollisesti valtioneuvoston istuntoon. Valtioneu-
27076: ~en suunnitelmaan. Ministeriö puolestaan te-      voston lopullisen hyväksynnän saamisen jäl-
27077: ee esityksen valtioneuvostolle, jossa asiaa kä-   keen lääninhallitus suorittaa kunnalle lopulli-
27078: tellään ensin raha-asiainvaliokunnassa ja vas-    sen valtionosuuden.
27079: L sen jälkeen yleisessä istunnossa.
27080:                                                      Ku,ten edellä selvitetystä ilmenee, käsitellään
27081:  Mikäli hanke on sisällytetty valtakunnalli-      tällaista yli 10 miljoonan markan perustamis-
27082: ~en suunnitelmaan,   tehdään hankkeesta kun-      kustannushanketta enimmillään jopa 32 kertaa
27083: ttasolla perustamissuunnitelma, josta läänin-     eri viranomaistasolla. Kyseinen menettely han-
27084: allitus puolestaan tekee käsittelylausunnon ja    kaloittaa kuntien rakennustoimintaa, aiheuttaa
27085: eskusvirasto käsittelyesityksen. Tämän jäl-       viivästymisiä sekä sotkee koko kunnan työoh-
27086: een asia siirtyy ministeriöön, joka pyytää        jelman. Hankkeiden käsittelyssä tulisikin riit-
27087: äsittelylausunnot mm. rakennusasiain neuvot-      tää valtiolta vain perustatnissuunnitelman hy-
27088: ~lukunnalta. Sittemmin asia siirtyy uudestaan     väksyminen ja valtionosuuteen oikeuttavan pe-
27089: altioneuvostoon, jossa raha-asiainvaliokunta      rustamiskustannuskaton vahvistaminen, minkä
27090: ntaa lausuntonsa ja valtioneuvosto tekee pää-     jälkeen kunta suunnittelisi ja toteuttaisi hank-
27091: 5ksen.                                            keen.
27092:                                                      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
27093:   Seuraavaksi hanketta käsitellään toteutta-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
27094: llisohjelman ja valtionosuuden suorittamisen      me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
27095: ,salta. Tätä varten kuntatasolla tehdään to-      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
27096: euttamisohjelma, joka jälleen menee läänin-       sen:
27097: Lallitukseen käsittelylausunnolle ja josta kes-
27098: :usvirasto edelleen tekee käsittelylausunto-               Onko Hallitus tietoinen sosiaali- ja
27099: 1yynnöt ja esityksen. Saatuaan mm. rakennus-             terveydenhuollon perustamiskustannus-
27100: Lallitukselta lausunnon toimittaa keskusvirasto          hankkeiden käsittelyn monimutkaisuu-
27101: :äsittelylausuntopyynnöt ministeriölle, joka             desta, ja
27102: molestaan toimittaa asian jälleen valtioneu-                mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
27103: ·ostoon raha-asiainvaliokunnan lausuntoa ja              tus aikoo ryhtyä käsittelyn yksinkertais-
27104: ·altioneuvoston päätöksentekoa varten.                   tamiseksi?
27105: 
27106: 
27107: 
27108: 
27109: 81518Y
27110: 2                              1988 vp. -     KK n:o 646
27111: 
27112:     Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1988
27113:        Riitta Myller              Reino Paasilinna           Kerttu Törnqvist
27114:        Eeva Turunen               Marja-Liisa Tykkyläinen    1ouni Backman
27115:        Sinikka Mönkäre            Virpa Puisto               Markku Pohjola
27116:        Raimo Vuoristo             Matti Saarinen             1orma Rantanen
27117:                   Jukka Roos                         Heikki Rinne
27118:                                    1988 vp. -     KK n:o 646                                    3
27119: 
27120: 
27121: 
27122: 
27123:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27124: 
27125:  Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ja siten valtionosuusmenoja. Lisäksi menette-
27126: ainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      lyllä on pyritty takaamaan rakentamisen tar-
27127: ette 29 päivänä marraskuuta 1988 päivätyn         koituksenmukaisuus järjestettävän toiminnan
27128: rjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        kannalta. Koska yksittäisessä kunnassa tai
27129: ;ianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      kuntainliitossa on varsin harvoin merkittäviä
27130: lustaja Myllerin ym. näin kuuluvasta kirjalli-    rakennushankkeita, ei kunnilla ja kuntainlii-
27131: sta kysymyksestä 646:                             toilla ole katsottu olevan kaikin osin riittävää
27132:                                                   asiantuntemusta hankkeiden toteuttamiseksi.
27133:         Onko Hallitus tietoinen sosiaali- ja
27134:      terveydenhuollon perustamiskustannus-           Viimeisten vuosien aikana on sosiaali- ja
27135:      hankkeiden käsittelyn monimutkaisuu-         terveydenhuollossa todettu, että perustamis-
27136:      desta, ja                                    kustannushankkeiden yksityiskohtaisesta käsit-
27137:         mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-    telystä huolimatta niiden kustannusarviot ovat
27138:      tus aikoo ryhtyä käsittelyn yksinkertais-    lähes säännönmukaisesti ylittyneet. Lisäksi on
27139:      tamiseksi?                                   voitu todeta, että kuntien asiantuntemus hank-
27140:                                                   keiden suunnittelussa ja toteuttamisessa on
27141:  Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:        jatkuvasti parantunut. Näiden seikkojen vuok-
27142:                                                   si on nykymuotoinen perustamiskustannus-
27143:  Kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuteen      hankkeiden käsittely todettu tarpeettoman ras-
27144: ,keuttavana toimintana toteutettavien perus-      kaaksi ja aikaavieväksi.
27145: lmiskustannushankkeiden käsittely perustuu
27146:                                                      Muun muassa perustamiskustannushankkei-
27147: tmtien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja
27148:                                                   den käsittelyn yksinkertaistaiDiseksi on sosi-
27149: ,vustuksista annetun lain (35/73) säännöksiin.
27150:                                                   aali- ja terveysministeriössä valmisteltu sosi-
27151: ::>siaali- ja terveydenhuollossa mainitun lain
27152:                                                   aali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja val-
27153: erustamiskustannushankkeita koskevia sään-
27154:                                                   tionosuudesta annetun lain muuttamista. Val-
27155: öksiä sovelletaan sosiaali- ja terveydenhuol-
27156:                                                   mistellun luonnoksen mukaan perustamiskus-
27157: lll suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun
27158:                                                   tannushanke voitaisiin toteuttaa sen jälkeen,
27159: .in (677/82) 17 §:n 7 kohdan mukaan ainoas-
27160:                                                   kun se on hyväksytty valtakunnallisessa suun-
27161: Ian sellaisiin hankkeisiin, joiden kokonaiskus-
27162:                                                   nitelmassa ja vahvistettu kunnan tai kuntainlii-
27163: mnukset ovat merkittävät. Valtakunnallisessa
27164:                                                   ton toteuttamissuunnitelmassa ilman, että siitä
27165: munitelmassa sosiaali- ja terveydenhuollon
27166:                                                   tulisi toimittaa valtion viranomaisille muita
27167: 1rjestämisestä vuosina 1989-1993 on koko-
27168:                                                   selvityksiä. Hankkeeseen suoritettavan valtion-
27169: :tiskustannuksiltaan merkittäviksi katsottu vä-
27170:                                                   osuuden enimmäismäärä hyväksyttäisiin valta-
27171: intään 12,0 miljoonan markan hankkeet.
27172:                                                   kunnallisessa suunnitelmassa.
27173:   Perustamiskustannushankkeiden käsittelyssä
27174: maksuttu menettely perustuu siihen, että             Mainittu luonnos hallituksen esitykseksi
27175: :tikkiin perustamiskustannushankkeen toteut-      eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon
27176: 1misesta aiheutuneisiin kustannuksiin suorite-    suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain
27177: 1an valtionosuus. Tämän vuoksi on katsottu        muuttamiseksi on lähetetty lausunnolle eri osa-
27178: 1rpeelliseksi, että valtion viranomainen valvoo   puolille 9.12.1988. Tavoitteena on, että uusi
27179: (Sityiskohtaisesti hankkeen toteuttamista, jot-   järjestelmä voitaisiin ottaa käyttöön vuoden
27180: 1 siitä ei aiheutuisi tarpeettomia kustannuksia   1991 alusta lukien.
27181: 
27182:    Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1988
27183: 
27184:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
27185: 4                                   1988 vp. -     KK n:o 646
27186: 
27187: 
27188: 
27189: 
27190:                              Tili Riksdagens Herr Talman
27191: 
27192:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        har man med förfarandet strävat efter at
27193: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        garantera att byggandet är ändamålsenligt me,
27194: av den 29 november 1988 tili vederbörande          tanke på den verksamhet det är fråga om
27195: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     Eftersom det i en enskild kommun eller et
27196: jande av riksdagsledamot Myller m.fl. under-       enskilt kommunalförbund mycket sällan före
27197: tecknade spörsmål nr 646:                          kommer betydande byggnadsprojekt, har de
27198:                                                    ansetts att kommunerna och kommunalför
27199:          Är Regeringen medveten om att be-         bunden inte tili alla delar har tiliräcklig sak
27200:        handlingen av anläggningskostnadspro-       kunskap för genomförande av projekten.
27201:        jekt inom social- och hälsovården är           Under de senaste åren har inom social- ocl
27202:        komplicerad och vilka omedelbara åt-        hälsovården konstaterats att kostnadsförslage1
27203:        gärder ämnar Regeringen vidta för att       rörande anläggningskostnadsprojekten, trot
27204:        förenkla behandlingen?                      detaljbehandlingen av projekten, nästan alitie
27205:                                                    har överskridits. Vidare har detkunnat kansta
27206:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      teras att kommunernas sakkunskap i plane
27207: samt anföra följande:                              ringen och genomförandet av projekten hei:
27208:    Behandlingen av anläggningskostnadspro-         tiden blivit bättre. På grund av dessa om
27209: jekt vilka genomförs som verksamhet som            ständigheter har behandlingen av anlägg
27210: berättigar tili statsandel för kommuner och        ningskostnadsprojekten i dess nuvarande forn
27211: kommunalförbund grundar sig på stadgandena         konstaterats vara onödigt tung och tidskrävan
27212: i lagen om statsandelar och -understöd åt          de.
27213: kommuner och kommunalförbund (35173).                 Bl.a. för att förenkla behandlingen av an
27214: lnom social- och hälsovården tiliämpas nämn-       läggningskostnadsprojekt har man vid social
27215: da lags stadganden om anläggningskostnads-         och hälsovårdsministeriet berett en ändring a1
27216: projekt, enligt 17 § 7 punkten lagen om plane-     lagen om planering av och statsandel för so·
27217: ring av och statsandel för social- och hälsovår-   cial- och hälsovården. Enligt det utkast sorr
27218: den (677 /82), endast på projekt vilkas total-     beretts kunde ett anläggningskostnadsprojek1
27219: kostnader är betydande. 1 den riksomfattande       genomföras sedan det godkänts i den riksom
27220: planen för anordnande av social- och hälsovår-     fattande planen och fastställts i kommunen~
27221: den åren 1989-1993 har totalkostnaderna för        eller kommunalförbundets realiseringsplar
27222: ett projekt ansetts vara betydande när de          utan att andra utredningar om den behöve1
27223: uppgår tili minst 12,0 milj. mk.                   tiliställas statens myndigheter. Maximibeloppe1
27224:    Det förfarande som iakttas i behandlingen       av den statsandel som betalas för projektel
27225: av anläggningskostnadsprojekt grundar sig på       skulle godkännas i den riksomfattande planen.
27226: principen att statsandel betalas för alla kost-       Utkastet tili regeringsproposition tili riks-
27227: nader som föranleds av genomförandet ett           dagen med förslag tili ändring av lagen orr
27228: anläggningskostnadsprojekt. Det har därför         planering av och statsandel för social- och
27229: ansetts nödvändigt att en statlig myndighet i      hälsovården har sänts ut på remiss tili de olika
27230: detalj övervakar genomförandet av projektet,       parterna 9.12.1988. Målet är att det nya syste-
27231: för att detta inte skall orsaka onödiga kost-      met skall kunna införas med verkan från
27232: nader och därmed statsandelsutgifter. Vidare       ingången av 1991.
27233: 
27234:     Helsingfors den 20 december 1988
27235: 
27236:                                                    Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
27237:                                              1988 vp.
27238: 
27239: Kirjallinen kysymys n:o 647
27240: 
27241: 
27242: 
27243: 
27244:                                  Almgren: Lapsen hoitotuen maksamisen jatkamisesta 18 ikävuo-
27245:                                    teen asti
27246: 
27247: 
27248:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27249: 
27250:    Kansaneläkelaitos maksaa sairaan lapsen ko-     tannukset. Tuntuukin kohtuuttomalta, että ko-
27251: tihoidon tukea alle 16-vuotiaalle Suomessa asu-    rotettua hoitotukea ei enää saa em. tapaukses-
27252: valle lapselle. Laki porrastaa tuen kolmeen        sa. Näyttää siltä, että korotettua hoitotukea
27253: ryhmään. Tällä hetkellä hoitotuki on 322 mk/       tulisi maksaa ainakin yhtä pitkään kuin makse-
27254: kk, korotettu hoitotuki 751 mk/kk ja erityis-      taan lapsilisää tai 18 ikävuoteen saakka.
27255: hoitotuki 1 395 mk/kk.
27256:                                                       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
27257:    Diabetesta sairastavalle lapselle on maksettu   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
27258: korotettua hoitotukea 751 mk/kk kuuteentois-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27259: ta ikävuoteen asti. Ongelma syntyy siitä, että     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27260: jatkokorvaukset kuudennentoista ikävuoden
27261: jälkeen on sidottu koulutuskustannuksiin. Jos                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27262: diabetesta sairastava lapsi käy esim. perus-              ryhtyä, jotta diabetesta tai muuta pa-
27263: koulun 10. luokkaa, hän ei saa korvauksia,                rantumatonta sairautta potevat henki-
27264: koska ei ole koulutuksesta johtuvia kuluja.               löt voisivat saada hoitotukea tai koro-
27265:    Hoitotuen perusteena on erityisruokavalio              tettua hoitotukea riippumatta perus-
27266: sekä määräaikaistarkastuksista johtuvat kus-              koulun jälkeisestä koulutusvaiheesta?
27267: 
27268:     Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1988
27269: 
27270:                                          Esko Almgren
27271: 
27272: 
27273: 
27274: 
27275: 290006Z
27276: 2                                 1988 vp. -     KK n:o 647
27277: 
27278: 
27279: 
27280: 
27281:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27282: 
27283:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     Kansaneläkelain (347 /56) mukaan 16 vuotta
27284: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,    täyttänyt henkilö on vakuutettu työkyvyttö-
27285: olette 1 päivänä joulukuuta 1988 päivätyn        myyden varalta. Nuorelle henkilölle voidaan
27286: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston     työkyvyttömyyseläkkeen lisäksi maksaa sairau-
27287: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-    den tai vamman aiheuttaman avuttomuuden,
27288: edustaja Esko Almgrenin näin kuuluvasta kir-     palvelusten tai erityiskustannusten johdosta
27289: jallisesta kysymyksestä n:o 647:                 hoitotukea, joka on niinikään porrastettu
27290:                                                  avuntarpeen mukaan.
27291:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27292:        ryhtyä, jotta diabetesta tai muuta pa-
27293:        rantumatonta sairautta potevat henki-        Jos 16 vuotta täyttäneen henkilön toiminta-
27294:        löt voisivat saada hoitotukea tai koro-   kyky on siksi hyvä, ettei hän voi saada kansan-
27295:        tettua hoitotukea riippumatta perus-      eläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä,
27296:        koulun jälkeisestä koulutusvaiheesta?     hänellä on kuudennestatoista ikävuodesta lu-
27297:                                                  kien mahdollisuus saada vammaistukilain
27298:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-     (124/88) mukaista etuutta myös sairauden tai
27299: vasti seuraavaa:                                 vamman aiheuttaman avuntarpeen, haitan,
27300:   Lapsen hoitotuesta annetun lain (444/69)       palvelusten tai erityiskustannusten korvaami-
27301: mukaan lapselle, joka sairauden, vian tai vam-   seksi. Vammaistuen markkamäärät ovat sa-
27302: man johdosta on vähintään kuuden kuukauden       mansuuruiset kuin lapsen hoitotukilain mukai-
27303: ajan erityisen hoidon ja kuntoutuksen tarpees-   sen etuuden markkamäärät. Kysymyksessä tar-
27304: sa, suoritetaan kuuteentoista ikävuoteen saak-   koitetut nuoret voivat siten vuoden 1989 alus-
27305: ka hoitotukea. Hoidon tai kuntoutuksen tar-      ta, jolloin vammaistukijärjestelmä tulee voi-
27306: peesta riippuen tukea maksetaan porrastettuna    maan, hakea Kansaneläkelaitokselta lapsen
27307: joko 322, 751 tai 1 395 markkaa kuukaudessa.     hoitotuen päätyttyä vammaistukea.
27308: 
27309:     Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 1989
27310: 
27311:                                                   Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
27312:                                     1988 vp. -      KK n:o 647                                     3
27313: 
27314: 
27315: 
27316: 
27317:                              Tili Riksdagens Herr Talman
27318: 
27319:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Enligt folkpensionslagen (347 /56) är en per-
27320: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          son som fyllt 16 år försäkrad för arbetsoför-
27321: av den 1 december 1988 tili vederbörande             måga. Tili en ung person kan förutom invalidi-
27322: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       tetspension betalas vårdbidrag på grund av
27323: jande av riksdagsman Esko Almgren under-             hjälplöshet, service- eller de särskilda kost-
27324: tecknade spörsmål nr 647:                            nader som förorsakas av sjukdomen eller ska-
27325:                                                      dan, även detta vårdbidrag är differentierat
27326:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen            enligt behovet av hjälp.
27327:        vidta för att personer som lider av              Om funktionsförmågan hos en person som
27328:        diabetes eller någon annan obotlig sjuk-      fyllt 16 år är så god att han inte kan erhålla
27329:        dom skall kunna erhålla vårdbidrag            invaliditetspension enligt folkpensionslagen,
27330:        eller förhöjt vårdbidrag oberoende av         harhan, efter att han fyllt 16 år, möjlighet att
27331:        utbildningsskedet efter grundskolan?          erhålla en förmån enligt lagen om handikapp-
27332:                                                      bidrag (124/88) även för att ersätta behovet av
27333:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        hjälp, menet, servicen eller de särskilda kost-
27334: samt anföra följande:                                nader som förorsakats av sjukdomen eller
27335:    Enligt lagen om vårdbidrag för barn (444/         skadan. Handikappbidragens markbelopp är
27336: 69) erläggs tili ett barn som på grund av            lika stora som markbeloppen enligt lagen om
27337: sjukdom, lyte eller skada är i behov av särskild     vårdbidrag för barn. De ungdomar som avses i
27338: vård och rehabilitering minst sex månader,           spörsmålet kan således från början av år 1989,
27339: vårdbidrag tilis barnet fyller 16 år. Beroende       då handikappbidragssystemet träder i kraft, av
27340: på behovet av vård eller rehabilitering betalas      Folkpensionsanstalten ansöka om handikapp-
27341: ett differentierat bidrag om antingen 322, 751       bidrag efter att vårdbidraget för barn har
27342: eller 1 395 mark i månaden.                          upphört.
27343: 
27344:     Helsingfors den 4 januari 1989
27345: 
27346:                                                    Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
27347:                                              1988 vp.
27348: 
27349: Kirjallinen kysymys n:o 648
27350: 
27351: 
27352: 
27353: 
27354:                                  Tenhiälä: WIDER-instituutin tulevaisuudesta
27355: 
27356: 
27357:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27358: 
27359:   Suuren innostuksen vallassa perustetun WI-       rahoitusta ole juuri tullut, Ruotsi ja Intia ovat
27360: DER-instituutin tulevaisuus on epävarma.           antaneet pienehköjä summia.
27361: Käytännössä Suomi kustantaa yksin instituutin         WIDERin perusajatus oli tuottaa tutkimuk-
27362: tutkimustoiminnan.                                 sia kansainvälisestä taloudesta, velasta, nälästä
27363:                                                    ja köyhyydestä. Näitä tutkimuksia olisi käytet-
27364:   Myös instituutin johtaja on todennut ongel-      ty päätöksenteon perustana.
27365: mat. Hän on näet eräässä haastattelussa sano-
27366:                                                       Ongelmana on rahoituksen lisäksi se, ettei
27367: nut, että nyt olisi tarkasteltava sitä, onko
27368:                                                    tutkijoita saada Suomeen, vaan esim. afrikka-
27369: WIDER-instituutti säilyttämisen arvoinen.
27370:                                                    laiset tutkijat menevät mieluummin Yhdysval-
27371:    Perusongelmana lienee se, että kansainväli-     toihin tai Sveitsiin.
27372: sistä tutkimusrahoista käydään kovaa kilpai-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
27373: lua. Erityisesti avustusten saanti kehitysmailta   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
27374: on vaikeaa, koska maat ottaisivat mieluummin       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27375: tutkimuslaitoksen omaan maahansa. Eri maat,        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27376: esimerkiksi Ruotsi ja Japani, ovat myös aikeis-
27377: sa perustaa WIDER-mallisen laitoksen omaan                   Onko Hallitus tietoinen niistä ongel-
27378: maahansa.                                                 mista, jotka uhkaavat WIDER-instituu-
27379:                                                           tin tulevaisuutta, ja
27380:    Suomi on tällä hetkellä vastannut pääosin                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27381: laitoksen toiminnasta. Kustannukset suorite-              ryhtyä nykyisen epätyydyttävän tilan-
27382: taan Suomen kehitysapuvaroista. Muualta ei                teen korjaamiseksi?
27383: 
27384:     Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1988
27385: 
27386:                                         Hannu Tenhiälä
27387: 
27388: 
27389: 
27390: 
27391: 290007A
27392: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 648
27393: 
27394: 
27395: 
27396: 
27397:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27398: 
27399:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       velvoitteiden yhteenlaskettu määrä vuosilta
27400: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       1984-1989 nousee noin 200 milj. Suomen
27401: olette 1 päivänä joulukuuta 1988 päivätyn           markkaan. Vuonna 1989 Suomi tulee maksa-
27402: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        neeksi WIDER-instituutille kaikki alkuperäisen
27403: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       maksulupauksen mukaiset avustukset niin dol-
27404: edustaja Hannu Tenhiälän näin kuuluvasta            lareissa kuin markoissakin arvioituna. Hallitus
27405: kirjallisesta kysymyksestä n:o 648:                 luonnollisesti vastaa em. isäntämaasopimuksen
27406:                                                     ja siihen liittyvän pöytäkirjan (Memorandum
27407:           Onko Hallitus tietoinen niistä ongel-     of Understanding) mukaisista velvoitteistaan.
27408:        mista, jotka uhkaavat WIDER-instituu-
27409:        tin tulevaisuutta, ja                           On huomattava, että WIDER-instituutti on
27410:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      YK-yliopiston alainen, itsenäinen ja riippuma-
27411:        ryhtyä nykyisen epätyydyttävän tilan-        ton laitos, jonka toimintaan Suomi ei luonnol-
27412:        teen korjaamiseksi?                          lisestikaan voi puuttua. YK-yliopiston neuvos-
27413:                                                     to säätelee yliopiston ja sen alaisten laitosten,
27414:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kuten WIDER-instituutin, toimintaa. Sen toi-
27415: vasti seuraavaa:                                    mintaohjelmaa käsittelee vuosittain pidetyissä
27416:                                                     kokouksissaan WIDER-instituutin johtokunta.
27417:   Suomen toiminnan lähtökohtana WIDER-
27418: instituuttiin nähden on Suomen hallituksen ja          Kun Suomi teki tarjouksensa WIDER-insti-
27419: YK-yliopiston välinen ns. isäntämaasopimus,         tuutin sijoittamisesta Suomeen, lähdettiin Suo-
27420: jonka Suomen eduskunta on hyväksynyt. Isän-         men puolelta siitä, että YK-yliopiston tuli kerä-
27421: tämaasopimuksen mukaan Suomi sitoutuu               tä    WIDER-instituutin      ohjelmatoimintaan
27422: maksamaan WIDER-instituutin kuluihin pe-            puuttuva osa peruspääomarahastoon. Suomen
27423: ruspääomarahaston 50 miljoonan USD:n ko-            hallitus toivoo luonnollisesti, että tähänastista
27424: konaistarpeesta puolet eli 25 miljoonaa USD ja      useampi valtio osallistuisi WIDER-instituutin
27425: operatiiviseen toimintaan, multi-bi-yhteistyö-      peruspääoman sekä käyttökustannusten katta-
27426: hön, instituuttiin sekä johtajan asuntoon liitty-   miseen, ja tukee aktiivisesti YK-yliopiston ja
27427: vät menot. Isäntämaasopimukseen perustuvien         instituutin tähän tähtääviä ponnistuksia.
27428: 
27429:     Helsingissä 2 päivänä tammikuuta 1989
27430: 
27431:                                                                  Ulkoasiainministeri Kalevi Sorsa
27432:                                       1988 vp. -      KK n:o 648                                      3
27433: 
27434: 
27435: 
27436: 
27437:                                Tili Riksdagens Herr Talman
27438: 
27439:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           200 milj. mk. År 1989 kommer Finland att ha
27440: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           betalat alla understöd tili WIDER-institutet
27441: av den 1 december 1988 tili vederbörande              enligt den ursprungliga betalningsförbindelsen,
27442: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-        beräknat såväl i dollar som i mark. Regeringen
27443: jande av riksdagsman Hannu Tenhiälä under-            svarar naturligtvis för de skyldigheter som
27444: tecknade spörsmål nr 648:                             hänför sig tili värdlandsavtalet och protokollet
27445:                                                       (Memorandum of Understanding) i anslutning
27446:                                                       tili det.
27447:           Är Regeringen medveten om de pro-
27448:         blem som hotar WIDER-institutets                 Det bör beaktas att WIDER-institutet är ett
27449:         framtid och                                   självständigt och oberoende institut som lyder
27450:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       under FN-universitetet. Finland kan naturligt-
27451:         ta för att rätta tili denna otilifredsstäl-   vis inte blanda sig i dess verksamhet. FN-uni-
27452:         lande situation?                              versitetets råd reglerar verksamheten vid uni-
27453:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         versitetet och de institutioner som underlyder
27454:                                                       det, däribland WIDER-institutet. WIDER-in-
27455: samt anföra följande:
27456:                                                       stitutets direktion behandlar vid sina årliga
27457:    Samarbetet mellan WIDER-institutet och
27458:                                                       möten det verksamhetsprogram som universite-
27459: Finland baserar sig på ett värdlandsavtal, som
27460:                                                       tet gör upp.
27461: FN-universitetet har ingått med Finlands rege-
27462: ring och som riksdagen har godkänt. Enligt               Då Finland föreslog att WIDER-institutet
27463: detta avtal förbinder sig Finland att för WI-         placeras i Finland utgick man från att FN-uni-
27464: DER-institutets utgifter betala hälften av det        versitetet samlar in de medel som fattas tili
27465: totala behovet av 50 milj. US-dollar för grund-       grundkapitalfonden för WIDER-institutets
27466: kapitalfonden, dvs. 25 milj. US-dollar, samt de       verksamhet. Finlands regering önskar natur-
27467: utgifter som hänför sig tili den operativa verk-      ligtvis att flera Iänder än för närvarande deltar
27468: samheten, multi-bi-samarbetet, institutet och         i täckandet av utgifterna för WIDER-institu-
27469: föreståndarens bostad. Det sammanlagda be-            tets grundkapital och driftskostnader och stö-
27470: loppet av förpliktelserna som grundar sig på          der aktivt FN-universitetets och institutets strä-
27471: avtalet uppgår under åren 1984-1989 tili ca           vanden i denna riktning.
27472: 
27473:      Helsingfors den 2 januari 1989
27474: 
27475:                                                                       Utrikesminister Kalevi Sorsa
27476:                                                1988 vp.
27477: 
27478: Skriftligt spörsmål nr 649
27479: 
27480: 
27481: 
27482: 
27483:                                      Renlund m.fl.: Om rätt att avdra kostnaderna för nödvändig
27484:                                        dietkost på grund av sjukdom i beskattningen
27485: 
27486: 
27487:                              Tili Riksdagens Herr Talman
27488: 
27489:    Personer som lider av en obotlig hudsjuk-        prövning, som i de flesta fall har lett tili att
27490: dom (Dermatitis herpetiformis 693099), har          inget avdrag beviljats för deras merkostnader
27491: onormalt dyra matkostnader Symptomen kan
27492:                              0                      för mateno Skattenämnderna har ofta som
27493: hållas i schack endast genom sträng diet med        motivering tili sina beslut framfört att de inte
27494: glutenfri kost och sulfonbehandling, som dock       har laglig rätt att schematiskt utan verkställan-
27495: visat sig orsaka förändringar i blodbildeno         de av i lag stipulerade bedömningar bevilja
27496: Därför har vikten av en regelbunden diet vid        detta avdrago
27497: denna sjukdom allt mera betonatso Detta inne-           Denna bedömning från myndigheternas sida
27498: bär i praktiken att man måste avstå från            måste anses något ologisko Så länge man
27499: inhemska        spannmålsprodukter o    Därför      försöker bota eller hålla sjukdomen tilihaka
27500: fördyras matkostnaderna mycket jämfört med          med rent medicinsk vård, fastän den medför
27501: normala förhållandeno Prisskilinaden på årsni-      svåra biverkningar för patienten, är kost-
27502: vå torde ligga mellan 5 000-6 000, vilket visar     naderna avdragbarao Övergår man däremot tili
27503: att merkostnaden för maten blir ansenlig för        soko friskvård genom dietkost, som t.oomo leder
27504: dessa personer.                                     tili bättre resultat, är merkostnaderna inte
27505:    Då dieten är jämförbar med medicinsk vård        avdragbarao Det leder ju i praktiken tili att
27506: borde den således räknas som sjukdomskost-          endast produkter producerade av läkemedelsin-
27507: nad tili den del den överstiger normala mat-        dustrin är avdragbara i beskattningen vid vård
27508: kostnader Dessa merkostnader för maten har i
27509:           0                                         av sjukdom, vilket knappast kan anses rättvist
27510: allmän beskattningspraxis tyvärr inte accepte-      med tanke på den vårdbehövandeo
27511: rats som avdragbara kostnader Man har inte
27512:                                  0
27513:                                                         Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
27514: heller godkänt att dietmaten räknas som ut-         ordning 37 § 1 momo riksdagsordningen före-
27515: gifter tilihörande inkomstens förvärvandeo En-      skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
27516: ligt lagen om skatt på inkomst och förmögen-        ställa följande spörsmål:
27517: het kan om den skattskyldiges skattebetal-
27518: ningsförmåga väsentligen nedgått beviljas av-                Vilka åtgärder tänker Regeringen
27519: drag för nedsatt skattebetalningsförmåga med               vidta för att bevilja personer, som på
27520: beaktande av de inkomster och den förmögen-                grund av sjukdom kräver glutenfri
27521: het, som står tili personens och hans familjs              kost, rätt tili avdrag i beskattning för
27522: förfogande. Detta stadgande förutsätter en                 de merkostnader dietkosten medför?
27523: 
27524:      Helsingfors den 1 december 1988
27525: 
27526:           Boris Renlund              Ole Wasz-Höckert        Mats Nyby
27527:           Håkan Malm                 Håkan Nordman           Henrik Westerlund
27528:           Elisabeth Rehn             Gunnar Jansson          Ingvar So Melin
27529:                      Gustav Björkstrand               Henrik Lax
27530: 
27531: 
27532: 
27533: 
27534: 2900088
27535: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 649
27536: 
27537: Kirjallinen kysymys n:o 649                                                                Suomennos
27538: 
27539: 
27540: 
27541: 
27542:                                  Renlnnd ym.: Sairauden takia välttämättömästä ruokavaliosta
27543:                                    aiheutuvien kustannusten vähentämisestä verotuksessa
27544: 
27545: 
27546:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27547: 
27548:    Parantumattomasta ihotaudista (Dermatitis        useimmissa tapauksissa on johtanut siihen,
27549: herpetiformis 693.99) kärsivien henkilöiden ra-     ettei vähennystä ole myönnetty ravinnon lisä-
27550: vintokustannukset ovat epätavallisen suuret.        kuluista. Verolautakunnat ovat usein esittäneet
27551: Oireita voidaan pitää kurissa ainoastaan anka-      päätöstensä perusteluiksi, ettei niillä ole laillis-
27552: ran gluteenittoman ravinnon ja sulfonhoidon         ta oikeutta myöntää kaavamaisesti tätä vähen-
27553: avulla, joka kuitenkin on näyttänyt aiheutta-       nystä suorittamatta laissa määrättyä harkintaa.
27554: van muutoksia verenkuvaan. Tämän vuoksi                Tätä viranomaisten arviota asiasta on pidet-
27555: säännöllisen ruokavalion merkitys tämän tau-        tävä jokseenkin epäloogisena. Niin kauan kuin
27556: din hoidossa on korostunut yhä enemmän.             tautia yritetään parantaa tai pitää kurissa puh-
27557: Käytännössä tämä merkitsee sitä, että potilaan      taasti lääkinnällisellä hoidolla, vaikka siitä ai-
27558: on luovuttava kotimaisista viljatuotteista, min-    heutuukin potilaalle vaikeita sivuvaikutuksia,
27559: kä vuoksi ravintokustannukset kohoavat pal-         kulut ovat vähennyskelpoisia. Jos potilas sen
27560: jon normaaleihin olosuhteisiin verrattuna.          sijaan siirtyy ns. terveisiin elintapoihin käyttä-
27561: Hinnanero vuositasolla ollee noin 5 000-6 000       mällä ruokavaliota, joka johtaa jopa parem-
27562: markkaa, mikä osoittaa näiden henkilöiden           paan tulokseen, lisäkulut eivät ole vähennys-
27563: ravinnon lisäkustannusten muodostuvan huo-          kelpoisia. Tämä johtaa käytännössä siihen,
27564: mattaviksi.                                         että ainoastaan lääketeollisuuden valmistamat
27565:    Koska ruokavalio on verrattavissa lääkinnäl-     tuotteet ovat vähennyskelpoisia sairauden hoi-
27566: liseen hoitoon, sitä tulisi näin ollen pitää sai-   dossa, mitä tuskin on pidettävä oikeuden-
27567: rauskuluna siltä osin kuin se ylittää normaalit     mukaisena hoitoa tarvitsevan kannalta.
27568: ravintokustannukset. Näitä ravinnon lisäkus-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
27569: tannuksia ei valitettavasti ole hyväksytty vä-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
27570: hennyskelpoisiksi kuluiksi yleisessä verotuskäy-    me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
27571: tännössä. Myöskään ruokavalioravinnon pitä-         sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
27572: mistä tulon hankkimiseen kuuluvina kuluina ei       sen:
27573: ole hyväksytty. Tulo- ja varallisuusverolain
27574: mukaan verovelvollisen veronmaksukyvyn                        Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27575: olennaisesti heikennyttyä voidaan myöntää ve-               ryhtyä, jotta sairauden vuoksi gluteeni-
27576: ronmaksukyvyn heikentymisestä johtuva vä-                   tonta ravintoa tarvitseville henkilöille
27577: hennys henkilön ja hänen perheensä käytettä-                voitaisiin myöntää oikeus ruokavaliora-
27578: vissä olevat tulot ja omaisuus huomioon ot-                 vinnon aiheuttamien lisäkulujen vähen-
27579: taen. Tämä säännös edellyttää harkintaa, joka               tämiseen verotuksessa?
27580: 
27581:     Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1988
27582: 
27583:         Boris Renlund              Ole Wasz-Höckert        Mats Nyby
27584:         Håkan Malm                 Håkan Nordman           Henrik Westerlund
27585:         Elisabeth Rehn             Gunnar Jansson          Ingvar S. Melin
27586:                    Gustav Björkstrand               Henrik Lax
27587:                                     1988 vp. -     KK n:o 649                                     3
27588: 
27589: 
27590: 
27591: 
27592:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27593: 
27594:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      vähintään 5 prosenttia verovelvollisen koko-
27595: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      naistulosta. Tällöin voidaan verolautakunnan
27596: olette 1 päivänä joulukuuta 1988 päivätyn          harkinnan mukaan myöntää sairaskuluvähen-
27597: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       nyksen lisäksi veronmaksukyvyn alentumisvä-
27598: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      hennys. Sen enimmäismäärä on nykyisin 6 000
27599: edustaja Boris Renlundin ym. näin kuuluvasta       markkaa.
27600: kirjallisesta kysymyksestä n:o 649:                   Verotuksessa myönnetään edelleenkin myös
27601:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      invalidivähennykset pysyvän vamman aiheutta-
27602:        ryhtyä, jotta sairauden vuoksi gluteeni-    mien kustannusten kompensoimiseksi.
27603:        tonta ravintoa tarvitseville henkilöille       Verotuksessa vähennyskelpoisiksi sairaus-
27604:        voitaisiin myöntää oikeus ruokavaliora-     kuluiksi katsotaan paitsi esimerkiksi lääkekulut
27605:        vinnon aiheuttamien lisäkulujen vähen-      ja sairaalamaksut, myös niihin verrattavat sai-
27606:        tämiseen verotuksessa?                      raudesta johtuvat kustannukset. Periaatteessa
27607:                                                    kysymyksessä mainitut ruokavalion aiheutta-
27608:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       mat erityiset kustannuksetkin voivat siten tulla
27609: vasti seuraavaa:                                   sairaudesta johtuvina kustannuksina verotuk-
27610:                                                    sessa vähennettäviksi. Niiden erottaminen ve-
27611:    Tulo- ja varallisuusverolain nykyisen sana-     rotuksessa vähennyskelvottomista elantome-
27612: muodon mukaan verovelvollisella on oikeus          noista on kuitenkin käytännössä hankalaa.
27613: vähentää verotuksessaan omia ja perheenjäsen-
27614: tensä sairauskuluja yhteensä 3 200 markkaa,           Koska sairauskuluvähennys edellyttää tosit-
27615: jos kysymyksessä ovat puolisot, ja 1 600 mark-     tein esitettyä kustannusselvitystä, on vähen-
27616: kaa, jos henkilöön ei sovelleta puolisoita kos-    nyksen perusteiden oltava mahdollisimman sel-
27617: kevia säännöksiä. Vähennyksen määrää koro-         keitä jo verotuksen yksinkertaistamistavoittei-
27618: tetaan 500 markalla jokaisesta alaikäisestä lap-   denkin kannalta. Vähennyshän koskee lähes
27619: sesta, jota verovelvollinen on verovuonna elät-    kaikkia niitä verovelvollisia, jotka ovat luon-
27620: tänyt.                                             nollisia henkilöitä. Tästä johtuu, että eräiden
27621:    Vähäisten sairauskulujen vähentämistä vero-     sairauksien edellyttämän ruokavalion aiheutta-
27622: tuksessa on rajoitettu säätämällä omavastuu-       mat kustannukset on yleensä otettu huomioon
27623: osuudet, joiden määrät ovat 300 markkaa ja         myönnettäessä harkinnanvaraista veronmaksu-
27624: 600 markkaa puolisoiden osalta. Jos sairaudes-     kyvyn alentumisvähennystä.
27625: ta johtuvia kustannuksia kuitenkin on kertynyt        Verovähennys hyödyttää vain niitä verovel-
27626: niin paljon, että niiden yhteismäärä ylittää       vollisia, jotka ilman vähennystä joutuvat tulo-
27627: omavastuuosuuden ja vähennyksen enimmäis-          veroa maksamaan, joten vähennyksen aiheut-
27628: määrän yhteenlasketun määrän, myönnetään           tama veronalennus ei siten välttämättä suun-
27629: vähennys verotuksessa täysimääräisenä.             taudu eniten tuen tarpeessa oleville. Hallitus-
27630:    Joissakin erityistapauksissa sairaudesta joh-   ohjelman mukaan toteutettavan kokonaisve-
27631: tuvien kustannusten määrä voi olla siinä mää-      rouudistuksen yhtenä tavoitteena on ollut vero-
27632: rin huomattava, että kustannukset vaikuttavat      tuksen vähennysjärjestelmän selkeyttäminen ja
27633: verovelvollisen veronmaksukykyyn. Yksin-           vähennysten korvaaminen tarvittaessa suorilla
27634: omaan sairaudesta johtuvien kustannusten           tulonsiirroilla. Sairauskuluvähennyksen laajen-
27635: osalta edellytyksenä on vuodelta 1989 toimitet-    taminen ei olisi sopusoinnussa uudistuspyrki-
27636: tavassa verotuksessa, että kustannusten määrä      mysten kanssa eikä perusteltua, koska veroval-
27637: ylittää vähintään 2 000 markalla sairauskulu-      mistelun yhteydessä ei voida luotettavasti arvi-
27638: vähennyksen enimmäismäärän ja on samalla           oida erilaisten sairauksien ja hoitomuotojen
27639: 4                                  1988 vp. -     KK n:o 649
27640: 
27641: sekä niiden aiheuttamien kustannusten merki-      mukaisemmin ottaa huomioon kehittämällä
27642: tystä.                                            sairausvakuutusjärjestelmää sekä erilaisia vam-
27643:   Sairaudesta johtuvien erityiskustannusten ai-   maistuki- ja vastaavia järjestelmiä. Hallituksen
27644: heuttama tuen tarve voitaneen tarkoituksen-       tarkoituksena on selvittää asiaa.
27645: 
27646:     Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 1989
27647: 
27648:                                                                       Ministeri Ulla Puolanne
27649:                                     1988 vp. -     KK n:o 649                                       5
27650: 
27651: 
27652: 
27653: 
27654:                              Till Riksdagens Herr Talman
27655: 
27656:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        prövning av skattenämnden. Maximibeloppet
27657: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        av detta avdrag är i dag 6 000 mk.
27658: av den 1 december 1988 tili vederbörande              Vid beskattning beviljas fortfarande också
27659: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     invalidavdrag för kompensering av kostnader
27660: jande av riksdagsman Boris Renlund m.fl.           som förorsakas av bestående kroppsskada.
27661: undertecknade spörsmål nr 649:                        Vid beskattning anses utom t.ex. läkeme-
27662:                                                    delskostnader och sjukhusavgifter även där-
27663:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           med jämförbara sjukdomskostnader vara av-
27664:        vidta för att bevilja personer, som på      dragbara sjukdomskostnader. 1 princip kan de
27665:        grund av sjukdom kräver glutenfri           specialkostnader för diet som nämns i spörs-
27666:        kost, rätt tili avdrag i beskattning för    målet sålunda vid beskattningen dras av som
27667:        de merkostnader dietkosten medför?          kostnader för sjukdom. 1 praktiken är det
27668:                                                    emellertid svårt att skilja dem från utkomstut-
27669:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       gifter, vilka inte är avdragbara vid beskattning.
27670: samt anföra följande:                                 Eftersom avdrag för sjukdomskostnader
27671:                                                    förutsätter en kostnadsutredning med verifi-
27672:    Enligt gällande lag om skatt på inkomst och     kat, skall motiveringen för avdraget redan med
27673: förmögenhet har den skattskyldige rätt att         tanke på målet att förenkla beskattningen vara
27674: såsom egna och familjemedlemmars sjuk-             så tydlig som möjligt. Avdraget berör ju näs-
27675: domskostnader vid sin beskattning avdra sam-       tan alla de skattskyldiga som är fysiska perso-
27676: manlagt 3 200 mk då det är fråga om makar          ner. Detta är orsaken tili att kostnaderna för
27677: och 1 600 mk då stadganden om makar inte           den diet som vissa sjukdomar förutsätter i
27678: tiliämpas på honom. Avdragsbeloppet höjs           allmänhet har beaktats då avdrag för nedsatt
27679: med 500 mk för varje minderårigt barn som          skattebetalningsförmåga enligt prövning har
27680: den skattskyldige har försörjt under skatteåret.   beviljats.
27681:    Avdragningen av ringa sjukdomskostnader            Skatteavdraget är tili nytta endast för sådana
27682: vid beskattningen har begränsats genom stad-       skattskyldiga som utan avdrag måste betala
27683: ganden om självriskandelar, vilka är 300 mk        inkomstskatt. Den skattesänkning som av-
27684: och för makar 600 mk. Om sjukdomskostna-           draget medför gagnar därför inte nödvändigt-
27685: derna ändå har blivit så höga att det samman-      vis dem som är i det största behovet av stöd.
27686: lagda beloppet överstiger det belopp som fås       Ett av syftena med den totalskattereform som
27687: då självriskandelen och maximibeloppet av          skall genomföras enligt regeringsprogrammet
27688: avdraget adderas, beviljas avdraget tili fullt     har varit att göra systemet med avdrag tydliga-
27689: belopp vid beskattning.                            re och att vid behov ersätta avdragen med
27690:    1 vissa specialfall kan sjukdomskostnaderna     direkta inkomstöverföringar. En utvidgning av
27691: vara så höga att de inverkar på den skattskyl-     avdraget för sjukdomskostnader överensstäm-
27692: diges skattebetalningsförmåga. Vad beträffar       mer inte med reformsträvandena och är inte
27693: kostnaderna speciellt för sjukdom förutsätts       motiverad, eftersom man i samband med
27694: det vid beskattningen för 1989 att kostnadsbe-     skatteberedning inte på ett tillförlitligt sätt kan
27695: loppet överstiger det maximala beloppet för        uppskatta betydelsen av olika sjukdomar och
27696: sjukdomskostnader med minst 2 000 mk och           vårdformer samt av de kostnader dessa med-
27697: samtidigt utgör minst 5 OJo av den skattskyl-      för.
27698: diges totalinkomster. Då kan utom avdraget            Det behov av stöd som specialkostnader på
27699: för sjukdomskostnader även avdrag för ned-         grund av sjukdom medför torde på ett mera
27700: satt skattebetalningsförmåga beviljas enligt       ändamålsenligt sätt kunna beaktas genom att
27701: 6                                1988 vp. -    KK n:o 649
27702: 
27703: sjukförsäkringssystemet utvecklas samt genom   motsvarande system. Regeringen har för avsikt
27704: olika system med handikappbidrag och andra     att utreda frågan.
27705: 
27706:     Helsingfors den 4 januari 1989
27707: 
27708:                                                                   Minister Ulla Puolanne
27709:                                               1988 vp.
27710: 
27711: Kirjallinen kysymys n:o 650
27712: 
27713: 
27714: 
27715: 
27716:                                  Mäkelä: Tupakkavalmisteiden sijoittamisesta hajua läpäisemät-
27717:                                    tömiin lasivitriineihin
27718: 
27719: 
27720:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27721: 
27722:    Astmaatikot ja muut hengitysteiden hyperre-      rauksista kärsiviä henkilöitä, mutta samalla ne
27723: aktiivisuudesta kärsivät asioivat kuten muutkin     olisivat aivan yhtä helposti saatavissa kuin
27724: kansalaiset myös ruokakaupoissa. Usein kaup-        tälläkin hetkellä. Lisäksi voitaisiin otsikoida
27725: paan pääseminen on vaatinut varsinkin saastu-       joku kassajonoista ei-tupakoitsijoita varten.
27726: neissa kaupungeissa ja vaikealla ilmalla mel-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
27727: koisia ponnistuksia. Ruokakauppaan päästy-          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
27728: ään kyseiset henkilöt joutuvat kestämään vielä      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27729: yhden koettelemuksen: kauppojen kassojen vä-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27730: lissä on useimmiten laajat tupakkahyllyt, joi-
27731: den välissä kassajonot luikertelevat.                         Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27732:    Astmaatikoiden ja muiden hengitysteiden                 ryhtyä, että elintarvikeliikkeissä vaadit-
27733: hyperreaktiivisuudesta kärsivien tilannetta elin-          taisiin sijoittamaan tupakkavalmisteet
27734: tarvikeliikkeissä helpottaisi huomattavasti, mi-           hajua läpäisemättömiin lasivitriineihin
27735: käli tupakkavalmisteet saataisiin hajutiiviisiin           astmaatikoiden ja muiden hengitystei-
27736: vitriineihin. Tällöin tupakkavalmisteiden haju             den hyperreaktiivisuudesta kärsivien re-
27737: ei ärsyttäisi kassajonossa olevia hengitystiesai-          aktiohaittojen vähentämiseksi?
27738: 
27739:     Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1988
27740: 
27741:                                            Tina Mäkelä
27742: 
27743: 
27744: 
27745: 
27746: 290014H
27747: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 650
27748: 
27749: 
27750: 
27751: 
27752:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27753: 
27754:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sen säännökset tähtäävät siihen, ettei tupakka-
27755: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tuotteita myydä alle 16-vuotiaille. Asetuksessa
27756: olette 1 päivänä joulukuuta 1988 päivätyn            säädetään lisäksi, että tupakkatuotteita saa
27757: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         pitää kaupan vain asianmukaiset merkinnät
27758: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        sisältävissä vähittäismyyntipakkauksissa. Nä-
27759: edustaja Tina Mäkelän näin kuuluvasta kirjal-        mä säädökset eivät edellytä tupakkatuotteiden
27760: lisesta kysymyksestä n:o 650:                        pitämistä kaupan kassojen vierellä, vaan ne
27761:                                                      voivat olla muuallakin myymälässä.
27762:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          Tieteellisen kirjallisuuden mukaan tupakan-
27763:        ryhtyä, että elintarvikeliikkeissä vaadit-    savun on todettu aiheuttavan runsaasti ärsytys-
27764:        taisiin sijoittamaan tupakkavalmisteet        oireita, mutta tiedot tupakkapölyn tai tupakan
27765:        hajua läpäisemättömiin lasivitriineihin       hajun aiheuttamista allergisista reaktioista ovat
27766:        astmaatikoiden ja muiden hengitystei-         niukat.
27767:        den hyperreaktiivisuudesta kärsivien re-         Hajuhaittoja arvioitaessa on otettava huo-
27768:        aktiohaittojen vähentämiseksi?                mioon haitan laajuus ja vakavuus sekä mah-
27769:                                                      dollisuudet kohtuullisesti torjua haitta. Tupak-
27770:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        katuotteiden myymälöissä aiheuttamat haju-
27771: vasti seuraavaa:                                     haitat ovat yleisyydeltään ja vakavuusasteel-
27772:    Tupakkatuotteiden myyntiä säädellään tällä        taan melko vähäisiä. Tupakkatuotteiden vähit-
27773: hetkellä lähinnä laissa toimenpiteistä tupakoin-     täismyyntipakkaus yleensä tehokkaasti suojaa
27774: nin vähentämiseksi, mutta lisäksi voidaan so-        ympäristöä niiden hajulta. Haittaa voidaan
27775: veltaa eräitä elintarvike- ja terveydenhoitolain-    lisäksi torjua tuotteiden sijoittelulla ja tehok-
27776: säädännön määräyksiä.                                kaalla ilmanvaihdolla samoin kuin on menetel-
27777:    Elintarvikelainsäädännön mukaan elintar-          ty esimerkiksi teknokemian tuotteiden osalta.
27778: vikkeessa ei saa esiintyä vierasta makua tai         Muiden hajua tai tuoksua päästävien tuottei-
27779: hajua.                                               den kohdalla ei ole menty niiden sijoittamiseen
27780:    Terveydenhoitoasetuksen mukaan, mikäli            erillisiin vitriineihin.
27781: elintarvikemyymälässä pidetään kaupan muita             Tupakkatuotteiden myynti alle 16-vuotiaille
27782: aineita ja tarvikkeita, on ne sijoitettava omiin     on selvästi yleisempi ongelma kuin kysymyk-
27783: hyllystöihin ja myyntipöytiin riittävästi erilleen   sessä mainittu hajuhaitta. Tupakkatuotteiden
27784: elintarvikkeista.                                    myyntiä kassajonojen vierellä voidaan tässä
27785:    Tupakkalain ja sen nojalla annetun asetuk-        suhteessa pitää ongelmallisempana.
27786: 
27787:     Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 1989
27788: 
27789:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
27790:                                     1988 vp. -      KK n:o 650                                      3
27791: 
27792: 
27793: 
27794: 
27795:                              Tili Riksdagens Herr Talman
27796: 
27797:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          under 16 år. 1 förordningen stadgas dessutom,
27798: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          att tobaksprodukter får saluhållas och säljas
27799: av den 1 december 1988 till vederbörande             endast i minutförsäljningsförpackningar, som
27800: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       innehåller vederbörliga anteckningar. Dessa
27801: jande av riksdagsledamot Tina Mäkelä under-          stadganden förutsätter inte att tobaksproduk-
27802: tecknade spörsmål nr 650:                            ter skall saluhållas vid kassorna, utan de kan
27803:                                                      placeras även på ett annat ställe i butiken.
27804:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen               Enligt vetenskaplig litteratur har tobaksrö-
27805:        vidta för att det skall kunna krävas, att     ken konstaterats framkalla ett stort antal ret-
27806:        tobaksprodukterna i livsmedelsaffärer-        ningssymptom, men det finns endast knapp-
27807:        na placeras i glasvitriner, som är oge-       händiga uppgifter om de allergiska reaktioner
27808:        nomsläppliga för lukt, så att reaktions-      som framkallas av tobaksdamm eller tobaks-
27809:        olägenheterna skall kunna reduceras           lukt.
27810:        hos astmatiker och andra personer som            Vid bedömningen av de olägenheter som
27811:        lider av hyperreaktivitet i luftvägarna?      tobakslukten medför bör det beaktas i viiken
27812:                                                      omfattning de förekommer och hur allvarliga
27813:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        de är, samt avvägas vilka möjligheter det finns
27814: samt anföra följande:                                att i rimlig utsträckning hindra uppkomsten av
27815:    Försäljningen av tobaksprodukter regleras         olägenheter. 1 regel skyddar minutförsäljnings-
27816: för närvarande främst i lagen om åtgärder för        förpackningen omgivningen effektivt mot to-
27817: inskränkande av tobaksrökning, men dessutom          bakslukt. Olägenheterna kan avskaffas även
27818: kan vissa bestämmelser i livsmedels- och hälso-      genom att produkterna placeras på ett lämpligt
27819: vårdslagstiftningen tillämpas.                       sätt samt genom effektiv ventilation. På detta
27820:    Enligt livsmedelslagstiftningen får i livsme-     sätt har man förfarit t.ex i fråga om teknoke-
27821: del inte finnas främmande smak eller lukt.           miska produkter. Beträffande andra produkter
27822:    Enligt hälsovårdsförordningen skall andra         som avger lukt eller doft har det inte krävts att
27823: varor och förnödenheter, om de saluförs i            de placerats i separata vitriner.
27824: livsmedelsbutik, placeras på egna hyllor och            Ett problem som är betydligt vanligare än
27825: försäljningsdiskar på tiliräckligt avstånd från      den i spörsmålet nämnda olägenheten tili följd
27826: livsmedlen.                                          av tobakslukt är att tobaksprodukter säljs tili
27827:    Stadgandena i tobakslagen och i den med           personer under 16 år. 1 detta avseende kan det
27828: stöd av lagen givna förordningen går ut på att       anses vara mera problematiskt att tobakspro-
27829: tobaksprodukter inte skall säljas till personer      dukter säljs intill kassaköerna.
27830: 
27831:     Helsingfors den 3 januari 1989
27832: 
27833:                                                    Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
27834: 1
27835: 1
27836:  1
27837:  1
27838:   1
27839:   1
27840:    1
27841:    1
27842:     1
27843:     1
27844:      1
27845:      1
27846:       1
27847:       1
27848:        1
27849:        1
27850:         1
27851:         1
27852:          1
27853:          1
27854:           1
27855:           1
27856:            1
27857:            1
27858:             1
27859:             1
27860:              1
27861:              1
27862:                                               1988 vp.
27863: 
27864: Kirjallinen kysymys n:o 651
27865: 
27866: 
27867: 
27868: 
27869:                                  Mäkelä: Veteraanitunnuksia koskevien hakemusten käsittelyn
27870:                                     nopeuttamisesta
27871: 
27872: 
27873:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27874: 
27875:    Veteraanitunnuslautakunnassa on tällä het-       selvityksiä, joiden saaminen vaatii runsaasti
27876: kellä käsittelemättä noin 9 000 hakemusta.          aikaa.
27877: Lautakunta ei oman vastauksensa mukaan pys-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
27878: ty käsittelemään hakemuksia nykyistä nopeam-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
27879: min, ja tästä aiheutuu useille hakijoille useiden   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27880: vuosien odottelu. Tästä on seurannut jopa,          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27881: että hakijat ovat ehtineet kuolla ennen päätös-
27882: tä eivätkä ole näin saaneet hakemaansa rinta-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27883: malisää ennen kuolemaansa.                                 ryhtyä, että veteraanitunnuslautakunta
27884:                                                            käsittelisi hakemuksia veteraanitunnuk-
27885:   Useimmissa tapauksissa pitkät viivästymiset              sen saamisesta nykyistä nopeammin
27886: tapahtuvat henkilöillä, joilla sota-aikaista pal-          niin, etteivät vanhat hakijat enää ehtisi
27887: velua ovat todistamassa sen aikaiset työtoverit.           kuolla ennen anomuksen käsittelyn lop-
27888: Tällaisissa tapauksissa pyydetään yleensä lisä-            puun saamista?
27889: 
27890:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1988
27891: 
27892:                                            Tina Mäkelä
27893: 
27894: 
27895: 
27896: 
27897: 2900151
27898: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 651
27899: 
27900: 
27901: 
27902: 
27903:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27904: 
27905:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sesti se, ettei ole olemassa yhtenäisiä luetteloita
27906: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tai muita tiedostoja naisten palveluksesta so-
27907: olette 1 päivänä joulukuuta 1988 päivätyn           tien aikana. Myös asiakirja-aineisto on varsin
27908: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        puutteellista ja hajanaista, koska naisten palve-
27909: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       luksesta ei ole pidetty miesten tavoin joukko-
27910: edustaja Mäkelän näin kuuluvasta kirjallisesta      osastoissa vahvuuskirjaa. Hyvin usein joudu-
27911: kysymyksestä n:o 651:                               taan hakijoilta pyytämään lisäselvityksiä ja
27912:                                                     -todisteita ilmoitetusta palveluksesta, joten
27913:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      myös heiltä kuluu paljon aikaa sodan aikaisten
27914:        ryhtyä, että veteraanitunnuslautakunta       asioiden selvittämiseen ja todisteiden hankki-
27915:        käsittelisi hakemuksia veteraanitunnuk-      miseen. Juuri tämä selvittelytyö on ruuhkaut-
27916:        sen saamisesta nykyistä nopeammin            tanut hakemusten käsittelyn. Tämänhetkistä
27917:        niin, etteivät vanhat hakijat enää ehtisi    hakemusten tutkintatasoa ei voida kuitenkaan
27918:        kuolla ennen anomuksen käsittelyn lop-       enää alentaa loukkaamatta hakijan oikeus-
27919:        puun saamista?                               turvaa ja saattamatta hakijoita keskenään eri-
27920:                                                     arvoiseen asemaan.
27921:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Ruuhkan selvittämiseksi lautakunnan työtä
27922: vasti seuraavaa:                                    on tehostettu. Hakemusten käsittelyä on yksin-
27923:    Rintamapalvelustunnuksesta ja sen hakemi-        kertaistettu muun muassa helpottamalla todis-
27924: sesta on säädetty sosiaali- ja terveysministerin    telumenettelyä ja muuttamalla arkistotutki-
27925: esittelystä annetussa rintamapalvelustunnusase-     muksen järjestelyjä. Lisäksi lautakunta on ha-
27926: tuksessa (554178). Tämän perusteella veteraa-       kijoiden yhdenmukaisen kohtelun turvaami-
27927: nitunnuslautakunta myöntää rintamapalvelus-         seksi vetänyt toiminta- ja rajalinjoja, jotka
27928: tunnuksia. Alun perin tunnuksen hakemiselle         ovat nopeuttaneet ja selkiyttäneet päätöksente-
27929: säädettiin takarajaksi 31.12.1982, mutta            koa.
27930: 1. 7.1984 tämä rajoitus poistettiin.                   Jos hakija on saanut kielteisen päätöksen,
27931:    Tällä hetkellä hakemuksia on tullut jo           hän voi valittaa siitä puolustusministeriöön.
27932: 75 500 ja niistä on käsitelty 67 700. Suurin osa    Koska puolustusministeriöllä ei ole omaa eri-
27933: hakemuksista on todennäköisesti jo saapunut,        tyistä organisaatiota valitusten tutkimiseen, se
27934: mutta uusia hakemuksia tehdään yhä.                 lähettää valitukset lausuntopyynnöin veteraani-
27935:    Veteraanitunnuslautakunta on viran puoles-       tunnuslautakunnalle, joka käytännössä tutkii
27936: ta velvollinen selvittämään, onko hakija oikeu-     asian uudelleen. Menettely lisää myös osaltaan
27937: tettu rintamapalvelustunnukseen. Hakemuksen         veteraanitunnuslautakunnan työtä.
27938: saavuttua lautakunnalle selvitetään arkistotut-        Esitettyä käsittelyprosessia ei voida nykyisin
27939: kimuksin ilmoitettujen tietojen oikeellisuus.       voimavaroin enää juurikaan nopeuttaa.
27940: Vain noin 20 OJo hakemuksista on niin täydelli-        Kansaneläkelaitos myöntää rintamapalvelus-
27941: siä, että hakemus voidaan ratkaista lyhyen          tunnuksen saajille erinäisiä sosiaalisia etuuksia,
27942: arkistoselvityksen jälkeen. Koko käsittelyaika      mm. kansaneläkkeen saajille rintamalisän. Jot-
27943: on tällöin noin kuusi kuukautta. Hakijat liittä-    ta Kansaneläkelaitos voisi myöntää etuudet
27944: vät usein hakemuksiinsa sodanaikaisten palve-       mahdollisimman nopeasti, on veteraanitunnus-
27945: lustovereidensa todistuksia. Tällaiset todistuk-    lautakunnassa hakemuksien käsittelyjärjestystä
27946: set nopeuttavat käsittelyä varsinkin silloin, kun   muutettu siten, että niiden hakijoiden, joille
27947: arkistoista ei ole muutoin löydetty tietoja haki-   tunnus tuo mahdollisuuden sosiaalisiin etuuk-
27948: jan sodanaikaisesta palveluksesta. Yleensä jou-     siin, hakemukset on pyritty käsittelemään etu-
27949: dutaan kuitenkin suorittamaan aikaa vieviä          sijalla. Myös hakemusten käsittelyjärjestystä
27950: laajoja arkistotutkimuksia sekä hankkimaan          on painotettu vanhimpien ikäluokkien hyväksi.
27951: muita lisäselvityksiä. Työtä vaikeuttaa erityi-     Veteraanitunnuslautakunta on lisäksi sopinut
27952:                                      1988 vp. -     KK n:o 651                                    3
27953: 
27954: Kansaneläkelaitoksen kanssa ilmoitusmenette-        selvityksiä, että tunnus yksistään niiden perus-
27955: lystä, joka koskee rintamasotilaseläkkeen ja        teella voitaisiin myöntää.
27956: rintamaveteraanien varhaiseläkkeen hakijoita,          Edellä olevan perusteella hallitus katsoo,
27957: jotta näiden asiat voitaisiin käsitellä nopeasti.   että tunnuksen myöntämisedellytysten tai tun-
27958: Edelleen rintamalisään liittyen on Kansanelä-       nuksen saamisoikeuden selvitysvelvollisuutta
27959: kelaitoksen kanssa syksyllä 1985 sovittu, että      koskevien säännösten muuttaminen ei ole haki-
27960: lautakunta lähettää rintamapalvelustunnuspää-       joiden oikeudenmukaisen ja tasapuolisen koh-
27961: tösten jäljennöskappaleet Kansaneläkelaitok-        telun huomioon ottaen mahdollista. Veteraani-
27962: sen käytettäväksi. Tällä järjestelyllä on merkit-   tunnuslautakunnan työmenetelmiä ja yhteis-
27963: tävästi helpotettu ja yksinkertaistettu rintama-    työtä sosiaaliviranomaisten ja arkistoviran-
27964: lisän maksamista.                                   omaisten kanssa on kehitetty ja tätä työtä
27965:                                                     tullaan edelleenkin jatkamaan. Hakemusten
27966:    Vastaisuudessa hakemusten käsittelyä voitai-
27967:                                                     käsittelyn oleellinen nopeuttaminen näyttäisi
27968: siin nopeuttaa henkilöresursseja lisäämällä juu-
27969:                                                     olevan mahdollista vain veteraanitunnuslauta-
27970: ri työläimpään vaiheeseen, hakemusten arkis-
27971:                                                     kunnan tutkimustyötä nopeuttamalla. Mahdol-
27972: totutkimuksiin.                                     lisuuksia tähän tarvittavan lisähenkilöstön
27973:   Asettamalla hakijoille suurempi selvitysvel-      palkkaamiseen tullaan edelleen selvittämään.
27974: voite voitaisiin lautakunnan päätöksentekoa         Vireillä olevat hakemukset tullaan käsittele-
27975: nopeuttaa. Tämä ei olisi kuitenkaan hakijoiden      mään niin nopeasti kuin se on käytettävissä
27976: oikeusturvan kannalta hyvä ratkaisu, sillä heil-    olevien resurssien puitteissa hakijan oikeudet
27977: lä ei useinkaan olisi käytettävissään sellaisia     turvaavalla tavalla mahdollista.
27978: 
27979:     Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1989
27980: 
27981:                                                                Puolustusministeri Ole Norrback
27982: 4                                   1988 vp. -     KK n:o 651
27983: 
27984: 
27985: 
27986: 
27987:                              Tili Riksdagens Herr Talman
27988: 
27989:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        ningar. Arbetet försvåras särskilt av att det
27990: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        inte finns några enhetliga förteckningar eller
27991: av den 1 december 1988 till vederbörande           andra register över kvinnornas tjänstgöring
27992: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     under krigen. Även dokumentmaterialet är
27993: jande av riksdagsman Mäkelä undertecknade          mycket bristfälligt och osammanhängande, ef-
27994: spörsmål nr 651:                                   tersom kvinnornas arbete inte finns dokumen-
27995:                                                    terat på samma sätt som då det gäller männen,
27996:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen          där man har fört styrkebok över truppförban-
27997:        vidta för att behandlingen av veteran-      den. Mycket ofta måste man be sökandena om
27998:        teckensansökningar i veteranteckens-        tilläggsutredningar och bevis på den uppgivna
27999:        nämnden skall kunna fås snabbare, så        tjänstgöringen, varför även de får lägga ner
28000:        att äldre sökanden inte längre hinner       mycket tid på att reda ut saker som hänför sig
28001:        avlida innan behandlingen av deras an-      till kriget och skaffa bevis. Det är detta utred-
28002:        sökan har slutförts?                        ningsarbete som har förorsakat anhopningen
28003:                                                    vid behandlingen av ansökningarna. Den nuva-
28004:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       rande utredningsnivån i fråga om ansökningar-
28005: samt anföra följande:                              na kan likväl inte sänkas ytterligare utan att
28006:    Om fronttjänsttecken och hur man ansöker        sökandenas rättsskydd äventyras och de
28007: om detta stadgas i förordningen om front-          försätts i en ojämlik ställning sinsemellan.
28008: tjänsttecken (554178), viiken givits på före-          Nämndens arbete har effektiverats för att
28009: dragning av social- och hälsovårdsministern.       anhopningen skall klaras av. Behandlingen av
28010: Veteranteckensnämnden beviljar fronttjäns-         ansökningarna har förenklats bl.a. genom att
28011: ttecken på basis av denna. Ursprungligen stad-     bevisningsförfarandet har förenklats och ge-
28012: gades att teeken skulle sökas senast 31.12.1982,   nom att de arrangemang som hänför sig till
28013: men 1. 7.1984 slopades denna begränsning.          arkivforskningarna har ändrats. Dessutom har
28014:    1 detta nu har redan 75 500 ansökningar         nämnden för att garantera att sökandena be-
28015: lämnats in. Av dem har 67 700 behandlats.          handlas lika dragit upp riktlinjer och satt
28016: Största delen av ansökningarna har troligen        gränser för verksamheten, vilket har gjort be-
28017: redan inkommit, men nya ansökningar görs           slutsfattandet snabbare och entydigare.
28018: ännu.                                                 Om en sökande har fått ett negativt beslut
28019:    Veteranteckensnämnden är på tjänstens väg-      kan han anföra besvär över detta hos försvars-
28020: nar skyldig att utreda om sökandena är berätti-    ministeriet. Eftersom försvarsministeriet inte
28021: gade till fronttjänsttecken. Då en ansökan har     har någon särskild organisation som skulle
28022: inkommit till nämnden utreds riktigheten hos       pröva besvären, sänder ministeriet besvären
28023: de lämnade uppgifterna genom arkivforsk-           jämte begäran om utlåtande till veteranteck-
28024: ningar. Endast ca 20 OJo av ansökningarna är så    ensnämnden, som i praktiken prövar ärendet
28025: kompletta att de kan avgöras efter en kort         på nytt. Detta förfarande ökar för sin del
28026: arkivforskning. Den totala behandlingstiden        veteranteckensnämndens arbete.
28027: blir då ca sex månader. Sökandena fogar ofta          Den ovan beskrivna behandlingsprocessen
28028: intyg av sina tjänstgöringskamrater under kri-     kan inte fås märkbart snabbare med nuvarande
28029: gen till sina ansökningar. Sådana intyg gör        resurser.
28030: utredningarna snabbare i synnerhet i sådana           Folkpensionsanstalten beviljar dem som er-
28031: fall då i arkiven annars inte har funnits infor-   håller fronttjänsttecken olika slag av sociala
28032: mation om tjänstgöringen under krigen. 1 all-      förmåner, bl.a. fronttillägg till folkpensionsta-
28033: mänhet blir man dock tvungen att göra tids-        garna. För att Folkpensionanstalten skall kun-
28034: krävande och omfattande efterforskningar i         na bevilja förmånerna så snabbt som möjligt
28035: arkiven samt att skaffa övriga tilläggsutred-      har den ordning i viiken ansökningarna be-
28036:                                      1988 vp. -     KK n:o 651                                    5
28037: 
28038: handlas i veteranteckensnämnden ändrats så,         fås snabbare. Med tanke på sökandenas rätts-
28039: att man strävar efter att så snabbt som möjligt     skydd är detta dock ingen bra lösning, efter-
28040: behandla de sökandes ansökningar, vilka teck-       som de ofta inte har tillgång till sådana utred-
28041: net ger möjlighet tili sociala förmåner. Dess-      ningar att tecknet skulle kunna beviljas enbart
28042: utom har man gett de äldre årsklasserna förtur      på basis av dessa.
28043: vid behandlingen av ansökningarna. Veteran-            Med stöd av det som anförts ovan anser
28044: teckensnämnden och Folkpensionsanstalten            regeringen att det med beaktande av en rättvis
28045: har också kommit överens om ett anmälnings-         och jämlik behandling av sökandena inte är
28046: förfarande i fråga om dem som ansöker om            möjligt att ändra de stadganden som gäller
28047: frontmannapension och förtidspension för            förutsättningarna för beviljande av tecknet
28048: frontveteraner, så att dessa sökandes ärenden       eller utredningsskyldigheten beträffande rätten
28049: kan behandlas snabbt. Då det gäller fronttil-       att erhålla detta. Veteranteckensnämndens ar-
28050: lägget kom nämnden och folkpensionsan-              betsmetoder och samarbetet med de sociala
28051: stalten hösten 1985 dessutom överens om att         myndigheterna och arkivmyndigheterna har ut-
28052: nämnden sänder avskrifter av de beslut som          vecklats och kommer att fortsätta även i fram-
28053: gäller fronttjänsttecken tili folkpensionsan-       tiden. Endast genom att göra veteranteckens-
28054: stalten. Genom detta arrangemang har utbetal-       nämndens utredningsarbete snabbare tycks det
28055: ningen av fronttillägget blivit betydligt lättare   vara möjligt att få tili stånd en väsentligt
28056: och enklare.                                        snabbare behandling av ansökningarna. Möj-
28057:    1 framtiden kunde man göra behandlingen          ligheterna att avlöna tilläggspersonal för detta
28058: av ansökningarna snabbare genom att öka             kommer ytterligare att utredas. De ansök-
28059: personalresurserna i det mest arbetsdryga ske-      ningar som är anhängiga kommer att behand-
28060: det, dvs. vid arkivforskningen.                     las så snabbt som det är möjligt inom ramen
28061:    Om sökandena gavs en större utrednings-          för de nuvarande resurserna så att sökandenas
28062: skyldighet kunde beslutsfattandet i nämnden         rättigheter tryggas.
28063: 
28064:     Helsingfors den 9 januari 1989
28065: 
28066:                                                                  Försvarsminister Ole Norrback
28067:                                              1988 vp.
28068: 
28069: Kirjallinen kysymys n:o 652
28070: 
28071: 
28072: 
28073: 
28074:                                  Puska ym.: Ravitsemusterapeuttien virkojen perustamisesta sai-
28075:                                    raaloihin ja terveyskeskuksiin
28076: 
28077: 
28078:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28079: 
28080:   Ravitsemuksella ja ruokatottumuksilla on          lan heikkouden takia toipuminen kestää
28081: tunnetusti keskeinen merkitys kansantautiem-        kauan. Toisaalta tarpeellisen ohjauksen puut-
28082: me synnyssä ja monien sairauksien hoidossa.         tuessa potilaan hoito vaikeutuu esim. syöpäpo-
28083: Tapahtuneesta myönteisestä kehityksestä huo-        tilailla, diabeetikoilla ja munuaispotilailla, jol-
28084: limatta kansantautien ehkäisyyn ja sairauksien      loin he joutuvat toistuvasti käyttämään sairaa-
28085: hoidon tehostamisessa ravitsemusneuvonnalla         lapalveluja.
28086: ja -terapialla on erittäin keskeinen sija.             Ravitsemusterapeutit ovat akateemisen kou-
28087:   Ravitsemukseen liittyviä sairauksia on Suo-       lutuksen saaneita ravitsemustieteen asiantunti-
28088: messa runsaasti, keskeisimpinä sydän- ja veri-      joita, joilla on koulutuksen mukaiset valmiu-
28089: suonisairaudet ja verenpainetauti. Ne aiheutta-     det toimia kansalaisten ravitsemukseen liitty-
28090: vat runsaasti inhimillistä kärsimystä sekä myös     vien sairauksien ennaltaehkäisevässä sekä hoi-
28091: kansantaloudellisesti huomattavat hoitokustan-      tavassa työssä ohjaajina, kouluttajina ja suun-
28092: nukset. Kokemuksia tehostetun ravitsemusneu-        nittelijoina. Suomessa on tällä hetkellä noin 60
28093: vonnan positiivisista vaikutuksista on saatu        ravitsemusterapeutin virkaa, joista yli puolet
28094: Suomessa mm. Pohjois-Karjala-projektin yh-          Helsingin ympäristössä. Virat ovat sekä sairaa-
28095: teydessä. Myös monet kansainväliset tutkimus-       loissa että avoterveydenhuollossa usein yhdis-
28096: tulokset ja suositukset korostavat ravitsemus-      tettyinä niin, että viranhaltijalla on vastuullaan
28097: neuvonnan merkitystä. Edelleen on muistetta-        sekä sairaala että avohoito.
28098: va, että ravitsemuksestaan enenevästi kiinnos-         Sekä kansanterveyden suositusten mukaisten
28099: tuneet kansalaiset ja potilaat lisääntyvästi kai-   ruokailutottumusten eteenpäin vieminen ja si-
28100: paavat ravitsemukseen alan ammattilaisten pal-      ten sydän- ja verisuonitautien ehkäisyn kansan-
28101: veluksia. Kansantautien ennaltaehkäisyn lisäksi     terveystyössä että sairaalapotilaiden ravitse-
28102: monilla sairaaloissa hoidettavilla potilailla on    musterapian kehittäminen edellyttävät tehos-
28103: hoito-ongelmia, joiden ratkaisemisessa ja myös      tettua työtä, jossa alan asiantuntijoita ja ravit-
28104: mm. hoidon onnistumisessa on ravitsemustera-        semusterapeutteja tarvitaan lisää sekä itse ra-
28105: peutilla tärkeä merkitys.                           vitsemusneuvontatyöhön että muiden työnteki-
28106:    Suomen sairaaloita varten on laadittu sairaa-    jöiden koulutukseen ja paikallisen ravitsemus-
28107: laruokasuositus ja sen mukaisesti sairaaloissa      kasvatuksen yleiseen edistämiseen.
28108: valmistetaan nykyään korkeatasoista ja ravitse-        Edellä mainituilla syillä tulisi kiirehtiä ravit-
28109: mukselliset tarpeet tyydyttävää ruokaa. Kui-        semusterapeuttien uusien virkojen perustamista
28110: tenkin sairaalapotilaista n. 25 o/o tarvitsee li-   vähintään ravitsemusterapeuttikoulutustyöryh-
28111: säksi erityisruokavaliota ja suurin osa muista      män mietinnön mukaisen laskelman mukaisek-
28112: potilaista erityisseurantaa muiden hoitojen         si. Lisäksi on otettava huomioon, että Kuopion
28113: edellyttämän ravitsemuksen toteuttamiseksi.         ja Helsingin yliopistoista valmistuu vuosittain
28114: Sairaanhoitajien ja lääkäreiden ajanpuutteen        n. 25 ravitsemusterapeuttia, joiden työnsaanti-
28115: ja koulutuksen erilaisuuden vuoksi useat poti-      mahdollisuuksista on myös kysymys. Myös
28116: laat jäävät vaille heille tarkoituksenmukaista      voidaan todeta, että kun lääkäripulan vuoksi
28117: ravitsemusta.                                       kansanterveystyön lääkärinvirkojen perus-
28118:    Voidaan perustellusti sanoa, että ravitsemus-    tamista on aiemmista suunnitelmista pienen-
28119: terapian puutteiden vuoksi moni potilas on          netty, mahdollistaisi tämä vastaavasti nyt ravit-
28120: tarpeettoman kauan sairaalassa. Ravitsemusti-       semusterapeuttien lisävirkojen perustamisen.
28121: 
28122: 290009C
28123: 2                                  1988 vp. -     KK n:o 652
28124: 
28125:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28126: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-          ryhtyä ravitsemusneuvonnan ja ravitse-
28127: me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-           musterapian lisäämiseksi ja tehostami-
28128: sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-            seksi kansanterveystyössä ja sairaalois-
28129: sen:                                                    sa ja erityisesti ravitsemusterapeuttien
28130:                                                         virkojen perustamiseksi terveyskeskuk-
28131:                                                         siin ja sairaaloihin?
28132: 
28133:     Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1988
28134: 
28135:         Pekka Puska                   Claes Andersson             Sinikka Mönkäre
28136:         Ole Wasz-Höckert              Ilkka Joenpalo              Jukka Roos
28137:         Pirkko Ikonen                 Osmo Soininvaara            Riitta Kauppinen
28138:         Jorma Huuhtanen               Pirjo-Riitta Antvuori       Kaarina Dromberg
28139:                                     1988 vp. -     KK n:o 652                                     3
28140: 
28141: 
28142: 
28143: 
28144:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28145: 
28146:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      minnan painopistealueiksi merkittävien kan-
28147: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      santautien ehkäisy ja hoito. Näiden toiminto-
28148: olette 2 päivänä joulukuuta 1988 päivätyn          jen tärkeänä osana on väestölle annettava ter-
28149: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       veyskasvatus ravitsemusasioista.
28150: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         Kunnat ja kuntainliitot voivat vuosittain pe-
28151: edustaja Puskan ym. näin kuuluvasta kirjalli-      rustaa uusia virkoja, ravitsemusterapeutin virat
28152: sesta kysymyksestä n:o 652:                        mukaan lukien, valtakunnallisen suunnitelman
28153:                                                    asettamissa rajoissa. Virkakiintiöt ovat valta-
28154:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     kunnallisissa suunnitelmissa laajoina ryhminä,
28155:        ryhtyä ravitsemusneuvonnan ja ravitse-      pieniä yksittäisiä ammattikuntia koskevia kiin-
28156:        musterapian lisäämiseksi ja tehostami-      tiöitä ei esitetä. Liian yksityiskohtaisilla mää-
28157:        seksi kansanterveystyössä ja sairaalois-    räyksillä ei haluta rajoittaa kuntien ja kuntain-
28158:        sa ja erityisesti ravitsemusterapeuttien    liittojen harkintavaltaa, koska ne itse tuntevat
28159:        virkojen perustamiseksi terveyskeskuk-      parhaiten paikalliset tarpeet.
28160:        siin ja sairaaloihin?                          Viimeksi vahvistetussa valtakunnallisessa
28161:                                                    suunnitelmassa on lääkäripulan johdosta vä-
28162:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       hennetty aikaisempaan verrattuna uusien lää-
28163: vasti seuraavaa:                                   kärinvirkojen perustamista, mutta perustetta-
28164:   Kansanterveystyö ja erikoissairaanhoito          vien virkojen kokonaismäärä pysyy entisellään.
28165: kuuluvat kuntien tehtäviin. Toiminnan kehittä-     Tämä antaa kunnille ja kuntainliitoille mah-
28166: mistä ohjataan valtakunnallisilla suunnitelmilla   dollisuuden perustaa aikaisempaa suunniteltua
28167: sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä.     enemmän muun muassa ravitsemusterapeuttien
28168: Suunnitelmissa on jo pitkään määritetty toi-       virkoja.
28169: 
28170:     Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 1989
28171: 
28172:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
28173: 4                                   1988 vp. -      KK n:o 652
28174: 
28175: 
28176: 
28177: 
28178:                              Tili Riksdagens Herr Talman
28179: 
28180:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         samheten skall läggas på förebyggande och
28181: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         vård av betydande folksjukdomar. En viktig
28182: av den 2 december 1988 till vederbörande            del av dessa funktioner är den hälsofostran i
28183: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      näringsfrågor som ges till befolkningen.
28184: jande av riksdagsman Puska m.fl. underteck-
28185:                                                        Kommunerna och kommunalförbunden kan
28186: nade spörsmål nr 652:
28187:                                                     årligen inrätta nya tjänster, inklusive näringste-
28188:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           rapeuttjänster, inom ramen för den riksomfat-
28189:        vidta för att öka och effektivera nä-        tande planen. 1 de riksomfattande planerna
28190:        ringsrådgivningen och näringsterapin         bildar tjänstekvoterna omfattande grupper.
28191:        inom folkhälsoarbetet och vid sjukhus        Kvoter för små enskilda yrkeskårer framläggs
28192:        och särskilt för att inrätta tjänster för    inte. Man vill inte med alltför detaljerade
28193:        näringsterapeuter vid hälsovårdscen-         bestämmelser begränsa kommunernas och
28194:        traler och sjukhus?                          kommunalförbundens prövningsrätt, eftersom
28195:                                                     de själva bäst känner till de lokala behoven.
28196:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           1 den senast fastställda riksomfattande pla-
28197: samt anföra följande:                               nen har inrättandet av nya läkartjänster på
28198:   Folkhälsoarbetet och den specialiserade           grund av läkarbristen minskats jämfört med
28199: sjukvården hör till kommunernas uppgifter.          tidigare, men det totala antalet tjänster som
28200: Verksamhetens utvecklande styrs genom riks-         skall inrättas förblir detsamma. Detta ger kom-
28201: omfattande planer för ordnande av social- och       munerna och kommunalförbunden en möjlig-
28202: hälsovården. 1 dessa planer har det redan länge     het att inrätta fler tjänster för bl.a. näringste-
28203: varit fastslaget att tyngdpunkten inom verk-        rapeuter än vad som tidigare planerats.
28204: 
28205:     Helsingfors den 3 januari 1989
28206: 
28207:                                                    Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
28208:                                            1988 vp.
28209: 
28210: Skriftligt spörsmål nr 653
28211: 
28212: 
28213: 
28214: 
28215:                                Nyby: Om verkställande av Nordiska ministerrådets rekommen-
28216:                                   dation om snabbare postgång
28217: 
28218: 
28219:                              Tili Riksdagens Herr Taimao
28220: 
28221:   Ambitionerna att skapa en hemmamarknad i       der för att uppnå en snabbare postgång mellan
28222: Norden är höga i det nordiska samarbetet. En     de nordiska länderna.
28223: effektiv postgång är en väsentlig del av denna     Hänvisande tili det ovan anförda får jag i
28224: målsättning. Också de personliga kontakterna     den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
28225: över gränserna, utbytet av information och en    föreskriver tili vederbörande medlem av stats-
28226: välfungerande affärsverksamhet är beroende       rådet ställa följande spörsmål:
28227: av en välfungerande postgång i Norden. Vid
28228: Nordiska rådets session i Oslo i år antogs en              Vilka åtgärder har Regeringen vidta-
28229: rekommendation tili Nordiska ministerrådet,             git på basen av Nordiska ministerrådets
28230: där ministerrådet uppmanades att vidta åtgär-           rekommendation om en snabbare post-
28231:                                                         gång mellan de nordiska länderna?
28232: 
28233:     Helsingfors den 2 december 1988
28234: 
28235:                                          Mats Nyby
28236: 
28237: 
28238: 
28239: 
28240: 2900llE
28241: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 653
28242: 
28243: Kirjallinen kysymys n:o 653                                                            Suomennos
28244: 
28245: 
28246: 
28247: 
28248:                                  Nyby: Postinkulun nopeuttamista koskevan Pohjoismaiden mi-
28249:                                    nisterineuvoston suosituksen täytäntöönpanosta
28250: 
28251: 
28252:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28253: 
28254:    Pyrkimykset Pohjolan kotimarkkinoiden               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
28255: luomiseksi ovat suuret pohjoismaisessa yhteis-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
28256: työssä. Tehokas postinkulku on tämän tavoit-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28257: teen olennainen osa. Henkilökohtaiset yhteydet      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28258: rajojen yli, tiedonvaihto ja hyvin toimiva liike-
28259: toiminta ovat riippuvaisia hyvin toimivasta                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
28260: postinkulusta Pohjolassa. Pohjoismaiden neu-               ryhtynyt Pohjoismaiden mmlsterineu-
28261: voston istunnossa Oslossa tänä vuonna hyväk-               voston postinkulun nopeuttamista Poh-
28262: syttiin suositus Pohjoismaiden ministerineu-               joismaiden välillä koskevan suosituksen
28263: vostolle, jossa ministerineuvostoa kehotettiin             johdosta?
28264: ryhtymään toimenpiteisiin postinkulun nopeut-
28265: tamiseksi Pohjoismaiden välillä.
28266:     Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1988
28267: 
28268:                                             Mats Nyby
28269:                                      1988 vp. -     KK n:o 653                                       3
28270: 
28271: 
28272: 
28273: 
28274:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28275: 
28276:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tettu riittävä palvelutaso, ei se kaikilta osin ole
28277: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tyydyttävä. Tämän johdosta pohjoismaiset
28278: olette joulukuun 2 päivänä 1988 päivätyn kir-       postihallinnot suorittavat jatkuvasti tutkimuk-
28279: jeenne n:o 2123 ohella toimittanut valtioneu-       sia maittensa välisistä ja omista sisäisistä kul-
28280: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        kunopeuteen vaikuttavista tekijöistä, joiden
28281: kansanedustaja Nybyn näin kuuluvasta kirjalli-      pohjalta on tehty ja tehdään tarvittavat pää-
28282: sesta kysymyksestä n:o 653:                         tökset sovittujen palvelutasotavoitteiden saa-
28283:                                                     vuttamiseksi.
28284:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
28285:        ryhtynyt Pohjoismaiden ministerineu-            PTL on priorisoinut panostamista kaikkien
28286:        voston postinkulun nopeuttamista Poh-        postipalvelujen palvelutasoon ja kulkunopeu-
28287:        joismaiden välillä koskevan suosituksen      teen. Useista erityistoimenpiteistä huolimatta ei
28288:        johdosta?                                    ongelmien moninaisuuden vuoksi ole saavutet-
28289:                                                     tu tyydyttävää postipakettipalvelun palveluta-
28290:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       soa ja kulkunopeutta.
28291: vasti seuraavaa:                                       Vuoden 1987 lopulla suoritetun pohjoismai-
28292:    Pohjoismaisen postiyhteistyön tärkeimpiä         sen palvelutasotutkimuksen mukaan Suomesta
28293: tavoitteita on ollut vuodesta 1983 lähtien posti-   lähtevä lentopaketti toimitetaan vastaanotta-
28294: palvelujen palvelutason sekä kulkunopeuden          jalle keskimäärin 2,7-5,2 työpäivässä ja Suo-
28295: parantaminen ja varmistaminen kilpailukykyi-        meen saapuva lentopaketti vastaavasti 4,0-4,5
28296: selle ja asiakkaita tyydyttävälle tasolle. Niiden   työpäivässä. Em. tutkimusten tulosten perus-
28297: tarkkailemiseksi ja todentamiseksi suoritetaan      teella on ryhdytty erityistoimiin palvelutason
28298: yhteispohjoismaisia palvelutasotutkimuksia.         parantamiseksi 03-kulkunopeuden saavuttami-
28299:    Tänä vuonna suoritetun pohjoismaisen pal-        seksi mm. vuoden 1989 alkupuolella toteutetta-
28300: velutasotutkimuksen tulokset osoittivat, että       valla testiliikenteellä sekä laajentamalla etukä-
28301: 1. luokan kirjeen kulkunopeus on keskimäärin        teisvaltakirjaan pohjautuvia luottotullauspal-
28302: Suomeen saapuvassa liikenteessä 2,0 työpäivää       veluja.
28303: ja lähtevässä liikenteessä 2,2 työpäivää. Saapu-       Lisäksi on syytä kiinnittää huomiota siihen
28304: vien kirjeiden kulkunopeus oli 1,8-2,0 työpäi-      tosiasiaan, että pakettien kulkunopeus ei ole
28305: vää ja lähtevien 2,0-2,4 työpäivää lähtömaas-       yksinomaan riippuvainen postihallintojen toi-
28306: ta riippuen. Vuonna 1987 asetetun 84 OJo:n          menpiteistä vaan myös sekä tulliviranomaisten
28307: tavoitteen valossa 1. luokan kirjeiden tulos on     että vastaanottajan toimista. Pakettien tullaus
28308: tyydyttävä.                                         voi edelleenkin tapahtua vain tullin virka-aika-
28309:    Vuoden 1987 alkupuolella yhteispohjoismai-       na (klo 8-16). Koska tullin virka-aika ei
28310: sen päätöksen pohjalta tehdyt muutokset lajit-      useinkaan vastaa asiakkaan ja postin tarpeita,
28311: telu- ja lähettämisrutiineihin ovat luoneet pe-     aiheutuu siitä yhden päivän myöhästyminen
28312: rustan 1. luokan kirjeen kulkunopeustavoittei-      sekä lähettäjä- että vastaanottajamaassa. Toi-
28313: den saavuttamiselle Suomessa. Määritellyn ai-       mivat tavarankuljetuspalvelut vaatisivat tul-
28314: karajan puitteissa Suomeen saapuva kirje toi-       lausta sekä ilta-aikaan että viikonloppuisin,
28315: mitetaan seuraavana työpäivänä vastaanotta-         joten tullin virka-aikojen muuttaminen olisi
28316: jalle yli 90 % :n varmuudella. Samalla on syytä     välttämätöntä pakettien kulkunopeuden paran-
28317: todeta, että vaikka keskimääräisesti on saavu-      tamiseksi ja varmistamiseksi.
28318: 
28319:      Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 1989
28320: 
28321:                                                               Liikenneministeri Pekka Vennamo
28322: 4                                    1988 vp. -      KK n:o 653
28323: 
28324: 
28325: 
28326: 
28327:                               Tili Riksdagens Herr Talman
28328: 
28329:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          nivå är den inte tili alla delar tilifredsställande.
28330: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          På grund härav utför de nordiska postförvalt-
28331: nr 2123 av den 2 december 1988 tili vederbö-         ningarna kontinuerligt undersökningar om de
28332: rande medlem av statsrådet översänt avskrift         faktorer som inverkar på snabbheten i beford-
28333: av följande av riksdagsman Nyby underteckna-         ringen mellan länderna och inom dem. På
28334: de spörsmål nr 653:                                  grundval av dessa har fattats och fattas de
28335:                                                      nödvändiga besluten för att uppnå de över-
28336:           Vilka åtgärder har Regeringen vidta-       enskomna målen om servicenivå.
28337:        git på basen av Nordiska ministerrådets          PTV har prioriterat att satsa på servicenivån
28338:        rekommendation om en snabbare post-           och befordringssnabbheten för alla posttjän-
28339:        gång mellan de nordiska länderna?             ster. Trots flera specialåtgärder har på grund
28340:                                                      av de mångfasetterade problemen en tillfreds-
28341:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        ställande servicenivå och befordringssnabbhet
28342: samt anföra följande:                                inte nåtts inom postpakettjänsten.
28343:    Ett av de viktigaste målen för det nordiska          Enligt en nordisk undersökning av serviceni-
28344: postsamarbetet har sedan år 1983 varit att           vån, viiken utfördes i slutet av år 1987, beford-
28345: förbättra servicenivån och öka snabbheten i          ras ett flygpaket, som avgår från Finland till
28346: befordringen när det gäller posttjänsterna samt      mottagaren i genomsnitt på 2, 7-5,2 arbetsda-
28347: att säkerställa att de uppnår en konkurrens-         gar och ett flygpaket anländer tili Finland på
28348: kraftig nivå, som tilifredsställer kunderna. För     motsvarande sätt på 4,0-4,5 arbetsdagar. På
28349: att observera och fastslå dessa utförs samnord-      grundval av resultaten av ovan nämnda under-
28350: iska undersökningar av servicenivån.                 sökningar har specialåtgärder vidtagits för att
28351:    Resultaten av en nordisk undersökning av          förbättra servicenivån så att en befordrings-
28352: servicenivån, viiken utförts innevarande år,         snabbhet om 03 uppnås bl.a. genom den test-
28353: visar att snabbheten i befordringen av brev av       trafik som skall genomföras i början av år
28354: 1 klassen är i genomsnitt 2,0 arbetsdagar i          1989 samt genom att de kreditförtullnings-
28355: trafiken tili Finland och 2,2 arbetsdagar i den      tjänster som grundar sig på en förhandsfull-
28356: avgående trafiken. Snabbheten i befordringen         makt utvidgas.
28357: av inkommande brev var 1,8-2,0 arbetsdagar              Dessutom är det skäl att fästa uppmärksam-
28358: och i fråga om avgående brev 2,0-2,4 arbets-         het vid det faktum att befordringssnabbheten
28359: dagar, beroende på från vilket land brevet har       för postpaket inte endast är beroende av post-
28360: sänts. Med hänseende tili målet om 84 %,             förvaltningarnas åtgärder, utan även av tull-
28361: vilket uppställdes år 1987, var resultatet för       myndigheternas och mottagarens åtgärder.
28362: brev av 1 klass tilifredsställande.                  Förtullning av paket kan fortfarande ske en-
28363:    De ändringar i sorterings- och avsändnings-       dast under tullens tjänstetid (kl. 8-16). Efter-
28364: rutinerna som gjordes i början av år 1987 på         som tullens tjänstetid ofta inte motsvarar kun-
28365: grundval av ett samnordiskt beslut har skapat        dens och postens behov föranleder detta en
28366: en grund för att målen i fråga om befordrings-       försening med en dag både i avsändar- och
28367: snabbheten för brev av 1 klass skall uppnås i        mottagarlandet. Fungerande godstransport-
28368: Finland. Ett brev som kommer tili Finland            tjänster skulle kräva förtullning både under
28369: inom en fastställd tidsgräns tiliställs adressaten   kvällar och veckoslut. Sålunda vore en ändring
28370: följande arbetsdag med över 90 OJo:s säkerhet.       av tullens tjänstetider nödvändig för att för-
28371: Samtidigt är det skäl att konstatera att ehuru       bättra och säkerställa befordringssnabbheten
28372: det i genomsnitt har nåtts en tiliräcklig service-   för paket.
28373: 
28374:     Helsingfors den 3 januari 1989
28375: 
28376:                                                                Trafikminister Pekka Vennamo
28377:                                             1988 vp.
28378: 
28379: Kirjallinen kysymys n:o 654
28380: 
28381: 
28382: 
28383: 
28384:                                 Pulliainen: Elimyssalon erämaa-alueen suojelemisesta Kuhmossa
28385: 
28386: 
28387:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28388: 
28389:    Vastatessaan kirjalliseen kysymykseen n:o      kulttuurihistoriaa; nimittäin Latva- ja Levä-
28390: 452 ympäristöministeri viittasi Kuhmon Eli-       vaaran vanhat erämaa-asumukset. Kunnostet-
28391: myssalon suojelualueen osalta työryhmän työ-      tuina nuo ajan hammasta uhmanneet kulttuu-
28392: hön, joka tuli saada päätökseen vuoden lop-       rimuistomerkit voisivat palvella esimerkiksi Ys-
28393: puun mennessä. Jo tämän vuoksi on perus-          tävyyden puiston tarpeita ja näin ne pystyisivät
28394: teltua uudella kysymyksellä palata asiaan. Asi-   elävästi kertomaan kulttuurista, jolle ihmisen
28395: aan on muutoinkin perusteita.                     läsnäolo näillä selkosilla on vuosisatoja perus-
28396:                                                   tunut."
28397:   Kainuun luonnonsuojelupiiri on äskettäin           Perustelut Elimyssalon suojelemiselle laajim-
28398: ottanut kantaa asiaan ja todennut mm. seuraa-     man käytettävissä olevan vaihtoehdon mukaan
28399: vaa: "Kainuun luonnonsuojelupiiri näkee eh-       ovat siten raudanlujat.
28400: dottoman tärkeäksi suojella Elimyssalo siinä         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
28401: laajuudessa kuin yhtenäistä hakkaamatoota         jestyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän
28402: maapinta-alaa (7 500 ha) on vielä jäljellä. Se    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28403: on ainut keino muodostaa mielekäs suojeluko-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28404: konaisuus. Ikimäntyjen ja naavaisten korpi-
28405: kuusikoiden sekä erilaisten suo- ja suoyhdisty-               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
28406: mätyyppien elävöittämä aarnialue on jo aiko-               siin Kuhmon Elimyssalon erämaa-alu-
28407: jen alusta tarjonnut elinsijan maamme ehkä                 een suojelemiseksi niin, että se käsittää
28408: edustavimmalle erämaaeläimistölle. Tuo moni-               koko vielä hakkaamattoman 7 500 heh-
28409: ilmeinen alue kätkee sisälleen myös arvokasta              taarin laajuisen alueen?
28410: 
28411:     Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1988
28412: 
28413:                                         Erkki Pulliainen
28414: 
28415: 
28416: 
28417: 
28418: 290024T
28419: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 654
28420: 
28421: 
28422: 
28423: 
28424:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28425: 
28426:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
28427: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      vasti seuraavaa:
28428: olette 5 päivänä joulukuuta 1988 päivätyn
28429: kirjeenne n:o 2197 ohella toimittanut valtio-        Ympäristöministeriö on asettanut 19.11.1987
28430: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-      työryhmän selvittämään Ystävyyden puiston
28431: sen kansanedustaja Pulliaisen kirjallisesta ky-    Suomen puoleista osaa koskevia asioita. Niihin
28432: symyksestä n:o 654:                                kuuluu myös kysymys Elimyssalon luonnon-
28433:                                                    suojelualueesta.
28434:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
28435:        siin Kuhmon Elimyssalon erämaa-alu-           Työryhmän mietintö on valmistumassa. Ym-
28436:        een suojelemiseksi niin, että se käsittää   päristöministeriö käsittelee asian, kun mietintö
28437:        koko vielä hakkaamattoman 7 500 heh-        on jätetty.
28438:        taarin laajuisen alueen?
28439: 
28440:     Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1989
28441: 
28442:                                                                 Ympäristöministeri Kaj Bärlund
28443:                                   1988 vp. -     KK n:o 654                                    3
28444: 
28445: 
28446: 
28447: 
28448:                             Tili Riksdagens Herr Talman
28449: 
28450:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
28451: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       samt anföra följande:
28452: nr 2197 av den 5 december 1988 tili vederbö-         Miljöministeriet har 19.11.1987 tillsatt en
28453: rande medlem av statsrådet översänt avskrift      arbetsgrupp som skall utreda frågor i samband
28454: av följande av riksdagsman Pulliainen under-      med den finländska delen av Vänskapens park.
28455: tecknade spörsmål nr 654:                         Tili dessa frågor hör också Elimyssalo na-
28456:                                                   turskyddsområde.
28457:          Avser Regeringen att vidta åtgärder         Arbetsgruppens betänkande är i det närmas-
28458:        för att skydda ödemarksområdet Eli-        te färdigt. Miljöministeriet kommer att ta upp
28459:        myssalo i Kuhmo så att det omfattar        saken tili behandling då betänkandet över-
28460:        hela det hittills oavverkade området på    lämnats.
28461:        7 500 hektar?
28462: 
28463:     Helsingfors den 11 januari 1989
28464:                                                                    Miljöminister Kaj Bärlund
28465: 1
28466: 1
28467:  1
28468:  1
28469:   1
28470:   1
28471:    1
28472:    1
28473:     1
28474:     1
28475:      1
28476:      1
28477:       1
28478:       1
28479:        1
28480:        1
28481:         1
28482:         1
28483:          1
28484:          1
28485:           1
28486:           1
28487:                                                 1988 vp.
28488: 
28489: Kirjallinen kysymys n:o 655
28490: 
28491: 
28492: 
28493: 
28494:                                   Pulliainen: Saimaan Pihlajaveden saarten ja rantojen suojelemi-
28495:                                      sesta
28496: 
28497: 
28498:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28499: 
28500:    Saimaan vesistöalueeseen kuuluvasta Pihla-         kilön päästä, kun "puupatruuna" ilmestyy
28501: javedestä, joka on maankuulu luonnonkauneu-           näkyviin.
28502: destaan, on muodostumassa seuraava tapaus                Saimaan Pihlajavedestä voisi tulla iloinen
28503: surullisen kuuluisassa sarjassa tapauksia kuin-       poikkeus ikävien tapausten ketjuun, jos ympä-
28504: ka ihmisen ja erityisesti puunhankintayhtiöiden       ristöministeriö aktivoituisi tässä asiassa. Asi-
28505: ahneudella tuhotaan suomalaista kuvankaunis-          aan ovat kiinnittäneet huomiota monet valta-
28506: ta järvimaisemaa. Perusmalli on toteutumassa          kunnalliset ja paikalliset luonnonsuojelijata-
28507: tälläkin alueella: puufirmat ostavat maat (saa-       hot. Myös eräät ympäristöministeriön virka-
28508: ret ja rantamaat) yksityisiltä maanomistajilta,       miehet ovat haastatteluissa antaneet suojelu-
28509: hakkaavat metsät ja myyvät rantamaat mökki-           henkisiä lausuntoja.
28510: läisille tonttimaaksi. Liiketaloudellinen voitto         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
28511: on huikea ja samalla on tuhottu upea luonno-          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
28512: nalue.                                                kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28513:    Paikalliset poliittiset kytkennät ovat usein       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28514: sellaiset, ettei kuntien taholta ole odotettavissa
28515: sellaisia arvoja ja arvostuksia, että voitaisiin                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28516: odottaa suojeluhenkeä silloin, kun puufirmat                    ryhtyä Saimaan Pihlajaveden saarten ja
28517: ovat asialla; lippalakki nousee poikkeuksellisen                rantojen säästämiseksi mökkirakenta-
28518: korkeassa kaaressa kunnallisen luottamushen-                    miselta ja metsienhakkuilta?
28519: 
28520:   Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1988
28521: 
28522:                                              Erkki Pulliainen
28523: 
28524: 
28525: 
28526: 
28527: 290022R
28528: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 655
28529: 
28530: 
28531: 
28532: 
28533:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28534: 
28535:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Savonlinnan kaupunki aloitti osayleiskaavan
28536: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        laadinnan. Kaava oli rakennusasetuksen 29 §:n
28537: olette 5 päivänä joulukuuta 1988 päivätyn            mukaisesti nähtävillä vuoden 1988 lopulla.
28538: kirjeenne n:o 2198 ohella lähettänyt valtioneu-      Kaavaluonnoksessa on rakennusoikeuksien
28539: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi      määrän mitoituksessa otettu hyvin huomioon
28540: jäljennöksen kansanedustaja Pulliaisen kirjalli-     alueen luonnonolot. Rakennusoikeudet on py-
28541: sesta kysymyksestä n:o 655:                          ritty sijoittamaan maanomistajittain ympäris-
28542:                                                      tönsuojelun kannalta rakentamiseen parhaiten
28543:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        soveltuviin paikkoihin. Suurin osa kaavaan
28544:        ryhtyä Saimaan Pihlajaveden saarten ja        perustuvista uusista rakennuspaikoista on osoi-
28545:        rantojen säästämiseksi mökkirakenta-          tettu yksityisten maanomistajien alueille. Kaa-
28546:        miselta ja metsienhakkuilta?                  valuonnos edellyttää, että maisemaltaan aroilla
28547:                                                      alueilla haetaan rakennuslain 124 a §:n mukai-
28548:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        sesti lupa luontoa muuttaviin toimiin, kuten
28549: vasti seuraavaa:                                     hakkuisiin.
28550:    Kansallispuistokomitea ehdotti vuonna 1976,          Kaavasta tehdyistä 34 muistutuksesta suu-
28551: että muun muassa Pihlajaveden alueelle perus-        rimmassa osassa käsiteltiin lähinnä maanomis-
28552: tettaisiin kansallispuisto. Alue ei kuitenkaan       tajalle osoitetun rakennusoikeuden määrää tai
28553: kuulunut valtioneuvoston vuonna 1978 teke-           sijoitusta. Muistutuksissa vastustettiin myös
28554: mään periaatepäätökseen kansallis- ja luon-          edellä mainittua velvoitetta hakea lupa kun-
28555: nonpuistoverkon kehittämisestä. Suurin syy           nanhallitukselta luontoa muuttaviin toimiin
28556: Pihlajaveden jättämiseen pois valtioneuvoston        tietyillä alueilla. Itä-Savon luonnonsuojeluyh-
28557: päätöksestä oli paikallinen vastustus ja se, että    distys kiinnitti huomiota kuuteen alueeseen,
28558: alue on suurimmalta osaltaan yksityisessä            jotka myös ovat sen tietojen mukaan luonnon-
28559: omistuksessa. Pihlajaveden luonnon arvot ovat        suojelullisesti arvokkaita. Yhdistys ehdotti ra-
28560: kuitenkin kiistattomia. Luonnonalueena se on         kennusoikeuksien siirtämistä niistä toisaalle.
28561: Saimaan kauneimpia ja parhaiten säilyneitä           Etelä-Savon seutukaavaliitto, Punkaharjun
28562: selkävesiä. Pihlajavesi on myös tärkeä erittäin      kunta ja Savonlinnan kaupungin ympäristön-
28563: uhanalaisen saimaannorpan elinalue.                  suojelulautakunta ja rakennuslautakunta eivät
28564:    Etelä-Savon seutukaavan 3. vaihekaavassa          asettaneet lausunnoissaan kaavan laadintape-
28565: Pihlajavesi on osoitettu arvokkaaksi vesialu-        rusteita kyseenalaisiksi.
28566: eeksi.     Valtioneuvosto    vahvisti     kaavan
28567: 4.2.1988. Sittemmin kaavasta on valitettu kor-          Pihlajaveden osayleiskaava on mahdollista
28568: keimpaan hallinto-oikeuteen, missä asian käsit-      käsitellä Savonlinnan kaupunginvaltuustossa
28569: tely on kesken.                                      tämän kevään aikana. Ympäristöministeriö
28570:    Pihlajaveden alueen suurin yksittäinen            tutkii kaavan, kun se alistetaan ministeriön
28571: maanomistaja Kymmene Oy aloitti vuonna               vahvistettavaksi. Savonlinnan kaupunki on jo-
28572: 1986 kolmentoista eri rantakaavan laatimisen         ka tapauksessa pyrkinyt omalta osaltaan edis-
28573: alueelle. Tämän vuoksi ympäristöministeriö           tämään Pihlajaveden suojelua siinä määrin
28574: kääntyi 21.4.1986 Savonlinnnan kaupungin             kuin nykyinen lainsäädäntö sallii. Valtio on
28575: puoleen ja kiirehti alueen yleiskaavoitusta.         tukenut taloudellisesti osayleiskaavan laadintaa
28576: Ympäristöministeriön käsityksen mukaan alu-          vuosina 1987 ja 1988. Jos kaava vahvistetaan
28577: eelle oli tarpeen laatia osayleiskaava, jotta        ja se saa rakennuslaissa tarkoitetut oikeus-
28578: yksittäisiä rantakaavoja voitaisiin arvioida riit-   vaikutukset, ympäristöministeriö varautuu sen
28579: tävän laajasti.                                      luonnonsuojelualueiden toteuttamiseen.
28580: 
28581:     Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1989
28582: 
28583:                                                                   Ympäristöministeri Kaj Bärlund
28584:                                    1988 vp. -     KK n:o 655                                     3
28585: 
28586: 
28587: 
28588:                             Tili Riksdagens Herr Talman
28589: 
28590:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       förordningen framlades planen tili påseende i
28591: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       slutet av år 1988. 1 utkastet tili planen har
28592: nr 2198 av den 5 december 1988 tili vederbö-      områdets naturförhållanden beaktats väl vid
28593: rande medlem av statsrådet översänt avskrift      dimensioneringen av antalet byggnadsrätter.
28594: av följande av riksdagsman Pulliainen under-      Strävan har varit att byggnadsrätterna för
28595: tecknade spörsmål nr 655:                         varje enskild jordägare skall hänföras tili såda-
28596:                                                   na platser som från miljövårdssynpunkt är de
28597:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen          lämpligaste för byggande. Största delen av de
28598:        vidta för att holmarna och stränderna i    nya byggnadsplatser som grundar sig på planen
28599:        Pihlajavesi i Saimen skall skonas från     har hänförts tili privata jordägares områden.
28600:        byggandet av sommarstugor och skogs-       Utkastet tili planen förutsätter att tillstånd
28601:        avverkning?                                skall sökas i enlighet med 124 a § bygg-
28602:                                                   nadslagen för åtgärder som förändrar naturen,
28603:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     såsom avverkning, då det gäller områden med
28604: samt anföra följande:                             en sårbar landskapsbild.
28605:    Nationalparkskommitten föreslog år 1976
28606: att en nationalpark skall inrättas bl.a. inom         De 34 anmärkningarna mot planen gällde tili
28607: Pihlajavesiområdet. Detta område omfattades       största delen främst antalet byggnadsrätter
28608: dock inte av statsrådets principbeslut av år      som beviljats jordägarna samt de platser för
28609: 1978 om ett utvecklingsprogram för national-      vilka byggnadsrätt beviljats. 1 anmärkningarna
28610: och naturparker. Den största orsaken tili detta   motsatte man sig även ovan nämnda förpliktel-
28611: var det lokala motståndet och det faktum att      se att hos kommunstyrelsen för vissa områden
28612: största delen av området är i privat ägo.         söka tillstånd för åtgärder som medför en
28613: Beträffande Pihlajavesi är naturens värde obe-    förändring av naturen. Naturskyddsföreningen
28614: stridligt. Som ett naturområde är Pihlajavesi     i östra Savolax har fäst uppmärksamhet vid sex
28615: en av de vackraste och bäst bevarade fjärdarna    områden, vilka enligt uppgifter som föreningen
28616: i Saimen. Pihlajavesi är även en viktig biotop    erhållit är värdefulla från naturskyddssyn-
28617: för den akut hotade saimenvikaren.                punkt. Föreningen har föreslagit att bygg-
28618:    1 den tredje etapplanen av södra Savolax       nadsrätterna för dessa områden bör hänföras
28619: regionplan har Pihlajavesi angivits som ett       tili andra platser. Östra Savolax region-
28620: värdefullt vattenområde. Statsrådet fastställde   plansförbund, Punkaharju kommun och Ny-
28621: planen 4.2.1988. Besvär har därefter anförts      slotts stads miljövårdsnämnd och bygg-
28622: över planen hos högsta förvaltningsdomstolen,     nadsnämnd har i sina utlåtanden inte ifrågasatt
28623: där ärendets behandling ännu inte har slut-       grunderna för uppgörandet av planen.
28624: förts.
28625:    Kymmene Oy, som är den största enskilda           Delgeneralplanen för Pihlajavesi kan be-
28626: jordägaren inom Pihlajavesi området, inledde      handlas av stadsfullmäktige i Nyslott ännu
28627: år 1986 uppgörandet av tretton separata           under innevarande år. Miljöministeriet kom-
28628: strandplaner på området. Detta var orsaken tili   mer att undersöka planen när den underställs
28629: att miljöministeriet 21.4.1986 vände sig tili     ministeriet för fastställelse. Nyslotts stad har
28630: Nyslotts stad och påskyndade uppgörandet av       för egen del försökt främja skyddandet av
28631: en generalpian för området. Enligt miljöminis-    Pihlajavesi i den utsträckning den gällande
28632: teriets uppfattning var det nödvändigt att göra   lagstiftningen tillåter. Staten har under åren
28633: upp en delgeneralpian för området så att sepa-    1987 och 1988 ekonomiskt understött uppgö-
28634: rata strandplaner skulle kunna bedömas mot        randet av delgeneralplanen. Om planen fast-
28635: en tillräckligt vid bakgrund.                     ställs och får i byggnadslagen avsedd rätts-
28636:    Nyslotts stad inledde uppgörandet av en        verkan, är miljöministeriet berett att förverkli-
28637: delgeneralplan. 1 enlighet med 29 § byggnads-     ga de naturskyddsområden som ingår i planen.
28638: 
28639:     Helsingfors den 11 januari 1989
28640: 
28641:                                                                    Miljöminister Kaj Bärlund
28642:                                              1988 vp.
28643: 
28644: Kirjallinen kysymys n:o 656
28645: 
28646: 
28647: 
28648: 
28649:                                  Pulliainen: Ympäristönsuojelun alaan liittyvien lupa-asioiden
28650:                                     käsittelyn nopeuttamisesta
28651: 
28652: 
28653:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28654: 
28655:    Suomen luonnon tila huononee päivä päiväl-         Kun tiedustelee asioiden tilaa kuntien toimis-
28656: tä. Yksikään kielteinen kehityskulku ei ole        toista ja lääninhallituksista, valitetaan niissä
28657: katkennut. Ympäristölakien mukaiset toimet-        vain henkilökuntapulaa. Eduskunta on ilmais-
28658: kaan eivät edisty, kun ilmoitukset ja lupahake-    sut jo monessa yhteydessä tahtonsa tässä asias-
28659: mukset ovat ruuhkautuneet lääninhallituksiin       sa; hallituksen on ryhdyttävä toimiin lisäre-
28660: ja kuntien toimistoihin. Jos tästä ruuhkautu-      surssien saamiseksi eduskunnan myötävaiku-
28661: misesta olisi seurauksena, että ympäristön pi-     tuksella.
28662: laaminen ja saastuttaminen olisi ilmoitusten ja       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
28663: lupahakemusten käsittelyn ajan pysähdyksissä,      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
28664: tilanteeseen voitaisiin suhtautua rauhallisesti,   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28665: mutta näinhän ei ole.                              jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28666:                                                                Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
28667:    Julkisuudessa on puhuttu paljon ympans-                  ryhtynyt viranomaisportaisiin ruuhkau-
28668: tönsuojelulupien ja -ilmoitusten yhdistämisestä             tuneiden ympäristönsuojelun alaan
28669: ja siten byrokratian yksinkertaistamisesta,                 kuuluvien ilmoitusten ja lupahakemus-
28670: mutta tässäkään suhteessa julkisuuteen ei ole               ten käsittelyn nopeuttamiseksi ja ympä-
28671: tullut myönteisiä uutisia. Liekö asiaa tutkinut             ristönsuojelulupahakemusten ja -ilmoi-
28672: työryhmä saanut edes työtään päätökseen?                    tusten yhdistämiseksi?
28673: 
28674:     Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1988
28675: 
28676:                                          Erkki Pulliainen
28677: 
28678: 
28679: 
28680: 
28681: 290021Q
28682: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 656
28683: 
28684: 
28685: 
28686: 
28687:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28688: 
28689:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarviossa
28690: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        on määräraha viiden henkilön palkkaamiseen
28691: olette 7 päivänä joulukuuta 1988 päivätyn            lääninhallituksiin ilmansuojelu- ja jätehuolto-
28692: kirjeenne n:o 2199 ohella lähettänyt valtioneu-      tehtäviin vuoden 1990 loppuun saakka. Vuon-
28693: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi      na 1989 saadaan kuntien ympäristönsuojelu-
28694: jäljennöksen kansanedustaja Pulliaisen kirjalli-     tehtäviin perustaa 45 uutta valtionosuuden pii-
28695: sesta kysymyksestä n:o 656:                          riin hyväksyttyä virkaa. Nämä henkilöstöli-
28696:                                                      säykset eivät poista vajausta, mutta auttavat
28697:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on          omalta osaltaan ruuhkien purkamisessa.
28698:        ryhtynyt viranomaisportaisiin ruuhkau-
28699:        tuneiden ympäristönsuojelun alaan                Henkilöstön ammattitaidon lisääminen no-
28700:        kuuluvien ilmoitusten ja lupahakemus-         peuttaa myös asioiden käsittelyä. Ympäristö-
28701:        ten käsittelyn nopeuttamiseksi ja ympä-       ministeriö onkin tehostanut lääninhallitusten
28702:        ristönsuojelulupahakemusten ja -ilmoi-        ympäristönsuojelutoimistojen ilmansuojelu- ja
28703:        tusten yhdistämiseksi?                        jätehuoltotehtävissä toimivien henkilöiden täy-
28704:                                                      dennyskoulutusta.
28705:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Ympäristöministeriössä valmistellaan minis-
28706: vasti seuraavaa:                                     teriön päätöstä, jolla useimmat lääninhallitus-
28707:    Ympäristöministeriö on viime vuosina selvit-      ten käsittelemistä kiinteistöjen jätehuoltosuun-
28708: tänyt jätehuolto- ja ilmansuojeluasioiden käsit-     nitelmista siirrettäisiin käsiteltäviksi kokonaan
28709: telyä lääninhallituksissa ja kunnissa. Erityisesti   kunnissa. Uudistus on tarkoitus saada voimaan
28710: on kiinnitetty huomiota tehtävien vaatimiin          vuoden 1989 kesällä. Eräistä pienehkäistä lai-
28711: voimavaroihin. Selvitysten perusteella on to-        toksista tehtävien ilmansuojeluilmoitusten kä-
28712: dettu, että varsinkin kuntiin, mutta myös lää-       sittelyn siirtämistä lääninhallituksista kuntiin
28713: ninhallituksiin, tarvittaisiin huomattavasti lisää   selvitetään.
28714: henkilökuntaa, jotta ilmoitusten ja lupahake-           Ympäristönsuojelun lupa- ja ilmoitusjärjes-
28715: musten käsittely ei veisi kohtuuttoman paljon        telmien yhtenäistämistä ja muuta kehittämistä
28716: aikaa. Toimiin käsittelyruuhkien purkamiseksi        selvittämään on vuonna 1987 asetettu komitea,
28717: onkin ryhdytty.                                      jonka määräaika päättyy 31.5.1989.
28718: 
28719:     Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1989
28720: 
28721:                                                                   Ympäristöministeri Kaj Bärlund
28722:                                     1988 vp. -     KK n:o 656                                    3
28723: 
28724: 
28725: 
28726: 
28727:                              Tili Riksdagens Herr Talman
28728: 
28729:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           1 budgeten för 1989 finns ett anslag för
28730: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        avlönande av fem personer vid länsstyrelserna i
28731: nr 2199 av den 7 december 1988 tili vederbö-       luftvårds- och avfallshanteringsuppgifter tili
28732: rande medlem av statsrådet översänt avskrift       slutet av 1990. År 1989 kan för miljövårdsupp-
28733: av följande av riksdagsman Erkki Pulliainen        gifter i kommunerna inrättas 45 nya tjänster
28734: undertecknade spörsmål nr 656:                     som kan godkännas som berättigande tili stats-
28735:                                                    andel. Dessa personalökningar avlägsnar inte
28736:           Vilka åtgärder har Regeringen vidta-     underskottet, men hjälper för sin del tili att
28737:        git för att påskynda behandlingen av        minska anhopningarna.
28738:        sådana tili miljövårdens område höran-
28739:        de anmälningar och tiliståndsansök-            En ökning av personalens yrkesskicklighet
28740:        ningar som anhopats hos myndigheter-        försnabbar även behandlingen av ärendena.
28741:        na och för att koppla samman tili-          Miljöministeriet har också effektiverat fort-
28742:        ståndsansökningarna och anmälningar-        bildningen av personer i luftvårds- och avfalls-
28743:        na inom miljövården?                        hanteringsuppgifter vid länsstyrelsernas miljö-
28744:                                                    vårdsbyråer.
28745:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
28746: samt anföra följande:                                1 miljöministeriet bereds ett ministeriebeslut
28747:                                                    genom vilket behandlingen av de flesta av de
28748:   Miljöministeriet har under de senaste åren       fastighets- och avfallshanteringsplaner som be-
28749: utrett behandlingen av avfallshanterings- och      handlas av länsstyrelserna skulle överföras helt
28750: luftvårdsärenden i länsstyrelserna och kommu-      och hållet tili kommunerna. Avsikten är att
28751: nerna. Uppmärksamhet har fästs särskilt vid        reformen skall träda i kraft sommaren 1989.
28752: de resurser som uppgifterna kräver. På grund-      Överföringen av behandlingen av luftvårdsan-
28753: val av utredningarna har det konstaterats att      mälningar rörande vissa små anläggningar från
28754: speciellt i kommunerna, men även i länsstyrel-     länsstyrelserna tili kommunerna utreds.
28755: serna behövs betydligt mera personai för att
28756: behandlingen av anmälningar och ansökningar          För att utreda möjligheterna att förenhetliga
28757: om tillstånd inte skall ta orimligt mycket tid i   och i övrigt utveckla tillstånds- och anmäl-
28758: anspråk. Åtgärder har vidtagits för att minska     ningssystemen inom miljövården tillsattes 1987
28759: anhopningen av ärenden som skall behandlas.        en kommitte, vars tidsfrist går ut 31.5.1989.
28760: 
28761:     Helsingfors den 11 januari 1989
28762: 
28763:                                                                     Miljöminister Kaj Bärlund
28764:                                               1988 vp.
28765: 
28766: Kirjallinen kysymys n:o 657
28767: 
28768: 
28769: 
28770: 
28771:                                   Pulliainen: Freonien käytön verottamista koskevan esityksen
28772:                                      antamisesta
28773: 
28774: 
28775:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28776: 
28777:    Maapallon elämää suojaavan otsonikerrok-          kin. Sopimustie on kuitenkin liian hidas tule-
28778: sen oheneminen on nykyään yksi vakavimmista          vaisuuteen vaikuttamisen kannalta. Tarvitaan
28779: ympäristöongelmista. Teolliselta nimeltään fre-      altruistista maakohtaista toimintaa freonien
28780: onit ja niitä kemiallisesti lähellä olevat halonit   käytöstä luopumiseksi. Freonit voidaan korva-
28781: muodostavat stratosfäärissä tärkeimmän otso-         ta joko muilla aineilla tai luopua freonien
28782: nin tuhoajaryhmän. Freoneja käytetään Suo-           mahdollistamista hyödykkeistä. Nyt onkin löy-
28783: messakin monessa teollisesti tuotetussa tuot-        dettävä kansallisesti nopeimmat etenemistiet.
28784: teessa, kuten aerosolipulloissa, jääkaapeissa,          Freonien käytöstä luopumista voitaisiin no-
28785: seinäeristeissä, kaukolämpöputkissa, erilaisissa     peuttaa tekemällä niiden käyttö verotuksella
28786: vaahtomuoveissa, eräissä hampurilaispakkauk-         kalliiksi. Näin joudutettaisiin korvaavien ainei-
28787: sissa ja munakoteloissa. Freonit ja halonit ovat     den ja menetelmien käyttöönottoa.
28788: hyvin pysyviä aineita, mikä selittää niiden suo-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
28789: situimmuuden tietyissä käyttötarkoituksissa.         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
28790: Ylimmissä ilmakerroksissa ne kuitenkin hajo-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28791: avat uv-säteilyn vaikutuksesta, jolloin käynnis-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28792: tyy otsonin hajoamiseen johtava reaktioketju.
28793:    Freonien merkitys otsonin tuhoajana ylim-                    Aikooko Hallitus valmistella sellaisen
28794: missä ilmakerroksissa tunnetaan kautta koko                  lakiesityksen, joka hyväksyttynä ja
28795: teollistuneen maailman ja asiantilan vakavuus                vahvistettuna lakina merkitsee, että
28796: tiedostetaan, mistä on osoituksena asiaan liit-              freonien käytöstä voidaan verottaa?
28797: tyvä reilun vuoden vanha Montrealin sopimus-
28798: 
28799:      Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1988
28800: 
28801:                                           Erkki Pulliainen
28802: 
28803: 
28804: 
28805: 
28806: 290018M
28807: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 657
28808: 
28809: 
28810: 
28811: 
28812:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28813: 
28814:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       teet voidaan saavuttaa. Ehdotuksesta on äsket-
28815: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        täin pyydetty lausuntoja ja ohjelmasta pyritään
28816: olette 7 päivänä joulukuuta 1988 päivätyn            tekemään       valtioneuvoston     periaatepäätös
28817: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         vuonna 1989.
28818: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-           Säätämällä kemikaalilaki, josta on annettu
28819: edustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta    hallituksen esitys (HE n:o 93), muuttamalla
28820: kysymyksestä n:o 657:                                jätehuoltolakia, mistä myös on annettu halli-
28821:                                                      tuksen esitys (HE n:o 197) ja muuttamalla
28822:           Aikooko Hallitus valmistella sellaisen     ilmansuojelulakia, mitä koskeva ehdotus on
28823:        lakiesityksen, joka hyväksyttynä ja           parhaillaan valtioneuvoston käsiteltävänä, luo-
28824:        vahvistettuna lakina merkitsee, että          daan viranomaisille mahdollisuudet puuttua
28825:        freonien käytöstä voidaan verottaa?           CFC-aineiden käyttöön teollisuudessa ja muilla
28826:                                                      toimialoilla.
28827:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
28828:                                                         CFC-aineiden käyttöä moniin tarkoituksiin
28829: taen seuraavaa:
28830:                                                      voidaan suhteellisen helposti vähentää ja eräis-
28831:     Valtioneuvoston eduskunnalle toukokuussa         sä tapauksissa niiden käytöstä voidaan luopua
28832: 1988 antaman ympäristöpoliittisen selonteon          kokonaan. Ongelmallisempia ovat sellaiset
28833: mukaan kloorifluorihiilivetyjen (CFC-ainei-          käyttöalueet, joihin ei vielä ole ympäristönsuo-
28834: den) käyttöä vähennetään Suomessa vuoteen            jelun ja varsinkaan työsuojelun kannalta sopi-
28835: 1998 mennessä 85 prosenttia vuoden 1986 käy-         via korvaavia aineita. Tällaisia käyttöaloja
28836: töstä. Välitavoite on vähentää näiden otsoni-        ovat esimerkiksi lämmöneristys, osittain kyl-
28837: kerrosta heikentävien ja niin sanottua kasvi-        mätekniikka, rasvaisen lian liuottaminen herk-
28838: huoneilmiötä kiihdyttävien aineiden käyttöä          kien tekstiilien, turkisten ja elektroniikkatuot-
28839: vuoden 1993 loppuun mennessä puoleen vuo-            teiden pesussa sekä joidenkin muovien valmis-
28840: den 1986 käytöstä. Tarkoitus on myös vähen-          tus. Lisäksi palontorjunta-aineina käytettävien
28841: tää palontorjunta-aineina käytettävien halo-         halonien korvaaminen toisilla aineilla on pyrit-
28842: nien kulutusta; halonit heikentävät otsoniker-       tävä ratkaisemaan. Myös käytössä oleviin ja
28843: rosta vielä pahemmin kuin CFC-aineet.                käytöstä poistettuihin tuotteisiin jo sitoutuneet
28844:     Suomi on sitoutunut kansainvälisesti freo-       kloorifluorihiilivedyt aiheuttavat vaikean on-
28845: nien käytön vähentämiseen esimerkiksi allekir-       gelman.
28846: joittamalla ns. Montrealin pöytäkirjan ja sopi-         Otsonikerroksen suojeleminen ja muut vas-
28847: maHa lisäksi muiden Pohjoismaiden kanssa             taavat asiat ovat globaaleja ympäristöongel-
28848: CFC-yhdisteiden käytön vähentämisestä nope-          mia, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan kansain-
28849: ammin kuin tuo pöytäkirja edellyttää. Esimer-        välistä yhteistyötä. Edellä todettujen sopimus-
28850: kiksi aerosoliteollisuus on valtiovallan kanssa      ten kautta pyritään saavuttamaan asetetut ta-
28851: tekemänsä sopimuksen mukaisesti vähentänyt           voitteet. Hallinnollisten rajoitusten lisäksi tai
28852: freonien käytön jo nyt puoleen vuoden 1986           niiden ohella voidaan tarvittaessa käyttää myös
28853: tasosta. Tarkoituksena on, että vuoteen 1991         verotusta. Mikäli sitä käytettäisiin kansainväli-
28854: mennessä käyttö rajataan vain välttämättö-           sesti sovitulla tavalla tuotannon ohjaamiseen,
28855: mimpään. Harvoja käyttösovellutuksia tulisi-         saatettaisiin sillä saada aikaan ympäristönsuo-
28856: vat olemaan lääkkeellisesti käytettävät aeroso-      jelun kannalta myönteisiä vaikutuksia. Yksin-
28857: lit, mm. astmalääkkeet.                              omaan kansallisella tasolla toteutettava vero-
28858:    Jotta asetetut tavoitteet voitaisiin saavuttaa,   tusratkaisu saattaisi kuitenkin asettaa tuonnin
28859: lähivuosina on ryhdyttävä myös muihin vähen-         kotimaista tuotantoa edullisempaan asemaan.
28860: nystoimiin. Ympäristöministeriössä on valmis-        Maahan tuotavien, freonia sisältävien tuottei-
28861: teltu ehdotus CFC-aineiden ja halonien käytön        den taikka tuotteiden, joiden valmistukseen
28862: vähennysohjelmaksi, jonka perusteella tavoit-        jossain vaiheessa on käytetty freonia, verotta-
28863:                                       1988 vp. -      KK n:o 657                                   3
28864: 
28865: minen siten, että kotimainen tuotanto ei jou-         CFC-aineiden käytön rajoittamiseen tähtäävän
28866: tuisi eriarvoiseen asemaan, olisi vaikeaa. Kan-       veron tai maksun vaikutuksia. Komitean on
28867: sallisella rajoituksella ei tällöin olisi globaalia   määrä saada mietintönsä valmiiksi huhtikuun
28868: merkitystä freonia käyttävän tuotannon siirty-        1989 loppuun mennessä.
28869: essä maasta toiseen. Lisäksi on huomattava,             Valmistellessaan edellä mainittua peri-
28870: että freonia korvaavia tuotteita on toistaiseksi      aatepäätöstä CFC-aineiden ja halonien käytön
28871: saatavissa vain tiettyihin käyttötarkoituksiin.       vähentämiseksi hallitus tulee määrittelemään
28872:    Valtioneuvoston asettama ympäristötalous-          kantansa muun muassa verotuksellisten toi-
28873: komitea pohtii parhaillaan veroihin ja maksui-        menpiteiden käyttämiseen tässä yhteydessä.
28874: hin perustuvan taloudellisen ohjauksen käyttö-        Tällöin otetaan huomioon myös ympäristöta-
28875: mahdollisuuksia ympäristönsuojelussa. Komi-           louskomitean tekemät ehdotukset ja niistä saa-
28876: tea selvittää konkreettisesti muun muassa             dut lausunnot.
28877: 
28878:      Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1989
28879: 
28880:                                                                          Ministeri Ulla Puolanne
28881: 4                                   1988 vp. -     KK n:o 657
28882: 
28883: 
28884: 
28885: 
28886:                              Tili Riksdagens Herr Talman
28887: 
28888:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        och haloner med vars hjälp målen kan uppnås.
28889: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        Utlåtanden om förslaget har nyligen begärts
28890: av den 7 december 1988 till vederbörande           och avsikten är att göra programmet till stats-
28891: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     rådets principbeslut 1989.
28892: jande av riksdagsman Pulliainen underteckna-          Genom att stifta en kemikalielag, om viiken
28893: de spörsmål nr 657:                                en regeringsproposition avlåtits (RP nr 93),
28894:                                                    genom att ändra lagen om avfallshantering,
28895:           Ämnar Regeringen bereda ett sådant       om viiken också avlåtits en regeringsproposi-
28896:        lagförslag som när det antagits och         tion (RP nr 197) och genom att ändra luft-
28897:        stadfästs som lag innebär att använd-       vårdslagen för vars del ett förslag som bäst
28898:        ningen av freoner kan beskattas?            behandlas av statsrådet, skapas möjligheter för
28899:                                                    myndigheterna att ingripa i användningen av
28900:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       CFC-ämnen inom industrin och övriga bran-
28901: samt anföra följande:                              scher.
28902:                                                       Användningen av CFC-ämnen kan i många
28903:    Enligt den miljöpolitiska redogörelse som       fall minskas relativt lätt och i vissa fall kan
28904: statsrådet avgav till riksdagen i maj 1988 skall   man helt avstå från användningen av dem.
28905: användningen av klorfluorkolväten (CFC-            Mera problematiska är sådana användnings-
28906: ämnen) i Finland före 1998 minskas med 85 OJo      områden för vilka det ännu inte finns ersättan-
28907: jämfört med användningen 1986. En etapp är         de ämnen som är lämpliga med tanke på
28908: att användningen av dessa ämnen som försva-        miljövården och i synnerhet arbetarskyddet.
28909: gar ozonlagret och påskyndar den s.k. drivhus-     Dylika användningsområden är t.ex. värmeiso-
28910: effekten, före slutet av 1993 skall minskas till   lering, delvis kylteknik, upplösning av fett vid
28911: hälften av vad användningen var 1986. Avsik-       tvätt av ömtåliga textiler, pälsar och elek-
28912: ten är också att konsumtionen av de haloner        tronikprodukter samt framställning av vissa
28913: som används som brandskyddsmedel skall             plaster. Dessutom skall man eftersträva en
28914: minskas. Halonerna försvagar ozonlagret i än-      lösning på hur de haloner som används som
28915: nu högre grad än CFC-ämnena.                       brandskyddsmedel kan ersättas med andra äm-
28916:    Finland har internationellt förbundit sig att   nen. Även klorfluorkolväten som redan är
28917: minska användningen av freoner t.ex. genom         bundna i produkter som används eller som
28918: att underteckna det s.k. Montreal-protokollet      tagits ur bruk utgör ett svårt problem.
28919: och genom att dessutom överenskomma med               Skyddandet av ozonlagret och andra mot-
28920: de övriga nordiska länderna om att minska          svarande frågor utgör globala miljöproblem
28921: användningen av CFC-föreningar snabbare än         och internationellt samarbete är nödvändigt
28922: protokollet förutsätter. T.ex. aerosolindustrin     för att de skall kunna lösas. Genom ovan
28923: har enligt en överenskommelse som ingåtts          nämnda överenskommelser strävar man efter
28924: med statsmakten redan nu minskat använd-           att uppnå de mål som ställts upp. Utöver de
28925: ningen av freoner till hälften av vad den var      administrativa begränsningarna eller vid sidan
28926: 1986. Avsikten är att användningen före 1991       av dem kan vid behov även beskattning tillgri-
28927: skall begränsas endast till det nödvändigaste.     pas. Om den används på ett internationellt
28928: Sällan förekommande användningsområden             överenskommet sätt till styrande av produktio-
28929: skulle utgöras av aerosoler som används i          nen, kan man med dess hjälp åstadkomma
28930: samband med mediciner, bl.a. astmamediciner.       verkningar som är positiva för miljövården. En
28931:    För att de mål som uppställts skall kunna       beskattning som genomförs endast på nationell
28932: uppnås måste även andra minskningsåtgärder         nivå kan dock försätta importen i en gynnsam-
28933: vidtas under de närmaste åren. Vid miljöminis-     mare ställning än den inhemska produktionen.
28934: teriet har beretts ett förslag till program för       Det är svårt att beskatta produkter som
28935: minskning av användningen av CFC-ämnen              importeras och som innehåller freoner eller
28936:                                         1988 vp. -     KK n:o 657                                     5
28937: 
28938:   produkter vid vilkas tillverkning freon använts      vården. Kommitten utreder konkret bl.a. verk-
28939:   i något skede utan att den inhemska produktio-       ningarna av skatter eller avgifter med sikte på
28940: - nen råkar i en annan ställning. En nationell         en begränsning av användningen av CFC-
28941:   begränsning har inte någon global betydelse          ämnen. Avsikten är att kommitten skall få sitt
28942:   när sådan produktion inom viiken freon an-           betänkande färdigt före slutet av april 1989.
28943:   vänds överförs från ett land tili ett annat.            Vid beredningen av ovan nämnda princip-
28944:   Dessutom är det att märka att produkter som          beslut om en minskning av användningen av
28945:   ersätter freon tills vidare är tillgängliga endast   CFC-ämnen och haloner kommer regeringen
28946:   för vissa ändamål.                                   att deklarera sin ståndpunkt bl.a. när det gäller
28947:      Den miljöekonomikommitte som tiilsatts av         användningen av skatteåtgärder i detta sam-
28948:   statsrådet dryftar som bäst möjligheterna tili       manhang. Härvid beaktas även kommittens
28949:   användning av sådan ekonomisk styrning som           förslag och utlåtandena därom.
28950:   baserar sig på skatter och avgifter inom miljö-
28951: 
28952:        Helsingfors den 9 januari 1989
28953: 
28954:                                                                             Minister Ulla Puolanne
28955:                                              1988 vp.
28956: 
28957: Kirjallinen kysymys n:o 658
28958: 
28959: 
28960: 
28961: 
28962:                                  Pulliainen: Metsänhoitoa koskevien säännösten vähentämisestä
28963:                                    ja yksinkertaistamisesta
28964: 
28965: 
28966:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28967: 
28968:    Laki parhaimmillaan heijastaa kansantapaa.      kainen metsänomistaja on niin valistunut, ettei
28969: Kansa kuitenkin muuttuu ja sen mukana muut-        hän metsäänsä halua hävittää". Hänen mu-
28970: tuvat tavat, arvot ja asenteet. Näin lainsäädän-   kaansa metsänhoidon säännöksissä pitää kul-
28971: nönkin on muututtava ajan ja tilanteen muka-       kea vapaampaan suuntaan. Ylijohtaja Pohti-
28972: na. Jos lainsäädännölle ei näin käy, se saattaa    lankin mukaan "yksityismetsälain rajoituksia
28973: jopa aikansa eläneenä toimia omaa alkuperäis-      pitää väljentää". Hänen mukaansa "suurin
28974: tä tarkoitustaan vastaan. Näin on käymässä         osa metsänomistajista osaa jo käsitellä metsi-
28975: yksityismetsälaille, joka tulee kohta olleeksi     ään siten, ettei hakkuita kannata enää kovin
28976: voimassa 80 vuotta.                                tarkasti säädellä". Näin hakkuusäännöt voitai-
28977:    Kahdeksan vuosikymmentä sitten yksityisen       siin jopa poistaa ja samalla oikeudenkäynnit
28978: metsänomistajan elinympäristö, keskimääräi-        tarpeettomina ja jopa vahingollisina poistuisi-
28979: nen elintaso ja valmiudet varjella metsäänsä       vat.
28980: hävitykseltä olivat kokonaan toiset kuin tänä         Edellä sanotun perusteella meillä tarvitaan
28981: päivänä. On ollut ymmärrettävää, että vuosi-       vain sellainen yksityismetsälaki, jolla estetään
28982: kymmeniä sitten tarvittiin tietyissä tapauksissa   suoranainen metsänhävitys. Kaikki muu lain-
28983: hakkuukieltovälinettä ja metsänuudistamisvel-      säädännön avulla tapahtuva sääntely on aikan-
28984: voitejärjestelmää. Tuohon asenneilmastoon          sa elänyttä. Jos tarpeeton lainsäädännöllinen
28985: luotu yksityismetsälaki loi metsätalouteen po-     sääntely puretaan, se ei merkitse tässä kuten ei
28986: tentiaalisen "ukkoherrajärjestelmän". Kun          missään muussakaan luonnontalouteen liitty-
28987: asennoituminen metsiin ja metsänhoitoon on         vässä, etteikö metsänomistajalle voitaisi antaa
28988: radikaalisti muuttunut, tuon ukkoherramallin       asiallisia ohjeita ja neuvoja siihen, kuinka hän
28989: käyttöönotto on johtanut jopa oikeudenkäyn-        muun muassa voisi metsiään käsitellä.
28990: teihin, jotka ovat yleisesti horjuttaneet uskoa       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
28991: metsäammattihenkilöiden viisauteen hoitaa          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
28992: metsäasioita järkevästi.                           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28993:    Kun välineitä ei osata käyttää järkevästi, ne   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28994: on otettava pois väärinkäyttäjiltä. Tämä reali-
28995: teetti on johtanut monet metsäalan huippuam-                  Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti
28996: mattilaiset vaatimaan yksityismetsälain erias-             toimiin yksityismetsälain säädöstön
28997: teista, mutta kuitenkin radikaalia muuttamista.            purkamiseksi ja yksinkertaistamiseksi
28998: Heistä mainittakoon vain Keskusmetsälauta-                 siten, että sillä toisaalta estetään suora-
28999: kunta Tapion tuleva johtaja Juhani Viitala ja              nainen metsänhävitys, mutta toisaalta
29000: Metsäntutkimuslaitoksen ylijohtaja Eljas Poh-              annetaan metsänomistajalle mahdolli-
29001: tila. Johtaja Viitalan mukaan yksityismetsäla-             suus valita itse keinot hoitaa metsäänsä
29002: kia tarvitaan edelleen estämään selvä metsän-              tarkoituksenmukaisimmalla tavalla?
29003: hävitys. Hänen mielestään kuitenkin "nykyai-
29004: 
29005:     Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1988
29006: 
29007:                                         Erkki Pulliainen
29008: 
29009: 
29010: 290030A
29011: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 658
29012: 
29013: 
29014: 
29015: 
29016:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29017: 
29018:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       mukseen. Tuomioistuimen ratkaistavaksi tul-
29019: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        leita asioita on 1980-luvulla ollut vuosittain
29020: olette 7 päivänä joulukuuta 1988 päivätyn            vajaat 10 tapausta, eikä kaikkina vuosina yhtä-
29021: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         kään.
29022: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-           Metsän rauhoittaminen tarkoittaa käytän-
29023: edustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta    nössä sitä, ettei maanomistaja saa hakata rau-
29024: kysymyksestä n:o 658:                                hoituksenalaista metsää myyntitarkoituksessa
29025:                                                      ilman metsälautakunnan lupaa. Mikäli metsäs-
29026:           Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti
29027:                                                      sä on hakkuukelpoista puustoa, ei rauhoitus
29028:        toimiin yksityismetsälain säädöstön           sinänsä estä metsän hakkaamista. Kun metsän-
29029:        purkamiseksi ja yksinkertaistaiDiseksi        viljelyyn tähtäävä uudistushakkuu edellyttää
29030:        siten, että sillä toisaalta estetään suora-   muutoinkin metsälautakunnan hyväksymää
29031:        nainen metsänhävitys, mutta toisaalta
29032:                                                      suunnitelmaa, jää rauhoitetussa metsässä
29033:        annetaan metsänomistajalle mahdolli-          maanomistajan ylimääräiseksi velvoitteeksi
29034:        suus valita itse keinot hoitaa metsäänsä      hankkia metsälautakunnan lupa myös kasva-
29035:        tarkoituksenmukaisimmalla tavalla?            tushakkuulle ja luontaiseen uudistamiseen täh-
29036:                                                      täävälle hakkuulle. Tätä ei voida pitää talou-
29037:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           dellisesti kovinkaan ankarana seuraamuksena
29038: taen seuraavaa:                                      maanomistajalle.
29039:    Yksityismetsälain toimeenpanoon liittyvät            Metsän rauhoitusten ja samalla niitä edeltä-
29040: metsän käytön rajoittamistoimenpiteet ovat           vien katselmusten vähenemistä poikkeukselli-
29041: jatkuvasti vähentyneet. Tätä kuvaa metsän            siksi toimenpiteiksi on pidettävä myönteisenä
29042: rauhoitusten hyvin selvä supistuminen. Vielä         kehityksenä, joka on ollut myös tietoisena
29043: 1960-luvulla metsän rauhoituksia tehtiin keski-      tavoitteena. Kehityssuunta osoittaa toisaalta,
29044: määrin 650 vuodessa ja 1970-luvulla runsaat          että metsän hävitykset ovat käyneet varsin
29045: 200 vuodessa. Vuosina 1980-87 metsän rau-            harvinaisiksi osittain neuvonnan tuloksena,
29046: hoituksia on ollut hieman yli 100 vuodessa           mutta toisaalta myös sitä, että metsälautakun-
29047: kuitenkin niin, että vuosina 1986-87 rauhoi-         nat ovat entistä perusteellisemmin harkinneet
29048: tuspäätöksiä on tehty enää vain keskimäärin 40       vähämerkityksellisissä tai vähemmän selvissä
29049: vuodessa. Tällä hetkellä on metsiä voimassa          metsän hävitystapauksissa lain mukaisiin toi-
29050: olevan metsän rauhoituksen alaisena noin             menpiteisiin ryhtymistä.
29051: 40 000 hehtaaria eli noin 0,3 OJo yksityismetsä-        Metsäluonnon moninaisuuden ja vaihtele-
29052: lain valvonnan piirissä olevasta metsämaasta.        vien paikallisten olosuhteiden vuoksi ei ole
29053:    Metsän rauhoitus tulee kysymykseen, kun           mahdollista eikä tarkoituksenmukaistakaan
29054: metsälautakunta on katselmuksen perusteella          laatia keskitetysti yksityiskohtaisia säännöksiä
29055: todennut metsää hävitetyn. Ensisijaisesti met-       ja määräyksiä metsien käsittelystä, vaan rat-
29056: sälautakunnan tulee tehdä maanomistajan tai          kaisut on pääsääntöisesti tehtävä paikan pääl-
29057: hänen ja hakkuuoikeuden omistajan kanssa             lä, missä paikalliset olosuhteet voidaan ottaa
29058: kirjallinen sopimus metsän rauhoittamisesta          parhaiten huomioon. Tässä suhteessa yksityis-
29059: sekä metsän kunnostamisesta tai uuden kasvun         metsälaki antaa harkintavaltaa metsälautakun-
29060: aikaansaamisesta ja turvaamisesta. Jollei rau-       nalle ja näistä asioista päättäville toimihenki-
29061: hoitussopimusta saada aikaan, on metsälauta-         löille, mutta toisaalta myös valinnanmahdolli-
29062: kunnan pantava asiassa vireille kanne ja ajetta-     suuksia metsänomistajalle metsää hakattaessa
29063: va sitä tuomioistuimessa, joka antaa niin har-       ja uudistettaessa. Yksityismetsälaki on yleisesti
29064: kitessaan rauhoitusmääräyksen. Useimmissa            tarkastellen ollut varsin tarkoituksenmukainen
29065: metsän hävitystapauksissa on metsälautakun-          estämään suoranaisen metsän hävityksen, mut-
29066: nan ja maanomistajan kesken päästy em. sopi-         ta ei ole estänyt metsänomistajilta tarkoituk-
29067:                                        1988 vp. -      KK n:o 658                                  3
29068: 
29069: senmukaista metsien käyttöä ja hoitoa. Eräissä         astisten kokemusten perusteella em. tarkoitus
29070: näkyvästi esillä olleissa metsänhakkuuasioissa         on myös käytännössä toteutunut, ja katsel-
29071: on maanomistajan ja metsälautakunnan eri-              mukset ovat uusien säännösten voimassaoloai-
29072: mielisyys aiheutunut erilaisten metsänkäsittely-       kana edelleen selvästi supistuneet.
29073: näkemysten lisäksi myös inhimillisistä arvoval-           Yksityismetsälain valvontaa ja metsänomis-
29074: tanäkökohdista.                                        tajien valintamahdollisuuksia pyritään selven-
29075:    Metsänomistajien ja metsälautakuntien vä-           tämään myös siten, että neuvonnan apuväli-
29076: listen erimielisyyksien vähentämiseksi perus-          neenä käytettävät suositusluonteiset metsän-
29077: tettiin 1.5.1987 voimaan tulleella keskusmetsä-        hoito-ohjeet ja yksityismetsälain valvontaoh-
29078: lautakunnista ja metsälautakunnista annetulla          jeet uudistetaan ja pidetään käytännön toimin-
29079: lailla (139/87) kunkin metsälautakunnan alu-           nassa entistä selvemmin eri asioina. Tämä työ
29080: eelle viisijäseniset katselmustoimikunnat, joi-        on keskusmetsälautakunnissa, joiden tehtäviin
29081: hin kuuluu metsänomistajajärjestön nimeämä             ohjeiden antaminen kuuluu, meneillään siten,
29082: henkilö, metsälautakunnan toimihenkilö, kaksi          että uudistetut ohjeet annetaan kuluvan vuo-
29083: kunnan nimeämää uskottua miestä sekä maa-              den aikana.
29084: ja metsätalousministeriön määräämä puheen-                Kun yksityismetsälaki sinänsä antaa varsin
29085: johtaja. Yksityismetsälain 1.12.1987 voimaan           joustavat mahdollisuudet metsänomistajille
29086: tulleella muutoksella annettiin yksityismetsä-         tarkoituksenmukaiseen metsän käyttöön ja
29087: lain mukaisten katselmusten pitäminen em.              kun otetaan huomioon rauhoitusten jatkuva
29088: toimikuntien tehtäväksi ja samalla laajennet-          väheneminen sekä toteutetut ja valmisteilla
29089: tiin katselmukseen tulevien asioiden piiriä.           olevat em. toimenpiteet, ei yksityismetsälain
29090:    Katselmustoimikuntien perustamisen tarkoi-          uudistamiseen ole kovin kiireellistä tarvetta
29091: tuksena oli muun muassa, että asiantuntemuk-           lain vanhahtavista sanamuodoista ja rakentees-
29092: seltaan laajennetuilla toimikunnilla olisi ennak-      ta huolimatta. Mikäli alempiasteisten säännös-
29093: kovaikutusta metsälautakuntien toimihenkilöi-          ten ja ohjeiden uudistaminen ei kuitenkaan luo
29094: den päätöksiin ja että yksityismetsälain valvon-       tyydyttävän vakaata tilannetta metsien käyt-
29095: taan liittyvät asiat tulisivat ratkaistuiksi paikal-   töön liittyvissä toimintatavoissa, on tarpeen
29096: lisella tasolla ilman oikeudenkäyntejä. Tähän-         ryhtyä myös yksityismetsälain tarkistamiseen.
29097: 
29098:      Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1989
29099: 
29100:                                                   Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
29101: 4                                    1988 vp. -     KK n:o 658
29102: 
29103: 
29104: 
29105: 
29106:                               Till Riksdagens Herr Talman
29107: 
29108:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         den som förts till domstol för avgörande har
29109: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         på 1980-talet årligen varit knappt 10 fall och
29110: av den 7 december 1988 till vederbörande            under vissa år har sådana inte alls förekommit.
29111: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-         Fredning av skog innebär i praktiken att
29112: jande av riksdagsman Pulliainen underteckna-        jordägaren inte utan skogsnämndens tillstånd
29113: de spörsmål nr 658:                                 får avverka fredad skog i försäljningssyfte.
29114:                                                     Om det finns avverkningsdugligt trädbestånd i
29115:           Åmnar Regeringen med det snaraste         skogen, förhindrar fredningen i och för sig inte
29116:        vidta åtgärder för att upphäva och           att skogen avverkas. Eftersom föryngrings-
29117:        förenkla stadgandena i lagen om enskil-
29118:                                                     huggning med skogsodling som mål annars
29119:        da skogar så att den å ena sidan för-
29120:                                                     också förutsätter en plan som godkänts av
29121:        hindrar en ren skogsskövling men å           skogsnämnden, åvilar jordägaren en extra
29122:        andra sidan bereder skogsägarna en
29123:                                                     förpliktelse att för en fredad skog skaffa
29124:        möjlighet att själva välja medlen för
29125:                                                     skogsnämndens tillstånd även för beståndsvår-
29126:        det ändamålsenligaste sättet att sköta       dande huggning och avverkning med sikte på
29127:        sin skog?                                    en naturlig föryngring. Detta kan inte ekono-
29128:                                                     miskt anses vara en nämnvärt sträng påföljd
29129:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        för jordägaren.
29130: samt anföra följande:                                  Att fredning av skog och därmed också de
29131:    De åtgärder som i anslutning till verkställig-   syneförrättningar som föregår den har minskat
29132: heten av lagen om enskilda skogar vidtas för        och förvandlats till en undantagsåtgärd måste
29133: en begränsning av skogsbruk har blivit allt         anses vara en positiv utveckling, som också
29134: färre. Detta återspeglas av att fredningen av       utgjort ett medvetet mål. Trenden visar å ena
29135: skogar helt klart har minskat. Ånnu på 1960-        sidan att skogsskövling har blivit mycket säll-
29136: talet fredades i genomsnitt 650 skogar per år       synt, delvis som ett resultat av rådgivning, men
29137: och på 1970-talet drygt 200 per år. Åren            å andra sidan också att skogsnämnderna
29138: 1980-87 fredades drygt 100 skogar per år,           grundligare än förut har övervägt skyldigheten
29139: dock så att 1986-87 fattades i genomsnitt           att vidta lagenliga åtgärder i sådana fall av
29140: endast 40 fredningsbeslut per år. För närvaran-     skogsskövling som varit av mindre betydelse
29141: de omfattas ca 40 000 ha skog av gällande           eller inte så klara.
29142: skogsfredning, dvs. ca 0,3 11Jo av sådan skogs-        På grund av den mångsidiga skogsnaturen
29143: mark som berörs av tillsynen över efterlevna-       och växlande lokala förhållanden är det inte
29144: den av lagen om enskilda skogar.                    möjligt och inte heller ändamålsenligt att cen-
29145:    Skogsfredning blir aktuell då en skogsnämnd      traliserat utarbeta detaljerade stadganden och
29146: vid en syneförrättning konstaterar att skog har     föreskrifter om hanteringen av skogarna, utan
29147: skövlats. 1 första hand skall skogsnämnden          besluten skall i huvudsak fattas på platsen där
29148: tillsammans med j ordägaren eller tillsammans       lokala förhållanden bäst kan beaktas. 1 detta
29149: med denna och innehavaren av avverkningsrät-        avseende ger lagen om enskilda skogar pröv-
29150: ten ingå ett skriftligt avtal om fredning av        ningsrätt till skogsnämnderna och de funktio-
29151: skogen samt om dess iståndsättning eller om         närer som beslutar om dessa saker, men å
29152: åstadkommande av återväxt och dess tryggan-         andra sidan även valmöjligheter till skogsäga-
29153: de. Om ett fredningsavtal inte kan fås till         ren vid avverkning och föryngring av skogen.
29154: stånd, skall skogsnämnden väcka talan i saken       Lagen om enskilda skogar har allmänt sett
29155: och föra den vid domstol som efter prövning         varit mycket ändamålsenlig när det gällt att
29156: utfärdar en fredningsföreskrift. 1 de flesta fall   hindra en direkt skogsskövling, men har samti-
29157: av skogsskövling har skogsnämnden och jord-         digt inte hindrat skogsägarna från en ända-
29158: ägarna kunnat ingå ovan nämnda avtal. Åren-         målsenlig skogsanvändning och -vård. 1 några
29159:                                    1988 vp. -     KK n:o 658                                     5
29160: 
29161: skogsavverkningsfrågor som varit aktuella har     praktiken och syneförrättningarna har under
29162: jordägarens och skogsnämndens oenighet            den tid som de nya stadgandena varit gällande
29163: förutom på skilda åsikter om skogshantering       alltjämt klart minskat.
29164: också berott på rent mänskliga prestigefrågor.        Avsikten är att tillsynen över lagen om
29165:    Genom en lag om centralskogsnämnder och        enskilda skogar och skogsägarnas valmöjlighe-
29166: skogsnämnder som trädde i kraft 1. 5.1987         ter även skall utredas så att de anvisningar för
29167: (139/87) tillsattes inom varje skogsnämnds        skogsvård som har karaktären av rekommen-
29168: verksamhetsdistrikt en synenämnd med fem          dationer och som används som hjälpmedel
29169: medlemmar. En synenämnd består av en per-         inom rådgivningsarbetet och anvisningarna för
29170: son som utses av någon skogsägarorganisation,     tillsynen över efterlevnaden av lagen om enskil-
29171: en funktionär i skogsnämnden, två godemän         da skogar skall revideras och i praktiken klara-
29172: som utses av kommunen samt en ordförande          re än tidigare betraktas som skilda saker. 1
29173: som förordnas av jord- och skogsbruksministe-     centralskogsnämnderna, vilkas uppgift det är
29174: riet. Synenämnderna tillsattes för att minska     att meddela anvisningar, är detta arbete på
29175: oenigheterna mellan skogsägarna och skogs-        gång så att de reviderade anvisningarna medde-
29176: nämnderna. Genom en ändring av lagen om           las under innevarande år.
29177: enskilda skogar som trädde i kraft 1.12.1987         Eftersom lagen om enskilda skogar som
29178: gavs ovan nämnda nämnder i uppgift att            sådan ger skogsägarna mycket flexibla möjlig-
29179: förrätta syn enligt lagen om enskilda skogar      heter tili ett ändamålsenligt skogsbruk och med
29180: och samtidigt utökades de ärenden som be-         beaktande av att fredningarna alltjämt blir
29181: handlas vid en syneförrättning.                   färre samt genomförda åtgärder och ovan
29182:    Syftet med inrättandet av synenämnder var      nämnda åtgärder som är under beredning,
29183: bl.a. att     nämnderna, vilkas sakkännedom       finns det inget direkt behov av en revidering av
29184: utökats, på förhand skall kunna påverka de        lagen om enskilda skogar, trots dess ålderdom-
29185: beslut som fattas av funktionärerna i skogs-      liga formuleringar och struktur. Om en revide-
29186: nämnderna och att beslut om ärenden som hör       ring av stadganden och anvisningar av lägre
29187: till tillsynen över efterlevnaden av lagen om     ordning likväl inte skapar en tillräckligt stabil
29188: enskilda skogar fattas utan rättegångar på        situation när det gäller tillvägagångssätten
29189: lokal nivå. På basen av erfarenheterna hittills   inom skogsbruket, måste även en revidering av
29190: har ovan nämnda syfte också förverkligats         lagen om enskilda skogar vidtas.
29191: 
29192:     Helsingfors den 12 januari 1989
29193: 
29194:                                             Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
29195:                                              1988 vp.
29196: 
29197: Kirjallinen kysymys n:o 659
29198: 
29199: 
29200: 
29201: 
29202:                                 Pulliainen: Lampaanlihan tuotannon lisäämisestä
29203: 
29204: 
29205:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29206: 
29207:    Monet poliitikot puhuvat mielellään maata-      valtiovallan taholta annettava myönteisiä sy-
29208: louden ylituotannosta. Kuitenkin maatalouden       säyksiä tuotannolle. Tämä koskee tuotantoa
29209: piirissä on useita lohkoja, joilla nykyinen tuo-   kokonaisuudessaan ja myös sen osa-alueita,
29210: tanto ei pysty tyydyttämään kotimaista kysyn-      kuten villan markkinointia.
29211: tää. Yksi sellainen alue on lampaanlihan tuo-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
29212: tanto. Kun vielä vuonna 1987 tuotettiin 1,3        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
29213: miljoonaa kiloa lampaanlihaa, niin tänä vuon-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29214: na tuotanto jää 1 miljoonaan kiloon. Tämä          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29215: puolestaan merkitsee, että Suomeen tuodaan
29216: tänä vuonna yhteensä noin puoli miljoonaa
29217: kiloa lampaanlihaa Islannista ja Uudesta See-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
29218: lannista.                                                   kotimaisen lampaanlihan tuotannon
29219:    Jotta nykyisestä alituotantotilanteesta pääs-            volyymin kasvattamiseksi vastaamaan
29220: täisiin tasapainoiseen tuotantotilanteeseen, on             kotimaista kysyntää?
29221: 
29222:     Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1988
29223: 
29224:                                          Erkki Pulliainen
29225: 
29226: 
29227: 
29228: 
29229: 290023S
29230: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 659
29231: 
29232: 
29233: 
29234: 
29235:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29236: 
29237:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Lampaanlihan kulutuksen myönteinen kehi-
29238: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tys tarjoaa pohjaa koko lammastalouden ke-
29239: olette 7 päivänä joulukuuta 1988 päivätyn           hittämiselle. Lampaanlihan tarjonnan varmis-
29240: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        tamiseksi ja kulutuksen kasvun tukemiseksi
29241: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       lampaanlihan tuonti on tässä vaiheessa ollut
29242: edustaja Erkki Pulliaisen näin kuuluvasta kir-      tarkoituksenmukaista ja tarpeellista. Hallituk-
29243: jallisesta kysymyksestä n:o 659:                    sen tarkoituksena on toteuttaa toimenpiteitä,
29244:                                                     joilla lampaanlihan lisääntynyt kulutus voitai-
29245:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy      siin tyydyttää kotimaisella tuotannolla. Lam-
29246:        kotimaisen lampaanlihan tuotannon            mastalouden rehuntuotanto- ja laiduntamis-
29247:        volyymin kasvattamiseksi vastaamaan          mahdollisuuksien parantamiseksi hallitus val-
29248:        kotimaista kysyntää?                         mistelee     luopumiseläkeasetuksen (258/74)
29249:                                                     muuttamista siten, että luopumiseläketilan pel-
29250:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       loilla olisi lupa laiduntaa muiden kuin luopu-
29251: vasti seuraavaa:                                    missitoumuksen antajan omistamia lampaita.
29252:    Maamme lammastaloudelle on ominaista
29253: pienimuotoisuus, mikä on olennaisesti vaikeut-
29254: tanut elinkeinon kehittämistä. Tuotannon vä-           Valtiovalta on pyrkinyt edistämään lammas-
29255: häisyyden takia lammastaloustuotteiden tar-         taloutta muun muassa lihan ja villan osalta
29256: jonta ja kysyntä eivät aina ole kohdanneet          hinta- ja tukipoliittisin keinoin. Nämä toimen-
29257: markkinoilla. Lammastalouteen ei ole riittä-        piteet eivät kuitenkaan ole johtaneet lammasta-
29258: västi erikoistuttu, minkä takia tuotannon te-       louselinkeinon tyydyttävään kehitykseen. Toi-
29259: hokkuus ja tuotteiden laatu eivät ole yltäneet      saalta lammastaloustuotteiden tuottajahintojen
29260: tyydyttävälle tasolle.                              suhde muiden maataloustuotteiden hintatasoon
29261:    Yhteiskunnan kannalta lammastalouteen liit-      on sellainen, ettei yleistä hintatasoa nopeampi
29262: tyy monia tekijöitä, jotka puoltavat lammasta-      kehittäminen lammastuotteiden osalta voine
29263: louselinkeinon elvyttämistä. Lammastalous,          tapahtua ilman huomattavia hintavääristymiä.
29264: mukaan lukien tuotteiden jatkojalostus, voi         Lammastalouden edistämiseksi tarvitaan eri
29265: osaltaan tarjota työtilaisuuksia maaseutualueil-    osa-alueiden, muun muassa tutkimuksen, neu-
29266: la, lammastaloustuotteet rikastuttavat suoma-       vonnan, tuotteiden markkinoinnin ja jatkoja-
29267: laista ruoka- ja käsityökulttuuria ja lammasta      lostuksen sekä lammastilojen tuotantotaloudel-
29268: on mahdollista käyttää myös maisemanhoidol-         listen kysymysten kokonaisvaltaista tarkastelua
29269: lisiin tarkoituksiin muun muassa rantojen ja        ja yhteensovittamista. Maaseudun kehittämis-
29270: varsinaisesta viljelykäytöstä poistettujen pelto-   projektissa harkitaankin tällaisen hankkeen
29271: jen hoidossa.                                       käynnistämistä.
29272: 
29273:     Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1989
29274: 
29275:                                                Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
29276:                                      1988 vp. -     KK n:o 659                                      3
29277: 
29278: 
29279: 
29280: 
29281:                               Tili Riksdagens Herr Talman
29282: 
29283:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            En positiv utveckling i konsumtionen av
29284: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         fårkött utgör grunden för utvecklandet av
29285: av den 7 december 1988 tili vederbörande            fårskötseln som helhet. För att säkra utbudet
29286: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      på fårkött och för att stöda en ökad konsum-
29287: jande av riksdagsman Erkki Pulliainen under-        tion har det varit ändamålsenligt och nödvän-
29288: tecknade spörsmål nr 659:                           digt att importera fårkött i detta skede. Rege-
29289:                                                     ringen har för avsikt att vidta åtgärder med
29290:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen            vilka den ökade konsumtionen av fårkött skall
29291:        vidta för att öka produktionen av in-        kunna tilifredsställas med inhemsk produktion.
29292:        hemskt fårkött så att den motsvarar          För att inom fårskötseln förbättra möjligheter-
29293:        efterfågan i hemlandet?                      na för foderproduktion och möjligheterna att
29294:                                                     hålla djur på bete bereder regeringen en änd-
29295:                                                     ring av förordningen om avträdelsepension
29296:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       (258/74), så att det på de åkrar som hör tili
29297: samt anföra följande:                               den lägenhet där avträdelse skall ske skall bli
29298:    Typiskt för fårskötseln i vårt land är att den   tilllåtet att låta andra får beta än de som ägs av
29299: utövas i liten skala, vilket väsentligen har        den som avgett förbindelsen om avträdelse.
29300: försvårat utvecklandet av denna näring. På             Statsmakten har försökt främja fårskötseln,
29301: grund av den ringa produktionen har utbudet         bl.a. beträffande kött och ull, med pris- och
29302: och efterfrågan på fårhushållningsprodukter         stödpolitiska medel. Dessa åtgärder har dock
29303: inte alltid motsvarat varandra på marknaden.        inte inneburit någon tilifredsställande utveck-
29304: Eftersom det inte har skett tiliräcklig speciali-   ling för fårskötseln. Å andra sidan är för-
29305: sering på fårskötsel, har produktionens effekti-    hållandet mellan producentpriserna på fårhus-
29306: vitet och produkternas kvalitet inte nått upp       hållningsprodukterna och andra jordbrukspro-
29307: tili en tilifredsställande nivå.                    dukters prisnivå sådant, att det inte torde vara
29308:     Om man betraktar förhållandet ur samhäl-        möjligt att utveckla fårhushållningsprodukter-
29309: lets synvinkel, är det många faktorer med           nas prisnivå snabbare än den allmänna prisni-
29310: anknytning tili fårskötseln som talar för att       vån utan att priserna snedvrids betydligt. För
29311: den borde göras livaktigare. Fårskötseln, inbe-     att främja fårskötseln fordras att olika delom-
29312: räknat vidareförädlingen av produkterna, kan        råden granskas och sammanjämkas med tanke
29313: för sin del erbjuda arbetstilifällen på landsbyg-   på helheten. Dessa delområden är bl.a. forsk-
29314: den och fårhushållningsprodukterna berikar          ning, rådgivning, marknadsföring och vidare-
29315: den finska mat- och hantverkskulturen. Dess-        förädling av produkter samt produktionseko-
29316: utom är det möjligt att använda får i land-         nomiska frågor som hänför sig tili de lägenhe-
29317: skapsvården, bl.a. för skötsel av stränder och      ter som bedriver fårhushållning. Inom ramen
29318: åkrar där det inte längre odlas i egentlig          för projektet för utvecklande av landsbygden
29319: mening.                                             överväger man att påbörja ett sådant projekt.
29320: 
29321:     Helsingfors den 11 januari 1989
29322: 
29323:                                               Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
29324:                                               1988 vp.
29325: 
29326: Kirjallinen kysymys n:o 660
29327: 
29328: 
29329: 
29330: 
29331:                                   Pulliainen: Naudanlihan tuotannon turvaamisesta
29332: 
29333: 
29334:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29335: 
29336:   Tasavallan hallitus on pyrkinyt vähentämään        kysyntä tyydytetään tuomalla maahan naudan-
29337: maidontuotantoa, jolloin myös lehmien määrä          lihaa. Keski-Euroopasta tuotavan lihan laadus-
29338: on vähentynyt. Tietynlaisia perusteita maidon-       ta ei voida olla aina vakuuttuneita. Siihen
29339: tuotannon vähentämiseen on ollutkin, mutta           sisältyy sekä hormoni- että jäämäriskejä, aina-
29340: nyt ollaan tekemisissä sen monenlaisten seu-         kin se on hyvin kaukana luomulihasta. Hor-
29341: rausvaikutusten kanssa.                              moniriski on olemassa, vaikka EY vaatiikin
29342:    Lypsylehmien määrän vähentymisestä on             nykyisin hormonilihan tuotannosta luopumis-
29343: seurannut automaattisesti pikkuvasikoiden            ta. Mm. Tanskassa tätä vaatimusta ei ole
29344: määrän vähentyminen. Tästä puolestaan seu-           hyväksytty. Jo terveydellisistä syistä pitäisi siis
29345: raa, että lihakarjan kasvattajat eivät saa riittä-   olla naudanlihan tuotannossa omavarainen.
29346: västi kasvatettavia nautoja. Nykyisellään he            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
29347: joutuvat odottamaan kaksi-kolmekin kuu-              jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
29348: kautta uusia kasvatettavia vasikoita. Tästä          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29349: puolestaan on seurannut n. 30 OJo :n suuruinen       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29350: tulojen pienentyminen.
29351:    Kun kasvatettavia vasikoita ei ole riittävästi,             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29352: laskee myös kotimainen naudanlihan tuotanto.                 ryhtyä vasikoiden tuottamisen lisäämi-
29353: Jos kulutus vastaavasti vähentyisi, asia olisi               seksi niin, että maa on naudanlihan
29354: kunnossa, mutta näin ei ole, vaan säilynyt                   tuotannon suhteen omavarainen?
29355: 
29356:     Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1988
29357: 
29358:                                           Erkki Pulliainen
29359: 
29360: 
29361: 
29362: 
29363: 290028Y
29364: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 660
29365: 
29366: 
29367: 
29368: 
29369:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29370: 
29371:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     noin 108-110 milj. kg ja ylijäämän 5-7 milj.
29372: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      kg. Ylijäämästä suurin osa viedään jalosteina.
29373: olette 7 päivänä joulukuuta 1988 päivätyn              Lehmäkannan karsimisen takia lähivuosina
29374: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       tullaan naudanlihan tuotannossa lähelle 100
29375: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      prosentin omavaraisuustavoitetta. Tämänhet-
29376: edustaja Erkki Pulliaisen näin kuuluvasta kir-     kisten tuotanto- ja kulutusennusteiden mukaan
29377: jallisesta kysymyksestä n:o 660:                   aivan lähivuosina ei ole syntymässä jatkuvaa
29378:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      tuontitarvetta. Ajoittainen tuontitarve kohdis-
29379:        ryhtyä vasikoiden tuottamisen lisäämi-      tuu erityisesti arvokkaampiin lajitelmiin. Kulu-
29380:        seksi niin, että maa on naudanlihan         tuksen ja tarjonnan kausivaihtelun takia nau-
29381:        tuotannon suhteen omavarainen?              danlihaa jouduttaneen saman vuoden aikana
29382:                                                    viemään ja tuomaan, vaikka omavaraisuusaste
29383:                                                    olisikin jonkin verran yli 100 prosenttia, jotta
29384:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       lihamarkkinat voitaisiin hoitaa tasapainoisesti
29385: vasti seuraavaa:                                   ilman liian suuria varastoimiskustannuksia.
29386:    Maamme naudanlihan tuotannosta noin 98          Jotta vähäiset muutokset lihan tarjonnassa tai
29387: prosenttia perustuu lypsylehmiin ja niiden vasi-   kulutuksessa eivät johtaisi heti tuontiin tai
29388: koihin. Lihakarjarotuisten lehmien vasikoihin      vientiin, vientiä harjoittaville liikkeille on ase-
29389: perustuvan, niin sanotun itseuudistuvan nau-       tettu varastointivelvoite, joka on täytettävä
29390: danlihan tuotannon osuus on noin kaksi pro-        ennen kuin vientilupa voidaan antaa. Vastaa-
29391: senttia. Siten naudanlihan tuotanto on voimak-     vasti tuonnin osalta maatalouden markkinoin-
29392: kaassa riippuvuussuhteessa lypsylehmien mää-       tineuvostosta annetussa asetuksessa on säädet-
29393: rään.                                              ty, että ennen tuonnin aloittamista varastoja
29394:    Vuonna 1988 naudanlihaa on jouduttu tuo-        on purettava säädetyllä määrällä.
29395: maan noin 2, 7 milj. kiloa, koska naudanlihan         Maidontuotannon vähenemisen seurauksena
29396: tulo markkinoille on ollut vähäisempää kuin        naudanlihan tuotanto alittanee ilman uusia
29397: edellisinä vuosina. Yhtenä syynä lihantuotan-      lihantuotantoa edistäviä toimenpiteitä kulutus-
29398: non pienenemiseen on eläinkannan alenemisen        määrän ilmeisesti jo 1990-luvun alkupuoliskol-
29399: lisäksi kesän 1987 heikkolaatuinen rehu.           la. Tämän vuoksi keväällä 1988 korotettiin
29400:    Lehmäkanta on pienentynyt 1980-luvulla          mm. naudanlihan tuotantopalkkion (VNP n:o
29401: keskimäärin 18 000 eläimellä vuosittain, mikä      332/88) teuraspainoja, mikä toimenpide onkin
29402: on vähentänyt lihantuotantoon käytettävissä        jo johtanut nuoren naudan keskipainojen ko-
29403: olevien vasikoiden ja siten myös naudanlihan       hoamiseen. Maa- ja metsätalousministeriössä
29404: määrää.                                            on suunniteltu myös muita toimenpiteitä nau-
29405:    Aiempina vuosina lehmien vähentämisestä         danlihan tuotannon omavaraisuuden turvaami-
29406: saatu lihamäärä ja nuorten nautojen keskiteu-      seksi. Tuotannon lisäämistä voidaan ohjata
29407: raspainon nousu ovat korvanneet eläinmäärän        jatkossakin mm. hinta- ja tukipolitiikalla siten,
29408: vähenemisestä aiheutuvan tuotantokapasiteetin      että teuraspainot nousevat. Pitemmällä aikavä-
29409: alenemisen. Tämän ansiosta naudanlihan teu-        lillä naudanlihan tuotantoa on tarkoitus lisätä
29410: rastusmäärä jopa kasvoi vuoteen 1984 asti ja       emolehmiin perustuvan eli itseuudistuvan nau-
29411: viimeisten neljän vuoden aikana se on pysynyt      danlihan tuotannon avulla.
29412: 123-125 miljoonan kilon tasolla nautakarja-           Emolehmiin perustuvan lihantuotannon
29413: määrän pienenemisestä huolimatta. Kun nau-         edellytysten parantamiseksi kotieläinyritysten
29414: danlihan kulutus on vastaavana aikana ollut        perustamislupajärjestelmää on tarkoitus muut-
29415: vuosittain 102-105 milj. kiloa, vientitarve on     taa siten, että tilakohtaista lihantuotannon laa-
29416: ollut 20-22 milj. kiloa vuodessa. Vuonna           juutta ei rajoitettaisi nykyisessä määrin, jos
29417: 1988 naudanlihan tuotannon arvioidaan olleen       tuotanto perustuu yksinomaan emolehmistä
29418:                                   1988 vp. -     KK n:o 660                                 3
29419: 
29420: saataviin vasikoihin. Lisäksi annetaan mahdol-   rantamiseksi jo nykyisinkin maksettavaa emo-
29421: lisuus vaiheittaiseen siirtymiseen maidontuo-    lehmäpalkkiota on tarkoitus korottaa ja tehdä
29422: tannosta emolehmiin perustuvaan naudanlihan      palkkiojärjestelmästä nykyistä pysyvämpi.
29423: tuotantoon. Tuotannon kannattavuuden pa-
29424: 
29425:     Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1989
29426: 
29427:                                             Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
29428: 4                                 1988 vp. -     KK n:o 660
29429: 
29430: 
29431: 
29432: 
29433:                             Tili Riksdagens Herr Talman
29434: 
29435:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      kött beräknas 1988 ha varit ca 108-110 milj.
29436: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse      kg och överskottet 5-7 milj. kg. Största delen
29437: av den 7 december 1988 tili vederbörande         av överskottet exporteras förädlat.
29438: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-
29439: jande av riksdagsman Erkki Pulliainen under-        På grund av gallringen av kobeståndet upp-
29440: tecknade spörsmål nr 660:                        når man i produktionen av nötkött under de
29441:                                                  närmaste åren självförsörjningsmålet om 100
29442:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen         procent. Enligt de produktions- och konsum-
29443:        vidta för att öka produktionen av kal-    tionsprognoser som nu finns att tiligå kommer
29444:        var så att landet är självförsörjande     det inte under de närmaste åren att uppstå ett
29445:        fråga om produktionen av nötkött?         kontinuerligt importbehov. Det tillfälliga im-
29446:                                                  portbehovet berör särskilt de värdefullare sor-
29447:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     timenten. På grund av säsongvariationerna i
29448: samt anföra följande:                            konsumtionen och utbudet blir man troligen
29449:                                                  tvungen att under samma år exportera och
29450:     Ca 98 procent av produktionen av nötkött i   importera nötkött, fastän självförsörjningsgra-
29451: vårt land grundar sig på mjölkkor och deras      den är något över 100 procent, för att kött-
29452: kalvar. Av nötköttsproduktionen utgör den        marknaden skall kunna skötas balanserat utan
29453: produktion som baserar sig på kalvar av kött-    alltför stora lagringskostnader. För att små
29454: boskapskor, s.k. självrekryterande nötkötts-     ändringar i utbudet eller konsumtionen av kött
29455: produktion, ca två procent. Således är produk-   inte omedelbart skall leda tili import eller
29456: tionen av nötkött kraftigt beroende av antalet   export, har det för affärer som bedriver export
29457: mjölkkor.                                        uppställts en lagringsskyldighet som skall upp-
29458:     Under 1988 var man tvungen att importera     fyllas innan exporttilistånd kan beviljas. På
29459: ca 2, 7 milj. kg nötkött eftersom det kom        motsvarande sätt har beträffande importen i
29460: mindre nötkött på marknaden jämfört med          förordningen om marknadsföringsråd för lant-
29461: föregående år. En orsak tili minskningen i       bruket stadgats att innan kött importeras skall
29462: köttproduktionen är dels att djurbeståndet har   lagren tömmas med en stadgad mängd.
29463: minskat och dels att fodret sommaren 1987 var
29464: av så dålig kvalitet.                               Som en följd av minskningen av mjölkpro-
29465:    Kobeståndet har under 1980-talet minskat      duktionen kommer produktionen av nötkött
29466: med i genomsnitt 18 000 djur årligen, vilket     utan nya åtgärder som främjar produktionen
29467: har minskat antalet kalvar som kan användas      av kött troligen att underskrida konsumtionen
29468: för köttproduktion och således också mängden     redan i början av 1990-talet. På grund av detta
29469: nötkött.                                         höjdes våren 1988 slaktvikterna för premier för
29470:     Den köttmängd som under tidigare år erhål-   produktion av bl.a. nötkött (SRB nr 332/88).
29471: lits på grund av minskningen av kor och          Denna åtgärd har också redan lett tili att den
29472: ökningen i den genomsnittliga slaktvikten för    genomsnittliga vikten för unga nötdjur har
29473: unga nötdjur har ersatt den minskning av         ökat. Vid jord- och skogsbruksministeriet har
29474: produktionskapaciteten viiken förorsakats av     även planerats andra åtgärder för att trygga
29475: att antalet djur minskat. På grund av detta      självförsörjningen i fråga om produktionen av
29476: rentav ökade mängden slaktat nötkött tili år     nötkött. En ökning av produktionen kan även i
29477: 1984 och under de fyra senaste åren har den      fortsättningen styras bl.a. genom pris- och
29478: varit 123-125 milj. kg trots att mängden         understödspolitik så att slaktvikterna ökar.
29479: nötboskap minskat. Då konsumtionen av nöt-       Avsikten är att på lång sikt öka produktionen
29480: kött under motsvarande tid årligen har varit     av nötkött med hjälp av produktion som
29481: 102-105 milj. kg, har exportbehovet varit        grundar sig på amkor dvs., självrekryterande
29482: 20-22 milj. kg i året. Produktionen av nöt-      nötköttsproduktion.
29483:                                   1988 vp. -     KK n:o 660                                 5
29484: 
29485:    För att förbättra förutsättningarna för den   en gradvis övergång från mjölkproduktion tili
29486: köttproduktion som grundar sig på amkor          sådan produktion av nötkött som grundar sig
29487: skall systemet med tilistånd att grunda hus-     på amkor. Avsikten är att för förbättrande av
29488: djursföretag ändras så att omfattningen av       produktionens lönsamhet höja den premie som
29489: köttproduktionen för de olika lägenheterna       redan för närvarande betalas för amkor och
29490: inte begränsas så mycket som för närvarande,     göra systemet med premier mer permanent än
29491: om produktionen enbart grundar sig på kalvar     det för tilifället är.
29492: som fås av amkor. Dessutom ges möjlighet tili
29493: 
29494:     Helsingfors den 5 januari 1989
29495: 
29496:                                             Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
29497:                        j
29498:                       j
29499:                      j
29500:                     j
29501:                    j
29502:                   j
29503:                  j
29504:                 j
29505:                j
29506:               j
29507:              j
29508:             j
29509:            j
29510:           j
29511:          j
29512:         j
29513:        j
29514:       j
29515:      j
29516:     j
29517:    j
29518:   j
29519:  j
29520: j
29521:                                                1988 vp.
29522: 
29523: Kirjallinen kysymys n:o 661
29524: 
29525: 
29526: 
29527: 
29528:                                   Pulliainen: "Kuluta harkiten- Tietoisen kuluttajan taskuopas"
29529:                                      -kirjasen jakamisesta joka talouteen
29530: 
29531: 
29532:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29533: 
29534:    Suomi harjoittaa valtiona kehitysyhteistyötä      ten - Tietoisen kuluttajan taskuopas", joka
29535: monin eri tavoin. Se on sitoutunut käyttämään        kertoo siitä, kuinka me kuluttajina voimme
29536: tietyn osuuden (0, 7 OJo) bruttokansantuottees-      toimia kehitysmaiden hyväksi.
29537: taan kehitysmaiden hyväksi. Monet kansalais-            Hallitus lähetti kansalaisille vihkosensa "Ve-
29538: järjestöt toimivat samansuuntaisesti. Yksityi-       rotus kevenee". Samalla se voisi lähettää jo-
29539: nen kansalainen voisi myös ostovalintoja teh-        kaiseen ruokakuntaan edellä mainitun vihko-
29540: dessään toimia niin, että hän välillisesti vaikut-   sen ja siten edesauttaa koko kansan tuella
29541: taisi kehitysmaiden ravitsemustilanteeseen.          kehitysmaita.
29542: Nythän lukuisat ylikansalliset yhtiöt ryöstöpyy-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
29543: tävät kehitysmaiden kalavesiä ja viljelevät laa-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
29544: joja alueita kehitysmaissa tavalla, josta koituu     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29545: vähän kehitysmaiden itsensä hyväksi. Aliravit-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29546: semus onkin kehitysmaiden väestöjen vakavim-
29547: pia ongelmia.                                                  Aikooko Hallitus toimia kehitysmaa-
29548:    Tampereen yliopiston ylioppilaskunta, Tam-                poliittisen linjansa hyväksi niin, että
29549: pereen kehitysmaakauppayhdistys ry, Kirkon                   valtion kustannuksella lähetetään jokai-
29550: vastuuviikon yhteistyöryhmä ja Ympäristökes-                 seen tasavallan ruokakuntaan vihkonen
29551: kus/ -Maailmankauppa ovat ulkoministeriön                    "Kuluta harkiten - Tietoisen kulutta-
29552: kehitysyhteistyöosaston taloudellisella tuella               jan taskuopas"?
29553: julkaisseet informaatiokirjasen "Kuluta harki-
29554:      Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1988
29555: 
29556:                                           Erkki Pulliainen
29557: 
29558: 
29559: 
29560: 
29561: 290012F
29562: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 661
29563: 
29564: 
29565: 
29566: 
29567:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29568: 
29569:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     tulo- ja menoarviossa 2, 7 mmk. Tukea on
29570: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-     v. 1988 jaettu 138 järjestölle yhteensä 166
29571: hemies, 7 päivänä joulukuuta 1988 päivätyn         hankkeeseen. Vuoden 1989 tulo- ja menoarvio-
29572: kirjeenne n:o 2204 ohella toimittanut valtio-      esityksessä tarkoitukseen on esitetty kaikkiaan
29573: neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi       2,85 mmk. Tiedotustuen käyttö on osoittautu-
29574: jäljennöksen kansanedustaja Pulliaisen näin        nut hyödylliseksi ja tärkeäksi kehitysyhteistyö-
29575: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 661:     tiedotusta tukevaksi järjestelyksi.
29576:                                                       "Kuluta harkiten - Tietoisen kuluttajan
29577:          Aikooko Hallitus toimia kehitysmaa-       taskuopas" -vihkosen painatus- ja esitekustan-
29578:        poliittisen linjansa hyväksi niin, että     nusten osittaiseen kattamiseen on v. 1984
29579:        valtion kustannuksella lähetetään jokai-    myönnetty 12 000 mk Tampereen kehitysmaa-
29580:        seen tasavallan ruokakuntaan vihkonen       kauppayhdistykselle. Järjestö on itsenäisesti
29581:        "Kuluta harkiten - Tietoisen kulutta-       vastannut vihkosen toimittamisesta, kustanta-
29582:        jan taskuopas"?                             misesta ja jakelusta.
29583:                                                       Jo kansalaisjärjestöjen tiedotustukimäärära-
29584:   Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:        hojen riittämättömyyden johdosta vihkosta ei
29585:   Ulkoasiainministeriö tukee kansalaisjärjestö-    ole mahdollista toimittaa kaikkiin Suomen
29586: jen kehitysyhteistyötä. Kehitysmaita ja kehitys-   ruokakuntiin. Lisäksi oppaan sisältämän Tam-
29587: maatietoutta koskevan tiedottamisen tukemi-        pereen kehitysmaakauppayhdistyksen omien
29588: seksi on luotu tiedotustukijärjestelmä.            kauppapoliittisten kannanottojen vuoksi sitä ei
29589:   Kuluvana vuonna tiedotustukeen on varattu        voida jakaa valtion toimesta.
29590: 
29591:     Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 1989
29592:                                                                 Ulkoasiainministeri Kalevi Sorsa
29593:                                   1988 vp. -     KK n:o 661                                      3
29594: 
29595: 
29596: 
29597: 
29598:                             Tili Riksdagens Herr Talman
29599: 
29600:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Under innevarande år har 2,7 milj. mk
29601: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse      reserverats för informationsstödet i budgeten.
29602: nr 2204 av den 7 december 1988 tili vederbö-     År 1988 delades stödet ut tili 138 organisatio-
29603: rande medlem av statsrådet översänt avskrift     ner för sammanlagt 166 projekt. 1 budgetpro-
29604: av följande av riksdagsman Pulliainen under-     positionen 1989 har sammanlagt 2,85 milj. mk
29605: tecknade spörsmål nr 661:                        anvisats för ändamålet. Användningen av in-
29606:                                                  formationsstöd har visat sig vara ett nyttigt
29607:          Ämnar Regeringen handla i enlighet      och viktigt arrangemang som stöder informa-
29608:        med sin ulandspolitiska linje så att      tionen om utvecklinssamarbete.
29609:        häftet "Kuluta harkiten - Tietoisen          För att trycknings- och broschyrkostnaderna
29610:        kuluttajan taskuopas" (Konsumera          för häftet "Kuluta harkiten - Tietoisen kulut-
29611:        med eftertanke - En fickguide för den     tajan taskuopas" delvis skall täckas beviljades
29612:        medvetna konsumenten) på statens be-      Tampereen kehitysmaakauppayhdistys 12 000
29613:        kostnad skickas tili varje finländskt     mk år 1984. Organisationen har själv svarat
29614:        hushåll?                                  för utarbetandet och distributionen av samt
29615:                                                  kostnaderna för häftet.
29616:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        Redan på grund av att anslagen för informa-
29617: samt anföra följande:                            tionsstöd tili medborgarorganisationer är otili-
29618:                                                  räckliga, är det inte möjligt att dela ut broschy-
29619:   Utrikesministeriet understöder medborgaror-    ren tili alla hushåll i Finland. Dessutom kan
29620: ganisationernas utvecklingssamarbete. För stö-   inte staten låta dela ut den på grund av att den
29621: dande av information och kunskap om uländer      innehåller Tampereen kehitysmaakauppayhdis-
29622: har ett informationsstödsystem skapats.          tys egna handelspolitiska ställningstaganden.
29623: 
29624:     Helsingfors den 3 januari 1989
29625: 
29626:                                                                  Utrikesminister Kalevi Sorsa
29627:                                              1988 vp.
29628: 
29629: Kirjallinen kysymys n:o 662
29630: 
29631: 
29632: 
29633: 
29634:                                  Kortesalmi: Elimyssalon erämaa-alueen suojelemisesta Kuhmossa
29635: 
29636: 
29637:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29638: 
29639:    Kainuun osalta valtakunnallinen suojeluoh-      ho, mikä voimakkaasti lisää paineita Elimyssa-
29640: jelma ei ole edennyt tyydyttävällä tavalla. Kai-   lon mahdollisimman laajan suojelun puolesta.
29641: nuun ja eteläisen Suomen ehkäpä merkittävin        Tämän takia olisi ehdottoman tärkeätä suojella
29642: erämaa-alue Elimyssalo Kuhmon kaupungissa          Elimyssalo siinä laajuudessa kuin yhtenäistä
29643: on ollut kiistelyn kohteena jo pari vuosikym-      hakkaamatonta maapinta-alaa (7 500 hehtaa-
29644: mentä. Miltään taholta ei Elimyssalon mitta-       ria) on vielä jäljellä. Se on ainoa keino muo-
29645: vaa suojeluarvoa ole kiistetty, mutta suojelta-    dostaa mielekäs suojelukunta. Toimenpide on
29646: van alueen rajauksesta talousmetsäkäytön ul-       lisäksi ainoa keino ikimäntyjen ja naavaisten
29647: kopuolelle ei ole päästy sopimukseen. Monissa      korpikuusikoiden sekä erilaisten suo- ja suoyh-
29648: eri yhteyksissä on suojelualueen pinta-alaksi      distymätyyppien elävöittämän aarnialueen säi-
29649: esitetty aloja 2 500 ja 3 750 hehtaarin väliltä.   lyttämiseksi maamme ehkä edustavimman erä-
29650:    Kuluvan vuoden aikana on Elimyssalon suo-       maaeläimistön elinsijana. Lisäksi puiston alu-
29651: jelualue jälleen saamassa uuden muodon ja          eella sijaitsisivat myös Latva- ja Levävaaran
29652: laajuuden. Neuvostoliiton ja Suomen yhteinen       vanhat erämaa-asumukset. Rakennusten tä-
29653: Ystävyyden puisto-hanke on muotoutumassa           mänhetkisen kunnon huomioon ottaen olisi
29654: Kuhmon puolella eriasteisina suojeltavista osa-    mahdollista näiden kunnostaminen kertomaan
29655: alueista runsaan 16 000 hehtaarin suuruiseksi.     mahdollisimman elävästi kulttuurista, jolle ih-
29656: Neuvosto-Karjalassa puiston muodostaa yli          misen läsnäolo alueella on vuosisatoja perus-
29657: 47 000 hehtaarin suuruinen Kivijärven luon-        tunut.
29658: nonsuojelualue. Elimyssalo, joka on tunnustet-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
29659: tu Suomen puoleisen puistonosan ydinalueeksi,      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
29660: on noterattu 5 400 suojeltavan hehtaarin arvoi-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29661: seksi.                                             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29662:    Hylätyksi tuli mm. luonnonsuojelualueiden
29663: perustamiskomitean esitys 6 560 hehtaarin laa-              Aikooko Hallitus ryhtyä kiireesti toi-
29664: juisesta Elimyssalon luonnonsäästiöstä. Sa-               miin Kuhmon Elimyssalon suojelualu-
29665: moin toteutumatta on jäänyt Jonkerinsalon                 een saamiseksi suojeluohjelman piiriin
29666: luonnonsäästiö. Kainuussa siellä täällä jäljellä          koko hakkaamattomassa laajuudessaan
29667: olevia ikimetsien rippeitä uhkaa totaalinen tu-           (7 500 hehtaaria)?
29668: 
29669:     Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1988
29670: 
29671:                                       J. Juhani Kortesalmi
29672: 
29673: 
29674: 
29675: 
29676: 2900468*
29677: 2                                 1988 vp. -     KK n:o 662
29678: 
29679: 
29680: 
29681: 
29682:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29683: 
29684:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           koko hakkaamattomassa laajuudessaan
29685: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           (7 500 hehtaaria)?
29686: olette 7 päivänä joulukuuta 1988 päivätyn
29687: kirjeenne n:o 2205 ohella toimittanut valtio-      Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
29688: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-    vasti seuraavaa:
29689: sen kansanedustaja Kortesalmen kirjallisesta
29690: kysymyksestä n:o 662:                              Kysymys koskee samaa asiaa kuin kansan-
29691:                                                  edustaja Pulliaisen 5 päivänä joulukuuta 1988
29692:         Aikooko Hallitus ryhtyä kiireesti toi-   päivätty kirjallinen kysymys. Siihen olen vas-
29693:       miin Kuhmon Elimyssalon suojelualu-        tannut 11 päivänä tammikuuta 1989, joten
29694:       een saamiseksi suojeluohjelman piiriin     viittaan jo antamaani vastaukseen.
29695: 
29696:     Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1989
29697: 
29698:                                                               Ympäristöministeri Kaj Bärlund
29699:                                  1988 vp. -    KK n:o 662                                  3
29700: 
29701: 
29702: 
29703: 
29704:                            Tili Riksdagens Herr Talman
29705: 
29706:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          mo (7 500 hektar) skall inkluderas
29707: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          skyddsprogrammet?
29708: nr 2205 av den 7 december 1988 till vederbö-
29709: rande medlem av statsrådet översänt avskrift      Såsom svar på dett spörsmål får jag vörd-
29710: av följande av riksdagsman Kortesalmi under-   samt anföra följande:
29711: tecknade skriftliga spörsmål nr 662:              Spörsmålet gäller samma sak som riksdags-
29712:                                                man Pulliainens skriftliga spörsmål av den 5
29713:         Ämnar Regeringen vidta brådskande      december 1988. Detta har jag besvarat den 11
29714:       åtgärder för att hela det oavverkade     januari 1989 och hänvisar därför till mitt
29715:       naturskyddsområdet Elimyssalo i Kuh-     tidigare svar.
29716: 
29717:     Helsingfors den 11 januari 1989
29718: 
29719:                                                                Miljöminister Kaj Bärlund
29720:                                              1988 vp.
29721: 
29722: Kirjallinen kysymys n:o 663
29723: 
29724: 
29725: 
29726: 
29727:                                 T. Roos: Puhelinverkon aluejaosta Vammalan ja Ikaalisten -
29728:                                    Parkanon seuduilla
29729: 
29730: 
29731:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29732: 
29733:    Liikenneministeriön työryhmä on ehdottanut         Ennen kuin asia viedään päätökseen, tulisi
29734: puhelinliikenteeseen uutta suuraluejakoa. Siinä    siitä pyytää myös lausunnot kunnilta, joita
29735: muusta Pirkanmaasta erotettaisiin Vammalan         aiotut muutokset koskevat.
29736: seutu sekä Ikaalisten - Parkanon seutu. Tästä         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
29737: koituisi alueiden yrityksille lisäkustannuksia,    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
29738: samoin kävisi yksityisille puhelimenkäyttäjille.   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29739: Yhteydet suuntautuvat nyt talousalueen mukai-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29740: sesti Tampereen seudulle yhä kasvavassa mää-
29741: rin.                                                         Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29742:    Esitys sotii myös talousaluepohjaista ajatte-          ryhtyä, jotta sekä Vammalan että Ikaa-
29743: lua vastaan. Tavoitteenahan tulisi olla talous-           listen-Parkanon seudut puhelinliiken-
29744: aluejaon saaminen kaikkien aluejakojen poh-               teen suuraluejakouudistuksessa liite-
29745: jaksi. Tätä periaatetta on Pirkanmaalla jo                tään samaan alueeseen Tampereen
29746: viime aikoina toteutettu esim. työvoimapiiri-             kanssa?
29747: jaossa.
29748: 
29749:     Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1988
29750: 
29751:                                            Timo Roos
29752: 
29753: 
29754: 
29755: 
29756: 290017L
29757: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 663
29758: 
29759: 
29760: 
29761: 
29762:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29763: 
29764:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     Myöhemmässä vaiheessa myös verkon tekni-
29765: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      nen rakenne ja numerointi kehittyvät sen mu-
29766: olette 8 päivänä joulukuuta 1988 päivätyn          kaisiksi.
29767: kirjeenne n:o 2209 ohella toimittanut valtio-         Työryhmä tarkasteli myös vaihtoehtoja, jos-
29768: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-      sa Parkanon ja Vammalan verkkoryhmät olisi
29769: sen kansanedustaja T. Roosin näin kuuluvasta       liitetty Hämeen suurliikennealueeseen. Todet-
29770: kirjallisesta kysymyksestä n:o 663:                tiin, että taksoituksen osalta tämä olisi ollut
29771:                                                    huononnus kyseisten verkkoryhmien tilaajille.
29772:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     Näiden verkkoryhmien liikenne Hämeen suur-
29773:        ryhtyä, jotta sekä Vammalan että Ikaa-      liikennealueelle, muualle kuin Tampereelle, on
29774:        listen-Parkanon seudut puhelinliiken-       hyvin pientä. Lisäksi työryhmä esitti, että ny-
29775:        teen suuraluejakouudistuksessa liite-       kyinen käytäntö taksoituksessa säilytetään, jol-
29776:        tään samaan alueeseen Tampereen             loin suurliikennealueen (läänin) sisäisten puhe-
29777:        kanssa?                                     lujen taksaa noudatetaan myös suurliikenne-
29778:                                                    alueen (läänin) rajan molemmin puolin olevien
29779:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      vierekkäisten verkkoryhmien välillä. Siten Par-
29780: vasti seuraavaa:                                   kanon ja Tampereen sekä Vammalan ja Tam-
29781:    Liikenneministeriön asettama suurliikenne-      pereen verkkoryhmien väliset liikennemaksut
29782: aluetyöryhmä käsitteli kokouksissaan useita        pidetään suurliikennealueiden sisäisen taksan
29783: erilaisia televerkon aluejakoja. Työryhmän         tasolla.
29784: lähtökohtana oli, että aluejaon olisi oltava          Työryhmän esittämää suurliikennealuejakoa
29785: selvästi tunnistettavissa, uuteen aluejakoon       on pidetty sopivana ja tarkoituksenmukaisena.
29786: voitaisiin siirtyä ilman kohtuuttomia muutok-      Aluejaon teknistä ja taloudellista tarkoituksen-
29787: sia olevassa verkossa ja minkään alueen ja         mukaisuutta sekä käyttäjien oikeudenmukaista
29788: käyttäjäryhmän osalta ei tapahtuisi ainakaan       ja tasapuolista kohtelua on kuitenkin valvotta-
29789: puheluveloituksessa huononnusta nykyiseen ti-      va jatkuvasti. Jos mm. liikenteen suuntautumi-
29790: lanteeseen verrattuna. Selvitys perustui verkko-   sessa tapahtuu olennaisia muutoksia, suurlii-
29791: ryhmien liikenteen suuntautumistietoihin. Työ-     kennealueen rajan paikkaa tai taksoitusta on
29792: ryhmä päätyi esittämään nykyistä lääninjakoa       tarkistettava uudelleen muuttuneessa tilantees-
29793: noudattavaa aluejakoa, joka toimii ensi vai-       sa.
29794: heessa lähinnä taksoituksellisena aluejakona.
29795: 
29796:     Helsingissä 6 päivänä tammikuuta 1989
29797: 
29798:                                                             Liikenneministeri Pekka Vennamo
29799:                                      1988 vp. -      KK n:o 663                                     3
29800: 
29801: 
29802: 
29803: 
29804:                               Tili Riksdagens Herr Talman
29805: 
29806:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          delning skall i det första skedet närmast utnytt-
29807: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          jas vid taxeringen. 1 ett senare skede utvecklas
29808: nr 2209 av den 8 december 1988 tili vederbö-         även nätets tekniska struktur och numrering
29809: rande medlem av statsrådet översänt avskrift         enligt denna områdesindelning.
29810: av följande av riksdagsman Timo Roos under-             Arbetsgruppen granskade även alternativ där
29811: tecknade spörsmål nr 663:                            Parkano och Vammala nätgrupper skulle ha
29812:                                                      anslutits tili Tavastlands stortrafikområde. Det
29813:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen             konstaterades att detta i fråga om taxeringen
29814:        vidta för att både Vammala och Ikalis-        hade varit en försämring för abonnenterna
29815:        -Parkano trakterna vid förnyelsen av          inom ifrågavarande nätgrupper. Dessa nät-
29816:        stortrafikområdesindelningen av tele-         gruppers trafik tili Tavastlands stortrafikområ-
29817:        fontrafiken införlivas i samma område         de, annanstans än tili Tammerfors, är mycket
29818:        som Tammerfors?                               liten. Dessutom föreslog arbetsgruppen att det
29819:                                                      nuvarande förfarandet beträffande taxeringen
29820:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        bibehålls, varvid taxan för stortrafikområdets
29821: samt anföra följande:                                (länets) interna samtai även iakttas mellan
29822:    Den arbetsgrupp för stortrafikområden som         nätrupper som är belägna bredvid varandra
29823: tilisatts av trafikministeriet behandlade vid sina   invid och på varsin sida om stortrafikområdets
29824: möten flera olika slags områdesindelningar av        (länets) gränser. Därigenom hålls trafikavgif-
29825: telenätet. Utgångspunkten för arbetsgruppen          terna mellan Parkano och Tammerfors samt
29826: var att områdesindelningen skulle vara klart         Vammala och Tammerfors på samma nivå som
29827: identifierbar, att en övergång tili den nya          stortrafikområdenas interna taxa.
29828: områdesindelningen vore möjlig utan orimligt            Den stortrafikområdesindelning som arbets-
29829: stora ändringar i det existerande nätet och att      gruppen föreslagit har ansetts lämplig och
29830: det inte sker någon försämring åtminstone i          ändamålsenlig. Det skall dock kontinuerligt
29831: debiteringen av samtai jämfört med nuvarande         övervakas att den tekniska och ekonomiska
29832: situation i fråga om något område eller någon        områdesindelningen är ändamålsenlig samt att
29833: grupp av användare. Utredningen grundade sig         användarna behandlas rättvist och objektivt.
29834: på uppgifter om riktningen för nätgruppernas         Om det sker väsentliga förändringar bl.a. i
29835: trafik. Arbetsgruppen beslutade sig för att          fråga om trafikens riktning, skall gränsen eller
29836: föreslå en områdesindelning som följer den           taxeringen för stortrafikområdet justeras i en-
29837: nuvarande länsindelningen. Denna områdesin-          lighet med den förändrade situationen.
29838: 
29839:     Helsingfors den 6 januari 1989
29840: 
29841:                                                                   Trafikminister Pekka Vennamo
29842:                                             1988 vp.
29843: 
29844: Kirjallinen kysymys n:o 664
29845: 
29846: 
29847: 
29848: 
29849:                                 Elo ym.: Kokemäen-Porin/Rauman välisen rataosuuden perus-
29850:                                    korjauksesta
29851: 
29852: 
29853:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29854: 
29855:    Tampereen-Porin/Rauman radan mittava,           nellä. Äskettäin julkisuudessa olleiden tietojen
29856: vuosikymmenen kestänyt perusparannustyö            mukaan on Valtionrautateiden pääjohtaja Ei-
29857: Lielahdelta Kokemäelle saatetaan loppuun ensi      no Saarinen kuitenkin pitänyt tärkeänä, että
29858: vuonna. Noin 90 kilometriä pitkän rataosan         periaatepäätös rautateiden jatkosähköistämi-
29859: kunnostustöihin on tällöin käytetty rahaa noin     sestä tehtäisiin jo ensi vuoden alkupuolella.
29860: 200 miljoonaa markkaa. Rataosan Lielahti-          Saarisen mukaan rataverkkoa ja sen liikenne-
29861: Kokemäki korjaaminen merkitsee käytännössä         virtoja tarkastelemalla näyttää siltä, että jo
29862: mm. mahdollisuutta nostaa junien tavoiteno-        ensi vuosikymmenellä tulisi toteuttaa 1 000-
29863: peutta Lielahden-Äetsän välillä 120 kilomet-       1 500 kilometrin pituisen rataosan sähköistä-
29864: riin tunnissa ja Äetsän-Kokemäen välillä 140       minen. Saarinen on perustellut sähköistämis-
29865: kilometriin tunnissa.                              tarvetta sillä, että rautateillä on tulevaisuuden
29866:    Sen sijaan Kokemäen-Porin/Rauman rata-          Suomessa tavanomaisen kaukoliikenteen ohella
29867: osuuksien alkuperäisten suunnitelmien mukai-       tärkeä aluepoliittinen tehtävä estää liiallista
29868: set perusparannustyöt, joiden yhteinen kustan-     keskittymistä pääkaupunkiseudulle. Pääkau-
29869: nusarvio olisi tällä hetkellä runsaat 80 miljoo-   punkiseudun epätasapainoisen kasvun estämi-
29870: naa markkaa, jäävät toteutettaviksi myöhem-        seksi tarvitaan mm. nykyistä nopeampia junia.
29871: min 1990-luvulla. Lopullista päätöstä perus-       Harkittaessa seuraavien rataosuuksien sähköis-
29872: korjauksen ajankohdasta ei ole vielä tehty.        tämistä tulisi Tampere-Pori/Rauma ottaa va-
29873:    Satakunnassa on kuitenkin herättänyt ihme-      kavasti huomioon.
29874: tystä se, ettei Kokemäki-Pori/Rauma-rata-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
29875: osuuksia ole haluttu korjata alkuperäisten         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
29876: suunnitelmien mukaisesti. Perusparannusten         me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
29877: loppuunsuorittaminen samantasaisena Lie-           sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
29878: lahti-Kokemäki-rataosuuden kanssa olisi            sen:
29879: mahdollistanut korkeammat nopeudet myös
29880: rataosuudella Kokemäki-Pori/Rauma. Tämä                      Milloin Hallitus aikoo ryhtyä toimen-
29881: taas olisi parantanut rautateiden kilpailuase-            piteisiin rataosuuden Kokemäki-Pori!
29882: maa.                                                      Rauma peruskorjaamiseksi samantasai-
29883:    Alkuperäisiin suunnitelmiin kuului myös ra-            sena kuin rataosuus Lielahti-Kokemä-
29884: taosuuden Tampere--Pori/Rauma sähköistä-                  ki, ja
29885: minen. Kuitenkin pari vuotta sitten tehtiin                  aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
29886: päätös, jonka mukaan uusien ratojen sähköis-              siin rataosuuden Tampere-Pori/Rau-
29887: tämisiä ei aloitettaisi enää tällä vuosikymme-            ma sähköistämiseksi?
29888: 
29889:     Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1988
29890: 
29891:           Mikko Elo                Timo Roos                       Raimo Vuoristo
29892:           Heikki Rinne             Raila Aho                       Timo Laaksonen
29893:                     Maunu Kohijoki                          Aino Pohjanoksa
29894: 
29895: 
29896: 
29897: 290016K
29898: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 664
29899: 
29900: 
29901: 
29902: 
29903:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29904: 
29905:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tonnia, ja radalla sallitaan normaali 20 ja 22,5
29906: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies        tonnin akselipainoinen liikenne. Rata on tyy-
29907: olette 8 päivänä joulukuuta 1988 päivätyn           dyttävässä kunnossa ja täyttää asetetut vaati-
29908: kirjeenne n:o 2210 ohella toimittanut valtio-       mukset. Radan kiskoilla on käyttöikää jäljellä
29909: neuvoston asianomaiselle jäsenelle kansanedus-      nykyisen kuormituksen ja akselipainon mu-
29910: taja Mikko Elon ym. näin kuuluvasta kirjalli-       kaan laskettuna 15-20 vuotta.
29911: sesta kysymyksestä n:o 664:                            Tarkasteltaessa Porin ja Rauman ratoja vas-
29912:           Milloin Hallitus aikoo ryhtyä toimen-     taavien muitten ratojen kiskojen kuntoa on
29913:        piteisiin rataosuuden Kokemäki-Pori/         todettava, että keskimääräisesti huonompikun-
29914:        Rauma peruskorjaamiseksi samantasai-         toisia kiskoja on mm. rataosilla Oulu-Kontio-
29915:        sena kuin rataosuus Lielahti-Kokemä-         mäki, Laurila-Rovaniemi, Hyvinkää-Karjaa
29916:        ki, ja                                       ja Pieksämäki-Varkaus. Näitten ratojen kis-
29917:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      konvaihto ja perusparannus on tehtävä lähi-
29918:        siin rataosuuden Tampere-Pori/Rau-           vuosina ja viimeistään 1990-luvun aikana. Ko-
29919:        ma sähköistämiseksi?                         kemäen-Porin/Rauman ratojen parantamiset
29920:                                                     sijoittuvat kiireellisyysjärjestyksessä kiskojen
29921:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kunnon perusteella näitten ratojen jälkeen.
29922: vasti seuraavaa:                                       Edellä olevan perusteella Porin ratojen pe-
29923:    Kokemäen-Porin radan pituus on n. 38 km          rusparannus lopetetaan tässä vaiheessa Koke-
29924: ja se on K43-kiskoilla varustettu sepelöity rata,   mäelle. Kokemäen-Porin/Rauman radoilla
29925: jonka liikennemäärä v. 1987 oli 3,1 milj. brut-     jatketaan radan vahvistamista ja tason kohot-
29926: totonnia. Radalla sallitaan normaali 20 ja 22,5     tamista nykyisen liikennemäärän turvaamiseksi
29927: tonnin akselipainoinen liikenne henkilöliiken-      tehostetun kunnossapidon luonteisilla töillä.
29928: teen suurimman sallitun nopeuden ollessa 120        Perusparannus- ja kiskonvaihtotyöt jatkuvat
29929: km/h. Rataosuus on hyvässä kunnossa ja täyt-        siinä vaiheessa, kun kiskojen kunto edellyttää
29930: tää asetetut vaatimukset. Kiskot ovat tyydyttä-     vaihtoa. Jos liikenteelliset olosuhteet muuttu-
29931: vässä kunnossa ja niiden kokonaiskuormitus          vat huomattavasti, on Valtionrautateillä mah-
29932: on vain hiukan yli puolet siitä kuormitusmää-       dollisuus muuttaa myös kiskonvaihdon aika-
29933: rästä, jonka kiskojen lasketaan kestävän. Ny-       taulua vastaamaan liikenteen vaatimuksia.
29934: kyisellä liikenteen vuosittaisella kuormituksella      Sähköistyksen osalta todetaan, että Valtion-
29935: ja akselipainoilla on kiskoilla vielä käyttöikää    rautateiden lähiajan ohjelmassa on rataosan
29936: jäljellä n. 10 vuotta.                              Kerava-Sköldvik sähköistäminen. Tällä välil-
29937:    Kokemäen-Rauman radan pituus on n. 47            lä sähköistetty liikenne alkaa v. 1991. Jatko-
29938: km ja se on K43-kiskoilla varustettu sorarata.      sähköistämistä tutkitaan parhaillaan ja päätök-
29939: Liikenteen määrä v. 1987 oli 2, 8 milj. brutto-     set tullaan tekemään lähitulevaisuudessa.
29940: 
29941:     Helsingissä 6 päivänä tammikuuta 1989
29942: 
29943:                                                              Liikenneministeri Pekka Vennamo
29944:                                     1988 vp. -     KK n:o 664                                       3
29945: 
29946: 
29947: 
29948: 
29949:                              Till Riksdagens Herr Talman
29950: 
29951:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        skick och fyller de krav som uppställts. Beräk-
29952: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        nad enligt nuvarande helastning och axeltryck
29953: nr 2210 av den 8 decemher 1988 tili vederhö-       är den återstående användningstiden för rälsen
29954: rande medlem av statsrådet översänt avskrift       15-20 år.
29955: av följande av riksdagsman Mikko Elo m.fl.            En granskning av det skick i vilket rälsen
29956: undertecknade spörsmål nr 664:                     hefinner sig på andra hanor som motsvarar
29957:          När ämnar Regeringen vidta åtgärder       Björnehorgs- och Raumohanorna utvisar att
29958:        i syfte att grundreparera handelen          sådan räls som hefinner sig i sämre skick än
29959:        Kumo-Björnehorg/Raumo så att den            genomsnittet finns hl.a. på hanavsnitten Uleå-
29960:        får samma standard som handelen Lie-        horg-Kontiomäki, Laurila-Rovaniemi, Hy-
29961:        lax-Kumo, och                               vinge-Karis och Pieksämäki-Varkaus. Räls-
29962:          ämnar Regeringen vidta åtgärder i         hyte och grundförhättring på dessa hanor mås-
29963:        syfte att elektrifiera handelen Tammer-     te göras under de närmaste åren och senast
29964:        fors-Björnehorg/Raumo?                      under 1990-talet. Förhättringen av hanorna
29965:                                                    Kumo-Björnehorg/Raumo placerar sig på ha-
29966:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      sen av det skick i vilket rälsen hefinner sig efter
29967: samt anföra följande:                              dessa hanor i skyndsamhetsordningen.
29968:    Banan Kumo-Björnehorg är ca 38 km lång             Med stöd av vad ovan angivits avslutas
29969: och den är en med K43-skenor försedd maka-         grundförhättringen av Björnehorgshanorna i
29970: damiserad hana, på viiken trafikmängden år         detta skede i Kumo. På hanorna Kumo-Björ-
29971: 1987 uppgick tili 3,1 milj. hruttoton. På hanan    nehorg/Raumo fortsätts förstärkningen av ha-
29972: tiliåts normal trafik med ett axeltryck av 20      nan och höjningen av standarden i syfte att
29973: och 22,5 ton då den högsta tiliåtna hastigheten    trygga den nuvarande trafikmängden genom
29974: för persontrafiken är 120 km/h. Bandelen är i      arheten av typen effektiverat underhåll.
29975: gott skick och fyller de krav som uppställts.      Grundförhättringsarhetena och rälshytet fort-
29976: Rälsen är i tillfredsställande skick och den       sätter i det skede då rälsens tilistånd förutsätter
29977: totala helastningen på den är endast något mer     ett hyte. Om de trafikmässiga förhållandena
29978: än hälften av den helastning som rälsen heräk-     ändras i hetydande grad, kan Statsjärnvägarna
29979: nas tåla. Om man utgår från trafikens nuva-        ändra också tidtahellen för rälshytet så att den
29980: rande årliga helastning och axeltryck är rälsens   motsvarar de krav som trafiken ställer.
29981: återstående användningstid ännu ca 10 år.             Beträffande elektrifieringen kan konstateras
29982:    Längden på hanan Kumo-Raumo är ca 47            att elektrifieringen av handelen Kervo-Sköld-
29983: km och den är en med K43-skenor försedd            vik är upptagen på Statsjärnvägarnas program
29984: grusbana. Trafikmängden uppgick år 1987 tili       för den närmaste tiden. Den på detta avsnitt
29985: 2,8 milj. hruttoton, och på hanan tiliåts nor-     elektrifierade trafiken inleds år 1991. Den fort-
29986: mal trafik med ett axeltryck av 20 och 22,5        satta elektrifieringen undersöks som häst och
29987: ton. Banan hefinner sig i tilifredsställande       hesluten skall fattas inom en nära framtid.
29988: 
29989:     Helsingfors den 6 januari 1989
29990: 
29991:                                                                 Trafikminister Pekka Vennamo
29992:                                              1988 vp.
29993: 
29994: Kirjallinen kysymys n:o 665
29995: 
29996: 
29997: 
29998: 
29999:                                  Wasz-Höckert ym.: Sairauksien ehkäisemiseen ja kuntoutukseen
30000:                                     tarkoitettujen varojen lisäämisestä
30001: 
30002: 
30003:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30004: 
30005:    Sairausvakuutuslain 60 §:n 2 momentin mu-        niitä tarpeita, joita toisaalta työelämästä poissa
30006: kaan sairausvakuutusrahaston varoista on käy-       olevien toisaalta lasten osalta kuntoutukseen
30007: tettävä vuosittain määrä, joka vastaa kahta         kohdistuu.
30008: prosenttia vakuutettujen sairausvakuutusmak-           Pitkäaikaissairaiden tai vammaisten lasten
30009: suina kertyneestä määrästä, sairauksien ehkäi-      kuntoutuksessa on keskeisellä sijalla sopeutu-
30010: semistä ja vakuutettujen kuntouttamista tar-        misvalmennustoiminta, jota tällä hetkellä jär-
30011: koittavaan toimintaan, sen mukaan kuin ase-         jestävät Kansaneläkelaitoksen ohella tervey-
30012: tuksella tarkemmin säädetään. Sairausvakuu-         denhuolto ja sosiaalihallitus. Sopeutumisval-
30013: tusasetuksen 47 a §:n mukaan em. varat on           mennuksella tuetaan sairaan tai vammaisen
30014: käytettävä vuosittain etukäteen laaditun suun-      lapsen ja hänen perheensä mahdollisuuksia
30015: nitelman mukaisesti sellaiseen toimintaan, jon-     elää ja kehittyä normaalisti sairaudesta huoli-
30016: ka tarkoituksena on sairauksien ehkäiseminen        matta. Toiminnan tärkeyttä ei vielä ole riittä-
30017: ja jolla voidaan katsoa olevan yleistä merkitys-    västi tiedostettu terveydenhuollossa, ja sen jär-
30018: tä koko maan tai tietyn alueen väestön kannal-      jestämisessä on tällä hetkellä runsaasti eriar-
30019: ta, sekä vakuutuksen kustannuksia alentavaan        voisuutta mm. sairauden tai vamman laadun
30020: vakuutettujen kuntouttamista tarkoittavaan          huomioon ottaen. Sopeutumisvalmennuksen
30021: toimintaan. Erityisestä syystä voidaan varoista     tarve on siten jatkuvasti kasvavaa ja kehitty-
30022: antaa apurahoja käytettäväksi sairauksien eh-       vää.
30023: käisemistä tai vakuutettujen kuntouttamista
30024:                                                        Sopeutumisvalmennuksen järjestämisessä on
30025: tarkoittavaa tutkimustyötä varten.                  puutteita erityisesti pienten ja huonosti tunnet-
30026:    Kansaneläkelaitoksen lisätyn hallituksen jä-     tujen sairausryhmien osalta. Tällaisia sairauk-
30027: senenä olen saanut tietää, että Kansaneläke-        sia sairastavien lasten kuntoutus ja sopeutu-
30028: laitos on tehnyt 3.2.1988 sosiaali- ja terveysmi-   misvalmennus on hajanaista ja satunnaista,
30029: nisteriölle esityksen sairausvakuutuslain 60 §:n    osittain kokonaan järjestämättäkin. HYKS:n
30030: 2 momentin muuttamisesta siten, että ko. lain-      lastenklinikan kirjoissa on arvioitu olevan n.
30031: kohdassa mainittuun tarkoitukseen on vuosit-        60-70 erilaista, harvinaista sairausryhmää,
30032: tain käytettävä neljä prosenttia vakuutettujen      joihin kuuluu yhteensä tuhansia lapsia. Sopeu-
30033: sairausvakuutusmaksuina kertyneestä määräs-         tumisvalmennuksen minimitarpeeksi on heidän
30034: tä.                                                 kohdallaan arvioitu noin 70 kurssia vuosittain.
30035:    Sairausvakuutuslain mukaisilla varoilla Kan-     Näiltä ryhmiltä puuttuu yleensä taustajärjestö,
30036: saneläkelaitos järjestää lasten, vanhusten ja       mikä suurten sairausryhmien (esim. diabetes ja
30037: työkyvyttömyyseläkkeellä pysyvästi olevien va-      astma) osalta on myös sopeutumisvalmennus-
30038: kuutettujen kuntoutuksen. Alle 16-vuotiaiden        kurssitoiminnassa aktiivisena osapuolena.
30039: lasten kuntoutuksen osuus on ollut vuonna              Kansaneläkelaitos on osallistunut merkittä-
30040:  1986 noin 18 OJo sairausvakuutuslain mukaisen      västi pitkäaikaissairaiden ja vammaisten lasten
30041: kuntoutuksen kustannuksista. Pääosa tästä toi-      sopeutumisvalmennustoimintaan ja on myös
30042: minnasta on siten kohdistunut työelämästä           aloittanut v. 1985 yhteistoiminnassa HYKS:n
30043: poissa olevien vakuutettujen kuntoutukseen.         lastenklinikan kanssa pieniin sairausryhmiin
30044:    Kuntoutustoimintaan käytettävissä olevien        kuuluvien sopeutumisvalmennuskurssitoimin-
30045:  sairausvakuutuslain mukaisten varojen määrä        nan. Vuosittain on kursseja voitu järjestää
30046:  on osoittautunut riittämättömäksi vastaamaan       tämän yhteistoiminnan puitteissa vajaalle kym-
30047: 290019N
30048: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 665
30049: 
30050: menelle pienelle sairausryhmälle. Kuten edellä     2 000 vakuutetulle, mikä ei kuitenkaan työelä-
30051: on todettu, tarve on tuntuvasti suurempi. Toi-     mästä poissa olevien määrän, noin 1 miljoona
30052: minta tulisi myös saada säännölliseksi mm.         henkilöä, huomioon ottaen riitä kattamaan
30053: Kansaneläkelaitoksen toimintapiirissä samalla      kuntoutuksen tarvetta. Osa työelämästä poissa
30054: tavalla kuin se jo nykyisin on eräisiin suuriin    olevista on vaikeavammaisia ja vaikeahoitoi-
30055: sairausryhmiin kuuluvien lasten osalta järjes-     sia, mikä on myös otettu huomioon Kansanelä-
30056: tetty.                                             kelaitoksen kuntoutustoiminnan toteuttamises-
30057:    Lapsen vaikea sairaus tai vamma asettaa         sa ja suunnittelussa.
30058: vielä nykyisinkin usein tällaiset perheet eriar-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
30059: voiseen asemaan hyvinvoinnin suhteen. Vaikka       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
30060: käytettävissä on monenlaisia palveluja ja tuki-    me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
30061: muotoja, voivat ne olla riittämättömiä poik-       sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
30062: keuksellisen vaikeissa tilanteissa, esimerkiksi    sen:
30063: silloin, kun perheessä on useampi vammainen
30064: lapsi. Tällaisten perheiden asemaa tulisi voida              Onko Hallitus tietoinen perusteluissa
30065: helpottaa kokonaisohjelmalla, jossa yhdistyisi-           mainitusta sairauksien ehkäisemiseen ja
30066: vät kuntoutukselliset ja taloudelliset toimenpi-          vakuutettujen kuntouttamiseen käytet-
30067: teet toisinaan tukevalla tavalla. Kansaneläke-            tävien varojen lisäämiseksi tarkoitetus-
30068: laitoksessa selvitetään tätä asiaa paraikaa.              ta Kansaneläkelaitoksen esityksestä, ja
30069:    Tämän lisäksi Kansaneläkelaitos rahoittaa              jos on,
30070: sairausvakuutuslain nojalla työelämästä poissa               aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
30071: olevien vakuutettujen kuntoutuskurssitoimin-              siin sairausvakuutuslain 60 §:n 2 mo-
30072: taa. Käytettävissä olevien määrärahojen puit-             mentin muuttamiseksi Kansaneläke-
30073: teissa kurssi on voitu vuosittain myöntää noin            laitoksen ehdottamalla tavalla?
30074: 
30075:     Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1988
30076: 
30077:          Ole Wasz-Höckert             Eeva Kuuskoski-Vikatmaa       Kirsti Ala-Harja
30078:          Ritva Vastamäki              Pekka Puska                   Jorma Huuhtanen
30079:          Sinikka Mönkäre              Claes Andersson               Håkan Nordman
30080:                                       Riitta Jouppila
30081:                                    1988 vp. -     KK n:o 665                                         3
30082: 
30083: 
30084: 
30085: 
30086:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30087: 
30088:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     nykyisen kahden prosentin sijasta vuosittain
30089: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     neljä prosenttia vakuutettujen sairausvakuu-
30090: olette 8 päivänä joulukuuta 1988 päivätyn         tusmaksuina kertyneestä määrästä. Kyseinen
30091: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      kirje saapui sosiaali- ja terveysministeriöön 11
30092: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     päivänä helmikuuta 1988.
30093: edustaja Wasz-Höckertin ym. näin kuuluvasta          Kelan kirjeessä esitetty asia liittyy sosiaali- ja
30094: kirjallisesta kysymyksestä n:o 665:               terveysministeriön yhteydessä toimivan kun-
30095:                                                   toutusasiain neuvottelukunnan kuntoutuksen
30096:           Onko Hallitus tietoinen perusteluissa   kokonaisuudistusta koskevaan selvitystyöhön.
30097:        mainitusta sairauksien ehkäisemiseen ja    Kansaneläkelaitoksen kirjelmä otetaan huo-
30098:        vakuutettujen kuntouttamiseen käytet-      mioon tässä yhteydessä.
30099:        tävien varojen lisäämiseksi tarkoitetus-      Sosiaali- ja terveysministeriö tukee kysymyk-
30100:        ta Kansaneläkelaitoksen esityksestä, ja    sessä esitettyä kuntoutustoimintaa. Viimeksi
30101:        jos on,                                    vuoden 1987 helmikuun alusta laajennettiin
30102:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-    lapsen sairaanhoito- ja kuntoutusavustusta, jo-
30103:        siin sairausvakuutuslain 60 §:n 2 mo-      ta koskevat säännökset sisältyvät sairaus-
30104:        mentin muuttamiseksi Kansaneläke-          vakuutuslain 76 b §:ään (1089/82) ja lapsen
30105:        laitoksen ehdottamalla tavalla?            sairaanhoito- ja kuntoutusavustuksesta van-
30106:                                                   hemmille annettuun valtioneuvoston päätök-
30107:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-     seen (47 /88).
30108: vasti seuraavaa:                                     Vastikään on myös uudistettu lapsen hoito-
30109:    Kansaneläkelaitos on esittänyt sosiaali- ja    tukijärjestelmä, eläkkeensaajien hoitotukijär-
30110: terveysministeriölle sairausvakuutuslain 60 §:n   jestelmä ja vammaistukijärjestelmä, joilla kai-
30111: 2 momenttia muutettavaksi siten, että lainkoh-    killa on keskeinen merkitys myös yksilöllisessä
30112: dassa mainittuun tarkoitukseen käytettäisiin      toimintakyvyn tehostamisessa.
30113: 
30114:     Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1989
30115: 
30116:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
30117: 4                                   1988 vp. -      KK n:o 665
30118: 
30119: 
30120: 
30121: 
30122:                              Tili Riksdagens Herr Talman
30123: 
30124:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          vänds fyra procent av det belopp som inflyter
30125: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          av försäkringstagarnas sjukförsäkringsavgifter.
30126: av den 8 december 1988 till vederbörande             Det aktuella brevet anlände till social- och
30127: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       hälsovårdsministeriet den 11 februari 1988.
30128: jande av riksdagsman Wasz-Höckert m.fl. un-             Det ärende som anförs i FPA:s brev hänför
30129: dertecknade spörsmål nr 665:                         sig till det utredningsarbete i samband med en
30130:            Är Regeringen medveten om Folk-           totalreform av rehabiliteringen som utförs av
30131:        pensionsanstaltens förslag, som nämns         delegationen för rehabiliteringsärenden som
30132:        i motiveringen och som avser att utöka        verkar i samband med social- och hälsovårds-
30133:        de medel som används till förebyggan-         ministeriet. Skrivelsen från FPA beaktas i det-
30134:        de av sjukdomar och rehabilitering av         ta sammanhang.
30135:        försäkringstagare, och                           Social- och hälsovårdsministeriet stöder så-
30136:          om så är fallet, ämnar Regeringen           dan rehabilitering som avses i spörsmålet. Se-
30137:        skrida till åtgärder för att ändra 60 § 2     nast i början av februari 1987 ökades stödet
30138:        mom. sjukförsäkringslagen på det sätt         för vård och rehabilitering av sjuka barn.
30139:        som folkpensionsanstalten föreslagit?         Stadganden därom ingår i 76 b § sjukförsäk-
30140:                                                      ringslagen (1089/82) och i statsrådets beslut
30141:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       om understöd till föräldrar för sjukvård och
30142: samt anföra följande:                                rehabilitering av barn (47 /88).
30143:     Folkpensionsanstalten (FPA) har föreslagit          Nyligen har även systemet med vårdbidrag
30144: för social- och hälsovårdsministeriet att 60 § 2     för barn, vårdbidrag för pensionstagare och
30145: mom. sjukförsäkringslagen skall ändras så att        handikappbidrag förnyats och alla dessa har en
30146: till det ändamål som nämns i lagrummet i             central betydelse också i den individuella effek-
30147: stället för nuvarande två procent årligen an-        tiveringen av funktionsförmågan.
30148: 
30149:     Helsingfors den 10 januari 1989
30150: 
30151:                                                    Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
30152:                                               1988 vp.
30153: 
30154: Kirjallinen kysymys n:o 666
30155: 
30156: 
30157: 
30158: 
30159:                                   Pulliainen: Parlamentaarisen energiapolitiikan neuvoston toi-
30160:                                      minnan jatkamisesta
30161: 
30162: 
30163:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30164: 
30165:    Energiapolitiikan     neuvosto     perustettiin   lainen kauppa- ja teollisuusministeri ei ilmei-
30166: vuonna 1977. Neuvoston puheenjohtajana toi-          sestikään oppositioon lukeutuvia poliittisia ta-
30167: mi kulloinenkin kauppa- ja teollisuusministeri.      hoja.
30168: Neuvoston 15 pysyvää jäsentä nimitettiin edus-          Energiapolitiikka koskettaa jokaista kansa-
30169: kunnan toimikaudeksi kerrallaan parlamentaa-         laista. Se tulee varmuudella olemaan mm. seu-
30170: risten voimasuhteiden mukaan. Asetuksen              raavien eduskuntavaalien suuria teemoja.
30171: (764177) mukaan energiapolitiikan neuvoston          Kauppa- ja teollisuusministeri tullee ajamaan
30172: tehtäviin kuului mm. osallistuminen valtakun-        voimakkaasti uutta ydinvoimalaa. Voidaankin
30173: nallisten energiaohjelmien valmistelemiseen ja       kysyä, että haluaako hän nyt koota ydin-
30174: niiden pitämiseen ajan tasalla sekä energia-         voimalle myötämielisen energiapolitiikan neu-
30175: alalla toimivien yritysten ja laitosten sekä val-    voston.
30176: tion viranomaisten välisen yhteistoiminnan              Joka tapauksessa toimillaan maan hallitus
30177: edistäminen.                                         on kaventanut parlamentaarista demokratiaa
30178:    Nyt kuitenkin kaikessa "hiljaisuudessa"           varsin keskeisessä asiassa. Pääkaventajana on
30179: mutta kylläkin laillisessa järjestyksessä hallitus   puoluetaho, jonka on kuviteltu olevan erityi-
30180: on lakkauttanut eduskunnan voimasuhteiden            sesti suomalaisen parlamentaarisen demokra-
30181: mukaisesti kootun, kymmenen vuotta vanhan            tian ensimmäinen tukipylväs. Kansalla on to-
30182: parlamentaarisen energiapolitiikan neuvoston,        della syytä huoleen!
30183: jolla piti olla toimikautta vielä jäljellä kolme        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
30184: vuotta. Sen sijaan tulee uusi neuvosto, jonka        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
30185: jäsenmäärä lasketaan 15:stä 11:een ja samalla        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30186: luovutaan eduskunnan voimasuhteista kokoon-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30187: panoa määrättäessä. Tilalla on "erilaisia yh-
30188: teiskunnallisia näkemyksiä edustavia" jäseniä.                 Ymmärtääkö Hallitus, että se on lou-
30189: Uuden neuvoston tehtäväkenttää on myös su-                   kannut parlamentarismin 'henkeä Iak-
30190: pistettu, mm. edellä mainitut edellisen neuvos-              kauttamalla eduskunnan voimasuhtei-
30191: ton tehtävät on poistettu tehtäväluettelosta.                den mukaisesti kootun, kymmenen
30192:    Kauppa- ja teollisuusministerin ja samalla                vuotta toimineen parlamentaarisen
30193: maan hallituksen ratkaisu herättää koko jou-                 energiapolitiikan neuvoston, ja
30194: kon kysymyksiä ja kommentteja. Vuonna 1977                     aikooko Hallitus nyt virheen havait-
30195: istuneen hallituksen keskustapuoluelaiset sieti-             tuaan nimetä uuden energiapolitiikan
30196: vät mm. kokoomuslaisia silloisessa energiapoli-              neuvoston eduskunnan nykyisten voi-
30197: tiikan neuvostossa, mutta nykyinen kokoomus-                 masuhteiden mukaan?
30198: 
30199:     Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1988
30200: 
30201:                                           Erkki Pulliainen
30202: 
30203: 
30204: 
30205: 
30206: 290029Z
30207: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 666
30208: 
30209: 
30210: 
30211: 
30212:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30213: 
30214:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        giaohjelman valmisteleminen on juuri tällainen
30215: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        asia. Mitä taas tulee tehtävään "edistää ener-
30216: olette 9 päivänä joulukuuta 1988 päivätyn            gia-alalla toimivien yritysten ja laitosten sekä
30217: kirjeenne n:o 2228 ohella toimittanut valtio-        valtion viranomaisten välistä yhteistoimintaa",
30218: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-        on muutoksessa lähdetty siitä, että tämä itse
30219: sen kansanedustaja Erkki Pulliaisen näin kuu-        asiassa on osa sitä operatiivista pohjaa, jolle
30220: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 666:          neuvoston toiminta rakentuu. Valtioneuvoston
30221:                                                      päätöksen 1 §:ään on otettu tätä koskeva
30222:          Ymmärtääkö Hallitus, että se on lou-        lausuma.
30223:        kannut parlamentarismin henkeä Iak-             Energiapolitiikan neuvosto on aina ollut ja
30224:        kauttamalla eduskunnan voimasuhtei-           on jatkossakin kauppa- ja teollisuusministeriön
30225:        den mukaisesti kootun, kymmenen               yhteydessä toimiva neuvoa antava elin. Sen on
30226:        vuotta toimineen parlamentaarisen             nimittänyt ja nimittää jatkossakin valtioneu-
30227:        energiapolitiikan neuvoston, ja               vosto. Organisatorisesti se siis kuuluu toimeen-
30228:          aikooko Hallitus nyt virheen havait-        panovallan piiriin. Näin ollen muutoksissa sen
30229:        tuaan nimetä uuden energiapolitiikan          kokoonpanossa ei voi olla kysymys parlamen-
30230:        neuvoston eduskunnan nykyisten voi-           taarisen demokratian kaventamisesta tai parla-
30231:        masuhteiden mukaan?                           mentarismin hengen loukkaamisesta.
30232:                                                         Nyt tehty uudistus on hallinnon tehostamis-
30233:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          pyrkimysten kanssa sopusoinnussa. Neuvoston
30234: taen seuraavaa:                                      jäsenmäärän supistamisella ja varajäsenistä
30235:    Energiapolitiikan neuvostoa koskevien sään-       luopumisella tähdätään neuvoston työskente-
30236: nösten sisältöä ja muotoa muutettiin loka-mar-       lyn tehostamiseen ja jäsenten vastuun lisäämi-
30237: raskuun vaihteessa korvaamalla neuvostosta           seen. Jotta neuvosto voisi toteuttaa toisen pää-
30238: annettu asetus valtioneuvoston päätöksellä           tavoitteensa, yhteiskunnallisten näkemysten
30239: (926/88). Päätös tuli voimaan 1.1.1989. Toisin       yhteensovittamisen, tulee neuvoston kokoon-
30240: kuin kysymyksen perusteluissa annetaan ym-           panon jatkossakin heijastaa näitä näkemyksiä.
30241: märtää, muutokset eivät kuitenkaan kohdistu          Tällöin jäseniä valittaessa on luontevaa ottaa
30242: neuvoston työskentelyn kannalta keskeisiin           lähtökohdaksi eduskuntavaalien tuloksessa hei-
30243: seikkoihin.                                          jastuva mielipidejakautuma. Koska neuvosto
30244:    Asetuksessa oli suhteellisen pitkä ja yksityis-   on kuitenkin vain neuvoa antava, ei päätöksiä
30245: kohtainen luettelo neuvoston tehtävistä. Uudis-      tekevä elin, eri näkemysten esiin tulemiseksi ei
30246: tuksen yhteydessä luetteloa yksinkertaistettiin      ole tarpeen noudattaa matemaattisen tarkasti
30247: tekemällä siitä yleisluonteisempi ja samalla pai-    parlamentaarisia voimasuhteita. Tärkeätä on,
30248: nottamalla neuvoston pitäytymistä energia- ja        että neuvostossa ovat edustettuna eduskunnas-
30249: yhteiskuntapoliittisesti merkittäviin energiaky-     sa olevat keskeiset puolueet.
30250: symyksiin. Esim. kysymyksen perusteluissa               Uusien säännösten mukainen neuvosto ase-
30251: mainittu      ''osallistuminen valtakunnallisen      tettiin 5.1.1989 ja siinä on mukana kolme
30252: energiaohjelman valmistelemiseen ja sen pitä-        SDP:n edustajaa, kolme Kokoomuksen edusta-
30253: miseen ajan tasalla" (huom.' yksikkö) sisältyy       jaa, kaksi Keskustan edustajaa, yksi SKDL:n
30254: nyt tehtävään "avustaa ministeriötä energiapo-       edustaja, yksi RKP:n edustaja ja yksi SMP:n
30255: liittisesti laajakantoisissa ja periaatteellisesti   edustaja. Se on siis yhtä parlamentaarinen kuin
30256: tärkeissä asioissa". Hallitus katsoo, että ener-     edellinenkin neuvosto.
30257: 
30258:     Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1989
30259: 
30260:                                                   Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
30261:                                      1988 vp. -      KK n:o 666                                      3
30262: 
30263: 
30264: 
30265: 
30266:                               Tili Riksdagens Herr Talman
30267: 
30268:   1 det syfte 37 § I mom. riksdagsordningen          "främja samverkan mellan de företag och
30269: anger Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr           inrättningar som verkar inom energisektorn
30270: 2228 av den 9 december I988 tili vederbörande        och de statliga myndigheterna" har man i
30271: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       ändringen utgått ifrån att denna i själva verket
30272: jande av riksdagsman Pulliainen underteckna-         är en del av den operativa grund på viiken
30273: de spörsmål nr 666:                                  rådets verksamhet bygger. 1 I § statsrådets
30274:                                                      beslut har ett yttrande om detta tagits med.
30275:           Förstår Regeringen att den har gjort
30276:        intrång i den parlamentariska andan              Det energipolitiska rådet har alltid varit och
30277:        genom att dra in det parlamentariska          kommer också i fortsättningen att vara ett
30278:        energipolitiska rådet som har verkat i        rådgivande organ i anslutning tili handels- och
30279:        tio år och som valts enligt styrkeförhål-     industriministeriet. Det har utsetts och utses
30280:        landena i riksdagen och                       också i fortsättningen av statsrådet. Organisa-
30281:           har Regeringen för avsikt att, nu då       toriskt är rådet alltså en del av den verkställan-
30282:        den har uppmärksamgjorts på felet,            de makten. Därför kan det i ändringarna av
30283:        utse ett nytt energipolitiskt råd på basis    dess sammansättning inte vara fråga om att
30284:        av de nuvarande styrkeförhållandena i         inskränka den parlamentariska demokratin el-
30285:        riksdagen?                                    ler göra intrång i den parlamentariska andan.
30286:                                                         Den nu gjorda reformen står i samklang med
30287:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        strävandena att effektivera förvaltningen. Ge-
30288: samt anföra följande:                                nom att skära ner på antalet medlemmar och
30289:    lnnehållet i och formen för de stadganden         slopa systemet med suppleanter syftar man tili
30290: som gäller energipolitiska rådet ändrades i          att effektivera rådets arbete och utöka med-
30291: månadsskiftet oktober-november genom att             lemmarnas ansvar. För att rådet skall kunna
30292: förordningen om rådet ersattes med ett beslut        förverkliga sitt andra huvudmål - att sam-
30293: av statsrådet (926/88). Beslutet trädde i kraft      manjämka samhälleliga synpunkter - bör rå-
30294: I.l.I989. Ändringarna gäller dock inte sådana        dets sammansättning också i fortsättningen
30295: faktorer som är centrala med tanke på rådets         spegla dessa synpunkter. Härvid är det vid vai
30296: arbete, vilket man i motiveringarna tili spörs-      av medlemmarna naturligt att som utgångs-
30297: målet låter förstå.                                  punkt ta den åsiktsfördelning som återspeglas i
30298:    1 förordningen fanns en förhållandevis lång       resultatet av riksdagsvalet. Eftersom rådet
30299: och detaljerad förteckning över rådets uppgif-       dock bara är rådgivande, inget beslutsfattande
30300: ter. 1 samband med reformen förenklades för-         organ, är det inte nödvändigt att tiliämpa de
30301: teckningen genom att den gjordes allmännare          parlamentiriska styrkeförhållandena med ma-
30302: och genom att det betonades att rådet skall          tematisk noggrannhet för att olika synpunkter
30303: hålla sig tili energi- och samhällspolitiskt bety-   skall komma fram. Viktigt är att det i rådet
30304: delsefulla energifrågor. Exempelvis det i moti-      finns representanter för de centrala riksdags-
30305: veringarna tili spörsmålet nämnda "deltagan-         partierna.
30306: det i beredningen och uppdaterandet av det              Ett råd enligt de nya stadgandena tillsattes
30307: riksomfattande       energiprogrammet"       (obs.   5 .I.I989 och i det finns tre representanter för
30308: singularis) ingår nu i uppgiften "bistå ministe-     SDP, tre representanter för Samlingspartiet,
30309: riet i ärenden som är energipolitiskt vittsyftan-    två representanter för Centern, en representant
30310: de eller av principiell betydelse". Regeringen       för DFFF, en representant för SFP och en
30311: anser att beredningen av energiprogrammet är         representant för FLP. Detta råd är alltså lika
30312: just en dylik fråga. Vad gäller uppgiften            parlamentariskt som det förra.
30313: 
30314:      Helsingfors den II januari I989
30315: 
30316:                                                   Handels- och industriminister Ilkka Suominen
30317:                                              1988 vp.
30318: 
30319: Kirjallinen kysymys n:o 667
30320: 
30321: 
30322: 
30323: 
30324:                                  Vähäkangas: Radiolähetysten kuuluvuoden parantamisesta Raa-
30325:                                     hen alueella
30326: 
30327: 
30328:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30329: 
30330:    Raahelaisia on jo monet vuodet kiusannut        kuvaan Raahessa. On mielestäni kohtuutonta,
30331: se, että sellaiset peruspalvelut, kuten yleisra-   että raahelaiset joutuvat hankkimaan ylimää-
30332: diolähetysten kunnollinen kuuluvuus, eivät ole     räisiä vahvistuslaitteita kalliilla hinnalla voi-
30333: asianmukaisessa kunnossa. Nykyiselläänkään         dakseen jollain lailla päästä radion ja television
30334: ei Raahessa ole omaa radiolähetintä, vaan          täysipainoiseen käyttöön.
30335: antennit joudutaan suuntaamaan joko Haapa-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
30336: veden tai Oulun radioasemille. Tämän seu-          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
30337: rauksena on lähes välttämätöntä asennuttaa         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30338: ulkoantenni antennimastoon, jotta saataisiin       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30339: edes välttävä kuuluvuus radiolle. Toinen raa-
30340: helaisia harmittava asia on, että uusi kolmos-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus osal-
30341: verkko ei ole kunnollisesti raahelaisten katsel-          taan aikoo ryhtyä turvatakseen raahe-
30342: tavissa. Ouluun on tiettävästi ostettu käytetty           laisille kunnollisen radion kuuntelun ja
30343: lähetin, eikä sen lähetysteho riitä kunnolliseen          television katselun?
30344: 
30345:     Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1988
30346: 
30347:                                        Juhani Vähäkangas
30348: 
30349: 
30350: 
30351: 
30352: 290027X
30353: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 667
30354: 
30355: 
30356: 
30357: 
30358:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30359: 
30360:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     puutteita tulla ilmi paikoitellen muun muassa
30361: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      autoradiokuuntelussa.
30362: olette 8 päivänä joulukuuta 1988 päivätyn
30363: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          Yleisradion toimiluvan mukaan yhtiön on
30364: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      huolehdittava siitä, että Oy Kolmostelevisio
30365: edustaja Vähäkankaan näin kuuluvasta kirjal-       Ab:n lähetystoimintaa laajennetaan asteittain
30366: lisesta kysymyksestä n:o 667:                      siten, että mahdollisimman suuri osa maan
30367:                                                    väestöstä voi seurata ohjelmalähetyksiä. Yleis-
30368:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus osal-     radion kolmannen televisioverkon rakentami-
30369:        taan aikoo ryhtyä turvatakseen raahe-       nen on vasta alkuvaiheessaan, ja suurin osa
30370:        laisille kunnollisen radion kuuntelun ja    maata on vielä sen näkyvyysalueen ulkopuolel-
30371:        television katselun?                        la. Oulussa toimiva lähetin on tilapäinen, eikä
30372:                                                    sen teho riitä vastaanottoon Raahen seudulla.
30373:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      Päätöksiä kolmannen televisioverkon jatkora-
30374: vasti seuraavaa:                                   kentamisesta ei ole tehty. Yleisradiolla on il-
30375:    Valtakunnallisen yleisradio-ohjelman jakelu-    moituksensa mukaan tarkoitus aikanaan ra-
30376: verkon rakentaminen ja ylläpito ei ole hallituk-   kentaa Raaheen alilähetin kolmatta televisio-
30377:                                                    verkkoa varten vastaavalla tavalla kuin kahden
30378: sen, vaan eduskunnan valvonnassa toimivan
30379: Oy Yleisradio Ab:n tehtävä. Yleisradion toi-       muun televisioverkon osalta on tehty.
30380: mittamien mittausten mukaan Raahen seudulla           Edellä olevan perusteella hallitus katsoo,
30381: ovat kuultavissa sekä Oulun että Haapaveden        että Yleisradio ei ole laiminlyönyt toimiluvassa
30382: yleisradioasemien ulalähetykset. Vastaanotto       sille asetettuja ehtoja, eikä hallituksella ole
30383: voi vaikeutua maaston tai muiden paikallisten      muutakaan syytä ryhtyä Raahen seudun radio-
30384: erityisolosuhteiden vuoksi niin Raahessa kuin      tai televisio-ohjelman jakelua koskeviin toi-
30385: muillakin paikkakunnilla. Vastaavasti voi          menpiteisiin.
30386: 
30387:     Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1989
30388: 
30389:                                                             Liikenneministeri Pekka Vennamo
30390:                                    1988 vp. -     KK n:o 667                                     3
30391: 
30392: 
30393: 
30394: 
30395:                             Tili Riksdagens Herr Talman
30396: 
30397:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       ställvis uppstå bristfälligheter i hörbarheten
30398: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       när det gäller bilradior.
30399: av den 8 december 1988 tili vederbörande             Enligt Rundradions koncession skall bolaget
30400: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    sörja för att Oy Kolmostelevisio Ab:s utsänd-
30401: jande av riksdagsman Vähäkangas underteck-        ningar gradvis skall ökas på så sätt att en så
30402: nade spörsmål nr 667:                             stor del av befolkningen som möjligt skall
30403:                                                   kunna följa programutsändningarna. Byggan-
30404:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen för     det av Rundradions tredje televisionsnät är
30405:        sin del vidta för att trygga brahestads-   endast i begynnelsestadiet och största delen av
30406:        bornas radiolyssnande och TV-tittan-       landets befolkning är fortfarande utanför dess
30407:        de?                                        sebarhetsområde. Sändaren i Uleåborg är till-
30408:                                                   fällig och dess kapacitet är inte tillräcklig för
30409:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      mottagande inom Brahestad-trakten. Det har
30410: samt anföra följande:                             inte fattats något beslut om fortsatt utbyggnad
30411:                                                   av ett tredje televisionsnät. Enligt uppgift från
30412:    Byggandet och upprätthållandet av ett riks-    Rundradion har man för avsikt att i Brahestad
30413: omfattande distributionsnät för rundradiopro-     i sinom tid bygga en slavsändare för ett tredje
30414: gram är inte regeringens uppgift, utan ankom-     televisionsnät, på samma sätt som man gjort i
30415: mer på Oy Yleisradio Ab, som verkar under         fråga om de två andra televisionsnäten.
30416: riksdagens inseende. På basen av mätningar           På basis av det ovan nämnda anser rege-
30417: som Rundradion låtit utföra hörs både Uleå-       ringen att Rundradion inte underlåtit att iaktta
30418: borgs och Haapavesis rundradiostationers ukv-     de villkor som uppställts i koncessionen och att
30419: utsändningar i trakten kring Brahestad. Såväl i   det inte heller finns något annat skäl för
30420: Brahestad som på andra orter kan mottagandet      regeringen att vidta åtgärder i fråga om radio-
30421: försvåras på grund av terrängen eller andra       och televisionsprogrammens distribution i trak-
30422: speciella lokala förhållanden. Likaså kan det     ten kring Brahestad.
30423: 
30424:     Helsingfors den 10 januari 1989
30425: 
30426:                                                                Trafikminister Pekka Vennamo
30427:                                J
30428:                              J
30429:                            J
30430:                            J
30431:                          J
30432:                        J
30433:                       J
30434:                      J
30435:                      J
30436:                   J
30437:                   J
30438:                  J
30439:               J
30440:              J
30441:              J
30442:             J
30443:          J
30444:          J
30445:         J
30446:      J
30447:     J
30448:     J
30449: J
30450: J
30451: J
30452:                                                1988 vp.
30453: 
30454: Kirjallinen kysymys n:o 668
30455: 
30456: 
30457: 
30458: 
30459:                                    Isohookana-Asunmaa ym.: Oulun yliopiston toimintaedellytys-
30460:                                       ten turvaamisesta
30461: 
30462: 
30463:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30464: 
30465:    Korkeakouluissa on parhaillaan lausunnolla         maan vastaavaa Oulun yliopiston osuuden las-
30466: korkeakoululaitoksen kehittämissuunnitelman           kua. Näin tuloksena on Pohjois-Suomen ase-
30467: tarkistaminen. Kysymys on suosituksesta opin-         man suhteellinen heikkeneminen korkeimman
30468: tonsa aloittavien määriksi vuosille 1989-1990         opetuksen alalla.
30469: koulutusaJoittain ja suunnitelma vuodelle                Oulun yliopiston osalta tilanne on todella
30470: 1992. Suunnitelma tulee valtioneuvoston vah-          huolestuttava. Sen suhteellinen osuus aloitus-
30471: vistettavaksi alkuvuodesta 1989. Se on talous-        paikoista on pienentynyt vuosikymmenessä
30472: arvion ohella toinen keskeinen korkeakoulupo-         11,23 prosentista 9,87 prosenttiin. Kun vielä
30473: liittinen asiakirja.                                  usealla alalla otetaan uusia opiskelijoita sisään
30474:    Suunnitelmaluonnoksen mukaan vuosille              suosituksia vähemmän, on todellinen tilanne
30475: 1987-88 vahvistettu aloituspaikkasuositus             vielä tätäkin huolestuttavampi. Erityistä huo-
30476: (VN 19.2.1987) 13 100 tulee kasvamaan                 miota on kiinnitettävä myös siihen, että kehit-
30477: 14 OOO:een (1989-90). Vuodelle 1992 ehdotet-          tämissuunnitelmassa käytetään käsitettä tut-
30478: tu suositus on 15 000. Kasvua tulee siten ole-        kintoja suorittavat.
30479: maan ensimmäisessä vaiheessa noin 7 prosent-
30480: tia ja vuoteen 1992 noin 15 prosenttia. Vaikka           Erityisen merkittävinä nämä opiskelijapaik-
30481: koko korkeakoululaitoksen opiskelijapaikka-           kasuositukset koskettavat toteutuessaan Oulun
30482: suositusten kasvu on suhteellisen vähäinen, on        yliopiston teknistieteellistä, lääketieteellistä
30483: korkeakoulujen välillä havaittavissa tätä huo-        sekä kasvatustieteellistä alaa ja sen opettajan-
30484: mattavasti suurempia eroja kasvuprosenteissa.         koulutusta. Kaikkia näitä aloja tulisi voimak-
30485: Toteutuessaan nämä tulevat muuttamaan jos-            kaasti viedä eteenpäin jo yksinomaan valta-
30486: sain määrin korkeakoulujen välisiä suhteellisia       kunnan osakeskuksen ja alueen kehittämisen
30487: osuuksia.                                             kannalta sekä myös koulutuspoliittisista syistä.
30488:     Pohjois-Suomen kannalta lausunnolla oleva            Aloituspaikkasuosituksia tulisi nostaa yli-
30489: luonnos herättää huolia. Suositus opintonsa           opiston teknillisen tiedekunnan osalta ja muu-
30490: aloittavien määräksi oli vuosina 1979-80 Poh-         toinkin harkita sen aseman vahvistamista alan
30491: jois-Suomen osalta (Oulun yliopisto ja Lapin          muihin itsenäisiin korkeakouluihin nähden.
30492: korkeakoulu) yhteensä 1 345. Luonnoksen mu-           Pohjois-Suomen lääkäripulan helpottamiseksi
30493: kaan vastaava luku on vuosina 1989-90                 lääketieteellisen tiedekunnan aloituspaikkasuo-
30494:  1 675. Pelkät absoluuttiset luvut eivät kerro        situsta tulisi nostaa ja ottaa vuosittain sisään
30495: tarpeeksi selvästi tilanteen kehitystä 1980-          vähintään suositusta vastaava määrä uusia
30496: luvulla.                                              opiskelijoita. Lääkärikunnan ammattiyhdistys-
30497:     ''Pohjois-Suomen korkeakoulutusalueen''           poliittiset syyt eivät tulisi olla esteenä sisäänot-
30498: aloituspaikkasuositus oli vuosina 1979-80             tojen lisäämiselle. Varsinaisessa opettajankou-
30499:  12,53 prosenttia koko korkeakoululaitoksen           lutuksessa opiskelijamäärää tulee lisätä poik-
30500: aloituspaikkasuosituksesta. Vastaava osuus            keuskoulutuksesta huolimatta. Myös kuvaama-
30501: näyttää lausunnolla olevan luonnoksen mu-             taidon ja musiikin opettajien koulutus Oulussa
30502: kaan laskevan vuosikymmenen vaihteessa                tulee vakinaistaa.
30503:  12,23 prosenttiin eli laskua olisi 0,3 prosenttia.      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
30504: Lapin korkeakoulun aloituspaikkasuosituksen           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
30505: suhteellisen osuuden kasvu ei riitä kompensoi-        me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
30506: 290031B
30507: 2                                  1988 vp. -      KK n:o 668
30508: 
30509: sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-             teellistä sekä opettajankoulutusta suun-
30510: sen:                                                     nittelukaudella 1989-1992 ja vakinais-
30511:                                                          taa siinä yhteydessä kuvaamataidon ja
30512:          Aikooko Hallitus laajentaa Oulun                musiikin opettajien koulutuksen?
30513:       yliopiston teknistieteellistä ja lääketie-
30514: 
30515:     Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1988
30516: 
30517:         Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta                   Erkki Pulliainen
30518:         Kalevi Mattila           Seppo Pelttari                    Juhani Vähäkangas
30519:                                         1988 vp. -      KK n:o 668                                        3
30520: 
30521: 
30522: 
30523: 
30524:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30525: 
30526:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           uusia opiskelijoita otettiin erityisesti humanisti-
30527: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           sille, luonnontieteellisille ja teknistieteellisille
30528: olette 9 päivänä joulukuuta 1988 päivätyn               aloille. Oulun yliopisto otti vuonna 1987 1 208
30529: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            ja vuonna 1988 1 307 uutta opiskelijaa. Oulun
30530: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-           yliopisto alitti suosituksen erityisesti teknillis-
30531: edustaja lsohookana-Asunmaan ym. näin kuu-              tieteellisellä alalla, jolle se suositetun 360 opis-
30532: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 668:             kelijan sijaan vuonna 1987 otti 317 ja vuonna
30533:                                                         1988 vain 316 uutta opiskelijaa. Lapin korkea-
30534:            Aikooko Hallitus laajentaa Oulun             kouluun oli suositettu 260 uutta opiskelijaa.
30535:         yliopiston teknistieteellistä ja lääketie-      Vuonna 1987 uusia opiskelijoita otettiin 255 ja
30536:         teellistä sekä opettajankoulutusta suun-        vuonna 1988 281.
30537:         nittelukaudella 1989-1992 ja vakinais-
30538:         taa siinä yhteydessä kuvaamataidon ja              Opetusministeriö lähetti 28.10.1988 lausun-
30539:         musiikin opettajien koulutuksen?                nolle luonnoksen korkeakoululaitoksen kehit-
30540:                                                         tämissuunnitelman tarkisteeksi vuosiksi 1989-
30541:                                                         1992. Luonnoksessa esitetään, että suositus
30542:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
30543:                                                         korkeakoulujen uusien opiskelijoiden määräksi
30544: taen seuraavaa:                                         olisi vuosina 1989-1990 14 000 vuodessa ja
30545:    Valtioneuvoston vuoden 1987 alussa vahvis-           vuonna 1992 15 000 vuodessa. Esitetty aloitus-
30546: tamassa korkeakoululaitoksen kehittämissuun-            paikkasuositus vastaa 24 % aloitusikäisestä
30547: nitelmassa vuosille 1987-1992 oli Oulun yli-            ikäluokasta. Luonnoksessa aloituspaikkalisäys
30548: opiston suositus uusien opiskelijoiden määräk-          kohdennettiin kokonaan pääkaupunkiseudun
30549: si vuosina 1987-1988 yhteensä 1 280 vuodessa            ulkopuolelle valtioneuvoston vuonna 1985 te-
30550: ja Lapin korkeakoulun 260 vuodessa. Korkea-             kemän periaatepäätöksen mukaisesti.
30551: koululaitoksen suunniteltu uusien opiskelijoi-             Oulun yliopiston uusien opiskelijoiden mää-
30552: den määrä oli näinä vuosina 13 100 vuodessa.            rä on luonnoksessa 1 345 ja Lapin korkeakou-
30553: Valtioneuvosto myös korosti, että suositukset           lun 330. Oulun yliopistossa lisäykset kohdistu-
30554: kuvaavat paremminkin tulevina vuosina suori-            vat opettajankoulutukseen, luonnontieteisiin,
30555: tettavien tutkintojen .määriä kuin aloituspaik-         lääketieteisiin ja yhteiskuntatieteisiin. Lapin
30556: koja, ja totesi, että niillä aloilla, joilla keskeyt-   korkeakoulussa lisäykset kohdistuvat kaikkiin
30557: täminen ja osa-aikainen opiskelu ovat yleistä,          siellä edustettuina oleviin koulutusaloihin.
30558: korkeakoulut voivat halutessaan ylittää suosi-
30559: tuksia.                                                    Luonnoksen aloituspaikkasuositus merkit-
30560:    Suositus merkitsi, että korkeakoulujen uu-           see, että aikaisempaan verrattuna uusien opis-
30561: sien opiskelijoiden määrä olisi noin 21 OJo aloi-       kelijoiden osuus Pohjois-Suomen (Oulun ja
30562: tusikäisestä eli 17-19-vuotiaiden keskimääräi-          Lapin läänit) aloitusikäisestä väestöstä nousee
30563: sestä ikäluokasta. Korkeakoulutusalueittain             17 %:sta 21 %:iin, Keski-Suomen (Keski-Suo-
30564: vastaavat osuudet vaihtelivat eteläisimmän              men ja Vaasan läänit) vastaavat osuudet ovat
30565: Suomen (Uudenmaan lääni) 32 % :sta Itä-Suo-             18 %:sta 21 %:iin ja Itä-Suomen (Pohjois-
30566: men (Pohjois-Karjalan, Kuopion, Mikkelin ja             Karjalan, Kuopion, Kymen ja Mikkelin läänit)
30567: Kymen läänit) 12 % :iin. Pohjois-Suomen (Ou-            12 %:sta 15 %:iin.
30568: lun ja Lapin läänit) osalta vastaava osuus oli             Opetusministeriö on pyytänyt lausunnot ke-
30569:  17 OJo ja keskisen Suomen (Keski-Suomen ja             hittämissuunnitelman tarkisteesta 15.12.1988
30570: Vaasan läänit) 18 %.                                    mennessä. Lausuntoja on pyydetty kaikilta
30571:    Korkeakouluihin otettiin vuonna 1987 uusia           korkeakouluilta sekä keskeisiltä työmarkkina-
30572:  opiskelijoita noin 14 200 ja vuonna 1988 noin          järjestöiltä ja ministeriöiltä. Oulun yliopisto on
30573:  14 700 eli selvästi suositusta enemmän, niin           lausunnossaan esittänyt vain vähäisiä muutok-
30574:  kuin valtioneuvoston hyväksymässä suunnitel-           sia luonnoksen aloituspaikkalukuihin. Luon-
30575:  massa oli edellytettykin. Suositusta enemmän           nosta tarkistetaan lausuntojen pohjalta ja tar-
30576: 4                                   1988 vp. -     KK n:o 668
30577: 
30578: kiste saatetaan valtioneuvoston vahvistettavak-    koulutuksen uusien opiskelijoiden määrä kak-
30579: si tammikuussa 1989.                               sinkertaistetaan Jyväskylän yliopistossa vii-
30580:    Taideaineiden opettajankoulutuksen osalta       meistään vuonna 1990. Sibelius-Akatemia te-
30581: opetusministeriö on todennut hallinnonalansa       hostaa koulutustaan sekä kehittää opiskelijava-
30582: yleissuunnitelmassa vuosille 1990-1994 seu-        lintaa ja opintoja siten, että musiikin opettajik-
30583: raavaa: "Opetusministeriö tulee pikaisesti sel-    si valmistuvien määrä kasvaa olennaisesti
30584: vittämään, millä edellytyksillä taideosasto voi-   suunnitelmakaudella. Tarvittaessa musiikin
30585: daan perustaa Lapin korkeakouluun ja kuvaa-        opettajien koulutus aloitetaan Oulussa suunni-
30586: mataidon opettajien koulutus aloittaa tässä        telmakauden lopulla.''
30587: osastossa vuonna 1990. Musiikin opettajien
30588: 
30589:     .Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1989
30590: 
30591:                                                              Opetusministeri Christoffer Taxell
30592:                                     1988 vp. -     KK n:o 668                                     5
30593: 
30594: 
30595: 
30596: 
30597:                              Tili Riksdagens Herr Talman
30598: 
30599:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        godkände. Ett större antal studerande än rekom-
30600: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        mendationens intogs särskilt tili humanistiska,
30601: av den 9 december 1988 tili vederbörande            naturvetenskapliga och teknisk-vetenskapliga
30602: medlem av statsrådet översänt en avskrift av       områden. Uleåborgs universitet intog 1 208 nya
30603: följande av riksdagsman lsohookana-Asunmaa         studerande år 1987 och 1 307 år 1988. Univer-
30604: m.fl. undertecknade spörsmål nr 668:               sitetet underskred rekommendationen särskilt
30605:                                                     på det teknisk-vetenskapliga området, där det i
30606:          Ämnar Regeringen utvidga den tek-         stället för det rekommenderade antalet 360 år
30607:        nisk-vetenskapliga och medicinska ut-        1987 intog 317 och år 1988 endast 316 stude-
30608:        bildningen samt lärarutbildningen vid       rande. Tili Lapplands högskola hade man re-
30609:        Uleåborgs universitet under planerings-     kommenderat 260 nya studerande. År 1987
30610:        perioden 1989-1992 och i samband            intogs 255 nya studerande och år 1988 281.
30611:        med detta göra utbildningen av teck-
30612:        nings- och musiklärare permanent?              Undervisningsministeriet sände 28.10.1988
30613:                                                    ett utkast tili justerad utvecklingsplan för hög-
30614:                                                    skoleväsendet under åren 1989-1992 på re-
30615:   Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt        miss. 1 utkastet föreslås att rekommendationen
30616: följande:                                          om antalet nya studerande skall vara 14 000 år
30617:    1 utvecklingsplanen för åren 1987-1992 som       1989-90 och 15 000 år 1992. Den förslagna
30618: statsrådet fastställde i början av år 1987 var     rekommendationen motsvarar 24 OJo av den
30619: rekommendationen om antalet nya studerande         åldersklass som kan inleda högskolestudier. 1
30620: vid Uleåborgs universitet 1 280 per år under       utkastet styrdes ökningen i antalet nybörjar-
30621: åren 1987-88 och vid Lapplands högskola 260        platser i sin helhet utanför huvudstadsregionen
30622: per år. Antalet nya studerande som högskole-       i enlighet med statsrådets principbeslut.
30623: väsendet planerade under dessa år var 13 100          Antalet nya studerande vid Uleåborgs uni-
30624: per år. Statsrådet framhävde även att rekom-       versitet är 1 345 i utkastet och vid Lapplands
30625: mendationerna bättre beskriver antalet avlagda     högskola 330. Vid Uleåborgs universitet riktas
30626: examina under de kommande åren än antalet          ökningen tili Iärarutbildning, naturvetenska-
30627: nybörjarplatser och fastslog att på de områden     per, medicin och samhällsvetenskaper. Vid
30628: där avbrutna och deltidsstudier är vanliga kan     Lapplands högskola tili alla de utbildnings-
30629: högskolorna om de så vili överskrida rekom-        områden som representeras där.
30630: mendationerna.                                        Rekommendationen i utkastet innebär jäm-
30631:    Rekommendationerna innebar att antalet          fört med tidigare att andelen nya studerande i
30632: nya studerande vid högskolorna skulle utgöra       norra Finland (Uleåborgs och Lapplands Iän)
30633: ca 21 OJo av den åldersklass som är i en ålder     kommer att stiga från 17 OJo tili 21 OJo av den
30634: att de kan inleda högskolestudier, dvs. perso-     åldersklass som kan inleda högskolestudier.
30635: ner i åldern 17-19 år. Andelen enligt högsko-      Motsvarande andelar i mellersta Finland (Mel-
30636: Ieregion växlar mellan 32 OJo i sydligaste Fin-    Iersta Finlands och Vasa Iän) har stigit från
30637: land (Nylands Iän) tili 12 OJo i östra Finland     18 % tili 21 OJo och i östra Finland (Norra
30638: (Norra Karelens, Kuopio, S:t Michels och           Karelens, Kuopio, Kymmene och S:t Michels
30639: Kymmene Iän). 1 norra Finland (Uleåborgs och       Iän) från 12 OJo tili 15 %.
30640: Lapplands Iän) var andelen 17 OJo och i mellers-      Undervisningsministeriet har bett om utlå-
30641: ta Finland (Mellersta Finlands och Vasa Iän)       tande angående den justerade utvecklingspla-
30642: 18 OJo.                                            nen före 15.12.1988. Man har bett om utlåtan-
30643:    Tili högskolorna intogs år 1987 ca 14 200       de från alla högskolor, de centrala arbetsmark-
30644: nya studerande och år 1988 ca 14 700, dvs.         nadsorganisationerna och ministerierna. Uleå-
30645: betydligt flera än rekommendationen, så som        borgs universitet har i sitt utlåtande om utkas-
30646: statsrådet även hade förutsatt i planen som det    tet endast föreslagit mindre ändringar i antalet
30647: 6                                   1988 vp. -     KK n:o 668
30648: 
30649: nybörjarplatser. Utkastet kommer att justeras      ningslärare kan inledas år 1990. Antalet nya
30650: på basis av dessa utlåtanden och den justerade     studerande inom utbildningen av musiklärare
30651: versionen kommer att tillställas statsrådet för    vid Jyväskylä universitet kommer att fördubb-
30652: fastställelse i januari 1989.                      las senast år 1990. Sibelius-Akademin håller på
30653:    Vad beträffar lärarutbildningen i konstnärli-   att effektivera den utbildning som ges där samt
30654: ga ämnen har undervisningsministeriet i den        håller på att utveckla elevurvalet och studierna
30655: allmänna planen för sitt förvaltningsområde        så att antalet färdigblivande musiklärare kom-
30656: under åren 1990-1994 fastslagit följande:          mer att öka väsentligt under planeringsperio-
30657: "Undervisningsministeriet kommer i brådskan-       den. Vid behov kommer utbildningen av lärare
30658: de ordning att utreda under vilka förutsätt-       att inledas vid Uleåborgs universitet i slutet av
30659: ningar en konstavdelning kan inrättas vid          planeringsperioden".
30660: Lapplands högskola där utbildningen av teck-
30661: 
30662:     Helsingfors den 9 januari 1989
30663: 
30664:                                                       Undervisningsminister Christoffer Taxell
30665:                                             1988 vp.
30666: 
30667: Kirjallinen kysymys n:o 669
30668: 
30669: 
30670: 
30671: 
30672:                                 Stenius-Kaukonen ym.: Kaupankäynnin estämisestä Etelä-Afri-
30673:                                    kan tasavallan kanssa
30674: 
30675: 
30676:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30677: 
30678:   Turkistuottajat Oy osti marraskuussa 1986       kinnan mukaan Turkistuottajat Oy:n osallistu-
30679: englantilaisen yrityksen nimeltä Hudson's Bay     minen nykyisin yhdessä muiden pohjoismaisten
30680: & Annings Ltd. Tämän kaupan yhteydessä            turkistuottajien kanssa yhteisyritykseen etelä-
30681: Turkistuottajat Oy sai omistukseensa kolman-      afrikkalaisten ja namibialaisten lampaankas-
30682: neksen toisestakin Englannissa rekisteröidystä    vattajien osuuskuntien kanssa ei voi merkitä
30683: turkishuutokauppayhtiöstä nimeltä Eastwood        muuta kuin mainittujen eteläafrikkalaisten ja
30684: & Holt Ltd. Viimeksi mainitun yhtiön muut         namibialaisten oikeushenkilöiden rahavarojen
30685: omistajat ovat saamiemme tietojen mukaan:         kartuttamista.
30686:    - Agra (Kooperatief) Beperk, Namibia              Omistus Englannissa rekisteröityihin yrityk-
30687:    - Boeremakelaars (Kooperatief), Etelä-         siin on hankittu Suomen Etelä-Afrikkaa koske-
30688: Afrikka                                           van lainsäädännön voimaantulon jälkeen, jo-
30689:    - Suid-Afrikaanse Kooperatiewe Karakoel-       ten omistusjärjestelyjä tulisi tutkia myös lain
30690: tesmaatskappy Beperk, Etelä-Afrikka.              kiertämiskieltoa koskevan 8 §:n perusteella.
30691:   Agra on siis namibialainen ja kaksi muuta          Ministeri Salolainen ilmoitti eduskunnan ky-
30692: eteläafrikkalaisia lampaankasvattajien osuus-     selytunnilla 1.12.1988, että hallituksen tarkoi-
30693: kuntia. Eastwood & Holt Ltd on täten kahdel-      tuksena ei ole lepsuilla Etelä-Afrikan kaupas-
30694: ta kolmasosaltaan eteläafrikkalaisessa ja nami-   sa, joten edellä olevan perusteella ja valtiopäi-
30695: bialaisessa omistuksessa.                         väjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten
30696:                                                   esitämme      kunnioittavasti    valtioneuvoston
30697:    Etelä-Afrikkaan kohdistuvan sijoituskielto-    asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan
30698: asetuksen 1 §:n 3 momentin mukaan eteläaf-        kysymyksen:
30699: rikkalaisen tai namibialaisen elinkeinotoimin-
30700: taa harjoittavan oikeushenkilön rahavaroja ei              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30701: saa lisätä eikä muuta omaisuutta saa luovuttaa           ryhtyä Turkistuottajat Oy:n liiketoi-
30702: käytettäväksi sen toiminnassa.                           mien perusteelliseksi selvittämiseksi
30703:    Ulkoasiainministeriässä on otettu se kanta,           suhteessa Etelä-Afrikkaan kohdistuvis-
30704: että mainittu momentti merkitsee pelkästään              ta toimenpiteistä annettuun lakiin ja
30705: pääoman kartuttamista osakehankintojen tai               Etelä-Afrikkaan kohdistuvasta sijoitus-
30706: muun sijoitustoiminnan avulla. Tämänkin tul-             kiellosta annettuun asetukseen?
30707: 
30708:     Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1988
30709: 
30710:           Marjatta Stenius-Kaukonen    Marja-Liisa Löyttyjärvi         Esko-Juhani Tennilä
30711:           Arvo Kemppainen              Esko Helle                      Timo Laaksonen
30712:           Raila Aho                    Asko Apukka                     Pertti Lahtinen
30713:           Esko Seppänen                Ensia Laine                     Vappu Säilynoja
30714:           Jarmo Wahlström              Saara-Maria Paakkinen           Claes Andersson
30715:           Reino Paasilinna             Heikki Rinne                    Osmo Soininvaara
30716:           Pekka Haavisto               Jukka Gustafsson                Sirpa Pietikäinen
30717:           Pirjo-Riitta Antvuori        Eeva Kuuskoski-Vikatmaa         Pekka Leppänen
30718: 
30719: 
30720: 
30721: 2900130
30722: 2                                  1988 vp. -     KK n:o 669
30723: 
30724: 
30725: 
30726: 
30727:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30728: 
30729:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     na kansanedustaja Stenius-Kaukosen ym. kir-
30730: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     jalliseen kysymykseen, onko hallitus ryhtynyt
30731: olette 13 päivänä joulukuuta 1988 päivätyn        toimenpiteisiin tarkastaakseen Turkistuottajat
30732: kirjeenne n:o 2267 ohella toimittanut valtio-     Oy:n toiminnan myös Etelä-Afrikkaan kohdis-
30733: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-     tuvasta sijoituskiellosta annetun asetuksen
30734: sen kansanedustaja Marjatta Stenius-Kaukosen      1 §:n 3 momentin nojalla. Turkistuottajat
30735: ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä    Oy:n liikesuhteita Etelä-Afrikkaan käsiteltiin
30736: n:o 669:                                          myös vastauksessa kansanedustaja Stenius-
30737:                                                   Kaukosen suulliseen kysymykseen 3 päivänä
30738:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     joulukuuta 1987. Etelä-Afrikkaan kohdistuvas-
30739:        ryhtyä Turkistuottajat Oy:n liiketoi-      ta sijoituskiellosta annetun asetuksen määräys-
30740:        mien perusteelliseksi selvittämiseksi      ten tulkinnan osalta viittaan edellä mainittui-
30741:        suhteessa Etelä-Afrikkaan kohdistuvis-     hin vastauksiin.
30742:        ta toimenpiteistä annettuun lakiin ja         Mitä tulee kysymykseen siitä, mihin toimen-
30743:        Etelä-Afrikkaan kohdistuvasta sijoitus-    piteisiin hallitus aikoo ryhtyä Turkistuottajat
30744:        kiellosta annettuun asetukseen?            Oy:n liiketoimien perusteelliseksi selvittämisek-
30745:                                                   si suhteessa Etelä-Afrikkaan kohdistuvista toi-
30746:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        menpiteistä annettuun lakiin ja Etelä-Afrik-
30747: taen seuraavaa:                                   kaan kohdistuvasta sijoituskiellosta annettuun
30748:   Viime vuoden heinäkuussa vastasi liikenne-      asetukseen, totean, että asia on asianomaisissa
30749: ministeri Vennamo ulkoasiainministerin sijaise-   viranomaisissa parhaillaan selvitettävänä.
30750: 
30751:     Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 1989
30752: 
30753:                                                                     Ministeri Pertti Salolainen
30754:                                      1988 vp. -     KK n:o 669                                     3
30755: 
30756: 
30757: 
30758: 
30759:                               Tili Riksdagens Herr Talman
30760: 
30761:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         skriftliga spörsmål som innehöll frågan om
30762: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         regeringen har vidtagit åtgärder för att granska
30763: nr 2267 av den 13 december 1988 tili vederbö-       Turkistuottajat Oy:s verksamhet även utgåen-
30764: rande medlem av statsrådet översänt en av-          de från 1 § 3 mom. förordningen om förbud
30765: skrift av följande av riksdagsledamot Marjatta      mot investeringar i Sydafrika. Turkistuottajat
30766: Stenius-Kaukonen m.fl. undertecknade spörs-         Oy:s affärsförbindelser med Sydafrika behand-
30767: mål nr 669:                                         lades också i svaret på riksdagsledamot Ste-
30768:                                                     nius-Kaukonens muntliga spörsmål den 3 de-
30769:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           cember 1987. 1 fråga om tolkningen av bestäm-
30770:        vidta för att grundligt utreda hur det       melserna i förordningen om förbud mot inves-
30771:        förhåller sig med Turkistuottajat Oy:s       teringar i Sydafrika hänvisar jag tili de ovan
30772:        affärstransaktioner med tanke på lagen       nämnda svaren.
30773:        om vissa åtgärder mot Sydafrika och
30774:        förordningen om förbud mot investe-             Vad gäller frågan om vilka åtgärder rege-
30775:        ringar i Sydafrika?                          ringen ämnar vidta för att grundligt utreda hur
30776:                                                     det förhåller sig med Turkistuottajat Oy:s af-
30777:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       färstransaktioner med tanke på lagen om vissa
30778: samt anföra följande:                               åtgärder mot Sydafrika och förordningen om
30779:    1 juli i fjol besvarade trafikminister Venna-    förbud mot investeringar i Sydafrika, kan jag
30780: mo i egenskap av utrikesministerns vikarie          konstatera att saken som bäst utreds av veder-
30781: riksdagsledamot       Stenius-Kaukonens     m.fl.   börande myndigheter.
30782: 
30783:     Helsingfors den 4 januari 1989
30784: 
30785:                                                                       Minister Pertti Salolainen
30786:                                              1988 vp.
30787: 
30788: Kirjallinen kysymys n:o 670
30789: 
30790: 
30791: 
30792: 
30793:                                  Särkijärvi: Dieselöljyn käyttäjien maksettavaksi tulevien verojen
30794:                                     määräytymisperusteista
30795: 
30796: 
30797:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30798: 
30799:   Dieselmoottorilla varustettujen autojen käy-      lankeaa näille autonomistajille yhtä voimak-
30800: töstä perittävä vero kootaan nykyisellään osak-     kaana kuin autoaan päivittäin ajoon käyttävil-
30801: si polttoaineen hinnassa, osaksi vuosittain         le.
30802: maksettavalla maksulla.                                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
30803:   Nykyinen verojärjestely haittaa yrittäjiä, jot-   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
30804: ka tarvitsevat työssään välttämättä kuorma-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30805: auton, mutta joiden pääasiallinen toiminta ei       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30806: ole kuljetusten suorittamista. Tällainen yrittä-
30807: jyys saattaa olla luonteeltaan esim. sellaista                Aikooko Hallitus muuttaa dieselöl-
30808: hankinta- tai myyntitoimintaa, jossa yrittäjän             jyn käyttäjien maksettavaksi tulevien
30809: omaa ammattitaitoa ja harkintaa tarvitaan                  verojen määräytymisperusteita sellaisik-
30810: asiakkaiden luona käytäessä. Tällöin ei ole                si, että vero nykyistä tasapuolisemmin
30811: mahdollista antaa itse kuljetusosuutta tämän               vastaisi dieselmoottorilla varustetun au-
30812: alan yrittäjän hoidettavaksi. Vuotuinen maksu              ton käytön määrää?
30813: 
30814:     Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1988
30815: 
30816:                                         Jouni J. Särkijärvi
30817: 
30818: 
30819: 
30820: 
30821: 2900330
30822: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 670
30823: 
30824: 
30825: 
30826: 
30827:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30828: 
30829:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      alaisia. Tämän ajoneuvon rekisterissäoloajalta
30830: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      perittävän veron lisäksi dieselajoneuvon käy-
30831: olette 14 päivänä joulukuuta 1988 päivätyn         töstä suoritetaan dieselöljyn hintaan sisältyvä-
30832: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       nä polttoaineveroa. Näiden verojen tuotto ja-
30833: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      kautuu koko dieselajoneuvokanta huomioon
30834: edustaja Särkijärven näin kuuluvasta kirjalli-     ottaen siten, että mainitun kahden veron yh-
30835: sesta kysymyksestä n:o 670:                        teismäärästä suunnilleen 70 prosenttia on polt-
30836:                                                    toaineveroa. Verotuksen painopiste on siten
30837:           Aikooko Hallitus muuttaa dieselöl-       varsin selvästi ajosuoritteen myötä muuttuvalla
30838:        jyn käyttäjien maksettavaksi tulevien       verona.
30839:        verojen määräytymisperusteita sellaisik-       Kuten kysymyksen perusteluissa esitetään,
30840:        si, että vero nykyistä tasapuolisemmin      ajoneuvon rekisterissäoloajalta eli tavallisim-
30841:        vastaisi dieselmoottorilla varustetun au-   min koko vuodelta perittävän veron määrä
30842:        ton käytön määrää?                          muodostuu ajokilometriä kohden sitä korke-
30843:                                                    ammaksi, mitä pienempi ajoneuvon ajosuorite
30844:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       on verokauden aikana. Esimerkiksi kaksiakse-
30845: vasti seuraavaa:                                   lisen 16 tonnin kuorma-auton ajoneuvovero ja
30846:   Dieselmoottorilla varustetut ajoneuvot ovat      polttoainevero ajokilometriltä vaihtelevat seu-
30847: eräin lähinnä työkoneita ja traktoreita koske-     raavan kuvion mukaisesti, jos polttoainekulu-
30848: vin poikkeuksin varsinaisen ajoneuvoveron          tukseksi lasketaan 30 l/100 km:
30849: 
30850: 
30851: 
30852: 
30853:           VEROT
30854:           MK/ KM
30855: 
30856: 
30857:               0.70
30858:               0.60
30859: 
30860:               0.50        AJO-
30861:                           NEUVOVERO
30862:                0.40
30863: 
30864:                0.30
30865: 
30866: 
30867:                                    POLTTOAINEVERO DIESELÖLJYSTÄ
30868: 
30869: 
30870:                               10000     20000      30000   40000    50000   60000
30871:                                                                     AJOSUORITE KM/VUOSI
30872:                                       1988 vp. -     KK n:o 670                                       3
30873: 
30874:    Kuvio osoittaa, että kiinteän veron maara          liset vaikutukset huomioon ottaen. Myös nämä
30875: voi muodostua vähäisellä ajosuoritteella suh-         jakautuvat vastaavalla tavalla käyttömäärästä
30876: teellisesti korkeaksikin. Käytännössä tästä joh-      riippuviin muuttuviin ja siitä riippumattomiin
30877: tuva ero on kuitenkin suhteellisen vähäinen,          kiinteisiin kustannuksiin. Esimerkiksi vuonna
30878: jos tarkastellaan sitä ajosuoritealuetta, jolla       1985 ammattimaisessa liikenteessä olevan 16
30879: yrityksen lainkaan kannattaa käyttää omaa             tonnin kaksiakselisen kuorma-auton kustan-
30880: kuorma-autoa tästä aiheutuvat muut taloudel-          nusrakenne oli seuraavan asetelman mukainen:
30881: Kustannusryhmä                                                   Ajosuorite km/v
30882:                                                     30 000        40 000             50 000       60 000
30883: Työkustannukset .................... .             92 400         92 400             92 400      92 400
30884: Muuttuvat kustannukset ............. .             52 200         64 900             75 800     112 700
30885: Kiinteät kustannukset ............... .            97 800        104 600            108 500     117 300
30886:   joista polttoainevero mk ......... .              7 830         10 130             12 260      14 240
30887:                          OJo ••••••••••                3,2            3,9               4,4         4,9
30888:   ajoneuvovero mk ................. .               4 380          4 380              4 380       4 380
30889:                  OJo ••••••••••••••••••                1,8            1,7                1,6         1,5
30890: Lähde: Moottoriajoneuvoverotoimikunta 1984:n mietintö (Komiteanmietintö 1986: 11)
30891: 
30892:    Tieliikenneverojen osuutta kustannustekijä-        näistä kustannuksista on kiinteitä kustannuk-
30893: nä voidaan asetelman mukaan pitää muihin              sia, osa ajoneuvojen tosiasiallisesta suoritteesta
30894: kustannustekijöihin verrattuna suhteellisen vä-       riippuvia muuttuvia kustannuksia. Dieselajo-
30895: häisenä. Vaikka tarkasteltaisiin muun kuin            neuvojen verotus on vastaavasti kiinteään ja
30896: varsinaisen kuljetusyrityksen omiin kuljetuk-         muuttuvaan veroon perustuvaa, jolloin voi-
30897: siinsa käyttämän kuorma-auton kustannusra-            daan varmistaa, että myös ne ajoneuvot, joi-
30898: kennetta, päädyttäisiin siihen tulokseen, ettei       den käyttö on vähäistä, vastaavat ainakin yh-
30899: ajoneuvon käytön kannattavuuden ratkaiseva-           teiskunnalle aiheutuvista kiinteistä kustannuk-
30900: na tekijänä yleensä ole ajoneuvoverosta johtu-        sista. Yhtenä verojärjestelmän tavoitteena on
30901: va kustannustekijä. Kevyestä kuorma-autosta           pyrkiä myös verotuksen avulla siihen, että
30902: tämän veron määrä on tavallisesti alle 5 000          ajoneuvokalusto on mahdollisimman tehok-
30903: markkaa vuodessa, jos autoa ei käytetä perä-          kaassa käytössä. Nykyisen verojärjestelmän
30904: vaunun vetoon.                                        ominaisuus, jossa verorasitus ajokilometriltä
30905:    Kuorma-autot, joita käytetään muun kuin            kasvaa erityisesti silloin, kun ajoneuvon suorite
30906: varsinaisen kuljetusyrityksen omiin kuljetuk-         jää pieneksi, on tämän tavoitteen mukaista.
30907: siin, lienevät yleensä esimerkkinä käsiteltyä            Jos dieselajoneuvojen verotukselta kuitenkin
30908: kaksiakselista autoa vastaavia, eikä niissä           edellytettäisiin, että se kohdentuisi ajoneuvojen
30909: yleensä käytettäne perävaunuja. Tällaisten ajo-       käyttäjien kannalta täysin tasapuolisesti ajo-
30910: neuvojen ajoneuvoveroa ei ole korotettu vuo-          suoritteesta ja muista tekijöistä riippumatta,
30911: den 1986 jälkeen. Dieselöljyn hintaan sisälty-        verotuksen tulisi perustua ajosuoritteen tark-
30912: vien verojen määrä sen sijaan on tällä hetkellä       kaan seurantaan ja verojen kantamiseen ajoki-
30913: noin 20 prosenttia korkeampi kuin vuoden              lometrien mukaisesti. Tällainen kilometrivero-
30914: 1986 alussa. Siten verotuksen painopiste on           tus on käytössä muun muassa Ruotsissa ja
30915: siirtynyt ajosuoritteen mukaan muuttuvien ve-         Norjassa. Kokemukset ovat kuitenkin osoitta-
30916: rojen suuntaan. Esimerkkinä tarkastellun ajo-         neet, että tällainen verojärjestelmä on hallin-
30917: neuvon verotuksessa muuttuvien verojen mää-           nollisesti varsin raskas. Osittain juuri tämän
30918: rä ylittää ajoneuvoveron määrän, kun ajosuo-          vuoksi meillä asiaa selvittäneet toimikunnat
30919: rite on suurempi kuin 19 200 kilometriä vuo-          (Moottoriajoneuvoverotoimikunta, Komitean-
30920: dessa.                                                mietintö 1977:15 ja Moottoriajoneuvoverotoi-
30921:    Tieliikenneverotuksen perusteeksi on val-          mikunta 1984, Komiteanmietintö 1986: 11) ei-
30922: tiontaloudellisten näkökohtien lisäksi usein esi-     vät ole esittäneet siirtymistä tällaiseen verojär-
30923: tetty, että ajoneuvoista ja niiden käytöstä pe-       jestelmään.
30924: rittävien verojen tulisi kattaa ajoneuvoista yh-         Teoreettisesti tasapuolista dieselajoneuvojen
30925: teiskunnalle aiheutuvat kustannukset. Osa             verojärjestelmää ei voida toteuttaa myöskään
30926: 4                                   1988 vp. -     KK n:o 670
30927: 
30928: sillä tavoin, että ajoneuvoverosta luovuttaisiin   osittain kiinteille, osittain muuttuville veroille.
30929: ja vastaava määrä kannettaisiin korottamalla       Verotuksen painopiste on pääosalla ajoneuvoja
30930: polttoaineveroa. Tällöinkin verotus olisi vero-    muuttuvassa verossa. Verojen määräytymispe-
30931: velvollisten kannalta epätasapuolista, koska sa-   rusteista ehkä aiheutuvaa epätasapuolisuutta ei
30932: ma tonnikilometreissä mitattava kuljetussuori-     kuitenkaan voida pitää niin olennaisena, että
30933: te saadaan raskaalla yhdistelmäajoneuvolla ai-     tämän johdosta olisi syytä muuttaa verotuksen
30934: kaan jopa vain kolmanneksella siitä polttoaine-    perusrakennetta. Verotuksen painopisteen ke-
30935: määrästä, joka kuluisi samaan suoritteeseen        hittäminen tarkoituksenmukaiseen suuntaan
30936: kevyeltä kuorma-autolta. Tämä johtuu pääosin       sen sijaan on dieselajoneuvojen verotuksessa
30937: dieselmoottorin teknisistä ominaisuuksista eri     jatkuvasti käynnissä. Tämä on osittain jo joh-
30938: kuormitusasteilla.                                 tanut kysymyksessä tarkoitettuihin tuloksiin.
30939:    Kuten edellä on esitetty, dieselajoneuvojen
30940: verotus on useista eri syistä haluttu perustaa
30941: 
30942:     Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 1989
30943: 
30944:                                                                         Ministeri Ulla Puolanne
30945:                                    1988 vp. -     KK n:o 670                                    5
30946: 
30947: 
30948: 
30949: 
30950:                             Till Riksdagens Herr Talman
30951: 
30952:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       uppbärs under den tid som fordonet är regi-
30953: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       strerat, uppbärs för användningen av dieselfor-
30954: av den 14 december 1988 tili vederbörande         don en bränsleaccis, som ingår i dieseloljans
30955: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    pris. Avkastningen av dessa skatter fördelar sig
30956: jande av riksdagsman Särkijärvi underteckna-      med beaktande av alla dieselfordon så att
30957: de spörsmål nr 670:                               ungefär 70 procent av det gemensamma belop-
30958:                                                   pet av de två skatter som nämnts utgörs av
30959:          Ämnar Regeringen ändra grunderna         bränsleaccis. Tyngdpunkten inom beskattning-
30960:        för fastställande av skatter som betalas   en ligger sålunda mycket klart på en skatt som
30961:        av dem som använder dieselolja så att      ändras enligt antalet fordonskilometer.
30962:        skatten rättvisare än förut motsvarar         Såsom anförs i motiveringen tili spörsmålet
30963:        den mängd olja som förbrukas i en bil      blir det skattebelopp som uppbärs under den
30964:        som är försedd med dieselmotor?            tid som fordonet är registrerat, dvs. vanligen
30965:                                                   under hela året, per kilometer desto högre ju
30966:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      färre fordonskilometer fordonet har under
30967: samt anföra följande:                             skatteperioden. För en tvåaxlad 16 tons lastbil
30968:   Fordon som är försedda med dieselmotor          varierar t.ex. motorfordonsskatten och bräns-
30969: omfattas, med vissa undantag, främst av ar-       leaccisen per körkilometer enligt följande fi-
30970: betsmaskiner och traktorer, av den egentliga      gur, om bränsleförbrukningen beräknas vara
30971: motorfordonsskatten. Utom denna skatt, som        30 l/100 km:
30972: 
30973: 
30974: 
30975: 
30976:          SKATTER
30977:          MK/KM
30978: 
30979:                0.70
30980:                0.60
30981: 
30982:                0.50
30983: 
30984:                0.50      FORDONS-
30985:                0.40
30986:                          SKATT
30987: 
30988:                0.30
30989:                        -----------------------------
30990:                                    BRÄNSLEACCIS FÖR DIESELOLJA
30991: 
30992: 
30993:                                10000    20000     30000   40000    50000     60000
30994:                                                                    KÖRSTRÄCKA KM/AR
30995: 6                                    1988 vp. -      KK n:o 670
30996: 
30997:   Figuren visar att den fasta skatten även vid        ekonomiska effekter som detta har. Även
30998: få fordonskilometer kan bli relativt hög. 1           dessa fördelar sig på motsvarande vis i varia-
30999: praktiken är den skillnad som föranleds härav         bler som är beroende av användningens om-
31000: dock relativt liten om man granskar det for-          fattning och i fasta kostnader som inte berörs
31001: donskilometerområde inom vilket det över-             av deno Följande tabell beskriver t.exo kost-
31002: huvudtaget lönar sig för ett företag att använ-       nadsstrukturen för en 16 tons tvåaxlad lastbil i
31003: da egen lastbil när man beaktar de övriga             yrkesmässig trafik 1985:
31004: Kostnadsgrupp                                                  F ordonskilometer1år
31005:                                                     30 000         40 000           50 000        60 000
31006: Arbetskostnader 0000000000000000000000            92 400         92 400           92 400          92 400
31007: Rörliga kostnader 000000000000000000. 0           52 200         64 900           75 800         112 700
31008: Fasta kostnader ooooo00000oooo00000o. o           97 800        104 600          108 500         117 300
31009:   av vilka bränsleaccis mk 0000000000              7 830         10 130           12 260          14 240
31010:                         OJo 0 0000000.
31011:                                o                     3,2            3,9               4,4            4,9
31012:   motorfordonsskatt mk 0000000000000               4 380          4 380             4 380          4 380
31013:                      OJo 000000000000                 1,8            1,7               1,6            1,5
31014: Källa: Betänkande avgivet av motorfordonsskattekommissionen 1984 (Kommittebetänkande 1986: 11)
31015: 
31016: 
31017:    Vägtrafikskatternas egenskap av kost-              nader som fordonen åsamkar samhället. En del
31018: nadsfaktor kan enligt tabellen, jämförd med de        av dessa kostnader är fasta kostnader, medan
31019: övriga kostnadsfaktorerna, betraktas som rela-        en del är rörliga kostnader som är beroende av
31020: tivt liteno Även om man skulle granska kost-          fordonens faktiska arbeteo Beskattningen av
31021: nadsstrukturen för en lastbil som ett annat än        dieselfordon baserar sig på motsvarande sätt
31022: ett egentligt transportföretag använder för eg-       på fast och föränderlig skatt, varvid man kan
31023: na transporter, kommer man till resultatet att        säkerställa att även de fordon som används i
31024: det som avgör hur lönsam användningen av ett          liten usträckning åtminstone svarar för de fasta
31025: fordon är i allmänhet inte utgörs av en kost-         kostnader som åsamkas samhället. Ett av
31026: nadsfaktor som är beroende av motorfordons-           målen för skattesystemet är att också med
31027: skatteno För en lätt lastbil är beloppet av denna     hjälp av beskattningen försöka åstadkomma
31028: skatt vanligen mindre än 5 000 mk per år om           att fordonen är i en så effektiv användning
31029: bilen inte används till att dra en släpvagno          som möjligt. Den egenskapen hos det nuvaran-
31030:    Lastbilar, som ett annat än ett egentligt          de skattesystemet att skattebelastningen ökar
31031: transportföretag använder för egna transpor-          per kilometer i synnerhet då fordonets for-
31032:                                                       donskilometrar är få överensstämmer med den-
31033: ter, torde i allmänhet t.exo motsvaras av en
31034:                                                       na målsättningo
31035: sådan tvåaxlad bil som nämndes i exemplet och
31036:                                                          Om det dock krävs att beskattningen av
31037: inte ha släpvagnar tillkoppladeo Motorfordons-
31038:                                                       dieselfordon oberoende av fordonskilometer
31039: skatten för dylika fordon har inte höjts sedan
31040:                                                       och andra faktorer skall vara fullständigt lika
31041: 19860 Beloppet av de skatter som ingår i
31042:                                                       för alla som använder fordonen, bör beskatt-
31043: dieseloljans pris är däremot för närvarande ca
31044:                                                       ningen basera sig på en noggrann uppföljning
31045: 20% högre än i början av 19860 Sålunda har
31046:                                                       av fordonskilometrarna och på en uppbörd av
31047: tyngdpunkten inom beskattningen förskjutits i
31048:                                                       skatter enligt antalet körkilometer o En dylik
31049: riktning mot skatter som är föränderliga enligt
31050:                                                       kilometerbeskattning tillämpas bl.ao i Sverige
31051: fordonskilometer Vid beskattningen av det
31052:                                                       och Norgeo Erfarenheterna har dock visat att
31053:                   0
31054: 
31055: 
31056: 
31057: 
31058: fordon som granskades i exemplet överskrider
31059:                                                       ett dylikt skattesystem administrativt är mycket
31060: beloppet av de föränderliga skatterna motor-
31061:                                                       tungrott. Dels just på grund av detta har de
31062: fordonsskattens belopp då antalet fordonskilo-
31063:                                                       kommissioner som utrett saken hos oss (Mo-
31064: meter överskrider 19 200 km per år o
31065:                                                       torfordonsskattekommissionen 1984, kommit-
31066:   Som grund för vägtrafikbeskattningen har            tebetänkande 1977: 15 och Kommissionen för
31067: förutom statsekonomiska synpunkter ofta an-           motorfordonsskattefrågor 1984, kommittebe-
31068: förts att de skatter som uppbärs för motorfor-        tänkande 1986: 11) inte föreslagit att något
31069: don och deras användning bör täcka de kost-           sådant skattesystem borde införas hos osso
31070:                                      1988 vp. -      KK n:o 670                                    7
31071: 
31072:   Ett teoretiskt rättvist skattesystem för diesel-     Sam ovan har anförts vill man av flera olika
31073: fordon kan inte heller genomföras på det sättet      orsaker basera beskattningen av dieselfordon
31074: att fordonsskatten slopas och motsvarande be-        dels på fasta och dels på föränderliga skatter.
31075: lopp uppbärs genom en höjning av bränsleacci-        Huvudvikten inom beskattningen läggs i fråga
31076: sen. Även i detta fall skulle beskattningen vara     om de flesta fordon vid en föränderlig skatt.
31077: orättvis för de skattskyldiga, eftersom en tung      Den orättvisa som kanske förorsakas av grund-
31078: fordonskombination utför ett transportarbete         erna för fastställande av skatter kan dock inte
31079: som, om det mäts per tusen kilometer, kan            anses vara så väsentlig att det för den skull är
31080: åstadkommas t.o.m. med endast en tredjedel           skäl att ändra grundstrukturen inom beskatt-
31081: av den bränslemängd som en lätt lastbil              ningen. Förskjutningen av tyngdpunkten inom
31082: förbrukar för samma arbete. Detta beror i            beskattningen i en ändamålsenlig riktning på-
31083: huvudsak på en dieselmotors tekniska egenska-        går däremot oavbrutet inom beskattningen av
31084: per vid olika belastningsgrader.                     dieselfordon. Detta har delvis redan lett till
31085:                                                      sådana resultat som avses i spörsmålet.
31086: 
31087:      Helsingfors den 17 januari 1989
31088: 
31089:                                                                          Minister Ulla Puolanne
31090:                                               1988 vp.
31091: 
31092: Kirjallinen kysymys n:o 671
31093: 
31094: 
31095: 
31096: 
31097:                                   Myller ym.: VTT-Technology Oy:n Joensuun toimipisteen toi-
31098:                                     minnan jatkamisesta
31099: 
31100: 
31101:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31102: 
31103:    VTT-Technology Oy on toiminut Joensuussa          27.10.1988 pitämässä kokouksessa, sillä ensim-
31104: vuodesta 1984. Yhtiön toiminta on keskittynyt        mäiset tähän viittaavat toimet yhtiön johto
31105: kahdelle sektorille: optiseen fysiikkaan, jossa      käynnisti välittömästi ko. kokouksen jälkeen.
31106: yhteistyössä Joensuun yliopiston kanssa on              Toimenpiteiden johdosta henkilöstö supistuu
31107: suoritettu tuotekehitystyötä erityisesti optisen     seitsemästä kahteen. Henkilökunnan supistu-
31108: telekommunikaation alueella, sekä metsäntut-         misesta on seurauksena:
31109: kimukseen, jossa on suoritettu projektiluon-            - Yhtiön käynnissä oleva tutkimus- ja kehi-
31110: teista tutkimustyötä yhteistyössä Metsäntutki-       tystyö pysähtyy, sillä toimitilojen korkeasta
31111: muslaitoksen kanssa.                                 puhtausasteesta erityisesti laserlaboratorioissa
31112:    Vuoden 1988 alussa yhtiön toimintaedelly-         ei pystytä huolehtimaan ulkopuolelta vuokrat-
31113: tykset Joensuussa paranivat oleellisesti siirryt-    tavalla siivouspalvelulla tyydyttävästi. Tämän
31114: täessä Joensuun kaupungin rakennuttamiin             osoitti vuonna 1987 suoritettu kokeilu.
31115: tutkimus- ja tuotantotiloihin Utran kaupungin-          - Koska yhtiö ei pysty huolehtimaan omien
31116: osassa. Tavoitteena oli optisen fysiikan sovel-      tilojensa riittävästä puhtausasteesta, myös Ho-
31117: lutusten tuotantovalmiuteen pääseminen vuon-         lotek Oy:lle vuokrattujen laboratoriotilojen
31118: na 1990. Tätä edellyttää myös yhtiön posti- ja       puhtausaste laskee ja tekee yhtiön alivuokralai-
31119: telelaitoksen kanssa v. 1986 solmima pitkäai-        sen toiminnan ajan mittaan mahdottomaksi.
31120: kainen runkosopimus.                                    - Yhtiön jäljelle jäävä henkilöstö ei pysty
31121:    Tähän mennessä yhtiön tuotantovalmiuden           vastaamaan käynnissä olevan posti- ja telelai-
31122: kehittämistä Joensuun kaupunki on tukenut            toksen kehitysprojektin loppuun saattamisesta.
31123: tila- ja koeverkkoinvestoinnissa n. 4,5 milj.           - Yhtiön jo rahoituksen saanutta laajaa 1,5
31124: markalla. Yhtiön kehitystoimintaa ja laitein-        vuoden TEKES-tuotekehitysprojektia ei pysty-
31125: vestointeja on KERA Oy tukenut n. 0,9 milj.          tä aloittamaan.
31126: mk:n lainoilla ja 0,4 milj. mk:n avustuksilla.          -    Nyt irtisanottu MMT Jaakko Virtanen
31127: Yhtiön oma tulorahoituksella toteutettu lai-         on toiminut myös Sambian metsäntutkimus-
31128: teinvestointi on ollut n. 0,6 milj. mk. Kuiten-      projektin projektipäällikkönä. Tämän FINNI-
31129: kin yhtiön Joensuun toimipisteen käyttökat-          DAn rahoittaman projektin projektipäälliköltä
31130: teesta vain n. 20 OJo on vuosina 1986-1988           edellytetään maat. ja metsät. tohtorin päte-
31131: käytetty investointeihin Joensuussa. Pääosin         vyyttä. Yhtiöllä ei nyt toteutetun irtisanomisen
31132: toiminnan kate on käytetty yhtiön muun toi-          jälkeen ole ko. pätevyyden omaavaa toimihen-
31133: minnan tukemiseen Helsingin seudulla.                kilöä, joten irtisanomiset rikkovat metsäpro-
31134:    Yhtiön taloudellinen tila on kehittynyt v.        jektien voimassa olevia sopimuksia.
31135:  1988 jo niin kriittiseksi, että VTT:n pääjohtaja       - Yhtiön KERAn tuella v. 1989 alkavaksi
31136: M. Mannerkoski asetti elokuussa 1988 työryh-         suunniteltua optisten teleliikenteen kompo-
31137:  män selvittämään tilannetta. Tämän työryh-          nenttien kehitysprojektia ei pystytä aloitta-
31138: män selvitystyöstään antamia suosituksia ei ole      maan.
31139: esitelty yhtiön henkilöstölle. Yhtiön johtoryh-         Yhtiön toiminnalle Joensuun toimipiste on
31140: män kokouksessa 3.11.1988 jaettu tiivistelmä         ollut vuosina 1984-1988 varsin hyödyllinen,
31141:  antaa kuvan siitä, että yhtiö on vetäytymässä       sillä ko. toiminnalla on tuettu yhtiön muuta
31142:  Joensuusta. Tähän liittyvistä toimenpiteistä on     toimintaa Helsingin seudulla. Tilanteen muut-
31143:  ilmeisesti    päätetty      yhtiön    hallituksen   tuessa vuonna 1988 siten, että yhtiö olisi joutu-
31144: 
31145: 290035F
31146: 2                                  1988 vp. -     KK n:o 671
31147: 
31148: nut investoimaan Joensuuhun tuotantovalmiu-       sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
31149: den varmentamiseksi, yhtiön johto on selkeästi    sen:
31150: ottanut sen kannan, että uuden teknologian
31151: kehittäminen Joensuussa ei kuulu yhtiön toi-                Onko Hallitus tietoinen VTT-Tech-
31152: menkuvaan. Yhtiön tavoitteena on rahastaa                nology Oy:n johdon toimenpiteistä,
31153: loppuun nyt käynnissä oleva toiminta sekä                jotka koskevat yhtiön Joensuun toimi-
31154: tulouttaa myös muut mahdolliset saatavat                 pisteen nykyistä toimintaa ja toiminnan
31155: Joensuusta.                                              jatkamista, ja
31156:                                                             mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta kor-
31157:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-          kean teknologian kehitystyö jatkuu ja
31158: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-           kehittyy Joensuussa ja Pohjois-Karja-
31159: me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-            lassa?
31160: 
31161:     Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1988
31162: 
31163: 
31164:         Riitta Myller                 Eeva Turunen                 Pekka Puska
31165:         Matti Väistö                  Kerttu Törnqvist             Esko Jokiniemi
31166:                                      1988 vp. -      KK n:o 671                                     3
31167: 
31168: 
31169: 
31170: 
31171:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31172: 
31173:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Hankaluudet johtuvat osittain siitä, että Sam-
31174: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-       bia-projektin rahoittaja ei ole ollut täysin tyy-
31175: hemies, 13 päivänä joulukuuta 1988 päivätyn          tyväinen Joensuun metsäprojektiyksikön toi-
31176: kirjeenne n:o 2275 ohella toimittanut valtio-        mintaan.
31177: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-           Joensuussa sijaitsevan optisen fysiikan yksi-
31178: sen kansanedustaja Myllerin ym. näin kuulu-          kön tavoitteena on ollut lähinnä määrättyjen
31179: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 671:            optisen tiedonsiirron komponenttien kehittämi-
31180:           Onko Hallitus tietoinen VTT-Tech-          nen prototyyppi- ja piensarjatuotantoasteelle.
31181:        nology Oy:n johdon toimenpiteistä,            Yksikön perustaminen on nojannut alan "tut-
31182:        jotka koskevat yhtiön Joensuun toimi-         kimusta ja kehitystä koskevien markkinoiden"
31183:        pisteen nykyistä toimintaa ja toiminnan       valitettavaan virhearviointiin. Yksikkö on voi-
31184:        jatkamista, ja                                makkaasti tappiollinen ja se on saneerattava.
31185:           mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta kor-      Alkuperäisen idean pohjalta se ei ole kehitettä-
31186:        kean teknologian kehitystyö jatkuu ja         vissäkään kannattavaksi. Virhearvioinnin joh-
31187:        kehittyy Joensuussa ja Pohjois-Karja-         dosta on VTT-Technology Oy:ssä jo toteutettu
31188:        lassa?                                        organisaatiojärjestelyjä.
31189:                                                         Koska VTT-Technology Oy:n osakepääoma
31190:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          on pieni, yhtiön on edellytettävä kaikilta hank-
31191: taen seuraavaa:                                      keiltaan kannattavuutta alun pitäen tai lyhyen
31192:    VTT-Technology Oy:n, jonka kaikki osak-           käynnistysvaiheen jälkeen. Menettelyä, jolla
31193: keet Suomen valtio (VTT) omistaa, toimialana         rahaa kanavoitaisiin jatkuvasti liiketaloudelli-
31194: on harjoittaa erityisesti vientiä edistävää tek-     sesti tappiolliseen toimintaan, ei ole eikä tule-
31195: nistä ja teknis-taloudellista tutkimus-, kehitys-,   kaan olla. Omaan merkittävään riskirahoituk-
31196: testaus- ja tarkastustoimintaa, konsultointia        seen VTT-Technology Oy:llä ei myöskään ole
31197: sekä muuta vastaavaa liiketoimintaa.                 varaa. Riskipääoma on hankittava ulkopuoli-
31198:    Vaativalla alalla toimivan yhtiön kannatta-       sista lähteistä. Ko. optisen tiedonsiirron kom-
31199: vuus on koko toiminta-ajan ollut lähinnä muu-        ponenttien kehittämiseen sitä ei ole saatavissa,
31200: taman hankkeen varassa. Taloudellisesti tyy-         koska idean kannattavan tuotteistamisen odo-
31201: dyttäviin on kuulunut Joensuussa toimivan            tuksia ei ole nähtävissä useiden toteutettujen
31202: metsäprojektiyksikön hoitama Sambia-projek-          selvitysten jälkeenkään.
31203: ti, jota ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyö-        VTT on omistajan edustajana velvollinen
31204: osasto (KYO) on rahoittanut ja johon perus-          huolehtimaan siitä, että VTT-Technology Oy:n
31205: asiantuntemus on saatu Metsäntutkimuslaitok-         toiminnan kannattavuuden edellytykset ovat
31206: sesta. Kysymyksessä tarkoitetaan tätä projek-        olemassa. Joensuussa tehdyt ja tehtävät toi-
31207: tia, kun mainitaan, että Joensuun toimipisteen       menpiteet kuuluvat näiden edellytysten ylläpi-
31208: käyttökatteesta vain osa on käytetty investoin-      toon. Toimenpiteiden taustalla ovat VTT:n
31209: teihin Joensuussa. Tällaista ylimääräistä katet-     asettaman korkeatasoisen asiantuntijatyöryh-
31210: ta ei projektissa ole kokonaisuutena syntynyt        män analyysi ja suositukset. VTT on osaltaan
31211: ja kuluvan tilivuoden aikana se on ollut selväs-     yhtynyt niihin ja myös hyväksynyt yhtiön halli-
31212: ti tappiollinen.                                     tuksen ja toimitusjohtajan niiden pohjalta to-
31213:    Sambia-projekti on päättymässä. Uusia met-        teuttaman linjan. Kauppa- ja teollisuusministe-
31214: sään liittyviä hankkeita valmistellaan, mutta        riö ei näe aihetta ryhtyä tässä tilanteessa muun-
31215: päätöksiä sellaisten käynnistämisestä ei ole.        laisiin toimenpiteisiin.
31216: 
31217:     Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 1989
31218: 
31219:                                                   Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
31220: 4                                    1988 vp. -      KK n:o 671
31221: 
31222: 
31223: 
31224: 
31225:                               Till Riksdagens Herr Talman
31226: 
31227:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          med verksamheten vid skogsprojektenheten i
31228: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          Joensuu.
31229: nr 2275 av den 13 december 1988 till vederbö-            Målet för den enhet för optisk fysik som
31230: rande medlem av statsrådet översänt avskrift         finns i Joensuu har främst varit att utveckla
31231: av följande av riksdagsman Myller m.fl. un-          vissa komponenter för optisk dataöverföring
31232: dertecknade spörsmål nr 671:                         till en sådan nivå att prototyper och små serier
31233:                                                      kan produceras. Grundandet av enheten har
31234:           Är Regeringen medveten om de åt-           stött sig på en beklaglig felbedömning av
31235:        gärder ledningen för VTT-Technology           branschens marknad för forskning och utveck-
31236:        Ab har vidtagit gällande den nuvarande        ling. Enheten är starkt förlustbringande och
31237:        och fortsatta verksamheten vid bolagets       den skall saneras. Utgående från den ursprung-
31238:        verksamhetsenhet i Joensuu och                liga iden kan den inte heller genom utveckling
31239:           vad ämnar Regeringen göra för att          fås att bli lönsam. Med anledning av felbedöm-
31240:        det högklassiga teknologiska utveck-          ningen har organisationsarrangemang redan
31241:        lingsarbetet i Joensuu och norra Kare-        genomförts i VTT-Technology Ab.
31242:        len skall kunna fortgå och utvecklas?            Eftersom VTT-Technology Ab:s aktiekapital
31243:                                                      är litet, måste bolaget förutsätta att alla pro-
31244:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         jekt blir lönsamma från första början eller
31245: samt anföra följande:                                efter ett kort inledningsskede. Någon metod
31246:    VTT-Technology Ab, vars samtliga aktier           genom vilken pengar kunde kanaliseras till en
31247: ägs av finska staten (VTT), har i uppgift att        verksamhet som fortgående är företagsekono-
31248: idka teknisk och teknisk-ekonomisk forsk-            miskt förlustbringande finns inte och bör heller
31249: nings-, utvecklings-, testnings- och besiktnings-    inte finnas. VTT-Technology Ab har inte heller
31250: verksamhet, konsultering samt annan motsva-          råd med egen riskfinansiering i någon större
31251: rande rörelse som främjar speciellt exporten.        skala. Riskkapitalet måste anskaffas utifrån.
31252:    Lönsamheten för bolaget, som verkar i en          För ifrågavarande utveckling av komponenter
31253: krävande bransch, har under hela verksamhets-        för optisk dataöverföring finns dylikt kapital
31254: tiden i främsta hand berott på ett fåtal projekt.    inte att tillgå, eftersom man inte ens efter ett
31255: Till de ekonomiskt nöjaktiga har det Zambia-         flertal genomförda utredningar kan förvänta
31256: projekt hört som har skötts av den i Joensuu         sig att iden kommer att leda till en lönsam
31257: verkande enheten för skogsprojekt. Detta pro-        produktion.
31258: jekt har finansierats av utrikesministeriets av-        VTT är i egenskap av representant för äga-
31259: delning för utvecklingssamarbete och den             ren skyldig att se till att det finns förutsätt-
31260: grundläggande sakkunskapen har erhållits av          ningar för verksamheten vid VTT-Technology
31261: Skogsforskningsinstitutet. I spörsmålet avses        Ab att bli lönsam. De åtgärder som har vidta-
31262: detta projekt då i det nämns att endast en del       gits och som kommer att vidtas i Joensuu ingår
31263: av driftsbidraget för verksamhetsenheten i           i upprätthållandet av dessa förutsättningar.
31264: Joensuu har använts för investeringar i Joen-        Bakom åtgärderna står en analys som före-
31265: suu. Något dylikt extra bidrag har inte uppstått     tagits av och rekommendationer från en av
31266: i projektet som helhet och under pågående            VTT tillsatt arbetsgrupp som består av sakkun-
31267: räkenskapsår har det varit klart förlustbringan-     niga på hög nivå. VTT har för sin del varit av
31268: de.                                                  samma åsikt som arbetsgruppen om dessa åt-
31269:    Zambia-projektet håller på att slutföras.         gärder och också godkänt den linje som bola-
31270: Nya projekt i anslutning till skogen bereds,         gets styrelse och verkställande direktör har
31271: men något beslut om att starta dylika finns          genomfört på basis av dem. Handels- och
31272: inte. Svårigheterna beror delvis på att Zambia-      industriministeriet ser ingen anledning att i
31273: projektets finansiär inte har varit helt tillfreds   detta läge vidta andra åtgärder.
31274: 
31275:     Helsingfors den 18 januari 1989
31276: 
31277:                                                   Handels- och industriminister Ilkka Suominen
31278:                                             1988 vp.
31279: 
31280: Kirjallinen kysymys n:o 672
31281: 
31282: 
31283: 
31284: 
31285:                                 Kankaanniemi: Metsäntutkimusaseman perustamisesta Multialle
31286: 
31287: 
31288:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31289: 
31290:    Keski-Suomen läänissä ovat metsävauriot li-     la on männynversosyöpää yli 10 000 hehtaarin
31291: sääntyneet viime vuosina merkittävästi. Vaka-      alueella, ja useita satoja hehtaareja on jo
31292: vimpia vaurioita on havaittu läänin länsiosissa,   jouduttu hakkaamaan paljaaksi.
31293: erityisesti Multian kunnan alueella. Myös Mul-        Multialla on jo tehty jonkin verran männyn-
31294: tian naapurikunnissa, Keuruulla, Petäjävedellä     versosyöpätutkimusta ja muuta metsätalouteen
31295: ja Uuraisilla on huomattavia tuhoalueita. Nä-      liittyvää tutkimusta. Lähimmät tutkimus-
31296: mä alueet sijaitsevat ns. Suomenselän reuna-       asemat kuitenkin sijaitsevat Parkanossa ja
31297: alueella, joka monien tekijöiden suhteen eroaa     Suonenjoella. Keski-Suomen merkittävät met-
31298: maan keskiosien muiden osa-alueiden luonnon-       sävarat, valtion metsien runsaus sekä kasvavat
31299: oloista.                                           metsävauriot edellyttävät pysyvän metsäntutki-
31300:    Keski-Suomen lääni on yksi maan kaikkein        musaseman perustamista Multian alueelle.
31301: metsärikkaimmista alueista. Valtakunnan met-       Multian kunta on ilmoittanut olevansa valmis
31302: sistä noin 10 OJo on tässä läänissä. Metsän        yhteistyöhön tällaisen aseman perustamisessa.
31303: kasvusta vielä tätäkin isompi ,osuus tapahtuu         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
31304: Keski-Suomen läänissä. Huomattava kansalli-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
31305: nen omaisuus siis on tämän läänin alueella.        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31306: Valtion metsiä on myös merkittävästi Keski-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31307: Suomessa, esimerkiksi Multialla metsähallitus
31308: omistaa noin 12 000 ha.                                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31309:    Multian ja sen lähiympäristön metsiä uhkaa             ryhtyä metsäntutkimusaseman perus-
31310: vakavasti mm. männynversosyöpä. Piirimetsä-               tamiseksi Multian kuntaan Keski-Suo-
31311: lautakunnan selvityksen mukaan yksin Multial-             men läänissä?
31312: 
31313:     Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1988
31314: 
31315:                                       Toimi Kankaanniemi
31316: 
31317: 
31318: 
31319: 
31320: 290005Y
31321: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 672
31322: 
31323: 
31324: 
31325: 
31326:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31327: 
31328:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     din aiheuttamista kasvutappioista, joita on ol-
31329: mainitussa tarkoituksesso/.Te, Herra Puhemies,     lut yli 100 000 hehtaarin alueella. Tämän vuo-
31330: olette 14 päivänä joulukuuta 1988 päivätyn         den tuhot olivat enimmäkseen lieviä alaoksatu-
31331: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       hoja. Etelä- ja Keski-Suomessa versosyöpää
31332: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      esiintyy lähes jokaisen männikön alaoksistossa.
31333: edustaja Kankaannie;llen näin kuuluvasta kir-      Vakavimmat tuhot löytyvät Pohjois-Satakun-
31334: jallisesta kysymyksestä n:o 672:                   nasta ja Suomenselältä. Pohjois-Suomessa tu-
31335:                    1                               hot ovat enimmäkseen taimikoissa.
31336:          Mihin tqimenpiteisiin Hallitus aikoo         Metsäntutkimuslaitos inventoi versosyöpätu-
31337:        ryhtyä metsäntutkimusaseman perus-          hoja nuorissa männiköissä mm. Multialla jo
31338:        tamiseksi Multian kuntaan Keski-Suo-        vuonna 1979. Multialla sijaitsi myös yli 1 400
31339:        men läänissä?                               hehtaarin tutkimusalue, jolla selvitettiin vuo-
31340:                                                    den 1982 epidemian jälkeen metsikön raken-
31341:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         teen, perustamistavan, metsänhoidollisten toi-
31342: taen seuraavaa:                                    menpiteiden ja kasvupaikan vaikutusta männi-
31343:    Suomi on metsäinen maa. Metsämaan pinta-        kön versosyöpäisyyteen. Tutkimuksia tehostet-
31344: ala on noin 20 miljoonaa hehtaaria, ja vähä-       tiin edelleen vuonna 1987, jolloin perustettiin
31345: tuottoisia kitu- ja joutomaita on yhteensä noin    uusia kokeita Multian lisäksi myös Evolle,
31346: 6 miljoonaa hehtaaria. Nämä luvut vastaavat        metsähallinnon Parkanon hoitoalueelle ja Met-
31347: noirt 66:ta prosenttia ja 20:tä prosenttia koko    säntutkimuslaitoksen tutkimusalueille.
31348: maa-alasta. Suomen metsäisintä seutua on sisä-        Jo nyt versosyöpätuhojen esiintyminen voi-
31349: maan järvialue ja Kainuu. Keski-Suomen lää-        daan ennustaa edellisenä syksynä ennen tuho-
31350: nin lisäksi metsärikkaita läänejä, joissa ei ole   jen oireiden ilmaantumista. Taudin torjunnan
31351: Metsäntutkimuslaitoksen         tutkimusasemaa,    kannalta tällä ei ole kovin suurta merkitystä,
31352: ovat Hämeen lääni sekä Kymen lääni. Valtion        mutta se osoittaa, että tautiin vaikuttavat pää-
31353: omistaman metsämaan ala on kaikkiaan noin          tekijät tunnetaan. Maastoinventoinneista ja
31354: 4,8 miljoonaa hehtaaria. Valtaosa valtion met-     kenttäkokeista saatava tutkimustieto on pää-
31355: sistä sijaitsee Itä- ja Pohjois-Suomessa.          osin jo kerättynä, ja jatkotutkimuksissa on
31356:    Kasvimaantieteellisesti Suomi voidaan jakaa     kyse tiedon syventämisestä laboratoriokokeilla.
31357: seitsemään      metsäkasvillisuusvyöhykkeeseen.       Edellä olevat näkökohdat huomioon ottaen
31358: Multian kunta sijaitsee Etelä-Suomen ja Poh-       ei ole erityisiä syitä pysyvän metsäntutkimus-
31359: janmaan-Kainuun vyöhykkeiden rajalla. Ky-          aseman perustamiselle Multian kuntaan.
31360: seisillä vyöhykkeillä sijaitsevat Metsäntutki-        Metsäntutkimuslaitoksella on alueellista toi-
31361: muslaitoksen Parkanon, Kannuksen, Muhok-           mintaa varten tutkimusalueita ja kahdeksan
31362: sen, Suonenjoen, Punkaharjun ja Joensuun           tutkimusasemaa eri puolilla Suomea. Kuluvan
31363: tutkimusasemat. Metsätaloudessa käytetään          vuosikymmenen alussa selvitettiin saaristo- ja
31364: kasvupaikkojen luokittelussa Suomessa metsä-       rannikkometsien tutkimukseen erikoistuvan
31365: tyyppijärjestelmää. Suomi on jaettu kolmeen        aseman perustamista Lounais-Suomeen. Myö-
31366: ilmastovyöhykkeeseen, jossa kussakin on oma        hemmin metsäntutkimustoimikunta vuonna
31367: kangasmetsien metsätyyppisarjansa. Myös tä-        1985 jättämässään mietinnössä otti kannan,
31368: män vyöhykejaon mukaan Multia sijaitsee            ettei tutkimusasemaverkosto kaipaa laajenta-
31369: Etelä-Suomen ja Pohjanmaan-Kainuun rajal-          mista. Myöskään joulukuussa 1986 mietintön-
31370: la. ~                                              sä jättänyt METLA-työryhmä ei katso uusien
31371:    Versosyöpä on aiheuttanut tällä vuosikym-       tutkimusasemien perustamiseen olevan tarvet-
31372: menellä yli 300 miljoonan markan vahingot,         ta. Sen sijaan työryhmä esittää nykyisten tutki-
31373: joista pääosa syntyi vuoden 1982 epidemian         musasemien toimintamahdollisuuksien paran-
31374: jälkeen. Vahingot muodostuvat etupäässä tau-       tamista. Vuoden 1987 tulo- ja menoarviota
31375:                                     1988 vp. -     KK n:o 672                                   3
31376: 
31377: käsitellessään eduskunta on edellyttänyt, että     tutkimusasemaverkostoa ole enaa tarkoitus
31378: hallitus toimii METLA-työryhmän ehdotta-           laajentaa. Näin ollen hallitus ei myöskään pidä
31379: malla tavalla. Kuluvan vuoden tulo- ja meno-       tarpeellisena metsäntutkimusaseman perus-
31380: arviossa Metsäntutkimuslaitosta koskevan lu-       tamista Multialle.
31381: vun perusteluissa vielä todetaan, ettei nykyistä
31382: 
31383:     Helsingissä 2 päivänä tammikuuta 1989
31384: 
31385:                                               Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
31386: 4                                    1988 vp. -      KK n:o 672
31387: 
31388: 
31389: 
31390: 
31391:                               Till Riksdagens Herr Talman
31392: 
31393:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          år var skadorna till största delen lindriga ska-
31394: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          dor på de undre grenarna. 1 södra och meller-
31395: av den 14 december 1988 till vederbörande            sta Finland är så gott som varje tallbestånds
31396: medlem av statsrådet översänt en avskrift av         undre grenverk angripet av knopp- och gren-
31397: följande av riksdagsman Kankaanniemi under-          torka. De allvarligaste skadorna förekommer i
31398: tecknade spörsmål nr 672:                            norra Satakunta och Suomenselkä. 1 norra
31399:                                                      Finland förekommer främst skador på plant-
31400:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen             bestånd.
31401:        vidta för inrättande av en skogsforsk-            Skogsforskningsinstitutet inventerade de av
31402:        ningsstation i Multia kommun i Mel-           knopp- och grentorka förorsakade skadorna
31403:        lersta Finlands Iän?                          på unga tallbestånd bl.a. i Multia redan år
31404:                                                      1979. 1 Multia fanns även ett över 1 400 ha
31405:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         stort försöksområde, på vilket inverkan av
31406: samt anföra följande:                                beståndets struktur, anläggningssätt och stånd-
31407:    Finland är ett skogrikt land. Skogsmarkens        ort samt av beståndsvårdande åtgärder på före-
31408: areal är ca 20 milj. ha och dessutom finns           komsten av knopp- och grentorka i tallbestånd
31409: sammanlagt ca 6 milj. ha mindre produktiv            utreddes efter epidemin år 1982. Undersök-
31410: skogsmark och impediment. Dessa siffror mot-         ningarna intensifierades ytterligare år 1987, då
31411: svarar ca 66 OJo resp. 20 OJo av hela landarealen.   nya försök inleddes förutom i Multia även i
31412: Till Finlands skogrikaste trakter hör sjöområ-       Evois, inom forstförvaltningens revir i Parka-
31413: det i inlandet och Kajanaland. Skogrika Iän, i       no och på Skogsforskningsinstitutets försöks-
31414: vilka Skogsforskningsinstitutet inte har någon       områden.
31415: forskningsstation, är utom Mellersta Finlands            Redan nu kan uppkomsten av skador av
31416: Iän också Tavastehus Iän och Kymmene Iän.            knopp- och grentorka förutsägas föregående
31417: Arealen av den skogsmark som staten äger är          höst innan symptom på skadorna visat sig. För
31418: inalles ca 4,8 milj. ha. Huvuddelen av statens       bekämpningen av sjukdomen är detta inte av
31419: skogar finns i östra och norra Finland.              någon större betydelse, men det visar att de
31420:    Växtgeografiskt kan Finland indelas i sju         huvudfaktorer som inverkar på sjukdomen är
31421: skogsvegetationszoner. Multia kommun är be-          kända. De forskningsrön som kan göras ge-
31422: lägen på gränsen mellan södra Finlands zon           nom inventeringar i terrängen och fältförsök är
31423: och Österbottens-Kajanalands zon. lnom               till största delen redan samlade och vid de
31424: dessa zoner finns Skogsforskningsinstitutets         fortsatta undersökningarna är det frågan om
31425: forskningsstationer i Parkano, Kannu, Muhos,         att fördjupa kunskapen genom laboratorie-
31426: Suonenjoki, Punkaharju och Joensuu. lnom             prov.
31427: skogsbruket används i Finland vid ståndorts-             Med beaktande av ovan anförda synpunkter
31428: klassificeringen ett skogstypssystem. Finland är     finns det inga särskilda skäl att inrätta en
31429: indelat i tre klimatzoner och var och en av dem      permanent skogsforskningsstation i Multia
31430: har sin egen skogstypsserie i fråga om hedsko-       kommun.
31431: gar. Även enligt denna zonindelning är Multia            Skogsforskningsinstitutet har för den regio-
31432: beläget på gränsen mellan södra Finland och          nala verksamheten försöksområden och åtta
31433: Österbotten-Kajanaland.                              forskningsstationer på olika håll i Finland. 1
31434:    Knopp- och grentorka har under detta år-          början av detta årtionde utreddes frågan om
31435: tionde orsakat skador för över 300 milj. mk.         att i sydvästra Finland inrätta en station som
31436: Största delen av dessa uppkom efter epidemin         skulle specialisera sig på att undersöka skogar-
31437: år 1982. Skadorna är främst av sjukdomen             na i skärgården och vid kusten. Senare intog
31438: förorsakade tillväxtförluster. Sådana har före-      skogsforskningskommissionen i sitt år 1985
31439: kommit på ett över 100 000 ha stort område. 1        avgivna betänkande den ståndpunkten att nätet
31440:                                    1988 vp. -     KK n:o 672                                     5
31441: 
31442: av forskningsstationer inte behövde utvidgas.     förfar på det sätt som METLA-arbetsgruppen
31443: lnte heller METLA-arbetsgruppen, som avgav        föreslår. 1 motiveringen till det kapitel som
31444: sitt betänkande i december 1986, anser att det    gäller Skogsforskningsinstitutet i statsförslaget
31445: finns något behov av att inrätta nya forsk-       för innevarande år konstateras dessutom att
31446: ningsstationer. Däremot föreslår arbetsgrup-      avsikten är att inte ytterligare utvidga det
31447: pen att de nuvarande forskningsstationernas       nuvarande nätet av forskningsstationer. Under
31448: verksamhetsbetingelser skall förbättras. 1 sam-   dessa omständigheter anser inte heller rege-
31449: band med behandlingen av statsförslaget för år    ringen det vara påkallat att inrätta någon
31450: 1987 har riksdagen förutsatt att regeringen       forskningsstation i Multia.
31451: 
31452:     Helsingfors den 2 januari 1989
31453: 
31454:                                              Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
31455:                                              1988 vp.
31456: 
31457: Kirjallinen kysymys n:o 673
31458: 
31459: 
31460: 
31461: 
31462:                                  Gustafsson ym.: Hintatutkimuksen edellyttämien tietojen saami-
31463:                                    sesta elinkeinohallituksen ja kilpailuviraston käyttöön
31464: 
31465: 
31466:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31467: 
31468:    Lokakuun alussa voimaan tulleilla kilpailu-     minen edellyttää erityisesti tekstiili-, vaate- ja
31469: laeilla muutettiin kuluttajaa palvelevan hinta-    jalkineteollisuudelta, että hintatasoon ja koti-
31470: tutkimuksen tekemisen edellytyksiä. Hintaval-      maisuusvalintoja mahdollistavaan kuluttaja-
31471: vontalain kumoutumisen seurauksena elinkei-        informaatioon kiinnitetään nykyistä enemmän
31472: nohallituksen ja myös kilpailuviraston valtuu-     huomiota.
31473: det saada käyttöönsä hinnanmuodostuksen sel-          Kuluttajaa kiinnostaa paitsi tuotteen alkupe-
31474: vittämiseen tarpeelliset tiedot yrityksiltä vai-   rä myös tuotteen hinta ja hinnanmuodostus.
31475: keutuvat, jos yritys ei ole vapaaehtoisesti val-   Tarvitaankin alakohtaista kustannusrakenne-
31476: mis tietoja luovuttamaan. Viranomaisilla ei ole    tutkimusta ja tuotekohteista hintatutkimusta.
31477: enää käytettävissään mitään pakotteita tietojen    Kuluttajalla ja alalla työskentelevillä palkan-
31478: saannin turvaamiseksi. Toisaalta elinkeinohal-     saajilla on oikeus tietää, mistä osista esim.
31479: lituksen käytännön mahdollisuudet kerätä lii-      vaatteiden ja tekstiilien vähittäishinta muodos-
31480: kesalaisuuksiksi luokiteltavia tietoja ovat ole-   tuu, minkä osuuden hinnoissa muodostavat
31481: mattomat, koska lääninhallituksen edustajalle      raaka-aineet, palkat, tuotekehittely, markki-
31482: ei tällaisia tietoja tarvitse luovuttaa.           nointi ja teollisuuden ja kaupan palkkiot.
31483:    Edellä olevat kuluttajaa palvelevat hintatut-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
31484: kimuksen ongelmat voidaan poistaa muutta-          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
31485: malla tietojensaantivaltuuksien osalta elinkei-    me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
31486: nohallituksesta ja kilpailuvirastosta annettuja    sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
31487: lakeja ja lääninhallitusasetusta. Kuluttajien      sen:
31488: omat mahdollisuudet muodostaa oikeaa kuvaa
31489: hinnoista ja hintatasosta ovat vähäiset. Tämän              Mitä Hallitus aikoo tehdä turvatak-
31490: vuoksi tarvitaan viranomaisten suorittamaa                seen elinkeinohallitukselle ja kilpailuvi-
31491: kuluttajaa hyödyttävää hintatutkimusta.                   rastolle riittävät edellytykset kuluttajaa
31492:    Hintatutkimuksella ja tiedon levittämisellä            palvelevaan hintatutkimukseen tavoit-
31493: on myös yhteiskunta- ja työllisyyspoliittinen             teena kotimaisen työn ja teollisuuden
31494: merkitys. Kotimaisten tuotteiden kaupaksi saa-            tukeminen?
31495: 
31496:     Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1988
31497: 
31498:           Jukka Gustafsson            Arja Alho                      Ilkka-Christian Björklund
31499:           Heikki Rinne                Claes Andersson                Pertti Lahtinen
31500:           Reijo Lindroos              Matti Saarinen                 Virpa Puisto
31501:                                       Riitta Järvisalo-Kanerva
31502: 
31503: 
31504: 
31505: 
31506: 290034E
31507: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 673
31508: 
31509: 
31510: 
31511: 
31512:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31513: 
31514:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tietojensaantivaltuuksien osalta elinkeinohalli-
31515: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tuksesta ja kilpailuvirastosta annettuja lakeja
31516: olette 16 päivänä joulukuuta 1988 päivätyn          ja lääninhallitusasetusta". Säännökset elinkei-
31517: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        nonharjoittajan velvollisuudesta antaa elinkei-
31518: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       nohallitukselle ko. tutkimuksissa tarvittavia
31519: edustaja Jukka Gustafssonin ym. kirjallisesta       tietoja lisättiin kilpailu- ja hintalainsäädännön
31520: kysymyksestä n:o 673:                               uudistamisen yhteydessä elinkeinohallituksesta
31521:                                                     annettuun lakiin (713/88, 2 §). Näin menetel-
31522:          Mitä Hallitus aikoo tehdä turvatak-        tiin siksi, ettei tällaisesta hintatutkimuksesta,
31523:        seen elinkeinohallitukselle ja kilpailuvi-   jonka kehittämistä hallitus piti tarpeellisena,
31524:        rastolle riittävät edellytykset kuluttajaa   ollut olemassa erityistä lainsäädäntöä.
31525:        palvelevaan hintatutkimukseen tavoit-           Siitä, et-tä elinkeinohallituksen osalta tietojen
31526:        teena kotimaisen työn ja teollisuuden
31527:                                                     antamiseen velvoittava säännös on sijoitettu
31528:        tukeminen?
31529:                                                     elinkeinohallituksen hallintoa koskevaan la-
31530:                                                     kiin, seuraa, ettei tähän lakiin ole voitu ottaa
31531:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        säännöksiä elinkeinonharjoittajan velvollisuu-
31532: vasti seuraavaa:                                    desta antaa tietoja lääninhallitukselle. Kilpailu-
31533:    Kysymyksen alussa todetaan, että lokakuun        ja hintalainsäädännön uudistamista valmistel-
31534: 1988 alussa voimaan tulleilla kilpailulaeilla       taessa ei vielä ollut olemassa lakia lääninhalli-
31535: muutettiin kuluttajaa palvelevan hintatutki-        tuksista (1233/87). Toisaalta hintatutkimusta
31536: muksen edellytyksiä. Tältä osin todettakoon         koskevat säännökset soveltuisivat ilmeisen
31537: ensinnäkin, että kysymyksessä tarkoitettujen        huonosti myös uuteen lääninhallituslakiin. Toi-
31538: lainmuutosten yhteydessä lakkautettiin hinta-       saalta tällaisten tietojen antamiseen velvoitta-
31539: valvontalakiin siihen asti perustunut hintaval-     van säännöksen tulisi olla lakitasoinen, joten
31540: vonta kokonaan. Hintavalvontalain mukaan            tietojen antamisvelvollisuutta koskevia sään-
31541: hintavalvontaa harjoitettiin suorittamalla tut-     nöksiä ei voida sijoittaa lääninhallitusasetuk-
31542: kimuksia sekä toteuttamalla ilmoitusmenette-        seen, kuten kysymyksessä on esitetty.
31543: lyä, neuvottelumenettelyä ja hinnanvahvistus-          Koska kuluttajien omat mahdollisuudet
31544: menettelyä. Hintavalvontalakiin perustunut          muodostaa oikeaa kuvaa hinnoista ja hintata-
31545: hintatutkimus oli siten osa hintavalvontalaissa     sosta ovat rajalliset, tarvitaan - kuten kysy-
31546: tarkoitettua hintavalvontaa, ja se lakkautettiin    myksessä on esitetty - viranomaisten suoritta-
31547: 1.10.1988 alkaen.                                   maa hintatutkimusta. Edellä mainitut olemassa
31548:    Kilpailulainsäädännön uudistamisen ja hin-       olevat tietojensaantia koskevat säännökset ei-
31549: tavalvontalain kumoamisen yhteydessä säädet-        vät aseta esteitä elinkeinohallituksen ja läänin-
31550: tiin elinkeinohallituksen tehtäväksi sen jo         hallitusten tiedon hankkimiselle hyödykkeiden
31551: aiemmin harjoittaman kuluttajatutkimuksen           kuluttajahinnoista ja -hintatasosta eikä tällais-
31552: ohella kuluttajakysymysten hoitamiseen liitty-      ten tietojen julkaisemiselle.
31553: vien hyödykkeiden hintoja koskevien tutkimus-          Tiedon saaminen tuotteen hinnanmuodos-
31554: ten ja selvitysten tekeminen. Tällaiset tutki-      tuksesta edellyttää pääsääntöisesti ns. liikesa-
31555: mukset ja selvitykset ovat elinkeinohallitukses-    laisuuskäsitteen piiriin kuuluvien tietojen, ku-
31556: ta annetun lain muuttamisesta annetun halli-        ten valmistajan ja tukkuportaan myyntihinto-
31557: tuksen esityksen perustelujen mukaan luonteel-      jen, hankkimista. Myös tähän on elinkeinohal-
31558: taan pääasiassa kuluttajien hintatietoisuuden       lituksella lain mukaan oikeus. Toisaalta on
31559: lisäämiseen tähtääviä hyödykkeiden hintaver-        todettava, että asiakirjojen julkisuutta koske-
31560: tailuja. Sen ohella selvitetään hyödykkeiden        vat säännökset asettavat myös rajoituksia liike-
31561: hinnoittelumekanismeja ja hintarakenteita.          salaisuuskäsitteen piiriin kuuluvien tietojen jul-
31562:    Kysymyksessä todetaan, että hintatutkimuk-       kaisemiselle. Tällä on puolestaan vaikutusta
31563: sen "ongelmat voidaan poistaa muuttamalla           saatavien tietojen hyväksikäytölle. Eräissä ta-
31564:                                      1988 vp. -      KK n:o 673                                      3
31565: 
31566: pauksissa olisi tarkoituksenmukaista, että lää-      tiedot hinnoista. Lisäksi kilpailuvirastosta an-
31567: ninhallitukset keräisivät elinkeinohallitukselle     netussa laissa (711/88, 3 §) on elinkeinonhar-
31568: tällaisia liikesalaisuuden piiriin kuuluvia tieto-   joittajalle ja elinkeinonharjoittajien yhteenliit-
31569: ja. Edellä selostetuista syistä nykyiset säännök-    tymälle asetettu velvollisuus antaa kilpailuvi-
31570: set eivät anna mahdollisuutta tietojen keruun        rastolle tietoja kilpailuolosuhdetutkimuksia
31571: järjestämiseen tällä tavoin.                         varten.
31572:    Hyödykkeiden hintatutkimus elinkeinohalli-           Laissa kilpailunrajoituksista (709/88) on
31573: tuksen tehtäväalueeseen kuuluvien kuluttajaky-
31574:                                                      puolestaan säädetty elinkeinonharjoittajan vel-
31575: symysten hoitamiseen liittyvänä on varsin uusi
31576:                                                      vollisuuksista ilmoittaa kilpailunrajoitukset,
31577: toimintamuoto ja vasta hakemassa vakiintunei-        antaa pyydetyt, kilpailunrajoituksen selvittämi-
31578: ta toimintamuotoja. Tämän vuoksi on vielä
31579:                                                      sessä tarvittavat tiedot sekä kilpailuviraston ja
31580: vaikeata tarkoin määritellä kaikkia niitä ongel-
31581:                                                      lääninhallitusten virkamiesten oikeudesta suo-
31582: mia, joita tällaisten tutkimusten tekemiseen
31583:                                                      rittaa tarkastus koskien kilpailunrajoituksessa
31584: mahdollisesti liittyy. Elinkeinohallituksen hin-
31585:                                                      osallisena olevien elinkeinonharjoittajien liike-
31586: tatutkimustoimiston       tutkimussuunnitelmaan
31587:                                                      toimintaa. Ilmoitus- ja tiedonantovelvollisuu-
31588: vuodelle 1989 sisältyy muun muassa vaatetus-
31589:                                                      det ovat laissa myös asianmukaisesti sanktioi-
31590: ja jalkinealan hinnanmuodostusta koskeva tut-        tuja.
31591: kimus.
31592:    Kilpailuviraston tehtävänä on terveen ja toi-        Kauppa- ja teollisuusministeriö pitää kulut-
31593: mivan taloudellisen kilpailun turvaaminen va-        tajien hintatietoisuuden lisäämiseen tähtäävää
31594: hingollisilta kilpailunrajoituksilta. Kilpailuvi-    hintatutkimusta koskevien säännösten kehittä-
31595: raston tehtävänä ei ole kuluttajaa palvelevan        mistä tarpeellisena. Yhtenä vaihtoehtona voisi-
31596: hintatutkimuksen suorittaminen. Työ kilpailu-        vat tulla kysymykseen erillisen elinkeinohalli-
31597: virastossa on kiinteästi suunnattu sille annetun     tuksen ja lääninhallitusten tietojensaantioikeu-
31598: tehtävän mukaisesti kilpailunrajoitusten paljas-     det sekä tietojen antamisvelvoitteen tehosteeksi
31599: tamiseen, selvittämiseen ja poistamiseen.            uhkasakon asettamismahdollisuuden sisältävän
31600:    Kilpailuvirasto kerää omatoimisesti hintatie-     lain säätäminen hintatutkimustoiminnasta sekä
31601: toja vain silloin, kun se on kulloinkin selvitet-    muusta kuluttajatutkimuksesta. Ko. säännös-
31602: tävänä olevan kilpailunrajoituksen kannalta          ten kehittämistarpeet on luontevaa lähemmin
31603: tarpeen. Markkinaolosuhteiden seurannassa            selvittää koko kuluttajahallinnon kehittämis-
31604: riittävät normaalisti yleisesti saatavina olevat     työn yhteydessä.
31605: 
31606:      Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 1989
31607: 
31608:                                                   Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
31609: 4                                   1988 vp. -      KK n:o 673
31610: 
31611: 
31612: 
31613: 
31614:                               Tili Riksdagens Herr Talman
31615: 
31616:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         på nyttigheter med vilka man försöker öka
31617: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         konsumenternas prismedvetenhet. Vid sidan av
31618: av den 16 december 1988 till vederbörande           detta utreds prissättningsmekanismerna för
31619: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      och prisstrukturerna på nyttigheterna.
31620: jande av riksdagsman Jukka Gustafsson m.fl.
31621: undertecknade spörsmål nr 673:                        1 spörsmålet konstateras att problemen med
31622:                                                     prisundersökningen kan undanröjas genom att
31623:          Vad ämnar Regeringen göra för att          lagarna om näringsstyrelsen och konkurrens-
31624:        garantera näringsstyrelsen och konkur-       verket samt förordningen om länsstyrelsen
31625:        rensverket tillräckliga förutsättningar      ändras till den del som gäller fullmakten att få
31626:        att genomföra en prisundersökning som        upplysningar. Stadgandena om näringsidka-
31627:        betjänar konsumenterna med målsätt-          rens skyldigheter att ge näringsstyrelsen de
31628:        ningen att stöda det inhemska arbetet        upplysningar som behövs vid undersökningar-
31629:        och den inhemska industrin?                  na i fråga fogades till lagen om näringsstyrel-
31630:                                                     sen (713/88, 2 §) i samband med reformen av
31631:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        konkurrens- och prislagstiftningen. Detta gjor-
31632: samt anföra följande:                               des därför att det inte fanns någon särskild
31633:                                                     lagstiftning om dylik prisundersökning som
31634:    1 början av spörsmålet konstateras det att i     regeringen hade funnit det nödvändigt att ut-
31635: och med de konkurrenslagar som trädde i kraft       veckla.
31636: vid början av oktober 1988 ändrades förutsätt-
31637: ningarna för den prisundersökning som betjä-           Det att stadgandet om skyldigheten att ge
31638: nar konsumenten. 1 fråga om detta bör det           näringsstyrelsen upplysningar har placerats i
31639: först konstateras att i samband med de lag-         den lag som gäller näringsstyrelsens förvaltning
31640: ändringar som avses i spörsmålet slopades den       gör att stadgandena om näringsidkarens skyl-
31641: dåvarande prisövervakningen, som hade base-         dighet att ge länsstyrelsen upplysningar inte
31642: rats på lagen om prisövervakning, helt och          har kunnat tas med i denna lag. 1 det skede då
31643: hållet. Enligt lagen om prisövervakning be-         reformen av konkurrens- och prislagstiftningen
31644: drevs prisövervakningen genom att undersök-         bereddes fanns lagen om länsstyrelserna (1233/
31645: ningar utfördes samt genom att förfarande           87) inte ännu. Å ena sidan skulle stadgandena
31646: med anmälningar, förhandlingar och faststäl-        om prisundersökning uppenbarligen passa då-
31647: lelse av priser genomfördes. Den prisundersök-      ligt in också i den nya lagen om länsstyrelser-
31648: ning som baserades på lagen om prisövervak-         na. Å andra sidan borde ett stadgande om
31649: ning var sålunda en del av den prisövervakning      skyldigheten att ge dylika upplysningar finnas
31650: som avsågs i lagen om prisövervakning och den       på lagnivå, vilket gör att stadgandena om
31651: upphörde 1.10.1988.                                 skyldigheten att ge upplysningar inte kan pla-
31652:                                                     ceras i förordningen om länsstyrelserna, såsom
31653:    1 samband med reformen av konkurrenslag-
31654:                                                     det föreslås i spörsmålet.
31655: stiftningen och upphävandet av lagen om pris-
31656: övervakning stadgades som näringsstyrelsens            Eftersom konsumenternas egna möjligheter
31657: uppgift, vid sidan av den konsumentforskning        att bilda sig rätt uppfattning om priser och
31658: den redan tidigare hade bedrivit, att den skall     prisnivåer är begränsade behövs det - vilket
31659: göra undersökningar och utredningar om pri-         också föreslås i spörsmålet- en prisundersök-
31660: serna på nyttigheterna i anslutning tili skötseln   ning utförd av myndigheterna. De ovan nämn-
31661: av konsumentfrågor. Dylika undersökningar           da existerande stadgandena om möjligheterna
31662: och utredningar är, enligt motiveringarna tili      att få upplysningar ställer inga hinder för
31663: den regeringens proposition som har getts om        näringsstyrelsen och länsstyrelserna då det gäl-
31664: ändring av lagen om näringsstyrelsen, till ka-      ler att skaffa sig information om konsument-
31665: raktären huvudsakligen jämförelser av priserna      priserna och -prisnivåerna på nyttigheterna och
31666:                                     1988 vp. -     KK n:o 673                                     5
31667: 
31668: inte heller för ett offentliggörande av dylika         Konkurrensverket samlar på eget initiativ in
31669: upplysningar.                                       prisuppgifter bara i det fall att det är nödvän-
31670:     Möjligheterna att få upplysningar om pris-      digt med tanke på någon konkurrensbegräns-
31671: bildningen på en produkt förutsätter i regel att    ning som är under utredning. Då det gäller att
31672: upplysningar som omfattas av begreppet af-          följa med marknadsförhållandena räcker det i
31673: färshemlighet, såsom tillverkarens och parti-       vanliga fall med de uppgifter om priser som
31674: handelns försäljningspriser, införskaffas. Ock-     står till allmänhetens förfogande. Dessutom
31675: så detta har näringsstyrelsen enligt lagen rätt     finns för näringsidkare och sammanslutningar
31676: till. Men det bör konstateras att stadgandena       av näringsidkare i lagen om konkurrensverket
31677: om handlingarnas offentlighet också ställer         (711/88, 3 §) ett stadgande om att de är
31678: begränsningar på möjligheterna att offentlig-       skyldiga att ge konkurrensverket upplysningar
31679: göra uppgifter som omfattas av begreppet            för undersökningar om konkurrensförhållan-
31680: affärshemlighet. Detta å sin sida påverkar          dena.
31681: möjligheterna att utnyttja erhållna upplys-
31682:                                                       I lagen om konkurrensbegränsningar (709/
31683: ningar. 1 vissa fall skulle det vara ändamålsen-
31684:                                                     88) har för sin del stadgats om näringsidkarens
31685: ligt att länsstyrelserna för näringsstyrelsens
31686:                                                     skyldighet att anmäla konkurrensbegräns-
31687: räkning skulle samla in dylika upplysningar
31688:                                                     ningar, tillhandahålla begärda upplysningar
31689: som räknas som affärshemligheter. Av orsaker
31690:                                                     som behövs för att en konkurrensbegräsning
31691: som förklarades närmare i det föregående är
31692:                                                     skall kunna utredas, samt om konkurrensver-
31693: det med de nuvarande stadgandena inte möjligt
31694:                                                     kets och länsstyrelsernas tjänstemäns rätt att
31695: att samla in uppgifter på detta sätt.
31696:                                                     utföra granskning som gäller rörelsen hos en
31697:     Undersökningen av priserna på nyttigheter i     näringsidkare som är delaktig i en konkurrens-
31698: anslutning till skötseln av de konsumentfrågor      begränsning. Skyldigheten att anmäla och ge
31699: som hör till näringsstyrelsens uppgiftsområde       upplysningar är också vederbörligen sanktione-
31700: är en synnerligen ny verksamhetsform som            rad i lagen.
31701: ännu inte är inkörd. Därför är det ännu svårt
31702: att noggrant definiera alla de problem som            Handels- och industriministeriet anser att det
31703: eventuellt sammanhänger med dylika under-          är nödvändigt att utveckla de stadganden som
31704: sökningar. 1 den undersökningsplan som nä-         gäller den prisundersökning som syftar till att
31705: ringsstyrelsens prisundersökningsbyrå har gjort    utöka konsumenternas prismedvetenhet. Sam
31706: upp för år 1989 ingår bland annat en under-        ett alternativ kunde komma i fråga att en
31707: sökning som gäller prisbildningen inom be-         särskild lag skulle stiftas om prisundersök-
31708:  klädnads- och skodonsbranschen.                   ningsverksamheten samt övrig konsument-
31709:     Konkurrensverket har i uppgift att trygga en   forskning, där bl.a. möjligheterna att utfärda
31710: sund och fungerande ekonomisk konkurrens           vite som ett medel för att effektivera skyldighe-
31711:  mot skadliga konkurrensbegränsningar. Till        ten att ge upplysningar och näringsstyrelsens
31712: konkurrensverkets uppgifter hör inte att utföra    och länsstyrelsernas rättigheter att erhålla upp-
31713:  prisundersökningar som betjänar konsumen-         lysningar skulle stadgas. Det är naturligt att i
31714: ten. Arbetet vid konkurrensverket har målmed-      samband med det utvecklingsarbete som gäller
31715:  vetet inriktats på att klarlägga, undersöka och   hela konsumentförvaltningen närmare utreda
31716:  undanröja konkurrensbegränsningar i enlighet      behoven av att utveckla ifrågavarande stadgan-
31717:  med den uppgift verket har getts.                 den.
31718: 
31719:     Helsingfors den 17 j anuari 1989
31720: 
31721:                                                  Handels- och industriminister Ilkka Suominen
31722:                                                1988 vp.
31723: 
31724: Kirjallinen kysymys n:o 674
31725: 
31726: 
31727: 
31728: 
31729:                                   Männistö ym.: Turo Oy:n eläkesäätiön maksukyvyn turvaami-
31730:                                     sesta
31731: 
31732: 
31733:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31734: 
31735:    Kuopiolaisen vaatetehtaan Turo Oy:n kon-          tamalle varhennetulle eläkkeelle. Jo tässä ta-
31736: kurssi on paljastanut lainsäädännössä olevan         pauksessa asia on siis varsin monia koskettava
31737: puutteen yritysten eläkesäätiöiden kohdalla.         ja tärkeä yksityisten ihmisten kannalta.
31738: Mainitun yhtiön eläkesäätiö oli ns. lisäetusää-         Laajemminkin on merkitystä sillä, kuinka
31739: tiö, jonka kautta työntekijät saattoivat jäädä       eläkeasioissa saatetaan joutua petetyksi kon-
31740: yleistä eläkeikää aiemmin eläkkeelle. Eläkesää-      kurssitilanteissa. Tuntuisi luonnolliselta, että
31741: tiö maksoi 58 vuotta täyttäneille naisille ja 60     velkojista eläkkeensaajat olisivat etusijalla en-
31742: vuotta täyttäneille miehille eläkettä siihen asti,   nen esimerkiksi pankkeja ja että vastuuksi
31743: kunnes työntekijä saattoi siirtyä tavalliselle       tunnustettaisiin koko eläkkeenmaksuvelvolli-
31744: eläkkeelle 65 vuoden iässä. Sen jälkeen elä-         suus eikä vain yhtiön eläkesäätiöltä lainaama
31745: kesäätiö lisäksi maksoi työeläkkeen päälle           raha.
31746: pientä lisäetuutta.                                     Julkisuudessa esiintynyt maininta siitä, että
31747:    Konkurssin yhteydessä todettiin, että elä-        yleisiä eläke-etuja parempaa eläkettä antavat
31748: kesäätiön varat eivät riitä eläkkeiden maksui-       eläkesäätiöt olisivat vain yritysten hyvien päi-
31749: hin. Eläkeläisille yksinkertaisesti ilmoitettiin,    vien luomuksia, ei kuvaa todellisuutta. Elä-
31750: että eläkesäätiön maksamat eläkkeet ja lisätur-      kesäätiöt todistavat sen puolesta, että meillä on
31751: va loppuvat. Yritys on voinut lainata eläkesää-      liian korkeat eläkeikärajat ja liian alhainen
31752: tiöltä edullista rahaa, mutta konkurssitilantees-    eläketaso monella alalla. Varhais-, osa- ja työt-
31753: sa eläkesäätiön saatavat eivät ole millään ta-       tömyyseläkejärjestelmät eivät nykyisellään kor-
31754: voin etuoikeutettuja. Vastuuvajaus on työnan-        vaa eläkejärjestelmissä olevia epäkohtia.
31755: tajan aikaansaannosta, sillä yritys on voinut           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
31756: lainata eläkesäätiön rahoja ilman takuita tai        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
31757: vakuuksia.                                           me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
31758:    Turon tapauksessa noin 100 eläkeläistä jää        sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
31759: vaille säätiön eläkkeitä. Heistä noin 20 ei ole      sen:
31760: vielä yleisessä eläkeiässä, eli säätiön eläke on
31761: ollut heidän pääasiallinen tulonlähteensä. Li-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31762: säksi Turon palveluksessa on ollut noin 100                 ryhtyä turvatakseen Turo Oy:n elä-
31763: työntekijää, jotka ovat tulleet taloon ennen                kesäätiön eläkeläisille ja muille vastaa-
31764: säätiön sulkemista, joka tapahtui v. 1983, ja               vaan tilanteeseen joutuville sovittujen
31765: jotka ovat luulleet pääsevänsä säätiön kustan-              eläkkeiden keskeytymättömän maksun?
31766: 
31767:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1988
31768: 
31769:           Lauha Männistö                Pertti Lahtinen                Anna-Liisa Jokinen
31770:           Seppo Kääriäinen              Jorma Huuhtanen                Mirja Ryynänen
31771: 
31772: 
31773: 
31774: 
31775: 2900360
31776: 2                                     1988 vp. -      KK n:o 674
31777: 
31778: 
31779: 
31780: 
31781:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31782: 
31783:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kevastuun täydestä määrästä oli vuonna 1987
31784: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         yhteensä 26 prosenttia. Vastuuvajausprosentti
31785: olette 15 päivänä joulukuuta 1988 päivätyn            oli 1970-luvulla lisäetusäätiöissä jatkuvasti lä-
31786: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          hellä 50:tä prosenttia.
31787: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-            Tyypillistä eläkesäätiötoiminnassa on, että
31788: edustaja Männistön ym. näin kuuluvasta kir-           työnantaja saa lainata takaisin ne varat, jotka
31789: jallisesta kysymyksestä n:o 674:                      se on siirtänyt eläkesäätiölle. Työnantajan ta-
31790:                                                       kaisinlainaustoiminta on eläkesäätiön varojen
31791:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        sijoitusta eikä sillä ole minkäänlaista vaikutus-
31792:         ryhtyä turvatakseen Turo Oy:n elä-
31793:                                                       ta vastuuvajauksen suuruuteen. Työnantajan ei
31794:         kesäätiön eläkeläisille ja muille vastaa-     tarvitse eläkesäätiölain nimenomaisen sään-
31795:         vaan tilanteeseen joutuville sovittujen       nöksen mukaan antaa takaisinlainatuille va-
31796:         eläkkeiden keskeytymättömän maksun?
31797:                                                       roille vakuutta. Eläkesäätiölakia aikoinaan
31798:                                                       säädettäessä katsottiin riittäväksi, että näille
31799:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          varoille annetaan konkurssitapauksissa mah-
31800: vasti seuraavaa:                                      dollisimman hyvä etuoikeus muihin velkoihin
31801:    Eläkesäätiölain mukaan sallitaan eläkesää-         nähden. Eläkesäätiön työnantajalle lainaamat
31802: tiöiden eläkevastuun osalta ns. vastuuvajaus.         varat ovatkin konkurssitapauksissa etuoikeus-
31803: Vastuuvajauksen määrä käy ilmi eläkesäätiön           asetuksen mukaan verojen kanssa samassa ase-
31804: tilinpäätöksestä. Vastuuvajauksen suuruudelle         massa, ts. heti työntekijöiden palkkasaatavien
31805: ei ole asetettu eläkesäätiölaissa rajoja.             jälkeen.
31806:    Vastuuvajauksesta huolimatta eläkesäätiötä            Turo Oy:n konkurssissa on eläkesäätiön
31807: ei tarvitse purkaa. Eläkesäätiö on purettava          kannalta ongelmana lisäksi myös se, että työn-
31808: vain, jos sillä ei ole riittävästi varoja käytettä-   antajayhtiön varat ovat niin vähäiset, etteivät
31809: vissään eikä saatavissa toimintansa jatkamista        ne riitä edes eläkesäätiön työnantajalle anta-
31810: varten. Lisäksi säätiö on purettava, jos työnan-      mien lainojen täysimääräiseen takaisinmaksa-
31811: taja lopettaa toimintansa.                            miseen.
31812:    Eläkesäätiö on suurestakin vastuuvajaukses-           Sosiaali- ja terveysministeriössä seurataan
31813: ta huolimatta toimintakykyinen edellyttäen, et-       jatkuvasti eläkesäätiöiden vastuuvajauksien ke-
31814: tä työnantaja jatkuvasti kykenee suorittamaan         hitystä. Ministeriöllä on lain mukaan oikeus
31815: säätiölle kannatusmaksuina niin paljon, että          vaatia eläkesäätiön purkamista tai sääntöjä
31816: säätiön juoksevat eläkkeet ja muut menot pys-         muutettavaksi siten, että eläkkeitä ja muita
31817: tytään maksamaan.                                     etuuksia vähennettäisiin, jos käy ilmeiseksi,
31818:    Ongelma syntyy, jos työnantajan varat luo-         ettei säätiöllä ole riittävästi varoja käytettävis-
31819: vutetaan konkurssiin. Lisäetuja myöntävissä           sä tai saatavissa toimintansa ennallaan jatka-
31820: säätiöissä, joissa on suuri vastuuvajaus, joudu-      mista varten. Yrityksen toiminnan, saatikka
31821: taan tällöin alentamaan luvattuja eläke-etuja ja      yrityksen konkurssin ennustaminen on kuiten-
31822: huonoimmassa tapauksessa ei pystytä turvaa-           kin hyvin vaikeaa, eikä ministeriö tästä syystä
31823: maan edes alkaneita eläkkeitä. Sen sijaan laki-       ole juuri voinut puuttua sellaistenkaan elä-
31824: sääteiset eläkkeet ovat myös eläkesäätiöissä          kesäätiöiden toimintaan, joilla on eläkevas-
31825: aina täysin turvatut Eläketurvakeskuksen              tuusta suurin osa kattamatta.
31826: myöntämän luottovakuutuksen ja TEL:n                     Ministeriössä tutkitaan mahdollisuudet ny-
31827: 12 §:n avulla.                                        kyisen vastuuvajauskäytännön muuttamiseksi.
31828:    Eläkesäätiöiden vuosittaisten tilastotietojen      Tavoitteena on, että annetut eläkelupaukset ja
31829: mukaan ovat eläkesäätiöiden vastuuvajaukset           niitä vastaavat varat vastaavat toisiaan siten,
31830: 1980-luvulla jatkuvasti pienentyneet. Esimer-         että eläkesäätiössä sääntöjen mukaiset eläkkeet
31831: kiksi ns. lisäeläkesäätiöiden, jollainen myös         ja etuudet voitaisiin suorittaa myös työnanta-
31832: Turo Oy:n eläkesäätiö on, vastuuvajaus elä-           jan konkurssista huolimatta. Mahdollisesti teh-
31833:                                   1988 vp. -     KK n:o 674                                     3
31834: 
31835: tävät lainmuutokset eivät kuitenkaan ehdi vai-   konkurssi Turo Oy:n eläkesäätiössä on johta-
31836: kuttaa siihen tilanteeseen, mihin työnantajan    nut.
31837: 
31838:     Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 1989
31839: 
31840:                                                   Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
31841: 4                                     1988 vp. -      KK n:o 674
31842: 
31843: 
31844: 
31845: 
31846:                                Till Riksdagens Herr Talman
31847: 
31848:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Enligt årliga statistiska uppgifter från pen-
31849: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           sionsstiftelserna har dessa stiftelsers ansvarig-
31850: av den 15 december 1988 till vederbörande             hetsunderskott fortgående minskat under 1980-
31851: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-        talet. T .ex. vid de s.k. tilläggspensionsstiftel-
31852: jande av riksdagsman Männistö m.fl. under-            serna, till vilka också Turo Oy:s pensionsstif-
31853: tecknade spörsmål nr 674:                             telse hör, var ansvarighetsunderskottsprocen-
31854:                                                       ten år 1987 sammanlagt 26. Ansvarighetsun-
31855:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen             derskottsprocenten i tilläggsförmånsstiftelserna
31856:        vidta i syfte att säkra en oavbruten           var på 1970-talet fortgående nära 50 OJo.
31857:        utbetalning av överenskomna pensioner
31858:        för Turo Oy:s pensionsstiftelses pen-             Typiskt för pensionsstiftelseverksamheten är
31859:        sionärer och för andra som råkar i en          dessutom att arbetsgivaren får återlåna de
31860:        motsvarande situation?                         medel som han överfört till pensionsstiftelsen.
31861:                                                       Arbetsgivarens återlåningsverksamhet innebär
31862:                                                       en placering av pensionsstiftelsens medel och
31863:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          har ingen som helst inverkan på ansvarighets-
31864: samt anföra följande:                                 underskottets storlek. Enligt ett uttryckligt
31865:    Enligt lagen om pensionsstiftelser tillåts i       stadgande i lagen om pensionsstiftelser behöver
31866: fråga om pensionsstiftelsernas pensionsansvar         arbetsgivaren inte ställa någon som helst säker-
31867: ett s.k. ansvarighetsunderskott. Ansvarighets-        het för de återlånade medlen. Då lagen om
31868: underskottets belopp framgår av pensionsstif-         pensionsstiftelser stadgades ansågs det vara
31869: telsens bokslut. Några gränser för ansvarig-          tillräckligt att dessa medel vid konkurs ges en
31870: hetsunderskottets storlek har inte uppställts i       så god förmånsrätt som möjligt, jämfört med
31871: lagen om pensionsstiftelser.                          andra skulder. De medel pensionsstiftelsen lå-
31872:                                                       nar ut till arbetsgivaren befinner sig också
31873:    Oavsett ansvarighetsunderskottet är det inte       enligt förordningen om förmånsrätt i samma
31874: nödvändigt att upplösa pensionsstiftelsen. Pen-       ställning som skatterna, dvs. de kommer strax
31875: sionsstiftelsen skall upplösas endast i det fall      efter arbetstagarnas lönefordringar.
31876: att den inte har tillgång till eller möjlighet att
31877: få tillräckliga medel för att fortsätta sin verk-       Turo Oy:s konkurs innebär ett problem för
31878: samhet. Därjämte skall stiftelsen upplösas om         pensionsstiftelsen också med tanke på att ar-
31879: arbetsgivaren upphör med sin verksamhet.              betsgivarföretagets tillgångar är så obetydliga,
31880:    Pensionsstiftelsen kan verka även om den           att de inte räcker till ens för att till fullt belopp
31881: har ett stort ansvarighetsunderskott, förutsatt       betala tillbaka de lån pensionsstiftelsen gett
31882: att arbetsgivaren fortgående i form av garanti-       arbetsgivaren.
31883: avgifter kan erlägga såpass mycket till stiftel-         Vid social- och hälsovårdsministeriet följer
31884: sen att stiftelsens löpande pensioner och övriga      man fortgående utvecklingen av pensionsstif-
31885: utgifter kan betalas.                                 telsernas ansvarighetsunderskott. Ministeriet
31886:    Om arbetsgivaren försätts i konkurs uppstår        har enligt lagen rätt att kräva att en pensions-
31887: problem. 1 sådana stiftelser som har ett stort        stiftelse upplöses eller att reglerna ändras så,
31888: ansvarighetsunderskott och som beviljar               att pensioner och andra förmåner minskas om
31889: tilläggsförmåner blir det härvid nödvändigt att       det blir uppenbart att stiftelsen inte förfogar
31890: sänka de utlovade pensionsförmånerna och i            över eller kommer att få tillräckliga medel för
31891: ytterlighetsfall är det inte möjligt ens att trygga   att verksamheten skall kunna fortgå som förut.
31892: de påbörjade pensionerna. De lagstadgade pen-         Att förutspå företagets verksamhet, särskilt då
31893: sionerna är också i pensionsstiftelserna alltid       en konkurs, är likväl synnerligen svårt och
31894: helt tryggade på grund av den kreditförsäkring        ministeriet har av den anledningen knappast
31895: som beviljas av pensionsskyddscentralen.              kunnat ingripa ens i de pensionsstiftelsers verk-
31896:                                    1988 vp. -      KK n:o 674                                    5
31897: 
31898: samhet vilka saknar täckning för största delen      sionerna och förmånerna i pensionsstiftelsen
31899: av pensionsansvaret.                                skall kunna erläggas oberoende av arbetsgiva-
31900:    Inom ministeriet undersöks möjligheterna         rens konkurs. De lagändringar som eventuellt
31901: att ändra nuvarande praxis för ansvarighetsun-      kommer att göras hinner likväl inte inverka på
31902: derskott. Målet är att de givna pensionslöfter-     den situation som arbetsgivarens konkurs med-
31903: na och de medel som svarar mot dem skall            fört för Turo Oy:s pensionsstiftelse.
31904: matsvara varandra så att de stadgeenliga pen-
31905: 
31906:     Helsingfors den 18 januari 1989
31907: 
31908:                                                   Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
31909:                                             1988 vp.
31910: 
31911: Kirjallinen kysymys n:o 675
31912: 
31913: 
31914: 
31915: 
31916:                                 Tennilä: Kevyen liikenteen väylän rakentamisesta Louen kylään
31917:                                     Tervolassa
31918: 
31919: 
31920:                           Eduskunnan        Herra      Puhemiehelle
31921:    Louen kylän koulun kouluneuvoston taholta      km:iin tunnissa jo mainittuun risteykseen saak-
31922: on tehty lukuisia esityksiä TVL:lle Louen         ka.
31923: koululaisten koulumatkan vaarojen vähentämi-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31924: seksi kevyen liikenteen väylän rakentamisella.    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
31925: Mainittua väylää tarvitaan Louen kylässä koko     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31926: välille Kätkävaarantien risteyksestä Hepoahon     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31927: koululle. Nyt koulumatka on lapsille vaaralli-
31928: nen heidän joutuessaan kulkemaan koululle                   Mihin toimenpiteisiin tullaan ryhty-
31929: 4-tietä, jota henkilöautojen ja bussien lisäk~i          mään kevyen liikenteen väylän saami-
31930: myös raskaat rekat ajavat. Turvallisuuden li-            seksi Tervolan kuntaan Louen kylään
31931: säämiseksi on myös ajonopeus pudotettava 80              koko välille koululta Kätkävaaran ris-
31932:                                                          teykseen?
31933:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1988
31934: 
31935:                                       Esko-Juhani Tennilä
31936: 
31937: 
31938: 
31939: 
31940: 290040L
31941: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 675
31942: 
31943: 
31944: 
31945: 
31946:                           Eduskunnan         Herra     Puhemiehelle
31947:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      sillä asiasta on tehty Lapin tie- ja vesiraken-
31948: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      nuspiirille lukuisia aloitteita.
31949: olette 16 päivänä joulukuuta 1988 päivätyn            Laaditussa Tervolan alueen selvityksessä ei
31950: kirjeenne n:o 2287 ohella toimittanut valtioneu-   ole otettu kantaa eri toimenpiteiden kiireelli-
31951: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       syysjärjestykseen. Tervolan keskustan kevyen
31952: kansanedustaja Esko-Juhani Tennilän näin           liikenteen väyliä pidetään kuitenkin kiireelli-
31953: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 675:     sempinä kuin Louen kylän kohtaa valtatiellä
31954:                                                    n:o 4. Edelleen Lapin tie- ja vesirakennuspiirin
31955:           Mihin toimenpiteisiin tullaan ryhty-     alueella on muissa kunnissa huomattavasti
31956:        mään kevyen liikenteen väylän saami-        kiireellisempiä turvallisuutta parantavia hank-
31957:        seksi Tervolan kuntaan Louen kylään         keita kuin kysymyksessä tarkoitettu toimenpi-
31958:        koko välille koululta Kätkävaaran ris-      de. Lisäksi Lapissa on huomattavan paljon
31959:        teykseen?                                   muita tienpidon tavoitteita toteuttavia tarpeel-
31960:                                                    lisia ja kiireellisiä hankkeita, joihin tiemäärära-
31961:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      hat on kohdistettava.
31962: vasti seuraavaa:                                      Näillä perusteilla on kevyen liikenteen väy-
31963:    Tervolan kunnan alueelle on vuoden 1988         län rakentaminen valtatien n:o 4 varteen Louen
31964: aikana laadittu tieverkko- ja liikenneturvalli-    kylän kohdalla jäämässä 1990-luvun puolivä-
31965: suussuunnitelmaa, joka on parhaillaan valmis-      liin. Koska rahoituksen niukkuuden vuoksi ei
31966: tumassa. Tässä suunnitelmassa on todettu tar-      lähivuosina näytä olevan mahdollisuuksia
31967: peelliseksi myös kysymyksessä tarkoitetun ke-      hankkeen toteuttamiseen, ei sen suunnitelmia-
31968: vyen liikenteen väylän rakentaminen. Tarpeel-      kaan vielä kannata laatia, jotta suunnitelma ei
31969: lisuus on toki ollut tiedossa aikaisemminkin,      pääse vanhenemaan.
31970: 
31971:     Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1989
31972: 
31973:                                                               Liikenneministeri Pekka Vennamo
31974:                                     1988 vp. -     KK n:o 675                                    3
31975: 
31976: 
31977: 
31978: 
31979:                            Tili    Riksdagens        Herr     Talman
31980:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       som Lapplands väg- och vattenbyggnadsdi-
31981: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        strikt fått motta många initiativ om detta.
31982: nr 2287 av den 16 december 1988 tili vederbö-         1 den utredning som uppgjorts angående
31983: rande medlem av statsrådet översänt avskrift       Tervolaområdet har man inte beaktat hur
31984: av följande av riksdagsman Esko-Juhani Ten-        brådskande de olika åtgärderna är. Lederna för
31985: nilä undertecknade spörsmål nr 675:                lätt trafik i Tervola centrum har likväl ansetts
31986:                                                    vara viktigare än avsnittet av huvudväg 4 invid
31987:                                                    byn Loue. Vidare finns det i andra kommuner
31988:           Vilka åtgärder kommer att vidtas för     inom Lapplands väg- och vattenbyggnadsdi-
31989:        att det i byn Loue i Tervola kommun         strikt flera betydligt mer brådskande projekt då
31990:        skall byggas en led för lätt trafik på      det gäller att förbättra säkerheten än den
31991:        hela avsnittet från skolan tili korsning-   åtgärd som avses i spörsmålet. Dessutom finns
31992:        en i Kätkävaara?                            det för Lapplands del påfallande många andra
31993:                                                    viktiga och brådskande projekt, genom vilka de
31994:                                                    målsättningar som angetts för väghållningen
31995:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      förverkligas och för vilka väganslagen bör
31996: samt anföra följande:                              reserveras.
31997:    Under 1988 har det för Tervola kommun              På dessa grunder uppskjuts troligtvis bygg-
31998: uppgjorts en pian för vägnät och trafiksäkerhet    andet av en led för lätt trafik invid huvudväg 4
31999: som kommer att vara klar inom en snar              i byn Loue till mitten av 1990-talet. Eftersom
32000: framtid. 1 denna pian har man även ansett det      det på grund av den knappa finansieringen inte
32001: vara viktigt att bygga en sådan led för lätt       verkar finnas möjligheter att genomföra pro-
32002: trafik som avses i spörsmålet. Man har dock        jektet, lönar det sig inte heller ännu att göra
32003: varit medveten om detta behov tidigare, efter-     upp några planer härför som sedan föråldras.
32004:     Helsingfors den 10 januari 1989
32005: 
32006:                                                                 Trafikminister Pekka Vennamo
32007:                                               1988 vp.
32008: 
32009: Kirjallinen kysymys n:o 676
32010: 
32011: 
32012: 
32013: 
32014:                                  Tennilä: Meltosjärvien kunnostamisesta
32015: 
32016: 
32017:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32018: 
32019:    Meltosjärvien jakokunta on tehnyt jo noin        On selvää, että mataloituminen vaurioittaa ka-
32020: puolitoista vuotta sitten Lapin vesi- ja ympäris-   lastoa ja linnustoa.
32021: töpiirille esityksen Meltosjärvien kunnostami-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
32022: sesta. Mitään vastausta ei ole tullut.              jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
32023:    Järvien kuntoon olisi kuitenkin pitänyt kiin-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32024: nittää huomiota jo vuosia sitten ja ryhtyä          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32025: toimenpiteisiin. Toimettomuus on johtamassa
32026: siihen, että järvet mataloituvat kuralätäköiksi.             Mihin toimenpiteisiin ympäristömi-
32027:                                                            nisteriö ryhtyy Lapissa länsirajalla Mel-
32028:                                                            tosjärvien kunnostamiseksi?
32029: 
32030:     Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1988
32031: 
32032:                                        Esko-Juhani Tennilä
32033: 
32034: 
32035: 
32036: 
32037: 290032C
32038: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 676
32039: 
32040: 
32041: 
32042: 
32043:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32044: 
32045:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Lintuvesityöryhmän mukaan noin 50 luon-
32046: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       nonsuojelun kannalta merkityksellistä aluetta
32047: olette 17 päivänä joulukuuta 1988 päivätyn          olisi kunnostettava. Työryhmä esitti myös, että
32048: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        valtion tulo- ja menoarvioon tulisi lintuvesien
32049: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       kunnostukseen vuosittain varata 2 miljoonan
32050: edustaja Tennilän näin kuuluvasta kirjallisesta     markan määräraha. Lintuvesien kunnostuk-
32051: kysymyksestä n:o 676:                               seen ja suunnitteluun on kuitenkin ollut käytet-
32052:                                                     tävissä riittämättömästi määrärahoja tarpee-
32053:           Mihin toimenpiteisiin ympäristömi-        seen nähden. Vain muutamaa vesistöä on kui-
32054:         nisteriö ryhtyy Lapissa länsirajalla Mel-   tenkin voitu ryhtyä kunnostamaan. Samanai-
32055:         tosjärvien kunnostamiseksi?                 kaisesti ministeriölle on tehty runsaasti aloittei-
32056:                                                     ta muidenkin kuin lintuvesien suojeluohjel-
32057:     Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:       maan kuuluvien vesistöjen kunnostamiseksi.
32058:    Maa- ja metsätalousministeriön asettaman         Ympäristöministeriö selvittää lähiaikoina lintu-
32059: lintuvesityöryhmän mukaan (Komiteanmietin-          vesien suojelemiselle merkityksellisten vesien
32060: tö 1981 :32) Meltosjärvet ovat kansainvälisesti-    kunnostuksen tarpeet ja kunkin tärkeän alueen
32061: kin arvokkaita lintuvesiä. Järvissä on erittäin     kunnostuksen kiireellisyyden. Tämän selvityk-
32062: runsas linnusto. Myös rantalinnusto on edusta-      sen perusteella tehdään kunnostussuunnitelma
32063: va. Lintuvesityöryhmä esitti järvien kunnosta-      tai -ohjelma. Selvitys koskee myös Meltosjär-
32064: mista.                                              viä.
32065: 
32066:       Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 1989
32067: 
32068:                                                                  Ympäristöministeri Kaj Bärlund
32069:                                    1988 vp. -     KK n:o 676                                      3
32070: 
32071: 
32072: 
32073: 
32074:                             Tili Riksdagens Herr Talman
32075: 
32076:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Enligt arbetsgruppen för fågelsjöar bör ca 50
32077: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       områden som är viktiga ur naturskyddssyn-
32078: av den 17 december 1988 tili vederbörande         punkt iståndsättas. Arbetsgruppen föreslog
32079: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    också att det i budgeten årligen reserveras ett
32080: jande av riksdagsman Tennilä undertecknade        anslag på 2 milj. mk för iståndsättning av
32081: spörsmål nr 676:                                  fågelsjöar. De anslag som har kunnat använ-
32082:                                                   das för iståndsättandet och planeringen av
32083:           Vilka åtgärder ämnar miljöministe-      dessa sjöar har likväl inte varit tillräckliga med
32084:        riet vidta för att iståndsätta vattenom-   tanke på behovet. Endast några vattenområden
32085:        rådena i Meltosjärvi vid Lapplands         har likväl kunnat börja iståndsättas. Samtidigt
32086:        västra gräns?                              har ministeriet fått motta många initiativ till
32087:                                                   iståndsättande även av andra vattenområden
32088:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     än dem som hör tili skyddsprogrammet för
32089: samt anföra följande:                             fågelsjöar. Miljöministeriet kommer under den
32090:    Enligt en arbetsgrupp för fågelsjöar, viiken   närmaste tiden att utreda behoven av att
32091: tillsatts av jord- och skogsbruksministeriet,     iståndsätta sådana vattenområden som är vikti-
32092: (Kommittebetänkande 1981:32) är vattenom-         ga då det gäller att skydda fågelsjöar. Dess-
32093: rådena i Meltosjärvi viktiga fågelsjöar, även     utom utreds även i fråga om varje område hur
32094: internationellt sett. Dessa sjöar har en mycket   brådskande iståndsättandet är. På basis av
32095: värdefull fågelfauna. Även strandfågelfaunan      denna utredning uppgörs en pian eller ett
32096: är representativ. Arbetsgruppen för fågelsjöar    program för iståndsättningen. Utredningen be-
32097: föreslog att sjöarna skall iståndsättas.          rör även Meltosjärvisjöarna.
32098: 
32099:     Helsingfors den 13 januari 1989
32100: 
32101:                                                                     Miljöminister Kaj Bärlund
32102:                                               1988 vp.
32103: 
32104: Kirjallinen kysymys n:o 677
32105: 
32106: 
32107: 
32108: 
32109:                                  Apukka ym.: Utsjoen kunnan taloudellisen aseman turvaamisesta
32110: 
32111: 
32112:                            Eduskunnan         Herra      Puhemiehelle
32113: 
32114:     Utsjoen kunnan taloudellinen asema on val-      lisäavustus kuivuu tämän vuoksi 41 000 mar-
32115: tiovallan viimeaikaisin toimenpitein ajautunut      kaksi. Kaikkiaan kunnalla on lisäavustuksia
32116: todellisiin vaikeuksiin. Tällaisia syitä ovat en-   saatavana eri vuosilta yhteensä n. 3,5 milj.
32117: nen kaikkea VALTAVA-lainsäädäntö, ns.               markkaa.
32118: pienten valtionapujen yhdistäminen asukaslu-           Kulauksen mallin mukaan harkinnanvaraista
32119: kukohtaiseksi valtionosuudeksi sekä peruskou-       rahoitusavustusta ei ole saanut merkitä kunnan
32120: lun lisäavustuksen ennakoiden maksamisen lo-        talousarvion katteeksi. Utsjoella näin on kui-
32121: pettaminen.                                         tenkin ollut pakko tehdä. Kuluvana vuonna
32122:     Utsjoen kunnan talousarvio vuodelle 1989        kunnan olisi tullut saada harkinnanvaraista
32123: on n. 39 milj. markkaa. Tulopuolesta kunta          avustusta 1,5 milj. markkaa. Se kuitenkin
32124: joutuu käyttötalousmenojenkin osalta katta-         saanee alle 1 milj. markkaa. Tulevassa valtion
32125: maan n. 1,5 milj. markkaa lainavaroin. Mikäli       budjetissa määrärahat tarkoitukseen vain enti-
32126: kunta haluaisi päästä edes tasapainoon, siis        sestään pienenevät. Ja kuitenkin niillä pitäisi
32127: siihen, että verotuotto riittäisi käyttötalousme-   perusteluiden mukaan korvata kunnille mm.
32128: noihin, pitäisi kunnan veroäyriä korottaa 3         pikku-VALTA VA-menetykset, mitkä Utsjoel-
32129: pennillä. Se lienee liikaa vaadittu, kun kunnan     lakin tekevät n. 400 000 markkaa/vuosi. Näin
32130: veroäyrin hinta on jo 18 penniä. Velkaa kun-        piti korvata myös ison VALTAVAn menetyk-
32131: nalla on n. 6 000 mk/asukas, siis huippuluke-       set. Ensi vuonna pitäisi kunnan laskelmiensa
32132: mat. Kunnan veroäyristä 2-4 pl:n nettomenot         mukaan saada ison ja pikku-VALTAVAn
32133: vievät 14,4 penniä ja korot ja lainojen lyhen-      kompensaatioita yhteensä yli 2 milj. markkaa.
32134: nykset 3,9 penniä. Siis nämä jo vievät pakkasen        Valtionosuusjärjestelmän yhteydessä luvattu
32135: puolelle.                                           normien purkukaan ei tule olemaan mikään
32136:     Utsjoen kunnan budjetin merkittävin pää-        pelastus Utsjoen kunnalle. Utsjoki on jo nimit-
32137: luokka on sivistystoimi, joka nielaisee budjetis-   täin, olosuhteiden pakosta, joutunut omalta
32138:  ta 18,4 milj. markkaa elin. 47 %. Kunnalla on      osaltaan normien purkuun.
32139: peruskoulun varsinaisia valtionapusaatavia             Kunnassa on jouduttu harkitsemaan, että
32140: useilta vuosilta yhteensä n. 2 milj. markkaa.       avoin elinkeinoasiamiehen virka jätetään täyt-
32141:  Aikaisemmin kouluhallitus myönsi Utsjoelle         tämättä. Ensi vuonna on suunnitelmissa lak-
32142: ennakkoa myös peruskoulun lisäavustukseen,          kauttaa nuorisosihteerin virka jne. Määrättö-
32143:  mutta v. 1987 tehtävä siirrettiin opetusministe-   miin tälläkään tiellä ei voi jatkaa. Jokainen,
32144:  riölle, ja nyt opetusministeriö onkin evännyt      joka tuntee Suomen maantietoa, tietää senkin,
32145:  kunnan hakemuksen. Kunnan hakemus kulu-            että mitkään kuntaliitokset eivät Utsjoen ta-
32146:  valle vuodelle on 900 000 markkaa, joka nyt        pauksessa voi poistaa ongelmia, lisätä kyllä.
32147:  siis on evätty. Mikäli tämä on ennakkoratkaisu        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32148:  opetusministeriön suhtautumisesta I kantoky-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
32149:  kyluokan peruskoulun lisäavustushakemuksiin,       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32150:  tietää se synkkiä näkymiä Utsjoen kunnalle.        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32151:  Kunta joutuu nimittäin rahoittamaan tämän
32152:  900 000 markkaa lyhytaikaisin lainoin tai mak-               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
32153:  samalla menoistaan viivästyskorot. Mikäli viive           siin, joilla Utsjoen kunnalle tullaan
32154:  lisäavustuksen osalta on yhtä suuri kuin varsi-           myöntämään harkinnanvaraista rahoi-
32155:  naisenkin valtionavun osalta eli 5 v., ovat               tusavustusta ainakin niin paljon, että
32156:  rahoituskulut 859 000 markkaa. Eli kunnan                 kunnalle korvataan VALTAVAsta ja
32157: 29004\M
32158: 2                                1988 vp. -    KK n:o 677
32159: 
32160:       ns. pikku-VALTAVAsta aiheutuneet                  siin ennakon maksamiseksi Utsjoen
32161:       menetykset täysimääräisinä, ja                    kunnalle aikaisemman käytännön mu-
32162:                                                         kaisesti myös peruskoulun lisäavustuk-
32163:         aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-            seen?
32164:     Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1988
32165: 
32166:        Asko Apukka                 Kimmo Sarapää                 Seppo Pelttari
32167:        Aimo Ajo                    Keijo Jääskeläinen            Esko-Juhani Tennilä
32168:                                    Hannele Pokka
32169:                                     1988 vp. -     KK n:o 677                                    3
32170: 
32171: 
32172: 
32173: 
32174:                           Eduskunnan         Herra     Puhemiehelle
32175:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      nettolisäys on ollut n. 1,5 milj. markkaa. Täten
32176: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      myös muilla kuin peruspalveluhallinnonaloilla
32177: olette 17 päivänä joulukuuta 1988 päivätyn         kunnan menojen lisäys on ollut voimakasta,
32178: kirjeenne n:o 2289 ohella lähettänyt valtioneu-    eikä kunnan talouden huonontumista voida
32179: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       pitää yksinomaan kysyjien mainitsemien val-
32180: kansanedustaja Asko Apukan ym. kirjallisesta       tion toimenpiteiden seurauksena.
32181: kysymyksestä n:o 677, jossa tiedustellaan:
32182:                                                       Kun niin sanotut pienet valtionosuudet yh-
32183:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     distettiin yleiseksi valtionosuudeksi, uudistuk-
32184:        siin, joilla Utsjoen kunnalle tullaan       sen yhteydessä verotulojen täydennyksen tasoi-
32185:        myöntämään harkinnanvaraista rahoi-         tusrajoja korotettiin. Järjestelmän muutoksen
32186:        tusavustusta ainakin niin paljon, että      johdosta Utsjoen kunnan verotulotäydennys
32187:        kunnalle korvataan VALTAVAsta ja            lisääntyy vuoden 1989 ennakkotietojen mukaan
32188:        ns. pikku-VALTAVAsta aiheutuneet            noin 280 000 markalla ja on kaikkiaan noin
32189:        menetykset täysimääräisinä, ja              700 000 markkaa. Täydennyksen lisäys pienen-
32190:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     tää kunnan oman osuuden kasvua, joka val-
32191:        siin ennakon maksamiseksi Utsjoen           tionosuusjärjestelmän muutoksessa mahdolli-
32192:        kunnalle aikaisemman käytännön mu-          sesti Utsjoella tapahtuu.
32193:        kaisesti myös peruskoulun lisäavustuk-         Vuoden 1989 valtion tulo- ja menoarvion
32194:        seen?                                       kuntien harkinnanvaraisen avustuksen mo-
32195:                                                    menttiperusteluissa (26.97.34) todetaan, että
32196:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        määrärahaa voidaan myöntää kunnalle, jossa
32197: taen seuraavaa:                                    kuntien yleisestä valtionosuudesta ja rahoitus-
32198:    Utsjoen kunnan talous on heikentynyt varsin     avustuksista annetun lain voimaantulo vähen-
32199: nopeasti. Vielä vuonna 1984 kunnan vakava-         tää lain piiriin kuuluvia valtionosuuksia enem-
32200: raisuus, joka ilmoittaa kunnan varojen ja vel-     män kuin 0,15 penniä/äyri. Mainitun penni-
32201: kojen suhteen, oli selvästi positiivinen. Vuoden   määrän ylimenevä osuus voidaan myöntää
32202: 1987 tilinpäätöksen mukaan vakavaraisuus oli       kunnalle harkinnanvaraisena avustuksena.
32203: kääntynyt negatiiviseksi, ja vakavaraisuus oli     Maininta ei sen sijaan koske sitä, että ne
32204: -12,59 penniä/veroäyri. Kunnan vakavarai-          mahdolliset      valtionosuuden    vähennykset,
32205: suuden heikkenemisen on aiheuttanut kunnan         jotka aiheutuvat niin sanotusta pikku-
32206: lainamäärän kasvu. Vuoden 1987 tilinpäätök-        VALTAVAsta, jolla hallinnossa ymmärretään
32207: sen mukaan Utsjoen kunnassa oli talousarvio-       raittiustyön, alkoholitarkastuksen sekä mielen-
32208: lainoja 7 519 mk/asukas ja kassalainoja 1 364      tilan vuoksi tuomitsematta jätettyjen hoidon
32209: mk/asukas.                                         valtionosuusjärjestelmien muuttamista, otettai-
32210:    Kunnan käyttötalouden ylijäämä on ollut         siin huomioon harkinnanvaraista avustusta
32211: jatkuvasti heikko. Viimeisimmän tilinpäätöksen     jaettaessa. Tämä kustannustenjaon muutos on
32212: mukaan käyttötaloudesta ei juuri jää tuloja        otettu huomioon määrättäessä kuntien osallis-
32213: pääomamenoja varten.                               tumisesta kansaneläkkeiden lisäosamenoihin.
32214:    Kuitenkin Utsjoen kunnan verotulokehitys          Kysymyksen perusteluosasta poiketen voi-
32215: on viime vuosina ollut suhteellisen suotuisa.      daan todeta, että kuntien harkinnanvarainen
32216: Vuodesta 1984 vuoteen 1987 kunnan verotulot        avustus vuoden 1989 tulo- ja menoarvion mu-
32217: kasvoivat noin 2,7 milj. markkaa ja kun ote-       kaan melkein kaksinkertaistuu vuoden 1988
32218: taan huomioon verotulojen täydennys, yli 3         avustuksen määrään verrattuna. Täten se mah-
32219: milj. markkaa. Samanaikaisesti peruspalveluita     dollistaa myös suuremman harkinnanvaraisen
32220: tuottavilla hallinnonaloilla, sosiaalihuollossa,   avustuksen myöntämisen Utsjoen kunnalle.
32221:  terveydenhuollossa ja sivistystoimessa menojen    Vuonna 1988 avustus oli 950 000 markkaa.
32222: 4                                   1988 vp. -     KK n:o 677
32223: 
32224:    Vuoden 1986 alussa tuli voimaan laki perus-       Aikaisemmin avustusten viivästymisiin on
32225: ja keskiasteen koulutusta varten kunnille          useimmiten ollut syynä se, että kunnat eivät ole
32226: myönnettävistä lisäavustuksista (497 /83). Li-     pystyneet toimittamaan kouluhallituksen mak-
32227: säavustuslain sovellutusalaa on myöhemmin          satusta varten tarvittavia lisäselvityksiä kovin-
32228: laajennettu ja sen nimike muutettu yleissivistä-   kaan nopeasti. Nyt omaksuttu käytäntö ke-
32229: vää ja ammatillista koulutusta varten kunnille     veämmästä hallintomenettelystä mahdollistaa
32230: myönnettävistä lisäavustuksista annetuksi laik-    sen, että aikaisemman käytännön mukaisia
32231: si. Lain mukaista avustusten myöntämismenet-       ennakkoja ei enää tarvitse maksaa, vaan lisä-
32232: telyä on kevennetty. Tämä merkitsee sitä, että     avustus maksetaan lopullisena viimeistään va-
32233: lisäavustukset voidaan myöntää aikaisempaa         rainhoitovuotta seuraavan kalenterivuoden ai-
32234: nopeammin. Valtioneuvosto teki 28.12.1988          kana.
32235: päätöksen lisäavustuksesta vuoden 1986 kou-          Utsjoen kunnan talous on täten turvattavissa
32236: lumenoihin. Tällöin Utsjoen kunnalle myönnet-      yhteistyössä valtion ja kunnan kanssa edellä
32237: tiin avustusta 990 000 markkaa. Tarkoituksena      todetuilla toimenpiteillä siten, että laissa kun-
32238: on, että lisäavustus vuoden 1987 menoihin          nan velvollisuudeksi säädettyjä kunnallisia pal-
32239: myönnetään vuoden 1989 alkupuolella.               veluja ei tarvitse nykyisestään supistaa.
32240: 
32241:     Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 1989
32242: 
32243:                                                             Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
32244:                                      1988 vp. -     KK n:o 677                                       5
32245: 
32246: 
32247: 
32248: 
32249:                             Tili    Riksdagens        Herr     Talman
32250:   I det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen         ce, dvs. socialvården, hälsovården och bild-
32251: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         ningsväsendet, varit ca 1,5 milj. mk. Sålunda
32252: nr 2289 av den 17 december 1988 till vederbö-       har ökningen av kommunens utgifter varit
32253: rande medlem av statsrådet översänt avskrift        betydande också inom andra förvaltningsom-
32254: av följande av riksdagsman Asko Apukka m.fl.        råden än de som tillhandahåller basservice,
32255: undertecknade spörsmål nr 677:                      eftersom kommunens ekonomi har försvagats.
32256:                                                     Denna försämring av kommunens ekonomi
32257:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder ge-       kan inte anses vara enbart en följd av de
32258:        nom vilka Utsjoki kommun kommer att          statliga åtgärder som spörsmålsstäliarna näm-
32259:        beviljas åtminstone såpass mycket fi-        ner.
32260:        nansieringsunderstöd enligt prövning             Då de s.k. små statsandelarna sammanslogs
32261:        att kommunen ersätts till fullt belopp
32262:                                                     till en allmän statsandel, höjdes utjämnings-
32263:        för de utgifter VALTAVA lagstiftning-        gränserna för kompletteringen av skatteinkom-
32264:        en och den s.k. Iilla VALTAVA med-           sterna i anslutning till reformen. Med anled-
32265:        fört och                                     ning av att systemet har ändrats ökar kom-
32266:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för       pletteringen av Utsjoki kommuns skatteinkom-
32267:        att i enlighet med tidigare praxis utbe-     ster enligt förhandsuppgifter för år 1989 med
32268:        tala förskott tili Utsjoki kommun även       ca 280 000 mk och är inalies ca 700 000 mk.
32269:        för tilläggsbidrag tili grundskolan?         Ökningen av kompletteringen minskar den
32270:                                                     tiliväxt av kommunens egen andel som even-
32271:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       tuelit äger rum i Utsjoki genom det ändrade
32272: samt anföra följande:                               systemet med statsandelar.
32273:    Utsjoki kommuns ekonomi har försämrats               I motiveringen tili momentet för understöd
32274: rätt snabbt. Ännu år 1984 var kommunens             tili kommuner enligt prövning (26.97.34) i
32275: solvens, som utvisar förhållandet mellan kom-       statsbudgeten för år 1989 konstateras att an-
32276: munens tillgångar och skulder, tydligt positiv.     slag kan beviljas en kommun i viiken ikraftträ-
32277: Enligt 1987 års bokslut hade solvensen blivit       dandet av lagen om allmän statsandel och
32278: negativ och utgjorde -12,59 penni/skattöre.         allmänna finansieringsunderstöd tili kommu-
32279: Orsaken till att kommunens solvens har för-         nerna minskar de statsandelar som omfattas av
32280: sämrats är kommunens ökade lånebelopp. En-          lag med mera än 0,15 pennijöre. Den ande1
32281: ligt 1987 års bokslut hade Utsjoki kommun           som överskrider detta pennibelopp kan beviljas
32282: budgetlån tili ett belopp av 7 519 mkjinvånare      kommunen som understöd enligt prövning. Det
32283: och kassalån till ett belopp av 1 364 mkjinvå-      är likväl inte här fråga om att de eventuella
32284: nare.                                               minskningar av statsandelen som föranleds av
32285:    Överskottet från kommunens driftshushåli-        den s.k. Iilla valtavareformen, med viiken inom
32286: ning har fortgående varit obetydligt. Enligt det    förvaltningen förstås ändringen av systemet för
32287: senaste bokslutet blir det knappast kvar några      statsandel till nykterhetsarbete, alkoholinspek-
32288: inkomster från driftshushållningen tili att täcka   tion samt vård av personer som på grund av
32289: kapitalutgifterna med.                              sitt sinnestilistånd inte blivit dömda till straff,
32290:    Likväl har utvecklingen av skatteintäkterna i    skulle beaktas vid utdelningen av understöd
32291: Utsjoki kommun varit relativt gynnsam de            enligt prövning. Denna ändring av kostnads-
32292: senaste åren. Från år 1984 tili år 1987 ökade       fördelningen har beaktats då man bestämt om
32293: kommunens skatteintäkter med ca 2,7 milj. mk        kommunernas deltagande i utgifterna för folk-
32294: och, om man beaktar kompletteringen av              pensionernas tilläggsdelar.
32295: skatteinkomsterna, med över 3 milj. mk. Sam-            Med avvikelse från vad som anges i motive-
32296: tidigt har nettoökningen av utgifterna inom         ringen tili spörsmålet kan konstateras att un-
32297: förvaltningsområden som producerar basservi-        derstödet enligt prövning tili kommunerna en-
32298: 6                                  1988 vp. -     KK n:o 677
32299: 
32300: ligt budgeten för år 1989 nästan fördubblas       att tilläggsunderstödet för 1987 års utgifter
32301: jämfört med understödet för år 1988. Detta        skall beviljas under första hälften av år 1989.
32302: möjliggör också beviljandet av ett större un-        Orsaken till dröjsmålet med understöden har
32303: derstöd enligt prövning till Utsjoki kommun.      tidigare ofta varit att kommunerna inte särskilt
32304: År 1988 var understödet 950 000 mk.               snabbt förmått leverera de tilläggsutredningar
32305:    Vid ingången av år 1986 trädde lagen om        som skolstyrelsen behöver för anordning av
32306: tilläggsunderstöd som beviljas kommunerna för     beloppen. Den praxis som nu tagits i bruk
32307: utbildning på grundskole- och mellanstadiet       beträffande ett förenklat förvaltningsförfarande
32308: (497 /83) i kraft. Lagens tillämpningsområde      möjliggör att förskott som betalats i enlighet
32309: har sedermera utvidgats och dess rubrik änd-      med det tidigare förfarandet inte längre behö-
32310: rats tilllagen om tilläggsunderstöd till kommu-   ver erläggas utan tilläggsunderstödet betalas
32311: nerna för allmänbildande utbildning och yrkes-    slutgiltigt senast under det kalenderår som
32312: utbildning. Förfarandet för beviljande av de i    följer på räkenskapsåret.
32313: lagen angivna understöden har förenklats. Det-       Utsjoki kommuns ekonomi kan sålunda
32314: ta innebär att tilläggsunderstöden kan beviljas   tryggas i samarbete mellan staten och kommu-
32315: snabbare än förr. Statsrådet fattade 28.12.1988   nen genom de ovan angivna åtgärderna så att
32316: ett beslut om tilläggsunderstöd för 1986 års      den korumunala service som kommunen enligt
32317: skolutgifter. Härvid beviljades Utsjoki kom-      lagens stadganden är skyldig att tillhandahålla
32318: mun ett understöd på 990 000 mk. Avsikten är      inte behöver inskränkas.
32319:     Helsingfors den 18 januari 1989
32320: 
32321:                                                                Inrikesminister Jarmo Rantanen
32322:                                               1988 vp.
32323: 
32324: Kirjallinen kysymys n:o 678
32325: 
32326: 
32327: 
32328: 
32329:                                   Apukka: Puolustushallinnon kiinteistö- ja rakennustoimen orga-
32330:                                     nisaatioiden muuttamisesta
32331: 
32332: 
32333:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32334: 
32335:    Vuoden 1988 tulo- ja menoarvioesityksen              Esim. Lapissa on tällä hetkellä olemassa
32336: puolustusministeriön pääluokassa todetaan, et-       Rovaniemen ja Sodankylän kiinteistönhoitopii-
32337: tä puolustusvoimien organisaatiomuutoksen            rit. Sodankylän kiinteistönhoitopiirissä on
32338: yhteydessä tavoitteena on siirtää rakennustoi-       kaikkiaan töissä tällä hetkellä n. 150 henkilöä.
32339: mintaan ja kiinteistöhallintoon liittyviä toi-       Lapin lääni kokonaisuudessaan on maamme
32340: meenpano- ja suoritustason tehtäviä ministe-         vaikeinta työttömyysaluetta, jossa erityisesti
32341: riöstä alemmille organisaatioille. Tuolloin          työllisyyslain mukainen valtion työllistämisvel-
32342: 19.11.1987 ministeri Norrback vastauksena            voite on monin paikoin kehnosti hoidettu.
32343: suulliseen kysymykseen totesi muun ohessa            Kunnista ovat useat jopa monin kerroin hoita-
32344: sen, että "Puolustushallinnon ongelma ei tällä       neet velvoitteensa.
32345: hetkellä ole se, että meillä olisi liikaa ihmisiä,      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
32346: vaan oikeastaan tilanne on päinvastainen; tar-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
32347: ve palkata enemmän ihmisiä on edelleen ole-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32348: massa.''                                             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32349:    Vuoden 1989 budjetissa tutkitaan mahdolli-                  Aikooko Hallitus sallia toteutetta-
32350: suuksia siirtää puolustusministeriön ko. tehtä-             vaksi puolustusministeriön kiinteistön-
32351: viä rakennushallitukselle. Puolustusministeriön             hoitopiirien yhdistämisen piirirakennus-
32352: kiinteistöpuolen tehtävissä olevat henkilöt pel-            toimistoihin ja vähentää sitä kautta
32353: käävät nyt, että kiinteistönhoitopiirit on tar-             kiinteistönhoitopiirien henkilökuntaa
32354: koitus yhdistää rakennushallituksen piiriraken-             erityisesti alueilla, joilla valtion työ-
32355: nustoimistoihin, jolloin se ilman muuta tietäisi            paikkoja on vähän, ja
32356: työpaikkamenetyksiä. Tähän viittaa sekin, että                 onko ministerin vuoden takainen il-
32357: suunnitelmista on kehotettu tiedottamaan yh-                moitus lisähenkilöstön tarpeesta unoh-
32358: teistoimintalain mukaisesti henkilökunnalle.                dettu?
32359: 
32360:     Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1988
32361: 
32362:                                            Asko Apukka
32363: 
32364: 
32365: 
32366: 
32367: 2900381
32368: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 678
32369: 
32370: 
32371: 
32372: 
32373:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32374: 
32375:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       lähinnä hallinnon hajauttamisen osalta esille
32376: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tarve tutkia mahdollisuuksia tehostaa puolus-
32377: olette 17 päivänä joulukuuta 1988 päivätyn           tushallinnon ja rakennushallinnon yhteistoi-
32378: kirjeen ohella toimittanut valtioneuvoston           mintaa. Heinäkuussa 1988 puolustusministeriö
32379: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        asetti projektin, jonka tehtävänä on "selvittää,
32380: edustaja Asko Apukan näin kuuluvasta kirjal-         missä määrin puolustushallinnon kiinteistö- ja
32381: lisesta kysymyksestä n:o 678:                        rakennustehtäviä voidaan siirtää rakennushalli-
32382:                                                      tuksen hoidettaviksi ja siltä osin kuin tämä
32383:           Aikooko Hallitus sallia toteutetta-        osoittautuu epätarkoituksenmukaiseksi, mah-
32384:        vaksi puolustusministeriön kiinteistön-       dollisuudet kehittää hallinnonalojen välistä
32385:        hoitopiirien yhdistämisen piirirakennus-      työnjakoa paikallistasoilla ja muutoinkin lisätä
32386:        toimistoihin ja vähentää sitä kautta          yhteistoimintaa kyseessä olevilla toimialoilla''.
32387:        kiinteistönhoitopiirien henkilökuntaa         Valtiovarainministeriö, rakennushallitus ja
32388:        erityisesti alueilla, joilla valtion työ-     henkilöstön edustajat ovat mukana projektis-
32389:        paikkoja on vähän, ja                         sa. Mahdollisen uudistuksen hallinnollinen toi-
32390:           onko ministerin vuoden takainen il-        meenpano on tarkoitus aloittaa vuoden 1990
32391:        moitus lisähenkilöstön tarpeesta unoh-        valtion tulo- ja menoarviossa.
32392:        dettu?                                            Konsultin avulla suoritettavassa projektissa
32393:                                                      on tällä hetkellä käynnissä kehittämisvaihtoeh-
32394:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           tojen muodostaminen ja tietojenkeruuvaihe.
32395: taen seuraavaa:                                      Ensimmäisiä konkreettisia toimenpide-ehdo-
32396:     Puolustushallinnossa on käynnissä koko hal-      tuksia projekti tulee esittämään ensi kevään
32397: linnonalaa ja sen kaikkia tasoja koskeva mitta-      aikana.
32398: va organisaatiouudistus. Keskeisinä syinä uu-            Hallitusohjelmassa kiinnitetään voimakkaas-
32399: distukseen on henkilöstön vähäisyys ja siitä         ti huomiota hallinnon uudistamiseen - se on
32400: johtuva toiminnan rationalisoinnin ja tehosta-       hallitusohjelman keskeisiä kohtia. Valtioneu-
32401: misen välttämättömyys sekä tarve hajauttaa           vosto antoi toukokuussa 1988 päätöksen toi-
32402: hallintoa ja delegoida tehtäviä.                     menpiteistä hallinnon uudistamiseksi. Hallin-
32403:     Osana uudistusta selvitetään myös puolus-        non kehittämisen tehostamiseksi on perustettu
32404: tushallinnon kiinteistö- ja rakentamistoimin-        erityinen hallinnon kehittämisen ministerivalio-
32405: nan organisoinnin kehittämismahdollisuuksia.         kunta. Puolustushallinnon rakennus- ja kiin-
32406: Tämän asian selvittämistä ovat pitkän aikaa          teistötoiminnan organisatorinen kehittäminen
32407: vaatineet mm. valtiontilintarkastajat ja valtio-     liittyy kiinteästi hallitusohjelman mukaiseen
32408: varainministeriö. Puolustusministeriön 1980-         koko julkishallintoa koskevaan hallinnon
32409: luvun alun organisaatiouudistuksessa kiin-           uudistamiseen.
32410: teistö- ja rakennustoiminnan kehittäminen oli            Valtiontilintarkastajat toteavat kertomukses-
32411: keskeisimpiä kohteita, mutta silloin ei oleellisia   saan vuodelta 1987 mm. seuraavaa: "Hallin-
32412: muutoksia toteutunut.                                non hajauttamiskomitean tavoitteiden mukai-
32413:     Puolustusministeriö käynnisti huhtikuussa        sesti rakennushallitukselta siirretään merkittä-
32414: 1987 uudelleen organisointia koskevan selvitys-      västi valtion talonrakentamisen tehtäviä piiri-
32415: työn. Uudistuksen tavoitteeksi asetettiin tällöin    rakennustoimistoille, joiden henkilöstöä lisä-
32416: kiinteistö- ja rakennustoiminnan johtosuhtei-        tään ja henkilöstörakennetta muutetaan. Ra-
32417: den selkiyttäminen siirtämällä toimeenpano- ja       kennushallituksen alueorganisaatio pystyy siten
32418: suoritustason tehtäviä alemmille hallintotasoil-     hoitamaan paremmin myös puolustushallinnon
32419: le.                                                  vähenneen rakentamistarpeen. Puolustushallin-
32420:     Selvityksen yhteydessä tuli puolustushallin-     nossa tulisi yhä enemmän keskittyä sille asetet-
32421: non sisäisten organisointivaihtoehtojen ohella       tujen tehtävien ja niihin aivan välttämättömäs-
32422:                                     1988 vp. -     KK n:o 678                                    3
32423: 
32424: ti liittyvien tukitoimintojen hoitamiseen. Puo-    perusteluissa esitetyn Sodankylän osalta ei työ-
32425: lustusvoimien ja rakennushallituksen alaisen       voiman vähentämistä tule tapahtumaan. So-
32426: rakennustoiminnan keskittäminen vaikuttaisi        dankylässä toimiva Jääkäriprikaati tulee aina
32427: tarkoituksenmukaiselta myös siitä koituvien il-    tarvitsemaan rakentamisesta ja kiinteistönhoi-
32428: meisten hyötyjen ja kustannussäästöjen perus-      dosta vastaavan henkilöstön siitä riippumatta,
32429: teella." Käynnissä oleva selvitys tulee anta-      onko tämä henkilöstö puolustushallinnon vai
32430: maan vastauksen myös valtiontilintarkastajien      rakennushallituksen palveluksessa.
32431: esittämiin kannanottoihin.
32432:    Mikäli kokonaisvaltaiseen, sekä rakentamis-       Puolustushallinnossa on ollut välttämätöntä
32433: että kiinteistöjen ylläpitotehtävät käsittävään    käynnistää varsin voimakas rationalisointitoi-
32434: yhdistämisratkaisuun päädytään, tarkoittaa se      minta, jotta resursseja voidaan uudelleenkoh-
32435: piiritasolla puolustushallinnon kiinteistönhoi-    dentaa muuttuvien tehtävien edellyttämällä ta-
32436: topiirien ja erillisen rakennustyöorganisaation    valla. Resurssien niukkuuden johdosta tulee
32437: yhdistämistä rakennushallituksen piiriraken-       puolustushallinnon omat voimavarat suunnata
32438: nustoimistoihin. Yhdistäminen ei kuitenkaan        yhä selkeämmin tärkeimpiin maanpuolustuk-
32439: alustavien arvioiden pohjalta merkinne olen-       seen välittömästi liittyviin tehtäviin. Muilta
32440: naista henkilökunnan vähentymistä, vaan mah-       osin tulee nykyistä voimakkaammin tukeutua
32441: dolliset kustannusten ja henkilöresurssien sääs-   yhteistyöhön puolustushallinnon ulkopuolisten
32442: töt tullaan kohdentamaan toiminnan laadulli-       viranomaisten kanssa ja palveluiden ostami-
32443: seen kehittämiseen. Esimerkiksi kysymyksen         seen.
32444: 
32445:     Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1989
32446: 
32447:                                                               Puolustusministeri Ole Norrback
32448: 4                                   1988 vp. -     KK n:o 678
32449: 
32450: 
32451: 
32452: 
32453:                              Tili Riksdagens Herr Talman
32454: 
32455:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            1 samband med utredningen uppstod beho-
32456: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        vet att vid sidan av försvarsförvaltningens
32457: av den 17 december 1988 tili vederbörande          interna organiseringsalternativ främst i anslut-
32458: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     ning tili decentraliseringen av förvaltningen
32459: jande av riksdagsman Asko Apukka under-            undersöka möjligheterna att effektivera samar-
32460: tecknade spörsmål nr 678:                          betet mellan försvarsförvaltningen och bygg-
32461:                                                    nadsförvaltningen. 1 juli 1988 tilisatte försvars-
32462:          Ämnar Regeringen tiliåta att förvalt-     ministeriet en projektgrupp med uppgift att
32463:        ningens fastighetsdistrikt sammanslås       "utreda i viiken utsträckning skötseln av
32464:        med distriktsbyggnadsbyråerna, vilket       försvarsförvaltningens fastighets- och bygg-
32465:        leder tili en reducering av personalen      uppgifter kan överföras på byggnadsstyrelsen
32466:        vid fastighetsdistrikten särskilt inom      samt - för den händelse att detta skulle visa
32467:        områden där de statliga arbetsplatserna     sig vara oändamålsenligt - vilka möjligheter
32468:        är fåtaliga, och                            det finns att på lokal nivå utveckla arbetsför-
32469:          har ministerns besked för ett år sedan    delningen mellan förvaltningsområdena och
32470:        om behovet av tiliäggspersonal blivit       överhuvud öka samarbetet mellan dem". Fi-
32471:        glömt?                                      nansministeriet, byggnadsstyrelsen och repre-
32472:                                                    sentanter för personalen deltar i projektet.
32473:                                                    Avsikten är att det administrativa verkställan-
32474:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       det av den eventuella reformen skall inledas
32475: samt anföra följande:
32476:                                                    genom dispositioner i statsförslaget för år
32477:     lnom försvarsförvaltningen pågår en omfat-     1990.
32478: tande organisationsreform som berör hela               Projektet genomförs med hjälp av en kon-
32479: förvaltningsområdet och dess samtliga nivåer.      sult. För närvarande uppgörs utvecklingsalter-
32480: Centrala orsaker tili denna reform är det ringa    nativ och information insamlas. De första
32481: antalet anställda och som en följd härav nöd-      konkreta förslagen tili åtgärder kommer att
32482: vändigheten att rationalisera och effektivera      framläggas under inkommande vår.
32483: verksamheten samt behovet att decentralisera           1 regeringsprogrammet har mycken upp-
32484: förvaltningen och att delegera uppgifter.          märksamhet fästs vid förvaltningsreformen -
32485:     Som en del av reformen utreds även möjlig-     den är en av de centrala punkterna i regerings-
32486: heterna att utveckla organiseringen av             programmet. Statsrådet fattade i maj 1988 ett
32487: försvarsförvaltningens fastighets- och bygg-       beslut om åtgärder som gäller förvaltningsre-
32488: verksamhet. En utredning av ärendet har redan      formen. För att utvecklandet av förvaltningen
32489: länge efterlysts bl.a. av statsrevisorerna och     skall kunna effektiveras har ett separat minis-
32490: finansministeriet. Ett av de centralaste objek-    terutskott tillsatts för att utveckla förvalt-
32491: ten i försvarsministeriets organisationsreform i   ningen. Det organisatoriska utvecklandet av
32492: början av 1980-talet var utvecklandet av fastig-   försvarsförvaltningens fastighets- och bygg-
32493: hets- och byggverksamheten, men några vä-          verksamhet är fast anslutet tili den i regerings-
32494: sentliga ändringar genomfördes inte i det ske-     programmet avsedda förvaltningsreformen,
32495: det.                                               som gäller hela den offentliga förvaltningen.
32496:     Försvarsministeriet inledde i april 1987 ut-      Statsrevisorerna konstaterar i sin berättelse
32497: redningen om organiseringen på nytt. Som mål       av år 1987 bl.a. följande: "Enligt målsätt-
32498: för reformen uppställdes att ledningsförhållan-    ningen för kommitten för decentralisering av
32499: dena inom fastighets- och byggverksamheten         förvaltningen (KB 1986: 12) överförs från bygg-
32500: kan göras klarare genom att uppgifter i anslut-    nadsstyrelsen ett betydande antal uppgifter
32501: ning tili verkställighet och utförande överförs    inom den statliga husbyggnadsverksamheten
32502: tili lägre förvaltningsnivåer.                     tili distriktsbyggnadsbyråerna, vilkas personai
32503:                                    1988 vp. -     KK n:o 678                                     5
32504: 
32505: utökas och får en annan struktur Bygg-0           bära någon väsentlig reducering av personalen,
32506: nadsstyrelsens distriktsorganisation klarar då    utan de eventuella inbesparingarna i fråga om
32507: bättre av att sköta också försvarsförvaltning-    kostnader och personresurser kommer att in-
32508: ens minskade byggnadsbehov Inom försvars-
32509:                               0                   riktas på ett kvalitativt utvecklande av verk-
32510: förvaltningen borde man allt mera koncentrera     samheteno Exempelvis i fråga om Sodankylä,
32511: sig på de uppgifter som ankommer på den och       som nämns i spörsmålet, kommer arbetskraf-
32512: på att sköta de stödfunktioner som aHdeies        ten inte att reduceraso Jägarbrigaden i Sodan-
32513: nödvändigt ansluter sig tili dessao Centralise-   kylä kommer alltid att behöva en personai som
32514: ringen av den byggnadsverksamhet som under-       svarar för byggande och underhållet av fastig-
32515: lyder försvarsmakten och byggnadsstyrelsen        heter, oberoende av om denna personai är
32516: känns ändamålsenlig också på grund av den         anställd vid försvarsförvaltningen eller vid
32517: uppenbara nytta och de kostnadsinbesparingar      byggnadsstyrelsen 0
32518: 
32519: 
32520: 
32521: 
32522: den medför." Den pågående utredningen kom-
32523: mer att ge ett svar även på statsrevisorernas        Inom försvarsförvaltningen har det varit
32524: ställningstaganden0                               nödvändigt att inleda en rätt omfattande ratio-
32525:    On man går in för en helhetslösning, som       nalisering för att resurserna skall kunna omdis-
32526: innebär att underhållsuppgifterna såväl inom      poneras på ett sätt som de föränderliga uppgif-
32527: bygg- som fastighetsverksamheten samman-          terna förutsätter. På grund av bristande resur-
32528: slås, leder detta på distriktsnivå till att       ser bör försvarsförvaltningens egna resurser
32529: försvarsförvaltningens fastighetsdistrikt och     allt mera inriktas på de viktigaste uppgifterna i
32530: den separata byggnadsarbetsorganisationen         direkt anslutning tili rikets försvar 1 övrigt
32531:                                                                                         0
32532: 
32533: 
32534: 
32535: 
32536: sammanslås med byggnadsstyrelsens distrikts-      skall samarbetet med myndigheterna utanför
32537: byggnadsbyråer. Enligt preliminär uppskatt-       försvarsförvaltningen allt mera effektiveras
32538: ning torde sammanslagningen dock inte inne-       och tjänster köpas från utomståendeo
32539: 
32540:     Helsingfors den 19 januari 1989
32541: 
32542:                                                                Försvarsminister Ole Norrback
32543:                                              1988 vp.
32544: 
32545: Kirjallinen kysymys n:o 679
32546: 
32547: 
32548: 
32549: 
32550:                                  Tennilä ym.: Neuvostoliiton ja SEV-kauppaa koskevan selon-
32551:                                     teon antamisesta
32552: 
32553: 
32554:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32555: 
32556:    Hallitus on antanut eduskunnalle syyskau-       nan kyselytunnilla 1.12.1988, että hallitus an-
32557: della 1988 selonteon EY-integraation Suomelle      taa eduskunnalle selonteon Neuvostoliiton ja
32558: aiheuttamista haasteista. Eduskunta kävi anne-     SEV-kaupasta, mikäli eduskunta niin tahtoo.
32559: tun selonteon pohjalta asiasta laajan ja perus-       Me allekirjoittaneet kansanedustajat kat-
32560: teellisen keskustelun.                             somme olevan tarvetta perusteelliseen keskus-
32561:    Eduskunnalla on tarvetta keskustella ja esit-   teluun myös meille hyvin tärkeän Neuvostolii-
32562: tää näkemyksiään myös Neuvostoliiton ja            ton ja SEV-kaupan kehittämisestä eduskunnas-
32563: SEV -kaupan tilasta ja kehittämisestä. Neuvos-     sa.
32564: toliiton kauppammehan on supistunut ja uh-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
32565: kaa supistua edelleen myös vuonna 1989 erityi-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
32566: sesti öljyn hinnan alenemisen seurauksena.         me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
32567: Toisaalta on varmasti olemassa käyttämättö-        sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
32568: miä mahdollisuuksia laajentaa tuontia ja kehi-     sen:
32569: tellä uusia muotoja talousyhteistyön alalla.                Milloin Hallitus antaa eduskunnalle
32570:    Neuvostoliiton kaupasta vastaava ministeri             selonteon Neuvostoliiton ja SEV-kau-
32571: Ilkka Suominen sanoi vastauksessaan eduskun-              pan tilasta ja kehittämissuunnitelmista?
32572: 
32573:     Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1988
32574: 
32575:           Esko-Juhani Tennilä         Jukka Gustafsson              Erkki Pulliainen
32576:           Esko Seppänen               Claes Andersson               Jarmo Wahlström
32577:           Toimi Kankaanniemi          Marja-Liisa Löyttyjärvi       Hannele Pokka
32578:           Heikki Rinne                Esko Helle                    Esko Aho
32579:                                       Ensia Laine
32580: 
32581: 
32582: 
32583: 
32584: 290037H
32585: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 679
32586: 
32587: 
32588: 
32589: 
32590:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32591: 
32592:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      sen mielestä edellytä uuden idänkaupan selon-
32593: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      teon antamista. Selonteko annetaan yleensä,
32594: olette 17 päivänä joulukuuta 1988 päivätyn         kun eduskunta sitä erityisestä syystä pyytää tai
32595: kirjeenne n:o 2292 ohella toimittanut valtio-      kun hallitus käsiteltävänä olevien keskeisten
32596: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-      kysymysten vuoksi katsoo selvityksen antami-
32597: sen kansanedustaja Esko-Juhani Tennilän ym.        sen tarpeelliseksi.
32598: näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o        Jätetyssä kirjallisessa kysymyksessä todetaan
32599: 679:                                               eduskunnalla olevan tarvetta keskustella ja
32600:                                                    esittää näkemyksiään Neuvostoliiton ja SEV-
32601:          Milloin Hallitus antaa eduskunnalle       kaupan tilasta ja kehittämisestä. Hallitus ei näe
32602:        selonteon Neuvostoliiton ja SEV -kau-       tähän mitään estettä.
32603:        pan tilasta ja kehittämissuunnitelmista?
32604:                                                       Suomen Neuvostoliitosta tapahtuvan tuon-
32605:                                                    nin koostumuksen vuoksi maittemme välinen
32606:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         kauppa on energian hinnan voimakkaan las-
32607: taen seuraavaa:                                    kun jälkeen viime vuosina joutunut suurten
32608:    Kansanedustaja Tennilän suulliseen kysy-        rakenteellisten ja määrällisten muutospainei-
32609: mykseen 1 päivänä joulukuuta antamaani vas-        den kohteeksi. Toisaalta epätasapainotilanne
32610: taukseen viitaten totean hallituksen antaneen      toi korostetusti esiin kauppamme maksujärjes-
32611: eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle viime           telmän puutteet, joiden korjaaminen kävi vält-
32612: vuonna kolme selontekoa esitetystä kysymyk-        tämättömäksi kaupan vakaan kehityksen tur-
32613: sestä.                                             vaamiseksi.
32614:    Annetuissa selonteoissa on yksityiskohtaises-      Maittemme välillä syyskuussa sovituilla kau-
32615: ti käsitelty nyt vastattavana olevan kysymyksen    pan maksujärjestelmän muutoksilla ja täyden-
32616: tarkoittamassa kaupassa ilmenneitä ongelmia,       tämistoimenpiteillä voidaan pysyvämmällä ta-
32617: niiden osalta tehtyjä ratkaisuja sekä kehittä-     valla vähentää kauppamme hallinnollisia tasa-
32618: missuunnitelmia.                                   painottamisongelmia sekä kauppavaihtomme
32619:    Selontekojen käsittelyn yhteydessä ulko-        riippuvuutta ulkopuolisista tekijöistä ja hillitä
32620: asiainvaliokunnassa hallitus on vastannut kaik-    sen vaihteluita. Kaupan rahoitustapojen moni-
32621: kiin asiasta esitettyihin kysymyksiin käytettä-    puolistaminen parantaa samalla Suomen vien-
32622: vissä olevan tiedon mukaisesti.                    nin kilpailuasemaa Neuvostoliiton kiristyvillä
32623:    Kuten edellisessä tätä asiaa koskevassa vas-    markkinoilla.
32624: tauksessani totesin, ymmärrän annettujen sel-         Maksujärjestelmämme uudistaminen ei luon-
32625: vitysten tyydyttäneen eduskunnan keskuudes-        nollisestikaan muuta sitä tosiasiaa, että vien-
32626: taan valitseman ulkoasiainvaliokunnan jäseniä,     timme Neuvostoliittoon on bilateraalijärjestel-
32627: ja siten ne ovat palvelleet sitä informaation      mässä ensisijaisesti riippuvainen Neuvostolii-
32628: tarvetta, jota eduskunnassa on tunnettu ja         tosta tapahtuvan tuontimme monipuolistami-
32629: jonka myös hallituksessa on koettu palvelevan      sesta ja lisäämisestä sekä energian hinnan kehi-
32630: parlamentaarista päätöksentekoprosessia.           tyksestä. Energian hintakehityksen epävakai-
32631:    Ulkoasiainvaliokunnassa selontekojen poh-       suus on otettu tähänastista tarkemmin huo-
32632: jalta käydyn keskustelunkin perusteella voi-       mioon tavaranvaihtopöytäkirjaa laadittaessa.
32633: daan päätellä valiokunnan tulleen asianmukai-         Neuvostoliiton       ulkomaankauppauudistus
32634: sesti informoiduksi Suomen ja Neuvostoliiton       johtanee kilpailutilanteemme kiristymiseen en-
32635: sekä Suomen ja Keski-Euroopan sosialististen       tisestään. Samalla Neuvostoliiton talousuudis-
32636: maiden välisen kaupan tilasta ja kehittämis-       tus tuo useita uusia mahdollisuuksia taloudelli-
32637: suunnitelmista.                                    sen yhteistyön kehittämiseen.
32638:    Vaikka hallitus on antanut länsi-integraati-       Hallitus ja eri viranomaiset ponnistelevat
32639: ossa meneillään olevista laajakantoisista kysy-    jatkuvasti idänkaupan kehittämiseksi. Tämä
32640: myksistä selonteon eduskunnalle, ei se hallituk-   on sisällytetty myös hallituksen ohjelmaan.
32641:                                     1988 vp. -     KK n:o 679                                    3
32642: 
32643: Idänkauppamme supistuminen siltä tasolta,          ten käsitykset niiden toimivuudesta ovatkin
32644: jolla se oli energiahintojen ollessa huipussaan,   huomattavan varauksellisia. Markkinaosuuk-
32645: on hallituksen käsityksen mukaan onnistuttu        sien lisäämisessä on ehkä enemmän kysymys
32646: tehdyillä ratkaisuilla minimoimaan. Määrälli-      1970-luvun puolivälin tilastokuopan korjautu-
32647: sesti tuonti Neuvostoliitosta on viime vuosina     misesta. Suomen ulkomaankaupassa Keski-
32648: kasvanut, eikä Suomen viennin arvo - pitkälle      Euroopan sosialististen maiden osuus on vä-
32649: tehtyjen kauppapoliittisten ratkaisujen ansiosta   hentynyt, kuten se on vähentynyt muidenkin
32650: - eräiden odotusten vastaisesti supistunut-        OECD:neurooppalaisten jäsenmaiden kaupas-
32651: kaan. Kaupan vaihtosuhteen heikentymisen           sa. Syynä on ensi sijassa kaupan osapuolten
32652: johdosta Neuvostoliiton länsikauppa on viime       erilainen taloudellinen kehitys.
32653: vuosina laskenut voimakkaasti vuoden 1985
32654: tasosta. Suomen osuus Neuvostoliiton länsi-           Ongelmana Suomen Keski-Euroopan sosia-
32655: tuonnista on kuitenkin pysynyt selvästi suu-       lististen maiden kanssa käymässä kaupassa on
32656: rempana kuin 1970-luvulla.                         yhtäältä kaupan hidas kasvu -eräissä tapauk-
32657:    Myös Keski-Euroopan sosialististen maiden       sissa itse asiassa kaupan supistuminen. Toisaal-
32658: markkinoilla Suomi on lisännyt viimeisten          ta on ongelmana kaupan jatkuva alijäämäisyys
32659: kymmenen vuoden aikana jonkin verran osuut-        Suomen kannalta. On oletettavissa, että nämä
32660: taan länsikaupasta. Jossain määrin tämä            ongelmat tulevat pysymään vielä lähitulevai-
32661: myönteinen kehitys voitaneen yhdistää viiden       suudessa, vaikka Suomen taholta tehtävin
32662: alueen maan kanssa solmittuihin KEVSOS-            kauppapoliittisin toimenpitein niitä pyritään
32663: sopimuksiin, vaikka suomalaisten vientiyritys-     lieventämään.
32664: 
32665:     Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 1989
32666: 
32667:                                                                      Ministeri Ilkka Suominen
32668: 4                                   1988 vp. -      KK n:o 679
32669: 
32670: 
32671: 
32672: 
32673:                               Tili Riksdagens Herr Talman
32674: 
32675:    1 det syfte 37 § 1 mom. i riksdagsordningen      förutsätter inte detta, enligt regeringens upp-
32676: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         fattning, någon ny redogörelse om östhandeln.
32677: nr 2292 av den 17 december 1988 tili vederbö-       En redogörelse lämnas i allmänhet då riks-
32678: rande medlem av statsrådet översänt avskrift        dagen särskilt anhåller därom eller då rege-
32679: av följande av riksdagsman Esko-Juhani Ten-         ringen på grund av viktiga frågor som är under
32680: nilä m.fl. undertecknade spörsmål nr 679:           beredning anser det nödvändigt.
32681:                                                        1 det skriftliga spörsmålet konstateras det att
32682:            När avger Regeringen en redogörelse      riksdagen har behov av att diskutera och an-
32683:        tili riksdagen om läget i och utveck-        föra synpunkter på läget i och utvecklandet av
32684:        lingsplanerna för handeln med Sovjet-        handeln med Sovjetunionen och SEV -länder-
32685:        unionen och SEV-länderna?                    na. Regeringen ser inga hinder för detta.
32686:                                                        På grund av sammansättningen av importen
32687:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
32688:                                                     från Sovjetunionen tili Finland har handeln
32689: samt anföra följande:                               mellan våra Iänder tili följd av de senaste årens
32690:    Med hänvisning till mitt svar den 1 december     kraftiga prissänkning på energi blivit föremål
32691: på riksdagsman Tenniläs muntliga spörsmål           för ett stort tryck beträffande strukturella och
32692: konstaterar jag att i fjol lämnade regeringen       kvantitativa förändringar. Å andra sidan har
32693: tre redogörelser i denna fråga tili riksdagens      obalansen betonat bristerna i betalningssyste-
32694: utskott för utrikesärenden.                         met. För att trygga en stabil handelsutveckling
32695:    1 redogörelserna är de problem som före-         har det blivit nödvändigt att avhjälpa dessa
32696: kommit inom den i spörsmålet avsedda han-           brister.
32697: deln samt de avgöranden som fattats och                Genom de ändringar och kompletterande
32698: utvecklingsplanerna för handeln behandlade i        åtgärder i betalningssystemet som avtalades
32699: detalj.                                             mellan våra Iänder i september kan man på ett
32700:    1 samband med behandlingen av redogörel-         mera bestående sätt minska de administrativa
32701: serna i utskottet för utrikesärenden har rege-      problemen beträffande handelsbalansen och
32702: ringen på basis av tillgängliga uppgifter svarat    vårt varuutbytes beroende av yttre faktorer
32703: på alla frågor som framställdes i saken.            samt dämpa fluktuationerna. Att sätten att
32704:    Min uppfattning är, vilket jag också konsta-     finansiera handeln blir flera innebär samtidigt
32705: terade i mitt tidigare svar i denna fråga, att de   en förbättring av den finska exportens konkur-
32706: avgivna redogörelserna har tillfredsställt med-     rensställning på den hårdnande sovjetiska
32707: lemmarna av utskottet för utrikesärenden, vil-      marknaden.
32708: ka riksdagen har utsett inom sig, och sålunda          Revideringen av vårt betalningssystem
32709: har redogörelserna tjänat det informationsbe-       förändrar naturligtvis inte det faktum att vår
32710: hov som man har känt i riksdagen och som            export tili Sovjetunionen inom det bilaterala
32711: också regeringen har uppfattat som ett led i        systemet i första hand är beroende av en
32712: den parlamentariska beslutsprocessen.               mångsidigare och större import från Sovjetuni-
32713:    Också på basis av de diskussioner i utrikes-     onen samt av utvecklingen för priset på energi.
32714: utskottet som fördes med utgångspunkt av            lnstabiliteten inom energiprisutvecklingen har
32715: redogörelserna kan man sluta sig tili att utskot-   beaktats i större utsträckning än tidigare då
32716: tet har blivit behörigen informerat om läget i      protokollet för varuutbytet utarbetades.
32717: och utvecklingsplanerna för handeln mellan             Reformen av den sovjetiska utrikeshandeln
32718: Finland och Sovjetunionen och mellan Finland        torde leda tili att vår konkurrenssituation ytter-
32719: och de socialistiska länderna i Mellaneuropa.       ligare skärps. Samtidigt innebär den ekono-
32720:    Fastän regeringen tili riksdagen har lämnat      miska reformen i Sovjetunionen flera nya möj-
32721: en redogörelse om de vittbärande frågorna           ligheter att utveckla det ekonomiska samarbe-
32722: inom den pågående integrationen i väst,             tet.
32723:                                      1988 vp. -     KK n:o 679                                   5
32724: 
32725:    Regeringen och olika myndigheter arbetar         fastän de finländska exportföretagens uppfatt-
32726: ständigt på att utveckla östhandeln. Detta har      ningar om avtalens funktionsduglighet är
32727: också intagits i regeringens program. Ned-          märkbart reserverade. Beträffande ökningen
32728: gången i östhandeln, i jämförelse med dess          av marknadsandelarna är det kanske mera en
32729: omfattning då energipriset var som högst, har       fråga om att rätta tili statistiksvackan från
32730: man enligt regeringens uppfattning lyckats mi-      mitten av 1970-talet. Inom Finlands utrikes-
32731: nimera genom de avgöranden som har fattats.         handel har de mellaneuropeiska socialistiska
32732: Kvantitativt sett har importen från Sovjetuni-      ländernas andel minskat, liksom den också har
32733: onen ökat de senaste åren, och i motsats tili       minskat inom handeln med andra europeiska
32734: vissa föreställningar har värdet av Finlands        OECD-Iänder. Orsaken ligger framför allt i
32735: export inte minskat, i stor utsträckning tack       den olika ekonomiska utvecklingen hos parter-
32736: vare de handelspolitiska lösningarna. På grund      na.
32737: av försämringarna inom bytesbalansen har
32738: Sovjetunionens västhandel minskat kraftigt de          Problemet inom Finlands handel med de
32739: senaste åren i jämförelse med 1985 års nivå.        socialistiska staterna i Mellaneuropa är å ena
32740: Finlands andel av den sovjetiska västimporten       sidan den långsamma handelstiliväxten - i
32741: har dock förblivit klart större än på 1970-talet.   vissa fall är det faktiskt fråga om en nedgång.
32742:    Också i de socialistiska länderna i Mellaneu-    Å andra sidan är det ständiga underskottet i
32743: ropa har Finland i någon mån ökat sin andel         handeln för Finlands del ett problem. Man kan
32744: av deras västhandel under de senaste åren.          vänta sig att dessa problem kommer att kvarstå
32745: Denna positiva utveckling torde i viss utsträck-    ännu under den närmaste tiden, trots att vi
32746: ning kunna sammankopplas med de KEVSOS-             strävar efter att lindra dem genom handelspoli-
32747: avtal som ingåtts med fem Iänder i området,         tiska åtgärder från finländsk sida.
32748: 
32749:     Helsingfors den 18 januari 1989
32750: 
32751:                                                                        Minister Ilkka Suominen
32752:                                            1988 vp.
32753: 
32754: Kirjallinen kysymys n:o 680
32755: 
32756: 
32757: 
32758: 
32759:                                 Lapiolahti: Peruskoulun perustamiskustannuksiin myönnetyn
32760:                                   valtionosuuden maksamisesta
32761: 
32762: 
32763:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32764: 
32765:    Opetusministeriö on antanut päätöksen pe-      noin 1-1,2 miljoonaa markkaa pääomatalou-
32766: ruskoulun ja yleisen kirjaston perustamiskus-     den katettavaksi.
32767: tannuksiin myönnetyn valtionosuuden maksa-           Taantuvana teollisuuspaikkana Viialan kun-
32768: misesta eräissä tapauksissa. Päätöksen 1 §:n      nan tärkeimpänä tavoitteena on nykyisen pal-
32769: mukaan sellaiselle kantokykyluokkaan 3-10         velutason säilyttäminen. Voimakkaisiin säästö-
32770: kuuluvalle kunnalle, jonka asukasluku vuoden      ohjelmiin käyttötalousmenojen pienentämisek-
32771: alussa oli enintään 5 000 eikä veroäyrimäärä      si ei ole mahdollisuutta. Peruspalveluiden, ter-
32772: asukasta kohti ollut suurempi kuin kolmanteen     veydenhuollon ja sosiaali- ja sivistystoimen
32773: kantokykyluokkaan kuuluvien kuntien asukas-       hallinnonalojen rasitus veroäyrille on 2/3 eli
32774: ta kohti laskettujen veroäyrien keskimäärä,       11,82 penniä/veroäyri koko maan keskiarvon
32775: voidaan peruskoulun ja yleisen kirjaston perus-   ollessa 9,94 penniä/äyri.
32776: tamiskustannuksiin myönnetty valtionosuus
32777: hakemuksesta maksaa rakennusaikaisena niin          Vuoden 1986 tilinpäätöksessä Viialan kun-
32778: kuin kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuk-    nalla oli talousarviolainoja yhteensä 18,6 mil-
32779: sista ja -avustuksista annetun lain (35/73) 5     joonaa markkaa, eli 3 670 markkaa/asukas.
32780: luvussa on säädetty.                              Vuoden 1987 tilinpäätöksessä vastaavat luvut
32781:    Viialan kunnan keskustan ala-asteen perus-     ovat 20,6 miljoonaa markkaa ja 4 030 mark-
32782: korjaus ja laajennus on ajoitettu vuosille        kaa/asukas.     Vuosikymmenen       vaihteeseen
32783: 1988-1990. Hankkeen kokonaiskustannusar-          ajoittuu peruskoulun ala-asteen laajennuksen
32784: vio on 10,3 miljoonaa markkaa. Ensimmäisenä       ja peruskorjauksen lisäksi pakollisena mm.
32785: toteutetaan liikuntapaikkasuunnitelmassa ole-     vesi- ja viemäriverkoston uusimista ja kunnan
32786: va vuosille 1988-1989 ajoittuva liikuntasalin     kehityksen kannalta välttämätöntä asuntora-
32787: rakentaminen. Kustannusarvio on 3,7 miljoo-       kentamista. Nämä kaikki joudutaan katta-
32788:  naa markkaa, josta valtionosuus 1,56 miljoo-     maan lainarahoituksella.
32789:  naa markkaa. Valtionosuudesta on 920 000            Opetusministeriön päätöksen perusteella Vii-
32790:  markkaa veikkausvoittoavustuksia ja 640 000      alan kunnalla ei ole tällä hetkellä edellytyksiä
32791:  markkaa lainaa. Toisena vaiheena vuosina         saada rakentamisaikaisia avustuksia. Opetus-
32792:  1989-1990 toteutetaan koulun saneeraus ja        ministeriön määrittelemät perusteethan raken-
32793:  muutostyö, jonka kustannusarvio on 6,6 mil-      nusaikaiselle valtion rahoitukselle ovat asukas-
32794:  joonaa markkaa, johon valtionosuus on 2,5        luku ja veroäyrikertymä/asukas. Tämä jaotte-
32795:  miljoonaa markkaa ja kunnan osuus täten 4,1      lu on aivan liian kaavamainen. Siinä ei oteta
32796:  miljoonaa markkaa.                               huomioon esimerkiksi kunnan peruspalvelui-
32797:    Viialan kunta on neljänteen kantokykyluok-     den rasitusta veroäyrille, yleensä palvelutasoa
32798:  kaan kuuluva kunta, jonka asukasmäärä on         eikä hankkeen suuruuden rasitusta kertaluon-
32799:  5 100. Veroäyrikertymä on Viialassa ollut jo     teisesti. Tällöin vaikutukset mm. veroäyriin
32800:  vuosia alle kolmannen kantokykyluokan äyri-      saattavat olla ratkaisevia, kuten Viialan kun-
32801:  määräkertymän keskiarvon.                        nan osalta edellä on osoitettu.
32802:    Verotulojen alhaisen kertymän vuoksi Vii-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
32803:  alan kunta ei ole kyennyt tekemään siirtomää-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
32804:  räraha- tai muita varauksia investointien ra-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32805:  hoittamiseksi. Nykyisin verotuloista on jäänyt   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32806: 290042N
32807: 2                                1988 vp. -     KK n:o 680
32808: 
32809:         Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            miseksi enemmän kunnan kokonaisti-
32810:       ryhtyä rakennusaikaisten valtion rahoi-           lanteen huomioon ottaviksi?
32811:       tusten myöntämisperusteiden muutta-
32812: 
32813:     Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1988
32814: 
32815:                                       Arto Lapiolahti
32816:                                    1988 vp. -     KK n:o 680                                     3
32817: 
32818: 
32819: 
32820: 
32821:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32822: 
32823:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     kantokykyluokkaan kuuluvien kuntien asukas-
32824: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     ta kohti laskettujen veroäyrien keskimäärä.
32825: olette 17 päivänä joulukuuta 1989 päivätyn           Mainitut valtionosuuden maksamisperusteet
32826: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      ovat samat kuin vuotta 1987 varten annetussa
32827: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     vastaavassa päätöksessä. Tällä päätöksellä
32828: edustaja Arto Lapiolahden näin kuuluvasta         määrättävistä perusteista pidettiin opetusminis-
32829: kirjallisesta kysymyksestä n:o 680:               teriössä neuvottelu, johon osallistuivat opetus-
32830:                                                   ministeriön ja valtiovarainministeriön edusta-
32831:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32832:                                                   jat sekä Suomen Kunnallisliiton edustajat ja
32833:        ryhtyä rakennusaikaisten valtion rahoi-    Kunnallistalouden neuvottelukunnan pääsih-
32834:        tusten myöntämisperusteiden muutta-        teeri. Neuvottelussa sovittiin yksimielisesti
32835:        miseksi enemmän kunnan kokonaisti-         edellä mainituista maksamisperusteista. Neu-
32836:        lanteen huomioon ottaviksi?                vottelun osapuolet pitivät näitä kahta maksa-
32837:                                                   misperustetta selkeinä ja yhteismitallisina kun-
32838:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        tien keskinäistä vertailua suoritettaessa. Mai-
32839: taen seuraavaa:                                   nittakoon, että kunnallisten keskusjärjestöjen
32840:    Kantokykyluokkiin 3-10 kuuluvien kuntien       asettamassa nk. pienkuntatoimikunnassa oli
32841: peruskoulun, lukion ja kirjaston rakennus-        asukasmäärältään pieneksi kunnaksi määritelty
32842: hankkeelle myönnettävä valtionosuus makse-        kunta, jonka asukasluku on enintään 4 000.
32843: taan kunnalle pääsääntöisesti jälkirahoituksena      Edellä mainitun 3 §:n 2 momentin säännök-
32844: hankkeen valmistumista seuraavan vuoden           sessä on tarkoitettu sellaisia asukasmäärältään
32845: alusta lukien seitsemän vuoden aikana yhtä        pieniä kuntia, joiden vuotuinen tulonmuodos-
32846: suurina erinä. Poikkeuksena tästä pääsäännös-     tus on nimenomaan väkiluvun pienuuden
32847: tä on peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston    vuoksi ollut pysyväisluonteisesti heikko. Jälki-
32848: valtionosuuksista ja -avustuksista annetun lain   rahoituksena suoritettava valtionrahoitus ker-
32849: (1112178) 3 §:n 2 momentin säännös, sellaisena    tyy kunnan käytettäväksi täysimääräisenä vas-
32850: kuin se on 20.12.1985 annetussa laissa (986/      ta 7-8 vuoden kuluttua. Rakennushankkeen
32851: 85), jonka mukaan pienelle kunnalle, jonka        aloittaminen vaatii kuitenkin välitöntä rahoi-
32852: taloudelliset voimavarat ovat vähäiset, voidaan   tusta, jota tässä tarkoitetut pienet kunnat eivät
32853: valtionosuus kunnan hakemuksesta maksaa ra-       aina pysty omista varoistaan järjestämään.
32854: kennusaikaisena. Valtionosuuden maksamisen        Näiden kuntien mahdollisuudet rahoittaa han-
32855: perusteista tällaisessa tapauksessa määrää tar-   ke lainavaroin ovat myös olennaisesti keski-
32856: kemmin opetusministeriö. Kysymyksen perus-        määräistä heikommat. Päätöksen perusteita
32857: teluissa mainitussa opetusministeriön päätök-     harkittaessa on edellytetty, että kunnalla ei
32858: sessä on kysymys juuri näiden maksamisperus-      samanaikaisesti ole rahoitettavana muita kuin
32859: teiden määräämisestä.                             koulu- tai kirjastorakennushanke.
32860:    Opetusministeriö on viimeksi määrännyt            Niin kuin kysymyksen perusteluissakin on
32861: näistä    maksamisperusteista     päätöksellään   todettu, puheena olevaa päätöstä ei voida so-
32862: 18.5.1988, joka oli voimassa vuoden 1988 lop-     veltaa Viialan kunnan osalta. Kun Viialan
32863: puun. Päätöksen mukaan kuntaa on pidettävä        kunnan asukasluku on 5 100, sitä ei voida
32864: asukasmäärältään pienenä, jos kunnan asukas-      pitää päätöksen tarkoittamana asukasmääräl-
32865: luku vuoden 1987 alussa oli enintään 4 000 -      tään pienenä kuntana. Kysymyksen perus-
32866: eikä 5 000, niin kuin kysymyksen perusteluissa    teluista käy edelleen ilmi, että kunnalla on
32867: on erheellisesti mainittu - ja kunnan taloudel-   tarkoitus samanaikaisesti peruskoulun ala-
32868: lisia voimavaroja vähäisinä, jos kunnan vero-     asteen peruskorjaus- ja laajennushankkeen
32869: äyrimäärä asukasta kohti vuonna 1986 toimite-     kanssa toteuttaa muitakin mittavia rakennus-
32870: tussa verotuksessa ei ollut suurempi kuin 4.      hankkeita. Tosin Viialan kunnan taloudellisia
32871: 4                                  1988 vp. -     KK n:o 680
32872: 
32873: voimavaroja voidaan sen suunnittelemien ra-       neiden peruskoulu- ja kirjastorakennushank-
32874: kennushankkeiden rahoittamiseen nähden pi-        keiden rahoittamisessa. Viialan kunta on ai-
32875: tää vähäisinä, mutta kuntaa ei voida pitää        noa, joka on esittänyt maksamisperusteiden
32876: lainsäätäjän tässä tapauksessa tarkoittamana      muuttamista.
32877: pienenä kuntana, jonka taloudelliset voimava-
32878: rat yhden koulurakennushankkeen rahoittami-          Hallitus katsoo, ettei niiden perusteiden, joi-
32879: seksi ovat vähäiset.                              den perusteella eräille 3-10 kantokykyluok-
32880:    Puheena olevan päätöksen soveltamisesta tä-    kiin kuuluville kunnille voidaan maksaa perus-
32881: hän asti saadut kokemukset osoittavat, että       koulun, lukion ja kirjaston perustamiskustan-
32882: päätöksellä määrätyt maksamisperusteet mit-       nuksiin myönnetty valtionosuus rakennusaikai-
32883: taavat riittävän kattavasti pienten kuntien ta-   sena, muuttamiseen ole ainakaan tässä vaihees-
32884: loudellisia voimavaroja rakentamisluvan saa-      sa aihetta.
32885: 
32886:     Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 1989
32887: 
32888:                                                             Opetusministeri Christoffer Taxell
32889:                                       1988 vp. -      KK n:o 680                                       5
32890: 
32891: 
32892: 
32893: 
32894:                                Tili Riksdagens Herr Talman
32895: 
32896:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ören per invånare i kommuner som hör tili
32897: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           bärkraftsklass 4.
32898: av den 17 december 1988 tili vederbörande                Nämnda betalningsgrunder för statsandel är
32899: medlem av statsrådet översänt en avskrift av          de samma som i motsvarande beslut för år
32900: följande av riksdagsman Arto Lapiolahti un-           1987. Om grunderna i detta beslut fördes
32901: dertecknade spörsmål nr 680:                          underhandlingar vid undervisningsministeriet
32902:                                                       och vid dem deltog representanter för under-
32903:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen              visningsministeriet och finansministeriet samt
32904:        vidta för att ändra grunderna för att          Suomen Kunnallisliitto och genralsekreteraren
32905:        bevilja statsfinansiering under bygg-          vid delegationen för kommunal ekonomi. Vid
32906:        nadstiden så att de bättre beaktar hel-        underhandlingarna kom man enhälligt överens
32907:        hetssituationen i kommunen?                    om ovan nämnda betalningsgrunder. Parterna
32908:                                                       ansåg dessa två betalningsgrunder vara klara
32909:   Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt           och entydiga vid en jämförelse kommunerna
32910:                                                       emellan. Det kan nämnas att vid den s.k.
32911: följande:                                             småkommunskommissionen som tilisatts av de
32912:    Den statsandel som beviljas för bygg-              kommunala centralorganisationerna hade den
32913: nadsprojekt som hänför sig tili grundskolor,          tili invånarantalet minsta kommunen fastställts
32914: gymnasier och bibliotek i kommuner som hör            en kommun med högst 4 000 invånare.
32915: tili bärkraftsklass 3-10 betalas enligt huvud-            1 stadgandet i nämnda 3 § 2 mom. avses
32916: regeln åt kommunen som en efterfinansiering i         sådana tili invånarantalet små kommuner vars
32917: lika stora rater under sju år efter det år då         årliga inkomstbildning permanent är svag på
32918: projektet fullbordades. En avvikelse från den-        grund av det ringa invånarantalet. En statlig
32919: na huvudregel är ett stadgande i 3 § 2 mom.           finansiering som betalas i efterskott kommer
32920: lagen om statsandelar och statsunderstöd tili         kommunen tili del i sin helhet först efter 7 år.
32921: grundskolor, gymnasier och allmänna bibliotek         Det krävs dock omedelbar finansiering då man
32922: (1112/78), sådant det lyder i lagen den               inleder ett byggprojekt, och denna kan de små
32923: 20.12.1985 (986/85), enligt vilket statsandel på      kommunerna inte åstadkomma med egna me-
32924: kommunens ansökan kan betalas under bygg-             del. Möjligheterna för sådana kommuner att
32925: nadstiden åt en kommun vars ekonomiska                finansiera projektet med lånemedel är genom-
32926: resurser är obetydliga. Undervisningsminis-           snittligt betydligt sämre. Då man övervägde
32927: teriet bestämmer närmare om grunderna för             grunderna i beslutet förutsattes det att en
32928: betalning av statsandel i sådana fall. 1 under-       kommun inte samtidigt skall finansiera andra
32929: visningsministeriets beslut som nämns i motive-       än ett skol- eller biblioteksprojekt.
32930: ringen tili spörsmålet är det just fråga om att           Som det fastslås i motiveringen tili spörsmå-
32931: bestämma om dessa betalningsgrunder.                  let kan det ifrågavarande beslutet inte tiliäm-
32932:     Undervisningsministeriet har senast bestämt       pas på Viiala kommun. Eftersom Viiala kom-
32933:  om dessa betalningsgrunder i sitt beslut             mun har 5 100 invånare kan man inte anse att
32934:  18.5.1988 som gällde tili utgången av år 1988.       den enligt beslutet är en tili invånarantalet liten
32935: Enligt beslutet skall kommunen anses vara             kommun. Av motiveringen tili spörsmålet
32936:  ringa tili sitt invånarantal om antalet invånare i   framgår vidare att kommunen samtidigt med
32937:  kommunen vid ingången av år 1987 var högst           om- och tilibyggnaden av grundskolans lågsta-
32938:  4 000, inte 5 000 som det i spörsmålets motive-      dieskola även har för avsikt att genomföra
32939:  ring felaktigt angivits, och kommunens ekono-        andra omfattande byggprojekt. Visserligen kan
32940:  miska resurser obetydliga om antalet skattören       de ekonomiska resurserna i Viiala kommun
32941:  per invånare i beskattningen för år 1986 inte        anses var obetydliga i förhållande tili finansie-
32942:  var större än det genomsnittliga antalet skatt-      ringen av de planerade byggprojekten, men
32943: 6                                    1988 vp. -     KK n:o 680
32944: 
32945: kommunen kan inte i den bemärkelse som              som kommunerna fått byggnadstillstånd för.
32946: lagstiftaren i detta fall avsett anses vara en      Viiala är den enda kommun som föreslagit att
32947: liten kommun vars ekonomiska resurser med           betalningsgrunderna skall ändras.
32948: tanke på att finansiera ett skolbyggnadsprojekt
32949: är obetydliga.                                         Regeringen anser att det åtminstone i detta
32950:    Erfarenheterna hittills av det aktuella beslu-   skede inte finns skäl att ändra grunderna på
32951: tet utvisar att de fastställda betalningsgrunder-   vilka statsandelen som beviljats vissa kommu-
32952: na i tillräcklig omfattning mäter de små kom-       ner i bärkraftsklass 3-10 för anläggningskost-
32953: munernas ekonomiska resurser vid finansie-          nader för grundskolor, gymnasier och biblio-
32954: ringen av de grundskole- och biblioteksprojekt      tek skall betalas under byggnadstiden.
32955: 
32956:     Helsingfors den 17 januari 1989
32957: 
32958:                                                        Undervisningsminister Christoffer Taxell
32959:                                               1988 vp.
32960: 
32961: Kirjallinen kysymys n:o 681
32962: 
32963: 
32964: 
32965: 
32966:                                  Dromberg ym.: Alueradiotoiminnan kehittämisestä Uudella-
32967:                                      maalla
32968: 
32969: 
32970:                           Eduskunnan          Herra      Puhemiehelle
32971: 
32972:   Yleisradio käynnisti nk. alueikkunatoimin-       sen alueradiotoiminnan suhteen. Ruotsinkielis-
32973: nan 1.9.1988. Se merkitsi monilla alueilla alue-   tä alueradiotoimintaa on kehitetty siten, että
32974: radiotoiminnan merkittävää laajenemista. Uu-       Uudenmaan lääni on jaettu kolmeen toimitus-
32975: dellamaalla laajennettiin ainoastaan Ylenaikai-    ja lähetysalueeseen: itäiseen, keskiseen ja länti-
32976: sen kuuluvuusaluetta, eikä muita uudistuksia       seen alueeseen. Tämä on hyvin palvellut ruot-
32977: tässä yhteydessä toteutettu.                       sinkielisen väestön lähiviestinnän tarpeita. Ei
32978:    Ylenaikainen on omalla toiminnallaan va-        ole löydettävissä perusteita sille, miksei näin
32979: kiinnuttanut asemansa pääkaupunkiseudun ra-        voitaisi tehdä myös suomenkielisen ohjelmatoi-
32980: dioasemana. Sen uutiset ja ajankohtaistiedot       minnan osalta Uudellamaalla.
32981: koskettavat hyvin vähän pääkaupunkiseudun             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32982: ulkopuolella asuvia uusmaalaisia.                  tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
32983:    Uudenmaan läänissä asuu yhteensä n.             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32984: 1 200 000 ihmistä. Heistä noin puoli miljoonaa     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32985: asuu pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Yleis-
32986: radion lupamaksutuloista kerätään noin 24 %                  Onko Hallitus tietoinen ja mihin toi-
32987: Uudeltamaalta.                                            menpiteisiin Hallitus aikoo omalta osal-
32988:    Naapurilääneissämme Hämeessä, Kymessä                  taan ryhtyä Yleisradion alueellisen ra-
32989: sekä Turun ja Porin· läänissä on lääni jaettu             diotoiminnan kehittämisen turvaami-
32990: useampaan alueradion toiminta-alueeseen.                  seksi pääkaupunkiseudun ulkopuolisilla
32991: Näin on tehty myös Uudenmaan ruotsinkieli-                alueilla Uudellamaalla?
32992:     Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1988
32993: 
32994:           Kaarina Dromberg             Marjatta Väänänen             Marja-Liisa Löyttyjärvi
32995:           Seija Karkinen               Saara-Maria Paakkinen         Martti Tiuri
32996:                                        Ole Wasz-Höckert
32997: 
32998: 
32999: 
33000: 
33001: 290039K
33002: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 681
33003: 
33004: 
33005: 
33006: 
33007:                            Eduskunnan          Herra     Puhemiehelle
33008: 
33009:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kohtana Yleisradio on suunnitellut läänin mui-
33010: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        den osien alueradiotarpeiden tyydyttämistä. Il-
33011: olette 19 päivänä joulukuuta 1988 päivätyn           moituksensa mukaan Yleisradiolla on lähtö-
33012: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         kohtana se, että järjestelmä toteutetaan samoin
33013: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        kuin ruotsinkielinen alueradiotoiminta. Tällöin
33014: edustaja Drombergin ym. näin kuuluvasta kir-         lääni jaetaan kolmeen eri lähetysalueeseen:
33015: jallisesta kysymyksestä n:o 681:                     pääkaupunkiseudun ja keskisen Uudenmaan,
33016:                                                      läntisen Uudenmaan ja itäisen Uudenmaan
33017:          Onko Hallitus tietoinen ja mihin toi-       alueisiin.
33018:        menpiteisiin Hallitus aikoo omalta osal-         Edelleen Yleisradio on ryhtynyt taloudellis-
33019:        taan ryhtyä Yleisradion alueellisen ra-       ten voimavarojensa puitteissa luomaan teknisiä
33020:        diotoiminnan kehittämisen turvaami-           valmiuksia radiotoiminnan aloittamiseksi suun-
33021:        seksi pääkaupunkiseudun ulkopuolisilla        nitelmien mukaisesti. Fiskarsin 20.5.1988 käyt-
33022:        alueilla Uudellamaalla?                       töön otettu asema releoi Uudenmaan alueellisia
33023:                                                      ja paikallisia lähetyksiä läänin läntiseen osaan.
33024:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        Jo tällä hetkellä lähetintä voidaan käyttää
33025: vasti seuraavaa:                                     länsiuusmaalaisten aluelähetysten jakeluun.
33026:                                                      Vastaavasti Itä-Uudellemaalle sijoittuvan Per-
33027:    Oy Yleisradio Ab on eduskunnan valvonnas-         najan lähettimen arvioidaan valmistuvan
33028: sa toimiva kulttuuri- ja palvelulaitos. Niin ollen    1.12.1990 mennessä.
33029: on eduskunnan asiana vastata muun muassa                Edellä olevan perusteella hallitus katsoo, että
33030: siitä, että Yleisradio myös alueellisessa toimin-    Yleisradio ei ole järjestäessään Uudenmaan
33031: nassaan tarjoaa kansalaisille monipuolista ja        läänin alueradiotoimintaa laiminlyönyt toimi-
33032: korkeatasoista yleisradiopalvelua. Hallituksen       luvassa yhtiölle asetettuja ehtoja, ja että, ottaen
33033: tehtävä rajoittuu Yleisradiolle myönnetyn toi-       huomioon Yleisradion suunnitelmat, hallituk-
33034: miluvan ehtojen noudattamisen valvontaan.            sella ei ole muutakaan syytä omalta osaltaan
33035:    Yleisradion pääkaupunkiseudun paikallisra-        ryhtyä toimenpiteisiin Uudenmaan läänin
33036: dio on toiminut 14 vuotta, ja toiminnasta            alueellisen radiotoiminnan kehittämiseksi pää-
33037: saadut kokemukset ovat hyviä. Tämä Iähtö-            kaupunkiseudun ulkopuolisella Uudellamaalla.
33038: 
33039:     Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 1989
33040: 
33041:                                                                 Liikenneministeri Pekka Vennamo
33042:                                    1988 vp. -     KK n:o 681                                     3
33043: 
33044: 
33045: 
33046: 
33047:                            Tili   Riksdagens        Herr     Talman
33048: 
33049:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       tillgodose de behov av regionalradio som finns
33050: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       i de övriga delarna av länet. Enligt egen uppgift
33051: av den 19 december 1988 tili vederbörande         har Rundradion som utgångspunkt att detta
33052: medlem av statsrådet översänt avskrift av         system skall genomföras på samma sätt som
33053: följande av riksdagsledamot Dromberg m.fl.        den svenskspråkiga regionalradioverksamhe-
33054: undertecknade spörsmål nr 681:                    ten. Härvid delas länet in i tre olika sändnings-
33055:                                                   områden: huvudstadsregionen och Mellanny-
33056:          Är Regeringen medveten om och vil-       land, Västnyland och Östnyland.
33057:        ka åtgärder ämnar Regeringen för sin          Vidare har Rundradion inom ramen för sina
33058:        del vidta för att säkerställa utvecklan-   ekonomiska resurser börjat skapa en teknisk
33059:        det av Rundradions regionala radio-        beredskap för att radioverksamheten skall kun-
33060:        verksamhet inom områden utanför hu-        na inledas enligt planerna. Stationen i Fiskars,
33061:        vudstadsregionen i Nyland?                 som togs i bruk 20.5.1988, förmedlar regionala
33062:                                                   och lokala sändningar i Nyland tili länets
33063:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     västra del. Redan nu kan sändaren användas
33064: samt anföra följande:                             för distribution av västnylänningarnas regiona-
33065:    Oy Yleisradio Ab är en kultur- och servi-      la sändningar. Man beräknar att den sändare
33066: ceinrättning, vars verksamhet står under riks-    som placeras i Pernå skall bli fårdig senast
33067: dagens tillsyn. Det är sålunda riksdagens sak     1.12.1990.
33068: att bl.a. svara för att Rundradion även i sin         På basis av det ovan anförda anser Rege-
33069: regionala verksamhet erbjuder medborgarna en      ringen att Rundradion i fråga om anordnandet
33070: mångsidig och högklassig rundradioservice.        av regionalradioverksamhet i Nylands Iän inte
33071: Regeringens uppgift begränsar sig tili tillsyn    har försummat de villkor som uppställts för
33072: över iakttagandet av villkoren i den koncession   bolaget i koncessionen och att Regeringen med
33073: som beviljats Rundradion.                         beaktande av Rundradions planer inte heller
33074:    Rundradions lokalradio i huvudstadsregio-      har någon annan anledning att för sin del vidta
33075: nen har varit verksam i 14 år och erfarenhe-      åtgärder för att utveckla den regionala radio-
33076: terna av verksamheten är goda. Med detta som      verksamheten i den del av Nylands Iän som
33077: utgångspunkt har Rundradion planerat att          ligger utanför huvudstadsregionen.
33078: 
33079:     Helsingfors den 18 januari 1989
33080: 
33081:                                                                Trafikminister Pekka Vennamo
33082:                                               1988 vp.
33083: 
33084: Kirjallinen kysymys n:o 682
33085: 
33086: 
33087: 
33088: 
33089:                                   Kohijoki: Patsaan pystyttämisestä presidentti Risto Rytin muis-
33090:                                     ton kunnioittamiseksi
33091: 
33092: 
33093:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33094: 
33095:    Satakuntalaisesta maanviljelijäkodista läh-          Pääministeriksi kutsuttuna ja tasavallan pre-
33096: töisin ollut varatuomari Risto Ryti valittiin        sidentiksi kahdesti valittuna Risto Ryti Suomen
33097: ensimmäisen kerran kansanedustajaksi Sata-           eduskunnan ja hallituksen tahtoa noudattaen
33098: kunnasta vuonna 1919. Kahteen otteeseen hän          palveli isänmaataan pyyteettömästi, maan ja
33099: toimi myös valtiovarainministerinä jo 1920-          kansan parasta tarkoittaen.
33100: luvulla. Silloin jo muutaman vuoden aikana              Hän uhrasi oman asemansa tasavallan presi-
33101: osoittautui, että erityisesti talouselämä oli Ris-   denttinä, jotta Suomi säilyisi ja pelastuisi itse-
33102: to Rytille mahdollisuuksien taitamista. Niinpä       näisenä valtiona rauhaan suursodan kurimuk-
33103: hänet varsin nuorena valittiin Suomen Pankin         sesta, johon se tahtomattaan oli joutunut.
33104: pääjohtajaksi vuonna 1923.                           Mutta Risto Rytin osaksi tuli pitkän vapaus-
33105:    Perusteellisella asiantuntemuksenaan Risto        rangaistuksen kärsiminen Suomen kansan yh-
33106: Ryti edusti Suomea vuosina 1927-1939 useissa         tenä sijaiskärsijänä. Rangaistuksen aiheutta-
33107: Kansainliiton asiantuntijaelimissä sekä lukui-       mat rasitukset mursivat hänen terveytensä.
33108: sissa muissa kansainvälisissä taloudellisissa ko-    Hän kuoli lokakuun 25 päivänä 1956.
33109: miteoissa.                                              Muistopuheessaan silloinen eduskunnan pu-
33110:    Toisen maailmansodan raivotessa Euroopas-         hemies V. J. Sukselainen lausui muun muassa
33111: sa joutui Suomi Saksan valtion kanssa liittou-       seuraavaa:
33112: tuneen Neuvostoliiton sotajoukkojen hyök-               "Kuolinsanoman saavuttua Suomen kansan
33113: käyksen kohteeksi 30. päivänä marraskuuta            enemmistö hiljentyi muistelemaan Risto Rytin
33114: 1939, jolloin talvisodaksi nimitetty sota alkoi.     vaellusta. Ajatus ei silloin pysähtynyt vain
33115: Jo talvisodan toisena päivänä silloisesta Suo-       isänmaan onnellisiin vuosiin vaan se jatkoi
33116: men Pankin pääjohtajasta Risto Rytistä tuli          matkaansa läpi vaikeimpien vuosien, mitä Suo-
33117: Suomen uuden hallituksen pääministeri. Siihen        men historia tuntee. Se näki tasavallan ensim-
33118: tehtävään Risto Ryti suostui silloisen tasaval-      mäisen kansalaisen tyynesti ja harkitusti uhraa-
33119: lan presidentin Kyösti Kallion nimenomaisesta        van itsensä ja asemansa, jotta maa pelastuisi.
33120: pyynnöstä.                                           Suomen nuoriso näki siinä teon, jonka kaltai-
33121:    Suomen tasavallan presidentiksi Risto Ryti        sia se oli luullut vain tulilinjoilla suoritettavan.
33122: tuli valituksi joulukuussa 1940 suurimmalla             Näitä ajatuksia seurasivat mielessä vielä mo-
33123: äänimäärällä kuin kukaan muu ennen häntä tai         net vaikeammin katsottavat kuvat, jotka saivat
33124: tähän mennessä hänen jälkeensä. Miltei yhtä          pään painumaan ja monen hiljaa kysymään:
33125: suurella yksimielisyydellä valitsijamiehet valit-    Saiko Risto Ryti koskaan tuntea, että Suomen
33126: sivat hänet tasavallan presidentiksi vielä toista-   kansa antoi hänen uhrilleen paljon suuremman
33127: miseen toisen maailmansodan edelleen riehues-        arvon kuin mitä se saattoi sanoiksi saada?
33128:  sa ja Suomen ollessa mukana sen kurimukses-         Saattaika hän aavistaa, että sanoma syrjässä
33129: sa.                                                  elävän, terveytensä menettäneen miehen pois-
33130:    Maahamme kohdistuneen hyökkäyksen, tal-           tumisesta kohottaisi huokauksen tuhansista
33131: visodan, takia Risto Ryti joutui jättämään           rinnoista ja saisi monen kysymään itseltään:
33132:  työnsä Suomen Pankissa ja Kansainliiton mo-         Eikö taakkaa olisi voitu tasaisemmin jakaa?"
33133:  nissa tehtävissä siinä iässä, jossa talouselämän       Helmikuun 3. päivänä 1989 tulee kuluneeksi
33134:  johtavien henkilöiden parhaat vuosikymmenet         100 vuotta Risto Rytin syntymästä. Kun Suo-
33135:  ovat vielä edessäpäin.                              men valtion toimesta ei vielä ole tehty päätöstä
33136: 
33137: 290026V
33138: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 682
33139: 
33140: tasavallan presidenttien arvon mukaisen muis-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33141: tomerkin hankkimiseksi maamme pääkaupun-           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33142: kiin Risto Rytin muiston kunnioittamiseksi,
33143: olisi päätös ja sen toteuttaminen saatava ai-
33144: kaan nyt vihdoin ja viipymättä. Mielestäni olisi            Aikooko Hallitus ryhtyä joutuisasti
33145: paikallaan vuonna 1989 valmistaa myös juhla-             toimenpiteisiin tasavallan presidenttien
33146: raha tasavallan presidentin ja Suomen Pankin             arvon mukaisen muistomerkin aikaan-
33147: pääjohtajan Risto Rytin muiston kunnioittami-            saamiseksi maamme pääkaupunkiin
33148: seksi.                                                   sekä erityisen juhlarahan valmistami-
33149:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-          seksi Risto Rytin muiston kunnioittami-
33150: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän            seksi?
33151: 
33152:     Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1988
33153: 
33154:                                         Maunu Kohijoki
33155:                                    1988 vp. -     KK n:o 682                                    3
33156: 
33157: 
33158: 
33159: 
33160:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33161: 
33162:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Valtioneuvoston kanslia on 4 päivänä tam-
33163: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     mikuuta 1989 asettanut toimikunnan, jonka
33164: olette 27 päivänä joulukuuta 1988 päivätyn        tulee tehdä ehdotus sopivista sijoituspaikoista
33165: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      pääkaupunkiin pystytettäville presidenttien
33166: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     Risto Rytin, Lauri Kristian Relanderin ja Urho
33167: edustaja Maunu Kohijoen näin kuuluvasta kir-      Kekkosen muistomerkeille. Toimikunnan tulee
33168: jallisesta kysymyksestä n:o 682:                  työssään ottaa huomioon Helsingin keskustan
33169:                                                   muuttamista koskevat kaavasuunnitelmat ja
33170:          Aikooko Hallitus ryhtyä joutuisasti      tehdä ehdotus muistomerkkien pystyttämistä
33171:        toimenpiteisiin tasavallan presidenttien   koskevaksi aikatauluksi.
33172:        arvon mukaisen muistomerkin aikaan-           Kirjallisessa kysymyksessä esitetään, että
33173:        saamiseksi maamme pääkaupunkiin            vuonna 1989 valmistettaisiin juhlaraha Risto
33174:        sekä erityisen juhlarahan valmistami-      Rytin muiston kunnioittamiseksi. Juhlarahoja
33175:        seksi Risto Rytin muiston kunnioittami-    on viime vuosina lyötetty erityisesti suurten
33176:        seksi?                                     urheilu- ja kulttuuritapahtumien johdosta.
33177:                                                   Valtioneuvosto on iltakoulussa tehnyt peri-
33178:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      aatepäätöksen siitä, että vuonna 1989 vietettä-
33179: vasti seuraavaa:                                  vän Ateneumin taidemuseon juhlavuoden ja
33180:                                                   seuraavana vuonna vietettävän Helsingin Yli-
33181:    Entisen tasavallan presidentin Risto Rytin     opiston 350-vuotisjuhlan johdosta lyödään
33182: syntymästä tulee 3 päivänä helmikuuta 1989        juhlarahat. Lisäksi on päätetty lyödä juhlara-
33183: kuluneeksi 100 vuotta. Hallituksen toimesta on    hat vuonna 1989 pidettävien hiihdon maail-
33184: merkkipäivän muistamiseksi ryhdytty toimen-       manmestaruuskisojen johdosta, vuonna 1990
33185: piteisiin. Valtioneuvoston kanslia on 2 päivänä   Sotainvalidien Veljesliiton 50-vuotisjuhlan
33186: tammikuuta 1989 asettanut työryhmän suun-         kunniaksi, vuonna 1991 jääkiekon maailman-
33187: nittelemaan päivän johdosta Hietaniemen hau-      mestaruuskisojen tukemiseksi sekä vuonna
33188: tausmaalla järjestettävän muistotilaisuuden oh-   1992 itsenäisyyden 75-vuotispäivän johdosta.
33189: jelma. Hallituksen mielestä presidentti Risto     Juhlarahoja tulisi niiden luonteen vuoksi lyöt-
33190: Rytilie tulisi, kuten muillekin edesmenneille     tää säästeliäästi. Koska lähiaikoina on päätetty
33191: tasavallan presidenteille, pystyttää muisto-      kuuden juhlarahan lyöttämisestä, hallitus kat-
33192: merkki pääkaupunkiin. Edellytyksenä tällaisen     soo, ettei ole aihetta ryhtyä erityisen juhlara-
33193: muistomerkin pystyttämiselle kuitenkin on, et-    han valmistamiseen jo muulla tavalla huomioi-
33194: tä muistomerkkiä varten löytyy sitä vastaava,     dun presidentti Risto Rytin merkkipäivän joh-
33195: riittävän edustava sijoituspaikka.                dosta.
33196: 
33197:     Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1989
33198: 
33199:                                                                    Pääministeri Harri Holkeri
33200: 4                                    1988 vp. -      KK n:o 682
33201: 
33202: 
33203: 
33204: 
33205:                               Till Riksdagens Herr Talman
33206: 
33207:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          lämpliga platser för de minnesmärken som
33208: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          skall resas över presidenterna Risto Ryti, Lauri
33209: av den 27 december 1988 till vederbörande            Kristian Relander och Urho Kekkonen i hu-
33210: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       vudstaden. Kommissionen skall i sitt arbete
33211: jande av riksdagsman Maunu Kohijoki under-           beakta planutformningen till en ändring av
33212: tecknade spörsmål nr 682:                            Helsingfors centrum och göra upp ett förslag
33213:                                                      till tidtabell för resandet av minnesmärkena.
33214:           Ämnar Regeringen snabbt vidta åt-
33215:        gärder för att ett minnesmärke som
33216:                                                         1 spörsmålet föreslås att ett jubileumsmynt
33217:        anstår republikens presidenter skall re-
33218:        sas i vårt lands huvudstad samt för att       skall präglas 1989 för att hedra minnet av
33219:        ett särskilt jubileumsmynt skall präglas      Risto Ryti. Jubileumsmynt har de senaste åren
33220:        för att hedra minnet av Risto Ryti?           präglats i synnerhet med anledning av stora
33221:                                                      sport- och kulturevenemang. Statsrådet har i
33222:                                                      aftonskolan fattat ett principbeslut om att
33223:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        jubileumsmynt skall präglas med anledning av
33224: samt anföra följande:                                det jubileumsår som konstmuseet i Ateneum
33225:    Den 3 februari 1989 har 100 år förflutit          firar 1989 och Helsingfors universitets 350-års-
33226: sedan f.d. president Risto Rytis födelse. Rege-      jubileum, som firas följande år. Dessutom har
33227: ringen har vidtagit åtgärder till åminnelse av       beslut fattats om att jubileumsmynt skall präg-
33228: märkesdagen. Statsrådets kansli tillsatte den 2      las för världsmästerskapstävlingarna i skidåk-
33229: januari 1989 en arbetsgrupp med uppgift att          ning 1989, för Krigsinvalidernas brödraför-
33230: planera program för den minnesstund som              bunds 50-årsjubileum 1990, för världsmäs-
33231: med anledning av dagen ordnas på Sandudds            terskapstävlingarna i ishockey 1991 samt för
33232: kyrkogård. Regeringen anser att det liksom           75-årsjubileet med andledning av Finlands
33233: över andra framlidna presidenter skall resas ett     självständighet 1992. Jubileumsmynt bör på
33234: minnesmärke över president Risto Ryti i hu-          grund av sin natur inte präglas alltför ofta.
33235: vudstaden. Förutsättningen för resandet av ett       Eftersom det nyligen beslutats om att sex
33236: dylikt minnesmärke är dock att en tillräckligt       jubileumsmynt skall präglas, anser regeringen
33237: representativ plats kan finnas för minnesmär-        det inte föreligga skäl att låta prägla ett jubile-
33238: ket.                                                 umsmynt med anledning av minnesdagen för
33239:    Statsrådets kansli tillsatte den 4 januari 1989   president Risto Ryti, som redan uppmärksam-
33240: en kommission som skall framlägga förslag till       mats på annat sätt.
33241: 
33242:     Helsingfors den 11 januari 1989
33243: 
33244:                                                                       Statsminister Harri Holkeri
33245:                                              1988 vp.
33246: 
33247: Kirjallinen kysymys n:o 683
33248: 
33249: 
33250: 
33251: 
33252:                                  Pulliainen ym.: Moottorikelkkailun kieltämisestä OK-puistossa
33253: 
33254: 
33255:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33256: 
33257:    Urho Kekkosen kansallispuiston perustami-       kerrokseksi ja pakkanen pääsee paleliuttamaan
33258: nen oli onnistunut teko varsin monessa mieles-     maanpinnalla olevan kasvillisuuden, mikä nä-
33259: sä. Tällä toimenpiteellä suojeltiin arvokas tun-   kyy kesällä ruskeana urana pintakasvillisuudes-
33260: turi-, metsä- ja suoalue mm. metsien hakkuil-      sa. Keikkailu häiritsee sekä äänellä että muulla
33261: ta; osassa suojeltua aluettahan on metsiä, jot-    tavoin luonnonrauhaa. Mm. keväällä se voi
33262: ka olisivat voineet kuulua hakkuualueisiin.        aiheuttaa poroille keskenmenoja. Talvinen ret-
33263: OK-puistosta on muodostunut kansallisesti ja       keily kansallispuistossa ei edellytä moottori-
33264: kansainvälisesti merkittävä retkeilyalue.          kelkkailun sallimista.
33265:    Samalla kun retkeily on kansalaisten ja mui-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
33266: den vierailijoiden kannalta hyvä asia, voi se      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
33267: olla uhka alueen luonnolle. Puistossa liikkumi-    me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
33268: sen pitääkin olla suunnitelmallista ja ohjattua.   sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
33269: Talvinen moottorikeikkailu puiston alueella        sen:
33270: tuottaa monenlaisia kielteisiä seuraamuksia,
33271: mikäli se sallitaan puiston alueella. Moottori-             Aikooko Hallitus toimia niin, että
33272: kelkat tuhoavat männyn ja muiden puiden                   moottorikeikkailu kielletään OK-puis-
33273: taimia. Keikkojen alla lumi puristuu tiiviiksi            tossa?
33274: 
33275:     Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1988
33276: 
33277:                      Erkki Pulliainen                      Osmo Soininvaara
33278: 
33279: 
33280: 
33281: 
33282: 290055C
33283: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 683
33284: 
33285: 
33286: 
33287: 
33288:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33289: 
33290:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        keä alue myös poronhoidolle. Luonnonsuoje-
33291: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        lualueen hoito ja valvonta sekä pelastuspalvelu
33292: olette 30 päivänä joulukuuta 1988 päivätyn           ja poronhoitotyöt edellyttävät monipuolisia
33293: kirjeenne n:o 2297 ohella lähettänyt valtioneu-      liikkumismahdollisuuksia. Näistä syistä täydel-
33294: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         linen maastoliikennekielto ei ole mahdollinen.
33295: kansanedustaja Pulliaisen ym. kirjallisesta ky-
33296: symyksestä n:o 683, jossa tiedustellaan:                Urho Kekkosen kansallispuistossa on sallittu
33297:                                                      kalastus ja paikallisille asukkaille myös metsäs-
33298:          Aikooko Hallitus toimia niin, että          tys. Moottoriajoneuvoja käytetään metsästyk-
33299:        moottorikeikkailu kielletään OK-puis-         sen ja kalastuksen yhteydessä hyvin yleisesti.
33300:        tossa?                                        Säädösten tulkinnanvaraisuudesta johtuen vi-
33301:                                                      ranomaisten on ollut kuitenkin vaikea puuttua
33302:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tähän luonnonsuojelun kannalta selvään epä-
33303: vasti seuraavaa:                                     kohtaan. Siksi metsähallitus on tehnyt ympä-
33304:    Hallitus on tietoinen siitä, että moottorikeik-   ristöministeriölle 11.4.1988 esityksen kansallis-
33305: kailu aiheuttaa haittaa Urho Kekkosen kansal-        puistosta annetun asetuksen muuttamiseksi.
33306: lispuiston luonnolle. Kysymys ei kuitenkaan          Asetusta ehdotetaan muutettavaksi niin, että
33307: ole pelkästään talvisesta moottorikelkkailusta.      sen nojalla metsähallitus kansallispuistoa hoi-
33308: Vähintään yhtä paljon vaurioittavat kansallis-       tavana viranomaisena voisi järjestyssäännössä
33309: puiston kasvillisuutta ja häiritsevät eläimistöä     kieltää tai rajoittaa paikallisten asukkaiden
33310: sulan maan aikaan suojelualueelia liikkuvat          moottoriajoneuvojen käyttöä metsästyksen ja
33311: maasturit, mönkijät ja muut moottorikäyttöi-         kalastuksen yhteydessä. Ympäristöministeriö
33312: set kulkuvälineet, joiden kirjo on kovasti laa-      on 1.8.1988 pyytänyt metsähallituksen esityk-
33313: jentunut ja lukumäärä kasvanut sitten Urho           sestä lausunnot niiltä, joita asetuksen muutos
33314: Kekkosen kansallispuiston perustamisen.              koskee.    Lisäksi ympäristöministeriö on
33315:    Urho Kekkosen kansallispuisto on oloissam-        19.9.1988 hankkinut asiasta Urho Kekkosen
33316: me poikkeuksellisen suuri luonnonsuojelualue.        kansallispuiston neuvottelukunnan kannan.
33317: Sen pinta-ala on 2 550 km2 , josta osa on            Asetuksen muutos on tarkoitus tehdä mahdol-
33318: rajavyöhykettä. Kansallispuisto on erittäin tär-     lisimman pian.
33319: 
33320:     Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989
33321: 
33322:                                                                   Ympäristöministeri Kaj Bärlund
33323:                                     1988 vp. -     KK n:o 683                                    3
33324: 
33325: 
33326: 
33327: 
33328:                              Tili Riksdagens Herr Talman
33329: 
33330:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        renskötseln. Skötseln och övervakningen av
33331: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        nationalparken samt räddningstjänsten och
33332: nr 2297 av den 30 december 1988 till vederbö-      renskötseln förutsätter möjligheter att röra sig
33333: rande medlem av statsrådet översänt avskrift       på mångahanda sätt. Av dessa orsaker är ett
33334: av följande av riksdagsman Pulliainen m.fl.        fullständigt förbud mot trafik i terrängen inte
33335: undertecknade spörsmål nr 683:                     möjligt.
33336:          Ämnar Regeringen handla så att kör-          Det är tillåtet att fiska i Urho Kekkonens
33337:        ning med snöskotrar förbjuds i UK-          nationalpark, för lokalbefolkningen också att
33338:        parken?                                     jaga. Det är mycket vanligt att motorfordon
33339:                                                    används i samband med jakt och fiske. Genom
33340:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      att stadgandena kan toikas på olika sätt har
33341: samt anföra följande:                              det dock ställt sig vanskligt för myndigheterna
33342:    Regeringen är medveten om att körningen         att ingripa mot vad som ur naturvårdssynvin-
33343: med snöskotrar åstadkommer skador på natu-         kel är en uppenbar olägenhet. Forststyrelsen
33344: ren i Urho Kekkonens nationalpark. Det är          har därför 11.4.1988 gjort ett förslag om
33345: dock inte enbart fråga om den vintertida kör-      ändring av nationalparksförordningen till mil-
33346: ningen med snöskotrar. Minst lika mycket           jöministeriet. Förordningen om Urho Kekko-
33347: skadas växtligheten i nationalparken och störs     nens nationalpark föreslås ändrad så att forst-
33348: djurvärlden under barmarksperioden av ter-         styrelsen i sin egenskap av den myndighet som
33349: rängbilar, terrängfyrhjulingar och andra mo-       ansvarar för skötseln av parken i ordningsstad-
33350: tordrivna fortskaffningsmedel, som det nume-       gan kan förbjuda lokalbefolkningen att använ-
33351: ra finns en mängd olika av och som har ökat i      da motorfordon vid jakt och fiske, eller be-
33352: antal sedan Urho Kekkonens nationalpark            gränsa denna användning. Miljöministeriet har
33353: grundades.                                         1.8.1988 begärt utlåtanden om forststyrelsens
33354:    Urho Kekkonens nationalpark är för våra         förslag av dem som berörs av ändringen i
33355: förhållanden ett exceptionellt stort na-           förordningen. Därutöver har miljöministeriet
33356: turskyddsområde. Dess areal är 2 550 km2 , av      19.9.1988 hört delegationen för Urho Kekko-
33357: vilket en del ligger i en gränszon. Nationalpar-   nens nationalpark i ärendet. A vsikten är att så
33358: ken är ett mycket viktigt område även för          snart som möjligt ändra förordningen.
33359: 
33360:     Helsingfors den 3 februari 1989
33361: 
33362:                                                                     Miljöminister Kaj Bärlund
33363:                                               1988 vp.
33364: 
33365: Kirjallinen kysymys n:o 684
33366: 
33367: 
33368: 
33369: 
33370:                                  Pulliainen ym.: Kotkan Mussalon satamassa käyttöön otettavas-
33371:                                     ta bentseenin lastausjärjestelmästä
33372: 
33373: 
33374:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33375: 
33376:    Lehtitietojen mukaan Kotkan Mussalon             osoittautuvat todenperäisiksi, niin ennakkotar-
33377: uudessa myrkkysatamassa ollaan ottamassa            kastusjärjestelmästä puuttuu jotain olennaista,
33378: käyttöön järjestelmä, jonka käytön yhteydessä       jos kuvattu järjestelmä on saanut hyväksyn-
33379: päästetään ilmaan mm. huomattavia määriä            nän.
33380: bentseeniä. Samojen lähteiden mukaan lastaus-
33381: laitteissa ei olisi myrkkyhöyryjen palautus-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
33382: putkistoa uudelleennesteytykseen, vaan synty-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
33383: vät bentseenihöyryt on tarkoitus laskea ilmaan.     me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
33384: Niitä syntyy lastattaessa nestemäistä bentseeniä    sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
33385: laivan lastitilaan, josta ilma joutuu väistymään    sen:
33386: sisään otettavan bentseenin täyttäessä tilan.
33387:    Bentseeni, C6H 6 , on voimakkaan hajuinen,                Onko Hallitus tietoinen Kotkan Mus-
33388: myrkyllinen neste, joka sekoittuu täydellisesti            salossa käyttöön otettavan, uuden bent-
33389: orgaanisiin liuottimiin. Ilman kanssa sen höyry            seenin lastausjärjestelmän ilmeisistä
33390: muodostaa räjähtäviä seoksia. Se luokitellaan              puutteista, ja
33391: syöpäriskiä aiheuttaviin aineisiin. Sen sanotaan             aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, joi-
33392: aiheuttavan maksa- ja munuaisvaurioita sekä                den tuloksena bentseenin ja muiden
33393: leukemiaa.                                                 myrkkyjen päästöt ilmaan, veteen ja
33394:    On onnellista, jos edellä mainitut lehtitiedot          maahan estetään Kotkan Mussalon
33395: perustuvat väärinkäsitykseen. Jos ne taas                  myrkkysatamassa?
33396: 
33397:     Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1988
33398: 
33399:                      Erkki Pulliainen                       Osmo Soininvaara
33400: 
33401: 
33402: 
33403: 
33404: 2900560
33405: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 684
33406: 
33407: 
33408: 
33409: 
33410:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33411: 
33412:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       t/a. Kotkan kaupungin sosiaali- ja terveyslau-
33413: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       takunnan valvontajaosto on hyväksynyt ter-
33414: olette 30 päivänä joulukuuta 1988 päivätyn          veydenhoitolain nojalla asianomaisten yritys-
33415: kirjeenne n:o 2298 ohella lähettänyt valtioneu-     ten laitosten ja varastojen sijoituspaikat. Lu-
33416: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        piin sisältyy ehtoja, joista suurin osa koskee
33417: kansanedustaja Pulliaisen ym. kirjallisesta ky-     terveydelle haitallisten aineiden päästöjä il-
33418: symyksestä n:o 684, jossa tiedustellaan:            maan. Päästöjä säiliöistä on vähennettävä ja
33419:                                                     hönkien talteenottoon varauduttava. Toimin-
33420:          Onko Hallitus tietoinen Kotkan Mus-        nan harjoittajat on velvoitettu tekemään kemi-
33421:        salossa käyttöön otettavan, uuden bent-      kaalien pitoisuusmittauksia ympäristölauta-
33422:        seenin lastausjärjestelmän ilmeisistä        kunnan myöhemmin hyväksymän mittausoh-
33423:        puutteista, ja                               jelman mukaisesti. Ennen bentseenin lastauk-
33424:          aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, joi-      sen aloittamista on tehtävä selvitys bentseeni-
33425:        den tuloksena bentseenin ja muiden           päästöistä ja niiden leviämisestä.
33426:        myrkkyjen päästöt ilmaan, veteen ja             Kaksi toiminnan harjoittajaa on saanut pala-
33427:        maahan estetään Kotkan Mussalon              vien nesteiden varastointiin luvat, jotka eivät
33428:        myrkkysatamassa?                             kuitenkaan koske bentseenin käsittelyä. Tek-
33429:                                                     nillisiä ratkaisuja valittaessa on pyritty koko
33430:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       toiminnan kannalta turvallisimpaan ratkai-
33431: vasti seuraavaa:                                    suun. Siksi luvissa on hyväksytty junanvaunu-
33432:    Kysymyksessä tarkoitettuun kemikaalien va-       jen purkaminen vain yläkautta. Haihtuvimpien
33433: rastointiin tarvitaan terveydenhoitolain mukai-     kemikaalien varastosäiliöissä on oltava kelluva
33434: nen sijoituspaikan hyväksyminen, Teknillisen        katto.
33435: tarkastuskeskuksen käyttöönottoluvat, vesi- ja         Teknillisessä tarkastuskeskuksessa on vielä
33436: ympäristöpiirille tehtävät ilmoitukset sekä jäte-   vireillä yksi hakemus, joka koskee muun muas-
33437: huoltosuunnitelman hyväksyminen. Sataman            sa bentseenin varastointia ja lastausta. Teknil-
33438: kemikaaliasioita valvoo myös työsuojelupiiri.       linen tarkastuskeskus selvittelee hakijan kanssa
33439: Kemikaalisatamien ottamisesta ilmansuojelu-         kokonaisuuden kannalta turvallisinta ratkai-
33440: lain mukaiseen ilmoitusmenettelyyn on tehty         sua. Palavia nesteitä koskevan luvan ehtoihin
33441: aloite, joka on vireillä ympäristöministeriössä.    ei voida sisällyttää aineen terveydellisistä hai-
33442: Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama ke-       toista johtuvia vaatimuksia. Eduskunnan käsi-
33443: mikaalisatamatyöryhmä, joka arvioi kemikaa-         teltävänä olevassa hallituksen esityksessä kemi-
33444: lien varastointia maamme seitsemässätoista ke-      kaalilaiksi on ehdotettu Teknilliselle tarkastus-
33445: mikaalisatamassa, esitti mietinnössään kemi-        keskukselle oikeutta määrätä kaikkien vaaral-
33446: kaalisatamien turvallisuudesta vastaavan koor-      listen aineiden varastoinnin, käytön ja valmis-
33447: dinoivan viranomaisen nimeämistä.                   tuksen teknillisistä ehdoista lupamenettelyssä.
33448:    Mussalon satamaan tulevat kolme yritystä         Tämä parantaisi edelleen viranomaisten toi-
33449: ovat ilmoittaneet kuljettavaosa sataman kautta      mintaedellytyksiä ja antaisi lisää mahdollisuuk-
33450: kemikaaleja noin 700 000 tonnia vuodessa.           sia estää kysyjien pelkäämiä puutteita sekä
33451: Yksi yrityksistä on ilmoittanut laivaavansa         vähentää vastaavia ongelmia muissa, jo toimi-
33452: bentseeniä pari kertaa vuodessa eli noin 5 000      vissa kemikaalisatamissa.
33453: 
33454:     Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989
33455: 
33456:                                                                  Ympäristöministeri Kaj Bärlund
33457:                                        1988 vp. -      KK n:o 684                                    3
33458: 
33459: 
33460: 
33461: 
33462:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
33463: 
33464:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            nämnden i Kotka stad har med stöd av hälso-
33465: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse            vårdslagen godkänt förläggningsplatserna för
33466: nr 2298 av den 30 december 1988 tili vederbö-          ifrågavarande företags anläggningar och upp-
33467: rande medlem av statsrådet översänt avskrift           lag. 1 tillstånden ingår villkor, av vilka de
33468: av följande av riksdagsman Pulliainen m.fl.            flesta gäller utsläpp i luften av ämnen som är
33469: undertecknade spörsmål nr 684:                         skadliga för hälsan. Utsläpp ur behållarna
33470:                                                        skall minskas och beredskap finnas så att
33471:          Är Regeringen medveten om de up-              gaserna skall kunna omhändertas. Utövarna av
33472:        penbara bristerna i det nya lastningssys-       verksamheten är förpliktade att utföra mät-
33473:        temet för bensen, som kommer att                ningar av kemikaliehalterna i enlighet med ett
33474:        införas i Mussalö i Kotka, och                  mätprogram, som miljönämnden senare god-
33475:          ämnar Regeringen vidta åtgärder som           känner. lnnan lastning av bensen inleds skall
33476:        leder tili att utsläpp av bensen och            en utredning göras om bensenutsläppen och
33477:        andra gifter i luften, vattnet och på           spridningen av dem.
33478:        marken skall kunna förebyggas i Mus-               Två verksamhetsutövare har erhållit tilistånd
33479:        salö gifthamn i Kotka?                          att lagra brännbara vätskor. Dessa tillstånd
33480:                                                        gäller dock inte hantering av bensen. Vid valet
33481:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          av tekniska lösningar har man försökt finna en
33482: samt anföra följande:                                  sådan lösning som är den säkraste med tanke
33483:    En förutsättning för den i spörsmålet avsed-        på hela verksamheten. Därför godkänns endast
33484: da upplagringen av kemikalier är att förlägg-          ovantömning av tågvagnar. Upplagsbehållare,
33485: ningsplatsen godkänts med stöd av hälsovårds-          som innehåller de flyktigaste kemikalierna,
33486: lagen, ibruktagningstilistånd beviljats av Tek-        skall förses med flytande tak.
33487: niska kontrollcentralen och anmälan gjorts hos            Vid Tekniska kontrollcentralen är en ansö-
33488: vatten- och miljödistriktet samt att avfallshan-       kan alltjämt anhängig. Den gäller bl.a. upplag-
33489: teringsplanen godkänts. Kemikalieärenden i en          ring och lastning av bensen. Tekniska kontroll-
33490: hamn övervakas även av arbetarskyddsdistrik-           centralen utreder som bäst tilisammans med
33491: tet. Ett initiativ har tagits i syfte att kemikalie-   den sökande viiken lösning som från helhets-
33492: hamnarna skall kunna omfattas av det anmäl-            synpunkt är den säkraste. 1 vilikoren i de
33493: ningssystem som avses i luftvårdslagen. Ären-          tilistånd som gäller brännbara vätskor kan inte
33494: det är anhängigt i miljöministeriet. Den av            inkluderas sådana krav som hänför sig tili
33495: handels- och industriministeriet tilisatta indu-       hälsoskador förorsakade av ämnet i fråga. 1
33496: strigiftarbetsgruppen, som bedömde upplag-             regeringens proposition med förslag tili kemi-
33497: ringen av kemikalier i de sjutton kemikalie-           kalielag, som för närvarande behandlas i riks-
33498: hamnarna i vårt land, har i sitt betänkande            dagen, föreslås att Tekniska kontrollcentralen
33499: framhållit att en myndighet bör utses att koor-        skall få rätt att i samband med tiliståndsförfa-
33500: dinera och svara för säkerheten i kemikalie-           randet bestämma om de tekniska vilikoren i
33501: hamnarna.                                              fråga om upplagring, användning och fram-
33502:    De tre företag som har för avsikt att etablera      ställning av samtliga farliga ämnen. Detta skul-
33503: sig i Mussalö hamn har meddelat att de via             le i sin tur ge myndigheterna bättre verksam-
33504: hamnen kommer att transportera ca 700 000              hetsförutsättningar och ytterligare möjligheter
33505: ton kemikalier per år. Ett av företagen har            att förebygga de risker som spörsmålsställarna
33506: meddelat att det kommer att skeppa bensen ett          befarar samt att minska motsvarande problem
33507: par gånger om året eller ca 5 000 t/a. Övervak-        i andra kemikaliehamnar, som redan har tagits
33508: ningssektionen vid social- och hälsovårds-             i bruk.
33509:      Helsingfors den 3 februari 1989
33510:                                                                       Miljöminister Kaj Bärlund
33511:                                              1988 vp.
33512: 
33513: Kirjallinen kysymys n:o 685
33514: 
33515: 
33516: 
33517: 
33518:                                  Kohijoki: Suomen Pankin haarakonttoreiden tarjoamien palve-
33519:                                     lujen turvaamisesta
33520: 
33521: 
33522:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33523: 
33524:    Suomen Pankin tehtäväksi on ohjesäännössä        kustannukset ovat julkisuuteen annettujen lau-
33525: määritelty muun ohella "maan rahaliikenteen         suntojen mukaan jopa kaksinkertaistuneet,
33526: edistäminen ja helpottaminen". Siinä tarkoi-        kun aikaisemmin nopeasti tapahtuneen suoran
33527: tuksessa Suomen Pankki on Helsingissä sijait-       asioinnin sijasta pankit joutuvat toimittamaan
33528: sevan pääkonttorinsa lisäksi perustanut ja si-      rahahuoltotarpeitaan koskevat tiedot ensin
33529: joittanut haarakonttoreita maamme suurimpiin        omaan keskuspankkiinsa, josta ne usein vasta
33530: maakuntakeskuksiin. Satakunnan maakuntaa            seuraavana päivänä välittyvät Suomen Pankin
33531: ja satakuntalaisia palvelemaan tarkoitettu Suo-     pääkonttorin kautta asianomaiseen haarakont-
33532: men Pankin haarakonttori on toiminut Porissa        toriin, josta posti sitten vihdoin toimittaa lähe-
33533: jo yli sata vuotta.                                 tyksen asianomaista asiakaspankkia lähinnä
33534:     Maakunnissa Suomen Pankin haarakontto-          olevaan postitoimipaikkaan sieltä -noudettavak-
33535: rien toiminta on saanut kehittyä ja jatkua          si.
33536: häiriöittä siihen asti kunnes pankin keskusjoh-        Paitsi rahahuollon hidastumista ja kallistu-
33537: don taholta toista vuotta sitten julkistettiin      mista on tämä Suomen Pankin uusittu raha-
33538: kaikkiaan kuuden Suomen Pankin haarakont-           huoltojärjestelmä merkinnyt turvallisuusriskien
33539: torin lakkauttamishanke. Lakkauttamisuhan           lisääntymistä kuljetuksissa ja jopa siinäkin,
33540: alle joutui silloin myös Suomen Pankin haara-       että nyt etäällä Suomen Pankin haarakontto-
33541: konttori Porissa.                                   reista sijaitsevien rahalaitosten (pankkien) on
33542:     Alkuvuodesta 1988, kumotessaan Suomen           pidettävä itsellään entistä suurempia rahavaro-
33543: Pankin haarakonttorien lakkautussuunnitel-          ja.
33544: mat, eduskunnan pankkivaltuusmiehet velvoit-           Satakunnassa on erityisesti hämmästelty ai-
33545: tivat pankin keskusjohdon ryhtymään toimen-         van julkisuudessakin tätä Suomen Pankin nyt
33546: piteisiin haarakonttoreiden toimintojen kehit-      omaksumaa omien toimintaperiaatteidensakin
33547: tämiseksi. Tämän päätöksen katsottiin merkit-       vastaista linjaa. Julkisuudessa on esiin noussut
33548: sevän Suomen Pankin toimintojen kehittymi-          kysymys siitä, että onko Suomen Pankilla nyt
33549: sen ja pysyvyyden varmistamista kaikissa haa-       edelleen perimmäisenä tarkoituksenaan haara-
33550:  rakonttoreissa. Samalla päätös tietenkin mer-      konttoriensa toiminnan lakkauttaminen teke-
33551: kitsi Suomen Pankin työntekijöiden työpaik-         mällä ne omasta mielestään, eli pankin keskus-
33552: kojen varmistumista ja säilymistä kaikissa haa-     johdon mielestä, tarpeettomiksi taikka parem-
33553:  rakonttoreissa.                                    minkin saada näyttämään ne tarpeettomilta.
33554:     Vastoin odotuksia on Suomen Pankki loka-
33555:  kuun alussa vuonna 1988 voimaan tulleilla             Mielestäni Suomen Pankin kaikkien haara-
33556: säännöksillään supistanut haarakonttoriensa         konttorien tulee saada edelleen olla, toimia ja
33557: toimesta hoidettuja alueellisia rahaliikennepal-    kehittyä koko sijaintimaakuntiansa nopeasti ja
33558:  veluja. Julkisuuteen saatettujen tietojen mu-      turvallisesti palvelevina valtion laitoksina, joi-
33559:  kaan Suomen Pankin Porin konttori ei enää          den erittäin tunnollisten ja korkean ammatti-
33560:  näissä asioissa palvele suoraan muita kuin         taidon omaavien työntekijöiden on saatava
33561:                                                     tuntea työpaikkansa säilyminen turvatuksi ny-
33562:  sijaintipaikkakuntansa . rahalaitoksia. Se on
33563:                                                     kyisillä sijaintipaikkakunnilla.
33564:  merkinnyt maakunnan muiden pankkien raha-
33565:  huollon erittäin suurta heikkenemistä ja erityi-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
33566:  sesti hidastumista. Myös pankkien rahahuollon      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
33567: 
33568: 290043P
33569: 2                                1988 vp. -    KK n:o 685
33570: 
33571: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen          tuusmiesten tekemän päätöksen edellyt-
33572: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:           tämällä tavalla ja että myös asia-
33573:                                                       kaspankkien rahahuollon järjestämises-
33574:         Aikooko Hallitus omalta osaltaan              sä palataan vakiintuneeseen, varmaan,
33575:       ryhtyä joutuisasti toimenpiteisiin sen          nopeaan ja turvalliseen asiointiin haa-
33576:       varmistamiseksi, että Suomen Pankin             rakonttorien ja maakuntien kaikkien
33577:       haarakonttoreiden toimintaa viipymät-           asiakaspankkien kesken?
33578:       tä kehitetään eduskunnan pankkival-
33579: 
33580:     Helsingissä 2 päivänä tammikuuta 1989
33581: 
33582:                                      Maunu Kohijoki
33583:                                    1988 vp. -     KK n:o 685                                   3
33584: 
33585: 
33586: 
33587: 
33588:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33589: 
33590:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           sä palataan vakiintuneeseen, varmaan,
33591: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           nopeaan ja turvalliseen asiointiin haa-
33592: olette 2 päivänä tammikuuta 1989 päivätyn               rakonttorien ja maakuntien kaikkien
33593: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            asiakaspankkien kesken?
33594: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-
33595: edustaja Kabijoen näin kuuluvasta kirjallisesta     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
33596: kysymyksestä n:o 685:                             vasti seuraavaa:
33597:          Aikooko Hallitus omalta osaltaan           Suomen Pankin ohjesäännön 15 §:n mukaan
33598:        ryhtyä joutuisasti toimenpiteisiin sen     pankin hallintoa ja hoitoa valvovat eduskun-
33599:        varmistamiseksi, että Suomen Pankin        nan pankkivaltuusmiehet noudattaen Suomen
33600:        haarakanttareiden toimintaa viipymät-      Pankin ohjesääntöä ja eduskunnan heille anta-
33601:        tä kehitetään eduskunnan pankkival-        maa johtosääntöä.
33602:        tuusmiesten tekemän päätöksen edellyt-       Suomen Pankin pankkivaltuusmiesten pää-
33603:        tämällä tavalla ja että myös asia-         tösten toimeenpanosta huolehtiminen ei siten
33604:        kaspankkien rahahuollon järjestämises-     kuulu hallitukselle.
33605: 
33606:     Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 1989
33607: 
33608:                                                         Valtiovarainministeri Erkki Liikanen
33609: 4                                   1988 vp. -     KK n:o 685
33610: 
33611: 
33612: 
33613: 
33614:                              Tili Riksdagens Herr Talman
33615: 
33616:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               säkra, snabba och tiliförlitliga samarbe-
33617: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse               tet mellan avdelningskontoren och
33618: av den 2 januari 1989 tili vederbörande med-              landskommunernas alla banker?
33619: lem av statsrådet översänt avskrift av följande
33620: av riksdagsman Kohijoki undertecknade spörs-         Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
33621: mål nr 685:                                        samt anföra följande:
33622:            Ämnar Regeringen för sin del skrida        Enligt 15 § reglementet för Finlands Bank
33623:        tili snara åtgärder för att sörja för att   övervakas bankens förvaltning och skötsel av
33624:        verksamheten vid Finlands Banks av-         riksdagens bankfullmäktige med iakttagande
33625:        delningskontor utan dröjsmål utvecklas      av reglementet för Finlands Bank och den
33626:        på det sätt som förutsätts i det beslut     instruktion som för den utfärdats av riks-
33627:        som riksdagens bankfullmäktige fattat       dagen.
33628:        och även för att man i fråga om ord-           Tili regeringens uppgifter hör alltså inte att
33629:        nandet av bankernas penningförsörj-         sörja för att beslut av Finlands Banks bank-
33630:        ning skall återgå tili det vedertagna,      fullmäktige verkställs.
33631: 
33632:     Helsingfors den 24 januari 1989
33633: 
33634:                                                                  Finansminister Erkki Liikanen
33635:                                               1988 vp.
33636: 
33637: Kirjallinen kysymys n:o 686
33638: 
33639: 
33640: 
33641: 
33642:                                  Särkijärvi: Lisäjarruvalojen määräämisestä pakollisiksi uusiin
33643:                                     henkilöautoihin
33644: 
33645: 
33646:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33647: 
33648:   Suomalaisten vakuutusyhtiöiden mukaan             ruvalosta on noin 30 markkaa. VTT:n tutki-
33649: säästettäisiin vuosittain onnettomuuskustan-        muksen mukaan lisäjarruvalo maksaisi itsensä
33650: nuksissa ainakin 100 miljoonaa markkaa, jos         takaisin varovaisenkin laskelman mukaan alle
33651: kaikissa henkilöautoissa olisi lisäjarruvalo. Tä-   kahdessa vuodessa.
33652: mä vastaisi yli 6 000 peräänajovahingon synty-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
33653: mättä jäämistä eli viidesosaa nykyisin tapahtu-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
33654: vista korvaukseen menevistä peräänajoista.          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33655:                                                     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33656:    Maailman autoteollisuus tekee jo nyt Yhdys-
33657: valtain markkinoille lisäjarruvaloin varustettu-             Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, jot-
33658: ja autoja. Peräänajot USA:ssa ovat vähenty-                ta lisäjarruvalo määrättäisiin pakolli-
33659: neet 22 prosentilla lisäjarruvalon käytön vuok-            seksi uusiin käyttöön otettaviin henki-
33660: si. Lisäkustannus tehtaalla asennetusta lisäjar-           löautoihin?
33661: 
33662:     Helsingissä 2 päivänä tammikuuta 1989
33663: 
33664:                                         Jouni J. Särkijärvi
33665: 
33666: 
33667: 
33668: 
33669: 290051Y
33670: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 686
33671: 
33672: 
33673: 
33674: 
33675:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33676: 
33677:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Yksi keskelle asennettu lisäjarruvalo on
33678: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       määrätty Yhdysvalloissa pakolliseksi uusiin
33679: olette 2 päivänä tammikuuta 1989 päivätyn           henkilöautoihin vuoden 1986 malleista alkaen
33680: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        eli käytännössä syksystä 1985. Toimenpide pe-
33681: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       rustuu laajoihin tutkimuksiin ja kokeiluihin.
33682: edustaja Jouni J. Särkijärven näin kuuluvasta       Yhdysvallat on tietoinen siitä, että määräys on
33683: kirjallisesta kysymyksestä n:o 686:                 Wienin tieliikennesopimuksen vastainen, mutta
33684:                                                     ei katso tällä olevan maantieteellisistä syistä
33685:          Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, jot-      samaa merkitystä kuin Euroopassa. Yhdysval-
33686:        ta lisäjarruvalo määrättäisiin pakolli-      lat ei sovella eurooppalaista valosääntöä, vaan
33687:        seksi uusiin käyttöön otettaviin henki-      ajoneuvojen koko valojärjestelmä poikkeaa
33688:        löautoihin?                                  siellä eurooppalaisesta filosofiasta.
33689:                                                        Ruotsin liikenneministeriö on lähettänyt laa-
33690:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        jalle lausuntokierrokselle ehdotuksen lisäjarru-
33691: vasti seuraavaa:                                    valon määräämisestä pakolliseksi vuoden 1991
33692:                                                     malleista alkaen eli käytännössä vuoden 1990
33693: 1. Asennuksen sallittavuus      ja   pakollisuus    syksystä. Kotimaiset lausunnot ovat olleet pää-
33694:    eräissä maissa                                   osin myönteisiä, mutta Euroopan yhteisöjen
33695:                                                     komissio on kritisoinut esitystä väittäen sen
33696:    Kansainvälisen tieliikenteen ehdot koko          muodostavan teknillisen kaupan esteen. EY on
33697: maailmassa säätelevä Wienin tieliikennesopi-        myös muistuttanut edellä kosketelluista Wienin
33698: mus edellyttää, että kansainvälisessä liikentees-   tieliikennesopimuksesta ja ECE:n valosäännös-
33699: sä käytettävässä autossa on kaksi jarruvaloa.       tä. EY:n esittämän neuvottelupyynnön johdos-
33700: Suomi on liittynyt mainittuun tieliikennesopi-      ta lisäjarruvalon määrääminen pakolliseksi
33701: mukseen.                                            Ruotsissa siirtynee vähintään vuodella.
33702:    Wienin tieliikennesopimusta tarkistetaan            Lisäjarruvalo yleistyi vapaaehtoisena lisäva-
33703: parhaillaan, jossa yhteydessä sopimukseen hy-       rusteena 1970- ja 1980-luvuilla eräissä Keski- ja
33704: väksyttäneen Yhdysvaltojen ehdottama muu-           Pohjois-Euroopan maissa. Suomessa se sallit-
33705: tos: autossa tulee olla vähintään kaksi jarruva-    tiin viimeisenä Pohjoismaista 1.12.1987 al-
33706: loa. Tarkistettu sopimus tullee voimaan ennen       kaen. Sen jälkeen niitä on vapaaehtoisesti
33707: 1990-luvun puoliväliä. Jos lisäjarruvalo mää-       asennettu arviolta 5-10 prosenttiin autoista.
33708: rättäisiin Suomessa pakolliseksi ennen tarkis-      Lisäjarruvalo ei ole pakollinen missään Euroo-
33709: tuksen voimaantuloa, olisi Suomen tehtävä           pan maassa.
33710: varauma tieliikennesopimukseen.
33711:    YK:n alaisen Euroopan talouskomission
33712: (ECE) laatimassa valojen asentamista koske-         2. Lisäjarruvalon kustannushyödyllisyydestä
33713: vassa säännössä ja sitä sisällöltään vastaavassa
33714: Euroopan yhteisöjen ohjesäännössä ei lisäjar-          Kysymyksen perusteluissa on nojauduttu
33715: ruvaloa tunneta. Tämä tarkoittaa, että sään-        Yhdysvalloissa pakollisesta lisäjarruvalosta
33716: nön mukaista kansainvälistä, käytännössä ko-        saatuihin kokemuksiin ja vakuutusyhtiöiden
33717: ko Euroopan alueella tunnustettua hyväksy-          niiden perusteella teettämään kustannushyöty-
33718: mistä ei voida myöntää lisäjarruvalolla varus-      analyysiin.
33719: tetulle autolle. Valon jälkiasennusta em. sään-        Yhdysvaltalaiset tulokset koskevat pakolli-
33720: tö ei millään lailla estä.                          sen lisäjarruvalon ensimmäistä käyttövuotta
33721:    Lisäjarruvalon puuttuminen ECE:n valo-           (1986). On syytä olettaa, että lisäjarruvalon
33722: säännöstä johtuu em. Wienin tieliikennesopi-        huomioarvo laskee, kun se autokannan uusiu-
33723: muksesta.                                           tuessa tulee yleisemmäksi.
33724:                                     1988 vp. -     KK n:o 686                                     3
33725: 
33726:    Autokaupan katteen ja autoveron rakenteen       3. Hallituksen vastaus
33727: johdosta auton varusteen tai rakennemuutok-
33728: sen tehdashinta pitää kertoa noin neljällä ku-        Hallitus seuraa lisäjarruvalon turvallisuus-
33729: luttajahintavaikutuksen saamiseksi. Jos Suomi      vaikutuksen kehitystä Yhdysvalloissa ja mah-
33730: ensimmäisenä maana Euroopassa määräisi lisä-       dollisuuksien mukaan myös Suomessa ja muis-
33731: jarruvalon pakolliseksi, olisi tehdasasennushin-   sa Pohjoismaissa. Koska turvallisuusvaikutus
33732: takin automaahantuojien antamien tietojen          todennäköisesti on merkittävä, hallitus on val-
33733: mukaan merkittävästi korkeampi kuin kysy-          mis harkitsemaan lisäjarruvalon määräämistä
33734: myksen perusteluissa mainittu 30 markkaa.          pakolliseksi. Ottaen kuitenkin huomioon Wie-
33735: Lisäksi sellaisiin korimalleihin, joita ei viedä   nin tieliikennesopimuksen tarkistamisen aika-
33736: Yhdysvaltoihin, jouduttaisiin valaisin asenta-     taulun ja pakollistamisen viivästymisen Ruot-
33737: maan Suomessa. Tämä olisi tehdasasennusta          sissa lisäjarruvalo voisi Suomessa tulla pakolli-
33738: kalliimpaa ja erityisesti Suomessa aseunettavan    seksi käytännössä aikaisintaan vuoden 1992
33739: lisäjarruvalon aiheuttaman autoverokorotuk-        alusta käyttöön otettavissa uusissa henkilöau-
33740: sen edellyttämä paperisota olisi vaivalloista ja   toissa.
33741: kallista.
33742:    Mainituista syistä lisäjarruvalon takaisin-
33743: maksuaika tulisi todennäköisesti olemaan sel-
33744: västi pitempi kuin mainittu kaksi vuotta.
33745: 
33746:     Helsingissä 1 päivänä helmikuuta 1989
33747: 
33748:                                                             Liikenneministeri Pekka Vennamo
33749: 4                                    1988 vp. -      KK n:o 686
33750: 
33751: 
33752: 
33753: 
33754:                               Tili Riksdagens Herr Talman
33755: 
33756:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ovan nämnda Wienkonventionen om vägtra-
33757: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          fik.
33758: av den 2 januari 1989 tili vederbörande med-            Ett extra bromsljus, som monteras i mitten,
33759: lem av statsrådet översänt avskrift av följande      har i Förenta Staterna föreskrivits bli obligato-
33760: av riksdagsman Jouni J. Särkijärvi underteck-        riskt i nya personbilar begynnande med model-
33761: nade spörsmål nr 686:                                lerna för år 1986, dvs. i praktiken räknat från
33762:                                                      hösten 1985. Åtgärden grundar sig på omfat-
33763:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för
33764:                                                      tande undersökningar och försök. Förenta Sta-
33765:        att det extra bromsljuset skall bli obli-
33766:                                                      terna är medvetet om att föreskriften står i
33767:        gatoriskt i de nya personbilar som tas i
33768:                                                      strid med Wienkonventionen om vägtrafik,
33769:        bruk?
33770:                                                      men anser att detta av geografiska skäl inte har
33771:                                                      samma betydelse som i Europa. Förenta Sta-
33772:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
33773:                                                      terna tillämpar inte det europeiska ljusregle-
33774: samt anföra följande:
33775:                                                      mentet, utan hela ljussystemet för fordon avvi-
33776:                                                      ker från den europeiska filosofin.
33777: 1. Tiliåtelse och tvång     vissa Iänder då det
33778:    gäller monteringen                                   Trafikministeriet i Sverige har sänt förslaget
33779:                                                      om att det extra bromsljuset skall göras obliga-
33780:    1 konventionen om vägtrafik, som slöts i          toriskt, begynnande med modellerna för år
33781: Wien och som reglerar vilikoren för den inter-       1991, dvs. i praktiken räknat från hösten 1990,
33782: nationella vägtrafiken i hela världen, förutsätts    på en omfattande remissrunda. Utlåtandena
33783: att i en bil som används i internationell trafik     inom Sverige har tili största delen varit positi-
33784: finns två bromsljus. Finland har anslutit sig tili   va, men kommissionen för Europeiska gemen-
33785: ovan nämnda konvention om vägtrafik.                 skaperna har kritiserat förslaget och påstått att
33786:    Konventionen om vägtrafik justeras som            det utgör ett tekniskt handelshinder. Europeis-
33787: bäst och i detta sammanhang torde i konven-          ka gemenskaperna har även påmint om den
33788: tionen godkännas den ändring som Förenta             ovan behandlade Wienkonventionen om väg-
33789: Staterna har föreslagit: i en bil skall finnas       trafik och om ECE:s ljusreglemente. På grund
33790: minst två bromsljus. Den justerade konventio-        av att Europeiska gemenskaperna anhållit om
33791: nen torde träda i kraft före mitten av 1990-         förhandlingar torde införandet av föreskrifter-
33792: talet. Om det föreskrivs att det extra bromslju-     na om obligatoriska extra bromsljus i Sverige
33793: set skall bli obligatoriskt i Finland innan juste-   uppskjutas med minst ett år.
33794: ringen träder i kraft blir Finland tvunget att          Det extra bromsljuset blev allmänt som fri-
33795: göra ett förbehåll i konventionen om vägtrafik.      villig tilläggsutrustning på 1970- och 1980-talen
33796:    1 det reglemente som uppgjorts av FN:s            i vissa Iänder i Mellan- och Nord-Europa.
33797: ekonomiska kommission för Europa (ECE)               Finland var det sista av de nordiska länderna
33798: och som gäller montering av ljus och i ett           som tillät det, vilket skedde räknat från
33799: direktiv av Europeiska gemenskaperna, vilket         1.12.1987. Efter detta har detta slags ljus
33800: har motsvarande innehåll, nämns inte extra           frivilligt monterats i uppskattningsvis 5-10 OJo
33801: bromsljus. Detta innebär att ett sådant interna-     av bilarna. Det extra bromsljuset är inte obli-
33802: tionellt godkännande som avses i reglementet         gatoriskt i något land i Europa.
33803: och vilket i praktiken erkänns i hela Europa
33804: inte kan beviljas för en bil som försetts med
33805: extra bromsljus. Ovan nämnda reglemente för-         2. Om kostnadsnyttan av det extra bromsljuset
33806: hindrar inte på något sätt att ljuset monteras
33807: efteråt.                                                1 motiveringen för spörsmålet har man stött
33808:    Det att ett omnämnande av det extra broms-        sig på de erfarenheter som erhållits i Förenta
33809: ljuset fattas i ECE:s reglemente beror på den        Staterna av obligatoriska extra bromsljus och
33810:                                      1988 vp. -     KK n:o 686                                    5
33811: 
33812: den kostnadsnyttoanalys som försäkringsbola-        föranleds av att det extra bromsljuset skall
33813: gen låtit utföra på grundval av dem.                monteras särskilt i Finland vore mödosamt och
33814:     De amerikanska resultaten gäller det första     dyrt.
33815: året de obligatoriska extra bromsljuset använ-        Av ovan nämnda skäl kommer återbetal-
33816: des (1986). Det finns skäl att anta att det extra   ningstiden för extra bromsljus sannolikt att bli
33817: bromsljusets observationsvärde minskar, då          betydligt längre än ovan nämnda två år.
33818: bromsljuset vid förnyandet av bilbeståndet blir
33819: allt allmännare.
33820:     På grund av täckningsbidraget för bilhan-       3. Regeringens svar
33821: deln och strukturen hos bilskatten skall fa-
33822: brikspriset för bilutrustning eller ändringar i        Regeringen följer utvecklingen i fråga om
33823: konstruktionen multipliceras med ca fyra för        hur det extra bromsljuset inverkar på säkerhe-
33824: att verkningen på konsumentpriset skall erhål-      ten i Förenta Staterna och i mån av möjlighet
33825: las. Om Finland som det första landet i Europa      också i Finland och i de övriga nordiska
33826: skulle föreskriva att extra bromsljus är obliga-    länderna. Eftersom det extra bromsljuset san-
33827: toriskt vore fabriksmonteringspriset enligt de      nolikt har en betydlig inverkan på säkerheten,
33828: uppgifter bilimportörerna uppgett betydligt         är regeringen redo att överväga att det före-
33829: högre än de 30 mk som nämnts i motiveringen         skrivs bli obligatoriskt. Med beaktande av
33830: för spörsmålet. Dessutom skulle man bli             tidtabellen för justeringen av konventionen om
33831: tvungen att montera ljuset särskilt i Finland i     vägtrafik och dröjsmålet med införandet av
33832: sådana karosserimodeller som inte exporteras        tvånget i Sverige kunde extra bromsljus i Fin-
33833: tili Förenta Staterna. Detta vore dyrare än         land i praktiken bli obligatoriska tidigast i de
33834: fabriksmontering och det papperskrig som            nya personbilar som tas i bruk räknat från
33835: förutsätts av den höjning av bilskatten som         början av år 1992.
33836: 
33837:     Helsingfors den 1 februari 1989
33838: 
33839:                                                                  Trafikminister Pekka Vennamo
33840:                                              1988 vp.
33841: 
33842: Skriftligt spörsmål nr 687
33843: 
33844: 
33845: 
33846: 
33847:                                  Rehn: Om bättre pensionsskydd för äkta makar som skilt sig
33848: 
33849: 
33850:                              Tili Riksdagens Herr Talman
33851: 
33852:    Pensionsfrågorna för frånskilda är inte tili    hustruns ställning Iångt ifrån tryggad om hon
33853: alla delar tillfredsställande ordnade. 1 synner-   är äldre, men ändå har barn att försörja.
33854: het sådana frånskilda, som ännu har barn att          1 sådana fall där den förra hustrun inte kan
33855: försörja hamnar Iätt i en svår situation om den    få arbete, eller där hon är tvungen att vara
33856: före detta maken avlider, särskilt om de är        hemma på grund av barn, borde det finnas
33857: äldre.                                             möjlighet att erhålla någon form av behovs-
33858:    Om den före detta make som betalar under-       prövad familjepension, även om makarna varit
33859: håll för minderåriga barn dör, blir den efterle-   frånskilda en tid. Detta är en trygghetsfråga
33860: vande, som fortsättningsvis har kvar sin           för de efterlevande, viiken bör Iösas.
33861: försörjningsbörda, helt utan familjepension,          Hänvisande tili det ovan anförda får jag i
33862: Iiksom också barnunderhållet, som faller bort.     den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
33863:                                                    föreskriver tili vederbörande medlem av stats-
33864:    Det finns många exempel på att när makar,       rådet ställa följande spörsmål:
33865: som Iänge varit gifta, och där kvinnan Iänge
33866: varit hemmafru skiljer sig, blir kvinnan prak-              Vilka åtgärder ämnar Regeringen
33867: tiskt taget utan inkomster när mannen dör.                vidta för att trygga frånskildas ställning
33868: Mannen kan ha hunnit gifta om sig, och då får             när före detta make avlider, t.ex. ge-
33869: den nya makan familjepension om hon uppfyl-               nom en behovsprövad pension av fa-
33870: Ier lagens kriterier. Däremot är den förra                miljepensionstyp?
33871: 
33872:     Helsingfors den 3 januari 1989
33873: 
33874:                                          Elisabeth Rehn
33875: 
33876: 
33877: 
33878: 
33879: 290060H
33880: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 687
33881: 
33882: Kirjallinen kysymys n:o 687                                                               Suomennos
33883: 
33884: 
33885: 
33886: 
33887:                                   Rehn: Eronneiden aviopuolisoiden eläketurvan parantamisesta
33888: 
33889: 
33890:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33891: 
33892:    Eronneiden aviopuolisoiden eläkeasiat eivät       suinkaan turvattu, jos hän on vanha ja hänellä
33893: ole kaikilta osin tyydyttävästi järjestetyt. Eri-    on vielä lapsia huollettavana.
33894: tyisesti eronneet, joilla on vielä lapsia huollet-      Sellaisia tapauksia varten, joissa entinen vai-
33895: tavana, joutuvat helposti vaikeaan tilantee-         mo ei voi saada työtä tai joissa hän joutuu
33896: seen, jos entinen aviomies kuolee. Erityisen         olemaan kotona lasten vuoksi, tulisi olla mah-
33897: hankala tilanne on, jos kyse on vanhahkoista         dollisuus saada jonkintyyppistä tarveharkin-
33898: puolisoista.                                         taista perhe-eläkettä, vaikka aviopuolisot olisi-
33899:    Jos alaikäisistä lapsista elatusmaksua maksa-     vatkin olleet erossa jonkin aikaa. Tämä jäl-
33900: va entinen aviomies kuolee, jää eloonjäänyt          keenjääneiden turvaa koskeva kysymys tulisi
33901: puoliso, jolla on edelleenkin elatusvelvollisuus,    ratkaista.
33902: täysin vaille perhe-eläkettä sekä myös poistu-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
33903: vaa lapsen elatusmaksua.                             jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
33904:    On monia esimerkkejä siitä, että pitkään          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33905: naimisissa olleiden aviopuolisoiden ja naisen        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33906: oltua pitkään kotirouvana erotessa nainen jää
33907: käytännöllisesti katsoen vaille tuloja miehen                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33908: kuollessa. Mies on saattanut ehtiä mennä                    ryhtyä turvatakseen eronneiden avio-
33909: uudelleen naimisiin, ja tällöin uusi aviovaimo              puolisoiden aseman entisen aviomiehen
33910: saa perhe-eläkkeen, jos hän täyttää lain kritee-            kuollessa esim. perhe-eläketyyppisen
33911: rit. Sen sijaan edellisen vaimon asemaa ei ole              tarveharkintaisen eläkkeen avulla?
33912: 
33913:     Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 1989
33914: 
33915:                                            Elisabeth Rehn
33916:                                     1988 vp. -     KK n:o 687                                     3
33917: 
33918: 
33919: 
33920: 
33921:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33922: 
33923:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Eläkejärjestelmiemme tavoitteena on myös
33924: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      taata kaikkien eläkkeensaajien vähimmäistoi-
33925: olette 3 päivänä tammikuuta 1989 päivätyn          meentulo eläkeaikana. Tämä toteutetaan kan-
33926: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       saneläkejärjestelmän avulla silloin, kun työelä-
33927: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      kettä ei ole lainkaan karttunut tai työhistoriaan
33928: edustaja Rehnin näin kuuluvasta kirjallisesta      on jäänyt aukkoja. Vuoden 1985 alusta toteu-
33929: kysymyksestä n:o 687:                              tuneen kansaneläkeuudistuksen UI-vaiheen
33930:                                                    mukaan jokaisella henkilöllä on oikeus henki-
33931:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     lökohtaiseen kansaneläkkeeseen, jonka suu-
33932:        ryhtyä turvatakseen eronneiden avio-        ruuteen eivät vaikuta muut tulot kuin eläk-
33933:        puolisoiden aseman entisen aviomiehen       keensaajan omat eläketulot.
33934:        kuollessa esim. perhe-eläketyyppisen           Perhe-eläkejärjestelmän     kokonaisuudistus
33935:        tarveharkintaisen eläkkeen avulla?          on ollut mietintönsä 3.11.1987 jättäneen perhe-
33936:                                                    eläkekomitean tutkittavana. Ehdotuksessaan
33937:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       komitea on lähtenyt uudistamaan koko lesken-
33938: vasti seuraavaa:                                   eläkejärjestelmää. Leskeneläkkeen edellytyksiä
33939:                                                    esitetään muutettavaksi siten, että eläketurva
33940:    Perheenemäntien eläketurvan parantamista        kohdentuisi niille ryhmille, joiden toimeentu-
33941: selvitettiin Eläketurvakeskuksessa 1970-luvun      lon turvaaminen ylipäänsä edellyttää leskenelä-
33942: lopulla. Tämä johti vuonna 1980 työntekijäin       keturvaa. Muutokset koskisivat sekä yleistä
33943: eläkelain muuttamiseen siten, että kotona alle     perhe-eläkelakia että ansioeläkelakeja. Oikeus
33944: 3-vuotiasta lasta hoitaneen perheenäidin tulles-   leskeneläkkeeseen olisi yleensä leskellä, joka
33945: sa työkyvyttömäksi hänellä on oikeus ns. täysi-    oli avioliitossa edunjättäjän kanssa tämän kuo-
33946: tehoiseen työkyvyttömyyseläketurvaan. Tämä         linhetkellä. Tämän lisäksi komitea esittää, että
33947: kiireellisenä pidetty osauudistus merkitsi sitä,   myös edunjättäjän entisellä puolisolla olisi oi-
33948: että työkyvyttömyyseläkkeen suuruudessa ote-       keus leskeneläkkeeseen. Edellytyksenä olisi
33949: taan lastenhoidon johdosta huomioon myös           kuitenkin, että edunjättäjä oli avioerossa tuo-
33950: työkyvyttömyyseläketapahtumasta jäljellä ole-      mittu maksamaan puolisolleen elatusapua.
33951: vat eläkevuodet eläkeikään, vaikka työsuhteen         Komitean ehdotuksesta on saatu lausunnot.
33952: päättymisestä onkin kulunut vuotta pitempi         Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja menoar-
33953: aika. Eläketurvakeskus esitti myös, että enem-     vioksi vuodelle 1989 on todettu, että hallituk-
33954: män ansaitsevan puolison työeläke on avioeron      sen tarkoituksena on antaa eduskunnalle esitys
33955: sattuessa ositettava siten, että kotona työsken-   perhe-eläkkeitä koskevan lainsäädännön uudis-
33956: nellyt puolisv saisi lukea eläkkeeseen osan        tamiseksi perhe-eläkekomitean mietinnön jat-
33957: puolisonsa työeläkkeestä. Hankituissa lausun-      kovalmistelun pohjalta siten, että uudistuksen
33958: noissa uudistusehdotukseen suhtauduttiin kui-      toteuttaminen voidaan aloittaa vuoden 1990
33959: tenkin hyvin ristiriitaisesti.                     alusta.
33960: 
33961:     Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989
33962: 
33963:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
33964: 4                                    1988 vp. -       KK n:o 687
33965: 
33966: 
33967: 
33968: 
33969:                               Tili Riksdagens Herr Talman
33970: 
33971:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Målet för våra pensionssystem är även att
33972: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           garantera en minimiutkomst för alla pensions-
33973: av den 3 januari 1989 till vederbörande med-          tagare under pensionstiden. Detta genomförs
33974: lem av statsrådet översänt avskrift av följande       med hjälp av folkpensionssystemet då ingen
33975: av riksdagsledamot Rehn undertecknade spörs-          arbetspension har införtjänats eller då det bli-
33976: mål nr 687:                                           vit luckor i arbetshistorien. Enligt III skedet av
33977:                                                       folkpensionsreformen, som genomfördes räk-
33978:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen              nat från ingången av år 1985, har envar rätt till
33979:        vidta för att trygga frånskildas ställning     en personlig folkpension och på storleken av
33980:        när före detta make avlider, t.ex. ge-         denna inverkar inte andra inkomster än pen-
33981:        nom en behovsprövad pension av fa-             sionstagarens egna pensionsinkomster.
33982:        miljepensionstyp?                                 Familjepensionskommitten, som avgav sitt
33983:                                                       betänkande 3.11.1987, utredde frågan om en
33984:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          totalreform av familjepensionssystemet. 1 sitt
33985: samt anföra följande:                                 förslag har kommitten velat förnya hela änke-
33986:                                                       pensionssystemet. Det föreslås att förutsätt-
33987:    Frågan om en förbättring av pensionsskyd-          ningarna för änkepension ändras så att pen-
33988: det för husmödrar utreddes i Pensionsskydds-          sionsskyddet inriktas på de grupper vilkas ut-
33989: centralen i slutet av 1970-talet. Detta ledde till    komst överhuvudtaget förutsätter pensions-
33990: att lagen om pension för arbetstagare år 1980         skydd för änkor. Ändringarna skulle gälla
33991: ändrades så att då en husmor som hemma                både den allmänna familjepensionslagen och
33992: skött ett barn, som är yngre än tre år, blir          lagarna om förvärvspensioner. En änka som
33993: arbetsoförmögen har hon rätt till s.k. heleffek-      var gift med förmånslåtaren då denne dog
33994: tiv invalidpension. Denna delreform, som an-          skulle i allmänhet ha rätt till änkepension.
33995: sågs brådskande, innebar att i fråga om inva-         Kommitten föreslår dessutom att förmånslåta-
33996: lidpensionens storlek tas på grund av vården          rens före detta maka skulle ha rätt till änke-
33997: om barnet även i betraktande de pensionsår            pension. En förutsättning vore dock att
33998: som återstår efter invalidpensionshändelsen så-       förmånslåtaren vid skilsmässan hade dömts att
33999: som hörande till pensionsåldern fastän det har        betala underhållsbidrag till sin maka.
34000: förflutit en längre tid än ett år sedan arbetsför-       Det har erhållits utlåtanden om kommittens
34001: hållandet upphörde. Pensionsskyddscentralen           förslag. 1 regeringens proposition till statsbud-
34002: föreslog också att arbetspensionen för den            get för 1989 har konstaterats att regeringens
34003: make som förtjänar mera skall delas, om               avsikt är att avlåta en proposition tili riksdagen
34004: skilsmässa inträffar, så att den make som             med förslag till revision av lagstiftningen om
34005: arbetat hemma till sin pension får räkna en del       familjepensioner på basis av den fortsatta be-
34006: av sin makes arbetspension. 1 de utlåtanden           redningen av familjepensionskommittens be-
34007: som inhämtats förhöll man sig dock mycket             tänkande så att genomförandet av reformen
34008: motstridigt till reformförslaget.                     kan inledas räknat från ingången av år 1990.
34009: 
34010:     Helsingfors den 7 februari 1989
34011: 
34012:                                                      Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
34013:                                              1988 vp.
34014: 
34015: Skriftligt spörsmål nr 688
34016: 
34017: 
34018: 
34019: 
34020:                                  Rehn: Om grunderna för att utlänningar hindrats inresa tili
34021:                                    Finland
34022: 
34023: 
34024:                               Tili Riksdagens Herr Talman
34025: 
34026:    Det är ett allmänt känt faktum att man i           1 utlänningslagens 8 § 1 mom. stadgas om
34027: Finland för en restriktiv utlänningspolitik. De     när utlänning kan avvisas, det finns däremot
34028: regler som gäller för utlänningars inresa tili      ingen skyldighet för inresemyndigheterna att
34029: Finland och allmänt om deras rättigheter finns      avvisa alla som kan avvisas. 1 den ändrade
34030: i utlänningslagen från år 1983. Närmare direk-      utlänningsförordningen ges dessutom större
34031: tiv finns i utlänningsförordningen från 1984,       handlingsfrihet för inresemyndigheterna när
34032: som ändrades 1988 i liberaliserande, mera           det gäller att verkligen låta utlänning komma
34033: flexibel riktning.                                  in i Finland.
34034:    De stora problemen har uppstått när myn-            När man i Finland bekymrar sig om landets
34035: digheter har tiliämpat och tolkat lag och           ansikte utåt och Finlands internationella re-
34036: förordning. Tendensen har varit klar: man har       nomme, är den här typen av händelser direkt
34037: tolkat reglerna snävt och strängt, för utlän-       skadliga. Vi måste ha råd att ha en betydligt
34038: ningen ofta möjligast oförmånligt. De myndig-       generösare attityd gentemot utlänningar och
34039: heter hos oss som ansvarar för inresekontroll       våra myndigheter måste visa en smidighet som
34040: och utlänningars uppehållstilistånd har alltför     går ut på att hjälpa även utlänningar som vili
34041: ofta visat prov på häpnadsväckande osmidig-         komma tili Finland och inte avvisa dem. Som
34042: het, rent av omänskligt handlande i vissa fall. 1   mål borde uppställas att avvisanden sker en-
34043: Helsingin Sanomat den 31.12.1988 fanns en           bart när det verkligen är befogat.
34044: insändare, i viiken redogjordes för ännu ett fall      Det förefaller helt uppenbart att våra inrese-
34045: av uppenbart osmidigt förfarande när en ut-         myndigheter inte alltid besitter önskvärd kom-
34046: ländsk medborgare avvisades vid gränsen.            petens och inte alltid har en inställning tili
34047: Trots att utlänningen har släkt i Finland, och      besökande utlänningar, viiken är den bästa
34048: den garanterat uppehället för vistelsetiden, av-    med tanke på vårt lands helhetsintressen. Där-
34049: visades utlänningen uppenbarligen med hänvis-       för vore det viktigt att attityderna tili utländ-
34050: ning tili bristande ekonomiska resurser.            ska inresande hos inresemyndigheterna skulle
34051:    1 Helsingin Sanomat den 4.1.1989 fanns           vara mera positiva och serviceinriktade.
34052: återigen redogjort för ett annat fall av uppen-       Hänvisande tili det ovan anförda får jag i
34053: bar osmidighet och ovilja att tilimötesgå berät-    den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
34054: tigade önskemål från såväl inresande utlänning      föreskriver tili vederbörande medlem av stats-
34055: som dennes mottagare i Finland.                     rådet ställa följande spörsmål:
34056:    Det förefaller tyvärr som om inresemyndig-                Vilka åtgärder ämnar Regeringen
34057: heterna ibland sysslar med rena trakasserier av            vidta för att de onödiga, trakasserande
34058: utländska medborgare, liksom av deras fin-                 avvisningarna av utlänningar vid grän-
34059: ländska vänner och mottagare.                              sen omedelbart upphör?
34060: 
34061:     Helsingfors den 6 januari 1989
34062: 
34063:                                           Elisabeth Rehn
34064: 
34065: 
34066: 
34067: 
34068: 2900611
34069: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 688
34070: 
34071: Kirjallinen kysymys n:o 688                                                             Suomennos
34072: 
34073: 
34074: 
34075:                                  Rehn: Suomeen aikovien ulkomaalaisten maahantulon estämisen
34076:                                    perusteista
34077: 
34078: 
34079:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34080: 
34081:    Yleisesti tunnettu tosiasia on, että Suomessa      Ulkomaalaislain 8 §:n     momentissa sääde-
34082: harjoitetaan rajoittavaa ulkomaalaispolitiik-       tään, milloin ulkomaalainen voidaan käännyt-
34083: kaa. Ulkomaalaisten maahantuloa Suomeen ja          tää. Sen sijaan maahantuloviranomaisilla ei ole
34084: yleisesti heidän oikeuksiaan koskevat säännök-      minkäänlaista velvolisuutta käännyttää kaikkia
34085: set ovat vuodelta 1983 peräisin olevassa ulko-      ulkomaalaisia, jotka voidaan käännyttää.
34086: maalaislaissa. Tarkemmat määräykset ovat            Muutetussa ulkomaalaisasetuksessa annetaan
34087: vuodelta 1984 peräisin olevassa ulkomaalais-        maahantuloviranomaisille lisäksi suurempi toi-
34088: asetuksessa, jota muutettiin vuonna 1988 libe-      mintavapaus todellakin sallia ulkomaalaisen
34089: raalimpaan ja joustavampaan suuntaan.               tulla Suomeen.
34090:    Suuria ongelmia on syntynyt siitä, kun vi-          Kun maassamme ollaan huolestuneita Suo-
34091: ranomaiset ovat soveltaneet ja tulkinneet lakia     men ulkoisesta kuvasta ja kansainvälisestä
34092: ja asetusta. Suuntaus on ollut selvä: säännök-      maineesta, tällaiset tapaukset ovat suorastaan
34093: siä on tulkittu ahtaasti ja ankarasti, usein        vahingollisia. Meillä on oltava varaa huomat-
34094: ulkomaalaisen kannalta mahdollisimman epä-          tavasti avomielisempään suhtautumiseen ulko-
34095: edullisesti. Maahantulon valvonnasta ja ulko-       maalaisiin, ja viranomaistemme on osoitettava
34096: maalaisten oleskeluluvista vastaavat viran-         joustavuutta, jolla pyritään auttamaan myös
34097: omaiset ovat aivan liian usein osoittaneet häm-     ulkomaalaisia, jotka haluavat tulla Suomeen
34098: mästyttävää joustamattomuutta ja toimineet          eikä käännyttämään heitä. Tavoitteeksi tulisi-
34099: suorastaan epäinhimillisesti eräissä tapauksis-     kin asettaa, että käännyttäminen tapahtuu ai-
34100: sa. Helsingin Sanomissa oli 31.12.1988 yleisön-     noastaan silloin, kun se on todellakin perus-
34101: osaston kirjoitus, jossa kerran taas selostettiin   teltua.
34102: erästä tapausta, jossa menettely oli ilmeisen
34103: joustamatonta ulkomaan kansalaista rajalta             Vaikuttaa täysin ilmeiseltä, ettei maahantu-
34104: käännytettäessä. Siitä huolimatta, että ulko-       loviranomaisillamme ole aina toivottavaa päte-
34105: maalaisella oli Suomessa sukulaisia, jotka oli-     vyyttä eikä parasta mahdollista asennetta täällä
34106: vat taanneet hänen toimeentulonsa oleskelun         käyviin ulkomaalaisiin maamme kokonaisetua
34107: aikana, ulkomaalainen käännytettiin ilmeisesti      ajatellen. Tämän vuoksi olisikin tärkeää, että
34108: viittaamalla puutteellisiin taloudellisiin voima-   maahantuloviranomaisten asenteet maahan tu-
34109: varoihin.                                           leviin ulkomaalaisiin olisivat myönteisempiä ja
34110:    Helsingin Sanomissa selostettiin jälleen         palvelukeskeisimpiä.
34111: 4.1.1989 toista tapausta, jossa menettely oli          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
34112: ilmeisen joustamatoota ja jossa ei haluttu suos-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
34113: tua maahantulevan ulkomaalaisen eikä tämän          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
34114: Suomessa olevien vastaanottajien oikeutettui-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34115: hin toivomuksiin.
34116:    Valitettavasti vaikuttaa siltä kuin maahantu-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34117: loviranomaiset joskus suorastaan kiusaisivat               ryhtyä, jotta ulkomaalaisia kiusaavat
34118: ulkomaan kansalaisia sekä heidän suomalaisia               tarpeettomat käännyttämiset rajalla
34119: ystäviään ja vastaanottajiaan.                             lakkaavat välittömästi?
34120: 
34121:     Helsingissä 6 päivänä tammikuuta 1989
34122: 
34123:                                           Elisabeth Rehn
34124:                                     1988 vp. -     KK n:o 688                                     3
34125: 
34126: 
34127: 
34128: 
34129:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34130: 
34131:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Ulkomaalaisasetuksen 7 §:n 2 momentin
34132: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      mukaan passintarkastaja voi antaa 1 momen-
34133: olette 6 päivänä tammikuuta 1989 päivätyn          tissa tarkoitetuissa tapauksissa viisumitta maa-
34134: kirjeenne n:o 165 ohella lähettänyt valtioneu-     han saapuvalle ulkomaalaiselle sisäasiainminis-
34135: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       teriön ohjeiden mukaan kertaviisumin 14 vuo-
34136: kansanedustaja Elisabeth Rehnin kirjallisesta      rokaudeksi tai kauttakulkuviisumin.
34137: kysymyksestä n:o 688, jossa tiedustellaan:             Suomeen saapuvan ulkomaalaisen, joka ul-
34138:                                                    komaalaislain 8 §:n mukaan voitaisiin kään-
34139:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      nyttää rajalta, sallitaan ainakin lyhytaikaista
34140:        ryhtyä, jotta ulkomaalaisia kiusaavat       käyntiä varten aina tulla maahan, mikäli hän
34141:        tarpeettomat käännyttämiset rajalla         esittää maahan saapumiselle ulkomaalaisase-
34142:        lakkaavat välittömästi?                     tuksen 7 §:n mukaisen erittäin painavan syyn;
34143:                                                    Ellei tällaista syytä ole, pyritään maahantulo-
34144:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      edeHytyksissä esiintyvät puutteet joko poista-
34145: vasti seuraavaa:                                   maan matkustajan ja mahdollisen vastaanotta-
34146:    Ulkomaalaislain (400/83) 4 §:n mukaan ul-       jan kanssa käytävissä neuvotteluissa tai puut-
34147: komaalaisella on Suomeen saapuessaan oltava        teista huolimatta sallimaan lyhytaikainen käyn-
34148: koti- tai oleskelumaansa viranomaisen antama       ti.
34149: voimassa oleva passi tai sitä vastaava muu             Sisäasiainministeriö korostaa passintarkasta-
34150: hyväksytty matkustusasiakirja, jollei toisin ole   jille antamissaan ohjeissa kohtuuttomien kään-
34151: säädetty tai sovittu. Lisäksi ulkomaalaislain      nytysten välttämistä ja asioiden joustavaa kä-
34152: 5 §:n mukaan on oltava passiin merkittynä tai      sittelyä silloin, kun ulkomaalaisen maahantulo-
34153: liitettynä yhdistetty maahantulo- ja oleskelulu-   edellytysten puuttuminen johtuu anteeksi an-
34154: pa eli viisumi, jollei Suomea velvoittavista       nettavasta huomaamattomuudesta tai vähäise-
34155: kansainvälisistä sopimuksista muuta johdu.         nä pidettävästä laiminlyönnistä. Esim. Hel-
34156:    Ulkomaalaislain 8 §:ssä säädetään, millä        sinki-Vantaan lentoaseman kautta puutteellisil-
34157: edellytyksillä ulkomaalainen voidaan käännyt-      la maahantuloedellytyksillä saapuneista ulko-
34158: tää rajalta. Käännytysperusteista yksi on ehdo-    maalaisista alle 10 "lo käännytetään rajalta.
34159: ton ja muut harkinnanvaraisia.                         Ulkomaalaislain ja siihen liittyvän muun
34160:    Ulkomaalaisasetuksen (142/88) 7 §:n 1 mo-       lainsäädännön tarkistamista varten asetettu
34161: mentin mukaan ulkomaalaisen maahantulo             työryhmä on käsitellyt myös rajalta käännyttä-
34162: voidaan kuitenkin sallia asetuksessa mainituis-    misen perusteita sekä rajaltakäännyttämisme-
34163: ta erityisen painavista syistä, vaikka ulkomaa-    nettelyä ja tulee esittämään näiltä osin eräitä
34164: laisen rajalta käännyttämiseen olisikin jokin      tarkistusehdotuksia lainsäädäntöön.
34165: ulkomaalaislain 8 §:n 1 momentissa mainituis-
34166: ta perusteista.
34167: 
34168:     Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989
34169: 
34170:                                                            Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
34171: 4                                    1988 vp. -      KK n:o 688
34172: 
34173: 
34174: 
34175: 
34176:                               Tili Riksdagens Herr Talman
34177: 
34178:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Enligt 7 § 2 mom. utlänningsförordningen
34179: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          kan en passgranskare i enlighet med inrikesmi-
34180: nr 165 av den 6 januari 1989 tili vederbörande       nisteriets anvisningar i de fall som avses i 1
34181: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       mom. bevilja visum för en inresa för högst 14
34182: jande av riksdagsledamot Elisabeth Rehn un-          dygn och genomresevisum för den tid som
34183: dertecknade spörsmål nr 688:                         nämns i 4 § 4 mom., då det är fråga om en
34184:                                                      utlänning som utan visum kommer tili landet.
34185:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen                En utlänning, som kommer tili Finland och
34186:        vidta för att de onödiga, trakasserande       som enligt 8 § utlänningslagen kan avvisas vid
34187:        avvisningarna av utlänningar vid grän-        gränsen, tiliåts att åtminstone för en kortvarig
34188:        sen omedelbart upphör?                        vistelse alltid komma tili landet om han för sin
34189:                                                      inresa kan framlägga en i 7 § avsedd särskilt
34190:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        vägande grund. Saknas en sådan grund,
34191: samt anföra följande:                                försöker man antingen genom förhandlingar
34192:    Enligt 4 § utlänningslagen (400/83) skall en      med den resande och den eventuella mottaga-
34193: utlänning vid sin ankomst tili Finland vara          ren avlägsna de bristande förutsättningarna för
34194: försedd med giltigt pass, utfärdat av myndig-        en inresa tili landet eller trots bristerna tiliåta
34195: het i hans hemland eller det land där han            en kortvarig vistelse.
34196: uppehåller sig, eller annat motsvarande resedo-          lnrikesministeriet betonar i de anvisningar
34197: kument, såvida inte om annat stadgas eller           som utfärdats tili passgranskarna att orimliga
34198: överenskoms. Enligt 5 § utlänningslagen skall        avvisningar bör undvikas och ärendet behand-
34199: en utlänning dessutom ha ett i pass antecknat        las smidigt då inreseförutsättningar saknas på
34200: eller därtill fogat kombinerat inrese- och uppe-     grund av ett förståeligt förbiseende eller av en
34201: hållstilistånd om inte annat följer av de inter-     försummelse som är att betrakta som obetyd-
34202: nationella konventioner som är förpliktande          lig. Under 10 OJo av de utlänningar som exem-
34203: för Finland.                                         pelvis via Helsingfors-Vanda flygstation kom-
34204:    1 8 § utlänningslagen stadgas under vilka         mer tili landet avvisas vid gränsen på grund av
34205: förutsättningar en utlänning kan avvisas vid         bristande inreseförutsättningar.
34206: gränsen. En av grunderna för avvisning är                Den arbetsgrupp som tillsatts för justering
34207: ovilikorlig och de övriga är beroende på pröv-       av utlänningslagen och den därmed förknippa-
34208: ning.                                                de övriga lagstiftningen har även behandlat
34209:    Enligt 7 § 1 mom. utlänningsförordningen          grunderna för avvisning vid gränsen samt
34210: (142/88) kan inresa tili landet likväl tiliåtas på   förfarandet i samband därmed och kommer att
34211: de i förordningen nämnda särskilt vägande            tili dessa delar framlägga vissa förslag tili
34212: grunderna, även om det enligt 8 § 1 mom.             justering av lagstiftningen.
34213: utlänningslagen föreligger någon grund att av-
34214: visa en utlänning vid gränsen.
34215: 
34216:      Helsingfors den 7 februari 1989
34217: 
34218:                                                                   lnrikesminister Jarmo Rantanen
34219:                                               1988 vp.
34220: 
34221: Kirjallinen kysymys n:o 689
34222: 
34223: 
34224: 
34225: 
34226:                                 Jääskeläinen: Peruskoulujen valtionapujen maksamisesta Lapin
34227:                                    kunnille
34228: 
34229: 
34230:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34231: 
34232:   Lapin ensimmäiseen kantokykyluokkaan             pullinen tilitysjärjestelmä on erittäin harmilli-
34233: kuuluvat köyhät, pienet kunnat menettävät          nen. Satojen tuhansien markkojen palautukset
34234: peruskoulujen valtionapuja vuodelta 1986 mer-      johtavat pienet, korkeimpien veroäyrien hinto-
34235: kittäviä määriä. Osa alueen kunnista jää koko-     jen kunnat todellisiin maksuvaikeuksiin.
34236: naan ilman po. apua. Peruskoulun ylläpitämi-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
34237: nen syrjäisissä, harvaan asutuissa kunnissa ai-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
34238: heuttaa niille oppilaskohtaisia menoja huomat-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
34239: tavasti enemmän kuin vastaavasti eteläisen         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34240: Suomen taajamien kunnille. Ankarat luonnon-
34241: olosuhteet lisäävät pohjoisen Suomen koulu-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34242: toimen menoja.                                            ryhtyä Lapin ensimmäiseen kantokyky-
34243:                                                           luokkaan kuuluvien kuntien vuoden
34244:   Erittäin hankalaan tilanteeseen on joutunut             1986 peruskoulun lisävaltionapujen me-
34245: mm. Enontekiön kunta, joka joutuu palautta-               netysten korvaamiseksi ao. kunnille
34246: maan puolet vuodelta 1984 saamistaan koulu-               sekä koululaitoksen lopullisten valtion-
34247: toimen valtionosuuksien ennakoista. Kuntien               aputilitysten aikataulun nopeuttamisek-
34248: kannalta neljäkin vuotta perässä laahaava lo-             si?
34249: 
34250:     Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1989
34251: 
34252:                                        Keijo Jääskeläinen
34253: 
34254: 
34255: 
34256: 
34257: 290087M
34258: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 689
34259: 
34260: 
34261: 
34262: 
34263:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34264: 
34265:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       nisteriö hankittuaan ammattikasvatushallituk-
34266: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       sen ja kouluhallituksen lausunnot asiasta.
34267: olette 5 päivänä tammikuuta 1989 päivätyn              Ennen vuotta 1986 lisäavustusta myönnettiin
34268: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        kunnille vain peruskoulumenoihin. Tämän lisä-
34269: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       avustuksen maksatus oli hidasta. Valtioneuvos-
34270: edustaja Keijo Jääskeläisen näin kuuluvasta         to vahvisti perusteet lisäavustusten maksami-
34271: kirjallisesta kysymyksestä n:o 689:                 selle vuodelle 1983 8.10.1987, vuodelle 1984
34272:                                                     25.2.1988 ja vuodelle 1985 1.12.1988. Syynä
34273:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      päätösten viivästymiseen oli, että lisäavustuk-
34274:        ryhtyä Lapin ensimmäiseen kantokyky-         sen perusteet voitiin määrätä vasta sen jälkeen,
34275:        luokkaan kuuluvien kuntien vuoden            kun ensin oli ratkaistu kuntien varsinaiset val-
34276:        1986 peruskoulun lisävaltionapujen me-       tionosuudeL Lisäavustusten käsittely vaati
34277:        netysten korvaamiseksi ao. kunnille          eräissä tapauksissa myös lisäselvityksiä kunnil-
34278:        sekä koululaitoksen lopullisten valtion-     ta ja yksityiskohtaisempaa tarkastusta. Jotta
34279:        aputilitysten aikataulun nopeuttamisek-      Lapin läänin eräät kunnat eivät olisi joutuneet
34280:        si?                                          kohtuuttomasti kärsimään lisäavustusten vii-
34281:                                                     västymisestä, kouluhallitus maksoi eräille kun-
34282:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          nille (Enontekiö ja Utsjoki) lisäavustuksiin en-
34283: taen seuraavaa:                                     nakkoa.
34284:    Vuoden 1986 alussa tuli voimaan laki perus-         Valtioneuvosto vahvisti vuoden 1986 koulu-
34285: ja keskiasteen koulutusta varten kunnille           menoihin myönnettävän lisäavustuksen perus-
34286: myönnettävistä lisäavustuksista (497 /83). Lisä-    teet     28.12.1988.    Opetusministeriö     teki
34287: avustuksilla pyritään keventämään kunnille          29.12.1988 päätöksen lisäavustuksen myöntä-
34288: koulumenoista aiheutuvan rasituksen määrää          misestä. Päätösten valmistelu perustui nyt en-
34289: siltä osin kuin varsinainen valtionosuus ei peitä   simmäistä kertaa kouluhallituksen ylläpitämien
34290: kustannuksia. Lisäavustuksilla täydennetään         kustannusrekisterien tietoihin ja kuntien ilmoi-
34291: kuntien yleisistä rahoitusavustuksista annetun      tuksiin eikä lopullisiin valtionosuustilityksiin.
34292: lain (1077 /77) mukaisia avustusmuotoja. Lisä-      Uusi järjestelmä mahdollistaa lisäavustuksen
34293: avustusta myönnetään peruskoulun, lukion ja         maksamisen selvästi aikaisempaa järjestelmää
34294: yleisen kirjaston valtionosuuksista ja -avustuk-    nopeammin.
34295: sista annetun lain 1 §:ssä tarkoitettujen oppi-         Lisäavustusta on maksettu kustannuksiin,
34296: laitosten ja ammatillisten oppilaitosten rahoi-     jotka ylittävät valtioneuvoston vahvistaman
34297: tuksesta annetussa laissa (494/83) tarkoitettu-     veroäyriä kohti lasketun rasitusrajan. Vuonna
34298: jen ammatillista peruskoulutusta antavien op-       1985 rasitusraja oli 2,35 penniä veroäyriä koh-
34299: pilaitosten käyttökustannuksiin sekä niistä suo-    ti. Vuotta 1986 koskevassa päätöksessä rasitus-
34300: ritettaviin maksuosuuksiin ja korvauksiin. La-      rajaa korotettiin 2,65 penniin. Lisäksi vuoden
34301: kia on 1.8.1988 lukien muutettu (92/88) ja sen      1986 koulumenoihin myönnetään rasitusrajan
34302: piiriin ovat tulleet myös kouluhallituksen alai-    ylittäviin kustannuksiin lisäavustusta saman
34303: sen ammatillisen peruskoulutuksen kustannuk-        prosenttimäärän mukaan kuin kunnat saavat
34304: set.                                                valtionosuutta lisäavustuslain piiriin kuuluvien
34305:    Lisäavustuksen saamisen edellytyksenä on,        oppilaitosten käyttökustannuksiin, eli 1. kan-
34306: että vaikeassa taloudellisessa asemassa olevalle    tokykyluokkaan kuuluvat kunnat 86 prosent-
34307: kunnalle koulumenoista aiheutuva taloudelli-        tia. Näin on pyritty korostamaan kuntien vas-
34308: nen rasitus tulisi muutoin kohtuullista ras-        tuutta myös rasitusrajan ylittävistä kustannuk-
34309: kaammaksi. Valtioneuvosto vahvistaa vuosit-         sista.
34310: tain lisäavustuksen myöntämisperusteet. Lisä-          Utsjoen ja Enontekiön kunnille on maksettu
34311: avustuksen myöntää hakemuksesta opetusmi-           vuoden 1986 lisäavustuksiin ennakkoa kum-
34312:                                     1988 vp. -     KK n:o 689                                     3
34313: 
34314: mallekin 500 000 markkaa. Kun Enontekiön           sen jälkeen, kun mahdolliset lisäselvitykset on
34315: kunnalle myönnetty lisäavustus vuoden 1986         saatu. Sen suuruus on yleensä vain 2-3 pro-
34316: koulumenoihin on 250 000 markkaa, joutuu           senttia hyväksytyn valtionosuuden kokonais-
34317: kunta palauttamaan 250 000 markkaa. Utsjoen        määrästä.
34318: kunnan saama lisäavustus on sen sijaan suu-           Varsinaisten valtionosuuksien maksatus ta-
34319: rempi kuin sen saaman ennakon määrä.               pahtuu siis pääosiltaan ennakkoina ja osasuo-
34320:    Päätös lisäavustuksen myöntämisestä vuo-        rituksina, jolloin loppuerinä maksettavaksi jää
34321: den 1987 koulumenoihin on tarkoitus tehdä          vain markkamäärältään vähäinen osuus. Lop-
34322: kuluvan kevään aikana.                             puerienkin käsittely on peruskoulujen osalta
34323:    Peruskoulun ja lukion varsinaisten valtion-     saatu ajan tasalle. Esimerkiksi vuoden 1986
34324: osuuksien maksatus tapahtuu kuntien ja kun-        lopullisista päätöksistä on ratkaistu noin 90
34325: tainliittojen valtionosuuksista ja -avustuksista   prosenttia. Kouluhallitukseen huhtikuussa
34326: annetun lain (35173) nojalla. Valtionosuudesta
34327:                                                    1988 saapuneiden peruskoulun vuoden 1987
34328: maksetaan ennakkona menovuoden aikana              valtionosuusselvitysten käsittely on meneillään.
34329: noin 95 prosenttia. Loppuerästä maksetaan
34330: lisäksi noin 90 prosentin osasuorituksena tili-       Edellä olevan perusteella ei lisäavustusten
34331: vuotta seuraavan vuoden aikana kahden kuu-         maksamisessa eikä varsinaisten valtionosuuk-
34332: kauden kuluttua valtionosuusselvityksen saa-       sien käsittelyssä siten enää esiinny siinä määrin
34333: vuttua. Viimeinen maksuerä voidaan suorittaa       viivettä kuin aikaisemmin.
34334: 
34335:     Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
34336:                                                             Opetusministeri Christoffer Taxell
34337: 4                                   1988 vp. -      KK n:o 689
34338: 
34339: 
34340: 
34341: 
34342:                               Tili Riksdagens Herr Talman
34343: 
34344:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ställer årligen grunderna för beviljandet av
34345: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         tilläggsunderstöd. På ansökan beviljar under-
34346: av den 5 januari 1989 tili vederbörande med-        visningsministeriet tiliäggsunderstöd sedan mi-
34347: lem av statsrådet översänt en avskrift av föl-      nisteriet inhämtat yrkesutbildningsstyrelsens
34348: jande av riksdagsman Keijo Jääskeläinen un-         och skolstyrelsens utlåtande i ärendet.
34349: dertecknade spörsmål nr 689:
34350:                                                        Före år 1986 beviljades kommunerna till-
34351:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           läggsunderstöd endast för grundskolans ut-
34352:        vidta för att kompensera de tili bär-        gifter. Betalningen av detta tiliäggsunderstöd
34353:        kraftsklass 1 hörande kommunerna i           var långsam. Statsrådet fastställde grunderna
34354:        Lappland för förlusterna i statliga          för betalning av tiliäggsunderstöd för år 1983
34355:        tiliäggsunderstöd för år 1986 samt för       8.10.1987, för år 1984 25.2.1988 och för år
34356:        att påskynda behandlingen av de slutli-      1985 1.12.1988. Orsaken tili att besluten drog
34357:        ga redovisningarna över statsunderstö-       ut på tiden var att grunderna för tilläggsunder-
34358:        den inom skolväsendet?                       stödet kunde fastställas först efter det att
34359:                                                     kommunernas egentliga statsandelar blivit fast-
34360:   Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt         ställda. 1 vissa fall krävde behandlingen av
34361: följande:                                           tilläggsunderstöden även ytterligare utred-
34362:                                                     ningar och mera detaljerad kontroll hos kom-
34363:     Lagen om tiliäggsunderstöd som beviljas         munerna. För att vissa kommuner i Lapplands
34364: kommuner för utbildning på grundskole- och          Iän inte skulle komma att drabbas oskäligt på
34365: mellanstadiet (497 /83) trädde i kraft vid in-      grund av förseningen med tilläggsunderstöden
34366: gången av år 1986. Genom tiliäggsunderstöden        betalade skolstyrelsen förskott på understöden
34367: försöker man underlätta den börda som åsam-         åt två kommuner (Enontekis och Utsjoki).
34368: kas kommunerna på grund av skolutgifterna
34369: tili den del den egentliga statsandelen inte           Statsrådet fastställde grunderna för beviljan-
34370: täcker dessa kostnader. Genom tiliäggsunder-        de av tilläggsunderstöd för år 1986 28.12.1988.
34371: stöden kompletteras stödformerna enligt lagen       Undervisningsaministeriet fattade beslut om att
34372: om allmänna finansieringsunderstöd åt kom-          bevilja tilläggsunderstödet 29.12.1988. Beslu-
34373: munerna (1077 /77). Tiliäggsunderstöd beviljas      tets beredning grundade sig nu för första
34374: för driftskostnaderna vid sådana läroanstalter      gången på skolstyrelsens kostnadsregister och
34375: som avses i 1 § lagen om statsandelar och           på kommunernas meddelanden i stället för de
34376: statsunderstöd åt grundskolor, gymnasier och        slutliga statsandelsredovisningarna. Detta nya
34377: allmänna bibliotek och sådana läroanstalter         system gör det möjligt att betala tilläggsunder-
34378: som ger grundläggande yrkesutbildning och           stödet betydligt snabbare än tidigare.
34379: som avses i lagen om finansiering av yrkesläro-       Tilläggsunderstöd har betalats för kostnader
34380: anstalter (494/83) samt för de betalningsande-      som överskrider den av statsrådet fastställda
34381: lar och ersättningar som erläggs för dessa          gränsen för bördan per skattöre. År 1985 var
34382: kostnader. Fr.o.m. 1.8.1988 har lagen ändrats       gränsen för bördan 2,35 penni per skattöre.
34383: (92/88) och inom ramen för den faller även          För de skolutgifter år 1986 som översteg grän-
34384: kostnaderna för grundläggande yrkesutbild-          sen beviljades tilläggsunderstöd enligt samma
34385: ning vid de läroanstalter som är underställda       procentsats som kommunerna erhåller statsan-
34386: skolstyrelsen.                                      del för driftskostnaderna vid de läroanstalter
34387:    Förutsättningen för att en kommun som            som faller under lagen om tilläggsunderstöd,
34388: befinner sig i en svår ekonomisk situation skall    dvs. 86 procent för kommunerna i bärkrafts-
34389: få tiliäggsunderstöd är att den ekonomiska          klass 1. På detta sätt har man försökt fram-
34390: börda som skolutgifterna lägger på kommunen         häva kommunernas ansvar även för de kost-
34391: annars skulle bli oskäligt tung. Statsrådet fast-   nader som överskrider denna gräns.
34392:                                    1988 vp. -     KK n:o 689                                    5
34393: 
34394:    Åt Utsjoki och Enontekis kommuner har          na inkommit under det år som följer på
34395: betalats 500 000 mark var som förskott på         räkenskapsåret. Den sista raten kan betalas
34396: tilläggsunderstödet år 1986. Eftersom det         efter det att eventuella tilläggsutredningar in-
34397: tilläggsunderstöd som beviljats Enontekis kom-    kommit. Beloppet utgör vanligen endast 2-3
34398: mun för skolutgifterna år 1986 är 250 000         procent av den totala godkända statsandelen.
34399: mark blir kommunen tvungen att återbetala            Betalningen av de egentliga statsandelarna
34400: 250 000 mark. Tilläggsunderstödet åt Utsjoki      sker således huvudsakligen som förskott och
34401: kommun är däremot större än det förskott som      delbetalningar, varvid slutraterna endast blir
34402: kommunen fått.                                    obetydliga belopp. Även behandlingen av slut-
34403:    Man har för avsikt att fatta beslut om         raterna för grundskolans del sker nu utan
34404: beviljande av tilläggsunderstöd för skolutgif-    dröjsmål. Exempelvis har ca 90 procent av
34405: terna år 1987 under inkommande vår.               besluten gällande år 1986 fattats. Behandlingen
34406:    Betalningen av de egentliga statsandelarna     av grundskolans statsandelsredovisningar för
34407: för grundskolor och gymnasier sker med stöd       år 1987 som inkommit till skolstyrelsen i april
34408: av lagen om statsandelar och statsunderstöd åt    1988 pågår som bäst.
34409: kommuner och kommunalförbund (35173).                Med anledning av det ovan anförda före-
34410: Ungefär 95 procent av statsandelen betalas i      kommer det således inte mera förseningar i den
34411: förskott för utgiftsåret. Av slutraten betalas    utsträckning som tidigare i betalningen av
34412: dessutom ca 90 procent som delbetalning två       tilläggsunderstöden eller behandlingen av de
34413: månader efter det att statsandelsredovisningar-   egentliga statsandelarna.
34414: 
34415:     Helsingfors den JO februari 1989
34416: 
34417:                                                      Undervisningsminister Christoffer Taxell
34418:         1
34419:         1
34420: 
34421: 
34422: 
34423: 
34424:     1
34425:     1
34426: 
34427: 
34428: 
34429: 
34430: 1
34431: 1
34432:                                              1988 vp.
34433: 
34434: Kirjallinen kysymys n:o 690
34435: 
34436: 
34437: 
34438: 
34439:                                  Tennilä: Tornionjoen suulla tapahtuvan lohenpyynnin pyynti-
34440:                                     määrien selvittämisestä
34441: 
34442: 
34443:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34444: 
34445:    Tornio-Muonionjokiseura ry. on kiinnittä-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
34446: nyt huomiota siihen, ettei julkisuudessa ole       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
34447: ollut tietoa lohimääristä, joita saadaan Tor-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
34448: nionjoen suulla. Tällä seikalla on tärkeä merki-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34449: tys, sillä merellä tapahtuvan pyynnin lisäksi
34450: lohikantaa vähentää hyvin yleisen käsityksen                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
34451: mukaan juuri jokisuupyynti. Jokisuupyynnin                veivoittaakseen rajajokikomission esit-
34452: määrät ovat, näin arvioidaan, hyvinkin tarkas-            tämään tarkat tiedot Tornionjoen suul-
34453: ti rajajokikomission tiedossa.                            la tapahtuneen lohen pyynnin määristä
34454:                                                           viime vuosina lohikannan suojelun te-
34455:                                                           hostamiseksi?
34456: 
34457:     Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1989
34458: 
34459:                                       Esko-Juhani Tennilä
34460: 
34461: 
34462: 
34463: 
34464: 290086L
34465: 2                                  1988 vp. -     KK n:o 690
34466: 
34467: 
34468: 
34469: 
34470:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34471: 
34472:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     (SopS 54171) ja sen liitteenä olevan Tornion-
34473: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     joen kalastusalueen kalastussäännön puitteissa
34474: olette 9 päivänä tammikuuta 1989 päivätyn         komissio huolehtii kalastuksen kehittämisestä
34475: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      ja kalakantojen suojaamisesta. Komission toi-
34476: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     mintaan ei kuitenkaan kuulu tutkimusten suo-
34477: edustaja Esko-Juhani Tennilän näin kuuluvas-      rittaminen, mikä hoidetaan molempien maiden
34478: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 690:            kalantutkimuksesta vastaavien laitosten toi-
34479:                                                   mesta. Näin ollen ko. alueen saalistiedot ja
34480:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy   niistä laaditut selvitykset ovat saatavina Suo-
34481:        veivoittaakseen rajajokikomission esit-    men Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokses-
34482:        tämään tarkat tiedot Tornionjoen suul-     ta ja Ruotsin kalastushallituksesta. Sen sijaan
34483:        la tapahtuneen lohen pyynnin määristä      rajajokikomissiolle kalastajat ilmoittavat saa-
34484:        viime vuosina lohikannan suojelun te-      liinsa vain vuokraamistaan lohenkalastuspai-
34485:        hostamiseksi?                              koista joessa sekä jokisuualueella komission
34486:                                                   myöntämien poikkeuslupien nojalla tapahtu-
34487:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-       neesta kalastuksesta. Muun lohenkalastuksen
34488: taen seuraavaa:                                   kuten Ruotsin puolen yksityisten ja Suomen
34489:   Suomalais-ruotsalaisen    rajajokikomission     puolen regaalikalastusten saalistiedot on koot-
34490: toimivaltaan kuuluvat kalastusasiat sen toimi-    tu edellä mainittujen laitosten toimesta ja jul-
34491: alueella. Maiden välisen rajajokisopimuksen       kaistu useiden eri tutkimusten yhteydessä.
34492: 
34493:     Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1989
34494: 
34495:                                                                        Ministeri Ole Norrback
34496:                                    1988 vp. -     KK n:o 690                                     3
34497: 
34498: 
34499: 
34500: 
34501:                             Tili Riksdagens Herr Talman
34502: 
34503:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       därtill bilagda fiskestadga för Torne älvs fiske-
34504: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       område sörjer kommissionen för utvecklingen
34505: av den 9 januari 1989 tili vederbörande med-      av fisket samt skyddet av fiskbestånden. Tili
34506: lem av statsrådet översänt avskrift av följande   kommissionens verksamhet hör dock icke
34507: av riksdagsman Esko-Juhani Tennilä under-         forskning, som ombesörjs av bägge länders för
34508: tecknade spörsmål nr 690:                         fiskeriforskning ansvariga inrättningar. Under
34509:                                                   sådana förhållanden kan fångstuppgifter samt
34510:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen         på basen av dem uppgjorda utredningar erhål-
34511:        vidta för att ålägga gränsälvskommis-      las av Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet i
34512:        sionen att förete noggranna uppgifter      Finland samt Fiskeristyrelsen i Sverige. Där-
34513:        om laxfiskets volym vid Torne älvs         emot meddelar fiskarna tili gränsälvskommis-
34514:        mynning under senaste år för att effek-    sionen sin fångst endast från laxfiskeplatser
34515:        tivera skyddet av laxbeståndet?            som hyrts av dem i älven samt området vid
34516:                                                   älvmynningen av fiske enligt undantagstili-
34517:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     stånd som beviljats av kommissionen. Fångst-
34518: samt anföra följande:                             uppgifter om övrigt laxfiske, såsom enskilt
34519:    Tili finsk-svenska gränsälvskommissionens      fiske på den svenska sidan och regalt fiske på
34520: befogenhet hör fiskeärendena inom dess verk-      den finländska sidan har sammanställts av
34521: samhetsområde. Inom ramen för gränsälvsav-        ovan nämnda inrättningar och publicerats
34522: talet (FördrS 54/71) mellan länderna samt         samband med olika undersökningar.
34523: 
34524:     Helsingfors den 6 februari 1989
34525: 
34526:                                                                         Minister Ole Norrback
34527:                                              1988 vp.
34528: 
34529: Kirjallinen kysymys n:o 691
34530: 
34531: 
34532: 
34533: 
34534:                                 Tennilä: Postin palvelujen turvaamisesta Lapissa
34535: 
34536: 
34537:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34538: 
34539:    Liikenneministerin toisenlaisista lupauksista     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
34540: ja vakuutteluista huolimatta Lapissa on ryh-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
34541: dytty uusiin toimiin maaseutualueen postiauto-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
34542: liikenteen heikentämiseksi ja postinkuljetuksen    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34543: hidastamiseksi postitoimipaikkoja supistamal-
34544: la. Lapin postipiiri on päättänyt lopettaa vii-
34545: konloppuvuorot välillä Kemi-Pisa-Rovanie-                   Vastaavatko Lapin postipiirin Lapin
34546: mi, ja se on esittänyt samanlaista huononnusta            maaseudun muutoin heikkoja palveluja
34547: myös välille Kemi-Simo-Ranua. Ounasjoki-                  edelleenkin heikentävät supistamispää-
34548: varressa postinkanto hidastuu eräillä kylillä             tökset liikenneministerin linjaa?
34549: tuntikausia supistustoimien vuoksi.
34550: 
34551:     Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1989
34552: 
34553:                                       Esko-Juhani Tennilä
34554: 
34555: 
34556: 
34557: 
34558: 290053A
34559: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 691
34560: 
34561: 
34562: 
34563: 
34564:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34565: 
34566:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        senttia vuodessa. Lapin postilinja-autoliiken-
34567: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        teen vuotuinen alijäämä on ollut noin 10 mmk
34568: olette tammikuun 9 päivänä 1989 päivätyn             vuodessa (vuonna 1987 -9,8 mmk).
34569: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            Erityisen ongelmallisiksi ovat muodostuneet
34570: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        eräiden linjojen viikonloppuvuorot (la-su).
34571: edustaja Tennilän näin kuuluvasta kirjallisesta      Näillä taloudellisesti kaikkein tappiollisimmilla
34572: kysymyksestä n:o 691:                                vuoroilla matkustajamäärät ovat vähentyneet
34573:                                                      lähes olemattomiin. Viikonloppuisin ei linjoilla
34574:           Vastaavatko Lapin postipiirin Lapin
34575:                                                      ole postinkuljetusta vähäistä sanomalehtien
34576:         maaseudun muutoin heikkoja palveluja         kuljetusta ja jakelua lukuun ottamatta.
34577:         edelleenkin heikentävät supistamispää-
34578:         tökset liikenneministerin linjaa?               Kysymyksessä mainitut, liikenneministeriön
34579:                                                      päätöksellä 1.1.1989 lakkautetut, Kemin-
34580:                                                      Pisan-Rovaniemen linjan sunnuntaivuoro ja
34581:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Kemin-Ranuan linjan lauantaivuoro olivat
34582: vasti seuraavaa:                                     Lapin postipiirin matkustajamääriltään hei-
34583:    Posti- ja telelaitoksen linja-autoliikenne on     koimmat ja taloudelliselta tappioltaan suurim-
34584: etenkin haja-asutusalueilla ollut pitkään tappi-     mat yksittäiset vuorot. Kemin-Pisan-Rova-
34585: ollista. Eduskunnan valitsemat valtiontilintar-      niemen linjan sunnuntaivuoron kustannukset
34586: kastajat sekä valtiontalouden tarkastusvirasto       olivat 122 000 markkaa vuonna 1987. Linjalla
34587: ovat viime vuosina toistuvasti kiinnittäneet         kulki keskimäärin 2 matkustajaa 170 kilomet-
34588: asiaan huomiota ja kehottaneet posti- ja tele-       riä pitkän linjavuoron osalla. Matkustajatulot
34589: laitosta ryhtymään toimenpiteisiin kannatta-         olivat tällä vuorolla noin 1 500 markkaa vuo-
34590: mattoman linja-autoliikenteen karsimiseksi.          dessa. Linjan Kemi-Ranua lauantaivuoron
34591:    Linja-autoliikenteen alijäämän pienentämi-        kustannukset olivat 74 000 markkaa vuonna
34592: nen liikennetuloja lisäämällä on hyvin vaikeaa,       1987 ja matkustajia keskimäärin 1,5 vuoroa
34593: sillä maan linja-autoliikenteessä matkustaja-        kohden. Yhden matkustajan kuljettaminen sa-
34594: määrät ovat vähentyneet vuosittain n. 5 OJo:lla,     notuilla vuoroilla maksoi keskimäärin 550
34595: viime vuosina noin 10 % :lla. Haja-asutusalu-        markkaa tulojen ollessa keskimäärin viisi
34596: eilla matkustajamäärien väheneminen on ollut         markkaa/matkustaja. Linjoja liikennöidään
34597: tätäkin suurempaa. Kehityksen arvioidaan             edelleenkin 6 päivänä viikossa 400 000 markan
34598: myös jatkuvan samansuuntaisena.                      tappiosta huolimatta.
34599:    Liikenteen hoitokustannuksia posti- ja tele-         Linja-autovuoroilla suoritettu sanomalehtien
34600: laitos on pyrkinyt vähentämään ensisijaisesti        kuljetus ja jakelu on korvattu joko postin
34601: reitti- ja aikataulumuutoksilla sekä karsimalla      omilla jakelujärjestelyillä tai taksien suoritta-
34602: tappiollisimpia linja-autovuoroja niillä alueilla    mana tilausajona. Jälkimmäisissä tapauksissa
34603: ja tieosilla, joilla liikenteen palvelujen kysyntä   takseja on mahdollista käyttää myös henkilö-
34604: on ollut vähäistä. Toimenpiteillä on saavutettu      kuljetukseen.
34605: kustannussäästöjä, mikä puolestaan on mah-              Lapin postipiiri on yhteistyössä lääninhalli-
34606: dollistanut postin linja-autoliikenteen jatku-       tuksen, ao. kuntien ja kylätoimikuntien kanssa
34607: vuuden siellä, missä liikenteellä on matkusta-       etsinyt aina lakkautettavalle linja-autoliiken-
34608: jien ja postinkuljetuksen kannalta merkitystä.       teelle korvaavan palvelumuodon. Mainituissa
34609:    Postilinja-autoliikenteen toimintaedellytyk-      tapauksissa yhteistyöneuvottelut käytiin jo al-
34610: set Lapissa, kuten muuallakin maassa, ovat           kukeväällä 1988, kun linjojen lakkaotusesitys
34611: jatkuvasti huonontuneet. Matkustajamäärät            tehtiin liikenneministeriöön. Korvaaviin kulje-
34612: vähentyvät noin 10 prosenttia vuodessa, kun          tusjärjestelyihin ei silloin katsottu näiden vii-
34613: samanaikaisesti kustannusten nousu on jo pel-        konloppuvuorojen osalta olevan tarvetta. La-
34614: kästään palkkakustannuksina noin 8-10 pro-           pin postipiiri tulee kuitenkin järjestämään uu-
34615:                                      1988 vp. -      KK n:o 691                                       3
34616: 
34617: den neuvottelutilaisuuden yhteistyössä linjan        keluun, toteutettiin sanomalehtien erillinen
34618: asukkaita edustavien kylätoimikuntien ja lää-        lauantaijakelu ja tuotiin posti- ja pankkipalve-
34619: ninhallituksen kanssa viikonlopun joukkokul-         lut huomattavasti lähemmäksi asiakasta kuin
34620: jetustarpeen selvittämiseksi. Korvaavana kulje-      aiemmassa käytännössä.
34621: tuksena toimisivat taksit niillä tieosilla, joilla      Näillä postipalveluauton käyttöön perus-
34622: muuta joukkoliikennettä ei ole.                      tuvilla järjestelyillä, jotka on toteutettu yhteis-
34623:     Kysymyksessä mainittu postinkannon hidas-
34624:                                                      työssä asiakkaiden ja kylätoimikuntien kanssa,
34625: tumiseen johtanut postinjakelun uudelleenjär-        on Lapin postipiirin käsityksen mukaan paran-
34626: jestely liittyy Rovaniemen mlk:n Jääskön,            nettu maaseudun postipalveluita. Luonnollises-
34627: Marrasjärven ja Perttauksen kylien kokeilun-         ti on selvää, että muutokset postinkannon
34628: luonteiseen postipalveluauton liikennöintiin.        myöhentymisessä koetaan haitallisiksi. On kui-
34629: Ounasjokivarren postinjakelu oli aiemmin jär-        tenkin todettava, että kaikkiin talouksiin saa-
34630: jestetty näiden kylien alueella jakelulinjan, tak-   daan posti jaettua klo 14.30 mennessä, useim-
34631: sien ja linja-auton suorittaman jättöpostin          piin Lapin kyliin jo aamupäivän aikana. Ver-
34632: avulla. Marraskuun 14 päivänä 1988 aloitti           tailun vuoksi mainittakoon, että Rovaniemen
34633: mainittujen kylien alueella toimintansa uusi         kaupungin postinkanto päättyy klo 15 .00.
34634: postipalveluauto, joka suorittaa myös postinja-
34635:  kelua. Palveluautolinjaa suunniteltaessa jou-          Tuntien vastuunsa Lapin postipalvelujen ke-
34636: duttiin muuttamaan aiempaa jakelujärjestystä         hityksestä, ja siinä erityisesti Lapin maaseudun
34637: siten, että yhden kylän 25 talouden postinsaan-      kylien elinvoimaisuuden turvaamisesta, Lapin
34638: ti myöhentyi noin kahdella tunnilla aikaisem-        postipiiri etsii jatkuvasti uusia ja tarkoituksen-
34639:  paan jakelutapaan verrattuna. Samalla kuiten-       mukaisia ratkaisuja niin postipalvelujen kuin
34640:  kin kahden kylän 23 talouden postinsaanti           joukkoliikenteenkin kehittämiseksi. Keskeisenä
34641: aikaistui yli kahdella tunnilla. Lisäksi jättölaa-   toimintaperiaatteena postipiirillä on mahdolli-
34642:  tikoiden poistuessa postinjakelu voidaan suo-       simman avoin ja monipuolinen keskustelu ja
34643:  rittaa monessa tapauksessa lähemmäksi postin        yhteistyö niin palvelujen käyttäjien kuin maa-
34644:  saajaa kuin aikaisemmin. Muutoksen yhteydes-        kunnan väestön ja elinkeinoelämän kehitykses-
34645:  sä siirryttiin myös talouskohtaiseen laatikkoja-    tä vastaavien sidosryhmienkin kanssa.
34646: 
34647:      Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1989
34648: 
34649:                                                                Liikenneministeri Pekka Vennamo
34650: 4                                    1988 vp. -     KK n:o 691
34651: 
34652: 
34653: 
34654: 
34655:                               Till Riksdagens Herr Talman
34656: 
34657:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         kostnaderna enbart i lönekostnader samtidigt
34658: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         stiger med ca 8-10 procent i året. Det årliga
34659: av den 9 januari 1989 till vederbörande med-        underskottet för Lapplands postbusstrafik har
34660: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     varit ca 10 milj. mk i året (-9,8 milj. mk år
34661: av riksdagsman Tennilä undertecknade spörs-         1987).
34662: mål nr 691:                                            Veckoslutsturerna (lö-sö) på vissa av linjerna
34663:                                                     har blivit särskilt problematiska. Passageraran-
34664:           Motsvarar de beslut om inskränk-          talet på dessa turer, som ekonomiskt sett är de
34665:        ningar, som fattats av Lapplands post-
34666:                                                     mest förlustbringande, har minskat till nästan
34667:        distrikt och som kommer att ytterligare      obefintlighet. Under veckosluten försiggår
34668:        försvaga den också annars dåliga servi-      ingen postbefordran, förutom tidningstran-
34669:        cen på landsbygden i Lappland, den           sport och -utdelning i liten skala.
34670:        linje som trafikministeriet intagit?
34671:                                                        De turer som nämns i spörsmålet, söndags-
34672:                                                     turen på linjen Kemi-Pisa-Rovaniemi och
34673:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        lördagsturen på linjen Kemi-Ranua, vilka har
34674: samt anföra följande:                               indragits 1.1.1989 med stöd av trafikministeri-
34675:    Post- och televerkets busstrafik har länge       ets beslut, var med tanke på passagerarantalet
34676: varit förlustbringande i synnerhet i glesbygder-    de svagaste och mest förlustbringande enskilda
34677: na. Statsrevisorerna, som utses av riksdagen,       turerna inom Lapplands postdistrikt. År 1987
34678: samt statens revisonsverk har under de senaste      var kostnaderna för söndagsturen på linjen
34679: åren upprepade gånger fäst uppmärksamhet            Kemi-Pisa-Rovaniemi 122 000 mk. På den
34680: vid detta och har uppmanat post- och tele-          170 km långa bussturen var det genomsnittliga
34681: verket att vidta åtgärder för att minska den        antalet passagerare 2. lntäkterna av passage-
34682: olönsamma busstrafiken.                             rarna var på denna busstur ca 1 500 mk i året.
34683:    Det är mycket svårt att minska underskottet      Kostnaderna för lördagsturen på linjen Kemi-
34684: i busstrafiken genom en ökning av trafikin-         Ranua var 74 000 mk år 1987 och antalet
34685: komsterna, eftersom antalet passagerare i lan-      passagerare i genomsnitt 1,5 per tur. Befordran
34686: dets busstrafik årligen har minskat med ca          av en passagerare på dessa linjer kostade i
34687: 5 OJo, på senare år med ca 10 %. lnom glesbyg-      genomsnitt 550 mk, medan den genomsnittliga
34688: derna har minskningen varit ännu påtagligare.       intäkten var 5 mk/passagerare. Fortfarande
34689: Utvecklingen går uppskattningsvis även i fort-      upprätthålls linjerna 6 dagar i veckan trots en
34690: sättningen i samma riktning.                        förlust på 400 000 mk.
34691:    Post- och televerket har försökt minska un-         Den tidningstransport och -distribution som
34692: derhållskostnaderna i första hand genom att         sker med hjälp av bussturer har ersatts med
34693: ändra rutter och tidtabeller samt genom att dra     antingen postens egna distributionsarrange-
34694: in de mest förlustbringande busslinjerna inom       mang eller genom beställda körningar med
34695: de områden och på de vägavsnitt där efterfrå-       taxi. 1 det sist nämnda fallet är det även
34696: gan på trafikservice har varit liten. Med hjälp     möjligt att utnyttja taxibilarna för personbe-
34697: av dessa åtgärder har betydande kostnadsbe-         fordran.
34698: sparingar kunnat åstadkommas, vilket i sin tur         Lapplands postdistrikt har tillsammans med
34699: har gett möjligheter till fortsatt postbusstrafik   länsstyrelsen och byarna i fråga samt bykom-
34700: inom områden där trafiken är viktig för passa-      mitteerna alltid försökt finna service som ersät-
34701: gerarna och postbefordran.                          ter den busstrafik som dras in. 1 detta hänseen-
34702:    Verksamhetsförutsättningarna för postbuss-       de fördes förhandlingar om samarbete redan
34703: trafiken i Lappland, liksom på andra ställen i      tidigt våren 1988, då förslag om att dra in
34704: landet, har hela tiden försämrats. Passagerar-      busslinjer inlämnades till trafikministeriet.
34705: antalet minskar med ca 10 procent i året då         Man ansåg då att det för dessa veckoslutsturer
34706:                                      1988 vp. -     KK n:o 691                                       5
34707: 
34708: inte fanns behov av att arrangera ersättande        även tili att lämna posten i de enskilda hushål-
34709: transport. Lapplands postdistrikt kommer lik-       lens postlådor. Dessutom inledde man en skild
34710: väl att i samarbete med de byaråd som repre-        utdelning av tidningarna på lördag och organi-
34711: senterar invånarna som berörs av linjen och         serade post- och bankservicen betydligt närma-
34712: med länsstyrelsen ordna ett nytt förhandlings-      re kunden än tidigare.
34713: tillfälle för att utreda behovet av kollektiv          Enligt den uppfattning man har vid Lapp-
34714: befordran under veckosluten. Taxibilarna skul-      lands postdistrikt har landsbygdens postservice
34715: le då ersätta transporten på de vägavsnitt där      förbättrats genom dessa arrangemang där post-
34716: det inte finns tillgång tili annan kollektiv tra-   servicebil används. Arrangemangen har för-
34717: fik.                                                verkligats genom samarbete med kunderna och
34718:     Den i spörsmålet nämnda omorganiseringen        byaråden. Det är naturligt att de ändringar
34719: av postutdelningen, som lett tili att postutbär-    som lett tili att postutbärningen fördröjs upp-
34720: ningen fördröjts, hör samman med försökstra-        levs såsom ofördelaktiga. Det bör dock konsta-
34721: fik med postservicebil mellan byarna Jääskö-        teras att alla hushåll erhållit sin post kl. 14.30,
34722: Marrasjärvi-Perttaus inom Rovaniemi lands-          de flesta hushåll i Lappland redan under
34723: kommun. Postutdelningen längs Ounasjoki-            förmiddagen. För jämförelsens skull kan näm-
34724: stranden fungerade för dessa byars del förut        nas att postutbärningen i staden Rovaniemi
34725: genom avlämningspost på distributionslinjen         avslutas kl. 15.00.
34726: med hjälp av taxibilar och buss. 1 dessa byar          Lapplands postdistrikt som känner sitt an-
34727: inledde en ny postservicebil sin verksamhet         svar för utvecklandet av postservicen i Lapp-
34728:  14.11.1988. Denna postservicebil sköter även       land, speciellt då det gäller tryggandet av
34729: postutdelning. Vid planeringen av linjen för        byarnas livskraft på landsbygden i Lappland,
34730: servicebilen blev man tvungen att ändra det         söker fortsättningsvis nya och ändamålsenliga
34731: nuvarande distributionssystemet så att 25 hus-      lösningar för att utveckla postservicen och den
34732: håll i en by får posten ca 2 timmar senare          kollektiva trafiken. Postdistriktet har som en
34733: jämfört med det tidigare systemet. Tili följd av    central verksamhetsprincip att föra en så öp-
34734: det nya systemet får däremot 23 hushåll i två       pen och mångsidig diskussion som möjligt och
34735: byar sin post mer än 2 timmar tidigare än           att samarbeta med både dem som använder sig
34736:  förut. När avlämningslådorna slopas lämnas         av tjänsterna och landsbygdens befolkning
34737: posten i många fall dessutom närmare motta-         samt med de intressentgrupper som ansvarar
34738: garen. 1 samband med ändringen övergick man         för utvecklingen av näringslivet.
34739: 
34740:      Helsingfors den 2 februari 1989
34741: 
34742:                                                                  Trafikminister Pekka Vennamo
34743:                        j
34744:                      j
34745:                     j
34746:                    j
34747:                    j
34748:                   j
34749:                  j
34750:               j
34751:              j
34752:              j
34753:             j
34754:            j
34755:           j
34756:          j
34757:         j
34758:        j
34759:       j
34760:      j
34761:     j
34762:    j
34763:   j
34764:  j
34765: j
34766:                                               1988 vp.
34767: 
34768: Kirjallinen kysymys n:o 692
34769: 
34770: 
34771: 
34772: 
34773:                                   Pulliainen ym.: Imatran Voima Oy:n hallitseman sähkön kanta-
34774:                                     verkon palvelujen saamisesta kaikille tarvitsijoille
34775: 
34776: 
34777:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34778: 
34779:     Suomessa Imatran Voima Oy hallitsee säh-            Suomessa käyttökelpoinen ratkaisu voisi olla
34780: kön kantaverkkoa ja pystyy rajoittamaan mui-         kantaverkon yhtiöittäminen Imatran Voima
34781: den sähköntuottajien kantaverkon käyttöä.            Oy:n tytäryhtiöksi, jolloin yhtiöjärjestyksellä
34782: Tämä vaikeuttaa halpaa paikallista sähköä ja         voidaan velvoittaa näin muodostettu yhtiö
34783: kaukolämpöä yhdistetysti tuottavien voimaloi-        myymään verkkopalveluja kaikille tarvitsijoil-
34784: den perustamista. IVOn politiikasta johtuu           le. Näin edistettäisiin energianlähteinä myös
34785: myös, että näille paikallisille yhtiöille aiheutuu   kotimaisten energianlähteiden käyttöä.
34786: sähkön siirrosta lisäkustannuksia. IVOn poli-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
34787: tiikka vaikeuttaa myös tuulivoimaloiden käyt-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
34788: töönottoa.                                           me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
34789:     Muun muassa Yhdysvalloissa menetellään           sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
34790: toisin kuin nykyisin Suomessa em. valtionyh-         sen:
34791: tiön toimesta. Siellä rohkaistaan paikallisia                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin val-
34792: monopoleista riippumattomia yhtiöitä tuotta-                 tionyhtiö Imatran Voima Oy:n hallitse-
34793: maan sähköä; sähkömonopolit on velv0itettu                   man sähkön kantaverkon yhtiöittämi-
34794: ostamaan ja siirtämään sähköä samalla kustan-                seksi sellaiseksi tytäryhtiöksi, joka on
34795: nuksella kuin niille itselle tuotannosta aiheutui-           yhtiöjärjestyksellä velvoitettu myymään
34796: si.                                                          verkkopalveluja kaikille tarvitsijoille?
34797: 
34798:     Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1989
34799: 
34800:                      Erkki Pulliainen                        Pekka Haavisto
34801: 
34802: 
34803: 
34804: 
34805: 290068R
34806: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 692
34807: 
34808: 
34809: 
34810: 
34811:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34812: 
34813:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Viime vuoden lokakuun alussa voimaan tul-
34814: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       leissa uusissa kilpailulaeissa on omaksuttu niin
34815: olette 9 päivänä tammikuuta 1989 päivätyn           sanottu väärinkäyttöperiaate. Tämä tarkoittaa
34816: kirjeenne n:o 2308 ohella toimittanut valtio-       sitä, ettei monopoliasema tai määräävä mark-
34817: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-       kina-asema ole sinänsä kielletty tai lainvastai-
34818: sen kansanedustaja Erkki Pulliaisen ym. näin        nen. Kiellettyä on määräävän markkina-ase-
34819: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 692:      man väärinkäyttö, jota voi olla esimerkiksi
34820:                                                     ylihinnoittelu tai toimituksesta kieltäytyminen
34821:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin val-      ilman asiallista syytä. Uusi laki ei siis edellytä
34822:        tionyhtiö Imatran Voima Oy:n hallitse-       monopolien purkamista vaan määräävässä
34823:        man sähkön kantaverkon yhtiöittämi-          markkina-asemassa toimivien yhtiöiden entistä
34824:        seksi sellaiseksi tytäryhtiöksi, joka on     tehokkaampaa valvontaa.
34825:        yhtiöjärjestyksellä velvoitettu myymään         Sähköntuottajien yhteistyövaltuuskunnassa
34826:        verkk~palveluja kaikille tarvitsijoille?
34827:                                                     on kuluvan vuoden tammikuussa hyväksytty
34828:                                                     suositus sähkön sopimussiirron periaatteista.
34829:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         Suositus koskee sähkön siirto-oikeuksia ja säh-
34830: taen seuraavaa:                                     kön siirron kustannusten laskentaperiaatteita.
34831:     Suomen sähkönsiirron kantaverkon muodos-        Suositus ei sellaisenaan merkitse kantaverkon
34832: tavat 400, 220 ja 110 kV:n voimansiirtojohdot.      palvelujen kaikissa oloissa vapaata saatavuutta
34833: Imatran Voima Oy:llä on kiistatta määräävä          kaikille halukkaille, mutta se määrittää muiden
34834: markkina-asema kantaverkkopalvelujen tar-           muassa myös Imatran Voima Oy:lle siirtoverk-
34835: jonnassa. Se omistaa tällä hetkellä 400 kV:n        kopalvelujen hinnoitteluperiaatteet ja käytän-
34836: kantaverkon kokonaan ja noin 65 OJo 220 kV:n        nössä myös hinnan ylärajan. Yhteistyövaltuus-
34837: kantaverkosta ja noin 60 OJo 110 kV:n verkos-       kunnan suosituksen aikaansaamista on pidettä-
34838: ta. Pohjolan Voima Oy:llä on noin 25 OJo :n         vä myönteisenä kehityksenä sähköalan kilpai-
34839: osuus 220 kV:n verkosta ja runsaan 10 OJo:n         lusuhteiden kannalta.
34840: osuus 110 kV:n verkosta. Muut pienemmät                Kysymyksessä viitataan Yhdysvalloissa nou-
34841: osuudet jakautuvat useamman yhtiön kesken.          datettuihin siirtoverkon käyttöehtoihin. Vuon-
34842:     Imatran Voiman verkossaan siirtämästä säh-      na 1978 voimaan tulleen järjestelmän tavoittee-
34843: köstä noin kolmannes on muiden tuottajien           na on ollut edistää riippumattomien sähkön-
34844: sähköä, jonka siirtämisestä yhtiö on tehnyt         tuottajien pääsyä USAn markkinoille. Järjes-
34845: siirtosopimukset. Imatran Voiman taholta on         telmässä sähköä tuottavan monopoliyhtiön on
34846: todettu, että ainakin sen omistaman verkon          tarjouduttava ostamaan sähköä riippumatto-
34847: osalta kaikki esiintyneet siirtotarpeet on tyydy-   malta tuottajalta kustannuksella, joka yhtiölle
34848: tetty.                                              muuten aiheutuisi tapauksessa, jossa sähkö
34849:    Yksityisen teollisuuden voimayhtiöt ovat vii-    tuotetaan itse tai ostetaan jostain muusta läh-
34850: me vuonna perustaneet uuden sähkönsiirtoyh-         teestä. Järjestelmän hankaluutena on oikean
34851: tiön, Teollisuuden Voimansiirto Oy:n. Uuden         hintatason määrittäminen. Kun USAn järjes-
34852: yhtiön tavoitteena on rakentaa maahamme kil-        telmässä sovellettavan hintatason määrää osa-
34853: paileva, lähinnä sen omia tarpeita palveleva        valtion viranomainen, järjestelmän käyttöön-
34854: kantaverkko, joka osittain muodostunee jo           otto Suomessa olisi osittaista paluuta hinta-
34855: olemassa olevista johdoista. Uuden verkkoyh-        säännöstelyn aikaan. Toisaalta tällä hetkellä
34856: tiön perustaminen ja sen kantaverkon raken-         noudatettava sähköntuottajien yhteistyöval-
34857: nushankkeet tulevat merkitsemään sähkönsiir-        tuuskunnan suositus voimalaitosten yhteiskäy-
34858: topalvelujen tarjonnan monipuolistumista ja         töstä vuodelta 1984 määrittää lyhytaikaisen
34859: sitä kautta kilpailun lisääntymistä energia-alal-   sähkökaupan periaatteet ja hinnan vastaavin
34860: la.                                                 tavoittein kuin mainittu USAn järjestelmä.
34861:                                      1988 vp. -     KK n:o 692                                       3
34862: 
34863:    Imatran Voima Oy:n siirtoverkkopolitiikka         laitoshuollon sekä muuhunkin teknis-taloudel-
34864: ei vaikeuta tuulivoimalaitosten käyttöönottoa.       liseen asiantuntemukseen. Useissa tapauksissa
34865: Imatran Voima Oy:llä ei ole 20 kV:n verkkoja,        kysymys on Imatran Voima Oy:n ja yksityisten
34866: joihin teholtaan pienet tuulivoimalaitokset          yritysten yhteisomistukseen perustuvista yh-
34867: käytännössä liittyvät. Tällaiset verkot ovat pai-    tiöistä, joissa Imatran Voima Oy voi olla myös
34868: kallisten jakelusähkölaitosten omistuksessa.         vähemmistöosakkaana.
34869: Tästä syystä kysymyksessä esitetyllä IVOn ver-          IVOn pääliiketoiminta-alueilla eli energian
34870: kon yhtiöittämisellä ja käyttöoikeuksien va-         tuotannossa ja toimituksessa sekä engineering-
34871: pauttamisella ei ole merkitystä tuulivoimalai-       alueella ei ole ainakaan toistaiseksi katsottu
34872: tosten kannattavuusedellytysten turvaamisessa.       tarkoituksenmukaiseksi siirtyä yhtiöittämis-
34873:    Voidaan kuitenkin olettaa, että sähkön pien-      malliin. Niistäkin on kuitenkin muodostettu
34874: tuottajien määrä tulee uusien sähköntuotanto-        itsenäiset tulosryhmät ja niissä tulosyksiköitä.
34875: menetelmien yleistyessä lisääntymään. Tällaista      Tulosvastuuajattelun ja yhtiöittämistoiminnan
34876: kehitystä on pidettävä myönteisenä. Tällöin          tavoitteena on terävöittää ja tehostaa Imatran
34877: tulee myös harkittavaksi, miten pientuottajien       Voima Oy:n liiketoimintaa alan kilpailun voi-
34878: suhteet voimayhtiöihin ja jakelulaitoksiin olisi     mistuessa ja siten, että järkeistämistoimilla voi-
34879: luontevinta järjestää.                               taisiin osaltaan edistää ja varmistaa sähkön
34880:    Imatran Voima Oy:n siirtoverkkopalveluista        reaalihinnan myönteistä kehitystä.
34881: saama myyntitulo on noin 2,5 OJo yhtiön liike-          Hallitus pyrkii taloudellisen kilpailun lisää-
34882: vaihdosta, eli se ja erityisesti toiminnan anta-     miseen energia-alalla ja seuraa markkinoiden
34883: ma kate on vähäinen verrattuna verkon talou-         kehitystä myös sähkönsiirtopalvelujen tarjon-
34884: delliseen arvoon (noin 4-5 miljardia). Tämän         nassa. Vain Imatran Voima Oy:n omistaman
34885: perusteella voitaneen myös olettaa, että siirto-     siirtoverkon yhtiöittäminen ei välttämättä toisi
34886: palvelujen ostajien maksama hinta Imatran            olennaista etua nykytilanteeseen. Uusi yhtiö
34887: Voima Oy:lle on varsin kohtuullinen.                 joutuisi maksamaan siirtoverkosta lähellä sen
34888:    Imatran Voima Oy:ssä on meneillään voima-         todellista pääoma-arvoa olevan hinnan, minkä
34889: kas yhtiön liiketoimintojen uudelleenryhmittä-       seurauksena yhtiön todennäköisesti tulisi periä
34890: minen. Sen yhteydessä Imatran Voima -konser-         nykyistä jopa huomattavastikin korkeampia
34891: niin on muodostettu useita itsenäisiä tulosvas-      sähkön siirtohintoja. Siirtopalvelujen tarjontaa
34892: tuullisia tytäryhtiöitä, joiden toiminnallinen       voidaan helpottaa ja kilpailua lisätä myös
34893: perusta nojaa IVOn piirissä ajan kuluessa syn-       muilla keinoilla, kuten edellä kuvattu viimeai-
34894: tyneeseen sähkön tuotannon, toimituksen ja           kainen kehitys osoittaa.
34895: 
34896:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
34897: 
34898:                                                   Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
34899: 4                                   1988 vp. -     KK n:o 692
34900: 
34901: 
34902: 
34903: 
34904:                              Till Riksdagens Herr Talma1;1
34905: 
34906:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        konkurrensen inbm energibranschen därige-
34907: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        nom ökar.
34908: nr 2308 av den 9 januari 1989 till vederbörande       1 de nya konl(urrenslagarna, som trädde i
34909: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     kraft vid början av oktober i fjol, har den så
34910: jande av riksdagsman Pulliainen m.fl. under-       kallade missbruksprincipen omfattats. Detta
34911: tecknade spörsmål nr 692:                          betyder att en mbnopolställning eller domine-
34912:                                                    rande ställning på marknaden i sig inte är
34913:           Har Regeringen för avsikt att vidta      förbjuden eller lagstridig. Förbjudet är att
34914:        åtgärder för att åstadkomma ett sådant      missbruka denn~ ställning, vilket t.ex. kan
34915:        dotterbolag av det elstamnät som stats-     innebära att pris~n sätts för högt eller att en
34916:        bolaget Imatran Voima Oy råder över         leverans utan sa~ligt skäl förvägras. Den nya
34917:        som enligt bolagsordningen är skyldigt      lagen förutsätte~: alltså inte att monopolerna
34918:        att sälja nättjänster till alla som behö-   hävs utan att de tJolag som innehar en domine-
34919:        ver dem?                                    rande ställning ö~ervakas effektivare än förut.
34920:                                                       Elproducentern~s samarbetsdelegation har i
34921:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       januari i år godkänt en rekommendation om
34922: samt anföra följande:                              principerna för ~löverföring med avtal. Re-
34923:                                                    kommendationen i gäller rättigheterna till el-
34924:    Stamnätet för elöverföringen i Finland be-      överföring och p~inciperna för beräkning av
34925: står av kraftöverföringsledningar på 400, 220      kostnaderna för elöverföringen. Rekommenda-
34926: och 110 kV. Imatran Voima Oy har obestridli-       tionen som sådam innebär inte att stamnäts-
34927: gen en dominerande ställning på marknaden då       tjänster i alla fö~hållanden står fritt till buds
34928: det gäller utbudet på tjänster i fråga om          för alla intresserade, men den bestämmer prin-
34929: stamnätet. Bolaget äger i detta nu stamnätet på    ciperna för prissä'ttningen på de tjänster som
34930: 400 kV i sin helhet, ca 65 OJo av stamnätet på     gäller överföringspäten, bl.a. också för Imat-
34931: 220 kV och ca 60 OJo av nätet på 110 kV.           ran Voima Oy, o9h i praktiken också den ö~re
34932: Pohjolan Voima Oy har en andel på ca 25 OJo        gränsen för prisetr Det att samarbetsdelegatw-
34933: av nätet på 220 kV och drygt 10 OJo av nätet på    nen har fått tilllstånd en rekommendation
34934: 110 kV. De övriga mindre andelarna fördelar        måste ses som en ositiv utveckling med tanke
34935: sig på flera bolag.                                på konkurrensf'/hållandena inom elbran-
34936:    Av elektriciteten i Imatran Voimas över-        schen.             '
34937: föringsnät härstammar cirka en tredjedel från         1 spörsmålet hä'nvisas det till de villkor för
34938: andra producenter som bolaget har ingått avtal     bruket av överföringsnätet som följs i USA.
34939: om elöverföring med. På Imatran Voima har          Målet för det system som togs i bruk år 1978
34940: det konstaterats att åtminstone i fråga om det     har varit att främja de oberoende elproducen-
34941: nät bolaget äger har alla överföringsbehov som     ternas inträde på marknaden i USA. 1 detta
34942: förekommit tillgodosetts.                          system måste ett elproducerande monopolbo-
34943:    Kraftbolagen inom den privata industrin         lag erbjuda sig att köpa el av en oberoende
34944: grundade i fjol ett nytt elöverföringsbolag        producent till samma kostnader som bolaget
34945: Teollisuuden Voimansiirto Oy. Det nya bolaget      skulle förorsakas i annat fall, t.ex. då bolaget
34946: har som mål att bygga ett konkurrerande            självt producerar elektriciteten eller köper den
34947: stamnät i vårt land, som främst skall betjäna      från någon annan källa. Svårigheten med detta
34948: bolagets egna behov, och som delvis bildas av      system är att fastställa den rätta prisnivån.
34949: redan existerande ledningar. Grundandet av ett     Medan den prisnivå som tillämpas i det ameri-
34950: nytt nätbolag och byggnadsprojekten för dess       kanska systemet bestäms av delstatsmyndighe-
34951: stamnät kommer att innebära att utbudet på         terna, skulle ibruktagandet av detta system i
34952: elöverföringstjänster blir mångsidigare och att    Finland medföra en partiell tillbakagång till
34953:                                      1988 vp. -      KK n:o 692                                        5
34954: 
34955: tiden med prisregleringo I den rekommendation        sin verksamhetsgrund stöder sig på den sak-
34956: från år 1984 av elproducenternas samarbetsde-        kunskap om produktion och leverans av el och
34957: legation om samkörning av kraftverken som            underhåll av elverken samt också annan tek-
34958: skall följas i dagens läge fastställs dock princi-   nisk-ekonomisk sakkunskap som under årens
34959: perna för och priset på kortvariga elköp med         lopp har samlats inom IVOO I flera fall är det
34960: motsvarande målsättningar som i det ameri-           fråga om bolag samägda av Imatran Voima Oy
34961: kanska systemet.                                     och privatföretag, där Imatran Voima Oy ock-
34962:    Imatran Voima Oy:s politik i fråga om             så kan vara minoritetsaktieägareo
34963: överföringsnäten försvårar inte ibruktagandet
34964:                                                         Inom de områden där IVO huvudsakligen
34965: av vindkraftverko Imatran Voima Oy har inga
34966:                                                      bedriver sin affärsverksamhet, dovoso produk-
34967: nät på 20 kV tili vilka vindkraftverken, som är
34968:                                                      tion och leverans av energi samt engineering-
34969: små tili sin effekt, i praktiken ansluter sigo
34970:                                                      området, har det åtminstone inte tills vidare
34971: Sådana nät ägs av de lokala distributionselver-
34972:                                                      ansetts ändamålsenligt att övergå tili en modell
34973: keno På grund av detta har grundandet av ett
34974:                                                      med ett separat bolago Av dessa har emellertid
34975: bolag för IVO:s nät och frisläppandet av
34976:                                                      också bildats självständiga resultatgrupper och
34977: bruksrättigheterna, vilka förespråkas i spörs-       inom dem resultatenheter Målet med resultat-
34978: målet, ingen betydelse då det gäller att trygga
34979:                                                                                  0
34980: 
34981: 
34982: 
34983: 
34984:                                                      ansvarighetstanken och bolagsverksamheten är
34985: förutsättningarna för att vindkraftverken skall
34986:                                                      att stärka och effektivera Imatran Voima Oy:s
34987: kunna bli lönsammao
34988:                                                      affärsverksamhet då konkurrensen inom bran-
34989:    Man kan i alla fall förvänta sig att antalet
34990:                                                      schen hårdnar, och detta på så sätt att rationa-
34991: små elproducenter kommer att öka då de nya
34992:                                                      liseringsåtgärderna för sin del kan främja och
34993: elproduktionsmetoderna blir vanligareo Denna
34994: utveckling bör anses positiv o Härvid bör man        trygga en positiv utveckling av det reella priset
34995:                                                      på el.
34996: också överväga hur småproducenternas för-
34997: hållande tili kraftbolagen och distributionsver-        Regeringen strävar efter att utöka den eko-
34998: ken skall kunna ordnas så naturligt som möj-         nomiska konkurrensen inom energibranschen
34999: ligt.                                                och följer med hur marknaden utvecklas också
35000:    De försäljningsinkomster Imatran Voima Oy         i fråga om utbudet på elöverföringstjänster        0
35001: 
35002: 
35003: 
35004: 
35005: får från de tjänster som gäller överföringsnä-       Om man endast åstadkom ett bolag för det
35006: ten utgör ca 2,5 Ofo av bolagets omsättning,         överföringsnät som Imatran Voima Oy äger
35007: d.v.so de och i synnerhet täckningsbidraget          skulle detta inte nödvändigtvis medföra några
35008: från verksamheten är ringa i jämförelse med          större fördelar jämfört med nuläget. Det nya
35009: nätets ekonomiska värde (ca 4-5 miljarder)o          bolaget vore tvunget att betala ett pris för
35010: På basis av detta torde man också kunna anta         överföringsnätet som nästan motsvarar det
35011: att det pris de som köper överföringstjänster        verkliga kapitalvärdet för nätet, vilket skulle
35012:  betalar Imatran Voima Oy är synnerligen rim-        ha tili följd att bolaget troligtvis skulle debitera
35013: ligt.                                                ett t.oomo mycket högre elöverföringspris än
35014:    Inom Imatran Voima Oy pågår en stark              för närvarandeo Utbudet av överföringstjänster
35015:  omgruppering av bolagets affärsverksamhet. I        kan underlättas och konkurrensen utökas ock-
35016:  samband med detta har det inom Imatran              så med andra metoder, såsom den ovan be-
35017: Voima-koncernen bildats flera självständiga,         skrivna ~tvecklingen under den senaste tiden
35018:  resultatansvariga dotterbolag, som i fråga om       visar.
35019: 
35020:      Helsingfors den 10 februari 1989
35021: 
35022:                                                   Handels- o* industriminister Ilkka Suominen
35023:                                               1988 vp.
35024: 
35025: Kirjallinen kysymys n:o 693
35026: 
35027: 
35028: 
35029: 
35030:                                   Pulliainen ym.: Työnantajan järjestämän terveydenhuollon säi-
35031:                                     lyttämisestä verottomana
35032: 
35033: 
35034:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35035: 
35036:    Maassamme on laajalti hyväksytty tervey-          kuitenkaan löydy tukea itse lainkohdasta tai
35037: denhoitopoliittiseksi tavoitteeksi omalääkäril       sen perusteluista, joten sovellutus on muutetta-
35038: omahammaslääkärijärjestelmän kehittäminen,           vissa lainkohtaa eduskunnassa muuttamatta.
35039: mikä sisältää myös sen, että potilaalla on              Kun em. sopimussovellutus lisäksi rikkoo
35040: oikeus itse valita häntä hoitava lääkäri tai         voimassa olevat hoitosuhteet ja pakottaa poti-
35041: hammaslääkäri. Tämä luo luonnollisen pohjan          laat siirtymään uusiin hoitopaikkoihin sorta-
35042: luottamukselliselle      potilas-lääkärisuhteelle.   malla samalla yksittäisiä ammatinharjoittajia,
35043: Monelle potilaalle on jopa ratkaisevan tärkeää,      on tapahtumien kulkuun syytä pikaisesti puut-
35044: että hän voi valita esimerkiksi yhden hammas-        tua ja palata vanhaan, hyväksi koettuun käy-
35045: lääkärin vastaanoton, johon hän voi mennä            täntöön, joka myös täyttää verouudistukselle
35046: vaivoineen ja ongelmineen. Lainsäädännöllä ja        asetetun neutraalisuustavoitteen.
35047: verotuspolitiikalla ei saisikaan tehdä mahdot-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
35048: tomaksi yhden hammaslääkärin vastaanottojen          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
35049: säilymistä valinnaisena vaihtoehtona.                me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
35050:    Nyt kuitenkin ollaan hävittämässä yhden           sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
35051: hammaslääkärin vastaanottoja tulo- ja varalli-       sen:
35052: suusverolain 49 §:n sovellutuksella, jonka mu-                  Aikooko Hallitus pikaisesti toimia
35053: kaan työnantajan järjestämän hammashuolto-                   niin, että työnantajan solmimia tervey-
35054: etuuden verottomuus säilyy vain, jos työnanta-               denhuoltosopimuksia näitä palveluk-
35055: ja tekee järjestämästään terveydenhuollosta so-              sia tarjoavan yksikön kanssa ei tulla
35056: pimuksen näitä palveluja tarjoavan yksikön                   jatkossakaan vaatimaan ehdoksi sille,
35057: kanssa. Työntekijän saama etuus riippuisi näin               että työnantajan järjestämän tavan-
35058: siitä, millä tavoin hänen työnantajansa mah-                 omaisen ja kohtuullisen terveydenhuol-
35059: dollisen järjestelmänsä rakentaa. Tälle keskit-              lon (esim. hammashoidon) verottomuus
35060: tymiskehitystä tukevalle lainsovellutukselle ei              henkilökuntaetuna säilyy?
35061: 
35062:      Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1989
35063: 
35064:                      Erkki Pulliainen                        Pekka Haavisto
35065: 
35066: 
35067: 
35068: 
35069: 290062K
35070: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 693
35071: 
35072: 
35073: 
35074: 
35075:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35076: 
35077:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     laitokselta, mutta myös muita työnantajan jär-
35078: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      jestämiä terveydenhoitopalveluja. Verosta va-
35079: olette 10 päivänä tammikuuta 1989 päivätyn         paan edun piiriin kuului siten myös esimerkiksi
35080: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       hammashuolto. Tavanomaisina etuina ei sen
35081: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      sijaan pidetty esimerkiksi työnantajan järjestä-
35082: edustaja Erkki Pulliaisen ym. näin kuuluvasta      miä virkistysmatkoja, kylpyläpalveluja tai
35083: kirjallisesta kysymyksestä n:o 693:                työntekijän perheenjäsenten sairaus- ja tervey-
35084:                                                    denhoitokulujen korvaamista.
35085:          Aikooko Hallitus pikaisesti toimia
35086:        niin, että työnantajan solmimia tervey-        Tulo- ja varallisuusverolain 49 §:n uudiste-
35087:        denhuoltosopimuksia näitä palveluksia       tulla sanamuodolla ei ole ollut tarkoitus muut-
35088:        tarjoavan yksikön kanssa ei tulla jat-      taa vakiintunutta verotuskäytäntöä. Verohalli-
35089:        kossakaan vaatimaan ehdoksi sille, että     tus on tammikuun 26 päivänä 1989 antanut
35090:        työnantajan järjestämän tavanomaisen        asiasta uudet ohjeet (Dnro 781133/89), joissa
35091:        ja kohtuullisen terveydenhuollon (esim.     varsin seikkaperäisesti selvitetään terveyden-
35092:        hammashoidon) verottomuus henkilö-          huoltopalvelujen verokohtelua. Ollakseen ve-
35093:        kuntaetuna säilyy?                          rosta vapaata työterveyshuollon on edelleenkin
35094:                                                    oltava sekä työnantajan järjestämää että ta-
35095:                                                    vanomaista ja kohtuullista. Järjestelyjen tulee
35096:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       siten perustua terveydenhuolto-ohjesääntöön,
35097: vasti seuraavaa:                                   työ- tai virkaehtosopimuksiin tai vastaaviin
35098:    Ennen kuluvan vuoden alkua voimassa ol-         etukäteissopimuksiin. Tavanomaisuus ja koh-
35099: leen tulo- ja varallisuusverolain (1043174)        tuullisuus edellyttävät, että palvelut ovat koko
35100: 22 a §:n mukaan veronalaiseksi palkka- tai         henkilökunnan käytössä. Eri ammattialojen
35101: eläketuloksi ei katsottu henkilökunnan tai         palvelut voivat toki olla tarpeesta riippuen
35102: työnantajan palveluksesta eläkkeellä olevien       samassakin työpaikassa erilaiset. Työpaikka-
35103: työnantajalta saamaa tavanomaista ja kohtuul-      lääkärin palveluja ei ole ollut tarkoitus saattaa
35104: lista etua työnantajan järjestämästä terveyden-    veronalaisiksi, ei myöskään terveysasemien vä-
35105: huollosta. Kuluvan vuoden alusta voimaan tul-      lityksellä tarjottuja palveluja, joista työnantaja
35106: leen uuden tulo- ja varallisuusverolain (1240/     on asianmukaisesti sopinut. Tarkoituksena ei
35107: 88) 49 §:ssä säännöstä täydentää lisäys, jonka     myöskään ole ollut puuttua yksilön oikeuteen
35108: mukaan verosta vapaana etuna ei kuitenkaan         valita häntä hoitava lääkäri tai hammaslääkäri
35109: oteta lukuun työnantajan työntekijälle suorit-     sellaisessa tilanteessa, jossa järjestely työpai-
35110: tamaa korvausta terveydenhuollosta ja sairau-      kalla on tavanomainen ja perustuu järjestet-
35111: desta johtuvista kustannuksista.                   tyyn työterveyshuoltoon. Verohallituksen uu-
35112:    Verohallituksen aikaisempien ohjeiden mu-       den ohjeenkin mukaan työnantajan omaan
35113: kaan työnantajan järjestämänä on pidetty työ-      lääkäriin voidaan rinnastaa muu lääkäri, esi-
35114: terveyshuoltolakiin perustuvaa työterveyshuol-     merkiksi kysymyksen perusteluissa mainitut
35115: toa, joka perustuu sopimukseen, ohjesääntöön       niin sanotut omalääkärit, jos patkansaajalla
35116: tai muutoin ennalta järjestettyyn menettelyyn.     lääkäriin mennessään on työnantajan lähete tai
35117: Työnantajan järjestämänä on siten pidetty          selvitys hoidon liittymisestä työterveyshuol-
35118: myös sellaista työterveyshuoltoa, jonka piirissä   toon.
35119: työnantaja korvaa terveydenhuolto-ohjesään-           Valtiovarainvaliokunnan kannanoton mu-
35120: nössä määritellyt työntekijän sairauskustan-       kaan (valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 81,
35121: nukset tositetta vastaan. Tavanomaisena ja         HE n:o 109/1988 vp.) niissä tapauksissa, joissa
35122: kohtuullisena etuna voitiin pitää terveydenhoi-    työnantaja on sopinut terveyspalvelujen tarjo-
35123: topalveluja, joiden perusteella työnantaja oli     amisesta tietyn yksityisen terveysaseman tai
35124: oikeutettu     saamaan      sairausvakuutuslain    vastaavan välityksellä ja suorittaa maksut suo-
35125: 29 §:ssä tarkoitettua korvausta Kansaneläke-       raan asianomaiselle laitokselle, ei työntekijälle
35126:                                       1988 vp. -      KK n:o 693                                      3
35127: 
35128: synny veronalaista tuloa edellyttäen, että saa-       työnantaja terveyspalveluja järjestämättä on
35129: tua etua voidaan pitää tavanomaisena ja koh-          sitoutunut korvaamaan tietyn määrän sairaus-,
35130: tuullisena. Sillä teknisellä järjestelyllä, maksaa-   silmälasi- tai vaikkapa hammaslääkärikuluja
35131: ko työnantaja syntyneet kustannukset suoraan          pelkästään tositteita vastaan sekä käytännössä
35132: vai työntekijän välityksellä, ei verohallituksen      varsin yleinen tilanne, jossa korvataan myös
35133: ohjeen mukaan kuitenkaan ole ratkaisevaa              työntekijän perheen sairaus- ja terveydenhoito-
35134: merkitystä.                                           kulut.
35135:    Koska sekä työnantajalle että työntekijälle           Koska lainsäädännön tasolla on varsin vai-
35136: on taloudellisesti edullista korvata rahapalkkaa      kea ottaa huomioon käytännön elämässä esiin-
35137: erilaisin verosta vapain tai vajaasti verotettavin    tyviä yksittäistapauksia, on tulo- ja varallisuus-
35138: eduin, työterveyshuollon verovapautta koske-          verolain 49 §:n sanamuoto suppea. Verohalli-
35139: van säännöksen sanamuodon muuttamisella on            tuksen ohjeessaan ilmaisema säännöksen tul-
35140: haluttu rajata mahdollisuuksia saada verosta          kinta näyttää kuitenkin säilyttävän verosta va-
35141: vapaina sellaisia etuja, joita ei voida pitää         paiden etujen piirissä kaikki ne työpaikkater-
35142: normaalin työterveyshuollon piirissä tavan-           veydenhuollon muodot, joista julkisuudessa on
35143: omaisinaja kohtuullisina ja jotka siten kuulu-        keskusteltu ja eri perustein kannettu huolta.
35144: vat elantokustannusten korvauksina veronalai-         Eri työterveyshuoltomuotojen verotuksellisen
35145: sen tulon piiriin. Verohallituksen edellä maini-      aseman turvaamiseen ei siten ole tarvetta halli-
35146: tussa ohjeessa on esimerkkeinä veronalaisesta         tuksen toimenpitein puuttua.
35147: edusta mainittu muun ohessa tilanteet, jossa
35148: 
35149:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
35150: 
35151:                                                                            Ministeri Ulla Puolanne
35152: 4                                   1988 vp. -      KK n:o 693
35153: 
35154: 
35155: 
35156: 
35157:                               Tili Riksdagens Herr Talman
35158: 
35159:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         sådan sjukvårdsservice som berättigade arbets-
35160: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         givaren att från folkpensionsanstalten få er-
35161: av den 10 januari 1989 tili vederbörande med-       sättning som avses i 29 § sjukförsäkringslagen,
35162: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     och även annan sjukvårdsservice som arbetsgi-
35163: av riksdagsman Erkki Pulliainen m.fl. under-        varen ordnat, anses utgöra sedvanlig och skälig
35164: tecknade spörsmål nr 693:                           förmån. Tili de förmåner som var fria från
35165:                                                     skatt hörde alltså även t.ex. tandvård. Sam
35166:           Ämnar Regeringen i brådskande ord-        sedvanliga av arbetsgivaren anordnade för-
35167:        ning skrida tili åtgärder för att avtal om   måner ansågs däremot inte t.ex. rekreationsre-
35168:        hälsovård, vilka arbetsgivaren slutit        sor, badinrättningsservice eller ersättning för
35169:        med den enhet som erbjuder dessa             sjuk- eller hälsovårdskostnader tili arbetsta-
35170:        tjänster, inte heller i fortsättningen       garens familjemedlemmar.
35171:        skall vara ett vilikor för att skattefri-       A vsikten med den nya ordalydelsen i 49 §
35172:        heten i fråga om sedvanlig och skälig        lagen om skatt på inkomst och förmögenhet
35173:        hälsovård (t.ex. tandvård) som arbets-       har inte varit att ändra den vedertagna prax-
35174:        givaren ordnat skall kvarstå som perso-      isen vid beskattning. Skattestyrelsen har den 26
35175:        nalförmån?                                   januari 1989 gett nya direktiv i ärendet (Dnr
35176:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        781133/89), i vilka tämligen detaljerat be-
35177: samt anföra följande:                               skrivs hur hälsovårdstjänsterna behandlas vid
35178:                                                     beskattningen. Fortfarande skall företagshälso-
35179:    Enligt 22 a § lagen om skatt på inkomst och      vården, för att vara befriad från skatt, dels
35180: förmögenhet (1043174), som var gällande före        vara ordnad av arbetsgivaren och dels vara
35181: ingången av innevarande år, ansågs inte sådana      sedvanlig och skälig. Arrangemangen bör alltså
35182: sedvanliga och skäliga förmåner som anställda       basera sig på reglementet för hälsovård, arbets-
35183: och personer som uppbär pension för tidigare        eller tjänsteavtal eller på motsvarande på
35184: anställning hos arbetsgivaren erhåller av den-      förhand uppgjorda avtal. Det att tjänsterna
35185: ne, och som utgörs av hälsovård som arbetsgi-       skall vara sedvanliga och skäliga innebär att de
35186: varen ordnar, utgöra skattepliktig löne- eller      skall kunna utnyttjas av hela personalen. Be-
35187: pensionsinkomst. I 49 § i den nya lagen om          roende på behoven kan de olika yrkesområde-
35188: skatt på inkomst och förmögenhet (1240/88),         nas tjänster t.o.m. på samma arbetsplats ändå
35189: som trädde i kraft i början av innevarande år,      avvika från varandra. Man har inte haft för
35190: finns ett kompletterande tiliägg, enligt vilket     avsikt att göra arbetsplatsläkarens tjänster
35191: ersättningar som arbetsgivaren betalar tili ar-     skattepliktiga, inte heller de tjänster vilka er-
35192: betstagaren för kostnader för hälsovård och         bjuds genom hälsostationernas förmedling och
35193: sjukdom likväl inte räknas som förmån fri från      om vilka arbetsgivaren sakenligt avtalat. Av-
35194: skatt.                                              sikten har heller inte varit att i de fall, då
35195:    Enligt tidigare direktiv från skattestyrelsen    arrangemangen på arbetsplatsen är sedvanliga
35196: har sådan företagshälsovård som grundar sig         och baserar sig på en ordnad företagshälso-
35197: på lagen om företagshälsovård och som base-         vård, inskränka den enskilde personens rätt att
35198: rar sig på ett avtal, ett reglemente eller övrigt   själv välja läkare eller tandläkare. Enligt skatt-
35199: förfarande som ordnats på förhand ansetts           estyrelsens nya direktiv kan med arbetsgivarens
35200: vara ordnad av arbetsgivaren. Tili följd av         egna läkare likaså jämställas någon annan
35201: detta har även sådan företagshälsovård inom         läkare, t.ex. de s.k. egenläkare vilka omnämns
35202: vars ramar arbetsgivaren mot kvitton ersätter       i motiveringen tili spörsmålet, om löntagaren
35203: de sjukvårdskostnader för arbetstagaren vilka       vid besök hos läkaren har en remiss fråri
35204: definierats i reglementet för hälsovård ansetts     arbetsgivaren eller en utredning över att värden
35205: höra ordnad av arbetsgivaren. Tidigare kunde        hör samman med företagshälsovården.
35206:                                      1988 vp. -     KK n:o 693                                    5
35207: 
35208:    Enligt ett ställningstagande från statsutskot-   alltså som ersättning för levnadskostnader an-
35209: tet (statsutskottets betänkande nr 81, RP nr        ses utgöra skattepliktig inkomst. Som exempel
35210: 109/1988 rd.) får arbetstagaren ingen skatte-       på skattepliktig inkomst nämns i skattestyrel-
35211: pliktig inkomst i de fall då arbetsgivaren avta-    sens ovan nämnda direktiv bl.a. de fall då
35212: lat om att hälsovårdsservicen erbjuds genom         arbetsgivaren inte ordnat någon hälsovårdsser-
35213: någon viss privat hälsostation eller motsvaran-     vice utan har förbundit sig att enbart mot
35214: de inrättning och arbetsgivaren betalar avgift-     kviaon ersätta kostnaderna för sjukdom, glas-
35215: erna direkt till inrättningen i fråga, förutsatt    ögon eller tandläkare tili ett visst belopp samt
35216: att förmånen kan anses vara sedvanlig och           de i praktiken synnerligen allmänna fall då
35217: skälig. Enligt skattestyrelsens direktiv är det     även sjuk- och hälsovårdskostnaderna för ar-
35218: inte av någon avgörande betydelse hur betal-        betstagarens familj ersätts.
35219: ningen sker rent tekniskt, om arbetsgivaren            Eftersom det på lagstiftningsnivå är tämligen
35220: direkt betalar de kostnader som uppstår eller       svårt att beakta enskilda situationer i det pra-
35221: om betalningen sker genom arbetstagarens            tiska livet, är formuleringen i 49 § lagen om
35222: förmedling.                                         skatt på inkomst och förmögenhet snäv. Den
35223:    Eftersom det både för arbetsgivaren och          tolkning av stadgandet som ingår i skattestyrel-
35224: arbetstagaren är ekonomiskt lönsamt att ersät-      sens direktiv ger dock för handen att alla de
35225: ta penninglönen med olika helt eller delvis         former av företagshälsovård vilka diskuterats i
35226: skattefria förmåner, har man med formule-           offentligheten och om vilka man på olika
35227: ringen i stadgandet som berör skattefriheten        grunder bekymrat sig skall förbli skattefria.
35228: för hälsovården velat begränsa möjligheterna        Det finns alltså inga skäl att från regeringens
35229: att få sådana förmåner fria från skatt vilka        sida skrida tili några åtgärder för att trygga
35230: inte kan anses sedvanliga och skäliga inom          den beskattningsmässiga ställning som olika
35231: ramen för normal företagshälsovård och vilka        former av företagshälsovård har.
35232: 
35233:     Helsingfors den 9 februari 1989
35234: 
35235:                                                                         Minister Ulla Puolanne
35236:                             j
35237:                         j
35238:                         j
35239:                     j
35240:                     j
35241:                 j
35242:                 j
35243:             j
35244:             j
35245:         j
35246:         j
35247:     j
35248:     j
35249: j
35250: j
35251:                                                1988 vp.
35252: 
35253: Kirjallinen kysymys n:o 694
35254: 
35255: 
35256: 
35257: 
35258:                                    Puska: Urheilun taloudellisen tukemisen kielteisistä ilmiöistä
35259: 
35260: 
35261:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35262: 
35263:   Urheilutoiminnan kaupallinen sponsorointi           riin. Osittain tarvittaneen lain muutosta esim.
35264: on viime vuosina voimakkaasti lisääntynyt.            Kanadan tai Australian mallin mukaan urhei-
35265: Yleisesti ottaen kansalaiset hyväksyvät tämän         lusponsoroinnin kieltämiseksi. Kun useimmissa
35266: urheilurahoituksen muodon, koska omarahoi-            tapauksissa on kysymys valtion taloudellista
35267: tus ja julkisen vallan tuki ei riitä lisääntyneiden   tukea nauttivista urheilujärjestöistä, voidaan
35268: kulujen peittämiseksi.                                selvästi kielteisissä urheilusponsorointitapauk-
35269:    Urheilusponsorointiin liittyy kuitenkin laajo-     sissa harkita myös yhteiskunnan erimuotoisen
35270: ja kansalaispiirejä häiritseviä piirteitä silloin,    tuen poisvetämistä. Tällaisissa tapauksissa ei
35271: kun urheilijoiden mainokset ovat urheilun,            olisi kysymys minkäänlaisesta kiellosta (joka
35272: nuorisokasvatuksen tai kansallisten tavoittei-        tupakan mainonnan osalta on katsottava pe-
35273: den kannalta kyseenalaisia. Tällaisia esimerk-        rustelluksi), vaan yhteiskunnan taloudellisen
35274: kejä viimeaikaisesta keskustelusta ovat tupa-         tuen vähentämisestä tai poistamisesta.
35275: kan lakia kiertävät piilomainonnan muodot                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
35276: Suomessa, suomalaisten urheilijoiden tupakka-         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
35277: mainokset ulkomailla, suomalaisten kilpapur-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35278: jeveneiden mainokset tai jääkiekkomaajoukku-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35279: een kansallisen leijonasymbolin muuttuminen                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
35280: pankin leijonatunnusta muistuttavaksi.                       ryhtyä yleisen käsityksen mukaan sel-
35281:    Tupakan piilomainonnan ja ulkomaisen                      västi kielteisten ja urheilun tavoitteiden
35282: mainonnan suhteen lienee osittain kysymys                    kannalta haitallisten urheilusponsoroin-
35283: laittomasta mainonnasta ja sen saamisesta ku-                nin muotojen vähentämiseksi?
35284: 
35285:      Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1989
35286: 
35287: 
35288:                                              Pekka Puska
35289: 
35290: 
35291: 
35292: 
35293: 290069S
35294: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 694
35295: 
35296: 
35297: 
35298: 
35299:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35300: 
35301:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      veyslautakunnat. Kun lain määräyksiä vastaan
35302: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       rikotaan urheilun alueella, on asiaa hoitava
35303: olette 10 päivänä tammikuuta 1989 päivätyn          viranomainen tällöinkin lääkintöhallitus tai
35304: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        terveyslautakunta.
35305: asianomaselle jäsenelle jäljennöksen kansan-           Tupakan terveydelle haitalliset vaikutukset
35306: edustaja Pekka Puskan näin kuuluvasta kirjal-       ovat kiistattomat. Tupakointi ja sen edistämi-
35307: lisesta kysymyksestä n:o 694:                       nen ovat ristiriidassa myös urheilun terveyden
35308:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       edistämiseen pyrkivien periaatteiden kanssa.
35309:        ryhtyä yleisen käsityksen mukaan sel-        Tämän vuoksi opetusministeriö yhteistyössä
35310:        västi kielteisten ja urheilun tavoitteiden   urheilujärjestöjen kanssa pyrkii kaikin mah-
35311:        kannalta haitallisten urheilusponsoroin-     dollisin keinoin toimimaan tupakointia ja sen
35312:        nin muotojen vähentämiseksi?                 mainontaa vastaan urheilun piirissä.
35313:                                                        Urheilujärjestöt ovat viime aikoina ryhtyneet
35314:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         erityiskampa1;1joihin lasten ja nuorten tupa-
35315: taen seuraavaa:                                     kointia vastaan. Tämäntapaisilla kampanjoilla
35316:                                                     on todennäköisesti merkittävä vaikutus tupa-
35317:    Urheilun ja urheilijoiden julkisuusarvoa py-
35318:                                                     kanvastaisten asenteiden· syntymisessä ja lujit-
35319: ritään yleisesti hyödyntämään erilaisten tuottei-
35320:                                                     tumisessa. Sääntöjensä mukaisesti urheilujär-
35321: den markkinoinnissa.                                jestöillä on mahdollisuus puuttua myös urheili-
35322:    Suomalaiset urheilijat ovat tiettävästi mai-     joidensa kilpailuoikellksiin.
35323: nostaneet tupakkatuotteita eräissä kaupallisissa
35324: projekteissa, joiden rahoittajina toimii tupak-        Opetusministeriö a~taa kaiken tukensa ur-
35325: katuotteita valmistavia ja/tai niitä markkinai-     heilujärjestöjen tupakimvastaisille kampanjoil-
35326: via yrityksiä, sekä joissakin kilpailuissa ulko-    le ja muulle tätä tukevalle toiminnalle. Yksit-
35327: mailla. Järjestävän kansainvälisen järjestön        täisten urheilijoiden sanktioimiseen opetusmi-
35328: säännöt ovat mahdollistaneet tupakkatuottei-        nisteriöllä ei ole mahdollisuuksia. Tämä tehtä-
35329: den mainonnan.                                      vä kuuluu urheilujärjestöjen toimivaltaan.
35330:    Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämi-       Harkinta valtionavustuksen epäämiseksi valta-
35331: seksi (693/76) on tullut voimaan 1.3.1977, osin     kunnallisilta urheilujärjestöiltä ei ainakaan täl-
35332: 1.3.1978. Laki kieltää yksiselitteisesti tupakka-   lä hetkellä ole ajankohtainen asia.
35333: tuotteiden mainonnan ja muun myynninedistä-            Opetusministeriö seuraa asiaan liittyvää ke-
35334: misen myös urheiluun liittyvissä yhteyksissä        hitystä neuvotellen tarpeen mukaan valtakun-
35335: Suomessa. Lain valvontaviranomaisina ovat           nallisten liikuntajärjestöjen ja lääkintöhallituk-
35336: lääkintöhallitus sekä paikallisesti kuntien ter-    sen kanssa.
35337: 
35338:     Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 1989
35339: 
35340:                                                                  Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
35341:                                      1988 vp. -     KK n:o 694                                     3
35342: 
35343: 
35344: 
35345: 
35346:                               Tili Riksdagens Herr Talman
35347: 
35348:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         bryter mot lagens förskrifter på sportens områ-
35349: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         de, skall ärendet även i detta fall skötas av
35350: av den 10 januari 1989 till vederbörande med-       medicinalstyrelsen eller hälsovårdsnämnden.
35351: lem av statsrådet översänt en avskrift av föl-         Tobakens skadliga verkningar på hälsan är
35352: jande av riksdagsman Pekka Puska underteck-         obestridliga. Tobaksrökning och främjande av
35353: nade spörsmål nr 694:                               den står även i konflikt med de principer som
35354:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           syftar till att främja hälsa inom sporten. Av
35355:        vidta för att minska de former av            denna anledning försöker undervisningsminis-
35356:        sponsring inom sport som enligt allmän       teriet i samarbete med idrottsorganisationerna
35357:        uppfattning klart är negativa och skad-      med alla tillgängliga medel verka mot tobaks-
35358:        liga med tanke på sportens mål?              rökning och tobaksreklam inom sporten.
35359:                                                        ldrottsorganisationerna har under den senas-
35360:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt        te tiden igångsatt speciella kampanjer mot
35361: följande:                                           tobaksrökning bland barn och ungdom. Dessa
35362:                                                     kampanjer har sannolikt en betydande in-
35363:    1 marknadsföringen av olika produkter
35364:                                                     verkan på att skapa och stärka attityderna mot
35365: försöker man allmänt utnyttja sportens och
35366:                                                     tobak. 1 enlighet med sina stadgar har idrotts-
35367: sportsmännens publicitetsvärde.
35368:                                                     organisationerna även en möjlighet att ingripa
35369:    Finländska sportsmän har veterligen gjort
35370:                                                     i idrottsmännens tävlingsrättigheter.
35371: reklam för tobaksprodukter i vissa kommersi-
35372: ella projekt, där sponsorerna är företag som           Undervisningsministeriet ger hela sitt stöd åt
35373: tillverkar och/eller marknadsför tobakspro-         idrottsorganisationernas kampanjer mot tobak
35374: dukter, samt i vissa tävlingar utomlands. Den       och annan verksamhet som stöder detta.
35375: arrangerande internationella organisationens        Undervisningsministeriet har dock inte möjlig-
35376: stadgar har gjort det möjligt att göra reklam       heter att vidta sanktioner mot enskilda sports-
35377: för tobak.                                          män. Denna uppgift hör till idrottsorganisatio-
35378:    Lagen om åtgärder för inskränkning av to-        nernas befogenheter. Något övervägande om
35379: baksrö kning (693/7 6) trädde i kraft 1. 3 .1977,   att vägra någon riksomfattande idrottsorgani-
35380: delvis 1.3.1978. Lagen förbjuder entydigt rek-      sation statsunderstöd är åtminstone i detta
35381: lam av tobaksprodukter och andra säljfräm-          skede inte aktuellt.
35382: jande åtgärder i Finland även i sportsliga             Undervisningsministeriet kommer att följa
35383: sammanhang. De myndigheter som övervakar            med hur saken utvecklas genom att vid behov
35384: lagen är medicinalstyrelsen samt lokalt de          underhandla med de riksomfattande idrottsor-
35385: kommunala hälsovårdsnämnderna. När man              ganisationerna och medicinalstyrelsen.
35386: 
35387:     Helsingfors den 31 januari 1989
35388: 
35389:                                                                  Minister Anna-Liisa Kasurinen
35390:                                               1988 vp.
35391: 
35392: Kirjallinen kysymys n:o 695
35393: 
35394: 
35395: 
35396: 
35397:                                   Pulliainen: Vuolijoen Sapenmäen luonnonalueen suojelutarpeen
35398:                                      selvittämisestä
35399: 
35400: 
35401:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35402: 
35403:    Vieremän Talaskankaan alueen vanhojen             malla kertaa, kun tutkitaan Talaskankaan
35404: metsien ja muiden luonnonalueiden suojelemi-         aluetta. Käytännössä tämä merkitsee, että Ta-
35405: nen hakkuilta on parhaillaan virkamiestyöryh-        laskangas-työryhmän toimeksiantaa pitää laa-
35406: män tutkittavana. Työryhmä on käynyt äsket-          jentaa koskemaan myös Sapenmäen aluetta.
35407: täin tutustumassa paikan päällä em. luontoon.        Myös Sapenmäen metsiä uhkaavat hakkuut,
35408: Yksittäisissä lausunnoissa ovat paikalla käy-        sillä alue kuuluu pääosiltaan talousmetsäkäsit-
35409: neet virkamiehet todenneet, että alueella on         teen piiriin nykyisellään.
35410: todella suojelun ansaitsevia metsä- ja muita            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
35411: luonnonalueita.                                      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
35412:    Vieremän Talaskangas jatkuu Oulun läänin          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35413: puolelle Vuolijoen kuntaan, jossa on vastaa-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35414: vanlainen, osittain koskaan hakkaamaton So-
35415: penmäeksi kutsuttu luonnonalue. Se kuuluu                       Aikooko Hallitus laajentaa ns. Talas-
35416: siihen kokonaisuuteen, josta Talaskangas on                  kangas-virkamiestyöryhmän toimeksi-
35417: eteläisempi osa. Mm. Vuolijoen kunnanhallitus                antaa koskemaan myös Vuolijoen So-
35418: ja paikalliset luontoaktivistit ovat tuoneet julki           penmäen metsä- ja muita luonnontilai-
35419: tarpeen tutkia Vuolijoen Sapenmäen alue sa-                  sia alueita?
35420: 
35421:     Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1989
35422: 
35423:                                           Erkki Pulliainen
35424: 
35425: 
35426: 
35427: 
35428: 290067Q
35429: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 695
35430: 
35431: 
35432: 
35433: 
35434:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35435: 
35436:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tyksen laatimista. Sapenmäen alue liittyy poh-
35437: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       joisessa metsähallituksen Talasjärven valtion-
35438: olette 11 päivänä tammikuuta 1989 päivätyn          puistoon.
35439: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Oulun lääninhallituksen ympäristönsuojelu-
35440: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       toimiston, metsähallituksen, Pohjanmaan piiri-
35441: edustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta   kuntakonttorin ja Vaalan hoitoalueen edusta-
35442: kysymyksestä n:o 695:                               jat ovat paikan päällä 18.1.1989 tehdyn maas-
35443:                                                     tokatselmuksen perusteella yhteisesti toden-
35444:           Aikooko Hallitus laajentaa ns. Talas-     neet, että valtion mailta ei löydy aineksia
35445:        kangas-virkamiestyöryhmän toimeksi-          laajaksi yhtenäiseksi korkean suojeluasteen
35446:        antoa koskemaan myös Vuotijoen So-           alueeksi. Aluetta halkoo valmis tieverkosto, ja
35447:        penmäen metsä- ja muita luonnontilai-        alueen iältään vanhat metsät eivät ole historiat-
35448:        sia alueita?                                 taan ja luonteeltaan ns. ikimetsiä. Sen sijaan
35449:                                                     alueen suoluontoon ja mahdollisiin pienkohtei-
35450:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         siin saattaa liittyä suojeluarvoja. Maastokatsel-
35451: taen seuraavaa:                                     muksessa tutustuttiin metsähallinnon hoitoalu-
35452:    Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäris-       een hakkuusuunnitelmiin ja sovittiin tämän
35453: töministeriön virkamiehet ovat yhdessä selvit-      talven hakkuista.
35454: täneet Vieremän kunnassa sijaitsevan Talasjär-         Yhteisissä neuvotteluissa Vuotijoen kunnan
35455: ven valtionpuiston maankäyttöä luonnonsuoje-        edustajien kanssa on päästy yhteisymmär-
35456: lun näkökulmasta. Selvitysten pohjalta laadittu     rykseen myös alueen luonnonsuojeluarvojen
35457: muistio on jätetty aloitteen muodossa ministe-      selvittämisestä kesällä 1989. Hallitus ei siten
35458: riöille 24.1.1989. Aloitteessa on tarkasteltu       pidä tarpeellisena asiaa koskevien uusien toi-
35459: myös Vuotijoen kunnan esittämää, ns. Sapen-         meksiantojen antamista.
35460: mäen alueen tulevaa käyttöä koskevan selvi-
35461: 
35462:     Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
35463: 
35464:                                                Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
35465:                                    1988 vp. -     KK n:o 695                                    3
35466: 
35467: 
35468: 
35469: 
35470:                             Till Riksdagens Herr Talman
35471: 
35472:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       Sopenmäki-området ansluter sig i norr till
35473: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       forststyrelsens nationalpark i Talasjärvi.
35474: av den 11 januari 1989 till vederbörande med-        Representanter för miljövårdsbyrån vid läns-
35475: lem av statsrådet översänt avskrift av följande   styrelsen i Uleåborgs län, forststyrelsen, di-
35476: av riksdagsman Pulliainen undertecknade           striktskontoret i Österbotten och reviret i Vaa-
35477: spörsmål nr 695:                                  la konstaterade gemensamt på basen av en
35478:                                                   terrängsyn på platsen 18.1.1989 att statens
35479:          Ämnar Regeringen utsträcka den           marker inte erbjuder möjligheter till ett vids-
35480:        s.k.   Talaskangastjänstemannaarbets-      träckt enhetligt område med hög skyddsgrad.
35481:        gruppens uppdrag att gälla även skogs-     Området genomskärs av ett färdigt vägnät och
35482:        områden och andra områden i naturtill-     de åldriga skogarna på området är till sin
35483:        stånd i Sopenmäki i Vuolijoki?             historia och natur inte s.k. urskogar. Däremot
35484:                                                   kan myrnaturen och eventuella mindre objekt
35485:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     på området ha värde från naturskyddssyn-
35486: samt anföra följande:                             punkt. Vid terrängsynen bekantade man sig
35487:   Tjänstemän vid jord- och skogsbruksminis-       med avverkningsplanerna för skogsförvaltning-
35488: teriet och miljöministeriet har tillsammans ut-   ens revir och kom överens om de avverkningar
35489: rett jorddispositionen av Talasjärvi national-    som skall ske denna vinter.
35490: park i Vieremä kommun ur naturskyddssynvi-           Vid gemensamma underhandlingar med re-
35491: kel. Den promemoria som utarbetats på basis       presentanter för Vuolijoki kommun har man
35492: av utredningarna inlämnades 24.1.1989 i form      nått samförstånd även när det gäller att utreda
35493: av en motion till ministerierna. 1 motionen       områdets värden från naturskyddssynpunkt
35494: granskas även Vuolijoki kommuns förslag till      sommaren 1989. Regeringen anser det sålunda
35495: utarbetande av en utredning om den framtida       inte vara nödvändigt att ge några nya uppdrag
35496: användningen av det s.k. Sopenmäki-området.       i ärendet.
35497: 
35498:     Helsingfors den 10 februari 1989
35499: 
35500:                                              Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
35501:                                              1988 vp.
35502: 
35503: Kirjallinen kysymys n:o 696
35504: 
35505: 
35506: 
35507: 
35508:                                 Pulliainen: Vesilaissa tarkoitetusta hyödyn käsitteestä investoin-
35509:                                     teja suunniteltaessa
35510: 
35511: 
35512:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35513: 
35514:    Meneillään olevan talouden korkeasuhdan-        maan selvittämiseen, puhumattakaan niiden
35515: teen aikana on tiedotettu miljardiluokkaa ole-     vaatimisesta käytännön tasolla. Tyypillistä on,
35516: vista uusinvestoinneista puunjalostusteollisuu-    että teollisuus uhkaa luopua hankkeesta (esim.
35517: teen. Uusinvestointien kyseessä ollen on kysy-     Pohjan Sellu -hanke Kajaanissa), mikäli sen
35518: mys aina vesien Iisäkuormituksesta niiden          vaatimuksiin ei suostuta.
35519: suunnitelmien mukaan, joita teollisuus on itse        Nykyinen käytäntö maksattaa laskun kol-
35520: tehnyt. Kun vesistön varrella asuvat ja sitä       mannella osapuolella ja usein tulevilla sukupol-
35521: käyttävät ovat reagoineet tähän lisäuhkaan,        villa. Näin ei voi jatkua. Ensimmäisessä vai-
35522: jonka aiheuttamaa laskua he joutuvat itse          heessa on hyödyn käsite määriteltävä vesilaissa
35523: maksamaan, teollisuus on vedonnut säännön-         uudestaan. Hyödyn tulee olla intressivertailus-
35524: mukaisesti teollisuuden lisäkapasiteetin ylei-     sa todellinen nettohyöty. Ruotsin lainsäädäntö
35525: seen yhteiskunnalliseen merkitykseen tekijänä,     on tässä suhteessa suomalaista edistyksellisem-
35526: jonka tulee ratkaista saastuttamislupa. Teolli-    pi.
35527: suus torjuu vaatimuksen jätevesien täydellises-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
35528: tä puhdistamisesta tai kierrättämisestä ilmoi-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
35529: tuksella, että teollisuuden on säilytettävä kan-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35530: sainvälinen kilpailukyky.                          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35531:    Kun etuna pidetään yrityksen yhteiskunnalli-              Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, joi-
35532: sia vaatimuksia, ei intressivertailu perustu ve-           den tuloksena hyödyn käsite määritel-
35533: siensuojeluteknologian tarjoamien mahdolli-                lään vesilaissa tarkoittamaan todellista
35534: suuksien järjestelmälliseen ja ennakkoluulotto-            netto hyötyä?
35535: 
35536:     Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1989
35537: 
35538:                                         Erkki Pulliainen
35539: 
35540: 
35541: 
35542: 
35543: 290044Q
35544: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 696
35545: 
35546: 
35547: 
35548: 
35549:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35550: 
35551:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Jos hyödyn ja edunmenetysten arvioiminen
35552: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      rahassa on vaikeaa tai hankkeella tai menetet-
35553: olette 11 päivänä tammikuuta 1989 päivätyn         täväliä edulla on raha-arvon lisäksi muutakin
35554: kirjeenne n:o 2312 ohella toimittanut valtio-      merkitystä, vesilain 2 luvun 11 §:n 3 momentin
35555: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-      mukaan luvan edellytystä harkittaessa on ver-
35556: sen kansanedustaja Erkki Pulliaisen näin kuu-      rattava hankkeen ja menetettävän edun merki-
35557: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 696:        tystä yleiseltä kannalta katsottuna. Tällä sään-
35558:                                                    nöksellä, joka näin muutettuna tuli voimaan
35559:          Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, joi-     1.12.1987 (467/87), on tarkoitus selventää
35560:        den tuloksena hyödyn käsite määritel-       muun muassa hankkeen hyödyllisyysarviointia
35561:        lään vesilaissa tarkoittamaan todellista    ja tehostaa osaltaan vesiensuojelua. Vesistöön
35562:        netto hyötyä?                               rakentamishankkeet on maassamme pääosin jo
35563:                                                    toteutettu.
35564:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
35565:                                                       Jäteveden vesistöön johtamista koskevissa
35566: vasti seuraavaa:
35567:                                                    hankkeissa, joihin kysymyksessä viitataan, lu-
35568:    Vesistöön     rakentamishankkeissa      luvan   van myöntämisen edellytykset harkitaan toisel-
35569: myöntämisen edellytyksiä harkittaessa on suo-      la tavalla. Vesilain 10 luvun 24 §:n 1 momentin
35570: ritettava intressivertailu. Vesilain (264/61) 2    mukaan luvan myöntäminen edellyttää, että
35571: luvun 6 §:n 2 momentin mukaan luvan myön-          toimenpiteestä aiheutuva haitta on katsottava
35572: tämisen edellytyksenä on, että hankkeesta saa-     saatavaan etuun verrattuna suhteellisen vähäi-
35573: tava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, hait-     seksi. Lisäksi intressivertailua tehtäessä on eri-
35574: taan tai muuhun edunmenetykseen verrattuna         tyistä huomiota kiinnitettävä hakemuksessa
35575: huomattava. Vesilain 2 luvun 11 §:ssä on sää-      tarkoitettavan toiminnan sekä toimenpiteestä
35576: detty hyödyn arvioimisesta. Pykälän 1 momen-       aiheutuvan haitan merkitykseen yleiseltä kan-
35577: tin mukaan rakentamisesta johtuvana hyötynä        nalta. Näin ollen jäteveden johtamista koske-
35578: pidetään hankkeen tuottamien yleisten etujen       vissa vesiasioissa hyödyn käsitteen määrittämi-
35579: lisäksi maa- tai vesialueen taikka muun omai-      sellä ei ole käytännössä samaa merkitystä kuin
35580: suuden tuottavuuden parantumisesta tai omai-       vesistöön rakentamisasioissa. Jätevesiasioissa
35581: suuden hyödyksikäyttöä vaikeuttavan esteen         pääpaino on hyödyn sijasta haitan arvioinnis-
35582: tai haitan poistamisesta aiheutuvaa omaisuu-       sa.
35583: den käyttöarvon lisääntymistä sekä muutakin
35584:                                                      Valtioneuvoston periaatepäätös vesiensuoje-
35585: etua, joka hankkeen toteuttamisesta välittö-
35586:                                                    lun tavoiteohjelmasta vuoteen 1995 ei sisällä
35587: mästi voidaan saada. Hallituksen esityksessä
35588:                                                    ehdotusta vesilaissa mainitun hyödyn käsitteen
35589: vesilainsäädännön uudistamiseksi (HE n:o 64/
35590:                                                    muuttamisesta. Sen sijaan vesistöön rakenta-
35591: 1959 vp.) lähdettiin siitä, että hankkeen hyötyä
35592:                                                    mishankkeissa pyritään kiinnittämään yhä
35593: ja siitä johtuvaa vahinkoa, haittaa ja muuta
35594:                                                    enemmän huomiota ympäristövaikutuksia kos-
35595: edunmenetystä verrattaessa ei oteta huomioon
35596:                                                    kevien selvitysten hankkimiseen ennen vesis-
35597: rakennuskustannuksia. Omaksuttua brutto-
35598:                                                    töön rakentamishankkeen toteuttamista ja ko-
35599: hyödyn periaatetta mainitussa hallituksen esi-
35600:                                                    rostetaan suunnittelun merkitystä.
35601: tyksessä perusteltiin sillä, että vesihankkeen
35602: toteuttamista ei pitäisi vesilainsäädännön pe-        Valtioneuvoston asettamassa komiteassa sel-
35603: rusteella estää sellaisissa tapauksissa, joissa    vitetään parhaillaan ympäristönsuojelun talou-
35604: hankkeen kustannukset sinänsä ovat suuret,         delliseen ohjaukseen liittyviä kysymyksiä. Ko-
35605: mutta siitä aiheutuvat varsinaiset vahingot ja     miteassa käsitellään myös vesilain mukaiseen
35606: haitat jäävät vähäisiksi.                          intressivertailuun liittyviä taloudellisia seikko-
35607:                                      1988 vp. -      KK n:o 696                                   3
35608: 
35609: ja. Komitea saanee ehdotuksensa valmiiksi tä-        vetta muuttaa vesilaissa mainittua hyödyn käsi-
35610: män vuoden aikana.                                   tettä.
35611:    Edellä esitettyihin näkökohtiin viitaten halli-
35612: tus katsoo, ettei ainakaan toistaiseksi ole tar-
35613: 
35614:     Helsingissä 23 päivänä tammikuuta 1989
35615: 
35616:                                                                 Oikeusministeri Matti Louekoski
35617: 4                                   1988 vp. -      KK n:o 696
35618: 
35619: 
35620: 
35621: 
35622:                               Tili Riksdagens Herr Talman
35623: 
35624:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Om det är svårt att i pengar uppskatta
35625: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         förlusten av nyttan eller förmånen eller om den
35626: nr 2312 av den 11 januari 1989 till vederböran-     förmån som går förlorad utöver penningvärdet
35627: de medlem av statsrådet översänt avskrift av        även har någon annan betydelse skall enligt 2
35628: följande av riksdagsman Erkki Pulliainen un-        kap. 11 § 3 mom. vattenlagen, då förutsätt-
35629: dertecknade spörsmål nr 696:                        ningen för tillståndet prövas, betydelsen av
35630:                                                     projektet och den förmån som går förlorad
35631:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder            jämföras ur allmän synpunkt. Avsikten med
35632:        som leder till att begreppet nytta i         detta stadgande, som i ändrad form trädde i
35633:        vattenlagen definieras så att det kom-       kraft den 1.12.1987 (467 /87), är att förtydliga
35634:        mer att avse en verklig nettonytta?          bl.a. projektens nyttovärdering och att effekti-
35635:                                                     vera vattenskyddet. 1 vårt land är bygg-
35636:                                                     nadsprojekten i vattendragen redan till största
35637:   Som svar på detta spörsmål får jag högakt-        delen genomförda.
35638: ningsfullt anföra följande:                            1 fråga om projekt, som åsyftas i spörsmå-
35639:     Då det prövas om tillstånd skall beviljas för   let, där det gäller att leda avloppsvatten ut i
35640: byggnadsprojekt i vattendragen bör en intres-       vattendragen, prövas förutsättningarna för till-
35641: seavvägning företas. Enligt 2 kap. 6 § 2 mom.       ståndet på ett annat sätt. Enligt 10 kap. 24 § 1
35642: vattenlagen (264/61) är förutsättningen för att     mom. vattenlagen är förutsättningen för att
35643: tillstånd skall beviljas att den nytta projektet    tillstånd skall beviljas den att den olägenhet
35644: för med sig skall vara avsevärd i förhållande       åtgärden föranleder skall anses vara förhållan-
35645: till den skada, olägenhet eller annan förlust av    devis liten i jämförelse med nyttan. Därtill
35646: förmån som följer av projektet. 1 2 kap. 11 §       skall vid en intresseavvägning särskild upp-
35647: vattenlagen stadgas om värderingen av nyttan.       märksamhet fästas vid den verksamhet som
35648: Enligt paragrafens 1 mom. skall som nytta av        ansökan avser och vid betydelsen av den olä-
35649: byggande, utöver de allmänna fördelar som           genhet åtgärden föranleder ur allmän syn-
35650: följer av projektet, anses förbättringar av av-     punkt. Definitionen av begreppet nytta har
35651: kastningen av ett jord- eller vattenområde eller    alltså inte i praktiken samma betydelse i vat-
35652: annan egendom eller en ökning av egendomens         tenärenden där det gäller att leda avloppsvat-
35653: bruksvärde genom att hinder eller olägenheter       ten som i fråga om byggnadsprojekt i vatten-
35654: som försvårar egendomens utnyttjande avlägs-        dragen. När det gäller avloppsvatten ligger
35655: nas. Detta gäller också andra förmåner som          tyngdpunkten i värderingen av olägenheten och
35656: omedelbart kan vinnas genom att projektet           inte av nyttan.
35657: förverkligas. Regeringens proposition med för-         Statsrådets principbeslut om ett målprogram
35658: slag tili revision av vattenlagstiftningen (RP nr   för vattenvården till år 1995 innehåller inget
35659: 64/1959 rd.) utgick från att byggnadskostnader      förslag till ändring av begreppet nytta i vatten-
35660: inte skulle beaktas vid jämförelsen mellan nyt-     lagen. Däremot går strävandena i den rikt-
35661: tan av projektet och den skada, olägenhet eller     ningen att allt större uppmärksamhet fästs vid
35662: övrig förlust av förmån som följer av det. Den      att införskaffa utredningar över miljöpåverkan
35663: godtagna principen om bruttonyttan motivera-        innan byggnadsprojekt i vattendragen genom-
35664: des i propositionen med att man inte lagstift-      förs. Därtill betonas betydelsen av planering.
35665: ningsvägen skulle förhindra att vattenprojekt          En kommitte som statsrådet har tillsatt utre-
35666: genomförs i de fall då projektets kostnader i       der som bäst frågor i anslutning till den ekono-
35667: sig är stora, men de egentliga skadorna och         miska styrningen av miljövården. Kommitten
35668: olägenheterna som följer av det är små.             behandlar också ekonomiska omständigheter
35669:                                     1988 vp. -     KK n:o 696                                      5
35670: 
35671: som hänför sig tili intresseavvägningar i enlig-      Med hänvisning tili ovan nämnda synpunk-
35672: het med vattenlagen. Kommitten torde få sitt       ter anser regeringen att det åtminstone inte tills
35673: förslag klart inom detta år.                       vidare föreligger skäl att ändra begreppet nytta
35674:                                                    i vattenlagen.
35675: 
35676:     Helsingfors den 23 januari 1989
35677: 
35678:                                                                 Justitieminister Matti Louekoski
35679:                                                1988 vp.
35680: 
35681: Kirjallinen kysymys n:o 697
35682: 
35683: 
35684: 
35685: 
35686:                                   Pulliainen: Junien pysähdyspaikkojen lisäämisestä Tampereen ja
35687:                                      Porin välisellä rautatieosuudella
35688: 
35689: 
35690:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35691: 
35692:   Valtionrautatiet pyrkii parantamaan liiketa-       parannettava. Niinpä on erittäin perusteltua,
35693: loudellista tulostaan useilla eri tavoilla. Osa      että pikajunat pysähtyisivät esim. Karkussa.
35694: näistä toimista on kannatettavia, osa VR:n           Näin palveltaisiin mm. paikallisia kouluja, nyt
35695: palvelufunktion kannalta tuomittavia. Jälkim-        on tuntiohjelma laadittava paikallisvuorojen
35696: mäisiin kuuluu henkilöjunien pysähdyspaikko-         mukaan. Kun samanaikaisesti heikennetään
35697: jen vähentäminen, mikä aiheuttaa merkittävää         myös linja-autopalveluja, heijastuu tämä kaik-
35698: haittaa paikallisille asukkaille, koululaitokselle   kinaiseen ihmisen toimintaan. Tavaraliikenteen
35699: ja elinkeinoelämälle. Näin on käynyt ja käy-         siirtämisestä kiskoilta maanteille on puolestaan
35700: mässä Tampereen ja Porin välisellä rataosalla.       ympäristöpoliittisia seuraamuksia.
35701: Toukokuun lopun jälkeen voimassa olevaa                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
35702: päätöstä noudattaen henkilöjunat eivät pysäh-        jestyksen 37 §:n I momenttiin viitaten esitän
35703: dy enää Kauvatsassa, Nohkualla, Leukaluut-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35704: asemalla, Suoniemellä ja Siurossa. Nokialla          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35705: lopetettiin pikajunien pysähtyminen viime
35706: vuonna, vaikka kysymyksessä on kaupunki.                       Aikooko Hallitus toimia niin, että
35707:                                                              rautatieosuudella Tampere-Pori lisä-
35708:   Em. liikennepalvelujen huonontamisesta on                  tään junien pysähdyspaikkoja sen si-
35709: luovuttava ja päinvastoin liikennepalveluja on               jaan, että niitä vähennetään?
35710: 
35711:      Helsingissä II päivänä tammikuuta I989
35712: 
35713:                                           Erkki Pulliainen
35714: 
35715: 
35716: 
35717: 
35718: 290070T
35719: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 697
35720: 
35721: 
35722: 
35723: 
35724:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35725: 
35726:   Valtiopäväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Syyskuun 1967 matkustajamääriä verrattaes-
35727: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      sa syyskuuhun 1988 on kasvu ollut keskimää-
35728: olette 11 päivänä tammikuuta 1989 päivätyn         rin päivää kohti väleillä Kokemäki-Tampere
35729: kirjeenne n:o 2313 ohella toimittanut valtio-      (318/384) + 20,8 OJo, Tampere-Kokemäki
35730: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-      (339/480) + 23,9 OJo, Pori-Kokemäki (214/
35731: sen kansanedustaja Erkki Pulliaisen näin kuu-      286) + 33,6% ja Kokemäki-Pori (227/287)
35732: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 697:        + 26,4 %.
35733:          Aikooko Hallitus toimia niin, että          Henkilöjunissa on matkustajamäärä puoles-
35734:        rautatieosuudella Tampere-Pori lisä-        taan samanaikaisesti vähentynyt väleillä Tam-
35735:        tään junien pysähdyspaikkoja sen si-        pere-Kokemäki-Tampere - 13,3 % ja Ko-
35736:        jaan, että niitä vähennetään?               kemäki-Pori-Kokemäki - 5,5 %.
35737:                                                      Paikallisliikenteen matkustajamäärät liiken-
35738:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      nepaikkalaskennan mukaan, lähtevät ja saapu-
35739: vasti seuraavaa:                                   vat yhteensä, ovat junaa kohti seuraavat:
35740:    Liikenneministeriön hyväksymän Valtion-            Nokia 8, Siuro 3, Leukaluut 2, Suoniemi 3,
35741: rautateiden toimintasuunnitelman mukaan            Nohkua 2, Karkku 7, Äetsä 5 ja Kauvatsa 2.
35742: Valtionrautateiden tulee nopeuttaa junien kul-     Matkustajamäärän tulisi olla vähintään 10 ju-
35743: kuaikoja ja saada liikenne kannattavammaksi        naa kohti, jotta pysähdykset olisivat perus-
35744: lisämatkustajien avulla. Junaliikenteessä keski-   teltuja. Nokian asema sijaitsee kaupungin
35745: tytään suurten asutuskeskusten väliseen liiken-    maankäyttöön nähden epäedullisesti ja kun
35746: teeseen ja Helsingin lähiliikenteeseen.            sieltä on hyvät bussiyhteydet Tampereelle, ei
35747:    Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on          junaan ole yrityksistä huolimatta riittänyt mat-
35748: Tampereen ja Porin välillä pikajunien nopeuk-      kustajia ja näin ollen pikajunien pysähdykset
35749: sia nostettu mm. pysähdyspaikkoja vähentä-         on poistettu. Linja-auton tai linjataksin käyttö
35750: mällä, mistä seurauksena on ollut matkustaja-      tulee vähäisellä matkustajamäärällä huomatta-
35751: määrien kasvu pikajunissa.                         vasti junaa edullisemmaksi.
35752: 
35753:     Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1989
35754: 
35755:                                                             Liikenneministeri Pekka Vennamo
35756:                                       1988 vp. -      KK n:o 697                                    3
35757: 
35758: 
35759: 
35760: 
35761:                                Tili Riksdagens Herr Talman
35762: 
35763:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Vid en jämförelse av passagerarantalen i
35764: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           september 1987 och september 1988 har ök-
35765: nr 2313 av den 11 januari 1989 tili vederböran-       ningen i genomsnitt per dag på sträckorna varit
35766: de medlem av statsrädet översänt avskrift av          Kumo-Tammerfors (318/384) + 20,8 %,
35767: följande av riksdagsman Erkki Pulliainen un-          Tammerfors-Kumo (339/480) + 23,9 OJo,
35768: dertecknade spörsmål nr 697:                          Björneborg-Kumo (214/286) + 33,6 % och
35769:                                                       Kumo-Björneborg (227/287) + 26,4 %.
35770:          Ämnar Regeringen handla så att håll-            1 persontågen har passagerarantalet för sin
35771:        platserna för tåg ökas i stället för att       del samtidigt minskat med - 3,3 % på
35772:        minskas på järnvägssträckan Tammer-            sträckan Tammerfors-Kumo-Tammerfors
35773:        fors-Björneborg?                               och med - 5,5 % på sträckan Kumo-Björne-
35774:                                                       borg-Kumo.
35775:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-             Passagerarantalen per tåg inom lokaltrafiken
35776: samt anföra följande:                                 är, sammanlagt f1··r avgående och ankomman-
35777:                                                       de tåg, enligt en rafikplatsräkning följande:
35778:    Enligt den verksamhetsplan för Statsjärnvä-           Nokia 8, Siuro , Leukaluut 2, Suoniemi 3,
35779: garna som godkänts av trafikministeriet skall         Nohkua 2, Karkku 7, Äetsä 5 och Kauvatsa 2.
35780: Statsjärnvägarna påskynda tågens marschtider          Passagerarantalet bör vara minst 10 per tåg för
35781: och göra trafiken lönsammare med hjälp av             att det skall vara motiverat att tåget stannar.
35782: flera passagerare. lnom tågtrafiken koncentre-        När det gäller stadens jorddisposition är Nokia
35783: rar man sig på trafiken mellan stora bostads-         station ogynnsamt belägen och eftersom det
35784: centra och på närtrafiken i Helsingfors.              därifrån finns goda bussförbindelser tili Tam-
35785:    För att dessa mål skall uppnås har expresstå-      merfors har passagerarna trots de försök som
35786: gens hastighet på sträckan Tammerfors-Björ-           gjorts inte räckt tili och sålunda stannar ex-
35787: neborg ökats bl.a. genom en minskning av              presstågen inte längre där. Buss eller linjetaxi
35788: hållplatserna, vilket har resulterat i att passage-   blir med ett ringa passagerarantal ett förmånli-
35789: rarantalet i expresstågen har ökat.                   gare alternativ än tåg.
35790: 
35791:      Helsingfors den 2 februari 1989
35792: 
35793:                                                                    Trafikminister Pekka Vennamo
35794:                                              1988 vp.
35795: 
35796: Skriftligt spörsmål nr 698
35797: 
35798: 
35799: 
35800: 
35801:                                  Westerlund: Om uppgörande av utredningar angående kommun-
35802:                                    sammanläggningar
35803: 
35804: 
35805:                               Tili Riksdagens Herr Talman
35806: 
35807:    Enligt uppgifter som delgivits offentligheten    samhällsstrukturen samt tili de problem som
35808: överväger inrikesministeriet att tilisätta en ut-   enligt honom uppstår för den kommunala
35809: redningsman (möjligen arbetsgrupp) för en           ekonomin på grund av kommunindelningen i
35810: utredning av vissa kommunsammanläggningar.          enskilda fall. 1 sina uttalanden har han inte
35811: 1 detta skede har framförts en sammanläggning       påvisat viiken den konkreta nyttao av kom-
35812: av Borgå och Lojo städer med resp. landskom-        munsammanslagningar är.
35813: muner som särskilt brådskande, men även ett            Kommunindelningens konsekvenser bl.a. för
35814: flertal övriga städer jämte landskommuner tor-      samhällsstrukturens utveckling beträffande de
35815: de vara aktuella.                                   s.k. ramkommunerna har klargjorts i en un-
35816:    Den bärande principen då det gällt kommun-       dersökning som utförts av byggnads- och sam-
35817: sammanslagningsbeslut på regeringsnivå har i        hällstekniska forskningsavdelningen vid Sta-
35818: varje fall hitintilis varit att endast samgång på   tens Tekniska Forskningscentral. Som ett re-
35819: friviliig bas kommuner emellan kan eller får        sultat av undersökningen kan man konstatera
35820: komma ifråga. Mot den bakgrunden synes det          att en kommungräns inte utgjort något hinder
35821: som ytterst oroande att inrikesministeriet möj-     för samhällets utveckling eller tiliväxt. På ba-
35822: ligen igångsätter utredningsåtgärder syftande       sen av materialet kan man inte påvisa att en
35823: tili enskilda kommunsamgångsbeslut.                 kommungräns skulle ha utgjort någon på sam-
35824:     lnitiativ tili en så grundläggande förändring   hällsstrukturen kraftigt inverkande faktor.
35825: av kommunstrukturen som en ev. kommun-                 För de i spörsmålet berörda kommunernas
35826: sammanslagning innebär bör självfallet tagas        del kan vidare konstateras att de också i övrigt
35827: och enbart utgå ifrån de berörda kommunerna         är väl skötta. Servicenivån är god och kommu-
35828: själva. Vad Borgå stad och Borgå landskom-          nalekonomin i skick. De har inte låtit sin
35829: mun beträffar kan konstateras att dessa kom-        byrokrati växa. Som exempel kan nämnas att
35830: muner med sina ca 20 000 innevånare var för         centralförvaltningens utgifter per invånare år
35831: sig är starka enheter. 1 Lojo stad och lands-       1986 i Borgå stad var 628 mk och i Borgå
35832: kommun, där folkomröstning förrättats, hade         landskommun 541 mk och motsvarande i Lojo
35833: de berörda kommunerna på förhand över-              stad 523 mk och i Lojo Iandskommun 497 mk.
35834: enskommit om att resultatet av folkomröst-          Och det viktigaste, invånarna är nöjda med sin
35835: ningen även skulle respekteras. Då Lojo lands-      kommun.
35836: kommun sagt sitt nej ifråga om en kommun-              Regeringen bör självfallet respektera den
35837: sammanläggning borde ärendet sålunda vara           princip som finns i regeringsprogrammet om
35838: avfört från dagordningen. Men så synes tyvärr       en ökning av den kommunala självstyrelsen.
35839: inte vara fallet.                                      Hänvisande tili det ovan anförda får jag i
35840:     Det interkommunala samarbeten mellan de         den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
35841: aktuella städerna och landskommunerna, så-          föreskriver tili vederbörande medlem av stats-
35842: som bl.a. är fallet för Borgå stad och lands-       rådet ställa följande spörsmål:
35843: kommun är även utvecklat på en synnerligen                   Är Regeringen medveten om att tili-
35844: bred bas, som ytterligare underlättar praktiska            sättandet av utredningsmyndighet med
35845: ekonomiska skötsel- och åtgärdsfrågor.                     syfte tili kommunsammanläggningsåt-
35846:     1 sina motiveringar har minister Rantanen              gärder skapar oro i de berörda kommu-
35847: allmänt hänvisat bl.a. tili den oekonomiska                nerna och
35848: 290097Y
35849: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 698
35850: 
35851:          kommer Regeringen och rent konkret               eller utredningsorgan för bl.a. ovan
35852:       inrikesministeriet det oaktat att tillsätta         aktualiserade kommuners vidkomman-
35853:       en utredningsman eller annat arbets-                de?
35854: 
35855:     Helsingfors den 17 januari 1989
35856: 
35857:                                         Henrik Westerlund
35858:                                       1988 vp. -     KK n:o 698                                      3
35859: 
35860: Kirjallinen kysymys n:o 698                                                               Suomennos
35861: 
35862: 
35863: 
35864: 
35865:                                   Westerlund: Kuntaliitoksia koskevien selvitysten laatimisesta
35866: 
35867: 
35868:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35869: 
35870:   Julkisuuteen annettujen tietojen mukaan si-         pohjalle, mikä edelleen helpottaa käytännön
35871: säasiainministeriö harkitsee selvitysmiehen           taloudellisia hoito- ja toimenpidekysymyksiä.
35872: (mahdollisesti työryhmän) asettamista selvittä-          Perusteluissaan ministeri Rantanen on ylei-
35873: mään tiettyjä kuntaliitoksia. Tässä vaiheessa         sesti viitannut mm. epätaloudelliseen yhteis-
35874: on tuotu esiin erityisen kiireellisinä Porvoon ja     kuntarakenteeseen sekä niihin ongelmiin, joita
35875: Lohjan kaupunkien liittäminen vastaaviin              kuntataloudelle aiheutuu kuntajaosta yksittäi-
35876: maalaiskuntiin. Myös eräiden muiden kaupun-          sissä tapauksissa. Lausunnoissaan hän ei ole
35877: kien ja maalaiskuntien liittäminen toisiinsa lie-    osoittanut, mikä on kuntaliHaksista saatava
35878: nee ajankohtaista.                                    konkreettinen hyöty.
35879:   Pääperiaatteena hallitustasolla kuntaliitos-           Muun muassa ns. kehyskuntien yhteiskunta-
35880: päätösten ollessa kyseessä on joka tapauksessa       rakenteen kehitykselle kuntajaosta aiheutuvia
35881: tähän asti ollut se, että kuntien yhdistyminen       seurauksia on selvitetty Valtion teknillisen tut-
35882: voi tai saa tulla kysymykseen ainoastaan va-         kimuskeskuksen rakennus- ja yhdyskuntatek-
35883: paaehtoisella pohjalla. Tätä taustaa vasten          niikan tutkimusosaston tekemässä tutkimuk-
35884: näyttää äärimmäisen rauhattomuutta herättä-          sessa. Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta,
35885: vältä, että sisäasiainministeriö mahdollisesti       että kunnan raja ei ole ollut esteenä yhdyskun-
35886: käynnistää yksittäisiin kuntaliitospäätöksiin        nan kehitykselle tai kasvulle. Tutkimusmate-
35887: tähtääviä selvitystoimenpiteitä.                     riaalin perusteella ei voida osoittaa, että kun-
35888:    On itsestään selvää, että aloitteen niin perus-   nan raja olisi ollut yhdyskuntarakenteeseen
35889: tavaa laatua olevaan kuntarakenteen muutok-          voimakkaasti vaikuttava tekijä.
35890: seen, jonka mahdollinen kuntaliitos sisältää,           Tässä kysymyksessä tarkoitettujen kuntien
35891: pitää tulla ja olla lähtöisin kysymyksessä ole-      osalta voidaan edelleen todeta, että ne ovat
35892: vista kunnista itsestään. Porvoon kaupungin ja       myös muutoin hyvin hoidettuja. Palvelutaso
35893: Porvoon maalaiskunnan osalta voidaan todeta,         on hyvä ja kunnallistalous on kunnossa. Ne
35894: että nämä kunnat noin kaksinekymmenine tu-           eivät ole sallineet byrokratiansa kasvaa. Esi-
35895: hansine asukkaineen ovat kumpikin vahvoja            merkkinä voidaan mainita, että keskushallin-
35896: yksiköitä. Lohjan kaupungissa ja Lohjan maa-         non kulut v. 1986 olivat Porvoon kaupungissa
35897: laiskunnassa, joissa kunnallinen kansanäänes-        628 mk ja Porvoon maalaiskunnassa 541 mk
35898: tys on toimitettu, olivat kunnat etukäteen sopi-     sekä vastaavasti Lohjan kaupungissa 523 mk ja
35899: neet siitä, että äänestyksen tulosta myös kun-       Lohjan maalaiskunnassa 497 mk asukasta koh-
35900: nioitettaisiin. Koska Lohjan maalaiskunta on         ti. Ja mikä tärkeintä, asukkaat ovat kuntiinsa
35901: ilmaissut kielteisen kantansa kuntaliitokseen,       tyytyväisiä.
35902: pitäisi asian siten olla poissa päiväjärjestykses-      On itsestään selvää, että hallituksen tulee
35903: tä. Näin ei asianlaita kuitenkaan valitettavasti     kunnioittaa hallitusohjelmaan sisältyvää peri-
35904: näytä olevan.                                        aatetta kunnallisen itsehallinnon lisäämisestä.
35905:   Nyt ajankohtaisina olevien kaupunkien ja              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
35906: maalaiskuntien välinen yhteistyö, kuten esim.        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
35907: Porvoon kaupungin ja Porvoon maalaiskun-             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35908: nan, on myös kehittynyt merkittävän laajalle         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35909: 4                                1988 vp. -     KK n:o 698
35910: 
35911:          Onko Hallitus tietoinen siitä, että             aikooko Hallitus ja nimenomaisesti
35912:       kuntaliitostoimenpiteitä   selvittämään         sisäasiainministeriö tästä huolimatta
35913:       tarkoitetun selvityselimen asettaminen          asettaa selvitysmiehen tai muun työ- tai
35914:       luo rauhattomuutta kysymyksessä ole-            selvityselimen mm. edellä tässä kysy-
35915:       vissa kunnissa, ja                              myksessä tarkoitettujen kuntien asias-
35916:                                                       sa?
35917: 
35918:     Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 1989
35919: 
35920:                                     Henrik Westerlund
35921:                                    1988 vp. -     KK n:o 698                                      5
35922: 
35923: 
35924: 
35925: 
35926:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35927: 
35928:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     palvelukyvyn ja taloudellisten toimintamahdol-
35929: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     lisuuksien näkökulmasta.
35930: olette 17 päivänä tammikuuta 1989 päivätyn           Meillä kunnallishallinto vastaa varsin pitkäl-
35931: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      le hyvinvointiyhteiskunnan kansalaisille annet-
35932: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     tavista palveluista. Kunnat ovat joko yksinään
35933: edustaja Henrik Westerlundin näin kuuluvasta      tai yhdessä pystyneet luomaan tarvittavat pal-
35934: kirjallisesta kysymyksestä n:o 698:               velut.
35935:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että        Tarkoituksena on huolehtia siitä, että myös
35936:        kuntaliitostoimenpiteitä    selvittämään   vastaisuudessa pystytään huolehtimaan palve-
35937:        tarkoitetun selvityselimen asettaminen     luista. Kuntien välisen yhteistyön muotojen
35938:        luo rauhattomuutta kysymyksessä ole-       kehittämiseksi on tarpeen harkita etenkin sup-
35939:        vissa kunnissa, ja                         pea-alaista yhteistyötä varten joustavampaa
35940:           aikooko Hallitus ja nimenomaisesti      hallintomallia kuin kuntainliitto ja kehittää itse
35941:        sisäasiainministeriö tästä huolimatta      kuntainliittohallintoa. Kun kuitenkin yhteis-
35942:        asettaa selvitysmiehen tai muun työ- tai   kunnassa on tapahtumassa elinkeinoelämässä
35943:        selvityselimen mm. edellä tässä kysy-      rakenteen muuttumista, joka vaikuttaa kunnal-
35944:        myksessä tarkoitettujen kuntien asias-     lishallintoon, on tarpeen varautua siihen, että
35945:        sa?                                        kunnilla myös vastaisuudessa on taloudelliset
35946:                                                   mahdollisuudet vastata niiden vastuulla olevis-
35947:                                                   ta tehtävistä. Toisaalta kehitys on osoittanut,
35948:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        että välttämättömien peruspalvelujen rinnalle
35949: taen seuraavaa:                                   kansalaiset odottavat saavansa muita palvelui-
35950:    Kuntajakoa kehitetään siten, että kaikki       ta etenkin vapaa-aikaa ';arten. Myös tällaisten
35951: kunnat ovat toimintakykyisiä ja pystyvät huo-     toimintojen ylläpitämismahdollisuuksien selvit-
35952: lehtimaan kansalaisten tarvitsemista palveluis-   täminen on syytä ottaa käsiteltäväksi pohdit-
35953: ta. Kuntajakoa voidaan kuntajaosta annetun        taessa kuntalaitoksen tulevaisuutta.
35954: lain (73/77) 2 §:n mukaan muuttaa, jos se on         Kuntajaon tarkoituksenmukaisuutta on syy-
35955: perusteltua kunnallishallinnon palvelusten jär-   tä erikseen käsitellä ensinnäkin kysymyksessä
35956: jestämisen helpottamiseksi tai kunnallishallin-   viitatuissa tapauksissa, joissa on kysymys kau-
35957: non väestöpohjan ja taloudellisten voimavaro-     punkikunnasta ja sitä ympäröivästä kunnasta.
35958: jen vahvistamiseksi.                              Toinen ryhmä ovat niin sanotut pienkunnat,
35959:    Hallituksen tarkoituksena on tehostaa toi-     joita koskevia ongelmia on käsitelty aikaisem-
35960: meopiteitään hallinnon uudistamiseksi siten,      min kuntauudistuksen suunnittelun yhteydessä.
35961: että palvelukykyä parannetaan, tuottavuutta       Pienkunnat ovat tähän mennessä yhdessä tois-
35962: nostetaan ja joustavuutta lisätään. Kunnallisen   ten kuntien kanssa voineet järjestää tyydyttä-
35963: jaotuksen tarkistamiseksi ryhdytään kannusta-     vät palvelut. Kysymys on sen tarkastelusta,
35964: viin toimiin ja selvitetään kuntien välisen yh-   riittääkö tämä hallintomalli myös tulevaisuu-
35965: teistyön muotoja. Tavoitteena on kuntalaisten     dessa ja onko edelleen olemassa taloudellisia
35966: tarpeiden mukainen joustava palveluverkko         edellytyksiä pienkuntien toiminnalle ja onko
35967: sekä toimintakykyinen kuntalaitos. Tutkimuk-      tarkoituksenmukaista valtionavuin pitää yllä
35968: sesta ollaan antamassa tutkimustoimeksiautoa      nykyistä palveluverkon rakennetta. Kolmannen
35969: kunnallishallinnon ja sisäasiainministeriön yh-   ryhmän kuntajaon ajankohtaista tarkistamis-
35970: teistoimin, jossa selvitetään kuntarakennetta     tarvetta muodostaa erillisalueiden selvittely.
35971: 6                                 1988 vp. -     KK n:o 698
35972: 
35973: Enklaavien osalta on kuitenkin pääasiassa ky-       Edellä olevan perusteella totean, että käyn-
35974: symys kuntarajojen määrittelystä eikä niinkään   nistymässä oleva selvitys- ja tutkimustyö tar-
35975: koko kuntarakenteesta, minkä vuoksi enklaa-      koituksenmukaisesta kuntarakenteesta tulee ta-
35976: viselvitykset tullaan suorittamaan erikseen.     pahtumaan laaja-alaisesti ja objektiivisesti yh-
35977:                                                  teistyössä kaikkien eri osapuolien kanssa.
35978: 
35979:     Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1989
35980: 
35981:                                                          Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
35982:                                      1988 vp. -      KK n:o 698                                     7
35983: 
35984: 
35985: 
35986: 
35987:                               Tili Riksdagens Herr Talman
35988: 
35989:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          service välfärdssamhället tillhandahåller för si-
35990: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          na medborgare. Kommunerna har antingen
35991: av den 17 januari 1989 tili vederbörande med-        skilt för sig eller tillsammans förmått skapa
35992: lem av statsrådet översänt avskrift av följande      den erforderliga servicen.
35993: av riksdagsman Henrik Westerlund underteck-             Avsikten är att tillse att man även i fram-
35994: nade spörsmål nr 698:                                tiden kan dra försorg om servicen. 1 syfte att
35995:           Är Regeringen medveten om att till-        utveckla formerna för samarbete mellan kom-
35996:        sättandet av utredningsmyndighet med          munerna är det påkallat att främst med tanke
35997:        syfte tili kommunsammanläggningsåt-           på det samarbete som sker inom begränsade
35998:        gärder skapar oro i de berörda kommu-         sektorer överväga en smidigare förvaltnings-
35999:        nerna och                                     modell än kommunalförbundet och att utveck-
36000:                                                      la själva kommunalförbundsförvaltningen. Då
36001:           kommer Regeringen och rent konkret
36002:                                                      det likväl i vårt samhälle pågår en sådan
36003:        inrikesministeriet det oaktat att tillsätta   strukturomvandling inom näringslivet som på-
36004:        en utredningsman eller annat arbets-          verkar den kommunala förvaltningen, är det
36005:        eller utredningsorgan för bl.a. ovan          nödvändigt att försäkra sig om att kommuner-
36006:        aktualiserade kommuners vidkomman-            na också framdeles har ekonomiska möjlighe-
36007:        de?                                           ter att sköta de uppgifter som vilar på deras
36008:                                                      ansvar. Å andra sidan har utvecklingen visat
36009:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         att medborgarna jämsides med den nödvändiga
36010: samt anföra följande:                                grundservicen förväntar sig också annan servi-
36011:    Kommunindelningen utvecklas så att alla           ce främst med tanke på fritiden. När kommun-
36012: kommuner är funktionsdugliga och i stånd att         väsendets framtid planeras är det skäl att
36013: dra försorg om den service medborgarna behö-         utreda möjligheterna att upprätthålla även
36014: ver. Kommunindelningen kan enligt 2 § lagen          dessa funktioner.
36015: om kommunindelning ändras om detta är mo-               Det är skäl att skilt för sig behandla ända-
36016: tiverat för att göra det lättare att anordna den     målsenligheten i kommunindelningen i första
36017: service som kommunalförvaltningen erbjuder,          hand i de fall som berörs i spörsmålet och där
36018: eller för förstärkande av kommunalförvalt-           det är fråga om stadskommuner och de kom-
36019: ningens befolkningsunderlag och ekonomiska           muner som omger dem. En annan grupp är de
36020: resurser.                                            s.k. småkommunerna. Problemen som gäller
36021:    Regeringens avsikt är att effektivera sina        dem har behandlats tidigare i samband med
36022: åtgärder i syfte att förnya förvaltningen så att     planeringen av kommunreformen. Småkom-
36023: serviceförmågan förbättras, produktiviteten          munerna har tillsvidare tillsammans med andra
36024: höjs och smidigheten ökas. 1 syfte att justera       kommuner kunnat ordna tillfredsställande ser-
36025: den kommunala indelningen vidtas understöd-          vice. Frågan gäller granskningen av huruvida
36026: jande åtgärder och formerna för samarbete            denna förvaltningsmodell också i framtiden
36027: mellan kommunerna utreds. Målet är ett smi-          räcker tili och om det alljämt finns ekono-
36028: digt servicenät som motsvarar behoven bland          miska förutsättningar för småkommunernas
36029: kommunens medlemmar samt ett funktions-              verksamhet samt om det är ändamålsenligt att
36030: dugligt kommunväsen. Den kommunala för-              med statsstöd upprätthålla servicenätets nuva-
36031: valtningen och inrikesministeriet kommer att         rande struktur. En tredje grupp när det gäller
36032: få i uppdrag att i samarbete utföra en under-        det aktuella behovet att justera kommunindel-
36033: sökning där kommunstrukturen utreds med              ningen utgör utredningen av de särskilda områ-
36034: tanke på serviceförmågan och de ekonomiska           dena. För enklavernas del är det likväl huvud-
36035: verksamhetsmöjligheterna. Hos oss svarar den         sakligen fråga om en precisering av kommung-
36036: kommunala förvaltningen rätt långt för den           ränserna och inte så mycket om hela kommun-
36037: 8                                  1988 vp. -     KK n:o 698
36038: 
36039: strukturen, varför enklavutredningarna kom-       bete som gäller en ändamålsenlig kommun-
36040: mer att företas skilt för sig.                    struktur och håller på att inledas kommer att
36041:    Med stöd av vad som nämnts ovan konsta-        ske på bred bas, objektivt och i samarbete med
36042: terar jag att det utrednings- och forskningsar-   alla parter.
36043: 
36044:     Helsingfors den 18 februari 1989
36045: 
36046:                                                                Inrikesminister Jarmo Rantanen
36047:                                              1988 vp.
36048: 
36049: Kirjallinen kysymys n:o 699
36050: 
36051: 
36052: 
36053: 
36054:                                 Linnainmaa: Lasten kotihoidon tuen kattavuuden parantami-
36055:                                    sesta
36056: 
36057: 
36058:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36059: 
36060:    Kokonaisverouudistuksen yhteydessä tulo- ja     kaan kuitenkin vasta vuoden 1990 alusta per-
36061: varallisuusverolain 101 §:n mukaan toinen          heet voivat valita lasten kotihoidon tuen tai
36062: vanhemmista voi tehdä 12 000 markan lapsen-        kunnallisen päivähoitopaikan alle 3-vuotiaalle
36063: hoitovähennyksen, jos hän on verovuonna            lapselleen.
36064: elättänyt 3-7-vuotiasta lastaan. Vuoden 1989          Uudistus jättää epätasa-arvoiseen asemaan
36065: verotuksessa ikärajat ovat 2-7 vuotta lain         ne yksilapsiset perheet, joiden vanhempainra-
36066: 107 §:n siirtymäsäännöksen mukaan.                 hakausi päättyy ennen 1.1.1989. Näin väliinpu-
36067:    Täten esimerkiksi vuoden 1988 tammikuussa       toajaryhmäksi tulevat ne perheet, joissa on
36068: syntyneen ainoan lapsen vanhemmat eivät saa        keväällä vuonna 1988 syntynyt lapsi. Vuonna
36069: vähennystä vuosina 1989 ja 1990.                   1989 menevät lapsenhoitovähennys ja lasten
36070:    Perusteluna alaikärajalle on esitetty lapsen    kotihoidon tuki siis tavallaan päällekkäin.
36071: kotihoidon tukea, jolla korvataan vähennystä          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
36072: paremmin vanhemmille aiheutuvat lapsenhoi-         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
36073: tokustannukset silloin, kun lapsi ei saa kunnal-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36074: lista hoitopaikkaa. Vuonna 1989 lasten koti-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36075: hoidon tuen maksukausi pitenee yksilapsisten
36076: perheiden kohdalla kolmeen vuoteen. Pidennys                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36077: koskee kuitenkin vain perheitä, joiden van-               ryhtyä, jotta vuonna 1988 lapsen saa-
36078: hempainrahakausi päättyy 1.1.1989 tai sen jäl-            neiden yksilapsisten perheiden epäkoh-
36079: keen. Kotihoidon tuen perusosa nousee 1 300               dat lasten kotihoidon tuen määräytymi-
36080: markkaan kuukaudessa. Päivähoitolain mu-                  sessä poistetaan?
36081: 
36082:     Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 1989
36083: 
36084:                                        Tuula Linnainmaa
36085: 
36086: 
36087: 
36088: 
36089: 290052Z
36090: 2                                 1988 vp. -     KK n:o 699
36091: 
36092: 
36093: 
36094: 
36095:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36096: 
36097:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    niille perheille, joissa on verovuoden aikana
36098: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,    elätetty vähintään 2 ja enintään 7 vuotta täyt-
36099: olette 13 päivänä tammikuuta 1989 päivätyn       tänyttä lasta. Vähennyksen myöntämisperus-
36100: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston     teena oleva alaikäraja on asetettu siten, että se
36101: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-    ottaen huomioon lasten kotihoidon tuen asteit-
36102: edustaja Tuula Linnainmaan näin kuuluvasta       taisen laajenemisen koskemaan kaikkia alle
36103: kirjallisesta kysymyksestä n:o 699:              3-vuotiaita varmistaa, ettei väliinputoamisia ta-
36104:                                                  pahdu. Ne perheet, joissa 1. lapsi on syntynyt
36105:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    alkuvuodesta 1988 ja jotka eivät vuonna 1989
36106:        ryhtyä, jotta vuonna 1988 lapsen saa-     ole oikeutettuja lapsenhoitovähennykseen, saa-
36107:        neiden yksilapsisten perheiden epäkoh-    vat vuonna 1989lasten kotihoidon tukea 9-12
36108:        dat lasten kotihoidon tuen määräytymi-    kuukauden ajalta. Näin ollen näidenkään per-
36109:        sessä poistetaan?                         heiden kohdalla ei ole perusteita puhua väliin-
36110:                                                  putoamisesta vuonna 1989.
36111:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
36112: vasti seuraavaa:                                    Hallitus on kokonaisverouudistukseen liitty-
36113:    Vuonna 1989 lasten kotihoidon tuen maksu-     villä ratkaisuillaan huolehtinut, että lasten ko-
36114: kausi pitenee yksilapsisten perheiden osalta     tihoidon tuen asteittaisen voimaantulon syn-
36115: kolmeen vuoteen. Pidennys koskee perheitä,       nyttämät ongelmat kompensoidaan valtionve-
36116: joiden vanhempainrahakausi päättyy 1.1.1989      rotuksen lapsenhoitovähennyksellä siten, että
36117: tai sen jälkeen. Valtion tuloverotuksessa vuo-   väliinputoamisilta tullaan kokonaan vältty-
36118: delta 1989 myönnetään lapsenhoitovähennys        mään.
36119: 
36120:     Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989
36121: 
36122:                                                                      Ministeri Ulla Puolanne
36123:                                     1988 vp. -     KK n:o 699                                      3
36124: 
36125: 
36126: 
36127: 
36128:                              Tili Riksdagens Herr Talman
36129: 
36130:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        för de familjer i vilka under skatteåret har
36131: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        försörjts ett barn som är minst två år och högst
36132: av den 13 januari 1989 till vederbörande med-      sju år. Den undre åldersgränsen, som utgör en
36133: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    grund för beviljande av avdraget, har upp-
36134: av riksdagsledamot Tuula Linnainmaa under-         ställts så att den med beaktande av att stödet
36135: tecknade spörsmål nr 699:                          för vård av barn i hemmet gradvis utvidgas till
36136:                                                    att gälla alla barn som är yngre än tre år
36137:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           säkerställer att det inte uppstår gränsfall. De
36138:        vidta för att missförhållandena i fråga     familjer där det första barnet fötts i början av
36139:        om de familjer med ett barn vilka fått      år 1988 och som inte år 1989 är berättigade till
36140:        barn år 1988 avlägsnas vid fastställan-     barnavårdsavdrag får år 1989 stöd för vård av
36141:        det av stödet för vård av barn i hem-       barn i hemmet för en tid om 9-12 månader.
36142:        met?                                        Således finns det inte grunder för att tala om
36143:                                                    gränsfall år 1989 i fråga om dessa familjer.
36144:    Såsom svar på detta spörsmål för jag vörd-
36145: samt anföra följande:                                Regeringen har genom lösningar, som an-
36146:    Betalningstiden för vård av barn i hemmet       knyter tili den totala skattereformen, ombe-
36147: förlängs år 1989 i fråga om familjer med ett       sörjt att de problem som uppstår av att stödet
36148: barn till tre år. Förlängningen gäller de famil-   för vård av barn i hemmet gradvis träder i
36149: jer vars föräldrapenningsperiod slutar 1.1.1989    kraft kompenseras genom statsbeskattningens
36150: eller därefter. Vid den statliga inkomstbeskatt-   barnavårdsavdrag, så att gränsfall till alla delar
36151: ningen för år 1989 beviljas barnavårdsavdrag       kan undvikas.
36152: 
36153:     Helsingfors den 3 februari 1989
36154: 
36155:                                                                         Minister Ulla Puolanne
36156:                                                1988 vp.
36157: 
36158: Kirjallinen kysymys n:o 700
36159: 
36160: 
36161: 
36162: 
36163:                                   Rajamäki: Pienyrittäjien eläketurvan parantamisesta
36164: 
36165: 
36166:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36167: 
36168:    Pienyrittäjien eläketurvaa on ryhdytty kehit-         Yrittäjien tämänhetkiset eläkemaksut edellä
36169: tämään pääasiassa vasta viime vuosina, ja tästä       mainitussa tapauksessa nousevat lähelle 8 500
36170: syystä monen pienyrittäjän eläketurva tullee          markkaa vuodessa. On ilmeistä, että maassam-
36171: muodostumaan todella heikoksi. Kuitenkin ta-          me pienyrittäjien eläketurvaa on nyt määrätie-
36172: lous- ja työllisyyspoliittisesti on jatkossa entis-   toisesti selvitettävä ja ryhdyttävä sitä paranta-
36173: tä tärkeämpää, että maassamme yrityshaluk-            maan.
36174: kuutta ilmenee ja erityisesti pienyritystoiminta         Yrittäjien asemaa tulee myös tarkastella
36175: laajenee.                                             maanviljelijöiden eläketurvan eteen tehtyjä val-
36176:    On varsin yleistä tilanne, jossa 25 vuotta         tion panostuksia vasten.
36177: yrittäjänä toiminut perheenjäseniä sekä myös
36178: yhden vieraan henkilön työllistävä henkilö saisi         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
36179: tämänhetkisten tietojen mukaan YL-eläkettä            jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
36180:                                                       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36181: täyttäessään 10 vuoden päästä 65 vuotta noin
36182:                                                       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36183: 2 100 markkaa kuukaudessa, ja mikäli yrittäjä
36184: jäisi pois työstä jo 60-vuotiaana, varhennettu
36185: YL-eläke olisi noin 1 300 markkaa kuukaudes-                    Minkälaisia toimenpiteitä Hallitus on
36186: sa. Vaikka tähän lisätään kansaneläke sekä                   suunnitellut ja missä aikataulussa Halli-
36187: aikaisemmista työsuhteista mahdollisesti kerty-              tus aikoo toteuttaa maamme pienyrit-
36188: neitä pieniä eläkkeitä, on kuitenkin yrittäjän               täjien eläketurvan kehittämistä?
36189: osuus pieni.
36190: 
36191:      Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 1989
36192: 
36193:                                             Kari Rajamäki
36194: 
36195: 
36196: 
36197: 
36198: 290072V
36199: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 700
36200: 
36201: 
36202: 
36203: 
36204:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36205: 
36206:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       alkaen 65 vuoden iän täyttämiseen asti. Jos
36207: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       aika jää lyhyemmäksi, on eläke vastaavasti
36208: olette 13 päivänä tammikuuta 1989 päivätyn          pienempi. Tulevaisuudessa vähimmäiseläke-
36209: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        säännöksen merkitys pienenee vähitellen ja elä-
36210: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       ke määräytyy normaalin 1,5 Olo :n karttumis-
36211: edustaja Rajamäen näin kuuluvasta kirjallises-      säännön mukaan.
36212: ta kysymyksestä n:o 700:                               Työtulolla on keskeinen merkitys yrittäjän
36213:                                                     eläketurvan muodostumisessa. Aloittavalie
36214:           Minkälaisia toimenpiteitä Hallitus on     yrittäjälle koituu yritystoiminnan käynnistä-
36215:        suunnitellut ja missä aikataulussa Halli-    misvaiheessa monenlaisia taloudellisia rasittei-
36216:        tus aikoo toteuttaa maamme pienyrit-         ta. Tässä vaiheessa menojen supistamispyrki-
36217:        täjien eläketurvan kehittämistä?             mys johtaa usein yrittäjän tekemän yrittäjä-
36218:                                                     työn arvon aliarvostukseen ja siten myös eläk-
36219:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       keen perusteena olevan työtulon vahvistami-
36220: vasti seuraavaa:                                    seen liian alhaiselle tasolle. Tähän vaikuttaa
36221:    Yrittäjien eläkelaki tuli voimaan 1.1.1970.      omalta osaltaan alhaiselle työtulolle myönnet-
36222: Sen mukaan yrittäjälle karttuu eläkettä 1,5 Olo     tävä vakuutusmaksualennus, joka kasvaa työ-
36223: eläkkeen perusteena olevasta vahvistetusta työ-     tulon alentuessa. Yrittäjien sosiaaliturvatoimi-
36224: tulosta jokaiselta täydeltä yrittäjänäolovuodel-    kunta ehdotti vuonna 1984 jättämässään mie-
36225: ta 1.1.1970 alkaen. Ennen vuotta 1970 harjoi-       tinnössä, että olisi pyrittävä luomaan edelly-
36226: tettu yrittäjätoiminta ei oikeuta eläkkeeseen.      tykset sille, että yrittäjän työtulo vahvistettai-
36227: Koska yrittäjä on itse velvollinen huolehtimaan     siin kaikissa olosuhteissa alusta lähtien riittä-
36228: eläkevakuutuksen ottamisesta ja eläketurvansa       vän suureksi, jolloin myös yrittäjän sosiaalitur-
36229: kustantamisesta, vakuuttamisvelvollisuutta ei       va saataisiin asianmukaiselle tasolle alusta lu-
36230: ole katsottu mahdolliseksi asettaa koskemaan        kien.
36231: taannehtivasti myös lain voimaantuloa edeltä-          Kansaneläkelain mukainen lisäosa korvaa
36232: nyttä aikaa. Yrittäjien eläkelain mukaan yrittä-    osaltaan työeläketurvaan mahdollisesti jääneitä
36233: jällä on kuitenkin mahdollisuus eräin edelly-       aukkoja. Lisäosa muuttui vuoden 1985 alusta
36234: tyksin täydentää eläketurvaansa vapaaehtoisil-      eläkevähenteiseksi, mikä merkitsee sitä, että
36235: la lisäeduilla.                                     sen määrään vaikuttavat vain eläkkeensaajan
36236:    Yksityisen sektorin työeläkelakien asteittai-    omat eläketulot, eivät muut tulot. Nykyinen
36237: sen voimaantulon johdosta vanhemmilla ikä-          täysimääräinen lisäosa on 1.1.1989 alkaen
36238: luokilla eläke jäisi normaalien karttumissään-      1 704 markkaa kuukaudessa. Valtioneuvoston
36239: nösten mukaan varsin pieneksi. Sen vuoksi           15.10.1987 asettama Eläkekomitea 1987 selvit-
36240: heidän osaltaan on eläketurvaa parannettu           tää pienten työeläkkeiden ja kansaneläkkeiden
36241: eläkkeen vähimmäismäärää koskevilla sään-           yhteensovitussäännösten toimivuutta ja oikeu-
36242: nöksillä. Yrittäjien eläkelakia säädettäessä        denmukaisuutta. Komitealle asetettu määräai-
36243: taattiin vanhimpiin ikäluokkiin kuuluville yrit-    ka päättyy 31.3 .1989.
36244: täjille vähimmäiseläke, joka oli eräin edellytyk-      Maatalousyrittäjien sosiaaliturvaa on kehi-
36245: sin 22 Olo työtulosta. Tällä hetkellä ennen         tetty silmällä pitäen niitä ulkoisia olosuhteita,
36246: 1.5.1930 syntyneen yrittäjän eläkeprosentti on      joissa tätä elinkeinoa on Suomessa harjoitetta-
36247: vähintään 38, jos eläketapahtuma on sattunut        va. Myös muiden henkilöiden sosiaaliturvaa on
36248: 1.1.1983 tai sen jälkeen. Lisäksi edellytetään,     pyritty selvittämään tasapuolisesti heidän omis-
36249: että eläkkeeseen oikeuttaa koko aika 1.1.1970       ta lähtökohdistaan.
36250: 
36251:     Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1989
36252: 
36253:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
36254:                                      1988 vp. -      KK n:o 700                                         3
36255: 
36256: 
36257: 
36258: 
36259:                               Tili Riksdagens Herr Talman
36260: 
36261:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           förutsätts att hela tiden fr.o.m. 1.1.1970 fram
36262: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           tili den tidpunkt då vederbörande fyller 65 år
36263: av den 13 januari 1989 tili vederbörande med-         är pensionsgrundande. Är tiden kortare blir
36264: lem av statsrådet översänt avskrift av följande       pensionen mindre. 1 framtiden minskar bety-
36265: av riksdagsman Rajamäki undertecknade                 delsen av stadgandena om minimipension efter
36266: spörsmål nr 700:                                      hand och pensionen bestäms enligt den norma-
36267:                                                       la intjäningsregeln, vilket innebär 1,5 OJo.
36268:          Vilka åtgärder har Regeringen plane-             Arbetsinkomsten är av central betydelse för
36269:        rat och vilket tidsschema har den upp-         hur företagarens pensionsskydd bildas. En
36270:        gjort för att utvecklandet av pensions-        företagare som inleder sin verksamhet har i
36271:        skyddet för småföretagare i vårt land          inledningsskedet ekonomiska svårigheter av
36272:        skall kunna genomföras?                        olika slag. 1 detta skede leder strävan tili en
36273:                                                       utgiftsminskning ofta tili att värdet av före-
36274:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         tagarens arbete i företagarverksamheten under-
36275: samt anföra följande:                                 värderas. Som en följd av detta fastställs den
36276:    Lagen om pension för företagare trädde i           pensionsgrundande arbetsinkomsten på en allt-
36277: kraft 1.1.1970. Enligt lagen tjänar en företaga-      för låg nivå. En delfaktor i detta är den
36278: re in en pension som utgör 1,5 OJo av den             nedsättning av försäkringspremie som beviljas
36279: pensionsgrundande fastställda arbetsinkomsten         enligt arbetsinkomsten och som ökar i takt
36280: för varje fullt år under vederbörandes tid som        med en minskande arbetsinkomst. Företagar-
36281: företagare, räknat från 1.1.1970. Företagar-          nas socialskyddskommission föreslog i sitt be-
36282: verksamhet som bedrivits före år 1970 berätti-        tänkande av år 1984 att förutsättningar bör
36283: gar inte tili pension. Då företagaren själv är        kunna skapas för att företagarnas arbetsin-
36284: skyldig att se tili att han tar en pensionsförsäk-    komst under alla förhållanden ursprungligen
36285: ring och finansierar sitt pensionsskydd, har det      fastställs tili ett tiliräckligt högt belopp, så att
36286: inte ansetts vara möjligt att låta försäkrings-       även företagarnas socialskydd från första bör-
36287: skyldigheten gälla retroaktivt även tiden innan       jan kan höjas tili vederbörlig nivå.
36288: lagen trädde i kraft. Enligt lagen om pension             Tilläggsdelen som utgår enligt folkpensions-
36289: för företagare har en företagare dock möjlig-         lagen ersätter delvis de eventuella luckorna i
36290: het att under vissa förutsättningar komplettera       arbetspensionsskyddet. Vid ingången av år
36291: sitt pensionsskydd genom friviliiga tilläggs-         1985 blev tilläggsdelen pensionsavhängig, vil-
36292: förmåner.                                             ket innebär att dess belopp endast är beroende
36293:    Med anledning av att arbetspensionslagarna         av pensionstagarens egna pensionsinkomster,
36294: inom den privata sektorn träder i kraft succes-       inte av andra inkomster. Fr.o.m. 1.1.1989 är
36295: sivt, kommer pensionen för de äldre ålders-           tiliäggsdelens fulla belopp 1 704 mark i måna-
36296: klasserna enligt normala intjäningsregler att         den. Den av statsrådet 15.10.1987 tilisatta pen-
36297: stanna på en relativt låg nivå. Därför har            sionskommittl~n 1987 håller på att utreda hur
36298: pensionsskyddet för dem förbättrats genom             de samordningsstadganden som gäller små ar-
36299: stadganden som gäller pensionens minimibe-            betspensioner och folkpensioner fungerar och
36300: lopp. Då lagen om pension för företagare              huruvida de är rättvisa. Kommittl~ns tidsfrist
36301: stiftades, garanterades företagare som hörde          löper ut 31.3.1989.
36302: tili de äldsta åldersklasserna en minimipension           Socialskyddet för lantbruksföretagare har
36303: som under vissa förutsättningar uppgick tili          utvecklats med tanke på de yttre förhållanden,
36304: 22 OJo av arbetsinkomsten. För närvarande är          i vilka denna näring bedrivs i Finland. Strävan
36305: pensionsprocenten för en företagare som är            har varit att även andra personers socialskydd
36306: född före 1.5.1930 minst 38, om pensionsfallet        skall utredas objektivt utgående från deras eget
36307: har inträffat 1.1.1983 eller därefter. Dessutom       utgångsläge.
36308:    Helsingfors den 11 februari 1989
36309: 
36310:                                                   Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
36311:                                              1988 vp.
36312: 
36313: Kirjallinen kysymys n:o 701
36314: 
36315: 
36316: 
36317: 
36318:                                  Väänänen: Ns. lähdeveron palautusjärjestelmän toteuttamisesta
36319:                                    valtakunnallisten kulttuuritapahtumien osalta
36320: 
36321: 
36322:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36323: 
36324:    Ns. lähdeveron palautusjärjestelmä toteutet-        Tästä seuraa, että Savonlinnan Oopperajuh-
36325: tiin ja ao. määräraha otettiin valtion tulo- ja     lien ja vastaavien on tehtävä toimintansa talou-
36326: menoarvioon sen vuoksi, että lähdeveron mak-        dellisesti tappiolliseksi, mikäli haluavat päästä
36327: saminen osoittautui taiteellisesti tasokkaille      lähdeveron palautuksesta osallisiksi.
36328: valtakunnallisille kulttuuritapahtumille liian         Ministeriön tämänkaltainen menettely on
36329: raskaaksi taloudelliseksi velvoitteeksi ja vaa-     omiaan vaikeuttamaan varsinkin pääkaupun-
36330: ransi niitten olemassaolon.                         gin ulkopuolella järjestettävien kulttuuritapah-
36331:    Valtion vuoden 1988 tulo- ja menoarvioon         tumien jatkuvuutta sekä vinouttamaan niiden
36332: hyväksyttiin tarkoitusta varten 3 miljoonan         taloudenpitoa.
36333: markan ja vuoden 1989 tulo- ja menoarvioon             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
36334: 3,3 miljoonan markan määräraha.                     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
36335:    Savonlinnan Oopperajuhlien taloudellinen         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36336: tulos oli vuonna 1988 poikkeuksellisesti positii-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36337: vinen. Oopperajuhlat pystyivät sen vuoksi
36338: maksamaan osan aikaisemmin syntyneistä ve-                    Miten Hallitus aikoo turvata Savon-
36339: loistaan ja siten parantamaan veikaista talout-            linnan Oopperajuhlien ja muiden kor-
36340: taan. Myönteinen talousvuosi johti kuitenkin               keatasoisten valtakunnallisten kulttuu-
36341: siihen, että valtiovarainministeriö eväsi Savon-           ritapahtumien olemassaolon ja siinä
36342: linnan Oopperajuhlien anoman lähdeveron pa-                tarkoituksessa estää sen, ettei lähdeve-
36343: lautuksen, 682 000 mk. Näin tapahtui siitä                 ron palautuksen epäämisellä vaaranne-
36344: huolimatta, että lausunnonantaja, opetusmi-                ta niiden taloutta ja järkevän talous-
36345: nisteriö, oli tuen myöntämistä puoltanut.                  suunnittelun perusteita?
36346: 
36347:      Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 1989
36348: 
36349:                                         Marjatta Väänänen
36350: 
36351: 
36352: 
36353: 
36354: 290090Q
36355: 2                                  1988 vp. -     KK n:o 701
36356: 
36357: 
36358: 
36359: 
36360:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36361: 
36362:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     sioituneiden esiintyjien palkkioista perittyjen
36363: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     lähdeverojen perusteella.
36364: olette 18 päivänä tammikuuta 1989 päivätyn            Kyseiseltä momentilta ei sen sijaan voida
36365: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      myöntää määrärahaa sillä perusteella, että
36366: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     suunniteltavan toiminnan tiedetään jo etukä-
36367: edustaja Marjatta Väänäsen näin kuuluvasta        teen tuottavan huomattavia tappioita. Tämä
36368: kirjallisesta kysymyksestä n:o 701:               käy selvästi ilmi momentin perusteluista. Jär-
36369:           Miten Hallitus aikoo turvata Savon-     kevän taloussuunnittelun onkin katsottava vaa-
36370:        linnan Oopperajuhlien ja muiden kor-       tivan, että luovutaan sellaisen toiminnan, jon-
36371:        keatasoisten valtakunnallisten kulttuu-    ka tiedetään tuottavan tappiota, suunnittelus-
36372:        ritapahtumien olemassaolon ja siinä        ta. Jos kulttuuripoliittiset tekijät puoltavat
36373:        tarkoituksessa estää sen, ettei lähdeve-   määrärahan myöntämistä myös tulevaa tap-
36374:        ron palautuksen epäämisellä vaaranne-      piollista toimintaa varten, määräraha on
36375:        ta niiden taloutta ja järkevän talous-     myönnettävä kulttuuripolitiikasta vastaavan
36376:        suunnittelun perusteita?                   ministeriön hallinnonalan momentille osoite-
36377:                                                   tusta määrärahasta.
36378:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Savonlinnan Oopperajuhlien Kannatusyhdis-
36379: vasti seuraavaa:                                  tys r.y:lle on vuosina 1986-1987 maksettujen
36380:    Vuoden 1988 tulo- ja menoarvion momentil-      lähdeverojen perusteella myönnetty kyseiselle
36381: le 28.99.58 (Eräiden kulttuuritapahtumien tu-     momentille osoitetusta määrärahasta määrära-
36382: keminen) osoitetusta määrärahasta määrära-        hoja yhteensä 1 590 513 markkaa, jolla sum-
36383: haa myönnettäessä on noudatettu periaatetta,      malla Savonlinnan Ooperajuhlien tappioita on
36384: jonka mukaan määrärahaa myönnetään sil-           voitu ko. vuosina pienentää. Myös vuoden
36385: loin, kun kyseisen vuoden toiminnan tulos         1989 mahdollista tappiota voidaan samalla ta-
36386: kulttuuritapahtuman järjestäjän ilmoituksen       valla supistaa myöntämällä määräraha valtion
36387: mukaan on alijäämäinen. Samaa periaatetta on      vuoden 1989 tulo- ja menoarvion momentille
36388: sovellettu siitä lukien, kun kyseinen momentti    28.99.58 osoitetusta määrärahasta.
36389: on otettu valtion tulo- ja menoarvioon.               Hallitus katsoo, että tulo- ja menoarvion
36390:   Kulttuuritapahtumien järjestäjien toiminnan     valtiovarainministeriön hallinnonalan momen-
36391: tuloksellisuuden tarkkailu tapahtuu kalenteri-    tille 28.99.58 (Eräiden kulttuuritapahtumien
36392: vuosittain. Kyseessä olevan vuoden toiminta       tukeminen) osoitetusta määrärahasta määrära-
36393: on perusteena myönnettäessä määrärahaa sa-        haa myönnettäessä on tarkasteltava kyseisen
36394: man vuoden tulo- ja menoarvion momentilta         toimintavuoden toimintaa. Täten pyritään tur-
36395: 28.99.58. Määrärahaa myönnettäessä perus-         vaamaan toiminnan jatkuvuus. Kyseiselle mo-
36396: teena käytetään siten jo tapahtunutta toimin-     mentille osoitetusta määrärahasta ei sitä vas-
36397: taa. Jos toiminnan tulos osoittautuu alijäämäi-   toin voida myöntää määrärahaa tulevien tap-
36398: seksi, määrärahaa myönnetään taiteellisesti an-   pioiden varalle.
36399: 
36400:     Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1989
36401: 
36402:                                                                      Ministeri Ulla Puolanne
36403:                                     1988 vp. -     KK n:o 701                                      3
36404: 
36405: 
36406: 
36407: 
36408:                              Till Riksdagens Herr Talman
36409: 
36410:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        den källskatt som uppburits på konstnärligt
36411: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        meriterade artisters arvoden.
36412: av den 18 januari 1989 tili vederbörande med-         Däremot kan anslag inte beviljas ur nämnda
36413: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    moment på den grund att det redan på förhand
36414: av riksdagsledamot Marjatta Väänänen under-        är känt att den planerade verksamheten kom-
36415: tecknade spörsmål nr 701:                          mer att medföra betydande förlust. Detta
36416:                                                    framgår tydligt av motiveringen tili momentet.
36417:          På vilket sätt ämnar Regeringen tryg-     Ifall kulturpolitiska faktorer talar för beviljan-
36418:        ga existensen för Operafestspelen i Ny-     de av anslag även för kommande förlustbring-
36419:        slott och andra högklassiga riksomfat-      ande verksamhet, skall anslag beviljas ur de
36420:        tande kulturevenemang och i detta syfte     anslag som anvisats under momentet för det
36421:        hindra att deras ekonomi och grunder-       för kulturpolitiken ansvariga ministeriets
36422:        na för en förnuftig planering av ekono-     förvaltningsområde.
36423:        min äventyras genom att återbäring av          På basis av källskatter som betalts under
36424:        källskatt förvägras?                        åren 1986-1987 har föreningen Savonlinnan
36425:                                                    Oopperajuhlien Kannatusyhdistys r.y. i anslag
36426:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      beviljats totalt 1 590 513 mk ur de anslag som
36427: samt anföra följande:                              anvisats under ifrågavarande moment. Med
36428:    Då det beviljas anslag ur de anslag som         denna summa har det under nämnda år varit
36429: anvisats under moment 28.99.58 (Stödjande av       möjligt att minska förlusten för Operafestspe-
36430: vissa kulturevenemang) i statsbudgeten för år      len i Nyslott. På samma sätt är det också
36431: 1988, har principen varit att anslag beviljas då   möjligt att minska en eventuell förlust för år
36432: resultatet av nämnda års verksamhet, enligt        1989 genom att bevilja anslag ur de anslag som
36433: uppgift av kulturevenemangets arrangörer,          anvisats under moment 28.99.58 i statsbudge-
36434: uppvisar underskott. Samma princip har             ten för år 1989.
36435: tiliämpats alltsedan nämnda moment upptogs i          Regeringen anser att verksamheten under
36436: stats budgeten.                                    respektive verksamhetsår skall granskas då an-
36437:    Resultatet av den verksamhet arrangörerna       slag beviljas ur anslaget under moment
36438: av kulturevenemang utövar granskas per kalen-      28.99.58 (Stödjande av vissa kulturevenemang)
36439: derår. Verksamheten under respektive år utgör      inom finansministeriets förvaltningsområde i
36440: grunden då anslag beviljas ur moment 28.99.58      statsbudgeten. Avsikten är att på detta sätt
36441: i statsbudgeten för samma år. Verksamhet som       trygga en fortsatt verksamhet. Däremot är det
36442: redan har skett utgör således grunden då an-       inte möjligt att bevilja anslag för kommande
36443: slag beviljas. Om verksamhetens resultat upp-      förluster ur de anslag som reserverats under
36444: visar underskott, beviljas anslag på basis av      nämnda moment.
36445: 
36446:     Helsingfors den 16 februari 1989
36447: 
36448:                                                                         Minister Ulla Puolanne
36449:                     j
36450: 
36451:                 j
36452: 
36453:                 j
36454: 
36455:             j
36456: 
36457:             j
36458: 
36459:         j
36460: 
36461:         j
36462: 
36463:     j
36464: 
36465:     j
36466: 
36467: j
36468: 
36469: j
36470:                                               1988 vp.
36471: 
36472: Kirjallinen kysymys n:o 702
36473: 
36474: 
36475: 
36476: 
36477:                                  Kohijoki: Steiner-koulujen aseman järjestämisestä
36478: 
36479: 
36480:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36481: 
36482:    Steinerpedagogiikasta ja Steiner-koulusta        kiin, kunnan kouluhallintolakiin ja mahdolli-
36483: saatujen myönteisten kokemusten perusteella         sesti kunnallislakiinkin. Ja erittäin kyseenalais-
36484: Steiner-koulu on Suomessa yleisesti tunnustet-      ta on, voidaanko kunnan koululaitokseen sisäl-
36485: tu rakentavaksi voimaksi koulujärjestelmäs-         lyttää sellaista yksittäistä koulua, jonka hallin-
36486: sämme.                                              toa koskevat säännökset poikkeavat kunnalli-
36487:    Steiner-koulujen lukumäärä on Suomessa,          sista kouluista annetuista säännöksistä siinä
36488: muista maista poiketen, lainsäännöksellä rajoi-     määrin kuin Steiner-koulujen hallintomalli
36489: tettu kolmeen kouluun. Se ei ole kuitenkaan         edellyttää.
36490: estänyt Steiner-koulujen perustamista samalle          Steiner-koulun elinehto on sen itsehallinto.
36491: määrälliselle tasolle kuin muissa Pohjoismais-      Koulun hallinto ja pedagogiikka kuuluvat
36492: sa, mutta asettaa oppilaiden vanhemmat Suo-         olennaisesti yhteen. Vastuu pedagogiikan ke-
36493: messa taloudellisesti paljon huonompaan ase-        hittämisestä on opettajakunnalla. Steinerpeda-
36494: maan ja saattaa johtaa siihen, että vain riittä-    gogiikka voi toteutua vain Steiner-koulun sel-
36495: vän varakkaat vanhemmat voivat valita stei-         laisessa tilanteessa, jossa opettajat ja vanhem-
36496: nerpedagogisen vaihtoehdon.                         mat työskentelevät vastuullisina yhteistyössä
36497:    Uusien Steiner-koulujen syntyminen, syksyl-      oppilaiden kasvun ja oppimisen hyväksi. Itse-
36498: lä 1988 niitä oli Suomessa yhteensä 14, on          hallintoisena Steiner-koulu pystyy myös par-
36499:                                                     haiten edistämään peruskoulun sisäistä kehittä-
36500: 1980-luvulla ollut väistämätön kansalaisliike.
36501:                                                     mistä ja tarvittaessa steinerpedagogiikan sovel-
36502: Kysymys ei ole rinnakkaiskoulusta (kuten aika-
36503:                                                     tamistakin peruskoulussa.
36504: naan oppikoulu oli suhteessa kansakouluun),
36505: koska Steiner-koulu tuottaa samanlaisen jatko-         Näillä perusteilla on aiheellista poistaa Stei-
36506: opintokelpoisuuden kuin yleinen koulu. Mo-          ner-kouluja koskevasta laista niiden lukumää-
36507: nien kuntien myönteinen asenne osoittaa, että       rän kolmeen rajoittava säännös, joka asettaa
36508:                                                     muiden (uusien) Steiner-koulujen oppilaiden
36509: Steiner-koulujen nähdään eri puolilla maata
36510:                                                     vanhemmat muita huonompaan asemaan.
36511: rikastuttavan paikallista koululaitosta.
36512:                                                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
36513:    Hallituksen esityksessä laiksi Steiner-koulus-   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
36514: ta vuonna 1977 todettiin, ettei Steiner-koulujen    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36515: toiminta valtion kouluna ollut mahdollista          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36516: koulun hallinnollisen ja pedagogisen erityis-
36517: luonteen vuoksi. Vuonna 1985 opetusministe-                  Aikooko Hallitus ryhtyä joutuisasti
36518: riön asettama työryhmä (muistio 1985:21) tutki             toimenpiteisiin Steiner-koulujen ase-
36519: mahdollisuuksia steinerpedagogiikan sovelta-               man järjestämiseksi ja turvaamiseksi
36520: miseen kunnallisessa koululaitoksessa. Kunnal-             oikeudenmukaisesti niin, että Steiner-
36521: lisen Steiner-koulun perustaminen vaatisi huo-             koulujen lukumäärän rajoittava sään-
36522: mattavia muutoksia peruskoululakiin, lukiola-              nös poistetaan laista?
36523: 
36524:     Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1989
36525: 
36526:                                          Maunu Kohijoki
36527: 
36528: 
36529: 
36530: 
36531: 290110M
36532: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 702
36533: 
36534: 
36535: 
36536: 
36537:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36538: 
36539:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kasvatus- ja opetustoimen kehittämiseksi tar-
36540: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       peellinen. Opetusministeriö katsoo, että nykyi-
36541: olette 19 päivänä tammikuuta 1988 päivätyn          sen lain mukaan toimivat Steiner-koulut täyttä-
36542: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        vät tämän kehittämistehtävän ja ettei uusien
36543: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       kunnallisesta kouluorganisaatiosta erillään ole-
36544: edustaja Maunu Kohijoen näin kuuluvasta kir-        vien Steiner-koulujen perustaminen ole tarpeel-
36545: jallisesta kysymyksestä n:o 702:                    lista.
36546:           Aikooko Hallitus ryhtyä joutuisasti          Sen sijaan opetusministeriössä on käynnis-
36547:        toimenpiteisiin Steiner-koulujen ase-        tetty   valmistelu    peruskoululainsäädännön
36548:        man järjestämiseksi ja turvaamiseksi         muuttamiseksi siten, että kunnan koululaitok-
36549:        oikeudenmukaisesti niin, että Steiner-       seen voitaisiin ottaa mukaan myös yksityisiä
36550:        koulujen lukumäärän rajoittava sään-         kouluja, jotka noudattamansa pedagogisen
36551:        nös poistetaan laista?                       suuntauksen puolesta poikkeaisivat perus-
36552:                                                     kouluista. Koulut otettaisiin kunnan koululai-
36553:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         tokseen peruskoulua korvaaviksi kouluiksi.
36554: taen seuraavaa:                                        Peruskoulua korvaaviksi kouluiksi tulisivat
36555:    Peruskoulu-uudistuksen yhteydessä omak-          opetusministeriön arvion mukaan ainakin al-
36556: suttiin toimintapolitiikka, jonka mukaan kun-       kuvaiheessa lähinnä nykyiset Steiner-kouluista
36557: nalla tulee olla vastuu peruskouluopetuksen         annetun lain ulkopuolella toimivat "Steiner-
36558: järjestämisestä kunnan alueella asuville oppi-      koulut". Uusien koulujen määrä riippuisi kou-
36559: velvollisille. Toimintapolitiikka perustuu siihen   lujen ja kuntien sopimuksista. Esitetty malli
36560: käsitykseen, että kuntaorganisaation avulla         koulujen aseman järjestämiseksi tarjoaisi mah-
36561: pystytään turvaamaan koulutuksen tasa-arvo          dollisuuden mainituissa kouluissa vallitsevan
36562: ja koulutuksen saavutettavuus.                      aktiivisuuden sekä vanhempien ja koulujen
36563:    Steiner-koulusta annetun lain (417 /77) mu-      yhteistyön hyödyntämiseen kunnan koululai-
36564: kaan uuden Steiner-koulun perustamisluvan           toksessa luomatta maahan uutta rinnakkais-
36565: edellytyksenä on, että koulu on maan yleisen        koulujärjestelmää.
36566: 
36567:     Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1989
36568: 
36569:                                                              Opetusministeri Christoffer Taxell
36570:                                      1988 vp. -      KK n:o 702                                    3
36571: 
36572: 
36573: 
36574: 
36575:                               Tili Riksdagens Herr Talman
36576: 
36577:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          undervisningen i landet. Undervisningsminis-
36578: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          teriet anser att de Steinerskolor som verkar
36579: av den 19 januari 1989 tili vederbörande med-        enligt den nugällande lagen fyller denna ut-
36580: lem av statsrådet översänt en avskrift av föl-       vecklingsuppgift och att det inte är nödvändigt
36581: jande av riksdagsman Maunu Kohijoki under-           att inrätta nya Steinerskolor som står utanför
36582: tecknade spörsmål nr 702:                            den kommunala skolorganisationen.
36583:                                                          Däremot har man vid undervisningsminis-
36584:           Ämnar Regeringen vidta brådskande          teriet satt igång beredningen av en ändring i
36585:        åtgärder för att rättvist tiligodose och      grundskolelagstiftningen som innebär att man
36586:        säkra ställningen för Steinerskolorna så      tili det kommunala skolväsendet även kan ta in
36587:        att stadgandet om begränsning av anta-        privata skolor som tili sin pedagogiska inrikt-
36588:        let Steinerskolor upphävs i lagen?            ning avviker från grundskolorna. Dessa skolor
36589:                                                      skulle intas i det kommunala skolväsendet som
36590:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt         ersättande skolor för grundskolan.
36591: följande:                                                Enligt undervisningsministeriets uppfattning
36592:    1 samband med grundskolereformen antogs           skulle åtminstone i begynnelseskedet de nuva-
36593: en politik enligt viiken kommunen skall bära         rande "Steinerskolorna" som verkar utanför
36594: ansvaret för att anordna grundskoleundervis-         lagen om Steinerskolor komma ifråga som
36595: ningen för de läropliktiga inom kommunens            grundskolan ersättande skolor. Antalet nya
36596: område. Politiken baserar sig på den uppfatt-        skolor skulle vara beroende av avtal mellan
36597: ningen att man med hjälp av kommunorgani-            skolorna och kommunerna. Den föreslagna
36598: sationen förmår tiligodose att utbildningen är       modellen att tiligodose ställningen hos dessa
36599: j ämställd och tiligänglig.                          skolor skulle erbjuda en möjlighet att utnyttja
36600:    Enligt lagen om Steinerskolan (417 /77) är        den rådande aktiviteten i skolorna och samar-
36601: förutsättningen att få tilistånd att inrätta en ny   betet mellan föräldrarna och skolorna inom
36602: Steinerskola att skolan är behövlig med tanke        det kommunala skolväsendet utan att skapa ett
36603: på den allmänna utvecklingen av fostran och          nytt parallellt skolsystem i landet.
36604: 
36605:     Helsingfors den 24 februari 1989
36606: 
36607:                                                         Undervisningsminister Christoffer Taxell
36608:                          j
36609:                         j
36610:                        j
36611:                       j
36612:                      j
36613:                     j
36614:                    j
36615:                   j
36616:                  j
36617:                 j
36618:                j
36619:               j
36620:              j
36621:             j
36622:            j
36623:           j
36624:          j
36625:         j
36626:        j
36627:       j
36628:      j
36629:     j
36630:    j
36631:   j
36632:  j
36633: j
36634:                                               1988 vp.
36635: 
36636: Kirjallinen kysymys n:o 703
36637: 
36638: 
36639: 
36640: 
36641:                                  Rinne: Maakaasun käyttämisestä Poriin rakennettaviksi suunni-
36642:                                     telluissa voimalaitoksissa
36643: 
36644: 
36645:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36646: 
36647:   Poriin suunnitellaan merkittävää voimalarat-      misen viivästymistä, mutta pelastaa alueen
36648: kaisua, joka perustuu kivihiileen. Kivihiilivaih-   luonnon. Maakaasuvaihtoehtoon päätyminen
36649: toehto merkitsee rikkipäästöjen lisääntymistä       on niin Suomessa kuin muuallakin johtanut
36650: 50-60 prosenttia ja typpipäästöjen lisäänty-        ilman laadun ratkaisevaan paranemiseen.
36651: mistä 110-120 prosenttia.                              Ruotsi on luopumassa ydinvoimasta, joka
36652:   Porin kaupungin alueen ja lähiseutujen ih-        korvataan nimenomaan maakaasulla. Tehty
36653: misten terveys ei tällaista lisäystä kestä. Sata-   ratkaisu merkitsisi sitä, että Eurajoen voimala
36654: kunnan luonnolle kuormitus on liian suuri.          voitaisiin myöhemmin liittää puhtaaseen ja
36655: Pohjavedet ja metsät joutuvat liian suuren          riskittömään maakaasuratkaisuun: rakentaa
36656: uhan alle.                                          Olkiluoto maakaasupohjalle.
36657:   Hiileen perustuvaa ratkaisua on perusteltu           Maakaasu on todellinen vaihtoehto myös
36658: Porin sataman investoinneilla. Perustelu on         nykyisestä ydinvoimasta luovuttaessa.
36659: kestämätön. Pori, Satakunta ja yhdentyvä Eu-           Käytännön kokemukset maakaasuvoimalois-
36660: rooppa tarvitsevat tehtyjä investointeja Porin      ta ovat kiistattoman myönteiset, kivihiilivoi-
36661: satamassa ilman hiilenkäyttöä. Massiivinen hii-     masta yksiselitteisen kielteiset luonnontaloudel-
36662: len varastointi on este sataman modernille          le ja ihmisen hyvinvoinnille.
36663: käytölle.                                              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
36664:    Yksioikoisesta hiilipohjaratkaisusta kiinnipi-   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
36665: täminen satamainvestointien perusteella on          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36666: verrattavissa aseen hankkijaan. Kun ase on          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36667: hankittu, on sitä käytettävä loppuun asti: am-               Mihin välittömiin toimiin Hallitus
36668: muttava sillä omaan ohimoon.                               ryhtyy Porin kivihiilivoimalasuunnitel-
36669:   Tarvittavat energiaratkaisut Porissa voidaan             man muuttamiseksi maakaasuratkai-
36670: tehdä maakaasupohjalla. Se ei aiheuta rakenta-             suksi?
36671: 
36672:     Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 1989
36673: 
36674:                                            Heikki Rinne
36675: 
36676: 
36677: 
36678: 
36679: 290071U
36680: 2                                  1988 vp. -     KK n:o 703
36681: 
36682: 
36683: 
36684: 
36685:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36686: 
36687:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Maakaasu on ympäristön kannalta edullinen
36688: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      polttoaine. Kaasun käytön lisääntymistä on
36689: olette 20 päivänä tammikuuta 1989 päivätyn         pidettävä myönteisenä kehityksenä, ja vastai-
36690: kirjeenne n:o 2319 ohella toimittanut valtio-      suudessakin valtio omalta osaltaan myötävai-
36691: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-      kuttaa maakaasun käytön lisäämiseen muun
36692: sen kansanedustaja Rinteen näin kuuluvasta         muassa verotuksellisin keinoin. Poriin suunni-
36693: kirjallisesta kysymyksestä n:o 703:                tellun noin 500 MW :n . voimalaitoksen tehon
36694:                                                    korvaaminen maakaasuun perustuvalla säh-
36695:          Mihin välittömiin toimiin Hallitus        köntuotannolla, sikäli kuin tarvittavat kaasu-
36696:        ryhtyy Porin kivihiilivoimalasuunnitel-     määrät voidaan hankkia, on edullisinta nykyi-
36697:        man muuttamiseksi maakaasuratkai-           sen putkiverkoston yhteyteen rakennettavissa
36698:        suksi?                                      kaasuvoimalai to ksissa.
36699:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            Maakaasun kannatus maassamme on varsin
36700: taen seuraavaa:                                    laajaa. On kuitenkin syytä ottaa huomioon,
36701:                                                    että muillakin pohtoaineilla on omat etunsa.
36702:    Maamme sähköntuotantokapasiteettia ra-          Kivihiili on halvin fossiilinen polttoaine, ja sitä
36703: kennettaessa tavoitteena on taloudellisuus ja      voidaan varastoida voimalaitoksien yhteydes-
36704: varmuus. Käytännössä tämä näkyy eri tuotan-        sä. Maakaasun pahin puute huoltovarmuuden
36705: tomuotojen ja polttoaineiden käyttönä. Moni-       kannalta on siinä, ettei kaasua ole lainkaan
36706: puolisuus lisää maamme sähköhuollon var-           varastoituna Suomeen. Varastointi olisi tekni-
36707: muutta etenkin silloin, kun polttoaineet ovat      sesti mahdollista mutta varsin kallista.
36708: tuontitavaraa. Tuontipolttoaineiden saatavuu-
36709: teen liittyy aina riskejä. Lisäksi fossiilisten       Poriin rakennettu syväsatama on maamme
36710: tuontipolttoaineiden hintakehitys maailman-        tehokkain ja modernein hiilisatama. Poriin
36711: markkinoilla riippuu tekijöistä, joihin me suo-    voidaan tuoda hiiltä yli 100 000 dwt:n aluksil-
36712: malaiset emme voi vaikuttaa.                       la, mikä merkitsee sitä, että Pori tarjoaa mah-
36713:    Taloudellisuuden ja varmuuden ohella ym-        dollisuudet maailmanlaajuiseen hiilenhankin-
36714: päristökysymykset ovat tulleet keskeiseen ase-     taan.
36715: maan energiahuoltoa koskevassa päätöksente-           Edellisen perusteella totean, ettei hallitus aio
36716: ossa. Kivihiilen kohdalla ympäristönäkökohdat      ryhtyä toimiin Porin kivihiilivoimalasuunnitel-
36717: on otettu huomioon säätämällä savukaasujen         man muuttamiseksi maakaasuratkaisuksi. Sen
36718: rikinpoistoa koskevat normit. Typen oksideja       sijaan hallitus lähtee siitä, että voimassa oleva
36719: koskevat säädökset ovat valmisteilla. Nykyiset     sähköhuollon runkosuunnitelma toteutetaan.
36720: ja tulevat päästönormit takaavat, että hiilen      Tämä merkitsee sitä, että Porin hiilivoimalai-
36721: käytön aiheuttamat ympäristöhaitat pienenevät      toksen rakentaminen aloitetaan tämän vuoden
36722: merkittävästi.                                     aikana.
36723: 
36724:     Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1989
36725: 
36726:                                                 Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
36727:                                     1988 vp. -     KK n:o 703                                    3
36728: 
36729: 
36730: 
36731: 
36732:                              Tili Riksdagens Herr Talman
36733: 
36734:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Naturgasen är med tanke på miljön ett
36735: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        förmånligt bränsle. En ökad användning av
36736: nr 2319 av den 20 januari 1989 tili vederböran-    gasen bör anses som en positiv utveckling, och
36737: de medlem av statsrådet översänt avskrift av       staten kommer också i fortsättningen för sin
36738: följande av riksdagsman Rinne undertecknade        egen del, bl.a. med beskattningsmässiga medel,
36739: spörsmål nr 703:                                   att medverka tili att användningen av naturgas
36740:                                                    ökar. Ersättande av den effekt på 500 MW
36741:           Vilka omedelbara åtgärder ämnar          som det i Björneborg planerade kraftverket
36742:        Regeringen vidta för att ändra planen       kommer att ha med elproduktion baserad på
36743:        på ett stenkolskraftverk i Björneborg       naturgas, i det fall att den mängd gas som
36744:        tili en lösning med naturgas?               behövs kan anskaffas, är förmånligast i
36745:                                                    gaskraftverk byggda i samband med det nuva-
36746:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       rande rörnätet.
36747: samt anföra följande:                                 Naturgasen har ett synnerligen brett stöd i
36748:                                                    vårt land. Det är dock skäl att beakta att också
36749:    Då elproduktionskapaciteten i vårt land         andra bränslen har sina fördelar. Stenkoi en är
36750: byggs upp är målet att den skall vara ekono-       biliigast av de fossila bränslena och kolen kan
36751: misk och säker. 1 praktiken kan detta ses i        lagras i samband med kraftverket. Den största
36752: användningen av olika produktionsformer och        bristen i fråga om naturgasen med tanke på
36753: bränslen. Mångsidigheten ökar säkerheten i         försörjningssäkerheten är att det inte finns
36754: landets elförsörjning i synnerhet i de fall då     någon gas lagrad i Finland. Rent tekniskt är
36755: bränslena är importvara. Vad gäller tiligången     det möjligt att lagra gasen men det är mycket
36756: på importerade bränslen finns det alltid risker.   dyrt.
36757: Dessutom beror utvecklingen inom världs-              Den djuphamn som byggts i Björneborg är
36758: marknadspriserna för importerade fossila           landets effektivaste och modernaste kolhamn.
36759: bränslen på faktorer som vi finländare inte kan    Tili Björneborg kan koi hämtas på fartyg på
36760: påverka.                                           mer än ~00 000 dwt, vilket betyder att Björne-
36761:    Vid sidan av de frågor som gäller ekonomin      borg erb~uder en möjlighet tili anskaffning av
36762: och säkerheten har miljöfrågorna fått en cen-      koi från hela världen.
36763: tral ställning i det beslutsfattande som rör          På ba is av ovanstående konstaterar jag att
36764: energiförsörjningen. Beträffande stenkoi har       regering n inte ämnar vidta åtgärder för att
36765: miljösynpunkterna beaktats genom att normer        ändra pl nen på ett stenkolskraftverk i Björne-
36766: för avsvavling av rökgaserna har fastslagits.      borg tili en lösning med naturgas. Däremot
36767: Stadganden om kväveoxid bereds som bäst. De        utgår re eringen ifrån att gällande stamplan
36768: nuvarande och kommande utsläppsnormerna            för elfö sörjningen genomförs. Detta betyder
36769: garanterar att de miljöolägenheter som är en       att bygg adsarbetena på kolkraftverket i Björ-
36770: följd av att koi används minskar betydligt.        neborg ommer att inledas i år.
36771: 
36772:     Helsingfors den 14 februari 1989
36773: 
36774:                                                  Handels- och industriminister Ilkka Suominen
36775:                                               1988 vp.
36776: 
36777: Kirjallinen kysymys n:o 704
36778: 
36779: 
36780: 
36781: 
36782:                                  Vistbacka: Muutosilmoitusten käsittelyn nopeuttamisesta pa-
36783:                                     tentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisteriosastolla
36784: 
36785: 
36786:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36787: 
36788:   Maassamme on runsaasti erityyppisiä ja eri-       vaa viivästymisen kasvua siksi, että valtionhal-
36789: kokoisia yrityksiä ja niissä tapahtuu usein run-    linnossa ollaan siirtymässä lisääntyvällä vauh-
36790: saasti muutoksia yritysten henkilöjärjestelyjen     dilla tietokoneaikakauteen. Automaattisen tie-
36791: osalta. Nykyisin voimassa olevan lainsäädän-        tojenkäsittelyn aikana tulisi muutosilmoitusten
36792: nön mukaan näistä muutoksista tulee tehdä           käsittelyaikojen päinvastoin lyhentyä eikä pi-
36793: ilmoitus mm. patentti- ja rekisterihallituksen      dentyä.
36794: kaupparekisteriosastolle. Muutosmerkinnöillä           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
36795: saattaa olla myös suurta juridista merkitystä       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
36796: yhtiön vastaiselle toiminnalle.                     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36797:    Viime vuosina on kuitenkin jouduttu tilan-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36798: teeseen, että kaupparekisteriosastolle tehdyt
36799: muutosilmoitukset viipyvät viranomaisilla yhä                Onko Hallitus tietoinen siitä, että
36800: pitenevän ajan. Tällä hetkellä pelkkä muutosil-            patentti- ja rekisterihallituksen kauppa-
36801: moitus viipyy saatujen tietojen mukaan noin                rekisteriosastolle tehtyjen muutosilmoi-
36802: 8-9 kuukautta ja yhtiöjärjestyksen muutos                  tusten käsittelyaika on tällä hetkellä
36803: jopa noin 10 kuukautta. Em. pituisia käsittely-            8-10 kuukautta, ja haittaa näin yritys-
36804: aikoja ei voida pitää kohtuullisina ja ne aiheut-          ten toimintaa, ja
36805: tavat yhtiöille haittaa niiden toiminnassa.                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36806: Kaikkein ihmeellisimpänä voidaan pitää jatku-              ryhtyä asian pikaiseksi korjaamiseksi?
36807: 
36808:     Helsingissä 23 päivänä tammikuuta 1989
36809: 
36810:                                          Raimo Vistbacka
36811: 
36812: 
36813: 
36814: 
36815: 2901008
36816: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 704
36817: 
36818: 
36819: 
36820: 
36821:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36822: 
36823:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       nyt keskimäärin runsaan puolen vuoden mittai-
36824: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       set. Hallitus on tietoinen siitä, ettei patentti- ja
36825: olette 23 päivänä tammikuuta 1989 päivätyn          rekisterihallituksen kaltaisessa palveluvirastos-
36826: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        sa saa esiintyä viivettä ilmoitusten käsittelyssä.
36827: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       Toiminta tulee saada tehostumaan.
36828: edustaja Raimo Vistbackan kirjallisesta kysy-          Vuonna 1988 toteutettiin osastolla organi-
36829: myksestä n:o 704:                                   saatiomuutos. Muutoksella tähdättiin työvai-
36830:                                                     heiden vähentämiseen ja sitä kautta palveluta-
36831:          Onko Hallitus tietoinen siitä, että
36832:                                                     son parantamiseen ja asiakkaan joustavaan
36833:        patentti- ja rekisterihallituksen kauppa-
36834:                                                     palvelemiseen. Toiminimien tutkimusta avusta-
36835:        rekisteriosastolle tehtyjen muutosilmoi-
36836:                                                     va atk-järjestelmä otettiin käyttöön syksyllä
36837:        tusten käsittelyaika on tällä hetkellä
36838:                                                     1988. Nimitutkimus nopeutui silloin oleellises-
36839:        8-10 kuukautta, ja haittaa näin yritys-
36840:                                                     ti. Palvelujen kehittämisessä onkin atk-toimin-
36841:        ten toimintaa, ja
36842:                                                     tojen lisäys keskeisessä asemassa. Kaupparekis-
36843:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       terin rekisterijärjestelmästä ja siihen liittyvistä
36844:        ryhtyä asian pikaiseksi korjaamiseksi?       hankinnoista tehtiin vuonna 1988 päätökset.
36845:                                                     Vuoden 1989 tulo- ja menoarviossa on atk-lait-
36846:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        teistoihin ja muihin kalustohankintoihin varat-
36847: vasti seuraavaa:                                    tu 5 150 000 markkaa. Atk-rekisterijärjestelmä
36848:    Patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekis-   tulee kuitenkin olemaan käytössä vasta vuoden
36849: teriosastolle jätettiin vuonna 1979 noin 35 000     1990 lopulla. Vireillä olevista atk-hankkeista
36850: ja vuonna 1988 77 000 ilmoitusta. Kymmenes-         koituva tuottavuuden kasvu vastaa noin 1 1/
36851: sä vuodessa ilmoitusten määrät ovat yli kaksin-     2-2 vuoden ilmoitusmäärän lisäystä. Tämän
36852: kertaistuneet. Kolmen viime vuoden aikana           vuoksi onkin valmisteilla myös muita keinoja
36853: ilmoitusten kasvu on ollut 38 OJo. Uusien fir-      kaupparekisterijärjestelmän toimivuuden pa-
36854: mojen osuus ilmoitusmäärästä on kohonnut            rantamiseksi.
36855: viidessä vuodessa 38 % :sta 42 % :iin, mikä en-        Kaupparekisteriotteiden saamista paikallisvi-
36856: nakoi ilmoitusmäärän voimakasta kasvua              ranomaisten kautta maistraateista ja kihlakun-
36857: myös tulevaisuudessa. Kuluvan vuoden ilmoi-         tien rekisteritoimisioista on parannettu. Näille
36858: tusten määrä on noin 90 000 ilmoitusta.             viranomaisille on siirretty koko maan käsittävä
36859:    Kaupparekisteriosastossa ovat pitkät käsitte-    rekisteri. Valmisteilla on myös lakiehdotus
36860: lyajat haitanneet toimintaa koko 1980-luvun.        kaupparekisteri- ja toiminimilakien muuttami-
36861: Vuosikymmenen vaihteessa ilmoitusmäärä li-          seksi siten, että asunto-osakeyhtiöitä koskevat
36862: sääntyi uuden osakeyhtiölain voimaan tullessa.      perusilmoitukset ja eräät muutosilmoitukset
36863: Kaupparekisteriosastossa on ollut viime vuosi-      siirretään yhtiön kotipaikan kihlakunnan rekis-
36864: na meneillään voimakas kehittämisvaihe. Työ-        teritoimistoon. Ehdotus tulee nopeuttamaan
36865: vaiheita on rationalisoitu ja atk:ta kehitetty.     kaikkien ilmoitusten käsittelyä ja parantaa
36866: Saatujen lisäresurssien ja rationalisoinnin an-     asiakkaiden oikeusturvaa. Lakiehdotus on tar-
36867: siosta alkoivat käsittelyajat hiljalleen lyhentyä   koitus saattaa voimaan vuoden 1990 alusta
36868: ja olivat vuonna 1984-1986 parhaimmillaan           lukien. Kaupparekisteriosastolle jätettävien ti-
36869: jo noin 2-3 kuukauden mittaiset. Työn tuot-         linpäätösasiakirjojen toimittamisvelvollisuutta
36870: tavuuden parantamisen ansiosta onnistuttiin         rajoitettiin aiemmin vuonna 1988 osakeyhtiö-,
36871: pitämään käsittelyajat kohtuullisina vuoden         osuuskunta- ja kirjanpitolain muutoksella, jol-
36872: 1987 viimeiselle neljännekselle asti. Tämän jäl-    loin tilinpäätösasiakirjojen valvonta tehostui.
36873: keen kaupparekisteriosasto ei ole pystynyt vas-        Osastolle on vuosittain tulo- ja menoarvion
36874: taamaan työn tuottavuutta nostamalla kasva-         rajoissa lisätty henkilökuntaa. Erityistä huo-
36875: neeseen ilmoitusmäärään. Käsittelyajat ovat         miota on kiinnitetty osaston työn tehostami-
36876:                                      1988 vp. -      KK n:o 704                                     3
36877: 
36878: seen. Ilmoituslomakkeet ja ohjeet on uusittu.        saadaan lyhennettyä ja asiakaspalvelua tehos-
36879: Asioiden sisäistä käsittelyjärjestystä sekä pal-     tettua edelleen.
36880: velu- ja neuvontatoimintaa on kehitetty. Viras-         Virasto hankkii aiheuttamiaosa kustannuk-
36881: ton henkilöstön koulutusta on tehostettu.            sia vastaavat tulot maksuina ja veronluonteisi-
36882:    Hallitus on tietoinen niistä vaikeuksista, jot-   na erinä, joten uudistusohjelman toteuttami-
36883: ka keskeisellä taloussektorilla toimivalla pa-       nen ei suoranaisesti rasita valtiontaloutta. Pa-
36884: tentti- ja rekisterihallituksella on. Sen vuoksi     tentti- ja rekisterihallitus on yhtenä valtion
36885: on tarkoitus huolehtia siitä, että virastossa        virastona      myös       valtiovarainministeriön
36886: meneillään olevat kehittämisohjelmat ja atk-         16.5.1988 asettaman virastojen budjetoinnin ja
36887: järjestelmän käyttöönotto osaston kaikissa toi-      tulosohjauksen kehittämishankkeen kohdevi-
36888: minnoissa toteutetaan niin, että käsittelyaikoja     rastona.
36889: 
36890:     Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1989
36891: 
36892:                                                   Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
36893: 4                                   1988 vp. -     KK n:o 704
36894: 
36895: 
36896: 
36897: 
36898:                              Tili Riksdagens Herr Talman
36899: 
36900:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        svara på den ökade mängden anmälningar
36901: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        genom att höja produktiviteten i arbetet.
36902: av den 23 januari 1989 tili vederbörande med-      Handläggningstiderna är nu i medeltal ett
36903: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    drygt halvår. Regeringen är medveten om att
36904: av riksdagsman Vistbacka undertecknade             det i ett serviceverk av patent- och registersty-
36905: spörsmål nr 704:                                   relsens typ inte får förekomma dröjsmål i
36906:                                                    handläggningen av anmälningarna. Verksam-
36907:           Är Regeringen medveten om att            heten bör effektiveras.
36908:        handläggningstiden för de ändrings-
36909:        anmälningar som gjorts tili patent- och         År 1988 genomfördes en ändring av avdel-
36910:        registerstyrelsens avdelning för handels-   ningens organisation. Genom ändringen strä-
36911:        register i detta nu är 8-10 månader,        vade man efter att minska arbetsskedena och
36912:        vilket försvårar företagens verksamhet      att därigenom förbättra servicenivån och betjä-
36913:        och                                         na kunderna smidigare. Ett ADB-system togs i
36914:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     bruk hösten 1988 för att underlätta firmaun-
36915:                                                    dersökningen. Den blev därmed väsentligt
36916:        ta för att snabbt råda bot på detta?
36917:                                                    snabbare. Då det gäller utvecklingen av servi-
36918:                                                    cen intar ökningen av ADB-funktionerna en
36919:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       central ställning. Beslut om handelsregistrets
36920: samt anföra följande:                              registersystem och anskaffningar i anslutning
36921:    Tili patent- och registerstyrelsens avdelning   tili detta fattades år 1988. 1 budgeten för år
36922: för handelsregister inlämnades under år 1979       1989 har 5 150 000 mark reserverats för ADB-
36923: ca 35 000 och år 1988 77 000 anmälningar.          apparatur och andra inventarieanskaffningar.
36924: Under tio år har antalet anmälningar mer än        ADB-registersystemet kommer dock att vara i.
36925: fördubblats. Under de tre senaste åren har         bruk först vid slutet av år 1990. Den ökade
36926: anmälningarna ökat med 38 OJo. De nya fir-         produktivitet som erhålls i och med de aktuella
36927: mornas andel av mängden anmälningar har            ADB-anskaffningarna motsvarar den ökning
36928: under fem år ökat från 38 % tili 42 %, vilket      av antalet anmälningar som sker under ca
36929: ger en föraning om att antalet anmälningar         1 1/2-2 år. På grund av detta bereds också
36930: också i framtiden kommer att öka. Antalet          andra metoder för att förbättra handelsregis-
36931: anmälningar uppgår i år tili ca 90 000.            tersystemets funktionsduglighet.
36932:    Den långa handläggningstiden på avdel-              Möjligheterna att erhålla utdrag ur handels-
36933: ningen för handelsregister har under hela 1980-    registret från de lokala myndigheterna - ma-
36934: talet utgjort en olägenhet för verksamheten.       gistraten och häradens registerbyråer - har
36935: Vid utgången av decenniet ökade antalet an-        förbättrats. På dessa myndigheter har ett regis-
36936: mälningar i och med den nya aktiebolagslagen.      ter som täcker hela landet överförts. Ett lag-
36937: På avdelningen för handelsregistret har ett        förslag bereds också som bäst om att handels-
36938: starkt utvecklingsskede pågått under de senaste    registerlagen och firmalagen skall ändras så att
36939: åren. Arbetsskeden har rationaliserats och         grundanmälningarna om bostadsaktiebolagen
36940: ADB:n har utvecklats. Tili följd av erhållna       och vissa ändringsanmälningar överförs på re-
36941: tiliäggsresurser och rationaliseringen började     gisterbyrån i det härad där bolaget har hemort.
36942: handläggningstiderna småningom bli kortare         Förslaget gör att handläggningen av alla an-
36943: och uppgick under åren 1984-86 som bäst tili       mälningar kommer att gå snabbare och att
36944: ca 2-3 månader. Som en följd av att produk-        kundernas rättsskydd förbättras. Avsikten är
36945: tiviteten i arbetet förbättrades lyckades man      att lagförslaget skall träda i kraft vid ingången
36946: hålla rimliga handläggningstider fram tili det     av år 1990. Skyldigheten att tiliställa avdel-
36947: sista kvartalet av år 1987. Efter detta har        ningen för handelsregistret bokslutshandlingar
36948: avdelningen för handelsregistret inte lyckats      begränsades med en ändring av lagen om
36949:                                     1988 vp. -     KK n:o 704                                    5
36950: 
36951: aktiebolag, andelslagslagen och bokföringsla-      och det ibruktagande av ADB-systemet som
36952: gen år 1988, varvid övervakningen av boksluts-     pågår på ämbetsverket, i fråga om alla avdel-
36953: handlingarna blev effektivare.                     ningens funktioner, genomförs så att hand-
36954:   Personalen på avdelningen har årligen ut-        läggningstiderna fortsättningsvis kan förkortas
36955: ökats inom ramen för budgeten. Speciell upp-       och kundservicen effektiveras.
36956: märksamhet har fästs vid effektiveringen av
36957: avdelningens arbete. Anmälningsblanketter             Ämbetsverket får i form av avgifter och
36958: och anvisningar har förnyats. Den interna          poster av skattenatur inkomster som motsvarar
36959: handläggningsordningen för ärendena samt           de kostnader verket ger upphov tili, vilket gör
36960: service- och rådgivningsverksamheten har ut-       att genomförandet av reformprogrammet inte
36961: vecklats. Utbildningen av ämbetsverkets perso-     direkt betungar statsekonomin. Patent- och
36962: nai har effektiverats.                             registerstyrelsen är, i egenskap av ett statligt
36963:    Regeringen är medveten om svårigheterna         ämbetsverk, också ett av de objekt för utveck-
36964: för patent- och registerstyrelsen, som verkar på   lingsprogrammet i fråga om ämbetsverkens
36965: en central ekonomisk sektor. Därför är avsik-      budgetering och resultatinriktade styrning som
36966: ten att ombesörja att de utvecklingsprogram        finansministeriet tillsatte 16.5.1988.
36967: 
36968:     Helsingfors den 23 februari 1989
36969: 
36970:                                                  Handels- och industriminister Ilkka Suominen
36971:                                              1988 vp.
36972: 
36973: Kirjallinen kysymys n:o 705
36974: 
36975: 
36976: 
36977: 
36978:                                 Kietäväinen: Sulkavan ja Puumalan kuntien kehityksen turvaa-
36979:                                    misesta
36980: 
36981: 
36982:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36983: 
36984:    Sulkavan kunnassa toimivan Amer Oy:n              Sekä Sulkava että Puumala ovat II B -alue-
36985: omistaman Finnreklama Oy:n kaikki työnteki-       poliittisen tukialueen kuntia ja lisäksi saaristo-
36986: jät tullaan ennakkoilmoituksen mukaisesti irti-   kuntia. Kunnissa on pientilavaltaisella maata-
36987: sanomaan helmikuun alusta lukien. Keskeisenä      loudella edelleen huomattava merkitys, mikä
36988: syynä yrityksen vaikeuksiin on Neuvostoliit-      lisää osaltaan rakennemuutosongelmia. Mo-
36989: toon tapahtuvan viennin tyrehtyminen. Yhtiön      lemmat kunnat ovat menettäneet huolestutta-
36990: palveluksessa on 100 henkilöä, joista osa on      van voimakkaasti väestöään, mikä on tiukenta-
36991: lomautettu. Tällä hetkellä työssä olevia on 85    nut kuntienkin taloutta. Molemmat kunnat
36992: henkilöä. Työpaikkojen loppuminen merkitsee       kuuluvat 1. kantokykyluokkaan. Ilman valtio-
36993: Sulkavalla teollisten työpaikkojen supistumista   vallan tehostettuja toimenpiteitä nämä kunnat
36994: puolella.                                         eivät kykene omin voimin huolehtimaan kor-
36995:                                                   vaavien työpaikkojen luomisesta kunnolla.
36996:    Puumalan kunnassa on !opettamassa toimin-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
36997: tansa Oy Mölnlycke Ab:n osasto Melkan vaa-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
36998: tetustehdas. Melka on työllistänyt Puumalassa     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36999: 75 henkilöä. Näiden työpaikkojen menetys          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37000: merkitsee teollisten työpaikkojen menetystä
37001: puolella ja teollisten naistyöpaikkojen vähen-             Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
37002: nystä noin 80 OJo :lla. Tämänhetkisten tietojen          tus aikoo ryhtyä Sulkavan ja Puumalan
37003: mukaan kesäkuussa irtisanotaan tehtaalta 30              kunnissa loppumassa olevien työpaik-
37004: henkilöä ja loput työntekijät ensi vuoden maa-           kojen korvaamiseksi ja kuntien kehi-
37005: liskuussa.                                               tyksen turvaamiseksi?
37006: 
37007:     Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 1989
37008: 
37009:                                        Timo Kietäväinen
37010: 
37011: 
37012: 
37013: 
37014: 290116T
37015: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 705
37016: 
37017: 
37018: 
37019: 
37020:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37021: 
37022:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kettä oleellisesti huonommassa asemassa.
37023: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,
37024:                                                        Sisäasiainministeriö selvittää Sulkavan ja
37025: olette 24 päivänä tammikuuta 1989 päivätyn
37026:                                                     Puumalan työpaikkakehityksen ongelmat ja
37027: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston
37028:                                                     esittää tarvittaessa em. lain edellytysten täytty-
37029: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-
37030:                                                     essä niiden määräämistä erityisalueiksi. Mo-
37031: edustaja Kietäväisen näin kuuluvasta kirjalli-
37032:                                                     lemmissa kunnissa on uhkana menettää puolet
37033: sesta kysymyksestä n:o 705:
37034:                                                     teollisista työpaikoista, mutta toistaiseksi vuo-
37035:          Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-     den 1989 työllisyys näyttää turvatulta. Mikäli
37036:        tus aikoo ryhtyä Sulkavan ja Puumalan        uhanalaiset yritykset lopettavat eikä tilalle saa-
37037:        kunnissa loppumassa olevien työpaik-         da uusia yrittäjiä, työllisyystilanne uhkaa hei-
37038:        kojen korvaamiseksi ja kuntien kehi-         ketä vasta vuonna 1990. Tänä vuonna molem-
37039:        tyksen turvaamiseksi?                        missa kunnissa on käytettävissä elinkeinotoi-
37040:                                                     minnan kehittämiseen II B -tukialueen ja saa-
37041:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       ristokunnan tarjoamat aluepoliittiset edut.
37042: vasti seuraavaa:                                    Myös maaseudun pienimuotoisen yritystoimin-
37043:                                                     nan tuen ja lääninrahan avulla voidaan näiden
37044:    Aluepolitiikasta annetun lain perusteella val-
37045:                                                     kuntien elinkeinojen kehitystä pyrkiä turvaa-
37046: tioneuvosto voi sisäasiainministeriön esitykses-
37047:                                                     maan. Rakennemuutosmäärärahasta voidaan
37048: tä määrätä kunnan tai kunnanosan erityisalu-
37049:                                                     hakea avustusta tarvittavien kehittämishank-
37050: eeksi yhtäjaksoisesti enintään kolmen vuoden
37051:                                                     keiden rahoittamiseen. Näistä kysymyksistä on
37052: määräajaksi, jos sen
37053:                                                     keskusteltu kuntien edustajien kanssa paikan
37054:    - työttömyysaste tai muuttotappio on pysy-
37055:                                                     päällä äskettäin suorittamieni vierailujen yh-
37056: nyt pitkään poikkeuksellisen suurena, tai
37057:                                                     teydessä.
37058:    - työllisyys on heikentynyt tai heikentyy
37059: äkillisen muutoksen seurauksena voimakkaas-           Sisäasiainministeriön asettama rakennemuu-
37060: ti, taikka                                          tostyöryhmä selvittää tarvittaessa, onko tar-
37061:          elinkeinotoiminnan kehittäminen on         peen asettaa lääninhallituksen johdolla erityi-
37062: osoittautunut muutoin poikkeuksellisen vai-         nen kehittämistyöryhmä valmistelemaan toi-
37063: keaksi,                                             menpideohjelmaa em. kuntien rakennemuutos-
37064:    ja se on tällaisesta syystä muuta perusvyöhy-    ongelmien hoitamiseksi.
37065: 
37066:     Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1989
37067: 
37068:                                                                         Ministeri Erkki Liikanen
37069:                                     1988 vp. -     KK n:o 705                                      3
37070: 
37071: 
37072: 
37073: 
37074:                              Tili Riksdagens Herr Talman
37075: 
37076:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        nämnda lag nämnda förutsättningarna upp-
37077: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        fylls, vid behov föreslå att dessa kommuner
37078: av den 24 januari 1989 tili vederbörande med-      skall fastställas vara specialområden. 1 de bäg-
37079: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    ge kommunerna finns det risk att hälften av
37080: av riksdagsman Kietäväinen undertecknade           arbetsplatserna inom industrin kommer att
37081: spörsmål nr 705:                                   förloras, men tillsvidare ser det ut som om
37082:                                                    sysselsättningen för år 1989 kan tryggas. Om
37083:          Vilka brådskande åtgärder ämnar           de företag som befinner sig i farozonen lägger
37084:        Regeringen vidta för att arbetsplatserna    ned sin verksamhet och inga nya företagare
37085:        i kommunerna Sulkava och Puumala,           kommer i stället, riskerar sysselsättningsläget
37086:        som börjar tryta, skall kunna ersättas      att försämras först år 1990. 1 år har de bägge
37087:        och kommunernas utveckling tryggas?         kommunerna för utvecklandet av sin närings-
37088:                                                    verksamhet tiligång tili förmåner som utgår
37089:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      enligt normerna för stödområdet II B samt de
37090: samt anföra följande:                              regionalpolitiska förmåner som tillkommer en
37091:    Med stöd av lagen om regionalpolitik kan        skärgårdskommun. Det är även möjligt att
37092: statsrådet på framställning av inrikesministe-     med hjälp av det stöd som utgår för landsbyg-
37093: riet förordna att en kommun eller del av en        dens företagsverksamhet i liten skala och läns-
37094: kommun skall vara specialområde under en           utvecklingsbidraget försöka trygga utveck-
37095: sammanhängande period av högst tre år, om          lingen av dessa kommuners näringar. För fi-
37096:    -    arbetslöshetsgraden eller flyttningsun-    nansiering av vissa nödvändiga utvecklingspro-
37097: derskottet länge har stått på en exceptionellt     jekt kan understöd sökas av de anslag som
37098: hög nivå,                                          reserverats för strukturomvandling. Under mi-
37099:    - sysselsättningen tili följd av en plötslig    na besök på ort och ställe nyligen dryftades
37100: förändring kraftigt har försvagats eller försva-   dessa frågor med representanter för kommu-
37101: gas eller                                          nerna.
37102:    - det annars har visat sig vara exceptionellt      Den av inrikesministeriet tilisatta arbetsgrup-
37103: svårt att utveckla näringsverksamheten             pen för strukturomvandlingsfrågor kommer
37104:    och kommunen eller kommundelen av en            vid behov att utreda huruvida det är nödvän-
37105: sådan orsak befinner sig i en väsentligt sämre     digt att under länsstyrelsens ledning tilisätta en
37106: ställning än baszonen i övrigt.                    separat utvecklingsarbetsgrupp för att bereda
37107:    lnrikesministeriet kommer att utreda pro-       ett åtgärdsprogram i syfte att sköta struktur-
37108: blemen i anslutning tili arbetsplatsutvecklingen   omvandlingsproblemen i ovan nämnda kom-
37109:    Sulkava och Puumala och, om de i ovan           muner.
37110: 
37111:     Helsingfors den 2 mars 1989
37112: 
37113:                                                                         Minister Erkki Liikanen
37114:                                               1988 vp.
37115: 
37116: Kirjallinen kysymys n:o 706
37117: 
37118: 
37119: 
37120: 
37121:                                  Kietäväinen: Nimismiespiirien tarjoamien palvelujen säilyttämi-
37122:                                     sestä haja-asutusalueilla
37123: 
37124: 
37125:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37126: 
37127:    Puumalan nimismiespiirissä on vapautunut         kauttamisen myötä olisi poliisien työ- ja asuin-
37128: nimismiehen virka 1.1.1989 lukien. Ministeriössä    paikka Puumalassa uhattuna. Nimismiespiirin
37129: ja lääninhallituksen poliisitoimistossa on julki-   lakkauttaminen ei ole sopusoinnussa saaristo-
37130: suuteen tulleiden tietojen mukaan kaavailtu         lain 2 ja 7 §:n kanssa, joiden mukaan myös
37131: ko. viran täyttämättä jättämistä ja nimismies-      valtion on työnantajana pyrittävä turvaamaan
37132: piirin lakkauttamista.                              saariston valtion työpaikat ja ylipäätään edis-
37133:    Piirin lakkauttaminen olisi erittäin haitalli-   tämään saariston kaikinpuolista kehitystä.
37134: nen toimenpide. Puumala on saaristokunta,           Puumala on laissa mainittu saaristokunta.
37135: jossa etäisyydet kunnan sisälläkin ovat pitkät         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
37136: ja useiden lossien varassa toimivat. Vaikka         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
37137: Puumalan kunta on vain noin 3 500 asukkaan          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
37138: kunta, puoltavat nimismiespiirin säilyttämistä      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37139: monet seikat: Etäisyydet lähikuntiin ovat pit-
37140: kät; esim. Sulkavalle 42 km ja Juvalie 55 km                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
37141: kunnan kirkonkylästä. Kunnan asukasluku                    ryhtyä Puumalan nimismiespiirin säilyt-
37142: kolminkertaistuu kesäkuukausina ja lisääntyy               tämiseksi itsenäisenä ja saaristolain to-
37143: huomattavasti myös viikonloppuisin runsaan                 teuttamiseksi etenkin lain työpaikkojen
37144: kesämökkiverkoston ja vapaa-ajan asuntojen                 turvaamissäännösten osalta, sekä
37145: takia. Nimismiehen olemassaolo antaa perus-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
37146: turvallisuutta paikkakunnalle ja hän on useasti            ryhtyä turvatakseen nimismiespiirin tar-
37147: pienessä kunnassa ainoa juristin koulutuksen               joamat palvelut jatkossakin haja-asu-
37148: saanut henkilö. Nimismiespiiri antaa merkittä-             tusvaltaisissa kunnissa?
37149: vät julkiset palvelut kuntalaisille. Piirin lak-
37150: 
37151:     Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 1989
37152: 
37153:                                         Timo Kietäväinen
37154: 
37155: 
37156: 
37157: 
37158: 290108K
37159: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 706
37160: 
37161: 
37162: 
37163: 
37164:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37165: 
37166:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     poliisilaitosta ja 224 nimismiespiiriä. Piirijako
37167: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      on tiheä ja kokoerot suuret sekä asukasluvun
37168: olette 24 päivänä tammikuuta 1989 päivätyn         että piirin pinta-alan osalta. Poliisipiirijaotuk-
37169: kirjeenne n:o 2322 ohella lähettänyt valtioneu-    sessa on kahtena viimeisenä vuosikymmenenä
37170: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi    toteutettu 20 muutosta. Ne ovat tavallisesti
37171: jäljennöksen kansanedustaja Timo Kietäväisen       olleet seurausta kunnallisen tai oikeuslaitosja-
37172: kirjallisesta kysymyksestä n:o 706, jossa tie-     otuksen muuttumisesta. Vuonna 1989 poliisi-
37173: dustellaan:                                        piirien määrä vähenee tulo- ja menoarvion
37174:                                                    mukaisesti kolmella.
37175:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         Poliisin palvelusten tasapuolista saatavuutta
37176:        ryhtyä Puumalan·nimismiespiirin säilyt-     ja laatua ei pystytä ylläpitämään nykyisellä
37177:        tämiseksi itsenäisenä ja saaristolain to-   epäyhtenäisellä ja liian tiheällä poliisipiiri-
37178:        teuttamiseksi etenkin lain työpaikkojen     jaotuksella. Poliisipiirien yhteistoimintaa ke-
37179:        turvaamissäännösten osalta, sekä            hittämällä palvelusten tarjontaa on kyetty pa-
37180:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      rantamaan tiettyyn määrään. Sen ohella on
37181:        ryhtyä turvatakseen nimismiespiirin tar-    välttämätöntä tarkistaa poliisipiirijaotusta.
37182:        joamat palvelut jatkossakin haja-asu-          Poliisipiirien koon suurentaminen ei merkit-
37183:        tusvaltaisissa kunnissa?                    se kansalaisten asioinnin vaikeuttamista eikä
37184:                                                    poliisin tarjoamien työpaikkojen vähenemistä.
37185:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        Poliisin toimipisteverkosto pidetään jatkossa-
37186: taen seuraavaa:                                    kin niin tiheänä ja sitä laajennetaan siten, että
37187:    Paikallishallinnon jaotus yleisesti ja siten    kohtuulliset palveluodotukset voidaan täyttää.
37188: myös poliisipiirijako ovat pitkän historiallisen      Puumalan nimismiespiiri on ollut esillä vain
37189: kehityksen tulosta. Siihen ovat vaikuttaneet       alustavissa epävirallisissa keskusteluissa. Polii-
37190: ratkaisevasti asutuksen sijainti ja liikenneyh-    sipiirijaotusta koskevat päätökset tehdään
37191: teydet. Tilanne on kuitenkin viimeisinä vuosi-     tulo- ja menoarvioesityksen yhteydessä. Jokai-
37192: kymmeninä huomattavasti muuttunut: liiken-         nen organisaation kehittämiseksi tehty esitys
37193: neyhteydet ovat parantuneet, uusia keskuksia       tutkitaan sitä ennen huolellisesti ja yhdessä
37194: on syntynyt, entisiä hävinnyt ja tekninen kehi-    asianomaisen lääninhallituksen kanssa suunni-
37195: tys on ollut huomattava. Myös poliisitoimin-       tellaan ne ratkaisut, joilla palvelutavoitteet ja
37196: nassa on tapahtunut muutoksia.                     poliisin toimintaedellytykset voidaan parhaiten
37197:    Maassamme on 253 poliisipiiriä, näistä 29       turvata.
37198: 
37199:     Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1989
37200: 
37201:                                                            Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
37202:                                      1988 vp. -      KK n:o 706                                      3
37203: 
37204: 
37205: 
37206: 
37207:                               Tili Riksdagens Herr Talman
37208: 
37209:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          stora både i fråga om antalet invånare och
37210: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          arealen. Under de två senaste årtiondena har
37211: nr 2322 av den 24 januari 1989 tili vederböran-      man genomfört 20 ändringar som berört indel-
37212: de medlem av statsrådet översänt avskrift av         ningen av polisdistrikt. Vanligtvis har dessa
37213: följande av riksdagsman Timo Kietäväinen             ändringar varit en följd av ändringar i fråga
37214: undertecknade spörsmål nr 706:                       om kommunindelning eller judiciell indelning.
37215:                                                      Enligt budgeten för 1989 minskar antalet polis-
37216:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen             distrikt med en tredjedel.
37217:        vidta för att Puumala länsmansdistrikt
37218:        skall bevaras självständigt och för att          Med den oenhetliga och täta indelningen av
37219:        lagen om främjande av skärgårdens             polisdistrikt man har idag är det inte möjligt
37220:        utveckling skall förverkligas i synnerhet     att garantera att servicen blir jämnt fördelad
37221:        då det gäller lagens stadganden om            eller att dess standard uppehålls. Genom att
37222:        bevarandet av arbetsplatser samt              utveckla samverkan mellan polisdistriktena har
37223:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        det tili en viss del varit möjligt att förbättra
37224:        ta för att även i fortsättningen för          utbudet av tjänster. 1 anslutning tili detta är
37225:        kommuner på glesbygden trygga den             det nödvändigt att revidera indelningen av
37226:        service som länsmansdistriktet erbju-         polisdistrikten.
37227:        der?                                             Det faktum att polisdistrikten blir större till
37228:                                                      sin omfattning betyder inte att det blir svårare
37229:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        för medborgarna att sköta sina ärenden eller
37230: samt anföra följande:                                att tjänsterna inom polisen minskar. Även i
37231:    Den allmänna indelningen av lokalförvalt-         fortsättningen skall polisens nät av verksam-
37232: ningen och därmed även indelningen i polis-          hetsställen vara tätt och utvidgas så att en
37233: distrikt är resultatet av en lång historisk ut-      rimlig efterfrågan på de tjänster polisen till-
37234: veckling. Bosättningens läge och trafikförbin-       handahåller kan tillgodoses.
37235: delserna har på ett avgörande sätt påverkat             Frågan om Puumala länsmansdistrikt har
37236: indelningen. Under de senaste årtiondena har         endast tagits upp i preliminära inofficiella dis-
37237: situationen dock märkbart förändrats, trafik-        kussioner. Beslut om indelningen av polisdi-
37238: förbindelserna har blivit bättre, nya centra har     strikt fattas i samband med budgetpropositio-
37239: bildats och gamla försvunnit samt den tekniska       nen. Före det granskas noggrant varje förslag
37240: utvecklingen varit betydande. Även polisverk-        om utvecklandet av organisationen och tillsam-
37241: samheten har genomgått förändringar.                 mans med vederbörande länsstyrelse planeras
37242:    1 vårt land finns 253 polisdistrikt av vilka 29   de lösningar genom vilka målsättningarna för
37243: är polisinrättningar och 224 länsmansdistrikt.       servicen och förutsättningarna för polisens
37244: Distriktnätet är tätt och distrikten är olika        verksamhet bäst kan tryggas.
37245: 
37246:     Helsingfors den 21 februari 1989
37247: 
37248:                                                                   lnrikesminister Jarmo Rantanen
37249:                                                1988 vp.
37250: 
37251: Kirjallinen kysymys n:o 707
37252: 
37253: 
37254: 
37255: 
37256:                                   Kortesalmi: Aavasaksan säilyttämisestä luonnontilaisena
37257: 
37258: 
37259:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37260: 
37261:    Ylitornion kunnassa ollaan hyväksymässä           Maassamme ei ole enää jäljellä koskemattomia
37262: Aavasaksalle suunniteltua tiedekeskustyyppistä       Aavasaksan kaltaisia luonnonnähtävyyksiä ko-
37263: aurinkokeskusta ja siihen liittyvää kalliohotel-     vinkaan monta ja nekin loppuvat pikaisesti,
37264: lia ja tunturiluolastoa. Suunniteltua aurinko-       mikäli nykyisen kaltainen nousukasmainen
37265: keskusta on kaavailtu Ylitornion matkailuval-        tunturien ja vaarojen rakentamismania jatkuu.
37266: tiksi jo muutamia vuosia, sillä kunta järjesti       Ympäristöministeriön tulisikin pikaisesti torjua
37267: kutsukilpailun neljälle arkkitehdille noin kolme     Aavasaksalle suunniteltu kalliohotelli- ja luo-
37268: vuotta sitten.                                       lastohanke.
37269:    Tiedekeskustyyppisestä matkailullisesta veto-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
37270: naulasta ei ole tarkoitus tehdä suoranaista          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
37271: liiketoimintaa, vaan kunnan rakentama ja yllä-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
37272: pitämä yhteiskunnan tukema hanke. Elinkei-           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37273: notoiminta on tarkoitus liittää hankkeeseen
37274: mukaan kalliohotellin ja muiden palvelujen                     Tietääkö Hallitus Aavasaksalle suun-
37275: tuella.                                                     nitellusta aurinkokeskuksesta ja siihen
37276:    Suunniteltu kalliohotelli ja luolasta tuhoaisi-          liittyvistä kalliohotellista ja tunturiluo-
37277: vat merkittävästi luonnonkauniin Aavasaksan                 lastosta, ja
37278: ja sen ympäristöarvot. Tällaisen hankkeen to-                  aikooko Hallitus ryhtyä toimiin Aa-
37279: teuttamista varsinkin yhteiskunnan tuella voi-              vasaksan luonnontilan tuhoavan hank-
37280: daan pitää varsin omituisena ja tuomittavana.               keen torjumiseksi?
37281: 
37282:      Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1989
37283: 
37284:                                         J. Juhani Kortesalmi
37285: 
37286: 
37287: 
37288: 
37289: 290121Z
37290: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 707
37291: 
37292: 
37293: 
37294: 
37295:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37296: 
37297:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sän alueelle esitetään rakennettavaksi ns. au-
37298: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        rinkokeskus sekä kallioon louhittavia majoi-
37299: olette 27 päivänä tammikuuta 1989 päivätyn           tustiloja. Majoituspalvelujen sijoittamista var-
37300: kirjeenne n:o 2323 ohella lähettänyt valtioneu-      ten on alueelle tarkoitus laatia ranta- tai raken-
37301: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         nuskaava.
37302: kansanedustaja Kortesalmen kirjallisesta kysy-          Aavasaksaan liittyvät yhtäältä erittäin edus-
37303: myksestä n:o 707, jossa tiedustellaan:               tavat luonnon- ja kulttuuriarvot ja toisaalta
37304:           Tietääkö Hallitus Aavasaksalle suun-       vakiintunut matkailutoiminta. Alueen käyttö
37305:        nitellusta aurinkokeskuksesta ja siihen       ja siihen mahdollisesti tehtävät muutokset on
37306:        liittyvistä kalliohotellista ja tunturiluo-   suunniteltava hyvin huolellisesti. Koska arvok-
37307:        lastosta, ja                                  kainta alueessa ovat nimenomaan sen luon-
37308:           aikooko Hallitus ryhtyä toimiin Aa-        nonarvot ja perinteiset kulttuuripiirteet, on
37309:        vasaksan luonnontilan tuhoavan hank-          pidettävä tiukasti huolta siitä, että mahdolliset
37310:        keen torjumiseksi?                            uudet matkailupalvelut ovat sopusoinnussa
37311:                                                      näiden seikkojen kanssa. Jos alueelle rakenne-
37312:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        taan liikaa tai muuten sopimattomasti, alueen
37313: vasti seuraavaa:                                     arvo matkailukohteena huononee varmasti.
37314:                                                         Alueen luonnonoloille vahingollinen raken-
37315:    Aavasaksa kuuluu arvokkaimpiin maisema-           taminen ei oikeudesta luovuttaa valtion maa-
37316: nähtävyyksiimme. Sen arvo perustuu sekä              omaisuutta annetun lain (687 /78) 3 §:n mu-
37317: luonnonpiirteisiin että kulttuurihistoriallisiin     kaan tule kysymykseen luonnonhoitometsän
37318: seikkoihin. Aavasaksan ainutlaatuisten luon-         alueella. Yhteiskunnan tukea ei myöskään voi-
37319: non- ja kulttuuriarvojen takia alue on myös          da antaa tällaisiin hankkeisiin.
37320: perinteinen matkailukohde, jollaisten kautta
37321: suomalaisen maiseman kauneus on tullut laa-             Ympäristöministeriössä       on     meneillään
37322: jalti tunnetuksi ulkomaillakin.                      maamme arvokkaiden luonnon- ja kulttuuri-
37323:    Aavasaksan keskeiset lakialueet ovat metsä-       maisema-alueiden inventointi. Inventoinnin
37324: hallituksen hallinnassa olevaa luonnonhoito-         mukaan Aavasaksa on kansallisesti ja kansain-
37325: metsää. Rinteiden alaosat ovat pääosiltaan yk-       välisesti arvokkaana maisemanähtävyytenä it-
37326: sityismaata. Joitakin maa-alueita kuuluu myös        seoikeutetusti tällainen alue.
37327: Ylitornion kunnalle. Luonnonhoitometsän                 Aavasaksan alueen käyttö tulee selvittää mo-
37328: alueella on kulttuurihistoriallisesti arvokas Kei-   nipuolisesti ja perusteellisesti ennen kuin mi-
37329: sarin maja, jossa nykyisin on kahvila. Alempa-       tään ratkaisuja alueelle mahdollisesti sijoitetta-
37330: na yksityismaalla on matkailukeskus. Siitä           vista uusista toiminnoista voidaan tehdä. Ym-
37331: itäänpäin viettävälle rioteelle on rakennettu        päristöministeriön ehdotus valtakunnallisesti
37332: hiihtohissi ja laskettelurinne.                      arvokkaista maisema-alueista valmistuu vuo-
37333:    Ylitornion kunta on järjestänyt Aavasaksan        den 1990 aikana. Aavasaksan matkailutoimin-
37334: alueen käytöstä ideakilpailun. Kunnan parhaa-        nan mahdollista lisäämistä voidaan käsitellä
37335: na pitämässä ehdotuksessa luonnonhoitomet-           tässä yhteydessä.
37336: 
37337:     Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1989
37338: 
37339:                                                                   Ympäristöministeri Kaj Bärlund
37340:                                      1988 vp. -     KK n:o 707                                    3
37341: 
37342: 
37343: 
37344: 
37345:                               Tili Riksdagens Herr Talman
37346: 
37347:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ringsutrymmen som sprängs in i berget. Avsik-
37348: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         ten är att en strand- eller byggnadsplan för
37349: nr 2323 av den 27 januari 1989 tili vederböran-     området skall uppgöras för placeringen av
37350: de medlem av statsrådet översänt avskrift av        inkvarteringsservicen.
37351: följande av riksdagsman Kortesalmi underteck-           Aavasaksa är förknippat med å ena sidan
37352: nade spörsmål nr 707:                               ytterst representativa natur- och kulturvärden
37353:           Är Regeringen medveten om det sol-        och å andra sidan en etablerad turism. An-
37354:        centrum jämte bergshotell och fjällgrot-     vändningen av området och de ändringar som
37355:        tor som planeras i Aavasaksa, och            eventuellt görs där måste planeras mycket om-
37356:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för       sorgsfullt. Eftersom det värdefullaste i områ-
37357:        att avvärja projektet som kommer att         det just utgörs av dess naturvärden och tradi-
37358:        förstöra naturtiliståndet i Aavasaksa?       tionella kulturdrag, måste man vara mycket
37359:                                                     noga med att eventuell ny turistservice harmo-
37360:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       nierar med dem. Om det byggs för mycket eller
37361: samt anföra följande:                               annars på ett olämpligt sätt kommer områdets
37362:                                                     värde som turistmål säkert att minska.
37363:    Aavasaksa hör tili våra värdefullaste land-
37364:                                                         Byggande som är skadligt med tanke på
37365: skapssevärdheter. Dess värde baserar sig både
37366:                                                     områdets naturtilistånd kommer enligt 3 §
37367: på dragen i naturen och på kulturhistoriska
37368:                                                     lagen om rätt att överlåta och upplåta statens
37369: omständigheter. På grund av de enastående
37370:                                                     jordegendom och inkomstgivande rättigheter
37371: natur- och kulturvärdena i Aavasaksa är områ-
37372:                                                     (687/78) inte i fråga på naturvårdsskogsområ-
37373: det också ett traditionellt turistmål. Den finska
37374:                                                     de. Samhället kan inte heller stöda sådana
37375: naturens skönhet har genom dessa värden bli-        projekt.
37376: vit vida känd även utomlands.
37377:    De centrala höjdlägena utgörs av natur-             Vid miljöministeriet håller man på med en
37378: vårdsskog i forststyrelsens besittning. Slänter-    inventering av värdefulla natur- och kultur-
37379: nas nedre delar utgörs i huvudsak av privat         landskapsområden i vårt land. Enligt invente-
37380: mark. Några markområden hör även tili Över-         ringen är Aavasaksa, såsom varande en i såväl
37381: torneå kommun. På naturvårdsskogens områ-           nationellt som internationellt hänseende värde-
37382: de finns den kulturhistoriskt värdefulla Keisa-     full landskapssevärdhet, ett självskrivet sådant
37383: rin maja (Kejsarens stuga), där det numera          område.
37384: finns ett cafe. Lägre ner på den privata marken        Användningen av Aavasaksa-området bör
37385: finns ett turistcentrum. På den slänt som           utredas mångsidigt och grundligt innan några
37386: därifrån sluttar mot öst har en skidlift och en     avgöranden kan fattas om nya funktioner som
37387: slalombacke byggts.                                 eventuellt placeras på området. Miljöministe-
37388:    Övertorneå kommun har arrangerat en ide-         riets förslag om landskapsområden som är
37389: tävling om användningen av Aavasaksa-områ-          värdefulla för hela landet blir färdigt under
37390: det. I det förslag som kommunen ansett vara         1990. En eventuell utvidgning av turismen i
37391: bäst föreslås att det på naturvårdsskogens om-      Aavasaksa kan behandlas i samband med det-
37392: råde byggs ett s.k. solcentrum samt inkvarte-       ta.
37393: 
37394:     Helsingfors den 28 februari 1989
37395: 
37396:                                                                      Miljöminister Kaj Bärlund
37397:                                               1988 vp.
37398: 
37399: Kirjallinen kysymys n:o 708
37400: 
37401: 
37402: 
37403: 
37404:                                  Melin: Lisätuloista maksettavan ennakonpidätyksen määrästä
37405: 
37406: 
37407:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37408: 
37409:    Verouudistuksen keskeinen tavoite oli margi-     otetaan 60 prosenttia. Marginaaliveron alennus
37410: naaliveron alentaminen eli tulonlisäyksestä         on siis ennakonpidätysvaiheessa marginaalive-
37411: maksettavan veron alentaminen. Enimmillään          ron korotus. Samoin lievennyssäännöksistä alle
37412: marginaalivero alenee seitsemän prosenttiyk-        500 markan palkkioiden osalta luovutaan.
37413: sikköä, mutta monissa tapauksissa marginaali-          Ennakonpidätysten osalta hallitus tekee tie-
37414: veron alennus on vain prosentti tai pari. Jois-     toista talouspolitiikkaa. Ennakkoja on tarkoi-
37415: sakin tapauksissa marginaalivero jopa nousee.       tus kerätä tuntuvasti enemmän kuin mitä verot
37416:    Marginaalivero on käytännössä näkynyt            ovat lopullisessa laskennassa. Vaikka monet
37417: sivu- ja lisätulojen ennakonpidätyksissä sivutu-    ymmärtävät, että ennakonpidätys on vain en-
37418: loverokortissa. Siinä on ollut veroprosentti,       nakonpidätys ja että lopullinen verotus on
37419: jota on noudatettu sivu- ja muiden lisätulojen      vasta se todellinen verotus, niin silti useimmat
37420: osalta. Jos veroprosentin olisi pitänyt olla yli    ajattelevat lyhytnäköisesti ja katsovat vain mi-
37421: 50 prosenttia, niin sitä ei ole kuitenkaan sovel-   tä sivu- ja ylitöistä jää välittömästi käteen. Jos
37422: lettu. Lisäksi jos sai 500 markan tai sitä          ennen sai 1 000 markan lisätulosta sentään 500
37423: pienemmän palkkion, voitiin soveltaa alempaa        markkaa käteen ja maaliskuun jälkeen vain
37424: prosenttia riippumatta henkilökohtaisesta sivu-     400 markkaa, niin ei se lohduta, kun kerro-
37425: tuloveroprosentista.                                taan, että saa vielä 100 markkaa jouluna 1990.
37426:    Kun nyt verouudistuksessa alennetaan mar-           Marginaaliveron alennuksen piti lisätä työ-
37427: ginaaliveroja, voitaisiin olettaa lisätuloverop-    motivaatiota. Lisätulojen ennakonpidätyksen
37428: rosentin alentuvan. Näin käy kuitenkin vain         kiristäminen puolestaan vähentää työmotivaa-
37429: harvoissa tapauksissa. Tämä johtuu siitä, että      tiota. Monet veronmaksajat pettyvät luultuaan
37430: 50 prosentin säännöstä luovutaan, jolloin eh-       saavansa itse pitää aikaisempaa enemmän lisä-
37431: käpä miljoonalla veronmaksajana nouseekin           tuloista.
37432: ennakonpidätysprosentti yli 50 prosentin lisä-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
37433: tulojen osalta. Ennakonpidätys nousee jo 53         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
37434: prosenttiin lisätulojen osalta, jos peruspalkka     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
37435: on 8 000 markkaa kuukaudessa. 8 000 mark-           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37436: kaa on tämän vuoden keskipalkka. 20 000
37437: markan kuukausipaikassa noustaan korkeim-                     Onko Hallitus tietoinen siitä, että
37438: paan marginaaliveroon eli 65 prosenttiin. Täl-             lisätulosta perittävä veroprosentti -
37439: laiset ovat marginaaliverot, kun maksaa val-               verouudistuksen tavoitteiden vastaisesti
37440: tion tuloveron lisäksi kunnalle keskimääräiset             - nousee maaliskuun alusta lähtien
37441: 16,5 prosenttia ja kirkolle keskimääräiset 1,25            lähes joka toisen veronmaksajan osalta
37442: prosenttia sekä Kansaneläkelaitokselle 3,25                viime vuoteen verrattuna, ja jos on,
37443: prosenttia eli yhteensä 21 prosenttia.                        onko Hallitus valmis kehottamaan
37444:    Kun aikaisemmin ennakonpidätyksessä so-                 verohallitusta alentamaan lisätulosta
37445: vellettiin 50 prosentin pidätystä, jos ei näyttä-          perittävää veroprosenttia entisen suu-
37446: nyt verokorttiaan, niin maaliskuusta lähtien               ruiseksi, eli korkeintaan 50 prosentiksi?
37447: 
37448:     Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1989
37449: 
37450:                                          Ingvar S. Melin
37451: 
37452: 290120Y
37453: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 708
37454: 
37455: 
37456: 
37457: 
37458:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37459: 
37460:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Lisäprosenttia sovelletaan siihen osaan päätoi-
37461: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       men palkasta, joka ylittää palkkakaudelle
37462: olette 27 päivänä tammikuuta 1989 päivätyn          määritellyn tulorajan. Jos henkilö saa päätoi-
37463: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        mestaan esimerkiksi ylityökorvauksia, niistä
37464: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       toimitetaan ennakonpidätys kuten muustakin
37465: edustaja Ingvar S. Melinin näin kuuluvasta          päätoimen palkasta. Erillistä palkanlisäpro-
37466: kirjallisesta kysymyksestä n:o 708:                 senttia ei enää käytetä. Lomarahan ennakonpi-
37467:                                                     dätys toimitetaan niin ikään perusprosentin
37468:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että       mukaan.
37469:        lisätulosta perittävä veroprosentti -           Henkilökohtainen pidätysprosentti lasketaan
37470:        verouudistuksen tavoitteiden vastaisesti     myös sivutuloja varten. Sivutulojen pidätys-
37471:        - nousee maaliskuun alusta lähtien           prosentti on joko päätoimen perus- ja lisäpro-
37472:        lähes joka toisen veronmaksajan osalta
37473:                                                     sentti tai vain lisäprosentti. Jos verovelvollisel-
37474:        viime vuoteen verrattuna, ja jos on,         la on viimeksi toimitetussa verotuksessa ollut
37475:           onko Hallitus valmis kehottamaan          sivutuloja vähintään 6 000 markkaa, sivutulot
37476:        verohallitusta alentamaan lisätulosta        sisältyvät perusprosentin laskentaan ja sivutu-
37477:        perittävää veroprosenttia entisen suu-       lon ennakonpidätysprosentit ovat samat kuin
37478:        ruiseksi, eli korkeintaan 50 prosentiksi?    päätoimen perus- ja lisäprosentti, mikä käytän-
37479:                                                     nössä useissa tapauksissa merkitsee ennakonpi-
37480:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        dätyksen tuntuvaa alenemista.
37481: vasti seuraavaa:                                       Ennakonpidätys toimitetaan sekä pää- että
37482:    Ennakkoperintälain (418/59) 11 §:n mukaan        sivutoimen palkasta ensisijaisesti verokorttiin
37483: verohallitus määrää, miten ennakonpidätys on        merkityn henkilökohtaisen ennakonpidätyspro-
37484: toimitettava esimerkiksi palkasta. Ennakonpi-       sentin mukaan. Jos verovelvollinen ei esitä
37485: dätysperusteet on määrättävä sellaisiksi, että      verokorttia työnantajalle, ennakonpidätys toi-
37486: pidätettävät määrät vastaavat mahdollisimman        mitetaan verohallituksen päätöksen mukaisesti
37487: tarkoin verovuoden koko palkasta tai muusta         60 prosentin suuruisena, koska henkilökohtai-
37488: ennakonpidätyksen alaisesta tulosta verovuon-       set prosentit, erityisesti lisäprosentti, edelleen-
37489: na sovellettavien veroperusteiden mukaan suo-       kin monessa tapauksessa on vahvistettava ai-
37490: ritettavien verojen ja maksujen yhteismäärää.       kaisemmin käytettyä enintään 50 prosenttia
37491: Verouudistuksen yhteydessä enoakanpidätyk-          suuremmaksi.
37492: sen toimittamisessa on siirrytty prosenttipidä-        Henkilökohtaiset pidätysprosentit on uudes-
37493: tysjärjestelmään. Aikaisemmin käytetyn tau-         sa pidätysjärjestelmässä pyritty määräämään
37494: lukkopidätyksen sijasta ennakonpidätys toimi-       sellaisiksi, että ne vastaavat henkilön todellisia
37495: tetaan kullekin verovelvolliselle lasketun henki-   tuloja sekä pää- että sivutoimen osalta. Alipi-
37496: lökohtaisen pidätysprosentin mukaisesti. Pidä-      dätys on aikaisemmin pyritty korjaamaan alen-
37497: tysprosentit puolestaan lasketaan verovelvolli-     tamalla ennakonpidätyksessä huomioon otetta-
37498: sen tuloista ja vähennyksistä vuodelta 1987         via vähennyksiä tai poistamalla ne kokonaan.
37499: toimitetussa verotuksessa kertyneiden tietojen      Uuden todellisiin tuloihin perustuvan järjestel-
37500: perusteella. Vuoteen 1987 verrattuna tulon on       män yhteydessä tällaisesta menettelystä on voi-
37501: arvioitu lisääntyneen ansiotasoindeksiä vastaa-     tu luopua.
37502: vasti.                                                 Ennakonpidätysjärjestelmän uudistuksen yh-
37503:    Päätoimen palkkatulosta toimitettavaa enna-      teydessä verohallitus on pitänyt lähtökohta-
37504: konpidätystä varten verovelvolliselle lasketaan     naan sille ennakkoperintälaissa asetettua vel-
37505: perus- ja lisäprosentti. Perusprosenttia sovelle-   vollisuutta määrätä ennakonpidätys sellaiseksi,
37506: taan päätoimen palkan ennakonpidätykseen            että se kaikissa tapauksissa mahdollisimman
37507: palkkakausittain määritellyissä tulorajoissa.       tarkoin vastaa lopullista verotusta. Ennakonpi-
37508:                                      1988 vp. -     KK n:o 708                                      3
37509: 
37510: dätyksen määrälle ei ennakkoperintälain             mitettiin täsmällisesti vain niiden verovelvollis-
37511: 11 §:ssä ole asetettu enimmäisrajaa. Ennakko-       ten osalta, joiden marginaalivero jäi alle 50
37512: perintälain 12 §:n 2 momentin mukaan enoa-          prosentin. Ne henkilöt, joilla on jatkuvasti
37513: kanpidätys on sivutoimesta, tilapäisistä palk-      sivutuloja yli 6 000 markan arvosta vuosittain,
37514: kioista tai muista sellaisista suorituksista mää-   ovat saattaneet uuteen järjestelmään siirryttä-
37515: rättävä enintään 50 prosentin suuruiseksi, jos      essä useissa tapauksissa havaita, että enoakan-
37516: pidätys määrätään toimitettavaksi pelkästään        pidätys on alentunut tuntuvastikin aikaisem-
37517: maksettavaan määrään perustuvien ennakonpi-         paan tilanteeseen verrattuna.
37518: dätysprosenttien mukaan. Säännös ei siten ase-
37519: ta henkilökohtaisille ennakonpidätysprosenteil-        Koska verohallituksen vahvistamat uudet en-
37520: Ie ylärajaa eikä se merkitse myöskään sitä,         nakonpidätysperusteet mahdollistavat pidätyk-
37521: etteikö verohallitus voisi tarvittaessa määrätä     sen toimittamisen tulotasosta riippumatta yh-
37522: enoakanpidätystä toimitettavaksi esimerkiksi        denmukaisesti ja oikeudenmukaisesti siten kuin
37523: 60 prosentin suuruisena, kuten menetellään          ennakkoperintälaki edellyttää, ei ole perus-
37524: niissä tapauksissa, joissa tulon saaja ei esitä     teltua syytä alkuhankaluuksista huolimatta pa-
37525: suorituksen maksajalle henkilökohtaisia vero-       lata osittainkaan vanhaan pidätysJäf]estel-
37526: tietojaan.                                          mään. Marginaaliverotusta voidaan alentaa
37527:    Niiden verovelvollisten lukumäärä, joiden        myös kokonaisverouudistuksen tavoitteiden
37528: marginaaliveroprosentti on yli 50, on aikaisem-     mukaisesti yhtäläistämällä edelleenkin eri tulo-
37529: paa vähäisempi, koska marginaaliverotusta           lajien verottamista, selkeyttämällä vähennys-
37530: alennettiin kokonaisverouudistuksen yhteydes-       järjestelmää ja korvaamalla tarvittaessa vähen-
37531: sä. Aikaisempaa pidätysjärjestelmää käytettä-       nyksiä myös suorilla tulonsiirroilla. Hallitus
37532: essä näiden tapausten lukuisuus ei kuitenkaan       jatkaa kokonaisverouudistuksen tavoitteiden
37533: ollut selkeästi havaittavissa, koska pidätys toi-   toteuttamista.
37534: 
37535:     Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1989
37536: 
37537:                                                                         Ministeri Ulla Puolanne
37538: 4                                   1988 vp. -      KK n:o 708
37539: 
37540: 
37541: 
37542: 
37543:                              Tili Riksdagens Herr Talman
37544: 
37545:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            För den förskottsinnehållning som verkställs
37546: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         på löneinkomsten från huvudsyssla uträknas
37547: av den 27 januari 1989 tili vederbörande med-       för den skattskyldige en grund- och en tilläggs-
37548: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     procent. Grundprocenten tillämpas då det är
37549: av riksdagsman Ingvar S. Melin undertecknade        fråga om förskottsinnehållning på lön för hu-
37550: spörsmål nr 708:                                    vudsyssla inom inkomstgränser som är fast-
37551:                                                     ställda enligt löneperiod. Tilläggsprocenten
37552:           Är Regeringen medveten om att den         tillämpas på den del av lönen för huvudsyssla
37553:        skatteprocent som uppbärs för tilläggs-      som överstiger den för löneperioden fastställda
37554:        inkomst - i motsats tili vad som är          inkomstgränsen. Om en person från sin huvud-
37555:        målet för skattereformen - i början av       syssla får t.ex. övertidsersättningar, verkställs
37556:        mars stiger för nästan varannan skatte-      förskottsinnehållning på dem på samma sätt
37557:        betalare jämfört med förra året och,         som i fråga om den övriga lönen för huvud-
37558:        om så är fallet,                             syssla. Särskild lönetilläggsprocent används in-
37559:           är Regeringen färdig att uppmana          te längre. Förskottsinnehållning på semester-
37560:        skattestyrelsen att sänka den skattepro-     penningen verkställs likaså enligt grundprocen-
37561:        cent som uppbärs för tilläggsinkomst så      ten.
37562:        att den får samma storlek som förut,            En personlig innehållningsprocent uträknas
37563:        dvs. högst 50 procent?                       också för biinkomster. Innehållningsprocenten
37564:                                                     för biinkomst är antingen huvudsysslans
37565:                                                     grund- och tilläggsprocent eller endast en
37566:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        tilläggsprocent. Om den skattskyldige i den
37567: samt anföra följande:                               senast verkställda beskattningen haft minst
37568:    Enligt 11 § lagen om förskottsuppbörd (418/      6 000 mk i biinkomster, ingår biinkomsterna i
37569: 59) bestämmer skattestyrelsen hur förskotts-        beräkningen av grundprocenten och förskotts-
37570: innehållning skall verkställas på t.ex. lön. För-   innehållningsprocenterna för biinkomst är de-
37571: skottsinnehållningsgrunderna skall fastställas      samma som grund- och tilläggsprocenten för
37572: så att de innehållna beloppen så exakt som          huvudsysslan, vilket i praktiken i många fall
37573: möjligt motsvarar det sammanlagda beloppet          innebär en kännbar sänkning av förskottsinne-
37574: av de skatter och avgifter som den skattskyl-       hållningen.
37575: dige, enligt de skattegrunder som skall tiliäm-        Både i fråga om lön för huvudsyssla och lön
37576: pas under skatteåret, skall erlägga för sin         för bisyssla verkställs förskottsinnehållning i
37577: totala lön eller för annan förskottsinnehållning    första hand enligt den i skattekortet anteckna-
37578: underkastad inkomst under skatteåret. 1 sam-        de personliga förskottsinnehållningsprocenten.
37579: band med skattereformen har ett system som          Om den skattskyldige inte företer skattekort
37580: baserar sig på procentinnehållning införts för      för arbetsgivaren, verkställs förskottsinnehåll-
37581: verkställandet av förskottsinnehållningen. 1        ningen i enlighet med skattestyrelsens beslut
37582: stället för den tabellinnehållning som hittills     enligt en procentsats som uppgår till 60, efter-
37583: använts verkställs förskottsinnehållningen i en-    som de personliga procenterna, särskilt
37584: lighet med en personlig, för varje enskild          tilläggsprocenten, alltjämt i många fall måste
37585: skattskyldig uträknad innehållningsprocent.         fastställas så att de är högre än 50, vilket
37586: Innehållningsprocenten beräknas på basen av         tidigare utgjort maximistorleken.
37587: uppgifterna om den skattskyldiges inkomster            I det nya innehållningssystemet har man
37588: och avdrag i den för 1987 verkställda beskatt-      strävat tili att fastställa de personliga innehåll-
37589: ningen. 1 jämförelse med 1987 beräknas in-          ningsprocenterna så att de motsvarar vars och
37590: komsten ha ökat så att den motsvarar för-           ens faktiska inkomster såväl i fråga om huvud-
37591: tjänstnivåindex.                                    som bisyssla. Om innehållningen blivit alltför
37592:                                     1988 vp. -     KK n:o 708                                      5
37593: 
37594: liten har man tidigare försökt rätta tili detta        Antalet skattskyldiga vilkas marginalskatte-
37595: genom att sänka de avdrag som skall beaktas        procent överstiger 50 är mindre än förut,
37596: vid förskottsinnehållningen eller genom att helt   eftersom marginalbeskattningen sänktes i sam-
37597: och hållet bortse från dem. 1 samband med det      band med totalskattereformen. Då det tidigare
37598: nya systemet, som baserar sig på faktiska          innehållningssystemet tillämpades framgick in-
37599: inkomster, har man kunnat frångå ett sådant        te antalet sådana fall tydligt, eftersom innehåll-
37600: system.                                            ningen verkställdes exakt endast i fråga om de
37601:    1 samband med revideringen av förskotts-        skattskyldiga vilkas marginalskatt understeg
37602: innehållningssystemet har skattestyrelsen som      50. Personer vilka fortgående har biinkomster
37603: utgångspunkt haft den skyldighet som lagen         tili ett värde av över 6 000 mk årligen har vid
37604: om förskottsuppbörd ålägger den att fastställa     övergången tili det nya systmet i ett flertal fall
37605: förskottsinnehållningen så att den i alla          kunnat konstatera att förskottsinnehållningen
37606: förhandenvarande fall så exakt som möjligt         sjunkit t.o.m. kännbart i jämförelse med den
37607: motsvarar den slutliga beskattningen. För för-     tidigare situationen.
37608: skottsinnehållningens belopp har inte i 11 §
37609: lagen om förskottsuppbörd utsatts någon övre
37610: gräns. Enligt 12 § 2 mom. lagen om förskotts-          Eftersom de av skattestyrelsen fastställda
37611: uppbörd skall förskottsinnehållningen på bi-       nya förskottsinnehållningsgrunderna gör det
37612: syssla, tillfälliga arvoden eller andra sådana     möjligt att oberoende av inkomstnivån verk-
37613: prestationer bestämmas så att den uppgår tili      ställa innehållningen enhetligt och rättvist på
37614: högst 50 procent om innehållningen skall verk-     det sätt som förutsätts i lagen om förskotts-
37615: ställas enligt en innehållningsprocent som base-   uppbörd, föreligger inte några motiverade skäl
37616: rar sig enbart på det belopp som skall betalas.    tili att trots begynnelsesvårigheterna ens delvis
37617: 1 stadgandet uppställs sålunda inte någon övre     återgå tili det gamla innehållningssystemet.
37618: gräns för de personliga innehållningsprocenter-    Marginalbeskattningen kan också sänkas i en-
37619: na, och stadgandet innebär inte heller att         lighet med målen för totalskattereformen ge-
37620: skattestyrelsen inte vid behov skulle kunna        nom att beskattningen av olika slag av m-
37621: bestämma att förskottsinnehållningens storlek      komster förenhetligas ytterligare, genom att
37622: skall vara t.ex. 60 procent, vilket förfarande     avdragssystemet görs klarare och genom att
37623: tiliämpas i de fall då inkomsttagaren inte         avdrag vid behov ersätts även med direkta
37624: företer sina personliga skatteuppgifter för den    inkomstöverföringar. Regeringen fortsätter att
37625: som betalar prestationen.                          förverkliga målen för totalskattereformen.
37626: 
37627:     Helsingfors den 2 mars 1989
37628: 
37629:                                                                         Minister Ulla Puolanne
37630:                                                 1988 vp.
37631: 
37632: Kirjallinen kysymys n:o 709
37633: 
37634: 
37635: 
37636: 
37637:                                    Vistbacka: Tilapäisesti alentuneen tulotason vaikutuksesta tule-
37638:                                       van eläkkeen määrään
37639: 
37640: 
37641:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37642: 
37643:    Kunnallinen eläkelaitos on 4.5.1982 antanut         siten saamatta ansaittua eläkettään yhteensä
37644: oman tulkintaohjeensa kunnallisen eläkelaitok-         20 000-30 000 markkaa. Mikäli otetaan vielä
37645: sen eläkesäännön 5 §:n 4 momentin tulkitsemi-          huomioon, että nämä rahat olisi voitu sijoittaa
37646: sesta. Tämä ohje koskee harkinnanvaraisen              esim. kuukausittain rahalaitokseen ja laskea
37647: palkan käyttämistä. Tulkintaohjeissa maini-            niille korkoa korolle, on rahamääräinen mene-
37648: taan esimerkkejä niistä poikkeuksellisista syis-       tys vielä suurempi.
37649: tä, joiden johdosta palkka on voinut alentua              Mainitun kaltaisessa tapauksessa sairastami-
37650: eläkepalkan laskenta-aikana. Kunnallisen elä-          sesta aiheutunut eläkkeen pieneneminen on
37651: kelaitoksen tulkintaohjeen mukaan palkan on            hyödyttänyt eläkelaitosta, ja asianomainen
37652: ollut oltava poikkeuksellisen syyn jälkeen niin        henkilö on puolestaan joutunut kärsimään ai-
37653: alhaisella tasolla, että sillä on ollut olennainen     heettomasti. Vaikka kuukausittainen menetys
37654: vaikutus asianomaisen henkilön eläketurvaan.           eläkkeistä ei olekaan markkamääräisesti suuri,
37655: Olennaisuuden rajaksi on ohjeessa edellytetty          saattaisi se olla merkittävä apu monille ns.
37656: 3 OJo :a.                                              köyhyysloukussa eläville pienituloisille elä-
37657:    Asianomaisen eläkkeen hakijan on itse pää-          keläisille. Tämän takia tulisikin nykyistä enem-
37658: sääntöisesti pyydettävä harkinnanvaraisen pal-         män ottaa tulkintaohjeissa huomioon tapaus-
37659:  kan soveltamista. Em. harkintaa ei sovelleta          kohtaisuus ja päätöksen todellinen merkitys
37660: eläkettä määrättäessä ilman hakemusta. Tul-            eläkkeen saajalle. Samalla tulisi pikaisesti tut-
37661:  kintaohjeen mukaan eläkelaitos voi soveltaa           kia onko eläkkeitä säätelevässä lainsäädännös-
37662: myös omasta alotteestaan mainittua määräys-            sä mahdollisuus lainmuutoksella parantaa tul-
37663: tä. Tällöin kuitenkin olennaisen vaikutuksen           kintaohjetta eläkkeen saajalle nykyistä edulli-
37664: on oltava "melko selvästi" havaittavissa eli sen       semmaksi.
37665: on oltava noin 10 OJo:n tasolla.                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
37666:    Korkein hallinto-oikeus on myös eräässä             jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
37667: päätöksessään katsonut, että vaikka eläke on           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
37668: vuoden 1983 tasossa ollut 2,83 OJo pienempi            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37669:  kuin se olisi ollut siinä tapauksessa, ettei asian-
37670: omaisella henkilöllä olisi ollut sairaslomia, täl-              Onko Hallitus tietoinen nykyisten
37671: lä seikalla ei ole olennaista vaikutusta henkilön             eläkepalkan laskenta- ja tulkintaohjei-
37672: eläketurvaan. Käytännössä asia ei kuitenkaan                  den epäkohdista esim. laskettaessa
37673: ole näin yksinkertainen. Todellisuudessa jo                   eläkkeen hakijan tulevaa eläkettä siinä
37674: 4 000-5 000 markan kuukausipaikkaisen koh-                    tapauksessa, että hänellä on ollut alen-
37675: dalla, mikäli palkka on eläkkeen laskenta-aika-               tunut tulotaso esim. sairauden takia
37676:  na pienentynyt vaikka vain 2-3 OJo sairastami-               juuri eläkkeen kertymisaikana, ja
37677:  sen johdosta, vaikuttaa se eläkettä pienentä-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
37678:  västi siten, että vuodessa eläke tulee pienene-              ryhtyä voimassa olevien tulkintamää-
37679:  mään noin 1 000 markalla. Mikäli eläkeläinen                 räysten, ohjeistojen ja lainsäädännön
37680:  elää eläkeläisenä 10-20 vuotta, jää häneltä                  korjaamiseksi?
37681: 
37682:      Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 1989
37683: 
37684:                                             Raimo Vistbacka
37685:  290109L
37686: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 709
37687: 
37688: 
37689: 
37690: 
37691:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37692: 
37693:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kaksi vuotta, nykyisin indeksitarkistetuilta an-
37694: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       sioiltaan keskimmäiset, joiden perusteella eläk-
37695: olette 30 päivänä tammikuuta 1989 päivätyn          keen perusteena oleva palkka lasketaan, kat-
37696: kirjeenne ohella toimittanut asianomaiselle val-    sottiin, että satunnaiset poikkeamat ansiotasos-
37697: tioneuvoston jäsenelle jäljennöksen kansan-         sa eivät pääsääntöisesti vaikuta oleellisesti elä-
37698: edustaja Raimo Vistbackan näin kuuluvasta           kepalkkaan. Tapauksia varten, joissa palkan
37699: kirjallisesta kysymyksestä n:o 709:                 aleneroa on jatkunut niin kauan ja ollut niin
37700:                                                     merkittävä, että sitä oli pidettävä merkityksel-
37701:          Onko Hallitus tietoinen nykyisten          tään olennaisena, säädettiin edellä mainittu
37702:        eläkepalkan laskenta- ja tulkintaohjei-      palkkaa koskeva harkintamahdollisuus.
37703:        den epäkohdista esim. laskettaessa
37704:        eläkkeen hakijan tulevaa eläkettä siinä         Palkan aleneminen sairauden johdosta kat-
37705:        tapauksessa, että hänellä on ollut alen-     sotaan poikkeukselliseksi syyksi. Työkyvyttö-
37706:        tunut tulotaso esim. sairauden takia         myyseläkkeissä eläkkeen perusteena oleva
37707:        juuri eläkkeen kertymisaikana, ja            palkka lasketaan työkyvyttömyyden alkamista
37708:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       edeltäneiden ansioiden mukaan, joten sen jäl-
37709:        ryhtyä voimassa olevien tulkintamää-         keen maksetut alennetut sairausajan palkat
37710:        räysten, ohjeistojen ja lainsäädännön        eivät vaikuta eläkepalkkaan. Alennettuja sai-
37711:        korjaamiseksi?                               rausajan palkkoja ja palkattornia sairauslomia
37712:                                                     esiintyy tietenkin myös ennen lopullisen työky-
37713:    Vastauksena esitän kunnioittaen seuraavaa:       vyttömyyden alkamista, ja tällöin tulee harkin-
37714:                                                     nanvaraisen palkan soveltaminen kysymyk-
37715:    Pääsääntöisesti eläkepalkka määräytyy nel-       seen. Olennaisuuden vakiintuminen tulkinnas-
37716: jän eläketapahtuman sattumisvuotta edeltä-          sa kolmen prosentin suuruusluokkaan juontuu
37717: neen kalenterivuoden todellisten ansioiden pe-      korkeimman hallinto-oikeuden varsin johdon-
37718: rusteella. Jos kuitenkin viranhaltijan tai työn-    mukaisesti omaksumiin kannanottoihin jo
37719: tekijän palkka on poikkeuksellisesta syystä ol-     1970-luvun alkupuolelta lukien.
37720: lut alhaisempi kuin hänen palkkaindeksiluvulla
37721: tarkistettu palkkansa samassa palvelussuhtees-         Jos eläkkeen perusteena oleva palkka näyt-
37722: sa ennen tällaisen syyn ilmaantumista niin          tää jäävän selvästi alentuneeksi, on asiaa ryh-
37723: pitkänä aikana, että suurempaa palkkaa voitiin      dytty lähemmin selvittämään. Läheskään kai-
37724: pitää vakiintuneena, ja jos tällä seikalla on       kissa tapauksissa ei eläkeasiaa käsiteltäessä
37725: olennainen vaikutus hänen eläketurvaansa, pi-       kuitenkaan pystytä näkemään, että paikassa on
37726: detään eläkkeen perusteena olevana palkkana         tapahtunut tällaista alenemaa, koska palkkaus
37727: sitä keskimääräistä ansiota, joka hänellä palve-    eri vuosina voi vaihdella esimerkiksi palkanko-
37728: lussuhteensa perusteella olisi ollut, jollei mai-   rotusten, yli- ja lisätöiden sekä erilaisten ura-
37729: nittua syytä olisi esiintynyt. Tällöin on kyse      koiden johdosta. Tämän vuoksi asianomaisen
37730: niin sanotun harkinnanvaraisen palkan käyttä-       on itse ilmoitettava perusteiden olemassaolosta
37731: misestä.                                            harkinnanvaraisen palkan soveltamiseksi. Näi-
37732:    Kun kunnallisessa eläkejärjestelmässä, kuten     tä tietoja pyydetään eläkehakemuslomakkees-
37733: myös TEL:ssa ja VEL:ssa vuonna 1966 siirryt-        sa, jolloin useimmat tapaukset tulevat esiin.
37734: tiin laskemaan eläkkeen perusteena oleva palk-         Edellä olevan perusteella totean, että kolmen
37735: ka ottaen huomioon aikaisemman 12 viimeisen         prosentin olennaisuusrajaa harkinnanvaraisen
37736: kuukauden ajalta saadun ansion sijasta neljän       palkan soveltamisessa on pidettävä varsin koh-
37737: kalenterivuoden ansiot, ja valitsemalla niistä      tuullisena eläkejärjestelmien vertailussa.
37738: 
37739:     Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1989
37740: 
37741:                                                             Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
37742:                                      1988 vp. -      KK n:o 709                                      3
37743: 
37744: 
37745: 
37746: 
37747:                               Tili Riksdagens Herr Talman
37748: 
37749:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          år väljs ut - numera de mellersta enligt
37750: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          indexjusterad förtjänst - på basis av vilka den
37751: av den 30 januari 1989 tili vederbörande med-        pensionsgrundande Iönen beräknas, ansågs det
37752: Iem av statsrådet översänt avskrift av följande      att tilifälliga avvikelser i förtjänstnivån inte i
37753: av riksdagsman Raimo Vistbacka underteckna-          regel inverkar väsentligt på pensionslönen. För
37754: de spörsmål nr 709:                                  sådana fall då Iönen sjunkit under en så Iång
37755:                                                      tid och i så hög grad att det måste anses vara
37756:          Är Regeringen medveten om olägen-           väsentligt, stadgades ovan nämnda möjlighet
37757:        heterna i de nuvarande grunderna för          tili prövning av lönen.
37758:        beräkning och tolkning av pensionslö-
37759:        nen t.ex. vid beräkning av pensionen              Lönesänkning på grund av sjukdom anses
37760:        för en pensionssökande i det fall att         vara en särskild orsak. När det gäller invalid-
37761:        hans inkomstnivå varit sänkt t.ex. på         pensioner beräknas den pensionsgrundande lö-
37762:        grund av sjukdom just under den tid då        nen enligt förtjänsten innan arbetsoförmågan
37763:        pensionen intjänats och                       inträdde. De sänkta Iöner som betalats under
37764:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       sjukdomstiden inverkar därför inte på pen-
37765:        ta för att rätta tili gällande tolkningsfö-   sionslönen. Sänkta Iöner under sjukdomstid
37766:        reskrifter, anvisningar och lagstiftning?     och sjukledigheter utan Iön förekommer givet-
37767:                                                      vis också innan den slutliga arbetsoförmågan
37768:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         inträder och härvid blir det aktuellt med en
37769: samt anföra följande:                                tillämpning av lön enligt prövning. Att begrep-
37770:                                                      pet "väsentligt" i tolkningen stabiliserats tili
37771:   1 regel fastställs pensionslönen på basis av de    tre procent härrör från högsta förvaltnings-
37772: faktiska förtjänsterna under de fyra kalenderår      domstolens mycket konsekventa ställningsta-
37773: som föregår pensionsfallsåret. Om en tjänste-        ganden i början av 1970-talet.
37774: innehavares eller arbetstagares Iön av särskild
37775: orsak varit lägre än vad hans enligt Iönein-             Om den pensionsgrundande Iönen visat sig
37776: dextalet justerade Iön i anställningen var innan     förbli klart låg, har ärendet börjat utredas
37777: denna orsak yppade sig, under så Iång tid att        närmare. Inte på Iångt när i alla fall kan man
37778: den större Iönen kunde anses stabil, och om          vid behandlingen av ett pensionsärende se att
37779: denna omständighet väsentligt inverkar på            Iönen sjunkit på detta sätt, eftersom Iönen kan
37780: hans pensionsskydd, skall såsom pensionsgrun-        variera under olika år t.ex. på grund av Iöne-
37781: dande Iön betraktas den genomsnittliga arbets-       förhöjningar, övertidsarbete och extra arbete
37782: förtjänst i anställningen som han skulle ha haft     samt olika ackordarbeten. Därför måste pen-
37783: om nämnda orsak inte hade yppat sig. Härvid          sionssökanden själv anmäla att grunderna exis-
37784: är det fråga om användning av s.k. Iön enligt        terar för att Iön enligt prövning skall tillämpas.
37785: prövning.                                            Dessa uppgifter begärs på pensionsansöknings-
37786:   Då man inom det kommunala pensionssyste-           blanketten, varvid de flesta fall kommer fram.
37787: met Iiksom också inom APL och StPL 1966                  På basis av ovanstående konstaterar jag att
37788: övergick från att beräkna den pensionsgrun-          väsentlighetsgränsen på tre procent i tillämp-
37789: dande Iönen med beaktande av förtjänsten             ningen av lön enligt prövning skall anses vara
37790: under de 12 senaste månaderna tili att beakta        mycket måttlig vid en jämförelse av pensions-
37791: förtjänsten under fyra kalenderår, av vilka två      systemen.
37792: 
37793:      Helsingfors den 23 februari 1989
37794: 
37795:                                                                   lnrikesminister Jarmo Rantanen
37796:                                               1988 vp.
37797: 
37798: Kirjallinen kysymys n:o 710
37799: 
37800: 
37801: 
37802: 
37803:                                  Kortesalmi: Metsätuhojen varalta suoritettujen vakuutusmaksu-
37804:                                     jen verovähennyskelpoisuudesta
37805: 
37806: 
37807:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37808: 
37809:    Metsätalouden verotus on viimeisinä vuosi-       lyn tuoma tulipalon vaara. Toinen tuhotekijä
37810: kymmeninä jatkuvasti ollut kiristymään päin.        on lisääntynyt hirvikanta, joka saattaa aiheut-
37811: Metsätalouden harteille on sysätty useita uusia     taa laajoja taimistovahinkoja. Muita metsiäm-
37812: maksuja ja hoitovelvoitteita. Metsästä saatavat     me uhkaavia vahinkoja ovat myrsky-, lumi- ja
37813: hakkuutulot vaihtelevat kantohinnan tason           jyrsijöiden aiheuttamat tuhot sekä sienitaudit.
37814: heilahtelujen mukaan vuosittain melkoisesti.        Voidaankin syystä todeta, että vastuuntuntoi-
37815: Lisäksi viime vuosina metsiemme tuottoa ovat        nen metsänomistaja on tänä päivänä pakotettu
37816: tuntuvasti alentaneet ulkomailta kulkeutuvat        ottamaan vakuutuksen metsälleen.
37817: ilmansaasteet. Tämän takia metsätalouden har-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
37818: joittajien tulisi voida vähentää verotuksessaan     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
37819: kaikki metsästä aiheutuvat kustannukset. Yksi       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
37820: tällainen välttämätön verovähennyskelpoiseksi       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37821: hyväksyttävä menoerä on metsän vakuuttami-
37822: sesta aiheutuva vakuutusmaksu.                               Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti
37823:    Metsävakuutus on nykyaikana välttämätön-                toimiin metsätuhojen vakuutusmaksu-
37824: tä, sillä metsiä uhkaavat monet tuhot. Vaaralli-           jen saamiseksi vähennyskelpoisiksi ve-
37825: sin on jatkuvasti lisääntyvän ulkoilun ja retkei-          rotuksessa?
37826: 
37827:      Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 1989
37828: 
37829:                                        J. Juhani Kortesalmi
37830: 
37831: 
37832: 
37833: 
37834: 290ll2P
37835: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 710
37836: 
37837: 
37838: 
37839: 
37840:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37841: 
37842:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tokuluiksi luettu muun muassa metsävakuutus-
37843: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       maksut. Näin ollen metsävakuutuksesta mak-
37844: olette 30 päivänä tammikuuta 1989 päivätyn          setut maksut tulevat huomioon otetuiksi met-
37845: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        säverotuksessa.
37846: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          Säännölliseen metsänhoitoon kuuluvat kulu-
37847: edustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvas-       erät on tarkoituksenmukaista säilyttää keski-
37848: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 710:              määräisessä vähennyserässä. Tilakohtaisia vä-
37849:          Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti         hennyksiä voidaan pitää tarkoituksenmukaisi-
37850:        toimiin metsätuhojen vakuutusmaksu-          lla vain silloin, kun ne aiheutuvat sellaisista
37851:        jen saamiseksi vähennyskelpoisiksi ve-       työmuodoista, jotka eivät ole vakiintuneet
37852:        rotuksessa?                                  säännölliseen metsätalouden harjoittamiseen
37853:                                                     tai joiden vähentäminen tilakohtaisesti on met-
37854:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       säpoliittisesti tarkoituksenmukaista. Metsän
37855: vasti seuraavaa:                                    vakuuttaminen kuuluu metsänomistajan sään-
37856:                                                     nöllisiin kulueriin, eikä vakuutuksen suuruu-
37857:    Puun tuottamisen kustannukset otetaan met-       della sen enempää kuin vakuutusmaksujen
37858: säverotuksessa huomioon keskimääräisinä.            määrilläkään ole vaikutusta puun tuotantoon.
37859: Metsään kohdistuvat tavalliset hoito- ja hallin-
37860: tomenot sekä käyttöomaisuuden poistot ote-             Vakuutusmaksujen tilakohtaista vähentämis-
37861: taan huomioon siten, että kunkin hakkuuvuo-         tä ei ole missään metsäverotuksen uudistamista
37862: den verokuutiometrin bruttoraha-arvosta vä-         koskevissa selvityksissä edes ehdotettu. Tam-
37863: hennetään kyseisenä hakkuuvuonna sovelletta-        mikuussa mietintönsä jättäneen metsäverotoi-
37864: va keskimääräinen vähennys. Alueittain vaihte-      mikunta -88:n mietinnössä (Komiteanmietintö
37865: levat keskimääräiset vähennysprosentit on sää-      1988:32) on erityisesti todettu, että tilakohtai-
37866: detty maatilatalouden tuloveroasetuksessa.          set vähennykset soveltuvat huonosti keskimää-
37867: Keskimääräisen vähennysprosentin suuruus pe-        räisen tuoton arviointiin ja tämän vuoksi nii-
37868: rustuu Metsäntutkimuslaitoksen selvityksiin         den tulee perustua hyvin perusteltavissa ole-
37869: puun kasvatuksen todellisten kulujen osuudes-       vaan erityistarpeeseen. Näin ollen hallitus ei
37870: ta yksityisluonteisten metsänomistajien todelli-    aio metsäverotusta uudistettaessa ryhtyä toi-
37871: sista metsätuloista. Näissä selvityksissä on met-   menpiteisiin vakuutusmaksujen vähennysoi-
37872: sään kohdistuviksi tavallisiksi hoito- ja hallin-   keuden muuttamiseksi.
37873: 
37874:     Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1989
37875: 
37876:                                                                         Ministeri Ulla Puolanne
37877:                                    1988 vp. -     KK n:o 710                                     3
37878: 
37879: 
37880: 
37881: 
37882:                             Tili Riksdagens Herr Talman
37883: 
37884:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       kostnader för skogar bl.a. skogsförsäkringsav-
37885: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       gifterna. Följaktligen beaktas i skogsbeskatt-
37886: av den 30 januari 1989 tili vederbörande med-     ningen de avgifter som betalats för skogsför-
37887: lem av statsrådet översänt avskrift av följande   säkringar.
37888: av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi under-
37889:                                                      Det är ändamålsenligt att bevara de utgifts-
37890: tecknade spörsmål nr 710:
37891:                                                   poster som hör tili sedvanlig skogsvård som en
37892:          Ämnar Regeringen skrida tili snara       genomsnittlig avdragspost. Avdrag enligt lä-
37893:        åtgärder för att få försäkringsavgifter-   genhet kan anses vara ändamålsenliga endast i
37894:        na för skador på skogsmark avdragsgil-     de fall då de föranleds av sådana arbetsformer
37895:        la i beskattningen?                        som inte är vedertagna i utövningen av det
37896:                                                   ordinarie skogsbruket eller för vilkas del av-
37897:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     drag enligt lägenhet skogspolitiskt sett är funk-
37898: samt anföra följande:                             tionellt. Försäkrandet av skogar hör tili de
37899:                                                   regelbundna utgiftsposter som en skogsägare
37900:    1 skogsbeskattningen beaktas de genomsnitt-
37901:                                                   har, och försäkringens storlek har, liksom
37902: liga kostnaderna för produktionen av virke. De
37903:                                                   beloppen av försäkringsavgifterna, inte någon
37904: sedvanliga vård- och förvaltningskostnaderna
37905: för skogarna samt avskrivningarna på anlägg-      inverkan på virkesavkastningen.
37906: ningstillgångarna beaktas så att på bruttopen-        Utredningarna om en reform av skogs-
37907: ningvärdet för en skattekubikmeter för varje      beskattningen innehåller inte ens några förslag
37908: avverkningsår görs det genomsnittliga avdrag      tili minskning lägenhetsvis av försäkringsavgif-
37909: som tillämpas under avverkningsåret i fråga. 1    terna. 1 det betänkande som i januari avgavs
37910: inkomstskatteförordningen för gårdsbruk stad-     av skogsskattekommissionen -88 (kommittebe-
37911: gas om de genomsnittliga avdragsprocenterna,      tänkande 1988:32) konstateras det särskilt att
37912: vilka varierar beroende på område. Storleken      avdragen lägenhetsvis lämpar sig dåligt för en
37913: på den genomsnittliga avdragsprocenten            uppskattning av den genomsnittliga avkast-
37914: grundar sig på skogsforskningsinstitutets ut-     ningen och att de därför bör basera sig på ett
37915: redningar om den andel som de verkliga kost-      speciellt behov som skall kunna motiveras väl.
37916: naderna då det gäller virkesproduktionen utgör    Med anledning av detta ämnar regeringen vid
37917: av de verkliga skogsinkomsterna som ägare av      revideringen av skogsbeskattningen inte vidta
37918: skogar av privat natur har. 1 dessa utredningar   några åtgärder för att ändra rätten tili avdrag
37919: räknas som sedvanliga vård- och förvaltnings-     för försäkringsavgifter.
37920: 
37921:     Helsingfors den 24 februari 1989
37922: 
37923:                                                                        Minister Ulla Puolanne
37924:                                               1988 vp.
37925: 
37926: Kirjallinen kysymys n:o 711
37927: 
37928: 
37929: 
37930: 
37931:                                  Kortesalmi: Oulun-Kajaanin-Iisalmen radan sähköistystöiden
37932:                                    aloittamisesta
37933: 
37934: 
37935:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37936: 
37937:    Tulevaisuutta ajatellen raskaan tavaran kul-     toimenpide olisi johdonmukaista jatkoa suori-
37938: jetuksien perussuuntana tulee olla maassamme        tetuille ja parhaillaan käynnissä oleville radan
37939: raideliikenteen edelleen kehittäminen. Tämä         perusparannustöille.
37940: todettiin myös liikennepoliittisessa selonteossa,      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
37941: joka eduskunnalle annettiin vuonna 1988. Ke-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
37942: hityssuunta on perusteltu niin teiden säästämi-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
37943: sellä raskaalta kuormitukselta kuin ympäris-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37944: töystävällisyytensäkin takia.
37945:    Oulun läänin alueella keskeisin tavoite raide-             Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin
37946: liikenteen kehittämiseksi on Oulun-Kajaa-                  toimiin Oulun-Kajaanin-Iisalmen ra-
37947: nin-Iisalmen radan sähköistäminen. Tämä                    dan sähköistystöiden aloittamiseksi?
37948: 
37949:     Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 1989
37950: 
37951:                                        J. Juhani Kortesalmi
37952: 
37953: 
37954: 
37955: 
37956: 290113Q
37957: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 711
37958: 
37959: 
37960: 
37961: 
37962:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37963: 
37964:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tulevaisuudessa käyttöenergian valitseminen.
37965: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       Puhtaasti teknistaloudellisin perustein sähkö-
37966: olette tammikuun 30 päivänä 1989 päivätyn           veto osoittautuu dieselvaihtoehtoa edullisem-
37967: kirjeenne n:o 2327 ohella toimittanut valtio-       maksi. Sähkövedon etuja ovat soveltuvuus
37968: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-       suuriin nopeuksiin, käyttövarmuus myös talvi-
37969: sen kansanedustaja J. Juhani Kortesalmen            olosuhteissa sekä pienempi huoltotarve.
37970: näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o         Rautatiehallitus on selvittänyt rautateiden
37971: 711:                                                sähköistyksen jatkamisen tarpeellisuutta. Eri
37972:                                                     rataosien sähköistysjärjestys määritellään hen-
37973:           Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin         kilö- ja tavaraliikenteen volyymin, sen kasvuta-
37974:        toimiin Oulun-Kajaanin-Iisalmen ra-          voitteiden sekä vetokaluston tarkoituksenmu-
37975:        dan sähköistystöiden aloittamiseksi?         kaisen käytön ja ratateknisten valmiuksien pe-
37976:                                                     rusteella.
37977:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Liikenneministeriö selvittää tällä hetkellä
37978: vasti seuraavaa:                                    jatkosähköistyksen taloudellisia perusteita ja
37979:    Viime vuoden lopulla valmistui maamme            sähköistyksen laajuutta. Tämän jälkeen, lähi-
37980: ratojen sähköistyksen enimmäinen vaihe, jol-        tulevaisuudessa, voidaan periaatteessa ottaa
37981: loin sähköistetyksi tuli 1 662 ratakilometriä eli   kantaa Valtionrautateiden sähköistyksen toisen
37982: n. 28 ltfo koko rataverkosta.                       vaiheen laajuuteen, jolloin myös Oulun-
37983:    Valtionrautateiden kehittämisohjelman yh-        Kajaanin-Iisalmen radan sähköistämisen tar-
37984: teydessä erääksi keskeiseksi kysymykseksi tulee     peellisuus ja kiireellisyys määritellään.
37985: 
37986:     Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1989
37987: 
37988:                                                              Liikenneministeri Pekka Vennamo
37989:                                      1988 vp. -     KK n:o 711                                     3
37990: 
37991: 
37992: 
37993: 
37994:                               Tili Riksdagens Herr Talman
37995: 
37996:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         förmånligare     alternativ    än    dieseldrift.
37997: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         Fördelarna med eldrift är att den lämpar sig
37998: nr 2327 av den 30 januari 1989 till vederhöran-     för höga hastigheter, driftssäkerheten även un-
37999: de medlem av statsrådet översänt avskrift av        der vinterförhållanden samt ett mindre service-
38000: följande av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi        hehov.
38001: undertecknade spörsmål nr 711:
38002:                                                       Järnvägsstyrelsen har utrett hehovet av att
38003:           Ämnar Regeringen i hrådskande ord-        fortsätta elektrifieringen av järnvägarna. 1 vii-
38004:        ning vidta åtgärder för att elektrifie-      ken ordning olika handelar skall elektrifieras
38005:        ringsarheten skall inledas på hanan Ule-     hestäms utgående från person- och godstrafi-
38006:        åhorg-Kajana-ldensalmi?                      kens volym, målen för dess tillväxt samt en
38007:                                                     ändamålsenlig användning av dragmaterielen
38008:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       och den hantekniska heredskapen.
38009: samt anföra följande:                                  Trafikministeriet utreder för närvarande de
38010:    1 slutet av senaste år hlev första skedet i      ekonomiska grunderna för och omfattningen
38011: elektrifieringen av hanorna i Finland klart,        av en fortsatt elektrifiering. Därefter kan man
38012: varvid 1 662 hankilometer hade elektrifierats,      inom den närmaste framtiden i princip ta
38013: dvs. ca 28 OJo av hela hannätet.                    ställning till omfattningen av det andra skedet i
38014:    En central fråga i programmet för utveck-        elektrifieringen av Statsjärnvägarna, varvid
38015: lingen av Statsjärnvägarna kommer i framtiden       man även fastställer hur nödvändig och
38016: att vara valet av driftsenergi. På rent tekniskt-   hrådskande en elektrifiering av hanan Uleå-
38017: ekonomiska grunder visar sig eldrift vara ett       horg-Kajana-ldensalmi är.
38018: 
38019:     Helsingfors den 22 fehruari 1989
38020: 
38021:                                                                  Trafikminister Pekka Vennamo
38022:                                              1988 vp.
38023: 
38024: Kirjallinen kysymys n:o 712
38025: 
38026: 
38027: 
38028: 
38029:                                 Tähkämaa ym.: Sotilasvammalakiin perustuvien hakemusten
38030:                                   käsittelyn nopeuttamisesta tapaturmavirastossa
38031: 
38032: 
38033:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38034: 
38035:    Sotainvalideille sotilasvammalain nojalla       muksen käsittelyaika on usein jopa vuoden
38036: suoritettavien korvausten käsittelyajat ovat ta-   pituinen ja yksittäistapauksissa vieläkin pidem-
38037: paturmaviraston vaikean hakemusruuhkan             pi. Ensi kertaa kuntoutukseen pääsevät joutu-
38038: vuoksi jo vuosia olleet kohtuuttoman pitkät, ja    vat odottamaan päätöstä noin 7 kuukautta.
38039: tilanne on edelleen vaikeutumassa.                    Sosiaalivaliokunta on käsitellessään sotilas-
38040:    Vaikka tapaturmavirasto on jatkuvasti te-       vammalain muutoksia useita kertoja ilmoitta-
38041: hostanut toimintaansa, ei se ilman lisävoima-      nut pitävänsä tärkeänä, että tapaturmavirastol-
38042: varoja ole kyennyt selviytymään tyydyttävästi      le taataan riittävät voimavarat selviytyä lisään-
38043: lisätehtävistään. Tilannetta kuvaa se tosiseik-    tyvistä tehtävistä (mietintö 20/88, 12/87).
38044: ka, että kun tapaturmavirastoon vuonna 1985           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
38045: tuli noin 105 000 sotilasvammalakiin perus-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
38046: tuvaa hakemusta, niin sinne viime vuonna tuli      me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
38047: tällaisia hakemuksia lähes 152 000, eli nousua     sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
38048: kaikkiaan oli 45 prosenttia.                       sen:
38049:    Sotavammaisten keski-iän ylitettyä jo 70                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
38050: vuotta ovat jatkuvasti pitenevät asioiden käsit-           ryhtyä taatakseen tapaturmavirastolle
38051: telyajat täysin kohtuuttomia. Esimerkiksi sota-            riittävät voimavarat, kuten eduskunnan
38052: vammaa koskevan ensikertaisen korvaushake-                 sosiaalivaliokunta on edellyttänyt?
38053: 
38054:     Helsingissä 1 päivänä helmikuuta 1989
38055: 
38056:                     Taisto Tähkämaa                         Matti Maijala
38057:                     Maunu Kohijoki                          Einari Nieminen
38058: 
38059: 
38060: 
38061: 
38062: 290144Z
38063: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 712
38064: 
38065: 
38066: 
38067: 
38068:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38069: 
38070:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      toutuspäätöksiä on tehty ensimmäistä kertaa.
38071: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       Lievävammaisten kuntoutus ei jatkossa enää
38072: olette 1 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn           tule aiheuttamaan yhtä paljon työtä, kun kun-
38073: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        toutukseen pääsyn edellytykset hakijan kohdal-
38074: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       ta on jo kerran selvitetty. Ensikertaishakemuk-
38075: edustaja Tähkämaan ym. näin kuuluvasta kir-         silla tarkoitetaan hakemuksia, joissa sotainva-
38076: jallisesta kysymyksestä n:o 712:                    lidi ensimmäistä kertaa sodan jälkeen hakee
38077:                                                     korvausta vammasta tai sairaudesta. Näiden
38078:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      ensikertaishakemusten käsittelyaika muiden
38079:        ryhtyä taatakseen tapaturmavirastolle        kuin asevelvollisten osalta on noin 7-14 kuu-
38080:        riittävät voimavarat, kuten eduskunnan       kautta. Näitä ensikertaishakemuksia sekä ha-
38081:        sosiaalivaliokunta on edellyttänyt?          kemuksia, joissa haetaan oikaisua elinkoron
38082:                                                     suuruuteen, on tällä hetkellä käsittelemättä
38083:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          noin 8 600, joista ensikertaishakemuksia
38084: taen seuraavaa:                                     n. 2 800.
38085:    Tapaturmaviraston päätehtävänä on sotilas-          Tehtävät tapaturmavirastossa ovat olleet
38086: vamma-asioiden hoito. Viraston henkilökun-          ruuhkautuneet jo useita vuosia, siitä lähtien
38087: nan määrä on tällä hetkellä 283. Henkilökun-        kun Sotainvalidien Veljesliitto yhdessä tapatur-
38088: tamäärää vähennetään 1. 3.1989 lukien 280           maviraston kanssa vuonna 1980 aloitti ns.
38089: henkilöön. Vähennys koskee kuitenkin vain           haravoinnin. Haravoinnin tavoitteena oli saada
38090: siivoustehtäviä, jotka tästä lähin ostetaan ulko-   sotilasvammakorvauksiin oikeutetut sotainvali-
38091: puolelta. Vuonna 1988 saapui virastoon soti-        dit sotilasvammalain (404/ 48) korvausten pii-
38092: lasvamma-asioissa hakemuksia 152 000, pää-          riin. Suuri määrä näitä ensikertaishakemuksia
38093: töksiä annettiin samana vuonna 129 000.             ruuhkautti viraston päätöksenteon.
38094: Vuonna 1987 hakemuksia jätettiin 127 000 ja            Tapaturmaviraston päätöksenteon nopeutta-
38095: päätöksiä annettiin 120 000. Hakemusten kas-        mista on selvitetty useissa eri yhteyksissä. Vuo-
38096: vuun on vaikuttanut myös tilastokäytännön           desta 1983 lukien on viraston ruuhkia pyritty
38097: muutos ( + 10 000 hakemusta), mutta ensisijai-      purkamaan ulkopuolisen konsultin suunnittele-
38098: sesti odotettua huomattavasti suurempi hake-        mien     rationalisointitoimenpiteiden avulla.
38099: musten lukumäärän kasvu. Erityisesti sairaus-       Työn tuloksena on virastosta muun muassa
38100: kuluhakemusten määrä on lisääntynyt voimak-         purettu päällekkäisiä työvaiheita ja siirretty
38101: kaasti. Tämä johtunee invalidien ikääntymises-      päätösvaltaa alaspäin. Rationalisointitoimenpi-
38102: tä aiheutuvasta sairastavuuden kasvusta. Myös       teiden avulla on tapaturmavirastossa tehtyjen
38103: sotilasvammalain soveltamisalan laajentamises-      päätösten määrä lisääntynyt tasaisesti. Toi-
38104: ta annetun lain (1013/87) muuttumisesta aiheu-      menpiteitä jatketaan edelleen. Konsultti on
38105: tuva mahdollisuus hakea uudestaan korvausta         arvioinut tapaturmaviraston työtehtävien kehi-
38106: on lisännyt hakemusten määrää. Kuntoutusha-         tyksen ensi vuosituhannelle asti. Arvion mu-
38107: kemusten ja lisähuoltoeläkkeiden hakemusten         kaan tehtävät on mahdollista hoitaa ilman
38108: määrät ovat myös edelleen kasvaneet. Tapatur-       lisähenkilö kuntaa.
38109: mavirastossa on tällä hetkellä ratkaisematto-          Lisähenkilökunnan hankkiminen tapaturma-
38110: mia hakemuksia noin 32 000.                         viraston ruuhkia purkamaan ei sosiaali- ja
38111:    Kuntoutushakemusten määrä on huomatta-           terveysministeriön käsityksen mukaan toisi no-
38112: vasti lisääntynyt, kun lievävammaiset sotainva-     peata ratkaisua tilanteeseen. Kun ensikertais-
38113: lidit ovat saaneet oikeuden kuntoutukseen.          hakemusten osalta kysymys on lähes 50 vuoden
38114: Kuntoutuspäätöstä odottavien määrä on tällä         takaisista tapauksista, voi hakemusten käsitte-
38115: hetkellä n. 6 700. Kuntoutushakemusten käsit-       lyn viipyminen osaltaan johtua siitä, että arkis-
38116: tely on lievävammaisten osalta vienyt aikaa         tosta ei löydy tietoja haavoittumisesta tai sai-
38117: normaalia huomattavasti enemmän, kun kun-           rastumisesta. Sekä ensikertaishakemukset että
38118:                                    1988 vp. -     KK n:o 712                                     3
38119: 
38120: haitta-asteen oikaisua koskevat hakemukset        muutaman vuoden henkilöstön suuri vaihtu-
38121: edellyttävät lääketieteellistä asiantuntemusta.   vuus, joka vuonna 1987 oli lähes 22 OJo. Tilan-
38122: Asiantuntijalääkäreiden saannissa on ollut vai-   ne on nyt paranemassa, sillä vuoden 1988
38123: keuksia.                                          työpaikkavaihtuvuus väheni 17 % :iin.
38124:   Rationalisoinnin jatkamisen lisäksi pyritään       Sosiaali- ja terveysministeriön tiedossa on,
38125: tapaturmaviraston päätöksentekoa tehosta-         että sotilasvammakorvausten käsittelyajat ovat
38126: maan uusimalla viraston vanhentunut atk-jär-      usein liian pitkät. Sosiaali- ja terveysministe-
38127: jestelmä. Uuden järjestelmän kehittäminen on      riön mielestä ei tapaturmaviraston päätöksen-
38128: vienyt ja vie edelleen paljon voimavaroja, joka   tekoon liittyviä ongelmia voida kuitenkaan
38129: on muusta toiminnasta pois. Järjestelmän          pääsääntöisesti ratkaista lisäämällä virastoon
38130: käyttöönottoon päästään näillä näkymin tal-       uutta henkilökuntaa, vaan jatkamalla edellä
38131: vella 1990. Sosiaali- ja terveysministeriön yh-   mainittuja rationalisointitoimenpiteitä ja muun
38132: teydessä toimineen tapaturmaviraston organi-      muassa kehittämällä atk-järjestelmää ja henki-
38133: saatiotyöryhmän ehdotusten mukaisesti viras-      löstön virkarakennetta. Suunnitelmia henkilös-
38134: ton virkarakennetta ollaan kehittämässä. Näin     tön määrän supistamiseksi on sosiaali- ja ter-
38135: saadaan valmistelijatason työvoimaa lisätyksi.    veysministeriön mielestä arvioitava uudestaan
38136: Tapaturmaviraston ongelmana on ollut jo           ja tarvittaessa siirrettävä niiden toteuttamista.
38137: 
38138:     Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1989
38139: 
38140:                                                                       Ministeri Tarja Halonen
38141: 4                                     1988 vp. -      KK n:o 712
38142: 
38143: 
38144: 
38145: 
38146:                                Tili Riksdagens Herr Talman
38147: 
38148:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ring. Det är för närvarande ca 6 700 personer
38149: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           som väntar på ett beslut om rehabilitering. För
38150: av den 1 februari 1989 till vederbörande med-         de lindrigt skadade krigsinvalidernas del har
38151: lem av statsrådet översänt avskrift av följande       behandlingen av rehabiliteringsansökningarna
38152: av riksdagsman Tähkämaa m.fl. underteckna-            tagit i anspråk avsevärt mer tid än normalt
38153: de spörsmål nr 712:                                   eftersom besluten om rehabilitering för dessas
38154:                                                       del fattats för första gången. Rehabiliteringen
38155:           Viika åtgärder ämnar Regeringen             för de lindrigt skadade kommer i fortsätt-
38156:        vidta för att garantera olycksfallsverket      ningen inte att förorsaka så mycket arbete
38157:        tillräckliga resurser såsom riksdagens         eftersom förutsättningarna för den sökande att
38158:        socialutskott förutsatt?                       få rehabilitering redan klarlagts en gång. Med
38159:                                                       förstagångsansökningar avses de ansökningar
38160:   Såsom svar på detta spörsmål för jag vörd-          genom viiken krigsinvalider för första gången
38161: samt anföra följande:                                 efter kriget ansöker om ersättning för en skada
38162:                                                       eller en sjukdom. För andra än värnpliktiga är
38163:    Den huvudsakliga uppgiften för olycksfalls-
38164:                                                       behandlingstiden i fråga om dessa förstagångs-
38165: verket är att sköta ärenden viika gäller skador
38166:                                                       ansökningar 7-14 månader. Antalet obehand-
38167: som ådragits i militärtjänst. För tillfället består
38168:                                                       lade förstagångsansökningar och ansökningar,
38169: personalen av 283 arbetstagare. Räknat från
38170:                                                       genom viika rättelse söks i storleken på livrän-
38171: 1.3.1989 kommer personalen att minskas till
38172:                                                       tan är för närvarande ca 8 600 och av dessa är
38173: 280 personer. Minskningen berör dock endast
38174:                                                       antalet förstagångsansökningar ca 2 800.
38175: städningen, viiken i fortsättningen skall skötas
38176: genom att tjänsterna köps utifrån. Under 1988            lnom olycksfallsverket har det rått en an-
38177: mottog olycksfallsverket 152 000 ansökningar          hopning av uppgifter redan under flera år,
38178: om ersättning för skada som ådragits i miiitär-       alltsedan Krigsinvalidernas Brödraförbund till-
38179: tjänst. Samma år fattades 129 000 beslut om           sammans med olycksfallsverket år 1980 inledde
38180: dessa skador. År 1987 inlämnades 127 000              en s.k. finkamning. Avsikten med denna var
38181: ansökningar och 120 000 beslut fattades. Ök-          att de krigsinvalider som var berättigade till
38182: ningen av antalet ansökningar har även berott         ersättning skulle få ersättning enligt lagen om
38183: på att praxis för statistikföringen ändrats ( +       skada, ådragen i miiitärtjänst (404/48). Det
38184: 10 000 ansökningar) men först och främst på           stora antalet förstagångsansökningar förorsa-
38185: att antalet ansökningar ökat betydligt mer än         kade stockning i olycksfallsverkets beslutsfat-
38186: väntat. Speciellt ansökningarna om ersättning         tande.
38187: för sjukvårdskostnader har ökat anmärknings-             1 flera olika sammanhang har man försökt
38188: värt. Detta beror troligtvis på att invaliderna       reda ut hur tiden för beslutsfattandet vid
38189: på grund av högre ålder oftare insjuknar i            olycksfallsverket kunde förkortas. Sedan år
38190: olika sjukdomar. Dessutom har den ändring i           1983 har försök gjorts att lösa problemet med
38191: lagen angående utvidgad tillämpning av lagen          anhopningen av uppgifter vid olycksfallsverket
38192: om skada, ådragen i militärtjänst (1013/87),          med hjälp av rationaliseringsåtgärder, som en
38193: som gjort det möjligt att på nytt ansöka om           konsult utifrån planerat. Resultaten av detta
38194: ersättning haft till följd att antalet ansökningar    arbete har varit att sådana arbetsskeden som
38195: ökat. Även antalet ansökningar om rehabilite-         överlappat varandra har avvecklats samt att
38196: ring och tilläggsförsörjningspension har fort-        beslutsfattandet överförts till en lägre nivå.
38197: satt att öka. För närvarande har olycksfallsver-      Med hjälp av dessa rationaliseringsåtgärder har
38198: ket ca 32 000 oavgjorda ansökningar.                  antalet beslut som fattats ökat jämnt. Dessa
38199:    Ansökningarna om rehabilitering har ökat           åtgärder kommer alltjämt att fortsättas. Kon-
38200: betydligt i antal till följd av att de lindrigt       sulten har bedömt utvecklingen i fråga om
38201: skadade krigsinvaliderna fått rätt till rehabilite-   arbetsuppgifterna vid olycksfallsverket ända
38202:                                     1988 vp. -     KK n:o 712                                     5
38203: 
38204: fram till nästa årtusende. Enligt bedömningen      tas i bruk vintern 1990. Enligt förslag från
38205: kan uppgifterna skötas utan att personalen         olycksfallsverkets     organisationsarbetsgrupp
38206: ökas.                                              skall verkets tjänstestruktur alltjämt utvecklas.
38207:    Anhopningen av uppgifter vid olycksfalls-       På detta sätt ökas arbetskraften på berednings-
38208: verket kan enligt social- och hälsovårdsministe-   nivå. Ett särskilt problem vid olycksfallsverket
38209: riets uppfattning inte avvecklas snabbt genom      har redan under ett par år varit den stora
38210: att personalen ökas. Då det beträffande första-    omsättningen på personal. Under 1987 var
38211: gångsansökningarna kan vara fråga om hän-          omsättningen 22 Ofo. Situationen håller nu på
38212: delser som inträffat för nästan 50 år sedan kan    att förbättras, eftersom arbetsplatsomsätt-
38213: dröjsmålet med behandlingen av ansökningar-        ningen under 1988 sj önk till 17 %.
38214: na delvis bero på att man i arkivei inte hittar       Vid social- och hälsovårdsministeriet är man
38215: uppgifter om att personen skulle ha sårats eller   medveten om att tiden för behandlingen av
38216: insjuknat. Både förstagångsansökningarna och       ärenden som gäller ersättning för skador, som
38217: ansökningarna om en rättelse av invaliditets-      ådragits i militärtjänst, ofta är alltför lång.
38218: graden förutsätter medicinsk sakkännedom.          Enligt social- och hälsovårdsministeriets upp-
38219: Det har varit svårt att få tag på sakkunniga       fattning kan man dock inte i huvudsak lösa
38220: läkare.                                            dessa problem, som gäller beslutsfattandet vid
38221:    Förutom att fortsätta rationaliseringen         olycksfallsverket, genom att öka personalen
38222: försöker man även göra beslutsfattandet vid        utan genom att fortsätta att tillämpa ovan
38223: olycksfallsverket mera effektivt genom att         nämnda rationaliseringsåtgärder, bl.a. genom
38224: förnya verkets föråldrade ADB-system. Ut-          att utveckla ADB-systemet och personalens
38225: vecklandet av ett nytt system har tagit och        tjänstestruktur. Enligt social- och hälsovårds-
38226: kommer även i fortsättningen att ta i anspråk      ministeriets åsikt bör man på nytt se över de
38227: mycket resurser, vilka tas från den övriga         planer som finns på att minska personalen och
38228: verksamheten. Som det nu ser ut kan systemet       vid behov flytta fram förverkligandet av dessa.
38229: 
38230:     Helsingfors den 6 mars 1989
38231: 
38232:                                                                        Minister Tarja Halonen
38233:                                             1988 vp.
38234: 
38235: Kirjallinen kysymys n:o 713
38236: 
38237: 
38238: 
38239: 
38240:                                 Sarapää: Jäniskosken ja Norjan rajan välisen maantien perus-
38241:                                    korjauksen nopeuttamisesta
38242: 
38243: 
38244:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38245: 
38246:    Jäniskosken ja Norjan rajan välisen tieyh-     maastossa kulkeva tie ei vastaa liikenneturvalli-
38247: teyden toimenpidesuunnitelmat on vahvistettu      suudeltaan edes polkutielle asetettavia vaati-
38248: kahdessa osassa:                                  muksia.
38249:    - Liikenneministeriön kirjeellä 28.6.1985         Runsaat 23 kilometriä pitkän tieosuuden ra-
38250: nro 1147/41/85 välille Jäniskoski-Lauttajär-      kentamiselle on olemassa myös painavat työ-
38251: vi, yhteensä 12,94 km.                            voimapoliittiset perusteet. Alue sijaitsee kolt-
38252:    - Liikenneministeriön kirjeellä 20.5.1988      tien asutusalueen välittömässä läheisyydessä.
38253: nro 819/41/88 välille Lauttajärvi-Norjan ra-      Kun kolttien suurimmassa asutuskeskuksessa,
38254: ja, yhteensä 10,22 km.                            Sevettijärvellä, oli työttömyys yli 34 OJo marras-
38255:    Lapin tie- ja rakennuspiirin tienpidon toi-    kuun lopussa 1988, voidaan puhua todellisesta
38256: menpideohjelmassa on hanke sijoitettu aloitet-    hätätilanteesta. Ne lupaukset, jotka liikenne-
38257: tavaksi vuonna 1994. Kokonaiskustannukset         ministeri teki kolttien lähetystön vieraillessa
38258: on arvioitu runsaaksi 23 miljoonaksi markaksi.    Helsingissä keväällä 1988, odottavat yhä toteu-
38259:    Tiellä on huomattava liikenteellinen merki-    tumistaan. Jäniskosken ja Norjan rajan väli-
38260: tys, koska Näätämö on ainoa Suomen ja Nor-        nen tieyhteys tulisi rakentaa mitä pikimmin.
38261: jan välinen rajanylityspaikka Inarin kunnassa.       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
38262: Alueen matkailullinen merkitys on myös li-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
38263: sääntymässä. Norjalaiset ovat perinteisesti       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
38264: käyttäneet tietä tullessaan viikonloppuisin os-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38265: toksille Inariin ja Ivaloon.
38266:    Jäniskosken ja Norjan rajan välisellä tie-               Aikooko Hallitus käynnistää Jänis-
38267: osuudella on vuosittain sattunut runsaasti on-           kosken ja Norjan rajan välisen maan-
38268: nettomuuksia, joissa on menetetty myös ihmis-            tien peruskorjauksen kuluvan vuoden
38269: henkiä. Serpentiinimäisenä kumpuilevassa                 aikana?
38270: 
38271:     Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1989
38272: 
38273:                                         Kimmo Sarapää
38274: 
38275: 
38276: 
38277: 
38278: 290158P
38279: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 713
38280: 
38281: 
38282: 
38283: 
38284:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38285: 
38286:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Lapin tiepiirin alueella tulee lähivuosina ole-
38287: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      maan melkoisia vaikeuksia hankkeiden ajoitus-
38288: olette 2 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn          suunnitelmia laadittaessa. Uuteen pohjoismai-
38289: kirjeenne n:o 4 ohella toimittanut valtioneu-      seen yhteistyöohjelmaan on tiettävästi tulossa
38290: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       valtatien n:o 21 parantaminen välillä Pello-
38291: kansanedustaja Kimmo Sarapään näin kuulu-          Kolari. Saattoporan kultakaivoksen avaaminen
38292: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 713:          tuo uusia ongelmia liikenneyhteyksiin Kolaris-
38293:                                                    sa. Rovaniemen, Kemin ja Tornion alueella on
38294:           Aikooko Hallitus käynnistää Jänis-       kiireellisesti korjattavia liikenneongelmia. Sok-
38295:        kosken ja Norjan rajan välisen maan-        iin kaivostoiminnan mahdollinen aloittaminen
38296:        tien peruskorjauksen kuluvan vuoden         aiheuttaa huomattavia tienparannustöitä.
38297:        aikana?                                        Inarin kunnan alueella jatkuu Kaamasen-
38298:                                                    Utsjoen tien parantaminen. Kuola-projektit ai-
38299:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       heuttavat Rajajoosepin tien välittömän paran-
38300: vasti seuraavaa:                                   nustarpeen. Mikäli Kessin hakkuut aloitetaan,
38301:                                                    on myös Nellimön tie parannettava kiireellises-
38302:    Kaamasen-Näätämön-Norjan rajan tietä            ti. Tarpeellisuudestaan huolimatta Jäniskosken
38303: parannettiin määrätietoisesti työllisyysrahoin     ja Norjan rajan välisen tien parantaminen jää
38304: aina vuoteen 1985 asti, jolloin tien parantami-    vähäliikenteisimpänä näiden hankkeiden jäl-
38305: nen sijoitettiin pohjoismaiseen yhteistyöohjel-    keen, ellei hankkeeseen saada työllisyysvaroja.
38306: maan ja työllisyysrahan saanti hankkeelle lop-        Työllisyystilanne Sevettijärven alueella on
38307: pui. Tie saatiin tuolloin tyydyttävään kuntoon     huono. Perusteet työllisyysrahan myöntämi-
38308: Kaamasesta Jäniskoskelle.                          seksi hankkeille ovat olemassa. Tosin työvoi-
38309:    Teiden tekemisen momentin rahoitusta ei ole     maviranomaisten mukaan valtion töitä Inarin
38310: koko maassa saatu riittävästi lisättyä. Rahoi-     alueella on runsaasti verrattuna muihin vaikei-
38311: tuksen kasvu on suunnattu päätieverkon tär-        siin alueisiin Lapissa.
38312: keisiin hankkeisiin. Myös Lapin tiepiirin alu-        Edellä olevan perusteella johdonmukaisinta
38313: eella on pääteiden osuus lisääntynyt. Lapin        olisi pyrkiä toteuttamaan Jäniskosken ja Nor-
38314: tiepiirin alueella on lisäksi rahoitettu teiden    jan rajan välinen tienparannustyö työllisyysra-
38315: tekemisen rahoin toinen samaan pohjoismai-         hoin.
38316: seen yhteistyöohjelmaan sisältyvä hanke Kaa-          Tietyön aloittaminen vuonna 1989 on vai-
38317: manen-Utsjoki.                                     keata, sillä eduskunnan hyväksymässä vuoden
38318:    Jäniskosken ja Norjan rajan välisen tieosuu-    1989 tulo- ja menoarviossa on työllisyysraho-
38319: den parantaminen on ajoitettu tienpidon toi-       jen käyttö tietöihin rajattu 100 Mmk:aan, joka
38320: menpideohjelmassa vuosille 1994-96. Hank-          kuluu lähes kokonaan keskeneräisten töiden
38321: keen kustannusarvio on yhteensä noin 23 Mmk        jatkamiseen. Nähtäväksi jää, laaditaanko ku-
38322: ja sen suunnitelmat ovat valmiina.                 luvan vuoden syksyllä lisätyöllisyysohjelmia ja
38323:    Liikenneministeriö esitti kuitenkin hankkeen    onko silloin mahdollista saada hankkeelle työl-
38324: aloittamista jo vuoden 1989 eli tämän vuoden       lisyysrahaa. Lisätyöohjelmat laaditaan työvoi-
38325: budjettiin, mutta hallituksen esitykseen tiehan-   maministeriössä ja esitellään sieltä valtioneu-
38326: ke ei enää sisältynyt.                             voston päätettäväksi.
38327: 
38328:     Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1989
38329: 
38330:                                                             Liikenneministeri Pekka Vennamo
38331:                                      1988 vp. -     KK n:o 713                                     3
38332: 
38333: 
38334: 
38335: 
38336:                               Tili Riksdagens Herr Talman
38337: 
38338:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         righeter vid tidsplaneringen av olika projekt. 1
38339: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         ett nytt nordiskt samarbetsprogram kommer
38340: nr 4 av den 2 februari 1989 tili vederbörande       veterligen att ingå förbättring av riksväg ur 21
38341: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      på sträckan Pello-Kolari. Öppnandet av Saat-
38342: jande av riksdagsman Kimmo Sarapää under-           topora guldgruva kommmer att medföra nya
38343: tecknade spörsmål nr 713:                           problem för vägförbindelserna i Kolari. Rova-
38344:                                                     niemi, Kemi och Torneå har trafikproblem
38345:          Ämnar Regeringen påbörja en grund-         som bör avhjälpas i · brådskande ordning. Ett
38346:        reparation av landsvägen mellan Jä-          eventuellt inledande av gruvverksamhet i Sokli
38347:        niskoski och norska gränsen under det-       medför omfattande vägförbättringsarbeten.
38348:        ta år?                                           lnom Enare kommun fortsätter förbätt-
38349:                                                     randet av sträckan Kaamanen-Utsjoki. Kola-
38350:    Såsom svar på detta spörsmåt får jag vörd-       projektet föranleder ett omedelbart behov av
38351: samt anföra följande:                               att förbättra vägen tili Rajajooseppi. Om av-
38352:    Vägen på sträckan Kaamanen-Näätämö-              verkningarna i Kessi inleds, måste även vägen
38353: norska gränsen förbättrades målmedvetet med         tili Nellimö förbättras skyndsamt. Trots att en
38354: sysselsättningsanslag fram tili år 1985, då för-    förbättring av sträckan Jäniskoski-norska
38355: bättrandet av vägen införlivades med ett nor-       gränsen behövs, kommer detta projekt, efter-
38356: diski samarbetsprogram och projektet inte           som denna väg är mindre trafikerad, att ge-
38357: längre fick sysselsättningsanslag. 1 samband        nomföras först efter de ovan nämnda projek-
38358: därmed blev vägen satt i tillfredsställande skick   ten, om inte sysselsättningsmedel erhålls för
38359: från Kaamanen tili Jäniskoski.                      projektet.
38360:    Under momentet för byggande av vägar har            Sysselsättningsläget är svårt i Sevettijärvi.
38361: anslagen inte ökat tillräckligt för hela landet.    Grunder för att bevilja sysselsättningsanslag
38362: Ökningen har anslagits för viktiga projekt          för projektet föreligger. Visserligen finns det
38363: inom huvudvägnätet. Ä ven inom Lapplands            enligt arbetskraftsmyndigheterna rikligt med
38364: vägdistrikt har andelen huvudvägar ökat. lnom       statens arbeten i Enare jämfört med andra
38365: Lapplands vägdistrikt har man dessutom med          svåra områden i Lappland.
38366: anslag för byggande av vägar finansierat ett           Med stöd av vad som ovan anförts vore det
38367: annat projekt som ingår i samma nordiska            mest konsekvent att försöka genomföra väg-
38368: samarbetsprogram, nämligen Kaamanen-Uts-            förbättringsarbetet på sträckan Jäniskoski-
38369: joki.                                               norska gränsen med sysselsättningsanslag.
38370:    Förbättringen av sträckan Jäniskoski-nor-           Det är svårt att inleda vägarbetet år 1989, ty
38371: ska gränsen har i åtgärdsprogrammet för väg-        i den av riksdagen godkända budgeten för år
38372: hållningen förlagts tili åren 1994-96. Projek-      1989 har användningen av sysselsättningsan-
38373: tets kostnadsförslag uppgår tili sammanlagt ca      slag för vägarbeten begränsats tili 100 Mmk,
38374: 23 Mmk, och planerna är färdiga.                    vilket nästan helt kommer att gå åt tili att
38375:    Trafikministeriet föreslog likväl att inledan-   fortsätta med pågående arbeten. Det återstår
38376: det av projektet skulle upptas redan i inneva-      att se, om man i höst kommer att uppgöra
38377: rande års budget (1989), men i regeringens          tilläggsarbetsprogram och om det då blir möj-
38378: budgetproposition ingick vägprojektet sedan         ligt att få sysselsättningsanslag för projektet.
38379: inte.                                               Tiliäggsarbetsprogrammen uppgörs vid arbets-
38380:    lnom Lapplands vägdistrikt kommer man            kraftsministeriet och föreläggs statsrådet för
38381: under de närmaste åren att ha avsevärda svå-        beslut.
38382:     Helsingfors den 24 februari 1989
38383: 
38384:                                                                  Trafikminister Pekka Vennamo
38385:                                               1988 vp.
38386: 
38387: Kirjallinen kysymys n:o 714
38388: 
38389: 
38390: 
38391: 
38392:                                   Elo ym.: Porin ja Rauman valitsemisesta alueellisiksi kasvukes-
38393:                                      kuksiksi
38394: 
38395: 
38396:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38397: 
38398:    Joitakin päiviä sitten esiteltiin julkisuudessa   Myös muun Satakunnan kehitys on taantunut
38399: pääkaupunkiseututyöryhmän alustavia suunni-          viime vuosina.
38400: telmia pääkaupunkiseudun ongelmien lievittä-            Porin ja Rauman talousalueilla on kuitenkin
38401: miseksi. Yhdeksi keinoksi työryhmä esitti pää-       vahva teollinen perinne ja· kaikki edellytykset
38402: kaupungin ulkopuolisia alueellisia kasvukes-         tarjota tasapainoinen vaihtoehto pääkaupunki-
38403: kuksia. Edelleen julkisuudessa olleiden tietojen     seudulle. On syytä erikseen mainita, että Porin
38404: mukaan pääkaupunkiseututyöryhmän suunni-             ja Rauman satamat muodostavat hyvän vaih-
38405: telmiin kuuluvat huippunopeat junayhteydet           toehdon esim. Helsingin satamalle.
38406: kasvukeskuksiin ja keskeisten maantieyhteyk-            Satakunnan kehitys taantuu kuitenkin enti-
38407: sien, kuten valtateiden n:o 3, 1, 4 sekä 6/7         sestään, jos valtiovalta ei kiinnitä riittävää
38408: kehittäminen moottoriteiksi.                         huomiota alueen kehittämiseen. Tämä edellyt-
38409:    Pääkaupunkiseututyöryhmän           kaavailujen   tää myös sitä, että liikenneyhteyksiä Satakun-
38410: mukaan alueellisiksi kasvukeskuksiksi valittai-      taan parannetaan ratkaisevasti. Välttämättö-
38411: siin ensisijaisesti Turku, Tampere, Jyväskylä,       miä toimenpiteitä olisivat ensi sijassa Tampe-
38412: Kuopio, Vaasa, Oulu ja Rovaniemi. Näiden             reen-Porin/Rauman radan peruskorjauksen
38413: alueiden kehittämiseksi valtiovalta on jo tähän      ja sähköistämisen kiirehtiminen niin, että Hel-
38414: mennessä tehnyt paljon, ja ne ovat kaikki            singistä voitaisiin kulkea junalla Poriin ja Rau-
38415: esimerkiksi korkeakoulukaupunkeja.                   malle alle kolmessa tunnissa lähivuosien aika-
38416:    Tarkasteltaessa alustavasti hahmoteltuja          na. Edelleen valtatie n:o 2 pitäisi ottaa niiden
38417: kasvukeskuksia kiinnittyy huomio siihen, että        maanteiden joukkoon, jotka aiotaan kehittää
38418: Länsi-Suomi, eli lähinnä Satakunta, jäisi koko-      moottoriteiksi lähivuosina.
38419: naan vaille kasvukeskuksia. Kuitenkin Sata-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
38420: kunnan talousmaakunnan kehitys kaipaisi juu-         jestyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitäm-
38421: ri tällä hetkellä voimakasta valtiovallan tukea.     me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
38422: Tämä tuki saattaisi parhaiten kanavoitua siten,      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
38423: että valittaisiin Porin ja Rauman talousalueet       sen:
38424: yhdeksi kasvukeskusalueeksi. Viime vuosina
38425: Satakunnan kehitys on ollut todella kielteistä.                Onko Hallitus tietoinen Satakunnan
38426: Työttömyys on ollut useita prosentteja maan                 taantuvasta kehityksestä, ja jos on,
38427: keskitason yläpuolella, ja asukasluku on vä-                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
38428: hentynyt keskimäärin lähes tuhannella vuosit-               ryhtyä Porin ja Rauman talousalueiden
38429: tain. Niinpä Porissa väkiluku on vähentynyt                 valitsemiseksi alueellisiksi kasvukeskuk-
38430: 300-500 ja Raumalla 100-200 vuodessa.                       siksi?
38431: 
38432:     Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1989
38433: 
38434:           Mikko Elo                     Maunu Kohijoki                 Einari Nieminen
38435:           Kalevi Lamminen               Raila Aho                      Aino Pohjanoksa
38436:           Timo Laaksonen                Heikki Rinne                   Timo Roos
38437: 
38438: 
38439: 
38440: 290147C
38441: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 714
38442: 
38443: 
38444: 
38445: 
38446:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38447: 
38448:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      alueasemaa nostettiin ja Pori ja Kihniö mää-
38449: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      rättiin erityisalueiksi.
38450: olette 2 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn             Tämän vuoden alusta valtioneuvosto määrä-
38451: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       si Porin ja Kihniön lisäksi myös Parkanon ja
38452: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      Karvian kunnat erityisalueiksi. Porin alueen
38453: edustaja Elon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta    rakennemuutosongelmat ovat lisäksi olleet si-
38454: kysymyksestä n:o 714:                              säasianministeriön asettaman ns. rakennemuu-
38455:           Onko Hallitus tietoinen Satakunnan       tostyöryhmän käsittelyssä.
38456:        taantuvasta kehityksestä, ja jos on,           Kun vielä otetaan huomioon, että Satakunta
38457:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     kuuluu Kehitysaluerahaston toimialueeseen,
38458:        ryhtyä Porin ja Rauman talousalueiden       Satakunnan mahdollisuuksista hyödyntää alue-
38459:        valitsemiseksi alueellisiksi kasvukeskuk-   poliittisia toimenpiteitä on huolehdittu erittäin
38460:        siksi?                                      laajasti.
38461:                                                       Hallituksen toimesta ei sen sijaan ole käyn-
38462:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       nissä valmisteluja, joiden tarkoituksena olisi
38463: vasti seuraavaa:                                   kysyjien tarkoittamien alueellisten kasvukes-
38464:    Satakunnan mahdollisuuksia hyödyntää            kusten valinta.
38465: aluepoliittisia toimenpiteitä on parannettu mer-      Pääkaupunkiseudun erityisongelmien ratkai-
38466: kittävästi. Valtioneuvoston päättäessä vuoden      semiseen liittyvät muualle maahan mahdollises-
38467: 1988 alusta voimaan tulleesta aluepoliittisesta    ti kohdistuvat toimenpiteet tulevat hallituksen
38468: perusvyöhyke- ja tukialuejaosta viisi Pohjois-     käsittelyyn sen jälkeen, kun tätä varten asetet-
38469: Satakunnan kuntaa siirrettiin kolmannesta pe-      tu pääkaupunkiseututyöryhmä on kevään aika-
38470: rusvyöhykkeestä toiseen, yhden kunnan tuki-        na saanut ehdotuksensa valmiiksi.
38471: 
38472:     Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1989
38473: 
38474:                                                                        Ministeri Erkki Liikanen
38475:                                     1988 vp. -     KK n:o 714                                   3
38476: 
38477: 
38478: 
38479: 
38480:                              Tili Riksdagens Herr Talman
38481: 
38482:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        rades och Björneborg och Kihniö förordnades
38483: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        tili specialområden.
38484: av den 2 februari 1989 tili vederbörande med-          Från ingången av innevarande år förordnade
38485: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    statsrådet förutom Björneborg och Kihniö
38486: av riksdagsman Elo m.fl. undertecknade spörs-      även Parkano och Karvia kommuner tili speci-
38487: mål nr 714:                                        alområden. De problem strukturomvandlingen
38488:                                                    förorsakat Björneborgsområdet har dessutom
38489:           Är Regeringen medveten om den till-      behandlats i den s.k. strukturomvandlingsar-
38490:        bakagång i utvecklingen som håller på       betsgrupp som tilisatts av inrikesministeriet.
38491:        att ske i Satakunta och om den är,              Då det ännu tas i betraktande att Satakunta
38492:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     hör tili Utvecklingsområdesfondens verksam-
38493:        ta för att Björneborgs och Raumo eko-       hetsområde, har möjligheterna för Satakunta
38494:        nomiska regioner väljs tili regionala       att utnyttja de regionalpolitiska åtgärderna
38495:        tiliväxtcentra?                             tillgodosetts på ett mycket omfattande sätt.
38496:                                                        Inom regeringen pågår däremot inte för
38497:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       närvarande något beredningsarbete i syfte att
38498: samt anföra följande:                              välja sådana tillväxtcentra som spörsmålsstäl-
38499:   Möjligheterna att i Satakunta utnyttja de        larna avser.
38500: regionalpolitiska åtgärderna har förbättrats be-      Åtgärder som anknyter tilllösandet av speci-
38501: tydligt. Då statsrådet beslöt om den regional-     alproblem inom huvudstadsregionen och som
38502: politiska baszons- och stödområdesindelningen      eventuellt inriktar sig på landet i övrigt be-
38503: som trädde i kraft vid ingången av 1988            handlas av regeringen efter att den arbetsgrupp
38504: överfördes fem kommuner i norra Satakunta          för huvudstadsregionen som tillsatts för detta
38505: från den tredje baszonen tili den andra, en        ändamål har färdigställt sitt förslag under vå-
38506: kommuns ställning som stödområde förbätt-          rens lopp.
38507: 
38508:     Helsingfors den 7 mars 1989
38509: 
38510:                                                                       Minister Erkki Liikanen
38511: 1
38512: 1
38513: 1
38514:     1
38515:     1
38516:     1
38517:         1
38518:         1
38519:         1
38520:             1
38521:             1
38522:             1
38523:                 1
38524:                 1
38525:                 1
38526:                     1
38527:                     1
38528:                     1
38529:                         1
38530:                         1
38531:                         1
38532:                             1
38533:                                              1988 vp.
38534: 
38535: Kirjallinen kysymys n:o 715
38536: 
38537: 
38538: 
38539: 
38540:                                 Tennilä: Kittilän vanhainkodin rakennustöiden käynnistämisestä
38541: 
38542: 
38543:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38544: 
38545:   Kittilään tarvitaan välttämättä kiireellisesti   sillä rakennustöitä on Lapissa varhain tulevan
38546: uusi vanhainkoti. Se onkin suunnitelmissa si-      talven vuoksi syksyllä mahdoton aloittaa.
38547: ten, että rakentamisen pitäisi alkaa tänä vuon-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
38548: na. Rakennustöiden käynnistämistä uhkaa kui-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
38549: tenkin hallituksen suunnittelema menojen leik-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
38550: kauspäätös. Se myöhentäisi myös Kittilän van-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38551: hainkodin rakennustöiden aloittamisen syk-
38552: syyn. Käytännössä tämä merkitsisi rakennus-                 Aikooko Hallitus varmistaa sen, että
38553: työn lykkääntymistä vähintäänkin vuodella,                Kittilän vanhainkodin rakentamisen
38554:                                                           aloittaminen pääsee käyntiin aiempien
38555:                                                           suunnitelmien mukaisesti?
38556: 
38557:      Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1989
38558: 
38559:                                       Esko-Juhani Tennilä
38560: 
38561: 
38562: 
38563: 
38564: 290111N
38565: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 715
38566: 
38567: 
38568: 
38569: 
38570:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38571: 
38572:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      taviksi aikaisintaan 1.10.1989. Aikarajoitus ei
38573: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      koske päiväkoteja eikä sellaisia hankkeita, joi-
38574: olette 2 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn          den kokonaiskustannuksista rakentamisesta ai-
38575: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       heutuva osuus on pienempi kuin 50 prosenttia.
38576: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      Sosiaali- ja terveysministeriö voi erityisestä
38577: edustaja Tennilän näin kuuluvasta kirjallisesta    syystä antaa lääninhallitukselle luvan poiketa
38578: kysymyksestä n:o 715:                              aloittamisajankohtaa koskevasta määräykses-
38579:                                                    tä.
38580:          Aikooko Hallitus varmistaa sen, että         Sosiaali- ja terveysministeriö on 3.2.1989
38581:        Kittilän vanhainkodin rakentamisen          tekemällään päätöksellä antanut lääninhalli-
38582:        aloittaminen pääsee käyntiin aiempien       tuksille yleiset ohjeet vuosien 1989-1993 kos-
38583:        suunnitelmien mukaisesti?                   kevien toteuttamissuunnitelmien vahvistamises-
38584:                                                    ta. Päätöksen liitteessä on lueteltu ne käyttö-
38585:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kustannushankkeet, joille ministeriö antoi lu-
38586: vasti seuraavaa:                                   van aloittaa rakentamisen ennen 1.10.1989.
38587:   Valtioneuvosto muutti 26.1.1989 valtakun-        Kittilän vanhainkoti on yksi näistä hankkeista,
38588: nallista suunnitelmaa sosiaali- ja terveyden-      jotka voidaan aloittaa aiempien suunnitelmien
38589: huollon järjestämisestä vuosina 1989-1993 si-      mukaisesti. Erityisenä syynä on otettu huo-
38590: ten, että lääninhallitusten tulee vahvistaa vuo-   mioon muun muassa kunnan sijainti Lapin
38591: delle 1989 osoitetuista aloittamisvaltuuksista     läänissä.
38592: toteutettavat käyttökustannushankkeet aloitet-
38593: 
38594:     Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1989
38595: 
38596:                                                                        Ministeri Tarja Halonen
38597:                                     1988 vp. -     KK n:o 715                                     3
38598: 
38599: 
38600: 
38601: 
38602:                              Tili Riksdagens Herr Talman
38603: 
38604:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordingen         inledas tidigast 1.10.1989. Tidsbegränsningen
38605: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        gäller inte daghem eller projekt för vilka den
38606: av den 2 februari 1989 tili vederbörande med-      andel av totalkostnaderna som föranleds av
38607: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    byggandet är mindre än 50 OJo. Social- och
38608: av riksdagsman Tennilä undertecknade spörs-        hälsovårdsministeriet kan av särskilda skäl ge
38609: mål nr 715:                                        länsstyrelserna tillstånd att avvika från bestäm-
38610:                                                    melsen om tidpunkten för inledande av ett
38611:          Ämnar Regeringen säkerställa att          projekt.
38612:        byggandet av ålderdomshemmet i Kitti-          Social- och hälsovårdsministeriet har genom
38613:        lä inleds enligt de tidigare planerna?      sitt beslut av 3.2.1989 givit länsstyrelserna
38614:                                                    allmänna anvisningar om fastställande av reali-
38615:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       seringsplanerna för åren 1989-1993. 1 en bila-
38616: samt anföra följande:                              ga tili beslutet har räknats upp de driftskost-
38617:    Statsrådet ändrade 26.1.1989 den riksomfat-     nadsprojekt för vilka ministeriet gav tillstånd
38618: tande planen för anordnande av social- och         att inleda byggandet före 1.10.1989. Ålder-
38619: hälsovården åren 1989-1993 så att länsstyrel-      domshemmet i Kittilä är ett av de projekt som
38620: serna skall fastställa de driftskostnadsprojekt,   kan inledas enligt de tidigare planerna. Såsom
38621: som skall genomföras med de bemyndiganden          ett särskilt skäl har beaktats bl.a. att kommu-
38622: att inleda projekt som anvisats för 1989, att      nen är belägen i Lapplands Iän.
38623: 
38624:     Helsingfors den 24 februari 1989
38625: 
38626:                                                                        Minister Tarja Halonen
38627: 1
38628: 1
38629: 1
38630: 1
38631:     1
38632:     1
38633:     1
38634:     1
38635:         1
38636:         1
38637:         1
38638:         1
38639:             1
38640:             1
38641:             1
38642:             1
38643:                 1
38644:                 1
38645: