Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

A_1989_1 | A_1989_2 | A_1989_3 | A_1989_4 | B_1989_1 | B_1989_2 | C_1989_1 | C_1989_2 | D_1989 | E_1989_1 | E_1989_2 | E_1989_3 | E_1989_4 | E_1989_5 | E_1989_6 | F_1989_1 | F_1989_2 | F_1989_3 | Hak_1989 | PTK_1989_1 | PTK_1989_2 | PTK_1989_3 | PTK_1989_4 | PTK_1989_5 |

1: Vuoden 1989
2: 
3: VALTIOPÄIVÄT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: F1
10: Kirjalliset kysymykset
11: 1-230
12: 
13: 
14: EDUSKUNTA
15: HELSINKI
16:         ISSN 0783-991X
17: Helsinki 1989. Valtion painatuskeskus
18: SISÄLLYSLUETTELO
19: 
20: 
21: 
22: 
23: Kirjalliset kysymykset 1-230
24: 
25:   1 Pulliainen: Autojen tyhjäkäynnin rajoittami-      17 Pulliainen: Kuulo- ja puhevammaisille välttä-
26:   sesta taajama-alueilla                              mättömien tekstipuhelujen maksujen alentami-
27:                                                       sesta
28:   2 Pulliainen: Yksityisautoissa käytettävien polt-
29:   tonesteiden hintojen korottamisesta                 18 Tenhiälä: Kunniakonsulijärjestelmän tarjoa-
30:                                                       mien mahdollisuuksien hyödyntämisestä ulko-
31:   3 Pulliainen: Tasa-arvolaille asetettujen tavoit-
32:                                                       maankaupassa
33:   teiden toteutumisesta
34:                                                       19 Nyman m.fl.: Om skatteavdrag för katalysa-
35:   4 Pulliainen: Paanajärven muodostamisesta
36:                                                       torförsedda personbilar
37:   Suomen ja Neuvostoliiton väliseksi Ystävyyden
38:   Vedeksi                                             19 Nyman ym.: Katalysaattoreilla varustetuista
39:                                                       henkilöautoista myönnettävästä verovähennyk-
40:   5 Pulliainen: Sodankylän Koitelaiskairaa koske-
41:                                                       sestä
42:   van suojelulain säätämisestä
43:                                                       20 Nyman m.fl.: Om ökad oljebekämpningsbe-
44:   6 Pulliainen: Koiraveron perimättä jättämisestä
45:                                                       redskap
46:   vesikauhua vastaan rokotettujen koirien osalta
47: 
48:   7 Pulliainen: Tenojoen suomalaisten kalavesien
49:                                                       20 Nyman ym.: Öljyntorjuntavalmiuden paran-
50:   omistajien oikeuksien turvaamisesta                 tamisesta
51: 
52:   8 Pulliainen: Siianpoikasistutusten onnistumi-      21 Särkijärvi: Päivittäistavarakaupan kieltävistä
53:   sesta Inarin kunnan vesistöissä                     asemakaavamerkinnöistä
54: 
55:   9 Pulliainen: Kunnanrajan tarkistamisesta Ou-       22 Särkijärvi: Rakennusalan palkkojen vaiku-
56:   lunsalon ja Ylikiimingin kuntien välillä            tuksesta rakennuskustannusindeksiä laskettaessa
57: 
58:   10 Pulliainen: Emolehmäkarjan laiduntamisen         23 Rinne: Väkivallanvastaisen muistomerkin ra-
59:   sallimisesta kesannoiduilla pelloilla               kentamisesta Huittisiin
60: 
61:   11 Pulliainen: Rikoslainsäädännön täydentämi-       24 Almgren: Kotkan merenkulkupiirin ja Kot-
62:   sestä tiedon varastamista koskevilla säännöksillä   kan luotsipiirin toimintojen säilymisestä Kotkas-
63:                                                       sa
64:   12 Pulliainen: Lääninhallitusten ja kunnan
65:   omien virkamiesten kunnanhallituksen jäsenyyt-      25 Kohijoki ym.: Porin-MäntyJuodon maan-
66:   tä koskevan vaalikelpoisuuden rajoittamisesta       tien n:o 265 rakentamisesta nelikaistaiseksi
67: 
68:   13 Kekkonen: Merenkulkuhallituksen piirihal-        26 Jokinen: Kaapelitelevisiojärjestelmien vaiku-
69:   linnon uudistamissuunnitelmista                     tuksista asumiskustannuksiin
70: 
71:   14 Pokka: Arktisten alueiden konferenssin jär-      27 P. Leppänen ym.: Metsä- ja uittotyöntekijäin
72:   jestämisestä Rovaniemellä                           palkkauksen parantamisesta
73: 
74:   15 Pokka: Hoitoalueiden rajojen tarkistamisesta     28 Kortesalmi: Metsänparannusvarojen lisäämi-
75:   metsähallituksen Perä-Pohjolan piirikunta-alu-      sestä
76:   eella
77:                                                       29 Paloheimo ym.: Tuusulan, Nurmijärven ja
78:   16 Paloheimo: Diplomaattisuhteiden aikaansaa-       Vihdin kautta kulkevan voimajohdon linjaus-
79:   misesta Malediivien ja Suomen välillä               vaihtoehdoista
80: 
81: 5904641
82: 4                                               Sisällysluettelo
83: 
84: 
85:     30 Pulliainen: Veden korkeuden säätelystä Ii-            47 Ikonen ym.: Verohallituksen soveltamisoh-
86:     joen keski- ja yläjuoksulla                              jeiden vaikutuksesta metsien luonnontuhoaluei-
87:                                                              den verovapauden toteutumiseen
88:     31 Pulliainen:   Vesakkomyrkytysten      kieltämi-
89:     sestä                                                    48 Rinne: Harkinnanvaraisten työllisyysmäärä-
90:                                                              rahojen säilyttämisestä
91:     32 Nyman m.fl.: Om tryggande av den nuvaran-
92:     de verksamheten vid Kauniala krigsinvalidsjuk-           49 Rinne: Työllisyyslain epäkohtien korjaami-
93:     hus                                                      sesta
94:     32 Nyman ym.: Kaunialan sotavammasairaalan                50 Väänänen: Korkeakoulujen mahdollisuuksis-
95:     nykyisen toiminnan turvaamisesta                          ta päättää niille osoitettujen määrärahojen käy-
96:                                                               töstä
97:     33 Vuoristo ym.: Nikkelikuonan hyötykäytön
98:     lisäämisestä                                              51 Puska: Psykiatrien työpanoksen       käytöstä
99:                                                               työvoimahallinnon tarpeisiin
100:     34 Rinne: Porin Tahkoluotoon rakennettavan
101:     hiilivoimalan päästöjen puhdistamisesta                   52 Puska: Talouspaperin valkaisemisesta
102:     35 Puska: Hirvituhojen torjunnasta rajavyöhyk-            53 Vuoristo ym.: VR:n palveluksessa olevien
103:     keellä                                                    työllisyyden turvaamisesta Raumaalla
104:     36 Vistbacka ym.: Alajärven, Alavuden ja Kris-            54 Pulliainen: Haapajärven kaupungin määrää-
105:     tiinankaupungin aluehälytyskeskuksen säilyttä-            misestä erityisalueeksi
106:     misestä
107:                                                               55 Säilynoja ym.: Työttömyyspäivärahan huo-
108:     37 Rauramo: 3-6-vuotiaiden lasten päivähoi-               mioon ottamisesta sairausvakuutuslain mukaista
109:     don järjestämisestä                                       päivärahaa määrättäessä
110:     38 Nyby: Om höjning av arvodena för statliga              56 Kortesalmi: Ulkomailla asuvien suomalaisten
111:     översättningsuppdrag                                      paluumuuton helpottamisesta
112:     38 Nyby:    Valtion   käännöstoimeksiannoista             57 Renko: Vesakkomyrkkyjen käytön kieltämi-
113:     maksettavien palkkioiden korottamisesta                   sestä metsänhoidossa
114:     39 Pohjanoksa ym.: Liikunnan opetussuunnitel-             58 Pulliainen ym.: Työllistettävien työllistämis-
115:     man toteutumisesta kunnissa                               jakson pidentämisestä
116:     40 Pohjanoksa ym.: Vammaispalvelulain tar-                59 Laaksonen ym.: Ympäristönsuojeluinvestoin-
117:     koittaman vammaisen hemkilön asumisen tuke-               tien liikevaihtoverotuksen keventämisestä
118:     misesta
119:                                                               60 Isohookana-Asunmaa ym.: Ilmansaasteiden
120:     41 Paavilainen ym.: Perhetutkimusyksikön pe-              vaikutuksesta kulttuurihistoriallisesti arvokkai-
121:     rustamisesta Jyväskylän yliopistoon                       siin taideteoksiin
122:     42 Puisto: Suklaan valmisteveron ja hinnanero-            61 Isohookana-Asunmaa ym.: Erillisavustuksen
123:     korvauksen määräytymisperusteiden vaikutuksis-            myöntämisestä merikaapelin rakentamiseksi Hai-
124:     ta elintarvikeviennin kilpailukykyyn                      luotoon
125:     43 Astala ym.: Tarkastajan paikkaamisesta Tu-             62 Alaranta ym.: Oulaisten rautatieaseman pal-
126:     run ja Porin lääninhallitukseen jätehuollon ja            velujen turvaamisesta
127:     ilmansuojelun tehtäviin
128:                                                               63 Alaranta ym.: Merijärven postikonttorin au-
129:     44 Särkijärvi ym.: Investointiveron vaikutuksis-          kioloajan pidentämisestä
130:     ta rakennusalan tuotantokapasiteettiin
131:                                                               64 T. Roos ym.: Kiinteistöjen lyhytaikaisiin pe-
132:     45 Särkijärvi ym.: YK:n merioikeussopimuksen              rusparannuslainoihin tarkoitettujen määräraho-
133:     ratifioinnista                                            jen lisäämisestä
134:     46 Laine ym.: Kunnan valtion luottamustehtä-             65 Väänänen ym.: Alueelliseen taidetoimintaan
135:     viin valitsemien saattamisesta eläketurvan piiriin       tarkoitettujen määrärahojen lisäämisestä
136:                                             Sisällysluettelo                                               5
137: 
138: 66 Jääskeläinen ymo: Alkon sivumyymälän pe-              83 Pulliainen: Vienankarjalaisuuden keskuksen
139: rustamisesta Hartolan kuntaan                            toteuttamisesta Suomussalmella
140: 
141: 67 Jääskeläinen: Rovaniemen Rudolf Steiner                84 Puska ymo: Nso pikku-VALTA VA-uudistuk-
142: -koulun saattamisesta valtionosuuden piiriin              seen liittyvien hallinnollisten menettelyjen yksin-
143:                                                           kertaistamisesta
144: 68 Helle: Outokumpu Oy:tä ja La Escondida
145: -kaivoshanketta koskevan salassapitopäätöksen            85 Helle ymo: Johtokuntien asettamisesta työ-
146: peruuttamisesta                                          voimatoimistoihin
147: 
148: 69 Elo ymo: Kevyen liikenteen väylien rakenta-            86 Pulliainen: Happamoituneen metsän terveh-
149: misesta Porista Kaanaaseen ja Mäntyluotoon                dyttämistoimenpiteistä aiheutuvien kustannusten
150:                                                           verovähennyskelpoisuudesta
151: 70 Renlund mofl.: Om angivande av orternas
152: officiella namn på vägskyltarna                           87 Jokinen: Lasten päivähoidon järjestämiseksi
153:                                                           tarvittavista toimenpiteistä
154: 70 Renlund ymo: Paikkakuntien virallisten ni-
155: mien ilmoittamisesta liikennemerkeissä                   88 Paavilainen ymo: Lapsen kuolemasta aiheutu-
156:                                                          vien vanhempien ongelmien vähentämisestä
157: 71 Metsämäki: VR:n palveluiden saatavuuden
158: turvaamisesta Länsi-Uudenmaan asukkaille                  89 Törnqvist ymo: Ammatillisen aikuiskoulutuk-
159:                                                           sen toteuttamisesta
160: 72 Haavisto: Julkisissa asiakirjoissa olevien koe-
161: eläintoimintaa koskevien tietojen saamisesta              90 Törnqvist ymo: Metsähallituksen hoitoaluei-
162: eräässä tapauksessa                                       den rajojen tarkistussuunnitelmista
163: 73 Kohijoki: Porin Prikaatin ajoneuvojen säily-          91 Törnqvist ymo: Metsästysoikeudesta metsä-
164: tys- ja huoltotilojen lisäämisestä Säkylässä             hallituksen mailla
165: 
166: 74 Aittoniemi: Lapsilisän määrästä avoliitossa           92 Laine ymo: Suomen kehitysyhteistyötavoittei-
167: elävien vanhempien lapsille                              ta koskevan esityksen antamisesta
168: 
169: 75 Pelttari: Viikonvaihteen postinjakelun tehos-         93 P Leppänen: Perhepäivähoitajille maksetta-
170:                                                                0
171: 
172: 
173: 
174: 
175: tamisesta haja-asutusalueilla                            van kustannuskorvauksen verovähennyskelpoi-
176:                                                          suudesta
177: 76 Kortesalmi: Haapajärven kaupungin nimeä-
178: misestä erityisalueeksi                                  94 Pulliainen:  Vihertuotantotutkimuksen          ja
179:                                                          -koetoiminnan tehostamisesta
180: 77 P Leppänen ymo: Ulkomailla töissä olleen
181:      0
182: 
183: 
184: 
185: 
186: mahdollisuudesta saada työttömyysturvalain mu-           95 Pulliainen: Erityistalousalueen perustamises-
187: kaisia etuuksia                                          ta Kostamuksen ja Kuhmon alueelle
188: 78 Anttila ymo: Jätepaperin keräyksen tehosta-           96 Väistö ymo: Turkiseläinten nahkontatyön va-
189: misesta                                                  pauttamisesta liikevaihtoverosta
190: 79 Vihriälä ymo: Vaasan, Jurvan ja Seinäjoen             97 Pulliainen: Itämeren alueen lohikalastuksen
191: välillä liikennöivän postiautolinjan lauantaivuo-        rajoituksista
192: ron säilyttämisestä
193:                                                          98 Jokinen: Toimenpiteistä mainonnan vähentä-
194: 80 Heikkinen ymo: Aravan ensisijaislainojen              miseksi
195: korkoprosentin korottamisesta
196:                                                          99 Mäkipää: Ennakonpidätyksen poistamisesta
197: 81 Laine ymo: Asuntojen perusparannuslainoi-             suojatyökeskustyöstä maksettavasta palkasta
198: hin tarkoitettujen määrärahojen lisäämisestä
199:                                                           100 Gustafsson ym 0: Optikkokoulutuksen siirtä-
200: 82 Renlund moflo: Om översyn av grunderna för             misestä yliopisto- tai korkeakoulutasoiseksi kou-
201: fastställande av kronikervårdavgiften                     lutukseksi
202: 
203: 82 Renlund ymo: Pitkäaikaissairaanhoidon mak-             101 Vistbacka: Opiskelijalle liikuntatunnin aika-
204: superusteiden säännösten tarkistamisesta                  na tapahtuneen tapaturman korvaamisesta
205: 6                                             Sisällysluettelo
206: 
207: 
208:     102 Pulliainen: CFC-22:n käytön rajoittamisesta         119 Nyman ym.: Paikannimien merkitsemista-
209:     kasvihuoneilmiön torjumiseksi                           paa koskevien säännösten valmistelemisesta
210: 
211:     103 Puska ym.: Sotilasvammalakiin perustuvien           120 Tykkyläinen ym.: Kuopion raastuvanoikeu-
212:     hakemusten käsittelyn nopeuttamisesta tapatur-          den kuudennen osaston toiminnan jatkamisesta
213:     mavirastossa
214:                                                             121 Astala: Luukatoa (osteoporoosi) sairasta-
215:     104 Väistö ym.: Toimenpiteistä navetoiden ra-           vien hoidon kehittämisestä
216:     kentamisen ja peruskorjauksen nopeuttamiseksi           122 Kohijoki: Hallituksen toimenpiteistä Oy
217:     105 Melin ym.: Työnantajan kustantamien työ-            Yleisradio Ab:n ohjelmatoiminnan säännöstön
218:     matkakustannusten verottamisesta                        noudattamisessa
219:                                                             123 Ikonen ym.: Määrärahojen lisäämisestä
220:     106 Ahonen ym.: Ravintoedun verotusperusteita
221:                                                             nuorten työllisyystilanteen parantamiseksi
222:     koskevasta verohallituksen päätöksestä
223:                                                             124 lsohookana-Asunmaa ym.: Yliopistojen yh-
224:     107 Elo ym.: Kalankasvatukseen liittyvän lain-
225:                                                             teydessä toimivien hammasklinikoiden aseman
226:     säädännön tarpeellisuudesta                             järjestämisestä
227:     108 Savolainen ym.: Ekokem Oy:n suunnitel-              125 Wasz-Höckert m.fl.: Om förhindrande av
228:     mista tuoda ongelmajätteitä Suomeen                     övervåld mot barn
229:     109 Jokiniemi ym.: Uuden esityksen antamisesta          125 Wasz-Höckert ym.: Lapsiin kohdistuvan vä-
230:     maitobonuslitrojen jakamiseksi tuottajille eri-         kivallan poistamisesta
231:     tyisalueilla
232:                                                             126 Mäkelä: Kansaneläkeuudistuksen IV vai-
233:     110 Lamminen: Sotilaspiirien lakkauttamissuun-          heen toteuttamisesta
234:     nitelmista
235:                                                             127 Pulliainen: Iiläisten mahdollisuuksista meri-
236:     111 Haavisto ym.: Vuotoksen allassuunnitelman           lohen rysäpyyntiin
237:     lopullisesta hylkäämisestä
238:                                                             128 Pulliainen: Rantojen suojelemisesta mökki-
239:     112 Pulliainen: Merilohen kalastuksen vähentä-          rakentamiselta
240:     misestä Itämerellä
241:                                                             129 Pulliainen: Puruveden ja Paasiveden välisen
242:     113 Pulliainen: Kirjolohen kasvatusta säätelevän        Raikuun kanavan rakentamissuunnitelmista
243:     säännöstön tiukentamisesta                              130 Pulliainen: Lääninhallitusten ympäristön-
244:     114 U. Leppänen ym.: Valtioneuvoston jäsenen            suojelutehtävissä toimivien tarkastajien virkojen
245:     verotusta koskevien tietojen julkisuudesta              muuttamisesta ylitarkastajan viroiksi
246:                                                             131 Alho: Terveydenhuoltoalan oppilaitosten
247:     115 Fred: Purutupakan valmistamisen ja myyn-
248:                                                             toimintaedellytysten turvaamisesta
249:     nin kieltämisestä
250:                                                             132 Pokka: Muurolan sairaalan tilojen käytöstä
251:     116 Vistbacka ym.: Rintamatunnuksen, rinta-             Rovaniemen mlk:ssa
252:     mapalvelustunnuksen ja rintamasotilastunnuk-
253:     sen myöntämisperusteista                                133 Kortesalmi:   Kehitysyhtiön   perustamisesta
254:                                                             Vihantiin
255:     117 Westerlund m.fl.: Om mätningsmetoder vid
256:     riksskogstaxeringen                                     134 Kortesalmi: Henkilökohtaisen asuntolaino-
257:                                                             jen korkoja koskevan verovähennysoikeuden to-
258:     117 Westerlund ym.: Valtakunnallisen metsien            teuttamisesta
259:     inventoinnin mittausmenetelmistä
260:                                                             135 Kortesalmi: Maidon tuotantokiintiöiden li-
261:     118 Väänänen: Freonien käytön kieltämisestä             säämisestä Utajärven, Yli-Kiimingin ja Iin kun-
262:     Suomessa                                                nissa
263:     119 Nyman m.fl.: Om beredning av stadganden             136 Apukka ym.: Männynkäpyjen keräystoi-
264:     om hur ortnamn skall anges                              minnan tukemisesta
265:                                             Sisällysluettelo                                              7
266: 
267: 137 Paakkinen ym.: Mustalaisasiain neuvottelu-            154 Mäkelä: Päiväsakon määrän laskemisesta
268: kunnan pääsihteerin palkkauksen järjestämisestä           nettotulojen perusteella
269: 138 Paakkinen ym.: Tuusulan-Keravan paikal-               155 Mäkelä: Taideväärennösten myynnin estä-
270: listien liikenneturvallisuuden parantamisesta             miseksi tarvittavista toimenpiteistä
271: 139 Elo ym.: Televisio-ohjelmien näkyvyysalu-             156 Mäkelä: Sairaus- ja äitiyslomista pienyrit-
272: een laajentamisesta Satakuntaan                           täjille aiheutuvien kustannusten korvaamisesta
273: 140 Vihriälä ym.: Maataloussihteerien palkka-             157 Mäkelä: Yhteisöjen omistuksessa olevan
274: uksen parantamisesta                                      maatalousmaan saamisesta pois viljelykäytöstä
275: 141 Jäätteenmäki: Ulkomailta maahan tuota-                158 Sarapää: Lapin vajaatuottoisten metsien
276: vien ampumatarvikkeiden laatuvaatimuksista                kunnostustöiden jatkumisesta eräissä kunnissa
277: 142 Väistö: Rintamaveteraanien hammashuollon
278:                                                           159 Kankaanniemi: Keskisuomalaisten työllistä-
279: järjestämisestä
280:                                                           misestä Keiteleen-Päijänteen kanavan raken-
281: 143 Puska ym.: Rintamaveteraanien hammas-                 nustöissä
282: huollon järjestämisestä
283:                                                           160 Perho: Tupakan myyntitavan muuttamises-
284: 144 Moilanen: Lasten kotihoidon tuen lisäosan             ta kulutuksen vähentämiseksi
285: maksamisesta yhtä aikaa opintotuen kanssa
286:                                                           161 Saarinen ym.: Nummen nimismiespiirin lak-
287: 145 Väistö: Vapon Ilomantsin brikettitehtaan              kauttamissuunnitelmista
288: tilojen saamisesta yritystoiminnan käyttöön
289:                                                           162 Vuoristo: Suomalaisten merimiesten sosiaa-
290: 146 Jokinen: Tupakkatuotteiden piilomainon-               liturvan järjestämisestä
291: nan estämisestä
292:                                                           163 Kankaanniemi: Liikenneturvallisuuden pa-
293: 147 Lahti-Nuuttila ym.: Kirjastojen tarpeiden             rantamisesta valtatiellä n:o 4 Konginkankaan
294: ottamisesta huomioon tekijänoikeuslainsäädän-             kunnan alueella
295: nössä
296:                                                           164 Kankaanniemi: Ulkomaalaisten opiskelu-
297: 148 Lahti-Nuuttila ym.: Hoitavan lääkärin lau-            mahdollisuuksien lisäämisestä Suomen maata-
298: sunnon merkityksestä työkyvyttömyyden määrit-             lousoppilaitoksissa
299: tämisessä
300:                                                           165 Puska ym.: Kotimaisen marjasadon kerää-
301: 149 Säilynoja ym.: Työkyvyttömyyseläkeasioi-              misen varmistamiseksi tarvittavista toimenpiteis-
302: den käsittelyn nopeuttamisesta                            tä
303: 150 Mäkipää: Kivi- ja kivituotealan koulutuksen
304:                                                           166 Ikonen: Äänekosken meijerin koejuustolan
305: järjestämisestä
306:                                                           toiminnan turvaamisesta
307: 151 Pulliainen: Kymijoen koskien suojelemisesta
308:                                                           167 Savolainen ym.: Valtionhallinnon alueel-
309: 152 Westerlund m.fl.: Om inlemmande av de                 lisen jaotuksen tarpeiden ja periaatteiden selvit-
310: vårdarfamiljer som sköter utvecklingsstörda i             tämisestä
311: arbetspensionssystemet
312:                                                           168 Jokinen: Lakien ja kansainvälisten sopimus-
313: 152 Westerlund ym.: Kehitysvammaisia hoita-               ten noudattamisen valvonnan tehostamisesta
314: vien hoitoperheiden saattamisesta työeläkejärjes-
315: telmän piiriin                                            169 Almgren: Henkeen ja terveyteen kohdistu-
316:                                                           vista rikoksista määrättävistä rangaistuksista
317: 153 Melin m.fl.: Om ökade språkkunskaper
318: bland tjänstemän i teletrafikuppgifter vid post-          170 Astala ym.: Nuorille tarkoitettujen asunto-
319: och televerket                                            osuuskuntien perustamiseksi tarvittavista toi-
320:                                                           menpiteistä
321: 153 Melin ym.: Posti- ja telelaitoksen teleliiken-
322: netehtävissä toimivien virkamiesten kielitaidon           171 E. Aho ym.: Patanan-Vimpelin maantien
323: lisäämisestä                                              peruskorjauksen aloittamisesta
324: 8                                             Sisällysluettelo
325: 
326: 
327:     172 Elo ym.: Väylämaksujen muuttamisesta sy-            191 Pulliainen: Ilmansuojelulain säännösten so-
328:     väsatamille edullisemmiksi                              veltamisesta Veitsiluoto Oy:n Oulun tehtaiden
329:                                                             osalta
330:     173 Anttila ym.: Hapro-projektin toimintaedel-
331:     lytysten turvaamisesta                                  192 Pulliainen: Turkistarhaajien taloudellisen
332:                                                             aseman parantamisesta
333:     174 Anttila: Humppilasta Matkun asemalle
334:     Forssaan vievän tien peruskorjauksen aloittami-         193 Almgren: Aborttien tekemisestä tieteellisen
335:     sesta                                                   tutkimuksen tarpeisiin
336: 
337:     175 Anttila ym.: Maatalouslomittajatoiminnan            194 Kohijoki: Maahan tuotujen uusien henkilö-
338:     kehittämisestä                                          autojen katsastusmääräyksistä
339: 
340:     176 Anttila ym.: Sukupolvenvaihdoseläkkeen              195 Isohookana-Asunmaa ym.: Rehusilakalle
341:     myöntämisperusteiden muuttamisesta                      myönnettävän hintatuen määrästä
342: 
343:                                                             196 Mäkelä: Pakolaispolitiikkaa koskevan se-
344:     177 T. Roos: Varautumisesta määräaikaistalle-
345:                                                             lonteon antamisesta
346:     tusten vapautumiseen vuoden 1990 lopulla
347:                                                             197 Tenhiälä: Ylioppilaskirjoitusten ylimääräis-
348:     178 Jokinen: Terveyskeskusten palvelujen kehit-
349:                                                             ten kielten kokeen ajankohdasta
350:     tämisestä
351:                                                             198 Mäkipää: Työllisyyden turvaamisesta Hä-
352:     179 Jokinen: Naislesken eläketurvan parantami-          meenkyrössä
353:     sesta
354:                                                             199 Kietäväinen: Maatalouden alueittaisen hin-
355:     180 Jokinen: Raskaan liikenteen lisääntymisen           tapoliittisen tuen määräytymisperusteista
356:     vaikutuksesta liikenneturvallisuuteen
357:                                                             200 Pulliainen: Monitoimikoneiden käytön kiel-
358:     181 Vuoristo: Ihmisoikeusperiaatteiden ulotta-          tämisestä metsien harvennushakkuissa
359:     misesta koskemaan syntymätöntä lasta
360:                                                             201 Pulliainen: Oulun läänin Pyhäjärven veden
361:     182 Tennilä: Outokumpu Oy:n eläkeläisten elä-           laadun parantamisesta
362:     ke-eduista
363:                                                             202 Pulliainen: Pörssin osakekauppojen vero-
364:     183 Tennilä: Sodankylän-Meltauksen-Pellon               tuksen järjestämisestä
365:     maantien peruskorjauksesta
366:                                                             203 Riihijärvi: Työntekijöiden eläke-etujen tur-
367:     184 E. Aho ym.: Perunapörssi Oy:n mahdolli-             vaamisesta yrityksen konkurssissa
368:     suudesta osallistua Siemenperunakeskuksen toi-
369:                                                             204 Ala-Harja ym.: Laitoshuoltomaksun muut-
370:     mintaan
371:                                                             tamisesta hoitopäivämaksuksi
372:     185 Laaksonen ym.: Hirvenmetsästyksen alka-
373:                                                             205 Ala-Harja ym.: Vanhusten ja vammaisten
374:     misajankohdan muuttamisesta
375:                                                             kotihoidontuen parantamisesta
376:     186 Sarapää ym.: Inarijärven sivuvesistöjen ka-         206 Alaranta ym.: Maatalousyrittäjien eläke-
377:     lastusta koskevia säännöksiä valmistelevan työ-         etujen turvaamisesta
378:     ryhmän kokoonpanosta
379:                                                             207 Alaranta ym.: Pienten kuntien pakkoliitok-
380:     187 Sarapää ym.: Martin ja Sokiin välisen tieyh-        sista
381:     teyden rakentamisesta
382:                                                             208 Pohjanoksa ym.: Kuurojen kansanopiston
383:     188 Koistinen ym.: Pienyrittäjien lomitusjärjes-        opiskelijoiden opintososiaalisista eduista
384:     telyjen kehittämisestä
385:                                                             209 Pohjanoksa ym.: Sairaanhoidon Tutkimus-
386:     189 Ajo: Säähavaintojen tekemisen liittämisestä         laitoksen Kannatusyhdistys ry:n toiminnan tuke-
387:     lennonjohtajien tehtäviin                               misesta
388:     190 Savolainen: Rintamaveteraanien kuntoutuk-           210 Väistö: Uuden tekniikan käytön edistämi-
389:     sen järjestämisestä vuonna 1989                         sestä etäopetuksessa
390:                                                  Sisällysluettelo                                             9
391: 
392:     211 Väistö: Lämpöpumppujen tutkimus- ja tuo-               221 Tennilä: Sähkön hintaa alentavien etuuksien
393:     tekehitystyön lisäämisestä                                 jatkamisesta Lapissa
394:     212 Jääskeläinen: Talvisotaan osallistuneiden              222 Tennilä: Uimahallin rakentamisesta Ranual-
395:     ruotsalaisten vapaaehtoisten sotilaiden muistami-          Ie
396:     sesta
397:                                                                223 Häkämies: Naprapaattien aseman virallista-
398:     213 Jääskeläinen: Kauppaoppilaitosten oppilas-             misesta
399:     valintajärjestelmän kehittämisestä
400:                                                                224 Apukka: Postiautolinjan säilyttämisestä vä-
401:     214 Ahonen: Salon rautatieaseman palvelujen                lillä Kemijärvi-Ahvenselkä-Salla
402:     turvaamisesta
403:                                                                225 Renko ym.: Maidon tuotantokiintiöistä Ou-
404:     215 Törnqvist ym.: Outokumpu Oy:n työnteki-                lun maatalouspiirissä
405:     jöiden eläkejärjestelyihin liittyneestä osakeannis-
406:     ta                                                         226 Renko ym.: Peruskuivatusmäärärahojen li-
407:                                                                säämisestä Oulun läänissä
408:     216 Vistbacka ym.: Kananmunan elintarviketek-
409:     nologisen tutkimuksen lisäämisestä                         227 Renko ym.: Rehuviljan laatuvaatimusten
410:                                                                muuttamisesta
411:     217 Mäkipää: Kotiäitien eläketurvan järjestämi-            228 Kohijoki ym.: Avoinna olevia koulutus- ja
412:     sestä                                                      työpaikkoja koskevan tiedottamisen tehostami-
413:                                                                sesta
414:     218 Väänänen: Eläkeläisten Ruotsista Suomeen
415:     tapahtuvan paluumuuton helpottamisesta                     229 Koistinen ym.: Työllisyysasetuksen muutok-
416:                                                                sen vaikutuksista metsänhoidollistcn töiden teke-
417:     219 Vihriälä ym.: Matkakustannusten verotusta              miseen
418:     koskevien säännösten muuttamisesta
419:                                                                230 Mönkäre ym.: Sairausvakuutuskorvausten
420:     220 Almgren ym.: Erotiikan ja terveyden välisiä            myöntämisestä ns. HANE-sairauden hoitokului-
421:     suhteita selvitelleen raportin sisällöstä                  hin
422: 
423: 
424: 
425: 
426: 2    5904641
427:                                               1989 vp.
428: 
429: Kirjallinen kysymys n:o 1
430: 
431: 
432: 
433: 
434:                                  Pulliainen: Autojen tyhjäkäynnin rajoittamisesta taajama-alueilla
435: 
436: 
437:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
438: 
439:    Autojen pakokaasuissa on lukuisten yhdis-        vina tuon tuostakin ja ermssa muissa saa-
440: teiden joukossa typen oksideja, jotka aiheutta-     oloissakin, on paikallisella taholla herännyt
441: vat mm. lapsilla hengitysteiden tulehduksia.        tarve rajoittaa järjestyssäännöllä autojen tyhjä-
442: Typen oksidit ovat myös aiheuttamassa kasvil-       käyntiä. Tätä ei ole kuitenkaan voitu toteuttaa
443: lisuusvaurioita joko suoranaisesti tai otsonin      tieliikennelain 86 §:n ja ajoneuvoasetuksen
444: lähtöaineena. Typen oksidien päästöt ovat vii-      45 §:n sisällön vuoksi. Lainsäädäntö on näin
445: me aikoina kohonneet mm. kasvaneen liiken-          jäänyt jälkeen tarpeesta. Tämän vuoksi olisikin
446: teen vuoksi. Autoistuminen ja autojen käytön        em. säädöksiä muutettava niin, että voidaan
447: lisääntyminen jo sellaisinaan aiheuttavat lisää     esim. aikarajalla rajoittaa autojen tyhjäkäyntiä
448: saastepäästöjä. On olemassa myös erityisiä          taajama-alueilla.
449: tilanteita, joissa akuutit päästöt aiheuttavat         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
450: välittömästi myös ihmisten kannalta suuria          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
451: ongelmia.                                           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
452:                                                     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
453:    Kovilla pakkasilla on houkutus pitää autoja
454: tarpeettomasti käynnissä. Tällöin pakokaasu-                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin tie-
455: saasteet jäävät usein lähelle maanpintaa siihen              liikennettä koskevien säädösten muutta-
456: ilmatilaan, jota ihmiset hengittävät. Hengittäes-            miseksi siten, että säädöksiin vedoten
457: sään ihmiset saavat häkää ja mm. typen oksi-                 voidaan aikamäärällä rajoittaa yksityis-
458: deja keuhkoihinsa. Herkimmät ihmiset oireile-                liikenteessä olevien ajoneuvojen tyhjä-
459: vat välittömästi. Kun tämä toistuu pakkasta]-                käyntiä taajama-alueilla?
460: 
461:     Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989
462: 
463:                                           Erkki Pulliainen
464: 
465: 
466: 
467: 
468: 290010D
469: 2                                      1989 vp. -    KK n:o 1
470: 
471: 
472: 
473: 
474:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
475:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Tieliikennelain (267 /81) 86 §:ään sisältyvän
476: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        valtuutuksen nojalla on ajoneuvoasetuksen
477: olette 7 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn            (233/82) 45 §:n 2 momentissa yksityiskohtai-
478: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         semmin kielletty auton tarpeeton käyttäminen
479: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        paikallaan. Säännöksen mukaan ajoneuvon
480: edustaja Erkki Pulliaisen näin kuuluvasta kir-       seistessä taajamassa muusta syystä kuin pakol-
481: jallisesta kysymyksestä n:o 1:                       lisen liikenne-esteen vuoksi saa ajoneuvon
482:                                                      moottoria käyttää vain, jos se ajoneuvon tek-
483:                                                      nisen, tarkoituksenmukaisen ja turvallisen käy-
484:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin tie-       tön kannalta on välttämätöntä. Tyhjäkäyntiä
485:        liikennettä koskevien säädösten muutta-       rajoittavassa säännöksessä ei ole määritetty
486:        miseksi siten, että säädöksiin vedoten        erikseen sallittua tyhjäkäyntiaikaa.
487:        voidaan aikamäärällä rajoittaa yksityis-         Tarpeettoman tyhjäkäynnin erottaminen ajo-
488:        liikenteessä olevien ajoneuvojen tyhjä-       neuvon käytön kannalta välttämättömästä tyh-
489:        käyntiä taajama-alueilla?                     jäkäynnistä ei aina ole käytännön valvonnassa
490:                                                      helppoa. Kuorma-autojen useat hallinta- ja
491:                                                      lisälaitteet kuten esim. paineilmalla toimivat
492:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        käyttöjarrut ja erilaiset hallintalaitteiden tehos-
493: vasti seuraavaa:                                     timet sekä tavarannostolaitteet saavat käyttö-
494:    Liikenteeseen hyväksyttävälle autolle on tie-     voimansa auton moottorin tuottamasta tehos-
495: liikennelain (267 /81) 83 §:ssä asetettu yleisvaa-   ta. Kuorma- ja linja-auton jarrujärjestelmän
496: timus, jonka mukaan auton on oltava raken-           saattaminen auton käynnistämisen jälkeen lii-
497: teeltaan, varusteiltaan ja kunnoltaan mm. sel-       kenneturvalliseen toimintavalmiuteen edellyttää
498: lainen, että sen käytöstä aiheutuva melu ja          usein auton hetkellistä käyttämistä paikallaan.
499: ilman pilaantuminen jää mahdollisimman vä-              Koska moottoriajoneuvon tarpeetonta käyt-
500: häiseksi. Ajoneuvojen pakokaasupäästöjen             tämistä auton ollessa paikallaan edelleen ylei-
501: raja-arvojen tiukentamiseksi on 28.10.1988 an-       sesti esiintyy, osoittaa se, että tyhjäkäyntiä
502: nettu ajoneuvoasetuksen muutos (912/88).             kieltävää säännöstä ei riittävästi noudateta eikä
503: Muutoksen mukaisesti U.S.A.-83-normin pääs-          säännös nykymuodossaan toimi riittävän te-
504: tärajat tulevat vaatimuksiksi 1.1.1990 alkaen        hokkaasti.
505: uusille henkilöautomalleille ja 1.1.1992 alkaen         Hallitus katsoo, että moottoriajoneuvojen
506: kaikille käyttöön otettaville henkilöautoille.       tyhjäkäyntiä taajamissa voidaan säädösteitse
507:                                                      vähentää ensisijaisesti rajoittamalla tyhjäkäyn-
508:   Vaikka auton moottorin pakokaasupäästöil-          tiaikaa. Tämän lisäksi tarpeetonta tyhjäkäyntiä
509: le asetetuilla raja-arvoilla voidaan vähentää        voidaan vähentää rajoittamalla oikeus vain
510: pakokaasujen haittavaikutuksia, on tyhjäkäyn-        teknisesti tai turvallisuuden kannalta välttä-
511: nin aiheuttamien saastehaittojen estämiseksi ja      mättömään tyhjäkäyntiin.
512: vähentämiseksi kuitenkin tehokkaampaa rajoit-           Hallitus ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin
513: taa suoraan auton tarpeetonta käyttämistä            tyhjäkäyntiä rajoittavan säännöksen muuttami-
514: auton ollessa paikallaan.                            seksi mainitulla tavalla.
515:     Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1989
516: 
517:                                                                 Liikenneministeri Pekka Vennamo
518:                                        1989 vp. -    KK n:o 1                                        3
519: 
520: 
521: 
522: 
523:                               Tili Riksdagens Herr Talman
524:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             I fordonsförordningens (233/82) 45 § 2 mom.
525: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          har med stöd av den fullmakt som ingår i 86 §
526: av den 7 februari 1989 tili vederbörande med-        vägtrafiklagen (267 /81) getts närmare föreskrif-
527: lem av statsrådet översänt avskrift av följande      ter för när det är förbjudet att onödigtvis hålla
528: av riksdagsman Erkki Pulliainen underteckna-         bilmotorn i gång medan bilen står stilla. Enligt
529: de spörsmål nr 1:                                    paragrafen får fordon som stannat inom tätort
530:                                                      av annan orsak än tvingande trafikhinder ha
531:                                                      motorn i gång endast om det är nödvändigt för
532:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        fordonets tekniska, ändamålsenliga och säkra
533:        att ändra författningarna om vägtrafik        användning. I det stadgande som begränsar
534:        så att man genom att åberopa dessa            tomgång har den tillåtna tomgångstiden inte
535:        författningar kan tidsbegränsa tomgån-        särskilt fastställts.
536:        gen för fordon i privattrafik i tätorter?        Det är inte alltid lätt att i praktiken skilja
537:                                                      mellan onödig tomgång och tomgång som är
538:                                                      nödvändig för användning av fordonet. De
539:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        flesta manöveranordningar och extra anord-
540: samt anföra följande:                                ningar på lastbilar, t.ex. handbromsar som
541:    För bil, som kan godkännas för användning         fungerar med tryckluft och olika effektökande
542: i trafiken, har i 83 § vägtrafiklagen (267 /81)      aggregat för manöveranordningarna samt varu-
543: ställts ett allmänt krav, enligt vilket bilen tili   liftar får sin drivkraft från bilens motor. För
544: sin konstruktion och utrustning och tili sitt        att bromssystemet i en lastbil eller buss skall
545: skick skall vara bl.a. sådan att det buller och      fungera på ett trafiksäkert sätt efter det att
546: den luftförorening som användningen av bilen         bilen startats förutsätts det i fråga om de flesta
547: medför blir så ringa som möjligt. För att            bilar en stunds tomgång på stället.
548: gränsvärdena för avgasutsläpp från motorfor-            Då det fortfarande allmänt förekommer att
549: don skall nedbringas har fordonsförordningen         motorn i ett motorfordon onödigt hålls i gång
550: ändrats 28.10.1988 (912/88). I enlighet med          medan fordonet står stilla, är detta ett teeken
551: ändringen börjar gränserna för utsläpp i             på att stadgandet som förbjunder tomgång inte
552: U.S.A.-83-normen utgöra krav för nya person-         iakttas tillräckligt och att stadgandet i dess
553: bilsmodeller räknat från 1.1.1990 och räknat         nuvarande form inte fungerar tillräckligt effek-
554: från 1.1.1992 för alla personbilar som tas i         tivt.
555: bruk.                                                   Regeringen anser att man kan minska mo-
556:                                                      torfordonens tomgång i tätorter lagstiftnings-
557:    Fastän det genom de gränsvärden som har           vägen främst genom att begränsa tomgångsti-
558: fastställts för avgasutsläpp från bilmotorer är      den. Dessutom kan onödig tomgång minskas
559: möjligt att minska olägenheterna av avgaser, är      genom att rätten begränsas enbart tili tomgång
560: det dock effektivare att direkt begränsa ett         som är oundviklig av tekniska orsaker eller
561: onödigt hållande av en bilmotor i gång medan         säkerhetsskäl.
562: bilen står stilla, detta för att hindra och             Regeringen kommer att vidta nödvändiga
563: eliminera sådana föroreningar som tomgång            åtgärder i syfte att ändra stadgandet som
564: medför.                                              begränsar tomgång på ovan nämnt sätt.
565:       Helsingfors den 10 mars 1989
566: 
567:                                                                    Trafikminister Pekka Vennamo
568:                                                1989 vp.
569: 
570: Kirjallinen kysymys n:o 2
571: 
572: 
573: 
574: 
575:                                   Pulliainen: Yksityisautoissa käytettävien polttonesteiden hintojen
576:                                       korottamisesta
577: 
578: 
579:                            Eduskunnan          Herra      Puhemiehelle
580: 
581:    Viime pa1v1en uutiset kertovat, että asiat        viikkoina suorastaan mieletön: samalla kun
582: eivät ole tasavallassa oikein hallinnassa nykyi-     raakaöljyn hinta on maailmanmarkkinoilla ko-
583: sellään. Hallitus on kyllä tajunnut, että yksityi-   honnut, on Neste Oy laskenut bensiinin hintaa,
584: sen kulutuksen ja siihen liittyvien ilmiöiden        mikä on myös heijastunut vähittäismyyntihin-
585: johdosta: inflaatio on riistäytymässä valloilleen    toihin. Tässä Neste Oy on muka seurannut
586: ja vaihtotaseen alijäämä on sen jo tehnyt.           vastaavaa kehitystä muualla, jossa samanlainen
587: Samalla kun hallitus on ryhtymässä asiantilan        ristiriita on vallitseva. Sen ei kuitenkaan tarvit-
588: vaatimiin toimenpiteisiin, se ei huomaa, että        se olla meillä hyväksyttävä; jos muut ovat
589: eräillä lohkoilla kehitys toimii juuri päinvastai-   tyhmiä, suomalaisten ei välttämättä tarvitse
590: seen suuntaan kuin mihin hallitus ilmeisesti         olla yhdenmukaisuuden vuoksi.
591: haluaisi sitä johdatella. Näin on asianlaita            Kun Neste Oy käyttäytyy ilmoittamallaan
592: esim. liikenteessä.                                  tavalla, ei valtiovallalle jää muuta keinoa kuin
593:     Liikenne ja autokanta ovat TVH:n seuran-         kohottaa polttoaineen verotusta.
594: taraportin mukaan kasvaneet odotettua no-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
595: peammin. Rahan käyttö liikenteeseen on sel-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
596: västi kasvanut: kotitalouksien menot liikentee-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
597:  seen lisääntyivät 1986--87 noin 11 prosenttia ja    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
598: menot yksityisautojen hankintaan ja käyttöön                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
599: peräti 28 prosenttia. Tämä on jo näkynyt                      ryhtyä yksityisautoissa käytettävien
600:  teiden kunnon huonontumisena ja sen seurauk-                 polttonesteiden minimi vähittäismyynti-
601:  sena vakavien liikenneonnettomuuksien mää-                   hinnan määräämiseksi tasolle, joka jo
602:  rän lisääntymisenä. Samansuuntainen kehitys-                 sellaisenaan rajoittaa yksityisautoilun
603:  kulku jatkuu ilmiselvästi edelleen.                          kasvua ja ottaa myös huomioon raa-
604:     Tämän kokonaisuuden kannalta kielteisen                   kaöljyn uusiutumattomana luonnonva-
605:  kehityskulun takana vaikuttaa osaltaan bensii-               rana, jonka varastot maapallolla jatku-
606:  nm alhainen hinta. Tilanne on ollut viime                    vasti ehtyvät?
607:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989
608: 
609:                                            Erkki Pulliainen
610: 
611: 
612: 
613: 
614: 2900100
615: 2                                     1989 vp. -    KK n:o 2
616: 
617: 
618: 
619: 
620:                            Eduskunnan         Herra     Puhemiehelle
621:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       talainkin mukaan aikanaan vahvistetut poltto-
622: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       nesteiden myyntihinnat olivat ylimpiä sallittuja
623: olette 7 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn           hintoja, jotka kyllä sai alittaa.
624: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Määräävässä markkina-asemassa olevan yri-
625: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       tyksen hintojen kohtuullisuutta arvioidessa kil-
626: edustaja Pulliaisen kirjallisesta kysymyksestä      pailuvirasto kiinnittää kilpailunrajoituslain mu-
627: n:o 2:                                              kaisesti huomiota Suomen olosuhteisiin sopeu-
628:                                                     tettuihin hintoihin ulkomailla sekä elinkeinon-
629:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      harjoittajan saamaan pääoman tuottoon ver-
630:        ryhtyä yksityisautoissa käytettävien         rattuna tulokseen aloilla, joilla kilpailumeka-
631:        polttonesteiden minimivähittäismyynti-       nismi toimii. Täten myös Neste Oy:n koko
632:        hinnan määräämiseksi tasolle, joka jo        öljynjalostepaketin sisäisen hinnoitteluraken-
633:        sellaisenaan rajoittaa yksityisautoilun      teen tulee jalostamohintatasolla olla kustannus-
634:        kasvua ja ottaa myös huomioon raa-           pohjainen ja maailmanmarkkinahinnoittelua
635:        kaöljyn uusiutumattomana luonnonva-          seuraava. Nesteen tammikuussa 1989 tekemät
636:        rana, jonka varastot maapallolla jatku-      hintapäätökset, joiden mukaan polttoöljyjen
637:        vasti ehtyvät?                               hinnat nousivat ja bensiinin hinnat laskivat,
638:                                                     korjasivat hinnoittelurakennetta lähemmäksi
639:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       maailmanmarkkinahintoja.
640: vasti seuraavaa:                                       Kuten kansanedustaja Pulliainen on toden-
641:    Kilpailu- ja hintalainsäädännön uudistuksen      nut, on valtiovallan keino vaikuttaa bensiinin
642: yhteydessä, joka toteutettiin 1.1 0.1988, kumot-    ja dieselöljyn kuluttajahintaan polttoainevero-
643: tiin tuolloin voimassa ollut hintavalvontalaki ja   tus. Mikäli hintakehitys halutaan vakaaksi,
644: asetettiin ensisijaiseksi tavoitteeksi terveen ja   tulee muutosten tapahtua yhtäaikaisesti Nes-
645: toimivan taloudellisen kilpailun turvaaminen.       teen jalostamohintojen muutosten kanssa. Täl-
646: Tämän mukaisesti nykyisin Neste Oy päättää          laista verotusmenettelyä käytettiin liikenteen
647: itse jalostamohinnoistaan ja niiden muutoksis-      polttoaineiden hintojen vakaana pitämiseksi
648: ta. Lisäksi on huomautettava, että hintavalvon-     vuonna 1988.
649: 
650:     Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1989
651: 
652:                                                                       Ministeri Pertti Salolainen
653:                                        1989 vp. -    KK n:o 2                                        3
654: 
655: 
656: 
657: 
658:                             Tili     Riksdagens        Herr     Talman
659: 
660:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          de bränslen som i tiden fastställdes i enlighet
661: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          med lagen om prisövervakning var högsta
662: av den 7 februari 1989 tili vederbörande med-        tillåtna priser, som nog fick underskridas.
663: lem av statsrådet översänt avskrift av följande         Vid bedömningen av hur rimliga de priser är
664: av riksdagsman Pulliainen undertecknade              som ett företag i dominerande ställning har,
665: spörsmål nr 2:                                       fäster konkurrensverket i enlighet med lagen
666:                                                      om konkurrensbegränsningar uppmärksamhet
667:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen             vid priserna utomlands, anpassade tili de finska
668:        vidta för att fastställa det lägsta detalj-   förhållandena, samt vid den avkastning på
669:        handelspriset på flytande bränslen som        kapitalet som näringsidkaren har fått, i jämfö-
670:        används i privatbilar på en sådan nivå        relse med resultatet i de branscher där konkur-
671:        som redan i sig skulle begränsa tillväxt-     rensmekanismen fungerar. Därmed skall också
672:        en inom privatbilismen och även beakta        prissättningsstrukturen inom Neste Oy:s hela
673:        råoljan som en ickeförnyelsebar natur-        oljeraffineringspaket på raffineringsprisnivå
674:        resurs, vars förråd runt om på jorden         vara kostnadsbaserad och följa prissättningen
675:        hela tiden håller på att sina?                på världsmarknaden. De prisbeslut Neste fat-
676:                                                      tade i januari i år, enligt vilka priserna på
677:                                                      brännolja steg och priserna på bensin sjönk,
678:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         korrigerade prissättningsstrukturen så att den
679: samt anföra följande:                                närmade sig världsmarknadspriserna.
680:   1 samband med revideringen av konkurrens-             Såsom riksdagsman Pulliainen konstaterar
681: och prislagstiftningen, som genomfördes              använder statsmakten sig av bränsleaccis för
682: 1.10.1988, hävdes den då gällande lagen om           att påverka konsumentpriset på bensin och
683: prisövervakning och uppställdes som främsta          dieselolja. Om man vill att prisutvecklingen
684: mål att trygga en sund och fungerande ekono-         skall vara stabil måste dylika ändringar ske
685: misk konkurrens. 1 enlighet med detta beslutar       samtidigt med ändringarna i Nestes raffinerings-
686: Neste Oy numera själv om raffineripriserna och       priser. Detta slag av beskattningsförfarande
687: ändringarna av dem. Dessutom bör det obser-          användes för att hålla priserna på trafikens
688: veras att också de försäljningspriser för flytan-    bränslen stabila år 1988.
689:      Helsingfors den 8 mars 1989
690: 
691:                                                                         Minister Pertti Salolainen
692:                         j
693: 
694:                         j
695: 
696:                     j
697: 
698:                     j
699: 
700:                 j
701: 
702:                 j
703: 
704:             j
705: 
706:             j
707: 
708:         j
709: 
710:         j
711: 
712:     j
713: 
714:     j
715: 
716: j
717: 
718: j
719:                                              1989 vp.
720: 
721: Kirjallinen kysymys n:o 3
722: 
723: 
724: 
725: 
726:                                  Pulliainen: Tasa-arvolaille asetettujen tavoitteiden toteutumisesta
727: 
728: 
729:                           Eduskunnan         Herra      Puhemiehelle
730:    Korkein hallinto-oikeus on antanut äskettäin    le eivät eräät hallitsevat kunnallispoliitikot ha-
731: kaksitoista ensimmäistä tasa-arvopäätöstä, jot-    lunneet liian innokasta puheenjohtajaa". Mai-
732: ka tasa-arvovaltuutetun mielestä "ovat takais-     nitussa kunnassa on käyty eräs tapaus tasa-
733: ku tasa-arvokehitykselle" maassamme. KHO:n         arvokiistoista virantäytössä.
734: ratkaisuissa ei muodolliset kelpoisuusvaatimuk-       Tasavallan hallituksenkin on velvollisuus ot-
735: set ylittävälle koulutukselle ole annettu juuri-   taa kantaa KHO:n ratkaisuihin tasa-arvolain
736: kaan merkitystä ja työkokemuksen laatua on         soveltamisesta ja harkittava omaa kantaansa
737: arvioitu vaihtelevasti. Myös työkokemuksen         sen suhteen, onko lain tarkoitus sen mielestä
738: pituuden merkitystä KHO on arvioinut tasa-         toteutumassa ja pitäisikö lain velvoitetta tiu-
739: arvovaltuutettua väljemmin. Näin on päädytty       kentaa.
740: tulokseen, että yhdeksässä tapauksessa KHO            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
741: katsoi, päinvastoin kuin tasa-arvovaltuutettu,     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
742: että syrjintäolettama ei synny. Lääninoikeudet     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
743: olivat olleet eri mieltä tasa-arvovaltuutetun      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
744: kanssa vain kolmessa tapauksessa.
745:    Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksistä                    Mitä mieltä Hallitus on korkeimman
746: on tullut ennakkotapauksia, joihin jatkossa                 hallinto-oikeuden kahdestatoista ensim-
747: vedotaan. Tämä näkyy jo kentällä mm. kun-                   mäisestä tasa-arvopäätöksestä, ja
748: nallisten päättäjien reaktioissa. Eräässä kun-                aikooko Hallitus valmistella tasa-ar-
749: nassa KHO:n ratkaisut heijastuivat jopa tasa-               volain tiukentamiseen tähtäävän esityk-
750: arvotoimikunnan nimittämiseen; "toimikunnal-                sen?
751:     Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989
752: 
753:                                          Erkki Pulliainen
754: 
755: 
756: 
757: 
758: 2900100
759: 2                                     1989 vp. -    KK n:o 3
760: 
761: 
762: 
763: 
764:                            Eduskunnan         Herra      Puhemiehelle
765:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tuomioistuimet ovat useimmiten päätyneet eri
766: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       lopputulokseen ansiovertailuista kuin ylin oi-
767: olette helmikuun 7 päivänä 1989 päivätyn            keusaste. Niin kuin sovellettavan säännöksen
768: kirjeen ohella toimittanut valtioneuvoston          sanamuodosta ja sen tulkintaohjeista peruste-
769: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       luissa ilmenee, epäselvyyttä siitä, mihin seikkoi-
770: edustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta   hin ansiovertailu on perustettava, ei ole. Tältä
771: kysymyksestä n:o 3:                                 kannalta arvioiden kysymys ei niinkään ole lain
772:                                                     sanamuodosta tai perusteluista kuin sen sovel-
773:          Mitä mieltä Hallitus on korkeimman         tamisessa käytetystä harkinnasta.
774:        hallinto-oikeuden kahdestatoista ensim-         Tasa-arvoviranomaiset ovat tasa-arvolain
775:        mäisestä tasa-arvopäätöksestä, ja            vähän yli kahden vuoden voimassaoloaikana
776:          aikooko Hallitus valmistella tasa-ar-      käsitelleet runsaat viisisataa yksittäistä tapaus-
777:        volain tiukentamiseen tähtäävän esityk-      ta. Nyt annetut kaksitoista korkeimman hallin-
778:        sen?                                         to-oikeuden päätöstä muodostavat lopullisen
779:                                                     ratkaisun varsin pienelle murto-osalle tapauk-
780:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        sista. Tasa-arvoviranomaiset ovat jo ilmaisseet
781: vasti seuraavaa:                                    kantansa näistä ratkaisuista. Hallituksen asiana
782:    Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta an-    ei ole puuttua yksittäisiin lainkäyttöratkaisui-
783: netun lain 8 §:n 1 momentin mukaan kiellettyä       hin tuomioistuimissa, vaan sen toimivaltaan
784: syrjintää on, "jos työnantaja työhön ottaessaan     kuuluu harkita lainsäädännön riittävyys vastai-
785: taikka tehtävään tai koulutukseen valitessaan       sia mahdollisia tapauksia silmällä pitäen, niin
786: syrjäyttää henkilön, joka on ansioituneempi         kuin kysymyksen jälkiosastakin ilmenee.
787: kuin valituksi tullut toista sukupuolta oleva          Välitöntä johtopäätöstä tasa-arvolain ansio-
788: henkilö". Ansioituneemman toista sukupuolta         vertailua koskevan säännöksen muuttamisesta
789: olevan hakijan sivuuttamisesta syntyy syrjin-       ei vielä tähän mennessä annetuista ratkaisuista
790: täolettama, joka poistuu, jos työnantaja "voi       voida tehdä. Käytäntöä niin hyvin nimitysten
791: osoittaa, että hänen menettelyynsä on työn tai      kuin muidenkin tasa-arvolain soveltamista-
792: tehtävän laadusta johtuva painava ja hyväksyt-      pausten osalta seurataan ymmärrettävästi tar-
793: tävä syy taikka että hänen menettelynsä on          koin kaiken aikaa. Tähän on erityinen velvoite
794: johtunut muusta, hyväksyttävästä seikasta kuin      myös sen vuoksi, että Suomea sitovat YK:n
795: sukupuolesta."                                      naisten kaiken syrjinnän poistamista koskevan
796:    Lain sanamuoto on siten varsin selvä: haki-      yleissopimuksen velvoitteet.
797: joiden ansioita on ennen valintaa verrattava, ja       Tasa-arvolain tarkoituksena on sukupuoleen
798: syrjintäolettama syntyy, jos vain ansioituneem-     perustuvan syrjinnän estäminen, naisten ja
799: pi syrjäytetään. Laissa ei ole ansiovertailua       miesten välisen tasa-arvon edistäminen sekä
800: lievennetty ilmaisulla "selvästi ansioituneempi"    tässä tarkoituksessa naisten aseman parantami-
801: tms. Lain perustelujen mukaan ansiovertailussa      nen erityisesti työelämässä. Lain viimeksi mai-
802: on keskeinen merkitys työnantajan mahdolli-         nittua tarkoitusta voidaan käytännössä tehok-
803: sesti etukäteen vahvistamilla valintaperusteilla.   kaimmin edistää tasa-arvosuunnitelman avulla.
804: Yleensä ansiovertailussa on huomionarvoista         Tällainen suunnitelma antaa mahdollisuudet
805: työnhakijoiden koulutus, aikaisempi työkoke-        ns. positiivisin erityistoimenpitein esimerkiksi
806: mus sekä sellaiset työnhakijan ominaisuudet,        edistää vähemmistönä olevan sukupuolen, käy-
807: tiedot ja taidot, jotka ovat eduksi tehtävän        tännössä useimmiten naisten, uralla etenemistä.
808: hoitamisessa ja voidaan siten katsoa lisäan-           Tasa-arvosuunnitelman hyväksymiseen jul-
809: sioiksi.                                            kisoikeudellisilla ja yksityisillä työnantajilla on
810:    Kysymyksessä viitatuissa ratkaisuissa tasa-      oikeus, mutta ei velvollisuutta. Tasa-arvoviran-
811: arvoviranomaiset ja alemman asteen hallinto-        omaiset ovat esittäneet yleisperiaatteita suunni-
812:                                         1989 vp. -     KK n:o 3                                      3
813: 
814: telmien keskeisiksi kohdiksi, ja tasa-arvosuun-        valmistelemaan tasa-arvon suunnitelmallista
815: nitelmia on ainakin eräissä kunnissa sekä yh-          edistämistä muutoin valtion toiminnassa.
816: dessä valtionyhtiössä valmisteilla. Kuntien
817: osalta valmistelu on perustunut tasa-arvotoimi-           Yhtenä tasa-arvolain toteutumisen keskeise-
818: kuntien aloitteellisuuteen ja asiantuntemuk-           nä seurantakohteena onkin se, kuinka nopeasti
819: seen. Tällaisten toimikuntien perustamista kun-        ja laajasti tullaan saamaan tasa-arvosuunnitel-
820: tiin, joissa niitä ei vielä ole, suositettiin toisen   mia käytännössä noudatettaviksi. Hallituksen
821: lakivaliokunnan tasa-arvolainsäädännöstä an-           käsityksen mukaan ensisijaisesti vastuu on mm.
822: tamassa mietinnössäkin. Tähän myös hallitus            työnantajilla, mutta viranomaisetkin voivat
823: yhtyy.                                                 vauhdittaa kehitystä. Myös lainsäädännön tiu-
824:                                                        kentaminen tältä osin tulee harkittavaksi vii-
825:    Valtiovarainministeriössä on asetettu VES:          meistään siinä yhteydessä, kun hallitus antaa
826: iin perustuva työmarkkinaosapuolten työryh-            selonteon tasa-arvolainsäädännölle asetettujen
827: mä, joka selvittää tasa-arvolain toteutumista          tavoitteiden toteutumisesta. Eduskunnan pää-
828: valtion henkilöstöhallinnossa. Tämän lisäksi           töksen mukaisesti selonteko on annettava vii-
829: sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee kor-        meistään viiden vuoden kuluttua tasa-arvolain
830: kean tason virkamiestyöryhmän asettamista              voimaantulosta eli vuonna 1991.
831:      Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1989
832: 
833:                                                                            Ministeri Tarja Halonen
834: 4                                     1989 vp. -    KK n:o 3
835: 
836: 
837: 
838: 
839:                             Tili    Riksdagens        Herr     Talman
840:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Beträffande de avgöranden som åberopas i
841: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         spörsmålet har jämställdhetsmyndigheterna
842: av den 7 februari 1989 tili vederbörande med-       och förvaltningsdomstolarna på lägre nivå i de
843: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     flesta fall kommit fram tili andra slutresultat än
844: av riksdagsman Pulliainen undertecknade             den högsta rättsinstansen då det gällt jämförel-
845: spörsmål nr 3:                                      sen av meriter. Någon oklarhet beträffande
846:                                                     vilka omständigheter jämförelsen av meriter
847:           Viiken åsikt har Regeringen om hög-       skall grunda sig på föreligger inte, vilket också
848:        sta förvaltningsdomstolens tolv första       framgår av ordalydelsen i det stadgande som
849:        beslut angående jämställdhet och             skall tiliämpas och anvisningarna för tolkning-
850:          ämnar Regeringen bereda en proposi-        en av stadgandet i motiveringen. Bedömt från
851:        tion i syfte att skärpa lagen om jäm-        denna synpunkt är det således inte så mycket
852:        ställdhet?                                   fråga om lagens formulering eller motiveringen
853:                                                     tili lagen, utan snarare om den prövning som
854:                                                     skett vid dess tiliämpning.
855:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           Jämställdhetsmyndigheterna har under de
856: samt anföra följande:                               något mer än två år jämställdhetslagen varit i
857:    1 8 § lagen om jämställdhet mellan kvinnor       kraft behandlat drygt femhundra enskilda fall.
858: och män angiven diskriminering är "att en           De tolv utslag som nu avkunnats av högsta
859: arbetsgivare vid anställning eller uttagning tili   förvaltningsdomstolen utgör det slutliga avgö-
860: viss uppgift eller utbildning förbigår en person    randet i en rätt liten bråkdel av fallen. Jäm-
861: som är mera meriterad än den utsedda av             ställdhetsmyndigeheterna har redan gett sin syn
862: motsatt kön". På grund av förbigående av en         på dessa utslag. Det ankommer inte på rege-
863: mera meriterad sökande av motsatt kön upp-          ringen att ingripa i enskilda lagskipningsutslag
864: står presumtion om diskriminering, som elimi-       vid domstolarna, utan tili dess befogenheter
865: neras om arbetsgivaren "kan visa att hans           hör att pröva lagstiftningens tiliräcklighet med
866: förfarande dikterats av vägande och godtag-         tanke på eventuella motsvarande fall, såsom
867: bart skäl med hänsyn tili arbetets eller uppgif-    även framgår av spörsmålets senare del.
868: tens art eller att hans förfarande berott på            Någon direkt slutsats i fråga om ändring av
869: annan omständighet än könet, viiken är god-         det stadgande i jämställdhetslagen som gäller
870: tagbar".                                            jämförelse av meriter kan inte dras på basis av
871:    Lagens formulering är sålunda mycket klar:       de utslag som hittilis getts. Det ges naturligtvis
872: sökandenas förtjänster skall jämföras före valet    hela tiden akt på hur praxis utvecklas i fråga
873: och presumtion om diskriminering uppstår om         om såväl utnämningar som andra fall, där
874: endast den mer meriterade diskrimineras. 1          jämställdhetslagen tillämpats. En särskild för-
875: lagen har jämförelsen av meriterna inte lindrats    pliktelse beträffande detta föreligger också på
876: genom uttrycket "uppenbart mer meriterad"           grund av att Finland är bundet av FN:s
877: eller motsvarande. Enligt motiveringen för la-      konvention om eliminering av all diskrimine-
878: gen har de av arbetsgivaren eventuellt på           ring av kvinnor.
879: förhand fastställda grunderna för valet en              Avsikten med jämställdhetslagen är att hind-
880: central betydelse vid jämförelsen av meriter. 1     ra all diskriminering på grund av kön, att
881: allmänhet beaktas vid jämförelsen av meriter        främja jämställdheten mellan kvinnor och män
882: arbetssökandenas utbildning, tidigare arbetser-     samt att i detta syfte förbättra kvinnans ställ-
883: farenhet samt sådana egenskaper och kunska-         ning i synnerhet i arbetslivet. Lagens sistnämn-
884: per och sådan förmåga hos arbetssökanden            da syfte kan i praktiken mest effektivt främjas
885: som är tili fördel för skötseln av uppgiften och    med hjälp av en jämställdhetsplan. En sådan
886: som sålunda kan betraktas som tiliäggsmeriter.      pian ger möjligheter att genom s.k. positiva
887:                                       1989 vp. -    KK n:o 3                                       5
888: 
889: specialåtgärder t.ex. främja möjligheterna att      ningen inom statens personalförvaltning. Här-
890: avancera i karriären för det kön som är i           utöver bereds inom social- och hälsovårdsmi-
891: minoritet, i praktiken främst kvinnorna.            nisteriet tillsättandet av en tjänstemannaarbets-
892:    Offentligrättsliga och privata arbetsgivare      grupp på hög nivå för att bereda ett planenligt
893: har rätt att godkänna jämställdhetsplanen men       främjande av jämställdheten i övrigt inom
894: har likväl inte någon skyldighet att göra detta.    statens verksamhet.
895: Jämställdhetsmyndigheterna har presenterat             En av de viktigaste punkterna när det gäller
896: allmänna principer för de centrala punkterna i      bevakningen av förverkligandet av lagen om
897: planerna, och jämställdhetsplaner är under          jämställdhet är också frågan om hur snabbt
898: beredning åtminstone i vissa kommuner och i         och i hur stor omfattning iakttagandet av
899: ett statsbolag. Beträffande kommunerna har          jämställdhetsplanerna i praktiken kan fås att
900: beredningen grundat sig på jämställdhetskom-        fungera. Enligt regeringens uppfattning ligger
901: missionernas initiativförmåga och sakkänne-         ansvaret härvid i första hand hos bl.a. arbets-
902: dom. Grundandet av sådana kommissioner i            givarna, men också myndigheterna kan på-
903: kommuner där dylika ännu inte finns rekom-          skynda utvecklingen. Även en skärpning av
904: menderades även i andra lagutskottets betän-        lagstiftningen på denna punkt kommer att
905: kande om jämställdhetslagstiftningen. Även re-      övervägas senast i samband med att regeringen
906: geringen understöder detta.                         avlåter sin redogörelse om hur målen för
907:    Vid finansministeriet har tillsatts en på sta-   jämställdhetslagstiftningen förverkligats. 1 en-
908: tens tjänstekollektivavtal grundad arbetsgrupp      lighet med riksdagens beslut skall redogörelsen
909: för arbetsmarknadsparterna med uppgift att          avlåtas senast fem år efter det lagen om
910: utreda förverkligandet av jämställdhetslagstift-    jämställdhet trädde i kraft, dvs. år 1991.
911:     Helsingfors den 9 mars 1989
912: 
913:                                                                          Minister Tarja Halonen
914: 1
915: 
916: 1
917: 
918: 1
919: 
920:     1
921: 
922:     1
923: 
924:     1
925: 
926:         1
927: 
928:         1
929: 
930:         1
931: 
932:             1
933: 
934:             1
935: 
936:             1
937: 
938:                 1
939: 
940:                 1
941: 
942:                 1
943:                                             1989 vp.
944: 
945: Kirjallinen kysymys n:o 4
946: 
947: 
948: 
949: 
950:                                 Pulliainen: Paanajärven muodostamisesta Suomen ja Neuvosto-
951:                                     liiton väliseksi Ystävyyden Vedeksi
952: 
953: 
954:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
955:    Kirjailija Reino Rinne teki aikoinaan aloit-   tältäkin kannalta keskittyä Ystävyyden Puiston
956: teen Paanajärven ja siihen Suomen puolelta        rinnalle Ystävyyden Vesi -hankkeen edistämi-
957: laskevan vesistöalueen muodostamisesta Suo-       seen.
958: men ja Neuvostoliiton väliseksi Ystävyyden           Viime aikoina on ollut esillä Kuusamon
959: Vedeksi. Esteenä hankkeen etenemiselle on         korkeudella matkailuyhteistyö Suomen ja Neu-
960: pidetty sitä, että Neuvostoliiton puolella on     vostoliiton välillä. Tätäkin varten olisi erin-
961: suunniteltu pumppuvoimalan rakentamista           omainen asia, jos maiden kesken olisi tällä
962: Paanajärvelle. Tämä este näyttää kuitenkin nyt    alueella Ystävyyden Vesi kertomassa luonnon-
963: poistuneen, kun Karjalan Neuvostotasavallan       rakkaudesta rajan molemmin puolin.
964: johtaja, 1 sihteeri V. Stepanov ilmoitti tammi-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
965: helmikuun vaihteessa tänä vuonna, että pump-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
966: puvoimalaa ei Paanajärvelle rakenneta.            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
967:                                                   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
968:   Toisaalla on Suomen ja Neuvostoliiton väli-
969: nen Ystävyyden Puisto -hanke etenemässä Suo-                Aikooko Hallitus ryhtyä nyt viemään
970: menkin osalta päätökseen; neuvostoliittolainen            eteenpäin hanketta, jossa Paanajärvestä
971: osapuolihan on jo ajat sitten hoitanut oman               ja siihen Suomen puolella Iaskevista
972:                                                           vesistöisiä muodostetaan Suomen ja
973: osansa kuntoon. Näin ollen nyt voitaisiin
974:                                                           Neuvostoliiton välinen Ystävyyden
975:                                                           Vesi?
976:     Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989
977: 
978:                                         Erkki Pulliainen
979: 
980: 
981: 
982: 
983: 290010D
984: 2                                   1989 vp. -   KK n:o 4
985: 
986: 
987: 
988: 
989:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
990:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa   me viranomaiset keskustelevat jatkuvasti ym-
991: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-   päristöyhteistyöstä, ja vaikeisiin ongelmiin pa-
992: hemies, 7 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn       neudutaan aivan uudella tavalla. Tätä osoittaa
993: kirjeenne n:o 21 ohella toimittanut valtioneu-   mm. SNTL:n ympäristökomitean puheenjohta-
994: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi jäl-   ja Morgunin kutsu ministeri Bärlundille ja
995: jennöksen kansanedustaja Pulliaisen näin kuu-    suomalaisille asiantuntijoille tutustua Kuolan
996: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 4:        ympäristöongelmiin.
997:                                                    Ympäristökysymykset ovat asioita, joissa tä-
998:          Aikooko Hallitus ryhtyä nyt viemään     nään tarvitaan ennen kaikkea käytännön toi-
999:        eteenpäin hanketta, jossa Paanajärvestä   mia, käyttökelpoisia käytännön ratkaisuja va-
1000:        ja siihen Suomen puolella Iaskevista      kavien uhkien torjumiseksi pohjoiselta luonnol-
1001:        vesistöistä muodostetaan Suomen ja        tamme. Pyrimme itse esittämään niitä ja, mikäli
1002:        Neuvostoliiton välinen Ystävyyden         Neuvostoliitolla on esimerkiksi valtioalueellaan
1003:        Vesi?                                     Paanajärveen johtavan vesireitin kohdalla omia
1004:                                                  esityksiä, joihin me voimme osaltamme myötä-
1005:   Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:      vaikuttaa, olemme luonnollisesti valmiit niitä
1006:   Suomen ja Neuvostoliiton välinen yhteistyö     rakentavasti punnitsemaan.
1007: on dynaamista ja ajan haasteisiin vastaavaa         Hallituksella ei kuitenkaan ole tällä hetkellä
1008: sekä uusia yhteistyöalueita etsivää. Ympäris-    aikomusta ryhtyä kansanedustaja Pulliaisen
1009: töyhteistyö on näistä ajankohtaisin. Maittem-    tarkoittamiin toimiin.
1010:     Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1989
1011: 
1012:                                                             Ulkoasiainministeri Pertti Paasio
1013:                                     1989 vp. -   KK n:o 4                                       3
1014: 
1015: 
1016: 
1017: 
1018:                             Tili Riksdagens Herr Talman
1019: 
1020:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      Myndigheterna i våra Iänder diskuterar konti-
1021: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse      nuerligt miljösamarbete och man sätter sig in i
1022: nr 21 av den 7 februari 1989 tili vederbörande   de svåra problemen på ett alldeles nytt sätt.
1023: medlem av statsrådet översänt avskrift av        Detta framgår bl.a. av att ordföranden för den
1024: följande av riksdagsman Erkki Pulliainen un-     sovjetiska miljökommitten Morgun har inbju-
1025: dertecknade spörsmål nr 4:                       dit minister Bärlund och finländska experter att
1026:                                                  bekanta sig med miljöproblem på Kola halvön.
1027:           Ämnar Regeringen åta sig att nu           Miljöfrågorna kräver i dag framför allt
1028:        främja ett projekt, där av sjön Paana-    praktiska åtgärder, användbara praktiska lös-
1029:        järvi och de vattendrag som flyter ut i   ningar för att avvärja allvarliga hot mot vår
1030:        den på den finska sidan bildas ett        nordiska natur. Vi strävar att själva framlägga
1031:        Vänskapens Vatten mellan Finland och      förslag om åtgärder och, om Sovjetunionen
1032:        Sovjetunionen?                            t.ex. i fråga om sitt territorium vid den vatten-
1033:                                                  led som leder tili Paanajärvi har egna förslag i
1034:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     vilkas förverkligande vi å vår sida kan medver-
1035: samt anföra följande:                            ka, är vi naturligtvis redo att överväga dem på
1036:   Samarbetet mellan Finland och Sovjetunio-      ett konstruktivt sätt.
1037: nen är dynamiskt och uppfyller kraven i tiden       Regeringen har dock inte för närvarande för
1038: samt är öppet för nya samarbetsområden.          avsikt att vidta sådana åtgärder som riksdags-
1039: Miljösamarbetet är det mest aktuella av dessa.   man Pulliainen föreslår.
1040: 
1041:     Helsingfors den 10 mars 1989
1042: 
1043:                                                                 Utrikesminister Pertti Paasio
1044:                                               1989 vp.
1045: 
1046: Kirjallinen kysymys n:o 5
1047: 
1048: 
1049: 
1050: 
1051:                                 Pulliainen: Sodankylän Koitelaiskairaa koskevan suojelulain
1052:                                     säätämisestä
1053: 
1054: 
1055:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1056:    Sodankylässä sijaitseva Koitelaiskaira on       ei ole mitään syytä lykätä Koitelaiskairan
1057: varsin arvokas metsä- ja suoluonnon alue, joka     suojelua koskevan lain antamista eduskunnalle.
1058: on luonnontilaisena jo nähtävyys sinänsä, mut-        Valtioneuvosto ottikin vuonna 1978 Sodan-
1059: ta jolla on myös merkitystä pohjoisboreaaliseen    kylän Koitelaiskairan suojeltavia alueita koske-
1060: havumetsävyöhykkeeseen kuuluvan eliöstön           vaan periaatepäätökseensä. Asia ei ole kuiten-
1061: säilymisen kannalta. Rajauksesta riippuen          kaan edennyt toivotulla tavalla, mikä johtuu
1062: alueen koko on hiukan alle tai yli 50 000          mm. malmioiden etsimisestä. Nyt kuitenkin
1063: hehtaaria. Varsin vankkoja perusteita on           pitäisi olla kaikki valmiudet antaa jo 10 vuotta
1064: 54 000 hehtaarin laajuisen alueen suojelemisek-    levännyt lakiesitys eduskunnalle.
1065: SI.                                                   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1066:    Viime aikoina on Koitelaiskairankin alueella    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
1067: tehty metsätöitä, joiden tuloksena osa alueesta    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1068: on menettänyt luonnontilansa. Alueella on          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1069: tutkittu myös malmien esiintymistä. Nämä
1070: tutkimukset eivät kuitenkaan ole johtaneet                   Aikooko Hallitus pikaisesti antaa So-
1071: viimeisten kymmenen vuoden aikana mihin-                   dankylän Koitelaiskairan suojelua kos-
1072: kään jatkotoimiin, joten tällä perusteellakaan             kevan lakiesityksen eduskunnalle?
1073:       Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989
1074: 
1075:                                         Erkki Pulliainen
1076: 
1077: 
1078: 
1079: 
1080: 2900100
1081: 2                                    1989 vp. -    KK n:o 5
1082: 
1083: 
1084: 
1085: 
1086:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1087:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      hallitukselta, maanmittaushallitukselta, Lapin
1088: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      lääninhallitukselta, Sodankylän kunnalta, La-
1089: olette kirjeellänne 7 päivänä helmikuuta 1989      pin seutukaavaliitolta, Geologian tutkimuskes-
1090: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäse-      kukselta ja Suomen luonnonsuojeluliitolta.
1091: nen vastattavaksi kansanedustaja Pulliaisen           Geologian tutkimuskeskus ja kauppa- ja
1092: seuraavan sisältöisen kirjallisen kysymyksen       teollisuusministeriö tähdensivät Koitelaiskairan
1093: n:o 5:                                             alueelta löytyneen laajan kromiesiintymän huo-
1094:                                                    mattavaa arvoa ja jatkotutkimusten tärkeyttä.
1095:          Aikooko Hallitus pikaisesti antaa So-     Ne esittivät joko luonnonsuojeluhankkeen lyk-
1096:        dankylän Koitelaiskairan suojelua kos-      käämistä, rauhoitusmuodon muuttamista tai
1097:        kevan lakiesityksen eduskunnalle?           malmialueen jättämistä suojelualueen ulkopuo-
1098:                                                    lelle. Malmialueen jättäminen luonnonsuojelu-
1099:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        alueen ulkopuolelle merkitsisi tosiasiassa koko
1100: taen seuraavaa:                                    Koitelaiskairan suojelun mitätöitymistä. Muut
1101:    Koitelaiskairan luonnon suojelun toimeenpa-     lausunnon antajat joko kannattivat Koitelais-
1102: noa lailla on lykätty Geologian tutkimuskes-       kairan luonnonsuojelualueesta laadittuja laki-
1103: kuksen malmitutkimusten vuoksi. Samaan ai-         ja asetusluonnoksia eräin muutos- tai lisäyseh-
1104: kaan ympäristöministeriö, metsähallitus ja So-     dotuksin tai eivät esittäneet niistä mitään huo-
1105: dankylän kunta ovat neuvotelleet siitä, miten      mautuksia.
1106: Koitelaiskairan suojelu olisi pantava täytän-         Koitelaiskaira kuuluu Suomen arvokkaim-
1107: töön ja kuinka laaja luonnonsuojelualue tulisi     piin vielä rauhoittamattomiin luonnonalueisiin.
1108: perustaa. Neuvottelujen tulos on, että valtio-     Se on monimuotoinen ja luonnontilainen. Sen
1109: neuvoston periaatepäätöksestä poiketen Koite-      eliölajisto on runsas. Koitelaiskairaa ovat myös
1110: laiskairan alueesta olisi asianmukaista perustaa   maamme luonnontutkijat tutkineet jo kauan ja
1111: luonnonsuojelulain tarkoittama erityinen suo-      siellä on tehty eräitä luonnontutkimuksemme
1112: jelualue. Perustettavaksi ehdotettavan erityisen   perustöitä. Koitelaiskairan suojelun sekä geo-
1113: suojelualueen rauhoitussäännökset olisivat         logisen tutkimuksen ja malmilöydösten hyö-
1114: luonnonpuiston rauhoitusmääräyksiä lievem-         dyntämismahdollisuuksien välille syntynyt ris-
1115: mät alueen yleisen virkistyskäytön ja paikallis-   tiriita pyritään selvittämään mahdollisimman
1116: ten asukkaiden perinteisten oikeuksien kannal-     pian. Sen jälkeen Koitelaiskairan luonnonsuo-
1117: ta. Alueen pinta-alaa on hieman supistettu.        jelualueen perustaminen on tarkoitus panna
1118: Koitelaiskairan luonnonsuojelualue olisi laa-      vireille. Rauhoitusmääräykset laaditaan siten,
1119: juudeltaan runsaat 45 000 hehtaaria.               että alueella sallitaan geologinen tutkimus
1120:    Ympäristöministeriö pyysi syksyllä 1988 lau-    luonnonsuojelualueen perustamisesta huolimat-
1121: sunnot Koitelaiskairan luonnonsuojelualuetta       ta. Päättäminen malmion mahdollisesta hyö-
1122: koskevasta laki- ja asetusluonnoksesta kauppa-     dyntämisestä sen sijaan voi tulla ajankohtaisek-
1123: ja teollisuusministeriöltä, valtiovarainministe-   si ja siten myös hallituksen ja eduskunnan
1124: riöltä, maa- ja metsätalousministeriöltä, metsä-   harkittavaksi vasta pitkän ajan kuluttua.
1125: 
1126:     Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1989
1127: 
1128:                                                                Ympäristöministeri Kaj Bärlund
1129:                                       1989 vp. -    KK n:o 5                                        3
1130: 
1131: 
1132: 
1133: 
1134:                               Tili Riksdagens Herr Talman
1135:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         mäteristyrelsen, länsstyrelsen i Lapplands Iän,
1136: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         Sodankylä kommun, Lapin seutukaavaliitto,
1137: av den 7 februari 1989 till vederbörande med-       Geologiska forskningscentralen och Finlands
1138: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     naturskyddsförbund.
1139: av riksdagsman Pulliainen undertecknade                Geologiska forskningscentralen och handels-
1140: spörsmål nr 5:                                      och industriministeriet betonade det betydande
1141:                                                     värdet av den omfattande kromfyndighet som
1142:           Ämnar Regeringen i brådskande ord-        hittats på Koitelaiskairaområdet och vikten av
1143:        ning avlåta en proposition till riksdagen    fortsatta undersökningar. De föreslog endera
1144:        med förslag till lag om skydd av Koi-        att naturskyddsprojektet uppskjuts, frednings-
1145:        telaiskaira i Sodankylä?                     formen ändras eller att malmområdet lämnas
1146:                                                     utanför skyddsområdet. Om malmområdet
1147:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       lämnas utanför naturskyddsområdet innebär
1148: samt anföra följande:                               detta i själva verket att hela skyddet av
1149:    Verkställandet av skyddet av naturen i Koi-      Koitelaiskaira görs om intet. De övriga som
1150: telaiskaira genom 1ag har uppskjutits på grund      avgivit utlåtanden endera understödde, med
1151: av Geologiska forskningscentralens malmun-          vissa förslag till ändringar eller tillägg, de
1152: dersökningar. Samtidigt har miljöministeriet,       utkast tilllag och förordning som uppgjorts för
1153: forststyrelsen och Sodankylä kommun för-            Koitelaiskaira naturskyddsområde, eller fram-
1154: handlat om hur skyddet av Koitelaiskaira skall      lade inte några anmärkningar om dem.
1155: genomföras och hur stort det föreslagna natur-         Koitelaiskaira hör till ett av de värdefullaste
1156: skyddsområdet skall bli. Resultatet av förhand-     naturområdena i Finland som inte ännu frid-
1157: lingarna är att avvikande från statsrådets prin-    lysts. Det är mångsidigt och befinner sig i
1158: cipbeslut anses det lämpligt att av Koitelaiskai-   naturtillstånd och där finns många arter av
1159: raområdet inrätta ett särskilt skyddsområde         organismer. Naturforskarna i vårt land har
1160: som avses i lagen om naturskydd. Med avseen-        länge undersökt Koitelaiskaira och där har
1161: de på områdets användning för allmän rekrea-        utförts vissa grundläggande arbeten inom vår
1162: tion och lokalbefolkningens traditionella rättig-   naturforskning. Man försöker att så snabbt
1163: heter vore fredningsstadgandena för det särskil-    som möjligt lösa den konflikt som uppstått
1164: da skyddsområde som föreslås bli inrättat           mellan skyddet av Koitelaiskaira och den
1165: lindrigare än de fredningsbestämmelser som          geologiska forskningen samt möj1igheterna att
1166: gäller naturparker. Områdets areal har in-          utnyttja malmfyndigheterna. Efter detta är
1167: skränkts en aning. Koitelaiskaira naturskydds-      avsikten att inleda inrättandet av Koitelaiskai-
1168: område vore tili sin omfattning drygt 45 000        ra naturskyddsområde. Fredningsbestämmel-
1169: hektar.                                             serna uppgörs så att geologisk forskning tillåts
1170:    Miljöministeriet bad hösten 1988 om utlåtan-     på området trots att naturskyddssområdet in-
1171: den om utkasten till lag och förordning om          rättas. Ett beslut om eventuellt utnyttjande av
1172: Koitelaiskaira naturskyddsområde av handels-        malmfyndigheten kan däremot bli aktuellt och
1173: och industriministeriet, finansministeriet, jord-   således även övervägas av regeringen och riks-
1174: och skogsbruksministeriet, forststyrelsen, lant-    dagen först om en lång tid.
1175: 
1176:      Helsingfors den 15 mars 1989
1177: 
1178:                                                                        Miljöminister Kaj Bärlund
1179:                                                 1989 vp.
1180: 
1181: Kirjallinen kysymys n:o 6
1182: 
1183: 
1184: 
1185: 
1186:                                    Pulliainen: Koiraveron perimättä jättämisestä vesikauhua vas-
1187:                                        taan rokotettujen koirien osalta
1188: 
1189: 
1190:                             Eduskunnan          Herra      Puhemiehelle
1191:    Koiraveron kanto aloitettiin aikoinaan, kun           Tällä hetkellä siis käytäntö vaihtelee sattu-
1192: jouduttiin taistelemaan vesikauhun (rabieksen)        manvaraisesti kunnasta toiseen. Näin ei voi
1193: leviämistä vastaan. Nyt koiraveroa on kannettu        jatkua. Koiraverolakia on pikaisesti muutetta-
1194: kunnille vuosikymmeniä, vaikka vesikauhua ei          va niin, että ne koiranomistajat, jotka ovat
1195: ole maassa esiintynytkään. Kun vesikauhu jäl-         vapaaehtoisesti rokotuttaneet koiransa rabiesta
1196: leen saapui maahan, koirien omistajat itse            vastaan, voivat saada vapautuksen koiraveron
1197: reagoivat tilanteeseen rokotuttamalla koiransa.       maksusta.
1198: Näin kunnille ei koidu mitään kustannuksia
1199: tästä toiminnasta.                                       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1200:    Tässä tilanteessa mm. Lapin läänineläinlää-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
1201: käri ehdotti, että koiravero palautettaisiin niille   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1202: koiranomistajille, jotka ovat koiransa vesikau-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1203: hua vastaan rokotuttaneet ja joilla on tästä
1204: todistus annettavana kunnan viranomaiselle.                       Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti
1205: Ehdotus perustuu koiraverolain (590/79)                        toimiin koiraverolain muuttamiseksi si-
1206: 16 §:ään. Lukuisat kunnat ovatkin näin mene-                   ten, että ne koiranomistajat, jotka ovat
1207: telleet. Sen sijaan monet muut Kaupunkiliitto                  vapaaehtoisesti rokotuttaneet koiransa
1208: on omalla hankkeen tyrmääväliä kirjeellään                     vesikauhua vastaan, voivat saada kun-
1209: saanut luopumaan hankkeesta. Kunnan tasolla                    nan viranomaisen päätöksellä vapau-
1210: asian on ratkaissut lähinnä se, mistä "leiristä"               tuksen koiraveron maksusta?
1211: aloite toimenpiteeseen ryhtymisestä on tullut.
1212:       Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989
1213: 
1214:                                             Erkki Pulliainen
1215: 
1216: 
1217: 
1218: 
1219: 2900100
1220: 2                                     1989 vp. -    KK n:o 6
1221: 
1222: 
1223: 
1224: 
1225:                            Eduskunnan         Herra      Puhemiehelle
1226:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      sen esityksen perusteluissa erityiseksi syyksi
1227: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       mainitaan muun ohessa koiranomistajan ve-
1228: olette 7 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn           ronmaksukyvyn heikkous, sairaus tai muu so-
1229: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        siaalisiin oloihin liittyvä seikka. Laki- ja talous-
1230: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       valiokunnan mietinnössä n:o 2 vuoden 1979
1231: edustaja Erkki Pulliaisen näin kuuluvasta kir-      valtiopäiviltä todetaan valiokunnan keskustel-
1232: jallisesta kysymyksestä n:o 6:                      leen niistä perusteista, joiden nojalla vapautus
1233:                                                     koiraverosta voidaan myöntää. Esille oli tuotu
1234:           Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti        muun ohessa eläkeläisten erityistarpeet koiran
1235:        toimiin koiraverolain muuttamiseksi si-      pitämiseen. Säännöksen tarkistamista valio-
1236:        ten, että ne koiranomistajat, jotka ovat     kunta ei kuitenkaan pitänyt tarpeellisena halli-
1237:        vapaaehtoisesti rokotuttaneet koiransa       tuksen esityksen perustelulausumat huomioon
1238:        vesikauhua vastaan, voivat saada kun-        ottaen.
1239:        nan viranomaisen päätöksellä vapau-             Oulun kaupunginhallitus on 5 päivänä hei-
1240:        tuksen koiraveron maksusta?                  näkuuta 1988 päivätyllä kirjeellään pyytänyt
1241:                                                     Suomen Kaupunkiliiton lausuntoa siitä, onko
1242:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kaupungilla koiraverolain säännökset huo-
1243: vasti seuraavaa:                                    mioon ottaen mahdollisuutta luopua yleispää-
1244:                                                     töksellä koiraverosta, ja onko koiran rokotta-
1245:    Kuten kysymyksen perusteluissa on todettu,       minen vesikauhua vastaan sellainen erityinen
1246: koiravero säädettiin aikanaan vesikauhun hil-       syy, jonka nojalla kaupunginhallitus voisi yk-
1247: litsemiseksi. Vuonna 1894 annetun keisarillisen     sittäistapauksessa vapauttaa koiraveron suorit-
1248: koiraveroasetuksen tuotto oli ensisijaisesti käy-   tamisesta. Suomen Kaupunkiliiton keskustoi-
1249: tettävä vesikauhusta johtuvien menetysten kor-      misto on vastauksenaan ilmoittanut, ettei kau-
1250: vaamiseen. Nykyinen koiraverolaki (590/79) ei       punginhallitus liiton käsityksen mukaan voi
1251: sisällä säännöksiä veron tuoton käyttämisestä.      luopua yleispäätöksellä lailla määrätystä veros-
1252: Hallituksen esityksen perusteluissa veron mer-      ta, ja ettei koiran rokottaminen ole sellainen
1253: kitystä pidetään lähinnä fiskaalisena. Peruste-     toimenpide, jonka nojalla yksittäistapauksessa
1254: luissa todetaan niin ikään, ettei niin sanottujen   voitaisiin myöntää vapautus koiraveron suorit-
1255: koirapalvelujen järjestämisvelvollisuutta voida     tamisesta.
1256: pitää tarkoituksenmukaisena eikä perusteltuna,         Jos koiraverolain muuttaminen siten kuin
1257: koska sekä ympäristötekijät että koirakanta         kysymyksessä esitetään tai muulla tavoin on
1258: ovat eri kunnissa hyvinkin erilaiset.               kuntien kannalta tarpeen ja perusteltua, halli-
1259:    Koiraverolain 16 §:n mukaan kunnanhallitus       tus ryhtyy asian vaatimiin toimenpiteisiin. Kos-
1260: voi tehdystä hakemuksesta erityisistä syistä        ka kysymyksessä kuitenkin on kunnallinen
1261: harkintansa mukaan myöntää osittaisen tai           vero, toiminevat kunnat asiassa aloitteen teki-
1262: täydellisen vapautuksen koiraverosta. Hallituk-     jöinä.
1263:     Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1989
1264: 
1265:                                                                           Ministeri Ulla Puolanne
1266:                                       1989 vp. -    KK n:o 6                                         3
1267: 
1268: 
1269: 
1270: 
1271:                             Tili    Riksdagens        Herr     Talman
1272:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         en1igt egen prövning helt eller delvis bevilja
1273: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         befrielse från hundskatt. I motiveringen tili
1274: av den 7 februari 1989 tili vederbörande med-       regeringens proposition nämns såsom särskilda
1275: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     skäl bl.a. hundägarens svaga skattebetalnings-
1276: av riksdagsman Erkki Pulliainen underteckna-        förmåga, sjukdom eller annan omständighet
1277: de spörsmål nr 6:                                   som hänför sig tili hans sociala förhållanden. I
1278:                                                     lag- och ekonomiutskottets betänkande nr 2
1279:           Ämnar Regeringen i brådskande ord-        från 1979 års riksdag poängteras det att ut-
1280:        ning vidta åtgärder för att ändra lagen      skottet har diskuterat på vilka grunder befrielse
1281:        om hundskatt så att de hundägare som         från hundskatt kan beviljas. Pensionärernas
1282:        frivilligt har låtit vaccinera sin hund      särskilda behov att hålla sig med hund behand-
1283:        mot rabies skall befrias från att betala     lades vid sidan av andra frågor. Utskottet
1284:        hundskatt genom ett beslut av en kom-        ansåg det dock inte vara nödvändigt att revi-
1285:        munal myndighet?                             dera stadgandet med beaktande av motivering-
1286:                                                     en tili regeringens proposition.
1287:                                                        Stadsstyrelsen i Uleåborg har med sitt brev
1288:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       av den 5 juli 1988 bett att få ett utlåtande av
1289: samt anföra följande:                               Finlands Stadsförbund om huruvida det, med
1290:    Hundskatten stadgades i tiden för att för-       beaktande av stadgandena i lagen om hund-
1291: hindra utbredningen av rabies, såsom det fram-      skatt, är möjligt för staden att med ett generellt
1292: hålls i motiveringen tili det föreliggande spörs-   beslut slopa hundskatten, och om vaccinering
1293: målet. Avkastningen av den år 1894 givna            av hund mot rabies är ett sådant särskilt skäl
1294: kejserliga förordningen om hundskatt skulle i       med stöd av vilket stadsstyrelsen i enskilda fall
1295: främsta hand användas för att ersätta förluster     kan bevilja befrielse från hundskatt. Finlands
1296:                                                     S~adsförbunds centralbyrå har som sin uppfatt-
1297: förorsakade av rabies. Den gällande lagen om
1298: hundskatt (590/79) innehåller inga stadganden       nmg meddelat att stadsstyrelsen inte kan slopa
1299: om användningen av skattens avkastning. I           en i lag fastställd skatt genom ett generellt
1300: motiveringen tili regeringens proposition anses     beslut. Vidare anser förbundet att vaccinering
1301: hundskattens betydelse närmast vara av fiska-       av hund inte är en sådan åtgärd med stöd av
1302: lisk art. I motiveringen framhålls likaså att det   viiken det skulle vara möjligt att bevilja befriel-
1303: varken kan anses vara ändamålsenligt eller          se från hundskatt i enskilda fall.
1304: motiverat att pålägga kommunerna en skyldig-           Om det från kommunernas synpunkt är
1305: het att tillhandahålla s.k. hundservice, då både    nödvändigt och motiverat att ändra lagen om
1306: miljöfaktorerna och hundbeståndet kan variera       hundskatt så som det framförts i spörsmålet
1307: mycket från kommun tili kommun.                     eller på något annat sätt, vidtar regeringen
1308:                                                     nödvändiga åtgärder. Då det emellertid är
1309:   Med stöd av 16 § lagen om hundskatt kan           fråga om en kommunalskatt, torde kommuner-
1310: kommunstyrelsen av särskilda skäl på ansökan        na fungera som initiativtagare i ärendet.
1311: 
1312:      Helsingfors den 7 mars 1989
1313: 
1314:                                                                            Minister Ulla Puolanne
1315:                                               1989 vp.
1316: 
1317: Kirjallinen kysymys n:o 7
1318: 
1319: 
1320: 
1321: 
1322:                                  Pulliainen: Tenojoen suomalaisten kalavesien omistajien oikeuk-
1323:                                      sien turvaamisesta
1324: 
1325: 
1326:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1327:    Suomen ja mm. Utsjoen rajajokena olevan             Kiista Tenojoen suomalaisten kalavesien
1328: Tenojoen kalastusta koskevaa säännöstöä ol-         omistajien oikeuksien turvaamisesta on sellai-
1329: laan uusimassa sekä Suomen omin että yhteis-        nen, että hallituksen on annettava tarkat ohjeet
1330: työssä norjalaisten kanssa toteutettavin toimin.    ao. neuvotteleville ja säännöksiä valmisteleville
1331: Suomi ja Norja ovat kuitenkin erilaisessa ase-      virkamiehille. Asiaa koskevat, eduskunnan
1332: massa Tenojoen kalavesien omistuksen suh-           päätettävät asiat on myös saatettava pikaisesti
1333: teen. Norjan puolella valtio omistaa ko. kala-      eduskunnan käsiteltäviksi.
1334: vedet, kun taas Suomen puolella kahden kol-
1335: masosan omistus kuuluu yksityisille, jotka ovat        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1336: järjestäytyneet kalastuskunniksi. Edunvalvon-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
1337: nassa Suomen valtion viranomaisten on siis          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1338: pidettävä erityisesti paikallisten, suomalaisten    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1339: kalavedenomistajien puolta. Nyt kuitenkin jul-
1340: kisuuteen tihkuneet tiedot osoittavat, ettei näin               Kuinka Hallitus aikoo pitää huolen
1341: olisi asianlaita. Suomen valtiota edustavat vir-             siitä, että Tenojoen suomalaisten kala-
1342: kamiehet ovat julkisuudessa esiintyvien tietojen             vesien omistajien oikeudet turvataan
1343: mukaan jopa ilmoittaneet ajavansa virkistyska-               joen kalastusta tulevaisuutta varten jär-
1344: lastajien ja ammattikalastajien asiaa.                       jestettäessä?
1345:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989
1346: 
1347:                                           Erkki Pulliainen
1348: 
1349: 
1350: 
1351: 
1352: 2900100
1353: 2                                     1989 vp. -    KK n:o 7
1354: 
1355: 
1356: 
1357: 
1358:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1359:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa      Kolmantena tavoitteena pidettiin kohtuullisen
1360: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       osan varaamista lohenkalastuksesta urheiluka-
1361: olette 7 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn           lastajille. Kalastussopimusta ja -sääntöä onkin
1362: kirjeen ohella toimittanut valtioneuvoston          sen jälkeen kehitetty tältä pohjalta.
1363: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          Tenojoen vesistön jokilaaksoissa vakituisesti
1364: edustaja Erkki Pulliaisen näin kuuluvasta kir-      asuvien henkilöiden kalastusoikeus on turvattu
1365: jallisesta kysymyksestä n:o 7:                      sopimukseen otetulla ns. asuinpaikkaperiaat-
1366:                                                     teella, jonka perusteella määräytyy erilaisten
1367:           Kuinka Hallitus aikoo pitää huolen        pyydysten käyttöoikeus, oikeus käyttää omaa
1368:        siitä, että Tenojoen suomalaisten kala-      venettä kalastukseen ja kalastuskortin hinta.
1369:        vesien omistajien oikeudet turvataan         Ne kalastusoikeuden haltijat, jotka eivät vaki-
1370:        joen kalastusta tulevaisuutta varten jär-    tuisesti asu ko. jokilaaksoissa, on tämän mu-
1371:        jestettäessä?                                kaisesti rinnastettu kalastusmääräysten osalta
1372:                                                     urheilukalastajiin. Näillä säännöksillä ei ole
1373:    Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:        puututtu itse kalastusoikeuteen, vaan ainoas-
1374:                                                     taan sen käyttöön.
1375:    Tenojoen kalastussopimus on yksi vanhim-            Tenojoen kalastussopimus ja siihen liittyvä
1376: mista Suomen ja Norjan välisistä yhteistyöjär-      kalastussääntö on ollut eduskunnan hyväksyt-
1377: jestelyistä. Kalastusta Tenojoella on säädelty      tävänä viimeksi siinä yhteydessä, kun sopimus-
1378: kalastussäännöllä vuodesta 1973 lähtien. Pit-       järjestelmään tehtiin vuonna 1979 ja 1982
1379: kälti tämän yhteistyön ansiosta on Tenojoki         muutoksia.
1380: voitu säilyttää yhtenä Euroopan parhaimpana            Suomen ja Norjan kesken on vuosien 1986--
1381: lohijokena.                                         88 aikana neuvoteltu uusi kalastussopimus ja
1382:    Neuvoteltaessa Norjan kanssa vuoden 1979         -sääntö, jotka olennaisilta osiltaan, mm. kalas-
1383: muutoksista tähän kalastussääntöön asetettiin       tusoikeuden käytön osalta, rakentuvat edellä
1384: sopimusneuvotteluille seuraavat kolme tavoi-        selostetuille eduskunnassa hyväksytyille pe-
1385: tetta. Ensinnäkin pidettiin tärkeänä säilyttää ja   riaatteille. Uusi sopimus on allekirjoitettu
1386: lisätä Tenojoen lohikantaa, erityisesti huolehti-   1.3.1989 ja se tullaan saattamaan vielä kuluvan
1387: malla lohen pääsyn turvaamisesta merestä jo-        kevään aikana eduskunnan hyväksyttäväksi.
1388: keen, aina lohen kutupaikoille saakka. Toiseksi     Hallitus katsoo, että suomalaisten kalavesien
1389: katsottiin, että paikkakunnan väestön lohenka-      oikeudet ovat turvatut myös uudessa sopimuk-
1390: lastukseen perustuva elinkeino oli turvattava.      sessa.
1391:     Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1989
1392: 
1393:                                                                Ulkoasiainministeri Pertti Paasio
1394:                                      1989 vp. -   KK n:o 7                                       3
1395: 
1396: 
1397: 
1398: 
1399:                              Tili Riksdagens Herr Talman
1400:   1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen       laxfiske, måste tryggas. Såsom ett tredje mål
1401: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       ansågs att en rimlig del av Iaxfisket bör
1402: av den 7 februari 1989 tili vederbörande med-     reserveras för sportfiskarna. Fiskeriöver-
1403: Iem av statsrådet översänt avskrift av följande   enskommelsen och -stadgan har därför seder-
1404: av riksdagsman Erkki Pulliainen underteckna-      mera utvecklats utgående härifrån.
1405: de spörsmål nr 7:                                    Fiskerätten för dem som stadigvarande bor i
1406:                                                   älvdalarna vid Tana älv och på basis av viiken
1407:          På vilket sätt ämnar Regeringen sörja    rätten att använda fångstredskap, rätten att
1408:        för att rättigheterna för de finländska    använda egen båt för fiske och fiskekortets pris
1409:        ägarna av fiskevatten i Tana älv tryggas   fastställs. De innehavare av fiskerätt som inte
1410:        då fisket i älven ordnas i framtiden?      stadigvarande bor i ifrågavarande älvdalar har
1411:                                                   i enlighet med detta i fråga om fiskeriföreskrif-
1412:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     terna jämställts med sportfiskare. Genom dessa
1413: samt anföra följande:                             stadganden har inte ingripits i själva fiskerät-
1414:                                                   ten, utan endast i användningen av den.
1415:    Fiskeriöverenskommelsen för Tana älv är ett       Fiskeriöverenskommelsen för Tana älv och
1416: av de äldsta samarbetsarrangemangen mellan        den fiskeristadga som anknyter till den har
1417: Finland och Norge. Fisket i Tana älv har          godkänts av riksdagen senast i det samman-
1418: reglerats genom en fiskeristadga sedan år 1973.   hang då det 1979 och 1982 gjordes ändringar i
1419: Tili en stor del tack vare detta samarbete har    fördragssystemet.
1420: Tana älv kunnat bevaras som en av de bästa           Mellan Finland och Norge har under åren
1421: laxälvarna i Europa.                              1986-88 förhandlats fram en ny fiskeriöverens-
1422:    Vid förhandlingarna med Norge om ändring-      kommelse och -stadga, vilka till väsentliga
1423: arna i denna fiskeristadga för 1979 uppställ-     delar, bl.a. i fråga om användningen av fiske-
1424: des följande tre mål för dessa avtalsförhand-     rätten, bygger på ovan anförda principer, som
1425: lingar. För det första ansågs det viktigt att     godkänts i riksdagen. Den nya överenskommel-
1426: bevara och öka laxbeståndet i Tana älv, spe-      sen undertecknades 1.3.1989 och den kommer
1427: ciellt genom att sörja för att Iaxens tillträde   under innevarande år att föreläggas riksdagen
1428: från havet tili älven tryggas, ända tili dess     för godkännande. Regeringen anser att rättig-
1429: Iekplats. För det andra ansågs det att lokalbe-   heterna för de finländska ägarna av fiskevatten
1430: folkningens näringsfång, som grundar sig på       även har tryggats i den nya överenskommelsen.
1431: 
1432:     Helsingfors den 10 mars 1989
1433: 
1434:                                                                  Utrikesminister Pertti Paasio
1435:                                               1989 vp.
1436: 
1437: Kirjallinen kysymys n:o 8
1438: 
1439: 
1440: 
1441: 
1442:                                  Pulliainen: Siianpoikasistutusten onnistumisesta Inarin kunnan
1443:                                      vesistöissä
1444: 
1445: 
1446:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1447: 
1448:   Valtion ylläpitämän Riista- ja kalatalouden       kopuolella on helppo havaita kääpiöityneiden
1449: tutkimuslaitoksen harjoittama kalanistutustoi-      siikakantojen esiintyminen. Tällaisen havain-
1450: minta vaihtelee tuloksiltaan siinä määrin, että     non pitäisi jo sellaisenaan johtaa johtopäätök-
1451: on syytä olettaa, ettei se perustu sellaiseen       siin. Niihin ko. laitoksella ei näytä kuitenkaan
1452: koetoimintaan ja harkintaan, jota tällaiselta       nykyisellään olevan valmiuksia; toimenpidettä
1453: toiminnalta on edellytettävä. Tuorein näyttö        ei pitäisi jatkaa ennen kuin sen tuloksellisuu-
1454: tästä ollaan saamassa Inarista, jossa siikaistu-    desta ollaan vakuuttuneita.
1455: tukset eivät ole tuottaneet ilmeisestikään halut-      Kalataloudella on Suomessa huomattavat
1456: tua tulosta. Siikaistutukset yhdistettyinä vähäi-   mahdollisuudet, mutta ne voidaan myös tärvel-
1457: seen kalastuksen intensiteettiin ovat tuottaneet    lä taitamattomalla istutustoiminnalla ja muulla
1458: ylitiheitä siikakantoja ja sitä kautta siikakan-    vastaavanlaisella toiminnalla.
1459: tojen kääpiöitymistä. Myös kaloissa sanotaan           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1460: esiintyvän runsaanpuoleisesti loisia samasta        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
1461: syystä.                                             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1462:                                                     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1463:    Olkoon istutustoiminnan käytännön toteut-
1464: tajana sitten RKTL itse tai metsähallitus ja sen                Mitä mieltä Hallitus on julkisen val-
1465: rahoittajina joko maa- ja metsätalousministeriö              lan toteuttamista massiivisista siianpoi-
1466: tai maatilahallitus, on Riista- ja kalatalouden              kasistutuksista Inarin kunnan vesistöi-
1467: tutkimuslaitoksella toiminnan ohjausvastuu;                  hin ja mihin johtopäätöksiin niiden
1468: haluaahan se olla julkisuudessa alan johtava                 tulokset Hallituksen mielestä antavat
1469: auktoriteetti. Inarin vesistöissä Inarijärven ul-            aihetta?
1470:     Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989
1471: 
1472:                                           Erkki Pulliainen
1473: 
1474: 
1475: 
1476: 
1477: 2900100
1478: 2                                      1989 vp. -    KK n:o 8
1479: 
1480: 
1481: 
1482: 
1483:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1484:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kuitenkaan kehittynyt kaikissa istutusvesistöis-
1485: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sä oletetulla tavalla, ja istutustiheys on tästä
1486: olette 7 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn            syystä osoittautunut joillakin alueilla kalastuk-
1487: kirjeenne n:o 25 ohella toimittanut valtioneu-       seen nähden liian suureksi. Näin on ilmeisesti
1488: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         käynyt myös Inarin kunnan alueella tietyillä
1489: kansanedustaja Pulliaisen kirjallisesta kysy-        vesialueilla toteutetuissa siikaistutuksissa. On
1490: myksestä n:o 8:                                      kuitenkin huomattava, että Inarissa istutusve-
1491:                                                      siä on satoja.
1492:           Mitä mieltä Hallitus on julkisen val-         Nykyisenlaajuinen istutustoiminta aloitettiin
1493:        lan toteuttamista massiivisista siianpoi-     Inarin kunnan alueella vasta 1980-luvulla. Kun
1494:        kasistutuksista Inarin kunnan vesistöi-       otetaan huomioon siian hidaskasvuisuus ja
1495:        hin ja mihin johtopäätöksiin niiden           alueella esiintyvät useat eri siikamuodot, ei
1496:        tulokset Hallituksen mielestä antavat         lopullisten johtopäätösten teko istutusten tu-
1497:        aihetta?                                      loksellisuudesta ole vielä kaikilta osin mahdol-
1498:                                                      lista. Istutusten tuloksellisuutta seurataan kui-
1499:                                                      tenkin jatkuvasti ja sitä mukaa kuin siitä
1500:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          saadaan lisää tietoa, istutustoimintaa suunna-
1501: taen seuraavaa:                                      taan saatujen kokemusten mukaisesti. Lisäksi
1502:    Suomessa istutetaan vuosittain yli 30 milj.       paraikaa selvitellään mahdollisuuksia istutus-
1503: yksikesäistä siianpoikasta. Istutusten tuloksel-     toiminnan suuntaamiseksi Inarin alueella myös
1504: lisuudesta on kuitenkin toistaiseksi olemassa        muihin lajeihin.
1505: suhteellisen vähän yksiselitteistä tietoa. Tästä        Inarin siikaistutuksiin liittyy oleellisena osa-
1506: syystä ei ole ollut mahdollista antaa siian osalta   na käytännön kokeilutoiminta. Istutuskohteet
1507: tarkkoja, yleisiä istutusohjeita. Istutusten tu-     ja istutusmäärät on pyritty valitsemaan siten,
1508: loksellisuuden selvittämiseen ja istutusohjeiden     että istutuksia on voitu suorittaa eri tiheyksillä
1509: antamiseen on kuitenkin kiinnitetty viime vuo-       eri vesialueille ottaen huomioon myös kalas-
1510: sina korostetusti huomiota.                          tuksen voimakkuus. Istutuksissa on kokeiltu
1511:    Inarin kunnan alueella suoritetaan vuosittain     niin ikään välivuosien jättämistä, kertaistutuk-
1512: siian istutuksia osaksi vesituomioistuinten mää-     sia jne.
1513: rääminä velvoitteina ja osaksi pohjoisten kun-          Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta,
1514: tien kalastuksenhoitomaksuvaroin sekä maati-         että Inarin siikaistutusten tuloksellisuutta seu-
1515: lahallituksen toimesta.                              rataan jatkuvasti istutustoiminnan kehittämi-
1516:                                                      seksi saatujen tulosten osoittamaan suuntaan,
1517:   Suomessa suositeltiin aiemmin nykyistä suu-        eivätkä muut toimenpiteet ole ainakaan tässä
1518: rempia siian istutustiheyksiä. Kalastus ei ole       vaiheessa tarpeen.
1519:     Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1989
1520: 
1521:                                                                             Ministeri Ole Norrback
1522:                                      1989 vp. -    KK n:o 8                                        3
1523: 
1524: 
1525: 
1526: 
1527:                              Tili Riksdagens Herr Talman
1528:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        ningarna i alla de vattendrag där utplantering
1529: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        skett och utplanteringstätheten har av denna
1530: nr 25 av den 7 februari 1989 tili vederbörande     orsak visat sig för stor i förhållande tili fisket
1531: medlem av statsrådet översänt avskrift av          på vissa områden. Detta är uppenbarligen även
1532: följande av riksdagsman Pulliainen underteck-      fallet i fråga om utplanteringen av sik på vissa
1533: nade spörsmål nr 8:                                vattenområden i Enare kommun. Det bör dock
1534:                                                    observeras att det finns hundratals utplante-
1535:           Viiken uppfattning har Regeringen        ringsvatten i Enare.
1536:        om de massiva utplanteringar av sik-           En utplanteringsverksamhet av den nuvaran-
1537:        yngel som den offentliga makten verk-       de omfattningen inleddes i Enare kommun
1538:        ställt i vattendragen i Enare kommun        först på 1980-talet. Då den långsamma tiliväxt-
1539:        och vilka slutsatser ger resultatet av      en för siken och de flera olika sikarterna i
1540:        dessa upphov tili enligt Regeringens        området tas i betraktande, är det inte ännu tili
1541:        åsikt?                                      alla delar möjligt att dra definitiva slutsatser
1542:                                                    om resultatet av utplanteringarna. Resultatet
1543:                                                    av utplanteringarna granskas dock kontinuer-
1544:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      ligt och i och med att det erhålls mera
1545: samt anföra följande:                              information styrs utplanteringsverksamheten
1546:    I Finland utplanteras årligen över 30 miljo-    utgående från de erfarenheter som erhållits.
1547: ner sikyngel som är en sommar gamla. Tilisvi-      Dessutom utreds för närvarande möjligheterna
1548: dare finns det dock relativt lite entydig infor-   att låta även andra arter ingå i utplanterings-
1549: mation om resultatet av utplanteringarna. Av       verksamheten i Enare.
1550: denna orsak har det inte varit möjligt att            Praktisk försöksverksamhet ingår som en
1551: utfårda exakta, allmänna anvisningar om ut-        väsentlig del i utplanteringen av sik i Enare.
1552: planteringen av sik. Det har dock under de         Man har försökt välja utplanteringsobjekten
1553: senaste åren fåsts allt mera uppmärksamhet vid     och utplanteringskvantiteten så att utplante-
1554: utredandet av resultatet av utplanteringarna       ringarna har kunnat ske med olika täthet på
1555: och utfårdandet av anvisningarna om utplan-        olika vattenområden, beroende på bl.a. hur
1556: tering.                                            livligt fisket är. Vid utplanteringarna har man
1557:    På Enare kommuns område utplanteras år-         även experimenterat med att lämna mellanår,
1558: ligen sik delvis tili följd av vad vattendomsto-   med engångsutplanteringar osv.
1559: larna förordnat och delvis med de nordliga            På basis av vad som ovan anförts kan det
1560: kommunernas fiskevårdsavgiftsmedel samt på         konstateras att man kontinuerligt följer med
1561: försorg av jordbruksstyrelsen.                     resultatet av utplanteringen av sik i Enare för
1562:                                                    att utveckla utplanteringsverksamheten på det
1563:   I Finland rekommenderades tidigare större        sätt som de erhållna resultaten visar vara
1564: utplanteringstätheter för sik än för närvarande.   ändamålsenligt och att andra åtgärder åtmin-
1565: Fisket har dock inte utvecklats enligt förvänt-    stone i detta skede inte är nödvändiga.
1566:     Helsingfors den 13 mars 1989
1567: 
1568:                                                                           Minister Ole Norrback
1569:                                                  1989 vp.
1570: 
1571: Kirjallinen kysymys n:o 9
1572: 
1573: 
1574: 
1575: 
1576:                                    Pulliainen: Kunnanrajan tarkistamisesta Oulunsalon ja Ylikii-
1577:                                         mingin kuntien välillä
1578: 
1579: 
1580:                              Eduskunnan          Herra      Puhemiehelle
1581:    Oulun läänissä Ylikiimingin kunnan rajojen          valtionosuuksissa ei tapahtuisi muutoksia. Sen
1582: sisäpuolella on alueita, jotka kuuluvat Oulun-         sijaan noiden parinkymmenen hengen kannalta
1583: salon kuntaan. Näillä alueilla asuu noin pari-         muutos olisi merkittävä parannus nykytilantee-
1584: kymmentä henkeä. Jo vuonna 1978 näillä                 seen verrattuna.
1585: Oulunsalon erillisalueilla asuvat henkilöt teki-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1586: vät valtioneuvostolle perustellun esityksen siitä,     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
1587: että nämä alueet liitettäisiin Ylikiimingin kun-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1588: taan. Tämä toivomus ei ole kuitenkaan johta-           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1589: nut toimenpiteisiin.
1590:    Jos Ylikiimingin kunnan rajojen sisäpuolella                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
1591: olevat Oulunsalon kuntaan nykyisin kuuluvat                    siin Ylikiimingin kunnan rajojen sisä-
1592: alueet liitettäisiin Ylikiiminkiin, ei tällä toimen-           puolella olevien Oulunsalon kuntaan
1593: piteellä olisi mitään kielteisiä vaikutuksia Ou-               kuuluvien alueiden liittämiseksi Ylikii-
1594: lunsalon kunnan talouteen. Mm. Oulunsalon                      mingin kuntaan?
1595: 
1596:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989
1597: 
1598:                                             Erkki Pulliainen
1599: 
1600: 
1601: 
1602: 
1603: 2900100
1604: 2                                     1989 vp. -    KK n:o 9
1605: 
1606: 
1607: 
1608: 
1609:                            Eduskunnan         Herra      Puhemiehelle
1610:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      muodostuu suurehko osa kunnan alueesta.
1611: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       Oulunsalon ja Ylikiimingin osalta enklaavien
1612: olette 7 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn           siirtoa harkittaessa on otettava huomioon tila-
1613: kirjeenne ohella toimittanut asianomaiselle val-    ja karttalaitoksen selvyys sekä alueen saattami-
1614: tioneuvoston jäsenelle jäljennöksen kansan-         nen yhtenäiseksi muidenkin kuntien osalta sa-
1615: edustaja Erkki Pulliaisen näin kuuluvasta kir-      malla kertaa.
1616: jallisesta kysymyksestä n:o 9:                         Sisäasiainministeriössä on vireillä eriliisalue-
1617:                                                     selvitykset kuntien alueiden yhtenäistämiseksi.
1618:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      Näissä selvityksissä, jotka valmistellaan lää-
1619:        siin Ylikiimingin kunnan rajojen sisä-       neittäin sitä mukaa kuin kartta-aineistoa saa-
1620:        puolella olevien Oulunsalon kuntaan          daan käytettäväksi, pyritään järjestämään kun-
1621:        kuuluvien alueiden liittämiseksi Ylikii-     nan aluerajojen sisäpuolelle jäävien toisen kun-
1622:        mingin kuntaan?                              nan osien siirtäminen kuntien välillä. Yksittäi-
1623:                                                     siä enklaaveja ei kaikissa tapauksissa ole mah-
1624:    Vastauksena esitän kunnioittaen seuraavaa:       dollista siirtää ennen kuin tilanteesta saadaan
1625:    Kuntajakoa pyritään kehittämään myös ra-         tarvittava kokonaisnäkemys.
1626: jojen osalta siten, että kaikki kunnat ovat            Erillisalueiden selvitys tulee esille myös Ou-
1627: toimintakykyisiä ja pystyvät huolehtimaan           lunsalon ja Ylikiimingin kuntien osalta sitten,
1628: kansalaisten tarvitsemista palveluista. Kuntaja-    kun Oulun läänin erillisalueita koskevat kartat
1629: koa voidaan kuntajaosta annetun lain (73/77)        ovat valmistuneet maanmittaushallituksessa.
1630: 2 §:n mukaan muuttaa, jos se on perusteltua         Arvion mukaan selvitys voidaan suorittaa
1631: kunnallishallinnon palvelusten järjestämisen        vuonna 1990. Muun muassa Oulun läänin
1632: helpottamiseksi tai kunnallishallinnon väestö-      alueella on runsaasti erillisalueita, joiden ai-
1633: pohjan ja taloudellisten voimavarojen vahvis-       heuttamaa ongelmaa on joidenkin kuntien
1634: tamiseksi. Lain 3 §:n mukaan kuntajaon muu-         osalta vaikea ratkaista erikseen yksittäisinä
1635: tos saadaan panna toimeen vain, jos tärkeän         ratkaisuina ilman kokonaisselvitystä ja -suun-
1636: yleisen edun on katsottava sitä vaativan, mikäli    nitelmaa. Tämä koskee Oulunsalon ja Ylikii-
1637: sen kunnan valtuusto, jota kuntajaon muutos         mingin sekä muiden ympäristön kuntien enk-
1638: koskisi, vastustaa muutosta.                        laaveja.
1639:    Enklaavialueiden poistamista koskevista             Edellä olevan perusteella totean, että käyn-
1640: kuntajaon muutoshakemuksista kunnat saatta-         nissä oleva selvitystyö enklaavialueista on poh-
1641: vat olla erimielisiä silloin, kun kyseessä ovat     jana enklaavien poistamiselle mahdollisimman
1642: isohkot alueet tai jos kunnilla on runsaasti        tasapuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti yhteis-
1643: enklaaveja eri kuntien alueilla ja näistä yhdessä   työssä eri osapuolten kanssa.
1644:     Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1989
1645: 
1646:                                                               Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
1647:                                        1989 vp. -    KK n:o 9                                       3
1648: 
1649: 
1650: 
1651: 
1652:                              Till    Riksdagens        Herr     Talman
1653:   I det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen          och dessa tillsammans utgör en stor del av
1654: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          kommunens område. Beträffande Oulunsalo
1655: av den 7 februari 1989 till vederbörande med-        och Ylikiiminki bör man, när man överväger
1656: lem av statsrådet översänt avskrift av följande      att överföra enklaverna, beakta behovet av ett
1657: av riksdagsman Erkki Pulliainen underteckna-         tydligt lägenhets- och kartverk samt av att
1658: de spörsmål nr 9:                                    samtidigt förenhetliga området även för andra
1659:                                                      kommuners del.
1660:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för           Vid inrikesministeriet\,. pågår enklavutred-
1661:        att foga de områden inom Ylikiiminki          ningar för att förenhetligå 1communernas om-
1662:        kommuns gränser som hör till Oulun-           råden. 1 dessa utredningar, som bereds länsvis
1663:        salo kommun till Ylikiiminki kommun?          allteftersom man får tillgång till kartmaterial,
1664:                                                      försöker man ordna det så, att kommundelar
1665:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        som ligger inom en annan kommuns gränser
1666: samt anföra följande:                                överförs mellan kommunerna. Det är inte alltid
1667:    Strävan är att utveckla kommunindelningen         möjligt att överföra enstaka enklaver förrän
1668: även i fråga om gränserna så, att alla kommu-        man får en tillräcklig helhetssyn på läget.
1669: ner skall vara funktionsdugliga och kunna               En enklavutredning blir aktuell också för
1670: sörja för den service som medborgarna behö-          Oulunsalo och Ylikiiminki kommuners del när
1671: ver. Enligt 2 § lagen om kommunindelning             kartorna över enklaver i Uleåborgs län har
1672: (73/77) kan kommunindelningen ändras om det          fårdigställts vid lantmäteristyrelsen. Utredning-
1673: är motiverat för att underlätta ordnandet av         en beräknas kunna bli utförd år 1990. Bl.a.
1674: den service som kommunalförvaltningen erbju-         inom Uleåborgs län finns det rikligt med
1675: der eller för att förstärka kommunalförvalt-         enklaver, vilka förorsakar problem som det för
1676: ningens befolkningsunderlag och ekonomiska           vissa kommuners del är svårt att lösa separat
1677: resurser. Enligt lagens 3 § får, ifall fullmäktige   genom enskilda avgöranden utan helhetsutred-
1678: i en kommun som skulle beröras av en ändring         ningar och -planer. Detta gäller Oulunsalo och
1679: i kommunindelningen motsätter sig den, änd-          Ylikiiminki samt andra närliggande kommu-
1680: ringen genomföras bara om den bör anses              ners enklaver.
1681: påkallad av vägande allmänt intresse.                   Med stöd av vad som anförts ovan konsta-
1682:    1 fråga om ansökningar om ändring av              terar jag att det pågående utredningsarbetet om
1683: kommunindelningen för avlägsnande av enklav-         enklavområden är den grund på vilken enkla-
1684: områden kan kommunerna vara oeniga när det           verna kan avlägsnas så rättvist och ändamåls-
1685: gäller större områden eller om kommunerna            enligt som möjligt i samarbete med de berörda
1686: har rikligt med enklaver inom olika kommuner         parterna.
1687:     Helsingfors den 9 mars 1989
1688: 
1689:                                                                   Inrikesminister Jarmo Rantanen
1690:                                               1989 vp.
1691: 
1692: Kirjallinen kysymys n:o 10
1693: 
1694: 
1695: 
1696: 
1697:                                  Pulliainen: Emolehmäkarjan laiduntamisen sallimisesta kesannoi-
1698:                                      duilla pelloilla
1699: 
1700: 
1701:                            Eduskunnan         Herra      Puhemiehelle
1702:    Maataloustuotannon moni lohko painiskelee        rein 863/88) muutettava. Muutos kohdistunee
1703: ylituotanto-ongelmien kanssa, mikä heijastelee      lähinnä päätöksen 4 §:ään, jossa sanotaan, että
1704: vaikutuksiaan koko maataloustuotantoon. Ny-         "kesannoitavalta alalta ei saa korjata satoa
1705: kytilanteessa onkin käytettävä tarkoin ne loh-      eikä sitä saa laiduntaa".
1706: kot, joilla voidaan kotimaisella tuotannolla           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1707: korvata tuontia ulkomailta. Tällainen lohko on      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
1708: tällä hetkellä ja ilmeisesti myös tulevaisuudessa   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1709: naudanlihan tuotanto. Sitä edistettäisiin, jos      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1710: kesannoiduilla pelloilla voitaisiin laiduntaa
1711: emolehmäkarjaa.                                                Aikooko Hallitus ryhtyä naudanlihan
1712:                                                              tuotannon lisäämistarkoituksessa muut-
1713:   Jotta kesannoiduilla pelloilla voitaisiin lai-             tamaan säädöksiä niin, että kesannoita-
1714: duntaa emolehmäkarjaa, on pellon kesannoi-                   valla alalla voidaan laiduntaa emoleh-
1715: misesta tehtyä valtioneuvoston päätöstä (tuo-                mäkarjaa?
1716:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989
1717: 
1718:                                           Erkki Pulliainen
1719: 
1720: 
1721: 
1722: 
1723: 290010D
1724: 2                                    1989 vp. -   KK n:o 10
1725: 
1726: 
1727: 
1728: 
1729:                           Eduskunnan         Herra    Puhemiehelle
1730:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    painoltaan yli 260-kiloisista sonneista. Samalla
1731: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     sonnien kohdalla alimpaan palkkioon (2 mk/
1732: olette 7 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn         kg) oikeuttava painoraja nostettiin 160 kilosta
1733: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      180 kiloon. Teuraspainoltaan 21 0-260-kiloi-
1734: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     sista sonneista maksettava tuotantopalkkio on
1735: edustaja Erkki Pulliaisen näin kuuluvasta kir-    3,10 mk/kg. Kuluvan vuoden maataloustulo-
1736: jallisesta kysymyksestä n:o 10:                   neuvotteluissa on sovittu, että painorajoja nos-
1737:                                                   tetaan 10 kilolla ja palkkiota korotetaan kah-
1738:           Aikooko Hallitus ryhtyä naudanlihan     dessa ylimmässä painoluokassa.
1739:         tuotannon lisäämistarkoituksessa muut-
1740:         tamaan säädöksiä niin, että kesannoita-      Koska rehuviljasta on ylituotantoa, sillä kan-
1741:         valla alalla voidaan laiduntaa emoleh-    nattaa tuottaa naudanlihaa ainakin siihen mää-
1742:         mäkarjaa?                                 rään asti, jolla kotimainen kulutus pystytään
1743:                                                   kattamaan. Naudanlihan omavaraisuuden tur-
1744:                                                   vaamiseksi valtioneuvosto päätti 9.2.1989 ko-
1745:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
1746:                                                   rottaa emolehmäpalkkion 1 500 markkaan yhtä
1747: vasti seuraavaa:                                  emolehmää kohti. Vuonna 1986 palkkio oli 850
1748:    Vuonna 1988 naudanlihan tuotanto oli noin      markkaa ja vuodesta 1987 alkaen 900 markkaa
1749: 110 milj. kg ja kotimaisen tuotannon ja kulu-     emolehmää kohden.
1750: tuksen erotuksena laskettu ylijäämä 7 milj. kg.      Tähän vuoteen asti emolehmäpalkkio on
1751: Vientitarve oli kuitenkin tätä suurempi, koska    maksettu maataloustuotannon ohjaamiseen ja
1752: naudanlihaa jouduttiin tuomaan noin 2,5 milj.     tasapainottamiseen tarkoitetusta määrärahasta.
1753: kiloa kysynnän ja tarjonnan vaihteluiden vuok-    Sitä on maksettu vuodesta 1980 lähtien lehmis-
1754: si ja koska ruhon arvo-osien kysyntä ylitti       tä, joiden maito käytetään kokonaan vasikoi-
1755: tarjonnan. Kuluvan vuoden ylijäämäksi on          den ruokkimiseen. Palkkion piirissä oli 1980-
1756: arvioitu 1-3 milj. kg. Kausivaihtelun ja tuo-     luvun alussa yli 8 000 emolehmää, mutta niiden
1757: tannon vähenemisen takia kuluvana vuonna          määrä on sen jälkeen pienentynyt noin 5 700
1758: naudanlihaa jouduttaneen tuomaan enemmän          eläimeen.
1759: kuin vuonna 1988.
1760:                                                      Palkkiota maksetaan enintään 30 emoleh-
1761:    Seuraavassa on esitetty tuotannon, kulutuk-    mästä. Myös maidontuotannon ohessa voidaan
1762: sen ja ylijäämän kehitys vuosina 1985-1988
1763:                                                   ryhtyä emolehmiin perustuvaan naudanlihan
1764: sekä ennuste vuodelle 1989.                       tuotantoon. Aiemmin palkkiota ei ole maksettu
1765: Vuosi         Tuotanto    Kulutus     Ylijäämä    tällaisille tuottajille. Aiemmat emolehmäsopi-
1766:               milj. kg    milj. kg    milj. kg    mukset ovat voineet olla enintään kaksivuoti-
1767:                                                   sia. Jotta tuotannon kehittäminen olisi pitkä-
1768:                                                   jänteisempää, uudet sopimukset tehdään siten,
1769: 1985           126         104        22          että ne ovat voimassa vuoden 1992 loppuun
1770: 1986           125         103        22          asti. Emolehmiin perustuvan naudanlihan tuo-
1771: 1987           123         103        20          tannon tukemista on tarkoitus jatkaa vielä
1772: 1988           110         103         7          tämän kauden jälkeenkin. Päätös koskee vuon-
1773: 1989           103-105     102-103     1-3        na 1989 tehtäviä sopimuksia, mutta myös
1774:                                                   vuonna 1990 on tarkoitus tehdä vastaavanlai-
1775:   Lehmämäärän alenemisen takia tuotannon          nen päätös.
1776: arvioidaan vähenevän edelleen lähivuosina,           Koska emolehmiin perustuvaa naudanlihan
1777: vaikka nuorten nautojen keskiteuraspainon en-     tuotantoa jo tuetaan palkkion avulla, saman-
1778: nustetaan nousevan. Keskiteuraspainon nosta-      aikaisesti ei ole tarkoitus ottaa käyttöön toista
1779: miseksi vuonna 1988 ryhdyttiin maksamaan          tukimuotoa, jollainen olisi niiden peltojen, jois-
1780: korotettua tuotantopalkkiota (4 mk/kg) teuras-    ta maksetaan kesannoimiskorvaus, käyttö emo-
1781:                                   1989 vp. -      KK n:o 10                                     3
1782: 
1783: lehmäkarjan laiduntamiseen. Palkkion perus-       kysyjän ehdottamalla tavalla, vaan se edellyt-
1784: teella kesannoitujen peltojen käyttöä emoleh-     täisi maataloustuotannon ohjaamisesta ja tasa-
1785: mien laitumena ei ole mahdollista toteuttaa       painottamisesta annetun lain muuttamista.
1786:     Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1989
1787: 
1788:                                                 Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
1789: 4                                    1989 vp • ..,---- KK n:o 10
1790: 
1791: 
1792: 
1793: 
1794:                            Tili      Riksdagens       Herr     Talman
1795:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         hos unga nötdjur kommer att stiga. För att
1796: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         höja den genomsnittliga slaktvikten började
1797: av den 7 februari 1989 tili vederbörande med-       man år 1988 betala förhöjd produktionspremie
1798: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     (4 mk/kg) för tjurar vilkas slaktvikt överstiger
1799: av riksdagsman Erkki Pulliainen underteckna-        260 kg. Samtidigt höjdes den viktgräns för
1800: de spörsmål nr 10:                                  tjurar som berättigar tili lägsta premie (2
1801:                                                     mk/kg) från 160 kg tiliiSO kg. För tjurar vilkas
1802:           Ämnar Regeringen i syfte att öka          slaktvikt är 210-260 kg betalas 3,10 mk/kg i
1803:        produktionen av nötkött ändra författ-       produktionspremie. Vid förhandlingarna om
1804:        ningarna så att det blir möjligt att         lantbruksinkomstavtalet för innevarande år in-
1805:        använda områden som skall läggas i           gicks en överenskommelse om att höja vikt-
1806:        träda såsom betesmark för amkor?             gränserna med 10 kg och att höja premien i de
1807:                                                     två högsta viktklasserna.
1808:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          Eftersom det finns överproduktion på fo-
1809: samt anföra följande:                               derspannmål, lönar det sig att använda denna
1810:     År 1988 uppgick produktionen av nötkött         tili att producera åtminstone så mycket nötkött
1811: tili ca 11 0 milj. kg och skilinaden mellan den     att den inhemska konsumtionen kan täckas.
1812: inhemska produktionen och konsumtionen              Statsrådet beslöt 9.2.1989 att höja premien för
1813: uppvisade ett överskott på 7 milj. kg. Export-      amkor tili 1 500 mk per amko för att trygga
1814: behovet var emellertid större än detta över-        vår självförsörjning i fråga om nötkött. Ar
1815: skott, eftersom det var nödvändigt att impor-       1986 var premien 850 mk och sedan år 1987
1816: tera ca 2,5 milj. kg nötkött på grund av            har den varit 900 mk per amko.
1817: variationer i utbud och efterfrågan och på              Ända fram tili det här året har premie för
1818: grund av att efterfrågan på slakteriprodukter       amkor betalts ur anslaget för styrning och
1819: av värde översteg utbudet. Det innevarande          balansering av lantbruksproduktionen. Pre-
1820: årets överskott uppskattas bli 1-3 milj. kg. På     mien har betalts sedan år 1980 för kor, vilkas
1821: grund av säsongfluktuationer och minskad            mjölk helt och hållet används tili att utfodra
1822: produktion torde det bli nödvändigt att impor-      kalvar. 1 början av 1980-talet betalades denna
1823: tera mer nötkött i år än under 1988.                premie för drygt 8 000 amkor, men deras antal
1824:     1 det följande presenteras hur produktionen,    har senare minskat tili ca 5 700 djur.
1825: konsumtionen och överskottet har utvecklats             Premier betalas för högst 30 amkor. Det är
1826: under åren 1985-1988 samt prognosen för             möjligt att inleda produktion av nötkött, base-
1827: 1989.                                               rad på amkor, även vid sidan av mjölkproduk-
1828:                                                     tion. Tidigare betalades premie inte tili dylika
1829: År           Produktion Konsumtion    Överskott     producenter. Tidigare var det möjligt att ingå
1830:               milj. kg   milj. kg      milj. kg     avtal om amkor för högst två år. För att
1831:                                                     utvecklingen av produktionen skall bli långsik-
1832: 1985           126         104         22           tigare, görs de nya avtalen upp så att de gäller
1833: 1986           125         103         22           tili utgången av 1992. A vsikten är att fortsätta
1834: 1987           123         103         20
1835: 1988                       103          7           stöda sådan produktion av nötkött som grun-
1836:                110
1837: 1989           103-105     102-103      1-3         dar sig på amkor även efter denna period.
1838:                                                     Beslutet gäller avtal som sluts under år 1989,
1839:                                                     men avsikten är att fatta ett motsvarande
1840:   Det uppskattas att produktionen fortfarande       beslut även år 1990.
1841: kommer att minska under de närmaste åren, på            Eftersom produktion av nötkött viiken grun-
1842: grund av att antalet kor minskar, trots att det     dar sig på amkor redan får motta stöd i form
1843: förutspås att den genomsnittliga slaktvikten        av premier, är det inte meningen att införa en
1844:                                     1989 vp. -      KK n:o 10                                     5
1845: 
1846: annan stödform, som skulle innebära att såda-       lagts i träda skulle användas som betesmark
1847: na åkrar för vilka trädesersättning betalas         för amkor på det sätt spörsmålsställaren före-
1848: används såsom betesmark för amkor. Eftersom         slagit. Detta skulle förutsätta att lagen om
1849: systemet med premier tillämpas, är det inte         styrning och balansering av lantbruksproduk-
1850: möjligt att förverkliga taoken på att åkrar som     tionen ändras.
1851:     Helsingfors den 9 mars 1989
1852: 
1853:                                                   Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
1854:                                               1989 vp.
1855: 
1856: Kirjallinen kysymys n:o 11
1857: 
1858: 
1859: 
1860: 
1861:                                  Pulliainen: Rikoslainsäädännön täydentämisestä tiedon varasta-
1862:                                      mista koskevilla säännöksillä
1863: 
1864: 
1865:                            Eduskunnan         Herra      Puhemiehelle
1866:    Ns. Sammon tietovuotojutussa alioikeuden         ole mitään ihmeellistä tai outoa siinä, että 720
1867: antama päätös osoittaa, että lainsäädäntömme        markan kasettien hankinnasta maksetaan kym-
1868: on auttamatta vanhentunut mitä tulee yleisessä      meniä tuhansia markkoja ja siihen uhrataan
1869: katsannossa rikollisena pidettävään atk-ajan        paljon aikaa ja vaivaa. Oikeusoppineiden asias-
1870: toimintaan. Perinteiset käsitykset irtaimen         ta antamat keskenään ristiriitaiset lausunnot
1871: omaisuuden siirtymisestä varallisuuspiiristä toi-   osoittavat, että tietoyhteiskunnassa sovelletta-
1872: seen eivät enää päde, kun pelkällä tiedolla         vaa rikoslainsäädäntöä on ryhdyttävä pikaises-
1873: voidaan kilpailu- ja markkinataloudessa hank-       ti uudistamaan. Tiedon varastaminen on muo-
1874: kia hetkessä suuria omaisuuksia, kunhan vain        dostumassa rikollisen toiminnan kohteeksi ta-
1875: kaupanteko "osuuksilla" onnistuu.                   varan sijasta. Tiedon varastaminen on tehtävä
1876:    Em. vakuutusyhtiö Sammon tapauksessa             rikoslainsäädännössä selvästi ja yksiselitteisesti
1877: syyttäjä oli ajan tasalla vaatiessaan syytetyille   rangaistavaksi teoksi. Tällä lainsäädännön
1878: tietovuotoon sekaantuneilta rangaistusta tör-       muutoksella on kasinotalouden huumassa elä-
1879: keästä varkaudesta, lahjoman vastaanottami-         vässä Suomessa todella kiire.
1880: sesta sekä liikesalaisuuden väärinkäyttämisestä        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1881: ja tekijänoikeusrikoksista. Raastuvanoikeus         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
1882: hylkäsi lähes kaikki syytteet. Tietokonekasetit     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1883: tietoineen varastanut operaattori tuomittiin        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1884: vain jatketusta varkaudesta, toisen irtaimen                   Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti
1885: Iuvattarnasta käyttämisestä sekä liikesalaisuu-              valmistelemaan sellaista rikoslainsää-
1886: den hyväksikäytöstä 50 päiväsakkoon eli 2 240                dännön muutosta, joka tekee tiedon
1887: markan sakkoihin.                                            varastamisen yksiselitteisesti rangaista-
1888:    Raastuvanoikeuden näkemyksen mukaan et                    vaksi teoksi?
1889: 
1890:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989
1891: 
1892:                                           Erkki Pulliainen
1893: 
1894: 
1895: 
1896: 
1897:  2900100
1898: 2                                    1989 vp. -    KK n:o 11
1899: 
1900: 
1901: 
1902: 
1903:                           Eduskunnan         Herra     Puhemiehelle
1904:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tua tietoa suojataan säännöksellä, jonka mu-
1905: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      kaan on rangaistavaa tunkeutua suojattuun
1906: olette 7 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn          tietojärjestelmään. Tällainen säännös on jo
1907: kirjeenne n:o 28 ohella toimittanut valtioneu-     henkilörekisterilaissa. Tiedonsiirtoa taas suoja-
1908: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       taan puhelin- ja telesalaisuutta koskevilla sään-
1909: kansanedustaja Erkki Pulliaisen näin kuuluvas-     nöksillä.
1910: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 11:
1911:                                                       Tiedon suoja vaihtelee sen mukaan, millai-
1912:          Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti        sesta tiedosta on kysymys. Ankarimmat ran-
1913:        valmistelemaan sellaista rikoslainsää-      gaistusuhat liittyvät valtiosalaisuuksien luvatto-
1914:        dännön muutosta, joka tekee tiedon          maan hankkimiseen ja paljastamiseen. Myös
1915:        varastamisen yksiselitteisesti rangaista-   liikesalaisuuksien suoja on erityisesti säännelty.
1916:        vaksi teoksi?                               Jos liikesalaisuus hankitaan esimerkiksi tun-
1917:                                                    keutumalla yrityksen tiloihin tai sen tietojärjes-
1918:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        telmään tai jos yrityksen palveluksessa oleva
1919: taen seuraavaa:                                    luvattomasti paljastaa liikesalaisuuden, kysy-
1920:                                                    myksessä on rangaistava teko.
1921:    Tietoon kohdistuvaa varkautta koskevia ky-
1922: symyksiä on selvitetty rikoslain uudistamisen         Rikoslainsäädännössämme omaksuttua tie-
1923: yhteydessä. Tiedosta koostuvan aineettoman         don luvatonta hankkimista ja käyttämistä kos-
1924: oikeushyvän suojaamisessa voidaan valita kah-      kevaa rangaistussääntelyä voidaan jo voimassa
1925: den perusvaihtoehdon väliltä:                      olevan lain valossa pitää melko kattavana.
1926:     1) tietoon voidaan rikosoikeudellisesti suh-   Lainsäädäntö on kuitenkin kahdessa suhteessa
1927: tautua kuin tavaraan, jolloin sitä voitaisiin      jäänyt ajastaan jälkeen. Ensinnäkin seuraa-
1928: esimerkiksi varastaa, tai                          mukset ovat eräissä tapauksissa lieviä verrattu-
1929:    2) turvaudutaan tiedon saannin ja julkisuu-     na esimerkiksi irtaimen omaisuuden anastami-
1930: den sääntelyyn.                                    sesta tuomittaviin rangaistuksiin. Toiseksi eräi-
1931:    Jos ensimmäinen vaihtoehto valittaisiin, jou-   den tiedon tallennuksen ja siirron uusien muo-
1932: duttaisiin laatimaan yksityiskohtaiset säännök-    tojen kohdalla voimassa olevien rangaistus-
1933: set siitä, missä tapauksissa ja millaisen tiedon   säännösten soveltaminen voi aiheuttaa tulkin-
1934: anastaminen olisi rangaistavaa. Ei selvittäisi     taongelmia.      Osa      näiden     puutteiden
1935: toteamalla, että tieto rinnastetaan irtaimeen      poistamiseen tähtäävistä ehdotuksista sisältyy
1936: omaisuuteen. Käytännössä päädyttäisiin tiedon      hallituksen esitykseen rikoslain kokonaisuudis-
1937: saannin ja julkisuuden sääntelyyn perustuviin      tuksen ensimmäiseksi vaiheeksi (HE n:o 66/
1938: säännöksiin.                                       1988 vp.) ja osa virkarikoslainsäädännön uu-
1939:    Tämän vuoksi on valittu jälkimmäinen vaih-      distamisesitykseen (HE n:o 58/1988 vp.).
1940: toehto. Useimmissa maissa on tehty sama               Rikoslain kokonaisuudistuksen ensimmäisen
1941: valinta. Tämä tarkastelutapa on omaksuttu          vaiheen hallituksen esityksessä lähdetään edel-
1942: myös Euroopan neuvoston tietokonerikolli-          leenkin siitä, ettei tietoa rinnasteta omaisuuteen
1943: suutta käsittelevän asiantuntijakomitean työs-     siinä mielessä, että se voisi olla sellaisenaan
1944: sä.                                                anastusrikoksen kohteena.
1945:    Tiedon luvattoman hankkimisen rangaista-
1946: vuus perustuu siihen, että jos tiedonhaltija          Jos taas liikesalaisuutena pidettävä tieto han-
1947: haluaa pitää salassa jonkin tiedon, tällaista      kitaan irtainta omaisuutta anastamatta, teko
1948: suojattua tietoa ei käytännössä pysty hankki-      arvosteltaisiin ehdotettujen uusien yritysvakoi-
1949: maan syyllistymätiä rangaistavaan menette-         lua, yrityssalaisuuden rikkomista tai yrityssa-
1950: lyyn, esimerkiksi kotirauhan rikkomiseen tai       laisuuden väärinkäyttöä koskevien säännösten
1951: vahingontekoon. Tietojärjestelmään tallennet-      mukaan. Niissä salaisuuden rangaistava hank-
1952:                                       1989 vp. -    KK n:o 11                                      3
1953: 
1954: kimistapa on kuvattu aikaisempaa tarkemmin          vat säännökset laajentaisivat puhelin- ja telesa-
1955: 6 kuukauden vankeudesta 2 vuoden vankeu-            laisuuden suojan koskemaan myös tiedonsiir-
1956: deksi.                                              ron uusia muotoja.
1957:    Tiedon siirron rikosoikeudellisessa suojassa        Rikoslain uudistamisen myöhemmissä vai-
1958: olevat aukot täyttyvät, mikäli esitys virkarikos-   heissa tullaan vielä uudistamaan esimerkiksi
1959: lainsäädännön uudistamiseksi hyväksytään sen        tietojärjestelmien suojaa ja yksityisyyden suo-
1960: viestintäsalaisuutta koskeviita osin. Ehdotetta-    jaa.
1961:     Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1989
1962: 
1963:                                                                 Oikeusministeri Matti Louekoski
1964: 4                                     1989 vp. -     KK n:o 11
1965: 
1966: 
1967: 
1968: 
1969:                              Tili    Riksdagens        Herr      Talman
1970:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          vilket det är straffbart att tränga in i ett
1971: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          skyddat datasystem. Ett dylikt stadgande finns
1972: nr 28 av den 7 februari 1989 till vederbörande       redan i personregisterlagen. lnformationsöver-
1973: medlem av statsrådet översänt avskrift av            föring skyddas genom stadganden om telefon-
1974: fö1jande av riksdagsman Erkki Pulliainen un-         och telegrafhem1igheten.
1975: dertecknade spörsmå1 nr 11:                             lnformationsskyddet varierar beroende på
1976:          Ämnar Regeringen snabbt påbörja             vad slags information saken gälier. De sträng-
1977:        beredningen av en ändring av straffla-        aste hoten om straff hänför sig tili att o1ovligt
1978:        gen som gör att stö1d av information          inhämta och röja statshemligheter. Också skyd-
1979:        entydigt blir en straffbar handling?          det för affärshemligheter är särskilt reglerat.
1980:                                                      Om en affärshemlighet inhämtas genom att
1981:     Som svar på detta spörsmål får jag högakt-       någon t.ex. tränger sig in i ett företags lokali-
1982: ningsfullt anföra fö1jande:                          teter elier i dess datasystem elier om en anställd
1983:                                                      olovligen röjer en affärshem1ighet, är det fråga
1984:     Frågor i ans1utning till tiligrepp av informa-   om en straffbar handling.
1985: tion har utretts i samband med revisionen av
1986: strafflagen. Vid skyddet av immateriella rättig-        När det gälier olovligt inhämtande och ut-
1987: heter som gäller information kan man i hu-           nyttjande av information kan den straffregle-
1988: vudsak välja mellan två alternativ:                  ring som omfattas av vår strafflagstiftning
1989:     1) man kan förhålla sig till information som     redan i belysning av den gällande Iagen anses
1990: till varor, och då kan information t.ex. tillgri-    rätt heltäckande. På två punkter har 1agstift-
1991: pas, elier                                           ningen emeliertid inte följt med sin tid. För det
1992:                                                      första är påföljderna i vissa fall lindriga i
1993:     2) man kan stöda sig på stadgandena om           jämförelse med straff som utdöms t.ex. för
1994: rättigheten att få information och offentliggöra     stöld av lös egendom. För det andra kan
1995: den.                                                 tiliämpningen av de gäliande straffstadgandena
1996:     Om det första alternativet valdes skulie det     vålia tolkningsproblem vid en del nya former
1997: bli nödvändigt att uppstälia deta1jerade stad-       för lagring och överföring av information. En
1998: ganden som anger i vilka fall och beträffande        del av förslagen som syftar tili att eliminera
1999: vilka slag av information ett tillgrepp skall vara   dessa brister ingår i första skedet av regering-
2000: straffbart. Det går inte att konstatera att          ens proposition med förslag tili en totalrevision
2001: information skall jämställas med lös egendom.        av strafflagen (RP nr 66/1988 rd.) och en del i
2002: 1 praktiken skulle man då stanna för stadgan-        propositionen med förslag tili revidering av
2003: den som reglerar rättigheten att få information      lagstiftningen om tjänstebrott (RP nr 58/1988
2004: och offentliggöra den.                               rd.).
2005:     Därför har det senare a1ternativet valts. De
2006: flesta Iänder har stannat för samma Iösning.           Det första skedet av regeringens proposition
2007: Denna form av kontroll omfattas också av den         med förslag tili en totalrevision av strafflagen
2008: expertkommitte som i Europarådet behandlar           utgår fortfarande från att information inte kan
2009: informationsbrottsligheten.                          jämstälias med egendom i den bemärkelsen att
2010:                                                      den i sig kan bli föremål för stöld.
2011:     Straffbarheten vid olovligt inhämtande av
2012: information bygger på tanken att om en person           Om information som bör anses vara affärs-
2013: vill hemlighålla information, skali det inte i       hemligheter anskaffas utan att det är fråga om
2014: praktiken gå att inhämta information som är          stöld av lös egendom kommer gärningen att
2015: skyddad utan att göra sig skyldig till ett           bedömas enligt de nya stadgandena om före-
2016: straffbart förfarande, t.ex hemfridsbrott elier      tagsspionage, brott mot företagssekretessen el-
2017: skadegörelse. lnformation som Iagrats i ett          ler missbruk av företagshemligheter. Straffbara
2018: datasystem skyddas genom ett stadgande enligt        sätt att anskaffa hemligheter beskrivs i dessa
2019:                                       1989 vp. -    KK n:o 11                                      5
2020: 
2021: noggrannare än tidigare. Maximistraffet ökas        na stadgandena utvidgar skyddet av telefon-
2022: från 6 månaders tili 2 års fängelse.                och telegrafhemligheten att omfatta också nya
2023:    Luckorna i det straffrättsliga skyddet i fråga   former av informationsöverföring.
2024: om överföring av information fylls om propo-           1 de senare skedena av strafflagsrevisionen
2025: sitionen med förslag tili revidering av lagstift-   kommer ännu t.ex. skyddet av datasystem och
2026: ningen om tjänstebrott antas tili de delar som      integritetsskyddet att revideras.
2027: gäller kommunikationssekretessen. De föreslag-
2028:     Helsingfors den 20 februari 1989
2029: 
2030:                                                                 Justitieminister Matti Louekoski
2031:                                                1989 vp.
2032: 
2033: Kirjallinen kysymys n:o 12
2034: 
2035: 
2036: 
2037: 
2038:                                   Pulliainen: Lääninhallitusten ja kunnan omien virkamiesten
2039:                                       kunnanhallituksen jäsenyyttä koskevan vaalikelpoisuuden ra-
2040:                                       joittamisesta
2041: 
2042: 
2043:                            Eduskunnan          Herra      Puhemiehelle
2044: 
2045:    Vuoden 1988 kunnallisvaaleissa valitut val-       raalis-eettisesti hyväksyttävään tulokseen, on
2046: tuustot ovat useimmissa tapauksissa valinneet        otettava lainsäädännön suomat keinot käyt-
2047: kunnanhallitukset, lauta- ja johtokunnat. Suur-      töön. Kunnallislakia olisi ensinnäkin muutetta-
2048: ta julkista huomiotakin on eri puolilla maata        va niin, etteivät lääninhallitusten johtavat vir-
2049: herättänyt se, että näihin tehtäviin on valittu      kamiehet voi tulla valituiksi kunnanhallituk-
2050: lääninhallitusten johtavia virkamiehiä, kuntien      siin. Toisekseen tulisi laajentaa sitä kunnan
2051: omia, merkittävissä asemissa olevia virkamie-        omien virkamiesten kaartia, jota ei voi valita
2052: hiä sekä paikallisia talouselämän johtohenkilöi-     kunnanhallitusten jäseniksi. Merkittävää on
2053: tä, mm. sellaisia, joiden taloudelliseen menes-      myös se, etteivät kunnan kunnanhallitukseen
2054: tymiseen vaikuttaa se, millaisia päätöksiä kun-      vaalikelpoiset virkamiehet muodosta enemmis-
2055: ta esimerkiksi kaavoitusasioissa ja monissa          töä kunnanhallituksessa. Jokaisella edellä mai-
2056: muissa maankäyttöön liittyvissä asioissa tekee.      nitulla rajoituksella nykykäytäntöön olisi kun-
2057:    Käydystä julkisesta keskustelusta voidaan         nallishallinnon luotettavuutta lisäävä vaikutus.
2058: tehdä monta johtopäätöstä. Ensimmäinen on,              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2059: ettei hyvinkään arvovaltaisten tahojen kannan-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
2060: otoilla ole juuri mitään merkitystä, jos paikal-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2061: liset kunnallispoliitikot ovat päättäneet käyttää    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2062: päätäntävaltaansa tavalla, joka monien mieles-                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin kun-
2063: tä on moraalis-eettisesti arveluttavaa, vaikkei              nallislain muuttamiseksi niin, että lää-
2064: lainvastaista olekaan. Poliittis-taloudelliset nä-           ninhallitusten johtavia virkamiehiä ei
2065: kökohdat painavat vaakakupissa enemmän                       voida valita kunnanhallituksiin ja että
2066: kuin moraalis-eettiset, olletikin kun seuraaviin             kunnan omien virkamiesten vaalikelpoi-
2067: kunnallisvaaleihin on aikaa reilut 3,5 vuotta.               suutta kunnanhallituksiin rajoitetaan
2068:    Kun vapaaehtoinen harkinta ei johda mo-                   nykyisestään?
2069:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989
2070: 
2071:                                            Erkki Pulliainen
2072: 
2073: 
2074: 
2075: 
2076: 2900100
2077: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 12
2078: 
2079: 
2080: 
2081: 
2082:                            Eduskunnan          Herra      Puhemiehelle
2083: 
2084:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ettei kunnallisen lautakunnan alaisen viranhal-
2085: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tijan tai työntekijän valitsemista lautakunnan
2086: olette 7 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn            jäseneksi voida yleensä pitää asianmukaisena.
2087: kirjeenne ohella toimittanut asianomaiselle val-     Ei ole paikallaan, että viranhaltija tai työnte-
2088: tioneuvoston jäsenelle jäljennöksen kansan-          kijä pääsee käyttämään päätösvaltaa asioissa,
2089: edustaja Erkki Pulliaisen näin kuuluvasta kir-       joita hoitaessaan hän virka- tai työsuhteensa
2090: jallisesta kysymyksestä n:o 12:                      perusteella on alistetussa asemassa lautakun-
2091:                                                      taan nähden. Lautakunnan jäsenenä viranhal-
2092:          Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin kun-        tija tai työntekijä tulisi esimiestensä yläpuolelle.
2093:        nallislain muuttamiseksi niin, että lää-         Viranhaltijalla tulee olla kansalaisoikeudet,
2094:        ninhallitusten johtavia virkamiehiä ei        mutta on eri asia, milloin virka-asema on
2095:        voida valita kunnanhallituksiin ja että       yhteensovittamaton luottamushenkilön aseman
2096:        kunnan omien virkamiesten vaalikelpoi-        kanssa. Kysymys on moraalinen niin kauan
2097:        suutta kunnanhallituksiin rajoitetaan         kuin sitä ei järjestetä lailla. Puolueiden pitäisi
2098:        nykyisestään?                                 seuloa henkilöt luottamustoimiin. Kun vuoden
2099:                                                       1976 kunnallislailla vahvistettiin luottamushen-
2100:    Vastauksena esitän kunnioittaen seuraavaa:        kilöhallintoa mm. kunnanjohtajan aseman
2101:    Kunnallislain (953/76) 55 §:n 1 momentin          muuttamisella, on kehityksen kanssa ristiriidas-
2102: mukaan vaalikelpoisuudesta kunnanhallituksen         sa, jos kuitenkin luottamustehtävät miehitetään
2103: jäseneksi ja varajäseneksi on voimassa mitä          muilla kunnan palveluksessa olevilla.
2104: 40 §:n 1 momentissa on säädetty vaalikelpoi-            Kun vastakkain on kansalaisen asema ja sen
2105: suudesta valtuutetuksi. Kunnanhallituksen            rajoittaminen yhden roolin hoitoon omassa
2106: alainen kunnan keskushallinnon viranhaltija tai      kunnassa, rajoittaminen on hankala asia. Kun-
2107: pysyväisluonteisessa työsopimussuhteessa oleva       nallishallintokomitea (1973) katsoi, että viran-
2108: työntekijä ei ole vaalikelpoinen kunnanhalli-        haltijoita ja työntekijöitä ei lainkaan tulisi
2109: tuksen jäseneksi. Lain 40 §:n 1 momentin mu-         voida valita kunnanhallitukseen. Vuoden 1976
2110: kaan vaalikelpoisia valtuutetuksi eivät ole maa-     kunnallislaissa ei kuitenkaan siis katsottu voi-
2111: herra, lääninhallituksen osastopäällikkö, lää-       tavan mennä näin pitkälle.
2112: ninneuvos, lääninasessori, lääninoikeudensih-           Kysymys on edelleen ajankohtainen ja joh-
2113: teeri, kunnanjohtaja, apulaiskunnanjohtaja           tosuhteet kunnallishallinnossa voivat vääristyä,
2114: eikä muu välittömästi kunnanhallituksen alai-        ellei rajoituksia toimimiseen kunnan hallinnos-
2115: sena toimiva kunnan keskushallinnon johtava          sa tehdä. Puolueilla on ehdokkaita asettaessaan
2116: viranhaltija eikä myöskään asemaltaan tällai-        mahdollisuus estää epäkohtia syntymästä, mut-
2117: seen viranhaltijaan rinnastettava hallinnonalan      ta toisaalta on myös lainsäätäjän asia pitää
2118: johdossa toimiva viranhaltija.                       huolta siitä, että luottamushenkilöillä on kun-
2119:    Vaalikelpoisuuden tarkastelu on usein ollut       nallisessa demokratiassa heille kuuluva asema.
2120: esillä keskusteluissa kunnallislain muuttamis-       Kansanvallan kannalta ei ole hyväksi, jos
2121: tarpeista.                                           kunnan omat viranhaltijat ja työntekijät mie-
2122:    Kunnallislain 69 §:n 2 momentin säännös,          hittävät kunnanhallituksen.
2123: jonka mukaan lautakunnan alaiset viranhaltijat          Kuntien keskusjärjestöissä ja ministeriössä
2124: ja pysyväisluonteisessa työsopimussuhteessa          suoritetun valmistelutyön pohjalta kunnallis-
2125: olevat työntekijät eivät ole vaalikelpoisia siihen   lain tarpeellinen kehittäminen on ollut harkit-
2126: lautakuntaan, otettiin tämänsisältöisenä kun-        tavana. Kun ilmeisiä epäkohtia ei ole ilmennyt
2127: nallislakiin vuonna 1961. Perusteluina esitettiin,   siitä, ettei kunnan viranhaltijoiden ja työnteki-
2128:                                    1989 vp. -    KK n:o 12                                     3
2129: 
2130: jöiden oikeutta toimia luottamustehtävissä ole   voimassa olevassa laissa tapahtunut, ei tässä
2131: rajoitettu enempää kuin kerrotuin tavoin on      vaiheessa näytä olevan aiheellista esittää muu-
2132:                                                  toksia lakiin.
2133:     Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1989
2134: 
2135:                                                           Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
2136: 4                                     1989 vp. -     KK n:o 12
2137: 
2138: 
2139: 
2140: 
2141:                              Tili    Riksdagens        Herr     Talman
2142:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          valbara till medlemmar i nämnden, intogs i
2143: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse          denna lydelse i kommunallagen år 1961. Som
2144: av den 7 februari 1989 till vederbörande med-        motivering anfördes att det generellt sett inte
2145: lem av statsrådet översänt avskrift av följande      kan anses vara lämpligt att en tjänsteinneha-
2146: av riksdagsman Erkki Pulliainen underteckna-         vare eller arbetstagare som lyder under en
2147: de spörsmål nr 12:                                   kommunal nämnd väljs till medlem i nämnden.
2148:                                                      Det är inte på sin plats att en tjänsteinnehavare
2149:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         eller en arbetstagare får utöva beslutanderätt i
2150:        ändring av kommunallagen så att le-           ärenden, vid vilkas skötsel han på basen av sitt
2151:        dande tjänstemän vid länstyre1sen inte        tjänste- eller arbetsförhållande är underställd
2152:        skall kunna väljas in i kommunstyre1-         nämnden. 1 egenskap av medlem i nämnden
2153:        serna och att kommunens egna tjänste-         skulle tjänsteinnehavaren eller arbetstagaren
2154:        mäns valbarhet till med1emmar i kom-          stå över sina chefer.
2155:        munstyrelserna begränsas mer än vad              En tjänsteinnehavare bör ha medborgerliga
2156:        som nu är fallet?                             rättigheter, men det är en fråga för sig, när
2157:                                                      tjänsteställningen är oförenlig med ställningen
2158:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        som förtroendevald. Frågan är av mora1isk art
2159: samt anföra följande:                                så länge den inte regleras genom lag. Partierna
2160:    En1igt 55§ 1 mom. kommunallagen (953/76)          borde sålla personerna för förtroendeuppdrag.
2161: gäller om valbarhet till med1em och suppleant        Eftersom 1976 års kommunallag stärkte för-
2162: i kommunstyrelsen vad som i 40 § 1 mom. är           troendemannaförvaltningen, bl.a. genom änd-
2163: stadgat om valbarhet till fullmäktige. Kom-          ring av kommundirektörens ställning, strider
2164: munstyrelsen underlydande, inom kommunens            det mot utvecklingen om förtroendeuppdragen
2165: centralförvaltning anställd tjänsteinnehavare el-    likväl bemannas med andra kommunalanställ-
2166: ler arbetstagare i arbetsavtalsförhållande av        da.
2167: bestående natur är inte valbar till medlem i            Då en motsättning råder mellan medborga-
2168: kommunstyrelsen. Enligt lagens 40 § 1 mom. är        rens ställning och begränsandet därav till en
2169: följande personer inte valbara till fullmäktige:     enda roll i den egna kommunen, blir begrän-
2170: 1andshövding, avdelningschef vid länsstyrelse,       sandet en besvärlig fråga. Kommuna1förvalt-
2171: länsråd,     länsassessor,   länsrättssekreterare,   ningskommitten (1973) ansåg att tjänsteinneha-
2172: kommundirektör och biträdande kommundi-              vare och arbetstagare inte alls borde kunna
2173: rektör samt kommunstyrelsen omedelbart un-           väljas in i kommunstyrelsen. 1 1976 års kom-
2174: derställd annan ledande tjänsteinnehavare in-        munallag ansåg man sig dock inte kunna gå så
2175: om kommunens centralförvaltning och med              långt.
2176: sådan tjänsteinnehavare vad ställningen beträf-         Frågan är alltjämt aktuell, och ledningsför-
2177: far jämförbar tjänsteinnehavare inom förvalt-        hållandena inom kommunalförvaltningen kan
2178: ningsområdets ledning.                               bli snedvridna, om inte begränsningar företas i
2179:    Frågan om en översyn av valbarheten har           fråga om vem som kan verka inom kommu-
2180: ofta behandlats vid diskussioner om behovet av       nens förva1tning. När partierna uppställer kan-
2181: att ändra kommunallagen.                             didater har de möjlighet att förebygga upp-
2182:    Stadgandet i 69 § 2 mom. kommunallagen,           komsten av missförhållanden, men å andra
2183: enligt vilket under nämnd lydande tjänsteinne-       sidan ankommer det även på lagstiftaren att
2184: havare och i arbetsavta1sförhållande av be-          sörja för att de förtroendevalda i den kommu-
2185: stående natur anställda arbetstagare inte är         nala demokratin har den ställning som tillkom-
2186:                                     1989 vp. -    KK n:o 12                                       5
2187: 
2188: mer dem. Det är inte tili godo för demokratin,    kommunallagen prövats. Då inga uppenbara
2189: om kommunens egna tjänsteinnehavare och           missförhållanden framkommit av att rätten för
2190: arbetstagare bemannar kommunstyrelsen.            kommunens tjänsteinnehavare och arbetstagare
2191:                                                   att inneha förtroendeuppdrag inte begränsats
2192:   Utgående från det beredningsarbete som          mer än vad som enligt det ovan anförda skett~
2193: utförts vid kommunernas centralorganisationer     i gällande lag, torde det inte i detta skedde vara
2194: och vid ministeriet har behovet av att utveckla   motiverat att föreslå ändringar i lagen.
2195:     Helsingfors den 6 mars 1989
2196: 
2197:                                                                Inrikesminister Jarmo Rantanen
2198:                                             1989 vp.
2199: 
2200: Kirjallinen kysymys n:o 13
2201: 
2202: 
2203: 
2204: 
2205:                                 Kekkonen:    Merenkulkuhallituksen piirihallinnon uudistamis-
2206:                                     suunnitelmista
2207: 
2208: 
2209:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2210: 
2211:    Julkisuuteen on saatettu tietoja, joiden mu-   piirin ja Kotkan luotsipiirin toimistohenkilö-
2212: kaan merenkulkuhallitus on keskittämässä me-      kuntaa, eli 16:ta henkilöä, uhkaa siirto Helsin-
2213: renkulkupiirien hallintoa Helsinkiin. Kun tar-    kiin. Väylänhoitoalus M/S Suunta henkilökun-
2214: kastelee meritavaraliikenteen vuoden 1987 lu-     tineen, 17-22 henkilöä, siirtyy hallinnon
2215: kuja, niin niistä on todettavissa seuraavaa:      myötä Helsinkiin. Suunnan nykyinen henkilö-
2216:    Koko maan meritavaraliikenne vuonna 1987:      kunta asuu Kotkan -          Haminan alueella.
2217: vienti 22,44 miljoonaa tonnia ja tuonti 31,28     Luotsipiirin väylänhoidon, venekaluston hoi-
2218: miljoonaa tonnia. Tästä tavarankuljetuksesta      don ja toimistojen sekä muun palvelutoimin-
2219: tapahtui Kotkan piirin satamissa vientiä 10,04    nan tarvitsemat alihankinnat kotkalaisilta yri-
2220: miljoonaa tonnia, eli 44,8 % koko maan vien-      tyksiltä tulevat suuntautumaan Helsinkiin.
2221: nistä ja tuontia 11,69 miljoonaa tonnia, eli         Hallinnon siirto Helsinkiin aiheuttaisi vaka-
2222: 37,4% koko maan tuonnista. Suomen ranni-          van takaiskun koko Kymenlaakson talous-
2223: kon luotsausten meripeninkulmamäärästä, joka      alueelle. Mussalon syväsataman valmistuttua
2224: oli 548 113 meripeninkulmaa, luotsattiin Kot-     tullee sen kautta tapahtuva kemikaalitransito-
2225: kan piirin alueella 199 070 meripeninkulmaa,      liikenne kattamaan lähes 100 %. Kun missään
2226: eli 36,3 % kokonaismäärästä. Koko maan luot-      esityksissä tai eri työryhmien lausunnoissa ei
2227: sausmatkoista Kotkan piirin osuus oli 28,3 %.     ole asetettu kyseenalaiseksi tai kritisoitu nykyi-
2228: Luotsausmaksuista kertyi valtiolle tuloja 42,6    sen piirihallinnon toimivuutta, ihmetyttääkin
2229: miljoonaa markkaa koko maassa, Kotkan             yleisesti hyväksytyn hallinnon hajauttamispe-
2230: osuuden ollessa 10,06 miljoonaa markkaa.          riaatteen vastainen pyrkimys keskittää koko
2231:    Mikäli merenkulkupiirien hallinto siirretään   merenkulkuhallituksen piirihallinto Iakkautta-
2232: Helsinkiin, seuraa siitä Kotkan osalta mm.        malla merenkulkupiirit ja luotsipiirit
2233: seuraavaa:                                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2234:    Nykyisen Kotkan piirin alueella olevien lai-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
2235: vaväylien kunnossapitoon, uusimiseen, turva-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2236: laitteiden rakentamiseen ja hoitoon sekä uusien   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2237: väylien suunnitteluun käytettäviä varoja tul-
2238: laan ohjailemaan Helsingin näkökulmasta kat-                Onko Hallitus tietoinen merenkulku-
2239: soen. Merenkulun turvallisuuden valvonta ja              hallituksen suunnitelmista lakkauttaa
2240: kauppa-alusten kansainvälisten turvallisuus-             piirihallintonsa, ja
2241: asioiden hoitaminen vaikeutuu suurissa liiken-              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2242: teen painopistesatamissa kuten Kotkassa, Ha-             ryhtyä hallinnon tarpeettoman keskittä-
2243: minassa ja Sköldvikissä. Kotkan merenkulku-              misen ehkäisemiseksi?
2244: 
2245:     Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989
2246: 
2247:                                        Antero Kekkonen
2248: 
2249: 
2250: 
2251: 
2252: 2900!0D
2253: 2                                      1989 vp. -     KK n:o 13
2254: 
2255: 
2256: 
2257: 
2258:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2259: 
2260:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         1.3.1990, jolloin myös tie- ja vesirakennuslai-
2261: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         toksen vesitietoimiala liitetään merenkulkulai-
2262: olette 7 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn             tokseen.
2263: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             Liikenneministeriö asetti kauppa- ja teolli-
2264: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         suusministeriön kanssa asiasta neuvoteltuaan
2265: edustaja Kekkosen kirjallisesta kysymyksestä          ministeriöiden tekemän edellä mainitun sopi-
2266: n:o 13:                                               muksen johdosta 12.4.198S työryhmän, jonka
2267:                                                       tehtävänä oli valmistella ehdotukset tie- ja
2268:           Onko Hallitus tietoinen merenkulku-         vesirakennuslaitoksen vesitietoimialan siirtämi-
2269:        hallituksen suunnitelmista lakkauttaa          sestä merenkulkulaitokseen, siihen liittyvistä
2270:        piirihallintonsa, ja                           henkilöstöjärjestelyistä ja säännösten muutok-
2271:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         sista. Työryhmän (MKH/TVH-työryhmä) tulee
2272:        ryhtyä hallinnon tarpeettoman keskittä-        asettaruiskirjeen mukaisesti työssään ottaa huo-
2273:        misen ehkäisemiseksi?                          mioon kauppa- ja teollisuusministeriön ja lii-
2274:                                                       kenneministeriön väliseen sopimukseen sisälty-
2275:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            vät lähtökohdat ja MKH-S8-työryhmän ehdo-
2276: taen seuraavaa:                                       tukset.
2277:    Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti                Lausuntokierroksen jälkeen ja liikenneminis-
2278: 17.3.1986 työryhmän, jonka tehtävänä on               teriön asetettua MKH/TVH-työryhmän kaup-
2279: muun muassa ollut tehdä ehdotus merenkulku-           pa- ja teollisuusministeriö päätti 14.7 .19S8 täy-
2280: laitoksen organisaatiosta merenkulkuhallituk-         dentää MKH-S8-työryhmän tehtävämäärittelyä
2281: sen ja sen piirihallinnon osalta. Työryhmän           siten, että työryhmän tulee jatkotyöskentelys-
2282: (MKH-88-työryhmä) väliraportti luovutettiin           sään ottaa lähtökohdikseen laatimansa välira-
2283: kauppa- ja teollisuusministeriölle 12.1.1988.         portti ja siitä saadut lausunnot, samoin kuin
2284:    Väliraportissa työryhmä esittää, että meren-       valtioneuvoston päätös toimenpiteistä hallin-
2285: kulkulaitoksen nykyiset merenkulku- ja luotsi-        non uudistamiseksi. Lisäksi työryhmän tulee
2286: piirit yhdistetään neljäksi merenkulkupiiriksi.       piirihallinnon organisaation kehittämisehdo-
2287: Lisäksi ehdotetaan perustettavaksi piirikontto-       tuksia laatiessaan olla yhteydessä MKH/TVH-
2288: rin alaisia aluetoimistoja. Työryhmän mukaan          työryhmään.
2289: järjestelyllä pyritään laitoksen paikallishallin-        MKH/TVH-työryhmä on 27.12.19S8 ja
2290: non kehittämiseen ja vahvistamiseen. Työryh-          10.2.19S9 antanut liikenneministeriölle välimie-
2291: män tehtäviin ei tässä vaiheessa kuulunut             tintönsä. Välimietinnöt sisältävät lopulliset eh-
2292: selvittää tie- ja vesirakennuslaitoksen vesitietoi-   dotukset muun muassa piirihallinnon osalta.
2293: mialan suhdetta merenkulkulaitoksen toimi-            MKH-S8-työryhmän työskentely on sen sijaan
2294: alaan.                                                vielä kesken. Työryhmän määräaika päättyy
2295:    Kauppa- ja teollisuusministeriö ja liikenne-       31.3.1989.
2296: ministeriö sopivat 5.4.1988 ministeriöiden väli-         MKH/TVH-työryhmän ehdotus piirihallin-
2297: sen työnjaon tarkistamisesta. Sopimuksen mu-          non organisaation yleislinjoiksi on esitetty lii-
2298: kaan merenkulkuasiat siirtyvät kauppa- ja teol-       kenneministeriölle 27.12.19SS toimitetussa väli-
2299: lisuusministeriöstä liikenneministeriöön 1. 9.        mietinnössä. Mietinnössä todetaan, että meren-
2300: 1989. Merenkulkuhallitus siirtyy kauppa- ja           kulkulaitoksessa on kahdeksan luotsipiiriä ja
2301: teollisuusministeriön hallinnonalalta liikenne-       kuusi merenkulkupiiriä. Tie- ja vesirakennus-
2302: ministeriön hallinnonalalle 1. 9.1989. Lisäksi        laitoksessa on II piiriä, joissa vesitieasioita
2303: merenkulkulaitoksessa suoritetaan sopimuksen          ainakin jossain laajuudessa hoidetaan, sekä
2304: mukaan organisaation uudistaminen MKH -SS-            erillinen Saimaan kanavan kanavakonttori,
2305: työryhmän suuntaviivojen mukaisesti ja uusi           jonka pääasiallinen toiminta-alue on Saimaan
2306: organisaatio saatetaan voimaan viimeistään            kanava. Merenkulkulaitoksen piirien ja tie- ja
2307:                                       1989 vp. -     KK n:o 13                                      3
2308: 
2309: vesirakennuslaitoksen piirien keskushallinto-        määrä on neljä. Piireissä voi kuitenkin olla
2310: paikat sijaitsevat osittain eri paikkakunnilla.      piirikonttorin alaisia alueellista toimintaa hoi-
2311:                                                      tavia suppeita sivutoimipisteitä.
2312:    MKH/TVH-työryhmä toteaa mietinl_l_ö~_sään,           MKH/TVH-työryhmän ehdottaman ns. Su~­
2313: että se on merenkulkulaitoksen uutta pnnJakoa
2314:                                                      menlahden merenkulkupiirin alue kattaa nykyt-
2315: harkitessaan pyrkinyt sellaiseen ratkaisuu?~
2316: joka parhaalla mahdolli_sella tav~lla otta1s1        set Helsingin ja Kotkan l~wtsipii!it. ~~l~in~o­
2317: huomioon niin toiminnallisen tarkOituksenmu-         paikaksi on toiminnallisest~. ~esk~tsen st~mnt~n­
2318:                                                      sa vuoksi ja nykyisten punhallmtopmkkoJen
2319: kaisuuden kuin taloudellisuudenkin. Edelleen
2320:                                                      sijainnin vuoksi ehdotettu Helsinkiä. Kotkassa
2321: työryhmä on pyrkinyt r~tkai~uun,)<;>ssa _mah-        säilytettäisiin piirin sivutoimipiste, koska Kot-
2322: dollisimman pieni osa lattoksten pnnhalh_nnon
2323:                                                      kan alueella on runsaasti merenkuluntarkastus-
2324: henkilöstöä joutuisi paikkakunnalta totselle.
2325:                                                      tehtäviä.
2326: Toisaalta ollakseen toiminnallisesti tehokas on
2327:                                                         Työryhmien suunnitt_elemissa org~nisaa­
2328: piirihallinnon yksikön oltava_ n~kyisi~ pii_rihal-
2329:                                                      tiouudistuksissa on tark01tus puuttua vam hal-
2330: lintoyksiköitä laajempi ja t01mmnalhsest1 mo-
2331:                                                      linnon keskittämiseen. Sen sijaan kenttähenki-
2332: nipuolisempi. Täfl_lä ed~ll~~tä~ ~äyttö- ja k~n­     lökunta ja luotsiasemat pysyvät ennallaa~.
2333: nossapitotoimintoJen surtamtsta keskushalh~:
2334:                                                      Sekä MKH-88-työryhmä että MKH/TVH-tyo-
2335: noita piirihallinnolle, mikä puol~staan va.~t~l
2336: henkilöstön siirtymistä keskushalimnosta pnn-        ryhmä ovat työskentelyssää1_1 lähteneet .. siit~?
2337: hallintoon jossain määrin. Edelleen työryhmä         että piirien henkilökuntaa et I?~~~~la. snrr~ta
2338: on ottanut huomioon kielelliset vaatimukset          uuteen hallintopaikkaan. Henkd01ta et myos-
2339:                                                      kään ole tarkoitus irtisanoa.
2340: uuden organisaation piirihallinnon pohdinnas-
2341:                                                         Kuten edellä sanotusta ilmenee, merenkulku-
2342: sa.
2343:                                                      laitoksen piiriorganisaatiota ei aiota lakkaut-
2344:    Piirihallinnon osalta MKH/TVH-työryhmä            taa vaan ratianalisoida ja kehittää entistä
2345: pitää MKH-88-työryhmäl? ~älirap~r~in ~av_oi~         toi~ivammaksi. Hallitus tulee tekemään asias-
2346: tarkoituksenmukaisena t01mmnan JarJestamtsta         sa lopullisen ratkaisunsa edellä mainittujen
2347: niin, että uudessa organisaatiossa piirien Iuku-     työryhmien mietintöjen pohjalta.
2348:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1989
2349: 
2350:                                                                         Ministeri Pekka Vennamo
2351: 4                                       1989 vp. -     KK n:o 13
2352: 
2353: 
2354: 
2355: 
2356:                                Tili Riksdagens Herr Talman
2357:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            sationen enligt de riktlinjer arbetsgruppen SFS-
2358: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse            88 föreslår och den nya organisationen träder i
2359: av den 7 februari 1989 tili vederbörande med-          kraft senast 1.3.1990 då väg- och vattenbygg-
2360: lem av statsrådet översänt avskrift av följande        nadsverkets verksamhetsområde gäliande vat-
2361: av riksdagsman Kekkonen undertecknade                  tenvägar också ansluts tili sjöfartsväsendet.
2362: spörsmål nr 13:                                           Efter att ha rådgjort i saken med handels-
2363:                                                        och industriministeriet och med anledning av
2364:            Är Regeringen medveten om sjöfarts-         den redan nämnda överenskommelsen melian
2365:         styrelsens planer på att dra in sin            ministerieroa tilisatte trafikministeriet 12.4.
2366:         distriktsförvaltning och                       1988 en arbetsgrupp, som fick i uppdrag att
2367:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        bereda förslag tili överföring på sjöfartsväsen-
2368:         ta för att förhindra den onödiga cent-         det av väg- och vattenbyggnadsverkets verk-
2369:         raliseringen av förvaltningen?                 samhetsområde gäliande vattenvägar jämte de
2370:                                                        personalarrangemang och stadgeändringar det-
2371:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          ta medför. Enligt dokumentet om tilisättande
2372: samt anföra följande:                                  av arbetsgruppen (SFS/VVS) skall den i sitt
2373:    Handels- och industriministeriet tilisatte          arbete beakta de utgångspunkter som ingår i
2374: 17.3.1986 en arbetsgrupp, som fick i uppdrag           överenskommelsen melian handels- och indu-
2375: att bl.a. komma med förslag tili organisation          striministeriet och trafikministeriet och de för-
2376: för sjöfartsväsendet tili den del som gälier           slag arbetsgruppen SFS-88 kommit med.
2377: sjöfartsstyrelsen och dess distriktsförvaltning.          Efter inbegärda utlåtanden och sedan trafik-
2378: Arbetsgruppen (SFS-88) avgav 12.1.1988 en              ministeriet tillsatt SFS/VVS-arbetsgruppen be-
2379: melianrapport tili handels- och industriministe-       slöt handels- och industriministeriet 14.7.1988
2380: riet.                                                  komplettera definitionen av uppgifterna för
2381:    1 melianrapporten föreslår arbetsgruppen att        arbetsgruppen SFS-88 så att arbetsgruppen i
2382: sjöfartsväsendets nuvarande sjöfartsdistrikt och       sitt fortsatta arbete som sin utgångspunkt skali
2383: lotsfördelningar sammanslås tili fyra sjöfartsdi-      ha den melianrapport arbetsgruppen har gjort
2384: strikt. Dessutom föreslås det att regionbyråer         upp och utlåtandena över denna samt statsrå-
2385: inrättas under distriktskontoren. Enligt arbets-       dets beslut om åtgärder för att reformera
2386: gruppen strävar man med detta arrangemang              förvaltningen. Dessutom skali arbetsgruppen
2387: efter att utveckla och förstärka sjöfartsväsen-        då den utarbetar förslag tili utveckling av
2388: dets lokala förvaltning. 1 arbetsgruppens upp-         distriktsförvaltningens organisation stå i för-
2389: gifter ingick inte i detta skede att utreda väg-       bindelse med SFS/VVS-arbetsgruppen.
2390: och vattenbyggnadsverkets verksamhetsområde               SFS/VVS-arbetsgruppen avgav sina melian-
2391: gäliande vattenvägar i förhåliande tili sjöfarts-      betänkanden tili trafikministeriet 27.12.1988
2392: väsendets verksamhetsområde.                           och 10.2.1989. Melianbetänkandena innehålier
2393:    Handels- och industriministeriet och trafik-        slutliga förslag bl.a. i fråga om distriktsförvalt-
2394: ministeriet kom 5.4.1988 överens om att justera        ningen. Arbetsgruppen SFS-88 har däremot
2395: arbetsfördelningen melian ministerierna. 1 en-         ännu sitt arbete på hälft. Arbetsgruppen har tid
2396: lighet med överenskommelsen flyttas sjöfarts-          på sig tili 31.3.1989.
2397: ärendena 1.9.1989 från handels- och industri-             SFS/VVS-arbetsgruppens förslag tili alimän-
2398: ministeriet över tili trafikministeriet. Följaktli-    na linjer för distriktsförvaltningens organisa-
2399: gen kommer också sjöfartsstyrelsen att övergå          tion har presenterats i ett melianbetänkande
2400: från handels- och industriministeriet tili trafikmi-   som gavs tili trafikministeriet 27. 12. 1988. 1
2401: nisteriets förvaltningsområde 1.9.1989. Dess-          betänkandet konstateras att sjöfartsväsendet
2402: utom utförs inom sjöfartsväsendet, i enlighet          har åtta lotsfördelningar och sex sjöfartsdi-
2403: med överenskommelsen, en reform av organi-             strikt. Väg- och vattenbyggnadsverket har 11
2404:                                        1989 vp.       KK n:o 13                                       5
2405: 
2406: distrikt, där vattenvägsärenden åtminstone i          sätt att antalet distrikt i den nya organisationen
2407: någon utsträckning sköts samt ett separat             är fyra. Inom distrikten kan dock finnas
2408: kanalkontor för Saima kanal, vars huvudsak-           mindre filialer för skötseln av den regionala
2409: liga verksamhetsområde är Saima kanal. Enhe-          verksamheten. Dessa filialer skali lyda under
2410: terna för centralförvaltningen inom sjöfartsvä-       distriktskontoren.
2411: sendets och väg- och vattenbyggnadsverkets               Det s.k. sjöfartsdistriktet för Finska viken,
2412: distrikt är delvis belägna på olika orter.            som SFS/VVS-arbetsgruppen har föreslagit,
2413:     SFS/VVS-arbetsgruppen konstaterar i sitt          kommer att täcka de nuvarande Helsingfors
2414: betänkande att arbetsgruppen då den överväg-          och Kotka lotsfördelningarna. Såsom ort för
2415: de en ny distriktsindelning för sjöfartsväsendet      förvaltningsenheten har föreslagits Helsingfors
2416: strävade efter en lösning som på bästa möjliga        på grund av stadens centrala läge med tanke på
2417: sätt beaktar både den funktionelia ändamålsen-        funktionerna och de nuvarande distriktsförvalt-
2418: ligheten och lönsamheten. Vidare har arbets-          ningsenheternas läge. I Kotka skali en filial för
2419: gruppen strävat efter en lösning där en så liten      distriktet kvarstå, eftersom det i Kotka-områ-
2420: del som möjligt av personalen inom verkens            det finns många uppgifter i anslutning tili
2421: distriktsförvaltning måste flytta från en ort tili    sjöfartsinspektionen.
2422: en annan. Å andra sidan måste distriktsförvalt-          I de organisationsreformer som arbetsgrup-
2423: ningens enhet vara större än de nuvarande             perna har planerat är avsikten att man bara
2424: distriktsförvaltningsenheterna och funktionelit       skall ingripa i centraliseringen av förvaltningen.
2425: sett mångsidigare för att den skali vara effek-       Däremot kommer fältpersonalen och lotsstatio-
2426: tiv. Detta förutsätter att drifts- och underhålis-    nerna att kvarstå som hittilis. Båda arbetsgrup-
2427: funktionerna överförs från centralförvaltningen       perna, SFS-88 och SFS/VVS, har i sina arbeten
2428:  tili distriktsförvaltningen, vilket i sin tur med-   utgått ifrån att distriktens personai inte tvingas
2429: för att personai i någon mån måste överföras          att flytta tili den nya förvaltningsenheten.
2430: från centralförvaltningen tili distriktsförvalt-      A vsikten är inte helier att man skali säga upp
2431:  ningen. Vidare har arbetsgruppen också beak-         folk.
2432:  tat de språkliga kraven då den har övervägt             Såsom det av det ovan sagda framgår är
2433: den nya organisationen för distriktsförvaltning-      avsikten inte att sjöfartsväsendets distriktsor-
2434:  en.                                                  ganisation skali dras in utan den skali rationa-
2435:      I fråga om distriktsförvaltningen anser          liseras och utvecklas så att den fungerar bättre
2436:  SFS/VVS-arbetsgruppen, på samma sätt som             än i dag. Regeringen kommer att fatta sitt
2437:  SFS-88 i sin melianrapport, att det är ända-         slutliga avgörande i saken på basis av de ovan
2438:  målsenligt att organisera verksamheten på så         nämnda arbetsgruppernas betänkanden.
2439: 
2440:      Helsingfors den 10 mars 1989
2441: 
2442:                                                                           Minister Pekka Vennamo
2443:                                             1989 vp.
2444: 
2445: Kirjallinen kysymys n:o 14
2446: 
2447: 
2448: 
2449: 
2450:                                 Pokka: Arktisten alueiden konferenssin järjestämisestä Rovanie-
2451:                                     mellä
2452: 
2453: 
2454:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2455:   Suomi on lähiaikoina isäntämaana järjestä-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2456: mässä arktisten alueiden kansainvälistä konfe-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
2457: renssia. Konferenssi keskittyisi mm. ympäristö-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2458: kysymyksiin. Alustavasti on kaavailtu, että       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2459: konferenssi järjestettäisiin Helsingissä. Myös               Voitaisiinko Hallituksen mielestä tu-
2460: Rovaniemi on tarjoutunut isäntäkaupungiksi.               leva arktisten alueiden konferenssi jär-
2461:                                                           jestää Rovaniemellä?
2462:     Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989
2463: 
2464:                                         Hannele Pokka
2465: 
2466: 
2467: 
2468: 
2469: 2900100
2470: 2                                   1989 vp. -    KK n:o 14
2471: 
2472: 
2473: 
2474: 
2475:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2476: 
2477:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
2478: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-       Mitään periaatteellista estettä kysymyksessä
2479: hemies, 7 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn        tarkoitetun konferenssin järjestämiseksi esimer-
2480: kirjeenne n:o 31 ohella toimittanut valtioneu-    kiksi Rovaniemellä ei ole näköpiirissä. On
2481: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi jäl-    kuitenkin todettava, että viralliset neuvottelut
2482: jennöksen kansanedustaja Pokan näin kuulu-        konferenssin järjestämisestä ja sen laajuudesta
2483: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 14:          ovat vasta alkuvaiheessaan, minkä johdosta
2484:           Voitaisiinko Hallituksen mielestä tu-   kokouspaikan harkintakin on vielä kesken.
2485:        leva arktisten alueiden konferenssi jär-
2486:        jestää Rovaniemellä?
2487: 
2488: 
2489:     Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1989
2490: 
2491:                                                               Ulkoasiainministeri Pertti Paasio
2492:                                    1989 vp. -    KK n:o 14                                     3
2493: 
2494: 
2495: 
2496: 
2497:                             Till Riksdagens Herr Talman
2498:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
2499: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse      samt anföra fö1jande:
2500: nr 31 av den 7 februari 1989 tili vederbörande      Det förekommer inga principiella hinder för
2501: medlem av statsrådet översänt avskrift av        att anordna den konferens som avses i spörs-
2502: följande av riksdagsledamot Hannele Pokka        målet t.ex. i Rovaniemi. Det bör dock konsta-
2503: undertecknade spörsmål nr 14:                    teras att de officiella förhandlingarna om
2504:          Kunde den kommande konferensen          anordnande av konferens och dess omfattning
2505:        för arktiska områden enligt Regering-     först är i begynnelseskedet och på grund härav
2506:        ens uppfattning anordnas i Rovaniemi?     är frågan om mötesplatsen ännu öppen.
2507: 
2508: 
2509:     Helsingfors den 10 mars 1989
2510: 
2511:                                                                Utrikesminister Pertti Paasio
2512:                                               1989 vp.
2513: 
2514: Kirjallinen kysymys n:o 15
2515: 
2516: 
2517: 
2518: 
2519:                                  Pokka: Hoitoalueiden raJOJen tarkistamisesta metsähallituksen
2520:                                      Perä-Pohjolan piirikunta-alueella
2521: 
2522: 
2523:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2524:    Metsähallitus suunnittelee muuttavansa La-       ja työmatkojen vuoksi. Alue on ikimuistoisista
2525: pissa Perä-Pohjolan piirikunta-alueella voimas-     ajoista lähtien ollut lokkalaisten metsästys-,
2526: sa olevaa jakoa hoitoalueiden osalta. Tarkoi-       kalastus- ja porojen laiduntamisaluetta. Kylän
2527: tuksena on, että osa Sodankylän hoitoaluee-         tulevaisuuden kannalta hoitoaluejaon muutta-
2528: seen nyt kuuluvista alueista siirtyisi Yli-Kemin    minen ei vaikuta perustellulta.
2529: hoitoalueen piiriin. Suunnitelma on herättänyt         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2530: laajaa keskustelua erityisesti Lokan kylässä.       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
2531:    Jos hoitoalueen rajaa muutetaan, Lokan           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2532: kylän metsätöistä 1/3 siirtyy Yli-Kemin hoito-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2533: alueelle. Tämä Sodankylän kuntalaisten mieles-
2534: tä vaikuttaa ratkaisevasti Lokan työllisyystilan-            Onko Hallitus tietoinen, että metsä-
2535: teeseen sekä kylän elinvoimaan. Rajan siirtä-              hallitus aikoo siirtää osan Sodankylän
2536: minen ei liene järkevää, jos ja kun se johtaa              hoitoalueen metsistä Yli-Kemin hoito-
2537: siihen, että metsänhakkuut suoritettaisiin Savu-           alueeseen, ja jos on,
2538: koskelta ja Sailasta saakka. Hakkuut on talou-               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2539: dellista suorittaa Lokasta käsin valmiin tiestön           asian johdosta ryhtyä?
2540:     Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989
2541: 
2542:                                           Hannele Pokka
2543: 
2544: 
2545: 
2546: 
2547: 2900100
2548: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 15
2549: 
2550: 
2551: 
2552: 
2553:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2554:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa      maan hoitoalueiden toimintaa ja yhdenmukais-
2555: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tamaan niiden rajoja muiden hallinnollisten
2556: olette 7 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn           rajojen kanssa. Samalla on tarkoitus huolehtia,
2557: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        ettei asia aiheuttaisi paikalliselle väestölle tar-
2558: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       peettomia ongelmia.
2559: edustaja Pokan näin kuuluvasta kirjallisesta           Rajantarkistus ei vaikuttaisi metsässä tehtä-
2560: kysymyksestä n:o 15:                                viin työmääriin, vaan ne säilyisivät luonnolli-
2561:                                                     sesti ennallaan. Myöskään työvoiman tarpeen
2562:           Onko Hallitus tietoinen, että metsä-      ja työllisyyslain toteuttamisen kannalta suunni-
2563:        hallitus aikoo siirtää osan Sodankylän       tellulla rajantarkistuksella ei olisi metsähalli-
2564:        hoitoalueen metsistä Yli-Kemin hoito-        tuksen ilmoittaman mukaan merkitystä.
2565:        alueeseen, ja jos on,
2566:                                                        Hoitoalueiden rajantarkistus ei muuttaisi
2567:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       millään tavalla paikallisten asukkaiden metsäs-
2568:        asian johdosta ryhtyä?                       tys- ja kalastusoikeuksia, jotka määräytyvät
2569:                                                     asianomaisten erityissäännösten mukaan. Sama
2570:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          koskee oikeutta laiduntaa poroja valtion mail-
2571: taen seuraavaa:                                     la. Metsähallituksen piirihallinnon rajoilla ei
2572:    Hallitus on tietoinen, että metsähallituksessa   ole asiaan mitään vaikutusta.
2573: selvitetään Sodankylän ja Yli-Kemin hoitoaluei-        Hoitoalueiden rajojen yhdenmukaistamiselle
2574: den välisen rajan tarkistamistarvetta. Päätös-      kuntien rajoihin saavutetaan monia etuja, jotka
2575: valta hoitoalueiden rajoja koskevissa asioissa      koituvat sekä viranomaisten että kansalaisten
2576: kuuluu metsähallitukselle. Sen sijaan hoito-        hyväksi. Viranomaisten yhteistyömahdollisuu-
2577: alueiden lukumäärästä ja toimistojen sijoituspai-   det ja kuntalaisten palvelut paranevat. Samoin
2578: koista päättää maa- ja metsätalousministeriö.       helpottuu mm. monien maankäyttöön liittyvien
2579: Näistä ei kuitenkaan nyt ole kysymys.               asioiden hoito.
2580:    Mahdollisella rajantarkistuksella pyritään          Edellä olevan perusteella hallitus toteaa, ettei
2581: metsähallituksen ilmoituksen mukaan tehosta-        asia anna aihetta sen puolelta toimenpiteisiin.
2582:     Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1989
2583: 
2584:                                                                            Ministeri Ole Norrback
2585:                                      1989 vp. -    KK n:o 15                                      3
2586: 
2587: 
2588: 
2589: 
2590:                              Tili Riksdagens Herr Taimao
2591:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        A vsikten är att samtidigt tillse att frågan inte
2592: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        medför onödiga problem för den lokala befolk-
2593: av den 7 februari 1989 till vederbörande med-      ningen.
2594: lem av statsrådet översänt avskrift av följande       Gränsöversynen skulle inte inverka på om-
2595: av riksdagsledamot Pokka undertecknade             fattningen av de arbeten som utförs i skogen,
2596: spörsmål nr 15:                                    utan arbetsmängden skulle naturligtvis förbli
2597:                                                    densamma som förut. Inte heller i fråga om
2598:          Är Regeringen medveten om att             behovet av arbetskraft eller förverkligandet av
2599:        forststyrelsen ämnar överföra en del av     lagen om sysselsättning skulle den planerade
2600:        Sodankylä revirs skogar tili Yli-Kemi       gränsöversynen enligt vad forststyrelsen med-
2601:        revir och, om så är fallet,                 delar ha någon betydelse.
2602:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         Revirgränsöversynen skulle inte på något
2603:        ta med anledning av saken?                  sätt ändra de lokala invånarnas jakt- och
2604:                                                    fiskerättigheter, vilka är fastställda i olika
2605:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      specialstadganden. Detsamma gäller rätten att
2606: samt anföra följande:                              låta renar beta på statens marker. Gränserna
2607:                                                    för forststyrelsens distriktsförvaltning har inte
2608:    Regeringen är medveten om att behovet av        någon inverkan på saken.
2609: gränsöversyn i fråga om gränsen mellan Sodan-         Förenhetligandet av revirens gränser med
2610: kylä och Yli-Kemi revir utreds inom forststy-      kommunernas innebär att man uppnår många
2611: relsen. Beslutanderätten i ärenden som gäller      fördelar som kommer såväl myndigheterna
2612: revirens gränser tillkommer forststyrelsen. Där-   som medborgarna till godo. Myndigheternas
2613: emot beslutar jord- och skogsbruksministeriet      samarbetsmöjligheter och kommuninvånarnas
2614: om antalet revir och förläggningsplatserna för     service förbättras. Samtidigt underlättas bl.a.
2615: kontoren. Det är likväl inte nu fråga om dessa.    skötseln av många ärenden som hör ihop med
2616:    Enligt vad forststyrelsen uppger försöker       markanvändningen.
2617: man genom en eventuell gränsöversyn effekti-          Med stöd av vad som anförts ovan konsta-
2618: vera revirens verksamhet och förenhetliga deras    terar regeringen att ärendet inte föranleder
2619: gränser med övriga administrativa gränser.         åtgärder från dess sida.
2620:     Helsingfors den 9 mars 1989
2621: 
2622:                                                                          Minister Ole Norrback
2623:                                                1989 vp.
2624: 
2625: Kirjallinen kysymys n:o 16
2626: 
2627: 
2628: 
2629: 
2630:                                   Paloheimo: Diplomaattisuhteiden aikaansaamisesta Malediivien
2631:                                       ja Suomen välillä
2632: 
2633: 
2634:                            Eduskunnan          Herra      Puhemiehelle
2635:    Malediivien saarivaltiolla, joka sijaitsee In-    vuakkreditointimaaksi ja Maleen perustettaisiin
2636: tian eteläkärjen länsipuolella, ei ole diplomaat-    vähintään kunniakonsulin vakanssi.
2637: tisuhteita maahamme.                                    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2638:    Malediivit ovat viime vuosina muodostuneet        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
2639: suosituksi matkailukohteeksi myös suomalaisil-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2640: le, joita vierailee maassa vuosittain useita sato-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2641: ja. Viime syksynä sattuneessa onnettomuudessa
2642: maassa katosi kaksi suomalaista.                              Aikooko Hallitus ryhtyä valmistelui-
2643:    Edellisen huomioon ottaen tuntuisi perustel-             hin diplomaattisuhteiden luomiseksi
2644: lulta, että maa otettaisiin vaikka Intian si-               Maledii veihin?
2645:      Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1989
2646: 
2647:                                            Eero Paloheimo
2648: 
2649: 
2650: 
2651: 
2652: 2900100
2653: 2                                    1989 vp. -    KK n:o 16
2654: 
2655: 
2656: 
2657: 
2658:                           Eduskunnan         Herra     Puhemiehelle
2659:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Malediivit on yli 1 000 korallisaarta käsittä-
2660: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-     vä 300 km 2 :n laajuinen saarivaltio, jossa on
2661: hemies, 6 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn         160 000 asukasta. Maan talous perustuu pää-
2662: kirjeenne n:o 33 ohella toimittanut valtioneu-     osin kalastukseen ja kalateollisuuteen.
2663: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi jäl-        Vuoteen 1982 saakka Suomen ja Malediivien
2664: jennöksen kansanedustaja Paloheimon näin           välillä ei ollut kauppaa lainkaan. Vientiä on
2665: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 16:      vuodesta 1983 lukien ollut vähän: vuonna
2666:                                                    1988 482 000 markan arvosta. Tuontia ei ole
2667:                                                    ollut lainkaan.
2668:          Aikooko Hallitus ryhtyä valmistelui-         Suomen ja Malediivien välillä ei ole ollut
2669:        hin diplomaattisuhteiden luomiseksi         kehitysyhteistyöprojekteja.
2670:        Malediiveihin?                                 Malediiveilla käyvien suomalaisten matkaili-
2671:                                                    joiden lukumäärä on viime vuosina hiljakseen
2672:                                                    noussut. Vuonna 1988 Malediiveilla lomaili
2673:                                                    1 269 suomalaista. Tammikuussa 1988 katosi
2674:    Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:       onnettomuudessa yksi suomalainen.
2675:    Suomen ja Malediivien tasavallan väliset           Turismin kasvua Malediiveille ei ole toistai-
2676: diplomaattisuhteet solmittiin 1.1 0.1984. Saaret   seksi pidetty riittävänä perusteluna Suomen
2677: itsenäistyivät vuonna 1965, jona vuonna myös       viralliseen edustautumiseen Malediivien tasa-
2678: Suomi tunnusti uuden valtion.                      vallassa.
2679:     Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1989
2680: 
2681:                                                                Ulkoasiainministeri Pertti Paasio
2682:                                    1989 vp. -    KK n:o 16                                        3
2683: 
2684: 
2685: 
2686: 
2687:                            Tili   Riksdagens       Herr     Talman
2688:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Maldiverna är en östat, som består av drygt
2689: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse      1 000 korallöar med en yta av 300 km2 och har
2690: nr 33 av den 6 februari 1989 tili vederbörande   160 000 invånare. Landets ekonomi bygger
2691: medlem av statsrådet översänt avskrift av        huvudsakligen på fiske och fiskindustri.
2692: följande av riksdagsman Paloheimo underteck-         Fram tili år 1982 idkades ingen handel
2693: nade spörsmål nr 16:                             mellan Finland och Maldiverna. Sedan år 1983
2694:                                                  har export förekommit i någon mån, år 1988
2695:                                                  tili ett värde av 482 000 mk. lngen import har
2696:          Ämnar Regeringen vidta förberedel-      förekommit.
2697:        ser för att knyta diplomatiska förbin-        Mellan Finland och Maldiverna har inga
2698:        delser med Maldiverna?                    utvecklingssamarbetsprojekt förekommit.
2699:                                                      Antalet finska turister som besökt Maldiver-
2700:                                                  na har under de senaste åren ökat efter hand.
2701:                                                  År 1988 semestrade 1 269 finländare på Mal-
2702:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     diverna. 1 januari 1988 försvann en finländare
2703: samt anföra följande:                            i samband med ett olycksfall.
2704:   Mellan Finland och Republiken Maldiverna           Den ökande turismen på Maldiverna har
2705: knöts diplomatiska förbindelser 1.10.1984.       hittills inte ansetts vara en tiliräcklig grund för
2706: Öarna blev självständiga år 1965, och Finland    Finland att vara officiellt representerat i Re-
2707: erkände den nya staten samma år.                 publiken Maldiverna.
2708:     Helsingfors den 1 mars 1989
2709: 
2710:                                                                  Utrikesminister Pertti Paasio
2711:                                              1989 vp.
2712: 
2713: Kirjallinen kysymys n:o 17
2714: 
2715: 
2716: 
2717: 
2718:                                  Pulliainen: Kuulo- ja puhevammaisille välttämättömien tekstipu-
2719:                                      helujen maksujen alentamisesta
2720: 
2721: 
2722:                           Eduskunnan         Herra      Puhemiehelle
2723:    Tekstipuhelujen välitysmaksuja korotettiin         Vaikeasti kuulo- ja puhevammaisia on viime
2724: Posti- ja telelaitoksen teletoimen johtoryhmän     aikoina kannustettu omatoimisuuteen ja riip-
2725: päätöksellä 1.1.1989 alkaen 90 % :lla. Välitys-    pumattomuuteen toisista ihmisistä. Posti- ja
2726: maksut olivat viime vuoden loppuun saakka 50       telelaitoksen em. päätöksellä mitätöidään tätä
2727: p/min + verkkoryhmäkorvaus, ja ne ovat nyt         pyrkimystä. Tekstipuhelujen välitysmaksut on-
2728: 95 pjmin + verkkoryhmämaksu. Perusteena            kin palautettava viime vuoden tasolle ja näitä
2729: korotukselle on mainittu tämän toiminnan           palveluja on samalla parannettava.
2730: tappiollisuus (n. 2 milj. mk/v). Kuitenkin tele-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2731: toiminta kokonaisuudessaan on kannattavaa          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
2732: liiketoimintaa. Sen kannattavalla osalla voi-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2733: daan subventoida kannattamatonta toimintaa,        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2734: olletikin kun tekstipuhelutoiminnalla on tärkeä                Aikooko Hallitus vaikuttaa siihen,
2735: sosiaalinen funktio vaikeasti kuulo- ja puhe-               että vaikeasti kuulo- ja puhevammaisille
2736: vammaisille. Näitä ryhmiä edustavat järjestöt               välttämättömien tekstipuhelujen välitys-
2737: ovatkin kääntyneet huolissaan eduskuntaryh-                 maksut palautetaan ensi tilassa vuonna
2738: mien puoleen.                                               1988 käytössä olleelle tasolle?
2739:     Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989
2740: 
2741:                                          Erkki Pulliainen
2742: 
2743: 
2744: 
2745: 
2746: 290010D
2747: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 17
2748: 
2749: 
2750: 
2751: 
2752:                            Eduskunnan         Herra     Puhemiehelle
2753:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      teleala kehittyvät nopeasti, jolloin vaarana on
2754: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       unohtaa erityisryhmien tarpeet. Erittäin tärkeä-
2755: olette helmikuun 7 päivänä 1989 päivätyn            nä asiana on pidettävä vammaisten asemaa
2756: kirjeenne n:o 49 ohella toimittanut valtioneu-      juuri tietoliikenteen alueella, koska se luo
2757: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        perustan yhteydenpitoon yhteiskunnassamme.
2758: kansanedustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kir-      Vain turvaamalla vammaisten tiedonsaanti ja
2759: jallisesta kysymyksestä n:o 17:                     viestintäkyky peruspalveluina samoin henkilö-
2760:                                                     kohtaisin kustannuksin kuin muillekin voidaan
2761:           Aikooko Hallitus vaikuttaa siihen,        huolehtia kansalaisten yhdenvertaisen aseman
2762:        että vaikeasti kuulo- ja puhevammaisille     toteutumisesta myös perustuslain hengessä.
2763:        välttämättömien tekstipuhelujen välitys-        Posti- ja telehallituksen ja liikenneministe-
2764:        maksut palautetaan ensi tilassa vuonna       riön välillä on käyty neuvotteluja tekstipuhelu-
2765:        1988 käytössä olleelle tasolle?              jen liikennemaksujen alentamisesta vuoden
2766:                                                     1988 tasolle maksukorotuksesta lähtien. Nämä
2767:                                                     neuvottelut ja julkisuudessakin käydyt keskus-
2768:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       telut sekä vammaisjärjestöjen ja eduskuntaryh-
2769: vasti seuraavaa:                                    mien oikeutettukin huolestuneisuus ovat johta-
2770:    Vammaisten asemaa on viime aikoina tar-          neet siihen, että tekstipuhelujen liikennetakso-
2771: kasteltu monissa eri yhteyksissä ja todettu, että   jen korotus 90 %:lla peruutettiin ja hintaa
2772: heidän asemansa yhteiskunnassa ja sen palve-        alennetaan vielä vuoden 1988 taksankin mukai-
2773: lujen käyttäjinä on turvattava. Tietoliikenne ja    sesta 50 pennistä 41 penniin minuutti.
2774: 
2775:     Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1989
2776: 
2777:                                                               Liikenneministeri Pekka Vennamo
2778:                                     1989 vp. -    KK n:o 17                                     3
2779: 
2780: 
2781: 
2782: 
2783:                            Tili    Riksdagens       Herr    Talman
2784: 
2785:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       kationen och telebranschen utvecklas snabbt
2786: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       och då är faran att specialgruppernas behov
2787: nr 49 av den 7 februari 1989 tili vederbörande    glöms bort. De handikappades ställning just
2788: medlem av statsrådet översänt avskrift av         inom post- och telekommunikationen bör anses
2789: följande av riksdagsman Pulliainen underteck-     mycket viktig eftersom den skapar grunden för
2790: nade spörsmål nr 17:                              kontakt i vårt samhälle. Endast genom att de
2791:                                                   handikappades tillgång tili information och
2792:          Ämnar Regeringen inverka på att          kommunikationsförmåga tryggas såsom grund-
2793:        förmedlingsavgiften för textsamtal som     tjänster med samma personliga utgifter som för
2794:        är nödvändiga för gravt hörsel- och        andra kan en jämställd ställning för medbor-
2795:        talhandikappade med det snaraste           garna garanteras också i grundlagens anda.
2796:        återställs på den nivå som var i bruk         Mellan post- och telestyrelsen och trafikmi-
2797:        1988?                                      nisteriet har förts förhandlingar för att sänka
2798:                                                   trafikavgifterna för textsamtal tili nivån för
2799:                                                   1988 ända sedan avgifterna höjdes. Dessa
2800:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     förhandlingar och de diskussioner som även
2801: samt anföra följande:                             förts i offentligheten samt handikapporganisa-
2802:    De handikappades ställning har under de        tionernas och riksdagsgruppernas berättigade
2803: senaste tiderna granskats i flera olika samman-   oro har lett tili att höjningen om 90 % av
2804: hang och det har konstaterats att deras ställ-    trafiktaxorna för textsamtal återtogs och priset
2805: ning i samhället och som nyttjare av dess         sänks ytterligare från 50 penni enligt taxan för
2806: tjänster skall tryggas. Post- och telekommuni-    1988 tili 41 penni per minut.
2807: 
2808:     Helsingfors den 8 mars 1989
2809: 
2810:                                                                Trafikminister Pekka Vennamo
2811:                                              1989 vp.
2812: 
2813: Kirjallinen kysymys n:o 18
2814: 
2815: 
2816: 
2817: 
2818:                                  Tenhiälä: Kunniakonsulijärjestelmän tarjoamien mahdollisuuk-
2819:                                      sien hyödyntämisestä ulkomaankaupassa
2820: 
2821: 
2822:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2823:    Ulkoasiainhallinnosta annetun asetuksen         on ollut omiaan voimistamaan edustautumista
2824: (151/78) mukaan kunniakonsulinviraston pääl-       erityisesti pääkaupunkien ulkopuolella.
2825: liköksi nimitetään tehtävään harkinnan mu-            Kunniakonsulijärjestelmän hyödyntäminen
2826: kaan valittu henkilö, jonka ei tarvitse olla       on ilmeisesti kuitenkin varsin vähäistä. Syynä
2827: Suomen kansalainen ja jolle ei tästä tehtävästä    on ehkä tietämättömyys kunniakonsuliverkos-
2828: makseta palkkaa. Kunniakonsulinviraston            tosta ja siitä, että verkostoa voidaan käyttää
2829: päällikkönä on joko kunniapääkonsuli, kun-         vienninedistämiseenkin. Tilannetta on yritetty
2830: niakonsuli tai kunniavarakonsuli. Paitsi pääl-     korjata lisäämällä tietoisuutta itse järjestelmäs-
2831: likköä kunniakonsulinvirastoon voidaan nimit-      tä sekä tavasta, millä kunniakonsulit voivat
2832: tää muitakin kunniakonsuleita ja kunniavara-       toimia viejien apuna. Kunniakonsulijärjestel-
2833: konsuleita, joiden ei tarvitse olla Suomen kan-    mää ovat parhaiten hyödyntäneet maailman-
2834: salaisia. Kunniapääkonsulit nimittää tasavallan    laajuiseen toimintaan ja ajatteluun tottuneet
2835: presidentti ja muut kunniakonsulit ulkoasiain-     suuryritykset. Keskisuurten ja pienten yritysten
2836: ministeri. Kunniakonsulit ovat velvolliset eroa-   osuus on ollut hyvin pieni.
2837: maan täyttäessään 70 vuotta, jollei ulkoasiain-       Onkin ilmeistä, että ulkoasiainministeriön ja
2838: ministeriö erityisistä syistä myönnä pidennystä    kauppa- ja teollisuusministeriön tulisi ryhtyä
2839: ikärajaan. Kunniakonsulinviraston henkilöstö       sellaisiin tehokkaisiin toimiin, joiden avulla
2840: on kunniakonsulin palkkaama, ja erityisistä        viejät tuntisivat myös kunniakonsulijärjestel-
2841: syistä voidaan kunniakonsulinvirastoon määrä-      män ja voisivat näin hyödyntää myös niitä
2842: tä myös Suomen valtioon palvelussuhteessa          mahdollisuuksia, joita konsuliverkosto tarjoaa.
2843: oleva henkilö. Konsuliedustustot toimivat dip-     Toisaalta myös valtiovalta näyttää suhtautuvan
2844: lomaattisen edustuston alaisina.                   nihkeästi kunniakonsuleihin. Hyvin harvoin
2845:    Kunniapääkonsulinvirastoja on tällä hetkellä    kunniakonsuleita kutsutaan Suomeen, vaikka
2846: 53, joiden päälliköntehtävistä oli kymmenkun-      tutustuminen Suomen teollisuuteen ja kaup-
2847: ta avoinna. Kunniakonsulinvirastoja oli 243,       paan olisikin kunniakonsulille hyvin tärkeää.
2848: joissa täyttämättä oli kolmisenkymmentä pääl-      Voisi kuitenkin ajatella, että kutsumalla kun-
2849: liköntehtävää. Kunniavarakonsulinvirastoja oli     niakonsuleita Suomeen tutustumaan Suomen
2850:  106, joista noin parikymmentä oli ilman pääl-     teollisuuteen olisi melko vähäisin kustannuksin
2851: liköitä. Kunniakonsulijärjestelmän piirissä oli    mahdollista levittää Suomi-tietoutta hyödylli-
2852: siten 402 edustustoa.                              sellä tavalla. Kun moni kunniakonsuli on
2853:                                                    paikallinen suurliikemies, tällaisen tutustumis-
2854:    Suomen kunniakonsuliverkosto on jonkin          matkan järjestäminen olisi tästäkin syystä pe-
2855: verran muiden Pohjoismaiden vastaavaa pie-         rusteltua.
2856: nempi. Kunniakonsulijärjestelmästä aiheutuu           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2857: menoja Suomen valtiolle vuositasolla 900 000       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
2858: markkaa. Kunniakonsulijärjestelmää on kehi-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2859: tetty erityisesti alueilla, jotka ovat Suomen      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2860: kaupan ja merenkulun kannalta tärkeitä ja
2861: jotka palvelevat myös suomalaissiirtokuntien                Onko Hallitus tietoinen siitä, että
2862: etuja. Monissa tapauksissa kunniakonsulin ni-             kunniakonsuliverkostoa ei käytetä hy-
2863: mittäminen on ollut edustautumisen ensimmäi-              väksi Suomen viennin ja kaupan edis-
2864: nen vaihe. Toisaalta kunniakonsulijärjestelmä             tämisessä ja toisaalta siitä, että kunnia-
2865: 290010D
2866: 2                                1989 vp. -   KK n:o 18
2867: 
2868:       konsuleita hyvin harvoin kutsutaan                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2869:       Suomeen tutustumaan täkäläisiin oloi-           ryhtyä tilanteen korjaamiseksi?
2870:       hin, ja
2871: 
2872:     Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989
2873: 
2874:                                      Hannu Tenhiälä
2875:                                      1989 vp. -     KK n:o 18                                       3
2876: 
2877: 
2878: 
2879: 
2880:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2881:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vuonna kutsutaan Etelä-Amerikasta Argentii-
2882: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-      nan, Brasilian, Uruguayn, Paraguayn ja Chilen
2883: hemies, 7 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn          konsulit. Toimintaa pyritään tehostamaan
2884: kirjeenne n:o 50 ohella toimittanut valtioneu-      myös järjestämällä säännöllisin väliajoin kun-
2885: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi jäl-      niakonsulikokouksia asemamaissa, joihin ko-
2886: jennöksen kansanedustaja Tenhiälän näin kuu-        kouksiin yleensä on osallistunut ministeriön
2887: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 18:          korkea virkamies. Näitä kokouksia pidetään
2888:                                                     tänä vuonna mm. Norjassa ja Karibian meren
2889:          Onko Hallitus tietoinen siitä, että        alueella. Suomeen omalla kustannuksellaan
2890:        kunniakonsuliverkostoa ei käytetä hy-        saapuvia konsuleita avustetaan tapaamisten
2891:        väksi Suomen viennin ja kaupan edis-         järjestämisessä ja heille pyritään Suomessa jär-
2892:        tämisessä ja toisaalta siitä, että kunnia-   jestämään esim. luentotilaisuuksia Suomen
2893:        konsuleita hyvin harvoin kutsutaan           ulko- ja kauppapolitiikasta sekä suomalaisesta
2894:        Suomeen tutustumaan täkäläisiin oloi-        kulttuurielämästä. Tutustuminen ministeriöön
2895:        hin, ja                                      ja sen eri osastojen korkeimpaan johtoon kuu-
2896:                                                     luu aina vierailevien kunniakonsulien ohjel-
2897:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       maan. Ryhmänä saapuvat tänä vuonna Suo-
2898:        ryhtyä tilanteen korjaamiseksi?              meen omalla kustannuksellaan mm. Tanskan
2899:                                                     kunniakonsulit.
2900:   Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:            Kunniakonsuliverkostoa on viime vuosina
2901:   Kunniakonsulijärjestelmä on hyvin toimiva,        laajennettu mm. Afrikassa ja Karibian alueella.
2902: valtiolle edullinen Suomen kansalaisten etuja       Sosialistisissa maissa Suomella on tällä hetkellä
2903: valvova ja Suomi-tietoutta levittävä järjestel-     neljä konsulia Jugoslaviassa ja yksi TSekko-
2904: mä. Viime aikoina kunniakonsulien tehtävät          slovakiassa. Unkari on myös ottamassa kun-
2905: ovat voimakkaasti painottuneet kaupallisten ja      niakonsulijärjestelmän käyttöön ja on nimittä-
2906: kulttuurisuhteiden hoitamiseen varsinaisten         nyt jo muutaman oman kunniakonsulin. Suo-
2907: konsulitehtävien merkityksen joissain paikoissa     men kunniakonsulin saaminen Unkariin voi
2908: vähentyessä. Tämän vuoksi on ollut tarpeellista     siten lähiaikoina tulla ajankohtaiseksi.
2909: tehostaa ja kehittää konsulitoimintaa mm. seu-         Ministeriö on viime aikoina lisännyt tiedot-
2910: raavilla tavoilla.                                  tamista kunniakonsuliverkoston olemassaolos-
2911:                                                     ta ja käyttömahdollisuuksista talouselämän
2912:   Viime vuonna tehtiin päätös vuosittaisten         suuntaan mm. alan lehdistön kautta. Edelleen
2913: konsulikokousten järjestämisestä Suomessa.          on eri tavoin tehostettu ministeriössä tapahtu-
2914: Ensimmäisenä ryhmänä Suomeen kutsuttiin             vaa kunniakonsulinviraston toiminnan seuran-
2915: valtion kustannuksella Espanjan ja Italian kun-     taa kunniakonsulinvirastojen vuosittain minis-
2916: niakonsulit. Kokous osoittautui erittäin hyö-       teriölle toimittamien vuosikertomusten avulla.
2917: dylliseksi. Lisäksi Jugoslavian neljä kunniakon-    Tämä mahdollistaa verkoston ja sen toiminnan
2918: sulia vierailivat Suomessa eri kutsusta. Tänä       keskitetyn ja suunnitelmallisen kehittämisen.
2919:     Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1989
2920: 
2921:                                                                 Ulkoasiainministeri Pertti Paasio
2922: 4                                   1989 vp. -    KK n:o 18
2923: 
2924: 
2925: 
2926: 
2927:                             Till Riksdagens Herr Talman
2928:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       guay och Chile. Man strävar tili att effektivera
2929: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       verksamheten genom att med jämna mellanrum
2930: nr 50 av den 7 februari 1989 tili vederbörande    ordna honorärkonsulsmöten även i statione-
2931: medlem av statsrådet översänt avskrift av         ringsländerna, varvid en hög tjänsteman från
2932: följande av riksdagsman Tenhiälä underteckna-     ministeriet i alimänhet har deltagit. Dylika
2933: de spörsmål nr 18:                                sammankomster kommer i år att hållas bl.a. i
2934:                                                   Norge och i det karibiska området. De konsu-
2935:           Är Regeringen medveten om att ho-       ler som kommer tili Finland på egen bekostnad
2936:        norärkonsulsnätet inte utnyttjas vid       får hjälp med att ordna sammanträffanden,
2937:        främjandet av Finlands export och han-     och dessutom försöker man i Finland för dem
2938:        del och om att honorärkonsulerna säl-      anordna t.ex. föreläsningar om Finlands utri-
2939:        lan inbjuds tili Finland för att bekanta   kes- och handelspolitik samt om kulturlivet.
2940:        sig med förhåliandena här, och             Det står alitid på programmet för gästande
2941:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    honorärkonsuler att besöka ministeriet och den
2942:        ta för upphjälpande av situationen?        högsta ledningen vid de olika avdelningarna. 1
2943:                                                   år kommer bl.a. honorärkonsulerna i Danmark
2944:    Såsom svar på detta spörsmål anför Jag         att i grupp besöka Finland på egen bekostnad.
2945: följande:                                            Honorärkonsulsnätet har under de senaste
2946:                                                   åren utvidgats bl.a. i Afrika och i det karibiska
2947:    Systemet med honorärkonsuler är ett väl        området. 1 fråga om de socialistiska länderna
2948: fungerande, för staten förmånligt system för      har Finland för närvarande fyra konsuler i
2949: tilivaratagande av de finska medborgarnas in-     Jugoslavien och en i Tjeckoslovakien. Ungern
2950: tressen och för spridande av kunskap om           hålier även på att införa systemet med hono-
2951: Finland. Under den senaste tiden har i hono-      rärkonsuler och har redan utsett ett antal egna
2952: rärkonsulernas uppgifter starkt betonats han-     honorärkonsuler. Sålunda kan det inom en
2953: delsförbindelser och kultur, medan de egentliga   nära framtid bli aktuellt för Finland att få en
2954: konsulsuppgifterna på vissa orter minskat i       honorärkonsul i Ungern.
2955: betydelse. Därför har det varit nödvändigt att       Ministeriet har under senaste tiden, bl.a.
2956: effektivera och utveckla konsulsverksamheten      genom fackpressen, ökat informationen tili
2957: bl.a. på följande sätt.                           näringslivet om befintligheten av ett honorär-
2958:    1 fjol fattades beslut om att anordna årliga   konsulsnät och om möjligheterna att utnyttja
2959: konsulsmöten i Finland. Som första grupp          detta. Vidare har man på olika sätt vid
2960: inbjöds tili Finland på statens bekostnad ho-     ministeriet effektiverat tilisynen över verksam-
2961: norärkonsulerna i Spanien och Italien. Sam-       heten vid honorärkonsulaten, bl.a. genom års-
2962: mankomsten visade sig vara synnerligen nyttig.    berättelser som honorärkonsulaten årligen skall
2963: Dessutom besökte de fyra honorärkonsulerna i      översända tili ministeriet. Detta gör det möjligt
2964: Jugoslavien Finland på särskild inbjudan. I år    att på ett koncentrerat och metodiskt sätt
2965: inbjuds konsulerna från de sydamerikanska         utveckla konsulsnätet och konsulernas verk-
2966: staterna Argentina, Brasilien, Uruguay, Para-     samhet.
2967:     Helsingfors den 8 mars 1989
2968: 
2969:                                                                  Utrikesminister Pertti Paasio
2970:                                             1989 vp.
2971: 
2972: Skriftligt spörsmål nr 19
2973: 
2974: 
2975: 
2976: 
2977:                                  Nyman m.fl.: Om skatteavdrag för katalysatorförsedda person-
2978:                                     bilar
2979: 
2980: 
2981:                                Till Riksdagens Herr Talman
2982: 
2983:    Under slutskedet av riksdagens höstsession     under den månad lagen tillämpats tyder på att
2984: år 1988 godkändes regeringens proposition nr      skatteavdraget inte synes få önskad effekt.
2985: 167/1988 rd. med förslag tilllag om temporär      Endast ett fåtal bilar försedda med katalysator
2986: ändring av lagen om bil- och motorcykelskatt.     har sålts.
2987:    Enligt regeringens proposition, som godkän-       Hänvisande till det ovan anförda får vi i den
2988: des av riksdagen, beviljas ett skatteavdrag på    ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
2989: 3 500 mk av beskattningsvärdet för nya ben-       skriver till vederbörande medlem av statsrådet
2990: sindrivna personbilar med låga avgasutsläpp,      ställa följande spörsmål:
2991: alltså katalysatorförsedda bilar, som under                 Vilka erfarenheter har Regeringen
2992: åren 1988-1990 importeras eller levereras till           kunnat inregistrera angående skatteav-
2993: landet.                                                  dragets miljömässiga konsekvenser i
2994:    Regeringens proposition och riksdagens be-            form av trender i försäljningen av ka-
2995: slut föregicks av en debatt om skatteavdragets           talysatorförsedda personbilar samt
2996: storlek. Det framfördes yrkanden på att avdra-              vilka planer har Regeringen beträf-
2997: get borde uppgå till minst 5 000 mk för att              fande en eventuell höjning av ifrågava-
2998: överhuvudtaget stimulera till inköp av kataly-           rande skatteavdrag i syfte att snarast på
2999: satorförsedda bilar. Uppgifter i offentligheten          marknaden öka attraktiviteten hos ka-
3000: om försäljningen av katalysatorförsedda bilar            talysatorförsedda personbilar?
3001:     Helsingfors den 7 februari 1989
3002: 
3003:           Per-Henrik Nyman            Elisabeth Rehn               Håkan Malm
3004:           Ole Wasz-Höckert            Boris Renlund                Henrik Westerlund
3005:           Håkan Nordman               Ingvar S. Melin              Jörn Donner
3006:           Gustav Björkstrand          Gunnar Jansson               Henrik Lax
3007: 
3008: 
3009: 
3010: 
3011: 290010D
3012: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 19
3013: 
3014: Kirjallinen kysymys n:o 19                                                                Suomennos
3015: 
3016: 
3017: 
3018: 
3019:                                  Nyman ym.: Katalysaattoreilla varustetuista henkilöautoista
3020:                                      myönnettävästä verovähennyksestä
3021: 
3022: 
3023:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3024:    Eduskunnan vuoden 1988 syysistuntokauden         rustettujen autojen myynnistä sen kuukauden
3025: loppuvaiheessa hyväksyttiin hallituksen esitys      aikana, jona lakia on sovellettu, viittaavat
3026: n:o 167/1988 vp. laiksi auto- ja moottoripyö-       siihen, ettei verovähennys näytä saavan halut-
3027: räverosta annetun lain väliaikaisesta muuttami-     tua vaikutusta. Katalysaattorein varustettuja
3028: sesta.                                              autoja on myyty vain hyvin vähän.
3029:    Eduskunnan hyväksymän hallituksen esityk-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3030: sen mukaan myönnetään 3 500 markan suurui-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3031: nen verovähennys uusien vähäpäästöisten ben-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3032: siinikäyttöisten vuosina 1988-1990 maahan           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3033: tuotavien tai toimitettavien henkilöautojen ve-                Millaisia kokemuksia Hallituksella
3034: rotusarvosta, siis katalysaattorein varustetuista           on verovähennyksen vaikutuksesta ym-
3035: autoista.                                                   päristötavoitteisiin katalysaattorein va-
3036:    Hallituksen esitystä ja eduskunnan päätöstä              rustettujen henkilöautojen myyntikehi-
3037: edelsi keskustelu verovähennyksen suuruudes-                tyksessä, sekä
3038: ta. Keskustelussa esitettiin vaatimuksia siitä,                millaisia suunnitelmia Hallituksella
3039: että vähennyksen tulisi olla vähintään 5 000                on mahdollisesti korottaa kyseistä vero-
3040: markkaa, jotta se ylipäänsä kannustaisi kata-               vähennystä lisätäkseen katalysaattorein
3041: lysaattorein varustettujen autojen hankintaan.              varustettuihin henkilöautoihin kohdis-
3042: Julkisuudessa olleet tiedot katalysaattorein va-            tuvaa kiinnostusta markkinoilla?
3043:     Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989
3044: 
3045:          Per-Henrik Nyman              Elisabeth Rehn                 Håkan Malm
3046:          Ole Wasz-Höckert              Boris Renlund                  Henrik Westerlund
3047:          Håkan Nordman                 Ingvar S. Melin                Jörn Donner
3048:          Gustav Björkstrand            Gunnar Jansson                 Henrik Lax
3049:                                       1989 vp. -     KK n:o 19                                      3
3050: 
3051: 
3052: 
3053: 
3054:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3055:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       mukaan normaalin kaasutinmoottorilla varus-
3056: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tetun automallin muuttamisesta US-83-tason
3057: olette 7 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn            päästömääräykset täyttäväksi aiheutuisi noin
3058: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         3 200-2 400 markan suuruiset lisäkustannuk-
3059: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        set. Verovähennys säädettiin siten jonkin ver-
3060: edustaja Nymanin ym. näin kuuluvasta kirjal-         ran tämän tason ylittäväksi. Autoalan esittä-
3061: lisesta kysymyksestä n:o 19:                         mät arviot lisäkustannusten määrästä olivat
3062:                                                      huomattavasti tätä korkeammat.
3063:          Millaisia kokemuksia Hallituksella
3064:        on verovähennyksen vaikutuksesta ym-             Ensimmäiset tiedot kustannusvaikutuksista
3065:        päristötavoitteisiin katalysaattorein va-     ovat nyt käytettävissä. Tammikuun 1989 maa-
3066:        rustettujen henkilöautojen myyntikehi-        hantuontiasiakirjoista voidaan havaita, että ai-
3067:        tyksessä, sekä                                nakin tähänastisessa tuonnissa lisäkustannus-
3068:                                                      ten taso on yleensä jäänyt hieman alle tuhan-
3069:          millaisia suunnitelmia Hallituksella        teen markkaan, kun verrataan vähäpäästöistä
3070:        on mahdollisesti korottaa kyseistä vero-      mallia muutoin mahdollisimman samanlaiseen
3071:        vähennystä lisätäkseen katalysaattorein       kaasutinmoottorilla varustettuun tavanomai-
3072:        varustettuihin henkilöautoihin kohdis-        seen malliin. Korkeimmillaan lisäkustannukset
3073:        tuvaa kiinnostusta markkinoilla?              ovat olleet suunnilleen 2 400 markan tasolla,
3074:                                                      tämäkin vain yhdessä mallissa. On kuitenkin
3075:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        todettava, että toistaiseksi tietoja on käytettä-
3076: vasti seuraavaa:                                     vissä vain muutaman autovalmistajan malleis-
3077:    Auto- ja moottoripyöräverosta annettua la-        ta, eikä näistäkään yleensä kattavasta valikoi-
3078: kia muutettiin 9.12.1988 annetulla lailla auto-      masta.
3079: ja moottoripyöräverosta annetun lain väliaikai-         Kuluttajan kannalta verovähennystä tär-
3080: sesta muuttamisesta (1051/88) siten, että laissa     keämpää kuitenkin on, millä kustannuksilla
3081: tarkemmin määriteltyjen vähäpäästöisten hen-         hän voi hankkia ympäristöystävällisen ajoneu-
3082: kilöautojen autoverotuksessa myönnetään vä-          von. Laskettaessa verovähennyksen hintavaiku-
3083: hennys, jonka määrä on 3 500 markkaa auton           tuksia siten, että säilytetään muut hinnoittelu-
3084: verotusarvosta. Autoveroksi ja liikevaihtove-        tekijät prosentuaalisesti sellaisina kuin ne au-
3085: roksi laskettuna tämä vähennys merkitsee vä-         tokaupassa keskimäärin ovat, päädytään sii-
3086: häpäästöisen auton verojen alentumista kaik-         hen, että 3500 markan suuruinen vähennys
3087: kiaan 5 500 markalla. Vähennys on voitu              mahdollistaisi laskennallisesti auton kuluttaja-
3088: myöntää uusille autoille, jotka on luovutettu        hinnan alentamisen jopa usealla tuhannella
3089: tullivalvonnasta tai toimitettu 15.12.1988 tai       markalla, jos lisä tuontihinnassa on 1 000
3090: sen jälkeen.                                         markkaa alittavana tasolla. Laskelmallinen ku-
3091:    Kuten kysymyksen perusteluissa todetaan,          luttajahinnan nousu verrattuna tavanomaiseen
3092: vähennyksen säätämistä edeltäneessä keskuste-        vastaavaan autoon olisi noin 1 000 markkaa,
3093: lussa esitettiin erilaisia arvioita siitä, minkä     jos tuontihintalisä olisi 2 400 markkaa. Luvut
3094: suuruinen vähennyksen tulisi olla, jotta sen         osoittavat, että 3 500 markan suuruinen vero-
3095: määrä vastaisi saasteenestotekniikasta aiheutu-      vähennys riittäisi siihen, että vähäpäästöinen
3096: via lisäkustannuksia. Epätietoisuutta vallitsi       auto voidaan verotuksen puolesta myydä ku-
3097: näiden kustannusten tasosta, koska Suomeen ei        luttajalle yleensä samaan tai lähes samaan
3098: tuolloin ollut tuotu tällä tekniikalla varustettu-   hintaan taikka jopa halvemmallakin kuin vas-
3099: ja ajoneuvoja muutamia yksittäisiä kappaleita        taava vanhakantainen malli. Ainakin joissakin
3100: lukuun ottamatta. Niinpä hallituksen esitys          tapauksissa samahintaisuus lienee toteutettu-
3101: verovähennyksen suuruudeksi perustui kan-            kin, joskaan vielä ei ole käytettävissä kokonais-
3102: sainvälisistä lähteistä saatuun arvioon, jonka       kuvan muodostamiseksi riittävästi tietoja vähä-
3103: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 19
3104: 
3105: päästöisten autojen hinnoittelusta vähittäiskau-    ovat lyijyttömän bensiinin saatavuuden paran-
3106: passa.                                              taminen, kuluttajan luottamus uuteen tekniik-
3107:    Vähäpäästöisten autojen tuonti tammikuussa       kaan, autokaupan markkinointiponnistukset
3108: 1989 oli 161 kappaletta, kun henkilöautoja          kuluttajien mielenkiinnon suuntaamiseksi ym-
3109: tuona kuukautena myytiin kaikkiaan 21 634           päristöystävälliseen vaihtoehtoon jne. Myös
3110: kappaletta. Vähäpäästöisten autojen menekki         kaikissa näissä suhteissa tulee tapahtua edistys-
3111: on siten toistaiseksi ollut varsin vähäistä. Tämä   tä, jotta asetetut ympäristötavoitteet saavutet-
3112: on kuitenkin luonnollista muun muassa sen           taisiin.
3113: vuoksi, etteivät useat autonvalmistajat käytän-        Kuten edellä on todettu, vähäpäästöisille
3114: nössä vielä ole ehtineet toimittaa tällaisia au-    autoille myönnettävä verovähennys näyttää tä-
3115: toja Suomeen tuotavaksi. Autotehtailiakio on        hänastisten tietojen mukaan ylittävän uudesta
3116: tietyt toimitusaikansa, ja uusi vähennys on         ympäristönsuojelutekniikasta aiheutuvan kus-
3117: ollut käytössä niin lyhyen aikaa, etteivät vähä-    tannuslisän. Verotus ei siten ainakaan ole
3118: päästöisten autojen markkinat vielä ole voi-        tämän tekniikan käyttöönoton esteenä. Ympä-
3119: neetkaan todella käynnistyä. Vasta vuoden           ristötavoitteiden edistämiseksi huomio on nyt
3120: loppupuoliskolla voidaan arvioida, millaiseksi      kiinnitettävä niihin muihin tekijöihin, joista
3121: vähäpäästöisten autojen markkinaosuus muo-          vähäpäästöisten autojen yleistyminen riippuu.
3122: dostuu.                                             Tarkoituksena ei ole antaa esitystä auto- ja
3123:    Verotukseen liittyvien tekijöiden lisäksi vä-    moottoripyöräverosta annetun lain muuttami-
3124: häpäästöisten autojen kysyntään vaikuttavat         sesta siten, että tuon vähennyksen määrää
3125: monet muutkin tekijät. Keskeisimpiä näistä          nykyisestä suurennettaisiin.
3126:     Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1989
3127: 
3128:                                                                          Ministeri Ulla Puolanne
3129:                                      1989 vp. -     KK n:o 19                                      5
3130: 
3131: 
3132: 
3133: 
3134:                               Till Riksdagens Herr Talman
3135: 
3136:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         kälior. Enligt denna värdering uppgår merkost-
3137: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         naderna tili 3 200-2 400 mk då en normal
3138: av den 7 februari 1989 tili vederbörande med-       bilmodeli med förgasarmotor ändras om så att
3139: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     den uppfyller standarden US-83 i fråga om
3140: av riksdagsman Nyman m.fl. undertecknade            föreskrifter för utsläpp. Skatteavdraget fast-
3141: spörsmål nr 19:                                     ställdes så att det i någon mån överstiger
3142:                                                     kostnaderna. De värderingar som bilbranschen
3143:           Vilka erfarenheter har Regeringen         har presenterat visar på avsevärt högre mer-
3144:        kunnat inregistrera angående skatteav-       kostnader än de som nämnts ovan.
3145:        dragets miljömässiga konsekvenser i
3146:        form av trender i försäljningen av ka-           Nu står de första uppgifterna om kostnads-
3147:        talysatorförsedda personbilar samt           verkningarna tili vårt förfogande. Importdoku-
3148:                                                     menten för januari 1989 visar att åtminstone i
3149:           vilka planer har Regeringen beträf-       fråga om den import som hittilis skett, har
3150:        fande en eventueli höjning av ifrågava-      merkostnaderna i allmänhet något understigit
3151:        rande skatteavdrag i syfte att snarast på    tusen mark, då man jämför en modeli med låga
3152:        marknaden öka attraktiviteten hos ka-        avgasutsläpp med en vanlig modell med förga-
3153:        talysatorförsedda personbilar?               sarmotor, viiken i övrigt är så lik den förra som
3154:                                                     möjligt. Merkostnaderna har uppgått tili ca
3155:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      2 400 mk då de har varit som aUra högst och
3156: samt anföra följande:                               detta har gällt endast en modell. Det bör dock
3157:     Lagen om bil- och motorcykelskatt ändrades      framhålias att det hittills finns uppgifter att
3158: i och med lagen den 9.12.1988 om temporär           tiligå för endast några biltiliverkares modelier
3159: ändring av lagen om bil- och motorcykelskatt        och dessa täcker i allmänhet inte hela urvalet.
3160: (1051/88) så att det beviljas ett skatteavdrag på      För konsumenten är emellertid skatteavdra-
3161: 3 500 mk av beskattningsvärdet för personbilar      get inte lika viktigt som frågan om vad det
3162: med låga avgasuts1äpp, vilka närmare definie-       kostar honom att skaffa sig ett miljövänligt
3163: ras i 1agen. Då avdraget räknas om tili bil- och    fordon. Om man räknar prisverkningarna av
3164: omsättningsskatt innebär det att skatterna för      skatteavdraget så att man procentuellt sett
3165: bilar med låga avgasutsläpp minskar med totalt      bibehålier de övriga prissättningsfaktorerna så-
3166: 5 500 mk. Det har varit möjligt att bevilja         dana de i medeltal är i bilaffåren, skulie ett
3167: avdraget för nya bilar, som har utlämnats från      avdrag på 3 500 mk kalkylmässigt göra det
3168: tulikontroli elier som har levererats 15.12.1988    möjligt att sänka konsumentpriset på bilar med
3169: elier senare.                                       rentav flera tusen mark om ökningen av
3170:     Under den debatt som föregick avdragets         importpriset understiger 1 000 mk. En kalkyl-
3171: tilikomst framfördes olika uppfattningar om         mässig ökning av konsumentpriset jämfört med
3172: hur stort avdraget borde vara för att beloppet      priset på en vanlig motsvarande bil uppgår tili
3173: skulie matsvara de merkostnader som uppkom-         ca 1 000 mk om ökningen av importpriset
3174: mer av avgasreningsteknik. Detta framhålis          uppgår tili 2 400 mk. Siffrorna visar att ett
3175: även i motiveringen tili det föreliggande spörs-    skatteavdrag på 3 500 mk är tiliräckligt för att
3176: målet. Det rådde ovisshet om hur höga kost-         en bil med låga avgasutsläpp i allmänhet i
3177:  nader det var fråga om, eftersom det vid den       fråga om beskattningen skall kunna säljas tili
3178:  tidpunkten inte hade importerats några fordon      konsumenten tili samma eller nästan samma
3179: med sådan teknik tili Finland, med undantag         pris eller t.o.m. biliigare än motsvarande gamla
3180:  av några enstaka exemplar. Regeringens pro-        modell. Åtminstone i vissa fall torde prisskili-
3181: position med förslag tili hur stort skatteavdra-    naden mellan de båda olika modelierna ha
3182:  get borde vara baserade sig sålunda på en          avlägsnats, även om det inte ännu finns tili-
3183:  värdering som erhåliits från internationelia       räckligt med uppgifter om prissättningen av
3184: 6                                    1989 vp. -    KK n:o 19
3185: 
3186: bilar med låga avgasutsläpp i detaljhandeln för    att göra. De väsentligaste fakt?rern~ är en
3187: att en helhetsbild därav skall kunna utformas.     förbättring av tillgången på blyfn bensm, kon-
3188:                                                    sumentens förtroende för ny teknik, bilhan-
3189:    1 januari 1989 importerades 161 st bilar m~d    delns ansträngningar att rikta konsumenternas
3190: låga avgasutsläpp, medan det under samma ttd
3191:                                                    intresse på ett miljövänligt alternativ osv. 1 al.~a
3192: såldes totalt 21 634 st personbilar. Tillsvidare
3193:                                                    dessa avseenden bör det också ske framsteg for
3194: har åtgången på bilar med låga avgasutsläpp
3195:                                                    att de uppställda målen beträffande miljön
3196: således varit synnerligen liten. Detta är emel-
3197:                                                    skall kunna nås.
3198: lertid naturligt bl.a. av den orsaken att mång_a
3199:                                                       Såsom det har konstaterats ovan, ser det ut
3200: biltillverkare i praktiken inte ännu har hunmt
3201:                                                    som om skatteavdraget för personbilar med
3202: leverera sådana bilar för import till Finland.
3203:                                                    låga avgasutsläpp skulle överstiga kostnads~k­
3204: Ä ven bilfabrikerna har vissa leveranstider och
3205:                                                    ningen för den nya miljövårdstekniken e~hgt
3206: det nya avdraget har existerat under en så kort
3207:                                                    de uppgifter vi har att tillg~ i dag: Beskat.!mng-
3208: tid att marknaden för bilar med låga avgasut-      en är åtminstone inte nagot hmder for att
3209: släpp inte på allvar har kunnat komma i ~ång       denna nya teknik tas i bruk. För att främja
3210: ännu. lnte förrän under senare delen av mne-
3211:                                                    syften inom miljövården bör uppmärksamhet~.n
3212: varande år blir det möjligt att uppskatta hur      nu fåstas vid de övriga faktorerna som ar
3213: marknadsandelen för bilar med låga avgasut-
3214: släpp kommer att utvecklas.                        avgörande för om bi~arna ~ed låga ~vgas~~­
3215:                                                    släpp kommer att bh vanh~a~e. Avst~ten . ar
3216:    Det finns många andra faktorer som inver-       inte att avlåta någon proposttton om andrmg
3217: kar på efterfrågan på bilar med låga av~asut­      av lagen om bil- och motorcykelskatt så att
3218: släpp förutom de som har med beskattmngen          avdragets nuvarande belopp skulle höjas.
3219: 
3220:     Helsingfors den 14 mars 1989
3221: 
3222:                                                                           Minister Ulla Puolanne
3223:                                              1989 vp.
3224: 
3225: Skriftligt spörsmål nr 20
3226: 
3227: 
3228: 
3229: 
3230:                                  Nyman m.fl.: Om ökad oljebekämpningsberedskap
3231: 
3232: 
3233:                              Tili Riksdagens Herr Talman
3234: 
3235:    Efter den chockartade oljekatastrofen tili      tidigt som en tryggad avsättning av deras
3236: följd av det sovjetiska tankfartyget Antonio       produkter kunde garantera fortsatt produktion.
3237: Gramscis grundstötning utanför Borgå för ett       Enligt uppgift har miljöministern stälit sig
3238: par år sedan har ingen märkbar aktivitet           förståelsefull tili problem, utan att för den skuli
3239: kunnat iakttas i syfte att förbättra vår bered-    några som helst åtgärder har vidtagits.
3240: skap inför de dagligen förekommande riskerna           Det kan inte helier vara rätt och riktigt att
3241: för nya katastrofer, tili havs eller tili lands,   enskilda företagare förutsätts kunna hålia olje-
3242: under normala förhållanden elier under excep-      skyddsmateriel i lager i väntan på att myndig-
3243: tionelia omständigheter, i synnerhet vintertid.    heterna i en uppkommen katastrofsituation
3244:    Ett anslag för oljebekämpning har intagits i    vänder sig tili producenterna och ber om
3245: statsförslaget för år 1989 tili ett belopp om      tillfäliig handräckning. Endast genom ekono-
3246: 2 500 000 mk, en summa som drar ett löjets         miskt stöd för fortsatt produktutveckling och
3247: skimmer över den preventiva verksamheten           inköp av högt avancerad materiel kan myndig-
3248: inom denna särskilt utsatta risksektor.            heterna ta det ansvar de förutsätts bära.
3249:    Det måste därför ses som en första rangens          Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
3250: angelägenhet att statsrådet vidtar åtgärder i      ordning 37 § l mom. riksdagsordningen före-
3251: syfte att skapa en permanent och tekniskt          skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
3252: tiliräckligt högt kvalificerad oljeskyddsbered-    stälia följande spörsmål:
3253: skap, en fråga som rimligen måste få sin
3254: lösning genom inrättande av strategiskt place-               Har Regeringen för avsikt att i bråd-
3255: rade, tekniskt välutrustade oljeskyddsdepåer              skande ordning låta utreda möjligheter-
3256: längs våra kuster, exempelvis tre längs sydkust-          na att skapa ett nät av oljeskyddsdepåer
3257: en, en i sydvästra Finland och två längs                  vid våra kuster,
3258: västkusten.                                                 att genom ekonomiska stödåtgärder
3259:     Det finns i dag i vårt land ett flertal både          åt inhemska företagare trygga den fort-
3260: större och mindre företagare som på ett avan-             satta produktutvecklingen av högt ut-
3261: cerat sätt har kunnat lösa de problem som                 vecklad oljeskyddsmateriel, och
3262: uppstår i oljebekämpningen i olika slags för-                reservera anslag för anskaffning av
3263: hålianden. Dessa företagare vore i särskilt               avancerad inhemsk teknologisk utrust-
3264: behov av stöd för sin produktutveckling sam-              ning tili ifrågavarande depåer?
3265:     Helsingfors den 7 februari 1989
3266: 
3267:           Per-Henrik Nyman             Elisabeth Rehn                Håkan Malm
3268:           Ole Wasz-Höckert             Boris Renlund                 Henrik Westerlund
3269:           Håkan Nordman                Jörn Donner                   Gustav Björkstrand
3270:           Gunnar Jansson               Henrik Lax                    Ingvar S. Melin
3271: 
3272: 
3273: 
3274: 
3275: 2900100
3276: 2                                      1989 vp. -     KK n:o 20
3277: 
3278: Kirjallinen kysymys n:o 20                                                                   Suomennos
3279: 
3280: 
3281: 
3282: 
3283:                                    Nyman ym.: Öljyntorjuntavalmiuden parantamisesta
3284: 
3285: 
3286:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3287:    Pari vuotta sitten Porvoon edustalla tapah-        densa menekin turvaaminen saattaisi taata tuo-
3288: tuneen neuvostoliittolaisen säiliöaluksen Anto-       tannon jatkumisen. Tietojen mukaan ympäris-
3289: nio Gramscin karilleajon seurauksena synty-           töministeri on suhtautunut ymmärtäväisesti ti-
3290: neen hätkähdyttävän öljykatastrofin jälkeen ei        lanteeseen ilman, että tämän vuoksi kuitenkaan
3291: ole ollut havaittavissa merkittävämpää aktiivi-       olisi ryhdytty minkäänlaisiin toimenpiteisiin.
3292: suutta parantaa valmiuttamme päivittäin esiin-           Ei voi myöskään olla oikein, että yksittäisten
3293: tyvien uusien katastrofiriskien varalta sekä          yrittäjien edellytetään voivan pitää öljynsuoja-
3294: maalla että merellä normaaleissa olosuhteissa         kalustoa varastossa odotellen, että viranomai-
3295: tai poikkeuksellisissa tilanteissa erityisesti tal-   set syntyneessä kriisitilanteessa kääntyvät val-
3296: viaikana.                                             mistajan puoleen pyytäen tilapäistä apua. Ai-
3297:    Valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarvioon           noastaan osoittamalla taloudellista tukea tuo-
3298: on otettu öljyntorjuntaan 2 500 000 markan            tekehittelyn jatkamiseen ja korkeatasoisen ka-
3299: suuruinen määräraha - summa, joka hiukan              luston hankkimiseen viranomaiset voivat ottaa
3300: hymyilyttää ennalta ehkäisevää toimintaa aja-         vastuun, joka heidän edellytetään kantavan.
3301: tellen tällä erityisen uhanalaisella sektorilla.         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3302:    Tämän vuoksi onkin ensisijaisen tärkeää,           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3303: että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin luodakseen       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3304: pysyvän ja teknisesti riittävän korkeatasoisen        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3305: öljysuojavalmiuden. Tämä kysymys on kohtuu-
3306: den nimissä ratkaistava perustamalla strategi-                  Aikooko Hallitus kiireellisesti selvi-
3307: sesti sijoitettuja, teknisesti hyvin varustettuja            tyttää mahdollisuudet öljysuojavarasto-
3308: öljysuojavarastoja rannikollemme, esim. kolme                jen verkoston luomiseen rannikoillem-
3309: etelärannikolle, yksi lounaiseen Suomeen ja                  me,
3310: kaksi länsirannikolle.                                          turvata kotimaisille yrittäjille osoitet-
3311:    Maassamme on nykyisin useita sekä suureh-                 tavin tukitoimenpitein pitkälle kehite-
3312: koja että pieniä yrityksiä, jotka ovat pystyneet             tyn öljysuojakaluston tuotekehittelyn
3313: menestyksekkäästi ratkaisemaan öljyntorjun-                  jatkumisen ja
3314: nassa erilaisissa olosuhteissa syntyvät ongel-                  varata määrärahat korkeatasoisen
3315: mat. Nämä yrittäjät tarvitsisivat erityistä tukea            kotimaisen teknisen varustuksen hank-
3316: tuotekehittelyynsä, samalla kun heidän tuottei-              kimiseen kyseisiin varastoihin?
3317: 
3318:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989
3319: 
3320:          Per-Henrik Nyman                Elisabeth Rehn                 Håkan Malm
3321:          Ole Wasz-Höckert                Boris Renlund                  Henrik Westerlund
3322:          Håkan Nordman                   Jörn Donner                    Gustav Björkstrand
3323:          Gunnar Jansson                  Henrik Lax                     Ingvar S. Melin
3324:                                         1989 vp. -     KK n:o 20                                         3
3325: 
3326: 
3327: 
3328: 
3329:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3330:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          kan, Emäsalon, Helsingin, Pärnäisten ja Oulun
3331: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          varastot. Uusia varastoja entisten vanhentunei-
3332: olette 7 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn              den tilalle on lisäksi suunnitteilla tai rakenteilla
3333: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Upinniemeen, Hankoon, Ahvenanmaalle, Tur-
3334: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          kuun, Poriin ja Vaasaan. Lisäksi varastoja on
3335: edustaja Nymanin ym. kirjallisesta kysymyk-            parannettu hankkimalla niihin uutta torjunta-
3336: sestä n:o 20:                                          kalustoa ja lastausvälineitä ja uusimalla varas-
3337:                                                        tojen vastuuhenkilöiden hälytysjärjestelmä.
3338:           Aikooko Hallitus kiireellisesti selvi-       Suurin puute on yhä puomikaluston riittämät-
3339:        tyttää mahdollisuudet öljysuojavarasto-         tömyys, vaikka puomia on hankittu määrära-
3340:        jen verkoston luomiseen rannikoillem-           hojen sallimissa rajoissa.
3341:        me,                                                Öljyvahingot ovat innostaneet kotimaisia yri-
3342:            turvata kotimaisille yrittäjille osoitet-   tyksiä ja yksityisiä henkilöitä kehittämään tor-
3343:        tavin tukitoimenpitein pitkälle kehite-         juntaan soveliaita välineitä ja menetelmiä. Vuo-
3344:        tyn öljysuojakaluston tuotekehittelyn           den 1987 jälkeen viranomaiset ovat saaneet yli
3345:        jatkumisen                                      70 ehdotusta uusista välineistä ja menetelmistä.
3346:           ja varata määrärahat korkeatasoisen          Nämä ehdotukset on tutkittu ja on tehty
3347:        kotimaisen teknisen varustuksen hank-           jatkoselvityksiä siitä, miten parhaiksi osoittau-
3348:        kimiseen kyseisiin varastoihin?                 tuneista voitaisiin kehittää markkinaitavia
3349:                                                        tuotteita. Näissä hankkeissa viranomaiset ovat
3350:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          toimineet asiantuntijoina ja joitakin kertoja
3351: vasti seuraavaa:                                       osallistuneet koe- ja kehityskustannuksiin.
3352:    Säiliöalus M/T Antonio Gramscin karille-            Myös aiemmin kehitettyjä ja jo yleisesti tun-
3353: ajon vuonna 1987 Suomenlahdella aiheuttama             nettuja laitteita on kokeiltu ja parannettu
3354: öljyvahinko nopeutti, kuten aikaisemmatkin             valtion varoin. Vuonna 1988 valmistuneeseen,
3355: öljyvahingot, huomattavasti valtion öljyntor-          Vaasaan sijoitettuun öljyntorjunta- ja väylän-
3356: juntakaluston hankintoja. Tällöin myönnetyt            hoitoalus Linjaan kehitettiin uusi öljynkeräys-
3357: lisämäärärahat mahdollistivat kaluston huo-            laitteisto. Vuonna 1987 asennettiin viiteen jo
3358: mattavan täydennyksen ja öljyntorjuntaa pa-            käytössä olleeseen öljyntorjunta-alukseen ja yh-
3359: rantavan tutkimus- ja kehitystyön tukemisen.           teen sinä vuonna valmistuneeseen alukseen
3360: Vesi- ja ympäristöhallituksesta tuli kaikilta osin     Suomessa kehitetty öljynkeräyslaitteisto.
3361: öljyvahinkojen torjuntaviranomainen samana                Kuntien öljyntorjunnan parantamiseksi on
3362: vuonna. Nyt sen piirihallinto kaikkine voima-          yhteistyössä pienvenetelakoiden ja laitetoimit-
3363: varoineen on käytettävissä mahdollisten öljyva-        tajien kanssa laadittu tyyppipiirustukset 10- ja
3364: hinkojen torjuntaan.                                   15-metrisille kuntien öljynkeräysaluksille. Li-
3365:    Vesi- ja ympäristöhallituksessa on 1.7.1987         säksi on yhdessä suomalaisen yrityksen kanssa
3366: alkaen toiminut varallaoloon perustuva öljyva-         kehitetty 10- ja 15-metrisen työveneen keulaan
3367: hinko- ja erityistilannepäivystys, joka on jo          tarkoitettu öljynkeräyslaite. Ensimmäinen täl-
3368: monta kertaa osoittanut tarpeellisuutensa. Päi-        lainen laite on tarkoitus tilata kuluvana vuon-
3369: vystyksen ensimmäisen toimintavuoden aikana            na ja asentaa yhteen merenkulkuhallituksen
3370: (1.7.1987-1.7.1988) sattui 43 päivystystapaus-         työveneeseen.
3371: ta. Näistä kaksi tapausta oli öljysäiliöaluksen           Suomessa on jääoloihin tarkoitettua öljyn-
3372: ja kymmenen tapausta muun aluksen merivau-             torjuntakalustoa kehittänyt lähinnä vain yksi
3373: riota.                                                 yrittäjä. Vesi- ja ympäristöhallitus on tukenut
3374:    Vesi- ja ympäristöhallinnolla on 15 öljyntor-       tämän yrittäjän tekemän prototyypin paranta-
3375: juntavarastaa rannikoilla ja Saimaalla. Uusim-         mista vuosina 1987-1988 yhteensä 0,5 miljoo-
3376: pia ja nykyaikaisimpia ovat Savonlinnan, Kot-          nalla markalla. Jos prototyypin käyttökokeet
3377: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 20
3378: 
3379: onnistuvat, lopullisen laitteen suunnittelu aloi-   lokakuussa 1988 valmiiksi luonnoksen sopi-
3380: tetaan keväällä 1989, jolloin ensimmäinen laite     mukseksi Suomen ja Neuvostoliiton yhteistyös-
3381: voitaisiin tilata viranomaisten käyttöön vuoden     tä öljy- ja muiden haitallisten aineiden aiheut-
3382: 1990 alussa. Pyrkimys on hankkia yhteensä           tamissa vahingoissa. Sopimus edistää keski-
3383: kolme tällaista jäistä öljyä keräävää laitetta,     näistä avunantoa, tietojen vaihtoa ja toiminnan
3384: jotka sijoitettaisiin Suomenlahdelle, Saaristo-     sovittamista yhteen vahinkojen torjunnassa
3385: merelle ja Pohjanlahdelle.                          sekä myös teknillis-tieteellistä yhteistyötä. So-
3386:    Jotta Suomi voisi kaikilta osin täyttää kan-     pimus on tarkoitus allekirjoittaa mahdollisim-
3387: sainväliset sitoumuksensa öljyntorjuntavalmiu-      man pian.
3388: desta, tulisi valtion hankkia vielä ainakin kol-       Öljyvahinkojen torjuntaan tarkoitettuja mää-
3389: me öljyntorjunta-alusta, ilmavalvontalaitteet       rärahoja on tulo- ja menoarviossa momentilla
3390: sekä varastoihin sijoitettavaa erikoiskalustoa.     35.25.27 olevan 2,5 miljoonan markan lisäksi
3391: Suunnitelmat hankinnasta sisältyvät ympäristö-      miljoona markkaa momentilla 35.25. 71 (Öljyn-
3392: ministeriön hallinnonalan toiminta- ja talous-      torjuntakaluston hankinta) ja 0,8 miljoonaa
3393: suunnitelmaan.                                      markkaa momentilla 35.25.74 (Talonrakennuk-
3394:                                                     set). Vuoden 1989 tulo- ja menoarviossa on
3395:    Läänien öljyvahinkojen torjuntasuunnitel-        öljyvahinkojen torjuntakaluston tehostamiseen
3396: missa, jotka ovat äskettäin valmistuneet, on        siten osoitettu yhteensä 4,3 miljoonaa mark-
3397: määritelty alueelliset iskuryhmät Suunnitel-        kaa. Suomen öljyntorjuntavalmiudessa on vii-
3398: mien mukaan ne muodostetaan yhteistoiminta-         meisten vuosien tuntuvasta parannuksesta huo-
3399: alueiden keskeisiin kuntiin pääasiassa palokun-     limatta edelleenkin joitakin puutteita. Niiden
3400: tien varaan.                                        poistamiseksi on tuotekehittelyssä ja valmius-
3401:    Suomalais-neuvostoliittolainen työryhmä sai      suunnittelussa ryhdytty toimenpiteisiin.
3402:     Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1989
3403: 
3404:                                                                  Ympäristöministeri Kaj Bärlund
3405:                                      1989 vp. -    KK n:o 20                                        5
3406: 
3407: 
3408: 
3409: 
3410:                              Tili Riksdagens Herr Talman
3411:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        Nyslott, Kotka, Emsalö, Helsingfors, Pärnäs
3412: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse        och Uleåborg. Nya depåer i stället för de
3413: av den 7 februari 1989 tili vederbörande med-      föråldrade depåerna planeras eller byggs dess-
3414: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    utom i Obbnäs, Hangö, Åland, Åbo, Björne-
3415: av riksdagsman Nyman m.fl. undertecknade           borg och Vasa. Dessutom har depåerna förbätt-
3416: spörsmål nr 20:                                    rats genom att ny bekämpningsmateriel och
3417:                                                    nya lastningsredskap anskaffats tili dem och
3418:           Har Regeringen för avsikt att i bråds-   genom att alarmsystemet för de personer som
3419:        kande ordning låta utreda möj1igheter-      ansvarar för depåerna förnyats. Den största
3420:        na att skapa ett nät av oljeskyddsdepåer    bristen är fortfarande att det inte finns tillräck-
3421:        vid våra kuster, att genom ekonomis-        ligt med bommar, även om bommar anskaffats
3422:        ka stödåtgärder åt inhemska företagare      inom gränserna för vad anslagen tillåter.
3423:        trygga den fortsatta produktutveckling-        Oljekatastroferna har inspirerat inhemska
3424:        en av högt utvecklad öljeskyddsmate-        företag och privatpersoner att utveckla redskap
3425:        riel, och                                   och metoder som lämpar sig för bekämpning.
3426:           reservera anslag för anskaffning av      Sedan 1987 har myndigheterna fått över 70
3427:        avancerad inhemsk teknologisk utrust-       förslag på nya redskap och metoder. Förslagen
3428:        ning tili ifrågavarande depåer?             har undersökts och vidare utredningar har
3429:                                                    gjorts om hur de som visat sig vara de bästa
3430:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      kan utvecklas till produkter som kan mark-
3431: samt anföra följande:                              nadsföras. I dessa projekt har myndigheterna
3432:    Den oljekatastrof som tankfartyget M/T          fungerat som sakkunniga och några gånger
3433: Antonio Gramscis grundstötning i Finska vi-        deltagit i prov- och utvecklingskostnaderna.
3434: ken 1987 åstadkom påskyndade, i likhet med         Ä ven anordningar som tidigare utvecklats och
3435: tidigare oljekatastrofer, märkbart statens an-     som redan är allmänt kända har testats och
3436: skaffningar av oljebekämpningsmateriel. De         förbättrats med statens medel. I oljebekämp-
3437: tilläggsanslag som då beviljades möjliggjorde      nings- och farledsservicefartyget Linja, som
3438: en betydande komplettering av materielen och       blev fårdigt 1988 och placerades i Vasa, utveck-
3439: understödjande av sådant forsknings- och ut-       lades en ny oljeuppsamlingsutrustning. En ol-
3440: vecklingsarbete som förbättrar oljebekämp-         jeuppsamlingsutrustning som utvecklats i Fin-
3441: ningen. Vatten- och miljöstyrelsen blev samma      land installerades 1987 i fem oljebekämpnings-
3442: år tili alla delar den myndighet som svarar för    fartyg som redan varit i bruk och i ett fartyg
3443: bekämpning av oljekatastrofer. Nu står dess        som blivit fårdigt samma år.
3444: distriktsförvaltning med alla sina resurser tili      För att oljebekämpningen i kommunerna
3445: förfogande för bekämpningen av eventuella          skall förbättras har i samarbete med småbåts-
3446: oljekatastrofer.                                   varven och leverantörerna utarbetats typrit-
3447:    Vid vatten- och miljöstyrelsen har det sedan    ningar för 10--15 m långa oljeuppsamlingsfar-
3448: 1.7.1987 funnits en jour i beredskap för olje-     tyg för kommunerna. Dessutom har man till-
3449: katastrofer och specialsituationer. Denna har      sammans med ett finskt företag utvecklat en
3450: redan många gånger visat sig vara nödvändig.        10--15 m lång oljeuppsamlingsanordning som
3451: Första året jouren fanns (1.7.1987-1.7.1988)       är avsedd för fören i arbetsbåten. A vsikten är
3452: skedde 43 jourfall. I två fall handlade det om     att en första dylik anordning skall beställas i år
3453: oljetankfartyg och i tio fall om annat fartyg i    och installeras i en av sjöfartsstyrelsens arbets-
3454: sjöolycka.                                         båtar.
3455:     Vatten- och miljöförvaltningen har 15 olje-       I Finland är det i huvudsak endast en
3456: bekämpningsdepåer vid kusterna och i Saimen.       företagare som utvecklat oljebekämpnings-
3457: De nyaste och modernaste är depåerna i             utrustning för isförhållanden. Vatten- och mil-
3458: 6                                     1989 vp. -     KK n:o 20
3459: 
3460: jöstyrelsen har under 1987-1988 understött en           En finsk-sovjetisk arbetsgrupp fick i oktober
3461: förbättring av denna företagares prototyp med        1988 färdigt ett utkast tili en överenskommelse
3462: sammanlagt 0,5 mi1j. mk. Om driftproven med          om samarbete mellan Finland och Sovjetunio-
3463: prototypen lyckas, inleds planeringen av den         nen i fråga om skador som förorsakats av olja
3464: slutliga anordningen våren 1989, varvid den          och andra skadliga ämnen. Överenskommelsen
3465: första anordningen kan beställas tili myndighe-      främjar ömsesidigt bistånd, utbyte av informa-
3466: terna i början av 1990. Strävan är att samman-       tion och en samordning av verksamheten vid
3467: 1agt tre dylika anordningar som samlar upp isig      bekämpningen av skadorna samt även tekniskt-
3468: olja skall skaffas och placeras i Finska viken,      vetenskapligt samarbete. Meningen är att över-
3469: Skärgårdshavet och Bottniska viken.                  enskommelsen skall undertecknas så snart som
3470:     För att Finland tili alla delar skall kunna      möjligt.
3471: uppfylla sina internationella förpliktelser i frå-      Anslagen för bekämpningen av oljekatastro-
3472: ga om oljebekämpningsberedskap, bör staten           fer utgörs förutom av 2,5 milj. mk under
3473: skaffa åtminstone tre oljebekämpningsfartyg          moment 35.25.27 i budgeten av en miljon mark
3474: tili, luftbevakningsutrustning samt specialmate-     under moment 35.25.71 (Anskaffning av olje-
3475: riel till depåerna. Planerna för anskaffningen       bekämpningsmateriel) och 0,8 milj. mk under
3476: ingår i verksamhets- och ekonomiplanen för           moment 35.25.74 (Husbyggen). 1 budgetpropo-
3477: miljöministeriets förvaltningsområde.                sitionen 1989 har sådeles anvisats sammanlagt
3478:     1 de planer för bekämpningen av oljekata-        4,3 milj. mk för bekämpningen av oljekatastro-
3479: strofer som gjorts upp i länen och som nyligen       fer. Oavsett den kännbara förbättring som
3480: blivit färdiga, har regionala beredskapsgrupper      under de senaste åren kommit tili stånd inom
3481: definierats. Enligt planerna skall de bildas i de    oljebekämpningsberedskapen i Finland förelig-
3482: centrala kommunerna inom samarbetsområde-            ger där ännu vissa brister. Åtgärder har vidta-
3483: na och i huvudsak utgående från brandkårer-          gits inom produktutveckling och beredskaps-
3484: na.                                                  planering för att avhjälpa dessa.
3485: 
3486:      Helsingfors den 16 mars 1989
3487: 
3488:                                                                        Miljöminister Kaj Bärlund
3489:                                               1989 vp.
3490: 
3491: Kirjallinen kysymys n:o 21
3492: 
3493: 
3494: 
3495: 
3496:                                  Särkijärvi: Päivittäistavarakaupan kieltävistä asemakaavamer-
3497:                                      kinnöistä
3498: 
3499: 
3500:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3501: 
3502:    Päivittäistavarakaupan sijoittuminen vaikut-     järkevää, että esim. huonekalu- ja autoliikkeet
3503: taa suuresti kaupunkirakenteen kehitykseen.         sekä rakennustarvikeliikkeet sijaitsevat kehätei-
3504: Hintatietoiset kuluttajat ostavat mielellään suu-   den ja ulosmenoteiden varsilla. Kun niille
3505: rista marketeista, jotka kilpailevat henkilökus-    kaavoitetaan tontteja, saattavat nämä kuiten-
3506: tannusten vähäisyydellä ja volyymin suuruudel-      kin päätyä kokonaan tai osaksi päivittäistava-
3507: la lähimyymälöiden ja lähiökeskusten kauppo-        ramyymälöiden käyttöön. Nykyisin käytettä-
3508: jen kanssa.                                         vissä olevilla asemakaavamerkinnäillä ei voi
3509:    Suuret automarketit sijoittuvat kauas kes-       rajoittaa liiketontin käyttöä myytävien artikke-
3510: kusta-alueilta, koska ne tarvitsevat runsaasti      leiden tai kaupan luonteen osalta.
3511: halpaa tonttimaata. Tämä johtaa siihen, että           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3512: asiakkaat joutuvat turvautumaan henkilöautoi-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
3513: hin päästäkseen kauppaan ja voidakseen kul-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3514: jettaa sieltä kerralla koko viikon ostokset.        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3515: Lähempänä sijaitseviin kauppoihin kohdistuva                   Aikooko Hallitus järjestää kuntien
3516: kysyntä pienenee, minkä vuoksi niistä heikoim-              käyttöön oikeudellisen keinon, jonka
3517: mat joutuvat lopettamaan toimintansa.                       avulla voidaan rajoittaa päivittäistava-
3518:    Kunnallisen päätöksenteon keinoin on vai-                rakaupan sijoittumista kaupunkiraken-
3519: kea estää tätä kehitystä. On nimittäin aivan                netta hajottavalla tavalla?
3520:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989
3521: 
3522:                                          Jouni J. Särkijärvi
3523: 
3524: 
3525: 
3526: 
3527: 2900100
3528: 2                                       1989 vp. -     KK n:o 21
3529: 
3530: 
3531: 
3532: 
3533:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3534:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         1973 antamassa yleiskirjeessä (24.5.1973 n:o
3535: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          2225/505/73/PA), jossa kuntia kehotetaan pi-
3536: olette 7 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn              dättymään kaavoitustoimenpiteistä, jotka mah-
3537: kirjeenne n:o 53 ohella toimittanut valtioneu-         dollistaisivat automarkettien sijoittumisen yh-
3538: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen           dyskuntarakenteen ulkopuolelle.
3539: kansanedustaja Särkijärven näin kuuluvasta                Kaavoituskäytännössä automarkettien oh-
3540: kirjallisesta kysymyksestä n:o 21, jossa tiedus-       jauksessa käytettiin aikaisemmin määräyksiä,
3541: tellaan:                                               joissa tietyissä liikekortteleissa säädeltiin elin-
3542:                                                        tarvikkeiden myyntiä joko kieltämällä se koko-
3543:                                                        naan tai osittain, esimerkiksi niiden myyntitilan
3544:           Aikooko Hallitus järjestää kuntien           neliömetrimäärää rajoittamalla. Tämän ohjaus-
3545:         käyttöön oikeudellisen keinon, jonka           tavan on korkein hallinto-oikeus kuitenkin
3546:         avulla voidaan rajoittaa päivittäistava-       todennut taivastaiseksi (KHO 30.6.1981, ta1tio
3547:         rakaupan sijoittumista kaupunkiraken-          2934 ja KHO 6.4.1982, taltio 1396). Tapaukset
3548:         netta hajottavalla tavalla?                    osoittavat, että kaavassa ei voida määrätä sitä,
3549:                                                        mitä liikkeissä myydään tai kuinka suurta alaa
3550:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          myyntitilasta saa käyttää tiettyjen tuotteiden
3551: vasti seuraavaa:                                       myyntiin.
3552:                                                           Nykyisenkin lainsäädännön nojalla on kui-
3553:    Automarketin rakentaminen edellyttää aina           tenkin mahdollista ohjata automarkettien ra-
3554: asema- tai rakennuskaavaa, jonka sisällöstä            kentamista esimerkiksi rajaamaHa korttelin
3555: päättää kunnanvaltuusto. Kaava alistetaan val-         yleinen käyttötarkoitus tai pinta-ala sellaiseksi,
3556: tion viranomaisen, joko ympäristöministeriön           ettei se sovellu automarket-tyyppisten raken-
3557: tai lääninhallituksen, vahvistettavaksi.               nusten tarpeisiin. Toiminnan laajuuden ar-
3558:    Rakennuslain mukaan asema- ja rakennus-             vioinnissa ovat käytettävissä mm. kaupan kes-
3559: kaavalla määrätään alueiden käyttötarkoitus ja         kuselinten myymälä tyyppiluoki tukset.
3560: niille sijoittuvien toimintojen laatu siten ja sillä      Ympäristöministeriössä uudistetaan parhail-
3561: tarkkuudella kuin alueiden tarkoituksenmukai-          laan asemakaavamääräyksiä koskevia ohjeita.
3562: nen käyttö, kaupunkikuva ja -rakenne sitä              Tässä yhteydessä tullaan antamaan ohjeet siitä,
3563: edellyttävät. Kiistatta on osoitettavissa, että        miten automarkettien sijoittumista voidaan
3564: volyymiitään suuret, kauas asuin- ja palvelu-          kaavalla ohjata. Rakennuslain osauudistusten
3565: keskuksista sijoittuvat automarketit aiheuttavat       edetessä tullaan harkitsemaan, onko ohjeiden
3566: kaupunkirakenteen hajoamista ja lisäävät kan-          lisäksi tarpeen sisällyttää lakiin täsmennetyt
3567: salaisten eriarvoisuutta peruspalvelujen saavu-        säännökset siitä, että asema- ja rakennuskaa-
3568: tettavuuden kannalta. Tehokkain keino estää            van oikeudellisia edellytyksiä arvioitaessa tulee
3569: ongelmat on puuttua niihin jo maankäyttöä              ottaa huomioon myös kaavan kaupunkiraken-
3570: suunniteltaessa. Tähän seikkaan on kiinnitetty         teeseen ja palvelujen saavutettavuuteen liittyvät
3571: huomiota mm. sisäasiainministeriön vuonna              näkökohdat.
3572:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1989
3573: 
3574:                                                                     Ympäristöministeri Kaj Bärlund
3575:                                          1989 vp. -     KK n:o 21                                       3
3576: 
3577: 
3578: 
3579: 
3580:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
3581:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             avstå från sådana planläggningsåtgärder som
3582: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrive1se             tillåter att bilmarketar förläggs utanför orts-
3583: nr 53 av den 7 februari 1989 tili vederbörande          strukturen.
3584: medlem av statsrådet översänt avskrift av                  Planläggningspraxis i fråga om utplaceringen
3585: följande av riksdagsman Särkijärvi underteck-           av bilmarketar innehöll tidigare bestämmelser
3586: nade spörsmål nr 21 :                                   genom vilka försäljningen av livsmedel inom
3587:                                                         vissa affårskvarter reglerades så att den för-
3588:                                                         bjöds helt eller de1vis, t.ex. genom att antalet
3589:                                                         kvadratmeter för försäljningsutrymmen be-
3590:            Ämnar Regeringen ge kommunerna
3591:                                                         gränsades. Högsta förvaltningsdomstolen har
3592:         möjlighet att genom judiciella åtgärder
3593:         förhindra att affårer som saluför dag-          likväl konstaterat att detta sätt av styrning
3594:                                                         strider mot lagen (HFD 30.6.1981, liggare 2934
3595:         ligvaror placeras på ett sätt som splitt-
3596:                                                         och HFD 6.4.1982, liggare 1396). Ovan nämn-
3597:         rar stadsstrukturen?
3598:                                                         da fall visar att det inte i planen är möjligt att
3599:                                                         bestämma vad som skall sä1jas i en affär eller
3600:                                                         hur stort område av försäljningsutrymmet som
3601:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           får användas för försäljning av vissa bestämda
3602: samt anföra fö1jande:                                   produkter.
3603:    Byggandet av en bilmarket förutsätter alltid            Det är dock möjligt att även med den
3604: en stadsplan eller en byggnadsplan, vars inne-          nuvarande lagstiftningen styra byggandet av
3605: håll bestäms av kommunfullmäktige. Planen               bilmarketar t.ex. genom att begränsa det all-
3606: underställs en statlig myndighet, antingen mil-         männa ändamålet för kvarterets användning
3607: jöministeriet eller länsstyrelsen, för fastställelse.   eller kvarterets areal så att dessa inte lämpar
3608:                                                         sig för behoven hos byggnader av typen auto-
3609:    Enligt byggnadslagen bestäms genom stads-            market. Vid uppskattningen av verksamhetens
3610: eller byggnadsp1an för vilket syfte områdena            omfattning finns att tillgå bl.a. den indelning i
3611: skall användas och vilka funktioner där skall           olika typer av affårer som centralorganisatio-
3612: finnas, på det sätt och med den precision som           nerna inom handeln tillämpar.
3613: ett ändamålsenligt utnyttjande av områdena                 Vid miljöministeriet förnyas som bäst de
3614: samt stadsbilden och stadsstrukturen förutsät-          direktiv som gäller bestämmelserna för stads-
3615: ter. Det kan klart påvisas att bilmarketar med          p1anerna. 1 anslutning härtill kommer föreskrif-
3616: stor volym, vilka är belägna 1ångt utanför              ter att ges om hur utplaceringen av bilmarketar
3617: bosättnings- och servicecentra förorsakar att           kan styras genom planläggning. 1 samband
3618: stadsstrukturen splittras och skillnaderna mel-         med att de partiella reformerna i byggnadsla-
3619: 1an medborgarna i fråga om möjligheterna att            gen framskrider kommer det att övervägas om
3620: få basservice ökar. Det effektivaste sättet att         det är nödvändigt att utom direktiven i lagen
3621: hindra att problem av detta slag uppstår är att         uppta preciserade stadganden om att man vid
3622: ta itu med dem redan vid planeringen av                 bedömningen av de juridiska förutsättningarna
3623: markanvändningen. Detta har beaktats bl.a. i            för en stadsplan och en byggnadsplan även bör
3624: inrikesministeriets cirkulär 1973 (24.5.1973 nr         beakta de synpunkter som gäller stadsstruk-
3625: 2225/505/73/PA), där kommunerna uppmanas                turen och tillgången på service.
3626:      Helsingfors den 16 mars 1989
3627: 
3628:                                                                            Miljöminister Kaj Bärlund
3629:                                              1989 vp.
3630: 
3631: Kirjallinen kysymys n:o 22
3632: 
3633: 
3634: 
3635: 
3636:                                  Särkijärvi: Rakennusalan palkkojen vaikutuksesta rakennuskus-
3637:                                      tannusindeksiä laskettaessa
3638: 
3639: 
3640:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3641:    Rakennuskustannusten nousua arvioitaessa           Kun elinkustannusindeksistä on terveyspo-
3642: on julkisuudessa usein huomautettu, että ra-       liittisista syistä haluttu poistaa tupakan ja
3643: kennusalan palkkataso ei ole rakennuskustan-       alkoholin osuus, on tätä vastustettu nimen-
3644: nusindeksin mukaan noussut vastaavasti. Tämä       omaan siksi, että virallisten indeksien tulee
3645: johtopäätös on kuitenkin ollut heikolla pohjal-    kuvata todellisuutta, mikä onkin aivan hyvä
3646: la, koska rakennuskustannusindeksissä ei seu-      tavoite.
3647: rata todellisia, maksettuja palkkoja. Vuodesta         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3648: 1960, joka on rakennuskustannusindeksin läh-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
3649: tövuosi, on todellinen palkkataso noussut n.       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3650: 2,8-kertaisesti verrattuna indeksin kertomaan.     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3651: Vuodesta 1973 vuoteen 1987 on työn alaindeksi
3652: laskenut reaalisesti 12 prosenttia, kun vastaava             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3653: todellinen reaalinousu on ollut 8 prosenttia.              ryhtyä, jotta rakennuskustannusindeksi
3654:    Palkat ja niiden perusteella maksettavat hen-           korjattaisiin seuraamaan todellisia mak-
3655: kilösivukulut muodostavat yli puolet rakennus-             settavia palkkoja?
3656: kustannuksista. Tämän vuoksi nykyinen indek-
3657: sin laskentatapa johtaa harhaan.
3658: 
3659:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989
3660: 
3661:                                         Jouni J. Särkijärvi
3662: 
3663: 
3664: 
3665: 
3666: 2900IOD
3667: 2                                   1989 vp. -    KK n:o 22
3668: 
3669: 
3670: 
3671: 
3672:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3673:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    haiten, jos indeksissä voitaisiin seurata todelli-
3674: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     sia, maksettuja palkkoja suoriteyksikköä koh-
3675: olette 7 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn         den.
3676: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         Tietoja kunkin kuukauden todella makse-
3677: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     tuista palkoista suoriteyksikköä kohden ei kui-
3678: edustaja Jouni J. Särkijärven näin kuuluvasta     tenkaan ole saatavissa.
3679: kirjallisesta kysymyksestä n:o 22:                   Tilastokeskus on julkaissut todellisiin keski-
3680:                                                   tuntiansioihin perustuvat neljännesvuosisarjat
3681:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     rakennuskustannusindeksistä (1980 = 100) ja
3682:        ryhtyä, jotta rakennuskustannusindeksi     pientalon rakennuskustannusindeksistä (1980 =
3683:        korjattaisiin seuraamaan todellisia mak-   100).
3684:        settavia palkkoja?                            Tilastokeskus on 17.1.1989 asettanut projek-
3685:                                                   tin, jossa yhteistyössä rakentamisen eri sidos-
3686:                                                   ryhmien kanssa tutkitaan nykyisen rakennus-
3687:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      kustannusindeksin uudistamistarpeet ja pääte-
3688: vasti seuraavaa:                                  tään uuden indeksin toteutustavasta. Tämän
3689:   Tilastokeskuksen laatiman rakennuskustan-       projektin yhtenä osatehtävänä on ratkaista
3690: nusindeksin laskentaperusteet tarkistetaan        palkkakustannustietojen keruutapa ja oikea in-
3691: määräajoin. Uudistusten yhteydessä indeksin       deksi tekninen laskentamenettely uudessa ra-
3692: luotettavuutta pyritään lisäämään kaikin ta-      kennuskustannusindeksissä ( 1990 = 100), jota
3693: voin. Työpalkkojen osalta tämä toteutuisi par-    aletaan julkaista vuoden 1991 alussa.
3694:     Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1989
3695: 
3696:                                                           Valtiovarainministeri Erkki Liikanen
3697:                                      1989 vp. -     KK n:o 22                                     3
3698: 
3699: 
3700: 
3701: 
3702:                               Tili Riksdagens Herr Ta1man
3703: 
3704:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Uppgifter om de 1öner som per prestations-
3705: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se         enhet faktiskt utbeta1ats varje månad står
3706: av den 7 februari 1989 tili vederbörande med-       emellertid inte tili förfogande.
3707: 1em av statsrådet översänt avskrift av fö1jande        Statistikcentra1en har pub1icerat sådana
3708: av riksdagsman Jouni J. Särkijärvi underteck-       kvarta1sserier om byggnadskostnadsindexet
3709: nade spörsmå1 nr 22:                                (1980 = 100) och byggnadskostnadsindexet för
3710:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen           småhus (1980= 100) som grundar sig på den
3711:        vidta för att byggnadskostnadsindexet        faktiska genomsnittliga timförtjänsten.
3712:        skall justeras tili att motsvara de fak-        Statistikcentra1en har 17.1.1989 in1ett ett
3713:        tiska 1öner som beta1as?                     projekt, inom vi1ket man i samarbete med o1ika
3714:                                                     intressegrupper inom byggbranschen undersö-
3715:                                                     ker behovet av att fornya det nuvarande
3716:     Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-      byggnadskostnadsindexet och bes1utar om sät-
3717: samt anföra fö1jande:                               tet att förverk1iga det nya indexet. En delupp-
3718:     Beräkningsgrunderna för byggnadskostnads-       gift inom detta projekt är att avgöra hur
3719: indexet, vi1ket Statistikcentra1en uppgör, juste-   uppgifter om 1önekostnaderna kan sam1as in
3720:  ras rege1bundet. I samband med att reformer        och vi1ket det korrekta indextekniska beräk-
3721:  sker försöker man på allt sätt förbättra index-    ningsförfarandet är i fråga om det nya bygg-
3722:  ets på1itlighet. Vad gäller arbets1önerna genom-   nadskostnadsindexet (1990= 100), som börjar
3723: förs detta bäst om indexet per prestationsenhet     pub1iceras vid ingången av 1991.
3724: kan motsvara de faktiska utbeta1da 1önerna.
3725: 
3726:      Helsingfors den 16 mars 1989
3727: 
3728:                                                                   Finansminister Erkki Liikanen
3729:                                              1989 vp.
3730: 
3731: Kirjallinen kysymys n:o 23
3732: 
3733: 
3734: 
3735: 
3736:                                  Rinne: Väkivallanvastaisen muistomerkin rakentamisesta Huitti-
3737:                                      siin
3738: 
3739: 
3740:                           Eduskunnan         Herra      Puhemiehelle
3741: 
3742:    Omistava luokka, Suomea sortavan tsaristi-      itsenäisyyden asialla vähintään samalla hengel-
3743: sen Venäjän myötäsuojeluksessa, tarttui asei-      lä ja voimalla kuin nyt yliarvostukseen nostettu
3744: siin Huittisissa 13.7.1917. Tapahtuma tunne-       Hitlerin Saksaan solidarisoitunut poliittinen
3745: taan Huittisten verilöylynä.                       suunta.
3746:    Suomen porvaristo ryhtyi käyttämään aseel-         Antifasistit ansaitsevat vähintään saman-
3747: lista väkivaltaa järjestäytyneellä tavalla oman    arvoisen muistamisen ja kunnioituksen. Liit-
3748: maan aseettornia työläisiä vastaan.                toutuneet lakkauttivat aikoinaan fasismin suo-
3749:    Sosiaalisten kysymysten ratkominen kivääri-     malaiset sovellutukset. Tuomitsijoiden kärjessä
3750: tulella johti puoli vuotta myöhemmin luokka-       oli Yhdysvallat. Yksi tällainen järjestö oli
3751: sotaan, jota myös kansalaissodaksi kutsutaan.      suojeluskunta. Johtavat länsimaat pitävät fasis-
3752:    Tapahtuman ajankohta, puoli vuotta ennen        minluonteisuutta rikoksena ihmiskuntaa koh-
3753: kansalaissotaa, osoittaa, että kansalaissota oli   taan, puhumattakaan sosialistisesta leiristä.
3754: luokkasota. Nimenomaan sosialistit olivat ak-         Suomalaisten uushehkutus herättää jo laa-
3755: tiivisimmat Suomen itsenäisyyden asianajajat.      jempaakin ihmettelyä maailmalla. Suojeluskun-
3756: Heillä ei ollut Venäjän kanssa kauppaetuja. Oli    tapatsaan paljastuksen kesäistä juhlatilaisuutta
3757: vain kahleet ja alistettu ja sorrettu asema.       kunnioitti läsnäolollaan peräti kolme Harri
3758: Muistomerkin rakentaminen on välttämätöntä         Holkerin 1. hallituksen ministeriä. Ylimiehitys-
3759: siitäkin syystä, että vääristelevä nimike "va-     tä valtioneuvostosta voidaan kuvailla uhitte-
3760: paussota" saa nimikkeenä oikeat historialliset     luksi. Kysymyksessähän oli fasisminluonteisena
3761: puitteet.                                          lakkautetun järjestön kunnioitustilaisuus.
3762:    Mistä haluttiin vapautusta?                        Suomessa on viime viikkoina vietetty koti-
3763:    Porvarit halusivat vapauden sen ajan maa-       kutoisia "käräjiä". "Käräjöinnin" päätös on
3764: työläisten palkkavaatimuksista, kohtuullisesta     ollut vapauttava: Liittoutuneet, Hitlerin vastai-
3765: toimeentulosta. Kysymys oli oman rahapussin        set voimat, ovatkin muka olleet väärässä tuo-
3766: "vapaudesta" eikä isänmaan vapauttamisesta         mitessaan Hitlerin natsi-Saksaan solidarisoitu-
3767: sortavan Venäjän ikeestä.                          neet suomalaiset sotapolitiikan linjanvedot.
3768:    Voi olla hyväksikin, että kaikensorttiset       Pääsyylliseksi liittoutuneet voimat määrittelivät
3769: suuntaukset saavat omat muistomerkkinsä.           presidentti Risto Rytin.
3770: Kansallinen läpivalaisu voi olla oikea toimin-        Hitlerin Saksa ei ollut yhden asian liike.
3771: tatapa, mutta se vaatii ehdotonta tasapuoli-       Natsit kiduttivat, tappoivat ja polttivat miljoo-
3772: suutta. Nousevalle polvelle on annettava histo-    nia viattomia ihmisiä taivaan tuuliin.
3773: riamme kohtalonvuosista rehellinen kokonais-          Fasismin perusta on voiman oikeuteen pe-
3774: kuva. Viime kädessä valtiovallan tehtävä on        rustuva väkivalta.
3775: huolehtia siitä, että tasapuolisuuden vaatimus        Luonnon tuhoaminen on tämän päivän puo-
3776: toteutuu.                                          lustuskyvyttömiin (tulevat sukupolvet) kohdis-
3777:    Tällä hetkellä se ei toteudu. Vallalla on       tettua voiman oikeutta. Ekoväkivaltaa.
3778: yksipuolisuus. Voiman oikeuden ja sotapolitii-        Luonnon kansallinen ja kansainvälinen suo-
3779: kan kritiikitön uusihailu.                         jaaminen tuleville sukupolville on jo johtanut
3780:    Suomessa on toiminut fasisminvastainen rin-     verisiin välienselvittelyihin suojelijoiden ja ns.
3781: tama, joka ei suostunut samaistumaan Hitlerin      rahoiksilyöjien välillä muualla maailmassa.
3782: Saksaan. Talvisodan puolustustaistelu osoitti,     Suomeen on tulossa kansainvälinen luonnon-
3783: että antifasistiset voimat olivat ja ovat Suomen   suojelujärjestö Greenpeace, jonka toiminta pe-
3784: 
3785: 2900100
3786: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 23
3787: 
3788: rustuu väkivallan kieltämiseen. Jos järjestöä          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3789: vastaan käytetään väkivaltaa, niin se ei vastaa     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
3790: siihen väkivallalla.                                kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3791:                                                     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3792:    Suomi on uudelleen ajautumassa sääty-yh-                   Mihin kiireellisiin toimiin Hallitus
3793: teiskuntaan. Modernilla ja säälimättömällä ta-              aikoo ryhtyä Huittisten 13.7.1917 veri-
3794: valla. Osa kanssaihmisistämme syrjäytetään sy-              löylyn muistoksi tarkoitetun väkivallan-
3795: venevällä tavalla ulos yhteisestä hyvinvoinnista.           vastaisen muistomerkin aikaansaami-
3796: Täydestä osallisuudesta.                                    seksi Huittisiin?
3797:     Helsingissä 7 päivänä helmikuu ta 1989
3798: 
3799:                                            Heikki Rinne
3800:                                       1989 vp. -     KK n:o 23                                        3
3801: 
3802: 
3803: 
3804: 
3805:                            Eduskunnan          Herra     Puhemiehelle
3806:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       melko objektiivinen kokonaiskuva väkivallan
3807: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kierteestä runsaat seitsemän vuosikymmentä
3808: olette 7 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn            sitten on jo käytettävissämme.
3809: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            Hallituksen käsityksen mukaan Suomen kan-
3810: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        sallisessa kehityksessä on jo pitkään ollut to-
3811: edustaja Heikki Rinteen näin kuuluvasta kir-         disteita siitä, että vuosien 1917-1918 iskemät
3812: jallisesta kysymyksestä n:o 23:                      kansalliset haavat ovat jo vähin erin parantu-
3813:          Mihin kiireellisiin toimiin Hallitus        neet. Sekä ajan kuluminen että etenkin Suomen
3814:        aikoo ryhtyä Huittisten 13.7.1917 veri-       kansan yhdessä kestämät koettelemukset ja
3815:        löylyn muistoksi tarkoitetun väkivallan-      määrätietoinen sovitustyö ovat johtaneet kan-
3816:        vastaisen muistomerkin aikaansaami-           salliseen eheytymiseen. Se on sinänsä paras
3817:        seksi Huittisiin?                             väkivallanvastainen muistomerkki.
3818:                                                         Hallitus pyrkii ohjelmansa mukaisesti jatka-
3819:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        maan kansalaissovun, kansalaisten taloudelli-
3820: vasti seuraavaa:                                     sen turvallisuuden, entistä suuremman oikeu-
3821:    Hallitus tuntee ne yhteiskunnalliset ja poliit-   denmukaisuuden, rauhan, yhteistyön ja edis-
3822: tiset ristiriidat, jotka vuosina 1917-1918 joh-      tyksen linjaa sekä sisä- ja talous- että ulkopo-
3823: tivat Suomessa kahden kansalaisryhmän väli-          litiikassaan.
3824: seen traagiseen yhteenottoon. Historiantutki-           Edellä olevaan viitaten hallitus toteaa, ettei
3825: mus on viimeisen sukupolven aikana perinpoh-         ole tarvetta erillisiin toimenpiteisiin väkivallan-
3826: jin selvittänyt noiden aikojen tapahtumia, nii-      vastaisen muistomerkin aikaansaamiseksi Huit-
3827: den taustoja ja seurauksia. Varsin punnittu ja       tisiin.
3828: 
3829:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1989
3830: 
3831:                                                                            Ministeri Ilkka Kanerva
3832: 4                                   1989 vp. -    KK n:o 23
3833: 
3834: 
3835: 
3836: 
3837:                            Till    Riksdagens       Herr     Talman
3838: 
3839:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       synnerligen avvägd och tämligen objektiv hel-
3840: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       hetsbild av våldets framfart för dryga sjuttio år
3841: av den 7 februari 1989 till vederbörande med-     sedan står redan till vårt förfogande.
3842: lem av statsrådet översänt avskrift av följande       Enligt regeringens uppfattning har det redan
3843: av riksdagsman Heikki Rinne undertecknade         under en längre tid i Finlands nationella
3844: spörsmål nr 23:                                   utveckling kunnat skönjas teeken på att de sår
3845:                                                   som åren 1917-1918 förorsakade nationen
3846:           Vilka brådskande åtgärder ämnar         småningom har läkts. Både tidens gång och i
3847:        Regeringen vidta för att åstadkomma        synnerhet de prövningar Finlands folk tillsam-
3848:        ett minnesmärke gentemot våld i Huit-      mans har utstått och ett målmedvetet förso-
3849:        tinen till minnet av blodbadet i Huitti-   ningsverk har enat nationen. Detta är i och för
3850:        nen 13.7.1917?                             sig det bästa minnesmärket gentemot våld.
3851:                                                       Regeringens avsikt är att i enlighet med sitt
3852:                                                   program fortsätta på en linje av nationell
3853:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      sämja, ekonomisk trygghet för medborgarna,
3854: samt anföra följande:                             en allt större rättvisa, fred, samarbete och
3855:   Regeringen känner till de samhälleliga och      framsteg både beträffande sin inrikespolitik
3856: politiska konflikter, som under åren 1917-        samt sin ekonomiska politik och sin utrikespo-
3857: 1918 i Finland ledde till en mycket tragisk       litik.
3858: sammandrabbning mellan två befolkningsgrup-           Med hänvisning till det ovan sagda framhål-
3859: per. Historieforskningen har under den senaste    ler regeringen att det inte finns något behov av
3860: generationens tid grundligt utrett denna tids     särskilda åtgärder för att åstadkomma ett
3861: händelser, deras bakgrund och följder. En         minnesmärke gentemot våld i Huittinen.
3862: 
3863:     Helsingfors den 23 februari 1989
3864: 
3865:                                                                         Minister Ilkka Kanerva
3866:                                               1989 vp.
3867: 
3868: Kirjallinen kysymys n:o 24
3869: 
3870: 
3871: 
3872: 
3873:                                  Almgren: Kotkan merenkulkupiirin ja Kotkan luotsipiirin toi-
3874:                                     mintojen säilymisestä Kotkassa
3875: 
3876: 
3877:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3878:    Julkisuudessa on esitetty ajatuksia, joiden         Koko maan tavarankuljetuksesta tapahtui
3879: mukaan Kotkan merenkulkupiiriä ja Kotkan            Kotkan piirien satamissa 44,8 % koko maan
3880: luotsipiiriä uhkaisi lakkauttaminen ja toimin-      viennistä ja tuonnistakin 37,4 %. Koko maan
3881: tojen siirtäminen Helsinkiin.                       luotsausmatkoista oli Kotkan piirin osuus
3882:    Jos näin tapahtuisi, se merkitsisi sitä, että    28,3 %. Kotkan piirin luotsausmaksujen osuus
3883: laivaväylien kunnossapitoon ja uusimiseen, tur-     oli n. 25 % valtiolle kertyneistä maksuista.
3884: valaitteiden rakentamiseen ja hoitoon sekä          Väylämaksuista kertyi tuloja koko maassa yli
3885: uusien väylien suunnitteluun tulisi puhtaasti       200 milj. markkaa. Tähän mennessä ei missään
3886: helsinkiläinen näkökulma. Merenkulun turval-        lausunnoissa ole arvosteltu piirihallintojen toi-
3887: lisuuden valvonta ja kauppa-alusten kansain-        mivuutta.
3888: välisten turvallisuusasioiden hoitaminen vai-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3889: keutuisi suurissa liikenteen painopistesatamissa    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
3890: Kotkassa; Haminassa ja Sköldvikissä. Toimen-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3891: pide johtaisi siihen, että piirien toimistohenki-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3892: lökunta joutuisi siirtymään pois Kotkasta.                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3893: Väylänhoitoalus Suunta siirtyisi hallinnon siir-            ryhtyä, jotta Kotkan merenkulkupiirin
3894: tymisen myötä Helsinkiin.                                   ja Kotkan luotsipiirin toiminnot edel-
3895:                                                             leen pysyvät Kotkassa?
3896:     Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
3897: 
3898:                                            Esko Almgren
3899: 
3900: 
3901: 
3902: 
3903: 290010D
3904: 2                                      1989 vp. -     KK n:o 24
3905: 
3906: 
3907: 
3908: 
3909:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3910:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Liikenneministeriö asetti kauppa- ja teolli-
3911: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         suusministeriön kanssa asiasta neuvoteltuaan
3912: olette 8 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn             ministeriöiden tekemän edellä mainitun sopi-
3913: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          muksen johdosta 12.4.1988 työryhmän, jonka
3914: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         tehtävänä oli valmistella ehdotukset tie- ja
3915: edustaja Almgrenin kirjallisesta kysymyksestä         vesirakennuslaitoksen vesitietoimialan siirtämi-
3916: n:o 24:                                               sestä merenkulkulaitokseen, siihen liittyvistä
3917:                                                       henkilöstöjärjestelyistä ja säännösten muutok-
3918:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        sista. Työryhmän (MKH/TVH-työryhmä) tulee
3919:        ryhtyä, jotta Kotkan merenkulkupiirin          asettamiskirjeen mukaisesti työssään ottaa huo-
3920:        ja Kotkan luotsipiirin toiminnot edel-         mioon kauppa- ja teollisuusministeriön ja lii-
3921:        leen pysyvät Kotkassa?                         kenneministeriön väliseen sopimukseen sisälty-
3922:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           vät lähtökohdat ja MKH-88-työryhmän ehdo-
3923: taen seuraavaa:                                       tukset.
3924:    Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti                Lausuntokierroksen jälkeen ja liikenneminis-
3925: 17.3.1986 työryhmän, jonka tehtävänä on               teriön asetettua MKH/TVH-työryhmän kaup-
3926: muun muassa ollut tehdä ehdotus merenkulku-           pa- ja teollisuusministeriö päätti 14.7.1988 täy-
3927: laitoksen organisaatiosta merenkulkuhallituk-         dentää MKH-88-työryhmän tehtävämääritte-
3928: sen ja sen piirihallinnon osalta. Työryhmän           lyä siten, että työryhmän tulee jatkotyöskente-
3929: (MKH-88-työryhmä) väliraportti luovutettiin           lyssään ottaa lähtökohdikseen laatimansa väli-
3930: kauppa- ja teollisuusministeriölle 12.1.1988.         raportti ja siitä saadut lausunnot samoin kuin
3931:    Väliraportissa työryhmä esittää, että meren-       valtioneuvoston päätös toimenpiteistä hallin-
3932: kulkulaitoksen nykyiset merenkulku- ja luotsi-        non uudistamiseksi. Lisäksi työryhmän tulee
3933: piirit yhdistetään neljäksi merenkulkupiiriksi.       piirihallinnon organisaation kehittämisehdo-
3934: Lisäksi ehdotetaan perustettavaksi piirikontto-       tuksia laatiessaan olla yhteydessä MKH/TVH-
3935: rin alaisia aluetoimistoja. Työryhmän mukaan          työryhmään.
3936: järjestelyllä pyritään laitoksen paikallishallin-        MKH/TVH-työryhmä on 27.12.1988 ja
3937: non kehittämiseen ja vahvistamiseen. Työryh-          10.2.1989 antanut liikenneministeriölle välimie-
3938: män tehtäviin ei tässä vaiheessa kuulunut             tintönsä. Välimietinnöt sisältävät lopulliset eh-
3939: selvittää tie- ja vesirakennuslaitoksen vesitietoi-   dotukset muun muassa piirihallinnon osalta.
3940: mialan suhdetta merenkulkulaitoksen toimi-            MKH-88-työryhmän työskentely on sen sijaan
3941: alaan.                                                vielä kesken. Työryhmän määräaika päättyy
3942:    Kauppa- ja teollisuusministeriö ja liikenne-       31.3.1989.
3943: ministeriö sopivat 5.4.1988 ministeriöiden väli-         MKH/TVH-työryhmän ehdotus piirihallin-
3944: sen työnjaon tarkistamisesta. Sopimuksen mu-          non organisaation yleislinjoiksi on esitetty lii-
3945: kaan merenkulkuasiat siirtyvät kauppa- ja teol-       kenneministeriölle 27.12.1988 toimitetussa väli-
3946: lisuusministeriöstä liikenneministeriöön 1. 9.        mietinnössä. Mietinnössä todetaan, että meren-
3947: 1989. Merenkulkuhallitus siirtyy kauppa- ja           kulkulaitoksessa on kahdeksan luotsipiiriä ja
3948: teollisuusministeriön hallinnonalalta liikenne-       kuusi merenkulkupiiriä. Tie- ja vesirakennus-
3949: ministeriön hallinnonalalle 1. 9.1989. Lisäksi        laitoksessa on 11 piiriä, joissa vesitieasioita
3950: merenkulkulaitoksessa suoritetaan sopimuksen          ainakin jossain laajuudessa hoidetaan sekä
3951: mukaan organisaation uudistaminen MKH-88-             erillinen Saimaan kanavan kanavakonttori,
3952: työryhmän suuntaviivojen mukaisesti ja uusi           jonka pääasiallinen toiminta-alue on Saimaan
3953: organisaatio saatetaan voimaan viimeistään            kanava. Merenkulkulaitoksen piirien ja tie- ja
3954: 1.3.1990, jolloin myös tie- ja vesirakennuslai-       vesirakennuslaitoksen piirien keskushallinto-
3955: toksen vesitietoimiala liitetään merenkulkulai-       paikat sijaitsevat osittain eri paikkakunnilla.
3956: tokseen.                                                 MKH/TVH-työryhmä toteaa mietinnössään,
3957:                                       1989 vp. -     KK n:o 24                                      3
3958: 
3959: että se on merenkulkulaitoksen uutta piirijakoa      menlahden merenkulkupiirin alue kattaa nykyi-
3960: harkitessaan pyrkinyt sellaiseen ratkaisuun,         set Helsingin ja Kotkan luotsipiirit. Hallinto-
3961: joka parhaalla mahdollisella tavalla ottaisi         paikaksi on toiminnallisesti keskeisen sijaintin-
3962: huomioon niin toiminnallisen tarkoituksenmu-         sa vuoksi ja nykyisten piirihallintopaikkojen
3963: kaisuuden kuin taloudellisuudenkin. Edelleen         sijainnin vuoksi ehdotettu Helsinkiä. Kotkassa
3964: työryhmä on pyrkinyt ratkaisuun, jossa mah-          säilytettäisiin piirin sivutoimipiste, koska Kot-
3965: dollisimman pieni osa laitoksien piirihallinnon      kan alueella on runsaasti merenkuluntarkastus-
3966: henkilöstöä joutuisi paikkakunnalta toiselle.        tehtäviä.
3967: Toisaalta ollakseen toiminnallisesti tehokas on         Työryhmien suunnittelemissa organisaa-
3968: piirihallinnon yksikön oltava nykyisiä piirihal-     tiouudistuksissa on tarkoitus puuttua vain hal-
3969: lintoyksiköitä laajempi ja toiminnallisesti mo-      linnon keskittämiseen. Sen sijaan kenttähenki-
3970: nipuolisempi. Tämä edellyttää käyttö- ja kun-        lökunta ja luotsiasemat pysyvät ennallaan.
3971: nossapitotoimintojen siirtämistä keskushallin-       Sekä MKH-88-työryhmä että MKH/TVH-työ-
3972: nolta piirihallinnolle, mikä puolestaan vaatii       ryhmä ovat työskentelyssään lähteneet siitä,
3973: henkilöstön siirtymistä keskushallinnosta piiri-     että piirien henkilökuntaa ei pakolla siirretä
3974: hallintoon jossain määrin. Edelleen työryhmä         uuteen hallintopaikkaan. Henkilöitä ei myös-
3975: on ottanut huomioon kielelliset vaatimukset          kään ole tarkoitus irtisanoa.
3976: uuden organisaation piirihallinnon pohdinnas-           Kuten edellä on todettu, suunnitellut orga-
3977: sa.                                                  nisaatiouudistukset tarkoittavat vain hallinnon
3978:     Piirihallinnon osalta MKH/TVH-työryhmä           keskittämistä. Sen sijaan esim. nykyisten Kot-
3979: pitää MKH-88-työryhmän väliraportin tavoin           kan merenkulkupiirin ja luotsipiirin kenttätoi-
3980: tarkoituksenmukaisena toiminnan järjestämistä        minnot tulisivat pysymään entisellään. Lisäksi
3981:  niin, että uudessa organisaatiossa piirien luku-    Kotkassa olisi suunnitelmien mukaan sivutoi-
3982:  määrä on neljä. Piireissä voi kuitenkin olla        mipiste merenkuluntarkastustehtäviä varten.
3983:  piirikonttorin alaisia alueellista toimintaa hoi-      Hallitus tulee tekemään organisaatiouudis-
3984:  tavia suppeita sivutoimipisteitä.                   tuksesta lopulliset ratkaisunsa edellä mainittu-
3985:     MKH/TVH-työryhmän ehdottaman ns. Suo-            jen työryhmien mietintöjen pohjalta.
3986:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1989
3987: 
3988:                                                                         Ministeri Pekka Vennamo
3989: 4                                       1989 vp. -     KK n:o 24
3990: 
3991: 
3992: 
3993: 
3994:                                Til1 Riksdagens Herr Ta1man
3995: 
3996:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            i kraft senast 1. 3.1990, då väg- och vattenbygg-
3997: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse            nadsverkets verksamhetsområde gällande vat-
3998: av den 8 februari 1989 till vederbörande med-          tenvägar också ans1uts till sjöfartsväsendet.
3999: lem av statsrådet översänt avskrift av följande           Efter att ha rådgjort i saken med hande1s-
4000: av riksdagsman Almgren undertecknade spörs-            och industriministeriet och med anledning av
4001: mål nr 24:                                             den redan nämnda överenskomme1sen mellan
4002:                                                        ministerierna tillsatte trafikministeriet 12.4.
4003:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen              1988 en arbetsgrupp, som fick i uppdrag att
4004:         vidta för att funktionerna vid Kotka           bereda förs1ag till överföring på sjöfartsväsen-
4005:         sjöfartsdistrikt och Kotka lotsförde1-         det av väg- och vattenbyggnadsverkets verk-
4006:         ning skall kunna kvarstå i Kotka?              samhetsområde gällande vattenvägar jämte de
4007:                                                        personalarrangemang och stadgeändringar det-
4008:    Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-          ta medför. En1igt dokumentet om tillsättande
4009: samt anföra följande:                                  av arbetgruppen (SFS/VVS) skall den i sitt
4010:    Handels- och industriministeriet tillsatte          arbete beakta de utgångspunkter som ingår i
4011: 17.3.1986 en arbetsgrupp, som fick i uppdrag           överenskomme1sen mellan handels- och indu-
4012: att bl.a. komma med förslag till organisation          striministeriet och trafikministeriet och de för-
4013: för sjöfartsväsendet till den del som gäller           s1ag arbetsgruppen SFS-88 kommit med.
4014: sjöfartsstyre1sen och dess distriktsförvaltning.          Efter inbegärda ut1åtanden och sedan trafik-
4015: Arbetsgruppen (SFS-88) avgav 12.1.1988 en              ministeriet tillsatt SFS/VVS-arbetsgruppen be-
4016: mellanrapport till hande1s- och industriministe-       slöt handels- och industriministeriet 14.7.1988
4017: riet.                                                  komp1ettera definitionen av uppgifterna för
4018:    I mellanrapporten föres1år arbetsgruppen att        arbetsgruppen SFS-88 så att arbetsgruppen i
4019: sjöfartsväsendets nuvarande sjöfartsdistrikt och       sitt fortsatta arbete som sin utgångspunkt skall
4020: 1otsfördelningar sammans1ås till fyra sjöfartsdi-      ha den mellanrapport arbetsgruppen har gjort
4021: strikt. Dessutom föreslås det att regionbyråer         upp och utlåtandena över denna samt statsrå-
4022: inrättas under distriktskontoren. Enligt arbets-       dets bes1ut om åtgärder för att reformera
4023: gruppen strävar man med detta arrangemang              förva1tningen. Dessutom skall arbetsgruppen
4024: efter att utveckla och förstärka sjöfartsväsen-        då den utarbetar förs1ag till utveckling av
4025: dets lokala förvaltning. I arbetsgruppens upp-         distriktsförvaltningens organisation stå i för-
4026: gifter ingick inte i detta skede att utreda väg-       bindelse med SFS/VVS-arbetsgruppen.
4027: och vattenbyggnadsverkets verksamhetsområde               SFS/VVS-arbetsgruppen avgav sina mellan-
4028: gällande vattenvägar i förhållande till sjöfarts-      betänkanden till trafikministeriet 27.12.1988
4029: väsendets verksamhetsområde.                           och 10.2.1989. Mellanbetänkandena innehåller
4030:    Handels- och industriministeriet och trafik-        s1utliga förs1ag bl.a. i fråga om distriktsförvalt-
4031: ministeriet kom 5.4.1988 överens om att justera        ningen. Arbetsgruppen SFS-88 har däremot
4032: arbetsfördelningen mellan ministerierna. 1 en-         ännu sitt arbete på hälft. Arbetsgruppen har tid
4033: lighet med överenskommelsen flyttas sjöfarts-          på sig till 31.3.1989.
4034: ärendena 1.9.1989 från handels- och industri-             SFS/VVS-arbetsgruppens förs1ag till allmän-
4035: ministeriet över till trafikministeriet. Följaktli-    na linjer för distriktsförvaltningens organisa-
4036: gen kommer också sjöfartsstyrelsen att övergå          tion har presenterats i ett mellanbetänkande
4037: från handels- och industriministeriet till trafikmi-   som gavs till trafikministeriet 27. 12.1988. 1
4038: nisteriets förvaltningsområde 1.9.1989. Dess-          betänkandet konstateras att sjöfartsväsendet
4039: utom utförs inom sjöfartsväsendet, i en1ighet          har åtta 1otsfördelningar och sex sjöfartsdi-
4040: med överenskomme1sen, en reform av organi-             strikt. Väg- och vattenbyggnadsverket har 11
4041: sationen enligt de rikt1injer arbetsgruppen SFS-       distrikt, där vattenvägsärenden åtminstone i
4042: 88 föres1år, och den nya organisationen träder         någon utsträckning sköts samt ett separat
4043:                                       1989 vp. -     KK n:o 24                                       5
4044: 
4045: kanalkontor för Saima kana!, vars huvudsak-          verksamheten. Dessa filialer skall lyda under
4046: liga verksamhetsområde är Saima kana!. Enhe-         distriktskontoren.
4047: terna för centralförvaltningen inom sjöfartsvä-         Det s.k. sjöfartsdistriktet för Finska viken,
4048: sendets och väg- och vattenbyggnadsverkets           som SFS/VVS-arbetsgruppen har föreslagit,
4049: distrikt är delvis belägna på olika orter.           kommer att täcka de nuvarande Helsingfors
4050:    SFS/VVS-arbetsgruppen konstaterar i sitt          och Kotka lotsfördelningarna. Såsom ort för
4051:                                                      förvaltningsenheten har föreslagits Helsingfors
4052: betänkande att arbetsgruppen då den överväg-
4053:                                                      på grund av stadens centrala läge med tanke på
4054: de en ny distriktsindelning för sjöfartsväsendet
4055: strävade efter en lösning som på bästa möjliga       funktionerna och de nuvarande distriktsförvalt-
4056:                                                      ningsenheternas läge. 1 Kotka skall en filial för
4057: sätt beaktar både den funktionella ändamålsen-
4058:                                                      distriktet kvarstå, eftersom det i Kotka-områ-
4059: ligheten och lönsamheten. Vidare har arbets-
4060:                                                      det finns många uppgifter i anslutning tili
4061: gruppen strävat efter en lösning där en så liten
4062:                                                      sjöfartsinspektionen.
4063: del som möjligt av personalen inom verkens
4064:                                                         1 de organisationsreformer som arbetsgrup-
4065: distriktsförvaltning måste flytta från en ort tili
4066:                                                      perna har planerat är avsikten att man bara
4067: en annan. Å andra sidan måste distriktsförvalt-
4068:                                                      skall ingripa i centraliseringen av förvaltningen.
4069: ningens enhet vara större än de nuvarande
4070:                                                      Däremot kommer fältpersonalen och lotsstatio-
4071: distriktsförvaltningsenheterna och funktionellt
4072:                                                      nerna att kvarstå som hittills. Båda arbetsgrup-
4073: sett mångsidigare för att den skall vara effek-
4074: tiv. Detta förutsätter att drifts- och underhålls-   perna, SFS-88 och SFS/VVS, har i sina arbeten
4075: funktionerna överförs från centralförvaltningen      utgått ifrån att distriktens personai inte tvingas
4076:                                                      att flytta tili den nya förvaltningsenheten.
4077: tili distriktsförvaltningen, vilket i sin tur med-
4078:                                                      Avsikten är inte heller att man skall säga upp
4079: för att personai i någon mån måste överföras         folk.
4080: från centralförvaltningen tili distriktsförvalt-
4081:                                                         Såsom det ovan har konstaterats syftar de
4082: ningen. Vidare har arbetsgruppen också beak-
4083:                                                      planerade organisationsreformerna endast tili
4084: tat de språkliga kraven då den har övervägt
4085:                                                      att centralisera förvaltningen. Däremot kom-
4086: den nya organisationen för distriktsförvaltning-
4087:                                                      mer t.ex. de nuvarande fåltfunktionerna vid
4088: en.                                                  Kotka sjöfartsdistrikt och lotsfördelning att
4089:   1 fråga om distriktsförvaltningen anser            kvarstå som hittills. Dessutom skall det i
4090: SFS/VVS-arbetsgruppen, på samma sätt som             Kotka enligt planerna finnas en filial för
4091: SFS-88 i sin mellanrapport, att det är ända-         uppgifter i anslutning tili sjöfartsinspektionen.
4092: målsenligt att organisera verksamheten på så            Regeringen kommer att fatta sitt slutliga
4093: sätt att antalet distrikt i den nya organisationen   avgörande gällande organisationsreformen på
4094: är fyra. lnom distrikten kan dock finnas             basis av de ovan nämnda arbetsgruppernas
4095: mindre filialer för skötseln av den regionala        betänkanden.
4096:      Helsingfors den 10 mars 1989
4097: 
4098:                                                                          Minister Pekka Vennamo
4099:                                               1989 vp.
4100: 
4101: Kirjallinen kysymys n:o 25
4102: 
4103: 
4104: 
4105: 
4106:                                  Kohijoki ym.: Porin-Mäntyluodan maantien n:o 265 rakenta-
4107:                                      misesta nelikaistaiseksi
4108: 
4109: 
4110:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4111:    Mäntyluodon satama on maamme suurim-             sekä koulumatkojen takia. Jo mainituista syis-
4112: piin kuuluva vienti- ja tuontisatama. Sinne         tä, siis ei turvallisia kulkukelpoisia pientareita
4113: Porista johtava maantie n:o 265 on yksiajora-       eikä erikseen kevyen liikenteen väylää, ovat
4114: tainen tie, jossa erittäin vilkkaan liikenteen      jalankulkijat sekä pyöräilijät tällä maantie-
4115: vuoksi ajoneuvoruuhkat ovat joka-aikaisia. Tä-      osuudella liikkuessaan alituisessa hengenvaa-
4116: män maantien liikenteenvälityskyky ei vastaa        rassa. Huomattava määrä liikenneonnetto-
4117: ajan ja tulevaisuuden vaatimuksia. Tilannetta       muuksia myös tällä tiellä on tapahtunut.
4118: sanotulla maantiellä vaikeuttaa myös se, että          Kokonaan uuden tilanteen edessä ollaan nyt,
4119: erittäin runsaiden raskaiden työkoneiden ajo-       kun Reposaaren Tahkoluontoon tulevan suur-
4120: nopeus on vajaa puolet muun liikenteen nopeu-       voimalan rakennustyöt Imatran Voima Oy:n
4121: desta. Lyhyesti todettuna autoliikenne joutuu       toimesta pian alkavat. Sekä maantiellä n:o 265
4122: tyytymään tällä tiellä liikkuvien raskaiden työ-    että maantiellä n:o 2654 tulevat liikennemäärät
4123: koneiden hitaaseen nopeuteen ruuhkaisissa jo-       erittäin suuresti lisääntymään pysyvästi heti
4124: noissa, sillä vastaantulevan liikenteen takia ei    suurvoimalan råkennustöiden alkaessa. Maan-
4125: ole ohittamismahdollisuuksia. Näistä syistä         tieolosuhteiden ja liikenneolosuhteiden kannal-
4126: teollisuuden ja yritystoiminnan kannalta maan-      ta uuteen tilanteeseen joudutaan miltei tyystin
4127: tie n:o 265 nykyisellään heikentää talouselämän     valmistautumattomina. Teollisuuden ja muun
4128: kilpailukykyä ja aiheuttaa erittäin merkittäviä     yritystoiminnan sekä maakunnallisten eri orga-
4129: kuljetustaloudellisia menetyksiä päivittäin.        nisaatioiden ja Porin kaupungin taholta on jo
4130:    Myös liikenneturvallisuuden kannalta tilanne      1970-luvulta lähtien lukemattomat kerrat ve-
4131: tällä tiellä on heikko. Tapahtuneitten liiken-      dottu valtiovaltaan ja erityisesti tienpidon kes-
4132: neonnettomuuksien määrä on suuri ja hyvin           kusvirastoon ja pyydetty kiirehtimään maantei-
4133: suuri on myös niissä kuolleiden ja vammautu-        den n:o 265 sekä 2654 rakentamista sille tasolle
4134: neiden määrä.                                       kuin liikennemäärät ja -turvallisuus edellyttä-
4135:    Edellä mainitulta maantieltä läheltä Mänty-      vät. Joitakin löysiä lupauksia tienpidon viran-
4136: luotoa Levon risteyksestä Reposaareen ja Suo-       omaisilta on silloin tällöin saatu, mutta vuosien
4137: men parhaaseen, uuteen Tahkoluodon syväsa-          kuluessa ne eivät ole toteutuneet.
4138: tamaan, väyläsyvyys 15,5 metriä, johtava
4139: maantie n:o 2654 on vanha, mutkainen ja                Erittäin suuresta työttömyydestä kärsivän
4140: maantietä n:o 265 vielä huomattavasti kapeam-       Porin ja koko Satakunnankin työllisyystilan-
4141: pi yksiajoratainen tie, josta puuttuvat turvalli-   netta voitaisiin merkittävästi helpottaa aloitta-
4142: set kulkukelpoiset pientareet. Tahkoluodon ja       malla vaikkapa valtion erityisrahoituksen tur-
4143: Reposaaren satamien ja myös runsaan asutuk-         vin maantien n:o 265 nelikaistaistaminen sekä
4144: sen vuoksi tällä Reposaaren - Tahkoluodon           maantien n:o 2654 peruskorjaaminen myös
4145: maantiellä on vilkas liikenne. Kuten Mäntyluo-      levittämällä ajorataa ja koko tietä ja rakenta-
4146: toon johtavalla tiellä niin myös tällä tiellä       malla kelvolliset ja turvalliset kevyen liikenteen
4147: hitaasti liikkuvat säätelevät jonoissa etenevien    kulkutiet Näihin toimenpiteisiin tulisi nyt vih-
4148: ajoneuvojen nopeuden. Ohitusmahdollisuuksia         doin ryhtyä viipymättä.
4149: ei juuri ole.                                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4150:    Reposaaren-Levon maantiellä on myös              tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
4151: erittäin paljon jalankulku-ja polkupyöräliiken-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4152: nettä välttämättömien työmatkojen, asiaintien       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4153: 290010D
4154: 2                                  1989 vp. -    KK n:o 25
4155: 
4156:          Aikooko Hallitus ryhtyä joutuisasti           sä olevan maantien n:o 2654 peruskor-
4157:       toimenpiteisiin    Porin-Mäntyluodan             jaamiseksi kevyen liikenteen kulkutei-
4158:       maantien n:o 265 rakentamiseksi neli-            neen Porin kaupungissa?
4159:       kaistaiseksi sekä tähän tiehen yhteydes-
4160:     Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
4161: 
4162:        Maunu Kohijoki                Raila Aho                  Raimo Vuoristo
4163:        Timo Laaksonen                Timo Roos                  Kalevi Lamminen
4164:                                      Einari Nieminen
4165:                                      1989 vp. -    KK n:o 25                                      3
4166: 
4167: 
4168: 
4169: 
4170:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4171:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      litus on hyväksynyt 30.1.1989. Sen mukaan
4172: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      Ruutukuoppa-Ulasoori olisi nelikaistaistetta-
4173: olette 9 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn          va vuoteen 2010 mennessä. Mahdollisesti lii-
4174: kirjeenne n:o 59 ohella toimittanut valtioneu-     kenteen kasvaessa ennakoitua nopeammin on
4175: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       nelikaistaistusta jatkettava Ulasoorista Uusinii-
4176: kansanedustaja Maunu Kohijoen ym. näin             tyn länsipuolelle asti. Pidemmällä tähtäyksellä
4177: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 25:      esitetään, että kaavoituksen yhteydessä varau-
4178:                                                    dutaan Mäntyluodontien nelikaistaistamiseen
4179:           Aikooko Hallitus ryhtyä joutuisasti      myös Ulasoorin ja Kaanaan liittymien välillä.
4180:        toimenpiteisiin    Porin-Mäntyluodon        Lisäksi ehdotetaan rakennettavaksi kevyen lii-
4181:        maantien n:o 265 rakentamiseksi neli-       kenteen järjestelyjä alikulkukäytävineen Kemi-
4182:        kaistaiseksi sekä tähän tiehen yhteydes-    ran ja Levon liittymien kohdalla lähivuosien
4183:        sä olevan maantien n:o 2654 peruskor-       aikana. Myöhemmin rakennetaan puuttuvat
4184:        jaamiseksi kevyen liikenteen kulkutei-      osuudet kevyen liikenteen väylästä keskustasta
4185:        neen Porin kaupungissa?                     Mäntyluotoon.
4186:                                                       Reposaarentiestä ei parantamissuunnitelmia
4187:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      ole valmiina, päällysteen kunnostuksen yhtey-
4188: vasti seuraavaa:                                   dessä on pientareita levennetty vuonna 1986.
4189:                                                       Tahkoluotoon tulevan suurvoimalan raken-
4190:    TIE 2000 -ohjelmassa vuonna 1987 Porin-         tamisesta ei vielä ole varmaa tietoa eikä lopul-
4191: Mäntytuodon tie (mt 265) on luokiteltu seudut-     lista päätöstä olemassa. Mahdollisen rakenta-
4192: liseksi tieksi ja Levon-Reposaaren tie (mt         mispäätöksen varalta on tehty tiesuunnitelma
4193: 2654) kokoojatieksi. Ohjelmaa laadittaessa on      Lampaluodon-Ahlaisten paikallistietä (Porin
4194: todettu kevyen liikenteen väylän rakentamistar-    pohjoinen satamatie) varten. Tie- ja vesiraken-
4195: ve koko maantien n:o 265 matkalla ja nelikais-     nushallituksen tarkoituksena on varata tämän
4196: taistustarve kyseisen tien välillä Ruutukuop-      hankkeen rahoitus (60 Mmk) nyt tekeillä ole-
4197: pa-Ulasoori. Silloisten ennusteiden mukaan ei      vaan toimenpideohjelmaan vuosille 1993-
4198: Reposaaren tiellä todettu kiireellisiä paranta-    1995. Tämän tien rakentamisen myötä -jos
4199: mistarpeita.                                       suurvoimalahanke toteutuu - liikennevirrat
4200:    Mäntyluodontiestä on vuonna 1988 laadittu       Reposaareen ja Tahkoluotoon suuntautuvat
4201: yleissuunnitelma, jonka tie- ja vesirakennushal-   oleellisesti toisin kuin nykyisin.
4202:     Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1989 ·
4203: 
4204:                                                              Liikenneministeri Pekka Vennamo
4205: 4                                   1989 vp. -    KK n:o 25
4206: 
4207: 
4208: 
4209: 
4210:                             Till Riksdagens Herr Talman
4211:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       styrelsen godkände 30.1.1989. Enligt den borde
4212: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       vägavsnittet Ruutukuoppa-Ulasoori förses
4213: nr 59 av den 9 februari 1989 till vederbörande    med fyra filer före år 2010. Eventuellt, om
4214: medlem av statsrådet översänt avskrift av         trafiken ökar snabbare än väntat, fortsätts
4215: följande av riksdagsman Maunu Kohijoki m.fl.      byggandet av fyra filer från Ulasoori fram till
4216: undertecknade spörsmål nr 25:                     den västra sidan av Uusiniitty. På längre sikt
4217:                                                   föreslås det att man i samband med planlägg-
4218:          Ämnar Regeringen i brådskande ord-       ningen bereder sig på att Mäntyluotovägen
4219:        ning vidta åtgärder för att landsväg nr    förses med fyra filer även mellan anslutningar-
4220:        265 Björneborg-Mäntyluoto byggs ut         na till Ulasoori och Kaana. Dessutom föreslås
4221:        med fyra filer samt för att landsväg nr    att det under de närmaste åren byggs anord-
4222:        2654, som står i förbindelse med denna     ningar för lätt trafik jämte vägportar vid
4223:        väg, iståndsätts grundligt med en körled   anslutningarna till Kemira och Levo. De av-
4224:        för lätt trafik i Björneborg stad?         snitt som fattas av leden för lätt trafik byggs
4225:                                                   senare från centrum till Mäntyluoto.
4226:                                                      För Räfsövägen finns inga fårdiga planer på
4227:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      en förbättring. 1 samband med iståndsättningen
4228: samt anföra följande:                             av beläggningen har vägrenarna breddats 1986.
4229:   1 VÄG 2000 -programmet klassificerades             Det finns inte ännu några säkra uppgifter
4230: 1987 vägen Björneborg-Mänty1uoto (landsväg        eller något slutgiltigt beslut om byggande av
4231: nr 265) som regional väg och vägen Levo-          storkraftverket i Tahkoluoto. Med ett even-
4232: Räfsö (landsväg nr 2654) som matarväg. Då         tuellt byggnadsbes1ut har det gjorts upp tanke
4233: programmet uppgjordes konstaterades ett be-       på en vägplan för bygdevägen Lampaluoto-
4234: hov att bygga en led för lätt trafik längs hela   Ahlainen (Vittisbofjärd) (norra hamnvägen i
4235: landsvägen nr 265 och ett behov av att bygga      Björneborg). Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen
4236: fyra filer på ifrågavarande väg mellan Ruutu-     har för avsikt att reservera finansieringen för
4237: kuoppa och U1asoori. En1igt de dåvarande          detta projekt (60 Mmk) i åtgärdsprogrammet
4238: prognoserna konstaterades inte några bråd-        för åren 1993-1995, som uppgörs för närva-
4239: skande förbättringsbehov på Räfsövägen.           rande. 1 och med att denna väg byggs om
4240:                                                   storkraftverksprojektet förverkligas - riktas
4241:    För Mäntyluotovägen uppgjordes 1988 en         trafikströmmarna till Räfsö och Tahkoluoto
4242: utredningsplan, som väg- och vattenbyggnads-      väsentligt annorlunda än för närvarande.
4243:     Helsingfors den 7 mars 1989
4244: 
4245:                                                                Trafikminister Pekka Vennamo
4246:                                                1989 vp.
4247: 
4248: Kirjallinen kysymys n:o 26
4249: 
4250: 
4251: 
4252: 
4253:                                   Jokinen: Kaapelitelevisiojärjestelmien vaikutuksista asumiskus-
4254:                                       tannuksiin
4255: 
4256: 
4257:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4258:    Kaapelitelevisiojärjestelmien tunkeutuminen          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4259: omistus- ja vuokra-asuntoihin on sellainen asu-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
4260: misen hintaa korottanut tekijä, joka huolestut-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4261: taa erityisesti eläkeläisiä ja muita pienituloisia   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4262: kansalaisia. Jopa monet sellaiset asukkaat,                     Onko Hallitus tietoinen niistä vaka-
4263: joilla ei ole varaa hankkia edes halvinta mus-               vista asumiskustannusten kohoamisista,
4264: tavalkoista televisiolaitetta, joutuvat kuitenkin            joita asukkaan vastustuksesta huolimat-
4265: maksamaan suuria summia, joko vuokrien                       ta syntyy, kun taloon rakennetaan kaa-
4266: korotuksina tai yhtiövuokran nousuna.                        pelitelevisiojärjestelmä, ja
4267:    Tilanne on monen yksinäisen vanhuksen                        mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4268: kohdalla johtanut kestämättömään tilantee-                   ryhtyä, jotta kohtuuttomista maksuista
4269: seen. Asiasta ovat mm. eläkeläisjärjestöt olleet             voidaan päästä, silloin kun esim. asuk-
4270: huolissaan ja ilmaisseet kantansa tähän epäoi-               kaalla ei ole televisiota eikä tarkoitus-
4271: keudenmukaisuuteen.                                          takaan hankkia sellaista?
4272:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
4273: 
4274:                                          Anna-Liisa Jokinen
4275: 
4276: 
4277: 
4278: 
4279: 2900100
4280: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 26
4281: 
4282: 
4283: 
4284: 
4285:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4286:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      jauskustannuksiin ja voidaan ottaa huomioon
4287: mainitussa tarkoituksessa Te. Herra Puhemies,       kuten korjauskustannukset vuokria määrät-
4288: olette 10 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn          täessä. Jos liittymiskustannusten ja korjauskus-
4289: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        tannusten maara ylittää asuntohallituksen
4290: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       vuokranmääri tysohjeessaan korja uskustannuk-
4291: edustaja Anna-Liisa Jokisen näin kuuluvasta         sille suositteleman enimmäismäärän, on asun-
4292: kirjallisesta kysymyksestä n:o 26:                  tohallitus pitänyt suotavana saada liittymiselle
4293:                                                     vuokralaisten enemmistön hyväksymisen.
4294:           Onko Hallitus tietoinen niistä vaka-         Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat eivät
4295:        vista asumiskustannusten kohoamisista,       ole kuten aravavuokrat kustannuspohjaisia,
4296:        joita asukkaan vastustuksesta huolimat-      vaan vuokralaiselta voidaan sopia perittäväksi
4297:        ta syntyy, kun taloon rakennetaan kaa-       paikkakunnalla vuokra-arvoltaan samanveroi-
4298:        pelitelevisiojärjestelmä,                    sista huoneistoista yleensä maksettua vuokraa.
4299:          ja mihin toimenpiteisiin Hallitus ai-      Mahdollisuutta seurata yleisradiolähetysten li-
4300:        koo ryhtyä, jotta kohtuuttomista mak-        säksi myös kaapelilähetyksiä pidetään yleensä
4301:        suista voidaan päästä, silloin kun esim.     vuokra-arvoa lisäävänä tekijänä. Vapaarahoit-
4302:        asukkaalla ei ole televisiota eikä tarkoi-   teisten vuokratalojen liittämisestä kaapelitelevi-
4303:        tustakaan hankkia sellaista?                 sioverkkoon päättää talon omistaja.
4304:                                                         Yhtiövastikkeissa, aravavuokrissa ja vapaa-
4305:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       rahoitteisissa vuokrissa peritään asumisen aika-
4306: vasti seuraavaa:                                    na korvauksia etuuksista, joita kaikki osakkeen-
4307:     Nykyaikaiseen asumiseen katsotaan kuulu-        omistajat tai edes asukkaat eivät yhtäläisesti
4308: van mahdollisuus seurata televisio- ja radiolä-     käytä tai tarvitse. Mitä useampia huoneistoja ja
4309: hetyksiä. Tänä päivänä tämä mahdollisuus on         osakkeenomistajia taloyhtiöön kuuluu, sitä
4310: lähes kaikissa vakituiseen asumiseen tarkoite-      yleisempää tämä on. Vastikkeilla ja vuokrilla
4311: tuissa asunnoissa.                                  pyritään kattamaan talon menot.
4312:    Kaapelitelevisioverkostojen piirissä on tällä        Kaapelitelevisiotoiminnan osalta on koros-
4313: hetkellä jo noin 400 000 taloutta. Taajama-         tettava sitä, että maksut on syytä jaksottaa
4314: alueilla uudisrakennukset varsin usein myös         siten, että ne peritään pitkähkön ajan kuluessa
4315: liitetään kaapelitelevisioverkkoon, jos sellainen   ja että vaikutus vastikkeisiin on kohtuullinen.
4316: on alueella hyödynnettävissä. Kaapelitelevisio-     Kertaluonteisia maksuvelvollisuuksia tulisi
4317: toiminnan piirissä on sekä omistus- että vuok-      välttää. Myös muiden sopimusehtojen kohtuul-
4318: rataloja. Myös aravavuokrataloja on verkkoon        lisuuteen on syytä kiinnittää huomiota ja seu-
4319: liitetty jo rakentamisvaiheessa. Aravavuokrata-     rata maksu- ja muiden sopimusehtojen kehitys-
4320: loja on myös myöhemmin liitetty tällaiseen          tä.
4321: verkkoon.                                               Mahdollisuus toteuttaa kaapelitelevisioverk-
4322:     Rakennuksen liittämisestä kaapelitelevisio-     koon liittyminen huoneistokohtaisesti huoneis-
4323: verkkoon päättää rakennuksen omistaja. Niissä       tokohtaisin maksuvelvoittein ei ilmeisesti tällä
4324: vuokrataloissa, joissa on vuokralaisdemokra-        hetkellä ole taloudellinen vaihtoehto. Joissakin
4325: tiatoimintaa, vuokralaisilla on yleensä mahdol-     taloissa se teknisesti olisi kyllä mahdollista.
4326: lisuus ottaa kantaa asiaan. Aravavuokratalois-      Niinpä kaapelitelevisioverkkoon liittymisestä
4327: sa liittymisestä aiheutuvat kohtuulliset kustan-    yleensä seuraa, että kaikissa talon huoneistois-
4328: nukset on hyväksytty aravavuokrissa katetta-        sa on mahdollista katsoa verkon kautta väli-
4329: viksi. Asuntohallituksen vuokranmääritysoh-         tettävää ohjelmaa. Salakatselu muiden kustan-
4330: jeissa liittymiskustannukset on rinnastettu kor-    nuksella olisi siis mahdollista, jos kustannuk-
4331:                                       1989 vp. -    KK n:o 26                                    3
4332: 
4333: sista vastaisivat vain ne, jotka ovat liittymisen   neen ottamaan kantaa myös edellä mainittuihin
4334: hyväksyneet. Asunto-osakeyhtiölain kokonais-        ongelmallisiksi koettuihin kysymyksiin.
4335: uudistus on vireillä ja tässä yhteydessä tulta-
4336: 
4337:     Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1989
4338: 
4339:                                                                 Ympäristöministeri Kaj Bärlund
4340: 4                                     1989 vp. -     KK n:o 26
4341: 
4342: 
4343: 
4344: 
4345:                               Tili Riksdagens Herr Talman
4346: 
4347:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          summan av anslutningskostnaderna och repa-
4348: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          rationskostnaderna överstiger det maximibe-
4349: av den 10 februari 1989 till vederbörande            lopp som bostadsstyrelsen i sina hyresbestäm-
4350: medlem av statsrådet översänt en avskrift av         ningsanvisningar rekommenderat för repara-
4351: följande av riksdagsledamot Anna-Liisa Joki-         tionskostnader, har bostadsstyrelsen ansett det
4352: nen undertecknade spörsmål nr 26:                    vara önskvärt att få anslutningen godkänd av
4353:                                                      majoriteten av hyresgästerna.
4354:           Är Regeringen medveten om de all-              Hyrorna för fritt finansierade bostäder är
4355:        varliga höjningar av boendekostnader-         inte som aravahyrorna baserade på kostnader-
4356:        na som trots en invånares motstånd            na, utan med hyresgästen kan överenskommas
4357:        uppstår då ett kabeltelevisionssystem         om att den hyra som på orten allmänt betalas
4358:        byggs i ett hus och                           för likvärdiga hyreslägenheter skall uppbäras.
4359:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       Möjligheten att förutom rundradiosändningar-
4360:        ta för att oskäliga betalningar skall         na även följa kabelsändningar anses i allmän-
4361:        kunna undvikas t.ex. då en invånare           het vara en faktor som ökar hyresvärdet. Om
4362:        inte har television och inte heller har för   anslutning av fritt finansierade hyreshus tili
4363:        avsikt att skaffa en sådan?                   kabeltelevisionsnätet beslutar husens ägare.
4364:                                                          I bolagsvederlag, aravahyror och hyror för
4365:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         fritt finansierade lägenheter uppbärs ersättning-
4366: samt anföra följande:                                ar för förmåner som inte alla aktieägare eller
4367:    Till modernt boende anses höra möjlighet att      ens alla invånare använder eller behöver i
4368: följa med televisions- och radiosändningar. I        samma mån. Ju flera lägenheter och aktieägare
4369: dag finns denna möjlighet i så gott som alla         som hör tili ett gårdsbolag, desto allmännare är
4370: bostäder som är avsedda för stadigvarande            detta. Vederlagen och hyrorna är avsedda att
4371: boende.                                              täcka husets utgifter.
4372:    Kabeltelevisionsnäten omfattar för närvaran-          I fråga om kabeltelevisionsverksamheten bör
4373: de redan omkring 400 000 hushåll. I tätorter         det framhållas att det är skäl att periodisera
4374: ansluts också nybyggnader rätt ofta till kabel-      betalningarna så att de uppbärs under en
4375: televisionsnätet, om ett sådant finns att tillgå     längre tid och att inverkan på vederlagen är
4376: på orten. Kabeltelevisionsverksamheten omfat-        måttlig. Betalningsskyldigheter av engångsna-
4377: tar såväl hus med ägarbostäder som hyreshus.         tur borde undvikas. Det är skäl att fästa
4378: Ä ven aravahyreshus har anslutits tili nätet         uppmärksamhet även vid de övriga avtalsvill-
4379: redan i byggnadsskedet. Aravahyreshus har            korens skälighet och att följa med betalnings-
4380: även senare anslutits tili nätet.                    villkorens och de övriga avtalsvillkorens ut-
4381:    Om anslutning av en byggnad tili kabeltele-       veckling.
4382: visionsnätet beslutar byggnadens ägare. I de             Möjligheten att genomföra anslutningen tili
4383: hyreshus som har hyresgästdemokrati har hy-          kabeltelevionsnätet lägenhetsvis och därvid
4384: resgästerna i allmänhet möjlighet att ta ställ-      också bestämma betalningsskyldigheten lägen-
4385: ning tili saken. I aravahyreshus har av anslut-      hetsvis är för närvarande uppenbarligen inte
4386: ningen föranledda skäliga kostnader godkänts         något ekonomiskt alternativ. I en del hus vore
4387: att täckas med aravahyrorna. I bostadsstyrel-        det visserligen tekniskt möjligt. Av anslutning
4388: sens hyresbestämningsanvisningar har anslut-         tili kabeltelevisionsnätet följer alltså i allmänhet
4389: ningskostnaderna jämställts med reparations-         att det i alla lägenheter i huset är möjligt att se
4390: kostnader och kan liksom reparationskostna-          det program som förmedlas via nätet. Att
4391: der beaktas vid bestämning av hyror. Om              smygtitta på andras bekostnad vore således
4392:                                     1989 vp. -    KK n:o 26                                    5
4393: 
4394: möjligt om endast de som godkänt anslutning-      anhängig, och i det sammanhanget torde man
4395: en skulle svara för kostnaderna. En fullständig   även ta ställning tili ovan nämnda frågor som
4396: revidering av lagen om bostadsaktiebolag är       visat sig vara problematiska.
4397: 
4398:     Helsingfors den 17 mars 1989
4399: 
4400:                                                                    Miljöminister Kaj Bärlund
4401:                                                1989 vp.
4402: 
4403: Kirjallinen kysymys n:o 27
4404: 
4405: 
4406: 
4407: 
4408:                                   P. Leppänen ym.: Metsä- ja uittotyöntekijäin palkkauksen
4409:                                      parantamisesta
4410: 
4411: 
4412:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4413:     Syksyllä 1987 jätti 17 kansanedustajaa kir-      ansiotason jälkeenjääneisyyden metsä- ja uitto-
4414: jallisen kysymyksen hallituksen vastattavaksi        alalla metsäpalkkalakiin verraten lisääntyneen
4415: siitä, mitä hallitus aikoo tehdä, jotta metsä- ja    useilla prosenteilla. Metsä- ja uittotöissä suori-
4416: uittotöissä suoritettavasta pa1kkauksesta sääde-     tettavasta palkkauksesta säädetyn lain (699/64)
4417: tyn lain (699/64) 2 §:n edellyttämä palkkataso       3 §:n mukaan lain noudattamista valvoo so-
4418: ko. alan töissä saavutettaisiin.                     siaali- ja terveysministeriö.
4419:     Kyselyyn vastatessaan työvoimaministeri             Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan met-
4420: Matti Puhakka ilmoitti asettavansa työryhmän         sä- ja uittoalalla käynnissä olevat palkkaneu-
4421: selvittämään asiaa. Työryhmän asettaminen            vottelut eivät ole edistyneet. Ilmeisesti syy
4422: toteutettiin 11.2.1988. Työryhmälle ministeri        tähän on, ettei työnantajapuoli ole ollut valmis
4423: määräsi neljä erillistä tehtävää, joihin kuului      millään tavoin ottamaan huomioon työnteki-
4424: myös "laatia selvitys, josta ilmenee metsäpalk-      jöiden ansiotason jälkeenjääneisyyttä. Nykyi-
4425: kalain (699/64) 2 §:n edellyttämän ansiotason        sen metsä- ja uittoalan työehtosopimuksen
4426: toteutuminen metsä ja uitto töissä".                 voimassaoloaika päättyy palkkojen osalta
4427:     Työryhmän tuli saada työnsä valmiiksi            28.2.1989. Ellei käynnissä olevissa palkkaneu-
4428:  30.6.1988 mennessä. Työryhmän pyynnöstä             votteluissa yhteisymmärrystä saavuteta, on
4429: määräaikaa kuitenkin jatkettiin 31.10.1988           työntekijäjärjestö uhkaillut työtaistelutoimenpi-
4430:  saakka, jolloin työryhmä sai esityksensä val-       teillä.
4431: miiksi.                                                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4432:                                                      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
4433:     Työryhmän luovuttamasta muistiosta (988:         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4434:  27) ilmenee, ettei metsä- ja uittoalalla työsken-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4435:  televien ansiotaso ole vastannut metsäpalkka-
4436:  lain (699/64) 2 §:n edellyttämää tasoa. Maini-                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
4437:  tun muistion mukaan jälkeenjääneisyys vuoden               siin, jotta metsä- ja uittotyöntekijäin
4438:  1987 ansioissa oli 12,1 %. Viime vuotta koske-             oikeudet sekä palkkaus tulevat lain
4439:  vat ansioennakkotiedot antavat aihetta epäillä             edellyttämälle tasolle?
4440:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
4441: 
4442:           Pekka Leppänen                Heli Astala               Pertti Lahtinen
4443:           Timo Laaksonen                Claes Andersson           Marja-Liisa Löyttyjärvi
4444:           Esko Seppänen                 Raila Aho                 Asko Apukka
4445:           Arvo Kemppainen               Esko-Juhani Tennilä       Esko Helle
4446:           Ensia Laine                   Jarmo Wahlström           Vappu Säilynoja
4447:           Anna-Liisa Jokinen            Pauli Uitto               Lauha Männistö
4448:                                         Marjatta Stenius-Kaukonen
4449: 
4450: 
4451: 
4452: 
4453: 2900100
4454: 2                                   1989 vp. -    KK n:o 27
4455: 
4456: 
4457: 
4458: 
4459:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4460:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     kysymys n:o 340) että metsäpalkkalakiin perus-
4461: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     tuvassa, sosiaali- ja terveysministeriön alaisessa
4462: olette 10 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn        metsäpalkkalautakunnassa. Tämän vuoksi so-
4463: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      siaali- ja terveysministeriö asetti 11.2.1988 met-
4464: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     säpalkkalakityöryhmän, jonka tehtävänä oli
4465: edustaja P. Leppäsen ym. näin kuuluvasta          selvittää alan palkkatilastointia, metsäpalkka-
4466: kirjallisesta kysymyksestä n:o 27:                laissa mainittujen alojen ansiovertailuun vai-
4467:                                                   kuttavia seikkoja ja lain tarkoittaman ansiota-
4468:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-    son toteutumista sekä esittää, miten kehitetään
4469:        siin, jotta metsä- ja uittotyöntekijäin    alan palkkatason määrittelyä ja mikä olisi
4470:        oikeudet sekä palkkaus tulevat lain        palkkatason       turvaamisessa     viranomaisten
4471:        edellyttämälle tasolle?                    osuus ja tehtävä.
4472:                                                      Työryhmän muistio (työryhmämuistio 1988:
4473:                                                   27 STM) valmistui 31.10.1988. Työryhmä on
4474:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-     todennut, että metsä- ja uittoalan ja teollisuu-
4475: vasti seuraavaa:                                  den ansioita voidaan eräin edellytyksin vertail-
4476:    Metsä- ja uittotöissä suoritettavasta palk-    la. Työryhmä on todennut vertailut ongelmal-
4477: kauksesta annetun lain (metsäpalkkalaki, 699/     lisiksi, mutta esittänyt kuitenkin, että metsä- ja
4478: 64) tarkoituksena on turvata oikeudenmukai-       uittoalan työehtosopimuksen mukaiset palkat
4479: nen ja kohtuullinen palkka- ja ansiotaso metsä-   ovat vuonna 1987 olleet 12,1 prosenttia pie-
4480: ja uittotöissä. Lain mukaan työnantajan on        nemmät kuin metsäteollisuuden miespuolisten
4481: maksettava vähintään sen suuruinen palkka         työntekijöiden keskimääräinen ansiotaso. Työ-
4482: kuin yleiseksi katsottavassa alan työehtosopi-    ryhmä on ehdottanut, että metsäpalkkalauta-
4483: muksessa on määrätty. Valtioneuvoston tehtä-      kunnan tehtävänä tulisi olla erityisesti metsä-
4484: vänä on todeta, mikä sopimus on yleinen.          palkkatilastoinnin kehittäminen ja seuranta,
4485: Tässä työehtosopimuksessa sovittujen palkko-      viranomaisten ja alan työmarkkinajärjestöjen
4486: jen on vastattava vähintään puunjalostusteolli-   yhteistoiminta sekä lain tarkoittaman ansiota-
4487: suuden miespuolisten työntekijöiden keskian-      sovertailun tekeminen. Tämä vertailu tulisi
4488: siotasoa. Lisäksi laissa on säännökset siitä,     saattaa ministeriön tietoon, joka voisi lähinnä
4489: miten valvotaan työnantajan velvollisuutta        kiinnittää sopijaosapuolten huomiota asiaan.
4490: maksaa vähintään työehtosopimuksen mukai-            Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt
4491: set palkat. Metsäpalkkojen tilastoinnista on      työryhmän muistiosta lausunnot. Lisäksi so-
4492: lisäksi säädetty myös metsä- ja uittotöissä       siaali- ja terveysministeriö on pyytänyt oikeus-
4493: suoritettavasta palkkauksesta annetussa ase-      kanslerilta lausuntoa siitä, mitkä keinot ovat
4494: tuksessa (169/65). Tilastokeskus suorittaa met-   viranomaisten käytettävissä metsäpalkkalaissa
4495: säpalkkojen tilastoinnin.                         tarkoitetun ansiotason turvaamiseksi.
4496:                                                      Hallituksen tarkoituksena on jatkaa asian
4497:   Metsureiden ansiotason kehitykseen ja met-      valmistelua edellä mainittujen lausuntojen ja
4498: säpalkkalain toimintaan kiinnitettiin vuonna      alan työehtosopimusneuvottelujen tulosten pe-
4499: 1987 huomiota sekä eduskunnassa (kirjallinen      rusteella.
4500:     Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1989
4501: 
4502:                                                                       Ministeri Matti Puhakka
4503:                                       1989 vp. -    KK n:o 27                                     3
4504: 
4505: 
4506: 
4507: 
4508:                               Tili Riksdagens Herr Talman
4509: 
4510:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         social- och hälsovårdsministeriet 11.2.1988 en
4511: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         arbetsgrupp som fick tili uppgift att utreda
4512: av den 10 februari 1989 tili vederbörande           lönestatistiken inom branschen, omständigheter
4513: medlem av statsrådet översänt avskrift av           som inverkar på förtjänstjämförelsen mellan de
4514: följande av riksdagsman P. Leppänen m.fl.           i skogslönelagen nämnda branscherna och
4515: undertecknade spörsmål nr 27:                       nåendet av den i lagen avsedda förtjänstnivån
4516:                                                     samt att göra en framställning om hur faststäl-
4517:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        landet av lönenivån inom branschen skall
4518:        att skogs- och flottningsarbetstagarnas      utvecklas och viiken andel och uppgift myndig-
4519:        rättigheter och avlöning skall kunna         heterna skall ha vid tryggandet av lönenivån.
4520:        höjas tili en av lagen förutsatt nivå?           Arbetsgruppens promemoria (arbetsgrupps-
4521:                                                     promemoria 1988:27 SHM) blev fårdig
4522:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       31.12.1988. Arbetsgruppen har konstaterat att
4523: samt anföra följande:                               förtjänsterna inom skogs- och flottningsbran-
4524:                                                     schen och industrin kan jämföras under vissa
4525:    A vsikten med lagen om avlöningen i skogs-       förutsättningar. Arbetsgruppen har konstaterat
4526: och flottningsarbeten (skogslönelag, 699/64) är     att det är svårt att göra jämförelser, men den
4527: att trygga en rättvis och skälig löne- och          har dock framfört att de kollektivavtalsenliga
4528: förtjänstnivå i skogs- och flottningsarbeten.       lönerna för skogs- och flottningsbranschen har
4529: Enligt lagen skall arbetsgivaren betala en lön      år 1987 varit 12,1 procent mindre än den
4530: av minst den storlek som fastställts i det i        genomsnittliga förtjänstnivån för manliga ar-
4531: branschen gällande kollektivavtal som bör an-       betstagare inom skogsindustrin. Arbetsgruppen
4532: ses vara allmänt. Det ankommer på statsrådet        har föreslagit att skogslönenämnden skall ha
4533: att konstatera vilket avtal som är allmänt          tili uppgift att i synnerhet utveckla och följa
4534: gällande. De löner om vilka överenskommits i        med skogslönestatistiken, samarbeta med myn-
4535: detta kollektivavtal skall matsvara minst me-       digheter och arbetsmarknadsorganisationerna
4536: deltjänstnivån för manliga arbetstagare inom        inom branschen samt att utföra den i lagen
4537: träförädlingsindustrin. 1 lagen finns dessutom      avsedda förtjänstjämförelsen. Denna jämförelse
4538: stadganden om hur övervakningen av arbetsta-        skulle bringas tili ministeriets kännedom, när-
4539: garens skyldighet att betala minst kollektivav-     mast för att detta kunde fästa avtalsparternas
4540: talsenliga löner skall ordnas. Ytterligare har      uppmärksamhet vid saken.
4541: det i förordningen om avlöning i skogs- och            Social- och hälsovårdsministeriet har begärt
4542: flottningsarbeten (169/65) stadgats om statistik    utlåtanden om arbetsgruppens promemoria.
4543: över skogslönerna. Statistikcentralen för statis-   Social- och hälsovårdsministeriet har dessutom
4544: tik över skogslönerna.                              av justitiekanslern begärt ett utlåtande om
4545:    Utvecklingen av skogsarbetarnas förtjänstni-     vilka metoder som finns att tillgå för tryggan-
4546: vå och den av skogslönelagen förutsatta verk-       det av den i skogslönelagen avsedda förtjänst-
4547: samheten var föremål för uppmärksamhet år           nivån.
4548: 1987 såväl i riksdagen (skriftligt spörsmål nr         Regeringen har för avsikt att fortsätta be-
4549: 340) som i den social- och hälsovårdsministe-       redningen av ärendet på basis av ovan nämnda
4550: riet underställda skogslönenämnden, som base-       utlåtanden och resultaten av kollektivavtalsför-
4551: rar sig på skogslönelagen. Därför tillsatte         handlingarna.
4552:      Helsingfors den 14 mars 1989
4553: 
4554:                                                                         Minister Matti Puhakka
4555:                                                1989 vp.
4556: 
4557: Kirjallinen kysymys n:o 28
4558: 
4559: 
4560: 
4561: 
4562:                                   Kortesalmi: Metsänparannusvarojen lisäämisestä
4563: 
4564: 
4565:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4566:    Metsänparannusvarojen vajaus vuonna 1989          sien parannustoimintaan ja samalla työllisyy-
4567: tulee olemaan koko maassa arviolta noin II 0         teen erityisesti Oulun ja Lapin läänissä, sillä
4568: milj. markkaa ja Pohjois-Pohjanmaan metsä-           koko maamme metsänparannusvaroista käyte-
4569: lautakunnan alueella noin 10 milj. markkaa.          tään noin 40 % näissä lääneissä.
4570: Näin suuri rahoituksen epäsuhde, joka kohdis-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4571: tuu erityisesti avustusvaroihin, ei voi olla hait-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
4572: taamatta pahasti metsänparannustoimintaa             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4573: sekä myös työllisyyttä.                              jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4574:   Mikäli metsänparannusvaroja saataisiin tar-                  Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
4575: peenmukainen määrä, voitaisiin koko maassa                  miin metsänparannusvarojen saamiseksi
4576: vuonna 1989 työllistää lisää n. 860 miestyö-                tarpeenmukaiselle tasolle, jottei määrä-
4577: vuotta. Lisäykset tai vähennykset metsänpa-                 rahojen puutteella vaarannettaisi met-
4578: rannusvaroissa vaikuttavat voimakkaasti met-                siemme tulevaisuutta?
4579:      Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1989
4580: 
4581:                                         J. Juhani Kortesalmi
4582: 
4583: 
4584: 
4585: 
4586: 2900100
4587: 2                                     1989 vp. -      KK n:o 28
4588: 
4589: 
4590: 
4591:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4592:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         menoarviossa mitoitettu vuoden 1988 tason
4593: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          mukaisesti. Samalla hallitus on ilmoittanut,
4594: olette 14 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn             että metsänparannustoiminnan rahoitusta on
4595: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           tarkoitus valtiontaloudellisten syiden vuoksi
4596: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          uudistaa vuoden 1990 alusta. Tähän liittyvät
4597: edustaja Kortesalmen näin kuuluvasta kirjalli-         toimenpiteet ovat toimikunnan selvitettävinä.
4598: sesta kysymyksestä n:o 28:                                Kuluvalle vuodelle vahvistetussa metsänpa-
4599:                                                        rannustöiden työohjelmassa on rahoitusta
4600:           Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-       suunnattu metsien kehityksen kannalta keskei-
4601:        miin metsänparannusvarojen saamiseksi           siin työlajeihin, kuten metsänuudistamis- ja
4602:        tarpeenmukaiselle tasolle, jottei määrä-        taimikonhoitotöihin ja metsäojitusten kunnos-
4603:        rahojen puutteena vaaraunettaisi met-           tukseen sekä Pohjois- ja Itä-Suomen työllisyys-
4604:        siemme tulevaisuutta?                           tilanteeltaan vaikeimmille alueille. Varojen riit-
4605:                                                        tävyys ja avustus- ja lainavarojen tasapainoi-
4606:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            nen käyttö on tarkoitus turvata tehostamalla
4607: taen seuraavaa:                                        toiminnan ja varojen käytön ohjausta.
4608:    Hallitus on ohjelmassaan todennut jatkavan-            Metsänparannustöiden keskimääräinen vuo-
4609: sa metsätalouden kehittämistä Metsä 2000               tuinen työvoima on ollut viime vuosina 1 800--
4610: -ohjelman pohjalta ja samalla selvittävänsä            2 100 henkilöä, eli vajaa puolet metsänhoito-
4611: puun menekin lisäämismahdollisuuksia.                  töiden työvoimasta ja noin kymmenesosa met-
4612:                                                        sätalouden koko työvoimasta. Metsänparan-
4613:    Metsä 2000 -ohjelman esiin tuomat keskeiset
4614:                                                        nustöiden työllisyysmerkitys on Pohjois- ja
4615: ongelmat ja kehittämistavoitteet koskevat met-
4616:                                                        Itä-Suomessa selvästi suurempi kuin Etelä-
4617: sien hakkuumahdollisuuksia vastaavien hak-
4618:                                                        Suomessa. Metsätalouden työllisyys on ensisi-
4619: kuiden, erityisesti harvennushakkuiden, ai-            jaisesti riippuvainen puutavaran kysynnän ja
4620: kaansaamista sekä metsäteollisuuden ja sen
4621:                                                        hakkuumäärien kehityksestä. Tässä suhteessa
4622: kotimaisen puun käytön laajentamista. Ohjel-
4623:                                                        ovat kuluvan hakkuuvuoden näkymät varsin
4624: massa esitetyt metsänhoito- ja perusparannus-
4625:                                                        hyvät, ja metsänparannustöistä mahdollisesti
4626: tavoitteet liittyvät pääosaltaan kiinteästi hak-       vapautuvalle työvoimalle on tarjolla työpaik-
4627: kuiden ja puuston tulevaan kehitykseen eivätkä         koja puunkorjuussa.
4628: siten sellaisinaan osoita, että metsänparannus-
4629:                                                           Hallitus on tietoinen, että metsänparannus-
4630: toiminta olisi nykyisellään alimitoitettua.
4631:                                                        töitä voitaisiin kuluvana vuonna toteuttaa
4632:    Yksityismetsien puuntuotannon edistämiseen          työohjelmaa runsaammin, mikäli erityisesti
4633: vuosittain osoitettavien metsänparannusvaro-           avustusvaroja olisi nykyistä runsaammin käy-
4634: jen määrä on sinänsä harkinnanvarainen. Va-            tettävissä. Hallituksen tarkoituksena on selvit-
4635: rojen määrää harkittaessa otetaan metsänpa-            tää maataloustuotannon tasapainottamisen
4636: rannustöiden tarpeiden ja toteuttamismahdolli-         kannalta tarpeellisen pellonmetsityksen lisää-
4637: suuksien ohella huomioon myös tulo- ja me-             mis- ja rahoitusmahdollisuudet Muilta osin ei
4638: noarvion valmisteluun yleisesti liittyvät valtion-     metsänparannustöiden määrärahoihin ole tar-
4639: taloudelliset näkökohdat. Puuntuotannon pit-           koitus esittää kuluvana vuonna lisäyksiä.
4640: käjänteisyyden ja metsävarojen jo pitkään                 Hallitus katsoo, että käytettävissä olevilla
4641: jatkuneen vajaakäytön johdosta ei metsiemme            varoilla ja niiden suuntaamisella vahvistetun
4642: tulevaisuus ole yksityismetsissä kuluvana vuon-        työohjelman mukaisesti voidaan kuluvana
4643: na harjoitettavan metsänparannustoiminnan              vuonna ylläpitää metsien kehityksen kannalta
4644: valtion tuen lisäämisen varassa.                       riittävää yksityismetsien metsänparannustoi-
4645:    Hallituksen esityksen mukaisesti on metsän-         mintaa, eikä asia anna tässä vaiheessa hallituk-
4646: parannusvarojen taso kuluvan vuoden tulo- ja           sen taholta aihetta toimenpiteisiin.
4647:      Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1989
4648: 
4649:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
4650:                                      1989 vp. -    KK n:o 28                                       3
4651: 
4652: 
4653: 
4654: 
4655:                              Tili Riksdagens Herr Talman
4656:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        framtid inte beroende av en ökning av statligt
4657: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        stöd för de skogsförbättringsåtgärder som vid-
4658: av den 14 februari 1989 tili vederbörande          tas i de enskilda skogarna under innevarande
4659: medlem av statsrådet översänt avskrift av          år.
4660: följande av riksdagsman Kortesalmi underteck-         I enlighet med regeringens proposition har
4661: nade spörsmål nr 28:                               skogsförbättringsmedlen i statsbudgeten för in-
4662:                                                    nevarande år dimensionerats i överensstämmel-
4663:           Ämnar Regeringen vidta brådskande        se med 1988 års nivå. Samtidigt meddelade
4664:        åtgärder för att få skogsförbättrings-      regeringen att avsikten är att förnya finansie-
4665:        medlen på en erforderlig nivå, så att       ringen av skogsförbättringsverksamheten, räk-
4666:        framtiden för våra skogar inte äventy-      nat från början av år 1990, av statsekonomiska
4667:        ras på grund av brist på anslag?            skäl. En kommission skall utreda hithörande
4668:                                                    ågärder.
4669:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         I arbetsprogrammet för skogsförbättringsar-
4670: samt anföra följande:                              betena under det innevarande året har finan-
4671:                                                    sieringen inriktats på sådana arbeten som är
4672:    Regeringen framhåller i sitt program att den    viktiga med tanke på skogarnas utveckling,
4673: fortsätter utvecklandet av skogsbruket utgåen-     t.ex. skogsförnyelse, plantbeståndsvård och
4674: de från programmet Skog 2000 och att den
4675:                                                    iståndsättning av skogsdiken. Finansieringen
4676: samtidigt utreder möjligheterna att öka avsätt-
4677:                                                    har även styrts tili de områden i norra och
4678: ningen för virke.                                  Östra Finland där sysselsättningsläget är sämst.
4679:    De centrala problem och de utvecklingssyf-      A vsikten är att trygga en tiliräcklig tiligång på
4680: ten som uppmärksammas i programmet Skog
4681:                                                    medel och en balanserad användning av under-
4682: 2000 gäller förverkligande av avverkningar som
4683:                                                    stöds- och lånmedlen genom att handledningen
4684: motsvarar möjligheterna att avverka skog, i        för verksamheten och användningen av medlen
4685: synnerhet gallringar, samt en utvidgning av
4686:                                                    effektiveras.
4687: skogsindustrin och en ökad användning inom
4688: denna av inhemskt virke. De i programmet              Under de senaste åren har den genomsnitt-
4689: presenterade syftena för skogsvård och grund-      liga årliga arbetskraften inom skogsförbättring-
4690: förbättring hänför sig i huvudsak tili den         en uppgått tili 1 800-2 100 personer, dvs.
4691: kommande utvecklingen i fråga om avverk-           knappt hälften av den arbetskraft som är
4692: ningar och trädbestånd. Dessa syften påvisar       sysselsatt med skogsvård och ca en tiondedel av
4693: således inte som sådana att skogsförbättrings-     den totala arbetskraften inom skogshushåll-
4694: verksamheten av i dag skulle vara underdimen-      ningen. Skogsförbättringsarbetena har avsevärt
4695: sionerad.                                          större betydelse för sysselsättningen i norra och
4696:    Det är i och för sig en prövningsfråga hur      Östra Finland än i södra Finland. Sysselsätt-
4697: stort belopp av skogsförbättringsmedel som         ningen inom skogshushållningen är i främsta
4698: årligen anvisas för främjande av virkesproduk-     hand beroende av efterfrågan på trävaror och
4699: tionen i enskilda skogar. Då beloppet fastställs   av hur avverkningsmängderna utvecklas. I det
4700: beaktas, vid sidan av behovet av skogsförbätt-     här avseendet är utsikterna för innevarande
4701: ringsarbeten och möjligheten att förverkliga       avverkningsår synnerligen goda och den arbets-
4702: dessa, även statsekonomiska aspekter, som          kraft som eventuellt frigörs från skogsförbätt-
4703: allmänt hänför sig tili beredningen av statsbud-   ringsarbeten kan erbjudas arbetsplatser inom
4704: geten. På grund av att virkesproduktionen sker     virkesdrivningen.
4705: på lång sikt och skogstiligångarna en längre tid      Regeringen är medveten om att det under
4706: har utnyttjats otiliräckligt, är våra skogars      innevarande år skulle vara möjligt att förverk-
4707: 4                                   1989 vp. -      KK n:o 28
4708: 
4709: liga skogsförbättringsarbeten i större omfatt-         Regeringen anser det vara möjligt att under
4710: ning än vad som avses i arbetsprogrammet,           innevarande år upprätthålla en, med tanke på
4711: ifall det fanns mer understödsmedel att tillgå      skogarnas utveckling, tillräcklig skogsförbätt-
4712: än i dag. Regeringen har för avsikt att utreda      ringsverksamhet i enskilda skogar med hjälp av
4713: möjligheterna att öka och finansiera beskog-        de medel som står till förfogande och genom
4714: ningen av åkrar. Denna verksamhet är viktig         att dessa medel styrs i enlighet med det
4715: för att lantbruksproduktionen skall kunna fås i     fastställda arbetsprogrammet. 1 det här skedet
4716: balans. Avsikten är inte att i övrigt föreslå       finns det inte anledning för regeringen att vidta
4717: någon ökning av anslagen för skogsförbätt-          åtgärder i saken.
4718: ringsarbeten under innevarande år.
4719:     Helsingfors den 15 mars 1989
4720: 
4721:                                                   Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
4722:                                               1989 vp.
4723: 
4724: Kirjallinen kysymys n:o 29
4725: 
4726: 
4727: 
4728: 
4729:                                  Paloheimo ym.: Tuusulan, Nurmijärven ja Vihdin kautta kulke-
4730:                                      van voimajohdon linjausvaihtoehdoista
4731: 
4732: 
4733:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4734: 
4735:    Teollisuuden Voimansiirto Oy suunnittelee        ei Iunastettavalie maalle ole laskettu käypää
4736: rakentavansa 400 kV:n voimajohdon Itä-Suo-          hintaa, puhumattakaan siitä, että aiheutuvia
4737: mesta Länsi-Suomeen jo maastossa sijaitsevan,       ympäristöhaittoja olisi mitenkään otettu vertai-
4738: Imatran Voima Oy:n II 0 k V:n voimajohdon           lussa huomioon. Olisi välttämätöntä, että
4739: viereen. Rakennustyötä varten on suunniteltu        KTM ennen pakkolunastusmenettelyn toi-
4740: pakkolunastettavaksi 30 metrin levyinen kais-       meenpanoa vaatisi seikkaperäiset ja täydelliset
4741: tale, joka levittäisi jo maastoon hakatun joh-      kustannusvertailut suunnitelluista vaihtoeh-
4742: toalueen 60 metrin levyiseksi.                      doista ja edellyttäisi tutkittavaksi myös mah-
4743:    Suunnitelmaa perustellaan siten, että kahden     dollisuuden käyttää jo hakattua aluetta uuden-
4744: vierekkäisen voimajohdon rakentaminen tulee         kin voimajohdon rakentamiseen.
4745: halvemmaksi kuin 400 kV:n ja 110 kV:n                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4746: johtojen sijoittaminen yhteisiin pylväisiin käyt-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
4747: tämällä jo maastossa olevaa johtoaluetta hy-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4748: väksi.                                              jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4749:    Voimajohto tulee kulkemaan Tuusulan, Nur-                  Aikooko Hallitus vaatia Teollisuuden
4750: mijärven ja Vihdin kautta ja pelkästään Vihdin             Voimansiirto Oy:tä laatimaan perusteel-
4751: alueella se kulkee 28 maanomistajan mailla.                liset kustannusvertailut Tuusulan, Nur-
4752: Maanomistajat kaikissa edellä mainituissa kun-             mijärven ja Vihdin lävitse suunnitellun
4753: nissa vastustavat jyrkästi johtoalueen levittä-            voimajohdon sijoitusvaihtoehdoista en-
4754: mistä 30 metristä 60 metriin.                              nen pakkolunastusmenettelyyn ryhty-
4755:    On syytä epäillä, että kustannusvertailuissa            mistä?
4756:     Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1989
4757: 
4758:           Eero Paloheimo                Päivi Varpasuo                Lea Kärhä
4759:           Pekka Haavisto                Erkki Pulliainen              Johannes Virolainen
4760: 
4761: 
4762: 
4763: 
4764: 2900100
4765: 2                                    1989 vp. -      KK n:o 29
4766: 
4767: 
4768: 
4769: 
4770:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4771:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ympäristönsuojelutoimistoilta, seutukaavalii-
4772: säädetyssä tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        toilta ja kunnilta. Lausunnot pyydetään riip-
4773: olette 14 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn           pumatta siitä, onko lunastuksen hakija jo ennen
4774: kirjeenne n:o 115 ohella toimittanut valtioneu-      lunastuslupahakemuksen tekemistä omaa suun-
4775: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         nitteluaan varten pyytänyt lausuntoja maini-
4776:  kansanedustaja Eero Paloheimon ym. näin             tuilta tahoilta. Tarvittaessa lausunto pyydetään
4777: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 29.        myös muilta viranomaisilta. Hakemusta saate-
4778:                                                      taan käsitellä myös kauppa- ja teollisuusminis-
4779:                                                      teriön ja ympäristöministeriön yhteisessä työ-
4780:           Aikooko Hallitus vaatia Teollisuuden       ryhmässä, jonka tehtävänä on käsitellä maan-
4781:        Voimansiirto Oy:ta laatimaan perusteel-       käytön ja ympäristönsuojelun kannalta merkit-
4782:        liset kustannusvertailut Tuusulan, Nur-       täviä energia-alan lunastuslupa-asioita. Elleivät
4783:        mijärven ja Vihdin lävitse suunnitellun       maanomistajat ole kirjallisesti suostuneet lunas-
4784:        voimajohdon sijoitusvaihtoehdoista en-        tukseen eikä lunastuksen hakija ole varannut
4785:        nen pakkolunastusmenettelyyn ryhty-           maanomistajille tilaisuutta lausua hankkeesta
4786:        mistä?                                        mielipidettä kussakin kunnassa järjestettävässä
4787:                                                      kokouksessa, valtioneuvosto varaa myös maan-
4788:                                                      omistajille tilaisuuden antaa lausunnon hake-
4789:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        muksesta.
4790: vasti seuraavaa:                                        Lupahakemuksen, mahdollisten kuulemisko-
4791:                                                       kouspöytäkirjojen sekä saatujen lausuntojen
4792:    Teollisuuden Voimansiirto Oy ei ole jättänyt      perusteella harkitaan, minkälaista selvitystä lu-
4793: valtioneuvostolle hakemusta, jossa se pyytäisi       nastuksen hakijalta vaaditaan johdon sijoitus-
4794: lupaa saada lunastamalla hankkia omaisuutta          vaihtoehdoista ja lunastuksesta muutoinkin.
4795: kysymyksessä tarkoitettua sähkönsiirtojohtoa         Teollisuuden Voimansiirto Oy on vakiintuneen
4796: varten. Asia ei näin ollen ole valtioneuvostossa     hallintokäytännön mukaisesti ja samalla tavoin
4797: vireillä.                                            kuin muut lunastuksen hakijat tarvittaessa vel-
4798:    Jos lunastuslupahakemus kuitenkin valtio-         vollinen esittämään selvitystä siitä, millä tavoin
4799: neuvostolle jätetään, siitä pyydetään lausunnot       lunastuksesta aiheutuvia haittoja voidaan vä-
4800: kyseisiltä lääninhallituksilta, lääninhallitusten    hentää.
4801: 
4802:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1989
4803: 
4804:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
4805:                                      1989 vp. -     KK n:o 29                                      3
4806: 
4807: 
4808: 
4809: 
4810:                              Till Riksdagens Herr Talman
4811:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        av om den som ansöker om inlösning, redan
4812: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         innan ansökan gjordes upp, har inbegärt utlå-
4813: nr 115 av den 14 februari 1989 tili vederböran-     tanden av nämnda parter för sin egen planering
4814: de medlem av statsrådet översänt avskrift av        eller inte. Vid behov inbegärs också utlåtanden
4815: riksdagsman Paloheimo m.fl. undertecknade           av andra myndigheter. Ansökan kan också
4816: spörsmål nr 29:                                     behandlas i handels- och industriministeriets
4817:                                                     och miljöministeriets gemensamma arbets-
4818:           Har Regeringen för avsikt att kräva       grupp, vars uppgift det är att behandla ärenden
4819:        att Teollisuuden Voimansiirto Oy utar-       inom energibranschen som gäller inlösningstill-
4820:        betar en grundlig kostnadsjämförelse         stånd av stor betydelse med tanke på markan-
4821:        för de olika förläggningsalternativen för    vändningen och miljövården. Om markägarna
4822:        den kraftledning som enligt planerna         inte skriftligen har samtyckt till inlösningen,
4823:        skall dras genom Tusby, Nurmijärvi           och den som ansöker om inlösning inte har
4824:        och Vichtis innan bolaget skrider tili       reserverat ett tillfälle för markägarna att säga
4825:        tvångsinlösningsåtgärder?                    sin åsikt om projektet vid det möte som ordnas
4826:                                                     i de ifrågavarande kommunerna, kommer stats-
4827:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       rådet också att reservera ett tillfälle för mark-
4828: samt anföra följande:                               ägarna att ge ett utlåtande över ansökan.
4829:                                                        På basis av tillståndsansökan, protokollen
4830:    Teollisuuden Voimansiirto Oy har inte tili       från eventuella sammanträden där markägarna
4831: statsrådet lämnat in någon ansökan om att få        har hörts samt erhållna utlåtanden övervägs
4832: tillstånd att genom inlösning skaffa sig egen-      vilket slag av utredning som kommer att
4833: dom för den elöverföringsledning som avses i        avkrävas den som ansöker om inlösningsrätt i
4834: spörsmålet. Ärendet har därför inte anhängig-       fråga om förläggningsalternativen gällande led-
4835: gjorts i statsrådet.                                ningen och också i övrigt i fråga om inlösning-
4836:    Om en dylik ansökan om att få tillstånd tili     en. Teollisuuden Voimansiirto Oy är i enlighet
4837: inlösning trots allt lämnas in till statsrådet,     med hävdvunnen förvaltningspraxis, och på
4838: kommer utlåtanden över den att inbegäras av         samma sätt som andra som ansöker om inlös-
4839: ifrågavarande länsstyrelser, dessas miljövårds-     ningsrätt, vid behov skyldig att förete en
4840: byråer, regionplaneförbund och kommuner.            utredning över på vilket sätt de olägenheter
4841: Utlåtandena kommer att inbegäras oberoende          som förorsakas av inlösningen kan minskas.
4842:     Helsingfors den 16 mars 1989
4843: 
4844:                                                    Handels- och industriminister Ilkka Suominen
4845:                                                   1989 vp.
4846: 
4847: Kirjallinen kysymys n:o 30
4848: 
4849: 
4850: 
4851: 
4852:                                     Pulliainen: Veden korkeuden säätelystä Iijoen keski- ja yläjuok-
4853:                                          sulla
4854: 
4855: 
4856:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4857:      Koskiensuojelulaki pelasti Iijoen keski- ja        tava Vuormankosken niskassa, Varpuvirran ja
4858:   yläjuoksun kosket. Joessa vapaana virtaava            Kurenalan siltain alaiset tulva-aukot on ruo-
4859:   vesi ei ole kuitenkaan vielä tällä toimenpiteellä     pattava, Jongunjärven länsirannan maantiehen
4860:   parhaassa mahdollisessa tilassa. Tarvitaan lisä-      on tehtävä tulva-aukot ja otettava uiton padot
4861:   toimia, sillä mm. voimatalous aiheuttaa vesion-       käyttöön 2-4 viikoksi kevättulvavesien pidät-
4862:   gelmia Iijoella. Näiden ongelmien poistamiseen        tämiseksi). Sen sijaan pengerryksiin Iijoella ei
4863: · on ryhdyttävä välittömästi, kuten ranta-asuk-         saa ryhtyä.
4864:   kaat ovat vaatimuksenaan julkituoneet. Vaati-            Valtiovallalla on melkoinen mahdollisuus
4865:   muksiin kuuluu mm. seuraavia toimia:                  toimia niin, että em. tavoitteet toteutuvat. On
4866:      1. Iijoen kesäveden virtausta ei saa lyhytai-      syytä muistaa Iijoen arvo merkittävänä luon-
4867:   kaisestikaan laskea alle luonnontilaisen joen         tokohteena.
4868:   keskikesäveden (tätä uhkaa paikallinen voi-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4869:   mayhtiö toimillaan; lisää pelkoa on luonut            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
4870:   uiton loppuminen, sillä uittoa varten vettä           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4871:   tarvittiin). Jos tästä tavoitteesta ei pidetä kiin-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4872:   ni, aiheutuu siitä suurta haittaa jokivarren
4873:   peruselinkeinojen harjoittamiselle ja viime ai-                 Aikooko Hallitus toimillaan vaikut-
4874:   koina voimakkaasti kasvaneelle joen virkistys-                taa siihen, että Iijoen keski- ja yläjuok-
4875:   käytölle.                                                     sulla vesi ei kesällä laske luonnontilai-
4876:      2. Kevättulvat on madallettava aiheuttamat-                sen joen keskikesäveden alle ja että tätä
4877:   ta kohdassa 1 mainittua kielteistä tilannetta.                tavoitetta vaarantamatta madalletaan
4878:   Tämän tavoitteen saavuttamisessa on käytettä-                 joen kevättulvia pengerryksiä rakenta-
4879:   vissä useita keinoja (tulva-aukot on suurennet-               matta?
4880:       Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1989
4881: 
4882:                                              Erkki Pulliainen
4883: 
4884: 
4885: 
4886: 
4887:  2900100
4888: 2                                    1989 vp. -      KK n:o 30
4889: 
4890: 
4891: 
4892: 
4893:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4894:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        keen toteuttaminen ei kuitenkaan ole enää
4895: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         käytännössä mahdollista koskiensuojelulain
4896: olette 14 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn            (35/87) kiellettyä uuden voimalaitoksen raken-
4897: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          tamisen kyseiselle alueelle. Tulvantorjunnan
4898: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         kannalta on merkitystä myös Iijoen tulvavesien
4899: edustaja Erkki Pulliaisen näin kuuluvasta kir-        purkautumisella Jongunjärvestä Kiiminkijoen
4900: jallisesta kysymyksestä n:o 30:                       vesistöön. Tiepenkereen rakentamisen ja korot-
4901:                                                       tamisen vuoksi vähentynyt purkautuminen tu-
4902:          Aikooko Hallitus toimillaan vaikut-          lisi palauttaa ennalleen. Iijoen keskiosan tul-
4903:        taa siihen, että Iijoen keski- ja yläjuok-     vien alentaminen vesistöä perkaamalla ei sen
4904:        sulla vesi ei kesällä laske luonnontilai-      sijaan suurten massamäärien johdosta ole ta-
4905:        sen joen keskikesäveden alle ja että tätä      loudellisesti perusteltavissa.
4906:        tavoitetta vaarantamatta madalletaan               Mitä tulee kesänaikaisiin vedenkorkeuksiin
4907:        joen kevättulvia pengerryksiä rakenta-         Iijoen keski- ja yläjuoksulla, on uiton loppu-
4908:        matta?                                         misen aiheuttama muutos pyritty ottamaan
4909:                                                       huomioon vesistön latvajärvien säännöstelyjä
4910:                                                       koskevissa vesioikeudellisissa lopputarkastuk-
4911:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           sissa. Vesioikeuden päätöksissä, jotka eivät ole
4912: taen seuraavaa:                                       vielä lainvoimaisia, on määräykset järvistä ta-
4913:    Käytettävissä olevat mahdollisuudet Iijoen         pahtuvista kesänaikaisista minimijuoksutuksis-
4914: virtaamien säätelyyn liittyvät vesistön yläosalla     ta. Vähänveden aikaisten vedenkorkeuksien li-
4915: olevien Koston- ym. järvien ja Imi- ym. järvien       säämiseksi Oulun vesi- ja ympäristöpiiri on
4916: säännöstelyyn ja ne ovat varsin rajoitetut,           myös suunnittelemassa Naisjärven ja Sotkajär-
4917: kuten hallitus on vastauksessaan kansanedus-          ven kunnostusta. Alustavien suunnitelmien mu-
4918: taja J. Juhani Kortesalmen kysymykseen 8              kaan pohjapadoilla on mahdollista estää ve-
4919: päivänä toukokuuta 1987 esittänyt. Vastauksen         denpinnan haitallinen aleneminen näissä mata-
4920: antamisen jälkeen vesi- ja ympäristöhallinnon         lissa järvissä.
4921: viranomaisten toimesta Iijoen vesistöalueelle on          Edellä esitetyn perusteella ja ottaen huo-
4922: valmistunut atk-pohjainen vesistömalli ja tul-        mioon, että mahdollisuudet Iijoen vesistön tul-
4923: vantorjunnan toimintasuunnitelma, ja uittotoi-        vien ja kesänaikaisten vedenkorkeuksien sääte-
4924: minta vesistössä on lakannut. Vesistön latva-         lyyn ovat varsin rajalliset, hallitus katsoo, että
4925: järvien säännöstelyjen käyttöä pyritään kehit-        kysymys ei hallituksen taholta anna aihetta
4926: tämään ja hoitamaan tulvantorjunta-, voima-           enempiin toimenpiteisiin. Asianomaisten vesi-
4927: talous- ym. vesienkäyttönäkökohdat huomioon           ja ympäristöhallinnon viranomaisten tulee kui-
4928: ottaen mahdollisimman hyvin.                          tenkin valmistuneesta atk-mallista ja tulvantor-
4929:                                                       juntasuunnitelmasta saatavat kokemukset sekä
4930:    Aikanaan suunnitteilla ollut Kollaja-hanke         vesistöolosuhteet huomioon ottaen jatkaa toi-
4931: olisi alentanut esimerkiksi kevään 1982 tulva-        menpiteitään vesien käytön edelleen kehittämi-
4932: huippua Kurenalan taajaman kohdalla noin              seksi tarkoitukseen käytettävissä olevien mää-
4933: 0,60 m ja Puhdasjärvessä noin 0,85 m. Hank-           rärahojen puitteissa.
4934:     Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1989
4935: 
4936:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
4937:                                      1989 vp. -       KK n:o 30                                        3
4938: 
4939: 
4940: 
4941: 
4942:                               Tili Riksdagens Herr Talman
4943:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           1ängre möjligt att förverkliga projektet då
4944: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           uppförandet av ett nytt kraftverk på det
4945: av den 14 februari 1989 tili vederbörande             ifrågavarande området förbjudits i forsskydds-
4946: medlem av statsrådet översänt avskrift av             lagen (35/87). Av betydelse för avvärjningen av
4947: följande av riksdagsman Erkki Pulliainen un-          översvämningar är också utfallet av vattnet
4948: dertecknade spörsmål nr 30:                           från Ijo älvs översvämningar från Jongunjärvi
4949:                                                       tili Kiminge ä1vs vattendrag. Vattenutfallet
4950:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder             som minskat på grund av att en vägbank
4951:        som syftar tili att vattnet vid Ijo älvs       byggts och höjts, borde återställas tili sitt forna
4952:        mellersta och Övre lopp inte på somma-         omfång. En sänkning av översvämningarna i
4953:        ren sjunker under älvens vattennivå            den mellersta delen av Ijo älv genom en
4954:        under högsommartid då älven befinner           upprensning är däremot på grund av de stora
4955:        sig i naturtilistånd och att nivån på          mängderna jordmassa inte ekonomiskt motive-
4956:        älvens vårflöde sänks utan att detta           rad.
4957:        syfte äventyras och utan att terrassering-         Vad beträffar vattennivån under sommartid i
4958:        ar blir nödvändiga?                            Ijo älvs mellersta och övre lopp har man vid de
4959:                                                       vattenrättsliga slutgranskningarna av reg1ering-
4960:                                                       en av källsjöarna försökt beakta den nya
4961:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         situation som uppstått i och med att flottning-
4962: samt anföra följande:                                 en upphört. Vattendomstolens utslag, som
4963:    Existerande möjligheter att reglera vattenfö-      ännu inte vunnit laga kraft, innehåller bestäm-
4964: ringen i Ijo älv ansluter sig tili regleringen av     me1ser om de sommartida minimiavtappning-
4965: Kostonjärvi och andra sjöar vid vattendragets         arna från sjöarna. I syfte att höja vattennivåer-
4966: Övre del och regleringen av Imijärvi m.fl. sjöar,     na under den tid lågt vattenstånd råder p1ane-
4967: och dessa möjligheter är rätt begränsade, vilket      rar Uleåborgs vatten- och miljödistrikt också
4968: regeringen har påvisat i sitt svar på riksdags-       iståndsätta Naisjärvi och Sotkajärvi. Enligt de
4969: man J. Juhani Kortesa1mis spörsmål den 8 maj          preliminära planerna är det möjligt att med
4970: 1987. Efter det svaret gavs har en på ADB             hjälp av bottendammar förhindra en menlig
4971: baserad modell för vattendragen i Ijo älvs            sänkning av vattenytan i dessa grunda sjöar.
4972: avrinningsområde och en verksamhetsplan för               Med stöd av det som anförts ovan och med
4973: avvärjande av översvämningar där färdigställts        beaktande av att möjligheterna att reglera
4974: på åtgärd av myndigheterna inom vatten- och           översvämningarna i Ijo älvs vattendrag och
4975: miljöförvaltningen, och flottningen i vattendra-      vattennivåerna under sommartid är rätt be-
4976: get har upphört. Man försöker så väl som              gränsade, anser regeringen att frågan inte
4977: möjligt utveck1a och sköta regleringen av käll-       föranleder vidare åtgärder från regeringens
4978: sjöarna och därvid beakta synpunkter som              sida. Vederbörande myndigheter inom vatten-
4979: gäller avvärjningen av översvämningar, energi-        och mi1jöförvaltningen bör likväl, med beak-
4980: hushållningen och andra synpunkter i anslut-          tande av erfarenheterna från den färdiga ADB-
4981: ning tili vattenanvändningen.                         modellen och planen för avvärjande av över-
4982:                                                       svämningar samt de förhållanden som gäller
4983:    Det på sin tid planerade Kollajaprojektet          vattendragen, fortsätta sina åtgärder i syfte att
4984: skulle ha sänkt t.ex. översvämningstoppen vår-        alltjämt utveckla användningen av vattnen in-
4985: en 1982 vid Kurenala tätort med ca 0,60 m och         om ramen för de anslag som står tili buds för
4986: i Puhdasjärvi med ca 0,85 m. Det är likväl inte       ändamålet.
4987: 
4988:      Helsingfors den 17 mars 1989
4989: 
4990:                                                     Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
4991:                                                1989 vp.
4992: 
4993: Kirjallinen kysymys n:o 31
4994: 
4995: 
4996: 
4997: 
4998:                                   Pulliainen: Vesakkomyrkytysten kieltämisestä
4999: 
5000: 
5001:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5002: 
5003:     Vesakkomyrkytykset ovat osoittautuneet on-       olla lähes yhteen menoon 1-2 kk myrkkyal-
5004: gelmallisiksi, toteutettiinpa ne sitten ilma-aluk-   tistuksen kohteena. Myös raivaussahan ns.
5005: sista tai ihmisten käsityönä maata pitkin kul-       sirppilaitteella DM-aineen kanssa tekemisiin
5006: kien. Edellinen tapa on varsin epätarkka, ja         joutuneet ovat oireilleet.
5007: siinä jo teknisesti tulee myrkytetyksi sellaisia        Vesakkomyrkytysten jäljiltä jää jäämiä luon-
5008: kohteita (esim. kasveja tai ihmisiä), joita ei       toon jopa vuosiksi eteenpäin; myrkytyksen
5009: ollut edes tarkoitus myrkyttää. Jälkimmäisessä       jälkeisenä syksynä ei voi kerätä marjoja. Jo
5010: tapauksessa altistuvat myrkytystä suorittavat        tästä syystä on perusteltua vastustaa vesakko-
5011: metsurit, vaikka heillä olisi päällään puuvilla-     myrkytyksiä. Lisää perusteluita löytyy metsu-
5012: haalari ja suojalahkeet; ne kyllästyvät helposti     reiden myrkkyaltistusoireiluista. Metsureita
5013: myrkyistä. Aktiivihiilinaamareitakaan ei voi         edustavat järjestöt ovatkin asettuneet vastusta-
5014: jatkuvasti käyttää, kun happea ei saa riittäväs-     maan vesakkomyrkytyksiä. Ne on kiellettävä
5015: ti.                                                  ensi tilassa.
5016:     Vesakkomyrkytyksissä       käytetyt    myrkyt       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5017: (MCPA ja 2,4-D) ovat aiheuttaneet oireilua           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
5018: myrkytyksiä suorittaneissa metsureissa: pa-          kt,mnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5019: hoinvointia oksennuskohtauksineen, ripulia,          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5020: kuumeilua, nopeutunutta hengitystä, lihasny-                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin ve-
5021: käyksiä ja -kouristuksia. Metsurit saattavat                  sakkomyrkytysten kieltämiseksi?
5022:      Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1989
5023: 
5024:                                            Erkki Pulliainen
5025: 
5026: 
5027: 
5028: 
5029: 290010D
5030: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 31
5031: 
5032: 
5033: 
5034: 
5035:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5036:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       torjunta-aineliuoksen laimentamisen, ruisku-
5037: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tuksiin käytettävien laitteistojen korjaamisen,
5038: olette 14 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn          säiliöiden vuotamisen ja varsinaisen työn yh-
5039: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        teydessä.
5040: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          Torjunta-aineiden käyttöön liittyvän altistu-
5041: edustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta   misen terveyshaittoja metsänhoitotöissä on tut-
5042: kysymyksestä n:o 31:                                kittu viime vuosina mm. Työterveyslaitoksessa
5043:                                                     (Sarantila ym. 8.4.1988). Tutkimusten mukaan
5044:          Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin ve-        altistuminen oli niin vähäistä, että työntekijöil-
5045:        sakkomyrkytysten kieltämiseksi?              lä ei havaittu näistä aineista johtuvia terveys-
5046:                                                     haittoja tai oireita.
5047:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            Torjunta-aineiden aiheuttamia haittoja on
5048: taen seuraavaa:                                     tutkittu myös eri ruiskutusmenetelmiä käytet-
5049:    Suomessa tehdään erilaisia vesakentorjun-        täessä. Tulosten mukaan työntekijät valittivat
5050: taan liittyviä taimikonhoitotöitä kaikkiaan         ohimeneviä oireita, kuten päänsärkyä, silmä-,
5051: 270 000-300 000 hehtaarilla. Tästä pinta-alas-      nielu- ja ihoärsytyksiä. Lääkärintarkastuksessa
5052: ta lehvästöruiskutuksin käsitellään 15 000 heh-     ei havaittu muutoksia terveydentilassa työjak-
5053: taaria. Lisäksi kantokäsittelyä ja taskutusta       son jälkeen. Kloorattujen fenoksihappojen vai-
5054: tehdään 35 000 hehtaarin alueella. Valtaosa         kutuksia metsurien terveydentilaan tutkittaessa
5055: taimikon harvennuksesta ja perkauksesta teh-        todetuilla altistumistasoilla ei ole havaittu ole-
5056: dään siten mekaanisesti. Torjunta-aineena ke-       van vaikutuksia työntekijöiden valkosolu- ja
5057: miallisessa vesakentorjunnassa käytetään pää-       verihiutaletasoon. Vesakentorjunta-aineiden le-
5058: asiassa MCPA:n ja 2,4-D:n sekoitusta ja vä-         vittäjien virtsan fenoksihappopitoisuus on
5059: häisemmässä määrin glyfosaattia.                    yleensä ollut viitearvoa (14 llmol/1) pienempi,
5060:    Koivukuitupuun lisääntynyt kysyntä on            jos työssä on suojauduttu ja henkilökohtainen
5061: muuttamassa puutavaralajien hintasuhdetta           hygienia hoidettu asianmukaisesti sekä nouda-
5062: koivun kasvatusta suosivaksi. Tämä vähentää         tettu työohjeita ja varovaisuutta.
5063: kemiallisen vesakentorjunnan tarvetta. Se on           Työsuojelua ja työterveyshuoltoa kehittämäl-
5064: kuitenkin edelleen välttämätöntä haapaisissa        lä on voitu merkittävästi parantaa työturvalli-
5065: männyntaimikoissa männynversoruoste- ja hir-        suutta työntekijöiden käsitellessä totjunta-ai-
5066: vituhojen estämiseksi.                              neita. Merkittävin tekijä työsuojelun kannalta
5067:    Kemiallisten torjunta-aineiden käyttö metsis-    on itse torjunta-aineiden kehittyminen vähem-
5068: sä on voimakkaasti vähentynyt 1980-luvulla.         män myrkyllisiksi. Kloorattujen fenoksihappo-
5069: Manuaalisesti tehtävä mekaaniskemiallisesti         jen M CP A ja 2,4-D asemesta ollaan siirtymässä
5070: käsitelty taimikkoala on pienentynyt kymme-         käyttämään glyfosaattipohjaisia aineita. Glyfo-
5071: nesosaan vuosikymmenen alun työmääristä.            saattituotteilla ei ole todettu olevan vastaavan-
5072: Pelkästään kemiallista vesakentorjuntaa teh-        laisia työterveydellisiä haittoja kuin perinteises-
5073: dään vuosittain noin 10 000 hehtaarin alalla,       ti käytetyillä torjunta-aineilla.
5074: jolloin yleisimmin käytetään ulva- tai traktori-       Valtioneuvoston päätös työturvallisuuslain
5075: ruiskutusta. Lehvästöruiskutus moottoriselkä-       soveltamisesta torjunta-aineiden käsittelyyn ja
5076: tai reppuruiskuHa on vähäistä, samoin puukoh-       levitykseen metsätöissä on ollut valmisteilla
5077: taisten menetelmien käyttö. Kemiallista vesa-       runsaan vuoden ajan työsuojeluhallituksessa ja
5078: kentorjuntaa tehdään myös ilma-aluksista lu-        metsä- ja maatalouden työturvallisuusneuvotte-
5079: vanvaraisesti vähäisessä määrin.                    lukunnassa. Neuvottelukunnassa ovat edustet-
5080:    Vesakentorjunta-aineita levittää vuosittain      tuina keskeiset työntekijä-, työnantaja- ja tuot-
5081: arviolta 1 000-1 500 työntekijää, joiden altis-     tajajärjestöt
5082: tumisaika vaihtelee päivästä useisiin viikkoihin.      Hallitus katsoo, että metsätalouden työme-
5083: Altistuminen tapahtuu pääasiassa ihon kautta        netelmiä kehittämällä voidaan merkittävästi
5084:                                      1989 vp. -      KK n:o 31                                      3
5085: 
5086: vähentää kemiallisten vesakontorjunta-aineiden       miä käsittelytarpeita varten tarvittavien kemial-
5087: käyttötarvetta ja käyttöä metsissä. Työmenetel-      listen torjunta-aineiden kehittämistä tulee oh-
5088: miä tulee kehittää ja altistumisriski minimoida.     jata ympäristölle ja työntekijälle vaarattorniin
5089: Kieltämisen sijaan metsänhoidon välttämättö-         aineisiin ja niiden käyttöönottoon.
5090:     Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1989
5091: 
5092:                                                    Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
5093: 4                                   1989 vp. -    KK n:o 31
5094: 
5095: 
5096: 
5097: 
5098:                             Till Riksdagens Herr Talman
5099:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       den tid de utsätts för bekämpningsmedlen
5100: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       varierar från en dag till flera veckor. Expone-
5101: av den 14 februari 1989 till vederbörande         ringen sker i huvudsak via huden i samband
5102: medlem av statsrådet översänt avskrift av         med utspädning av bekämpningsmedelslösning,
5103: följande av riksdagsman Pulliainen underteck-     reparation av apparatur som används vid
5104: nade spörsmål nr 31:                              besprutningarna, behållarläckage samt det
5105:                                                   egentliga arbetet.
5106:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        De hälsorisker i skogsvårdsarbetet som ex-
5107:        att förbjuda slyförgiftningen?             poneringen i samband med användningen av
5108:                                                   bekämpningsmedel medför har de senaste åren
5109:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     undersökts bl.a. vid institutet för arbetshygien
5110: samt anföra följande:                             (Sarantila m.fl. 8.4.1988). Enligt undersökning-
5111:    I samband med slybekämpningen utförs i         arna var exponeringen av så liten omfattning
5112: Finland olika slag av plantskogsvårdande ar-      att skador på hälsan eller symtom som beror
5113: beten på sammanlagt 270 000-300 000 hektar.       på dessa medel inte kunde konstateras hos
5114: Av denna areal behandlas 15 000 hektar genom      arbetstagarna.
5115: bladbesprutning. Dessutom utförs stubbehand-         Man har också undersökt de skador be-
5116: ling och fickning på ett område som omfattar      kämpningsmedlen förorsakar då olika besprut-
5117: 35 000 hektar. Den största delen av gallringen    ningsmetoder används. Enligt resu1taten klaga-
5118: och röjningen av plantskogen görs således         de arbetstagarna över kortvariga symptom,
5119: mekaniskt. Såsom bekämpningsmedel vid den         såsom huvudvärk och irritation av ögon, svalg
5120: kemiska slybekämpningen används i huvudsak        och hud. Vid läkarundersökningen konstatera-
5121: en blandning av MCPA och 2,4-D och i mindre       des inga förändringar i hälsotillståndet efter
5122: omfattning glyfosat.                              arbetspasset. Då de klorade fenoxisyrornas
5123:    Den ökade efterfrågan på massaved av björk     inverkan på skogshuggarnas hälsotillstånd un-
5124: håller på att förändra prisförhållandet mellan    dersöktes har de konstaterade exponeringsni-
5125: virkesslagen så att björkod1ingen gynnas. Detta   våerna inte befunni ts ha någon inverkan på
5126: minskar behovet av kemisk slybekämpning.          antalet vita blodkroppar eller trombocyter hos
5127: Den är dock fortfarande oundgänglig i asp-        arbetstagarna. Halten av fenoxisyra i urinen
5128: blandade tallplantskogar för att skador föror-    hos dem som spridit slybekämpningsmedlen
5129: sakade av knäckesjuka och älgar skall kunna       har i allmänhet varit lägre än referensvärdena
5130: förhindras.                                       (14 j.l.mol/1), om arbetstagarna har skyddat sig
5131:    Användningen av kemiska bekämpningsme-         och skött sin personliga hygien på ett tillbörligt
5132: del i skogarna har minskat kraftigt på 1980-      sätt samt iakttagit arbetsinstruktioner och för-
5133: talet. Den plantskogsareal som behandlats ke-     siktighet.
5134: misk-mekaniskt på manuell väg har krympt till        Genom utveckling av arbetarskydd och fö-
5135: en tiondedel av arbetsmängderna vid årtiondets    retagshälsovård har säkerheten i arbetet kunnat
5136: början. Enbart kemisk slybekämpning utförs        förbättras avsevärt då arbetstagarna hanterar
5137: årligen på ett 10 000 hektar stort område, och    bekämpningsmedel. Den mest betydande fak-
5138: då används vanligen ulva- eller traktorbekämp-    torn med tanke på arbetarskyddet är att
5139: ning. Bladbesprutning med motorrygg- eller        utvecklingen går i den riktningen att bekämp-
5140: ryggspruta sker i liten utsträckning, och det-    ningsmedlen blir mindre skadliga. En övergång
5141: samma gäller metoder där varje träd behand1as     håller på att ske från användning av de klorade
5142: separat. I liten utsträckning utförs kemisk       fenoxisyrorna MCPA och 2,4-D till använd-
5143: slybekämpning också från luften i den mån         ning av glyfosatbaserade medel. Glyfosatpro-
5144: tillstånd därtill beviljas.                       dukterna har inte konstaterats utgöra en lika-
5145:    Slybekämpningsmedel sprids årligen av upp-     dan hälsorisk som de traditionellt använda
5146: skattningsvis 1 000-1 500 arbetstagare, och       bekämpningsmedlen.
5147:                                     1989 vp. -      KK n:o 31                                     5
5148: 
5149:    Statsrådets beslut om tillämpning av lagen       betydande grad kan minska behovet av att
5150: om skydd i arbete vid hantering och spridning       använda kemiska slybekämpningsmedel samt
5151: av bekämpningsmedel i skogsarbete har varit         användningen av dessa i skogarna. Arbetsme-
5152: under beredning i drygt ett års tid vid arbets-     toderna bör utvecklas och exponeringsrisken
5153: skyddsstyrelsen och vid arbetarskyddsdelega-        minimeras. I stället för att dessa bekämpnings-
5154: tionen för skogs- och jordbruket. De centrala       medel förbjuds borde utvecklandet av kemiska
5155: arbetstagar-, arbetsgivar- och producentorgani-     bekämpningsmedel, som behövs för skogsvår-
5156: sationerna är företrädda i delegationen.            dens oundgängliga behov ske så att medel som
5157:    Regeringen anser att man genom att utveck-       är ofarliga för miljön och arbetstagaren utveck-
5158: la arbetsmetoderna inom skogshushållningen i        las och tas i bruk.
5159: 
5160:     Helsingfors den 15 mars 1989
5161: 
5162:                                                   Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
5163: 1
5164: 1
5165:  1
5166:  1
5167:   1
5168:   1
5169:    1
5170:    1
5171:     1
5172:     1
5173:      1
5174:      1
5175:       1
5176:       1
5177:        1
5178:        1
5179:         1
5180:         1
5181:          1
5182:          1
5183:           1
5184:                                              1989 vp.
5185: 
5186: Skriftligt spörsmål nr 32
5187: 
5188: 
5189: 
5190: 
5191:                                  Nyman m.fl.: Om tryggande av den nuvarande verksamheten vid
5192:                                      Kauniala krigsinvalidsjukhus
5193: 
5194: 
5195:                              Tili Riksdagens Herr Talman
5196:    Situationen inom den psykiatriska vården i      "sjukhuset töms på krigsinvalider" (reportage i
5197: Nyland är tili ytterlighet pressad och nya         Hufvudstadsbladet 14.2.1989).
5198: lösningar måste prövas.                               Det uppges att underhandlingar har förts
5199:    Det har emellertid väckt ytterst pinsam         mellan representanter för Jorvs sjukhus och
5200: uppmärksamhet att det i offentligheten har         Kauniala sjukhus och att härvid statliga repre-
5201: förekommit uppgifter om att avsikten vore att      sentanter varit närvarande.
5202: krigsinvalidsjukhuset Kauniala skulle förvand-        Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
5203: las tili en psykiatrisk enhet vid Jorvs sjukhus.   ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
5204:                                                    skriver till vederbörande medlem av statsrådet
5205:    Ännu år 2000 kommer det att finnas 20 000
5206:                                                    ställa följande spörsmål:
5207: krigsinvalider som behöver vård och för när-
5208: varande är patientkön tili Kauniala krigsinva-               Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen
5209: lidsjukhus 300 patienter.                                 vidta för att intrång inte skall göras på
5210:    Frågan om ett krigsinvalidsjukhus är en                våra krigsinvaliders rätt till vård vid sitt
5211: ömtålig angelägenhet och det kan inte anses               eget sjukhus i Kauniala och för att
5212: förenligt med respekt för krigsinvalidernas in-           frågan om psykiatrisk vård vid Jorvs
5213: satser att i samband med planeringen av                   sjukhus skall få en annan 1ösning än att
5214: Jorv-resurserna använda termer som "i takt                förlägga den till Kaunia1a krigsinvalid-
5215: med att Kauniala-patienterna försvinner" eller            sjukhus?
5216:     Helsingfors den 14 februari 1989
5217: 
5218:                      Per-Henrik Nyman                      Ole Wasz-Höckert
5219: 
5220: 
5221: 
5222: 
5223: 2900100
5224: 2                                    1989 vp. -      KK n:o 32
5225: 
5226: Kirjallinen kysymys n:o 32                                                                 Suomennos
5227: 
5228: 
5229: 
5230: 
5231:                                  Nyman ym.: Kaunialan sotavammasairaalan nykyisen toiminnan
5232:                                      turvaamisesta
5233: 
5234: 
5235:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5236:    Tilanne psykiatrisen hoidon piirissä Uudel-       deista"     (Hufvudstadsbladetin       reportaasi
5237: lamaalla on erittäin kireä, ja uusia ratkaisuja      14.2.1989).
5238: on kokeiltava.                                          Neuvotteluja ilmoitetaan käydyn Jorvin sai-
5239:    Äärimmäisen kiusallista huomiota ovat he-         raalan ja Kaunialan sairaalan välillä ja valtion
5240: rättäneet julkisuudessa liikkuneet tiedot siitä,     edustajien olleen näissä läsnä.
5241: että Kaunialan sotavammasairaala muutettai-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5242: siin Jorvin sairaalan psykiatrian yksiköksi.         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5243:    Vielä vuonna 2000 meillä on 20 000 hoitoa         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5244: tarvitsevaa sotainvalidia. Tällä hetkellä Kau-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5245: nialan sotavammasairaalan potilasjono on 300
5246: potilasta.                                                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5247:    Kysymys sotavammasairaalasta on arka                     ryhtyä, jottei sotainvalidiemme oikeutta
5248: asia. Yhtenäisenä sotainvalidien antamien uh-               saada hoitoa omassa sairaalassaan
5249: rauksien kunnioittamisen kanssa tuskin voi-                 Kaunialassa loukattaisi ja jotta psykiat-
5250: daan pitää sitä, että Jorvin voimavarojen suun-             risen hoidon järjestäminen Jorvin sai-
5251: nittelun yhteydessä käytetään sellaisia sanonto-            raalassa ratkaistaisiin muuten kuin si-
5252: ja kuten "Kaunialan potilaiden poistumisen                  joittamalla hoito Kaunialan sotavam-
5253: myötä" tai "sairaala tyhjennetään sotainvali-               masairaalaan?
5254:     Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1989
5255: 
5256:                      Per-Henrik Nyman                         Ole Wasz-Höckert
5257:                                      1989 vp. -    KK n:o 32                                     3
5258: 
5259: 
5260: 
5261: 
5262:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5263:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Keski-Uudellamaalla on, toisin kuin muissa
5264: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      osissa maata, pulaa psykiatrisista sairaanhoito-
5265: olette 14 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn         paikoista. Myöskään avohoitoa ei ole voitu
5266: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       kehittää korvaamaan puuttuvaa sairaalahoitoa.
5267: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      Etelä-Suomi on myös avohoidon voimavaroil-
5268: edustaja Nymanin ym. näin kuuluvasta kirjal-       taan maan jälkeenjääneimpiä alueita. Jorvin
5269: lisesta kysymyksestä n:o 32:                       sairaalan kuntainliitto tulee ottamaan vastuuta
5270:                                                    Keski-Uudenmaan mielisairaanhoidon järjestä-
5271:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     misestä. Kun alueella joudutaan etsimään rat-
5272:        ryhtyä, jottei sotainvalidiemme oikeutta    kaisuja lisäsairaansijojen löytämiseksi, tulee
5273:        saada hoitoa omassa sairaalassaan           alueella tutkia kaikki käytössä olevat mahdol-
5274:        Kaunialassa toukattaisi ja jotta psykiat-   lisuudet ja mahdolliset voimavarojen uudelleen
5275:        risen hoidon järjestäminen Jorvin sai-      kohdentumiset.
5276:        raalassa ratkaistaisiin muuten kuin si-        Jorvin sairaalan ja Kaunialan sotavammasai-
5277:        joittamalla hoito Kaunialan sotavam-        raalan välillä on hyvin toimiva yhteistyö ja
5278:        masairaalaan?                               virkamiehet käyvät säännöllisesti neuvottelua
5279:                                                    keskenään. Näissä neuvotteluissa on ollut alus-
5280:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        tavasti esillä myös Kaunialan sotavammasai-
5281: taen seuraavaa:                                    raalan voimavarojen käyttö sen jälkeen, kun
5282:                                                    sairaalan käyttö nykyisiin tarpeisiin päättyy.
5283:    Sotainvalideja on maassamme noin 43 000.        Sotainvalidien Veljesliitto on katsonut, että
5284: Heidän määränsä laskee hitaasti, vuonna 2000       suuren hoitoyksikön tulevaisuutta on suunni-
5285: sotainvalideja arvioidaan olevan 20 000. So-       teltava pitkällä aikavälillä. Mitään sopimuksia
5286: tainvalideille suoritetaan korvausta sodassa ai-   asiassa ei ole tehty - sairaaloiden tekemien
5287: heutuneiden vammojen tai sairauksien johdosta      arvioiden mukaan tilanteesta tullaan saamaan
5288: sotilasvammalain (404/48) nojalla. Sotilasvam-     selvempi käsitys ensi vuosikymmenellä. Veljes-
5289: malain nojalla korvataan muun muassa laitos-       liiton puolelta on esitetty näkemys, jonka
5290: huolto.                                            mukaan Kaunialan sotavammasairaala tuskin
5291:    Kaunialan sotavammasairaalalla on ollut         voi olla ratkaisu Jorvin sairaalan psykiatrisen
5292: keskeinen merkitys sotainvalidien vaativan lai-    hoidon järjestämiseksi. Sosiaali- ja terveysmi-
5293: toshuollon ja kuntoutuksen antajana. Sairaalan     nisteriön käsityksen mukaan ei Kaunialan so-
5294: omistaa ja sen hallinnosta päättää Sotainvali-     tavammasairaalan käyttö psykiatrisen hoidon
5295: dien Veljesliitto. Tapaturmavirasto maksaa sai-    järjestämiseksi J orvin sairaalassa ole ajankoh-
5296: raalan käyttökustannukset.                         taista tällä hetkellä.
5297:     Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1989
5298: 
5299:                                                                        Ministeri Tarja Halonen
5300: 4                                      1989 vp. -     KK n:o 32
5301: 
5302: 
5303: 
5304: 
5305:                               Tili Riksdagens Herr Talman
5306:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           inte heller varit möjligt att utveck1a den öppna
5307: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           vården så att den skulle kunna ersätta den
5308: av den 14 februari 1989 till vederbörande             otillräckliga slutna vården. Södra Finland hör
5309: medlem av statsrådet översänt avskrift av             även till de mest efterblivna områdena när det
5310: följande av riksdagsman Nyman m.fl. under-            gäller den öppna vårdens resurser. Kommuna1-
5311: tecknade spörsmål nr 32:                              förbundet för Jorvs sjukhus kommer att ta
5312:                                                       ansvar för ordnandet av menta1vården i mel-
5313:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen             lersta Nyland. Då man är tvungen att se sig om
5314:        vidta för att intrång inte skall göras på      efter lösningar för att få mer bäddplatser, bör
5315:        våra krigsinvaliders rätt till vård vid sitt   alla möjligheter som finns att tillgå i området
5316:        eget sjukhus i Kauniala och för att            undersökas. En eventuell nyinriktning av resur-
5317:        frågan om psykiatrisk vård vid Jorvs           serna skall också undersökas.
5318:        sjukhus skall få en annan lösning än att          Samarbetet mellan Jorvs sjukhus och Kau-
5319:        förlägga den till Kauniala krigsinvalids-      niala krigsinvalidsjukhus fungerar mycket väl
5320:        jukhus?                                        och tjänstemännen för regelbundet förhand-
5321:                                                       lingar med varandra. Vid dessa förhandlingar
5322:    Såsom svar på detta spörsmäl får jag vörd-         har man även preliminärt tagit upp frågan om
5323: samt anföra följande:                                 hur Kauniala krigsinvalidsjukhus resurser skall
5324:    Det finns ca 43 000 krigsinvalider i vårt land.    användas sedan när sjukhuset inte längre an-
5325: Krigsinvalidemas antal minskar långsamt, år           vänds för sitt nuvarande ändamål. Krigsinva-
5326: 2000 uppskattas de vara 20 000. Till krigsinva-       lidemas Brödraförbund anser att en stor vård-
5327: lidema beta1as ersättning för skador och sjuk-        enhets framtid bör planeras på lång sikt. Det
5328: domar de ådragit i krig (404/48). Med stöd av         har inte gjorts upp några avtal om saken -
5329: nämnda lag ersätts bl.a. anstaltvård.                 enligt sjukhusens värderingar kommer man att
5330:    Krigsinvalidsjukhuset i Kauniala har haft          få en tydligare uppfattning om situationen
5331: stor betydelse på grund av den krävande               under nästa årtionde. Enligt uppgift av bröd-
5332: anstaltvård och rehabilitering det har kunnat         raförbundet är dess syn på saken att Kauniala
5333: erbjuda krigsinvalidema. Krigsinvalidemas             krigsinvalidsjukhus knappast kan vara lösning-
5334: Brödraförbund äger sjukhuset och beslutar om          en på problemet med att ordna den psykiatri-
5335: dess förvaltning. Olycksfallsverket betalar sjuk-     ska vården vid Jorvs sjukhus. Social- och
5336: husets driftskostnader.                               hälsovårdsministeriets uppfattning är att det
5337:    I mellersta Nyland råder det brist på sjuk-        inte för tillfället är aktuellt att använda Kau-
5338: vårdsplatser inom den psykiatriska vården, till       niala krigsinvalidsjukhus för att ordna den
5339: skillnad från andra delar av landet. Det har          psykiatriska vården vid Jorvs sjukhus.
5340:     Helsingfors den 20 mars 1989
5341: 
5342:                                                                            Minister Tarja Halonen
5343:                                             1989 vp.
5344: 
5345: Kirjallinen kysymys n:o 33
5346: 
5347: 
5348: 
5349: 
5350:                                 Vuoristo ym.: Nikkelikuonan hyötykäytön lisäämisestä
5351: 
5352: 
5353:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5354: 
5355:   Outokumpu Oy:n Harjavallan tehtailla syn-          Suomessakin on kyllä mustaa kuonaa käy-
5356: tyy sulattoprosessin jätetuotteena nikkelikuo-    tetty lähinnä telakkateollisuudessa raepuhal-
5357: naa eli ns. mustaa kuonaa noin 300 tonnia,        lukseen jo kymmenisen vuotta. Jätettä jaloste-
5358: vuodessa 100 000 tonnia. Tehtailla on 30 vuo-     taan nakkilalaisessa yrityksessä Suomen mark-
5359: den ajan toimineesta nikkelisulatosta kertynyt    kinoille 15 000-20 000 tonnia vuodessa. Sa-
5360: Harjavaltaan 2,5 miljoonan tonnin jätevuori.      maan aikaan käytetään terveydelle vaarallista
5361:   Tämän valtavan jätevuoren hyötykäyttöä on       luonnonhiekkaa puhallusmateriaalina vuosit-
5362: nyt tositoimin ryhdytty paikallisesti mietti-     tain noin 80 000 tonnia.
5363: mään. Uusia hyötykäytön sovellutuksia onkin          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5364: löytynyt aina ulkomaille vientiin saakka. Mm.     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5365: Outokumpu Oy on sopinut norjalaisen Scan          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5366: Sand A/S-yhtiön kanssa 30 000-50 000 tonnin       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5367: vuosittaisesta viennistä Norjan Farsundiin val-
5368: mistuvan, kuonasta raepuhallusmateriaalia ja-
5369: lostavan tehtaan raaka-aineeksi.                            Onko Hallitus tietoinen luonnonhie-
5370:    Norjassa luonnonhiekan käyttö hiekkapu-               kan käyttämiseen hiekkapuhallusmate-
5371: hallusmateriaalina on kielletty. Pohjoismaista           riaalina liittyvistä terveydellisistä vaa-
5372: Suomi ja Tanska ovat tämän sallineet, joskin             roista, ja
5373: luonnonhiekan käytön rajoittamista koskevia                 mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
5374: ehdotuksia on aika ajoin esitetty erityisesti            että tätä Harjavallan "uusiutuvaa luon-
5375: kvartsipölyaltistumisten minimoimiseksi. Kui-            nonvaraa" voitaisiin enemmän ottaa
5376: tenkaan ehdotukset eivät ole yltäneet lainsää-           hyötykäyttöön myös meillä Suomes-
5377: däntötasolle.                                            sa?
5378:     Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1989
5379: 
5380:                     Raimo Vuoristo                         Jukka Gustafsson
5381: 
5382: 
5383: 
5384: 
5385: 290010D
5386: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 33
5387: 
5388: 
5389: 
5390: 
5391:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5392:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa       materiaalin laadusta riippumatta. Puhalluskoh-
5393: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       teen eristämiseen ja pölyisen ilman kohdepois-
5394: olette 15 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn          toon perustuvia käytännön tilanteissa toimivia
5395: kirjeenne n:o 122 ohella toimittanut valtioneu-     teknisiä ratkaisuja ei ole esitetty. Sen vuoksi on
5396: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        työntekijät varustettava raepuhalluksessa aina
5397: kansanedustaja Raimo Vuoriston ym. näin             hengityksensuojaimilla.
5398: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 33:          K vartsipölyn haitalliseksi tunnettu pitoisuus
5399:                                                     on 0,2 mgfm 3 . Kun kvartsi on selvästi vaaral-
5400:           Onko Hallitus tietoinen luonnonhie-       lisempaa kuin biologisesti vähätehoinen pöly, ei
5401:        kan käyttämiseen hiekkapuhallusmate-         kvartsipitoisen puhallusmateriaalin käyttö ole
5402:        riaalina liittyvistä terveydellisistä vaa-   suositeltava silloin, kun löytyy korvaava biolo-
5403:        roista, ja                                   gisesti vähätehoinen puhallusmateriaali.
5404:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,         Kun kuitenkin raepuhalluksessa puhallusma-
5405:        että tätä Harjavallan "uusiutuvaa luon-      teriaalin laadusta riippumatta on aina suojau-
5406:        nonvaraa" voitaisiin enemmän ottaa           duttava syntyvältä pölyltä tehokkaalla hengi-
5407:        hyötykäyttöön myös meillä Suomessa?          tyksensuojaimella, ei esimerkiksi työsuojeluhal-
5408:                                                     lituksessa ole katsottu tarpeelliseksi ryhtyä
5409:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         toimenpiteisiin kvartsipitoisen puhallusmate-
5410: taen seuraavaa:                                     riaalin kieltämiseksi raepuhalluksessa.
5411:                                                        Työsuojeluhallituksen kanta on, että mikäli
5412:    Hiekka- tai muussa raepuhalluksessa poiste-      kvartsipitoista luonnonhiekkaa vaarattomampi
5413: taan pintamateriaaleja suuntaamaila pintaan         puhallusmateriaali löydetään, sen käyttöön siir-
5414: ilmasuihkun avulla raepuhallusmateriaalia suu-      tymistä tullaan suosittelemaan.' Tällöin tulee
5415: rella nopeudella. Hienojakoisin raepuhallusma-      kuitenkin ottaa huomioon, että korvattaessa
5416: teriaali samoin kuin hienojakoisin irrotettu        vaaralliseksi osoittautunutta materiaalia uudel-
5417: pintamateriaali jäävät kohteen ympäristöön il-      la materiaalilla on uuden materiaalin vaaralli-
5418: maan. Mikäli työntekijöitä ei suojata tältä         suus tutkittava tarkoin. Työsuojeluhallituksen
5419: hienojakoiselta pölyltä, seurauksena voi olla       mielestä tätä periaatetta tulee noudattaa myös
5420: vakavia terveydellisiä vaikutuksia.                 nikkelikuonan osalta, eli ennen kuin nikkeli-
5421:    Luonnonhiekka sisältää yleensä kymmeniä          kuona eli niin sanottu musta kuona otetaan
5422: prosentteja kvartsia. K vartsi aiheuttaa hengi-     raepuhalluskäyttöön, sen vaarallisuus tulee tut-
5423: tettynä vuosien altistuksen seurauksena arpiku-     kia tarkoin.
5424: doksen kasvua keuhkoihin, mistä on puoles-             Kysymyksen toisen osan johdosta toteaisin,
5425: taan seurauksena keuhkojen kudoksen kim-            että jätteiden hyötykäytön lisäämiseksi on val-
5426: moisuuden vähenemistä. Tästä parantumatto-          tioneuvoston taholta tehty useita toimenpiteitä.
5427: masta muutoksesta käytetään nimitystä "sili-        Vuoden 1986 kesäkuussa valtioneuvosto asetti
5428: koosi", silloin, kun se on kvartsin aiheuttama.     niin sanotun ympäristötalouskomitean, jonka
5429: Yleisnimenä tällaisille muutoksille keuhkoissa      laajaan ympäristöpoliittiseen tehtäväkenttään
5430: käytetään nimitystä "keuhkopölysairaus". Sili-      sisältyi myös jätteiden hyödyntäminen. Komi-
5431: koosi ja muut kivipölykeuhkosairaudet ovat          teatyö valmistuu tämän kevään aikana, minkä
5432: usein työkyvyttömyyden tai ennenaikaisen kuo-       jälkeen voidaan ryhtyä käytännön toimenpitei-
5433: lemankin aiheuttavia vakavia sairauksia.            den valmisteluun. Vuoden 1986 heinäkuussa
5434:    Raepuhalluksessa puhalluskohteen ympäris-        valtioneuvosto teki periaatepäätöksen jätteiden
5435: tössä on ympäristön kokonaispölypitoisuus           hyödyntämisen kehittämisestä vuosina 1986-
5436: aina suurempi kuin hengitysilman biologisesti       1995. Periaatepäätöksessä todetaan muun
5437: vähätehoisen pölyn haitalliseksi tunnettu pitoi-    muassa:
5438: suus, joka on 10 mgfm 3 • Raepuhalluksessa on          "Muiden OECD-maiden tapaan myös Suo-
5439: pölyaltistukselta aina suojauduttava puhallus-      messa helpotetaan uusien teknisten sovellutus-
5440:                                       1989 vp. -      KK n:o 33                                          3
5441: 
5442: ten käyttöönottoinvestointien aloittamista jul-       ka tehtävänä on selvittää, millä tavoin valtion
5443: kisen rahoituksen avulla. Rahoituskohteena            varoista tulisi ohjata tukea jätettä raaka-ainee-
5444: tulevat kysymykseen alkuvaiheessa lähinnä yh-         na käyttäville teollisille yrityksille liiketaloudel-
5445: dyskuntajätteiden lajittelu- ja käsittelylaitosten    lisesti kannattavan toiminnan saavuttamiseksi.
5446: perustamisen tukeminen. Myöhemmässä vai-              Toimikunnan tehtävänä on valmistella ehdo-
5447: heessa myös teollisuudessa ja muussa tuotan-          tukset tarvittaviksi lainsäädännöllisiksi ja
5448: totoiminnassa syntyvän jätteen hyödyntämistä          muiksi toimenpiteiksi. Toimikunnan tulee saa-
5449: voidaan lisätä tällaisen tuen avulla.                 da työnsä päätökseen 30.9.1989 mennessä, ja
5450:    Ympäristöministeriön käyttöön varataan             toimikunnan tulee antaa välimietintö 30.4.1989
5451: määräraha, jolla voidaan tehokkaasti edistää          mennessä.
5452: jätteiden hyödyntämistä edistäviä, lähinnä kun-          Kysymyksessä esitetyn nikkelikuonan kuten
5453: nallisia investointeja. Uusi tukijärjestelmä kor-     yleensäkin teollisuuden jätteiden hyötykäytön
5454: vaa ympäristöministeriön nykyisin käytössä            lisäämiseen tähtäävien toimenpiteiden toteutta-
5455: olevan korkotukijärjestelmän."                        miseen voidaan ryhtyä vasta edellä esitetyn
5456:    Lisäksi kauppa- ja teollisuusministeriö asetti     selvittelytyön valmistuttua.
5457: viime vuoden marraskuussa toimikunnan, joo-
5458:      Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1989
5459: 
5460:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
5461: 4                                    1989 vp. -    KK n:o 33
5462: 
5463: 
5464: 
5465: 
5466:                              Till Riksdagens Herr Talman
5467:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        dammet oberoende av vilket slag av material
5468: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        som används vid blästringen. Några tekniska
5469: nr 122 av den 15 februari 1989 till vederböran-    lösningar genom vilka man i praktiken skulle
5470: de medlem av statsrådet översänt avskrift av       kunna isolera föremålet för blästringen och
5471: följande av riksdagsman Raimo Vuoristo m.fl.       avlägsna allokeringen av damm i luften har inte
5472: undertecknade spörsmål nr 33:                      anförts. Därför måste arbetstagarna alltid för-
5473:                                                    ses med andningsskydd vid torrblästring.
5474:          Är Regeringen medveten om de häl-             Den halt av kvartsdamm vilken betraktas
5475:        sorisker användningen av natursand          såsom menlig är 0,2 mgjm 3 . Då kvarts är
5476:        som sandblästringsmaterial medför, och      uppenbart farligare än biologiskt inert damm,
5477:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      kan användningen av kvartshaltigt blästrings-
5478:        ta för att göra det möjligt att i större    material inte rekommenderas om ett alterna-
5479:        utsträckning också hos oss i Finland        tivt, biologiskt inert blästringsmaterial finns att
5480:        återvinna denna "förnyelsebara natur-       tillgå.
5481:        resurs" från Harjavalta?                        Eftersom arbetstagaren likväl då det är fråga
5482:                                                    om torrblästring alltid, oberoende av blästrings-
5483:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      materialet, måste skydda sig för det damm som
5484: samt anföra följande:                              uppkommer med hjälp av ett effektivt andnings-
5485:    Vid sand- eller annan torrblästring avlägsnas   skydd, har t.ex. arbetarskyddsstyrelsen inte
5486: ytmaterialet genom att torrblästringsmaterialet    ansett det vara nödvändigt att vidta åtgärder i
5487: med stor hastighet med hjälp av en blästerstråle   syfte att förbjuda användningen av kvartshal-
5488: riktas mot ytan. Det mest finfördelade torr-       tigt blästringsmaterial vid torrblästring.
5489: blästringsmaterialet liksom också det mest fin-        Arbetarskyddsstyrelsen är av den åsikten att
5490: fördelade lösgjorda ytmaterialet allokeras i       om man kan finna ett blästringsmaterial som är
5491: luften i omgivningen. Om arbetstagarna inte        ofarligare än kvartshaltig natursand, rekom-
5492: skyddas för detta finfördelade damm kan            menderas övergång till ifrågavarande materia!.
5493: allvarliga följder för hälsan uppstå.              Härvid måste likväl beaktas att då materia!
5494:    Natursand innehåller vanligen tiotals procent   som visat sig vara farligt ersätts med ett nytt
5495: kvarts. Den som exponeras för och andas in         måste det nya materialets farlighet noga under-
5496: kvarts under en följd av år löper risk för att     sökas. Enligt arbetarskyddsstyrelsens åsikt bör
5497: ärrvävnad uppstår i lungorna, vilket för sin del   denna princip iakttas också i fråga om nickel-
5498: leder till att elasticiteten hos vävnaderna i      slagg, dvs. innan nickelslagg eller s.k. svart
5499: lungorna minskar. Detta förändrade tillstånd       slagg tas i bruk för torrblästring måste man
5500: som inte kan botas kallas silikos då det           noga undersöka hur farligt detta slagg är.
5501: förorsakats av kvarts. Som allmän benämning            Med anledning av spörsmålets andra del
5502: på dylika förändringar i lungorna används          konstaterar jag att staten har vidtagit ett flertal
5503: beteckningen "dammlungsjukdom". Silikos            åtgärder i syfte att öka återvinningen av avfall.
5504: och andra av stendamm förorsakade damm-            1 juni år 1986 tillsatte statsrådet den s.k.
5505: lungsjukdomar är ofta allvarliga sjukdomar         miljöekonomikommitten, i vars vittomfattande
5506: som medför arbetsoförmåga eller t.o.m. en          miljöpolitiska uppgiftsområde ingick också
5507: förtidig död.                                      återvinningen av avfall. Kommitten blir fårdig
5508:    Vid torrblästring är den totala dammhalten i    med sitt arbete under innevarande år, varefter
5509: miljön kring föremålet för blästringen alltid      beredningen av de praktiska åtgärder som skall
5510: större än den biologiskt inerta dammhalt i         vidtas kan påbörjas. I juli år 1986 fattade
5511: andningsluften viiken betraktas såsom menlig,      statsrådet ett principbeslut om utvecklandet av
5512: dvs. 10 mgjm 3 • Då det är fråga om torrbläst-     återvinningen av avfall åren 1986--1995. I
5513: ring måste arbetstagaren alltid skyddas mot        principbeslutet konstateras bl.a.:
5514:                                      1989 vp. -     KK n:o 33                                       5
5515: 
5516:    "På samma sätt som i de övriga OECD-                Därjämte tillsatte handels- och industriminis-
5517: länderna används också i Finland offentlig          teriet i november förra året en kommission
5518: finansiering för att stöda investeringar för        med uppgift att utreda det sätt på vilket stöd
5519: ibruktagandet av nya tekniska tillämpningar.        från statens medel bör styras tili industriföretag
5520: Under det inledande skedet kommer finansie-         som använder avfall som råmaterial i syfte att
5521: ringen närmast att gälla stöd för grundandet av     uppnå en i fOretagsekonomiskt avseende lön-
5522: sorterings- och behandlingsanläggningar för         sam verksamhet. Kommissionen har tili uppgift
5523: kommunalt avfall. I ett senare skede kan            att bereda förslag tili nödvändiga lagstiftnings-
5524: återvinningen av även sådant avfall som upp-        och andra åtgärder. Kommissionen skall vara
5525: kommer inom industrin och vid annan produk-         fårdig med sitt arbete före 30.9.1989, och
5526: tionsverksamhet ökas med hjälp av sådant            kommissionen skall avge ett delbetänkande
5527: stöd.                                               före 30.4.1989.
5528:    Till miljöministeriets disposition ställs ett       Sådana i spörsmålet anförda åtgärder som
5529: anslag med vilket sådana närmast kommunala          syftar till ökad återvinning av nickelslagg lik-
5530: investeringar som syftar tili återvinning av        som överhuvudtaget av avfall från industrin
5531: avfall kan främjas. Det nya systemet ersätter       kan vidtas först efter det att det ovan nämnJ).a
5532: det räntestödssystem som för närvarande till-       utredningsarbetet blivit fårdigt.
5533: lämpas av miljöministeriet."
5534:     Helsingfors den 28 mars 1989
5535: 
5536:                                                    Handels- och industriminister Ilkka Suominen
5537:                                               1989 vp.
5538: 
5539: Kirjallinen kysymys n:o 34
5540: 
5541: 
5542: 
5543: 
5544:                                  Rinne: Porin Tahkoluotaan rakennettavan hiilivoimalan päästö-
5545:                                     jen puhdistamisesta
5546: 
5547: 
5548:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5549:    Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suomi-        Nyt kun hallitus on tehnyt Satakunnan
5550: sen vastauksesta kansanedustaja Heikki Rin-         kannalta turmiollisen valinnan, olisi huolehdit-
5551: teen kysymykseen (KK n:o 703/1988 vp.) sel-         tava siitä, että ainakin osa tulevista saasteista
5552: viää, että voimalaratkaisua ei tulla tekemään       voitaisiin puhdistaa. Sitä varten tulisi varata
5553: ympäristöystävälliselle maakaasupohjalle. Voi-      todennäköisesti satojen miljoonien markkojen
5554: mala rakennetaan kivihiilelle. Tämä tulee mer-      määräraha puhdistuksen tehon nostamiseksi.
5555: kitsemään vakavaa uhkaa Porin ja lähiympä-          Ihmisten tulee saada tietää tulevien saasteiden
5556: ristön ihmisten terveydelle, Satakunnan alueen      määrä ennen rakennustyöhön ryhtymistä.
5557: pohjavesille, metsille ja tuhoa matalammille
5558: vesistöille. Nykyisten tietojen mukaan kivihiili-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5559:                                                     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
5560: ratkaisun seurauksena typpipäästöt lisääntyisi-
5561: vät yli 100 prosenttia ja rikkipäästöt yli 50       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5562: prosenttia. Ihmisten terveys ja luonto eivät tätä   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5563: lisäkuormitusta kestä. Kivihiiliratkaisu on ta-
5564: kaisku Porin ja koko Satakunnan kestävälle ja
5565:                                                                Mihin konkreettisiin ja mitattaviin
5566: pitkäjänteiselle kehittämiselle. Alueella on jo
5567: nyt erittäin vakavia ympäristötuhoja ja -hait-              toimenpiteisiin ja millä aikataululla
5568:                                                             Hallitus ryhtyy Porin Tahkoluodon ki-
5569: toja. On vahinko, että ympäristöystävällinen ja
5570: työpaikkoja luova maakaasuratkaisu yksiselit-               vihiilivoimalan tulevien tuhoisten pääs-
5571:                                                             tökuormitusten vähentämiseksi?
5572: teisesti torjutaan.
5573:     Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1989
5574: 
5575:                                            Heikki Rinne
5576: 
5577: 
5578: 
5579: 
5580: 290010D
5581: 2                                     1989 vp. -      KK n:o 34
5582: 
5583: 
5584: 
5585: 
5586:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5587:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        pienemmät kuin nykyisen laitoksen päästöt
5588: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         silloinkin kun molemmat käyvät täydellä tehol-
5589: olette 15 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn            la.
5590: kirjeenne n:o 123 ohella toimittanut valtioneu-           Hallituksessa valmistellaan parhaillaan sää-
5591: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          döksiä myös typen oksidien vähentämiseksi.
5592: kansanedustaja Heikki Rinteen näin kuuluvas-          Valmiina on virkamiestasolla valmisteltu ehdo-
5593: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 34:                 tus päästöjen vähentämisestä uusissa kattilalai-
5594:                                                       toksissa. Uusiin energiantuotantolaitoksiin ra-
5595:           Mihin konkreettisiin ja mitattaviin         joittuvat toimenpiteet eivät kuitenkaan riitä
5596:        toimenpiteisiin ja millä aikataululla          täyttämään niitä kansainvälisiä velvoitteita, joi-
5597:        Hallitus ryhtyy Porin Tahkoluodon ki-          hin Suomi on jo tavalla tai toisella sitoutunut.
5598:        vihiilivoimalan tulevien tuhoisten pääs-       Toimenpiteitä vaaditaan myös ennen kaikkea
5599:        tökuormitusten vähentämiseksi?                 liikenteen, mutta myös vanhojen energiantuo-
5600:                                                       tantolaitosten päästöjen vähentämiseksi. Näiltä
5601:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           osin valmistelutyö on hallituksessa kesken.
5602: taen seuraavaa:                                           Virkamiestasolla valmistuneen ehdotuksen
5603:                                                       mukaan uusien, suurien kivihiilivoimalaitosten
5604:    Valtioneuvosto on helmikuun 12 päivänä             typen oksidien päästöt rajoitettaisiin alle vii-
5605: vuonna 1987 antanut päätöksen kivihiiltä käyt-        denteen osaan siitä mitä ne vastaavan kokoi-
5606: tävien voimalaitosten ja kattilalaitosten rikki-      silla vanhoilla laitoksilla ovat. Ehdotuksen
5607: päästöjen rajoittamisesta (valtioneuvoston pää-       mukaan uusien, suurien kivihiilivoimalaitosten
5608: tös n:o 159/87). Tämän päätöksen mukaan               ja maakaasuvoimalaitosten typen oksidien
5609: saavat uudet, heinäkuun 1987 ensimmäisen              päästöt olisivat käytännössä samansuuruiset,
5610: päivän jälkeen valmistuvat, polttoaineteholtaan       eivätkä laitokset tältä osin siten eroaisi oleelli-
5611: yli 150 MW:n suuruiset kattilalaitokset päästää       sesti toisistaan.
5612: ilmaan rikin oksideja korkeintaan 140 mg                  On selvää, että päästöjen vähentämisestä
5613: kattilaan syötettyä 1 MJ:n suuruista energia-         aiheutuu kustannuksia verrattuna siihen, ettei
5614: määrää kohden. Tämän päätöksen mukaisesti             niitä vähennettäisi lainkaan. Porin mahdollisen
5615: Porin Tahkoluotoon mahdollisesti tuleva uusi          uuden kivihiililaitoksen savukaasujen puhdis-
5616: kivihiilivoimalaitos tullaan varustamaan ajan-        tuslaitteiden kustannukset ovat satojen miljoo-
5617: mukaisella rikinpoistolaitteella. Niinpä laitok-      nien markkojen suuruiset. Yleisesti hyväksytyn
5618: sen rikkidioksidin päästöt heti laitoksen käyn-       periaatteen mukaisesti minkä tahansa toimin-
5619: nistyttyä ovat vähemmän kuin puolet (noin             nan aiheuttamat kustannukset kattaa toimin-
5620: 3 000--4 000 t S0 2) siitä mitä alueella nykyisin     nan harjoittaja itse. Tässä tapauksessa siis
5621: olevasta laitoksesta saman käyttöajan puitteis-       välittömästi voimalaitoksen rakennuttaja ja vä-
5622: sa ilmaan pääsee, siitäkin huolimatta, että uusi      lillisesti sähkön käyttäjä. Tämä on periaate,
5623: laitos on nykyistä laitosta suurempi.                 jolla ympäristökustannukset voidaan suunnata
5624:    Saman päätöksen mukaisesti myös vanhojen           oikein, ts. rasittamaan niitä energiantuotanto-
5625: kivihiiltä käyttävien kattilalaitosten rikkipääs-     muotoja, jotka ympäristökuormitusta aiheutta-
5626: töjä on 1 päivään tammikuuta 1994 mennessä            vat, ja jotta ympäristöystävällisten energiantuo-
5627: rajoitettava. Käytännössä tämä merkitsee ri-          tantomuotojen kilpailukykyä voidaan paran-
5628: kinpoistolaitteiden asentamista myös sellaisiin       taa. Tämän periaatteen sisällä voitaneen kui-
5629: vanhoihin kivihiililaitoksiin, joilla on käyttö-      tenkin harkita tulisiko ja voitaisiinko ympäris-
5630: ikää jäljellä yli 15 000 h, tai sitten siirtymistä    tönsuojeluinvestointeja esim. vanhoihin voima-
5631: niukkarikkisten polttoaineiden käyttöön. Tä-          laitoksiin kiirehtiä valtion korkotukilainoin ja
5632: män ajankohdan jälkeen uuden ja vanhan                näiden investointien liikevaihtoveroa helpotta-
5633: laitoksen yhteiset rikin päästöt ovat paljon          malla.
5634:     Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1989
5635: 
5636:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
5637:                                        1989 vp. -     KK n:o 34                                       3
5638: 
5639: 
5640: 
5641: 
5642:                                Tili Riksdagens Herr Talman
5643:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           na mängden svavelutsläpp från den nya och
5644: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           den gamla anläggningen att vara mycket mind-
5645: nr 123 av den 15 februari 1989 tili vederböran-       re än den nuvarande anläggningens utsläpp
5646: de medlem av statsrådet översänt avskrift av          också då båda går med full effekt.
5647: följande av riksdagsman Rinne undertecknade              I regeringen bereds som bäst också stadgan-
5648: spörsmål nr 34:                                       den om minskning av kväveoxider. Ett på
5649:                                                       tjänstemannanivå berett förslag om minskning
5650:                                                       av utsläppen från nya pannanläggningar har
5651:           Vilka konkreta och mätbara åtgärder         redan blivit klart. Dessa åtgärder, som begrän-
5652:        ämnar Regeringen vidta, och enligt             sar sig till nya anläggningar för energiproduk-
5653:        viiken tidtabell, för att minska belastning-   tion, räcker emellertid inte tili för att de
5654:        en av de kommande, förödande ut-               internationella förpliktelser som Finland på ett
5655:        släppen ur stenkolskraftverket på Tah-         eller annat sätt redan har förbundit sig att
5656:        koluoto i Björneborg?                          iaktta skall uppfyllas. Åtgärder krävs också
5657:                                                       framför allt för att minska utsläppen från
5658:                                                       trafiken men också från de gamla anläggning-
5659:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         arna för energiproduktion. I fråga om detta
5660: samt anföra följande:                                 pågår beredningsarbetet i regeringen.
5661:    Statsrådet utfårdade den 12 februari 1987 ett         Enligt det förslag som har utarbetats på
5662: beslut om begränsande av svaveldioxidutsläpp          tjänstemannanivå skall kväveoxidutsläppen
5663: från kraftverk och pannanläggningar som an-           från nya, stora stenkolskraftverk begränsas till
5664: vänder stenkoi (statsrådets beslut nr 159/87).        mindre än en femtedel av vad de är i gamla
5665: Enligt detta beslut får de nya pannanläggning-        anläggningar av samma storlek. Enligt försla-
5666: ar som blir färdiga efter den 1 juli 1987 och         get kommer kväveoxidutsläppen från de nya,
5667: vilkas bränsleeffekt överstiger 150 MW släppa         stora stenkolskraftverken och naturgaskraftver-
5668: ut högst 140 mg svaveloxid per i pannan               ken i praktiken att vara lika stora, och anlägg-
5669: inmatad energimängd på 1 MJ. I enlighet med           ningarna skiljer sig därmed inte tili denna del i
5670: detta beslut kommer det stenkolskraftverk som         väsentlig grad från varandra.
5671: eventuellt byggs på Tahkoluoto i Björneborg              Det är klart att minskningen av utsläppen
5672: att utrustas med tidsenlig avsvavlingsappara-         kommer att medföra att kraftverket blir dyrare
5673: tur. Sålunda kommer anläggningens svaveldi-           i synnerhet jämfört med om man inte alls
5674: oxidutsläpp genast då anläggningen har körts          minskar utsläppen. Kostnaderna för apparatur
5675: igång att vara mindre än hälften (ca 3 000-           för rengöring av rökgaser i det nya stenkols-
5676: 4 000 t S02) av den mängd som kommer ut i             kraftverk som eventuellt kommer att byggas i
5677: luften under samma driftstid från den anlägg-         Björneborg uppgår tili hundratals miljoner
5678: ning som finns på området i dagens läge, trots        mark. I enlighet med en allmänt godkänd
5679: att den nya anläggningen kommer att vara              princip täcker den som bedriver verksamhet, av
5680: större än den nuvarande.                              vilket slag som helst, själv de kostnader som
5681:                                                       uppkommer på grund av verksamheten. I detta
5682:    I enlighet med samma beslut skall också            fall är det alltså direkt den som låter bygga
5683: svavelutsläppen från de gamla pannanläggning-         kraftverket och indirekt elförbrukarna som står
5684: ar som använder stenkoi begränsas senast den          för kostnaderna. Detta är en princip genom
5685: 1 januari 1994. I praktiken betyder detta             viiken miljökostnaderna kan kanaliseras åt rätt
5686: installation av avsvavlingsapparatur också i          håll, m.a.o. så att de blir en börda för de
5687: sådana gamla stenkolsanläggningar vilkas åter-        energiproduktionsformer som utgör en belast-
5688: stående driftstid är mer än 15 000 h eller            ning för miljön. Dessutom kan konkurrens-
5689: övergång tili bränslen som är svavelfattiga.          kraften för de miljövänliga formerna av ener-
5690: Efter denna tidpunkt kommer den sammantag-            giproduktion förbättras på detta sätt. Inom
5691: 4                                  1989 vp. -   KK n:o 34
5692: 
5693: denna princip torde man dock kunna överväga     snabbare exempelvis genom att bevilja statliga
5694: om man bör och kan få investeringama i          räntestödslån och genom att lätta på omsätt-
5695: miljövård t.ex. i de gamla kraftverken att gå   ningsskatten på dessa investeringar.
5696:     Helsingfors den 28 mars 1989
5697: 
5698:                                             Handels- och industriminister Ilkka Suominen
5699:                                              1989 vp.
5700: 
5701: Kirjallinen kysymys n:o 35
5702: 
5703: 
5704: 
5705: 
5706:                                  Puska: Hirvituhojen torjunnasta rajavyöhykkeellä
5707: 
5708: 
5709:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5710:   Hirvien aiheuttamat tuhot rajavyöhykkeen         tuhojen torjumiseksi. Tällöin tulisi kai ensisi-
5711: metsille ovat paikoitellen varsin suuria. Raja-    jaisesti kysymykseen sellainen järjestelmä, että
5712: vyöhykkeen leveys vaihtelee tunnetusti. Esimer-    paikalliset viranomaiset voisivat antaa harkin-
5713: kiksi monissa osissa Pohjois-Karjalaa vyöhyk-      tansa mukaan metsästysseuroille oikeuden hir-
5714: keen leveys on 2-3 kilometriä. Näillä varsin       vien ajamiseen sekä kokeneille metsästäjille
5715: laajoilla metsäalueilla pitäisi hirvituhojen vä-   oikeuden ampua hirviä myös rajavyöhykkeellä.
5716: hentämiseksi päästä myös metsästämään hir-         Tällöinkin olisi luonnollisesti suljettava pois
5717: viä.                                               esimerkiksi yhden kilometrin levyinen rajavyö-
5718:    Ainakin Pohjois-Karjalassa on usealla tahol-    hyke ja annettava lupa ampua ainoastaan
5719: la tuotu esille ajatus, että nykyolosuhteissa ei   rajalta poispäin.
5720: nykyisen levyinen rajavyöhyke ole enää tar-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5721: peen. On esitetty rajavyöhykkeen kaventamista      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
5722: 500 metriin. Tämä ratkaisisi myös edellä esite-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5723: tyn ongelman.                                      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5724:    Ellei rajavyöhykkeen olennainen kaventami-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5725: nen kuitenkaan lähitulevaisuudessa ole mah-               ryhtyä hirvien rajavyöhykkeen metsille
5726: dollista, tulisi ryhtyä muihin toimenpiteisiin            paikoitellen aiheuttamien varsin huo-
5727: hirvien rajavyöhykkeen metsille aiheuttamien              mattavien tuhojen torjumiseksi?
5728:     Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1989
5729: 
5730:                                            Pekka Puska
5731: 
5732: 
5733: 
5734: 
5735: 290010D
5736: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 35
5737: 
5738: 
5739: 
5740: 
5741:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5742:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       mahdollista ja maanomistukseen tai vuokraoi-
5743: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       keuteen perustuva oleskelu ja liikkuminen alu-
5744: olette 15 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn          eella sallitaan.
5745: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Hirvenmetsästys rajavyöhykkeellä on toteu-
5746: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       tettu siten, että metsästäjät ovat voineet liittää
5747: edustaja Puskan näin kuuluvasta kirjallisesta       vyöhykkeellä olevat alueensa metsästyslupa-
5748: kysymyksestä n:o 35:                                alueeseen ja eräillä vyöhykealueilla poliisipiirin
5749:                                                     päällikön erityisluvalla voineet ajaa hirviä, lo-
5750:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       pettaa haavoittuneen hirven sekä noutaa kaa-
5751:        ryhtyä hirvien rajavyöhykkeen metsille       tuneen hirven. Varsinaista metsästystä vyöhyk-
5752:        paikoitellen aiheuttamien varsin huo-        keellä ei ole sallittu. Metsästäjien ilmoituksen
5753:        mattavien tuhojen torjumiseksi?              mukaan hirvet hakeutuvat metsästysaikana
5754:                                                     muita alueita rauhallisemmille vyöhykealueille
5755:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       ja myös aiheuttavat siellä vahinkoa muita
5756: vasti seuraavaa:                                    alueita enemmän. Vastaavia ongelmia on esiin-
5757:    Rajavyöhykelain (403/47) tarkoituksena on        tynyt mm. majavan sekä suurpetojen kohdalla.
5758: rajarauhan sekä yleisen järjestyksen ja turval-     Mm. metsähallinnon, puutavarayhtiöiden sekä
5759: lisuuden ylläpitäminen ja tehostaminen raja-        metsänhoitoyhdistysten edustajat ovat esittä-
5760: alueella. Rajavyöhykelain 1 §:n mukaan raja-        neet huolestuneisuutensa asiasta. Ongelman
5761: vyöhykkeen leveys on maarajan kohdalla kol-         ratkaisemiseksi metsästäjät ovat ehdottaneet
5762: me ja merirajan kohdalla neljä kilometriä,          vyöhykkeellä liikkumista ja aseen käyttöä met-
5763: mutta sisäasiainministeriö voi paikallisista olo-   sästyksen yhteydessä koskevia määräyksiä väl-
5764: suhteista riippuen määrätä sen kapeammaksi.         jennettäviksi.
5765: Rajavyöhykkeen laajuus on kavennettu sisä-             Rajavartiolaitoksen esikunnan ilmoituksen
5766: asiainministeriön päätöksellä (702/79) 1.9.1979     mukaan rajavyöhykkeen kaventaminen nykyi-
5767: lukien niin kapeaksi kuin se on katsottu voi-       sestään tai metsästyksen salliminen rajavyöhyk-
5768: tavan tehdä vaarantamatta rajavyöhykelain           keellä samanlaisena kuin muualla maassa ei ole
5769: tarkoitusta. Viime vuosina on muutoinkin py-        mahdollista vaarantamatta rajarauhaa sekä
5770: ritty vähentämään rajavyöhykkeestä johtuvien        yleistä järjestystä ja turvallisuutta raja-alueella.
5771: rajoitusten aiheuttamia hankaluuksia rajaseu-       Hirvien kuten yleensä riistaeläinten aiheutta-
5772: dun asukkaille. Rajavyöhykeasetuksessa (713/        mien vahinkojen torjuminen rajavyöhykkeellä
5773: 84) mainitun liikkumis- ja oleskeluluvan (raja-     on tällöin mahdollista ainoastaan tehostamalla
5774: vyöhykelupa) saamiseksi hakijan on esitettävä       metsästystä ko. alueiden ulkopuolella, vähen-
5775: hyväksyttävä syy. Sisäasiainministeriön ohjei-      tämällä eläinten siirtymiä ko. alueille kantojen
5776: den mukaan luvan myöntämisen perusteiksi ei         rakennetta kehittämällä sekä estämällä eläinten
5777: voida hyväksyä rajan katsomista, marjastamis-       karkote- ym. torjuntakeinojen avulla vahinko-
5778: ta, metsästämistä, kalastamista tai muuta näi-      jen syntyminen samoin kuin metsästyksen ul-
5779: hin rinnastettua syytä. Sen sijaan peruselinkei-    kopuolelle jäävien muidenkin esim. suojelu- ja
5780: nojen harjoittaminen on rajavyöhykkeelläkin         asutusalueiden kohdalla.
5781:     Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1989
5782: 
5783:                                                                            Ministeri Ole Norrback
5784:                                       1989 vp. -     KK n:o 35                                      3
5785: 
5786: 
5787: 
5788: 
5789:                               Tili Riksdagens Herr Talman
5790:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Ä1gjakten inom gränszonen har skett så att
5791: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          jägarna har kunnat foga sina områden i zonen
5792: av den 15 februari 1989 tili vederbörande            tili jakttillståndsområdet och inom vissa zon-
5793: medlem av statsrådet översänt avskrift av            områden har jägarna med specialtillstånd av
5794: följande av riksdagsman Puska undertecknade          chefen för polisdistriktet kunnat driva älg,
5795: spörsmål nr 35:                                      avliva en sårad älg samt hämta en död älg.
5796:                                                      Egentlig jakt är inte tillåten inom zonen. Enligt
5797:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen             uppgift av jägarna söker sig älgarna under
5798:        vidta för att förebygga de ställvis myck-     jakttiden tili zonområdena, som är lugnare än
5799:        et betydande skador som älgarna för-          de andra områdena, och de förorsakar också
5800:        orsakat skogarna vid gränszonen?              skada där mera än inom andra områden.
5801:                                                      Motsvarande problem har förekommit bl.a. i
5802:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        fråga om bäver och stora vilddjur. Represen-
5803: samt anföra följande:                                tanter för bl.a. skogsförvaltningen, trävarubo-
5804:   Avsikten med lagen om gränszon (403/47) är         lagen samt skogsvårdsföreningarna har uttalat
5805: att upprätthålla och effektivera gränsfreden         sin oro över detta. Såsom en lösning på
5806: samt den allmänna ordningen och säkerheten           problemet har jägarna föreslagit att de bestäm-
5807: på gränsområdet. Enligt 1 § lagen om gränszon        melser som gäller fårdsel inom zonen och
5808: är gärnszonen invid en landgräns tre kilometer       användning av vapen i samband med jakt
5809: och invid en havsgräns fyra kilometer, men           lindras.
5810: inrikesministeriet kan beroende på de lokala             Enligt uppgift av staben för gränsbevaknings-
5811: förhållandena även fastställa en smalare zon.        väsendet är det inte möjligt att göra gränszo-
5812: Genom inrikesministeriets beslut (702/79) har        nen smalare än den är för närvarande eller att
5813: gränszonen 1.9.1979 gjorts så mycket smalare         tillåta jakt inom gränszonen i samma utsträck-
5814: som det har ansetts möjligt utan att syftet med      ning som annanstans i landet utan att gräns-
5815: lagen om gränszon äventyras. Under de senaste        freden samt den allmänna ordningen och sä-
5816: åren har man också annars försökt minska de          kerheten inom gränsområdet äventyras. De
5817: olägenheter som de av gränszonen föranledda          skador som älgar och villebråd i allmänhet
5818: begränsningarna åsamkar gränstraktens befolk-        förorsakar inom gränszonen kan således före-
5819: ning. För att få sådant tillstånd tili fårdsel och   byggas endast genom att effektivera jakten
5820: vistelse (gränszonstilistånd) som nämns i för-       utanför ifrågavarande områden, genom att
5821: ordningen om gränszon (713/84) skall sökan-          minska djurens övergång tili ifrågavarande
5822: den ange ett godtagbart skäl. Enligt inrikesmi-      områden genom att utveckla beståndens sam-
5823: nisteriets anvisningar kan inte beskådan4e av        mansättning, samt genom att med hjälp av
5824: gränsen, bärplockning, jakt, fiske eller ett         avskräcknings- o.dyl. bekämpningsmedel för
5825: annat jämförbart skäl godkännas som grund            djur förhindra att skador uppstår, på samma
5826: för beviljande av tillstånd. Däremot är det          sätt som i fråga om andra områden där det inte
5827: möjligt att bedriva grundnäringar inom gräns-        är tillåtet att jaga, t.ex. inom skydds- och
5828: zonen och vistelse och färdsel som grundar sig       bosättningsområden.
5829: på jordinnehav eller arrenderätt är tillåten på
5830: området.
5831:      Helsingfors den 17 mars 1989
5832: 
5833:                                                                            Minister Ole Norrback
5834:                                                1989 vp.
5835: 
5836: Kirjallinen kysymys n:o 36
5837: 
5838: 
5839: 
5840: 
5841:                                   Vistbacka ym.: Alajärven, Alavuden ja Kristiinankaupungin
5842:                                       aluehälytyskeskusten säilyttämisestä
5843: 
5844: 
5845:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5846: 
5847:    Valtakunnallisessa yleissuunnitelmassa palo-      keskuksen säilyttämistä Alajärvellä Ja myös
5848: ja pelastustoimen järjestämisestä ja kehittämi-      muilla pienillä paikkakunnilla:
5849: sestä vuosina 1986--1990 todetaan: "Sisä-               - pieni vikaantumisprosentti
5850: asiainministeriö selvittää mahdollisuudet muo-          - palokuntaa avustavien yhteistyölaitosten
5851: dostaa hälytysalueita nykyistä tarkoituksenmu-       saatavuus onnettomuustilanteissa (sähkölaitos,
5852: kaisemmiksi kokonaisuuksiksi. Pyrkimyksenä           puhelinlaitos, vesilaitos)
5853: on keskusten toiminnan tehostaminen ja sekä             - paikallistuntemus (samannimisiä kyliä ja
5854: valtiolle että kunnille aiheutuvien kustannusten     taloja)
5855: alentaminen."                                           - palokuntien välinen hyvä yhteistyö; koko
5856:    Vaasan lääninhallituksen asettama hälytys-        hälytysalueen henkilöstö tuntee toisensa
5857: aluetyöryhmä on päätynyt esittämään äänin 4             - viestintälaitteiden toiminta varmaa, kos-
5858: puolesta ja 3 vastaan, että Vaasan läänin            ka ei ole useita kauko-ohjauspaikkoja
5859: aluehälytyskeskuksista lakkautettaisiin Alajär-         - väestön perusturvallisuuden tunteen vah-
5860: ven, Alavuden ja Kristiinankaupungin aluehä-         vistaminen, kuten vanhusten turvapuhelinjär-
5861: lytyskeskukset ja Vaasan lääniin jäisivät Kok-       jestelmien kehittäminen
5862: kolan, Pietarsaaren, Seinäjoen ja Vaasan alue-          - avuntarvitsijana turvallisuuden tunne sii-
5863: häl ytyskesk uk set.                                 tä, että hälytyskeskus on lähellä; tilastollinen
5864:    Alajärven aluehälytyskeskusalueen kunnat          kontakti todennäköisempi
5865: Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi ja Vimpeli ovat          - aluehälytyskeskuksen tarjoamat moni-
5866: saattaneet Vaasan maaherran tietoon yhteisen         puoliset palvelut.
5867: kannanottonsa, jossa ne paheksuvat työryh-              Hälytysalueiden yhdistämisestä aiheutuu
5868: män esitystä. Kuntien käsityksen mukaan alue-        puolestaan seuraavia haittoja:
5869: hälytyskeskuspalvelut osana yleisiä turvalli-           - palvelut heikkenevät
5870: suuspalveluja kuuluvat peruspalvelujen piiriin.         - puhelinverkon tukkeutuminen sulkee
5871: Ison ja pienen aluehälytyskeskuksen toiminnan        suuremman alueen pois
5872: sisällöllä on oleellinen ero. Suuri aluehälytys-        - A-tilaajan identifiointi ei ole mahdollista
5873:  keskus pystyy hoitamaan vain kiireelliset palo-     koko alueella; avuntarvitsijan paikallistaminen
5874: ja pelastustoimen välitystehtävät, kun pienem-       vaikeaa
5875:  mässä aluehälytyskeskuksessa voidaan hoitaa            - pelko koulutuksen suuntautumisesta suu-
5876: lukuisa joukko muitakin ihmisen perusturvalli-       rempiin taajamiin eli pois nykyiseltä yhteistoi-
5877:  suuteen liittyviä tehtäviä.                         minta-alueelta
5878:     Mikäli pienet aluehälytyskeskukset lakkaute-        - elinkeinoelämälle kohdistuvat kustannuk-
5879:  taan ja toiminnot siirretään suuriin aluehäly-      set nousevat.
5880:  tyskeskuksiin, joutuvat kunnat kuitenkin järjes-       Lisäksi LA-puhelimet ovat koko ajan yleis-
5881:  tämään jollakin muulla tavalla muut kuin            tymässä. Koska LA-puhelimien avulla pysty-
5882:  kiireelliset palo- ja pelastustoimen tehtävät.      tään saamaa apu onnettomuuspaikalle vain
5883:  Tällöin kuitenkin kustannusvastuu niistä jää        suhteellisen lähellä olevan aluehälytyskeskuk-
5884:  yksin kuntien maksettavaksi. Näin ollen ei          sen kautta puhelimien lyhyen kantomatkan
5885:  todellisuudessa synny mitään kokonaiskustan-        takia, ei aluehälytyskeskusverkkoa tulisi har-
5886:  nussäästöjä, vaan kustannuksista entistä suu-       ventaa.
5887:  rempi osa siirtyy kuntien maksettavaksi.               Edellä olevan perusteella tuntuu täysin pe-
5888:     Lisäksi seuraavat tekijät tukevat aluehälytys-   rusteettomalta hälytysaluetyöryhmän esitys
5889: 290010D
5890: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 36
5891: 
5892: Vaasan läänin aluehälytyskeskuksien osalta                    Onko Hallitus tietoinen, että Vaasan
5893: Alajärven, Alavuden ja Kristiinankaupungin                 läänissä aiotaan lakkauttaa kolme tällä
5894: aluehälytyskeskusten lakkauttamisesta.                     hetkellä toimivaa aluehälytyskeskusta
5895:                                                            eli Alajärven, Alavuden ja Kristiinan-
5896:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-         kaupungin aluehälytyskeskukset, kuten
5897: tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme               jo osin Oulun läänissä on tehty, ja
5898: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5899: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                ryhtyä tämänsuuntaisen kehityksen tor-
5900:                                                            jumiseksi?
5901:     Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1989
5902: 
5903:          Raimo Vistbacka                Mari ta J urva               Sulo Aittoniemi
5904:          Heikki Riihijärvi              Lea Mäkipää                  Tina Mäkelä
5905:                                       1989 vp. -     KK n:o 36                                      3
5906: 
5907: 
5908: 
5909: 
5910:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5911: 
5912:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kaslukuun ja keskuksen suoritemäärään ovat
5913: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        pienillä hälytysalueilla moninkertaiset verrattu-
5914: olette kirjeenne n:o 125 ohella 15 päivänä           na suuriin hälytysalueisiin. Esimerkiksi Alajär-
5915: helmikuuta 1989 lähettänyt valtioneuvoston           ven aluehälytyskeskuksen käyttömenot vuonna
5916: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan-           1986 olivat hälytysalueen asukasta kohti 31
5917: edustaja Vistbackan ym. tekemän seuraavan            markkaa. Vastaavasti esimerkiksi Seinäjoen
5918: sisältöisen kirjallisen kysymyksen n:o 36:           aluehälytyskeskuksen käyttömenot olivat vain
5919:                                                      7,2 markkaa hälytysalueen asukasta kohti.
5920:           Onko Hallitus tietoinen, että Vaasan          Palo- ja pelastustoimen valtionosuusjärjestel-
5921:        läänissä aiotaan lakkauttaa kolme tällä       mä muuttui tämän vuoden alussa. Valtion-
5922:        hetkellä toimivaa aluehälytyskeskusta         osuus kunnille maksettiin aiemmin todellisten
5923:        eli Alajärven, Alavuden ja Kristiinan-        kustannusten perusteella. Valtio maksoi esimer-
5924:        kaupungin aluehälytyskeskukset, kuten         kiksi Alajärven aluehälytyskeskuksen käyttö-
5925:        jo osin Oulun läänissä on tehty, ja           menoista 75 %. Nyt valtionosuus maksetaan
5926:                                                      kunnille Iaskennallisin perustein, eikä se täten
5927:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        ole enää riippuvainen todellisista kuluista.
5928:        ryhtyä tämänsuuntaisen kehityksen tor-        Kunnat joutuvat nyt tarkastelemaan aluehäly-
5929:        jumiseksi?                                    tyskeskuskulujaan bruttomääräisinä. Esimer-
5930:                                                      kiksi Alajärven hälytysalueen kuntien aluehä-
5931:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           lytyskeskusmenot ovat kasvaneet tosiasiallisesti
5932: taen seuraavaa:                                      nelinkertaisiksi.
5933:                                                         Muun muassa valtioneuvoston raha-asiain-
5934:    Sisäasiainministeriö jakoi maan hälytysaluei-     valiokunta ja valtiontalouden tarkastusvirasto
5935: siin vuonna 1976. Jako perustui ensisijaisesti       ovat kiinnittäneet huomiota pienten hälytys-
5936: puhelinverkkoryhmäjakoon. Sen aikaisella pu-         alueiden epätaloudellisuuteen. Sisäasiainminis-
5937: helintekniikalla oli vaikea muodostaa useista        teriön kehotuksesta on tehty läänikohtaiset
5938: verkkoryhmistä koostuvia hälytysalueita. Puhe-       selvitykset hälytysaluejaon kehittämismahdolli-
5939: lintekniikan kehityksen ansiosta tällaista estettä   suuksista. Ministeriön asettama työryhmä, jon-
5940: ei enää ole.                                         ka tehtävänä on tehdä asiasta valtakunnallinen
5941:    Puhelinverkkoryhmiin pohjautuvina hälytys-        selvitys, jättää mietintönsä'22.3.1989.
5942: alueista tuli hyvin erikokoisia. Helsingin häly-        Työryhmän ehdotuksista on tarkoitus käydä
5943: tysalueen asukasluku on yli 800 000. Alajärven       avointa keskustelua, jossa kaikilla asianomai-
5944: hälytysalueen ja kymmenen muun pienimmän             silla on mahdollisuus esittää näkemyksensä.
5945: hälytysalueen asukasluku on vähemmän kuin            Sen jälkeen ministeriö tehnee periaatepäätök-
5946: 25 000. Alavuden alueen asukasluku on noin           sen siitä, millainen hälytysaluejako otetaan
5947: 32 000 ja Kristiinankaupungin noin 52 000.           tavoitteeksi. Näin saadaan päättymään nyt
5948:    Yksittäisen aluehälytyskeskuksen tehtävä-         vallitseva epävarmuustilanne, joka haittaa mo-
5949: määrä on jokseenkin suoraan riippuvainen             nin tavoin aluehälytyskeskusten toimintaa ja
5950: alueen asukasluvusta. Jatkuvan ympärivuoro-          kehittämistä.
5951: kaulisen päivystyksen ylläpitäminen vaatii pie-         Millainen kehittämisvaihtoehto sitten vali-
5952: nelläkin hälytysalueella tietyn vähimmäishenki-      taankin, tärkein asiaan vaikuttava näkökohta
5953: löstön. Tämän vuoksi aluehälytyskeskusten            on se, että ihmisten turvallisuus ei heikkene
5954: käyttökustannukset suhteutettuina alueen asu-        nykyiseen verrattuna.
5955: 
5956:     Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1989
5957: 
5958:                                                               Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
5959: 4                                   1989 vp. -    KK n:o 36
5960: 
5961: 
5962: 
5963: 
5964:                             Till Riksdagens Herr Talman
5965: 
5966:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       större inom de små alarmeringskretsarna jäm-
5967: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       fört med de stora. T.ex. var driftsutgifterna vid
5968: nr 125 av den 15 februari 1989 till vederböran-   Alajärvi kretsalarmeringscentral år 1986 31 mk
5969: de medlem av statsrådet översänt avskrift av      per invånare inom alarmeringskretsen. Vid
5970: följande av riksdagsman Vistbacka m.fl. under-    Seinäjoki kretsalarmeringscentral var motsva-
5971: tecknade spörsmål nr 36:                          rande driftsutgifter endast 7,2 mk per invånare
5972:                                                   inom alarmeringskretsen.
5973:           Är Regeringen medveten om att man          Systemet för statsandelar till brand- och
5974:        i Vasa Iän ämnar indra tre för närva-      räddningsväsendet ändrades vid ingången av
5975:        rande verksamma kretsalarmeringscen-       detta år. Siatsandel tili kommunerna betalades
5976:        traler, dvs. kretsalarmeringscentralerna   tidigare på grundval av de faktiska kostnader-
5977:        i Alajärvi, Alavus och Kristinestad på     na. Staten betalade t.ex. 75 % av driftsutgifter-
5978:        det sätt som redan delvis har skett i      na för Alajärvi kretsalarmeringscentral. Nu
5979:        Uleåborgs Iän och                          betalas statsandelen till kommunerna enligt
5980:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    kalkylmässiga grunder, och den är således inte
5981:        ta i syfte att avvärja en utveckling i     längre beroende av de faktiska utgifterna.
5982:        denna riktning?                            Kommunerna måste nu granska sina utgifter
5983:                                                   för kretsalarmeringscentralen tili bruttobelopp.
5984:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      T.ex. för de kommuner som hör till Alajärvi
5985: samt anföra följande:                             alarmeringskrets har utgifterna för kretsalar-
5986:                                                   meringscentralen i själva verket ökat till det
5987:    Inrikesministeriet indelade Jandet i alarme-   fyrdubbla.
5988: ringskretsar år 1976. Indelningen grundade sig       Bl.a. statsrådets finansutskott och statens
5989: i första hand på telefonnätets indelning i        revisionsverk har fäst uppmärksamhet vid den
5990: nätgrupper. Med den dåtida telefontekniken        omständigheten att de små alarmeringskretsar-
5991: var det svårt att bilda alarmeringskretsar be-    na är oekonomiska. På uppmaning av inrikes-
5992: stående av flere nätgrupper. På grund av den      ministeriet har utredningar länsvis gjorts be-
5993: utveckling som skett inom telefontekniken fö-     träffande möjligheterna att utveckla alarme-
5994: religger något sådant hinder inte längre.         ringskretsarna. En av ministeriet tillsatt arbets-
5995:    De på nätgrupper baserade alarmeringskret-     grupp med uppgift att företa en riksomfattande
5996: sarna blev synnerligen olika till storleken.      utredning av saken avlåter sitt betänkande
5997: Tnvånarantalet i Helsingfors alarmeringskrets     22.3.1989.
5998: är över 800 000. Invånarantalet i Alajärvi           Avsikten är att föra en öppen diskussion om
5999: alarmeringskrets och de tio andra minsta alar-    arbetsgruppens förslag och erbjuda alla intres-
6000: meringskretsarna är mindre än 25 000. Invånar-    senter en möjlighet att framföra sina åsikter.
6001: antalet i Alavus krets är ca 32 000 och i         Därefter torde ministeriet fatta ett principbe-
6002: Kristinestads ca 52 000.                          slut beträffande den indelning av alarmerings-
6003:    Den mängd uppgifter som ankommer på en         kretsarna som skall utgöra målet. Sålunda kan
6004: enskild kretsalarmeringscentral är någorlunda     man få ett slut på den nuvarande osäkra
6005: direkt beroende av områdets invånarantal.         situationen, som på många sätt skadar krets-
6006: Upprätthållandet av en fortgående jour dygnet     alarmeringscentralernas verksamhet och deras
6007: runt kräver också inom en liten alarmerings-      utveckling.
6008: krets en viss minimipersonal. Beroende på            Då det gäller det utvecklingsalternativ som
6009: detta är kretsalarmeringscentralens driftskost-   sedan väljs är den viktigaste på saken inver-
6010: nader i relation till områdets invånarantal och   kande synpunkten den att mänskornas säkerhet
6011: centralens prestationsmängd många gånger          inte får bli sämre än vad den nu är.
6012: 
6013:     Helsingfors den 15 mars 1989
6014: 
6015:                                                                Inrikesminister Jarmo Rantanen
6016:                                             1989 vp.
6017: 
6018: Kirjallinen kysymys n:o 37
6019: 
6020: 
6021: 
6022: 
6023:                                 Rauramo: 3-6-vuotiaiden lasten päivähoidon järjestämisestä
6024: 
6025: 
6026:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6027:   Päivähoitolaki tulee voimaan vuoden 1990           Pienempien lasten päivähoito tulee turvata
6028: alusta. Tällöin perheet voivat valita lasten      siten, että päivähoitolain velvoite ei veisi päi-
6029: kotihoidon tuen tai kunnallisen päivähoitopai-    vähoitopaikkoja 3--6-vuotiailta lapsilta. Las-
6030: kan alle 3-vuotiaalle lapselleen.                 ten hoitopaikan jatkuvuuden tulee olla turvat-
6031:                                                   tu.
6032:    Lasten päivähoitovelvoite ei näytä kuiten-
6033: kaan toteutuvan ainakaan pääkaupunkiseudul-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6034: la ja muissa kasvukeskuksissa. Jotta kaikkien     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
6035: lasten päivähoito voidaan järjestää, tarvitaan    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6036: erityistoimia. Toimenpiteissä pitää ottaa huo-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6037: mioon 3--6-vuotiaat lapset.
6038:   Toimenpiteinä tulisi harkita erityisesti van-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6039: hempainrahakauden pidentämistä, lapsilisien              ryhtyä, jotta päivähoitolain velvoitteet
6040: korottamista ja lasten kotihoidon tuen tuntu-            eivät heikentäisi 3--6-vuotiaiden lasten
6041: vaa korottamista.                                        päivähoidon voimavaroja?
6042:     Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1989
6043: 
6044:                                         Anssi Rauramo
6045: 
6046: 
6047: 
6048: 
6049: 2900100
6050: 2                                    1989 vp. -    KK n:o 37
6051: 
6052: 
6053: 
6054: 
6055:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6056:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Vuodesta 1985 lukien viime vuoden loppuun
6057: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      mennessä on perustettu uusia kunnallisia päi-
6058: olette 15 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn         vähoitopaikkoja kaikkiaan 39 000, joista
6059: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       25 000 on perustettu 3 vuotta täyttäneille.
6060: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      Kunnat ovat siis varanneet suurimman osan
6061: edustaja Rauramon näin kuuluvasta kirjallises-     uusista päivähoitopaikoista 3 vuotta täyttäneil-
6062: ta kysymyksestä n:o 37:                            le vielä uuden lain voimaantulon jälkeenkin.
6063:                                                    Näin on tapahtunut myös Helsingissä ja muissa
6064:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     pääkaupunkiseudun kunnissa.
6065:        ryhtyä, jotta päivähoitolain velvoitteet       Lähtökohtana säädettäessä alle 3-vuotiaitten
6066:        eivät heikentäisi 3-6-vuotiaiden lasten     kunnallisen päivähoidon järjestämisestä oli,
6067:        päivähoidon voimavaroja?                    että vajaus täytetään uusien päivähoitopaikko-
6068:                                                    jen avulla. Vaikka kunnallisten päivähoitopaik-
6069:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        kojen perustaminen ja ylläpitäminen perustuu
6070: taen seuraavaa:                                    viime kädessä kunnalliseen päätöksentekoon,
6071:                                                    on valtiovallan puolelta pyritty käyttämään
6072:    Pienten lasten hoitoa koskevat lainmuutok-
6073:                                                    valtionosuuslain mukaista ohjausta.
6074: set tulivat voimaan vuonna 1985. Lasten koti-
6075: hoidon tuen piiriin ovat tulleet asteittain yhä       Vuosittain vahvistetuissa valtakunnallisissa
6076: useammat perheet, ja kuntien mahdollisuuksia       sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitelmissa on
6077: järjestää päivähoitoa on suunnitelmallisesti li-   päivähoitoon suunnattu voimavaroja uuden
6078: sätty.                                             lainsäädännön velvoitteiden toteuttamiseksi.
6079:    Vaikka nyt kuluvan talven aikana käydyissä      Voimavarojen kohdentamisesta otettiin valta-
6080: keskusteluissa onkin ollut ajankohtaisimpana       kunnalliseen suunnitelmaan ohje, jonka mu-
6081: ongelmana nimenomaan pienimpien lasten päi-        kaan "alle 3-vuotiaille tarkoitettuja päivähoito-
6082: vähoidon takaaminen 1.1.1990 mennessä, on          paikkoja on lisättävä kunnissa niin, että lasten
6083: tässä yhteydessäkin syytä korostaa, että vuo-      vanhempien valintaoikeus hoitomuotojen suh-
6084: desta 1973 voimassa olleet päivähoitolaki ja       teen voi toteutua myös lasten päivähoidon
6085: asetus edellyttävät asetuksen 1 §:n mukaan,        osalta viimeistään vuonna 1990".
6086: että kunnan tulee huolehtia päivähoidosta             Kun tämä ohjauskeino ei näyttänyt riittäväl-
6087: yleensäkin kunnassa olevan tarpeen mukaan.         tä, on nykyinen hallitus vuodesta 1987 ilmoit-
6088: Hallitus on itse sitoutunut hallitusohjelmassaan   tanut, että uusien hoitopaikkojen valtionosuu-
6089: takaamaan kaikille alle kouluikäisille kunnalli-   den jaon suhteen alle 3-vuotiaitten hoitopaikat
6090: sen päivähoitopaikan.                              ovat ensisijaisia.
6091:    Vuoden 1990 alussa yli 3-vuotiaiden koko-          Hallitus on korottanut tämän vuoden valtion-
6092: päiväisiä hoitopaikkoja arvioidaan olevan yh-      osuusresurssit aikaisemmasta 7 000 hoitopai-
6093: teensä 110 200, jolloin vajausta olisi 23 600      kasta 8 000 hoitopaikkaan pyrkien näinkin
6094: paikkaa. Edettäessä valtakunnallisten sosiaali-    takaamaan 3 vuotta täyttäneille tarvittavaa
6095: ja terveydenhuollon viisivuotissuunnitelmien       osuutta uusista hoitopaikoista.
6096: mukaan saataneen tuo vajaus täytetyksi 1990-          Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestel-
6097: luvun puoliväliin mennessä.                        mässä on suuria paikkakuntakohtaisia eroja.
6098:    Kokopäivähoitopaikkoja oli vuonna 1985          Osittain tämä johtuu kuntien omista päätök-
6099: alle kolmivuotiaille lapsille 39 000 ja tarve      sistä. Valtiovallan puolelta on pyritty tasoitta-
6100: arvioitiin vuoteen 1990 mennessä 64 000 hoito-     maan eroja päivähoidossa sen käytettävissä
6101: paikaksi. Vuoden 1988 lopussa oli kunnallisia      olevin keinoin. Suurimmassa osassa kunnista
6102: päivähoitopaikkoja alle kolmivuotiaille 52 800.    päivähoito on kuitenkin jo nyt kunnossa ja
6103: Kuntien ilmoittama vajaus tämän vuoden lo-         hoitopaikkoja on riittävästi myös alle 3-vuo-
6104: pussa on vielä lähes 8 000 hoitopaikkaa.           tiaille.
6105:                                      1989 vp. -    KK n:o 37                                       3
6106: 
6107:    Lasten päivähoitopaikoista on suurin puute      syvyyteen yleensä tähtäävien päätösten perus-
6108: Uudellamaalla ja etenkin pääkaupunkiseudulla.      tana kunnilla on toivottavasti ollut suunnitel-
6109: Alueen kansanedustajat ja muun muassa päi-         mat myös alle 3-vuotiaiden lasten päivähoidon
6110: vähoidon henkilöstö ja lasten vanhemmat ovat       järjestämisestä tarvetta vastaavasti vuoteen
6111: olleet huolissaan päivähoitolain toteutumisesta     1990 mennessä.
6112: vuoteen 1990 mennessä. Huolen aiheena on              Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee par-
6113: useimmiten ollut pelko yli 3-vuotiaiden lasten     haillaan toimenpide-esityksiä syksyn lisäme-
6114: hoitopaikkojen vähentymisestä alle 3-vuotiai-      noarviota ja vuoden 1990 tulo- ja menoarviota
6115: den hoitopaikkoja lisättäessä.                     varten alle 3-vuotiaiden hoidon järjestämiseksi
6116:    Pääkaupunkiseudun muuta maata huonompi          siten, ettei paikkojen vajausta täytettäisi otta-
6117: tilanne on otettu huomioon pääkaupunkiseu-         malla niitä 3 vuotta täyttäneille tarkoitetuista
6118: dun erityislainsäädännön lisäksi sosiaali- ja      päivähoitopaikoista. Mahdollisia toimenpiteitä
6119: terveydenhuollon voimavarojen alueellistamis-      voisivat olla päivähoitopaikkojen lisäämisen
6120: päätöksissä nimenomaisesti ilmoitettuna jako-      nopeuttaminen, vanhempainrahakauden piden-
6121: perusteena.                                        täminen, kotihoidon tuen korottaminen ja tar-
6122:                                                    veharkinnan lieventäminen sekä perhepäivähoi-
6123:    Hoitosuhteen jatkuvuus on lapsen hoidon ja      tajien ja muun päivähoidon henkilöstön palk-
6124: kasvatuksen kannalta tärkeää. Kunnan omassa        kauksen parantaminen. Myös lapsilisien koro-
6125: päätöksenteossa on asioiden yksityiskohtaisem-     tus tulee olemaan esillä budjettineuvotteluissa.
6126: pi säätely. Esimerkiksi päätökset ns. pysyväis-
6127: paikoista on tehty tätä kautta. Jotkut kunnista       Päivähoitotilanne on ollut esillä hallituksen
6128: ovat tehneet pienten lasten hoidon järjestämistä   iltakoulussa 8.3.1989. Käydyn keskustelun jäl-
6129: koskevan uudistuksen voimaantulon jälkeenkin       keen hallitus totesi, että lain täytäntöönpanoa
6130: omia periaatepäätöksiä, joilla on pyritty hoito-   jatketaan keskustelun pohjalta.
6131: suhteen jatkuvuuteen ja ratkaisemaan lapsen           Yksityiskohtaisempiin esityksiin lisätoimen-
6132: pääsy päivähoitoon pidemmäksi ajaksi kuin          piteistä palataan kuluvan kevään ja kesän
6133: toimintavuodeksi kerrallaan. Hoitopaikan py-       aikana.
6134:     Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1989
6135: 
6136:                                                                         Ministeri Tarja Halonen
6137: 4                                   1989 vp. -     KK n:o 37
6138: 
6139: 
6140: 
6141: 
6142:                              Till Riksdagens Herr Talman
6143:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Räknat från 1985 tili utgången av förra året
6144: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        har sammanlagt 39 000 nya kommunala dag-
6145: av den 15 februari 1989 tili vederbörande          vårdsplatser inrättats. Av dessa har 25 000
6146: medlem av statsrådet översänt avskrift av          inrättats för barn som fyllt 3 år. Kommunerna
6147: följande av riksdagsman Rauramo underteck-         har således reserverat största delen av de nya
6148: nade spörsmål nr 37:                               dagvårdsplatserna för barn som fyllt 3 år också
6149:                                                    för tiden efter att den nya lagen trätt i kraft. Så
6150:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           har skett även i Helsingfors och i övriga
6151:        vidta för att skyldigheterna enligt lagen   kommuner i huvudstadsregionen.
6152:        om barndagvård inte skall försvaga             Då det stadgades om ordnande av kommu-
6153:        resurserna för dagvården av 3-6-åriga       nal dagvård för barn under 3 år var utgångs-
6154:        barn?                                       punkten att underskottet skall fyllas med hjälp
6155:                                                    av nya dagvårdsplatser. Även om inrättandet
6156:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     och upprätthållandet av kommunala dag-
6157: samt anföra följande:                              vårdsplatser i sista hand grundar sig på kom-
6158:                                                    munalt beslutsfattande har man från statsmak-
6159:     Lagändringarna beträffande vården av små       tens sida försökt styra situationen med hjälp av
6160: barn trädde i kraft 1985. Allt fler familjer har   lagen om statsandelar.
6161: gradvis kommit att omfattas av stödet för vård        I de riksomfattande planerna för social- och
6162: av barn i hemmet och kommunernas möjlighe-         hälsovården, vilka fastställs årligen, har resur-
6163: ter att ordna dagvård har planmässigt ökats.       ser anvisats för dagvården för att skyldigheter-
6164:     Även om det aktuellaste problemet i diskus-    na enligt den nya lagstiftningen skall kunna
6165: sionerna som förts denna vinter har varit att      uppfyllas. I den riksomfattande planen intogs
6166: garantera dagvård uttryckligen för de minsta       en anvisning om allokeringen av resurserna.
6167: barnen före 1.1.1990, är det även i detta          Enligt anvisningen skall "dagvårdsplatserna för
6168: sammanhang skäl att betona att lagen och           barn under 3 år i kommunerna ökas så att
6169: förordningen om barndagvård, som varit gäl-        föräldrarnas rätt att välja form av vård kan
6170: lande sedan 1973, enligt 1 § förutsätter att       förverkligas även i fråga om barndagvård
6171: kommunen skall ordna dagvård i enlighet med        senast år 1990".
6172: det behov som finns i kommunen. Regeringen            Eftersom detta styrningssätt visat sig vara
6173: har själv i sitt regeringsprogram förbundit sig    otillräckligt har den nuvarande regeringen från
6174: tili att garantera en kommunal dagvårdsplats       1987 meddelat att när det gäller fördelningen
6175: åt alla barn under skolåldern.                     av statsandelar för nya dagvårdsplatser kom-
6176:     Det uppskattas att det vid ingången av 1990    mer platserna för barn under 3 år i första hand.
6177: kommer att finnas sammanlagt 110 200 hel-             Regeringen har höjt statsandelsresurserna för
6178: dagsplatser för barn över 3 år och underskottet    detta år från tidigare 7 000 dagvårdsplatser tili
6179: vore därmed 23 600 platser. Om man framskri-       8 000 dagvårdsplatser och därmed strävat efter
6180: der enligt de riksomfattande femårsplanerna        att garantera den andel som behövs för nya
6181: för social- och hälsovården, torde underskottet    dagvårdsplatser för barn som fyllt 3 år.
6182: kunna fyllas före mitten av 1990-talet.               I social- och hälsovårdens servicesystem
6183:     År 1985 fanns det 39 000 heldagsplatser för    finns stora lokala skillnader. Dels beror detta
6184: barn under 3 år och behovet upskattades tili       på kommunernas egna beslut. Från statsmak-
6185: 64 000 dagvårdsplatser fram tili år 1990. I        tens sida har man försökt utjämna skilinaderna
6186: slutet av 1988 fanns det 52 800 kommunala          i dagvården med tili buds stående medel. I
6187: dagvårdsplatser för barn under 3 år. Det           största delen av kommunerna är dagvården
6188: underskott som anmäls av kommunerna kom-           dock redan nu i sin ordning och det finns
6189: mer i slutet av detta år fortfarande att vara      tillräckligt med dagvårdsplatser också för barn
6190: nästan 8 000 dagvårdsplatser.                      under 3 år.
6191:                                      1989 vp. -     KK n:o 37                                      5
6192: 
6193:    Störst är bristen på dagvårdsplatser för bam     som tar sikte på att dagvårdsplatsen i allmän-
6194: i Nyland och i synnerhet i huvudstadsregionen.      het skall vara permanent har kommunema
6195: Riksdagsmännen och bl.a. dagvårdspersonalen         förhoppningsvis även haft planer på att fram
6196: samt föräldrar tili bam i området har varit         till 1990 ordna dagvården för bam under 3 år
6197: bekymrade över genomförandet av lagen om            så att den motsvarar behovet.
6198: bamdagvård fram tili 1990. Mest bekymrade               Social- och hälsovårdsministeriet bereder för
6199: har de varit över att dagvårdsplatsema för          närvarande åtgärdsförslag för höstens tilläggs-
6200: bam över 3 år minskar när dagvårdsplatsema          budget och budgeten för 1990 för ordnandet av
6201: för bam under 3 år ökas.                            vården av bam under 3 år så att underskottet
6202:                                                     inte fylls genom att platser tas av de dag-
6203:   Att läget i huvudstadregionen är sämre än i
6204:                                                     vårdsplatser som avsetts för bam som fyllt 3
6205: det övriga landet har beaktats i speciallagstift-   år. De åtgärder som kunde vidtas torde kunna
6206: ning för huvudstadsregionen och uttryckligen
6207:                                                     gå ut på en snabbare ökning av antalet
6208: nämnts såsom en fördelningsgrund i besluten
6209:                                                     dagvårdsplatser, en förlängning av föräldrapen-
6210: om regional fördelning av resursema inom
6211:                                                     ningsperioden, en höjning av hemvårdsstödet
6212: social- och hälsovården.
6213:                                                     och en lindrad behovsprövning samt en förbätt-
6214:   Ett kontinuerligt vårdförhållande är viktigt      ring av familjedagvårdamas och den övriga
6215: för vård och uppfostran av bam. 1 kommunens         dagvårdspersonalens lön. En höjning av bam-
6216: eget beslutsfattande regleras frågoma mera          bidraget kommer även att behandlas vid bud-
6217: detaljerat. T.ex. beslut om s.k. permanenta         getförhandlingama.
6218: platser har fattats på detta sätt. Vissa kommu-         Dagvårdssituationen har behandlats i rege-
6219: ner har även sedan revideringen av ordnandet        ringens aftonskola 8.3.1989. Efter en diskussion
6220: av bamdagvård trätt i kraft fattat egna prin-       konstaterade regeringen att verkställigheten av
6221: cipbeslut genom vilka man strävat efter konti-      lagen fortsätts på basis av diskussionen.
6222: nuitet i dagvårdsförhållandet och efter att             Mera detaljerade framställningar om vidare
6223: bevilja ett bam dagvård för längre tid än ett       åtgärder framförs under vårens och sommarens
6224: verksamhetsår i taget. Som grund för de beslut      lopp.
6225:      Helsingfors den 23 mars 1989
6226: 
6227:                                                                          Minister Tarja Halonen
6228:                                               1989 vp.
6229: 
6230: Skriftligt spörsmål nr 38
6231: 
6232: 
6233: 
6234: 
6235:                                  Nyby: Om höjning av arvodena för statliga översättningsuppdrag
6236: 
6237: 
6238:                               Tili Riksdagens Herr Talman
6239:    En stor del av de statliga myndigheternas        tjänstledigt för översättningsuppdrag på grund
6240: översättningar tili svenska sköts på arvodesba-     av det låga arvodet. Som en följd av detta
6241: sis av frilansöversättare. Arvodet för översätt-    använder lärare ofta rikssvenska läromedel,
6242: ningarna binds av finansministeriets beslut P       som inte alltid är lämpade för finländska
6243: 13/1986 som idag är kraftigt föråldrat och          förhållanden. Likaså väljer få lärare att ta emot
6244: betingar ett pris på mellan 87 mark och 130,50      översättningsuppdrag som kvällsarbete, dels är
6245: mark per sida beroende närmast på svårighets-       det tungt, dels blir översättningen inte den
6246: grad. Motsvarande prissättning hos Finlands         bästa möjliga.
6247: översättar- och tolkförbund är 233 mark res-           Hänvisande till det ovan anförda får jag i
6248: pektive 393 mark per sida.                          den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
6249:    På grund av detta prioriterar frilansöversät-    föreskriver till vederbörande medlem av stats-
6250: tare andra än statliga uppdrag. Det blir sålun-     rådet ställa följande spörsmål:
6251: da allt svårare att finna goda översättare för               Vilka åtgärder ämnar Regeringen
6252: statliga texter.                                           vidta för att höja översättningsarvode-
6253:    Detta är ett problem bland annat när det                na för statliga myndigheters översätt-
6254: gäller översättning av läromedel från finska tili          ningar så att de blir konkurrenskraftiga
6255: svenska på uppdrag av skol- och yrkesutbild-               jämfört med arvodena på den privata
6256: ningsstyrelserna. Bland annat villlärare inte ta           marknaden?
6257:      Helsingfors den 14 februari 1989
6258: 
6259:                                             Mats Nyby
6260: 
6261: 
6262: 
6263: 
6264: 2900100
6265: 2                                    1989 vp. -    KK n:o 38
6266: 
6267: Kirjallinen kysymys n:o 38                                                               Suomennos
6268: 
6269: 
6270: 
6271: 
6272:                                  Nyby: Valtion käännöstoimeksiannoista maksettavien palkkioi-
6273:                                      den korottamisesta
6274: 
6275: 
6276:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6277:    Suurimman osan valtion viranomaisten            kion pienuuden vuoksi. Tämän vuoksi opetta-
6278: käännöstöistä ruotsin kielelle hoitavat freelan-   jat käyttävät usein riikinruotsalaista oppimate-
6279: ce-kääntäjät palkkiopohjalta. Käännöspalkkiot      riaalia, joka ei aina sovellu Suomen olosuhtei-
6280: on sidottu valtiovarainministeriön päätökseen      siin. Harvat opettajat myöskään ottavat kään-
6281: P 13/1986, joka on nykyään pahasti vanhentu-       nöstöitä iltatyöksi, koska se on raskasta ja
6282: nut ja jonka mukaan palkkio sivulta vaihtelee      koska käännöksestä ei aina tule paras mahdol-
6283: 87 mk:sta 130,50 mk:aan lähinnä tehtävän           linen.
6284: vaikeusasteen mukaan. Suomen kääntäjien ja            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6285: tulkkien liiton vastaava hinnoittelu on 233 mk     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
6286: sekä 393 mk sivulta.                               kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6287:    Tämän vuoksi freelance-kääntäjät asettavat      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6288: muut kuin valtion käännöstehtävät etusijalle.
6289: Näin ollen on yhä vaikeampaa löytää hyviä                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6290: kääntäjiä valtion tekstejä varten.                        ryhtyä valtion viranomaisten käännös-
6291:    Tämä aiheuttaa ongelmia mm. käännettäessä              toimeksiannoista maksettavien kään-
6292: oppimateriaalia suomesta ruotsiksi kouluhalli-            nöspalkkioiden korottamiseksi siten,
6293: tuksen tai ammattikasvatushallituksen toimek-             että niistä tulee kilpailukykyisiä yksityi-
6294: siannosta. Esimerkiksi opettajat eivät halua              sillä markkinoilla maksettaviin palk-
6295: ottaa virkavapaata käännöstyötä varten palk-              kioihin verrattuna?
6296:     Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1989
6297: 
6298:                                            Mats Nyby
6299:                                        1989 vp. -     KK n:o 38                                          3
6300: 
6301: 
6302: 
6303: 
6304:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6305:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                     kielenkääntö-   tulkkaus   kielenkääntö-
6306:                                                                      palkkiot                 palkkiot ja
6307: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,                                                   tulkkaus
6308: olette 14 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn
6309: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          1986              6           65            7
6310: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         1987             13           60            1
6311: edustaja Nybyn seuraavasta kirjallisesta kysy-        1988             II           55            2
6312: myksestä n:o 38:
6313:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           Lausuntoja on ollut suhteellisen vähän ot-
6314:        ryhtyä valtion viranomaisten käännös-          taen huomioon koko valtionhallinnon kielen-
6315:        toimeksiannoista maksettavien kään-            kääntötyön. Palkkaosaston suhtautuminen
6316:        nöspalkkioiden korottamiseksi siten,           palkkiotason ylityksiin lausuntomenettelyssä
6317:        että niistä tulee kilpailukykyisiä yksityi-    on ollut kaikissa tapauksissa myönteinen. Palk-
6318:        sillä markkinoilla maksettaviin palk-          kiotaso on ollut 200-220 mk käännetyltä
6319:        kioihin verrattuna?                            sivulta kielestä riippuen. Lausuntomenettelyssä
6320:                                                       on pyritty joustavuuteen ja kiireellisissä ta-
6321:    Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:          pauksissa on puhelimitse annettu ennakkotieto
6322:                                                       vallitsevasta palkkiotasosta yksittäistapauksis-
6323:    Valtiovarainministeriö on pysyväisohjeellaan       sa.
6324: vahvistanut suositukset kielenkääntötehtävistä
6325: maksettavista enimmäispalkkioista 1960-luvul-            Edellä mainitut palkkiosuositukset ovat pe-
6326: ta alkaen. Palkkioiden tasoa on korotettu 1-          riaatteessa samat valtion virkamiesten sivutyö-
6327: 3 vuoden välein. Viimeksi on palkkiosuositus          nä tekemän ja ns. freelance-kääntäjän käännös-
6328: vahvistettu 8.8.1986 annetulla valtiovarainmi-        työn osalta edellyttäen, että tehtävien laatu ja
6329: nisteriön pysyväisohjeella P 13/1986, jota on         suoritettu käännöstyö on samantasoinen.
6330: noudatettu 1.9.1986lukien. Palkkiosuositukses-           Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry:llä on
6331: sa on ryhmitelty palkkiot yksinkertaisiin rutii-      omat käännöstariffit asiatekstien osalta, ja niitä
6332: nituontoisiin teksteihin ja vaikeisiin erityisalo-    on viimeksi tarkistettu Suomen kääntäjien ja
6333: jen teksteihin. Eri kielet on luokiteltu lähdekie-    tulkkien liiton hallituksen tekemän päätöksen
6334: len mukaan eri veloitusperusteisiksi. Yksinker-       mukaan 1.1.1989 alkaen. Asiatekstit on jaettu
6335: taisten rutiiniluontoisten tekstien osalta palk-      neljään eri kalleusryhmään vaativuuden mu-
6336: kiotaso käännetyltä sivulta vaihtelee 87 markan       kaan ja luokiteltu lisäksi lähdekielen mukaan.
6337: ja 125 markan välillä. Vaikeiden erityisalojen        Liuskapalkkiot vaihtelevat ryhmästä riippuen
6338: kuten esim. juridisten, tieteellisten ja teknillis-   164 ja 377 markan sekä 279 ja 517 markan
6339: ten tekstien osalta mainittuja käännöspalkkioi-       välillä käännetyltä 2 000 lyönnin liuskalta.
6340: ta saadaan korottaa enintään 50 %:lla, eli               Ottaen huomioon tariffien sivun ja rivin
6341: enimmäispalkkiot käännetyltä sivulta vaihtele-        pituutta koskevat erot voidaan todeta, että
6342: vat tällöin 130,50 markan ja 187,50 markan            kääntäjien palkkiotariffin markkamäärät esi-
6343: välillä kielestä riippuen.                            merkiksi ruotsin kielen osalta ovat keskimäärin
6344:    Mikäli näistä palkkioista halutaan erityisistä     noin puolitoistakertaisia valtion käännöspalk-
6345: syistä poiketa, tulee asiasta pyytää valtiova-        kiosuositukseen verrattuna.
6346: rainministeriön palkkaosaston lausunto.                  Virastoilta saatujen tietojen mukaan on ollut
6347:    Edellä mainittuja lausuntoja on valtiovarain-      jonkin verran ongelmia kääntäjien löytämises-
6348: ministeriön palkkaosasto vuosina 1986-1988            sä, koska yksityinen sektori maksaa kääntäjien
6349: antanut seuraavasti:                                  palkkiotariffin mukaisia suurempia palkkioita,
6350: 4                                    1989 vp. -    KK n:o 38
6351: 
6352: mutta valtio on kuitenkin voinut tarjota enem-        Lisäksi voidaan todeta, että vireillä on uuden
6353: män käännöstyötä määrällisesti, ja näin ollen      ohjeen valmistelu, jossa huomioidaan ansiota-
6354: virastot ovat saaneet käännöstyön valtion palk-    son nousu muualla valtionhallinnossa. Raken-
6355: kiosuosituksen rajoissa. Useilla virastoilla on    teeltaan uusi ohje noudattaa pääperiaatteiltaan
6356: vuosisopimukset tiettyjen kääntäjien kanssa.       vakiintunutta mallia, mutta siinä tullaan myös
6357:    Valtion palkkiosuosituksen      nostaminen      huomioimaan lausuntomenettelyssä virastoilta
6358: kääntäjien palkkiotariffin tasolle tulisi lisää-   palautteena saatuja tietoja. Ohjeen valmistelu-
6359: mään huomattavasti käännöstyöstä valtiolle         vaiheessa kuullaan Suomen kääntäjien ja tulk-
6360: aiheutuvia kustannuksia.                           kien liitto ry:tä.
6361:    Valtioneuvoston kanslia on 1.3.1989 asetta-       Muihin yleisiin toimenpiteisiin ei ole ai-
6362: nut työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää ja     hetta.
6363: tehdä toimenpidesuositukset muun muassa val-
6364: tionhallinnon käännös- ja tulkkaustehtävissä
6365: maksettavista palkkioista ja palkanlisistä.
6366: 
6367:     Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1989
6368: 
6369:                                                                         Ministeri Ulla Puolanne
6370:                                      1989 vp. -    KK n:o 38                                                5
6371: 
6372: 
6373: 
6374: 
6375:                              Till Riksdagens Herr Talman
6376: 
6377:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                    översättnings-   tolkning   översättnings-
6378:                                                                  arvoden                    arvoden och
6379: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse                                                   tqlkning
6380: av den 14 februari 1989 till vederbörande
6381: medlem av statsrådet översänt avskrift av          1986               6            65             7
6382: följande av riksdagsman Nyby undertecknade         1987              13            60             1
6383: spörsmål nr 38:                                    1988              11            55             2
6384:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen
6385:        vidta för att höja översättningsarvode-        Utlåtandena har varit relativt få med tanke
6386:        na för statliga myndigheters översätt-      på allt det översättningsarbete som utförs inom
6387:        ningar så att de blir konkurrenskraftiga    statsförvaltningen. Löneavdelningen har i sina
6388:        jämfört med arvodena på den privata         utlåtanden förhållit sig positiv till överskrid-
6389:        marknaden?                                  ningar av arvodet i samtliga fall. Arvodet har
6390:                                                    varit 200--220 mk per översatt sida beroende
6391:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      av språk. I samband med förfarandet med
6392: samt anföra följande:                              utlåtanden har smidighet eftersträvats och i
6393:                                                    brådskande fall har förhandsuppgifter om ar-
6394:    Sedan 1960-talet har finansministeriet i form   vodet i ett enskilda fall lämnats per telefon.
6395: av stående direktiv fastställt rekommendationer
6396: för de maximiarvoden som skall betalas för            Ovan nämnda rekommendationer för arvo-
6397: översättningsuppgifter. Arvodena har höjts         den gäller i princip även för det översättnings-
6398: med 1-3 års mellanrum. Senast fastställdes de      arbete statstjänstemän utför som bisyssla och
6399: rekommenderade arvodena 8.8.1986 genom fi-         det som utförs av s.k. frilansöversättare, förut-
6400: nansministeriets stående direktiv P 13/1986.       satt att uppgifternas art och det utförda över-
6401: Detta direktiv har följts sedan 1.9.1986. I        sättningsarbetet är av samma nivå.
6402: rekommendationen har arvodena fastställts till        Finlands översättar- och tolkförbund r.f. har
6403: olika belopp beroende på huruvida de har gällt     sina egna översättningstariffer för saktexter.
6404: enkla, rutinmässiga texter eller svåra facktex-    Dessa tariffer justerades senast genom ett
6405: ter. För de olika språken används olika debi-      beslut av styrelsen för Finlands översättar- och
6406: teringsgrunder beroende av utgångsspråket.         tolkförbund, och de nya tarifferna gäller räk-
6407: För enkla, rutinmässiga texter varierar arvodet    nat från 1.1.1989. Saktexterna har indelats i
6408: mellan 87 och 125 mk per översatt sida. För        fyra olika prisgrupper beroende på hur krävan-
6409: svåra facktexter, t.ex. juridiska, vetenskapliga   de de är och dessutom har de klassificerats
6410: och tekniska texter, får nämnda översättnings-     enligt utgångsspråk. Beroende på till viiken
6411: arvoden höjas med högst 50 %. Maximiarvodet        grupp översättningen anses höra, varierar ar-
6412: per översatt sida för dessa texter varierar        vodet per sida mellan 164-377 mk och 279-
6413: således mellan 130,50 och 187,50 mk beroende       517 mk för en översatt sida med 2 000 nedslag.
6414: av vilket språk det gäller.                           När skillnaderna i tarifferna beträffande
6415:    Om man av särskilda skäl vill avvika från       sidans och radens längd beaktas, kan man t.ex.
6416: dessa arvoden, skall utlåtande från finansmini-    i fråga om översättningar till svenska konsta-
6417: steriets löneavdelning inhämtas om saken.          tera att de markbelopp som anges i översättar-
6418:    Åren 1986-1988 har finansministeriets lö-       förbundets tariffer i genomsnitt är ca 50 %
6419: neavdelning gett utlåtanden i nedan angiven        högre än statens rekommenderade översätt-
6420: utsträckning:                                      ningsarvoden.
6421: 6                                    1989 vp. -     KK n:o 38
6422: 
6423:    Enligt de uppgifter som erhållits av ämbets-     om de arvoden och lönetillägg som skall
6424: verken har de haft en del problem med att få        betalas för översättnings- och tolkuppgifter
6425: översättare, eftersom den privata sektorn beta-     inom statsförvaltningen samt att framföra re-
6426: lar arvoden enligt översättarförbundets högre       kommendationer om åtgärder som bör vidtas.
6427: tariffer. Staten har emellertid kvantitativt kun-      Det bör dessutom framhållas att ett nytt
6428: nat erbjuda mer översättningsarbete och äm-         direktiv, där man beaktar att lönenivån har
6429: betsverken har sålunda kunnat få sina översätt-     stigit inom den övriga statsförvaltningen, är
6430: ningsarbeten utförda inom gränserna för sta-        under beredning. Det nya direktivet är i hu-
6431: tens rekommendationer för arvoden. Många            vudsak uppgjort enligt den vedertagna model-
6432: ämbetsverk har årskontrakt med vissa översät-       len, men dessutom kommer man att beakta de
6433: tare.                                               uppgifter man i samband med systemet med att
6434:     Om statens rekommenderade arvoden höjs          ge utlåtanden erhållit av ämbetsverken. Under
6435: till samma nivå som översättarförbundets ta-        beredningsskedet kommer Finlands översättar-
6436: riffer, kommer detta märkbart att öka statens       och tolkförbund r.f. att konsulteras.
6437: kostnader för översättningsarbete.                     Det finns inte anledning att vidta några
6438:     Statsrådets kansli har 1.3.1989 tillsatt en     andra allmänna åtgärder.
6439: arbetsgrupp med uppgift att bl.a. utreda frågan
6440: 
6441:     Helsingfors den 21 mars 1989
6442: 
6443:                                                                         Minister Ulla Puolanne
6444:                                             1989 vp.
6445: 
6446: Kirjallinen kysymys n:o 39
6447: 
6448: 
6449: 
6450: 
6451:                                 Pohjanoksa ym.: Liikunnan opetussuunnitelman toteutumisesta
6452:                                     kunnissa
6453: 
6454: 
6455:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6456:    Peruskoululain 30 §:n mukaan "Kouluhalli-      naisuus niin, että oppimäärässä esitetty aines
6457: tus antaa kunnan opetussuunnitelman laadin-       opetetaan kyseisten kouluvuosien aikana syste-
6458: taa ja oppiaineiden opetusta koskevat yleiset     maattisesti luokkatasolta toiselle edeten."
6459: ohjeet sekä päättää valtakunnallisista oppimää-      Liikunnan opetus antaa hyvät lähtökohdat
6460: ristä." Kuntakohtainen toteutus tapahtuu ase-     liikkuvalle elämäntavalle, jos oppilas jo koulu-
6461: tuksen mukaan (28 §) siten, että kunta laatii     vuosien aikana saa siihen monipuolista ohjaus-
6462: opetussuunnitelman.         Peruskouluasetuksen   ta. Liikunnan opetuksessa ei ole oppikirjaa.
6463: 29 §:n mukaan "Ehdotuksen opetussuunnitel-        Taitojen oppiminen perustuu selkeään opetus-
6464: man muuttamiseksi sen työsuunnitelmaa lu-         järjestykseen. Kouluhallitus on antanut selkeät
6465: kuun ottamatta valmistelee koululautakunnan       ohjeet kunnan oman liikunnan opetussuunni-
6466: asettama toimikunta."                             telman laatimiseen.
6467:    Opetussuunnitelman toteuttamista varten           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6468: kuntakohtaisesti kouluhallitus on tehnyt sovel-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6469: tamisohjeet, joissa todetaan mm.: "Liikunnan      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6470: oppimäärän tulee kunnan opetussuunnitelmas-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6471: sa olla oppilaiden tasolla toteutuva ja opetus-
6472: tavoitteita ilmentävä. Eri liikuntamuotojen op-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6473: pisisältöjen tulee olla johdonmukaisia niin ai-          ryhtyä, jotta kunnat ja koulut voisivat
6474: neen oman sisäisen rakenteen kuin eri vuosi-             noudattaa koululiikunnan opetussuun-
6475: luokille sijoittuvan aineksen osalta. Erityisen          nitelman tekemisen ja toteuttamisen oh-
6476: tärkeää on säilyttää opetuksessa tietty koko-            jeita?
6477:     Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1989
6478: 
6479:           Aino Pohjanoksa             Kalevi Lamminen               Liisa Hilpelä
6480:           Erkki Pystynen              Sakari Valli                  Keijo Jääskeläinen
6481: 
6482: 
6483: 
6484: 
6485: 2900100
6486: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 39
6487: 
6488: 
6489: 
6490: 
6491:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6492:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     1.7.1988 annetulla peruskouluasetuksen muu-
6493: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      toksella (631 /88) helpotettu siten, että aiemmin
6494: olette 16 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn         vaadituo lääninhallitukselle alistamisen sijasta
6495: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       muutoksen hyväksyy kunnan koululautakunta.
6496: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         Peruskouluasetuksen mukaan valtakunnalli-
6497: edustaja Aino Pohjanoksan ym. näin kuuluvas-       seen oppimääräsuunnitelmaan kuuluu yleinen
6498: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 39:              osa, joka sisältyy kaikkien kuntien opetussuun-
6499:                                                    nitelmaan. Lisäksi siinä voi olla osia, jotka
6500:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     kunnan opetussuunnitelmassa voidaan korvata
6501:        ryhtyä, jotta kunnat ja koulut voisivat     kunnan itse laatimilla oppimäärän osilla. Näin
6502:        noudattaa koululiikunnan opetussuun-        on myös liikunnan kohdalla. Oppimäärän tulee
6503:        nitelman tekemisen ja toteuttamisen oh-     sisältää keskeisimmät liikuntamuodot, ja perus-
6504:        jeita?                                      asiat pyritään opettamaan jokaiselle lapselle.
6505:                                                    Toteuttamisessa on hyödynnettävä kuitenkin
6506:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        mm. paikkakunnan tai mahdollisesti oppilaiden
6507: taen seuraavaa:                                    eri tyisharrastukset.
6508:                                                       Opetussuunnitelman varsinaisesta toteutta-
6509:    Kouluhallitus on peruskoululainsäädännön        misesta koulussa, vastaa opettaja, jonka tehtä-
6510: nojalla antanut kunnan opetussuunnitelman          vänä säännösten- mukaan on mm. noudattaa
6511: laatimista ja oppiaineiden opetusta koskevat       vahvistettua opetussuunnitelmaa ja käsitellä
6512: yleiset ohjeet ja päättänyt valtakunnallisista     vahvistetut oppimäärät Opettajan työtä seuraa
6513: oppimääristä. Näiden pohjalta kukin kunta on       ja ohjaa kunnan koulutoimi ja oman ohjaus- ja
6514: laatinut oman opetussuunnitelmansa, jonka          seurantajärjestelmänsä puitteissa lääninhallitus .
6515: käyttöönotto on ollut mahdollista porrastaa        ja kouluhallitus.
6516: kunnan oman harkinnan mukaan. Valtaosassa             Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta,
6517: kunnista uusien opetussuunnitelmien mukainen       että opetussuunnitelmallinen kehittämistyö
6518: opetus on edennyt ensimmäisen kerran läpi          kaikkien aineiden osalta on koko ajan käyn-
6519: peruskoulun vasta keväällä 1989.                   nissä kunnissa. Kunnat etenevät tässä työssä
6520:    Peruskouluasetuksen ja kouluhallituksen oh-     hiukan eri vauhtia, mutta toisaalta ei olekaan
6521: jeiden mukaan kuntien opetussuunnitelmatyön        tarkoitus saavuttaa valtakunnallista yhtäläi-
6522: tulee olla jatkuvaa niin, että laadittua opetus-   syyttä. Opetusministeriö ei katso aiheelliseksi
6523: suunnitelmaa voidaan oman arvioinnin ja            ryhtyä liikunnan opetussuunnitelman yhtä vä-
6524: suunnittelutyön pohjalta muuttaa tarkoituksen-     hän kuin muidenkaan aineiden opetussuunni-
6525: mukaisella tavalla. Hallinnollisestikin kunnal-    telmien osalta mihinkään erityisiin toimenpitei-
6526: lista opetussuunnitelman kehittämistyötä on        siin.
6527:     Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1989
6528: 
6529:                                                              Opetusministeri Christoffer Taxell
6530:                                     1989 vp. -    KK n:o 39                                       3
6531: 
6532: 
6533: 
6534: 
6535:                             Tili Riksdagens Herr Talman
6536:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       ändring i grundskoleförordningen 1. 7.1988
6537: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       (631/88) så att en ändring godkänns av kom-
6538: av den 16 februari 1989 tili vederbörande         munens skolnämnd i stället för att den under-
6539: medlem av statsrådet översänt en avskrift av      ställs länsstyrelsen som tidigare fordrats.
6540: följande av riksdagsman Aino Pohjanoksa m.fl.        Enligt grundskoleforordningen hör en all-
6541: undertecknade spörsmål nr 39:                     män del tili den riksomfattande lärokurspla-
6542:                                                   nen, och den hör tili läroplanen i alla kommu-
6543:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen          ner. 1 planen kan dessutom ingå delar som i
6544:        vidta för att kommunerna och skolorna      kommunens läroplan kan ersättas med delar av
6545:        skall kunna iaktta anvisningarna om        lärokurser som kommunen själv gjort upp. Så
6546:        hur man gör upp och genomför läro-         är även fallet med idrott. Lärokursen bör
6547:        planen gällande skolidrott?                innehålla de väsentliga formerna av idrott, och
6548:                                                   grundfrågorna försöker man lära varje barn.
6549:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt      Man bör dock utnyttja bl.a. ortens och even-
6550: följande:                                         tuellt elevernas särintressen när man genomfOr
6551:                                                   lärokursen.
6552:    Med stöd av grundskolelagstiftningen har          För det egentliga genomförandet av läropla-
6553: skolstyrelsen utfårdat allmänna anvisningar om    nen svarar en lärare som har tili uppgift att
6554: hur man gör upp den kommunala läroplanen          enligt bestämmelserna iaktta den fastställda
6555: och genomför undervisningen i olika läroäm-       läroplanen och gå igenom den fastställda läro-
6556: nen. Skolstyrelsen har även fattat beslut om de   kursen. Lärarens arbete följs upp och styrs av
6557: riksomfattande lärokurserna. Utgående från        kommunens skolväsende och av länsstyrelsen
6558: dem har varje kommun gjort upp sin egen           och skolstyrelsen inom ramen för deras egna
6559: läroplan, som det har varit möjligt att utforma   styrnings- och uppfoljningssystem.
6560: enligt kommunens eget gottfinnande. 1 de flesta      Utgående från vad som anförts kan det
6561: kommuner har undervisningen enligt läropla-       fastslås att det hela tiden pågår ett utvecklings-
6562: nen första gången framskridit genom hela          arbete i kommunerna när det gäller läroplanen
6563: grundskolan under våren 1989.                     i alla ämnen. 1 detta arbete framskrider kom-
6564:    Enligt grundskoleförordningen och skolsty-     munerna i något olik takt, men å andra sidan
6565: relsens anvisningar bör kommunernas arbete        är inte avsikten att man skall uppnå någon
6566: med läroplanen fortlöpa så att planen ända-       riksomfa ttande enhetlighet. U ndervisningsminis-
6567: målsenligt kan ändras utgående från egna          teriet anser att det inte finns skäl att vidta
6568: bedömningar och eget planeringsarbete. Ä ven      några särskilda åtgärder angående läroplanen i
6569: administrativt har det kommunala arbetet med      idrott, lika litet som angående läroplanen i
6570: att utveckla läroplanen underlättats genom en     andra ämnen.
6571: 
6572:     Helsingfors den 23 mars 1989
6573: 
6574:                                                       Undervisningsminister Christoffer Taxell
6575:                                                1989 vp.
6576: 
6577: Kirjallinen kysymys n:o 40
6578: 
6579: 
6580: 
6581: 
6582:                                   Pohjanoksa ym.: Vammaispalvelulain tarkoittaman vammaisen
6583:                                      henkilön asumisen tukemisesta
6584: 
6585: 
6586:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6587:    Oheinen kysymys koskettaa laajaa spastisten       kuuluviin välineisiin ja laitteisiin. Allasterapia-
6588: potilaiden ryhmää, joiden tulee saada vamman-        huoneen rakentamista ei kuitenkaan voida pi-
6589: sa hoitamiseen vesiallashoitoa. Potilas, jonka       tää vamman tai sairauden vuoksi välttämättö-
6590: asiasta on kysymys, potee kohonuutta lihasjän-       mänä rakennustyönä.
6591: teyttä. Hänellä on spastinen diplegia, karsas-          Lastenlinnan sairaalan asianomainen klinik-
6592: tusta ja myopia. Spastisen diplegian vuoksi          ka toteaa kuitenkin, että tästä on erinomaista
6593: potilas saa säännöllisesti lääkintävoimistelua       hyötyä potilaan hoidossa ja että potilas on
6594: kolme kertaa viikossa, lisäksi kerran viikossa       oikeutettu saamaan asuntoon kuuluvaa vam-
6595: viikonloppuisin lämminvesiallasuinti on mah-         maispalvelua.
6596: dollinen Porin Diakonialaitoksella. Uiminen             Potilaan vanhempien mukaan lämminvesial-
6597: lämminvesialtaassa on osoittautunut potilaalle       taassa potilaan jäykkyys vähenee huomattavas-
6598: hyödylliseksi. Siinä alaraajat eriytyvät, liikkeet   ti, lihakset rentoutuvat ja liikkeet eriytyvät.
6599: ovat vapautuneemmat ja voimistelu onnistuu.          Tästä syystä he pitävät allasta erittäin tärkeänä
6600: Matkaa kotoa Poriin on kuitenkin 150 kilo-           potilaan toimintojen ylläpitämiseksi ja uusien
6601: metriä, jota voidaan pitää kohtuuttoman pit-         hankkimiseksi. Altaan lämpötilan on oltava
6602: känä usein tehtäväksi. Perhe rakentaa omako-         korkea, 28 oc. Lähin lämminvesiallas on, kuten
6603: titaloa ja siksi sinne on mahdollisuus rakentaa      edellä todettiin, Porissa, noin 150 kilometrin
6604: lämminvesiallas, josta on hyötyä säännöllisesti      päässä. Kunta ei näin voi antaa oheisia palve-
6605: käytettynä vesiterapiamuodossa potilaan vam-         luja.
6606: man kohentamiseksi ja hoitamiseksi. Oheinen             Potilaan isän ilmoituksen mukaan asuntohal-
6607: asia todistetaan myös Lastenlinnan sairaalan         litus on hyväksynyt henkilökohtaisen käynnin
6608: lastentautien ja lasten neurologian laitoksella.     perusteella allashuoneen rakentamisen arava-
6609:    Kysely lääkintöhallitukseen osoitti, että ter-    asunnon yhteyteen. Myönnetty lupa on asun-
6610: veydenhuollon kautta ei tällaista yli 160 000        tohallituksen ensimmäinen ja ennakkopäätös.
6611: markkaa maksavaa lämminvesiallasta voida                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6612: kustantaa lääkinnällisenä kuntoutuksen apuvä-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6613: linehoitona tai kotisairaanhoitoon kuuluvana         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6614: sairaanhoitovälineenä tai -tarvikkeena. Sen si-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6615: jaan lääkinnällisenä kuntoutuksena kunnat voi-
6616: vat järjestää tällaisia terapioita avo- ja laitos-             Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta vai-
6617: hoitona.                                                     keavammaisen lapsen oikeudet kotona
6618:    Sosiaalihallituksen lausuntona todetaan, että             tapahtuviin rakennuksen muutoksiin
6619: kyseinen potilas on tosin vammaispalvelulain                 hänen vammansa hoitamiseksi otetaan
6620: tarkoittama vaikeavammainen henkilö, jolla on                huomioon vammaisen asumisen tuke-
6621: oikeus asunnon muutostöihin sekä asuntoon                    misessa?
6622:      Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1989
6623: 
6624:           Aino Pohjanoksa               Heikki A. Ollila                Anna-Kaarina Louvo
6625:           Ritva Laurila                 Erkki Pystynen                  Kalevi Lamminen
6626:                                         Lea Kärhä
6627: 
6628: 
6629: 2900100
6630: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 40
6631: 
6632: 
6633: 
6634: 
6635:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6636:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       henkilölle asunnon muutostöistä sekä asuntoon
6637: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimises-
6638: olette 16 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn          ta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset. Edel-
6639: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        lytyksenä on, että henkilö vamman tai sairau-
6640: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       tensa johdosta välttämättä tarvitsee näitä toi-
6641: edustaja Pohjanoksan ym. näin kuuluvasta            menpiteitä suoriutuakseen tavanomaisen elä-
6642: kirjallisesta kysymyksestä n:o 40:                  män toiminnoissa. Tarkoituksena on vammais-
6643:                                                     palvelulain 9 §:n 2 momentin säännöksellä
6644:          Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta vai-      poistaa nimenomaan asumishaittaa vaikeavam-
6645:        keavammaisen lapsen oikeudet kotona          maiselta henkilöltä. Vaikeasti vammaisena pi-
6646:        tapahtuviin rakennuksen muutoksiin           detään vammaisuuden perusteella järjestettävis-
6647:        hänen vammansa hoitamiseksi otetaan          tä palveluista ja tukitoimista annetun asetuksen
6648:        huomioon vammaisen asumisen tuke-            (759/87) 13 §:n nojalla henkilöä, jolle liikkumi-
6649:        misessa?                                     nen tai muu omatoiminen suoriutuminen vaki-
6650:                                                     tuisessa asunnossa tuottaa vamman tai sairau-
6651:                                                     den vuoksi erityisiä vaikeuksia.
6652:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            Lämminvesialtaan avulla voidaan kuntout-
6653: taen seuraavaa:                                     taa vaikeavammaisia henkilöitä. Kun kyseessä
6654:    Vammaisuuden perusteella järjestettävistä        ei kuitenkaan ole asumishaitan poistaminen
6655: palveluista ja tukitoimista annetun lain (380/87,   vaan sinänsä tarpeellinen mutta hoitoon liitty-
6656: jäljempänä vammaispalvelulaki) tarkoituksena        vä rakentamistarve, ei voida katsoa, että vam-
6657: on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä          maispalvelulain 9 §:n 2 momentin nojalla kun-
6658: elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena        nalle olisi syntynyt erityinen velvollisuus osal-
6659: yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa      listua altaan rakentamiskustannuksiin. Kunnal-
6660: vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä.       la on kuitenkin halutessaan mahdollisuus vam-
6661: Käsitys vammaisuudesta on laissa ymmärretty         maispalvelulain nojalla kustannuksiin osallistu-
6662: yksilön rajoitusten ja elinympäristön suhteesta     miseen tarpeelliseksi katsomallaan osalla.
6663: syntyvänä tilana.                                   Vammaispalvelulain 8 §:n 1 momentin nojalla
6664:                                                     vammaiselle henkilölle voidaan antaa muuta-
6665:   Tavoitteena on muun muassa muokata                kin tarpeellista palvelua kuin laissa erikseen
6666: asuin- ja elinympäristöjä ja näin vähentää          mainittuja palveluita. Osallistumista mainitun
6667: haittaa, joka vammaiselle henkilölle vammasta       hoidon järjestämiseen tällä tavalla voidaan
6668: aiheutuu. Tämän johdosta vammaispalvelulain         pitää vammaispalvelulain tarkoittamana toi-
6669: 9 §:n 2 momentissa on kunnalle säädetty erityi-     mintana. Oikeutta palveluun ei säännös kuiten-
6670: nen velvollisuus korvata vaikeavammaiselle          kaan tuo.
6671:     Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1989
6672: 
6673:                                                                          Ministeri Tarja Halonen
6674:                                    1989 vp. -    KK n:o 40                                       3
6675: 
6676: 
6677: 
6678: 
6679:                             Tili Riksdagens Herr Talman
6680:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      den. En förutsättning är att dessa åtgärder med
6681: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse      hänsyn tili handikappet eller sjukdomen är
6682: av den 16 februari 1989 tili vederbörande        nödvändiga för att den handikappade skall
6683: medlem av statsrådet översänt avskrift av        klara de funktioner som hör tili normal 1ivsfö-
6684: följande av riksdagsledamot Pohjanoksa m.fl.     ring. Syftet med stadgandet i 9 § 2 mom.
6685: undertecknade spörsmål nr 40:                    handikappservicelagen är uttryckligen att av-
6686:                                                  lägsna olägenheter i boendet för en gravt
6687:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen       handikappad person. Med stöd av 13 § förord-
6688:        vidta för att man vid stödjandet av       ningen om service och stöd på grund av
6689:        boendet för handikappade skall beakta     handikapp (759/87) betraktas som gravt han-
6690:        ett gravt handikappat barns rättigheter   dikappad en person som på grund av handi-
6691:        tili ändringsarbeten i hemmet tili för-   kapp eller sjukdom har särskilt svårt att för-
6692:        mån för vården av barnets handikapp?      flytta sig eller i övrigt klara sig på egen hand i
6693:                                                  sin varaktiga bostad.
6694:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       Med hjä1p av en varmvattenbassäng är det
6695: samt anföra följande:                            möjligt att rehabilitera gravt handikappade
6696:                                                  personer. Då det emellertid inte är fråga om att
6697:    Syftet med lagen om service och stöd på       avlägsna olägenheter i boendet utan om ett i
6698: grund av handikapp (380/87, nedan kallad         och för sig viktigt byggnadsbehov, som där-
6699: handikappservicelagen) är att främja de handi-   emot hänför sig tili vården, kan det inte anses
6700: kappades förutsättningar att leva och vara       ha uppstått en med stöd av 9 § 2 mom.
6701: verksamma som jämbördiga medlemmar av            handikappservicelagen särskild skyldighet för
6702: samhället samt att förebygga och undanröja       kommunen att delta i byggnadskostnaderna för
6703: olägenheter och hinder som handikappet med-      bassängen. Med stöd av handikappservicelagen
6704: för. Med handikapp avses i lagen det tillstånd   har kommunen emellertid, om den så önskar,
6705: som uppkommer av förhållandet mellan indi-       möjlighet att delta i kostnaderna tili den del
6706: videns begränsningar och livsmiljö.              den finner nödvändigt. Med stöd av 8 § 1 mom.
6707:    Avsikten är bl.a. att ändra på boende- och    handikappservicelagen kan en handikappad
6708: livsmiljön och sålunda minska de olägenheter     person även ges annan nödvändig service än
6709: handikappet medför. Med anledning av detta       den som särskilt nämnts i lagen. När kommu-
6710: stadgas i 9 § 2 mom. handikappservicelagen om    nen på detta sätt deltar i ordnandet av nämnda
6711: en särskild skyldighet för kommunen att ersät-   vård, kan det anses vara fråga om sådan
6712: ta en gravt handikappad för skäliga kostnader    verksamhet som avses i handikappservicelagen.
6713: för ändringsarbeten i bostaden samt för an-      Stadgandet medför dock ingen rättighet tili
6714: skaffning av redskap och anordningar i bosta-    service.
6715: 
6716:     Helsingfors den 20 mars 1989
6717: 
6718:                                                                        Minister Tarja Halonen
6719:                                               1989 vp.
6720: 
6721: Kirjallinen kysymys n:o 41
6722: 
6723: 
6724: 
6725: 
6726:                                  Paavilainen: Perhetutkimusyksikön perustamisesta Jyväskylän
6727:                                      yliopistoon
6728: 
6729: 
6730:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6731:    Perhetutkimusyksikön        suunnitteluryhmä     asetteluilla, harjoittaa soveltavaa perhetutki-
6732: esittää, että Jyväskylän yliopistoon perustettai-   musta työmuotojen kehittämiseksi ja arvioimi-
6733: siin monitieteinen perhetutkimusyksikkö koor-       seksi, kehittää perhetutkimuksen metodiikkaa
6734: dinoimaan ja edistämään perheen perustutki-         ja antaa sitä koskevaa konsultaatiota, antaa
6735: musta ja soveltavaa perhetutkimusta. Suomessa       tieteellista jatkokoulusta ja järjestää tieteiden-
6736: ei ole olemassa mitään vastaavaa yksikköä.          välistä peruskoulutusta eri koulutusohjelmien
6737: Jyväskylän yliopistolla on vankat perinteet         opiskelijoille yhdessä tiedekuntien kanssa, an-
6738: perhetutkimuksessa, mutta tutkimus on ollut         taa julkishallinnolle asiantuntija-apua perhepo-
6739: tieteenalakohtaisesti hajautuuutta ja pääasialli-   liittisen päätöksenteon tueksi, huolehtia yliopis-
6740: sesti opinnäytetöille rakentuvaa. Vastaava ti-      ton kirjaston kanssa perhetutkimusta koskevan
6741: lanne vallitsee muuallakin maassamme. Tällai-       informaation kokoamisesta ja osallistua täy-
6742: nen tutkimus ei pysty sisällöllisesti ja metodi-    dennyskoulutuksen suunnitteluun yhdessä täy-
6743: sesti vastaamaan niihin kysymyksiin, joita yh-      dennyskoulutuskeskuksen kanssa.
6744: teiskunnallinen kehitys on perheisiin liittyen          Työryhmä esittää, että korkeakoulujen kehit-
6745: nostattanut. Tutkimus ei pysty myöskään vas-        tämislain mukaista tutkimustoiminnan edistä-
6746: taamaan niihin eri työaloilla (sosiaalihuolto,      miseen tarkoitettua määrärahaa käytettäisiin
6747: terveydenhuolto, koulutoimi) soveltavaa perhe-      perhetutkimusyksikön perustamiseksi Jyväsky-
6748: tutkimusta kohtaan kohdistettuihin odotuksiin,      län yliopistoon. Tutkimusyksiköllä tulisi olla
6749: joita 1980-luvulla on virinnyt perhettä koske-      tiedekuntarajat ylittävä monitieteinen johtoryh-
6750: van ja perhekeskeistä työskentelytapaa edellyt-     mä, joka toimii suoraan yliopiston keskushal-
6751: tävän lainsäädännön luomisen takia. Mielen-         linnon alaisuudessa, ja käytännön työalojen
6752: terveystyön käsittein ilmaistuna on kysymys         tuntemusta edustava neuvottelukunta. Jotta
6753: erityisesti ennalta ehkäisevän työn tukemiseen      tutkimusyksikkö voisi täyttää tehtävänsä tie-
6754: tähtäävästä tutkimuksesta, jonka hyväksi tut-       teellisen koulutuksen ja konsultaation antami-
6755: kimusyksikkö voisi tehdä uraauurtavaa työtä.        sessa ja vastata perhetutkimuksen kansainväli-
6756: Perhetutkimus voi kehittyä vain, jos yliopisto-     sistä yhteyksistä, sen johtajana tulisi olla pro-
6757: laitos ottaa vastuuta sen toteuttamisesta, jos      fessori. Tehtävään tulisi voida osoittaa vaihtu-
6758: tutkimus toteutetaan monitieteisesti ja jos sillä   va-alainen professorin virka. Lisäksi tutkimus-
6759: on kiinteät yhteydet käytännön perhetyöhön.         yksikön toiminta edellyttää erikoistutkijan,
6760: Tieteenalaperustansa (psykologia, sosiologia,       kahden tutkijan ja tutkimussihteerin saamista
6761: yhteiskuntapolitiikka, taloustiede, kasvatustie-    työsuhdemäärärahoista. Mainittujen virkojen
6762: de, erityispedagogiikka, opettajankoulutus, lii-    lisäksi tutkimusyksikössä voisi olla muuta tut-
6763: kuntatieteet, biologia, historia, etnologia, kir-   kijavoimaa ulkopuolisen rahoituksen suomissa
6764: jallisuus) ja tutkimusperinteidensä puolesta Jy-    puitteissa. Tutkimusyksikön toiminnan käyn-
6765: väskylän yliopisto sopisi hyvin tämän tehtävän      nistämiseksi, erityisesti ulkopuolisen rahoituk-
6766: vastaanottajaksi.                                   sen hankkimisen ja palvelututkimuksen tieteel-
6767:    Perhetutkimusyksikön tehtävät olisivat koor-     lisen konsultaation takia, tulisi maksullisen
6768: dinoida eri tieteenalojen ja työalojen näkökul-     palvelutoiminnan tuloylijäämästä varata jo
6769: maa perhetutkimuksessa, toimia perhetutki-          vuodeksi 1989 erikoistutkijan palkkaus. Toi-
6770: muksen paikallisena, kansallisena ja kansainvä-     mintaansa varten tutkimusyksikkö tarvitsee
6771: lisiä yhteyksiä ylläpitävänä keskuksena, edistää    myös tilat sekä niiden varustuksen.
6772: perustutkimusta ajankohtaisilla kysymyksen-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6773: 2900IOD
6774: 2                                 1989 vp. -   KK n:o 41
6775: 
6776: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän             Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
6777: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen         perhetutkimusyksikön perustamiseksi
6778: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:          Jyväskylän yliopistoon ja em. resurssien
6779:                                                      varaamiseksi kyseiseen tarkoitukseen?
6780:     Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1989
6781: 
6782:                                      Tuula Paavilainen
6783:                                       1989 vp. -    KK n:o 41                                        3
6784: 
6785: 
6786: 
6787: 
6788:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6789:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Korkeakoulujen taloudellista liikkumatilaa
6790: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       on lisätty myös poistamalla tulo- ja menoar-
6791: olette 17 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn          viosta momenttijaottelun jyrkät rajat. Näin
6792: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        korkeakouluille on annettu paremmat mahdol-
6793: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       lisuudet toimia tavoitteellisemmin ja jousta-
6794: edustaja Paavilaisen näin kuuluvasta kirjallises-   vammin sekä tutkimuksen että opetuksen edel-
6795: ta kysymyksestä n:o 41:                             lytysten parantamiseksi. Kun lisäksi momentti-
6796:                                                     perusteluista on lähes kokonaan poistettu ns.
6797:                                                     korvamerkinnät, jää määrärahojen kohdenta-
6798:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy      minen tiettyihin tarkoituksiin korkeakoulujen
6799:        perhetutkimusyksikön perustamiseksi          omaan valtaan ja vastuulle.
6800:        Jyväskylän yliopistoon ja em. resurssien        Jyväskylän yliopisto esitti toiminta- ja ta-
6801:        varaamiseksi kyseiseen tarkoitukseen?        loussuunnitelmassaan vuosille 1990--1994 har-
6802:                                                     kitsevansa monitieteisen perhetutkimusyksikön
6803:                                                     perustamista lähivuosina.
6804:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             Opetusministeriö on korkeakoulujen toimin-
6805: taen seuraavaa:                                     ta- ja taloussuunnitelmista antamassaan palaut-
6806:   Valtioneuvosto edellytti korkeakoululaitok-       teessa 9.1.1989 todennut monitieteisten tutki-
6807: sen kehittämisestä vuonna 1986 tekemässään          musyksiköiden, tutkimusohjelmien ja -ryhmien
6808: päätöksessä, että korkeakoulujen mahdolli-          olevan hyvä keino edistää eri tieteenalojen sekä
6809: suuksia itse päättää niille osoitettujen määrä-     korkeakoulujen ja laitosten välistä tutkimusyh-
6810: rahojen käytöstä parannetaan.                       teistyötä. Näin voidaan myös edesauttaa uu-
6811:                                                     sien, luovien tutkimusympäristöjen syntymistä
6812:    Keskeinen peruste korkeakoulujen taloudel-       ja korkeakoulujen kehittymistä sijaintialueensa
6813: lisen päätösvallan lisäämiselle on riittävä mää-    tutkimus- ja kehittämiskeskuksiksi. Tutkimus-
6814: rärahataso. Valtioneuvoston hyväksymä kor-          järjestelmää tulisikin kehittää siten, että yhteis-
6815: keakoulujen voimavarojen lisäysohjelma vuo-         kunnan erilaisia tutkimustarpeita palveleva tut-
6816: sille 1988-1991 takaa korkeakoulujen toimin-        kimus- ja kehitystyö kytkeytyy korkeakouluissa
6817: nan kannalta keskeisille momenteille 15 %:n         tehtävään perustutkimukseen ja ylimpään ope-
6818: vuosittaisen reaalikasvun. Voimavarojen lisäys-     tukseen.
6819: ohjelmassa edellytetään samalla, että korkea-          Näin ollen päätös perhetutkimusyksikön pe-
6820: koulujen uudet voimavarat osoitetaan pääosin        rustamisesta ja määrärahojen kohdentamisesta
6821: tutkimuksen ja tutkijankoulutuksen edellytys-       tähän tarkoitukseen on Jyväskylän yliopiston
6822: ten parantamiseen.                                  oman päätösvallan alainen kysymys.
6823: 
6824:      Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1989
6825: 
6826:                                                                Opetusministeri Christoffer Taxell
6827: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 41
6828: 
6829: 
6830: 
6831: 
6832:                               Till Riksdagens Herr Talman
6833:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Därigenom har högskolorna fått bättre möjlig-
6834: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrivelse       heter att fungera på ett mer målinriktat och
6835: av den 17 februari 1989 till vederbörande           smidigare sätt i syfte att skapa bättre förutsätt-
6836: medlem av statsrådet översänt en avskrift av        ningar såväl för forskningen som för undervis-
6837: följande av riksdagsman Paavilainen under-          ningen. Då de s.k. öronmärkningarna dess-
6838: tecknade spörsmål nr 41:                            utom så gott som helt har slopats i motivering-
6839:                                                     en för momenten, kommer allokeringen av
6840:          Vilka åtg~rder ämnar Regeringen            anslagen för vissa ändamål att vara beroende
6841:        vidta för att en enhet för familjeforsk-     av högskolornas egen bestämmanderätt och
6842:        ning skall kunna inrättas vid Jyväskylä      eget ansvar.
6843:        universitet och ovan nämnda resurser            Jyväskylä universitet föreslog i sin verksam-
6844:        reserveras för ifrågavarande syfte?          hets- och ekonomipian för åren 1990-1994,
6845:                                                     att det överväger att inrätta en tvärvetenskaplig
6846:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       familjeforskningsenhet under de närmaste åren.
6847: samt anföra följande:                                  Undervisningsministeriet har i sitt svar av
6848:                                                     9.1.1989 som hänför sig till högskolornas verk-
6849:    Statsrådet förutsatte i sitt beslut av år 1986   samhets- och ekonomiplaner konstaterat att
6850: om utvecklande av högskoleväsendet att hög-         tvärvetenskapliga forskningsenheter, forsknings-
6851: skolornas möjligheter att själva besluta om         program och forskningsgrupper är en bra
6852: användningen av beviljade anslag skall förbätt-     metod för främjande av forskningssamarbetet
6853: ras.                                                mellan å ena sidan olika vetenskapsgrenar och
6854:    En central grund för att högskolornas eko-       å andra sidan högskolor och inrättningar. På
6855: nomiska beslutanderätt skall kunna utvidgas är      detta sätt är det även möjligt att medverka till
6856: en tillräcklig anslagsnivå. Det av stasrådet        uppkomsten av nya, skapande forskningsmil-
6857: godkända programmet för ökning av högsko-           jöer och bidra till att högskolorna utvecklas till
6858: lornas resurser för åren 1988-1991 garanterar       forsknings- och utvecklingscentra på sin för-
6859: under de för högkolornas verksamhet centrala        läggningsort. Forskningssystemet bör utvecklas
6860: momenten en årlig realtillväxt om 15 %. I           så att forsknings- och utvecklingsarbetet som
6861: programmet för ökningen av resurserna förut-        tillgodoser olika forskningsbehov i samhället
6862: sätts även att högskolornas nya resurser i          skall vara sammankopplat med grundforsk-
6863: huvudsak skall allokeras så att förutsättning-      ningen och den högre undervisningen vid hög-
6864: arna för forskning och utbildning av forskare       skolorna.
6865: skall kunna förbättras.                                Ett eventuellt beslut om inrättande av en
6866:    Högskolornas ekonomiska spelrum har ökat         enhet för familjeforskning och tilldelning av
6867: även genom att de strikta gränserna för mo-         anslag för detta ändamål är en fråga som
6868: mentindelningen i statsförslaget har slopats.       Jyväskylä universitet avgör självständigt.
6869:     Helsingfors den 28 mars 1989
6870: 
6871:                                                         Undervisningsminister Christoffer Taxell
6872:                                                 1989 vp.
6873: 
6874: Kirjallinen kysymys n:o 42
6875: 
6876: 
6877: 
6878: 
6879:                                    Puisto: Suklaan valmisteveron ja hinnanerokorvauksen määräy-
6880:                                        tymisperusteiden vaikutuksista elintarvikeviennin kilpailuky-
6881:                                        kyyn
6882: 
6883: 
6884:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6885: 
6886:   Tullihallituksen esityksestä on muutettu eräi-      maa hinnanerokorvausta tai tuonnissa kanta-
6887: den elintarvikkeiden valmisteverolain mukaista        maa valmisteveroa virheellisenä.
6888: valmisteveron ja hinnanerokorvauksen perus-              Valmistevero- ja hinnanerokorvausjärjestel-
6889: teena olevaa suklaatuotteiden reseptiä.               mä aikoinaan EC-sopimuksen solmimisen yh-
6890:   Tämä muutos heikentää suomalaisen ma-               teydessä rakennettuna perustui kauppapoliitti-
6891:                                                       sille näkökohdille. Nyt järjestelmän kehittämi-
6892: keisteollisuuden asemaa entisestään EC- ja
6893:                                                       sessä on kauppapoliittiset näkökohdat unoh-
6894: EFT A-kauppakumppaneihimme              verrattuna.
6895: Muutoksen vuoksi tuonnilta kannettava val-            dettu, ja valtiontaloudellisille näkökannoille on
6896:                                                       tullut pääpaino. Nyt puheena olevassa tapauk-
6897: mistevero alenee ja kotimaiselle teollisuudelle
6898: maatalousperäisistä raaka-aineista maksettava         sessa kauppapoliittiselta näkökannalta Suomi
6899:                                                       yksipuolisesti helpottaa ulkomaista tuontia ja
6900: maailmanmarkkina- ja kotimarkkinahinnan
6901:                                                       vaikeuttaa vientiä. On myös korostettava, että
6902: välinen ero eli hinnanerokorvaus pienenee.
6903:                                                       myös EC-maissa, Itävallassa ja Sveitsissä, tuon-
6904: Muutoksen vaikutus hinnanerokorvaukseen
6905:                                                       nilta kannettavat tuontimaksut perustuvat kes-
6906: saattaa tuntua pieneltä, mutta asia on periaat-
6907:                                                       kiresepteihin. Ottaen huomioon niiden suuren
6908: teelliselta kannalta erittäin tärkeä. Jo nyt maas-
6909:                                                       eron Suomen soveltamiin resepteihin nähden
6910: samme noudatettavat hinnanerokorvaukset ei-
6911:                                                       on todennäköistä, että ne perustuvat enemmän-
6912: vät läheskään vastaa tärkeimpien kilpailija-
6913:                                                       kin kauppapoliittiseen harkintaan kuin todelli-
6914: maittemme suklaasta perimiä tuontimaksuja.
6915:                                                       seen raaka-ainesisältöön. Keskimääräisresep-
6916: Myöskään tuontisuojamme raaka-aineiden
6917:                                                       teissä on vain rasvaista maitojauhetta, vaikka
6918: osalta ei ole samalla tasolla kuin kilpailijamais-
6919:                                                       todellisuudessa teollisuus käyttää suomalaisen
6920: samme.                                                teollisuuden tavoin enemmän rasvatonta mai-
6921:    Koska tärkeimmät kilpailijamme makeisalal-         tojauhetta kuin rasvaista maitojauhetta. Teh-
6922: la suojaavat omia markkinoitaan ylisuurilla           dyllä päätöksellä vaikutetaan kotimaisen teol-
6923: tuontimaksuilla ja aiheuttavat suomalaiselle          lisuuden asemaa elintarvikevientimme kannalta
6924: viennille jo nyt vaikeuksia, olisi pitänyt pidät-     erittäin tärkeässä tuotetyhmässä.
6925: täytyä kaikista toimenpiteistä, joilla kotimaisen        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6926: makeisteollisuuden vientimahdollisuuksia edel-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
6927: leen heikennetään. Hinnanerokorvausjärjestel-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6928: män tavoitteenahan on suomalaisten yritysten          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6929: saattaminen vapaakauppatuotteiden osalta sa-
6930:                                                                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin ko-
6931: manarvoiseen asemaan kilpailijoihimme näh-
6932:                                                              timaisen elintarvikevientimme kannalta
6933: den raaka-ainekustannusten osalta. On lisäksi
6934: huomattava, että kukaan kilpailijoistamme ei                 tärkeän suklaan keskimääräisreseptin
6935: ole pitänyt nykyisin Suomen viennissä sovelta-               muuttamiseksi ja kilpailukyvyn säilyttä-
6936:                                                              miseksi?
6937:      Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1989
6938: 
6939:                                              Virpa Puisto
6940: 
6941: 
6942: 290010D
6943: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 42
6944: 
6945: 
6946: 
6947: 
6948:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6949:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Hinnanerokorvausjärjestelmän avulla tasat-
6950: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tavat raaka-aineet ovat elintarviketeollisuuden
6951: olette 17 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn           perusraaka-aineita kuten vilja, jauhot, sokeri,
6952: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         maitojauhe, voi, kananmunat, liha, tärkkelys
6953: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        jne. Näiden raaka-aineiden maailmanmarkki-
6954: edustaja Puiston näin kuuluvasta kirjallisesta       nahintatiedot saadaan lähinnä Euroopan talous-
6955: kysymyksestä n:o 42:                                 yhteisön julkaisemasta virallisesta lehdestä (Of-
6956:                                                      ficial Journal). Kotimarkkinahinnat perustuvat
6957:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin ko-        viranomaisten hankkimiin hintatietoihin.
6958:        timaisen elintarvikevientimme kannalta           Hinnanerokorvauksen ja valmisteveron mää-
6959:        tärkeän suklaan keskimääräisreseptin          rä määritellään lopputuotteittain ns. keskimää-
6960:        muuttamiseksi ja kilpailukyvyn säilyttä-      räisreseptien perusteella, jotka kuvaavat val-
6961:        miseksi?                                      mistukseen keskimäärin käytettyjen raaka-ai-
6962:                                                      neiden määrää kotimaisessa elintarviketeolli-
6963:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          suudessa. Valmistevero on samansuuruinen
6964: taen seuraavaa:                                      kuin hinnanerokorvaus.
6965:    Kotimainen elintarviketeollisuus käyttää             Hinnanerotasausjärjestelmän periaatteista on
6966: tuotannossaan lähes yksinomaan kotimarkki-           säädetty myös kansainvälisissä sopimuksissa.
6967: noilta hankittuja maatalousperäisiä raaka-ai-        Muun muassa EFTA-konventio sisältää kiellon
6968: neita. Koska niiden hinnat ovat yleensä huo-         antaa ylikompensaatiota. Jotta EFTA-maat ei-
6969: mattavasti korkeampia kuin maailmanmarkki-           vät hinnantasauksen muodossa anna omalle
6970: nahinnat, on jouduttu luomaan järjestelmä,           teollisuudelleen piilevää tuontisuojaa ja liiallis-
6971: jolla tasataan kotimarkkinahinnan ja maail-          ta vientitukea, on EFTA:ssa jo viidentoista
6972: manmarkkinahinnan välinen ero. Suomessa on           vuoden ajan ilmoitettu jäsenmaille kaikki hin-
6973: ollut 1960-luvulta lähtien käytössä valmisteve-      nanerokorvausjärjestelmät ja niiden muutokset
6974: rotukseen liitetty hinnanerokorvausjärjestelmä.      sekä koti- ja maailmanmarkkinahintojen muu-
6975: Järjestelmän piiriin kuuluvien ns. pitkälle jalos-   toksista johtuvat hinnanerokorvausmäärien
6976: tettujen elintarviketuotteiden kuten suklaan ko-     tarkistukset. Vastaavaa ilmoitusperiaatetta on
6977: timainen valmistaja on ollut oikeutettu saa-         sovellettu myös EFTA-maiden ja Euroopan
6978: maan maatalousperäisten raaka-aineiden koti-         talousyhteisön välillä kuluvan vuoden alusta
6979: markkinahinnan ja maailmanmarkkinahinnan             lukien.
6980: eroa vastaavan hinnanerokorvauksen. Korvaus             Hinnanerotasausjärjestelmän oikea sovelta-
6981: koskee sekä kotimarkkinoille että vientiin toi-      minen edellyttää, että valmisteveron ja hinnan-
6982: mitettavia elintarviketuotteita. Tuontitavaroi-      erokorvauksen määräytymisperusteina käytet-
6983: den osalta hinnaneron tasaus tapahtuu valmis-        tävät hinnat ja raaka-ainekoostumusta esittä-
6984: teveron avulla.                                      vät ns. keskimääräisreseptit kuvaavat mahdol-
6985:    Valmistevero ja hinnanerokorvaus on mää-          lisimman hyvin todellista tuotteiden raaka-
6986: rätty tuotteittain samansuuruisiksi, joten järjes-   aineiden hinnaneroa. Tämä on otettu huo-
6987: telmä rahoittaa itse itsensä kotimaan toimitus-      mioon myös stsatsessä lainsäädännössä.
6988: ten osalta. Hinnanerokorvaus ja valmistevero         Elintarviketuotteiden valmisteverosta annetun
6989: eivät muuta kotimaisten elintarviketuotteiden        lain 5 §:n (1026/85) mukaan valtiovarainminis-
6990: hintoja kotimarkkinoilla, vaan hinnat ovat           teriön on otettava hinnanerokorvauspäätöksis-
6991: samat kuin ilman valmisteveroa ja hinnanero-         sään huomioon raaka-aineiden keskinäisissä
6992: korvausta. Mikäli elintarviketuotteita toimite-      suhteissa ja hinnoissa tapahtuneet muutokset.
6993: taan vientiin, ovat toimitukset verottomia.          Hinnanerokorvausmäärät tarkistetaan neljä
6994: Raaka-aineiden hinnat jäävät siten maailman-         kertaa vuodessa tullihallituksen laskelmien ja
6995: markkinahintatasolle.                                selvitysten perusteella. Valtiovarainministeriön
6996:                                        1989 vp. -     KK n:o 42                                      3
6997: 
6998: päätös on luonteeltaan tekninen ja sen on                 Tehtyä tarkistusta on pidettävä luonteeltaan
6999: oltava tullihallituksen esityksen mukainen.           täysin hinnanerokorvausjärjestelmän periaattei-
7000:    Tullihallituksessa suoritettiin vuosina 1987-      den mukaisena ja periaatteelliselta kannalta
7001: 1988 makeisvalmisteiden keskimääräisreseptien         tärkeänä. Mikäli hinnanerotasausjärjestelmäs-
7002: tarkistus. Suklaavalmisteita lukuun ottamatta         sämme ei noudateta kansainvälisesti sovittuja
7003: muutokset otettiin huomioon viime vuoden              periaatteita, emme myöskään voi arvostella
7004: toukokuun alussa voimaan tulleissa keskimää-          muiden järjestelmiä.
7005: räisresepteissä. Suklaavalmisteiden osalta tar-           Eduskunnalle on annettu 10 päivänä maalis-
7006: kastus siirrettiin myöhäisempään ajankohtaan          kuuta 1989 hallituksen esitys laiksi elintarvike-
7007: lisäselvitysten tekemiseksi. Näiden selvitysten       tuotteiden valmisteverosta annetun lain muut-
7008: perusteella tullihallitus esitti valtiovarainminis-   tamisesta (HE n:o 24). Esityksessä ehdotetaan
7009: teriölle keskimääräisreseptiä muutettavaksi hel-      selkiytettäviksi nykyisiä hinnanerokorvausten
7010: mikuun alusta seuraavasti:                            ja valmisteveron määräytymisperusteita koske-
7011: raaka-aine          vanha    uusi   muutos            via säännöksiä. Lähtökohtana olisi kuitenkin
7012: sokeri ............. 45%    50%      + 5 %-yks.       edelleen se, että valmisteverojen ja hinnanero-
7013: tärkkelyssiirappi . 10 "     7       -3               korvausten tulisi määräytyä edellä todettujen
7014: rasvainen maitoj .. 3        3 "       0 "            nykyisin sovellettavien periaatteiden mukaises-
7015: rasvaton maitoj .. 12 "      7 "     -5 "             ti.
7016: teollisuusvoi ...... 3 "     5 "     + 2 ""
7017:                         "       "                         Valtiovarainministeriön asettama työryhmä
7018:    Muutokset ovat suhteellisen pieniä ja vastaa-      selvittää erikseen mahdollisuuksia ottaa käyt-
7019: vat sitä käytäntöä, jota on sovellettu muihinkin      töön nykyisten keskimääräisreseptien sijasta
7020: tuotteisiin. Muutokset on saatettu voimaan            todelliseen raaka-ainekäyttöön perustuva jär-
7021: kuluvan vuoden helmikuun alusta valtiovarain-         jestelmä tai ns. matriisijärjestelmän tyyppinen
7022: ministeriön päätöksellä. Samalla päätöksellä          järjestelmä. Näissäkin järjestelmissä olisi ta-
7023: muutettiin eräiden muidenkin tuotteiden keski-        voitteena määritellä tuotteiden raaka-ainesisäl-
7024: määräisreseptejä. Lisäksi päätöksen yhteydessä        tö siten, että se mahdollisimman tarkoin olisi
7025: muutettiin voin osalta käytettävää maailman-          kansainvälisten sopimusvelvoitteidemme mu-
7026: markkinahintanoteerausta siten, että käyttöön         kainen.
7027: otettiin voin vientihinnan tilalle Euroopan ta-           Edellä sanotun perusteella hallitus ei katso
7028: lousyhteisön soveltama voin maailmanmarkki-           olevan perusteita muuttaa suklaan keskimää-
7029: nahintanoteeraus. Nämä muutokset sekä raa-            räisreseptiä ja katsoo, että kuluvan vuoden
7030: ka-aineiden hintakehityksessä tapahtuneet             helmikuun alussa toteutettu reseptien tarkistus
7031: muut muutokset merkitsivät sitä, että suklaan         on hinnanerotasausjärjestelmää koskevien kan-
7032: osalta hinnanerokorvauksen ja elintarviketuot-        sallisten ja kansainvälisten säännösten mukai-
7033: teiden valmisteveron määrät säilyivät muuttu-         nen eikä se vaaranna kotimaisen makeisteolli-
7034: mattomina eli 4,81 markkana kilolta helmi-            suuden kilpailukykyä.
7035: kuun alusta lukien.
7036:      Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1989
7037:                                                                            Ministeri Ulla Puolanne
7038: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 42
7039: 
7040: 
7041: 
7042: 
7043:                               Till Riksdagens Herr Talman
7044:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            De råvaror på vilka systemet för prisskill-
7045: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         nadsersättningar tillämpas utgörs av basråva-
7046: av den 17 februari 1989 till vederbörande           ror inom livsmedelsindustrin, såsom spannmål,
7047: medlem av statsrådet översänt avskrift av           mjöl, socker, mjölkpulver, smör, ägg, kött,
7048: följande av riksdagsledamot Puisto underteck-       stärkelse osv. Uppgifterna om världsmarknads-
7049: nade spörsmål nr 42:                                priserna på dessa råvaror fås främst från
7050:                                                     Officiella tidningen (Official Journal) som pub-
7051:                                                     liceras av Europeiska ekonomiska gemenska-
7052:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       pen. Priserna på hemmamarknaden grundar sig
7053:        att genomsnittsreceptet för choklad som      på prisuppgifter som skaffats av myndigheter-
7054:        är så viktig för vår livsmedelsexport        na.
7055:        skall ändras och konkurrenskraften he-          Beloppet av prisskillnadsersättning och accis
7056:        varas?                                       fastställs utgående från slutprodukterna på
7057:                                                     grundval av s.k. genomsnittsrecept, av vilka det
7058:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       framgår hur mycket råvaror som i genomsnitt
7059: samt anföra följande:                               använts vid tillverkningen inom den inhemska
7060:                                                     livsmedelsindustrin. Accisen är lika stor som
7061:    Den inhemska livsmedelsindustrin använder        prisskillnadsersättningen.
7062: nästan uteslutande inhemska lantbruksråvaror           Om principerna i systemet för prisskillnads-
7063: i sin produktion. Eftersom priset på dem i          utjämning stadgas även i internationella över-
7064: allmänhet är betydligt högre än världsmark-         enskommelser. Bl.a. EFT A-konventionen inne-
7065: nadspriserna har man blivit tvungen att skapa       håller ett förbud mot överkompensationer. För
7066: ett system genom vilket skillnaden mellan priset    att EFT A-länderna inte i from av en prisutjäm-
7067: på hemmamarknaden och världsmarknaden               ning skall ge den egna industrin dolt import-
7068: utjämnas. 1 Finland har sedan 1960-talet fun-       skydd och för mycket exportstöd har man
7069: nits ett system för prisskillnadsersättningar i     inom EFTA redan under femton års tid under-
7070: samband med accisen. lnhemska tillverkare av        rättat medlemsländerna om alla system för
7071: s.k. högförädlade livsmedelsprodukter, t.ex.        prisskillnadsersättningar och ändringar av dem
7072: choklad, som omfattas av detta system har           samt sådana justeringar av beloppen av pris-
7073: varit berättigade att för lantbruksråvaror få en    skillnadsersättningarna som beror på ändringar
7074: prisskillnadsersättning som motsvarar skillna-      i priserna på hemmamarknaden och världs-
7075: den mellan priset på hemmamarknaden och             marknaden. Motsvarande anmälningsprincip
7076: världsmarknaden. Ersättningen gäller livsme-        har tillämpats även mellan EFT A-länderna och
7077: delsprodukter som är ämnade både för hem-           Europeiska ekonomiska gemenskapen från ing-
7078: mamarknaden och export. När det gäller im-          ången av detta år.
7079: portvaror utjämnas prisskillnaden med hjälp av         En rätt tillämpning av systemet med pris-
7080: accisen.                                            skillnadsutjämning förutsätter att de priser och
7081:    Accisen och prisskillnadsersättningen har        s.k. genomsnittsrecept, av vilka råvarusamman-
7082: produktvis fastställts till att vara lika stora.    sättningen framgår, som används som grunder
7083: Därför finansierar systemet sig självt i fråga om   för fastställande av accis och prisskillnadser-
7084: inhemska leveranser. Prisskillnadsersättningen      sättning så bra sorn möjligt beskriver den
7085: och accisen ändrar inte priserna på inhemska        verkliga prisskillnaden mellan råvarorna till
7086: livsmedelsprodukter på hemmamarknaden               produkterna. Detta har även beaktats i intern
7087: utan priserna är desamma som utan accis och         lagstiftning. Enligt 5 § lagen om ändring av
7088: prisskillnadsersättning. Om livsmedelsproduk-       lagen om accis på livsmedelsprodukter
7089: ter exporteras, är leveranserna skattefria. Så-     (1026/85) skall finansministeriet i sina beslut
7090: lunda kommer priserna på råvaror att vara på        om prisskillnadsersättningar beakta föränd-
7091: världsmarknadsnivå.                                 ringar i de inbördes förhållandena mellan
7092:                                          1989 vp. -   KK n:o 42                                       5
7093: 
7094: råvarorna och råvarupriserna. Beloppen av             des oförändrade när det gäller choklad, dvs.
7095: prisskillnadsersättningarna justeras fyra gånger      4,81 mk/kg från början av februari.
7096: om året på grundval av tullstyrelsens kalkyler           Den genomförda justeringen skall anses helt
7097: och utredningar. Finansministeriets beslut är         överensstämma med principerna inom systemet
7098: tekniskt och skall överensstämma med tullsty-         för prisskillnadsersättningar och principiellt
7099: relsens förslag.                                      sett viktig. Om man inom vårt system för
7100:    Vid tullstyrelsen justerades 1987-1988 ge-         prisskillnadsutjämning inte fOljer internationellt
7101: nomsnittsrecepten för sötsaksprodukter. Med           överenskomna principer, kan vi inte heller
7102: undantag av chokladprodukter beaktades änd-           kritisera andras system.
7103: ringarna i de genomsnittsrecept som trädde i             Den 10 mars 1989 avlät regeringen en pro-
7104: kraft i början av maj i fjol. När det gäller          position tili riksdagen med förslag tili lag om
7105: chokladprodukter sköts justeringen upp tili en        ändring av lagen om accis på livsmedelspro-
7106: senare tidpunkt för att vidare utredningar            dukter (RP nr 24). 1 propositionen föreslås att
7107: skulle kunna göras. På grundval av dessa              nuvarande stadganden om grunderna för be-
7108: utredningar föreslog tullstyrelsen för finansmi-      stämmande av prisskillnadsersättningar och ac-
7109: nisteriet att genomsnittsreceptet ändras från         cis skall göras klarare. Utgångspunkten skall
7110: början av februari enligt följande:                   dock alltjämt vara den att acciserna och pris-
7111:                                ny
7112:                                                       skillnadsersättningarna fastställs enligt ovan
7113: råvara                gamma!            ändring       nämnda principer som numera tillämpas.
7114: socker ............... 45% 50% + 5 %-enhet               En arbetsgrupp som tillsatts av finansminis-
7115: stärkelsesirap ....... 10   7   -3
7116: mjölkpulver med fett 3 " 3 "      0 "                 teriet skall särskilt utreda möjligheterna att i
7117: mjölkpulver utan fett 12 " 7  " -5                    stället för de nuvarande genomsnittsrecepten ta
7118: industrismör ........ 3 " 5     + 2 "
7119:                                     "        "
7120:                                                       i bruk ett system som grundar sig på den
7121:                                                       faktiska användningen av råvaror eller ett
7122:   Ändringarna är relativt små och motsvarar           system av s.k. matrissystemtyp. Ä ven i dessa
7123: den praxis som har tillämpats även på andra           system skall målet vara att råvaruinnehållet i
7124: produkter. Ändringarna har genom finansmi-            produkterna definieras så att det så exakt som
7125: nisteriets beslut trätt i kraft vid ingången av       möjligt motsvarar våra internationella avtals-
7126: februari i år. Genom samma beslut ändrades            förpliktelser.
7127: genomsnittsrecepten även för vissa andra pro-            På basis av vad som ovan anförts anser
7128: dukter. 1 samband med beslutet ändrades också         regeringen att det inte är motiverat att ändra
7129: noteringen för världsmarknadspriset på smör           genomsnittsreceptet för choklad och anser att
7130: så att i stället för exportpriset på smör togs i      justeringen av recepten i början av februari i år
7131: bruk den notering för världsmarknadspriset på         överensstämmer med de nationella och inter-
7132: smör som tillämpas av Europeiska ekonomiska           nationella stadgandena om systemet för pris-
7133: gemenskapen. Dessa ändringar samt övriga              skillnadsutjämning samt inte äventyrar konkur-
7134: ändringar i utvecklingen av priset på råvaror         renskraften inom den inhemska sötsaksindu-
7135: innebar att beloppen av prisskillnadsersättning-      strin.
7136: en och accisen på livsmedelsprodukter bevara-
7137:          Helsingfors den 28 mars 1989
7138: 
7139:                                                                             Minister Ulla Puolanne
7140:                                                                              j
7141:                                                                          j
7142:                                                                         j
7143:                                                                     j
7144:                                                                 j
7145:                                                             j
7146:                                                         j
7147:                                                     j
7148:                                                 j
7149:                                             j
7150:                                             j
7151:                                         j
7152:                                     j
7153:                                 j
7154:                             j
7155:                             j
7156:                         j
7157:                     j
7158:                 j
7159:             j
7160:         j
7161:     j
7162: j
7163: j
7164:                                              1989 vp.
7165: 
7166: Kirjallinen kysymys n:o 43
7167: 
7168: 
7169: 
7170: 
7171:                                  Astala ym.: Tarkastajan paikkaamisesta Turun ja Porin läänin-
7172:                                     hallitukseen jätehuollon ja ilmansuojelun tehtäviin
7173: 
7174: 
7175:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7176:   Turun ja Porin lääninhallituksessa on tällä      lääninhallitukseen tulee palkata kiireellisesti
7177: hetkellä yli 400 jätehuoltoilmoituksen ja n. 200   tilapäinen tarkastaja jätehuollon ja ilmansuoje-
7178: ilmansuojeluilmoituksen ruuhka. Ilmansuoje-        lun ruuhkautuneita tehtäviä varten.
7179: luilmoitusten pääosa saadaan käsiteltyä vuoden        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7180: 1992 loppuun mennessä, mutta jäljelle jäävät       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7181: laajimmat, suuritöisimmät ja tärkeimmät. On        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7182: välttämätöntä ryhtyä ilmansuojelun tehostami-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7183: seen. Turun ja Porin lääninhallitukseen on
7184:                                                              Mihin pikaisiin toimiin Hallitus ai-
7185: saatava pikaisesti tilapäinen tarkastaja jäte-
7186:                                                           koo ryhtyä tarkastajan palkkaamiseksi
7187: huollon ja ilmansuojelun tehtäviin.
7188:                                                           Turun ja Porin lääninhallitukseen jäte-
7189:   Varsinais-Suomen kansanedustajat ovat esit-             huollon ja ilmansuojelun ruuhkautunei-
7190: täneet, että lisätalousarviossa Turun ja Porin            ta tehtäviä varten?
7191:     Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1989
7192: 
7193:           Heli Astala                 Jukka Roos                    Sauli Hautala
7194:           Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Tapio Holvitie                    Ensio Laine
7195:           Liisa Hilpelä               Sauli Niinistö                Risto Ahonen
7196:                       Anna-Liisa Jokinen                    Taisto Tähkämaa
7197: 
7198: 
7199: 
7200: 
7201: 2900100
7202: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 43
7203: 
7204: 
7205: 
7206: 
7207:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7208:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Turun ja Porin lääninhallituksen lisäksi il-
7209: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       mansuojelu- ja jätehuoltosuunnitelmien käsitte-
7210: olette 21 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn          lytilanne on ongelmallinen myös useissa muissa
7211: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        lääninhallituksissa.
7212: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          Tilannetta on pyritty korjaamaan lisäämällä
7213: edustaja Heli Astalan ym. näin kuuluvasta           ympäristönsuojelutoimistojen henkilöstöä ja te-
7214: kirjallisesta kysymyksestä n:o 43:                  hostamalla henkilöstön koulutusta. Vuonna
7215:          Mihin pikaisiin toimiin Hallitus ai-       1986 saatiin näihin tehtäviin lääninhallituksiin
7216:        koo ryhtyä tarkastajan palkkaamiseksi        yhteensä 22 virkaa. Valtion vuoden 1989 tulo-
7217:        Turun ja Porin lääninhallitukseen jäte-      ja menoarvioon sisältyvällä määrärahalla on
7218:        huollon ja ilmansuojelun ruuhkautunei-       Uudenmaan, Kymen, Turun ja Porin, Hämeen
7219:        ta tehtäviä varten?                          sekä Oulun lääninhallituksiin saatu tilapäinen
7220:                                                     tarkastaja ilmansuojelu- ja jätehuoltotehtäviin
7221:    Vastauksena esitän kunnioittaen seuraavaa:       vuoden 1990 loppuun saakka. Toimet on täy-
7222:                                                     tetty 1.1.1989 lukien.
7223:    Lääninhallitusten merkityksellisimmät tehtä-
7224: vät ympäristönsuojelussa perustuvat tällä het-         Uusien virkojen saaminen valtionhallintoon
7225: kellä luonnonsuojelulakiin, jätehuoltolakiin ja     on tällä hetkellä epätodennäköistä ottaen huo-
7226: ilmansuojelulakiin. Erityisesti ilmansuojeluil-     mioon valtioneuvoston päätökset lähivuosina
7227: moitusten ja kiinteistöjen jätehuoltosuunnitel-     suorastaan vähentää henkilöstöä julkisesta hal-
7228: mien käsittely on ollut hidasta ympäristönsuo-      linnosta. Tämän vuoksi olisikin ensi sijassa
7229: jelutoimistojen riittämättömien henkilöstövoi-      tarkistettava ympäristölainsäädäntöä ja erityi-
7230: mavarojen vuoksi.                                   sesti ilmansuojelua ja jätehuoltoa koskevaa
7231:    Vuoden 1988 lopussa lääninhallituksissa oli      lupa- ja ilmoitusmenettelyä.
7232: vireillä yhteensä noin 800 ilmansuojeluilmoitus-       Ympäristöministeriössä on valmisteilla jäte-
7233: ta. Toisaalta mainittuun ajankohtaan mennessä       huoltolain nojalla annetun ministeriön päätök-
7234: lääninhallitukset olivat tehneet päätökset noin     sen muutos, jolla valtaosa eli noin 90 prosenttia
7235: 550 ilmoituksen johdosta. Jätehuoltosuunnitel-      nykyisin lääninhallitusten käsiteltäväksi tulevis-
7236: man hyväksymispäätöksiä on tähän mennessä           ta jätehuoltosuunnitelmista siirrettäisiin kun-
7237: tehty koko maassa noin 7 000, näistä 2 000          tien hyväksyttäväksi. Tämä tulisi vähentämään
7238: lääninhallituksissa ja 5 000 kunnissa. Tällä het-   huomattavasti lääninhallitusten työmäärää.
7239: kellä lääninhallituksissa ja kunnissa on vireillä   Uudistus on tarkoitus saada voimaan tämän
7240: noin 5 000 jätehuoltosuunnitelmaa. Kiinteis-        vuoden aikana. Lisäksi selvitetään, onko tar-
7241: tönhaltijoiden arvioidaan lisäksi esittävän vi-     peen ja missä laajuudessa siirtää lääninhallituk-
7242: ranomaisten hyväksyttäväksi vielä noin 10 000       silta kunnille myös ilmansuojeluilmoitusten kä-
7243: jätehuoltosuunnitelmaa.                             sittelytehtäviä.
7244: 
7245:     Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1989
7246: 
7247:                                                              Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
7248:                                      1989 vp. -    KK n:o 43                                         3
7249: 
7250: 
7251: 
7252: 
7253:                              Tili Riksdagens Herr Talman
7254:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        ner är problematisk även vid många andra
7255: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        länsstyrelser än länsstyrelsen i Åbo och Björ-
7256: av den 21 februari 1989 tili vederbörande          neborgs Iän.
7257: medlem av statsrådet översänt avskrift av             Avsikten har varit att avhjälpa situationen
7258: följande av riksdagsledamot Heli Astala m.fl.      genom att öka personalen vid miljövårdsby-
7259: undertecknade spörsmål nr 43:                      råerna och genom att effektivera utbildningen
7260:                                                    av personalen. År 1986 fick länsstyrelserna
7261:           Vilka brådskande åtgärder ämnar          totalt 22 tjänster för dessa uppgifter. Med ett
7262:        Regeringen vidta för att avlöna en          anslag i statsbudgeten fOr år 1989 har länssty-
7263:        inspektör vid länsstyrelsen i Åbo och       relserna i Nylands, Kymmene, Åbo och Björ-
7264:        Björneborgs Iän för att sköta de anho-      neborgs, Tavastehus samt Uleåborgs Iän envar
7265:        pade uppgifterna inom avfallshante-         fått en tillfållig inspektör för uppgifter som
7266:        ringen och luftvården?                      berör luftvård och avfallshantering fram tili
7267:                                                    utgången av år 1990. Tjänsterna har besatts
7268:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       räknat från 1.1.1989.
7269: samt anföra följande:                                 För tillfället är det osannolikt att det inrättas
7270:    Länsstyrelsernas viktigaste uppgifter inom      nya tjänster inom statsförvaltningen med beak-
7271: miljövården baseras för tillfället på lagen om     tande av statsrådets beslut att rentav minska
7272: naturskydd, lagen om avfallshantering och          personalen inom den offentliga förvaltningen
7273: luftvårdslagen. I synnerhet behandlingen av        under de närmaste åren. Av denna anledning
7274: luftvårdsanmälningar och fastigheters avfalls-     borde i främsta hand miljölagstiftningen juste-
7275: hanteringsplaner har varit långsam p.g.a. otill-   ras och därvid i synnerhet tillstånds- och
7276: räckliga personalresurser.                         anmälningsförfarandet i samband med luftvår-
7277:    Vid slutet av år 1988 var sammanlagt ca 800     den och avfallshanteringen.
7278: luftvårdsanmälningar anhängiga vid länsstyrel-        Vid miljöministeriet är en ändring av minis-
7279: serna. Å andra sidan hade länsstyrelserna intill   teriets beslut, som getts med stöd av lagen om
7280: nämnda tidpunkt fattat beslut med anledning        avfallshantering, under beredning. Enligt denna
7281: av ca 550 anmälningar. Hittills har det i hela     ändring kommer godkännandet av största de-
7282: Jandet fattats ca 7 000 beslut om att godkänna     len, dvs. ca 90 %, av de avfallshanteringsplaner
7283: avfallshanteringsplaner. Av dessa har 2 000        som fOr närvarande kommer tili länsstyrelserna
7284: fattats vid länsstyrelserna och 5 000 i kommu-     för behandling att överföras tili kommunerna.
7285: nerna. För tillfållet är ca 5 000 avfallshante-    Detta kommer märkbart att minska på arbets-
7286: ringsplaner anhängiga vid länsstyrelserna och i    mängden vid länsstyrelserna. A vsikten är att
7287: kommunerna. Det uppskattas att fastighetsin-       reformen skall träda i kraft under innevarande
7288: nehavarna därutöver kommer att förelägga           år. Dessutom kommer man att utreda frågan
7289: myndigheterna ytterligare ca 10 000 avfallshan-    huruvida det är nödvändigt, och i så fall i
7290: teringsplaner för godkännande.                     viiken omfattning, att även överföra uppgiften
7291:    Situationen beträffande behandlingen av         att behandla luftvårdsanmälningar från läns-
7292: luftvårdsanmälningar och avfallshanteringspla-     styrelserna tili kommunerna.
7293:     Helsingfors den 20 mars 1989
7294: 
7295:                                                                 Inrikesminister Jarmo Rantanen
7296:                                               1989 vp.
7297: 
7298: Kirjallinen kysymys n:o 44
7299: 
7300: 
7301: 
7302: 
7303:                                  Särkijärvi ym.: Investointiveron vaikutuksista rakennusalan tuo-
7304:                                      tantokapasiteettiin
7305: 
7306: 
7307:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7308:    Pääkaupunkiseutuun kohdistetun investoin-        miestä. Irtisanotut ovat olleet ensi sijassa toi-
7309: tiveron julkilausuttuna tarkoituksena oli asun-     selta paikkakunnalta töihin hakeutuneita, joten
7310: totuotannon edistäminen muuta rakentamista          heidän saamisensa takaisin rakentamisen jäl-
7311: vähentämällä.                                       leen elpyessä on vaikeata.
7312:    Pääkaupunkiseudun osuus maan väestöstä              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7313: on noin 16 prosenttia. Seudun osuus koko            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7314: maan talonrakennustoiminnasta on puolestaan         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7315: ollut viime vuosina 12-13 prosenttia. Siksi         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7316: tärkeitä ovat toimenpiteet, joilla alueen tuotan-
7317: tokapasiteettia pystytään kasvattamaan kansal-
7318: liselle keskitasolle.                                         Aikooko Hallitus vastaisuudessa so-
7319:    Investointiveroa on kuitenkin käytetty ka-              veltaa investointiveroa siten, että pää-
7320: ventamaan rakentamisen resursseja. Rakennus-               kaupunkiseudun jo nykyisin liian pientä
7321: liikkeet ovat joutuneet töiden vähenemisen                 rakennusalan kapasiteettia ei jouduttai-
7322: vuoksi irtisanomaan jo noin l 000 rakennus-                si yhä leikkaamaan?
7323:     Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1989
7324: 
7325:           Jouni J. Särkijärvi           Kaarina Dromberg              Eva-Riitta Siitonen
7326: 
7327: 
7328: 
7329: 
7330: 2900IOD
7331: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 44
7332: 
7333: 
7334: 
7335: 
7336:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7337:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Talouspoliittinen ministerivaliokunta teki li-
7338: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        säksi 28 päivänä lokakuuta 1988 periaatepää-
7339: olette 21 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn           töksen siitä, että valtion ja valtionaputalonra-
7340: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         kennushankkeiden aloituksia lykätään kuluvan
7341: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        vuoden lopulle ja vuoteen 1990 erityisesti niillä
7342: edustaja Jouni J. Särkijärven ym. näin kuulu-        paikkakunnilla, joilla hintojen nousupaineet
7343: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 44:             ovat merkittäviä. Vastaavaa menettelyä on
7344:                                                      suositeltu myös kunnille. Tammikuun 20 päi-
7345:           Aikooko Hallitus vastaisuudessa so-        vänä 1989 hallitus teki periaatepäätöksen toi-
7346:        veltaa investointiveroa siten, että pää-      menpiteistä julkisten menojen kasvun hidasta-
7347:        kaupunkiseudun jo nykyisin liian pientä       miseksi sekä kansantalouden tasapainoisen ke-
7348:        rakennusalan kapasiteettia ei jouduttai-      hityksen turvaamiseksi. Osana päätöstä päätet-
7349:        si yhä leikkaamaan?                           tiin investointiveron kantamista vieläkin jatkaa
7350:                                                      kuluvan vuoden kesäkuun loppuun. Valtioneu-
7351:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        voston päätös (199/89) asiasta tehtiin 16 päi-
7352: vasti seuraavaa:                                     vänä helmikuuta 1989. Eduskunnalle päätettiin
7353:                                                      antaa myös esitys talonrakennustuotantoa kos-
7354:    Investointiverolain (54/77) säännösten mu-        kevaksi verolaiksi, jonka avulla veronalainen
7355: kaan suoritetaan suhdannevaihteluiden tasaa-         rakentaminen vapautuisi verosta vaiheittain.
7356: miseksi eräistä talonrakennustöistä investointi-     Lakia sovellettaisiin pääkaupunkiseudulla in-
7357: veroa valtiolle. Veronalaista on niin sanottu        vestointiveron kantojakson päätyttyä kuluvana
7358: vähemmän tärkeä rakentaminen, joka määri-            vuonna. Samassa yhteydessä tehtiin periaate-
7359: tellään tyhjentävästi investointiverolain 4 §:ssä.   päätös myös toimenpiteistä valtion rahoitta-
7360: Laki ei koske esimerkiksi asuntotuotantoa tai        mien rakennustöiden lykkäämiseksi.
7361: teollisuusrakentamista.                                 Huolimatta investointiverosta ja muista ra-
7362:    Investointiveron kantamisesta päättää inves-      kentamisen hillitsemiseen tähtäävistä toimenpi-
7363: tointiverolain säännösten mukaan tarvittaessa        teistä pääkaupunkiseudun talonrakentaminen
7364: valtioneuvosto. Sen tulee pyytää asiasta lausun-     pysyi viime vuonna varsin vilkkaana. Uudisra-
7365: to Suomen Pankilta. Pääkaupunkiseudun ta-            kentamisen arvo oli 7,2 miljardia markkaa eli
7366: lonrakennustilanteen rauhoittamiseksi valtio-        17,3 prosenttia koko maan uudisrakentamises-
7367: neuvosto päätti investointiveron kantamisen          ta. Tilanne oli viime vuonna jopa pahempi kuin
7368: aloittamisesta 7 päivänä tammikuuta 1988 an-         niin sanottuina rakentamisen hulluina vuosina
7369: tamallaan päätöksellä (1/88). Mainitun päätök-       1970-luvun alkupuolella. Jos investointiveroa ei
7370: sen mukaan investointiveroa tuli kantaa kai-         olisi kannettu, työvoimaniukkuus, rakennustar-
7371: kesta investointiverolain 4 §:ssä tarkoitetusta      vikkeiden pidentyneet toimitusajat sekä raken-
7372: rakentamisesta verotuskaudelta, joka alkoi           nuskustannusten kohoaminen olisivat toteutu-
7373: tammikuun 22 päivänä 1988 ja oli määrätty            neet vieläkin suurempina.
7374: päättyväksi 30 päivänä syyskuuta 1988. Inves-           Suomen Rakennusteollisuusliiton viime vuo-
7375: tointivero koski rakentamista Espoon, Helsin-        den lopun työ voimatiedustelun mukaan raken-
7376: gin, Kauniaisten ja Vantaan kaupungeissa.            nusalan työvoiman kysyntä on pysynyt pää-
7377: Veron määrä oli päätöksen mukaan 40 pro-             kaupunkiseudulla varsin vakaana viimeisen
7378: senttia rakennuskustannuksista. Investointive-       puolen vuoden aikana. Odotettavissa on työ-
7379: ron verotuskautta jatkettiin 13 päivänä heinä-       voiman kysynnän lisääntymistä lähikuukausi-
7380: kuuta annetulla valtioneuvoston päätöksellä          na, koska talonrakentaminen vähitellen vapau-
7381: (664/88) vuoden 1988 loppuun ja 3 päivänä            tuu verosta. Rakennusliikkeet pyrkivät pitä-
7382: marraskuuta 1988 annetulla päätöksellä (918/         mään palveluksessaan myös muualla kuin pää-
7383: 88) edelleen 30 päivään huhtikuuta 1989 saak-        kaupunkiseudulla asuvia rakennustyömiehiä,
7384: ka.                                                  koska työvoimaniukkuus on Helsingin seudulla
7385:                                       1989 vp. -    KK n:o 44                                      3
7386: 
7387: rakenteellista. Ongelmaan on etsitty ratkaisua      kunnalle myös esityksen, jonka mukaan veron-
7388: jo useita vuosia, mutta esimerkiksi alan am-        alainen rakentaminen pääkaupunkiseudulla va-
7389: mattiopppilaitoksen rakentaminen, joka turvai-      pautuisi verosta vaiheittain kuluvana vuonna,
7390: si kysyntää vastaavan koulutuspaikkojen mää-        jotta investointiveron kantamisen yhtäkkisestä
7391: rän, on kuntien taholta torjuttu.                   päättymisestä aiheutuva ongelmallinen tilanne
7392:                                                     tulevan heinäkuun alussa vältettäisiin. Kuten
7393:    Investointiveron kantaminen on hallituksen
7394:                                                     investointiverolakiin, myös ehdotettuun uuteen
7395: käsityksen mukaan ollut tarkoituksenmukainen
7396:                                                     lakiin sisältyisi mahdollisuus hakemuksesta eri-
7397: ja vallitsevassa tilanteessa perusteltu toimenpi-
7398:                                                     tyisistä syistä yksittäistapauksissa vapauttaa
7399: de. Se ei ole johtanut pääkaupunkiseudun
7400:                                                     rakentaminen verosta. Poikkeusluvan eräänä
7401: rakennusalan kapasiteetin leikkaamiseen. In-
7402:                                                     perusteena olisi siten mahdollista ottaa huo-
7403: vestointiveron kantamisen seurauksena on
7404:                                                     mioon myös työllisyystilanteen turvaamiseen
7405: päinvastoin ollut alan epäsuotuisan kehityksen
7406:                                                     liittyvät näkökohdat.
7407: tasapainottuminen. Hallitus on antanut edus-
7408: 
7409:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1989
7410: 
7411:                                                                          Ministeri Ulla Puolanne
7412: 4                                      1989 vp. -     KK n:o 44
7413: 
7414: 
7415: 
7416: 
7417:                                Tili Riksdagens Herr Talroan
7418:    1 det syfte 37 § 1 rooro. riksdagsordningen        att statliga husbyggnadsprojekt och husbygg-
7419: anger har Ni, Herr Talroan, roed Er skrivelse         nadsprojekt soro får statsbidrag skall uppskju-
7420: av den 21 februari 1989 till vederbörande             tas tili slutet av innevarande år och till år 1990
7421: roedlero av statsrådet översänt en avskrift av        i synnerhet på de orter där trycket att höja
7422: fö1jande av riksdagsroan Jouni J. Särkijärvi          priserna är roärkbart. Motsvarande förfaran-
7423: ro.fl. undertecknade spörsroål nr 44:                 de har även rekororoenderats för komrounerna.
7424:                                                       Den 20 januari 1989 fattade regeringen ett
7425:            Äronar Regeringen i frarotiden till-       principbeslut oro åtgärder för att brorosa de
7426:         läropa investeringsskatten så att det inte    offentliga utgifternas tillväxt sarot för att tryg-
7427:         blir nödvändigt att ytterligare skära ner     ga en balanserad nationalekonoroisk utveck-
7428:         den redan nu alitför knappa kapaciteten       ling. Som en del av detta beslut fastslogs att
7429:         inoro byggnadsbranschen i huvudstads-         investeringsskatt skall uppbäras tili utgången
7430:         regionen?                                     av juni innevarande år. Statsrådets beslut
7431:                                                       (199/89) i ärendet utfårdades den 16 februari
7432:    Såsoro svar på detta spörsroål får jag vörd-       1989. Det beslöts även att tili riksdagen skall
7433: sarot anföra följande:                                avlåtas en proposition roed förs1ag till skattelag
7434:                                                       för husbyggnadsproduktion. Genoro lagen
7435:    Enligt stadgandena i investeringsskattelagen       skall skattep1iktigt byggande stegvis befrias
7436: (54/77) betalas till staten en investeringsskatt      från skatt. A vsikten är att lagen skall tilläropas
7437: på vissa husbyggen för utjäronande av kon-            i huvudstadsregionen efter det att perioden för
7438: junkturväxlingar. Skattepliktigt är s.k. roindre      uppbörd av investeringsskatt går ut under
7439: viktigt byggande, soro uttöroroande definieras i      innevarande år. 1 saroband roed detta fattades
7440: 4 § investeringsskattelagen. Lagen berör t.ex.        även ett principbes1ut oro åtgärder för att
7441: inte bostadsproduktionen och inte helier det          skjuta upp byggnadsarbeten soro finansieras av
7442: industrielia byggandet.                               staten.
7443:    Enligt vad som stadgas i investeringsskatte-          Trots investeringsskatten och de övriga åt-
7444: lagen beslutar statsrådet vid behov oro upp-          gärder soro syftade tili att stävja byggandet
7445: börd av investeringsskatt. Statsrådet skall be-       förblev husbyggnadsverksaroheten i huvud-
7446: gära utlåtande i ärendet av Fin1ands Bank. För        stadsregionen roycket livlig i fjol. Nybyggna-
7447: att brorosa upp husbyggnadens utveckling i            dens värde var 7,2 roiljarder roark, eller 17,3
7448: huvudstadsregionen utfärdade statsrådet den 7         procent av nybyggnaden i hela landet. Läget
7449: januari 1988 ett beslut oro uppbörd av investe-       var i fjol rentav värre än under byggandets s.k.
7450: ringsskatt (1/88). En1igt näronda beslut skulle       ga1na år i början av 1970-ta1et. Oro investerings-
7451: investeringsskatt uppbäras för allt i 4 § investe-    skatt inte hade uppburits hade bristen på
7452: ringsskattelagen avsett byggande under en be-         arbetskraft, förlängningen av leveranstiderna
7453: skattningsperiod soro började den 22 januari          för byggnadsroaterial och stegringen av bygg-
7454:  1988 och skulle utgå den 30 septerober 1988.         nadskostnaderna blivit ännu större.
7455: lnvesteringsskatten berörde byggandet i Esbo,            Enligt den arbetskraftsenkät soro Finlands
7456: Helsingfors, Grankulla och Vanda städer. En-          byggnadsindustriförbund gjorde i slutet av se-
7457: ligt beslutet utgick skatten roed 40 procent av       naste år har efterfrågan på arbetskraft inoro
7458: byggnadskostnaderna.        Beskattningsperioden      byggnadsbranschen i huvudstadsregionen för-
7459: för investeringsskatten förlängdes tili utgången      blivit rätt stabil under det senaste halvåret. En
7460: av år 1988 genom ett statsrådsbeslut av den 13        ökning av efterfrågan på arbetskraft är att
7461: juli (664/88) och vidare tili den 30 april 1989       vänta under de närroaste roånaderna, då hus-
7462: genoro ett statsrådsbeslut av den 3 noverober         byggandet sroåningoro befrias från skatt. Bygg-
7463:  1988 (918/88).                                       nadsfirroorna försöker hålla även annanstans
7464:    Finanspolitiska roinisterutskottet fattade dess-   än in huvudstadsregionen bosatta byggnadsar-
7465: utoro den 28 oktober 1988 ett principbeslut oro       betare i sin tjänst, eroedan bristen på arbet-
7466:                                     1989 vp. -    KK n:o 44                                     5
7467: 
7468: skraft i heisingforstrakten är strukturell. Man   ians. Regeringen har även tili riksdagen aviåtit
7469: har sökt en iösning av probiemet redan i flera    en proposition eniigt viiken det skattepiiktiga
7470: år, men t. ex. tanken att för branschen bygga     byggandet i huvudstadsregionen stegvis befrias
7471: en yrkesiäroanstait viiken skulle garantera att   från skatt under innevarande år, för att den
7472: antaiet utbiidningspiatser motsvarar efterfrå-    probiematiska situation som uppstår i början
7473: gan har avvisats av kommunerna.                   av inkommande juii om uppbörden av investe-
7474:    Uppbörden av investeringsskatt har eniigt      ringsskatt piötsiigt upphör skall kunna undvi-
7475:                                                   kas. Liksom investeringsskatteiagen ger även
7476: regeringens uppfattning varit en ändamåiseniig
7477: och i det rådande iäget väi motiverad åtgärd.     den föresiagna ny lagen en möjlighet att av
7478: Den har inte iett tili en nedskärning av kapa-    särskilda skäl i enskilda fall på ansökan befria
7479: citeten inom byggnadsbranschen i huvudstads-      byggande från skatt. Som en grund för undan-
7480: regionen. Uppbörden av investeringsskatt har      tagstiilstånd vore det såiunda möjiigt att även
7481: tvärtom resuiterat i att den ogynnsamma ut-       beakta synpunkter som betingas av sysselsätt-
7482:                                                   ningsiäget.
7483: veckiingen inom branschen har kommit i ba-
7484:     Heisingfors den 2i mars 1989
7485: 
7486:                                                                        Minister Ulla Puolanne
7487:                                               1989 vp.
7488: 
7489: Kirjallinen kysymys n:o 45
7490: 
7491: 
7492: 
7493: 
7494:                                  Särkijärvi ym.: YK:n merioikeussopimuksen ratifioinnista
7495: 
7496: 
7497:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7498:    Kansainväliseen ympäristöyhteistyöhön liit-      korosti tämänkin sopimuksen ratifioinnin tär-
7499: tyvissä yhteyksissä on usein esitetty kritiikkiä    keyttä.
7500: valtioiden puheiden ja tekojen ristiriitaisuudes-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7501: ta. Suomeen tämä ei ole kovin usein kohdistu-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7502: nut. Silti on käynyt ilmi, että Suomi on            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7503: aikoinaan allekirjoittanut YK:n merioikeusso-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7504: pimuksen (The Law of the Sea), jota ei
7505: kuitenkaan ole saatettu maamme osalta asian-                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
7506: mukaisesti voimaan. Mm. helmikuun alussa                   siin YK:n merioikeussopimuksen rati-
7507: Moskovassa pidetty Pohjoismaiden, Kanadan                  fioimiseksi?
7508: ja Neuvostoliiton parlamentaarikkojen kokous
7509:     Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1989
7510: 
7511:                      Jouni J. Särkijärvi                     Timo Kietäväinen
7512: 
7513: 
7514: 
7515: 
7516: 290010D
7517: 2                                    1989 vp. -    KK n:o 45
7518: 
7519: 
7520: 
7521: 
7522:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7523: 
7524:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Suomessa - kuten useimmissa muissakin
7525: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      maissa - on kuitenkin jo ryhdytty ratifiointia
7526: olette 21 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn         ennakoiviin kansallisiin toimiin. Yhteensä 320
7527: kirjeenne n:o 185 ohella toimittanut valtioneu-    artiklaa sekä kuusi liitettä käsittävän sopimuk-
7528: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       sen voimaansaattamista koskevat viranomais-
7529: kansanedustaja Jouni J. Särkijärven ym. näin       lausunnot on kerätty ja sopimustekstin suo-
7530: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 45:      men- ja ruotsinkielisten versioiden tarkista-
7531:                                                    misprosessi on vireillä.
7532:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        Kuten muissakin laajoissa kansainvälisissä
7533:        siin YK:n merioikeussopimuksen rati-        sopimusvalmisteluissa, Suomi on pyrkinyt
7534:        fioimiseksi?                                koordinoimaan voimaansaattamistoimensa nii-
7535:                                                    den valtioiden kanssa, jotka yleensä jakavat
7536:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       Suomen käsitykset tällaisista sopimuksista.
7537: vasti seuraavaa:                                   Nytkin voimaansaattamista koskevia keskuste-
7538:                                                    luja on käyty erityisesti Pohjoismaiden sekä
7539:    YK:n        merioikeuskonferenssi     päättyi   edellä mainitun "sopimuksen ystävien" epävi-
7540: 10.12.1985 siihen, että 117 valtiota - niiden      rallisen ryhmän kesken. Tässä yhteydessä on
7541: joukossa Suomi - allekirjoitti valmistuneen        käynyt ilmi, että sopimuksella perustettavan
7542: Merioikeusyleissopimuksen. Samassa yhteydes-       kansainvälisen merenpohjajärjestön (lnterna-
7543: sä perustettiin sopimuksen voimaantuloa val-       tional Sea-Bed Authority, ISA) perustamisen
7544: mistelemaan toimikunta, PREPCOM (Prepara-          sopimuspuolille aikaansaamista kustannuksista
7545: tory Commission for the International Seabed       ei ole riittävää selvyyttä. Monet järjestön toi-
7546: Authority and the International Tribunal for       minnan laajuutta koskevat kysymykset ovat
7547: the Law of the Sea). Toimikunnan tehtäväksi        edelleen ratkaisematta. Kustannusten suuruus
7548: annettiin mm. valmistella perustettavan meren-     tulee riippumaan olennaisesti toisaalta siitä,
7549: pohjajärjestön laajuus sekä syvänmerenpohjan       minkälaisiksi perustettavan merenpohjajärjes-
7550: mineraalien hyödyntämisen säännöstö. Suomi         tön säännökset laaditaan, toisaalta siitä, mitkä
7551: on osallistunut aktiivisesti toimikunnan työhön    valtiot lopultakin ovat valmiita liittymään itse
7552: yhteistyössä muiden Pohjoismaiden kanssa           sopimukseen.
7553: sekä ns. "merioikeussopimuksen ystävien" epä-         Suomen taholla on pyritty siihen, että me-
7554: virallisessa ryhmässä.                             renpohjajärjestön toiminnan laajuutta koske-
7555:    YK:n merioikeusyleissopimus ei toistaiseksi     van sopimuksen syntymisen jälkeen ratifioinnit
7556: ole tullut kansainvälisesti voimaan. Voimaan-      aikanaan suoritettaisiin koordinoidusti niiden
7557: tuloa valmistelevan toimikunnan. työ on edel-      valtioiden välillä, joiden kanssa yhteistyötä on
7558: leen kesken. Sopimus tulee kansainvälisesti        merioikeuskysymyksissä harjoitettu. Niin Suo-
7559: voimaan kun 60 valtiota on liittynyt siihen.       messa kuin useimmissa muissakin maissa on
7560: Helmikuun 1. päivään 1989 mennessä sopi-           katsottu, että useimmat sopimuksen muista
7561: mukseen oli liittynyt vasta 36 valtiota sekä       kuin kansainvälisen merenpohja-alueen hyväk-
7562: Namibia YK:n Namibia-neuvoston edustama-           sikäyttöä koskevista säännöksistä ovat jo nyt
7563: na. Euroopan maista vain Islanti, Jugoslavia ja    sovellettavissa aikaisempien sopimusten sekä
7564: Kypros ovat toistaiseksi liittyneet sopimukseen.   kansainvälisen tapaoikeuden nojalla.
7565: 
7566:     Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1989
7567: 
7568:                                                                Ulkoasiainministeri Pertti Paasio
7569:                                        1989 vp. -     KK n:o 45                                      3
7570: 
7571: 
7572: 
7573: 
7574:                                Tili Riksdagens Herr Talman
7575:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              1 Finland - liksom i de flesta andra Iänder
7576: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           - har dock redan vidtagits nationella åtgärder
7577: nr 185 av den 21 februari 1989 tili vederböran-       vilka varslar om ratificering. Utlåtanden från
7578: de medlem av statsrådet översänt avskrift av          myndigheter om införande av konventionen,
7579: följande av riksdagsman Jouni J. Särkijärvi           som omfattar sammanlagt 320 artiklar och sex
7580: m.fl. undertecknade spörsmål nr 45:                   bilagor, har samlats in och granskningen av
7581:                                                       konventionstextens finsk- och svenskspråkiga
7582:                                                       versioner har inletts.
7583:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för            Liksom vid beredningen av andra omfattan-
7584:        att ratificera FN:s havsrättskonvention?       de internationella konventioner har Finland
7585:                                                       försökt koordinera sina realiseringsåtgärder
7586:                                                       med de stater som i allmänhet har samma
7587:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         uppfattning som Finland i fråga om konven-
7588: samt anföra följande:                                 tioner av detta slag. Även nu har det förts
7589:    FN:s havsrättskonferens slutade 10.12.1982         diskussioner som gäller realiseringen, speciellt
7590: med att 117 stater - bl.a. Finland - under-           mellan de nordiska länderna samt ovan nämn-
7591: tecknade den Havsrättkonvention som färdig-           da inofficiella grupp "konventionens vänner". 1
7592: ställts. 1 detta sammanhang bildades en dele-         detta sammanhang har det kommit fram att
7593: gation PREPCOM (Preparatory Commission                det inte finns tiliräcklig klarhet om de kostna-
7594: for the lnternational Seabed Authority and the        der som åsamkas avtalsparterna vid grundan-
7595: lnternational Tribunal for the Law of the Sea)        det av den internationella havsbottensmyndig-
7596: för att bereda konventionens ikraftträdande.          heten (lnternational Sea-Bed Authority, ISA).
7597: Delegationen gavs i uppgift att bl.a. bereda          Många frågor som gäller omfattningen av
7598: omfattningen av den havsbottensmyndighet              myndighetens verksamhet har fortfarande inte
7599: som skulle grundas samt regler för utnyttjande        lösts. Storleken av kostnaderna kommer vä-
7600: av mineralerna i djuphavsbottnen. Finland har         sentligt å ena sidan att bero på hurudana
7601: aktivt deltagit i delegationens arbete i samar-       stadganden som görs upp för den havsbottens-
7602: bete med de övriga nordiska länderna samt i en        myndighet som skall grundas och å andra
7603: inofficiell grupp kallad "havsrättskonventio-         sidan på vilka stater som tili slut är redo att
7604: nens vänner".                                         ansluta sig tili konventionen.
7605:                                                          1 Finland har man strävat efter att sedan det
7606:     FN:s havsrättskonvention har hittills inte        avtal som gäller omfattningen av havsbottens-
7607: trätt i kraft internationellt. Arbetet inom den       myndighetens verksamhet har åstadkommits,
7608: delegation som bereder ikraftträdandet är fort-       skulle ratificeringen i sinom tid ske koordinerat
7609: farande ofullbordat. Konventionen träder i            mellan de Iänder med vilka samarbete bedrivits
7610: kraft internationellt då 60 stater har anslutit sig   i havsrättsfrågor. 1 Finland liksom i de flesta
7611: tili den. Den första februari 1989 hade endast        andra Iänder har det ansetts att de flesta andra
7612: 36 stater samt Namibia, representerat av FN:s         stadganden än de som gäller utnyttjande av det
7613: Namibiaråd, anslutit sig tili konventionen. Av        internationella havsbottenområdet redan nu
7614: de europeiska länderna har endast lsland,             kan tillämpas med stöd av tidigare konventio-
7615: Jugoslavien och Cypern anslutit sig tili konven-      ner samt med stöd av internationell sedvane-
7616: tionen.                                               rätt.
7617:      Helsingfors den 15 mars 1989
7618: 
7619:                                                                      Utrikesminister Pertti Paasio
7620:                                             1989 vp.
7621: 
7622: Kirjallinen kysymys n:o 46
7623: 
7624: 
7625: 
7626: 
7627:                                 Laine ym.: Kunnan valtion luottamustehtäviin valitsemien saat-
7628:                                     tamisesta eläketurvan piiriin
7629: 
7630: 
7631:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7632:    Kunnalliset luottamushenkilöt tulivat eläke-   massa asemassa eläketurvan suhteen. Epäkohta
7633: turvan piiriin 1.1.1978. Sen sijaan kunnan        tulisi pikaisesti korjata. Valtiollisen luottamus-
7634: valtion luottamustehtäviin valitsemat henkilöt    tehtävän hoitajat tulee saattaa eläketurvan pii-
7635: eivät ole eläketurvan piirissä. Tällaisia ovat    riin, kuten ovat jo kunnallisen luottamustehtä-
7636: mm. verolautakunnan, asunto-oikeuden, kut-        vän hoitajat.
7637: suntalautakunnan, poliisipiirin neuvottelukun-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7638: nan ja sosiaalivakuutustoimikunnan jäsenet        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7639: sekä maaoikeuden lautamiehet ja maanjakotoi-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7640: mitusten uskotut miehet. Maaseudulla, varsin-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7641: kin aikaisemmin, verolautakunta saattoi istua
7642: koko päivän viikkokausia, jolloin siihen kuu-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7643: luneet henkilöt eivät voineet osallistua ansio-          ryhtyä kunnan valtion luottamustehtä-
7644: työhön. Kun näitä luottamusmiespalkkioita ei             viin, mm. verolautakuntiin valitsemien
7645: huomioida eläkettä määrättäessä, ovat tällaiset          henkilöiden saattamiseksi eläketurvan
7646: luottamustehtavien hoitajat muita huonom-                piiriin?
7647:     Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1989
7648: 
7649:           Ensio Laine              Marjatta Stenius-Kaukonen        Marja-Liisa Löyttyjärvi
7650:                                    Esko-Juhani Tennilä
7651: 
7652: 
7653: 
7654: 
7655: 2900100
7656: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 46
7657: 
7658: 
7659: 
7660: 
7661:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7662:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        viranomaista avustamaan asetettuja pysyvais-
7663: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        luonteisempia neuvottelukuntia, lautakuntia,
7664: olette 21 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn           neuvostoja, johtokuntia ja muita monijäsenisiä
7665: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         toimielimiä. Näissä toimielimissä työskentelee
7666: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        yleensä sekä valtion palveluksessa olevia että
7667: edustaja Laineen ym. näin kuuluvasta kirjalli-       ulkopuolisia tahoja edustavia henkilöitä. Näis-
7668: sesta kysymyksestä n:o 46:                           tä tehtävistä maksetaan heille kokouspalkkiota
7669:                                                      tai eräissä tapauksissa vähäistä kiinteää kuu-
7670:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       kausipalkkiota taikka molempia yhdessä.
7671:        ryhtyä kunnan valtion luottamustehtä-         Yleensä näihin toimielimiin kuuluminen on
7672:        viin, mm. verolautakuntiin valitsemien        ajallisesti rajoitettua ja tehtävästä suoritettava
7673:        henkilöiden saattamiseksi eläketurvan         palkkio korvauksen luonteista.
7674:        piiriin?                                         Nykyisten säännösten mukaan valtion komi-
7675:                                                      tean, toimikunnan, lautakunnan, neuvottelu-
7676:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kunnan jne. jäsenyyden perusteella suoritetut
7677: vasti seuraavaa:                                     kokouspalkkiot eivät kuulu eläketurvan piiriin.
7678:                                                         Mikäli valtion osalta erilaisiin palkkiotoimiin
7679:    Kysymyksen perusteluissa on viitattu kun-         liittyvä eläketurvajärjestely toteutettaisiin, se
7680: nallisten luottamushenkilöiden eläketurvaan.         tulisi koskemaan lähinnä erinäisten komiteain,
7681: Kunnallisten luottamushenkilöiden eläkelain          lautakuntien, neuvottelukuntien yms. jäseniä.
7682: (578/77) mukaan siinä tarkoitettuja luottamus-       Käytännössä järjestelmän piiriin tulisivat aina-
7683: henkilöitä ovat kunnallislain mukaiset kunnan        kin valtion palveluksessa olevista lähinnä sel-
7684: luottamushenkilöt eli kunnanvaltuustojen jäse-       laiset henkilöt, jotka yleisesti ottaen eivät ole
7685: net, kunnanhallituksen tai sen jaostojen jäse-       lisäeläkkeen tarpeessa. Järjestelmä olisi toden-
7686: net, lautakunnan jäsenet, jotka kunnanvaltuus-       näköisesti erittäin hankala ja raskas toteuttaa,
7687: to on valinnut, johtokunnan jäsenet, jotka           koska sen piiriin tulisi kuulumaan varsin run-
7688: kunnanvaltuusto tai lain perusteella lautakunta      saslukuinen määrä erilaisissa luottamus- ja
7689: on valinnut, toimikunnan jäsenet, jotka kun-         palkkiotoimissa toimivia henkilöitä. Kuiten-
7690: nanhallitus on valinnut, tilintarkastajat ja muut    kaan näistä tehtävistä tulevalla eläketurvana ei
7691: kunnan luottamustoimeen valitut henkilöt,            olisi olennaista merkitystä henkilön kokonais-
7692: kuntien edustajain kokoukseen valitut edusta-        etåketurvaan tehtävien määräaikaisuuden ja
7693: jat ja kuntainliittojen liittovaltuustoihin ja       palkkioiden satunnaisuuden vuoksi. Esimerkik-
7694: -hallituksiin valitut jäsenet.                       si kunnallisten luottamushenkilöiden eläkejär-
7695:    Valtiolla varsinaisia luottamustoimia ovat        jestelmässä valtaosa eläkkeistä on niin pieniä,
7696: kansanedustajan ja valtioneuvoston jäsenen           muutaman kymmenen markan suuruisia, että
7697: tehtävät. Näissä tehtävissä olevien henkilöiden      ne maksetaan kertasuorituksena pois. Järjestel-
7698: eläketurva on toteutettu säätämällä erikseen         män ylläpidosta aiheutuvat kustannukset ver-
7699: kansanedustajien ja valtioneuvoston jäsenten         rattuna maksettuihin eläkkeisiin ovat suhteet-
7700: eläketurvasta.                                       toman korkeat.
7701:    Muita varsinaisia luottamustehtäviä, jotka           Kun nykyisin työeläkejärjestelmät antavat
7702: vastaisivat esimerkiksi kunnallisia luottamus-       varsin kattavan eläketurvan varsinaisesta an-
7703: tehtäviä, ei valtion tehtävissä ole. Eräät valtion   siotyöstä, ei erillisille järjestelmille ole nähtävis-
7704: tehtävät, mm. verolautakunnan jäsenen tehtä-         sä todellista tarvetta. Periaatteena tulisi olla,
7705: vät, joita hoitamaan kunnat valitsevat edusta-       että luottamustehtävästä tuleva palkkio olisi
7706: jansa, ovat jossain määrin kunnallisiin luotta-      kokonaiskorvaus tehtävän suorittamisesta.
7707: mustehtäviin verrattavia. Samoin valtiolla on           Valtioneuvosto käsitteli vuonna 1983 edus-
7708: tiettyä tehtävää varten asetettuja komiteoita ja     kunnan lausumaa (25 § 1974 vp.), joka koski
7709: toimikuntia sekä asioita valmistelemaan tahi         valtion luottamustoimiin liittyvän eläketurvan
7710:                                       1989 vp. -    KK n:o 46                                     3
7711: 
7712: toteuttamismahdollisuuksien selvittämistä. Val-     mainittu eduskunnan toivomus anna aihetta
7713: tioneuvosto päätti tuolloin, että koska valtiolla   enempiin toimenpiteisiin. Tuo valtioneuvoston
7714: ei ole sellaisia varsinaisia luottamustehtäviä,     kannanotto on mielestäni edelleenkin perustel-
7715: joihin liittyisi eläketurvan tarvetta, ei edellä    tu.
7716:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1989
7717: 
7718:                                                                         Ministeri Ulla Puolanne
7719: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 46
7720: 
7721: 
7722: 
7723: 
7724:                              Till Riksdagens Herr Talman
7725:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         kommitteer och kommissioner som tillsatts för
7726: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         en viss uppgift samt delegationer, nämnder,
7727: av den 21 februari 1989 tili vederbörande           råd, direktioner och andra kollegiala organ av
7728: medlem av statsrådet översänt avskrift av           mera bestående karaktär vilka tilisatts för att
7729: följande av riksdagsman Laine m.fl. underteck-      bereda ärenden elier för att bistå myndigheter-
7730: nade spörsmål nr 46:                                na. 1 dessa organ arbetar i alimänhet både
7731:                                                     personer som är i statens tjänst och personer
7732:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           som representerar utomstående. För dessa upp-
7733:        vidta för att de personer som valts av       gifter betalas tili dem ett sammanträdesarvode
7734:        kommunen till statliga förtroendeupp-        elier i vissa fali ett litet fast månadsarvode elier
7735:        gifter i bl.a. skattenämnderna skali kun-    båda tilisammans. En persons verksamhetspe-
7736:        na omfattas av pensionsskyddet?              riod i dessa organ är i alimänhet tidsmässigt
7737:                                                     begränsad och det arvode som erläggs för
7738:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      uppgifter har karaktären av en ersättning.
7739: samt anföra följande:                                  Enligt de nuvarande stadgandena omfattas
7740:                                                     sammanträdesarvoden som erlagts på basis av
7741:     1 motiveringen tili spörsmålet hänvisas tili    medlemsskap i statliga kommitteer, kommissio-
7742: pensionsskyddet för kommunala förtroendeval-        ner, nämnder, delegationer osv. inte av pen-
7743: da. Förtroendevalda enligt lagen om pension         sionsskyddet.
7744: för kommunala förtroendevalda (578/77) är               Om ett pensionsskyddsarrangemang som
7745: sådana förtroendevalda som avses i kommu-           anknyter tili olika slags uppdrag för vilka
7746: naliagen, dvs. medlemmar av kommunfulimäk-          arvoden betalas genomförs inom den statliga
7747: tige, medlemmar av kommunstyrelser elier dess       sektorn kommer det närmast att gälia medlem-
7748: sektioner, medlemmar av nämnder vilka kom-          marna av vissa kommitteer, nämnder, delega-
7749: munfulimäktige har valt, medlemmar av direk-        tioner osv. 1 praktiken skulie systemet, åtmin-
7750: tioner vilka valts av kommunfulimäktige elier       stone tili den del det skulie gälia personer som
7751: av en nämnd med stöd av lag av kommunsty-           är i statens tjänst, närmast omfatta sådana som
7752: relsen valda kommittemedlemmar, revisorer           inte alimänt taget är i behov av tiliäggspension.
7753: och andra personer som valts för kommunala          Systemet vore sannolikt mycket besvärligt och
7754: förtroendeuppdrag, representanter som valts         tungt att genomföra, eftersom det skulie om-
7755: tili kommunernas ombudsstämmor och med-             fatta ett mycket stort antal personer i olika
7756: lemmar som valts tili kommunalförbundens            slags förtroendeuppdrag och uppdrag för vilka
7757: förbundsfulimäktige och förbundsstyrelser.          lön betalas i form av arvode. Det pensions-
7758:     Egentliga statliga förtroendeuppdrag utgörs     skydd som dessa uppgifter skulle medföra
7759: av riksdagsmännens och statsrådsmedlemmar-          skulie dock inte ha någon väsentlig betydelse
7760: nas uppgifter. Pensionsskyddet för de personer      för en persons totala pensionsskydd, på grund
7761: som verkar i dessa uppgifter har genomförts         av att uppgifterna är tidsbundna och arvodena
7762: genom att det särskilt stadgats om pensions-        tillfälliga. Största delen av pensionerna i t.ex,
7763: skyddet för riksdagsmän och statsrådsmedlem-        pensionssystemet för kommunala förtroende-
7764: mar.                                                valda är så små, några tiotals mark, att de
7765:     Andra egentliga förtroendeuppgifter som         betalas som en engångsersättning. De kostna-
7766: skulie motsvara t.ex. kommunala förtroen-           der som föranleds av upprätthåliande av sys-
7767: deuppgifter finns inte inom det statliga upp-       temet är orimligt höga jämfört med de betalade
7768: giftsfältet. Vissa statliga uppgifter, bl.a. upp-   pensionerna.
7769: gifterna för skattenämndernas medlemmar, för            Då arbetspensionssystemen nuförtiden ger
7770: vilkas skötsel kommunerna väljer sina repre-        ett mycket täckande pensionsskydd på basis av
7771: sentanter, kan i viss mån jämföras med kom-         det egentliga förvärvsarbetet tycks det inte
7772: munala förtroendeuppgifter. Likaså har staten       finnas något verkligt behov av ett särskilt
7773:                                    1989 vp. -    KK n:o 46                                       5
7774: 
7775: system. Principen borde vara att det arvode      deuppdrag. Statsrådet bes1öt då att eftersom
7776: som erhålls för ett förtroendeuppdrag vore en    det inte inom staten finns sådana egentliga
7777: tota1 ersättning för utförandet av uppgiften.    förtroendeuppdrag som skulle medföra ett be-
7778:                                                  hov av pensionsskydd, ger ovan nämnda hem-
7779:    Statsrådet behand1ade år 1983 riksdagens
7780:                                                  ställan inte an1edning tili vidare åtgärder. Detta
7781: utta1ande (25 § 1974 rd.) som gällde utredande
7782:                                                  ställningstagande av statsrådet är en1igt min
7783: av möj1igheterna att förverk1iga det pensions-   uppfattning fortfarande motiverat.
7784: skydd som anknyter tili statliga förtroen-
7785:     He1singfors den 21 mars 1989
7786: 
7787:                                                                        Minister Ulla Puolanne
7788:                                              1989 vp.
7789: 
7790: 
7791: Kirjallinen kysymys n:o 47
7792: 
7793: 
7794: 
7795: 
7796:                                  Ikonen ym.: Verohallituksen soveltamisohjeiden vaikutuksesta
7797:                                      metsien luonnontuhoalueiden verovapauden toteutumiseen
7798: 
7799: 
7800:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7801: 
7802:    Verohallitus on antaessaan soveltamisohjeita       Pari valaisevaa esimerkkiä; toinen myrskytu-
7803: 1.3.1987 voimaan tulleen maatilatalouden tulo-     hasta ja toinen hyönteistuhosta.
7804: verolain 14 §:n ja valtiovarainministeriön            Vuosikymmenien metsän säästämisen jälkeen
7805: 26.2.1987 annetun päätöksen (päätös maatila-       tehdään tilan 60 hehtaarin metsään 6,5 hehtaa-
7806: talouden tuloverolain 14 §:n säännöksen sovel-     rin uudistusaukko, jotta nuori polvi pääsee
7807: tamisesta verotuksessa annetun valtiovarainmi-     Junastamaan tilan. Myrsky kaataa aukon reu-
7808: nisteriön päätöksen 3 §:n muuttamisesta) pe-       nailta useista kohdista keskenkasvuista kuusik-
7809: rusteella antanut siinä määrin merkittävästi       koa repaleiseksi niin, että metsäammattimies
7810: aikaisemmasta käytännöstä ja ohjeista poik-        arvioi tuoton alenevan harvenemisen takia
7811: keavia määräyksiä, että ne tekevät lähes mah-      45 %. Mutta kun alueen pinta-ala 2,8 ha on
7812: dottomaksi antaa verovapauksia metsissä ta-        vain 4,6 % tilan metsien pinta-alasta, ei vero-
7813: pahtuneiden luonnontuhojen johdosta, jolloin       vapauslausuntoa 10 vuodeksi voida kirjoittaa.
7814: lain tarkoitus ja kirjain eivät enää toteudu.         Valtion sahayhtiö on vuosikymmenet varas-
7815:    Verohallitus on 12.5.1987 antamassaan so-       toinut tukkeja tilan kohdalla olevalla vesi-
7816: veltamisohjeessa "todistukset metsätuhoalueis-     alueella ja sahan kentällä niin, että puutavarasc
7817: ta" edellyttänyt, että lausunto verovapaudesta     ta on levinnyt naapuritilan metsiin ytimennäi-
7818: luonnontuhon johdosta voidaan antaa vain,          vertäjätuho. Ammattimiehet mittaavat puista,
7819: kun tuhoalue on vähintään 5 prosenttia maa-        että latvuston harsuuntumisen vuoksi kasvu on
7820: tilan metsämaasta.                                 alentunut 12 hehtaarin alueella 60 %. Kun
7821:    Verohallitus on antanut tämän vähimmäis-        tilalla on pinta-alaa 255 hehtaaria, ei verova-
7822: pinta-ala-ohjeen, vaikka maatilatalouden tulo-     paustodistusta 15 vuodeksi voidakaan antaa ja
7823: verolain 14 §:n muutoksen ollessa eduskunnan       omistajan on jäätävä odottamaan, että hän voi
7824: käsittelyssä valtiovarainvaliokunta      nimen-    seuraavassa veroluokituksessa joskus l 0-15
7825: omaan oli katsonut tuhoalueen vähimmäisko-         vuoden päästä yrittää tuhojen takia saada
7826: ko vaatimukset epä tarkoituksenmukaisiksi.         metsäkuviot luokkaa tai kahta alemmaksi kuin
7827:    Verohallituksen ohjeessaan esittämä peruste     nykyisessä, jota tehtäessä ei kenenkään mieleen
7828: lainvoimaisesta veroluokituksesta poikkeami-       tullut teollisuuslaitoksen ympäristövaikutuksen
7829: seksi verotuslain 68 §:n 2 momentin perusteella    huomioonotto.
7830: ei ole käyttökelpoinen, sillä kysymys verova-         Keskimääräinen metsäpinta-ala yksityismet-
7831: paustodistusten antamisessa on tuoton todella      sissä on alle 40 hehtaaria. Tällä pinta-alalla
7832:  tapahtuneesta alenemisesta 5, lO tai 15 vuoden    tuhoalueen on oltava jo 2 hehtaaria, jotta se
7833:  ajaksi, veroluokituksessa taas maapohjan tuot-    voidaan ottaa huomioon verovapausalueena
7834:  tokyvyn arvioimisesta kuvioittain vuosikymme-     uuden soveltamisohjeen mukaan.
7835:  nien ajaksi.                                         Pienehköt luonnontuhot ja ympäristövauriot
7836:     Verohallituksen ohjeessa edellytetty ja jo     (männynversosyöpä, hyönteistuhot, myrskytu-
7837:  kahden vuoden ajan käytössä ollut ohje on         hot, lumenmurrot, hallavauriot, hirvet, myyrät,
7838:  näin kohtuuton. Se poikkeaa olennaisesti aikai-   sienituhot ja teollisuuden saastepäästöt) ovat
7839:  semmasta käytännöstä, jolloin mitään vähim-       lisääntyneet. Ne aiheuttavat sekä kasvumene-
7840:  mäiskokovaatimusta ei edes ollut olemassa ja      tyksiä että myös uudelleenviljelyä. Kun met-
7841:  myös 18.12.1986 annetusta ohjeesta, jonka mu-     sänparannusvaroja on vähennetty ja niiden
7842:  kaan edellytettiin tuhoalueelta 0,5 hehtaarin     käyttöehtoja on tiukennettu, on metsänomista-
7843:  vähimmäispinta-alaa.                              jan omavastuuta jo muutenkin tuhoista lisätty.
7844: 290010D
7845: 2                                      1989 vp. -     KK n:o 47
7846: 
7847:    Verohallituksen uudella ohjeella on nyt viety      tyksen 37 §:n momenttiin viitaten esitämme
7848: lähes kokonaan pois ainoa mahdollisuus ottaa          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7849: tilakohtaisella tuhoalueen veronhuojennuksella        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7850: huomioon tapahtuneita tuhoalueen kasvutap-
7851: pioita verotuksessa. Kysymys on jo muutenkin
7852:                                                                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7853: keskimääräisen metsän tuoton verotusjärjestel-
7854: män soveltamisesta entistä virkavaltaisemmin                 ryhtyä saattaakseen verohallituksen an-
7855:                                                              tamat metsien luonnontuhoalueita kos-
7856: ja myös vastoin verotuslain tarkoitusta.
7857:                                                              kevat verovapausohjeet oikeudenmu-
7858:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          kaiselle ja lain tarkoittamalle kannalle?
7859:       Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1989
7860: 
7861:           Pirkko Ikonen                  Matti Maijala                 Marjatta Väänänen
7862:           Tellervo Renko                 Juho Sillanpää                Hannele Pokka
7863:           Hannu Tenhiälä                 Annikki Koistinen             Jorma Huuhtanen
7864:           Pekka Puska                    Seppo Pelttari                Toimi Kankaanniemi
7865:           Eino Siuruainen                Matti Väistö                  Kalle Röntynen
7866:           Kimmo Sarapää                  Pauli Saapunki                Urpo Leppänen
7867:           Seppo Kääriäinen               Markku Lehtosaari             Kauko Heikkinen
7868:           Mirja Ryynänen                 Esko Jokiniemi                Anneli Jäätteenmäki
7869:           Jukka Vihriälä                 Heikki Kokko                  Timo Kietäväinen
7870:           Tytti Isobaokana-Asunmaa       Johannes Virolainen           Kalevi Mattila
7871:           Sirkka-Liisa Anttila           Lea Mäkipää                   Erkki Pulliainen
7872:           Esko Aho                       Håkan Malm                    Juhani Laitinen
7873:           Matti Lahtinen                 Maunu Kohijoki                Esko Almgren
7874:           Sulo Aittaniemi                Mauri Pekkarinen              Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
7875:                                       1989 vp. -     KK n:o 47                                      3
7876: 
7877: 
7878: 
7879: 
7880:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7881:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        olisiko vähimmäispinta-alaa pitänyt suurentaa
7882: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vai pienentää eikä myöskään sitä, olisiko jon-
7883: olette 21 päivänä helmikuuta päivätyn kirjeen-       kin kiinteän pinta-alanormin asemesta käytet-
7884: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         tävä suhteellista määritystapaa (esim. tuhon
7885: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      osuus koko maatilan tuotosta).
7886: Pirkko Ikosen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta         Valtiovarainvaliokunnan lausuma ilmeisesti
7887: kysymyksestä n:o 47:                                 vaikutti siten, että valtiovarainministeriö ei
7888:                                                      sisällyttänyt lain soveltamisesta 26.2.1987 anta-
7889:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        maansa päätökseen tuhoalueen vähimmäispin-
7890:        ryhtyä saattaakseen verohallituksen an-       ta-alaa koskevaa säännöstä. Tämän välittömä-
7891:        tamat metsien luonnontuhoalueita kos-         nä seurauksena useista eri puolilla maata sijait-
7892:        kevat verovapausohjeet oikeudenmu-            sevista verotoimistoista ilmoitettiin verohalli-
7893:        kaiselle ja lain tarkoittamalle kannalle?     tukselle, että niihin oli saapunut keskisuuriin
7894:                                                      tai suuriin maatiloihin kohdistuvia, mutta heh-
7895:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        taarin sadasosien suuruisille alueille rajattuja
7896: vasti seuraavaa:                                     tuhotodistuksia. Tarkemmissa selvityksissä ha-
7897:                                                      vaittiin, että todistukset koskivat muutamien
7898:    Maatilatalouden tuloverolain 14 §:ään sisäl-      puiden kaatumisia taimikkojen reunoilla.
7899: tyvät säännökset metsäverotuksen huojentami-            Myös useista metsälautakunnista tiedustel-
7900: sesta silloin, kun metsämaan puuntuotos on           tiin, oliko verohallituksen 18.12.1986 antama
7901: olennaisesti vähentynyt metsäpalon, luonnon-         yhtenäistämisohje tuhoalueen 0,5 hehtaarin vä-
7902: tuhon tai muun siihen verrattavan tuhon vuok-        himmäisalasta edelleen voimassa. Eräät met-
7903: si. Saman pykälän 2 momentin mukaan valtio-          sänomistajat olivat vaatineet tuhotarkastuksia
7904: varainministeriö antaa tarkempia määräyksiä          hakkuuaukkojen reunoilla sijainneiden yksit-
7905: siitä, miten säännöstä sovelletaan.                  täisten puiden kaatumisen perusteella. Tämän
7906:    Maatilatalouden tuloverolain 14 §:ää viimek-      tyyppisiä metsätuhoja pidettiin normaaleina
7907: si muutettaessa hallituksen esityksen (HE n:o        metsänuudistamiseen kuuluvina tapahtumina.
7908: 244/1986 vp.) perusteluissa oli mainittu, että          Verohallinnosta annetun asetuksen (960/87)
7909: valtiovarainministeriön metsätuhoja koskevaa         mukaan verohallituksen tehtävänä on erityises-
7910: päätöstä on tarkoitus tarkistaa muun ohella          ti edistää oikean ja yhdenmukaisen verotuksen
7911: siten, että huojennuksen myöntäminen edellyt-        toimittamista antamalla veroviranomaisille
7912: täisi vähintään puolen hehtaarin suuruista tu-       neuvoja ja ohjeita. Tämän lisäksi verohallituk-
7913: hoaluetta. Perusteluissa arvioitiin, että tämä       sella on oikeus verotuslain 45 §:n 1 momentin 5
7914: tuhoalueen pinta-alan vähimmäisvaatimus vas-         kohdan nojalla antaa ohjeita keskusmetsälau-
7915: taisi laissa huojennukselle asetettua edellytystä,   takunnille ja metsälautakunnille muun muassa
7916: jonka mukaan metsämaan puuutuotoksen tulee           metsätuhoalueiden verovapaustodistuksien an-
7917: olla olennaisesti alentunut, jotta huojennuspe-      tamisessa sovellettavasta menettelystä.
7918: rusteet olisivat olemassa.                              Valtiovarainvaliokunnan lausuman perus-
7919:     Hallituksen esityksen johdosta antamassaan       teella myös verohallitus katsoi, ettei sen aiem-
7920: mietinnössä valtiovarainvaliokunta (Va VM n:o        min antamaa tuhoalan 0,5 ha:n vähimmäispin-
7921:  101/1986 vp.) lausui, ettei se pitänyt tarkoituk-   ta-alan ohjetta enää voitu pitää lain tarkoituk-
7922: senmukaisena sitä, että verovapauden saamisen        sen mukaisena. Neuvoteltuaan valtiovarainmi-
7923: edellytykseksi asetettaisiin vähintään puolen        nisteriön vero-osaston kanssa verohallitus antoi
7924: hehtaarin tuhoalueen olemassaolo. Valiokunta         12.5.1987 uuden ohjeen lääninverovirastoille ja
7925: ei kuitenkaan omasta puolestaan ottanut kan-         verotoimistoille maatilatalouden tuloverolain
7926: taa asiaan, koska se katsoi, että asiasta päät-      14 §:n soveltamisesta verotuksessa sekä metsä-
7927: täminen kuului valtiovarainministeriölle. Valio-     lautakunnille ohjeen tuhoalueen arvioimisessa
7928: kunnan mietinnöstä ei ilmene tämän vuoksi,           ja tuhotodistusten antamisessa sovellettavasta
7929: 4                                    1989 vp. -    KK n:o 47
7930: 
7931: menettelystä. Ohjeiden mukaan vaikutuksel-         löin 2,5 ha ja alueen puuntuotos on 2,5 ha x
7932: taan olennaiseksi katsotaan sellainen metsätu-     4 m 3 /hajv = 10 m 3 jv eli 5% vuotuisesta maa-
7933: ho, jonka seurauksena maatilan metsämaasta         tilan verokuutiomäärästä. Maatila sijaitsee Ete-
7934: vähintään 5 % sisältyy sellaiseen tuhoaluee-       lä-Suomessa, joten tuhoalueen verovapausaika
7935: seen, jolla puuston tuhoutumisprosentti on         on 5 vuotta. Tämä aika tarvitaan, jotta puus-
7936: vähintään 30 %. Ohjeen perusteluina voidaan        ton määrän tai arvon olennainen alennus liki-
7937: todeta seuraavaa:                                  main korjautuisi metsän luontaisen kasvun
7938:    1. Ohje ottaa kantaa tuhon vaikutukseen         kautta. Verovapauden arvo on näin ollen 5 v x
7939: suhteessa maatilan metsän kokonaisuuteen.          10 m 3/v = 50m 3 suuruisen tuotoksen arvo eli
7940: Vähäiset ja tavanomaiset metsätuhot jäävät         5 % 5 vuoden jakson puhtaasta tuotosta. Jos
7941: metsänomistajan riskiksi. Keskimääräiseen          tuhoutumisprosentti olisi ollut 50%, verova-
7942: tuottoon perustuvaa metsäverotusta huojenne-       pauden arvo olisi ollut 20 v x 10m3 /ha/v =
7943: taan olennaisten taloudellisten menetysten näy-    200m 3 suuruisen tuotoksen arvo eli 5 % 20
7944: tön perusteella.                                   vuoden jakson puhtaasta tuotosta.
7945:    2. Ohje johtaa likimain samanarvoiseen tai         3. Ohje on hallinnollisesti kohtuullisen yksin-
7946: jossain määrin lievempään tulkintaan keski-        kertainen toteuttaa, koska metsälautakunnilla
7947: määräisen tuoton arvion kohtuullisesta muu-        on todistusta valmistellessaan tieto maatilan
7948: tosperusteesta kuin verotuslain 68 §:ssä tarkoi-   metsämaan alasta ja verotuksen yhteydessä
7949: tettu veroluokituksesta poikkeamisen peruste       pinta-alasuhde voidaan tarkistaa atk:lla tapah-
7950: (vähintään 5 %:n muutos maatilan metsämaan         tuvan valmistelun yhteydessä. Ohjeen sovelta-
7951: tuottokyvyssä). Maatilatalouden tuloverolain       minen vähentää metsäverotuksen kustannuksia
7952:  14 §:n ja verotuslain 68 §:n mukaisten metsän     kaikilta osapuolilta, myös metsänomistajilta,
7953: puhtaan tuoton muutosperusteiden rinnasta-         koska he joutuvat yleensä maksamaan tuho-
7954: mista voidaan pitää perusteltuna, koska kum-       alueen tarkastuksesta metsälautakunnalle toi-
7955: massakin tapauksessa on kyse metsän tuottoon       mitusmaksun. Noin puolen hehtaarin suuruisen
7956: vaikuttavan tekijän (maa tai puusto) ominai-       tuhoalueen tarkastuksen toimitusmaksu lienee
7957: suuksien määräaikaisesta poikkeamisesta kes-       likimain samansuuruinen kuin alueen tuotosta
7958: kimääräisperusteilla arvioidusta normaalitilas-    5-10 vuoden aikana maksettavat verot.
7959: ta. Tätä voidaan havainnollistaa seuraavalla
7960: esimerkillä:                                          Lääninverovirastoille ja verotoimistoille an-
7961:    Maatilan 50 ha:n suuruisella metsämaalla        nettu ohje on verovalmistelun yhtenäistämiseen
7962: tapahtuu vettymisen vuoksi tuottokyvyn muu-        tarkoitettu ei-sitova normi. Ohje ei estä metsän-
7963: tos, joka alentaa puuntuotosta (50 ha x 4m 3       omistajia ilmoittamasta verotusta varten myös-
7964: jhajv = 200 m 3 jv) 5% eli 10 m 3 jv. Tämän        kään ohjeessa tarkoitettua vähäisempiä metsä-
7965: perusteella Iuokitusta korjataan, koska muu-       tuhoja. Uuden soveltamisohjeen antamisen jäl-
7966: toksen vaikutusta pidetään olennaisena maati-      keen ei ole tullut esille asiaa koskevia sellaisia
7967: lan metsätulon kannalta. Muutos on voimassa        oikeustapauksia, joista voitaisiin päätellä, että
7968: luokituksen poikkeuksena puolet luokituskier-      ohjeen soveltaminen ei olisi lain mukaista.
7969: rosta eli noin 15 vuotta. Luokituksen lieven-         Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta,
7970: nyksen arvo on näin ollen 15 v x 10m3 jv           että verohallituksen antamat ohjeet ovat lain-
7971:  150 m3 suuruisen tuotoksen arvo eli 5 % 15        mukaisia eikä niitä myöskään voida pitää
7972: vuoden jakson puhtaasta tuotosta.                  epäoikeudenmukaisilla.       Valtiovarainministe-
7973:    Samalla maatilalla tapahtuu metsätuho, joka     riön päätöksellä tuskin olisi mahdollista ny-
7974: kaataa 5 %:n suuruisella osalla metsämaata         kyistä paremmin täsmentää metsätuhon määri-
7975:  30 % puustosta. Tuhoalueen pinta-ala on täl-      tyksessä noudatettavia periaatteita.
7976: 
7977:     Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1989
7978: 
7979:                                                                         Ministeri Ulla Puolanne
7980:                                       1989 vp. -     KK n:o 47                                        5
7981: 
7982: 
7983: 
7984:                               Tili Riksdagens Herr Talman
7985: 
7986:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          relativ bestämningsgrund (t.ex. skadans andel
7987: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          av hela gårdsbruksenhetens avkastning).
7988: av den 21 februari 1989 tili vederbörande               Statsutskottets utsaga inverkade uppenbarli-
7989: medlem av statsrådet översänt avskrift av            gen så att finansministeriet inte i det beslut det
7990: följande av riksdagsledamot Pirkko Ikonen            utfårdade 26.2.1987 om tiliämpning av lagen
7991: m.fl. undertecknade spörsmål nr 47:                  inlade ett stadgande om minimiarealen för
7992:                                                      skadeområdet. Som en omedelbar påföljd av
7993:                                                      detta meddelades från flera skattebyråer i olika
7994:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen             delar av Jandet tili skattestyrelsen att det tili
7995:        vidta för att göra skattestyrelsens anvis-    dem anlänt skadeintyg som hänför sig till
7996:        ningar om skattefrihet för förstörda          melianstora och stora gårdsbruksenheter, men
7997:        skogsområden rättvisa och sådana att          som inskränker sig tili områden som omfattar
7998:        de motsvarar lagens syfte?                    hundradedels hektar. Vid en närmare gransk-
7999:                                                      ning kunde det konstateras att intygen gälide
8000:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        några träd som fallit vid kanten av ett plant-
8001: samt anföra följande:                                bestånd.
8002:    1 14 § inkomstskattelagen för gårdsbruk in-          Också från flera skogsnämnder kom det
8003: går stadganden om lättnader vid skogsbeskatt-        förfrågningar om huruvida den samordnings-
8004: ningen då virkesavkastningen från skogsmark          anvisning     som     skattestyrelsen      utfårdat
8005: väsentligt har minskat på grund av skogsbrand,       18.12.1986 angående minimiarealen om 0,5
8006: naturkatastrof elier en därmed jämförlig för-        hektar för ett skadeområde fortfarande gälide.
8007: störelse. Enligt 2 mom. i samma paragraf             Vissa skogsägare hade krävt skadeinspektioner
8008: meddelar finansministeriet närmare föreskrifter      på basis av att några enstaka träd faliit vid en
8009: om hur stadgandet skali tillämpas.                   kai yta. Skogsskador av detta slag ansågs
8010:                                                      utgöra normala händelser som hör tili skogs-
8011:    Då 14 § inkomstskattelagen för gårdsbruk          förnyelse.
8012: senast ändrades nämndes i motiveringen tili             Enligt lagen om skatteförvaltningen (960/87)
8013: regeringens proposition (RP nr 244/1986 rd.)         har skattestyrelsen särskilt tili uppgift att främ-
8014: att avsikten är att revidera finansministeriets      ja en riktig och enhetlig beskattning genom att
8015: beslut om skogsskador bl.a. så att beviljandet       ge skattemyndigheterna råd och anvisningar.
8016: av skattelättnad skali förutsätta ett skadeom-       Dessutom har skattestyrelsen rätt att med stöd
8017: råde om åtminstone en halv hektar. 1 motive-         av 45 § 1 mom. 5 punkten beskattningslagen
8018: ringen uppskattades att detta krav på minimia-       utfärda anvisningar tili centralskogsnämnderna
8019: real för skadeområdet svarar mot den lagfåsta        och skogsnämnderna bl.a. om det förfarande
8020: förutsättning enligt viiken virkesavkastningen       som skali tillämpas vid utfårdande av intyg om
8021: av skogsmark skali ha försämrats väsentligt för      skattefrihet för förstörda skogsområden.
8022: att grunder för en skattelättnad skali föreligga.       På grundval av statsutskottets utsaga ansåg
8023:    Statsutskottet anförde i ett betänkande som       även skattestyrelsen att den tidigare anvisning-
8024: avgavs på grund av regeringens proposition           en om en minimiareal om ett 0,5 ha:s skadeom-
8025: (StaUB nr 101/1986 rd.) att det inte ansåg det       råde inte längre kunde anses vara i enlighet
8026: ändamålsenligt att såsom en förutsättning för        med Jagens syfte. Efter att ha förhandlat med
8027: erhållande av en skattelättnad ställs att ska-       finansministeriets skatteavdelning utfärdade
8028: deområdet skall omfatta minst en halv hektar.        skattestyrelsen 12.5.1987 en ny anvisning tili
8029: Utskottet tog dock inte för sin del ställning tili   länsskatteverken och skattebyråerna om tili-
8030: saken, eftersom det ansåg att det ankommer på        lämpning av 14 § inkomstskattelagen för gårds-
8031: finansministeriet att besluta om saken. Av           bruk vid beskattningen samt tili skogsnämnder-
8032: utskottets betänkande framgår därför inte hu-        na en anvisning om uppskattningen av ett
8033: ruvida minimiarealen borde vara större elier         skadeområde och om det förfarande som skali
8034: mindre och inte helier huruvida det i stället för    tiliämpas vid utfärdandet av skadeintyg. Enligt
8035: en viss fastslagen areal borde användas en           anvisningarna anses en skogsskada väsentlig tili
8036: 6                                     1989 vp. -     KK n:o 47
8037: 
8038: sina verkningar när den har som följd att minst      enhetens årliga skattekubikvolym. Gårdsbruks-
8039: 5 % av gårdsbruksenhetens skogsmark ingår i          enheten är belägen i södra Finland och ska-
8040: ett sådant skadeområde där procenten förstör-        deområdets skattefrihetstid är således 5 år.
8041: da träd är minst 30 %. Såsom motivering för          Denna tid behövs för att den väsentliga minsk-
8042: anvisningen kan konstateras följande:                ningen i kvantiteten träd eller i trädens värde
8043:    1. Anvisningen tar ställning tili skadans         ungefår skall korrigeras genom skogens natur-
8044: inverkan i förhållande tili gårdsbruksenhetens       liga tillväxt. Skattefrihetens värde är således 5
8045: skog i sin helhet. Små och sedvanliga skogs-         år x 10 m3får = värdet av avkastningen på
8046: skador förblir skogsägarens risk. Skogsbeskatt-      50m3 , dvs. 5% av den rena avkastningen för
8047: ningen, som grundar sig på den genomsnittliga        en period om 5 år. Om förstörelseprocenten
8048: avkastningen, lindras om väsentliga ekonomis-        hade varit 50%, skulle värdet av skattefriheten
8049: ka förluster kan uppvisas.                           ha varit 20 år x 10 m3/ha/år = värdet av en
8050:    2. Anvisningen leder tili en nästan likvärdig     avkastning på 200m3, dvs. 5% av den rena
8051: eller i viss mån en mildare tolkning av den          avkastningen för en period om 20 år.
8052: skäliga grunden för ändring av uppskattningen           3. Anvisningen är administrativt relativt en-
8053: av den genomsnittliga avkastningen än grunden        kel att genomföra, eftersom skogsnämnderna
8054: för avvikelse från den skatteklassificering som      har bevis då de bereder uppgiften om arealen
8055: avses i 68 § beskattningslagen (en ändring om        för en gårdsbruksenhets skogsmark och efter-
8056: minst 5 % i avkastningsförmågan för en gårds-        som arealförhållandet i samband med beskatt-
8057: bruksenhets skogsmark). En jämställelse av           ningen kan kontrolleras i samband med den
8058: grunderna för ändring av den rena avkastning-        beredning som sker på ADB. Tillämpningen av
8059: en för skog enligt 14 § inkomstskattelagen för       anvisningen minskar kostnaderna inom skogs-
8060: gårdsbruk och 68 § beskattningslagen kan an-         beskattningen för alla parter, också skogsägar-
8061: ses motiverad, eftersom det i bägge fallen är        na, eftersom de i allmänhet är tvungna att
8062: frågan om att i egenskaperna för en faktor           betala en förrättningsavgift tili skogsnämnder-
8063: (marken eller träden) som inverkar på skogens        na för inspektion av skadeområde. Förrätt-
8064: avkastning sker en tidsbunden avvikelse från         ningsavgiften för inspektion av ett skadeområ-
8065: den normala situationen, som uppskattats med         de om ca en halv hektar torde uppgå nästan tili
8066: genomsnittsgrunder. Detta kan åskådliggöras          samma belopp som de skatter som betalas för
8067: med följande exempel:                                områdets avkastning under 5-10 år.
8068:    På en gårdsbruksenhets skogsmark om 50 ha            Den anvisning som utfårdats tili länsskatte-
8069: sker en ändring i avkastningsförmågan på             verken och skattebyråerna är en icke-bindande
8070: grund av vattendränkning som sänker virkes-          norm, som avsetts för förenhetligandet av
8071: avkastningen (50 ha x 4 m3/hafår = 200m3får)         skatteberedningen. Anvisningen hindrar inte
8072: 5 %, dvs. 10 m3får. På grundval av detta             heller skogsägarna att för beskattningen uppge
8073: korrigeras klassificeringen eftersom ändringens      mindre skogsskador än vad som avses i anvis-
8074: verkan anses väsentlig i fråga om gårdsbruks-        ningen. Efter att den nya anvisningen om
8075: enhetens skogsinkomst. Ändringen gäller så-          tillämpning utfårdats har det inte förekommit
8076: som en avvikelse från klassificeringen under         sådana rättsfall rörande saken av vilka man
8077: hälften av klassificeringsperioden, dvs. ca 15 år.   kunde dra den slutsatsen att tillämpningen av
8078: Värdet av den lindrade klassificeringen är           anvisningen inte vore i enlighet med lagen.
8079: således 15 år x 10 m 3får = värdet av en                På grund av det ovan anförda kan det
8080: avkastning på 150m3, dvs. 5% av den rena             konstateras att de anvisningar som skattesty-
8081: avkastningen under en period om 15 år.               relsen utfårdat är lagenliga och att de inte
8082:    På samma gårdsbruksenhet förstörs skog så         heller kan anses orättvisa. Genom ett beslut av
8083: att på 5 % av skogsmarken faller 30 % av             finansministeriet vore det knappast möjligt att
8084: träden. Skadeområdets areal är härvid 2,5 ha         bättre än för närvarande precisera de principer
8085: och områdets virkesavkastning är 2,5 ha x            som skall iakttas vid fastställandet av skogs-
8086: 4 m3fhafår = 10 m3/år, dvs. 5% av gårdsbruks-        skador.
8087:      Helsingfors den 22 mars 1989
8088: 
8089:                                                                            Minister Ulla Puolanne
8090:                                             1989 vp.
8091: 
8092: Kirjallinen kysymys n:o 48
8093: 
8094: 
8095: 
8096: 
8097:                                 Rinne: Harkinnanvaraisien työllisyysmäärärahojen säilyttämisestä
8098: 
8099: 
8100:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8101:   Harkinnanvarainen työllistäminen on teho-       leikattu sieltä, missä työllistäminen on tehok-
8102: kas työllisyydenhoitokeino yksilötasolla. Se on   kainta ja tarkoituksenmukaisinta.
8103: tehokas menetelmä ehkäistä pitkään jatkuvaa          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8104: työttömyyttä yksilötasolla. Myös vajaakuntois-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
8105: ten työllistämisessä harkinnanvaraiset määrära-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8106: hat ovat välttämättömät.                          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8107:   Hallitus on kuitenkin menetellyt niin, että               Mihin toimiin ja milloin Hallitus ai-
8108: harkinnanvaraisia määrärahoja on leikattu,                koo ryhtyä harkinnanvaraisten työlli-
8109: karsittu kohtuuttomana tavalla. Rahoja on                 syysmäärärahojen turvaamiseksi?
8110:     Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1989
8111: 
8112:                                          Heikki Rinne
8113: 
8114: 
8115: 
8116: 
8117: 2900100
8118: 2                                   1989 vp. -    KK n:o 48
8119: 
8120: 
8121: 
8122: 
8123:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle·
8124:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    joka ei lisää valtion menoja." Näin ollen
8125: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     harkinnanvaraisten         työllisyysmäärärahojen
8126: olette 21 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn        mahdollinen lisääminen voi tapahtua aikaisin-
8127: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      taan kuluvan vuoden toisessa lisämenoarviossa,
8128: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     mikäli sen valmistelun yhteydessä havaitaan
8129: edustaja Heikki Rinteen näin kuuluvasta kir-      Hallitusmuodossa edellytettyä välttämätöntä
8130: jallisesta kysymyksestä n:o 48:                   tarvetta näiden määrärahojen lisäämiseen. Asia
8131:                                                   tulee kokonaisuudessaan harkittavaksi vuoden
8132:          Mihin toimiin ja milloin Hallitus ai-    1990 tulo- ja menoarvioesityksen käsittelyn
8133:        koo ryhtyä harkinnanvaraisten työlli-      yhteydessä sekä hallituksessa että eduskunnas-
8134:        syysmäärärahojen turvaamiseksi?            sa.
8135:                                                      Välttämättömän kiireellisen tarpeen korjaa-
8136:                                                   minen on hallituksen osalta toteutettu siten,
8137:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-     että 27.1.1989 eduskunnalle annetussa lisäme-
8138: vasti seuraavaa:                                  noarvioesityksessä on ehdotettu sekä valtion
8139:    Vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesityksessä      virastoihin ja laitoksiin että kuntiin työllistet-
8140: harkinnanvaraiset työllisyysmäärärahat mitoi-     tävien työttömien harkinnanvaraiseen työllistä-
8141: tettiin yhtäältä arvioidun työllistämistarpeen    miseen tarkoitettu määräraha muutettavaksi
8142: perusteella ja toisaalta ottaen huomioon talou-   arviomäärärahaksi ilman vuoden 1989 tulo- ja
8143: delliset mahdollisuudet menojen kattamiseen       menoarvion momenttiperusteluihin sisältynyttä
8144: käytettävissä olevilla tuloilla. Hallitus on      rajoitusta. Tällä järjestelyllä ja siihen liittyvällä
8145: 20.1.1989 tehnyt periaatepäätöksen hallituksen    arviomäärärahan ylittämismenettelyllä voidaan
8146: toimenpiteistä julkisten menojen kasvun hidas-    turvata kaikkein välttämättömin lisämäärära-
8147: tamiseksi sekä kasantalouden tasapainoisen ke-    han tarve jo ennen seuraavaa lisämenoarviokä-
8148: hityksen turvaamiseksi. Tämän periaatepäätök-     sittelyä.
8149: sen mukaisesti "Hallitus ei anna eduskunnalle        Vuoden 1990 valtion tulo- ja menoarvion
8150: kevätistuntokaudella 1989 tavanomaista lisä-      käsittelyn yhteydessä työvoimaministeriö tulee
8151: menoarvioesitystä. Hallitus antaa 27.1.1989       tekemään esitykset harkinnanvaraisista määrä-
8152: eduskunnalle vain välttämättömät tekniset         rahoista kuluvan ja edellisten vuosien koke-
8153: muutokset sisältävän lisämenoarvioesityksen,      musten perusteella.
8154:     Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1989
8155: 
8156:                                                              Työvoimaministeri Matti Puhakka
8157:                                      1989 vp. -    KK n:o 48                                      3
8158: 
8159: 
8160: 
8161: 
8162:                              Tili Riksdagens Herr Talman
8163:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        inte ökar statens utgifter. Sålunda kan en
8164: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        eventuell ökning av behovsprövade sysselsätt-
8165: av den 21 februari 1989 tili vederbörande          ningsanslag ske tidigast i årets andra tiliäggs-
8166: medlem av statsrådet översänt avskrift av          budget, ifall man i samband med beredningen
8167: följande av riksdagsman Heikki Rinne under-        av denna finner ett i Regeringsformen förutsatt
8168: tecknade spörsmål nr 48:                           nödvändigt behov att öka dessa anslag. Frågan
8169:                                                    kommer i sin helhet att på nytt upptas tili
8170:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           prövning i samband med behandlingen av
8171:        vidta för att trygga behovsprövade sys-     1990 års budgetproposition både i regeringen
8172:        selsättningsanslag och i så fall när?       och i riksdagen.
8173:                                                       Korrigeringen av nödvändigt brådskande be-
8174:                                                    hov har för regeringens del gjorts på så sätt att
8175:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      man i det förslag tili tiliäggsbudget som över-
8176: samt anföra följande:                              lämnades tili riksdagen 27.1.1989 har föreslagit
8177:    I budgetpropositionen 1989 dimensionerades      att det anslag som är avsett för sysselsättning
8178: de behovsprövade sysselsättningsanslagen å ena     enligt prövning av arbetslösa hos statliga äm-
8179: sidan på basis av det uppskattade sysselsätt-      betsverk och inrättningar samt hos kommuner-
8180: ningsbehovet och å andra sidan med beaktande       na ändras tili anslag enligt prövning utan den
8181: av de ekonomiska möjligheterna att täcka           restriktion som ingått i momentmotiveringarna
8182: utgifterna med tillbudsstående intäkter. Rege-     i statsförslaget 1989. Genom detta arrange-
8183: ringen har 20.1.1989 fattat ett principbeslut om   mang och genom därtili anslutna förfarande
8184: regeringens åtgärder att dämpa ökningen av de      för överskridande av anslag enligt prövning
8185: offentliga utgifterna samt att trygga en balan-    kan man trygga det allra nödvändigaste beho-
8186: serad nationalekonomisk utveckling. Enligt         vet av tilläggsanslag redan före följande till-
8187: detta principbeslut överlämnar regeringen tili     läggsbudgetbehandling.
8188: riksdagen under vårsessionen 1989 inte det            I samband med behandlingen av statsförsla-
8189: sedvanliga förslaget tili tiliäggsbudget. Rege-    get för 1990 kommer arbetskraftsministeriet att
8190: ringen överlämnar 27.1.1989 till riksdagen ett     göra framställningar om behovsprövade syssel-
8191: förslag tili tiliäggsbudget, som innehåller en-    sättningsanslag på basis av erfarenheterna från
8192: dast nödvändiga tekniska ändringar och som         innevarande och senaste år.
8193:     Helsingfors den 21 mars 1989
8194: 
8195:                                                            Arbetskraftsminister Matti Puhakka
8196:                     j
8197:                     j
8198:                 j
8199:                 j
8200:             j
8201:             j
8202:         j
8203:         j
8204:     j
8205:     j
8206: j
8207: j
8208:                                              1989 vp.
8209: 
8210: Kirjallinen kysymys n:o 49
8211: 
8212: 
8213: 
8214: 
8215:                                  Rinne: Työllisyyslain epäkohtien korjaamisesta
8216: 
8217: 
8218:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8219:    Työllisyyslakia edellisessä eduskunnassa sää-   tilanteita ja samalla sitovat työvoimatoimiston
8220: dettäessä tiedettiin lain mukanaan tuomat epä-     alimitoitettua henkilöstöä pois järkevästä ja
8221: kohdat. Niitä ei korjattu. Niitä ei ole korjattu   tuottavasta työstä.
8222: lain nyt voimassa ollessakaan.                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8223:                                                    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
8224:   Vakavin epäkohta on työsuhteen keston pi-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8225: tuus, joka on vain kuusi kuukautta. Velvoite-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8226: työpaikasta kieltäytyminen saattaa johtaa yli-
8227: voimaisiin taloudellisiin ongelmiin. Tätäkin va-             Mihin kiireellisiin toimiin Hallitus
8228: kavampi ongelma on jo ansaitun eläkkeen                   aikoo ryhtyä niiden työllisyyslain epä-
8229: putoaminen velvoitetyöpaikan vastaanottamis-              kohtien korjaamiseksi, jotka turvaisivat
8230: tapauksessa.                                              työsuhteen jatkuvuuden ja estäisivät
8231:                                                           työtarjouksen aiheuttaman palkanalen-
8232:  Edellä kuvatut ongelmat aiheuttavat työvoi-              nus- ja eläke-etuusalennusautomaatin
8233: mahallinnon asiakaspalvelussa sietämättömiä               toteutumisen?
8234:     Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1989
8235: 
8236:                                           Heikki Rinne
8237: 
8238: 
8239: 
8240: 
8241: 290010D
8242: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 49
8243: 
8244: 
8245: 
8246: 
8247:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8248:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tä harkita vasta sen jälkeen, kun työllisyyslain
8249: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        toimeenpanon vaikutuksia selvittävät työvoi-
8250: olette 21 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn           maministeriön tutkimukset ovat valmistuneet.
8251: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            Valtion ja kuntien työllistämisvelvollisuus on
8252: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        työllisyyslain perusteella viimesijainen työnte-
8253: edustaja Heikki Rinteen näin kuuluvasta kir-         komahdollisuuksien järjestämisen keino. Se on
8254: jallisesta kysymyksestä n:o 49:                      myös rajattu kestoltaan kuuteen kuukauteen.
8255:                                                      Työllistämisjakson pituus on luonnollisesti
8256:           Mihin kiirellisiin toimiin Hallitus ai-    kompromissi erilaisten näkökantojen välillä.
8257:        koo ryhtyä niiden työllisyyslain epäkoh-      Velvoitteeseen perustuvan työllistämisjakson
8258:        tien korjaamiseksi, jotka turvaisivai         enimmäispituutta tullaan viimeistään harkitse-
8259:        työsuhteen jatkuvuuden ja estäisivät          maan uudelleen sen jälkeen, kun työllisyyslain
8260:        työtarjouksen aiheuttaman palkanalen-         seurantaa koskevat selvitykset ovat valmistu-
8261:        nus- ja eläke-etuusalennusautomaatin          neet. Tällöin on käytössä tutkittua tietoa,
8262:        toteutumisen?                                 jonka perusteella kokonaisarviot nykyisten
8263:                                                      säännösten mahdollisista muutostarpeista ovat
8264:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        helpompia tehdä.
8265:                                                         Työllisyyslaissa ei säädetä työtarjouksen tai
8266: vasti seuraavaa:
8267:                                                      työnteon vaikutuksista asianomaisen henkilön
8268:    Työllisyyslakia säädettäessä oli lähtökohtana     sosiaaliturvaan. Velvoitetyöpaikasta samoin
8269: Hallitusmuodon 6 §:n 2 momentin tavoite taata        kuin muustakin tarjolla olevasta työstä kieltäy-
8270: Suomen kansalaisille mahdollisuus tehdä työtä.       tymisen merkitys asianomaisen työttömän
8271: Vastaava tavoite on otettu työllisyyslain            työnhakijan työttömyysturvaan on säännelty
8272: 1 §:ään. Saman lain 16 §:n mukaan työtön tulee       työttömyysturvalaissa ja eläketurvaan työeläke-
8273: ensisijaisesti pyrkiä sijoittamaan oman työssä-      laeissa.
8274: käyntialueensa avoimiin työpaikkoihin tai oh-           Työllisyyslain vaikutuksista velvoitetyöllis-
8275: jaamaan työnsaantia edistävään koulutukseen.         tettyjen sosiaaliturvaan on työvoimaministe-
8276: Toissijaisesti tulevat kysymykseen harkinnan-        riöön tullut lukuisia kyselyjä ja kansalaiskirjei-
8277: varaiset työllisyyden hoidon erityistoimenpi-        tä. Ministeriössä on perustettu mm. tästä syys-
8278: teet.                                                tä työryhmä, jonka tulee kuluvan vuoden
8279:    Erityistoimenpiteet on perinteisesti katsottu     toukokuun loppuun mennessä selvittää työlli-
8280: luonteeltaan vain määräaikaisiksi. Ei ole tar-       syyslain vaikutukset velvoitetyöllistettyjen so-
8281: koituksenmukaista eikä normaaliin työmarkki-         siaaliturvaan, selvittää erityisesti vanhenevien
8282: namekanismiin soveltuvaa, että pysyvää työl-         pitkäaikaistyöttömien työllistämisvelvollisuu-
8283: listämistä jatkuvasti tuettaisiin työllisyysmäärä-   den vaikutus heidän eläkeoikeuksiinsa sekä
8284: rahoilla. Sopivana harkinnanvaraisen työllistä-      tehdä selvityksen pohjalta ehdotukset tarvitta-
8285: misen enimmäispituutena eduskunta työllisyys-        viksi lainsäädäntö- ja muiksi toimenpiteiksi.
8286: lakia säätäessään piti 6 kuukautta. Poikkeuk-        Työryhmässä on edustettuna työvoimaministe-
8287: sen muodostavat ainoastaan vajaakuntoiset            riön lisäksi myös sosiaali- ja terveysministeriö
8288: sekä sellaiset työttömät, jotka on työllistetty      sekä Eläketurvakeskus. Työryhmän työn val-
8289: valtion tai kunnan palvelukseen työllisyyslain       mistuttua työvoimaministeriö pyrkii yhdessä
8290: toteuttamista varten tarpeellisiin järjestelyteh-    sosiaali- ja terveysministeriön kanssa tekemään
8291: täviin. Työllisyysperusteisen palvelussuhteen        tarpeelliset lainsäädännön muutosesitykset vii-
8292: enimmäisajan mahdollista pidentämistä on syy-        pymättä.
8293:      Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1989
8294: 
8295:                                                                Työvoimaministeri Matti Puhakka
8296:                                      1989 vp. -    KK n:o 49                                       3
8297: 
8298: 
8299: 
8300: 
8301:                              Tili Riksdagens Herr Talman
8302: 
8303:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        skäl att överväga en eventuell förlängning av
8304: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        maximitiden för ett sysselsättningsbaserat an-
8305: av den 21 februari 1989 tili vederbörande          ställningsförhållande först efter det att arbets-
8306: medlem av statsrådet översänt avskrift av          kraftsministeriets undersökningar om verkning-
8307: följande av riksdagsman Heikki Rinne under-        arna av sysselsättningslagens verkställighet bli-
8308: tecknade spörsmål nr 49:                           vit färdiga.
8309:                                                        Statens och kommunernas sysselsättnings-
8310:           Vilka brådskande åtgärder ämnar          skyldighet är enligt sysselsättningslagen den
8311:        Regeringen vidta för att avhjä1pa miss-     utväg som i sista hand tiligrips för att anordna
8312:        förhållandena i sysselsättningslagen så     möjlighet tili arbete. Den är också begränsad
8313:        att ett fortsatt arbetsförhållande kunde    tili sex månader. Arbetsperiodens längd är
8314:        tryggas och en av arbetserbjudandet         naturligtvis en kompromiss mellan olika syn-
8315:        förorsakad reglering av lönesänkningar      punkter. Maximilängden för den på sysselsätt-
8316:        och pensionsförmåner kunde förhind-         ningsskyldigheten baserade arbetsperioden
8317:        ras?                                        kommer att övervägas på nytt senast efter det
8318:                                                    att utredningarna om uppföljningen av syssel-
8319:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      sättningslagen blivit färdiga. Härvid har man
8320: samt anföra följande:                              tili sitt förfogande kunskap som blivit under-
8321:                                                    sökt och utgående från viiken det är lättare att
8322:    Vid stadgandet av sysselsättningslagen utgick   göra totaluppskattningar av behoven att even-
8323: man från målsättningen enligt 6 § 2 mom.           tuellt ändra de nuvarande stadgandena.
8324: Regeringsformen att för finska medborgare              I sysselsättningslagen stadgas inte om arbets-
8325: garantera möjlighet att arbeta. Motsvarande        erbjudandets eller arbetets verkningar på ifrå-
8326: målsättning finns i 1 § sysselsättningslagen.      gavarande persons socialskydd. Hur vägran att
8327: Enligt samma lags 16 § skall en arbetslös i        ta emot arbete som är baserat på sysselsätt-
8328: första hand försöka sysselsättas på de arbets-     ningsskyldigheten liksom vägran att ta emot
8329: platser inom pendlingsregionen som anmälts         annat tillbudsstående arbete inverkar på den
8330: lediga, eller anvisas utbildning som främjar       arbetslöse arbetssökandens utkomstskydd stad-
8331: möjligheterna att få arbete. I andra hand blir     gas i lagen om utkomstskydd för arbetslösa,
8332: det fråga om behovsprövade specialåtgärder         och hur detta inverkar på pensionsskyddet
8333: för skötseln av sysselsättningen.                  stadgas i arbetspensionslagarna.
8334:    Specialåtgärderna har av hävd ansetts endast        Tili arbetskraftsministeriet har det kommit
8335: som tidsbegränsade tili sin karaktär. Det är       talrika förfrågningar och brev från medborgare
8336: inte ändamålsenligt eller förenligt med arbets-    angående sysselsättningslagens verkningar på
8337: marknadsmekanismen att varaktig sysselsätt-        de enligt skyldighet sysselsattas socialskydd.
8338: ning fortsättningsvis skall stödas genom syssel-   Vid ministeriet har man bl.a. av denna orsak
8339: sättningsanslag. Vid stadgandet av sysselsätt-     tilisatt en arbetsgrupp som före slutet av maj
8340: ningslagen ansåg riksdagen att en maximilängd      skall utreda sysselsättningslagens verkningar på
8341: på 6 månader var lämplig för sysselsättning        de enligt skyldighet sysselsattas socialskydd,
8342: enligt prövning. Ett undantag utgör endast         utreda speciellt hur sysselsättningsskyldigheten
8343: handikappade och sådana arbetslösa som blivit      beträffande äldre långtidsarbetslösa inverkar
8344: anställda hos staten eller kommunen i uppgifter    på dessas pensionsrätter samt utgående från
8345: som organiserats och är nödvändiga för ge-         utredningen framlägga förslag tili nödvändiga
8346: nomförandet av sysselsättningslagen. Det är        lagstiftnings- och andra åtgärder. I arbetsgrup-
8347: 4                                     1989 vp. -     KK n:o 49
8348: 
8349: pen finns representanter, förutom från arbets-       färdigt försöker arbetskraftsministeriet tillsam-
8350: kraftsministeriet, också från social- och hälso-     mans med social- och hälsovårdsministeriet att
8351: vårdsministeriet samt från Pensionsskyddscen-        omedelbart framlägga nödvändiga förslag till
8352: tralen. Efter det att arbetsgruppens arbete blivit   ändring av lagstiftningen.
8353: 
8354:     Helsingfors den 28 mars 1989
8355: 
8356:                                                              Arbetskraftsminister Matti Puhakka
8357:                                                 1989 vp.
8358: 
8359: Kirjallinen kysymys n:o 50
8360: 
8361: 
8362: 
8363: 
8364:                                    Väänänen: Korkeakoulujen mahdollisuuksista päättää niille osoi-
8365:                                       tettujen määrärahojen käytöstä
8366: 
8367: 
8368:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8369:     Helsingin yliopiston kirjastolaitokseen kuu-      ton kirjeellä 9.1.1989 kuitenkin ilmoitettiin
8370: luu kansalliskirjastona toimivan yliopiston kir-      vuoden 1989 tulo- ja menoarvion yhteydessä
8371: jaston lisäksi kolme valtakunnallista keskuskir-      perustettavista ja lakkautettavista viroista teh-
8372: jastoa: maatalouskirjasto, metsäkirjasto ja lää-      dyn periaatepäätöksen oikaisemisesta ja sen
8373: ketieteellinen keskuskirjasto sekä neljä tiede-       mukaan ko. virka on muutettu kirjastonhoita-
8374: kuntakirjastoa ja useita laitoskirjastoja, joiden     jan A 23 viraksi. Kirjastonhoitaja tarkoittaa
8375: joukossa on huomattavia tieteellisiä erikoiskir-      virkanimikkeenä sellaista henkilöä, joka on
8376: jastoja. Helsingin yliopiston kirjastolaitos on       suorittanut alan ammattitutkinnon mutta joka
8377: hallinnollisesti hajautettu. Se on oloissamme         ei ole johtavassa asemassa.
8378: poikkeuksellisen suuri: kokoelmat käsittivät             Valtion tulo- ja menoarvioesitys vuodelle
8379: vuonna 1987 yhteensä 135 564 hyllymetriä kir-          1989 sisältää maininnan, että hallituksen tar-
8380: jallisuutta ja se palvelee koko maata: vuonna         koituksena on edelleen lisätä korkeakoulujen
8381:  1987 muut kirjastot lähettivät sinne 111 486         mahdollisuuksia itse päättää niille osoitettujen
8382: kaukolainatilausta, joka on n. 30 % kaikista          määrärahojen käytöstä. Samalla pyritään luo-
8383: kaukolainatilauksista.                                pumaan virkojen ja määrärahojen osoittamises-
8384:     Kirjastoalan koulutusuudistuksen tapahdut-        ta yksityiskohtaisesti tiettyihin toimintoihin.
8385: tua 1970-luvulla on maan muissa korkeakou-               Onko nyt tehty oikaisemispäätös kuitenkin
8386: luissa uudistettu kirjastojen virkanimikkeet.         tulkittava siten, ettei Helsingin yliopisto voi itse
8387: Helsingin yliopistossa tätä uudistusta ei ole         päättää määrärahojensa käytöstä eikä kehittää
8388: toistaiseksi suoritettu ja se on vaikeuttanut         kirjastolaitoksensa virkarakennetta?
8389: henkilökunnan asemaa ja uusien koulutettujen             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8390: työntekijöiden saamista.                              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
8391:     Helsingin yliopiston keskipitkän tähtäyksen       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8392: suunnitelma on kuitenkin sisältänyt ja edelleen       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8393: sisältää virkaehdotuksia, joissa on käytetty
8394: uudistettuja virkanimikkeitä. Niiden tarkoituk-                  Onko Hallituksen tarkoituksena lisä-
8395: sena on kehittää kirjastolaitoksen virkaraken-                tä korkeakoulujen mahdollisuuksia itse
8396: netta, joka on jäänyt jälkeen muista korkea-                  päättää niille osoitettujen määrärahojen
8397: kouluista.                                                    käytöstä kuten valtion tulo- ja menoar-
8398:     Kuluvan vuoden valtion tulo- ja menoarvio-                vioesitys vuodelle 1989 mainitsee, ja jos
8399:  esitykseen sisältyy ilmoitus varojen myöntämi-               on,
8400:  sestä kolmea peruspalkkaista virkaa varten                      miten on tulkittavissa opetusministe-
8401:  opetus-, tutkimus-, kirjasto- ja hallintotehtäviin           riön 9.1.1989 ilmoittama oikaisu ao.
8402:  Helsingin yliopistossa. Yksi saaduista viroista              tulo- ja menoarvion yhteydessä tehtyyn
8403:  oli KTS:n mukaisesti kirjaston johtaja A 25.                 periaatepäätökseen perustettavista ja
8404:  Opetusministeriön korkeakoulu- ja tiedeosas-                 lakkautettavista viroista?
8405:      Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1989
8406: 
8407:                                           Marjatta Väänänen
8408: 
8409: 
8410: 
8411: 290010D
8412: 2                                    1989 vp. -    KK n:o 50
8413: 
8414: 
8415: 
8416: 
8417:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8418:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      taan virkojen lukumäärä ja pääasiallinen teh-
8419: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      täväalue. Eräät virat on kuitenkin edelleen
8420: olette 21 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn         eriteltävä tulo- ja menoarviossa. Näihin ns.
8421: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       erittelyvirkoihin kuuluvat muun muassa profes-
8422: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      sorin, apulaisprofessorin ja ylikirjastonhoitajan
8423: edustaja Väänäsen näin kuuluvasta kirjallisesta    virat.
8424: kysymyksestä n:o 50:                                  Virat perustetaan asetuksella, jolla säädetään
8425:                                                    viran palkkausluokka. Virat lakkautetaan niin
8426:           Onko Hallituksen tarkoituksena lisä-     ikään asetuksella. Virkojen lakkauttamisella
8427:        tä korkeakoulujen mahdollisuuksia itse      Vapautuvia määrärahoja voidaan käyttää uu-
8428:        päättää niille osoitettujen määrärahojen    sien virkojen perustamiseen. Viran nimi, ope-
8429:        käytöstä kuten valtion tulo- ja menoar-     tusala ja tehtäväpiiri voidaan muuttaa asetuk-
8430:        vioesitys vuodelle 1989 mainitsee, ja jos   sella. Ministeriön päätöksellä virka saadaan
8431:        on,                                         siirtää virastossa muuhun yksikköön kuin mi-
8432:           miten on tulkittavissa opetusministe-    hin se on perustettu.
8433:        riön 9.1.1989 ilmoittama oikaisu ao.           Tulo- ja menoarvioesitystä valmisteltaessa
8434:        tulo- ja menoarvion yhteydessä tehtyyn      valtion virkamieslakia sovelletaan siten, että
8435:        periaatepäätökseen perustettavista ja       virastot ja asianomaiset ministeriöt tulo- ja
8436:        lakkautettavista viroista?                  menoarvioehdotuksessaan tekevät yksilöidyt
8437:                                                    ehdotukset perustettavien virkojen nimistä ja
8438:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        palkkausluokista. Asiaa valtiovarainministe-
8439: taen seuraavaa:                                    riössä valmisteltaessa muiden kuin erittelyvir-
8440:                                                    kojen nimet ja palkkausluokat poistetaan tulo-
8441:    Valtioneuvoston 26 päivänä syyskuuta 1986       ja menoarvioesityksestä. Samalla kun hallitus
8442: tekemän päätöksen mukaan korkeakoulujen            antaa tulo- ja menoarvioesityksensä eduskun-
8443: toimintaedellytyksiä pyritään parantamaan          nalle, valtioneuvosto tekee valtiovarainministe-
8444: muun muassa lisäämällä korkeakoulujen pää-         riön esittelystä periaatepäätöksen tulo- ja me-
8445: tösvaltaa niille osoiteitujen voimavarojen käy-    noarvioesityksen perusteella perustettavien vir-
8446: tössä ja parantamalla korkeakoulujen sisäisiä      kojen nimistä ja palkkausluokista. Valtiova-
8447: johtamisedellytyksiä.                              rainmisteriön tehtävänä on oikaista periaate-
8448:    Korkeakoulujen päätösvallan lisääminen          päätöksessä olevat virheet.
8449: niille osoiteitujen määrärahojen käytössä on          Vuoden 1989 alusta on tullut voimaan laki
8450: aloitettu vuoden 1988 tulo- ja menoarviossa.       valtion virkamieslain muuttamisesta (1060/88)
8451: Määrärahojen käytön joustavuuden lisäämisek-       ja sen johdosta annettu asetus valtion virka-
8452: si eräät tulo- ja menoarvion momentit yhdis-       miesasetuksen muuttamisesta (1135/88).
8453: tettiin yhdeksi momentiksi. Samalla pyrittiin jo      Korkeakoulut ja eräät muut virastot voivat
8454: silloin luopumaan määrärahojen osoittamisesta      nyt määrätyillä edellytyksillä perustaa ja lak-
8455: yksityiskohtaisesti tiettyihin toimintoihin. Ta-   kauttaa virkojaan sekä muuttaa virkojen nimiä,
8456: voitteena oli myös, että korkeakouluilla olisi     opetusaloja ja tehtäväpiiriä sekä siirtää virkoja
8457: myös henkilöstövoimavarojen kohdentamisessa        yksiköstä toiseen omalla päätöksellään.
8458: mahdollisimman paljon päätösvaltaa.                   Erittelyvirat sekä johto- ja päällikkötehtävää
8459:    Valtion virkojen perustamis- ja muuttamis-      varten perustettavat virat on kuitenkin edelleen
8460: menettelyä on uudistettu vuoden 1988 alusta        perustettava asetuksella. Näitä virkoja koske-
8461: voimaan tulleella lainsäädännöllä. Valtion vir-    vat virkajärjestelyt tehdään niin ikään asetuk-
8462: kamieslain (755/86) mukaan virat perustetaan       sella.
8463: valtion tulo- ja menoarviossa palkkauksiin            Korkeakoulukirjastojen virkarakenteen uu-
8464: myönnettyjen määrärahojen rajoissa. Tulo- ja       distamistarpeet on selvitetty korkeakoulujen
8465: menoarvion perusteluissa ilmoitetaan ainoas-       palkkaus- ja työsuhdeneuvottelukunnassa.
8466:                                        1989 vp. -     KK n:o 50                                      3
8467: 
8468: Asiaa koskevassa mietinnössä (Komiteanmie-            tarkoituksena oli, että tämä virka perustettai-
8469: tintö 1985:44) ylikirjastonhoitajan ja kirjaston-     siin erääseen tiedekuntakirjastoon. Tästä syystä
8470: johtajan virkanimi on tarkoitettu korkeakou-          periaatepäätös on tältä osin oikaistu korkea-
8471: lun kirjastolaitosta johtavalle virkamiehelle.        koulujen palkkaus- ja työsuhdeneuvottelukun-
8472: Kirjastonjohtajan virkanimi on lisäksi tarkoi-        nan mietinnön mukaisesti siten, että viran nimi
8473: tettu Helsingin yliopiston piirissä toimivien,        on kirjastonhoitaja.
8474: hallinnollisesti itsenäisten, tieteellisten keskus-      Helsingin yliopisto saa omalla päätöksellään
8475: kirjastojen johtaville virkamiehille. Nämä kir-       perustaa kirjastonhoitajan viran. Yliopisto saa
8476: jastoyksiköt ovat maatalouskirjasto, metsäkir-        myös omalla päätöksellään muuttaa tämänni-
8477: jasto ja lääketieteellinen keskuskirjasto.            misen viran samoin kuin useimmat kirjastolai-
8478:    Valtioneuvoston periaatepäätöksessä vuoden         toksen virkanimikkeet Kirjastonjohtajan virka
8479:  1989 perustettavista viroista Helsingin yliopis-     kuuluu sen sijaan niihin johto- ja päällikköteh-
8480: toon perustettavien virkojen joukossa oli Hel-        täviin tarkoitettuihin virkoihin, jotka peruste-
8481: singin yliopiston esityksen mukaisesti kirjaston-     taan asetuksella.
8482: johtajan virka. Saadun selvityksen perusteella
8483:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1989
8484: 
8485:                                                                 Opetusministeri Christoffer Taxell
8486: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 50
8487: 
8488: 
8489: 
8490: 
8491:                               Till Riksdagens Herr Talman
8492:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Vissa tjänster skall likväl alltjämt specificeras i
8493: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       budgeten. Tili dessa s.k. specificerade tjänster
8494: av den 21 februari 1989 till vederbörande           hör bl.a. professors- och biträdande professors-
8495: medlem av statsrådet översänt en avskrift av        tjänsterna samt överbibliotekarietjänsterna.
8496: följande av riksdagsman Väänänen underteck-             Tjänsterna inrättas genom förordningar, ge-
8497: nade spörsmål nr 50:                                nom vilka stadgas om avlöningsklasserna.
8498:                                                     Tjänster indras likaså genom förordning. De
8499:           Har Regeringen för avsikt att öka         anslag som frigörs genom indragning av
8500:        högskolornas möjligheter att själva. be-     tjänster kan användas för inrättande av nya
8501:        sluta om användningen av de anslag           tjänster. En tjänsts benämning samt undervis-
8502:        som anvisats dem, på det sätt som            nings- och uppgiftsområde kan ändras genom
8503:        nämns i budgetpropositionen för 1989,        förordning. Genom ministeriets beslut får en
8504:        och, om så är fallet,                        tjänst överföras till en annan enhet inom
8505:           hur skall man tolka undervisningsmi-      ämbetsverket än den vid viiken den inrättats.
8506:        nisteriets 9.1.1989 meddelade rättelse av        Då budgetpropositionen bereds tillämpas
8507:        det i samband med den ifrågavarande          statstjänstemannalagen så att ämbetsverken
8508:        budgeten fattade principbeslutet om          och de ifrågavarande ministerierna i sina budget-
8509:        tjänster som skall inrättas och indras?      förslag lägger fram detaljerade förslag beträf-
8510:                                                     fande benämningar och avlöningsklasser för de
8511:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       tjänster som skall inrättas. Då ärendet bereds
8512: samt anföra följande:                               inom finansministeriet avlägsnas benämningar-
8513:    Enligt det beslut som statsrådet fattade den     na och avlöningsklasserna för andra än de s.k.
8514: 26 september 1986 försöker man förbättra            specificerade tjänsterna. Samtidigt som rege-
8515: högskolornas verksamhetsförutsättningar bl.a.       ringen avlåter sin proposition om statsbudgeten
8516: genom att öka högskolornas beslutanderätt i         till riksdagen fattar statsrådet vid föredragning
8517: fråga om användningen av resurser som anvi-         från finansministeriet ett principbeslut om be-
8518: sats dem och genom att förbättra högskolornas       nämningarna och avlöningsklasserna för de
8519: förutsättningar att sköta den interna ledningen.    tjänster som skall inrättas på basen av budge-
8520:    Utökningen av högskolornas beslutanderätt i      ten. Finansministeriets uppgift är att rätta de
8521: fråga om användningen av de anslag som              fel som förekommer i principbeslutet.
8522: anvisats dem inleddes i 1988 års budget. I syfte        Vid ingången av 1989 trädde en lag om
8523: att öka smidigheten vid användningen av an-         ändring av statstjänstemannalagen (1060/88)
8524: slag sammanslogs vissa moment i budgeten till       och en med anledning därav given förordning
8525: ett enda moment. Samtidigt strävade man             om ändring av statstjänstemannaförordningen
8526: redan då till att frångå det detaljerade anvisan-   (1135/88) i kraft.
8527: det av anslag för vissa verksamheter. Avsikten          Högskolorna och vissa ämbetsverk kan nu
8528: var också att högskolorna skulle ha så stor         under vissa förutsättningar inrätta och indra
8529: beslutanderätt som möjligt i fråga om använd-       sina tjänster, ändra tjänsternas benämningar
8530: ningen av personalresurserna.                       samt undervisnings- och uppgiftsområden och
8531:    Det förfarande som gäller inrättande och         överföra tjänster från en enhet tili en annan
8532: ändring av statens tjänster reviderades genom       genom egna beslut.
8533: en lag som trädde i kraft vid ingången av 1988.         De s.k. specificerade tjänsterna och de
8534: Enligt statstjänstemannalagen (755/86) inrättas     tjänster som inrättas för lednings- och chefs-
8535: tjänster inom ramen för de anslag som i             uppgifter skall likväl alltjämt inrättas genom
8536: statsbudgeten beviljats för avlöningar. I moti-     förordning. Tjänsteregleringarna i anslutning
8537: veringen till budgeten meddelas endast tjänster-    till dessa tjänster verkställs likaså genom för-
8538: nas antal och huvudsakliga uppgiftsområde.          ordning.
8539:                                      1989 vp. -     KK n:o 50                                       5
8540: 
8541:    Förnyelsebehovet i fråga om högskolebiblio-      enlighet med Helsingfors universitets framställ-
8542: tekens tjänstestruktur har utretts i delegationen   ning, en chefbibliotekarietjänst. Enligt den
8543: för högskolornas löne- och arbetsavtalsfrågor.      utredning som erhållits var avsikten att denna
8544: I det betänkande som gäller frågan (Kommit-         tjänst skulle inrättas vid ett visst fakultetsbib-
8545: tebetänkande 1985:44) är tjänstebenämningar-        liotek. Av denna anledning har principbeslutet,
8546: na överbibliotekarie och chefbibliotekarie av-      i enlighet med betänkandet av delegationen för
8547: sedda för tjänstemän som leder högskolans           högskolornas löne- och arbetsavtalsfrågor tili
8548: biblioteksväsen. Tjänstebenämningen chefbib-        denna del rättas så att tjänstens benämning är
8549: liotekarie är dessutom avsedd för de inom           bibliotekarie.
8550: Helsingfors universitet verkande, i administra-        Helsingfors universitet får genom sitt eget
8551: tivt avseende självständiga vetenskapliga cen-      beslut inrätta en bibliotekarietjänst. Universi-
8552: tralbibliotekens ledande tjänstemän. Dessa bib-     tetet får också genom sitt eget beslut ändra en
8553: lioteksenheter är lantbruksbiblioteket, forstbib-   sådan tjänstebenämning liksom även de flesta
8554: lioteket och medicinska centralbiblioteket.         tjänstebenämningarna inom biblioteksväsendet.
8555:    I statsrådets principbeslut om tjänster som      Chefbibliotekarietjänsten hör däremot tili de
8556: skall inrättas 1989 fanns bland tjänster som        för lednings- och chefsuppgifter avsedda tjänst-
8557: skall inrättas vid Helsingfors universitet, i       er som inrättats genom förordning.
8558: 
8559:      Helsingfors den 3 april 1989
8560: 
8561:                                                         Undervisningsminister Christoffer Taxell
8562:                                                1989 vp.
8563: 
8564: Kirjallinen kysymys n:o 51
8565: 
8566: 
8567: 
8568: 
8569:                                   Puska: Psykiatrien työpanoksen käytöstä työvoimahallinnon
8570:                                      tarpeisiin
8571: 
8572: 
8573:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8574:    Lääkäreitä tarvitaan yhä enemmän yhteis-          maakunnassa on suuri, ja tämä aika on pois
8575: kunnan eri sektoreille antamaan kansalaisten         psykiatrikunnan potilashoitoon käytettävissä
8576: terveydentilasta lausuntoja erilaisia hallinnolli-   olevasta ajasta.
8577: sia tarpeita varten. Yleisiä ovat työkyvyttö-           Voidaan myös kysyä, eivätkö työvoimahal-
8578: myyttä ja eläkepäätöstä koskevat lausunnot,          linnon virkailijat, jotka joutuvat pitempään
8579: mutta lausuntoja pyydetään nykyään mitä mo-          seuraamaan asiakkaan vaiheita, pysty riittävän
8580: ninaisimpia tarpeita varten.                         hyvin arvioimaan asiakkaan työhön soveltu-
8581:    Useimmat lääkärintodistukset lienevät eri         vuutta verrattuna tilanteen arviointiin lääkärin
8582: hallinnonalojen tarpeita ajatellen perusteltuja.     vastaanotto-olosuhteissa. Kriittiset puheenvuo-
8583: Pulmana on kuitenkin, että toiminta sitoo            rot toteavat, kuinka "työvoimaviranomaiset
8584: runsaasti lääkäreiden työaikaa ja on pois sai-       puhdistavat kortistojaan" lääkärikuntaa käyt-
8585: raiden hoidosta. Myös lääkärit kokevat "ero-         tämällä.
8586: tuomarin" roolin ajoittain kiusalliseksi ja hoi-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8587: taisivat mieluummin potilaita kuin tekisivät         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
8588: ratkaisuja ihmisten usein varsin keinotekoisesta     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8589: luokittelusta hallinnollisten tarpeiden mukaan.      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8590:    Yksi tähän liittyvä ongelma koskee psykiat-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8591: rien käyttöä työvoimahallinnon tarpeisiin. Esi-              ryhtyä, jotta psykiatrien työpanosta tar-
8592: merkiksi Pohjois-Karjalassa, jossa on huomat-                vittaisiin mahdollisimman vähän työ-
8593: tava psykiatripula, psykiatrien aikaa käytetään              voimahallinnon tarpeisiin ja jotta sitä
8594: runsaasti työttömien työhön soveltuvuuden ar-                voitaisiin käyttää mahdollisimman pal-
8595: viointiin. Kuitenkin psykiatrisen hoidon tarve               jon potilaiden hoitoon ja terveydenhoi-
8596:                                                              toon?
8597:      Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1989
8598: 
8599:                                             Pekka Puska
8600: 
8601: 
8602: 
8603: 
8604: 2900100
8605: 2                                    1989 vp. -    KK n:o 51
8606: 
8607: 
8608: 
8609: 
8610:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8611:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Vajaakuntoisten asiakkaiden työvoimapalve-
8612: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      lujen hoitaminen työvoimahallinnossa tarvitsee
8613: olette 22 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn         onnistuakseen myös terveydenhuollon tukea ja
8614: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       asiantuntemusta sekä eri hallinnonalojen yh-
8615: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      teistyötä. Sellaista näkemystä, että psyykkisesti
8616: edustaja Pekka Puskan näin kuuluvasta kirjal-      vajaakuntoisen potilaan hoitoon ei sisältyisi
8617: lisesta kysymyksestä n:o 51:                       kuntoutustarpeen, työkyvyn ja työhön soveltu-
8618:                                                    vuuden arviointia, on pidettävä kovin suppea-
8619:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     na potilas- ja hoitokäsityksenä.
8620:        ryhtyä, jotta psykiatrien työpanosta tar-      Kysymyksen sisältämä ongelma liittyy toi-
8621:        vittaisiin mahdollisimman vähän työ-        saalta psykiatriseen terveydenhuoltoon koko-
8622:        voimahallinnon tarpeisiin ja jotta sitä     naisuudessaan. Se on edelleen suhteellisen lai-
8623:        voitaisiin käyttää mahdollisimman pal-      toskeskeistä, minkä seurauksena mielenterveys-
8624:        jon potilaiden hoitoon ja terveydenhoi-     häiriöiden ehkäisyn sekä mahdollisimman var-
8625:        toon?                                       haisen toteamisen ja hoidon osuus on jäänyt
8626:                                                    liian vähälle huomiolle. Palvelujärjestelmiä tu-
8627:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      lisikin voida kehittää niin, että käytettävissä
8628: vasti seuraavaa:                                   olevat voimavarat voidaan kohdistaa potilaan
8629:    Psykiatrien ja myös muiden asiantuntijalää-     tarvitseman hoidon ja kuntoutuksen kannalta
8630: kärien käyttö perustuu työvoimatoimistoissa        parhaalla mahdollisella tavalla.
8631: pääosin vajaakuntoisten asiakkaiden työhön ja         Valmisteltavana olevassa hallituksen esityk-
8632: koulutukseen soveltuvuuden arviointiin niissä      sessä mielenterveyslaiksi pyritään nimenomaan
8633: tilanteissa, joissa kuntoutussuunnitelman tueksi   korostamaan terveydenhuollon mielenterveys-
8634: tarvitaan potilasta hoitavien lääkärien konsul-    palvelujen kokonaisvaltaista kehittämistä sekä
8635: taatiota. Ne täydentävät asiakkaasta muutoin       eri halllinnonalojen yhteistyön tärkeyttä mie-
8636: saatavia puutteellisia tietoja tai arvioita.       lenterveystyössä.
8637:    Työvoimahallinnon kannalta on korostetta-          Tämän uudistuksen valossa psykiatrien työ-
8638: va, että kyse on valtiovallan tehtäväksi säädet-   panosta tarvitaan paitsi potilaiden hoitoon
8639: tyjen vajaakuntoisten työvoimapalvelujen jär-      myös yhä enemmän mielenterveyshäiröiden eh-
8640: jestämisestä sekä ammatillisen kuntoutuksen ja     käisyyn ja kuntoutukseen yhteistyössä muiden
8641: työllistämisen tehtävistä, joita koskeva Kan-      palvelujärjestelmien kanssa. Tästä kehittämis-
8642: sainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimus nro    työstä ei pitäisi luopua vetoamalla psykiatripu-
8643: 159 on eduskunnassa hyväksytty vuonna 1984         laan, vaan päinvastoin asettua asiakkaiden
8644: ja saatettu Suomen osalta voimaan vuonna           tarpeista lähtevään mielenterveystyön koko-
8645: 1986.                                              naisvaltaiseen uudistamiseen.
8646:     Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1989
8647: 
8648:                                                              Työvoimaministeri Matti Puhakka
8649:                                       1989 vp. -    KK n:o 51                                     3
8650: 
8651: 
8652: 
8653: 
8654:                               Tili Riksdagens Herr Talman
8655:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          behöver för att lyckas också hälsovårdens stöd
8656: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         och sakkunskap samt samarbete mellan olika
8657: av den 22 februari 1989 tili vederbörande           förvaltningsgrenar. Åsikten att vården av en
8658: medlem av statsrådet översänt avskrift av           psykiskt handikappad patient inte omfattar
8659: följande av riksdagsman Pekka Puska under-          bedömning av rehabiliteringsbehov, arbetsför-
8660: tecknade spörsmål nr 51:                            måga och lämplighet för arbete måste anses
8661:                                                     som en mycket snäv uppfattning om patienter
8662:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           och vård.
8663:        vidta för att behovet av psykiatrers
8664:        arbetsinsats skall bli möjligast litet           Det problem som frågan innehåller hänför
8665:        inom arbetskraftsförvaltningen och för       sig å andra sidan tili den psykiatriska hälso-
8666:        att arbetsinsatsen så mycket som möj-        vården i dess helhet. Denna är fortfarande
8667:        ligt kunde utnyttjas för patient- och        relativt anstaltscentrerad, med den påföljden
8668:        hälsovård?                                   att man alltför litet beaktat förebyggandet och
8669:                                                     ett möjligast tidigt konstaterande av mentala
8670:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       störningar samt vården av dessa. Servicesyste-
8671: samt anföra följande:                               met borde därför kunna utvecklas så att de
8672:                                                     tiligängliga resurserna kunde inriktas på bästa
8673:    Anlitandet av psykiatrer och andra specialist-   möjliga sätt med tanke på den vård och
8674: er baserar sig vid arbetskraftsbyråerna främst      rehabilitering som patienten behöver.
8675: på bedömningen av handikappade kunders
8676: lämplighet för arbete och utbildning i situatio-       1 regeringens förslag tili lag om mentalhy-
8677: ner där man som stöd för rehabiliteringsplanen      gien, vilket är under beredning, försöker man
8678: behöver konsultera de skötande läkarna. Dessa       uttryckligen betona en övergripande utveckling
8679: kompletterar annars knapphändiga uppgifter          av mentalvårdsservicen inom hälsovården samt
8680: och bedömningar om kunden.                          vikten av samarbetet mellan olika förvaltnings-
8681:    För arbetskraftsförvaltningens vidkomman-        grenar då det gäller mentalhygieniskt arbete.
8682: de betonas att det är fråga om arbetskraftsser-        1 ljuset av denna reform behövs psykiatrer-
8683: vice för handikappade, viiken stadgats att          nas arbetsinsats förutom för patientvård också
8684: anordnas av statsmakten, samt om uppgifter i        i allt högre grad för förebyggande och rehabi-
8685: anslutning tili yrkesinriktad rehabilitering och    litering av mentala störningar i samarbete med
8686: sysselsättning. lnternationella arbetsorganisa-     andra servicesystem. Detta utvecklingsarbete
8687: tionen ILO:s därom gällande konvention nr           borde man inte avstå från genom att åberopa
8688: 159 godkändes i riksdagen år 1984 och bring-        psykiaterbristen, utan tvärtom borde man un-
8689: ades i kraft för Finlands del år 1986.              derstöda en övergripande reform av det men-
8690:    Skötseln av arbetskraftsservice för handikap-    talhygieniska arbete som utgår från kundernas
8691: pade kunder inom arbetskraftsförvaltningen          behov.
8692: 
8693:     Helsingfors den 15 mars 1989
8694: 
8695:                                                             Arbetskraftsminister Matti Puhakka
8696:                           j
8697:                          j
8698:                         j
8699:                        j
8700:                       j
8701:                      j
8702:                     j
8703:                    j
8704:                   j
8705:                  j
8706:                 j
8707:                j
8708:               j
8709:              j
8710:             j
8711:            j
8712:           j
8713:          j
8714:         j
8715:        j
8716:       j
8717:      j
8718:     j
8719:    j
8720:   j
8721:  j
8722: j
8723:                                                1989 vp.
8724: 
8725: Kirjallinen kysymys n:o 52
8726: 
8727: 
8728: 
8729: 
8730:                                    Puska: Talouspaperin valkaisemisesta
8731: 
8732: 
8733:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8734: 
8735:    Paperin valkaisemiseen liittyvistä mahdolli-       'Meidän elintasomme laskee / valinnanvapau-
8736: sista ympäristön terveysongelmista on viime           temme vaarantuu, jos joudumme pyyhkimään
8737: aikoina ollut varsin paljon puhetta. Yleisimmin       takamuksemme rumanväriseen paperiin'? Tai
8738: käytetty kloorivalkaisu kuormittaa järviä. Li-        valittaisivatko perheenemännät: 'Keittiömme
8739: säksi on tuotu esille mm. dioksiinipitoisuuksiin      esteettisyys kärsii vääränvärisestä talouspape-
8740: liittyvät mahdolliset ongelmat.                       rista'? Eikö kuka tahansa lain vastustaja tekisi
8741:                                                       itsensä naurunalaiseksi? .. . Samaan joukkoon
8742:    Tärkeän näkökulman tähän kysymykseen
8743:                                                       WC- ja talouspaperin kanssa kuuluisivat aina-
8744: tuo Pohjois-Karjalasta tullut kirje:
8745:                                                       kin nenäliinat, suodatinpaperit, vauvanvaipat,
8746:    "Kuka tahansa näkee, että luonnon tuhoa-           terveyssiteet ja tamponit."
8747: minen vain kiihtyy, suojelua on vain puheissa            Valkaisemattomien talouspapereiden käyt-
8748: ja kirjoituksissa, mutta ei teoissa ... Luonnon       töosuuden lisääminen lienee lähes yksinomaan
8749: tilanne ei parane, koska kulutusta ei pystytä         kulutustottumus. Siihen on luonnollisesti useita
8750: hillitsemään. Minkä tahansa turhimmankin              keinoja: sekä valkaistujen käytön vaikeuttami-
8751: turhuuden tuottamisen kieltäminen aiheuttaisi         nen että valkaisemattomien kulutuksen edistä-
8752: kauhean porun, sillä kansa käyttäytyisi kuin          minen eri tavoilla.
8753: lapsi, jolta otetaan lelu pois. Kansanedustaja,          Mitkä ovat ympäristöministeriön tavoitteet
8754: joka sellaista yrittäisi, olisi pian entinen kan-     asian suhteen ja mikä on vallitseva strategia
8755: sanedustaja. Tämän ymmärrän.                          asian hoitamiseksi?
8756:                                                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8757:    Mutta sitä en ymmärrä, miksi niissäkään
8758:                                                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
8759: asioissa, joissa vastarintaa ei olisi, ei tehdä       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8760: luontoa suojelevia lakeja. Ainakin yhden sellai-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8761: sen asian olen tietävinäni. Jos säädettäisiin laki,
8762: että Suomessa ei saa vaikaista talous- eikä                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8763: WC-paperia, kuka sitä lakia nousisi vastusta-                ryhtyä valkaisemattoman talouspaperin
8764: maan? Voisitko kuvitella, ketkä protestoisivat:              kulutusosuuden lisäämiseksi?
8765:      Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1989
8766: 
8767:                                              Pekka Puska
8768: 
8769: 
8770: 
8771: 
8772: 290010D
8773: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 52
8774: 
8775: 
8776: 
8777: 
8778:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8779:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tyvät siksi tunkeutumaan soluihin solukalvon
8780: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        läpi. Eräät niistä, muun muassa muutamat
8781: olette 22 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn           dioksiinit, kuuluvat haitallisimpiin nykyisin
8782: kirjeenne n:o 192 ohella lähettänyt valtioneu-       tunnetuista yhdisteistä.
8783: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen            Ihmisen tärkein dioksiinilähde ovat elintar-
8784: kansanedustaja Puskan kirjallisesta kysymyk-         vikkeet, joista ihmisen arvioidaan saavan 80
8785: sestä n:o 52, jossa tiedustellaan:                   prosenttia elimistöön tulevista dioksiineista.
8786:                                                      Muita dioksiinien välittäjiä ovat ilma, jonka
8787:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       kautta saadaan keskimäärin arviolta 10 pro-
8788:         ryhtyä valkaisemattoman talouspaperin        senttia dioksiineista, sekä juoma- ja talousvesi.
8789:         kulutusosuuden lisäämiseksi?                 Lisäksi dioksiineja saadaan jonkin verran ylei-
8790:                                                      sistä käyttö- ja kulutustarvikkeista, joiden vä-
8791:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        litön merkitys kuitenkin on varsin vähäinen.
8792: vasti seuraavaa:                                        Massa- ja paperiteollisuuden tuotteissa ole-
8793:                                                      via dioksiineja ja muita orgaanisia klooriyhdis-
8794:    Suomen massa- ja paperiteollisuus on jo           teitä on tutkittu sekä muissa maissa että
8795: pitkän aikaa sitten ryhtynyt siirtymään yhä          Suomessa. Äskettäin sai Työterveyslaitos val-
8796: enenevässä määrin valkaistun sulfaattimassan         miiksi elinkeinohallituksen toimeksiannosta te-
8797: ja siitä valmistettujen tuotteiden valmistukseen.    kemänsä selvityksen kartonkituotteiden, erityi-
8798: Muun muassa on tämän teollisuudenalan tuo-           sesti elintarvikepakkausten-kuten maitotölk-
8799: tannon jalostusastetta voitu parantaa ja lisätä      kien - ja kertakäyttötuotteiden sisältämistä
8800: Suomen markkinaosuutta ulkomaiden markki-            dioksiineista. Dioksiineja oli sekä valkaistuissa
8801: noilla, vaikka kilpailu erityisesti matalasuhdan-    että valkaisemattomissa tuotteissa, valkaistuis-
8802: teissa on ollut varsin tiukkaa. Noin 90 prosent-     sa tosin 2-3 kertaa niin paljon kuin valkaise-
8803: tia massan- ja paperintuotannostamme viedään         mattomissa. Sekä valkaisemattomien että val-
8804: ulkomaille.                                          kaistujenkin tuotteiden dioksiinipitoisuudet
8805:    Massan valkaisussa on kloori yhä yleisin          ovat kuitenkin niin pieniä, ettei niistä aiheudu
8806: kemikaali kaikkialla maailmassa. Suomessa            haittaa tuotteiden käyttäjille.
8807: kloarin kulutus valkaistua sellutonnia kohti,           Kemiallisen metsäteollisuuden yrityksissä,
8808: mikä 1970-luvun alussa oli noin 70 kiloa, on         tutkimuslaitoksissa ja korkeakouluissa on tehty
8809: vähentynyt noin 40 kiloon. Kloarin kokonais-         pitkäjänteistä tutkimus- ja kehitystyötä sellais-
8810: kulutus selluntuotannossa kasvoi vielä 1970-         ten vaikaisumenetelmien kehittämiseksi, joiden
8811: luvulla, mutta on vuodesta 1980 lähtien vähen-       ympäristö- ja muut haitat olisivat huomatta-
8812: tynyt 200 000 tonnista vuodessa runsaaseen           vasti pienempiä kuin nykyisten menetelmien.
8813: 160 000 tonniin vuodessa eli noin 20 prosenttia,     Teknologian kehittämiskeskuksen teknolo-
8814: vaikka valkaistun massan tuotanto on kasva-          giaohjelma "Puun käyttö prosessiteollisuuden
8815: nut. Klooriyhdisteiden päästöt vesistöön eivät       raaka-aineena" pantiin toimeen vuosina 1984-
8816: nykyisin ole niin suuria kuin 1970-luvulla, sillä    1987. Ohjelman tutkimuksiin osallistuivat Tek-
8817: niitä on vähentänyt sekä kloarin kokonaisku-         nillinen korkeakoulu, Oy Keskuslaboratorio -
8818: lutuksen pieneneminen että sellutehtaiden jäte-      Centrallaboratorium Ab, Åbo Akademi ja Val-
8819: vesien puhdistuksen huomattava paraneminen.          tion teknillinen tutkimuskeskus. Ohjelmassa
8820:    Orgaanisten klooriyhdisteiden päästöjä vesis-     kehitettiin uusi, kansainvälisesti merkitykselli-
8821: töihin ja ilmaan sekä niiden terveys- ja ympä-       nen rikitön ja klooriton menetelmä massan
8822: ristövaikutuksia on Suomessa alettu tiiviisti        valmistamiseksi. Biotekniikan soveltamisesta
8823: tutkia ja seurata vasta 1980-luvulla. Orgaani-       sekä massan valmistukseen että vaikaisuun on
8824: sista klooriyhdisteistä suuri osa on tunnetusti      saatu uusia, arvokkaita tietoja. Sulfaattikeiton
8825: luonnossa pysyviä. Niitä kertyy eliöihin, koska      uusista sovellutuksista on sekä teknisesti että
8826: ne ovat lipidiliukoisia ("rasvaliukoisia") ja pys-   taloudellisesti käyttökelpoisia tuloksia massan
8827:                                        1989 vp. -     KK n:o 52                                       3
8828: 
8829: vaikaisutarpeen vähentämisestä. - Erikseen on         Valtioneuvoston lokakuussa 1988 vesien suoje-
8830: käynyt ilmi, että kloorivalkaisukin on teknisesti     lun tavoiteohjelmasta vuoteen 1995 tekemän
8831: mahdollinen ilman, että syntyy dioksiineja.           periaatepäätöksen mukaan selluteollisuuden
8832:    Kemiallisen metsäteollisuuden uusien tuotan-       vesiensuojelutoimien tärkein tavoite on tuotan-
8833: tomenetelmien kehittäminen ja käyttöönotto            toprosessien ja muiden menetelmien kehittämi-
8834: on joka tapauksessa työlästä ja vie paljon            nen ja käyttöönotto niin, että sellun valkaisusta
8835: aikaa. Nimenomaan bioteknisiä menetelmiä              aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Hap-
8836: tutkitaan nykyisin parannusten aikaansaami-           pea välittömästi kuluttavan kuormituksen vä-
8837: seksi. Tuotteiden käyttökelpoisuutta on myös          hentämiselle on asetettu erittäin tiukat vaati-
8838: tutkittava. Niinpä etenkin painopaperin painet-       mukset, jotka käytännössä merkitsevät sitä,
8839: tavuus ja säilyvyys ovat sangen tärkeitä seik-        että massa- ja paperitehtaissa yleensä on oltava
8840: koja; tulisihan paperin vaativimmassa eli arkis-      niin sanottuun aktiivilietemenetelmään perustu-
8841: tokäytössä säilyä vähintään monia satoja vuo-         va jäteveden biologinen puhdistus. Nyt tiedossa
8842: sia.                                                  olevien, yhtiöiden tekemien päästöjen mukaan
8843:    Valkaisemattomien talous- ja muiden niin           klooripäästöt vesistöön vähenevät vuoteen
8844: sanottujen pehmopaperien raaka-aineiksi sopi-          1993 mennessä noin 2,3 kiloon (ns. AOX-
8845: vat parhaiten valkaisematon suUiittimassa ja          menete1män mukaan) valkaistua sulfaattisellu-
8846: keräyspaperista valmistettu, siistattu massa.         tonnia kohti.
8847: Valkaisemattoman sulfaattimassan kuidut eivät            Monet suuret sulfaattisellutehtaat ovat siir-
8848: sen sijaan sovellu pehmopapereihin tai soveltu-       tymässä niin sanottuun happivalkaisuun, jol-
8849: vat niihin huonosti. SuUiittimassan valmistus         loin kloorikemikaalien käyttö vähenee huomat-
8850: on käynyt melko vähäiseksi, koska siitä aiheu-        tavasti. Näyttääkin siltä, että 1990-luvulla, jol-
8851: tuu paljon suurempia päästöjä vesiin ja ilmaan        loin kokonaan klooritonta valkaisua tuskin
8852: kuin sulfaattimassan valmistuksesta. Siksi on         vielä otetaan käyttöön, on parhaan taloudelli-
8853: ympäristönsuojelun kannalta paras vaihtoehto          sesti käyttökelpoisen tekniikan mukaista vaatia
8854: käyttää ainakin talouspaperin ja wc-paperin           valkaistun sulfaattisellun valmistukselta sekä
8855: valmistukseen mahdollisimman suurelta osin            nykyaikaista happivalkaisua taikka klooripääs-
8856: siistattua massaa, mistä kuitenkin saattaa pian       töiltään sitä vastaavaa tai edullisempaa vaikai-
8857: tulla pula, koska suuria määriä sitä ryhdytään        sumenetelmää että jätevesien aktiivilietepuhdis-
8858: käyttämään sanomalehtipaperin valmistukseen.          tusta. Näin tiukkoja vaatimuksia ei vielä ole
8859: Erilaisten massa- ja paperivalmisteiden aiheut-       näköpiirissä missään muussa maassa. Mitä
8860: tamat ympäristöhaitat eivät myöskään yleensä          nimenomaan orgaanisesti sitoutuneen kloorin
8861: ole siinä määrin yhteismitallisia, että voitaisiin    päästöihin tulee, täytyy ympäristöministeriön
8862: yksiselitteisesti ja -tulkintaisesti todentaa, mikä   valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan an-
8863: tuote on ympäristönsuojelun kannalta paras            taa massa- ja paperiteollisuuden orgaanisesti
8864: mahdollinen kuhunkin tarkoitukseen.                   sitoutuneen kloorin kokonaispäästön alentami-
8865:    Kuluttajien käyttäytymiseen vaikuttavat            seksi tavoitearvo vuoteen 1992 mennessä. Poh-
8866: vanhojen tottumusten ja loogisen päättelyn            joismaiden ministerineuvoston tammikuussa
8867: lisäksi mainonta ja muut tuotteista saatavat           1989 hyväksymän Pohjoismaiden uuden ympä-
8868: tiedot, joilla pyritään vetoamaan kuluttajan          ristönsuojeluohjelman mukaan tämä on kuiten-
8869: tunteisiin, nykyisin yhä enemmän ympäristön-          kin tehtävä viimeistään jo vuonna 1990.
8870: suojelun nimissä. Ympäristöministeriö ja kaup-
8871: pa- ja teollisuusministeriö selvittävät parhail-         Ympäristöministeriö, Suomen Metsäteolli-
8872: laan, voidaanko ja millä tavoin kuluttajille          suuden Keskusliitto ja Maj ja Tor Nesslingin
8873: kertoa tuotteisiin tehtävin merkinnäin siitä,         säätiö valmistelevat parhaillaan kolmivuotista
8874: miten kuluttajan tekemät valinnat säästävät ja        tutkimusohjelmaa, jonka tavoite on uuden tek-
8875: kuormittavat ympäristöä. Merkintöjen tekemi-          niikan kehittäminen metsäteollisuuden ympä-
8876: nen on perusteltua, jos sillä voidaan ohjata          ristönsuojelun tehostamiseksi sekä uusien tieto-
8877: kulutusta ympäristönsuojelun kannalta edulli-         jen saaminen tämän teollisuudenalan vaikutuk-
8878:  seen suuntaan.                                       sista ympäristöön.
8879:    Suomen vesiensuojelussa on metsäteollisuu-            Vuonna 1989 jättää mietintönsä ympäristö-
8880: delta ensi sijassa vaadittu happea kuluttavan         talouskomitea, joka on tutkinut muun muassa
8881:  kokonaiskuormituksen vähentämistä. Tämä              mahdollisuuksia käyttää taloudellisia ohjaus-
8882:  koskee sekä omia vesistöjämme että Itämerta.         keinoja massa- ja paperiteollisuuden kloori-
8883: 4                                   1989 vp. -    KK n:o 52
8884: 
8885: päästöjen vähentämiseksi sekä kulutuksen oh-      seksi, joihin kysymyksessä on puututtu. Ne
8886: jaamiseksi. Komitean ehdotuksista ei kuiten-      ovat kuitenkin niin monitahoisia ja -ulotteisia,
8887: kaan vielä ole tietoa.                            että on odotettava selvitysten valmistumista
8888:                                                   ennen kuin ryhdytään mahdollisiin toimiin
8889:    Useita hankkeita on käynnissä tai vireillä     valkaisemattoman paperin kulutusosuuden li-
8890: niiden ongelmien selvittämiseksi ja ratkaisemi-   säämiseksi.
8891:     Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1989
8892: 
8893:                                                               Ympäristöministeri Kaj Bärlund
8894:                                         1989 vp. -     KK n:o 52                                      5
8895: 
8896: 
8897: 
8898: 
8899:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
8900:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            ("fettlösliga") och därför kan tränga in i
8901: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse            cellerna genom cellväggen. Vissa av dem, bl.a.
8902: nr 192 av den 22 februari 1989 till vederböran-        en del dioxiner, hör tili de skadligaste av de
8903: de medlem av statsrådet översänt avskrift av           idag kända föreningarna.
8904: följande av riksdagsman Puska undertecknade               Människans viktigaste dioxinkälla är livs-
8905: spörsmål nr 52:                                        medlen, och det beräknas att 80 % av de
8906:                                                        dioxiner som hamnar i organismen härstammar
8907:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen              från dem. Dioxin överförs också av luften,
8908:         vidta för att öka det oblekta hushålls-        genom viiken vi i genomsnitt får uppskattnings-
8909:         papperets andel av konsumtionen?               vis 10 % av dioxinerna, samt av dricks- och
8910:                                                        hushållsvattnet. Dessutom får vi i någon mån
8911:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         dioxiner genom vanliga bruks- och konsum-
8912: samt anföra följande:                                  tionsvaror, vilkas omedelbara betydelse dock
8913:                                                        är ringa.
8914:     Inom den finska massa- och pappersindu-               De dioxiner och andra organiska klorför-
8915: strin har man redan för länge sedan övergått           eningar som förekommer i massa- och pappers-
8916: tili att i allt större utsträckning framställa blekt   industrins produkter har undersökts såväl i
8917: sulfatmassa och därav tiliverkade produkter.           andra Iänder som i Finland. Nyligen fårdig-
8918: Inom denna industribransch har bland annat             ställdes vid Institutet för arbetshygien, på
8919: produktionens förädlingsgrad kunnat förbätt-           uppdrag av näringsstyrelsen, en utredning om
8920: ras och Finlands marknadsandel utomlands               de dioxiner som ingår i kartongprodukter,
8921: kunnat ökas, fastän konkurrensen i synnerhet           särskilt i livsmedelsförpackningar - såsom
8922: vid lågkonjunktur har varit mycket hård. Unge-         mjölkkartonger - och i engångsprodukter.
8923: får 90 % av vår massa- och pappersproduktion           Det fanns dioxiner i både blekta och oblekta
8924: går på export.                                         produkter, dock 2-3 gånger så mycket i blekta
8925:     Vid blekningen av massa är klor alltjämt den       som i oblekta. Såväl i oblekta som i blekta
8926: vanligaste kemikalien överallt i världen. I Fin-       produkter är dioxinhalterna likväl så låga att
8927: land har förbrukningen av klor per ton blekt           de inte medför risker för konsumenterna.
8928: cellulosa minskat tili ca 40 kg. I början av              Vid den kemiska skogsindustrins företag
8929: 1970-talet var förbrukningen ca 70 kg för varje        samt vid forskningsanstalter och högskolor har
8930: ton blekt cellulosa. Den totala förbrukningen          forskning och utveckling bedrivits på lång sikt
8931: av klor i cellulosaproduktionen ökade ännu på          för att ta fram sådana blekningsmetoder som
8932:  1970-talet, men räknat från år 1980 har den           medför betydligt mindre miljörisker och andra
8933: minskat från 200 000 tili drygt 160 000 ton per        olägenheter än de nuvarande metoderna. Vid
8934: år, dvs. med ungefäF 20 %, fastän produktio-           Teknologiska utvecklingscentralen verkställdes
8935: nen av blekt massa har ökat. Utsläppen av              1984-1987 ett teknologiprogram som gällde
8936: klorföreningar i vattnen är numera inte lika           användningen av trä som råvara inom process-
8937: stora som på 1970-talet, ty de har minskat tack        industrin. I de undersökningar som ingick i
8938: vare att totalförbrukningen av klor har sjunkit        programmet deltog Tekniska högskolan, Oy
8939: och reningen av cellulosafabrikernas avlopps-          Keskuslaboratorio Ab, Åbo Akademi och Sta-
8940: vatten förbättrats avsevärt.                           tens tekniska forskningscentral. Inom ramen
8941:     I Finland har man först på 1980-talet inten-       för programmet utvecklades en ny, internatio-
8942: sivt börjat undersöka och följa utsläppen av           nellt betydelsefull svavel- och klorfri metod för
8943:  organiska klorföreningar i vattnen och luften         massaframställning. Nya värdefulla kunskaper
8944: samt deras hälso- och miljöeffekter. Den stör-         har erhållits om tiliämpningen av bioteknik vid
8945: sta delen av de organiska klorföreningarna             både massaframställning och blekning. Nya
8946: stannar som känt kvar i naturen. De ackumu-            tiliämpningar av sulfatkokning har givit både
8947:  leras i organismerna, eftersom de är lipidlösliga     tekniskt och ekonomiskt användbara resultat
8948: 6                                   1989 vp. -     KK n:o 52
8949: 
8950: gällande minskning av behovet att bleka mas-       strin främst krävts att den minskar den syre-
8951: san. - 1 synnerhet har det framgått att även       förbrukande totalbelastningen. Detta gäller
8952: klorblekning är tekniskt möjlig utan att det       både våra egna vatten och Östersjön. Enligt det
8953: uppstår dioxiner.                                  principbeslut som statsrådet i oktober 1988
8954:     lnom den kemiska skogsindustrin fordrar        fattade om målprogrammet för vattenvården
8955: utvecklandet och ibruktagandet av nya pro-         fram tili år 1995 är det viktigaste målet för
8956: duktionsmetoder i varje fall mycket arbete och     cellulosaindustrins vattenvårdsåtgärder att ut-
8957: lång tid. Särskilt de biotekniska metoderna        veckla och ta i bruk sådana produktionspro-
8958: undersöks för närvarande i syfte att åstadkom-     cesser och andra metoder, att blekningen av
8959: ma förbättringar. Produkternas användbarhet        cellulosa medför så litet skador som möjligt.
8960: bör också undersökas. 1 fråga om tryckpapper       Synnerligen stränga krav har uppställts för
8961: är t.ex. tryckningsegenskaperna och hållbarhe-     minskningen av den omedelbart syreförbrukan-
8962: ten viktiga faktorer: för det mest krävande        de belastningen. 1 praktiken betyder det att
8963: ändamålet, dvs. arkivering, fordras det ju att     massa- och pappersfabrikerna i allmänhet mås-
8964: papperet kan bevaras åtminstone flera hundra       te ha sådan biologisk rening av avloppsvattnen
8965: år.                                                som bygger på den s.k. aktivslammetoden. På
8966:     Som råvara för oblekt hushållspapper och       basen av de nu kända utsläppen från bolagen
8967: andra mjukpapper passar bäst oblekt sulfitmas-     kommer klorutsläppen i vattendragen före år
8968: sa och av returpapper framställd avsvärtad         1993 att minska till ca 2,3 kg (enligt den s.k.
8969: massa. Däremot är fibrerna i oblekt sulfatmas-     AOX-metoden) per ton blekt sulfatcellulosa.
8970: sa olämpliga eller dåligt lämpade för mjukpap-         Flera stora sulfatcellulosafabriker håller på
8971: per. Numera framställs sulfitmassa i rätt liten    att övergå tili s.k. syreblekning, varvid använd-
8972: omfattning, eftersom denna framställning för-      ningen av klorkemikalier minskar betydligt.
8973: orsakar mycket större utsläpp i vattnen och        Det synes att det på 1990-talet, då man
8974: luften än framställningen av sulfatmassa. Där-     knappast inte ännu kommer att ta i bruk helt
8975: för är det bästa alternativet ur miljövårdssyn-    klorfri blekning, kommer att vara förenligt
8976:  punkt att åtminstone vid tillverkningen av        med den bästa ekonomiskt utnyttjbara tekni-
8977: hushållspapper och WC-papper tili så stor del      ken att av framställningen i fråga om blekt
8978:  som möjligt använda avsvärtad massa, som det      sulfatcellulosa kräva både modern syreblekning
8979:  dock snart kan börja råda brist på, eftersom      - eller en blekningsmetod som med tanke på
8980:  stora mängder kommer att börja användas för       klorutsläppen är motsvarande eller fördelakti-
8981:  tillverkning av tidningspapper. De miljöskador    gare - och aktivslamrening av avloppsvattnen.
8982:  som olika massa- och pappersprodukter föror-      Så stränga krav kan inte ännu emotses i något
8983:  sakar är inte i allmänhet till den grad kom-      annat land. Beträffande utsläppen av organiskt
8984:  mensurabla, att det på ett entydigt sätt skulle   bunden klor ankommer det enligt statsrådets
8985:  kunna konstateras viiken produkt som med          principbeslut på miljöministeriet att uppställa
8986:  tanke på miljövården är den bästa möjliga för     en norm för minskning av massa- och pappers-
8987:  varje ändamål.                                    industrins totalutsläpp av organiskt bunden
8988:      Konsumenternas beteende är inte bara be-      klor före år 1992. Enligt det nya nordiska
8989:  roende av gamma! vana och logisk slutledning      miljövårdsprogram som nordiska ministerrådet
8990:  utan också av reklam och sådan annan infor-       godkände i januari 1989 skall detta dock göras
8991:  mation om produkterna som har tili syfte att       redan senast år 1990.
8992:  vädja tili konsumenternas känslor - numera            Miljöministeriet, Finlands skogsindustris
8993:  allt mer i miljövårdens namn. Vid miljöminis-      Centralförbund samt Maj och Tor Nesslings
8994:  teriet samt handels- och industriministeriet       stiftelse håller på att bereda ett treårigt forsk-
8995:  utreds som bäst om och hur det genom               ningsprogram, som skall ha tili syfte att ut-
8996:  märkningar på produkterna kan ges upplys-          veckla ny teknik för effektiverad miljövård
8997:  ningar tili konsumenterna om hur deras val         inom skogsindustrin samt att skaffa ny kun-
8998:  sparar eller belastar miljön. Produktmärkning-     skap om denna industris miljöeffekter.
8999:  ar är motiverade om man därigenom kan styra           Miljöekonomikommitten skall avge sitt be-
9000:  konsumtionen i en fördelaktigare riktning med      tänkande i år. Kommitten har bl.a. undersökt
9001:  tanke på miljövården.                              möjligheterna att använda ekonomiska styr-
9002:      lnom Finlands vattenvård har av skogsindu-     ningsmetoder för att minska massa- och pap-
9003:                                      1989 vp. -    KK n:o 52                                    7
9004: 
9005: persindustrins klorutsläpp och styra konsum-       gäller. De är likväl så mångfacetterade och
9006: tionen. Dock finns det inte ännu uppgifter om      vittgående att man bör vänta på att utredning-
9007: kommittens förslag.                                arna blir färdiga innan eventuella åtgärder
9008:                                                    vidtas för att öka det oblekta papperets andel
9009:    Flera projekt pågår eller är aktuella i syfte
9010: att utreda och lösa de problem som spörsmålet      av konsumtionen.
9011: 
9012:     Helsingfors den 28 mars 1989
9013: 
9014:                                                                     Miljöminister Kaj Bärlund
9015:                                               1989 vp.
9016: 
9017: [(irjallinen kysymys n:o 53
9018: 
9019: 
9020: 
9021: 
9022:                                   Vuoristo ym.: VR:n palveluksessa olevien työllisyyden turvaami-
9023:                                      sesta Raumalla
9024: 
9025: 
9026:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9027: 
9028:   Raumalla kiertää vahvistamaUomia huhuja,           tökset eivät työntekijöitten mielestä anna todel-
9029: ~ttä Valtionrautatiet kaavailee tuntuvia henki-      lista kuvaa työstä eivätkä siis anna pohjaa
9030: löstövähennyksiä Raumalla nyt kevään aikana.         aikomuksille vähentää väkeä.
9031: VR aikoo vähentää liikenteenhoidosta vastaa-            Henkilöstön vähentämistä ei voi perustella
9032: vaa henkilökuntaa siirtämällä osan heistä toi-       myöskään taloudellisilla syillä, sillä Rauma on
9033: >iin tehtäviin. Irtisanomisilla ei tosin ole työn-   yksi VR:n parhaimmin kannattavista yksiköis-
9034: tekijöitä suoranaisesti uhattu.                      tä ja liikenne-ennusteet lupaavat tavaraliiken-
9035:    VR:n palveluksessa Raumalla on noin sata          teen kasvua edelleenkin. Väen vähentäminen
9036: työntekijää. Liikenteenhoito on työllistänyt         on arveluttavaa myös työ- ja ympäristöturval-
9037: noin 50, joista nyt huhujen mukaan aiotaan           lisuuden kannalta, käsitelläänhän Raumalla
9038: vähentää parisenkymmentä.                            erityisen vaarallisia kemikaliokuljetuksia ja ra-
9039:    Väen vähentämisajatus lähti liikkeelle viime      tapiha sijaitsee aivan kaupungin sydämessä.
9040: vuoden keväällä Raumalla tehdystä työntutki-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9041: muksesta. Tuolloin rautatieläisten työt "kello-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9042: tettiin" kuin liukuhihnatyö jossakin tehtaassa,      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9043: jossa tehdään toistotyötä.                           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9044:    Ensimmäinen mittaus tehtiin keväällä aika-
9045: na, jolloin työtä oli normaalia vähemmän, ja                   Mitä Hallitus aikoo tehdä, että tur-
9046: toinen mittaus taas normaalin liikennetiheyden              vallisuudenkin edellyttämä henkilöstö-
9047: aikana, jolloin se määriteltiin ruuhkaksi. Nämä             määrä Valtionrautateillä Raumalla voi-
9048: mittaukset sinänsä ja niistä tehdyt johtopää-               taisiin säilyttää?
9049: 
9050:     Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1989
9051: 
9052:                       Raimo Vuoristo                          Aino Pohjanoksa
9053: 
9054: 
9055: 
9056: 
9057: 290010D
9058: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 53
9059: 
9060: 
9061: 
9062: 
9063:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9064:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Koska Rauman sataman kehitysnäkymät
9065: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      ovat kasvuhakuiset ja Valtionrautateiden mah-
9066: olette 23 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn         dollisuudet myös näin kasvamassa, suoritettiin
9067: kirjeenne n:o 225 ohella toimittanut valtioneu-    keväällä Raumalla Valtionrautateiden palvelu-
9068: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       jen seurantatutkimus havainnointimenetelmäl-
9069: kansanedustaja Raimo Vuoriston ym. näin            lä. Tutkimuksen mukaan Valtionrautateiden
9070: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 53:      toimintoja tulee määrätietoisesti kehittää, kos-
9071:                                                    ka palvelu ei kaikin osin vastaa asiakkaan
9072:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, että tur-     odotuksia joustavuuden ja tehokkuuden suh-
9073:        vallisuudenkin edellyttämä henkilöstö-      teen. Seurantatutkimuksen yhteydessä huo-
9074:        määrä Valtionrautateillä Raumalla voi-      mioitiin myös esiintyneet turvallisuustekijät ja
9075:        taisiin säilyttää?                          näistä on käyty yhteiset kehittämisneuvottelut
9076:                                                    kaupungin kanssa.
9077:                                                       Seurantatutkimuksen tuloksia on tarkoitus
9078:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      hyödyntää siten, että parannetaan nykyisten
9079: vasti seuraavaa:                                   raiteistojen tasoa ja rakennetaan lisäraiteita ja
9080:    Vuoden 1988 kevään aikatauluvaihdoksen          -yhteyksiä sekä suoritetaan eritasoristeysinves-
9081: jälkeen Rauman aseman liikenteenhoitoon si-        tointi. Näillä toimenpiteillä voidaan junaliiken-
9082: toutunut henkilöstö oli 47 henkilöä. Henkilös-     nettä yksinkertaistaa ja samalla parantaa myös
9083: tön kokonaismäärä oli samanaikaisesti 67 hen-      työturvallisuutta. Toimenpiteet vaikuttavat
9084: kilöä eli 20 henkilöä yli tarpeen. Henkilöstö-     edelleen henkilöstötarpeen vähenemiseen, joka
9085: ylimäärän syntyminen johtui Rauman sataman         kuitenkin hoidetaan luonnollisen poistuman
9086: vientiliikenteen kasvumahdollisuuksien paran-      kautta.
9087: tamiseksi suoritetuista investoinneista, kuten        Edellä olevan perusteella on todettavissa,
9088: Rauman ratapihan uudistamisesta ja automa-         että Rauman aseman liikenteenhoitohenkilös-
9089: tisoinnista vuonna 1987, vanhasta veturitallista   tön tarve on liikenne-ennusteiden kasvusta
9090: luopumisesta ja Valtionrautateiden vaununtar-      huolimatta edelleen vähenemässä eikä henkilös-
9091: kastustoiminnan uudelleenjärjestelyistä sekä       tön sopeuttamisessa ole muuta keinoa kuin
9092: kiskoautoliikenteen korvaamisesta linja-autolla    uusiin tehtäviin kouluttaminen ja sijoittaminen
9093: välillä Rauma-Kokemäki keväällä 1988. Näi-         sitä mukaa kuin luonnollista poistumaa Rau-
9094: den yhteisvaikutus kevensi henkilöstötarvetta      man, Kokemäen ja Porin alueella tapahtuu.
9095: noin 16 henkilöllä, joiden sopeuttaminen on        Väliaikaisena työllistäjänä ovat käytettävissä
9096: tällä hetkellä käynnissä.                          alueen radan perusparannukseen liittyvät työt.
9097:     Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1989
9098: 
9099:                                                              Liikenneministeri Pekka Vennamo
9100:                                      1989 vp. -     KK n:o 53                                      3
9101: 
9102: 
9103: 
9104: 
9105:                               Till Riksdagens Herr Talman
9106:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Eftersom utveck1ingsutsikterna för Raumo
9107: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         hamn är tillväxtinriktade och Statsjärnvägarnas
9108: nr 225 av den 23 februari 1989 till vederböran-     möjligheter således också ökar gjordes under
9109: de medlem av statsrådet översänt avskrift av        våren i Raumo en uppföljningsundersökning av
9110: följande av riksdagsman Raimo Vuoristo m.fl.        Statsjärnvägarnas tjänster genom observations-
9111: undertecknade spörsmål nr 53:                       metoden. Enligt undersökningen skall Stats-
9112:                                                     järnvägarnas verksamhet målmedvetet utveck-
9113:                                                     las, eftersom tjänsterna inte till alla delar
9114:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen            motsvarar kundernas förväntningar i fråga om
9115:        vidta för att det antal anställda som        flexibilitet och effektivitet. I samband med
9116:        också säkerheten förutsätter kan bibe-       uppföljningsundersökningen fästes även upp-
9117:        hållas på Statsjärnvägarna i Raumo?          märksamhet vid de säkerhetsfaktorer som
9118:                                                     framträtt och det har förts gemensamma ut-
9119:                                                     vecklingsförhandlingar med staden om dem.
9120:                                                         Avsikten är att resultaten av uppföljningsun-
9121:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        dersökningen utnyttjas så att de nuvarande
9122: samt anföra följande:                               spårnäten förbättras och tillläggsspår och
9123:   Efter att tidtabellen ändrades våren 1988 var     -förbindelser samt en planskild korsning byggs.
9124: 47 personer anställda för tågdriften vid statio-    Genom dessa åtgärder kan tågtrafiken förenk-
9125: nen i Raumo. Det totala antalet anställda var       las och samtidigt även säkerheten förbättras.
9126: samtidigt 67 personer, dvs. 20 personer mera        Åtgärderna bidrar ytterligare till att minska
9127: än behovet förutsatte. Det att det uppstått ett     behovet av personal, men denna fråga löses
9128: överskott på personai berodde på att investe-       emellertid genom persona1ens naturliga avgång.
9129: ringar gjorts för att förbättra tillväxtmöjlighe-       På grundval av vad som ovan anförts kan
9130: terna för exporttrafiken i Raumo hamn, såsom        det konstateras att behovet av tågdriftspersonal
9131: förnyandet och automatiseringen av bangården        vid stationen i Raumo fortsättningsvis minskar
9132: i Raumo 1987, nedläggningen av det gamla            trots att trafiken enligt prognoserna ökar, och
9133: lokstallet och omorganiseringen av Statsjärnvä-     vid anpassningen av personai finns ingen an-
9134: garnas vagnsinspektionsverksamhet samt ersät-       nan utväg än utbildning till och placering i nya
9135: tandet av rälsbusstrafiken med bussar mellan        uppgifter i och med att naturlig avgång sker i
9136: Raumo och Kumo våren 1988. En samverkan             Raumo, Kumo och Björneborgsområdet. De
9137: av dessa åtgärder minskade behovet av perso-        arbeten som anknyter till den grundliga förbätt-
9138: nai med ca 16 personer, vilkas anpassning           ringen av hanan på området kan utnyttjas för
9139: pågår för närvarande.                               tillfållig sysselsättning.
9140: 
9141:      Helsingfors den 15 mars 1989
9142: 
9143:                                                                  Trafikminister Pekka Vennamo
9144:                                            1989 vp.
9145: 
9146: irjallinen kysymys n:o 54
9147: 
9148: 
9149: 
9150: 
9151:                                Pulliainen: Haapajärven kaupungin määräämisestä erityisalueeksi
9152: 
9153: 
9154:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9155: 
9156:   Haapajärven kaupunki on joutunut rakenne-         Kun lisäksi otetaan huomioon Haapajärven
9157: mutoksen kouriin, kun konkurssien kautta on      kuuluminen muuttotappiokuntiin, on perustel-
9158: 1enetetty lyhyessä ajassa yli sata työpaikkaa.   tua aihetta antaa kunnalle tukea elpymiseen
9159: fordberg Oy ja Finnparru Oy tekivät konkurs-     määräämällä se erityisalueeksi ja III perusvyö-
9160:  n helmikuun alussa. Lisäksi valtionyhtiö        hykkeen A-tukialueeseen kuuluvaksi kunnaksi.
9161: 'apo Oy on vähentämässä henkilökuntaansa            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9162: aupungin alueen toimipisteissään. 1980-luvul-    tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän
9163: l työpaikkamenetys näiden yhtiöiden osalta       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9164: oussee lähelle 300. Sitä ei ole yrityksistä      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9165: uolimatta pystytty toistaiseksi kompensoi-
9166: laan luomalla uusia, järkeviä työpaikkoja.                   Aikooko Hallitus toimia niin, että
9167: [aapajärven kaupungin tilannetta onkin ehdit-             Haapajärven kaupunki määrätään eri-
9168: { jo verrata Haukiputaan Martinniemen koh-                tyisalueeksi ja III perusvyöhykkeen A-
9169: lloon, kun saha sulki siellä ovensa.                      tukialueeseen kuuluvaksi kunnaksi?
9170: 
9171:    Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1989
9172: 
9173:                                        Erkki Pulliainen
9174: 
9175: 
9176: 
9177: 
9178: 90010D
9179: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 54
9180: 
9181: 
9182: 
9183: 
9184:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9185:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          se on tällaisesta syystä muuta perusvyöhy
9186: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kettä oleellisesti huonommassa asemassa.
9187: olette 24 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn             Haapajärven kaupunki on menettänyt vuo
9188: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        den 1989 aikana noin 150 työpaikkaa. Nord
9189: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       berg Oy teki konkurssin 6.2. ja Finnparru 0~
9190: edustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta   7.2. Näissä konkursseissa menetettiin 120 työ
9191: kysymyksestä n:o 54:                                paikkaa. Lisäksi Vapo Oy on ilmoittanut Jo
9192:                                                     pettavansa sekä puutavaran sahauksen ja kyl
9193:           Aikooko Hallitus totmm niin, että         lästämisen että konepajatoiminnan Haapajär
9194:        Haapajärven kaupunki määrätään eri-          vellä.
9195:        tyisalueeksi ja III perusvyöhykkeen A-          Haapajärven työttömyysaste on ollut II
9196:        tukialueeseen kuuluvaksi kunnaksi?           B-tukialueen korkeimpia eli vuonna 198!
9197:                                                     8,2 %. Mikäli kaikki työpaikan menettänee
9198:                                                     jäisivät työttömiksi, Haapajärven työttömyys·
9199:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       aste nousisi noin 4 prosenttiyksikköä ei
9200: vasti seuraavaa:                                    12 %:iin.
9201:    Aluepolitiikasta annetun lain perusteella val-      Tämän vuoden alussa tuli voimaan uus
9202: tioneuvosto voi sisäasiainministeriön esitykses-    aluepoliittinen aluejako ja siinä Haapajärv
9203: tä määrätä kunnan tai kunnan osan erityis-          määrättiin III perusvyöhykkeen B-tukialuee·
9204: alueeksi yhtäjaksoisesti enintään kolmen vuo-       seen. Perusvyöhyke- ja tukialuejakoa ei ol(
9205: den määräajaksi, jos sen                            tarkoitus tarkistaa lähiaikoina uudestaan. Äkil·
9206:    - työttömyysaste tai muuttotappio on py-         Iisten kehitysongelmien korjaamiseen on tar·
9207: synyt pitkään poikkeuksellisen suurena tai          koitettu erityisaluemenettely.
9208:                                                        Sisäasiainministeriö seuraa Haapajärven työ·
9209:    - työllisyys on heikentynyt tai heikentyy        paikkakehityksen ongelmia ja esittää tarvittaes·
9210: äkillisen muutoksen seurauksena voimakkaasti        sa em. lain edellytysten täyttyessä sen määrää·
9211: taikka                                              mistä erityisalueeksi. Mikäli konkurssin teh·
9212:    - elinkeinotoiminnan kehittäminen on             neille yrityksille ei löydy jatkajia, tulee Haapa·
9213: osoittautunut muutoin poikkeuksellisen vai-         järven määrääminen erityisalueeksi valmistelta·
9214: keaksi ja                                           vaksi.
9215:     Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1989
9216: 
9217:                                                                          Ministeri Erkki Liikanen
9218:                                       1989 vp. -    KK n:o 54                                     3
9219: 
9220: 
9221: 
9222: 
9223:                               Tili Riksdagens Herr Talman
9224: 
9225:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Haapajärvi stad har under år 1989 gått miste
9226: mger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          om ca 150 arbetsplatser. Aktiebolaget Nord-
9227: 1v den 24 februari 1989 tili vederbörande           berg Oy gjorde konkurs 6.2. och Finnparru Oy
9228: nedlem av statsrådet översänt avskrift av           7.2. Vid dessa konkurser gick 120 arbetsplatser
9229: 'öljande av riksdagsman Pulliainen underteck-       förlorade. Därjämte har Vapo Oy meddelat att
9230: 1ade spörsmål nr 54:                                företaget upphör med såväl den verksamhet
9231:                                                     som gäller sågning och impregnering av virke
9232:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder i        som med verksamheten vid den mekaniska
9233:        syfte att utse Haapajärvi stad tili spe-     verkstaden i Haapajärvi.
9234:        cialområde och tili kommun som hör               Arbetslöshetsgraden i Haapajärvi har hört
9235:        tili stödområde A inom III baszonen?         tili de högsta inom III B-stödområdet, dvs. den
9236:                                                     uppgick år 1988 tili 8,2 %. Om alla som gått
9237:                                                     miste om sin arbetsplats förblir arbetslösa
9238:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        stiger arbetslöshetsgraden i Haapajärvi med ca
9239: ;amt anföra följande:                               4 procentenheter eller tili 12 procent.
9240:    Med stöd av lagen om regionalpolitik kan             1 början av detta år trädde en ny regionpo-
9241: ;tatsrådet på framställning av inrikesministeriet   litisk områdesindelning i kraft och inom ramen
9242: förordna att en kommun eller del av en              för den hänfördes Haapajärvi tili III baszonens
9243: kommun skall vara specialområde under en            B-stödområde. Det finns inte planer på att
9244: ;ammanhängande period av högst tre år, om           inom den närmaste tiden justera indelningen i
9245:   - arbetslöshetsgraden eller flyttningsunder-      baszoner och stödområden på nytt. För avhjäl-
9246: skottet länge har stått på en exceptionellt hög     pande av plötsligt påkommande utvecklings-
9247: nivå,                                               problem finns förfarandet med specialområden.
9248:                                                         Inrikesministeriet följer med de problem som
9249:   - sysselsättningen tili följd av en plötslig
9250:                                                     gäller arbetsplatsernas utveckling i Haapajärvi
9251: förändring kraftigt har försvagats eller försva-
9252:                                                     och föreslår vid behov, då förutsättningarna i
9253: gas eller
9254:                                                     den ovan nämnda lagen uppfylls, att Haapa-
9255:   - det annars har visat sig vara exceptionellt     järvi utses tili specialområde. Om det inte är
9256: svårt att utveckla näringsverksamheten och          möjligt att finna någon som vill fortsätta den
9257:    kommunen eller kommundelen av en sådan           verksamhet som de företag vilka gjort konkurs
9258: orsak befinner sig i en väsentligt sämre ställ-     sysslade med inleds beredningen av åtgärder i
9259: ning än baszonen i övrigt.                          syfte att utse Haapajärvi tili specialområde.
9260: 
9261:     Helsingfors den 29 mars 1989
9262: 
9263:                                                                         Minister Erkki Liikanen
9264:                                              1989 vp.
9265: 
9266: Kirjallinen kysymys n:o 55
9267: 
9268: 
9269: 
9270: 
9271:                                   Säilynoja ym.: Työttömyyspäivärahan huomioon ottamisesta
9272:                                       sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa määrättäessä
9273: 
9274: 
9275:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9276:   Niissä tapauksissa, joissa työttömyys on pit-    Yksilön kannalta kyseessä on merkittävä asia,
9277: käaikaista, merkitsee huomattavaa sairauspäi-      mutta sosiaaliturvan kustannuksia se ei juuri
9278: värahan alenemista se, että työttömyysturvaa ei    lisää.
9279: lueta sairauspäivärahan perusteena .olevaksi          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9280: palkaksi. Kun työttömyysturvaa jo sinänsä          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9281: maksetaan normaalia ansiota pienempänä,            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9282: merkitsee tämän huomiotta: jättäminen tuntu-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9283: vaa vähennystä siihen nähden, mikä asianomai-
9284: sen ansio olisi ollut, ellei hän ennen sairastu-
9285:                                                              Aikooko Hallitus muuttaa asetusta
9286: mistaan olisi ollut työttömyysturvan varassa.             niin, että sairauspäivärahan suuruutta
9287:    Pidämme tärkeänä, että tämä epäkohta kor-              määrättäessä otettaisiin työttömyysajal-
9288: jataan, mikä edellyttänee a~etuksen muutosta.             ta saatu päiväraha huomioon?
9289:     Helsingissä 23 päivänä 'helmikuuta 1989
9290: 
9291:                      Vappu Säilynoja                        Arvo Kemppainen
9292:                      Juhani :vähäkangas                     Heli Astala
9293:                              '·
9294: 
9295: 
9296: 
9297: 
9298: 290010D
9299: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 55
9300: 
9301: 
9302: 
9303: 
9304:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9305: 
9306:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tömyysajan työttömyyspäiväraha. Erityisesti
9307: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       työttömyysturvan peruspäivärahan (86 mk vii-
9308: olette 23 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn          deltä päivältä viikossa) perusteella määrätyn
9309: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        päivärahan määrä jäisi vähäiseksi.
9310: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansane-         Jotta sairaus- ja työttömyysajat eivät vaikut-
9311: dustaja Säilynojan ym. näin kuuluvasta kirjal-      taisi alentavasti vakuutetun päivärahan mää-
9312: lisesta kysymyksestä n:o 55:                        rään, on sairausvakuutuslain 17 §:n 2 moment-
9313:                                                     tiin otettu säännös, jonka mukaan päiväraha
9314:           Aikooko Hallitus muuttaa asetusta         on hakemuksesta arvioitava sairausvakuutus-
9315:        niin, että sairauspäivärahan suuruutta       asetuksen 10 §:n 2 ja 3 momentissa säädetyllä
9316:        määrättäessä otettaisiin työttömyysajal-     tavalla, jos vakuutetun työtulot ovat sairauden,
9317:        ta saatu päiväraha huomioon?                 työttömyyden tai muun vastaavan erityisen
9318:                                                     syyn vuoksi olleet olennaisesti pienemmät kuin
9319:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         ne muutoin olisivat olleet. Tällöin päiväraha
9320: taen seuraavaa:                                     voidaan määrätä työkyvyttömyyden alkamis-
9321:                                                     vuoteen ja sitä edeltäneeseen vuoteen sisältyvän
9322:    Sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan          lähimmän sellaisen ajanjakson tulon mukaan,
9323: suuruus määrätään vakuutetun työtulon perus-        jonka aikana vakuutettu on ollut työssä kuusi
9324: teella. Sairausvakuutusasetuksen 8 §:n 1 mo-        kuukautta.
9325: mentin mukaan työtulolla tarkoitetaan palkka-          Jos vakuutettu on pitkäaikaistyötön eikä
9326: tuloa ja siihen verrattavaa henkilökohtaista        hänellä ole viimeksi toimitetussa verotuksessa
9327: tuloa, metsästä tapahtuneen hankintakaupan          todettua työtuloa eikä hän ole työkyvyttömyy-
9328: tai muun siihen verrattavan myynnin yhteydes-       den alkamisvuonna ja sitä edeltäneenä vuonna
9329: sä vakuutetun tekemän työn arvoa sekä vakuu-        ollut kuutta kuukautta työssä, hänelle tulee
9330: tetun porotalouden hyväksi tekemän työn ar-         maksettavaksi sairausvakuutuslain mukainen
9331: voa.                                                vähimmäispäiväraha, jonka suuruus 1.1.1989
9332:    Työtulona ei pidetä sosiaalietuuden luontei-     lukien on 52 markkaa päivässä. Näissä tapauk-
9333: sia tuloja kuten työttömyyspäivärahaa.              sissa työttömyysturvan peruspäivärahan perus-
9334:    Sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan          teella määrätty päiväraha olisi hieman suurem-
9335: suuruus enintään 75 000 markan (1.1.1989 lu-        pi.
9336: kien 103 400 markan) vuotuisten työtulojen             Sen jälkeen, kun työllisyyslain (275/87)
9337: perusteella on 80 prosenttia työtulojen kolmas-     18 §:n 3 momentin mukainen työllistämisvel-
9338: sadasosasta. Jos työttömyyspäiväraha ja sai-        voite on 1.1.1990 tullut voimaan koko maata
9339: rausvakuutuslain mukainen päiväraha luettai-        koskevana, ei pitäisi ilmetä tapauksia, joissa
9340: siin työtuloksi sairausvakuutuslain mukaisen        vakuutettu on ollut työttömänä niin kauan,
9341: päivärahan suuruutta määrättäessä, päivära-         että hänen päivärahaansa ei voida määrätä
9342: han taso jäisi matalaksi ja työtulon menetys ei     työkyvyttömyyden alkamisvuoteen tai sitä edel-
9343: tulisi korvattavaksi siten kuin lakia säädettäes-   täneeseen vuoteen sisältyvän kuuden kuukau-
9344: sä on ollut tarkoitus. Vakuutetun sairastuttua      den työtulon perusteella.
9345: kesken työttömyyden hänelle sairausajalta               Sosiaali- ja terveysministeriö on suunnitellut
9346: maksettava päiväraha olisi pienempi kuin työt-      sairausvakuutuslain muuttamista siten, että
9347:                                   1989 vp. -    KK n:o 55                                       3
9348: 
9349: työttömyyspäivärahaa saavan vakuutetun tul-     päivärahan suuruinen. Muutos parantaisi kes-
9350: lessa työkyvyttömäksi sairausvakuutuslain mu-   ken työttömyyden sairastuneiden asemaa siten,
9351: kainen päiväraha olisi vähintään työttömyys-    että toimeentulo ei alenisi sairastumisen vuoksi.
9352: 
9353:     Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1989
9354: 
9355:                                                   Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
9356: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 55
9357: 
9358: 
9359: 
9360: 
9361:                              Tili Riksdagens Herr Talman
9362:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         domstiden mindre än den arbetslöshetsdagpen-
9363: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         ning som utgår under arbetslöshetstiden. 1
9364: av den 23 februari 1989 till vederbörande           synnerhet skulle beloppet av en dagpenning
9365: medlem av statsrådet översänt avskrift av           som fastställs på basis av den grunddagpenning
9366: följande av riksdagsledamot Säilynoja m.fl.         som utgår såsom utkomstskydd för arbetslösa
9367: undertecknade spörsmål nr 55:                       (86 mk för fem dagar i veckan), vara anspråks-
9368:                                                     lös.
9369:           Ämnar Regeringen ändra förordning-           För att inte sjukdoms- och arbetslöshetsti-
9370:        en så att den dagpenning som erhålls         derna skall kunna medföra en reducering av
9371:        för arbetslöshetstiden skall kunna beak-     den försäkrades dagpenningsbelopp, har det i
9372:        tas när storleken av den dagpenning          17 § 2 mom. sjukförsäkringslagen intagits ett
9373:        som utgår på grund av sjukdom fast-          stadgande, enligt vilket dagpenningen på ansö-
9374:        ställs?                                      kan skall uppskattas på ett i 10 § 2 och 3 mom.
9375:                                                     sjukförsäkringsförordningen stadgat sätt, om
9376:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       den försäkrades arbetsinkomst på grund av
9377: samt anföra följande:                               sjukdom, arbetslöshet eller av annan motsva-
9378:    Storleken av den dagpenning som utgår med        rande särskild orsak har varit väsentligt mindre
9379: stöd av sjukförsäkringslagen fastställs på          än den annars skulle ha varit. 1 ett sådant fall
9380: grundvalen av den försäkrades arbetsinkomst.        kan dagpenningen fastställas att utgå enligt
9381: Enligt 8 § 1 mom. sjukförsäkringsförordningen       inkomsten under det år då invaliditeten inträd-
9382: förstås med arbetsinkomst löneinkomst och           de och det år som föregick detta, dock endast
9383: därmed jämförbar personlig inkomst, värdet av       för den närmaste tid då den försäkrade arbetat
9384: det arbete den försäkrade utfört i samband          sex månader.
9385: med leveransköp av skog eller annan därmed             Om den försäkrade är långtidsarbetslös och
9386: jämförlig försäljning samt värdet av det arbete     han vid den senast verkställda beskattningen
9387: den försäkrade utfört till förmån för renskötsel.   inte konstaterats ha någon arbetsinkomst och
9388:    Såsom arbetsinkomst betraktas inte inkomst-      om han det år då invaliditeten inträdde och det
9389: er av typen socialförmån, exempelvis arbets-        närmast föregående året inte har arbetat sex
9390: löshetsdagpenning.                                  månader, skall till honom betalas i sjukförsäk-
9391:    Storleken av den dagpenning som utgår med        ringslagen avsedd minimidagpenning, som från
9392: stöd av sjukförsäkringslagen och som baserar        1.1.1989 uppgår till 52 mk per dag. 1 dessa fall
9393: sig på en årlig arbetsinkomst om högst 75 000       vore en dagpenning som fastställs på basis av
9394: mk (fr.o.m. 1.1.1989 103 400 mk), utgör 80          den grunddagpenning som utgår såsom ut-
9395: procent av en trehundradedel av arbetsinkomst-      komstskydd för arbets1ösa något större.
9396: en. Om arbetslöshetsdagpenningen och den               Sedan den i 18 § 3 mom. sysselsättningslagen
9397: dagpenning som utgår med stöd av sjukförsäk-        (275/87) avsedda sysselsättningsskyldigheten
9398: ringslagen räknades som arbetsinkomst vid           trätt i kraft 1.1.1990 i hela landet, torde det
9399: fastställandet av storleken av den dagpenning       inte förekomma några fall i vilka den försäkra-
9400: som utgår enligt sjukförsäkringslagen, skulle       de varit arbetslös så länge att hans dagpenning
9401: dagpenningens nivå vara låg och förlusten av        inte kan fastställas på basis av arbetsinkomsten
9402: arbetsinkomst inte bli ersatt såsom avsikten var    för sex månader under det år invaliditeten
9403: då lagen stiftades. Om den försäkrade insjuk-       inträdde eller det närmast föregående året.
9404: nar under en arbetslöshetsperiod, vore den             Social- och hälsovårdsministeriet har planer
9405: dagpenning som erläggs åt honom för sjuk-           på att ändra sjukförsäkringslagen så att den i
9406:                                     1989 vp. -     KK n:o 55                                      5
9407: 
9408: sjukförsäkringslagen avsedda dagpenning som         Denna ändring skulle förbättra situationen för
9409: utgår till en arbetslös försäkrad då han insjuk-    sådana personer som insjuknar under arbets-
9410: nar skall kunna vara minst lika stor som den        löshetstiden, och säkerställa en tillräcklig ut-
9411: arbetslöshetsdagpenning som han erhållit.           komst under sjukdomstiden.
9412:     Helsingfors den 28 mars 1989
9413: 
9414:                                                    Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
9415:                                                1989 vp.
9416: 
9417: Kirjallinen kysymys n:o 56
9418: 
9419: 
9420: 
9421: 
9422:                                   Kortesalmi: Ulkomailla asuvien suomalaisten paluumuuton hel-
9423:                                       pottamisesta
9424: 
9425: 
9426:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9427:    Maassamme on tällä hetkellä varsinkin ruuh-       paluumuuton esteiden poistamiseksi, jolloin
9428: ka-Suomen alueella tosiasiallinen työvoimapu-        saataisiin maahamme runsaasti ammattitaitois-
9429: la. Siksi on ryhdytty puhumaan ulkomaisen            ta ja valmiiksi suomen kieltä äidinkielenään
9430: työvoiman maahantuonnista. Ajatus on saanut          puhuvaa työvoimaa. Tällöin vältyttäisiin tar-
9431: kannatusta jopa työvoimaministeriössä.               peettomalta työvoiman kaukotuonnilta, josta
9432:    Mikäli maahamme tarvitaan lisää työvoi-           seurauksena olisi mm. kieliongelmia ja kulttuu-
9433: maa, on ensisijaisesti otettava huomioon ne          riristiriitoja.
9434: suomalaiset, jotka ovat joutuneet aikoinaan             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9435: suurtyöttömyyden johdosta muuttamaan ulko-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
9436: maille työnhakuun. Näitä siirtolaisia asuu esim.     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9437: Ruotsissa satoja tuhansia. Monet heistä olisivat     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9438: edelleenkin valmiita muuttamaan takaisin ko-
9439: timaahansa, mikäli heille saataisiin hankituksi               Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin ul-
9440: työpaikka ja asunto. Tämän myöntää myös                     komailla asuvien suomalaisten paluu-
9441: työvoimaministeriön neuvotteleva virkamies.                 muuton helpottamiseksi ja Suomessa
9442:    Valtiovallan tulisikin pikaisesti ryhtyä tehok-          vallitsevan väitetyn työvoimapulan hel-
9443: kaisiin toimiin ulkomailla asuvien suomalaisten             pottamiseksi?
9444:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1989
9445: 
9446:                                         J. Juhani Kortesalmi
9447: 
9448: 
9449: 
9450: 
9451: 290010D
9452: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 56
9453: 
9454: 
9455: 
9456: 
9457:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9458:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Sanomat -nimistä lehteä, jossa myös käsitellään
9459: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       paluumuuttokysymyksiä ja Suomen työmarkki-
9460: olette 24 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn          natilannetta.
9461: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            Paluumuuttajien mahdollisuuksia saada mat-
9462: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       ka- ja muuttokustannuksista korvauksia on
9463: edustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvas-       helpotettu viime vuoden lokakuun alusta voi-
9464: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 56:               maan tulleella asetuksen muutoksella. Parhail-
9465:                                                     laan on eduskunnan käsiteltävänä hallituksen
9466:                                                     esitys ulkomaalaisten virkakelpoisuudesta jul-
9467:          Aikooko Hallitus ryhtyä tmmun ul-          kisiin virkoihin. Tämä auttanee mm. niitä
9468:        komailla asuvien suomalaisten paluu-         ulkosuomalaisia, jotka eivät enää ole Suomen
9469:        muuton helpottamiseksi ja Suomessa           kansalaisia eivätkä he tästä syystä ole voineet
9470:        vallitsevan väitetyn työvoimapulan hel-      hakea Suomessa avoinna olevia julkisia virko-
9471:        pottamiseksi?                                ja.
9472:                                                         Suuri osa ulkosuomalaisista ei ole Suomen
9473:                                                     kansalaisia. Tästä aiheutuu maamme lainsää-
9474:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         dännön johdosta suomalaista syntyperää ole-
9475: taen seuraavaa:                                     ville haittaa. Tekeillä olevan työlupauudistuk-
9476:    Suomeen ei ole aktiivisesti hankittu ulko-       sen jälkeen suomalaista syntyperää olevalta tai
9477: maalaista työvoimaa, eikä ulkomaalaisia ole         Suomen kansalaisen kanssa avioliitossa tai
9478: muuttanut Suomeen suurina ryhminä, vaan             avoliitossa elävältä ulkomaalaiselta ei tulla
9479: henkilökohtaisista syistä yksittäin. Suomessa       enää edellyttämään työlupia. Muutos tulee
9480: asui väestön keskusrekisterin tietojen mukaan       voimaan viimeistään uudistuvan ulkomaalais-
9481: vuonna 1988 vakinaisesti hieman yli 18 000          lain voimaan tulon yhteydessä 1990. Mikäli
9482: ulkomaalaista.                                      ulkomaalaislain uudistus ei etene kaavaillussa
9483:                                                     aikataulussa, työvoimaministeriö tulee joka ta-
9484:    Ensimmäisen ja toisen polven suomalaissiir-
9485:                                                     pauksessa helpottamaan nykyistä työlupalinjaa
9486: tolaisia asui vuonna 1988 Pohjoismaissa lähes
9487:                                                     ulkomaan kansataisiksi siirtyneiden tai synty-
9488: 340 000, joista 140 000 oli edelleen Suomen
9489:                                                     neiden suomalaisten ja heidän perheenjäsenten-
9490: kansalaisia. Työvoimaministeriö on työsken-
9491:                                                     sä kohdalla.
9492: nellyt suomalaisten paluumuuttoedellytysten
9493:                                                         Samalla kun hallitus pyrkii edistämään pa-
9494: parantamiseksi. Työvoimahallintoon ilmoittau-
9495:                                                     luumuuttoa, tulee kyetä luomaan sellaiset yh-
9496: tuu jatkuvasti työnhakijoiksi eri puolilla maail-
9497:                                                     teiskunnalliset olosuhteet, ettei kukaan katso
9498: maa asuvia suomalaisia. Tätä voitaneen vielä
9499:                                                     olevansa pakotettu muuttamaan maasta.
9500: lisätä, koska eri tutkimusten mukaan ulkosuo-
9501:                                                     Maastamuuttajien rakenteessa ja muuton syissä
9502: malaisten keskuudessa esiintyy paluualttiutta.
9503:                                                     onkin tapahtunut suurista 1960- ja 1970-luvun
9504:    Työvoimahallinto vastaa paluumuuttajien          alun muuttovuosista lähtien merkittäviä muu-
9505: tiedontarpeisiin julkaisemalla erityisesti heitä    toksia. Suomen ja Ruotsin välisessä muuttoliik-
9506: varten laadittua tiedotusaineistoa mm. Ruotsin      keessä onkin nykyisin mukana merkittävä pa-
9507: työnvälitysorganisaatiolle. Ministeriö järjestää    luumuuttoilmiö, joka 1980-luvun joinakin vuo-
9508: myös kuluvan vuoden kesällä Suomessa lomai-         sina on osoittanut jopa paluumuuttovoittoa.
9509: leville ulkosuomalaisille paluumuuttoseminaa-           Suomen työmarkkinoilla vallitsee useimpien
9510: reja ja muita tiedotustilaisuuksia. Moni Suo-       kehittyneiden maiden tavoin epätasapainotila.
9511: meen palaaja onkin tehnyt paluupäätöksensä          Työttömyyden rinnalla maassamme esiintyy
9512: edellä lueteltujen toimenpiteiden pohjalta. Li-     alueellista ja aloittaista työvoimapulaa. Maam-
9513: säksi työvoimaministeriön yhteydessä toimiva        me tulee kyetä nykyistä paremmin estämään
9514: siirtolaisuusasiain neuvottelukunta julkaisee       ihmisten kulumista ja syrjäyttämistä työelämäs-
9515: erityistä ulkosuomalaisille tarkoitettua Suomen     tä ennen eläkeikää. Tämän lisäksi maassamme
9516:                                      1989 vp. -    KK n:o 56                                       3
9517: 
9518: tulee asenteellisesti varautua siihen, että Suo-   kansalaisuusvaatimuskysymysten          ratkaisun
9519: men työmarkkinoilla tulee työskentelemään          avaimet ovat useilla eri tahoilla. Hallitus pyrkii
9520: määräaikaisesti ja pysyvämminkin nykyistä          hallitusohjelmaan kirjatun paluumuuttotavoit-
9521: enemmän ulkomaalaisia. Meillä on kuitenkin         teensa mukaisesti yhtenäistämään näitä pyrki-
9522: vielä osin käyttämättömiä työvoimaresursseja.      myksiä. Ulkomailla suoritettujen tutkintojen ja
9523: Näiden ihmisten aseman vahvistaminen on            ammatillisen koulutuksen hyväksynnästä mei-
9524: työvoimaviranomaisille tärkeä tavoite.             dän tulisi nopeasti aikaansaada myönteisiä
9525:    Huomattava osa ulkosuomalaisten paluu-          päätöksiä.
9526: muuton edistämistoimenpiteistä riippuu muista         On välttämätöntä, että paluumuuton edistä-
9527: kuin työvoimaviranomaisista. Asunto-, sosiaa-      miseen jatkossakin panostetaan.
9528: lipalvelu-, kielenopetus- ja tukiopetus- sekä
9529: 
9530:     Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1989
9531: 
9532:                                                              Työvoimaministeri Matti Puhakka
9533: 4                                      1989 vp. -     KK n:o 56
9534: 
9535: 
9536: 
9537: 
9538:                                Tili Riksdagens Herr Talman
9539:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          utlandsfinländare, och där man också behand-
9540: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           lar återvandringsfrågor och arbetsmarknadslä-
9541: av den 24 februari 1989 tili vederbörande             get i Finland.
9542: medlem av statsrådet översänt avskrift av                Återvandrarnas möjligheter att få ersättning
9543: följande av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi          för rese- och flyttningskostnader har underlät-
9544: undertecknade spörsmål nr 56:                         tats genom den ändring av förordning som
9545:                                                       trädde i kraft i början av oktober i fjol.
9546:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        Riksdagen behandlar som bäst regeringens
9547:         att underlätta återvandringen bland fin-      proposition om utlänningars behörighet för
9548:         ländare bosatta utomlands samt den            offentliga tjänster. Detta torde hjälpa bl.a. de
9549:         påstådda bristen på arbetskraft i Fin-        utlandsfinländare som inte längre är finländska
9550:         land?                                         medborgare och som därför inte kunnat söka
9551:                                                       lediganslagna offentliga tjänster i Finland.
9552:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-            En stor del av utlandsfinländarna är inte
9553: samt anföra följande:                                 finländska medborgare. På grund av lagstift-
9554:                                                       ningen i vårt land medför detta olägenheter för
9555:    Finland har inte aktivt rekryterat utländsk        dem som är av finländsk härkomst. Efter den
9556: arbetskraft, inte heller har det flyttat utlänning-   arbetstillståndsreform som är under beredning
9557: ar i stora grupper tili Finland, utan dessa har       kommer man inte längre att förutsätta arbets-
9558: flyttat av personliga skäl en och en. Enligt          tillstånd av utlänning som är av finländsk
9559: uppgifter från det centrala befolkningsregistret      härkomst eller av utlänning som är gift eller
9560: bodde det år 1988 något över 18 000 utlänning-        sammanbor med finländsk medborgare. Änd-
9561: ar i Finland.                                         ringen träder i kraft senast i samband med att
9562:    År 1988 bodde nästan 340 000 första och            den förnyade utlänningslagen träder i kraft
9563: andra generationens finländska migranter i de         1990. Ifall reformen av utlänningslagen inte
9564: nordiska länderna, av vilka 140 000 fortfarande       framskrider enligt planerad tidtabell, kommer
9565: var finländska medborgare. Arbetskraftsminis-         arbetskraftsministeriet i alla händelser att un-
9566: teriet har arbetat för att förbättra förutsätt-       derlätta den nuvarande linjen i fråga om
9567: ningarna för återvandring bland finländare. I         arbetstillstånd för finländare som blivit utländ-
9568: olika delar av världen bosatta finländare an-         ska medborgare eller för personer av finländsk
9569: mäler sig hela tiden som arbetssökande hos            härkomst samt deras familjemedlemmar.
9570: arbetskraftsförvaltningen. Detta torde ännu              Samtidigt som regeringen försöker främja
9571: kunna ökas, eftersom det enligt olika under-          återvandringen, bör man kunna skapa sådana
9572: sökningar förekommer en återvandringsbenä-            samhälleliga förhållanden att ingen anser sig
9573: genhet bland utlandsfinländare.                       vara tvungen att flytta ut ur landet. I utvand-
9574:    Arbetskraftsförvaltningen bemöter återvand-        rarnas struktur och i orsakerna tili utvandring-
9575: rarnas informationsbehov genom att publicera          en har det skett betydande förändringar sedan
9576: enkom för dem utarbetat informationsmaterial,         de stora utvandringsåren på 1960-talet och
9577: bl.a. för arbetsförmedlingsorganisationen i Sve-      början av 1970-talet. I migrationen mellan
9578: rige. Ministeriet anordnar också i sommar             Finland och Sverige ingår numera ett betydan-
9579: återvandringsseminarier och andra informa-            de återvandringsfenomen, som under en del år
9580: tionstillfällen för utlandsfinländare som semes-      på 1980-talet har visat sig vara rentav domine-
9581: trar i Finland. Mången återvandrare har fattat        rande.
9582: sitt återvandringsbeslut på basis av ovan nämn-          1 likhet med de flesta utvecklade Iänder råder
9583: da åtgärder. Dessutom utger delegationen för          det obalans på den finländska arbetsmarkna-
9584: migrationsärenden, som verkar i samband med           den. Vid sidan av arbetslöshet förekommer det
9585: arbetskraftsministeriet, en speciell tidning, Suo-    regionalt och branschvis brist på arbetskraft.
9586: men Sanoma/Finlandsnytt, som är avsedd för            Vårt land bör bättre än nu kunna förhindra att
9587:                                      1989 vp. -    KK n:o 56                                       5
9588: 
9589: människor blir utslitna och utslagna från ar-      hetema. Nycklarna tili lösandet av frågorna
9590: betslivet före pensionsåldern. Dessutom bör        kring bostäder, social service, språkundervis-
9591: man i vårt land attitydmässigt bereda sig på att   ning, stödundervisning och medborgarskaps-
9592: det både periodiskt och mera varaktigt kom-        krav finns hos flera olika instanser. Regeringen
9593: mer att arbeta allt flera utlänningar på den       strävar efter att i enlighet med sitt återvand-
9594: finländska arbetsmarknaden. Vi har dock ännu       ringsmål, vilket ingår i regeringens program,
9595: delvis outnyttjade arbetskraftsresurser. Att       samordna dessa strävanden. Beträffande god-
9596: stärka dessa människors ställning är ett viktigt   kännandet av utomlands avlagda examina och
9597: mål för arbetskraftsmyndigheterna.                 utomlands genomgången yrkesutbildning bör
9598:    En betydande del av åtgärderna för att          vi med det snaraste få tili stånd positiva beslut.
9599: främja återvandringen bland utlandsfinländare         Det är nödvändigt att även i fortsättningen
9600: är beroende av andra än arbetskraftsmyndig-        satsa på främjandet av återvandringen.
9601: 
9602:     Helsingfors den 21 mars 1989
9603: 
9604:                                                            Arbetskraftsminister Matti Puhakka
9605:                                             1989 vp.
9606: 
9607: Kirjallinen kysymys n:o 57
9608: 
9609: 
9610: 
9611: 
9612:                                 Renko: Vesakkomyrkkyjen käytön kieltämisestä metsänhoidossa
9613: 
9614: 
9615:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9616:    Vesakkomyrkkyjen käyttö metsänhoidossa         kan hyväksikäyttö on tuonut helpotuksia ve-
9617: on ollut pitkään kiistanalaista sekä lentoruis-   sakkojen mekaaniseen hävittämiseen niin ko-
9618: kutuksena että ihmistyönä. Kuopion aluetyö-       neellisesti kuin ihmistyövoimankin avulla. Ve-
9619: terveyslaitoksen (Manninen ym. 1986) tutki-       sakkomyrkkyjen kielto lisäisi työpaikkoja pe-
9620: muksissa todetaan mm. vesakontorjunta-ainei-      rinteisillä työttömyysalueilla ja poistaisi samal-
9621: den myrkkyvaikutuksista pahoinvointi, ripuli,     la suuret terveysriskit, jotka nyt ovat hälyttä-
9622: kuumeilu, hengityselinsairaudet, veren happi-     vässä määrin lisääntyneet.
9623: osapaineen muutokset, lihaskouristukset jne.         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9624: Näitä oireita ilmenee yhä yleisemmin niillä       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
9625: alueilla, joilla käytetään miestyövoimaa vesak-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9626: komyrkkyjen levityksessä. Näin ollen tulisikin    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9627: ryhtyä pikaisesti toimenpiteisiin vesakkomyrk-
9628:                                                             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
9629: kyjen käytön kieltämiseksi.
9630:                                                          siin vesakkomyrkkyjen käytön kieltämi-
9631:   Metsätyövälineiden nopea kehitys ja teknii-            seksi metsänhoitotöissä?
9632:     Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1989
9633: 
9634:                                         Tellervo Renko
9635: 
9636: 
9637: 
9638: 
9639: 2900100
9640: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 57
9641: 
9642: 
9643: 
9644: 
9645:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9646:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa     tumisaika vaihtelee päivästä useisiin viikkoihin.
9647: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      Altistuminen tapahtuu pääasiassa ihon kautta
9648: olette 24 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn         torjunta-aineliuoksen laimentamisen, ruisku-
9649: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       tuksiin käytettävien laitteistojen korjaamisen,
9650: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      säiliöiden vuotamisen ja varsinaisen työn yh-
9651: edustaja Rengon näin kuuluvasta kirjallisesta      teydessä.
9652: kysymyksestä n:o 57:                                  Torjunta-aineiden käyttöön liittyvän altistu-
9653:                                                    misen terveyshaittoja metsänhoitotöissä on tut-
9654:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     kittu viime vuosina mm. Työterveyslaitoksessa
9655:        siin vesakkomyrkkyjen käytön kieltämi-      (Sarantila ym. 8.4.1988). Tutkimusten mukaan
9656:        seksi metsänhoitotöissä?                    altistuminen oli niin vähäistä, että työntekijöil-
9657:                                                    lä ei havaittu näistä aineista johtuvia terveys-
9658:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        haittoja tai oireita.
9659: taen seuraavaa:                                       Torjunta-aineiden aiheuttamia haittoja on
9660:                                                    tutkittu myös eri ruiskutusmenetelmiä käytet-
9661:    Suomessa tehdään erilaisia vesakontorjun-       täessä. Tulosten mukaan työntekijät valittivat
9662: taan liittyviä taimikonhoitotöitä kaikkiaan        ohimeneviä oireita, kuten päänsärkyä, silmä-,
9663: 270 000-300 000 hehtaarilla. Tästä pinta-alas-     nielu- ja ihoärsytyksiä. Lääkärintarkastuksessa
9664: ta lehvästöruiskutuksin käsitellään 15 000 heh-    ei havaittu muutoksia terveydentilassa työjak-
9665: taaria. Lisäksi kantokäsittelyä ja taskutusta      son jälkeen. Kloorattujen fenoksihappojen vai-
9666: tehdään 35 000 hehtaarin alueella. Valtaosa        kutuksia metsurien terveydentilaan tutkittaessa
9667: taimikon harvennuksesta ja perkauksesta teh-       todetuilla altistumistasoilla ei ole havaittu ole-
9668: dään siten mekaanisesti. Torjunta-aineena ke-      van vaikutuksia työntekijöiden valkosolu- ja
9669: miallisessa vesakontorjunnassa käytetään pääa-     verihiutaletasoon. Vesakontorjunta-aineiden le-
9670: siassa MCPA:n ja 2,4 D:n sekoitusta ja vähäi-      vittäjien virtsan fenoksihappopitoisuus on
9671: semmässä määrin glyfosaattia.                      yleensä ollut viitearvoa (14 ~mol/1) pienempi,
9672:    Koivukuitupuun lisääntynyt kysyntä on           jos työssä on suojauduttu ja henkilökohtainen
9673: muuttamassa puutavaralajien hintasuhdetta          hygienia hoidettu asianmukaisesti sekä nouda-
9674: koivun kasvatusta suosivaksi. Tämä vähentää        tettu työohjeita ja varovaisuutta.
9675: kemiallisen vesakontorjunnan tarvetta. Se on          Työsuojelua ja työterveyshuoltoa kehittämäl-
9676: kuitenkin edelleen välttämätöntä haapaisissa       lä on voitu merkittävästi parantaa työturvalli-
9677: männyntaimikoissa männynversoruoste- ja hir-       suutta työntekijöiden käsitellessä torjunta-ai-
9678: vituhojen estämiseksi.                             neita. Merkittävin tekijä työsuojelun kannalta
9679:    Kemiallisten torjunta-aineiden käyttö metsis-   on itse torjunta-aineiden kehittyminen vähem-
9680: sä on voimakkaasti vähentynyt 1980-luvulla.        män myrkyllisiksi. Kloorattujen fenoksihappo-
9681: Manuaalisesti tehtävä mekaanis-kemiallisesti       jen MCPA ja 2,4 D asemesta ollaan siirtymässä
9682: käsitelty taimikkoala on pienentynyt kymme-        käyttämään glyfosaattipohjaisia aineita. Glyfo-
9683: nesosaan vuosikymmenen alun työmääristä.           saattituotteilla ei ole todettu olevan vastaavan-
9684: Pelkästään kemiallista vesakontorjuntaa teh-       laisia työterveydellisiä haittoja kuin perinteises-
9685: dään vuosittain noin 10 000 hehtaarin alalla,      ti käytetyillä torjunta-aineilla.
9686: jolloin yleisimmin käytetään ulva- tai traktori-      Valtioneuvoston päätös työturvallisuuslain
9687:  ruiskutusta. Lehvästöruiskutus moottoriselkä-     soveltamisesta torjunta-aineiden käsittelyyn ja
9688:  tai reppuruiskuHa on vähäistä, samoin puu-        levitykseen metsätöissä on ollut valmisteilla
9689:  kohtaisten menetelmien käyttö. Kemiallista ve-    runsaan vuoden ajan työsuojeluhallituksessa ja
9690:  sakontorjuntaa tehdään myös ilma-aluksista        metsä- ja maatalouden työturvallisuusneuvotte-
9691:  luvanvaraisesti vähäisessä määrin.                lukunnassa. Neuvottelukunnassa ovat edustet-
9692:    Vesakontorjunta-aineita levittää vuosittain     tuina keskeiset työntekijä-, työnantaja- ja tuot-
9693: arviolta 1 000-1 500 työntekijää, joiden altis-    tajajärjestöt.
9694:                                      1989 vp. -      KK n:o 57                                      3
9695: 
9696:   Hallitus katsoo, että metsätalouden työme-         Kieltämisen sijaan metsänhoidon välttämättö-
9697: netelmiä kehittämällä voidaan merkittävästi          miä käsittelytarpeita varten tarvittavien kemial-
9698: vähentää kemiallisten vesakontorjunta-aineiden       listen torjunta-aineiden kehittämistä tulee oh-
9699: käyttötarvetta ja käyttöä metsissä. Työmenetel-      jata ympäristölle ja työntekijälle vaarattorniin
9700: miä tulee kehittää ja altistumisriski minimoida.     aineisiin ja niiden käyttöönottoon.
9701:     Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1989
9702: 
9703:                                                    Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
9704: 4                                   1989 vp. -    KK n:o 57
9705: 
9706: 
9707: 
9708: 
9709:                             Tili Riksdagens Herr Talman
9710:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Slybekämpningsmede1 sprids årligen av upp-
9711: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       skattningsvis 1000-1500 arbetstagare, och den
9712: av den 24 februari 1989 tili vederbörande         tid de utsätts för bekämpningsmed1en varierar
9713: medlem av statsrådet översänt avskrift av         från en dag tili flera veckor. Exponeringen sker
9714: följande av riksdagsman Renko undertecknade       i huvudsak via huden i samband med utspäd-
9715: spörsmål nr 57:                                   ning av bekämpningsmedelslösning, reparation
9716:                                                   av apparatur som används vid besprutningar-
9717:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder för      na, behållarläckage samt det egent1iga arbetet.
9718:        att förbjuda användningen av slygifter-       De hä1sorisker i skogsvårdsarbetet som ex-
9719:        na i skogsvårdsarbetet?                    poneringen i samband med användningen av
9720:                                                   bekämpningsmede1 medför har de senaste åren
9721:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     undersökts bl.a. vid institutet för arbetshygien
9722: samt anföra följande:                             (Sarantila m.fl. 8.4.1988). En1igt undersökning-
9723:                                                   arna var exponeringen av så liten omfattning
9724:    1 samband med slybekämpningen utförs i         att skador på hä1san eller symtom som beror
9725: Finland olika slag av plantskogsvårdande ar-      på dessa medel inte kunde konstateras hos
9726: beten på sammanlagt 270 000-300 000 hektar.       arbetstagarna.
9727: Av denna areal behandlas 15 000 hektar genom         Man har också undersökt de skador be-
9728: bladbesprutning. Dessutom utförs stubbehand-      kämpningsmedlen förorsakar då o1ika besprut-
9729: ling och fickning på ett område som omfattar      ningsmetoder används. En1igt resu1taten k1aga-
9730: 35 000 hektar. Den största delen av gallringen    de arbetstagarna över kortvariga symtom, så-
9731: och röjningen av plantskogen görs således         som huvudvärk och irritation av ögon, sva1g
9732: mekaniskt. Såsom bekämpningsmedel vid den         och hud. Vid läkarundersökningen konstatera-
9733: kemiska slybekämpningen används i huvudsak        des inga förändringar i hä1sotillståndet efter
9734: en blandning av MCPA och 2,4 D och i mindre       arbetspasset. Då de klorade fenoxisyrornas
9735: omfattning glyfosat.                              inverkan på skogshuggarnas hälsotillstånd un-
9736:    Den ökade efterfrågan på massaved av björk     dersöktes har de konstaterade exponeringsni-
9737: håller på att förändra prisförhållandet mellan    våerna inte befunnits ha någon inverkan på
9738: virkesslagen så att björkodlingen gynnas. Detta   anta1et vita b1odkroppar eller trombocyter hos
9739: minskar behovet av kemisk slybekämpning.          arbetstagarna. Halten av fenoxisyra i urinen
9740: Den är dock fortfarande oundgänglig i asp-        hos dem som spridit slybekämpningsmedel har
9741: blandade tallplantskogar för att skador föror-    i allmänhet varit 1ägre än (14 J..Lmol/1), om
9742: sakade av knäckesjuka och älgar skall kunna       arbetstagarna har skyddat sig och skött sin
9743: förhindras.                                       personliga hygien på ett tillbörligt sätt samt
9744:    Användningen av kemiska bekämpningsme-         iakttagit arbetsinstruktioner och försiktighet.
9745: del i skogarna har minskat kraftigt på 1980-         Genom utveck1ing av arbetarskydd och fö-
9746: talet. Den plantskogsareal som behandlats ke-     retagshälsovård har säkerheten i arbetet kunnat
9747: misk-mekaniskt på manueli väg har krympt tili     förbättras avsevärt då arbetstagarna hanterar
9748: en tiondedel av arbetsmängderna vid årtiondets    bekämpningsmedel. Den mest betydande fak-
9749: början. Enbart kemisk slybekämpning utförs        torn med tanke på arbetarskyddet är att
9750: årligen på ett 10 000 hektar stort område, och    utvecklingen går i den riktningen att bekämp-
9751: då används vanligen ulva- eller traktorbekämp-    ningsmed1en blir mindre skadliga. En övergång
9752: ning. Bladbesprutning med motorrygg- eller        håller på att ske från användning av de k1orade
9753: ryggspruta sker i Iiten utsträckning, och det-    fenoxisyrorna MCPA och 2,4 D tili använd-
9754: samma gäller metoder där varje träd behandlas     ning av glyfosatbaserade medel. Glyfosatpro-
9755: separat. 1 Iiten utsträckning utförs kemisk       dukterna har inte konstaterats utgöra en Iika-
9756: slybekämpning också från luften i den mån         dan hälsorisk som de traditionellt använda
9757: tilistånd därtill beviljas.                       bekämpningsmed1en.
9758:                                     1989 vp. -      KK n:o 57                                     5
9759: 
9760:    Statsrådets beslut om tillämpning av lagen       betydande grad kan minska behovet av att
9761: om skydd i arbete vid hantering och spridning       använda kemiska slybekämpningsmedel samt
9762: av bekämpningsmedel i skogsarbete har varit         användningen av dessa i skogarna. Arbetsme-
9763: under beredning i drygt ett års tid vid arbets-     toderna bör utvecklas och exponeringsrisken
9764: skyddsstyrelsen och vid arbetarskyddsdelega-        minimeras. 1 stället för att dessa bekämpnings-
9765: tionen för skogs- och jordbruket. De centrala       medel förbjuds borde utvecklandet av kemiska
9766: arbetstagar-, arbetsgivar- och producentorgani-     bekämpningsmedel, som behövs för skogsvår-
9767: sationerna är företrädda i delegationen.            dens oundgängliga behov ske så att medel som
9768:    Regeringen anser att man genom att utveck-       är ofarliga för miljön och arbetstagaren utveck-
9769: la arbetsmetoderna inom skogshushållningen i        las och tas i bruk.
9770: 
9771:     Helsingfors den 21 mars 1989
9772: 
9773:                                                   Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
9774:                                                1989 vp.
9775: 
9776: Kirjallinen kysymys n:o 58
9777: 
9778: 
9779: 
9780: 
9781:                                   Pulliainen ym.: Työllistettävien työllistämisjakson pidentämisestä
9782: 
9783: 
9784:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9785:    Joulukuun 2 päivänä 1987 eduskunta hyväk-         tyistä huolenpitoa ja ohjausta vaativat velvoi-
9786: syi äänin 191 puolesta 4 vastaan seuraavan           tetyöllistettävät. Kun sitten henkilö on saatu
9787: lausuman: "Eduskunta edellyttää selvitettäväk-       opetettua tehtäviin, hän lähteekin pois määräys-
9788: si, miten kuuden kuukauden työllistämisjaksoa        ajan umpeuduttua.
9789: voitaisiin pidentää erityisesti nuorten kohdalla        Ne syyt, jotka antoivat aiheen eduskunnan
9790: yhteen vuoteen".                                     edellä mainittuun kannanottoon, ovat edelleen
9791:    Tuosta eduskunnan lähes yksimielisestä kan-       jopa entistä raskauttavampina olemassa. Hal-
9792: nanotosta on kulunut tähän mennessä lähes 15         lituksen on syytä ryhtyä toimiin, joita siltä on
9793: kuukautta, mutta mitään muutosta ei työllistä-        15 kuukautta odotettu.
9794: misjakson pituudessa ole tapahtunut. Kansa-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9795: laisten tietoon ei ole saatettu edes eduskunnan      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9796: edellyttämän selvityksen tulosta.                    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9797:    Käytännössä tämä merkitsee, että korkein-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9798: taan kuuden kuukauden mittainen työssäoloai-                   Onko Hallitus saanut valmiiksi edus-
9799: ka on todellinen ongelma sekä lyhyeksi ajaksi               kunnan edellyttämän selvityksen työllis-
9800: kerrallaan työllistettävälle että työnantajaviran-          tettävien työllistämisjakson pidentämi-
9801: omaiselle. Kun työllistettävien volyymiä on                 sestä kuudesta kuukaudesta yhteen
9802: laskettu samanaikaisesti, on tilanne valtion                vuoteen, ja
9803: virastoissa ja laitoksissa työnjohdollisesti ja                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9804: -suorituksellisesti heikentynyt melkoisesti. Eri-           selvityksen perusteella ryhtyä?
9805:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1989
9806: 
9807:                       Erkki Pulliainen                        Osmo Soininvaara
9808:                       Eero Paloheimo                          Pekka Haavisto
9809: 
9810: 
9811: 
9812: 
9813: 290010D
9814: 2                                   1989 vp. -    KK n:o 58
9815: 
9816: 
9817: 
9818: 
9819:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9820:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    rajattuna, on saatavissa oleva seurantatieto
9821: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     vielä liian puutteellista pitkälle menevien joh-
9822: olette 24 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn        topäätösten tekoon. Kuitenkin näyttäisi alusta-
9823: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      vasti siltä, että nuorten työllisyysongelmia on
9824: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     voitu hoitaa paremmin kuin pitkäaikaistyöttö-
9825: edustaja Erkki Pulliaisen ym. näin kuuluvasta     myyttä. Nuorten tulo työmarkkinoille on ikä-
9826: kirjallisesta kysymyksestä n:o 58:                luokkien pienentymisen myötä vähentymässä ja
9827:                                                   pääosa heidän työllisyysongelmistaan voita-
9828:           Onko Hallitus saanut valmiiksi edus-    neen ratkaista koulutuksenisin toimenpitein.
9829:        kunnan edellyttämän selvityksen työllis-   Työllisyyslain mukaisten työllistämisjaksojen
9830:        tettävien työllistämisjakson pidentämi-    mahdollisessa pidentämisessä tuleekin yhtäältä
9831:        sestä kuudesta kuukaudesta yhteen          harkita, onko mahdollisuutta työllisyyslain mu-
9832:        vuoteen, ja                                kaisten työllistämisjaksojen yleiseen pidentämi-
9833:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    seen vai toteutetaanko pidentäminen kohderyh-
9834:        selvityksen perusteella ryhtyä?            mittäin valikoiden. Toisaalta asiassa on otetta-
9835:                                                   va huomioon mahdollisen pidentämisen val-
9836:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-     tiontaloudelliset vaikutukset. Työvoimaministe-
9837: vasti seuraavaa:                                  riössä tehtyjen laskelmien mukaan työllistämis-
9838:    Työllisyyslain vaikutusten seurantaa varten    jakson pidentäminen yhdellä kuukaudella
9839: työvoimaministeriö on asettanut joulukuussa       lisäisi työllisyysmäärärahojen tarvetta noin 200
9840: 1987 toimikunnan, jossa ovat edustettuina työ-    miljoonaa markkaa kuukaudessa.
9841: voima- ja muiden valtion viranomaisten ohella        Kysymyksen muilta osin viittaan kansan-
9842: kuntien keskusjärjestöjen sekä keskeisimpien      edustaja Heikki Rinteen kirjalliseen kysymyk-
9843: työmarkkinajärjestöjen edustajat. Lisäksi on      seen n:o 49 antamaani vastaukseen, jossa kä-
9844: käynnistetty Helsingin yliopiston toteuttamana    sitellään aihetta laajemmin.
9845: erillinen seurantatutkimus nuorista ja pitkäai-      Lopuksi totean, että saatuaan työllisyyslain
9846: kaistyöttömistä. Tutkimus valmistuu ensi vuo-     toteutumisesta nykyistä yksityiskohtaisempaa
9847: den alussa.                                       ja luotettavampaa seurantatietoa hallitus tulee
9848:    Työllisyyslain oltua tähän mennessä voimas-    tekemään asian vaatimat johtopäätökset ja
9849: sa vasta lyhyen ajan ja lisäksi alueellisesti     laatimaan siitä selonteon eduskunnalle.
9850:     Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1989
9851: 
9852:                                                             Työvoimaministeri Matti Puhakka
9853:                                      1989 vp. -     KK n:o 58                                        3
9854: 
9855: 
9856: 
9857: 
9858:                               Tili Riksdagens Herr Talman
9859:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ningsmaterialet ännu för bristfålligt för att man
9860: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         skall kunna dra några långtgående slutsatser.
9861: av den 24 februari 1989 tili vederbörande           Ändå ser det preliminärt ut som om man hade
9862: medlem av statsrådet översänt avskrift av           kunnat sköta de ungas sysselsättningsproblem
9863: följande av riksdagsman Erkki Pulliainen m.fl.      bättre än långtidsarbetslösheten. De ungas till-
9864: undertecknade spörsmål nr 58:                       träde på arbetsmarknaden är i avtagande på
9865:                                                     grund av de allt mindre åldersklasserna, och
9866:                                                     majoriteten av deras sysselsättningsproblem
9867:           Har Regeringen fått fårdig den av         torde kunna lösas genom utbildningsåtgärd~r.
9868:        riksdagen förutsatta utredningen om en       Då det gäller en eventuell förlängning av de i
9869:        förlängning av arbetsperioden från sex       sysselsättningslagen avsedda arbetsperioderna
9870:        månader tili ett år för dem som skall        bör man därför å ena sidan överväga om det
9871:        anordnas sysselsättning, och                 finns möjlighet tili en allmän förlängning av de
9872:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      i sysselsättningslagen avsedda arbetsperioderna
9873:        ta på basis av utredningen?                  eller om förlängningen skall genomföras genom
9874:                                                     att man väljer ut målgrupper. Å andra sidan
9875:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       bör man i fråga om en eventuell förlängning
9876: samt anföra följande:                               beakta de statsekonomiska verkningarna. En-
9877:                                                     ligt beräkningar som utförts vid arbetskrafts-
9878:    För att följa upp sysselsättningslagens verk-    ministeriet skulle en förlängning av arbetspe-
9879: ningar har arbetskraftsministeriet i december       rioden med en månad öka behovet av syssel-
9880: 1987 tillsatt en kommission med representanter      sättningsanslag med ca 200 miljoner mark per
9881: för, förutom arbetskraftsmyndigheterna och          månad.
9882: andra statliga myndigheter, kommunernas cen-            Beträffande spörsmålet i övrigt hänvisar jag
9883: tralorganisationer samt de centralaste arbets-      tili mitt svar på riksdagsman Heikki Rinnes
9884: marknadsorganisationerna. Dessutom har Hel-         spörsmål nr 49, där frågan behandlas mera
9885: singfors universitet inlett en separat uppfölj-     omfattande.
9886: ningsundersökning om ungdomar och långtids-             Slutligen konstaterar jag att regeringen, efter
9887: arbetslösa. Undersökningen blir fårdig i början     att ha fått mera detaljerat och tiliförlitligt
9888: av nästa år.                                        uppföljningsmaterial om verkställigheten av
9889:    Eftersom sysselsättningslagen hittilis varit i   sysselsättningslagen, kommer att dra av frågan
9890: kraft endast en kort tid och dessutom varit         påkallade slutsatser och avfatta en rapport
9891: regionalt begränsad är det tiligängliga uppfölj-    därom tili riksdagen.
9892:     Helsingfors den 28 mars 1989
9893: 
9894:                                                             Arbetskraftsminister Matti Puhakka
9895:                                                 1989 vp.
9896: 
9897: Kirjallinen kysymys n:o 59
9898: 
9899: 
9900: 
9901: 
9902:                                    Laaksonen ym.: Ympäristönsuojeluinvestointien liikevaihtovero-
9903:                                       tuksen keventämisestä
9904: 
9905: 
9906:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9907:    Valtioneuvosto teki 12.2.1987 periaatepää-         sa ei synny muussa muodossa ympäristön
9908: töksen kotimaisten rikkipäästöjen raja-arvois-        kannalta ongelmallisia jätteitä. Tavallinen ri-
9909: ta. Vuoden 1980 tasosta päästöt vähenisivät           kinpoisto tuottaa suuren määrän kipsijätettä,
9910: vuoteen 1993 mennessä 50%. Myös tätä alem-            kun taas Outokummun Porin tehtailla kehitetty
9911: piin päästöihin on päästävissä, joskin samalla        uusi rikinpoistojärjestelmä tuottaa teollisuuden
9912: tulee aiheelliseksi myös vaikuttaa maamme             käyttöön soveltuvaa rikkiä.
9913: ulkopuolisiin päästöihin.                                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9914:   Tuotannollisille kone- ja laiteinvestoinneille      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9915: on myönnetty huojennus liikevaihtoverosta.            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9916: Sen sijaan huojennusta ei ole myönnetty ym-           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9917: päristönsuojeluinvestoinneista. Periaatepäätök-
9918:                                                                 Aikooko Hallitus huojentaa ympä-
9919: sen toteuttamisen jouduttamiseksi ja sitä pa-
9920:                                                              ristönsuojeluinvestointien liikevaihtove-
9921: rempaan tilaan pääsemiseksi olisi kuitenkin
9922:                                                              rotusta ja tällöin mahdollisesti porras-
9923: tarkoituksenmukaista huojentaa ympäristön-
9924:                                                              taa huojennusta siten, että otettaisiin
9925: suojeluinvestointien liikevaihtoveroa.
9926:                                                              huomioon myös rikinpoistomenetel-
9927:    Samalla tulisi eritellyrumin suhtautua niihin             mien erot mm. siinä syntyvien vaikeasti
9928: eri menetelmiin, joilla rikinpoisto tapahtuu,                sijoitettavien aineiden ja muiden ympä-
9929: niin että suosittaisiin sellaisia menetelmiä, jois-          ristönäkökohtien suhteen?
9930:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1989
9931: 
9932:           Timo Laaksonen                 Erkki Pulliainen               Esko Helle
9933:           Claes Andersson                Esko Seppänen                  Juhani Vähäkangas
9934:           Kari Rajamäki                  Asko Apukka                    Heikki Kokko
9935:           Kalle Röntynen                 Pertti Lahtinen                Pekka Leppänen
9936:                                          Raila Aho
9937: 
9938: 
9939: 
9940: 
9941: 2900!00
9942: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 59
9943: 
9944: 
9945: 
9946: 
9947:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9948: 
9949:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kennettu ympäristönsuojelussa käytettävä ra-
9950: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kennus tai rakennelma, esimerkiksi erillinen
9951: olette 24 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn           jätevedenpuhdistamorakennus, ei kuitenkaan
9952: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         ole vähennyskelpoinen. Ympäristönsuojelussa
9953: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        käytettävien koneiden ja laitteiden ostohinnan
9954: edustaja Laaksosen ym. näin kuuluvasta kirjal-       saa vähentää 90-prosenttisesti, jos koneet ja
9955: lisesta kysymyksestä n:o 59:                         laitteet liittyvät tavaran valmistustoimintaan.
9956:                                                      Muut ympäristönsuojeluun liittyvät kone- ja
9957:           Aikooko Hallitus huojentaa ympäris-        laiteinvestoinnit eivät ole vähennyskelpoisia.
9958:        tönsuojeluinvestointien liikevaihtovero-         Energiainvestointien osalta vähennysoikeus
9959:        tusta ja tällöin mahdollisesti porrastaa      on rajoitetumpi, koska vähennysoikeus koskee
9960:        huojennusta siten, että otettaisiin huo-      vain tiettyjä, laissa erikseen mainittuja uusin-
9961:        mioon myös rikinpoistomenetelmien             vestointeja. Vähennyskelpoisia ovat vain uu-
9962:        erot mm. siinä syntyvien vaikeasti sijoi-     teen, vähennyskelpoiseen energialaitokseen teh-
9963:        tettavien aineiden ja muiden ympäristö-       tävät ympäristönsuojeluinvestoinnit Vähennys-
9964:        näkökohtien suhteen?                          kelpoisia ovat tällöin myös erilleen rakennetut
9965:                                                      ympäristönsuojelussa käytettävät rakennukset.
9966:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Esimerkiksi rikinpoistolaitos on vähennyskel-
9967: vasti seuraavaa:                                     poinen, jos se tulee uuteen, vähennyskelpoiseen
9968:    Liikevaihtoverotuksessa tehtävistä investoin-     energialaitokseen. Vanhaan energialaitokseen
9969: tivähennyksistä säädetään eräitä tuotannollisia      rakennettava rikinpoistolaitos ei sitä vastoin
9970: investointeja koskevista poikkeuksista liike-        ole vähennyskelpoinen. Ympäristönsuojeluun
9971: vaihtoverolakiin annetussa laissa (848/80) ja        liittyvät kone- ja laitosinvestoinnit jäävät myös
9972: energiainvestointien liikevaihtoverovähennyk-        vähennysoikeuden ulkopuolelle, jos energialai-
9973: sistä annetussa laissa (54 7/86). Y mpäristönsuo-    tos ei ole vähennyskelpoinen.
9974: jeluinvestointien osalta ei ole erityissäännöksiä.      Liikevaihtoverotus on parhaillaan laajojen
9975:    Tuotannollisia investointeja koskevan lain        selvitysten kohteena. Ympäristönsuojeluinves-
9976: mukaan liikevaihtoverovelvollinen saa vähen-         tointien liikevaihtoverotusta koskevat erityis-
9977: tää 75 prosenttia uuden teollisuusrakennuksen        toimenpiteet eivät ole tässä vaiheessa perustel-
9978: ostohinnasta. Uuden teollisuusrakennuksen os-        tuja, vaan asia tulee ratkaistavaksi liikevaihto-
9979: tohinta on vähennyskelpoinen myös siihen liit-       verotuksen vähennysjärjestelmiä laajennettaes-
9980: tyvien ympäristönsuojelussa käytettävien ra-         sa. Tuotekohtaiset huojennukset eivät sovellu
9981: kennusten ja rakenneimien osalta. Erilleen ra-       liikevaihtoverojärjestelmään.
9982: 
9983:      Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1989
9984: 
9985:                                                                           Ministeri Ulla Puolanne
9986:                                     1989 vp. -    KK n:o 59                                     3
9987: 
9988: 
9989: 
9990: 
9991:                             Tili Riksdagens Herr Talman
9992: 
9993:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       miljövård. En byggnad eller konstruktion som
9994: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       byggts separat och som används i miljövården,
9995: av den 24 februari 1989 tili vederbörande         t.ex. ett separat reningsverk för avloppsvatten,
9996: medlem av statsrådet översänt avskrift av         är dock inte avdragsgillt. Inköpspriset för
9997: följande av riksdagsman Laaksonen m.fl. un-       maskiner och anläggningar som används i
9998: dertecknade spörsmål nr 59:                       miljövården får avdras tili 90 % om maskiner-
9999:                                                   na och anläggningarna anknyter tili tillverk-
10000:           Ämnar Regeringen lindra omsätt-         ningen av en vara. Övriga maskin- och anlägg-
10001:        ningsbeskattningen av miljövårdsinves-     ningsinvesteringar som anknyter tili miljövår-
10002:        teringar och härvid eventuellt differen-   den är inte avdragsgilla.
10003:        tiera lättnaden så att även skillnaderna      Beträffande energiinvesteringar är avdrags-
10004:        i avsvavlingsmetoderna, bl.a. i fråga om   rätten mera begränsad, eftersom avdragsrätten
10005:        de svårplacerbara ämnen som uppkom-        gäller endast vissa, i lagen särskilt nämnda
10006:        mer härvid, och övriga miljösynpunkter     nyinvesteringar. Endast miljövårdsinvesteringar
10007:        beaktas?                                   som görs i nya, avdragsgiiia energiverk är
10008:                                                   avdragsgilla. Även byggnader som byggts se-
10009:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      parat och som används i miljövården är härvid
10010: samt anföra följande:                             avdragsgilla. T.ex. en avsvavlingsanläggning är
10011:                                                   avdragsgill, om den kommer tili ett nytt av-
10012:    Om investeringsavdrag som görs vid omsätt-     dragsgillt energiverk. En avsvavlingsanläggning
10013: ningsbeskattningen stadgas i lagen om tempo-      som byggs tili ett gammalt energiverk är
10014: rära avvikelser från lagen angående omsätt-       däremot inte avdragsgill. Maskin- och anlägg-
10015: ningsskatt i fråga om vissa produktiva investe-   ningsinvesteringar som anknyter tili miljövår-
10016: ringar (848/80) och i lagen om avdrag för         den omfattas inte heiier av avdragsrätten, om
10017: energiinvesteringar vid omsättningsbeskatt-       energiverket inte är avdragsgillt.
10018: ningen (547/86). I fråga om miljövårdsinves-         Omsättningsbeskattningen är för närvarande
10019: teringar finns inga specialstadganden.            objekt för omfattande utredningar. Specialåt-
10020:    Enligt lagen som gäller produktiva investe-    gärder som gäiier omsättningsbeskattningen av
10021: ringar får en omsättningsskattskyldig avdra       miljövårdsinvesteringar är inte motiverade i
10022: 75 % av inköpspriset för en ny industribygg-      detta skede, utan ärendet avgörs då avdragssys-
10023: nad. Inköpspriset för en ny industribyggnad är    temen vid omsättningsbeskattningen utvidgas.
10024: avdragsgillt även i fråga om därtill anslutna     Produktspecifierade lättnader lämpar sig inte
10025: byggnader och konstruktioner som används vid      för omsättningsskattesystemet.
10026: 
10027:     Helsingfors den 28 mars 1989
10028: 
10029:                                                                        Minister Ulla Puolanne
10030:                                                1989 vp.
10031: 
10032: Kirjallinen kysymys n:o 60
10033: 
10034: 
10035: 
10036: 
10037:                                   lsohookana-Asunmaa ym.: Ilmansaasteiden vaikutuksesta kult-
10038:                                       tuurihistoriallisesti arvokkaisiin taideteoksiin
10039: 
10040: 
10041:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10042:    Ilman saastumisen seurauksia on maassam-          Monissa maissa on aloitettu laajoja konser-
10043: me tarkkailtu toistaiseksi lähinnä luonnon ja        vointiohjelmia, joissa rakennusten kiviaines kä-
10044: ihmisen terveyden muutoksia seuraamalla. Lä-         sitellään suojakerroksella (esim. Roomassa Fo-
10045: hes kokonaan on Suomessa sivuutettu ilman-           rum, Trajanuksen pylväs jne.). Monissa maissa
10046: saasteiden vaikutus esineelliseen kulttuuriperin-    on päädytty siirtämään veistokset sisätiloihin ja
10047: töömme. Meillä ei ole myöskään tutkittua             korvattu ne kopioilla. Teollisuus tulisi Suomes-
10048: tietoa siitä, ovatko ilmansaasteet ja missä          sa vihdoin saada käsittämään saasteiden tuhoa-
10049: määrin jo tuhonneet rakennettua ympäristöä ja        va vaikutus luontoon ja kulttuuriympäristöön.
10050: kulttuurihistoriallisesti arvokkaita taideteoksia.   Suomen lisäksi myös kansainvälisesti tulisi no-
10051: Eräät tutkijat mm. VTT:ssä ovat havainneet           peasti saada aikaan tuloksia tuottavia päätök-
10052: rakennuksissa tunnusmerkkejä ilmansaasteiden         siä saasteiden vähentämiseksi. Sen lisäksi myös
10053: aiheuttamasta rapautumisesta. Tiedetään, että        Suomessa tulisi laatia konservointiohjelma tu-
10054: osassa maata ilmansaasteiden määrä on lähes          houtuvista kohteista sekä aloittaa tutkimustyö
10055: yhtä suuri kuin Etelä- ja Keski-Euroopassa,          tällä alalla. Meillä tulisi saada myös inventaa-
10056: joissa on jo usean vuoden ajan tehty suunni-         rio vaurioista ja niiden asteista. Tätä varten
10057: teltua työtä kulttuurihistoriallisesti arvokkai-     tarvittaisiin HAPROn kaltainen laaja projekti
10058: den taideteosten pelastamiseksi tuleville suku-      ja selvitystyöryhmä.
10059: polville. Myös Ruotsissa tehdyt vertailevat             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10060: tutkimuskokeet ovat osoittaneet, että esimer-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10061: kiksi Tukholmassa ilmansaasteet vaikuttavat,         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10062: kuten muuallakin Euroopassa, mm. hiekkaki-           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10063: veen.
10064:    Esineellinen kulttuuriperintö voi olla Suo-                 Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
10065: messa vaarassa tuhoutua myös siksi, että il-                menpiteisiin maamme kulttuurihisto-
10066: mansaasteiden aiheuttamien kemiallisten reak-               riallisesti arvokkaan kulttuuriperinnön
10067: tioiden lisäksi rakennuksiin ja taideteoksiin               pelastamiseksi ilmansaasteiden tuholta,
10068: vaikuttavat kosteus sekä lämpötila.                         ja
10069:    Euroopan sivistysvaltiot ovat tiedostaneet                  aikooko Hallitus asettaa ko. toimia
10070: kulttuuriperinnön olevan vaarassa tuhoutua.                 varten selvitystyöryhmän?
10071:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1989
10072: 
10073:           Tytti Isohookana-Asunmaa      Mirja Ryynänen                 Markku Lehtosaari
10074:           Esko Aho                      Marjatta Väänänen              Mauri Pekkarinen
10075:           Pentti Lahti-Nuuttila         Antti Kalliomäki               Risto Ahonen
10076:           Heikki Riihijärvi             Claes Andersson                Heli Astala
10077:           Jörn Donner                   Riitta Uosukainen              Riitta Saastamoinen
10078: 
10079: 
10080: 
10081: 
10082: 2900100
10083: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 60
10084: 
10085: 
10086: 
10087: 
10088:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10089:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Suomi on ollut aloitteellinen neuvoteltaessa
10090: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      Euroopan kaukokulkeutumissopimusta ja sii-
10091: olette 24 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn         hen liittyviä pöytäkirjoja rikin ja typen oksi-
10092: kirjeenne n:o 232 ohella lähettänyt valtioneu-     dien päästöjen vähentämiseksi. Kummankin
10093: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       pöytäkirjan yhtenä tavoitteena on kulttuurihis-
10094: kansanedustaja Isohookana-Asunmaan ym.             toriallisesti arvokkaan perinnön suojelu. Suomi
10095: kirjallisesta kysymyksestä n:o 60, jossa tiedus-   on jo vähentänyt omia rikkipäästöjään yli 40
10096: tellaan:                                           prosenttia vuoden 1980 tasosta, ja ilmansuoje-
10097:                                                    lulain nojalla tehdyt seitsemän valtioneuvoston
10098:                                                    päätöstä pienentävät päästöjä edelleen.
10099:           Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-      Typpipöytäkirjaa allekirjoitettaessa Suomi
10100:        menpiteisiin maamme kulttuurihisto-         julisti yhdessä 11 muun maan kanssa vähentä-
10101:        riallisesti arvokkaan kulttuuriperinnön     vänsä typpioksidien päästöjä noin 30 prosenttia
10102:        pelastamiseksi ilmansaasteiden tuholta,     1980-luvun alun tasosta vuoteen 1998 mennes-
10103:        ja                                          sä. Kaikki keinot Suomen typpioksidipäästöjen
10104:           aikooko Hallitus asettaa ko. toimia      vähentämiseksi selvitetään. Ilmansuojelulain
10105:        varten selvitystyöryhmän?                   nojalla huhtikuussa 1988 tehdyn periaatepää-
10106:                                                    töksen mukaisesti otetaan Suomessa asteittain
10107:                                                    vuosina 1990-1992 uusille henkilöautoille
10108:                                                    käyttöön tiukimmat Euroopassa käyttöön ote-
10109:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      tut pakokaasumääräykset.
10110: vasti seuraavaa:                                      Ilmansaasteiden vaikutuksia kulttuurihisto-
10111:    Ilmansaasteiden vaikutukset kulttuurihisto-     rialliseen perintöön on tutkittava entistä perus-
10112: riallisesti arvokkaisiin kohteisiin on tunnettu    teellisemmin tutkimuslaitoksissa, yliopistoissa
10113: pitkään Euroopan teollistuneiden maiden kau-       ja erityisesti museovirastossa. Museovirasto
10114: punkiympäristössä. Ympäristöministeriö on          esittänee tarkoitukseen varoja ensi vuoden
10115: yhteistyössä muiden kanssa tuottanut Suomeen       tulo- ja menoarvioehdotuksessa. On myös poh-
10116: ruotsalaisen Uhka ilmasta -näyttelyn, joka on      dittava, voidaanko entistämistyötä voimistaa.
10117: ollut nähtävissä maaliskuussa 1989 Helsingissä.    Ympäristöministeriö aikoo lisäksi perustaa mo-
10118: Ilmansaasteet uhkaavat meidänkin kulttuuripe-      nipuolisen työryhmän laatimaan ohjelmaa il-
10119: rintöämme. Asiaa on viime vuosina tutkittu         mansaasteista rakennuksille aiheutuvien vau-
10120: ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalous-       rioiden selvittämiseksi, kehittämään menetel-
10121: ministeriön yhteisessä viisivuotisessa tutkimus-   miä näiden vaurioiden seurannan järjestämi-
10122: ohjelmassa, ns. happamoitumisprojektissa           seksi, tekemään suunnitelman ilmansaasteista
10123: (HAPRO), jonka loppuraportit valmistuvat ke-       rakennuksille aiheutuvien vaurioiden korjaami-
10124: väällä 1990. Projektin pohjalta arvioidaan tarve   sesta, parantamaan tiedonsaantia ulkomailta,
10125: tehostaa ilmansuojelua sekä eri vaihtoehtojen      varsinkin Pohjoismaista, sekä järjestämään yh-
10126: hyötyjä ja kustannuksia.                           teistyötä muiden Pohjoismaiden kanssa.
10127:     Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1989
10128: 
10129:                                                                 Ympäristöministeri Kaj Bärlund
10130:                                      1989 vp. -     KK n:o 60                                      3
10131: 
10132: 
10133: 
10134: 
10135:                              Tili Riksdagens Herr Talman
10136: 
10137:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         minska utsläppen av svavel- och kväveoxider.
10138: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         Ett av målen för bägge protokollen har varit
10139: nr 232 av den 24 februari 1989 till vederböran-     skyddet av det kulturhistoriskt värdefulla arvet.
10140: de medlem av statsrådet översänt avskrift av        Finland har redan minskat sina egna svavelut-
10141: följande av riksdagsledamot Isohookana-Asun-        släpp med över 40 % från nivån 1980 och de
10142: maa m.fl. undertecknade spörsmål nr 60:             sju statsrådsbeslut som fattats med stöd av
10143:                                                     luftvårdslagen minskar utsläppen ytterligare.
10144:          Ämnar Regeringen i brådskande ord-            Vid undertecknandet av kväveprotokollet
10145:        ning vidta åtgärder för att rädda det        kungjorde Finland tillsammans med 11 andra
10146:        kulturhistoriskt värdefulla kulturarvet i    Iänder att det minskar utsläppen av kväveoxid-
10147:        vårt land från att förstöras av luftför-     er med ca 30 % från nivån i början av
10148:        oreningar och                                1980-talet fram till 1998. Alla medel att i
10149:          ämnar Regeringen tillsätta en utred-       Finland minska utsläppen av kväveoxider
10150:        ningsarbetsgrupp för ifrågavarande åt-       utreds. I enlighet med det principbeslut som i
10151:        gärder?                                      april 1988 fattats med stöd av luftvårdslagen
10152:                                                     tas i Finland åren 1990--1992 stegvis i bruk
10153:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       avgasbestämmelser för nya personbilar. Dessa
10154: samt anföra följande:                               bestämmelser är de strängaste som tagits i bruk
10155:    Man har länge haft kännedom om luftför-          i Europa.
10156: oreningarnas verkningar på kulturhistoriskt            Luftföroreningarnas verkningar på det kul-
10157: värdefulla objekt i stadsmiljöerna i de indu-       turhistoriska arvet bör undersökas mera grund-
10158: strialiserade länderna i Europa. Miljöministe-      ligt än tidigare vid forskningsanstalter, univer-
10159: riet har i samarbete med andra till Finland låtit   sitet och speciellt vid museiverket. Museiverket
10160: hämta den svenska utställningen Luftangrepp         torde föreslå medel för ändamålet i budget-
10161: som varit till påseende i Helsingfors i mars        propositionen för nästa år. Man bör också
10162: 1989. Luftföroreningarna hotar även vårt kul-       överväga om restaureringsarbetet kan ökas.
10163: turarv. Saken har under de senaste åren under-       Miljöministeriet ämnar dessutom tillsätta en
10164: sökts i miljöministeriets och jord- och skogs-      mångsidig arbetsgrupp för att göra upp ett
10165: bruksministeriets gemensamma femåriga forsk-        program för att utreda de skador som luftför-
10166: ningsprogram, det s.k. försurningsprojektet         oreningar förorsakar byggnader, utveckla me-
10167: (HAPRO), vars slutrapporter fårdigställs våren       toder för att ordna uppföljningen av dessa
10168: 1990. På grundval av projektet uppskattas           skador, göra upp planer för att reparera skador
10169: behovet att effektivera luftvården samt nyttan      som luftföroreningar förorsakar byggnader,
10170: av och kostnaderna för olika alternativ.            förbättra tillgången på information från utlan-
10171:    Finland har varit initiativtagare vid förhand-    det, speciellt de nordiska länderna, samt orga-
10172: lingar om fjärrtransportavtal för Europa och         nisera samarbete med de övriga nordiska län-
10173: de protokoll som anknyter till det för att           derna.
10174: 
10175:      Helsingfors den 31 mars 1989
10176:                                                                        Miljöminister Kaj Bärlund
10177:                                              1989 vp.
10178: 
10179: Kirjallinen kysymys n:o 61
10180: 
10181: 
10182: 
10183: 
10184:                                  lsohookana-Asunmaa ym.: Erillisavustuksen myöntämisestä me-
10185:                                      rikaapelin rakentamiseksi Hailuotoon
10186: 
10187: 
10188:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10189:    Hailuodon saaren sähköistys on määrätty         kön mukaan myöskään muut asiakkaat eivät
10190: 1950-luvulla Revon Sähkön tehtäväksi. Yhtiö        saa liikaa joutua kustantamaan saaren sähkö-
10191: on aikanaan rakentanut kaapeliyhteyden saa-        huollon turvaamiseksi tehtyjä investointeja.
10192: relle. Sähkön käyttö saarella on kuitenkin             Jotta Hailuodon asukkaat saisivat sähkönsä
10193: kasvanut niin, että 10 kV:n kaapeliyhteys on       samaan hintaan kuin mantereen asukkaat, tu-
10194: käynyt liian pieneksi.                             lisi valtion avustuksen olla 70 % kustannuksis-
10195:    Revon Sähköllä on suunnitelmat rakentaa         ta. Valtio voisi tulla mukaan kustannuksiin em.
10196: saarelle 20 kV:n merikaapeliyhteys. Rakenta-       avustuksen lisäksi suoralla budjettirahoituksel-
10197: miskustannukset ovat noin 2,5 miljoonaa            la.
10198: markkaa, johon on haettu kauppa- ja teolli-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10199: suusministeriöitä avustusta. Avustusta on kui-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10200: tenkin myönnetty vain 20 % ministeriön mää-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10201: rittelemistä avustuskelpoisista merikaapelin       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10202: kustannuksista.
10203:    Avustuksen ulkopuolelle jäävät kustannukset               Aikooko Hallitus sisällyttää valtion
10204: ovat niin suuret, ettei niiden periminen Hailuo-           vuoden 1990 tulo- ja menoarvioon yli-
10205: don asukkailta voi tulla kysymykseen. Jo nyt               määräistä avustusta Revon Sähkölie
10206: saarelaiset maksavat 30% suurempaa liittymis-              merikaapelin rakentamiseksi Hailuo-
10207: maksua kuin mantereen asukkaat. Revon Säh-                 toon?
10208:     Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1989
10209: 
10210:           Tytti Isohookana-Asunmaa       Juhani Alaranta              Kalevi Mattila
10211: 
10212: 
10213: 
10214: 
10215: 2900100
10216: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 61
10217: 
10218: 
10219: 
10220: 
10221:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10222: 
10223:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         l(auppa- ja teollisuusministeriön tammikuus-
10224: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      sa 1988 tekemä 470 000 markan avustuspäätös
10225: olette 24 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn         perustui valtioneuvoston vuonna 1986 antamiin
10226: kirjeenne n:o 233 ohella toimittanut valtioneu-    maaseudun sähköistämisen tukemiseen myön-
10227: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       nettävän valtionavustuksen jakoperusteisiin
10228: kansanedustaja Isohookana-Asunmaan ym.             (VNp 450/86). Kuten toukokuussa 1988 anta-
10229: näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o     massani vastauksessa kansanedustaja Kortesal-
10230: 61:                                                men kirjalliseen kysymykseen totesin, ministe-
10231:                                                    riö katsoo, ettei näiden jakoperusteiden mu-
10232:                                                    kaan Hailuodon syöttöjohdon uusimiseen voi-
10233:          Aikooko Hallitus sisällyttää valtion      da myöntää oleellisesti tätä suurempaa avus-
10234:        vuoden 1990 tulo- ja menoarvioon yli-       tusta.
10235:        määräistä avustusta Revon Sähkölie             Hailuodon sähköhuoltoon liittyvien erityis-
10236:        merikaapelin rakentamiseksi Hailuo-         piirteiden vuoksi kauppa- ja teollisuusministe-
10237:        toon?                                       riö selvittää vuoden 1990 tulo- ja menoarvion
10238:                                                    laadinnan yhteydessä, voidaanko momentin
10239:                                                    32.55.41 määrärahan mitoituksessa ottaa huo-
10240:                                                    mioon lisäavustuksen myöntäminen Hailuodon
10241:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         syöttöjohtohankkeen avustamiseen ja momen-
10242: taen seuraavaa:                                    tin päätösosaan sisällyttää tästä erikseen mai-
10243:    Kauppa- ja teollisuusministeriö myönsi tam-     ninta. Tällöin avustus voitaisiin myöntää, vaik-
10244: mikuussa 1988 470 000 markkaa avustusta Re-        ka kaikki valtioneuvoston antamien jakoperus-
10245: von Sähkö Oy:lle 20 kV:n merikaapelin raken-       teiden ehdot eivät täyttyisikään.
10246: tamiseksi Hailuotoon. Myönnetty avustus oli           Vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesityksen
10247: 20 % ilmoitetuista merikaapelista aiheutuvista     valmistelu on vasta alkuvaiheessa, eikä hallitus
10248: kustannuksista. Revon Sähkö Oy ei ole toteut-      ole vielä päättänyt eri momenteille esitettävien
10249: tanut ko. hanketta, vaan se on hakenut lisä-       määrärahojen lopullista suuruutta ja moment-
10250: avustusta siten, että avustus kattaisi merikaa-    titekstien sisältöä. Lopulliset päätökset tehdään
10251: pelista aiheutuvat lisäkustannukset kokonai-       vasta tulo- ja menoarvioesityksen antamisen
10252: suudessaan.                                        yhteydessä.
10253:     Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1989
10254: 
10255:                                                   Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
10256:                                      1989 vp. -      KK n:o 61                                      3
10257: 
10258: 
10259: 
10260: 
10261:                               Tili Riksdagens Herr Ta1man
10262: 
10263:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          grundema för statsbidrag som bevi1jas för
10264: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se          stödjande av 1andsbygdens e1ektrifiering (SRb
10265: nr 233 av den 24 februari 1989 tili vederböran-      450/86). Såsom jag konstaterade i mitt svar på
10266: de med1em av statsrådet översänt avskrift av         riksdagsman Kortesa1mis skriftliga spörsmå1 i
10267: fö1jande av riksdagsman Isobaokana-Asunmaa           maj 1988, anser ministeriet att det inte på basis
10268: m.fl. undertecknade spörsmå1 nr 61:                  av dessa förde1ningsgrunder kan bevilja ett
10269:                                                      väsentligt större bidrag för förnyandet av ma-
10270:          Har Regeringen för avsikt att i stats-      tarledningen tili Kar1ö än det bidrag som redan
10271:        budgeten för år 1990 inbegripa ett extra      har bevi1jats.
10272:        bidrag åt Revon Sähkö för an1äggande             På grund av de särdrag som ans1uter sig tili
10273:        av en sjökabe1 tili Karlö?                    e1försörjningen på Karlö utreder hande1s- och
10274:                                                      industriministeriet, i samba,nd med att budge-
10275:    Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-        ten för år 1990 görs upp, om man vid
10276: samt anföra fö1jande:                                dimensioneringen av momentet 32.55.41 kan
10277:                                                      beakta möj1igheterna att bevi1ja ett tiliäggsbi-
10278:    Hande1s- och industriministeriet bevi1jade i      drag för att bistå det projekt som gäller en
10279: januari 1988 470 000 mark i bidrag åt Revon          matar1edning tili Karlö och i momentets be-
10280: Sähkö Oy för an1äggande av en sjökabe1 på 20         s1utsde1 inbegripa ett separat omnämnande om
10281: kV tili Karlö. Det beviljade bidraget utgjorde       detta. 1 så fall kan bidraget bevi1jas, också om
10282: 20% av de kostnader som det hade medde1ats           samtliga villkor i de förde1ningsgrunder som
10283: att sjökabeln skulle kosta. Revon Sähkö Oy           statsrådet har gett inte uppfylls.
10284: har inte genomfört detta projekt utan ansökt            Beredningen av budgetpropositionen för år
10285: om tilläggsbidrag så att bidraget skulle täcka       1990 är bara i sitt begynne1seskede, och rege-
10286: de tiliäggskostnader som sjökabe1n föran1eder i      ringen har ännu inte bes1utat om de s1utliga
10287: sin he1het.                                          be1oppen för de ans1ag som skall föres1ås under
10288:    Det bes1ut om bevi1jande av ett bidrag på         de o1ika momenten, och inte heller om inne-
10289: 470 000 mark som hande1s- och industriminis-         hållet i texten tili momenten. De s1utliga
10290: teriet fattade i januari 1988 baserade sig på det    bes1uten fattas först i samband med att bud-
10291: bes1ut statsrådet gav år 1986 om förde1nings-        getpropositionen av1åts.
10292: 
10293:      He1singfors den 28 mars 1989
10294: 
10295:                                                     Hande1s- och industriminister Ilkka Suominen
10296:                                              1989 vp.
10297: 
10298: Kirjallinen kysymys n:o 62
10299: 
10300: 
10301: 
10302: 
10303:                                  Alaranta ym.: Oulaisten rautatieaseman palvelujen turvaamisesta
10304: 
10305: 
10306:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10307:    Pohjois-Pohjanmaalle on tyypillistä jakaan-     aiheudu Oulaisten asemalla lisäkustannuksia,
10308: tuminen jokilaaksoihin. Pohjanmaan rata on         koska pikajunat kulkevat sellaiseen aikaan, että
10309: tärkeä yhteys sekä läänin pääkaupunkiin Ou-        Oulaisten asemalla on henkilökuntaa töissä.
10310: luun että etelään. Oulainen on ainoa rautatie-     Henkilökunta on myös valmis säilyttämään
10311: asema Pyhäjokilaaksossa. Oulaisten asema on        tämän palvelun. Kiitotavaraliikenne on Oulai-
10312: ns. lippupalveluasema, jolla ei ole enää matka-    sissa päivittäistä. Erittäin raskaasti kiitotavara-
10313: tavarapalvelua.                                    liikenteen lakkauttaminen koskee Oulaisissa
10314:    Viime vuoden aikana Oulaisten rautatiease-      sijaitsevan Oulaskankaan aluesairaalan toimin-
10315: man henkilöliikenteen myyntitulos kasvoi noin      taan. Sairaalasta lähtevät ja sinne tulevat veri-
10316: 10 prosenttia ja oli 2,4 miljoonaa markkaa.        lähetykset on kuljetettu rautatiellä kiitotavara-
10317: Kuluvan vuoden alussa kasvu on ollut lähes 20      na.
10318: prosenttia edellisen vuoden alkuun verrattuna.        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10319: Tavaraliikenteen kasvu oli Oulaisten asemalla      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10320: viime vuonna 63 prosenttia. Vaikka Oulaisten       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10321: rautatieaseman palvelujen kehitys on ollut kas-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10322: vavaa, rautatiehallitus on ilmoittanut edelleen              Onko Hallitus tietoinen rautatiehalli-
10323: supistavansa Oulaisten aseman palveluvarus-               tuksen suunnitelmista supistaa jatku-
10324: tusta. Seuraavaksi on vuorossa kiitotavaralii-            vasti Oulaisten rautatieaseman palvelu-
10325: kenteen lopettaminen. Tätä toimenpidettä ei               ja, ja
10326: ymmärretä Oulaisten rautatieaseman vaikutus-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10327: alueella, Pyhäjokilaaksossa.                              ryhtyä Oulaisten rautatieaseman palve-
10328:    Kiitotavara kuljetetaan pikajunissa. Siitä ei          luvarustuksen turvaamiseksi?
10329:     Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1989
10330: 
10331:           Juhani Alaranta             Tytti Isohookana-Asunmaa Tellervo Renko
10332:           Eino Siuruainen             J. Juhani Kortesalmi     Juhani Vähäkangas
10333:           Oiva Savela                 Erkki Pulliainen         Riitta Jouppila
10334: 
10335: 
10336: 
10337: 
10338: 2900100
10339: 2                                    1989 vp. -    KK n:o 62
10340: 
10341: 
10342: 
10343: 
10344:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10345:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Mikäli ns. itsepalvelupaikkakunnalla on jo-
10346: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      kin poikkeuksellinen tapahtuma, jonka yhtey-
10347: olette 24 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn         dessä on odotettavissa suuri määrä matkatava-
10348: kirjeenne n:o 234 ohella toimittanut valtioneu-    raa, paikallinen henkilöliikenteen vastuuhenki-
10349: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       lö voi tällöin avata aseman matkatavaran
10350: kansanedustaja Alarannan ym. näin kuuluvasta       palveluasemaksi.
10351: kirjallisesta kysymyksestä n:o 62:                    Tällainen tilanne on myös Oulaisten aseman
10352:                                                    osalta. Kaupungin edustajien vieraillessa rau-
10353:                                                    tatiehallituksessa 3.1.1989 on todettu myös
10354:           Onko Hallitus tietoinen rautatiehalli-   itsepalvelulla toimivan matkatavaran olevan
10355:        tuksen suunnitelmista supistaa jatku-       tyydyttävän ratkaisun.
10356:        vasti Oulaisten rautatieaseman palvelu-        Kiitotavarakuljetukset ovat kokonaisuudes-
10357:        ja, ja                                      saan supistuneet ollen viime vuonna vain 3 100
10358:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     tonnia. Samanaikaisesti kuljetukset ovat keskit-
10359:        ryhtyä Oulaisten rautatieaseman palve-      tyneet potentiaalisille ja suuremmille paikka-
10360:        luvarustuksen turvaamiseksi?                kunnille.
10361:                                                       Oulaisten kiitotavaramäärä oli 118 lähtevää
10362:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      pakettia eli paketti joka kolmas päivä ja
10363: vasti seuraavaa:                                   saapuvaa 178 pakettia eli paketti joka toinen
10364:                                                    päivä. Kun lisäksi huomioidaan, että suurin
10365:    Valtionrautatiet on viime vuoden syyskuussa     yksittäinen kustannustekijä on henkilöstökus-
10366: muuttanut matkatavaran kuljetusehtoja lähin-       tannukset, ei nykyistä toimintatapaa voida
10367: nä siitä syystä, että matkatavaramäärä on          pitää taloudellisesti perusteltuna.
10368: vuosi vuodelta vähentynyt, mutta kuljetukseen         Oulaisten osalta tämä merkitsee asemalla
10369: liittyvä järjestelmä on vaatinut silti paljon      tapahtuvasta tavarankäsittelystä luopumista ja
10370: henkilökuntaa rautatieasemilla.                    esim. aluesairaalan veri- yms. kuljetusten hoi-
10371:     Entisen käytännön mukainen matkatavara-        tamista kuriiriluonteisina itsepalvelukuljetuksi-
10372: palvelu säilyy 29 paikkakunnalla, joiden välillä   na. Sairaalan henkilökunta voi tuoda kuljetet-
10373: matkatavaraliikenteestä tapahtuu noin 95 %.        tavansa suoraan junalle ja samoin noutaa ne
10374: Loput 5 % matkatavaraliikenteestä jakautuu         junalta. Välikäsittely asemalla on tällöin tar-
10375: kaikkiaan noin 40 aseman kesken. Näiden            peeton.
10376: osalta uudistuksen yhteydessä on siirrytty itse-      Koska Seinäjoen-Oulun rataosa on kauko-
10377: palveluun, jolloin matkustaja tuo matkatava-       ohjattu rataosa, ei pienimmillä paikkakunnilla
10378: ransa junan konduktöörivaunuun ja vastaavas-       ole tarpeen säilyttää junasuoritustehtävissä ole-
10379: ti junan saapumisasemalla hän saa matkatava-       vaa henkilökuntaa, joka sen ohella on suorit-
10380: ransa konduktöörivaunusta.                         tanut mm. matkatavara- ja kiitotavaratyötä.
10381:     Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1989
10382: 
10383:                                                              Liikenneministeri Pekka Vennamo
10384:                                      1989 vp. -    KK n:o 62                                     3
10385: 
10386: 
10387: 
10388: 
10389:                              Tili Riksdagens Herr Talman
10390: 
10391:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Om det på en s.k. självbetjäningsort sker
10392: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        något exceptionellt, varvid en stor mängd
10393: nr 234 av den 24 februari 1989 tili vederböran-    resgods kan förväntas, kan en för den lokala
10394: de medlem av statsrådet översänt avskrift av       persontrafiken ansvarig person öppna stationen
10395: följande av riksdagsman Alaranta m.fl. under-      som servicestation för resgods.
10396: tecknade spörsmål nr 62:                              Sådan är situationen även vid stationen i
10397:                                                    Oulainen. Då stadens representanter besökte
10398:                                                    järnvägsstyrelsen 3.1.1989 konstaterades det att
10399:          Är Regeringen medveten om järn-           systemet med självbetjäning vid transport av
10400:        vägsstyrelsens planer att fortgående re-    resgods är en tilifredsställande lösning.
10401:        ducera servicen vid järnvägsstationen i        Ilgodstransporterna har i sin helhet reduce-
10402:        Oulainen, och                               rats och utgjorde senaste år endast 3 100 ton.
10403:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      Samtidigt har transporterna koncentrerats på
10404:        ta för tryggande av servicen vid järn-      större orter och orter med potentiellt större
10405:        vägsstationen i Oulainen?                   godstransportbehov.
10406:                                                       Ilgodsmängden i Oulainen har varit 118
10407:                                                    avgående paket, dvs. ett paket var tredje dag,
10408:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       och 178 ankommande paket, dvs. ett paket
10409: samt anföra följande:                              varannan dag. Då det dessutom beaktas att
10410:   Statsjärnvägarna ändrade i september senas-      den största enskilda kostnadsfaktorn är perso-
10411: te år transportvilikoren för resgods, närmast      nalkostnaderna, kan den nuvarande metoden
10412: beroende på att resegodsmängden år för år har      inte anses vara ekonomiskt motiverad.
10413: minskat, medan transportsystemet trots detta          I fråga om Oulainen innebär detta att gods-
10414: har krävt stor personai vid järnvägsstationerna.   hanteringen vid stationen slopas och att t.ex.
10415:                                                    kretssjukhusets blod- o.dyl. transporter sköts
10416:    Resgodsservice enligt tidigare praxis kommer    som självbetjäningstransporter med hjälp av
10417: att bibehållas på 29 orter, mellan vilka ca 95 %   kurir. Sjukhusets personai kan direkt på tåget
10418: av resgodstrafiken sker. Resterande 5 % av         lämna det som skall transporteras och på
10419: resgodstrafiken fördelas mellan sammanlagt ca      motsvarande sätt även avhämta det där. Då är
10420: 40 stationer. I fråga om dessa har reformen        mellanhanteringen på stationen överflödig.
10421: medfört en övergång tili självbetjäning, dvs.         Emedan bandelen Seinäjoki-Uleåborg är en
10422: resenären lämnar sitt resgods i konduktörsvag-     fjärrstyrd bandel, är det inte nödvändigt att på
10423: nen och avhämtar det där vid ankomststatio-        de minsta orterna ha personai för tågklarering,
10424: nen.                                               som dessutom hanterar resgods och ilgods.
10425: 
10426:     Helsingfors den 21 mars 1989
10427: 
10428:                                                                 Trafikminister Pekka Vennamo
10429:                                             1989 vp.
10430: 
10431: Kirjallinen kysymys n:o 63
10432: 
10433: 
10434: 
10435: 
10436:                                 Alaranta ym.: Merijärven postikonttorin aukioloajan pidentämi-
10437:                                     sestä
10438: 
10439: 
10440:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10441:    Merijärven kunta on toistuvasti anonut Me-     vavat, jos aukioloaikaa jatketaan. Tilanne on
10442: rijärven kirkonkylän postikonttorin aukiolo-      hankala myös sen tähden, että päivällä tapah-
10443: ajan jatkamista, mutta turhaan. Kunnassa pi-      tuvan sulkemisen vuoksi yhden virkailijan hoi-
10444: detään erittäin epätyydyttävänä nykyistä tilan-   tamassa postikonttorissa asiakaspalvelu ruuh-
10445: netta, jolloin posti suljetaan keskellä päivää    kautuu ennen keskipäivää ja ennen iltapäivän
10446: kahden tunnin ajaksi. Kuntalaiset eivät pääse     sulkemisaikaa.
10447: hoitamaan postiasioitaan parhaaseen asiointiai-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10448: kaan. Harmia lisää se, että Oulaisten apteekin    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10449: lääkekaappi toimii saman postin tiloissa.         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10450:                                                   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10451:    Postin piiriviranomaiset ovat kieltäytyneet
10452: jatkamasta aukioloaikaa vetoamalla Merijär-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10453: ven postikonttorin liikenteen vähyyteen. Meri-           ryhtyä Merijärven postikonttorin au-
10454: järvellä uskotaan, että postin käyttöluvut kas-          kioloajan jatkamiseksi?
10455:     Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1989
10456: 
10457:                     Juhani Alaranta                        Tytti Isohookana-Asunmaa
10458:                     Tellervo Renko                         Juhani Vähäkangas
10459: 
10460: 
10461: 
10462: 
10463: 2900100
10464: 2                                  1989 vp. -    KK n:o 63
10465: 
10466: 
10467: 
10468: 
10469:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10470:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Merijärven kirkonkylän postikonttori on
10471: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,    avoinna klo 9.00--12.00 ja 14.00--16.30 päi-
10472: olette helmikuun 24 päivänä 1989 päivätyn        vittäin. Aukioloaika on muotoutunut palvelu-
10473: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston     jen kysynnän ja paikallisten olosuhteiden mu-
10474: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-    kaan. Aukioloaika on päivässä 5,5 tuntia, mikä
10475: edustaja Alarannan ym. näin kuuluvasta kir-      on yhden virkailijan hoitamassa toimipaikassa
10476: jallisesta kysymyksestä n:o 63:                  pisin mahdollinen aukioloaika, kun otetaan
10477:                                                  huomioon kassanlasku- ym. valmisteluajat sekä
10478:                                                  se, että asiakaspalvelussa toimivan virkailijan
10479:                                                  päivittäinen työaika on 7,5 tuntia.
10480:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       Palvelujen kysyntään perustuen on tarkoi-
10481:        ryhtyä Merijärven postikonttorin au-      tuksenmukaista, että Merijärven postikontto-
10482:        kioloajan jatkamiseksi?                   rissa työskentelee yksi postivirkailija. Oulun
10483:                                                  postipiirikonttori tulee tutkimaan päivittäisen
10484:                                                  aukioloajan sijoittamista. Ruuhkatilanteiden
10485:                                                  välttämiseksi voidaan postikonttorin päivittäis-
10486:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-     tä 5,5 tunnin aukioloaikaa muuttaa, mikäli
10487: vasti seuraavaa:                                 asiakkaiden palvelu sitä vaatii. Lisäksi tarvit-
10488:   Postitoimipaikat ovat pääsääntöisesti auki     taessa voidaan tehdä asiakaspalvelun resurs-
10489: klo 9.00--17.00 välisenä aikana aukioloajan      sienmitoitustutkimus, jossa selvitetään posti-
10490: vaihdellessa palvelujen kysynnän määrän ja       konttorin palvelujen kysynnän mukainen vir-
10491: paikallisten olosuhteiden mukaisesti.            kailija- sekä aukioloaikatarve.
10492:     Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1989
10493: 
10494:                                                            Liikenneministeri Pekka Vennamo
10495:                                      1989 vp. -     KK n:o 63                                       3
10496: 
10497: 
10498: 
10499: 
10500:                              Till Riksdagens Herr Talman
10501:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         dagliga öppethållningstiden är 5,5 timmar, vil-
10502: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         ket på en anstalt som sköts av en enda
10503: av den 24 februari 1989 tili vederbörande           tjänsteman är den längsta möjliga öppethåll-
10504: medlem av statsrådet översänt avskrift av           ningstiden, med beaktande av den tid som
10505: följande av riksdagsman Alaranta m.fl. under-       behövs för att räkna kassan och för andra
10506: tecknade spörsmål nr 63:                            förberedelser samt med tanke på att den
10507:                                                     dagliga arbetstiden för en tjänsteman som
10508:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           arbetar med kundservice är 7,5 timmar.
10509:        vidta i syfte att förlänga öppethållnings-      Utgående från efterfrågan på tjänster är det
10510:        tidema vid postkontoret i Merijärvi?         ändamålsenligt att en tjänsteman arbetar vid
10511:                                                     postkontoret i Merijärvi. Uleåborgs postdi-
10512:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       striktskontor kommer att undersöka tidlägg-
10513: samt anföra följande:                               ningen av den dagliga öppethållningstiden. 1
10514:                                                     syfte att undvika situationer där ärendena
10515:    Postanstaltema är i regel öppna mellan kl.       anhopas är det möjligt att ändra den dagliga
10516: 9.00-17.00, varvid öppethållningstiderna va-        öppethållningstiden på 5,5 timmar, om betjä-
10517: rierar beroende på hur stor efterfrågan på          ningen av kunderna kräver detta. Därjämte är
10518: tjänster är och på de lokala förhållandena.         det möjligt att vid behov företa en undersök-
10519:    Postkontoret i Merijärvi kyrkby är d~gligen      ning av resursdimensioneringen för kundtjäns-
10520: öppet kl. 9.00-12.00 och 14.00-16.30. Oppet-        ten, där behovet av tjänstemän och öppethåll-
10521: hållningstiden har utformats enligt efterfrågan     ningstider i relation tili efterfrågan på tjänster
10522: på tjänster och de lokala förhållandena. Den        vid postkontoret utreds.
10523:     Helsingfors den 28 mars 1989
10524: 
10525:                                                                   Trafikminister Pekka Vennamo
10526:                                                1989 vp.
10527: 
10528: Kirjallinen kysymys n:o 64
10529: 
10530: 
10531: 
10532: 
10533:                                   T. Roos ym.: Kiinteistöjen lyhytaikaisiin perusparannuslainoihin
10534:                                       tarkoitettujen määrärahojen lisäämisestä
10535: 
10536: 
10537:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10538:    Useat asunto-osakeyhtiöt anoivat syksyllä         hitty". Ensimmäiset kommentit asuntohallituk-
10539: 1987 asuntohallitukselta lyhytaikaista peruspa-      sesta asian johdosta olivat, että lainat tullaan
10540: rannuslainaa kiinteistöjensä perusparannusta         järjestämään jollain tavalla, mutta vielä ei
10541: varten. Asuntohallitus myönsi sittemmin laino-       tiedetä miten.
10542: ja mainiten niiden ehdoissa, että lainavaraukset        Sittemmin on käynyt ilmi, että asia ei ole-
10543: ovat voimassa enintään 30.4.1991 saakka.             kaan järjestymässä riittämättömien määräraho-
10544:    Perusparannushankkeet oli tarkoitus toteut-       jen johdosta. Asiasta on kuitenkin jo aiheutu-
10545: taa välittömästi kesällä 1988. Urakkatarjouksia      nut taloyhtiöille huomattavia kustannuksia
10546: alustavasti kyseltäessä havaittiin kuitenkin, että   mm. suunnittelusta, luvista ja piirustuksista.
10547: rakennusliikkeillä ei ollut sillä hetkellä voima-    Taloyhtiöissä kysytäänkin nyt, kuka korvaa jo
10548: varoja hankkeiden läpiviemiseen alustavan ai-        aiheutuneet kustannukset, mikäli hankkeet jää-
10549: kataulun mukaisesti. Tämän vuoksi taloyhtiöt         vät täysin toteutumatta. Näitä hankkeita on
10550: tekivät päätöksiä, joilla aikatauluja siirrettiin    koko valtakunnassa noin 20, joten asia ei ole
10551: vuodella eteenpäin. Varsinaiset urakkatarjouk-       kovin merkityksetön.
10552: set pyydettiinkin siten, että tarjousten jättöaika
10553: päättyi vuoden 1988 lopussa.                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10554:                                                      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10555:    Asia tarkistettiin asuntohallituksesta, joka      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10556: ilmoitti, että heidän puolestaan aikataulun siir-
10557:                                                      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10558: rolla ei ole merkitystä. Laina olisi yhtä hyvin
10559: vielä nostettavissa myös vuoden 1989 aikana.
10560:    Tarjousten jättöajan jälkeen, kun urakoitsijat              Onko Hallitus tietoinen lyhytaikaisiin
10561: oli valittu ja tarvittavat tiedot lähetetty asun-           perusparannuslainoihin       osoitettujen
10562: tohallitukseen, kävi ilmi, että ko. lainamuoto              määrärahojen riittämättömyydestä, ja
10563: on poistettu ohjelmistosta täysin. Vuonna 1988                 aikooko Hallitus esittää määräraho-
10564: lainat, joille ei vuoden 1988 aikana ole voitu              jen lisäämistä esimerkiksi lisäbudjetissa
10565: vahvistaa tekniikan hintaa, ovat myös "ylipyy-              vuoden 1989 aikana?
10566:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1989
10567: 
10568:           Timo Roos                     Jorma Rantanen                 Jukka Gustafsson
10569:           Iiris Hacklin                 Kerttu Törnqvist               Marja-Liisa Tykkyläinen
10570:           Jouni Backman                 Reijo Lindroos                 Mikko Elo
10571:                                         Kari Rajamäki
10572: 
10573: 
10574: 
10575: 
10576: 2900100
10577: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 64
10578: 
10579: 
10580: 
10581: 
10582:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10583:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Voimakkaasti kasvavaa perusparannustoi-
10584: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      mintaa ei kuitenkaan ole mahdollista rahoittaa
10585: olette 24 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn         kokonaan valtion varoin. Rahoitusmarkkinoi-
10586: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       den keventymisen myötä perusparannukseen
10587: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      on saatavissa myös muuta kuin valtion lainaa.
10588: edustaja Timo Roosin ym. näin kuuluvasta           Sen vuoksi on ilman tarveharkintaa myönnet-
10589: kirjallisesta kysymyksestä n:o 64:                 tyihin lyhytaikaisiin perusparannuslainoihin si-
10590:                                                    sältynyt valtion tuki kuluvan vuoden tulo- ja
10591:                                                    menoarviossa korvattu avustuksella.
10592:          Onko Hallitus tietoinen lyhytaikaisiin       Avustusta voidaan myöntää samoihin tar-
10593:        perusparannuslainoihin       osoitettujen   koituksiin kuin lyhytaikaista perusparannuslai-
10594:        määrärahojen riittämättömyydestä, ja        naa eli myös asunto-osakeyhtiötalojen korjauk-
10595:           aikooko Hallitus esittää määräraho-      siin. Avustuksen enimmäismäärä on valtioneu-
10596:        jen lisäämistä esimerkiksi lisäbudjetissa   voston päätöksellä vahvistettu 20 prosentiksi
10597:        vuoden 1989 aikana?                         hyväksytyistä korjauskustannuksista, mikä on
10598:                                                    hieman enemmän kuin lyhytaikaisiin peruspa-
10599:                                                    rannuslainoihin sisältynyt alikorkoisuusetu. Jos
10600:                                                    on kyse kulttuurihistoriallisesti tai rakennustai-
10601:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       teellisesti arvokkaasta kohteesta, avustuksen
10602: vasti seuraavaa:                                   enimmäismäärä on 20 prosenttiyksikköä kor-
10603:   Korjausrakentaminen on asuntopolitiikassa        keampi kuin normaalitapauksessa.
10604: yksi painopistealue, kuten valtioneuvoston            Hallituksen tarkoituksena on vielä erikseen
10605: 12.9.1988 hyväksymästä asunto-olojen kehittä-      selvittää perusparannuslainoituksen asema ensi
10606: misohjelmasta vuosille 1989-1993 ilmenee.          vuoden tulo- ja menoarvioesitykseen liittyen.
10607:     Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1989
10608: 
10609:                                                                 Ympäristöministeri Kaj Bärlund
10610:                                    1989 vp. -    KK n:o 64                                      3
10611: 
10612: 
10613: 
10614: 
10615:                            Till Riksdagens Herr Talman
10616:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Det är dock inte möjligt att helt finansiera
10617: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse      den kraftigt tilltagande grundförbättringsverk-
10618: av den 24 februari 1989 tili vederbörande        samheten med statens medel. I och med att
10619: medlem av statsrådet översänt avskrift av        finansieringsmarknaden 1indras kan för grund-
10620: följande av riksdagsman Timo Roos m.fl.          förbättringar även erhållas annat än statligt
10621: undertecknade spörsmål nr 64:                    lån. På grund härav har det statsstöd som
10622:                                                  ingått i kortfristiga grundförbättringslån som
10623:                                                  beviljats utan behovsprövning ersatts med ett
10624:         Är Regeringen medveten om att de         understöd i budgeten för innevarande år.
10625:       anslag som anvisats för kortfristiga          Understödet kan beviljas för samma ända-
10626:       grundförbättringslån är otillräckliga      mål som kortfristiga grundförbättringslån, dvs.
10627:       och                                        också för reparation av bostadsaktiebolagshus.
10628:         ämnar Regeringen föreslå att ansla-      Maximibeloppet för understödet är genom
10629:       gen ökas t.ex. i en tilläggsbudget under   statsrådets beslut fastställt tili 20 % av de
10630:       1989?                                      godkända reparationskostnadema, vilket är li-
10631:                                                  tet mera än den underränteförmån som ingått
10632:                                                  i de kortsiktiga grundförbättringslånen. Om det
10633:                                                  är fråga om ett kulturhistoriskt eller arkitekto-
10634:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     niskt värdefullt objekt är maximibeloppet för
10635: samt anföra följande:                            understödet 20 procentenheter högre än i nor-
10636:   Inom bostadspolitiken är reparationsbyggan-    mala fall.
10637: det ett viktigt område såsom framgår av             Regeringens avsikt är att i anslutning tili
10638: programmet för utvecklande av bostadsförhål-     budgetpropositionen för nästa år ännu särskilt
10639: landena för åren 1989-1993. Detta program        utreda grundförbättringslångivningens ställ-
10640: har godkänts av statsrådet 12.9.1988.            ning.
10641: 
10642:     Helsingfors den 31 mars 1989
10643: 
10644:                                                                    Miljöminister Kaj Bärlund
10645:                                                1989 vp.
10646: 
10647: Kirjallinen kysymys n:o 65
10648: 
10649: 
10650:                                   Väänänen ym.: Alueelliseen taidetoimintaan tarkoitettujen mää-
10651:                                       rärahojen lisäämisestä
10652: 
10653:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10654: 
10655:    Kun valtion taidekomitea, ns. Ahon komi-             Vastaavasti on muitten saajien osuutta kas-
10656: tea, laati 1960-luvun lopussa suunnitelmat Suo-      vatettu. Kuvaavaa on, että sekä kuvataiteitten
10657: men taiteen hallinnoksi ja taiteen tukemisjär-       että läänin taidetoimikuntien tuki oli I980
10658: jestelmäksi, muuan sen keskeisistä ehdotuksista      jonkin verran yli 9 miljoonaa markkaa. Tänä
10659: oli alueellisen taidetoiminnan tukemisen järjes-     vuonna kuvataide saa 25 miljoonaa markkaa,
10660: täminen. Komitea ehdotti läänintaidetoimikun-        läänin taidetoimikuntien taiteen edistäminen
10661: tajärjestelmää ja vuotuista määrärahaa kullekin      vain I7 miljoonaa markkaa.
10662: läänille jaettavaksi sen alueella erilaisiin maa-       Suomalaisen oopperan tuki on samaan ai-
10663: kunnallisiin ja paikallisiin, ammatillisen ja har-   kaan noussut 26 milj. markasta kolminkertai-
10664: rastajataiteen hankkeisiin.                          seksi ja Suomen Kansallisteatterin vajaasta I2
10665:     Näin pyrittiin tarkoituksellisesti huolehti-     miljoonasta markasta miltei kolminkertaiseksi.
10666: maan siitä, että luovan ja esittävän sekä har-       Näiden instituutioiden tuen kasvua ei tule
10667: rastajataiteen edustajat eivät keskittyisi vain      kadehtia, mutta samoin olisi tullut kohdella
10668: pääkaupunkiseudulle ja harvoihin suuriin asu-        alueellista taidetoimintaa, jolla ei ole erilaisten
10669: tuskeskuksiin, vaan että taiteen esittämiselle ja    laitosten ja instituutioiden tukea, kuten taiteen
10670: luomiselle olisi mahdollisuudet kaikkialla           laita on maan rintaseuduilla ja suurissa asutus-
10671: maassa, myös maaseudulla.                            keskuksissa.
10672:     Läänintaidetoimikunta- ja taiteilijajärjestel-      Kansainvälistymisen ja kansainvälisen mas-
10673: mä apurahoineen toteutettiin, ja järjestelmän        saviihteen aikakautena tulisi valtiovallan erityi-
10674: vaikutus on koettu hedelmälliseksi. Muun             sesti tukea kansallista, maakunnallista ja pai-
10675: muassa lukuisat kuvataiteen ja musiikin edus-        kallista kulttuuria ja vahvistaa sen erikoislaa-
10676:  tajat, jotka myöhemmin ovat päässeet osalli-        tua ja itsetuntoa. Tämä seikka on valtion
10677:  siksi valtion taiteilija-apurahoista, ovat ensim-   kulttuuri- ja taidepolitiikassa jäänyt kovin vä-
10678: mäisen kannustuksensa usein saaneet läänintai-       häiselle huomiolle.
10679:  demäärärahoista.                                       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10680:     Läänintaidetoimikuntien veikkauksen ja           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10681:  raha-arpajaisten tuotosta osalleen saama vuo-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10682:  tuinen määräraha kasvoi 1960- ja 1970-lukujen       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10683:  vaihteesta valtion tulo- ja menoarviossa. Vuon-
10684:  na I975 se esimerkiksi oli II ,8 prosenttia                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10685:  valtion taiteen tukemiseen varatuista veikkauk-            ryhtyä alueellisten, koko maan kaita-
10686:  sen ja raha-arpajaisten voittovaroista. Vuonna             vien läänien taidetoimikuntien taiteen-
10687:  1980 vastaava osuus oli vähentynyt 6, 7 pro-               edistämismäärärahojen korottamiseksi
10688:  senttiin ja I985 4,6 prosenttiin. Tästä se on              siten, että ne muodostuvat alkuperäistä
10689:  edelleen laskenut ja on vuoden I989 tulo- ja               merkitystään vastaavaksi tueksi alueel-
10690:  menoarviossa enää 4,4 prosenttia.                          lisessa taidetoiminnassa?
10691:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1989
10692: 
10693:           Marjatta Väänänen             Hannu Tenhiälä                 Mauri Pekkarinen
10694:           Hannele Pokka                 Sirkka-Liisa Anttila           Tellervo Renko
10695:           Kauko Heikkinen               Mirja Ryynänen                 Pekka Puska
10696:           Eino Siuruainen               Jorma Huuhtanen                Juhani Alaranta
10697:           Esko Jokiniemi                Heikki Kokko                   Timo Kietäväinen
10698:           Kalevi Mattila                Tytti Isohookana-Asunmaa       Jukka Vihriälä
10699:                                         Annikki Koistinen
10700: 290010D
10701: 2                                      1989 vp. -     KK n:o 65
10702: 
10703: 
10704: 
10705: 
10706:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10707:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         voimaan tullut laki kuntien kulttuuritoiminnas-
10708: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ta. Lain nojalla maksetaan kunnille esimerkiksi
10709: olette 24 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn            kuluvana vuonna valtionosuuksia ja -avustuk-
10710: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          sia yhteensä 41 100 000 markkaa.
10711: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-            Tarkasteltaessa läänien taidetoimikuntien
10712: edustaja Marjatta Väänäsen ym. näin kuulu-            taiteenedistämismäärärahojen ja kuntien kult-
10713: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 65:              tuuritoimintaan osoitettujen määrärahojen ke-
10714:                                                       hitystä voidaan todeta, että näiden kasvu yh-
10715:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        teensä on ollut edelleen 1980-luvulla vähintään-
10716:        ryhtyä alueellisten, koko maan katta-          kin samansuuruista kuin läänien taidetoimi-
10717:        vien läänien taidetoimikuntien taiteen-        kuntien taiteenedistämisrahojen kasvu 1970-
10718:        edistämismäärärahojen korottamiseksi           luvulla.
10719:        siten, että ne muodostuvat alkuperäistä           Läänin taidetoimikuntien käyttöön taiteen
10720:        merkitystään vastaavaksi tueksi alueel-        edistämiseen vuosittain osoitettujen varojen
10721:        lisessa taidetoiminnassa?                      käytössä on erityisesti 1980-luvun jälkipuolis-
10722:                                                       kolla painopiste siirtynyt ammattitaiteilijoiden
10723:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           apurahajärjestelmän ja ohjaavien läänintaiteili-
10724: taen seuraavaa:                                       joiden järjestelmän kehittämiseen. Näiden jär-
10725:                                                       jestelmien taloudellisten edellytysten paranta-
10726:    Valtion taidehallintoa ja taiteen edistämistoi-    mista ovat korostaneet sekä taiteen keskustoi-
10727: menpiteitä koskevan uudistusohjelman 1960-            mikunta että läänien taidetoimikunnat. Niin-
10728: luvulla laatineen valtion taidekomitean keskei-       ikään on pyritty siirtämään eräitä määrärahojen
10729: siä ehdotuksia oli alueellisen taidetoiminnan         jakotehtäviä keskushallinnon tasolta lääninta-
10730: tukemisen järjestäminen. Komitea ehdotti lää-         solle. Esimerkiksi kuluvana vuonna läänin tai-
10731: nintaidetoimikuntajärjestelmää ja vuotuista           detoimikunnat jakavat tukea myös harrastaja-
10732: määrärahaa kullekin läänille jaettavaksi sen          teatteritoimintaan. Opetusministeriö on tätä
10733: alueella erilaisiin ammatillisiin ja harrastajatai-   varten siirtänyt toimikunnille lisävaroja.
10734: teen hankkeisiin sekä maakunnallisella että              Kysymyksen johdosta totean lopuksi, että
10735: paikallisella tasolla.                                alueellisen taidetoiminnan kehittämistä pyri-
10736:    Tämä vuonna 1968 toteutettu järjestelmä,           tään jatkamaan:
10737: jota sittemmin on kehitetty, on osoittautunut            1) lisäämällä läänin taidetoimikunnille tai-
10738: onnistuneeksi. Sen käyttöön taiteen edistämistä       teen edistämiseen osoitettujen varojen koko-
10739: varten asetetut määrärahat lisääntyivät vuosit-       naismäärää,
10740: tain voimakkaasti läpi 1970-luvun. Samanai-              2) parantamalla läänin taidetoimikuntien ta-
10741: kaisesti suunniteltiin myös kuitenkin muita           loudellisia edellytyksiä valtakunnallista apura-
10742: toimenpiteitä, jotta voitaisiin aktivoida kansa-      hajärjestelmää täydentävän läänintason apura-
10743: laisten harjoittamaa kulttuuritoimintaa nimen-        hajärjestelmän laajentamiseksi, ja
10744: omaan paikallisella tasolla ja harrastajataiteen         3) lisäämällä läänin taidetoimikuntien yhtey-
10745: alueella. Tätä toimintaa oli erityisesti omiaan       dessä toimivien ohjaavien läänintaiteilijoiden
10746: kuntatasolla edistämään vuoden 1981 alusta            lukumäärää.
10747:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1989
10748: 
10749:                                                                    Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
10750:                                      1989 vp. -     KK n:o 65                                      3
10751: 
10752: 
10753: 
10754: 
10755:                               Tili Riksdagens Herr Talman
10756:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         kommunerna t.ex. under innevarande år stats-
10757: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       andelar och -understöd om samman1agt
10758: av den 24 februari 1989 till vederbörande           41100 000 mk.
10759: medlem av statsrådet översänt en avskrift av            Då utvecklingen av anslagen till länskonst-
10760: följande av riksdagsledamot Marjatta Väänä-         kommissionerna för främjande av kansten och
10761: nen m.fl. undertecknade spörsmål nr 65:             de anslag som anvisats för kommunernas kul-
10762:                                                     turverksamhet granskas, kan det konstateras
10763:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           att dessas sammanlagda tillväxt fortfarande
10764:        vidta för höjande av de anslag för           under 1980-talet har varit minst lika stor som
10765:        främjande av kansten som tillfaller          tillväxten i anslagen till länskonstkommissio-
10766:        de regionala länskonstkommissionerna         nerna för främjande av kansten under 1970-
10767:        som täcker hela landet så att ans1agen i     talet.
10768:        enlighet med det ursprungliga syftet blir       Vid användningen av de medel som årligen
10769:        ett stöd i den regionala konstverksam-       anvisas länskonstkommissionerna för främjan-
10770:        heten?                                       de av kansten har tyngdpunkten speciellt under
10771:                                                     den senare hälften av 1980-talet förflyttats till
10772:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       utvecklandet av stipendiesystemet för yrkes-
10773: samt anföra följande:                               konstnärer och systemet med handledande läns-
10774:    Ett av statens konstkommitte, som på 1960-       konstnärer. Både centralkonstkommissionen
10775: talet gjorde upp ett reformprogram gällande         och länskonstkommissionerna har betonat för-
10776: statens konstförvaltning och åtgärder för främ-     bättrandet av de ekonomiska förutsättningarna
10777: jande av kansten, centrala förslag gällde ord-      för dessa system. Dessutom har man strävat att
10778: nandet av stöd för den regionala konstverk-         överföra vissa uppgifter vid fördelningen av
10779: samheten. Kommitten föreslog ett länskonst-         anslag från centralförvaltningsnivån till länsni-
10780: kommissionssystem och ett årligt anslag för         vån. T.ex. i år fördelar länskonstkomrnissioner-
10781: länen att förde1as på deras område för olika        na även stöd till amatörteaterverksamhet. Un-
10782: slags projekt inom den professionella kansten       dervisningsministeriet har för detta ändamål
10783: och amatörkonsten samt på landskapsnivå och         överfört tilläggsmedel till kommissionerna.
10784: lokal nivå.                                            På grund av spörsmålet konstaterar jag till
10785:    Detta system, som genomfördes 1968 och           slut att man strävar att fortsätta utvecklandet
10786: som sedermera har utvecklats, har visat sig         av regional konstverksamhet
10787: lyckat. De anslag som ställts till förfogande för       1) genom att öka det totala beloppet av de
10788: främjande av kansten ökade årligen kraftigt         medel som anvisas länskonstkommissionerna
10789: under hela 1970-talet. Samtidigt planerade man      för främjande av kansten,
10790: dock även andra åtgärder för att aktivera               2) genom att förbättra länskonstkomrnissio-
10791: medborgarnas kulturverksamhet uttryckligen          nernas ekonomiska förutsättningar att utvidga
10792: på den lokala nivån och inom amatörkonsten.         det stipendiesystem på länsnivå som komplet-
10793: Den lag om kulturverksamhet i kommunerna            terar det riksomfattande stipendiesystemet, och
10794: som trädde i kraft vid ingången av 1981                 3) genom att öka antalet handledande läns-
10795: främjade denna verksamhet speciellt på kom-         konstnärer som verkar i samband med läns-
10796: munnivån. Med stöd av lagen betalas till            konstkommissionerna.
10797: 
10798:      Helsingfors den 30 mars 1989
10799: 
10800:                                                                   Minister Anna-Liisa Kasurinen
10801:                                             1989 vp.
10802: 
10803: Kirjallinen kysymys n:o 66
10804: 
10805: 
10806: 
10807: 
10808:                                 Jääskeläinen ym.: Alkon sivumyymälän perustamisesta Hartolan
10809:                                     kuntaan
10810: 
10811: 
10812:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10813:   Hartolan kunta on yksi Itä-Hämeen voimak-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10814: kaasti kehittyvistä kunnista. Kunnan alueella     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme ·
10815: on oman asutuksen lisäksi tuhansia kesämök-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10816: kejä, joihin kaupunkien asukkaat tulevat viet-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10817: tämään lomiaan ja viikonloppujaan. HartoJasta
10818: puuttuu kuitenkin Alkon sivumyymälä. Koska
10819: Hartola on myös maankuulu sahtipitäjä, on                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10820: kohtuutonta, että hartolalaiset ja heidän kesä-          ryhtyä alkoholiliikkeen sivumyymälän
10821: asukkaansa joutuvat hakemaan muiden Alkon                perustamiseksi Hartolan kuntaan?
10822: tuotteiden lisäksi sahtinsakin naapurikuntien
10823: Alkoista.
10824: 
10825:     Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1989
10826: 
10827:                     Keijo Jääskeläinen                    Pirjo Rusanen
10828: 
10829: 
10830: 
10831: 
10832: 2900100
10833: 2                                     1989 vp. -    KK n:o 66
10834: 
10835: 
10836: 
10837: 
10838:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10839:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Oy Alko Ab:n vähittäismyyntipaikkakuntien
10840: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-      valinnasta alkoholilain 29 §:n 2 momentti mää-
10841: hemies, 24 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn         rää ratkaiseviksi perusteiksi kunnan väkiluvun,
10842: lähetteenne n:o 238 ohella toimittanut valtio-      lähimmän vähittäismyyntipaikan etäisyyden ja
10843: neuvoston jäsenelle jäljennöksen kansanedusta-      muut olosuhteet. Hartolassa on noin 4 200
10844: ja Jääskeläisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta   asukasta. Etäisyys lähimpiin vähittäismyynti-
10845: kysymyksestä n:o 66:                                paikkoihin on noin 20 kilometriä. Näillä pe-
10846:                                                     rusteilla Hartola ei sijoitu myymäläpaikkakun-
10847:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tia valittaessa kiireellisimpien kuntien jouk-
10848:        ryhtyä alkoholiliikkeen sivumyymälän         koon, minkä vuoksi Hartolaa ei ole sisällytetty
10849:        perustamiseksi Hartolan kuntaan?             alkoholiyhtiön hallintoneuvoston kesällä 1988
10850:                                                     vahvistamaan lähivuosien myymäläohjelmaan.
10851:                                                     Todettakoon, että tällä hetkellä yli 80 kuntaa
10852:    Vastauksena esitän kunnioittaen seuraavaa:       jonottaa omaa alkoholijuomien vähittäismyyn-
10853:    Alkoholilain (459/68) 11 §:n 1 momentin 5        tipaikkaansa. Mitä tulee sahdin kaupalliseen
10854: kohdan nojalla alkoholiyhtiön hallintoneuvos-       valmistukseen ja jakeluun Hartolassa, on to-
10855: to päättää vähittäismyyntipaikan avaamisesta        dettava, että kunnasta ei ole tehty Oy Alko
10856: tai sulkemisesta. Oy Alko Ab:llä on itsenäinen,     Ab:n hallintoneuvostolle valmistuslupahake-
10857: lailla turvattu valta avata ja sulkea vähittäis-    muksia.
10858: myyntipaikkojaan. Siihen ei hallitus voi puut-
10859: tua.
10860: 
10861:      Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1989
10862: 
10863:                                                                         Ministeri Tarja Halonen
10864:                                      1989 vp. -    KK n:o 66                                      3
10865: 
10866: 
10867: 
10868: 
10869:                              Tili Riksdagens Herr Talman
10870:   I det syfte 37 § I mom. riksdagsordningen           I fråga om valet av utminuteringsorter stad-
10871: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      gas i 29 § 2 mom. alkohollagen att avgörande
10872: nr 238 av den 24 februari 1989 tili vederböran-    omständigheter är kommunens invånarantal,
10873: de medlem av statsrådet översänt avskrift av       avståndet tili närmaste utminuteringsställe
10874: följande av riksdagsman Jääskeläinen m.fl.         samt övriga förhållanden. Hartolas invånaran-
10875: ställda skriftliga spörsmål nr 66:                 tal är ungefår 4 200. A vståndet tili de närmaste
10876:                                                    utminuteringsställena är ca 20 kilometer. På
10877:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           dessa grunder placerar sig Hartola vid vai av
10878:        vidta för att inrätta en filialbutik för    orter som kommer att få en egen butik inte
10879:        Alko i Hartola kommun?                      bland de mest prioriterade kommunerna, och
10880:                                                    därför har Hartola inte inkluderats i det
10881:                                                    butiksprogram för de närmaste åren som alko-
10882:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt       holbolagets förvaltningsråd fastställde somma-
10883: anföra följande:                                   ren 1988. Det kan konstateras att över 80
10884:    I enlighet med II § 1 mom. 5 punkten            kommuner för närvarande köar för ett eget
10885: alkohollagen (459/68) fattas beslut om inrät-      utminuteringsställe för alkoholdrycker. Vad
10886: tande och indragning av ett utminuteringsställe    gäller kommersiell tillverkning och distribution
10887: av alkoholbolagets förvaltningsråd. Oy Alko        av hembryggt öl "sahti" i Hartola, kan det
10888: Ab har en självständig, genom lag säkerställd      konstateras att det inte har kommit in några
10889: rätt att inrätta eller indra sina utminuterings-   ansökningar om tillverkningstillstånd tili Oy
10890: ställen. Regeringen kan inte ingripa i detta.      Alko Ab:s förvaltningsråd från kommunen.
10891: 
10892:     Helsingfors den 4 april 1989
10893: 
10894:                                                                         Minister Tarja Halonen
10895:                                                1989 vp.
10896: 
10897: Kirjallinen kysymys n:o 67
10898: 
10899: 
10900: 
10901: 
10902:                                   Jääskeläinen: Rovaniemen Rudolf Steiner -koulun saattamisesta
10903:                                       valtionosuuden piiriin
10904: 
10905: 
10906:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10907:     Rovaniemen Rudolf Steiner -koulu on perus-       esitelmiä ja seminaareja kaikille kiinnostuneille.
10908: tettu yksityiskoululain nojalla. Koulussa nou-       Rovaniemellä ovat koulun lyhyen historian
10909: datetaan Steiner-koulujen hallintomallia, joka       aikana jo useat sadat tuhannet ihmiset tutus-
10910: on hyväksytty koulun johtokunnan ja opetta-          tuneet steinerpedagogiikkaan. Vierailijoina on
10911: jakunnan kokouksissa koulun johtosäännöksi.          ollut opiskelijoita korkeakoulusta, peruskoulun
10912: Rovaniemen Steiner-koulun antama opetus              opettajia, sairaanhoito-oppilaitosten opiskeli-
10913: noudattaa Steiner-koulujen pedagogisia perus-        joita ym. Koulun opettajat ovat myös käyneet
10914: periaatteita ja opetussuunnitelmaa. Koulu ra-        eri oppilaitoksissa kertomassa pedagogiikasta.
10915: hoittaa toimintansa vanhemmilta perittävällä         Rovaniemen Steiner-koulu on voinut toimia
10916: kuukausimaksulla, myyjäisillä ja talkoilla. Mer-     keskustelun virittäjänä kaikille kasvattajille yh-
10917: kittävä osa kuluista on katettu opetusministe-       teisten ongelmien äärillä. Se on pyrkinyt ja
10918: riön myöntämällä tutkimusmäärärahalla. Kuu-          pyrkii hakemaan ratkaisuja omalla tavallaan ja
10919: kausimaksu on haluttu pitää mahdollisimman           on samalla vuorovaikutuksessa koko opetuk-
10920: alhaisena, jotta kaikilla, jotka haluavat steiner-   sen ja kasvatuksen kentän kanssa.
10921: pedagogista opetusta lapselleen, olisi mahdolli-        Mielestäni Steiner-koulu tulisi lukea osaksi
10922: suudet sitä myös saada. Vapaaoppilaspaikkoja         peruskoulujärjestelmäämme        vaihtoehtoisena
10923: on myönnetty noin lO %:lle oppilaista.               koulumuotona.
10924:     Aloittavalla koululla ei voi olla suuria mah-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10925: dollisuuksia esitellä tuloksiaan, koska tulokset     tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän
10926:  ovat nähtävissä vasta vuosien kuluessa. Stei-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10927:  nerpedagogiikalla on kuitenkin 70-vuotinen tai-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10928: val takanaan. Suomessa ensimmäinen koulu
10929:  perustettiin vuonna 1955. Yleiseen koululaitok-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10930:  seen Steiner-koulu on antanut monia virikkei-              ryhtyä Rovaniemen Rudolf Steiner
10931:  tä. Merkittävämpää lienee koulujen paikallinen             -koulun saattamiseksi valtionosuuden
10932:  vaikutus. Ihmiset ovat voineet omin silmin                 piiriin kuuluvaksi vaihtoehtoiseksi kou-
10933:  nähdä pedagogiikkaa käytännössä. On pidetty                lutusmuodoksi?
10934:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1989
10935: 
10936:                                          Keijo Jääskeläinen
10937: 
10938: 
10939: 
10940: 
10941: 2900IOD
10942: 2                                   1989 vp. -    KK n:o 67
10943: 
10944: 
10945: 
10946: 
10947:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10948:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    telu peruskoululainsäädännön muuttamiseksi
10949: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     siten, että kunnan koululaitokseen voitaisiin
10950: olette 24 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn        ottaa mukaan myös yksityisiä kouluja, jotka
10951: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      pedagogisen suuntauksensa puolesta poikkeai-
10952: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     sivat peruskoulusta. Koulut otettaisiin kunnan
10953: edustaja Keijo Jääskeläisen näin kuuluvasta       koululaitokseen kunnan ja koulun ylläpitäjän
10954: kirjallisesta kysymyksestä n:o 67:                sopimuksen perusteella peruskoulua korvaavik-
10955:                                                   si kouluiksi. Koulujen sallittaisiin poiketa eräis-
10956:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    tä peruskoululainsäädännön määräyksistä, jot-
10957:        ryhtyä Rovaniemen Rudolf Steiner           ka sääntelevät koulujen hallintoa ja opetusta.
10958:        -koulun saattamiseksi valtionosuuden          Peruskoulua korvaaviksi kouluiksi tulisivat
10959:        piiriin kuuluvaksi vaihtoehtoiseksi kou-   opetusministeriön arvion mukaan ainakin alku-
10960:        lutusmuodoksi?                             vaiheessa lähinnä nykyiset Steiner-kouluista
10961:                                                   annetun lain ulkopuolella toimivat "Steiner-
10962:                                                   koulut". Rovaniemen Rudolf Steiner -koulun
10963:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        asema riippuisi tällöin koulun ylläpitäjän ja
10964: taen seuraavaa:                                   Rovaniemen kaupungin välillä mahdollisesti
10965:   Opetusministeriössä on käynnistetty valmis-     tehtävästä sopimuksesta.
10966:     Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1989
10967: 
10968:                                                              Opetusministeri Christoffer Taxell
10969:                                    1989 vp. -    KK n:o 67                                     3
10970: 
10971: 
10972: 
10973: 
10974:                             Tili Riksdagens Herr Talman
10975:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      även privata skolor som vad gäller sin peda-
10976: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse      gogiska inriktning avviker från grundskolan
10977: av den 24 februari 1989 tili vederbörande        skall kunna inkluderas i det kommunala skol-
10978: medlem av statsrådet översänt en avskrift av     väsendet. Det föreslås att skolorna på basis av
10979: följande av riksdagsman Keijo Jääskeläinen       avtal mellan kommunen och skolans upprätt-
10980: undertecknade spörsmål nr 67:                    hållare inkluderas i det kommunala skolväsen-
10981:                                                  det såsom skolor som ersätter grundskolan.
10982:                                                  Det skulle bli tillåtet för skolorna att avvika
10983:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen        från vissa sådana föreskrifter i grundskolelag-
10984:        vidta för att Rudolf Steiner -skolan i    stiftningen som reglerar förvaltningen av och
10985:        Rovaniemi skall bli en sådan alternativ   undervisningen i skolorna.
10986:        skolform som faller inom ramen för           Enligt undervisningsministeriets uppskatt-
10987:        statsandel?                               ning kommer åtminstone i begynnelseskedet
10988:                                                  främst de nuvarande "Steiner-skolor" som fal-
10989:                                                  ler utanför ramen för lagen om Steiner-skola
10990:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     att bli skolor som ersätter grundskolan. Rudolf
10991: samt anföra följande:                            Steiner-skolans i Rovaniemi ställning kommer
10992:   Undervisningsministeriet har börjat bereda     då att bero av ett eventuellt avtal mellan
10993: en ändring av grundskolelagstiftningen så att    skolans upprätthållare och Rovaniemi stad.
10994:     Helsingfors den 3 april 1989
10995: 
10996:                                                     Undervisningsminister Christoffer Taxell
10997:                                              1989 vp.
10998: 
10999: Kirjallinen kysymys n:o 68
11000: 
11001: 
11002: 
11003: 
11004:                                  Helle: Outokumpu Oy:tä ja La Escondida -kaivoshanketta
11005:                                      koskevan salassapitopäätöksen peruuttamisesta
11006: 
11007: 
11008:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11009: 
11010:    Eduskunnan perustuslakivaliokunta on to-        kivän hallintokäytännön kannalta tulisi kiinnit-
11011: dennut tutkittuaan allekirjoittaneen ja seitse-    tää tarvittavaa huomiota kehitettäessä salaisten
11012: män muun edustajan laatiman kirjelmän siitä,       asioiden käsittelyä valtioneuvoston yleisistun-
11013: syyllistyikä valtioneuvosto 22.6.1988 tekemäs-     nossa.
11014: sään takauspäätöksessä La Escondida -yhtiölle         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11015: ja sen sa1aamisessa lainvastaisuuksiin,            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
11016:    - että salassapitomääräyksen antamisen vä-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11017: littömänä tavoitteena oli turvata Outokumpu        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11018: Oy:n asema käynnissä olleissa neuvotteluissa,                Milloin Hallitus aikoo peruuttaa 25
11019: ja                                                        vuodeksi tekemänsä salassapitopäätök-
11020:    - että laissa säädetyn (25 vuoden) pituista            sen, joka koskee Outokumpu Oy:lle
11021: salassapitoaikaa ei voida pitää välttämättömä-            myönnettyä takausta La Escondida
11022: nä tämän tarkoituksen saavuttamiseksi sellais-            -kaivoshankkeen toteuttamiseksi ja
11023: ten seikkojen osalta, kuten tieto asian esillä-           asian käsittelyä valtioneuvostossa, ja
11024: otosta valtioneuvostossa ja silloin toimitetusta             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11025: äänestyksestä.                                            ryhtyä valtioneuvoston oman salaamis-
11026:    Edelleen perustuslakivaliokunta kiinnitti              käytännön selkeyttämiseksi ja yhden-
11027: huomiota siihen, että yksittäisen salassapito-            mukaistamiseksi niin, että lakia salaa-
11028: määräyksen perustelemiseen ja laajuuteen sekä             misratkaisujen osalta sovelletaan yh-
11029: määräykseen liittyvän salassapitoajan oikea-              denmukaisin perustein eri hallinnonalo-
11030:  suhtaisuuteen muun muassa avoimuuteen pyr-               ja koskevissa päätöksissä?
11031: 
11032:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1989
11033: 
11034:                                             Esko Helle
11035: 
11036: 
11037: 
11038: 
11039: 2900100
11040: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 68
11041: 
11042: 
11043: 
11044: 
11045:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11046:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Tämän johdosta ja sen perusteella, mitä edellä
11047: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       on todettu sekä ottaen huomioon, ettei muilta
11048: olette 24 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn          osin ole tullut esiin mitään sellaista uutta, joka
11049: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        perustelisi selostetun päätöksen muuttamista,
11050: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       hallitus katsoo, ettei ko. salassapitopäätöksen
11051: edustaja Esko Helteen näin kuuluvasta kirjal-       peruuttamiseen ole syytä ryhtyä.
11052: lisesta kysymyksestä n:o 68:                           Outokumpu Oy:tä koskevan päätöksen an-
11053:                                                     tamisen jälkeen valtioneuvoston oikeuskansleri
11054:           Milloin Hallitus aikoo peruuttaa 25       antoi 19.9.1988 valtioneuvoston pyynnöstä sel-
11055:        vuodeksi tekemänsä salassapitopäätök-        vityksen salaisten asioiden käsittelystä valtio-
11056:        sen, joka koskee Outokumpu Oy:lle            neuvoston yleisistunnossa. Oikeuskanslerin sel-
11057:        myönnettyä takausta La Escondida             vityksen perusteella valtioneuvoston kanslia
11058:        -kaivoshankkeen toteuttamiseksi ja           uusi 20.12.1988 valtioneuvoston esittelijän op-
11059:        asian käsittelyä valtioneuvostossa, ja       paan asiakirjojen julkisuutta ja salassa pidettä-
11060:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       vien asioiden esittelyä koskevat jaksot. Uusi-
11061:        ryhtyä valtioneuvoston oman salaamis-        tuilla ohjeilla on pyritty entistä tarkemmin
11062:        käytännön selkeyttämiseksi ja yhden-         selvittämään julkisten asiakirjojen, ei-julkisten
11063:        mukaistamiseksi niin, että lakia salaa-      asiakirjojen ja salassa pidettävien asiakirjojen
11064:        misratkaisujen osalta sovelletaan yh-        luonnetta sekä niitä koskevia säännöksiä. Oh-
11065:        denmukaisin perustein eri hallinnonalo-      jeissa selvitetään erikseen lailla, asetuksella ja
11066:        ja koskevissa päätöksissä?                   tasavallan presidentin tai valtioneuvoston pää-
11067:                                                     töksellä salaisiksi määrätyt asiat.
11068:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Erityistä huomiota on kiinnitetty salassapi-
11069: vasti seuraavaa:                                    tovelvollisuuden sisältöön valtioneuvostossa.
11070:                                                     Uusissa ohjeissa on korostetusti kiinnitetty
11071:    Kirjallisessa kysymyksessä selostetuista edus-   huomiota siihen, että kun valtioneuvosto aikoo
11072: kunnan perustuslakivaliokunnan antamista tie-       määrätä asian tai asiakirjan salassa pidettäväk-
11073: doista ilmenee, että valtioneuvoston päätös,        si, tällaista päätöstä valmisteltaessa on otettava
11074: joka koski Outokumpu Oy:lle myönnettyä ta-          huomioon, minkä intressin suojaamiseksi salas-
11075: kausta La Escondida -kaivoshanketta varten,         sapitopäätös tehdään ja missä laajuudessa suo-
11076: määrättiin salassa pidettäväksi ensisijaisesti      jaus vaatii salassa pitämistä. Siten salassa
11077: mainitun yhtiön aseman turvaamiseksi käyn-          pidettäväksi voidaan määrätä asia kokonaisuu-
11078: nissä olleissa neuvotteluissa. Asian laadusta       dessaan, jolloin salaisena on pidettävä päätös
11079: johtuu, että selostetuntyyppisen päätöksen pe-      ja asiaan liittyvät asiakirjat, osa asiasta, ainoas-
11080: rusteena olevissa asiakirjoissa voi esiintyä tie-   taan asiaan liittyvät asiakirjat tai tietty asiakir-
11081: toja, kuten tietoja luoton ehdoista, jotka myös     ja, esimerkiksi muistio.
11082: neuvottelutilanteen päättymisen jälkeen voivat         Uusien ohjeiden mukaan valtioneuvoston
11083: olla asianomaisen yhtiön liiketoimen ja kan-        salaiseksi määräämispäätös on tehtävä niin
11084: sainvälisen kilpailutilanteen kannalta sellaisia,   täsmällisenä, ettei sen sisällöstä jälkeenpäin
11085: ettei niitä pidä antaa julkisuuteen.                synny epätietoisuutta. Ohjeissa kiinnitetään eri·
11086:    Mitä tulee salassapitopäätöksen asian esil-      tyistä huomiota siihen, että salassapidon syy on
11087: läoloa valtioneuvostossa ja siellä toimitettua      todettava selkeästi, esimerkiksi maanpuolus·
11088: äänestystä koskevaan osaan, voidaan todeta,         tuksen etu tai tietosuojan varmistaminen, ettil
11089: että päätös tältä osin on osittain eduskunnan       salassapidon rajoitukset ilmaistaan tyhjentäväs·
11090: perustuslakivaliokunnan julkisuuteen antamien       ti, esimerkiksi mihin saakka päätös on voimas·
11091: tietojen perusteella menettänyt merkityksensä.      sa tai, että asia voidaan julkaista viranomaiser
11092:                                       1989 vp. -    KK n:o 68                                      3
11093: 
11094: luvalla, ja että salassapidon kohde on täsmäl-      telyssä päästään eri hallinnonalojen osalta sel-
11095: lisesti ilmaistu, esimerkiksi määrätty asiakirja.   keään ja yhdenmukaiseen käytäntöön, jossa
11096:    Edellä selostetuilla uusilla ohjeilla hallitus   aina ensisijaisesti otetaan huomioon asiakirjo-
11097: toivoo, että salassa pidettävien asioiden käsit-    jen julkisuutta koskeva pääperiaate.
11098: 
11099:     Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1989
11100: 
11101:                                                                          Ministeri Ilkka Kanerva
11102: 4                                    1989 vp. -    KK n:o 68
11103: 
11104: 
11105: 
11106: 
11107:                              Tili Riksdagens Herr Talman
11108: 
11109:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        beaktande av att det inte 1 ovriga avseenden
11110: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        framkommit någonting sådant nytt som skulle
11111: av den 24 februari 1989 tili vederbörande          motivera en ändring av beslutet, anser regering-
11112: medlem av statsrådet översänt avskrift av          en att det inte finns orsak att upphäva sekre-
11113: följande av riksdagsman Esko Helle underteck-      tess beslutet.
11114: nade spörsmål nr 68:                                  Efter beslutet gäliande Outokumpu Oy av-
11115:                                                    gav justitiekanslern vid statsrådet 19.9.1988 på
11116:           När ämnar Regeringen upphäva sitt        begäran av statsrådet en utredning om behand-
11117:        sekretessbeslut för 25 år gällande den      lingen av hemliga ärenden vid statsrådets ali-
11118:        borgen som beviljats Outokumpu Oy           männa sammanträde. På basen av justitiekans-
11119:        för genomförande av gruvprojektet La        lerns utredning reviderade statsrådets kansli
11120:        Escondida och gäliande behandlingen         20.12.1988 de avsnitt i handboken för föredra-
11121:        av ärendet i statsrådet, samt               gande vid statsrådet vilka handlar om hand-
11122:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     lingars offentlighet och föredragningen av ären-
11123:        ta för att klargöra och förenhetliga        den som skali hemlighålias. Syftet med de
11124:        statsrådets egen sekretesspraxis så att     reviderade anvisningarna har varit att mer
11125:        lagen skulle tiliämpas på enhetliga         ingående än förut klargöra karaktären av
11126:        grunder oberoende av vilket förvalt-        offentliga handlingar, ickeoffentliga handlingar
11127:        ningsområde ett sekretessbeslut gälier?     och handlingar som skali hemlighålias samt
11128:                                                    stadgandena om dessa. I anvisningarna redo-
11129:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      görs särskilt för ärenden som i lag elier
11130: samt anföra följande:                              förordning eller genom beslut av republikens
11131:                                                    president elier statsrådet har förklarats hemli-
11132:    Av de uppgifter som redogörs för i spörsmå-     ga.
11133: let och som lämnats av riksdagens grundlags-          Särskild uppmärksamhet har fästs vid inne-
11134: utskott framgår att syftet med att sekretessbe-    håliet av sekretessen i statsrådet. 1 de nya
11135: lägga statsrådets beslut om att bevilja Outo-      anvisningarna har starkt betonats att när stats-
11136: kumpu Oy borgen för gruvprojektet La Escon-        rådet ämnar sekretessbelägga ett ärende elier en
11137: dida främst var att trygga bolagets ställning i    handling skall vid beredningen av beslutet om
11138: de förhandlingar som pågick. Av sakens natur       detta beaktas vilket intresse sekretessbeslutet
11139: följer att det i de handlingar som ligger tili     avser att skydda och i viiken omfattning
11140: grund för ett beslut av ovan nämnd art kan         skyddet fordrar sekretess. Sålunda kan statsrå-
11141: förekomma uppgifter, t.ex. uppgifter om vili-      det antingen sekretessbelägga ett ärende i dess
11142: koren för borgen, vilka även sedan förhand-        helhet, varvid beslutet och de handlingar som
11143: lingarna avslutats kan vara av sådan art att de    ansluter sig tili ärendet skall hålias hemliga,
11144: med tanke på bolagets affärsverksamhet och         eller en del av ärendet, bara de handlingar som
11145: internationella konkurrensläge inte bör offent-    ansluter sig tili ärendet elier en viss handling,
11146: liggöras.                                          t.ex. en promemoria.
11147:    1 fråga om den del som gälier behandlingen         Enligt de nya anvisningarna skall statsrådets
11148: i statsrådet av det ärende som sekretessbeslutet   sekretessbeslut preciseras så noga att det inte
11149: avsåg och den röstning som där företogs, kan       senare kan uppstå ovisshet om dess innehåll. 1
11150: konstateras att beslutet i detta avseende har      anvisningarna fåsts särskild uppmärksamhet
11151: förlorat sin betydelse, delvis på grund av         vid att orsaken tili hemlighåliandet skall anges
11152: uppgifter som riksdagens grundlagsutskott          klart, t.ex. försvarets intresse eller tryggande av
11153: lämnat tili offentligheten. På grund härav och     datasekretessen, samt att begränsningarna av
11154: med stöd av vad som anförts ovan samt med          sekretessen skall uttryckas uttömmande, t.ex.
11155:                                       1989 vp. -     KK n:o 68                                     5
11156: 
11157: hur länge beslutet är i kraft eller att ärendet        Med de ovan relaterade nya anvisningarna
11158: kan offentliggöras med tillstånd av en myndig-       önskar regeringen att man vid behandlingen av
11159: het, och att föremålet för sekretessbeslutet skall   ärenden som skall hemlighållas når en klar och
11160: vara noggrant angivet, t.ex. en bestämd hand-        enhetlig praxis för de olika förvaltningsområde-
11161: ling.                                                na så att huvudprincipen om handlingars of-
11162:                                                      fentlighet alltid beaktas i främsta rummet.
11163:      Helsingfors den 30 mars 1989
11164: 
11165:                                                                           Minister Ilkka Kanerva
11166:                                               1989 vp.
11167: 
11168: Kirjallinen kysymys n:o 69
11169: 
11170: 
11171: 
11172: 
11173:                                  Elo ym.: Kevyen liikenteen väylien rakentamisesta Potista
11174:                                      Kaanaaseen ja Mäntyluotoon
11175: 
11176: 
11177:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11178:    Pihlavasta on rakentunut Meri-Porin keskus.      nei kulkevat työhön polkupyörällä jopa Ulvi-
11179: Koulut, uimahalli, sisäliikuntatilat, suuret päi-   lasta asti varsinkin kesäaikana, mutta myös
11180: vittäistavarakaupat, pankit, kirkko, apteekki ja    talvipyöräilijöiden lukumäärä on kasvussa.
11181: monet muut palvelut sijaitsevat siellä.                Pyörätie olisi erittäin tarpeellinen niin van-
11182:    Näiden palveluiden käyttö Mäntyluodon-           han maantien kuin pikatienkin varteen. Siksi
11183: Kaanaan suunnalta tapahtuu suurelta osin            tulisi nopeasti ryhtyä toimenpiteisiin kevyen
11184: pyöräillen. Kapea vanha maantie ja vilkkaasti       liikenteen väylän saamiseksi yhtenäisenä Potis-
11185: liikennöity pikatie ovat molemmat turvauomia        ta Kaanaaseen ja aina Mäntyluotaan asti.
11186: kevyen liikenteen kulkuväyliä. Kesäaikana ja           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11187: varsinkin aurinkoisina päivinä Yyteriin pyöräi-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11188: lee Porin ja Pihlavan suunnasta satoja, joskus      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11189: jopa tuhansia auringon paistetta palvomaan          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11190: saapuvia ihmisiä. Yyterin alueen käynnissä
11191: oleva voimakas kehittyminen lisää liikennettä                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11192: vielä voimakkaasti.                                        ryhtyä yhtenäisen kevyen liikenteen ver-
11193:    Kaanaan-Mäntyluodon alueella sijaitsee                  koston luomiseksi Parista Kaanaaseen
11194: myös suuria teollisuuslaitoksia ja satama. Mo-             ja Mäntyluotoon?
11195:     Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1989
11196: 
11197:           Mikko Elo                    Timo Roos                      Raila Aho
11198:           Maunu Kohijoki               Kalevi Lamminen                Timo Laaksonen
11199: 
11200: 
11201: 
11202: 
11203: 2900100
11204: 2                                   1989 vp. -    KK n:o 69
11205: 
11206: 
11207: 
11208: 
11209:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11210:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     todennut kysytyn väylän tarpeelliseksi. Väylän
11211: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     sijoittumista maastoon on alustavasti selvitetty
11212: olette 24 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn        Porin Mäntyluodon tiestä laaditussa yleissuun-
11213: kirjeenne n:o 241 ohella toimittanut valtioneu-   nitelmassa. Yksityiskohtaista rakentamissuun-
11214: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      nitelmaa ei ole tehty.
11215: kansanedustaja Mikko Elon ym. näin kuulu-            Turun tie- ja vesirakennuspiirin alueella on
11216: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 69:          kuitenkin runsaasti vielä kiireellisempiä kevyen
11217:                                                   liikenteen väylän rakentamistarpeita. Tämän
11218:                                                   vuoksi hanke ei sisälly lähivuosien toteuttamis-
11219:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    ohjelmiin. Tie- ja rakennussuunnitelmia ei tällä
11220:        ryhtyä yhtenäisen kevyen liikenteen ver-   hetkellä ole rahoituksellisista syistä mahdollista
11221:        koston luomiseksi Porista Kaanaaseen       laatia ohjelmiin sisältymättömistä hankkeista.
11222:        ja Mäntyluotoon?                              Tie- ja vesirakennuslaitos tulee tarkoin seu-
11223:                                                   raamaan Meri-Porin rakentamisen vaikutusta
11224:                                                   liikenneolosuhteisiin ja tarvittaessa muutta-
11225:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      maan ohjelmia ja laatimaan sen jälkeen kysy-
11226: vasti seuraavaa:                                  tyn väylästön tie- ja rakennussuunnitelmat yh-
11227:   Tie- ja vesirakennuslaitos on selvityksissään   dessä Porin kaupungin kanssa.
11228: 
11229:     Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1989
11230: 
11231:                                                              Liikenneministeri Pekka Vennamo
11232:                                      1989 vp. -     KK n:o 69                                     3
11233: 
11234: 
11235: 
11236: 
11237:                              Tili Riksdagens Herr Talman
11238:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         gas i terrängen har preliminärt utretts i en
11239: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse         översiktsplan som gäller vägen Bjömeborg-
11240: nr 241 av den 24 februari 1989 tili vederböran-     Mäntyluoto. Någon detaljerad byggnadsplan
11241: de medlem av statsrådet översänt avskrift av        har inte uppgjorts.
11242: följande av riksdagsman Mikko Elo m.fl. un-            Inom Åbo väg- och vattenbyggnadsdistrikts
11243: dertecknade spörsmål nr 69:                         område finns dock på många håll ett ännu
11244:                                                     mera brådskande behov av trafikleder för den
11245:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           lätta trafiken. Därför ingår projektet inte i de
11246:        vidta för att ett enhetligt nät av trafik-   närmaste årens utbyggnadsprogram. På grund
11247:        leder för lätt trafik skall kunna skapas     av finansiella skäl är det inte möjligt att för
11248:        från Bjömeborg tili Kaanaa och Män-          närvarande uppgöra väg- och byggnadsp1aner
11249:        tyluoto?                                     för projekt som inte ingår i programmen.
11250:                                                        Väg- och vattenbyggnadsdistriktet kommer
11251:                                                     noggrant att följa med hur byggande av Meri-
11252:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       Pori inverkar på trafikförhållandena. Vid be-
11253: samt anföra följande:                               hov kommer väg- och vattenbyggnadsdisriktet
11254:    Väg- och vattenbyggnadsverket har i sina         att ändra programmen samt därefter tillsam-
11255: utredningar konstaterat att den efterfrågade        mans med Bjömeborgs stad uppgöra bygg-
11256: trafikleden är nödvändig. Hur den skall anläg-      nadsplaner för de efterfrågade trafikledema.
11257:     Helsingfors den 21 mars 1989
11258: 
11259:                                                                  Trafikminister Pekka Vennamo
11260:                                              1989 vp.
11261: 
11262: Skriftligt spörsmål nr 70
11263: 
11264: 
11265: 
11266: 
11267:                                  Renlund m.fl.: Om angivande av orternas officiella namn på
11268:                                     vägskyltarna
11269: 
11270: 
11271:                              Tili Riksdagens Herr Talman
11272:    Vägskyltningen i Finland är såväl ur princi-    enlighet med kommunens språkförhällanden är
11273: pen om jämlik språkbehandling som ur turist-       korrekt. Men då det gäller den information
11274: synvinkel snedvriden. Trafikministeriet har        skyltarna ger vid riksvägarna är förordnings-
11275: med stöd av paragraf 50 i vägtrafiklagen av        texten bristfällig. Vi anser att det inte är
11276: den 3 april 1981 (267 /81) och paragraf 54 i       ändamålsenligt att informationsmärken endast
11277: vägtrafikförordningen av den 5 mars 1982           i svenska kommuner skall vara på två språk.
11278: (182/82) utfärdat beslut om trafikanordningar      Det skulle vara viktigare att, oberoende av var
11279: (203/82). I enlighet med paragraf 10 i trafik-     skylten finns, alla ortnamn skylten informerar
11280: ministeriets beslut skall frågan om vilket språk   om skulle skrivas ut. Exempel på dagens
11281: som skall användas på vägmärke och tilläggs-       ologiska system är den skyltning, som finns vid
11282: skylt avgöras av språkförhållandena i den          riksväg nr 1 vid Salo, som visar vägen tili
11283: kommun där märket befinner sig. I enlighet         Ekenäs. På skylten står det enbart Tammisaari.
11284: härmed skall texten på vägmärke eller på           Något missvisande såväl med tanke på turister
11285: tilläggsskylt tili detta i enspråkig kommun vara   som med tanke på principen om jämlik språk-
11286: enspråkig i överensstämmelse med kommunens         behandling. Liknande exempel har vi också på
11287: språk och i tvåspråkig kommun tvåspråkig           stamväg nr 67, där man enbart skyltar med
11288: med kommunens majoritetsspråk överst. Med          Uusikaarlepyy.
11289: avvikelse härifrån skall dock informationsmär-        Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
11290: ke, som anger vägens riktning, vid huvud- och      ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
11291: stamväg samt vid motorväg och motortrafikled       skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
11292: inom enspråkigt svensk kommun också vara           ställa följande spörsmål:
11293: försett med finskspråkig text nedanför den
11294: svenskspråkiga. Detta enligt lag och förord-                Vilka åtgärder tänker Regeringen
11295:                                                           vidta för att vägskyltarna vid våra
11296: ning.
11297:                                                           huvudvägar skall ange orternas alla
11298:   Vi undertecknade anser att skyltningen                  officiella namn?
11299:      Helsingfors den 28 februari 1989
11300: 
11301:           Boris Renlund                 Håkan Nordman               Gunnar Jansson
11302:           Ole Wasz-Höckert              Elisabeth Rehn              Per-Henrik Nyman
11303:                                         Gustav Björkstrand
11304: 
11305: 
11306: 
11307: 
11308: 2900100
11309: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 70
11310: 
11311: Kirjallinen kysymys n:o 70                                                                Suomennos
11312: 
11313: 
11314: 
11315: 
11316:                                  Renlund ym.: Paikkakuntien virallisten mmten ilmoittamisesta
11317:                                      liikennemerkeissä
11318: 
11319: 
11320:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11321:    Tienviitoitus on Suomessa sekä kielien yh-       maatioon valtateiden varsilla, asetusteksti on
11322: denvertaisuutta koskevan periaatteen mukai-         puutteellinen. Emme pidä tarkoituksenmukai-
11323: sesti että matkailun kannalta vinoutunut. Lii-      sena sitä, että opastemerkit olisivat kaksikieli-
11324: kenneministeriö on 3 päivänä huhtikuuta 1981        siä ainoastaan ruotsinkielisissä kunnissa. Tär-
11325: annetun tieliikennelain (267 /81) 50 §:n nojalla    keämpää olisikin, että siitä riippumatta, missä
11326: sekä 5 päivänä maaliskuuta 1982 annetun             merkki sijaitsee, kaikki paikannimet, joista
11327: tieliikenneasetuksen (182/82) 54 §:n nojalla an-    merkki tiedottaa, kirjoitettaisiin siihen. Esi-
11328: tanut päätöksen liikenteenohjauslaitteista (203/    merkkinä nykyisestä epäloogisesta tilanteesta
11329: 82). Liikenneministeriön päätöksen 10 §:n mu-       on valtatiellä n:o 1 Salon kohdalla oleva
11330: kaan ratkaisevat liikennemerkissä ja sen lisäkil-   merkki, joka osoittaa tien Tammisaareen. Mer-
11331: vessä käytettävän tekstin kielen sen kunnan         kissä on ainoastaan suomenkielinen teksti
11332: kielisuhteet, jossa merkki sijaitsee. Tämän mu-     Tammisaari. Tämä on jossain määrin harhaan-
11333: kaan tulee liikennemerkissä tai sen lisäkilvessä    johtavaa sekä matkailijoiden kannalta että yh-
11334: käytettävän tekstin olla yksikielisessä kunnassa    denvertaisen kielen kohtelun periaatetta ajatel-
11335: yksikielinen kunnan kielen mukaan ja kaksikie-      len. Vastaavia esimerkkejä on myös kantatiellä
11336: lisessä kunnassa kaksikielinen, kunnan enem-        n:o 67, jossa merkissä ilmoitetaan vain Uusi-
11337: mistökieli ylempänä. Poikkeuksena tästä tulee       kaarlepyy.
11338: kuitenkin yksikielisessä ruotsinkielisessä kun-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11339: nassa sijaitsevalla valta- ja kantatiellä sekä      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11340: moottori- ja moottoriliikennetiellä olla myös       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11341: suomenkielinen teksti tien suuntaa osoittavassa     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11342: opastusmerkissä ruotsinkielisen tekstin alapuo-
11343: lella. Näin siis lain ja asetuksen mukaan.                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11344:    Me allekirjoittaneet pidämme kunnan kieli-              ryhtyä, jotta liikennemerkeissä päätei-
11345: suhteiden mukaisia liikennemerkkejä oikeina.               demme varsilla ilmoitettaisiin paikka-
11346: Mutta mitä tulee merkkien antamaan infor-                  kuntien kaikki viralliset nimet?
11347:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1989
11348: 
11349:          Boris Renlund                 Håkan Nordman                  Gunnar Jansson
11350:          Ole Wasz-Höckert              Elisabeth Rehn                 Per-Henrik Nyman
11351:                                        Gustav Björkstrand
11352:                                       1989 vp. -     KK n:o 70                                       3
11353: 
11354: 
11355: 
11356: 
11357:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11358:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       säännöksellä. Tämä poikkeussäännös koskee
11359: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vain valta- ja kantateitä sekä moottori- ja
11360: olette 28 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn           moottoriliikenneteitä. Poikkeussäännöksen so-
11361: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         veltaminen tulee kysymykseen erittäin harvois-
11362: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        sa tapauksissa ja siitä aiheutuvat lisäkustan-
11363: edustaja Renlundin ym. näin kuuluvasta kirjal-       nukset viitoituksen täydentämiseksi ovat hyvin
11364: lisesta kysymyksestä n:o 70:                         pienet.
11365:                                                         Periaatteessa olisi johdonmukaista, jos aina
11366:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        opastuksessa käytettäisiin sekä suomen- että
11367:        ryhtyä, jotta liikennemerkeissä päätei-       ruotsinkielisiä nimiä. Tämän periaatteen nou-
11368:        demme varsilla ilmoitettaisiin paikka-        dattamisesta aiheutuu kuitenkin kaksi pääon-
11369:        kuntien kaikki viralliset nimet?              gelmaa: Toisaalta viittoihin ja suunnistustaului-
11370:                                                      hin tulee lisää tekstiä, toisaalta tästä aiheutuu
11371:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          lisäkustannuksia.
11372: taen seuraavaa:                                         Tienkäyttäjän mahdollisuudet lukea Ja
11373:                                                      omaksua hänelle liikennemerkein annettu in-
11374:    Liikenneministeriö on 3 päivänä huhtikuuta        formaatio ovat rajoitetut. Mitä useampi nimi
11375: 1981 annetun tieliikennelain (267 /81) 50 §:n        viittoihin tai suunnistustauluihin sisällytetään,
11376: nojalla sekä 5 päivänä maaliskuuta 1982 anne-        sitä suuremmalla todennäköisyydellä häneltä
11377: tun tieliikenneasetuksen (182/82) 54 §:n nojalla     jää huomaamatta muuta tärkeää informaatiota
11378: antanut päätöksen liikenteen ohjauslaitteista        liikennemerkeistä tai muusta liikenteestä. Lii-
11379: (203/82). Liikenneministeriön päätöksen 10 §:n       kenneministeriö haluaa tässä yhteydessä viitata
11380: mukaan ratkaisevat liikennemerkissä ja sen           Pohjoismaiden ministerineuvoston suosituksiin
11381: lisäkilvessä käytettävän tekstin kielen sen kun-     n:ot 41 ja 42/87, joissa kiinnitetään huomiota
11382: nan kielisuhteet, jossa merkki sijaitsee. Tämän      liikennemerkkijärjestelmän       yksinkertaistami-
11383: mukaan tulee liikennemerkissä tai sen lisäkil-       seen. Tähän liittyviä pohjoismaisia projekteja
11384: vessä käytettävän tekstin olla yksikielisessä        onkin käynnistymässä.
11385: kunnassa yksikielinen kunnan kielen mukaan              Valtioneuvoston päätöksessä virka- ja itse-
11386: ja kaksikielisessä kunnassa kaksikielinen, kun-      hallintoalueiden kielellisestä jaotuksesta (1111/
11387: nan enemmistökieli ylempänä. Poikkeuksena            82) määrättyjen kaksikielisten paikkakuntien
11388: tästä tulee kuitenkin yksikielisessä ruotsinkieli-   virallisten nimien lisäämisestä valta- ja kanta-
11389: sessä kunnassa sijaitsevalla valta- ja kantatiellä   teiltä luettaviin opastusmerkkeihin aiheutuisi
11390: sekä moottori- ja moottoriliikennetiellä olla        noin 4 milj. markan kustannukset. Opastus-
11391: myös suomenkielinen teksti tien suuntaa osoit-       merkkien muutokset koskisivat Uudenmaan,
11392: tavassa opastusmerkissä ruotsinkielisen tekstin      Turun, Hämeen, Kymen, Keski-Pohjanmaan,
11393: alapuolella.                                         Oulun ja Kainuun tie- ja vesirakennuspiirejä.
11394:    Kielilain (148/22) periaatteiden noudattami-         Mikäli opastusmerkkeihin lisättäisiin myös
11395: seksi riittäisi, että liikennemerkissä tai sen       yksikielisten paikkakuntien viralliset suomen-
11396: lisäkilvessä käytettäisiin vain kyseisen kunnan      ja ruotsinkieliset nimet, jotka on määrätty
11397: virallisia kieliä. Koska viitoitusta tarvitseva      valtioneuvoston päätöksessä virka- ja itsehal-
11398: matkailija usein käyttää apunaan tiekarttoja,        lintoalueiden sekä eräiden liikennepaikkojen
11399: saattaa hänelle tulla suuria vaikeuksia oikean       nimistä (1052/82), kustannukset olisivat aina-
11400: reitin löytämisessä, jos hänen reittinsä kulkee      kin 20 milj. markkaa. Opastusmerkkien muu-
11401: ruotsinkielisen paikkakunnan kautta ja kartas-       tokset koskisivat kaikkia tie- ja vesirakennus-
11402: sa oleva suomenkielinen nimi jää kesken mat-         piirejä.
11403:  kaa pois tienviitoista ja suunnistustauluista.         Liikenneministeriö pyrkii jatkuvasti kehittä-
11404: Tämän vuoksi on liikenneministeriö täydentä-         mään yleisten teiden viitoitusta siten, että se
11405:  nyt omia ohjeitaan edellä mainitulla poikkeus-      liikenneturvallisuusnäkökohdat huomioon ot-
11406: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 70
11407: 
11408: taen parhaalla mahdollisella tavalla palvelisi      miseen liittyviä ongelmia, jotka edellyttäisivät
11409: matkailijoita. Ministeriön tietoon ei kuitenkaan    paikkakuntien kaikkien virallisten nimien il-
11410: ole tullut sellaisia matkailijoiden suunnistautu-   moittamista pääteiden viitoituksessa.
11411:     Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1989
11412: 
11413:                                                               Liikenneministeri Pekka Vennamo
11414:                                      1989 vp. -     KK n:o 70                                      5
11415: 
11416: 
11417: 
11418: 
11419:                               Tili Riksdagens Herr Talman
11420:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         och motortrafikleder. Tiliämpningen av detta
11421: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         undantagsstadgande kommer i fråga i ytterst
11422: av den 28 februari 1989 tili vederbörande           sällsynta fall och de merkostnader som det
11423: medlem av statsrådet översänt avskrift av           medför för kompletteringen av vägvisningen är
11424: följande av riksdagsman Renlund m.fl. under-        mycket små.
11425: tecknade spörsmål nr 70:                               1 princip vore det ändamålsenligt om både
11426:                                                     finska och svenska namn alltid användes vid
11427:          Vilka åtgärder tänker Regeringen           informationen. Att iaktta denna princip medför
11428:        vidta för att vägskyltarna vid våra          dock två stora problem: Å ena sidan blir det
11429:        huvudvägar skall ange orternas alla          mera text på vägvisarna och orienteringstavlor-
11430:        officiella namn?                             na, och å andra sidan medför det merkostna-
11431:                                                     der.
11432:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          En vägtrafikants möjligheter att läsa och
11433: samt anföra följande:                               tillägna sig den information han får genom
11434:                                                     vägmärken är begränsade. Ju flera namn som
11435:    Trafikministeriet har med stöd av 50 § väg-      finns på vägvisarna och orienteringstavlorna,
11436: trafiklagen av den 3 april 1981 (267 /81) och       desto större är sannolikheten att han inte
11437: 54 § vägtrafikförordningen av den 5 mars 1982       lägger märke tili annan viktig information om
11438: (182/82) utfärdat ett beslut om trafikanord-        vägmärken eller den övriga trafiken. Trafikmi-
11439: ningar (203/82). Enligt 10 § i trafikministeriets   nisteriet vill i detta sammanhang hänvisa tili
11440: beslut avgörs frågan om vilket språk som skall      Nordiska ministerrådets rekommendationer nr
11441: användas på vägmärke och tilläggsskylt tili         41 och 42/87, där uppmärksamhet fästs vid en
11442: detta av språkförhållandena i den kommun där        förenkling av vägmärkessystemet. Nordiska
11443: märket befinner sig. 1 enlighet härmed skall        projekt i anslutning härtill inleds som bäst.
11444: texten på vägmärke eller tiliäggsskylt tili detta      Skulle de officiella namn på tvåspråkiga
11445: i enspråkig kommun vara enspråkig i överens-        orter som fastställts i statsrådets beslut om den
11446: stämmelse med kommunens språk och i två-            språkliga indelningen av ämbetsdistrikt och
11447: språkig kommun tvåspråkig med kommunens             självstyrelseområden (1111/82) tillfogas på de
11448: majoritetsspråk överst. Med avvikelse härifrån      informationsmärken som finns vid huvud- och
11449: skall dock informationsmärke, som anger vä-         stamvägar, skulle detta medföra kostnader om
11450: gens riktning, vid huvud- och stamväg samt vid      ca 4 milj. mk. Ändringarna på informations-
11451: motorväg och motortrafikled inom enspråkig          märkena skulle gälla Nylands, Åbo, Tavaste-
11452: svensk kommun också vara försett med finsk-         hus, Kymmene, Mellersta Österbottens, Uleå-
11453: språkig text nedanför den svenskspråkiga.           borgs och Kainuu väg- och vattenbyggnadsdi-
11454:    För att följa principerna i språklagen           strikt.
11455: (148/22) skulle det räcka med att endast kom-          Ifall också de officiella finska och svenska
11456: munens officiella språk används på vägmärken        namn på enspråkiga orter som är fastställda i
11457: och tiliäggsskyltar tili dessa. Eftersom en rese-   statsrådets beslut angående ämbetsdistrikts och
11458: när som behöver vägvisning ofta använder            självstyrelseområdens samt vissa trafikplatsers
11459: vägkartor som hjälp, kan han få stora svårig-       namn (1 052/82) skulle tilifogas på informa-
11460: heter att hitta rätt väg, om han skall åka          tionsmärkena, skulle kostnaderna bli åtminsto-
11461: genom en svenskspråkig ort och det finska           ne 20 milj. mk. Ändringarna på informations-
11462: namnet på kartan plötsligt försvinner från          märkena skulle gälla alla väg- och vattenbygg-
11463: vägvisare och orienteringstavlor. Av denna          nadsdistrikt.
11464: anledning har trafikministeriet kompletterat           Trafikministeriet strävar hela tiden efter att
11465: sina egna anvisningar med nämnda undantags-         utveckla vägvisningen vid allmänna vägar så
11466: stadgande. Detta undantagsstadgande gäller          att den med beaktande av trafiksäkerhetssyn-
11467: endast huvud- och stamvägar samt motorvägar         punkter på bästa möjliga sätt betjänar resenä-
11468: 6                                   1989 vp. -    KK n:o 70
11469: 
11470: rerna. Tili ministeriets kännedom har dock inte   att orternas alla officiella namn anges på
11471: kommit några sådana problem i anslutning till     vägvisarna vid huvudvägarna.
11472: resenärernas orientering som skulle förutsätta
11473:     Helsingfors den 5 april 1989
11474: 
11475:                                                               Trafikminister Pekka Vennamo
11476:                                                 1989 vp.
11477: 
11478: Kirjallinen kysymys n:o 71
11479: 
11480: 
11481: 
11482: 
11483:                                    Metsämäki: VR:n palveluiden saatavuuden turvaamisesta Länsi-
11484:                                        Uudenmaan asukkaille
11485: 
11486: 
11487:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11488:    Valtionrautateillä on pitkälle vietyjä suunni-     täjille, esimerkiksi kuukausilipulla matkustavil-
11489: telmia palvelutason parantamiseksi Helsingin-         le paikkalippujen hankkimisessa. Se lisää myös
11490: Turun rataosuudella. Tämä tapahtuisi muutta-          matkustuskustannuksia 30 markkaa jokaista
11491: malla eräitä nykyisiä junavuoroja ns. erikoispi-      työpäivää kohden. Toimenpide, jonka tarkoi-
11492: kajunavuoroiksi, joissa vaaditaan erillinen           tuksena lienee lisätä VR:n palvelujen käyttöä,
11493: paikkalippu a 15 mk.                                  saattaa saada aivan päinvastaisia vaikutuksia
11494:    Palvelutasoa parantamalla VR pyrkii mitä           ja johtaa palvelujen käytön vähenemiseen.
11495: ilmeisimmin saamaan uusia matkustajia mm.                Työmatkaliikenteessä ei myöskään tarvita
11496: Helsingin ja Turun välillä kulkevien liikemies-       palvelutason korottamista, nykyinen taso on
11497: ten keskuudesta. Näiltä osin VR:n pyrkimykset         aivan riittävä. Matka Karjaan ja Helsingin
11498: ovat sekä liikennepoliittisesti että liiketaloudel-   välillä on myös niin lyhyt, n. 75 km, matkus-
11499: lisesti aivan oikeita. Asialla on kuitenkin toinen    tusaika 50 min., ettei parantuneesta palveluta-
11500: puoli, jonka VR näyttää unohtaneen uusien             sosta juuri kerkiä nauttimaan. 15 markan
11501: matkustajaryhmien toivossa.                           ylimääräinen hinta vaikuttaa myös kohtuutto-
11502:                                                       malta näin lyhyellä matkalla.
11503:    Hangon-Tammisaaren-Karjaan radan ju-                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11504: navuoroissa on paljon matkustajia. Useimmat           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
11505: heistä jatkavat matkaansa Karjaalta joko Hel-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11506: sinkiin tai Turkuun. Erikoispikajunavuoroiksi         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11507: ajateltuja junavuoroja käytetään erittäin paljon
11508: myös työmatkaliikenteeseen. Länsi-Uudelta-                      Onko Hallitus tietoinen VR:n suun-
11509: maalta käydään nykyisin paljon töissä Helsin-                nitelmista muuttaa eräitä junavuoroja
11510: gin seudulla. Suuri osa heistä on käyttänyt                  välillä Helsinki-Turku erikoispikaju-
11511: kulkuvälineenään junaa sen matkustusmuka-                    navuoroiksi, ja
11512: vuuden ja nopeuden takia.                                       mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11513:    Mikäli VR:n kaavailemat muutokset toteu-                  ryhtyä turvatakseen Länsi-Uudenmaan
11514: tetaan siten, että ne koskevat myös Karjaan ja               asukkaille VR:n palveluiden saatavuu-
11515: Helsingin välistä liikennettä, se merkitsee suu-             den ilman kohtuuttomia hintojen koro-
11516: ria käytännön vaikeuksia nykyisille junankäyt-               tuksia?
11517:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1989
11518: 
11519:                                            Lauri Metsämäki
11520: 
11521: 
11522: 
11523: 
11524: 2900100
11525: 2                                   1989 vp. -    KK n:o 71
11526: 
11527: 
11528: 
11529: 
11530:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11531:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     pääradoilla. Tavoitteeseen edetään asteittain ja
11532: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     jo 28.5.1989 alkaen lisätään kulkuun yksi uusi
11533: olette 24 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn        juna.
11534: kirjeenne n:o 242 ohella toimittanut valtioneu-      Turusta Helsinkiin kello 8.57 saapuva ja
11535: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      kello 16.07 Helsingistä Turkuun lähtevä pika-
11536: kansanedustaja Metsämäen näin kuuluvasta          juna muuttuu 14.8.1989 erikoispikajunaksi. Ra-
11537: kirjallisesta kysymyksestä n:o 71:                dan valmistuttua se muutetaan InterCity-ju-
11538:                                                   naksi, mikä on tarkoitettu palvelutasoltaan ja
11539:                                                   aikatauluiltaan lähinnä Turusta Helsinkiin
11540:           Onko Hallitus tietoinen VR:n suun-      suuntautuvaa asiointi- ja liikemiesmatkustusta
11541:        nitelmista muuttaa eräitä junavuoroja      varten. Junassa on erikoispikajunien tapaan
11542:        välillä Helsinki-Turku erikoispikaju-      mm. parempi ravintolapalvelu ja kalusto sekä
11543:        navuoroiksi, ja                            pakollinen paikanvaraus.
11544:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        Koska liikenteessä olevien InterCity- ja EP-
11545:        ryhtyä turvatakseen Länsi-Uudenmaan        junien aikataulut sopivat myös säännölliseen
11546:        asukkaille VR:n palveluiden saatavuu-      työmatkaliikenteeseen, on Valtionrautateillä
11547:        den ilman kohtuuttomia hintojen koro-      otettu käyttöön näihin juniin kelpaava kuukau-
11548:        tuksia?                                    silipun lisälippu, joka maksaa IC-junissa 250
11549:                                                   mk ja EP-junissa 150 mk. Tällöin asiakkaan ei
11550:                                                   tarvitse ostaa paikkalippua jokaista matkaa
11551:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-     varten erikseen. Näin menetellään myös ranta-
11552: vasti seuraavaa:                                  radan suhteen.
11553:    Helsingin-Turun välillä on nykyisin liiken-       Kuukausilipun hinta lisämaksuineen jää silti
11554: teessä seitsemän junaa vuorokaudessa molem-       edulliseksi. Välillä Karjaa-Helsinki kyseinen
11555: piin suuntiin. Kokonaismatkustajamäärä on         hinta on 938 mk (bussilla 1 515 mk), välillä
11556: kasvanut viime vuonna noin 34 % edelliseen        Tammisaari-Helsinki 992 mk (bussilla 1 760
11557: vuoteen verrattuna, ja on nyt noin 220 000        mk) ja välillä Hanko-Helsinki 1 073 mk (bus-
11558: vuodessa. Myös läntisen Uudenmaan matkus-         silla 2 215 mk).
11559: tajamäärät ovat voimakkaassa kasvussa.               Kun kertamatkoja varten on Helsingin ja
11560:                                                   Turun välillä edelleenkin käytettävissä seitse-
11561:   Tavoitteena on saada rantarata perusparan-      män lisämaksutonta junaa, merkitsevät rauta-
11562: nettua ja sähköistettyä vuoteen 1994 mennessä.    teiden toimenpiteet tulevaisuudessa Länsi-
11563: Tällöin suunniteltu junamäärä olisi vähintään     Uudenmaan asukkaille matkustuspalvelujen
11564: 10 junaa suuntaansa vuorokaudessa ja muu          parantamista ja monipuolistamista hintatason
11565: palvelutaso olisi samanlainen kuin muillakin      siitä kuitenkaan kohoamatta kohtuuttomasti.
11566:     Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1989
11567: 
11568:                                                             Liikenneministeri Pekka Vennamo
11569:                                      1989 vp. -    KK n:o 71                                      3
11570: 
11571: 
11572: 
11573: 
11574:                              Tili Riksdagens Herr Talman
11575:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Det snälltåg som ankommer från Åbo tili
11576: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        Helsingfors kloekan 8.57 och det snälltåg som
11577: nr 242 av den 24 februari 1989 tili vederböran-    avgår från Helsingfors till Åbo 16.07 ändras
11578: de medlem av statsrådet översänt avskrift av       14.8.1989 till ett specialsnälltåg. Då hanan
11579: följande av riksdagsman Metsämäki underteck-       blivit fårdig ändras det tili ett InterCity tåg,
11580: nade spörsmål nr 71:                               vilket i fråga om servicenivån och tidtabellen
11581:                                                    närmast har avsetts för uppdrags~ och affärs-
11582:                                                    resor från Åbo till Helsingfors. I tågen finns
11583:           Är Regeringen medveten om Stats-         liksom i specialsnälltågen bl.a. bättre restau-
11584:        järnvägarnas planer att ändra vissa         rangservice och bättre materiel samt obligato-
11585:        tågturer mellan Helsingfors och Åbo tili    risk platsreservering.
11586:        specialsnälltågsturer, och                     Eftersom tidtabellerna för de InterCity- och
11587:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     specialsnälltåg som är i trafik även lämpar sig
11588:        ta för att trygga invånarna i västra        för regelbunden arbetsresetrafik har Statsjärn-
11589:        Nyland tillgång tili Statsjärnvägarnas      vägarna tagit i bruk en tiliäggsbiljett tili må-
11590:        tjänster utan orimliga prishöjningar?       nadsbiljetten som är giltig i dessa tåg och som
11591:                                                    kostar 250 mk i IC-tågen och 150 mk i
11592:                                                    specialsnälltågen. Härvid behöver kunden inte
11593:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      köpa platsbiljett särskilt för varje resa. Förfa-
11594: samt anföra följande:                              ringssättet är det samma även på strandbanan.
11595:                                                       Priset för en månadsbiljett med tiliäggsavgif-
11596:    För närvarande är sju tåg i dygnet i trafik     ter är ändå förmånligt. Ifrågavarande pris är
11597: mellan Helsingfors och Åbo, i båda riktning-       938 mk mellan Karis och Helsingfors (1 515
11598: arna. Det totala antalet passagerare ökade         mk med buss), 992 mk mellan Ekenäs och
11599: senaste år ca 34 % jämfört med föregående år       Helsingfors (1 760 mk med buss) och 1 073 mk
11600: och är nu ca 220 000 per år. Också antalet         mellan Hangö och Helsingfors (2 215 mk med
11601: passagerare i västra Nyland har ökat kraftigt.     buss).
11602:    Målet är att grundligt förbättra och elektri-      Då det för engångsresor mellan Helsingfors
11603: fiera strandbanan fram till 1994. Härvid vore      och Åbo fortfarande finns sju tåg utan tiliäggs-
11604: det planerade antalet tåg minst 10 tåg i dygnet    avgift till förfogande, innebär järnvägarnas
11605: i båda riktningarna och den övriga servicenivån    åtgärder att resetjänsterna för invånarna i
11606: vore Iikadan som på andra huvudbanor. Målet        västra Nyland i framtiden förbättras och blir
11607: skall uppnås stegvis och redan räknat från         mångsidigare utan att prisnivån därigenom
11608: 28.5.1989 ökas trafiken med ett nytt tåg.          stiger orimligt.
11609:     Helsingfors den 15 mars 1989
11610: 
11611:                                                                 Trafikminister Pekka Vennamo
11612:                                                 1989 vp.
11613: 
11614: Kirjallinen kysymys n:o 72
11615: 
11616: 
11617: 
11618: 
11619:                                    Haavisto: Julkisissa asiakirjoissa olevien koe-eläintoimintaa kos-
11620:                                        kevien tietojen saamisesta eräässä tapauksessa
11621: 
11622: 
11623:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11624:    Hankkiakseen yhdistyksen toiminnassa tar-          käynnistä lääninhallituksessa julkisiin asiakir-
11625: vittavaa julkista tietoa on Koe-eläinten suojelu      joihin tutustumassa. Jotkut kirjeen vastaanot-
11626: ry. kirjeellään 25.10.1988 pyytänyt läänineläin-      taneista laitoksista ovat panneet sen esille
11627: lääkäreiltä tilastoja tieteellisestä eläinkoetoi-     ilmoitustauluilleen.
11628: minnasta läänin alueella vuosina 1986-1987.              Läänineläinlääkärin välittäessä Kuopion yli-
11629:    Koska asiakirjoja ei ole ollut mahdollisuutta      opiston Valtakunnallisen koe-eläinkeskuksen
11630: tilata postitse, on Koe-eläinten suojelu ry.          johtajalle tiedon yksittäisen opiskelijan tutustu-
11631: 14.12.1988 päivätyllä kirjeellään pyytänyt eräi-      misesta julkisiin asiakirjoihin, ja koe-eläinkes-
11632: tä jäseniään sopimaan läänineläinlääkärin             kuksen johtajan edelleen levittäessä tämän tie-
11633: kanssa ajan ja tutustumaan lääninhallituksessa        don kiertokirjeellään asiasta mahdollisesti kiin-
11634: eläinkoe tilastoihin.                                 nostuneille tahoille on menetelty tavalla, jolla
11635:    Kuopion läänissä näihin julkisiin asiakirjoi-      opiskelumahdollisuuksia taikka työnsaantia
11636: hin tutustuminen on johtanut Kuopion yliopis-         vaikeuttavat "mustat listat" taikka epäviralliset
11637: ton Valtakunnallisen koe-eläinkeskuksen johta-        virkakieltojärjestelmät yleensä syntyvät.
11638: jan Timo Nevalaisen seuraavan sisältöiseen,              Menettely on selvässä ristiriidassa kansalai-
11639: 2.1.1989 Kuopiossa päivättyyn kirjeeseen koe-         sen oikeusturvan ja ainakin henkilörekisterien
11640: eläimiä käyttäville laitoksille, yliopiston rehto-    kokoamisesta annetun lain hengen kanssa. Ku-
11641: rille ja koe-eläintoimikunnan jäsenille:              vatussa tapauksessa yksittäisen opiskelijan
11642:    "Läänineläinlääkärin ilmoituksen mukaan            kiinnostus koe-eläintoimintaa koskeviin kaikil-
11643: ympäristöhygienian opiskelija Sami Toivanen           le avoimiin asiakirjoihin on johtanut kirjeen
11644: on viikolla 4 kopioinut Kuopion lääninhalli-          kautta tapahtuneeseen leimaamiseen koko
11645: tuksessa kaikki saatavissa olleet eläinkoesuun-       opiskeluyhteisössä.
11646: nitelmat. Nykyisen systeemin mukaan kaikki 1.
11647: ja 2. luokan kokeet, joissa ei ole merkitty              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11648: olevan liikesalaisuutta, ovat julkisia asiakirjoja.   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
11649: Teko liittynee Koe-eläinsuojelu ry:n koko             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11650: maassa käynnistämään kampanjaan. Jos tutki-           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11651: jat eivät halua jatkossa suunnitelmiaan kopioi-
11652: tavan, liikesalaisuuskohdan ruksaaminen tar-                    Miten Hallitus suhtautuu siihen, että
11653: joaa tähän mahdollisuuden."                                  viranomainen kysymyksessä esitetyllä
11654:    Paitsi että lyhyessä tekstissä neuvotaan, mi-             tavalla kerää ja levittää tietoa yksityisen
11655: ten lakia asiakirjojen julkisuudesta voidaan                 kansalaisen tutustumisesta koe-eläintoi-
11656: kiertää, siinä levitetään laajalle tieto yhden               mintaa koskeviin lääninhallituksessa
11657: nimeltä mainitun opiskelijan täysin laillisesta              oleviin julkisiin asiakirjoihin?
11658:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1989
11659: 
11660:                                             Pekka Haavisto
11661: 
11662: 
11663: 
11664: 
11665: 290010D
11666: 2                                       1989 vp. -     KK n:o 72
11667: 
11668: 
11669: 
11670: 
11671:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11672:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa             Asiakirjoihin tutustuminen ja niistä jäljentei-
11673: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          den ottaminen on sallittua yleisten asiakirjojen
11674: olette 27 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn             julkisuudesta annetun lain 6 §:n mukaisesti.
11675: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Saman lain 7 a §:n mukaan "viranomainen ei
11676: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          saa vaatia selvitystä tietoa pyytävän henkilöl-
11677: edustaja Pekka Haaviston näin kuuluvasta               lisyydestä eikä siitä, mihin tarkoitukseen tietoa
11678: kirjallisesta kysymyksestä n:o 72:                     pyydetään, ellei tämä ole tarpeen viranomaisen
11679:                                                        harkintavallan kannalta tai sen selvittämiseksi,
11680:            Miten Hallitus suhtautuu siihen, että       onko tiedon antaminen lainmukaista." Nyt
11681:         viranomainen kysymyksessä esitetyllä           kysymyksessä olevassa tapauksessa tietojen ha-
11682:         tavalla kerää ja levittää tietoa yksityisen    kijan henkilöllisyys on ollut tiedossa.
11683:         kansalaisen tutustumisesta koe-eläintoi-          Kuopion yliopiston valtakunnallisen koe-
11684:         mintaa koskeviin lääninhallituksessa           eläinkeskuksen johtaja tohtori Timo Nevalai-
11685:         oleviin julkisiin asiakirjoihin?               nen on lääninhallitukselta saanut tietoonsa
11686:                                                        tietoja hankkineen opiskelijan henkilöllisyyden
11687:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            ja sen jälkeen lähettänyt Kuopion yliopiston
11688: taen seuraavaa:                                        koe-eläintoimintaa harjoittaville laitoksille ja
11689:    Maa- ja metsätalousministeriön esittelystä          rehtorille kirjeen, joka kokonaisuudessaan on
11690: annetussa asetuksessa koe-eläintoiminnasta             luettavissa kansanedustaja Haaviston kysymyk-
11691: (1076/85, annettu 20.12.1985) säädetään eläin-         sestä. Näyttäisi siltä, että Nevalainen on mene-
11692: kokeisiin annettavista luvista. Asetuksen mu-          tellyt harkitsemattomasti mainitessaan tietoja
11693: kaan kullakin koe-eläintoimintaa harjoittavalla        kopioineen opiskelijan nimen kirjeessään. Ope-
11694: laitoksella tulee olla koe-eläintoimikunta. Toi-       tusministeriö on pyytänyt Nevalaiselta selvityk-
11695: mikunta luokittelee esitetyt eläinkokeet kahteen       sen tapahtuneesta.
11696: luokkaan: II luokan kokeisiin koe-eläintoimi-             Lupaa tieteellisen eläinkokeen suorittamiseen
11697: kunta antaa luvan tai kieltää kokeen suoritta-         anotaan maa- ja metsätalousministeriön laati-
11698: misen, 1 luokan kokeista koe-eläintoimikunta           malla lomakkeella, jossa on kohta sen ilmoit-
11699: antaa lääninhallitukselle lausunnon, johon ta-         tamiseksi, että koesuunnitelman liitteenä ole-
11700: vallisesti sisältyy esitys siitä, tulisiko lupa toi-   vaan tutkimussuunnitelmaan sisältyy asioita,
11701: mikunnan mielestä myöntää vai ei. Jälkimmäi-           joita hakija ei liike- tai ammattisalaisuuden
11702: sessä tapauksessa, siis 1 luokan kokeisiin, luvan      takia halua saatettavan julkisuuteen. Tieteelli-
11703: antaa lääninhallitus. Lääninhallituksen päätös         sen tutkimustyön suunnitelma voi luonnollisesti
11704: on julkinen ja samoin eläinkoetta koskevat             sisältää liike- tai ammattisalaisuuteen verratta-
11705: asiakirjat, jotka ovat anomuksen liitteinä. Täl-       via seikkoja, tieteellisiä ideoita, joita tutkija ei
11706: laisia ovat muun muassa tutkimussuunnitel-             halua julkisuuteen. Monissa apurahoja ja tut-
11707: ma!, jotka ovat julkisia, ellei niitä liike- tai       kimusmäärärahoja myöntävissä toimielimissä
11708: ammattisalaisuuden takia ole merkitty ei-julki-        tieteellisen tutkimustyön alkuperäisiä suunnitel-
11709: siksi.                                                 mia ei anneta julkisuuteen. Tähän mahdollisuu-
11710:    Kansanedustaja Haaviston kysymyksessä               teen Nevalainen on kirjeessään viitannut.
11711: tarkoitettu "julkisissa asiakirjoissa olevien koe-
11712: eläintoimintaa koskevien tietojen saaminen                Mikäli tohtori Nevalaiselta saatava selvitys
11713: eräässä tapauksessa" tarkoittaa tällaisia läänin-      antaa siihen aihetta, tulee opetusministeriö
11714: hallituksen päätöksissä ja niiden liiteasiakirjois-    ryhtymään tarpeellisiin toimiin menettelytapo-
11715: sa olevia tietoja.                                     jen selkeyttämiseksi.
11716: 
11717:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1989
11718: 
11719:                                                                   Opetusministeri Christoffer Taxell
11720:                                       1989 vp. -     KK n:o 72                                       3
11721: 
11722: 
11723: 
11724: 
11725:                               Tili Riksdagens Herr Talman
11726: 
11727:   I det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen              Det är tillåtet att ta del av och kopiera
11728: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          handlingarna i enlighet med 6 § lagen om
11729: av den 27 februari 1989 tili vederbörande            alimänna handlingars offentlighet. Enligt 7 a § i
11730: medlem av statsrådet översänt en avskrift av         samma lag "får en myndighet inte av den som
11731: följande av riksdagsman Pekka Haavisto un-           begär uppgifter kräva att han styrker sin
11732: dertecknade spörsmål nr 72:                          identitet eller uppger för vilket syfte uppgifter-
11733:                                                      na begärs, om inte detta är nödvändigt för att
11734:           Viiken är Regeringens instälining tili     myndigheten skali kunna utöva sin prövnings-
11735:        att en myndighet, på det sätt som anges       rätt eller för att utreda om uppgiften enligt lag
11736:        i spörsmålet, samlar in och sprider           får lämnas ut." I det ifrågavarande faliet har
11737:        upplysningar om en enskild medborgare         identiteten på den person som begärt uppgif-
11738:        då han besöker länsstyrelsen för att          terna varit känd.
11739:        göra sig förtrogen med handlingar som             Chefen för den riksomfattande försöksdjurs-
11740:        berör försöksdjursverksamhet?                 centralen vid Kuopio universitet doktor Timo
11741:                                                      Nevalainen har av länsstyrelsen fått personupp-
11742:     Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt        lysningar om den studerande som begärt upp-
11743: följande:                                            gifterna och har därefter sänt ett brev tili de
11744:                                                      anstalter som bedriver försöksdjursverksamhet
11745:     I förordningen om försöksdjursverksamhet         vid Kuopio universitet och tili rektorn. Inne-
11746: (l 076/85, given 20.12.1985) som givits vid          hållet i brevet står i sin helhet att läsa i
11747: föredragning från jord- och skogsbruksministe-       riksdagsman Haavistos spörsmål. Det ser ut
11748: riet stadgas om tilistånd för att bedriva djurex-    som om doktor Nevalainen har gått oöverlagt
11749: periment. Enligt förordningen skali varje an-        tili väga då han i sitt brev ger upplysningar om
11750: stalt som bedriver försöksdjursverksamhet ha         den studerande som kopierat uppgifterna. Un-
11751: en försöksdjurskommission. Kommissionen de-          dervisningsministeriet har bett doktor Nevalai-
11752: lar in de föreslagna djurexperimenten i två          nen om en utredning i frågan.
11753: klasser: För experiment av klass II beviljar             Tilistånd för att göra djurexperiment ansöks
11754: djurförsökskommissionen tillstånd elier förbju-      på jord- och skogsbruksministeriets blankett,
11755: der experimentet. För experiment av klass I ger      där det finns en punkt där man kan ange om
11756: djurförsökskommissionen ett utlåtande tili           det i den forskningsplan som bifogas experi-
11757: länsstyrelsen och i det ingår vanligen en fram-      mentplanen ingår saker som den sökande inte
11758: stälining om tilistånd enligt kommissionen bör       vili låta offentliggöra på grund av affärs- eller
11759: beviljas elier inte. I det senare fallet, dvs. vid   yrkeshemlighet. En pian för vetenskaplig forsk-
11760: experiment av klass I, beviljar länsstyrelsen        ning kan naturligtvis innehålla omständigheter
11761: tillståndet. Länsstyrelsens beslut är offentligt,    som kan jämföras med affärs- och yrkeshem-
11762: likaså handlingarna rörande djurexperimentet,        lighet, vetenskapliga ideer som forskaren inte
11763: och de bifogas ansökan. Sådana är bl.a. forsk-       vill att skall offentliggöras. I många organ som
11764: ningsplanerna som är offentliga, såvida de inte      beviljar stipendier och forskningsanslag ges det
11765: antecknats som icke-offentliga på grund av           inte offentlighet åt de ursprungliga planerna för
11766: affärs- elier yrkeshemlighet.                        vetenskaplig forskning. I sitt brev har doktor
11767:     Den i riksdagsman Haavistos spörsmål in-         Nevalainen hänvisat tili denna möjlighet.
11768: gående satsen "erhållande av uppgifter i offent-         Om doktor Nevalainens utredning ger anled-
11769: liga handlingar om försöksdjursverksamhet i          ning tili det, kommer undervisningsministeriet
11770: ett visst fall" avser sådana uppgifter som ingår     att vidta nödvändiga åtgärder för att klargöra
11771:  i länsstyrelsens beslut och bifogade handlingar.    förfaringssättet.
11772: 
11773:      Helsingfors den 21 april 1989
11774: 
11775:                                                          Undervisningsminister Christoffer Taxell
11776:                                               1989 vp.
11777: 
11778: Kirjallinen kysymys n:o 73
11779: 
11780: 
11781: 
11782: 
11783:                                  Kohijoki: Porin Prikaatin ajoneuvojen säilytys- ja huoltotilojen
11784:                                       lisäämisestä Säkylässä
11785: 
11786: 
11787:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11788:    Eduskunnassa on viime vuosina eri yhteyk-        kaisesti varuskunnan ajoneuvojen kokonais-
11789: sissä kiinnitetty vakavaa huomiota erityisesti      määrä nousee noin kahteensataan.
11790: Etelä-Suomen varuskuntien rakennusten heik-            Varuskunnan kaikkien ajoneuvojen huolto-
11791: koon kuntoon ja riittämättömyyteen. Suurim-         ja korjaustoiminta nykyisissä huolto- ja korjaa-
11792: mat ongelmat liittyvät varuskuntien työ- ja         motiloissa ei ole mahdollista jo siitä syystä, että
11793: varastotilojen puutteeseen sekä niiden ja erityi-   ajoneuvot eivät mahdu sisälle mainittuihin ti-
11794: sesti korjaamotilojen heikkoon kuntoon sekä         loihin. Myös työsuojeluviranomaiset ovat jo
11795: ahtauteen. Varuskuntien rakennusten heikko-         puuttuneet ajoneuvokorjaamon oloihin, joissa
11796: kuntoisuudesta ja riittämättömyydestä aiheu-        varsinkin raskaan kaluston huolto- ja korjaus-
11797: tuu vakavia haittoja puolustusvoimien mate-         toiminta on katsottu vaaralliseksi. Työsuojelu-
11798: riaalin tarkoituksenmukaiselle säilyttämiselle      viranomaiset ovat määritelleet tapaturmariskin
11799: sekä materiaalin, myös ajoneuvojen, kunnossa-       suureksi ahtaissa korjaamotiloissa puutteellisin
11800: pidolle.                                            välinein tehtävässä työssä.
11801:                                                        Ajoneuvojen säilytys-, huolto- ja korjaamo-
11802:    Erityisesti ajoneuvosuojien riittämättömyys
11803: ja ajoneuvokorjaamon ahtaus sekä heikkokun-         tilojen riittämättömyydestä aiheutuvat haitat,
11804: toisuus ovat vakavia huolenaiheita Säkylässä        vaarat ja vahingot tulisi riittävällä uudisraken-
11805: sijaitsevassa Porin Prikaatissa, joka on yksi       tamisella viipymättä poistaa ja estää.
11806: maamme suurimmista varuskunnista. Tiedossa             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11807: olevien sadekatosten lisäämisen jälkeenkin jää      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
11808: osa varuskunnan lisääntyvästä ajoneuvokan-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11809: nasta taivasalle.                                   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11810: 
11811:    Erityisen vaikeaksi on muodostunut ajoneu-                 Aikooko Hallitus ryhtyä joutuisasti
11812: vojen huolto- ja korjaamotilojen jälkeenjäänei-            toimenpiteisiin Porin Prikaatin ajoneu-
11813: syys Porin Prikaatissa. Sanotut tilat ovat pe-             vojen säilytys-, huolto- ja korjaamotilo-
11814: räisin vuosikymmenien takaa siltä ajalta, jol-             jen riittämättömyydestä aiheutuvien
11815: loin varuskunnalla oli vain muutama pieniko-               haittojen, vaarojen ja vahinkojen estä-
11816: koinen ajoneuvo. Nyt hankintaohjelman mu-                  miseksi sekä poistamiseksi?
11817:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1989
11818: 
11819:                                          Maunu Kohijoki
11820: 
11821: 
11822: 
11823: 
11824: 2900100
11825: 2                                    1989 vp. -    KK n:o 73
11826: 
11827: 
11828: 
11829: 
11830:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11831:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     on ollut säilytys-, korjaus- ja huoltotilojen
11832: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      rakentaminen hankittavalle kalustolle. Sama
11833: olette 28 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn         tavoite rakentamisen osalta on myös hallinnon-
11834: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       alan talous- ja toimintasuunnitelmassa vuosille
11835: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      1990-1994.
11836: edustaja Maunu Kohijoen näin kuuluvasta               Kuitenkin rakennusvarojen niukkuuden joh-
11837: kirjallisesta kysymyksestä n:o 73:                 dosta on useita varuskuntia, joihin ei ole vielä
11838:                                                    saatu rakennettua riittävästi ajoneuvokaluston
11839:           Aikooko Hallitus ryhtyä joutuisasti      tarvitsemia tiloja.
11840:        toimenpiteisiin Porin Prikaatin ajoneu-        Säkylän varuskuntaan rakennettiin vuonna
11841:        vojen säilytys-, huolto- ja korjaamotilo-   1988 kaksi ajoneuvosuojaa eli säilytystilat n. 50
11842:        jen riittämättömyydestä aiheutuvien         ajoneuvolle. Kuluvana vuonna rakennetaan
11843:        haittojen, vaarojen ja vahinkojen estä-     edellä mainittujen lisäksi kaksi uutta ajoneuvo-
11844:        miseksi sekä poistamiseksi?                 suojaa.
11845:                                                       Puolustusministeriö tulee esittämään valtion
11846:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         vuoden 1990 menoarvioon määrärahan huolto-
11847: taen seuraavaa:                                    ja säilytystilat käsittävän ajoneuvohallin raken-
11848:                                                    tamista varten Säkylän varuskuntaan.
11849:   Puolustusvoimien ajoneuvokaluston määrä             Varuskuntien huolto- ja korjaamotilojen riit-
11850: on viime vuosina kasvanut merkittävästi. Maa-      tämättömyydestä ja välineistöpuutteista samoin
11851: voimien operatiivisen liikkuvuuden lisäämiseksi    kuin henkilöstöresurssien vajauksesta johtuvien
11852: myös lähivuosina tullaan hankkimaan puolus-        haittojen poistamiseksi puolustushallinto pyrkii
11853: tusvoimille huomattava määrä uutta ajoneuvo-       edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi vastai-
11854: kalustoa.                                          suudessa enenevässä määrin ostamaan myös
11855:   Tämän takia puolustushallinnonalan uudis-        ajoneuvokalustonsa tarvitsemia huolto- ja kor-
11856: rakennustoiminnan painopiste viime vuosina         jauspalveluja yksityisiltä alan yrittäjiltä.
11857:     Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1989
11858: 
11859:                                                                Puolustusministeri Ole Norrback
11860:                                    1989 vp. -    KK n:o 73                                     3
11861: 
11862: 
11863: 
11864: 
11865:                            Tili Riksdagens Herr Talman
11866:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      reparations- och serviceutrymmen för den ma-
11867: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse      teriel som skall skaffas. Samma mål för byg-
11868: av den 28 februari 1989 tili vederbörande        gandet finns även angivet i förvaltningsområ-
11869: medlem av statsrådet översänt avskrift av        dets verksamhets- och ekonomipian för 1990-
11870: följande av riksdagsman Maunu Kohijoki un-       1994.
11871: dertecknade spörsmål nr 73:                         På grund av de knappa resurserna för
11872:                                                  byggande finns det dock flera garnisoner där
11873:           Ämnar Regeringen i brådskande ord-     man ännu inte har kunnat bygga tillräckligt
11874:       ning vidta åtgärder för att förebygga      med sådana utrymmen som behövs för fordo-
11875:       och avhjälpa de olägenheter, faror och     nen.
11876:       skador som förorsakas av otillräckliga        Vid garnisonen i Säkylä byggdes 1988 två
11877:       förvarings-, service- och reparationsut-   fordonsskjul, dvs. förvaringsutrymmen för ca
11878:       rymmen för fordonen vid Porin Prikaa-      50 fordon. 1 år byggs förutom de ovan nämnda
11879:       ti?                                        två nya fordonsskjul.
11880:                                                     Försvarsministeriet kommer att föreslå ett
11881:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     anslag för byggande av en fordonshall med
11882: samt anföra följande:                            service- och förvaringsutrymmen vid garniso-
11883:                                                  nen i Säkylä i statens utgiftsstat 1990.
11884:   Antalet fordon vid försvarsmakten har ökat        Framledes ämnar försvarsförvaltningen för-
11885: betydligt under de senaste åren. För att öka     utom genom ovan nämnda åtgärder försöka
11886: landstridskrafternas operativa rörlighet kom-    råda bot på de olägenheter som beror på
11887: mer man även under de närmaste åren att          otillräckliga service- och reparationsutrymmen
11888: skaffa en ansenlig mängd nya fordon tili         samt otillräcklig materiel vid garnisonerna och
11889: försvarsmakten.                                  underskottet i personalresurserna genom att i
11890:   På grund av detta har man i fråga om           allt större omfattning köpa även de service- och
11891: nybyggen inom försvarets förvaltningsområde      reparationstjänster som behövs för fordonspar-
11892: koncentrerat sig på att bygga förvarings-,       ken hos privatföretagare inom branschen.
11893:     Helsingfors den 23 mars 1989
11894: 
11895:                                                               Försvarsminister Ole Norrback
11896:                                                1989 vp.
11897: 
11898: Kirjallinen kysymys n:o 74
11899: 
11900: 
11901: 
11902: 
11903:                                   Aittoniemi: Lapsilisän määrästä avoliitossa elävien vanhempien
11904:                                       lapsille
11905: 
11906: 
11907:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11908:    Lapsilisälain mukaan lapsilisää maksetaan         rahallinen määrä jää näin ollen useinkin huo-
11909: siten porrastettuna, että sen määrä kohoaa           mattavasti vähäisemmäksi kuin avioliiton olles-
11910: lapsiluvun mukaan aina viidenteen lapseen            sa perheyhteisön pohjana. Kuitenkin lapsien
11911: saakka. Mikäli suoritetaan ns. jatkettua lapsi-      elatuksesta aiheutuvat kustannukset ovat kum-
11912: lisää, sillä ei ole vaikutusta edellä mainitussa     mankin perhetyypin kohdalla yhtä suuret.
11913: tarkoituksessa.                                         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11914:    Niin sanottujen avoliittojen yleistyessä tilan-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
11915: ne saattaa olla sellainen, että avoliiton kum-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11916: mallakin osapuolella on huollettavanaan, ja          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11917: näin ollen tuon uusperheen jäsenenä, yksi tai
11918: useampi lapsi aikaisemmasta avioliitosta, sekä                 Mitä Hallitus aikoo tehdä peruste-
11919: mahdollisesti yksi tai useampia yhteisiä lapsia.            luissa käsitellyn asian korjaamiseksi si-
11920:    Lain ja säännösten mukaisesti ei lapsilisiä              ten, että avoliiton pohjalle perustetut
11921: kuitenkaan tässä tapauksessa porrasteta yhtei-              perheet tulisivat tasa-arvoiseen asemaan
11922: sen lapsimäärän mukaisesti, vaan kummankin                  lapsilisien maksamisperusteiden suh-
11923: osalta erikseen laskien. Mikäli tällaisen uusper-           teen, eli lapsilisien porrastaminen ta-
11924:  heen jäsenillä on sanotulla tavalla yhteisiä               pahtuisi samoilla perusteilla kuin tapah-
11925:  lapsia, ne lasketaan lapsilisää määrättäessä               tuu nykyisin avioliiton pohjalle peruste-
11926:  vain toisen perheenjäsenen hyväksi. Lapsilisien            tuissa perheissä?
11927: 
11928:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1989
11929: 
11930:                                           Sulo Aittaniemi
11931: 
11932: 
11933: 
11934: 
11935:  ~90010D
11936: 2                                      1989 vp. -     KK n:o 74
11937: 
11938: 
11939: 
11940: 
11941:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11942:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         muussa tapauksessa sille, jonka huollossa lapsi
11943: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         on. Oikeus lapsilisän nostamiseen kuuluu siten
11944: olette 28 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn            aina lasta säännöksen tarkoittamalla tavalla
11945: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          tosiasiallisesti huoltavalle henkilölle riippumat-
11946: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         ta siitä, onko tämä samalla myös lapsen oikeu-
11947: edustaja Aittoniemen näin kuuluvasta kirjalli-        dellinen huoltaja vai ei.
11948: sesta kysymyksestä n:o 74:                               Lapsilisälain 12 §:n 2 momentin mukaan
11949:                                                       sopimus, joka tarkoittaa lapsilisän siirtämistä
11950:           Mitä Hallitus aikoo tehdä peruste-          toiselle henkilölle, on mitätön. Säännöksen
11951:        luissa käsitellyn asian korjaamiseksi si-      tarkoituksena on turvata se, että lapsilisä myös
11952:        ten, että avoliiton pohjalle perustetut        tosiasiallisesti ohjautuu sen nostamiseen oikeu-
11953:        perheet tulisivat tasa-arvoiseen asemaan       tetulle henkilölle käytettäväksi lapsen elatuk-
11954:        lapsilisien maksamisperusteiden suh-           seen ja kasvatukseen.
11955:        teen, eli lapsilisien porrastaminen ta-           Vuoden 1987 loppuun voimassa olleen avio-
11956:        pahtuisi samoilla perusteilla kuin tapah-      liittolain (234/29) 46 §:n 2 momentin (705/75)
11957:        tuu nykyisin avioliiton pohjalle peruste-      mukaan puoliso oli velvollinen osallistumaan
11958:        tuissa perheissä?                              myös toisen puolison sellaisen lapsen elatuk-
11959:                                                       seen, joka oli syntynyt ennen puolisoiden avio-
11960:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           liittoa ja otettu heidän yhteisessä kodissaan tai
11961: taen seuraavaa:                                       muutoin yhteisesti elätettäväksi. Sosiaalihalli-
11962:                                                       tuksen yleiskirjeen A 1/1978/pe mukaan voi-
11963:    Lapsilisälain (541/48) 1 §:n 1 momentin mu-        daan lapsilisä tällaisissa nk. uusperheissä mie-
11964: kaan lapsen elatusta ja kasvatusta varten suo-        hen kirjallisen suostumuksen perusteella suorit-
11965: ritetaan valtion varoista lapsilisää Suomessa         taa vaimolle myös miehen aikaisemmasta avio-
11966: asuvasta 16 vuotta nuoremmasta lapsesta. Li-          liitosta olleiden lasten osalta.
11967: säksi suoritetaan lapsilisää jatkettuna, kunnes          Avioliittolain 46 §:ää on muutettu vuoden
11968: lapsi täyttää 17 vuotta.                              1988 alusta voimaan tulleella lailla avioliitto-
11969:    Lapsilisälain 1 §:n 2 momentissa on säädetty       lain muuttamisesta (411/87). Pykälän 2 mo-
11970: lapsilisien määristä. Säännöksen mukaan lapsi-        menttiin sisältynyt säännös puolison velvolli-
11971: lisän nostamiseen oikeutetun henkilön ensim-          suudesta vastata toisen puolison lapsen elatuk-
11972: mäisestä lapsesta suoritettavan lapsilisän ja         sesta on sanotulla lainmuutoksella kumottu.
11973: jatkettuna suoritettavan lapsilisän määrä on          Muutetun avioliittolain 46 §:n 1 momentin mu-
11974: aina lapsilisän perusmäärän suuruinen. Lapsi-         kaan kummankin puolison tulee kykynsä mu-
11975: lisän määrä on sen sijaan porrastettu lapsilisän      kaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja
11976: nostamiseen oikeutetun henkilön toisesta lap-         puolisoiden elatukseen. Pykälän 3 momentin
11977: sesta viidenteen lapseen asti aina sen mukaan,        mukaan lapsen oikeudesta saada elatusta van-
11978: kuinka monesta lapsesta lapsilisän nostamiseen        hemmiltaan säädetään lapsen elatuksesta anne-
11979: lain 3 §:n nojalla oikeutettu henkilö kulloinkin      tussa laissa (704/75). Avioliittolain 46 §:n 2
11980: on oikeutettu nostamaan lapsilisän. Jatkettuna        momentin kumoamisen johdosta ei puolisolla
11981: suoritettava lapsilisä ei vaikuta muiden lasten       enää ole erityistä velvollisuutta osallistua toisen
11982: lapsilisien määrään.                                  puolison lapsen elatukseen, vaikka lapsi asuisi-
11983:    Lapsilisälain 3 §:ssä on määritelty, kuka on       kin puolisoiden luona. Tämä ei kuitenkaan
11984: oikeutettu nostamaan lapsilisän. Säännöksen           merkitse sitä, että puolison vastuu toisen puo-
11985: mukaan, jos vanhemmat huoltavat lasta yhtei-          lison lasten taloudellisesta toimeentulosta olisi
11986: sesti, kuuluu oikeus lapsilisän nostamiseen lap-      kokonaan poistunut. Tämä ilmenee avioliitto-
11987: sen äidille tai, jos äiti poissaolon, sairauden tai   lain muuttamista tarkoittavan hallituksen esi-
11988: muun syyn vuoksi on pitkähkön ajan estynyt            tyksen (HE n:o 62/1986 vp.) perustelutekstistä,
11989: ottamasta osaa lapsen huoltoon, isälle sekä           jossa todetaan, että kun kummankin puolison
11990:                                    1989 vp. -    KK n:o 74                                     3
11991: 
11992: on lain mukaan osallistuttava perheen elatuk-    asiamiehen kirjeeseen perustuva selvitys, jossa
11993: seen, ei perheeseen kuuluvia lapsia tältä osin   muun muassa selvitetään lapsilisien porrasta-
11994: erotella toisistaan biologisen vanhemmuuden      mista avio- ja avoliiton pohjalle rakennetuissa
11995: perusteella.                                     perheissä. Selvityksen valmistuttua sosiaali- ja
11996:                                                  terveysministeriö tulee ryhtymään asian vaati-
11997:   Parhaillaan on vireillä eduskunnan oikeus-     miin tarvittaviin toimenpiteisiin.
11998:     Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1989
11999: 
12000:                                                                      Ministeri Tarja Halonen
12001: 4                                      1989 vp. -     KK n:o 74
12002: 
12003: 
12004: 
12005: 
12006:                                Tili Riksdagens Herr Talman
12007:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           orsak för längre tid är förhindrad att de1ta i
12008: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           barnets vårdnad, fadern, samt i annat fall den
12009: av den 28 februari 1989 till vederbörande             som har vårdnaden om barnet. Rätten att lyfta
12010: medlem av statsrådet översänt avskrift av             barnbidraget tillkommer sålunda alltid den
12011: följande av riksdagsman Aittoniemi underteck-         person som på det sätt stadgandet avser i själva
12012: nade spörsmål nr 74:                                  verket har hand om barnet, oberoende av om
12013:                                                       denna person samtidigt är barnets juridiska
12014:          Vad ämnar Regeringen göra i syfte            vårdnadshavare eller inte.
12015:        att avhjälpa den i motiveringen behand-           Enligt 12 § 2 mom. lagen om barnbidrag är
12016:        lade frågan så att familjer som lever i        avtal som avser barnbidrags överförande på
12017:        samboförhållande försätts i en jämlik          annan person ogiltigt. Syftet med stadgandet är
12018:        position vad beträffar grunderna för           att trygga att barnbidraget också i praktiken
12019:        utbetalning av barnbidrag, dvs. att dif-       styrs till den person som äger rätt att lyfta det
12020:        ferentieringen av barnbidrag sker på           för att använda bidraget till barnets uppehälle
12021:        samma grunder som för närvarande då            och uppfostran.
12022:        det är fråga om familjer som baserar sig          Enligt 46 § 2 mom. äktenskapslagen (234/29)
12023:        på äktenskap?                                  som var i kraft tili utgången av år 1987 var
12024:                                                       make skyldig att även bidra till underhållet av
12025:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        andra makens barn, såvida detta fötts före
12026: samt anföra följande:                                 makarnas äktenskap och omhändertagits att i
12027:                                                       deras gemensamma hem eller på annat sätt
12028:     Enligt 1 § 1 mom. lagen om barnbidrag             underhållas av makarna gemensamt. Enligt
12029: (541/48) betalas för barns uppehälle och upp-         socialstyrelsens cirkulär A 1/1978/fa kan barn-
12030: fostran av statens medel barnbidrag för ett i         bidraget i sådana s.k. nya familjer på basen av
12031: Finland bosatt barn som inte har fyllt 16 år.         mannens skriftliga tillstånd utges tili hustrun
12032: Dessutom betalas fortsatt barnbidrag till dess        även för barn som härstammar från mannens
12033: barnet fyller 17 år.                                  tidigare äktenskap.
12034:     1 1 § 2 mom. lagen om barnbidrag stadgas             46 § äktenskapslagen ändrades genom lagen
12035: om barnbidragens belopp. Enligt stadgandet är         om ändring av äktenskapslagen, viiken trädde i
12036: beloppet av det barnbidrag som tili en person         kraft räknat från ingången av år 1988 (411/87).
12037: viiken är berättigad att lyfta barnbidrag skall       Det i paragrafens 2 mom. ingående stadgandet
12038: betalas för det första barnet och det fortsatta       om makes skyldighet att svara för underhållet
12039: barnbidrag alltid lika med barnbidragets              av den andra makens barn har upphävts
12040: grundbelopp. För en person som är berättigad          genom den ifrågavarande 1agändringen. Enligt
12041: att lyfta barnbidrag är barnbidragets belopp          den ändrade äktenskaps1agens 46 § 1 mom.
12042: däremot differentierat från och med det andra         skall vardera maken efter förmåga bidra till
12043: barnet tili det femte enligt det antal barn för       familjens gemensamma hushåll och makarnas
12044: vilka en person, som enligt lagens 3 § är             underhåll. Enligt paragrafens 3 mom. stadgas
12045: berättigad att lyfta barnbidrag, i ettvart fall får   om barnens rätt till underhåll av sina föräldrar
12046: lyfta barnbidrag. Det fortsatta barnbidraget          i lagen om underhåll för barn (704/75). Som
12047: påverkar inte beloppet av barnbidragen för            följd av att 46 § 2 mom. äktenskapslagen
12048: övriga barn.                                          upphävts har maken inte längre någon särskild
12049:     1 3 § lagen om barnbidrag fastställs vem som      skyldighet att bidra till underhållet av den
12050: är berättigad att 1yfta barnbidrag. Om barnet         andra makens barn, även om barnet bor hos
12051: står under föräldrarnas gemensamma vårdnad            makarna. Detta innebär likväl inte att makens
12052: tillkommer rätten att uppbära barnbidrag en-          ansvar för det ekonomiska uppehället i fråga
12053: 1igt stadgandet barnets moder, eller om modern        om den andra makens barn helt skulle ha
12054: till följd av frånvaro, sjukdom eller annan           eliminerats. Detta framgår av motiveringstex-
12055:                                       1989 vp. -    KK n:o 74                                    5
12056: 
12057: ten till regeringens proposition med förslag till      För närvarande pagar en utredning som
12058: lag om ändring av äktenskapslagen (RP nr            baserar sig på ett brev från riksdagens justi-
12059: 62/1986 rd.), där det konstateras att eftersom      tieombudsman och där bl.a. differentieringen
12060: vardera maken enligt lagen skall bidra till         av barnbidragen i familjer som baserar sig dels
12061: familjens uppehälle görs till denna del inte        på äktenskap, dels på samboförhållande utreds.
12062: skillnad mellan de till familjen hörande barnen     Då utredningen blivit fårdig kommer social-
12063: på basis av deras biologiska föräldrar.             och hälsovårdsministeriet att vidta de åtgärder
12064:                                                     som saken kräver.
12065:     Helsingfors den 4 april 1989
12066: 
12067:                                                                         Minister Tarja Halonen
12068:                                               1989 vp.
12069: 
12070: Kirjallinen kysymys n:o 75
12071: 
12072: 
12073: 
12074: 
12075:                                   Pelttari: Viikonvaihteen postinjakelun tehostamisesta haja-asu-
12076:                                       tusalueilla
12077: 
12078: 
12079:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12080:    Varsinainen postinjakelu on järjestetty Tor-     ty sanomalehtien viikonvaihdejakelun nykyti-
12081: nion kaupungin alueella yleisten palvelutasota-     lannetta ja erilaisten jakelujärjestelmien kustan-
12082: voitteiden mukaisesti viitenä päivänä viikossa.     nusvaikutuksia. Eri alueilla tarpeet viikonvaih-
12083: Erillisjakeluna lehtiä jaetaan myös melko laa-      dejakelun suhteen vaihtelevat jonkin verran.
12084: jasti lauantaisin ja jonkin verran myös sunnun-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12085: taisin. Lapin postikonttoripiirin toimesta on       tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän
12086: selvitetty sunnuntaijakelun laajentamisen mah-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12087: dollisuuksia Tornion kaupungin laita-alueilla.      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12088: Erillisjakeluiden järjestämisen edellytyksenä on,
12089: että lehdet maksavat postille jakelusta aiheutu-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12090: vat kustannukset. Sunnuntaijakelu ei ole kui-               ryhtyä haja-asutusalueiden postinjake-
12091: tenkaan laajentunut, sillä lehtitalot eivät ole             lun turvaamiseksi tasapuolisesti kaikki-
12092: halunneet maksaa kaikkia jakokustannuksia.                  na viikonpäivinä ja miten palvelutaso
12093:    Lehtijakelun palvelutason yhtenäistämiseksi              aiotaan turvata liikelaitosuudistuksen
12094: on noin 20 kuntaa päättänyt omalta osaltaan                 yhteydessä, ja
12095: osallistua viikonvaihteen jakelukustannuksiin.                 katsooko Hallitus, että kuntien osal-
12096: Kuntien maksama osuus vaihtelee kunnan ja                   listuminen postinkannon kustannuksiin
12097: lehtien kesken sovitun sopimuksen mukaisesti.               kuuluu kunnan toimialaan ja on muu-
12098:   Postin ja sanomalehtien toimesta on selvitet-             tenkin perusteltua?
12099: 
12100:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1989
12101: 
12102:                                            Seppo Pelttari
12103: 
12104: 
12105: 
12106: 
12107: 2900100
12108: 2                                      1989 vp. -     KK n:o 75
12109: 
12110: 
12111: 
12112: 
12113:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12114: 
12115:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kopuolella on hieman yli 3 000 taloutta ja
12116: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         sunnuntaisin noin 33 000 taloutta. Puutteita
12117: olette helmikuun 28 päivänä 1989 päivätyn             esiintyy erityisesti haja-asutusalueiden sunnun-
12118: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          taijakeluissa.
12119: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-            Viikonvaihdejakelujen nykytilan kartoituk-
12120: edustaja Pelttarin näin kuuluvasta kirjallisesta      sen valmistuttua on jatkettu kehittämissuunni-
12121: kysymyksestä n:o 75:                                  telman laatimista postin ja lehtien yhteistyönä.
12122:                                                       Tätä yhteistyötä on tarkoitus jatkaa tavoittee-
12123:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       na maaseudun viikonvaihdejakelujen palveluta-
12124:         ryhtyä haja-asutusalueiden postinjake-        son parantaminen myös harvaan asutuimpien
12125:         Jun turvaamiseksi tasapuolisesti kaikki-      alueiden osalta.
12126:         na viikonpäivinä ja miten palvelutaso            Viikonvaihdejakelujen ongelmana ovat kor-
12127:         aiotaan turvata liikelaitosuudistuksen        keat kustannukset. Kuljetusten ja jakelujen
12128:         yhteydessä, ja                                järjestäminen tulee kalliiksi harvaan asutuilla
12129:            katsooko Hallitus, että kuntien osal-      alueilla, joissa matkat ovat pitkät ja lehtimää-
12130:         listuminen postinkannon kustannuksiin         rät vähäiset. Vuoden 1989 tulo- ja menoarvios-
12131:         kuuluu kunnan toimialaan ja on muu-           sa on kokeilunluonteisesti käytettävissä lehdis-
12132:         tenkin perusteltua?                           tön yleistä kuljetustukea myös viikonvaihteen
12133:                                                       uusiin jakeluihin sellaisilla alueilla, joilla lehdet
12134:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          on voitu jakaa postin toimesta vasta maanan-
12135: vasti seuraavaa:                                      taina. Tämän tuen jatkuminen mahdollistaa
12136:    Sanomalehtien viikonloppupalvelujen jatku-         viikonvaihteen palvelutason parantamisen leh-
12137: vuuden turvaaminen ja niiden kehittäminen on          dille kohtuullisin kustannuksin myös haja-asu-
12138: sekä postin että sanomalehtien kannalta todet-        tusalueilla.
12139: tu erittäin tärkeäksi tavoitteeksi. Tämän tavoit-        Posti tekee jatkuvasti suunnitelmia ja laskel-
12140: teen saavuttamiseksi on päätetty laatia kehit-        mia viikonvaihteen palvelujen parantamisesta.
12141: tämissuunnitelma, joka tehdään postin, Sano-          Kokonaisen kunnan haja-asutusalueen jakelu-
12142: malehtien Liiton ja Valtion teknillisen tutki-        tilanteen parantaminen samanaikaisesti aiheut-
12143: muskeskuksen yhteistyönä SA VA-projektin oh-          taa sanomalehdille huomattavat lisäkustannuk-
12144: jaamana.                                              set, vaikka jakelu pystyttäisiinkin järjestämään
12145:    Kehittämissuunnitelman laatimiseksi kartoi-        kohtuullisin yksikkökustannuksin. Jatkuvasti
12146: tettiin v. 1988 postin ja lehtien hoitamien           muutenkin       kohoavien      jakelukustannusten
12147: viikonvaihdejakelujen nykytila koko maassa ja         vuoksi eivät lehdet ole olleet halukkaita mak-
12148: erityisesti haja-asutusalueilla. Posti on perintei-   samaan palvelutason parantamisesta aiheutu-
12149: sesti hoitanut sanomalehtien jakelua kuusipäi-        neita kustannuksia kokonaan. Kunnan mu-
12150: väisenä ja tälläkin hetkellä postin lauantaijake-     kaantulo kustannusten jakamiseen on lehdelle
12151: lut ovat vielä hyvin yleisiä. Sunnuntaisin, mi-       ollut joissakin tapauksissa edellytyksenä jake-
12152: käli varsinaista jakelua ei ole järjestetty, lehdet   lujärjestelyjen suorittamiseen. Järjestelmästä on
12153: viedään yhteislaatikoihin tai ne ovat noudetta-       myös sovittu kunnan ja paikallisen lehden
12154: vissa postitoimipaikasta. Postin viikonvaihde-        kesken, kuitenkin siten, että jakeluun ehtivät
12155: jakeluja täydentävät lehtien itse hoitamat jake-      myös etäämpää tulevat lehdet. Edellä mainittu
12156: lut, jotka ovat yleisimmin heittolaatikkojakelua      uusi viikonvaihteen tuki tulee vaikuttamaan
12157: kuljetusreittien yhteydessä. Tehty kartoitus          myös tuleviin kokonaisratkaisuihin, mikäli se
12158: osoitti, että lauantaisin kokonaan jakelun ui-        saadaan pysyväksi tueksi.
12159: 
12160:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1989
12161: 
12162:                                                                  Liikenneministeri Pekka Vennamo
12163:                                      1989 vp. -     KK n:o 75                                     3
12164: 
12165: 
12166: 
12167: 
12168:                               Tili Riksdagens Herr Talman
12169: 
12170:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         transportrutten. Av kartläggningen framgick
12171: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         att något över 3 000 hushåll helt faller utanför
12172: av den 28 februari 1989 tili vederbörande           lördagsutdelningen och ca 33 000 hushåll utan-
12173: medlem av statsrådet översänt avskrift av           för söndagsutdelningen. Brister förekommer i
12174: följande av riksdagsman Pelttari undertecknade      synnerhet i söndagsutdelningen i glesbygderna.
12175: spörsmål nr 75:                                         Efter det att kartläggningen av nuläget i
12176:                                                     fråga om veckoslutsutdelningen blev fårdig har
12177:                                                     posten och tidningarna tillsammans fortsatt
12178:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen            göra upp en utvecklingsplan. Avsikten är att
12179:        vidta för att trygga postutdelningar i       fortsätta med detta samarbete och målet är att
12180:        glesbygderna under alla veckodagar och       förbättra servicenivån för veckoslutsutdelning-
12181:        hur kommer servicenivån att tryggas i        ens del även på de landsbygdsområden som är
12182:        samband med affärsverksreformen, och         glesast bebodda.
12183:           anser Regeringen att det hör tili             Problemet med veckoslutsutdelningen är de
12184:        kommunens verksamhetsområde och              höga kostnaderna. Det blir dyrt att ordna
12185:        att det också i övrigt är motiverat att      transport och utdelning på glest bebodda om-
12186:        kommunerna deltar i kostnaderna för          råden, där avstånden är Iånga och antalet
12187:        postutbärningen?                             tidningar litet. 1 budgeten för 1989 står ett
12188:                                                     allmänt transportstöd för pressen i försökssyfte
12189:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       tili förfogande även för nya veckoslutsutdel-
12190: samt anföra följande:                               ningar på områden där posten har kunnat dela
12191:                                                     ut tidningarna först på måndagen. En fortsätt-
12192:    Det har vad beträffar såväl post som tid-        ning av detta stöd gör det möjligt att till för
12193: ningar konstaterats vara ett synnerligen viktigt    tidningen rimliga kostnader förbättra vecko-
12194: mål att kontinuiteten i veckoslutsservicen gäl-     slutsservicen även i glesbygderna.
12195: lande tidningar tryggas och att servicen utveck-        Posten gör hela tiden upp nya planer och
12196: las. För att detta mål skall kunna uppnås har       kalkyler för att förbättra veckoslutsservicen.
12197: man beslutat om en utvecklingsplan, som görs        Ett förbättrande på en gång av utdelningssi-
12198: upp i samarbete mellan posten, Tidningarnas         tuationen inom en hei kommuns glesbygd
12199: Förbund och Statens tekniska forskningscen-         förorsakar tidningarna märkbara merkostna-
12200: tral inom ramen för SAVA-projektet.                 der, även om utdelningen kan ordnas tili
12201:    Med tanke på utvecklingsplanen kartlades         rimliga kostnader per enhet. På grund av de
12202: 1988 nuläget i hela landet, och speciellt gles-     också annars hela tiden stigande utdelnings-
12203: bygderna, i fråga om den veckoslutsutdelning        kostnaderna har tidningarna inte varit villiga
12204: som posten och tidningarna har hand om.             att helt stå för de kostnader som en förbättrad
12205: Posten har traditionellt skött tidningsutdelning-   servicenivå medför. 1 vissa fall har utdelnings-
12206: en sex dagar i veckan, och postens lördagsut-       arrangemangen för tidningarnas del förutsatt
12207: delning är ännu i dag mycket vanlig. Om             att kommunen deltar i kostnaderna. Kommu-
12208: egentlig utdelning inte har ordnats för sönda-      nen och lokaltidningen har också kommit
12209: gar förs tidningarna tili gemensamma postlå-        överens om arrangemangen, dock så att även
12210: dor, eller också kan de avhämtas vid postan-        tidningar längre ifrån hinner med i utdelningen.
12211: stalterna. Postens veckoslutsutdelning komplet-     Det ovan nämnda nya veckoslutsstödet kom-
12212: teras av utdelning som tidningarna själva skö-      mer även att inverka på framtida helhetslös-
12213: ter och som oftast sker tili avlämningslådor vid    ningar, ifall det blir ett permanent stöd.
12214: 
12215:      Helsingfors den 30 mars 1989
12216: 
12217:                                                                  Trafikminister Pekka Vennamo
12218:                                         j
12219:                                     j
12220:                                     j
12221:                                 j
12222:                                 j
12223:                             j
12224:                             j
12225:                         j
12226:                         j
12227:                     j
12228:                     j
12229:                 j
12230:                 j
12231:             j
12232:             j
12233:         j
12234:         j
12235:     j
12236:     j
12237: j
12238: j
12239:                                               1989 vp.
12240: 
12241: Kirjallinen kysymys n:o 76
12242: 
12243: 
12244: 
12245: 
12246:                                  Kortesalmi: Haapajärven kaupungin nimeämisestä erityisalueeksi
12247: 
12248: 
12249:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12250:   Haapajärven kaupungissa on tällä hetkellä         huolimatta ei teollisuus ole kunnassa monipuo-
12251: työllisyys heikentynyt äkillisesti. Puunjalostus-   listunut. Lisäksi työikäisen aikuisväestön muut-
12252: teollisuutta harjoittavan Nordberg-konsernin        totappio on ollut jatkuvaa. Viimeksi antamas-
12253: konkurssi aiheuttaa 4,5 %:n työttömyysasteen        saan lausunnossa Oulun lääninhallitus on esit-
12254: nousun Haapajärvellä.                               tänyt valtioneuvostolle, että Haapajärvi sijoi-
12255:    Lisäksi kesällä 1988 Vapo Oy ilmoitti lopet-     tettaisiin III perusvyöhykkeen A-tukialueeseen.
12256: tavansa sekä puutavaran sahauksen ja kylläs-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12257: tämisen että konepajatoiminnan Haapavedellä.        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
12258: Edellä mainitut työpaikkamenetykset nousevat        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12259: yhteensä n. 160 työpaikkaan. Molemmat yhtiöt        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12260: olivat kuitenkin joutuneet vähentämään työvoi-
12261: maansa jo pitemmän ajan, joten kokonaisvä-                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin
12262: hennys 1980-luvun puolivälin jälkeen nousee                Haapajärven kaupungin nimeämiseksi
12263: yhteensä n. 275 työntekijään.                              kiireesti erityisalueeksi sekä 111 perus-
12264:    Kaupungin omatoimisista ponnisteluista ja               vyöhykkeen A-tukialueeseen kuuluvak-
12265: huomattavista taloudellisista panostuksista                si kunnaksi?
12266: 
12267:     Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1989
12268: 
12269:                                        J. Juhani Kortesalmi
12270: 
12271: 
12272: 
12273: 
12274: 290010D
12275: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 76
12276: 
12277: 
12278: 
12279: 
12280:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12281:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          se on tällaisesta syystä muuta perusvyöhy-
12282: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kettä oleellisesti huonommassa asemassa.
12283: olette 28 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn             Haapajärven kaupunki on menettänyt vuo-
12284: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        den 1989 aikana noin 150 työpaikkaa. Nord-
12285: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       berg Oy teki konkurssin 6.2. ja Finnparru Oy
12286: edustaja Kortesalmen näin kuuluvasta kirjalli-      7.2. Näissä konkursseissa menetettiin 120 työ-
12287: sesta kysymyksestä n:o 76:                          paikkaa. Lisäksi Vapo Oy on ilmoittanut lo-
12288:                                                     pettavansa sekä puutavaran sahauksen ja kyl-
12289:           Aikooko Hallitus ryhtyä tmmun             lästämisen että konepajatoiminnan Haapajär-
12290:        Haapajärven kaupungin nimeämiseksi           vellä.
12291:        kiireesti erityisalueeksi sekä III perus-       Haapajärven työttömyysaste on ollut UI
12292:        vyöhykkeen A-tukialueeseen kuuluvaksi        B-tukialueen korkeimpia eli vuonna 1988
12293:        kunnaksi?                                    8,2 %. Mikäli kaikki työpaikan menettäneet
12294:                                                     jäisivät työttömiksi, Haapajärven työttömyys-
12295:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       aste nousisi noin 4 prosenttiyksikköä eli
12296: vasti seuraavaa:                                    12 OJo:iin.
12297:                                                        Tämän vuoden alussa tuli voimaan uusi
12298:    Aluepolitiikasta annetun lain perusteella val-   aluepoliittinen aluejako ja siinä Haapajärvi
12299: tioneuvosto voi sisäasiainministeriön esitykses-    määrättiin UI perusvyöhykkeen B-tukialuee-
12300: tä määrätä kunnan tai kunnan osan erityis-          seen. Perusvyöhyke- ja tukialuejakoa ei ole
12301: alueeksi yhtäjaksoisesti enintään kolmen vuo-       tarkoitus tarkistaa lähiaikoina uudestaan. Äkil-
12302: den määräajaksi, jos sen                            listen kehitysongelmien korjaamiseen on tar-
12303:    - työttömyysaste tai muuttotappio on py-         koitettu erityisaluemenettely.
12304: synyt pitkään poikkeuksellisen suurena, tai            Sisäasiainministeriö seuraa Haapajärven työ-
12305:    - työllisyys on heikentynyt tai heikentyy        paikkakehityksen ongelmia ja esittää tarvittaes-
12306: äkillisen muutoksen seurauksena voimakkaasti,       sa em. lain edellytysten täyttyessä sen määrää-
12307: taikka                                              mistä erityisalueeksi. Mikäli konkurssin teh-
12308:    - elinkeinotoiminnan kehittäminen on             neille yrityksille ei löydy jatkajia, tulee Haapa-
12309: osoittautunut muutoin poikkeuksellisen vai-         järven määrääminen erityisalueeksi valmistelta-
12310: keaksi, ja                                          vaksi.
12311:     Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1989
12312: 
12313:                                                                          Ministeri Erkki Liikanen
12314:                                      1989 vp. -     KK n:o 76                                      3
12315: 
12316: 
12317: 
12318: 
12319:                               Tili Riksdagens Herr Talman
12320: 
12321:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Haapajärvi stad har under år 1989 gått miste
12322: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         om ca 150 arbetsplatser. Aktiebolaget Nord-
12323: av den 28 februari 1989 tili vederbörande           berg Oy gjorde konkurs 6.2. och Finnparru Oy
12324: medlem av statsrådet översänt avskrift av           7.2. Vid dessa konkurser gick 120 arbetsplatser
12325: följande av riksdagsman Kortesalmi underteck-       förlorade. Därjämte har Vapo Oy meddelat att
12326: nade spörsmål nr 76:                                företaget upphör med såväl sågning och im-
12327:                                                     pregnering av virke som med verksamheten vid
12328:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder i         den mekaniska verkstaden i Haapajärvi.
12329:        syfte att skyndsamt utse Haapajärvi              Arbetslöshetsgraden i Haapajärvi har hört
12330:        stad tili specialområde samt tili koru-      tili de högsta inom 111 B-stödområdet, dvs. den
12331:        mun som hör tili stödområde A inom           uppgick år 1988 tili 8,2 %. Om alla som gått
12332:        111 baszonen?                                miste om sin arbetsplats förblir arbetslösa
12333:                                                     stiger arbetslöshetsgraden i Haapajärvi med ca
12334:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        4 procentenheter elier tili 12 procent.
12335: samt anföra följande:                                   I början av detta år trädde en ny regionpo-
12336:                                                     Iitisk områdesindelning i kraft och inom ramen
12337:    Med stöd av Iagen om regionalpolitik kan         för den hänfördes Haapajärvi tili III baszonens
12338: statsrådet på framstälining av inrikesministeriet   B-stödområde. Det finns inte planer på att
12339: förordna att en korumun eller del av en             inom den närmaste tiden justera indelningen i
12340: korumun skali vara specialområde under en           baszoner och stödområden på nytt. För avhjäl-
12341: sammanhängande period av högst tre år, om           pande av plötsligt påkommande utvecklings-
12342:   - arbetslöshetsgraden eller flyttningsunder-      problem finns förfarandet med specialområden.
12343: skottet länge har stått på en exceptionelit hög         Inrikesministeriet följer med de problem som
12344: nivå,                                               gäller arbetsplatsernas utveckling i Haapajärvi
12345:   - sysselsättningen tili följd av en plötslig      och föreslår vid behov, då förutsättningarna i
12346: förändring kraftigt har försvagats eller försva-    den ovan nämnda Iagen uppfylls, att Haapa-
12347: gas elier                                           järvi utses tili specialområde. Om det inte är
12348:    - det annars har visat sig vara exceptionelit    möjligt att finna någon som vili fortsätta den
12349: svårt att utveckla näringsverksamheten och          verksamheten som de företag vilka gjort kon-
12350:    kommunen eller kommundelen av en sådan           kurs sysslade med inleds beredningen av åtgär-
12351: orsak befinner sig i en väsentligt sämre ställ-     der i syfte att utse Haapajärvi tili specialområ-
12352: ning än baszonen i övrigt.                          de.
12353: 
12354:      Helsingfors den 21 april 1989
12355: 
12356:                                                                          Minister Erkki Liikanen
12357: 1
12358: 1
12359: 1
12360: 1
12361:     1
12362:     1
12363:     1
12364:     1
12365:         1
12366:         1
12367:         1
12368:         1
12369:             1
12370:             1
12371:             1
12372:             1
12373:                 1
12374:                 1
12375:                                              1989 vp.
12376: 
12377: Kirjallinen kysymys n:o 77
12378: 
12379: 
12380: 
12381: 
12382:                                  P. Leppänen ym.: Ulkomailla töissä olleen mahdollisuudesta
12383:                                      saada työttömyysturvalain mukaisia etuuksia
12384: 
12385: 
12386:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12387:    Työttömyysturvalaki ei edellytä työn vastaan-   työkohteisiin hakeutuvia työntekijöitä ei saa
12388: ottamista maan rajojen ulkopuolelta. Jos kui-      rangaista siitä, että he usein joutuvat kohtaa-
12389: tenkin työtön henkilö hakeutuu omatoimisesti       maan vaikeuksia näissä töissä ja eroamaan
12390: ulkomaille töihin ja joutuu eroamaan tästä         näiden vaikeuksien vuoksi. Katsomme, että
12391: työstä, määrätään hänelle hyvin useissa ta-        työvoimaviranomaiset eivät voi saada tarkkaa
12392: pauksissa kuuden viikon rangaistuskarenssi.        kuvaa näistä eroamisiin johtaneista syistä, saa-
12393:    Epäkohtaan on kiinnitetty toistuvasti huo-      ti, että he pystyisivät arvioimaan näiden syiden
12394: miota työttömyyskassojen toimesta ja edellytet-    merkitystä eroamisille. Mielestämme ulkomaan
12395: ty, että työttömyysturvalakia on muutettava,       työkohteista tulee voida aina erota ilman, että
12396: mikäli sen katsotaan mahdollistavan rangais-       siitä asetetaan seuraamuksia työttömyysturvan
12397: tuskarenssien asettamisen ulkomaan työkoh-         saamiselle.
12398: teista erottaessa. Kassojen aloitteen pohjalta         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12399: työvoimaministeriö on tehnyt esityksen lain        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12400: muuttamiseksi tältä osin. Asia näyttää nyt         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12401: kuitenkin juuttuneen sosiaali- ja terveysminis-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12402: teriöön, jonka tehtäviin lain muutosesityksen
12403:                                                              Milloin Hallitus aikoo antaa esityk-
12404: tuominen eduskuntakäsittelyyn kuuluu.
12405:                                                            sen työttömyysturvalain epäkohtien
12406:    Korostamme, että vapaaehtoisesti ulkomaan               poistamisesta?
12407:     Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1989
12408: 
12409:           Pekka Leppänen               Pertti Lahtinen               Jarmo Wahlström
12410:           Vappu Säilynoja              Raila Aho                     Timo Laaksonen
12411:           Erkki Pulliainen             Asko Apukka                   Esko Helle
12412:           Pauli Uitto                  Urpo Leppänen                 Heli Astala
12413:           Juhani Vähäkangas            Anna-Liisa Jokinen            Marja-Liisa Löyttyjärvi
12414:           Ensio Laine                  Esko-Juhani Tennilä           Heikki Rinne
12415:                                        Matti Väistö
12416: 
12417: 
12418: 
12419: 
12420: 2900100
12421: 2                                  1989 vp. -    KK n:o 77
12422: 
12423: 
12424: 
12425: 
12426:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12427:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    kuin hän on ollut työssä tai työnhakijana
12428: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,    työvoimatoimistossa kuusi viikkoa. Työvoima-
12429: olette 28 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn       ministeriö on esittänyt sosiaali- ja terveysminis-
12430: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston     teriölle, että työttömyysturvalain 11 §:ää muu-
12431: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-    tettaisiin siten, että ulkomailla sijaitsevasta
12432: edustaja P. Leppäsen ym. näin kuuluvasta         työkohteesta eronneen kohdalla ei tarkasteltaisi
12433: kirjallisesta kysymyksestä n:o 77:               työsuhteen päättymisen syytä eikä omasta
12434:                                                  pyynnöstään eronneelle siten voitaisi määrätä
12435:                                                  kuuden viikon määräaikaa.
12436:          Milloin Hallitus aikoo antaa esityk-       Työttömyysturvalautakunnan ja vakuutusoi-
12437:        sen työttömyysturvalain epäkohtien        keuden omaksuman kannan mukaan ulkomail-
12438:        poistamisesta?                            la sijaitsevasta työkohteesta eroamiseen nähden
12439:                                                  on sovellettu lievempää käytäntöä kuin koti-
12440:                                                  maassa olevasta työstä eroamiseen. Työttö-
12441:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-     myysturvalautakunnan päätökset lähetetään
12442: vasti seuraavaa:                                 tiedoksi asianomaisille työvoimatoimistoille.
12443:   Työttömyysturvalain 7 §:n 6 momentin mu-          Lainmuutosasiaa käsiteltäessä työttömyys-
12444: kaan henkilö voi päivärahaoikeuttaan menet-      turva-asiain neuvottelukunnassa asia on osoit-
12445: tämättä kieltäytyä vastaanottamasta työtä val-   tautunut erittäin kiistanalaiseksi. Koska asialla
12446: takunnan rajojen ulkopuolelta. Työttömyystur-    on lisäksi liittymäkohtia myös muuhun ulko-
12447: valain 11 §:n 1 momentin mukaan henkilöllä,      mailla tapahtuvan työskentelyn sosiaalitur-
12448: joka ilman pätevää syytä on eronnut työstään,    vaan, lainmuutosasia on edelleen valmisteltava-
12449: ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan ennen      na sosiaali- ja terveysministeriössä.
12450:     Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1989
12451: 
12452:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
12453:                                      1989 vp. -     KK n:o 77                                      3
12454: 
12455: 
12456: 
12457: 
12458:                               Tili Riksdagens Herr Talman
12459:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          kande vid arbetskraftsbyrån i sex veckor. Ar-
12460: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          betskraftsministeriet har för social- och hälso-
12461: av den 28 februari 1989 tili vederbörande            vårdsministeriet föreslagit att 11 § lagen om
12462: medlem av statsrådet översänt avskrift av            utkomstskydd för arbetslösa ändras så att i
12463: följande av riksdagsman P. Leppänen m.fl.            fråga om en person som 1ämnat en arbetsplats
12464: undertecknade spörsmå1 nr 77:                        som är be1ägen utomlands skall skälet för
12465:                                                      arbetsförhållandets upphörande inte behöva
12466:                                                      undersökas och så1edes skulle i fråga om en
12467:          När ämnar Regeringen avlåta en pro-         person som avgått på egen begäran en karens-
12468:        position för att avhjälpa missförhållan-      tid om sex veckor inte kunna förordnas.
12469:        dena i lagen om utkomstskydd för                  En1igt den ståndpunkt arbetslöshetsnämnden
12470:        arbetslösa?                                   och försäkringsdomstolen intagit har beträffan-
12471:                                                      de avgång från en arbetsplats som är belägen
12472:                                                      utomlands tiliämpats en lindrigare praxis än
12473:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        vid avgång från ett arbete i hemlandet. Arbets-
12474: samt anföra följande:                                löshetsnämndens beslut sänds för kännedom
12475:    Enligt 7 § 6 mom. lagen om utkomstskydd           tili vederbörande arbetskraftsbyråer.
12476: för arbetslösa kan en person utan att förlora            Då lagändringsärendet behand1ades i ut-
12477: sin rätt till dagpenning vägra att ta emot arbete    komstskyddsdelegationen visade det sig mycket
12478: utanför rikets gränser. Enligt 11 § 1 mom.           omtvistat. Eftersom ärendet dessutom har an-
12479: 1agen om utkomstskydd för arbetslösa är en           knytningspunkter tili det övriga socialskyddet
12480: person som utan giltigt skäl har 1ämnat sitt         för dem som arbetar utomlands bereds 1agänd-
12481: arbete inte berättigad till arbetslöshetsdagpen-     ringsärendet fortfarande vid social- och hälso-
12482: ning förrän han varit i arbete eller arbetssö-       vårdsministeriet.
12483:     Helsingfors den 21 mars 1989
12484: 
12485:                                                     Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
12486:                      j
12487:                     j
12488:                    j
12489:                   j
12490:                  j
12491:                 j
12492:                j
12493:               j
12494:              j
12495:             j
12496:            j
12497:           j
12498:          j
12499:         j
12500:        j
12501:       j
12502:      j
12503:     j
12504:    j
12505:   j
12506:  j
12507: j
12508:                                                 1989 vp.
12509: 
12510: Kirjallinen kysymys n:o 78
12511: 
12512: 
12513: 
12514: 
12515:                                    Anttila ym.: Jätepaperin keräyksen tehostamisesta
12516: 
12517: 
12518:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12519: 
12520:    Keräyspaperin hankinta on pitkään ollut            ta tukea, yhteistyötä teollisuuden kanssa sekä
12521: yhden yhtiön hoidossa. Tässä on ollut paljon          vetoapua yhteiskunnan taholta. Kaikkien on
12522: hyviä puolia varsinkin alkuaikojen keräyksien         nivouduttava toisiinsa.
12523: organisoinnissa. Kuitenkin kilpailun puuttuessa          Ehdottomasti tärkein on aktiivinen ja tehok-
12524: ala on jäänyt oikealla tavalla kehittymättä.          kaasti hoidettu keräysverkko. Suuriin ja tasai-
12525: Vuonna 1988 aloitti toimintansa Suomen Ke-            siin määriin päästään riittävällä erikoiskalus-
12526: räystuote Oy, joka on keräyspaperi- ja jäte-          tolla varustettujen ja ammattimaisten, taloudel-
12527: huoltoalan ammattilaisten perustama yhteinen          lisesti kannattavasti toimivien kerääjien avulla.
12528: hankinta- ja markkinointiyhtiö. Näin on alalle        Keräämisen lisäksi tarvitaan lajittelu-, paalaus-
12529: saatu kilpailua. Alan keskittyminen johti myös        ja varastointitiloja. Kalusto ja tilat edellyttävät
12530: ennalta arvaamattomiin hintojen muutoksiin,           investointeja. Ellei työ ole kannattavaa, ei
12531: jotka aiheuttivat monelle kerääjälle taloudelli-      uusiin laitteisiin ole mahdollista panostaa.
12532: sia vaikeuksia. Hintaongelman lisäksi tulivat            Valtiovalta on myöntänyt 4 milj. mk tukea
12533: sitten paperivuoresta aiheutuneet määrävaikeu-        Paperinkeräys Oy:lle keräysverkon ylläpitämi-
12534: det. Sopimukset sanottiin irti ja kotikeräyspa-       seksi. Sen sijaan, että tuki olisi kanavoitu
12535: perille asetettiin kiintiöt. Pian lopetettiin koko-   eteenpäin, pudotettiin kotikeräyspaperin osto-
12536: naan vastaanotto.                                     hintaa 11-27 mk:lla tonnilta myyntihinnan
12537:    Eduskunnan hyväksymässä lisäbudjetissa on          pysyessä kuitenkin likimain samana. Näin tue-
12538: annettu määrärahat Kaipalan siistauslaitoksen         taan välitysorganisaatiota ja teollisuus- ja ke-
12539: perustamiselle. Laitos on aloittamassa toimin-        räysporras jäävät sen ulkopuolelle.
12540: taansa. Nyt onkin syntynyt uusi ongelma:                 Kilpailun salliminen ja toiminnan vapautu-
12541: mistä saadaan tarvittava paperi.                      minen olisi sinällään melkoinen tuki ja piris-
12542:    Suomessa       kerätään      keräämällä     noin   tysruiske koko keräyspaperialalle. Se nostaisi
12543: 250 000--260 000 tonnia paperia vuodessa.             keräysaktiivisuutta kaikkien keräyspaperilajien
12544: Tästä määrästä on kotikeräyspaperin osuus alle        osalta vähentäen tuontitarvetta. Yhteiskunta,
12545: puolet eli noin 120 000 tonnia. Melko lyhyellä        teollisuus ja kerääjät hyötyisivät siitä selvästi.
12546: aikavälillä pitäisi keräystä nostaa lähes kaksin-     Ainoastaan nykyinen välittäjä menettäisi osan
12547: kertaiseksi. Vuoden 1983 tilaston mukaan ko-          myynnistään. Se taas pakottaisi muutoksiin ja
12548: tikeräyspaperin talteenottoaste oli 52 %. Meillä      hyödyttäisi kaikkia.
12549: ei talteenottoastetta nosteta kovin korkealle            Tavoitteena tulee olla kokonaisvaltainen jä-
12550: ilman lisäkustannuksia ja erityistoimia.              tehuolto, jonka tuloksena saadaan erilaisia
12551:    Kaipalan lisäksi on käynnistymässä myös            talteenottokelpoisia keräystuotteita. Paperi on
12552: Mäntässä uusi keräyspaperia käyttävä paperi-          vain yksi osa kokonaisuudesta, mutta tärkein
12553: kone. Eristevillatehtaat nostavat koko ajan           tosin.
12554: sanomalehden käyttöään ja levyteollisuus on              Yhteiskunnan tuella pitäisi käynnistää kaikki
12555: pääsemässä markkinoille ja pienet käyttäjät           toimenpiteet, joilla saadaan ihmiset jälleen kiin-
12556:  ottavat oman osansa.                                 nostumaan jätepaperin keräyksestä ja talteen-
12557:    Kun Ruotsissa, Norjassa ja Euroopassa lisä-        otosta. Kotitaloudet ovat tässä asiassa avain-
12558: tään koko ajan siistauskapasiteettia, ollaan          asemassa. Siksi kotitalouksia tulisikin kannus-
12559:  Suomessa yksinään oman keräyspaperiongel-            taa jätepaperin talteenottoon erimerkiksi jäte-
12560: man kanssa. Ongelman ratkaisu on keräysver-           huoltomaksun alennuksella tai vastaavalla.
12561:  kon ylläpitämisessä ja oikea-aikaisessa tehosta-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12562:  misessa. Tässä tarvitaan kerääjien varaukseton-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12563: 290010D
12564: 2                                 1989 vp. -    KK n:o 78
12565: 
12566: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen             millä toimenpiteillä Hallitus aikoo
12567: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:           käytännössä edistää riittävällä erikois-
12568:                                                       kalustolla varustettujen ja ammatti-
12569:          Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         maisten ja taloudellisesti kannattavasti
12570:       siin erityisen paperinkeräyskampanjan           toimivien kerääjien saamista jätepape-
12571:       ja tietoiskun käynnistämiseksi ottaen           rin keräysalalle, sekä
12572:       huomioon siistauslaitosten käyttöön-               aikooko Hallitus lisätä kilpailua ja
12573:       oton johdosta nopeasti kasvaneen jäte-          vapauttaa toimintaa jätepaperinkeräyk-
12574:       paperin tarpeen,                                sen alalla?
12575:     Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1989
12576: 
12577:         Sirkka-Liisa Anttila       Timo Laaksonen             Pirkko Ikonen
12578:         Seppo Pelttari             Sulo Aittaniemi            Jukka Vihriälä
12579:         Aapo Saari                 Tellervo Renko             Kauko Heikkinen
12580:         Lea Mäkipää                Matti Maijala              Kalle Röntynen
12581:                     Eeva Kuuskoski-Vikatmaa            Mauri Pekkarinen
12582:                                       1989 vp. -     KK n:o 78                                      3
12583: 
12584: 
12585: 
12586: 
12587:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12588:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tilanteessa, jossa kerätyt paperimäärät olivat
12589: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        selvästi ylittäneet kotimaisen teollisuuden mah-
12590: olette 28 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn           dollisuudet käyttää keräyspaperia ja ylijäämän
12591: kirjeenne n:o 264 ohella lähettänyt valtioneu-       vienti ulkomaille oli vaikeutunut, ja toisaalta
12592: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         luomaan uutta kotimaista, etenkin kotikeräys-
12593: kansanedustaja Anttilan ym. kirjallisesta kysy-      paperin teollista käsittelykapasiteettia. Valtion
12594: myksestä n:o 78, jossa tiedustellaan:                väliaikaisin tukitoimin onnistuttiin keräystoi-
12595:                                                      minta melko hyvin turvaamaan vaikeassa vai-
12596:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       heessa.
12597:        siin erityisen paperinkeräyskampanjan            Uuden siistauslaitoksen toiminta alkaa vuo-
12598:        ja tietoiskun käynnistämiseksi ottaen         den 1989 lopussa. Se pystyy käsittelemään
12599:        huomioon siistauslaitosten käyttöön-          kotikeräyspaperia noin 100 000 tonnia vuodes-
12600:        oton johdosta nopeasti kasvaneen jäte-        sa. Koska kotikeräyspaperin väliaikaisesta
12601:        paperin tarpeen,                              viennistä voidaan luopua ja osa vuoden 1988
12602:           millä toimenpiteillä Hallitus aikoo        kotimaisesta teollisesta käytöstä oli tilapäistä,
12603:        käytännössä edistää riittävällä erikois-      keräystarpeen lisäyksen arvioidaan 1990-luvun
12604:        kalustolla varustettujen ja ammatti-          alussa olevan noin 60 000 tonnia vuodessa.
12605:        maisten ja taloudellisesti kannattavasti      Lisäys merkitsee kuitenkin, että myös kotike-
12606:        toimivien kerääjien saamista jätepape-        räyspaperin talteenotto-osuutta on lisättävä.
12607:        rin keräysalalle, sekä                        Kotikeräyspaperia täytyy vastedes saada tal-
12608:           aikooko Hallitus lisätä kilpailua ja       teen yli 60 prosenttia käytöstä.
12609:        vapauttaa toimintaa jätepaperinkeräyk-           Päävastuu jätepaperin talteenoton ja käytön
12610:        sen alalla?                                   tasapainoisesta edistämisestä kuuluu paperin-
12611:                                                      keräysorganisaatioille ja alan teollisuudelle.
12612:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        Keräysorganisaatiot ovatkin ryhtyneet toimiin
12613: vasti seuraavaa:                                     keräystoiminnan tehostamiseksi siten, että se
12614:                                                      vastaisi keräyspaperin lisääntyvää teollista
12615:   Jätepaperin keräyksen aallonpohja oli vuon-        käyttöä. Hallitus seuraa kehitystä ja puuttuu
12616: na 1987, jolloin jätepaperia otettiin talteen noin   vastedeskin tilanteeseen, jos keräyspaperin ky-
12617: 300 000 tonnia. Tästä määrästä oli kotikeräys-       syntä ja tarjonta eivät pysy tasapainossa. Val-
12618: paperia noin 120 000 tonnia. Vuoden 1988             tio osallistuu jätepaperinkeräyksen aloitusta
12619: aikana vastaanotto on elpynyt ja vuoden 1986         kouluissa kannustavaan tiedotukseen ja valis-
12620: määrä on ylitetty kaikissa keräyspaperilaaduis-      tukseen. Myös ammattimaisen paperinkeräys-
12621: sa. Talteenotto oli vuonna 1988 yhteensä             organisaation kehittämistä ja uudenaikaista-
12622: 370 000 tonnia, mistä kotikeräyspaperia lähes        mista tuetaan edelleen.
12623: 160 000 tonnia. Kotikeräyspaperia vietiin               Kilpailuvirastossa on parhaillaan vireillä jä-
12624: vuonna 1988 maasta noin 20 000 tonnia. Sekä          tepaperin keräystä ja kauppaa koskeva valitus-
12625: kaikkien keräyspaperilaatujen että kotikeräys-       asia. Ennen sen johdosta tehtävän selvityksen
12626: paperin talteenotto-osuus oli samana vuonna          valmistumista ei asiaan ole syytä puuttua.
12627: noin 45 %.                                           Jätepaperin kotimaisen kysynnän kasvu pape-
12628:    Myönteistä kehitystä tukivat omalta osal-         riteollisuudessa ja selluvillan valmistuksessa
12629: taan valtion toimet. Niillä pyrittiin yhtäältä       joka tapauksessa vilkastuttaa keräystoimintaa
12630: turvaamaan keräysorganisaation toimintakyky          ja lisää kilpailua alalla.
12631:      Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1989
12632: 
12633:                                                                  Ympäristöministeri Kaj Bärlund
12634: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 78
12635: 
12636:                               Tili Riksdagens Herr Talman
12637: 
12638:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ten av överskottet hade försvårats, och å andra
12639: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         sidan skapa ny inhemsk, särskilt för returpap-
12640: nr 264 av den 28 februari 1989 till vederböran-     per från hemhushållen avsedd industriell be-
12641: de medlem av statsrådet översänt avskrift av        handlingskapacitet. Genom temporära statliga
12642: följande av riksdagsledamot Anttila m.fl. un-       stödåtgärder lyckades man rätt väl trygga
12643: dertecknade spörsmål nr 78:                         insamlingsverksamheten i ett svårt skede.
12644:                                                         Verksamheten vid den nya avsvärtningsan-
12645:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder i         läggningen inleds i slutet av år 1989. Vid
12646:        syfte att sätta igång en särskild pappers-   anläggningen kan ca 100 000 ton returpapper
12647:        insamlings- och informationskampanj          från hushållen behandlas årligen. Eftersom den
12648:        med beaktande av att behovet av av-          temporära exporten av returpapper från hus-
12649:        fallspapper snabbt ökat på grund av          hållen kan frångås och en del av 1988 års
12650:        den avsvärtningsanläggning som tagits i      inhemska industriella användning var tillfällig,
12651:        bruk samt                                    beräknas ökningen av insamlingsbehovet i bör-
12652:           genom vilka åtgärder ämnar Regering-      jan av 1990-talet vara ca 60 000 ton i året.
12653:        en i praktiken främja tillgången till        Ökningen innebär likväl att den andel retur-
12654:        sådana insamlare på avfallspappersin-        papper som tillvaratas från hushållen måste
12655:        samlingens område som är försedda            ökas. Över 60 % av det returpapper som
12656:        med tillräcklig specialutrustning och        används måste alltjämt tillvaratas från hushål-
12657:        som arbetar på ett yrkesmässigt och          len.
12658:        ekonomiskt lönsamt sätt samt                     Huvudansvaret för att tillvaratagandet och
12659:           ämnar Regeringen öka konkurrensen         användningen av avfallspapper skall kunna
12660:        och befria verksamheten på avfallspap-       främjas på ett balanserat sätt ankommer på
12661:        persinsamlingens område?                     pappersinsamlingsorganisationerna och indu-
12662:                                                     strin inom branschen. Insamlingsorganisatio-
12663:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        nerna har också börjat vidta åtgärder i syfte att
12664: samt anföra följande:                               effektivera insamlingsverksamheten så att den
12665:                                                     motsvarar den ökade industriella användningen
12666:    Insamlingen av avfallspapper nådde sitt bot-     av returpapper. Regeringen följer med utveck-
12667: tenläge år 1987, då ca 300 000 ton avfallspap-      lingen och ingriper alltjämt i situationer där
12668: per togs till vara. Av denna mängd utgjorde         efterfrågan på och utbudet av returpapper inte
12669: returpappret från hushållen ca 120 000 ton.         befinner sig i jämvikt. Staten deltar i sådan
12670: Under år 1988 aktiverades mottagningen av           information och upplysning i skolorna som
12671: papper och den år 1986 insam1ade mängden            sporrar intresset för insamling av avfallspap-
12672: har överskridits i fråga om alla slag av insamlat   per. Också utvecklandet och förnyandet av den
12673: papper. År 1988 tillvaratogs samman1agt             yrkesmässiga pappersinsamlingsorganisationen
12674: 370 000 ton, varav returpappret från hushållen      stöds alltjämt.
12675: utgjorde närmare 160 000 ton. År 1988 expor-            Vid konkurrensverket är för närvarande an-
12676: terades ca 20 000 ton returpapper från hushå1-      hängigt ett besvärsärende som gäller insamling
12677: len. Den tillvaratagna andelen såväl då det         av och handeln med avfallspapper. Innan den
12678: gäller alla slag av returpapper som returpapper     utredning som företas med anledning av detta
12679: från hushållen var under samma år ca 45 %.          blivit fårdig föreligger det inte skäl att ingripa
12680:    Den positiva utvecklingen var till en del ett    i frågan. Den ökade inhemska efterfrågan på
12681: resultat av de statliga åtgärderna. Genom dem       avfallspapper inom pappersindustrin och fram-
12682: försökte man å ena sidan trygga insamlingsor-       ställningen av cellulosa bidrar i alla händelser
12683: ganisationens verksamhetsförmåga i en situa-        till att göra insamlingsverksamheten livligare
12684: tion där de insamlade pappersmängderna tyd-         och ökar konkurrensen på området. Det åter-
12685: ligt hade överskridit den inhemska industrins       står att se hur detta med tiden inverkar på
12686: möjligheter att använda returpapper och expor-      utvecklingen inom området.
12687: 
12688:     Helsingfors den 31 mars 1989
12689: 
12690:                                                                        Miljöminister Kaj Bärlund
12691:                                                1989 vp.
12692: 
12693: Kirjallinen kysymys n:o 79
12694: 
12695: 
12696: 
12697: 
12698:                                   Vihriälä ym.: Vaasan, Jurvan ja Seinäjoen välillä liikennöivän
12699:                                        postiautolinjan lauantaivuoron säilyttämisestä
12700: 
12701: 
12702:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12703:    Posti- ja telelaitos suunnittelee postiautolin-   sellä postiautolinjalla on huomattava yleishyö-
12704: jan Vaasa-Jurva-Seinäjoki lauantaivuoron             dyllinen merkitys lehtien ja postin kuljetukses-
12705: lakkauttamista vielä tänä vuonna. Tällä hetkel-      sa.
12706: lä Jurvasta Vaasaan liikennöi lauantaisin kaksi         Yhteydet Seinäjoelta edelleen kulkeviin tava-
12707: linja-autovuoroa ja Jurvasta Seinäjoelle yksi        rajuniin heikkenevät myös melkoisesti, ja tästä
12708: linja-autovuoro. Mikäli kyseinen postiautovuo-       joutuvat kärsimään etenkin alueen elinkeino-
12709: ro lakkautetaan, jää Jurvasta enää yksi linja        elämän ja maatalouden tavarakuljetukset
12710: Vaasan suuntaan eikä Seinäjoen suuntaan lii-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12711: kennöi enää lauantaisin yhtään vuoroa.               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12712:    Tällainen suunniteltu postiliikenteen heiken-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12713: nys vähentää siis merkittävästi jurvalaisten         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12714: liikkumismahdollisuuksia maakuntakeskukseen
12715: Seinäjoelle ja rannikon keskukseen Vaasaan.                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12716: Lisäksi kyseisen vuoron lakkauttaminen hei-                 ryhtyä postiautolinjan Vaasa-Maalah-
12717: kentää myös ratkaisevasti kunnan sisäisiä lii-              ti-Jurva-Ilmajoki-Seinäjoki lauan-
12718: kenneyhteyksiä. Henkilöliikenteen lisäksi kysei-            taivuoron liikennöinnin turvaamiseksi?
12719:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1989
12720: 
12721:                       Jukka Vihriälä                          Juho Sillanpää
12722: 
12723: 
12724: 
12725: 
12726: 290010D
12727: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 79
12728: 
12729: 
12730: 
12731: 
12732:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12733:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kuvuuden siellä, missä ko. liikenteellä on mat-
12734: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kustajien ja postin kuljetuksen kannalta merki-
12735: olette helmikuun 28 päivänä 1989 päivätyn            tystä.
12736: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            Linjan Vaasa-Jurva-Seinäjoki osalta voi-
12737: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        daan todeta, että liikenteenhoitokustannuksista
12738: edustaja Vihriälän ym. näin kuuluvasta kirjal-       saadaan viikonloppuisin vain 13 % liikenne-
12739: lisesta kysymyksestä n:o 79:                         tuottoina, joten liikenteenhoito on posti- ja
12740:                                                      telelaitokselle tällä linjalla varsin tappiollista
12741:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       juuri viikonloppuisin. Tavaran kuljetuksen
12742:        ryhtyä postiautolinjan Vaasa-Maalah-          osalta linjan merkitys on lauantaisin erittäin
12743:        ti-Jurva-Ilmajoki-Seinäjoki lauan-            vähäinen.
12744:        taivuoron liikennöinnin turvaamiseksi?           Linjan matkustajamäärät ovat lauantaisin
12745:                                                      vaihdelleet suunnassa Vaasa-Seinäjoki 2-3
12746:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        matkustajaa/km keskimäärin sekä suunnassa
12747: vasti seuraavaa:                                     Seinäjoki-Vaasa 3-4 matkustajaa/km keski-
12748:                                                      määrin. Linjalla ei ole ollut ns. läpimatkustajia
12749:    Posti- ja telelaitoksen harjoittama linja-auto-   eli Vaasasta Seinäjoelle tai päinvastoin. Vuorot
12750: liikenne on ollut haja-asutusalueilla pitkään        ovat palvelleet lyhyitä taajamien välisiä yhteyk-
12751: tappiollista. Vuoden 1987 tappio oli 46,0 milj.      siä, joihin soveltuisivat parhaiten taksit näin
12752: mk ja vuonna 1988 tappio oli 38,0 milj. mk.          pienten matkustajamäärien ollessa kyseessä.
12753: Eduskunnan valitsemat valtiontilintarkastajat           Posti- ja telelaitos on esittänyt puheena
12754: sekä valtiontalouden tarkastusvirasto ovat vii-      olevan postiautolinjan lauantaivuorojen supis-
12755: me vuosina toistuvasti kiinnittäneet asiaan          tuksen toteutettavaksi 1.6.1989 alkaen, jolloin
12756: huomiota ja kehottaneet posti- ja telelaitosta       linja-autoliikenteen ajokausi vaihtuu. Näin tur-
12757: ryhtymään toimenpiteisiin linja-autoliikenteen       vattaisiin jäljelle jäävälle liikenteelle paremmat
12758: karsimiseksi.                                        jatkamismahdollisuudet, kun eniten tappiota
12759:    Linja-autoliikenteen alijäämän pienentämi-        aiheuttavat ajopäivät supistetaan pois. Postien
12760: nen liikennetuloja lisäämällä on hyvin vaikeaa,      ja lehtien kuljetukset hoidettaisiin korvaavilla
12761: sillä maan linja-autoliikenteessä matkustaja-        kuljetuksilla, joista aiheutuvat kustannukset
12762: määrät ovat vähentyneet viime vuosina noin           olisivat murto-osa linja-autolla hoidettavien
12763: 10 %:lla ja yksin posti- ja telelaitoksen hoita-     kuljetusten kustannuksista.
12764: masta linja-autoliikenteestä vuonna 1988 yli            Hakemus on parhaillaan Vaasan lääninhal-
12765: 12 %:lla.                                            lituksessa lausunnolla. Sen saatuaan liikenne-
12766:    Liikenteenhoitokustannuksia posti- ja telelai-    ministeriö tekee asiassa päätöksen. Tässä vai-
12767: tos on pyrkinyt vähentämään ensisijaisesti reit-     heessa on kuitenkin syytä todeta, ettei Vaa-
12768: ti- ja aikataulumuutoksilla sekä karsimalla          san-Seinäjoen postiautolinjan lauantaivuoro-
12769: tappiollisimpia linja-autovuoroja niiltä alueilta    jen palvelujen kysyntä vastaa linja-autolla hoi-
12770: ja tieosilta, joilla liikenteen palvelujen kysyntä   dettavalle joukkoliikenteelle asetettuja vaati-
12771: on ollut vähäistä. Toimenpiteillä on saavutettu      muksia. Näin ollen liikenneministeriö ei
12772: kustannussäästöjä, kuten viime vuoden tulok-         myöskään pidä vuorojen tukemista tarkoituk-
12773: sesta voidaan havaita. Nämä tervehdyttämis-          senmukaisena, etenkin kun valtion vuoden
12774: toimenpiteet ovat puolestaan mahdollistaneet          1989 tulo- ja menoarvioon varatut tukimäärä-
12775: posti- ja telelaitoksen linja-autoliikenteen jat-    rahat ovat varsin rajalliset.
12776: 
12777:     Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1989
12778: 
12779:                                                                 Liikenneministeri Pekka Vennamo
12780:                                        1989 vp. -     KK n:o 79                                         3
12781: 
12782: 
12783: 
12784: 
12785:                                Tili Riksdagens Herr Talman
12786: 
12787:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           fiken på de sträckor där den är av betydelse för
12788: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           passagerarna och postbefordran.
12789: av den 28 februari 1989 tili vederbörande                 Beträffande linjen Vasa-Jurva-Seinäjoki
12790: medlem av statsrådet översänt avskrift av             kan konstateras att trafikintäkterna under
12791: följande av riksdagsman Vihriälä m.fl. under-         veckosluten motsvarar bara 13 % av kostna-
12792: tecknade spörsmål nr 79:                              derna för skötsel av trafiken. Sålunda är
12793:                                                       upprätthållandet av trafik på denna linje syn-
12794:                                                       nerligen förlustbringande för post- och telever-
12795:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen              ket uttryckligen under veckosluten. För gods-
12796:        vidta för att säkerställa postbusslinjen       befordran är linjen av synnerligen liten bety-
12797:        Vasa-Malax-Jurva-Ilmajoki-Seinä-               delse på lördagarna.
12798:        joki?                                              Passagerarantalet på linjen har på lördagar-
12799:                                                       na varierat i riktningen Vasa-Seinäjoki med
12800:                                                       2-3 passagerarejkm i genomsnitt och i rikt-
12801:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         ningen Seinäjoki-Vasa med 3-4 passagera-
12802: samt anföra följande:                                 rejkm i genomsnitt. I ingendera riktningen har
12803:    Post- och televerkets busstrafik har länge         det funnits passagerare som rest från ändpunkt
12804: gått med förlust inom glesbygderna. År 1987           tili ändpunkt. Turerna har betjänat korta för-
12805: var förlusten 46,0 milj. mk och år 1988 var den       bindelser mellan tätorterna, och eftersom det är
12806: 38,0 milj. mk. De av riksdagen valda statsre-         fråga om ett litet antal passagerare vore taxi
12807: visorerna och statens revisionsverk har under         lämpligare för ändamålet.
12808: de senaste åren upprepade gånger fäst upp-                Post- och televerket har föreslagit att lördags-
12809: märksamhet vid saken och uppmanat post- och           turerna på ifrågavarande postbusslinje indras
12810: televerket att vidta åtgärder för inskränkning        1.6.1989, dvs. när busstrafiken inleder en ny
12811: av busstrafiken.                                      körsäsong. Sålunda kan man säkerställa bättre
12812:    Det är svårt att minska på underskottet i          möjligheter att fortsätta med den återstående
12813: busstrafiken genom ökning av trafikintäkterna,        trafiken, då de mest förlustbringande kördagar-
12814: ty passagerarantalet i busstrafiken i landet har      na indras. A vsikten är att post och tidningar
12815: under de senaste åren minskat med ungefår             skall befordras med ersättande transporter,
12816: 10% och år 1988 med över 12% enbart i fråga           som kommer att kosta bara en bråkdel av vad
12817: om den busstrafik som post- och televerket            transporterna med buss kostade.
12818: upprätthåller.                                            Ansökan är på remiss vid Vasa länsstyrelse.
12819:                                                       När utlåtandet anhållits skall trafikministeriet
12820:    Post- och televerket har försökt minska på         fatta beslut i saken. I detta skede finns det
12821: kostnaderna för skötsel av trafiken främst            dock skäl att konstatera att efterfrågan på
12822: genom rutt- och tidtabellsändringar samt ge-          lördagstrafik på postbusslinjen Vasa-Seinäjo-
12823: nom att dra in de mest förlustbringande buss-         ki inte uppfyller de krav som uppställts för
12824: turerna på de områden och vägavsnitt där              kollektivtrafik med buss. Sålunda anser trafik-
12825: efterfrågan på busstrafik har varit obetydlig.        ministeriet att det inte heller är ändamålsenligt
12826: Åtgärderna har lett tili kostnadsinbesparingar,       att stöda lördagsturerna, i synnerhet med beak-
12827: vilket fjolårets resultat utvisar. Dessa sanerings-   tande av att de understödsanslag som reserve-
12828: åtgärder har för sin del gjort det möjligt för        rats i statens budget för 1989 är synnerligen
12829: post- och televerket att fortsätta med busstra-       begränsade.
12830:      Helsingfors den 31 mars 1989
12831: 
12832:                                                                     Trafikminister Pekka Vennamo
12833:                                              1989 vp.
12834: 
12835: Kirjallinen kysymys n:o 80
12836: 
12837: 
12838: 
12839: 
12840:                                  Heikkinen ym.: Aravan ensisijaislainojen korkoprosentin korot-
12841:                                      tamisesta
12842: 
12843: 
12844:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12845:    Aravan ensisijaislainat ovat olleet peruskor-   ri on ilmoittanut olevansa tietämätön tällaises-
12846: kosidonnaisia, mitä voidaan pitää asuntopoliit-    ta sopimuksesta ja vakuuttanut kaikkien perus-
12847: tisesti hyvin perusteltuna. Näyttää kuitenkin      korkosidonnaisten asuntolainojen korkojen
12848: siltä, että asuntoviranomaisten ja pankkien        alentuneen 0,5 prosenttiyksiköllä 1.1.1989 lu-
12849: keskinäisen yhteisymmärryksen pohjalta pe-         kien.
12850: riaatteesta ollaan luopumassa.                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12851:    Vakautusratkaisun yhteydessä peruskorkoa        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12852: alennettiin vuoden 1989 alusta lukien 0,5 pro-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12853: senttiyksikköä. Peruskoron alentaminen oli to-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12854: siasiallisesti vaikkakaan ei muodollisesti ehto
12855: vakautusratkaisun syntymiselle. Käytännössä
12856: peruskoron tuli hallituksen ilmoituksen mu-                  Onko Hallitus tietoinen asuntohalli-
12857: kaan koskea kaikkia peruskorkosidonnaisia                 tuksen ja pankkien välisestä sopimuk-
12858: lainoja. Koron alentamisesta huolimatta mo-               sesta, jolla ennen 10.6.1987 myönnetty-
12859: nien peruskorkosidonnaisten aravalainojen                 jen aravan ensisijaislainojen korkoa ko-
12860: korkoprosentti on säilynyt ennallaan pankkien             rotetaan 1.1.1989 lukien 0,5 prosent-
12861: ilmoitettua asiakkailleen "asuntohallituksen ja           tiyksiköllä, ja jos on,
12862: pankkien välisestä sopimuksesta, jolla ennen                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12863:  10.6.1987 myönnettyjen ensisijaislainojen kor-           ryhtyä asiantilan korjaamiseksi siten,
12864: koa korotetaan 0,5 prosenttiyksiköllä 1.1.1989            että vakautusratkaisuun perustuva ja
12865: alkaen".                                                   1.1.1989 voimaan tullut peruskoron
12866:    Asia on ollut esillä myös eduskunnan täysis-           alentaminen koskisi kaikkia peruskor-
12867: tunnossa 16.2.1989, jolloin valtiovarainministe-          kosidonnaisia asuntolainoja?
12868:     Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1989
12869: 
12870:           Kauko Heikkinen              Esko Jokiniemi                Jorma Huuhtanen
12871:           Aapo Saari                   Tellervo Renko                Pirkko Ikonen
12872:           Mauri Pekkarinen             Matti Maijala                 Sirkka-Liisa Anttila
12873:                                        Pekka Puska
12874: 
12875: 
12876: 
12877: 
12878: 290010D
12879: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 80
12880: 
12881: 
12882: 
12883: 
12884:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12885: 
12886:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vuoksi peruuttamaan, on ensisijaislainojen saa-
12887: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        misessa edelleen vaikeuksia ja paineet korkojen
12888: olette 28 päivänä helmikuuta 1989 päivätyn           nostamiseen ovat suuret.
12889: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             Ensisijaislainojen koroilla kuten myös val-
12890: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        tion lainojen ehdoilla on pyritty pitämään
12891: edustaja Kauko Heikkisen ym. näin kuuluvasta         asumiskustannukset kohtuullisina. Kuitenkin
12892: kirjallisesta kysymyksestä n:o 80:                   on pitänyt ottaa huomioon se, että ensisijais-
12893:                                                      lainojen korot ovat sellaisella korkotasolla, että
12894:           Onko Hallitus tietoinen asuntohalli-       rahoituslaitokset suostuvat myöntämään ensi-
12895:        tuksen ja pankkien välisestä sopimuk-         sijaislainat. Ilman ensisijaislainoja ei nykyisin
12896:        sesta, jolla ennen 10.6.1987 myönnetty-       voida rakentaa uusia aravavuokrataloja.
12897:        jen aravan ensisijaislainojen korkoa ko-          Edellä oleva osoittaa selvästi, että sosiaalisen
12898:        rotetaan 1.1.1989 lukien 0,5 prosent-         asuntotuotannon tehostaminen edellyttää ara-
12899:        tiyksiköllä, ja jos on,                       va-asuntorahoitusjärjestelmän          kehittämistä
12900:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       vastaamaan muuttuneen rahamarkkinatilan-
12901:        ryhtyä asiantilan korjaamiseksi siten,        teen vaatimuksia. Tämän johdosta ympäristö-
12902:        että vakautusratkaisuun perustuva ja          ministeriö on asettanut toimikunnan, jonka on
12903:        1.1.1989 voimaan tullut peruskoron
12904:                                                      valtion asuntorahoitusjärjestelmän uudistami-
12905:        alentaminen koskisi kaikkia peruskor-          seksi tehtävä ehdotus asuntorahaston tai sitä
12906:        kosidonnaisia asuntolainoja?                  vastaavan järjestelmän perustamisesta 1.1.1990
12907:                                                       lukien. Toimikunta tulee antamaan ehdotuk-
12908:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sensa aivan lähipäivinä, minkä jälkeen asia
12909: vasti seuraavaa:                                      otetaan hallituksessa välittömästi käsittelyyn.
12910:    Asuntotuotantolain 3 §:n 2 momentin mu-               Seuraavassa on käsitelty yksityiskohtaisem-
12911: kaisesti tulee aravavuokratalojen olla rakenta-       min ensisijaislainojen korkotason muutoksia
12912: mis- ja asumiskustannuksiltaan kohtuullisia.          viime vuosina.
12913:    Valtion asuntolainan suuruus on enimmil-              Vuonna 1985 valtiovalta ja pankit sopivat,
12914: lään 60 % vuokratalon kustannuksista, ja talon        että uusien ensisijaislainojen korko nousee 0,5
12915: omistaja sijoittaa yleensä noin 10 % omia             prosenttiyksikköä. Rahoituslaitokset vaativat
12916: varoja talon rakentamiseen. Asuntotuotanto-           tuolloin myös vanhojen ensisijaislainojen koron
12917: asetuksen II §:ssä säädetään, että rahalaitosten      nostamista vastaavasti. Ilman valtiovallan
12918: myöntämien ensisijaislainojen tulee olla ehdoil-      suostumusta vuonna 1986 rahoituslaitokset
12919: taan kohtuullisia. Tällä hetkellä ensisijaislaino-    nostivat yksipuolisesti vanhojen ensisijaislaino-
12920: jen korko on 8,50-9,00 % ja laina-aika 20-           jen korkoa 0,5 prosenttiyksikköä.
12921: 24 vuotta.                                               Vuoden 1987 asuntorahoituksesta neuvotel-
12922:    Asuntohallituksella on ollut jatkuvia vai-         taessa pankit esittivät jälleen ensisijaislainojen
12923: keuksia ensisijaislainojen turvaamisessa. Viime       korkotason nostamista. Vuoden 1987 asunto-
12924: vuosikymmenellä asuntohallitus joutui peruut-         rahoitussuositus saatiin aikaan sopimaila siitä,
12925: tamaan keskimäärin 15 % myöntämistään                 että uusien myönnettävien ensisijaislainojen
12926: asuntolainoista ensisijaislainojen puuttumisen        korkotasoa nostetaan 10.6.1987 alkaen 0,5
12927: vuoksi.                                               prosenttiyksikköä.
12928:    Tällä vuosikymmenellä on valtiovallan ja             Vuoden 1988 aravavuokratalotuotannon ra-
12929: pankkien välillä neuvoteltu ensisijaislainojen       hoituksen varmistamiseksi sovittiin asuntora-
12930: saamisesta ns. lakisääteisen asuntorahoitusneu-      hoitusneuvotteluissa keväällä 1988, että vanho-
12931: vottelujärjestelmän puitteissa. Vaikka viime         jen ensisijaislainojen korkotasoa nostetaan
12932: vuosina ei myönnettyjä ensisijaislainoja ole          1.12.1988 lukien 0,5 prosenttiyksiköllä. Ennen
12933: enää jouduttu pankkilainojen puuttumisen             kuin asuntorahoitussuositus ennätettiin allekir-
12934:                                       1989 vp. -     KK n:o 80                                      3
12935: 
12936: joittaa, Suomen Pankki nosti 3.5.1988 perus-         korottamisesta 0,5 prosenttiyksiköllä edellä
12937: korkoa 1,00 prosenttiyksikköä. Korotus koski         mainitulla tavalla.
12938: myös ensisijaislainoja.                                 Suomen Pankki ilmoitti 30.11.1988 tekemäl-
12939:    Pankkien neuvottelukunnan antolainausva-          lään päätöksellä alentavansa peruskorkoa 0,5
12940: liokunta käsitteli asiaa 2.6.1988 ja ilmoitti mm.,   prosenttiyksiköllä 1.1.1989 lukien. Tiukasti tul-
12941: että pankit suostuvat lykkäämään ensisijaislai-      kiten asuntohallitus olisi voinut pitää aikaisem-
12942: nojen korkotason 0,5 prosenttiyksikön nostoa         min sovitusta kiinni ja ilmoittaa vanhojen
12943:  1.3.1989 saakka edellyttäen, että tästä päivä-      ensisijaislainojen korkotason nostamisesta vas-
12944: määrästä päästään kaikkien asianomaisten vi-         ta 1.3.1989 lukien. Tällöin olisi kuitenkin pitä-
12945: ranomaisten ja pankkien välillä yksimielisyy-        nyt ensin laskea korkotasoa Suomen Pankin
12946: teen. Antolainausvaliokunta edellytti lisäksi,       peruskorkopäätösten johdosta 1.1.1989 lukien
12947: että jos Suomen Pankin peruskorko laskee             0,5 prosenttiyksikköä ja sitten taas kahden
12948: aikaisemmin, toteutetaan korotus tässä yhtey-        kuukauden kuluttua nostaa korkoa vastaavalla
12949: dessä.                                               määrällä. Tämä ei olisi ollut tarkoituksenmu-
12950:     Neuvottelijoiden kokouksessa 10.6.1988 so-       kaista hallinnollisesti tai muistakaan syistä.
12951:  vittiin vanhojen ensisijaislainojen korkotason
12952: 
12953:      Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1989
12954: 
12955:                                                                  Ympäristöministeri Kaj Bärlund
12956: 4                                     1989 vp. -     KK n:o 80
12957: 
12958: 
12959: 
12960: 
12961:                               Till Riksdagens Herr Ta1man
12962:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          primärlån till fö1jd av brist på bank1ån, bereder
12963: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se          det dock fortfarande svårigheter att få primär-
12964: av den 28 februari 1989 till vederbörande            1ån och trycket att höja räntorna är stort.
12965: med1em av statsrådet översänt avskrift av               Genom räntorna på primärlånen 1iksom
12966: fö1jande av riksdagsman Kauko Heikkinen              även genom villkoren för de statliga 1ånen har
12967: m.fl. undertecknade spörsmå1 nr 80:                  man försökt hålla boendekostnaderna på en
12968:                                                      skä1ig nivå. Det har 1ikväl varit nödvändigt att
12969:           Är Regeringen medveten om avta1et          ta i betraktande att räntorna på primärlånen är
12970:        mellan bostadsstyre1sen och bankerna          på en sådan räntenivå att penninginrättningar-
12971:        med vi1ket räntan på de arava-primär-         na går med på att bevi1ja dessa 1ån. Utan
12972:        1ån som bevi1jats före 10.6.1987 höjs         primärlån är det idag inte möjligt att bygga nya
12973:        räknat från 1.1.1989 med 0,5 procent-         aravahyreshus.
12974:        enheter och                                      Det som framställts ovan visar tydligt att en
12975:           vi1ka åtgärder ämnar Regeringen i så       effektivering av den socia1a bostadsproduktio-
12976:        fall vidta för att rätta till detta sakför-   nen förutsätter att systemet med arava-bostads-
12977:        hållande så att den sänkning av grund-        finansieringen utveck1as till att motsvara de
12978:        räntan, som baserar sig på en stabi1ise-      krav som den förändrade situationen inom
12979:        ringsuppgöre1se och som börjat gälla          penningmarknaden ställer. Till fö1jd av detta
12980:        1.1.1989, skall beröra alla bostads1ån        har miljöministeriet tillsatt en kommission som,
12981:        som är bundna vid grundräntan?                för att statens bostadsfinansieringssystem skall
12982:                                                      förnyas, skall framställa ett förs1ag till grun-
12983:    Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-        dande av en bostadsfond eller något 1iknande
12984: samt anföra fö1jande:                                system räknat från 1.1.1990. Kommissionen
12985:                                                      kommer inom de närmaste dagarna att över-
12986:    En1igt 3 § 2 mom. 1agen om bostadsproduk-         lämna sitt förs1ag och efter det behand1as
12987: tion skall byggnads- och boendekostnaderna           ärenden genast av regeringen.
12988: för aravahyreshus vara skäliga.                         Nedan finns en mera deta1jerad redogöre1se
12989:    Statens bostads1ån är till sin storlek högst 60   för de förändringar som under de senaste åren
12990: procent av kostnaderna för ett hyreshus och          skett i fråga om primärlånens räntenivå.
12991: husets ägare investerar van1igtvis ca 10 procent        Statsmakten och bankerna kom 1985 över-
12992: i byggandet. I 11 § förordningen om bostads-         ens om att räntan på nya primärlån skall höjas
12993: produktion stadgas att villkoren för de primär-      med 0,5 procentenheter. Samtidigt fordrade
12994: 1ån som beviljas av penninginrättningarna skall      penninginrättningarna att även räntan på gam-
12995: vara skä1iga. För närvarande är räntan på            la primärlån höjs i motsvarande grad. Utan
12996: primärlån 8,5-9,00 procent och 1ånetiden är          statsmaktens medgivande höjde penninginrätt-
12997: 20---24 år.                                          ningarna 1986 ensidigt räntan på gamla pri-
12998:    Bostadsstyre1sen har haft ständiga svårighe-      märlån med 0,5 procentenheter.
12999: ter med att trygga primärlånen. Under det               Vid 1987 års förhand1ingar om bostadspro-
13000: senaste årtiondet b1ev bostadsstyre1sen på           duktionen föres1og bankerna igen en höjning
13001: grund av bristen på primär1ån tvungen att            av räntenivån för primärlån. Rekommendatio-
13002: återta i genomsnitt 15 procent av de bostads1ån      nen för bostadsfinansieringen 1987 kom till
13003: som bevi1jats.                                       stånd genom en överenskomme1se om att rän-
13004:    Under innevarande årtionde har statsmakten        tenivån för nya primärlån som bevi1jas skall
13005: och bankerna sinsemellan förhand1at om möj-          höjas med 0,5 procentenheter från 10.6.1987.
13006: 1igheten att få primärlån inom ramen för det            För att säkra finansieringen av 1988 års
13007: s.k. 1agstadgade förhand1ingssystemet för bo-        aravahyreshusproduktion kom man vid för-
13008: stadsfinansieringen. Trots att man under de          handlingar om bostadsfinansieringen våren
13009: senaste åren inte 1ängre behövt återta bevi1jade     1988 överens om att räntenivån för gamla
13010:                                       1989 vp. -    KK n:o 80                                     5
13011: 
13012: primärlån skall höjas med 0,5 procentenheter        procentenheter på ovan nämnda sätt av ränte-
13013: räknat från 1.12.1988. Innan rekommendatio-         nivån på gamla primärlån.
13014: nen för bostadsfinansieringen hade underteck-          Finlands Bank meddelade genom sitt beslut
13015: nats höjde Finlands Bank 3.5.1988 grundrän-         30.11.1988 att den sänker grundräntan med 0,5
13016: tan med 1,00 procentenhet. Höjningen gällde         procentenheter räknat från 1.1.1989. En sträng
13017: även primärlån.                                     tolkning av saken vore att bostadsstyrelsen
13018:    Utlåningsutskottet vid bankernas delegation      skulle ha kunnat hålla fast vid det som avtalats
13019: behandlade ärendet 2.6.1988 och meddelade           tidigare och meddela om en höjning av ränte-
13020: bl.a. att bankerna går med på att uppskjuta         nivån för gamla primärlån först räknat från
13021: höjningen på 0,5 procentenheter av räntorna         1.3.1989. Det skulle likväl ha lett tili att man
13022: för primärlån tili 1.3.1989, förutsatt att man      hade varit tvungen att med anledning av
13023: kommer överens om detta datum med alla              Finlands Banks beslut om grundräntor först
13024: myndigheter och banker i fråga. Dessutom            sänka räntenivån med 0,5 procentenheter räk-
13025: förutsatte utlåningsutskottet att ifall grundrän-   nat från 1.1.1989 och sedan två månader senare
13026: tan vid Finlands Bank sänks tidigare, skall         höja räntan i motsvarande grad. Ett sådant
13027: höjningen ske i detta sammanhang.                   förfaringssätt hade inte varit ändamå1senligt
13028:    Vid ett sammanträde för förhandlarna             varken av administrativa eller andra skäl.
13029: 10.6.1988 avtalade man om en höjning med 0,5
13030: 
13031:      Helsingfors den 31 mars 1989
13032: 
13033:                                                                       Miljöminister Kaj Bärlund
13034:                                              1989 vp.
13035: 
13036: Kirjallinen kysymys n:o 81
13037: 
13038: 
13039: 
13040: 
13041:                                  Laine ym.: Asuntojen perusparannuslainoihin tarkoitettujen
13042:                                      määrärahojen lisäämisestä
13043: 
13044: 
13045:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13046:    Valtion asuntolainojen raju supistaminen uh-    rannuksia varten. Budjettiin tulisi palauttaa
13047: kaa asuntojen perusparannusta. Rahaa on nyt        myös lyhytaikaisiin peresparannuslainoihin
13048: käytettävissä niin vähän, että puolet hakijoista   tarkoitettu määräraha.
13049: jää ilman lainaa.                                     Hallituksen tulisi huolehtia myös korjaus-
13050:    Vuosittain on jätetty lainahakemuksia perus-    neuvonnan jatkumisedellytysten turvaamisesta
13051: korjauksia varten n. 14 000. Viime vuosina on      kunnissa. Neuvonta on erittäin tarpeellista ja
13052: hakemuksista voitu hyväksyä n. 10 000. Tänä        kansantaloudeiiisesti kannattavaa. Siksi tätä
13053: vuonna määrärahaa riittää enintään 6 500           työtä tulisi kehittää ja luopua suunnitelluista
13054: asunnon perusparantamiseen.                        korjausneuvojien virkojen ja toimien lakkaut-
13055:    Maassamme arvioidaan olevan noin 300 000        tamisesta ja yhdistämisestä muihin tehtäviin.
13056: pikaisen korjauksen tarpeessa olevaa asuntoa.         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13057: Ensi vuosikymmenellä arvioidaan noin miljoo-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13058: nan asunnon olevan pereskorjaamisen tarpees-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13059: sa.                                                jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13060:    Asuntohallitus ehdotti kuluvan vuoden bud-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13061: jettiin peresparannuslainoihin 545 milj. mark-            ryhtyä sen johdosta, että asuntojen pe-
13062: kaa, mutta budjettiin kirjattiin äänestysten              rusparannuslainoihin varatut määrära-
13063: jälkeen vain 345 milj. markan määräraha.                  hat riittävät enintään puoleen hake-
13064:    Nyt tarvittatsnn välittömästi vähintään                muksista toisen puolen jäädessä ilman
13065: 200-300 milj. markan lisämääräraha peruspa-               lainoitusta?
13066:      Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1989
13067: 
13068:           Ensia Laine                  Marja-Liisa Löyttyjärvi       Esko-Juhani Tennilä
13069: 
13070: 
13071: 
13072: 
13073: 2900100
13074: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 81
13075: 
13076: 
13077: 
13078: 
13079:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13080:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      voston päätöksellä vahvistettu 20 prosentiksi
13081: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      hyväksytyistä korjauskustannuksista, mikä on
13082: olette 2 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn         hieman enemmän kuin lyhytaikaisiin peruspa-
13083: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       rannuslainoihin sisältynyt alikorkoisuusetu. Jos
13084: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      on kyse kulttuurihistoriallisesti tai rakennustai-
13085: edustaja Ensio Laineen ym. näin kuuluvasta         teellisesti arvokkaasta kohteesta, avustuksen
13086: kirjallisesta kysymyksestä n:o 81:                 enimmäismäärä on 20 prosenttiyksikköä kor-
13087:                                                    keampi kuin normaalitapauksessa.
13088:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        Sosiaaliseen tarveharkintaan perustuvaa pit-
13089:        ryhtyä sen johdosta, että asuntojen pe-     käaikaista perusparannuslainaa voidaan edel-
13090:        rusparannuslainoihin varatut määrära-       leen myöntää samalla tavalla kuin aikaisem-
13091:        hat riittävät enintään puoleen hake-        minkin. Hallituksen tarkoituksena on vielä
13092:        muksista toisen puolen jäädessä ilman       erikseen selvittää lyhytaikaisen perusparannus-
13093:        lainoitusta?                                lainoituksen asema ensi vuoden tulo- ja me-
13094:                                                    noarvioesitykseen liittyen.
13095:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
13096:                                                       Mitä tulee kysymyksen perusteluissa mainit-
13097: vasti seuraavaa:
13098:                                                    tuun korjausneuvontaan, on tätä toimintaa
13099:    Korjausrakentaminen on asuntopolitiikassa       edelleen pidettävä erittäin tarpeellisena. Kor-
13100: yksi painopistealue, kuten valtioneuvoston         jausneuvojien palkkaukseen aikaisemmin erik-
13101: 12.9.1988 hyväksymästä asunto-olojen kehittä-      seen myönnetty valtionavustus on kuluvan
13102: misohjelmasta vuosille 1989-1993 ilmenee.          vuoden alusta sulautettu kuntien yleiseen val-
13103:    Voimakkaasti kasvavaa perusparannustoi-         tionosuuteen ottamalla avustus huomioon val-
13104: mintaa ei kuitenkaan ole mahdollista rahoittaa     tionosuuden mitoituksessa. Annettaessa näin
13105: kokonaan valtion varoin. Rahoitusmarkkinoi-        kunnille enemmän harkintavaltaa toimintojen
13106: den keventymisen myötä perusparannukseen           järjestämisessä korostuu samalla myös kuntien
13107: on saatavissa myös muuta kuin valtion lainaa.      vastuu oman alueensa asioiden, kuten asunto-
13108: Sen vuoksi on ilman tarveharkintaa myönnet-        jen korjaustoiminnan, hyvästä hoidosta. Tulok-
13109: tyihin lyhytaikaisiin perusparannuslainoihin si-   sellisen asuntojen korjaustoiminnan ja turhien
13110: sältynyt valtion tuki kuluvan vuoden tulo- ja      virheiden välttämisen kannalta ovat korjaus-
13111: menoarviossa korvattu avustuksella.                neuvojat hyvin keskeisessä asemassa. Näin
13112:    Avustusta voidaan myöntää samoihin tar-         ollen kuntien tulisi myös uuden valtionosuus-
13113: koituksiin kuin lyhytaikaista perusparannuslai-    järjestelmän puitteissa turvata korjausneuvon-
13114: naa. Avustuksen enimmäismäärä on valtioneu-        nan jatkuminen.
13115: 
13116:     Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1989
13117: 
13118:                                                                 Ympäristöministeri Kaj Bärlund
13119:                                      1989 vp. -    KK n:o 81                                      3
13120: 
13121: 
13122: 
13123: 
13124:                              Tili Riksdagens Herr Talman
13125:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       godkända reparationskostnaderna, vilket är li-
13126: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        tet mera än den underränteförmån som ingått
13127: av den 2 mars 1989 tili vederbörande medlem        i de kortsiktiga grundförbättringslånen. Om det
13128: av statsrådet översänt avskrift av följande av     är fråga om ett kulturhistoriskt eller arkitekto-
13129: riksdagsman Ensio Laine m.fl. undertecknade        niskt värdefullt objekt är maximibeloppet för
13130: spörsmål nr 81:                                    understödet 20 procentenheter högre än i nor-
13131:                                                    mala fall.
13132:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen              Det kommer alltjämt att vara möjligt att
13133:        vidta på grund av att de anslag som för     bevilja långvariga grundförbättringslån på ba-
13134:        grundförbättring av bostäder förslår till   sis av prövning av den sökandes behov och
13135:        högst hälften av ansökningarna medan        sociala omständigheter. Regeringen avser ytter-
13136:        den andra hälften blir utan lån?            ligare att i samband med budgetpropositionen
13137:                                                    för nästa år utreda viiken ställning de kortva-
13138:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      riga grundförbättringslånen skall ges.
13139: samt anföra följande:                                 Vad den i motiveringen tili spörsmålet nämn-
13140:                                                    da reparationsrådgivningen beträffar måste
13141:    Inom bostadspolitiken är reparationsbyggan-     denna verksamhet alltjämt anses mycket be-
13142: det ett viktigt område såsom framgår av            hövlig. Det statsbidrag som tidigare beviljats
13143: programmet för utvecklande av bostadsförhål-       separat för avlöning av reparationsrådgivare
13144: landena för åren 1989-1993. Detta program          har från början av detta år införlivats med
13145: har godkänts av statsrådet 12.9.1988.              kommunernas allmänna statsbidrag så att bi-
13146:    Det är dock inte möjligt att helt finansiera    draget beaktats vid dimensioneringen av stats-
13147: den kraftigt tilltagande grundförbättringsverk-    bidraget. Då kommunerna härigenom får stör-
13148: samheten med statens medel. I och med att          re rätt till prövning av uppläggningen av olika
13149: finansieringsmarknaden lindras kan för grund-      slags verksamhet, framhävs samtidigt deras
13150: förbättringar även erhållas annat än statligt      ansvar för att angelägenheterna i deras områ-
13151: lån. På grund härav har det statsstöd som          den, såsom reparationen av bostäder, sköts
13152: ingått i kortfristiga grundförbättringslån som     ordentligt. Eftersom reparationen av bostäder-
13153: beviljats utan behovsprövning ersatts med ett      na skall ge resultat och onödiga fel skall kunna
13154: understöd i budgeten för innevarande år.           undvikas är reparationsrådgivarnas position
13155:    Understödet kan beviljas för samma ända-        central. Sålunda borde kommunerna också
13156: mål som kortfristiga grundförbättringslån.         inom ramen för det nya statsbidragssystemet
13157: Maximibeloppet för understödet är genom            säkerställa att reparationsrådgivningen fortsät-
13158: statsrådets beslut fastställt tili 20 % av de      ter.
13159: 
13160:     Helsingfors den 5 april 1989
13161: 
13162:                                                                       Miljöminister Kaj Bärlund
13163:                                              1989 vp.
13164: 
13165: Skriftligt spörsmål nr 82
13166: 
13167: 
13168: 
13169: 
13170:                                  Renlund m.fl.: Om översyn av grunderna för fastställande av
13171:                                     kronikervårdavgiften
13172: 
13173: 
13174:                              Tili Riksdagens Herr Talman
13175:     Kronikervårdavgiften, som tillämpas för pa-    personlig, skattefri ersättning för krigstjänst
13176: tienter vilkas vårdtid överstiger 3 månader, är    och enligt allmän uppfattning borde motsva-
13177: till sin utformning klumpig och byråkratisk.       rande ersättningar stå utanför systemet.
13178: Bestämmelserna kan toikas och tillämpas olika,        Vid en revidering av systemet borde man
13179: vilket gör att det är svårt att uppnå rättvisa.    också se över den del som bestämmer hur
13180:     Svårigheterna ligger mycket i brokigheten av   mycket den vårdbehövande behöver för sitt och
13181: de inkomster kronikervårdavgiften skall basera     sina anhörigas behov. Det nuvarande systemet
13182: sig på. Som exempel kan nämnas att inkomst         har i många situationer gett upphov till svårig-
13183: från skogsbruk beaktas nu enligt beskattning-      heter med försörjningsplikten.
13184: en, trots att det är skenbar inkomst (skogens         Hänvisande till det ovan anförda får vi i den
13185: tillväxt). Hur skall t.ex. obebodda hus som        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
13186: patienten äger beaktas? Exemplen kunde göras       skriver till vederbörande medlem av statsrådet
13187: långt flere, men redan detta visar hur krångligt   ställa följande spörsmål:
13188: systemet är.
13189:     Systemet, som det tillämpas i dag, är krän-               Vilka åtgärder tänker Regeringen
13190: kande för den enskilde människan och hennes                vidta för att se över bestämmelserna för
13191: integritet. Man borde därför förenkla systemet             fastställande av kronikervårdavgiften
13192: så att man kunde undvika onödigt snokande                  vid vårdanstalter, så att de enbart skulle
13193: och i stället övergå till ett system som enbart            beakta de verkliga inkomsterna, bli
13194: skulle beakta verkliga inkomster. Fronttillägget           mindre byråkratiska och i större ut-
13195: borde också höra till de inkomster som inte                sträckning beakta de försörjningsplikter
13196: beaktas vid uträknandet av kronikervårdavgif-              och boendekostnader den vårdbehövan-
13197: ten. Fronttillägget borde uppfattas som en                 de har?
13198:     Helsingfors den 6 mars 1989
13199: 
13200:           Boris Renlund                Henrik Westerlund             Ingvar S. Melin
13201:           Håkan Nordman                Gunnar Jansson                Ole Wasz-Höckert
13202:           Henrik Lax                   Jörn Donner                   Per-Henrik Nyman
13203:                                        Elisabeth Rehn
13204: 
13205: 
13206: 
13207: 
13208: 2900IOD
13209: 2                                      1989 vp. -     KK n:o 82
13210: 
13211: Kirjallinen kysymys n:o 82                                                                  Suomennos
13212: 
13213: 
13214: 
13215: 
13216:                                    Renlund ym.: Pitkäaikaissairaanhoidon maksuperusteiden sään-
13217:                                        nösten tarkistamisesta
13218: 
13219: 
13220:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13221:    Pitkäaikaissairaanhoidon maksu, jota sovel-        pitää henkilökohtaisena verottomana korvauk-
13222: letaan potilaisiin, joiden hoitoaika ylittää kol-     sena sotapalvelusta, ja yleisen käsityksen mu-
13223: me kuukautta, on muotoilultaan kömpelö ja             kaan vastaavien korvausten tulisi olla järjestel-
13224: byrokraattinen. Määräyksiä voidaan tulkita ja         män ulkopuolella.
13225: soveltaa eri tavoin, minkä vuoksi oikeudenmu-            Järjestelmää uudistettaessa olisi myös tarkis-
13226: kaisuuden saavuttaminen on vaikeaa.                   tettava sitä osaa, jonka mukaan määräytyy
13227:    Vaikeudet ovat pitkälti niiden tulojen kirja-      hoidontarvitsijan ja hänen omaistensa tarpei-
13228: vuudessa, joihin        pitkäaikaissairaanhoidon      den suuruus. Nykyinen järjestelmä on monissa
13229: maksun tulee perustua. Esimerkkinä voidaan            tilanteissa johtanut huoltovelvollisuuteen liitty-
13230: mainita, että metsätalouden tulo otetaan ny-          viin vaikeuksiin.
13231: kyään huomioon verotuksessa, vaikka kyseessä
13232:                                                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13233: on näennäinen tulo (metsän tuotto). Miten
13234:                                                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13235: esim. potilaiden omistamat asumattomat talot
13236:                                                       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13237: tulisi ottaa huomioon? Esimerkkejä voitaisiin
13238:                                                       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13239: jatkaa, mutta jo nämä osoittavat järjestelmän
13240: mutkikkuuden. Järjestelmä sellaisena kuin sitä
13241: nykyään sovelletaan on yksityistä ihmistä ja                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13242: hänen yksityisyyttään loukkaava. Tämän vuok-                 ryhtyä tarkistaakseen hoitolaitoksissa
13243: si järjestelmää tulisi uudistaa siten, että tarpee-          hoidettavien pitkäaikaissairaanhoidon
13244: tonta nuuskimista voitaisiin välttää ja siirtyä              maksua koskevia määräyksiä siten, että
13245: järjestelmään, joka ottaisi huomioon todelliset              niissä otettaisiin huomioon ainoastaan
13246: tulot.                                                       todelliset tulot, niiden byrokraattisuutta
13247:    Rintamalisän pitäisi myös kuulua tuloihin,                vähennettäisiin ja että niissä otettaisiin
13248: joita ei oteta huomioon pitkäaikaissairaanhoi-               huomioon hoidon tarvitsijan huoltovel-
13249: don maksua laskettaessa. Rintamalisää tulisi                 vollisuudet ja asumiskustannukset?
13250:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1989
13251: 
13252:          Boris Renlund                   Henrik Westerlund              Ingvar S. Melin
13253:          Håkan Nordman                   Gunnar Jansson                 Ole Wasz-Höckert
13254:          Henrik Lax                      Jörn Donner                    Per-Henrik Nyman
13255:                                          Elisabeth Rehn
13256:                                       1989 vp. -     KK n:o 82                                     3
13257: 
13258: 
13259: 
13260: 
13261:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13262:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       jälkeen, myös verottomat tulot otetaan huo-
13263: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        mioon. Ansiotulojen lisäksi otetaan huomioon
13264: olette 6 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn           mm. eläkkeet ja muut henkilökohtaiset tulot,
13265: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         samoin kuin pääomasta sekä muusta omaisuu-
13266: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        desta saatavat nettotulot. Tällöin otetaan huo-
13267: edustaja Renlundin ym. näin kuuluvasta kirjal-       mioon myös maatilatalouden viimeksi toimite-
13268: lisesta kysymyksestä n:o 82:                         tussa verotuksessa todettu tulo.
13269:                                                         Ohjeiden keskeisenä periaatteena on hoidet-
13270:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tavan maksukykyyn perustuva maksu. Menet-
13271:        ryhtyä tarkistaakseen hoitolaitoksissa        telytapaohjeiden tavoitteena on saada aikaan
13272:        hoidettavien pitkäaikaissairaanhoidon         tapa, jonka nojalla todelliset tulot voidaan
13273:        maksua koskevia määräyksiä siten, että        määrittää mahdollisimman oikeudenmukaisella
13274:        niissä otettaisiin huomioon ainoastaan        tavalla.
13275:        todelliset tulot, niiden byrokraattisuutta       Terveyskeskuksessa hoidossa olevalta voi-
13276:        vähennettäisiin ja että niissä otettaisiin    daan maksukykyyn perustuva maksu jättää
13277:        huomioon hoidon tarvitsijan huoltovel-        perimättä tai sitä voidaan alentaa sosiaalihuol-
13278:        vollisuudet ja asumiskustannukset?            tolain 28 §:n 3 momentin perusteiden mukai-
13279:                                                      sesti. Sosiaalihuoltolain kyseisen momentin no-
13280:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         jalla sosiaalipalveluista määrätty maksu voi-
13281: vasti seuraavaa:                                     daan jättää perimättä tai sitä voidaan alentaa,
13282:                                                      jos henkilön elatusvelvollisuus, toimeentulo-
13283:    Terveyskeskuksessa perittävistä maksuista ja      edellytykset tai huollolliset näkökohdat huo-
13284: korvauksista annetun asetuksen 4 a §:n mu-           mioon ottaen siihen on syytä.
13285: kaan terveyskeskuksen sairaansijalla hoidetta-          Maksuista päättäväliä viranomaisella on
13286: valta, pysyvästi laitoshoidossa olevalta potilaal-   käytännössä melko laaja mahdollisuus tapaus-
13287: ta perittävää maksua määrättäessä noudate-           kohtaiseen harkintaan, jonka tarkoituksena on
13288: taan soveltuvin osin, mitä sosiaalipalveluista       turvata maksun määrääminen siten, että hen-
13289: perittävistä maksuista annetussa asetuksessa         kilöiden vaihtelevat olosuhteet tulevat mahdol-
13290: (887 /83) on säädetty laitoshuollon maksuista.       lisimman hyvin huomioon otetuksi. Esimerkik-
13291:    Lääkintöhallituksen yleiskirjeessä nro 1941,      si alentamisperusteena tulevat kysymykseen
13292: 27.1.1988 on annettu ohjeet terveyskeskuksissa       tarpeellisina pidettävät asunnon vuokramenot
13293: perittävistä maksuista. Se sisältää ohjeet myös      tai hoitokulut erityisesti silloin, kun asuntoon
13294: terveyskeskuksen sairaansijalla annettavasta         jää henkilö, jonka elatuksesta asianomainen on
13295: hoidosta perittävistä maksuista.                     velvollinen huolehtimaan.
13296:    Sosiaalipalveluista perittävistä maksuista an-       Ohjeet ja päättävän viranomaisen harkinta
13297: netun asetuksen 5 §:n (1075/88) mukaan van-          yhdessä antavat riittävät mahdollisuudet mak-
13298: hainkodissa ja muussa huoltolaitoksessa järjes-      sun määräämiseen kohtuulliseksi ja oikeuden-
13299: tetystä jatkuvasta ympärivuorokautisesta lai-        mukaiseksi. Maksun määrittäminen saattaa
13300: toshuollosta peritään hoitoa saaneelta hänen         joissakin tapauksissa tuottaa hankaluuksia,
13301: maksukykynsä mukaan määräytyvä maksu,                mutta ne lienevät vähämerkityksisiä nykyisen
13302: joka on enintään 4 680 markkaa kuukaudelta           menettelytavan kohtuullisuuteen ja oikeuden-
13303: vuonna 1989.                                         mukaisuuteen pyrkiviin tavoitteisiin verrattuna.
13304:    Mainitun asetuksen 10 §:n mukaan tulojen             Sosiaalihallitus on 7.1.1987 asettamassaan
13305: perusteella määräytyvät maksut lasketaan pal-        maksutyöryhmässä selvitellyt muun ohella
13306: velujen saajan normaalien jatkuvien nettotulo-       maksuasetuksen soveltamisessa ilmenneitä
13307: jen mukaan. Nettotuloillla tarkoitetaan tuloja       muutostarpeita. Työryhmä ehdotti muun
13308: säännonmukaisen ennakonpidätyksen ja enna-           muassa, että rintamalisän ja ylimääräisen rin-
13309: kon kannon mukaisten verojen vähentämisen            tamalisän perustelut ja tarkoitus huomioon
13310: 4                                 1989 vp. -    KK n:o 82
13311: 
13312: ottaen niitä ei tulisi ottaa tulona huomioon    ehdotusten toteuttamismahdollisuuksia. Mah-
13313: maksuja määrättäessä. Sosiaali- ja terveysmi-   dolliset muutokset voisivat toteutua vuoden
13314: nisteriössä selvitetään parhaillaan työryhmän   1990 maksutarkistusten yhteydessä.
13315: 
13316:     Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1989
13317: 
13318:                                                   Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
13319:                                       1989 vp. -     KK n:o 82                                         5
13320: 
13321: 
13322: 
13323: 
13324:                               Tili Riksdagens Herr Talman
13325:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         tas. Utöver förvärvsinkomster beaktas bl.a.
13326: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          pensioner och andra personliga inkomster samt
13327: av den 6 mars 1989 tili vederbörande medlem          nettoinkomster av kapital och av annan för-
13328: av statsrådet översänt avskrift av följande av       mögenhet. Härvid beaktas även inkomst som
13329: riksdagsman Renlund m.fl. undertecknade              har konstaterats vid den senaste gårdsbruksbe-
13330: spörsmål nr 82:                                      skattningen.
13331:                                                         Den centrala principen i anvisningar är att
13332:          Vilka åtgärder tänker Regeringen            avgiften skall bygga på vårdtagarens betalnings-
13333:        vidta för att se över bestämmelserna för      förmåga. Syftet med anvisningarna är att få tili
13334:        fastställande av kronikervårdavgiften         stånd ett tillvägagångssätt med stöd av vilket
13335:        vid vårdanstalter, så att de enbart skulle    de faktiska inkomsterna kan bestämmas på ett
13336:        beakta de verkliga inkomsterna, bli           så rättvist sätt som möjligt.
13337:        mindre byråkratiska och i större utst-           Den på betalningsförmågan byggande avgif-
13338:        räckning beakta de försörjningsplikter        ten för vård vid hälsovårdscentral kan lämnas
13339:        och boendekostnader den vårdbehövan-          oindriven eller nedsättas i enlighet med de
13340:        de har?                                       grunder som anges i 28 § 3 mom. socialvårds-
13341:                                                      lagen. Med stöd av det nämnda momentet kan
13342:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        en avgift som skall uppbäras för socialservice
13343: samt anföra följande:                                lämnas oindriven eller nedsättas om skäl därtill
13344:                                                      föreligger med beaktande av vederbörandes
13345:    Enligt 4 a § förordningen om avgifter och         försörjningsplikt och utkomstmöjligheter eller
13346: ersättningar som skall uppbäras vid hälso-           synpunkter som har med värden att göra.
13347: vårdscentral iakttas, då avgift bestäms för             Den myndighet som beslutar om avgifterna
13348: patient i långvarig anstaltsvård som vårdas på       har i praktiken rätt stora möjligheter tili
13349: hälsovårdscentrals vårdplats, i tillämpliga delar    prövning från fall tili fall i syfte att säkerställa
13350: vad som i förordningen om avgifter för social-       att avgiften fastställs på ett sådant sätt att olika
13351: service (887 /83) är stadgat om avgifter för         personers varierande förhållanden blir så väl
13352: anstaltsvård.                                        beaktade som möjligt. Som exempel på ned-
13353:    Medicinalstyrelsen har i sitt cirkulär nr 1941,   sättningsgrunder kan nämnas sådana hyresut-
13354: daterat 27.1.1988, givit anvisningar om de           gifter och kostnader för skötseln av bostad som
13355: avgifter som skall uppbäras vid hälsovårdscen-       bör anses nödvändiga i synnerhet då en person
13356: traler. 1 cirkuläret ingår också anvisningar om      som vederbörande är skyldig att försörja bor
13357: avgifterna för vård på hälsovårdscentrals vård-      kvar i bostaden.
13358: plats.                                                  Anvisningarna ger i förening med myndighe-
13359:    Enligt 5 § förordningen om avgifter för           tens prövning tillräckliga möjligheter att be-
13360: socialservice (1075/88) uppbärs för kontinuerlig     stämma en skälig och rättvis avgift. 1 vissa fall
13361: anstaltsvård dygnet runt i åldringshem och           kan bestämmandet av avgiften ge upphov tili
13362: andra vårdanstalter hos vårdtagaren en avgift        svårigheter, men dessa torde vara av ringa
13363: som bestäms enligt betalningsförmågan och            betydelse i jämförelse med syftena med det
13364: som 1989 utgör högst 4 680 mk per månad.             nuvarande förfaringssättet, eftersträvandet av
13365:    Med stöd av 10 § i den ovan nämnda                skälighet och rättvisa.
13366: förordningen skall de avgifter som utgår enligt         Socialstyrelsen har i sin avgiftsarbetsgrupp,
13367: inkomsterna bestämmas enligt servicemottaga-         som tillsattes 7.1.1987, utrett bl.a. de ändrings-
13368: rens normala kontinuerliga nettoinkomster.           behov som framkommit vid tillämpningen av
13369: Med nettoinkomster avses inkomsterna efter           avgiftsförordningen. Arbetsgruppen föreslog
13370: avdrag av den ordinarie förskottsinnehållning-       bl.a. att fronttillägg och extra fronttillägg, med
13371: en och de skatter som uppbärs vid förskotts-         hänsyn tili de grunder på vilka de utgår samt
13372: uppbörd; även skattefria inkomster skall beak-       deras ändamål, inte borde beaktas som inkom
13373: 6                                   1989 vp. -    KK n:o 82
13374: 
13375: ster när avgifterna bestäms. Vid social- och       Eventuella ändringar kan företas när avgifterna
13376: hälsovårdsministeriet utreds som bäst möjlig-      justeras 1990.
13377: heterna att förverkliga arbetsgruppens förslag.
13378:     Helsingfors den 6 april 1989
13379: 
13380:                                                   Social- och hä1sovårdsminister Helena Pesola
13381:                                               1989 vp.
13382: 
13383: Kirjallinen kysymys n:o 83
13384: 
13385: 
13386: 
13387: 
13388:                                  Pulliainen: Vienankarjalaisuuden keskuksen toteuttamisesta Suo-
13389:                                      mussalmella
13390: 
13391: 
13392:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13393:    Laajat kansalaispiirit ovat kantaneet huolta     dytyksellä, olletikin kun niihin kuuluu vielä
13394: Suomussalmen vienankarjalaiskylien, Hietajär-       Murhijärven erämaametsien säilyttämishanke.
13395: ven ja Kuivajärven, taantumisesta; väkeä on         Nyt onkin ratkaisevaa, millä aikataululla näitä
13396: näissä vienalaisuuden viimeisissä Suomen puo-       ehdotuksia aiotaan viedä toteutukseen. Kylien
13397: len pisteissä vain 23 henkeä. Jos kylät kuolevat,   toimintaa elvyttäviin toimenpiteisiin on ryhdyt-
13398: kuolee vienalainen kulttuuri niiden mukana.         tävä nopeimmalla mahdollisella aikataululla.
13399:    Lehtitietojen mukaan on kuitenkin vihdoin           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13400: aihetta optimistisuuteen. Opetusministeriön         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
13401: työryhmä ehdottaa vienankarjalaisuuden kes-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13402: kuksen perustamista Suomussalmen Kuivajär-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13403: ven ja Hietajärven kylien muodostamaan yh-
13404: teisalueeseen. Keskus vaalisi vienalaista kult-
13405: tuuria ja siihen kuuluisi myös ortodoksinen                    Millä suunnittelu- ja rakentamisaika-
13406: hiljentymiskeskus. Keskuksen toimialaan kuu-                 taululla Hallitus aikoo toteuttaa opetus-
13407: luisivat myös vienalaisuuteen kohdistuva tutki-              ministeriön työryhmän ehdottaman vie-
13408: mus ja muu kylien elämää osaltaan elvyttävä                  nankarjalaisuuden keskuksen Suomus-
13409: toiminta.                                                    salmen vienalaiskyliin sekä muita työ-
13410:    Opetusministeriön asettaman työryhmän te-                 ryhmän ehdottamia toimenpiteitä?
13411: kemiä ehdotuksia on tervehdittävä todella tyy-
13412:       Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1989
13413: 
13414:                                           Erkki Pulliainen
13415: 
13416: 
13417: 
13418: 
13419: 290010D
13420: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 83
13421: 
13422: 
13423: 
13424: 
13425:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13426:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       hakkuiden vaikutuksia kyliin. Ministeriö kat-
13427: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        soi, että ilman elvytystoimia kylät tulisivat
13428: olette 3 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn           olemaan vaikeuksissa ja ne voisivat jopa au-
13429: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         tioitua.
13430: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-            Suomen vienankarjalaisten kylien työryhmä
13431: edustaja Erkki Pulliaisen näin kuuluvasta kir-       jätti 27.2.1989 opetusministeriölle muistionsa,
13432: jallisesta kysymyksestä n:o 83:                      jossa se esitti lukuisia elvytystoimenpiteitä kyliä
13433:                                                      varten. Työryhmä otti myös kielteisen kannan
13434:           Millä suunnittelu- ja rakentamisaika-      Murhijärven alueen tehohakkuihin ja suunni-
13435:        taululla Hallitus aikoo toteuttaa opetus-     tellun autotien tekoon.
13436:        ministeriön työryhmän ehdottaman vie-             Työryhmä esitti, että kylät sekä niihin kehi-
13437:        nankarjalaisuuden keskuksen Suomus-           tettävät toiminnot muodostaisivat vienankarja-
13438:        salmen vienalaiskyliin sekä muita työ-        laisuuden keskuksen. Ehdotukset olisi tarkoitus
13439:        ryhmän ehdottamia toimenpiteitä?              toteuttaa asteittain laatimalla ensin yleiskaava-
13440:                                                      tasoinen kyläsuunnitelma. Työryhmän mukaan
13441:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          Suomussalmen kunta paikkaisi tätä varten pro-
13442: taen seuraavaa:                                      jektisihteerin esimerkiksi työllisyysvaroilla. El-
13443:    Suomussalmen kunnassa maamme itärajan             vytystoimet ehdotettiin aloitettavaksi vienan-
13444: tuntumassa sijaitsevat Kuivajärven ja Hietajär-      karjalaiseen perinteesel., liittyvän koulutus- ja
13445: ven vienankarjalaiset kylät ovat syntyneet           harrastustoiminnan virittämisellä. Toiminta
13446: 1700-luvulla. Niistä on kerätty 1800-luvulta         voisi aluksi sijoittua nykyisiin kylissä oleviin
13447: lähtien kansanrunoutta ja perinnetietoa. Ke-         rakennuksiin. Tarvittavan uudisrakentamisen
13448: räyksen tulokset ovat vaikuttaneet muun muas-        aika tulisi myöhemmin suunnitelmien valmis-
13449: sa Kalevalan muotoutumiseen. Kylät jäivät            tuttua.
13450: Suomen puolelle itsenäistymiseen liittyvän ra-           Työryhmä esitti määrärahan ottamista vuo-
13451: jankäynnin takia. Ne ovat ainoat vienankarja-        den 1990 tulo- ja menoarvioon yhteiskunnalli-
13452: laiset kylät maassamme. Kyliä ympäröi niin           seen sivistystyöhön tarkoitettuihin varoihin
13453: sanottu Murhijärven sala, joka on olennainen         (29.57.54) vienankarjalaisuuden keskuksen toi-
13454: osa kylien kulttuuri- ja luonnonympäristöä.          minnan aloittamista varten. Tähän opetusmi-
13455:    Kylät joutuivat julkisuuteen, kun Murhijär-       nisteriö ottaa kannan meneillään olevan tulo-
13456: ven saiolla aloitettiin hakkuut, jotka maa- ja       ja menoarviovalmistelun yhteydessä. Ministeriö
13457: metsätalousministeriön päätöksellä sittemmin         pitää tärkeänä, että elvytystoimien alkuun
13458: keskeytettiin.                                       päästäisiin vuoden 1990 aikana. Mainittu muis-
13459:    Kylien kulttuuriperinnön säilyttämis- ja elvy-    tio on tällä hetkellä lausunnolla muun muassa
13460: tystarpeeseen oli opetusministeriön huomiota         Oulun lääninhallituksessa ja Suomussalmen
13461: kiinnitetty jo ns. karjalakyläaloitteessa. Opetus-   kunnassa, joiden kannanotot moniin työryh-
13462: ministeriö asetti vuoden 1988 lopulla työryh-        män ehdotuksiin on saatava ennen jatkotoi-
13463: män selvittämään puheena olevien kylien kult-        mien aikataulusta ja toteutustavasta päättämis-
13464: tuuriarvoja, niiden elvytysmahdollisuuksia ja         tä.
13465: 
13466:      Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1989
13467: 
13468:                                                                 Opetusministeri Christoffer Taxell
13469:                                       1989 vp. -     KK n:o 83                                     3
13470: 
13471: 
13472: 
13473: 
13474:                               Tili Riksdagens Herr Talman
13475:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          terna att återuppliva dem och de följder som
13476: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          avverkningarna hade haft på byarna. Ministe-
13477: av den 3 mars 1989 till vederbörande medlem          riet ansåg att byarna skulle hamna i svårigheter
13478: av statsrådet översänt en avskrift av följande       och rentav avfolkas utan återupplivningsåtgär-
13479: av riksdagsman Erkki Pulliainen underteckna-         der.
13480: de spörsmål nr 83:                                      Arbetsgruppen för de fjärrkarelska byarna i
13481:                                                      Finland överlämnade sin promemoria tili un-
13482:           Viiken tidtabell har Regeringen när        dervisningsministeriet 27.2.1989 och föreslog
13483:        det gäller planering och byggande av          talrika åtgärder för att återuppliva byarna.
13484:        det centrum för fjärrkarelsk kultur i de      Arbetsgruppen förhöll sig även negativt tili de
13485:        fjärrkarelska byarna i Suomussalmi            intensiva avverkningarna och en planerad bil-
13486:        som föreslagits av en arbetsgrupp vid         väg i området vid Murhijärvi.
13487:        undervisningsministeriet och när ämnar           Arbetsgruppen föreslog att byarna och den
13488:        Regeringen vidta de andra åtgärderna          verksamhet som utvecklas där skall bilda ett
13489:        som arbetsgruppen föreslagit?                 centrum för fjärrkarelsk kultur. Förslagen bör
13490:                                                      genomdrivas gradvis genom att först göra upp
13491:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt         en generalpian för byarna. Enligt arbetsgrup-
13492: följande:                                            pen bör Suomussalmi kommun i detta syfte
13493:                                                      anställa en projektsekreterare t.ex. med syssel-
13494:     De fjärrkarelska byarna Kuivajärvi och Hie-      sättningsmedel. Det föreslogs att återuppliv-
13495: tajärvi som befinner sig i Suomussalmi kom-          ningsåtgärderna inleds genom att utbildnings-
13496: mun intili vårt lands Östra gräns har uppstått       och intresseverksamheten med tanke på den
13497: på 1700-talet. Sedan 1800-talet har man samlat       fjärrkarelska traditioneo sätts i gång. Verksam-
13498: på folklore och traditioner i anknytning tili        heten kunde tili en början ske i byggnader som
13499: dem. Resultaten av samlingarna har påverkat          befinner sig i de nuvarande byarna. Tiden för
13500: bl.a. utformningen av Kalevala. Byarna förblev       behövliga nybyggnader kommer då planeringen
13501: innanför Finland då gränserna drogs upp vid          av dem senare har fullföljts.
13502: tiden för vår självständighet. De är de enda            Arbetsgruppen föreslog att ett anslag anvisas
13503: fjärrkarelska byarna i vårt land. Byarna om-         i statsbudgeten för 1990 under medlen avsedda
13504: gavs av det s.k. ödemarksområdet Murhijärvi,         för samhälleligt bildningsarbete (29.57.54) för
13505: som utgör en väsentlig del av byarnas kultur-        att verksamheten vid det fjärrkarelska centret
13506: och naturmiljö.                                      skall kunna inledas. Undervisningsministeriet
13507:     Byarna kom tili offentligheten när avverk-       kommer att ta ställning tili denna fråga i
13508: ning inleddes i Murhijärvi ödemark. Sedermera        samband med den pågående beredningen av
13509: avbröts den genom beslut av jord- och skogs-         budgetpropositionen. Ministeriet anser det vara
13510: bruksministeriet.                                    viktigt att man kan inleda återupplivningen
13511:     Redan i den s.k. motionen om de karelska         under år 1990. Nämnda promemoria är för
13512:  byarna hade man fåst undervisningsministeriets      tilifållet på remiss, bl.a. vid länsstyrelsen i
13513: uppmärksamhet vid behovet av att bibehålla           Uleåborgs län och i Suomussalmi kommun,
13514:  och återuppliva kulturtraditionen i byarna. 1       vilkas ställningstaganden tili många av arbets-
13515:  slutet av 1988 tilisatte undervisningsministeriet   gruppens förslag bör inhämtas innan man kan
13516:  en arbetsgrupp med uppgift att utreda de            besluta om tidtabellen för vidare åtgärder och
13517:  ifrågavarande byarnas kulturvärden, möjlighe-       på vilket sätt de skall vidtas.
13518: 
13519:      Helsingfors den 4 april 1989
13520: 
13521:                                                         Undervisningsminister Christoffer Taxell
13522:                                                1989 vp.
13523: 
13524: Kirjallinen kysymys n:o 84
13525: 
13526: 
13527: 
13528: 
13529:                                   Puska ym.: Ns. pikku-VALTA VA-uudistukseen liittyvien hallin-
13530:                                       nollisten menettelyjen yksinkertaistamisesta
13531: 
13532: 
13533:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13534: 
13535:    Eduskunta hyväksyi 15.3.1988 ns. pikku-           sekä lääkärit että potilaat. Mitä aiempaan
13536: VALTAVA-lakipaketin yhteydessä muutoksia             systeemiin verrattuna on mahdollisesti säästet-
13537: kunnallisista yleissairaaloista annettuun lakiin     ty, hallintohenkilökunnan työssä on menetetty
13538: (HE n:o 43/1987 vp.). Lain 23 §:ään tehdyn           lääkäreiden usein turhauttavassa lisätyössä ja
13539: muutoksen tarkoituksena oli hallituksen esityk-      potilaiden joustavan hoidon byrokraattisessa
13540: sen mukaan seuraava:                                 vaikeutumisessa. Kun lääkäreiden työaikaa pi-
13541:    "Sairaanhoitolaitosten suoraan kunnilta pe-       täisi mahdollisimman paljon vapauttaa potilai-
13542: rimät vieraskuntalaisten hoidon korvaukset eh-       den hoitoon ja potilaille turvata mahdollisim-
13543: dotetaan siirrettäviksi keskussairaaloiden ja        man joustava hoito, on uudistuksen tämän
13544: mielisairaaloiden huoltopiirien kuntainliittojen     osan toteuttaminen johtanut huonoon tulok-
13545: korvattaviksi. Muutoksen jälkeen erityistason        seen.
13546: sairaanhoitoa järjestävät keskussairaalat voivat         Esimerkiksi HYKS:n ohjekirjeessä (17B/
13547: laskuttaa potilaan hoitoon lähettäneeltä kes-        1988) ulkokuntalaisen potilaan kirjaamiskäy-
13548: kussairaalalta todellisia kustannuksia vastaavat     tännön muutoksista todetaan mm., että mikäli
13549: korvaukset."                                         ulkokuntalaisen lähetteestä puuttuu maksusi-
13550:    Tätä uudistusta pidettiin yleisesti myös ta-      toumus ja hoito on erityistasoa, lääkärin tulee
13551: lousvaliokunnassa hyvänä, koska entinen sys-         ottaa yhteys puhelimitse potilaan keskussairaa-
13552: teemi, jolloin ulkopaikkakuntalaisten yksittäi-      lan ao. erikoisalan ylilääkäriin maksusitou-
13553: set käyntikorvaukset perittiin henkikirjoitus-       muksen saamiseksi. Myös mikäli potilaan hoito
13554: kunnalta, aiheutti kunnallishallinnolle paljon       vuodeosastolla muuttuu tavanomaisesta hoi-
13555: työtä. Perustelujen mukaan:                          dosta erityistason hoidoksi, sairaalan tulee
13556:    "Erityisesti yksittäisten poliklinikkakäynti-     hankkia maksusitoumus edellä kuvatulla taval-
13557: korvausten periminen kunnilta aiheuttaa kun-         la.
13558: nallishallinnolle hallintokustannuksia saman             HYKS:n KEHYKSET-lehdessä (1/1989) to-
13559: verran kuin kuntien ja sairaaloiden välillä          detaan, että "Sinänsä yksinkertaisilta kuulosta-
13560: siirretään rahoja."                                  vien muutosten käytännön toteuttaminen ... on
13561:    Uusi ongelma on sen sijaan syntynyt asiasta,      osoittautunut vaivalloiseksi". Otsikolla "Kaik-
13562: joka todettiin vain lakiesityksen perusteluissa:     ki joukolla laskuttamaan" todetaan, kuinka
13563:    "Keskussairaaloiden vastuuta alueen väestön       uudistus on tuonut lisätyötä monille lääkäri- ja
13564: sairaanhoidon järjestämisessä tulisi lisätä siten,   hoitajaryhmille. Ylilääkärit joutuvat antamaan
13565: että sairaanhoitolaitokset laskuttaisivat vieras-    maksusitoumuksia piirin ulkopuolisissa sairaa-
13566:  kuntalaisten hoidosta keskussairaaloita eikä        loissa hoidettavista potilaista, potilasta hoita-
13567: enää yksittäisiä kuntia, joilla ei ole käytännössä   van seniorilääkärin tulee hankkia maksusitou-
13568: mahdollisuutta ohjata potilaita hoitoon samal-       mus potilaan omalta keskussairaalalta jne. Sa-
13569: la ta voin kuin keskussairaaloilla."                 massa lehdessä todetaan, että maksusitoumus-
13570:     Samanaikaisesti lain kanssa tuli voimaan         menettely on osoittautunut vaivaHoiseksi mm.
13571:  lääkintöhallituksen yleiskirje n:o 1951 "Erityis-   koska ylilääkäreitä on vaikea tavoittaa.
13572:  tason sairaanhoito ja hoidosta perittävät kor-          Kun potilaita monista käytännön syistä
13573:  vaukset". Sen tarkoituksena on sekä raha- että      (mm. opiskelu, matkailu, siirtotyö ym.) on
13574:  potilasvirtojen ohjailu.                            varsinaisesti runsaasti toisen sairaanhoitopiirin
13575:     Uuden lain tulkinta on merkinnyt huomat-         poliklinikoilla, menee monilta lääkäreiltä huo-
13576:  tavaa uudenlaista byrokratiaa, josta kärsivät       mattavasti aikaa ja vaivaa selvittää potilaan
13577: 290010D
13578: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 84
13579: 
13580: henkikirjoituspiirin keskussairaalan asianomai-     huoltomme kokonaisuuden kannalta olisi pa-
13581: selta vastuulääkäriltä lupa potilaan hoitami-       rempi luopua tällaisesta työläästä, byrokraatti-
13582: seen. Esimerkiksi kaikista HYKS:ssä hoidetuis-      sesta ja ihmisiä vähän hyödyttävästä "ohjailu-
13583: ta potilaista on ulkokuntalaisia noin 5-10 %.       järjestelmästä".
13584: Useissa sairaaloissa maksusitoumusten hankki-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13585: minen koskee siis kaikkia ulkokuntalaisia, eikä     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13586: pelkästään ns. erikoistason hoitoa vaativia ta-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13587: pauksia. Tällainen byrokratia kiistattomasti        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13588: vaikeuttaa myös potilaiden hoidon joustavaa
13589:                                                               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13590: järjestämistä, ja muiden kuin kiireellisten ta-
13591: pausten kohdalla usein myös hidastaa hoitoon               ryhtyä, että ns. pikku-VALTAVA-la-
13592: pääsyä, mitä potilaat asianomaisilta lääkäreiltä           kiuudistuksen toimeenpanon yhteydessä
13593: ymmärrettävästi ihmettelevät.                              luotua lääkäreitä runsaasti työllistävää
13594:                                                            ja potilaiden joustavaa hoitoa vaikeut-
13595:    Lainmuutosbao ei sinänsä edellyttäisi tällais-          tavaa byrokratiaa voitaisiin olennaisesti
13596: ta raskasta hallintomenettelyä. Eikö terveyden-            vähentää?
13597:     Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1989
13598: 
13599:                      Pekka Puska                             Jorma Huuhtanen
13600:                                       1989 vp. -     KK n:o 84                                       3
13601: 
13602:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13603:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Yleissairaalalain uudistetun 2 §:n mukaan
13604: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        lääkintöhallituksen tehtävänä on määrätä eri-
13605: olette 3 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn            tyistason sairaanhoitoon kuuluvat tutkimukset,
13606: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          toimenpiteet ja hoito sekä vahvistaa näistä
13607: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        suoritettavaa korvausta määrättäessä noudatet-
13608: edustaja Puskan ym. näin kuuluvasta kirjalli-        tavat kertoimet. Lääkintöhallitus on antanut
13609: sesta kysymyksestä n:o 84:                            14.1.1989 erityistason sairaanhoitoaja hoidosta
13610:                                                      perittäviä korvauksia koskevan yleiskirjeen
13611:                                                      (nro 1951). Yleiskirjettä on valmisteltu yhteis-
13612:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       työssä kunnallisten keskusjärjestöjen kanssa.
13613:        ryhtyä, että ns. pikku-VALTAVA-la-                Mikäli uuden lain käytännön soveltaminen
13614:        kiuudistuksen toimeenpanon yhteydessä         on merkinnyt sellaista huomattavaa uutta by-
13615:        luotua lääkä reitä runsaasti työllistävää     rokratiaa, johon kysymyksessä viitataan, on
13616:        ja potilaiden joustavaa hoitoa vaikeut-       tämä byrokratia syntynyt mitä ilmeisimmin
13617:        tavaa byrokratiaa voitaisiin olennaisesti     sairaaloiden omin toimenpitein. Valtion kes-
13618:        vähentää?                                     kushallinnon kuntiin kohdistuvaa norminantoa
13619:                                                      on jatkuvasti pyritty vähentämään. Lainsää-
13620:                                                      däntö ei velvoita kuntia ryhtymään kysymyk-
13621:                                                      sessä esitettyihin järjestelyihin maksusitoumuk-
13622:    Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:         senkaan osalta. Myöskään mainitusta lääkin-
13623:    Kysymyksessä mainittu asia liittyy ns. pikku-     töhallituksen erityistason sairaanhoidosta ja
13624: VALTAVA-uudistuksen yhteydessä tehtyihin             hoidosta perittävistä korvauksista antamasta
13625: kunnallisista yleissairaaloista annetun lain         yleiskirjeestä ei löydy näihin järjestelyihin vei-
13626: (561/ 65, jäljempänä yleissairaalalaki) muutok-      voittavia säännöksiä. Kun valtion keskushallin-
13627: siin. Nämä muutokset poikkeavat lakipakettiin        non ohjausvaltaa on vähennetty ja edelleen
13628: sisältyneistä muista lainmuutoksista siten, ettei-   vähennetään, joudutaan kunnallishallinnon si-
13629: vät ne muuttaneet valtion ja kuntien välistä         säisiä menettelytapoja tarkastelemaan kunnal-
13630: kustannusten jakoa, vaan kysymyksessä olivat         lishallinnon omin toimenpitein. Sosiaali- ja
13631: lähinnä kuntien ja kuntainliittojen välisiä suh-     terveysministeriöllä tai lääkintöhallituksella ei
13632: teita koskevat säännökset. Yleissairaalalain to-     ole tarkoitus ryhtyä sitovan norminannon
13633: teutettua muutosta olivat kunnalliset keskusjär-     kautta ohjaamaan sairaaloiden toimintaa
13634: jestöt esittäneet jo pitkään ennen pikku-VAL-        omaksuttua käytäntöä suuremmassa määrin.
13635: TAVAn aikaansaamista. Aloite yleissairaala-             Vuoden 1989 alusta voimaan tullut kunnal-
13636: lain muutoksiin on siten tullut kunnalliselta        lisia yleissairaaloita koskevan lainsäädännön
13637: taholta.                                             muutos on valmisteltu yhteistyössä kunnallis-
13638:                                                      ten keskusjärjestöjen kanssa, eikä lainsäädän-
13639:    Erityisesti niin sanottujen vieraskuntalaisten    nöstä tai siihen liittyvästä alemmanasteisesta
13640: hoidon korvauksia koskevat järjestelyt vähen-        norminannosta sellaisenaan voi seurata kysy-
13641: tävät olennaisesti kuntien välistä taloudellista     myksessä mainittuja järjestelyjä. Kysymyksessä
13642: byrokratiaa. Lisäksi erityistason sairaanhoitoa      esitetyt ongelmat perustuvat eräisiin yksittäis-
13643: järjestävät keskussairaalat voivat lainmuutok-       ten sairaaloiden sisäisiin ohjekirjeisiin tai sai-
13644: sen jälkeen laskuttaa potilaan hoitoon lähettä-      raaloiden sisäisissä henkilökuntalehdissä esiin-
13645: neeltä keskussairaalalta todellisia kustannuksia     tyviin käsityksiin. Tämän vuoksi mahdollinen
13646: vastaavat korvaukset. Tätä muutosta on pidet-        lääkäreitä työllistävä ja potilaiden hoitoa vai-
13647: ty kunnallisen sairaalalaitoksen kannalta vält-      keuttava byrokratia on pyrittävä poistamaan
13648: tämättömänä.                                         sairaalakohtaisin kunnallisin toimenpitein.
13649:     Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1989
13650: 
13651:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
13652: 4                                    1989 vp. -    KK n:o 84
13653: 
13654:                              Till Riksdagens Herr Talman
13655: 
13656:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        der samt viiken vård som hör till den högspe-
13657: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         cialiserade sjukvården samt att fastställa de
13658: av den 3 mars 1989 till vederbörande medlem         koefficienter som skall iakttas då ersättningen
13659: av statsrådet översänt avskrift av följande av      för dem bestämts. Medicinalstyrelsen gav
13660: riksdagsman Puska m.fl. undertecknade spörs-        14.1.1989 ut ett cirkulär gällande ersättningar
13661: mål nr 84:                                          som skall uppbäras för högspecialiserad sjuk-
13662:                                                     vård och vård (nr 1951). Cirkuläret har beretts
13663:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           i samarbete med kommunernas centralorgani-
13664:        vidta för att den byråkrati som uppstod      sationer.
13665:        i samband med verkställigheten av den           Om tillämpningen av praxis i den nya lagen
13666:        s.k. Iilla VALTAVA-lagreformen och           har inneburit så mycket ny byråkrati som
13667:        som innebär mycket mera arbete för           antyds i spörsmålet, har denna byråkrati högst
13668:        läkarna samt försvårar en smidig pa-         antagligt förorsakats av sjukhusens egna åtgär-
13669:        tientvård skall kunna minskas väsent-        der. Strävan har hela tiden varit att minska
13670:        ligt?                                        normgivningen från den statliga centralförvalt-
13671:                                                     ningen tili kommunerna. Lagstiftningen för-
13672:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       pliktar inte kommunerna att ens när det gäller
13673: samt anföra följande:                               betalningsförbindelser vidta sådana arrange-
13674:    Spörsmålet gäller de ändringar i lagen om        mang som anförs i spörsmålet. lnte heller i
13675: kommunala allmänna sjukhus (561/65, nedan           medicinalstyrelsens ovan nämnda cirkulär gäl-
13676: lagen om allmänna sjukhus) som gjordes i            lande ersättningar som skall uppbäras för
13677: samband med den s.k. Iilla VALTAVA-refor-           högspecialiserad sjukvård och vård finns stad-
13678: men. Dessa ändringar avviker från de övriga         ganden som skulle förplikta till dessa arrange-
13679: lagändringarna i lagpaketet på det sättet att de    mang. Eftersom den statliga centralförvaltning-
13680: inte ändrade på kostnadsfördelningen mellan         ens kontrollmakt har minskats och hela tiden
13681: staten och kommunerna, utan de berör när-           minskas, blir man tvungen att granska de
13682: mast stadganden om förhållandena mellan             interna tillvägagångssätten inom kommunalför-
13683: kommuner och kommunalförbund. Kommu-                valtningen med kommunalförvaltningens egna
13684: nernas centralorganisationer hade redan långt       åtgärder. Det är inte meningen att social- och
13685: innan Iilla VALTAVA kom till föreslagit den         hälsovårdsministeriet eller medicinalstyrelsen
13686: nu genomförda ändringen av lagen om allmän-         genom bindande normgivning skall börja styra
13687: na sjukhus. lnitiativet till ändringarna om         verksamheten vid sjukhusen i större omfattning
13688: lagen om allmänna sjukhus har således kommit        än för närvarande är fallet.
13689: från kommunalt håll.                                   Den ändring av lagstiftningen om kommu-
13690:    1 synnerhet arrangemangen gällande ersätt-       nala allmänna sjukhus som trädde i kraft vid
13691: ningar för vård av patienter från andra kom-        ingången av 1989 har beretts i samarbete med
13692: muner minskar väsentligt den ekonomiska by-         kommunernas centralorganisationer. Varken
13693: råkratin mellan kommunerna. Dessutom kan            lagstiftningen eller den därmed sammanhäng-
13694: sådana centralsjukhus som ordnar högspeciali-       ande normgivningen av lägre ordning kan som
13695: serad sjukvård efter lagändringen fakturera det     sådana ge upphov till sådana arrangemang som
13696: centralsjukhus som sänt patienten för vård för      nämns i spörsmålet. De problem som presen-
13697: ersättningar som motsvarar de faktiska kost-        teras i spörsmålet grundar sig på vissa interna
13698: naderna. Denna ändring har ansetts vara nöd-        instruktionsbrev vid enskilda sjukhus eller på
13699: vändig med tanke på det kommunala sjukhus-          uppfattningar i interna personaltidningar vid
13700: väsendet.                                           sjukhusen. Därför skall strävan vara att even-
13701:    Enligt den reviderade 2 § lagen om allmänna      tuell sjukhusbyråkrati som belastar läkarna och
13702: sjukhus ankommer det på medicinalstyrelsen          försvårar patientvården elimineras på åtgärd av
13703: att bestämma vilka undersökningar och åtgär-        kommunerna.
13704:     Helsingfors den 5 april 1989
13705: 
13706:                                                    Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
13707:                                             1989 vp.
13708: 
13709: Kirjallinen kysymys n:o 85
13710: 
13711: 
13712: 
13713: 
13714:                                 Helle ym.: Johtokuntien asettamisesta työvoimatoimistoihin
13715: 
13716: 
13717:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13718:    Työvoimaministeriö on vähentänyt normin-          Nykyinen työvoimatoimikunta votst totmta
13719: antoa ja lisännyt paikallista päätöksentekoa.     johtokunnan jaostona, jollei sen tehtäviä suo-
13720: On oletettavaa, että päätöksentekoa siirretään    raan siirrettäisi johtokunnalle.
13721: edelleenkin alatasolle. Päätöksenteko tarvitsee      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13722: kuitenkin normeja. Toisaalta paikallisen tason    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13723: erityisolosuhteiden yhdenmukainen ja kansa-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13724: laisten oikeusturvan takaava huomioon ottami-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13725: nen edellyttäisivät mielestämme johtokuntien
13726: perustamista työvoimatoimistoihin.                          Aikooko Hallitus valmistella lakiesi-
13727:    Työvoimatoimiston johtokunta voisi päättää            tyksen johtokuntien asettamisesta työ-
13728: esim. seuraavista asioista:                              voimatoimistoihin päättämään mm.
13729:    - työvoimatoimiston toimintasuunnitelma,              työvoimatoimiston toimintasuunnitel-
13730: talousarvio ja virkanimitykset                           masta, talousarviosta, virkanimityksis-
13731:    - työvoimapalvelujen kehittäminen                     tä, työvoimapalvelujen paikallisesta ke-
13732:    - paikallisten näkökohtien huomioon otta-             hittämisestä ja paikallisten ja alueellis-
13733: minen työvoimatoimiston päätöksenteossa ja               ten näkökohtien huomioon ottamisesta
13734: alemman asteen normin määrittely.                        työvoimatoimiston totmmnassa sekä
13735:    Tämän lisäksi johtokunnalla voisi olla seu-           seuraamaan ja valvomaan toimiston
13736: ranta- ja valvontatehtäviä.                              toimintaa?
13737:     Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1989
13738: 
13739:           Esko Helle                  Timo Laaksonen                Lauha Männistö
13740: 
13741: 
13742: 
13743: 
13744: 2900100
13745: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 85
13746: 
13747: 
13748: 
13749: 
13750:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13751:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Työvoimatoimikuntien toimintaa pyritään
13752: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kehittämään niin, että painopiste siirtyisi työt-
13753: olette 3 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn          tömyysturva-asioista aktiivisiin työvoimapoliit-
13754: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        tisiin toimenpiteisiin. Työmarkkinajärjestöjen
13755: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       ja alueen kuntien asiantuntemusta pitää käyt-
13756: edustaja Helteen ym. näin kuuluvasta kirjalli-      tää entistä enemmän työvoimapoliittisten kysy-
13757: sesta kysymyksestä n:o 85:                          mysten käsittelyyn. Yksittäisten työttömyystur-
13758:                                                     valausuntojen antaminen voitaisiin siirtää vir-
13759:                                                     kavastuulla annettavaksi, jolloin toimikunta
13760:           Aikooko Hallitus valmistella lakiesi-     toimisi vain oikaisuelimenä pääpainon ollessa
13761:        tyksen johtokuntien asettamisesta työ-       aktiivisten toimipisteiden, erityisesti palvelujen
13762:        voimatoimistoihin päättämään mm.             kehittämisessä.
13763:        työvoimatoimiston toimintasuunnitel-            Sen sijaan johtokuntien perustaminen työ-
13764:        masta, talousarviosta, virkanimityksis-      voimatoimistoihin merkitsisi työvoimaministe-
13765:        tä, työvoimapalvelujen paikallisesta ke-     riön käsityksen mukaan byrokratian lisäämistä,
13766:        hittämisestä ja paikallisten ja alueellis-   josta seuraisi asioiden valmistelun ja päätök-
13767:        ten näkökohtien huomioon ottamisesta         senteon vaikeutuminen. Kysymyksessä johto-
13768:        työvoimatoimiston t01mmnassa sekä            kunnalle esitetyt tehtävät ovat osittain sellaisia,
13769:        seuraamaan ja valvomaan toimiston            joista toimiston päällikön on päätettävä kehi-
13770:        toimintaa?                                   tettäessä hallintoa tulosvastuulliseen suuntaan.
13771:                                                     Tuloksesta vastaavan päällikön on voitava
13772:                                                     mahdollisimman laajasti päättää toimiston toi-
13773:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       mintasuunnitelmasta ja virkanimityksistä. Ta-
13774: vasti seuraavaa:                                    lousarvion laatimisessa ei työvoimatoimistolla
13775:    Työvoimatoimikunnasta annetun asetuksen          ole suurta merkitystä. Kyse on lähinnä eräiden
13776: (689/84) mukaan työvoimatoimistojen yhtey-          kulutusmenojen budjetoinnista piiritoimiston
13777: dessä toimii toimikunta, joka antaa työttö-         huolehtiessa muiden määrärahojen budjetoin-
13778: myysturvalaissa tarkoitettuja työvoimapoliitti-     nista. Työvoimapalvelujen kehittäminen sopii
13779: sia lausuntoja sekä seuraa työvoimatoimiston        hyvin laajennetun työvoimatoimikunnan käsi-
13780: vastaavaa lausuntokäytäntöä, työnvälityksen ja      teltäviin asioihin. Alemman asteen normeja
13781: muiden työvoimapalvelujen toimeenpanoa,             työvoimatoimistot eivät voi antaa, koska lain-
13782: työllisyyden hoitoa sekä tekee esityksiä niiden     säädännöstä puuttuu valtuutukset antaa pai-
13783: kehittämiseksi. Tärkeänä osana toimikuntien         kallistason normeja.
13784: toiminnassa on työttömyysturvalain edellyttä-          Edellä esitetyn johdosta hallitus ei pidä
13785: mien työvoimapoliittisten lausuntojen antami-       tarpeellisena johtokuntien asettamista työvoi-
13786: nen.                                                matoimistoihin.
13787:     Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1989
13788: 
13789:                                                               Työvoimaministeri Matti Puhakka
13790:                                      1989 vp. -    KK n:o 85                                      3
13791: 
13792: 
13793: 
13794: 
13795:                              Tili Riksdagens Herr Talman
13796:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       flyttas från utkomstskyddsärenden mot aktiva
13797: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        arbetskraftspolitiska åtgärder. Arbetsmark-
13798: av den 3 mars 1989 tili vederbörande medlem        nadsorganisationernas och regionkommuner-
13799: av statsrådet översänt avskrift av följande av     nas sakkännedom bör anlitas mera än förut vid
13800: riksdagsman Helle m.fl. undertecknade spörs-       behandling av arbetskraftspolitiska frågor. Av-
13801: mål nr 85:                                         givandet av enskilda utkomstskyddsutlåtanden
13802:                                                    kunde delegeras att avges under tjänsteansvar,
13803:           Ämnar Regeringen utarbeta en pro-        varvid kommissionen kunde fungera endast
13804:        position med förslag tili lag angående      som ett rättelseorgan i det att tyngdpunkten
13805:        tillsättandet av direktioner för arbets-    ligger på utvecklandet av aktiva verksamhets-
13806:        kraftsbyråerna för att besluta om bl.a.     enheter, speciellt service.
13807:        arbetskraftsbyråns     verksamhetsplan,        Däremot skulle tillsättandet av direktioner
13808:        budget, tjänsteutnämningar, det lokala      för arbetskraftsbyråerna enligt arbetskraftsmi-
13809:        utvecklandet av arbetskraftsservicen,       nisteriets uppfattning innebära en ökad byrå-
13810:        beaktandet av lokala och regionala syn-     krati, med den påföljden att beredningen av
13811:        punkter inom arbetskraftsbyråns verk-       ärenden samt beslutsfattandet skulle försvåras.
13812:        samhet samt för att följa med och           De i spörsmålet framförda uppgifterna för
13813:        övervaka byråns verksamhet?                 direktionen är delvis sådana om vilka byrådi-
13814:                                                    rektören måste fatta beslut, då man utvecklar
13815:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      förvaltningen i resultatansvarig riktning. Den
13816: samt anföra följande:                              för resultatet ansvariga chefen bör så vidlyftigt
13817:                                                    som möjligt kunna besluta om byråns verksam-
13818:    Enligt förordningen om arbetskraftskommis-      hetsplan och tjänsteutnämningar. Vid uppgö-
13819: sioner (689/84) verkar i anslutning tili arbets-   randet av budgeten har arbetskraftsbyrån ingen
13820: kraftsbyrån en arbetskraftskommission, som         större betydelse. Det är närmast fråga om
13821: avger i lagen om utkomstskydd för arbetslösa       budgetering av vissa konsumtionsutgifter, me-
13822: avsedda arbetskraftspolitiska utlåtanden samt      dan distriktsbyrån sköter om budgeteringen av
13823: följer med arbetskraftsbyråns motsvarande ut-      övriga anslag. Utvecklandet av arbetskraftsser-
13824: låtandepraxis, verkställigheten av arbetsför-      vicen lämpar sig bra som behandlingsärende
13825: medling och annan arbetskraftsservice, skötseln    för en utvidgad arbetskraftskommission. Ar-
13826: av sysselsättningen samt gör framställningar       betskraftsbyråerna kan inte utfärda normer av
13827: för utvecklande av dessa. En viktig del i          lägre grad, eftersom det i lagstiftningen sakmis
13828: kommissionernas verksamhet är att avge arbets-     befullmäktiganden att utfärda normer på lokal-
13829: kraftspolitiska utlåtanden förutsatta i lagen om   nivå.
13830: utkomstskydd för arbetslösa.                          Med anledning av det ovan framförda anser
13831:    Man försöker utveckla arbetskraftskommis-       regeringen att det inte är nödvändigt att till-
13832: sionernas verksamhet så att tyngdpunkten för-      sätta direktioner för arbetskraftsbyråerna.
13833:     Helsingfors den 24 mars 1989
13834: 
13835:                                                            Arbetskraftsminister Matti Puhakka
13836:                                                1989 vp.
13837: 
13838: Kirjallinen kysymys n:o 86
13839: 
13840: 
13841: 
13842: 
13843:                                   Pulliainen: Happamoituneen metsän tervehdyttämistoimenpiteis-
13844:                                       tä aiheutuvien kustannusten verovähennyskelpoisuudesta
13845: 
13846: 
13847:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13848:    Tänä päivänä valtaosa metsäntutkijoista kat-      saa itse näistä toimenpiteistä aiheutuvat kulut,
13849: soo saaneensa riittävästi näyttöä sille, että        on varsin perusteltua, että hän saa vähentää
13850: metsien maapohja on happamoitumassa ja että          nämä kulut verotuksessaan. Tämän saavutta-
13851: happamat sateet aiheuttavat ravinteiden liuke-       miseksi on lakia muutettava.
13852: neroista neulasista. Nämä kehityskulut velvoit-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13853: tavat kiireellisesti monenlaisiin toimenpiteisiin,   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
13854: joista tärkein on luonnollisesti se, että happa-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13855: man laskeuman taustalla olevia saastepäästöjä        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13856: radikaalisti vähennetään sekä kotimaassa että
13857: ulkomailla. Jo tapahtuneen kehityksen vuoksi                     Aikooko Hallitus ryhtyä sellaiseen
13858: joudutaan ryhtymään myös tervehdyttämistoi-                   lainsäädännön muutostyöhön, että lan-
13859: miin.                                                         noitteiden hankintamenot ja metsän-
13860:    Tervehdyttämistoimia varten joudutaan teke-                omistajan maksamat neulas- ja/tai maa-
13861: mään neulas- ja maa-analyysejä, joihin tulee                  analyysit saa vähentää verotuksessa ti-
13862: metsänomistajia kannustaa. Tulosten perusteel-                lakohtaisesti silloin, kun hanke toteute-
13863: la joudutaan käyttämään myös ravinnelisäyksiä                 taan kokonaan metsänomistajan omalla
13864: maaperään. Silloin kun metsänomistaja mak-                    rahoituksella?
13865:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1989
13866: 
13867:                                            Erkki Pulliainen
13868: 
13869: 
13870: 
13871: 
13872: 290010D
13873: 2                                    1989 vp. -    KK n:o 86
13874: 
13875: 
13876: 
13877: 
13878:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13879:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     uudistusaloille ja taimikoille on käytettävissä
13880: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      muita tervehdyttämis- ja sopeuttamistoimenpi-
13881: olette 6 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn         teitä.
13882: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          Metsän kasvatuslannoitteiden käyttöä valvo-
13883: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      vat metsälautakunnat Metsälautakuntien oh-
13884: edustaja Erkki Pulliaisen näin kuuluvasta kir-     jeissa ja lannoitussuunnitelmissa voitaneen ot-
13885: jallisesta kysymyksestä n:o 86:                    taa huomioon myös metsätuhojen estämiseksi
13886:                                                    tai rajoittamiseksi tarpeelliset lannoitukset
13887:           Aikooko Hallitus ryhtyä sellaiseen       Tässä yhteydessä voidaan todeta, että lannoi-
13888:        lainsäädännön muutostyöhön, että lan-       temenon vähennysoikeus voi, mikäli muut eh-
13889:        noitteiden hankintamenot ja metsän-         dot toteutuvat, koskea myös esimerkiksi tuh-
13890:        omistajan maksamat neulas- ja/tai maa-      kalannoitusta tai hivenainelannoitusta. Vähen-
13891:        analyysit saa vähentää verotuksessa ti-     nysoikeus koskee sellaisia lannoituksia, jotka
13892:        lakohtaisesti silloin, kun hanke toteute-   metsänomistaja toteuttaa joko omalla rahoi-
13893:        taan kokonaan metsänomistajan omalla        tuksenaan tai käyttäen valtion metsänparan-
13894:        rahoituksella?                              nuslainan rahoitusta.
13895:                                                       Neulas- ja/tai maa-analyysit ovat lannoitus-
13896:                                                    tarpeen selvittämiseen kuuluvia valmistautu-
13897:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      mistoimenpiteitä. Näistä samoin kuin lannoi-
13898: vasti seuraavaa:                                   tustyöstä aiheutuvat menot eivät kuulu tilakoh-
13899:    Maatilatalouden tuloverolain 13 §:n 1 mo-       taisen vähennysoikeuden piiriin. Muut kuin
13900: mentin 3 kohdan mukaan verovelvollisella on        lannoitusmenot otetaan huomioon keskimää-
13901: oikeus vähentää metsätalouden puhtaasta tu-        räiseen tuottoon perustuvassa metsäverojärjes-
13902: losta muun muassa metsään levitettyjen ravin-      telmässä asetuksella tarkemmin säädettävässä
13903: teiden ja maanparannusaineiden (metsän kas-        ns. keskimääräisessä vähennyksessä. Metsäve-
13904: vatuslannoitteet) hankintamenot silloin, kun       rotuksen uudistamisen suunnittelussa ei toistai-
13905: metsässä kasvaa vähintään kuitupuun mitat          seksi ole tehty ehdotuksia, jotka koskisivat
13906: täyttävä puusto ja siellä on suoritettu tarpeel-   neulas- ja maa-analyysien menojen tilakohtais-
13907: liset kasvatushakkuut Säännöksen mukaan au-        tamista. Metsän kasvatuslannoitteiden tilakoh-
13908: keille aloille tai taimikoille käytettävien lan-   taisen vähentämisen jatkaminen tulee selvitet-
13909: noitteiden hankintamenon vähentäminen ei ole       täväksi metsäverotuksen kokonaisuudistuksen
13910: mahdollista. Kysymyksessä esitetyn happamoi-       yhteydessä. Metsäverotoimikunta -88 on esittä-
13911: tumisongelman kannalta rajoitus lienee kuiten-     nyt, että kasvatuslannoitteiden tilakohtaisesta
13912: kin merkitykseltään vähäinen, koska metsien        vähentämisestä luovuttaisiin.
13913: 
13914:     Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1989
13915: 
13916:                                                                         Ministeri Ulla Puolanne
13917:                                     1989 vp. -    KK n:o 86                                      3
13918: 
13919: 
13920: 
13921: 
13922:                             Till Riksdagens Herr Talman
13923: 
13924:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       föryngringsytor och plantsbestånd finns andra
13925: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       sanerings- och anpassningsåtgärder.
13926: av den 6 mars 1989 till vederbörande medlem          Användningen av gödselmedel för bestånds-
13927: av statsrådet översänt avskrift av följande av    vårdande gödsling övervakas av skogsnämn-
13928: riksdagsman Erkki Pulliainen undertecknade        derna. 1 skogsnämndernas anvisningar och
13929: spörsmål nr 86:                                   gödslingsplaner torde det även vara möjligt att
13930:                                                   beakta sådan gödsling som behövs för att
13931:                                                   hindra eller begränsa skogsskador. I detta
13932:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för     sammanhang kan det konstateras att rätten att
13933:        att ändra lagstiftningen så att anskaff-   avdra utgifterna för gödselmedel, om de övriga
13934:        ningsutgifterna för gödselmedel och så-    villkoren uppfylls, kan gälla även gödsling med
13935:        dana barr- ochjeller markana1yser som      t.ex. aska eller spårämnen. A vdragsrätten gäller
13936:        betalts av skogsägaren får avdras lägen-   sådan gödsling som skogsägaren företar an-
13937:        hetsvis i beskattningen när projektet      tingen med egen finansiering eller med statens
13938:        genomförs helt med skogsägarens egen       skogsförbättringslån.
13939:        finansiering?                                 Barr- ochjeller markanalyser hör tili de
13940:                                                   förberedande åtgärder som utförs för utredan-
13941:                                                   de av behovet av gödsling. Varken utgifterna
13942:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      för dessa undersökningar eller gödslingsarbetet
13943: samt anföra följande:                             omfattas av den lägenhetsvisa avdragsrätten.
13944:    Enligt 13 § 1 mom. 3 punkten inkomstskat-      Andra utgifter än gödslingsutgifter beaktas
13945: telagen för gårdsbruk har den skattskyldige       inom ramen för det på medelavkastningen
13946: rätt att från nettoinkomsten av skogsbruk         baserade skogsskattesystemet i ett s.k. genom-
13947: avdra bl.a. anskaffningsutgifterna för närings-   snittligt avdrag, varom stadgas närmare genom
13948: ämnen och markförbättringsmedel som an-           förordning. Inom ramen för planeringen av en
13949: vänts i skog med trädbestånd som fyller måtten    skogsbeskattningsreform har det ännu inte
13950: åtminstone för massaved, om erforderlig gall-     framlagts förslag om att göra utgifterna för
13951: ringsavverkning gjorts i skogen (gödselmedel      barr- och markanalyser lägenhetsvisa. 1 sam-
13952: för beståndsvårdande gödsling). Med stöd av       band med en totalrevidering av skogsbeskatt-
13953: stadgandet är det inte möjligt att avdra an-      ningen kommer det att utredas om man skall
13954: skaffningsutgifterna för gödselmedel som an-      fortsätta med de lägenhetsvisa avdragen för
13955: vänts på öppna ytor eller i plantbestånd. Med     gödselmedel för beståndsvårdande gödsling.
13956: tanke på försurningsproblemet, som nämns i        Skogsskattekommissionen -88 har föreslagit att
13957: spörsmålet, torde denna begränsning emellertid    de lägenhetsvisa avdragen för gödselmedel för
13958: vara av ringa betydelse, eftersom det för         beståndsvårdande gödsling slopas.
13959: 
13960:     Helsingfors den 4 april 1989
13961: 
13962:                                                                         Minister Ulla Puolanne
13963:                                                 1989 vp.
13964: 
13965: Kirjallinen kysymys n:o 87
13966: 
13967: 
13968: 
13969: 
13970:                                  Jokinen: Lasten päivähoidon järjestämiseksi tarvittavista toimen-
13971:                                      piteistä
13972: 
13973: 
13974:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13975:    Maassamme on syntynyt huolestuttava tilan-        kunta pakotettu maan hallituksen toimesta.
13976: ne lasten päivähoidon kohdalla SKDL:n edus-          Kaikkein vähäisimmänkin tiedon perusteella yli
13977: kuntaryhmän voimakkaasta vastustuksesta              3-vuotiaat ovat kipeämmin päivähoidon tar-
13978: huolimatta läpi viedyn päivähoitolain muutok-        peessa, koska silloin alkaa varsinainen leikki-
13979: sen johdosta. Lain tarkoitusta, joka edellyttää      ikä. Silloin ovat lapset myös vahvempia kestä-
13980: alle kolmivuotiaiden lasten ohittavan heitä          mään varhaiset herätykset ja usein pitkätkin
13981: vanhemmat lapset hoitopaikkoja jaettaessa, ei        kuljetukset hoitopaikkaan, jos hallitus, kuten
13982: voida missään mielessä pitää käyttökelpoisena.       näyttää, haluaakin asettaa lapset toisiaan vas-
13983: Jos tarkoituksena on ollut säästää valtion           taan tässä kipeässä asiassa, joka on päivähoi-
13984: varoja, joita maksetaan alle kolmivuotiaiden         tolain viivästyminen jo 15 vuodella.
13985: kotihoitoon, on jouduttu täysin päinvastaiseen          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13986: tulokseen.                                           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
13987:    Nyt on jo virallisesti ilmoitettu eri puolilla    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13988: maata, että tähän asti kunnallisessa päiväko-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13989: dissa ollut ja 3 vuotta täyttänyt lapsi joutuu
13990: pois hoitopaikasta, koska alle 3-vuotiaita on
13991: tulossa hänen paikalleen. Jopa eräässä erittäin                Onko Hallitus tietoinen päivähoito-
13992: kipeästi hoitopaikkaa tarvitsevassa perheessä               lain muutoksen aiheuttamista vaikeuk-
13993: äidin on jäätävä kotiin yli 3-vuotiaan kaitsijak-           sista, ja
13994: si, kun tähän asti molemmat lapset ovat olleet                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13995: tässä hoitopaikassa. On aiheellista kysyä, miksi            ryhtyä, jotta yli 3-vuotiaat lapset eivät
13996: tällaiseen mielettömään päätökseen on edus-                 joudu ulos päiväkodeistaan?
13997:     Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1989
13998: 
13999:                                         Anna-Liisa Jokinen
14000: 
14001: 
14002: 
14003: 
14004: 290010D
14005: 2                                    1989 vp. -    KK n:o 87
14006: 
14007: 
14008: 
14009: 
14010:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14011:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      52 800. Kuntien ilmoittama vajaus tämän vuo-
14012: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      den lopussa on vielä lähes 8 000 hoitopaikkaa.
14013: olette 6 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn            Vuodesta 1985 lukien viime vuoden loppuun
14014: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       mennessä on perustettu uusia kunnallisia päi-
14015: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      vähoitopaikkoja kaikkiaan 39 000, joista
14016: edustaja Jokisen näin kuuluvasta kirjallisesta     25 000 on perustettu 3 vuotta täyttäneille.
14017: kysymyksestä n:o 87:                               Kunnat ovat siis varanneet suurimman osan
14018:                                                    uusista päivähoitopaikoista 3 vuotta täyttäneil-
14019:           Onko Hallitus tietoinen päivähoito-      le vielä uuden lain voimaantulon jälkeenkin.
14020:        lain muutoksen aiheuttamista vaikeuk-          Lähtökohtana säädettäessä alle 3-vuotiaitten
14021:        sista, ja                                   kunnallisen päivähoidon järjestämisestä oli,
14022:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     että vajaus täytetään uusien päivähoitopaikko-
14023:        ryhtyä, jotta yli 3-vuotiaat lapset eivät   jen avulla. Kunnallisten päivähoitopaikkojen
14024:        joudu ulos päiväkodeistaan?                 perustaminen ja ylläpitäminen sekä lapsen ot-
14025:                                                    taminen päivähoitoon perustuu viime kädessä
14026:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        kunnalliseen päätöksentekoon. Kuitenkin val-
14027: taen seuraavaa:                                    tiovallan puolelta on pyritty käyttämään val-
14028:                                                    tionosuuslain mukaista ohjausta.
14029:    Pienten lasten hoitoa koskevat lainmuutok-         Vuosittain vahvistetuissa valtakunnallisissa
14030: set tulivat voimaan vuonna 1985. Lasten koti-      sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitelmissa on
14031: hoidon tuen piiriin ovat tulleet asteittain yhä    päivähoitoon suunnattu voimavaroja uuden
14032: useammat perheet ja kuntien mahdollisuuksia        lainsäädännön velvoitteiden toteuttamiseksi.
14033: järjestää päivähoitoa on suunnitelmallisesti li-   Voimavarojen kohdentamisesta otettiin valta-
14034: sätty.                                             kunnalliseen suunnitelmaan ohje, jonka mu-
14035:    Vaikka nyt kuluvan talven aikana käydyissä      kaan "alle 3-vuotiaille tarkoitettuja päivähoito-
14036: keskusteluissa onkin ollut ajankohtaisimpana       paikkoja on lisättävä kunnissa niin, että lasten
14037: ongelmana nimenomaan pienimpien lasten päi-        vanhempien valintaoikeus hoitomuotojen suh-
14038: vähoidon takaaminen 1.1.1990 mennessä, on          teen voi toteutua myös lasten päivähoidon
14039: tässä yhteydessäkin syytä korostaa, että vuo-      osalta viimeistään vuonna 1990."
14040: desta 1973 voimassa ollut päivähoitolaki ja           Kun tämä ohjauskeino ei näyttänyt riittäväl-
14041: asetus edellyttävät asetuksen 1 §:n mukaan,        tä, on nykyinen hallitus vuodesta 1987 ilmoit-
14042: että kunnan tulee huolehtia päivähoidosta          tanut, että uusien hoitopaikkojen valtionosuu-
14043: yleensäkin kunnassa olevan tarpeen mukaan.         den jaon suhteen alle 3-vuotiaitten hoitopaikat
14044: Hallitus on itse sitoutunut hallitusohjelmassaan   ovat ensisijaisia.
14045: takaamaan kaikille alle kouluikäisille kunnalli-      Hallitus on korottanut tämän vuoden val-
14046: sen päivähoitopaikan.                              tionosuusresurssit aikaisemmasta 7 000 hoito-
14047:    Vuoden 1990 alussa yli 3-vuotiaiden koko-       paikasta 8 000 hoitopaikkaan pyrkien näinkin
14048: päiväisiä hoitopaikkoja arvioidaan olevan yh-      takamaan 3 vuotta täyttäneille tarvittavaa
14049: teensä 110 200, jolloin vajausta olisi 23 600      osuutta uusista hoitopaikoista.
14050: paikkaa. Edettäessä valtakunnallisten sosiaali-       Hoitosuhteen jatkuvuus on lapsen hoidon ja
14051: ja terveydenhuollon viisivuotissuunnitelmien       kasvatuksen kannalta tärkeää. Kunnan omassa
14052: mukaan saataneen tuo vajaus täytetyksi 1990-       päätöksenteossa on asioiden yksityiskohtaisem-
14053: luvun puoliväliin mennessä.                        pi säätely. Esimerkiksi päätökset ns. pysyväis-
14054:    Kokopäivähoitopaikkoja oli vuonna 1985          paikasta on tehty tätä kautta. Jotkut kunnista
14055: alle kolmivuotiaille lapsille 39 000 ja tarve      ovat tehneet pienten lasten hoidon järjestämistä
14056: arvioitiin vuoteen 1990 mennessä 64 000 hoito-     koskevan uudistuksen voimaantulon jälkeenkin
14057: paikaksi. Nyt vuoden 1988 lopussa oli kunnal-      omia periaatepäätöksiä, joilla on pyritty hoito-
14058: lisia päivähoitopaikkoja alle kolmivuotiaille      suhteen jatkuvuuteen ja ratkaisemaan lapsen
14059:                                      1989 vp. -     KK n:o 87                                     3
14060: 
14061: paasy päivähoitoon pidemmäksi ajaksi kuin           maila niitä 3 vuotta täyttäneille tarkoitetuista
14062: toimintavuodeksi kerrallaan. Hoitopaikan py-        päivähoitopaikoista. Mahdollisia toimenpiteitä
14063: syvyyteen yleensä tähtäävien päätösten perus-       voisivat olla päivähoitopaikkojen lisäämisen
14064: tana kunnilla on toivottavasti ollut suunnitel-     nopeuttaminen, vanhempainrahakauden piden-
14065: mat myös alle 3-vuotiaiden lasten päivähoidon       täminen, kotihoidon tuen korottaminen ja tar-
14066: järjestämisestä tarvetta vastaavasti vuoteen        veharkinnan lieventäminen sekä perhepäivähoi-
14067: 1990 mennessä, niin kuin eduskunta on edel-         tajien ja muun päivähoidon henkilöstön palk-
14068: lyttänyt.                                           kauksen parantaminen. Myös lapsilisien koro-
14069:                                                     tus tulee olemaan esillä budjettineuvotteluissa.
14070:    Kuten kansanedustaja Rauramon kirjalliseen          Päivähoitotilanne on ollut esillä hallituksen
14071: kysymykseen n:o 37 vastatessani totesin, so-        iltakoulussa 8.3.1989. Käydyn keskustelun jäl-
14072: siaali- ja terveysministeriö valmistelee parhail-   keen hallitus totesi, että lain täytäntöönpanoa
14073: laan toimenpide-esityksiä syksyn lisämenoar-        jatketaan keskustelun pohjalta.
14074: viota ja vuoden 1990 tulo- ja menoarviota              Yksityiskohtaisempiin esityksiin lisätoimen-
14075: varten alle 3-vuotiaiden hoidon järjestämiseksi     piteistä palataan kuluvan kevään ja kesän
14076: siten, ettei paikkojen vajausta täytettäisi otta-   aikana.
14077:     Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1989
14078: 
14079:                                                                         Ministeri Tarja Halonen
14080: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 87
14081: 
14082: 
14083: 
14084: 
14085:                              Tili Riksdagens Herr Talman
14086:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        mer i s1utet av detta år fortfarande att vara
14087: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         nästan 8 000 dagvårdsplatser.
14088: av den 6 mars 1989 tili vederbörande medlem            Räknat från 1985 tili utgången av förra året
14089: av statsrådet översänt avskrift av följande av      har sammanlagt 39 000 nya kommunala dag-
14090: riksdagsledamot Jokinen undertecknade spörs-        vårdsplatser inrättats. Av dessa har 25 000
14091: mål nr 87:                                          inrättats för barn som fyllt 3 år. Kommunerna
14092:                                                     har således reserverat största delen av de nya
14093:           Är Regeringen medveten om de svå-         dagvårdsplatserna för barn som fyllt 3 år också
14094:        righeter som ändringen av lagen om           för tiden efter att den nya lagen trätt i kraft.
14095:        barndagvård medför och vilka åtgärder           Då det stadgades om ordnande av kommu-
14096:        ämnar Regeringen vidta för att barn          nal dagvård för barn under 3 år var utgångs-
14097:        som fyllt 3 år inte skall stängas ut från    punkten att underskottet skall fyllas med hjälp
14098:        sina daghem?                                 av nya dagvårdsplatser. lnrättandet och upp-
14099:                                                     rätthållandet av kommunala dagvårdsplatser
14100:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       samt tagandet av barn i dagvård grundar sig i
14101: samt anföra följande:                               sista hand på kommunalt beslutsfattande.
14102:                                                     Dock har man från statsmaktens sida försökt
14103:    Lagändringarna beträffande vården av små         styra situationen med hjälp av lagen om stats-
14104: barn trädde i kraft 1985. Allt flera familjer har   andelar.
14105: gradvis kommit att omfattas av stödet för vård         1 de riksomfattande planerna för social- och
14106: av barn i hemmet och kommunernas möjlighe-          hälsovården, vilka fastställs årligen, har resur-
14107: ter att ordna dagvård har planmässigt ökats.        ser anvisats för dagvården för att skyldigheter-
14108:    Även om det aktuellaste problemet i diskus-      na enligt den nya lagstiftningen skall kunna
14109: sionerna som förts denna vinter har varit att       uppfyllas. 1 den riksomfattande planen intogs
14110: garantera dagvård uttryckligen för de minsta        en anvisning om allokeringen av resurserna.
14111: barnen före 1.1.1990, är det även i detta           Enligt anvisningen skall "dagvårdsplatserna för
14112: sammanhang skäl att betona att lagen och            barn under 3 år i kommunerna ökas så att
14113: förordningen om barndagvård, som varit gäl-         föräldrarnas rätt att välja form av vård kan
14114: lande sedan 1973, enligt förordningens 1 §          förverkligas även i fråga om barndagvård
14115: förutsätter att kommunen skall ordna dagvård        senast år 1990".
14116: i enlighet med det behov som finns i kommu-            Eftersom detta styrningssätt visat sig vara
14117: nen. Regeringen har själv i sitt regeringspro-      otillräckligt har den nuvarande regeringen se-
14118: gram förbundit sig tili att garantera en kom-       dan år 1987 meddelat att när det gäller
14119: munal dagvårdsplats åt alla barn under skol-        fördelningen av statsandelar för nya dag-
14120: åldern.                                             vårdsplatser kommer platserna för barn under
14121:    Det uppskattas att det vid ingången av 1990      3 år i första hand.
14122: kommer att finnas sammanlagt 110 200 hel-              Regeringen har höjt statsandelsresurserna för
14123: dagsplatser för barn över 3 år och underskottet     detta år från tidigare 7 000 dagvårdsplatser tili
14124: vore därmed 23 600 platser. Om man framskri-        5 000 dagvårdsplatser och därmed strävat efter
14125: der enligt de riksomfattande femårsplanerna         att garantera den andel av de nya dagvårds-
14126: för social- och hälsovården, torde underskottet     platserna som behövs för barn som fyllt 3 år.
14127: kunna fyllas före mitten av 1990-talet.                Ett kontinuerligt vårdförhållande är viktigt
14128:    År 1985 fanns det 39 000 he1dagsplatser för      för vård och uppfostran av barn. 1 kommunens
14129: barn under 3 år och behovet uppskattades tili       eget beslutsfattande regleras frågorna mera
14130: 64 000 dagvårdsplatser fram tili år 1990. 1         detaljerat. T .ex. beslut om s.k. permanenta
14131: slutet av 1988 fanns det 52 800 kommunala           platser har fattats på detta sätt. Vissa kommu-
14132: dagvårdsplatser för barn under 3 år. Det            ner har även sedan revideringen av ordnandet
14133: underskott som anmä1s av kommunerna kom-            av barndagvård trätt i kraft fattat egna prin-
14134:                                     1989 vp. -    KK n:o 87                                    5
14135: 
14136: cipbeslut, genom vilka man strävat efter kon-     dagvårdsplatser som avsetts för barn som fyllt
14137: tinuitet i dagvårdsförhållandet och efter att     3 år. De åtgärder som kunde vidtas torde
14138: bevilja ett barn dagvård för längre tid än ett    kunna gå ut på en snabbare ökning av antalet
14139: verksamhetsår i taget. Som grund för de beslut    dagvårdsplatser, en förlängning av föräldrapen-
14140: som tar sikte på att dagvårdsplatsen i allmän-    ningsperioden, en höjning av hemvårdsstödet
14141: het skall vara permanent har kommunerna           och en lindrad behovsprövning samt en förbätt-
14142: förhoppningsvis även haft planer på att fram      ring av familjedagvårdarnas och den övriga
14143: tili 1990 ordna dagvården för barn under 3 år     dagvårdspersonalens löner. En höjning av
14144: så att den motsvarar behovet, såsom riksdagen     barnbidraget kommer även att behandlas vid
14145: har förutsatt.                                    budgetförhandlingarna.
14146:     Såsom jag konstaterade i mitt svar på riks-      Dagvårdssituationen behandlades i regering-
14147: dagsman Rauramos skriftliga spörsmål nr 37        ens aftonskola 8.3.1989. Efter en diskussion
14148: bereder social- och hälsovårdsministeriet för     konstaterade regeringen att verkställigheten av
14149: närvarande åtgärdsförslag för höstens tilläggs-   lagen fortsätts på basis av diskussionen.
14150: budget och budgeten för år 1990 för ordnandet        Mera detaljerade framställningar om vidare
14151: av vården av barn under 3 år så att underskot-    åtgärder framförs under vårens och sommarens
14152: tet inte fylls genom att platser tas av de        lopp.
14153:     Helsingfors den 10 april 1989
14154: 
14155:                                                                       Minister Tarja Halonen
14156:                                               1989 vp.
14157: 
14158: Kirjallinen kysymys n:o 88
14159: 
14160: 
14161: 
14162: 
14163:                                  Paavilainen ym.: Lapsen kuolemasta aiheutuvien vanhempien
14164:                                      ongelmien vähentämisestä
14165: 
14166: 
14167:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14168:    Kuolleen lapsen perheen vaikeaa tilannetta       olisi laajentaa vanhempainloman pitämisen
14169: on käsitelty viime aikoina lehtien palstoilla, ja   mahdollisuus molemmille vanhemmille lapsen
14170: monet kansalaiset, joilla on asiasta omakoh-        kuoleman jälkeenkin. Yhden kahden viikon
14171: taista kokemusta, ovat ottaneet yhteyttä kan-       ajalla, joka korvattaisiin vanhempainloman ta-
14172: sanedustajiin.                                      paan, olisi aikaa koota itsensä yhdessä puoli-
14173:                                                     son kanssa ja elää yksi surutyön vaihe yhdessä.
14174:    Henkisen tuskan lisäksi lapsen kuolema ai-
14175: heuttaa lukuisia välittömiä kustannuksia, jotka        Lapsensa menettäneiden tukemisessa sairaa-
14176: eivät tule tällä hetkellä mitään kautta korva-      loilla on edelleen tehtävää, tosin tässäkin ky-
14177: tuiksi. Usein tätä tilannetta on edeltänyt jopa     symyksessä rahoituksen järjestelyt ovat vielä
14178: vuosia kestänyt perheen henkistä ja taloudellis-    epäyhtenäiset.
14179: ta asemaa koetellut vaihe. Hautausavustus ei           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14180: koske lainsäädännön mukaan alle 16-vuotiaan         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14181: kuolleen lähiomaisia. Tiettävästi perhe-eläke-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14182: komitea on keskustellut asiasta, mutta ei ole       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14183: tehnyt varsinaisia esityksiä. Asia olisi mahdol-
14184: lista korjata perhe-eläkejärjestelmän kokonais-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14185: uudistuksen yhteydessä, niin että se tulisi voi-           ryhtyä alle 16-vuotiaan lapsen kuole-
14186: maan ensi vuoden alusta. Kustannukset olisivat             maan liittyvien ongelmien vähentämi-
14187: noin 2,5 milj. markkaa. Samoin perusteltua                 seksi?
14188:     Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1989
14189: 
14190:        Tuula Paavilainen            Kerttu Törnqvist             Kari Rajamäki
14191:        Jouko Skinnari               Reino Paasilinna             Sinikka Hurskainen-Leppänen
14192: 
14193: 
14194: 
14195: 
14196: 2900100
14197: 2                                   1989 vp. -    KK n:o 88
14198: 
14199: 
14200: 
14201: 
14202:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14203:   Valtiopaiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Lapsen kuolema aiheuttaa perheelle surun ja
14204: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     menetyksen lisäksi myös hautaukseen liittyviä
14205: olette 6 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn        taloudellisia kustannuksia. Sosiaalivakuutuk-
14206: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      sen toimeentuloturvan kattavuuteen voidaan
14207: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     katsoa kuuluvan myös tällaisen taloudellisen
14208: edustaja Tuula Paavilaisen ym. näin kuuluvasta    riskin korvaaminen.
14209: kirjallisesta kysymyksestä n:o 88:                   Perhe-eläkejärjestelmän kokonaisuudistus on
14210:                                                   parhaillaan valmisteltavana sosiaali- ja terveys-
14211:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     ministeriössä. Tarkoituksena on, että kokonais-
14212:        ryhtyä alle 16-vuotiaan lapsen kuole-      uudistus voitaisiin toteuttaa vuoden 1990 alus-
14213:        maan liittyvien ongelmien vähentämi-       ta. Tässä yhteydessä on tarkoitus myös muut-
14214:        seksi?                                     taa kansaneläkelain hautausavustusta koskevia
14215:                                                   säännöksiä siten, että lapsen kuoleman johdos-
14216:                                                   ta voitaisiin vanhemmille myöntää hautaus-
14217:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-     avustusta. Tämän hetken arvion mukaan lap-
14218: vasti seuraavaa:                                  sen jälkeen myönnettävän hautausavustuksen
14219:    Jos vakuutettu, joka ei saa vanhuus-, työky-   kokonaiskustannukset olisivat kansaneläkejär-
14220: vyttömyys- eikä työttömyyseläkettä, kuolee,       jestelmälle noin 2,6 miljoonaa markkaa vuo-
14221: hänen puolisolleen suoritetaan kansaneläkelain    dessa.
14222: 33 §:n mukaan hautausavustusta. Hautausavus-         Kysymyksen perusteluissa on tiedusteltu
14223: tuksen määrä on 3 631 markkaa. Jos eläkkeen-      mahdollisuutta vanhempainloman jatkamiseen
14224: saaja kuolee ennen kuin hänen eläkkeensä          muutamalla viikolla lapsen kuoleman jälkeen.
14225: pohjaosa on erääntynyt maksettavaksi kuole-       Sosiaali- ja terveysministeriössä on parhaillaan
14226: maa välittömästi edeltäneeltä vuoden pituiselta   valmisteilla sairausvakuutuslain muutosehdo-
14227: ajalta, hautausavustuksen määrästä vähenne-       tus, jolla vaikeasti sairaan lapsen vanhemmille
14228: tään 1/12 kultakin kuukaudelta, jolta eläke on    myönnettävää hoitolomaa koskevat säännökset
14229: erääntynyt maksettavaksi. Koska kansaneläke-      saatettaisiin sairausvakuutuslain piiriin. Tässä
14230: lain mukaan vakuutettuna pidetään 16 vuotta       yhteydessä on mahdollista harkita, miten hoi-
14231: täyttänyttä henkilöä, tätä nuorempien jälkeen     tovapaa ajoitetaan lapsen kuoleman yhteydes-
14232: ei hautausavustusta voida myöntää.                sä.
14233:     Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1989
14234: 
14235:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
14236:                                      1989 vp. -    KK n:o 88                                       3
14237: 
14238: 
14239: 
14240: 
14241:                              Tili Riksdagens Herr Talman
14242:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Förutom sorg och förlust medför ett barns
14243: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse         död för familjen även ekonomiska kostnader i
14244: av den 6 mars 1989 tili vederbörande medlem         anslutning tili begravningen. Det kan anses att
14245: av statsrådet översänt avskrift av följande av      ersättningen även för en sådan ekonomisk risk
14246: riksdagsledamot Tuula Paavilainen m.fl. under-      skall kunna täckas av utkomstskyddet inom
14247: tecknade spörsmål nr 88:                            socialförsäkringen.
14248:                                                        För närvarande bereds vid social- och häl-
14249:                                                     sovårdsministeriet en totalreform av familje-
14250:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen            pensionssystemet. Avsikten är att denna tota1-
14251:        vidta för att de problem som förorsakas      reform skall kunna genomföras från och med
14252:        av ett under 16-årigt barns död skall        ingången av år 1990. I detta sammanhang
14253:        kunna minskas?                               ändras även de stadganden i folkpensionslagen
14254:                                                     som gäller begravningsbidrag så att föräldrarna
14255:                                                     skall kunna erhålla begravningsbidrag med
14256:                                                     anledning av att ett barn avlidit. Enligt de
14257:   Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-        senaste beräkningarna skulle de sammanlagda
14258: samt anföra fö1jande:                               kostnaderna för begravningsbidrag, som bevil-
14259:   Av1ider en försäkrad som inte uppbär å1der-       jas efter barns död, uppgå tili ca 2,6 milj. mark
14260: doms-, invaliditets- eller arbets1öshetspension,    om året för folkpensionssystemet.
14261: beta1as tili hans make begravningsbidrag en1igt        I motiveringen till spörsmålet upptas frågan
14262: 33 § fo1kpensionslagen. Begravningsbidragsbe-       om en eventuell förlängning av föräldraledig-
14263: 1oppet är 3 631 mark. Av1ider pensionstagaren       heten med några veckor efter ett barns död.
14264: innan basde1en av hans pension förfallit tili       Vid social- och hälsovårdsministeriet bereds
14265: beta1ning för den tid av ett år som närmast         som bäst ett förslag tili ändring av sjukförsäk-
14266: föregått dödsfallet, avdras från begravningsbi-     ringslagen, genom viiken de stadganden som
14267: dragsbeloppet l/12 för varje månad för viiken       gäller vårdledighet som beviljas föräldrarna tili
14268: pensionen förfallit tili betalning. Då försäkrad    ett svårt sjukt barn, skall kunna omfattas av
14269: enligt folkpensionslagen anses vara en person       sjukförsäkringslagen. Det är möjligt att samti-
14270: som fyllt 16 år, kan begravningsbidrag inte         digt bedöma hur vårdledigheten skall tidsbe-
14271: beviljas efter personer som inte fyllt 16 år.       stämmas i samband med ett barns död.
14272:     Helsingfors den 6 april 1989
14273: 
14274:                                                    Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
14275:                                                1989 vp.
14276: 
14277: Kirjallinen kysymys n:o 89
14278: 
14279: 
14280: 
14281:                                    Törnqvist ym.: Ammatillisen aikuiskoulutuksen toteuttamisesta
14282: 
14283: 
14284:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14285:    Valtioneuvoston ammatillisesta aikuiskoulu-       tarkoitettu hoidettavaksi siten, että koulutusta
14286: tuksesta tekemän periaatepäätöksen (24.3.1988)       annettaisiin vain joissakin oppilaitoksissa.
14287: mukaan päätöksellä luodaan edellytyksiä sille,          Tällä hetkellä joissakin oppilaitoksissa on
14288: että ammatillista aikuiskoulutusta järjestävät       myös jatkolinjoja, joilla peruskoulutuksen saa-
14289: laitokset pystyvät nykyistä joustavammin ja          neille annetaan yleensä yhden vuoden lisäkou-
14290: tehokkaammin vastaamaan koulutuksen ky-              lutuksena esimieskoulutusta, atk-koulutusta,
14291: syntään ja siinä tapahtuviin muutoksiin.             kaupallista koulutusta muiden alojen työnteki-
14292:    Kauppaoppilaitoksissa on jatko-, täydennys-       jöille sekä yrittäjäkoulutusta. Vuodelle 1989 ei
14293: ja uudelleenkoulutusta annettu jo vuosikymme-        ole saatu tarpeeksi jatkolinjoja, koska valtion
14294: nien ajan peruskoulutuksen ohella. Aikuiskou-        tulo- ja menoarviossa ei ole riittävästi määrä-
14295: lutusta on niissä oppilaitoksissa, joihin osasto     rahoja. Esimerkiksi Lieksan kauppaoppilaitok-
14296: on onnistuttu saamaan, voitu hoitaa suunnitel-       selta ollaan ottamassa pois tietotekniikan jat-
14297: mallisesti. Niissä oppilaitoksissa, joissa osastoa   kolinja, vaikka alan työntekijöitä tarvitaan.
14298: ei ole vieläkään, on koulutusta voitu tarjota,       Perusteluina ammattikasvatushallituksella on
14299: mikäli määrärahoja on saatu. On kuitenkin            se, ettei määrärahoja ole riittävästi.
14300: selvää, ettei aikuiskoulutuksen hoitaminen tule         Edellä esitetyt asiat eivät ole pelkästään
14301: enää onnistumaan ilman osastoa, vaikka val-          alueellisia, vaan koskevat koko valtakunnassa
14302: tioneuvosto asettaisi minkälaisia tavoitteita ta-    annettavaa aikuiskoulutusta. Koulutuksen hoi-
14303: hansa.                                               tamiseksi on välttämätöntä, että valtion tulo-
14304:    Tällä hetkellä tilanne on se, että kun oppi-      ja menoarviossa perustetaan tarpeellinen määrä
14305: laitos yrittää saada muutoksia olemassa ole-         aikuiskoulutusosastoja, osastonjohtajan virkoja
14306: vaan koulutukseen, yritys kaatuu keskusviras-        ja varataan riittävästi määrärahoja jatkolinjoja
14307: tossa siitä huolimatta, että esitykset ovat pe-      varten. Jatkolinjoilla annettavan aikuiskoulu-
14308: rusteltuja ja lääninhallituksen puoltamia ja         tuksen suunnittelun ja toteuttamisen kannalta
14309: myös koulutustarvetta vastaavia. Keskusviras-        ei ole mielekästä se, että linja annetaan vuo-
14310: tossa vedotaan koulutuksen määrästä ja laa-          deksi kerrallaan tai linja otetaan pois välillä.
14311: dusta aikaisemmin tehtyihin ministeriön pää-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14312: töksiin. Päätösten muuttaminen näyttää olevan        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14313: ylivoimainen tehtävä. Kuitenkin kaupallisen          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14314: koulutuksen tulee koko ajan mukautua elinkei-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14315:  noelämän tarpeiden mukaan.
14316:     Oppilaitoksissa, joista puuttuu aikuiskoulu-               Onko Hallitus tietoinen ammatillisen
14317:  tusosasto ja osastonjohtaja, on aikuiskoulutuk-            aikuiskoulutuksen toteuttamisen vai-
14318:  sen järjestäminen vaikeutunut. Lieksan kaup-               keuksista, ja
14319:  paoppilaitokseen on valtioneuvostolta anottu                  aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
14320:  aikuiskoulutusosastoa, mutta ei ole saatu, kos-            siin riittävien määrärahojen varaami-
14321:  ka valtion tulo- ja menoarviossa ei ole perus-             seksi valtion tulo- ja menoarvioon am-
14322:  tettu riittävästi osastoja. Nykyinen tilanne on            matillisen perus- ja jatkokoulutuksen
14323:  erittäin huolestuttava. Aikuiskoulutusta ei liene          turvaamiseksi?
14324: 
14325:       Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1989
14326: 
14327:           Kerttu Törnqvist               Marja-Liisa Tykkyläinen        Esko Jokiniemi
14328:           Pekka Puska                    Kari Rajamäki                  Matti Väistö
14329:           Riitta Myller                  Jouni Backman                  Jukka Gustafsson
14330: 2900100
14331: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 89
14332: 
14333: 
14334: 
14335: 
14336:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14337:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tamista. Tähän liittyvä lainvalmistelutyö on
14338: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       käynnissä sekä opetus- että työvoimaministe-
14339: olette 6 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn          riöissä. Lakiesitykset tullaan antamaan edus-
14340: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        kunnalle kuluvan vuoden aikana. Työvoimami-
14341: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       nisteriö on omassa yleissuunnitelmassaan va-
14342: edustaja Kerttu Törnqvistin ym. näin kuulu-         rautunut nostamaan vuotuisten koulutuspaik-
14343: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 89:            kojen määrän 20 OOO:een.
14344:                                                        Henkilöstökoulutusta yrityksissä on pyritty
14345:           Onko Hallitus tietoinen ammatillisen      vahvistamaan muun muassa muuttamalla lakia
14346:        aikuiskoulutuksen toteuttamisen vai-         yhteistoiminnasta yrityksissä (724/88). Lain-
14347:        keuksista, ja                                muutoksella yritykset velvoitettiin vahvista-
14348:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      maan vuosittain henkilöstösuunnitelma ja kou-
14349:        siin riittävien määrärahojen varaami-        lutussuunnitelma ennen tilikauden alkua. Kou-
14350:        seksi valtion tulo- ja menoarvioon am-       lutussuunnitelmassa tulee käsitellä henkilöstö-
14351:        matillisen perus- ja jatkokoulutuksen        suunnitelmasta johtuvat yleiset koulutustarpeet
14352:        turvaamiseksi?                               sekä koulutuksen vuosittainen toteuttamis-
14353:                                                     suunnitelma henkilöstöryhmittäin. Laissa on
14354:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         myös määräys siitä, että työvoiman vähentä-
14355: taen seuraavaa:                                     mistä koskevista toimenpiteistä, joita ei ole
14356:                                                     otettu huomioon henkilöstö- ja koulutussuun-
14357:    Hallitus on ohjelmassaan kiinnittänyt monel-     nitelmassa, on neuvoteltava yhteistoimintalain
14358: la tapaa huomiota ammatillisen aikuiskoulu-         mukaisesti, ja neuvotteluissa on käsiteltävä ne
14359: tuksen kehittämiseen. Ensimmäisenä laajempa-        mahdollisuudet, joita on olemassa työvoiman
14360: na toimenpiteenään aikuiskoulutuksen alueella       kouluttamiseksi ja sijoittamiseksi uusiin tehtä-
14361: valtioneuvosto teki 24.3.1988 periaatepäätök-       viin ottaen huomioon myös yrityksen ulkopuo-
14362: sen ammatillisen aikuiskoulutuksen kehittämi-       lelta saatavissa olevat koulutuspalvelut sekä
14363: sestä. Päätöksellä selkiytettiin ammatillisen ai-   järjestelyjen työllisyys-, tuotanto- ja kannatta-
14364: kuiskoulutuksen rahoitus- ja hallintojärjestel-     vuusvaiku tukset.
14365: mää sekä luotiin edellytyksiä aikuiskoulutuk-          Henkilöstökoulutusta on myös vahvistettu
14366: sen laajenemiselle ja monipuolistamiselle.          kehittämällä ammatillisten oppilaitosten ja kor-
14367:    Opetusministeriö on varautunut laajenta-         keakoulujen koulutus- ja konsultointipalveluja.
14368: maan tuntuvasti omaehtoista ammatillista ai-        Toimintaedellytysten parantuessa ne ovat ene-
14369: kuiskoulutusta. Hallinnonalan yleissuunnitel-       nevästi tarjonneet yrityksille maksullisena toi-
14370: massa vuosiksi 1990---94 aikuisten ammatilli-       mintana näiden tarvitsemaa henkilöstökoulu-
14371: sen peruskoulutuksen opiskelijamäärää esite-        tusta.
14372: tään lisättäväksi 5 OOO:sta vuonna 1988                Omaehtoiseen aikuisten ammatilliseen perus-
14373: 21 OOO:een vuonna 1994. Jatkolinjojen opiske-       ja jatkokoulutukseen otetaan opiskelijoita
14374: lijamäärää ehdotetaan lisättäväksi l 700:sta        vuonna 1989 noin 2 900 enemmän kuin vuonna
14375: 5 500:aan vastaavana ajankohtana. Yksityisop-       1988. Tämän lisäksi vuonna 1989 otetaan
14376: pilaiden määrän arvioidaan kasvavan tuona           väliaikaiseen koulutukseen 600 uutta aikuis-
14377: ajanjaksona viisinkertaiseksi. Myös omaehtoi-       opiskelijaa. Lisäyksistä huolimatta ei kaikkia
14378: sen täydennyskoulutuksen kasvattamiseen ol-         oppilaitosten tekemiä esityksiä voida vuonna
14379: laan varauduttu.                                    1989 toteuttaa.
14380:    Opetusministeriön asettama Kurssikeskustoi-         Viime vuoden loppuun mennessä ammatilli-
14381: mikunta (Komiteanmietintö 1988:34) on vast-         siin oppilaitoksiin oli perustettu yhteensä 109
14382: ikään jättänyt mietintönsä. Siinä esitetään pe-     aikuiskoulutus- ja kurssiosastoa. Kuluvana
14383: rusteellista työllisyyskoulutusjärjestelmän ja      vuonna uusia osastoja perustetaan 30. Edellä
14384: ammatillisten kurssikeskusten toiminnan uudis-      mainitun opetusministeriön yleissuunnitelman
14385:                                      1989 vp. -    KK n:o 89                                      3
14386: 
14387: mukaan niitä perustetaan jatkossakin vuosit-       kusten muuttaminen ammatillisiksi aikuiskou-
14388: tain vähintään 30. Oppilaitoksessa voidaan         lutuskeskuksiksi vuonna 1990 ja työllisyyskou-
14389: järjestää aikuiskoulutusta, vaikkei sinne ole-     lutusjärjestelmän uudistaminen samana vuon-
14390: kaan perustettu tätä varten erityistä osastoa.     na. Käytettävissä olevien määrärahojen puit-
14391:    Hallitus on ollut tietoinen aikuiskoulutuksen   teissa on vuosittain lisätty merkittävästi amma-
14392: toteuttamiseen liittyvistä ongelmista. Tästä       tillista aikuiskoulutusta tarjoavien oppilai-
14393: syystä valtioneuvosto teki viime vuonna edellä     tosten määrää sekä lisätty tuntuvasti omaeh-
14394: mainitun periaatepäätöksen, joka kehittää kou-     toisen aikuiskoulutuksen tarjontaa. Opetushal-
14395: lutuksen rahoitus- ja ohjausjärjestelmää nykyis-   linto on myös kiinnittänyt erityistä huomiota
14396:                                                    opetuksen kehittämiseen enemmän aikuisten
14397: tä joustavammaksi.
14398:                                                    omilla ehdoilla tapahtuvaksi.
14399:   Kuluvan vuoden valtion tulo- ja menoar-
14400: vioon on myös kirjattu ammatillisten kurssikes-
14401: 
14402:     Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1989
14403: 
14404:                                                                 Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
14405: 4                                     1989 vp. -     KK n:o 89
14406: 
14407: 
14408: 
14409: 
14410:                               Tili Riksdagens Herr Taiman
14411:   1 det syfte 37 § i mom. riksdagsordningen          yrkeskurscentraiernas verksamhet. 1 ansiutning
14412: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skrivelse        härtill pågår iagberedningsarbete vid både un-
14413: av den 6 mars i989 till vederbörande mediem          dervisningsministeriet och arbetskraftsministe-
14414: av statsrådet översänt en avskrift av föijande       riet. Propositioner kommer att föreiäggas riks-
14415: av riksdagsman Kerttu Törnqvist m.fl. under-         dagen under detta år. Arbetskraftsministeriet
14416: tecknade spörsmåi nr 89:                             har i sin egen allmänna pian berett sig på att
14417:                                                      öka det årliga antaiet utbiidningspiatser till
14418:          Är Regeringen medveten om svang-            20 000.
14419:        heterna att genomföra en yrkesinriktad           Strävan har varit att stärka personaiutbiid-
14420:        vuxenutbiidning och                           ningen vid företagen genom en ändring av
14421:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för        iagen om samarbete inom företag (724/88).
14422:        att i statens budget reservera tillräckiiga   Genom iagändringen förpiiktades företagen att
14423:        ansiag för tryggande av den yrkesinrik-       årligen fastställa en personaipian och en utbiid-
14424:        tade grund- och vidareutbiidningen?           ningspian före räkenskapsperiodens början. 1
14425:                                                      utbiidningspianen skall behandias de allmänna
14426:    Såsom svar på detta spörsmåi får jag vörd-        utbiidningsbehov som föijer av personaipianen
14427: samt anföra föijande:                                samt en årlig reaiiseringspian för utbiidningen
14428:                                                      av personaigrupperna. Eniigt iagen skall vida-
14429:     Regeringen har i sitt program på flera sätt      re, om åtgärder för att minska arbetskraften
14430: fåst uppmärksamhet vid behovet att utveckia          övervägs och om dessa åtgärder inte har
14431: den yrkesinriktade vuxenutbiidningen. Som en         beaktats i personai- och utbiidningspianen,
14432: första mera vittgående åtgärd på vuxenutbiid-        förhandiingar därom föras i eniighet med den
14433: ningens område fattade statsrådet 24.3.1988 ett      nämnda iagen, och vid förhandiingarna skall
14434: principbesiut om utveckiande av den yrkesin-         behandias de möjligheter som finns att utbiida
14435: riktade vuxenutbiidningen. Genom besiutet            och ompiacera arbetskraften. Härvid skall även
14436: förtydiigades systemet för finansiering och för-     beaktas sådana utbiidningstjänster som kan fås
14437: vaitning av den yrkesinriktade vuxenutbiid-          utanför företaget samt arrangemangens verk-
14438: ningen samt skapades förutsättningar för att         ningar på sysseisättningen, produktionen och
14439: utvidga vuxenutbiidningen och göra den mång-         iönsamheten.
14440: sidigare.                                               Personaiutbiidningen har stärkts också ge-
14441:     Undervisningsministeriet är berett på att        nom utveckiande av yrkesiäroanstalternas och
14442: märkbart utvidga den frivilliga yrkesinriktade       högskoiornas utbiidnings- och konsuittjänster.
14443: vuxenutbiidningen. 1 förvaltningsområdets all-       1 och med att verksamhetsbetingeiserna för
14444: männa pian för 1990---94 föresiås en ökning av       dessa förbättrats har de i allt större omfattning
14445: antaiet studerande inom den yrkesinriktade           i form av avgiftsbeiagd verksamhet erbjudit
14446: grundutbiidningen för vuxna från 5 000 år 1988       företagen sådan personaiutbiidning som de
14447: till 2i 000 år i994. antaiet studerande vid          behövt.
14448: fortsättningsiinjerna föresiås bii ökat från 1 700      Till den frivilliga yrkesinriktade grund- och
14449: till 5 500 under samma tidsperiod. Antaiet           vidareutbiidningen för vuxna antas år i989
14450: privatelever beräknas stiga till det femdubbia       ungefår 2 900 fler studerande än år 1988.
14451: under den nämnda perioden. Det finns även            Därutöver antas år 1989 till tillfällig utbiidning
14452: beredskap för en ökning av den frivilliga            600 nya vuxenstuderande. Trots ökningarna
14453: fortbiidningen.                                      kommer inte alla framställningar som gjorts
14454:     Den av undervisningsministeriet tillsatta        från iäroanstalterna att kunna förverkiigas år
14455: kurscentraikommissionen har nyss avgett sitt          1989.
14456: betänkande (Kommittebetänkande 1988:34).                Fram till utgången av fjoiåret hade samman-
14457: Där föresiås en grundlig reform av systemet          iagt 109 vuxenutbiidnings- och kursavdeiningar
14458: med sysseisättningsfrämjande utbiidning och av       inrättats vid yrkesiäroanstalterna. I år kommer
14459:                                      1989 vp. -    KK n:o 89                                         5
14460: 
14461: 30 nya avdelningar att inrättas. Enligt under-     systemet för finansiering och styrning av ut-
14462: visningsministeriets ovan nämnda allmänna          bildningen smidigare än vad det är nu.
14463: pian kommer också i fortsättningen minst 30           Vidare har i statens budget för i år införts att
14464: nya avdelningar att inrättas varje år. Det är      yrkeskurscentralerna skall ombildas till yrkes-
14465: möjligt att anordna vuxenutbildning vid en         kurscentraler för vuxna år 1990 och att syste-
14466: läroanstalt även om där inte inrättats någon       met med sysselsättningsfrämjande utbildning
14467: avdelning särskilt för ändamålet.                  skall reformeras samma år. Inom ramen för de
14468:                                                    tillbudsstående anslagen har varje år antalet
14469:    Regeringen har varit medveten om svårighe-
14470: terna att genomföra vuxenutbildning. Av den-       läroanstalter som erbjuder yrkesinriktad vuxen-
14471: na anledning fattade statsrådet i fjol det nämn-   utbildning samt utbudet på frivillig vuxenut-
14472:                                                    bildning märkbart ökats. Undervisningsförvalt-
14473: da principbeslutet, som syftar tili att göra
14474:                                                    ningen har dessutom fäst särskild uppmärk-
14475:                                                    samhet vid att utveckla undervisningen så att
14476:                                                    den sker mera på de vuxnas egna villkor.
14477: 
14478:     Helsingfors den 11 april 1989
14479: 
14480:                                                                   Minister Anna-Liisa Kasurinen
14481:                                                 1989 vp.
14482: 
14483: Kirjallinen kysymys n:o 90
14484: 
14485: 
14486: 
14487: 
14488:                                    Törnqvist ym.: Metsähallituksen hoitoalueiden rajojen tarkistus-
14489:                                        suunnitelmista
14490: 
14491: 
14492:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14493:    Metsähallituksen alueorganisaatiossa on kol-       uittoon. Metsähallituksen saama kantorahatulo
14494: me piirikuntaa: Perä-Pohjolan piirikunta, joka        on ollut selvästi koko ajan parempi kuin
14495: käsittää Lapin läänin, Pohjanmaan piirikunta,         Oulujoki-suuntaan menevillä puilla. Aluerun-
14496: joka käsittää Oulun läänin ja Etelä-Suomen            ko- ja aluetieverkosto on rakennettu etelään
14497: piirikunta, joka käsittää muun Suomen. Nur-           päin suuntautuvaa puutavarakuljetusta palve-
14498: meksen ja Lieksan hoitoalueesta pienehköt             levaksi. Jokerin alueesta voidaan todeta, että se
14499: palat ovat Oulun läänin puolella, mutta kuu-          on selvästi ollut Lieksan ja Pielisen Karjalan
14500: luvat Etelä-Suomen piirikuntaan.                      talousaluetta. Pohjoisempanakin Jokerinjärven
14501:    Metsähallitus on ilmoittanut valmistelevansa       ympärillä on Enso-Gutzeitilla useita tuhansia
14502: Kuhmon, Lieksan, Nurmeksen ja Vaalan hoi-             hehtaareita metsämaita, joilta puutavara aje-
14503: toalueiden hallinnollisten rajojen muutoksia.         taan Pieliseen. Nykyiset piirikuntien hoito-
14504: Metsähallitus selvittää oman piirihallintorajan-      alueiden rajat ovatkin paikallaan.
14505: sa yhteensopivuutta Oulun läänin rajaan. Ra-             Epäilyksiä onkin herännyt sen suhteen, onko
14506: jan tarkistus koskee Kuhmon ja Lieksan hoi-           tarkoituksena pienentää nykyisiä hoitoalueita
14507: toalueiden kohdalla niin sanottua Jokerin             niin pieniksi yksiköiksi, että ne voidaan lak-
14508: aluetta sekä Nurmeksen ja Vaalan hoitoaluei-          kauttaa. Pohjois-Karjalassa työllisyystilanne on
14509: den osalta Kajaanin kaupungin ja Sotkan               erittäin heikko, minkä johdosta mitään nykyi-
14510: kunnan alueita. Lieksan hoitoalueeseen kuuluu         sistä työpaikoista ei tulisi lakkauttaa.
14511: Kuhmon kunnan maita yhteensä 12 300 heh-                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14512: taaria, josta metsätalousmaata on 10 800 heh-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14513: taaria, vastaavasti Nurmeksen hoitoalueeseen          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14514: Kajaanin kaupungin ja Sotkamon kunnan mai-            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14515: ta yhteensä 34 200 hehtaaria, josta 26 100
14516: hehtaaria on metsätalousmaata.                                  Onko Hallitus tietoinen metsähalli-
14517:    Alueella on suoritettu viimeisten kymmenien               tuksen aikeista muuttaa hoitoalueiden
14518: vuosien aikana melko runsaasti hakkuita ja                   rajoja, ja
14519: puutavaraa on kuljetettu lähes sataprosenttises-                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14520: ti vesistöjä ajatellen myötä virtaan, eli järeä puu          ryhtyä nykyisen tilanteen ennallaan py-
14521: Pielisen sahoille ja kuitupuu edulliseen Pielisen            syttämiseksi?
14522:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1989
14523: 
14524:           Kerttu Törnqvist               Esko Jokiniemi                 Pekka Puska
14525:           Kari Rajamäki                  Matti Väistö                   Riitta Myller
14526: 
14527: 
14528: 
14529: 
14530: 2900100
14531: 2                                    1989 vp. -      KK n:o 90
14532: 
14533: 
14534: 
14535: 
14536:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14537: 
14538:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kumäärää, rajoja ja piirikuntakonttoreiden si-
14539: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         joituspaikkoja koskevat asiat metsähallituksen
14540: olette 6 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn            päättäessä vastaavista asioista hoitoalueiden
14541: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          osalta. Kysymyksessä tarkoitetut rajojen tarkis-
14542: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         tukset koskisivat piirikuntien välistä rajaa, jo-
14543: edustaja Törnqvistin ym. näin kuuluvasta kir-         ten niiden ratkaiseminen kuuluu maa- ja met-
14544: jallisesta kysymyksestä n:o 90:                       sätalousministeriön toimivaltaan.
14545:                                                          Vaikka pyrkimykset toiminnan tehostami-
14546:           Onko Hallitus tietoinen metsähalli-         seen ja hallinnollisten rajojen yhdentämiseen
14547:        tuksen aikeista muuttaa hoitoalueiden          ovat sinänsä kannatettavia, maa- ja metsäta-
14548:        rajoja, ja                                     lousministeriö katsoo, ettei puheena olevien
14549:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         rajantarkistusten toteuttaminen irrallaan met-
14550:        ryhtyä nykyisen tilanteen ennallaan py-        sähallituksen muusta kehittämisestä ole tarkoi-
14551:        syttämiseksi?                                  tuksenmukaista. Ministeriö toteaa, että selvi-
14552:                                                       tykset siitä, millä edellytyksillä metsähallitus
14553:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           voitaisiin muuttaa valtion metsiä hoitavaksi
14554: taen seuraavaa:                                       liikelaitokseksi, ovat vielä kesken. Sama koskee
14555:                                                       valtionhallinnon laajempia kehittämishankkei-
14556:    Hallitus on tietoinen, että metsähallituksessa     ta, esimerkiksi julkishallinnon henkilöstön vä-
14557: on selvitetty hoitoalueiden rajojen tarkistamis-      hentämissuunnitelmia, joista metsähallintokin
14558: tarvetta muun muassa Nurmeksen ja Vaalan              joutunee osansa kantamaan. Kokonaan huo-
14559: sekä Kuhmon ja Lieksan hoitoalueiden kesken.          miotta ei myöskään voida jättää niitä vaiku-
14560: Näillä tarkistuksilla metsähallitus ilmoittaa         tuksia, joita metsähallituksen hoitoaluejärjeste-
14561: pyrkivänsä hoitoalueiden toiminnan tehostami-         lyillä olisi paikallistasolla. Näistä tarvitaan
14562: seen, ja siihen liittyisi samalla se etu, että        lisäselvitystä.
14563: Etelä-Suomen ja Pohjanmaan piirikuntien vä-              Edellä olevan perusteella hallitus ilmoittaa,
14564: linen raja yhdentyisi lääninrajaan.                   ettei metsähallituksen hoitoalueiden rajoja kos-
14565:    Päätösvalta metsähallituksen piirihallintoa        kevia päätöksiä ole tarkoitus tehdä, ennen kuin
14566: koskevissa järjestelyissä jakautuu maa- ja met-       metsähallinnon kehittämiseen liittyvät selvityk-
14567: sätalousministeriön ja metsähallituksen kesken        set ovat valmistuneet ja niiden vaikutukset
14568: siten, että ministeriö ratkaisee piirikuntien lu-     kokonaisvaltaisesti arvioitu.
14569: 
14570:     Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1989
14571: 
14572:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
14573:                                      1989 vp. -       KK n:o 90                                     3
14574: 
14575: 
14576: 
14577: 
14578:                               Till Riksdagens Herr Talman
14579:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          som berör antalet distrikt och deras gränser
14580: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           samt distriktskontorens förläggningsorter me-
14581: av den 6 mars 1989 tili vederbörande med1em           dan forststyrelsen beslutar om motsvarande
14582: av statsrådet översänt avskrift av följande av        ärenden i fråga om reviren. De gränsjusteringar
14583: riksdagsledamot Törnqvist m.fl. undertecknade         som avses i spörsmålet gälier gränsen melian
14584: spörsmål nr 90:                                       distrikt och att avgöra dem hör tili jord- och
14585:                                                       skogsbruksministeriets befogenheter.
14586:           Är Regeringen medveten om forst-               Trots att strävanden att effektivera verksam-
14587:        styrelsens avsikter att flytta gränserna       heten och få de administrativa gränserna att
14588:        för reviren och                                sammanfalia i sig är värda understöd, anser
14589:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        jord- och skogsbruksministeriet att det inte är
14590:        ta för att den nuvarande situationen           ändamålsenligt att genomföra de aktuelia
14591:        skali bibehålias oförändrad?                   gränsjusteringarna lösryckt från forststyrelsens
14592:                                                       övriga utveckling. Ministeriet konstaterar att
14593:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         utredningarna om under vilka förutsättningar
14594: samt anföra följande:                                 forststyrelsen kan ombildas tili ett affårsverk
14595:                                                       som sköter statens skogar fortfarande pågår.
14596:    Regeringen känner tili att man vid forststy-       Detsamma gälier mera omfattande utvecklings-
14597: relsen har utrett behovet av att justera grän-        projekt inom statsförvaltningen, t.ex. planerna
14598: serna för reviren, bl.a. melian Nurmes och            på att minska den offentliga förvaltningens
14599: Vaala samt Kuhmo och Lieksa revir. Forststy-          personal, varav även forstförvaltningen torde
14600: relsen uppger att den genom dessa justeringar         få bära sin del. Helt obeaktade kan man inte
14601: vili försöka effektivera revirens verksamhet.         heller lämna de verkningar som forststyrelsens
14602: Detta är samtidigt förknippat med den fördelen        arrangemang beträffande reviren har på lokal-
14603: att gränsen melian Södra Finlands och Öster-          nivå. Ytterligare utredningar behövs om dessa.
14604: bottens distrikt skulie sammanfalia med läns-            Med stöd av vad som ovan sagts meddelar
14605: gränsen.                                              regeringen att avsikten är att inte fatta beslut
14606:    Beslutanderätten i arrangemang som gälier          om gränserna för forststyrelsens revir förrän
14607: forststyrelsens distriktsförvaltning fördelar sig     utredningarna om utvecklandet av forstförvalt-
14608: melian jord- och skogsbruksministeriet och            ningen är klara och de totala verkningarna av
14609: forststyrelsen så att ministeriet avgör ärenden       dem har bedömts.
14610:      Helsingfors den 6 april 1989
14611: 
14612:                                                     Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
14613:                                               1989 vp.
14614: 
14615: Kirjallinen kysymys n:o 91
14616: 
14617: 
14618: 
14619: 
14620:                                  Törnqvist ym.: Metsästysoikeudesta metsähallituksen mailla
14621: 
14622: 
14623:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14624: 
14625:    Lieksan kaupungin alueella on metsähalli-        osoittamaan riittävästi rahaa riistanhoitotöiden
14626: tuksen metsiä noin 118 640 hehtaaria. Metsä-        suorittamiseen, uusien työntekijöiden palkkaa-
14627: hallitus on vuosikymmenet solminut vuokraso-        miseen ja virkojen perustamiseen.
14628: pimuksia paikallisten metsästysseurojen kanssa         Lieksalaisilta ollaan nyt viemässä metsästys-
14629: ja osoittanut sen lisäksi laajoja alueita niin      mahdollisuudet metsähallituksen tuntuessa ole-
14630: sanotuiksi lupa-alueiksi.                           van kiinnostunut vain rahasta. Naapurikunnas-
14631:    Monen lieksalaisen metsästysseuran vuokra-       sa Kuhmossa kuntalaisilla on vapaa metsästy-
14632: maasta olennainen osa on metsähallituksen           soikeus valtion mailla samanaikaisesti, kun
14633: omistamia. Elinvoimainen, aktiivisesti toimiva      lieksalaisilta ulkokuntalaiset miehittävät entiset
14634: metsästysseura on monen lieksalaisen kyläkun-       seurojen vuokramaat ja niin sanotut lupa-
14635: nan henkireikä ja selkäranka. Metsästysseuro-       alueet. Lieksa sijaitsee kehitysalueella, joten
14636: jen toiminnan keskeinen työ on riistanhoito.        ainakin siellä metsähallituksen tulisi asettaa
14637: Tämän velvoitteen lieksalaiset metsästysseurat      kuntalaisten etu tärkeämmäksi kuin raaka ra-
14638: ovat tinkimättä hoitaneet niin metsähallituksen     hankeruu. Metsästysmahdollisuuksia tulisi pi-
14639: kuin muidenkin vuokranantajien mailla. Täten        kemminkin parantaa kuin supistaa Lieksassa.
14640: riistakannat ovat monella alueella elpyneet,        Samalla tulee varmistaa riittävän riistanhoito-
14641: pienpetokannat ovat pysyneet kurissa ja met-        työn jatkuminen.
14642: sästäjien vastuuntunto on kasvanut ja kehitty-
14643:                                                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14644: nyt.
14645:                                                     tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
14646:    Metsähallitus on nyt kuitenkin ottamassa ja
14647:                                                     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14648: on jo ottanutkin askeleen taaksepäin. Tähän         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14649: mennessä metsähallitus on Lieksassakin otta-
14650: nut jo kahdelta seuralta maita eli toisin sanoen
14651: ei ole uusinut vuokrasopimuksia. Syyksi mai-                 Onko Hallitus tietoinen metsähalli-
14652: nitaan paine metsästyslupa-alueiden muodosta-              tuksen suunnitelmista kaventaa Liek-
14653: miseen sekä muodostettavat suuret yhtenäiset               sassa paikkakuntalaisten metsästysmah-
14654: metsästys- ja riistanhoitoalueet.                          dollisuuksia, ja
14655:    Pelättävissä on, että tästä eteenpäin metsäs-             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14656: tysseurojen menettämillä alueilla keskitytään              ryhtyä riistanhoitotyöstä vastanneiden
14657: vain metsästykseen ja senkin osalta ainoastaan             metsästäjien metsästysoikeuden turvaa-
14658: syötävään riistaan. Valtio ei tule ilmeisestikään          miseksi jatkossa?
14659: 
14660:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1989
14661: 
14662:           Kerttu Törnqvist           Esko Jokiniemi                  Pekka Puska
14663:           Matti Väistö               Riitta Myller                   Jouni Backman
14664:                      Jukka Gustafsson                        Kari Rajamäki
14665: 
14666: 
14667: 
14668: 
14669: 2900100
14670: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 91
14671: 
14672: 
14673: 
14674: 
14675:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14676:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       taan edellä mainitut 22 800 hehtaaria. Vuok-
14677: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        raajina olevista metsästysseuroista 10 on liek-
14678: olette maaliskuun 6 päivänä 1989 päivätyn            salaisia ja yksi ulkopuolinen. Seuroissa on
14679: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         jäseniä yhteensä 515, joista muita kuin lieksa-
14680: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        laisia noin 80.
14681: edustaja Törnqvistin ym. näin kuuluvasta kir-           Vuoden 1988 aikana uusittiin kolme metsäs-
14682: jallisesta kysymyksestä n:o 91:                      tysvuokrasopimusta. Nämä metsästysseurat
14683:                                                      ovat lieksalaisia. Niistä kahden seuran sopi-
14684:          Onko Hallitus tietoinen metsähalli-         mukset uusittiin entisen kokoisina, yhden seu-
14685:        tuksen suunnitelmista kaventaa Liek-          ran osalta vuokra-aluetta pienennettiin. Kiel-
14686:        sassa paikkakuntalaisten metsästysmah-        teisiä päätöksiä vuokrauksien jatkamiseen an-
14687:        dollisuuksia, ja                              nettiin kaksi, kuten kysymyksessä on todettu.
14688:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        Ensimmäisessä tapauksessa vuokraus oli aika-
14689:        ryhtyä riistanhoitotyöstä vastanneiden        naan tehty turvaamaan silloisen metsähallituk-
14690:        metsästäjien metsästysoikeuden turvaa-        sen paikallisen varikon henkilökunnan metsäs-
14691:        miseksi jatkossa?                             tysmahdollisuus. Varikon lopettamisen jälkeen
14692:                                                      sen henkilökunta on hajautettu hoitoalueisiin
14693:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ja osaksi toisen piirikunnan varikolle. Ne pe-
14694: vasti seuraavaa:                                     rusteet, joiden mukaan vuokraus aikanaan
14695:                                                      tehtiin, olivat lakanneet ja vuokrausta ei ollut
14696:    Metsästyslain (290/62) 3 §:n 1 momentin           enää tarkoituksenmukaista jatkaa. Ko. henki-
14697: mukaan "Oikeus metsästää valtion viranomais-         löiden metsästysmahdollisuus hoituu metsähal-
14698: ten hallinnassa ja hoidossa olevilla valtion         lituksen omalle henkilöstölle olevan normaali-
14699: mailla voidaan antaa luvan nojalla käytettä-         käytännön mukaisesti. Alue muutettiin lupa-
14700: väksi tai vuokrata. Paikallisen sekä myös met-       metsästysalueeksi. Toisessa tapauksessa vuok-
14701: sästysmaata vailla olevan väestön etu on tällöin     rausta ei jatkettu siitä syystä, että seura on
14702: lähinnä otettava huomioon." Tarkempia sään-          jäsenmäärältään melko pieni ja sillä on jäsen-
14703: nöksiä metsästyksen järjestämisestä on annettu       määrään nähden metsästyskelpoinen alue yksi-
14704: asetuksella metsästyksen ja riistanhoidon jär-       tyismailla. Aluemetsänhoitajan ilmoituksen
14705: jestämisestä valtion omistamilla alueilla (566/      mukaisesti seuran jäsenistöstä suuri osa on
14706: 62).                                                 muuttanut asumaan Lieksan ulkopuolelle, jo-
14707:    Metsähallinnon Lieksan hoitoalueen pinta-         ten enää ei ole kysymys puhtaasti lieksalaisseu-
14708: alasta on metsästykseen käytettäviä alueita          ra:sta. Vuokraamalta jätetty alue on liitetty
14709: 137 300 hehtaaria, josta on lupametsästysaluei-      lupametsästysalueeseen.
14710: na 114 500 hehtaaria ja vuokra-alueina 22 800           Lieksan riistanhoitoyhdistyksen antaman tie-
14711: hehtaaria.                                           don mukaan vuonna 1988 oli Lieksassa 2 436
14712:   Metsähallituksen antaman selvityksen mu-           metsästyskortin lunastanutta metsästäjää. Liek-
14713: kaan Lieksan hoitoalueella vuoden 1988 aikana        salaisiin metsästysseuroihin kuului 1 925 jäsen-
14714: lupa-alueille myönnettiin yhteensä 2 137 lupaa.      tä. Koska metsästysseuroissa oli jäseninä mui-
14715: Niistä oli kausilupia 397 kpl ja 1-10 päivän         takin kuin lieksalaisia, niin metsästysseuroihin
14716: lyhytaikaisia lupia 1 740 kpl. Kausiluvista          kuulumaaomia on lieksalaisista suuruusluokal-
14717: myönnettiin lieksalaisille 371 kpl ja muille,        taan 700-800 metsästäjää, jotka säädösten
14718: lähinnä sellaisille lähipaikkakuntalaisille, jotka   perusteella ovat etusijalla myönnettäessä met-
14719: asuvat aivan hoitoalueen maiden tuntumassa,          sästyslupia valtion alueille. Koska metsästys-
14720: 26 kpl. Lyhytaikaisista luvista lieksalaisille       seuraan kuuluvalla katsotaan olevan metsästys-
14721: myönnettiin 922 kpl ja muille 818 kpl.               mahdollisuus, niin etusija metsästystuvissa met-
14722:   Vuoden 1989 alussa Lieksassa oli voimassa          sästysseuran jäseniin nähden on paitsi metsäs-
14723: II metsästysvuokrasopimusta yhteispinta-alal-        tysmaata vailla olevilla paikkakuntalaisilla
14724:                                     1989 vp. -    KK n:o 91                                     3
14725: 
14726: metsästäjillä myös ulkopaikkakuntalaisilla.       järjestelyissään säädösten edellyttämällä taval-
14727: Paikkakuntalaisten ja ulkopaikkakuntalaisten      la.
14728: metsästysmaata vailla olevien välillä keskinäi-       Parhaillaan on maa- ja metsätalousministe-
14729: nen paremmuus määräytyy puolestaan siten,         riössä valmisteilla metsästyslain kokonaisuudis-
14730: että kausilupia myönnetään pääsääntöisesti        tus. Tarkasteltavana ovat tässä yhteydessä
14731: vain paikkakuntalaisille ja lyhytaikaisia lupia   myös valtion maiden metsästyksen ja riistan-
14732: ulkopaikkakuntalaisille.                          hoidon järjestämistä koskevat säännökset. En-
14733:                                                   nen ko. säännösten uudistamista ei metsähalli-
14734:   Metsähallinnon Lieksan hoitoalue on nou-        tuksen hallinnossa olevien maiden metsästys-
14735: dattanut tätä käytäntöä ja toiminut metsästys-    järjestelyihin ole suunnitteilla muutoksia.
14736: 
14737:     Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1989
14738: 
14739:                                                                        Ministeri Ole Norrback
14740: 4                                     1989 vp. -     KK n:o 91
14741: 
14742: 
14743: 
14744: 
14745:                               Tili Riksdagens Herr Talman
14746:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         skap som arrenderar områdena består 10 av
14747: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          lieksabor och ett av utomstående. Antalet
14748: av den 6 mars 1989 till vederbörande medlem          medlemmar i sällskapen är sammanlagt 515,
14749: av statsrådet översänt avskrift av följande av       varav andra än lieksabor ca 80.
14750: riksdagsledamot Törnqvist m.fl. undertecknade           Under år 1988 förnyades tre avtal om
14751: spörsmå1 nr 91:                                      jaktarrende. Dessa jaktsällskap är hemma från
14752:                                                      Lieksa. För två av sällskapen förnyades avtalen
14753:           Är Regeringen medveten om forst-           i samma omfång som förut, medan arrende-
14754:        styre1sens planer på ett inskränka jakt-      området minskades för ett sällskap. Negativa
14755:        möjligheterna för ortsborna i Lieksa          beslut beträffande fortsatt rätt till arrende
14756:        och                                           fattades i två fall, vilket konstaterats i spörs-
14757:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       målet. 1 det första fallet hade arrenderingen på
14758:        ta i syfte att i framtiden trygga jakträt-    sin tid gjorts för att trygga jaktmöjligheterna
14759:        ten för de jägare som svarar för jakt-        för personalen vid forststyrelsens dåvarande
14760:        vården?                                       lokala depå. Sedan depån drogs in har dess
14761:                                                      personai utspritts tili reviren och delvis till
14762:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         depån i ett annat revir. De grunder en1igt vilka
14763: samt anföra följande:                                arrenderingen på sin tid gjordes, fanns inte
14764:                                                      längre och det var inte längre ändamålsenligt
14765:                                                      att fortsätta utarrenderingen. De ifrågavarande
14766:    1 3 § 1 mom. jaktlagen (290/62) anges att         personernas jaktmöjlighet ordnas enligt den
14767: jakträtt på staten tillhöriga marker, som är         praxis som är normal för forststyrelsens egen
14768: underställda statsmyndighets förvaltning och         personal. Området ändrades om till ett sådant
14769: vård, må upplåtas i stöd av tillstånd eller          område för vilket jakttillstånd skall sökas. 1 det
14770: arrenderas. Främst bör därvid beaktas ortsbe-        andra fallet fortsattes arrenderingen inte av den
14771: folkningens samt den befo1knings som inte har        anledningen att sällskapet är rätt litet vad
14772: jaktmarker intressen. Närmare stadganden om          medlemsantalet beträffar och att det med beak-
14773: ordnande av jaktvården har utfärdats genom           tande av medlemsantalet har ett för jakt
14774: förordningen om jakt och ordnande av jakt-           lämpligt område på privatmark. Enligt uppgift
14775: vården på staten tillhöriga områden (566/62).        av revirforstmästaren har en stor del av säll-
14776:    Av forststyre1sens revir i Lieksa får 137 300     skapets medlemmar bosatt sig utanför Lieksa
14777: hektar användas för jakt, och av denna areal är      och det är därför inte längre fråga om ett
14778:  114 500 hektar områden för vi1ka jakttillstånd      egentligt lieksasällskap. Området, som inte
14779: skall sökas och 22 800 hektar arrendeområden.        längre arrenderats, har sammanslagits med det
14780:    Enligt en utredning från forststyrelsen bevil-    område för vilket jakttillstånd skall sökas.
14781: jades inom reviret i Lieksa under år 1988               Enligt uppgift från jaktvårdsföreningen i
14782: sammanlagt 2 137 tillstånd för sådana områden        Lieksa fanns i Lieksa år 1988 2 436 jägare, som
14783: för vilka tillstånd krävs. Av tillstånden var 397    löst ut jaktkort. Tili jaktsällskapen i Lieksa
14784: säsongtillstånd och 1 740 1-10 dagars tillstånd      hörde 1 925 personer. Eftersom också andra än
14785: för kortare tid. Av säsongtillstånden bevi1jades     lieksabor hörde till jaktsällskapen är av dem
14786: lieksaborna 371 och andra, närmast i närorter-       som inte hör till jaktsällskapen uppskattnings-
14787: na hemmahörande personer, som är bosatta             vis 700-800 i Lieksa bosatta jägare, som enligt
14788: alldeles i närheten av reviret, 26. Av tillstånden   stadgandena kommer i första hand då jakttill-
14789: för kortare tid beviljades lieksaborna 922 och       stånd för statens områden beviljas. Eftersom
14790: andra personer 818.                                  den som hör till ett jaktsällskap anses ha
14791:    1 början av år 1989 var i Lieksa 11 avtal om      möjligt att jaga, har, jämfört med medlemmar-
14792: jaktarrende med en sammanlagd areal av ovan          na av ett jaktsällskap, förutom de jägare från
14793: nämnda 22 800 hektar i kraft. Av de jaktsäll-        orten som saknar jaktmark, också jägare från
14794:                                       1989 vp. -    KK n:o 91                                    5
14795: 
14796: andra orter företräde vad jakttillstånden beträf-     En totalreform av jaktlagen bereds för när-
14797: far. Då det är fråga om ortsbor och på andra        varande i jord- och skogsbruksministeriet. 1
14798: orter bosatta som saknar jaktmark, fastställs       detta sammanhang granskas också de stadgan-
14799: den inbördes rangordningen så att säsongtill-       den som gäller jakten på statens områden och
14800: stånd i regel beviljas endast ortsbor och till-     ordnandet av jaktvården. Några ändringar
14801: stånd för kortare tid personer bosatta på andra     beträffande jaktarrangemangen för de områden
14802: orter.                                              som underlyder forststyrelsens förvaltning pla-
14803:    Forststyrelsens revir i Lieksa har följt denna   neras inte förrän de ifrågavarande stadgandena
14804: praxis och i fråga om de arrengemang som            reviderats.
14805: gäller jakten verkat på det sätt som stadgan-
14806: dena förutsätter.
14807:      Helsingfors den 10 april 1989
14808: 
14809:                                                                          Minister Ole Norrback
14810:                                                1989 vp.
14811: 
14812: Kirjallinen kysymys n:o 92
14813: 
14814: 
14815: 
14816: 
14817:                                   Laine ym.: Suomen kehitysyhteistyötavoitteita koskevan esityk-
14818:                                       sen antamisesta
14819: 
14820: 
14821:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14822:    Kehitysmaita alistetaan polkemalla niiden         arvon ja ympäristönsuojelun kehittämiseen.
14823: raaka-aineiden hintoja, pakottamana niitä ra-        Kansalaisjärjestöjä on rohkaistava ja autettava
14824: hoittamaan menojaan korkeakorkoisin lainoin          osallistumaan kehitysyhteistyön projekteihin.
14825: ja ylikansallisen pääoman hallitsemilla kansain-        Suomen kehitysyhteistyössä tulisi ottaa huo-
14826: välisen kaupan rakenteilla. Nämä yksipuoliseen       mioon mahdollisuus sen toteuttamiseen yhteis-
14827: etuun perustuvat riistosuhteet, ylikansallisten      työssä Neuvostoliiton ja muiden SEV-maiden
14828: yritysten mielivalta ja velkaorjuus uhkaavat         kanssa.
14829: johtaa kehitysmaat umpikujaan.                          Kehitysmaavalintoihin ja valintakriteereihin
14830:    Suomi on omalta osaltaan sitoutunut autta-        tulisi kiinnittää nykyistä suurempaa huomiota.
14831: maan kehitysmaita. Kehitysapurahat ovat kas-         Uusia kohdemaita tulisi valita, esim. Nicaragua
14832: vaneet. Suomella on varaa asettaa seuraavaksi        tulisi nimetä kohdemaaksi.
14833: tavoitteeksi kehitysavun nostaminen 1 prosent-          Suomessa ei ole säädetty lakia kehitysyhteis-
14834: tiin kansantuotteesta. Kehitysavun määrääkin         työn tavoitteiden määrittelyä varten. Sellainen
14835: tärkeämpää on kuitenkin sen sisältö ja laatu.        tulisi säätää ja lain valmisteluun tulisi ottaa
14836:    Suomen kehitysapu on suunnattava palvele-         mukaan myös kansalaisjärjestöt.
14837: maan kehitysmaiden itsenäistä ja tasa-arvoa             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14838: edistävää kehitystä eikä vientiyritysten tarpeita.   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14839: Maailmanpankkiryhmän kautta kanavoitu tuki           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14840: on suunnattava uudelleen lähtien siitä, että         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14841: luovutaan pyrkimyksestä sopeuttaa kehitysmai-
14842: ta ylikansallisen pääoman rakennepolitiikkaan                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
14843: ja voitontavoitteluun.                                      siin Suomen kehitysyhteistyötavoittei-
14844:    Nykyistä suurempi osa avusta tulee ohjata                den määrittelyä koskevan kehitysyhteis-
14845: kehitysmaiden sosiaalipolitiikan, naisten tasa-             työlain säätämiseksi?
14846:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1989
14847: 
14848:       Ensio Laine                 Marja-Liisa Löyttyjärvi              Esko-Juhani Tennilä
14849: 
14850: 
14851: 
14852: 
14853: 2900100
14854: 2                                    1989 vp. -    KK n:o 92
14855: 
14856: 
14857: 
14858: 
14859:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14860:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tavoitteista, ja eduskunnan vaikutusmahdolli-
14861: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      suudet ovat menettelyn ansiosta lisääntyneet.
14862: olette 6 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn            Myös parlamentaarisesti muodostettu TAL-
14863: kirjeenne n:o 298 ohella toimittanut valtioneu-    KE osallistuu kehitysyhteistyön laajojen pe-
14864: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       riaatteellisten kysymysten selvittämiseen, ja sen
14865: kansanedustaja Laineen ym. näin kuuluvasta         rooli ulkoasiainministeriön neuvoa-antavana
14866: kirjallisesta kysymyksestä n:o 92:                 elimenä kehitysyhteistyökysymysten osalta on
14867:                                                    merkittävä. Uusi T ALKE IV aloitti toimintan-
14868:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     sa tämän vuoden alussa, ja sen toimikausi on
14869:        siin Suomen kehitysyhteistyötavoittei-      kolme vuotta.
14870:        den määrittelyä koskevan kehitysyhteis-        Näin ollen kehitysyhteistyöhön liittyvän pui-
14871:        työlain säätämiseksi?                       telainsäädännön valmistelun aloittamista ei
14872:                                                    voida pitää tällä hetkellä tarkoituksenmukaise-
14873:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      na. Kehitysyhteistyön tavoitteet voidaan riittä-
14874: vasti seuraavaa:                                   vän selkeästi määritellä nykyisten, edellä selos-
14875:                                                    tamieni parlamentaaristen menettelytapojen
14876:    Ulkoasiainministeriön asettama työryhmä on      puitteissa.
14877: valtiontilintarkastajien 17.11.1981 esittämän         Eräiden muiden, kansanedustaja Laineen
14878: pyynnön mukaisesti selvittänyt kehitysyhteis-      ym. kysymyksessään esille ottamien asioiden
14879: työn tavoitelain säätämiseen liittyviä kysymyk-    johdosta totean seuraavaa:
14880: siä. Tällöin perehdyttiin laajasti myös muiden        Suomen antama kehitysapu tulee saavutta-
14881: maiden vastaaviin järjestelyihin. Selvitystyön     maan 0,7 %:n bkt-osuuden tänä vuonna. Tu-
14882: tuloksena lain säätämistä ei pidetty tarkoituk-    lemme tällöin olemaan yksi niistä viidestä
14883: senmukaisena.                                      teollisuusmaasta, jotka ovat päässeet tähän
14884:    Eduskunnalle vuonna 1984 antamassaan se-        YK:n asettamaan tavoitteeseen. Hallituksen
14885: lonteossa hallitus totesi, että eduskunnan ensi-   suunnitelmissa ei tällä hetkellä ole 0,7 %:n
14886: sijaisena vaikutuskanavana kehitysyhteistyötä      bkt-osuuden ylittäminen, vaan lähitulevaisuu-
14887: koskevissa asioissa on sen budjettivalta. Halli-   dessa avun laatuun tullaan kiinnittämään
14888: tuksen tulo- ja menoarvioesityksen käsittelyn      enemmän huomiota. Tosin Suomen antama
14889: yhteydessä eduskunnalla on mahdollisuus vai-       kehitysapu on jo tällä hetkellä korkealla kan-
14890: kuttaa kehitysyhteistyön perusteisiin, suuntaa-    sainväliset kriteerit täyttäväHä tasolla.
14891: miseen ja määrään.                                    Suomi pyrkii kehitysyhteistyöpolitiikassaan
14892:    Kehitysyhteistyölain säätämisestä on keskus-    nimenomaan edistämään vastaanottajamaiden
14893: teltu myös Taloudellisten Kehitysmaasuhteiden      itsenäistä ja tasa-arvoa edistävää kehitystä. On
14894: Neuvottelukunnassa (TALKE) viimeksi syksyl-        luonnollista, että hankkeiden toteutuksessa
14895: lä 1987. Keskustelut eivät ole johtaneet suosi-    käytetään suomalaisia voimavaroja mahdolli-
14896: tukseen säätää kehitysyhteistyölaki.               suuksien rajoissa.
14897:    Vuonna 1985 annettiin laki kehitysyhteistyö-       Maailmanpankkiryhmässä Suomi pyrkii
14898: tä koskevan kertomuksen antamisesta edus-          muiden pohjoismaiden mukana edistämään po-
14899: kunnalle (964/85). Lain mukaan hallituksen on      litiikkaa, joka on sopusoinnussa Suomen har-
14900: kunakin vuonna annettava edelliseltä kalente-      joittaman kehitysyhteistyöpolitiikan kanssa
14901: rivuodelta eduskunnalle kertomus kehitysyh-        yleensä.
14902: teistyöstä. Hallitus onkin antanut eduskunnalle       Suomen tavoitteena on ohjata 1/3 kahden-
14903: tähän mennessä neljä kehitysyhteistyökerto-        välisestä avustaan kehitysmaiden sosiaalisekto-
14904: musta. Viides kertomus on valmisteilla ja se       rin tukemiseen. Naisten tasa-arvon edistäminen
14905: annetaan kevään kuluessa. Kertomusten joh-         ja ympäristönäkökohtien huomioiminen ovat
14906: dosta eduskunnassa on käyty laajaa keskuste-       jo tällä hetkellä kehitysyhteistyömme keskeisiä
14907: lua Suomen kehitysyhteistyöpolitiikan yleisistä    tavoitteita. Suomi on viime vuosina myös
14908:                                      1989 vp. -    KK n:o 92                                       3
14909: 
14910: lisännyt tukeaan voimakkaasti YK:n väestöra-       eräs suomalainen yritys on yhteistyössä neuvos-
14911: hastolle (UNFPA) ja lastenavun rahastolle          toliittolaisen yrityksen kanssa kehittänyt Struja-
14912: (UNICEF) ja on näiden järjestöjen merkittä-        nimisiä vedenpuhdistuslaitteita, joita käytetään
14913: vimpiä tukijoita.                                  eräissä Suomen rahoittamissa vesihuoltohank-
14914:    Kansalaisjärjestöjen tukeminen on vakiintu-     keissa.
14915: nut osaksi Suomen kehitysyhteistyötä. Julkinen        Hallitus käsittelee kerran vuodessa kahden-
14916: tuki kansalaisjärjestöille ylittää tänä vuonna     välisen avun maakohtaista suuntaamista ja
14917: 100 mmk. Nimenomaan tuki kansalaisjärjes-          tekee ns. kehyspäätöksen, jonka nojalla budje-
14918: töille on 1980-luvulla ollut koko kehitysapu-      tissa olevat sopimuksentekovaltuudet jaetaan
14919: budjetin suhteellisesti eniten kasvanut menoerä.   maakohtaisesti nelivuotiskaudeksi. Hallituksen
14920:    Suomen ja Neuvostoliiton sekä muiden SEV-       vuoden 1981 kehyspäätöksen jälkeen apu on
14921: maiden välisen yhteistyön osalta voidaan tode-     suunnattu 15 kohdemaalle, joiden joukossa
14922: ta, että eräissä tapauksissa valmistelemme ra-     Nicaragua on ollut. Hallitus on nimenomaan
14923: hoitusta hankkeisiin, joissa myös Neuvostoliit-    korostanut jatkuvuuden tarvetta, ja näin ollen
14924: to on osapuolena. Egyptissä Suomella on ollut      vastaanottajamaiden lukumäärä on pysynyt en-
14925: yhteistyötä Tshekkoslovakian kanssa. Lisäksi       nallaan.
14926:     Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1989
14927: 
14928:                                                                Ulkoasiainministeri Pertti Paasio
14929: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 92
14930: 
14931: 
14932: 
14933: 
14934:                              Till Riksdagens Herr Talman
14935:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         hov tili omfattande diskussioner om de allmän-
14936: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         na målen för Finlands utvecklingssamarbetspo-
14937: nr 298 av den 6 mars 1989 till vederbörande         litik, och tack vare förfarandet har riksdagens
14938: medlem av statsrådet översänt avskrift av           påverkningsmöjligheter ökat.
14939: följande av riksdagsman Laine m.fl. underteck-          Också den parlamentariskt tillsatta T ALKE
14940: nade spörsmål nr 92:                                deltar i utredningen av omfattande principielia
14941:                                                     frågor i anslutning till utvecklingssamarbetet,
14942:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       och dess roll som utrikesministeriets rådgivan-
14943:        stiftande av en utvecklingssamarbetslag      de organ i utvecklingssamarbetsfrågor är bety-
14944:        gällande målen för Finlands utveck-          dande. Den nya TALKE IV inledde sin verk-
14945:        lingssamarbete?                              samhet i början av detta år och dess mandat-
14946:                                                     period är tre år.
14947:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           Sålunda kan det inte just nu anses ändamåls-
14948: samt anföra följande:                               enligt att påbörja beredningen av en ramlag-
14949:                                                     stiftning i anslutning till utvecklingssamarbetet.
14950:     En arbetsgrupp som tillsatts av utrikesminis-   Målen för utvecklingssamarbetet kan tillräck-
14951: teriet har i enlighet med den begäran statsre-      ligt klart definieras inom ramen för de nuva-
14952: visorerna framställde 17.11.1981 utrett frågor i    rande parlamentariska förfaringssätt för vilka
14953: anslutning till stiftandet av en lag om målen för   jag redogjort ovan.
14954: utvecklingssamarbetet. Härvid har man också             Med anledning av vissa andra saker som
14955: på ett omfattande sätt satt sig in i motsvarande    riksdagsman Laine m.fl. tagit upp i sitt spörs-
14956: arrangemang i andra länder. Resultatet av           mål konstaterar jag följande:
14957: utredningsarbetet var att det inte ansågs ända-         Den utvecklingshjälp som Finland ger kom-
14958: målsenligt att stifta en lag.                       mer att uppnå 0, 7 % av BNP detta år. Vi
14959:     1 en redogörelse tili riksdagen 1984 konsta-    kommer då att vara ett av de fem industrilän-
14960: terade regeringen att riksdagens främsta på-        der som har nått detta av FN uppställda mål.
14961: verkningskanal i ärenden som gälier utveck-         1 regeringens planer ingår för närvarande inte
14962: lingssamarbetet är dess budgetmakt. 1 samband       att överskrida 0,7% av BNP, utan inom den
14963: med behandlingen av regeringens budgetpropo-        närmaste framtiden kommer mera uppmärk-
14964: sition kan riksdagen påverka grunderna för          samhet att fästas vid hjälpens kvalitet. Finlands
14965: utvecklingssamarbetet, dess inriktning och om-      utvecklingshjälp håller visserligen redan för
14966: fattning.                                           närvarande en hög nivå, som uppfyller de
14967:    Frågan om stiftandet av en utvecklingssam-       internationella kriterierna.
14968: arbetslag har också diskuterats i delegationen          Finland strävar i sin utvecklingssamarbets-
14969: för ekonomiska ulandsrelationer (T ALKE), se-       politik uttryckligen efter att stöda en självstän-
14970: nast hösten 1987. Diskussionerna har inte lett      dig utveckling, som främjar jämställdhet, i
14971: tili någon rekommendation om att stifta en          mottagarländerna. Det är naturligt att man så
14972: utvecklingssamarbetslag.                            långt som möjligt använder finländska resurser
14973:     År 1985 gavs en lag om avgivande av en          när projekten realiseras.
14974: berättelse om utvecklingssamarbetet tili riksda-        Inom världsbanksgruppen försöker Finland
14975: gen (964/85). Enligt denna lag skall regeringen     tillsammans med de övriga nordiska länderna
14976: årligen för det föregående kalenderåret till        främja en politik som är i harmoni med den
14977: riksdagen avge en berättelse om utvecklings-        utvecklingssamarbetspolitik Finland i allmän-
14978: samarbetet. Regeringen har också hittills till      het utövar.
14979: riksdagen avgivit fyra berättelser om utveck-           Finlands mål är att kanalisera 1/3 av den
14980: lingssamarbetet. Den femte berättelsen är un-       bilaterala hjälpen tili den sociala sektorn i
14981: der utarbetande och kommer att ges under            utvecklingsländerna. Främjandet av kvinnor-
14982: våren. Berättelserna har i riksdagen gett upp-      nas jämställdhet och beaktandet av miljösyn-
14983:                                       1989 vp. -    KK n:o 92                                      5
14984: 
14985: punkter är redan för närvarande centrala mål        part. I Egypten har Finland samarbetat med
14986: för vårt utvecklingssamarbete. Finland har          Tjeckoslovakien. Dessutom har ett finländskt
14987: under de senaste åren också kraftigt utökat sitt    företag i samarbete med ett sovjetiskt företag
14988: stöd tili FN:s befolkningsfond (UNFPA) och          utvecklat vattenreningsanläggningar med nam-
14989: FN:s barnfond (UNICEF), och är en av dessa          net Struja. Anläggningarna används i vissa
14990: organisationers viktigaste gynnare.                 vatten- och avloppsprojekt som finansieras av
14991:    Stöd tili medborgarorganisationer har blivit     Finland.
14992: en vedertagen del av Finlands utvecklingssam-          Regeringen behandlar en gång om året frå-
14993: arbete. Det offentliga stödet tili medborgar-       gan om tili vilka Iänder den bilaterala hjälpen
14994: organisationer överstiger detta år 100 milj. mk.    skali riktas och fattar ett s.k. rambeslut, med
14995: Just detta har under 80-talet varit den utgifts-    stöd av vilket de avtalsfulimakter som ingår i
14996: post som relativt sett ökat mest i hela utveck-     budgeten fördelas landsvis för en fyraårsperiod.
14997: lingshjälpsbudgeten.                                Efter regeringens rambeslut för 1981 har hjäl-
14998:                                                     pen riktats tili 15 måliänder, bland vilka
14999:    Beträffande samarbetet mellan Finland och        Nicaragua har ingått. Regeringen har uttryck-
15000: Sovjetunionen samt andra SEV-länder kan det         ligen poängterat behovet av kontinuitet och
15001: konstateras att vi i vissa fall bereder finansie-   sålunda har antalet mottagarländer förblivit
15002: ringen av projekt där också Sovjetunionen är        detsamma som tidigare.
15003:     Helsingfors den 4 april 1989
15004: 
15005:                                                                    Utrikesminister Pertti Paasio
15006:                                           1989 vp.
15007: 
15008: Kirjallinen kysymys n:o 93
15009: 
15010: 
15011: 
15012: 
15013:                               P. Leppänen: Perhepäivähoitajille maksettavan kustannuskor-
15014:                                   vauksen verovähennyskelpoisuudesta
15015: 
15016: 
15017:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15018:   Perhepäivähoitajille maksettavaa kustannus-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15019: korvausta on pidetty veronalaisena tulona,      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
15020: vaikka kustannukset muodostuvatkin mm.          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15021: huonekalujen, huoneiden, ruokailuvälineiden,    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15022: vaatteiden jne. kulumisesta.
15023:   Monet muut palkansaajaryhmät saavat teh-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15024: dä verotuksessa aivan vastaavia vähennyksiä.           ryhtyä, että perhepäivähoitajille anne-
15025:   Tähän seikkaan ovat perhepäivähoitajat sekä          taan samat oikeudet kuin muille pal-
15026: useat kansanedustajat kiinnittäneet huomiota,          kansaajaryhmille vähentää todelliset
15027: mutta asia näyttää olevan edelleenkin hoita-           kulut verotuksessa?
15028: matta oikeudenmukaisesti.
15029:     Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1989
15030: 
15031:                                    Pekka Leppänen
15032: 
15033: 
15034: 
15035: 
15036: 2900100
15037: 2                                      1989 vp. -     KK n:o 93
15038: 
15039: 
15040: 
15041: 
15042:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15043:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        jen aterioiden aiheuttamat kustannukset ja
15044: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         muut sen kaltaiset välittömästi perhepäivähoi-
15045: olette 6 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn            tajan työstä aiheutuvat kulut. Jos selvitystä
15046: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          kuluista ei ole veroilmoitukseen liitetty, mutta
15047: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         palkansaaja-perhepäivähoitajan työnantaja on
15048: edustaja Pekka Leppäsen näin kuuluvasta kir-          maksanut korvauksia lasten hoidon aiheutta-
15049: jallisesta kysymyksestä n:o 93:                       mista menoista, vähennetään kustannuksina
15050:                                                       koko hoitokulukorvauksena maksettu määrä.
15051:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        Tulonhankkimisvähennystä ei tällöin enää erik-
15052:         ryhtyä, että perhepäivähoitajille anne-       seen myönnetä, koska se sisältyy vähennettä-
15053:         taan samat oikeudet kuin muille pal-          vään kokonaismäärään.
15054:         kansaajaryhmille vähentää todelliset             Perhepäivähoitajan saama hoitokulukorvaus
15055:         kulut verotuksessa?                           mitoitetaan kunnallisten keskusjärjestöjen suo-
15056:                                                       situksen mukaisesti. Sen verokohtelu, lukemi-
15057:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         nen perhepäivähoitajan veronalaiseksi tuloksi,
15058: vasti seuraavaa:                                      perustuu oikeuskäytäntöön. Samalla tavoin
15059:                                                       menetellään myös muiden sellaisten korvausten
15060:    Jos perhepäivähoitaja on palkansaaja, saa          suhteen, joita ei ole erikseen säädetty verosta
15061: hän periaatteessa ensisijaisena luonnollisena         vapaiksi ja joita ei voida sulkea yleisen tulokä-
15062: vähennyksenä tehdä verotuksessaan tulonhank-          sitteen ulkopuolelle. Vähennyksenä huomioon
15063: kimisvähennyksen, kuten muutkin palkansaa-            otettava määrä voi selvitykseen perustuen olla
15064: jat. Tulo- ja varallisuusverolain (1240/88)           verotettavaa määrää suurempi.
15065: 86 §:n mukaan tulonhankkimisvähennyksen                  Jos perhepäivähoitaja on toiminnassaan itse-
15066: määrä on kaksi prosenttia palkkatulon mää-            näinen yrittäjä eikä palkansaaja, eikä veroil-
15067: rästä, kuitenkin enintään 1 000 markkaa. Tu-          moituksessaan esitä selvitystä tulonhankinta-
15068: lonhankkimisvähennyksen lisäksi palkkatulosta         kustannusten määrästä, vähennys arvioidaan
15069: vähennetään työmarkkinajärjestön jäsenmak-            kulukorvauksen määrää vastaavasti.
15070: sut ja työttömyyskassamaksut sekä asunnon ja             Perhepäivähoitajien verotus ei poikkea mui-
15071: työpaikan väliset matkakustannukset siltä osin        den vastaavassa tilanteessa olevien palkansaa-
15072: kuin ne ovat verotuksessa vähennyskelpoisia.          jien verotuksesta. Kulukorvausten katsominen
15073: Muut palkkatulon hankkimisesta ja säilyttämi-         laajasti verosta vapaaksi tuloksi johtaisi palkan
15074: sestä johtuvat menot, esimerkiksi kysymyksen          maksamiseen erilaisten kustannuskorvausten
15075: perusteluissa mainitut lasten hoitomenot, vä-         muodossa, mikä ei ole verovelvollisten tasa-
15076: hennetään siltä osin kuin niiden määrä ylittää        puolisen kohtelun kannalta oikein. Kokonais-
15077: tulonhankkimisvähennyksen määrän.                     verouudistuksessa on eräitä aikaisemmin veros-
15078:    Perhepäivähoitajan       tulonhankintakustan-      ta vapaita korvauksia säädetty veronalaiseksi
15079: nuksina vähennetään lasten hoitamisesta aiheu-        tuloksi, joten verokohtelu on tältä osin aikai-
15080: tuvat todelliset kustannukset, jos veroilmoituk-      sempaa yhdenmukaisempi. Todellisten tulon
15081: seen on liitetty niistä selvitys. Tällaisia kustan-   hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuvien kus-
15082: nuksia ovat erilaiset hoitopaikkana käytetyn          tannusten vähennysoikeutta kulukorvausten
15083: kodin ja sen välineiden kulumisesta ja puhdis-        verottaminen ei rajoita, eikä hallituksen toi-
15084: tamisesta johtuvat menot, lapsille valmistettu-       menpiteitä tältä osin tarvita.
15085:      Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1989
15086: 
15087:                                                                            Ministeri Ulla Puolanne
15088:                                      1989 vp. -    KK n:o 93                                        3
15089: 
15090: 
15091:                              Till Riksdagens Herr Talman
15092:    1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen       rens arbete. Om en utredning om kostnaderna
15093: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        inte har fogats till skattedeklarationen, men
15094: av den 6 mars 1989 till vederbörande medlem        löntagar-familjedagvårdarens arbetsgivare har
15095: av statsrådet översänt avskrift av följande av     betalt ersättning för de utgifter som föranletts
15096: riksdagsman Pekka Leppänen undertecknade           av vården av barnen dras som kostnader av
15097: spörsmål nr 93:                                    hela det belopp som betalts i ersättning för
15098:                                                    vårdkostnader. Härvid beviljas inte längre nå-
15099:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           got särskilt avdrag för inkomstens förvärvande
15100:        vidta för att familjedagvårdarna skall      eftersom det ingår i det avdragbara totalbelop-
15101:        ges samma rättigheter som andra lön-        pet.
15102:        tagargrupper att dra av de faktiska            Den ersättning för vårdkostnaderna som
15103:        kostnaderna i beskattningen?                familjedagvårdaren erhåller dimensioneras i en-
15104:                                                    lighet med de kommunala centralorganisatio-
15105:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     nernas rekommendationer. Dess skattemässiga
15106: samt anföra följande:                              behandling, det att den räknas till familjedag-
15107:                                                    vårdarens skattepliktiga inkomster, grundar sig
15108:     Om familjedagvårdaren är en löntagare får      på rättspraxis. På samma sätt förfars också i
15109: hon i princip som ett primärt naturligt avdrag     fråga om andra sådana ersättningar om vilka
15110: i sin beskattning göra ett avdrag för inkom-       det inte särskilt har stadgats att de är skattefria
15111: stens förvärvande såsom andra löntagare. En-       och som inte kan uteslutas från det allmänna
15112: ligt 86 § lagen om skatt på inkomst och            inkomstbegreppet. Det belopp som skall tas i
15113: förmögenhet (1240/88) är beloppet av avdraget      betraktande som avdrag kan på grundval av
15114: för inkomstens förvärvande två procent av          utredningen vara större än det beskattningsba-
15115: löneinkomstens belopp, dock högst 1 000 mk.        ra beloppet.
15116: Förutom avdraget för inkomstens förvärvande           Om familjedagvårdaren i sin verksamhet är
15117: dras från löneinkomsten av medlemsavgifter till    egen företagare och inte löntagare och inte i sin
15118: arbetsmarknadsorganisationer och avgifter till     skattedeklaration framlägger utredning om be-
15119: arbetslöshetskassor samt kostnader för resor       loppet av kostnaderna för inkomstens förvär-
15120: mellan bostaden och arbetsplatsen till den del     vande, uppskattas avdraget i proportion till
15121: de är avdragsgilla vid beskattningen. Andra        beloppet av kostnadsersättningen.
15122: utgifter, som beror på inkomstens förvärvande         Beskattningen av familjedagvårdarna avviker
15123: och bibehållande, t.ex. de avgifter för vården     inte från beskattningen av löntagare i motsva-
15124: av barn vilka nämns i motiveringen för spörs-      rande situation. Om kostnadsersättningarna i
15125: målet, dras av till den del deras belopp över-     stor omfattning ansågs vara skattefri inkomst
15126: skrider beloppet av avdraget för inkomstens        skulle detta leda till att lönen betalas i form av
15127: förvärvande.                                       olika slags kostnadsersättningar, vilket inte är
15128:     Såsom en familjedagvårdares kostnader för      rätt då det gäller en objektiv behandling av de
15129: inkomstens förvärvande avdras de faktiska          skattskyldiga. Vid den totala skattereformen
15130: kostnader som föranleds av skötseln av barnen      har det stadgats att vissa ersättningar, som
15131: om till skattedeklarationen har fogats en utred-   tidigare varit skattefria, är skattepliktig in-
15132: ning om dem. Sådana kostnader utgörs av            komst. Således är den skattemässiga behand-
15133: olika slags utgifter som beror på slitage och      lingen härvidlag enhetligare än tidigare. Av-
15134: rengöring av det hem som använts som vård-         dragsrätten för de faktiska kostnaderna för
15135: plats och de redskap som finns i det, de           inkomstens förvärvande och bibehållande be-
15136:  kostnader som föranleds av måltider som           gränsas inte av att kostnadsersättningarna be-
15137:  tillretts för barnen och andra sådana kostnader   skattas och några åtgärder av regeringen be-
15138:  som omedelbart föranleds av familjedagvårda-      hövs inte på denna punkt.
15139: 
15140:      Helsingfors den 4 april 1989
15141: 
15142:                                                                           Minister Ulla Puolanne
15143:                                                                                                                     j
15144:                                                                                                                 j
15145:                                                                                                             j
15146:                                                                                                         j
15147:                                                                                                     j
15148:                                                                                                 j
15149:                                                                                             j
15150:                                                                                         j
15151:                                                                                     j
15152:                                                                                 j
15153:                                                                             j
15154:                                                                         j
15155:                                                                     j
15156:                                                                 j
15157:                                                             j
15158:                                                         j
15159:                                                     j
15160:                                                 j
15161:                                             j
15162:                                         j
15163:                                     j
15164:                                 j
15165:                             j
15166:                         j
15167:                     j
15168:                 j
15169:             j
15170:         j
15171:     j
15172: j
15173:                                                  1989 vp.
15174: 
15175: Kirjallinen kysymys n:o 94
15176: 
15177: 
15178: 
15179: 
15180:                                    Pulliainen: Vihertuotantotutkimuksen ja -koetoiminnan tehosta-
15181:                                        misesta
15182: 
15183: 
15184:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15185:   Vihertuotanto on maassamme nopeasti kas-            lisesti resursoitu tutkimus- ja koetoiminta on
15186: vanut. Taajamien viheralueiden rakentamiseen          johtanut jälkeenjääneisyyteen. Maamme poh-
15187: ja hoitoon käytetään vuosittain jo miljardeja         joisuuden vuoksi omavaraisuus täällä kehitetyl-
15188: markkoja rahaa.                                       lä kasviaineksena on ainoa järkevä vaihtoehto,
15189:    Vihertuotannon markkinoiden kasvu on               johon on sijoitettava yhteiskunnan varoja.
15190: merkinnyt käytännössä sitä, etteivät kotimaan         Maatalouden tutkimuskeskuksen puutarha-
15191: tuottajat ole pystyneet tyydyttämään kysyntää,        osasto voisi olla keskeinen tutkimus- ja koetoi-
15192: vaan tuonti ulkomailta on kasvanut voimak-            minnan käytännön suorittaja.
15193: kaasti. Esimerkiksi vuonna 1987 tuotiin yli 5,5          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15194: miljoonaa tainta ulkomailta alueilta, joissa on       tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän
15195: kovin toisenlainen ilmasto kuin meillä. Tähän         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15196: sisältyy riski, etteivät taimista kehittyvät kasvit   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15197: kestä meikäläistä talvea. Niillä ei ole talvenkes-
15198:                                                                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15199: tävyyttä riittävässä määrin.
15200:                                                                ryhtyä omavaraisuuden saavuttamiseksi
15201:    Suomella olisi täydet mahdollisuudet olla                   vihertuotannossa sellaisilla kasviainek-
15202: taimituotannossa omavarainen, mutta puutteel-                  silla, joilla on riittävä talvenkestävyys?
15203:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1989
15204: 
15205:                                             Erkki Pulliainen
15206: 
15207: 
15208: 
15209: 
15210: 2900!00
15211: 2                                      1989 vp. -      KK n:o 94
15212: 
15213: 
15214: 
15215: 
15216:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15217: 
15218:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Maatalouden tutkimuskeskuksessa on tie-
15219: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          dostettu, ettei viherrakentamiseen tällä hetkellä
15220: olette 6 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn             tutkimuskeskuksessa käytetty panostus ole riit-
15221: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           tävä, kun otetaan huomioon yhteiskunnassa
15222: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          olevat tarpeet elinympäristön viihtyisyyden li-
15223: edustaja Erkki Pulliaisen näin kuuluvasta kir-         säämiseksi. Nopea muutos tutkimusresurssien
15224: jallisesta kysymyksestä n:o 94:                        suuntaamisessa on kuitenkin vaikeata, sillä
15225:                                                        pääosa MTTK:n tutkimusresursseista on sidot-
15226:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tu usean vuoden kestäviin projekteihin. Tilanne
15227:         ryhtyä omavaraisuuden saavuttamiseksi          paranee kuitenkin vähitellen vanhojen projek-
15228:         vihertuotannossa sellaisilla kasviainek-       tien valmistuessa.
15229:         silla, joilla on riittävä talvenkestävyys?        Maatalouden tutkimuskeskuksessa suoritet-
15230:                                                        tava vihertuotantotutkimus kohdistuu puisto-
15231:                                                        ja maisemakasveihin sekä nurmikkoihin. Puis-
15232:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
15233:                                                        to- ja maisemakasvien koristearvoa ja menes-
15234: vasti seuraavaa:
15235:                                                        tymistä selvitetään Piikkiössä sijaitsevalla puu-
15236:    Vihertuotannon arvo oli vuonna 1986 noin            tarhatuotannon tutkimuslaitoksella sekä sen
15237: 2,5 miljardia markkaa muun puutarhatuotan-             johdolla myös Hämeen, Pohjois-Pohjanmaan,
15238: non arvon ollessa samana vuonna noin 1,6               Kainuun ja Lapin tutkimusasemilla. Koriste-
15239: miljardia markkaa. Vihertuotannossa käytettä-          pensaiden ja -puiden tauteihin ja terveyteen
15240: vien taimitarhatuotteiden omavaraisuus on täl-         liittyvää tutkimusta tehdään tervetaimiasemalla
15241: lä vuosikymmenellä vaihdellut 60--80 %, mut-           sekä kasvinsuojelun tutkimuslaitoksella. Nur-
15242: ta tuonnin osuus taimien myynnissä on jatku-           mikkoihin kohdistuvaa tutkimusta tehdään
15243: vasti kasvanut. Taimitarhojen myynnin brut-            kasvintuotannon tutkimuslaitoksella ja kasvin-
15244: toarvo oli vuonna 1987 noin 87 miljoonaa               jalostuslaitoksella.
15245: markkaa ja tähän osittain sisältyvän tuonnin              Puutarhatuotannon tutkimuslaitoksella teh-
15246: arvo noin 40 miljoonaa markkaa. Koristekas-            dään koristepuihin ja -pensaisiin kohdistuvaa
15247: vien tuontitaimien käyttöön on vaikuttanut             tutkimusta useana eri projektina. Ns. KES-
15248: ulkomaisten taimien edullinen hinta ja taimien         KAS-tutkimus eli kestävien ja aitojen puisto- ja
15249: kysynnän voimakas kasvu.                               maisemakasvien kehittäminen alkoi Sitran ra-
15250:    Taimitarhatuotteiden tuonti on periaatteessa        hoittamana Helsingin yliopiston puutarhatie-
15251: vapaata. Tuontirajoitukset perustuvat toisaalta        teen laitoksella. Tutkimuksen tavoitteena on
15252: kasvinsuojelulain (126/81) ja toisaalta taimitar-      vähitellen korvata ulkomailta tuodut ja heikos-
15253: halain (190/60) nojalla annettuihin rajoituksiin.      ti menestyvät lajit ja lajikkeet. Tähän mennessä
15254: Taimitarhalain mukaan kaikkien myytävien               tutkimuksessa on kerätty tärkeimmistä viher-
15255: taimitarhatuotteiden tulee täyttää maa- ja met-        tuotannossa käytettävistä kasveista täällä hyvin
15256: sätalousministeriön niille määräämät kauppa-           menestyneitä kantoja ja aloitettu näin saadun
15257: kelpoisuusvaatimukset. Kauppakelpoisuusvaa-            aineiston pitkäaikaiset vertailututkimukset
15258: timuksissa edellytetään taimien olevan Suomen          Tarkoituksena on selvittää näiden koristearvo-
15259: kasvuolosuhteisiin sopivia ja sellaisia, että ne       ja ja menestymistä Piikkiön lisäksi em. tutki-
15260: kestävät ilmastossamme sekä normaalioloissa            musasemilla sekä kehittää näiden kasvien mik-
15261: oikein istutettuina ja asianmukaisesti hoidettui-      rolisäysmenetelmiä ja jatkokasvatusta. Vastaa-
15262: na varmasti juurtuvat ja alkavat kasvaa. Koska         vasti Pohjois-Suomessa menestyviä kasveja on
15263: ulkomailla viljeltyjen koristekasvien taimien          kartoitettu Pohjoiskalottitutkimuksen yhtey-
15264: menestymisestä Suomen ilmastossa ei ole tois-          dessä. Parhaillaan on Oulussa meneillään maa-
15265: taiseksi ollut riittäviä tutkimustietoja, ei asiasta   ja metsätalousministeriön rahoituksella Poh-
15266: ole voitu antaa tarkkoja määräyksiä taimien            jois-Suomen viherrakentamisen käyttökasvien
15267: tuontia ja kauppaa varten.                             kehittämisprojekti. Projektilta edellytetään
15268:                                    1989 vp. -      KK n:o 94                                     3
15269: 
15270: kiinteää yhteistyötä Maatalouden tutkimuskes-      huomioon ottaminen taimien viljelyä ja kaup-
15271: kuksen ns. KESKAS-tutkimuksen kanssa.              paa koskevassa norminannossa.
15272:                                                       Hallitus pitää tärkeänä, että vihertuotannon
15273:    Maa- ja metsätalousministeriö on 8.4.1988       merkityksen edelleen kasvaessa kotimaisen tai-
15274: asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on sel-       mituotannon toimintamahdollisuudet maamme
15275: vittää puutarhaviljelyn ja viherrakentamisen       olosuhteisiin sopivan taimiaineiston tuottajana
15276: taimiaineiston tuotannon, kysynnän ja kaupan       turvataan. Hallitus seuraa meneillään olevaa
15277: nykytila sekä valvonnan ja säädösten tarkista-     tutkimus- ja selvitystyötä ja tulee tarvittaessa
15278: misen tarve. Työryhmän toimeksiannon piiriin       ryhtymään toimenpiteisiin valmistuvien toi-
15279: kuuluu siten myös taimien alkuperäkysymysten       menpide-ehdotusten toteuttamiseksi.
15280: 
15281:     Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1989
15282: 
15283:                                                  Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
15284: 4                                     1989 vp. -     KK n:o 94
15285: 
15286: 
15287: 
15288: 
15289:                               Tili Riksdagens Herr Talman
15290: 
15291:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         prydnadsväxtp1antor klarar sig i det fin1ändska
15292: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          klimatet, har detaljerade föreskrifter rörande
15293: av den 6 mars 1989 tili vederbörande medlem          import av och handel med sådana plantor inte
15294: av statsrådet översänt avskrift av följande av       kunnat meddelas.
15295: riksdagsman Erkki Pulliainen undertecknade              Vid lantbrukets forskningscentral är man
15296: spörsmål nr 94:                                      medveten om att forskningscentra1ens insats då
15297:                                                      det gäller grönområdesbyggande för närvaran-
15298:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen            de är otillräcklig, då man beaktar de behov att
15299:        vidta för att självförsörjning inom           öka trivseln i livsmiljön som finns i samhället.
15300:        grönproduktionen skall uppnås i fråga         Det är likväl svårt att snabbt omfördela forsk-
15301:        om produktion av växtmaterial med             ningsresurserna, eftersom huvuddelen av forsk-
15302:        tillräcklig vinterhärdighet?                  ningscentralens forskningsresurser är bunden i
15303:                                                      fleråriga projekt. Situationen b1ir dock små-
15304:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         ningom bättre då gamla projekt blir klara.
15305: samt anföra följande:                                   Den forskning vid lantbrukets forskningscen-
15306:                                                      tral som gäller grönproduktion inriktar sig på
15307:    Värdet av grönproduktionen var 1986 ca 2,5        park- och landskapsväxter samt på gräsmattor.
15308: miljarder mark och värdet av den övriga              Vid den forskningsanstalt för trädgårdsproduk-
15309: trädgårdsproduktionen ca 1,6 miljarder mark.         tion som är belägen i Pikis och under dess
15310: Självförsörjningsgraden i fråga om plantskole-       ledning också på forskningsstationerna i Ta-
15311: produkter som används i grönproduktionen             vastland, Norra Österbotten, Kajanaland och
15312: har växlat mellan 60 och 80 % detta årtionde,        Lappland utreds som bäst vi1ket park- och
15313: men importens andel vid plantförsäljningen har       landskapsväxternas prydnadsvärde är och med
15314: hela tiden ökat. Bruttovärdet av plantskolornas      hurudan framgång de kan odlas. På stationen
15315: försäljning var 1987 ca 87 milj. mk och värdet       för sunda plantor och forskningsanstalten för
15316: av importen, viiken delvis ingår i denna siffra,     växtskydd forskas i prydnadsbuskars och -träds
15317: ca 40 milj. mk. Det förmånliga priset på             sjukdomar och sundhet. Forskning som gäller
15318: utländska plantor och den kraftiga ökningen i        gräsmattor utförs på forskningsanstalten för
15319: efterfrågan på plantor har medverkat tili an-        växtproduktion och växtförädlingsanstalten.
15320: vändningen av importerade plantor för pryd-             På forskningsanstalten för trädgårdsproduk-
15321: nadsväxter.                                          tion pågår ett flertal projekt där det forskas i
15322:     Importen av plantskoleprodukter är i princip     prydnadsträd och -buskar. Vid institutionen för
15323: fri. lmportbegränsningarna baserar sig på de         trädgårdsvetenskap vid Helsingfors universitet
15324: begränsningar som fastslagits med stöd av å          har den s.k. KESKAS-undersökningen, som
15325: ena sidan växtskyddslagen ( 126/81) och å            gäller utvecklande av hållbara och äkta park-
15326: andra sidan lagen om tillsyn över odlingen av        och landskapsväxter, inletts under finansiering
15327: och handeln med särskilda plantskoleprodukter        av Sitra. Syftet med undersökningen är att så
15328: ( 190/60). Enligt sistnämnda lag skall alla plant-   småningom ersätta importerade arter och sor-
15329: skoleprodukter som saluförs uppfylla de dug-         ter som odlas med dålig framgång. Hittills har
15330: lighetsfordringar som jord- och skogsbruksmi-        vid undersökningen insamlats framgångsrika
15331: nisteriet har fastställt. Duglighetsfordringarna     populationer av de viktigaste av de växter som
15332: innebär att plantorna skall lämpa sig för            används i grönproduktionen, och en långvarig
15333: växtförhållandena i Finland och tåla klimatet        undersökning som omfattar jämförelse av det
15334: här samt att de om de planteras rätt och sköts       materia! som erhållits på detta sätt har inletts.
15335: på ett sakenligt sätt under normala förhållan-       A vsikten är att undersöka dessa växters pryd-
15336: den skall rota sig säkert och börja växa.            nadsvärde och med hurudan framgång de kan
15337: Eftersom tillräckliga forskningsresultat ännu        odlas förutom i Pikis också på de ovan
15338: inte finns att tillgå om hur utomlands odlade        nämnda forskningsstationerna samt att utveck-
15339:                                       1989 vp. -      KK n:o 94                                     5
15340: 
15341: Ia mikroförökningsmetoderna för och den fort-         byggande samt behovet av en översyn av
15342: satta odlingen av dessa växter. På motsvarande        övervakning och författningar. Arbetsgruppens
15343: sätt har växter som klarar sig bra i norra            uppdrag omfattar således också beaktandet av
15344: Finland kartlagts i anslutning tili nordkalottun-     frågor rörande plantornas ursprung i den
15345: dersökningen. Som bäst pågår i Uleåborg ett           normgivning som gäller odling av och handel
15346: projekt rörande utvecklandet av nyttoväxter           med plantor.
15347: för grönområdesbyggande. Projektet finansie-             Regeringen anser att det är viktigt att den
15348: ras av jord- och skogsbruksministeriet. Det           inhemska plantproduktionens verksamhetsför-
15349: förutsätts att projektet utförs i nära samarbete      utsättningar då det gäller produktion av plant-
15350: med den s.k. KESKAS-undersökningen vid                material som lämpar sig för våra förhållanden
15351: lantbrukets forskningscentral.                        tryggas allteftersom grönområdesbyggandets
15352:    Jord- och skogsbruksministeriet tillsatte          betydelse ökar. Regeringen följer det forsk-
15353: 8.4.1988 en arbetsgrupp med uppgift att utreda        nings- och utredningsarbete som pågår och
15354: nuläget i fråga om produktionen av, efterfrå-         kommer vid behov att vidta åtgärder för
15355: gan på och handeln med det plantmaterial som          genomförande av de förslag som gjorts.
15356: används vid trädgårdsodling och grönområdes-
15357:      Helsingfors den 6 april 1989
15358: 
15359:                                                     Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
15360:                                                1989 vp.
15361: 
15362: Kirjallinen kysymys n:o 95
15363: 
15364: 
15365: 
15366: 
15367:                                   Pulliainen: Erityistalousalueen perustamisesta Kostamuksen ja
15368:                                       Kuhmon alueelle
15369: 
15370: 
15371:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15372:    Kuhmon kaupunki on tehnyt aloitteen "va-          toliiton sisäiset ulkomaankaupankäyntioikeu-
15373: paan talousvyöhykkeen perustamisesta Kosta-          det ovat olleet hankkeen kannalta myönteiseen
15374: muksen ja Kuhmon alueelle". Näillä keskenään         suuntaan kehittymässä. Uusin avaus länteen on
15375: ystävyyskaupungeilla on erittäin kiinteää yh-        ollut erityistalousvyöhykkeiden perustamis-
15376: teistyötä, sijaitsevathan ne ystävyyskaupunkei-      mahdollisuus. Juuri tämä avaus antaa Kuhmon
15377: na poikkeuksellisen lähellä toisiaan. Kuhmon         aloitteelle erityistä pontta.
15378: kaupungin alueella on Vartiuksen rajanylitys-            Kuhmon kaupungin aloitteen eteneminen
15379: paikka, jonka kautta kulkee rautatie Suomen          edellyttää toimia sekä Suomen että Neuvosto-
15380: puolelta Kostamukseen. Konsulttiyhtiö on kar-        liiton taholta. Suomi voi hyvin olla aloitteen-
15381: toittanut niitä potentiaalisia tavaravirtoja, jot-   tekijänä Kuhmon tekemän aloitteen eteenpäin-
15382: ka kulkisivat Vartiuksen kautta, jos transito- ja    viemisessä.
15383: muu liikenne toimisi kaikki mahdollisuudet
15384: hyväksi käyttäen. Vuotuinen kokonaistavara-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15385: määrä olisi lähes 2 milj. tonnia, josta yli 90%      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
15386: olisi tuontia, tuonnista puolestaan valtaosa         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15387: pellettejä ja raakapuuta. Nykyisellään tavara-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15388: määrä ko. liikenteessä on vain noin neljännes
15389: siitä, mitä se voisi parhaimmillaan olla.                       Aikooko Hallitus osaltaan tukea
15390:    Neuvostoliiton puolella viime aikoina tapah-              Kuhmon kaupungin aloitetta "vapaan
15391: tunut talouskehitys on ollut omiaan kannusta-                talousvyöhykkeen perustamisesta Kos-
15392: maan kuhmolaisia aloitteensa tekoon. Neuvos-                 tamuksen ja Kuhmon alueelle"?
15393:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1989
15394: 
15395:                                           Erkki Pulliainen
15396: 
15397: 
15398: 
15399: 
15400: 290010D
15401: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 95
15402: 
15403: 
15404: 
15405: 
15406:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15407:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     suomalaisten asiantuntijoiden ja yritysedusta-
15408: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      jien kanssa. Neuvostoliittolaisosapuoli painotti
15409: olette 6 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn         keskusteluissa selvitystyönsä periaatteellista
15410: kirjeenne n:o 301 ohella toimittanut valtioneu-    luonnetta ja korosti saamansa palautteen poh-
15411: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       jalta Neuvostoliiton sisäisen lainsäädännön tar-
15412: kansanedustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kir-     vetta, jotta Neuvostoliitto voisi omissa erityis-
15413: jallisesta kysymyksestä n:o 95:                    talousaluekaavailuissaan edetä.
15414:                                                       Mikäli erityistalousvyöhykkeen perustami-
15415:           Aikooko Hallitus osaltaan tukea          sesta tulevaisuudessa tehdään Neuvostoliitossa
15416:        Kuhmon kaupungin aloitetta "vapaan          päätöksiä, olisi suomalaisten yritysten kannalta
15417:        talousvyöhykkeen perustamisesta Kos-        myönteistä, että sellaisia perustettaisiin myös
15418:        tamuksen ja Kuhmon alueelle"?               maittemme rajan tuntumaan. Neuvostoliiton
15419:                                                    lähtökohdat eivät kuitenkaan ole vielä täsmen-
15420:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      tyneet, joten edellytyksiä kannanmäärittelylle ei
15421: vasti seuraavaa:                                   Suomessa ole eikä minkäänlaista kannanmää-
15422:    Syksystä 1988 alkaen on julkisuudessa käsi-     rittelyä ole pyydettykään.
15423: telty Neuvostoliitossa esitettyjä suunnitelmia        Hallitus seuraa tilanteen kehitystä. Tässä
15424: erityistalousvyöhykkeiden perustamisesta Neu-      vaiheessa ei kuitenkaan ole pääteltävissä, liit-
15425: vostoliiton alueelle. Tällaisten vyöhykkeiden      tyisikö asiaan jossakin vaiheessa sellaisia seik-
15426: mahdollinen toteutuminen ja niillä noudatetta-     koja, jotka edellyttäisivät hallitustason neuvot-
15427: va lainsäädäntö samoin kuin erikoisalueiden        teluja tai sopimusjärjestelyjä.
15428: sijaintikysymykset ovat kuitenkin täysin Neu-         On syytä korostaa, että kuten edellä on
15429: vostoliiton sisäisiä asioita, joihin Suomen hal-   todettu, kaikki erityistalousvyöhykekaavailut
15430: litus ei voi puuttua.                              koskevat Neuvostoliiton alueelle tapahtuvaa
15431:    Neuvostoliittolainen asiantuntijavaltuuskun-    perustamista. Suomen alueelle sitä vastoin ei
15432: ta kävi Suomessa kuluneen helmikuun puoles-        ole suunniteltu tai suunnitteilla minkäänlaisia
15433: savälissä keskusteluja erityistalousvyöhykkeistä   vapaa vyöhykkeitä.
15434:     Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1989
15435: 
15436:                                                                Ulkoasiainministeri Pertti Paasio
15437:                                    1989 vp. -    KK n:o 95                                      3
15438: 
15439: 
15440: 
15441: 
15442:                             Tili Riksdagens Herr Talman
15443:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      Den sovjetiska parten betonade i diskussioner-
15444: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse      na det sovjetiska utredningsarbetets principiella
15445: nr 301 av den 6 mars 1989 tili vederbörande      natur och framhävde på basen av erhållen
15446: medlem av statsrådet översänt avskrift av        feedback behovet av intern sovjetisk lagstift-
15447: följande av riksdagsman Pulliainen underteck-    ning så att Sovjetunionen kan framskrida i sina
15448: nade spörsmål nr 95:                             egna planer beträffande särskilda ekonomiska
15449:                                                  zoner.
15450:          Ämnar Regeringen för sin del stöda         Om det i framtiden i Sovjetunionen fattas
15451:        Kuhmo stads initiativ tili "grundandet    beslut om att grunda särskilda ekonomiska
15452:        av en fri ekonomisk zon inom Kosta-       zoner, vore det från de finländska företagens
15453:        mus-Kuhmo-området"?                       synpunkt positivt om zoner grundas också nära
15454:                                                  gränsen mellan länderna. De sovjetiska utgångs-
15455:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-    punkterna har dock inte ännu preciserats,
15456: samt anföra följande:                            varför det inte finns förutsättningar för ställ-
15457:                                                  ningstagande i Finland. Något ställningstagan-
15458:    Sedan hösten 1988 har i offentligheten be-    de har inte heller begärts.
15459: handlats de planer som i Sovjetunionen fram-        Regeringen följer situationens utveckling. I
15460: förts angående grundandet av särskilda ekono-    detta skede är det dock omöjligt att avgöra om
15461: miska zoner på Sovjetunionens territorium. Ett   frågan i något skede kommer att vara förbun-
15462: eventuellt förverkligande av dylika zoner, den   den med omständigheter som skulle förutsätta
15463: lagstiftning som där skall iakttas och var       förhandlingar på regeringsnivå eller avtalsregle-
15464: specialområdena kommer att vara belägna är       ringar.
15465: likväl helt interna sovjetiska frågor, i vilka      Det är skäl att betona att, såsom ovan
15466: Finlands regering inte kan blanda sig.           konstaterats, alla planer på särskilda ekonomi-
15467:    En sovjetisk expertdelegation besökte Fin-    ska zoner gäller Sovjetunionens territorium. På
15468: land i mitten av februari för att diskutera de   Finlands territorium har däremot inget slag av
15469: särskilda ekonomiska zonerna med finländska      frizoner planerats och är inte heller under
15470: experter och representanter för olika företag.   planering.
15471:     Helsingfors den 4 april 1989
15472: 
15473:                                                                 Utrikesminister Pertti Paasio
15474:                                              1989 vp.
15475: 
15476: Kirjallinen kysymys n:o 96
15477: 
15478: 
15479: 
15480: 
15481:                                  Väistö ym.: Turkiseläinten nahkontatyön vapauttamisesta liike-
15482:                                      vaihtoverosta
15483: 
15484: 
15485:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15486: 
15487:    Turkisala elää vaikean laman ja suuren            Tämän liikevaihtoveron poistamista voidaan
15488: kustannuspaineen keskellä. Merkittävä kustan-      perustella muun muassa sillä, että nahat pysy-
15489: nuserä on turkiseläinten nahkonta.                 vät tarhaajan omistuksessa ja ne toimitetaan
15490:    Nahkonta suoritetaan joko tarhaajien nah-       edelleen Turkistuottajat Oy:lle. Noin 98 pro-
15491: komoissa tai erillisissä yksiköissä. Tarhaaja-     senttia nahoista markkinoidaan ulkomaille.
15492: omisteiset keskusnahkomot eivät ole lv-vero-       Mikäli nahkonta suoritetaan lv-verollisena, se
15493: velvollisia.                                       heikentää tarhauselinkeinomme kilpailukykyä.
15494:    Turkiseläinten nahkonta on korkeaa ammat-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15495: titaitoa vaativa työvaihe. Sillä on välitön vai-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15496: kutus nahkojen laatutasoon ja niistä saatavaan     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15497: hintaan.                                           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15498:    Nahkonta ajoittuu pääasiassa syksyyn. Tä-
15499: hän aikaan muokkaamoteollisuudessa on hil-
15500: jainen kausi. Työllisyyttä voitaisiin parantaa               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
15501: suorittamalla nahkontaa. Muokkaamojen yh-                 siin turkiseläinten nahkontatyön va-
15502: teydessä tai erillisissä nahkontakeskuksissa              pauttamiseksi liikevaihtoverosta?
15503: suoritettava työ on kuitenkin liikevaihtoveron
15504: alaista.
15505:       Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1989
15506: 
15507:           Matti Väistö                Pekka Puska                    Esko Jokiniemi
15508: 
15509: 
15510: 
15511: 
15512: 290010D
15513: 2                                    1989 vp. -    KK n:o 96
15514: 
15515: 
15516: 
15517: 
15518:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15519:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Liikevaihtoveroasetuksen 1 §:n 15 kohdan
15520: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      mukaan liikevaihtoverolaissa tarkoitettuna lii-
15521: olette 6 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn         ketoimintana ei pidetä turkiseläinkasvattajien
15522: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       yksinomaan keskenään muodostamien nahoi-
15523: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      tuskeskusten suorittamaa nahkomista. Liike-
15524: edustaja Väistön ym. näin kuuluvasta kirjalli-     vaihtoverottomuuden edellytyksenä on, että
15525: sesta kysymyksestä n:o 96:                         nahoituskeskus suorittaa nahkomista vain vä-
15526:                                                    häisessä määrin muille turkiseläinkasvattajille
15527:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     kuin nahoituskeskuksen osakkaille ja jäsenille.
15528:        siin turkiseläinten nahkontatyön va-           Liikevaihtoveroasetuksen 1 §:n 16 kohdassa
15529:        pauttamiseksi liikevaihtoverosta?           liikevaihtoverotuksen ulkopuolelle on rajattu
15530:                                                    myös turkiseläinkasvattajan toiselle turkiseläin-
15531:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      kasvattajalle naapuriapuna suorittama nahko-
15532: vasti seuraavaa:                                   minen. Liikevaihtoverottomuuden edellytykse-
15533:                                                    nä on, että turkiseläinkasvattaja suorittaa nah-
15534:    Liikevaihtoverolain 1 §:n mukaan liikevaih-     komisen oman toimintansa ohella eli pääasial-
15535: toveroa on suoritettava tavaran myynnistä,         lisesti omaa toimintaansa varten hankkimis-
15536: joka tapahtuu liiketoiminnan muodossa. Lain-       saan tiloissa ja sitä varten hankituilla koneilla,
15537: kohdan 3 momentin mukaan liikevaihtoveroa          laitteilla ja työkaluilla.
15538: on suoritettava myös liiketoiminnan muodossa          Turkiseläinkasvattajien, turkiseläinkasvatta-
15539: tapahtuvasta tavaran valmistustyöstä sekä ta-      jien nahoituskeskusten ja turkiseläinkasvatta-
15540: varaan kohdistuvasta muutos-, puhdistus-, kor-     jien naapuriavun liikevaihtoverotus on rajattu
15541: jaus-, kunnostamis- ja asentamistyöstä.            vastaavalla tavalla kuin muiden alkutuottajien
15542:    Liikevaihtoverolain 4 §:n nojalla alkutuotan-   liikevaihtoverotus. Toiminta on liikevaihtove-
15543: to jää liikevaihtoverotuksen ulkopuolelle, vaik-   rotonta vain, jos sitä harjoittaa alkutuottaja tai
15544: ka toiminta tapahtuisi liiketoiminnan muodos-      alkutuottajien yhteenliittymä. Liiketoiminnan
15545: sa. Lainkohdan 4 momentissa alkutuotannoksi        muodossa yleisesti harjoitettu toiminta on lii-
15546: on määritelty myös turkiseläinkasvatuksen har-     kevaihtoverolain 1 §:n nojalla verollista. Koska
15547: joittaminen. Turkiseläinkasvattajat eivät siten    liiketoiminnan muodossa tehty työ ei voi olla
15548: ole liikevaihtoverovelvollisia. Turkiseläinkas-    liikevaihtoveroton sillä perusteella, että se teh-
15549: vattajan tai hänen apulaisensa tekemästä nah-      dään turkiseläinkasvattajalle tai muulle alku-
15550: komisesta ei ole myöskään suoritettava liike-      tuottajalle, asiassa ei ole tarpeen ryhtyä toi-
15551: vaihtoveroa.                                       menpiteisiin.
15552: 
15553:     Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1989
15554: 
15555:                                                                          Ministeri Ulla Puolanne
15556:                                      1989 vp. -    KK n:o 96                                      3
15557: 
15558: 
15559: 
15560: 
15561:                              Till Riksdagens Herr Talman
15562:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       ning som utförs vid pälsningscentraler vilka
15563: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        pälsdjursuppfödare inrättat uteslutande inom
15564: av den 6 mars 1989 till vederbörande medlem        sin egen krets. En förutsättning för omsättnings-
15565: av statsrådet översänt avskrift av följande av     skattefrihet är att pälsningscentralen endast i
15566: riksdagsman Väistö m.fl. undertecknade spörs-      ringa mån utför pälsning för andra pälsdjurs-
15567: mål nr 96:                                         uppfödare än pälsningscentralens delägare och
15568:                                                    medlemmar.
15569:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         1 enlighet med 1 § 16 punkten omsättnings-
15570:        att befria pälsningsarbetet från omsätt-    skatteförordningen omfattas inte heller päls-
15571:        ningsskatt?                                 ning som en pälsdjursuppfödare utför som
15572:                                                    grannhjälp åt en annan pälsdjursuppfödare av
15573:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       omsättningsbeskattningen. En förutsättning för
15574: samt anföra följande:                              omsättningsskattefrihet är att pälsdjursuppfö-
15575:                                                    daren utför pälsningen vid sidan av sin egen
15576:    Enligt 1 § lagen angående omsättningsskatt      verksamhet, dvs. i lokaler som han huvudsak-
15577: skall omsättningsskatt betalas på sådan försälj-   ligen skaffat för sin egen verksamhet och med
15578: ning av vara som sker i form av rörelse. Enligt    maskiner, anordningar och arbetsredskap som
15579: lagrummets 3 mom. utgår omsättningsskatt           han anskaffat för denna verksamhet.
15580: även på i form av rörelse utfört förfärdigande        Omsättningsbeskattningen av pälsdjursupp-
15581: av vara samt utförd ändring, rengöring, repa-      födare, pälsdjursuppfödares pälsningscentraler
15582: ration, iståndsättning och montering av vara.      och pälsdjursuppfödares grannhjälp har be-
15583:    Med stöd av 4 § lagen angående omsättnings-     gränsats i motsvarighet till omsättningsbeskatt-
15584: skatt faller primärproduktion utanför tillämp-     ningen av andra primärproducenter. Verksam-
15585: ningsområdet för omsättningsbeskattningen          heten är omsättningsskattefri endast om den
15586: också i det fall att verksamheten sker i form av   utövas av en primärproducent eller en sam-
15587: rörelse. 1 lagrummets 4 mom. har även idkande      manslutning av primärproducenter. Verksam-
15588: av pälsdjursuppfödning klassificerats som pri-     het som allmänt bedrivs i form av rörelse är
15589: märproduktion. Pälsdjursuppfödarna är såle-        med stöd av 1 § lagen angående omsättnings-
15590: des inte omsättningsskattskyldiga. För pälsning    skatt skattepliktig. Eftersom arbete som utförts
15591: som en pälsdjursuppfödare eller hans assistent     i form av rörelse inte kan vara omsättnings-
15592: har utfört utgår inte heller omsättningsskatt.     skattefritt på den grunden att det utförs för en
15593:    Enligt 1 § 15 punkten omsättningsskatteför-     pälsdjursuppfödare eller en annan primärpro-
15594: ordningen anses inte som sådan rörelse, som        ducent, är det inte nödvändigt att vidta åtgär-
15595: avses i lagen angående omsättningsskatt, päls-     der i saken.
15596:     Helsingfors den 4 april 1989
15597: 
15598:                                                                          Minister Ulla Puolanne
15599:               j
15600:              j
15601:             j
15602:            j
15603:           j
15604:          j
15605:         j
15606:        j
15607:       j
15608:      j
15609:     j
15610:    j
15611:   j
15612:  j
15613: j
15614:                                               1989 vp.
15615: 
15616: Kirjallinen kysymys n:o 97
15617: 
15618: 
15619: 
15620: 
15621:                                  Pulliainen: Itämeren alueen lohikalastuksen rajoituksista
15622: 
15623: 
15624:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15625: 
15626:    Lehtitietojen mukaan Suomen, Ruotsin ja          della. Alan ihmiset ihmettelevät, mihin tämä
15627: Neuvostoliiton viranomaiset kokoontuvat tä-         kerroin 2 perustuu.
15628: män vuoden huhtikuussa Helsinkiin neuvotte-            Kummallakin edellä mainitulla näkökohdal-
15629: lemaan lohenkalastuksen rajoituksista. Tällai-      la on ratkaiseva merkitys siihen, missä henges-
15630: siin neuvotteluihin on todella kiireellisesti ai-   sä ja millä tavoitteenasettelulla edellä mainit-
15631: hetta, siinä määrin katastrofaalinen on tilanne     tuihin neuvotteluihin lähdetään. Riista- ja ka-
15632: esim. Tornion- ja Simojokiin nousevien lohien       latalouden tutkimuslaitoksen pohjatietojen on
15633: osalta. Olennaista neuvottelujen käymisen kan-      perustuttava tieteellisesti hyvin peruste! tuihin
15634: nalta on, että lähtökohdat neuvotteluihin vas-      johtopäätöksiin, joiden takana on vankka, luo-
15635: taavat mahdollisimman hyvin todellisuutta.          tettava aineisto.
15636: Tässä suhteessa on laajaa huolestuneisuutta            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15637: aiheuttanut maa- ja metsätalousministeriön yli-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
15638: tarkastajan Pekka Niskasen tiedonanto neuvot-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15639: telujen pohjatilastoista.                           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15640:    Ylitarkastaja    Niskasen     Kaleva-lehteen
15641: 1.3.1989 antaman haastattelun mukaan pohjoi-
15642: siin kotijokiinsa palaa vain noin 30 % istute-                  Millä tavoin Hallitus kontrolloi sitä,
15643: tuista lohista. Tämä prosenttiluku on kalasta-               että Riista- ja kalatalouden tutkimuslai-
15644: jien ja Perämeren alueen tutkijoiden mukaan                  toksen julkisuuteen antamat tiedot Tor-
15645: aivan liian korkea.                                          nion- ja Simojokiin kutemaan saapuvis-
15646:    Perämeren alueen kalatalousalan henkilöitä                ta istutetuista ja muista lohista pitävät
15647: ihmetyttää myös se, että laskettaessa istutuk-               yhtä luonnon todellisuuden kanssa, ja
15648: sista saatuja saalistuloksia merkkipalautusten                  millaiset ohjeet Hallitus antaa neu-
15649: perusteella on lopputulosta määriteltäessä käy-              vottelijoille, jotka neuvottelevat Itäme-
15650: tetty kerrointa kaksi eli merkkipalautusten                  ren alueen lohikalastuksen rajoituksis-
15651: antamat laskennalliset saaliit on kerrottu kah-              ta?
15652: 
15653:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1989
15654: 
15655:                                           Erkki Pulliainen
15656: 
15657: 
15658: 
15659: 
15660: 290010D
15661: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 97
15662: 
15663: 
15664: 
15665: 
15666:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15667: 
15668:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Valmistautumisesta Itämeren alueen lohen-
15669: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kalastuksen rajoituksia koskeviin neuvottelui-
15670: olette 6 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn          hin voidaan todeta seuraavaa:
15671: kirjeenne n:o 303 ohella toimittanut valtioneu-        Neuvotteluissa tullaan Suomen taholta kes-
15672: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        kittymään Itämeren pääaltaalla tapahtuvan ka-
15673: kansanedustaja Pulliaisen kirjallisesta kysy-       lastuksen vähentämiseen. Ns. valkoisen vyö-
15674: myksestä n:o 97:                                    hykkeen tultua jaetuksi Ruotsin ja Neuvosto-
15675:                                                     liiton kesken ovat suomalaiset menettäneet
15676:           Millä tavoin Hallitus kontrolloi sitä,    huomattavan osan kalastusmahdollisuuksis-
15677:        että Riista- ja kalatalouden tutkimuslai-    taan pääaltaalla, mikä on johtanut saaliin
15678:        toksen julkisuuteen antamat tiedot Tor-      vähenemiseen noin neljänteen osaan aikaisem-
15679:        nion- ja Simojokiin kutemaan saapuvis-       masta. Sen sijaan sekä Ruotsin että Neuvosto-
15680:        ta istutetuista ja muista lohista pitävät    liiton saaliit ovat jatkuvasti kasvaneet. Tämä
15681:        yhtä luonnon todellisuuden kanssa, ja        kehitys on tarkoitus saada pysähtymään ja
15682:           millaiset ohjeet Hallitus antaa neu-      saalistasot alenemaan.
15683:        vottelijoille, jotka neuvottelevat Itäme-        Lisäksi voidaan todeta, että maa- ja metsä-
15684:        ren alueen lohikalastuksen rajoituksis-      talousministeriö asetti 27 päivänä kesäkuuta
15685:        ta?                                          1988 työryhmän, jonka tehtäväksi annettiin 1)
15686:                                                     arvioida maamme jäljellä olevien luonnonva-
15687:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         raisten merilohi-, meritaimen- ja vaellussiika-
15688: taen seuraavaa:                                     kantojen hyväksi tehtyjen tähänastisten toi-
15689:    Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on        menpiteiden tulokset sekä 2) tehdä kattava
15690: maamme johtava kalataloudellista tutkimusta         ehdotus niistä toimintalinjoista ja toimenpiteis-
15691: suorittava laitos. Riista- ja kalatalouden tutki-   tä, joilla näiden kantojen luonnollinen lisään-
15692: muslaitoksen tutkimustoiminnasta huomattava         tyminen sekä perinnöllinen monimuotoisuus ja
15693: osa suoritetaan yhteistyössä yliopistojen ja ul-    puhtaus turvataan.
15694: komaisten tutkimuslaitosten ym. tahojen kans-          Työryhmä jätti mietintönsä 31 päivänä maa-
15695: sa. Erityisesti lohikysymyksissä Riista- ja kala-   liskuuta 1989. Työryhmän esityksen pohjalta
15696: talouden tutkimuslaitoksen yhteistyö Itämeren       tullaan tarkistamaan toimintalinjat luonnonva-
15697: piirissä olevien tutkimuslaitosten ja työryhmien    raisten merilohikantojen luontaisen lisääntymi-
15698: sekä kansainvälisen merentutkimusneuvoston          sen sekä perinnöllisen monimuotoisuuden ja
15699: ja Itämeren kansainvälisen kalastuskomission        puhtauden turvaamiseksi. Siinä yhteydessä tu-
15700: kanssa on ollut tiivistä. Sitä, missä määrin        levat tarkasteltaviksi myös tarvittavat merilo-
15701: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen jul-      hen kalastuksen rajoitustoimenpiteet sekä kan-
15702: kaisemat tutkimustulokset pitävät yhtä todelli-     sallisella että kansainvälisellä tasolla ja luon-
15703: suuden kanssa, ei ole ollut syytä epäillä.          nonkantojen säilyttämisen yleiset tavoitteet.
15704: 
15705:     Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1989
15706: 
15707:                                                                           Ministeri Ole Norrback
15708:                                       1989 vp. -     KK n:o 97                                      3
15709: 
15710: 
15711: 
15712: 
15713:                               Tili Riksdagens Herr Talman
15714:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              I fråga om förberedelserna inför förhandling-
15715: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          arna om begränsningar i laxfisket inom Öster-
15716: nr 303 av den 6 mars 1989 till vederbörande          sjöområdet kan följande konstateras:
15717: medlem av statsrådet översänt avskrift av                I förhandlingarna kommer Finland att kon-
15718: följande av riksdagsman Pulliainen underteck-        centrera sig på en minskning av fisket i
15719: nade spörsmål nr 97:                                 Östersjöns huvudbassäng. Sedan den s.k. vita
15720:                                                      zonen delades mellan Sverige och Sovjetunion-
15721:           Hur kontrollerar Regeringen att de         en har de finländska fiskarna förlorat en
15722:        uppgifter som Vilt- och fiskeriforsk-         avsevärd del av sina fiskemöjligheter i huvud-
15723:        ningsinstitutet gett ut i offentligheten      bassängen, vilket har lett till att fångsten
15724:        om utplanterade och andra laxar, som          minskat till ca en fjärdedel. Däremot har såväl
15725:        kommit till Torne älv och Simo å för          Sveriges som Sovjetunionens fångster hela ti-
15726:        att leka, stämmer överens med verklig-        den ökat. A vsikten är att denna utveckling
15727:        heten i naturen, och                          skall stoppas och fångstnivåerna minskas.
15728:           hurudana direktiv ger Regeringen               Vidare kan konstateras att jord- och skogs-
15729:        dem som förhandlar om begränsningar           bruksministeriet den 27 juni 1988 tillsatte en
15730:        av laxfisket inom Östersjöområdet?            arbetsgrupp, som fick i uppgift att 1) värdera
15731:                                                      resultaten av de åtgärder som hittills vidtagits
15732:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        tili fromma för Finlands återstående havslax-,
15733: samt anföra följande:                                havsörings- och vandringssikstammar samt 2)
15734:    Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet är vårt     utarbeta ett heltäckande förslag tili sådana
15735: lands ledande institution inom fiskeriforskning-     verksamhetslinjer och åtgärder genom vilka
15736: en. En betydande del av vilt- och fiskeriforsk-      dessa stammars naturreproduktion samt ned-
15737: ningsinstitutets forskning sker i samarbete med      ärvda mångformighet och renhet kan tryggas.
15738: universitet, utländska forskningsinstitut och            Arbetsgruppen avgav ett betänkande den 31
15739: andra instanser. I synnerhet i laxfrågor har vilt-   mars 1989. Utgående från arbetsgruppens för-
15740: och fiskeriforskningsinstitutet haft ett nära        slag kommer verksamhetslinjerna att justeras
15741: samarbete med forskningsinstitut och arbets-         för att reproduktionen av havslaxstammarna i
15742: grupper inom Östersjöområdet samt med In-            naturtillstånd samt den nedärvda mångformig-
15743: ternationella havsforskningsrådet och den in-        heten och renheten skall garanteras. I detta
15744: ternationella fiskerikommissionen för Öster-         samband kommer även de nödvändiga åtgär-
15745: sjön. Det har inte funnits skäl att misstänka att    derna för en begränsning av havslaxfisket på
15746: de forskningsresultat som vilt- och fiskeriforsk-    såväl nationell som internationell nivå och de
15747: ningsinstitutet publicerat inte stämmer överens      allmänna målen för bevarandet av naturstam-
15748: med verkligheten.                                    marna att bli föremål för granskning.
15749:     Helsingfors den 12 april 1989
15750: 
15751:                                                                            Minister Ole Norrback
15752:                                                1989 vp.
15753: 
15754: Kirjallinen kysymys n:o 98
15755: 
15756: 
15757: 
15758: 
15759:                                   Jokinen: Toimenpiteistä mainonnan vähentämiseksi
15760: 
15761: 
15762:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15763: 
15764:    Verotus kevenee, lupasi Suomen hallitus ja-       vää ja tuntuvaa tuhlausta veroteta? Miksi
15765: kamassaan mainoksessa v. 1988. Kuitenkin             jatkuvasti kasvanut mainoslehtisten jopa rasit-
15766: verokortit ovat kertoneet, mitä se tarkoin           teeksi paisunut levitys saa tuhlata miljoonia
15767: merkitsee käytännössä. Kansalaiset ovat il-          turhaan ja tarpeettomasti? Miksi Suomen val-
15768: maisseet huolensa verotuksen ongelmien vuok-         tio sallii sille kuuluvia tuloja työnnettävän
15769: ;i. Eräät muutkin uudistukset, joilla kerätään       suoraan paperinkeräyslaatikoihin kautta Suo-
15770: valtiolle lisää verotuloja, ovat saaneet kansa-      men? Miksi kaikenlaiset julkaisut saavat tuhota
15771: .aiset huolestumaan. Näiden huolien painamat         suuria summia rahaa verotta? Tämä tosiasia ei
15772: .hmiset kääntyvät päivittäin kansanedustajien        ole edes salainen, vaan koko kansakunnan
15773: Juoleen vaatien selvitystä hallituksen suunni-       ihmettelyn aihe. Miksi maan hallitus käy yhä
15774: :elmista, joista ei ole annettu riittävästi tietoa   pienituloisemman eläkeläisen kukkarolla, mut-
15775: nyöskään kansanedustajille.                          ta sulkee silmänsä ja tukkii korvansa tuhlaajil-
15776:     Koska Suomen valtio ilmeisesti etsii uusia       ta?
15777: terotuskohteita, olisi sen toimesta katseltava          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15778: 1iitä mahdollisuuksia, joista veroja voidaan         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
15779:  nitata nykyistä paremmin ja tehokkaammin            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15780:  cuin pienituloisilta kansalaisilta. Lainsäädän-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15781:  ömmehän sallii kunnallisen verotuksen käyvän
15782:  odella pienituloisen markkoihin mm. kunnal-
15783:  isten tariffien korotuksilla ja liikennemaksujen              Onko Hallitus tietoinen laajaksi pai-
15784:  wstamisella ym., mutta myös suoralla veroäy-               suneen mainonnan tuhlaamista rahois-
15785:  ·in korotuksella. Miksi maan hallitus ei ole               ta, ja
15786:  ainkaan perehtynyt siihen valtavaksi paisunee-                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15787:  .een mainontaan, jossa miljoonat markat liik-              ryhtyä tämänlaatuisen kulutusjuhlan
15788:  ~uvat päivittäin? Miksi ei tuota selvästi näky-            vero ttamiseksi?
15789:     Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1989
15790: 
15791:                                          Anna-Liisa Jokinen
15792: 
15793: 
15794: 
15795: 
15796:  90010D
15797: 2                                    1989 vp. -    KK n:o 98
15798: 
15799: 
15800: 
15801: 
15802:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15803:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      nassa käytettävien tavaroiden ja muun mate·
15804: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      riaalin liikevaihtoverollisia ostohintoja. Mai·
15805: olette 6 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn         noksen ostaja ei voi myöskään vähentää mai·
15806: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       noksen ostohintaa, koska mainostoimisto my)
15807: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      mainoksen liikevaihtoveroHornaan hintaan
15808: edustaja Jokisen näin kuuluvasta kirjallisesta     Mainoksen hintaan on kuitenkin sisällytett)
15809: kysymyksestä n:o 98:                               mainoksessa käytettyjen tavaroiden liikevaihto·
15810:                                                    verolliset ostohinnat Mainoksen ostaja puoles
15811:           Onko Hallitus tietoinen laajaksi pai-    taan sisällyttää myytävän tavaran hintaan ta
15812:        suneen mainonnan tuhlaamista rahois-        varan mainosmenot. Mainosmenoista suorite
15813:        ta, ja                                      taan siten liikevaihtoveroa tavaran myynnir
15814:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     yhteydessä. Kaikki mainosmenot eivät kuiten
15815:        ryhtyä tämänlaatuisen kulutusjuhlan         kaan ole edes näin välillisesti liikevaihtovero!
15816:        verottamiseksi?                             Iisia. Esimerkiksi palveluihin liittyvät mainok
15817:                                                    set ovat liikevaihtoverollisia vain mainokseer
15818:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      käytettyjen tavaroiden ja materiaalin osalta.
15819: vasti seuraavaa:                                      Mainonnan verottaminen on viime vuosim
15820:    Vuonna 1988 Suomessa käytettiin mainon-         ollut esillä eri yhteyksissä. Mainonta on haluttl
15821: taan noin 8 miljardia markkaa. Koska mainon-       säätää kokonaisuudessaan liikevaihtoverolli
15822: ta on osa elinkeinotoimintaa, mainosmenot          seksi, toisaalta on vaadittu mainonnalle asetet
15823: ovat tuloverotuksessa vähennyskelpoisia, kuten     tavaa erityistä mainosveroa, jollainen on käy
15824: muutkin tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä     tössä esimerkiksi Ruotsissa. Kumpaankin vero
15825: johtuneet menot. Vähennysoikeudesta sääde-         muotoon on todettu liittyvän monenlaisia on
15826: tään elinkeinotulon verottamisessa annetun         gelmia. Mainontaan kohdistuvat verot siirtyvä
15827: lain 7 §:ssä ja 8 §:n 5 kohdassa.                  joka tapauksessa kuluttajien maksettavaksi.
15828:    Mainonnasta ei kanneta Suomessa mitään             Valtiovarainministeriö on vuonna 1986 par
15829: erityisveroa. Mainonnasta on kuitenkin varsin      lamentaarisen lehdistökomitean mietinnösti
15830: suuri osa liikevaihtoverotuksen piirissä, vaikka   antamassaan lausunnossa katsonut, että lehtie1
15831: mainostoiminta ei sinänsä ole liikevaihtoverol-    verotuskohtelun muutoksia harkittaessa etusi
15832: lista.                                             jalle tulisi asettaa mainosverotuksen mahdolli
15833:    Mainostoimistot eivät ole liikevaihtoverovel-   nen käyttöönotto. Asia ei ole vielä johtanu
15834: vollisia, joten ne eivät voi vähentää mainon-      toimenpiteisiin.
15835: 
15836:     Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1989
15837: 
15838:                                                                         Ministeri Ulla Puolanne
15839:                                     1989 vp. -    KK n:o 98                                      3
15840: 
15841: 
15842: 
15843: 
15844:                             Till Riksdagens Herr Talman
15845: 
15846:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       klamen. Den som köper reklam kan inte heller
15847: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       avdra reklamens inköpspris, eftersom reklam-
15848: av den 6 mars 1989 till vederbörande medlem       byrån säljer reklamen för ett pris som inte är
15849: av statsrådet översänt avskrift av följande av    belagt med omsättningsskatt. I reklamens pris
15850: riksdagsledamot Jokinen undertecknade spörs-      ingår likväl de omsättningsskattepliktiga in-
15851: mål nr 98:                                        köpspriserna på de varor som använts i rekla-
15852:                                                   men. Reklamens köpare innefattar för sin del
15853:           Är Regeringen medveten om den           reklamutgifterna för varan i priset på den vara
15854:        stora ökning av de penningmedel som        som skall säljas. För reklamutgifterna erläggs
15855:        slösas på reklam och                       sålunda omsättningsskatt i samband med för-
15856:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    säljningen av varan. Alla reklamutgifter är
15857:        ta i syfte att beskatta detta slag av      likväl inte på detta sätt ens indirekt omsätt-
15858:        konsumtionsfest?                           ningsskattepliktiga. T.ex. sådan reklam som
15859:                                                   hänför sig till service är omsättningsskatteplik-
15860:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     tig endast till den del det gäller varor och
15861: ;amt anföra följande:                             material som använts för reklamen.
15862:                                                      Beskattningen av reklamen har under de
15863:    År 1988 användes i Finland ungefär 8           senaste åren varit aktuell i olika sammanhang.
15864: niljarder mark för reklam. Eftersom reklamen      Man har velat stadga om att reklamen i sin
15865: 1tgör en del av näringsverksamheten, är reklam-   helhet skulle bli omsättningsskattepliktig, men
15866: ltgifterna avdragbara vid beskattningen, i lik-   man har också krävt att en särskild reklam-
15867: let med andra utgifter som föranleds av           skatt skulle fastställas för reklamen, vilket är
15868: 'örvärvande och bibehållande av inkomsten.        förhållandet t.ex. i Sverige. Vardera formen av
15869: ~ngående avdragsrätten stadgas i 7 § och 8 § 5    skatt har visat sig vara behäftad med många
15870: mnkten lagen om beskattning av inkomst av         slag av problem. Det är i varje fall konsumen-
15871: 1äringsverksamhet.                                terna som i sista hand betalar den skatt som
15872:    För reklam uppbärs inte i Finland någon        reklamen beläggs med.
15873: 1ärskild skatt. Av reklamen omfattas likväl en       Finansministeriet ansåg år 1986 i sitt utlå-
15874: ·ätt stor del av omsättningsbeskattningen, även   tande över den parlamentariska presskommit-
15875:  >m reklamverksamheten inte i sig är föremål      tens betänkande att man då man överväger
15876: ·ör omsättningsbeskattning.                       ändringar i fråga om behandlingen av tidning-
15877:    Reklambyråerna är inte skyldiga att erlägga    arna i beskattningsavseende måste placera ett
15878:  >msättningsskatt. De kan därför inte avdra de    eventuellt införande av reklambeskattning i
15879:  >msättningsskattepliktiga inköpspriserna för     första rummet. Frågan har ännu inte lett till
15880:  raror och annat material som används i re-       några åtgärder.
15881: 
15882:     Helsingfors den 4 april 1989
15883: 
15884:                                                                         Minister Ulla Puolanne
15885:                                              1989 vp.
15886: 
15887: Kirjallinen kysymys n:o 99
15888: 
15889: 
15890: 
15891: 
15892:                                  Mäkipää: Ennakonpidätyksen poistamisesta suojatyökeskustyös-
15893:                                     tä maksettavasta palkasta
15894: 
15895: 
15896:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15897: 
15898:   Tällä hetkellä työskentelee erilaisissa suoja-   kiosta verotus. Tämä on perusteltua semmin-
15899: työkeskuksissa tuhansia ihmisiä maassamme.         kin, kun he useimmiten saavat lisäksi pelkkää
15900: Suojatyökeskuksissa työskentelevät ovat useim-     kansaneläkettä ja näin ollen lopullisessa vero-
15901: miten joko mielenterveys- tai alkoholiongelmis-    tuksessa eivätjoudu maksamaan veroa. Valtion
15902: ta kärsiviä tai kehitysvammaisia. Suojatyökes-     on täten turhaa verotuksella pakkolainata
15903: kuksissa tehtävästä työstä maksetaan varsin        muutaman sadan markan kuukausiansiota saa-
15904: pientä korvausta. Päiväansio tästä työstä jää      viita ihmisiltä heille kuuluvia rahoja.
15905: muutamaan kymmeneen markkaan.                         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15906:   Tällä hetkellä myös suojatyökeskuksista saa-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
15907: tavaa palkkaa verotetaan normaalisti. Tätä         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15908: menettelyä ei voida pitää oikeana, sillä muuta-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15909: man markan tuntipalkasta ei tulisi pidättää
15910: veroa. Veronpidätys aiheuttaa pelkästään kat-
15911: keruutta ja heikentää suojatyökeskuksissa työs-             Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
15912: kentelevien työmotivaatiota.                              suojatyökeskuksissa    työskenteleville
15913:   Suojatyökeskuksissa työskenteleviltä tulisi-            maksettavista korvauksista perittävän
15914: kin pikaisesti poistaa heidän saamastaan palk-            ennakonpidätyksen poistamiseksi?
15915: 
15916:     Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1989
15917: 
15918:                                           Lea Mäkipää
15919: 
15920: 
15921: 
15922: 
15923: ~90010D
15924: 2                                    1989 vp. -    KK n:o 99
15925: 
15926: 
15927: 
15928: 
15929:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15930:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa     merkit. Huoltosuhteinen suojatyö ei ole luon-
15931: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      teeltaan terapeuttista, eikä sitä tehdä hoitohen-
15932: olette 7 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn         kilökunnan valvonnassa. Suojatyötä järjeste-
15933: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       tään lisäksi invalidihuoltolain, kehitysvammais-
15934: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      ten erityishuollosta annetun lain ja mielisairas-
15935: edustaja Lea Mäkipään näin kuuluvasta kirjal-      lain nojalla. lnvalidihuoltolain nojalla järjeste-
15936: lisesta kysymyksestä n:o 99:                       tystä suojatyöstä maksettu korvaus on niin
15937:                                                    ikään palkkatuloa ja siten ennakonpidätyksen
15938:          Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       alaista. Sen sijaan muun suojatyötoiminnan
15939:        suojatyökeskuksissa    työskenteleville     osalta on verotus- ja oikeuskäytännössä katsot-
15940:        maksettavista korvauksista perittävän       tu, ettei vähäinen niin sanottu ahkeruus- tai
15941:        ennakonpidätyksen poistamiseksi?            kehotusraha ole palkkaa, eikä siitä toimiteta
15942:                                                    ennakonpidätystä. Veronalaista tuloa se on,
15943:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      koska näitä korvauksia ei kunnissa yleensä
15944: vasti seuraavaa:                                   suoritettane esimerkiksi sosiaalihuoltolain mu-
15945:                                                    kaisen verosta vapaan toimeentulotuen tai
15946:    Tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) 43 §:n   muunkaan verosta vapaaksi säädetyn järjestel-
15947: mukaan veronalaista tuloa ovat laissa maini-       män piirissä. Suojatyössä olevien eläkeläisten
15948: tuin poikkeuksin verovelvollisen rahana tai        saamien korvausten verotuskohtelu ei siten
15949: rahanarvoisena etuutena saarnat tulot. Verosta     poikkea muiden pienituloisten eläkeläisten saa-
15950: vapaaksi ei ole säädetty palkkaa korvaavia         man lisätulon verotuksesta.
15951: suorituksia, ja sosiaalietuuksia koskevaa lain-       Suojatyökorvauksen saajan kannalta olen-
15952: säädäntöä kehitettäessäkin on lähtökohtana         naista lienee korvauksen taso eikä sen verokoh-
15953: pidetty periaatetta, jonka mukaan tulon laadun     telu. Määrältään ja suoritusperusteiltaan palk-
15954: ei pidä vaikuttaa verotuskohteluun. Ratkaise-      kaan rinnastettavien korvausten verottamatta
15955: vaa on tulojen määrä ja henkilön veronmaksu-       jättäminen ei olisi perusteltua. Vähäiset suoja-
15956: kyky.                                              työstä saadut korvaukset eivät sen sijaan elä-
15957:    Suojatyötä järjestetään sosiaalihuoltolain      ketulon ohessa maksettuinakaan nousse val-
15958: mukaisena huoltosuhteisena suojatyönä, josta       tionverotuksessa verotettavaan määrään, koska
15959: saatu korvaus katetaan työllistämisvaroilla sa-    kokonaisverouudistuksen yhteydessä valtionve-
15960: maan tapaan kuin yksityisille työnantajille        rotuksen verokynnys nostettiin 36 000 mark-
15961: maksettava työllistämistuki. Korvaus on veron-     kaan. Kun ennakonpidätystä ei näistä vähäi-
15962: alaista tuloa ja täyttää ennakkoperintälain        sistä palkkioista ole tähänkään saakka toimi-
15963: (418/59) 4 §:ssä tarkoitetut palkkatulon tunnus-   tettu, ei asiaan ole tarpeen puuttua.
15964:     Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1989
15965: 
15966:                                                                          Ministeri Ulla Puolanne
15967:                                      1989 vp. -     KK n:o 99                                      3
15968: 
15969: 
15970: 
15971: 
15972:                              Tili Riksdagens Herr Talman
15973: 
15974:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         natur, och det utförs inte under vårdpersonals
15975: mger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          övervakning. Skyddat arbete ordnas även med
15976: LV den 7 mars 1989 tili vederbörande medlem         stöd av lagen om invalidvård, lagen angående
15977: LV statsrådet översänt avskrift av följande av      specialomsorger om utvecklingsstörda och sin-
15978: iksdagsledamot Lea Mäkipää undertecknade            nessjuklagen. Ersättning som betalas för skyd-
15979: pörsmål nr 99:                                      dat arbete vilket ordnas med stöd av lagen om
15980:                                                     invalidvård är likaså löneinkomst och sålunda
15981:                                                     underkastad förskottsinnehållning. Däremot
15982:         Vilka åtgärder ämnar Regeringen             har det inom beskattnings- och rättspraxis vad
15983:       vidta för slopande av förskottsinnehåll-      gäller annan verksamhet inom kategorin skyd-
15984:       ningen på ersättningar som betalas tili       dat arbete ansetts att en ringa s.k. flitpenning
15985:       dem som arbetar vid verkstäder för            inte är lön, och på den verkställs ingen för-
15986:       skyddat arbete?                               skottsinnehållning. Den är emellertid skatte-
15987:                                                     pliktig inkomst, eftersom i kommunerna dessa
15988:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       ersättningar i allmänhet inte torde betalas t.ex.
15989: amt anföra följande:                                inom ramen för skattefritt utkomststöd i enlig-
15990:                                                     het med socialvårdslagen eller inom ramen för
15991:    Enligt 43 § lagen om skatt på inkomst och        något annat system som är befriat från skatt.
15992: :>rmögenhet (1240/88) är skattepliktig in-          Beskattningsförfarandet i fråga om ersättning-
15993: omst, med i lagen nämnda begränsningar, den         ar för pensionärer i skyddat arbete avviker
15994: k:attskyldiges inkomster i pengar eller pengars     således inte från beskattningen av den merin-
15995: ärde. Löneersättande prestationer är inte be-       komst som andra pensionärer med små inkom-
15996: ·iade från skatt, och även vid beredningen av       ster får.
15997: Lgstiftningen om sociala förmåner har princi-           För den som får ersättning för skyddat
15998:  en varit att inkomstens art inte skall påverka     arbete torde ersättningsnivån och inte beskatt-
15999:  eskattningen. Det avgörande är inkomstbe-          ningsförfarandet vara det väsentliga. Det är
16000:  lppet och personens skattebetalningsförmåga.       inte motiverat att lämna ersättningar, vilka tili
16001:    Skyddat arbete ordnas såsom i socialvårdsla-     belopp och utbetalningsgrunder kan jämföras
16002:  ~n avsett skyddat arbete som baserar sig på        med lön, obeskattade. De obetydliga ersätt-
16003:  hdförhållande, för vilket arbete ersättning        ningar som betalas för skyddat arbete torde
16004:  ~talas med sysselsättningsmedel på samma           däremot inte ens vid sidan av pensionen uppgå
16005:  itt som det sysselsättningsstöd som betalas tili   tili det beskattningsbara beloppet vid statsbe-
16006:  rivata arbetsgivare. Ersättningen är skatte-       skattningen, då statsbeskattningens skattetrös-
16007:  liktig inkomst och motsvarar de kännetecken        kel i samband med totalskattereformen höjdes
16008:  1 lön som avses i 4 § lagen om förskottsupp-       tili 36 000 mk. Då förskottsinnehållning hittills
16009:   ')rd (418/59). Skyddat arbete som baserar sig     inte har verkställts på dessa små arvoden, är
16010:   i vårdförhållande är inte terapeutiskt tili sin   det inte nödvändigt att ingripa i saken.
16011: 
16012:     Helsingfors den 5 april 1989
16013: 
16014:                                                                           Minister Ulla Puolanne
16015:                                                1989 vp.
16016: 
16017: Kirjallinen kysymys n:o 100
16018: 
16019: 
16020: 
16021: 
16022:                                   Gustafsson ym.: Optikkokoulutuksen siirtämisestä yliopisto- tai
16023:                                      korkeakoulutasoiseksi koulutukseksi
16024: 
16025: 
16026:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16027: 
16028:     Suomessa optikkokoulutus on ollut opisto-           Optometria (silmän taittokyvyn mittaami-
16029: tasoista vuodesta 1961. Koulutus järjestetään        nen) ja siihen liittyen myös optiikka ovat omia
16030: Helsingin IV terveydenhuolto-oppilaitoksessa         erityisalojaan verrattuna esimerkiksi silmälää-
16031: ja Oulun terveydenhuolto-oppilaitoksessa. Op-        ketieteeseen tai teknillisessä korkeakoulussa
16032: tikkokoulutus on erillinen keskiasteen opinto-       luettavaan optiikkaan. Suomessa optometrian
16033: linja. Opiskeluaika ylioppilaspohjaisella linjalla   alalla ei tapahdu varsinaista tieteellistä tutki-
16034: on 3,5 vuotta ja peruskoulupohjaisella linjalla      musta, koska ei ole korkeakoulu- tai yliopisto-
16035: 4,5 vuotta. Opiskelijoista noin 80 prosenttia on     tasoista koulutusta. On mielestämme tärkeää,
16036: ylioppilaita.                                        että pysymme Euroopan optisen alan kehityk-
16037:     Koulutus muuttui keskiasteen koulunuudis-        sen mukana voidaksemme olla joskus mahdol-
16038: tuksen myötä. Optisen alan kehityksen turvaa-        lisesti jopa kehityksen edelläkävijöitä.
16039: miseksi on välttämätöntä panostaa alan tutki-           Mielestämme koulutustasoa tulee nostaa.
16040: mustyöhön, jota ei Suomessa tehdä. Tähän              Mahdollisimman pikaisesti tulee selvittää, siir-
16041: epäkohtaan on kiinnittänyt huomiota optikko-         retäänkö koulutus yliopistoon vai teknilliseen
16042: koulutuksen neuvottelukunta. Suomen Opti-            korkeakouluun. Koulutuksen tason ja aseman
16043: koiden Ammattiliitto ja Suomen Silmäoptikko-         kohottamista puoltaa myös se, että tähän
16044: jen Liitto ovat kiinnittäneet huomiota koulu-        suuntaan monissa muissakin maissa ollaan
16045: tukseen ja esittäneet sen saattamista kansain-       koulutusta kehittämässä. Myös Euroopan ja
16046: väliselle tasolle.                                   samalla työmarkkinoiden yhdentyminen ja työ-
16047:     Suomalainen koulutus vastaa paaosin              voiman liikkuvuuden lisääntyminen edellyttä-
16048:  IOOL:n (International Optometric and Optical        vät toimia, jotka turvaavat suomalaisen opti-
16049: Leagua) suosituksia, mutta koulutaso on alem-        kon aseman tulevaisuudessa.
16050: pi kuin muualla maailmassa.
16051:                                                         Pitäisimme tärkeänä, että opetusministeriö
16052:     Jo useissa maissa optikkokoulutus on kor-
16053:                                                      nimeää työryhmän, jonka tehtävänä on selvit-
16054: keakoulutasoista, mm. Yhdysvalloissa vuodes-
16055:                                                      tää optikkokoulutuksen asema ja suorittaa
16056: ta 1915 ja Kanadassa vuodesta 1925 lähtien.
16057:                                                      kokonaisvaltainen selvitys tarpeesta ja mahdol-
16058: Englannin optikkokoulutus tuli yliopistotasoi-
16059:                                                      lisuudesta siirtää optikkokoulutus yliopisto- tai
16060: seksi vuonna 1965 ja koulutus on erittäin            korkeakoulutasoiseksi koulutukseksi.
16061:  korkeatasoista ja arvostettua. Norjassa optik-
16062:  kokoulutus siirrettiin vuonna 1977 korkeakou-          Optikkokoulutus on mielestämme perustel-
16063: luun. Ruotsissa on tehty vuonna 1988 valtio-         tua siirtää korkeakoulutasoiseksi. Samalla on
16064:  päiville kysely, joka koski optikkokoulutuksen      huolehdittava myös opistotasoisen koulutuksen
16065:  siirtymistä yliopistoon.                            järjestämisestä. Opistotasoiseksi koulutukseksi
16066:     Mielestämme optisen alan kehityksen kan-         sopii esim. silmälasihiojien, optisen alan myy-
16067:  nalta on välttämätöntä panostaa myös alan           jien, piilolasiassistenttien ja mahdollisesti näön-
16068:  tutkimustyöhön. Eräiden selontekojen mukaan         käytönohjaajien koulutus.
16069:  silmien kautta ihminen aistii kaikista havain-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16070:  noistaan 80 prosenttia ja ihmisen toimintaa         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16071:  ohjaavat silmät SS-prosenttisesti. Yhteiskunnan     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16072:  muuttuessa näkökyvylle asetettavien vaatimus-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
16073:  ten jatkuva kasvu vaatii silmiltä enemmän.          sen:
16074: 2900100
16075: 2                                 1989 vp. -    KK n:o 100
16076: 
16077:          Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti           nen yliopisto- tai korkeakoulutasoiseksi
16078:       toimenpiteisiin optikkokoulutuksen ase-         koulutukseksi ja jossa yhteydessä myös
16079:       man ja tason kehittämiseksi esim. aset-         selvitetään alan muu opistotasoinen
16080:       tamalla työryhmän, jonka tehtävänä on           koulutus?
16081:       selvittää optikkokoulutuksen siirtämi-
16082:     Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1989
16083: 
16084:         Jukka Gustafsson            Keijo Jääskeläinen          Antti Kalliomäki
16085:         Heli Astala                 Pekka Haavisto              Tellervo Renko
16086:         Sulo Aittoniemi             Marja-Liisa Löyttyjärvi     Jörn Donner
16087:                                     Ole Wasz-Höckert
16088:                                      1989 vp. -     KK n:o 100                                    3
16089: 
16090: 
16091: 
16092: 
16093:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16094: 
16095:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Maassamme järjestettävä terveydenhuollon
16096: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       opistoasteinen koulutus vastaa tavoitteiltaan ja
16097: olette 7 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn          tasoltaan samannimisiä pohjoismaisia koulu-
16098: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        tuksia. Ongelmia muun muassa koulutuksen
16099: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       arvostuksessa syntyy siitä, että Ruotsissa ja
16100: edustaja Gustafssonin ym. näin kuuluvasta           Norjassa vastaavantasoinen koulutus järjeste-
16101: kirjallisesta kysymyksestä n:o 100:                 tään niin kutsutuissa korkeakouluissa (kommu-
16102:                                                     nal högskola, helsefaghögskole), jotka nimes-
16103:           Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti        tään huolimatta vastaavat suomalaisia keskias-
16104:        toimenpiteisiin optikkokoulutuksen ase-      teen ammatillisia oppilaitoksia ja niissä annet-
16105:        man ja tason kehittämiseksi esim. aset-      tavaa opistoasteen koulutusta.
16106:        tamalla työryhmän, jonka tehtävänä on           Optikkokoulutuksen siirtämisestä maassam-
16107:        selvittää optikkokoulutuksen siirtämi-       me korkeakouluihin on todettava, että Suomen
16108:        nen yliopisto- tai korkeakoulutasoiseksi     korkeakoululaitoksen piirissä ei ole suoranai-
16109:        koulutukseksi ja jossa yhteydessä myös       sesti soveltuvaa väylää eikä resursseja optikko-
16110:        selvitetään alan muu opistotasoinen          jen kouluttamiseksi. Pelkkä koulutuksen siirto
16111:        koulutus?                                    korkeakouluihin ei sinänsä merkitse koulutuk-
16112:                                                     sen tason nostamista.
16113:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            Mitä tulee kysymyksessä mainittujen silmä-
16114: taen seuraavaa:                                     Jasinhiojien, optisen alan myyjien, piilolasias-
16115:    Kysymyksessä optikkokoulutuksen siirtämis-       sistenttien ja näönkäytönohjaajien koulutuk-
16116: tä yliopistoon tai korkeakouluun on perusteltu      seen, niin optikkokoulutus kattaa myös nämä
16117: muun muassa opintoväylien muodostamisella           tehtävät lukuun ottamatta piilolinssien määrää-
16118: tieteellisiin jatko-opintoihin, optometrian tie-    mistä ja sovitusta, mikä edellyttää optikolta
16119: teellisen tutkimuksen varmistamisella sekä sillä,   lyhytkestoista lisäkoulutusta. Sellaisenaan mai-
16120: että monessa maassa optikkokoulutus anne-           nitut ammattitehtävät ovat varsin kapea-alaisia
16121: taan yliopistossa tai korkeakoulussa.               eivätkä yksinään muodosta perustetta laaja-
16122:    Verrattaessa Suomessa järjestettävää optik-      alaiselle opistoasteiselle koulutukselle.
16123: kokoulutusta vastaavaan koulutukseen muissa            Opetusministeriön hallinnonalan yleissuunni-
16124: pohjoismaissa voidaan todeta, että optikon          telmaan vuosille 1990-1994 on otettu yhdeksi
16125: ammatti kuuluu niihin 18:aan terveydenhuol-         painopistealueeksi ammatillisten oppilaitosten
16126: lon ammattiin, joiden harjoittaminen toisessa       kansainvälistäminen. Suunnitelmien mukaan
16127: Pohjoismaassa on mahdollista asiaa koskevan         ammatillisen koulutuksen, ammatillisten oppi-
16128: pohjoismaisen terveydenhuollon yhteisiä työ-        laitosten ja ammatillisen koulujärjestelmän suo-
16129: markkinoita koskevan sopimuksen (25.8.1981)         rituskykyä vastata yhteiskunnan ja työelämän
16130: nojalla. Sopimusta valmisteltaessa verrattiin       kansainvälistymisen ja taloudellisen yhdentymi-
16131: asianomaisia koulutuksia keskenään. Tällöin         sen asettamiin vaatimuksiin lisätään ottamalla
16132: Suomen optikkokoulutus hyväksyttiin sopi-           toimintojen kansainvälistäminen huomioon ke-
16133: muksen piiriin. Koulunuudistuksen myötä op-         hittämistyössä. Tässä tarkoituksessa mm. am-
16134: tikkokoulutuksen tavoitteet on sittemmin uu-        matillisten oppilaitosten opetussuunnitelmien ja
16135: distettu vastaamaan alan uusinta kehitystä.         tutkintojen vertailtavuutta muiden maiden
16136: Kysymyksen perusteluissa mainitaan esimerk-         kanssa ja sitä koskevaa tiedonvaihtoa paran-
16137: kinä Norjan optikkokoulutus. Se järjestetään        netaan.
16138: Kongsbergin insinöörikorkeakoulussa. Tämä              Opetusministeriö on asettanut tältä pohjalta
16139: koulutus oli 2-vuotinen vuoteen 1987, jolloin se    työryhmän, jonka tehtävänä on laatia konk-
16140: pidennettiin vuodella. Suomessa ylioppilaspoh-      reettinen toimenpideohjelma.
16141: jainen opistotasoinen optikkokoulutus kestää           Edellä mainitun yleissuunnitelman mukaan
16142: 3,5 vuotta.                                         myös ammatillisten oppilaitosten ja korkea-
16143: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 100
16144: 
16145: koulujen yhteistoimintaa on tarkoitus lisätä.       keakoulujen yhteisin opetusjärjestelyin pyritään
16146: Yhteistoiminnan tavoitteeksi on asetettu am-        niin ikään luomaan nykyistä käyttökelpoisem-
16147: matillisen koulutuksen tason kohottaminen ja        pia ja tarkoituksenmukaisempia koulutusväyliä
16148: koulutusväylien joustava avaaminen ammatilli-       ammatillisen tutkinnon suorittaneille edetä kor-
16149: sen tutkinnon suorittaneille korkeakouluopin-       keakoulututkintoon.
16150: toihin. Ammatillisten oppilaitosten ja korkea-          Edellä mainitut kehittämishankkeet antane-
16151: koulujen yhteishankkeille korkeakoulututkinto-      vat erilaisia mahdollisuuksia myös optikkokou-
16152: jen suoritusmahdollisuuksien laajentamiseksi        lutuksen kehittämiseen ammatillisten oppilai-
16153: on suunnittelukaudella tarkoitus luoda edelly-      tosten ja korkeakoulujen kesken Suomessa
16154: tykset. Edelleen yleissuunnitelman mukaan am-       samoin kuin kansainväliseen vuorovaikutuk-
16155: matillisten oppilaitosten opiskelijoiden mahdol-    seen tutkintojen vertailussa tai koulutusohjel-
16156: lisuuksia liittää ammatillisiin opintoihinsa osia   mien kehittämisessä. Tähän kokonaisuuteen
16157: korkeakouluopinnoista parannetaan. Ammatil-         liittyy myös opetusministeriössä esillä ollut
16158: listen oppilaitosten ja korkeakoulujen yhteis-      hanke avata optikoille mahdollisuus tieteelli-
16159: työtä on tarkoitus lisätä täydennyskoulutuksen      seen korkeakouluopetukseen ulkomailla alan
16160: järjestämisenä sekä palvelu- ja kehittämistoi-      korkeatasoisen opettajakunnan saamiseksi op-
16161: minnassa.                                           tikkokoulutusta antaviin suomalaisiin ammatil-
16162:    Asiaa on valmistellut opetusministeriön työ-     lisiin oppilaitoksiin.
16163: ryhmä, jonka tehtävänä oli laatia ehdotus
16164: asetukseksi ammatillisten oppilaitosten ja kor-        Niin ikään esitetyllä optikkokoulutuksen or-
16165: keakoulujen yhteistyötä koskevasta kokeilutoi-      ganisoinnilla on liittymäkohtia opetusministe-
16166: minnasta.                                           riön käynnistämään keskusteluun koulutusjär-
16167:    Työryhmän mukaan ammatillisten ja kor-           jestelmämme kehittämisestä pitkällä aikavälillä
16168: keakouluopintojen nykyistä paremmalla nivel-        ns. nuorisokoulua ja ns. ammattikorkeakoulua
16169: tämisellä ja yhteisin opetusjärjestelyin voidaan    kohti.
16170: ammatillisiin opintoihin sisällyttää tai liittää        Edellä mainituista syistä optikkokoulutuksen
16171: korkeakouluopintoihin kuuluvia opintokoko-          siirtämistä ainakaan tiedekorkeakouluihin ei
16172: naisuuksia. Ammatillisten oppilaitosten ja kor-     pidetä tarkoituksenmukaisena.
16173: 
16174:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1989
16175: 
16176:                                                                  Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
16177:                                      1989 vp. -     KK n:o 100                                     5
16178: 
16179: 
16180: 
16181: 
16182:                              Tili Riksdagens Herr Talman
16183: 
16184:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Hälsovårdsutbildningen på institutnivå i vårt
16185: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         land motsvarar tili sina mål och sin nivå
16186: av den 7 mars 1989 tili vederbörande medlem         utbildningen för yrken med samma benämning-
16187: av statsrådet översänt en avskrift av följande      ar i de nordiska länderna. Problem, bl.a. vid
16188: av riksdagsman Gustafsson m.fl. underteckna-        bedömning av utbildning, uppstår genom att
16189: de spörsmål nr 100:                                 utbildningen på motsvarande nivå i Sverige och
16190:                                                     Norge anordnas vid s.k. högskolor (kommunal
16191:           Ämnar Regeringen snabbt vidta åt-         högskola, helsefaghögskole), vilka trots sitt
16192:        gärder för utvecklande av optikerutbild-     namn motsvarar de finländska yrkesläroanstal-
16193:        ningens ställning och nivå t.ex. genom       terna på mellanstadiet och utbildningen på
16194:        att tillsätta en arbetsgrupp med uppgift     institutnivå vid dem.
16195:        att utreda om optikerutbildningen kan           Beträffande överföringen av optikerutbild-
16196:        göras tili utbildning på universitets-       ningen i vårt land tili högskolor bör det
16197:        eller högskolenivå, samt att i samma         framhållas att det inte finns någon direkt
16198:        sammanhang utreda branschens övriga          lämplig kana! eller resurser för utbildning av
16199:        utbildning på institutnivå?                  optiker inom Finlands högskoleväsen. Ett över-
16200:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       förande av utbildningen tili högskolor innebär
16201: samt anföra följande:                               inte i och för sig att utbildningsnivån höjs.
16202:                                                        Beträffande den i spörsmålet nämnda utbild-
16203:    I spörsmålet har en överföring av optikerut-     ningen för glasögonslipare, försäljare inom den
16204: bildningen tili universitet eller högskolor moti-   optiska branschen, kontaktlinsassistenter och
16205: verats bl.a. med att det måste skapas kanaler       synpedagoger kan det konstateras att optiker-
16206: för fortsatta vetenskapliga studier, att den        utbildningen täcker även dessa uppgifter, med
16207: vetenskapliga forskningen inom optometrin           undantag av ordinering och provning av kon-
16208: måste tryggas samt att optikerutbildningen i        taktlinser, som förutsätter en kort tilläggsut-
16209: många Iänder sker vid universitet eller högsko-     bildning för optiker. Som sådana är de nämnda
16210: lor.                                                fackuppgifterna mycket snäva och de utgör
16211:    Vid en jämförelse av optikerutbildningen i       inte ensamma någon grund för en omfattande
16212: Finland med motsvarande utbildning i de             utbildning på institutnivå.
16213: övriga nordiska länderna kan det konstateras
16214: att optikeryrket hör tili de 18 hälsovårdsyrken        I den för åren 1990---1994 uppgjorda allmän-
16215: som kan utövas i ett annat nordiskt land med        na planen för undervisningsministeriets förvalt-
16216: stöd av ett nordiskt avtal (25.8.1981) om en        ningsområde har särskild uppmärksamhet fästs
16217: gemensam arbetsmarknad inom hälsovården.            vid internationaliseringen av yrkesläroanstal-
16218: Vid beredningen av avtalet gjordes jämförelser      terna. Enligt planen ökas yrkesutbildningens,
16219: beträffande den ifrågavarande utbildningen i de     yrkesläroanstalternas och yrkesskolsystemets
16220: olika nordiska länderna. Optikerutbildningen i      förmåga att tillgodose de krav som ställs av
16221: Finland kom på detta sätt att omfattas av           samhället, internationaliseringen inom arbetsli-
16222: avtalet. Med skolreformen har optikerutbild-        vet och den ekonomiska integrationen genom
16223: ningens målsättningar sedermera reviderats så       att internationaliseringen av funktionerna
16224: att de motsvarar den nyaste utvecklingen på         beaktas i utvecklingsarbetet. 1 detta syfte skall
16225: området. I motiveringen tili spörsmålet nämns       bl.a. möjligheterna att jämföra yrkesläroanstal-
16226: som exempel optikerutbildningen i Norge. Den        ternas läroplaner och examina med läroplaner
16227: sker vid Kongsbergs ingenjörshögskola. Denna        och examina i andra Iänder förbättras, likaså
16228: utbildning var tvåårig tili 1987, då den förläng-   utbytet av information i frågan.
16229: des med ett år. I Finland varar den student-           Undervisningsministeriet har utgående från
16230: examensbaserade optikerutbildningen på insti-       detta tillsatt en arbetsgrupp som skall utarbeta
16231: tutnivå 3,5 år.                                     ett konkret åtgärdsprogram.
16232: 6                                    1989 vp. -     KK n:o 100
16233: 
16234:    Enligt den ovan nämnda allmänna planen           heter som hör tili högskolestudierna. Med
16235: skall även samarbetet mellan yrkesläroanstal-       gemensamma undervisningsarrangemang mel-
16236: terna och högskolorna ökas. Målet för samar-        lan yrkesläroanstalter och högskolor eftersträ-
16237: betet är att nivån på yrkesutbildningen skall       vas också bättre och ändamålsenligare möjlig-
16238: höjas och utbildningskanaler till högskolestu-      heter för personer med yrkesexamen att avläg-
16239: dier öppnas på ett flexibelt sätt för dem som       ga högskoleexamen.
16240: avlagt en yrkesexamen. Avsikten är att förut-          Ovan nämnda utvecklingsprojekt torde ge
16241: sättningar för en realisering av yrkesläroanstal-   olika möjligheter att utveckla även optikerut-
16242: ternas och högskolornas gemensamma projekt          bildningen mellan yrkesläroanstalterna och
16243: gällande utvidgade möjligheter att avlägga hög-     högskolorna i Finland samt till internationell
16244: skoleexamina skall skapas under planeperio-         växelverkan vid jämförandet av examina eller i
16245: den. Enligt den allmänna planen förbättras          utvecklandet av utbildningsprogram. Till denna
16246: dessutom möjligheterna för dem som studerar         helhet hör också ett projekt som varit aktuellt
16247: vid yrkesläroanstalter att ansluta delar av         vid undervisningsministeriet och som går ut på
16248: högskolestudier till sina yrkesstudier. Avsikten    att för optiker öppna en möjlighet tili veten-
16249: är att yrkesläroanstalternas och högskolornas       skaplig högskoleundervisning utomlands, för
16250: samarbete skall ökas genom fortbildning samt        att de finländska yrkesläroanstalter som utbil-
16251: i service- och utvecklingsverksamheten.             dar optiker skall kunna erbjudas en högklassig
16252:    Ärendet har beretts av en arbetsgrupp inom       lärarkår.
16253: undervisningsministeriet. Arbetsgruppen hade i         Den modell för optikerutbildningen för vii-
16254: uppgift att utarbeta ett förslag till förordning    ken redogjorts ovan anknyter också tili den av
16255: om försöksverksamhet rörande samarbetet             undervisningsministeriet igångsatta diskussio-
16256: mellan yrkesläroanstalter och högskolor.            nen om utvecklandet av vårt utbildningssystem
16257:    Arbetsgruppen anser att en bättre koppling       på lång sikt mot s.k. ungdomsskolor och s.k.
16258: mellan yrkesstudier och högskolestudier och         yrkeshögskolor.
16259: gemensamma undervisningsarrangemang gör                Av ovan nämnda skäl anses åtminstone inte
16260: det möjligt att med yrkesstudierna införliva        en överföring av optikerutbildning tili veten-
16261: eller tili dessa studier ansluta sådana studiehel   skapshögskolor ändamålsenlig.
16262:     Helsingfors den 14 april 1989
16263: 
16264:                                                                  Minister Anna-Liisa Kasurinen
16265:                                                1989 vp.
16266: 
16267: Kirjallinen kysymys n:o 101
16268: 
16269: 
16270: 
16271: 
16272:                                   Vistbacka: Opiskelijalle liikuntatunnin aikana tapahtuneen tapa-
16273:                                       turman korvaamisesta
16274: 
16275: 
16276:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16277:    Asetus opiskelijatapaturman korvaamisesta         liikuntatunneille, mutta tällöin tapahtunut ta-
16278: (851 /48) määrittelee opiskelijoille aiheutuneista   paturma jää hänen itsensä kustannettavaksi.
16279: tapaturmista maksettavan korvauksen perus-           Ammattikouluissa ja ammattioppilaitoksissa
16280: teet. Asetuksen 1 §:n mukaan opiskelijalle ai-       tapahtuneet tapaturmat tulisikin saada pikai-
16281: heutunut tapaturma korvataan työtapaturma-           sesti kaikilta osiltaan korvauskäytännön piiriin.
16282: na, mikäli kyseessä on laboratorio- tai kenttä-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16283: työssä tai muussa käytännöllisessä harjoittelu-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
16284: työssä sattunut ja kysymyksessä olevalle opis-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16285: kelumuodolle ominaisten olosuhteiden aiheut-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16286: tama tapaturma. Korvauksen maksamisesta
16287: päättää valtiokonttori.                                        Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
16288:    Kyseisessä asetuksessa on puutteena mm. se,              asetuksen opiskelijatapaturman korvaa-
16289: että olennaisesti koulutyöhön liittyvissä muissa            misesta (851/48) määrittelemän makset-
16290: tilanteissa tapahtuneesta tapaturmasta ei kor-              tavan korvauksen perusteiden laajenta-
16291: vausta makseta. Tällainen tapaturma voi sattua              miseksi niin, että asetuksen mukaan
16292: esim. pakollisena kouluaineena olevan liikun-               voidaan korvata myös oppilaalle liikun-
16293: tatunnin aikana. Tätä ei voida pitää perustel-              tatunnin aikana tapahtuneet tapatur-
16294: tuna, sillä oppilaan on pakko osallistua myös               mat?
16295: 
16296:      Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1989
16297: 
16298:                                           Raimo Vistbacka
16299: 
16300: 
16301: 
16302: 
16303: 290010D
16304: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 101
16305: 
16306: 
16307: 
16308: 
16309:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16310:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      käytännöllisessä harjoittelutyössä ja on kysy-
16311: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       myksessä olevalle opiskelumuodolle ominaisten
16312: olette 7 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn          olosuhteiden aiheuttama. Niin ikään korvataan
16313: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        sellainen tapaturma, joka on kohdannut Hel-
16314: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       singin yliopiston voimistelulaitoksen, Jyväsky-
16315: edustaja Vistbackan näin kuuluvasta kirjallises-    län yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan
16316: ta kysymyksestä n:o 101:                            taikka urheiluopiston oppilasta voimistelun tai
16317:                                                     urheilun opiskelulle ominaisissa olosuhteissa.
16318:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          Opiskeluohjelmaan kuuluvilla liikuntatun-
16319:        asetuksen opiskelijatapaturman korvaa-       neilla sattuneita tapaturmia ei ole muutoin
16320:        misesta (851/48) määrittelemän makset-       korvattu työtapaturmana. Peruskoululain (476/
16321:        tavan korvauksen perusteiden laajenta-       83) 50 §:n mukaan koulussa ja koulumatkalla
16322:        miseksi niin, että asetuksen mukaan          peruskoulun oppilaalle sattuneen tapaturman
16323:        voidaan korvata myös oppilaalle liikun-      hoito on hänelle maksuton. Tapaturman hoi-
16324:        tatunnin aikana tapahtuneet tapatur-         don maksuttomuus koskee kaikessa koulutoi-
16325:        mat?                                         minnassa, myös liikuntatunneilla sattuneita ta-
16326:                                                     paturmia. Koulut, laitokset ja opetuskurssit
16327:                                                     ovat ottaneet jossakin määrin myös vapaaeh-
16328:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        toisia vakuutuksia, jotka ovat vakuutuksen
16329: vasti seuraavaa:                                    laajuudesta riippuen saattaneet kattaa myös
16330:   Ne koulut, laitokset ja opetuskurssit, joiden     liikuntatunnit.
16331: oppilaat ovat pakollisen tapaturmavakuutus-            Sosiaali- ja terveysministeriössä selvitellään,
16332: velvollisuuden piirissä, luetellaan opiskelutapa-   missä määrin opiskelijatapaturmien korvaamis-
16333: turman korvaamisesta annetun asetuksen (851/        järjestelmää tulisi kehittää. Tässä yhteydessä
16334: 48) 2 §:ssä. Tällöin oppilaalle sattunut tapatur-   selvitetään myös nyt esillä ollut kysymys liikun-
16335: ma korvataan työtapaturmana, jos se on sat-         tatunnin aikana sattuneen tapaturman korvaa-
16336: tunut laboratorio- tai kenttätyössä tai muussa      misesta.
16337:     Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1989
16338: 
16339:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
16340:                                     1989 vp. -     KK n:o 101                                       3
16341: 
16342: 
16343: 
16344: 
16345:                              Tili Riksdagens Herr Talman
16346: 
16347:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        av förhållanden som är utmärkande för ifråga-
16348: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         varande undervisningsform. Likaså betalas ska-
16349: av den 7 mars 1989 tili vederbörande medlem         destånd för olycksfall som drabbat elev vid
16350: av statsrådet översänt avskrift av följande av      Helsingfors universitets gymnastikinrättning,
16351: riksdagsman Vistbacka undertecknade spörs-          vid Jyväskylä universitets gymnastik- och id-
16352: mål nr 101:                                         rottsveteskapliga fakultet eller vid idrottsinsti-
16353:                                                     tut under omständigheter som är utmärkande
16354:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen            för gymnastik eller idrott.
16355:        vidta för att utvidga de grunder för            För olycksfall under gymnastiklektioner som
16356:        skadestånd som definieras i förordning-      hör tili studieprogrammet har inte annars
16357:        en angående skadestånd för olycksfall        betalats skadestånd såsom för olycksfall i
16358:        vid undervisning (851/48) så att skade-      arbetet. Enligt 50§ grundskolelagen (476/83) är
16359:        stånd enligt förordningen kan betalas        den vård som föranleds av olycksfall som
16360:        även för olycksfall, som drabbat elever      drabbat grundskoleelev i skolan eller under
16361:        under gymnastiklektioner?                    skolfården avgiftsfri för eleven. Den avgiftsfria
16362:                                                     vården vid olycksfall gäller all skolverksamhet,
16363:                                                     även olycksfall under gymnastiklektioner. Sko-
16364:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       lorna, inrättningarna och undervisningskurser-
16365: samt anföra följande:                               na har även i viss mån tecknat frivilliga
16366:    De skolor, inrättningar och undervisnings-       försäkringar, som beroende på hur omfattande
16367: kurser, vilkas elever berörs av skyldigheten att    försäkringen är även har kunnat täcka gymnas-
16368: teckna obligatorisk olycksfallsförsäkring räk-      tiklektioner.
16369: nas upp i 2 § förordningen angående skade-             Social- och hälsovårdsministeriet utreder i
16370: stånd för olycksfall vid undervisning (851/48).     viiken mån systemet med skadestånd för olycks-
16371: Då betalas skadestånd för elevens olycksfall        fall vid undervisning skall utvecklas. 1 samband
16372: såsom för olycksfall i arbetet, om det inträffat    härmed utreds också den nu aktuella frågan
16373: i laboratorie- eller fältarbete eller i annat       om skadestånd för olycksfall under gymnastik-
16374: praktiskt övningsarbete och om det föranletts       lektioner.
16375: 
16376:     Helsingfors den 6 april 1989
16377: 
16378:                                                    Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
16379:                                              1989 vp.
16380: 
16381: Kirjallinen kysymys n:o 102
16382: 
16383: 
16384: 
16385: 
16386:                                  Pulliainen: CFC-22:n käytön rajoittamisesta kasvihuoneilmiön
16387:                                      torjumiseksi
16388: 
16389: 
16390:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16391:   Otsonikerrosta heikentäviä aineita koskeva       ilmakehässä, ennen kuin se nousee stratosfää-
16392: ns. Montrealin sopimus luokittelee aineet sen      rin otsonikerrokseen saakka. Tällä aineella on
16393: mukaan, kuinka otsonia kuluttavia ne ovat.         kuitenkin toinen maapallon tulevaisuuden kan-
16394: Vaivattavat aineet on ryhmitelty kahteen ryh-      nalta ongelmallinen vaikutus. Se imee infrapu-
16395: mään, joista ensimmäiseen kuuluvat CFC-ai-         nasäteilyä ja edesauttaa siten kasvihuoneilmiön
16396: neet ja toiseen halonit. Ensimmäiseen ryhmään      kehittymistä. Näin ollen CFC-22:n käyttö tulee
16397: ja samalla siis ryhmään, jonka käyttöä on          kieltää.
16398: rajoitettava, kuuluvat mm. CFC-11 ja CFC-12.          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16399: Samalla kun mm. näiden aineiden käyttöä            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
16400: rajoitetaan, sallitaan mm. sellaisen aineen kuin   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16401: CFC-22:n käyttö.                                   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16402:    Nyt on pelättävissä, että CFC-22:n käyttö                  Aikooko Hallitus ryhtyä tOimun
16403: lisääntyy, kun rajoituslistalla olevien freonien            CFC-22:n käytön rajoittamiseksi muun
16404: ja halonien käyttöä vähennetään. CFC-22:n                   muassa sillä perusteella, että se ilmake-
16405: käyttöä ei ole tähän mennessä pyritty rajoitta-             hään päässeenä edesauttaa kasvihuo-
16406: maan siitä syystä, että sen arvellaan hajoavan              neilmiön kehittymistä?
16407:     Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1989
16408: 
16409:                                          Erkki Pulliainen
16410: 
16411: 
16412: 
16413: 
16414: 290010D
16415: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 102
16416: 
16417: 
16418: 
16419:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16420:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        muutamia satoja tonneja vuodessa. Käyttö
16421: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kasvaa todennäköisesti jonkin verran lähivuo-
16422: olette 7 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn           sina, sillä CFC-22:ta voidaan käyttää haitalli-
16423: kirjeenne n:o 335 ohella toimittanut valtioneu-      simpien CFC-yhdisteiden sijasta esimerkiksi
16424: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         osassa kylmälaitteita. CFC-22 soveltuu korvaa-
16425: kansanedustaja Pulliaisen kirjallisesta kysy-        vaksi aineeksi, koska sen vaikutus otsoniker-
16426: myksestä n:o 102, jossa tiedustellaan:               rokseen on noin kahdeskymmenesosa haitalli-
16427:                                                      simpien CFC-yhdisteiden vaikutuksesta. Jos
16428:                                                      CFC-yhdisteet voidaan korvata muilla niitä
16429:          Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin             haitattomammilla aineilla kuin osittain haloge-
16430:        CFC-22:n käytön rajoittamiseksi muun          noiduilla CFC-yhdisteillä, sellaisille aineille täy-
16431:        muassa sillä perusteella, että se ilmake-     tyy antaa etusija.
16432:        hään päässeenä edesauttaa kasvihuo-              CFC-22:n vaikutus myös ilmakehän lämpiä-
16433:        neilmiön kehittymistä?                        miseen eli niin sanottuun kasvihuoneilmiöön
16434:                                                      on vähäisempi kuin haitallisimpien CFC-yhdis-
16435:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        teiden. CFC-12, jonka tilalla CFC-22:ta taval-
16436: vasti seuraavaa:                                     lisimmin käytetään, on CFC-yhdisteistä tehok-
16437:    Otsonikerrosta heikentäviä aineita koskevan       kain "kasvihuonekaasu". CFC-22:n vaikutus
16438: Montrealin pöytäkirjan mukaan täytyy täysin          ilmakehän lämpiämiseen on noin kymmenesosa
16439: halogenoitujen CFC-yhdisteiden ja halonien           CFC-12:n vaikutuksesta. Myöskään uudet ai-
16440: valmistusta ja käyttöä rajoittaa. Nämä yhdis-        neet, joita kehitetään täysin halogenoitujen
16441: teet on sovittu valvottaviksi aineiksi, koska        yhdisteiden tilalle, eivät liene täysin haitattornia
16442: niitä pidetään otsonikerrokselle haitallisimpina.    kasvihuoneilmiön kannalta. Eri yhdisteiden
16443: Osittain halogenoidut CFC-yhdisteet, joihin          vaikutusta kasvihuoneilmiöön ei kuitenkaan
16444: myös CFC-22 kuuluu, hajoavat pääasiassa              ole selvitetty yhtä hyvin kuin niiden vaikutuk-
16445: alailmakehässä, eivätkä siten heikennä yhtä          sia otsonikerrokseen.
16446: pahasti yläilmakehän otsonikerrosta kuin täy-           Kasvihuoneilmiön vahvistumisesta aiheutuu
16447: sin halogenoidut. Osittain halogenoitujen CFC-       2000-luvun puoliväliin mennessä noin 55-60
16448: yhdisteiden käyttöä ei tästä syystä ole rajoitettu   prosenttia ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden
16449: Montrealin pöytäkirjassa. Pöytäkirjaa kuiten-        lisääntymisestä. CFC-yhdisteiden osuus on
16450: kin tarkistetaan määräajoin, ja pöytäkirjan          noin 10-25 prosenttia. Kolmanneksi merki-
16451: osapuolet voivat tarvittaessa tiukentaa rajoi-       tyksellisin "kasvihuonekaasu" on metaani, jon-
16452: tuksia tai lisätä uusia yhdisteitä vaivattavien      ka osuuden ilmakehän lämpiämisessä arvellaan
16453: aineiden luetteloon.                                 olevan noin 15 prosenttia. Loppuosan ilmake-
16454:                                                      hän lämpiämisestä aiheuttavat lähinnä typpiok-
16455:    Yhdistyneissä Kansakunnissa on ryhdytty           siduuli (dityppioksidi) ja alailmakehän otsoni.
16456: pohtimaan toimia, joilla kasvihuoneilmiöön           Kasvihuoneilmiötä ehkäistään tehokkaasti ra-
16457: voidaan varautua ja ehkäistä sen vahvistumis-        joittamalla täysin halogenoitujen CFC-yhdistei-
16458: ta. Suomi osallistuu tähän työhön.                   den käyttöä, koska nämä vangitsevat tehok-
16459:    Suomessa CFC-yhdisteiden käyttöä on tar-          kaimmin maan pinnalta takaisin avaruuteen
16460: koitus vähentää nopeammin kuin Montrealin            heijastuvaa pitkäaattoista säteilyä.
16461: sopimus edellyttää. Vähennystavoitteet koske-           Pitkän ajan tavoite on luopua myös osittain
16462: vat samoja yhdisteitä kuin kansainvälinen so-        halogenoitujen CFC-yhdisteiden käytöstä. Nii-
16463: pimus. Täysin halogenoitujen CFC-yhdisteiden         den käyttöä on tarkoitus rajoittaa, kun uusia
16464: käytöstä pyritään luopumaan vuoden 1998              ympäristön ja terveyden kannalta niitäkin hai-
16465: loppuun mennessä kokonaan. Näitä aineita             tattomampia yhdisteitä saadaan tilalle. Toistai-
16466: käytetään nyt noin 3 000-3 500 tonnia vuosit-        seksi pyritään ennen kaikkea ehkäisemään
16467: tain. CFC-22:n käyttö on viime vuosina ollut         CFC-22:n pääsyä ilmakehään.
16468:     Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1989
16469: 
16470:                                                                   Ympäristöministeri Kaj Bärlund
16471:                                      1989 vp. -    KK n:o 102                                     3
16472: 
16473: 
16474: 
16475:                              Tili Riksdagens Herr Talman
16476: 
16477:   I det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen        använts några hundratal ton årligen. Under de
16478: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        närmaste åren ökar användingen sannolikt
16479: nr 335 av den 7 mars 1989 tili vederbörande        något, emedan CFC-22 kan ersätta de skadli-
16480: medlem av statsrådet översänt avskrift av          gaste CFC-föreningarna exempelvis i en del
16481: följande av riksdagsman Pulliainen underteck-      kylanordningar. CFC-22 lämpar sig som ett
16482: nade spörsmål nr l 02:                             ersättande ämne, då dess inverkan på ozon-
16483:                                                    skiktet endast är ca en tjugondedel jämfört med
16484:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           de skadligaste CFC-föreningarna. Kan CFC-
16485:        vidta för att användningen av CFC-22        föreningarna ersättas med andra ämnen, som
16486:        skall kunna begränsas bl.a. därför att      är mindre skadliga än de partiellt halogenerade
16487:        ämnet, då det kommer ut i atmosfåren,       CFC-föreningarna, måste sådana ämnen prio-
16488:        bidrar tili uppkomsten av drivhuseffekt?    riteras.
16489:                                                       Även den uppvärmning som sker i atmosfå-
16490:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      ren, dvs. den s.k. drivhuseffekten, påverkas
16491: samt anföra följande:                              mindre av CFC-22 än av de skadligare CFC-
16492:                                                    föreningarna. CFC-12, som oftast ersätts av
16493:    Enligt Montreal-protokollet, som gäller äm-     CFC-22, är den effektivaste "drivhusgasen"
16494: nen vilka förtunnar ozonskiktet, måste tiliverk-   bland alla CFC-föreningar. Verkningarna av
16495: ningen och användningen av fullständigt halo-      CFC-22 på uppvärmningsprocessen i atmosfå-
16496: generade CFC-föreningar och haloner begrän-        ren är endast ca en tiondedel jämfört med
16497: sas. Enligt vad som överenskommits är dessa        CFC-12. Inte heller de nya ämnen som utveck-
16498: ämnen sådana som skall övervakas, emedan de        las i stället för de fullständigt halogenerade
16499: anses vara de skadligaste för ozonskiktet.         föreningarna torde vara helt oskadliga med
16500: Partiellt halogenerade CFC-föreningar, tili vil-   avseende på drivhuseffekten. Hur de olika
16501: ka även CFC-22 hör, sönderdelas huvudsakli-        föreningarna bidrar tili drivhuseffekten har
16502: gen i de lägre luftlagren och förtunnar alltså     dock inte utretts lika väl som deras verkningar
16503: inte ozonskiktet i de Övre luftlagren i lika hög   på ozonskiktet.
16504: grad som de fullständigt halogenerade. An-            Fram tili mitten av 2000-talet kommer ökade
16505: vändningen av partiellt halogenerade CFC-          koldioxidhalter i atmosfären att bidra tili driv-
16506: föreningar har därför inte begränsats i Mon-       huseffekten med ca 55-60 %, CFC-förening-
16507: treal-protokollet. Protokollet justeras dock med   arna med ca 10-25 %. På tredje plats bland
16508: jämna mellanrum och parterna i protokollet         "drivhusgaserna" kommer metan, vars andel
16509: kan vid behov skärpa begränsningarna eller tili    vid uppvärmningsprocessen i atmosfåren be-
16510: förteckningen över ämnen som skall övervakas       räknas utgöra ca 15 %. De resterande är främst
16511: foga nya föreningar.                               kväveoxidul (dikväveoxid) och ozonen i de
16512:    I Förenta Nationerna har man börjat dryfta      lägre luftlagren. Drivhuseffekten motarbetas
16513: åtgärder, genom vilka man kan gardera sig mot      effektivt genom att användningen av CFC-
16514: drivhuseffekten och förhindra dess ytterligare     föreningar begränsas, emedan dessa på det
16515: spridning. Finland deltar i detta arbete.          effektivaste sättet binder den långvågsstrålning
16516:    I Finland har man för avsikt att minska         som av jordytan reflekteras tilihaka tili rym-
16517: användningen av CFC-föreningar i snabbare          den.
16518: takt än vad som förutsätts i Montrealprotokol-        En målsättning på lång sikt är att även avstå
16519: let. Målsättningen gäller samma föreningar         från användningen av partiellt halogenerade
16520: som i den internationella överenskommelsen.        CFC-föreningar. Avsikten är att införa be-
16521: Användningen av fullständigt halogenerade          gränsningar så snart som nya, mindre hälso-
16522: CFC-föreningar skall i mån av möjlighet slopas     farliga och miljövänligare föreningar kan fås i
16523:  helt före utgången av år 1998. Av dessa ämnen     stället. Tillsvidare är strävan att först och
16524: används för närvarande ca 3 000-3 500 ton          främst hindra CFC-22 att komma ut i atmos-
16525:  om året. Av CFC-22 har under de senaste åren      fären.
16526: 
16527:      Helsingfors den 10 april 1989
16528: 
16529:                                                                      Miljöminister Kaj Bärlund
16530:                                               1989 vp.
16531: 
16532: Kirjallinen kysymys n:o 103
16533: 
16534: 
16535: 
16536: 
16537:                                  Puska ym.: Sotilasvammalakiin perustuvien hakemusten käsitte-
16538:                                     lyn nopeuttamisesta tapaturmavirastossa
16539: 
16540: 
16541:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16542: 
16543:    Ministeri Tarja Halonen vastasi 25.11.1988       jatuksi, helpottaisi se kuntoutusmahdollisuuk-
16544: kirjalliseen kysymykseen n:o 571/1988 vp. (Pus-     sia.
16545: ka ym.: Sotilasvammalain mukaisten hakemus-            Keskustelut viraston edustajien kanssa viit-
16546: ten käsittelyn nopeuttamisesta tapaturmaviras-      taisivat siihen, että edellisessä vastauksessa
16547: tossa) seuraavasti:                                 mainitut atk- ja virkarakenneuudistukset eivät
16548:    "Sosiaali- ja terveysministeriön mielestä ei     tule ongelmaa ratkaisemaan nyt eivätkä lähi-
16549: tapaturmaviraston päätöksentekoon liittyviä         vuosina, jolloin on runsaasti vammojen pahen-
16550: ongelmia kuitenkaan voida pääsääntöisesti rat-      tumisen aiheuttamia korotushakemuksia. Tar-
16551: kaista lisäämällä virastoon uutta henkilökun-       vittaisiin mitä ilmeisimmin muutamaksi vuo-
16552: taa, vaan jatkamalla edellä mainittuja rationa-     deksi muutama ylimääräinen käsittelijä. Eikö
16553: lisointitoimenpiteitä ja muun muassa kehittä-       ruuhkaa voitaisi purkaa määräaikaisella ura-
16554: mällä atk-järjestelmää ja henkilöstön virkara-      kointiprojektilla? Nykytilanne on kohtuuton ja
16555: kennetta."                                          häpeällinen, kun kysymys on maan kunniave-
16556:                                                     lan maksamisesta ikääntyville veteraaneille.
16557:    Kuitenkin viraston päätöksenteon ongelmat
16558:                                                     Kovin monta vuotta siihen ei enää ole aikaa.
16559: käsittelyaikojen perusteella arvioituna tuntuvat
16560:                                                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16561: vain lisääntyvän. Esimerkiksi vuoden 1988 hel-
16562:                                                     tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
16563: mikuussa oli pohjoiskarjalainen sotainvalidi
16564:                                                     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16565: jättänyt hakemuksen, joka tiettävästi oli joulu-
16566:                                                     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16567: kuussa 1988 otettu käsittelyyn. Maaliskuussa
16568: 1989 ilmoitettiin, että paperit ovat menossa                 Olisiko     Hallituksen   mahdollista
16569: asiantuntijalääkärille "muutaman kuukauden                 käynnistää määräaikainen projekti, jon-
16570: sisällä". Lopullisen päätöksen ajankohta on siis           ka puitteissa tapaturmaviraston sotilas-
16571: vielä epämääräisessä tulevaisuudessa. Aika ku-             vammalain mukaisten hakemusten ny-
16572: luu, ja veteraanin, invalidin, vanhan raivaajan            kyinen ruuhka saataisiin nopeasti puret-
16573: terveys horjuu. Kun invalidiprosentti tulisi kir-          tua?
16574: 
16575:     Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1989
16576: 
16577:                      Pekka Puska                             Matti Maijala
16578: 
16579: 
16580: 
16581: 
16582: 2900100
16583: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 103
16584: 
16585: 
16586: 
16587: 
16588:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16589: 
16590:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Tarkoitus on mm. perustaa yksi yhtenäinen
16591: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tietokanta ja siten poistaa päällekkäisten jär-
16592: olette 7 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn          jestelmien ylläpidosta aiheutuneita haittoja. Sa-
16593: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        malla pyritään luopumaan kolmesta suuresta
16594: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       kortistosta     (korvausrekisterikortisto   noin
16595: edustaja Puskan ym. näin kuuluvasta kirjalli-       140 000 henkilöä, elinkorkokortisto 44 000 hen-
16596: sesta kysymyksestä n:o 103:                         kilöä huoltoeläkekortisto noin 23 000 henkilöä)
16597:                                                     sekä niiden ja atk-rekisterin ylläpidon aiheut-
16598:                                                     tamasta työstä.
16599:          Olisiko     Hallituksen   mahdollista         Hakemusten ja erityisesti uusien hakemusten
16600:        käynnistää määräaikainen projekti, jon-      määrän kasvu on viime vuosina ollut selvästi
16601:        ka puitteissa tapaturmaviraston sotilas-     ennakoitua suurempi. Hakemusten määrän
16602:        vammalain mukaisten hakemusten ny-           kasvuun on vaikuttanut myös tilastokäytännön
16603:        kyinen ruuhka saataisiin nopeasti puret-     muutos ( + 10 000 hakemusta). Erityisesti sai-
16604:        tua?                                         rauskuluhakemusten määrä on lisääntynyt voi-
16605:                                                     makkaasti.
16606:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             Tapaturmaviraston        henkilöstötyöryhmän
16607: taen seuraavaa:                                     (1988:37) arvion mukaan viraston työmäärä
16608:                                                     lisääntyy vuoteen 1990 saakka noin 28 %
16609:    Tapaturmaviraston päätehtävänä on sotilas-       verrattuna vuonna 1987 annettujen päätösten
16610: vamma-asioiden hoito. Viraston henkilökun-          määrään. Vuoden 1990 jälkeen työmäärä alkaa
16611: nan määrä on tällä hetkellä 283. Tapaturma-         kuitenkin vähentyä siten, että vuonna 2000 se
16612: virastoon saapui vuonna 1988 sotilasvamma-          on jo 69 % vuoden 1987 työmäärästä.
16613: asioissa hakemuksia 152 000 ja päätöksiä an-           Erityisesti sairauskuluhakemusten määrä on
16614: nettiin samana vuonna 129 000. Vuonna 1987          lisääntynyt voimakkaasti. Tämä johtunee inva-
16615: hakemuksia jätettiin 127 000 ja päätöksiä an-       lidien ikääntymisestä aiheutuvasta sairastavuu-
16616: nettiin 120 000. Viraston päätöksenteon lisää-      den kasvusta. Myös sotilasvammalain sovelta-
16617: mistä ja nopeuttamista on edistetty monin eri       misalan laajentamisesta annetun lain (1013/87)
16618: tavoin vuonna 1983 alkaneiden rationalisointi-      muuttumisesta aiheutuva mahdollisuus hakea
16619: toimenpiteiden avulla. Päätöksentekomäärää          uudestaan korvausta on lisännyt hakemusten
16620: onkin kyetty tasaisesti lisäämään. Kehitystoi-      määrää. Kuntoutushakemusten ja lisähuolto-
16621: minta jatkuu edelleen tehtyjen suunnitelmien        eläkkeiden hakemusten määrät ovat myös edel-
16622: mukaisesti. Työn tuloksena on virastossa pu-        leen kasvaneet.
16623: rettu mm. päällekkäisiä työvaiheita ja siirretty       Kuntoutushakemusten määrä on huomatta-
16624: päätösvaltaa alaspäin. Tapaturmaviraston työ-       vasti lisääntynyt, kun lievävammaiset sotainva-
16625: tehtävien kehitys on konsultin toimesta arvioi-     lidit ovat saaneet oikeuden kuntoutukseen.
16626: tu ensi vuosituhannelle asti ja todettu, että       Kuntoutuspäätöstä odottavien määrä on tällä
16627: tehtävät on mahdollista hoitaa ilman lisähen-       hetkellä n. 6 700. Kuntoutushakemusten käsit-
16628: kilökuntaa.                                         tely on lievävammaisten osalta vienyt aikaa
16629:    Tällä hetkellä merkittävin rationalisointihan-   normaalia huomattavasti enemmän, kun kun-
16630: ke on viraston vanhentuneen atk-järjestelmän        toutuspäätöksiä on tehty ensimmäistä kertaa.
16631: uusiminen, joka valmistuttuaan merkittävällä         Lievävammaisten kuntoutus ei jatkossa enää
16632: tavalla helpottaa virastossa tapahtuvaa asioi-      tule aiheuttamaan yhtä paljon työtä, kun kun-
16633: den käsittelyä. Uuden järjestelmän kehittämi-       toutukseen pääsyn edellytykset hakijan kohdal-
16634: nen on vienyt ja vie edelleen paljon voimava-       ta on jo kerran selvitetty. Ensikertaishakemuk-
16635: roja, jotka tänä aikana ovat muusta toiminnas-      silla tarkoitetaan hakemuksia, joissa sotainva-
16636: ta pois. Järjestelmän käyttöönottoon päästään       lidi ensimmäistä kertaa sodan jälkeen hakee
16637: talvella 1990.                                      korvausta vammasta tai sairaudesta. Näiden
16638:                                     1989 vp. -     KK n:o 103                                      3
16639: 
16640: ensikertaishakemusten käsittelyaika muiden         väheni 17 prosenttiin. Virastossa on ryhdytty
16641: kuin asevelvollisten osalta on noin 7-14 kuu-      myös määrätietoisesti kehittämään viraston vir-
16642: kautta. Näitä ensikertaishakemuksia sekä ha-       karakennetta ja sisäistä koulutustoimintaa, jot-
16643: kemuksia, joissa haetaan oikaisua elinkoron        ka jatkossa heijastuvat toiminnan tehostumise-
16644: suuruuteen, on tällä hetkellä käsittelemättä       na.
16645: noin 8 600, joista ensikertaishakemuksia n.
16646:                                                      Tapaturmavirastossa on tällä hetkellä noin
16647: 2 800.
16648:                                                    32 000 käsittelemätöntä hakemusta. Viraston
16649:    Tehtävät tapaturmavirastossa ovat olleet
16650:                                                    näkemyksen mukaan nykyisillä voimavaroilla
16651: ruuhkautuneet jo useita vuosia, siitä lähtien
16652:                                                    hakemusten ruuhkautuminen tulee tänä ja ensi
16653: kun Sotainvalidien Veljesliitto yhdessä tapatur-
16654:                                                    vuonna lisääntymään ja käsittelyajat pitene-
16655: maviraston kanssa vuonna 1980 aloitti ns.
16656:                                                    mään.
16657: haravoinnin. Haravoinoin tavoitteena oli saada
16658: sotilasvammakorvauksiin oikeutetut sotainvali-        Tämä merkitsisi kohtuuttoman pitkiä odo-
16659: dit sotilasvammalain (404/48) korvausten pii-      tusaikoja päätöksiä odottaville sotainvalideille
16660: riin. Suuri määrä näitä ensikertaishakemuksia      ja sotaveteraaneille. Sosiaali- ja terveysministe-
16661: ruuhkautti viraston päätöksenteon.                 riön käsityksen mukaan nykytilanne edellyttää
16662:    Tapaturmaviraston suurin ongelma viime          edellä mainittujen ensisijaisten kehittämistoi-
16663: vuosina on ollut henkilöstön suuri vaihtuvuus,     menpiteiden lisäksi selvitystä mahdollisuuksista
16664: joka vuonna 1987 oli lähes 22 prosenttia, kun      erityistoimenpitein ruuhkien purkamiseen. Ta-
16665: vastaava luku valtion virastoissa on keskimää-     paturmavirasto on tehnyt asiasta aloitteen
16666: rin 8 prosenttia. Tapaturmaviraston henkilös-      myös määräaikaisen lisähenkilökunnan ottami-
16667: tötyöryhmän (1988:37) mukaan syinä suureen         seksi. Virastoa koskevan virkajärjestelyehdo-
16668: vaihtuvuuteen ovat olleet palkkauksen alhainen     tuksen mukaisesti on tarkoitus virkarakennetta
16669: taso, eteenpäinpääsymahdollisuuksien puute         muuttamalla lisätä esittelijäitä ja toimistosih-
16670: erityisesti toimistohenkilökunnan osalta sekä      teereitä sotilasvammalain mukaisten korvaus-
16671: vuoden 1987 aikana tapahtuneet viraston kaksi      hakemusten käsittelyyn. Lisäksi virasto pyrkii
16672: muuttoa. Tilanne on nyt kuitenkin selvästi         ylitöitä teettämällä nopeuttamaan erityisesti
16673: helpottumassa. Virasto toimii pysyvissä tilois-    sairaanhoitokulukorvaushakemusten ja kun-
16674: sa, ja vuonna 1988 henkilökunnan vaihtuvuus        toutushakemusten käsittelyä.
16675: 
16676:     Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1989
16677: 
16678:                                                                         Ministeri Tarja Halonen
16679: 4                                   1989 vp. -     KK n:o 103
16680: 
16681: 
16682: 
16683: 
16684:                              Tili Riksdagens Herr Talman
16685: 
16686:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       Utvecklandet av det nya systemet har krävt
16687: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        och kräver alltjämt en stor mängd resurser,
16688: av den 7 mars 1989 tili vederbörande medlem        som under denna tid måste lösgöras från den
16689: av statsrådet översänt avskrift av följande av     övriga verksamheten. Systemet är färdigt att
16690: riksdagsman Puska m.fl. undertecknade spörs-       tas i bruk vintern 1990.
16691: må1 nr 103:                                           A vsikten är bl.a. att skapa en enhetlig
16692:                                                    databank och på så sätt eliminera de olägen-
16693:          Vore det möjligt för Regeringen att       heter som upprätthållandet av varandra över-
16694:        på viss tid sätta ingång ett projekt inom   lappande system medför. Samtidigt försöker
16695:        ramen för vilket man snabbt kunde           man bli kvitt det arbete som upprätthållandet
16696:        åtgärda den nuvarande anhopningen av        av de tre stora kartoteken (ersättningsregister-
16697:        ärenden som de i lagen om skada,            kartoteket med ca 140 000 personer, livränte-
16698:        ådragen i militärtjänst åsyftade ansök-     kartoteket med 44 000 och försörjningspensions-
16699:        ningarna åstadkommer vid olycksfalls-       kartoteket med ca 23 000 personer) samt det
16700:        verket?                                     arbete som dessa register och upprätthållandet
16701:                                                    av ADB-registret medför.
16702:    Såsom svar på detta spörsmål för jag vörd-         Ökningen av antalet ansökningar och särskilt
16703: samt anföra följande:                              av antalet nya ansökningar har under de
16704:                                                    senaste åren varit tydligt större än vad som
16705:    Olycksfallsverkets främsta uppgift är sköt-     kunnat förutspås. Tili ett ökat antal ansökning-
16706: seln av ärenden som gäller skada, ådragen i        ar har också bidragit att praxis inom statistik-
16707: militärtjänst. Personalen vid ämbetsverket om-     föringen har ändrats ( + 10 000 ansökningar).
16708: fattar för närvarande 283 personer. Tili olycks-   Särskilt antalet ansökningar som gäller sjuk-
16709: fallsverket anlände år 1988 152 000 ansökning-     kostnader har ökat i hög grad.
16710: ar i ärenden som gällde skada, ådragen i              Enligt en uppskattning som gjorts av olycks-
16711: militärtjänst, och antalet beslut som gavs var     fallsverkets personalarbetsgrupp (1988:37) ökar
16712: samma år 129 000. År 1987 inlämnades 127 000       arbetsmängden vid ämbetsverket fram tili år
16713: ansökningar och samma år gavs 120 000 beslut.      1990 med ca 28 % jämfört med antalet beslut
16714: De rationaliseringsåtgärder som inleddes år        år 1987. Efter år 1990 börjar arbetsmängden
16715: 1983 har på många sätt bidragit tili att antalet   likväl minska så att den år 2000 är endast 69 %
16716: beslut inom ämbetsverket har ökats och be-         av 1987 års arbetsmängd.
16717: slutsfattandet påskyndats. Man har också i            Särskilt antalet ansökningar som gäller sjuk-
16718: jämn takt förmått öka antalet fattade beslut.      kostnader har ökat starkt. Detta torde bero på
16719: Utvecklingsverksamheten fortgår alltjämt i en-     att sjukligheten ökar i och med att invaliderna
16720: lighet med planerna. Som resultat av arbetet       blir äldre. Också den av ändringen av lagen
16721: har man vid ämbetsverket kunnat eliminera          angående utvidgad tillämpning av lagen om
16722: arbetsskeden som har överlappat varandra och       skada, ådragen i militärtjänst (1013/87) föran-
16723: flyttat beslutsfattandet neråt. En uppskattning    ledda möjligheten att på nytt ansöka om
16724: av utvecklingen beträffande arbetsuppgifterna      ersättning har ökat antalet ansökningar. Anta-
16725: vid olycksfallsverket fram tili nästa årtusende    let ansökningar som gäller rehabilitering och
16726: har gjorts med hjälp av en konsult och man har     tilläggsförsörjningspension har också ökat hela
16727: kunnat konstatera att uppgifterna kan skötas       tiden.
16728: utan att personalen ökas.                             Antalet ansökningar som gäller rehabi1ite-
16729:    Det för närvarande mest betydande rationa-      ring har ökat i hög grad, då de lindrigt
16730: liseringsprojektet är förnyandet av ämbetsver-     handikappade krigsinvaliderna beviljats rätt tili
16731: kets föråldrade ADB-system, och då projektet       rehabilitering. Antalet personer som väntar på
16732: blir färdigt underlättas behandlingen av ären-     rehabiliteringsbeslut är för närvarande ca
16733: den vid ämbetsverket på ett betydande sätt.        6 700. Behandlingen av ansökningarna om re-
16734:                                       1989 vp. -     KK n:o 103                                     5
16735: 
16736: habilitering har för de lindrigt handikappade        bland byråpersonalen samt de två flyttningar
16737: krävt betydligt längre tid, då rehabiliteringsbe-    som ämbetsverket företog år 1987. Situationen
16738: sluten fattats för första gången. Rehabilitering-    hålier emeliertid nu uppenbart på att bli bättre.
16739: en av de lindrigt handikappade kommer inte i         Ämbetsverket arbetar i permanenta utrymmen
16740: fortsättningen att medföra lika mycket arbete,       och år 1988 minskade omsättningen bland
16741: då förutsättningarna för att erhålia rehabilite-     personalen tili 17 %. Vid ämbetsverket har
16742: ring redan en gång utretts för ifrägavarande         man också målmedvetet gått in för att utveckla
16743: sökande. Med förstagångsansökningar avses            tjänstestrukturen och den interna utbildnings-
16744: ansökningar i vilka krigsinvalider för första        verksamheten, vilket kommer att leda tili en
16745: gången efter kriget ansöker om ersättning för        effektivare verksamhet.
16746: skada eller sjukdom. Behandlingstiden för des-
16747:                                                         Vid olycksfalisverket finns för närvarande ca
16748: sa förstagångsansökningar är för andra än
16749:                                                      32 000 obehandlade ansökningar. Enligt äm-
16750: värnpliktiga ca 7-14 månader. Sådana första-
16751:                                                      betsverkets uppfattning kommer anhopningen
16752: gångsansökningar samt ansökningar i vilka
16753:                                                      av ansökningar med nuvarande resurser att
16754: rättelse i fråga om livräntans storlek söks är för
16755:                                                      öka under detta och nästa år, och behandlings-
16756: närvarande obehandlade tili ett antal av ca          tiderna kommer att förlängas.
16757: 8 600, därav ca 2 800 förstagångsansökningar.
16758:    Vid olycksfallsverket har uppgifterna hopats         Detta skulie innebära oskäligt långa vänteti-
16759: redan under ett flertal år, sedan Krigsinvalider-    der för de krigsinvalider och veteraner som
16760: nas brödraförbund tillsammans med olycksfalis-       väntar på beslut. Enligt social- och hälsovårds-
16761: verket år 1980 inledde den s.k. finkamningen.        ministeriets beslut förutsätter den nuvarande
16762: A vsikten därmed var att ta reda på de krigs-        situationen utöver de ovan nämnda utvecklings-
16763: invalider som är berättigade tili ersättning för     åtgärder som i första hand skall vidtas en
16764: skada, ådragen i militärtjänst och ge dem            utredning av eventuelia särskilda åtgärder i
16765: möjlighet att få de ersättningar lagen (404/48)      syfte att avhjälpa anhopningarna. Olycksfalis-
16766: medger. Det stora antalet sådana förstagångs-        verket har tagit initiativ också vad beträffar
16767: ansökningar åstadkom en anhopning beträf-            anställning av tilläggspersonal på viss tid. I
16768: fande de beslut som skulie fattas vid ämbets-        enlighet med förslaget tili tjänstereglering för
16769: verket.                                              ämbetsverket är avsikten att genom att ändra
16770:    Det största problemet vid olycksfalisverket       tjänstestrukturen öka antalet föredragande och
16771: har under de senaste åren varit den stora            byråsekreterare för att ersättningsansökningar-
16772: omsättningen i fråga om personalen. Denna            na i enlighet med lagen om skada, ådragen i
16773: omsättning uppgick år 1987 tili närmare 22 %,        militärtjänst, skali kunna behandlas. Därjämte
16774: medan motsvarande tai vid statens ämbetsverk         försöker ämbetsverket genom att låta utföra
16775: i medeltal är 8 %. Enligt olycksfalisverkets         övertidsarbete särskilt påskynda behandlingen
16776: personalarbetsgrupp (1988:37) har orsaken tili       av de ansökningar som gäller ersättning för
16777: den stora omsättningen varit den låga löneni-        sjukkostnader och av rehabiliteringsansökning-
16778: vån, bristen på möjligheter att avancera särskilt    arna.
16779: 
16780:      Helsingfors den 10 april 1989
16781: 
16782:                                                                           Minister Tarja Halonen
16783:                                                  1989 vp.
16784: 
16785: Kirjallinen kysymys n:o 104
16786: 
16787: 
16788: 
16789: 
16790:                                    Väistö ym.: Toimenpiteistä navetoiden rakentamisen ja perus-
16791:                                       korjauksen nopeuttamiseksi
16792: 
16793: 
16794:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16795:    Navetoiden rakentamisvauhti on hidastunut           kun maassamme on toteutettu voimakkaita
16796: voimakkaasti. Kehitys johtaa vääjäämättä sii-          toimenpiteitä maidontuotannon supistamiseksi.
16797: hen, että navettakantamme ikääntyy ja rappeu-          Tämä on johtamassa tuotantoa jatkavien tilo-
16798: tuu, ellei navetoiden rakentaminen ja peruskor-        jen tuotanto-olosuhteiden heikkenemiseen ja
16799: jaus nopeudu nykyisestään.                             lisääntyvään jälkeenjääneisyyteen tuotantotek-
16800:    Eri alueilla tehdyt selvitykset osoittavat, että    niikassa.
16801: nykyisten navetoiden keski-ikä on alueesta                Tämän päivän tilanteessa tulisi kuitenkin
16802: riippuen 15-30 vuotta. Asiantuntijoiden mu-            nähdä tulevaisuuteen. Onhan maidontuotanto
16803: kaan navettakantamme on jäämässä pahasti               pitkäjänteistä toimintaa ja navettainvestoin-
16804: jälkeen siitä uudistumisvauhdista, jota asetetut       neissa tämä tulee erityisen selkeästi esille.
16805: tavoitteet edellyttäisivät.                               Maidontuotannon taloudellisuudesta ja tuo-
16806:                                                        tantoedellytysten ajan tasalla pitämisestä on
16807:     Maatalous 2000 -mietinnössä arvioidaan             huolehdittava myös siksi, että tiloille olisi
16808: vuosituhannen vaihteen käytössä olevaksi na-           jatkajia. Sukupolvenvaihdosten teko on kuiten-
16809: vettakannaksi 30 000 navettaa. Jotta nämä              kin nyt hidastunut tuntuvasti, eikä ainakaan
16810:  navetat olisivat kohtuullisen ajanmukaisia, tu-       sidonnainen lypsykarjatalous tunnu kiinnosta-
16811: lisi vuosittain rakentaa tai peruskorjata vähin-       van nuoria.
16812:  tään 1 500 navettaa.                                     Toimenpiteet karjatalousyrittäjien sidonnai-
16813:     Todellinen navetoiden uudistustarve on Hel-        suuden lievittämiseksi lomituspalveluja lisää-
16814:  singin yliopiston maatalousteknologian laitok-        mällä jäävät myös puolitiehen, ellei maatalous-
16815:  sella tehdyn selvityksen mukaan tuntuvasti            lomittajan ammattiin ole tulijoita. Tämänkin
16816:  tätäkin suurempi, koska rakentaminen on vii-          vuoksi on välttämätöntä huolehtia navetoiden
16817:  me vuosina ollut erittäin vähäistä - tuskin           riittävästä uudistumisesta. Navetoiden viihty-
16818:  kolmannesta tavoitteesta.                             vyys ja terveellisyys on tärkeää sekä hoitajalle
16819:     Uudistustarpeen lähtökohtana on toisaalta          että eläimille.
16820:  tavoite, että navetat voisivat vuosituhannen             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16821:  vaihteessakin tarjota edes kohtuullisen työym-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16822:  päristön niin karjatalousyrittäjille itselleen kuin   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16823:  lomituspalvelutehtävistä huolehtiville maata-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16824:  louslomittajillekin.                                           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16825:     Navetoiden peruskorjaaminen ja uusien ra-                 ryhtyä navetoiden rakentamisen ja pe-
16826:  kentaminen on romahtanut samaan aikaan,                      ruskorjauksen nopeuttamiseksi?
16827: 
16828:      Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1989
16829: 
16830:                        Matti Väistö                             Annikki Koistinen
16831:                        Eino Siuruainen                          Esko Jokiniemi
16832: 
16833: 
16834: 
16835: 
16836: 290010D
16837: 2                                    1989 vp. -       KK n:o 104
16838: 
16839: 
16840: 
16841: 
16842:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16843:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         alueella sekä muualla maassa navettojen perus-
16844: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          korjaukseen ja maidon tuotantokiintiön puit-
16845: olette 7 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn             teissa tapahtuvaan uudisrakentamiseen. Kor-
16846: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           kotukilainoja myönnetään navettojen laajenta-
16847: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          miseen enintään kotieläintuotannon ohjaamis-
16848: edustaja Matti Väistön ym. näin kuuluvasta             lain (1011/84) mukaisessa laajuudessa ja mai-
16849: kirjallisesta kysymyksestä n:o 104:                    don tuotantokiintiöiden puitteissa. Vuoden
16850:                                                        1989 alusta lukien nostettiin rakentamislaino-
16851:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          jen enimmäismäärää 300 000 mk:aan, kun se
16852:        ryhtyä navetoiden rakentamisen ja pe-           aikaisemmin oli valtion lainojen osalta 200 000
16853:        ruskorjauksen nopeuttamiseksi?                  mk ja korkotukilainojen osalta 240 000 mk.
16854:                                                           Maatilalainoilla rahoitettiin vuonna 1988
16855:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kaikkiaan 404 navetan rakentamishanketta.
16856: vasti seuraavaa:                                       Valtion varoista rahoitusta myönnettiin 23
16857:                                                        milj. mk ja korkotukilainoja 42 milj. mk.
16858:   Navettojen rakentamista ja peruskorjausta            Rakentamishankkeiden vähäisyys johtunee lai-
16859: rahoitetaan maatilalain (188/77) nojalla joko          noitusrajoitusten ohella myös tuotantorajoitus-
16860: valtion varoista myönnettävillä lainoilla tai          ten vaikutuksesta viljelijöiden tilanteeseen
16861: korkotukilainoina. Lainoitusta on viime vuosi-         yleensä.
16862: na rajoitettu tuotantopoliittisista syistä. Rahoi-        Hallitus pitää tärkeänä, että navetoiden ra-
16863: tuksen rajoittaminen on ollut tarpeen, koska           kentamista ja sen rahoitusta voitaisiin tuotan-
16864: navettojen rakentaminen ja laajentaminen on            nonohjaamisjärjestelmien puitteissa lisätä eri-
16865: samalla yleensä tarkoittanut yksikön koon suu-         tyisesti alueilla, missä rakennuskanta on heik-
16866: rentamista. Maidon tuotantokiintiöjärjestelmän         ko. Kuluvana vuonna myönnettävät maitolisä-
16867: käyttöönoton eli vuoden 1985 jälkeen tilanne           kiintiöt tulevat todennäköisesti joissakin ta-
16868: on kuitenkin muuttunut. Kun yksittäisen tilan          pauksissa luomaan edellytyksiä rakentamisen
16869: tuotantomäärää kyetään hallitsemaan, ei koko-          rahoitukselle ja siten osaltaan nopeuttamaan
16870: naistuotanto välttämättä kasva rakentamisen            rakentamista. Hallitus seuraa navettojen raken-
16871: seurauksena.                                           tamisen määrää sekä rakentamiseen kohdistu-
16872:   Valtion varoista voidaan rakentamislainoja           van rahoitustuen riittävyyttä. Tuotantopoliitti-
16873: myöntää nykyisin navettoja varten yleisesti            set näkökohdat on kuitenkin jatkossakin tar-
16874: maatilalain mukaisella rakentamisavustus-              peen ottaa huomioon.
16875:     Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1989
16876: 
16877:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
16878:                                      1989 vp. -      KK n:o 104                                      3
16879: 
16880: 
16881: 
16882: 
16883:                               Tili Riksdagens Herr Talman
16884:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ration av ladugårdar och för sådant uppföran-
16885: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           de av nybyggnader som sker inom ramen för
16886: av den 7 mars 1989 tili vederbörande medlem           produktionskvoten för mjölk.
16887: av statsrådet översänt avskrift av följande av           Räntestödslån för utvidgning av ladugårdar
16888: riksdagsman Matti Väistö m.fl. undertecknade          beviljas högst i den omfattning som anges i
16889: spörsmål nr 104:                                      lagen om styrning av husdjursproduktionen i
16890:                                                       vissa fali (1011/84) och inom ramen för pro-
16891:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen              duktionskvoten för mjölk. Maximibeloppet för
16892:        vidta i syfte att påskynda byggandet av        byggnadslån höjdes räknat från ingången av
16893:        ladugårdar och genomförandet av                1989 tili 300 000 mk. Det uppgick tidigare vad
16894:        grundreparationer i ladugårdar?                statens lån beträffar tili 200 000 mk och vad
16895:                                                       räntestödslånen beträffar tili 240 000 mk.
16896:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-            Med gårdsbrukslån finansierades 1988 inalies
16897: samt anföra följande:                                 404 byggnadsprojekt som gälide ladugårdar.
16898:                                                       Ur statens medel beviljades finansiering tili ett
16899:    Byggande och grundreparation av ladugår-           belopp av 23 milj. mk och i räntestödslån 42
16900: dar finansieras med stöd av lagen om gårds-           milj. mk. Det ringa antalet byggnadsprojekt
16901: bruksenheter (188/77) antingen genom lån som          torde bero förutom på de begränsningar som
16902: beviljas ur statens medel elier genom räntestöds-     gälier långivningen också på produktionsbe-
16903: lån. Långivningen har de senaste åren begrän-         gränsningarnas inverkan på odlarnas situation
16904: sats av produktionspolitiska orsaker. Det har         i alimänhet.
16905: varit nödvändigt att begränsa finansieringen,            Regeringen anser det viktigt att byggandet
16906: eftersom byggande och utvidgning av ladugår-          av ladugårdar och finansieringen därav kan
16907: dar i alimänhet samtidigt inneburit att enheten       ökas inom ramen för de system som gäller
16908: ökat i storlek. Efter det att systemet med            produktionsstyrningen och särskilt på områden
16909: produktionskvoter för mjölk togs i bruk, dvs.         där byggnadsbeståndet är svagt. De tilläggs-
16910: efter 1985, har situationen likväl förändrats.        kvoter för mjölk som beviljas under innevaran-
16911: Då det är möjligt att kontroliera de enskilda         de år kommer sannolikt i vissa fali att skapa
16912: lägenheternas produktionsmängder ökar to-             förutsättningar för finansiering av byggandet
16913: talproduktionen inte nödvändigtvis som följd          och sålunda för sin del att påskynda byggan-
16914: av byggandet.                                         det. Regeringen hålier sig underrättad om
16915:    Byggnadslån för ladugårdar kan för närva-          antalet byggen som gälier ladugårdar samt
16916: rande alimänt beviljas ur statens medel på            därom, huruvida finansieringen av byggandet
16917: områden för vilka byggnadsunderstöd enligt            är tillräcklig. De produktionspolitiska syn-
16918: vad som anges i lagen om gårdsbruksenheter            punkterna måste likväl beaktas också i fort-
16919: utges samt annorstädes i landet för grundrepa-        sättningen.
16920: 
16921:      Helsingfors den 6 april 1989
16922: 
16923:                                                     Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
16924:                                                  1989 vp.
16925: 
16926: Kirjallinen kysymys n:o 105
16927: 
16928: 
16929: 
16930:                                    Melin ym.: Työnantajan kustantamien työmatkakustannusten
16931:                                       verottamisesta
16932: 
16933: 
16934:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16935: 
16936:     Tulo- ja varallisuusverolain 49 §:n 1 momen-       kuljetusta, joka perustuu alan tai työn erityis-
16937: tin 5 kohdan ja ennakkoperintälain 8 §:n 3             olosuhteista johtuvaan käytäntöön.
16938: momentin mukaan työnantajan järjestämää yh-               Jotta edellä mainituissa olosuhteissa työsken-
16939: teiskuljetusta asunnon ja työpaikan välisillä          televät tulisivat työnantajan järjestämän kulje-
16940: matkoilla ei pidetä verotettavana tulona.              tuksen osalta oikeudenmukaisella tavalla koh-
16941:     Eri aloilla ja eri töissä tarve työnantajan        delluiksi, on tarpeellista, että verohallitus, em.
16942: järjestämään kuljetukseen va~htelee. Tarve on          seikat huomioiden, antaisi ohjeet tulo- ja va-
16943: suurin silloin, kun julkiset kulkuneuvot eivät         rallisuusverolain 49 §:n l momentin 5 kohdan
16944: ole työntekijän käytettävissä. Näin on esimer-         ja ennakkoperintälain 8 §:n 3 momentin sovel-
16945: kiksi majoitus- ja ravitsemisalalla, elintarvike-      tamisesta. Lain nykyinen sanamuoto näyttää
16946: teollisuudessa, ilmailualalla ja graafisessa teol-     kuitenkin antavan tukea tulkinnalle, että työn-
16947: lisuudessa sekä monissa yksittäisissä ammateis-        antajan työntekijälle työmatkasta maksamasta
16948: sa, kuten toimittajan työssä ,silloin, kun työ-        korvauksesta taksin käytöstä on perittävä en-
16949: vuorot alkavat tai päättyvät yöllä.                    nakkovero. Tämä tulkinta on jo omaksuttu
16950:                                                        Uudellamaalla. Mikäli verohallitus kuitenkin
16951:     Monilla aloilla on käytäntönä, että työnan-        katsoo - kuten verohallituksen pääjohtajan
16952: taja huolehtii kuljetuksesta työpaikalle ja sieltä     eräästä lausunnosta voidaan päätellä - ettei
16953: pois, varsinkin silloin, kun julkisen kulkuneu-        verovapautta tukevien soveltamisohjeiden anta-
16954: von käyttö ei ole mahdollista. Vuoden 1989             minen ole mahdollista, on mainittujen lainkoh-
16955: alusta muuttuneiden työaikalain ja kauppaliik-         tien muuttaminen ainoa tie tilanteen korjaami-
16956:  keiden ja toimistojen työaikitlain säännösten         seksi.
16957: perusteella valtioneuvosto tlllee myös anta-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16958: maan määräykset kuljetuksen järjestämisestä            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16959: yötyötä tekevälle työntekijälle työvuoron alka-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16960: mis- ja päättymisajankohtana,                          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16961:     Työn luonteesta, työpaikan koosta, muiden                    Onko Hallitus tietoinen siitä, että
16962:  työntekijöiden asuntojen sijainnista ja muista               työnantajien järjestämistä työmatkakul-
16963:  tekijöistä riippuu, minkälaisen yhteiskuljetuk-              jetuksista on alettu periä ennakkoveroa
16964: sen työnantaja voi järjestää. Varsin usein tar-               ainakin Uudellamaalla tapauksissa,
16965:  koituksenmukaisin ja edullisin kuljetuksen jär-              joissa työnantaja kustantaa työmatkas-
16966: jestämistapa on taksin käyttäminen.                           ta työntekijälle aiheutuvat taksin käyt-
16967:     Tärkeää olisi, että yhteiskuljetus ymmärret-              tökustannukset, ja jos on,
16968:  täisiin poikkeuksellista työaikaa tekevien osalta               onko Hallitus valmis esittämään ko.
16969:  siten, että ratkaisevaa merkitystä ei anneta sille,          lainkohdan muuttamista niin, että lain
16970:  millä kulkuneuvolla kuljetus on järjestetty ja               tulkinta yksiselitteisesti estää työnanta-
16971:  montako henkilöä samassa kulkuneuvossa                       jien kustantamien työmatkakuljetusten
16972:  matkustaa. Palkaksi ei näin ollen tulisi katsoa              verottamisen?
16973:      Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1989
16974: 
16975:           Ingvar S.' Melin                Erkki Pystynen                 Iiro Viinanen
16976:           Heikki P~rho                    Heikki Järvenpää               Henrik Lax
16977:                                           Martti Korkia-Aho
16978: 290010D
16979: 2                                     1989 vp. -      KK n:o 105
16980: 
16981: 
16982: 
16983: 
16984:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16985: 
16986:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tajalta saarnat tavanomaiset ja kohtuulliset
16987: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         edut on säädetty verosta vapaiksi. Lain 49 §:n
16988: olette 7 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn            mukaan veronalaiseksi palkka- tai eläketuloksi
16989: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          ei katsota, ellei lain 47 tai 48 §:stä muuta
16990: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         johdu, esimerkiksi henkilökunnan työnantajal-
16991: edustaja Melinin ym. näin kuuluvasta kirjalli-        ta saamaa tavanomaista ja kohtuullista etua
16992: sesta kysymyksestä n:o 105:                           työnantajan järjestämästä yhteiskuljetuksesta
16993:                                                       asunnon ja työpaikan välisillä matkoilla. En-
16994:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että         nakkoperintälain (418/59) 8 § puolestaan sää-
16995:        työnantajien järjestämistä työmatkakul-        tää, ettei työnantajan työntekijöilleen korvauk-
16996:        jetuksista on alettu periä ennakkoveroa        setta järjestämää yhteiskuljetusta varsinaiseen
16997:        ainakin Uudellamaalla tapauksissa,             työpaikkaan ja takaisin pidetä palkkana, toisin
16998:        joissa työnantaja kustantaa työmatkas-         sanoen ennakonpidätyksen alaisena tulona.
16999:        ta työntekijälle aiheutuvat taksin käyt-       Asunnon ja työpaikan välisten kustannuskor-
17000:        tökustannukset, ja jos on,                     vausten verovapaus on tulo- ja varallisuusve-
17001:           onko Hallitus valmis esittämään ko.         rolaissa rajattu koskemaan vain yhteiskuljetus-
17002:        lainkohdan muuttamista niin, että lain         etua, koska myös matkakulujen vähentämisoi-
17003:        tulkinta yksiselitteisesti estää työnanta-     keutta verotuksessa on toisaalla samassa laissa
17004:        jien kustantamien työmatkakuljetusten          rajoitettu, eikä työnantajana näin ollen tule
17005:        verottamisen?                                  olla oikeutta korvata verosta vapaina sellaisia
17006:                                                       kustannuksia, joita työntekijä itsekään ei saisi
17007:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         verotuksessa vähentää.
17008: vasti seuraavaa:                                         Verovelvollisella on oikeus tulostaan vähen-
17009:                                                       tää tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä joh-
17010:    Tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) 43 §:n      tuneet menot sellaisin poikkeuksin kuin tulo- ja
17011: mukaan veronalaista tuloa ovat laissa maini-          varallisuusverolaissa säädetään. Tulon hankki-
17012: tuin poikkeuksin verovelvollisen rahana tai           misesta johtuneina menoina pidetään tulo- ja
17013: rahanarvoisena etuutena saarnat tulot. Jos työn-      varallisuusverolain 83 §:n mukaan matkakus-
17014: antaja korvaa työntekijän tulon hankkimisesta         tannuksia asunnosta työpaikkaan ja takaisin
17015: ja säilyttämisestä johtuvia sellaisia kuluja, joita   halvimman kulkuneuvon käytöstä aiheutuvien
17016: ei ole säädetty verosta vapaiksi tai joita ei         kustannusten mukaan laskettuna. Näitä mat-
17017: voida sulkea yleisen tulokäsitteen ulkopuolelle,      kakustannuksia voidaan kuitenkin saman lain-
17018: on korvaus mainitussa pykälässä lausutun mu-          kohdan nojalla vähentää enintään 16 000
17019: kaisesti veronalaista tuloa. Työnantajan suorit-      markkaa ja aikaisemmin voimassa olleesta lais-
17020: tamat korvaukset asunnon ja työpaikan välis-          ta poiketen vuodelta 1989 toimitettavassa ve-
17021: ten matkojen aiheuttamien kulujen osalta tai          rotuksessa vain siltä osin, kuin ne ylittävät
17022: työnantajan toimesta tehdyt muut työntekijän          verovuonna 2 000 markkaa. Koska mainittu
17023: omia elantokustannuksia säästävät järjestelyt         omavastuuosuus tietyissä tapauksissa rajoittaa
17024: olisivat näin ollen, ellei muuta olisi säädetty,      matkakustannusten vähentämisoikeutta, on ve-
17025: kokonaisuudessaan veronalaista palkkatuloa,           rovelvollisten tasapuolisen kohtelun kannalta
17026: josta verovelvollisella on oikeus vähentää laissa     perusteltua rajoittaa myös verosta vapaana
17027: säädetyt vähennykset, muun ohessa tulon               maksettavien kustannuskorvausten määrää.
17028: hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuvat kus-           Verohallitus valmistelee parastaikaa edellä
17029: tannukset.                                            mainittuja lainkohtia koskevaa soveltamisoh-
17030:    Edellä tarkoitetusta pääsäännöstä poiketaan        jettaan. Ohjeessa otettaneen yksityiskohtaisesti
17031: uudessa tulo- ja varallisuusverolaissa muun           kantaa siihen, mitä yhteiskuljetuksella verohal-
17032: ohessa siten, että eräät henkilökunnan työnan-        lituksen käsityksen mukaan tarkoitetaan. Ra-
17033:                                     1989 vp. -     KK n:o 105                                     3
17034: 
17035: hana tai taksiseteleinä korvatut matkakustan-         Jos tässä puheena olevien säännösten tulkin-
17036: nukset eivät tavanomaisen ja kohtuullisen, ve-     ta näyttää johtavan lain tarkoituksen vastaisiin
17037: rosta vapaan yhteiskuljetusedun käsitteeseen       tilanteisiin, asiaan on syytä puuttua. Tarkoi-
17038: sisältyne, jos matkan pituus, kohde ja ajankoh-    tuksena ei kuitenkaan ole, että kaikki käytössä
17039: ta ovat työntekijän vapaasti määrättävissä. Sen    olevat järjestelyt voitaisiin lukea verosta va-
17040: sijaan koululaiskuljetusten tapaan sopimuslii-     paan tavanomaisen ja kohtuullisen yhteiskulje-
17041: kenteessä käytetty taksikuljetus, jonka ehdoista   tusedun piiriin.
17042: työnantaja sopii rajaten käytön työpäivinä tiet-
17043: tyyn aikaan ja matkaan tietyille henkilöille, ei
17044: muodostune veronalaiseksi palkkatuloksi.
17045: 
17046:     Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1989
17047: 
17048:                                                                         Ministeri Ulla Puolanne
17049: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 105
17050: 
17051: 
17052: 
17053: 
17054:                               Tili Riksdagens Herr Talman
17055:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        och förmögenhet bl.a. genom att det där
17056: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         stadgas om skattefrihet för vissa sedvanliga och
17057: av den 7 mars 1989 till vederbörande med1em         skäliga förmåner. som de anställda erhåller av
17058: av statsrådet översänt avskrift av följande av      arbetsgivaren. Enligt lagens 49 § anses t.ex. inte
17059: riksdagsman Melin m.fl. undertecknade spörs-        den sedvanliga och skäliga förmån som perso-
17060: må1 nr 105:                                         nalen får av arbetsgivaren då denne anordnar
17061:                                                     gemensam transport mellan bostaden och ar-
17062:           Är Regeringen medveten om att för-        betsplatsen för de anställda, om inte annat
17063:        skottsskatt åtminstone i Nylands Iän         följer av lagens 47 eller 48 §, som skattepliktig
17064:        har börjat uppbäras på av arbetsgivar-       löne- eller pensionsinkomst. I 8 § lagen om
17065:        na anordnade transporter tili arbets-        förskottsuppbörd (418/59) stadgas att gemen-
17066:        platsen i sådana fall då arbetsgivaren       sam transport till och från den egentliga
17067:        betalar de kostnader som användningen        arbetsplatsen som arbetsgivaren utan ersättning
17068:        av taxi för arbetsresor förorsakar ar-       ordnar för sina arbetstagare inte skall betraktas
17069:        betstagaren och, om så är fallet,            som lön, dvs. förskottsinnehållningspliktig in-
17070:           är Regeringen beredd att föreslå en       komst. Skattefriheten för ersättningar för kost-
17071:        ändring av lagrummet i fråga så att          nader av resor mellan bostaden och arbetsplat-
17072:        tolkningen av lagen entydigt förhindrar      sen har i lagen om skatt på inkomst och
17073:        beskattning av sådana transporter tili       förmögenhet begränsats tili att gälla enbart
17074:        arbetsplatsen som arbetsgivaren bekos-       gemensam transport, detta för att också rätten
17075:        tar?                                         att dra av resekostnader i beskattningen har
17076:                                                     begränsats på annat ställe i samma 1ag och
17077:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       arbetsgivaren således inte skall ha rätt att
17078: samt anföra följande:                               såsom skattefria ersätta sådana kostnader som
17079:                                                     inte ens arbetstagaren själv får dra av vid
17080:    Enligt 43 § lagen om skatt på inkomst och        beskattningen.
17081: förmögenhet (1240/88) är, med de undantag              Den skattsky1dige har rätt att, med i lagen
17082: som nämns i lagen, den skattskyldiges inkom-        om skatt på inkomst och förmögenhet stadga-
17083: ster i pengar eller pengars värde skattepliktig     de undantag, från sin inkomst dra av utgifter
17084: inkomst. Om arbetsgivaren ersätter arbetstaga-      för inkomstens förvärvande och bibehållande.
17085: ren för sådana kostnader för inkomstens för-        Som utgifter för inkomstens förvärvande anses
17086: värvande och bibehållande om vilka inte har         enligt 83 § lagen om skatt på inkomst och
17087: stadgats att de är skattefria eller som inte kan    förmögenhet kostnader för resor mellan bosta-
17088: uteslutas från det allmänna inkomstbegreppet,       den och arbetsplatsen, beräknade enligt kost-
17089: är ersättningen i enlighet med vad som sägs i       naderna för anlitande av det billigaste fort-
17090: den nämnda paragrafen skattepliktig inkomst.        skaffningsmedlet. Sådana kostnader kan dock
17091: Ersättningar som arbetsgivaren betalar för          med stöd av samma lagrum dras av till ett
17092: kostnader för resor mellan bostaden och ar-         belopp av högst 16 000 mk och, med avvikelse
17093: betsplatsen eller andra arrangemang som ar-         från den tidigare lagen, vid beskattningen för
17094: betsgivaren vidtar i syfte att göra inbesparingar   1989 endast tili den del de under skatteåret
17095: i arbetstagarens egna levnadskostnader skall        överstiger 2 000 mk. Eftersom denna självrisk-
17096: således, om annat inte är stadgat, i sin helhet     andel i en del fall begränsar avdragsrätten i
17097: vara skattepliktig löneinkomst, från viiken den     fråga om resekostnader, är det för att behand-
17098: skattskyldige har rätt att göra de lagstadgade      lingen av de skattskyldiga skall vara rättvis
17099: avdragen bl.a. för utgifter för inkomstens          motiverat att också begränsa beloppet av de
17100: förvärvande och bibehållande.                       kostnadsersättningar som utbeta1as skattefritt.
17101:    Undantag från den ovan nämnda huvudre-              Skattestyrelsen utarbetar som bäst anvisning-
17102: ge1n görs i den nya lagen om skatt på inkomst       ar om tillämpningen av de ovan nämnda
17103:                                     1989 vp. -     KK n:o 105                                     5
17104: 
17105: lagrummen. 1 anvisningarna torde det ingående      så att användningen begränsas till arbetsdagar
17106: utredas vad som enligt skattestyrelsens uppfatt-   och till på förhand bestämda tidpunkter och
17107: ning avses med gemensam transport. Resekost-       resor för vissa personer, inte komma att be-
17108: nader som ersätts i pengar eller med taxisedlar    traktas som skattepliktig löneinkomst.
17109: torde inte omfattas av begreppet sedvanlig och        Om tolkningen av de stadganden som här
17110: skälig gemensam transport som är skattefri, om     nämns ser ut att leda tili situationer som står i
17111: resans längd, dess mål och tidpunkten för den      strid med lagens syfte, är det skäl att ingripa i
17112: fritt kan bestämmas av arbetstagaren. Däremot      saken. A vsikten är emellertid inte att alla de
17113: torde taxiskjutsning som sker i form av avtals-    arrangemang som tillämpas skall kunna anses
17114: trafik på samma sätt som skolskjutsning och        som skattefri sedvanlig och skälig gemensam
17115: om vars villkor arbetsgivaren överenskommer        transport.
17116: 
17117:     Helsingfors den 6 april 1989
17118: 
17119:                                                                         Minister Ulla Puolanne
17120:                                               1989 vp.
17121: 
17122: Kirjallinen kysymys n:o 106
17123: 
17124: 
17125: 
17126: 
17127:                                  Ahonen ym.: Ravintoedun verotusperusteita koskevasta verohal-
17128:                                      lituksen päätöksestä
17129: 
17130: 
17131:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17132:    Verohallitus on 20.10.1988 tekemällään pää-      suuremmasta rahakorvauksesta ole sovittu, las-
17133: töksellä    vahvistanut     ennakonpidätyksessä     ketaan se ennakonpidätystä varten vahvistetun
17134: vuonna 1989 noudatettavat luontoisetujen Ias-       raha-arvon mukaan."
17135: kentaperusteeL                                         Päätös on ristiriitainen myös valtakunnallis-
17136:    Hämmennystä palkansaajien keskuudessa            ten työ- ja virkaehtosopimusten sairausajan- ja
17137: ovat herättänet erityisesti ravintoedun enna-       äitiysloman palkanmaksua koskevien määräys-
17138: konpidätystä koskevat määräykset.                   ten kanssa. Ristiriitaa on myös työsopimuslain
17139:                                                      18 §:n kanssa. Työsopimuslain 18 §:ssä tode-
17140:    Verohallituksen päätöksessä todetaan mm.:
17141:                                                     taan mm.:
17142: "Ruokalipukkeita ei voida antaa palkansaajalle
17143:                                                        "Palkka on maksettava käyvässä rahassa.
17144: niiltä päiviltä, joina hän on ollut poissa työstä
17145:                                                     Kuitenkin voidaan sopia, että työntekijä on
17146: esimerkiksi sairauden, vuosiloman, äitiysloman      saapa palkkana tai rahapalkan lisäksi tavaroita
17147: tai virkavapauden vuoksi. Määräys koskee
17148:                                                     tai muita luontoisetuja tai että työstä on
17149: toisin kuin aikaisemmin myös yksittäisiä pois-
17150:                                                     suoritettava muu vastike, jolla on taloudellista
17151: saolopäiviä ja lyhytaikaisia sairaslomia."          arvoa ... "
17152:    Verohallituksen päätös on ristiriidassa mui-        Verohallituksen määräys loukkaa työnteki-
17153: den luontoisetujen, mm. asunto- tai autoetua        jän oikeutta sisällyttää työsopimuksensa ehtoi-
17154: koskevien verotusperusteiden kanssa. Näiden         hin työsopimuslain 18 §:n mukaisia palkan-
17155: luontoisetujen verotusperuste ei muutu loman,       maksua koskevia ehtoja.
17156: sairauden tai virkavapaan johdosta, vaan on            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17157: sama niin työn kuin poissaolonkin aikana.           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17158: Päätös on vuosilomalain 7 §:n vastainen. Vuo-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17159: silomalain 7 §:n 4 momentissa todetaan:             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17160:    "Palkkaan kuuluvat luontoisedut on vuosi-
17161: loman aikana annettava vähentämättöminä.                      Onko verohallitus päätöksellään
17162: Jos työntekijä, joka on kokonaan tai osittain               20.10.1988 mennyt voimassa olevia la-
17163: työnantajan ruoassa, ei käytä tätä etua vuosi-              keja pidemmälle, ja
17164: lomansa aikana, on hänellä oikeus saada siitä                 mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
17165: rahakorvaus, myös sunnuntailta, kirkolliselta               päätöksen korjaamiseksi sekä ravinto-
17166: juhlapäivältä, itsenäisyyspäivältä, juhannus-               edun verotusperusteiden saattamiseksi
17167: aatolta ja vapunpäivältä, jos hän työssä olles-             yhdenmukaisiksi muiden luontoisetujen
17168: saan olisi saanut ruoan näinäkin päivinä. Jollei            verotusperusteiden kanssa?
17169:      Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1989
17170: 
17171:        Risto Ahonen                Jouko Skinnari                        Jorma Rantanen
17172:        Jussi Ranta                 Kari Rajamäki                         Tuula Paavilainen
17173:        Arja Alho                   Sinikka H urskainen-Leppänen          Lauri Metsämäki
17174:        Sinikka Mönkäre             Markku Pohjola                        Mikko Elo
17175: 
17176: 
17177: 
17178: 
17179: 2900100
17180: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 106
17181: 
17182: 
17183: 
17184: 
17185:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17186:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       keskimääräiset välittömät kustannukset ote-
17187: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       taan huomioon täysimääräisesti, jolloin myös
17188: olette 7 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn          kiinteiden kustannusten olemassaolo tulee epä-
17189: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        suorasti otetuksi huomioon. Lounassetelin ja
17190: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       vastaavan muun ruokailulipukkeen arvo mää-
17191: edustaja Risto Ahosen ym. näin kuuluvasta           räytyy nimellisarvon perusteella arvioidun kes-
17192: kirjallisesta kysymyksestä n:o 106:                 kimääräisten välittömien kustannusten määrän
17193:                                                     perusteella, mikä merkitsee lounassetelin arvos-
17194:          Onko verohallitus päätöksellään            tamista noin 75 prosenttiin nimellisarvostaan.
17195:        20.10.1988 mennyt voimassa olevia la-           Verohallitus on 20 päivänä lokakuuta 1988
17196:        keja pidemmälle, ja                          antanut päätöksensä (950/88) ennakonpidätyk-
17197:          mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        sessä vuonna 1989 noudatettavista luontoisetu-
17198:        päätöksen korjaamiseksi sekä ravinto-        jen laskentaperusteista. Päätöksen 11 §:n 2 mo-
17199:        edun verotusperusteiden saattamiseksi        mentissa on vahvistettu ne edellytykset, joiden
17200:        yhdenmukaisiksi muiden luontoisetujen        vallitessa ruokailulipuke voidaan arvostaa 75
17201:        verotusperusteiden kanssa?                   prosenttiin nimellisarvostaan. Kun ruokailuli-
17202:                                                     pukkeen on tarkoitus korvata nimenomaan
17203:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       varsinainen työpaikkaruokailu, voidaan työn-
17204: vasti seuraavaa:                                    tekijälle antaa vain yksi 75 prosenttiin nimel-
17205:                                                     lisarvostaan arvostettava ruokailulipuke tosiasi-
17206:    Hallituksen esityksessä uudeksi tulo- ja va-     allista kotimaan työssäolopäivää kohden. Jos
17207: rallisuusverolaiksi sekä siihen liittyväksi lain-   työntekijä ei syystä tai toisesta ole työssä,
17208: säädännöksi (HE n:o 109/1988 vp.) ei ehdotet-       työnantajan velvollisuuksiin ei kuulu ruokai1un
17209: tu luontaisetuja koskevia säännösmuutoksia,         järjestäminen eikä näin ollen myöskään sitä
17210: koska luontaisedut oli arvostettava käypään         vastaavan edun, edellä mainitulla tavalla arvos-
17211: arvoonsa jo aikaisemminkin voimassa olleen          tettavan ruokailulipukkeen myöntäminen.
17212: lain säännösten nojalla. Arvostuksen tarkempi          Koska voimassa oleva tulo- ja varallisuusve-
17213: määrittäminen oli ja on edelleenkin verohalli-      rolaki edellyttää luontoisetujen arvostamista
17214: tuksen tehtävänä. Voimassa olevan tulo- ja          käypään arvoonsa, ei ruokailulipukkeen aliar-
17215: varallisuusverolain (1240/88) 47 §:n mukaan         vostaminen 75 prosenttiin niroellisarvostaan
17216: työnantajalta saatu luontoisetu arvioidaan käy-     voi tulla kysymykseen ajankohtana, jolloin sen
17217: pään arvoon sen mukaan kuin verohallitus            ei ole tarkoituskaan korvata muuta työpaikka-
17218: tarkemmin määrää. Koska luontoisetujen ali-         ruokailua. Verohallituksen päätös ei estä työn-
17219: verotus oli vaikuttanut eräiden keinotekoisten      antajia tuolloinkaan antamasta työntekijöille
17220: rahapalkkaa korvaavien järjestelmien syntymi-       lounasseteleitä tai muita ruokailulipukkeita tai
17221: seen, hallituksen esityksen perusteluissa ilmais-   niiden korvauksena rahapalkkaa, mutta edelly-
17222: tiin selkeästi, että verohallituksen tuli uutta     tyksiä saadun edun arvostamiseen muulla ta-
17223: lakia soveltaessaan pyrkiä lähemmäs rahapal-        voin kuin lain sanamuodon mukaisesti käy-
17224: kan verotusta. Verotusarvot on kuitenkin edel-      pään arvoon ei esimerkiksi vuosiloman aikana
17225: leenkin määritettävä kaavamaisesti, jotta ne        ole, jos lipuke vastaa niroellisarvonsa mukaista
17226: soveltuisivat verotuksen massamenettelyyn oi-       määrää käteistä rahaa.
17227: keusturvanäkökohdat huomioon ottaen.                   Valtiovarainministeriön käsityksen mukaan
17228:    Hallituksen esityksen perustelujen mukaan        verohallitus on luontoisetupäätöksessään ja sen
17229: ravintoedun arvon määräämisessä pääasiallise-       soveltamisohjeissa ottanut tarkoituksenmukai-
17230: na arvostusperusteena pidetään kuten aikai-         sella tavalla huomioon ne kokonaisverouudis-
17231: semminkin ateriasta työnantajalle aiheutuvia        tukselle asetetut tavoitteet, joihin nykyistä tulo-
17232: välittömiä kustannuksia. Liian lievän verokoh-      ja varallisuusverolakia säädettäessä hallituksen
17233: telun välttämiseksi työnantajalle aiheutuneet       esityksen perustelujen mukaan pyrittiin. Luon-
17234:                                      1989 vp. -     KK n:o 106                                      3
17235: 
17236: toisetujen arvostuksessa olevat eroavuudet joh-     ta silmällä pitäen on tulo- ja varallisuusverolain
17237: tuvat niiden erilaisesta luonteesta, järjestämis-   mukaan verohallituksen tehtävänä. Lain sana-
17238: tavasta ja edun tasosta sekä verotusmenettelyn      muodon mukaan tavoitteeksi on asetettu käypä
17239: ja verovalmistelutyön asettamista hallinnollisis-   arvo.
17240: ta vaatimuksista. Etujen arvottaminen verotus-
17241:     Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1989
17242: 
17243:                                                                          Ministeri Ulla Puolanne
17244: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 106
17245: 
17246: 
17247: 
17248: 
17249:                               Till Riksdagens Herr Talman
17250: 
17251:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        utgöras av de direkta kostnader som måltiden
17252: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrive1se         föranleder arbetsgivaren. För att den skatte-
17253: av den 7 mars 1989 till vederbörande medlem         mässiga behandlingen inte skall bli för mild
17254: av statsrådet översänt avskrift av fö1jande av      skall de genomsnittliga direkta kostnader som
17255: riksdagsman Risto Ahonen m.fl. underteckna-         förorsakats arbetsgivaren beaktas till sitt fulla
17256: de spörsmå1 nr 106:                                 belopp, varvid även de fasta kostnaderna indi-
17257:                                                     rekt beaktas. Värdet av lunchsedlar och andra
17258:           Har skattestyrelsen genom sitt beslut     motsvarande matkuponger fastställs på basis
17259:        20.10.1988 gått längre än gällande lag-      av deras nominella värde en1igt de uppskattade
17260:        stiftning medger, och                        genomsnitt1iga direkta kostnaderna, vilket in-
17261:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      nebär att lunchsedlarna värderas till ca 75 %
17262:        ta för att rätta till beslutet samt göra     av sitt nominella värde.
17263:        grunderna för beskattning av kostför-           Skattestyre1sen har den 20 oktober 1988
17264:        mån enhetliga i förhållande till grunder-    utfärdat sitt beslut om de grunder som skall
17265:        na för beskattning av övriga naturaför-      iakttas vid beräkning av naturaförmåner vid
17266:        måner?                                       förskottsinnehållning (950/88). I beslutets 11 §
17267:                                                     2 mom. har fastställts de förutsättningar under
17268:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        vilka en måltidskupong kan värderas till 75 %
17269: samt anföra fö1jande:                               av sitt nominella värde. Då avsikten är att
17270:                                                     måltidskupongen uttryckligen skall ersätta den
17271:     I regeringens proposition med förslag tili ny   egent1iga arbetsplatsmå1tiden kan arbetstagaren
17272: lag om skatt på inkomst och förmögenhet samt        få endast en må1tidskupong, värderad tili 75 %
17273: till 1agstiftning som har samband med den (RP       av sitt nominelia värde, per faktisk arbetsdag i
17274: nr 109/1988 rd.) föreslogs inga ändringar i         hemlandet. Om arbetstagaren av en eller annan
17275: stadgandena om naturaförmåner, eftersom na-         orsak inte är på arbete hör det inte till
17276: turaförmånerna redan enligt den tidigare gäl-       arbetsgivarens skyldigheter att stå för måltiden
17277: 1ande lagen skulie värderas till sitt gängse        och således inte heller att bevilja motsvarande
17278: värde. En närmare definition av värderingsbe-       förmån, en måltidskupong som värderas på
17279: greppet var och är fortfarande skattestyre1sens     ovan nämnda sätt.
17280: uppgift. Enligt 47 § i gällande lag om skatt på        Eftersom gällande lag om skatt på inkomst
17281: inkomst och förmögenhet (1240/88) uppskattas        och förmögenhet förutsätter att naturaförmå-
17282: naturaförmåner som erhållits av arbetsgivaren       ner värderas till sitt gängse värde, kan det att
17283: tili gängse värde i enlighet med vad skattesty-     en måltidskupong undervärderas till 75 % av
17284: relsen närmare bestämmer. Eftersom underbe-         sitt nominella värde inte komma i fråga vid en
17285: skattningen av naturaförmånerna hade lett tili      tidpunkt då avsikten inte heller är att den skall
17286: uppkomsten av vissa konstgjorda system, som         ersätta en annan arbetsp1atsmåltid. Skattesty-
17287: ersatte penninglön, framgick det tydligt av         relsens beslut hindrar inte arbetsgivare från att
17288: motiveringen tili regeringspropositionen att        också då ge arbetstagarna lunchsedlar, andra
17289: skattestyrelsen vid tillämpningen av den nya        måltidskuponger eller penninglön som ersätt-
17290: lagen skulle sträva till att komma närmare          ning för dessa, men förutsättningar för en
17291: beskattningen av penninglön. Beskattningsvär-       värdering av den erhållna förmånen på annat
17292: dena skall dock fortfarande fastställas schema-     sätt än i enlighet med lagens orda1ydelse till sitt
17293: tiskt så att de med beaktande av rättsskydds-       gängse värde finns inte t.ex. under semester,
17294: aspekterna lämpar sig för massaförfarandet          om kupongen motsvarar ett kontantbelopp
17295: vid beskattningen.                                  som stämmer överens med kupongens nominel-
17296:     Enligt motiveringen i regeringspropositionen    la värde.
17297: skall den huvudsakliga värderingsgrunden vid           Enligt finansministeriets uppfattning har
17298: fastställandet av förmån av kost 1iksom tidigare    skattestyrelsen i sitt beslut om naturaförmåner
17299:                                      1989 vp. -     KK n:o 106                                    5
17300: 
17301: och i tillämpningsanvisningarna rörande det på      samt på förmånsnivån, beskattningsförfarandet
17302: ett ändamålsenligt sätt beaktat de mål för          och de administrativa krav som skattebered-
17303: totalskattereformen som enligt motiveringen i       ningsarbetet ställer. Enligt lagen om skatt på
17304: regeringspropositionen eftersträvades vid stif-     inkomst och förmögenhet är det skattestyrel-
17305: tandet av den nu gällande lagen om skatt på         sens uppgift att värdera förmånerna med tanke
17306: inkomst och förmögenhet. Skillnaderna i vär-        på beskattningen. Enligt lagens ordalydelse har
17307: deringen av naturaförmånerna beror på förmå-        det gängse värdet ställts upp som mål.
17308: nernas olika natur, de olika sätt på vilka de ges
17309:     Helsingfors den 5 april 1989
17310: 
17311:                                                                          Minister Ulla Puolanne
17312:                                                   1989 vp.
17313: 
17314: Kirjallinen kysymys n:o 107
17315: 
17316: 
17317: 
17318: 
17319:                                    Elo ym.: Kalankasvatukseen liittyvän lainsäädännön tarpeellisuu-
17320:                                        desta
17321: 
17322: 
17323:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17324:   Maa-      ja    metsätalousministeriö        asetti   ja valvontaa ei ole. Kalankasvatus nykymuo-
17325: 29.1.1981 toimikunnan selvittämään kalankas-            dossa loukkaa usein muiden vesialueen käyttä-
17326: vatukseen liittyvän lainsäädännön tarpeelli-            jien etua. Millään lailla tai asetuksella ei
17327: suutta. Toimikunta sai mietintönsä valmiiksi            suoranaisesti tänä päivänä säädellä kalankas-
17328: seuraavana vuonna. Maa- ja metsätalousminis-            vatusta.
17329: teriö asetti 12.4.1983 työryhmän tutkimaan                 Kuitenkin kalankasvatus aiheuttaa monia
17330: asiaa edelleen ja tämä työryhmä jätti ehdotuk-          vakavia ongelmia. Yhden kalatonnin kasvatta-
17331: sensa 13.10.1983. Tämän jälkeen asiassa ei ole          minen aiheuttaa fosforikuormituksen, joka vas-
17332: tapahtunut mitään.                                      taa 26 asukkaan puhdistamattomia jätevesiä.
17333:     Satakunnan rannikkoalueena on lähinnä kir-          Samaan aikaan siitä aiheutuu hapenkuormitus,
17334: jolohen allaskasvatus muodostunut ongelmak-             joka taas vastaa sadan asukkaan taajaman
17335: si, jota nykylainsäädännöllä on mahdotonta              jätevesien kuormitusta. Lisäksi typenkuormitus
17336: ratkaista. Samanlaisia ongelmia on myös muil-           on merkittävä. Perkausjätteet muodostuvat
17337: la rannikkoalueilla ja sisävesissä.                     niin ikään ongelmaksi ja vaativat oman ratkai-
17338:                                                         sunsa.
17339:     Vesihallituksen valvontaohjeissa sanotaan:             Kalankasvatus aiheuttaa edelleen hajuhaitto-
17340: " ... ilmoitus vesipiiriin on tarpeen, kun tuotanto     ja lähialueella. Lisäksi kalankasvatus haittaa
17341: on 3 000-50 000 kiloa. Yli 50 000 kilon kalan-          matkailua ja vesien virkistyskäyttöä. Ammatti-
17342: kasvatuslaitokset tarvitsevat vesioikeuden lu-          kalastajille taas aiheutuu vahinkoa mm. pyyn-
17343: van." Luvan saaneiden kalankasvatuslaitosten            tivälineiden likaantumisenaja kalojen katoami-
17344: valvonta on kuitenkin tehotonta eikä alle               sena rannikkoalueelta.
17345: 50 000 kilon kasvatlajia edes yritetä valvoa.
17346:                                                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17347:     Satakunnan alueella kasvatetaan tällä hetkel-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17348: lä noin miljoona kiloa kirjolohta. Ilmoitusvel-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17349: vollisuuden täyttäneiden ja lupaa anoneiden             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17350:  lupamäärät merialueella ovat arviolta puolet
17351:  tästä. Pienempien kasvatlajien yhteenlasketut                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17352:  altaat muodostuvat usein jollain alueella suu-                ryhtyä kalankasvatuksen säätelemiseksi
17353:  reen kalankasvatuslaitokseen verrattavan ko-                  lailla ottaen huomioon kalankasvatuk-
17354:  konaisuuden. Kaikkia kattavaa lupamenettelyä                  sen haitta- ja hyötynäkökohdat?
17355:      Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1989
17356: 
17357:                       Mikko Elo                                  Timo Roos
17358:                       Raila Aho                                  Timo Laaksonen
17359: 
17360: 
17361: 
17362: 
17363: 290010D
17364: 2                                  1989 vp. -     KK n:o 107
17365: 
17366: 
17367: 
17368: 
17369:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17370:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    säädäntöön esimerkiksi ylituotannon säätelemi-
17371: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     sen vuoksi.
17372: olette 7 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn           Kalankasvatuksen vesistövaikutuksia koske-
17373: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      vat säännökset sisältyvät vesilainsäädäntöön.
17374: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     Ilman vesioikeuden lupaa ei saa ryhtyä toimen-
17375: edustaja Elon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta   piteeseen, joka voi aiheuttaa vesistön pilaantu-
17376: kysymyksestä n:o 107:                             mista. Joulukuussa 1987 voimaan tulleilla muu-
17377:                                                   toksilla täydennettiin vesilainsäädännön vesis-
17378:                                                   tön pilaamiskieltoa koskevia kohtia. Suojelta-
17379:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    vina etuina lisättiin säännöksiin maininnat ve-
17380:        ryhtyä kalankasvatuksen säätelemiseksi     sistöjen kulttuuriarvoista ja virkistyskäyttöön
17381:        lailla ottaen huomioon kalankasvatuk-      soveltuvuudesta sekä vesiluonnosta ja sen toi-
17382:        sen haitta- ja hyötynäkökohdat?            minnasta. Edelleen vesistön pilaamiskiellosta
17383:                                                   poikkeamiseen myönnettävää lupaa harkittaes-
17384:                                                   sa arvioidaan tarkoitetun toiminnan sekä toi-
17385:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      menpiteestä aiheutuvan haitan merkitys yleisel-
17386: vasti seuraavaa:                                  tä kannalta katsottuna. Nämä säännökset tiu-
17387:    Kalankasvatus on viime vuosina ollut no-       kentavat vesiasiain käsittelyssä myös kalankas-
17388: peimmin kehittynyt kalatalouden osa-alue. Me-     vatustoiminnan luvansaantiperusteita.
17389: renrannikolla kirjolohen kasvatus ruokakaiaksi       Hallitus tulee seuraamaan kalankasvatustoi-
17390: on merkittävä elinkeino ja sen taloudellinen      minnan kehitystä ja vesioikeudellista lupame-
17391: arvo on monissa saaristo- ja rannikkokunnissa     nettelyä sen osalta. Mahdollisiin toimenpiteisiin
17392: jo suurempi kuin perinteisen kalastuksen.         kalankasvatusta koskevan vesilainsäädännön
17393: Kalankasvatuksen tuotanto on kyetty tähän         tahi erityislainsäädännön osalta ryhdytään, jos
17394: saakka markkinoimaan kotimaassa ja vienti-        aikanaan vesilainsäädännön soveltamisesta saa-
17395: markkinatkin ovat olemassa. Näin ollen ei ole     dut kokemukset ja kalankasvatustoiminnan
17396: tarvetta kalankasvatusta koskevaan erityislain-   muu kehitys sitä edellyttävät.
17397:     Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1989
17398: 
17399:                                                                         Ministeri Ole Norrback
17400:                                     1989 vp. -     KK n:o 107                                     3
17401: 
17402: 
17403: 
17404: 
17405:                              Tili Riksdagens Herr Talman
17406: 
17407:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          De stadganden som gäller fiskodlingens
17408: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        verkningar på vattendragen ingår i vattenlag-
17409: av den 7 mars 1989 tili vederbörande medlem        stiftningen. Utan tillstånd av vattendomstolen
17410: av statsrådet översänt avskrift av följande av     får ingen vidta åtgärder som förorsakar för-
17411: riksdagsman Elo m.fl. undertecknade spörsmål       orening av vattendrag. Genom ändringar som
17412: nr 107:                                            trädde i kraft i december 1987 kompletterades
17413:                                                    de punkter i vattenlagstiftningen som gäller
17414:                                                    förbudet mot förorening av vattendrag. Såsom
17415:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           intressen som skall skyddas fogades tili stad-
17416:        vidta för att reglera fiskodlingen genom    gandena punkter som gäller vattendragens kul-
17417:        lag med beaktande av de olägenheter         turvärden och vattendragens lämplighet för
17418:        och den nytta som fiskodlingen medför?      rekreationsändamål samt vattennaturen och
17419:                                                    dess funktion. Vid prövningen av tillstånd tili
17420:                                                    avvikelse från förbudet mot förorening av
17421:                                                    vattendrag bedöms dessutom betydelsen av den
17422:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       olägenhet som den planerade verksamheten
17423: samt anföra följande:                              och den tillämnade åtgärden medför från all-
17424:    Fiskodlingen har under de senaste åren varit    män synpunkt sett. Dessa stadganden inför
17425: det delområde inom fiskerihushållningen som        även strängare grunder för beviljande av till-
17426: utvecklats snabbast. Vid havskusten är odling-     stånd tili fiskodling när vattenärenden behand-
17427: en av regnbågsforell som matfisk en betydande      las.
17428: näring och dess ekonomiska betydelse är redan         Regeringen kommer att följa fiskodlings-
17429: större än det traditionella fisket i många         verksamhetens utveckling och det vattenrätts-
17430: skärgårds- och kustkommuner. Den fisk som          liga tillståndsförfarandet för dess vidkomman-
17431: producerats genom fiskodling har hittills kun-     de. Eventuella åtgärder i fråga om den vatten-
17432: nat marknadsföras i hemlandet och det finns        lagstiftning eller speciallagstiftning som gäller
17433: också en exportmarknad för fisk. Därmed finns      fiskodling vidtas om erfarenheterna av tillämp-
17434: det inte något behov av speciallagstiftning        ningen av vattenlagstiftningen och den övriga
17435: rörande fiskodling, t.ex. för reglering av över-   utvecklingen i fiskodlingsverksamheten förut-
17436: produktionen.                                      sätter detta.
17437: 
17438:     Helsingfors den 12 april 1989
17439: 
17440:                                                                          Minister Ole Norrback
17441:                                             1989 vp.
17442: 
17443: Kirjallinen kysymys n:o 108
17444: 
17445: 
17446: 
17447: 
17448:                                 Savolainen ym.: Ekokem Oy:n suunnitelmista tuoda ongelmajät-
17449:                                    teitä Suomeen
17450: 
17451: 
17452:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17453:   Jätehuoltolain 23 f §:n mukaan sen, joka        ympäristövaaralliseksi muodostunutta ongel-
17454: aikoo tuoda maahan ongelmajätettä, on tehtä-      majätteiden käsittelytilannetta.
17455: vä asiasta ilmoitus ympäristöministeriölle vä-       Maassamme on mielestämme riittävästi
17456: hintään 60 päivää ennen tuontia. Ympäristö-       omasta takaa ongelmajätteitä, joten taloudelli-
17457: ministeriö voi kieltää ongelmajätteen tuonnin,    silla perusteilla ei maahamme mielestämme
17458: jos sen katsotaan olevan valtakunnallisen on-     tulisi kerätä maailmalta muiden maiden ongel-
17459: gelmajätehuollon tai muutoin yleisen edun kan-    majätteitä Suomessa käsiteltäväksi.
17460: nalta haitallista tai epätarkoituksenmukaista.       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17461:                                                   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17462:    Saamiemme tietojen mukaan Ekokem Oy Ab
17463:                                                   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17464: on ilmoittanut ympäristöministeriölle aikovan-
17465:                                                   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17466: sa tuoda ongelmajätteitä kuudesta maasta.
17467: Jätteiden ulkomailta tuontia on perusteltu lai-             Onko Hallitus tietoinen Ekokem Oy
17468: toksen taloudellisen tuottavuuden parantami-             Ab:n aikeista tuoda maahamme ongel-
17469: sella. Käsityksemme mukaan Riihimäen ongel-              majätteitä useista eri maista, ja
17470: majätelaitosta ei aikoinaan perustettu tuotta-              aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
17471: maan taloudellista voittoa, vaan helpottamaan            siin tuonnin rajoittamiseksi?
17472:     Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1989
17473: 
17474:       Lea Savolainen                  Arto Lapiolahti                Tuulikki Hämäläinen
17475:       Antti Kalliomäki                Reijo Lindroos                 Mats Nyby
17476:       Aimo Ajo                        Matti Luttinen                 Riitta Järvisalo-Kanerva
17477:       Saara-Maria Paakkinen           Kari Urpilainen                Pirjo Ala-Kapee
17478:       Markus Aaltonen                 Seija Karkinen                 Johannes Virolainen
17479:       Sinikka Mönkäre                 Riitta Myller                  Markku Pohjola
17480:       Virpa Puisto                    Timo Roos                      Marja-Liisa Tykkyläinen
17481:       Jukka Gustafsson                Jouni Backman                  Claes Andersson
17482:       Raila Aho                       Asko Apukka                    Pertti Lahtinen
17483:       Ilkka-Christian Björklund       Liisa Jaakonsaari              Pentti Lahti-Nuuttila
17484:       Sinikka Hurskainen-Leppänen     Arja Alho                      Tuula Paavilainen
17485:       Kari Rajamäki                   Jussi Ranta                    Jorma Rantanen
17486:       Mikko Elo                       Jouko Skinnari                 Risto Ahonen
17487:       Lauri Metsämäki                 Iiris Hacklin                  Vappu Säilynoja
17488:       Juhani Vähäkangas               Sirkka-Liisa Anttila           Lea Mäkipää
17489:       Sulo Aittaniemi                 Hannu Tenhiälä                 Päivi Varpasuo
17490:       Liisa Hilpelä                   Kari Häkämies                  Pirjo Rusanen
17491:       Matti Vähänäkki                 Matti Saarinen                 Anssi Rauramo
17492:                      Sauli Niinistö                          Sakari Knuuttila
17493: 
17494: 
17495: 
17496: 
17497: 2900100
17498: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 108
17499: 
17500: 
17501: 
17502: 
17503:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17504:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Ekokem Oy Ab on puolestaan tuonut maa-
17505: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       han ongelmajätteitä erityisesti muista Pohjois-
17506: olette 7 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn          maista. Ruotsin ongelmajätelaitos ei ole riittä-
17507: kirjeenne n:o 341 ohella lähettänyt valtioneu-      mättömän kapasiteettinsa takia voinut käsitellä
17508: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        kaikkia vastaanottamiaan ongelmajätteitä.
17509: kansanedustaja Savolaisen ym. kirjallisesta ky-     Norjassa ei ole koko maata palvelevaa ongel-
17510: symyksestä n:o 108, jossa tiedustellaan:            majätelaitosta ollenkaan eikä siellä siitä syystä
17511:                                                     voida nykyisin järjestää asianmukaista käsitte-
17512:           Onko Hallitus tietoinen Ekokem Oy         lyä läheskään kaikille ongelmajätteille. Ekokem
17513:        Ab:n aikeista tuoda maahan ongelma-          Oy Ab on tuonut maahan ongelmajätteitä
17514:        jätteitä useista maista, ja                  myös eräistä muista maista, joissa ei ole riittä-
17515:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      västi ongelmajätteiden asianmukaista käsittely-
17516:        siin tuonnin rajoittamiseksi?                kapasiteettia. Ongelmajätteiden tuonti on ollut
17517:                                                     vuosina 1986 ja 1987 yli 1 500 tonnia ja vuonna
17518:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       1988 noin 5 500 tonnia. Vuonna 1989 yhtiö on
17519: vasti seuraavaa:                                    ilmoittanut tuovansa maahan lähinnä liuotin-
17520:                                                     jätteitä sekä muita nestemäisiä ja pastamaisia
17521:    Vuonna 1979 koko Suomea varten peruste-          ongelmajätteitä noin 5 700 tonnia. Ekokem Oy
17522: tun ongelmajätelaitosyhtiön Ekokem Oy Ab:n          Ab:n lisäksi eräät muut yritykset ovat tuoneet
17523: (aikaisemmin Oy Suomen Ongelmajäte- Fin-            maahan ongelmajätteitä lähinnä hyödynnettä-
17524: lands Problemavfall Ab) perustamissopimuksen        viksi. Kaikkiaan ongelmajätteiden tuonti Suo-
17525: ja yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön tehtävänä        meen on joka tapauksessa ollut vähäistä.
17526: on ongelmajätteiden keräilyn, kuljetuksen ja           Jotta ongelmajätteiden kuljetuksia maasta
17527: käsittelyn järjestämisen ohella huolehtia alan      toiseen ja niiden käsittelyä toisessa maassa
17528: kansainvälisestä yhteistyöstä. Tämän perusteel-     voitaisiin asianmukaisesti säännellä ja valvoa,
17529: la yhtiö on tehnyt kansainvälistä yhteistyötä       Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelma
17530: erityisesti muiden maiden vastaavien yhtiöiden      (UNEP) on maaliskuussa 1989 saanut valmiiksi
17531: kanssa.                                             kansainvälisen sopimuksen asiasta. Suomi on
17532:    Kansainvälisessä yhteistyössä Ekokem Oy          allekirjoittanut sopimuksen. Tehokkaan val-
17533: Ab:lle on tarjoutunut mahdollisuus toimittaa        vonnan lisäksi sopimuksen tavoite on, että
17534: ulkomaisiin käsittelylaitoksiin käsiteltäviksi      jokaiseen maahan olisi ajan mittaan saatava
17535: muun muassa PCB:tä sisältäviä muuntajia,            asianmukaiset ongelmajätteiden käsittelymah-
17536: syanidi- ja arseenijätteitä, romuakkuja, käytet-    dollisuudet. Näin voitaisiin vähentää kansain-
17537: tyjä paristoja ja loisteputkia sekä jäteöljyjä,     välisten kuljetusten tarvetta. Jokaiseen maahan
17538: joita ei ole voitu tehdä vaarattamiksi Suomes-      ei kuitenkaan ole järkevää luoda käsittelymah-
17539: sa. Suurimmillaan ongelmajätteiden vienti on        dollisuuksia kaikille jätteille. Sopimus ei siten
17540: ollut noin 10 000 tonnia vuodessa. Vuonna           pyri rajoittamaan sellaista kansainvälistä yh-
17541: 1989 yhtiö on ilmoittanut vievänsä maasta noin      teistyötä, jonka tarkoituksena on olemassa
17542: 30 000 tonnia ongelmajätettä. Kysymys on            olevan käsittelykapasiteetin järkiperäinen käyt-
17543: lähinnä hyödynnettäväksi toimitettavasta jä-        tö ja asianmukaisen ongelmajätehuollon edis-
17544: teöljystä, joka vastedes, lupa-asioiden ratket-     täminen. Ovathan jotkin ongelmajätteet sitä
17545: tua, on tarkoitus toimittaa energiakäyttöön         paitsi vaarallisuudestaan huolimatta arvokkaita
17546: suuriin kotimaisiin teollisuus- ja energialaitok-   raaka-aineita.
17547: siin. Ekokem Oy Ab:n lisäksi eräät muut                Pohjoismaiden yhteistyötä ja Pohjoismaiden
17548: yritykset ovat vieneet maasta hyödynnettäväksi      välistä työnjakoa ongelmajätteiden käsittelyssä
17549: muun muassa romuakkuja ja metallipitoisia           on pitkään pidetty tarpeellisena ja tavoittelemi-
17550: happojätteitä, joita nykyisin ei voida hyödyn-      sen arvoisena.
17551: tää Suomessa.                                          Rajoitettua ongelmajätteiden tuontia ja vien-
17552:                                       1989 vp. -      KK n:o 108                                       3
17553: 
17554: tiä tarvitaan Suomessa edelleen alan kansain-         25 000 tonnia vuodessa. Päätös polttolaitoksen
17555: välisen yhteistyön ylläpitämiseksi ja edistämi-       laajentamisesta tehtäneen kevään 1989 aikana.
17556: seksi. Tuonti on Ekokem Oy Ab:lle tarpeellista
17557:                                                          Tukipolttoaineena käytettävää, kotimaasta
17558: myös siksi, että yhtiö ei saa riittävästi liuotin-
17559:                                                       saatavaa nestemäistä jätettä voidaan täydentää
17560: jätteitä kotimaasta. Yhtiön pohtolaitoksen
17561:                                                       muista maista tuotavilla liuotinjätteillä. Luopu-
17562: mahdollisimman tehokkaan ja ympäristönsuo-
17563:                                                       minen täydentävästä tuonnista merkitsisi yh-
17564: jelun kannalta hyväksyttävän käytön edellytyk-
17565:                                                       tiön arvion mukaan yli 20 prosentin hinnanko-
17566: senä on, että polttoon syötettävän seoksen
17567:                                                       rotustarvetta kotimaisten kiinteiden ja pasta-
17568: koostumus on tasapainotettu. Tämä saadaan
17569:                                                       maisten jätteiden käsittelymaksuihin. Maksujen
17570: aikaan syöttämällä polttoon kiinteiden jättei-
17571:                                                       korottaminen olisi vuorostaan omiaan vähen-
17572: den lisäksi samalla liuotin-ja muita nestemäisiä
17573:                                                       tämään laitokselle toimitettavan jätteen määrää
17574: jätteitä taikka muuta tukipolttoainetta. Yhtiöl-
17575:                                                       ja lisäämään jätteiden tuottajien alttiutta jättei-
17576: le vuonna 1989 tuotaviksi ilmoitetuilla jätteillä
17577:                                                       den epäasianmukaiseen käsittelemiseen. Ongel-
17578: on tarkoitus täyttää ongelmajätteiden asianmu-
17579:                                                       majätehuollon kannalta on siten tärkeätä, ettei
17580: kaisen polton kannalta tarpeellisten liuotinjät-
17581:                                                       käsittelymaksuja jouduta kohtuuttomasti ko-
17582: teiden vajausta.
17583:                                                       rottamaan.
17584:    Ekokem Oy Ab:n ongelmajätelaitokseen
17585: otettiin vuonna 1988 vastaan ongelmajätteitä             Suomessa on Ekokem Oy Ab:n olemassa-
17586: yhteensä yli 70 000 tonnia, mistä polttolaitok-       olon ja toiminnan takia edellytykset järjestää
17587: sessa käsiteltiin noin 40 000 tonnia. Pohtolai-       ongelmajätehuolto asianmukaisesti. Ongelma-
17588: toksen mahdollisuudet käsitellä poltettavia           jätteiden käsittelyssä Suomi kuuluu kiistatta
17589: kiinteitä jätteitä ja tynnyreihin pakattuja jättei-   edelläkävijöihin. Käsittelylaitokselle on asetettu
17590: tä ovat täydessä käytössä. Kotimaasta tulevien        ankarat ympäristönsuojeluvaatimukset Ympä-
17591: jätteiden, erityisesti kiinteiden jätteiden määrän    ristönsuojelun kannalta ei sinänsä ole merki-
17592: arvioidaan lähivuosina selvästi kasvavan ongel-       tystä, ovatko jätteet kotimaisia vai ulkomaisia.
17593: majätehuollon keräystoiminnan ja valvonnan            Ympäristönsuojelusyistä ei ole perustetta kiel-
17594: tehostuessa. Ekokem Oy Ab suunnitteleekin             tää tarkoin valvottua tuontia varsinkaan, kos-
17595: pohtolaitoksen laajennusta. Alustavien selvitys-      ka se on tarpeen kotimaassa syntyvien ongel-
17596: ten mukaan lisäkapasiteetin tarve olisi 20 000-       majätteiden käsittelemiseksi asianmukaisesti.
17597: 
17598:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1989
17599: 
17600:                                                                    Ympäristöministeri Kaj Bärlund
17601: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 108
17602: 
17603: 
17604: 
17605: 
17606:                               Till Riksdagens H err Talman
17607:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         bilbatterier, och metallhaltigt syreavfall. Dessa
17608: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         slag av avfall kan i dag inte återvinnas i
17609: nr 341 av den 7 mars 1989 till vederbörande         Finland.
17610: medlem av statsrådet översänt avskrift av              Ekokem Oy Ab har för sin del fört in
17611: följande av riksdagsledamot Savolainen m.fl.        problemavfall särskilt från de övriga nordiska
17612: undertecknade spörsmål nr 108:                      länderna. Problemavfallsanläggningarna i Sve-
17613:                                                     rige har på grund av otillräcklig kapacitet inte
17614:                                                     kunnat behandla allt det avfall som har tagits
17615:           Är Regeringen medveten om att Eko-        emot. I Norge finns det överhuvudtaget inte
17616:        kem Oy Ab har för avsikt att importera       någon problemavfallsanläggning som skulle be-
17617:        problemavfall från ett flertal länder,       tjäna hela landet, och därför kan där i dag inte
17618:        och                                          ordnas ändamålsenlig behandling av ens till-
17619:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för       närmelsevis allt problemavfall. Ekokem Oy Ab
17620:        att begränsa denna import?                   har infört problemavfall också från en del
17621:                                                     andra Iänder som inte har tiliräcklig kapacitet
17622:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       att behandla problemavfall på lämpligt sätt.
17623: samt anföra följande:                               Åren 1986 och 1987 infördes över 1 500 ton
17624:                                                     problemavfall och 1988 ca 5 500 ton. Bolaget
17625:    Enligt stiftelseavtalet och bolagsordningen      har meddelat att det 1989 kommer att införa ca
17626: för problemavfallsanläggningsbolaget Ekokem         5 700 ton problemavfall, närmast bestående av
17627: Oy Ab (tidigare Oy Suomen Ongelmajäte -             avfall som innehåller lösningsmedel samt annat
17628: Finlands Problemavfall Ab), som grundades           flytande problemavfall och problemavfall i
17629: 1979 för att ta hand om problemavfall från          pastaform. Förutom Ekokem Oy Ab har en del
17630: hela landet, är bolagets uppgift att, förutom att   andra företag infört problemavfall närmast för
17631: ordna insamling, transport och behandling av        återvinning. Totalt sett har införseln av pro-
17632: problemavfall, också handha det internationel-      blemavfall tili Finland dock varit liten.
17633: la samarbetet inom branschen. I enlighet här-          För att på ett ändamålsenligt sätt kunna
17634: med har bolaget bedrivit internationellt samar-     ordna regleringen och övervakningen av pro-
17635: bete med i synnerhet motsvarande bolag i            blemavfallstransporterna från ett land tili ett
17636: andra länder.                                       annat och behandlingen av avfallet i ett annat
17637:    Genom det internationella samarbetet har         land färdigställde Förenta Nationernas miljö-
17638: Ekokem Oy Ab fått möjlighet att till behand-        program (UNEP) i mars 1989 ett internatio-
17639: lingsanläggningar utomlands för behandling          nellt avtal om saken. Finland har undertecknat
17640: leverera bl.a. transformatorer som innehåller       detta avtal. Utöver en effektiv övervakning är
17641: PCB, cyanid- och arsenikavfall, kasserade bil-      syftet med avtalet att det så småningom i alla
17642: batterier, batterier och lysrör samt spillolja,     Iänder skall skapas adekvata förutsättningar
17643: som inte har kunnat oskadliggöras i Finland.        för behandling av problemavfall. På så vis kan
17644: Då utförseln har varit som störst har den           också behovet av internationella transporter
17645: omfattat ca 10 000 ton problemavfall per år.        minskas. Det är dock inte ändamålsenligt att i
17646: Bolaget har uppgivit att det 1989 kommer att        alla Iänder skapa förutsättningar för behand-
17647: föra ut ca 30 000 ton problemavfall ur landet.      ling av allt slags avfall. Med avtalet strävar
17648: Det är närmast fråga om export av spiliolja för     man således inte till en begränsning av inter-
17649: återvinning. Avsikten är att spilloljan i framti-   nationellt samarbete som siktar till en ratianeli
17650: den, efter att tillståndsärendena har avgjorts,     användning av den till buds stående behand-
17651: skall föras till stora inhemska industri- och       lingskapaciteten och ett främjande av en saken-
17652: energianläggningar för utnyttjande av energin.      lig problemavfallshantering. Dessutom är ju en
17653: Förutom Ekokem Oy Ab har en del andra               del av problemavfallet trots sin farlighet vär-
17654: företag fört ut för återvinning bl.a. kasserade     defullt råmaterial.
17655:                                      1989 vp. -     KK n:o 108                                      5
17656: 
17657:    Nordiskt samarbete och en ändamålsenlig          Ekokem Oy Ab planerar därför att bygga ut
17658: arbetsfördelning mellan de nordiska länderna        förbränningsanläggningen. Enligt preliminära
17659: då det gäller behandlingen av problemavfall         utredningar är behovet av tilläggskapacitet
17660: har länge ansetts vara nödvändigt och efter-        20 000-25 000 ton per år. Beslut om utvidgan-
17661: strä vansvärt.                                      de av förbränningsanläggningen torde fattas
17662:    Begränsad införsel och utförsel av problem-      under våren 1989.
17663: avfall behövs fortfarande i vårt land för upp-
17664:                                                        Det flytande avfall som används som stöd-
17665: rätthållande och främjande av det internatio-
17666:                                                     bränsle och som kan fås i Finland kan kom-
17667: nella samarbetet i branschen. Ekokem Oy Ab
17668:                                                     pletteras med lösningsmedelsavfall som införs
17669: behöver införseln också därför att bolaget inte
17670:                                                     från andra länder. Ett slopande av denna
17671: får tillräckligt med lösningsmedelsavfall från
17672:                                                     införsel av kompletterande avfall skulle enligt
17673: Finland. En förutsättning för att bolagets
17674:                                                     bolagets beräkningar leda till ett behov att höja
17675: förbränningsanläggning skall kunna användas
17676:                                                     priset på behandlingen av inhemskt fast avfall
17677: så effektivt som möjligt och på ett ur miljö-
17678:                                                     och inhemskt avfall i pastaform med över
17679: skyddssynvinkel godtagbart sätt är att den
17680:                                                     20 %. En höjning av avgifterna kan å sin sida
17681: blandning som matas in för förbränning är av
17682:                                                     leda tili att mängden avfall som förs tili
17683: jämn konstitution. Detta kan åstadkommas om
17684:                                                     anläggningen minskar och öka risken för att de
17685: vid förbränningen utöver fast avfall samtidigt
17686:                                                     som producerar avfall behandlar avfallet på ett
17687: matas in lösningsmedelsavfall och annat flytan-
17688:                                                     oriktigt sätt. Det är därför med tanke på
17689: de avfall eller något annat stödbränsle. Avsik-
17690:                                                     problemavfallshanteringen viktigt att avgifter-
17691: ten är att med det avfall som bolaget skall
17692:                                                     na inte behöver höjas oskäligt mycket.
17693: importera 1989 täcka underskottet i fråga om
17694: sådant lösningsmedelsavfall, som behövs för att        1 Finland finns det tack vare Ekokem Oy Ab
17695: förbränningen skall kunna ske på ett sakenligt      och dess verksamhet förutsättningar att ordna
17696: sätt.                                               problemavfallshanteringen på ett sakenligt sätt.
17697:    Ekokem Oy Ab:s problemavfallsanläggning          Då det gäller behandlingen av problemavfall
17698: tog 1988 emot sammanlagt över 70 000 ton            hör Finland utan tvivel tili föregångarna.
17699: problemavfall, varav ca 40 000 ton behandlades      Stränga miljövårdskrav har ställts på behand-
17700: i förbränningsanläggningen. Förbränningsan-         lingsanläggningen. Med tanke på miljövården
17701: läggningens kapacitet att bränna fast avfall och    har det i och för sig ingen betydelse om avfallet
17702: avfall som förpackats i tunnor utnyttjas till       kommer från Finland eller från utlandet. Det
17703: fullo. Det uppskattas att mängden avfall från       finns ingen anledning att av miljövårdsskäl
17704: Finland, i synnerhet det fasta avfallet, under de   förbjuda en noga övervakad införsel, som
17705: närmaste åren klart kommer att öka då insam-        behövs för att det problemavfall som uppkom-
17706: lingen av problemavfall och övervakningen           mer i Finland skall kunna behandlas på ett
17707: inom problemavfallshanteringen effektiveras.        sakenligt sätt.
17708: 
17709:      Helsingfors den 10 april 1989
17710: 
17711:                                                                       Miljöminister Kaj Bärlund
17712:                                                1989 vp.
17713: 
17714: Kirjallinen kysymys n:o 109
17715: 
17716: 
17717: 
17718: 
17719:                                   Jokiniemi ym.: Uuden esityksen antamisesta maitobonuslitrojen
17720:                                       jakamiseksi tuottajille erityisalueilla
17721: 
17722: 
17723:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17724:    Vuoden 1989 alussa on tullut voimaan laki         ole muutettu suuressa valiokunnassa eikä täys-
17725: maidon väliaikaisista tuotantokiintiöistä anne-      istunnossa toisessa käsittelyssä. Täysistunnossa
17726: tun lain väliaikaisesta muuttamisesta (1302/88).     lain sisältöön voidaan puuttua ainoastaan toi-
17727: Lain eduskuntakäsittelyssä tapahtunutta selos-       sessa käsittelyssä tai jatketussa toisessa käsitte-
17728: tetaan aluksi seuraavassa pääpiirteissään.           lyssä.
17729:    Täysistunnossa 11.10.1988 hallituksen esitys         Koska kysymys on verolain säätämisjärjes-
17730: n:o 175 on lähetetty maa- ja metsätalousvalio-       tyksessä säädettävästä laista, joka on III käsit-
17731: kunnan käsiteltäväksi. Erikoisvaliokunnassa on       telyssä rauennut sen johdosta, ettei lakiehdotus
17732: kuultu asiantuntijoita ja käsitelty lakiehdotusta    ole saanut vähintään 2/3 annetuista äänistä, on
17733: varsin perusteellisesti yli kuukauden ajan. Va-      lakiehdotus palautettu valtiopäiväjärjestyksen
17734: liokuntakäsittelyssä on maataloushallinnon           mukaisesti valtiovarainvaliokuntaan. Lakieh-
17735: edustajan taholta esitetty asiantuntijan toimes-     dotus ei siis tullut maa- ja metsätalousvalio-
17736: ta muutosta maidon väliaikaisia tuotantokiin-        kuntaan uudelleen käsiteltäväksi eikä siltä pyy-
17737: tiöitä koskevan lakiehdotuksen 14 §:n lakiteks-      detty asiassa lausuntoa.
17738: tiin. Valiokunta ei ole kuitenkaan halunnut             Käytettävissä olevan tiedon mukaan valtio-
17739: muuttaa hallituksen esitystä asiantuntijan eh-       varainvaliokunnassa lakiehdotus on saanut hy-
17740: dottamalla tavalla. Ehdotettu muutos olisi mer-      vin lyhyen käsittelyn, jossa on ollut tarkoitus
17741: kinnyt sitä, että ns. erityisalueilla, Pohjois- ja   muuttaa ainoastaan laki yksivuotiseksi ilman,
17742: Itä-Suomessa, ei olisi ollut mahdollista jakaa       että lain sisältöön tehdään muutoksia. Mitään
17743: maidontuottajille maidontuotannon vähentä-           tarkoitusta ei ole ollut muuttaa hallituksen
17744: missopimusten tehneiltä maidontuottajilta va-        lakiehdotuksen sisältöä. Valtiovarainvaliokun-
17745: pautuneita maitokiintiöitä, eli ns. maitobonus-      nan sihteeri onkin pyytänyt maa- ja metsäta-
17746: litroja ei olisi voitu jakaa tuottajille.            lousministeriöitä lain yksivuotiseksi muuttami-
17747:    Hallituksen alkuperäinen tarkoitus lienee         seen liittyvää lakitekstiä. Maa- ja metsätalous-
17748: hieman epäselvä sen suhteen, onko tarkoitettu,       ministeriöstä on toimitettu kuitenkin lakiteksti,
17749: että ns. maitobonuslitroja vastaavat kiintiöt        joka on ollut samansisältöinen maa- ja metsä-
17750: saadaan jakaa tuottajille. Tämä on pääteltävis-      talousvaliokunnassa maidon väliaikaisia tuo-
17751: sä hallituksen esityksen perusteluosan tekstistä.    tantokiintiöitä koskevan lain 14 §:ään maata-
17752: Tosin perusteluissa katsotaan myös, että maa-        loushallinnon edustajan ehdottaman lakitekstin
17753: tilalain (188/77) mukaisella rakentamisavustus-      kanssa, jota muutosehdotusta maa- ja metsä-
17754: alueella, Ahvenanmaan maakunnassa ja Kajaa-          talousvaliokunta ei ole katsonut aiheelliseksi
17755: nin maatalouspiirin alueella sekä Joensuun           ottaa huomioon, vaan valiokunta on pysyttä-
17756: maatalouspiirin alueella maidon tuotannon ei         nyt HE:n mukaisen sanamuodon.
17757: tulisi enää alentua. Joka tapauksessa itse laki-        Valtiovarainvaliokunnassa asiaa on käsitelty
17758: teksti kuitenkin on kirjoitettu kiistattomasti.      luottaen siihen, ettei lakiehdotuksen sisältö
17759: Jos perustelut ja säännösteksti ovat ristiriidas-    muutu. Tätä näkemystä tukee valtiovarainva-
17760: sa, tulkinnassa noudatetaan säännöstekstiä.          liokunnan puheenjohtajan kanta Karjalainen-
17761: Lakiteksti on kirjoitettu voimassa olevien lain      lehden numerossa 4.1.1989. Lehden mukaan:
17762: tulkintaperiaatteiden mukaan selvästi siten,         "Valiokunnan puheenjohtaja Pentti Mäki-Ha-
17763: että vapautuneiden maitobonuslitrojen jakami-        kola (kok.) on hämmästynyt, että lain asiasi-
17764: nen tuottajille olisi ollut mahdollista.             sältöön olisi valiokuntavaiheessa tehty muutok-
17765:     Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintöä ei      sia. Hän oli ollut koko ajan siinä käsityksessä,
17766: 290010D
17767: 2                                    1989 vp. -      KK n:o 109
17768: 
17769: että tehdyt muutokset olivat teknisiä, ja johtui-    hallituksen tahdosta lakiteksti, missä 14 §:n 3
17770: vat lain kaksivuotisesta yksivuotiseksi muutta-      momentti ulotetaan koskemaan 14 §:n 1 mo-
17771: misen aiheuttamista vaatimuksista." Samaa            mentin lisäksi 14 §:n 2 momenttia, mistä on
17772: osoittaa myös valtiovarainvaliokunnan sihtee-        seurannut asiasisällön muuttuminen edellä esi-
17773: rin kirje maa- ja metsätalousministeriölle, jon-     tetyin tavoin.
17774: ka "teknistä" asiantuntemusta valiokunta on             Täysistunnossa jatketussa 111 käsittelyssä on
17775: halunnut käyttää hyväkseen, eihän valtiova-          valtiovarainvaliokunnan mietintö voitu ainoas-
17776: rainvaliokunta ole perehtynyt asiaan samalla         taan hyväksyä tai hylätä. Näin ollen hallitus on
17777: tavalla kuin maa- ja metsätalousvaliokunta           päässyt korjaamaan esitystään tavalla, jota ei
17778: varsinaisena tämän asian erikoisvaliokuntana.        voida pitää hyväksyttävänä. Tietysti voidaan
17779: Valtiovarainvaliokunnassa ei ole kuultu asian-       sanoa, että eduskunta kantaa vastuun viime
17780: tuntijoita, mihin toki ei ole ollut tarvettakaan,    kädessä asian muutoksesta, vaikka sitä olisi
17781: kun on ollut tarkoitus suorittaa ainoastaan          erehdytettykin. Voidaan ajatella, että eduskun-
17782: tekninen muutos. On ollut selvää, että valtio-       ta on rikkonut valtiopäiväjärjestystä eikä tälle
17783: varainvaliokunnassa ei ole ollut mahdollista         asialle voida mitään, koska eduskunnan menet-
17784: huomata teknisen muutoksen aiheuttamaa               telyä ei ole oikeutta millään elimellä tutkia.
17785: asiasisällön muuttumista, etenkin kun muutos         Olennaista asiassa kuitenkin on ollut hallituk-
17786: on voitu tehdä parin sanan momenttiviittaus-         sen ja ministeriön menettely, missä ministeriö
17787: muutoksella muuttamalla 14 §:n 3 momentti            on hallituksen tahdon toteuttaakseen tosiasias-
17788: koskemaan 14 §:n 1 momentin lisäksi myös             sa poikennut siitä tehtävästä, jossa sen asian-
17789:  14 §:n 2 momenttia. Muutoinkin kansanedus-          tuntemusta on haluttu käyttää hyväksi. Minis-
17790: tajien ja eduskunnan valiokuntien on voitava         teriö on toimittanut yksivuotisuutta koskeneen
17791: juridisteknisissä kysymyksissä luottaa virka-        teknisen muutoksen sijasta lakiehdotuksen si-
17792: miesten ja ministeriöiden toimivan asianmukai-       sältöä muuttavan sanamuodon, kun hallituksen
17793: sella tavalla ja eduskunnan arvovaltaa lainsää-      taholla oli havaittu, että eduskunta oli teke-
17794: däntöelimenä kunnioittavalla tavalla. Ministe-       mässä hallituksen esityksen mukaisen, mutta
17795: riöiden ja hallituksen tulee ehdottomasti pysyä      hallitusta ainakin tässä vaiheessa tyydyttämät-
17796: toimivaltaansa kuuluvissa tehtävissä ja toimia       tömän ratkaisun.
17797: lainsäädäntötyössä lainvalmistelueliminä, eivät-        Tässä on syytä vielä selostaa mihin valtio-
17798: kä ne missään tapauksessa saa pyrkiä otta-           sääntöoikeudellisiin ongelmiin hallituksen ja
17799: maan itselleen lainsäätäjän tehtävää, mikä kuu-      ministeriön menettely on johtanut.
17800: luu yksinomaan eduskunnalle.
17801:    Edellä on puhuttu teknisellä muutoksella             Mikäli lakiehdotus koskee uutta tai lisättyä
17802: tapahtuneesta lain sisällön muuttamisesta. Täs-      veroa, joka on tarkoitettu kannettavaksi yhtä
17803: sä kappaleessa selostetaan lyhyesti maidon           vuotta pitemmältä ajalta, eikä ole saanut täys-
17804: väliaikaisista tuotantokiintiöistä annetun lain      istunnossa kolmannessa käsittelyssä 2/3 anne-
17805:  14 §:n muuttamista. Hallituksen esityksen           tuista äänistä, on lakiehdotus rauennut (VJ
17806:  14 §:n 1 momentissa säädetään mm. alueesta,         68 § 1). Verolain säätäruisjärjestys koskee myös
17807: missä saadaan jakaa 50 prosenttia vapautuvista       eräitä maksuja, mm. maidon kaksihintajärjes-
17808: maitokiintiöistä tuottajille. Esityksen 14 §:n 2     telmää koskevaa lainsäädäntöä on säädetty
17809: momentissa säädetään, että ns. erityisalueilla       verolain säätämisjärjestyksessä.
17810: saadaan jakaa 100 prosenttia vapautuvista               Tällöin asia on palautettava valtiovarainva-
17811: kiintiöistä tuottajille. Hallituksen esityksen mu-   liokuntaan, jonka "tulee antaa lausunto siitä,
17812: kaisessa 14 §:n 3 momentissa säädetään, että 1       onko vero säädettävä kannettavaksi yhdeltä
17813: momentissa mainitulla alueella ei saa jakaa          vuodelta, sekä ehdottaa veron kantamista tar-
17814: tuottajille ns. maitobonuslitroja. Viittaus ei       koittavan lakiehdotuksen sanamuoto" (VJ 68 §
17815: koske 14 §:n 2 momentissa tarkoitettua erityis-      2).
17816: aluetta. Mainittu 14 §:n 2 momentti on muu-            Valtiovarainvaliokunnan laatiman mietinnön
17817: toinkin kirjoitettu niin kategorisesti ("Poiketen,   mukainen lakiehdotus voidaan jatketussa kol-
17818: mitä 1 momentissa on säädetty ... "), ettei          mannessa käsittelyssä ainoastaan hyväksyä tai
17819: päättelyketjua voida ulottaa 14 §:n 3 momen-         hylätä (VJ 68 § 4). Muutoksia ei eduskunta
17820: tista koskemaan 14 §:n 1 momentin kautta             enää täysistunnossa voi tehdä. Täysistunnossa
17821: 14 §:n 2 momenttia. Muutos on saatu aikaan           lakitekstin muuttaminen on mahdollista ai-
17822: toimittamalla maa- ja metsätalousministeriöstä       noastaan lakiehdotuksen toisessa käsittelyssä,
17823:                                       1989 vp. -     KK n:o 109                                      3
17824: 
17825: johon kolmannessa käsittelyssä rauennut vero-        luonnehtia "tekniseksi". Näin ollen mikäli syn-
17826: lakiehdotus ei koskaan enää tietystikään tule.       tyy tilanne, missä valtiovarainvaliokunta jou-
17827:     Valtiopäiväjärjestyksen säätämistä varten an-    tuu valitsemaan eri lakitekstivaihtoehtojen vä-
17828: netussa hallituksen esityksessä ja valiokuntien      lillä, ei voida puuttua muihin kuin yksivuoti-
17829: mietinnöissä ei ole otettu kantaa valtiovarain-      suudesta johtuviin kysymyksiin. Säännöksen
17830: valiokunnan toimivallan laajuuteen silloin, kun      (VJ 68 § 2) ratio on selvä: tarkoitus on turvata
17831: sen on ehdotettava kolmannessa käsittelyssä          verojen ja maksujen kantaminen seuraavaksi
17832: rauenneen verolakiehdotuksen sanamuoto jat-          varainhoitovuodeksi, vaikkei pysyvää lakia
17833: kettua kolmatta käsittelyä varten. Mainituissa       saadakaan voimaan. Vähemmistö ei voi siis
17834: lainvalmisteluasiakirjoissa ei muutoinkaan juu-      estää enemmistön tarpeelliseksi katsomien ve-
17835: rikaan ole valtiopäiväjärjestyksen lakitekstin       rojen ja maksujen keräämistä kokonaan. Toi-
17836: perusteluja. Myös kirjallisuudessa asiaa on          saalta enemmistön ei voi valtiovarainvaliokun-
17837: käsitelty niukalti.                                  nassa koko eduskuntaa sitovasti muuttaa jo
17838:     Verolain säätämisjärjestys on tavalliseen la-    yksinkertaisen enemmistön saaneen lakiehdo-
17839: kiin verrattuna hyvin samanlainen. Ainoa poik-       tuksen sisältöä. Esimerkiksi hallituspuolueiden
17840: keus on siinä, että lisätty tai uusi vero edellyt-   edustajilla ei ole oikeutta tyytymättömänä sii-
17841: tää tullakseen hyväksytyksi kolmannessa käsit-       hen, ettei laista tullut pysyvää, muuttaa lain
17842: telyssä 2/3 annetuista äänistä, kun tavallinen       sisältöä valiokuntakäsittelyn kautta.
17843:  laki voidaan säätää yksinkertaisella enemmis-           Voidaan myös kysyä, millaiseen päättelyyn
17844:  töllä. Molemmissa tapauksissa lakiehdotus voi-      ja mihin argumentteihin perustuisi se kanta,
17845:  daan kolmannessa käsittelyssä ainoastaan hy-        että eduskunta, hyväksyttyään verolain kol-
17846:  väksyä tai hylätä, muutoksia voidaan tehdä          mannessa käsittelyssä yksinkertaisella enem-
17847:  lakitekstiin ainoastaan toisessa käsittelyssä.      mistöllä, mutta ilman määräenemmistöä, voisi
17848:  Kun verolaki on edellä kerrotuin tavoin rauen-      tai joutuisi jatketussa kolmannessa käsittelyssä
17849:  nut, ei siihen enää jatketussa kolmannessa          yksinkertaisella enemmistöllä hyväksymään tai
17850:  käsittelyssä voida tehdä myöskään muutoksia.        hylkäämään sisällöltään täysin uuden lain?
17851:  Näin ollen tavalliseen lakiin verrattuna vaikeu-    Tällainen tulkinta olisi eduskunnan lainsäädän-
17852:  tetussa lainsäätämisjärjestyksessä säädettyyn       tövaltaa voimakkaasti rajoittava, epälooginen,
17853:  lakiin eduskunta ei voi sisällön osalta täysis-     laintulkintaperiaatteiden ja muutoinkin lain-
17854:  tunnossa puuttua lainkaan. Tämä tulee ottaa         säätämismenettelyn periaatteiden vastainen.
17855:  huomioon pohdittaessa valtiovarainvaliokun-         Vain osa edustajista kuuluu valtiovarainvalio-
17856:  nan toimivaltaa yksivuotiseksi muutettavan          kuntaan, joka yksin voisi lyödä lukkoon la-
17857:  lain kohdalla. Valtiovarainvaliokunnan mietin-      kiehdotuksen sisällön. Ainoa looginen, ratio-
17858:  nön sanamuoto sitoo eduskunnan täysistuntoa         naalinen ja säännösten tulkintaperiaatteiden
17859:  sellaisenaan lakitekstin osalta.                    mukainen kanta onkin tässä esitetty: vain
17860:     Valtiopäiväjärjestyksen 68 §:n 2 momenttia,      yksivuotisuudesta johtuvat muutokset voidaan
17861:  valtiovarainvaliokunnan tehtävää ja toimival-       tehdä. On syytä korostaa, että jos on olemassa
17862:  taa muutettaessa rauennut verolaki yksivuoti-       pienikin epäily, että lain sisältöä muutetaan,
17863:  seksi ei voidakaan tarkastella muista lainsäätä-    muutosta ei saa tehdä. Näin ollen esimerkiksi
17864:  miseen liittyvistä valtiopäiväjärjestyksen sään-    mahdollinen lain selventäminen tulkintaerimie-
17865:  nöksistä irrallisena, vaan osana lainsäätämis-      lisyyksien välttämiseksi ei enää ole sallittua.
17866:  menettelyä koskevien säännösten kokonaisuut-        Eduskunta on sanansa sisällön suhteen sanonut
17867:  ta. Tästä lähtökohdasta on pohdittava myös          jo aiemmin ja esimerkkinä mainitut tulkintaky-
17868:  valtiovarainvaliokunnan tehtävää "ehdottaa          symyksetkin jäävät lain soveltajien tehtäväksi.
17869:  veron kantamista tarkoittavan lakiehdotuksen            Tässä esitettyä kantaa tukevat kirjallisuudes-
17870:  sanamuoto" (VJ 68 § 2).                             sa myös Hakkilan (Suomen tasavallan perus-
17871:      Lainsäätämismenettelyn järjestelmän mukai-      tuslait, 1939) ja Sipposen (Lainsäädäntövalta,
17872:   sesti onkin tulkittava valtiovarainvaliokunnan     1977) näkemykset. Hakkilan mukaan valtiova-
17873:   toimivalta siten, että valtiovarainvaliokunnalla   rainvaliokunnan on rajoituHava vain sen teh-
17874:   on oikeus tehdä vain lain yksivuotisuudesta        tävän suorittamiseen, mikä sille VJ:n 68 §:n 2
17875:  johtuvat muutokset lakitekstiin. Toisinaan          momentin mukaan kuuluu. Sipponen katsoo,
17876:   tämä tarkoittaa myös valintaa useampien eri        että säännös lisättiin valtiopäiväjärjestykseen,
17877:   sisältövaihtoehtojen välillä. Tästä huolimatta     jotta voitaisiin turvata valtiolle välttämättömät
17878:   valtiovarainvaliokunnan tehtävää voidaan           verotulot, vaikka huomattava vähemmistö
17879: 4                                   1989 vp. -     KK n:o 109
17880: 
17881: eduskunnassa vastustaisikin tietyn verolain sää-   heikennys mainitulle alueelle. Erityisalueen laa-
17882: tämistä. Riepulan (Verolakien säätäminen,          jentuessa esimerkiksi Joensuun maatalouspiiris-
17883: 1968) kanta on epäselvästi ilmaistu, eikä siitä    sä jää jakamatta tuottajille lähes 8 miljoonan
17884: saada valaistusta esillä olevaan kysymykseen.      maitolitran suuruiset kiintiöt.
17885: Kaikkiaan kysymystä on niukalti kirjallisuu-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17886: dessa pohdittu.                                    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17887:    On vielä muistettava, että lepäämään jätetyn    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17888: lakiehdotuksenkaan kohdalla ei ole mahdollis-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17889: ta muuttaa asiasisältöä.                                    Aikooko Hallitus antaa eduskunnalle
17890:    Yhteenvetona voidaan todeta, että hallituk-            uuden esityksen maidon väliaikaisista
17891: sen ja maa- ja metsätalousministeriön menette-            tuotantokiintiöistä annetun lain muut-
17892: lyn johdosta eduskunnan tahto ei ole toteutu-             tamiseksi siten, että maatilalain (188/77)
17893: nut. Eduskunnan voidaan katsoa myös tulleen               mukaisella raken tamisa vustusalueella,
17894: erehdytetyksi siinä, että valtiovarainvaliokunta          Ahvenanmaan maakunnassa ja Kajaa-
17895: on mennyt mainitun menettelyn johdosta                    nin maatalouspiirin alueella sekä Joen-
17896: muuttamaan mietinnössään lakiehdotuksen sa-               suun maatalouspiirin alueella vuonna
17897: namuotoa, vaikka valiokunnalla ei ole ollut               1989 lisäkiintiöinä palautettaviin maito-
17898: valtiopäiväjärjestyksen mukaan siihen oikeutta.           määriin luetaan myös sellaisten maidon
17899:    Vuonna 1988 voimassa olleen lainsäädännön              tuottajien tuottama maito, jotka ovat
17900: mukaan erityisalueina olivat Lapin lääni ja               tehneet vuonna 1988 tehtävistä maidon-
17901: Ahvenanmaan maakunta. Näillä alueilla myön-               tuotannon vähentämissopimuksista an-
17902: nettävien maitokiintiöiden tuli vastata vähin-            netun valtioneuvoston päätöksen (26/
17903: tään edellisen kalenterivuoden aikana lakkau-             88) mukaisen vähentämissopimuksen,
17904: tettujen tuotantokiintiöiden perusteella tuotet-          sekä
17905: tua määrää. Tällöin ei jätetty jakamatta tuot-              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17906: tajille bonussopimusten perusteella lakkautettu-          ryhtyä perusteluissa esitellyn asiatto-
17907: jen kiintiöiden mukaisia tuotettuja maitomää-             man ja eduskunnan arvovaltaakin Iouk-
17908: riä. Nyt tehty muutos on huomattava                       kaavan menettelyn johdosta?
17909: 
17910:     Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1989
17911: 
17912:          Esko Jokiniemi                Jukka Vihriälä               Kimmo Sarapää
17913:          Taisto Tähkämaa               Kauko Heikkinen              Annikki Koistinen
17914:          Matti Väistö                  Eino Siuruainen              Sirkka-Liisa Anttila
17915:          Pauli Saapunki                Markku Lehtosaari            Anneli Jäätteenmäki
17916:          Einari Nieminen               Hannele Pokka                Kalle Röntynen
17917:                     Asko Apukka                             Erkki Pulliainen
17918:                                      1989 vp. -     KK n:o 109                                    5
17919: 
17920: 
17921: 
17922: 
17923:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17924:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       yhteensä 50 prosenttia asianomaisen maata-
17925: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       louspiirin alueella vuonna 1986 tuotetusta mai-
17926: olette 8 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn          tomäärästä, jota vastaavat tuotantokiintiöt on
17927: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        lakkautettu vuonna 1988; ja 2) vuonna 1990
17928: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       yhteensä 65 prosenttia siitä asianomaisen maa-
17929: edustaja Esko Jokiniemen ym. näin kuuluvasta        talouspiirin alueella vuonna 1987 tuotetusta
17930: kirjallisesta kysymyksestä n:o 109:                 maitomäärästä, jota vastaavat tuotantokiintiöt
17931:                                                     on lakkautettu vuonna 1989.
17932:          Aikooko Hallitus antaa eduskunnalle           Mainitun 14 §:n 2 momentissa ehdotettiin
17933:        uuden esityksen maidon väliaikaisista        säädettäväksi, että poiketen siitä, mitä 1 mo-
17934:        tuotantokiintiöistä annetun lain muut-       mentissa on säädetty, voidaan niin sanotulla
17935:        tamiseksi siten, että maatilalain (188/77)   laajennetulla rakentamisavustusalueella vahvis-
17936:        mukaisella rakentamisavustusalueella,        taa ja vahvistettuja maitokiintiöitä korottaa 50
17937:        Ahvenanmaan maakunnassa ja Kajaa-            ja 65 prosentin sijasta 100 prosenttia sanotussa
17938:        nin maatalouspiirin alueella sekä Joen-      momentissa tarkoitetuista maitomääristä.
17939:        suun maatalouspiirin alueella vuonna            Pykälän soveltamisen kannalta on oleellista,
17940:        1989 lisäkiintiöinä palautettaviin maito-    että sen 2 momentissa tarkoitettu poikkeus
17941:        määriin luetaan myös sellaisten maidon       koskee ainoastaan prosenttimääriä, ja siinä
17942:        tuottajien tuottama maito, jotka ovat        vain viitataan 1 momentissa tarkoitettuihin
17943:        tehneet vuonna 1988 tehtävistä maidon-       maitomääriin. Pykälän 3 momentissa ehdotet-
17944:        tuotannon vähentämissopimuksista an-         tiin säädettäväksi tarkemmin, mitä 1 momen-
17945:        netun valtioneuvoston päätöksen (26/         tissa tarkoitettuja maitomääriä laskettaessa tu-
17946:        88) mukaisen vähentämissopimuksen,           lee ottaa huomioon. Hallitus esitti, että 1
17947:        sekä                                         momentissa tarkoitettua maitomäärää lasket-
17948:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       taessa ei oteta huomioon vuonna 1988 tehtä-
17949:        ryhtyä perusteluissa esitellyn asiatto-      vistä maidontuotannon vähentämissopimuksis-
17950:        man ja eduskunnan arvovaltaakin Iouk-        ta annetun valtioneuvoston päätöksen (26/88)
17951:        kaavan menettelyn johdosta?                  mukaisen maidontuotannon vähentämissopi-
17952:                                                     muksen tehneitä maidontuottajia eikä myös-
17953:    Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:        kään 13 §:n mukaisen tuotantokiintiön siirron
17954:                                                     tai vahvistamisen yhteydessä lakkautettuja tuo-
17955:    Hallitus antoi 7.10.1988 eduskunnalle esityk-    tantokiintiöitä.
17956: sen maidon kaksihintajärjestelmää koskevan             Myös muussa maatalouslainsäädännössä on
17957: lainsäädännön Voimassaoloajan jatkamisesta          käytetty vastaavaa menettelyä, jossa ensin sää-
17958: kahdella vuodella. Maidon väliaikaisista tuo-       detään jonkin asian määräytyvän tietyn muut-
17959: tantokiintiöistä annettua lakia ehdotettiin sa-     tujan suuruuden perusteella ja vasta sen jälkeen
17960: malla muutettavaksi muun muassa siten, että         on määritelty tarkemmin, mitä muuttujalla
17961: maatalouspiirit voisivat jakaa uusina kiintiöinä    tarkoitetaan. Esimerkiksi laissa suurilta kana-
17962: osan tuotannosta luopuneiden viljelijöiden          ja sikatalousyrityksiltä kannettavista markki-
17963: tuottamasta maitomäärästä. Laki tuli voimaan        noimismaksuista on ensin säädetty, että sianli-
17964: vuoden 1989 alussa.                                 han lisättyä markkinoimismaksua on suoritet-
17965:    Maidon väliaikaisista tuotantokiintiöistä an-    tava sikataloudesta maksukaudella saadun tu-
17966: netun lain muuttamisesta annetun lakiesityksen      lon perusteella kyseisen lain 5 §:n 1 momentissa
17967: 14 §:n 1 momentissa ehdotettiin, että uusia         olevan asteikon mukaan. Tämän jälkeen 2 ja 3
17968: tuotantokiintiöitä voidaan muissa kuin 12 ja        momentissa säädetään, mitä sikataloudesta
17969: 13 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa vahvistaa ja    saaduksi tuloksi k;;ttsotaan.
17970: vahvistettuja tuotantokiintiöitä korottaa kun-         On syytä korostaa, että maidon väliaikaisista
17971: kin maatalouspiirin alueella 1) vuonna 1989         tuotantokiintiöistä annetun lainmuutoksen
17972: 6                                      1989 vp. -       KK n:o 109
17973: 
17974: 14 §:n 3 momentissa hallitus esitti säädettäväksi        tauksessa todetaan muun muassa seuraavaa:
17975: pelkästään maitomäärien laskentatavasta, eikä            "Maidon kaksihintajärjestelmää koskevia lake-
17976: siinä ehdotettu säädettäväksi, että l momentis-          ja on tarkoitus muuttaa siten, että maatalous-
17977: sa tarkoitettu maitomäärä laskettaisiin niin             piirit voisivat jakaa uusina kiintiöinä osan
17978: sanotulla laajennetulla rakentamisavustus-               tuotannosta luopuneiden viljelijöiden tuotta-
17979: alueella eri tavalla kuin muilla alueilla.               masta maitomäärästä. Lisäkiintiöinä palautet-
17980:    Hallituksen esitys kirjoitettiin maatilahalli-        tavaa maitomäärää laskettaessa ei oteta huo-
17981: tuksessa maa- ja metsä talousministeriön anta-           mioon sitä maitomäärää, mikä on poistunut
17982: mien ohjeiden mukaan. Maa- ja metsätalous-               tuotannosta viljelijän ja valtion kesken tehdyn
17983: ministeriössä todettiin pykälien sisällön vastaa-        maidontuotannon vähentämissopimuksen pe-
17984: van ministeriöstä annettuja ohjeita. Myöhem-             rusteella". Tämän vastauksen kautta nimen-
17985: min todettiin, että lain 14 §:n osalta saattaa           omaan haluttiin varmistaa se, että hallituksen
17986: tulla soveltamisongelmia, minkä vuoksi maati-            tarkoitus ymmärrettäisiin oikein.
17987: lahallituksen edustaja maatalousvaliokunnassa               Kun eduskunta ei hyväksynyt maidon kak-
17988: kirjallisesti esitti muutosta pykälän 3 moment-          sihintajärjestelmää jatkettavaksi kaksivuotisi-
17989: tiin. Muutoksen jälkeen hallituksen tarkoitus            na, lakeihin tehtiin tarvittavat muutokset nii-
17990: oli luettavissa suoraan yhdestä momentista,              den muuttamiseksi yksivuotisiksi. Tässä yhtey-
17991: eikä, kuten hallituksen alkuperäisessä esitys-           dessä nyt kyseessä olevaan 14 §:ään tehtiin
17992: muodossa, soveltamalla koko pykälää yhtenä               maatilahallituksen edustajan maatalousvalio-
17993: kokonaisuutena. Muutosehdotuksen tarkoituk-              kunnassa esittämä selvennys, joka on tekninen
17994: sena ei siis ollut muuttaa lain asiallista sisältöä,     muutos, koska se ainoastaan selventää hallituk-
17995: vaan ainoastaan selventää pykälän sanontaa.              sen tarkoitusta.
17996: Maa- ja metsätalousministeriössä muutosehdo-
17997: tuksen on katsottu vastaavan asiasisällöltään               Edellä on osoitettu, että hallituksen esitystä
17998: hallituksen esitystä.                                    ei ole muutettu asiasisällöltään siinä vaiheessa,
17999:    Hallituksen tarkoitus käy selkeästi ilmi myös         kun se muutettiin yksivuotiseksi, joten kysymys
18000: 14 §:n perusteluista sekä maa- ja metsätalous-           ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin.
18001: ministerin 28.9.1988 eduskunnalle antamasta                 Siltä osin kuin kyse on eduskunnan sisäisistä
18002: vastauksesta kansanedustaja Toimi Kankaan-               työskentelytavoista, maa- ja metsätalousminis-
18003: niemen kirjalliseen kysymykseen n:o 486. Vas-            teriön asiana ei ole ottaa niihin kantaa.
18004: 
18005:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1989
18006: 
18007:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
18008:                                      1989 vp. -     KK n:o 109                                     7
18009: 
18010: 
18011: 
18012: 
18013:                               Till Riksdagens Herr Talman
18014:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        med sammanlagt 50 % av den mjölkmängd
18015: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         som har producerats i lantbruksdistriktet i
18016: av den 8 mars 1989 till vederbörande medlem         fråga under år 1986 och för viiken motsvaran-
18017: av statsrådet översänt avskrift av följande av      de produktionskvoter har slopats år 1988 och
18018: riksdagsman Esko Jokiniemi m.fl. underteck-         2) år 1990 med sammanlagt 65 % av den
18019: nade spörsmål nr 109:                               mjölkmängd som har producerats i lantbruks-
18020:                                                     distriktet i fråga år 1987 och för viiken mot-
18021:           Ämnar Regeringen avlåta en ny pro-        svarande produktionskvoter har slopats år
18022:        position tili riksdagen med förslag tili     1989.
18023:        lag om ändring av lagen om temporära            1 2 mom. i ovan nämnda 14 § föreslogs att
18024:        produktionskvoter för mjölk så att på        med avvikelse från vad som stadgas i 1 mom.
18025:        byggnadsbidragsområden som avses i           skall på s.k. utvidgade byggnadsbidragsområ-
18026:        lagen om gårdsbruksenheter (188/77), i       den produktionskvoter kunna fastställas och
18027:        landskapet Åland och inom Kajana             fastställda kvoter höjas med 100% i stället för
18028:        lantbruksdistrikt samt inom Joensuu          med 50 och 65 % av den mjölkmängd som
18029:        lantbruksdistrikt tili den mjölkmängd        avses i ovan nämnda moment.
18030:        som skall returneras som tilläggskvoter         Då det gäller tillämpning av paragrafen är
18031:        under år 1989 även räknas mjölk, som         det väsentligt att den avvikelse som avses i 2
18032:        producerats av sådana producenter som        mom. endast gäller procenttal och att där
18033:        ingått ett avtal om minskad produktion       endast hänvisas tili mjölkmängder som avses i
18034:        enligt statsrådets beslut om avtal om        1 mom. Det föreslogs att i paragrafens 3 mom.
18035:        minskad mjö1kproduktion, vilka ingås         skall stadgas närmare om vad som skall beak-
18036:        år 1988, (26/88) samt                        tas då de mjölkmängder som avses i 1 mom.
18037:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      beräknas. Regeringen föreslog att då den
18038:        ta på grund av det osakliga förfarande       mjölkmängd som avses i 1 mom. beräknas,
18039:        som anförs i motiveringen och som            skall inte de mjölkproducenter beaktas som
18040:        kränker riksdagens auktoritet?               ingått avtal om minskad mjölkproduktion en-
18041:                                                     ligt statsrådets beslut om avtal om minskad
18042:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      mjölkproduktion, vilka ingås år 1988, (26/88)
18043: samt anföra följande:                               och inte heller produktionskvoter som slopats i
18044:     Regeringen avlät 7.10.1988 en proposition       samband med att en produktionskvot överförts
18045: tili riksdagen om en förlängning med två år av      eller fastställts en1igt 13 §.
18046: giltighetstiden för lagstiftningen om tvåprissys-      Också i den övriga lantbrukslagstiftningen
18047: temet för mjölk. Det föreslogs samtidigt att        har använts motsvarande förfarande. Härvid
18048: lagen om temporära produktionskvoter för            har först stadgats att en sak fastställs på
18049: mjölk skulle ändras bl.a. så att lantbruksdi-       grundval av storleken hos en viss variabel och
18050: strikten som nya kvoter kunde fördela en del        först därefter har det fastställts mera exakt vad
18051: av den mjölkmängd som producerats av lant-          som avses med variabeln. T.ex. i lagen om
18052: brukare som avstått från sin produktion. La-        marknadsföringsavgift som uppbäres hos stora
18053: gen trädde i kraft räknat från ingången av år       höns- och svinhushållningsföretag har först
18054: 1989.                                               stadgats att ökad marknadsföringsavgift för
18055:     1 14 § 1 mom. i lagförslaget om ändring av      fläsk skall erläggas på grundval av den inkomst
18056: lagen om temporära produktionskvoter för            som erhållits från svinhushållningen under be-
18057: mjölk föreslogs att nya produktionskvoter i         talningsperioden enligt den skala som finns i
18058: andra fall än de som avses i 12 och 13 §§ kan       5 § 1 mom. i ifrågavarande 1ag. Härefter
18059: fastställas och fastställda produktionskvoter       stadgas i 2 och 3 mom. vad som betraktas som
18060: kan höjas i varje lantbruksdistrikt 1) år 1989      inkomst av svinhushållning.
18061: 8                                    1989 vp. -      KK n:o 109
18062: 
18063:    Det är skäl att betona att regeringen i 14 § 3     nr 486 som jord- och skogsbruksministern gav
18064: mom. i propositionen med förslag tili ändring         tili riksdagen 28.9.1988. 1 svaret konstaterades
18065: av lagen om temporära produktionskvoter för           bl.a. följande: "Avsikten är att ändra lagarna
18066: mjölk endast föreslog att det skall stadgas om        som gäller tvåprissystemet för mjölk så att
18067: sättet att räkna ut mjölkmängderna och det            lantbruksdistrikten kunde fördela såsom nya
18068: föreslogs inte i den att den mjölkmängd som           kvoter en del av den mjölkmängd som produ-
18069: avses i 1 mom. skall beräknas på ett annat sätt       cerats av lantbrukare som avstått från sin
18070: på s.k. utvidgade byggnadsbidragsområden än           produktion. Då den mjölkmängd som returne-
18071: på andra områden.                                     ras såsom tilläggskvoter uträknas, beaktas inte
18072:    Regeringens proposition skrevs i jordbruks-        den mjölkmängd som har avlägsnats från
18073: styrelsen enligt anvisningar, som jord- och           produktionen på grundval av ett avtal om
18074: skogsbruksministeriet hade gett. 1 jord- och          minskad mjölkproduktion som slutits mellan
18075: skogsbruksministeriet konstaterades att inne-         lantbrukaren och staten". Meningen med detta
18076: hållet i paragraferna motsvarar de anvisningar        svar var att uttryckligen säkerställa att rege-
18077: som hade getts av ministeriet. Senare konsta-         ringens syfte förstås rätt.
18078: terades att det beträffande 14 § kan uppstå               Eftersom riksdagen inte godkände att giltig-
18079: problem vid tiliämpningen. Därför föreslog en         hetstiden för tvåprissystemet för mjölk förlängs
18080: representant för jordbruksstyrelsen skriftligen i     med två år gjordes i lagarna de nödvändiga
18081: jordbruksutskottet att paragrafens 3 mom.             ändringarna så att de kunde ändras tili ettåriga
18082: skulle ändras. Efter ändringen kunde regering-        lagar. 1 detta sammanhang gjordes i ifrågava-
18083: ens syfte läsas direkt i ett moment och inte          rande 14 § det förtydligande som representan-
18084: såsom i regeringens ursprungliga proposition          ten för jordbruksstyrelsen föreslog i jordbruks-
18085: genom att hela paragrafen tillämpas som en            utskottet och som är tekniskt tili sin natur,
18086: helhet. Avsikten med ändringsförslaget var            eftersom det endast förtydligar regeringens
18087: således inte att ändra på sakinnehållet i lagen,      avsikt.
18088: utan endast att klargöra ordalydelsen i para-             Ovan har visats att regeringens proposition
18089: grafen. 1 jord- och skogsbruksministeriet har         inte ändrades tili sitt innehåll i det skede då den
18090: ändringsförslaget tili sitt sakinnehåll ansetts       ändrades så att lagen b1ev ettårig. Således ger
18091: motsvara regeringens proposition.                     spörsmålet inte anledning tili andra åtgärder.
18092:    Regeringens syfte framgår även klart av                Tili den del det är fråga om riksdagens
18093: motiveringen för 14 § samt av det svar på             interna arbetssätt är det inte jord- och skogs-
18094: riksdagsman Toimi Kankaanniemis spörsmål              bruksministeriets sak att ta ställning tili.
18095:     Helsingfors den 3 april 1989
18096: 
18097:                                                     Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
18098:                                                1989 vp.
18099: 
18100: Kirjallinen kysymys n:o 110
18101: 
18102: 
18103: 
18104: 
18105:                                   Lamminen: Sotilaspiirien lakkauttamissuunnitelmista
18106: 
18107: 
18108:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18109: 
18110:    Hallitusohjelman keskeisenä haasteena on          asiointi on myös kansalaisille joustavaa. Soti-
18111: julkishallinnon toimivuuden ja joustavuuden          laspiireissä on myös monen puolustushallinnos-
18112: kehittäminen. On perusteltua, että toimenpiteet      sa palvelevan työpaikka. Yksin Satakunnan
18113: ulotetaan myös puolustusvoimiin. Organisaa-          sotilaspiiri on 50 ihmisen työpaikka.
18114: tiota tulee uudistaa, koska varusmiespalveluun          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18115: tulevat ikäluokat ovat pienentyneet ja reservi-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
18116: läiskoulutus on laajentunut. Lisäksi kalusto on      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18117: lisääntynyt ja teknistynyt nopeasti.                 jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18118:    Pääesikunnan työryhmä on jättänyt puolus-
18119: tusministeriölle puolustusvoimien organisaa-
18120: tion kehittämistä koskevan suunnitelman.                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18121: Suunnitelmassa on puututtu myös sotilaspiirien              ryhtyä, jotta sotilaspiirien mahdollisten
18122: asemaan, joiden liittämistä sotilasläänien yh-              lakkauttamissu unni telmien aika taulu-
18123: teyteen on esitetty harkittavaksi.                          kysymykset ja seurausvaikutukset selvi-
18124:    Sotilaspiireissä on paras alueellinen tietämys           tetään perusteellisesti etenkin Satakun-
18125: sotilashallinnon järjestämisestä. Sotilaspiireissä          nan sotilaspiirin osalta?
18126: 
18127:      Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1989
18128: 
18129:                                           Kalevi Lamminen
18130: 
18131: 
18132: 
18133: 
18134: 290010D
18135: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 110
18136: 
18137: 
18138: 
18139: 
18140:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18141:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      töksentekoketjun kehittämistä eikä erillisenä
18142: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      sotilasläänien tai sotilaspiirien vähentämis-
18143: olette 8 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn         hankkeena.
18144: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Keskeisintä tässä uudistuksessa on päätös-
18145: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      vallan, vastuun ja voimavarojen hajauttaminen
18146: edustaja Lammisen näin kuuluvasta kirjallises-     keskushallinnosta alueelliselle ja paikalliselle
18147: ta kysymyksestä n:o 110:                           tasolle. Tätä edellyttää sekä rauhan ajan hal-
18148:                                                    linnollisten tehtävien rationaalinen hoitaminen
18149:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     että alueellisen maanpuolustusjärjestelmämme
18150:        ryhtyä, jotta sotilaspiirien mahdollisten   kehittäminen.
18151:        lakkauttamissuunnitelmien aikataulu-            Puolustushallinnon johtamis- ja hallintojär-
18152:        kysymykset ja seurausvaikutukset selvi-     jestelmän kehittäminen tukee sekä aluepoliitti-
18153:        tetään perusteellisesti etenkin Satakun-    sia että yleisiä hallinnon hajauttamiseen liitty-
18154:        nan sotilaspiirin osalta?                   viä tavoitteita. Henkilöstöä siirtyy pääkaupun-
18155:                                                    kiseudulta muualle. Toisaalta joillakin paikka-
18156:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        kunnilla puolustusvoimien toiminta tulee joko
18157: taen seuraavaa:                                    lakkaamaan kokonaan tai supistumaan olen-
18158:                                                    naisesti. Tämä on välttämätöntä puolustushal-
18159:    Puolustusvoimissa on 1980-luvun alusta läh-     linnon riittämättömien henkilöstöresurssien en-
18160: tien ollut käynnissä laajamittainen organisaa-     tistä tehokkaamman käytön mahdollistamisek-
18161: tioiden uudistaminen. Se tulee koskemaan           si.
18162: kaikkia organisaatiotasoja puolustusministe-           Puolustusministeriö ei ole tehnyt toistaiseksi
18163: riöstä perusyksikköön asti. Keskeisinä syinä       päätöksiä mahdollisista nykyisen alueorgani-
18164: uudistukseen ovat henkilöstön vähäisyys ja         saation johtoportaiden määrän supistuksista.
18165: siitä johtuva toiminnan rationalisoinnin ja te-    Pääpaino selvitystyössä on ollut siinä, että
18166: hostamisen välttämättömyys sekä tarve hajaut-      toimialoiHain on tutkittu, mitä tehtäviä hoide-
18167: taa hallintoa ja delegoida tehtäviä.               taan kullakin organisaatiotasolla. Sen perus-
18168:    Hallitusohjelmassa kiinnitetään voimakkaas-     teella määritellään, mitä resursseja eri johto-
18169: ti huomiota hallinnon uudistamiseen - se on        portaat tarvitsevat. Pääesikunta on jättänyt
18170: hallitusohjelman keskeisiä kohtia. Valtioneu-      puolustusministeriölle puolustusvoimien johta-
18171: vosto antoi toukokuussa 1988 päätöksen toi-        mis- ja hallintojärjestelmän kehittämistä koske-
18172: menpiteistä hallinnon uudistamiseksi. Puolus-      van suunnitelman, joka käsitellään puolustus-
18173: tusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmän ke-   ministeriössä perusteellisesti ennen päätösten
18174: hittäminen liittyy kiinteästi hallitusohjelman     tekoa.
18175: mukaiseen koko julkishallintoa koskevaan hal-          Uuden hallintojärjestelmän päälinjoista pyri-
18176: linnon uudistamiseen.                              tään tekemään päätökset niin pian kuin mah-
18177:    Tähän mennessä tehdyt puolustusvoimien          dollista. Yksityiskohtainen suunnittelu ja val-
18178: organisaatiota koskevat päätökset ovat liitty-     mistelu kestää ainakin tämän vuoden loppuun.
18179: neet pääasiassa maavoimien koulutusorgani-         Toteutus vaatinee 3-4 vuotta. Puolustusminis-
18180: saatioiden kehittämiseen.                          teriön tarkoituksena on, että ennen lopullisten
18181:    Organisaatiouudistuksen seuraavana kohtee-      päätösten tekoa suunnitelmasta käydään kes-
18182: na on hallinnonalan johtamis- ja hallintojärjes-   kustelua. Sotilaspiirien mahdollisten lakkautta-
18183: telmän kehittäminen. Tällä järjestelmällä tar-     missuunnitelmien aikataulukysymykset ja seu-
18184: koitetaan johtamis- ja hallintoketjua puolustus-   rausvaikutukset selvitetään ennen lopullisten
18185: ministeriö - pääesikunta - puolustushaarojen       päätösten tekoa niiden hallinnonalan sisäisten
18186: esikunnat - sotilasläänit - sotilaspiirit -        ja ulkoisten sidosryhmien kanssa, joita asia
18187: joukko-osastot. Aluehallinnon tulevaa uudista-     tulee koskemaan. Tässä yhteydessä on sidos-
18188: mista tulee siten tarkastella osana tämän pää-     ryhmillä mahdollisuus esittää kannanottonsa ja
18189:                                      1989 vp. -     KK n:o 110                                     3
18190: 
18191: vaikuttaa myöhemmin tehtäviin päätöksiin.           Mahdollisten sotilaspiirin asemaan tulevien
18192: Keskustelu ja neuvottelut tullaan käymään           muutosten käsittelyssä noudatetaan edellä esi-
18193: valtakunnallisella, lääni- sekä paikallisella ta-   tettyjä periaatteita. Tässä yhteydessä muutos-
18194: solla.                                              ten aikataulukysymykset ja seurausvaikutukset
18195:    Satakunnan sotilaspiirin asema tulee tarkas-     tulevat esille sekä puolustushallinnon omien
18196: telun alaiseksi osana puolustusvoimien johta-       selvitysten perusteella että eri sidosryhmien
18197: mis- ja hallintojärjestelmän uudistamista. Näin     kannalta tarkasteltuna.
18198: ollen sitä ei voi käsitellä erilliskysymyksenä.
18199: 
18200:     Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1989
18201: 
18202:                                                                  Puolustusministeri Ole Norrback
18203: 4                                   1989 vp. -     KK n:o 110
18204: 
18205: 
18206: 
18207: 
18208:                              Till Riksdagens Herr Talman
18209: 
18210:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       ningsreformen bör således granskas som en del
18211: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        av utvecklandet av denna beslutskedja och inte
18212: av den 8 mars 1989 tili vederbörande medlem        ses som ett separat projekt med sikte på att
18213: av statsrådet översänt avskrift av följande av     minska militärlänen eller militärdistrikten.
18214: riksdagsman Lamminen undertecknade spörs-             Det centrala i denna reform är decentralise-
18215: mål nr 110:                                        ringen av beslutanderätt, ansvar och resurser
18216:                                                    från centralförvaltningen till regional och loka!
18217:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           nivå. Detta förutsätts för att de administrativa
18218:        vidta för att tidtabellsfrågorna och        uppgifterna skall kunna skötas rationellt i
18219:        följdverkningarna i samband med even-       fredstid och för att vårt regionala försvarssys-
18220:        tuella planer på indragning av militär-     tem skall kunna utvecklas.
18221:        distrikt skall utredas grundligt särskilt      Utvecklandet av försvarsförvaltningens led-
18222:        för Satakunta militärdistrikts vidkom-      nings- och förvaltningssystem stöder såväl de
18223:        mande?                                      regionalpolitiska målen som de allmänna målen
18224:                                                    i anslutning tili decentraliseringen av förvalt-
18225:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      ningen. Personai flyttas från huvudstadsregio-
18226: samt anföra följande:                              nen tili andra orter. Å andra sidan kommer
18227:                                                    försvarsmaktens verksamhet på vissa orter att
18228:    Inom försvarsmakten har från början av          antingen upphöra helt e~!er inskränkas väsent-
18229: 1980-talet pågått en omfattande organisations-     ligt. Detta är nödvändigt för att det skall bli
18230: reform. Den kommer att gälla alla organisa-        möjligt att använda försvarsförvaltningens
18231: tionsnivåer ända från försvarsministeriet till     otiliräckliga personalresurser effektivare än för-
18232: grundenheterna. Viktiga orsaker till reformen      ut.
18233: är personalbristen, som innebär att verksamhe-        Försvarsministeriet har inte ännu fattat be-
18234: ten måste rationaliseras och effektiveras, samt    slut om eventuella inskränkningar i den nuva-
18235: behovet att decentralisera förvaltningen och       rande regionalorganisationens ledande instan-
18236: delegera uppgifter.                                ser. I utredningsarbetet har, framför allt,
18237:    I regeringsprogrammet fästs stor uppmärk-       branschvis undersökts vilka uppgifter som
18238: samhet vid förvaltningsreformen - den är en        sköts på de olika organisationsnivåerna. På
18239: av regeringsprogrammets viktigaste punkter.        basis av utredningsarbetet bestäms vilka resur-
18240: Statsrådet utfärdade i maj 1988 ett beslut om      ser de olika ledande instanserna behöver. Hu-
18241: åtgärder för en revidering av förvaltningen.       vudstaben har tiliställt försvarsministeriet en
18242: Utvecklandet av försvarsmaktens lednings- och      pian rörande utvecklandet av försvarsmaktens
18243: förvaltningssystem hänger nära samman med          lednings- och förvaltningssystem. Planen kom-
18244: den förvaltningsreform som avses i regerinspro-    mer att behandlas grundligt vid försvarsmini-
18245: grammet och som gäller hela den offentliga         steriet innan några beslut fattas.
18246: förvaltningen.                                        Avsikten är att beslut om huvudlinjerna i det
18247:    De bes1ut som hittills fattats i fråga om       nya förvaltningssystemet skall fattas så snart
18248: försvarsmaktens organisation har huvudsakli-       som möjligt. Detaljplaneringen och beredning-
18249: gen varit förknippade med utvecklandet av          en pågår åtminstone tili slutet av detta år.
18250: landstridskrafternas utbildningsorganisation.      Förverkligandet torde ta 3--4 år i anspråk.
18251:    Nästa objekt i organisationsreformen är ut-     Försvarsministeriet vill att en diskussion om
18252: vecklandet av förvaltningsområdets lednings-       planen förs innan de slutliga besluten fattas.
18253: och förvaltningssystem. Med detta system avses     Tidtabellsfrågorna och följdverkningarna i
18254: lednings- och förvaltningskedjan försvarsminis-    samband med eventuella planer på indragning
18255: teriet - huvudstaben - staberna för försvars-      av militärdistrikt skall innan de slutliga beslu-
18256: grenarna - militärlänen - militärdistrikten -      ten fattas utredas i samarbete med de interna
18257: truppförbanden. Den kommande lokalförvalt-         och externa intressentgrupper inom förvalt-
18258:                                      1989 vp. -     KK n:o 110                                    5
18259: 
18260: ningsområdet som berörs av saken. I detta           behandlas som en separat fråga. I behandlingen
18261: sammanhang har intressentgrupperna möjlig-          av eventuella framtida förändringar i militärdi-
18262: het att framföra sin ståndpunkt och påverka         striktets ställning iakttas de ovan anförda
18263: senare beslut. Diskussionen och förhandlingar-      principerna. I detta samband kommer tidta-
18264: na kommer att föras på riksnivå, länsnivå och       bellsfrågorna och följdverkningarna i samband
18265: lokal nivå.                                         med ändringarna fram, såväl på grundval av
18266:   Satakunta militärdistrikts ställning blir före-   försvarsförvaltningens egna utredningar som
18267: mål för granskning som en del av revideringen       betraktade ur olika intressentgruppers synvin-
18268: av försvarsmaktens lednings- och förvaltnings-      kel.
18269: system. Därmed kan militärdistriktets öde inte
18270:     Helsingfors den 12 april 1989
18271: 
18272:                                                                  Försvarsminister Ole Norrback
18273:                                               1989 vp.
18274: 
18275: Kirjallinen kysymys n:o 111
18276: 
18277: 
18278: 
18279: 
18280:                                  Haavisto ym.: Vuotoksen allassuunnitelman lopullisesta hylkää-
18281:                                     misestä
18282: 
18283: 
18284:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18285:    1970-luvun alussa esitti Kemijoki Oy osana       keen mahdollisen toteuttamisen eräs keskeinen
18286: Kemijoen valjastussuunnitelmaa Vuotoksen            edellytys on paikallisen väestön myönteinen
18287: säännöstelyaltaan rakentamista. Altaan pinta-       suhtautuminen asiaan. Ministeriö katsoo, että
18288: alasta olisi tullut 86 % Pelkosenniemen, 7 %        allasalueen vaikutuspiirissä olevan väestönosan
18289: Sallan ja 7 % Savukosken kunnan alueelle.           selvän enemmistön tulee tukea allashankkeen
18290:    Altaasta käyty keskustelu on alusta asti         toteuttamista, ennen kuin asiaa voidaan harki-
18291: jakanut mielipiteet vahvasti. Lyhyellä tähtäi-      ta uudelleen valtioneuvoston piirissä."
18292: mellä on altaan rakennustyön nähty lisäävän            Pelkosenniemellä käytiin syksyllä 1988 "al-
18293: Koillis-Lapin työpaikkoja. Toisaalta altaan on      lasvaalit". Pelkosenniemen kunnanvaltuusto on
18294: tiedetty merkitsevän suuria ympäristöhaittoja       kokouksessaan 20.2.1989 ottanut ehdottoman
18295: mm. Kemijärven veden laadulle sekä peruselin-       kielteisen kannan Vuotoksen altaan rakentami-
18296: keinojen ja siten elinmahdollisuuksien pysyvää      seen. Kunta vaatii myös Kemijoki Oy:tä lopet-
18297: häviämistä suunnitellulta allasalueelta.            tamaan altaan suunnittelun sekä Lapin Maa-
18298:    Allassuunnitelmasta noussut voimakas kes-        kuntaliittoa, lääninhallitusta ja seutukaavaliit-
18299: kustelu johti hallituksen         iltakoulussaan    toa kunnioittamaan maan hallituksen, edus-
18300:  15.9.1982 tekemään päätökseen, että altaan         kunnan ja Pelkosenniemen kunnan kantaa
18301: rakentamisesta luovutaan. Tämän jälkeen on          Vuotos-asiassa.
18302: eduskunta vuosittain budjetissa myöntänyt el-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18303: vytysvaroja Vuotoksen alueen rakennustoimin-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18304: nan, elinkeinotoiminnan ja metsänhoidon el-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18305: vyttämiseksi. Kaikkiaan Vuotoksen alueeseen         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18306: on investoitu lähes 30 mmk, ja alue tarjoaa yli
18307: sata työpaikkaa.                                              Aikooko Hallitus suunnitellun Vuo-
18308:    Hallituksen iltakoulupäätöksestä ja eduskun-            toksen altaan suurten ympäristöhaitto-
18309: nan myöntämistä elvytysvaroista huolimatta                 jen vuoksi tehdä sellaisen päätöksen
18310: Kemijoki Oy on jatkanut altaan suunnittelua.               Vuotoksen allashankkeen hylkäämises-
18311: Valtionyhtiö Kemijoki Oy:n harjoittama toi-                tä, joka 1) on hallituksen aiemman
18312: minta on ollut omiaan lisäämään epätietoisuut-             iltakoulupäätöksen ja eduskunnan bud-
18313: ta ja herättämään ristiriitoja Vuotoksen alueel-           jettipäätösten mukainen, 2) on sopu-
18314: la. Tilanteesta ovat ennen kaikkea kärsineet               soinnussa paikallisen väestön mielipi-
18315: suunnitellun allasalueen asukkaat, jotka eivät             teen ja Pelkosenniemen kunnanvaltuus-
18316:  ole voineet tehdä suunnitelmia pitkälle tulevai-          ton 20.2. tekemän päätöksen kanssa, 3)
18317:  suuteen.                                                  lopettaa pitkään jatkuneen epävarmuu-
18318:    Vastauksessaan asiaa koskevaan kansan-                  den tilan suunnittelualueelia ja altaan
18319: edustaja Särkijärven kirjalliseen kysymykseen              vaikutuspiirissä, ja joka 4) mahdollistaa
18320:  6.6.1988 on kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka          asumisen ja elinkeinojen voimakkaan
18321:  Suominen todennut mm., että "Vuotos-hank-                 elvyttämisen Vuotoksen alueella?
18322:      Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1989
18323: 
18324:           Pekka Haavisto                       Matti Ahde                Jouni J. Särkijärvi
18325:           Eeva Kuuskoski-Vikatmaa              Esko Helle                Ole Wasz-Höckert
18326: 2900100
18327: 2                               1989 vp. -   KK n:o 111
18328: 
18329:     Tina Mäkelä                      Toimi Kankaanniemi   Erkki Pulliainen
18330:     Esko-Juhani Tennilä              Urpo Leppänen        Jukka Roos
18331:     Heli Astala                      Jorma Fred           Liisa Jaakonsaari
18332:     Ilkka-Christian Björklund        Jukka Gustafsson     Jouni Backman
18333:     Arja Alho                        Eero Paloheimo       Osmo Soininvaara
18334:     Anssi Rauramo                    Ensio Laine          Jouko Skinnari
18335:     Marita Jurva                     Esko Seppänen        Sirpa Pietikäinen
18336:     Gunnar Jansson                   Kari Rajamäki        Arvo Kemppainen
18337:                                     1989 vp. -      KK n:o 111                                     3
18338: 
18339: 
18340: 
18341: 
18342:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18343:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Vuotoksen altaan rakentaminen on kuiten-
18344: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kin otettu Lapissa uudelleen esille. Altaan
18345: olette 8 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn           rakentamista ovat esittäneet mm. Lapin Maa-
18346: kirjeenne n:o 350 ohella toimittanut valtioneu-      kuntaliitto, Koillis-Lapin kuntain keskustoimi-
18347: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         kunta ja eräät Lapin sähkölaitokset. Tässä
18348: kansanedustaja Haaviston ym. näin kuuluvasta         tilanteessa on luonnollista, että Kemijoki Oy
18349: kirjallisesta kysymyksestä n:o 111:                  on käynyt asiasta neuvotteluja ja laatinut uusia
18350:                                                      suunnitelmia altaan rakentamisesta siltä varal-
18351:                                                      ta, että hanke mahdollisesti toteutettaisiin.
18352:           Aikooko Hallitus suunnitellun Vuo-            Vuotos-hanke on lähiaikoina tulossa alueen
18353:        toksen altaan suurten ympäristöhaitto-        kuntien käsittelyyn parissakin yhteydessä. La-
18354:        jen vuoksi tehdä sellaisen päätöksen          pin seutukaavaliitossa valmistellaan Lapin seu-
18355:        Vuotoksen allashankkeen hylkäämises-          tukaava 4:sta, johon sisältyy myös allasalueen
18356:        tä, joka 1) on hallituksen aiemman            käyttösuunnitelma. Lapin Maakuntaliitolla on
18357:        iltakoulupäätöksen ja eduskunnan bud-         tarkoitus pyytää kuntien lausuntoa Vuotos-
18358:        jettipäätösten mukainen, 2) on sopu-          hankkeen toteuttamisesta.
18359:        soinnussa paikallisen väestön mielipi-           Pelkosenniemen kunta on viime helmikuussa
18360:        teen ja Pelkosenniemen kunnanvaltuus-         ottanut äänin 11-6 kielteisen kannan Vuotok-
18361:        ton 20.2. tekemän päätöksen kanssa, 3)        sen altaan rakentamiseen. Muut allasalueen
18362:        lopettaa pitkään jatkuneen epävarmuu-         vaikutuspiirissa olevat kunnat eivat ole vielä
18363:        den tilan Suunnittelualueella ja altaan       ottaneet asiaan kantaa uusien suunnitelmien
18364:        vaikutuspiirissä, ja joka 4) mahdollistaa     pohjalta. Tähän niille tarjoutuu tilaisuus em.
18365:        asumisen ja elinkeinojen voimakkaan           seutukaavan ja Lapin Maakuntaliiton lausun-
18366:        elvyttämisen Vuotoksen alueella?              topyynnön käsittelyn yhteydessä.
18367:                                                         Kauppa- ja teollisuusministeriössä odotetaan
18368:                                                      myös muiden kuntien kannanottoja Vuotos-
18369:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           hankkeeseen ennen kuin asiassa mahdollisesti
18370: taen seuraavaa:                                      tehdään uusia päätöksiä. Kuten aikaisemmin-
18371:   Hallituksen kielteinen iltakoulupäätös Vuo-        kin olen todennut, tulee allasalueen vaikutus-
18372: toksen altaan rakentamisesta on edelleen voi-        piirissä olevan väestön selvän enemmistön tu-
18373: massa. Tämä on myös Kemijoki Oy:n lähtö-             kea hankkeen toteuttamista ennen kuin asiaa
18374: kohtana Vuotos-hankkeeseen liittyviä asioita         voidaan harkita uudelleen valtioneuvoston pii-
18375: käsiteltäessä.                                       rissä.
18376:     Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1989
18377: 
18378:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
18379: 4                                   1989 vp. -     KK n:o 111
18380: 
18381: 
18382: 
18383: 
18384:                              Tili Riksdagens Herr Talman
18385:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Lapplands landskapsförbund, centralkommis-
18386: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         sionen för kommunerna i nordöstra Lappland
18387: nr 350 av den 8 mars 1989 till vederbörande         och vissa av elverken i Lappland har föreslagit
18388: medlem av statsrådet översänt avskrift av           att bassängen skall byggas. 1 detta läge är det
18389: följande av riksdagsman Haavisto m.fl. under-       naturligt att Kemijoki Oy har förhandlat om
18390: tecknade spörsmål nr 111 :                          saken och gjort upp nya planer för byggandet
18391:                                                     av bassängen för det fall att projektet even-
18392:           Har Regeringen för avsikt att, på         tuellt blir av.
18393:        grund av de stora miljöolägenheter den          Vuotos-projektet kommer inom den närmas-
18394:        planerade Vuotos-bassängen medför,           te framtiden att komma upp till behandling i
18395:        fatta ett sådant beslut om att slopa         områdets kommuner i ett par sammanhang.
18396:        projektet med Vuotos-bassängen som           lnom Lapplands regionplaneförbund bereds
18397:        1) stämmer överens med regeringens ti-       regionplan 4 över Lappland i viiken också
18398:        digare beslut i aftonskolan och riksda-      ingår en dispositionsplan över bassängområdet.
18399:        gens budgetbeslut, 2) står i samklang        Lapplands regionplaneförbund har för avsikt
18400:        med den lokala befolkningens åsikt och       att inbegära utlåtanden av kommunerna över
18401:        det beslut kommunfullmäktige i Pelko-        genomförandet av Vuotos-projektet.
18402:        senniemi fattade 20.2, 3) gör slut på den        Kommunen Pelkosenniemi tog i februari
18403:        osäkerhet som länge rått på planerings-      med rösterna 11-6 negativ ställning till byg-
18404:        området och bassängens influensområ-         gandet av Vuotos-bassängen. De andra kom-
18405:        de och som 4) möjliggör en livskraftig       munerna som är belägna inom bassängens
18406:        bosättning och näring i Vuotos-områ-         influensområde har inte ännu tagit ställning till
18407:        det?                                         saken på basis av de nya planerna. Detta får de
18408:                                                     tillfålle tilli samband med behandlingen av den
18409:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       ovan nämnda regionplanen och Lapplands
18410: samt anföra följande:                               landskapsförbunds begäran om utlåtande.
18411:                                                         På handels- och industriministeriet inväntar
18412:    Det negativa beslut om byggandet av Vuo-         man också de andra kommunernas ställnings-
18413: tos-bassängen som regeringen fattade i sin          taganden till Vuotos-projektet innan man even-
18414: aftonskola är fortfarande i kraft. Detta är         tuellt fattar nya beslut i saken. Såsom jag också
18415: också Kemijoki Oy:s utgångspunkt då ärenden         tidigare har konstaterat, skall en klar majoritet
18416: i anslutning till Vuotos-projektet behandlas.       av befolkningen i bassängens influensområde
18417:    Byggandet av Vuotos-bassängen har emeller-       vara för projektet innan saken kan övervägas
18418: tid tagits upp på nytt i Lappland. Bland andra      på nytt av statsrådet.
18419:     Helsingfors den 4 april 1989
18420: 
18421:                                                    Handels- och industriminister Ilkka Suominen
18422:                                                1989 vp.
18423: 
18424: Kirjallinen kysymys n:o 112
18425: 
18426: 
18427: 
18428: 
18429:                                   Pulliainen: Merilohen kalastuksen vähentämisestä Itämerellä
18430: 
18431: 
18432:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18433: 
18434:    Äskettäin saatettiin eduskuntaryhmien tie-        jänneksellä jokaisella osa-alueella, niin kestäisi
18435: toon Pohjois-Ruotsin johtavan merilohitutki-          14 vuotta, ennen kuin luonnonlohikannat oli-
18436: jan Östen Karlströmin kirjoitus "Naturlaxbe-         sivat saavuttaneet 75 prosenttisen tuotantota-
18437: stånden i fortsatt kris". Kirjoituksesta ja siihen   son. Nyt Ruotsin ja Suomen vapaana virtaa-
18438: liittyvästä aineistosta käy hyvin ilmi, että Pe-     vissa joissa on vaikka kuinka paljon vapaita
18439: rämeren vielä vapaana virtaaviin jokiin Suo-         smolttireviireitä. Niiden uudelleen käyttöön ot-
18440: men ja Ruotsin puolella nouseva merilohikanta        tamisesta on nyt kysymys.
18441: on todella kriisissä, mikä johtuu voimakkaasta          Vastuu nykytilanteesta lankeaa jokaiselle Itä-
18442: pyynnistä lohien itämerivaelluksen aikana.           meren rantavaltiolle, jotka sopivat pyynnin
18443:    Esimerkiksi Ruotsin merilohisaalis Itämerel-      tehokkuudesta ja pyyntikiintiöistä. Valtioissa
18444: tä on noussut 1970-luvun n. 300 tonnista n. 800      puolestaan hallitukset ovat tapahtuneesta ja
18445: tonniin viime vuosina. Itämeren kokonaissaalis       nykytilanteesta vastuussa. Suomen valtion hal-
18446: merilohta on kaksinkertaistunut samana aika-         lituksen on vihdoinkin herättävä tässä asiassa.
18447: na ja on jo 3 000 tonnia. Sen sijaan Perämeren          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18448: rannikon tuntumassa merilohisaalis ei ole            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
18449: muuttunut samana aikana. Nykyisellä järjestel-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18450: mällä kalastetaan luontaisesti lisääntyvät meri-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18451: lohikannat Itämeren alueelta loppuun. Tämä                      Aikooko Hallitus osaltaan tehok-
18452: on järisyttävä perintöaineksen menetys.                       kaasti vaikuttaa siihen, että merilohen
18453:    Merikalastusta vähentävillä toimenpiteillä on              kalastusta Itämeren alueella voimak-
18454: todella kiire. On nimittäin arvioitu, että vaikka             kaasti vähennetään mahdollisimman
18455: merikalastuksen intensiteettiä laskettaisiin nel-             pian?
18456:      Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1989
18457: 
18458:                                            Erkki Pulliainen
18459: 
18460: 
18461: 
18462: 
18463: 290010D
18464: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 112
18465: 
18466: 
18467: 
18468: 
18469:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18470:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       jäljellä olevien luonnonvaraisten merilohi-, me-
18471: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ritaimen- ja vaellussiikakantojen hyväksi tehty-
18472: olette 9 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn          jen tähänastisten toimenpiteiden tulokset sekä
18473: kirjeenne n:o 353 ohella toimittanut valtioneu-     2) tehdä kattava ehdotus niistä toimintalinjois-
18474: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        ta ja toimenpiteistä, joilla näiden kantojen
18475: kansanedustaja Pulliaisen kirjallisesta kysy-       luonnollinen lisääntyminen sekä perinnöllinen
18476: myksestä n:o 112:                                   monimuotoisuus ja puhtaus turvataan.
18477:                                                        Työryhmä jätti mietintönsä 31 päivänä maa-
18478:          Aikooko Hallitus osaltaan tehok-           liskuuta 1989. Työryhmän esityksen pohjalta
18479:        kaasti vaikuttaa siihen, että merilohen      tullaan päättämään mm. siitä, mihin toimenpi-
18480:        kalastusta Itämeren alueella voimak-         teisiin luonnonvaraisten merilohikantojen luon-
18481:        kaasti vähennetään mahdollisimman            taisen lisääntymisen sekä perinnöllisen moni-
18482:        pian?                                        muotoisuuden ja puhtauden turvaamiseksi
18483:                                                     mahdollisesti ryhdytään. Tässä yhteydessä tu-
18484:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         levat tarkasteltaviksi myös tarvittavat merilo-
18485: taen seuraavaa:                                     hen kalastuksen rajoitustoimenpiteet sekä ylei-
18486:                                                     set tavoitteet luonnonkantojen säilyttämisessä.
18487:    Lohi-istutukset Itämeren alueella ovat lisään-      Lisäksi voidaan todeta, että Itämeren alueen
18488: tyneet tuntuvasti. Tällä hetkellä valtaosa saa-     lohenkalastuksen rajoituksia koskevissa neu-
18489: liskaloista on istutuksista peräisin. Kalastuksen   votteluissa Suomen taholta tullaan keskitty-
18490: painopiste on samalla siirtynyt yhä selvemmin       mään Itämeren pääaltaalla tapahtuvan kalas-
18491: Itämeren pääaltaalle, jossa kalastetaan syön-       tuksen vähentämiseen. Ns. valkoisen vyöhyk-
18492: nösvaelluksella olevaa kalaa. Tämän kehityk-        keen tultua jaetuksi Ruotsin ja Neuvostoliiton
18493: sen seurauksena luontaisesti lisääntyvät lohi-      kesken ovat suomalaiset menettäneet huomat-
18494: kannat ovat taantuneet huolestuttavasti.            tavan osan kalastusmahdollisuuksistaan pääal-
18495:    Luontaisesti lisääntyvien lohikantojen suoje-    taalla, mikä on johtanut saaliin vähenemiseen
18496: lemiseksi on Suomessa saatettu voimaan eräitä       noin neljänteen osaan aikaisemmasta. Sen si-
18497: kansallisia kalastusrajoituksia. Tilanteen rat-     jaan sekä Ruotsin että Neuvostoliiton saaliit
18498: kaisemiseksi maa- ja metsätalousministeriö          ovat jatkuvasti kasvaneet. Tämä kehitys on
18499: asetti 27 päivänä kesäkuuta 1988 työryhmän,         tarkoitus saada pysähtymään ja saalistasot
18500: jonka tehtäväksi annettiin 1) arvioida maamme       alenemaan.
18501:     Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1989
18502: 
18503:                                                                          Ministeri Ole Norrback
18504:                                       1989 vp. -     KK n:o 112                                   3
18505: 
18506: 
18507: 
18508: 
18509:                               Till Riksdagens Herr Talman
18510:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          fromma för Finlands återstående havslax-, havs-
18511: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          örings- och vandringssikstammar samt 2) utar-
18512: nr 353 av den 9 mars 1989 tili vederbörande          beta ett heltäckande förslag tili sådana verk-
18513: medlem av statsrådet översänt avskrift av            samhetslinjer och åtgärder genom vilka dessa
18514: följande av riksdagsman Pulliainen underteck-        stammars naturreproduktion samt nedärvda
18515: nade spörsmål nr 112:                                mångformighet och renhet kan tryggas.
18516:                                                         Arbetsgruppen avgav ett betänkande den 31
18517:           Ämnar Regeringen effektivt bidra tili      mars 1989. Utgående från arbetsgruppens för-
18518:        att laxfisket inom Östersjöområdet sna-       slag kommer beslut att fattas bl.a. om de
18519:        rast möjligt minskas kraftigt?                åtgärder som eventuellt skall vidtas för att
18520:                                                      havslaxstammarna i naturtillstånd skall repro-
18521:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        ducera sig på naturlig väg samt för att den
18522: samt anföra följande:                                nedärvda mångformigheten och renheten skall
18523:                                                      garanteras. 1 detta samband kommer även de
18524:    Utplanteringarna av lax inom Östersjöområ-        nödvändiga åtgärderna för begränsning av
18525: det har ökat kännbart. För närvarande här-           laxfisket samt de allmänna målen för bevaran-
18526: stammar största delen av den fångade fisken          det av naturstammarna att bli föremål för
18527: från utplanteringar. Tyngdpunkten i fisk~.t har      granskning.
18528: samtidigt allt tydligare flyttats över tili Oster-      Dessutom kan det framhållas att Finland i
18529: sjöns huvudbassäng, där det fångas fisk som          förhandlingarna om begränsning av laxfisket
18530: vandrar omkring på jakt efter föda. Tili följd       inom Östersjöområdet kommer att koncentrera
18531: av denna utveckling har de naturreproduceran-        sig på en minskning av fisket i Östersjöns
18532: de laxstammarna decimerats på ett oroväckan-         huvudbassäng. Sedan den s.k. vita zonen dela-
18533: de sätt.                                             des mellan Sverige och Sovjetunionen har de
18534:    För att de naturreproducerande laxstammar-        finländska fiskarna förlorat en avsevärd del av
18535: na skall kunna skyddas har vissa nationella          sina fiskemöjligheter i huvudbassängen, vilket
18536: begränsningar av fisket trätt i kraft i Finland.     har lett tili att fångsten minskat tili ca en
18537:    För att förbättra situationen tilisatte jord-     fjärdedel. Däremot har såväl Sveriges som
18538: och skogsbruksministeriet den 27 juni 1988 en        Sovjetunionens fångster hela tiden ökat. Avsik-
18539: arbetsgrupp med uppgift att 1) värdera resul-        ten är att denna utveckling skall stoppas och
18540: taten av de åtgärder som hittilis vidtagits tili     fångstnivåerna minskas.
18541:      Helsingfors den 12 april 1989
18542: 
18543:                                                                           Minister Ole Norrback
18544:                                                1989 vp.
18545: 
18546: Kirjallinen kysymys n:o 113
18547: 
18548: 
18549: 
18550: 
18551:                                   Pulliainen: Kirjolohen kasvatusta säätelevän säännöstön tiuken-
18552:                                       tamisesta
18553: 
18554: 
18555:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18556: 
18557:     Monilla rannikkoalueillamme ja sisävesistö-      kalojen olinpaikkojen valintaan. Samasta syys-
18558: jemme osilla kirjolohen kasvatuksesta, erityi-       tä pyyntivälineet likaantuvat tavallista nopeam-
18559: sesti allaskasvatuksesta, on muodostunut todel-      min. On selvää, että kaikilla näillä seikoilla on
18560: linen ongelma. Todella merkittävä ongelma-           merkitystä mm. vesistöjen yleiselle virkistyskäy-
18561: alue on mm. Satakunnan rannikko. Vesihalli-          tölle ja matkailulle.
18562: tuksen valvontaohjeiden mukaan vuosituotan-             Nykytilanne vaatii lainsäädännön ja normis-
18563: nollaan 3 000-50 000 kilon laitoksen tarvitsee       ton uusimista. Kalankasvatus on tehtävä ko-
18564: ilmoittaa vain vesipiiriin toimistaan ja vasta yli   konaan luvanvaraiseksi ja luvat on tehtävä
18565: 50 000 kilon vuosituotannolla toimiva laitos         määräaikaisiksi. Luvan voisi saada vain amma-
18566: tarvitsee vesioikeuden luvan. Kalankasvatuk-         tikseen kasvatusta harjoittava. Lupia ei tule
18567: sen vesistöjä pilaava vaikutus toimii summa-         myöntää mataliin ranta-, kari- ja saarivesiin.
18568: säännön mukaan, jolloin monet lähekkäin si-          On määriteltävä minimietäisyys lähimpään asu-
18569: jaitsevat pienehköt laitokset saavat yhteisvai-      mukseen ja veneväylään. Valvontajärjestelmää
18570: kutuksellaan todella pahaa jälkeä aikaiseksi.        on kehitettävä.
18571: Vesi- ja ympäristöpiirien toteuttama valvonta           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18572: on jäänyt vaatimattomalle asteelle.                  tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
18573:     Nykymuotoinen ja -laajuinen kalankasvatus        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18574:  loukkaa vesialueiden muiden käyttäjien oi-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18575:  keuksia ja etuja. Kalankasvatus lisää vesistöi-
18576:  hin fosforia, mikä aiheuttaa niiden rehevöity-                  Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti
18577: mistä. Perkausjätevedet muuttavat veden ke-                   toimiin kirjolohen kasvatusta säätele-
18578: miallista koostumusta. Kalankasvatus tuo ve-                  vän säännöstön tiukentamiseksi, niin
18579:  sistöihin kalatauteja ja kalojen suolistabaktee-             että tällä toiminnalla ei pilata ja saas-
18580:  reja tavallista enemmän. Veden laadun muu-                   tuteta vesistöjä ja siten aiheuteta hait-
18581:  tokset vaikuttavat luonnossa vapaasti elävien                toja vesistöjen muille käyttäjille?
18582: 
18583:      Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1989
18584: 
18585:                                            Erkki Pulliainen
18586: 
18587: 
18588: 
18589: 
18590: 2900100
18591: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 113
18592: 
18593: 
18594: 
18595: 
18596:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18597:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Vesiensuojelun tavoiteohjelmassa mainittuihin
18598: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tarkoituksiin tähtäävään tutkimus- ja kehitys-
18599: olette 9 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn          työhön on mm. maa- ja metsätalousministeriön
18600: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        toimesta osoitettu tutkimusvaroja.
18601: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          Joulukuussa 1987 voimaan tulleilla muutok-
18602: edustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta
18603:                                                     silla täydennettiin merkittävällä tavalla vesi-
18604: kysymyksestä n:o 113:                               lainsäädännön vesistön pilaamiskieltoa koske-
18605:                                                     via kohtia. Suojeltavina etuina lisättiin sään-
18606:           Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti        nöksiin maininnat vesistöjen kulttuuriarvoista
18607:        toimiin kirjolohen kasvatusta säätele-       ja virkistyskäyttöön soveltuvuudesta sekä vesi-
18608:        vän säännöstön tiukentamiseksi, niin         luonnosta ja sen toiminnasta. Edelleen vesistö-
18609:        että tällä toiminnalla ei pilata ja saas-    jen pilaamiskiellosta poikkeamiseen myönnet-
18610:        tuteta vesistöjä ja siten aiheuteta hait-    tävän luvan harkinnassa vesioikeuksien tulee
18611:        toja vesistöjen muille käyttäjille?          etuvertailua suoritettaessa ottaa erityisesti huo-
18612:                                                     mioon hakemuksessa tarkoitetun toiminnan
18613:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       sekä toimenpiteestä aiheutuvan haitan merkitys
18614: vasti seuraavaa:                                    yleiseltä kannalta katsottuna. Nämä säännök-
18615:    Valtioneuvosto on syksyllä 1988 tehnyt pe-       set tiukentavat vesiasiain käsittelyssä myös
18616: riaatepäätöksen vesiensuojelun tavoiteohjel-        kalankasvatuslaitosten luvansaantiperusteita.
18617: masta vuoteen 1995. Ohjelmassa todetaan, että       Hallitus tulee tässä vaiheessa seuraamaan ve-
18618: kalankasvatuksen mahdollisesti aiheuttaman          siasiain käsittelyssä tapahtuvaa kehitystä ka-
18619: kuormituksen vaikutusten vähentämiseksi kehi-       lankasvatuslaitosten osalta. Mahdollisten tiu-
18620: tetään uusia puhdistusmenetelmiä ja laitostyyp-     kennettujen säännösten valmistelun aloittami-
18621: pejä sekä parannetaan laitosten hoitoa ja ka-       nen tullaan ratkaisemaan vasta kokemusten
18622: lojen ruokintaa vesiensuojelullisesti ja kalata-    kartuttua nyt muutetun vesilainsäädännön
18623: loudellisesti edulliseen suuntaan. Myös kalan-      osalta. Viimeaikaiset vesioikeuksien ratkaisut
18624: kasvatuslaitosten alueellisen sijoittumisen oh-     antavat viitteitä siitä, että linja kalankasvatus-
18625: jaamiseksi vesiensuojelun kannalta tarkoituk-       laitosten perustamista ja toimintaa koskevissa
18626: sellisella tavalla laaditaan suunnitelmia.          päätöksissä on tiukentunut.
18627: 
18628:     Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1989
18629: 
18630:                                                                           Ministeri Ole Norrback
18631:                                     1989 vp. -     KK n:o 113                                   3
18632: 
18633: 
18634: 
18635: 
18636:                              Tili Riksdagens Herr Ta1man
18637:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       För det forsknings- och utveck1ingsarbete som
18638: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se        gäller o1ika ändamå1 i må1programmet för
18639: av den 9 mars 1989 tili vederbörande med1em        vattenvården har bl.a. jord- och skogsbruksmi-
18640: av statsrådet översänt avskrift av fö1jande av     nisteriet anvisat forskningsmedel.
18641: riksdagsman Pulliainen undertecknade spörs-           Genom ändringar som trädde i kraft i
18642: må1 nr 113:                                        december 1987 komp1etterades de punkter i
18643:                                                    vattenlagstiftningen som gäller förbudet mot
18644:          Ämnar Regeringen med det snaraste         förorening av vattendrag på ett betydande sätt.
18645:        vidta åtgärder för att skärpa stadgan-      Såsom intressen som skall skyddas fogades tili
18646:        dena om od1ing av regnbågsforell så att     stadgandena punkter som gäller vattendragens
18647:        denna verksamhet inte förstör och för-      kulturvärden och vattendragens 1ämp1ighet för
18648:        orenar vattendrag och därmed vållar         rekreationsändamål samt vattennaturen och
18649:        o1ägenheter för andra som använder          dess funktion. Vid prövningen av tilistånd tili
18650:        vattendragen?                               avvikelse från förbudet mot förorening av
18651:                                                    vattendrag skall vattendomsto1arna när de vä-
18652:    Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-      ger intressena mot varandra särskilt beakta
18653: samt anföra fö1jande:                              betyde1sen av den verksamhet som avses i
18654:    Statsrådet fattade hösten 1988 ett principbe-   ansökan samt den o1ägenhet som åtgärden
18655: s1ut om ett må1program för vattenvården tili år    medför från allmän synpunkt sett. Regeringen
18656: 1995. 1 programmet framhålls att verkningarna      kommer i detta skede att fö1ja utvecklingen i
18657: av den be1astning som fiskod1ingen eventuellt      hand1äggningen av vattenärenden för fiskod-
18658: medför skall minskas genom att nya renings-        1ingsanstalternas vidkommande. När bered-
18659: metoder och ansta1tstyper utveck1as samt sköt-     ningen av eventuella skärpta stadganden skall
18660: se1n av anstalterna förbättras och utfodringen     in1edas kommer att avgöras först sedan erfa-
18661: av fisken utveck1as i en riktning som är           renheter erhållits i fråga om den nu ändrade
18662: fördelaktig med tanke på vattenvården och          vatten1agstiftningen. Vattendomstolarnas avgö-
18663: fiskerihushållningen. Planer utarbetas också för   randen under den senaste tiden tyder på att
18664: att den regiona1a p1aceringen av fiskod1ingsan-    1injen i besluten om grundande av fiskod1ings-
18665: sta1terna skall kunna styras på ett sätt som är    anstalter och anstalternas verksamhet har
18666: ändamå1sen1igt med tanke på vattenvården.          skärpts.
18667: 
18668:     Helsingfors den 12 april 1989
18669: 
18670:                                                                         Minister Ole Norrback
18671:                    j
18672:                   j
18673:                  j
18674:                 j
18675:                j
18676:               j
18677:              j
18678:             j
18679:            j
18680:           j
18681:          j
18682:         j
18683:        j
18684:       j
18685:      j
18686:     j
18687:    j
18688:   j
18689:  j
18690: j
18691:                                              1989 vp.
18692: 
18693: Kirjallinen kysymys n:o 114
18694: 
18695: 
18696: 
18697: 
18698:                                  U. Leppänen ym.: Valtioneuvoston jäsenen verotusta koskevien
18699:                                      tietojen julkisuudesta
18700: 
18701: 
18702:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18703:    Julkisuudessa on väitetty, että istuva päämi-   ta, kansanedustajalla on oikeus tietää totuus
18704: nisteri omistaa Helsingissä kaksi huoneistoa,      asiassa.
18705: jotka hän on vuokrannut lapsilleen, sekä että         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18706: hänellä on näiden huoneistojen ostamiseen          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18707: tarkoitettuja lainoja huomattava summa, joi-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18708: den lainojen korot hän vähentää henkilökoh-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18709: taisista tuloistaan verotuksessa. Pääministeri
18710: on vedonnut asiassa intimiteettisuojaan, eikä                     Katsooko Hallitus, että valtioneuvos-
18711: ole halunnut kertoa, miten on asianlaita, eikä                ton jäsenen tehtävässä toimivan henki-
18712: ole myöskään halunnut kertoa ennakonpidä-                     lön tulisi antaa julkisuuteen tietoja ve-
18713: tysprosenttiaan.                                              rotukseensa ja taloudellisiin asioihinsa
18714:                                                               liittyvistä asioista, niin kuin on käytän-
18715:   Vaikka asiassa ei olekaan mitään lainvastais-               tönä eräissä muissa maissa?
18716:      Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1989
18717: 
18718:                      Urpo Leppänen                             Heikki Rinne
18719: 
18720: 
18721: 
18722: 
18723: 290010D
18724: 2                                    1989 vp. -      KK n:o 114
18725: 
18726: 
18727: 
18728: 
18729:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18730:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        säännös, joka kieltää ketään vastoin asian-
18731: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        omaisen suostumusta joukkotiedotusvälinettä
18732: olette 9 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn           käyttäen tai muulla sen kaltaisella tavalla
18733: kirjeenne n:o 355 ohella toimittanut valtioneu-      julkisesti levittämästä toisen yksityiselämästä
18734: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         tietoa, vihjausta tai kuvaa, joka on omiaan
18735: kansanedustaja Urpo Leppäsen ym. näin kuu-           aiheuttamaan toiselle vahinkoa tai kärsimystä.
18736: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 114:             Julkisuuden henkilöt ovat kuitenkin ns. ta-
18737:                                                      vallisiin kansalaisiin verrattuna sikäli poikkeus-
18738:           Katsooko Hallitus, että valtioneuvos-      asemassa, että yksityiselämän loukkauksena ei
18739:        ton jäsenen tehtävässä toimivan henki-        ole pidettävä julkistamista, joka koskee henki-
18740:        lön tulisi antaa julkisuuteen tietoja ve-     lön menettelyä julkisessa virassa tai tehtävässä,
18741:        rotukseensa ja taloudellisiin asioihinsa      elinkeinoelämässä, poliittisessa toiminnassa tai
18742:        liittyvistä asioista, niin kuin on käytän-    muussa näihin rinnastettavassa toiminnassa ja
18743:        tänä eräissä muissa maissa?                   joka on tarpeen yhteiskunnallisesti merkittävän
18744:                                                      asian käsittelemiseksi.
18745:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Voimassa olevan lain mukaan valtioneuvos-
18746: vasti seuraavaa:                                     ton jäsen ei ole velvollinen antamaan yksityis-
18747:    Valtioneuvoston jäsenellä on muihin kansa-        elämäänsä liittyvistä asioista tietoja julkisuu-
18748: laisiin verrattava velvollisuus antaa verotuk-       teen. Onko se poliittisesti tai viranhoidon kan-
18749: seensa ja taloudellisiin asioihinsa liittyvistä      nalta tarpeellista tai tarkoituksenmukaista, jää
18750: asioista tietoja määrätyin edellytyksin eri viran-   asianomaisen valtioneuvoston jäsenen itsensä
18751: omaisille ja tuomioistuimille mm. verotuksen         harkittavaksi. Taloudellisiin asioihin kuuluvan
18752: toimittamista varten. Valtioneuvoston jäsenellä      riippuvuuden arviointi etuja myöntävään ta-
18753: on myös velvollisuus antaa tietoja tiedotusvä-       hoon nähden on myös valtioneuvoston jäsenen
18754: lineille virkaansa liittyvistä asioista, mutta ei    itsensä arvioitava. Perusteena voidaan käyttää
18755: yksityiselämästään. Yhteiskunnan suhtautumis-        tavanmukaisia jääviyden ratkaisemisen perus-
18756: ta yksityiselämän suojaamiseen julkisuudelta         teita. Tähän asiantilaan ei ole suunnitteilla
18757: ilmentää vuonna 1974 rikoslakiin hyväksytty          lainsäädännöllistä muutosta.
18758: 
18759:     Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1989
18760: 
18761:                                                                   Oikeusministeri Matti Louekoski
18762:                                     1989 vp. -     KK n:o 114                                           3
18763: 
18764: 
18765: 
18766: 
18767:                              Tili Riksdagens Herr Talman
18768:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        1974 och förbjuder var och en att utan veder-
18769: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        börandes samtycke med användande av mass-
18770: nr 355 av den 9 mars 1989 tili vederbörande        medium eller på annat liknande sätt om annans
18771: medlem av statsrådet översänt avskrift av          privatliv offentligen sprida uppgift, antydan
18772: följande av riksdagsman Urpo Leppänen m.fl.        eller bild, som är ägnad att orsaka denne skada
18773: undertecknade spörsmål nr 114:                     eller lidande.
18774:                                                       Offentliga personer befinner sig emellertid,
18775:           Anser Regeringen att en person som       jämförda med s.k. vanliga medborgare, så tili
18776:        är medlem av statsrådet bör offentlig-      vida i en undantagsställning att som kränkning
18777:        göra uppgifter som gäller hans skatter      av privatliv icke skall anses offentliggörande
18778:        och ekonomiska ärenden enligt praxis i      som gäller persons förfarande i offentlig tjänst
18779:        vissa andra länder?                         eller offentligt värv,' i näringslivet eller i politisk
18780:                                                    verksamhet eller i annan med dessa jämförbar
18781:                                                    verksamhet och som är av nöden för behand-
18782:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt       lingen av någon samhälleligt betydelsefull sak.
18783: följande:                                             Enligt gällande lag är en medlem av statsrå-
18784:    En medlem av statsrådet är på samma sätt        det inte skyldig att offentliggöra uppgifter om
18785: som andra medborgare under vissa förutsätt-        sitt privatliv. På statsrådsmedlemmen själv an-
18786: ningar skyldig att lämna uppgifter om sina         kommer att avgöra när ett offentliggörande är
18787: skatter och sina ekonomiska ärenden tili o1ika     nödvändigt eller ändamålsenligt ur politisk
18788: myndigheter och domstolar, bl.a. för att be-       synpunkt eller med tanke på hans tjänsteutöv-
18789: skattning skall kunna förrättas. En medlem av      ning. Statsrådsmedlemmen måste också själv
18790: statsrådet är dessutom på tjänstens vägnar         bedöma i viiken mån ekonomiska ärenden
18791: skyldig att lämna massmedia uppgifter om           medför beroende i förhållande tili den som
18792: frågor som gäller hans tjänst, men inte om sitt    beviljar förmånerna. Som grund kan man
18793: privatliv. Samhällets inställning i fråga om att   använda de sedvanliga grunderna för avgöran-
18794: skydda privatlivet mot offentlighet kommer tili    de av jäv. Någon ändring i lagstiftningen i
18795: synes i det strafflagsstadgande som godkändes      denna fråga planeras inte.
18796:     Helsingfors den 14 april 1989
18797: 
18798:                                                                  Justitieminister Matti Louekoski
18799:                                                1989 vp.
18800: 
18801: Kirjallinen kysymys n:o 115
18802: 
18803: 
18804: 
18805: 
18806:                                   Fred: Purutupakan valmistamisen ja myynnin kieltämisestä
18807: 
18808: 
18809:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18810:    Tupakan, huumeitten ja alkoholin lisäksi on         Rahanahneet liikemiehet, jotka keksivät kei-
18811: nyt ilmaantunut markkinoille uusi nuorten            noja rikastumiseen, eivät välitä nuorten tervey-
18812: elämää tuhoava aine, purutupakka. Ainetta            den vaarantumisesta. Ainetta markkinoidaan-
18813: kutsutaan eri alueilla myös nuuskaksi tai mäl-       kin "savuttomana tupakkana", jolloin syntyy
18814: liksi, vaikka tosiasiassa kyseessä ovat teknisesti   väärä mielikuva tavallista tupakkaa terveelli-
18815: hieman erilaiset tuotteet. Yhteistä näille tuot-     semmästä tuotteesta. Siksi eduskunnan olisi
18816: teille kuitenkin on nikotiinin imeytyminen ve-       puututtava asiaan ja lailla kiellettävä purutu-
18817: renkiertoon suoraan suun ja nenän limakalvo-         pakan valmistus ja myynti Suomessa, kuten
18818: jen kautta. Jo muutaman vuoden käytön jäl-           useissa maissa on jo tapahtunut.
18819: keen on mm. syöpäriski suuri.                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18820:    Ruotsissa näiden tuotteiden käyttö on viime
18821:                                                      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
18822: vuosina lisääntynyt räjähdysmäisesti, ja merkit
18823:                                                      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18824: viittaavat samanlaiseen kehitykseen meilläkin.
18825:                                                      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18826: Nyt purutupakan kulutus on meillä yli 70
18827: tonnia vuodessa. Ruotsissa lukema oli sama
18828: vielä muutama vuosi sitten, nyt kulutus on                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18829: noussut jo 4 000 tonniin vuodessa. Näin uusi                ryhtyä, jotta purutupakan ja vastaavien
18830: muoti on tekemässä tyhjiin ne kansanterveys-                tupakkatuotteiden valmistus ja myynti
18831: työn saavutukset, jotka uraauurtavalla tupak-               kiellettäisiin maassamme?
18832: kalaillamme on pyritty saavuttamaan.
18833:       Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1989
18834: 
18835:                                              Jorma Fred
18836: 
18837: 
18838: 
18839: 
18840: 2900100
18841: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 115
18842: 
18843: 
18844: 
18845: 
18846:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18847: 
18848:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa         Nuuska on erityisesti nuorten käyttämä vai-
18849: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kuteaine. Useiden selvitysten mukaan nuuskan
18850: olette 10 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn         käyttö on eräiden urheilulajien urheilijoiden
18851: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        keskuudessa muuta väestöä yleisempää. Nuus-
18852: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       kan käyttö on myös voimakkaasti "epideemis-
18853: edustaja Fredin näin kuuluvasta kirjallisesta       tä". Sitä saatetaan käyttää yleisesti jonkin
18854: kysymyksestä n:o 115:                               paikkakunnan koulujen oppilaiden keskuudes-
18855:                                                     sa, mutta se voi olla kokonaan tuntematon
18856:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       toisella paikkakunnalla.
18857:        ryhtyä, jotta purutupakan ja vastaavien         Nuorten terveystapatutkimuksen (1987) mu-
18858:        tupakkatuotteiden valmistus ja myynti        kaan 5 % 16- ja 18-vuotiaista pojista ilmoitti
18859:        kiellettäisiin maassamme?                    nuuskaavansa ainakin silloin tällöin. Tytöistä
18860:                                                     ja 12-vuotiaista pojista käyttäjiä oli vain 0,5 %.
18861:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Aikuisten nuuskaaminen on harvinaista ja
18862: vasti seuraavaa:                                    painottuu nuorimpiin työikäisiin. Tilastokes-
18863:                                                     kuksen keväällä 1987 keräämien tietojen mu-
18864:    Nuuska sisältää 10-20 mgjg nikotiinia ja         kaan yli 50 . kertaa nuuskanneita oli 15-
18865: runsaasti muita aineita. Nuuskan sisältämät         24-vuotiaissa vastaajissa 3 %. Nuuskaa käyttä-
18866: aineet aiheuttavat useita terveyshaittoja, joista   vät pääasiassa miehet.
18867: tärkeimmät ovat suuontelon syöpä Qopa 50-              Nuuskaa ja purutupakkaa koskevan terveys-
18868: kertainen riski), suun limakalvon vauriot (leu-     valistuksen jakaminen vaatii erityistä huolelli-
18869: koplakia), jotka voivat myöhemmin muuttua           suutta ja kohdentamista. Useat kansainväliset
18870: pahanlaatuisiksi, ikenien vetäytyminen sekä ni-     tutkimukset ovat osoittaneet, että harkitsema-
18871: kotiiniriippuvuus.                                  ton terveysvalistus saattaa johtaa päinvastaisiin
18872:    Nuuskan valmistamistapa vaikuttaa ilmeises-      vaikutuksiin kuin on tarkoitettu. Harvinaisesta
18873: ti sen aiheuttamaan terveydelliseen riskiin.        tuotteesta annetulla asiallisella terveysvalistuk-
18874: Amerikkalaistyyppinen nuuska saattaa olla           sella saattaa joskus olla uteliaisuutta ja käyttöä
18875: syöpävaaraltaan ruotsalaistyyppistä pahempi.        lisäävä vaikutus.
18876:    Nuuskan käyttö aiheuttaa samanlaisen niko-          Lääkintöhallitus on korostanut nuuskaa kos-
18877: tiiniriippuvuuden kuin muutkin tupakkatuot-         kevassa viestinnässään paikallisten olosuhtei-
18878: teet, ja nuuskan käyttäjät siirtyvätkin usein       den huomioon ottamista. Opettajille ja tervey-
18879: savukkeiden käyttäjiksi. Yhdysvaltain terveys-      denhuoltohenkilöstölle on pyritty antamaan
18880: hallinnon asiantuntijaraportin mukaan nikotii-      asiatietoa nuuskasta ja sen käytöstä. Nuuskaa-
18881: niriippuvuus on erittäin voimakas ja aiheuttaa      misen ehkäisemiseen tähtäävä terveyskasvatus
18882: suurimman osan tupakasta luopumisen proble-         ei poikkea menetelmiltään muusta terveyskas-
18883: matiikasta. Yhdysvaltalaisten tutkimusten mu-       vatuksesta.
18884: kaan nuuskan käytön ilmoitettuja syitä ovat            Maailman terveysjärjestön asiantuntijat ovat
18885: maku ja aromi, riippuvuus, vertaisryhmien           suositelleet nuuskan ja purutupakan kieltämis-
18886: aiheuttama paine sekä nuuskan aiheuttamat           tä sellaisissa maissa, joissa niiden käyttöä ei ole
18887: tuntemukset.                                        tai se on vähäistä. Tämän suosituksen mukai-
18888:    Nuuskan kulutuksesta Suomessa ei ole luo-        sesti Irlanti, Israel, Uusi Seelanti ja Hongkong
18889: tettavia julkisia tietoja, koska Tilastokeskus      ovat kieltäneet savuttoman tupakan myynnin.
18890: tilastoi vain kotimaisen tuotannon, jonka osuus        Lääkintöhallitus on neuvotteluissa esittänyt
18891: on alle puolet koko kulutuksesta. Tupakkateh-       tupakkateollisuuden edustajille nuuskan val-
18892: taiden yhdistykseltä saadun ilmoituksen mu-         mistuksen, maahantuonnin ja myynnin lopet-
18893: kaan nuuskan kulutus on vuodesta 1981 (43           tamista vapaaehtoisesti. Tupakkateollisuus on
18894: tonnia) kaksinkertaistunut vuoteen 1988 (82         ilmoittanut suhtautuvansa nykyään pidättyväs-
18895: tonnia) mennessä.                                   ti nuuskan kauppaan kohdistuvaan myynnin-
18896:                                      1989 vp. -     KK n:o 115                                      3
18897: 
18898: edistämiseen, mutta ei ole ollut ainakaan tois-     suuruudesta päättää valtioneuvosto. Lisävero
18899: taiseksi halukas lopettamaan tuotteen markki-       ja perusvero samoin kuin liikevaihtovero las-
18900: nointia. Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo,     ketaan    osuutena   vähittäismyyntihinnasta.
18901: että terveyskasvatus ja hintapolitiikka ovat        Nuuskan tupakkaverolaissa määrätty perusve-
18902: myyntikieltoa helpommin yleisen hyväksymisen        ro on 20 %, kun se savukkeiden osalta on
18903: saavia keinoja nuuskaamisen torjumiseksi. Pe-       40 %. Lisävero on vastaavasti 16,05 % Ja
18904: riaatteessa nuuskan ja purutupakan valmistus,       12,42%.
18905: maahantuonti ja myynti voitaisiin kieltää
18906:                                                        Nuuskarasia on savukerasiaa halvempi ja
18907: muuttamalla toimenpiteistä tupakoinnin vä-
18908:                                                     käyttötapa huomioon ottaen riittoisampi. So-
18909: hentämiseksi annettua lakia.
18910:                                                     siaali- ja terveysministeriön käsityksen mukaan
18911:    Nuuskan hinnasta päättää tupakkateollisuus.      nuuskan käytön vähentämiseksi tulisi sen hin-
18912: Hinta koostuu teollisuuden ja kaupan osuudes-       taa nostaa. Korotuksen toteuttamiseksi tupak-
18913: ta, liikevaihtoverosta, lisäverosta sekä perusve-   kaverolaissa määrätty nuuskan ja purutupakan
18914: rosta. Tupakkaverolaissa säädetään perusveron       perusvero olisi nostettava 20 %:sta 40 %:iin eli
18915: suuruus ja lisäveron enimmäismäärä. Lisäveron       samaksi kuin savukkeidenkin.
18916:     Helsingissä ll päivänä huhtikuuta 1989
18917: 
18918:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
18919: 4                                     1989 vp. -      KK n:o 115
18920: 
18921: 
18922: 
18923: 
18924:                                Tili Riksdagens Herr Talman
18925:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          sumtionen av snus fördubblats från år 1981 (43
18926: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           ton) tili år 1988 (82 ton).
18927: av den 10 mars 1989 tili vederbörande medlem             Det är främst unga människor som använder
18928: av statsrådet översänt avskrift av följande av        snus. Enligt ett flertal utredningar använder
18929: riksdagsman Fred undertecknade spörsmål nr            idrottare inom vissa idrottsgrenar snus oftare
18930: 115:                                                  än den övriga befo1kningen. Suusandet är även
18931:                                                       mycket "epidemiskt". Snus kan på någon viss
18932:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen             ort användas allmänt bland sko1eleverna, me-
18933:         vidta för att framstäliningen och försälj-    dan det på någon annan ort är ett helt okänt
18934:         ningen av tuggtobak och motsvarande           fenomen.
18935:         tobaksprodukter skali förbjudas i vårt           En1igt en undersökning om förändringarna i
18936:         land?                                         ungdomarnas hälsovanor (1987) uppgav 5 pro-
18937:                                                       cent av pojkarna i å1dern 16 och 18 år att de
18938:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         åtminstone ibland snusar. Av flickorna och
18939: samt anföra följande:                                 pojkarna i 12 årså1dern var det bara 0,5
18940:    Ett gram snus innehåller 10-20 mg nikotin          procent som använde snus.
18941: och dessutom många andra ämnen. De ämnen                 Det är ovanligt att vuxna använder snus och
18942: som ingår i snus har på många sätt en menlig          av dessa är det i alimänhet människor i de
18943: inverkan på hälsan, de kan bl.a. förorsaka att        yngsta arbetsföra årgångarna som snusar. 1
18944: det uppstår cancer i munhålan (t.o.m. 50-faldig       enlighet med den statistik som insamlades av
18945: risk), skador i munnens slemhinnor (leukopla-         statistikcentralen våren 1987 var det 3 % av
18946: ki), som senare kan övergå i en elakartad             dem som svarade och som var i å1dern 15-24
18947: tumör, att tandköttet sänks samt att man blir         år som hade snusat mer än 50 gånger. Det är
18948: beroende av nikotin.                                  främst män som använder snus.
18949:    Hur stor hälsorisk snuset innebär är troligen         Upplysningen om hälsoriskerna med snus
18950: beroende av sättet på vilket det tiliverkas. Det      och tuggtobak kräver särski1d omsorg och en
18951: amerikanska snuset kan innebära större can-           inriktning på vissa må1grupper. Ett flerta1
18952: cerrisk än det svenska.                               internationelia undersökningar har visat att
18953:    Användningen av snus framkallar, liksom            oöverlagd upp1ysning kan ha motsatt verkan
18954: bruk av andra tobaksprodukter, ett nikotinbe-         mot den önskade. Sak1ig information om de
18955: roende och den som använder snus övergår              hä1sorisker någon ovan1ig produkt har kan
18956: också ofta tili att använda cigaretter. Enligt en     ib1and få tili fö1jd att fo1k b1ir nyfikna och att
18957: expertrapport, gjord av hälsovårdsförvaltning-        användningen tili fö1jd av detta ökar.
18958: en i Förenta Staterna, är nikotinberoendet               Medicinalstyre1sen har i sina meddelanden
18959: synnerligen starkt och är det största problemet       om snus betonat att de 1oka1a förhåliandena
18960: då man skali vänja sig av med att röka. Enligt        bör beaktas vid upp1ysningen. Man har försökt
18961: amerikanska undersökningar uppges som orsa-           ge 1ärarna och hä1sovårdspersonalen sakkun-
18962: ker tili att man använder snus smaken och             skap om snus och dess användning. Den
18963: aromen, beroendet, den press som jämförelse-          hälsofostran som har som målsättning att
18964: grupper förorsakar samt förnimmelserna tili           förhindra snusandet använder sig av samma
18965: följd av att man använder snus.                       metoder som den övriga hälsofostran.
18966:    Det finns inga tillförlit1iga offentliga uppgif-      Världshä1soorganisationens experter har gett
18967: ter om konsumtionen av snus i Finland efter-          en rekommendation om att förbjuda snus och
18968: som statistikcentralen endast statistikför den        tuggtobak i sådana Iänder där användningen är
18969: inhemska produktionen. Dess andel är mindre           liten eller ingen alis. Tili följd av detta har
18970: än hälften av hela konsumtionen. En1igt upp-          Irland, Israel, Nya Zeeland och Hongkong
18971: gift från Tupakkatehtaiden Yhdistys har kon-          förbjudit försäljningen av tuggtobak och snus.
18972:                                      1989 vp. -     KK n:o 115                                      5
18973: 
18974:    Medicinalstyrelsen har vid förhandlingar fö-      omsättningsskatten, tilläggsaccisen samt grund-
18975: reslagit för representanterna för tobaksindu-        accisen. 1 lagen om tobaksaccis stadgas om
18976: strin att denna frivilligt skall avstå från att      storleken på grundaccisen och tilläggsaccisens
18977: framställa, importera och sälja snus. Tobaks-        maximala belopp. Statsrådet beslutar om stor-
18978: industrin har meddelat sig för tillfållet ha en      leken på tilläggsaccisen. Tilläggsaccisen, grund-
18979: reserverad inställning tili försäljningsfrämjan-     accisen samt omsättningsskatten räknas såsom
18980: det då det gäller handeln med snus men är i          andel av minutförsäljningspriset. Grundaccisen
18981: alla fall tillsvidare inte villig att upphöra med    för snus är enligt lagen om tobaksaccis 20 %
18982: marknadsföringen av denna produkt. Social-           och för cigaretter 40 %. Tilläggsaccisen är för
18983: och hälsovårdsministeriet anser att hälsofost-       snus I6,05% och för cigaretter I2,42 %.
18984: ran och prispolitik är bättre medel för att få          En snusdosa är billigare än en cigarettask
18985: allmänhetens godkännande tili att förebygga          och är med tanke på användningssättet dryga-
18986: snusandet än vad ett försäljningsförbud är. 1        re. Enligt social- och hälsovårdsministeriets
18987: princip kunde framställningen, importen och          uppfattning bör priset på snus höjas för att
18988: försäljningen av snus och tuggtobak förbjudas        användningen skall minskas. För att genomfö-
18989: genom att lagen om åtgärder för inskränkande         ra en höjning bör grundaccisen för snus och
18990: av tobaksrökning ändras.                             tuggtobak, viiken bestäms i lagen om tobaks-
18991:    Priset på snus bestäms av tobaksindustrin. 1      accis, höjas från 20 % tili 40 %, dvs. tili samma
18992: priset ingår industrins och handelns andel,          belopp som grundaccisen för cigaretter.
18993: 
18994:      Helsingfors den II april I989
18995: 
18996:                                                     Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
18997:                                               1989 vp.
18998: 
18999: Kirjallinen kysymys n:o 116
19000: 
19001: 
19002: 
19003: 
19004:                                  Vistbacka ym.: Rintamatunnuksen, rintamapalvelustunnuksen ja
19005:                                      rintamasotilastunnuksen myöntämisperusteista
19006: 
19007: 
19008:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19009: 
19010:    Rintamatunnus, rintamapalvelustunnus sekä        ulkopuolelle myös naiset, jotka sodan aikana
19011: rintamasotilastunnus annetaan tällä hetkellä        toimivat esim. ilmavalvontalottina tai sotasai-
19012: henkilöille, jotka täyttävät kustakin tunnukses-    raalassa. Heidän tehtävänsä sotatoimiyhtymän
19013: ta annetussa asetuksessa määrätyt perusteet.        ulkopuolella oli kuitenkin monesti yhtä vaaral-
19014: Rintamasotilastunnus voidaan antaa asetuksen        linen kuin mainitun sotatoimiyhtymän alueel-
19015: 772/69 nojalla, rintamapalvelustunnus asetuk-       lakin. Tämän takia asetuksesta rintamapalve-
19016: sen 554/78 nojalla sekä rintamatunnus asetuk-       lustunnuksesta (554/78) tulisi poistaa maininta
19017: sen 256/88 nojalla.                                 "rintamavastuussa olleen sotatoimiyhtymän
19018:    Kunkin tunnuksen myöntämisperusteet on           alueella". Tunnuksen saajia ei tulisi yksioikoi-
19019: määritelty tarkoin kussakin asetuksessa. Rinta-     sesti valita vain maantieteellisen palveluspaikan
19020: masotilastunnus voidaan antaa henkilölle, joka      perusteella, vaan sen sijaan tehtävän sisällön
19021: on osallistunut varsinaisiin sotatoimiin eräin      tulisi ratkaista rintamapalvelustunnuksen saa-
19022: edellytyksin. Rintamapalvelustunnus myönne-         minen.
19023: tään vain naisille tietyin edellytyksin ja rinta-      Asetuksen rintamasotilastunnuksesta (772/
19024: matunnus henkilölle, joka on ollut linnoitusra-     69) ja rintamatunnuksesta (256/88) jättävät
19025: kentajajoukoissa.                                   tunnuksen saamisen ulkopuolelle ne henkilöt,
19026:    Asetus rintamapalvelustunnuksesta (554/78)       jotka kuuluvat vuonna 1926 syntyneeseen jat-
19027: rinnastaa muutoin rintamapalvelukseen rinnas-       kosodan       viimeiseen   kutsuntaikäluokkaan.
19028: tettavissa tehtävissä rintamavastuussa olleen       Nämä henkilöt toimivat koulutuskeskuksen ni-
19029: sotatoimiyhtymän alueella toimimisen erilaisis-     missä usein samoissa tehtävissä kuin rintama-
19030: sa sotilaallisissa yksiköissä toimimiseen. Käy-     sotilastunnukseen oikeutetut henkilöt. Tämän
19031: tännössä asetus aiheuttaa sen epäkohdan, ettei      takia tulisi joko asetusta rintamasotilastunnuk-
19032: rintamapalvelustunnusta voida myöntää mies-         sesta (772/69) tai rintamatunnuksesta (256/88)
19033: puoliselle henkilölle, joka on toiminut asetuk-     muuttaa niin, että vuonna 1926 syntyneet
19034: sen edellyttämissä tehtävissä. Näin henkilöt        koulutuskeskuksen nimissä palvelleet veteraanit
19035: ovat joutuneet eriarvoiseen asemaan rintama-        pääsisivät tunnuksen saajien joukkoon.
19036: palvelustunnuksen saamisessa sukupuolensa ta-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19037: kia ja siksi, etteivät ole voineet ikänsä tai       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19038: jonkun muun syyn takia osallistua tehtäviin,        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19039: joiden perusteella heille voitaisiin olemassa       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksep.:
19040: olevan asetuksen mukaan myöntää rintamapal-
19041: velustunnus. Tämän takia tulisi asetusta rinta-               Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
19042: mapalvelustunnuksesta (554/78) muuttaa siten,              että asetusta rintamasotilastunnuksesta
19043: että kaikki ne henkilöt, jotka ovat toimineet              (772/69), asetusta rintamapalvelustun-
19044: asetuksen 554/78 mukaisissa tehtävissä voimat-             nuksesta (554/78) sekä rintamatunnuk-
19045: ta jostain syystä toimia muissa tunnukseen                 sesta (256/88) korjataan niin, että myös
19046: oikeuttavissa tehtävissä, saisivat rintamapalve-           tällä hetkellä ilman tunnusta jäävät
19047: lustunnuksen.                                              vuonna 1926 syntynyt kutsuntaikäluok-
19048:    Asetus 554/78 jättää tunnuksen saamisen                 ka, ilmavalvonta- ja sotasairaalalotat
19049: 290010D
19050: 2                                  1989 vp. -     KK n:o 116
19051: 
19052:       sekä muut vastaavissa tehtävissä sota-            muun syyn takia toimineet miehet sai-
19053:       toimiyhtymän ulkopuolella toimineet               sivat heille oikeudenmukaisesti kuulu-
19054:       naiset ja rintamapalvelustunnuksen                van tunnuksen?
19055:       edellyttämissä tehtävissä joko ikänsä tai
19056:     Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1989
19057: 
19058:         Raimo Vistbacka               Tina Mäkelä                Marita Jurva
19059:         Heikki Riihijärvi             Lea Mäkipää                Sulo Aittoniemi
19060:                                         1989 vp. -       KK n:o 116                                       3
19061: 
19062: 
19063: 
19064: 
19065:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19066: 
19067:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                Koska osa naisista joutui osallistumaan vuo-
19068: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            sien 1939-1945 sotiin samankaltaisissa tehtä-
19069: olette 10 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn              vissä kuin edellä mainitut sotatoimialueilla
19070: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             joukko-osastoissa palvelleet miehet, katsottiin
19071: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-            1970-luvun lopussa tarkoituksenmukaiseksi,
19072: edustaja Raimo Vistbackan ym. näin kuuluvas-             että näille naisille annetaan asteittain mahdol-
19073: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 116:                   lisuus samanlaisiin etuuksiin kuin miehillekin.
19074:                                                          Tämän mukaisesti naisten rintamapalvelua
19075:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,          koskevan asetuksen (554/78) mukaan naiselle,
19076:         että asetusta rintamasotilastunnuksesta          joka on vuosien 1939-1945 sotien aikana
19077:         (772/69), asetusta rintamapalvelustun-           palvellut rintamavastuussa olleen sotatoimiyh-
19078:         nuksesta (554/78) sekä rintamatunnuk-            tymän joukoissa, taikka ilmatorjunta- tai ran-
19079:         sesta (256/88) korjataan niin, että myös         nikkojoukoissa, merivoimien alusyksiköissä
19080:         tällä hetkellä ilman tunnusta jäävät             tahi ilmavoimien lentoyksiköissä tahi muutoin
19081:         vuonna 1926 syntynyt kutsuntaikäluok-            toiminut rintamavastuussa olleen sotatoimiyh-
19082:         ka, ilmavalvonta- ja sotasairaalatotat           tymän alueella, annetaan rintamapalvelustun-
19083:         sekä muut vastaavissa tehtävissä sota-           nus.
19084:         toimiyhtymän ulkopuolella toimineet                  Kysymys rintamasotilaseläkelain uudistami-
19085:         naiset ja rintamapalvelustunnuksen               sesta oli esillä eduskunnassa syksyllä 1987 sen
19086:         edellyttämissä tehtävissä joko ikänsä tai        käsitellessä hallituksen esitystä eduskunnalle
19087:         muun syyn takia toimineet miehet sai-            laiksi rintamasotilaseläkelain muuttamisesta
19088:         sivat heille oikeudenmukaisesti kuulu-           (HE n:o 100/1987 vp.). Esityksessä ehdotettiin,
19089:         van tunnuksen?                                   että rintamasotilaseläkelain piiriin saatettaisiin
19090:                                                          puolustusvoimien joukoissa linnoitusrakentaji-
19091:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            lla toimineet työvelvolliset. Nämä linnoitusra-
19092:                                                          kentajat ovat ainoa sellainen ryhmä, joka
19093: vasti seuraavaa:
19094:                                                          sotaan osallistuneista joukko-asastoista ei ollut
19095:    Voimassa olevan lainsäädännön mukaan                  saanut tunnustusta sotatoimiin osallistumises-
19096: vuosien 1939-1945 sotien perusteella annetaan            ta. Eduskunnan hyväksymän rintamasotilaselä-
19097: erityistä sosiaaliturvaa sellaisille henkilöille, jot-   kelain muutoksen perusteella työvelvolliset lin-
19098: ka joutuivat puolustusvoimien joukoissa tai              noitusrakentajat saatettiin rintamaetuuksien
19099: niihin rinnastettavissa olosuhteissa osallistu-          piiriin 1.10.1988 lukien.
19100: maan sotatoimiin.                                            Vuosien 1939-1945 sotien johdosta joutui-
19101:    Miehille myönnetään tunnuksena sotaan                 vat hyvin monet henkilöt kärsimään sotatoi-
19102: osallistumisesta rintamasotilastunnus. Rinta-            mista ja niiden aiheuttamista seurauksista. Osa
19103: masotilastunnusta koskevan asetuksen (772/69)            henkilöistä oli pakotettu työsuhteensa perus-
19104: mukaan rintamasotilaana tarkoitetaan henki-              teella osallistumaan erilaisiin velvoitteisiin. Osa
19105: löä, joka on vuosien 1939-1945 sotien aikana             väestöstä joutui muutoin sotatoimien kohteek-
19106: osallistunut puolustusvoimien joukoissa varsi-           si.
19107: naisiin sotatoimiin reserviläisenä, nostomiehe-              Vastauksessaan edellä mainittuun hallituksen
19108: nä, vapaaehtoisena tai vakinaisessa palveluk-            esitykseen eduskunta edellytti hallituksen sel-
19109: sessa olevana. Varsinaisiin sotatoimiin osallis-         vittävän mahdollisuudet rintamasotilaseläke-
19110: tuneeksi katsotaan henkilö, joka on todistetta-          lain soveltamisalan laajentamiseen koskemaan
19111: vasti osallistunut taisteluihin rintamavastuussa         kaikkia sellaisia henkilöitä, jotka palvelus- tai
19112: olleen sotatoimiyhtymän joukoissa tahi sen               työtehtäviensä johdosta ovat joutuneet ole-
19113: alueella taikka ilmatorjunta- tai rannikkojou-           maan rintamaolosuhteita vastaavissa olosuh-
19114: koissa, merivoimien alusyksiköissä tahi ilma-            teissa, kuten rautateiden henkilöstö, viestintä-
19115: voimien lentoyksiköissä.                                 tehtävissä olleet ja kauppalaivastossa palvel-
19116: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 116
19117: 
19118: leet. Samoin on selvitettävä mahdollisuudet         osallistuneille on laaja. Kysymyksen peruste-
19119: lain soveltamisalan laajentamiseen koskemaan        luissa rintamaetuuksien ulkopuolelle jääneet
19120: miinanraivaukseen osallistuneita, sairaanhoito-     henkilöt kuuluvat niihin henkilöryhmiin, jotka
19121: henkilöstöä, Itä-Karjalan sotilashallinnon alai-    eivät ole osallistuneet sotaan puolustusvoimien
19122: suudessa palvelleita ja sotatarviketeollisuudessa   joukoissa tai niihin rinnastettavissa tehtävissä.
19123: työskennelleitä. Korvausten maksamista myös
19124:                                                         Riittävän selkeiden asiakirjatietojen puuttu-
19125: sotatoimien johdosta toisen valtion vangiksi
19126:                                                     minen sekä erilaisista sotatoimista kärsineistä
19127: joutuneille siviileille on selvitettävä. Eduskun-
19128:                                                     että heidän ryhmiensä laajuudesta on vaikeut-
19129: nan edellyttämä selvitystyö käsittää myös ky-
19130:                                                     tamassa selvittämistyötä. Sosiaali- ja terveysmi-
19131: symyksessä tarkoitetut ilmavalvonta- ja sai-
19132:                                                     nisteriö pyrkii käytettävissä olevien asiakirja-
19133: raanhoitotehtävät
19134:                                                     aineistojen perusteella kartoittamaan eduskun-
19135:    Kuten eduskunnan vastaukseen sisällyttä-         nan vastauksessa esiin tuotujen erityisryhmien
19136: mästä ponnestakin ilmenee, kysymys erityisen        vuosien 1939-1945 sotien aikaiset vaiheet.
19137: sosiaaliturvan antamisesta muille kuin varsinai-    Selvityksen valmistuttua on vasta mahdollista
19138: siin sotatoimiin puolustusvoimien joukoissa         päättää mahdollisista jatkotoimista.
19139:     Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1989
19140: 
19141:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
19142:                                      1989 vp. -      KK n:o 116                                       5
19143: 
19144: 
19145: 
19146: 
19147:                               Tili Riksdagens Herr Talman
19148: 
19149:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Eftersom en del av kvinnorna under krigen
19150: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          1939-1945 kom att delta i liknande uppgifter
19151: av den 10 mars 1989 tili vederbörande medlem         som de ovan nämnda männen, ansågs det i
19152: av statsrådet översänt avskrift av följande av       slutet av 1970-talet vara ändamålsenligt att
19153: riksdagsman Raimo Vistbacka m.fl. underteck-         dessa kvinnor stegvis ges möjlighet till samma
19154: nade spörsmål nr 116:                                förmåner som männen. Enligt förordningen om
19155:                                                      fronttjänsttecken (554/78), som gäller en kvin-
19156:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen            nors fronttjänst, tilidelas fronttjänsttecken en
19157:        vidta för att förordningen om front-          kvinna, som under krigen 1939-1945 har
19158:        mannatecken (772/69), förordningen            tjänat vid trupp, hörande tili operativ enhet
19159:        om fronttjänsttecken (554/78) samt för-       med frontansvar, eller vid luftvärns- eller kust-
19160:        ordningen om fronttecken (256/88) kor-        trupper, inom sjöstridskrafternas fartygsenhe-
19161:        rigeras så att också den uppbådsål-           ter elier luftstridskrafternas flygenheter eller på
19162:        dersklass som fötts 1926, luftbevak-          annat sätt har verkat i med fronttjänst jämför-
19163:        nings- och militärsjukhuslottor samt öv-      bara uppgifter inom området för operativ enhet
19164:        riga kvinnor, som verkat i motsvarande        med frontansvar.
19165:        uppgifter utanför krigsoperationsför-            Frågan om en reform av lagen om frontman-
19166:        banden, och män som antingen på               napension förelåg tili behandling i riksdagen
19167:        grund av sin ålder eller av något annat       hösten 1987, då riksdagen behandlade regering-
19168:        skäl verkat i sådana uppgifter som            ens proposition tili riksdagen med förslag tili
19169:        förutsätts för erhåliande av fronttjänst-     lag om ändring av lagen om frontmannapen-
19170:        tecken och vilka för närvarande saknar        sion (RP nr 100/1987 rd.). 1 propositionen
19171:        tjänstgöringstecken får det teeken de         föreslogs att lagen om frontmannapension
19172:        har rätt tili?                                skulle bringas att omfatta de arbetspliktiga
19173:                                                      befåstningsbyggare som varit aktiva inom för-
19174:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        svarsmaktens trupper. Bland de truppförband
19175: samt anföra följande:                                som deltagit i kriget utgör dessa befästnings-
19176:                                                      byggare den enda grupp som inte har fått
19177:    Enligt gällande lagstiftning ges på basis av      erkännande för sitt deltagande i krigsoperatio-
19178: krigen 1939-1945 specielit socialskydd tili          nerna. På basis av ändringen av lagen om
19179: sådana personer som var tvungna att delta i          frontmannapension, som antogs av riksdagen,
19180: krigsoperationer inom försvarsmaktens trupper        gjordes de arbetspliktiga befästningsbyggarna
19181: eller under förhålianden som kan jämställas          delaktiga av frontmannaförmånerna räknat
19182: med dessa.                                           från 1.10.1988.
19183:    Män beviljas frontmannatecken som erkän-             Många människor blev på grund av krigen
19184: nande för deltagande i krig. Enligt förordning-      1939-1945 lidande genom krigsoperationerna
19185: en om frontmannatecken (772/69) avses med            och deras följder. En del av dessa personer
19186: frontman en person, som under krigen 1939-           tvingades på grund av sina arbetsförhållanden
19187: 1945 deltagit i de egentliga krigshandlingarna       att delta i fullgörandet av olika förpliktelser.
19188: inom försvarsväsendets trupper såsom reser-          En del av befolkningen blev annars föremål för
19189: vist, lantvärnsman, som frivillig eller i aktiv      krigsoperationer.
19190: tjänst. 1 de egentliga krigshandlingarna anses          Riksdagen förutsatte i sitt svar på ovan
19191: den ha deltagit som bevisligen tagit del i strider   nämnda regeringsproposition att regeringen re-
19192: inom trupper, hörande till operativ enhet med        der ut möjligheterna att utsträcka tillämpning-
19193: frontansvar eller inom dess område eller i           en av lagen om frontmannapension tili alla
19194: luftvärns- eller kusttrupper, inom sjöstridskraf-    dem som på grund av tjänstgöring eller arbets-
19195: ternas fartygsenheter eller inom luftstridskraf-     uppgifter var tvungna att vistas i förhållanden
19196: ternas flygenheter.                                  som motsvarar frontförhålianden, t.ex. järnvä-
19197: 6                                   1989 vp. -     KK n:o 116
19198: 
19199: garnas personal, personer med förbindelseupp-       krigsoperationerna inom försvarsmaktens trup-
19200: gifter och personer som tjänstgjorde i handels-     per omfattande. Enligt motiveringen för spörs-
19201: flottan. Likaså bör det redas ut om det är          målet hör de personer som inte omfattas av
19202: möjligt att tillämpa lagen på dem som deltagit      frontförmånerna till de medborgarkategorier
19203: i minröjning, på sjukvårdspersonal, på dem          som inte deltog i kriget inom försvarsmaktens
19204: som tjänstgjort i Östkarelens militärförvaltning    trupper eller i uppgifter som kan jämställas
19205: och på dem som arbetat inom krigsmaterielin-        med dem.
19206: dustrin. Också möjligheterna att betala ut             Avsaknaden av tillräckligt klara dokument
19207: ersättning till sådana civilpersoner som på         såväl över dem som blivit lidande på grund av
19208: grund av krigsoperationer tagits till fånga av      olika krigsoperationer som över storleken av
19209: någon främmande stat bör redas ut. Det              hithörande medborgarkategorier har försvårat
19210: utredningsarbete som riksdagen förutsatt om-        utredningsarbetet. Social- och hälsovårdsminis-
19211: fattar också de luftbevaknings- och sjukvårds-      teriet försöker på basis av tillgängligt doku-
19212: uppgifter som avses i spörsmålet.                   mentmaterial kartlägga de i riksdagens svar
19213:                                                     anförda specialkategoriernas öden under krigen
19214:     Såsom framgår av klämmen i riksdagens           1939-1945. Först när utredningen blivit fårdig
19215: svar är frågan om att ge speciellt socialskydd      blir det möjligt att besluta om fortsatta åtgär-
19216: till andra än dem som deltog i de egentliga         der.
19217:     Helsingfors den ll april 1989
19218: 
19219:                                                    Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
19220:                                              1989 vp.
19221: 
19222: Skriftligt spörsmål nr 117
19223: 
19224: 
19225: 
19226: 
19227:                                  Westerlund m.fl.: Om mätningsmetoder vid riksskogstaxeringen
19228: 
19229: 
19230:                              Tili Riksdagens Herr Talman
19231: 
19232:    Vid riksskogstaxeringen mäts skogarnas till-    vid beskattningen på grund av det förändrade
19233: växt på basen av trädenheter på rot. Som           mätningsförfarandet vid inventeringen.
19234: mätningsobjekt har man använt alla över 1.35          Spillveden kan inte utnyttjas senare. Också
19235: meter långa trädenheter. Vid de tidigare inven-    de små träden på avverkningsstråken går
19236: teringarna har man som gräns använt en stam-       förlorade och har man i tillräcklig grad ens
19237: diameter om 2,5 cm. Redan förändringen av          beaktat detta sakförhållande? Frågan om
19238: mätningssystemet har lett till att det per ha      skogstaxeringstalens riktighet i sin helhet måste
19239: räknas in tusentals små, under 5 cm tjocka         utredas med det snaraste, eftersom detta tycks
19240: träd mer än tidigare i tillväxtsiffrorna.          inverka märkbart på skogstaxeringens nivå.
19241:    1 synnerhet på dikade marker och jordbered-
19242:                                                    Därför föreslår vi att vid riksskogstaxeringen
19243: ningsområden uppstår ett tätvuxet plantbe-         spillvedsandelens riktighet med det snaraste
19244: stånd som växer mycket kraftigt. Av detta          utreds. Tillväxtandelens indelning i spillvirke
19245: trädbestånd är det dock endast en mindre           och virke som fyller de kommersiella måtten
19246: obetydlig del som uppnår mått som fyller           måste utredas grundligt för att undvika en
19247: bruksvirkeskraven. Enligt utredningar har den      snedvridning av skogsbeskattningen i detta av-
19248: uppskattade tillväxtökningen av denna orsak        seende.
19249: varit ansenlig, på endel områden t.o.m. tiotals       De ovan nämnda forsknings- och undersök-
19250: procent. En avsevärd andel av denna tillväxt är    ningsuppgifterna påvisar på ett logiskt sätt de
19251: under 10 cm i genomskärning.                       avsevärda skillnader som ofta föreligger i be-
19252:                                                    skattningshänseende och skogsbruksplanernas
19253:    På basen av skogsinventeringarna måste          verkliga virkesvolyminnehåll, som sålunda är
19254: man kunna erhålla tillförlitliga och riktiga       avsevärt lägre.
19255: tillväxttal. Å andra sidan vore det skäl att          Som ett annat exempel kan framhållas att
19256: allvarligt överväga om det ens är ändamålsen-      man inom de nyländska reviren redan länge
19257: ligt att ta med små stammar i tillväxtsiffrorna.   fört en noggrann statistik över avverkade vir-
19258: Som en riktigare gräns kunde man t.ex. använ-      kesmängder och sortimentfördelning. Enligt
19259: da stammar som i brösthöjd mäter 7 cm i            denna föreföll det som om den 1986 utförda
19260: tjocklek. Mätnings- och kvalitetskravens mini-     riksskogstaxeringen inte i tillräcklig grad beak-
19261: midiameter för massaved är ju för närvarande       tat rötans förekomst i granen. Dessutom före-
19262: 6 cm under barken både för barr- och björk-        låg misstankar om att skärpta kvalitetsford-
19263: massaved. Vid riksskogstaxeringarna mäter          ringar för barrtimmer drabbat tallen vid kusten
19264: man ju diametern inklusive barken. Redan           hårdare än vad Skogsforskningsinstitutet be-
19265: detta förorsakar skillnad i jämförelse med         räknat.
19266: kommersiella mätningar.                               Ett konkret exempel som bygger på ett rätt
19267:   Avverkningsspillets och spillvirkets andel be-   omfattande jämförelsematerial påvisar att en
19268: aktas i skattekubikmeterns struktur som spill-     betydande övervärdering av virkesvolymen
19269: vedsandel. Enligt förordning varierar spillve-     inom enskilda och troligen inom rätt vidsträck-
19270: dens andel i olika delar av landet, t.ex. i        ta områden har inträffat.
19271: Uleåborgs Iän är spillvedens andel 18-26 pro-         1 samarbete med Åbolands skogsvårdsför-
19272: cent och i södra Finland varierar procenterna      eningar och Skogsforskningsinstitutet Iät revi-
19273: mellan 7 och 10. Å andra sidan vaknar miss-        ren i Nyland sommaren 1988 utföra en kon-
19274: tanken att man har felbedömt spillvedens andel     trollinventering av riksskogstaxeringens prov-
19275: 290010D
19276: 2                                        1989 vp. -     KK n:o 117
19277: 
19278: ytor. Av totalt 254 provträdsprovytor på Hel-              1 undersökningen fälldes totalt 369 tallar och
19279: singfors skogsnämnds område utvaldes 183. De            579 granar, dvs. ca 70 OJo av det utvalda antalet
19280: träd som blev föremål för kontrollmätning var           provträd. De fällda stammarna mättes och
19281: samtliga granar med en brösthöjdsdiameter om            apterades både enligt de kvalitetsfordringar
19282: 7 cm samt tallar vilka bedömts som timmer-              som gällde 1986 och de nya från 1988. För att
19283: stammar. Även sådana tallar som beträffande             registrera rötan kapades rötskadade stammar
19284: dimensionen kunnat vara timmerstammar togs              upp i sådant som fyllde fordringarna för sul-
19285: med. Varje kontrollprovyta hade minst 2 prov-           fatmassaved och i vrak.
19286: träd.                                                      Det slutliga materialet har bearbetats av
19287:    Genom de lokala skogsfackmännens arbete              Skogsforskningsinstitutet. Vid bedömningen av
19288: införskaffades markägarnas tilistånd att fälla          resultaten har man eliminerat den tiliväxt som
19289: och kapa upp provträden i virkessortiment.              skett mellan 1986 och 1988.
19290: Uppgiften att lokalisera provträden utfördes               Av fällda 579 granar hade 164 rotröta och 6
19291: även av dessa. Under sommaren utfördes fält-            röta högre upp i stammen. Sammanlagt var
19292: arbetet av 3 egentliga kontrollgrupper. Som             alltså 29,4 % av granarna rötskadade. 1 de
19293: gruppchefer fungerade erfarna skogsfackmän,             rötskadade stammarna var rötans höjd i me-
19294: vilka som virkesmottagare sysslat med bedöm-            deltal 2,54 m. Av granvirkets volym var
19295: ning av virkeskvalitet.                                 10,4 % rötskadat.
19296: 
19297:                       Tali- och granstammarnas relativa sortimentfördelning
19298:                                 TALL OJo                                    GRAN OJo
19299:                  TIMMER         MASSA V.        SPILL     TIMMER       MASSA V.  RÖTSK.         SPILL
19300: RST                   68            24            8         48           37                      15
19301: K1                    64            26           10         43           30           9          18
19302: K2                    60            29           10         44           28           9          18
19303: RST      Riksskogstaxeringen
19304: K1       Kantroll av riksskogstaxeringen
19305: K2       1988 års kvalitetsfordringar
19306: 
19307:    Av resultaten framgår att timmerandelen                 Det föreligger inga som helst möjligheter att
19308: klart övervärderats i RST. Samtidigt är ande-           ytterligare skärpa skogsbeskattningen från den
19309: len rötskadat virke betydande och även spilian-         nuvarande nivån utan att samtidigt äventyra de
19310: delen större än beräknat.                               ekonomiska förutsättningarna för hela näring-
19311:   Då man prissätter stammarna enligt rotpris-           ens vidkommande. Tvärtom bör de fel och
19312: nivån på skogsnämndens område under 1988                brister som bl.a. i det föregående påtalats i
19313: får man följande relativa jämförelse.                   skyndsam ordning rättas tili och den därav
19314:                                                         förorsakade nedjusteringen av de nuvarande
19315:                                                         skogsbeskattningsgrunderna korrigeras.
19316:                   TALL                   GRAN
19317:                                                            Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
19318:                 1            2        1        2        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
19319: RST           100,0        104,6    100,0    107,0      skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
19320: K1             95,6        100,00    93,4    100,0      ställa följande spörsmål:
19321: K2             93,1                  94,0
19322:                                                                     Är Regeringen medveten om att
19323:                                                                  Skogsforskningsinstitutet vid den VII
19324:    Värdemässigt är tallstammarna övervärdera-                    riksskogstaxeringen utnyttjade sig av
19325: de med 4,6 % och granstammarna med 7,0 %.                        nya och annorlunda metoder för upp-
19326:    Den osäkerhet beträffande riksskogstax-                       skattning av virkesvolymen, som med
19327: eringens tiliförlitlighet som ådagalagts i denna                 stor sannolikhet medför överbeskatt-
19328: undersökning ger skäl tili eftertanke. 1 den                     ning av det faktiska virkesbeståndet
19329: diskussion som förs gällande skogsbeskattning-                   samt
19330: ens framtid visar dessa resultat, att situationen                   vilka åtgärder har Regeringen vidta-
19331: är minst sagt skrämmande.                                        git eller ämnar den vidta med anledning
19332:                             1989 vp. -     KK n:o 117                                3
19333: 
19334:   härav, ävensom på grund av de uppen-           ning av riksskogstaxeringens provytor
19335:   bara felaktigheter som i praktiska av-         som beskrivits bl.a. ovan?
19336:   verkningsresultat påvisats vid avverk-
19337: 
19338: Helsingfors den 14 mars 1989
19339: 
19340:    Henrik Westerlund        Håkan Malm                    Heikki Kokko
19341:    Esko Jokiniemi           Kalle Röntynen                Sulo Aittoniemi
19342:    Maunu Kohijoki           Riitta Saastamoinen           Einari Nieminen
19343:    Raimo Vistbacka          Hannu Tenhiälä                Eero Paloheimo
19344:    Gustav Björkstrand       Boris Renlund                 Erkki Pystynen
19345:    Juhani Laitinen          Heikki Perho                  Heikki A. Ollila
19346:    Taisto Tähkämaa          Erkki Pulliainen              Kalevi Mattila
19347:    Juhani Alaranta          Kimmo Sarapää                 Tauno Valo
19348:    Esko Aho                 Matti Viljanen                Matti Lahtinen
19349:    Liisa Hilpelä            Ingvar S. Melin               Aapo Saari
19350:    Annikki Koistinen        Keijo Jääskeläinen            Esko Almgren
19351:    Toimi Kankaanniemi       Matti Väistö                  Eino Siuruainen
19352:    Markku Lehtosaari        Pekka Puska                   Seppo Kääriäinen
19353:    Tytti lsohookana-Asunmaa Mirja Ryynänen                Jorma Fred
19354:                             Sirkka-Liisa Anttila
19355: 4                                    1989 vp. -      KK n:o 117
19356: 
19357: Kirjallinen kysymys n:o 117                                                                Suomennos
19358: 
19359: 
19360: 
19361:                                   Westerlund ym.: Valtakunnallisen metsien inventoinnin mittaus-
19362:                                     menetelmistä
19363: 
19364: 
19365:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19366: 
19367:    Valtakunnan metsien inventoinnissa mita-          tapahtuneen mittausmenetelmämuutoksen joh-
19368: taan metsien kasvu pystypuiden perusteella.          dosta, että onko hukkapuun osuus arvioitu
19369: Mittauskohteeksi on otettu kaikki yli 1,35 met-      erotuksessa oikein.
19370: riä pitkät puut. Aikaisemmissa inventoinneissa          Hukkapuuta ei pystytä hyödyntämään myö-
19371: rajana on käytetty rungon läpimittaa 2,5 cm.         hemmässä vaiheessa, myös ajourille jäävät pie-
19372: Jo tämä mittaustavan muutos on johtanut              niläpimittaiset puut jäävät korjaamatta. Onko
19373: siihen, että aivan pieniä alle 5 cm:n paksuisia      näiden ajourienkaan vaikutusta otettu riittä-
19374: puita tulee tuhansia kappaleita enemmän heh-         vässä määrin huomioon? Kokonaisuutena esil-
19375: taaria kohti kasvulukuihin mukaan kuin aiem-
19376:                                                      le tullut kysymys metsäverolukujen oikeellisuu-
19377: min.                                                 desta on selvitettävä pikimmiten, koska sillä
19378:    Varsinkin ojitusalueilla ja maanmuokkaus-         näyttää olevan huomattavaa vaikutusta metsä-
19379: kohteissa pienten puiden lukumäärä kasvaa            verotuksen tasoon. Sen vuoksi esitämmekin,
19380: hyvin voimakkaasti. Suurelta osin tämä on            että on käynnistettävä pikaisesti selvitys valta-
19381: taimipuustoa, joka nuorena kasvaa erittäin           kunnan metsien inventointitulosten ja verokuu-
19382: hyvin, mutta josta hyvin harvat yksilöt saavut-      tiometrin rakenteessa käytetyn hukkapuuosuu-
19383: tavat käyttöpuun mitat. Selvitysten mukaan on        den oikeellisuudesta. Kasvun jakautumista
19384: tästä syystä kasvun nousu ollut melkoinen,           hukkapuuhun ja kaupalliset mitat täyttävään
19385: eräillä alueilla monien kymmenien prosenttien        puuhun on selvitettävä perusteellisesti, jotta
19386: luokkaa. Huomattava osa tästä kasvusta on            vältytään tältä osin metsäverotuksen vääristy-
19387: alle 10 cm:n läpimittaluokissa.                      miltä.
19388:    Metsien inventointitulosten perusteella on          Edellä mainitut tutkimustiedot osoittavat
19389: pakko saada luotettavat ja oikeat kasvuluvut.        loogisesti huomattavia eroja usein verotuksessa
19390: Toisaalta olisi syytä vakavasti pohtia, onko         ja metsätaloussuunnitelmien todellisissa kuuti-
19391: pienten runkojen mukaan ottaminen kasvulu-           omäärissä, jotka siten ovat huomattavasti pie-
19392: kuihin edes tarkoituksenmukaista. Oikeampa-          nemmät.
19393: na rajana voitaisiin pitää esimerkiksi rinnan
19394: korkeudelta 7 cm:n paksuisia runkoja. Ovat-             Toisena esimerkkinä voidaan mainita, että
19395: han kuitupuun mitta- ja laatuvaatimusten mi-         Uudenmaan metsänhoitoalueilla on jo pitkään
19396: nimiläpimitat tällä hetkellä 6 cm kuoren alta        pidetty tarkkaa tilastoa hakatuista puumääristä
19397: sekä havukuitupuulla että koivukuitupuulla.          ja puutavaralajijakautumasta. Tämän mukai-
19398: Valtakunnan metsien inventoinnissahan tulok-         sesti vaikutti siltä kuin vuonna 1986 suoritettu
19399: set mitataan kuorellisina läpimittoina. Jo tästä     valtakunnan metsien inventointi ei riittävästi
19400: aiheutuu eroa kaupallisiin mittoihin verrattu-       ottanut huomioon !ahon esiintymistä kuusessa.
19401: na.                                                  Lisäksi oli epäilyksiä, että havupuun laatuvaa-
19402:    Hakkuutähteen ja hukkapuun osuus otetaan          timusten tiukentaminen kohdistui rannikolla
19403: verokuutiometrin rakenteessa huomioon huk-           kasvaviin mäntyihin kovemmin kuin Metsän-
19404: kapuun osuutena. Asetuksen mukaan hukka-             tutkimuslaitos oli arvioinut.
19405: puun osuus vaihtelee eri osissa maata, esimer-          Konkreettinen esimerkki, joka perustuu var-
19406: kiksi Oulun läänissä hukkapuun osuus on 18-          sin laajaan vertailuaineistoon, osoittaa, että
19407: 26 prosenttia ja Etelä-Suomessa prosentit vaih-      yksittäisillä ja luultavasti melko laajoilla alueil-
19408: televat 7 ja 10 prosentin välillä. Toisaalta herää   la on tapahtunut huomattava kuutiomäärän
19409: epäilyksiä valtakunnan metsien inventoinnissa        yliarviointi.
19410:                                             1989 vp. -      KK n:o 117                                        5
19411: 
19412:    Yhteistyössä Turunmaan metsänhoitoyhdis- miehet, jotka puun vastaanottajina olivat tot-
19413: tysten ja Metsäntutkimuslaitoksen kanssa Uu- tuneet arvioimaan puutavaran laatua.
19414: denmaan metsänhoitoalue teetti kesällä 1988         Tutkimuksessa kaadettiin kaikkiaan 369
19415: valtakunnan metsien inventoinnin tarkistusin- mäntyä ja 579 kuusta eli noin 70 OJo valitusta
19416: ventoinnin. Kaikkiaan 254 koepuukoealueesta koepuumäärästä. Kaadetut rungot mitattiin ja
19417: Helsingin metsälautakunnan alueella valittiin katkottiin sekä vuoden 1986 ja uusien vuodelta
19418: 183. Tarkistusmittauksen kohteena olevat puut 1988 olevien laatuvaatimusten mukaisesti. La-
19419: olivat kaikki kuusia, joiden läpimitta rinnan hon rekisteröimiseksi !ahon vahingoittamat
19420: korkeudella oli 7 cm sekä tukkirungoiksi arvi- rungot katkottiin sellaisiksi, että ne täyttivät
19421: oituja mäntyjä. Myös sellaisia mäntyjä, jotka sulfaattipuulle ja hylkypuulle asetettavat vaati-
19422: läpimittaosa puolesta olisivat voineet olla tuk- mukset.
19423: kirunkoja, otettiin mukaan. Kaikilla tarkistus-     Lopullisen aineiston työsti Metsäntutkimus-
19424: koealoilla oli vähintään kaksi koepuuta.         laitos. Tulosten arvioinnissa on poistettu vuo-
19425:    Paikallisten metsäammattimiesten työllä sien 1986 ja 1988 välillä tapahtunut kasvu.
19426: hankittiin maanomistajien lupa puutavaralaji-       Kaadetuista 579 kuusesta oli 164:ssä juuriia-
19427: telmaan kuuluvien koepuiden kaatamiseen ja hoa ja 6:ssa !ahoa ylempänä rungossa. Kaiken
19428: katkomiseen. Myös nämä henkilöt paikallisti- kaikkiaan siis 29,4 OJo kuusista oli !ahon vioit-
19429: vai koepuut. Kesän aikana kenttätyön teki ~ tamia. Lahon vioittamissa rungoissa laho oli
19430: kolme varsinaista tarkastusryhmää. Ryhmien keskimäärin 2,54 m:n korkeudella. Kuusipuun
19431: päälliköinä toimivat kokeneet metsäammatti- kuutiomäärästä 10,4 OJo oli !ahon vioittamaa.
19432: 
19433:                  Mänty- ja kuusirunkojen suhteellinen puutavaralajijakautuma
19434:                                   Mänty OJo                                      Kuusi OJo
19435:                     Puutav.        Kuitup.        Hukkap.      Puutav.     Kuitup.         Laho-    Hukkap.
19436:                                                                                            vioit.
19437: VMI               68         24           8         48                       37                       15
19438: Tl                64         26          10         43                       30              9        18
19439: T2                60         29          10         44                       28              9        18
19440: VMI      valtakunnan metsien inventointi
19441: Tl       valtakunnan metsien inventoinnin tarkistus
19442: T2       vuoden 1988 laatuvaatimukset
19443: 
19444:   Tuloksista ilmenee, että puutavaran osuus                 rotuksen tulevaisuudesta käytävässä keskuste-
19445: on selvästi yliarvioitu valtakunnan metsien in-             lussa nämä tulokset osoittavat tilanteen olevan
19446: ventoinnissa. Lisäksi !ahon vioittaman puuta-               vähintään pelottava.
19447: varan osuus on merkittävä ja myös hukka-                       Ei ole mitään mahdollisuuksia tiukentaa
19448: osuus laskettua suurempi.                                   metsäverotusta entisestään nykyiseltä tasolta
19449:   Hinnoiteltaessa runkoja kantohintatason                   vaarantamatta samalla koko elinkeinon talou-
19450: mukaisesti metsälautakunnan alueella vuonna                 dellisia edellytyksiä. Päinvastoin mm. edellä
19451: 1988 saadaan seuraava suhteellinen vertailu.                kerrotut virheet ja puutteet tulisi kiireellisesti
19452:                                                             korjata ja niistä aiheutuneet nykyiset metsäve-
19453:                     Mänty                     Kuusi         rotusperusteet korjata.
19454:                 1          2            1           2          Edellä olevan p<::rusteella ja valtiopäiväjär-
19455: VMI           100,0      104,6       100,0        107,0     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
19456: Tl             95,6      100,00       93,4        100,0     me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
19457: T2             93,1                   94,0                  sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
19458:                                                             sen:
19459:   Arvoltaan mäntyrungot on 4,6 OJo ja kuusi-                           Onko Hallitus tietoinen siitä, että
19460: rungot 7,0 OJo yliarvostettu.                                       Metsäntutkimuslaitos VII valtakunnal-
19461:   Tässä tutkimuksessa osoitettu epävarmuus                          lisen metsien inventoinnin yhteydessä
19462: valtakunnan metsien inventoinnin luotettavuu-                       puutavaramäärien arvioinnissa käytti
19463: den osalta antaa aihetta harkintaan. Metsäve-                       uusia ja erilaisia menetelmiä, jotka suu-
19464: 6                                  1989 vp. -     KK n:o 117
19465: 
19466:       rella todennäköisyydellä johtivat todel-          syyksien takia, jotka käytännön hak-
19467:       lisen puutavarakannan yliarviointiin,             kuukokeilujen perusteella on voitu
19468:       sekä                                              näyttää toteen metsien inventoinnin
19469:          mihin toimenpiteisiin Hallitus on              koealueilla, kuten mm. edellä seloste-
19470:       ryhtynyt tai aikoo ryhtyä tämän seu-              taan?
19471:       rauksena sekä niiden ilmeisten virheelli-
19472: 
19473:     Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1989
19474: 
19475:        Henrik Westerlund              Håkan Malm                 Heikki Kokko
19476:        Esko Jokiniemi                 Kalle Röntynen             Sulo Aittaniemi
19477:        Maunu Kohijoki                 Riitta Saastamoinen        Einari Nieminen
19478:        Raimo Vistbacka                Hannu Tenhiälä             Eero Paloheimo
19479:        Gustav Björkstrand             Boris Renlund              Erkki Pystynen
19480:        Juhani Laitinen                Heikki Perho               Heikki A. Ollila
19481:        Taisto Tähkämaa                Erkki Pulliainen           Kalevi Mattila
19482:        Juhani Alaranta                Kimmo Sarapää              Tauno Valo
19483:        Esko Aho                       Matti Viljanen             Matti Lahtinen
19484:        Liisa Hilpelä                  Ingvar S. Melin            Aapo Saari
19485:        Annikki Koistinen              Keijo Jääskeläinen         Esko Almgren
19486:        Toimi Kankaanniemi             Matti Väistö               Eino Siuruainen
19487:        Markku Lehtosaari              Pekka Puska                Seppo Kääriäinen
19488:        Tytti Isohookana-Asunmaa       Mirja Ryynänen             Jorma Fred
19489:                                       Sirkka-Liisa Anttila
19490:                                     1989 vp. -     KK n:o 117                                             7
19491: 
19492: 
19493: 
19494: 
19495:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19496: 
19497:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa
19498: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,                                     vaikutus prosentteina
19499:                                                                                          puuston
19500: olette 14 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn                                    tilavuuteen     kasvuun
19501: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston
19502: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      Mänty ................ .       0,4            1,2
19503: edustaja Westerlundin ym. näin kuuluvasta          Kuusi ................. .      0,2            0,5
19504: kirjallisesta kysymyksestä n:o 117:                Lehtipuut ............. .      2,4            6,2
19505:                                                    Keskimäärin        koko
19506:                                                      puusto ............. .       0,7            2,1
19507:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että
19508:        Metsäntutkimuslaitos VII valtakunnal-          Metsäveroluvut perustuvat puuston kas-
19509:        lisen metsien inventoinnin yhteydessä       vuun, joka saadaan mittaamalla koepuista 5
19510:        puutavaramäärien arvioinnissa käytti        edellisen vuoden läpimitan kasvu ja havupuilla
19511:        uusia ja erilaisia menetelmiä, jotka suu-   myös vastaavan ajan pituuden kasvu. Inven-
19512:        rella todennäköisyydellä johtivat todel-    tointihetkellä kasvavan puuston edellisen 5-
19513:        lisen puutavarakannan yliarviointiin,       vuotiskauden kasvuun on lisättävä 5 vuoden
19514:        sekä                                        aikana metsästä poistuneiden puiden kasvu,
19515:                                                    jotta päästäisiin oikeisiin hehtaarikohtaisiin ti-
19516:          mihin toimenpiteisiin Hallitus on         lavuuskasvulukuihin. Poistuman kasvu on ol-
19517:        ryhtynyt tai aikoo ryhtyä tämän seu-        lut keskimäärin 4-5 OJo kokonaiskasvusta.
19518:        rauksena sekä niiden ilmeisten virheelli-      Tähänastisissa laskelmissa on oletettu, että
19519:        syyksien takia, jotka käytännön hak-        poistuneiden puiden kasvuprosentti on ollut
19520:        kuukokeilujen perusteella on voitu          0, 7 kertaa jäljellä olevan puuston kasvupro-
19521:        näyttää toteen metsien inventoinnin         sentti. Tämä pitänee likimain paikkansa van-
19522:        koealueilla, kuten mm. edellä seloste-      hoissa metsiköissä, joissa poistetut puut ovat
19523:        taan?                                       yleensä hidaskasvuisimpia. Taimikon harven-
19524:                                                    nuksissa poistuvan puuston kasvuprosentti
19525:                                                    saattaa jopa ylittää jäljelle jäävän puuston
19526:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         keskimääräisen kasvuprosentin. Lisäksi tähän
19527: taen seuraavaa:                                    saakka käytetyt lehtipuiden pituuskasvuluvut
19528:                                                    johtavat todennäköisesti lehtipuiden tilavuus-
19529:   Nykyisin voimassa olevat metsäveroluvut ja       kasvun lievään aliarviointiin. Edellä mainituis-
19530: verokuutiometrin rakenteet perustuvat pääosil-     ta syistä on metsäverolukujen perusteena oleva
19531: taan vuosina 1977-84 tehtyyn valtakunnan           puuston kasvu lievästi aliarvioitu.
19532: metsien 7. inventointiin.                             Kasvuarvioihin tuo epävarmuutta myös se
19533:                                                    seikka, että inventointi on tähän mennessä
19534:   Vuonna 1976 päättyneessä 6. inventoinnissa       toistettu 6-9 vuoden välein, joten inventoin-
19535: mitattiin vain kaikki 1,3 metrin korkeudelta       tien välisenä aikana 1-4 vuoden kasvu on
19536: 2,5 cm läpimitaltaan ylittävät puut. Läpimitta-    jäänyt selvittämättä. Koska puiden kasvu vaih-
19537: raja jätettiin pois vuonna 1977 alkaneessa 7.      telee vuosittain ja vuosijaksoittain, saattaa 5
19538: inventoinnissa ja mukaan otettiin kaikki yli       vuoden kasvun perusteella tehty kasvun arvio
19539: 1,35 metrin pituiset puut pohjoismaisen käy-       yhden metsälautakunnan alueella poiketa jon-
19540: tännön mukaisesti.                                 kin verran todellisesta. Tätä virhettä on pyritty
19541:                                                    pienentämään korjaamalla 5-vuotiskauden kas-
19542:    Vuonna 1977 valtakunnan metsien 7. inven-       vun mittauksiin perustuvaa kasvua kasvun
19543: toinnissa tehdyn alle 2,5 cm:n läpimittaisten      vaihtelua kuvaavana indeksillä. Tämän perus-
19544: puiden mittaustavan muutoksen vaikutus puus-       teella valtakunnan metsien 7. inventoinnissa
19545: ton tilavuuden ja kasvun arvioon käy ilmi          mitattua 5-vuotiskauden kasvun tasoa alennet-
19546: seuraavasta asetelmasta.                           tiin metsäveroluvuissa Ahvenanmaan maakun-
19547: 8                                     1989 vp. -      KK n:o 117
19548: 
19549: nan, Uudenmaan, Turun ja Porin, Hämeen,               vaan tutkimukseen Helsingin metsälautakun-
19550: Kymen, Mikkelin, Kuopion ja Pohjois-Karja-            nan alueella. Tutkimuksessa kaadettiin ja mi-
19551: lan lääneissä 5 OJo: lla.                             tattiin valtakunnan metsien inventoinnissa ke-
19552:    Koska metsien kasvu on uusimman inven-             sällä 1986 pystyyn apteerattuja puita. Tarkoi-
19553: toinnin mukaan jatkuvasti kohonnut - Ahve-            tuksena oli selvittää muun muassa se, kuinka
19554: nanmaan maakunnan ja 9 eteläisimmän metsä-            paljon lahoa valtakunnan metsien inventoin-
19555: lautakunnan alueella nousu 7. ja 8. inventoin-        nissa jää huomaamatta.
19556: nin välillä on noin 12 OJo - eivät mahdolliset           Kyseessä on keskeneräinen tutkimus, jonka
19557: kasvunvaihtelusta aiheutuneet kasvun arvioin-         käsikirjoitusta ei vielä ole hyväksytty painetta-
19558: tivirheet ole johtaneet viime vuosina todellista      vaksi. Tarkistuslaskelmissa on muun muassa
19559: kasvua suurempiin metsäverolukuihin, koska            todettu, että osa esitetyistä ennakkotiedoista ei
19560: metsäveroluvut perustuvat 7. inventoinnin tu-         pidä laskentavirheiden vuoksi paikkaansa. Las-
19561: loksiin.                                              kuvirheiden korjauksen jälkeen muodostuvat
19562:    Verokuutiometrin rakenne perustuu tärkeim-         mainitun tutkimuksen ja valtakunnan metsien
19563: mältä osaltaan inventoinnin tuloksista laaditun       inventoinnin väliset puutavaralajirakenteen
19564: suurimman kestävän hakkuusuunnitteen ra-              erot etenkin männyn osalta huomattavasti esi-
19565: kenteeseen. Suunnitteen rakennetta on vero-           tettyjä pienemmiksi.
19566: kuutiometrin rakennetta laskettaessa kuitenkin           Kun tutkitulla alueella kuusitukin osuutta
19567: muutettu siten, että muu lehtipuukuitupuu             verokuutiometrissä on alennettu valtakunnan
19568: kuin koivu on viety kokonaan hukkapuuksi ja           metsien inventoinnissa saadusta tuloksesta 10
19569: kuusella tukkipuun osuutta on valtakunnan             prosenttiyksiköllä, on lahon vaikutus todennä-
19570: metsien inventoinnissa huomaamatta jääneen            köisesti otettu riittävästi huomioon, vaikka-
19571: lahon takia alennettu eteläisimmässä Suomessa         kaan kuusikuitupuusta ei ole lahon takia enää
19572: 5-10 OJo.                                             siirretty osaa hukkapuuksi eikä vähäarvoisem-
19573:    Hukkapuuosuuteen lisätään luonnonpoistu-           maksi mäntykuitupuuksi, kuten puukaupassa
19574: ma. Talousmetsissä luonnonpoistuman merki-            joudutaan käytännössä tekemään.
19575: tys on toistaiseksi ollut vähäinen, joskin luon-         Vaikka lahoa ei ole enempää kuin verokuu-
19576: nonpoistuman suuruutta ja merkitystä on vai-          tiometrin rakennetta laskettaessa oletettiin, ei
19577: kea arvioida. Luonnonpoistuman tarkka arvi-           tilanne kuitenkaan ole hyvä. Laho aiheuttaa jo
19578: ointi edellyttäisi pysyviä koealoja, joilla voitai-   nykyisellä tasolla suuria taloudellisia tappioita.
19579: siin todeta puiden kuoleminen ja kuolleiden           On lisäksi mahdollista, että hakkuupoistumas-
19580: puiden hyväksikäyttö.                                 sa lahon osuus on suurempi kuin pystypuustos-
19581:    Suurimpaan kestävään hakkuusuunnittee-             sa, sillä hakattavat puut ovat keskimäärin van-
19582: seen perustuva verokuutiometrin rakenne on            hempia kuin kasvava puusto.
19583: lähellä pystypuuston puutavaralajirakennetta.            Kun otetaan huomioon kaikki tiedossa ole-
19584: Kun verokuutiometrin rakennetta verrataan             vat metsäverolukuihin ja verokuutiometrin ra-
19585: puiden läpimittajakauman ja läpimitan kasvun          kenteeseen sisältyvät virhemahdollisuudet, ei
19586: perusteella laskettuun teoreettiseen puuston          niiden yhteisvaikutus todennäköisesti koidu ve-
19587: kasvun tai poistuman rakenteeseen, näyttää            rotettavan vahingoksi ainakaan kovin merkit-
19588: ilmeiseltä, että hukkapuun osuus on verokuu-          tävästi.
19589: tiometrin rakenteessa liian pieni. Samoin on             Vaikka metsäveroperusteiden määrittelyyn
19590: mahdollista, että hukkapuun osuus on noussut          liittyvät virhemahdollisuudet eivät vaikuttane
19591: 7. inventoinnin jälkeen niillä alueilla, joilla on    merkittävästi metsäverotuksen tasoon, on vält-
19592: runsaasti hoitamattomia taimikoita ja harven-         tämätöntä tehostaa näihin asioihin liittyvää
19593: tamattomia nuoria metsiä ojitetuilla soilla.          tutkimustoimintaa, jotta metsäveroperusteet
19594: Toisaalta myös tukkipuun osuus verokuutio-            tulevat määritellyiksi mahdollisimman luotetta-
19595: metrissä näyttäisi olevan liian pieni. Yhteenlas-     vien ja tosiasioita vastaavien tietojen pohjalta.
19596: kettuna nämä vaikutukset saattavat merkitä            Lisäksi edellä mainitut virhemahdollisuudet
19597: keskimäärin 2-3 prosentin yliarviota verokuu-         korostavat varovaisuusperiaatteen noudattami-
19598: tiometrin arvossa.                                    sen tärkeyttä metsäveroperusteita tarkistettaes-
19599:    Kysymyksessä viitataan myös Metsäntutki-           sa.
19600: muslaitoksen ja Uudenmaan ruotsinkielisten               Metsäntutkimuslaitoksessa on meneillään
19601: metsänhoitoalueiden yhteistyönä kesällä 1988          useitakin puuston kasvua koskevia tutkimuk-
19602: tehtyyn männyn ja kuusen lahoisuutta koske-           sia, jotka lähiaikoina antavat vastauksia pui-
19603:                                   1989 vp. -     KK n:o 117                                  9
19604: 
19605: den kasvua koskeviin kysymyksiin. Myös !aho-       Nykyistä olennaisesti luotettavampia tietoja
19606: tutkimusta jatketaan.                            verokuutiometrin rakenteeseen vaikuttavasta
19607:   Nykyisin käytössä olevan pystypuuston tila-    luonnonpoistumasta ja pienten puiden hukka-
19608: vuuden ja puutavaralajien osuuksien laskenta-    puupoistumasta saadaan kuitenkin vasta sitten,
19609: menetelmän luotettavuuden tarkistus on myös      kun valtakunnan metsien inventoinnin tulokset
19610: käynnissä Metsäntutkimuslaitoksessa. Sitä mu-    perustuvat pysyvien koealojen mittauksiin. Tä-
19611: kaa kuin tuloksia tästä selvityksestä saadaan,   mä on mahdollista vasta muutamien vuosien
19612: ne otetaan käsiteltäväksi metsäveroperusteiden   kuluttua.
19613: tarkistamista varten.
19614: 
19615:      Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1989
19616: 
19617:                                              Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
19618: 
19619: 
19620: 
19621: 
19622:  2   290010D
19623: 10                                 1989 vp. -     KK n:o 117
19624: 
19625: 
19626: 
19627: 
19628:                              Tili Riksdagens Herr Talman
19629: 
19630:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen
19631: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse                                    Verkan på trädbeståndet
19632:                                                                                        i procent
19633: av den 14 mars 1989 till vederbörande medlem                                   på volymen på tillväxten
19634: av statsrådet översänt avskrift av följande av
19635: riksdagsman Westerlund m.fl. undertecknade        Tall ................... .      0,4          1,2
19636: spörsmål nr 117:                                  Oran ................. .        0,2          0,5
19637:                                                   Lövträd .............. .        2,4          6,2
19638:                                                   Hela trädbeståndet i
19639:           Är Regeringen medveten om att             genomsnitt ......... .        0,7          2,1
19640:        Skogsforskningsinstitutet vid den VII
19641:        riksskogstaxeringen utnyttjade sig av          Skogsskattetalen grundar sig på trädbe-
19642:        nya och annorlunda metoder för upp-        ståndets tillväxt, viiken fås genom att på prov-
19643:        skattning av virkesvolymen, som med        träden mäts diameterns tillväxt under de 5
19644:        stor sannolikhet medför överbeskatt-       föregående åren och i fråga om barrträden
19645:        ning av det faktiska virkesbeståndet       även tillväxten i längd under motsvarande tid.
19646:        samt                                       Till tillväxten under föregående 5-årsperiod för
19647:                                                   det trädbestånd som växer vid tidpunkten för
19648:           viika åtgärder har Regeringen vidta-    inventeringen skall läggas tillväxten för de träd
19649:        git eller ämnar den vidta med anledning    som avlägsnats från skogen under de 5 senaste
19650:        härav, ävensom på grund av de uppen-       åren för att de rätta volymtillväxttalen per
19651:        bara felaktigheter som i praktiska av-     hektar skall fås. Avgångens tillväxt har i ge-
19652:        verkningsresultat påvisats vid avverk-     nomsnitt varit 4-5 OJo av den totala tillväxten.
19653:        ning av riksskogstaxeringens provytor         1 de kalkyler som gjorts hittills har det
19654:        som beskrivits bl.a. ovan?                 antagits att tillväxtprocenten för avlägsnade
19655:                                                   träd har varit 0. 7 gånger tillväxtprocenten för
19656:                                                   det återstående trädbeståndet. Detta torde
19657:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      ungefär hålla streck i gamla skogsbestånd, där
19658: samt anföra följande:                             de avlägsnade träden i allmänhet växer lång-
19659:                                                   sammare. Vid gallring av plantskog kan till-
19660:   De skogsskattetal och de strukturer för         växtprocenten för det trädbestånd som skall
19661: skattekubikmetern som gäller för närvarande       avlägsnas rentav överskrida den genomsnittliga
19662: grundar sig i huvudsak på den 7:e riksskogsin-    tillväxtprocenten för det återstående trädbe-
19663: venteringen, som verkställdes under åren          ståndet. Dessutom leder de längdtillväxttal som
19664: 1977-84.                                          hittills använts för lövträden sannoliki till en
19665:                                                   lindrig undervärdering av lövträdens volymtill-
19666:   1 den 6:e inventeringen, som avslutades år      växt. Av ovan nämnda orsaker är trädbe-
19667: 1976, mättes endast alla träd vars diameter vid   ståndets tillväxt, som utgör grund för skogs-
19668: 1.3 meters höjd överskred 2.5 cm. Diameterg-      skattetalen, lindrigt undervärderad.
19669: ränsen lämnades bort i den 7:e inventeringen,        Det faktum att inventeringarna hittills har
19670: som började år 1977 och alla träd som var över    upprepats med 6-9 års intervaller har gjort
19671: 1.35 meter höga togs med i enlighet med           tillväxtuppskattningarna osäkra och således
19672: nordisk praxis.                                   har tillväxten under 1-4 år mellan invente-
19673:                                                   ringarna inte retts ut. Eftersom trädens tillväxt
19674:    Hur ändringen i sättet att mäta träd med en    varierar årligen och fenologiskt, kan den upp-
19675: diameter under 2.5 cm, viiken gjordes år 1977 i   skattning av tillväxten som gjorts på basis av
19676: den 7:e riksskogsinventeringen, inverkar på       tillväxten under 5 år på en skogsnämnds områ-
19677: uppskattningen av trädbeståndets volym och        de i viss mån avvika från verkligheten. Man
19678: tillväxt framgår av följande sammanställning.     har försökt göra detta fel mindre genom att
19679:                                      1989 vp. -      KK n:o 117                                   11
19680: 
19681: korrigera den tillväxt som grundar sig på            ogallrade unga skogar på dikad myrmark. Å
19682: mätningar av tillväxten under en 5-årsperiod         andra sidan verkar det också som om andelen
19683: med ett index som beskriver variationen i            timmer i skattekubikmetern vore för liten. Då
19684: tillväxten. På grundval härav sänktes nivån för      dessa verkningar sammanräknas kan de inne-
19685: den tillväxt som mättes i den 7:e riksskogstax-      bära en överskattning om i genomsnitt 2-3 OJo
19686: eringen med 5 OJo i skogsskattetalen i landska-      i värdet för skattekubikmetern.
19687: pet Åland samt i Nylands, Åbo och Björne-               1 spörsmålet hänvisas även till den undersök-
19688: borgs, Tavastehus, Kymmene, S:t Michels,             ning rörande förekomst av röta i tallar och
19689: Kuopio och Norra Karelens Iän.                       granar som gjordes sommaren 1988 på Hel-
19690:    Eftersom skogarnas tillväxt enligt den nyaste     singfors skogsnämnds område i samarbete mel-
19691: inventeringen kontinuerligt har ökat - i land-       lan Skogsforskningsinstitutet och de svensk-
19692: skapet Åland och på de 9 sydligaste skogs-           språkiga reviren i Nyland. 1 undersökningen
19693: nämndernas område var ökningen mellan den            fälldes och mättes träd som apterats stående i
19694: 7:e och 8:e inventeringen ca 12 % - har inte         riksskogsinventeringen sommaren 1986. Avsik-
19695: de eventuella fel i uppskattningen av tillväxten     ten var bl.a. att utreda hur mycket röta som
19696: som beror på variationer i tillväxten under de       inte observeras vid riksskogsinventeringarna.
19697: senaste åren lett till skogsskattetal som är            Det är fråga om en ofullbordad undersök-
19698: större än den verkliga tillväxten eftersom           ning, vars manuskript inte ännu har godkänts
19699: skogsskattetalen grundar sig på resultaten av        för tryckning. 1 kontrollkalkylerna har det
19700: den 7:e inventeringen.                               bl.a. konstaterats att en del av förhandsuppgif-
19701:    Skattekubikmeterns struktur grundar sig till      terna inte stämmer på grund av räknefel.
19702: sin viktigaste del på strukturen för den största     Sedan räknefelen har korrigerats blir skillna-
19703: uthålliga planerade avverkningsmängden, som          derna i virkessortimentsstrukturen mellan ovan
19704: uppgjorts på grundval av inventeringens resul-       nämnda undersökning och riksskogsinvente-
19705: tat. Då skattekubikmeterns struktur räknas ut        ringen mindre än vad som anförts speciellt i
19706: har strukturen för den planerade avverknings-        fråga om tallen.
19707: mängden dock ändrats så att annan lövträds-             Då andelen granstock i skattekubikmetern
19708: massaved än björk helt har räknats som spill-        har sänkts på det undersökta området med 10
19709: virke och för granen har andelen timmer på           procentenheter, jämfört med det resultat som
19710: grund av röta, som inte observerats i riksskogs-     erhållits vid riksskogstaxeringen, har rötans
19711: taxeringen, sänkts med 5-10 % i sydligaste           inverkan sannoliki tagits tillräckligt i betrak-
19712: Finland.                                             tande fastän granmassaveden inte längre på
19713:    Till andelen spillvirke läggs den naturliga       grund av rötan har räknats som spillvirke eller
19714: avgången. 1 ekonomiskogarna har betydelsen           mindre värd tallmassaved, såsom man i träva-
19715: av den naturliga avgången hittills varit ringa,      ruhandeln i praktiken är tvungen att göra.
19716: också om det är svårt att uppskatta den natur-          Fastän det inte finns mera röta än vad som
19717: liga avgångens storlek och betydelse. En exakt       antogs då skattekubikmeterns struktur räkna-
19718: uppskattning av den naturliga avgången               des ut är situationen dock inte god. Rötan
19719: förutsätter bestående provytor, på vilka man         förorsakar redan på nuvarande nivå stora eko-
19720: kunde konstatera trädens döende och utnytt-          nomiska förluster. Det är dessutom möjligt att
19721: jandet av döda träd.                                 andelen röta i avgången genom avverkning är
19722:    Skattekubikmeterns struktur, som baserar          större än i växande träd, eftersom träd som
19723: sig på den största uthålliga planerade avverk-       skall avverkas i genomsnitt är äldre än växande
19724: ningsmängden, påminner om virkessortiments-          träd.
19725: strukturen för växande trädbestånd. Då skatte-          Då alla möjligheter till fel, som är bekanta
19726: kubikmeterns struktur jämförs med den teore-         och som ingår i skogsskattetalen och skatte-
19727: tiska strukturen för trädbeståndets tillväxt eller   kubikmeterns struktur, tas i betraktande Iänder
19728: avgång, som beräknats på basis av trädens            deras samverkan sannoliki inte tili skada för
19729: diameterfördelning och diameterns tillväxt,          den skattskyldige, åtminstone inte på ett bety-
19730: verkar det uppenbart att andelen spillvirke i        dande sätt.
19731: skattekubikmeterns struktur är för liten. Lika-         Fastän de felmöjligheter som hänger sam-
19732: så är det möjligt att andelen spillvirke har ökat    man med fastställandet av grunderna för
19733: efter den 7:e inventeringen på de områden där        skogsbeskattningen inte torde påverka skogs-
19734: det finns rikligt med oskötta plantskogar och        beskattningens nivå på något betydande sätt är
19735: 12                                   1989 vp. -      KK n:o 117
19736: 
19737: det nödvändigt att effektivera den forskning         närvarande gällande räknesättet i fråga om det
19738: som anknyter tili dessa frågor, så att grunder-      växande trädbeståndets volym och virkessorti-
19739: na för skogsbeskattningen kan fastställas på         mentets andelar pågår också i Skogsforsk-
19740: basis av tillförlitliga uppgifter som motsvarar      ningsinstitutet. 1 den takt resultat av denna
19741: de verkliga förhållandena. Dessutom under-           utredning erhålls tas de upp tili behandling för
19742: stryker ovan nämnda felmöjligheter vikten av         justering av grunderna för skogsbeskattningen.
19743: att principiell försiktighet iakttas vid juste-        Avsevärt tillförlitligare uppgifter än för när-
19744: ringen av grunderna för skogsbeskattningen.          varande om den naturliga avgången, som in-
19745:    Vid Skogsforskningsinstitutet pågår som           verkar på skattekubikmeterns struktur, och om
19746: bäst flera undersökningar av trädbeståndets          avgången i form av spillved för små träd fås
19747: tillväxt, vilka inom närmaste framtid ger svar       dock först då resultaten av riksskogsinvente-
19748: på frågor beträffande trädens tillväxt. Även         ringarna grundar sig på mätningar av beståen-
19749: undersökningen rörande röta fortgår.                 de provytor. Detta blir möjligt först om några
19750:    En kontroll av tillförlitlig1:1eten hos det för   år.
19751: 
19752:      Helsingfors den 5 april 1989
19753: 
19754:                                                 Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
19755:                                             1989 vp.
19756: 
19757: Kirjallinen kysymys n:o 118
19758: 
19759: 
19760: 
19761: 
19762:                                 Väänänen: Freonien käytön kieltämisestä Suomessa
19763: 
19764: 
19765:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19766: 
19767:    Euroopan Yhteisön maat ovat äskettäin          loiaan perustettaville yrityksille, jotka käyttä-
19768: Lontoossa pitämässään kansainvälisessä otso-      vät suuria määriä freonia tuotannossaan.
19769: nikerroksen suojelukonferenssissa päättäneet,        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19770: että freonien tuotannosta ja käytöstä luovutaan   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
19771: vuoteen 2000 mennessä. EY menee siis pidem-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19772: mälle kuin vuodelta 1987 peräisin oleva Mont-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19773: realin pöytäkirja, joka pyrkii vähentämään
19774: freonien käytön puoleen vuoteen 1998 mennes-                Kuinka Hallitus aikoo noudattaa voi-
19775: sä. Suomen hallitus on ympäristöministerinsä             massa olevaa Montrealin pöytäkirjaa
19776: suulla yhtynyt EY:n esitykseen freonien käytön           freonitehtaiden    sijoituslupapäätöksiä
19777:                                                          annettaessa, ja
19778: kieltämisestä.
19779:                                                             milloin Hallitus aikoo antaa edus-
19780:    Lehdistössä julkaistujen tietojen mukaan si-          kunnalle ilmansuojelulain muutosehdo-
19781: joituspaikkalupia kuitenkin on myönnetty Hoi-            tuksen?
19782: 
19783:     Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1989
19784: 
19785:                                       Marjatta Väänänen
19786: 
19787: 
19788: 
19789: 
19790: 2900100
19791: 2                                     1989 vp. -      KK n:o 118
19792: 
19793: 
19794: 
19795: 
19796:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19797: 
19798:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         hintään 25 prosenttia vuoden 1990 loppuun
19799: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         mennessä ja vähintään 50 prosenttia vuoden
19800: olette 13 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn           1993 loppuun mennessä. Päätavoitteena on
19801: kirjeenne n:o 369 ohella lähettänyt valtioneu-        niiden käytöstä luopuminen vuoden 1998 lop-
19802: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          puun mennessä. Halonien käyttö saa vuonna
19803: kansanedustaja Väänäsen kirjallisesta kysy-           1992 ja sen jälkeen olla korkeintaan yhtä suuri
19804: myksestä n:o 118, jossa tiedustellaan:                kuin vuoden 1986 käyttö.
19805:                                                          Jotta periaatepäätöksen mukaisten vähen-
19806:           Kuinka Hallitus aikoo noudattaa voi-        nystoimien toteutuminen varmistettaisiin, il-
19807:        massa olevaa Montrealin pöytäkirjaa            mansuojelulakia (67 /82) on tarkoitus tiukentaa
19808:        freonitehtaiden    sijoituslupapäätöksiä       siten, että otsonikerrokselle haitallisten ainei-
19809:        annettaessa, ja                                den, valmisteiden ja tuotteiden valmistus, maa-
19810:           milloin Hallitus aikoo antaa edus-          hantuonti, luovutus ja käyttö voitaisiin kieltää
19811:        kunnalle ilmansuojelulain muutosehdo-          tai niitä voitaisiin rajoittaa. Hallitus onkin
19812:        tuksen?                                        17.3.1989 antanut eduskunnalle asiaa koskevan
19813:                                                       esityksen laiksi ilmansuojelulain muuttamises-
19814:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ta.
19815: vasti seuraavaa:                                         Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan
19816:                                                       CFC-yhdisteiden käytön aloittaminen uuteen
19817:    Terveyslautakunnat soveltavat terveydenhoi-        tarkoitukseen kielletään. Ympäristöministeriös-
19818: tolakia (469/65) hyväksyessään hakemuksia lai-        sä valmistellaan asiasta valtioneuvoston pää-
19819: tosten sijoituspaikoista. Terveyslautakunnat          töstä, joka annettaisiin ehdotetun ilmansuoje-
19820: ovat soveltaneet lakia siten, ettei sijoituspaik-     lulain muutoksen tultua voimaan. Periaatepää-
19821: kahakemusta ole voitu hylätä sillä perusteella,       töksen mukaan pyritään myös käytön lisään-
19822: että laitoksessa käytetään täysin halogenoituja       tyminen nykyisillä käyttöaloilla estämään.
19823: kloorifluorihiilivety-yhdisteitä. Täysin haloge-         Ympäristöministeriössä on valmisteilla myös
19824: noiduista kloorifluorihiilivedyistä ei ole sellais-   ilmansuojeluasetuksen (716/82) muutos, jolla
19825: ta haittaa työ- tai asuinympäristölle, jota ter-      merkityksellisimmät CFC-yhdisteitä käyttävät
19826: veydenhoitolaissa tarkoitettu terveydellisten         laitokset säädettäisiin tekemään ilmansuojeluil-
19827: haittojen ehkäiseminen koskee.                        moitus lääninhallitukselle. Säätämällä ilmoitus-
19828:    Valtioneuvosto teki 30.3.1989 periaatepää-         velvollisuus tehostetaan ja yhtenäistetään CFC-
19829: töksen CFC-yhdisteiden käytön vähentämisestä          yhdisteiden käytön ohjausta ja valvontaa. Sa-
19830: ja halonien käytön rajoittamisesta. Periaate-         moin voidaan estää CFC-yhdisteiden uuskäyttö
19831: päätöksen mukaan CFC-yhdisteiden käyttöä              ja valvoa periaatepäätöksen vähennystavoittei-
19832: vähennetään vuoden 1986 käyttömäärästä vä-            den täytäntöönpanoa.
19833: 
19834:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1989
19835: 
19836:                                                                    Ympäristöministeri Kaj Bärlund
19837:                                      1989 vp. -     KK n:o 118                                       3
19838: 
19839: 
19840: 
19841: 
19842:                               Till Riksdagens Herr Talman
19843:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         25 % före utgången av 1990 och med minst
19844: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         50% före utgången av 1993. Huvudmålet är
19845: nr 369 av den 13 mars 1989 tili vederbörande        att helt frångå användningen av dem före
19846: medlem av statsrådet översänt avskrift av           utgången av 1998. Användningen av haloner
19847: följande av riksdagsledamot Väänänen under-         får 1992 och därefter vara högst lika stor som
19848: tecknade spörsmål nr 118:                           1986.
19849:                                                         I syfte att säkerstälia genomförandet av de
19850:           Hur ämnar Regeringen iaktta det           minskningsåtgärder som anges i principbeslutet
19851:        gäliande Montrealprotokoliet vid beslut      är avsikten att skärpa stadgandena i luftvårds-
19852:        om förläggningstilistånd för freonfabri-     lagen (67 /82) så att det blir möjligt att förbjuda
19853:        ker och                                      elier begränsa tiliverkning, import, överlåtelse
19854:           när ämnar Regeringen förelägga riks-      och användning av ämnen, tiliverkningar och
19855:        dagen en proposition om ändring av           produkter som är skadliga för ozonskiktet.
19856:        luftvårdslagen?                              Regeringen har också 17.3.1989 i detta ärende
19857:                                                     förelagt riksdagen en proposition med förslag
19858:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       tili lag om ändring av luftvårdslagen.
19859: samt anföra följande:                                   Enligt statsrådets principbeslut skali det bli
19860:                                                     förbjudet att börja använda CFC-föreningar
19861:    Hälsovårdsnämnderna tillämpar hälsovårds-        för nya ändamål. Vid miljöministeriet bereds i
19862: lagen (469/65) när de godkänner ansökningar         ärendet ett statsrådsbeslut, avsett att utfärdas
19863: som gälier förläggningsplatsen för inrättningar.    när den föreslagna ändringen av luftvårdslagen
19864: Hälsovårdsnämnderna har tillämpat lagen så          trätt i kraft. Enligt principbeslutet skali man
19865: att en ansökan om förläggningsplats inte har        även sträva tili att hindra en ökad användning
19866: kunnat bli avslagen på den grunden att det i        inom de nuvarande användningsområdena.
19867: inrättningen används fuliständigt halogenerade          Vid miljöministeriet bereds också en ändring
19868: klorfluorkolväteföreningar. Fuliständigt halo-      av luftvårdsförordningen (716/82). Enligt änd-
19869: generade klorfluorkolväten förorsakar inte så-      ringen skali de viktigaste av de inrättningar
19870: dana sanitära olägenheter för arbets- elier         som använder CFC-föreningar göra luftvårds-
19871: boendemiljön som skali förebyggas enligt häl-       anmälan tili länsstyrelsen. Genom införandet
19872: sovårdslagen.                                       av en anmälningsskyldighet effektiveras och
19873:    Statsrådet fattade 30.3.1989 ett principbeslut   förenhetligas styrningen och övervakningen av
19874: om minskande av användningen av CFC-                användningen av CFC-föreningar. Samtidigt
19875: föreningar och begränsande av användningen          blir det möjligt att förebygga ny användning av
19876: av haloner. Enligt principbeslutet skali använd-    CFC-föreningar och övervaka att de minsk-
19877: ningen av CFC-föreningar, i jämförelse med          ningsmål som uppstälits i principbeslutet för-
19878: användningsmängden 1986, minska med minst           verkligas.
19879: 
19880:      Helsingfors den 18 april 1989
19881: 
19882:                                                                        Miljöminister Kaj Bärlund
19883:  1
19884: 1
19885:                                               1989 vp.
19886: 
19887: Skriftligt spörsmål nr 119
19888: 
19889: 
19890: 
19891: 
19892:                                  Nyman m.fl.: Om beredning av stadganden om hur ortnamn skall
19893:                                     anges
19894: 
19895: 
19896:                               Tili Riksdagens Herr Talman
19897:    Benämningarna på kommuner, orter och             kan förmoda att i samma kommun nästa
19898: byar återspeglar på ett avgörande sätt den          exempel kunde vara "Lersjö" som nytt svenskt
19899: lokala kulturtraditionen. Det är en självklarhet    namn för Savijärvi.
19900: att namnskicket bör vara klart och redigt och          Ingetdera av de nämnda exemplen kan ac-
19901: informativt, men det kan inte vara meningsfullt     cepteras, oberoende av ortnamnens original-
19902: att enskilda myndigheter gör godtyckliga ut-        språk och översättningsspråk. Namn som av
19903: tolkningar och skapar nya namn utan att visa        hävd har använts och alltjämt kan användas i
19904: lyhördhet för den bygd det gäller. Det kan inte     de båda officiella språken i vårt land bör få stå
19905: heller accepteras att den berörda kommunen          orubbade.
19906: inte ens blir tillfrågad innan ett nytt namnskick      Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
19907: införs på officiella kartor och på officiella       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
19908: vägskyltar.                                         skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
19909:    Det skulle finnas ett oändligt antal exempel     ställa följande spörsmå1:
19910: på hur lantmäteri- och vägmyndigheterna ge-                   Finner Regeringen det korrekt att
19911: nom åren har brutit mot dessa enkla grund-                 lantmäteri- och vägmyndigheter självs-
19912: principer för hyfsat namnbruk. Det senaste                 våldigt och utan berörda kommuns
19913: exemplet kommer från kommunen Sibbo, där                   hörande ändrar gällande kulturhisto-
19914: nyligen plötsligt på vägmyndigheternas försorg             riskt betingade namnskick i Finland,
19915: och enligt lantmäterimyndigheternas exempel                och
19916: - men utan kommunens hörande - namnet                         har Regeringen för avsikt att vidta
19917: "Itäsalmi" har kommit på en vägskylt vid Ring              åtgärder i syfte att bereda en lagstift-
19918: III som parallellnamn tili Östersundom. Man                ning angående ortnamnsskicket i Fin-
19919:                                                            land?
19920:      Helsingfors den 13 mars 1989
19921: 
19922:           Per-Henrik Nyman              Håkan Malm                    Elisabeth Rehn
19923: 
19924: 
19925: 
19926: 
19927: 2900100
19928: 2                                     1989 vp. -      KK n:o 119
19929: 
19930: Kirjallinen kysymys n:o 119                                                                 Suomennos
19931: 
19932: 
19933: 
19934: 
19935:                                    Nyman ym.: Paikannimien merkitsemistapaa koskevien säännös-
19936:                                        ten valmistelemisesta
19937: 
19938: 
19939:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19940:    Kuntien, paikkakuntien ja kylien nimet hei-        olettaa, että samassa kunnassa seuraava esi-
19941: jastelevat ratkaisevalla tavalla paikallista kult-    merkki olisi "Lersjö" uutena ruotsinkielisenä
19942: tuuriperinnettä. On selvää, että nimikäytännön        nimenä Savijärvelle.
19943: tulee olla selkeä ja informatiivinen. Tarkoituk-         Kumpaakaan mainituista esimerkeistä ei voi
19944: senmukaista ei kuitenkaan voi olla se, että           hyväksyä riippumatta paikannimien alkupe-
19945: yksittäiset viranomaiset tekevät mielivaltaisia       räiskielestä ja käännöskielestä. Nimien, joita
19946: tulkintoja ja luovat uusia nimiä kuulematta           perinteisesti on käytetty ja yhä voidaan käyttää
19947: kyseessä olevaa seutua. Ei myöskään ole hy-           maamme molemmissa virallisissa kielissä, tulee
19948: väksyttävissä, ettei kyseiseltä kunnalta edes         säilyä muuttumattomina.
19949: kysytä kantaa ennen uuden nimikäytännön                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19950: ottamista virallisiin karttoihin ja tienviittoihin.   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19951:                                                       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19952:    Esimerkkejä olisi loputtomasti siitä, kuinka       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19953: maanmittaus- ja tieviranomaiset vuosien mit-
19954: taan ovat rikkoneet näitä toimivan nimikäytän-                    Pitääkö Hallitus oikeana, että maan-
19955: nön yksinkertaisia perusperiaatteita vastaan.                  mittaus- ja tieviranomaiset omapäisesti
19956: Viimeisin esimerkki on Sipoon kunnasta, jossa                  kuulematta asianomaista kuntaa muut-
19957: äskettäin tieviranomaisten toimesta ja maan-                   tavat voimassa olevaa kulttuurihisto-
19958: mittausviranomaisten esimerkin mukaisesti -                    riallista nimikäytäntöä Suomessa, ja
19959: kuulematta kuntaa -       nimi "ltäsalmi" on                      aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
19960: ilmestynyt Kehä III:n varrella olevaan tienviit-               siin Suomen paikannimikäytäntöä kos-
19961: taan rinnakkaisnimeksi Östersundomille. Voi                    kevan lainsäädännön valmistelemiseksi?
19962:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1989
19963: 
19964:          Per-Henrik Nyman                Håkan Malm                      Elisabeth Rehn
19965:                                       1989 vp. -      KK n:o 119                                     3
19966: 
19967: 
19968: 
19969: 
19970:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19971: 
19972:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         1:20 000. Kaksikielisten paikkakuntien kylien
19973: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         mahdolliset molemmat nimet eivät aina mahdu
19974: olette 14 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn           pienimittakaavaisiin karttoihin, jolloin käytet-
19975: kirjeenne n:o 397 ohella toimittanut valtioneu-       tävät nimet varmistetaan peruskartasta ja tar-
19976: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          vittaessa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuk-
19977: kansanedustaja Per-Henrik Nymanin ym. näin            sesta, joka vastaa virallisesta nimistöhuollosta
19978: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 119:        Suomessa.
19979:                                                          Itäsalmi/Östersundomin tapauksessa Itäsal-
19980:                                                       mi ei esiinny autoilijan tiekartassa eikä Suomen
19981:           Pitääkö Hallitus oikeana, että maan-        tiekartassa. Sen sijaan maanmittaushallituksen
19982:        mittaus- ja tieviranomaiset omapäisesti        peruskartassa vuodelta 1967 Itäsalmi esitetään
19983:        kuulematta asianomaista kuntaa muut-           mustalla painettuna kylännimenä. Paikannimiä
19984:        tavat voimassa olevaa kulttuurihisto-          karttaan merkittäessä noudatetaan kielilainsää-
19985:        riallista nimikäytäntöä Suomessa, ja           dännössä ja Yhdistyneiden Kansakuntien vuo-
19986:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        sina 1967 ja 1972 järjestämissä paikannimikon-
19987:        siin Suomen paikannimikäytäntöä kos-           ferensseissa määriteltyjä periaatteita. Myös Ko-
19988:        kevan lainsäädännön valmistelemiseksi?         timaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisussa
19989:                                                       Svenska ortnamn i Finland vuodelta 1984
19990:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          esitetään Östersundomin suomenkieliseksi vas-
19991: vasti seuraavaa:                                      tineeksi Itäsalmi. Nimi on tarkistettu vielä
19992:                                                       puhelimitse Kotimaisten kielten tutkimuskes-
19993:    Liikenneministeriön liikenteen ohjauslaitteis-     kuksen nimitoimistosta kesällä 1986 tehtäessä
19994: ta antaman päätöksen (203/82), joka on annet-         kyseisen alueen viitoitussuunnitelmaa.
19995: tu tieliikennelain (267 /81) ja tieliikenneasetuk-       Maanmittaushallituksen ja Kotimaisten kiel-
19996: sen (182/84) nojalla, mukaan liikennemerkissä         ten tutkimuskeskuksen tehtävänä ei ole keksiä
19997: ja sen lisäkilvessä käytettäv~n. tekstin k_ielen      paikannimille toiskielisiä vastineita, vaan ni-
19998: ratkaisevat sen kunnan ktehsuhteet, JOSsa             mistötyö tehdään kunnassa. Sipoon kunnan
19999: merkki sijaitsee. Tämän mukaan tulee liikenne-        mahdollinen kielteinen kanta Itäsalmi-nimen
20000: merkissä tai sen lisäkilvessä käytettävän tekstin     käytöstä ei ole tullut maanmittaushallituksen ja
20001: olla yksikielisessä kunnassa yksikielinen kun-        Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tie-
20002: nan kielen mukaan ja kaksikielisessä kunnassa         toon. Tie- ja vesirakennuslaitos ei kuitenkaan
20003: kaksikielinen, kunnan enemmistökieli ylempä-          voi tarkistaa jokaisen nimen oikeellisuutta kun-
20004: nä. Yksi- ja kaksikieliset kunnat määritellään        nalta, vaan sen on luotettava peruskartan ja
20005: kymmenvuosittain valtioneuvoston päätöksessä          Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tietoi-
20006: virka- ja itsehallintoalueiden kielellisestä jao-     hin.
20007: tuksesta. Nyt voimassa oleva päätös (1111/82)            Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta,
20008: on voimassa vuoden 1992 loppuun. Tämä                 että viranomaiset eivät omapäisesti muuta kult-
20009: päätös on annettu kielilain nojalla.                  tuurihistoriallisia paikannimiä eikä asiassa ole
20010:    Yleisillä teillä viitoitettavat maantieteelliset   tullut esille myöskään näkökohtia paikannimi-
20011: kohteet valitaan siten, että ne löytyvät uusim-       käytäntöä koskevan uuden erillisen lainsäädän-
20012: masta autoilijan tiekartasta 1:800 000, Suomen        nön laatimiseksi yllä mainittujen lakien, asetus-
20013: tiekartasta 1:200 000 tai ainakin peruskartasta       ten ja valtioneuvoston päätösten lisäksi.
20014: 
20015:      Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1989
20016: 
20017:                                                                           Ministeri Matti Puhakka
20018: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 119
20019: 
20020:                               Tili Riksdagens Herr Talman
20021: 
20022:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         bägge språken ryms vartdera namnet inte alltid
20023: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         på de kartor som är uppgjorda i liten skala,
20024: nr 397 av den 14 mars 1989 till vederbörande        varvid de namn som skall användas kontrolle-
20025: medlem av statsrådet översänt avskrift av           ras på grundkartan och eventuellt hos Forsk-
20026: följande av riksdagsman Per-Henrik Nyman            ningscentralen för de inhemska språken, som
20027: m.fl. undertecknade spörsmål nr 119:                ansvarar för den officiella namnvården i Fin-
20028:                                                     land.
20029:           Finner Regeringen det korrekt att             1 fallet Itäsalmi/Östersundom förekommer
20030:        lantmäteri- och vägmyndigheter självs-       Itäsalmi inte på bilistens vägkarta eller på
20031:        våldigt och utan berörda kommuns             vägkarta över Finland. Däremot förekommer
20032:        hörande ändrar gällande kulturhisto-         på lantmäteristyrelsens grundkarta från år 1967
20033:        riskt betingade namnskick i Finland,         Itäsalmi tryckt med svarta bokstäver som
20034:        och                                          bynamn. Då ortnamn märks ut på kartan
20035:           har Regeringen för avsikt att vidta       iakttas de i språklagstiftningen och vid de av
20036:        åtgärder i syfte att bereda en lagstift-     Förenta Nationerna åren 1967 och 1972 anord-
20037:        ning angående ortnamnsskicket i Fin-         nade ortnamnskonferenserna fastställda princi-
20038:        land?                                        perna. Också i Forskningscentralens för de
20039:                                                     inhemska språken publikation Svenska ort-
20040:                                                     namn i Finland från år 1984 anförs som
20041:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        finskspråkig motsvarighet tili Östersundom Itä-
20042: samt anföra följande:                               salmi. Namnet har ytterligare konrollerats per
20043:    Enligt trafikministeriets beslut om trafik-      telefon hos namnbyrån vid Forskningscentra-
20044: anordningar (203/82), som utfärdats med stöd        len för de inhemska språken sommaren 1986 då
20045: av vägtrafiklagen (267 /81) och vägtrafikförord-    en pian för det ifrågavarande områdets vägvi-
20046: ningen (182/84), avgörs frågan om vilket språk      sare gjordes.
20047: som skall användas för texten på vägmärke och           Lantmäteristyrelsen nch Forskningscentralen
20048: tilläggsskylt till detta av språkförhållandena i    för de inhemska språken har inte tili uppgift att
20049: den kommun där märket befinner sig. I enlig-        hitta på motsvarigheter på andra språk för
20050: het härmed skall texten på vägmärke eller           ortnamn, utan detta arbete görs i kommunen.
20051: tilläggsskylt tili detta i enspråkig kommun vara    Sibbo kommuns eventuella negativa inställning
20052: enspråkig i överensstämmelse med kommunens          tili användningen av namnet Itäsalmi har inte
20053: språk och i tvåspråkig kommun tvåspråkig            kommit tilllantmäteristyrelsens och Forsknings-
20054: med kommunens majoritetsspråk överst. De            centralens för de inhemska språken kännedom.
20055: en- och tvåspråkiga kommunerna fastställs vart      Väg- och vattenbyggnadsverket kan likväl inte
20056: tionde år i statsrådets beslut om den språkliga     kontrollera varje namns riktighet hos kommu-
20057: indelningen av ämbetsdistrikt och självstyrel-      nen, utan verket måste Iita på de uppgifter som
20058: seområden. Det för närvarande gällande beslu-       kan erhållas från grundkartan och från Forsk-
20059: tet (1111 /82) är i kraft tili slutet av år 1992.   ningscentralen för de inhemska språken.
20060: Detta beslut är utfärdat med stöd av språkla-           Med stöd av vad som anförts ovan kan
20061: gen.                                                konstateras att myndigheterna inte på eget
20062:    De geografiska punkter som skall utmärkas        bevåg ändrar kulturhistoriska ortnamn, inte
20063: vid allmänna vägar väljs så att de finns            heller har några sådana synpunkter kommit
20064: upptagna på den senaste versioneo av bilistens      fram i saken som skulle motivera utarbetande
20065: vägkarta 1:800 000, på vägkarta över Finland        av ny, särskild lagstiftning vad ortnamnsskicket
20066: 1:200 000 eller åtminstone på grundkartan           beträffar utöver de ovan nämnda lagarna,
20067: 1:20 000. Då det gäller sådana byar i tvåsprå-      förordningarna och av statsrådet fattade beslu-
20068: kiga kommuner som eventuellt har namn på            ten.
20069: 
20070:     Helsingfors den 7 april 1989
20071: 
20072:                                                                          Minister Matti Puhakka
20073:                                                  1989 vp.
20074: 
20075: Kirjallinen kysymys n:o 120
20076: 
20077: 
20078: 
20079: 
20080:                                    Tykkyläinen ym.: Kuopion raastuvanoikeuden kuudennen osas-
20081:                                         ton toiminnan jatkamisesta
20082: 
20083: 
20084:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20085:    Oikeusministeriö on laskenut käyttämiensä           kosjutuista lykkäytyy eri syistä, vuoden 1988
20086: alioikeuksien työmäärien laskentaperusteiden           käsittelykertojen yhteismäärä, 1 903 kappalet-
20087: eli ns. TUHMA-mallin ja työtilastojen perus-           ta, ei ole enää vaikuttanut olennaisesti vanho-
20088: teella, että Kuopion raastuvanoikeuden tuoma-          jen juttujen ruuhkan purkamiseen.
20089: rityövoiman tarve vuonna 1985 oli 9,4 tuoma-              Oikeusministeriö on suunnitelmissaan esittä-
20090: ria. Kun tästä laskelmasta puuttuvat julkisen          nyt Kuopion raastuvanoikeuden kuudennen
20091: notaarin, maistraatin ja hallinnon työmäärät,          osaston toiminnan lopettamista 1. 7.1989. Tämä
20092: todellinen tarve Kuopion raastuvanoikeudessa           merkitsisi Kuopion raastuvanoikeuden rikos-
20093: ja maistraatissa oli vuonna 1985 jo yli 10             ja riitajuttujen käsittelykapasiteetin vähenemis-
20094: tuomaria. Raastuvanoikeudessa työskenteli              tä noin neljänneksellä. Kun silloin jouduttaisiin
20095: tuolloin kuitenkin vain kuusi lakimiestuomaria.        riita-, hakemus- ja kiinteistöasioista nyt neljälle
20096:    Kuopion raastuvanoikeuden työmäärät ovat            osastolle menevät asiat jakamaan kolmelle
20097: muuttuneet vuosien 1985-1988 välillä tär-              osastolle, rikosasiain käsittelykapasiteetti aleni-
20098: keimmissä asiaryhmissä oleellisesti. Esimerkiksi       si kuudennen osaston lakkauttamisen jälkeen
20099: rikosasiat ovat lisääntyneet käsittelykertoina         sadalla istuntopäivällä vuodessa, eli noin 630
20100: 739 kappaleesta 1 903 kappaleeseen, mikä edel-         rikosjutun ruuhka syntyisi heti, vaikka asia-
20101: lyttää 651 ns. tuomaripäivän tekemistä. Vas-           määrät eivät kasvaisikaan. Työjärjestyksen
20102: taavasti siviiliasioissa varsinaiset riita- ja hake-   muutostarpeiden, oikeudenkäyntien lykkäysten
20103: musasiat ovat lisääntyneet 1 123:sta 1 539 kap-        sekä työ, tila- ja lomajärjestelyiden takia kysy-
20104: paleeseen, joka puolestaan edellyttää 220 tuo-         mys kuudennen osaston toiminnan jatkamises-
20105: maripäivän tekemistä. Myös muissa asioissa             ta on olennaisen tärkeä Kuopion raastuvanoi-
20106: kasvu on ollut vastaavaa luokkaa siten, että           keuden työskentelyn turvaamiseksi.
20107: muutos yhteenlaskettuina tuomaripäivinä on                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20108: 978,6 päivää. Kun laskelmien yksi tuomarityö-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20109: vuosi on 220 tuomarityöpäivää, on lisäyksen            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20110: edellyttämä tarve noin 4,5 tuomarityövuotta.           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20111:    Edelleen on todettavissa, että Kuopion kau-
20112: punki kasvaa vuoteen 2000 asti arvioiden mu-                     Onko Hallitus tietoinen aikomuksista
20113: kaan noin 300-400 asukkaalla vuodessa, jol-                   lakkauttaa Kuopion raastuvanoikeuden
20114: loin on oletettavaa, että työmäärien ja työvoi-               kuudes osasto, ja
20115: man tarpeen kasvu myös jatkuu teknisistä ja                      mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20116: lainkäytöllisistä uudistuksista huolimatta. Huo-              ryhtyä Kuopion raastuvanoikeuden oi-
20117: lestuneina voidaan todeta, että suurin kasvu on               keusturvallisuuden kannalta tärkeän
20118: tapahtunut rikosasioissa. Kun osa uusista ri-                 toimintakyvyn takaamiseksi?
20119:      Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1989
20120: 
20121:                        Marja-Liisa Tykkyläinen                  Riitta Saastamoinen
20122: 
20123: 
20124: 
20125: 
20126: 290010D
20127: 2                                  1989 vp. -     KK n:o 120
20128: 
20129: 
20130: 
20131: 
20132:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20133:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    vuonna 1987 lisäksi käytettävissään olevilla ns.
20134: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     ruuhkanpurkumäärärahoilla määrärahat kuu-
20135: olette 14 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn       dennen ylimääräisen osaston perustamiseksi
20136: kirjeenne n:o 398 ohella toimittanut valtioneu-   Kuopion raastuvanoikeuteen vuoden 1988 lop-
20137: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      puun saakka, mitä määräaikaa on sittemmin
20138: kansanedustaja Tykkyläisen ym. näin kuulu-        jatkettu kesäkuun 1989 loppuun.
20139: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 120:            Nyt kysymyksessä oleva kuudes osasto Kuo-
20140:                                                   pion raastuvanoikeudessa on perustettu tilapäi-
20141:           Onko Hallitus tietoinen aikomuksista    seksi osastoksi ns. ruuhkanpurkumäärärahoil-
20142:        lakkauttaa Kuopion raastuvanoikeuden       la. Määrärahan nimestäkin ilmenee, että se on
20143:        kuudes osasto, ja                          tarkoitettu tilapäiseen käyttöön siellä, missä
20144:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     ruuhka on suurimmillaan. Kuopion raastuvan-
20145:        ryhtyä Kuopion raastuvanoikeuden oi-       oikeudessa ollut ruuhka on saatu puretuksi
20146:        keusturvallisuuden kannalta tärkeän        siten, että vuodelta 1988 siirtyi enää hiukan yli
20147:        toimintakyvyn takaamiseksi?                200 juttua tälle vuodelle, kun esimerkiksi vuo-
20148:                                                   delta 1986 siirtyi vuodelle 1987 yli 600 juttua.
20149:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-     Lisäksi rikosjutun esilletuloaika Kuopion raas-
20150: vasti seuraavaa:                                  tuvanoikeudessa on nykyisin raastuvanoikeu-
20151:    Kuopion raastuvanoikeudessa työskenteli        den oman ilmoitukset. r•mkaan 9-12 viikkoa
20152: vuoteen 1985 saakka kuusi lakimiestä. Työ-        siitä, kun syytteeseen johtanut tapaus on sat-
20153: määrien noustua huomattavasti jouduttiin ti-      tunut, mitä nopeammin rikosasiat saadaan
20154: lanteeseen, jossa lainkäyttöhenkilöstön määrää    käsittelyyn ainoastaan Kemin, Naantalin ja
20155: oli tarpeen lisätä. Oikeusministeriö myönsi       Uudenkaupungin raastuvanoikeuksissa.
20156: vuonna 1986 Kuopion raastuvanoikeudelle yli-         Edellä oleva huomioon ottaen voidaan ruuh-
20157: määräisen osaston perustamista varten määrä-      kanpurkumääräraha, jonka suuruus on varsin
20158: rahat kahden määräaikaisen oikeusneuvosmie-       rajoitettu, kohdentaa 1 päivästä heinäkuuta
20159: hen ja sivutoimisen kunnallisneuvosmiehen         1989 lukien toisiin ruuhkautuneisiin tuomiois-
20160: sekä tarvittavan kansliahenkilöstön palkkaami-    tuimiin. Vastaisuudessa tullaan seuraamaan
20161: seen. Näistä molemmat oikeusneuvosmiehen          Kuopion raastuvanoikeuden juttutilanteen ke-
20162: virat on sittemmin vakinaistettu, ensimmäinen     hittymistä ja ryhtymään kaikkiin tarvittaviin
20163: vuonna 1987 ja toinen vuonna 1988. Jatkuvan       toimenpiteisiin, jotta raastuvanoikeuden toi-
20164: asiaruuhkan purkamiseksi ministeriö myönsi        mintakyky säilyisi.
20165: 
20166:     Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1989
20167: 
20168:                                                                Oikeusministeri Matti Louekoski
20169:                                      1989 vp. -     KK n:o 120                                      3
20170: 
20171: 
20172: 
20173: 
20174:                               Tili Riksdagens Herr Talman
20175:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         dessutom medel ur sina s.k. anhopningsminsk-
20176: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         ningsmedel för att grunda en sjätte extra
20177: nr 398 av den 14 mars 1989 till vederbörande        avdelning vid Kuopio rådstuvurätt. A vdelning-
20178: medlem av statsrådet översänt avskrift av           en skulle fungera till slutet av 1988, men
20179: följande av riksdagsman Tykkyläinen m.fl.           tidsfristen har sedermera förlängts till slutet av
20180: undertecknade spörsmål nr 120:                      juni 1989.
20181:                                                         Ifrågavarande sjätte avdelning vid Kuopio
20182:           Är Regeringen medveten om planer-         rådstuvurätt grundades som en tillfållig avdel-
20183:        na på att dra in Kuopio rådstuvurätts        ning med hjälp av de s.k. anhopningsminsk-
20184:        sjätte avdelning, och                        ningsmedlen. Redan namnet på medlen anger
20185:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      att det är avsett för tillfällig användning där
20186:        ta för att garantera att Kuopio rådstu-      anhopningen är störst. Målanhopningen vid
20187:        vurätt bevarar sin för rättssäkerheten       Kuopio rådstuvurätt har kunnat minskas så att
20188:        viktiga funktionsduglighet?                  från 1988 endast något över 200 mål överfördes
20189:                                                     till detta år, medan t.ex. från 1986 över 600 mål
20190:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt        överfördes till 1987. Dessutom tar det enligt
20191: följande:                                           uppgift från Kuopio rådstuvurätt i dag 9-12
20192:    Fram till 1985 arbetade sju jurister vid         veckor innan ett brottmål kommer upp i rätten,
20193: Kuopio rådstuvurätt. Arbetsmängden hade då          räknat från dagen då den händelse inträffade
20194: ökat avsevärt och man stod inför en situation       som ledde till att åtal väcktes. Endast i Kemi,
20195: där det var nödvändigt att utöka lagskipnings-      Nådendals och Nystads rådstuvurätter tas ett
20196: personalen. År 1986 beviljade justitieministeriet   brottmål fortare upp till behandling.
20197: Kuopio rådstuvurätt medel för att grunda en             Med beaktande av ovanstående kan anhop-
20198: extra avdelning och anställa en justitierådman      ningsminskningsanslaget, som är av synnerli-
20199: på bestämd tid och en politirådman med              gen begränsad storlek, beviljas andra överbelas-
20200: tjänsten som bisyssla samt nödvändig kansli-        tade domstolar från den 1 juli 1989. Man
20201: personal. Båda justitierådmanstjänsterna har        kommer i fortsättningen att följa med hur
20202: sedan dess blivit ordinarie tjänster, den ena       situationen utvecklas vid Kuopio rådstuvurätt
20203: 1987 och den andra 1988. För att råda bot på        och vidta alla nödvändiga åtgärder för att
20204: anhopningen av mål beviljade ministeriet 1987       bevara rådstuvurättens funktionsduglighet.
20205:     Helsingfors den 14 april 1989
20206: 
20207:                                                                  Justitieminister Matti Louekoski
20208:                                             1989 vp.
20209: 
20210: Kirjallinen kysymys n:o 121
20211: 
20212: 
20213: 
20214: 
20215:                                 Astala: Luukatoa (osteoporoosi) sairastavien hoidon kehittämi-
20216:                                     sestä
20217: 
20218: 
20219:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20220: 
20221:    Luukadon eli osteoporoosin on havaittu           Helsingin lääkärikeskus on juuri hankkinut
20222: lisääntyvän erityisesti keski-iän ylittäneiden    luuntiheysmittarin. Sellainen on myös Oulussa
20223: naisten keskuudessa. Luukato lisää reisiluun      ja Kuopiossa. Kaikki kolme mittaria ovat
20224: yläosan, selkänikaman ja kyynärvarren murtu-      yksityisten lääkäriasemien käytössä.
20225: mia.                                                 Näiden laitteiden käyttämisestä peritään kui-
20226:    Lehtitiedon mukaan (HS 9.3.1989) yksin-        tenkin varsin korkea hinta. Esimerkiksi lonkan
20227: omaan reisiluun murtumavamman saaneiden           kuvaus maksaa noin 500 markkaa ja nikamien
20228: potilaiden hoitamisen Suomessa arvioidaan vie-    noin 600 markkaa. Molempien yhteiskuvauk-
20229: vän vuonna 2000 joka viidennen kirurgisen         sesta peritään yhteensä 850 markkaa. Kansan-
20230: sairaalapaikan ja murtumahoitoon arvioidaan       eläkelaitos käsittelee parhaillaan, kuinka paljon
20231: kuluvan noin 400 miljoonaa markkaa.               mittauksesta tultaisiin maksamaan potilaalle
20232:    Luu muodostuu säikeisestä sidekudoksesta ja    takaisin. Tutkimus on kivuton ja kestää 15-30
20233: kovasta, kalsiumsuoloja sisältävästä mineraa-     minuuttia.
20234: liaineksesta. Osteoporoosissa luun määrä pie-        Suomessa on parhaillaan kehitteillä luunti-
20235: nentyy eli sidekudos ja mineraali häviävät        heyden viitearvot, joihin mittaustuloksia voi-
20236: samassa suhteessa.                                daan verrata. Mittausmenetelmän laajempi
20237:    Luukarlosta kärsivät ennen muuta yli 50-       käyttöönotto on siis jo nyt teknisesti mahdol-
20238: vuotiaat naiset. Myös useita vuosia paljon        lista.
20239: kortisonia käyttämään joutuneiden ja vaikeaa         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20240: laktoosi-intoleranssia sairastavien luut voivat   tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän
20241: haurastua luukadon seurauksena. Tauti on          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20242: tärkeää todeta ennen avomurtumia. Ajoissa         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20243: todettua luukatoa voidaan hoitaa estrogeenillä,
20244: kalsiumilla tai fluorilla.
20245:    USA:ssa on kehitetty röntgensäteisiin perus-             Millä toimenpiteillä Hallitus aikoo
20246:  tuva luuntiheyden mittauslaite, DPX-densito-            turvata kuntien ja valtion ylläpitämien
20247:  metri. Sillä pystytään tutkimaan selkänikamia           sairaaloiden taloudelliset voimavarat
20248: ja reisiluita sekä määrittämään luukadon aste            luukadon eli osteoporoosin havaitsemi-
20249: ja nopeus sekä löytämään riskialttiit henkilöt.          seksi välttämättömien DPX-densitomet-
20250:  Aiemmin haurastumista on tutkittu röntgenillä           rien tai niitä vastaavan tekniikan hank-
20251:  kyynärvarresta.                                         kimiseksi myös näihin laitoksiin?
20252: 
20253:     Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1989
20254: 
20255:                                            Heli Astala
20256: 
20257: 
20258: 
20259: 
20260: 2900!00
20261: 2                                  1989 vp. -     KK n:o 121
20262: 
20263: 
20264: 
20265: 
20266:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20267:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     niin vaikeaksi, että luut todennäköisesti mur-
20268: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     tuvat. Tämänhetkisen tutkimustiedon perus-
20269: olette 14 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn       teella paras seulontamenetelmä on luun tiheys-
20270: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      mittaus kysymyksessä mainituilla mittauslait-
20271: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     teilla. Asiantuntijaehdotuksessa onkin esitetty,
20272: edustaja Astalan näin kuuluvasta kirjallisesta    että jokaiseen keskussairaalaan hankittaisiin
20273: kysymyksestä n:o 121:                             mainittu luuntiheysmittauslaite. Tämän lisäksi
20274:                                                   on tutkittava ja selvitettävä joukkoseulontojen
20275:           Millä toimenpiteillä Hallitus aikoo     käyttöönotto.
20276:        turvata kuntien ja valtion ylläpitämien       Tällä hetkellä maassamme on neljä luunti-
20277:        sairaaloiden taloudelliset voimavarat      heysmittauslaitetta. Kolme laitteista on yksi-
20278:        luukadon eli osteoporoosin havaitsemi-     tyisten lääkäriasemien käytössä ja neljäs Kuo-
20279:        seksi väittämä ttömien D PX-densi tomet-   pion yliopiston omistamana pääasiassa tutki-
20280:        rien tai niitä vastaavan tekniikan hank-   muskäytössä. Kyseiset laitteet maksavat noin
20281:        kimiseksi myös näihin laitoksiin?          0,5 milj. mk/kpl. Laitteiden käyttö on yksin-
20282:                                                   kertaista. Tutkimus ei rasita potilasta. Laitteet
20283:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      tulostavat mittaustulokset nopeasti ja tulosten
20284: vasti seuraavaa:                                  tulkinta ei edellytä erityisammattitaitoa. Lait-
20285:   Lääkintöhallitus on teettänyt asiantuntija-     teissa ei ole kuluvia •·sia lukuunottamatta
20286: ryhmätyönä suunnitelman osteoporoosin laaja-      röntgenputkea, mikä tarkoittaa pitkää käyttö-
20287: mittaisesta ehkäisystä. Suunnitellun ohjelman     ikää ja mahdollistaa suuret tutkimusmäärät.
20288: mukaista ehkäisyä on alettu toteuttaa, joskaan    Mittauksissa käytetty sädeannos on n. 6 radia
20289: kaikki ehdotetut toimenpiteet eivät ole vielä     eikä edellytä raskaita sädesuojausrakenteita.
20290: täysimittaisessa käytössä. Ehkäisy tehoaa 10--    Edellä mainittu tarkoittaa, ettei laitteiden han-
20291: 15 vuoden tähtäyksellä, mikä tarkoittaa osteo-    kinnasta aiheudu merkittäviä lisävoimavara-
20292: poroottisten murtumien lisääntymistä ennakoi-     vaateita.
20293: dulla tavalla toistaiseksi.                          Luuston tiheysmittauslaitteiden hankkimises-
20294:   Yksi ehkäisysuunnitelmassa ehdotettu keino      ta aiheutuvat kustannukset kuuluvat valtion-
20295: on seuloa väestöstä ne riskihenkilöt, joiden      osuuden piiriin. Laitteiden hankkiruisaikataulu
20296: osteoporoosin voidaan ennustaa kehittyvän         riippuu kunnallisesta päätöksenteosta.
20297: 
20298:     Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1989
20299: 
20300:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
20301:                                      1989 vp. -     KK n:o 121                                       3
20302: 
20303: 
20304: 
20305: 
20306:                               Tili Riksdagens Herr Talman
20307: 
20308:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         av nu tillgängliga forskningsuppgifter är den
20309: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          bästa screeningmetoden bestämning av skelet-
20310: av den 14 mars 1989 tili vederbörande medlem         tets täthet med hjälp av de mätapparater som
20311: av statsrådet översänt avskrift av följande av       nämns i spörsmålet. Sakkunniggruppen har
20312: riksdagsledamot Astala undertecknade spörs-          föreslagit att varje centralsjukhus bör anskaffa
20313: mål nr 121:                                          en apparat för mätning av skelettets täthet.
20314:                                                      Dessutom bör möjligheten att ta i bruk mass-
20315:          Med vilka åtgärder ämnar Regering-          screening undersökas och utredas.
20316:        en se tili att de sjukhus som kommu-             För närvarande finns det fyra densitome-
20317:        nerna och staten upprätthåller får eko-       triapparater i vårt land. Tre av apparaterna
20318:        nomiska resurser att anskaffa DPX-            används av privata läkarstationer och den
20319:        densitometriapparater eller motsvaran-        fjärde ägs av Kuopio universitet, som använder
20320:        de teknik, som behövs för konstateran-        apparaten närmast för forskningsarbete. Appa-
20321:        de av benskörhet eller osteoporos?            raterna kostar ca 0,5 milj. mk/st. Apparaterna
20322:                                                      är enkla att använda och undersökningen
20323:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        anstränger inte patienten. Apparaterna ger
20324:                                                      mätresultaten snabbt och tolkningen av resul-
20325: samt anföra följande:
20326:                                                      taten förutsätter inte någon särskild yrkeskun-
20327:    Medicinalstyrelsen har uppdragit åt en grupp      skap. 1 apparaterna finns inte sådana delar som
20328: sakkunniga att utarbeta en pian för ett omfat-       slits, med undantag av röntgenröret. Detta
20329: tande förebyggande av osteoporos. Förebyg-           innebär att apparaten kan användas länge och
20330: gande åtgärder enligt det planerade program-         att ett stort antal människor kan undersökas
20331: met har redan inletts, även om alla föreslagna       med apparaten. Stråldosen vid mätningarna är
20332: åtgärder ännu inte vidtas i full utsträckning.       ca 6 rad och förutsätter inte några tunga
20333: Förebyggandet har effekt på IO-I5 års sikt,          strålskyddskonstruktioner. Det ovan anförda
20334: viiket innebär att defrakturer som beror på          innebär att anskaffningen av apparater inte
20335: osteoporos kommer att öka i enlighet med             förorsakar några betydande behov av tilläggs-
20336: prognoserna tillsvidare.                             resurser.
20337:    Ett medel som föreslås i planen är att genom         Kostnaderna för anskaffning av densitome-
20338: screening skilja ut de riskpersoner vilkas osteo-    triapparater berättigar tili statsandel. Tidtabel-
20339: poros kan förutsägas utvecklas så snabbt att         len för anskaffningarna är beroende av det
20340: benen sannolikt drabbas av frakturer. På grund       korumunala beslutsfattandet.
20341: 
20342:      Helsingfors den II april I989
20343: 
20344:                                                     Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
20345:                                                 1989 vp.
20346: 
20347: Kirjallinen kysymys n:o 122
20348: 
20349: 
20350: 
20351: 
20352:                                    Kohijoki: Hallituksen toimenpiteistä Oy Yleisradio Ab:n ohjel-
20353:                                        matoiminnan säännöstön noudattamisessa
20354: 
20355: 
20356:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20357:    Yleisradio Oy:n organisaation päätavoittei-        ränlaisena suhtautumisena muihin lapsiin, van-
20358: siin kuuluviksi on määritelty muun muassa:            hempiin ja myös opettajiin. Ohjelmista omak-
20359:    - vahvistaa julkisen palvelun yleisradiotoi-       sutut kielteiset vaikutukset ovat nähtävissä
20360: minnan asemaa monipuolisena ja tasapuolisena          koulunkäynti- ja oppimishaluttomuutena, las-
20361: koko väestön tavoittavana tiedonvälittäjänä ja        ten ja nuorten paljolti väkivaltaisena käyttäy-
20362: kulttuurilaitoksena ja                                tymisenä sekä yhä lisääntyvänä ikivaltaisena
20363:    - edistää korkeatasoisen ohjelmatoiminnan          käyttäytymisenä vahingontekoineen.
20364: toteutumista.                                            Erikseen on tässä hallitukselle osoitetun kir-
20365:    Valtiovallan myötävaikutuksella ja valvon-         jallisen kysymyksen perusteluosassa esimerkki-
20366: nassa Yleisradiolle on luotu hallinnolliset ja        nä mainittava aivan äskettäin eli 4.3.1989 kello
20367: toiminnalliset puitteet asetettujen päämäärien        16.00-16.55 Yleisradion lähettämä ohjelma
20368: ja tavoitteiden saavuttamiseksi.                      "Varmat päivät". Tuo lauantaipäivänä ja tuo-
20369:    Kuitenkin vuodesta vuoteen on toistuvasti          hon aikaan lähetetty ohjelma on ollut tuohon
20370: julkisuudessakin esiintynyt kannanottoja, joista      aikaan myös lasten kuultavissa. Sitäkö on
20371: on käynyt ilmi syvä pettymys ja jopa suuttu-          tarkoitettukin? Varmasti suurelle osalle kansas-
20372: muskin Yleisradion ohjelmatoimintaan kovin            tamme tuo ohjelma on ollut vastenmielinen.
20373: lukuisien ohjelmien takia, jolloin ohjelmatoi-        Säälittävän runsaine rivouksineen on tuo oh-
20374: minnan toteuttamisessa on voitu katsoa poike-         jelma rikkonut ja loukannut kaikkia siveysnor-
20375: tun kovin etäälle määritellyistä tavoitteista.        meja. Se on mielestäni ollut myös Yleisradion
20376:    Julkisuudessa esiintyneestä aiheellisesta kriit-   ohjelmatoiminnan säännöstön vastainen.
20377: tisestä arvostelusta ja Yleisradion korkeaan
20378: johtoon vetoavista lukemattomista kannan-                Tässä kysymyksessä ei voi jättää mainitse-
20379: otoista huolimatta koko ohjelmatoiminnan laa-         matta pettymystä Yleisradion lähettämiin eräi-
20380: dun ja sisällön suhteen ei ratkaisevaa muutosta       siin ohjelmiin eräinä kansallisina merkkipäivi-
20381: terveempään suuntaan ole tapahtunut.                  nämme, kuten esimerkiksi valtakunnallisina
20382:    Erityisesti myös lasten vanhemmat ja huol-         vietettyjen sodissa kaatuneiden sankarivaina-
20383: tajat ovat julkisuudessakin lukuisia kertoja          jien muistopäivien aikoihin sovitettuihin pu-
20384: Yleisradion johtoon vetoamalla esittäneet sy-         heohjelmiin, joiden sisältö on syvästi loukannut
20385: vän huolensa ja pettymyksensä Yleisradion             sankarivainajien omaisia, sotainvalideja ja mui-
20386: ohjelmissa kovin usein esiintyvien raaistavien        ta veteraaneja. Yleensä arvokkaan muun ohjel-
20387: ilmaisujen johdosta. Vastuuntuntoiset lasten          man lomassa esitetty myös kansallisia arvojam-
20388: vanhemmat, huoltajat ja opettajat samaten             me loukkaava yksikin ohjelma on ollut petty-
20389: kuin päiväkotien opettajat ovat esittäneet huo-       mys kovin monille.
20390: lensa siitä, että lapset kovin herkästi ottavat          Yleisradion ohjelmatoiminnasta vastaavien,
20391: esikuvikseen kaiken näkemänsä ja kuulemansa           jos heitä on, on helppo vedota sananvapauteen.
20392: - myös sen mitä tulee usein Yleisradion               Usein joutuu miettimään sitä, että onko Yleis-
20393: ohjelmien sisältönä.                                  radion ohjelmatoiminnassa työskenteleville riit-
20394:    Asiantuntijoiden esittämien arviointien pe-        tävästi opetettu ja korostettu vastuuta sanan-
20395: rusteella on pääteltävissä, että Yleisradion lu-      vapauden käytössä. Vastuuta ei ole kai haluttu
20396: kuisilla ohjelmilla on lapsiin ja lasten kehitty-     tuntea silloin, kun Yleisradion ohjelmissa on
20397: miseen pysyvästi raaistava ja agressiivisuuteen       saatettu tahallaan yllyttää tottelemattomuuteen
20398: aktivoiva vaikutus, mikä nopeasti näkyy vää-          lakia ja yleistä järjestystä vastaan.
20399: 290010D
20400: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 122
20401: 
20402:    Valtionyhtiönä ja kansalaisten ylläpitämänä             tasoinen kulttuurilaitos ja onko se pe-
20403: laitoksena Yleisradion tietenkin tulisi nauttia            rusteluissa esitetyissä esimerkkitapauk-
20404: kansalaisten täyttä luottamusta, mutta kovin               sissa ja muissa tietoon tulleissa tapauk-
20405: monet tapaukset ja seikat sekä myös julkisuu-              sissa toiminut aina korkeatasoisen oh-
20406: dessa toistuvasti esitetyt kannanotot viittaavat           jelmatoiminnan toteuttamiseksi ohjel-
20407: muuhun.                                                    matoiminnan säännöstön mukaisesti
20408:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-         sekä ovatko vastuukysymykset ohjelma-
20409: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän                 toiminnan osalta järjestyksessä niin,
20410: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen               että silloin kun voidaan osoittaa toimi-
20411: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                tun ohjelmatoiminnan säännöstön, ra-
20412:                                                            diovastuulain taikka rikoslain tai mui-
20413:                                                            den lakien vastaisesti, syyntakeinen vas-
20414:           Aikooko Hallitus osaltaan joutuisasti            tuuhenkilö aina on osoitettavissa niin
20415:        ryhtyä toimenpiteisiin sen selvittämisek-           ettei tämä voisi hukkua esimerkiksi
20416:        si, että onko Yleisradio Oy:n katsottava            organisaatiokaavaan, jolloin kenenkään
20417:        kaikessa toiminnassaan olleen korkea-               ei tarvitsisi vastata mistään?
20418:      Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1989
20419: 
20420:                                           Maunu Kohijoki
20421:                                      1989 vp. -     KK n:o 122                                      3
20422: 
20423: 
20424: 
20425: 
20426:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20427: 
20428:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tällaista käytäntöä Yleisradion parlamentaari-
20429: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       sen valvonnan johdosta vastaisuudessakin tar-
20430: olette 14 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn         koituksenmukaisena.
20431: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Voimassa olevan, vuonna 1985 myönnetyn
20432: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       toimiluvan nojalla Yleisradion ohjelmien tulee
20433: edustaja Kohijoen näin kuuluvasta kirjallisesta     olla vaihtelevia, sisällöltään ja esitykseltään
20434: kysymyksestä n:o 122:                               arvokkaita, asiallisia ja tasapuolisia sekä myös
20435:                                                     sopivaa ajanvietettä tarjoavia. Niiden järjestä-
20436:           Aikooko Hallitus osaltaan joutuisasti     misessä on toimiluvan mukaan pyrittävä kan-
20437:        ryhtyä toimenpiteisiin sen selvittämisek-    sansivistyksen edistämiseen ja hyödyllisten tie-
20438:        si, että onko Yleisradio Oy:n katsottava     tojen ja uutisten toimittamiseen ottamalla sa-
20439:        kaikessa toiminnassaan olleen korkea-        malla huomioon, ettei kenenkään oikeutta lou-
20440:        tasoinen kulttuurilaitos ja onko se pe-      kata.
20441:        rusteluissa esitetyissä esimerkkitapauk-        Yleisradion toimiluvan ohjelmistoa koskevia
20442:        sissa ja muissa tietoon tulleissa tapauk-    määräyksiä on pidettävä yleisinä ohjelmatoi-
20443:        sissa toiminut aina korkeatasoisen oh-       minnan periaatteina. Hallitus katsoo, että sen
20444:        jelmatoiminnan toteuttamiseksi ohjel-        tehtävä ei ole puuttua yksittäisten ohjelmien
20445:        matoiminnan säännöstön mukaisesti            sisältöön, jolleivät ne ole suorastaan lainvastai-
20446:        sekä ovatko vastuukysymykset ohjelma-        sia.
20447:        toiminnan osalta järjestyksessä niin,           Yleisradion toimiluvan mukaan yhtiön ohjel-
20448:        että silloin kun voidaan osoittaa toimi-     mat on ennen niiden lähettämistä tarkastettava
20449:        tun ohjelmatoiminnan säännösten, ra-         ja hyväksyttävä hallintoneuvoston määräämäl-
20450:        diovastuulain taikka rikoslain tai mui-      lä tavalla. Vastuu ennakkotarkastuksesta on
20451:        den lakien vastaisesti, syyntakeinen vas-    viime kädessä yksiköiden johtajilla. He vastaa-
20452:        tuuhenkilö aina on osoitettavissa niin       vat toiminnastaan ja siis myös ohjelmien sisäl-
20453:        ettei tämä voisi hukkua esimerkiksi          löstä hallintoneuvostolle.
20454:        organisaatiokaavaan, jolloin kenenkään          Rikosoikeudellista vastuuta koskee radiovas-
20455:        ei tarvitsisi vastata mistään?               tuulaki (219/71), jonka nojalla jokaista lähetet-
20456:                                                     tävää ohjelmaa varten on nimettävä vastaava
20457:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       ohjelmatoimittaja. Tämän tehtävänä on estää
20458: vasti seuraavaa:                                    sisällöltään rikollisen ohjelman lähettäminen.
20459:                                                     Ohjelman sisältöön perustuvasta rikoksesta
20460:    Niin sanotun radioyhtiölain (216/34) 4 a §:n     vastaa rikoksen tekijä tai siihen osallinen rikos-
20461: nojalla eduskunnan valitseman hallintoneuvos-       lain mukaan. Lisäksi vastaavalle ohjelmatoi-
20462: ton tehtävänä on valvoa Oy Yleisradio Ab:n          mittajalle on säädetty rangaistus valvontavel-
20463: yleistä ohjelmatoimintaa. Tätä tarkoitusta var-     vollisuuden laiminlyönnistä, jollei hän voi näyt-
20464: ten yhtiön hallintoneuvosto on vahvistanut          tää noudattaneensa kaikkea asianaan ollutta
20465: ohjelmatoiminnan säännöstön ja asettanut oh-        varovaisuutta. Yleisradion ei ole osoitettu rik-
20466: jelmatoiminnan valvonnan käytännön suoritta-        koneen radiovastuulain säännöksiä.
20467: mista varten ohjelmaneuvostoja.                        Hallitus katsoo, että lainsäädännön ja Yleis-
20468:    Laista seuraa, että hallituksen tehtävä ohjel-   radion sisäisten normien mukaan määräytyvä
20469: matoiminnan osalta rajoittuu yksinomaan sen         vastuujärjestelmä on selkeä. Jokaisen ohjelman
20470: valvontaan, että Yleisradio noudattaa sille         osalta voidaan yksiselitteisesti osoittaa henkilö
20471: myönnetyn toimiluvan ehtoja. Yleisradion toi-       tai henkilöt, jotka ovat siitä vastuussa.
20472: miluvassa ohjelmistoa koskevat määräykset              Mitä kysymyksessä erityisesti mainittuihin
20473: ovat aina olleet hyvin niukat. Hallitus pitää       ohjelmiin tulee, ne ovat Yleisradion ilmoituk-
20474: 4                                 1989 vp. -    KK n:o 122
20475: 
20476: sen mukaan käyneet läpi toimiluvan edellyttä-   ohjelmat olleet ohjelmatoiminnan säännöstön
20477: män ennakkotarkastusmenettelyn. Yleisradion     vastaisia. Hallitus ei aio ryhtyä puheena olevien
20478: ohjelmaneuvostojen ja viime kädessä yhtiön      ohjelmien osalta mihinkään enempiin toimen-
20479: hallintoneuvoston asiana on harkita, ovatko     piteisiin.
20480:     Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1989
20481: 
20482:                                                           Liikenneministeri Pekka Vennamo
20483:                                       1989 vp. -      KK n:o 122                                      5
20484: 
20485: 
20486: 
20487: 
20488:                                Tili Riksdagens Herr Talman
20489:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          framtiden på grund av den parlamentariska
20490: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           övervakningen av Rundradion.
20491: av den 14 mars 1989 tili vederbörande medlem              Med stöd av den gällande koncessionen, som
20492: av statsrådet översänt avskrift av följande av        beviljats 1985, bör Rundradions program vara
20493: riksdagsman Kohijoki undertecknade spörsmål           omväxlande, tili innehåll och framförande vär-
20494: nr 122:                                               defulla, sakliga och opartiska samt även erbju-
20495:                                                       da lämplig underhållning. Vid programplane-
20496:                                                       ringen skall bolaget enligt koncessionen sträva
20497:           Ämnar Regeringen för sin del skynd-         tili att främja folkbildningen samt förmedla
20498:        samt vidta åtgärder för att utreda hu-         nyttiga kunskaper och nyheter, med beaktande
20499:        ruvida Oy Yleisradio Ab i all sin              samtidigt av att ingens rätt kränks.
20500:        verksamhet bör anses ha verkat som en              Bestämmelserna om programmen i Rundra-
20501:        högklassig kulturinstitution och huruvi-       dions koncession skall anses som allmänna
20502:        da bolaget i det exempelfall som pre-          principer för programverksamheten. Regering-
20503:        senteras i motiveringen och i andra fall       en anser att det inte är dess uppgift att ingripa
20504:        som kommit tili kännedom alltid arbe-          i innehållet i enskilda program, om de inte är
20505:        tat för en högklassig programverksam-          direkt lagstridiga.
20506:        het i enlighet med reglerna för program-           Enligt Rundradions koncession bör bolagets
20507:        verksamheten samt huruvida ansvars-            program innan de sänds granskas och godkän-
20508:        frågorna beträffande programverksam-           nas på sätt som av bolagets förvaltningsråd
20509:        heten är i ordning, så att den tillräkne-      fastställts. Ansvaret för förhandsgranskningen
20510:        liga ansvarspersonen alltid kan utpekas,       har i sista hand enheternas direktörer. De
20511:        när det kan påvisas att man handlat i          ansvarar för sin verksamhet och således också
20512:        strid med reglerna för programverksam-         för innehållet i programmen inför förvaltnings-
20513:        hcten,     radioansvarighetslagen     eller    rådet.
20514:        strafflagen eller andra lagar, så att han          Radioansvarighetslagen (219 /71) gäller det
20515:        inte kan försvinna tili exempel i orga-        straffrättsliga ansvaret och med stöd av den
20516:        nisationsschemat och ingen behöver             skall för varje program som skall sändas
20517:        ansvara för någonting?                         förordnas en ansvarig programredaktör. Hans
20518:                                                       uppgift är att förhindra sändning av program
20519:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        vars innehåll är brottsligt. För ett brott, som
20520: samt anföra följande:                                 grundar sig på innehållet i ett program, ansva-
20521:                                                       rar den som begått brottet eller är delaktig i det
20522:     Med stöd av 4 a § i den så kallade radiobo-       enligt strafflagen. Dessutom stadgas om straff
20523: lagslagen (216/34) har det av riksdagen utsedda       för den ansvarige programredaktören för bris-
20524: förvaltningsrådet tili uppgift att övervaka Oy        tande övervakning, om han inte kan visa att
20525: Yleisradio Ab:s allmänna programverksamhet.           han iakttagit all den aktsamhet som ankommit
20526: För detta ändamål har bolagets förvaltningsråd        på honom. Det har inte påvisats att Rundra-
20527: fastställt regler för programverksamheten och         dion skulle ha brutit mot stadgandena i ra-
20528: tillsatt programråd, som skall sköta övervak-         dioansvarighetslagen.
20529: ningen i praktiken.                                      Regeringen anser att det ansvarssystem som
20530:     Av lagen följer att regeringens uppgift i fråga   fastställts enligt lagstiftningen och Rundra-
20531: om programverksamheten begränsar sig enbart           dions interna normer är klart. Beträffande
20532: tili att övervaka att Rundradion följer villkoren     varje program kan man entydigt påvisa vem
20533: i den koncession den beviljats. J Rundradions         eller vilka som är ansvariga för det.
20534: koncession har det alltid funnits mycket knap-           Vad beträffar de program som särskilt
20535: pa bestämmelser om programmen. Regeringen             nämns i spörsmålet, har de enligt uppgifter från
20536: anser denna praxis vara ändamålsenlig också i         Rundradion genomgått den förhandsgransk-
20537: 6                                  1989 vp. -   KK n:o 122
20538: 
20539: ning som koncessionen förutsätter. Det är en    för programverksamheten. Regeringen har inte
20540: sak för Rundradions programråd och i sista      för avsikt att vidta några vidare åtgärder
20541: hand bolagets förvaltningsråd att överväga,     beträffande programmen i fråga.
20542: huruvida programmen har stridit mot reglerna
20543:     Helsingfors den 5 april 1989
20544: 
20545:                                                              Trafikminister Pekka Vennamo
20546:                                                      1989 vp.
20547: 
20548: Kirjallinen kysymys n:o 123
20549: 
20550: 
20551: 
20552: 
20553:                                        Ikonen ym.: Määrärahojen lisäämisestä nuorten työllisyystilan-
20554:                                             teen parantamiseksi
20555: 
20556: 
20557:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20558:    Uuden työllisyyslain keskeisenä tavoitteena sista valmistuville työnhakijoille heidän koulu-
20559: on työttömien työntekijöiden työllistäminen tustaan vastaavia työpaikkoja.
20560: avoimille työmarkkinoille. Ellei tämä onnistu,         Harkinnanvaraisten määrärahojen jaossa on
20561: voidaan työllistämiseen varatuilla määrärahoil- tapahtunut olennainen muutos työllisyyslain
20562: la sijoittaa työtön työnhakija joko yksityiselle myötä:
20563: tai julkiselle sektorille. Valtion virastoille ja
20564: laitoksille sijoittamisen maksaa työvoimahallin-                                                 1988         1989
20565: to kokonaisuudessaan, siitä ei aiheudu työhön                                               valtio kunta valtio kunta
20566:                                                                                               milj. mk     milj. mk
20567: ottavalle virastolle ylimääräisiä kustannuksia.
20568: Kunnalle ja kuntainliitoille sekä yksityisille Jyväskylän työvoima-
20569: palkattaessa työllistettävästä maksetaan päivä-        toimisto . . . . . . . . . . . . . . 17,8 11,4 7,2 2,0
20570: kohtainen työllistämistuki, jonka suuruus vaih- Keski-Suomen työvoi-
20571: telee sen mukaan, onko kysymyksessä vajaa-             mapiiri ............... 23,7 48,3 10,0 8,2
20572: kuntoinen, pitkäaikaistyötön tai muu lyhyem-
20573: män aikaa työttömänä ollut työnhakija.
20574:    Työllisyyslaki painottaa aikaisempaa enem-          Erityisesti kunnille ja kuntainliitoille tarkoi-
20575: män pitkäaikaistyöttömien ja nuorten alle 20-       tettua harkinnanvaraista määrärahaa on supis-
20576: vuotiaiden työllistämistä. Kunnat sekä valtion      tettu erittäin tuntuvasti. Vuodelle 1989 saatiin
20577: virastot ja laitokset ovat velvoitettuja työllistä- rahaa niin vähän, että niillä ei kyetty jatka-
20578: mään jokaisen näihin ryhmiin kuuluvan työt-         maan edes kaikkien vuoden 1988 puolella
20579: tömän henkilön. Valtion budjetissa on tähän         töihin otettujen työsuhteita kuuden kuukauden
20580: velvoitetyöllistämiseen varattu riittävästi rahaa   määräaikaan saakka. Uusia, harkinnanvaraisil-
20581: siten, että jokainen työhön oikeutettu voidaan      la määrärahoilla tehtäviä työsuhteita ei voida
20582: työllistää.                                         solmia enää laisinkaan. Valtion sektorilla tilan-
20583:     Ennen uuden työllisyyslain voimaantuloa         ne on hieman parempi, mutta valtion sektorin-
20584: voitiin valtion virastoihin ja laitoksiin sekä      kin määrärahoista on helmikuun puoleenväliin
20585: kuntiin ja kuntainliittoihin palkata ns. harkin-    mennessä jo lähes kaikki sidottu.
20586: nanvaraisilla määrärahoilla keitä tahansa työt-        Harkinnanvaraisen määrärahan niukkuuden
20587: tömänä olevia työnhakijoita. Etusijalla minis-      johdosta nuorten oppilaitoksista valmistuvien
20588: teriön antamien määräysten mukaan olivat ' sekä myös muiden työttömäksi joutuvien työn-
20589: tuolloinkin pitkäaikaistyöttömät ja vajaakun-       hakijoiden työttömyysajat tulevat pitenemään.
20590: toiset. Näillä rahoilla työllistettiin edellä mai-  Tämä ei ole kansantaloudellisesti ajateltuna
20591: nittuihin kohteisiin Jyväskylän työvoimatoimis-     järkevää. Työvoimatoimistolla on mahdolli-
20592: ton alueella kuukausittain keskimäärin 1 200        suus sijoittaa työtön työnhakija tukityöhön
20593:  työtöntä. Työllistettyjen joukossa on ollut pal-   vasta sen jälkeen, kun hän on ollut työttömänä
20594: jon oppilaitoksista valmistuneita, vailla työko-    työnhakijana vähintään 12 kuukautta.
20595:  kemusta olevia henkilöitä, joille työkokemuk-         Työllisyyslain periaate, pitempään työttömä-
20596: sen saaminen on ollut avain pysyvään työllis-       nä olleiden tehokas työllistäminen, on täysin
20597:  tymiseen avoimille työmarkkinoille. Työvoima-      oikea ja se on tuottanut jo tähän mennessä
20598:  toimistolle näiden määrärahojen käyttö on          hyviä tuloksia. Työllisyyslain alkuperäisenä
20599:  ollut itse asiassa ainoa keino saada oppilaitok-   tarkoituksena ei ole kuitenkaan ollut keskimää-
20600: 2900100
20601: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 123
20602: 
20603: räisten työttömyysaikojen pidentäminen, mikä         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20604: nykytilanteessa kohdistuu selvästi oppilaitok-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20605: sista valmistuviin, työmarkkinoille ensi kertaa
20606:                                                               Onko Hallitus tietoinen, että harkin-
20607: yrittäviin työnhakijoihin. Koska työllisyyslaki
20608:                                                            nanvaraisen määrärahan niukkuuden
20609: antaa mahdollisuuden työllistää harkinnanva-
20610:                                                            johdosta nuorten oppilaitoksista val-
20611: raisilla rahoilla myös vähemmän aikaa työttö-
20612:                                                            mistuvien sekä myös muiden työttö-
20613: mänä olleita, tulisi näitä rahoja saada riittäväs-
20614:                                                            mäksi joutuvien työnhakijoiden työttö-
20615: ti käyttöön. Tällöin työllisyyslaki toimisi siten
20616:                                                            myysajat tulevat pitenemään, ja
20617: kuin sen alun perin suunniteltiin toimivan.
20618:                                                               mitä Hallitus aikoo tehdä oppilaitok-
20619:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          sista valmistuvien nuorten työkokemuk-
20620: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme               sen turvaamiseksi?
20621: 
20622:     Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1989
20623: 
20624: 
20625:          Pirkko Ikonen                  Tellervo Renko               Kauko Heikkinen
20626:          Heikki Kokko                   Esko Jokiniemi               Sirkka-Liisa Anttila
20627:          Pekka Leppänen                 Annikki Koistinen            Eino Siuruainen
20628:                                         Toimi Kankaanniemi
20629:                                     1989 vp. -     KK n:o 123                                     3
20630: 
20631: 
20632: 
20633: 
20634:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20635:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kuun lopussa harkinnanvaraisilla määrärahoil-
20636: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      la oli työllistettynä yhteensä 14 073 henkilöä,
20637: olette 14 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn        mikä on kohtuullinen määrä, kun ottaa huo-
20638: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       mioon, että kuukautta aikaisemmin työttömä-
20639: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      nä työnhakijana oli 123 691 henkilöä. Viimei-
20640: edustaja Pirkko Ikosen ym. näin kuuluvasta         senä keinona on kunnan tai valtion työllistä-
20641: kirjallisesta kysymyksestä n:o 123:                misvelvollisuus. Tämä työllisyyslain mukainen
20642:                                                    velvollisuus on riippuvainen henkilön iästä,
20643:           Onko Hallitus tietoinen, että harkin-    työttömyyden kestosta ja alueellisesta työlli-
20644:        nanvaraisen määrärahan niukkuuden           syystilanteesta.
20645:        johdosta nuorten oppilaitoksista val-          Työllisyyslain merkitystä työllisyystilanteen
20646:        mistuvien sekä myös muiden työttö-          kehityksessä ei voida vielä tässä vaiheessa
20647:        mäksi joutuvien työnhakijoiden työttö-      yksiselitteisesti arvioida, koska lain voimassa-
20648:        myysajat tulevat pitenemään, ja             oloaikana myös yleinen taloudellinen toiminta
20649:           mitä Hallitus aikoo tehdä oppilaitok-    on vilkastunut ja siten osaltaan vaikuttanut
20650:        sista valmistuvien nuorten työkokemuk-      myönteisesti työllisyystilanteeseen. Kuitenkin
20651:        sen turvaamiseksi?                          voidaan todeta, että nuorten alle 25-vuotiaiden
20652:                                                    ja pitkäaikaistyöttömien määrä on työllisyys-
20653:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      lain voimassaoloaikana selvästi vähentynyt.
20654: vasti seuraavaa:                                   Vuoden 1989 helmikuun lopussa alle 25-vuo-
20655:                                                    tiaita työttömiä oli runsaat 7 000 henkilöä
20656:    Työllisyyslain tarkoituksena on järjestää       vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kaikkien
20657: Suomen kansalaisille ja eräin rajoituksin myös     työttömien määrä väheni vastaavana aikana
20658: Suomen kansalaisuutta vailla oleville henkilöil-   runsaat 27 500 henkilöä. Työllisyystilanteen pa-
20659: le mahdollisuus tehdä työtä. Tätä tarkoitusta      rantuminen kokonaisuudessaan vaikuttaa luon-
20660: toteutetaan siten, että työvoimahallinto tuottaa   nollisesti myös työllisyysmäärärahojen koko-
20661: työvoimapalveluja kansalaisten työhön sijoittu-    naismäärään ja mahdollisuuksiin lisätä niitä.
20662: misen turvaamiseksi. Työvoimapalveluja ovat           Työvoimapiireiltä keräämiensä tietojen pe-
20663: työnvälitys, ammatinvalinnanohjaus, työllisyys-    rusteella työvoimaministeriön tiedossa on, että
20664: koulutus, muuttoturvan järjestäminen, sijainti-    yleisen työllisyystilanteen paranemisesta huoli-
20665: neuvonta, ohjaaminen omatoimiseen työllisty-       matta työvoimapiireissä on ilmeistä tarvetta
20666: miseen, vajaakuntoisten erityispalvelut jne.       harkinnanvaraisten työllisyysmäärärahojen li-
20667:    Työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautuneen       säämiseen. Tämän vuoksi valtion virastojen ja
20668: henkilön työllistäminen tapahtuu lain nimen-       laitosten sekä kuntien osalta harkinnanvarais-
20669: omaisen säännöksen perusteella siten, että hä-     ten työllisyysmäärärahojen lisääminen arvio-
20670: net tulee ensin pyrkiä osoittamaan hänen omal-     määrärahan ylitysmenettelyä käyttäen tehtiin
20671: la työssäkäyntialueellaan avoinna olevaan työ-     mahdolliseksi, kun asianomaisten momenttien
20672: paikkaan tai ohjaamaan hänet hänen työnsaan-       perusteluja muutettiin kuluvan vuoden ensim-
20673: tiaan edistävään koulutukseen. Elleivät nämä       mäisessä lisämenoarviossa. Työvoimaministeriö
20674: toimenpiteet onnistu, pyritään työntekomah-        on jo selvittänyt määrärahojen tarkan ylitystar-
20675: dollisuus järjestämään harkinnanvaraisilla työl-   peen ja saattaa asian pikaisesti valtioneuvoston
20676: lisyysmäärärahoilla. Kuluvan vuoden maalis-        ratkaistavaksi.
20677:     Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1989
20678: 
20679:                                                             Työvoimaministeri Matti Puhakka
20680: 4                                    1989 vp. -      KK n:o 123
20681: 
20682: 
20683: 
20684: 
20685:                               Tili Riksdagens Herr Talman
20686: 
20687:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         antalet sysselsatta med behovsprövade anslag
20688: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          sammanlagt 14 073 personer, vilket är att
20689: av den 14 mars 1989 tili vederbörande medlem         betrakta som skäligt när man tänker på att
20690: av statsrådet översänt avskrift av följande av       antalet arbetslösa arbetssökande en månad
20691: riksdagsledamot Pirkko Ikonen m.fl. under-           tidigare varit 123 691 personer. Som en sista-
20692: tecknade spörsmål nr 123:                            handsmetod används statens eller kommunens
20693:                                                      sysselsättningsskyldighet. Denna skyldighet
20694:                                                      som baserar sig på sysselsättningslagen är
20695:           Är Regeringen medveten om att              beroende av personens ålder, arbetslöshetens
20696:        knappheten av det behovsprövade an-           varaktighet och den regionala sysselsättningssi-
20697:        slaget leder tili en förlängning av arbets-   tuationen.
20698:        löshetstiderna för ungdomar som utexa-           Det är i detta skede ännu omöjligt att
20699:        mineras från läroanstalter och andra          entydigt bedöma viiken betydelse sysselsätt-
20700:        arbetssökande som blir utan arbete,           ningslagen haft för utvecklingen av sysselsätt-
20701:        samt                                          ningsläget, då också den ekonomiska verksam-
20702:           vad ämnar Regeringen göra för att          heten varit livligare under den tid lagen varit i
20703:        garantera arbetsmöjligheter för de ung-       kraft, något som för sin del medverkat tili den
20704:        domar som utexamineras från läroan-           positiva sysselsättningssituationen. Man kan
20705:        stalter?                                      dock konstatera att antalet unga personer
20706:                                                      under 25 år och långtidsarbetslösa har minskat
20707:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        tydligt under lagens tillämpningstid. 1 slutet av
20708: samt anföra följande:                                februari 1989 var de unga arbetslösa under 25
20709:                                                      år drygt 7 000 personer färre än ett år tidigare.
20710:    Syftet med sysselsättningslagen är att för        Det totala antalet arbetslösa minskade med
20711: finska medborgare och med vissa begränsning-         drygt 27 500 personer under motsvarande pe-
20712: ar även personer som inte har finskt medbor-         riod. Det förbättrade allmänna sysselsättnings-
20713: garskap anordna arbetsmöjlighet. För att full-       läget inverkar naturligtvis också på totalsum-
20714: göra detta mål producerar arbetskraftsförvalt-       man för sysselsättningsanslagen samt på möj-
20715: ningen arbetskraftsservice för tryggande av          ligheterna att utöka dessa.
20716: medborgarnas placering i arbete. Arbetskrafts-          Arbetskraftsministeriet vet på basis av de
20717: servicen är arbetsförmedling, yrkesvägledning,       uppgifter ministeriet insamlat från arbetskrafts-
20718: sysselsättningsfrämjande utbildning, anordnan-       distrikten att det i arbetskraftsdistrikten finns
20719: de av trygghet vid flyttning, lokaliseringsråd-      trots det förbättrade allmänna sysselsättnings-
20720: givning, handledning tili sysselsättning på eget     läget uppenbart behov av att utöka de behovs-
20721: initiativ, specialtjänster för handikappade m.m.     prövade sysselsättningsanslagen. Därför gjor-
20722:    1 enlighet med vad som uttryckligen stadgas       des det genom en ändring av ifrågavarande
20723: i lagen skall personer som anmält sig som            momentmotiveringar i innevarande års första
20724: arbetslösa arbetssökande sysselsättas så att         tilläggsbudget för statens ämbetsverk och in-
20725: man i första hand anvisar dem arbete på de           rättningar samt kommuner möjligt att genom
20726: arbetsplatser som anmälts lediga inom pend-          en överskridning av förslagsanslaget utöka sina
20727: lingsregionen eller utbildning som främjar de-       behovsprövade sysselsättningsanslag. Arbets-
20728: ras möjligheter att få arbete. Om dessa åtgärder     kraftsministeriet har redan gjort en utredning
20729: inte lyckas, försöker man ordna dem arbets-          av exakt hur stort behovet att överskrida
20730: möjlighet med hjälp av anslagen för sysselsätt-      anslaget är och kommer att i snabb ordning
20731: ning enligt prövning. 1 slutet av mars 1989 var      framlägga ärendet statsrådet för avgörande.
20732:     Helsingfors den 12 april 1989
20733: 
20734:                                                              Arbetskraftsminister Matti Puhakka
20735:                                               1989 vp.
20736: 
20737: Kirjallinen kysymys n:o 124
20738: 
20739: 
20740: 
20741: 
20742:                                  lsohookana-Asunmaa ym.: Yliopistojen yhteydessä toimivien
20743:                                      hammasklinikoiden aseman järjestämisestä
20744: 
20745: 
20746:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20747:     Hammaslääketieteen opetusta annetaan nel-          Vaikka nämä luonnollisesti palvelevat myös
20748: jän yliopiston (Helsinki, Kuopio, Oulu ja Tur-      opetus- ja tutkimustyötä, ne kuuluvat varsinai-
20749: ku) lääketieteellisissä tiedekunnissa. Kliininen    sesti terveydenhuollon menoihin kuten yliopis-
20750: opetus tapahtuu yliopistojen omistamissa ja         tollisten keskussairaaloiden vastaavat menot.
20751: ylläpitämissä hammasklinikoissa. Tiettyjen          Hammaslääkärikoulutuksessa on tarkan rajan
20752: hammashoidon toimenpiteiden ohjattu ja val-         vetäminen potilashoidon ja koulutuksen tarpei-
20753: vottu suorittaminen potilaille on luonnollisesti    den väliin yhtä vaikeaa kuin lääkärikoulutuk-
20754: oleellisin osa tätä koulutusta. Nykyisellään        sessakin, ja ratkaisua pitäisi etsiä samantyyp-
20755: hammasklinikoihin ei kuitenkaan saada riittä-       pisestä järjestelystä kuin mihin lääkärikoulu-
20756: västi potilaita, koska kansanterveyslakiin as-      tuksessa yliopistollisissa keskussairaaloissa on
20757: teittain mukaan otettua hammashoidon korvat-        päädytty.
20758: tavuutta ei ole ulotettu koskemaan yliopistojen        Nykyisellään osa puhtaasti terveydenhuol-
20759: hammasklinikoissa annettavaa hoitoa. Näin
20760:                                                     toon kuuluvasta potilashoidosta rahoitetaan
20761: ollen potilaat saavat nykyään hoidon halvem-        opetusministeriön budjetin kautta ja kun siihen
20762: malla yksityisiltä hammaslääkäreiltä eivätkä        ei osoiteta erityisrahoitusta, se rasittaa koh-
20763: hakeudu hammasklinikoihin. Tämä on jo ai-           tuuttomasti niiden yliopistojen määrärahoja,
20764: heuttanut viivästymistä opiskelijoiden pakolli-     joissa hammasklinikat toimivat.
20765:  sissa ja välttämättämissä harjoitustöissä ja
20766:  saattaa johtaa opintojen pitkittymiseen, mikä ei      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20767: ole tarkoituksenmukaista.                           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20768:     Sairausvakuutuksen      kehittämistoimikunta    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20769:  onkin mietinnössään (Komiteanmietintö 1987:        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20770:  34) ehdottanut tähän korjausta, jonka kiireel-
20771:  linen toteuttaminen erillisenä sairausvakuutus-
20772:  lain muutoksena on välttämätöntä, koska ham-                 Aikooko Hallitus esittää pikaisesti
20773:  maslääkäreiden koulutus on jo joutunut tämän              hammasklinikoissa tapahtuvan potilas-
20774:  seikan vuoksi nopeasti paheneviin vaikeuksiin.            hoidon korvausta koskevan sairausva-
20775:     Potilashoito hammasklinikoissa suoritetaan             kuutuslain kohdan muuttamista niin,
20776:  maksullisena palvelutoimintana. Sen tuloilla on           että yliopistojen hammaslääketieteen
20777:  tarkoitus peittää hoitohenkilökunnan palkat ja            laitosten perimät maksut rinnastetaan
20778:  tarvikekulut. Sen sijaan mittavat, miljooniin             hammaslääkärin perimiin palkkioihin,
20779:  markkoihin nousevat laitehankinnat, kuten                 ja
20780:  hammashoitoyksiköt, röntgenlaitteet ja leik-                 aikooko Hallitus ryhtyä järjestämään
20781:  kaussalivarusteet, joudutaan hankkimaan yli-              hammasklinikoiden asemaa yliopistolli-
20782:  opistojen tutkimus- ja opetusvälineisiin tarkoi-          sia keskussairaaloita vastaavalla taval-
20783:  tetulla määrärahalla.                                     la?
20784: 
20785:      Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1989
20786: 
20787:           Tytti lsohookana-Asunmaa         Pekka Puska             Jorma Huuhtanen
20788: 
20789: 
20790: 
20791: 290010D
20792: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 124
20793: 
20794: 
20795: 
20796: 
20797:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20798: 
20799:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ton saamista, mikä haitta tullee paheneroaan
20800: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      jatkossa, ellei tilannetta korjata.
20801: olette 14 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn           Mainittuun epäkohtaan on otettu kantaa
20802: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       sairausvakuutuksen         kehittämistoimikunnan
20803: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      mietinnössä (Komiteanmietintö 1987:34). Toi-
20804: edustaja Isohookana-Asunmaan ym. näin kuu-         mikunta ehdottaa, että sairausvakuutuslakia
20805: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 124:        muutetaan niin, että yliopistojen hammaslääke-
20806:                                                    tieteen laitosten perimät maksut rinnastetaan
20807:           Aikooko Hallitus esittää pikaisesti      hammaslääkärin perimiin palkkioihin.
20808:        hammasklinikoissa tapahtuvan potilas-          Yhtenä vaihtoehtona asian ratkaisemiseksi
20809:        hoidon korvausta koskevan sairausva-        on nähty, että yliopistojen hammasklinikat
20810:        kuutuslain kohdan muuttamista niin,         saatettaisiin osaksi yliopistollista keskussairaa-
20811:        että yliopistojen hammaslääketieteen        laa. Tämä varmistaisi yliopistotasoisen suusai-
20812:        laitosten perimät maksut rinnastetaan       rauksien hoidon tasavertaisuuden muun lääke-
20813:        hammaslääkärin perimiin palkkioihin,        tieteen kanssa sekä potilaiden tasavertaisuuden
20814:        ja                                          heidän ollessaan opetussairaalan potilaina.
20815:           aikooko Hallitus ryhtyä järjestämään        Yliopistoissa tulee olla suu- ja hammassai-
20816:        hammasklinikoiden asemaa yliopistolli-      rauksien poliklinikat. Eräissä yliopistoissa on-
20817:        sia keskussairaaloita vastaavalla taval-    kin sopimuksin järjestetty menettely, jonka
20818:        la?                                         mukaan yliopistojen hammasklinikat vastaavat
20819:                                                    tällaisesta     poliklinikkatoiminnasta, jolloin
20820:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      myös potilailtakin peritään vain poliklinikka-
20821: vasti seuraavaa:                                   maksu.
20822:    Sairausvakuutuslain mukaan sairaanhoitona          Sosiaali- ja terveysministeriö on edellä mai-
20823: korvataan lääkärin antama hoito, johon rin-        nitun sairausvakuutuksen kehittämistoimikun-
20824: nastetaan myös hammaslääkärin antama hoito.        nan työn jatkotoimenpiteitä varten asettanut
20825: Yliopistojen hammasklinikat ovat laitoksia, joi-   toimikunnan, jonka tulee 31.5.1989 mennessä
20826: den antamasta hoidosta vakuutettu ei suorita       tehdä ehdotus terveydenhoidosta aiheutuvien
20827: palkkiota lääkärille, ja siten niissä annettu      menojen tasaamiseen tarkoitettujen suorien tu-
20828: hoito ei oikeuta sairausvakuutuslain mukaiseen     lonsiirtojen muutoksista, jotka terveys- ja so-
20829: korvaukseen. Koska järjestelmällisestä ham-        siaalipoliittiset näkökohdat sekä verouudistuk-
20830: mashoidosta korvausta saavien ikärajaa on          selle asetetut tavoitteet huomioon ottaen tulisi
20831: nostettu ja todennäköisesti edelleen nostetaan,    toteuttaa, mikäli sairauskulujen verovähennys-
20832: yliopistojen hammasklinikoiden perimät mak-        oikeudesta luovutaan.
20833: sut saadusta hoidosta muodostuvat monille             Toimikunta pohtii myös sitä, kuinka sairaus-
20834: potilaille korkeammiksi kuin esimerkiksi yksi-     vakuutuksen korvausten piiriä ja tasoa tulisi
20835: tyisvastaanotoilla suoritetun hoidon kustan-       kehittää. Tämän työn yhteydessä toimikunta
20836: nukset. Tämä epäkohta vaikeuttaa yliopistojen      selvittänee myös kysymyksessä esitetyt ongel-
20837: hammasklinikoiden tarvitseman potilasaineis-       mat sairausvakuutuksen osalta.
20838: 
20839:     Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1989
20840: 
20841:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
20842:                                      1989 vp. -     KK n:o 124                                      3
20843: 
20844: 
20845: 
20846: 
20847:                               Tili Riksdagens Herr Talman
20848: 
20849:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         fortsättningen om situationen inte kan avhjäl-
20850: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          pas.
20851: av den 14 mars 1989 tili vederbörande medlem             1 det betänkande som har avgetts av kom-
20852: av statsrådet översänt avskrift av följande av       missionen för utvecklande av sjukförsäkringen
20853: riksdagsledamot lsohookana-Asunmaa m.fl.             (Kommittebetänkande 1987:34) har ställning
20854: undertecknade spörsmål nr 124:                       tagits tili nämnda missförhållande. Kommissio-
20855:                                                      nen föreslår en ändring av sjukförsäkringsla-
20856:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen            gen, så att de avgifter som uppbärs av univer-
20857:        vidta för att i brådskande ordning            sitetens odontologiska institutioner jämställs
20858:        föreslå en ändring av den punkt i             med arvoden som uppbärs av en tandläkare.
20859:        sjukförsäkringslagen, som gäller ersätt-          Ett alternativ vid avgörandet av frågan anses
20860:        ning för patientvården vid tandkliniker,      vara att universitetens tandkliniker ansluts tili
20861:        så att de avgifter som uppbärs av             universitetscentralsjukhusen som en del av des-
20862:        universitetens odontologiska institutio-      sa. Därigenom säkerställs att vården av mun-
20863:        ner skall kunna jämställas med de             sjukdomar på universitetsnivå kan jämställas
20864:        avgifter som uppbärs av tandläkare,           med medicineo i övrigt samt att patienterna är
20865:        och                                           likvärdiga i egenskap av patienter vid ett
20866:           ämnar Regeringen vidta arrangemang         undervisningssjukhus.
20867:        för att tandklinikerna skall kunna nå en          Vid universiteten bör finnas polikliniker för
20868:        liknande ställning som universitetscen-       mun- och tandsjukdomar. Vid vissa universitet
20869:        tralsjukhusen?                                har avtal ingåtts om arrangemang, enligt vi1ket
20870:                                                      universitetens tandkliniker svarar för en sådan
20871:                                                      poliklinikverksamhet. Hos patienterna uppbärs
20872:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        i detta fall endast en poliklinikavgift
20873: samt anföra följande:                                    Social- och hälsovårdsministeriet har som
20874:    Enligt sjukförsäkringslagen ersätts såsom         fortsatta åtgärder i anslutning tili det arbete
20875: sjukvård av läkare given vård, med viiken            som utförts av den ovan nämnda kommissio-
20876: jämställs även sådan vård som ges av en              nen för utvecklande av sjukförsäkringen tillsatt
20877: tandläkare. Universitetens tandkliniker är insti-    en kommi tte, som senast 31.5.1989 skall kom-
20878: tutioner, där den försäkrade får vård, för           ma med ett förslag tili ändringar i de direkta
20879: viiken han inte erlägger arvode tili läkaren.        inkomstöverföringar som är avsedda att utjäm-
20880: Denna vård berättigar alltså inte tili ersättning    na hälsovårdsutgifterna. Med beaktande av
20881: enligt sjukförsäkringslagen. Då åldersgränsen        hälso- och socialpolitiska aspekter samt de mål
20882: för personer som erhåller ersättning för syste-      som uppställts för skattereformen bör dessa
20883: matisk tandvård har höjts och sannolikt ännu         ändringar verkställas om skatteavdragsrätten
20884: kommer att höjas, är de av universitetens            för sjukdomskostnaderna slopas.
20885: tandkliniker uppburna avgifterna för erhållen            Kommitten dryftar frågan om hur omfatt-
20886: vård för många patienter högre än kostnaderna        ningen av sjukförsäkringsersättningarna och
20887: för vård exempelvis vid privatmottagningar.          ersättningsnivån skall utvecklas. 1 anslutning
20888: Detta missförhållande medför en reducering av        tili detta torde kommitten utreda även de i
20889: patientunderlaget vid universitetens tandklini-      spörsmålet framförda problemen för sjukförsäk-
20890:  ker, vilket är en olägenhet som förvärras i         ringens del.
20891:      Helsingfors den II april 1989
20892: 
20893:                                                     Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
20894: 1
20895: 1
20896: 
20897: 
20898:     1
20899:     1
20900: 
20901: 
20902: 
20903: 
20904:         1
20905:         1
20906: 
20907: 
20908:             1
20909:             1
20910:                                             1989 vp.
20911: 
20912: Skriftligt spörsmål nr 125
20913: 
20914: 
20915: 
20916: 
20917:                                 Wasz-Höckert m.fl.: Om förhindrande av övervåld mot barn
20918: 
20919: 
20920:                              Tili Riksdagens Herr Talman
20921:    Inom personalen i barnsjukhus och barn-           Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
20922: skyddsarbetet är sådana händelser tyvärr allt-    ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
20923: för bekanta, där våld och sexuellt utnyttjande    skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
20924: riktats mot barn. De i massmedia nyligen          ställa följande spörsmål:
20925: rapporterade råa barnmorden har också inver-
20926: kat på den allmänna opinionen.                              Vilka åtgärder ämnar Regeringen
20927:                                                          vidta för att vid beredningen av den nya
20928:    1 beredningen av ny mentalvårdslag har man            mentalvårdslagen öka resurserna inom
20929: inte ägnat tillräcklig uppmärksamhet åt preven-          psykiatrin så att psykiatrisk behandling
20930: tivt mentalvårdsarbete i mödra- och barnaråd-            och andra åtgärder för att förhindra
20931: givningen, i daghemmen och i skolorna. Likaså            övervåld mot barn särskilt befrämjas,
20932: borde man i lagförslaget kraftigare trycka på            och att undervisning, forskning och
20933: undervisning, forskning och vårdbehov inom               vård inom kriminalpsykiatrin vid lan-
20934: kriminalpsykiatrin.                                      dets medicinska fakulteter och universi-
20935:                                                          tetscentralsjukhus utbyggs?
20936:     Helsingfors den 16 mars 1989
20937: 
20938:           Ole Wasz-Höckert            Pirjo-Riitta Antvuori        Riitta Uosukainen
20939:           Kirsti Ala-Harja            Lea Kärhä                    Liisa Jaakonsaari
20940:           Marja-Liisa Tykkyläinen     Kari Rajamäki                Gunnar Jansson
20941: 
20942: 
20943: 
20944: 
20945: 2900100
20946: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 125
20947: 
20948: Kirjallinen kysymys n:o 125                                                              Suomennos
20949: 
20950: 
20951: 
20952: 
20953:                                  Wasz-Höckert ym.: Lapsiin kohdistuvan väkivallan poistami-
20954:                                    sesta
20955: 
20956: 
20957:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20958:    Lapsiin kohdistuva väkivalta ja seksuaalinen     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20959: hyväksikäyttö ovat lastensairaaloiden ja lasten-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20960: suojelutyön ammattikunnalle valitettavan tuttu
20961: ilmiö. Lehdistön esille tuomat viimeaikaiset                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20962: raa'at lasten murhatapaukset ovat vaikuttaneet             ryhtyä, jotta uuden mielenterveyslain
20963: myös kansalaisten yleiseen mielipiteeseen.                 valmistelussa riittävästi huomioidaan
20964:                                                            voimavarojen lisäämistä psykiatrian
20965:    Mielenterveyslain valmistelussa ei liene kiin-
20966:                                                            alalla siten, että kehitetään psykiatrista
20967: nitetty riittävästi huomiota ehkäisevään mielen-
20968:                                                            hoitoa ja sellaisia ehkäiseviä toimenpi-
20969: terveystyöhön äitiys- ja lastenneuvoloissa, päi-
20970:                                                            teitä, jotka estäisivät lapsiin kohdistu-
20971: väkodeissa ja kouluissa. Niinikään tulisi myös
20972:                                                            vaa väkivaltaa, ja että kriminaalipsy-
20973: tässä lakiesityksessä voimakkaammin selvittää
20974:                                                            kiatrian opetusta, tutkimusta ja hoito-
20975: kriminaalipsykiatrian opetus- ja hoitotarpeita.
20976:                                                            mahdollisuuksia maamme lääketieteelli-
20977:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          sissä tiedekunnissa ja yliopistollisissa
20978: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme               keskussairaaloissa laajennetaan?
20979:     Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1989
20980: 
20981:          Ole Wasz-Höckert               Pirjo-Riitta Antvuori        Riitta Uosukainen
20982:          Kirsti Ala-Harja               Lea Kärhä                    Liisa Jaakonsaari
20983:          Marja-Liisa Tykkyläinen        Kari Rajamäki                Gunnar Jansson
20984:                                      1989 vp. -     KK n:o 125                                       3
20985: 
20986: 
20987: 
20988: 
20989:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20990: 
20991:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       suaalisen riiston ehkäisy ja hoito; Sosiaalihal-
20992: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       litus 13/86/Lääkintöhallituksen julkaisuja 87/
20993: olette 16 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn         86). Sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiset
20994: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        sekä lastensuojelualan kansalaisjärjestöt ovat
20995: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       yhteistyössä myös toteuttaneet kampanjoita
20996: edustaja Wasz-Höckertin ym. näin kuuluvasta         lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi
20997: kirjallisesta kysymyksestä n:o 125:                 ja huolenpidon lisäämiseksi.
20998:                                                        Havaittujen epäkohtien ennaltaehkäisyä ja
20999:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      lasten oikeuksien turvaamista voidaan toteut-
21000:        ryhtyä, jotta uuden mielenterveyslain        taa aikaisempaa paremmin valtakunnallisesti
21001:        valmistelussa riittävästi huomioidaan        tavoitteena olevan väestövastuuperiaatteen oh-
21002:        voimavarojen lisäämistä psykiatrian          jatessa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämis-
21003:        alalla siten, että kehitetään psykiatrista   tä. Tällöin ammattihenkilöstöllä on käytännös-
21004:        hoitoa ja sellaisia ehkäiseviä toimenpi-     sä paremmat edellytykset tunnistaa varhaisessa
21005:        teitä, jotka estäisivät lapsiin kohdistu-    vaiheessa ongelmia ja tarjota apuaan ja asian-
21006:        vaa väkivaltaa, ja että kriminaalipsy-       tuntemustaan lasten elinolojen turvaamiseksi.
21007:        kiatrian opetusta, tutkimusta ja hoito-         Kriminaalipsykiatriaan tarvittavan opetuk-
21008:        mahdollisuuksia maamme lääketieteelli-       sen, tutkimuksen ja hoitomahdollisuuksien li-
21009:        sissä tiedekunnissa ja yliopistollisissa     sääminen edellyttää budjetin kautta tapahtuvaa
21010:        keskussairaaloissa laajennetaan?             voimavaralisäystä, jota valmistellaan yhteis-
21011:                                                     työssä opetusministeriön kanssa. Tavoitteena
21012:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       on lisätä lääketieteellisten tiedekuntien ja yli-
21013: vasti seuraavaa:                                    opistollisten keskussairaaloiden valmiuksia ky-
21014:    Parhaillaan valmistelussa olevassa mielenter-    seisessä asiassa.
21015: veyslaissa pyritään painottamaan ehkäisevän            Ehkäisevien tavoitteiden säilyttäminen val-
21016: mielenterveystyön merkitystä psykiatrisen hoi-      misteilla olevassa mielenterveyslaissa on välttä-
21017: don kehittämisen ohella.                            mätön edellytys sille, että ehkäiseviä työmuo-
21018:    Sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten      toja voidaan niukkojen psykiatrisen erikoissai-
21019: aloitteesta on lasten pahoinpitelyä ja seksuaa-     raanhoidon voima varojen vallitessa edelleen
21020: lista riistaa pyritty ehkäisemään mm. selvityk-     kehittää ja lisätä. Jo aloitettujen koulutus- ja
21021: sin (Taskinen 1: Lasten pahoinpitely ja hoidon      työmuotojen tehostaminen on mahdollista to-
21022: laiminlyönti; Sosiaalihallitus 1/82/Lääkintö-       teuttaa menestyksellisesti lainsäädännöllisellä
21023: hallituksen julkaisuja 24/82 ja II: Lapsen sek-     tuella ja riittävillä voimavaroilla.
21024: 
21025:     Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1989
21026: 
21027:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
21028: 4                                   1989 vp. -     KK n:o 125
21029: 
21030: 
21031: 
21032: 
21033:                              Tili Riksdagens Herr Talman
21034: 
21035:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        Myndigheterna inom social- och hälsovården
21036: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         samt medborgarorganisationerna inom barn-
21037: av den 16 mars 1989 tili vederbörande medlem        skydet har tillsammans också genomfört kam-
21038: av statsrådet översänt avskrift av följande av      panjer för förebyggande av våld mot barn och
21039: riksdagsman Wasz-Höckert m.fl. underteckna-         för att öka omsorgen om dem.
21040: de spörsmål nr 125:                                    Förebyggandet av observerade missförhål-
21041:                                                     landen och tryggandet av barnens rättigheter
21042:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           kan bättre än tidigare förverkligas på rikspla-
21043:        vidta för att vid beredningen av den nya     net nu, då principen om ansvar för befolkning-
21044:        mentalvårdslagen öka resurserna inom         en styr ordnandet av servicen inom social- och
21045:        psykiatrin så att psykiatrisk behandling     hälsovårdssektorn. Härvid har fackpersonalen i
21046:        och andra åtgärder för att förhindra         praktiken bättre förutsättningar att identifiera
21047:        övervåld mot barn särskilt befrämjas,        problem i ett tidigt skede och erbjuda sin hjälp
21048:        och att undervisning, forskning och          och sakkunskap i syfte att trygga barnens
21049:        vård inom kriminalpsykiatrin vid lan-        levnadsförhållanden.
21050:        dets medicinska fakulteter och universi-        En ökning av den undervisning och den
21051:        tetscentralsjukhus utbyggs?                  forskning samt de vårdmöjligheter som behövs
21052:                                                     för kriminalpsykiatrin förutsätter en resursök-
21053:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        ning via budgeten. Denna resursökning bereds
21054: samt anföra följande:                               i samarbete med undervisningsministeriet. Må-
21055:    I den mentalvårdslag som bereds för närva-       let är att öka de medicinska fakulteternas och
21056: rande försöker man betona betydelsen av pre-        universitetscentralsjukhusens beredskap på om-
21057: ventivt mentalvårdsarbete vid sidan av utveck-      rådet.
21058: landet av den psykiatriska vården.                     Bibehållandet av de förebyggande målen i
21059:    På initiativ av myndigheterna inom social-       den mentalvårdslag som är under beredning är
21060: och hälsovården har man försökt förebygga           en nödvändig förutsättning för att de förebyg-
21061: misshandel och sexuellt utnyttjande av barn         gande arbetsformerna fortfarande skall kunna
21062: bl.a. genom utredningar (Taskinen I: Lapsen         utvecklas och utökas i en situation då resuserna
21063: pahoinpitely ja hoidon laiminlyönti; Socialsty-     inom den psykiatriska specialsjukvården är
21064: relsen 1/82/Medicinalstyrelsens publikationer       knappa. Det är möjligt att effektivera de redan
21065: 24/82 och II: Att förebygga och behandla            inledda utbildnings- och arbetsformerna på ett
21066: sexuella övergrepp mot barn; Socialstyrelsen        framgångsrikt sätt med stöd av lagstiftningen
21067: 13/86/Medicinalstyrelsens publikationer 87 /86).    och med tillräckliga resurser.
21068: 
21069:     Helsingfors den 17 april 1989
21070: 
21071:                                                    Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
21072:                                             1989 vp.
21073: 
21074: Kirjallinen kysymys n:o 126
21075: 
21076: 
21077: 
21078: 
21079:                                 Mäkelä: Kansaneläkeuudistuksen IV vaiheen toteuttamisesta
21080: 
21081: 
21082:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21083: 
21084:    Kansaneläkeuudistus on jatkunut maassam-       eduskuntaryhmien puoleen esittäen uudistuk-
21085: me jo luvattoman kauan. Kansaneläkeuudis-         sen kiirehtimistä. Tuolloin asiaan luvattiin pa-
21086: tuksen kolmannen vaiheen toteuttamisesta on       lata syksyn 1988 aikana. Lisäksi SMP:n neu-
21087: jo lukuisia vuosia ja uudistuksen viimeistä,      vottelijat ottivat asian esille hallituksen ohjel-
21088: neljättä vaihetta on odotettu jo lähes kymme-     man tarkistusneuvotteluissa syksyllä 1988.
21089: nen vuotta. Uudistuksen toteuttamista on lu-         Kansaneläkeuudistuksen IV vaihe olisi val-
21090: pailtu kaikkien sosiaali- ja terveysministerien   tiontaloudelliselta kannalta tällä hetkellä erit-
21091: suulla, mutta käytännön toimenpiteisiin ei olla   täin otollisessa vaiheessa toteuttaa. Valtion
21092: päästy.                                           kassaan on kertynyt miljardeja markkoja yli-
21093:    Tällä hetkellä kansaneläkeuudistuksen IV       jäämää, josta voitaisiin kansaneläkeuudistuk-
21094: vaiheen viipyminen aiheuttaa mm. sen, että        sen IV vaiheen toteuttamisen vaatimat varat
21095: useat tuhannet eläkeläispariskunnat joutuvat      helposti irrottaa. Tämän takia sosiaali- ja
21096: asumaan avopareina vastoin omaa tahtoaan          terveysministeriön tulisi vielä kuluvan vuoden
21097: eläkkeiden alenemisen pelossa. IV vaiheen vii-    aikana antaa eduskunnalle esitys kansanelä-
21098: pymisestä koituu myös lukuisia muita ongelmia     keuudistuksen IV vaiheesta.
21099: mm. eläkkeiden yhteensovittamisen osalta.            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21100:                                                   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
21101:    SMP:n eduskuntaryhmä on toistuvasti vaa-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21102: tinut kansaneläkeuudistuksen IV vaiheen pi-
21103:                                                   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21104: kaista täytäntöönpanoa. Sosiaali- ja terveysmi-
21105: nisterin toimesta on asiaa kuitenkin jatkuvasti            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21106: vitkuteltu eikä uudistuksen toteuttamista ole            ryhtyä kansaneläkeuudistuksen IV vai-
21107: pidetty kiireellisenä. SMP:n eduskuntaryhmä              heen toteuttamiseksi mahdollisimman
21108: kääntyi keväällä 1988 myös hallituspuolueiden            pikaisesti?
21109: 
21110:     Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1989
21111: 
21112:                                           Tina Mäkelä
21113: 
21114: 
21115: 
21116: 
21117: 2900100
21118: 2                                  1989 vp. -     KK n:o 126
21119: 
21120: 
21121: 
21122: 
21123:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21124: 
21125:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    mässä naimisissa oleva eläkkeensaaja on sa-
21126: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     massa asemassa kuin yksinäinen eläkkeensaaja
21127: olette 14 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn       niin kauan kuin hänen puolisonsa ei saa
21128: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      kansaneläkettä. Ongelma ei kuitenkaan ole
21129: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     täysin yksiselitteinen, sillä siihen vaikuttaa
21130: edustaja Tina Mäkelän näin kuuluvasta kirjal-     myös vuotuinen verotus. Kun kulutustutki-
21131: lisesta kysymyksestä n:o 126:                     muksissa on lisäksi todettu, että aviopuolisoi-
21132:                                                   den henkeä kohden laskettu kulutus on pie-
21133:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     nempi kuin yksinäisen henkilön, ei eläkkeiden
21134:        ryhtyä kansaneläkeuudistuksen IV vai-      yhtenäistäminen ilman muuta ole perusteltua.
21135:        heen toteuttamiseksi mahdollisimman           Kansaneläkejärjestelmän IV vaihe ei ota
21136:        pikaisesti?                                huomioon niitä erityistarpeita, jotka johtuvat
21137:                                                   kansaneläkejärjestelmässä pienten työeläkkei-
21138:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-     den yhteensovituksesta, eläkkeiden indeksitar-
21139: vasti seuraavaa:                                  kistusjärjestelmästä ja ennen kaikkea eläkkeen-
21140:    Kysymystä kansaneläkejärjestelmän uudista-     saajien asumistukijärjestelmän kehittämisestä.
21141: mistarpeista on tutkinut komitea, jonka työlle    Myös nämä eläkealueet ovat olleet komitean
21142: asetettu määräaika päättyi maaliskuun lopussa.    tutkittavana.
21143: Komiteaa asettaessaan hallitus oli tietoinen         Edellä esitetyllä perusteella voitaneen jo to-
21144: niistä muutospaineista, joiden on katsottu vaa-   deta, ettei kansaneläkeuudistuksen IV vaihe
21145: tivan kansaneläkeuudistuksen IV vaiheen to-       täytä sellaisenaan niitä tavoitteita, jotka halli-
21146: teuttamista.                                      tuksen mukaan on eläketurvan uudistamiselle
21147:    Kansaneläkejärjestelmässä tietyillä tulo-      asetettava.
21148: alueilla toisen puolison jäätyä aikaisemmin          Komitean työlle asetettu määräaika on jo
21149: kansaneläkkeelle ja toisen puolison hakeutues-    päättynyt ja komitea viimeistelee mietintöään.
21150: sa myöhemmin kansaneläkkeelle ensiksi maini-      Sen jälkeen kun komitean mietintö on luovu-
21151: tun puolison tulot saattavat alentua. Yhtenä      tettu, päätetään tarvittavista lainmuutosesityk-
21152: syynä tähän on se, että kansaneläkejärjestel-     sistä.
21153:     Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1989
21154: 
21155:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
21156:                                      1989 vp. -     KK n:o 126                                     3
21157: 
21158: 
21159: 
21160: 
21161:                               Tili Riksdagens Herr Talman
21162:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         samma ställning som en ensam pensionstagare
21163: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          så länge maken inte får folkpension. Problemet
21164: av den 14 mars 1989 till vederbörande medlem         är dock inte helt entydigt, eftersom situationen
21165: av statsrådet översänt avskrift av följande av       påverkas även av den årliga beskattningen. Då
21166: riksdagsledamot Tina Mäkelä undertecknade            det dessutom i konsumtionsundersökningar
21167: spörsmål nr 126:                                     konstaterats att äkta makars konsumtion be-
21168:                                                      räknad per person är mindre än en ensam
21169:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen            persons, är en samordning av pensionerna inte
21170:        vidta för genomförande av IV skedet av        utan vidare motiverad.
21171:        folkpensionsreformen så fort som möj-            I IV skedet av fo1kpensionsreformen beaktas
21172:        ligt?                                         inte de speciella behov som föranleds av en
21173:                                                      samordning av de små arbetspensionerna i
21174:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         folkpensionssystemet, av indexjusteringssyste-
21175: samt anföra följande:                                met för pensioner och framför allt av utveck-
21176:   Frågan om behoven av en reform av folk-            lingen av bostadsbidragssystemet för pensions-
21177: pensionssystemet har undersökts av en kom-           tagare. Ä ven dessa pensionsområden har un-
21178: mitte, vars arbete skulle vara slutfört den sista    dersökts av kommitten.
21179: mars. När regeringen tillsatte kommitten var            Redan på basis av det som anförts ovan kan
21180: den medveten om de ändringskrav som har              det konstateras att IV skedet av folkpensions-
21181: ansetts fordra att IV skedet av folkpensionsre-      reformen inte som sådant uppfyller de krav
21182: formen genomförs.                                    som enligt regeringens åsikt måste ställas på en
21183:   Inom vissa inkomstområden i folkpensions-          revidering av pensionsskyddet.
21184: systemet är det så att det om den ena maken             Tidsfristen för kommitten har redan gått ut
21185: fått folkpension tidigare kan hända att hans         och kommitten håller på att färdigställa sitt
21186: inkomster sjunker när den andra maken senare         betänkande. Då kommittebetänkandet avgivits
21187: får folkpension. En orsak till detta är att inom     fattas beslut om vilka förslag tili lagändringar
21188: folkpensionssystemet är en gift pensionstagare i     som behövs.
21189: 
21190:     Helsingfors den 18 apri1 1989
21191: 
21192:                                                     Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
21193:               j
21194:              j
21195:             j
21196:            j
21197:           j
21198:          j
21199:         j
21200:        j
21201:       j
21202:      j
21203:     j
21204:    j
21205:   j
21206:  j
21207: j
21208:                                                1989 vp.
21209: 
21210: Kirjallinen kysymys n:o 127
21211: 
21212: 
21213: 
21214: 
21215:                                   Pulliainen: Iiläisten mahdollisuuksista merilohen rysäpyyntiin
21216: 
21217: 
21218:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21219: 
21220:    Iijoen ja Iin merialueen kalastajat menettivät    Simojokeen kutemaan palaaviin lohiin. Tällai-
21221: Iijoen voimalaitosrakentamisen tuloksena tär-        sia lohia ei juurikaan esiinny Iin rannikon
21222: keimmän saaliskalansa, merilohen. Pari vuosi-        tuntumassa.
21223: kymmentä meni ennen kuin velvoiteistutusten             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21224: tuloksena jokisuulle ja Iin merialueelle ilmestyi    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
21225: jälleen merilohen lajiin kuuluvia kaloja. Nyt        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21226: kuitenkin ilmestyi uusi ongelma: Itämeren alu-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21227: eella pyydystetään liian intensiivisesti merivael-
21228: luksella olevia lohia, minkä vuoksi Suomen                       Kuinka Hallitus aikoo turvata iiläis-
21229: Perämeren rannikolla on hätäaputoimenpitee-                   ten oikeudet harjoittaa merilohen rysä-
21230: nä otettu käyttöön pyyntirajoituksia. Pyyntira-               pyyntiä oman kuntansa rannikon tun-
21231: joitusten kohde, Tornionjoen ja Simojoen jäl-                 tumassa samalla kun se pitää osaltaan
21232: jellä olevien merilohikantojen pelastaminen, on               huolen siitä, että Tornion- ja Simojo-
21233: sinänsä oikea tavoite, mutta suunnitellut pyyn-               kiin pääsee merivaellukseltaan palaa-
21234: tirajoitukset eivät välttämättä palvele asetettua             maan se määrä merilohia, joka takaa
21235: tavoitetta. Pelastusoperaation on kohdistuttava               kaikkien smolttireviirien asuttamisen
21236: koko merivaelluksen ajan Tornionjokeen ja                     em. joissa?
21237:      Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1989
21238: 
21239:                                            Erkki Pulliainen
21240: 
21241: 
21242: 
21243: 
21244: 2900IOD
21245: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 127
21246: 
21247: 
21248: 
21249: 
21250:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21251:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       osoittautunut sangen monitahoiseksi kysymyk-
21252: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       seksi.
21253: olette 14 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn            Luontaisesti lisääntyvien lohikantojen suoje-
21254: kirjeenne n:o 406 ohella toimittanut valtioneu-     lemiseksi Suomessa on saatettu voimaan eräitä
21255: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        kansallisia kalastusrajoituksia, jotka ovat ilmei-
21256: kansanedustaja Pulliaisen kirjallisesta kysy-       sesti olleet riittämättömiä. Tilanteen selvittämi-
21257: myksestä n:o 127:                                   seksi maa- ja metsätalousministeriö asetti 27
21258:                                                     päivänä kesäkuuta 1988 työryhmän, jonka
21259:           Kuinka Hallitus aikoo turvata iiläis-     tehtäväksi annettiin 1) arvioida maamme jäljel-
21260:        ten oikeudet harjoittaa merilohen rysä-      lä olevien luonnonvaraisten merilohi-, meritai-
21261:        pyyntiä oman kuntansa rannikon tun-          men- ja vaellussiikakantojen hyväksi tehtyjen
21262:        tumassa samalla kun se pitää osaltaan        tähänastisten toimenpiteiden tulokset, sekä 2)
21263:        huolen siitä, että Tornion- ja Simojo-       laatia kattava ehdotus niistä toimintalinjoista
21264:        kiin pääsee merivaellukseltaan palaa-        ja toimenpiteistä, joilla näiden kantojen luon-
21265:        maan se määrä merilohia, joka takaa          nollinen lisääntyminen sekä perinnöllinen mo-
21266:        kaikkien smolttireviirien asuttamisen        nimuotoisuus ja puhtaus turvataan.
21267:        em. joissa?                                     Työryhmä jätti mietintönsä 31 päivänä maa-
21268:                                                     liskuuta 1989. Mietintö sisältää esityksen lo-
21269:                                                     henkalastuksen järjestämisestä siten, että luon-
21270:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         taisesti lisääntyvien lohikantojen luonnollinen
21271: taen seuraavan:                                     lisääntyminen sekä perinnöllinen monimuotoi-
21272:    Lohi-istutukset Itämeren alueella ovat lisään-   suus ja puhtaus turvataan. Mietintö sisältää
21273: tyneet tuntuvasti. Tällä hetkellä valtaosa saa-     myös ehdotuksen lohen rysäkalastuksen järjes-
21274: lislohista on istutuksista peräisin. Samalla lo-    tämisestä Pohjanlahden rannikolla. Mm. mie-
21275: henkalastuksen teho on lisääntynyt voimak-          tinnön pohjalta tullaan päättämään, mihin
21276: kaasti Itämeren pääaltaalla ja kalastuksen pai-     toimenpiteisiin mahdollisesti ryhdytään niin
21277: nopiste on siirtynyt yhä selvemmin sinne. Seu-      kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla
21278: rauksena on ollut, että luontaisesti lisääntyvät    lohenkalastuksen järjestämiseksi siten, että lo-
21279: lohikannat ovat joutuneet syönnösvaelluksel-        hikantojen säilyminen voidaan turvata ja lohen
21280: laan liian voimakkaan kalastuksen kohteeksi ja      luontainen lisääntyminen saadaan elpymään.
21281: taantuneet varsin heikoiksi. Tilanteen korjaa-      Samassa yhteydessä tulee harkittavaksi, edellyt-
21282: minen edellyttää nopeita ja tuntuvia toimenpi-      tääkö Iijoen edustan lohen rysäpyynnin järjes-
21283: teitä, mutta lohenkalastuksen järjestäminen on      täminen erityistoimenpiteitä.
21284:     Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1989
21285: 
21286:                                                                           Ministeri Ole Norrback
21287:                                     1989 vp. -     KK n:o 127                                      3
21288: 
21289: 
21290: 
21291: 
21292:                              Till Riksdagens Herr Talman
21293:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordn~ngen          För att de 1axstammar som förökas på
21294: anger har Ni, Herr Talman, med Er sknvelse         naturlig väg skall skyddas har vissa nationella
21295: av den 14 mars 1989 till vederbörande medlem       fiskebegränsningar trätt i kraft i Finland och
21296: av statsrådet översänt avskrift av följande av     dessa har uppenbarligen varit otillräck1iga. För
21297: riksdagsman Pulliainen undertecknade spörs-        att k1arlägga situationen tillsatte jord- och
21298: mål nr 127:                                        skogsbruksministeriet den 27 juni 1988 en
21299:                                                    arbetsgrupp, som gavs i uppgift att 1) uppskat-
21300:           Hur ämnar Regeringen trygga ijobor-      ta resultaten av de åtgärder som hittills vidta-
21301:        nas rättigheter att idka ryssjefiske av     gits tili förmån för de lax-, havsör.ings- o.ch
21302:        1ax i närheten av kusten i sin egen         vandringssikstammar som finns kvar 1 naturhgt
21303:        kommun samtidigt som den för sin del        tillstånd i Finland samt 2) uppgöra ett täckan-
21304:        sörjer för att en sådan mängd 1ax på sin    de förslag till verksamhetslinjer och åtgärder,
21305:        havsvandring kan återvända tili Torne       genom vilka en naturlig förökning samt ned-
21306:        älv och Simojoki som garanterar att det     ärvd heterogenitet och renhet tryggas hos dessa
21307:        finns fisk i alla smo1trevir i ovan nämn-   stammar.
21308:        da ä1var?
21309:                                                        Arbetsgruppen avgav sitt betänkande den 31
21310:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      mars 1989. Betänkandet innehåller ett förslag
21311: samt anföra följande:                              tili ordnandet av 1axfisket så att den naturliga
21312:                                                    förökningen samt den nedärvda heterogenite-
21313:    Utplanteringarna av lax i Östersjöområdet
21314:                                                    ten och renheten tryggas hos de 1axstammar
21315: har ökat betydligt. För närvarande kommer
21316:                                                    som förökas på naturlig väg. Betänkandet
21317: största de1en av den 1ax som fångas här från
21318:                                                    innehåller även ett förslag tili ordnande av
21319: utp1anteringarna. Laxfis~ets effektivi~~t ha~      ryssjefiske av 1ax vid Bottniska vikens kust.
21320: samtidigt ökat kraftigt v1d huvudbassangen 1       Bl.a. på basis av betänkandet kommer man att
21321: Östersjön och fisket har allt klarare koncentre-
21322:                                                    fatta beslut om vilka åtgärder som eventuellt
21323: rats tili den. Fö1jden har varit att de laxstam-
21324:                                                    skall vidtas på såväl nationell som internatio-
21325: mar som förökas på naturlig väg har blivit
21326:                                                    nell nivå för att laxfisket skall ordnas så att
21327: föremå1 för ett 1ivligt fiske på sina vandringar   bevarandet av 1axstammarna kan tryggas och
21328: mellan olika näringsställen och kraftigt decime-
21329:                                                    laxens naturliga förökning ta ny fart. Samtidigt
21330: rats. För att situationen skall kunna förbättras   skall man överväga om ordnandet av ryssje-
21331: förutsätts snabba och kännbara åtgärder, men       fiske av lax utanför Ijo ä1v förutsätter speciella
21332: ordnandet av 1axfisket har visat sig vara en       åtgärder.
21333: synnerligen mångfasetterad fråga.
21334:     Helsingfors den 18 april 1989
21335: 
21336:                                                                           Minister Ole Norrback
21337:                                                1989 vp.
21338: 
21339: Kirjallinen kysymys n:o 128
21340: 
21341: 
21342: 
21343: 
21344:                                   Pulliainen: Rantojen suojelemisesta mökkirakentamiselta
21345: 
21346: 
21347:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21348: 
21349:    Suomessa on meren- ja järvenrantaa saaret            Istuvan hallituksen Herra Pääministeri on
21350: mukaan luettuina 157 000 km. Rannoilla on jo         toistuvasti todennut "Likaaja maksaa" -pe-
21351: 320 000 loma-asuntoa ja lisää tulee n. 8 OOO:n       riaatteen ympäristönsuojelussa. Tässä tapauk-
21352: vuosivauhdilla, jollei kehitystä saada luonnon       sessa se merkitsee, että rantatontin ostohintaan
21353: hyväksi katkaistua. Loma-asutuksesta koituu          lisätään rannansuojelumaksu, jonka tuotolla
21354: maisema-, roskaantumis- ja vesiensuojeluhait-        rahoitetaan rantojensuojeluohjelman toteutta-
21355: tojen ohella rauhaa ja tilaa vaativien eläinlajien   mista. Tämä olisi nopein tapa päästä eteenpäin
21356: elinmahdollisuuksien kaventumista (esim. sai-        rantojemme suojelussa luontoa itseään varten.
21357: maanhylje). Loma-asutus tuo melun tullessaan.           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21358: Monelle retkeilijälle erämainen hiljaisuus on        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
21359: etsimisen kohde. Hän ei kulutuksen jälkiä            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21360: luontoon juurikaan jätä.                             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21361:    Ympäristöministeriön työryhmä esitti, että
21362: 110 järvi- ja 29 merialuetta, joiden rantaviiva
21363: on vain 5 % meren ja järvien rannoista, suo-                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin eri-
21364: jeltaisiin. Tässäkään suhteessa myönteistä ke-                tyisen rannansuojelumaksun määräämi-
21365: hitystä ei ole tapahtunut. Päinvastoin osa                    seksi maksettavaksi rantatontin oston
21366: näistäkin arvokkaista ranta-alueista on mene-                 yhteydessä, jolloin kertyvällä tuotolla
21367: tetty viime vuosina mökkirakentamiselle.                      voitaisiin rahoittaa rantojensuojeluoh-
21368:    Vanhentunut rakennuslainsäädäntömme ja                     jelmaa, ja
21369: viranomaisten vanhentuneet asenteet vaikutta-                    onko Hallituksella muita suunnitel-
21370: vat yhteisesti siihen, että tilanne entisestään               mia meren ja järvien rantojen pikaiseksi
21371: pahentuu. Kiireisesti tarvitaankin lainsäädän-                suojelemiseksi mökkirakentamiselta?
21372: nön uudistamista ja asenteiden muokkausta.
21373:      Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1989
21374: 
21375:                                            Erkki Pulliainen
21376: 
21377: 
21378: 
21379: 
21380: 290010D
21381: 2                                  1989 vp. -     KK n:o 128
21382: 
21383: 
21384: 
21385: 
21386:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21387: 
21388:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenti~sa        Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
21389: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemtes,     taen seuraavaa:
21390: olette kirjeellänne 15 päivänä maaliskuuta 1989      Ympäristöministeriössä on selvitetty ranto-
21391: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäse-     jen rakentamistilannetta. Nämä osoittavat, että
21392: nen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pulliai-   edustavat ranta-alueet tulevat aina Järvi-Suo-
21393: sen kirjallisen kysymyksen n:o 128:               men pohjoisia osia myöten rakennetuiksi mel-
21394:                                                   koiselta osin ja niin, että yleisettäkin kannalta
21395:                                                   arvokkaimmat alueet käytetään ensiksi. Yhte-
21396:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin eri-    näiset rakentamattomat ranta- ja saaristoalueet
21397:        tyisen rannansuojelumaksun määräämi-       ovat siis nopeasti häviämässä. Rantojen raken-
21398:        seksi maksettavaksi rantatontin oston      taminen on maassamme kovin tuhlailevaa.
21399:        yhteydessä, jolloin kertyvällä tuotolla       Ympäristöministeriön tarkoitus on edistää
21400:        voitaisiin rahoittaa rantojensuojeluoh-    rantojen kestävää käyttöä k':lnnusta~alla ku.n-
21401:        jelmaa, ja                                 tia laatimaan rantoja koskevta osayletskaavoJa,
21402:           onko Hallituksella muita suunnitel-     joissa rantojen eri käytt~tarpeet otett~is.iil_l h~o­
21403:        mia meren ja järvien rantojen pikaiseksi   mioon. Asia on tarkmtus ottaa lahtatkoma
21404:        suojelemiseksi mökkirakentamiselta?        esille myös hallituksessa asian laajakantoisuu-
21405:                                                   den vuoksi ja säätelykeinojen vahvistamiseksi.
21406: 
21407:     Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1989
21408: 
21409:                                                                 Ympäristöministeri Kaj Bärlund
21410:                                     1989 vp. -    KK n:o 128                                    3
21411: 
21412: 
21413: 
21414: 
21415:                             Tili Riksdagens Herr Talman
21416:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Miljöministeriet har utrett byggnadssituatio-
21417: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       nen vid stränderna. Det har visat sig att de
21418: av den 15 mars 1989 tili vederbörande medlem      representativa strandområdena ända upp tili de
21419: av statsrådet översänt avskrift av följande av    norra delarna av Insjöfinland kommer att
21420: riksdagsman Erkki Pulliainen undertecknade        bebyggas tili betydande delar och så att de
21421: spörsmål nr 128:                                  områden som är mest värdefulla även ur
21422:                                                   allmän synvinkel utnyttjas först. De enhetliga
21423:           Ämnar Regeringen vidta ätgärder för     obebyggda strand- och skärgårdsområdena
21424:        föreskrivande av en särskild strand-       håller således snabbt på att försvinna. Strän-
21425:        skyddsavgift att betalas vid köp av        derna bebyggs i vårt land på ett mycket
21426:        strandtomter så att intäkterna av avgif-   slösaktigt sätt.
21427:        ten kunde finansiera ett strand-              Miljöministeriet ämnar främja en bestående
21428:        skyddsprogram, och                         användning av stränderna genom att uppmunt-
21429:           har Regeringen andra planer på att      ra kommunerna att göra upp delgeneralplaner
21430:        snabbt skydda havs- och insjöstränder-     i vilka olika behov av att använda stränderna
21431:        na mot stugbebyggelse?                     beaktas. A vsikten är att inom en nära framtid
21432:                                                   ta upp saken också i regeringen på grund av
21433:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      dess vittbärande betydelse och för att få regle-
21434: samt anföra följande:                             ringsmetoderna fastslagna.
21435: 
21436:     Helsingfors den 18 april 1989
21437: 
21438:                                                                     Miljöminister Kaj Bärlund
21439:                                                1989 vp.
21440: 
21441: Kirjallinen kysymys n:o 129
21442: 
21443: 
21444: 
21445: 
21446:                                   Pulliainen: Puruveden ja Paasiveden välisen Raikuun kanavan
21447:                                       rakentamissu unni telmista
21448: 
21449: 
21450:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21451: 
21452:    Tuoreiden lehtitietojen mukaan Puruveden ja          Kuten todettua, edellisellä kerralla kansa
21453: Paasiveden yhdistämiseen tähtäävää Raikuun           tyrmäsi hankkeen. Mitään uutta hanketta pai-
21454: kanavahanketta on ryhdytty jälleen ajamaan.          kallisen väestön kannalta puoltavaa ei ole
21455: Saimaan vesistöön kuuluva, kirkkaasta vedes-         ilmaantunut, joten hanke on tuhottava tälläkin
21456: tään ja muikuistaan kuuluisa Puruvesi yhdis-         kertaa.
21457: tettäisiin joko vene- tai laivaväylällä pohjoiseen      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21458: Paasiveteen. Veden virtaussuunta on Puruve-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
21459: teen päin.                                           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21460:    Raikuun vanhan kanavan syventämis- ja             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21461: laajennushanke pulpahti esiin muutamien ve-
21462: neilijöiden aloitteesta muutama vuosi sitten.                    Aikooko Hallitus pitää huolen siitä,
21463: Silloin hanke tyrmättiin paikallisten asukkai-                että Puruvettä ja Paasivettä ei yhdistetä
21464: den toimesta. Paasiveden veden väri on ruskea,                veneilyä tai laivaliikennettä palvelevalla
21465: eikä väestö halua päästää tällaista vettä Puru-               syvennetyllä ja laajennetulla Raikuun
21466: veteen. Uhkaa on pidetty ilmeisenä, sillä rus-                kanavalla?
21467: kean veden pääsyn estämiseksi on suunniteltu
21468: pohjapatojakin.
21469:      Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1989
21470: 
21471:                                            Erkki Pulliainen
21472: 
21473: 
21474: 
21475: 
21476: 2900100
21477: 2                                   1989 vp. -      KK n:o 129
21478: 
21479: 
21480: 
21481: 
21482:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21483:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Saimaan alueen seutukaavaliittojen perusta-
21484: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       man Vuoksen vesistöprojektin raporttiluon-
21485: olette 14 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn         nokseen 22.12.1988 on niinikään otettu asiasta
21486: kirjeenne n:o 408 ohella toimittanut valtioneu-     seuraava toimenpide-ehdotus (s. 42-43):
21487: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen           "Puruveden ja Paasiveden yhdistävä Rai-
21488: kansanedustaja Erkki Pulliaisen näin kuuluvas-      kuun kanava tulee toteuttaa vene- tai laivaväy-
21489: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 129:              länä. Pienimmän alikulkukorkeuden tulee olla
21490:                                                     18 m tai rakentaa väylästön ylittävät sillat
21491:           Aikooko Hallitus pitää huolen siitä,      avattaviksi. Osittaen edellisiin suunnitelmiin
21492:        että Puruvettä ja Paasivettä ei yhdistetä    liittyen tulee uudelleensuunnittelu aloittaa Pu-
21493:        veneilyä tai laivaliikennettä palvelevalla   ruveden ja Paasiveden yhdistämiseksi Raikuun
21494:        syvennetyllä ja laajennetulla Raikuun        kanavan kautta. Kanavan, sulun ja siltojen
21495:        kanavalla?                                   koko ratkaistaan Puruvedelle tulevien reitistö-
21496:                                                     jen kokoluokkien mukaan. Kustannusarvio il-
21497:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       man sulkua 2,0 milj. mk, sulun ja siltojen
21498: vasti seuraavaa:                                    kanssa 8,0 milj. mk."
21499:                                                         Sulkuvaihtoehto estäisi virtaukset kanavassa
21500:    Raikuun kautta kulkeva vesireitti on vanha       Puruveden suuntaan. Suluton vaihtoehto saat-
21501: kauppatie Pohjois-Karjalan suurilta järviltä,       taisi tulla kysymykseen vain venekanavassa,
21502: Pyhäselältä ja Paasivedeltä Puruvedelle ja edel-    jonka poikkileikkaus olisi niin pieni, että vir-
21503: leen Laatokalle ja Etelä-Saimaalle. Raikuun         taus Puruveden suuntaan ei lisääntyisi merkit-
21504: kanava on kaivettu 1860-luvulla. Reitti on          tävästi. Ongelmaa ei ole lähemmin selvitetty.
21505: sittemmin maatunut ja jäänyt lähes kokonaan             Raikuun kanavahanke ei sisälly tie- ja vesi-
21506: pois käytöstä. Reitin ylittää kolme siltaa, joi-    rakennuslaitoksen ohjelmiin - ei vesitieohjel-
21507: den pienet vesiaukot estävät lähes kaiken läpi-     maan 2000 eikä sisävesien veneväyläohjelmaan
21508: kulun. Ojantapainen vesiyhteys on edelleen           1989-1997. Hankkeen eteenpäinvienti laiva-
21509: olemassa.                                           väylänä ei tulle kysymykseen, koska Puruvedel-
21510:    Kerimäen ja Kesälahden kunnat ovat tehneet       tä edelleen pääsy Etelä-Saimaalle on estetty
21511: 1960-luvun lopulla aloitteita reitin perkaami-      Punkaharjun silloilla. Veneilyn kannalta hanke
21512: seksi, mutta ne eivät johtaneet tuloksiin.          saattaisi olla kiinnostava, sillä se yhdistää
21513:    Vesihallituksen Saimaan vesienkäytön koko-       erittäin laajat Pohjois- ja Etelä-Karjalan pur-
21514: naissuunnitelmaa laadittaessa Kerimäen kunta        jehdusvedet toisiinsa. Hanke on kuitenkin niin
21515: ja Pohjois-Karjalan seutukaavaliitto ovat esit-     kallis, että sen sisällyttäminen valtion vesitiein-
21516: täneet Raikuun kanavan avartamista. Vesihal-        vestointeihin on tuskin mahdollista lähitulevai-
21517: lituksen vahvistamaan kokonaissuunnitelmaan         suudessa. Veneilyn merkityksen kasvaessa yh-
21518: (VH:n julkaisu 42/1983 s. 58) on otettu suositus    tenä vapaa-ajan harrastuksena saattaa hanke
21519: Raikuun kanavan avaamiseksi ainakin venelii-        jossakin muodossa kuitenkin olla tulevaisuu-
21520: kenteelle.                                          dessa lähemmän tutkimisen arvoinen.
21521: 
21522:     Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1989
21523: 
21524:                                                                Liikenneministeri Pekka Vennamo
21525:                                        1989 vp. -      KK n:o 129                                      3
21526: 
21527: 
21528: 
21529: 
21530:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
21531:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            dade vattendragsprojektet för Vuoksen ingår
21532: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse            likaså ett förslag tili åtgärd i ärendet (s. 42-
21533: nr 408 av den 14 mars 1989 tili vederbörande           43):
21534: medlem av statsrådet översänt avskrift av                 "Raikuu kana!, som förenar Puruvesi och
21535: följande av riksdagsman Erkki Pulliainen un-           Paasivesi, bör förverkligas som småbåts- eller
21536: dertecknade spörsmål nr 129:                           fartygsled. Den lägsta genomfartshöjden bör
21537:                                                        vara 18 m, eller också bör de broar som skall
21538:                                                        byggas över leden vara sådana att de kan
21539:           Ämnar Regeringen tillse att Puruvesi         öppnas. Delvis i anslutning tili de ovan nämn-
21540:         och Paasivesi inte förenas genom Rai-          da planerna skall nya planer påbörjas i syfte att
21541:         kuu kana!, som enligt planerna skall           förena Puruvesi och Paasivesi via Raikuu
21542:         fördjupas och utvidgas i syfte att tjäna       kana!. Kanalens, slussens och broarnas storlek
21543:         småbåts- eller fartygstrafiken?                avgörs enligt storleksklassen av de rutter som
21544:                                                        kommer att förläggas tili Puruvesi. Kostnads-
21545:                                                        kalkylen utan sluss belöper sig tili 2,0 milj. mk,
21546:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         inklusive sluss och broar tili 8,0 milj. mk."
21547: samt anföra följande:                                     Det alternativ som innefattar en sluss skulle
21548:     Vattenleden längs med Raikuu är en gamma!          förhindra strömningar i kanalen i riktning mot
21549: handelsväg från Norra Karelens stora sjöar,            Puruvesi. Det alternativ som saknar sluss kun-
21550: Pyhäselkä och Paasivesi tili Puruvesi och vidare       de komma i fråga endast om det blir aktuellt
21551: tili Ladoga och södra Saimen. Raikuu kana!             med en småbåtskanal med ett så litet tvärsnitt
21552: grävdes på 1860-talet., Rutten har sedermera           att strömningen i Puruvesi inte i betydande
21553: u.rpgrundats och nästan helt varit ur bruk.            grad skulle öka. Problemet har inte utretts
21554: Över rutten leder tre broar, vilkas tili storleken     närmare.
21555: obetydliga vattenöppningar hindrar nästan all             Det projekt som gäller Raikuu kana! ingår
21556: genomfart. En vattenförbindelse i form av ett          inte i väg- och vattenbyggnadsverkets planer -
21557: dike existerar fortfarande.                            vare sig i vattenvägsprogrammet 2000 eller i
21558:                                                        programmet för insjövattnens båtleder 1989-
21559:    Kerimäki och Kesälahti kommuner tog i               1997. Att föra projektet vidare som fartygsled
21560: slutet av 1960-talet initiativ i syfte att få rutten   kommer knappast i fråga, eftersom farten
21561: rensad, men initiativen ledde inte nägonstans.         vidare från Puruvesi tili södra Saimen hindras
21562:   Då vattenstyrelsen utarbetade en helhetsplan         av broarna i Punkaharju. Med tanke på små-
21563: för användningen av vattendragen i Saimen              båtstrafiken skulle projektet kunna tänkas vara
21564: föreslog Kerimäki kommun och norra Karelens            av intresse, eftersom det förenar de synnerligen
21565: regionplansförbund att Raikuu kana! skall              vidsträckta seglationsvattnen i norra och södra
21566: utvidgas. 1 den av vattenstyrelsen fastställda         Karelen med varandra. Projektet är likväl så
21567: helhetsplanen (VS:s publikation 42/1983 s. 58)         dyrt att det knappast kan ingå i statens
21568: ingår en rekommendation om att Raikuu kana!            vattenvägsinvesteringar inom den närmaste
21569: bör öppnas åtminstone för småbåtstrafik.               framtiden. 1 och med att småbåtstrafiken ökar
21570:                                                        som en form av fritidsverksamhet kan projektet
21571:   1 utkastet tili rapport 22.12.1988 för det av        likväl i framtiden vara värt en närmare under-
21572: regionplansförbunden för Saimenområdet grun-           sökning.
21573:      Helsingfors den 6 april 1989
21574: 
21575:                                                                      Trafikminister Pekka Vennamo
21576:                                                1989 vp.
21577: 
21578: Kirjallinen kysymys n:o 130
21579: 
21580: 
21581: 
21582: 
21583:                                   Pulliainen: Lääninhallitusten ympäristönsuojelutehtävissä toimi-
21584:                                       vien tarkastajien virkojen muuttamisesta ylitarkastajan vi-
21585:                                       roiksi
21586: 
21587: 
21588:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21589: 
21590:    Ympäristöministeriössä       on   valmistunut     mattitaidolla kuin ylitarkastajilta. Esimerkiksi
21591: suunnitelma muuttaa lääninhallitusten tarkas-        ilmansuojeluilmoitusten ja jätehuoltosuunnitel-
21592: tajien virkojen nimikkeistöä. Tähän onkin ai-        mien menestyksellinen käsittely edellyttää so-
21593: hetta, samoin kuin siihen, että näiden virkojen      veltuvaa korkeakoulututkintoa ja korkeaa am-
21594: palkkausta parannetaan. Vaihtuvuus monissa           matillista pätevyyttä. Tason pudottaminen
21595: lääninhallituksissa on ollut työsuoritusten te-      opistotasoon ei ole perusteltua.
21596: hoa alentavaa. Palkkauksen ohella on olennais-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21597: ta, millaiset pätevyysvaatimukset virkoihin ase-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
21598: tetaan.                                              kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21599:    Lääninhallitusten kaavoituspuolella on tar-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21600: koitus muuttaa kaikki akateemista lopputut-
21601: kintoa edellyttävät virat ylitarkastajan viroiksi.               Aikooko Hallitus toimia niin, että
21602: Sen sijaan ympäristönsuojelun lohkolla vain                   lääninhallitusten   ympäristönsuojelun
21603: osa tarkastajan viroista muutettaisiin ylitarkas-             lohkon kaikki tarkastajan virat muute-
21604: tajan viroiksi. Tarkastajan virkoihin jääviitä                taan ylitarkastajan viroiksi, kuten on
21605: edellytettäisiin kuitenkin edelleen hyvin saman-              suunniteltu tapahtuvan samojen viras-
21606: laisten tehtävien suorittamista vastaavalla am-               tojen kaavoituspuolella?
21607:      Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1989
21608: 
21609:                                            Erkki Pulliainen
21610: 
21611: 
21612: 
21613: 
21614: 2900100
21615: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 130
21616: 
21617: 
21618: 
21619: 
21620:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21621:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     historian johdosta vielä paljon erityisnimikkei-
21622: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tä, jotka eivät enää vastaa kaikilta osin muut-
21623: olette 14 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn        tuneita tehtäviä. Tavoitteena on saada jousta-
21624: kirjeenne ohella toimittanut asianomaiselle val-   vuutta henkilöstön käyttöön yleistämällä ni-
21625: tioneuvoston jäsenelle jäljennöksen kansan-        mikkeitä ja väljentämällä pätevyysvaatimuksia,
21626: edustaja Erkki Pulliaisen näin kuuluvasta kir-     millä osittain voidaan rajoittaa kasvaneista
21627: jallisesta kysymyksestä n:o 130:                   tehtävistä aiheutuvia uusien henkilöstöresurs-
21628:                                                    sien tarpeita.
21629:           Aikooko Hallitus toimia niin, että          Parhaillaan selvitetään lääninhallitusten ym-
21630:        lääninhallitusten   ympäristönsuojelun      päristöministeriön hallinnonalalla toimivien yk-
21631:        lohkon kaikki tarkastajan virat muute-      siköiden     henkilöstörakennetta.      Alustavan
21632:        taan ylitarkastajan viroiksi, kuten on      suunnitelman mukaan 45 viran nimi muutettai-
21633:        suunniteltu tapahtuvan samojen viras-       siin tarkastajasta ylitarkastajaksi, 11 viran nimi
21634:        tojen kaavoituspuolella?                    ympäristönsuojelun tarkastajasta ylitarkasta-
21635:                                                    jaksi ja 17 viran nimi apulaistarkastajasta
21636:    Vastauksena esitän kunnioittaen seuraavaa:      tarkastajaksi. Esitys on parhaillaan lääninhal-
21637:    Keskeisenä tavoitteena lääninhallitusten hen-   lituksissa lausunnolla.
21638: kilöstörakenteen kehittämisessä on, että niissä       Tällä uudistuksella pyritään edellä selostet-
21639: on niin määrältään kuin rakenteeltaankin so-       tuihin tavoitteisiin lääninhallitusten henkilös-
21640: piva henkilöstö ja se, että virkanimikkeet vas-    tön kehittämisessä. Tarkoitus on jatkaa nimik-
21641: taisivat mahdollisimman hyvin työhön kuulu-        keiden muutosta myös muissa yksiköissä. Lää-
21642: via tehtäviä.                                      ninhallitusten henkilöstörakenteen ja henkilös-
21643:    Lääninhallituksen virat ovat koko viraston      tön yleinen kehittäminen on jatkuvaa työtä.
21644: yhteisiä, joten se antaa mahdollisuuden jousta-    Nimikkeiden tarkistuksia tehdään saatujen ko-
21645: vaan henkilöstösuunnitteluun. Lääninhallituk-      kemusten ja tehtävien muuttumisen perusteella
21646: sissa on kuitenkin perinteisesti niiden pitkän     sekä henkilöstön urakehityksen turvaamiseksi.
21647: 
21648:     Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1989
21649: 
21650:                                                             Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
21651:                                       1989 vp. -     KK n:o 130                                    3
21652: 
21653: 
21654: 
21655: 
21656:                               Tili Riksdagens Herr Talman
21657:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         som inte längre tili alla delar motsvarar de
21658: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          förändrade uppgifterna. Målet är att persona-
21659: a v den 14 mars 1989 tili vederbörande medlem        len skall kunna användas på ett smidigare sätt.
21660: av statsrådet översänt avskrift av följande av       1 detta syfte skall beteckningarna utformas på
21661: riksdagsman Erkki Pulliainen undertecknade           ett mera allmänt sätt och behörighetskraven
21662: spörsmål nr 130:                                     lindras. Därigenom kan de behov av nya
21663:                                                      personalresurser som föranleds av ökade upp-
21664:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder i           gifter delvis begränsas.
21665:        syfte att ändra alla inspektörstjänster          För närvarande utreds personalstrukturen
21666:        inom miljövårdssektorn vid länsstyrel-        inom sådana enheter vid länsstyrelserna som
21667:        serna tili överinspektörstjänster, på         verkar inom miljöministeriets förvaltningsom-
21668:        samma sätt som det enligt planerna            råde. Enligt en preliminär pian skall namnet på
21669:        skall ske inom planläggningsavdelning-        45 tjänster ändras från inspektör tili överin-
21670:        en vid samma ämbetsverk?                      spektör, namnet på 11 tjänster från miljövårds-
21671:                                                      inspektör tili överinspektör och namnet på 17
21672:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        tjänster från biträdande inspektör tili inspek-
21673: samt anföra följande:                                tör. Förs1aget är nu på remiss vid länsstyrel-
21674:                                                      serna.
21675:    Ett centralt mål i utvecklingen av personal-         Genom denna reform vill man i utvecklingen
21676: strukturen vid länsstyrelserna är att personalen     av länsstyrelsernas personai nå de mål för vilka
21677: vid länsstyrelserna både tili storlek och struktur   redogjordes ovan. A vsikten är att beteckning-
21678: skall vara lämplig och att tjänstebeteckningar-      arna skall ändras även vid de övriga enheterna.
21679: na så bra som möjligt skall motsvara de              En allmän utveckling av personalstrukturen
21680: uppgifter som hör tili arbetet.                      och personalen vid länsstyrelserna är ett fort-
21681:    Tjänsterna vid länsstyrelsen är gemensamma        gående arbete. Ändringarna av beteckningar
21682: för hela ämbetsverket och detta möjliggör en         görs på basis av de erfarenheter man fått och
21683: smidig personalplanering. Vid länsstyrelserna        de förändringar som sker i fråga om uppgif-
21684: finns dock av tradition, beroende på deras           terna samt för att personalens karriärutveck-
21685: långa historia, ännu många specialbeteckningar       ling skall säkerställas.
21686: 
21687:      Helsingfors den 17 april 1989
21688: 
21689:                                                                   lnrikesminister Jarmo Rantanen
21690:                                               1989 vp.
21691: 
21692: Kirjallinen kysymys n:o 131
21693: 
21694: 
21695: 
21696: 
21697:                                  Alho: Terveydenhuoltoalan oppilaitosten toimintaedellytysten
21698:                                       turvaamisesta
21699: 
21700: 
21701:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21702: 
21703:   Keskiasteen koulunuudistuksen myötä opis-           tuksen materiaalista on siis puutetta, mutta
21704: kelijamäärät ovat kasvaneet terveydenhuolto-          myös kirjastojen oppimateriaalista. Myös opet-
21705: alan oppilaitoksissa. Vuonna 1988 terveyden-          tajankoulutuksessa on ongelmia, jotka heijas-
21706: huoltoalan opiskelijoita oli maassamme noin           tuvat erityisen vaikeina pienillä paikkakunnilla.
21707: 17 600. Vuonna 1992 opiskelijoita ennakoidaan         Opiskeluolosuhteet vaikuttavat alalle hakeutu-
21708: olevan noin 26 000. Opiskelijamäärien kasvu           miseen. Alalle hakeutuminen taas vaikuttaa
21709: on siis hyvin merkittävää. Samalla se edellyttää      tulevaan työvoimatarjontaan.
21710: myös mittavaa voimavarojen kohdentamista                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21711: terveydenhuoltoalan oppilaitosten toiminnan           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
21712: tukemiseksi.                                          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21713:                                                       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21714:    Opiskelijamäärien lisäyksen ohella myös
21715: opiskeluajat ovat pidentyneet. Tästä syystä                     Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
21716: oppilaitokset kärsivät tilanahtaudesta ja resurs-            terveydenhuoltoalan oppilaitosten tila-
21717: sipulasta. Resurssipulaa kärjistää se, että uu-              ja resurssiongelmien ratkaisemiseksi, ja
21718: denmuotoisessa koulutuksessa ns. laboratorio-                   miten Hallitus näkee terveydenhuol-
21719: opiskelu käytännön harjoittelun ohella kent-                 lon koulutuksen tulevaisuuden kehittä-
21720: täolosuhteissa on lisääntynyt. Havainto-ope-                 misen painopisteet?
21721:     Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1989
21722: 
21723:                                              Arja A1ho
21724: 
21725: 
21726: 
21727: 
21728: 2900100
21729: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 131
21730: 
21731: 
21732: 
21733: 
21734:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21735:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa      1986 ........................... .                              9 530 000 mk
21736: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       1987 ........................... .                             17 750 000 mk
21737: olette 15 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn         1988 ........................... .                             21 300 000 mk
21738: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        1989 ........................... .                             39 450 000 mk
21739: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-
21740: edustaja Arja Alhon näin kuuluvasta kirjalli-          Kuluvana vuonna määräraha on 24 % val-
21741: sesta kysymyksestä n:o 131:                         tion kaikkien ammatillisten oppilaitosten ra-
21742:                                                     kentamismäärärahasta (169,7 milj. markkaa),
21743:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       kun vastaava prosenttiluku vuonna 1988 oli
21744:        terveydenhuoltoalan oppilaitosten tila-      16,5.
21745:        ja resurssiongelmien ratkaisemiseksi, ja        Opetusministeriön hallinnonalan yleissuunni-
21746:           miten Hallitus näkee terveydenhuol-       telmassa vuosille 1990-94 on valtion tervey-
21747:        lon koulutuksen tulevaisuuden kehittä-       denhuolto-oppilaitosten rakentamiseen määrä-
21748:        misen painopisteet?                          rahoja seuraavasti:
21749: 
21750:                                                      1990............................                              78 900 000 mk
21751:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          1991............................                              91 300 000 mk
21752: taen seuraavaa:                                      1992............................                              91 600 000 mk
21753:    Terveydenhuollon ammatillista koulutusta          1993............................                              92 700 000 mk
21754: järjestetään 51 oppilaitoksessa, joista valtion      1994. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   82 900 000 mk
21755: terveydenhuolto-oppilaitoksia on 30. Niissä oli
21756: opiskelijoita v. 1988 nuorisoasteen koulutukses-       Tämä vastaa yli 50 %:n osuutta valtion
21757: sa 17 400, josta väliaikaisen koulutuksen osuus     oppilaitosten vuosittaisista rakentamismäärära-
21758: oli 2 600. Oppilasmäärän arvioidaan kasvavan        hoista. Yleissuunnitelman mukaan rakentami-
21759: nykyisestä vuoteen 1994 mennessä 8 000 opis-        sen painopiste kohdistetaan erityisesti tervey-
21760: kelijalla. Nuorisoasteen koulutuksen ohella op-     denhuolto-oppilaitosten rakentamiseen.
21761: pilaitoksissa järjestetään myös ammatillista ai-       Oppilasmäärän voimakkaan kasvun ja ai-
21762: kuiskoulutusta, johon vuonna 1988 osallistui        kuiskoulutuksen laajentumisen johdosta tervey-
21763: runsaat 2 400 aikuisopiskelijaa.                    denhuollon oppilaitosten kalusto- ja opetusvä-
21764:    Opiskelijamäärän lisääntymisestä johtuvaa        linehankintoja on lisätty.
21765: kasvavaa tilantarvetta on pyritty korvaamaan           Valtion terveydenhuolto-oppilaitosten kalus-
21766: mm. vuokraamalla oppilaitosten käyttöön vä-         tohankintoihin on vuosina 1986--89 valtion
21767: liaikaisia tiloja. Tilojen hankinnassa on käytet-   tulo- ja menoarviossa osoitettu määrärahoja
21768: ty myös menettelyä, jossa sijaintikunta toimii      seuraavasti:
21769: rakennuttajana ja valtio vuokraa tai lunastaa
21770:                                                      1986........................... .                              7 750 000 mk
21771: tilat määräajassa. Näin on tarvittaessa tarkoi-
21772:                                                      1987 ........................... .                             9 000 000 mk
21773: tus jatkossakin toimia.
21774:                                                      1988 ........................... .                            13 000 000 mk
21775:    Pääpaino tilojen hankinnassa on kuitenkin         1989 ........................... .                            16 000 000 mk
21776: valtion ja valtionapulaitosten omistuksessa ole-
21777: vien tilojen peruskorjaamisessa ja uusien tilojen      Opetusministeriön hallinnonalan yleissuunni-
21778: rakentamisessa.                                     telman mukaan ammattikasvatushallituksen
21779:    Valtion terveydenhuolto-oppilaitosten raken-     alaisiin oppilaitoksiin perustetaan vuonna 1990
21780: nustoimintaan on osoitettu määrärahoja val-         yhteensä 699 uutta virkaa tai tointa, joista 72
21781: tion tulo- ja menoarviossa viime vuosina seu-       perustetaan väliaikaisen koulutuksen vakinais-
21782: raavasti:                                           tamisen ja 510 tuntiopetuksen vakinaistamisen
21783:                                    1989 vp. -     KK n:o 131                                    3
21784: 
21785: johdosta. Muita uusia virkoja perustetaan 117.    osastoja. Terveydenhuollon peruslinjakokeilun
21786: Terveydenhuolto-oppilaitosten osuudet näistä      ohella uusien koulutuksellisten ratkaisujen ko-
21787: ovat 26 %, 40% ja 31 %.                           keilut ovat laajentuneet aikuiskoulutukseen.
21788:                                                   Mainittujen opetusmuotojen kehittämiseksi ja
21789:    Kun otetaan huomioon, että terveydenhuol-      laajentamiseksi on käynnistetty ilta-, etä- ja
21790: to-oppilaitosten opiskelijamäärä on noin 12 %     monimuoto-opetuksen kokeiluja. Näissä kokei-
21791: ammattikasvatushallituksen alaisten oppilaitos-   luissa on pyritty löytämään sellaisia monimuo-
21792: ten koko opiskelijamäärästä, voidaan todeta,      to-opetuksen ratkaisuja, jotka mahdollistaisivat
21793: että terveydenhuolto-oppilaitokset ovat paino-    työn ohessa opiskelun. Yhtenä perusteluna
21794: pistealueena myös henkilöstön lisäystä ajatel-    tällaisille ratkaisuille on alan työvoimapula.
21795: len.                                              Monimuoto-opetuksen laajeneminen vähentää
21796:                                                   osaltaan koulutuksen kustannuksia ja mahdol-
21797:   Terveydenhuollon koulutuksessa on lähivuo-      listaa oppilaitosten tilojen joustavan käytön.
21798: sina tavoitteena oppilaitosten rakentamisen ja       Koulutuksen uudistuessa sekä sisällöllisesti
21799: kalustamisen volyymin olennaisen lisäämisen       että pedagogisesti on merkittävä kehittämis-
21800: ohella aikuisten ammatillisen perus-, jatko- ja   kohde opettajien perus- ja lisäkoulutus. Opet-
21801: täydennyskoulutuksen voimakas lisääminen          tajien peruskoulutusta on tarkoitus lähivuosina
21802: mm. perustamalla oppilaitoksiin aikuiskoulutus-   merkittävästi lisätä.
21803: 
21804:     Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1989
21805: 
21806:                                                                Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
21807: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 131
21808: 
21809: 
21810: 
21811: 
21812:                               Till Riksdagens Herr Talman
21813:   I det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen         1986 0000000000000000000000000 9 530 000 mark
21814: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         1987 0000000000000000000000000 17 750 000 mark
21815: av den 15 mars 1989 till vederbörande medlem        1988 0000000000000000000000000 22 300 000 mark
21816: av statsrådet översänt en avskrift av följande      1989 0000000000000000000000000 39 450 000 mark
21817: av riksdagsman Arja Alho undertecknade
21818: spörsmål nr 131:                                       Under innevarande år utgör anslaget 24%
21819:                                                     av det totala anslaget för att bygga statliga
21820:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           yrkes1äroanstalter (169,7 miljo mk), när motsva-
21821:        vidta för att lösa utrymmes- och re-         rande siffra för 1988 var 16,5 %0
21822:        sursproblemen vid läroanstalterna inom         I den allmänna planen för undervisningsmi-
21823:        hälsovården och                              nisteriets verksamhetsområde för åren 1990--
21824:           hur ser Regeringen på prioriteringar-     94 finns det anslag för att bygga hälsovårds1ä-
21825:        na med tanke på den framtida utveck-         roanstalter som följer:
21826:        lingen i utbildningen inom hälsovården?
21827:                                                      1990 0000000000000000000000000 78 900 000 mark
21828:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt         1991 0000000000000000000000000 91 300 000 mark
21829: följande:                                            1992 0000000000000000000000000 91 600 000 mark
21830:                                                      1993 0000000000000000000000000 92 700 000 mark
21831:    Yrkesutbildning inom hälsovård anordnas           1994 0000000000000000000000000 82 900 000 mark
21832: vid 51 läroanstalter, av vilka 30 är statliga
21833: hälsovårdsläroanstaltero Vid dem fanns det             Detta motsvarar över 50 % av de årliga
21834: 17 400 studerande inom utbildningen av ung-         anslagen för att bygga statliga läroanstaltero
21835: dom år 19880 Andelen som fick temporär              Enligt den allmänna planen inriktas tyngd-
21836: utbildning var 2 6000 Antalet studerande beräk-     punkten på att bygga hälsovårds1äroanstalter.
21837: nas öka med 8 000 personer fram till år 19940          Med an1edning av den kraftiga tillväxten i
21838: Vid sidan av utbildningen för ungdom anord-         anta1et studerande och den utvidgade vuxenut-
21839: nas även yrkesinriktad vuxenutbildning vid          bildningen har anskaffningen av inredning och
21840: dessa läroanstaltero I denna utbildning deltog      läromedel tili hälsovårdsläroanstalterna ut-
21841: drygt 2 400 vuxenstuderande år 19880                ökatso
21842:    Man har försökt tillgodose utrymmesbehovet          I statsbudgeten för åren 1986--89 är ansla-
21843: på grund av det tilltagande antalet studerande      gen för anskaffning av inredning tili de stat1iga
21844: bl.ao genom att hyra tillfälliga lokaliteter tili   hälsovårdsanstalterna följande:
21845: läroanstalternas förfogandeo Vid anskaffningen
21846: av lokaliteter har man även förfarit så att orten    1986 0000000000000000000000000 7 750 000 mark
21847: där läroanstalten befinner sig verkar som bygg-      1987 0000000000000000000000000 9 000 000 mark
21848: herre och staten hyr eller löser in lokaliteterna    1988 0000000000000000000000000 13 000 000 mark
21849: inom en viss tido A vsikten är att vid behov         1989 0000000000000000000000000 16 000 000 mark
21850: fortsätta på detta viso
21851:    Tyngdpunkten vid anskaffningen av lokali-           Enligt den allmänna planen för undervis-
21852: teter ligger dock vid grundläggande reparation      ningsministeriets verksamhetsområde kommer
21853: av lokaliteter som ägs av staten och statsun-       det vid de läroanstalter som underlyder yrkes-
21854: derstödsberättigade inrättningar och vid byg-       utbi1dningsstyre1sen år 1990 att inrättas sam-
21855: gande av nya lokaliteter.                           manlagt 699 nya tjänster eller befattningar, av
21856:    I statsbudgeten har det under de senaste åren    vilka 72 inrättas för att göra den temporära
21857: anvisats anslag för att i statsregi bygga hälso-    utbildningen och 510 för att göra timundervis-
21858: vårdsläroanstalter som följer:                      ningen permanent. Andra nya tjänster som
21859:                                     1989 vp. -     KK n:o 131                                     5
21860: 
21861: kommer att inrättas är 117. Andelen inom           har försöken med nya utbildningsmässiga 1ös-
21862: hälsovårdsläroanstalterna är 26 %, 40 % och        ningar spritt sig till vuxenutbi1dningen. För att
21863: 31 %.                                              utveckla och utvidga nämnda undervisningsfor-
21864:    Med tanke på att antalet studerande vid         mer har man igångsatt försök med kvälls-,
21865: hälsovårdsläroanstalterna är ca 12% av det         fjärr- och flerformsundervisning. 1 dessa försök
21866: sammanlagda antalet studerande vid läroan-         har man eftersträvat sådana lösningar inom
21867: stalter underlydande yrkesutbildningsstyrelsen     flerformsundervisningen som gör det möj1igt
21868: kan det fastslås att hälsovårdsanstalterna prio-   att studera vid sidan av sitt arbete. Ett motiv
21869: riteras även när det gäller utökningen av          till en sådan lösning är bristen på arbetskraft
21870:                                                    inom branschen. Utvidgad flerformsundervis-
21871: person alen.
21872:                                                    ning minskar å sin sida kostnaderna för utbild-
21873:   Inom hälsovårdsutbildningen är målet under       ning och gör det möjligt att smidigt utnyttja
21874: de närmaste åren, utöveren väsentlig volymök-      läroanstalternas lokaliteter.
21875: ning i byggande och inredning av läroanstalter,        När utbildningen förnyas är grund- och
21876: en kraftig ökning av yrkesinriktad grund- och      vidareutbildningen av lärare ett betydande ut-
21877: fortbildning samt kompletterande utbildning        vecklingsobjekt både i innehållsmässigt och
21878: för vuxna, bl.a. genom att inrätta vuxenutbild-    pedagogiskt hänseende. A vsikten är att grund-
21879: ningsavdelningar vid läroanstalterna. Vid sidan    utbildningen av lärare i hög grad kommer att
21880: av försöket med grundlinjer inom hälsovården       utökas under de närmaste åren.
21881:     Helsingfors den 28 april 1989
21882: 
21883:                                                                  Minister Anna-Liisa Kasurinen
21884:                                                1989 vp.
21885: 
21886: Kirjallinen kysymys n:o 132
21887: 
21888: 
21889: 
21890: 
21891:                                   Pokka: Muurolan sairaalan tilojen käytöstä Rovaniemen mlk:ssa
21892: 
21893: 
21894:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21895: 
21896:    Mielisairaanhoidon uudelleenjärjestelyn joh-         Nyt kun vapautuvien tilojen maara Ja Ke-
21897: dosta Rovaniemen maalaiskunnassa olevasta            miin siirtyvien virkojen lukumäärä on tiedossa,
21898: Muurolan sairaalasta on vuoteen 1993 mennes-         on korkea aika laatia vaihtoehtoinen suunni-
21899: sä määrä siirtyä 70 virkaa Länsi-Pohjan Kero-        telma Muurolan sairaalan käytölle. Valtioneu-
21900: putaan sairaalaan Kemiin. Muurolan sairaalas-        voston periaatteellinen kanta olisi saatava, voi-
21901: ta jää tyhjilleen n. 1 000 neliötä tilaa, johon on   taisiinko Muurolan sairaalasta vapautuvia tilo-
21902: löydettävä korvaavaa toimintaa.                      ja käyttää esim. Rovaniemen kaupungin ja
21903:    70 työpaikan väheneminen on iso asia Ro-          maalaiskunnan vanhustenhuollon tarpeisiin tai
21904: vaniemen maalaiskunnalle ja erityisesti Muuro-       terveyskeskuksen vuodeosastona tai voitaisiin-
21905: lan kylälle, jonka eläminen ja oleminen keskit-      ko tilat vuokrata jollekin yksityiselle palveluyk-
21906: tyy sairaalan ympärille. Jo ilmoitus työpaikko-      sikölle.
21907: jen tuntuvasta vähenemisestä on aiheuttanut             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21908: sen, että Muurolan ja koko lähiseudun kehitys        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
21909: on hiljentynyt. Tänä vuonna kylään haettiin          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21910: vain kolme omakotitalolainaa. Kaikkiaan sai-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21911: raalan jakaminen vie kylästä 100 työpaikkaa.
21912:    Muurolan sairaalan tilat, joita on nyt run-
21913: saasti vapautumassa, sopivat hyvin muihinkin                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21914: sosiaali- ja terveydenhuollon tarkoituksiin. Va-            ryhtyä, että Rovaniemen maalaiskun-
21915: pautuvat tilat voitaisiin käyttää terveyskeskuk-            nan Muurolan sairaalasta tyhjilleen jää-
21916: sen vuodeosastona, vanhustenhuollon tarpei-                 vät tilat saadaan asukkaiden sosiaali- ja
21917: siin tai avopalveluiden järjestämiseen. Sairaala            terveyspalveluiden saatavuuden turvaa-
21918: on kuntainliiton hallinnoima laitos, joten käyt-            misen ja kehittämisen kannalta järke-
21919: tötapojen muutoksiin on ilmeisesti saatava                  vään ja tarkoituksenmukaiseen käyt-
21920: myös sosiaali- ja terveysministeriön lupa.                  töön?
21921:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1989
21922: 
21923:                                            Hannele Pokka
21924: 
21925: 
21926: 
21927: 
21928: 2900IOD
21929: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 132
21930: 
21931: 
21932: 
21933: 
21934:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21935:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Siirtymäprosessi on suunniteltu toteutuvaksi
21936: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ajallisesti vuoteen 1993. Lapin mielisairaan-
21937: olette 16 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn         huoltopiirissä siirretään Länsi-Pohjan psykiat-
21938: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        risen akuuttihoidon järjestämiseen tarvittavat
21939: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       voimavarat alueellisesti suhteessa väestöpoh-
21940: edustaja Pokan näin kuuluvasta kirjallisesta        jaan piirin sisällä. Psykiatrisen erikoissairaan-
21941: kysymyksestä n:o 132:                               hoidon voimavarojen jälkeenjääneisyyden ja
21942:                                                     aluevastuuperiaatteen johdosta on virkojen siir-
21943:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      to tarpeen psykiatristen potilaiden hoitomah-
21944:        ryhtyä, että Rovaniemen maalaiskun-          dollisuuksien turvaamiseksi.
21945:        nan Muurolan sairaalasta tyhjilleen jää-        Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman Ro-
21946:        vät tilat saadaan asukkaiden sosiaali- ja    vaniemen seudun terveydenhuolto- ja sosiaali-
21947:        terveyspalveluiden saatavuuden turvaa-       palveluiden toimitilatarvetta selvittäneen työ-
21948:        misen ja kehittämisen kannalta järke-        ryhmän muistiossa on myös sivuttu Muurolan
21949:        vään ja tarkoituksenmukaiseen käyt-          sairaalasta vapautuvien tilojen tulevaa käyttöä
21950:        töön?                                        ja katsottu, että vapautuvat tilat voitaisiin
21951:                                                     ottaa perusterveydenhuollon käyttöön. Lisäksi
21952:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       työryhmä on katsonut, että Rovaniemen maa-
21953: vasti seuraavaa:                                    laiskunnan terveyskeskuksen jatkorakentami-
21954:    Muurolan sairaala on Lapin mielisairaanhoi-      sen päätöksentekoa tulee siirtää, kunnes on
21955: topiirin kuntainliiton sairaala. Jäsenkuntia on     selvitetty Muurolan sairaalasta vapautuvien lai-
21956: yhteensä 22. Mielisairaanhoidon uudelleenjär-       tospaikkojen tuleva käyttö.
21957: jestelyn johdosta sairaansijoja vähennetään ja         Sairaansijojen vähentämisen ja virkojen siir-
21958: virkoja siirretään Länsi-Pohjan sairaanhoitopii-    ron johdosta Muurolan sairaalassa vapautu-
21959: riin Keroputaan sairaalaan, Tornioon. Päätök-       vien tilojen tulevan käytön suunnittelu ja to-
21960: set on tehty kuntainliittojen yhtäpitävillä pää-    teutus tapahtuu yhteistyössä alueen muiden
21961: töksillä ja vahvistettu lääninhallituksen toimes-   kuntien ja kuntainliittojen kanssa sekä näiden
21962: ta erikoissairaanhoidon alueellisen suunnitel-      yhtäpitävillä päätöksillä. Vapautuvien tilojen
21963: man vahvistamisen yhteydessä. Molempien sai-        tarkoituksenmukaisen käytön järjestäminen ja
21964: raaloiden kuntainliittosuunnitelmissa virkasiir-    päätöksenteko asiassa kuuluu ensi sijassa kun-
21965: rot on esitetty yhteneväisesti vuosittain.          tainliiton päättäville elimille.
21966:     Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1989
21967: 
21968:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
21969:                                     1989 vp. -     KK n:o 132                                     3
21970: 
21971: 
21972: 
21973: 
21974:                              Tili Riksdagens Herr Talman
21975: 
21976:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        psykiatriska akutvården i Västerbotten regio-
21977: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         nalt inom distriktet i förhållande tili befolk-
21978: av den 16 mars 1989 tili vederbörande medlem        ningsunderlaget. På grund av eftersläpningen i
21979: av statsrådet översänt avskrift av följande av      fråga om resurserna för den psykiatriska spe-
21980: riksdagsledamot Pokka undertecknade spörs-          cialsjukvården och principen om regionalt an-
21981: mål nr 132:                                         svar är det nödvändigt att överföra tjänster i
21982:                                                     syfte att trygga vårdmöjligheterna för de psy-
21983:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           kiatriska patienterna.
21984:        vidta för att de utrymmen som blir              1 den promemoria som utarbetats av en
21985:        tomma i sjukhuset Muurolan sairaala i        arbetsgrupp, som tilisatts av social- och hälso-
21986:        Rovaniemi landskommun skall kunna            vårdsministeriet med uppgift att utreda behovet
21987:        tas i förnuftigt och ändamålsenligt          av verksamhetsutrymmen för hälsovårds- och
21988:        bruk, med tanke på tryggandet och            socialservicen i Rovaniemitrakten, har också
21989:        utvecklandet av invånarnas tiligång tili     frågan om den blivande användningen av de
21990:        social- och hälsovårdsservice?               utrymmen som blir lediga i Muurotan sairaala
21991:                                                     tagits upp, och man har ansett att de utrym-
21992:                                                     men som frigörs skulle kunna användas för
21993:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       grundhälsovården. Därjämte ansåg arbetsgrup-
21994: samt anföra följande:                               pen att fattandet av beslut röranda det fortsat-
21995:    Muurolan sairaala är kommunalförbundets          ta byggnadsarbetet på Rovaniemi landskom-
21996: för Lapplands sinnessjukvårdsdistrikt sjukhus.      muns hälsovårdscentral bör uppskjutas tilis
21997: Antalet medlemskommuner är 22. På grund av          frågan om den framtida användningen av de
21998: de nya arrangemang som gäller sinnessjukvår-        anstaltsplatser som frigörs vid Muurotan sai-
21999: den minskas antalet vårdplatser och överförs        raala har utretts.
22000: tjänster tili västerbottens sjukvårdsdistrikts         På grund av det minskade antalet vårdplat-
22001: sjukhus Keroputaan sairaala i Torneå. Besluten      ser och överföringen av tjänster sker planering-
22002: har fattats genom enhälliga beslut av kommu-        en och förverkligandet av den kommande
22003: nalförbunden och på åtgärd av länsstyrelsen         användningen av de utrymmen som frigörs vid
22004: fastställts i samband med fastställandet av den     Muurolan sairaala i samarbete med övriga
22005: regionala planen för specialsjukvården. 1 kom-      kommuner och kommunalförbund på områdei
22006: munalförbundsplanerna för vartdera sjukhuset        samt genom enhälliga beslut av dessa. Att
22007: har en kontinuerlig årsvis skeende överföring       ordna med ändamålsenliga arrangemang be-
22008: av tjänster föreslagits. Överföringsprocessen       träffande användningen av de utrymmen som
22009: har planerats vara förverkligad tili 1993. 1        frigörs och fattandet av beslut i frågan ankom-
22010: Lapplands sinnessjukvårdsdistrikt flyttas de re-    mer i första hand på kommunalförbundets
22011: surser som behövs för ordnandet av den              beslutande organ.
22012: 
22013:     Helsingfors den 18 april 1989
22014: 
22015:                                                    Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
22016:                                              1989 vp.
22017: 
22018: Kirjallinen kysymys n:o 133
22019: 
22020: 
22021: 
22022: 
22023:                                  Kortesalmi: Kehitysyhtiön perustamisesta Vihantiin
22024: 
22025: 
22026:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22027:   Outokumpu Oy:n Vihannin kaivoksen toi-           Ajatuksessa on pitkälti kehitelty Kolarin kun-
22028: minta uhkaa loppua vuonna 1990. Jo tällä           nassa käyttöön otettua mallia. Kolarissa kehi-
22029: hetkellä kaivoksen parhaaseen tilanteeseen ver-    tysyhtiön avulla on päästy hyviin tuloksiin.
22030: rattuna työntekijöitä on alle puolet jäljellä.     Tämän takia myös Vihannissa voitaisiin kehit-
22031: Myös näistä työpaikoista suurin osa poistuu jo     tää samanlaista yhteistoimintaa. Kehitysyhtiön
22032: vuoden 1989 aikana.                                avulla myös valtion yhtiöillä olisi paremmat
22033:   Vihannin suuruiselle kunnalle kaivoksen lo-      mahdollisuudet sijoittaa toimintaansa Vihan-
22034: pettaminen muodostaa niin suuren työllisyys-       tiin.
22035: ja kunnallistaloudellisen ongelman, ettei kunta       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22036: voi siitä omin toimenpitein ja voimavaroin         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
22037: selvitä. Väistämättä tarvitaan valtiovallan voi-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22038: makkaita tukitoimia kunnan ja kuntalaisten         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22039: avustamiseksi tilanteen yli.
22040:    Oulun lääninhallituksen asettaman Vihannin               Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin ke-
22041: kehittämistyöryhmän laatimassa Vihannin ke-               hitysyhtiön perustamiseksi Vihantiin
22042: hittämisohjelmassa on yhdeksi toimenpiteeksi              Vihannin kaivoksen toiminnan vuonna
22043: esitetty kehitysyhtiön aikaansaamista kuntaan.            1990 tapahtuvan sulkemisen takia?
22044:     Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1989
22045: 
22046:                                       J. Juhani Kortesalmi
22047: 
22048: 
22049: 
22050: 
22051: 2900lOD
22052: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 133
22053: 
22054: 
22055: 
22056: 
22057:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22058:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         erillistä kehitysyhtiötä, vaan uusien työpaikko-
22059: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         jen synnyttämiseksi on tarkoitus käyttää La-
22060: olette 17 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn           kespo Oy:n resursseja Kolarin ja Martinniemen
22061: kirjeenne n:o 413 ohella toimittanut valtioneu-       mallien mukaisesti. Rahoitettaviin hankkeisiin
22062: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          voivat kuulua mahdolliset kaivoksen henkilös-
22063: kansanedustaja Kortesalmen näin kuuluvasta            tön perustamat omat yritykset ja vihantilaisten
22064: kirjallisesta kysymyksestä n:o 133:                   yritysten kehittämis- ja laajennushankkeet
22065:                                                          Investointien rahoittamiseksi Vihannin kunta
22066:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin ke-         on jo hakenut työvoimaministeriöitä 3 miljoo-
22067:        hitysyhtiön perustamiseksi Vihantiin           naa markkaa rakennemuutosten aiheuttamien
22068:        Vihannin kaivoksen toiminnan vuonna            häiriöiden lieventämiseen osoitetusta määrära-
22069:        1990 tapahtuvan sulkemisen takia?              hasta käytettäväksi kehitysyhtiötoimintaan Vi-
22070:                                                       hannissa. Työvoimaministeriön päätös on odo-
22071:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tettavissa lähiaikoina. Outokumpu Oy:ltä on
22072: vasti seuraavaa:                                      myös pyydetty vastaavan summan sijoittamista
22073:                                                       kehitysyhtiötoimintaan Lakespo Oy:n kautta
22074:    Yleisesti ottaen ns. kriittisillä kaivospaikka-    uusien työpaikkojen synnyttämiseksi Vihantiin.
22075: kunnilla on ainakin toistaiseksi vältytty jyrkäl-     Myös Lakespo Oy voi tehdä osakepääomasi-
22076: tä teollisten työpaikkojen määrän laskulta.           joituksia, kuten se on tehnyt esimerkiksi Kola-
22077: Tähän on osaltaan vaikuttanut ennakkoon               rissa. Tarvittaessa Lakespo Oy voi sijoittaa
22078: käynnistetty valtiovallan, kuntien ja kaivosyh-       Vihantiin projektihenkilöstöä. Lisäksi kauppa-
22079: tiöiden toiminta korvaavien työpaikkojen luo-         ja teollisuusministeriön neuvonta- ja koulutus-
22080: miseksi kaivostoiminnasta vapautuville työnte-        palvelujen avulla voidaan auttaa aloittavia uu-
22081: kijöille.                                             sia yrityksiä.
22082:    Vihannin kunnan osalta on jo ryhdytty                 Edellä mainituilla eri viranomaisten toimen-
22083: tiettyihin toimenpiteisiin korvaavien työpaik-        piteillä pyritään turvaamaan Vihannin kunnan
22084: kojen synnyttämiseksi. Ensinnäkin Vihannin            elinkeinorakenteen ja työpaikkojen säilyminen
22085: kunta on nimetty II B -erityisalueeksi vuosiksi       kaivoksen toiminnan loppumisenkin jälkeen.
22086: 1989-1990, mikä mahdollistaa korkeamman               Suunnitellulla toiminnalla arvioidaan Iuotavan
22087: aluetuen saamisen käynnistyviin hankkeisiin.          vuoden 1991 loppuun mennessä 50 uutta työ-
22088:    Toiseksi Vihannissa on ryhdytty toimenpitei-       paikkaa.
22089: siin, joiden tavoitteena ei ole luoda uutta
22090: 
22091:     Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1989
22092: 
22093:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
22094:                                       1989 vp. -      KK n:o 133                                     3
22095: 
22096: 
22097: 
22098: 
22099:                                Tili Riksdagens Herr Talman
22100:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            lag utan för att åstadkomma nya arbetsplatser,
22101: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse            och avsikten är att Lakespo Oy:s resurser skall
22102: nr 413 av den 17 mars 1989 till vederbörande           användas enligt modell från Kolari och Mar-
22103: medlem av statsrådet översänt avskrift av              tinniemi. Projekt som finansieras kan vara
22104: följande av riksdagsman Kortesalmi underteck-          sådana företag som gruvans personai eventuellt
22105: nade spörsmål nr 133:                                  grundar och vihantiföretagens utvecklings- och
22106:                                                        utbyggnadsprojekt.
22107:           Har Regeringen för avsikt att vidta             För att finansiera investeringarna har Vihan-
22108:         åtgärder för att grunda ett utvecklings-       ti k01nmun redan hos arbetskraftsministeriet
22109:         bolag i Vihanti på grund av att verk-          ansökt om 3 miljoner mark av det anslag som
22110:         samheten vid Vihanti gruva upphör år           anvisats för att lindra störningar förorsakade
22111:         1989?                                          av strukturomvandlingen. Pengarna skall an-
22112:                                                        vändas för utvecklingsbolagsverksamhet i Vi-
22113:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          hanti. Arbetskraftsministeriets beslut kan vän-
22114: samt anföra följande:                                  tas inom den närmaste tiden. Outokumpu Oy
22115:                                                        har också ombetts investera en motsvarande
22116:    Allmänt taget har det åtminstone hittills gått      summa i utvecklingsbolagsverksamheten ge-
22117: att undvika en radikal minskning av de indu-           nom Lakespo Oy för att åstadkomma nya
22118: striella arbetsplatsernas antal på de s.k. kritiska    arbetsplatser i Vihanti. Också Lakespo Oy kan
22119: gruvorterna. Till detta har för sin del medver-        göra aktiekapitalplaceringar, såsom bolaget har
22120: kat den verksamhet som statsmakten, kommu-             gjort t.ex. i Kolari. Vid behov kan Lakespo Oy
22121: nerna och gruvbolagen på förhand har inlett            placera projektpersonal i Vihanti. Dessutom
22122: för att skapa ersättande arbetsplatser för de          kan nya företag, som inleder sin verksamhet,
22123: arbetstagare som friställs i och med att gruv-         bistås med handels- och industriministeriets
22124: verksamheten upphör.                                   rådgivnings- och utbildningstjänster.
22125:    I fråga om Vihanti kommun har vissa                    Med de ovan nämnda åtgärder som olika
22126: åtgärder redan vidtagits med vilka man efter-          myndigheter har vidtagit strävar man efter att
22127: strävar ersättande arbetsplatser. För det första       trygga näringsstrukturen och arbetsplatserna i
22128: har Vihanti kommun utnämnts till specialom-            Vihanti kommun också sedan verksamheten i
22129: råde II B för åren 1989-90, vilket möjliggör           gruvan har upphört. Med den planerade verk-
22130: högre regionstöd för projekt som påbörjas.             samheten uppskattar man att 50 nya arbets-
22131:    För det andra har åtgärder vidtagits i Vihan-       platser har skapats vid utgången av år 1991.
22132: ti, inte för att skapa ett separat utvecklingsbo-
22133: 
22134:      Helsingfors den 25 april 1989
22135: 
22136:                                                       Handels- och industriminister Ilkka Suominen
22137:                                               1989 vp.
22138: 
22139: Kirjallinen kysymys n:o 134
22140: 
22141: 
22142: 
22143: 
22144:                                  Kortesalmi: Henkilökohtaisen asuntolainojen korkoja koskevan
22145:                                     verovähennysoikeuden toteuttamisesta
22146: 
22147: 
22148:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22149: 
22150:   Verouudistuksen yhteydessä odotettiin muu-        asuuko verotettava henkilö avioliitossa, avolii-
22151: tettavan avoparien ja avioparien asuntolainojen     tossa tai yksinään. Näin poistettaisiin nykyinen
22152: korkojen verovähennysoikeudet yhteneväisiksi.       perhepoliittisesti vääristynyt tilanne ja kohdel-
22153: Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan avopareilla         taisiin kaikkia kansalaisia tasapuolisesti. Tä-
22154: on edelleenkin noin kaksinkertainen asuntolai-      män lisäksi voitaisiin harkita tiettyä lasta kohti
22155: nojen korkojen verovähennysoikeus aviopariin        tehtävää korotusta kaikille kansalaisille saman-
22156: verrattuna. Käytännössä tämä tuo useissa ta-        suuruiseen verovähennysoikeuteen.
22157: pauksissa avioliiton solmimisen myötä muka-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22158: naan noin 10 000 markan veronkorotuksen             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
22159: vuodessa, eli siis yli 800 markan avioliittosakon   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22160: joka kuukaudelta.                                   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22161:    Tätä epäoikeudenmukaisuutta ei voida pe-
22162: rustella millään järkisyyllä. Avioliitto on lap-              Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin kai-
22163: selle tärkeä turvallisena kasvuympäristönä,                kille kansalaisille heidän perhesuhteis-
22164: minkä vuoksi valtiovalta ei saisi ainakaan                 taan riippumattoman ja mahdollisella
22165: rangaista avioliiton solmimisesta. Tämän takia             lapsikorotuksella tarkistetun asuntolai-
22166: tulisi viipymättä verouudistuksen jatkon yhtey-            nojen korkojen verovähennysoikeuden
22167: dessä toteuttaa henkilökohtainen asuntolainan              toteuttamiseksi mahdollisimman pikai-
22168: korkojen vähennysoikeus riippumatta siitä,                 sesti?
22169:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1989
22170: 
22171:                                        J. Juhani Kortesalmi
22172: 
22173: 
22174: 
22175: 
22176: 2900100
22177: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 134
22178: 
22179: 
22180: 
22181: 
22182:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22183:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Luonnollisten henkilöiden ja erillisenä vero-
22184: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        velvollisena verotettavan kuolinpesän korot
22185: olette 17 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn          otetaan vähennyksen määrää laskettaessa huo-
22186: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         mioon vain siltä osin, kuin niiden määrä ylittää
22187: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        900 markan suuruisen omavastuuosuuden.
22188: edustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvas-           Aikaisemmin voimassa olleen tulo- ja varal-
22189: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 134:               lisuusverolain mukaisen korkovähennyksen
22190:                                                      keskeisenä epäkohtana pidettiin paitsi vähen-
22191:                                                      nyksen kohdistamista lainan käyttötarkoituk-
22192:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin kai-      sen mukaan, myös sen yksinäisiä verovelvolli-
22193:         kille kansalaisille heidän perhesuhteis-     sia suosivaa vaikutusta. Puolisot saivat vähen-
22194:         taan riippumattoman ja mahdollisella         tää korkoja saman määrän kuin yksinäiset
22195:         lapsikorotuksella tarkistetun asuntolai-     verovelvolliset, eikä lastenkaan lukumäärää
22196:         nojen korkojen verovähennysoikeuden          otettu huomioon. Kokonaisverouudistuksen
22197:         toteuttamiseksi mahdollisimman pikai-        yhtenä tavoitteena olikin kehittää korkovähen-
22198:         sesti?                                       nys sellaiseksi, että puolisoiden vähennys olisi
22199:                                                      kaksinkertainen yksin asuvan vähennykseen
22200:                                                      verrattuna. Tällöin avioliiton solmimisella tai
22201:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        solmimatta jättämisellä ei olisi vähennyksen
22202:  vasti seuraavaa:                                    suhteen merkitystä. Koska puolisoitten korko-
22203:    Tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) sään-      vähennystä ei kuitenkaan ollut nykyisten lai-
22204:  nösten mukaan verovelvollisella on oikeus           nansaantimahdollisuuksien vallitessa tarkoituk-
22205:  eräin rajoituksin verotuksessa vähentää elinkei-    senmukaista kasvattaa eikä toisaalta niiden
22206:  notoimintaan, maatilatalouteen ja muuhun an-        yksin asuvien verovelvollisten, joilla on suuret
22207:  siotoimintaan liittyvien sekä muiden velkojensa     korkomenot, asemaa yhtäkkisesti tuntuvasti
22208: 'korot. Luonnollisella henkilöllä tai puolisoilla    heikentää, ei tavoitetta voitu yhdellä kertaa
22209:  yhdessä sekä erillisenä verovelvollisena verotet-   saavuttaa. Kokonaisverouudistuksen ensim-
22210:  tavalla kotimaisella kuolinpesällä on vuodelta      mäisenä vaiheena toteutettiinkin ainoastaan
22211:  1989 toimiteltavassa verotuksessa oikeus vä-        suunnitelman alkuvaihe, suhteellinen 10 pro-
22212:  hentää 90 prosenttia muiden kuin ansiotoimin-       sentin vähentämättä jäävä osuus markkamää-
22213:  taan liittyvien velkojensa korkojen omavas-         räisen omavastuuosuuden lisäksi. Myös perhe-
22214:  tuuosuuden ylittävästä määrästä. Vähennyksen        koko otetaan nykyisissä säännöksissä aikaisem-
22215:  enimmäismäärä on 22 000 markkaa. Jos vero-          masta poiketen huomioon. Asuntolainakorko-
22216:  velvollisella luonnollisella henkilöllä, johon ei   jen erityiskohtelusta ei luovuttu.
22217:  sovelleta puolisoita koskevia säännöksiä, tai          Kokonaisverouudistuksen toteuttamista jat-
22218:  puolisoilla on ollut verovuonna elätettävänään      ketaan ja hallitus antaa kuluvana vuonna
22219:  alaikäinen lapsi, vähennyksen enimmäismäärä         eduskunnalle uuden esityksen tulo- ja varalli-
22220:  on kuitenkin 25 000 markkaa.                        suusverolaiksi. Puolisoitten ja yksinäisten hen-
22221:                                                      kilöitten korkovähennyksen määrän osalta ta-
22222:    Korkovähennykseen saa sisältyä enintään           voitteena on edelleenkin avo- tai avioliiton
22223:  10 000 markkaa muita kuin asuntolainakorko-         suhteen neutraali järjestelmä, jossa lasten luku-
22224: ja. Niitä ovat vetovelvollisen tai hänen per-        määrä otetaan huomioon. Jotta verovelvollis-
22225: heensä vakituisen ·asunnon hankkimisesta tai         ten olisi mahdollista sopeutua muutoksiin, ne
22226: perusparannuksesta johtuvan velan korot.             voidaan kuitenkin toteuttaa vain vaiheittain.
22227: 
22228:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1989
22229: 
22230:                                                              Valtiovarainministeri Erkki Liikanen
22231:                                       1989 vp. -     KK n:o 134                                      3
22232: 
22233: 
22234: 
22235: 
22236:                               Tili Riksdagens Herr Talman
22237: 
22238:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         drar av beaktas endast tilidendel deras belopp
22239: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          överstiger en självriskandel om 900 mk.
22240: av den 17 mars 1989 tili vederbörande medlem            Ett allvarligt missförhållande i fråga om
22241: av statsrådet översänt avskrift av följande av       ränteavdraget enligt den tidigare gällande lagen
22242: riksdagsman J. Juhani Kortesalmi underteck-          om skatt på inkomst och förmögenhet ansågs
22243: nade spörsmål nr 134:                                vara, förutom det att avdraget var beroende av
22244:                                                      lånets användningsändamål, också det att av-
22245:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        draget gynnade ensamstående skattskyldiga.
22246:        att så snabbt som möjligt för alla            Makar fick dra av räntor tili samma belopp
22247:        medborgare skall genomföras en av             som ensamstående skattskyldiga, och antalet
22248:        deras familjeförhållanden oavhängig           barn beaktades inte. Ett syfte med totalskatte-
22249:        och med en eventuell barnförhöjning           reformen var att utveckla ränteavdraget så att
22250:        justerad rätt att i beskattningen dra av      avdraget i fråga om makar skulle vara det
22251:        räntor på bostadslån?                         dubbla jämfört med en ensamboendes avdrag.
22252:                                                      Härvid skulle avdraget inte påverkas av att
22253:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        äktenskap ingicks eller inte ingicks. Eftersom
22254: samt anföra följande:                                det med beaktande av de nu rådande möjlig-
22255:     Enligt lagen om skatt på inkomst och för-        heterna att få lån likväl inte var ändamålsenligt
22256: mögenhet (1240/88) har den skattskyldige rätt        att göra ränteavdraget i fråga om makar större
22257: att med vissa begränsningar i beskattningen          och det å andra sidan inte heller var ändamåls-
22258: från sin inkomst dra av räntor på skulder som        enligt att plötsligt kännbart försvaga ställning-
22259: hänför sig tili näringsverksamhet, gårdsbruk         en för ensamboende skattskyldiga med stora
22260: och annan förvärvsverksamhet samt räntor på          ränteutgifter, kunde målet inte nås på en gång.
22261: sina övriga skulder. Fysiska personer eller          Som ett första skede av totalskattereformen
22262: makar tillsammans samt inhemska dödsbon              genomfördes också bara begynnelseskedet av
22263: som beskattas såsom särskilda skattskyldiga          planen, en proportionell andel, som inte dras
22264: har rätt att i beskattningen för 1989 dra av         av, om 10 % utöver självriskandelens markbe-
22265: 90 % av sina räntor på andra skulder än              lopp. Ä ven familjens storlek beaktas i de nu
22266: sådana som hänför sig tili förvärvsverksamhet,       gällande stadgandena, med avvikelse från vad
22267: tili den del räntorna överstiger självriskandelen.   som tidigare var fallet. Bostadslåneräntornas
22268: A vdragets maximibelopp är 22 000 mk. Har en         särställning slopades inte.
22269: skattskyldig fysisk person, som inte berörs av         Genomförandet av totalskattereformen fort-
22270: stadgandena om makar, eller makar under              går och regeringen avlåter i år tili riksdagen en
22271: skatteåret försörjt ett minderårigt barn, är         ny proposition med förslag tilllag om skatt på
22272: avdragets maximibelopp dock 25 000 mk.               inkomst och förmögenhet. 1 fråga om beloppet
22273:     1 ränteavdraget får ingå högst 10 000 mk i       av ränteavdraget för makar och ensamstående
22274: andra räntor än rän,tor på bostadslån, t.ex.         personer är målet alltjämt att beträffande
22275: räntor på lån för at\skaffning eller grundlig        samboende och äktenskap nå fram tili ett
22276: förbättring av den skattskyldiges eller hans         neutralt system i vilket antalet barn beaktas.
22277: familjs stadigvarande bostad.                        För att de skattskyldiga skall ha möjlighet att
22278:     Räntor som fysiska personer och dödsbon          anpassa sig tili ändringarna kan dessa dock
22279: som skall beskattas som särskilda skattskyldiga      genomföras endast stegvis.
22280:                        1
22281: 
22282: 
22283: 
22284: 
22285:      Helsingfors den 18 april 1989
22286: 
22287:                                                                    Finansminister Erkki Liikanen
22288:                                               1989 vp.
22289: 
22290: Kirjallinen kysymys n:o 135
22291: 
22292: 
22293: 
22294: 
22295:                                  Kortesalmi: Maidon tuotantokiintiöiden lisäämisestä Utajärven,
22296:                                      Yli-Kiimingin ja Iin kunnissa
22297: 
22298: 
22299:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22300:    Budjettilakien yhteydessä on hyväksytty esi-     jaus vastaisi Itä-Suomeen tulevaa rajausta, pi-
22301: tys maidon kaksihintalain jatkamisesta. Se          täisi edellä mainittujen kuntien lisäksi ainakin
22302: merkitsee vapautuvien maidon tuotantokiin-          Utajärven, Yli-Kiimingin ja Iin kunnat lukea
22303: tiöiden jakamista takaisin joko kokonaan tai        samaan vyöhykkeeseen.
22304: osittain kunkin alueen maidontuottajille. Esitys       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22305: lähtee siitä, että kiintiöitä koskeva aluerajaus    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
22306: kulkisi Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa maa-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22307: talouspiirien rajojen mukaan, mutta Pohjois-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22308: Pohjanmaalla rakennusavustusaluerajan mu-
22309: kaisesti. Tämän vuoksi eräät Pohjois-Pohjan-
22310: maan kunnat jäävät selvästi heikompaan ase-                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin mai-
22311: maan kuin luonnonolosuhteiltaan vastaavat tai              don kaksihintalain muuttamiseksi niin,
22312: vielä paremmat kunnat maan itäosissa.                      että rajaus tehtäisiin maatilalain 1. kor-
22313:    Pohjois-Pohjanmaan kunnista tulisivat Kuu-              kovyöhykkeen mukaisin rajauksin Ou-
22314: samo, Taivalkoski, Pudasjärvi, Yli-Ii, Kuiva-              lun maatalouspiirin osalta, jolloin
22315: niemi, Hailuoto ja Vaala kuulumaan alueeseen,              alueeseen tulisivat nykyisten kuntien
22316: jossa vapautuvat tuotantokiintiöt sataprosent-             lisäksi kuulumaan myös Utajärven, Yli-
22317: tisesti palautetaan alueen tuottajille. Jotta ra-          Kiimingin ja Iin kunnat?
22318: 
22319:     Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1989
22320: 
22321:                                        J. Juhani Kortesalmi
22322: 
22323: 
22324: 
22325: 
22326: 290010D
22327: 2                                    1989 vp. -      KK n:o 135
22328: 
22329: 
22330: 
22331: 
22332:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22333:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa        palauttamaila lisäkiintiöitä saman verran kuin
22334: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         lakkautettuja kiintiöitä vastaava tuotanto on
22335: olette 17 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn           ollut. Vuonna 1989 tätä aluetta laajennettiin,
22336: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          mutta siihen ei tällöin vielä sisällytetty kirjalli-
22337: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         sessa kysymyksessä mainittuja kuntia. Muualla
22338: edustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvas-         maassa palautettava määrä on tänä vuonna
22339: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 135:                puolet lakkautettujen kiintiöiden perusteella
22340:                                                       tuotetusta maitomäärästä. Lakkautettuihin
22341:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin mai-        kiintiöihin ei lueta maidontuotannon vähentä-
22342:        don kaksihintalain muuttamiseksi niin,         missopimuksen perusteella lakkautettuja kiin-
22343:        että rajaus tehtäisiin maatilalain 1. kor-     tiöitä.
22344:        kovyöhykkeen mukaisin rajauksin Ou-               Utajärven, Yli-Kiimingin ja Iin kunnissa
22345:        lun maatalouspiirin osalta, jolloin            maidontuotanto vähentyi vuonna 1988 edelli-
22346:        alueeseen tulisivat nykyisten kuntien          seen vuoteen verrattuna 7,4---9,9 %:lla eli lähes
22347:        lisäksi kuulumaan myös Utajärven, Yli-         kaksinkertaisella määrällä verrattuna Oulun
22348:        Kiimingin ja Iin kunnat?                       maatalouspiirin keskimääräiseen maidontuo-
22349:                                                       tannon vähentymismäärään, joka on 4,6 %.
22350:                                                          Maidon kaksihintajärjestelmää koskevan
22351:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           lainsäädännön jatkoesityksessään vuodelle
22352: taen seuraavaa:                                       1990 hallitus pyrkii edelleen lisäämään jousta-
22353:    Koska maidontuotanto koko maassa ylittää           vuutta kiintiöjärjestelmään esittämällä laajen-
22354: edelleen maitotuotteiden kysynnän, hallitus on        nettavaksi aluetta, jossa kiintiöitä vastaava
22355: pyrkinyt noudattamaan varovaisuutta lisäkiin-         tuotanto palautettaisiin kokonaisuudessaan li-
22356: tiöiden myöntämisessä. Vuonna 1988 pyrittiin          säkiintiöinä tuotantoon. Tätä aluetta laajennet-
22357: lisäämään kiintiöjärjestelmän joustavuutta La-        taessa edellä mainitut kunnat tulevat ensisijai-
22358: pin läänissä ja Ahvenanmaan maakunnassa               sesti kysymykseen.
22359: 
22360:     Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1989
22361: 
22362:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Toiyo
22363:                                                                                   /
22364:                                                                                        T. Pohjala
22365:                                     1989 vp. -     KK n:o 135                                       3
22366: 
22367: 
22368: 
22369: 
22370:                             Tili Riksdagens Herr Talman
22371: 
22372:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        återinföring av tiliäggskvoter i motsvarighet tili
22373: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         produktionen enligt de indragna kvoterna. År
22374: av den 17 mars 1989 tili vederbörande medlem        1989 utvidgades detta område, men då inklu-
22375: av statsrådet översänt avskrift av följande av      derades inte ännu de kommuner som nämns i
22376: riksdagsman J. Juhani Kortesalmi underteck-         spörsmålet. I övriga delar av landet är den
22377: nade spörsmål nr 135:                               återinförda mängden i år hälften av den mjölk-
22378:                                                     mängd som produceras på basis av de indragna
22379:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        kvoterna. Tili de indragna kvoterna räknas inte
22380:        ändring av lagen om temporära pro-           de kvoter som dragits in enligt avtalet om
22381:        duktionskvoter för mjölk så att av-          minskad mjölkproduktion.
22382:        gränsningen i Uleåborgs lantbruks-              I kommunerna Utajärvi, Ylikiiminki och Ii
22383:        distrikt görs enligt den första ränte-       minskade mjölkproduktionen år 1988 i jämfö-
22384:        zonen i enlighet med lagen om gårds-         relse med föregående år med 7,4---9,9 %, dvs.
22385:        bruksenheter, varvid området förutom         nästan med det dubbla i jämförelse med den
22386:        nuvarande kommuner även kommer att           genomsnittliga minskningen i mjölkproduktio-
22387:        omfatta kommunerna Utajärvi, Ylikii-         nen i Uleåborgs lantbruksdistrikt, viiken är
22388:        minki och Ii?                                4,6%.
22389:                                                        I sin proposition rörande en fortsatt giltig-
22390:                                                     hetstid år 1990 av lagstiftningen angående
22391:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       tvåprissystemet för mjölk försöker regeringen
22392: samt anfåra fåljande:                               fortfarande öka flexibiliteten i kvotsystemet
22393:    Eftersom mjölkproduktionen fortfarande i         genom att föreslå en utvidgning av det område
22394: hela landet överstiger efterfrågan på mjölkpro-     inom vilket den produktion, som motsvarar
22395: dukter har regeringen försökt vara försiktig i      kvoterna, i sin helhet återinförs i produktionen
22396: fråga om beviljandet av tiliäggskvoter. År 1988     i form av tilläggskvoter. Då detta område
22397: var syftet att göra kvotsystemet flexiblare i       utvidgas kommer de i spörsmålet nämnda
22398: Lapplands Iän och landskapet Åland genom en         kommunerna att beaktas i första hand.
22399:     Helsingfors den 19 april 1989
22400: 
22401:                                                   Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
22402: 1
22403: 1
22404:  1
22405:  1
22406:   1
22407:   1
22408:    1
22409:    1
22410:     1
22411:     1
22412:      1
22413:      1
22414:       1
22415:       1
22416:        1
22417:        1
22418:         1
22419:         1
22420:          1
22421:                                              1989 vp.
22422: 
22423: Kirjallinen kysymys n:o 136
22424: 
22425: 
22426: 
22427: 
22428:                                  Apukka ym.: Männynkäpyjen keräystoiminnan tukemisesta
22429: 
22430: 
22431:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22432:    Tänä vuonna on meneillään männynkäpyjen         na poikkeuksellisen huonot mm. paksun, kos-
22433: keräys. Ns. yleiskeräyksenä kävyistä maksetaan     tean lumipeitteen vuoksi, minkä johdosta hin-
22434: 4 mk litralta, jolloin keräystulo on verotonta.    nan tarkistamisella olisi varmasti myönteinen
22435: Valvottuna keräyksenä, jota suoritetaan mm.        vaikutus kävyn saantiin. Hyviä käpyvuosia on
22436: metsähallituksen ja metsänhoitoyhdistysten toi-    myös aika harvoin, minkä vuoksi ilmeisesti
22437: mesta, kustannukset litraa kohti ovat monin-       olisi syytä pyrkiä saamaan mahdollisimman
22438: kertaiset. Myös Ruotsissa yleiskeräyksenä          paljon käpyjä talteen silloin kun niitä kerätään.
22439: maksettava hinta on yli kaksinkertainen Suo-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22440: messa maksettavaan hintaan nähden. Valvotun        tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
22441: keräyksen hinnan paremmuutta on perusteltu         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22442: mm. sillä, että valvottuna keräyksenä saadaan      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22443: parempilaatuista käpyä. Kuitenkin esim. Lapis-
22444: sa monet kerääjät väittävät, että käpyjä on sen              Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
22445: verran vähän, että keräystavasta riippumatta              siin männynkäpyjen yleiskeräyshinnan
22446: talteen otetaan kaikki kävyt. Toisaalta luonnon-          nostamiseksi mahdollisimman hyvän
22447: olosuhteet esim. Lapissa ovat olleet tänä vuon-           keräystuloksen saavuttamiseksi?
22448: 
22449:     Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1989
22450: 
22451:           Asko Apukka                  Pekka Leppänen                Raila Aho
22452: 
22453: 
22454: 
22455: 
22456: 2900100
22457: 2                                  1989 vp. -      KK n:o 136
22458: 
22459: 
22460: 
22461: 
22462:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22463:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vahvistaa metsähallitus kuultuaan keräystoimi-
22464: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kuntia. Viimeksi keräystaksoja on tarkistettu
22465: olette 17 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn         24.2.1989, jolloin keräyspalkkiota aluekeräyk-
22466: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        sessä nostettiin 3,20 markasta litralta 4,00
22467: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       markkaan, eli 25 %. Palkkio on kokonaan
22468: edustaja Apukan ym. näin kuuluvasta kirjalli-       verovapaata tuloa kerääjälle.
22469: sesta kysymyksestä n:o 136:                            Lapin ja Koillis-Suomen metsälautakuntien
22470:                                                     alueelle laadittu kävynkeräystavoite on 9 mil-
22471:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      joonaa litraa männynkäpyjä, josta saadaan
22472:        siin männynkäpyjen yleiskeräyshinnan         siementä noin 45 000 kiloa. Siemenmäärä tur-
22473:        nostamiseksi mahdollisimman hyvän            vaisi siemenviljelysiemenen ja vanhojen siemen-
22474:        keräystuloksen saavuttamiseksi?              varastojen kanssa häiriöttämän siemenhuollon
22475:                                                     lähes koko Lapissa noin 10 vuodeksi. Huhti-
22476:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          kuun 10 päivään 1989 mennessä koko Lapin
22477: taen seuraavaa:                                     alueelta on vastaanottopisteisiin tuotu käpyjä
22478:                                                     yhteensä 5,3 miljoonaa litraa eli lähes 2/3
22479:    Pohjois-Suomen neljän metsälautakunnan           asetetusta tavoitteesta. Metsähallituksen arvion
22480: alueella syyskuussa 1988 alkanut ja huhtikuus-      mukaan näyttää mahdolliselta, että varsin kor-
22481: sa 1989 päättyvä männynkäpyjen keräys teh-          keaksi asetettu 9 miljoonan litran keräystavoite
22482: dään ohjattuna keräyksenä ja aluekeräyksenä.        saavutetaan. Tätä tulosta on edesauttanut oi-
22483: Pääosa kerättävästä siemenestä saadaan yleis-       keaan aikaan tehty yleiskeräyshinnan nosto 4
22484: keräyksessä yksityisten ihmisten toimesta. Kä-      markkaan litralta.
22485: pyjen luovutusta varten on perustettu noin 100         Metsähallituksen arvion mukaan Ruotsin
22486: vastaanottopistettä eri puolille keräysaluetta.     korkea männynkäpyjen hintataso ei ole aiheut-
22487:    Keräyksen johto ja valvonta kuuluu kahdelle      tanut käpyjen kulkeutumista Ruotsiin mainit-
22488: keräystoimikunnalle. Niissä on edustajat met-       tavammassa määrin. Ajankohdan ja jo saavu-
22489: sähallituksesta, metsälautakunnista, alueen         tetun hyvän keräystuloksen huomioon ottaen
22490: metsäteollisuusyhtiöistä ja 4H-piiristä.            hallitus ei pidä tarpeellisena männynkäpyjen
22491:    Budjettivaroin toteutettavassa keräyksessä       yleiskeräyshinnan nostamista päättymässä ole-
22492: kävyistä maksettavan hinnan määrittelee ja          van keräyskauden aikana.
22493:     Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1989
22494: 
22495:                                                   Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
22496:                                       1989 vp. -       KK n:o 136                                     3
22497: 
22498: 
22499: 
22500: 
22501:                               Tili Riksdagens Herr Talman
22502:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           tarna. Insamlingen förverkligas med budgetme-
22503: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse            del. Taxorna reviderades senast 24.2.1989, då
22504: av den 17 mars 1989 tili vederbörande medlem           insamlingspremien för insamling av kottar som
22505: av statsrådet översänt avskrift av följande av         sker områdesvis höjdes från 3,20 mk per liter
22506: riksdagsman Apukka m.fl. undertecknade                 tili 4,00 mk, dvs. med 25 %. Premien är helt
22507: spörsmål nr 136:                                       skattefri för insamlaren.
22508:                                                            För insamlingen av tallkottar inom det om-
22509:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder för           råde som sköts av Lapplands och nordöstra
22510:        att höja priset på tallkottar, som erhålls      Finlands skogsnämnder har som mål uppställts
22511:        genom allmän insamling, för att ett så          9 milj. liter, av vilka man erhåller ca 45 000 kg
22512:        gott resultat som möjligt skall kunna           frön. Tilisammans med de frön som är avsedda
22513:        uppnås?                                         för fröodling och gamla fröförråd tryggar den
22514:                                                        ovan nämnda frömängden tillgången på fröva-
22515:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          ra i hela Lappland för ca 10 år. Den 10 april
22516: samt anföra följande:                                  1989 hade från hela Lapplands område tili
22517:                                                        uppsamlingsställena förts totalt 5,3 milj. liter
22518:    Den insamling av tallkottar, som påbörjades         kottar, dvs. närmare 2/3 av det mål som
22519: i september 1988 och avslutas i april 1989 inom        uppställts. Forststyrelsen uppskattar att det är
22520: det område som sköts av fyra skogsnämnder i            möjligt att uppnå det synnerligen högt uppsatta
22521: norra Finland, genomförs under övervakning             insamlingsmålet om 9 milj. liter kottar. Resul-
22522: och sker områdesvis. Största delen av de frön          tatet har främjats av att priset på kottar som
22523: som insamlas erhålls genom allmän insamling            erhålls genom allmän insamling höjdes tili 4
22524: som utförs av privatpersoner. Det har upprät-          mk per liter vid rätt tidpunkt.
22525: tats ca 100 uppsamlingsställen på olika håll               Forststyrelsen uppskattar att Sveriges höga
22526: inom insamlingsområdet.                                prisnivå på tallkottar inte i nämnvärd mån har
22527:    Insamlingen leds och övervakas av två in-           förorsakat att kottar skulle ha förts över tili
22528: samlingskommissioner. I dessa ingår represen-          Sverige. Med beaktande av tidpunkten och det
22529: tanter för forststyrelsen, . skogsnämnderna,           goda insamlingsresultat som redan har upp-
22530: skogsindustriföretag inom området och 4H-              nåtts, anser regeringen det inte vara nödvän-
22531: distriktet.                                            digt att under den insamlingsperiod som håller
22532:    Efter att ha konsulterat insamlingskommis-          på att löpa ut höja priset på tallkottar som
22533: sionerna fastställer forststyrelsen priset på kot-     erhålls genom allmän insamling.
22534:      Helsingfors den 21 april 1989
22535: 
22536:                                                      Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
22537:                                                1989 vp.
22538: 
22539: Kirjallinen kysymys n:o 137
22540: 
22541: 
22542: 
22543: 
22544:                                   Paakkinen ym.: Mustalaisasiain neuvottelukunnan pääsihteerin
22545:                                      palkkauksen järjestämisestä
22546: 
22547: 
22548:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22549:    Suomalaista syntyperää olevia romaaneJa,          mustalaisten sosiaalisten olojen kehitystä ja
22550: mustalaisia, on noin 9 000, joista noin 3 000        parantamista sekä tehdä siinä tarkoituksessa
22551: asuu nykyään Ruotsissa.                              tarpeelliseksi katsomiaan esityksiä ja antaa
22552:    Romaanien vähemmistöpoliittinen tilanne on        lausuntoja viranomaisille.
22553: kriittinen. Heidän oman kielensä ja kulttuurin-         Neuvottelukunnan sihteerin tehtävät on vuo-
22554: sa opetusta ei ole järjestetty koulussa. Heille ei   den 1988 lokakuun loppuun saakka hoitanut
22555: ole valtion tulo- ja menoarviossa kulttuurimää-      sivutoiminen sihteeri tuntityönä. Tämän jäl-
22556: rärahoja. Heidän sosiaalinen, ekonominen ja          keen on sosiaali- ja terveysministeriön sekä
22557: koulutuksellinen asemansa on huomattavasti           valtiovarainministeriön määrärahoilla voitu
22558: alle valtaväestön keskitason. Sekä asioidessaan      palkata 30.6.1989 saakka tilapäinen päätoimi-
22559: viranomaisissa että muuten yhteiskunnassa ro-        nen pääsihteeri. Neuvottelukunnalla ei ole tie-
22560: maanit kohtaavat sekä ennakkoluuloja että            dossa, miten pääsihteerin palkkaus hoidetaan
22561: syrjintää. Romaanien vähemmistöasemaa tulisi          1.7.1989 lukien. Eduskunnan valtiovarainvalio-
22562: kehittää samansuuntaisesti kuin maamme toi-          kunta on vuoden 1989 tulo- ja menoarviota
22563: sen yhtä suuren vähemmistön, saamelaisten,           käsitellessään lausunut edellyttävänsä, että hal-
22564: asemaa on kehitetty.                                 litus turvaa määrärahan mustalaisasiain neu-
22565:    Romaanit ovat suuresti kiinnostuneet sekä         vottelukunnan päätoimisen pääsihteerin palk-
22566: sivistyksellisten että koulutuksellisten olosuh-     kaukseen.
22567: teiden parantamisesta ja samalla oikeutetusti           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22568: edellyttävät, että heidän omaa kulttuuriaan          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22569: arvostetaan. Myös valtaväestön piirissä tunne-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22570: taan aitoa mielenkiintoa romaanien kulttuuri-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22571: perinnön säilyttämiseen sekä sosiaalisten ja
22572: koulutuksellisten olosuhteiden kehittämiseen.                  Onko Hallituksen tiedossa mustalais-
22573:    Valtiovallan toimenpiteet ovat olleet vaati-             asiain neuvottelukunnan päätoimisen
22574: mattomat. Sosiaali- ja terveysministeriön alai-             pääsihteerin palkkauksen epäselvä ti-
22575: sena toimii mustalaisasiain neuvottelukunta.                lanne, ja jos on,
22576: Neuvottelukunnassa on sekä romaaniväestön                      mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22577: että valtion keskushallinnon edustajia. Neuvot-             ryhtyä pääsihteerin palkkauksen tur-
22578: telukunnan tehtävänä on seurata ja valvoa                   vaamiseksi 1. 7.1989 lukien?
22579:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1989
22580: 
22581:       Saara-Maria Paakkinen            Pentti Lahti-Nuuttila           Virpa Puisto
22582:       Reijo Lindroos                   Iiris Hacklin                   Pertti Lahtinen
22583: 
22584: 
22585: 
22586: 
22587: 290010D
22588: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 137
22589: 
22590: 
22591: 
22592: 
22593:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22594:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     momenttia voidaan toistaiseksi käyttää neuvot-
22595: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      telukunnan pääsihteerin palkkausmenoihin
22596: olette 17 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn        30.6.1989 saakka.
22597: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          Mustalaisasiain neuvottelukunnalla on vireil-
22598: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      lä useita laajakantoisia hankkeita, jotka koske-
22599: edustaja Paakkisen ym. näin kuuluvasta kirjal-     vat mm. mustalaisväestön asumisolosuhteiden
22600: lisesta kysymyksestä n:o 137:                      parantamista, lasten ja aikuisväestön koulutus-
22601:                                                    ta sekä sosiaaliviranomaisten edellytysten pa-
22602:          Onko Hallituksen tiedossa mustalais-      rantamista auttaa romaaniväestöä. Neuvottelu-
22603:        asiain neuvottelukunnan päätoimisen         kunnan pääsihteerin työ edellyttää pitkäjänteis-
22604:        pääsihteerin palkkauksen epäselvä ti-       tä toimintaa, hyvää mustalaiskulttuurin ja ro-
22605:        lanne, ja jos on,                           maaniväestön olosuhteiden tuntemusta, laajaa
22606:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      hallinnollista kokemusta ja eri hallinnonalojen
22607:        ryhtyä pääsihteerin palkkauksen tur-        tuntemusta. Tämän vuoksi ministeriö pitää
22608:        vaamiseksi 1.7.1989 lukien?                 tärkeänä, että neuvottelukunnalla on päätoimi-
22609:                                                    nen pääsihteeri.
22610:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           Ministeriö on selvittänyt, voidaanko minis-
22611: taen seuraavaa:                                    teriön sisäisillä virkajärjestelyillä turvata riittä-
22612:    Valtioneuvoston asettaman mustalaisasiain       vät määrärahat pääsihteerin palkkausmenoi-
22613: neuvottelukunnan tehtävänä on seurata ja val-      hin. Ministeriön työ- ja henkilöstötilanteen
22614: voa mustalaisten sosiaalisten olosuhteiden ke-     huomioon ottaen se ei ole ainakaan lähitule-
22615: hitystä ja parantamista, tehdä tässä tarkoituk-    vaisuudessa mahdollista.
22616: sessa tarpeellisiksi katsomiaan esityksiä ja an-      Tämän vuoksi ministeriö on kirjeellään
22617: taa lausuntoja asianomaisille viranomaisille.      6.4.1989 esittänyt valtiovarainministeriölle, että
22618:    Neuvottelukunta on toiminut yhtäjaksoisesti     tämä osoittaisi sosiaali- ja terveysministeriölle
22619: yli 20 vuoden ajan. Vuoteen 1987 saakka            edelleen momentilta 28.80.02 tarvittavat mää-
22620: neuvottelukunnalla on ollut yksi sivutoiminen      rärahat pääsihteerin palkkausmenoihin ajaksi
22621: sihteeri. Lisääntyneiden tehtävien vuoksi neu-     1.7.-31.12.1989.
22622: vottelukunnalle palkattiin vuodesta 1987 lukien       Ministeriöllä on myös tarkoitus esittää pää-
22623: myös toinen sivutoiminen sihteeri.                 sihteerin viran perustamista ehdotuksessaan
22624:    Tämä ratkaisu ei kuitenkaan osoittautunut       vuoden 1989 syksyn lisämenoarvioesitykseksi
22625: riittäväksi, vaan neuvottelukunnalle on palkat-    sekä ehdotuksessaan vuoden 1990 tulo- ja
22626: tu 1.11.1988 lukien päätoiminen pääsihteeri.       menoarvioesitykseksi sosiaali- ja terveysminis-
22627: Pääsihteerin palkkausmenot suoritettiin aluksi     teriön palkkausmenomomentilla.
22628: sosiaali- ja terveysministeriön pääluokasta ja        Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että
22629: 1.2.1989 lukien valtiovarainministeriön pääluo-    edellä esitetyt toimenpiteet ovat riittäviä mus-
22630: kasta momentilta 28.80.02 (Eräät muut palkat       talaisasiain neuvottelukunnan pääsihteerin py-
22631: ja palkkiot). Valtiovarainministeriön 25.1.1989    syväksi palkkaamiseksi, mitä ministeriö pitää
22632: tekemän päätöksen mukaan edellä mainittua          erittäin tärkeänä.
22633: 
22634:     Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1989
22635: 
22636:                                                                          Ministeri Tarja Halonen
22637:                                      1989 vp. -     KK n:o 137                                      3
22638: 
22639: 
22640: 
22641: 
22642:                               Tili Riksdagens Herr Talman
22643:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         28.80.02 (Vissa andra löner och arvoden).
22644: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         Enligt det beslut som finansministeriet fattade
22645: av den 17 mars 1989 tili vederbörande medlem        25.1.1989 kan det ovan nämnda momentet
22646: av statsrådet översänt följande av riksdags1e-      tillsvidare användas tili avlöningsutgifter för
22647: damot Paakkinen m.fl. undertecknade spörs-          delegationens generalsekreterare fram tili
22648: mål nr 137:                                         30.6.1989.
22649:                                                         Delegationen för zigenarärenden arbetar
22650:                                                     med flera vittomfattande projekt, som gäller
22651:           Är Regeringen medveten om den             bl.a. förbättrandet av zigenarbefolkningens ut-
22652:        oklara situation som råder i fråga om        bildning samt förbättrandet av de sociala myn-
22653:        avlöningen av den sekreterare med upp-       digheternas förutsättningar att hjälpa romerna.
22654:        giften som huvudsyssla som är anstälid       Det arbete som delegationens generalsekretera-
22655:        vid delegationen för zigenarärenden,         re utför förutsätter verksamhet på lång sikt,
22656:        och, om så är faliet,                        god kännedom om zigenarkulturen och romer-
22657:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      nas förhållanden, en vidsträckt erfarenhet på
22658:        ta i syfte att trygga generalsekreterarens   förvaltningsområdet och kännedom om olika
22659:        av1öning räknat från 1.7.1989?               förvaltningsområden. Därför anser ministeriet
22660:                                                     det vara viktigt att delegationen har en gene-
22661:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       ralsekreterare med uppgiften som huvudsyssla.
22662: samt anföra följande:                                   Ministeriet har utrett huruvida det är möjligt
22663:    Den av statsrådet tillsatta delegationen för     att genom interna tjänstearrangemang inom
22664: zigenarärenden har tili uppgift att följa med       ministeriet trygga tillräck1iga ans1ag för gene-
22665: och övervaka utvecklingen och förbättrandet         ralsekreterarens avlöning. Med beaktande av
22666: av zigenarnas sociala förhålianden, i detta syfte   ministeriets arbets- och personalsituation är
22667: göra sådana framstäliningar som den anser           detta åtminstone inte möjligt inom den
22668: vara påkaliade och avge utlåtanden tili veder-      närmaste framtiden.
22669: börande myndigheter.                                   Ministeriet har därför genom sitt brev
22670:                                                     6.4.1989 föreslagit för finansministeriet att det-
22671:    De1egationen har verkat utan avbrott i över      ta alltjämt under momentet 28.80.02 skulie
22672: 20 års tid. Fram tili år 1987 hade delegationen     anvisa social- och hälsovårdsministeriet erfor-
22673: en sekreterare med uppgiften som bisyssla. På       derliga anslag för avlönandet av generalsekre-
22674: grund av det ökade antalet uppgifter anstälide      teraren under tiden 1.7.-31.12.1989.
22675: delegationen från och med år 1987 också                Ministeriet har också för avsikt att i sitt
22676: ytterligare en andra sekreterare med uppgiften      förslag tili tilläggsbudget för hösten 1989 samt
22677: som bisyssla.                                       i sitt förslag tili 1990 års budgetproposition
22678:    Denna lösning har likväl visat sig vara          föreslå inrättande av en generalsekreterartjänst
22679: otiliräcklig och delegationen har räknat från       under social- och hälsovårdsministeriets avlö-
22680: 1.11.1988 erhållit medel för av1önande av en        ningsmoment.
22681: generalsekreterare med uppgiften som huvud-            Social- och hälsovårdsministeriet anser att de
22682: syssla. Utgifterna för generalsekreterarens av-     ovan anförda åtgärderna är tillräckliga för att
22683: löning erlades tili en början under social-         möjliggöra bestående avlöning av en general-
22684: och hälsovårdsministeriets huvudtitel och           sekreterare för delegationen för zigenarären-
22685: räknat från 1.2.1989 har utbetalningen skett        den, vilket ministeriet anser vara mycket vik-
22686: under finansministeriets huvudtitel, momentet       tigt.
22687:     Helsingfors den 18 april 1989
22688: 
22689:                                                                           Minister Tarja Halonen
22690:                                              1989 vp.
22691: 
22692: Kirjallinen kysymys n:o 138
22693: 
22694: 
22695: 
22696: 
22697:                                  Paakkinen ym.: Tuusulan-Keravan paikallistien liikenneturval-
22698:                                      lisuuden parantamisesta
22699: 
22700: 
22701:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22702:   Taajamateiden liikenneturvallisuuden paran-      kulku palvelisi sekä sosiaalialan oppilaitosta
22703: tamista painotettiin 1980-luvun alussa. Toi-       että Mahlamäen koululaisliikennettä yläasteel-
22704: menpiteiden toteuttamiseen ei oltu silloin val-    le.
22705: miita tiesuunnitelmien puuttumisen vuoksi.             Kohteista on tie- ja vesirakennuslaitoksen
22706:    Nyt on taajamakohteissa suunnitelmatilanne      Uudenmaan piiri tehnyt vahvistetut paranta-
22707: parempi, mutta valtakunnallisessa liikennepoli-    missuunnitelmat. Nyt kuitenkin tiepolitiikan
22708: tiikassa painopiste on siirtynyt pääteiden ra-     suunnan johdosta näyttää siltä, että jo valmii-
22709:                                                    ta, hyväksyttyjä suunnitelmia ei saada toteute-
22710: kentamiseen.
22711:                                                    tuksi.
22712:    Esimerkkinä edellä mainitusta on Tuusulassa         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22713: Tuusulan-Keravan paikallistien liikennetur-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22714: vallisuuden parantaminen ja Saviriihen aliku-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22715: lun rakentaminen. Tuusulan-Keravan paikal-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22716: listie on Uudenmaan piirin vilkkaimpia paikal-
22717: listeitä. Tietä käyttävät mm. Tuusulan kirkon-              Onko Hallitus tietoinen Tuusulan-
22718: kylän ala-asteen koululaiset, ja päivittäin tien          Keravan paikallistien huonosta liiken-
22719: ylittää noin 165 koulun 230 oppilaasta. Tie on            neturvallisuudesta, ja
22720: todettu vaaralliseksi suuren liikennemäärän ja              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22721: huonojen näkyvyyksien vuoksi. Saviriihen ali-             ryhtyä sen parantamiseksi?
22722:     Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1989
22723: 
22724:                      Saara-Maria Paakkinen                  Tauno Valo
22725: 
22726: 
22727: 
22728: 
22729: 290010D
22730: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 138
22731: 
22732: 
22733: 
22734: 
22735:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22736:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       suunniteltuja hankkeita siirtyy myöhemmin to-
22737: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       teutettavaksi. Vaikka tulevina vuosina tienpi-
22738: olette 17 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn         toon voitaisiin osoittaa liikenneministeriön hal-
22739: kirjeenne n:o 430 ohella toimittanut valtioneu-     linnonalan suunnitelmassaan esittämä noin 250
22740: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        milj. markan reaalinen vuotuinen kasvu, on
22741: kansanedustaja Saara-Maria Paakkisen ym.            kaudelta 1989-94 siirrettävä kauden jälkeen
22742: näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o      toteutettavaksi koko maassa kaikkiaan 2 600
22743: 138:                                                milj. markan toimenpiteet.
22744:                                                        Parhaillaan laaditaan uutta viiden vuoden
22745:            Onko Hallitus tietoinen Tuusulan-        ajoitussuunnitelmaa myös Uudellamaalla, jossa
22746:          Keravan paikallistien huonosta liiken-     lukuisien hankkeiden kiireellisyys arvioidaan
22747:          neturvallisuudesta, ja                     jälleen kerran uudelleen. Tällä hetkellä näyttää
22748:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     siltä, että sekä Tuusulan-Keravan tien että
22749:          ryhtyä sen parantamiseksi?                 Saviriihen alikulun toteuttaminen siirtyy vuo-
22750:                                                     delle 1992. Tämäkin siis edellyttää vähintään
22751:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       liikenneministeriön suunnitelman mukaista ko-
22752: vasti seuraavaa:                                    rotusta tiemäärärahoihin yleensä maassa.
22753:                                                        Kysymys tällaisten tarpeellisiksi ja tärkeiksi
22754:    Tie- ja vesirakennushallitus on tietoinen pai-   todettujen tiehankkeiden siirtymisessä ohjelmis-
22755: kallistien n:o 11610 (Tuusula-Kerava) kun-          sa vuosi vuodelta eteenpäin ei olekaan yksin-
22756: nosta ja turvattomuudesta. Siksi ongelmien          omaan teiden parantamisen painopisteen siir-
22757: poistamiseksi on laadittu tarpeelliset suunnitel-   tymisessä pääteihin, vaan vähintään yhtä pal-
22758: mat ja ne ovat saaneet lainvoiman 6.9.1988.         jon tiemäärärahojen riittämättömyydestä yleen-
22759: Hankkeen kustannusarvio on noin 8 milj. mk.         sä. Yleisten teiden liikenne on 1980-luvulla
22760: Samoin on laadittu suunnitelma Saviriihen           kasvanut - Pohjois-Suomea lukuun ottamatta
22761: alikulun rakentamiseksi maantielle n:o 145.         - pääteillä yli 50% ja muillakin teillä 25-
22762: Hankkeen kustannusarvio on noin 3 milj. mk.         35 %. Tiemäärärahat ovat reaalisesti vastaa-
22763:    Viime kesänä hyväksytyssä tienpidon toi-         vasti suurin piirtein 1980-luvun alun tasolla.
22764: menpideohjelmassa vuosille 1989-94 oli ali-         Ratkaisu siihen, että sekä päätiet että muu
22765: kulku ajoitettu vuodelle 1990 ja paikallistien      tieverkko pystytään pitämään tulevina vuosina
22766: parantaminen vuodelle 1991. Vuoden 1989             edes tyydyttävällä tasolla, on tiemäärärahojen
22767: tulo- ja menoarviossa ei kuitenkaan voitu           tuntuva korotus nykyisestään. Muuten tilanne
22768: osoittaa tienpitoon ohjelman edellyttämää ra-       vain pahenee. Viime kädessä tiemäärärahojen
22769: hoitusta, joten lukuisa joukko jo tälle vuodelle    tasosta päättää eduskunta.
22770:        Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1989
22771: 
22772:                                                                         Ministeri Matti Puhakka
22773:                                        1989 vp. -   KK n:o 138                                   3
22774: 
22775: 
22776: 
22777: 
22778:                               Till Riksdagens Herr Talman
22779:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         mande år kunde anvisas en reell årlig tiliväxt
22780: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         om ca 250 milj.mk, såsom föreslogs i planen
22781: nr 430 av den 17 mars 1989 tili vederbörande        för trafikministeriets förvaltningsområde, mås-
22782: medlem av statsrådet översänt avskrift av           te i hela landet från perioden 1989-1994
22783: följande av riksdagsledamot Saara-Maria             överföras förverkligandet av åtgärder tili en
22784: Paakkinen m.fl. undertecknade spörsmål nr           kostnad av sammanlagt 2 600 milj. mk tili tiden
22785: 138:                                                efter perioden.
22786:                                                        Som bäst uppgörs en ny tidsordningsplan om
22787:            Är Regeringen medveten om den            fem år även i Nyland och i denna uppskattas
22788:          dåliga trafiksäkerheten på bygdevägen      skyndsamhetsordningen för många projekt på
22789:          Tusby-Kervo och                            nytt än en gång. För närvarande verkar det
22790:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     som om genomförandet av både Tusby-
22791:          ta för att förbättra den?                  Kervovägen och underfarten vid Saviriihi kom-
22792:                                                     mer att framskjutas tili år 1992. Även detta
22793:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       förutsätter alltså en allmän höjning av vägan-
22794: samt anföra följande:                               slagen i hela landet åtminstone i enlighet med
22795:    Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen är medve-       trafikministeriets pian.
22796: ten om vilket skick bygdeväg 11610 Tusby-              Då sådana vägprojekt som konstaterats vara
22797: Kervo befinner sig i och den dåliga säkerheten      nödvändiga och viktiga uppskjuts år efter år i
22798: på den. Därför har de nödvändiga planerna för       programmen är det inte enbart frågan om att
22799: avhjälpandet av dessa problem uppgjorts och         tyngdpunkten för förbättrandet av vägar för-
22800: de har vunnit laga kraft 6.9.1988. Kostnadsbe-      flyttas tili huvudvägarna, utan minst lika
22801: räkningen för projektet är ca 8 milj. mk. Likaså    mycket om väganslagens otiliräcklighet i all-
22802: har det uppgjorts en pian för att bygga en          mänhet. Trafiken på de allmänna vägarna har
22803: underfart vid Saviriihi på landsväg 145. Kost-      under 1980-talet - med undantag av Norra
22804: nadsförslaget för projektet är ca 3 milj. mk.       Finland - ökat med över 50 % på huvudvä-
22805:    I det åtgärdsprogram för väghållningen för       garna och på andra vägar med 25-35 %.
22806: åren 1989-1994 som godkändes förra somma-           Väganslagen är reellt på motsvarande sätt på i
22807: ren hade underfarten tidsfåsts tili år 1990 och     huvudsak samma nivå som i början av 1980-
22808: förbättrandet av bygdevägen tili år 1991. I         talet. En lösning som gör att både huvudvä-
22809: budgeten för 1989 har dock inte kunnat anvisas      garna och det övriga vägnätet under komman-
22810: den finansiering för väghållningen som pro-         de år kan hållas ens på en tilifredsställande
22811: grammet förutsätter. Därför överförs förverk-       nivå är en betydande höjning av väganslagen
22812: ligandet av en stor del av de projekt som           från de nuvarande beloppen. Annars försämras
22813: planerats redan för detta år tili en senare         situationen bara. Riksdagen beslutar i sista
22814: tidpunkt. Fastän för väghållningen under kom-       hand om nivån för väganslagen.
22815:        Helsingfors den 12 april 1989
22816: 
22817:                                                                         Minister Matti Puhakka
22818:                                                1989 vp.
22819: 
22820: Kirjallinen kysymys n:o 139
22821: 
22822: 
22823: 
22824: 
22825:                                   Elo ym.: Televisio-ohjelmien näkyvyysalueen laajentamisesta
22826:                                       Satakuntaan
22827: 
22828: 
22829:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22830:    Maamme televisio-ohjelmien katselumahdol-         lähettimen kautta pääkaupunkiseudulle. Yleis-
22831: lisuudet ovat lisääntyneet viime vuosina toi-        radion toiminta- ja taloussuunnitelmien mu-
22832: saalta Kolmostelevision ja toisaalta Ruotsin         kaan näkyvyysaluetta oli tarkoitus laajentaa
22833: televisio-ohjelmien avulla. Kuitenkaan maata ei      siten, että Turun lähetin aloittaisi toimintansa
22834: ole kohdeltu tasapuolisesti siinä suhteessa, mi-     vuonna 1990 ja Fiskarsin sekä Pernajan lähet-
22835: ten televisio-ohjelmia voidaan katsella.             timet 1991-1992. Aikataulua on kuitenkin
22836:    Niinpä Oy Kolmostelevisio Ab:n toimittama         nopeutettu niin, että kaikki kolme asemaa ovat
22837: kolmoskanava on näkynyt parin vuoden ajan            todennäköisesti lähetysvalmiina syksyllä 1990.
22838: suurimmissa asutuskeskuksissa. Tällä hetkellä        Näkyvyysalue kattaa näiden laajennusten jäl-
22839: näkyvyysalueet ovat Helsingin, Turun, Tampe-         keen noin 550 000 kotitaloutta.
22840: reen, Lahden ja Jyväskylän ympäristössä niin,           Ruotsin television ohjelmia on jo vuosikau-
22841: että näiden alueiden yhteinen asukasmäärä on         sia voitu seurata laajoilla alueilla sekä maamme
22842: noin 2, 7 miljoonaa henkeä.                          länsirannikolla että läntisen maarajan lähetty-
22843:     Näkyvyysalueita on tiettävästi suunniteltu       villä. Kun nyt suunnitteilla olevat asemat val-
22844: laajennettaviksi seuraavan kolmivuotisen suun-       mistuvat, kattaa Ruotsin television näkyvyys-
22845: nittelukauden aikana. Mahdollisina uusina lä-        alue koko Rannikko-Suomen itärajalta alkaen
22846: hetyspisteinä on mainittu Oulu, Kuopio, Tam-         lukuun ottamatta Satakuntaa. Yhtenäisen nä-
22847: mela, Lapua, Eurajoki ja Sippola. Rakentamis-        kyvyysalueen aikaansaamiseksi tulisi myös Eu-
22848: järjestystä ja aikatauluja ei kuitenkaan ole         rajoen asemalle sijoittaa lähetin Ruotsin tv-
22849: tiettävästi vielä päätetty. Järjestykseen vaikut-    ohjelmien välittämiseksi.
22850: tavat useat eri tekijät, kuten oletettu kaupalli-
22851:  nen tuotto, tekniikan riittävyys asemilla ja           Satakunnassa asuu ruotsinkielistä väestöä
22852: alueellinen tasapaino. Näkyvyysalueen väestö-        mm. Porissa ja Eurassa. Porissa on ruotsia
22853:  pohjan suuruus on yhtenä merkittävänä tekijä-       äidinkielenään puhuvia asukkaita useita satoja.
22854:  nä arvioitaessa eri alueiden kaupallista tuottoa.   Satakunnassa toimii ruotsinkielinen ala-aste
22855:     Eurajoen näkyvyysalueella on asukkaita noin      Eurassa ja ala-aste, yläaste ja lukio Porissa.
22856:  245 000, kun taas vastaava määrä on esim.           Satakuntalaisella yritystoiminnalla on histo-
22857:  Oulun seudulla hieman yli 200 000 ja Sippolan       rialliset suhteet Ruotsiin. Näitä suhteita ollaan
22858:  alueella noin 150 000. Kolmoskanavan näkymi-        nyt uudelleen vahvistamassa. Gävleborgin lää-
22859:  nen Satakunnassa edellyttänee Eurajoen ase-         nin ja Satakunnan välillä on käynnistetty yh-
22860:  malla rakennustöitä. Niinpä esim. asemaraken-       teistyöhanke, joka parhaillaan on etenemässä
22861:  nusta on laajennettava, jotta uuteen osaan          käytännön toteuttamisvaiheeseen.
22862:  voidaan sijoittaa kolmoskanavan lähetin. Var-          Ruotsin kielen aseman vahvistamiseksi ja
22863:  sinainen antennimasto ei todennäköisesti tar-       Satakunnan ruotsinkielisen väestönosan tasa-
22864:  vitse muutoksia, mutta antennitöitä sen sijaan      puolisen kohtelun turvaamiseksi sekä pohjois-
22865:  saatetaan joutua tekemään. Tarvittavien töiden      maisen kanssakäymisen helpottamiseksi olisi
22866:  kustannukset ovat suuruusluokaltaan 5-10            myös Eurajoen aseman kautta lähetettävä
22867:  miljoonaa markkaa.                                  Ruotsin tv:n ohjelmistoa. Toiminnan edellyttä-
22868:     Ruotsin televisio-ohjelmat ovat alkaneet nä-     mät työt asemalla voitaisiin tehdä samanaikai-
22869:  kyä Yleisradion välittäminä Suomessa viime          sesti kun Kolmostelevision näkyvyysaluetta
22870:  vuoden lopulla. Ohjelmat lähetetään Espoon          laajennetaan Satakuntaan.
22871: 290010D
22872: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 139
22873: 
22874:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22875: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme               osaltaan ryhtyä Kolmostelevision ja
22876: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen               Ruotsin televisio-ohjelmien näkyvyys-
22877: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                alueen laajentamiseksi Satakuntaan?
22878:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1989
22879: 
22880:          Mikko Elo                      Raila Aho                 Timo Roos
22881:          Timo Laaksonen                 Kalevi Lamminen           Aino Pohjanoksa
22882:                    Heikki Rinne                             Maunu Kabijoki
22883:                                    1989 vp. -     KK n:o 139                                      3
22884: 
22885: 
22886: 
22887: 
22888:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22889:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    Ab:n eikä maan hallituksen asia. Hallitus kat-
22890: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     soo, etteivät hallituksen muut toimenpiteet
22891: olette 17 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn       asian tässä vaiheessa ole tarpeen.
22892: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         Ruotsin televisio-ohjelman Etelä-Suomen ja-
22893: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     keluverkko rakennetaan valtion varoin vuoden
22894: edustaja Elon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta   1990 loppuun mennessä siten, että ohjelmien
22895: kysymyksestä n:o 139:                             näkyvyysalueella asuu noin 550 000 henkeä.
22896:                                                   Tekijänoikeuskustannukset ja jakeluverkon
22897:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     tekniset käyttökustannukset ovat Oy Yleisradio
22898:        osaltaan ryhtyä Kolmostelevision ja        Ab:n vastuulla. Ruotsin televisio-ohjelman Ete-
22899:        Ruotsin televisio-ohjelmien näkyvyys-      lä-Suomen jakeluverkon näkyvyysalueella kan-
22900:        alueen laajentamiseksi Satakuntaan?        netaan korkeampaa televisiolupamaksua näi-
22901:                                                   den kustannusten kattamiseksi.
22902:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
22903:                                                      Kun otetaan huomioon, että suurin osa
22904: vasti seuraavaa:                                  muun Suomen ruotsinkielisestä väestöstä on jo
22905:   Oy Yleisradio Ab:n on toimilupansa 9 a          ennestään voinut seurata Ruotsin televisio-
22906: kohdan nojalla huolehdittava siitä, että Oy       ohjelmaa rajakatseluna, valtaosa maamme
22907: Kolmostelevisio Ab:n lähetystoimintaa laajen-     ruotsinkielisestä väestöstä on tämän ohjelman-
22908: netaan asteittain siten, että mahdollisimman      jaketun ulottuvilla. Hallitus katsoo, että poh-
22909: suuri osa maan väestöstä voi seurata ohjelma-     joismaiden välisen televisio-ohjelmien vaihdon
22910: lähetyksiä.                                       kannalta keskeisin kysymys on Suomen televi-
22911:    Hallitus katsoo, että Oy Yleisradio Ab:n       sio-ohjelman näkyvyyden laajentaminen Ruot-
22912: velvollisuus on edellä mainitun toimilupamää-     sissa Suur-Tukholman alueen ohella muille
22913: räyksen nojalla huolehtia siitä, että Oy Kol-     alueille. Tätä koskevat neuvottelut ovat käyn-
22914: mostelevisio Ab:n lähetystoiminta aikanaan        nissä. Sen sijaan hallitus ei pidä tässä vaiheessa
22915: laajenee myös Satakuntaan. Tarkemman ra-          ajankohtaisena päättää Ruotsin televisio-ohjel-
22916: kentamisaikataulun päättäminen on kuitenkin       man jakeluverkon rakentamisesta jo tehtyjen
22917: Oy Yleisradio Ab:n ja Oy Kolmostelevisio          päätösten mukaista aluetta laajemmalle.
22918: 
22919:     Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1989
22920: 
22921:                                                                       Ministeri Matti Puhakka
22922: 4                                   1989 vp. -    KK n:o 139
22923: 
22924: 
22925: 
22926: 
22927:                             Till Riksdagens Herr Talman
22928: 
22929:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      andra åtgärder när saken befinner sig i detta
22930: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       skede.
22931: av den 17 mars 1989 tili vederbörande med1em         Distributionsnätet för Sveriges televisions-
22932: av statsrådet översänt avskrift av följande av    program i södra Finland skali tili utgången av
22933: riksdagsman Elo m.fl. undertecknade spörsmål      1990 byggas ut med statens medel så att
22934: nr 139:                                           sebarhetsområdet för programmen kommer att
22935:                                                   beröra ungefär 550 000 invånare. Oy Yleisradio
22936:                                                   Ab ansvarar för kostnaderna för upphovsrät-
22937:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen för     ten och de tekniska driftskostnaderna för di-
22938:        sin del vidta för att utvidga sebarhets-   stributionsnätet. Inom sebarhetsområdet för
22939:        området för Oy Kolmostelevisio Ab:s        distributionsnätet för Sveriges televisionspro-
22940:        och Sveriges televisionsprogram tili Sa-   gram i södra Finland uppbärs en högre avgift
22941:        takunta?                                   för televisionslicenser i syfte att täcka dessa
22942:                                                   kostnader.
22943:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        När man beaktar att den största delen av
22944: samt anföra följande:                             den svenskspråkiga befolkningen i det övriga
22945:                                                   Finland redan från förut har kunnat följa
22946:    Oy Yleisradio Ab skali med stöd av punkt 9     Sveriges televisionsprogram i form av s.k.
22947: a i sin koncession sörja för att Oy Kolmoste-     gränstittande, kan det konstateras att den
22948: levisio Ab:s utsändningsverksamhet utvidgas       övervägande delen av den svenskspråkiga be-
22949: gradvis så att en så stor del av landets          folkningen i landet nås av denna programdi-
22950: befolkning som möjligt kan följa med program-     stribution. Regeringen anser att det centralaste
22951: utsändningarna.                                   då det gälier utbytet av televisionsprogram
22952:    Regeringen anser att det med stöd av den       mellan de nordiska länderna är frågan om att
22953: nämnda koncessionsbestämmelsen är Oy Yleis-       i Sverige utvidga sebarheten för Finlands tele-
22954: radio Ab:s skyldighet att tilise att Oy Kolmos-   visionsprogram så att detta också når andra
22955: televisio Ab:s utsändningsverksamhet tids nog     områden än Storstockholm. Förhandlingar om
22956: utvidgas också tili Satakunta. Det ankommer       detta pågår. Däremot anser regeringen det inte
22957: dock inte på regeringen utan på Oy Yleisradio     i detta skede vara aktuelit att besluta om att
22958: Ab och Oy Kolmostelevisio Ab att besluta om       bygga ut distributionsnätet för Sveriges televi-
22959: en närmare tidsplan för byggandet. Regeringen     sionsprogram tili att omfatta större områden
22960: anser det inte vara påkallat att den vidtar       än vad som redan beslutats.
22961:     Helsingfors den 20 april 1989
22962: 
22963:                                                                       Minister Matti Puhakka
22964:                                               1989 vp.
22965: 
22966: Kirjallinen kysymys n:o 140
22967: 
22968: 
22969: 
22970: 
22971:                                  Vihriälä ym.: Maataloussihteerien palkkauksen parantamisesta
22972: 
22973: 
22974:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22975: 
22976:    Maataloussihteerien edunvalvonta on järjes-      siihen, että maaseutu säilyisi elävänä, monipuo-
22977: tetty Maataloussihteerit ry:n, KVL:n ja Kun-        lisia palveluja asukkailleen tarjoavana viihtyi-
22978: nallisen työmarkkinalaitoksen välisillä neuvot-     sänä asuin- ja työskentely-ympäristönä.
22979: teluilla. Myös viime työehtosopimuksen neu-            Samalla maataloussihteerit ovat kuitenkin
22980: vottelukierroksella maataloussihteerien toivee-     joutuneet hoitamaan monesti vastenmielisiltä
22981: na oli, että palkkaus nousisi vastuualueiltaan      tuntuvat maataloustuotannon rajoittamis- ja
22982: rinnastettavien muiden kunnallisella alalla         tasapainottamistoimet. Nämä tehtävät on hoi-
22983: työskentelevien viranhaltijoiden tasolle. Synty-    dettu tuottajajärjestön ja valtiovallan sopimien
22984: nyt sopimus kuitenkin osoittaa, että maatalous-     raamien mukaisesti.
22985: sihteerit jäivät edelleen vaille tarvittavaa huo-      Vaihtuvuus maataloussihteerien viroissa on
22986: miota.                                              viime vuonna ollut varsin runsasta. Tähän
22987:    Maataloushallinto on viime vuosina uudistu-      pääsyynä on vallitseva kehno palkkataso ja
22988: nut voimakkaasti. Päätösvaltaa on lisätty piiri-    heikko arvostus kunnallisessa virkakoneistossa.
22989: ja kuntatasolla. Maataloussihteerit ovat saa-       Vaihtuvuus on omalta osaltaan heikentänyt
22990: neet lisää työtä, vastuuta ja myös valtaa. Tänä     palvelujen tasoa.
22991: päivänä maataloussihteerin tulisi työssään hal-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22992: lita yhteensä noin 180 lakia, asetusta ja valtio-   tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
22993: neuvoston päätöstä sekä useita kymmeniä maa-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22994: tilahallituksen antamia yleis- ja kiertokirjeitä.   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22995:    Maataloussihteerit ovat edesauttaneet yritte-
22996: liäisyyden lisäämistä maaseudulla pienimuo-                   Mitä Hallitus aikoo tehdä maatalous-
22997: toisten elinkeinojen tukilain suomin mahdolli-             sihteerien palkkatason nostamiseksi
22998: suuksin. Maataloussihteerit ovat paikallistasol-           muiden vastaavien kunnallisten virko-
22999: la pyrkineet omalla panoksellaan vaikuttamaan              jen tasolle?
23000:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1989
23001: 
23002:           Jukka Vihriälä                 Annikki Koistinen             Kalevi Mattila
23003:           Seppo Pelttari                 Einari Nieminen               Pirkko Ikonen
23004:           Juhani Alaranta                Heikki Kokko                  Sirkka-Liisa Anttila
23005:           Tytti Isohookana-Asunmaa       Aapo Saari                    Kalle Röntynen
23006:           Timo Kietäväinen               Kauko Heikkinen               Eino Siuruainen
23007:           Matti Väistö                   Mirja Ryynänen                Markku Lehtosaari
23008:           Jorma Huuhtanen                Tellervo Renko                Hannele Pokka
23009:           Juho Sillanpää                 Esko Aho                      Mauri Pekkarinen
23010:           Eeva Kuuskoski-Vikatmaa        Anneli Jäätteenmäki           Pekka Puska
23011:                                          Seppo Kääriäinen
23012: 
23013: 
23014: 
23015: 
23016: 290010D
23017: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 140
23018: 
23019: 
23020: 
23021: 
23022:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23023:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      järjestöt ja kunnallisen työnantajan puolelta
23024: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kunnallinen työmarkkinalaitos. Sopijaosapuo-
23025: olette 17 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn         lilla on sopimusvapaus.
23026: kirjeenne ohella toimittanut asianomaiselle val-        Kunnalliselta työmarkkinalaitokselta saadun
23027: tioneuvoston jäsenelle jäljennöksen kansan-         selvityksen mukaan maataloussihteerin palkka-
23028: edustaja Jukka Vihriälän ym. näin kuuluvasta        asteikko on palkkaluokkien Y 22-Y 26 mu-
23029: kirjallisesta kysymyksestä n:o 140:                 kainen. Asteikon sisällä kuntatyönantaja on
23030:                                                     voinut korottaa maataloussihteerin, samoin
23031:           Mitä Hallitus aikoo tehdä maatalous-      kuin muidenkin ns. asteikkopalkkaluokissa ole-
23032:        sihteerien palkkatason nostamiseksi          vien viranhaltijoiden palkkaluokkaa 1.6.1988
23033:        muiden vastaavien kunnallisten virko-        sekä vähäisemmässä määrin 1.3.1989. Tilasto-
23034:        jen tasolle?                                 keskuksen henkilörekisterin mukaan maata-
23035:                                                     loussihteerit sijoittuivat 1.10.1988 palkkaluok-
23036:    Vastauksena esitän kunnioittaen seuraavaa:       kiin seuraavasti:
23037:    Hallinnon kehittämiseen pyritään kaikilla        Alle Y 22 pl . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         6
23038: hallinnon tasoilla. Tavoitteena on toimivuuden      y 22....................................                                   5
23039: ja joustavuuden lisääminen. Valtion keskushal-      y 23 ····································                                  8
23040: linnon päätösvaltaa siirretään alue- ja paikal-     y 24....................................                                  34
23041: lishallintoon, erityisesti kuntiin. Yksittäisiä     y 25. .... .. .. . . .. ... . ... . .. . ... ... . .....                  73
23042: kansalaisia ja yhteisöjä koskevat ratkaisut py-     y 26 .. .. .. .. ... .. ..... ... . ... ... ........                     202
23043: ritään siirtämään tehtäväksi pääsääntöisesti        Yli Y 26................................                                  14
23044: kunnallishallinnossa tai valtion paikallishallin-
23045: nossa. Maataloushallinnon kehittämiseksi on         Yhteensä.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   342
23046: tavoitteena hallintotehtävien karsiminen, tehtä-
23047: vien ja toimivallan hajauttaminen sekä hallin-
23048: non toiminnan tehostaminen, kuten valtioneu-           Maataloussihteerien keskimääräinen koko-
23049: vosto on päättänyt 12.5.1988 toimenpiteissään       naisansio oli 6 417 mk/kk vuonna 1988. Vas-
23050: hallinnon uudistamiseksi. Tämä on merkinnyt         taavan tyyppisissä viroissa olevien ympäristön-
23051: sellaista maataloushallinnon uudistamista ja        suojelusihteerien kokonaisansio oli 6 788 ja
23052: päätösvallan lisäämistä piiri- ja kuntatasolla,     asuntosihteerien 6 883 mk/kk. Palkkatasoa ko-
23053: johon kysymyksessä on viitattu. Maaseudun           rottaa näissä viroissa jonkin verran se, että
23054: kehittämistoimenpiteissä on tärkeä merkitys         yleisenä pätevyytenä on korkeakoulututkinto.
23055: maaseudun pienimuotoisten elinkeinojen tuki-        Liikuntasihteerien yleisenä pätevyytenä on
23056: toimilla. Hallinnon hajauttaminen on ollut          opistotasoinen tutkinto ja keskimääräinen ko-
23057: mahdollista vain sillä perusteella, että kunnilla   konaisansio 6 023 mk/kk.
23058: on ollut edellytykset ottaa hoitaakseen siirretyt      Valtionhallinnon edustajat eivät ole osapuo-
23059: tehtävät. Päätösvaltaa siirtämällä on vähennet-     lina palvelussuhteen ehtoja, kuten palkkoja,
23060: ty moniportaista käsittelyä ja joudutettu pää-      virkaehtosopimuksin määriteltäessä. Näin ollen
23061: töksentekoa.                                        maataloussihteerien palkkatason määrittelemi-
23062:    Kunnallisten viranhaltijain palvelussuhteen      nen ja hallinnon uudistusten mahdollinen vai-
23063: ehdoista määrätään kuntia sitovasti virkaehto-      kutus siihen kuuluu mainittujen työmarkkina-
23064: sopimuksilla. Neuvottelu- ja sopijaosapuolina       osapuolien keskenään sovittavien asioiden pii-
23065: ovat viranhaltijoiden puolelta heitä edustavat      riin.
23066: 
23067:     Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1989
23068: 
23069:                                                                     Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
23070:                                      1989 vp. -     KK n:o 140                                               3
23071: 
23072: 
23073: 
23074: 
23075:                               Tili Riksdagens Herr Talman
23076: 
23077:    I det syfte 37 § l momo riksdagsordningen        innehavare bestäms med för kommunerna bind-
23078: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         ande verkan i tjänstekollektivavtal. Förhand-
23079: av den 17 mars 1989 tili vederbörande medlem        lings- och avtalsparter från tjänsteinnehavarnas
23080: av statsrådet översänt avskrift av följande av      sida är de organisationer som representerar
23081: riksdagsman Jukka Vihriälä moflo underteckna-       dem och från den kommunala arbetsgivarens
23082: de spörsmål nr 140:                                 sida Kommunala arbetsmarknadsverket. Av-
23083:                                                     talsparterna har avtalsfrihet.
23084:          Vad ämnar Regeringen göra för hö-             Enligt en utredning från Kommunala arbets-
23085:        jande av lönenivån för lantbrukssekre-       marknadsverket följer löneskalan för lant-
23086:        terarna tili den nivå som gäller för         brukssekreterare löneklasserna Y 22-Y 260 In-
23087:        övriga motsvarande kommunala tjänst-         om skalan kunde den kommunala arbetsgiva-
23088:        er?                                          ren höja löneklassen för lantbrukssekreterare,
23089:                                                     liksom också för övriga tjänsteinnehavare med
23090:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
23091:                                                     soko skalelöneklasser, 1.601988, samt i någon
23092: samt anföra följande:                               mån 1.3019890 Enligt statistikcentralens perso-
23093:    En utveckling av förvaltningen eftersträvas      nalregister placerade sig lantbrukssekreterarna
23094: på alla nivåer inom förvaltningeno Målet är         l.l 001988 i följande löneklasser:
23095: ökad funktionsduglighet och flexibilitet. Delar
23096:                                                     Under lk Y 22 0000000000000000000000000                  6
23097: av statens centralförvaltnings beslutanderätt
23098: överförs tili regional- och lokalförvaltningen, i
23099:                                                     y 22oooooooooooooooooooooooooooooooooooo                 5
23100: synnerhet kommunernao A vgöranden som be-
23101:                                                     y 23 oooooooooooooooooooooooooooooooooooo                8
23102: rör enskilda medborgare och samfund överförs
23103:                                                     y 24 00oo 00 00 00 000 00 00000 00 00000000 Oo 0000     34
23104: så vitt möjligt i huvudsak tili kommunalför-
23105:                                                     y 25 0oooo Oo 00 000 0000 000 00 0000Oo 000 00 0000     73
23106: valtningen eller statens lokalförvaltningo Målet
23107:                                                     y 26 0000 00000oo Oo 000 oo oo 000 00 ooo 0000 000 0   202
23108:                                                     Över Y 260 00oo 00 0000 00 0000 0000 0000oo 000         14
23109: för utvecklingen av lantbruksförvaltningen är
23110: en gallring bland förvaltningsuppgifterna, en       Sammanlagt 0000000000000000000000000000                342
23111: decentralisering av uppgifterna och befogenhe-
23112: terna samt en effektivering av förvaltningsverk-       Lantbrukssekreterarnas genomsnittliga total-
23113: samheten i enlighet med vad statsrådet              inkomst var 1988 6 417 mkjmåno Totalinkom-
23114: 120501988 beslöt angående sina åtgärder för ett     sten för miljövårdssekreterare i tjänster av
23115: förnyande av förvaltningeno Detta har innebu-       motsvarande typ var 6 788 mkjmån och för
23116: rit en sådan revidering av lantbruksförvaltning-    bostadssekreterare 6 883 mk/måno Lönenivån
23117: en och utökning av beslutanderätten på dis-         höjs i dessa tjänster i någon mån av att
23118: trikts- och kommunnivå tili viiken hänvisas i       högskoleexamen är allmänt behörighetsvillkoro
23119: spörsmålet. Stödåtgärderna för näringsverk-         Allmänt behörighetsvillkor för idrottssekretera-
23120: samhet i liten skala på landsbygden har stor        re är examen på institutnivå och den genom-
23121: betydelse då det gäller åtgärderna för utveck-      snittliga totalinkomsten 6 023 mkjmåno
23122: lande av landsbygdeno En decentralisering av           Statsförvaltningens representanter är inte
23123: förvaltningen har varit möjlig bara på den          parter när anställningsvillkoren, såsom löner-
23124: grund att kommunerna har haft förutsättning-        na, fastslås genom tjänstekollektivavtal. Sålun-
23125: ar att åta sig de uppgifter som överförtso          da hör bestämmandet av lantbrukssekreterar-
23126: Genom en överföring av beslutanderätten har         nas lönenivå och förvaltningsreformernas even-
23127: flernivåbehandlingen minskats och beslutsfat-       tuella inverkan därpå tili de ärenden som de
23128: tandet gjorts snabbareo                             nämnda arbetsmarknadsparterna sinsemellan
23129:    Anställningsvillkoren för kommunala tjänste-     kommer överens omo
23130: 
23131:      Helsingfors den 20 april 1989
23132: 
23133:                                                                     Inrikesminister Jarmo Rantanen
23134: 1
23135: 
23136: 1
23137: 
23138: 1
23139: 
23140:     1
23141: 
23142:     1
23143: 
23144:     1
23145: 
23146:         1
23147: 
23148:         1
23149: 
23150:         1
23151: 
23152:             1
23153: 
23154:             1
23155: 
23156:             1
23157: 
23158:                 1
23159: 
23160:                 1
23161: 
23162:                 1
23163: 
23164:                     1
23165: 
23166:                     1
23167: 
23168:                     1
23169: 
23170:                         1
23171:                                                1989 vp.
23172: 
23173: Kirjallinen kysymys n:o 141
23174: 
23175: 
23176: 
23177: 
23178:                                   Jäätteenmäki: Ulkomailta maahan tuotavien ampumatarvikkei-
23179:                                       den laatuvaatimuksista
23180: 
23181: 
23182:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23183:    Tällä hetkellä läheskään kaikki ampumatar-           Tarkastava viranomainen, Teknillinen tar-
23184: vikkeiden maahantuodut ja myyntiin toimitetut        kastuskeskus, on antanut maahantuotujen
23185: erät niiltä osin kuin tarkoitetaan siviilikäyttöön   erien varsinkin merkintöjen osalta luisua niin
23186: tuotavia ampuma-aseiden patruunoita ja niiden        ala-arvoisiksi, että loppukäyttäjän erehtyminen
23187: osia, eivät täytä Suomen lakien, asetusten ja eri    tuotteita käytettäessä on mahdollista.
23188: säädösten sekä ohjeiden määräyksiä varsinkaan           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23189: tuotteiden merkitsemisen osalta.                     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
23190:    Nykyinen menettely saattaa kotimaiset val-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23191: mistajat huomattavan epäedulliseen asemaan           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23192: tuontiin nähden.
23193:    Osa maahantuoduista eristä on ulkovaltioi-                  Onko Hallituksen käsityksen mukaan
23194: den sotilastarviketuotannon ylijäämäeriä. Muu               lähtökohtana se, että maahantuotavat
23195: osa maahantuonnista on pääsääntöisesti ulko-                ampuma-aseiden patruunat ja niiden
23196: mailla siviilikäyttöön valmistettuja patruunoi-             osat täyttävät Suomen säännösten ja
23197: ta, joiden pakkausmerkinnät eivät täytä Suo-                laatuvaatimusten ehdot, ja
23198: men vaatimuksia. Osittain maahan tuodaan                       mitä Hallitus aikoo tehdä tällä het-
23199: patruunoita maista, joissa CIP-tarkastus tun-               kellä ilmeisesti olevien epäkohtien pois-
23200: netusti ei vastaa sille asetettuja vaatimuksia.             tamiseksi sekä,
23201:    Myös kotimaisessa valmistuksessa on viime                   aikooko Hallitus ryhtyä toimiin lo-
23202: aikoina ilmennyt ylilyöntejä puutteellisen val-             pettaakseen kokonaan tai ottaakseen
23203: vonnan ja vesittyneen käytännön johdosta.                   selkeästi hallintaansa Suomeen tuota-
23204: Myöskään eri viranomaisten välinen yhteistyö                vien sotilastuotevalmistuksen ylijäämä-
23205: valvonnassa ei toimi.                                       tai vastaavien erien tuonnin?
23206:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1989
23207: 
23208:                                         Anneli Jäätteenmäki
23209: 
23210: 
23211: 
23212: 
23213: 290010D
23214: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 141
23215: 
23216: 
23217: 
23218: 
23219:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23220:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      myyntiin laskettavalle patruunatyypille suorite-
23221: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      taan ennen myynnin aloittamista tyyppitarkas-
23222: olette 17 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn        tus, jossa tuotteelle asetettujen vaatimusten
23223: kirjeenne n:o 433 ohella toimittanut valtioneu-    noudattaminen todetaan. Tyyppitarkastukset
23224: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       tekee Teknillinen tarkastuskeskus. Tyyppitar-
23225: kansanedustaja Anneli Jäätteenmäen näin kuu-       kastusten lisäksi patruunoille suoritetaan val-
23226: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 141:        mistus- ja maahantuontieräkohtainen tarkastus
23227:                                                    C.I.P:n kehittämää tilastollista laaduntarkas-
23228:           Onko Hallituksen käsityksen mukaan       tusmenetelmää käyttäen. Maahantuotavien
23229:        lähtökohtana se, että maahantuotavat        patruunoiden eräkohtaiset tarkastukset tekee
23230:        ampuma-aseiden patruunat ja niiden          Teknillinen tarkastuskeskus. Suomessa valmis-
23231:        osat täyttävät Suomen säännösten ja         tettavien patruunoiden eräkohtaiset tarkastuk-
23232:        laatuvaatimusten ehdot, ja                  set tekee valmistaja Teknillisen tarkastuskes-
23233:           mitä Hallitus aikoo tehdä tällä het-     kuksen valvonnassa.
23234:        kellä ilmeisesti olevien epäkohtien pois-      Tarkastusjärjestelmän luominen teki mah-
23235:        tamiseksi, sekä                             dolliseksi Suomen liittymisen C.I.P:n jäseneksi.
23236:           aikooko Hallitus ryhtyä toimiin lo-      Tämä tapahtui vuonna 1984. Järjestöön liitty-
23237:        pettaakseen kokonaan tai ottaakseen         misen seurauksena hyväksyvät järjestön jäsen-
23238:        selkeästi hallintaansa Suomeen tuota-       maat (Belgia, Chile, Espanja, Italia, Itävalta,
23239:        vien sotilastuotevalmistuksen ylijäämä-     Jugoslavia, Ranska, Saksan demokraattinen
23240:        tai vastaavien erien tuonnin?               tasavalta, Saksan liittotasavalta, Tsekkoslova-
23241:                                                    kia, Unkari ja Yhdistynyt kuningaskunta) Suo-
23242:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      messa valmistettavien ampuma-aseiden ja pat-
23243: vasti seuraavaa:                                   ruunoiden täällä tehdyt tarkastukset, eikä niitä
23244:                                                    näin ollen tarkasteta uudelleen näihin maihin
23245:    Suomessa aloitettiin ampuma-aseiden ja am-      vietäessä. Tämä helpottaa olennaisesti Suomen
23246: pumatarvikkeiden tarkastus l. 7.1983. Toiminta     ase- ja ampumatarviketeollisuuden vientiä ky-
23247: perustuu mainittuna ajankohtana voimaan tul-       symyksessä oleviin maihin. Virallisilla tarkas-
23248: leisiin ampuma-aseista ja ampumatarpeista an-      tusmerkinnäillä on lisäksi merkitystä vietäessä
23249: netun lain muuttamisesta annettuun lakiin          suomalaisia tuotteita C.I.P:n ulkopuolisiin mai-
23250: (655/82), ampuma-aseiden ja -tarvikkeiden tar-     hin. Vastaavasti Suomi on sitoutunut hyväksy-
23251: kastuksesta annettuun asetukseen (656/82) sekä     mään muissa jäsenmaissa suoritetut tarkastuk-
23252: ampuma-aseiden ja -tarvikkeiden tarkastukses-      set, eikä C.I.P:n jäsenmaissa tarkastetuille am-
23253: ta annettuun kauppa- ja teollisuusministeriön      puma-aseille ja patruunoille suoriteta uusinta-
23254: päätökseen (486/83). Säädöksissä määritellään      tarkastusta maahantuonnin yhteydessä.
23255: siviilikäyttöön tarkoitettuja ampuma-aseita ja        Ampuma-aseiden patruunoiden tuonnin
23256: niissä käytettäviä ampumatarvikkeita koskevat      osalta tilanne on käytännössä muotoutunut
23257: vaatimukset ja tarkastusmenettelyt. Ne perus-      sellaiseksi, että maahantuotavat patruunat on
23258: tuvat kansainvälisen asetarkastusjärjestön,        yleensä tarkastettu jossain C.I.P:n jäsenvaltios-
23259: C.I.P:n (Commission Internationale Permaoen-       sa, eikä Teknilliselle tarkastuskeskukselle tule
23260: te pour l'Epreuve des Armes ä Feu portatives)      paljoakaan patruunoita tarkastettavaksi.
23261: julkaisemiin vaatimuksiin ja tarkastusmenetel-        Hallituksen käsityksen mukaan edellä kuvat-
23262: miin.                                              tu ampuma-aseiden ja patruunoiden tarkastus-
23263:    Tarkastustoiminnan tarkoituksena on ampu-       järjestelmä on osoittautunut käytännössä hyvin
23264: ma-aseiden ja niissä käytettävien ampumatar-       toimivaksi. Järjestelmän käynnissä ollessa on
23265: vikkeiden käyttöturvallisuuden varmistaminen.      pystytty varsin hyvin ehkäisemään käyttötur-
23266:    Ampuma-aseiden patruunoiden tarkastusjär-       vallisuudeltaan puutteellisten ampuma-aseiden
23267: jestelmä edellyttää, että jokaiselle Suomessa      ja patruunoiden markkinoille pääsy.
23268:                                     1989 vp. -      KK n:o 141                                     3
23269: 
23270:    Teknillisen tarkastuskeskuksen 6.-7.4.1989       pahimmassa tapauksessa aiheutua tilanne, jos-
23271: tekemässä maahantuotujen ampumatarvikkei-           sa kysymyksessä olevan tuotteen ostaja unoh-
23272: den myyntipäällys-ja muita merkintöjä koske-        taa myöhemmin, mitä asetta varten hän on
23273: neessa, helsinkiläisiin jälleenmyyntiliikkeisiin    patruunat ostanut.
23274: kohdistuneessa valvontatarkastuksessa tarkas-          Jos ilmenee, että Suomeen tuotavissa, C.I.P:n
23275: tettiin yli 110 patruunoiden myyntipakkausta        jäsenmaissa tarkastetuissa aseissa tai patruu-
23276: siten, että tarkastukseen valittiin mahdollisim-    noissa on käyttöturvallisuutta vaarantavia
23277: man monen eri valmistajan tuotteita ja mah-         puutteita, tulee hallitus ryhtymään järjestön
23278: dollisimman monta eri patruunatyyppiä. Yh-          sääntöjen mukaisiin toimenpiteisiin tilanteen
23279: dessä myyntipäällyksessä osoittautui käytetyn       muuttamiseksi. Tällaisia puutteita ei kuiten-
23280: sellaista kaliiperimerkintää, jota ei voi pitää     kaan ole tällä hetkellä hallituksen tiedossa.
23281: Suomessa yleisesti tunnettuna. Tästä saattaa
23282: 
23283:     Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1989
23284: 
23285:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
23286: 4                                     1989 vp. -      KK n:o 141
23287: 
23288: 
23289: 
23290: 
23291:                               Till Riksdagens Herr Talman
23292: 
23293:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           marknaden skall typbesiktas innan försä1jning-
23294: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           en börjar. Vid denna besiktning konstateras att
23295: nr 433 av den 17 mars 1989 till vederbörande          de krav som har ställts på produkten har
23296: medlem av statsrådet översänt avskrift av             iakttagits. Typbesiktningarna görs av tekniska
23297: fö1jande av riksdagsman Anneli Jäätteenmäki           kontrollcentra1en. Förutom typbesiktning görs
23298: undertecknade spörsmå1 nr 141:                        en besiktning per tillverknings- och importparti
23299:                                                       på patronerna enligt en statistisk kvalitetsbe-
23300:           Är utgångspunkten enligt Regering-          siktningsmetod som C.I.P. har utvecklat. De
23301:        ens åsikt att importerade skjutvapens          partivisa besiktningarna av de patroner som
23302:        patroner jämte delar till dessa fyller         skall importeras utförs av tekniska kontrollcen-
23303:        kraven i de finska bestämmelserna och          tralen. Besiktningarna per parti av de patroner
23304:        i fråga om kvalitet och                        som tillverkas i Finland görs av tillverkaren
23305:           vad ämnar Regeringen göra för att           under övervakning av tekniska kontrollcentra-
23306:        avlägsna de i detta nu förekommande            len.
23307:        olägenheterna samt                                Det blev möjligt att åstadkomma ett besikt-
23308:           har Regeringen för avsikt att vidta         ningssystem sedan Finland anslutit sig till
23309:        åtgärder för att få ett totalt slut på eller   C.I.P. Detta skedde år 1984. Som en följd av
23310:        i sin besittning överta importen av            medlemskapet godkänner organisationens med-
23311:        överskottspartierna eller motsvarande          lemsländer (Belgien, Chile, Frankrike, För-
23312:        partier av de militärprodukter som im-         bundsrepubliken Tyskland, Italien, Jugosla-
23313:        porteras till Finland?                         vien, Spanien, Storbritannien, Tjeckoslovakien,
23314:                                                       Tyska demokratiska republiken, Ungern och
23315:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         Österrike) besiktningar som görs i Finland på
23316: samt anföra följande:                                 skjutvapen och patroner som tillverkats här
23317:                                                       och de besiktas alltså inte på nytt då de
23318:    1 Finland började man med besiktning av            exporteras till dessa länder. Detta underlättar i
23319: skjutvapen och skjutförnödenheter 1.7.1983.           väsentlig grad exporten till länderna i fråga för
23320: Denna verksamhet baserar sig på från denna            Finlands vapen- och skjutförnödenhetsindustri.
23321: tidpunkt gällande lag om ändring av lagen             De officiella besiktningsbeteckningarna är dess-
23322: angående skjutvapen och skjutförnödenheter            utom av betydelse då finska produkter expor-
23323: (655/82), förordning om besiktning av skjutva-        teras till Iänder som inte hör till C.I.P. På
23324: pen och -förnödenheter (656/82) samt handels-         motsvarande sätt har Finland förbundit sig att
23325: och industriministeriets beslut om besiktning av      godkänna besiktningar som har gjorts i de
23326: skjutvapen och -förnödenheter (486/83). 1 stad-       andra medlemsländerna, och på de skjutvapen
23327: gandena definieras de krav och besiktningsme-         och patroner som har besiktats i något av
23328: toder som gäller skjutvapen avsedda för civilt        C.I.P.:s medlemsländer företas ingen förnyad
23329: bruk och de skjutförnödenheter som används i          besiktning i samband med importen.
23330: dem. Dessa krav baserar sig på de krav och               1 fråga om importen av patroner för skjut-
23331: besiktningsmetoder den internationella organi-        vapen har situationen i praktiken utformat sig
23332: sationen för vapenbesiktning C.I.P. (Commis-          så att de patroner som skall importeras i
23333: sion lnternationale Permanente pour l'Epreuve         allmänhet har besiktats i något av C.I.P.:s
23334: des Armes a Feu portatives) har offentliggjort.       medlemsländer, och som en följd av detta
23335:    A vsikten med besiktningen är att garantera        kommer det inte särskilt mycket patroner till
23336: att skjutvapnen och de skjutförnödenheter som         tekniska kontrollcentralen för besiktning.
23337: används i dem är säkra att använda.                      Enligt regeringens åsikt har det system för
23338:    1 fråga om patronerna till skjutvapnen för-        besiktning av skjutvapen och patroner som
23339: utsätter besiktningssystemet att varje patrontyp      beskrivs ovan i praktiken visat sig fungera väl.
23340: som släpps ut för försäljning på den finska           Så länge systemet har tillämpats har man
23341:                                     1989 vp. -     KK n:o 141                                      5
23342: 
23343: synnerligen väl kunnat förhindra skjutvapen         hade en sådan kaliberbeteckning gjorts som
23344: och patroner som är bristfälliga tili sin bruks-    inte kan anses allmänt känd i Finland. Av
23345: säkerhet från att komma ut på marknaden.            dettakan i värsta fall följa en situation där den
23346:   Tekniska kontrollcentralen företog 6-             som köper denna produkt senare glömmer för
23347: 7.4.1989 en övervakningsbesiktning av beteck-       vilket vapen han har köpt patronerna.
23348: ningarna på försäljningsförpackningarna och            Om det visar sig att det i vapen och
23349: andra beteckningar på importerade skjutförnö-       patroner, som importeras tili Finland och som
23350: denheter. Denna besiktning inriktades på åter-      har besiktats i något av medlemsländerna i
23351: försäljningsaffärer i Helsingfors och över 110      C.I.P., finns brister som äventyrar säkerheten
23352: fösäljningsförpackningar för patroner besikta-      vid användningen, bör regeringen vidta sådana
23353: des på så sätt att för besiktningen valdes så       åtgärder för att förändra läget som stämmer
23354: många olika tillverkares produkter och så           överens med organisationens bestämmelser.
23355: många olika patrontyper som möjligt. Det            Dylika brister känner regeringen dock i detta
23356: visade sig att på en försäljningsförpackning        nu inte tili.
23357: 
23358:     Helsingfors den 25 april 1989
23359: 
23360:                                                    Handels- och industriminister Ilkka Suominen
23361:                                               1989 vp.
23362: 
23363: Kirjallinen kysymys n:o 142
23364: 
23365: 
23366: 
23367: 
23368:                                  Väistö: Rintamaveteraanien hammashuollon järjestämisestä
23369: 
23370: 
23371:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23372: 
23373:    Rintamaveteraanien hammashuolto on mo-           tulisi varata riittävät määrärahat valtion bud-
23374: nissa kunnissa järjestetty tyydyttävästi. Koko-     jettiin rintamaveteraanien hammashoidon kor-
23375: naisselvitystä hammashoidon tarpeesta ei kui-       vaamista varten.
23376: tenkaan ole tehty.                                     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23377:    Monilla veteraaneilla on taloudellisia vai-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
23378: keuksia hammashoitonsa kustantamisessa. Tar-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23379: peelliseen hoitoon hakeutuminen voi viivästyä       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23380: myös muusta syystä.
23381:    Sotiemme veteraanien hammashuollon järjes-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
23382: tämiseksi tulisikin ryhtyä toimenpiteisiin valta-          siin rintamaveteraanien hammashuollon
23383: kunnallisesti. Hammashoidon tarpeen selvittyä              järjestämiseksi ja korvaamiseksi?
23384:     Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1989
23385: 
23386:                                             Matti Väistö
23387: 
23388: 
23389: 
23390: 
23391: 290010D
23392: 2                                     1989 vp. -      KK n:o 142
23393: 
23394: 
23395: 
23396: 
23397:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23398: 
23399:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         sesti terveyskeskusten hammashuollon pnrnn
23400: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         pidettiin tarpeellisena. Vuosien 1985-1989
23401: olette 17 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn           suunnitelmassa edellytettiin terveyskeskusten
23402: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          kiinnittävän erityistä huomiota sellaisten poti-
23403: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         laiden hammashuollon järjestämiseen, joilla pe-
23404: edustaja Väistön näin kuuluvasta kirjallisesta        rustaudin vuoksi hammassairauksien hoito on
23405: kysymyksestä n:o 142:                                 erityisen tarpeellista, esimerkiksi sokeritautia
23406:                                                       sairastavilla.
23407:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-           Nyt voimassa olevan sosiaali- ja terveyden-
23408:        siin rintamaveteraanien hammashuollon          huollon valtakunnallisen suunnitelman 1989-
23409:        järjestämiseksi ja korvaamiseksi?              1993 mukaan kaikki alle 17-vuotiaat ovat
23410:                                                       oikeutettuja maksuttomaan hammashuoltoon
23411:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         terveyskeskuksessa. Lisäksi järjestelmällisen
23412: vasti seuraavaa:                                      hammashuollon periaatteita noudattaen ter-
23413:                                                       veyskeskukset ovat velvollisia järjestämään
23414:    Kansanterveystyön osana toteutetaan nuor-          odottavien äitien, opiskelijoiden, merimiester-
23415: ten aikuisten subventoitua hammashuoltoa ter-         veydenhuollon piiriin kuuluvien ja 17-28-
23416: veyskeskuksissa tai sairausvakuutuksen tuke-          vuotiaitten suun ja hampaiden terveydenhuol-
23417: mana yksityishammaslääkärien vastaanotoilla.          lon. Edelleen terveyskeskusten velvoitteisiin
23418: Tämä etuus koskee vuonna 1960 ja sen jälkeen          kuuluvat edellä mainitut erityisryhmät. Samas-
23419: syntyneitä. Vuonna 1959 ja sitä ennen synty-          sa suunnitelmassa on kansanterveystyön tavoit-
23420: neistä osa pääsee hoidattamaan hampaansa              teissa edellytetty, että terveyden- ja sairaanhoi-
23421: terveyskeskuksissa asetuksen mukaisin mak-            topalvelujen järjestämisessä otetaan huomioon
23422: suin, jotka ovat yli 50 % halvempia kuin              rintamaveteraanien hoidon tarve.
23423: yksityishoidossa perittävät maksut.                      Muutamat kunnat ovat oma-aloitteisesti läh-
23424:    Huomattava osa maamme noin 300 000 rin-            teneet laajentamaan terveyskeskusten suun ja
23425: tamaveteraanista käyttää yksityisen hammas-           hampaiden terveydenhuoltoa rintamaveteraa-
23426: huollon palveluja ja maksaa kaikki hoidosta           neille. Espoon terveyskeskuksessa esimerkiksi
23427: aiheutuvat kustannukset itse. Nämä menot              tämä toiminta aloitettiin vuonna 1980, jolloin
23428: ovat tiettyyn rajaan asti verotuksessa vähen-         100 rintamaveteraania sai hammashuoltoa.
23429: nyskelpoisia muiden sairauskulujen kanssa.            Vuonna 1988 hoidettujen määrä oli 1 280.
23430:    Valtakunnallisessa suunnitelmassa kansan-             Yhteiskunnan kustantamaa tai subventoimaa
23431: terveystyön järjestämiseksi vuosina 1977-1981         hammashuoltoa on kehitetty asteittain. Mikäli
23432: edellytettiin, että vuoden 1977 alusta lukien         kaikki noin 300 000 rintamaveteraania otetaan
23433: kaikissa terveyskeskuksissa on varattava hoito-       kokonaan julkisin varoin katetun suun tervey-
23434: mahdollisuuksia       aikuisväestölle.     Vuosien    denhuollon piiriin, se merkitsee huomattavia
23435: 1982-1986 suunnitelmassa terveyskeskuksille           vuotuisia lisämenoja terveydenhuollolle.
23436: asetettiin velvoite kartoittaa sellaiset väestöryh-      Rintamaveteraanien suun terveydenhuolto
23437: mät, jotka helposti jäävät hammashuollon ul-          on lähtenyt käyntiin monissa terveyskeskuksis-
23438: kopuolelle, ja pyrkiä järjestämään heille asian-      sa. Näiden kokemusten perusteella on voitu
23439: mukainen hoito. Tällaisiksi ryhmiksi mainittiin       suunnitella valtakunnallinen ohjelma rintama-
23440: mm. kehitysvammaiset, pitkäaikaissairaat, ko-         veteraanien hammashuollon tehostamiseksi
23441: tisairaanhoidossa olevat potilaat, kotikuntansa       osana veteraanien kuntoutustoimintaa. Parhail-
23442: ulkopuolella asuvat ammattikoululaiset ja lu-         laan on selvitettävänä sairauskulujen verotuk-
23443: kiolaiset. Näiden ryhmien ottamista ensisijai-        sellisen vähennysoikeuden mahdollisen poista-
23444:                                    1989 vp. -    KK n:o 142                                      3
23445: 
23446: misen vaikutus muuntyyppisen kustannusten        tämä uudistus voi tuoda helpotusta myös rin-
23447: tasauksen tarpeeseen. Tässä yhteydessä keskei-   tamaveteraanien suun terveydenhuollon talou-
23448: sessä asemassa on aikuisväestön hammashuol-      dellisiin järjestelyihin.
23449: tokustannusten korvaaminen. Toteutuessaan
23450:     Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1989
23451: 
23452:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
23453: 4                                     1989 vp. -      KK n:o 142
23454: 
23455: 
23456: 
23457: 
23458:                                Till Riksdagens Herr Talman
23459: 
23460:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          mun. Det ansågs nödvändigt att i första hand
23461: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           inbegripa dessa grupper i hälsovårdscentraler-
23462: av den 17 mars 1989 till vederbörande medlem          nas tandvård. I planen för 1985-1989 förut-
23463: av statsrådet översänt avskrift av följande av        sattes att hälsovårdscentralerna fåster särskild
23464: riksdagsman Väistö undertecknade spörsmål nr          uppmärksamhet vid att anordna tandvård för
23465: 142:                                                  sådana patienter som till följd av en grund-
23466:                                                       sjukdom är i särskilt behov av tandsjukdom-
23467:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          svård, t.ex. de som lider av diabetes.
23468:        anordnande och ersättande av tandvård             Enligt den gällande riksomfattande planen
23469:        för frontveteraner?                            för anordnande av social- och hälsovården
23470:                                                       åren 1989-1993 är alla som är under 17 år
23471:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         berättigade till avgiftsfri tandvård vid hälso-
23472: samt anföra följande:                                 vårdscenralerna. Dessutom är hälsovårdscen-
23473:                                                       tralerna i enlighet med principerna för den
23474:    Som ett led i folkhälsoarbetet genomförs           systematiska tandvården skyldiga att anordna
23475: subventionerad tandvård för unga vuxna vid            mun- och tandhälsovård för gravida kvinnor,
23476: hälsovårdscentralerna eller med understöd från        studerande, den som omfattas av sjömanshäl-
23477: sjukförsäkringen vid privata tandläkarmottag-         sovården och 17-28-åringar. Hälsovårdscen-
23478: ningar. Denna förmån gäller dem som är födda          tralernas skyldigheter omfattar alltjämt de
23479: 1960 eller därefter. Av dem som är födda 1959         ovan nämnda specialgrupperna. I samma plan
23480: eller tidigare kan en del få sina tänder skötta       har i målen för folkhälsoarbetet förutsatts att
23481: vid hälsovårdscentralerna för en avgift som           frontveteranernas behov av vård beaktas när
23482: anges i förordning och som är mer än 50 %             hälso- och sjukvårdsservicen anordnas.
23483: lägre än avgifterna inom den privata tandvår-            Vissa kommuner har självmant utsträckt
23484: den.                                                  hälsovårdscentralernas mun- och tandhälso-
23485:    En betydande del av våra ungefär 300 000           vård till att gälla också frontveteraner. T.ex.
23486: frontveteraner anlitar privat tandvård och be-        inleddes vid Esbo hälsovårdscentral denna
23487: talar själva alla kostnader för vården. Dessa         verksamhet år 1980, då 100 frontveteraner
23488: utgifter är upp till en viss gräns avdragsgilla vid   erhöll tandvård. År 1988 uppgick antalet front-
23489: beskattningen tillsammans med övriga sjuk-            veteranpatienter till 1 280.
23490: domskostnader.                                           Den av samhället bekostade eller subventio-
23491:    I den riksomfattande planen för anordnande         nerade tandvården har utvecklats stegvis. Om
23492: av folkhälsoarbetet åren 1977-1981 förutsat-          den med offentliga medel bekostade munhälso-
23493: tes att det räknat från ingången av år 1977 vid       vården utsträcks till att omfatta samtliga unge-
23494: alla hä1sovårdscentra1er skulle beredas vård-         får 300 000 frontveteraner, betyder det märk-
23495: möj1igheter för den vuxna befo1kningen. I             bara årliga merutgifter för hälsovården.
23496: p1anen för åren 1982-1986 förpliktades hälso-            Munhälsovård för frontveteraner har inletts
23497: vårdscentralerna att kartlägga de befolknings-        vid flera hälsovårdscentraler. På basis av erfa-
23498: grupper som lätt blir lämnade utanför tandvår-        renheterna därav har man kunnat planera ett
23499: den och att försöka anordna lämplig vård för          riksomfattande program för effektivering av
23500: dem. Som dylika grupper nämndes bl.a. ut-             frontveteranernas tandvård såsom ett led i
23501: vecklingsstörda, långtidssjuka, patienter i           rehabiliteringsverksamheten för veteraner. Som
23502: hemsjukvård samt yrkesskolelever och gymna-           bäst utreds viiken effekt ett eventuellt slopande
23503: sieelever, som är bosatta utanför sin hemkom-         av rätten att avdra sjukdomskostnaderna vid
23504:                                     1989 vp. -   KK n:o 142                                     5
23505: 
23506: beskattningen kommer att ha på behovet att på     Om denna reform förverkligas kan den också
23507: annat sätt utjämna kostnaderna. En central        medföra lättnader i den ekonomiska reglering-
23508: fråga i detta sammanhang är ersättandet av        en av munhälsovården för frontveteraner.
23509: den vuxna befolkningens tandvårdskostnader.
23510:     Helsingfors den 17 april 1989
23511: 
23512:                                                  Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
23513:                                              1989 vp.
23514: 
23515: Kirjallinen kysymys n:o 143
23516: 
23517: 
23518: 
23519: 
23520:                                  Puska ym.: Rintamaveteraanien hammashuollon järjestämisestä
23521: 
23522: 
23523:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23524: 
23525:    Rintamaveteraanien hammashuollon puut-          Kun veteraanieläkkeiden kustannukset valtiolle
23526: teet ja ongelmat ovat viime aikoina keskuste-      pienenevät jatkossa, eikö näin vapautuvia va-
23527: luttaneet veteraanien piirissä. Hampaiston kun-    roja tai osaa kuntoutusmäärärahojen kasvusta
23528: to on veteraaneille kuten muillekin tärkeää. Iän   voitaisi ohjata veteraanien hammashuollon pa-
23529: karttuessa se on tärkeää myös hyvän ravitse-       rantamiseen?
23530: muksen kannalta.                                      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23531:    Veteraanien hammashuoltoa ovat vaikeutta-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23532: neet mm. proteesien kustannukset ja terveys-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23533: keskusten hammashuollon palvelusten voima-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23534: kas suuntautuminen lapsiin ja nuoriin.
23535:    Eräissä kunnissa on veteraanien aloitteesta               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23536: toivottu järjestettäväksi erityistä veteraanien           ryhtyä veteraanien hammashuollossa
23537: hammastarkastusta sekä sen jälkeisiä toimen-              olevien ongelmien vähentämiseksi ja ve-
23538: piteitä hammashuollon järjestämiseksi tarvit-             teraanien hammashuollon tehostami-
23539: taessa yksityishammaslääkäreitä käyttämällä.              seksi?
23540:     Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1989
23541: 
23542:           Pekka Puska                  Pirkko Ikonen                 Eino Siuruainen
23543:           Matti Väistö                 Anneli Jäätteenmäki           Kauko Heikkinen
23544:           Aapo Saari                   Jorma Huuhtanen               Markku Lehtosaari
23545:           Juho Sillanpää               Jukka Vihriälä                Annikki Koistinen
23546:           Juhani Alaranta              Seppo Pelttari                Sirkka-Liisa Anttila
23547:           Seppo Kääriäinen             Mirja Ryynänen                Matti Maijala
23548:           Tellervo Renko               Hannele Pokka                 Kalle Röntynen
23549:                                        Kalevi Mattila
23550: 
23551: 
23552: 
23553: 
23554: 290010D
23555: 2                                     1989 vp. -      KK n:o 143
23556: 
23557: 
23558: 
23559: 
23560:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23561:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kiolaiset. Näiden ryhmien ottamista ensiSIJai-
23562: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         sesti terveyskeskusten hammashuollon piiriin
23563: olette 17 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn           pidettiin tarpeellisena. Vuosien 1985-1989
23564: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          suunnitelmassa edellytettiin terveyskeskusten
23565: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         kiinnittävän erityistä huomiota sellaisten poti-
23566: edustaja Puskan ym. näin kuuluvasta kirjalli-         laiden hammashuollon järjestämiseen, joilla pe-
23567: sesta kysymyksestä n:o 143:                           rustaudin vuoksi hammassairauksien hoito on
23568:                                                       erityisen tarpeellista, esimerkiksi sokeritautia
23569:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        sairastavilla.
23570:        ryhtyä veteraanien hammashuollossa                Nyt voimassa olevan sosiaali- ja terveyden-
23571:        olevien ongelmien vähentämiseksi ja ve-        huollon valtakunnallisen suunnitelman 1989-
23572:        teraanien hammashuollon tehostami-             1993 mukaan kaikki alle 17-vuotiaat ovat
23573:        seksi?                                         oikeutettuja maksuttomaan hammashuoltoon
23574:                                                       terveyskeskuksessa. Lisäksi järjestelmällisen
23575:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         hammashuollon periaatteita noudattaen ter-
23576: vasti seuraavaa:                                      veyskeskukset ovat velvollisia järjestämään
23577:                                                       odottavien äitien, opiskelijoiden, merimiester-
23578:    Kansanterveystyön osana toteutetaan nuor-          veydenhuollon piiriin kuuluvien ja 17-28-
23579: ten aikuisten subventoitua hammashuoltoa ter-         vuotiaitten suun ja hampaiden terveydenhuol-
23580: veyskeskuksissa tai sairausvakuutuksen tuke-          lon. Edelleen terveyskeskusten velvoitteisiin
23581: mana yksityishammaslääkärien vastaanotoilla.          kuuluvat edellä mainitut erityisryhmät. Samas-
23582: Tämä etuus koskee vuonna 1960 ja sen jälkeen          sa suunnitelmassa on kansanterveystyön tavoit-
23583: syntyneitä. Vuonna 1959 ja sitä ennen synty-          teissa edellytetty, että terveyden- ja sairaanhoi-
23584: neistä osa pääsee hoidattamaan hampaansa              topalvelujen järjestämisessä otetaan huomioon
23585: terveyskeskuksissa asetuksen mukaisin mak-            rintamaveteraanien hoidon tarve.
23586: suin, jotka ovat yli 50 % halvempia kuin                 Muutamat kunnat ovat oma-aloitteisesti läh-
23587: yksityishoidossa perittävät maksut.                   teneet laajentamaan terveyskeskusten suun ja
23588:    Huomattava osa maamme noin 300 000 rin-            hampaiden terveydenhuoltoa rintamaveteraa-
23589: tamaveteraanista käyttää yksityisen hammas-           neille. Espoon terveyskeskuksessa esimerkiksi
23590: huollon palveluja ja maksaa kaikki hoidosta           tämä toiminta aloitettiin vuonna 1980, jolloin
23591: aiheutuvat kustannukset itse. Nämä menot              100 rintamaveteraania sai hammashuoltoa.
23592: ovat tiettyyn rajaan asti verotuksessa vähen-         Vuonna 1988 hoidettujen määrä oli 1 280.
23593: nyskelpoisia muiden sairauskulujen kanssa.               Yhteiskunnan kustantamaa tai subventoimaa
23594:    Valtakunnallisessa suunnitelmassa kansan-          hammashuoltoa on kehitetty asteittain. Mikäli
23595: terveystyön järjestämiseksi vuosina 1977-1981         kaikki noin 300 000 rintamaveteraania otetaan
23596: edellytettiin, että vuoden 1977 alusta lukien         kokonaan julkisin varoin katetun suun tervey-
23597: kaikissa terveyskeskuksissa on varattava hoito-       denhuollon piiriin, se merkitsee huomattavia
23598: mahdollisuuksia       aikuisväestölle.     Vuosien    vuotuisia lisämenoja terveydenhuollolle.
23599: 1982-1986 suunnitelmassa terveyskeskuksille              Rintamaveteraanien suun terveydenhuolto
23600: asetettiin velvoite kartoittaa sellaiset väestöryh-   on lähtenyt käyntiin monissa terveyskeskuksis-
23601: mät, jotka helposti jäävät hammashuollon ul-          sa. Näiden kokemusten perusteella on voitu
23602: kopuolelle, ja pyrkiä järjestämään heille asian-      suunnitella valtakunnallinen ohjelma rintama-
23603: mukainen hoito. Tällaisiksi ryhmiksi mainittiin       veteraanien hammashuollon tehostamiseksi
23604: mm. kehitysvammaiset, pitkäaikaissairaat, ko-         osana veteraanien kuntoutustoimintaa. Parhail-
23605: tisairaanhoidossa olevat potilaat, kotikuntansa       laan on selvitettävänä sairauskulujen verotuk-
23606: ulkopuolella asuvat ammattikoululaiset ja lu-         sellisen vähennysoikeuden mahdollisen poista-
23607:                                    1989 vp. -    KK n:o 143                                      3
23608: 
23609: misen vaikutus muuntyyppisen kustannusten        tämä uudistus voi tuoda helpotusta myös rin-
23610: tasauksen tarpeeseen. Tässä yhteydessä keskei-   tamaveteraanien suun terveydenhuollon talou-
23611: sessä asemassa on aikuisväestön hammashuol-      dellisiin järjestelyihin.
23612: tokustannusten korvaaminen. Toteutuessaan
23613:     Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1989
23614: 
23615:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
23616: 4                                     1989 vp. -      KK n:o 143
23617: 
23618: 
23619: 
23620: 
23621:                                Till Riksdagens Herr Talman
23622:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          mun. Det ansågs nödvändigt att i första hand
23623: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           inbegripa dessa grupper i hälsovårdscentraler-
23624: av den 17 mars 1989 till vederbörande medlem          nas tandvård. 1 p1anen för 1985-1989 förut-
23625: av statsrådet översänt avskrift av följande av        sattes att hälsovårdscentralerna fäster särskild
23626: riksdagsman Puska m.fl. undertecknade spörs-          uppmärksamhet vid att anordna tandvård för
23627: mål nr 143:                                           sådana patienter som till följd av en grund-
23628:                                                       sjukdom är i särskilt behov av tandsjukdom-
23629:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen              svård, t.ex. de som lider av diabetes.
23630:        vidta för att minska på problemen inom            Enligt den gällande riksomfattande planen
23631:        tandvården för veteraner och för att           för anordnande av social- och hälsovården
23632:        effektivera denna tandvård?                    åren 1989-1993 är alla som är under 17 år
23633:                                                       berättigade till avgiftsfri tandvård vid hälso-
23634:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         vårdscenralerna. Dessutom är hälsovårdscen-
23635: samt anföra följande:                                 tralerna i enlighet med principerna för den
23636:                                                       systematiska tandvården skyldiga att anordna
23637:    Som ett led i folkhälsoarbetet genomförs           mun- och tandhälsovård för gravida kvinnor,
23638: subventionerad tandvård för unga vuxna vid            studerande, den som omfattas av sjömanshäl-
23639: hälsovårdscentralerna eller med understöd från        sovården och 17-28-åringar. Hälsovårdscen-
23640: sjukförsäkringen vid privata tandläkarmottag-         tralernas sky1digheter omfattar alltjämt de
23641: ningar. Denna förmån gäller dem som är födda          ovan nämnda specialgrupperna. I samma plan
23642: 1960 eller därefter. Av dem som är födda 1959         har i målen för folkhälsoarbetet förutsatts att
23643: eller tidigare kan en del få sina tänder skötta       frontveteranernas behov av vård beaktas när
23644: vid hälsovårdscentralerna för en avgift som           hälso- och sjukvårdsservicen anordnas.
23645: anges i förordning och som är mer än 50 %                Vissa kommuner har sjä1vmant utsträckt
23646: lägre än avgifterna inom den privata tandvår-         hälsovårdscentralernas mun- och tandhälso-
23647: den.                                                  vård till att gälla också frontveteraner. T.ex.
23648:    En betydande del av våra ungefär 300 000           inleddes vid Esbo hälsovårdscentral denna
23649: frontveteraner anlitar privat tandvård och be-        verksamhet år 1980, då 100 frontveteraner
23650: talar själva alla kostnader för vården. Dessa         erhöll tandvård. År 1988 uppgick antalet front-
23651: utgifter är upp till en viss gräns avdragsgilla vid   veteranpatienter till 1 280.
23652: beskattningen tillsammans med övriga sjuk-               Den av samhället bekostade eller subventio-
23653: domskostnader.                                        nerade tandvården har utvecklats stegvis. Om
23654:    1 den riksomfattande planen för anordnande         den med offentliga medel bekostade munhälso-
23655: av folkhälsoarbetet åren 1977-1981 förutsat-          vården utsträcks till att omfatta samtliga unge-
23656: tes att det räknat från ingången av år 1977 vid       fär 300 000 frontveteraner, betyder det märk-
23657: alla hälsovårdscentraler skulle beredas vård-         bara årliga merutgifter för hälsovården.
23658: möjligheter för den vuxna befolkningen. I                Munhälsovård för frontveteraner har inletts
23659: planen för åren 1982-1986 förpliktades hälso-         vid flera hälsovårdscentraler. På basis av erfa-
23660: vårdscentralerna att kartlägga de befolknings-        renheterna därav har man kunnat planera ett
23661: grupper som lätt blir 1ämnade utanför tandvår-        riksomfattande program för effektivering av
23662: den och att försöka anordna lämplig vård för          frontveteranernas tandvård såsom ett led i
23663: dem. Som dylika grupper nämndes bl.a. ut-             rehabiliteringsverksamheten för veteraner. Som
23664: vecklingsstörda, långtidssjuka, patienter i           bäst utreds viiken effekt ett eventuellt slopande
23665: hemsjukvård samt yrkesskolelever och gymna-           av rätten att avdra sjukdomskostnaderna vid
23666: siee1ever, som är bosatta utanför sin hemkom-         beskattningen kommer att ha på behovet att på
23667:                                     1989 vp. -   KK n:o 143                                     5
23668: 
23669: annat sätt utjämna kostnaderna. En central        Om denna reform förverkligas kan den också
23670: fråga i detta sammanhang är ersättandet av        medföra lättnader i den ekonomiska reglering-
23671: den vuxna befolkningens tandvårdskostnader.       en av munhälsovården för frontveteraner.
23672: 
23673:     Helsingfors den 17 april 1989
23674: 
23675:                                                  Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
23676:                                                1989 vp.
23677: 
23678: Kirjallinen kysymys n:o 144
23679: 
23680: 
23681: 
23682: 
23683:                                   Moilanen: Lasten kotihoidon tuen lisäosan maksamisesta yhtä ai-
23684:                                       kaa opintotuen kanssa
23685: 
23686: 
23687:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23688:    Kotihoidon tuesta säädetyn lain (24/85) mu-       itse voivat järjestää opintonsa siten, että he
23689: kaan alle kolmivuotiaan lapsen vanhemmilla           opiskelevat pääasiassa kotona ja että he siten
23690: tai muilla huoltajilla on oikeus saada valintan-     pystyvät hoitamaan itse lapsensa, vaikka ovat-
23691: sa mukaan lapsen hoidon järjestämiseksi koti-        kin opintotuen edellyttämässä mielessä opiske-
23692: hoidon tukea taikka kunnan järjestämä hoito-         lijoita.
23693: paikka. Kotihoidon tukeen kuuluu perusosa,              Jos perheen nettotulot ovat lisäosan saami-
23694: sisaruskorotus ja lisäosa.                           seen oikeuttavat, esimerkiksi pelkkä opintotu-
23695:    Perusosan saamisen edellytyksenä on yksin-        ki, on kohtuutonta, että lisäosaa ei kuitenkaan
23696: kertaisesti, että perheessä on alle kolmivuotias     voida maksaa, vaikka täyttyykin lain edellytys,
23697: lapsi, jota ei hoideta kunnan järjestämässä          että jompikumpi vanhemmista pääasiassa hoi-
23698: päivähoidossa. Mutta tätä samaa periaatetta ei       taa lasta kotona. Tällaisen tulkinnan johdosta
23699: noudatetakaan enää lisäosan myöntämisperus-          kotihoidon tuen ja sen lisäosan merkitys vesit-
23700: teita asetettaessa. Sen sijaan lisäosan saamisek-    tyy. Erityisesti niissä kunnissa, joissa päivähoi-
23701: si edellytetään lisäksi, että lasta hoitaa pää-      tolain velvoitteiden täyttäminen tuottaa vai-
23702: asiassa hänen omassa kodissaan jompikumpi            keuksia, kotihoidon tuesta annetun lain tällai-
23703: hänen vanhemmistaan tai hänen muu huolta-            nen tulkinta lisää turhia paineita kunnalliseen
23704: jansa ja että perheen nettotulot kuukaudessa         päivähoitoon.
23705: eivät ylitä lisäosaan oikeuttavaa rajaa. Täyden         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23706: lisäosan määrä on 80 % perusosasta.                  tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
23707:    Kotihoidon tuesta annetun lain 7 §:ää on          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23708: sosiaalihallitus tulkinnut siten, että opintotukea   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23709: ja kotihoidon tuen lisäosaa ei voi samanaikai-
23710: sesti maksaa. Tällöin on ilmeisesti lähdetty siitä            Onko Hallitus tietoinen siitä, että
23711: olettamuksesta, että opiskelija ei voi itse hoitaa          opintotuen varassa elävällä lasta koto-
23712: lastaan, vaan lasta hoitaa aina joku muu kuin               na hoitavalla vanbernmaila ei ole mah-
23713: isä tai äiti. Kuitenkin opiskelijoiden luento- ja           dollisuutta saada kotihoidon tuen lisä-
23714: muut kodin ulkopuolella toimimista edellyttä-               osaa, vaikka hän hoitaa lastaan itse, ja
23715: vät velvoitteet vaihtelevat opiskelualasta riip-              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23716: puen. Näin ollen on monia opiskelijoita, jotka              ryhtyä epäkohdan korjaamiseksi?
23717:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1989
23718: 
23719:                                         Eeva-Liisa Moilanen
23720: 
23721: 
23722: 
23723: 
23724: 2900100
23725: 2                                    1989 vp. -      KK n:o 144
23726: 
23727: 
23728: 
23729: 
23730:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23731:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        jompikumpi vanhemmista. Lisäosaa ei peruste-
23732: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        lujen mukaan pääsäännön mukaan suoritettaisi
23733: olette 17 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn          muun muassa niissä tapauksissa, joissa molem-
23734: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         mat vanhemmat ovat työssä tai opiskelevat
23735: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        kokopäiväisesti. Kyseisen hallituksen esityksen
23736: edustaja Moilasen näin kuuluvasta kirjallisesta      yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan lisäk-
23737: kysymyksestä n:o 144:                                si, että lisäosan suorittamisen edellytyksiin vai-
23738:                                                      kuttaviin perheen tuloihin otetaan huomioon
23739:          Onko Hallitus tietoinen siitä, että         myös opintorahan perusosa.
23740:        opintotuen varassa elävällä lasta koto-          Opintotukilaissa ei ole säädetty estettä opin-
23741:        na hoitavalla vanhemmalla ei ole mah-         totuen suorittamiselle myös sellaiselle lain 1, 2
23742:        dollisuutta saada kotihoidon tuen lisä-       ja 3 §:ssä tarkoitetulle opintoja harjoittavalle
23743:        osaa, vaikka hän hoitaa lastaan itse, ja      Suomen kansalaiselle tai täällä opiskelevalle
23744:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        ulkomaalaiselle, joka opintojensa ohella hoitaa
23745:        ryhtyä epäkohdan korjaamiseksi?               kotonaan lastaan. Opintotuen myöntämisen
23746:                                                      edellytyksenä on kuitenkin, että opintoja har-
23747:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          joittavan opintomenestys katsotaan riittäväksi
23748: taen seuraavaa:                                      ja että hän on vähävarainen.
23749:                                                         Edellä todetun perusteella voidaan todeta,
23750:    Lasten kotihoidon tuesta annetun lain 7 §:n 1     että opintotukeen sisältyvän opintorahan ja
23751: momentin mukaan kotihoidon tuen lisäosaa             valtion takaaman opintolainan saanti ei ole
23752: voidaan suorittaa sellaiselle alle kolmivuotiaan     esteenä lasten kotihoidon tuen lisäosan suorit-
23753: lapsen perheelle, jossa lapsi ei ole kunnallisessa   tamiselle, mikäli perhe muutoin lapsen hoidon
23754: päivähoidossa ja jossa lasta hoitaa pääasiassa       järjestämisen ja perheen nettotulojen perusteel-
23755: hänen omassa kodissaan jompikumpi hänen              la on oikeutettu lisäosaan. Kun opiskelijan
23756: vanhemmistaan tai muu huoltaja. Lisäosan             katsotaan pääasiassa itse hoitavan lastaan ko-
23757: suorittamisen edellytyksenä on lisäksi, että per-    tonaan, voidaan lisäosa tällaiselle perheelle
23758: heen nettotulot eivät ylitä lisäosaan oikeutta-      suorittaa, kun perheen tulot eivät ylitä lisä-
23759: vaa rajaa.                                           osaan oikeuttavaa ylärajaa. Kunnan tulee kus-
23760:    Hallituksen esityksessä eduskunnalle pienten      sakin yksittäistapauksessa erikseen päättäes-
23761: lasten hoidon kehittämistä koskevaksi lainsää-       sään lisäosan myöntämisestä harkita, hoitaako
23762: dännöksi (HE n:o 202/1984 vp.) todetaan              opiskelija lastaan pääasiassa itse kotonaan ja
23763: yleisperusteluissa, että lisäosan suorittamisen      ovatko lisäosan myöntämisen edellytykset
23764: edellytyksenä on, että lasta hoitaa pääasiassa       muutoin olemassa.
23765:     Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1989
23766: 
23767:                                                                           Ministeri Tarja Halonen
23768:                                     1989 vp. -     KK n:o 144                                     3
23769: 
23770: 
23771: 
23772: 
23773:                              Tili Riksdagens Herr Talman
23774:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       föräldem. Enligt motiveringen skulle tilläggs-
23775: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        delen i regel inte erläggas bl.a. i de fall där
23776: av den 17 mars 1989 tili vederbörande medlem       båda föräldrama arbetar eller studerar på
23777: av statsrådet översänt avskrift av följande av     heltid. 1 den detaljerade motiveringen för ifrå-
23778: riksdagsledamot     Moilanen undertecknade         gavarande regeringsproposition konstateras
23779: spörsmål nr 144:                                   dessutom att såsom inkomster för familjen,
23780:                                                    som inverkar på förutsättningama för erläg-
23781:           Är Regeringen medveten om att en         gande av tilläggsdelen, tas även i betraktande
23782:        förälder som lever på studiestöd och        studiepenningens grunddel.
23783:        som sköter sitt bam hemma inte har             1 lagen om studiestöd har inte stadgats om
23784:        möjlighet att få hemvårdsstödets tili-      hinder för erläggande av studiestöd även tili
23785:        läggsdel fastän han eller hon själv skö-    sådana i 1, 2 och 3 §§ avsedda finska medbor-
23786:        ter sitt bam, och                           gare som bedriver studier eller tili utlänningar,
23787:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     som studerar här och vid sidan av sina studier
23788:        ta för att avhjälpa detta missförhållan-    sköter barn hemma. En förutsättning för be-
23789:        de?                                         viljande av studiestödet är dock att studeran-
23790:                                                    den har tillräcklig framgång i studiema och är
23791:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      mindre bemedlad.
23792: samt anföra följande:                                 På basis av det ovan anförda kan det
23793:     Enligt 7 § 1 mom. lagen om stöd för vård av    konstateras att erhållandet av den studiepen-
23794: bam i hemmet kan hemvårdsstödets tiliäggsdel       ning och den statsborgen för studielån som
23795: erläggas tili en sådan familj med ett bam under    ingår i studiestödet inte utgör ett hinder för
23796: tre år där barnet inte är i kommunal dagvård       erläggande av hemvårdsstödets tilläggsdel om
23797: och där bamet i huvudsak sköts i sitt eget hem     familjen annars på basis av anordnandet av
23798: av någondera föräldem eller en annan vård-         vård för bamet eller familjens nettoinkomster
23799: nadshavare. En förutsättning för erläggande av     är berättigad tili tiliäggsdelen. Då en studeran-
23800: tilläggsdelen är dessutom att familjens nettoin-   de i regel anses själv sköta sitt bam hemma,
23801: komster inte överskrider gränsen för rätt tili     kan tilläggsdelen erläggas tili en sådan familj
23802: tilläggsdel.                                       om familjens inkomster inte överskrider den
23803:     1 regeringens proposition tili riksdagen med   övre gränsen för rätt tili tilläggsdel. Kommu-
23804: förslag tili lagstiftning om utvecklande av        nen skall i varje enskilt fall då den beslutar om
23805: vården av små bam (RP nr 202/1984 rd.)             beviljande av tiliäggsdelen särskilt överväga om
23806: konstateras i den allmänna motiveringen att en     studeranden i huvudsak själv sköter sitt bam
23807: förutsättning för erläggande av tilläggsdelen är   hemma och om förutsättningama för beviljan-
23808: att bamet i huvudsak sköts av någondera            de av tilläggsdelen annars föreligger.
23809:     Helsingfors den 25 april 1989
23810: 
23811:                                                                         Minister Tarja Halonen
23812:                                                1989 vp.
23813: 
23814: Kirjallinen kysymys n:o 145
23815: 
23816: 
23817: 
23818: 
23819:                                   Väistö: Vapon Ilomantsin brikettitehtaan tilojen saamisesta
23820:                                       yritystoiminnan käyttöön
23821: 
23822: 
23823:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23824:   Vapon Ilomantsin brikettitehdas valmistui          yritystmmmnan edellytyksiä pa1ts1 Enossa
23825: vuonna 1981. Brikettituotanto tehtaassa kes-         myös naapurikunnissa ja koko maakunnassa.
23826: keytettiin jo vuonna 1982. Sittemmin osa ko-         Tässä vaiheessa brikettitehtaan tilojen saami-
23827: neista on myyty.                                     nen kohtuullisin ehdoin yritystoiminnan käyt-
23828:   Nykyisellään brikettitehtaan tilat ovat käyt-      töön tuntuisi perustellulta.
23829: tämättöminä. Vapon omassa piirissä ei tiloille          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23830: ole tiedossa käyttöä.                                tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
23831:   Tarpeellisten muutostöiden jälkeen briketti-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23832: tehtaan tilat soveltuisivat muun yritystoimin-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23833: nan käyttöön. Esimerkiksi pienyrittäjien käyt-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23834: töön osoitettavista tiloista on ilmennyt tarvetta.          ryhtyä Vapon Ilomantsin brikettiteh-
23835:   Uimaharjun tehtaiden rakentamishankkeen                   taan tilojen saamiseksi yritystoiminnan
23836: myönteinen eteneminen on osaltaan lisäämässä                käyttöön?
23837:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1989
23838: 
23839:                                             Matti Väistö
23840: 
23841: 
23842: 
23843: 
23844: 2900100
23845: 2                                    1989 vp. -      KK n:o 145
23846: 
23847: 
23848: 
23849: 
23850:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23851:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Toiminnan keskeyttämisen jälkeen tehtaan
23852: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tilat ovat olleet pääosin käyttämättöminä lu-
23853: olette 17 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn          kuun ottamatta tilapäisiä varasto- ja toimitilo-
23854: kirjeenne n:o 437 ohella toimittanut valtioneu-      jen vuokrauksia. Tehdas on erikoislaitteistojen-
23855: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         sa osalta säilytetW toimintakuntoisena, ja vain
23856: kansanedustaja Väistön näin kuuluvasta kirjal-       briketin nauhapakkauslaitteet on sittemmin
23857: lisesta kysymyksestä n:o 145:                        myyty.
23858:                                                         Toiminnan keskeyttämisen jälkeen Vapo on
23859:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        ilmoittanut kauppa- ja teollisuusministeriölle
23860:        ryhtyä Vapon Ilomantsin brikettiteh-          tehneensä itse sekä teettäneensä muun muassa
23861:        taan tilojen saamiseksi yritystoiminnan       VTT:llä selvityksiä korvaavan tuotannon aloit-
23862:        käyttöön?                                     tamiseksi tehtaalla. Toistaiseksi nämä ponnis-
23863:                                                      tukset eivät ole johtaneet uuden tuotantomuo-
23864:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          don löytymiseen. Vuonna 1988 yhtiön koko
23865: taen seuraavaa:                                      henkilöstö aktivoitiin aloitekilpailun muodossa
23866:                                                      etsimään Ilomantsin brikettitehtaalle sekä
23867:    Päätös Ilomantsin turvebrikettitehtaan pe-        myös Haukinevan tehtaille uusia käyttömuoto-
23868: rustamisesta tehtiin vuonna 1978 Vapon toi-          ja. Huolimatta siitä, ettei ratkaisua ole vielä
23869: miessa valtion liikelaitoksena. Perusteluna ra-      löydetty, uskotaan Vapossa edelleen uuden
23870: kentamiselle oli valtakunnan kotimaisen polt-        tuotantovaihtoehdon löytymiseen.
23871: toainetuotannon kehittäminen ja lisääminen.             Rakennettujen tilojen hyöydyntämiseksi
23872: Kokemukseen perustuvaa tietoa briketin käy-          Vapo on ilmoittanut, että se on myös muilla
23873: tön lisäämisestä oli tuolloin käytettävissä var-     tavoin yhteistyössä Ilomantsin kunnan kanssa
23874: sin vähän, sillä maan ainoa brikettitehdas oli       kartoittanut muun yritystoiminnan mahdolli-
23875: valmistunut vasta edellisenä vuonna Peräseinä-       suuksia käyttää kyseisiä tiloja. Yhtiön toimesta
23876: joelle. Potentiaaliset mahdollisuudet briketin       tiloja on tarjottu yritystoiminnan käyttöön
23877: käytön lisäämiseen todettiin olevan olemassa.        myös lehti-ilmoituksin. Toistaiseksi nämäkään
23878: Tässä vaiheessa Vapo kuitenkin myös totesi,          ponnistelut eivät ole tuottaneet tulosta. Eräitä
23879: että vallinneella briketin hintatasolla tehdasin-    ostotarjouksia on saatu, mutta ne eivät yhtiön
23880: vestointi ei muodostu liiketaloudellisesti kan-      ilmoituksen mukaan ole osoittautuneet realisti-
23881: nattavaksi.                                          siksi. Todennäköisin vaihtoehto, ellei tehdasta
23882:    Ilomantsin brikettitehdas valmistui ja aloitti    voida muuten käyttää, on vuokrata tiloja
23883: brikettien tuotannon vuonna 1981, ja tehtaalle       useammalle pienyrittäjälle yhteistyössä kunnan
23884: rakennettiin myös turvepelleHien koetuotanto-        kanssa. Tältä osin selvitykset jatkuvat.
23885: linja. Kun kävi ilmeiseksi, että turvepuristeiden       Tehtaan tuotantosuunnan muuttamista har-
23886: kulutus niiden heikon hintakilpailukyvyn joh-        kittaessa on otettava huomioon se tosiasia, että
23887: dosta ei tule kasvamaan niin suureksi, että          tehdas on suunniteltu ja rakennettu turpeen
23888: molempien brikettitehtaiden tuotannolle löytyi-      jatkokuivatusta ja puristeiden tekoa varten,
23889: si markkinoita, tehtiin syksyllä 1982 päätös         joten sen käyttömahdollisuudet muuhun tuo-
23890: Ilomantsin brikettitehtaan tuotannon keskeyt-        tantoon ilman varsin perusteellisia muutoksia
23891: tämisestä.                                           ovat kovin pienet.
23892:     Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1989
23893: 
23894:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
23895:                                      1989 vp. -     KK n:o 145                                      3
23896: 
23897: 
23898: 
23899: 
23900:                               Tili Riksdagens Herr Talman
23901:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          undantag av tilifållig uthyrning av lager- och
23902: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          verksamhetsutrymmen. Fabriken har i fråga
23903: nr 437 av den 17 mars 1989 tili vederbörande         om sina specialanläggningar bibehållits i funk-
23904: medlem av statsrådet översänt avskrift av            tionsdugligt skick och endast förpackningsan-
23905: följande av riksdagsman Väistö undertecknade         läggningarna för briketter har sedermera sålts.
23906: spörsmål nr 145:                                        Efter att verksamheten inställts har Vapo
23907:                                                      meddelat handels- och industriministeriet att
23908:                                                      det själv gjort och bl.a. gett Statens tekniska
23909:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen
23910:                                                      forskningscentral i uppdrag att göra utredning-
23911:        vidta för att lokaliteterna för Vapos         ar om inledandet av ersättande produktion vid
23912:        brikettfabrik i Ilomants ställs till före-
23913:                                                      fabriken. Tillsvidare har dessa ansträngningar
23914:        tagarverksamhetens förfogande?
23915:                                                      inte lett till att man funnit någon ny produk-
23916:                                                      tionsform. 1988 aktiverades bolagets hela per-
23917:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        sonai i form av en initiativtävling för att finna
23918: samt anföra följande:                                nya former att använda brikettfabriken i Ilo-
23919:    Beslutet om grundande av torvbrikettfabri-        mants och också fabrikerna i Haukineva. Trots
23920: ken i Ilomants fattades 1978 då Vapo funge-          att man inte ännu har funnit någon lösning
23921: rade som ett statligt affärsverk. En motivering      tror man hos Vapo fortfarande på att man
23922: för byggandet var att utveckla och öka statens       kommer att finna ett nytt produktionsalterna-
23923: inhemska bränsleproduktion. Det fanns mycket         tiv.
23924: litet praktisk erfarenhet om ökning av brikett-          För att de byggda lokaliteterna skall kunna
23925: användningen då, eftersom landets enda bri-          utnyttjas har Vapo meddelat att företaget även
23926: kettfabrik i Peräseinäjoki hade blivit fårdig        på annat sätt i samarbete med Ilomants kom-
23927: föregående år. Det konstaterades att det fanns       mun har kartlagt möjligheterna för den övriga
23928: potentiella möjligheter för att öka användning-      företagarverksamheten att använda ifrågava-
23929: en av briketter. I detta skede konstaterade dock     rande lokaliteter. Genom bolagets försorg har
23930: även Vapo att en investering i en fabrik med         lokaliteterna även genom tidningsannonser ut-
23931: den då rådande prisnivån för briketter inte          bjudits tili att användas vid företagarverksam-
23932: skulle bli företagsekonomiskt lönsam.                het. Hittills har inte heller dessa strävanden
23933:                                                      gett något resultat. Vissa köpeanbud har erhål-
23934:    Brikettfabriken i Ilomants blev fårdig och        lits, men de har enligt vad bolaget uppger inte
23935: inledde produktionen av briketter 1981 och då        visat sig realistiska. Det mest sannolika alter-
23936: byggdes också vid fabriken en försöksproduk-         nativet, om fabriken inte annars kan användas,
23937: tionslinje för torvpelletar. Då det blev uppen-      är att hyra ut lokaliteterna till Hera småföre-
23938: bart att förbrukningen av torvbriketter på           tagare i samarbete med kommunen. På denna
23939: grund av deras svaga konkurrensförmåga i             punkt fortgår utredningarna.
23940: fråga om priset inte kommer att bli så stor att         Då en ändring av fabrikens produktionsrikt-
23941: det finns marknader för de båda brikettfabri-        ning övervägs skall det faktum att fabriken har
23942: kernas produktion, fattades hösten 1982 beslu-       planerats och byggts för fortsatt torkning av
23943: tet om att avbryta produktionen vid brikettfab-      torv och produktion av briketter tas i betrak-
23944: riken i Ilomants.                                    tande och således är möjligheterna att använda
23945:     Efter att verksamheten inställts har fabriks-    den för annan produktion utan mycket genom-
23946: lokaliteterna i huvudsak stått oanvända med          gripande ändringar mycket små.
23947:      Helsingfors den 24 april 1989
23948: 
23949:                                                     Handels- och industriminister Ilkka Suominen
23950:                                               1989 vp.
23951: 
23952: Kirjallinen kysymys n:o 146
23953: 
23954: 
23955: 
23956: 
23957:                                  Jokinen: Tupakkatuotteiden piilomainonnan estäruisestä
23958: 
23959: 
23960:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23961: 
23962:    Tupakan piilomainonta on laajentunut huo-           Koska samanaikaisesti pyritään valtion va-
23963: lestuttavana tavalla. Viime aikoina saa TV:stä      roilla vaikuttamaan tupakanpolton vähentämi-
23964: katsella lähes pääosiltaan tupakan mainontaa,       seen, niin miksi toisaalta sallitaan tämän tär-
23965: sillä se näyttää kuuluvan yhä tiiviimmin lähes      keän tavoitteen vesitystä voimakkaasti lisään-
23966: kaikkiin suomalaisiin näytelmiin ja varsinkin       tyneellä ns. piilomainonnalla. Ei riitä että
23967: uudempiin elokuviin. Sama linja noudattaa           puututaan yksinomaan urheilukentillä tapahtu-
23968: myös Suomeen ostettuja elokuvia.                    vaan tupakkamainontaan, vaan yhtä keskeinen
23969:                                                     tarve on puuttua TV:n ohjelmissa huolestutta-
23970:    Lisäksi näytelmät ym. TV:n kuvaan ilmesty-       vasti kasvaneeseen tupakan tarjontaan, joka
23971: vät esitykset, jopa poliitikkojen tai muiden        vaikuttaa nimenomaan nuorisoon ja lapsiin.
23972: julkisten henkilöiden haastattelut, saavat liian       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23973: usein saatteekseen tupakoivan kansalaisen. El-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
23974: lei tämä ole tupakkamainontaa tehokkaimmil-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23975: laan, niin sitä ei ole mikään kuva ja teksti.       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23976:    Hallituksen olisi nopeasti selvitettävä, kuin-             Onko Hallitus tietoinen laajaksi pai-
23977: ka paljon tupakkateollisuuden sponsorointi                 suneesta tupakan piilomainonnasta, ja
23978: tuottaa tupakkalain hengen ja kirjaimen vas-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23979: taista mainontaa mitä moninaisimmissa muo-                 ryhtyä tämän tupakkalain hengen vas-
23980: doissa.                                                    taisen toiminnan lopettamiseksi?
23981:     Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1989
23982: 
23983:                                         Anna-Liisa Jokinen
23984: 
23985: 
23986: 
23987: 
23988: 290010D
23989: 2                                  1989 vp. -     KK n:o 146
23990: 
23991: 
23992: 
23993: 
23994:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23995: 
23996:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     myös Suomessa muuttanut markkinointimene-
23997: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     telmiään tavalla, jota tupakkalakia säädettäes-
23998: olette 17 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn       sä ei osattu ennakoida. Suoran mainonnan
23999: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      tilalle on tullut uudenlaisia kaupallisen viestin-
24000: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     nän muotoja. Tällaisia ovat esimerkiksi urhei-
24001: edustaja Jokisen näin kuuluvasta kirjallisesta    lu-, kulttuuri- ja muiden tapahtumien rahoitta-
24002: kysymyksestä n:o 146:                             minen sekä tällaisten tilaisuuksien tehostettu
24003:                                                   tiedottaminen. Vastaava kehitys on tapahtunut
24004:           Onko Hallitus tietoinen laajaksi pai-   myös sellaisissa maissa, joissa tupakkamainon-
24005:        suneesta tupakan piilomainonnasta, ja      ta on sallittua. Tähän saattaa olla syynä
24006:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    pyrkimys välttää tavanomaisiin ilmoituksiin
24007:        ryhtyä tämän tupakkalain hengen vas-       monissa maissa vaadittua terveysvaroitusta.
24008:        taisen toiminnan lopettamiseksi?              Lääkintöhallitukselle on tullut viime aikoina
24009:                                                   kansalaisten kyselyjä ja ilmoituksia TV-ohjel-
24010:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-     missa tapahtuvasta tupakoinnista. Sitä on pi-
24011: vasti seuraavaa:                                  detty tupakointia edistävänä. Lääkintöhallituk-
24012:                                                   selle ei ole tullut tietoja, joiden mukaan TV:ssä
24013:    Toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi      tapahtuvasta tupakoinnista olisi sovittu niiden
24014: annetun lain (693/76) 8 §:n mukaan "Tupakan,      tahojen kanssa, jotka taloudellisesti hyötyvät
24015: tupakkatuotteen ja -jäljitelmän sekä tupakoin-    tupakanmyynnistä.
24016: tivälineen mainonta ja kuluttajiin kohdistuva        Toimintaa ei siten käytettävissä olevien tie-
24017: muu myynninedistämistoiminta sekä niiden liit-    tojen nojalla voida pitää tupakkalain tarkoit-
24018: täminen muiden tuotteiden tai palvelujen mai-     tamana tupakkamainontana tai muuna myyn-
24019: nontaan tahi myynninedistämistoimintaan on        ninedistämisenä.
24020: kielletty".                                          Tupakan myynninedistämiskeinojen käytön
24021:    Asetuksessa toimenpiteistä tupakoinnin vä-     osoitettua lisääntymisen merkkejä lääkintöhal-
24022: hentämiseksi (225/77, 938/82) mainonta määri-     litus tehosti valvontaansa keväällä 1988. Lää-
24023: tellään tupakkavalmisteiden valmistukseen,        kintöhallituksen tehostuneen toiminnan saama
24024: maahantuontiin tai myyntiin osallistuvien itse    julkisuus on näkynyt myös saapuneiden kante-
24025: harjoittamaksi, kustantamaksi tai tukemaksi       luiden määrän lisääntymisenä.
24026: ilmoitteluksi tai muuksi viestinnäksi, jonka         Myynninedistäminen moottoriurheilun ja
24027: tarkoituksena on saada aikaan tai edistää         purjehduksen avulla vetoaa erityisesti nuori-
24028: tupakkavalmisteiden menekkiä liiketoiminnas-      soon. Eräät urheilijat ovat joutuneet näissä
24029: sa. Kuluttajiin kohdistuva muu myynninedistä-     lajeissa tupakkateollisuuden myynninedistäjik-
24030: minen puolestaan määritellään muuksi kulut-       si. Tietoa näiden urheilijoiden toiminnasta py-
24031: tajiin kohdistuvaksi toiminnaksi, jonka tarkoi-   ritään levittämään tehokkaasti myös kotimaas-
24032: tuksena on tai joka yleisen kokemuksen mu-        sa. Lehdistö, muut tiedotusvälineet ja liikeyri-
24033: kaan voi saada aikaan tai edistää tupakkaval-     tykset antavat ajoittain tupakan myynninedis-
24034: misteiden menekkiä liiketoiminnassa.              tämiselle tahatonta julkisuutta. Usein on myös
24035:    Edellä mainitun perusteella tupakan mainon-    kyse tupakkateollisuuden järjestelmällisestä toi-
24036: ta on lähes kokonaisuudessaan kiellettyä. Mai-    minnasta tiedotusvälineiden ohjaamiseksi. Lää-
24037: nontakielto ei kuitenkaan koske sellaisia ulko-   kintöhallitus on pyrkinyt yhteistyöhön urheilu-
24038: maisia painokirjoituksia, joiden pääasiallinen    järjestöjen ja tiedotusvälineiden kanssa näiden
24039: tarkoitus ei ole tupakkavalmisteiden mainonta.    ongelmien ratkaisemiseksi. Keskustelua jatke-
24040: Tuotetietoa tupakkavalmisteista saa jakaa kau-    taan ohjelmatoiminnan säännöstön ja teksti-
24041: pan alalla työskenteleville heidän ammattitai-    mainontasäännöstöjen kehittämiseksi.
24042: tonsa ylläpitämiseksi ja edistämiseksi.              Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 12.4.1988
24043:    Tupakkateollisuus on yleismaailmallisesti ja   työryhmän selvittämään nykyisen alkoholi- ja
24044:                                  1989 vp. -    KK n:o 146                                      3
24045: 
24046: tupakkamainonnan soveltumista alkoholi- ja     toimivuutta käytännössä ja se tekee tarpeelli-
24047: tupakkapoliittiseen järjestelmäämme ottaen     seksi katsomiaan ehdotuksia järjestelmän ke-
24048: huomioon myös kansainväliset vaikutustekijät   hittämiseksi sosiaali- ja terveysministeriölle.
24049: Työryhmä selvittää myös nykyisen säännöstön    Työryhmän määräaika päättyy 31.5.1989.
24050:     Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1989
24051: 
24052:                                                  Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
24053: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 146
24054: 
24055: 
24056: 
24057: 
24058:                               Tili Riksdagens Herr Talman
24059:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        på ett sätt som inte kunde förutses när tobaks-
24060: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrive1se         lagen stiftades. Den direkta reklamen har
24061: av den 17 mars 1989 tili vederbörande medlem        ersatts av nya former av kommersiell kommu-
24062: av statsrådet översänt avskrift av följande av      nikation. Som exempel kan nämnas finansie-
24063: riksdagsledamot Jokinen undertecknade spörs-        ring av idrott och kultur och andra dylika
24064: mål nr 146:                                         evenemang samt effektiverad information om
24065:                                                     evenemangen. Utvecklingen har gått i samma
24066:           Är Regeringen medveten om den             riktning också i de Iänder där tobaksreklam är
24067:        utbredda smygreklamen för tobak och          tillåten. En orsak tili detta kan vara strävan att
24068:        vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        undvika den hälsovarning som av flera Iänder
24069:        för att stoppa denna verksamhet som          krävs i vanliga annonser.
24070:        strider mot andan i tobakslagen?                 Medicinalstyrelsen har under den senaste
24071:                                                     tiden mottagit förfrågningar och anmälningar
24072:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      från medbortare om tobaksrökning i TV-
24073: samt anföra följande:                               program. Denna har ansetts främja tobaksrök-
24074:     1 8 § lagen om åtgärder för inskränkande av     ningen. Medicinalstyrelsen har inte fått någon
24075: tobaksrökning (693/76) stadgas: "Reklam för         uppgift om att tobaksrökningen i TV-program-
24076: tobak, tobaksprodukt och -imitation samt rök-       men skulle grunda sig på avtal med de instan-
24077: don och tili konsumenterna riktad annan för-        ser som drar ekonomisk nytta av tobaksförsälj-
24078: säljningsfrämjande verksamhet samt deras an-        ningen.
24079: knytning tili reklam för övriga produkter eller         Verksamheten kan sålunda inte på basen av
24080: tjänster eller övrig försäljningsfrämjande verk-    de tillgängliga uppgifterna anses utgöra sådan
24081: samhet är förbjuden".                               tobaksreklam eller annan försäljningsfrämjan-
24082:     Enligt förordningen om åtgärder för inskrän-    de verksamhet som avses i tobakslagen.
24083: kande av tobaksrökning (225/77, 938/82) avses           Sedan användningen av säljfrämjande meto-
24084: med reklam annonsering eller annan informa-         der för tobak visat teeken på att öka, effekti-
24085: tion som de som deltar i tillverkningen, impor-     verade medicinalstyrelsen sin övervakning vår-
24086: ten eller försäljningen av tobaksprodukter          en 1988. Den offentlighet som medicinalstyrel-
24087: själva utövar, bekostar eller understöder i syfte   sens effektiverade verksamhet rönt har visat sig
24088: att framkalla eller främja åtgängen av tobaks-      även i en ökning av antalet klagomål tili
24089: produkter i affärsverksamhet. 1 förordningen        medicinalstyrelsen.
24090: definieras annan tili konsumenterna riktad              Den säljfrämjande verksamhet som utnyttjar
24091: försäljningsfrämjande verksamhet som annan          motorsport och segling vänder sig i synnerhet
24092: tili konsumenterna riktad verksamhet, som är        tili de unga. lnom dessa grenar har vissa
24093: avsedd att eller som enligt allmän erfarenhet       idrottsmän blivit säljfrämjare för tobaksindu-
24094: kan framkalla eller främja åtgången av tobaks-      strin. Försök förekommer att effektivt sprida
24095: produkter i affärsverksamhet.                       kännedom om dessa idrottsmäns verksamhet
24096:     På basen av vad som anförts ovan är             även här i landet. Pressen, andra massmedier
24097: tobaksreklam så gott som helt förbjuden. Rek-       och affärsföretagen ger tidvis oavsiktlig offent-
24098: lamförbudet gäller dock inte sådana utländska       lighet åt säljfrämjandet angående tobak. Ofta
24099: trycksaker vilkas huvudsakliga syfte inte är        är det dessutom fråga om att tobaksindustrin
24100: reklam för tobaksprodukter. Produktinforma-         systematiskt försöker styra massmedierna. Me-
24101: tion om tobaksprodukter får delas ut tili dem       dicinalstyrelsen har strävat efter samarbete med
24102: som är sysselsatta inom handeln för att främja      idrottsorganisationerna och massmedierna för
24103: och upprätthålla deras yrkeskunskap.                att lösa dessa problem. Diskussioner om detta
24104:    Tobaksindustrin har både globalt och i           fortsätter i syfte at utveckla reglerna för pro-
24105: Finland ändrat sina marknadsföringsmetoder          gramverksamheten och för textreklam.
24106:                                      1989 vp. -     KK n:o 146                                     5
24107: 
24108:   Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte den    vidare hur de nuvarande reglerna fungerar i
24109: 12 april 1988 en arbetsgrupp med uppdrag att         praktiken och skall för social- och hälsovårds-
24110: utreda hur den nuvarande alkohol- och tobaks-        ministeriet föreslå sådana ändringar som den
24111: reklamen passar in i vårt alkohol- och tobaks-       finner nödvändiga för att utveckla systemet.
24112: politiska system, varvid även internationell         Arbetsgruppens mandat utlöper den 31 maj
24113: påverkan skall beaktas. Arbetsgruppen utreder        1989.
24114: 
24115:     Helsingfors den 25 april 1989
24116: 
24117:                                                     Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
24118:                                                1989 vp.
24119: 
24120: Kirjallinen kysymys n:o 147
24121: 
24122: 
24123: 
24124: 
24125:                                   Lahti-Nuuttila ym.: Kirjastojen tarpeiden ottamisesta huomioon
24126:                                       tekijänoikeuslainsäädännössä
24127: 
24128: 
24129:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24130:   Kirjastolaitoksen kansallinen tehtävä on           elämysten saannille maassamme. Kirjastot edes-
24131: hankkia, rekisteröidä, järjestää ja saattaa käyt-    auttavat perusluonteeltaan sellaista yleistä etua,
24132: töön sekä kotimaista että ulkomaista julkaistua      joka tulee painokkaasti ottaa huomioon mää-
24133: aineistoa. Sen velvollisuus, jota mikään muu         riteltäessä niitä ehtoja, joita tallenteiden yleisel-
24134: yhteiskunnallinen instituutio ei hoida, on aut-      le ja yksityiselle käytölle asetetaan.
24135: taa aineistotulvan hahmottamisessa siten, että          Tekijänoikeuslain sanamuodon takia kirjas-
24136: lukija/kuuntelija/katselija löytää nykyisestä        tot voivat ilman erillisiä sopimusjärjestelyjä
24137: suuresta aineistomäärästä haluamansa.                levittää tällä hetkellä edelleen vain "kirjallisia
24138:   Kirjastoaineiston käsite on viime vuosikym-        ja sävelteoksia". Vanhentunut tekijänoikeus-
24139: meninä muuttunut ja laajentunut. Kirjastojen         lainsäädäntö on hidastanut erityisesti videoiden
24140: "täyden palvelun" periaatetta voitiin aiemmin        tuloa kirjastoihin. Tätä ovat arvostelleet sekä
24141:                                                      kirjastojen käyttäjät että työntekijät.
24142: tavoitella tarjoamalla painettua aineistoa. 1990-
24143: luvun kirjastossa on huolehdittava myös mui-            Kirjastoilla tuleekin olla tiedon vapaan liik-
24144: den kirjastokäyttöön sopivien aineistojen, mm.       kuvuuden ja kansalaisten perusoikeuksien tasa-
24145: ääni-, kuva- ja tietotallenteiden saatavuudesta.     arvoiseksi takaamiseksi lakiin kirjattu oikeus
24146: Aineistomuotojen kehitys jatkuu edelleen.            kaikkien aineistotyyppien hankkimiseen ja le-
24147:                                                      vittämiseen edelleen kansalaisten käyttöön.
24148:    Kirjastoilla on oma, kaupallisesta aineisto-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24149: tarjonnasta poikkeava, mutta sitä tukeva ja          tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
24150: täydentävä rooli. Oli kyse sitten kuvatallentei-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24151: den katselusta, musiikin kuuntelusta tai kirjo-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24152: jen lukemisesta, kirjasto ylläpitää ja edistää ao.
24153: harrastusta. Erityisesti lasten ja nuorten koh-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24154: dalla on kyse harrastusten luomisesta ja vakiin-             ryhtyä kirjastojen aseman turvaamiseksi
24155:                                                              tekijänoikeuslainsäädännössä siten, että
24156: nuttamisesta.
24157:                                                              kirjastoille taataan oikeus kaikkien ai-
24158:    Kaikkien aineistotyyppien saatavuus kirjas-               neistotyyppien hankkimiseen ja levittä-
24159: tojen kautta on ehto demokraattiselle tiedon ja              miseen edelleen kansalaisten käyttöön?
24160:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1989
24161: 
24162:           Pentti Lahti-Nuuttila        Liisa Jaakonsaari              Risto Ahonen
24163:           Jouko Skinnari               Aimo Ajo                       Mikko Elo
24164:           Ritva Vastamäki              Jorma Fred                     Matti Maijala
24165:           Antti Kalliomäki             Matti Vähänäkki                Mats Nyby
24166:           Tytti Isohookana-Asunmaa     Matti Luttinen                 Reino Paasilinna
24167:           Lea Mäkipää                  Kalevi Mattila                 Riitta Saastamoinen
24168:           Riitta Uosukainen            Anneli Jäätteenmäki            Ilkka Joenpalo
24169:           Sinikka Mönkäre              Ensio Laine                    Raimo Vuoristo
24170:           Kerttu Törnqvist             Erkki Pulliainen               Juhani Alaranta
24171:           Heikki Riihijärvi            Sulo Aittaniemi                Pekka Leppänen
24172:           Timo Roos                    Kari Urpilainen                Iiris Hacklin
24173: 
24174: 2900IOD
24175: 2                             1989 vp. -   KK n:o 147
24176: 
24177:     Reijo Lindroos             Tuulikki Hämäläinen      Pertti Lahtinen
24178:     Virpa Puisto               Saara-Maria Paakkinen    Jukka Roos
24179:     Arto Lapiolahti            Heikki Rinne             Sinikka Hurskainen-Leppänen
24180:     Marja-Liisa Tykkyläinen    Tuula Paavilainen        Seija Karkinen
24181:                                       1989 vp. -      KK n:o 147                                     3
24182: 
24183: 
24184: 
24185: 
24186:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24187:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        mää musiikin tekijöihin. Äänitteiden parempi
24188: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tekninen laatu ja säilyvyys ovat kuitenkin
24189: olette 17 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn           johtaneet laajentuvaan äänitteiden lainaukseen.
24190: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             Äänitteet ja muut sävellysteosten kappaleet
24191: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         ovat siis kirjastojen saatavilla ja lainattavissa
24192: edustaja Pentti Lahti-Nuuttilan ym. näin kuu-         ilman tekijänoikeudellisia järjestelyjä. Lainaus-
24193: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 147:           toiminnan kehittyessä on syytä pohtia, tulisiko
24194:                                                       kirjastokorvausjärjestelmän kaltainen järjestely
24195:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         ulottaa myös musiikin tekijöihin tai pyrkiä
24196:        ryhtyä kirjastojen aseman turvaamiseksi        löytämään muu tapa käytön kompensoimiseen.
24197:        tekijänoikeuslainsäädännössä siten, että          Kuvatallenteiden laajan käyttööntulon myö-
24198:        kirjastoille taataan oikeus kaikkien ai-       tä opetusministeriö on eri tavoin edistänyt
24199:        neistotyyppien hankkimiseen ja levittä-        audiovisuaalisten palvelujen saantia kirjastoi-
24200:        miseen edelleen kansalaisten käyttöön?         hin. Opetusministeriön asettama videotoimi-
24201:                                                       kunta järjesti vuosina 1985-1987 laajan yleis-
24202:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           ten kirjastojen videokokeilun. Tässä yhteydessä
24203: taen seuraavaa:                                       selvitettiin kirjastojen videotoiminnan teknisiä,
24204:                                                       taloudellisia, lainsäädännöllisiä ja sopimuksel-
24205:    Kirjastolaitoksella on ollut ja tulee myös         lisia edellytyksiä. Samanaikaisesti otettiin kir-
24206: vastaisuudessa olemaan keskeinen tehtävä tie-         jastojen edut huomioon elokuvien ja videoiden
24207: don ja kulttuurin levittämisessä. Tämän tehtä-        ennakkotarkastusjärjestelmää muotoiltaessa.
24208: vän hoitaminen edellyttää avoimuutta uusien              Elokuvateoksen kappaleiden, kuten kuvatal-
24209: tekniikoiden hyödyntämiseen. Kirjastoista on          lenteiden, levittämiseen myös Iainaamalla tulee
24210: tullut tietokeskuksia, joissa on kirjojen ja ää-      tekijänoikeuslain mukaan hankkia oikeuksien
24211: nitteiden ohella myös videotallenteita sekä atk-      haltijoiden suostumus. Tekijänoikeuslakia sää-
24212: pohjaisia informaatiopalveluja ja tietokoneoh-        dettäessä elokuvien tallennelevitystä ei tunnet-
24213: jelmia.                                               tu. Tarve ja mahdollisuudet taliennelevitykseen
24214:    Jotta tekijät ja kustantajat voisivat taloudel-    ovat kirjastojen kannalta syntyneet 1980-luvul-
24215: lisesti hyödyntää työnsä tuloksia ja investoin-       la. Videoaineiston käyttöoikeudet on edellä
24216: tejaan, on laissa annettu oikeus määrätä teos-        mainitun kokeilun ja laajentumassa olevan
24217: kappaleiden levittämisestä, kuten myymisestä,         normaalin toiminnan osalta järjestetty erilaisin
24218: vuokraamisesta ja lainaamisesta. Tätä oikeutta        sopimuksin.
24219: on kuitenkin eräiden teos- ja aineistolajien             Videotoimikunta ehdotti kirjastojen video-
24220: osalta rajoitettu.                                    toimintaa koskevassa mietinnössään elokuvien
24221:    Kirjastot voivat lainata kirjoja tekijöiden        ja televisio-ohjelmien kirjastolevitysoikeuksien
24222: lupia hankkimatta ja korvauksia maksamatta.           järjestämistä ns. sopimuslisenssijärjestelmää
24223: Samalla kun tekijöiden oikeutta lainaamiseen          käyttäen. Ehdotusta on ministeriön saamissa
24224: nähden rajoitettiin, luotiin ns. kirjastokorvaus-     lausunnoissa sekä kannatettu että vastustettu.
24225: järjestelmä. Valtion varoista jaetaan kirjailijoil-   - Tekijänoikeuslain uudistusta valmistelee val-
24226: le ja kääntäjille apurahoja ja avustuksia sen         tioneuvoston asettama tekijänoikeuskomitea.
24227: johdosta, että heidän kirjoittamiaan tai kään-        Komitean seuraava mietintö tulee sisältämään
24228: tämiään kirjoja pidetään maksuttomasti käy-           audiovisuaalisten aineistojen käyttöoikeuksia
24229: tettävissä yleisissä kirjastoissa.                    koskevan perusselvityksen, jossa myös puheena
24230:    Samalla tavoin kuin kirjoja, kirjastot voivat      olevaa kysymystä käsitellään.
24231: lainata myös äänitteitä. Kun tähän ratkaisuun            Tekijänoikeuskomitean mietinnön saatuaan
24232: päädyttiin 1960-luvun alussa, ei äänitteitä lai-      opetusministeriö tulee arvioimaan tekijänoi-
24233: nattu kirjastoista. Tästä syystä ei katsottu          keuslainsäädännön muutostarpeen kirjastojen
24234: tarpeelliseksi ulottaa kirjastokorvausjärjestel-      videotoiminnan osalta.
24235: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 147
24236: 
24237:    Tietokoneohjelmien tekijänoikeussuojasta on      Niitä voidaan siis lainata myös kirjastoista
24238: valmisteilla hallituksen esitys. Esitystä on val-   ilman tekijänoikeudellisia järjestelyjä.
24239: misteltu yhteistyössä muiden Pohjoismaiden             Kuten kirjallisessa kysymyksessä on todettu,
24240: kesken aluksi komiteoiden ja sen jälkeen asian-     aineistomuotojen kehitys jatkuu. Kirjastojen
24241: omaisten ministeriöiden välillä. Tanskassa ja       mahdollisuudet palvella yleisöä tulee turvata
24242: Ruotsissa vastikään annettujen esitysten mu-        myös muuttuvassa teknisessä ympäristössä. Ai-
24243: kaan tietokoneohjelmien kirjastolainaukseen         neiston saatavuus edellyttää huolehtimista
24244: tarvittavat oikeudet tulee hankkia sopimusteit-     myös luovan työn ja tuotannon taloudellisista
24245: se. Perusteena tälle ovat ohjelmien suuret tuo-     perusedellytyksistä. Mahdollisimman laaja saa-
24246: tantokustannukset ja helppo kopioitavuus.           tavuus saavutetaan ratkaisuilla, joissa otetaan
24247: Vastaavia ratkaisuja harkitaan parhaillaan          huomioon tuotannon ja jakelun kokonaisra-
24248: myös Yhdysvalloissa ja Euroopan yhteisöjen          kenne.
24249: piirissä.                                              Opetusministeriö seuraa kirjastojen toimin-
24250:                                                     taedellytysten kehittymistä ja ryhtyy tarvittaes-
24251:    Tallenteella oleviin tietokantoihin ja muihin    sa myös lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin suo-
24252: kirjallisiin teoksiin sovelletaan samoja tekijän-   jatun aineiston käytön kynnysten madaltami-
24253: oikeussäännöksiä kuin perinteisiin kirjoihin.       seksi ja saatavuuden edistämiseksi.
24254: 
24255:     Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1989
24256: 
24257:                                                               Opetusministeri Christoffer Taxell
24258:                                         1989 vp. -       KK n:o 147                                      5
24259: 
24260: 
24261: 
24262: 
24263:                                  Till Riksdagens Herr Talman
24264: 
24265:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             män av musik. Den förbättrade tekniska kva-
24266: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse              liteten och hållbarheten hos fonogram har dock
24267: a v den 17 mars 1989 till vederbörande medlem            lett till en ökad utlåning.
24268: av statsrådet översänt en avskrift av följande               Exemplar av fonogram och andra kompone-
24269: av riksdagsman Pentti Lahti-Nuuttila m.fl.               rade verk finns således tillgängliga och kan
24270: undertecknade spörsmål nr 147:                           lånas utan upphovsrättsliga arrangemang. När
24271:                                                          utlåningsverksamheten utvecklas är det skäl att
24272:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen               överväga om ett arrangemang som systemet
24273:         vidta för att trygga bibliotekens ställ-         med biblioteksersättning även bör utsträckas
24274:         ning i upphovsrättslagstiftningen så att         till upphovsmän av musik eller om ett annat
24275:         biblioteken garanteras rätten att an-            sätt för kompensation för utnyttjandet bör
24276:         skaffa och sprida alla typer av material         inrättas.
24277:         till medborgarnas förfogande?                        Samtidigt med den tilltagande användningen
24278:                                                          av bildupptagningar har undervisningsministe-
24279:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt             riet på o1ika sätt främjat audivisuell service vid
24280: följande:                                                bib1ioteken. Videokommissionen som tillsattes
24281:                                                          av undervisningsministeriet arrangerade ett
24282:    Biblioteksväsendet har haft och kommer                omfattande videoförsök vid de allmänna bib-
24283: även framdeles att ha en central uppgift i               1ioteken åren 1985-87. I detta sammanhang
24284: spridningen av kunskap och kultur. Uppgiften             utreddes videoverksamhetens tekniska, ekono-
24285: förutsätter öppenhet för att utnyttja ny teknik.         miska, 1agstiftnings- och avta1smässiga förut-
24286: Bib1ioteken har blivit kunskapscentraler där             sättningar vid biblioteken. Samtidigt togs det
24287: det utöver böcker och fonogram även finns                hänsyn tili bib1iotekens intressen när förhands-
24288: videoupptagningar och adb-baserad informa-               granskningen av filmer och videoinspelningar
24289: tionsservice och datorprogram.                           utformades.
24290:    För att upphovsmännen och förläggarna                     För spridning genom ut1åning av exemplar
24291: ekonomiskt skall kunna utnyttja resultaten av            av ett filmverk, såsom bi1dupptagningar, skall
24292: sitt arbete och sina investeringar ger lagen rätt        samtycke av rättsinnehavarna inhämtas en1igt
24293: att bestämma om spridningen av verksexem-                upphovsrätts1agen. När upphovsrätts1agen stif-
24294: plar i form av försäljning, uthyrning och                tades var en spridning av fi1mer i form av
24295: utlåning. Denna rättighet är dock begränsad i            upptagningar inte känd. Behovet av och möj-
24296: fråga om vissa slag av verk och material.                ligheterna tili spridning av upptagningar har
24297:    Biblioteken kan 1åna ut böcker utan att               fötts på 1980-ta1et ur bib1iotekens synvinkel.
24298: inhämta tillstånd av upphovsmännen och utan              Nyttjanderätten till videomateria1 har reg1erats
24299: att betala ersättning. Samtidigt som upphovs-            genom o1ika s1ags avta1 med tanke på ovan
24300: männens rättigheter begränsades i fråga om               nämnda försök och den norma1a tilitagande
24301: utlåning, skapades det s.k. systemet med biblio-         verksamheten.
24302: teksersättningar. Ur statliga medel delas stipen-            I sitt betänkande om bib1iotekens videoverk-
24303: dier och understöd ut till författare och över-          samhet föres1og videokommissionen att rättig-
24304: sättare med anledning av att de böcker som de            heterna till biblioteksspridning av filmer och
24305:  skrivit eller översatt hålls avgiftsfritt till förfo-   televisionsprogram skulle reg1eras genom s.k.
24306:  gande vid de allmänna biblioteken.                      avta1s1icens. I de utlåtanden som ministeriet
24307:    Biblioteken kan låna ut fonogram på samma             fått har förs1aget både understötts och motar-
24308:  sätt som böcker. Då man kom till denna                  betats. En upphovsrättskommitte som tilisatts
24309:  lösning i början av 1960-talet, utlånades inte          av statsrådet bereder revideringen av upphovs-
24310:  fonogram på biblioteken. Av denna anledning             rättslagen. Kommittens nästa betänkande kom-
24311:  ansågs det inte nödvändigt att utsträcka syste-         mer att innehålla en grund1äggande utredning
24312:  met med biblioteksersättningar till upphovs-            av nyttjanderätten till audivisuellt material. I
24313: 6                                   1989 vp. -    KK n:o 147
24314: 
24315: betänkandet kommer även den fråga att be-            På databaser och andra litterära verk i form
24316: handlas som spörsmålet berör.                     av upptagningar tillämpas samma upphovsrätts-
24317:                                                   liga stadganden som på traditionella böcker.
24318:    Efter att ha fått upphovsrättskommittens
24319:                                                   De kan således utlånas vid biblioteken utan
24320: betänkande kommer undervisningsministeriet
24321:                                                   upphovsrättsliga arrangemang.
24322: att utvärdera behovet av ändringar i den
24323:                                                      Som det konstateras i det skriftliga spörsmå-
24324: upphovsrättsliga lagstiftningen med tanke på
24325:                                                   let pågår utvecklingen inom de olika formerna
24326: videoverksamheten vid biblioteken.
24327:                                                   av material. Biblioteken bör tillförsäkras möj-
24328:    En regeringsproposition är under beredning     ligheter att betjäna allmänheten även i en
24329: angående det upphovsrättsliga skyddet för da-     föränderlig teknisk miljö. Tillgången på mate-
24330: torprogram. Propositionen har beretts i samar-    ria! förutsätter att man även sköter om grund-
24331: bete med de övriga nordiska länderna, till en     betingelserna för kreativt arbete och ekono-
24332: början mellan olika kommitteer och därefter       misk produktion. Den största möjliga tillgäng-
24333: mellan vederbörande ministerier. Enligt de pro-   ligheten uppnås genom lösningar som tar hän-
24334: positioner som avgetts i Danmark och Sverige      syn till den totala strukturen inom produktion
24335: skall rättigheterna till biblioteksutlåning av    och distribution.
24336: datorprogram anskaffas genom avtal. Motive-          Undervisningsministeriet kommer att följa
24337: ringen till detta är de stora produktionskost-    med hur bibliotekens verksamhetsförutsätt-
24338: naderna för programmen och lättheten i att        ningar utvecklas och kommer vid behov att
24339: kopiera dem. Liknande lösningar övervägs som      genom lagstiftningsmässiga åtgärder sänka
24340: bäst i Förenta Staterna och de Europeiska         hindren för ett utnyttjande av skyddat material
24341: gemenskaperna.                                    och främja tillgången till det.
24342: 
24343:     Helsingfors den 17 april 1989
24344: 
24345:                                                      Undervisningsminister Christoffer Taxell
24346:                                                1989 vp.
24347: 
24348: Kirjallinen kysymys n:o 148
24349: 
24350: 
24351: 
24352: 
24353:                                   Lahti-Nuuttila ym.: Hoitavan lääkärin lausunnon merkityksestä
24354:                                      työkyvyttömyyden määrittämisessä
24355: 
24356: 
24357:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24358:    Kansaneläkelain ja eri työeläkelakien mukai-      dollisuudesta jatkaa työntekoaan. Vakuutetun
24359: set työkyvyttömyyseläkkeen saamista koskevat         kanssa keskustellaan usein myös mahdollisuuk-
24360: määritelmät edellyttävät, että hakijan työkyky       sista hakeutua vaihtoehtoisiin työpaikkoihin.
24361: on sairauden, vian tai vamman johdosta alen-            Kun vakuutetun ja häntä hoitaneen lääkärin
24362: tunut. Tästä syystä hakijan terveydentilasta         näkemys eroaa melko usein vakuutusyhtiön
24363: saatavat selvitykset ovat keskeisessä asemassa       asiantuntijalääkärin käsityksestä, tulisi tällaiset
24364: päätettäessä hänen oikeudestaan työkyvyttö-          riidat pystyä saattamaan puolueettoman asian-
24365: myyseläkkeeseen. Hoitava lääkäri antaa lau-          tuntijalääkäreistä kokoonpannun elimen rat-
24366: sunnossaan tiedot havaitsemistaan objektiivi-        kaistavaksi. Julkisessa keskustelussa esitettiin
24367: sista oireista, laboratoriokokeiden tuloksista ja    1980-luvun alkupuolella eläkkeenhakijan lääke-
24368: mahdollisista muista seikoista, joiden perusteel-    tieteellisen työkyvyttömyyden määrittämiseen
24369: la on mahdollista tehdä kokonaisarvia henki-         erikoistuneiden asiantuntijaryhmien perusta-
24370: lön terveydentilasta. Lääkäriltä pyydetään           mista yliopistollisiin keskussairaaloihin. Nämä
24371: myös henkilökohtainen arvio tutkittavan työ-         asiantuntijalääkärit tutkisivat tapaukset ja rat-
24372: kyvystä ja kuntoutusmahdollisuuksista.               kaisisivat ne "kirjoituspöytälääkäreiden" sijas-
24373:    Käytännön työelämässä esiintyy yllättävän         ta lopullisesti. Sittemmin työkyvyttömyyseläke-
24374: usein tilanteita, joissa eläkelaitoksen asiantun-    päätösten ratkaisujärjestelmän kehittämisestä
24375: tijalääkäri päätyy tutustuttuaan vakuutetun          ei ole julkisuudessa lausuttu mitään.
24376: terveydentilasta annettuihin asiakirjoihin esittä-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24377: mään hylkäävää päätöstä työkyvyttömyyseläk-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24378: keen antamisessa. Eläkelaitos tekeekin pää-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24379: sääntöisesti päätöksensä oman asiantuntijalää-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24380: kärinsä lausunnon mukaisesti. Kansalaisten oi-
24381: keustaju ei pysty hyväksymään tätä menettely-                 Onko Hallitus tietoinen siitä, että
24382: tapaa, jossa häntä tutkineen ja hoitaneen lää-              vakuutusyhtiöissä ja valitusasteissa teh-
24383: kärin lääketieteellinen arvio          kumotaan             dään jatkuvasti työkyvyttömyyseläkkei-
24384: vakuutuslaitoksen palkkalistoilla olevan asian-             den hylkääviä päätöksiä vastoin hoita-
24385: tuntijalääkärin näkemyksen perusteella. Ylei-               van lääkärin lausuntoa, ja
24386: nen käsitys on, että potilasta tutkineella ja                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24387: hänen kanssaan keskustelleella lääkärillä on                ryhtyä työkyvyttömyyseläkkeiden myön-
24388: paremmat mahdollisuudet tehdä kokonaisval-                  tämisjärjestelmän oikeudenmukaistami-
24389: tainen lääketieteellinen arvio vakuutetun mah-              seksi?
24390:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1989
24391: 
24392:           Pentti Lahti-Nuuttila       Liisa Jaakonsaari              Matti Luttinen
24393:           Risto Ahonen                Lea Savolainen                 Jouko Skinnari
24394:           Aimo Ajo                    Mikko Elo                      Ritva Vastamäki
24395:           Jorma Fred                  Matti Maijala                  Antti Kalliomäki
24396:           Matti Vähänäkki             Osmo Soininvaara               Reino Paasilinna
24397:           Lea Mäkipää                 Kalevi Mattila                 Anneli Jäätteenmäki
24398:           Ilkka Joenpalo              Sinikka Mönkäre                Ensio Laine
24399: 
24400: 2900100
24401: 2                             1989 vp. -   KK n:o 148
24402: 
24403:     Raimo Vuoristo            Kerttu Törnqvist         Mats Nyby
24404:     Kimmo Sasi                Jukka Roos               Erkki Pulliainen
24405:     Juhani Alaranta           Heikki Riihijärvi        Sulo Aittoniemi
24406:     Pekka Leppänen            Tytti Isohookana-Asunmaa Timo Roos
24407:     Kari Urpilainen           Iiris Hacklin            Reijo Lindroos
24408:     Pertti Lahtinen           Virpa Puisto             Saara-Maria Paakkinen
24409:     Arto Lapiolahti           Heikki Rinne             Sinikka Hurskainen-Leppänen
24410:     Marja-Liisa Tykkyläinen   Tuula Paavilainen        Seija Karkinen
24411:                               Markku Pohjola
24412:                                     1989 vp. -     KK n:o 148                                      3
24413: 
24414: 
24415: 
24416: 
24417:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24418:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenti~sa         Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
24419: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemtes,      vasti seuraavaa:
24420: olette 17 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn           Kysymys eläkkeensaajien oikeusturvan te-
24421: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       hostamisesta työkyvyttömyyseläkkeiden hake-
24422: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      misessa ja käsittelyssä sekä eläkelaitosten pää-
24423: edustaja Pentti Lahti-Nuuttilan ym. näin kuu-      töksenteossa on ollut laajan selvityksen kohtee-
24424: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 148:        na. Kysymyksessä tarkoitettu työkyvyttömyys-
24425:                                                    eläkepäätösten uskottavuuteen keskeisesti liit-
24426:                                                    tyvä seikka lääkärinlausuntojen merkityksestä
24427:          Onko Hallitus tietoinen siitä, että       eläkelaitoksen päätöksenteossa on ollut tähän
24428:        vakuutusyhtiöissä ja valitusasteissa teh-   liittyen selvitettävänä työkyvyttömyyseläkkei-
24429:        dään jatkuvasti työkyvyttömyyseläkkei-      den ennakkoilmoitus- ja neuvottelumenettelyä
24430:        den hylkääviä päätöksiä vastoin hoita-      selvittäneessä työryhmässä. Työryhmä on saa-
24431:        van lääkärin lausuntoa, ja                  nut työnsä valmiiksi ja se viimeistelee parhail-
24432:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      laan mietintöään. Eläkkeiden käsittelyyn ja
24433:        ryhtyä työkyvyttöm~seläkkeiden ~yön~­       muutoksenhakuun liittyviä ongelmia on sa-
24434:        misjärjestelmän otkeudenmukatstamt-         maan aikaan tutkittu myös Eläketurvan muu-
24435:        seksi?                                      toksenhakukomiteassa, jonka työ on niin ikään
24436:                                                    valmistunut. Kun nämä kokonaisselvitykset on
24437:                                                    luovutettu ministeriölle, päätetään tarvittavista
24438:                                                    toimenpiteistä.
24439:     Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1989
24440: 
24441:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
24442: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 148
24443: 
24444: 
24445: 
24446: 
24447:                              Till Riksdagens Herr Talman
24448:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         rättsskydd vid ansökan om och behandling av
24449: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          invalidpensioner samt vid pensionsanstalternas
24450: av den 17 mars 1989 tili vederbörande medlem         beslutsfattande har varit föremål för en vittom-
24451: av statsrådet översänt avskrift av följande av       fattande utredning. Den i spörsmålet avsedda,
24452: riksdagsman Pentti Lahti-Nuuttila m.fl. under-       tili tiliförlitligheten hos besluten om invalidpen-
24453: tecknade spörsmål nr 148:                            sion centralt anslutna omständigheten gällande
24454:                                                      läkarutlåtandenas betydelse vid pensionsanstal-
24455:          Är Regeringen medveten om att be-           ternas beslutsfattande har i anslutning härtili
24456:        slut om förkastande av ansökan om             varit föremål för utredning i en arbetsgrupp
24457:        invalidpension fortgående fattas inom         som utredde förhandsanmälnings- och för-
24458:        försäkringsbolagen och vid besvärsin-         handlingsförfarandet beträffande invalidpen-
24459:        stanserna i strid mot den vårdande            sionerna. Arbetsgruppen har blivit färdig med
24460:        läkarens utlåtande, och                       sitt arbete och finslipar för närvarande sitt
24461:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       betänkande. Problem i anslutning tili behand-
24462:        ta i syfte att göra systemet för beviljan-    lingen av pensioner och ändringssökande har
24463:        de av invalidpension rättvisare?              samtidigt undersökts också i kommitten för
24464:                                                      ändringssökande i pensionsskyddsärenden, vars
24465:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         arbete likaså är fårdigt. Då dessa helhetsutred-
24466: samt anföra följande:                                ningar har överlämnats tili ministeriet kommer
24467:                                                      beslut att fattas om erforderliga åtgärder.
24468:   Frågan om effektivering av pensionstagarnas
24469:     Helsingfors den 25 april 1989
24470: 
24471:                                                     Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
24472:                                                 1989 vp.
24473: 
24474: Kirjallinen kysymys n:o 149
24475: 
24476: 
24477: 
24478: 
24479:                                    Säilynoja ym.: Työkyvyttömyyseläkeasioiden käsittelyn nopeut-
24480:                                        tamisesta
24481: 
24482: 
24483:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24484:    Muutoksenhakuun eläkeasioissa liittyy koko         sia päällekkäisiä tutkimuksia sen asian vakuut-
24485: joukko epäkohtia. Eläkettä hakeva ihminen             tamiseksi, jonka jo hoitava lääkäri ensimmäi-
24486: joutuu asiansa viipyessä ja siirtyessä virastosta     sessä lausunnossaan on todennut. Huomionar-
24487: toiseen elämään jatkuvassa epävarmuudessa             voista on se, että näillä tutkimuksilla ei aina
24488: oman toimeentulonsa suhteen. Tällä seikalla on        edes pyritä vamman aiheuttamien ongelmien ja
24489: huomattava vaikutus henkiseen tasapainoon ja          oireiden lieventämiseen, vaan ainoastaan ole-
24490: mielenterveyteen, kun samalla on kestettävänä         massa olevan vamman diagnoosiin. Usein työ-
24491: sairaus, joka on eläkkeen hakemisen aiheutta-         kyvyttömyyden aiheuttama vamma ja sen hoi-
24492: nut, ja tämän lisäksi vielä työttömyys.               taminen jää vuosia kestäneen prosessin aikana
24493:    Työkyvyttömyyseläkkeen hakemiseen liitty-          vaille huomiota, oireet pahenevat ja eläkkeen-
24494: viin epäkohtiin on toistamiseen eri tahoilla          hakija joutuu yhä kiinteämmin riippuvaiseksi
24495: puututtu. Aiemmin mm. valtiontilintarkastajat         kanssaihmisistään.
24496: ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että ristirii-       Usein kysymyksessä on perheen pääasialli-
24497: taiset lääkärinlausunnot saattavat huomatta-          nen huoltaja. Työkyvyttömyyden seurauksena
24498: vasti pitkittää asian käsittelyä.                     perheen toimeentulo vaarantuu monella taval-
24499:     Eläkeasioiden muutoksenhaun ongelmat il-          la. Varsinkin lapsiperheissä, joissa mm. asun-
24500: menevätkin kärjistettyinä työkyvyttömyyseläk-         tovelat painavat päälle, tilanne on kestämätön.
24501:  keiden kohdalla. Tähän on ennen kaikkea                 Hylkäystapauksissa käytäntö saattaa olla
24502: syynä se, ettei hoitavan lääkärin lausunto            sellainen, että vakuutusyhtiön lääkäri, joka ei
24503: henkilön työkyvyttömyydestä vielä muodosta            milloinkaan ole nähnyt hakijaa, yksinkertaises-
24504:  perustetta työkyvyttömyyseläkkeen saamiseksi,        ti olettaa, että vika on ns. korvien välissä tai
24505: vaan asiaa voivat pitkittää ja sen lopputulosta       että esimerkiksi metsurin valkosormisuus para-
24506: muuttaa sellaiset lääkärinlausunnot, joiden an-       nee yhdessä vuodessa. Tällainen käytäntö häm-
24507:  taja ei ole milloinkaan edes nähnyt kyseistä         mentää myös hoitavia asiantuntijalääkäreitä,
24508:  potilasta ja joiden taustalla valitettavan usein     jotka eivät löydä keinoja potilaan taloudellisen
24509:  on nähtävissä vakuutuslaitosten pyrkimys ra-         tilanteen saattamiseksi oikeudenmukaiselle ta-
24510:  joittaa työkyvyttömyyseläkkeiden myöntämi-           solle.
24511:  nen minimiin.                                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24512:     Yksityisen sektorin eläkeasioiden yleisenä        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24513:  muutoksenhakuinstanssina on vakuutusoikeus.          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24514:  Jo ennen kuin asia saapuu vakuutusoikeuden           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24515:  käsiteltäväksi, se on saattanut olla vireillä jopa
24516:  vuosia. Vakuutusoikeuden käsittely saattaa                     Onko Hallitus tietoinen siitä, että
24517:  kestää jopa vuoden.                                         etenkin työkyvyttömyyseläkkeiden koh-
24518:     Muutoksenhakujärjestelmän epäkohtiin on                  dalla käsittelyn ja muutoksenhakujär-
24519:  luvattu muutoksia, mutta niitä ei kuitenkaan                jestelmän epäkohdat aiheuttavat kansa-
24520:  ole käytännössä toteutettu. Esitys siitä, että              laisille jopa vuosia kestävän epävar-
24521:  hoitavan lääkärin lausunnolle annettaisiin jo               muuden tilan, joka on paitsi taloudelli-
24522:  ensikäsittelyssä todellinen painoarvo, säästäisi            sesti, myös henkisesti hyvin raskas, ja
24523:  monen hakijan kielteiseltä päätökseltä ja myös              jos on,
24524:  valitusten määrä näin vähenisi. Monta kertaa                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24525:  myönteisen päätöksen edellytyksenä on erilai-               ryhtyä epäkohtien korjaamiseksi?
24526: 2900100
24527: 2                                1989 vp. -   KK n:o 149
24528: 
24529:     Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1989
24530: 
24531:        Vappu Säilynoja             Heli Astala             Raila Aho
24532:        Timo Laaksonen              Pauli Uitto             Esko Seppänen
24533:        Claes Andersson             Pekka Leppänen          Jarmo Wahlström
24534:                                    Anna-Liisa Jokinen
24535:                                    1989 vp. -     KK n:o 149                                      3
24536: 
24537: 
24538: 
24539: 
24540:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24541:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenti~sa        Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
24542: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemtes,     vasti seuraavaa:
24543: olette 17 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn          Kysymys eläkkeensaajien oikeusturvan te-
24544: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      hostamisesta työkyvyttömyyseläkkeiden hake-
24545: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     misessa ja käsittelyssä sekä eläkelaitosten pää-
24546: edustaja Vappu Säilynojan ym. näin kuuluvas-      töksenteossa on ollut laajan selvityksen kohtee-
24547: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 149:            na. Kysymyksessä tarkoitettu työk~ttö~yr.s­
24548:                                                   eläkepäätösten uskottavuuteen kesketsestl lnt-
24549:                                                   tyvä seikka lääkärinlausuntojen merkityk~e~~ä
24550:                                                   eläkelaitoksen päätöksenteossa on ollut tahan
24551:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että     liittyen selvitettävänä työkyvyttömyyseläkkei-
24552:        etenkin työkyvyttömyyseläkkeiden koh-      den ennakkoilmoitus- ja neuvottelumenettelyä
24553:        dalla käsittelyn ja muutoksenhakujär-      selvittäneessä työryhmässä. Työryhmä on sa~­
24554:        jestelmän epäkohd~t aihe~.tt~vat k~nsa­    nut työnsä valmiiksi ja se viimeistelee parhatl-
24555:        laisille jopa vuosta kestavan epavar-      laan mietintöään. Eläkkeiden käsittelyyn ja
24556:        muuden tilan, joka on paitsi taloudelli-   muutoksenhakuun liittyviä ongelmia on sa-
24557:        sesti, myös henkisesti hyvin raskas, ja    maan aikaan tutkittu myös Eläketurvan muu-
24558:        jos on,                                    toksenhakukomiteassa, jonka työ on niin ikään
24559:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    valmistunut. Kun nämä kokonaisselvitykset on
24560:        ryhtyä epäkohtien korjaamiseksi?           luovutettu ministeriölle, päätetään tarvittavista
24561:                                                   toimenpiteistä.
24562:     Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1989
24563: 
24564:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
24565: 4                                   1989 vp. -    KK n:o 149
24566: 
24567: 
24568: 
24569: 
24570:                             Till Riksdagens Herr Talman
24571:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordn~ngen          Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
24572: anger har Ni, Herr Talman, med Er sknvelse         samt anföra följande:
24573: av den 17 mars 1989 tili vederbörande medlem          Frågan om effektivering av pensionsta~amas
24574: av statsrådet översänt avskrift av följande av     rättsskydd vid ansökan om och behandhng av
24575: riksdagsledamot Vappu Säilynoja m.fl. under-       invalidpensioner samt vid pensionsanstaltemas
24576: tecknade spörsmål nr 149:                          beslutsfattande har varit objekt för en omfat-
24577:                                                    tande utredning. Den faktor som avses i
24578:                                                    spörsmålet och som centralt .. a~sluter .sig tili
24579:                                                    invalidpensionsbeslutens trovardtghet 1 fråga
24580:           Är Regeringen medveten om att miss-      om läkarintygens betydelse vid pensionsanstal-
24581:        förhållandena i behandlingen och änd-       temas beslutsfattande har med anknytning
24582:        ringssökandet speciellt i fråga om inva-    härtill utretts av en arbetsgrupp, som under-
24583:        lidpensioner förorsakar medborgama          sökt förhandsanmälnings- och förhandlingsför-
24584:        ett tillstånd av osäkerhet, som rentav      farandet i fråga om invalidpensioner. Arbet~­
24585:        kan pågå i flera år och som i~te ba:a       gruppen har slutfört sitt arbete och den finsh-
24586:        ekonomiskt utan också andhgen ar            par för närvarande sitt ~tänkande. Proble~
24587:        mycket tungt, och om Regeringen är          som anknyter tili behandhngen av och a!l~o­
24588:        medveten härom,                             kandet om ändring av pensioner har samtldtgt
24589:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     även undersökts i kommitten för ändringssö-
24590:        ta för att avhjälpa dessa missförhållan-    kande i pensionsskyddsärenden, vars arbete
24591:        den?                                        likaså har fårdigställts. Då dessa totalutred-
24592:                                                    ningar har överlämnats tili ministeriet kommer
24593:                                                    beslut att fattas om de nödvändiga åtgärdema.
24594:     Helsingfors den 25 april 1989
24595: 
24596:                                                   Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
24597:                                              1989 vp.
24598: 
24599: Kirjallinen kysymys n:o 150
24600: 
24601: 
24602: 
24603: 
24604:                                  Mäkipää: Kivi- ja kivituotealan koulutuksen järjestämisestä
24605: 
24606: 
24607:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24608: 
24609:    Kansainvälisten markkinoiden kiristyminen       syys ja hajanaisuus. Maastamme puuttuu tällä
24610: ja tulevalla vuosikymmenellä avautuvat Euroo-      hetkellä keskitetty kivialan koulutus ja kivituo-
24611: pan markkinat ovat käynnistäneet keskustelun       tesuunnittelun koulutus. Tämän takia olisi kii-
24612: suomalaisen kiven ja kiviteollisuuden tulevai-     reesti saatava maahamme aikaan keskitetty
24613: suudesta. Tähän saakka Suomi on säilyttänyt        kivi- ja kivituotealan keskus, jossa annettaisiin
24614: asemansa Euroopan johtavana graniitin tuot-        myös alan koulutusta.
24615: tajana. Samoin suomalainen luolakiviteollisuus        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24616: on maailman huipputasoa. Muilla aloilla kivi-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
24617: teollisuutemme ei ole kuitenkaan menestynyt        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24618: yhtä hyvin, johon suurena syynä lienee kivi-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24619: teollisuuden tuotevalikoiman niukkuus ja tuo-
24620: tekehittelyn vähäisyys.
24621:                                                              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24622:    Syynä kotimaisen kiviteollisuuden ja kivituo-          ryhtyä, että Suomeen saataisiin pikai-
24623: teteollisuuden heikohkoon menestymiseen niin              sesti perustettua kivikeskus, jossa an-
24624: kotimaan kuin ulkomaankin markkinoilla on                 nettaisiin myös kivi- ja kivituotealan
24625: tuotekehittelyn vähäisyys. Tähän taas on yhte-            koulutusta alalle aikoville ja alalla jo
24626: nä suurena syynä kivialan koulutuksen vähäi-              oleville henkilöille?
24627:     Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1989
24628: 
24629:                                           Lea Mäkipää
24630: 
24631: 
24632: 
24633: 
24634: 2900100
24635: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 150
24636: 
24637: 
24638: 
24639: 
24640:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24641:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        pienesineisiin ja korukiviin (spektroliitti), Tyr-
24642: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vään käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa
24643: olette 17 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn          työstetään suurempia esineitä, rakennuskiviä ja
24644: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         esimerkiksi veistoksia, Tervolan käsi- ja taide-
24645: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        teollisuusoppilaitoksessa suuntaudutaan mar-
24646: edustaja Mäkipään näin kuuluvasta kirjallises-       morin työstään ja Pohjois-Karjalan käsi- ja
24647: ta kysymyksestä n:o 150:                             taideteollisuusoppilaitoksessa tullaan suuntau-
24648:                                                      tumaan vuolukiveen. Opiskelijoita tulee syksyl-
24649:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       lä 1989 olemaan kivialan koulutuksessa lähes
24650:        ryhtyä, että Suomeen saataisiin pikai-        sata.
24651:        sesti perustettua kivikeskus, jossa an-          Varsinaista kivialan opistoasteista koulutus-
24652:        nettaisiin myös kivi- ja kivituotealan        ammattia ei ole, mutta asia on selvityksen
24653:        koulutusta alalle aikoville ja alalla jo      kohteena.
24654:        oleville henkilöille?                            Käsi- ja taideteollisuusalan opistokoulutuk-
24655:                                                      sessa Rovaniemen taide- ja käsiteollisuusoppi-
24656:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          laitoksessa ja Kuopion ja Kouvolan käsi- ja
24657: taen seuraavaa:                                      taideteollisuusoppilaitoksissa on meneillään ko-
24658:    Ammattikasvatushallituksen alaisessa koulu-       keilu, jossa opistoasteen puualan ja metallialan
24659: tuksessa kivialan koulutusta voidaan järjestää       koulutus on yhdistetty muotoilijakoulutuksek-
24660: kivenjalostajan ja kivisepän kouluasteisten          si. Kokeilussa on tarkoitus antaa opiskelijoille
24661: koulutusammattien puitteissa ammattioppilai-         useiden materiaalien ja menetelmien suunnitte-
24662: toksissa ja käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksis-   lijakoulutus. Tässä kokeilussa on mahdollista
24663: sa.                                                  erikoistua opiskelijakohtaisesti jollekin alueelle,
24664:    Erillisenä opintolinjana on ammattioppilai-       esimerkiksi kiveen. Opistoasteen koulutus kes-
24665: toksissa kivenjalostajan linja, jonka koulutus-      tää peruskoulupohjalta 5 vuotta ja ylioppilas-
24666: pituus peruskoulupohjalta on 2 vuotta ja yliop-      pohjalta 4 \6 vuotta. Koulutukseen sisältyy
24667: pilaspohjalta 1 !h vuotta. Koulutus on lähellä       kaksi puolen vuoden pituista työpaikkaharjoit-
24668: kone- ja metallitekniikkaa, ja siihen sisältyy       telujaksoa sekä ns. lopputyö.
24669: lähinnä kivialan koneiden ja laitteiden huollon         Kokeilukoulutuksessa olevista opiskelijoista
24670: ja korjauksen opetusta. Koulutuksen käynnis-         useat ovat ilmoittaneet halukkuutensa erikois-
24671: tämisessä on linjan heikon vetovoiman vuoksi         tua kivialan tuotesuunnittelijoiksi. Tarkoituk-
24672: ollut ongelmia.                                      sena on, että opiskelijat ovat harjoittelujaksoil-
24673:    Käsi- ja taideteollisuuden koulutusalaan          laan kivialan yrityksissä ja suorittavat osia
24674: kuuluu kivisepän koulutusammatti. Koulutus-          esimerkiksi työmenetelmiin liittyvistä opetus-
24675: pituus peruskoulupohjalta on 3 vuotta ja yliop-      jaksoista yhdessä tai useammassa olemassa
24676: pilaspohjalta 2 !h vuotta. Kiviseppäkoulutus on      olevista kouluasteen oppilaitoksista. Opetuk-
24677: aloitettu 1980-luvun alussa Lappeenrannassa          sessa pyritään myös yhteistyöhön korkeakou-
24678: Ylämaalla Lappeenrannan käsi- ja taideteolli-        lujen kanssa.
24679: suusoppilaitoksessa, v. 1985 Tervolassa Tervo-          Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen
24680: lan käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa, v.      yhteyteen Vammalaan on myös meneillään
24681: 1987 Vammalassa Tyrvään käsi- ja taideteolli-        kivialan näyttely-, koulutus- ja toimintakeskuk-
24682: suusoppilaitoksessa ja syksyllä 1989 aloittaa        sen perustamisen suunnittelu. Tyrvään oppilai-
24683: koulutuksen Joensuussa Pohjois-Karjalan käsi-        tokselle valmistuu lähiaikoina muun muassa
24684: ja taideteollisuusoppilaitos.                        hyvät työtilat opetuksen antamiselle. Oppilai-
24685:    Kaikilla neljällä oppilaitoksella on oma ki-      toksen resursseja voidaan tarvittaessa käyttää
24686: vialan suuntautumisensa. Lappeenrannan käsi-         opistokoulutuksen antamiseen sekä jatko- ja
24687: ja taideteollisuusoppilaitoksessa suuntaudutaan      täydennyskoulutukseen.
24688:                                    1989 vp. -     KK n:o 150                                    3
24689: 
24690:    Kivialan ammatillinen koulutus on näin ol-     nopoliittisesti uusia mahdollisuuksia omaavan
24691: len viime vuosina merkittävästi laajentunut.      alan koulutetun työvoiman saannin turvaami-
24692: Parhaillaan on niin ikään vireillä monia kehit-   seen.
24693: tämishankkeita, joilla pyritään tämän elinkei-
24694:     Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1989
24695: 
24696:                                                                Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
24697: 4                                    1989 vp. -      KK n:o 150
24698: 
24699: 
24700: 
24701: 
24702:                               Till Riksdagens Herr Talman
24703:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Alla fyra läroanstalter har sin egen inriktning
24704: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          inom stenbranschen. Vid Villmanstrand hant-
24705: av den 17 mars 1989 till vederbörande medlem         verks- och konstindustriella läroanstalt inriktar
24706: av statsrådet översänt en avskrift av följande       man sig på småföremål och smyckesstenar
24707: av riksdagsman Mäkipää undertecknade spörs-          (spektrolit), vid läroanstalten i Tyrvis bearbetas
24708: mål nr 150:                                          större föremål, byggstenar och exempelvis
24709:                                                      skulpturer, i Tervola bearbetas marmor och i
24710:                                                      Norra Karelen kommer man att inrikta sig på
24711:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen             täljsten. Det kommer att finnas nästan hundra
24712:        vidta för att det i Finland skyndsamt         studerande i stenbranschen hösten 1989.
24713:        inrättas en Stencentral där man även ger
24714:        utbildning för sten- och stenprodukt-            Det finns inget egentligt utbildningsyrke på
24715:        branschen för dem som söker sig till          institutnivå inom stenbranschen men frågan
24716:        och som verkar inom denna bransch?            håller på att utredas.
24717:                                                         I utbildningen på institutnivå inom hantverk
24718:                                                      och konstindustri pågår som bäst ett försök i
24719:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt         Rovaniemi, Kuopio och Kouvola hantverks-
24720: följande:
24721:                                                      och konstindustriella läroanstalter, där utbild-
24722:    Inom den utbildning som underlyder yrkes-         ningen på institutnivå inom trä- och metall-
24723: utbildningsstyrelsen kan utbildning för sten-        branschen har sammanslagits tili en designerut-
24724: branschen anordnas inom utbildningsyrkena på         bildning. A vsikten med försöket är att ge de
24725: skolnivå för stenbearbetare och stenhuggare          studerande utbildning i att planera flera slags
24726: vid yrkesläroanstalterna och läroanstalterna för     materia! och metoder. I detta försök är det
24727: hantverk och konstindustri.                          möjligt att individuellt specialisera sig på något
24728:    Vid yrkesläroanstalterna finns det en linje för   område, t.ex. på sten. Utbildningen på institut-
24729: stenbearbetare som fristående studielinje och        nivå tar 5 år i anspråk baserad på grundskolan
24730: utbildningstiden för den baserad på grundsko-        och 4 Y2 år baserad på studentexamen. I utbild-
24731: lan är två år och baserad på studentexamen           ningen ingår två avsnitt av arbetsplatspraktik
24732: 1 V2 år. Utbildningen angränsar till maskin- och     på ett halvt år var samt ett s.k. slutprov.
24733: metallteknik och i den ingår undervisning i             Av studerande i försöksutbildning har ett
24734: närmast underhåll och reparation av maskiner         flertal anmält sitt intresse att specialisera sig
24735: och utrustning för stenbranschen. Det har            som produktplanerare i stenbranschen. Avsik-
24736: funnits problem med att komma igång med              ten är att studerandena under sina praktikav-
24737: utbildningen på grund av ringa efterfrågan           snitt arbetar på företag i stenbranschen och
24738: inom denna linje.                                    slutför delar av t.ex. de undervisningsavsnitt
24739:    Tili utbildningsområdet hantverk och konst-       som hänför sig till arbetsmetoder vid en eller
24740: industri hör utbildningsyrket stenhuggare.           flera läroanstalter som existerar på skolnivå. I
24741: Längden på utbildningen baserad på grundsko-         undervisningen eftersträvar man även samarbe-
24742: lan är 3 år och baserad på studentexamen 2 Y2        te med högskolorna.
24743: år. Utbildningen för stenhuggare har inletts i          Vid Tyrvis hantverks- och konstindustriella
24744: början av 1980-talet vid Villmanstrand hant-         läroanstalt i Vammala pågår även planeringen
24745: verks- och konstindustriella läroanstalt i Ylä-      av en utställnings-, utbildnings- och verksam-
24746: maa, år 1985 vid Tervola hantverks- och              hetscentral i stenbranschen. Inom en nära
24747: konstindustriella läroanstalt, år 1987 vid Tyrvis    framtid färdigställs vid Tyrvis läroanstalt bl.a.
24748: hantverks- och konstindustriella läroanstalt i       goda arbetsutrymmen med tanke på undervis-
24749: Vammala och hösten 1989 inleds denna utbild-         ning. Läroanstaltens resurser kan vid behov
24750: ning vid Norra Karelens hantverks- och konst-        användas för institutundervisning såväl som för
24751: industriella läroanstalt i Joensuu.                  vidareutbildning och fortbildning.
24752:                                     1989 vp. -   KK n:o 150                                   5
24753: 
24754:    Yrkesutbildningen inom stenbranschen har      ställa tillgången på utbildad arbetskraft på
24755: sålunda utvidgats betydligt under de senaste     detta område som erbjuder nya näringspolitis-
24756: åren. Som bäst pågår dessutom många utveck-      ka möjligheter.
24757: lingsprojekt, genom vilka man försöker säker-
24758:     Helsingfors den 28 april 1989
24759: 
24760:                                                               Minister Anna-Liisa Kasurinen
24761:                                             1989 vp.
24762: 
24763: Kirjallinen kysymys n:o 151
24764: 
24765: 
24766: 
24767: 
24768:                                 Pulliainen: Kymijoen koskien suojelemisesta
24769: 
24770: 
24771:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24772: 
24773:    Kymijoen vapaat kosket saatiin mukaan          toehtoa, luonnontalous- ja virkistyskäyttömal-
24774: koskiensuojelulakiin voimakkaan kansalaisak-      lin ja monipuolisen käytön mallin. Jälkimmäi-
24775: tiivisuuden ja -mielipiteen tuloksena. Nyt kui-   nen tarkoittaa karusti sitä, että koskiensuoje-
24776: tenkin, vain muutama vuosi myöhemmin, on          lulakia on osittain romutettava, jotta oman
24777: käynyt ilmi, että Kymijoki-toimikunnan nimeä      voiton tavoittelussa olevat Kymijoen alueen
24778: kantava ryhmittymä, jonka takana ovat tietyt      elinkeinonharjoittajat pääsisivät tavoitteeseen-
24779: elinkeinoelämän tahot, onkin laatinut suunni-     sa. Nämä tahot haluavat rakentaa Pernoon
24780: telman, jolla halutaan päätyä koskiensuojelu-     oikaisukanavan, joka veisi vesiä lain suojele-
24781: lain eräiden osien kumoamiseen.                   milta alajuoksun koskilta. Tätä hanketta on
24782:    Kymijoki-toimikunnan asennemaailmaa ku-        mitä jyrkimmin vastustettava.
24783: vaa hyvin se, että sille eduskunnan koskiensuo-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24784: jelulain säätämisen yhteydessä ilmaisema tahto    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
24785: ei ole tarpeeksi "korkean tason" mielipiteen      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24786: ilmaisu, vaan se haluaa nyt ympäristöministe-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24787: riön välipäätöstä siitä, ryhtyykö se laatimaan                Aikooko Hallitus osaltaan pitää huo-
24788: muutosesitystä koskiensuojelulakiin.
24789:                                                            len siitä, että koskiensuojelulailla suo-
24790:    Kymijoki-toimikunta on kätkenyt kaavai-                 jellut Kymijoen kosket säilyvät jatkos-
24791: luissaan karmean arkitodellisuuden sanaheli-               sakin suojeltuina sekä lain hengen että
24792: nän taakse. Se on "valinnut" kaksi päävaih-                sen kirjaimen mukaisesti?
24793: 
24794:     Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1989
24795: 
24796:                                         Erkki Pulliainen
24797: 
24798: 
24799: 
24800: 
24801: 290010D
24802: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 151
24803: 
24804: 
24805: 
24806: 
24807:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24808:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      suojelulailla vesivoiman rakentamiselta rauhoi-
24809: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tettuihin vesistöihin.
24810: olette 17 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn            Kymen lääninhallitus on asettanut toimikun-
24811: kirjeenne ohella lähettänyt valtioneuvoston         nan selvittämään Kymijoen kehittämisen eri
24812: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan-          vaihtoehtoja.
24813: edustaja Pulliaisen seuraavan sisältöisen kirjal-      Kymijoki-toimikunnan ehdotus ns. päävaih-
24814: lisen kysymyksen n:o 151:                           toehdoksi ja jatkotoimiksi on äskettäin saapu-
24815:                                                     nut ympäristöministeriöön. Y mpäristöministe-
24816:                                                     riö hankkii ehdotuksesta lausuntoja ja lisätie-
24817:           Aikooko Hallitus osaltaan pitää huo-      toja voidakseen tehdä oman ehdotuksensa ja
24818:        len siitä, että koskiensuojelulailla suo-    neuvotella muiden ministeriöiden kanssa siitä,
24819:        jellut Kymijoen kosket säilyvät jatkos-      mitkä toimikunnan ehdotukset ovat täytän-
24820:        sakin suojeltuina sekä lain hengen että      töönpanokelpoisia ja asianmukaisia nimen-
24821:        sen kirjaimen mukaisesti?                    omaan luonnonsuojelun ja muun ympäristön-
24822:                                                     suojelun kannalta.
24823:                                                        Ympäristöministeriön alustava kanta kuiten-
24824:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          kin on, ettei se tule esittämään muutosta
24825: taen seuraavaa:                                     koskiensuojelulakiin. Koskiensuojelulaki sane-
24826:   Kymijoen alaosien koskia kuuluu koskien-          lee Kymijoen kehittämisen reunaehdot.
24827:     Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1989
24828: 
24829:                                                                  Ympäristöministeri Kaj Bärlund
24830:                                     1989 vp. -   KK n:o 151                                    3
24831: 
24832: 
24833: 
24834: 
24835:                             Tili Riksdagens Herr Talman
24836:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen     de forsar som med stöd av forsskyddslagen är
24837: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse      skyddade mot byggande av kraftverk.
24838: av den 17 mars 1989 tili vederbörande medlem        Länsstyrelsen i Kymmene Iän har tillsatt en
24839: av statsrådet översänt avskrift av följande av   kommission med uppgift att utreda olika alter-
24840: riksdagsman Pulliainen undertecknade spörs-      nativ för utvecklandet av Kymmene älv.
24841: mål nr 151:                                         Kymmene älv-kommissionens förslag tili s.k.
24842:                                                  huvudalternativ och fortsatta åtgärder har ny-
24843:                                                  ligen kommit in tili miljöministeriet. Miljömi-
24844:          Ämnar Regeringen för sin del sörja      nisteriet kommer att inbegära utlåtanden och
24845:        för att de forsar i Kymmene älv som är    tiliäggsuppgifter om förslaget för att kunna
24846:        skyddade med stöd av forsskyddslagen      göra upp sitt eget förslag och diskutera med
24847:        också framdeles kommer att förbli         andra ministerier om vilka av kommissionens
24848:        skyddade både enligt lagens anda och      förslag som är genomförbara och ändamålsen-
24849:        enligt dess bokstav?                      liga uttryckligen med tanke på naturskyddet
24850:                                                  och annan miljövård.
24851:                                                     Miljöministeriets preliminära ståndpunkt är
24852:                                                  likväl att ministeriet inte kommer att föreslå
24853:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     någon ändring av forsskyddslagen. Fors-
24854: samt anföra följande:                            skyddslagen dikterar randvillkoren för utveck-
24855:   Forsarna i Kymmene älvs nedre lopp hör tili    landet av Kymmene älv.
24856:     Helsingfors den 24 april 1989
24857: 
24858:                                                                    Miljöminister Kaj Bärlund
24859:                                                1989 vp.
24860: 
24861: Skriftligt spörsmäl nr 152
24862: 
24863: 
24864: 
24865: 
24866:                                   Westerlund m.fl.: Om inlemmande av de vårdarfamiljer som
24867:                                      sköter utvecklingsstörda i arbetspensionssystemet
24868: 
24869: 
24870:                               Tili Riksdagens Herr Talman
24871:    Det finns i vårt land ett antal familjer som      sionssystemet, vilket kan betecknas närmast
24872: tar hand om utvecklingsstörda personer och           som en skandal. Det tunga, värdefulla och
24873: vårdar dem i hemmiljö. Ofta är dessa utveck-         ansvarstyngda arbete dessa familjemedlemmar i
24874: lingsstörda en lång tid hos samma vårdarfamilj,      vårdfamiljerna utför bör berättiga tili en ar-
24875: något tiotal år är ingen ovanlighet. Ofta tar        betspension, som kunde beräknas enligt de
24876: också samma familj hand om flere än en               vårdavgifter, som utbetalats för de vårdbehö-
24877: utvecklingsstörd person. Det arbete som dessa        vande. Det är självklart, att dessa familjevår-
24878: familjer utför med de utvecklingsstörda är dels      dare inbesparat ansenliga belopp åt samhället i
24879: väldigt tungt och ansvarsfullt, dels oerhört         jämförelse med om de vårdbehövande vistats
24880: värdefullt för de utvecklingsstörda själva, efter-   på en anstalt. Vårt samhälle måste ha råd att
24881: som de ofta behandlas lika bra som om de vore        löna dessa familjevårdare med en välförtjänt,
24882: medlemmar av familjen. För detta arbete er-          hygglig arbetspension, som bör utgå enligt så
24883: håller vårdfamiljen ett understöd per utveck-        generösa kriterier, att ingen av dem faller
24884: lingsstörd som vårdas. I många fall har det          emellan i pensionssystemet.
24885: visat sig, att det är bättre att vårda de               Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
24886: utvecklingsstörda i små grupper, vilket lett tili    ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
24887: att en del familjer bildat smärre "vårdhem"          skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
24888: med kanske 2-4 vårdbehövande utvecklings-            ställa följande spörsmål:
24889: störda.
24890:    Ett stort problem för dessa vårdfamiljer är,
24891: att deras pensionsskydd inte är tillfredsställan-              Vilka åtgärder ämnar Regeringen
24892: de ordnat. De familjemedlemmar, som utför                   vidta för att medlemmarna i vårdfamil-
24893: vårdarbetet står inte i arbetsförhållande tili              jer för utvecklingsstörda skall kunna
24894: någon, och inte heller betraktas de som privat-             inlemmas i arbetspensionssystemet eller
24895: företagare. Sålunda faller de utanför arbetspen-            något motsvarande?
24896: 
24897:      Helsingfors den 17 mars 1989
24898: 
24899:           Henrik Westerlund             Esko Aho                      Juhani Alaranta
24900:           Håkan Malm                    Anneli Jäätteenmäki           Ole Wasz-Höckert
24901:                                         Jukka Vihriälä
24902: 
24903: 
24904: 
24905: 
24906: 2900100
24907: 2                                  1989 vp. -     KK n:o 152
24908: 
24909: Kirjallinen kysymys n:o 152                                                             Suomennos
24910: 
24911: 
24912: 
24913: 
24914:                                 Westerlund ym.: Kehitysvammaisia hoitavien hoitoperheiden
24915:                                     saattamisesta työeläkejärjestelmän piirin
24916: 
24917: 
24918:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24919:    Maassamme on joukko perheitä, jotka huo-       puolelle, mitä lähinnä voidaan luonnehtia
24920: lehtivat kehitysvammaisista henkilöistä ja hoi-   skandaaliksi. Hoitoperheiden tekemän raskaan,
24921: tavat heitä kotiympäristössä. Usein nämä ke-      arvokkaan ja vastuun painaman työn tulee
24922: hitysvammaiset ovat saman perheen luona pit-      oikeuttaa työeläkkeeseen, jonka laskentaperus-
24923: kän ajan, muutama kymmenen vuotta ei ole          teena voisi käyttää hoidon tarvitsijoiden puo-
24924: mitenkään epätavallista. Usein myös sama per-     lesta maksettuja hoitokorvauksia. On itsestään
24925: he huolehtii useammasta kuin yhdestä kehitys-     selvää, että nämä perhehoitajat ovat säästäneet
24926: vammaisesta. Työ, jota nämä perheet tekevät       yhteiskunnalle huomattavia määriä siihen ver-
24927: kehitysvammaisten parissa, on osaksi hyvin        rattuna, että hoidon tarvitsijat olisivat oleskel-
24928: raskasta ja vastuullista, osaksi suunnattoman     leet laitoksessa. Yhteiskunnallamme tulee olla
24929: arvokasta kehitysvammaisille itselleen, koska     varaa palkita nämä perhehoitajat hyvin ansai-
24930: heitä usein kohdellaan yhtä hyvin kuin jos he     tulla, kunnollisella työeläkkeellä, jonka tulee
24931: olisivat perheenjäseniä. Tähän työhön hoitava     määräytyä niin anteliailla perusteilla, ettei ku-
24932: perhe saa kunkin hoidettavan kehitysvammai-       kaan heistä jää eläkejärjestelmässä väliinputoa-
24933: sen osalta tukea. Monessa tapauksessa on          jaksi.
24934: osoittautunut paremmaksi hoitaa kehitysvam-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24935: maisia pienissä ryhmissä, mikä on johtanut        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24936: siihen, että eräät perheet ovat muodostaneet      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24937: pienehköjä "hoitokoteja", joissa on kenties 2-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24938: 4 hoitoa tarvitsevaa kehitysvammaista.
24939:    Näiden perheiden suurena ongelmana on,
24940: että heidän eläketurvaansa ei ole järjestetty               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24941: tyydyttävällä tavalla. Hoitotyötä tekevät per-           ryhtyä kehitysvammaisia hoitavien hoi-
24942: heenjäsenet eivät ole työsuhteessa kehenkään,            toperheiden liittämiseksi työeläkejärjes-
24943: eikä heitä myöskään pidetä yksityisyrittäjinä.           telmään tai johonkin muuhun vastaa-
24944: Näin ollen he jäävät työeläkejärjestelmän ulko-          vaan?
24945:     Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1989
24946: 
24947:         Henrik Westerlund             Esko Aho                      Juhani Alaranta
24948:         Håkan Malm                    Anneli Jäätteenmäki           Ole Wasz-Höckert
24949:                                       Jukka Vihriälä
24950:                                     1989 vp. -     KK n:o 152                                    3
24951: 
24952: 
24953: 
24954: 
24955:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24956:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     että perhehoidossa hoidettavien henkilöiden
24957: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      enimmäismäärästä säädettäisiin joko sosiaali-
24958: olette 17 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn        huoltolaissa tai perhehoitoa koskevassa erityis-
24959: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       laissa. Perhehoitoa koskevassa erityislaissa on
24960: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      tarkoitus säätää perhehoitajan oikeudesta saa-
24961: edustaja Westerlundin ym. näin kuuluvasta          da korvaus henkilön hoidosta ja muusta yllä-
24962: kirjallisesta kysymyksestä n:o 152:                pidosta aiheutuvista kustannuksista sekä per-
24963:                                                    hehoitajan oikeudesta saada hoitopalkkiota.
24964:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     Tässä laissa on myös tarkoitus säätää muun
24965:        ryhtyä kehitysvammaisia haitavien hoi-      muassa oikeudesta lomaan ja hänen eläkeoi-
24966:        toperheiden liittämiseksi työeläkejärjes-   keudestaan. Erityislaki koskisi niitä perhehoi-
24967:        telmään tai johonkin muuhun vastaa-         tajia, jotka eivät ole työsuhteessa hoidon jär-
24968:        vaan?                                       jestämisestä vastaavaan kuntaan tai kuntainliit-
24969:                                                    toon tai jotka eivät anna perhehoitoa yksityis-
24970:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        yrittäjänä. Perhehoito järjestettäisiin tuolloin
24971: taen seuraavaa:                                    perhehoitajan ja hoidon järjestämisestä vastaa-
24972:                                                    van kunnan tai kuntainliiton kesken tehtävällä
24973:    Sosiaali- ja terveysministeriössä on parhail-   toimeksiantosopimuksella.
24974: laan valmisteltavana hallituksen esitys perhe-
24975: hoitoa koskevaksi lainsäädännöksi. Tarkoituk-         Esitys koskisi kaikkea perhehoitoa, jota an-
24976: sena on säätää sosiaalihuoltolaissa nykyistä       netaan henkilölle iän tai vamman perusteella
24977: tarkemmin perhehoidon sisällöstä ja sen järjes-    sekä lastensuojelun avohuollon tukitoimena tai
24978: tämisestä. Lisäksi tarkoituksena on antaa eri-     sijaishuoltona. Hallituksen esitys Eduskunnalle
24979: tyislaki perhehoidosta. Esityksen tavoitteena      perhehoitoa koskevaksi lainsäädännöksi on
24980: on turvata perhehoidon kodinomaisuus siten,        tarkoitus antaa vielä kuluvan vuoden aikana.
24981: 
24982:     Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1989
24983: 
24984:                                                                        Ministeri Tarja Halonen
24985: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 152
24986: 
24987: 
24988: 
24989: 
24990:                               Till Riksdagens Herr Talman
24991:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        vård skulie stadgas antingen i socialvårdslagen
24992: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         elier i en speciallag om fami1jevård. A vsikten är
24993: av den 17 mars 1989 tili vederbörande medlem        att i specialiagen om fami1jevård stadga om
24994: av statsrådet översänt avskrift av följande av      familjevårdarens rätt att få ersättning för vår-
24995: riksdagsman Henrik Westerlund m.fl. under-          den av en person och för andra kostnader som
24996: tecknade spörsmål nr 152:                           uppehäliet medför samt om fami1jevårdarens
24997:                                                     rätt att erhålla arvode för vården. A vsikten är
24998:                                                     också att i denna 1ag stadga bl.a. om rätten tili
24999:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           semester och om pensionsrätten. Specialiagen
25000:        vidta för att medlemmarna i vårdfamil-       skulie gälla de fami1jevårdare som inte står i
25001:        jer för utvecklingsstörda skali kunna        arbetsförhåliande tili den kommun elier det
25002:        inlemmas i arbetspensionssystemet elier      kommuna1förbund som ansvarar för anordnan-
25003:        något motsvarande?                           det av vården elier som inte arbetar med
25004:                                                     fami1jevård i egenskap av privatföretagare.
25005:                                                     Familjevården skulie därvid ordnas genom ett
25006:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       avta1 om uppdraget som skulie träffas melian
25007: samt anföra följande:                               fami1jevårdaren och den kommun eller det
25008:    Vid social- och hälsovårdsministeriet bereds     kommuna1förbund som ansvarar för anordnan-
25009: för närvarande regeringens proposition med          det av vården.
25010: förslag tili lagstiftning om familjevård. A vsik-      Propositionen skulie gälia all fami1jevård,
25011: ten är att i socialvårdslagen noggrannare än för    som ges en person på grund av å1der eller
25012: närvarande stadga om innehåliet i och anord-        handikapp eller som stödåtgärd tili barnskyd-
25013: nandet av familjevård. A vsikten är därjämte att    dets öppna vård eller som vård utom hemmet.
25014: stifta en specialiag om familjevård. A vsikten      A vsikten är att regeringens proposition tili
25015: med propositionen är att trygga familjevårdens      riksdagen med förs1ag tili 1agstiftning om fa-
25016: karaktär a v vård i ett hem så, att angående        miljevård skall avlåtas redan under innevaran-
25017: maximianta1et personer som vårdas i familje-        de år.
25018:     Helsingfors den 27 april 1989
25019: 
25020:                                                                           Minister Tarja Halonen
25021:                                              1989 vp.
25022: 
25023: Skriftligt spörsmål nr 153
25024: 
25025: 
25026: 
25027: 
25028:                                  Melin m.fl.: Om ökade språkkunskaper bland tjänstemän
25029:                                     teletrafikuppgifter vid post- och televerket
25030: 
25031: 
25032:                              Tili Riksdagens Herr Talman
25033: 
25034:   Telegraftjänstemännen vid post- och telever-        Med tanke på den ökande internationalise-
25035: ket har redan under ett flertal år åtnjutit ett    ringen och de snabbt ökande kommunikatio-
25036: lönetiliägg för språkkunskap, som 1.10.1979        nerna med i synnerhet europeiska Iänder borde
25037: var 60 mk per utländskt språk (tyska, franska,     språkkunskaper hos statlig servicepersonal pre-
25038: ryska, spanska, etc.) och månad. Särkiida intyg    mieras och uppmuntras.
25039: måste skaffas genom tentamen hos minst gym-           Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
25040: nasielektor i ifrågavarande språk. 1 allmänhet     ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
25041: har en tjänsteman högst 2-3 språktillägg.          skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
25042: Språktiliäggen har någon enstaka gång - men        ställa följande spörsmål:
25043: ej regelbundet - höjts sedan 1979 och utgör
25044: nu 120 mk per språk och månad.                               Är Regeringen medveten om att lö-
25045:                                                           netiliäggen för språkkunskap som utbe-
25046:   Då ersättningen för kunskap i svåra främ-               talas tili telegraftjänstemännen vid post-
25047: mande språk är så obetydlig som 120 mk per                och televerket är synnerligen anspråks-
25048: språk och månad, borde post- och televerket i             lösa, och om så är fallet,
25049: akt och mening att stimulera de anställda tili               är Regeringen beredd att på ett mera
25050: språkstudier överväga att höja språktilläggen i           skäligt sätt premiera de berörda tjäns-
25051: skälig utsträckning, t.ex. tili minst 200 mk per          temännen för de allt viktigare praktiska
25052: språk och månad.                                          kunskaperna i utländska språk?
25053: 
25054:     Helsingfors den 22 mars 1989
25055: 
25056:           Ingvar S. Melin              Gunnar Jansson               Boris Renlund
25057:           Henrik Lax                   Elisabeth Rehn               Henrik Westerlund
25058:           Håkan Malm                   Ole Wasz-Höckert             Per-Henrik Nyman
25059: 
25060: 
25061: 
25062: 
25063: 290010D
25064: 2                                     1989 vp. -      KK n:o 153
25065: 
25066: Kirjallinen kysymys n:o 153                                                                 Suomennos
25067: 
25068: 
25069: 
25070: 
25071:                                    Melin ym.: Posti- ja telelaitoksen teleliikennetehtävissä toimivien
25072:                                        virkamiesten kielitaidon lisäämisestä
25073: 
25074: 
25075:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25076:    Posti- ja telelaitoksen lennätinvirkamiehet           Lisääntyvää kansainvälistymistä ja erityisesti
25077: ovat jo usean vuoden ajan saaneet kielitaidon         Euroopan valtioiden kanssa voimakkaasti li-
25078: perusteella palkanlisää, joka oli 1.10.1979 60        sääntyvää kanssakäymistä ajatellen pitäisi val-
25079: markkaa vierasta kieltä (saksa, ranska, venäjä,       tion palveluhenkilöstön kielitaito asettaa etusi-
25080: espanja jne.) kohti kuukaudessa. Kielitaidosta        jalle ja virkamiehiä innostaa kieliopintoihin.
25081: tuli hankkia todistus vähintään lukion kyseisen          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25082: kielen lehtorin luona suoritettavalla tentillä.       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25083: Yleensä virkamiehellä on korkeintaan 2-3              kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25084: kielilisää. Kielilisiä on joitakin yksittäisiä ker-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25085: toja - mutta ei säännöllisesti - vuoden 1979
25086: jälkeen korotettu, ja lisän määrä on nyt kieltä                 Onko Hallitus tietoinen siitä, että
25087:                                                              posti- ja telelaitoksen lennätinvirkamie-
25088: kohti 120 markkaa kuukaudessa.
25089:                                                              hille kielitaidon perusteella maksettavat
25090:    Kun vaikeiden vieraiden kielten osaamisesta               kielilisät ovat varsin vaatimattomia, ja
25091: kuukaudessa maksettava korvaus on niin mer-                  mikäli on,
25092: kityksetön kuin 120 markkaa, tulisi posti- ja                   onko Hallitus valmis entistä kohtuul-
25093: telehallituksen innostaakseen palveluksessaan                lisemmalla tavalla asettamaan kyseiset
25094: olevia kieliopintoihin harkita kieliiisien koJ_Ot-           virkamiehet etusijalle yhä tärkeämmän
25095: tamista kohtuullisessa määrin, esimerkikSf 200               vieraiden kielten käytännön kielitaidon
25096: markkaan kuukaudessa kieltä kohti.                           suhteen?
25097:      Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1989
25098: 
25099:          Ingvar S. Melin                 Gunnar Jansson                 Boris Renlund
25100:          Henrik Lax                      Elisabeth Rehn                 Henrik Westerlund
25101:          Håkan Malm                      Ole Wasz-Höckert               Per-Henrik Nyman
25102:                                       1989 vp. -     KK n:o 153                                      3
25103: 
25104: 
25105: 
25106: 
25107:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25108: 
25109:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa        muassa myös viran menestyksellisen hoitamisen
25110: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        edellyttämä kielitaito tulee tässä yhteydessä
25111: olette 22 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn          asianmukaisesti huomioon otetuksi. Tästä syys-
25112: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         tä virkaehtosopimusjärjestelmään kuuluvalla
25113: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        kielitaitolisänä ei ole katsottu voitavan antaa
25114: edustaja Melinin ym. näin kuuluvasta kirjalli-       ratkaisevaa merkitystä arvioitaessa kyseisestä
25115: sesta kysymyksestä no 153:                           tehtävästä suoritettavan kokonaispalkkauksen
25116:                                                      oikeellisuutta niissäkään viroissa, joissa vieraan
25117:                                                      kielen taidolla on keskimääräistä suurempi
25118:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että        merkitys. Perinteisesti kansainvälisiä teleyh-
25119:        posti- ja telelaitoksen lennätinvirkamie-     teyksiä ja kansainvälistä tietoliikennettä välit-
25120:        hille kielitaidon perusteella maksettavat     tävien lennätinvirkamiesten - nykyisten tele-
25121:        kielilisät ovat varsin vaatimattomia, ja      virkailijoiden - virat ovat olleet esimerkiksi
25122:        mikäli on,                                    postivirkamiesten virkoja korkeammissa palk-
25123:           onko Hallitus valmis entistä kohtuul-      kaluokissa, mikä järjestys tosin on aikaa myö-
25124:        lisemmalla tavalla asettamaan kyseiset        ten yleisten palkkaratkaisujen seurauksena jos-
25125:        virkamiehet etusijalle yhä tärkeämmän         sain määrin laventunut. Asiantilassa voidaan
25126:        vieraiden kielten käytännön kielitaidon       kuitenkin olettaa lähiaikoina tapahtuvan muu-
25127:        suhteen?                                      toksen asianmukaisempaan suuntaan valtion-
25128:                                                      hallinnossa käynnistetyn virkatehtävien vaati-
25129:                                                      vuuteen perustuvan palkkausjärjestelmän ke-
25130: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          hittämisen myötä.
25131: seuraavaa:                                              Ollen siinä käsityksessä, että kielitaitolisän
25132:    Posti- ja telelaitoksen teleliikennetehtävissä    maksaminen koko valtionhallinnossa perustuu
25133: työskenteleville lennätinvirkamiehille suorite-      nykyisin pyrkimykseen yksittäistapauksissa
25134: taan kuten muuallakin valtionhallinnossa vi-         korvata tämä erityisosaaminen silloin, kun
25135: rantoimitukselle tarpeellisena pidettävästä vie-     vieraan kielen taitoa ei tarvitse edellyttää kai-
25136: raan kielen taidosta erityistä lisäpalkkiota sen     kilta kyseisessä virassa olevilta virkamiehiltä
25137: mukaan, mitä asiasta on kulloinkin virkaehto-        kuten poliisilta tai sairaanhoitajalta, on nykyis-
25138: sopimuksella sovittu.                                tä kielitaitolisäjärjestelmää pidettävä edustama-
25139:    Posti- ja telelaitoksessa maksetaan kielitaito-   ui hallinnonhaaran kannalta olosuhteisiin näh-
25140: lisää suoritustason tehtävissä lennätinvirka-        den tyydyttävästi järjestettynä. Muilta osin
25141: miesten ohella myös televälittäjille ja postivir-    asiassa on pidettävä merkityksellisenä sitä, että
25142: kamiehille. Yleensä voidaan katsoa, että kun-        kysymyksen kielitaitolisän suuruudesta on kat-
25143: kin mainitun henkilöstöryhmän virat on sijoi-        sottava kuuluvan yleisen työmarkkinakäytän-
25144: tettu virkatehtävien vaativuuden ja vastuun          nön mukaan asianomaisille edunvalvontata-
25145: mukaan palkkausluokkiin siten, että muun             hoille.
25146: 
25147:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1989
25148: 
25149:                                                                Liikenneministeri Pekka Vennamo
25150: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 153
25151: 
25152: 
25153: 
25154: 
25155:                               Till Riksdagens Herr Talman
25156:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        tjänstekollektivavtalssystemet inte ansetts kun-
25157: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         na ha någon avgörande betydelse då man
25158: av den 22 mars 1989 till vederbörande medlem        uppskattar rättmätigheten i fråga om den
25159: av statsrådet översänt avskrift av följande av      totalavlöning som erläggs för ifrågavarande
25160: riksdagsman Melin m.fl. undertecknade spörs-        uppgift ens då det gäller sådana tjänster för
25161: mål nr 153:                                         vilka kunskaper i ett främmande språk i
25162:                                                     genomsnitt är av större betydelse. De tjänster
25163:           Är Regeringen medveten om att lö-         som innehas av sådana telegraftjänstemän -
25164:        netilläggen för språkkunskap som utbe-       de nuvarande teletjänstemännen - vilka tradi-
25165:        talas till telegraftjänstemännen vid post-   tionellt förmedlar internationella teleförbindel-
25166:        och televerket är synnerligen anspråks-      ser och internationell telekommunikation har
25167:        lösa, och om så är fallet,                   varit placerade i högre avlöningsklasser än t.ex.
25168:           är Regeringen beredd att på ett mera      posttjänstemännens tjänster. Detta system har
25169:        skäligt sätt premiera de berörda tjäns-      med tiden likväl som följd av de allmänna
25170:        temännen för de allt viktigare praktiska     löneavgörandena i viss mån utvidgats. Man
25171:        kunskaperna i utländska språk?               kan likväl anta att en ändring i en mera
25172:                                                     motiverad riktning inom den närmaste tiden
25173:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       sker i denna fråga i och med utvecklingen av
25174: samt anföra följande:                               det avlöningssystem vilket som bäst införs
25175:                                                     inom statsförvaltningen och vilket baserar sig
25176:    Till de telegraftjänstemän som arbetar inom      på det slag av krav som tjänsteåliggandena
25177: post- och televerkets teletrafik betalas på sam-    förutsätter.
25178: ma sätt som på andra håll inom statsförvalt-           Då jag är av den uppfattningen att utbetal-
25179: ningen ett särskilt tilläggsarvode för sådan        ningen av tillägg för språkkunskap för närva-
25180: kunskap i ett främmande språk som anses vara        rande inom hela statsförvaltningen grundar sig
25181: erforderlig för tjänsteutövningen enligt vad        på en strävan att i enskilda fall betala ersätt-
25182: som i vart enskilt fall överenskommits om           ning för detta speciella kunnande i sådana
25183: saken genom tjänstekollektivavtal.                  sammanhang då kunskap i det främmande
25184:    Vid post- och televerket betalas tillägg för     språket inte behöver förutsättas av alla tjänste-
25185: språkkunskap på den nivå där uppgifterna            män som innehar ifrågavarande tjänst, t.ex. då
25186: utförs i praktiken dels till telegraftjänstemän,    det är fråga om en polis eller en sjukskötare,
25187: dels till telefonister och posttjänstemän. I all-   måste det nuvarande systemet beträffande till-
25188: mänhet kan man anse att tjänsterna i var och        lägg för språkkunskap, med tanke på den
25189: en av de nämnda personalgrupperna är place-         förvaltningsgren som jag representerar och med
25190: rade i avlöningsklasser enligt de anspråk som       hänsyn till förhållandena, anses vara ordnat på
25191: ställs på tjänsteåliggandena och det ansvar de      ett tillfredsställande sä tt. Vad ärendet gäller i
25192: medför så att också den språkkunskap som ett        övrigt bör man anse det vara av betydelse att
25193: framgångsrikt handhavande av tjänsten förut-        frågan om storleken av tillägget för språkkun-
25194: sätter uppmärksammas på ett behörigt sätt i         skap i enlighet med allmän arbetsmarknads-
25195: detta sammanhang. Av denna anledning har            praxis skall anses ankomma på dem som på
25196: det tillägg för språkkunskap som hör till           respektive håll övervakar förmånerna.
25197:     Helsingfors den 25 april 1989
25198: 
25199:                                                                   Trafikminister Pekka Vennamo
25200:                                                 1989 vp.
25201: 
25202: Kirjallinen kysymys n:o 154
25203: 
25204: 
25205: 
25206: 
25207:                                    Mäkelä: Päiväsakon määrän laskemisesta nettotulojen perusteella
25208: 
25209: 
25210:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25211: 
25212:    Suomeen muutamia vuosia sitten käyttöön            sa yli puolella todellisia pienemmiksi. Poliisin
25213: otettu sakotusjärjestelmä on osoittautunut täy-       antamien tietojen mukaan tilanne on viime
25214: sin epäonnistuneeksi. Käytössä oleva järjestel-       vuosien jälkeen vain pahentunut entisestään.
25215: mä suosii valehtelijoita ja sortaa rehellisesti       Tähän on omalta osaltaan syynä se, ettei
25216: käyttäytyviä kansalaisia.                             valehtelua em. tilanteessa ole kriminalisoitu.
25217:    Hyvänä, mutta tuomittavana esimerkkinä                Maassamme tulisikin pikaisesti muuttaa voi-
25218: tästä lain aiheuttamasta käytännöstä on edus-         massa olevaa lakia siten, että nykyisestä brut-
25219: kunnan entisen puhemiehen Matti Ahteen yli-           totuloihin perustuvasta sakon suuruuden mää-
25220: nopeussakotuksen yhteydessä esiin tullut käyt-        räämiskäytännöstä luovuttaisiin ja siirryttäisiin
25221: täytyminen. Tapauksen jälkeen ylinopeudesta           nettotuloista tapahtuvaan sakotusjärjestel-
25222: kiinni saadut autoilijat usein vetoavat tulonsa       mään. Tämän lisäksi tulisi vakavasti harkita
25223: valehdellessaan siihen, että heillä on siihen         sitä, että tulojen valehteleminen poliisille teh-
25224: samanlainen oikeus kuin eduskunnan puhemie-           täisiin rangaistavaksi teoksi. Näillä muutoksilla
25225: hellä. Tilanne on kansalaisten oikeustajun ja         voimassa oleviin lakeihin saataisiin jälleen sa-
25226: lainkuuliaisuuden kannalta kestämätön.                kotuskäytäntö palautettua hallintaan ja kansa-
25227:    Nykyinen käytäntö perustuu vuoden 1977             laisten lain kunnioitusta parannettua nykyises-
25228: alussa voimaan tulleeseen lakiin, jonka mukaan        tä.
25229: päiväsakon suuruus lasketaan sakotettavan                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25230: bruttotulojen perusteella. Aikaisemmin sakon          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
25231: määrä määrättiin nettotulojen mukaan. Lain-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25232: muutos nosti kokonaissakkojen määrää huo-             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25233: mattavasti, sillä jo suhteellisen pienestä rikkees-
25234: tä sakon määrä kohoaa merkittäviin summiin.
25235: Tästä on edelleen aiheutunut se, että autoilijat                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25236: ylinopeussakkoa kirjoitettaessa valehtelevat tu-             ryhtyä nykyisen lain muuttamiseksi si-
25237: lonsa tuntuvasti todellisia pienemmiksi. Tutki-              ten, että päiväsakon suuruus laskettai-
25238: musten mukaan lähes 80 % ylinopeudesta kiin-                 siin henkilön nettotuloista ja että tulo-
25239: ni jääneistä autoilijoista valehteli tulonsa sako-           jen valehteleminen sakotustilanteessa
25240: tustilanteessa. Neljännes näistä valehteli tulon-            tehtäisiin rangaistavaksi teoksi?
25241:      Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1989
25242: 
25243:                                              Tina Mäkelä
25244: 
25245: 
25246: 
25247: 
25248: 290010D
25249: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 154
25250: 
25251: 
25252: 
25253: 
25254:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25255:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     menettäminen käy köyhälle raskaammaksi
25256: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      kuin rikkaalle. Vakio-osuutena nettopäivätu-
25257: olette 22 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn        loista määräytyvä sakko ei olisi oikeudenmu-
25258: kirjeenne n:o 446 ohella lähettänyt valtioneu-     kainen eikä sellaiseen järjestelmään ole tarkoi-
25259: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       tus palata.
25260: kansanedustaja Tina Mäkelän näin kuuluvasta           Uudistuksessa valittiin tällaisen progression
25261: kirjallisesta kysymyksestä n:o 154:                tekniseksi toteutustavaksi sakkojen määräämi-
25262:                                                    nen bruttotuloista. Kysymys on ainoastaan
25263:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     teknisestä ratkaisusta. Vastaava progressio olisi
25264:        ryhtyä nykyisen lain muuttamiseksi si-      toteutettavissa yhtä lailla käyttämällä sakotuk-
25265:        ten, että päiväsakon suuruus laskettai-     sen perustana nettotuloja. Se edellyttäisi ai-
25266:        siin henkilön nettotuloista ja että tulo-   noastaan hieman mutkikkaampaa säätelyä.
25267:        jen valehteleminen sakotustilanteessa          Vuonna 1976 omaksuttu säännöstö on he-
25268:        tehtäisiin rangaistavaksi teoksi?           rättänyt arvostelua ainoastaan liikennerikosten
25269:                                                    yhteydessä. Vaikka huomattava osa sakoista
25270:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      tuomitaan liikennerikoksista, seuraamusta on
25271: vasti seuraavaa:                                   arvioitava yleisesti. Pelkästään liikennerikok-
25272:                                                    siin kohdistuva arvostelu osoittaakin lähinnä,
25273:    Kansanedustaja Tina Mäkelän kysymys on          että näitä rikoksia on taipumus niiden vaaral-
25274: asiallisesti samansisältöinen kuin kansanedus-     lisuudesta huolimatta vähätellä. Tarkoitus ei
25275: taja Ingvar S. Melinin kysymys noin puolen         kuitenkaan voi olla, että liikenneturvallisuutta
25276: vuoden takaa. Kysymyksen perusteluissa ei          mahdollisesti olennaisestikin vaarantavista
25277: tuoda esiin mitään sellaista uutta, joka antaisi   teoista seuraisi maksukehotus, jolta puuttuisi
25278: aiheen arvioida asioita uudelleen. Siksi tässä     riittävä taloudellinen vaikutus.
25279: vastauksessa toistetaan olennainen tuolloin esi-      Ajankohtaisessa keskustelussa ja kysymyk-
25280: tetty.                                             sen perusteluissakin bruttotuloista määräyty-
25281:    Ennen vuonna 1916 toteutettua päiväsakko-       vää sakkoa arvostellaan sellaisistakin syistä,
25282: järjestelmän uudistusta sakot olivat menettä-      jotka koskisivat yhtä lailla nettotulojen perus-
25283: neet merkityksensä taloudellisina rangaistuksi-    teella määräytyvää sakkoa. Pelkästään se seik-
25284: na. Päiväsakon rahamäärän keskiarvo oli muu-       ka, lasketaanko sakot brutto- vai nettotulon
25285: tama markka eikä sakotettavien varallisuusero-     perusteella, ei luonnollisesti vaikuta sakkojen
25286: ja otettu käytännössä riittävästi huomioon.        määrään.
25287:    Vuoden 1976 uudistuksen tarkoituksena oli          Paluu nettotuloista määräytyvään sakkoon
25288: lisätä sakkorangaistuksen tehoa ja käyttökel-      ei oleellisesti helpottaisi tulojen saiaarnisen on-
25289: poisuutta. Tarkoituksena oli palauttaa sakko-      gelmaa. Osoittivatharr ennen sakkouudistusta
25290: rangaistuksen arvo varallisuuteen kohdistuvana     tehdyt selvitykset saiaarnisen olleen mahdolli-
25291: seuraamuksena ja kehittää tuntuvista sakoista      sesti nykyistäkin yleisempää.
25292: jopa vapausrangaistuksen vaihtoehto. Tämä             Oikeusministeriössä on suhtauduttu varauk-
25293: tavoite on edelleen ajankohtainen. Tuntuvaa        sin ehdotuksiin säätää tulojen salaaminen ran-
25294: taloudellista rangaistusta pidetään tärkeimpänä    gaistavaksi. Asiaa koskeva hallituksen esitys oli
25295: vapausrangaistusten vaihtoehtona.                  taannoin eduskunnan käsiteltävänä. Ehdotus
25296:    Toiseksi sakkouudistuksessa haluttiin toteut-   kuitenkin jätettiin raukeamaan, koska sen kat-
25297: taa jo vuonna 1920 korkeimman oikeuden             sottiin sopivan huonosti suomalaiseen oikeus-
25298: esittämä ajatus siitä, että sakon pitäisi olla     järjestelmään. Tulojen saiaarnisen tai niiden
25299: nettopäivätuloon nähden progressiivinen. Kor-      suoranaisen valehtelun kriminalisointi on edel-
25300: keimman oikeuden mukaan (netto)päivätulon          leen oikeusministeriössä selvittelyn alaisena.
25301:                                     1989 vp. -     KK n:o 154                                     3
25302: 
25303: Ensisijaisesti olisi pyrittävä kehittämään sako-     Lisäksi väestölle on tehtävä selväksi, että
25304: tuskäytäntöä ja siinä tapahtuvaa tulotietojen      vaikka tulojen salaaminen sakotuksessa ei ole
25305: luotettavuuden tarkistamista.                      rangaistavaa, se ei ole sallittua.
25306:     Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1989
25307: 
25308:                                                                 Oikeusministeri Matti Louekoski
25309: 4                                   1989 vp. -     KK n:o 154
25310: 
25311: 
25312: 
25313: 
25314:                              Till Riksdagens Herr Talman
25315: 
25316:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        hårdare än den rike. Det kan inte anses vara
25317: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        rättvist att böter fastställs enligt en konstant
25318: nr 446 av den 22 mars 1989 tili vederbörande       andel av nettodagsinkomsten och avsikten är
25319: medlem av statsrådet översänt avskrift av          inte att återgå till det systemet.
25320: följande av riksdagsman Tina Mäkelä under-            I reformen valde man att tekniskt genomföra
25321: tecknade spörsmål nr 154:                          progressiviteten så att böterna fastställs enligt
25322:                                                    bruttoinkomsterna. Det är endast fråga om en
25323:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           teknisk lösning. Motsvarande progression skul-
25324:        vidta för att ändra den gällande lagen      le lika väl kunna förverkligas genom att net-
25325:        så att dagsbotens storlek räknas på         toinkomsterna läggs tili grund för böterna. Det
25326:        grundval av nettoinkomsterna och att        skulle endast förutsätta en något mera kom-
25327:        det blir straffbart att uppge felaktiga     plicerad reglering.
25328:        uppgifter om inkomsternas storlek vid          Det regelsystem som antogs år 1976 har
25329:        bötfällning?                                väckt kritik endast i samband med trafikför-
25330:                                                    seelser. Även om en betydande del av bötes-
25331:    Som svar på detta spörsmål får jag högakt-      straffen utdöms i samband med trafikförseelser
25332: ningsfullt anföra följande:                        bör påföljden bedömas allmänt. Den kritik
25333:                                                    som enbart riktar sig mot trafikförseelser visar
25334:    Riksdagsman Tina Mäkeläs spörsmål är tili       närmast en tendens att förringa dessa brott
25335: sitt sakinnehåll detsamma som det riksdagsman      trots att de är så farliga. Det kan knappast
25336: Ingvar S. Melin ställde för ca ett halvt år        vara meningen att påföljden för gärningar som
25337: sedan. I motiveringen till spörsmålet läggs inte   kanske t.o.m. väsentligt äventyrar trafiksäker-
25338: fram något nytt av det slag att det skulle ge      heten skall vara en betalningsuppmaning som
25339: anledning till en omvärdering. Därför upprepas     saknar tillräcklig ekonomisk verkan.
25340: i detta svar väsentligen vad som anfördes då.         I den aktuella diskussionen, liksom också i
25341:    Innan dagsbotssystemet reformerades år          motiveringen tili spörsmålet, kritiseras bötes-
25342: 1976 hade bötesstraffen förlorat sin betydelse     straff som fastställs enligt bruttoinkomsten
25343: som ekonomiska straff. Dagsbotens belopp var       även av orsaker som i lika hög grad gäller för
25344: i genomsnitt några mark och skillnaderna i de      böter som fastställs enligt nettoinkomsten. Hu-
25345: bötfålldas förmögenhetsförhållanden beaktades      ruvida böterna fastställs enligt brutto- eller
25346: inte tillräckligt i praktiken.                     nettoinkomsten inverkar naturligtvis inte i sig
25347:    Avsikten med reformen år 1976 var att göra      på böternas storlek.
25348: bötesstraffet effektivare och mera användbart.        En återgång tili att fastställa böter enligt
25349: Avsikten var att återupprätta bötesstraffets       nettoinkomsten löser inte problemet med att
25350: betydelse som ekonomisk påföljd och att ut-        inkomster hemlighålls. De utredningar som
25351: veckla ett system där kännbara böter t.o.m.        gjordes före bötesreformen visade ju att det då
25352: kunde utgöra ett alternativ till frihetsstraff.    möjligen var ännu allmännare än nu att inkom-
25353: Denna strävan är fortfarande aktuell. En känn-     ster hemlighålls.
25354: bar ekonomisk påföljd anses vara det viktigaste       Man har vid justitieministeriet förhållit sig
25355: alternativet tili frihetsstraff.                   tveksamt till att kriminalisera hemlighållande
25356:    Dessutom ville man genom bötesreformen          av inkomster. En proposition med detta inne-
25357: förverkliga den tanke högsta domstolen lade        håll behandlades för en tid sedan i riksdagen.
25358: fram redan år 1920, nämligen att böterna skall     Förslaget fick emellertid förfalla. Det ansågs
25359: vara progressiva i förhållande till nettodagsin-   nämligen inte förenligt med det finska rättssy-
25360: komsten. Högsta domstolen ansåg att förlusten      stemet. Kriminaliseringen av hemlighållande av
25361: av en (netto )dagsinkomst drabbade den fattige     eller direkt lögn om inkomster utreds fortfa-
25362:                                     1989 vp. -    KK n:o 154                                      5
25363: 
25364: rande vid justitieministeriet. Man bör i första      Dessutom är det skäl att göra klart för
25365: hand försöka utveck1a bötfällningspraxis och      befolkningen att även om det inte är straffbart
25366: kontrollen av att de uppgifter som vid bötfåll-   att hemlighålla inkomster så är det inte heller
25367: ning 1ämnas om inkomster är tillförlitliga.       tillåtet.
25368:     Helsingfors den 14 april 1989
25369: 
25370:                                                                Justitieminister Matti Louekoski
25371:                                                1989 vp.
25372: 
25373: Kirjallinen kysymys n:o 155
25374: 
25375: 
25376: 
25377: 
25378:                                   Mäkelä: Taideväärennösten myynnin estämiseksi tarvittavista
25379:                                     toimenpiteistä
25380: 
25381: 
25382:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25383: 
25384:    Taidehuijaukset ovat muodostumassa maas-          sikin pikaisesti saada muutama erikoistunut
25385: samme merkittäväksi lainrikkomuksen muo-             rikostutkija, joilla olisi käytössä tämän hetken
25386: doksi. Hyvänä esimerkkinä voidaan mainita se,        rikostutkinnalliset menetelmät, eli esimerkiksi
25387: että tunnetun Bukowskin huutokauppakamarin           värianalyysien ja röntgentutkimusten tekomah-
25388: 8.3.1989 pitämässä taidehuutokaupassa oli to-        dollisuudet. Näillä menetelmillä voitaisiin lähes
25389: distettavasti ainakin kaksi taideväärennöstä         aukottomasti todeta, onko kyseessä oikea vai
25390: myynmssa. Keskimääräisesti taidehuutokau-            jäljennös.
25391: poissa on noin joka sadas taulu väärennös, ja           Toinen ongelma taidekaupoissa on tällä het-
25392: pahimmissa tapauksissa jopa viisi taulua sadas-      kellä se, että väärennöksiksi todettuja tauluja ei
25393: ta ei ole signeeraaman taiteilijan itsensä teke-     merkitä millään tavoin viranomaisen toimesta,
25394: miä. Ongelma ei koske pelkästään pieniä tai-         mikäli ne tulevat jostain syystä esiin. Naapuri-
25395: dekauppiaita ja huutokauppoja, vaan yhtäläi-         maassamme Ruotsissa menetellään vastaavissa
25396: sesti kaikkein kuuluisimpia ja kalleimpiakin         tapauksissa siten, että väärennökset merkitään
25397: huutokauppoja. Sama koskee myös taulujen             viranomaisten toimesta tai ainakin signeeraus
25398: hintatasoa, eli taulun hinta ei takaa sen aitout-    poistetaan taulusta. Tämän jälkeen ei samalla
25399: ta.                                                  taululla pystytä ostajia enää hämäämään.
25400:    Taideväärennöksiä tehtailiaan ulkomailla             Vallitsevassa täysin vapaassa huijaustilan-
25401: halvalla työvoimalla, josta ne sitten tuodaan        teessa lopulliseksi kärsijäksi joutuu tavallinen
25402: Suomeen myytäväksi. Tästä on julkisuudessa           kansalainen, joka haluaa sijoittaa vähäisiä va-
25403: ollut useita esimerkkejä. Taideväärennöksissä        rojaan taiteeseen. Hänen käsiinsä voi päätyä
25404: liikkuu vuosittain kymmeniä miljoonia mark-          useiden välikäsien ja omistajien kautta taulu,
25405: koja. Maassamme myydään tällä hetkellä vuo-          jota hän luulee aidoksi, mutta joka todellisuu-
25406: sittain arviolta 200 000 taulua, joiden keskihin-    dessa on väärennös. Näin käytännössä joko
25407: ta on noin 4 000 markkaa. Tästä voidaan              hänen rahansa menevät lähes hukkaan tai
25408: päätellä, että joka viidennen taulun ollessa         sitten hän joutuu jatkamaan tätä laitonta
25409: väärennös kertyy väärennettyjen taulujen yhteis-     myyntiketjua ja siirtämään vahingon edelleen
25410: arvoksi 40 miljoonaa markkaa. Voidaan siis           toiselle ostajalle. Tästä voitaisiin edellä olevien
25411: puhua merkittävän suurista summista ja mer-          toimenpiteiden lisäksi päästä eroon myös sillä,
25412: kittävän suuresta rikollisuudesta.                   että taidemyyntiä harjoittavat joutuisivat pitä-
25413:     Tällä hetkellä ostaja on täysin voimaton tätä    mään nykyistä tarkempaa kirjanpitoa ostamis-
25414: taidehuijausmenettelyä vastaan. Ainoa keino          taan ja myymistään tauluista ja että lisäksi
25415: välttää huijatuksi joutuminen kuuluisankin tai-      kuhunkin tauluun merkittäisiin omistajan so-
25416: teilijan taulun kohdalla on olla kyllin perehty-     siaaliturvatunnus. Näin taulun ostaja voisi jäl-
25417: nyt taiteeseen ja väärentäjien tyyliin. Viran-       jittää taulun edelliset omistajat sitovasti.
25418: omaiset ovat asiassa lähes toimettornia tai             Loppujen lopuksi koko tämän vyyhdin yh-
25419: voimattomia. Mikäli joku myyjä joutuu kiinni         tenä aiheuttajana on vanhentunut huutokaup-
25420: väärennöksen myynnistä, on seurauksena ai-           pamenettelyä koskeva lainsäädäntö. Tällä het-
25421: noastaan taulun palauttaminen myyjälle. Myy-         kellä on täysin yleinen käytäntö se, että taide-
25422: jä laittaa kyseisen taulun tämän jälkeen uudel-      huutokaupoissa joko huutokaupan pitäjä tai
25423: leen kaupaksi ilman oikeudellista seuraamusta.       myyjä itse huutaa omaa tauluaan pyrkimykse-
25424:  Lisäksi maastamme puuttuvat tyystin tätä alaa       nä korottaa tällä tavoin hintaa. Useimmissa
25425: varten erikoistuneet poliisitutkijat. Alalle tuli-   muissa maissa tämä on laitonta ja siihen tulisi
25426: 290010D
25427: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 155
25428: 
25429: myös Suomessa päästä. Tällä toimenpiteellä                 maassamme liikkuu vuosittain useita
25430: turvattaisiin merkittävästi nykyistä tehokkaam-            kymmeniä miljoonia markkoja rahaa
25431: min pienostajan asema huutokauppatilantees-                väärennöksissä, joita huutokaupan pi-
25432: sa.                                                        täjät tietoisesti myyvät edelleen asiak-
25433:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-         kailleen hämäämistarkoituksessa ja
25434: tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän                 omistajan ja jopa taiteilijan suostumuk-
25435: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen               sella, sekä
25436: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25437:                                                            ryhtyä kyseisen taidehuijausmahdolli-
25438:                                                            suuden lopettamiseksi ja tutkinnan te-
25439:          Onko Hallitus tietoinen siitä, että               hostamiseksi sekä taiteen pienostajien
25440:        mittavaksi paisuneessa taidekaupassa                aseman turvaamiseksi?
25441:      Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1989
25442: 
25443:                                             Tina Mäkelä
25444:                                     1989 vp. -     KK n:o 155                                     3
25445: 
25446: 
25447: 
25448: 
25449:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25450:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      harjoittamisen oikeudesta annetun lain 3 §:ssä
25451: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      mainittuja ohjesääntöisiä elinkeinoja koskevis-
25452: olette 22 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn        sa säännöksissä tarpeettomia rajoituksia. Tässä
25453: kirjeenne n:o 447 ohessa toimittanut valtioneu-    yhteydessä tullaan selvittämään myös huuto-
25454: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       kauppatoimintaa koskevia elinkeino-oikeudelli-
25455: kansanedustaja Tina Mäkelän näin kuuluvasta        sia kysymyksia.
25456: kirjallisesta kysymyksestä n:o 155:                   Vapaaehtoisista huutokaupoista annetun
25457:                                                    asetuksen 5 §:n mukaan se, joka toisen puolesta
25458:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että      toimittaa huutokauppaa tai toimii siinä vasa-
25459:        mittavaksi paisuneessa taidekaupassa        ramiehenä, ei saa tehdä huutokaupassa tarjous-
25460:        maassamme liikkuu vuosittain useita         ta. Varallisuusoikeudellisista oikeustoimista an-
25461:        kymmeniä miljoonia markkoja rahaa           netun lain 9 §:n mukaan on mahdollista, että
25462:        väärennöksissä, joita huutokaupan pi-       myyjä itse tekee huutokaupassa tarjouksen.
25463:        täjät tietoisesti myyvät edelleen asiak-       Kauppalain 19 §:n mukaan käytetty tavara
25464:        kailleen hämäämistarkoituksessa ja          katsotaan myydyksi huutokaupassa "sellaisena
25465:        omistajan ja jopa taiteilijan suostumuk-    kuin se on". Tällaisella ehdolla myydyssä ta-
25466:        sella, sekä                                 varassa katsotaan olevan virhe silloin, kun se ei
25467:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     vastaa tietoja, jotka myyjä on antanut ennen
25468:        ryhtyä kyseisen taidehuijausmahdolli-       kaupantekoa sen ominaisuuksista ja joiden
25469:        suuden lopettamiseksi ja tutkinnan te-      voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Ostaja
25470:        hostamiseksi sekä taiteen pienostajien      voi tällöin kauppalain 39 §:n mukaan purkaa
25471:        aseman turvaamiseksi?                       kaupan, jos sopimusrikkomuksella on hänelle
25472:                                                    olennainen merkitys ja myyjä käsitti tämän tai
25473:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         hänen olisi pitänyt se käsittää. Jos siis väären-
25474: taen seuraavaa:                                    netty taulu on myyty aitona, ostajalla on
25475:                                                    oikeus purkaa kauppa tavaran virheen perus-
25476:   Taidehuutokauppoja koskee vuodelta 1898          teella.
25477: oleva asetus vapaaehtoisista huutokaupoista.          Voimassa olevan rikoslain mukaan on hie-
25478: Samalta vuodelta on julistus, joka sisältää        man tulkinnanvaraisia, täyttääkö väärennetyllä
25479: lähempiä määräyksiä huutokaupantoimittajan         nimikirjoituksella varustetun        taideteoksen
25480: ammatin harjoittamisesta kaupungissa.              myynti rikoslain 36 luvun 6 §:ssä säädetyn
25481:    Huutokaupantoimittajan ammatin harjoitta-       väärennyksen ·tunnusmerkistön. Oikeuskirjalli-
25482: minen kaupungissa on edellä mainitun julistuk-     suudessa on vastattu tähän kysymyksen yleensä
25483: sen perusteella luvanvaraista. Julistuksessa on    myönteisesti. Väärällä signeerauksella varuste-
25484: yksityiskohtaisia säännöksiä huutokaupantoi-       tun taideteoksen myyjä syyllistyy kuitenkin
25485: mittajan velvollisuuksista. H uutokaupantoimit-    ainakin petosrikokseen, jos hän tahallaan
25486: tajan on muun muassa pidettävä päiväkirjaa,        hankkiakseen laitonta aineellista etua erehdyt-
25487: pöytäkirjaa ja kassakirjaa hänelle uskotuista      tää toisen ostamaan väärennöksen.
25488: toimista sekä kerättävä jokaisesta toimesta eri       Hallituksen esitys eduskunnalle rikoslainsää-
25489: asiakirjavihoksi kaikki siihen kuuluvat tosit-     dännön kokonaisuudistuksen ensimmäisen vai-
25490: teet, kuitit ja muut asiakirjat. Koska päiväkir-   heen käsittäväksi rikoslain ja eräiden muiden
25491: jaan on merkittävä myyjän nimi, taideväären-       lakien muutoksiksi on parhaillaan eduskunnan
25492: nöksen edellisen omistajan pitäisi aina olla       käsiteltävänä (HE n:o 66/1988 vp.). Esitys sisäl-
25493: selvitettävissä sen perusteella.                   tää muun muassa ehdotuksen väärennysrikos-
25494:    Kauppa- ja teollisuusministeriö, jonka toimi-   säännösten uudistamiseksi (ehdotettu rikoslain
25495: alaan huutokaupantoimittajan ammattia kos-         33 luku). Taidehuutokaupan pitäjä tai taide-
25496: keva lainsäädäntö kuuluu, on 19.10.1988 aset-      teoksen omistaja, joka myy väärällä signee-
25497: tanut työryhmän selvittämään, onko elinkeinon      rauksella varustetun taideteoksen, syyllistyisi
25498: 4                                     1989 vp. -     KK n:o 155
25499: 
25500: ehdotuksen mukaisesti rikoslain 33 luvun                Ehdotetut rikoslainsäädännön muutokset te-
25501: 1 §:ssä rangaistavaksi säädettyyn väärennyk-         hostaisivat toteutuessaan merkittävästi viran-
25502: seen. Saman luvun 7 §:n perusteella tällainen        omaisten mahdollisuuksia puuttua taidekaupan
25503: teos olisi tuomittava valtiolle menetetyksi. Me-     epäkohtiin ja ennalta estäisivät tulevia väärin-
25504: nettämisseuraamuksen tuomitsemisen asemesta          käytöksiä. Edellytyksenä toimivalle rangaistus-
25505: tuomioistuin voisi määrätä teokseen tehtäväksi       järjestelmälle on, että rikostutkinnan valmiuk-
25506: rikollisen käytön estämiseksi tarpeelliset muu-      sia taideväärennösten selvittämisen vaatimaan
25507: tokset, joilla estettäisiin väärennösten edelleen-   erityisasiantuntemukseen parannetaan ja että
25508: käyttö kaupankäynnin välineenä.                      rikostutkijoiden käyttöön hankitaan nykyai-
25509:    Laajamittaisen väärennystoiminnan estämi-         kaista välineistöä.
25510: seksi on ehdotettu myös väärennysaineiston
25511: hallussapidon säätämistä rangaistavaksi (RL
25512: 33:4).
25513: 
25514:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1989
25515: 
25516:                                                                   Oikeusministeri Matti Louekoski
25517:                                      1989 vp. -      KK n:o 155                                       5
25518: 
25519: 
25520: 
25521: 
25522:                               Till Riksdagens Herr Talman
25523: 
25524:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         hang kommer också näringsrätts1iga frågor
25525: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          som gäller auktionsverksamheten att utredas.
25526: nr 447 av den 22 mars 1989 till vederbörande            Enligt 5 § förordningen angående frivilliga
25527: medlem av statsrådet översänt avskrift av            auktioner är den som för någon annan förrät-
25528: riksdagsman Tina Mäkelä undertecknade                tar eller är utropare vid en frivillig auktion
25529: spörsmål nr 155:                                     förbjuden att vid auktionen göra anbud. Enligt
25530:                                                      9 § lagen om rättshandlingar på förmögenhets-
25531:            Är Regeringen medveten om att det         rättens område är det möjligt att säljaren själv
25532:        varje år inom konsthandeln, som har           gör anbud vid en auktion.
25533:        antagit ansenliga proportioner, rör sig          När en begagnad vara har sålts på auktion
25534:        flera tiotals miljoner mark i förfalskning-   anses den enligt 19 § köplagen såld "i befintligt
25535:        ar, som auktionsförrättarna medvetet          skick". Om en vara har så1ts med ett sådant
25536:        säljer vidare till sina kunder i syfte att    förbehåll skall fel anses föreligga om varan inte
25537:        dupera och med ägarens och t.o.m.             överensstämmer med sådana uppgifter om dess
25538:        konstnärens medgivande samt                   egenskaper som säljaren har lämnat före köpet
25539:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      och som kan antas ha inverkat på köpet.
25540:        ta för att få ett slut på denna möjlighet     Köparen kan då enligt 39 § köp1agen häva
25541:        till konstsvind1eri och för att effektivera   köpet, om avtalsbrottet är av väsentlig bety-
25542:        rannsakan samt för att trygga deras           delse för honom och säljaren insåg eller borde
25543:        ställning som köper konst i liten skala?      ha insett detta. Om alltså en förfalskad tavia
25544:                                                      har sålts som äkta har köparen rätt att häva
25545:    Som svar på detta spörsmå1 får jag högakt-        köpet på grund av fel i varan.
25546: ningsfullt anföra följande:                             Enligt den gällande strafflagen är det en
25547:                                                      tolkningsfråga om försäljningen av ett konst-
25548:    Förordningen angående frivilliga auktioner        verk som är falskt signerat uppfyller brottsbe-
25549: från år 1898 gäller konstauktioner. Det finns        skrivningen för förfalskning i 36 kap. 6 §. I den
25550: en kungörelse från samma år, som innehåller          juridiska litteraturen har frågan i allmänhet
25551: närmare föreskrifter om utövandet av auk-            besvarats jakande. Försäljaren av ett konstverk
25552: tionsförrättarens yrke i stad.                       som är fa1skt signerat gör sig i alla händelser
25553:    Enligt ovan nämnda kungörelse är auktions-        skyldig till bedrägeri, om han i avsikt att
25554: förrättarens yrke i stad beroende av tillstånd. I    bereda sig själv en orättmätig ekonomisk vin-
25555: kungörelsen finns detaljerade stadganden om          ning vilseleder någon att köpa en förfalskning.
25556: auktionsförrättarens skyldigheter. Auktionsför-         Regeringens proposition med de första för-
25557: rättaren skall bl.a. föra dagbok, protokoll och      s1agen till ändringar i strafflagen och vissa
25558: kassabok över de uppdrag som anförtrotts             andra lagar i syfte att genomföra en totalrevi-
25559: honom samt för varje uppdrag till en separat         dering av strafflagstiftningen behand1as som
25560: akt samla alla verifikat, kvittenser och övriga      bäst av riksdagen (RP nr 66/1988 rd.). Propo-
25561: handlingar. Eftersom försäljarens namn skall         sitionen innehåller bl.a. ett förslag till revision
25562: antecknas i dagboken torde det alltid gå att         av stadgandena om förfalskningsbrott (33 kap.
25563: reda ut vem som varit föregående ägare till en       förslaget till strafflag). En auktionsförrättare
25564: förfalskning.                                        eller ägare till ett konstverk, som säljer ett
25565:    Handels- och industriministeriet, till vars       konstverk som är falskt signerat skall en1igt 33
25566: verksamhetsområde lagstiftningen om auk-             kap. 1 § förslaget till strafflag straffas för
25567: tionsförrättarens yrke hör, har den 19.10.1988       förfa1skning. Enligt 7 § i samma kapitel skall
25568: tillsatt en arbetsgrupp för att reda ut om det i     ett sådant konstverk dömas förverkat till sta-
25569: stadgandena som gäller reglementerade näring-        ten. Domstolen kan i stället för att döma till
25570: ar i 3 § lagen angående rättighet att idka näring    förverkandepåföljd förordna att konstverket
25571: finns onödiga begränsningar. I detta samman-         ändras så att ett brottsligt utnyttjande av det
25572: 6                                     1989 vp. -   KK n:o 155
25573: 
25574: förhindras, varvid en fortsatt användning av       ningen kommer, om de genomförs, att märk-
25575: förfalskningarna som föremål för handel för-       bart effektivera myndigheternas möjligheter att
25576: hindras.                                           ingripa i missförhållandena inom konsthandeln
25577:    För att förhindra en omfattande förfalsk-       och att i preventivt syfte förhindra framtida
25578: ningsverksamhet har det föreslagits att också      missbruk. För att straffsystemet skall fungera
25579: innehav av förfalskningsmaterial skall vara        förutsätts att den expertis som krävs för att
25580: straftbart (33 kap. 4 § strafflagen).              brottsutredningen skall ha beredskap att utreda
25581:                                                    konstförfalskningar förbättras och att modern
25582:     De föreslagna ändringarna i strafflagstift-    materiel anskaffas för brottsutredarna.
25583:       Helsingfors den 14 april 1989
25584: 
25585:                                                                 Justitieminister Matti Louekoski
25586:                                                1989 vp.
25587: 
25588: Kirjallinen kysymys n:o 156
25589: 
25590: 
25591: 
25592: 
25593:                                   Mäkelä: Sairaus- ja äitiyslomista pienyrittäjille aiheutuvien kus-
25594:                                      tannusten korvaamisesta
25595: 
25596: 
25597:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25598:    Sairaus- ja äitiys- ym. vastaavat lomaetuudet     kustannuksiin. Pitkällä tähtäimellä tulisi päästä
25599: on tällä hetkellä maassamme varsin hyvin             siihen, että yhteiskunta vastaisi kaikista yrittä-
25600: järjestetty. Lisäksi mm. äitiysloman pituuteen       jälle aiheutuvista kustannuksista työntekijän
25601: ollaan edelleenkin suunnittelemassa pidennystä.      sairaus- ja äitiysloman ajalta. Tämä olisi omal-
25602: Kehityssuunta on luonnollisesti oikea ja var-        ta osaltaan vähentämässä sitä karsautta, jolla
25603: sinkin äitien sosiaalisia etuja tulee edelleenkin    useat yrittäjät mahdollisesti suhtautuvat nuor-
25604: kehittää.                                            ten naisten palkkaamiseen. Yhteiskunnan suu-
25605:    Nykyinen järjestelmä sairaus- ja äitiysloma-      rempi osallistuminen em. kustannuksiin olisi
25606: aikajärjestelyissä asettaa pienyrittäjät varsin      näin ollen omalta osaltaan edistämässä tasa-
25607: vaikeaan asemaan. Esimerkiksi useat odottavat        arvoa työelämässä.
25608: äidit jäävät jo 2-3 kuukautta ennen synnytys-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25609: tä äitiys- tai sairauslomalle, jolloin pienyrittä-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
25610: jälle aiheutuu kohtuuttomia kustannuksia. Tä-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25611: män lisäksi äitiysloman jälkeen seuraa vielä         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25612: monesti mahdollinen hoitovapaa. Tämä aiheut-
25613: taa yrittäjälle uuden työntekijän koulutustar-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25614: peen ja monia muita kustannuksia.                           ryhtyä, että 'Yhteiskunta vastaisi nykyis-
25615:    Työvaltaisen pienyrityksen kannalta tulisi               tä suuremmassa määrin pienyrittäjälle
25616: valtiovallan nykyistä enemmän osallistua työn-              aiheutuvista työntekijän sairaus- tai äi-
25617: tekijöiden sairaus- ja äitiyslomien aiheuttamiin            tiyslomien kustannuksista?
25618:      Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1989
25619: 
25620:                                             Tina Mäkelä
25621: 
25622: 
25623: 
25624: 
25625: 290010D
25626: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 156
25627: 
25628: 
25629: 
25630: 
25631:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25632:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Yrittäjien sosiaaliturvaan liittyvässä kehittä-
25633: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      mistyössä tavoitteena on ollut ensi sijassa
25634: olette 22 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn        varmistaa oman sosiaaliturvan taso tilanteissa,
25635: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       joissa yrittäjä on rinnastettavissa työntekijäase-
25636: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      massa oleviin. Yrittäjien omaan sosiaaliturvaan
25637: edustaja Tina Mäkelän näin kuuluvasta kirjal-      liittyviä ongelmia on selvittänyt yrittäjien so-
25638: lisesta kysymyksestä n:o 156:                      siaaliturvatoimikunta (1984:41). Parhaillaan on
25639:                                                    vireillä erityisesti pienyrittäjien vuosilomajärjes-
25640:                                                    telyjen kehittäminen siihen liittyvine kokeilui-
25641:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     neen.
25642:        ryhtyä, että yhteiskunta vastaisi nykyis-      Ongelmana yrittäjien lakisääteisen sosiaali-
25643:        tä suuremmassa määrin pienyrittäjälle       turvan laajentamisessa yleisesti ottaen on tasat-
25644:        aiheutuvista työntekijän sairaus- tai äi-   tavien riskien erilaisuus sekä rajanveto yrittä-
25645:        tiyslomien kustannuksista?                  jätoiminnalle ominaisen taloudellisen riskin ot-
25646:                                                    tamisen ja vakuutuksen piiriin saatettavan ris-
25647:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      kin välillä. Rahoitusperiaatteena sosiaalivakuu-
25648: vasti seuraavaa:                                   tuksessa on ollut se, että työsuhteeseen liittyvän
25649:                                                    vakuutuksen kustannuksista ovat vastanneet
25650:    Sairausvakuutuksen piiriin kuuluu jokainen      työntekijät ja työnantajat varsinkin silloin, kun
25651: Suomessa asuva henkilö. Sairausvakuutuslain        maksettavat etuudet ovat ansioon suhteutettu-
25652: nojalla suoritetaan korvausta tarpeellisen sai-    ja. Vain vähimmäistoimeentuloon tarkoitetut
25653: raanhoidon kustannuksista. Raskauden ja syn-       etuudet on rahoitettu julkisin varoin. Yrittäjiä
25654: nytyksen johdosta suoritetaan äitiys-, isyys- ja   koskevia ja työsuhteeseen liittyviä riskejä on
25655: vanhempainrahaa. Sairaudesta johtuvan työky-       periaatteessa mahdollista tasata lakisääteisellä
25656: vyttömyyden aiheuttaman ansionmenetyksen           vakuutuksella nykyistä laajemminkin, jos ta-
25657: korvaamiseksi suoritetaan päivärahaa.              sauksen piiriin kuuluvat ovat vakuutusperiaat-
25658:    Jos työnantaja maksaa sairaus-, äitiys-,        teiden mukaisesti valmiita myös suorittamaan
25659: isyys- tai vanhempainloman ajalta palkkaa tai      siitä aiheutuvat kustannukset.
25660: muuta korvausta, saa työntekijä sairausvakuu-          Sosiaali- ja terveysministeriö asettaa lähiai-
25661: tuslain mukaisena korvauksena vain sen osan,       koina työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää
25662: joka mahdollisesti ylittää palkan tai korvauk-     äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakauden mää-
25663: sen määrän. Muu osa etuudesta maksetaan            räytymisessä olevia kehittämistarpeita. Yhtenä
25664: työnantajalle. Päiväraha maksetaan työnanta-       selvityskohteena ovat tekijät, jotka edesauttai-
25665: jalle silloin, kun henkilö saa palkkaa sairaus-    sivat lapsen vanhempien osallistumista yhtäläi-
25666: loman ajalta yli sairausvakuutuslaissa säädetyn    sesti lapsen hoitoon vanhempainrahakauden
25667: omavastuuajan. Äitiys-, isyys- tai vanhempain-     aikana.
25668: raha maksetaan työnantajalle, jos hän maksaa           Hallituksen tarkoituksena on myös ohjel-
25669: kyseiseltä loma-ajalta palkkaa työntekijälle.      mansa mukaisesti parantaa työvoimavaltaisten
25670: Näin ollen yrittäjälle ei aiheudu kohtuuttoma-     yritysten asemaa uudistamalla sosiaaliturva-
25671: na pidettäviä välittömiä työntekijän sairaudesta   maksujen rahoitusjärjestelmää. Viimeksi tätä
25672: tai äitiys- ja vanhempainlomista aiheutuvia        kysymystä on selvittänyt sosiaaliturvamaksu-
25673: palkkakustannuksia.                                työryhmä 1987, joka ehdotti muistiossaan (työ
25674:                                      1989 vp. -     KK n:o 156                                    3
25675: 
25676: ryhmämuistio 1987:19) palkkasidonnaisen so-         veysministeriössä haluttu kytkeä kokonaisve-
25677: siaaliturvamaksun alentamista ja osittaista siir-   rouudistukseen, mutta asiassa ei vielä ole pääs-
25678: tymistä liikevaihtoveropohjaiseen maksuun.          ty ratkaisuun.
25679: Uudistuksen toteuttaminen on sosiaali- ja ter-
25680:     Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1989
25681: 
25682:                                                                         Ministeri Tarja Halonen
25683: 4                                    1989 vp. -      KK n:o 156
25684: 
25685: 
25686: 
25687: 
25688:                               Till Riksdagens Herr Talman
25689:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          med dem som befinner sig i arbetstagarposi-
25690: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           tion. Problemen i anslutning till företagarnas
25691: av den 22 mars 1989 till vederbörande medlem          eget socialskydd har utretts av företagarnas
25692: av statsrådet översänt avskrift av följande av        socialskyddskommission ( 1984:41 ). Särskilt ak-
25693: riksdagsledamot Tina Mäkelä undertecknade             tuelli för närvarande är utvecklandet av små-
25694: spörsmål nr 156:                                      företagarnas semesterarrangemang jämte därtill
25695:                                                       hörande försök.
25696:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen                 Problemet då det gäller utvidgningen av
25697:        vidta för att samhället i större utsträck-     företagarnas lagstadgade socialskydd är all-
25698:        ning än för närvarande skall börja             mänt taget olikheterna mellan de risker som
25699:        svara för de kostnader som arbetstagar-        skall utjämnas och gränsdragningen mellan
25700:        nas sjuk- eller moderskapsledigheter           tagandet av den typ av risk som kännetecknar
25701:        åsamkar småföretagarna?                        företagarverksamheten och den risk som om-
25702:                                                       fattas av försäkring. Finansieringsprincipen in-
25703:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         om socialförsäkringen har varit att arbetstagar-
25704: samt anföra följande:                                 na och arbetsgivarna har svarat för kostnader-
25705:                                                       na då det varit fråga om en försäkring i
25706:   Varje i Finland bosatt person omfattas av           anslutning till arbetsförhållandet särskilt i det
25707: sjukförsäkringen. Med stöd av sjukförsäkrings-        fall att de förmåner som utbetalas står i
25708: lagen utges ersättning för kostnaderna för            relation till förtjänsten. Endast sådana förmå-
25709: nödvändig sjukvård. Med anledning av havan-           ner som är avsedda för minimiutkomsten har
25710: deskap och barnsbörd utges moderskaps-, fa-           finansierats med offentliga medel. Det är i
25711: derskaps- och föräldrapenning. För förvärvs-          princip möjligt att även i större utsträckning än
25712: förlust på grund av arbetsoförmåga, som för-          för närvarande genom lagstadgad försäkring
25713: orsakas av sjukdom, utges dagpenning.                 utjämna sådana risker som gäller företagare
25714:    Om arbetsgivaren betalar lön eller annan           och sådana som ansluter sig till arbetsförhål-
25715: ersättning för den tid sjuk-, moderskaps-,            landet, ifall de parter som omfattas av utjäm-
25716: faderskaps- eller föräldraledigheten varar får        ningen i enlighet med försäkringsprinciperna
25717: arbetstagaren som i sjukförsäkringslagen angi-        även är färdiga att erlägga de därav föranledda
25718: ven ersättning endast den del som eventuellt          kostnaderna.
25719: överstiger beloppet av lönen eller ersättningen.         Social- och hälsovårdsministeriet tillsätter
25720: Resten av förmånen utges till arbetsgivaren.          inom en nära framtid en arbetsgrupp med
25721: Dagpenning utges till arbetsgivaren i det fall att    uppgift att utreda utvecklingsbehoven i sam-
25722: en person får lön under den tid sjukledigheten        band med fastställandet av moderskaps-, fader-
25723: varar för en längre tid än den i sjukförsäkrings-     skaps- och föräldrapenningperioden. Ett före-
25724: lagen stadgade självrisktiden. Moderskaps-, fa-      .mål för utredning är de faktorer som skulle
25725: derskaps- eller föräldrapenningen utges till ar-      främja föräldrarnas möjligheter att på lika
25726: betsgivaren, om denne betalar lön till arbets-        villkor delta i vården av barnet under den tid
25727: tagaren för den ifrågavarande ledigheten. Så-         föräldrapenningperioden varar. Regeringen har
25728: lunda åsamkas företagaren inte sådana direkta         också för avsikt att i enlighet med sitt program
25729: lönekostnader som kan anses vara oskäliga             förbättra de arbetskraftsintensiva företagens
25730: som förorsakas av arbetstagarens sjukdom eller        ställning genom att reformera finansieringssys-
25731: moderskaps- eller föräldraledighet.                   temet för socialskyddsavgifterna. Senast har
25732:    I det utvecklingsarbete som ansluter sig till      denna fråga utretts av arbetsgruppen 1987 för
25733: företagarnas socialskydd har målet varit att i        frågor om socialskyddsavgifterna, som i sin
25734: första hand säkra det egna socialskyddets nivå        promemoria (arbetsgruppspromemoria 1987:
25735: i situationer där företagaren kan jämställas          19) föreslog en sänkning av den vid lönen
25736:                                     1989 vp. -   KK n:o 156                                   5
25737: 
25738: bundna socialskyddsavgiften och en partiell      nisteriet velat knyta förverkligandet av refor-
25739: övergång till en på omsättningsskatten baserad   men till den totala skattereformen, men något
25740: avgift. Man har vid social- och hälsovårdsmi-    avgörande i saken har ännu inte kunnat träffas.
25741:     Helsingfors den 27 april 1989
25742: 
25743:                                                                      Minister Tarja Halonen
25744:                                                  1989 vp.
25745: 
25746: Kirjallinen kysymys n:o 157
25747: 
25748: 
25749: 
25750: 
25751:                                     Mäkelä: Yhteisöjen omistuksessa olevan maatalousmaan saami-
25752:                                          sesta pois viljelykäytöstä
25753: 
25754: 
25755:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25756:    Tällä hetkellä viljelijöiden riesana on tuotan-      kesannoinnilla yritetään vähentää. Tämän ta-
25757: non rajoitusten yhteydessä käyttöön otettu              kia tulisikin pikaisesti tutkia, kuinka paljon
25758: pakkokesannointi. Tämä asettaa monasti vai-             olisi mahdollista vähentää viljelijöihin kohdis-
25759: keaan asemaan sellaiset varsinkin nuoret vilje-         tuvaa pakkokesannointia poistamalla ensiksi
25760: lijät, joiden tulisi pystyä maksimaalisesti käyt-       valtion, kuntien ja yhteisöjen omistuksessa ole-
25761: tämään hyväksi heillä oleva peltoala. Vaikeuk-          va maatalousmaa maataloustuotannon piiristä
25762: sia syntyy varsinkin silloin, kun viljelijällä ei ole   saattamalla se kesannoinnin kohteeksi.
25763: edes riittävästi peltoa omasta takaa tilan tuo-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25764: tannon saamiseksi sille tasolle, että tilanpito         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
25765: olisi kannattavaa.                                      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25766:                                                         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25767:   Vastaavasti valtiolla, kunnilla ja monilla
25768: yhteisöillä on runsaasti omistuksessaan maata-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25769: lousmaata. Tämä maa on usein annettu vuok-                     ryhtyä, että valtion, kuntien ja eri yh-
25770: ramaiksi tai sitten se on joutomaana ilman                     teisöjen omistuksessa oleva maatalous-
25771: varsinaista kesannointia. Lisäksi esimerkiksi                  maa saataisiin pois viljelykäytöstä ja
25772: lentokenttien ympäristössä olevat laajat maa-                  tällä tavoin voitaisiin vähentää painetta
25773: alueet ovat usein viljelyjä vastaavassa käytössä               yksityisten viljelijöiden pakkokesan-
25774: aiheuttaen näin ollen sitä tuotantoa, jota juuri               nointiin?
25775: 
25776:      Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1989
25777: 
25778:                                                Tina Mäkelä
25779: 
25780: 
25781: 
25782: 
25783: 290010D
25784: 2                                      1989 vp. -       KK n:o 157
25785: 
25786: 
25787: 
25788: 
25789:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25790:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           prosenttia. Yksityisten hallitsemasta peltoalasta
25791: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            vain 6 prosenttia on ollut viljelemättä. Kun
25792: olette 22 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn              lisäksi otetaan huomioon, että varsin suuri osa
25793: kirjeen ohella toimittanut valtioneuvoston               yhteisöjen pelloista on vuokrattuna yksityisille
25794: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-            lyhytaikaisilla, alle vuoden vuokrasopimuksilla,
25795: edustaja Tina Mäkelän näin kuuluvasta kirjal-            on yhteisöjen oma maataloustuotanto varsin
25796: lisesta kysymyksestä n:o 157:                            vaatimatonta. Esimerkiksi vuonna 1985 arvioi-
25797:                                                          tiin, että kuntien hallinnassa olleesta yli 8 300
25798:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          hehtaarin peltoalasta oli alle vuoden sopimuk-
25799:         ryhtyä, että valtion, kuntien ja eri yh-         silla vuokrattu yksityisille viljelijöille noin 3 300
25800:         teisöjen omistuksessa oleva maatalous-           hehtaaria. Kuntien omassa viljelyssä arvioitiin
25801:         maa saataisiin pois viljelykäytöstä ja           olevan vain noin 2 000 hehtaaria. Niissä ta-
25802:         tällä tavoin voitaisiin vähentää painetta        pauksissa, joissa kunnat harjoittavat omaa
25803:         yksityisten viljelijöiden pakkokesan-            viljelyä, se tapahtuu usein kaavoitukseen vara-
25804:         nointiin?                                        tuilla sijainnUtaan keskeisillä tai maisemanhoi-
25805:                                                          dollisesti merkittävillä peltolohkoilla, joita ei
25806:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            ole sijaintinsa tai muun vastaavan syyn vuoksi
25807: vasti seuraavaa:                                         voitu vuokrata yksityisille.
25808:                                                             Valtion tiloilla tapahtuva oma viljely liittyy
25809:    Yhteisöjen hallinnassa oli vuonna 1987 kaik-          usein jonkin muuta toimintaa harjoittavan lai-
25810: kiaan runsaat 1 500 tilaa ja 32 300 hehtaaria            toksen, kuten vankilan, kehitysvammalaitok-
25811: peltoa. Tästä oli valtion ja kuntien hallinnassa         sen, tutkimus- tai oppilaitoksen opetus-, tutki-
25812: 922 maatilaa, joiden kokonaispeltoala oli noin           mus- tai kuntoutustoimintaan. Esimerkiksi val-
25813: 19 000 hehtaaria. Edellä mainittujen ryhmien             tion maatalousoppilaitosten omistuksessa oli
25814: omistamien tilojen ja peltojen tarkka määrä ei           vuonna 1987 noin 3 800 hehtaaria peltoa. Ne
25815: ole selvitettävissä olemassa olevista tilastoista,       olivat lisäksi vuokranneet ulkopuolisilta noin
25816: koska ne ovat hallintapohjaisia. On ilmeistä,            400 hehtaaria. Mikäli peltoviljelyä em. tapauk-
25817: että omistus on laajempaa kuin edellä mainitut           sissa rajoitettaisiin tuntuvasti, olisi sillä haital-
25818: luvut osoittavat. Yhteisöjen pellonomistus (hal-         lisia seurauksia mm. maatalousopetuksen ja
25819: linta) on 1980-luvulla supistunut noin 9 pro-            tutkimuksen kehitykselle.
25820: senttia eli huomattavasti enemmän kuin yksi-                Koska yhteisöjen muussa kuin opetus-, tut-
25821: tyisten, joiden pellonomistus on supistunut              kimus- ja kuntoutustarkoituksessa harjoittama
25822: vain prosentin.                                          viljely on vähäistä, se ei lisää oleellisesti ylituo-
25823:    Peltojen viljelemättä pitäminen on yhteisöjen         tantoa. Hallitus pitää kuitenkin tärkeänä, että
25824: tiloilla selvästi yleisempää kuin muilla tiloilla.       yhteisöjen peltoviljelyä pyritään supistamaan
25825: 1980-luvulla on näiden pelloista noin 20 pro-            muun muassa kesannoimalla ja peltoja metsit-
25826: senttia ollut viljelemättä; valtion tiloilla jopa 27     tämällä.
25827:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1989
25828: 
25829:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
25830:                                      1989 vp. -       KK n:o 157                                     3
25831: 
25832: 
25833: 
25834: 
25835:                               Tili Riksdagens Herr Talman
25836:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          som innehas av enskilda har endast 6 % varit
25837: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           obrukad. Då därjämte tas i betraktande att en
25838: av den 22 mars 1989 tili vederbörande medlem          rätt stor del av samfundens åkrar har utarren-
25839: av statsrådet översänt avskrift av följande av        derats tili enskilda genom kortsiktiga arren-
25840: riksdagsledamot Tina Mäkelä undertecknade             deavtal på mindre än ett år, är samfundens
25841: spörsmål nr 157:                                      egen lantbruksproduktion rätt obetydlig. T.ex.
25842:                                                       år 1985 uppskattades att av den åkerareal på
25843:                                                       över 8 300 ha som befann sig i kommunernas
25844:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen             besittning ca 3 300 ha var arrenderade tili
25845:        vidta för att den jordbruksjord som är         privata odlare genom arrendeavtal för kortare
25846:        i statens, kommunernas och olika sam-          tid än ett år. Kommunerna beräknades själva
25847:        funds ägo inte längre skall användas för       bedriva åkerbruk på endast ca 2 000 ha. I de
25848:        odling och för att på detta sätt det tryck     fall då kommunerna själva odlar jorden sker
25849:        som riktas mot de privata odlarna i            det ofta på åkerskiften som reserverats för
25850:        syfte att tvinga dem att låta jorden ligga     planläggning och tili sin belägenhet är centrala
25851:        i träda skall minskas?                         eller vad landskapsvården beträffar betydelse-
25852:                                                       fulla och som på grund av sin belägenhet eller
25853:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         av annan motsvarande orsak inte kunnat ar-
25854: samt anföra följande:                                 renderas tili enskilda.
25855:                                                          Det åkerbruk staten själv bedriver på sina
25856:    I samfundens besittning befann sig år 1987         lägenheter ansluter sig ofta tili den verksamhet
25857: inalles drygt 1 500 lägenheter och 32 300 ha          som bedrivs av någon annan inrättning, såsom
25858: åker. I statens och kommunernas besittning            t.ex. undervisnings-, forsknings- eller rehabili-
25859: fanns 922 lägenheter med en total åkerareal av        teringsverksamheten vid ett fångelse, en anstalt
25860: ca 19 000 ha. Det är inte möjligt att på basen        för utvecklingsstörda eller en forsknings- eller
25861: av existerande statistik reda ut det exakta antal     undervisningsanstalt. T.ex. i statens lantbruks-
25862: åkrar och lägenheter som ägs av de ovan               läroanstalters ägo befann sig år 1987 ca 3 800
25863: nämnda grupperna eftersom statistiken baserar         ha åker. Ca 400 ha hade ytterligare arrenderats
25864: sig på besittning. Det är uppenbart att ägandet       från utomstående. Om åkerbruket i de ovan
25865: är mera vittomfattande än vad de ovan nämn-           nämnda fallen skulle begränsas kännbart skulle
25866: da siffrorna utvisar. Den åkerareal som befin-        detta ha menliga följder för bl.a. lantbruksun-
25867: ner sig i samfundens ägo (besittning) har på          dervisningens och forskningens utveckling.
25868: 1980-talet minskat med ca 9 %, dvs. märkbart             Eftersom det åkerbruk samfunden bedriver i
25869: mer än i fråga om de privata ägarna, vilkas           annat än undervisnings-, forsknings- och reha-
25870: åkerareal minskat med endast en procent.              biliteringssyfte är obetydligt, ökar den inte i
25871:    Det är uppenbart vanligare att hålla åkrarna       något väsentligt avseende överproduktionen.
25872: i träda på samfundens lägenheter än på andra          Regeringen anser det likväl vara viktigt att
25873: lägenheter. På 1980-talet har ca 20% av               man försöker inskränka samfundens åkerbruk
25874: samfundens åkrar varit obrukade; på statens           bl.a. genom att låta åkrarna ligga i träda och
25875: åkrar ända upp tili 27 %. Av den åkerareal            genom att beskoga dem.
25876:     Helsingfors den 28 april 1989
25877: 
25878:                                                     Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
25879:                                               1989 vp.
25880: 
25881: Kirjallinen kysymys n:o 158
25882: 
25883: 
25884: 
25885: 
25886:                                  Sarapää: Lapin vajaatuottoisien metsien kunnostustöiden jatku-
25887:                                      misesta eräissä kunnissa
25888: 
25889: 
25890:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25891:    Valtioneuvosto on 15.12.1988 tehnyt päätök-      lain" mukaisten varojen tarve on edellä maini-
25892: sen työllisyyslain 19 §:n mukaisten velvoitteiden   tuilla alueilla yhteensä 18,5 milj. markkaa.
25893: toteuttamisesta mm. Lapin työvoimapiirin            Koillis-Suomen metsälautakunnan koko alueel-
25894: osalta Enontekiön, Kemin, Kittilän, Kolarin,        le on osoitettu mainittuja varoja vain 15,7 milj.
25895: Pellon, Posion, Sallan, Sodankylän, Tornion ja      markkaa. Valtioneuvoston päätöksen noudat-
25896: Ylitornion kunnissa. Päätöksen mukaan maa-          taminen merkitsee sitä, ettei Kemijärven, Pel-
25897: ja metsätalousministeriön hallinnonalalla edellä    kosenniemen ja Savukosken kuntien alueella
25898: mainituissa kunnissa metsänparannuslain sekä        voida rahoittaa ollenkaan mainittuja töitä.
25899: Lapin vajaatuottoisien metsien kunnostamises-          Mikäli valtioneuvoston päätöstä ei muuteta
25900: ta annetun lain mukaiset toimenpiteet rahoite-      tai myönnetä lisää määrärahoja, joudutaan
25901: taan kysyntää vastaavasti taimikonhoitotöiden       Lapin metsälautakunnan ja Koillis-Suomen
25902: sekä laatupuiden pystykarsinnan osalta.             metsälautakunnan alueella tilanteeseen, jota on
25903:    Kuluvan vuoden töihin on työohjelmassa           mahdoton hyväksyä, sillä metsänomistajat ase-
25904: Lapin metsälautakunnalle osoitettu varoja ns.       tetaan kunnittain täysin eriarvoiseen asemaan
25905: "Lapin lain" perusteella tehtäviin töihin 19,3      "Lapin lain" mukaisten metsänviljelyjen toteu-
25906: milj. markkaa, josta kuitenkin on käytetty          tuksessa. Lisäksi seurauksena olisi, että maini-
25907: vuoden 1988 puolella tehtyjen töiden rahoitta-      tuissa kunnissa toimivat metsänhoitoyhdistyk-
25908: miseen 3,45 milj. markkaa. Käytettävissä ole-       set joutuisivat määrärahojen puutteesta lo-
25909: vien varojen määrä on siten enää 15,85 milj.        mauttamaan ainakin osan toimihenkitöistään
25910: markkaa. Todettakoon, että todellinen tarve         pitkähköksi ajaksi.
25911: vuodelle 1989 olisi 25,2 milj. markkaa. Valtio-        Samalla on syytä todeta, että myös metsän-
25912: neuvoston päätöksen mukaan eräissä Lapin            parannuslain perusteella rahoitettaviin metsän
25913: metsälautakunnan toimialueen kunnissa Lapin         uudistustöihin osoitetut avustusvarat ovat riit-
25914: vajaatuottoisien metsien kunnostustyöt tulee        tämättömät. Lapin metsälautakunnan alueella
25915: rahoittaa täysimääräisesti kysyntää vastaavasti.    rahoitusvajaus on 1,6 milj. markkaa.
25916: Lapin metsälautakunnan ilmoituksen mukaan              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25917: näissä kunnissa rahoitustarve on yhteensä 16        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
25918: milj. markkaa, mikä merkitsee sitä, ettei Ter-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25919: volan, Ranuan, Rovaniemen mlk:n ja Inarin           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25920: kuntien alueella voida rahoittaa kuluvan vuo-                 Aikooko Hallitus turvata Lapin va-
25921: den varsinaisen työkauden aikana Lapin vajaa-              jaatuottoisten metsien kunnostamisesta
25922: tuottoisien metsien kunnostamisesta annetun                annetun lain mukaisten töiden jatkumi-
25923: lain mukaisia töitä ollenkaan.                             sen Tervolan, Ranuan, Rovaniemen
25924:    Vastaava tilanne on myös Koillis-Suomen                 mlk:n, Inarin, Kemijärven, Pelkosennie-
25925: metsälautakunnan alueella. Tänä vuonna Kuu-                men ja Savukosken kunnissa sekä osoi-
25926:  samon, Posion ja Sallan metsänhoitoyhdistys-              tetaanko hankkeiden rahoittamiseen
25927: ten laatimien työohjelmien mukaan "Lapin                   tarvittavat lisämäärärahat?
25928:      Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1989
25929: 
25930:                                           Kimmo Sarapää
25931: 
25932: 290010D
25933: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 158
25934: 
25935: 
25936: 
25937: 
25938:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25939:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      teiden toteuttamisesta pyritään päätöksessä
25940: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       mainittujen toimenpiteiden valtion rahoitusta
25941: olette 29 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn         ohjaamaan siten, että työllisyyslain tavoitteena
25942: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        oleva alueellisesti tasapainoinen työllisyys to-
25943: asinomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        teutuisi. Päättäessään Lapin vajaatuottoisten
25944: edustaja Sarapään näin kuuluvasta kirjallisesta     metsien kunnostamisesta annetun lain tarkoi-
25945: kysymyksestä n:o 158:                               tuksiin kuluvalle vuodelle osoitetun 35 miljoo-
25946:                                                     nan markan määrärahan jaosta on maa- ja
25947:           Aikooko Hallitus turvata Lapin va-        metsätalousministeriö 2.2.1989 määrännyt, että
25948:        jaatuottoisten metsien kunnostamisesta       varojen käytössä tulee noudattaa edellä mainit-
25949:        annetun lain mukaisten töiden jatkumi-       tua valtioneuvoston päätöstä. Tämä täytän-
25950:        sen Tervolan, Ranuan, Rovaniemen             töönpanomääräys on annettu Lapin vajaatuot-
25951:        mlk:n, Inarin, Kemijärven, Pelkosennie-      toisten metsien kunnostamisesta annetun ase-
25952:        men ja Savukosken kunnissa sekä osoi-        tuksen 9 §:n nojalla ja koskee asetuksen 3 §:ää,
25953:        tetaanko hankkeiden rahoittamiseen           jonka mukaan: " - lain tarkoittamat metsän-
25954:        tarvittavat lisämäärärahat?                  viljelytyöt on ohjattava ensi sijassa puuntuo-
25955:                                                     tannon kannalta edullisimpiin kohteisiin ottaen
25956:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         kuitenkin huomioon alueen eri osien olosuhteet
25957: taen seuraavaa:                                     ja työllisyysnäkökohdat."
25958:    Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostami-          Valtioneuvoston kyseistä päätöstä on "Lapin
25959: sesta annetun lain (1057 /82) mukaiset toimen-      lain" osalta tarkoitus toteuttaa maa- ja metsä-
25960: piteet rahoitetaan kokonaan valtion tulo- ja        talousministeriön 6.4.1989 antamien tarkem-
25961: menoarvioon vuosittain otettavilla metsänpa-        pien määräysten mukaisesti siten, että päätök-
25962: rannusvaroilla. Varojen määrä on sinänsä har-       sen estämättä voitaisiin muissa kuin päätökses-
25963: kinnanvarainen. Varojen määrää harkittaessa         sä mainituissa kunnissa jatkaa sellaisia aiem-
25964: otetaan töiden tarpeen ja toteuttamismahdolli-      min rahoitettuja hankkeita tai käynnistää sel-
25965: suuksien ohella huomioon myös muut tulo- ja         laisia uusia hankkeita, joiden toteuttaminen
25966: menoarvion valmisteluun yleisesti liittyvät nä-     kuluvana vuonna on eri syistä erityisen perus-
25967: kökohdat.                                           teltua. Tarkoituksena kuitenkin on, että met-
25968:    Kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa on          sälautakunnat painottavat "Lapin lain" mu-
25969: metsänparannusvarat mitoitettu vuoden 1988          kaista rahoitusta kuluvana vuonna selkeästi
25970: tason mukaisesti. Hallitus on tietoinen, että       pahimpiin työttömyyskuntiin.
25971: kyseisen ns. "Lapin lain" samoin kuin metsän-          Hallitus ei yhdy siihen kysymyksessä esitet-
25972: parannuslainkin mukaisia töitä voitaisiin to-       tyyn näkemykseen, että päätös asettaisi maan-
25973: teuttaa nykyistä laajemmin, mikäli tarkoituk-       omistajat eri kunnissa eriarvoiseen asemaan.
25974: siin osoitettaisiin lisää varoja. Kun hakkuutoi-    "Lapin lain" säädökset lähtevät siitä, että
25975: minnan odotetaan jatkuvan edelleen varsin           varoja voidaan myöntää hakemuksesta ja met-
25976: vilkaana, ei valtion tukeman metsänparannus-        sälautakuntien käyttöön osoitettujen varojen
25977: toiminnan samanaikaiseen laajentamiseen ole         puitteissa. Maanomistajana ei siten ole subjek-
25978: erityistä tarvetta.                                 tiivista oikeutta varojen saantiin, vaikka hanke
25979:    Valtioneuvoston 15.12.1988 tekemällä pää-        sinänsä täyttäisi lain vaatimukset. Pyrittäessä
25980: töksellä työllisyyslain 19 §:n mukaisten velvoit-   työllisyyslain tavoitteiden toteuttamiseen eivät
25981:                                     1989 vp. -      KK n:o 158                                         3
25982: 
25983: "Lapin lain" tarkoituksiin osoitetut varat poik-     tun valtioneuvoston päätöksen täytäntöönpa-
25984: kea muista elinkeinotoiminnan valtion tukeen         nosta huolimatta, ylläpitää kuluvana vuonna
25985: osoitetuista varoista.                               määrällisesti ja alueellisesti riittävänä, eikä asia
25986:   Hallitus katsoo, että Lapin vajaatuottoisten       anna tässä vaiheessa hallituksen taholta aihetta
25987: metsien kunnostamisesta annetun lain mukais-         toimenpiteisiin.
25988: ta toimintaa voidaan, kysymyksessä tarkoite-
25989:     Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1989
25990: 
25991:                                                    Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
25992: 4                                   1989 vp. -     KK n:o 158
25993: 
25994: 
25995: 
25996: 
25997:                              Till Riksdagens Herr Talman
25998: 
25999:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       lagen om sysselsättning förverkligas. Då jord-
26000: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        och skogsbruksministeriet beslutade om fördel-
26001: av den 29 mars 1989 till vederbörande medlem       ningen av anslaget om 35 miljoner mark som
26002: av statsrådet översänt avskrift av följande av     för innevarande år anvisats för de ändamål
26003: riksdagsman Sarapää undertecknade spörsmål         som avses i lagen om iståndsättning av under-
26004: nr 158:                                            produktiva skogar i Lappland, förordnade minis-
26005:                                                    teri et 2.2.1989 att vid användning av medlen
26006:           Ämnar Regeringen trygga att arbete-      skall iakttas ovan nämnda statsrådsbeslut. Det-
26007:        na i enlighet med lagen om iståndsätt-      ta förordnande om verkställighet har utfärdats
26008:        ning av underproduktiva skogar i            med stöd av 9 § förordningen om iståndsätt-
26009:        Lappland fortgår i Tervola, Ranua,          ning av underproduktiva skogar i Lappland
26010:        Rovaniemi landskommun, Enare, Ke-           och det gäller förordningens 3 § enligt vilken:
26011:        mijärvi, Pelkosenniemi och Savukoski        "De skogsodlingsarbeten som avses i lagen
26012:        kommuner samt anvisas de tilläggsan-        skall i första hand inriktas på de objekt som är
26013:        slag som är nödvändiga för finansiering     de fördelaktigaste med hänsyn till virkespro-
26014:        av projekten?                               duktionen, likväl med beaktande av sysselsätt-
26015:                                                    ningssynpunkterna och förhållandena inom
26016:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      områdets olika delar."
26017: samt anföra följande:                                 A vsikten är att verkställa ifrågavarande
26018:                                                    statsrådsbeslut i fråga om "lagen om Lapp-
26019:    Åtgärderna enligt lagen om iståndsättning av    land" i enlighet med de närmare föreskrifter
26020: underproduktiva skogar i Lappland (1057 /82)       som jord- och skogsbruksministeriet utfärdat
26021: finansieras helt med de skogsförbättringsanslag    6.4.1989 så att man utan hinder a v beslutet i
26022: som årligen upptas i budjetten. Beloppet för       andra kommuner än de som nämnts i beslutet
26023: medlen beror i och för sig på prövning. Då         kunde fortsätta sådana tidigare finansierade
26024: beloppet för medlen övervägs tas förutom           projekt eller inleda sådana nya projekt som det
26025: behovet av arbetena och möjligheterna att          av olika skäl är speciellt motiverat att genom-
26026: genomföra dem även i betraktande andra             föra under innevarande år. Avsikten är dock
26027: synpunkter som allmänt anknyter till bered-        att skogsnämnderna koncentrerar finansiering-
26028: ningen av budgeten.                                en enligt "lagen om Lappland" under inneva-
26029:    I budgeten för innevarande år har skogsför-     rande år till de kommuner där arbetslösheten
26030: bättringsmedlen dimensionerats enligt nivån        klart är värst.
26031: 1988. Regeringen är medveten om att arbeten i         Regeringen omfattar inte den uppfattning
26032: enlighet med den ifrågavarande s.k. lagen om       som framförts i spörsmålet om att beslutet
26033: Lappland liksom också enligt skogsförbättrings-    skulle ställa jordägarna i olika kommuner i en
26034: lagen kunde genomföras mera omfattande än          ojämlik ställning. Stadgandena i "lagen om
26035: för närvarande, om för ändamålen anvisas           Lappland" utgår från att medel kan beviljas på
26036: ytterligare medel. Då avverkningsverksamheten      ansökan och inom ramen för de medel som
26037: fortfarande väntas fortgå mycket livlig finns      anvisats till skogsnämndernas förfogande. Jord-
26038: det inget särskilt behov att samtidigt utvidga     ägarna har således inte en subjektiv rätt att
26039: den skogsförbättringsverksamhet som staten         erhålla medel, fastän projektet i och för sig
26040: unders töder.                                      skulle uppfylla lagens krav. Då man försöker
26041:    Genom det beslut som statsrådet fattade         uppnå målen i lagen om sysselsättning avviker
26042: 15.12.1988 om genomförandet av skyldigheter-       inte de medel som anvisats för ändamålen
26043: na enligt 19 § lagen om sysselsättning strävar     enligt "lagen om Lappland" från övriga medel
26044: man att styra statsfinansieringen av de åtgärder   som anvisats för statens stöd av näringsverk-
26045: som nämns i beslutet så att den regionalt          samhet.
26046: balanserade sysselsättning som utgör ett mål i        Regeringen anser att verksamheten enligt
26047:                                    1989 vp. -       KK n:o 158                                     5
26048: 
26049: lagen om iståndsättning av underproduktiva          regionalt på en tillräcklig nivå och att saken
26050: skogar i Lappland, trots verkställighet av det      inte i detta skede ger anledning tili ytterligare
26051: statsrådsbeslut som avses i spörsmålet, inneva-     åtgärder från regeringens sida.
26052: rande år kan upprätthållas kvantitativt och
26053:     Helsingfors den 3 maj 1989
26054: 
26055:                                                   Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
26056:                                                1989 vp.
26057: 
26058: Kirjallinen kysymys n:o 159
26059: 
26060: 
26061: 
26062: 
26063:                                   Kankaanniemi: Keskisuomalaisten työllistämisestä Keiteleen-
26064:                                       Päijänteen kanavan rakennustöissä
26065: 
26066: 
26067:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26068:    Lähiaikoina on tarkoitus tehdä sopimus lä-        voimakin tuodaan muualta, lankeaa idänkau-
26069: hes 200 miljoonan markan arvoisen Keite-             pan ongelmista lasku kohtuuttoman laajasti
26070: leen-Päijänteen kanavan rakentamisesta Suo-          yksistään keskisuomalaisten yrittäjien ja työn-
26071: men ja Neuvostoliiton yhteistyönä. Kanava            tekijöiden kärsittäväksi.
26072: rakennetaan pohjoiseen ja keskiseen Keski-              Kanavahankkeesta tehtävään sopimukseen
26073: Suomeen, jossa työllisyystilanne yleensä ja          tulisikin sisällyttää selkeät määräykset siitä,
26074: kuorma-autoyrittäjien ja muiden maansiirtoa-         että työmaalla saa käyttää vain Keski-Suomen
26075: lan yrittäjien osalta erityisesti on heikko. Erit-   ja erityisesti työmaan lähialueen kuorma-auto-
26076: täin suuri osa tämän alueen kuorma-autoilijois-      ja muuta kalustoa sekä työvoimaa.
26077: ta on kärsinyt ajojen puutteesta pitkiä kausia          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26078: viime aikoina.                                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
26079:                                                      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26080:    Kanavatyömaa on merkittävä rakennuskoh-           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26081: de Jyväskylän pohjoispuolella. Kun kanavan
26082: rakentaminen annetaan neuvostoliittolaisten                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26083: tehtäväksi, on pelättävissä, että alueen vaikeuk-           ryhtyä turvatakseen keskisuomalaisen
26084: sissa olevat kuorma-autoilijat ja muut maanra-              kuorma-auto- ja muun maanrakennus-
26085: kennusalan yrittäjät eivät saa tästä hankkeesta             alan yrittäjien sekä työvoiman käytön
26086: työtä. Jos näin käy, on se vakava isku näitä                ja työllistämisen Keiteleen-Päijänteen
26087: yrittäjiä kohtaan. Jos varsinainen rakennustyö-             kanavatyömaalla?
26088:      Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1989
26089: 
26090:                                         Toimi Kankaanniemi
26091: 
26092: 
26093: 
26094: 
26095: 290010D
26096: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 159
26097: 
26098: 
26099: 
26100: 
26101:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26102:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Aikataulullisesti asia etenee siten, että halli-
26103: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tus voi ottaa kantaa kanavahankkeen toteutuk-
26104: olette 29 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn         seen ja rahoitukseen valmistellessaan esitystä
26105: kirjeenne n:o 491 ohella toimittanut valtioneu-     valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1990.
26106: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen           Kanavatyössä on sovittu noudatettavaksi
26107: kansanedustaja Toimi Kankaanniemen näin             kokonaisvastuuurakan periaatteita. Lisäksi
26108: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 159:      neuvostoliittolaisella pääurakoitsijana on oi-
26109:                                                     keus käyttää sekä suomalaisia että neuvosto-
26110:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       liittolaisia aliurakoitsijoita.
26111:        ryhtyä turvatakseen keskisuomalaisen            Urakkatarjouspyyntöön sisältyvien töiden
26112:        kuorma-auto- ja muun maanrakennus-           kustannusosuus on suuruusluokkaa 75 % ka-
26113:        alan yrittäjien sekä työvoiman käytön        navahankkeen kokonaiskustannuksista. Ta-
26114:        ja työllistämisen Keiteleen-Päijänteen       voitteena on hoitaa mahdollisimman suuri osa
26115:        kanava työmaalla?                            urakkahinnasta ruplapohjaisena laskutuksena
26116:                                                     Suomen ja Neuvostoliiton välisen kaupan puit-
26117:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       teissa kaupan clearingmaksujärjestelmää käyt-
26118: vasti seuraavaa:                                    täen. Paikalliskulujen peittämiseen tarvittava
26119:                                                     maksuosuus maksetaan Suomen markkoina.
26120:    Hallituksen talouspoliittinen ministerivalio-       Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta,
26121: kunta käsitteli Keiteleen-Päijänteen kanava-        että kysymyksessä esitetty keskisuomalaisten
26122: hanketta kokouksessaan 4.1 0.1988. Ministeri-       yritysten ja työvoiman laajamittainen käyttö
26123: valiokunta totesi tuolloin, että on tarpeen         Neuvostoliiton osapuolen pääurakkaan kuulu-
26124: selvittää, voidaanko kanavan rakentamisella         vissa töissä ei ole mahdollista eikä tällaista
26125: tasapainottaa idänkauppaa toteuttamalla han-        rajoitusta voida ottaa sopimukseen. Sen sijaan
26126: ke bilateraalikaupan puitteissa suomalaisneu-       aliurakoissa sekä suomalaisten osuudeksi jää-
26127: vostoliittolaisena yhteistyönä. Selvitystyö an-     vissä töissä keskisuomalaisten yritysten ja työ-
26128: nettiin liikenneministeriön ja tie- ja vesiraken-   voiman käyttö on täysin mahdollista. Tällaisia
26129: nushallituksen tehtäväksi.                          töitä ovat esimerkiksi tienrakennustyöt, kallion
26130:    Tie- ja vesirakennushallitus on liikenneminis-   poraus- ja räjäytystyöt, viimeistelytyöt, käyttö-
26131: teriön myötävaikutuksella käynyt kanavahan-         ja ohjausjärjestelmät sekä valvoma- yms. ra-
26132: ketta koskevia neuvotteluja neuvostoliittolaisen    kennukset.
26133: osapuolen kanssa. Neuvottelujen peruslähtö-            Neuvostoliitosta kanavatyökohteille suun-
26134: kohtana on ollut mahdollisimman laaja urak-         tautuvat autokuljetukset jakautunevat suoma-
26135: kavaihtoehto, jossa yhteistyön kauppapoliitti-      laisten ja neuvostoliittolaisten autojen kesken.
26136: set tavoitteet pystytään parhaiten saavutta-        Suomen sisäiset työmaalle suuntautuvat kulje-
26137: maan.                                               tukset hoidetaan suomalaisella autokalustolla.
26138:    Neuvottelut ovat edenneet aiesopimustasolle.     Sen sijaan kanavatyömaan sisäiset kuljetukset
26139: Aiesopimuksessa määritellään ne yhteistyön          ja työkoneiden käyttö ovat neuvostoliittolaisen
26140: pääperiaatteet, joiden mukaisesti jatkoselvityk-    urakoitsijan itsensä järjestettävissä.
26141: sissä edetään.
26142:     Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1989
26143: 
26144:                                                                Liikenneministeri Pekka Vennamo
26145:                                       1989 vp. -     KK n:o 159                                   3
26146: 
26147: 
26148: 
26149: 
26150:                               Tili Riksdagens Herr Talman
26151:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          genomförandet och finansieringen av kanal-
26152: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          projektet i samband med beredningen av stats-
26153: nr 491 av den 29 mars 1989 tili vederbörande         verkspropositionen för år 1990.
26154: med1em av statsrådet översänt avskrift av               Det har överenskommits att kanalarbetet
26155: fö1jande av riksdagsman Toimi Kankaanniemi           genomförs med iakttagande av principerna för
26156: undertecknade spörsmål nr 159:                       en totalansvarsentreprenad. Dessutom har den
26157:                                                      sovjetiska huvudentreprenören rätt att anlita
26158:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen            såväl finländska som sovjetiska underentrepre-
26159:        vidta för att säkerställa anlitandet av       nörer.
26160:        och sysselsättningen för företagare och          Kostnadsandelen för arbeten som ingår i
26161:        arbetskraft inom lastbilsbranschen och        förfrågningshandlingarna rörande givande av
26162:        jordbyggnadsbranschen i övrigt inom           entreprenadanbud utgör 75 % av totalkostna-
26163:        mellersta Finland vid kanalbygget på          derna för kanalprojektet. Målsättningen är att
26164:        sträckan Keitele-Päijänne?                    en så stor del av entreprenadpriset som möjligt
26165:                                                      skall kunna skötas såsom rubelbaserad faktu-
26166:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        rering inom ramen för handeln mellan Finland
26167: samt anföra följande:                                och Sovjetunionen med hjälp av clearingsyste-
26168:                                                      met. Den betalningsande1 som behövs för
26169:    Regeringens finanspolitiska ministerutskott       täckandet av de lokala kostnaderna betalas i
26170: behandlade kanalprojektet Keitele-Päijänne           FIM.
26171: vid sitt sammanträde 4.10.1988. Ministerut-             Med stöd av det ovan anförda kan det
26172: skottet konstaterade att det är nödvändigt att       konstateras att det inte är möjligt att i någon
26173: utreda huruvida östhandeln kan balanseras            större omfattning anlita företagen och arbets-
26174: genom kanalbygget om projektet genomförs i           kraften i mellersta Finland för arbeten som
26175: form av finskt-sovjetiskt samarbete inom ra-         ingår i den sovjetiska huvudentreprenaden, och
26176: men för den bilaterala handeln. Det uppdrogs         att en sådan begränsning inte kan tas in i
26177: åt trafikministeriet och väg- och vattenbygg-        avtalet. Däremot är det fullt möjligt att i
26178: nadsstyrelsen att göra utredningen.                  underentreprenader samt i arbeten som ingår i
26179:    Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen har med          den finländska partens andel anlita företag i
26180: trafikministeriets bistånd fört underhandlingar      och arbetskraft från mellersta Finland. Sådana
26181: om kanalprojektet med den sovjetiska parten.         arbeten är bl.a. vägbyggnadsarbeten, bergborr-
26182: En grundläggande utgångspunkt för dessa har          nings- och sprängningsarbeten, kompletterings-
26183: varit ett så omfattande entreprenadalternativ        arbeten, drift- och styrsystem samt arbeten på
26184: som möjligt, genom vilket de handelspolitiska        kontrollrum och dylika byggnader.
26185: målen för samarbetet bäst kan uppnås.                   Biltransporterna från Sovjetunionen tili ka-
26186:    Förhandlingarna har framskridit tili avsikts-     nalarbetsplatserna torde fördelas jämnt mellan
26187: förklaringsstadiet. 1 avsiktsförklaringen definie-   finländska och sovjetiska bilar. De interna
26188: ras de huvudsakliga principer för samarbetet         finländska transporterna till arbetsplatserna
26189: enligt vilka de fortsatta förhandlingarna fram-      sköts med hjälp av den finländska bilparken.
26190: skrider.                                             De interna transporterna på kanalarbetsplatsen
26191:    Vad tidsschemat beträffar framskrider ären-       och användningen av arbetsmaskiner kan där-
26192: det så att regeringen kan ta ställning till          emot ordnas av den sovjetiska entreprenören.
26193:      Helsingfors den 26 april 1989
26194: 
26195:                                                                   Trafikminister Pekka Vennamo
26196:                                                 1989 vp.
26197: 
26198: Kirjallinen kysymys n:o 160
26199: 
26200: 
26201: 
26202: 
26203:                                    Perho: Tupakan myyntitavan muuttamisesta kulutuksen vähen-
26204:                                        tämiseksi
26205: 
26206: 
26207:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26208: 
26209:    Tupakan terveysriskien vuoksi sen mainonta         myyntipaikkojen siirtämisestä ostoon houkut-
26210: on lailla kielletty. Tästä huolimatta tupakan         televalta paikalta myymälöiden muihin tiloihin.
26211: kulutus ei lain voimassaoloaikana ole juuri-          Myynnin volyymin kannaltakaan tällä ei tar-
26212: kaan vähentynyt. Huolestuttavinta on, että            vitsisi olla vaikutusta, koska heräteostot voisi-
26213: nuorison tupakointi on edelleen yleistä, jopa         vat kohdistua myymälän sisätiloissa tupakkaa
26214: yleistynyt vanhempiin ikäluokkiin verrattuna.         terveellisempiin tavaroihin.
26215:    Yhtenä syynä tupakoinnin jatkuvaan yleisyy-           Tupakoinnin vaikutus useiden vaikeiden sai-
26216: teen nähdään tapa, jolla sitä tarjotaan myytä-        rauksien syntyyn on sitovasti todistettu, vaikka
26217: väksi. Myymälöissä tupakan myyntipiste on             altistuminen tapahtuukin pitkän aikajakson
26218: useimmiten sijoitettu ulosmenoreitin varteen,         kuluessa. Siksi olisi tehtävä kaikki mahdollinen
26219: johon on pysähdyttävä ostosten maksamista             sen käytön vähentämiseksi. Tupakan myyntita-
26220: varten. Tupakasta syntyy näin helposti erään-         van muuttaminen voisi olla osaltaan vaikutta-
26221: lainen heräteostos, joka tehdään sen hyvän            massa tähän päämäärään positiivisesti.
26222: näkyvyyden ja houkuttelevuuden vuoksi. Eten-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26223: kin nuorille tällainen piilomainonnan tapainen        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
26224: myyntitapa voi herättää kiinnostuksen tupa-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26225: kointiin. Siksi se tulisi voida kieltää tai ainakin   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26226: tutkia kieltämisen mahdollisuudet.
26227:    Kaikkien osapuolten kannalta paras loppu-                   Mitä Hallitus aikoo tehdä tupakan
26228: tulos saataisiin, jos voitaisiin vapaaehtoisesti             kulutuksen vähentämiseksi sen myynti-
26229: sopia kaupan keskusjärjestöjen kanssa tupakan                paikkojen sijoitusta muuttamalla?
26230: 
26231:      Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1989
26232: 
26233:                                              Heikki Perho
26234: 
26235: 
26236: 
26237: 
26238: 290010D
26239: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 160
26240: 
26241: 
26242: 
26243: 
26244:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26245: 
26246:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       täviin merkintöihin. Lääkintöhallitus on käy-
26247: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       nyt teollisuuden kanssa neuvotteluja asiasta.
26248: olette 29 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn            Olisi perusteltua pyrkiä siirtämään tupakka-
26249: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        tuotteet vähemmän näkyvälle paikalle myymä-
26250: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       töissä edellyttäen kuitenkin, että niiden saanti
26251: edustaja Perhon näin kuuluvasta kirjallisesta       olisi valvottua. Erillisiin myyntipisteisiin liittyy
26252: kysymyksestä n:o 160:                               mahdollisesti tekijöitä, jotka lisäävät tupakoin-
26253:                                                     tia. Ratkaisumallina voisi olla esimerkiksi
26254:          Mitä Hallitus aikoo tehdä tupakan          eräissä myymälöissä toteutettu periaate, että
26255:        kulutuksen vähentämiseksi sen myynti-        tupakkatuotteet eivät ole näkyvissä, vaan ne on
26256:        paikkojen sijoitusta muuttamalla?            sijoitettu joko laatikoihin tai alahyllyille. Lää-
26257:                                                     kintöhallitus on aiemmin käynyt menettelyta-
26258:                                                     vasta keskusteluja Kaupan keskusvaliokunnan
26259:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kanssa. Koska tupakan myynnin vähentäminen
26260: vasti seuraavaa:                                    ei ole kaupan edun mukaista, ei sopimukseen
26261:    On varsin todennäköistä, että tupakkatuot-       ole toistaiseksi kuitenkaan päästy.
26262: teiden sijoittaminen kassojen myyntitelineisiin        Terveydenhoitoasetuksessa on säädetty elin-
26263: aiheuttaa heräteostoja. Samasta syystä myös         tarvikkeiden, joihin tupakkatuotteetkin lue-
26264: makeiset on sijoitettu lähelle kassoja. Myymä-      taan, kaupan pitämisestä myymälöissä. Tervey-
26265: lävarkauksien rajoittaminen ja myynnin val-         denhoitolain ja -asetuksen uudistaminen on
26266: vonta on sijoittamisen toinen perustelu, joka       parhaillaan valmisteltavana sosiaali- ja terveys-
26267: tupakan osalta onkin tärkeä. Tupakkateolli-         ministeriössä, mikä antaa mahdollisuuden ot-
26268: suuden markkinointipyrkimykset kohdistuvat          taa harkittavaksi ongelman ratkaisemisen sää-
26269: nykyisin myös myyntitelineisiin ja niihin liitet-   döstasolla.
26270: 
26271:     Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1989
26272: 
26273:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
26274:                                     1989 vp. -    KK n:o 160                                      3
26275: 
26276: 
26277: 
26278: 
26279:                              Tili Riksdagens H err Talman
26280:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       utmärkningar som ansluter sig tili dem. Medi-
26281: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        cinalstyrelsen har fört förhandlingar om saken
26282: av den 29 mars 1989 tili vederbörande medlem       med tobaksindustrin.
26283: av statsrådet översänt avskrift av följande av        Det vore motiverat att flytta tobaksproduk-
26284: riksdagsman Perho undertecknade spörsmål nr        terna tili en mindre synlig plats i affårerna dock
26285: 160:                                               under förutsättning att åtkomsten vore överva-
26286:                                                    kad. Tili särskilda försäljningspunkter anknyter
26287:            Vad ämnar Regeringen göra för att       sig eventuelit faktorer som ökar rökningen. En ·
26288:          minska konsumtionen av tobak genom        lösningsmodeli kunde t.ex. utgöras av den
26289:          att ändra på placeringen av försälj-      princip som genomförts i vissa affårer att
26290:          ningsställena?                            tobaksprodukterna inte är synliga utan de har
26291:                                                    placerats endera i lådor eller på lägre placerade
26292:                                                    hylior. Medicinalstyrelsen har tidigare fört dis-
26293:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       kussioner om förfaringssättet med Centralut-
26294: samt anföra följande:                              skottet för handeln. Eftersom en minskning av
26295:    Det är mycket sannolikt att placeringen av      försäljningen av tobak inte är i handelns
26296: tobaksprodukterna i säljställ vid kassoma för-     intresse har ett avtal dock inte hittilis nåtts.
26297: orsakar impulsköp. Av samma orsak har även            I hälsovårdsförordningen har stadgats om
26298: sötsakerna placerats nära kassorna. Begränsan-     saluförande av livsmedel, tili vilka även tobaks-
26299: de av butiksstölderna och övervakning av           produkterna räknas, i butiker. En revision av
26300: försäljningen är en annan motivering för varu-     hälsovårdslagen och -förordningen bereds för
26301: placeringen, som för tobakens del är viktig.       närvarande i social- och hälsovårdsministeriet,
26302: To baksindustrins marknadsföringssträ vanden       vilket möjliggör att en lösning av problemet på
26303: riktar sig för närvarande även på säljstäli och    författningsnivå kan övervägas.
26304: 
26305:        Helsingfors den 2 maj 1989
26306: 
26307:                                                   Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
26308:                                               1989 vp.
26309: 
26310: Kirjallinen kysymys n:o 161
26311: 
26312: 
26313: 
26314: 
26315:                                  Saarinen ym.: Nummen nimismiespiirin lakkauttamissuunnitel-
26316:                                       mista
26317: 
26318: 
26319:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26320:    Uudenmaan lääninhallitus on esittänyt            nettiin lupaus nimismiespiirin säilyttämisestä,
26321: Nummen nimismiespiirin lakkauttamista ja sen        mikäli kunnat yhdistyisivät. Uudenmaan lää-
26322: yhdistämistä Karkkilan nimismiespiiriin. Lää-       ninhallitus on viime vuosien aikana monin eri
26323: ninhallitus toteaa lakkauttamisesityksensä pe-      tavoin pyrkinyt edistämään Nummi-Pusulan
26324: rusteena olevan poliisitoiminnan järkevän ja        kunnan kehitystä. Nyt tapahtumassa oleva
26325: tarkoituksenmukaisen järjestämisen.                 suunnanmuutos on vaikeasti ymmärrettävissä.
26326:    Nummen nimismiespiirin tärkeyden osalta             Parhaillaan on vireillä useita oikeus- ja po-
26327: on todettavissa seuraavat tosiseikat. Nummi-        liisihallintoa koskevia uudistuksia, joilla on
26328: Pusulan kunta on pinta-alaltaan Uudenmaan           merkitystä myös nimismiespiirijaon tarkoituk-
26329: läänin viidenneksi suurin kunta muodostuen          senmukaisuutta ja toimivuutta arvioitaessa.
26330: 504 km 2 :n alueesta. Kunta sijaitsee kahden        Tässä vaiheessa olisikin järkevää odottaa uu-
26331: valtatien, eli valtateiden n:ot 1 ja 2 välissä.     distusten toteutumista ja vasta sen jälkeen
26332: Lisäksi kuntaa halkoo Helsingin-Someron             palata nimismiespiirien uudelleenjärjestelyihin,
26333: maantie. Näiden maanteiden vilkas ohikulku-         mikäli ne vielä silloin ovat ajankohtaisia. Ky-
26334: liikenne lisää merkittävästi poliisipalvelujen      symystä olisi tällöin tarkasteltava koko Lohjan
26335: tarvetta. Kunnassa on tällä hetkellä runsaat        alueen näkökulmasta.
26336: 2 500 vapaa-ajan asuntoa ja niiden määrä               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26337: kasvaa edelleenkin noin 100 asunnon vuosi-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26338: vauhdilla. Kunnan asukasluku kaksin-kolmin-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26339: kertaistuu kesäkuukausien aikana. Yhä useam-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26340: mat vapaa-ajan asunnot ovat nykyisin ympäri-
26341: vuotisessa käytössä.
26342:    Vuosi 1988 oli "Elävä maaseutu" -kampan-                   Onko Hallitus tietoinen suunnitelmis-
26343: javuosi. Sisäasiainministeriön johdolla pyrittiin          ta lakkauttaa Nummen nimismiespiiri,
26344: etsimään keinoja maaseudun elinvoimaisena                  ja
26345: säilyttämiseen. Nimismiespiiri on tärkeä osa                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26346: Nummi-Pusulan elinvoimaa. Tämä todettiin jo                ryhtyä riittävien poliisipalveluiden ta-
26347: Nummen ja Pusulan kuntaliitosta valmistel-                 kaamiseksi Nummi-Pusulan kunnassa
26348: taessa, jolloin sisäasiainministeriön taholta an-          jatkossakin?
26349:      Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1989
26350: 
26351:           Matti Saarinen                Markku Pohjola               Lauri Metsämäki
26352:                      Päivi Varpasuo                          Johannes Virolainen
26353: 
26354: 
26355: 
26356: 
26357: 2900100
26358: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 161
26359: 
26360: 
26361: 
26362: 
26363:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26364:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Nummen nimismiespiirin yhdistämisestä Kark-
26365: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kilan nimismiespiiriin 1.10.1990 lukien.
26366: olette 29 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn            Nummen nimismiespiiri on toiminut kenttä-
26367: kirjeenne n:o 493 ohella lähettänyt valtioneu-      toiminnan osalta täydellisessä yhteistoiminnas-
26368: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        sa Vihdin ja Karkkilan nimismiespiirien kanssa
26369: kansanedustaja Matti Saarisen ym. kirjallisesta     9.5.1986 alkaen. Poliisin kenttätoimintaa on
26370: kysymyksestä n:o 161, jossa tiedustellaan:          johdettu Vihdin nimismiespiiristä, missä myös
26371:                                                     koko alueen säilöön otetut ja pidätetyt on
26372:                                                     säilytetty. Yhteistoiminta mainittujen nimis-
26373:                                                     miespiirien välillä on rikostutkinnan osalta
26374:           Onko Hallitus tietoinen suunnitelmis-     käynnistetty 1.1.1989 alkaen.
26375:        ta lakkauttaa Nummen nimismiespiiri,             Nummen nimismiespiirissä on nimismiehen
26376:        ja                                           ohella neljä muuta poliisimiestä, kaksi kanslia-
26377:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      virkamiestä ja ulosottoapulainen. Piiri ei hen-
26378:        ryhtyä riittävien poliisipalveluiden ta-     kilöstövoimavarojensa puolesta pysty itsenäi-
26379:        kaamiseksi Nummi-Pusulan kunnassa            seen poliisitoimintaan. Piiri on Uudenmaan
26380:        jatkossakin?                                 läänin toiseksi pienin.
26381:                                                         Sisäasiainministeriö ei ole tehnyt ratkaisua
26382:                                                     Nummen nimismiespiiriä koskevan Uuden-
26383:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         maan lääninhallituksen esityksen johdosta.
26384: taen seuraavaa:                                     Asian valmistelua jatketaan ottamalla huo-
26385:    Poliisitoimen kehittämistä on hidastanut ja      mioon kaikki näkökohdat, jotka ovat piirin
26386: vaikeuttanut poliisipiirijaotuksen jälkeenjäänei-   säilyttämisen puolella, samoin kuin ne, jotka
26387: syys. Maassamme on 251 poliisipiiriä, joista        puoltavat lääninhallituksen esitystä.
26388: useat ovat voimavaroiltaan ja alueiltaan liian         Poliisipiirijaotuksen kehittäminen ei huonon-
26389: pieniä selviytyäkseen poliisin tehtävämäärissä      na poliisipalvelusten saatavuutta. Se päinvas-
26390: ja toimintaympäristössä tapahtuneista muutok-       toin luo edellytykset suoriutua jatkossakin po-
26391: sista.                                              liisille kuuluvista tehtävistä käytettävissä olevin
26392:                                                     voimavaroin. Jos Nummen kohdalla päädytään
26393:    Poliisipiirijaotuksessa on kahtena viime vuo-    poliisipiirien yhdistämiseen, Nummella säilyte-
26394: sikymmenenä toteutettu 20 muutosta. Kuluva-         tään poliisin toimipaikka, kuten muissakin
26395: na vuonna on yhdistetty Hirvensalmen, Män-          vastaavissa tapauksissa on menetelty. Kansa-
26396: tyharjun ja Pertunmaan nimismiespiirit ja pää-      laisten asiointimahdollisuudet eivät siten mah-
26397: tetty Askolan nimismiespiirin lakkauttamisesta.     dollisen poliisipiirien yhdistämisen seurauksena
26398: Uudenmaan lääninhallitus on tehnyt esityksen        huonone.
26399:     Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1989
26400: 
26401:                                                               Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
26402:                                     1989 vp. -     KK n:o 161                                      3
26403: 
26404: 
26405: 
26406: 
26407:                              Tili Riksdagens Herr Talman
26408:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Nummi länsmansdistrikt har i sin fältverk-
26409: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        samhet helt samarbetat med Vichtis och Kark-
26410: nr 493 av den 29 mars 1989 till vederbörande       kila länsmansdistrikt fr.o.m. 9.5.1986. Polisens
26411: medlem av statsrådet översänt avskrift av          fåltverksamhet har letts från Vichtis länsmans-
26412: följande av riksdagsman Matti Saarinen m.fl.       distrikt, där även de som inom hela området
26413: undertecknade spörsmål nr 161:                     tagits om hand och anhållits har förvarats.
26414:                                                    Samarbete nämnda länsmansdistrikt emellan
26415:           Är Regeringen medveten om planer-        har 1.1.1989 inletts för brottsutredningsverk-
26416:        na på att dra in Nummi länsmansdi-          samhetens del.
26417:        strikt, och                                    I Nummi länsmansdistrikt finns vid sidan av
26418:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     länsmannen fyra polismän, två kanslitjänste-
26419:        ta för att även i fortsättningen garan-     män och ett exekutionsbiträde. Distriktets per-
26420:        tera tillräcklig polisservice i kommunen    sonalresurser är sådana att det inte kan utöva
26421:        Nummi -Pusula?                              självständig polisverksamhet. Distriktet är det
26422:                                                    näst minsta i Nylands Iän.
26423:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         Inrikesministeriet har inte fattat något beslut
26424: samt anföra följande:                              med anledning av den framställning som läns-
26425:    Eftersläpningen inom polisdistriktsindelning-   styrelsen i Nylands Iän gjort rörande Nummi
26426: en har bromsat och försvårat utvecklandet av       länsmansdistrikt. Beredningen av ärendet fort-
26427: polisväsendet. I vårt land finns 251 polisdi-      går och alla aspekter beaktas, både de som är
26428: strikt, av vilka många har för små resurser och    för ett bevarande av distriktet och de som talar
26429: är för små för att kunna klara de ändringar        för länsstyrelsens förslag.
26430: som skett i polisens arbetsmängd och verksam-         Utvecklandet av polisdistriktsindelningen
26431: hetsmiljö.                                         gör det inte svårare att få polisservice. Det
26432:    Polisdistriktsindelningen har under de två      skapar tvärtom förutsättningar för polisen att
26433: senaste årtiondena ändrats 20 gånger. I år har     även i framtiden klara sina uppgifter med de
26434: Hirvensalmi, Mäntyharju och Pertuumaa läns-        resurser som står tili buds. Om man i fråga om
26435: mansdistrikt slagits samman och beslut fattats     Nummi väljer att slå samman polisdistrikten
26436: om att Askola länsmansdistrikt skall dras in.      kommer en polisstation att förbli i Nummi. Så
26437: Länsstyrelsen i Nylands Iän har gjort en fram-     har man också förfarit i andra motsvarande
26438: ställning om att Nummi länsmansdistrikt skall      fall. Medborgarnas möjligheter att uträtta sina
26439: slås samman med Karkkila länsmansdistrikt          ärenden försämras således inte vid en eventuell
26440: 1.10.1990.                                         sammanslagning av polisdistrikten.
26441: 
26442:     Helsingfors den 2 maj 1989
26443: 
26444:                                                                 Inrikesminister Jarmo Rantanen
26445: 1
26446: 1
26447: 1
26448:     1
26449:     1
26450:     1
26451:         1
26452:         1
26453:         1
26454:             1
26455:             1
26456:             1
26457:                 1
26458:                 1
26459:                 1
26460:                     1
26461:                     1
26462:                     1
26463:                         1
26464:                         1
26465:                         1
26466:                             1
26467:                             1
26468:                             1
26469:                                 1
26470:                                               1989 vp.
26471: 
26472: Kirjallinen kysymys n:o 162
26473: 
26474: 
26475: 
26476: 
26477:                                  Vuoristo: Suomalaisten merimiesten sosiaaliturvan järjestämisestä
26478: 
26479: 
26480:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26481:    Suomalaisen kauppalaivaston yhä kiihtyvä         Iiittotasavallasta. Tosin saksalaiset lienevät siir-
26482: ulosliputusten syöksykierre yritetään nyt kat-      tämässä omaa malliaan hyllylle - avoin kiin-
26483: kaista. Merenkulun neuvottelukunnan asetta-         nostaa heitäkin.
26484: man työryhmän avainsana on kaksoisrekisteri.           Suomalaiset merimiehet ymmärtävät hyvin
26485: Se antaisi varustamoille mahdollisuuden pitää       kauppamerenkulkuun liittyvät vaikeudet ja ha-
26486: alusten omistusrekisteri Suomessa ja käyttöre-      luavat osaltaan ja panoksellaan olla vaikeuksia
26487: kisteri mukavuuslippumaassa (FOC-maassa).           poistamassa. Periaatteellisesti vastustavaa kan-
26488:    Suomalainen omistus takaisi kotimaan lain-       taa rekisteröintijärjestelyihin ei ole olemassa.
26489: säädännön suomat edut, mm. täydet veropois-         Miehistöä kiinnostaa sosiaaliturva ja edunval-
26490: tot uutta alusta hankittaessa. Ulkomaalainen        vonta muutosten yhteydessä. Muutosesitykset
26491: käyttörekisteri puolestaan takaisi perinteiset      edellyttävät lainmuutoksia, eli lopulliset pää-
26492: mukavuuslipun houkutukset, kuten vähäisem-          tökset syntyvät eduskunnassa.
26493: mät työvoimakustannukset.                              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26494:    Norja ja Tanska ovat valinneet avoimet           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
26495: rinnakkaisrekisterit, jotka antavat mukavuus-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26496: edut ilman lippusiirtoja. Ruotsi on varannut        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26497: lähes 500 milj. markan tukirahat merenkulul-
26498: leen ja pohtii myös avoimen rekisterin avaa-                   Miten Hallitus aikoo taata suoma-
26499: mista. Keski-Euroopassa pienen Luxemburgin                  laisten merimiesten sosiaaliturvan ja
26500: perustama rekisteri on houkutellut huomaansa                edunvalvonnan säilymisen kauppame-
26501: jo mm. Belgian tonniston. Suomalainen kak-                  renkulussa odotettavien muutosten yh-
26502: soisrekisterimalli on tiettävästi lainattu Saksan           teydessä?
26503:     Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1989
26504: 
26505:                                           Raimo Vuoristo
26506: 
26507: 
26508: 
26509: 
26510: 2900100
26511: 2                                     1989 vp. -      KK n:o 162
26512: 
26513: 
26514: 
26515: 
26516:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26517: 
26518:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         100 miljoonaa markkaa vuodessa. Vastaava
26519: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         merenkulun avustusjärjestelmä on käytössä
26520: olette 30 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn           mm. Ruotsissa.
26521: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             Toiseksi esitetään, että samanaikaisesti avus-
26522: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         tusratkaisun kanssa toteutettaisiin lainmuutos,
26523: edustaja Raimo Vuoriston näin kuuluvasta              jonka mukaan bareboat-rahtausrekisteröinti
26524: kirjallisesta kysymyksestä n:o 162:                   mahdollistettaisiin sellaisten ulkomaille bare-
26525:                                                       boat-rahdattujen alusten osalta, jotka ovat
26526:            Miten Hallitus aikoo taata suoma-          cross-trade-liikenteessä ja jotka eivät liikennöi
26527:         laisten merimiesten sosiaaliturvan ja         säännöllisesti Suomeen tai käyvät vain harvoin
26528:         edunvalvonnan säilymisen kauppame-            Suomessa. Tämä toiselta nimeltään kaksoisre-
26529:         renkulussa odotettavien muutosten yh-         kisterimalli hyödyttäisi suomalaisia varustamo-
26530:         teydessä?                                     ja siten, että ne voisivat käyttää hyväkseen
26531:                                                       Suomen alusrekisteriin tapahtuvan omistusre-
26532:                                                       kisteröinnin suomia etuja, tekemällä esimerkik-
26533:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         si Suomen verolainsäädännön mukaisia poisto-
26534: vasti seuraavaa:                                      ja. Muilta osin alukseen sovellettaisiin kulloin-
26535:    Liikenneministeri Pekka Vennamon puheen-           kin kyseessä olevan ulkomaan lipun lainsää-
26536: johdolla toimiva valtioneuvoston asettama me-         däntöä.
26537: renkulun neuvottelukunta asetti syyskuussa               Kolmanneksi esitetään, että tulo- ja varalli-
26538: 1988 työryhmän laatimaan kiireisesti ehdotusta        suusverolain (1240/88) 54 §:ssä säädettyä ns.
26539: Suomen merenkulun toimintaedellytysten tur-           kuuden kuukauden sääntöä muutettaisiin.
26540: vaamiseksi. Työryhmän muistion valmistuttua           Tämä säännös edellyttää, että työntekijä työs-
26541: se käsiteltiin 2 päivänä helmikuuta 1989 me-          kentelee ulkomailla vähintään sanotut kuusi
26542: renkulun neuvottelukunnassa, joka hyväksyi            kuukautta, jotta tuloista ei mene veroa Suo-
26543: sen omalta osaltaan. Suomen Merimies-Unioni           messa. Ehdotuksen mukaan muussa kuin lähi-
26544: ja Suomen Laivanpäällystöliitto esittivät kui-        liikenteessä olevassa, ulosliputetussa aluksessa
26545: tenkin eriävät mielipiteensä, jotka koskivat          työskentelyä ei katsottaisi Suomessa oleskeluk-
26546: kaksoisrekisteriä. Suomen Merimies-Unioni             si silloin, kun alus on lastausta tai purkausta
26547: edellyttää muun muassa, että jos kaksoisrekis-        varten taikka pakottavasta ja ennalta arvaa-
26548: teröinti mahdollistetaan, niin samalla on tur-        mattomasta syystä Suomessa.
26549: vattava neuvottelu- ja työehtosopimukset suo-            Hallituksen tarkoituksena on käsitellä ehdo-
26550: malaisille merenkulkijajärjestöille.                  tuksia vielä tämän kevään aikana. Ehdotus
26551:    Merenkulun neuvottelukunnan ehdotus Suo-           kertyneiden ja tilitettyjen merimiesverojen ja
26552: men merenkulun toimintaedellytysten turvaa-           sosiaaliturvamaksujen määrän palauttamisesta
26553: miseksi on kolmijakoinen. Ensiksikin ehdote-          varustamoille koskee vain Suomen lipun alla
26554: taan säädettäväksi määräaikainen laki, jonka          olevia aluksia. Tämän vuoksi merimiesten so-
26555: mukaan maksettaisiin valtion varoista avustus-        siaaliturva sekä edunvalvonta pysyisivät muut-
26556: ta niille varustamoille, jotka hoitavat Suomen        tumattomina. Mikäli hallitus katsoo tarkoituk-
26557: ulkomaankaupan kuljetuksia Suomen lipun               senmukaiseksi toteuttaa myös kaksoisrekiste-
26558: alla purjehtivilla lastialuksilla. Tämän avustuk-     röinnin, on sitä koskeva lakiesitys mahdollista
26559: sen määrä vastaisi näiltä aluksilta kertyneiden       antaa myös sellaisessa muodossa, että näillä
26560: ja tilitettyjen merimiesverojen ja sosiaaliturva-     aluksilla työtä tekevien suomalaisten merimies-
26561: maksujen määrää. Matkustaja-autolauttojen             ten sosiaaliturva ja edunvalvonta voidaan säi-
26562: risteilyalusliikenne ei kuuluisi tuen piiriin. Ker-   lyttää entisenä. Edellä mainittujen lakiehdotus-
26563: tyneiden ja tilitettyjen merimiesverojen ja so-       ten yksityiskohdista ei hallitus ole toistaiseksi
26564: siaaliturvamaksujen määräksi arvioidaan noin          tehnyt päätöksiä.
26565:                                       1989 vp. -     KK n:o 162                                   3
26566: 
26567:    Toisaalta on todettava, että hallitus antoi       naan tai heillä on oikeus turvaan useammasta
26568: kuluvan vuoden maaliskuussa esityksen edus-          järjestelmästä. Myös tätä kautta on näin ollen
26569: kunnalle eräiden kansainvälisessä työkonfe-          mahdollista pyrkiä aikaansaamaan kahdenkes-
26570: renssissa hyväksyttyjen yleissopimusten rati-        kisiä sosiaaliturvasopimuksia sellaisten maiden
26571: fioinnista. Ratifioitavaksi esitettiin yleissopi-    kanssa, joiden lipun alla on suomalaisessa
26572: mus n:o 165, joka koskee merenkulkijoiden            omistuksessa olevia aluksia ja työssä suomalai-
26573: sosiaaliturvaa. Tämän sopimuksen 17 artiklas-        sia merenkulkijoita.
26574: sa edellytetään, että jäsenvaltiot ryhtyvät neu-        Edellä esitetyn perusteella kysymys ei tässä
26575: votteluihin estääkseen sellaiset tilanteet, joissa   vaiheessa anna hallituksen taholta aihetta
26576: merimiesten sosiaaliturva joko puuttuu koko-         enempiin toimenpiteisiin.
26577:      Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1989
26578: 
26579:                                                                         Ministeri Matti Puhakka
26580: 4                                     1989 vp. -      KK n:o 162
26581: 
26582: 
26583: 
26584: 
26585:                                Till Riksdagens Herr Talman
26586: 
26587:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          och socialskyddsavgifterna uppskattas till ca
26588: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           100 miljoner mk per år. Motsvarande under-
26589: av den 30 mars 1989 till vederbörande medlem          stödssystem för sjöfarten är i bruk bl.a. i
26590: av statsrådet översänt avskrift av följande av        Sverige.
26591: riksdagsman Raimo Vuoristo undertecknade                 För det andra föreslås att samtidigt med
26592: spörsmål nr 162:                                      understödslösningen genomförs en lagändring
26593:                                                       enligt vilken bareboat-befraktningsregistrering
26594:           På vilket sätt ämnar Regeringen sä-         skulle möjliggöras i fråga om sådana fartyg
26595:        kerställa de finländska sjömännens so-         som har befraktats till utlandet bareboat och
26596:        cialskydd och bibehållandet av intresse-       går i cross-trade-trafik och inte regelbundet
26597:        bevakningen för dem i samband med de           upprätthåller trafik till Finland eller endast
26598:        förändringar som väntas inom han-              sällan kommer till Finland. Denna dubbelregis-
26599:        delssjöfarten?                                 termodell som den också kallas skulle vara till
26600:                                                       nytta för de finländska rederierna så att de
26601:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        kunde utnyttja de förmåner som följer av den
26602: samt anföra följande:                                 ägarregistrering som sker i finländska fartygs-
26603:                                                       register genom att t.ex. göra sådana avskriv-
26604:     Den sjöfartsdelegation som verkar under
26605:                                                       ningar som den finländska lagstiftningen tillå-
26606: trafikminister Pekka Vennamos ledning och
26607:                                                       ter. 1 övrigt skulle på fartyget tillämpas lag-
26608: som tillsatts av statsrådet tillsatte i september     stiftningen i det land under vars flagga fartyget
26609: 1988 en arbetsgrupp för att i brådskande
26610:                                                       vid ifrågavarande tidpunkt seglar.
26611: ordning göra upp ett förslag för att trygga
26612: verksamhetsförutsättningarna för den finländ-            För det tredje föreslås att den s.k. sexmåna-
26613: ska sjöfarten. Sedan arbetsgruppens promemo-          dersregeln, varom stadgas i 54 § lagen om skatt
26614: ria färdigställts behandlades den den 2 februari      på inkomst och förmögenhet (1240/88), ändras.
26615: 1989 i sjöfartsdelegationen, som godkände den         Detta stadgande förutsätter att en arbetstagare
26616: för sin egen del. Finlands Sjömans-Union och          arbetar utomlands minst ovan nämnda sex
26617: Finlands Skeppsbefälsförbund framförde dock           månader för att det inte i Finland skall gå skatt
26618: sina avvikande åsikter, vilka gällde dubbelregi-      på inkomsten. Enligt förslaget skulle arbete på
26619: strering. Finlands Sjömans-Union förutsätter          ett utflaggat fartyg i annan trafik än närtrafik
26620: bl.a. att om dubbelregistrering möjliggörs, mås-      inte anses som vistelse i Finland då fartyget är
26621: te förhandlings- och kollektivavtalen för de          i Finland för lastning eller lossning eller av
26622: finländska sjömansorganisationerna samtidigt          andra tvingande och oförutsedda skäl.
26623: tryggas.                                                 Regeringen har för avsikt att behandla för-
26624:     Sjöfartsdelegationens förslag i syfte att tryg-   slagen redan i vår. Förslaget om återbäring till
26625: ga verksamhetsförutsättningarna för den fin-          rederierna av beloppet av de sjömansskatter
26626: ländska sjöfarten är tredelat. För det första         och socialskyddsavgifter som influtit och redo-
26627: $reslås det att en tidsbunden lag skall stiftas,      visats gäller endast fartyg under Finlands flag-
26628: enligt vilken understöd betalas av statens medel      ga. På grund härav skulle socialskyddet och
26629: till de rederier vilka sköter transporter inom        intressebevakningen för sjömännen förbli oför-
26630: Finlands utrikeshandel med lastfartyg som             ändrade. Om regeringen anser det ändamåls-
26631: seglar under Finlands flagga. Beloppet av detta       enligt att även genomföra dubbelregistreringen
26632: understöd skulle motsvara beloppet av de              är det möjligt att avlåta en proposition härom
26633: sjömansskatter och socialskyddsavgifter som           även i en sådan form att socialskyddet och
26634: influtit och redovisats från dessa fartyg. Passa-     intressebevakningen för de finländska sjömän
26635: gerarbilfärjornas kryssningsfartygstrafik skulle      som arbetar på dessa fartyg kan bibehållas.
26636: inte omfattas av detta understöd. Beloppet av         Regeringen har dock inte hittills fattat några
26637: de influtna och redovisade sjömansskatterna           beslut om detaljerna i ovan nämnda lagförslag.
26638:                                     1989 vp. -     KK n:o 162                                     5
26639: 
26640:    Å andra sidan bör det konstateras att rege-     där de har rätt tili socialskydd enligt flera
26641: ringen i mars innevarande år avlät en propo-       system. Det är således möjligt att även på detta
26642: sition tili riksdagen om ratificeringen av vissa   sätt försöka åstadkomma bilaterala avtal om
26643: konventioner som godkänts vid internationelia      socialskydd med sådana Iänder under vilkas
26644: arbetskonferensen. Konvention nr 165 som           flagga det finns fartyg som är i finländsk ägo
26645: gälier sjömännens socialskydd föreslogs bli        eller på vilka det arbetar finländska sjömän.
26646: ratificerad. I 17:e artikeln i denna konvention       På basis av det ovan anförda ger spörsmålet
26647: förutsätts att medlemsstaterna inleder förhand-    inte i detta skede upphov tili ytterligare åtgär-
26648: lingar för att förhindra sådana situationer där    der av regeringen.
26649: socialskydd för sjömän endera saknas helt elier
26650: 
26651:     Helsingfors den 27 april 1989
26652: 
26653:                                                                         Minister Matti Puhakka
26654:                                             1989 vp.
26655: 
26656: Kirjallinen kysymys n:o 163
26657: 
26658: 
26659: 
26660: 
26661:                                 Kankaanniemi: Liikenneturvallisuuden parantamisesta valtatiellä
26662:                                     n:o 4 Konginkankaan kunnan alueella
26663: 
26664: 
26665:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26666:    Valtatiellä n:o 4 Keski-Suomen läänissä lä-    kunnallisesti tärkeään kohteeseen tulisi osoittaa
26667: hinnä Konginkankaan kunnan alueella on ta-        erillisrahoitus, jotta Keski-Suomen tiepiirin
26668: pahtunut muutaman viime kuukauden aikana          muutoin heikkokuntoisten teiden kunnostuk-
26669: useita kymmeniä liikennevahinkoja. Suurimpa-      seen osoitetut niukat varat voidaan käyttää
26670: na syynä onnettomuuksiin voidaan pitää val-       muihin kohteisiin piirin suunnitelmien mukaan.
26671: tatien huonoa kuntoa. Tuolla alueella tiessä on      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26672: syvät urat. Samalla tieosuudella tämän Eu-        tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän
26673: rooppa-valtatien leveys on myös pienempi kuin     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26674: yleensä muualla.                                  jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26675:    Kymmenet vahingot lyhyellä aikavälillä ja
26676: lyhyellä tieosuudella ovat osoitus siitä, että              Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin
26677: tämä yksi valtakunnan tärkeimmistä teistä ei             toimenpiteisiin valtatien n:o 4 liikenne-
26678: ole asianmukaisessa kunnossa. Mainittu tie-              turvallisuuden parantamiseksi Kongin-
26679: osuus tulisi kunnostaa kiireellisesti. Muutoin           kankaan kunnan alueella Keski-Suo-
26680: onnettomuuksia tulee lisää. Tällaiseen valta-            messa?
26681:     Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1989
26682: 
26683:                                       Toimi Kankaanniemi
26684: 
26685: 
26686: 
26687: 
26688: 290010D
26689: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 163
26690: 
26691: 
26692: 
26693: 
26694:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26695:    Valtiopäiväjäijestyksen 37 §:n 1 momentissa        Vuoden alussa on käynnistetty suunnittelu-
26696: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      toimenpiteet pysyvämmän parannuksen toteut-
26697: olette 30 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn        tamiseksi. Suunnitelmien arvioidaan valmistu-
26698: kirjeenne n:o 514 ohella toimittanut valtioneu-    van siten, että syksyllä 1991 olisi mahdollista
26699: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       aloittaa varsinaiset parannustyöt. Alustavasti
26700: kansanedustaja Toimi Kankaanniemen näin            on arvioitu, että Enolanpuron-Kalaniemen
26701: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 163:     välisen osuuden parantaminen maksaa noin 45
26702:                                                    Mmk.
26703:           Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin       Hankkeen aloittamismahdollisuuksiin vai-
26704:        toimenpiteisiin valtatien n:o 4 liikenne-   kuttaa merkittävästi se, voidaanko tieinvestoin-
26705:        turvallisuuden parantamiseksi Kongin-       tien rahoitusta lisätä vuosina 1990--91 liiken-
26706:        kankaan kunnan alueella Keski-Suo-          neministeriön hallinnonalan suunnitelman mu-
26707:        messa?                                      kaisesti eli noin 200--250 Mmk/vuosi.
26708:                                                       Maamme pääteistä on lähes 7 000 kilometriä
26709:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       päällysteleveydeltään alle 8 metriä. Lähes 1 000
26710: vasti seuraavaa:                                   kilometrillä näistä on liikennettä 3 000 autoa
26711:                                                    vuorokaudessa tai enemmän. Nämä kaikki tiet
26712:     Valtatiellä n:o 4 on Konginkankaan alueella    ovat liian kapeita. Kapeus on osaltaan vaikut-
26713: kuluvan vuoden aikana tapahtunut jo 18 po-         tamassa näiden teiden päällysteiden nopeaan
26714: liisin tietoon tullutta onnettomuutta, joissa on   kulumiseen.
26715: menetetty yksi ihmishenki. Nykyinen vain kah-         Liikenteen edelleen lisääntyessä nämä tiet
26716: deksan metrin levyinen tie on kasvaneelle lähes    käyvät entistä turvattomammiksi. Ne ovat
26717: 3 000 auton vuorokausiliikenteelle liian kapea.    pääosin rakennetut 1960-luvulla öljysorateiksi
26718: Kun tien kantavuuskaan ei ole riittävä ja          ja myöhemmin vähän rakennetta vahvistaen
26719: talven poikkeuksellisten sääolojen vuoksi tie-     parannettu asfalttiteiksi, joten niiden rakenne-
26720: päällysteet ovat kuluneet ennätysmäisesti, on      kaan ei kestä kasvavaa rasitusta. Pääteitä on
26721: näihin onnettomuuksiin ainakin osasyynä ollut      siis lähivuosina parannettava ja levennettävä
26722: tien kunto.                                        myös sellaisilla osuuksilla, joilla ei vielä ole
26723:    Pikaisena parannustoimenpiteenä tien pääl-      varsinaista ruuhkaa. Kaikki tämä vaatii tie-
26724: lyste pyritään korjaamaan jyrsimällä ja sirote-    määrärahojen tuntuvaa lisäämistä nykyises-
26725: pintauksella jo toukokuun 1989 aikana. Toi-        tään. Viime kädessä tiemäärärahoista päättää
26726: menpide auttaa kuitenkin vain tilapäisesti.        eduskunta.
26727:     Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1989
26728: 
26729:                                                              Liikenneministeri Pekka Vennamo
26730:                                     1989 vp. -   KK n:o 163                                    3
26731: 
26732: 
26733: 
26734: 
26735:                             Tili Riksdagens Herr Talman
26736:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      planeringsåtgärder i syfte att åstadkomma en
26737: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse      mera bestående förbättring. Enligt gjorda be-
26738: nr 514 av den 30 mars 1989 tili vederbörande     räkningar blir planen fårdig fram tili hösten
26739: medlem av statsrådet översänt avskrift av        1991, då de egentliga förbättringsarbetena kan
26740: följande av riksdagsman Toimi Kankaanniemi       påbörjas. Enligt preliminära beräkningar kom-
26741: undertecknade spörsmål nr 163:                   mer förbättringen av vägavsnittet Enolanpu-
26742:                                                  ro-Kalaniemi att kosta ca 45 milj. mk.
26743:          Ämnar Regeringen vidta brådskande          Möjligheterna att inleda projektet är i bety-
26744:        åtgärder för att trafiksäkerheten skali   dande omfattning beroende av huruvida finan-
26745:        kunna förbättras på huvudväg nr 4         sieringen av väginvesteringarna kan ökas under
26746:        inom Konginkangas kommun i meliers-       åren 1990-91 i enlighet med planen för tra-
26747:        ta Finland?                               fikministeriets förvaltningsområde, dvs. med ca
26748:                                                  200-250 milj. mk/år.
26749:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       Inemot 7 000 km av huvudvägarna i vårt
26750: samt anföra följande:                            land har en beläggning vars bredd understiger
26751:    På huvudväg nr 4 på Konginkangasområdet       8 m. På en ca 1 000 km lång sträcka är
26752: har det under innevarande år redan skett 18      trafikfrekvensen 3 000 bilar om dygnet elier
26753: olyckor, som kommit tili polisens kännedom       mera. Samtliga dessa vägar är alitfOr smala.
26754: och vid vilka en person har mist livet. Den      Detta faktum utgör en bidragande orsak tili att
26755: nuvarande endast åtta meter breda vägen är       vägbeläggningen slits ned i snabb takt.
26756: alitför smal för en ökande trafikfrekvens, som      I takt med att trafikfrekvensen ökar blir
26757: för närvarande innebär inemot 3 000 bilar om     dessa vägar allt osäkrare att trafikera. De är
26758: dygnet. Då inte helier vägens bärighet är        huvudsakligen anlagda på 1960-talet som olje-
26759: tiliräcklig och vägbeläggningen på rekordtid     grusvägar och har senare ombyggts tili asfalt-
26760: har slitits ned på grund av de exceptionella     vägar genom att vägkonstruktionen i någon
26761: vinterförhållandena, är vägens skick åtminsto-   mån stärkts. Konstruktionen håller därför inte
26762: ne en bidragande orsak tili dessa olyckor.       mot den ökande belastningen. Huvudvägarna
26763:    Avsikten är att brådskande förbättringsåt-    bör alitså under de närmaste åren förbättras
26764: gärder skall vidtas redan i maj 1989 så att      och breddas även på sådana avsnitt, där det
26765: vägbeläggningen iståndsätts genom fräsning       ännu inte förekommer egentliga trafikstock-
26766: och spridning av pågrus. Dessa åtgärder är       ningar. Alit detta förutsätter en kännbar ök-
26767: dock endast en tillfållig hjälp.                 ning av väganslagen jämfört med nuläget. Om
26768:    Vid ingången av innevarande år inleddes       väganslagen beslutar i sista hand riksdagen.
26769: 
26770:     Helsingfors den 26 april 1989
26771: 
26772:                                                               Trafikminister Pekka Vennamo
26773:                                               1989 vp.
26774: 
26775: Kirjallinen kysymys n:o 164
26776: 
26777: 
26778: 
26779: 
26780:                                  Kankaanniemi: Ulkomaalaisten opiskelumahdollisuuksien lisää-
26781:                                     misestä Suomen maatalousoppilaitoksissa
26782: 
26783: 
26784:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26785: 
26786:    Suomen antamassa kehitysavussa maa- ja           miltaan sekä muulta varustukseltaan sellaisiksi,
26787: metsätalouden tehostaminen alikehittyneissä         että ne voisivat kouluttaa sekä kehitysmaiden
26788: maissa on yhtenä painopistealueena. Tämä on         että Baltian maiden opiskelijoita. Tähän tarvit-
26789: tärkeää, koska elintarvikehuolto on monien          taisiin kuitenkin valtion erityistukea ja toimen-
26790: maiden kipein ongelma-alue. Pysyvän avun            piteitä.
26791: saamiseksi näille kansoille tarvitaan erityisesti      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26792: alan koulutusta.                                    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
26793:    Osa maamme korkeatasoisista maa- ja met-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26794: sätalousalan oppilaitoksista kärsii nykyisin op-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26795: pilaspulaa. Tämän johdosta saattaisi olla pai-
26796: kallaan järjestää sekä kehitysmaiden että myös                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
26797: Viron ja muiden Baltian maiden nuorille mah-               siin kehitysmaista ja Baltian maista
26798: dollisuuksia opiskella näillä vapailla oppilas-            olevien nuorten opiskelumahdollisuuk-
26799: paikoilla.                                                 sien järjestämiseksi joidenkin maamme
26800:    Muutama nykyisistä maa- ja metsätalousop-               maa- ja metsätalousoppilaitosten va-
26801: pilaitoksista voitaisiin painottaa opettajavoi-            pailla oppilaspaikoilla?
26802: 
26803:     Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1989
26804: 
26805:                                        Toimi Kankaanniemi
26806: 
26807: 
26808: 
26809: 
26810: 290010D
26811: 2                                    1989 vp. -      KK n:o 164
26812: 
26813: 
26814: 
26815: 
26816:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26817:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa          Ammatillisten oppilaitosten ulkomaalaisten
26818: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        opiskelijoiden ottamisen laajentamisen ja opis-
26819: olette 30 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn          kelijavaihdon lisäämisen lähtökohtana ei voida
26820: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         pitää opiskelijapulaa potevien oppilaitosten
26821: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        opiskelijapaikkojen täyttämistä, vaan sitä, että
26822: edustaja Kankaanniemen näin kuuluvasta kir-          ammatillisten oppilaitosten on pystyttävä vas-
26823: jallisesta kysymyksestä n:o 164:                     taamaan korkeakoululaitoksen rinnalla yleisen
26824:                                                      kansainvälistymisen asettamiin vaatimuksiin,
26825:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       minkä lisäksi niiden on voitava ottaa entistä
26826:        siin kehitysmaista ja Baltian maista          laajempi vastuu mm. kehitysyhteistyöhön ja
26827:        olevien nuorten opiskelumahdollisuuk-         pakolaishuoltoon liittyvästä koulutuksesta.
26828:        sien järjestämiseksi joidenkin maamme         Työmarkkinoiden mahdollinen ja todennäköi-
26829:        maa- ja metsätalousoppilaitosten va-          nen kansainvälinen avautuminen tulee edellyt-
26830:        pailla oppilaspaikoilla?                      tämään paitsi suomalaisten opintojen kansain-
26831:                                                      välistämistä muun ohella sitä, että ammatillis-
26832:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          ten oppilaitosten on kyettävä laajan vieraskie-
26833: taen seuraavaa:                                      lisen koulutuksen järjestämiseen.
26834:                                                         Edellä todetussa tarkoituksessa opetusminis-
26835:    Ammatillisten oppilaitosten ulkomaalaisten        teriö asetti 23.9.1988 työryhmän, jonka tehtä-
26836: opiskelijoiden määrä on vielä esimerkiksi kor-       vänä on laatia konkreettinen ja kattava toi-
26837: keakouluihin verrattuna varsin vähäinen. Op-         menpideohjelma ammatillisten oppilaitosten
26838: pilaitosten halukkuus ja aktiivisuus ulkomais-       toiminnan kansainvälistämisestä siten, että op-
26839: ten opiskelijoiden saamiseen ja kouluttamiseen       pilaitokset ja niissä annettava koulutus voivat
26840: on kuitenkin viime aikoina huomattavasti li-         tehokkaasti vastata yhteiskunnan ja työelämän
26841: sääntynyt, ja parhaillaan on vireillä monia          kansainvälistymisen asettamiin vaatimuksiin.
26842: hankkeita mm. Neuvostoliiton kanssa.                 Työryhmä käsittelee mm. opiskelija- ja opetta-
26843:    Ammatillisten oppilaitosten edellytykset ul-      javaihtoa, kehitysyhteistyöhön osallistumista
26844: komaalaisten kouluttamiseen ovat vasta siten         sekä pakolaisten ja muiden ulkomaalaisten
26845: parantuneet, että ammatillisten oppilaitosten        koulutusta.
26846: rahoituksesta annetun lain muuttamisesta an-            Työryhmän työn valmistelun jälkeen voidaan
26847: netulla lailla ( 1249/87) säädettiin kotikuntaa      tarkemmin ottaa kantaa ulkomaalaisten koulu-
26848: vailla olevien opiskelijoiden koulutuksesta ai-      tuksen järjestämiseen kuten esimerkiksi siihen,
26849: heutuvat kustannukset korvattavaksi kokonai-         missä määrin toimintaa on tarpeen keskittää
26850: suudessaan valtion varoista. Tämän lisäksi           aJoittain muutamiin oppilaitoksiin ja missä
26851: kuluvan vuoden valtion tulo- ja menoarvioon          määrin kaikki oppilaitokset voivat siihen osal-
26852: varattuja määrärahoja voidaan käyttää opiske-        listua. Nykyisinhän esimerkiksi metsä- ja puu-
26853: lijavaihtoon osallistuvien ulkomaalaisten opis-      talousoppilaitosten     kehitysyhteistyökoulutus
26854: kelijoiden lisättyihin opintososiaalisiin etuihin.   on keskitetty Kotkan metsä- ja puutalous-
26855: Tästä huolimatta ulkomaalaisten kouluttami-          oppilaitokseen. Metsä- ja puutalousoppilaitok-
26856: seen on vielä monia esteitä, mm. se, etteivät        silla kuten myös maatalousoppilaitoksilla tulee
26857: oppilaitokset voi muutoin kuin kovin rajoite-        varmasti muutoinkin olemaan merkittävä sijan-
26858: tussa määrin järjestää vieraskielistä koulutus-      sa ulkomaalaisten opiskelijoiden kouluttamises-
26859: tarjontaa, joten ulkomaalaisten opiskelijoiden       sa. Niin ikään yhteistyö Neuvostoliiton ja
26860: on pääsääntöisesti pystyttävä seuraamaan suo-        muiden naapurimaiden kanssa tulee luonnos-
26861: men- tai ruotsinkielistä opetusta.                   taan olemaan merkittävässä asemassa.
26862:     Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1989
26863: 
26864:                                                                   Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
26865:                                       1989 vp. -     KK n:o 164                                       3
26866: 
26867: 
26868: 
26869: 
26870:                               Tili Riksdagens Herr Talman
26871:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ländska studerande tili yrkesläroanstalterna el-
26872: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          ler ett utökat utbyte av studerande kan inte
26873: av den 30 mars 1989 tili vederbörande medlem         vara att fylla obesatta studieplatser vid läroan-
26874: av statsrådet översänt en avskrift av följande       stalter som har brist på studerande, utan
26875: av riksdagsman Kankaanniemi undertecknade            yrkesläroanstalterna vid sidan av högskolevä-
26876: spörsmål nr 164:                                     sendet bör kunna svara mot de krav som den
26877:                                                      allmänna internationaliseringen ställer. Dess-
26878:                                                      utom bör de kunna ta mera ansvar för bl.a.
26879:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        utbildningen i samband med utvecklingssamar-
26880:        att ordna studiemöjligheter för ungdom        betet och flyktingvården. Den eventuellt och
26881:        från utvecklingsländerna och de baltis-       sannolikt vidgade internationella arbetsmark-
26882:        ka staterna vid de lediga elevplatserna i     naden kommer att förutsätta dels att studierna
26883:        några av läroanstalterna för lant- och        bland finska medborgare internationaliseras,
26884:        skogsbruk i vårt land?                        dels att yrkesläroanstalterna bör kunna anord-
26885:                                                      na omfattande utbildning på främmande språk.
26886:                                                         I detta syfte tilisatte undervisningsministeriet
26887:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt         en arbetsgrupp 23.9.1988 med uppgift att göra
26888: följande:                                            upp ett konkret och täckande program tili
26889:    Antalet utländska studerande vid våra yrkes-      åtgärder för att internationalisera verksamhe-
26890: läroanstalter är rätt litet i jämförelse med t.ex.   ten vid yrkesläroanstalterna på så sätt att
26891: våra högskolor. Läroanstalternas vilja och ak-       läroanstalterna och utbildningen vid dem effek-
26892: tivitet för att ta emot och utbilda utländska        tivt kan svara mot de krav som internationa-
26893: studerande har dock ökat i hög grad under de         liseringen i samhället och arbetslivet ställer.
26894: senaste åren, och som bäst pågår många               Arbetsgruppen behandlar bl.a. utbytet av stu-
26895: projekt med bl.a. Sovjetunionen.                     derande och lärare, deltagandet i utvecklings-
26896:    Yrkesläroanstalternas förutsättningar att ut-     samarbetet samt utbildningen av flyktingar och
26897: bilda utländska medborgare har först nyligen         andra utländska medborgare.
26898: förbättrats genom att det i lagen om ändring av         Efter beredningen av gruppens arbete kan
26899: finansiering av yrkesläroanstalter (1249/87)         ställning närmare tas tili utbildningen av ut-
26900: stadgades att kostnaderna för utbildning av          ländska medborgare, liksom exempelvis tili i
26901: studerande utan hemort i Finland i sin helhet        viiken mån det är nödvändigt att koncentrera
26902: skall ersättas med statliga medel. Vidare kan de     verksamheten områdesvis tili några läroanstal-
26903: anslag som reserverats i statsbudgeten för           ter och i viiken utsträckning alla läroanstalter
26904: innevarande år användas tili utökade studieso-       kan delta. 1 dag är utbildningen i utvecklings-
26905: ciala förmåner för de utländska studerande           samarbete vid läroanstalterna för skogsbruk
26906: som deltar i utbytet av studerande. Det oaktat       och trähushållning koncentrerad tili Kotka
26907: finns det ännu många hinder för utbildningen         läroanstalt för skogsbruk och trähushållning.
26908: av utländska medborgare, bl.a. den omständig-        Läroanstalterna för skogsbruk och trähushåll-
26909: heten att läroanstalterna endast i ytterst be-       ning liksom för lantbruksbranschen kommer
26910: gränsad utsträckning kan erbjuda utbildning på       för övrigt att inta en betydande ställning i
26911: främmande språk, varför de utländska stude-          utbildningen av utländska studerande. Likaså
26912: randena huvudsakligen bör kunna följa med            kommer samarbetet med Sovjetunionen och
26913:  undervisning på finska eller svenska.               andra grannländer av naturliga skäl att ha sin
26914:    Kriteriet för en utvidgad antagning av ut-        stora betydelse.
26915:      Helsingfors den 5 maj 1989
26916: 
26917:                                                                     Minister Anna-Liisa Kasurinen
26918:                                               1989 vp.
26919: 
26920: Kirjallinen kysymys n:o 165
26921: 
26922: 
26923: 
26924: 
26925:                                  Puska ym.: Kotimaisen marjasadon keräämisen varmistamiseksi
26926:                                       tarvittavista toimenpiteistä
26927: 
26928: 
26929:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26930:   Viime vuosina on maamme marjatiloilla ollut       poimintatehtävissä. Valtiovallan tulisi kiinnit-
26931: vaikeuksia saada riittävästi kesätyövoimaa.         tää huomiota myös suomalaisten nuorten in-
26932: Esimerkiksi viime kesänä jäi mansikkaa kerää-       nostamiseen marjojen poimintaan ja käyttöön.
26933: mätiä poimijapulan vuoksi arviolta 15 miljoo-       Nuorten työskentelyllä marjatiloilla on paitsi
26934: nan markan edestä. Ratkaisuksi poimijapu-           merkitystä poimijaongelman ratkaisun kannal-
26935: laongelmaan ovat eräät marjanviljelijät esittä-     ta myös vaikutusta nuorten ammatinvalintaan
26936: neet lupaa saada käyttää puolalaista työvoimaa      ja myöhempään marjojen käyttöön.
26937: marja tiloilla.                                        Kun marjojen poimijapula lienee myös ensi
26938:    Poimijapula tiloilla johtuu pääasiassa siitä,    kesänä vakava uhka, tulisi pohtia myös eläke-
26939: että koululaisia ei saada enää mukaan takavuo-      läisten työpanoksen mahdollista käyttöä. Elä-
26940: sien tapaan. Tämä johtuu osittain koulujen          keläisistä voitaisiin saada runsaasti poimijoita,
26941: alkamisajan aikaistumisesta, mutta myös mar-        mikäli he voisivat poikkeussäädöksin pitää
26942: jojen poiminnan arvostuksen laskemisesta ja         poimintatulonsa verottomina ja ilman, että ne
26943: kilpailevien vaihtoehtojen lisääntymisestä kou-     pienentäisivät heidän eläkkeitään.
26944: lulaisten parissa.                                     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26945:                                                     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26946:    Tutkimusten mukaan suomalaiset nuoret            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26947: käyttävät kotimaisia marjoja ja marjamehuja         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26948: keski-ikäistä väestöä vähemmän. Maassamme
26949: tarvittaisiinkin tehokkaita toimenpiteitä marjo-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26950: jen arvostuksen ja käytön lisäämiseksi nuorten              ryhtyä, jotta ensi kesänä ilmeisesti uh-
26951: keskuudessa. Myös koulujen välityksellä voitai-             kaava poimijapula ei vaarantaisi koti-
26952: siin edistää marjanpoimintaa ja myös nuorten                maisen marjasadon keräämistä ja hyö-
26953: marjojen käyttöä.                                           dyntämistä tuottajien, marjateollisuu-
26954:                                                             den sekä lopulta terveellisistä kotimai-
26955:  Olisi tärkeää, että koululaisilla olisi riittävä           sista marjoista nauttivien kuluttajien
26956: mahdollisuus ja halu olla kesätöissä marjojen               vahingoksi?
26957:     Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1989
26958: 
26959:           Pekka Puska                  Matti Väistö                   Eino Siuruainen
26960:           Riitta Kauppinen             Timo Kietäväinen               Kauko Heikkinen
26961:           Jorma Huuhtanen              Annikki Koistinen              Mirja Ryynänen
26962: 
26963: 
26964: 
26965: 
26966: 2900100
26967: 2                                    1989 vp. -      KK n:o 165
26968: 
26969: 
26970: 
26971: 
26972:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26973:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Mahdollisuudet saada tilapäistyövoimaa
26974: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ovat huonontuneet. Koululaiset ja opiskelijat
26975: olette 30 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn           ovat olleet maatalouden tilapäistyövoiman kes-
26976: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          keinen ryhmä. Ikäluokkien pieneneminen ja
26977: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         koululaisten ja opiskelijoitten hyvät mahdolli-
26978: edustaja Pekka Puskan ym. näin kuuluvasta             suudet saada kesätöitä teollisuudesta ja palve-
26979: kirjallisesta kysymyksestä n:o 165:                   luelinkeinoista ovat pienentäneet maatalouden
26980:                                                       tilapäistöistä kiinnostuneitten määrää. Työlli-
26981:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        syystilanteen yleinen kohentuminen vaikeuttaa
26982:        ryhtyä, jotta ensi kesänä ilmeisesti uh-       myös muiden kuin nuorten saamista maatalou-
26983:        kaava poimijapula ei vaarantaisi koti-         den tilapäistehtäviin. Vaikein tilanne on toi-
26984:        maisen marjasadon keräämistä ja hyö-           saalta suurissa marjanviljelykeskuksissa, kuten
26985:        dyntämistä tuottajien, marjateollisuu-         Suonenjoella, toisaalta asutuskeskuksista etääl-
26986:        den sekä lopulta terveellisistä kotimai-       lä sijaitsevilla yksittäisillä marjanviljelytiloilla.
26987:        sista marjoista nauttivien kuluttajien            Hallitus pitää tärkeänä, että kotimainen
26988:        vahingoksi?                                    marjasato saadaan kerätyksi ja että erityisesti
26989:                                                       koululaisten keskuudessa halukkuus marjati-
26990:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         loilla työskentelyyn säilyisi. Työvoimahallinto
26991: vasti seuraavaa:                                      onkin ollut aktiivisesti mukana tiedottamassa
26992:    Avomaanvihannes- ja marjanviljelytilat ovat        maatalouden tilapäistöistä ja välittämässä ai-
26993: kärsineet, kuten kysymyksen perusteluissakin          kuisväestöä ja ennen muuta koululaisia työhön
26994: todetaan, työvoimapulasta sadonkorjuuaikana.          maatalouteen. Alan työnantajat ovat olleet
26995: Tämä on koskenut erityisesti mansikanviljely-         yhteistyössä työvoimahallinnon kanssa ja teh-
26996: tiloja. Vaikeuksia lisää vielä se, että satohuip-     neet omalta osaltaan voitavansa työvoiman
26997: pujen ajoittuminen vaihtelee vuosittain sääolo-       hankkimiseksi. Lisäksi etenkin Kuopion, Ky-
26998: jen mukaan. Ongelmia syntyy varsinkin, jos            men, Mikkelin, Pohjois-Karjalan ja Oulun lää-
26999: satoa on korjaamatta vielä koulujen alkamisen         neissä on haluttu täydentää työvoimahallinnon
27000: jälkeen.                                              tiedottamista järjestämällä kouluissa tehostettu
27001:    Maatilahallituksen puutarhatilastojen mu-          tiedotuskampanja asiasta. Tästä kampanjasta
27002: kaan mansikanviljelytiloja oli vuonna 1988            saatavien kokemusten perusteella on arvioita-
27003: 2 910 kpl. Kokonaisviljelyala oli 2 910 ha ja         vissa tämäntyyppisten kampanjoiden merkitys
27004: satoa tuottava kasvusto 1 997 ha. Kotimainen          kiinnostuksen lisäämiseksi marjanpoimintaa
27005: mansikkasato oli 9,2 milj. kg ja muiden mar-          kohtaan.
27006: jojen sato oli 1,49 milj. kg. Tuoretta mansikkaa        Yhtenä ratkaisuna yhä pahenevaan poimija-
27007: tuotiin vastaavana aikana 72 000 kg ja käsitel-       pulaan olisi tietenkin ulkomaisen työvoiman
27008: tyä mansikkaa 27,3 milj. kg. Tuonnin arvo oli         käyttö. Tätä ratkaisua voitaneen pitää vain
27009: yhteensä noin 15,5 milj. kg.                          osaratkaisuna, mutta silti selvittämisen arvoi-
27010:    Pienikin mansikkatila tarvitsee ulkopuolista       sena. Tänä vuonna onkin puolalaisten viran-
27011: työvoimaa, koska työvoiman tarve mansikan             omaisten kanssa sovittu, että kuluvana vuonna
27012: poiminnassa on noin 20 henkilöä/hehtaari.             Puolasta tulee sata maatalousharjoittelijaa 2-
27013: Tämä merkitsee, että kaikkiaan Suomessa tar-          5 kuukauden ajaksi suomalaisille marja- ja
27014: vitaan useita kymmeniä tuhansia tilapäistyön-         vihannestiloille.
27015: tekijöitä marjatiloilla.
27016:     Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1989
27017: 
27018:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
27019:                                      1989 vp. -      KK n:o 165                                       3
27020: 
27021: 
27022: 
27023: 
27024:                               Tili Riksdagens Herr Talman
27025:    I det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen             Möjligheterna att få tillfållig arbetskraft har
27026: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           försämrats. Skolbarn och studerande har ut-
27027: av den 30 mars 1989 tili vederbörande medlem          gjort den centrala gruppen inom lantbrukets
27028: av statsrådet översänt avskrift av följande av        tillfålliga arbetskraft. De krympande ålders-
27029: riksdagsman Pekka Puska m.fl. undertecknade           klasserna och de goda möjligheterna för skol-
27030: spörsmål nr 165:                                      barn och studerande att få sommarjobb inom
27031:                                                       industrin och servicenäringarna har minskat
27032:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen              antalet personer som är intresserade av tillfål-
27033:        vidta för att den brist på plockare som        ligt arbete inom lantbruket. Den allmänna
27034:        uppenbart hotar att uppstå nästa som-          förbättringen av arbetskraftssituationen försvå-
27035:        mar inte skall riskera insamlingen och         rar möjligheterna att få också andra än ung-
27036:        utnyttjandet av den inhemska bärskör-          domar tili tillfålliga arbetsuppgifter inom lant-
27037:        den tili förfång för producenterna, bär-       bruket. Svårast är situationen dels inom stora
27038:        industrin och slutligen för konsumen-          bärodlingscentra, såsom i Suonenjoki, dels på
27039:        terna, som tillgodogör sig de hälsosam-        sådana enskilda odlingslägenheter för bär som
27040:        ma inhemska bären?                             är belägna långt borta från bosättningscentra.
27041:                                                           Regeringen anser det vara viktigt att den
27042:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        inhemska bärskörden kan bärgas och att vil-
27043: samt anföra följande:                                 ligheten att arbeta på bärlägenheterna bibehålls
27044:                                                       särskilt bland skolbarnen. Arbetskraftsförvalt-
27045:     Odlingslägenheterna för frilandsgrönsaker         ningen har också aktivt medverkat tili att
27046: och bär har, på det sätt som anförs i spörsmå-        informera om tillfålligt lantbruksarbete samt
27047: lets motivering, lidit av brist på arbetskraft        tili att förmedla vuxna och framför allt skol-
27048: under skördetiden. Detta har särskilt gällt           barn tili arbete inom lantbruket. Arbetsgivarna
27049: odlingslägenheterna för jordgubbar. Svårighe-         på området har samarbetat med arbetskrafts-
27050: terna ökas ytterligare av att den tidpunkt vid        förvaltningen och för sin del gjort vad de
27051: viiken skördetopparna infaller varierar från år       kunnat för att skaffa arbetskraft. Därjämte har
27052: tili år enligt väderleksförhållandena. Problem        man särskilt inom Kuopio, Kymmene, S:t
27053: uppstår särskilt om skörden ännu inte har             Michels, Norra Karelens och Uleåborgs Iän
27054: bärgats då skolorna börjar.                           önskat komplettera arbetskraftsförvaltningens
27055:     Enligt jordbruksstyrelsens trädgårdsstatistik     information genom att ordna en effektiverad
27056: fanns år 1988 2 910 odlingslägenheter för jord-       informationskampanj om saken i skolorna. På
27057: gubbar. Den totala odlingsarealen var 2 910 ha        basen av erfarenheterna från denna kampanj
27058: och det skördeproducerande växtbeståndet              kan betyddsen av detta slags kampanjer när
27059: uppgick tili 1 997 ha. Den inhemska jordgubbs-        det gäller att öka intresset för bärplockning
27060: skörden utgjorde 9,2 milj. kg och skörden av          bedömas.
27061: andra bär 1,49 milj. kg. Under motsvarande tid            En lösning med tanke på den ökande bristen
27062: importerades 72 000 kg fårska och 27,3 milj. kg       på bärplockare vore givetvis att använda ut-
27063: behandlade bär. Importens värde var samman-           ländsk arbetskraft. Denna lösning kan anses
27064: lagt ca 15,5 milj. kg.                                vara endast en dell&sning, men likväl värd att
27065:     T.o.m. en liten jordgubbslägenhet behöver         utredas. Detta år har också överenskommelse
27066: utomstående arbetskraft, eftersom behovet av          träffats med de polska myndigheterna om att
27067: arbetskraft vid jordgubbsplockning är ca 20           hundra lantbrukspraktikanter under innevaran-
27068: personerjha. Detta innebär att inalles flera          de år kommer för att arbeta på bär- och
27069: tiotal tusen tillfålliga arbetstagare behövs på       grönsaksodlingslägenheter i Finland under 2-
27070: bärlägenheterna i Finland.                            5 månaders tid.
27071:      Helsingfors den 3 maj 1989
27072: 
27073:                                                     Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
27074:                                                                                                             j
27075:                                                                                                         j
27076:                                                                                                     j
27077:                                                                                                 j
27078:                                                                                             j
27079:                                                                                         j
27080:                                                                                     j
27081:                                                                                 j
27082:                                                                             j
27083:                                                                         j
27084:                                                                     j
27085:                                                                 j
27086:                                                             j
27087:                                                         j
27088:                                                     j
27089:                                                 j
27090:                                             j
27091:                                         j
27092:                                     j
27093:                                 j
27094:                             j
27095:                         j
27096:                     j
27097:                 j
27098:             j
27099:         j
27100:     j
27101: j
27102:                                                 1989 vp.
27103: 
27104: Kirjallinen kysymys n:o 166
27105: 
27106: 
27107: 
27108: 
27109:                                    Ikonen: Äänekosken meijerin koejuustolan toiminnan turvaami-
27110:                                        sesta
27111: 
27112: 
27113:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27114: 
27115:    Maidontuotannon raju supistuminen on vä-              Maidontuotannon voimakas vähentyminen
27116: hentänyt juuston vientiä. Juuston vienti on           Keski-Suomen läänissä, jossa ollaan jo nyt
27117: ollut kansantaloutemme kannalta edullisin tapa        huomattavasti alle "Maatalous 2000" -tavoit-
27118: saada liika maito kotimaan markkinoilta. Yh-          teen, on vaikeuttanut Äänekosken meijerin
27119: dysvaltain dollarin kurssin ollessa korkeimmil-       juustolan toimintaa. Maitoa on kuljetettava
27120: laan ei emmentaljuuston vientiä tarvinnut tu-         muista maakunnista. Se nostaa kustannuksia ja
27121: kea lainkaan. Se on ollut aina viennin ykkös-         saanti on epävarmaa. Jos maidon saantia ei
27122: juusto.                                               voida jatkossa turvata, tietää se juustolan
27123:    Sovitut kiintiöt jäivät vajaiksi ensi kertaa yli   lopettamista koejuustolaineen ja n. 40 henkilön
27124: 30 vuotta kestäneen viennin aikana. Vajaus on         jäämistä työttömäksi. Keski-Suomi on muuten-
27125: n. 500-1 000 tonnia. Kiintiöt olisivat sallineet      kin kasvavaa työttömyysaluetta.
27126: 8 200 emmentaltonnin viennin Yhdysvaltoihin              Ainoa keino juustolatoiminnan jatkamiseksi
27127: ja hieman suuremman viennin EY:n jäsenmai-            on maidontuotannon lisäkiintiöiden saaminen
27128: hin.                                                  Keski-Suomeen tai maidon saannin helpotta-
27129:    Emmentaljuustoa ei valmisteta monessa pai-         minen muista maakunnista.
27130: kassa. Äänekosken Valion meijerillä sitä on              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27131: valmistettu 1950-luvun alusta lähtien. Meijeri        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
27132: on ajanmukainen uusine koneineen ja laittei-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27133: neen ja henkilökunnalla on hyvä ammattitaito.         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27134:    Meijeri toimii myöskin valtakunnan ainoana                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27135: koejuustolana, jossa kokeillaan eri juustolajeja             ryhtyä Valion Äänekosken meijerin em-
27136: emmentaljuusto mukaan lukien. Koejuustola                    mentaljuuston tuotannon turvaamiseksi
27137: työllistää yksistään 10-15 henkilöä ja juustola              ja samalla valtakunnan ainoan koejuus-
27138: yhteensä n. 50 henkeä.                                       tolan säilyttämiseksi?
27139: 
27140:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1989
27141: 
27142:                                             Pirkko Ikonen
27143: 
27144: 
27145: 
27146: 
27147: 290010D
27148: 2                                  1989 vp. -     KK n:o 166
27149: 
27150: 
27151: 
27152: 
27153:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27154:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     maatalouspiirin alueella tuotettu maitomäärä
27155: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      on vähentynyt vuosittain noin 10 miljoonalla
27156: olette 30 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn        litralla vuodesta 1985 lähtien. Hallitus joutuu
27157: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       tarkastelemaan maataloustuotantoa ja siitä ai-
27158: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      heutuvia vientikustannuksia kokonaisuutena.
27159: edustaja Pirkko Ikosen näin kuuluvasta kirjal-     Sen johdosta hallituksen yleisenä pyrkimyksenä
27160: lisesta kysymyksestä n:o 166:                      on koko maan tasolla saattaa maataloustuo-
27161:                                                    tanto lähemmäksi kotimaista kysyntää. Mai-
27162:                                                    don kaksihintajärjestelmää koskevan lainsää-
27163:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     dännön ja vastaisuudessa toteutettavan tuotan-
27164:        ryhtyä Valion Äänekosken meijerin em-       topolitiikan tavoitteena on hidastaa maidon-
27165:        mentaljuuston tuotannon turvaamiseksi       tuotannon vähenemistä ja alueittain lopettaa
27166:        ja samalla valtakunnan ainoan koejuus-      väheneminen kokonaan. Hallitus on juuri an-
27167:        tolan säilyttämiseksi?                      tanut eduskunnalle esityksen uudeksi viisivuo-
27168:                                                    tiseksi maataloustulolaiksi, joka antaa maidon-
27169:                                                    tuotannolle suhteellisesti hyvät mahdollisuudet.
27170:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           Maidon jalostaminen eri meijereissä on pe-
27171: taen seuraavaa:                                    riaatteessa meijeriteollisuuden sisäinen asia, jo-
27172:    Maidon tuotanto ja kulutus ovat viime vuo-      hon hallituksella ei ole mahdollisuuksia eikä
27173: sina valtakunnallisesti laskeneet. Jyväskylän      tarkoitusta puuttua.
27174:     Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1989
27175: 
27176:                                                  Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
27177:                                     1989 vp. -       KK n:o 166                                     3
27178: 
27179: 
27180: 
27181: 
27182:                              Tili Riksdagens Herr Talman
27183: 
27184:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Iantbruksdistrikt har sedan 1985 årligen mins-
27185: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          kat med ca 10 milj. Iiter. Regeringen måste
27186: av den 30 mars 1989 tili vederbörande medlem         granska Iantbruksproduktionen och de export-
27187: av statsrådet översänt avskrift av följande av       kostnader som föranleds därav som en helhet.
27188: riksdagsledamot Pirkko Ikonen undertecknade          Därför är regeringens allmänna strävan att i
27189: spörsmål nr 166:                                     hela Jandet närma lantbruksproduktionen tiii
27190:                                                      den inhemska efterfrågan. Målet inom Iagstift-
27191:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen             ningen om tvåprissystemet för mjölk och den
27192:        vidta för att säkerställa produktionen        produktionspolitik som framdeles skall föras är
27193:        av emmentalost vid Valios mejeri i            att minskningen av mjölkproduktionen skall
27194:        Äänekoski och samtidigt bevara landets        bromsas och regionvis helt stoppas. Regeringen
27195:        enda försöksostmejeri?                        har nyligen tili riksdagen avlåtit en proposition
27196:                                                      med förslag tili en ny femårig Iantbruks-
27197:                                                      inkomstlag, som bereder mjölkproduktionen
27198:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         relativt goda möjligheter.
27199: samt anföra följande:                                   Förädlingen av mjölk vid olika mejerier är i
27200:   Produktionen och konsumtionen av mjölk             princip en intern fråga inom mejeriindustrin, i
27201: har under de senaste åren minskat i hela landet.     viiken regeringen inte har möjlighet eller avsikt
27202: Den mjölkmängd som producerats i Jyväskylä           att ingripa.
27203: 
27204:     Helsingfors den 4 maj 1989
27205: 
27206:                                                    Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
27207:                                                1989 vp.
27208: 
27209: Kirjallinen kysymys n:o 167
27210: 
27211: 
27212: 
27213: 
27214:                                   Savolainen ym.: Valtionhallinnon alueellisen jaotuksen tarpeiden
27215:                                       ja periaatteiden selvittämisestä
27216: 
27217: 
27218: 
27219: 
27220:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27221:     Hallitus sisällytti ohjelmaansa mittavia hal-       Piirihallinnossa, ja väliportaan suunnittelu-
27222: linnon kehittämiseen tähtääviä toimia ja pe-         ja ohjausjärjestelmässä yleensä, esiintyy viran-
27223: riaatteita. Ohjelma on toteutunut eräiltä mer-       omaisyhteistyötä haittaavaa sekavuutta ja toi-
27224: kittäviltä osiltaan. Mm. vapaakuntakokeilu,          minnallista epätarkoituksenmukaisuutta. Toi-
27225: kuntien itsehallintokokeilu ja eräät kuntainliit-    minnallinen sekavuus aiheuttaa jatkuvasti
27226: tohallinnon kokoamistoimet ovat alkaneet.            muutosesityksiä, jotka lähtevät tapauskohtai-
27227: Valtion keskushallinnon tehokkuuteen ja jous-        sista ongelmista. Muutoksia esim. piirihallin-
27228: tavuuteen tähtääviä kehittämistoimia on vireil-      toalueisiin on jatkuvasti myös tehty vaihtelevin
27229: lä.                                                  perustein.
27230:     Tavoitteena on hallintoa hajauttamaila ja           Esimerkkinä valtionhallinnon aluejaon seka-
27231: hallintotasojen tehtävä- ja vastuujakoa selkeyt-     vuudesta on Hämeen läänin piirihallintoalueita
27232: tämällä toimivuuden ja joustavuuden lisäämi-         koskeva tilanne. Yhteensovittavassa suunnitte-
27233: nen. Toimet kunnallisen itsehallinnon vahvis-        lussa on ongelmia varsinkin niiltä osin, joissa
27234: tamiseksi ja valtion keskushallinnon tasolla         piirihallintoalueet poikkeavat lääninrajoista.
27235: tapahtuva tehtävien selkeyttäminen ja parla-            Jos esimerkkinä pidetään Hämeen lääniä,
27236: mentaarisen ohjauksen lisääminen ovat oikean-        voidaan todeta, että nykyisen hallituksen aika-
27237: suuntaisia.                                          na on tehty tai on vireillä piirihallintoviran-
27238:     Vuosikymmenien ajan on pidetty selvänä,          omaisten rajantarkistuksia, joissa on pyritty
27239: että kunnallishallinnon ja valtion keskushallin-     Hämeen läänin osalta tilanteen selkeyttämi-
27240: non välillä olevassa alueellisessa hallintotasossa   seen. Osittain on onnistuttukin, mutta samalla
27241: on kehittämistarvetta. Yhteistä kokonaisnäke-        on myös lisätty sekavuutta varsinkin siltä osin,
27242: mystä ei kuitenkaan ole kyetty muodostamaan.         että muutosten perustelut ovat vaihtelevia.
27243: Vuosien varrella esillä olleet esitykset eivät ole      Toisella kertaa toisessa osassa lääniä on
27244: perustuneet siihen tekniseen kehitystasoon ja        voitu tehdä aluejakokorjauksia läänin rajoista
27245: muihin edellytyksiin, joiden pohjalta nyt on         piittaamatta, kun se saman hallintoviranomai-
27246: mahdollista harkita aluehallinnon muodosta-          sen kohdalla ei toisessa osassa lääniä ole ollut
27247: mista. Aika lienee ajanut ohi useimmista esi-        mahdollista.
27248: tyksistä.                                               Hallinnon aluejaotuksen perusteissa oleva
27249:     On selvää, että koko julkista hallintojärjes-    sekavuus on johtanut tilanteeseen, jossa muu-
27250: telmää koskevassa kehittämisessä on edettävä         toksen yhteydessä ei etukäteen ole selvää nä-
27251: vähitellen ja kokeilujen avulla kokemuksia           kemystä, millä periaatteella päättävä viran-
27252: hankkien. Askel kerrallaan tehtävät muutokset        omainen muutosta harkitsee.
27253: edellyttävät kuitenkin selkeää kokonaisnäke-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27254: mystä tavoitteena olevasta hallintojärjestelmäs-     tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
27255: tä. Kokonaisuuden kannalta on pahana puut-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27256: teena, että hallinnon kehittämisestä ns. välipor-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27257:  taassa ei edelleenkään ole sovittuja näkemyk-
27258:  siä.
27259: 2900100
27260: 2                                  1989 vp. -     KK n:o 167
27261: 
27262:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            yhteensovittaakseen mielestämme kes-
27263:       ryhtyä selvittääkseen valtionhallinnon             kenään vastakkaiset pyrkimykset toi-
27264:       alueellisen jaotuksen tarpeet ja periaat-          saalta pirstoa hallinto yhä pienemmiksi
27265:       teet hallinnon eri tasoilla, jotta valta-          alueiksi ja toisaalta aikaansaada val-
27266:       kunnan eri alueet tulevat tasavertaisesti          tiontalouden säästöä vähentämällä val-
27267:       kohdelluiksi valtionhallinnon kehittä-             tion virkoja?
27268:       misperiaatteiden toteuttamisessa, sekä
27269:     Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1989
27270: 
27271:         Lea Savolainen                Arto Lapiolahti              Esko Helle
27272:         Ilkka Joenpalo                Sirkka-Liisa Anttila         Hannu Tenhiälä
27273:                                      1989 vp. -      KK n:o 167                                      3
27274: 
27275: 
27276: 
27277: 
27278:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27279:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       jen kokoamiselle. Ilman keskinäisiä luonnolli-
27280: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sia vuorovaikutussuhteita toimivia alueita kä-
27281: olette 30 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn          sittävät piiriviranomaisalueet tai läänit ovat
27282: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         omiaan estämään tasapainoista alueiden kehit-
27283: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        tymistä maassa.
27284: edustaja Savolaisen ym. näin kuuluvasta kirjal-         Sisäasiainministeriö on useissa eri yhteyksis-
27285: lisesta kysymyksestä n:o 167:                        sä viimeksi tehtäessä päätöstä Someron kunnan
27286:                                                      siirtämisestä Hämeen läänistä Turun ja Porin
27287:                                                      lääniin katsonut, että läänijaon tulisi mahdol-
27288:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       lisimman hyvin vastata luontaisesti muotoutu-
27289:        ryhtyä selvittääkseen valtionhallinnon        nuHa toiminnallis-taloudellista maakuntajakoa.
27290:        alueellisen jaotuksen tarpeet ja periaat-     Valtion piirihallinnon sekä muiden yhteiskun-
27291:        teet hallinnon eri tasoilla, jotta valta-     nallisesti merkittävien organisaatioiden toimin-
27292:        kunnan eri alueet tulevat tasavertaisesti     ta-aluejakojen tulisi puolestaan sopeutua mah-
27293:        kohdelluiksi valtionhallinnon kehittä-        dollisimman hyvin maakuntajakoon pohjautu-
27294:        misperiaatteiden toteuttamisessa, sekä        vaan läänijakoon.
27295:        yhteensovittaakseen mielestämme kes-             Läänijaon uudistaminen on tullut entistä
27296:        kenään vastakkaiset pyrkimykset toi-          välttämättömämmäksi, kun tarve valtiovallan
27297:        saalta pirstoa hallinto yhä pienemmiksi       toimintojen alueelliseen kehittämiseen ja yh-
27298:        alueiksi ja toisaalta aikaansaada val-        teensovittamiseen on läänitasolla lisääntynyt.
27299:        tiontalouden säästöä vähentämällä val-        Vuoden 1989 alusta lukien perustettiinkin kaik-
27300:        tion virkoja?                                 kiin lääneihin luottamushenkilöistä koostuvat
27301:                                                      lääninneuvottelukunnat        väliasteenhallinnon
27302:                                                      toimintoja yhteensovittavaksi sekä läänin kehi-
27303:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          tyksen suuntia osoittavaksi elimeksi. Epätar-
27304: taen seuraavaa:                                      koituksenmukainen läänijako vaikeuttaa kui-
27305:    Hallinnon aluejakojen osalta tilanne on ny-       tenkin näiden luottamuselinten toimintaa, mis-
27306: kyisin se, ettei yleishallinnolliseksi aluejaoksi    sä keskeisenä pyrkimyksenä on sektorirajat
27307: tarkoitettu läänijako vastaa kaikilta osin tämän     ylittävän yhteistyön aikaansaaminen sekä voi-
27308: hetken toiminnallisia tarpeita. Tästä syystä         makkaasta sektoroitumisesta johtuvan valtion
27309: esim. piirihallinnon aluejaoissa ja kuntainliitto-   varojen tehoUoman käytön estäminen alueta-
27310: hallinnossa viime aikoina suoritettuja uudistuk-     solla. Nykyinen läänijako vaikeuttaa myös
27311: sia ei ole voitu enää eräissä tapauksissa toteut-    mm. suunniteltuja tehtävien ja toimivallan siir-
27312: taa läänijaon mukaisina. Vaikkakin tehdyt            toja keskushallinnosta alaspäin. Ongelmallisin
27313: ratkaisut ovat entisestään vaikeuttaneet alueel-     tilanne on ehkä Hämeen läänissä, jonka alue
27314: listen kehittämis- ja yhteensovittamistehtävien      ulottuu neljän maakunnan alueelle. Lääniin
27315: hoitamista läänitasolla, ne eivät kuitenkaan ole     kuuluu yksi maakunta kokonaisuudessaan,
27316: merkinneet hallinnon pirstoutumista, vaan pyr-       pääosa toisesta ja kolmannesta sekä lisäksi osa
27317: kimystä maakuntapohjaisiin toiminnallisiin           neljännestä maakunnasta.
27318: aluejakoihin. Kulttuuri- ja talousperustaltaan          Sisäasiainministeriö tulee vuoden 1989 lop-
27319: yhteneväiset maakuntajakoon pohjautuvat pii-         puun mennessä selvittämään, onko löydettävis-
27320: ri- ja lääninhallinnon aluejaot tarjoaisivat pa-     sä sellaista yleisesti hyväksyttyä ratkaisumallia,
27321: remmat edellytykset alueensa kehitykselle ja         jolla aluejaoissa nyt olevat ongelmat voitaisiin
27322: kehitykseen tarvittavien hallinnon voimavaro-        ratkaista.
27323:      Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1989
27324: 
27325:                                                                Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
27326: 4                                   1989 vp. -      KK n:o 167
27327: 
27328: 
27329: 
27330: 
27331:                              Till Riksdagens Herr Talman
27332:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        indelningen erbjuder bättre möjligheter för
27333: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         utvecklingen på området och för samling av de
27334: av den 30 mars 1989 tili vederbörande medlem        administrativa resurser som behövs för utveck-
27335: av statsrådet översänt avskrift av följande av      landet. Distriktsmyndighetsområden eller Iän
27336: riksdagsledamot Savolainen m.fl. underteckna-       som omfattar områden som fungerar utan
27337: de spörsmål nr 167:                                 ömsesidig naturlig växelverkan förhindrar för
27338:                                                     sin del en balanserad utveckling av områdena i
27339:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           landet.
27340:        vidta för att utreda behoven och prin-           Inrikesministeriet har i flera olika samman-
27341:        ciperna inom den regionala indelningen       hang, senast då ett beslut fattades om överfö-
27342:        av statsförvaltningen på olika nivåer av     ring av Somero kommun från Tavastehus Iän
27343:        förvaltningen så att de olika områdena       tili Åbo och Björneborgs Iän, ansett att länsin-
27344:        i Jandet blir jämlikt behandlade vid         delningen så väl som möjligt borde motsvara
27345:        genomförandet av principerna om ut-          den funktionellt-ekonomiska landskapsindel-
27346:        vecklande av statsförvaltningen samt         ning som uppstått naturligt. Den statliga di-
27347:        för att sammanjämka de enligt vår            striktsförvaltningens och andra samhälleligt be-
27348:        uppfattning motstridiga strävandena att      tydande organisationers funktionsområdesin-
27349:        å ena sidan splittra förvaltningen i allt    delning borde å sin sida anpassa sig så väl som
27350:        mindre områden och å andra sidan att         möjligt tili Iänsindelningen som grundar sig på
27351:        åstadkomma besparing inom statseko-          landskapsindeiningen.
27352:        nomin genom att minska antalet stats-            Förnyandet av länsindelningen har biivit
27353:        tjänster?                                    nödvändigare än tidigare då behovet av regio-
27354:                                                     nal utveckling och sammanjämkning av stats-
27355:                                                     maktens funktioner har ökat på länsnivån.
27356:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       Räknat från ingången av 1989 grundades också
27357: samt anföra följande:                               i alla Iän länsdeiegationer som består av för-
27358:    I fråga om områdesindelningen inom förvalt-      troendevalda såsom ett organ som samman-
27359: ningen är situationen för närvarande den att        jämkar funktioner på mellaninstansnivån och
27360: länsindelningen som avsetts som en allmän           som visar riktningen för utvecklingen i Iänet.
27361: administrativ områdesindelning inte tili alla       En oändamålsenlig länsindelning försvårar
27362: delar motsvara• de nuvarande fuktionella be-        dock dessa förtroendeorgans verksamhet, inom
27363: hoven. På grund härav har t.ex. de reformer         viiken ett centralt mål är att åstadkomma
27364: som på senaste tid gjorts inom distriktsförvalt-    samarbete som överskrider sektorgränserna
27365: ningens områdesindelning och kommunalför-           samt att på områdesnivån förhindra en inef-
27366: bundsförvaltningen inte längre i vissa fall kun-    fektiv användning av statens medel tili följd av
27367: nat genomföras i enlighet med länsindelningen.      en kraftig sektorisering. Den nuvarande länsin-
27368: Fastän de lösningar som nu gjorts ytterligare       delningen försvårar bl. a. även de pianerade
27369: har försvårat skötseln av regionala utvecklings-    överföringarna av uppgifter och befogenheter
27370: och sammanjämkningsuppgifter på länsnivå            nedåt från centralförvaltningen. Den mest
27371: har de dock inte inneburit att förvaltningen        problematiska situationen finns kanske i Tavas-
27372: splittrats, utan en strävan att skapa funktionel-    tehus Iän vars område sträcker sig tili fyra
27373: la, landskapsbaserade områdesindelningar. En        landskaps områden. Tili Iänet hör ett Iandskap
27374: områdesindelning inom distrikts- och länsför-       i sin heihet, största deien av ett andra och ett
27375: valtningen som baserar sig på en Iikadan kultur      tredje samt dessutom en del av ett fjärde
27376: och ekonomi och som grundar sig på landskaps-       landskap.
27377:                                   1989 vp. -    KK n:o 167                                    5
27378: 
27379:   Inrikesministeriet kommer tili utgången av    nuvarande problemen i fråga om områdesin-
27380: 1989 att utreda om det finns någon allmänt      delningarna kunde lösas.
27381: godkänd lösningsmodell med hjälp av viiken de
27382:     Helsingfors den 2 maj 1989
27383:                                                                                 /
27384:                                                              Inrikesminister Jarmo Rantanen
27385:                                                 1989 vp.
27386: 
27387: Kirjallinen kysymys n:o 168
27388: 
27389: 
27390: 
27391: 
27392:                                    Jokinen: Lakien ja kansainvälisten sopimusten noudattamisen
27393:                                        valvonnan tehostamisesta
27394: 
27395: 
27396:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27397: 
27398:    Suomen lainsäädännön ja Suomen valtion               Huolestuttavalta ja kansalaisten oikeustajua
27399: tekemien lakien ja sopimusten hengen ja kirjai-       loukkaavalta tuntuukin tämänlaatuisten ta-
27400: men tulee velvoittaa kansalaisia noudattamaan         pausten käsittely siksi, että syyllisistä pyritään
27401: lakeja. Se merkitsee, että kansalaisten tulisi        tekemään syyttäjiä, eli lakien ja Suomen kan-
27402: myös olla selvillä siitä, minkälaisiin sopimuk-       sainvälisten sopimusten rikkojat vaativat kor-
27403: siin Suomi on sitoutunut. Näitä, samoin kuin          vauksia, vaikka lakien mukaan olisivat itse
27404: lakien muutoksia yleensäkin, käsitellään julki-       korvausvelvollisia.
27405: sen sanan palstoilla silloin, kun ne ovat ajan-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27406: kohtaisia.                                            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
27407:    Kuitenkin lakien ja sopimusten rikkomisia          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27408: tulee esille, jopa niin merkittävällä tavalla, että   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27409: joudutaan oikeusistuimissa käsittelemään ja
27410: tutkimaan rikoksia ja asettamaan syylliset vas-
27411: tuuseen.                                                        Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27412:    Viime aikoina on jouduttu tilanteeseen, jossa             ryhtyä Suomen lakien ja Suomen teke-
27413: Suomen lakien ja kansainvälisten sopimusten                  mien kansainvälisten sopimusten nou-
27414: rikkojat ovat paljastuneet vasta silloin, kun                dattamisen valvomiseksi niin, että kan-
27415: tavalliset kansalaiset ovat paljastaneet rikok-              salaisten esiin nostamat lakien ja sopi-
27416: sen. Ehkä lainvalvojien puute tai mahdollisesti              musten rikkomiset käsitellään siten, että
27417: muut tekijät ovat olleet syynä viranomaisten                 todelliset syylliset joutuvat vastuuseen
27418: leväperäisyyteen näiden lainvastaisten toimien               ja rikollisen teon paljastaneet kansalai-
27419: sivuuttamisessa.                                             set palkitaan kiitoksilla?
27420: 
27421:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1989
27422: 
27423:                                           Anna-Liisa Jokinen
27424: 
27425: 
27426: 
27427: 
27428: 2900100
27429: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 168
27430: 
27431: 
27432: 
27433: 
27434:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27435:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       suunnataan parhaalla mahdollisella tavalla ja
27436: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       että toimenpiteisiin havaittujen puutteiden kor-
27437: olette 30 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn         jaamiseksi ryhdytään.
27438: kirjeenne n:o 519 ohella toimittanut valtioneu-        Niissä tapauksissa, joissa lainvastainen me-
27439: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        nettely tulee viranomaisten tietoon kansalaisten
27440: kansanedustaja Anna-Liisa Jokisen näin kuu-         aloitteesta, asia tulee jo nykyisen lainsäädän-
27441: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 168:         nön mukaan tutkia ja siinä tulee ryhtyä tutki-
27442:                                                     muksen tulosten edellyttämiin toimenpiteisiin.
27443:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      Sitä, että näin tapahtuu, valvovat esimiesviran-
27444:        ryhtyä Suomen lakien ja Suomen teke-         omaiset ja tarvittaessa aina valtioneuvoston
27445:        mien kansainvälisten sopimusten nou-         oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies.
27446:        dattamisen valvomiseksi niin, että kan-         Kysymyksestä ei selviä, mitä kysyjä tarkoit-
27447:        salaisten esiin nostamat lakien ja sopi-     taa kysymyksen johdannossa sillä, että syylliset
27448:        musten rikkomiset käsitellään siten, että    vaativat korvauksia, vaikka lakien mukaan itse
27449:        todelliset syylliset joutuvat vastuuseen     olisivat korvausvelvollisia. Korvausta voi tie-
27450:        ja rikollisen teon paljastaneet kansalai-    tysti vaatia hyvinkin vapaasti, mutta tuomita
27451:        set palkitaan kiitoksilla?                   korvaukseen voidaan vain, jos siihen on lailli-
27452:                                                     nen peruste. Tässä yhteydessä on kuitenkin
27453:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         syytä muistuttaa siitä, että esimerkiksi syylli-
27454: taen seuraavaa:                                     seksi epäiltynä vangitulla, jota vastaan nostettu
27455:                                                     syyte on hylätty, on oikeus saada korvausta
27456:    Suomessa on useita viranomaisia, joiden          aiheettomasia vapaudenmenetyksestä. Koska
27457: tehtävänä on joko pelkästään tai muiden teh-        yhteiskunnalla on lakiin perustuva oikeus puut-
27458: tävien ohella valvoa lakien ja myös Suomea          tua kansalaisten vapauteen rikosten selvittämi-
27459: sitovien kansainvälisten sopimusten noudatta-       seksi, on aivan perusteltua, että sillä on myös
27460: mista. Keskeisin valvontaviranomainen on            velvollisuus korvata ne vahingot, jotka mah-
27461: luonnollisesti poliisi, mutta tärkeitä valvonta-    dollisista aiheettamiksi osoittautuneista vapau-
27462: tehtäviä on esimerkiksi vero- ja tulliviranomai-    denmenetyksistä johtuvat. Korvauksen maksa-
27463: silla, kilpailuviranomaisilla sekä pankkitarkas-    minen ei osoita, että viranomaiset olisivat
27464: tusvirastolla. Itse asiassa jokainen viranomai-     menetelleet väärin. Rikoksia tutkitaan epäilyjen
27465: nen seuraa lain noudattamista omalla hallinnon-     perusteella, mutta tuomitsemiskynnys on kor-
27466: alallaan, vaikka sille ei nimenomaisia valvon-      keampi.
27467: tatehtäviä kuuluisikaan. On silti selvää, että         Kansalaisten ilmoituksilla tapahtuneista ri-
27468: osa lainvastaisesta menettelystä voi tulla viran-   koksista on nykyisin ja tulee olemaankin tärkeä
27469: omaisten tietoon vain, jos rikoksen tai muun        osa rikosten selvittämisessä. Merkittävän hyö-
27470: lainvastaisen menettelyn kohteeksi joutunut         dyn vakavienkin rikosten tutkinnassa antavat
27471: kansalainen tai yhteisö haluaa siitä ilmoittaa.     yleisöltä saadut vihjeet. Yleisön apuun joudu-
27472: Tällaisia ovat esimerkiksi yksityisellä paikalla    taan varmasti edelleenkin turvautumaan. Polii-
27473: tapahtuneet pahoinpitelyt ja varkaudet. Ei ole      si- ja muiden viranomaisten toiminta ei voi
27474: mahdollista eikä tavoiteltavaa ulottaa viran-       koskaan yksinään riittää kaikkien rikosten
27475: omaisen toimesta tapahtuvaa valvontaa näin          selvittämiseen. On kuitenkin selvää, että myös
27476: pitkälle kansalaisten yksityisyyteen.               yleisövihjeen avulla selvitetyn rikoksen tutkin-
27477:    Viranomaisten valvontatoiminnan laajuuteen       nassa, syyteharkinnassa ja oikeuskäsittelyssä
27478: ja tehokkuuteen kiinnitetään jatkuvasti huo-        noudatetaan samoja perusteita kuin viran-
27479: miota. Jokaisen viranomaisen velvollisuutena        omaisten ilman tällaista apua selvittämien ri-
27480: on valvoa, että käytettävissä olevat voimavarat     kosten kysymyksessä ollessa.
27481:     Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1989
27482: 
27483:                                                                  Oikeusministeri Matti Louekoski
27484:                                     1989 vp. -     KK n:o 168                                      3
27485: 
27486: 
27487: 
27488: 
27489:                              Till Riksdagens Herr Talman
27490: 
27491:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       hets skyldighet att övervaka att de resurser som
27492: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        står till buds skall utnyttjas på bästa möjliga
27493: nr 519 av den 30 mars 1989 tili vederbörande       sätt och att åtgärder vidtas för att korrigera
27494: med1em av statsrådet översänt avskrift av          brister som upptäckts.
27495: riksdagsman Anna-Liisa Jokinen underteckna-            1 de fall då ett lagstridigt förfarande kommer
27496: de spörsmål nr 168:                                till myndigheternas kännedom på initiativ av
27497:                                                    medborgarna skall saken redan enligt gällande
27498:          Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen           lag undersökas och om undersökningsresulta-
27499:        vidta för att övervaka att Finlands         ten så kräver skall åtgärder vidtas. De överord-
27500:        1agar och de internationella avtal Fin-     nade myndigheterna och vid behov alltid stats-
27501:        land har ingått iakttas så att de brott     rådets justitiekansler och riksdagens justitieom-
27502:        mot lagar och avtal som medborgarna         budsman övervakar att så sker.
27503:        fört fram behandlas så att de faktiskt          Av spörsmålet framgår inte vad frågeställa-
27504:        skyldiga får stå tili svars och att de      ren i ingressen avser med att de skyldiga kräver
27505:        medborgare som har avslöjat den             ersättning fastän de enligt lag själva är ersätt-
27506:        brottsliga handlingen visas erkänsla?       ningsskyldiga. Ersättning kan naturligtvis krä-
27507:                                                    vas mycket fritt, men dömas att betala ersätt-
27508:    Som svar på detta spörsmål får jag högakt-      ning kan någon endast om det finns laglig
27509: ningsfullt anföra följande:                        grund för det. 1 detta sammanhang är det dock
27510:                                                    skäl att påminna om att t.ex. den som har
27511:    Det finns många myndigheter i Finland som       häktats som misstänkt för ett brott och mot
27512: har som uppgift att antingen enbart eller vid      viiken åtal har väckts men ogillats har rätt att
27513: sidan av andra uppgifter övervaka att lagarna      få ersättning för ogrundat frihetsberövande.
27514: och de internationella avtal som binder Finland    Eftersom samhället på grund av lag har rätt att
27515: följs. En av de viktigaste övervakande myndig-     ingripa i medborgarnas frihet för att utreda
27516: heterna är naturligtvis polisen, men de vik-       brott är det helt motiverat att det också är
27517: tigaste övervakningsuppgifterna har t.ex. skat-    skyldigt att ersätta de skador som uppstår vid
27518: te- och tullmyndigheterna, konkurrensmyndig-       eventuella ogrundade frihetsberövanden. Att
27519: heterna samt bankinspektionen. De facto kon-       ersättning betalas visar inte att myndigheterna
27520: trollerar alla myndigheter att lagarna inom det    skulle ha förfarit fel. Brott utreds utgående
27521: egna förvaltningsområdet följs även om över-       från misstankar, men tröskeln till en dom är
27522: vakningsuppgiften inte uttryckligen hör till       högre.
27523: dem. Det är ändå klart att en del av det               Medborgarnas brottsanmälningar har tidiga-
27524: lagstridiga förfarandet kan komma till myndig-     re och kommer också framdeles att spela en
27525: heternas kännedom endast om den medborgare         viktig roll vid utredningen av brott. Allmänhe-
27526: eller sammanslutning som blivit föremål för ett    tens tips är till stor nytta vid brottsundersök-
27527: brott eller annat lagstridigt förfarande vill      ningar. Man kommer säkert också i fortsätt-
27528: rapportera det. Detta gäller t.ex. misshandel      ningen att få ty sig till allmänhetens hjälp.
27529: och stöld på enskilt område. Det är inte möjligt   Enbart polisens och andra myndigheters verk-
27530: och inte heller eftersträvansvärt att låta den     samhet kan aldrig vara tillräcklig för att reda
27531: övervakning som sker på myndigheternas eget        ut alla brott. Det är emellertid klart att det
27532: initiativ sträcka sig så långt in på området för   också vid utredningen, åtalsprövningen och
27533: medborgarnas privatliv.                            domstolsförhandlingen av ett brott på basis av
27534:    Uppmärksamhet fästs ständigt vid omfatt-        ett tips från allmänheten iakttas samma prin-
27535: ningen och effektiviteten av myndigheternas        ciper som när det gäller brott som myndighe-
27536: övervakningsverksamhet. Det är varje myndig-       terna utreder utan denna hjälp.
27537: 
27538:     Helsingfors den 14 april 1989
27539: 
27540:                                                                 Justitieminister Matti Louekoski
27541:                                                1989 vp.
27542: 
27543: Kirjallinen kysymys n:o 169
27544: 
27545: 
27546: 
27547: 
27548:                                   Almgren: Henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikoksista määrät-
27549:                                      tävistä rangaistuksista
27550: 
27551: 
27552:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27553:    Kahden pikkutytön raaka murha on aiheut-          vankilatuomioita ja valikoivaa tuomion alenta-
27554: tanut laajan kansalaiskeskustelun. Mm. kansan-       miskäytäntöä. Näyttää siltä, että tällä hetkellä
27555: edustajat ovat saaneet runsaasti palautetta ih-      tuomioita lievennetään kaavamaisesti ja vaaral-
27556: misiltä. Kirjoittajat kyselevät huolestuneina,       liset rikolliset pääsevät kesken vankeusaikansa
27557: mitkä ovat oikeat ja tepsivät toimenpiteet, jotta    vapaalle jalalle.
27558: yhteiskunta voisi suojata itsensä tällaisia tapah-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27559: tumia vastaan.                                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
27560:    Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan syyl-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27561: lisyytensä tunnustanut mieshenkilö oli saanut        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27562: jopa useita tuomioita teoista, jotka osoittavat
27563: täydellistä piittaamattomuutta yleisistä oikeus-               Onko nykyisiä rangaistuksia pidettä-
27564: normeista. Rangaistuksiin johtaneet teot ovat               vä riittävinä, kun kyseessä ovat raa'alla
27565: useissa tapauksissa kohdistuneet lähimmäisiin               tavalla suoritetut, toisen ihmisen koske-
27566: tavalla, joka osoittaa syvää siveellisen tajun              mattomuuteen kohdistetut rikokset, ja
27567: puutetta.                                                   ovatko voimassa olevat vankeusajan
27568:    Julkisuudessa on mm. oikeuspsykiatrian pro-              pituutta määrittelevät säädökset oikeita
27569: fessori Panu Hakola kannattanut pitempiä                    ja oikealla tavalla sovellettuja?
27570:      Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1989
27571: 
27572:                                             Esko Almgren
27573: 
27574: 
27575: 
27576: 
27577: 290010D
27578: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 169
27579: 
27580: 
27581: 
27582: 
27583:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27584:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      on neljästä kymmeneen vuotta ja törkeän
27585: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tekomuodon kahdesta kahteentoista vuotta.
27586: olette 31 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn           Edellä selostetuista rangaistussäännöksistä
27587: kirjeenne n:o 520 ohessa toimittanut valtioneu-    tapolla ja murhalla on ylärajana ankarimmat
27588: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       rangaistukset, mitä rikoslainsäädäntömme mu-
27589: kansanedustaja Esko Almgrenin näin kuulu-          kaan voi seurata. Muutenkin ankarilla rangais-
27590: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 169:          tusuhilla korostetaan yksilön hengen ja tervey-
27591:                                                    den nauttimaa suojaa ja väkivallan paheksut-
27592:           Onko nykyisiä rangaistuksia pidettä-     tavuutta. Toisaalta kyseiset rangaistussäännök-
27593:        vä riittävinä, kun kyseessä ovat raa'alla   set antavat tuomioistuimille riittävästi liikku-
27594:        tavalla suoritetut, toisen ihmisen koske-   matilaa ottaa huomioon kunkin teon erityis-
27595:        mattomuuteen kohdistetut rikokset, ja       piirteet.
27596:        ovatko voimassa olevat vankeusajan             On kuitenkin huomattava, että useat näihin
27597:        pituutta määrittelevät säädökset oikeita    törkeisiin rikoksiin syyllistyvät ovat jollain ta-
27598:        ja oikealla tavalla sovellettuja?           voin häiriintyneitä. Tilastotietojen mukaan
27599:                                                    esim. vuonna 1986 yhteensä 65 prosenttia
27600:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      murhaan tai tappoon syyllistyneistä oli joko
27601: vasti seuraavaa:                                   kokonaan ymmärrystä vailla olevia tai vähen-
27602:                                                    tyneesti syyntakeisia. Vähentyneesti syyntakei-
27603:    Henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikok-      sille määrätään rangaistus alennetun asteikon
27604: sista säädetään nykyisen rikoslain 21 luvussa.     mukaan, joka on rangaistuksen ollessa elinkau-
27605: Seuraavassa niistä käsitellään vain kaikkein       tinen kahdesta kahteentoista vuotta vankeutta
27606: vakavimmat.                                        ja muutoin enintään kolme neljännestä perus-
27607:    Toisen ihmisen tahallisesta surmaamisesta,      asteikon ylärajasta. Kokonaan ymmärrystä
27608: taposta, seuraa vähintään kahdeksan vuoden ja      vailla olevia henkilöitä ei voida tuomita ran-
27609: enintään kahdentoista vuoden vankeusrangais-       gaistukseen, vaan heihin kohdistetaan lähinnä
27610: tus. Jos kuitenkin asianhaarat ovat erittäin       mielenterveydellisiä hoitotoimia.
27611: lievät, on rangaistuksen alarajana neljä vuotta        Rangaistusta määrättäessä otetaan rangais-
27612: vankeutta.                                         tuksen koventamisperusteena huomioon teki-
27613:    Murha on tappoa törkeämpi tekomuoto. Sen        jän aikaisempi rikollisuus, jos sen ja uuden
27614: erityisenä tunnusmerkkinä on nimenomaan            rikoksen suhde rikosten samankaltaisuuden
27615: mainittu se, että surmaaminen on Iapahtunut        johdosta tai muuten osoittaa tekijässä ilmeistä
27616: erityistä raakuutta tai julmuutta osoittavalla     piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä.
27617: tavalla. Tärkeysarvostelu perustuu kuitenkin           Niin sanottu vaarallinen rikoksenuusija voi-
27618: viime kädessä kokonaisharkintaan. Rangaistus-      daan määrätä eristettäväksi pakkolaitokseen.
27619: säännöksen mukaan murhasta seuraa aina elin-       Tällaisena pidetään toistuvasti törkeää väkival-
27620: kautinen vankeusrangaistus.                        taisuutta tai erityistä vaaraa toisen hengelle tai
27621:    Törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkkejä on         terveydelle osoittaviin rikoksiin syyllistynyttä
27622: vaikean ruumiinvamman, vakavan sairauden           henkilöä, jota on ilmeisesti pidettävä erittäin
27623: tai hengenvaaran aiheuttaminen, erityistä raa-     vaarallisena toisen hengelle tai terveydelle.
27624: kuutta tai julmuutta osoittava tekotapa ja             Murhasta tuomittiin vuonna 1986 13 henki-
27625: aseen tai muun hengenvaarallisen välineen          löä, joista viisi sai elinkautisen vankeusrangais-
27626: käyttäminen. Tekoa on lisäksi kokonaisuudes-       tuksen ja muista seitsemän yli 8 vuoden van-
27627: saan pidettävä törkeänä. Rangaistusasteikko        keusrangaistuksen. Yli puolet taposta tuomi-
27628: on vankeutta neljästä kymmeneen vuotta.            tuista henkilöstä sai vähintään 8 vuoden van-
27629:    Ryöstörikoksissa yhdistyy väkivaltaan anas-     keusrangaistuksen. Törkeistä pahoinpitelyistä
27630: tamistarkoitus. Niistä säädetään rikoslain 31      oli vankeusrangaistuksen mediaanipituus 10
27631: luvussa. Tavallisen ryöstön rangaistusasteikko     kuukautta (ehdottomat) ja 7 kuukautta (ehdol
27632:                                       1989 vp. -     KK n:o 169                                     3
27633: 
27634: liset). Törkeästä ryöstöstä langetettujen tuo-       koskevan rikoslain 21 luvun uudistusta valmis-
27635: mioiden mediaanipituus oli 3 vuotta.                 tellaan oikeusministeriön asettamassa rikosla-
27636:    Tuomiovaltaa käyttävät hallitusmuodon mu-         kiprojektissa osana rikoslain kokonaisuudis-
27637: kaan riippumattomat tuomioistuimet. Hallitus         tuksen II vaihetta. Mietintö valmistuu tänä
27638: ei voi antaa tuomioistuimille ohjeita siitä,         keväänä. Hallituksen esitystä valmisteltaessa
27639: millaisia rangaistuksia eri rikoksista tulisi tuo-   hallitus tulee ottamaan kantaa väkivaltarikos-
27640: mita.                                                ten tunnusmerkistöihin ja rangaistusasteikkoi-
27641:    Henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia        hin.
27642: 
27643:      Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1989
27644: 
27645:                                                                   Oikeusministeri Matti Louekoski
27646: 4                                     1989 vp. -      KK n:o 169
27647: 
27648: 
27649: 
27650: 
27651:                                Till Riksdagens Herr Talman
27652: 
27653:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          straff som kan följa enligt vår strafflagstiftning.
27654: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           Genom stränga straffbot framhävs också i
27655: nr 520 av den 31 mars 1989 till vederbörande          övrigt det skydd individen åtnjuter i fråga om
27656: medlem av statsrådet översänt avskrift av             liv och hälsa liksom också det förkastliga med
27657: riksdagsman Esko Almgren undertecknade                våld. Å andra sidan ger straffstadgandena
27658: spörsmål nr 169:                                      domstolarna tillräckligt svängrum att beakta
27659:                                                       varje gärnings särdrag.
27660:            Skall de nuvarande straffen anses             Det bör dock noteras att en stor del av dem
27661:         tillräckliga när det gäller brott mot en      som begår dessa grova brott på något sätt är
27662:         annan människas integritet som utförts        störda. Enligt statistiken var t.ex. år 1986
27663:         på ett rått sätt och är de gällande           sammanlagt 65 % av dem som gjort sig skyl-
27664:         stadgandena som anger fängelsetidens          diga till mord eller dråp antingen otillräkneliga
27665:         längd riktiga och rätt tillämpade?            eller hade nedsatt tillräknelighet. För personer
27666:                                                       med nedsatt tillräknelighet utmäts straffet en-
27667:   Som svar på detta spörsmål för jag högakt-          ligt en lindrigare straffskala, viiken om straffet
27668: ningsfullt anföra följande:                           är livstidsfångelse är fångelse i två till tolv år
27669:                                                       och annars högst tre fjärdedelar av den Övre
27670:    Om brott mot liv och hälsa stadgas i 21 kap.       gränsen för grundskalan. Personer som är
27671: i den gällande strafflagen. I det följande kom-       otillräkneliga kan inte dömas till straff, utan på
27672: mer endast de aUra allvarligaste av dem att           dem tillämpas närmast mentalvårdsåtgärder.
27673: behandlas.                                               När straffet utmäts tas som utgångspunkt
27674:     För uppsåtligt dödande, dråp, av en annan         för skärpningen hänsyn till gärningsmannens
27675: människa följer fängelsestraff om mirist åtta         tidigare brottslighet och om förhållandet mel-
27676: och högst tolv år. Om emellertid omständighe-         lan denna och det nya brottet på grund av att
27677: terna är synnerligen förmildrande är den undre        de är likartade eller annars påvisar att gärnings-
27678: straffgränsen fängelse i fyra år.                     mannen är uppenbart likgiltig för lagens för-
27679:    Mord är en grövre gärning än dråp. Som ett         bud och påbud.
27680: speciellt kriterium på mord har uttryckligen             En s.k. farlig återfallsförbrytare kan förord-
27681: nämnts att dödandet har skett på ett synnerli-        nas att isoleras i en tvångsanstalt. En farlig
27682: gen grymt eller rått sätt. Bedömningen av             återfallsförbrytare är en person som upprepade
27683: grovhetsgraden blir emellertid i sista hand           gånger gör sig skyldig till grovt våld eller till
27684: beroende av en helhetsbedömning. Enligt               brott som utgör synnerlig fara för någon
27685: straffstadgandet är påföljden för mord alltid         annans liv eller hälsa och som uppenbarligen
27686: livstids fängelse.                                    måste anses vara mycket farlig för en annans
27687:     Kriteriet på grov misshandel är att någon         liv eller hälsa.
27688: tillfogas en svår kroppsskada, allvarlig sjuk-           År 1986 dömdes 13 personer för mord. Av
27689: dom eller utsätts för livsfara på ett synnerligen     dessa fick fem fängelsestraff på livstid och av
27690: rått eller grymt sätt genom att vapen eller           de övriga fick sju fängelsestraff på mer än 8 år.
27691: något annat livsfarligt redskap används. Brot-        Över hälften av de personer som dömdes för
27692: tet bör också bedömt som en helhet anses              dråp fick minst 8 års fängelsestraff. Genom-
27693: grovt. Straffskalan är fängelse i fyra till tio år.   snittstiden för fängelsestraffen för grov miss-
27694:    Rån utgör en kombination av tillgreppsav-          handel var 10 månader (ovillkorligt) och 7
27695: sikt med våld. Om rån stadgas i 31 kap.               månader (villkorligt). Genomsnittsdomarna för
27696: strafflagen. Straffskalan för vanligt rån är          grovt rån var 3 år.
27697: fängelse i fyra till tio år och om rånet har varit       Den dömande makten handhas enligt rege-
27698: grovt i två till tolv år.                             ringsformen av oberoende domstolar. Rege-
27699:     Av de ovan nämnda straffstadgandena har           ringen kan inte ge domstolarna anvisningar om
27700: dråp och mord som övre gräns de strängaste            vilka straff som skall utdömas för olika brott.
27701:                                        1989 vp. -      KK n:o 169                                      5
27702: 
27703:   Som en del av det andra skedet av totalre-           brott mot liv och hälsa. Betänkandet blir klart
27704: visionen av strafflagen bereds inom strafflags-        i vår. Vid beredningen av propositionen kom-
27705: projektet, som har tillsatts av justitieministeriet,   mer regeringen att ta ställning tili rekvisiten
27706: en revision av 21 kap. strafflagen som gäller          och straffskalorna för våldsbrott.
27707:      Helsingfors den 19 april 1989
27708: 
27709:                                                                     Justitieminister Matti Louekoski
27710:                                              1989 vp.
27711: 
27712: Kirjallinen kysymys n:o 170
27713: 
27714: 
27715: 
27716: 
27717:                                  Astala ym.: Nuorille tarkoitettujen asunto-osuuskuntien perusta-
27718:                                      mis,.ksi tarvittavista toimenpiteistä
27719: 
27720: 
27721:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27722:   Omistusasuntojen nopea hintojen nousu ja         jentamiseksi opiskelija- ja nuorisojärjestöt esit-
27723: vuokra-asuntojen vähentyminen ovat kaventa-        tävät, että nuorten asunto-osuuskunnista laa-
27724: neet nuorten valintamahdollisuuksia asunto-        ditaan mahdollisimman pikaisesti selvitys ja sen
27725: markkinoilla. Suurimmissa asutuskeskuksissa        perusteella käynnistetään tarvittavat kokeilu-,
27726: sekä kotoaan irtautuvan, y~sin asuvan että         lainsäädäntö- ja muut toimenpiteet. Tavoittee-
27727: perhettä perustavan ja opiskeluaan päättävän       na tulee olla, että uusien ja peruskorjattavien
27728: nuoren on erittäin vaikea löyt~ä itselleen asun-   asunto-osuuskuntien rakentaminen alkaa vuo-
27729: toa. Tarvitaan uusia vaihtoeh~oja.                 sina 1990-1991.
27730:   Omistus- ja vuokra-asumisen välimuotona             Valmistelutyössä on ratkaistava ainakin seu-
27731: osuuskunta-asumisen etuina ovat asunnon han-       raavat kysymykset:
27732: kinta- ja asumiskustannusten kohtuullisuus,            1. Valtio ryhtyy uudelleen lainaittamaan
27733: asumisturva ja hyvät vaikutusmahdollisuudet        erityisesti nuorille asunnontarvitsijoille tarkoi-
27734: omaan asumiseen.                                   tettuja asunto-osuuskuntia ja olemassa olevan
27735:    Asunto-osuuskunnassa asunnontarvitsija saa      rakennuskannan peruskorjaamista asunto-
27736: pienellä omarahoitusosuudella (5-10 %) pysy-       osuuskunniksi.
27737: vän hallintaoikeuden asuntoonsa, josta hän            2. Valtio käynnistää neuvottelut rahalaitos-
27738: maksaa vuokraa, joka määräytyy todellisten         ten kanssa asunto-osuuskuntien ensisijaislainoi-
27739: kustannusten mukaan. Osuuskunnan jäsenenä          tuksesta, jonka ehdot turvaavat asumiskustan-
27740: asukas osallistuu täysivaltaisesti osuuskunnan     nusten tasaisen kehityksen.
27741: päätöksentekoon.                                       3. Nykyistä asunto-osuuskuntajärjestelmää
27742:    Useissa maissa- mm. Ruotsissa, Norjassa,        asunnon vaihtotilanteessa muutetaan siten, että
27743: Tanskassa, Kanadassa - on varsin laaja ja          asunnosta luovuttaessa sijoitetun pääoman
27744: toimiva asunto-osuuskuntajärjestelmä, jota yh-     reaaliarvo säilyy (esim. sitomalla osuus- ja
27745: teiskunta tukee.                                   liittymismaksu rakennuskustannusindeksiin).
27746:                                                       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27747:    Myös Suomessa valtio on 1960- ja 1970-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27748: luvuilla lainoittanut 8 200 osuuskunta-asunnon     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27749: rakentamisen, mutta niiden toiminnassa havait-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27750: tujen puutteiden takia osa osuuskunnista on
27751: asukkaiden päätöksellä muutettu asunto-osa-                    Aikooko Hallitus käynnistää kokei-
27752: keyhtiöksi. Keskeiseksi ongelmaksi on koettu                lu-, lainsäädäntö- ja muita tarvittavia
27753: se, ettei asunnosta muuttava voi lukea hyödyk-              toimenpiteitä erityisesti nuorille asun-
27754: seen maksamiaan lainojen lyhennyksiä ja ettei               nontarvitsijoille tarkoitettujen asunto-
27755: hän saa maksamalleen Osuusmaksulie rahan                    osuuskuntien perustamiseksi ja olemas-
27756: arvon heikkenemisestä aiheutunutta hyvitystä.               sa olevan rakennuskannan peruskorjaa-
27757:    Asunto-osuuskuntien elvyttämiseksi ja laa-               miseksi asunto-osuuskunniksi?
27758:      Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1989
27759: 
27760:                      Heli Astala                             Asko Apukka
27761:                      Vappu Säilynoja                         Pauli Uitto
27762:                                           Pertti Lahtinen
27763: 
27764: 290010D
27765: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 170
27766: 
27767: 
27768: 
27769: 
27770:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27771:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kotitalolainoitus kohdentuu varsin suurelta
27772: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       osin suhteellisen nuorille ikäluokille, sillä vuon-
27773: olette 31 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn         na 1987 lainansaajien keski-ikä oli 32 vuotta.
27774: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        Vuonna 1987 Helsingin kaupungin aravavuok-
27775: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       ra-asuntoihin (pl. vanhusten asunnot) valituista
27776: edustaja Astalan ym. näin kuuluvasta kirjalli-      ruokakunnista 45 prosentissa päämies oli alle
27777: sesta kysymyksestä n:o 170:                         30-vuotias.
27778:                                                        Erityisesti nuorten asuntotilanteen paranta-
27779:           Aikooko Hallitus käynnistää kokeilu-,     miseksi on esitetty omistus- ja vuokra-asumisen
27780:        lainsäädäntö- ja muita tarvittavia toi-      välimuotoa, jossa pienellä omarahoitusosuudel-
27781:        menpiteitä erityisesti nuorille asunnon-     la voidaan hankkia pysyvä ja turvallinen asun-
27782:        tarvitsijoille  tarkoitettujen    asunto-    to ja jossa asumismuodossa toteutuu myös
27783:        osuuskuntien perustamiseksi ja olemas-       todellinen asukasdemokratia. Lisäksi järjestel-
27784:        sa olevan rakennuskannan peruskorjaa-        mässä varmistettaisiin, että asuntoa luovutet-
27785:        miseksi asunto-osuuskunniksi?                taessa edulliseen ostohintaan liittyvää etua ei
27786:                                                     voida ulosmitata, vaan asunnon luovutukset
27787:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tapahtuvat kohtuulliseen hintaan myös myö-
27788: vasti seuraavaa:                                    hempien luovutusten yhteydessä.
27789:                                                        Aravajärjestelmän kehittämisen lisäksi onkin
27790:    Vapaarahoitteisten omistusasuntojen kor-         ryhdytty toimenpiteisiin, joilla selvitetään asun-
27791: kean hintatason vuoksi ovat nuorten asunnon-        to-osuuskuntajärjestelmän uudelleen käynnistä-
27792: saantimahdollisuudet heikentyneet huomatta-         miseen liittyviä tekijöitä. Valtioneuvoston
27793: vasti. Tämän vuoksi erityisesti nykyisessä tilan-   12.9.1988 hyväksymässä valtakunnallisessa
27794: teessa tulee lisätä kohtuuhintaisten asuntojen      asunto-olojen kehittämisohjelmassa on todettu,
27795: tarjontaa. Kohtuuhintaisten asuntojen tarjon-       että tarve ja mahdollisuudet asunto-osuuskun-
27796: nassa valtion lainoittama aravatuotanto on ja       tamuotoisten asuntojen lainoittamiseen selvite-
27797: tulee myös tulevaisuudessa olemaan keskeisim-       tään. Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle
27798: mällä sijalla.                                      1989 onkin myönnetty 200 000 markkaa nuor-
27799:    Aravalainoituksen kehittämisellä on suuri        ten osuuskunta-asumisen tutkimusmenojen
27800: merkitys myös nuorten asuntotilanteen paran-        maksamiseen. Tehtävän tutkimuksen tarkoi-
27801: tamisessa, sillä arava-asunnoista huomattava        tuksena on selvittää edellytykset ja kehittämis-
27802: osa kohdentuu nuorille ikäluokille. Vuonna          tarpeet osuuskunta-asumisen uudelleen käyn-
27803: 1987 asunto-osakeyhtiölainan saaneista 47 pro-      nistymiselle. Tutkimuksen tulokset saadaan
27804: senttia oli alle 30-vuotiaita. Myös aravaoma-       käyttöön tämän vuoden aikana.
27805:     Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1989
27806: 
27807:                                                                  Ympäristöministeri Kaj Bärlund
27808:                                    1989 vp. -     KK n:o 170                                      3
27809: 
27810: 
27811: 
27812: 
27813:                             Tili Riksdagens Herr Talman
27814:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       mycket stor del inriktad på relativt unga
27815: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       åldersklasser. 1987 var medelåldern på lånta-
27816: av den 31 mars 1989 tili vederbörande medlem      garna 32 år. 1 45 % av de hushåll som 1987
27817: av statsrådet översänt avskrift av följande av    valdes tili stadens ara vahyresbostäder (exkl.
27818: riksdagsledamot Astala m.fl. undertecknade        bostäder för åldringar) var huvudmannen un-
27819: spörsmål nr 170:                                  der 30 år.
27820:                                                      1 syfte att förbättra i synnerhet de ungas
27821:            Ämnar Regeringen vidta försöks-,       bostadsstituation har det förslagits en mellan-
27822:        lagstiftnings- eller andra nödvändiga      form mellan boende i ägar- och i hyresbostad.
27823:        åtgärder för inrättande av bostadsan-      Systemet innebär att man med en liten självfi-
27824:        delslag som är speciellt avsedda för       nansieringsandel kan skaffa en permanent och
27825:        unga bostadssökande för att det befint-    säker bostad och denna boendeform möjliggör
27826:        liga byggnadsbeståndet skall renoveras     verklig invånardemokrati. Dessutom skall det
27827:        tili bostadsandelslag?                     säkerställas i systemet att den förmån som
27828:                                                   ansluter sig tili ett förmånligt inköpspris inte
27829:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     kan utmätas vid överlåtelse av bostaden, utan
27830: samt anföra följande:                             bostaden överlåts tili ett skäligt pris även vid
27831:                                                   senare överlåtelser.
27832:     På grund av den höga prisnivån på fritt          Förutom en utveckling av aravasystemet har
27833: finansierade ägarbostäder har de ungas möjlig-    man också vidtagit åtgärder genom vilka fak-
27834: heter att få bostad märkbart försämrats. På       torer i samband med att återupplivande av
27835: grund av detta bör utbudet på bostäder tili       bostadsandelslagssystemet utreds. 1 ett riksom-
27836: skäliga priser utökas i synnerhet i den rådande   fattande program för utveckling av bostads-
27837: situationen. När det gäller utbudet av bostäder   förhållandena, vilket statsrådet godkände
27838: tili skäliga priser är och kommer den statsbe-    12.9.1988, konstaterades att behovet och möj-
27839: lånade aravaproduktionen att även i framtiden     ligheterna att bevilja lån för bostäder i bostads-
27840: ha den centralaste betydelsen.                    andelslag utreds. 1 statens budget för 1989 har
27841:     Utvecklingen av aravalångivningen har en      beviljats 200 000 mk för betalning av utgifter
27842: stor betydelse även vid förbättrandet av de       för forskningen kring de ungas andelslagsboen-
27843: ungas bostadssituation, emedan en betydande       de. Syftet med undersökningen är att utreda
27844: del av aravabostäderna är inriktade på de unga    förutsättningarna för ett återupplivande av
27845: åldersklasserna. Av dem som fick bostadsak-       andelslagsboendet och behoven att utveckla
27846: tiebolagslån 1987 var 47% under 30 år. Även       det. Resultaten av undersökningen fås i bruk i
27847: aravalångivningen för egnahemshus är tili en      år.
27848: 
27849:     Helsingfors den 5 maj 1989
27850: 
27851:                                                                      Miljöminister Kaj Bärlund
27852:                                             1989 vp.
27853: 
27854: Kirjallinen kysymys n:o 171
27855: 
27856: 
27857: 
27858: 
27859:                                 E. Aho ym.: Patanan-Vimpelin maantien peruskorjauksen
27860:                                     aloittamisesta
27861: 
27862: 
27863:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27864:    Maantie n:o 750 Tunkkari-Södervik (Vim-           den pikainen perusparantaminen olisi välttä-
27865: peli) on hyvin tärkeä yhdystie Etelä- ja Keski-      mätöntä.
27866: Pohjanmaan välillä. Maakuntien välisen tava-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27867: ra- ja henkilöliikenteen lisäksi tieyhteys on        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27868: tärkeä myös molemmat maakunnat ohittavalle           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27869: ka u ttak ulkuliiken teelle.                         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27870:    Tällä hetkellä tien kunto välillä Patana-
27871: Vimpeli on heikko. Tieyhteys on vilkkaan                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27872: raskaan liikenteen käyttämä. Liikennöitävyy-                ryhtyä maantien n:o 750 pikaiseksi pe-
27873: den ja liikenneturvallisuuden kannalta tieosuu-             rusparantamiseksi välillä Patana-Vim-
27874:                                                             peli?
27875:     Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1989
27876: 
27877:                        Esko Aho                                   Jukka Vihriälä
27878: 
27879: 
27880: 
27881: 
27882: 2900IOD
27883: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 171
27884: 
27885: 
27886: 
27887: 
27888:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27889:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      hankkeiden vuoksi sijoittaa lähivuosien ajoitus-
27890: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      suunnitelmiin. Tien kunnosta aiotaan huolehtia
27891: olette 31 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn        normaalein hoitotoimenpitein ja parin kolmen
27892: kirjeenne n:o 522 ohella toimittanut valtioneu-    vuoden päästä tehtävällä päällysteen kunnos-
27893: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       tuksella.
27894: kansanedustaja Esko Ahon ym. näin kuuluvas-           Maantie n:o 750 välillä Södervik-Patana on
27895: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 171:             myös rakenteeltaan heikko öljysoratie, jonka
27896:                                                    liikennemäärä on noin 45~550 autoa vuoro-
27897:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      kaudessa. Vetelin kunnan puoleisen osuuden
27898:        ryhtyä maantien n:o 750 pikaiseksi pe-      kantavuutta on parannettu vuonna 1987 pääl-
27899:        rusparantamiseksi välillä Patana-Vim-       lysteen kunnostuksen yhteydessä. Vimpelin
27900:        peli?                                       kunnan puoleinen osuus kunnostettaneen sa-
27901:                                                    massa yhteydessä kuin alussa mainittu tieosuus
27902:                                                    Vimpeli-Södervik.
27903:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Alueella on tarkoitus selvittää lähivuosina
27904: vasti seuraavaa:                                   tarkemmin, kehitetäänkö Alajärven-Kausti-
27905:    Maantie n:o 737 välillä Vimpeli-Södervik        sen tieyhteyttä Evijärven vai Vetelin kautta.
27906: on rakenteeltaan heikko öljysoratie, jonka lii-    Tämän selvityksen laatimisen jälkeen voidaan
27907: kennemäärä on noin 1 200 autoa vuorokaudes-        tehdä oikeammat johtopäätökset Vimpelin-
27908: sa. Vaikka tien rakenne edellyttäisi parantamis-   Patanan tien parantamisen tarpeellisuudesta,
27909: ta, ei sitä ole voitu muiden kiireellisempien      kiireellisyydestä ja tavoitetasosta.
27910:     Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1989
27911: 
27912:                                                              Liikenneministeri Pekka Vennamo
27913:                                     1989 vp. -     KK n:o 171                                      3
27914: 
27915: 
27916: 
27917: 
27918:                              Tili Riksdagens Herr Talman
27919:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        närmaste åren på grund av projekt som är
27920: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        ännu mera brådskande. Avsikten är att vägen
27921: nr 522 av den 31 mars 1989 tili vederbörande       skall hållas i skick med hjälp av normala
27922: medlem av statsrådet översänt avskrift av          underhållsåtgärder. Efter ett par tre år skall
27923: följande av riksdagsman Esko Aho m.fl. un-         beläggningen dessutom iståndsättas.
27924: dertecknade spörsmål nr 171:                          Även landsväg nr 750 på sträckan Söder-
27925:                                                    vik-Patana är tili konstruktionen en svag olje-
27926:                                                    grusväg, där trafikfrekvensen är ca 450-550
27927:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen         bilar om dygnet. Vägavsnittets bärighet inom
27928:         vidta för att landsväg nr 750 på           Vetilskommun har förbättrats i samband med
27929:         sträckan Patana-Vimpeli skall kunna        att beläggningen år 1987 iståndsattes. Vägavs-
27930:         grundförbättras i brådskande ordning?      nittet inom Vimpeli kommun torde komma att
27931:                                                    iståndsättas samtidigt som det ovan nämnda
27932:                                                    vägavsnittet Vimpeli-Södervik.
27933:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          Avsikten är att under de närmaste åren inom
27934: samt anföra följande:                              området närmare utreda huruvida vägförbin-
27935:   Landsväg nr 737 på sträckan Vimpeli-             delsen Alajärvi-Kaustby skall utvecklas via
27936: Södervik är tili konstruktionen en svag olje-      Evijärvi eller via Vetil. Sedan denna utredning
27937: grusväg, där trafikfrekvensen är ca 1 200 bilar    gjorts är det möjligt att dra riktigare slutsatser
27938: om dygnet. Trots att vägens konstruktion           av hur nödvändig och brådskande förbättring-
27939: skulle förutsätta förbättring, har den inte kun-   en av vägen Vimpeli-Patana är och viiken
27940: nat inrymmas i tidsordningsplanen för de           som är den målsatta nivån för vägen i fråga.
27941:     Helsingfors den 26 april 1989
27942: 
27943:                                                                  Trafikminister Pekka Vennamo
27944:                                                1989 vp.
27945: 
27946: Kirjallinen kysymys n:o 172
27947: 
27948: 
27949: 
27950: 
27951:                                   Elo ym.: Väylämaksujen muuttamisesta syväsatamille edullisem-
27952:                                       miksi
27953: 
27954: 
27955:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27956:    Valtiovalta sekä kunnat ja yksityiset tahot       jät maksavat kustannukset. Samalla tavoiteltiin
27957: ovat panostaneet kuluvalla vuosikymmenellä           sinänsä kannatettavaa päämäärää, jonka mu-
27958: suunnitelmallisesti ja kiitettävällä tavalla kui-    kaan kotimaiselle varustamotoiminnalle anne-
27959: varahtitavaran massatuontia palvelevien sata-        taan erityistukea. Sen toteuttamiseksi on mm.
27960: mien kehittämiseen. Niinpä Porin syväsatama          säädetty väylämaksujen porrastus siten, että
27961: voi ottaa vastaan 100 000 tonnin kertalasteja.       vuodenajasta riippumatta jäävahvistetulta
27962: 60 000 tonnin lasteja kuljettavat, ns. Panamax-      alukselta peritään oleellisesti alempi väylämak-
27963: luokan laivat voivat purkaa lastinsa Inkoossa,       su kuin jäävahvistamattomalta. Lisäksi laiva
27964: Naantalissa, Sköldvikissä ja Kristiinassa sekä       vapautuu täysin väylämaksuista kymmenen sa-
27965: pian myös Kotkan Mussalossa. Toimenpitei-            tamakäynnin jälkeen.
27966: den myönteinen vaikutus koskee erityisesti ki-          Kaupan luonteen takia väylämaksujärjestel-
27967: vihiilen tuontia, mutta osittain myös eräitä         mä ei toimi tarkoituksenmukaisella tavalla,
27968: muita raaka-aineita ja öljyä.                        vaan tuki suuntautuu väärälle taholle. Maail-
27969:    Yhtenä myönteisenä vaikutuksena voidaan           massa ei tällä hetkellä ole yhtään jäävahvistet-
27970: mainita se, että Suomen kivihiilen saantivar-        tua vähintään 60 000 tonnin laivaa. Edestakai-
27971: muus ja taloudellisuus ovat merkittävästi pa-        nen matka Australiaan kestää kolme kuukautta
27972: rantuneet. Hiiltä on hankittu kuluvalla vuosi-       ja esim. Kolumbiaan 45 päivää. Näin ollen
27973: kymmenellä kilpailukykyisesti eri hankintaläh-       korkeimmat maksuluokat koskevat kaikkea
27974: teistä ympäri maailmaa, eli Puolasta ja Neu-         suuraluksissa syväsatamiimme kuljetettavaa ki-
27975: vostoliitosta tulevan ns. lähihiilen lisäksi Aust-   vihiiltä. Kaukohiilen hintatasoa on toisin sa-
27976: raliasta, Kiinasta, Kolumbiasta ja Venezuelas-       noen nostettu keinotekoisesti omien toimenpi-
27977: ta.                                                  teittemme vuoksi.
27978:     Kun valtameren takaisen kaukohiilen rahdit          Nykyinen väylämaksujärjestelmä suosii eri-
27979: ovat pudonneet merkittävästi suuren laivakoon        tyisesti lähihiilen toimittajia, sillä lopputulok-
27980: takia, on se vaikuttanut myönteisesti hiilen         seksi jää se, että lähihiilen toimittajat voivat
27981: hintatasoon. Kaukohiilen kilpailukyvyn paran-        veloittaa hiilestään vastaavasti korkeamman
27982: tumisen vuoksi myös lähihiilen toimittajat ovat      hinnan. Näin ollen voidaan perustellusti väit-
27983: joutuneet ottamaan sen huomioon vientihin-           tää, että hintatukea saavatkin lähihiilen toimit-
27984: noittelussaan. Näin ollen suursatamat ovat           tajat eivätkä kotimaiset varustamot, ja näin on
27985: vaikuttaneet myönteisesti sekä huoltovarmuu-         keinotekoisesti vaikeutettu syväsatamien kilpai-
27986: teen että tuontihiilen hintatasoon.                  lukykyä ja niiden rakentamisen kautta tavoi-
27987:     Tässä yhteydessä on syytä mainita, että          tellun hintaedun saavuttamista.
27988: satamissamme vieraileva ulkomaanliikenteen              Esimerkkinä lähihiiltä toimittavien laivojen
27989: alus joutuu maksamaan sekä satamaan saapu-           sekä ns. Panamax-luokan laivojen suorittamis-
27990: misesta että satamasta poistumisesta valtion         ta väylämaksuista voidaan todeta, että lähilii-
27991: perimän väylämaksun. Kertyvä tuotto käyte-           kenteessä toimiva laiva maksaa jokaiselta tuon-
27992: tään väylien kohentamiseen ja kunnossapitoon.        titonnilta keskimäärin 90 penniä/tonni. Vastaa-
27993: Väylämaksujen keräysjärjestelmä on uusittu           vasti Panamax-luokan laiva suorittaa väylä-
27994:  1980-luvulla ja toteutuu nyt voimassa olevan        maksua 10,79 mk/tonni.
27995: väylämaksuasetuksen (1016/83) perusteella.              Suomeen arvioidaan tuotavan tänä vuonna
27996: Järjestelmää luotaessa pyrittiin aiheuttamispe-      noin 3,8 milj. tonnia kivihiiltä Itämeren piiristä
27997: riaatteen mukaisesti siihen, että väylien käyttä-    ja 0,6 milj. tonnia kaukohiiltä. Kaukohiilestä
27998: 2900100
27999: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 172
28000: 
28001: arvioidaan kertyvän väylämaksuja valtiolle 6,5                Onko Hallitus tietoinen nykyisestä
28002: milj. markkaa ja lähihiilestä 3,4 milj. markkaa.           väylämaksuasetuksesta, joka on epä-
28003: Järjestelmän tuotosta hyötyy valtiovalta noin              edullinen mm. Porin Tahkoluodon, In-
28004: 21 %:n osalta ja lähihiilen toimittajat 79 %:n             koon, Naantalin, Sköldvikin, Kristiinan
28005: osalta.                                                    ja Kotkan Mussalon syväsatamille, ja
28006:                                                            jos on,
28007:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28008: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme               ryhtyä väylämaksuasetuksen muuttami-
28009: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen               seksi maamme syväsatamille edullisem-
28010: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                maksi?
28011:      Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1989
28012: 
28013:          Mikko Elo                      Timo Laaksonen               Einari Nieminen
28014:          Raila Aho                      Raimo Vuoristo               Antero Kekkonen
28015:          Esko Almgren                   Aino Pohjanoksa              Timo Roos
28016:                                         Kalevi Lamminen
28017:                                     1989 vp. -     KK n:o 172                                        3
28018: 
28019: 
28020: 
28021: 
28022:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28023:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     van hiilen kohdalla, niin väylämaksun osuus
28024: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      kaukohiilestä maksetusta hinnasta on vain noin
28025: olette 31 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn        3%.
28026: kirjeenne n:o 523 ohella toimittanut valtioneu-       Vuodesta 1985 lukien kauppa- ja teollisuus-
28027: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       ministeriö on kokeiluluonteisesti antanut useille
28028: kansanedustaja Elon ym. näin kuuluvasta kir-       ulkomaisille kaukohiiltä tuoneille aluksille väy-
28029: jallisesta kysymyksestä n:o 172:                   lämaksuasetuksen 10 §:n nojalla maksualen-
28030:                                                    nuksia. Lisäksi vuoden 1986 alusta lukien
28031:                                                    poistettiin aikaisempi syväväylälisä. Tarkoitus
28032:          Onko Hallitus tietoinen nykyisestä        oli, että syväväylälisän poistumisen myötä voi-
28033:        väylämaksuasetuksesta, joka on epä-         taisiin luopua tapauskohtaiseen harkintaan pe-
28034:        edullinen mm. Porin Tahkoluodon, In-        rustuvan maksuhelpotuskäytännön jatkamises-
28035:        koon, Naantalin, Sköldvikin, Kristiinan     ta, koska järjestelmä on hallinnollisesti raskas
28036:        ja Kotkan Mussalon syväsatamille, ja        ja eri hakijoiden asettaminen yhdenvertaiseen
28037:        jos on,                                     asemaan on vaikeaa.
28038:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        Mikäli kaukohiiltä tuoville aluksille halutaan
28039:        ryhtyä väylämaksuasetuksen muuttami-        myöntää alennuksia tai helpotuksia väylämak-
28040:        seksi maamme syväsatamille edullisem-       suista, merkitsee tämä samalla ulkomaisen ton-
28041:        maksi?                                      niston tukemista, mitä ei voida pitää Suomen
28042:                                                    merenkulkupolitiikan tavoitteiden mukaisena.
28043:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        Lisäksi tämä johtaisi väylämaksujen tulokerty-
28044: taen seuraavaa:                                    män alenemiseen ja samalla väylänpidon kus-
28045:                                                    tannusvastaavuuden heikkenemiseen,             ellei
28046:    Nykyisen väylämaksujärjestelmän keskeisenä      muulta laivaliikenteeltä (lähinnä vienniltä) pe-
28047: tavoitteena on edistää ympärivuotiseen sään-       rittäviä maksuja samanaikaisesti korotettaisi.
28048: nölliseen liikenteeseen soveltuvan jäävahvistei-      Mikäli Itämeren piiristä, lähinnä Puolasta
28049: sen kotimaisen tonniston käyttöä. Väylämaksut      tuotavan hiilen hinta määräytyy täysin jousta-
28050: eivät syrji mitään satamaa, sillä maksun suu-      vasti kaukohiilen cif-hinnan mukaisesti, voi-
28051: ruus määräytyy aluksen koon ja jääluokan,          daan olettaa, että kaukohiilen tuontihintaan
28052: eikä sataman, lastin tai väylän mukaan. Alus       sisältyvä väylämaksu siirtyy myös pienemmillä
28053: maksaa siten saman väylämaksun riippumatta         aluksilla tuotavan lähihiilen hintaan. Kauppa-
28054: siitä, mihin satamaan se menee.                    ja energiapoliittisesti tällainen tilanne ei ole
28055:    Kysymyksessä mainittuihin syväsatamiin          tarkoituksenmukainen. Kauppa- ja teollisuus-
28056: kaukomailta tuotava hiili kuljetetaan isoilla      ministeriön tarkoituksena on selvittää, mikä on
28057: jäävahvistamattomilla aluksilla, mikä nykyisen     väylämaksujen tosiasiallinen merkitys eri alueil-
28058: maksujärjestelmän puitteissa johtaa korkeisiin     ta tuotavan hiilen hinnanmuodostukseen. Toi-
28059: väylämaksuihin. Tällaiset alukset voivat liiken-   saalta on otettava huomioon, että väylämaksu-
28060: nöidä Suomeen ainoastaan avovesikaudella,          järjestelmä perustuu pitkään ja huolelliseen
28061: kun taas Itämeren piiristä tuotavaa lähihiiltä     valmisteluun ja se pyrkii ottamaan tasapuoli-
28062: voidaan tuoda ympärivuotisesti kotimaisilla        sesti erilaiset aluepoliittiset, merenkulkupoliitti-
28063: jäävahvistetuilla aluksilla. Lisäksi on otettava   set, kauppapoliittiset jne. näkökohdat huo-
28064: huomioon, että hiilen kaukokuljetusten perus-      mioon. Mikäli nykyisen järjestelmän muutta-
28065: teena on normaalisti halpa hankintahinta ja        mista pidetään tarpeellisena, tulisi muutoksen
28066: että suurista toimituseristä johtuen kuljetusten   olla luonteeltaan mieluiten pysyvä. Väylämak-
28067: yksikkökustannukset ovat alhaisia. Vaikka          sulain mukaan esim. aluksen lastia ei voida
28068: väylämaksun osuus kuljetettua tavaratonnia         ottaa huomioon maksuja määrättäessä. Mah-
28069:  kohti hiilen kaukokuljetuksissa onkin huomat-     dollinen muutos edellyttäisikin väylämaksulain
28070:  tavasti suurempi kuin Itämeren piiristä tuota-    muuttamista. Koska kivihiilen tuonnin tukemi-
28071: 4                                  1989 vp. -    KK n:o 172
28072: 
28073: nen väylämaksua alentamalla merkitsisi käy-      telmän mahdollisen muutoKsen joka tapaukses-
28074: tännössä väylämaksurasituksen siirtämistä ny-    sa perustua huolelliseen valmisteluun ja laaja-
28075: kyistä enemmän viennin puolelle, tulee järjes-   alaiseen harkintaan.
28076: 
28077:     Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1989
28078: 
28079:                                                                    Ministeri Pekka Vennamo
28080:                                      1989 vp. -      KK n:o 172                                         5
28081: 
28082: 
28083: 
28084: 
28085:                               Tili Riksdagens Herr Talman
28086: 
28087:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          är avsevärt större än i fråga om det koi som
28088: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          importeras från länderna runt Östersjön, utgör
28089: nr 523 av den 31 mars 1989 tili vederbörande         farledsavgiften endast 3 % av det pris som
28090: medlem av statsrådet översänt avskrift av            betalats för fjärrtransporterad koi.
28091: följande av riksdagsman Elo m.fl. underteck-            Från år 1985 har handels- och industriminis-
28092: nade spörsmål nr 172:                                teriet med stöd av 10 § förordningen om
28093:                                                      farledsavgift i experimentsyfte beviljat ett fler-
28094:           Är Regeringen medveten om att den          tal utländska fartyg med koltransporter fjärran
28095:        nuvarande förordningen om farledsav-          ifrån nedsatt avgift. Dessutom slopades från
28096:        gift är ofördelaktig bl.a. för djupham-       början av år 1986 det tidigare djupfarledstill-
28097:        narna Tahkoluoto i Björneborg, Ingå,          lägget. A vsikten var att man, i den takt som
28098:        Nådendal, Sköldvik, Kristinestad och          djupfarledstillägget slopades, skulle kunna av-
28099:        Mussalö i Kotka, och om Regeringen            stå från den praxis med nedsatt avgift som
28100:        är medveten om detta                          dittills hade övervägts från fall tili fall, eftersom
28101:           vad ämnar den göra för att ändra           systemet administrativt sett är tungrott och det
28102:        förordningen om farledsavgift så att          är svårt att ordna de olika sökandena i en
28103:        den blir fördelaktigare för våra djup-        jämbördig ställning.
28104:        hamnar?                                          Om man vill bevilja nedsatta farledsavgifter
28105:                                                      eller lättnader i dem för de fartyg som trans-
28106:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        porterar koi fjärran ifrån, betyder detta samti-
28107: samt anföra följande:                                digt att också utländskt tonnage understöds,
28108:                                                      vilket inte kan anses förenligt med den finländ-
28109:    Det centrala målet vad gäller det nuvarande       ska sjöfartspolitikens mål. Dessutom leder det-
28110: systemet med farledsavgifter är att främja           ta tili att inkomsterna från farledsavgifterna
28111: bruket av isförstärkt inhemskt tonnage som           sjunker och samtidigt försvagas farledssköt-
28112: lämpar sig för regelbunden trafik året om.           selns kostnadsmotsvarighet om inte de avgifter
28113: Systemet med farledsavgifter missgynnar ingen        som uppbärs av den övriga fartygstrafiken
28114: hamn, eftersom avgiftens storlek bestäms ut-         (närmast exporten) samtidigt höjs.
28115: gående från fartygets storlek och isklass och           Om priset på det koi som importeras från
28116: inte utgående från hamnen, lasten eller farle-       länderna runt Östersjön, främst från Polen, helt
28117: den. Fartyget betalar alltså samma farledsavgift     smidigt bestäms utgående från cif-priset på koi
28118: oberoende av på viiken hamn det trafikerar.          fjärran ifrån kan man förvänta sig att den
28119:     Det koi som importeras fjärran ifrån tili de     farledsavgift som ingår i importpriset på fjärr-
28120: djuphamnar som nämns i spörsmålet transpor-          kol också överförs på priset på det koi som
28121: teras på stora fartyg, som inte är isförstärkta,     införs på mindre fartyg från närområdena.
28122: vilket med det nuvarande avgiftssystemet leder       Handels- och energipolitiskt är en dylik situa-
28123: tili att farledsavgifterna blir höga. Sådana         tion inte ändamålsenlig. Handels- och industri-
28124: fartyg kan trafikera på Finland endast då            ministeriet har för avsikt att utreda farledsav-
28125: vattnet är öppet, medan det koi som imP.orte-        gifternas faktiska betydelse för prisbildningen
28126: ras närmare ifrån, från länderna runt Oster-         på koi som importeras från olika områden. Å
28127: sjön, kan införas året om på inhemska, isför-        andra sidan skall det beaktas att systemet med
28128: stärkta fartyg. Dessutom måste man beakta att        farledsavgifter har beretts länge och omsorgs-
28129: motiveringen tili att koi transporteras fjärran      fullt, och inom ramen för det strävar man efter
28130: ifrån vanligtvis är det billiga anskaffningspriset   att i lika hög grad beakta olika regionpolitiska,
28131: och att enhetspriserna på transporterna tili         sjöfartspolitiska, handelspolitiska och andra
28132: följd av de stora leveranspartierna blir låga.       synpunkter. Om det anses nödvändigt att änd-
28133:  Fastän farledsavgiftens andel per transporterat     ra det nuvarande systemet bör ändringen helst
28134: godston, vad gäller fjärrtransporterna av koi,       vara bestående. Enligt lagen om farledsavgift
28135: 6                                  1989 vp. -     KK n:o 172
28136: 
28137: kan t.ex. fartygets last inte beaktas då avgif-   högre grad än för närvarande kommer att
28138: terna bestäms. En eventuell ändring förutsätter   överföras på exporten, bör en eventuell ändring
28139: också att lagen om farledsavgift ändras. Efter-   av systemet, hur den än görs, basera sig på
28140: som det, ifall stenkolsimporten understöds ge-    omsorgsfull beredning och omfattande över-
28141: nom att farledsavgiften sänks, i praktiken        vägningar.
28142: betyder att den börda farledsavgiften innebär i
28143: 
28144:     Helsingfors den 2 maj 1989
28145: 
28146:                                                                      Minister Pekka Vennamo
28147:                                              1989 vp.
28148: 
28149: Kirjallinen kysymys n:o 173
28150: 
28151: 
28152: 
28153: 
28154:                                  Anttila ym.: Hapro-projektin toimintaedellytysten turvaamisesta
28155: 
28156: 
28157:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28158:    Metsäntutkimuslaitoksen ilmansaastetutkijat     teillä. Ilmansaasteiden aiheuttamia tuhoja on
28159: ovat ilmaisseet huolestumisensa siitä, että poi-   vaikea erottaa luonnon normaaleista ilmiöistä.
28160: keten mm. Metsäntutkimuslaitoksen ja Hapro-        Siksi vaikutusmekanismien ymmärtämiseksi
28161: projektin esityksistä tämän vuoden tulo- ja        tarvitaan laajaa poikkitieteellistä tutkimusta,
28162: menoarviossa Hapro-projektille osoitettavia        kehittyneitä tutkimusmenetelmiä ja -välineitä
28163: määrärahoja on vähennetty edellisestä vuodes-      sekä ammattitaitoisia työntekijöitä.
28164: ta yli 10 %:lla. Samoin projektiin palkattavan        Metsän erilaiset vauriot ovat tosiasia tänä
28165: henkilökunnan enimmäismäärää on vähennetty         päivänä. Erityisesti mm. Hämeessä löytyy hy-
28166: yli viidenneksellä. Metsäntutkimuslaitos ei voi    vin laajoja alueita, missä nuorissa mäntymetsi-
28167: muista määrärahoistaan suunnata nykyistä           köissä on runsaasti erilaisia ruskettumisilmiöi-
28168: enempää ilmansaastetutkimuksiin vaikeutta-         tä. Tämä kaikki kertoo siitä, että puustomme ei
28169: matta muuta tutkimusta.                            voi hyvin, mikä johtunee siitä, että niiden
28170:    Määrärahojen pienenemisen takia yhtään          elinolosuhteissa on jotakin poikkeavaa. Kun
28171: uutta tutkimushanketta ei voida aloittaa ja        suomalaisen hyvinvoinnin selkärankana edel-
28172: entisistäkin joudutaan voimakkaasti karsi-         leen on metsäteollisuutemme, joka hankkii
28173: maan. Viidesosa tutkimuksiin koulutetusta          meille lähes 2/3 nettovaluuttatuloistamme, ei
28174: henkilökunnasta joudutaan muussa tapaukses-        suinkaan ole yhdentekevää, miten meidän met-
28175: sa irtisanomaan.                                   sämme jatkossa voivat ja menestyvät. Siksi
28176:    Supistusten takia ilman rahoitusta uhkaavat     säästäminen ympäristöntutkimusmäärärahoista
28177: jäädä mm. seuraavat tutkimukset: Kuolan            ja erityisesti juuri Hapro-projektin määrära-
28178: päästöjen vaikutus Lapin metsäluontoon, neu-       hoista on mielestämme edesvastuutonta.
28179: lasten värioireiden analyysi eteläisessä Suomes-
28180: sa ja kokeellinen otsonitutkimus Kuopiossa.           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28181:                                                    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28182:    Ilmansaastetutkimuksia vaikeuttaa myös se,
28183:                                                    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28184: että ilman laadun laajempiakaan mittauksia
28185:                                                    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28186: Lapissa ei voida aloittaa, ennen kuin Ilmatie-
28187: teen laitokselle myönnetään varat pohjoiseen
28188: ilman laadun mittausasemaan.                                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28189:    Ilmansaasteiden aiheuttamien ympäristötu-              ryhtyä turvatakseen Hapro-projektin
28190: hojen tutkiminen on erittäin vaikea tehtävä.              jatkumiseksi tarvittavien määrärahojen
28191: Tutkimus on kuitenkin välttämätöntä, jotta                saamisen vähintään vuoden 1988 tasos-
28192: ympäristöämme ja tärkeintä luonnonvaraamme                sa inflaatiokehityksenä korjattuna sekä
28193: metsiä uhkaavat laajat tuhot voidaan estää tai            turvatakseen Hapro-projektin tarvitse-
28194: niitä lievittää tarkoituksenmukaisilla toimenpi-          man henkilökunnan täysimääräisenä?
28195:     Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1989
28196: 
28197:                      Sirkka-Liisa Anttila                   Pirkko Ikonen
28198:                      Tytti Isohookana-Asunmaa               Esko Aho
28199: 
28200: 
28201: 
28202: 
28203: 2900100
28204: 2                                  1989 vp. -     KK n:o 173
28205: 
28206: 
28207: 
28208: 
28209:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28210:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     rahoitussuunnitelma. Työ suunniteltiin tämän
28211: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     päätöksen mukaisesti. Suunnitelmaa on tarkoi-
28212: olette 31 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn       tus noudattaa loppuun asti. Ohjelman piti alun
28213: kirjeenne n:o 524 ohella lähettänyt valtioneu-    perin päättyä jo vuonna 1989.
28214: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         Ohjelmakausi on vajaan kuuden vuoden
28215: kansanedustaja Anttilan ym. kirjallisesta kysy-   mittainen. Tänä aikana on ilmennyt uusia
28216: myksestä n:o 173, jossa tiedustellaan:            tärkeitä tutkimusaiheita. Osa uusista aiheista
28217:                                                   on otettu tutkittavaksi supistamalla saman
28218:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    verran vastaavasti muuta, alkuperäiseen suun-
28219:        ryhtyä turvatakseen Hapro-projektin        nitelmaan kuulunutta tutkimusta.
28220:        jatkumiseksi tarvittavien määrärahojen        Vaikka määräaikainen HAPRO päättyy ja
28221:        saamisen vähintään vuoden 1988 tasos-      sen organisaatiokin ilmeisesti sellaisenaan pu-
28222:        sa inflaatiokehityksenä korjattuna sekä    retaan, aihepiirin tutkimukset eivät pääty, vaan
28223:        turvatakseen Hapro-projektin tarvitse-     niitä pyritään päinvastoin vahvistamaan. Osa
28224:        man henkilökunnan täysimääräisenä?         HAPROn määräaikaisista tutkijantoimista va-
28225:                                                   kinaistetaan. Etenkin Metsäntutkimuslaitos ja
28226:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      Vesien- ja ympäristöntutkimuslaitos varautuvat
28227: vasti seuraavaa:                                  happamoitumisen seurantaan. Myös määräai-
28228:    Happamoitumisen tutkimusohjelma ("hap-         kaisiin tutkimuksiin varaudutaan edelleen.
28229: pamoitumisprojekti") HAPRO on määräaikai-            Parhaillaan tehdään suunnitelmia uutta, laa-
28230: nen hanke, jossa tutkitaan ilmansaasteita ja      jaa ilmastonmuutosten sekä ylä- ja alailmake-
28231: niiden vaikutuksia. Ohjelman täytäntöönpano       hän pitkäaikaista tutkimusohjelmaa ("SIL-
28232: alkoi vuonna 1985 ja päättyy vuonna 1990.         MU") varten. Tässä ohjelmassa on tarkoitus
28233: HAPRO aloitettiin valtioneuvoston erillisellä     jatkaa myös happamoitumiskysymysten tutki-
28234: päätöksellä, johon kuuluivat työn aikataulu ja    mista.
28235:     Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1989
28236: 
28237:                                                                Ympäristöministeri Kaj Bärlund
28238:                                     1989 vp. -     KK n:o 173                                    3
28239: 
28240: 
28241: 
28242: 
28243:                              Tili Riksdagens Herr Talman
28244:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        tet. Arbetet planerades i överensstämmelse med
28245: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        detta beslut. Avsikten är att genomföra planen.
28246: nr 524 av den 31 mars 1989 tili vederbörande       Från början var programmet avsett att avslutas
28247: medlem av statsrådet översänt avskrift av          redan 1989.
28248: följande av riksdagsledamot Anttila m.fl. un-         Programperioden är knappt sex år. Under
28249: dertecknade spörsmål nr 173:                       denna tid har nya viktiga forskningstemata
28250:                                                    kommit fram. En del av de nya temata har
28251:                                                    inkluderats i forskningen genom att annan
28252:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           forskning, som ingick i den ursprungliga pla-
28253:        vidta för att garantera att de anslag       nen, i stället minskats i samma mån.
28254:        som behövs för en fortsättning av Hap-
28255:        ro-projektet skall kunna fås åtminstone        Fastän det tidsbundna HAPRO-projektet
28256:        enligt 1988 års nivå och justerade enligt   upphör och dess organisation uppenbarligen
28257:        inflationsutvecklingen samt för att tili    splittras upphör inte forskningen inom området
28258:        fullt antal garantera Hapro-projektet       utan syftet är tvärtom att förstärka den. En del
28259:        den personai som behövs?                    av HAPROs tidsbundna forskarbefattningar
28260:                                                    blir ordinarie. 1 synnerhet Skogsforskningsin-
28261:                                                    stitutet och Vatten- och miljöforskningsinstitu-
28262:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       tet är förberedda på att fortsätta att övervaka
28263: samt anföra följande:                              försurningen. Man är också fortfarande förbe-
28264:   Forskningsprogrammet om försurning ("för-        redd på tidsbundna forskningsprojekt.
28265: surningsprojektet"), HAPRO, är ett tidsbundet         För tilifållet uppgörs planer för ett nytt,
28266: projekt inom vilket luftföroreningar och deras     långvarigt och omfattande forskningsprogram
28267: verkningar undersöks. Programmet inleddes          ("SILMU") om klimatförändringar samt om
28268: 1985 och avslutas 1990. HAPRO inleddes             den Övre och nedre atmosfåren. Avsikten är att
28269: genom ett separat statsrådsbeslut, som innehöll    i detta program fortsätta att utreda också
28270: en tidtabell och en finansieringsplan för arbe-    försurningsfrågor.
28271:     Helsingfors den 10 maj 1989
28272: 
28273:                                                                      Miljöminister Kaj Bärlund
28274:                                                 1989 vp.
28275: 
28276: Kirjallinen kysymys n:o 174
28277: 
28278: 
28279: 
28280: 
28281:                                    Anttila: Humppilasta Matkun asemalle Forssaan vievän tien
28282:                                        peruskorjauksen aloittamisesta
28283: 
28284: 
28285:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28286:    Maantie n:o 13573 Humppilasta valtatieltä          mista. Edelleen Hämeen tiepiirin määrärahake-
28287: n:o 2 Matkun asemalle Forssaan palvelee               hyksiä rasittaa kymmenen seuraavan vuoden
28288: tienvarsiasutuksen lisäksi hyvin vilkasta läpi-       aikana valtatien n:o 3 rakentaminen moottori-
28289: kulkuliikennettä sekä Forssan Kukkapäähän             tieksi Helsingistä Tampereelle. Paikalliselle
28290: että Urjalan Menosiin ja Forssan Raitooseen ja        väestölle alemmanasteisen tieverkon kehittämi-
28291: näistä edelleen Urjalaan ja päinvastoin. Tämän        nen päivittäisiä liikennetarpeita ajatellen on
28292: maantien kunto on jo useita vuosia ollut              erittäin tärkeä asia. Siksi mielestämme on
28293: sellaisella tasolla, joka ei lähestulkoonkaan         ensiarvoisen tärkeää, että myös maantie n:o
28294: vastaa tien liikennemääriä eikä maantien edel-         13573 Humppilasta valtatieltä n:o 2 Matkun
28295: lyttämiä kuntoisuusvaatimuksia.                       asemalle Forssaan saadaan peruskorjatuksi ja
28296:    Tie on varsin mutkainen ja sorapintainen, ja       päällystetyksi. Tien liikennelaskenta varmasti
28297: erittäin monia vaaratilanteita ja kolareita on        osoittaa tien erittäin vilkkaan käytön mm.
28298: kyseisellä tiellä valitettavasti sattunut. Tienvar-   työmatkaliikenteeseen.
28299: ren asukkaat ovat olleet aktiivisia ja keränneet         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28300: päivittäisistä tien käyttäjistä nimilistan, jossa     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
28301: on lähes 170 nimeä.                                   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28302:    Maantien peruskorjaamista vaikeuttaa Hä-           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28303: meen tie- ja vesirakennuspiirin kunnostusmää-
28304: rärahojen alhainen taso. Hämeen tiepiirin mää-
28305: rärahakehykset ovat olleet liikennemäärien                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28306: kasvuun verrattuna alhaisemmat kuin keski-                   ryhtyä maantien n:o 13573 Humppilas-
28307: määrin koko maassa. Tiemäärärahat Hämeen                     ta valtatieltä n:o 2 Matkun asemalle
28308: tiepiirin alueella eivät ole kasvaneet suhteessa             Forssaan peruskorjaamiseksi ottaen
28309: liikenteen kasvuun. Tästä taas on aiheutunut                 huomioon tien vilkkaan liikenteen, sekä
28310: se, että melkoinen osa sorapintaisesta alemman-                 mikä on tien peruskorjaamisen reaa-
28311: asteisesta tieverkosta on ilman peruskorjaa-                 linen toteutumisaikataulu?
28312:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1989
28313: 
28314:                                          Sirkka-Liisa Anttila
28315: 
28316: 
28317: 
28318: 
28319: 2900100
28320: 2                                  1989 vp. -     KK n:o 174
28321: 
28322: 
28323: 
28324: 
28325:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28326:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Paikallistie n:o 13573 palvelee lähinnä
28327: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     Humppilan ja Matkun välisen haja-asutus-
28328: olette 3 päivänä huhtikuuta 1989 päivätyn         alueen liikennettä. Tien laskettu keskimääräi-
28329: kirjeenne n:o 525 ohella toimittanut valtioneu-   nen vuorokausiliikenne on vain 160 autoa, joka
28330: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      paikallisista asukkaista tuntuu vilkkaalta, mut-
28331: kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttilan näin kuu-    ta ei sitä laajemmin tarkastellen ole. Suomessa
28332: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 174:       on noin 8 000 kilometriä vilkkaammin liiken-
28333:                                                   nöityjä sorateitä, joita on Hämeessä lähes 1 000
28334:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    kilometriä.
28335:        ryhtyä maantien n:o 13573 Humppilas-          Liikenneministeriö on hallinnonalan suunui-
28336:        ta valtatieltä n:o 2 Matkun asemalle       telmassaan asettanut tavoitteeksi, että vuoteen
28337:        Forssaan peruskorjaamiseksi ottaen         1995 mennessä parannetaan ja päällystetään
28338:        huomioon tien vilkkaan liikenteen, sekä    soratiet, joiden kesäliikenne on yli 350 autoa
28339:           mikä on tien peruskorjaamisen reaa-     vuorokaudessa. Koejoen paikallistie n:o 13573
28340:        linen toteutumisaikataulu?                 ei liikenteellisen merkityksensä puolesta kuulu
28341:                                                   näihin. Tie pidetään nykyisessä tyydyttävässä
28342:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      kunnossa normaalein kunnossapidon toimenpi-
28343: vasti seuraavaa:                                  tein.
28344: 
28345:     Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1989
28346: 
28347:                                                             Liikenneministeri Pekka Vennamo
28348:                                     1989 vp. -    KK n:o 174                                     3
28349: 
28350: 
28351: 
28352: 
28353:                             Tili Riksdagens Herr Talman
28354:    I det syfte 37 § 1 motn. riksdagsordningen        Bygdevägen nr 13573 tillgodoser trafikbeho-
28355: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       vet främst mellan glesbygderna i Humppila och
28356: nr 525 av den 3 april 1989 tili vederbörande      Matku. Den beräknade genomsnittliga trafik-
28357: medlem av statsrådet översänt avskrift av         frekvensen på vägen är endast 160 bilar om
28358: följande av riksdagsledamot Sirkka-Liisa Ant-     dygnet. Ortsbefolkningen anser trafiken vara
28359: tila undertecknade spörsmål nr 174:               livlig, vilket dock inte är fallet från en vidare
28360:                                                   synpunkt sett. Det finns i Finland ca 8 000 km
28361:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen         grusvägar med en tätare trafikfrekvens, av
28362:        vidta för att landsväg nr 13573, som       dessa inemot 1 000 km i Tavastland.
28363:        från huvudväg nr 2 i Humppila leder tili      Trafikministeriet har i sin pian för förvalt-
28364:        Matku station i Forssa, skall kunna        ningsområdet uppställt som mål att sådana
28365:        grundförbättras med beaktande av den       grusvägar, där trafiken sommartid är drygt 350
28366:        Iivliga trafiken på vägen, samt            bilar om dygnet, skall förbättras och beläggas
28367:           vilket är det reella tidsschemat för    fram tili år 1995. På grund av sin ringa
28368:        genomförandet av grundförbättringen        betyde1se som trafikled hör bygdevägen nr
28369:        av vägen?                                  13573 i Koejoki inte tili dessa. Vägen kommer
28370:                                                   att hållas i nuvarande tillfredsställande skick
28371:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      med hjälp av normala underhållsåtgärder.
28372: samt anföra följande:
28373:     Helsingfors den 26 april 1989
28374: 
28375:                                                                Trafikminister Pekka Vennamo
28376:                                                1989 vp.
28377: 
28378: Kirjallinen kysymys n:o 175
28379: 
28380: 
28381: 
28382: 
28383:                                   Anttila ym.: Maatalouslomittajatoiminnan kehittämisestä
28384: 
28385: 
28386:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28387:    Juuri solmitun maataloustuloratkaisun mu-         laan niistä päivittäisistä kotieläinaskareista, jot-
28388: kaan emäntien äitiysloma pitenee ja siten sijais-    ka muutoin sitovat seitsemänä päivänä viikos-
28389: avun tarve lisääntyy. Tämä on ratkaisuna             sa. Jos tällöin tiukasti pidetään kiinni siitä, että
28390: erittäin perusteltu ja myönteinen. Kuitenkin jo      emännän on kuitenkin huolehdittava maata-
28391: nykyisenkin äitiysloman ja viljelijäväestön vuo-     louslomittajan ruokailusta, ei tällaista tilannet-
28392: silomaetuuksien hoitamisessa on vaikeuksia lo-       ta voida pitää parhaana mahdollisena loman-
28393: mittajapulan vuoksi. Lomittajakoulutus on ai-        pitomahdollisuutena. Tietäen hyvin sen, että
28394: kanaan organisoitu aivan väärin perustein.           asia kuuluu työmarkkinajärjestöjen kesken so-
28395: Ammattikurssikeskukset ovat järjestäneet työt-       vittaviin kysymyksiin, pidämme kuitenkin tär-
28396: tömiksi joutuneille henkilöille mahdollisuuden       keänä, että tämän asian selkiinnyttämiseksi
28397: opiskella maatalouslomittajiksi. Maatalouslo-        myös asianomaisen ministeriön toimesta py-
28398: mittajan koulutuksen pitäisi olla osa keskias-       rittäisiin ohjeita selventämään.
28399: teen normaalia ammatillista koulutusta, johon           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28400: sellaiset nuoret voisivat hakeutua, jotka koke-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28401: vat tämän tehtävän mielekkääksi ja ovat val-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28402: miita sille alalle hakeutumaan. Liian pitkään        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28403: meillä on koulutettu maatalouslomittajia työt-
28404: tömiksi joutuneista ihmisistä, jotka eräänlaisen
28405: pakon edessä ovat ajautuneet tähän mahdolli-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28406: suuteen.                                                     ryhtyä maatalouslomittajien työn arvos-
28407:    Samanaikaisesti erittäin suurta epätietoisuut-            tuksen lisäämiseksi palkkauksellisesti, ja
28408: ta kunnissa ja erityisesti viljelijäperheissä on                millä tavoin Hallitus aikoo turvata
28409: siitä, mitkä ovat maatalouslomittajan oikeudet               tarvetta vastaavan lomittajamäärän tu-
28410: ruokailuun. Osa maatalouslomittajista ruokai-                levinakin vuosina, sekä
28411: lee kotonaan, osa lomittajista ruokailee maati-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28412: loilla ja osalle lomittajia annetaan valmiit                 ryhtyä maatalouslomittajien ruokailuoi-
28413: ruokatarvikkeet tilalta, joista hän valmistaa itse           keudessa ilmenevien epäkohtien selvit-
28414: ruokansa. Maatalousloman tarkoituksenahan                    tämiseksi ja tarvittavien ohjeiden anta-
28415: on vapauttaa sekä isäntä että emäntä vuoro!-                 miseksi?
28416:      Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1989
28417: 
28418: 
28419:                 Sirkka-Liisa Anttila                                   Pirkko Ikonen
28420: 
28421: 
28422: 
28423: 
28424: 2900100
28425: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 175
28426: 
28427: 
28428: 
28429: 
28430:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28431:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Myönteisestä kehityksestä huolimatta lomitta-
28432: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        japula on vaikeuttanut varsinkin sijaisavun ja
28433: olette 4 päivänä huhtikuuta 1989 päivätyn            viikkovapaan järjestämistä.
28434: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            Sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen
28435: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        mukaan maatalouslomittajien työn arvostuk-
28436: edustaja Anttilan ym. näin kuuluvasta kirjalli-      seen ja palkkaukseen sekä lomittajien tarpee-
28437: sesta kysymyksestä n:o 175:                          seen liittyvät kysymykset tulee selvittää. Tätä
28438:                                                      varten sosiaali- ja terveysministeriö asetti 7
28439:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       päivänä marraskuuta 1988 maatalousyrittäjien
28440:        ryhtyä maatalouslomittajien työn arvos-       lomituspalvelujen kehittämistä selvittävän työ-
28441:        tuksen lisäämiseksi palkkauksellisesti, ja    ryhmän vuoden 1988 maataloustuloneuvotte-
28442:           millä tavoin Hallitus aikoo turvata        luissa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Työryh-
28443:        tarvetta vastaavan lomittajamäärän tu-        män tulee muun muassa selvittää maatalouslo-
28444:        levinakin vuosina, sekä                       mittajien saatavuuteen liittyviä ongelmia sekä
28445:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tehdä ehdotukset niiden ratkaisemiseksi. Työ-
28446:        ryhtyä maatalouslomittajien ruokailuoi-       ryhmän määräaika päättyy 31.5.1989. Viimeksi
28447:        keudessa ilmenevien epäkohtien selvit-        tehdyn maataloustulosopimuksen yhteydessä
28448:        tämiseksi ja tarvittavien ohjeiden anta-      työryhmä sai lisätehtävän, jonka vaikutusta
28449:        miseksi?                                      työryhmän määräaikaan on tässä vaiheessa
28450:                                                      vaikea arvioida. Ministeriö ryhtyy tarpeellisiin
28451:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        toimenpiteisiin lomituspalvelujen kehittämisek-
28452: vasti seuraavaa:                                     si työryhmän ehdotusten valmistuttua.
28453:                                                         Maatalousyrittäjien lomituspalvelulain 21 §:n
28454:    Maatalousyrittäjän lomituspalveluista anne-       mukaan maatalouslomittaja ei saa vaatia maa-
28455: tun lain (2/85) mukaan kunnan velvollisuutena        talousyrittäjältä itselleen palkkaa tai muuta
28456: on järjestää laissa tarkoitetut lomituspalvelut.     korvausta vapaata ravintoa ja asuntoa lukuun
28457: Nykyiset säännökset turvaavat kunnille täydet        ottamatta. Asiasta ei ole annettu tarkempia
28458: toimintavaltuudet palkata tarpeellinen määrä         ohjeita, mutta usein on korostettu, että kysy-
28459: lomittajia. Lomittajien palkkauksesta aiheutu-       myksessä olevat asiat ovat sellaisia, jotka lo-
28460: vat käyttökustannukset suoritetaan kunnalle          mittaja ja maatalousyrittäjä sopivat keskenään.
28461: valtion varoista.                                    Mainittu lainkohta on kuitenkin aiheuttanut
28462:    Päätoimisten lomittajien lukumäärä on vuo-        tulkintaongelmia ja epäselvyyttä. Tämän joh-
28463: sittain kasvanut noin l OOO:lla siitä lähtien, kun   dosta sosiaali- ja terveysministeriö tulee maa-
28464: lomituspalvelujen järjestäminen asetettiin kun-      talousyrittäjien lomituspalvelulakia muutettaes-
28465: nan velvollisuudeksi vuonna 1981. Päätoimisia        sa selvittämään myös tähän kysymykseen liit-
28466: lomittajia arvioidaan olevan jo noin 9 000.          tyvät ongelmat.
28467:     Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1989
28468: 
28469:                                                                          Ministeri Tarja Halonen
28470:                                     1989 vp. -     KK n:o 175                                      3
28471: 
28472: 
28473: 
28474: 
28475:                              Tili Riksdagens Herr Talman
28476:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       lett tili svårigheter särskilt vid anskaffning av
28477: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        vikarier och ordnandet av veckoledighet.
28478: av den 4 april 1989 tili vederbörande medlem           Enligt social- och hälsovårdsministeriets
28479: av statsrådet översänt avskrift av följande av     uppfattning bör de frågor som hänför sig tili
28480: riksdagsledamot Anttila m.fl. undertecknade        uppskattningen av en avbytares arbete och
28481: spörsmål nr 175:                                   avlöning samt behovet av avbytare utredas. I
28482:                                                    detta syfte tillsatte social- och hälsovårdsminis-
28483:                                                    teriet den 7 november 1988 i enlighet med
28484:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen          uppgörelsen vid lantbruksinkomstförhandling-
28485:        vidta för att uppskattningen av lant-       arna för år 1988 en arbetsgrupp för utredning
28486:        bruksavbytarnas arbete skall kunna          av utvecklandet av avbytarservicen för lant-
28487:        ökas med avseende på avlöningen, och        bruksföretagare. Arbetsgruppen skall bl.a.
28488:           på vilket sätt ämnar Regeringen sä-      utreda de problem som bristande tillgång på
28489:        kerställa att antalet avbytare motsvarar    avbytararbetskraft medför samt framlägga för-
28490:        behovet under kommande år, samt             slag tili en lösning av dem. Arbetsgruppens frist
28491:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     löper ut 31.5.1989. 1 samband med det senaste
28492:        ta för att existerande missförhållanden i   lantbruksinkomstavtalet fick arbetsgruppen en
28493:        fråga om lantbruksavbytarnas rätt tili      tilläggsuppgift, vars betydelse för arbetsgrup-
28494:        måltid skall kunna utredas och erfor-       pens frist är i detta skede svår att bestämma.
28495:        derliga anvisningar utfärdas?               Ministeriet kommer att vidta nödvändiga åt-
28496:                                                    gärder för utvecklandet av avbytarservicen
28497:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      sedan arbetsgruppen presenterat de fårdiga
28498: samt anföra följande:                              förslagen.
28499:                                                        Enligt 21 § lagen om avbytarservice för
28500:    Enligt lagen om avbytarservice för lantbruks-   lantbruksföretagare har en lantbruksavbytare
28501: företagare (2/85) är kommunen förpliktad att       inte rätt att av lantbruksföretagaren kräva lön
28502: ordna den i lagen avsedda avbytarservicen. De      eller annat vederlag med undantag av fri kost
28503: gällande stadgandena ger kommunerna full-          och bostad. Några närmare anvisningar har
28504: ständiga befogenheter att avlöna ett erforder-     inte utfårdats i ärendet men det har upprepade
28505: ligt antal avbytare. Driftskostnaderna för av-     gånger betonats, att dessa frågor bör lösas av
28506: löningen av avbytare erläggs tili kommunen av      avbytaren och lantbruksföretagaren tillsam-
28507: statens medel.                                     mans. Det aktuella lagrummet har dock lett tili
28508:    Antalet avbytare i huvudsyssla har år för år    tolkningsproblem och oklara fall. På grund av
28509: ökat med ca 1 000 personer alltsedan kommu-        detta kommer social- och hälsovårdsministeriet
28510: nerna år 1981 fick i uppdrag att ordna avby-       att utreda även de problem som hänför sig tili
28511: tarservicen. Antalet avbytare i huvudsyssla        nämnda fråga, då det blir aktuellt att ändra
28512: beräknas redan uppgå tili ca 9 000. Trots den      lagen om avbytarservice för lantbruksföretaga-
28513: positiva utvecklingen har bristen på avbytare      re.
28514: 
28515:     Helsingfors den 5 maj 1989
28516: 
28517:                                                                          Minister Tarja Halonen
28518:                                         j
28519:                                     j
28520:                                     j
28521:                                 j
28522:                                 j
28523:                             j
28524:                             j
28525:                         j
28526:                         j
28527:                     j
28528:                     j
28529:                 j
28530:                 j
28531:             j
28532:             j
28533:         j
28534:         j
28535:     j
28536:     j
28537: j
28538: j
28539:                                                1989 vp.
28540: 
28541: Kirjallinen kysymys n:o 176
28542: 
28543: 
28544: 
28545: 
28546:                                   Anttila ym.: Sukupolvenvaihdoseläkkeen myöntämisperusteiden
28547:                                      muuttamisesta
28548: 
28549: 
28550:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28551:    Sukupolvenvaihdoseläkejärjestelmän tarkoi-        eläkkeellä vuodesta 1982 alkaen. Sukupolven-
28552: tuksena on välittää tilakauppoja kahden suku-        vaihdoseläkkeen hakijan kannalta tällainen tul-
28553: polven välillä. Tämä edellyttää maatilahallituk-     kinta tuntuu kohtuuttomalta tilanteessa, jossa
28554: sen soveltamisohjeiden mukaan, että luopujan         hän kuitenkin on maksanut normaalit lakisää-
28555: ja luovutuksen saajan välinen ikäero on yleensä      teiset MYEL-eläkevakuutusmaksut ja sitten jää
28556: vähintään 20 vuotta. Erityisestä syystä voi          sukupolvenvaihdoseläkettä paitsi siitä syystä,
28557: ikäero olla pienempi, kuitenkin aina yli 15          että se jatkaja, jolle hän tilan myy, on häntä
28558: vuotta. Kun edellä mainittu ikäerovaatimus ei        vain 14 eikä 15 vuotta nuorempi.
28559: täyty, ei sukupolvenvaihdoseläkkeen saamisen            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28560: edellytyksiä ole olemassa.                           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28561:    On kuitenkin tapauksia, joissa tämä sovelta-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28562: minen tuntuu kohtuuttomalta. Varsinkin sil-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28563: loin, jos tilalla ei ole jatkajaa omasta takaa, on
28564: usein vaikeuksia löytää tilalle juuri nämä edellä              Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
28565: mainitut ikäpykälät täyttävä jatkaja.                       siin maatilahallituksen antaman sovel-
28566:    Eräs forssalainen maanviljelijä, jolla ei ollut          tamisohjeen muuttamiseksi siten, että
28567: omasta takaa tilalla jatkajaa, kuulutti tilansa             luopujan ja luovutuksen saajan välinen
28568: julkisesti myytäväksi. Tila oli myynnissä noin              ikäero ei kaikissa tapauksissa inhimilli-
28569: yhden vuoden ajan. Lopulta tilalle löytyi jat-              set ja muut tekijät huomioon ottaen
28570: kaja Kempeleeltä, jatkaja, joka on myyjää 14                olisi sukupolvenvaihdoseläkkeen saami-
28571: vuotta nuorempi. Lisäksi on todettava, että                 sen esteenä?
28572: hakijan aviopuoliso on ollut työkyvyttömyys-
28573: 
28574:      Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1989
28575: 
28576:                       Sirkka-Liisa Anttila                    Pirkko Ikonen
28577: 
28578: 
28579: 
28580: 
28581: 290010D
28582: 2                                     1989 vp. -      KK n:o 176
28583: 
28584: 
28585: 
28586: 
28587:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28588:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Koska sukupolvenvaihdoseläkejärjestelmän
28589: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tarkoituksena on välittää tilakauppoja kahden
28590: olette 4 päivänä huhtikuuta 1989 päivätyn              sukupolven välillä, maatilahallitus on edellyt-
28591: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           tänyt vuonna 1986 antamissaan soveltamisoh-
28592: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          jeissa, että luopujan ja luovutuksensaajan väli-
28593: edustaja Sirkka-Liisa Anttilan ym. näin kuulu-         sen ikäeron tulee olla yleensä vähintään 20
28594: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 176:              vuotta, kuitenkin aina yli 15 vuotta. Useiden
28595:                                                        jatkajien ja luopujien ollessa kysymyksessä
28596:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         otetaan ikäeroa laskettaessa huomioon jatka-
28597:        siin maatilahallituksen antaman sovel-          jista nuorin ja luopujista vanhin.
28598:        tamisohjeen muuttamiseksi siten, että              Nykyisen lain (1315/87) 6 e §:n 1 momentin
28599:        luopujan ja luovutuksen saajan välinen          mukaan maatalouspiirin on annettava eläkelai-
28600:        ikäero ei kaikissa tapauksissa inhimilli-       tokselle lausuntonsa siitä, täyttääkö luovutuk-
28601:        set ja muut tekijät huomioon ottaen             sensaaja edellä mainitut edellytykset. Aikaisem-
28602:        olisi sukupolvenvaihdoseläkkeen saami-          man lain (219/74) mukaan tämä tehtävä kuului
28603:        sen esteenä?                                    joko maatilahallitukselle tai maatalouspiirille
28604:                                                        niissä tapauksissa, joiden osalta maatilahallitus
28605:                                                        oli niin päättänyt. Nykyisen lain (1315/87)
28606:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            6 e §:n 3 momentin mukaan maatalouspiirin ja
28607: taen seuraavaa:                                        maatilahallituksen lausuntoon sisältyvään rat-
28608:    Maatalousyrittäjien eläkelain 6 b §:n 7 mo-         kaisuun voidaan hakea muutosta siinä järjes-
28609: mentin mukaan, sellaisena kuin se on viimeksi          tyksessä kuin muutoksenhausta hallintoasioista
28610: muutettuna 31.12.1985 annetulla lailla (1126/          annetussa laissa (154/50) on säädetty.
28611: 85), sukupolvenvaihdoseläke voidaan myöntää,              Edellä esitettyyn viitaten hallitus katsoo, että
28612: jos viljelmä luovutetaan maatalousyrittäjän rin-       maatilahallituksen antamat soveltamisohjeet
28613: taperilliselle, joka ikänsä, terveydentilansa, am-     ovat maatalousyrittäjien eläkelain tavoitteiden
28614: mattitaitonsa ja muiden ominaisuuksiensa puo-          mukaiset. Mainittakoon, että 31.5.1988 on ase-
28615: lesta voidaan katsoa sopivaksi harjoittamaan           tettu Maatalousyrittäjien luopumisjärjestelmien
28616: maatilataloutta viljelemällä. Jollei tällaista su-     eläketoimikunta, jonka tehtävänä on selvittää
28617: kulaista ole tai tämä ei muusta syystä tule            luopumiseläke- ja sukupolvenvaihdoseläkejär-
28618: luovutuksensaajana kysymykseen, voidaan luo-           jestelmien jatkamista ja lakeihin tehtäviä muu-
28619: vutuksensaajaksi hyväksyä edellä mainitut vaa-         toksia.
28620: timukset täyttävä muu henkilö.
28621: 
28622:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1989
28623: 
28624:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
28625:                                     1989 vp. -      KK n:o 176                                      3
28626: 
28627: 
28628: 
28629: 
28630:                              Till Riksdagens Herr Talman
28631:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Eftersom syftet med generationsväxlingspen-
28632: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          sionssystemet är att förmedla lägenhetsköp
28633: av den 4 april 1989 till vederbörande medlem         mellan två generationer, har jordbruksstyrelsen
28634: av statsrådet översänt avskrift av följande av       i sina tillämpningsansvisningar 1986 förutsatt
28635: riksdagsledamot Sirkka-Liisa Anttila m.fl. un-       att åldersskillnaden mellan överlåtare och för-
28636: dertecknade spörsmål nr 176:                         värvare i allmänhet skall vara minst 20 år,
28637:                                                      dock alltid mer än 15 år. När det är fråga om
28638:                                                      flera förvärvare och överlåtare beaktas den
28639:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        yngsta av förvärvarna och den äldsta av
28640:        ändrande av jordbruksstyrelsens tillämp-      överlåtarna när åldersskillnaden uträknas.
28641:        ningsanvisningar så att åldersskillnaden         Enligt 6 e § 1 mom. gällande lag (1315/87)
28642:        mellan överlåtaren och förvärvaren            skalllantbruksdistriktet avge utlåtande till pen-
28643:        inte, med beaktande av mänskliga och          sionsanstalten om huruvida förvärvaren upp-
28644:        andra faktorer, alltid skulle utgöra ett      fyller de ovan nämnda förutsättningarna. En-
28645:        hinder för erhållande av generations-         ligt den tidigare lagen (219/74) ankom denna
28646:        växlingspension?                              uppgift antingen på jordbruksstyrelsen eller på
28647:                                                      lantbruksdistriktet i de fall för vilkas del
28648:                                                      jordbruksstyrelsen hade så bestämt. Enligt 6 e §
28649:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        3 mom. gällande lag (1315/87) kan ändring
28650: samt anföra följande:                                sökas i ett avgörande, som ingår i lantbruks-
28651:    Enligt 6 b § 7 mom. lagen om pension för          distriktets och jordbruksstyrelsens utlåtande, i
28652: lantbruksföretagare, sådant detta lagrum lyder       den ordning som stadgas i lagen om ändrings-
28653: ändrat senast genom lag av den 31 december           sökande i förvaltningsärenden (154/50).
28654: 1985 (1126/85), kan generationsväxlingspension          Med hänvisning till det som anförts ovan
28655: beviljas om brukningsenheten överlåts till lant-     anser regeringen att jordbruksstyrelsens till-
28656: bruksföretagarens bröstarvinge, och den sist-        lämpningsanvisningar överensstämmer med
28657: nämnda vad ålder, hälsa, yrkesskicklighet och        målsättningarna i lagen om pension för lant-
28658: andra egenskaper beträffar kan betraktas som         bruksföretagare. Det kan nämnas att det den
28659: lämplig att bedriva gårdsbruk på brukningsen-        31 maj 1988 tillsatts en Kommission för avträ-
28660: heten. Om det inte finns någon sådan släkting        delsepensionssystemen för lantbruksföretagare,
28661: eller om släktingen av någon annan orsak inte        och att denna kommission fått i uppgift att
28662: kommer i fråga som förvärvare, kan som               utreda frågan om en fortsättning av avträdelse-
28663: förvärvare godkännas någon annan som upp-            och generationsväxlingspensionssystemen samt
28664: fyller de ovan nämnda kraven.                        vilka de lagändringar är som behövs.
28665: 
28666:     Helsingfors den 5 maj 1989
28667: 
28668:                                                    Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
28669:                                             1989 vp.
28670: 
28671: Kirjallinen kysymys n:o 177
28672: 
28673: 
28674: 
28675: 
28676:                                 T. Roos: Varautumisesta määräaikaistalletusten vapautumiseen
28677:                                    vuoden 1990 lopulla
28678: 
28679: 
28680:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28681:    Verouudistukseen ja talletusten verottami-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28682: seen liittyen vuoden 1988 loppupuolella talle-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
28683: tettiin 24 kuukauden määräaikaistileille rahaa    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28684: merkittävä määrä. Viime vuoden päättyessä         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28685: noilla tileillä Tilastokeskuksen mukaan oli va-
28686: roja 96 968 miljoonaa markkaa. Lisäystä edel-               Millä toimenpiteillä Hallitus aikoo
28687: lisen vuoden joulukuusta siinä oli 71,5 %.               varautua vuoden 1990 lopussa vapautu-
28688:    Summa on niin merkittävä, että hallituksen            vista määräaikaistalletuksista mahdolli-
28689: ja Suomen Pankin tulisi hyvissä ajoin siihen             sesti kansantaloudelle aiheutuviin kiel-
28690: varautua, kun se vuoden 1990 lopulla purkau-             teisiin vaikutuksiin ottaen huomioon
28691:                                                          vaihtotaseen nykyisen vajauksen ja kan-
28692: tuu.                                                     salaisten tämänhetkiset kulutustottu-
28693:                                                          mukset?
28694:     Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1989
28695: 
28696:                                           Timo Roos
28697: 
28698: 
28699: 
28700: 
28701: 2900100
28702: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 177
28703: 
28704: 
28705: 
28706: 
28707:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28708:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      oli viime vuonna keskeinen tekijä likviditeetin
28709: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      hakeutumisessa juuri tälle tilille, voidaan pitää
28710: olette 31 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn        todennäköisenä, että kahden vuoden määräa-
28711: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       jan kuluttua umpeen likviditeetti hakeutuu
28712: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      jälleen uuteen kohteeseen. Nykyisellään verol-
28713: edustaja T. Roosin näin kuuluvasta kirjallisesta   liset obligaatiot ja verolliset pankkien talletus-
28714: kysymyksestä n:o 177:                              tilit tarjoavat omaisuustulovähennyksen puit-
28715:                                                    teissa erittäin kilpailukykyisen sijoitusvaihtoeh-
28716:           Millä toimenpiteillä Hallitus aikoo      don. Markkinakorot pysynevät lähivuosina
28717:        varautua vuoden 1990 lopussa vapautu-       korkeina ja rahoituslaitosten kilpailun edelleen
28718:        vista määräaikaistalletuksista mahdolli-    lisääntyessä on odotettavissa, että verovapailta
28719:        sesti kansantaloudelle aiheutuviin kiel-    kahden vuoden tileiltä vapautuva ostovoima
28720:        teisiin vaikutuksiin ottaen huomioon        pääasiassa sitoutuu uusiin finanssisäästökohtei-
28721:        vaihtotaseen nykyisen vajauksen ja kan-     siin.
28722:        salaisten tämänhetkiset kulutustottu-          Ylimääräisen ostovoiman sitominen jatku-
28723:        mukset?                                     vasti finanssisäästämiseen edellyttää ennen
28724:                                                    muuta suotuisaa talouskehitystä ja luottamusta
28725:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      vakaaseen hintakehitykseen. Inflaatiokehityk-
28726: vasti seuraavaa:                                   sen nopeutuminen saattaisi laukaista likviditee-
28727:                                                    tin purkautumisen hyödykemarkkinoille, mikä
28728:    Kysymyksessä todetaan aivan oikein, että 24     vaikeuttaisi lisää tilanteen hallittavuutta.
28729: kk:n määräaikaistalletusten 72 prosentin kasvu        Hallitus pyrkii talouspolitiikalla tasapainoi-
28730: viime vuonna aiheuttaa vaaran ylimääräisen         seen talouskasvuun, pitämään inflaation kuris-
28731: ostovoiman purkautumisesta hyödykemarkki-          sa ja vähitellen kuromaan umpeen nykyisen
28732: noilla vuoden 1990 lopussa. Huomattava osa         vaihtotaseen alijäämäisyyden. Tämä politiikka
28733: kasvusta aiheutui myyntivoiton verotusmuu-         takaa parhaiten myos yksityisen sektorin likvi-
28734: tokseen liittyvistä mittavista yrityskaupoista     diteetin hallitun kehityksen. Lisäksi valtio
28735: aivan vuoden lopulla. Rahoitusmarkkinoilla         omalta osaltaan edistää edullisten pitkäaikais-
28736: tapahtui muutoinkin huomattavia muutoksia,         ten finanssisäästömuotojen kehittymistä. Valtio
28737: ja näiden taustalla olivat korkosuhteiden muut-    otti tämän vuoden alussa käyttöön erityisen
28738: tuminen, talletusten ja obligaatioiden veron-      kotitalouksille suunnatun verollisen ns. tuotto-
28739: huojennuslain uudistuminen vuoden 1989 alus-       obligaation. Lisäksi lähinnä yrityksille on tar-
28740: ta ja verouudistuksen mukanaan tuomat, osin        jolla niille erityisen hyvin sopivia obligaatio-
28741: spekulatiiviset luotto- ja sijoitusvirrat Pank-    muotoja, joiden avulla luodaan edellytyksiä
28742: kien antolainaus kasvoi viime vuonna 31 % ja       pitkäaikaisten jälkimarkkinoiden kehittymisel-
28743: ottolainaus 23 %. Pankkien taseessa oleva          le. Valtiovarainministeriö on asettanut myös
28744: markkinaraha lähes kaksinkertaistui.               työryhmän selvittämään kotitalouksien vii-
28745:    Osakesijoitukset ja osakekurssit ovat myös      meaikaisen säästämiskehityksen syitä ja säästä-
28746: kohonneet erittäin tuntuvasti. Likvidin finans-    misen lisäämisen edellytyksiä tämän vuoden
28747: sivarallisuuden arvon kohoaminen lienee osal-      loppuun mennessä.
28748: taan kasvattanut hyödykekysyntää viime vuo-           Aikaisemminkin .on esiintynyt suuria yritys-
28749: sina ja tätä kautta myötävaikuttanut säästämis-    kauppa-aaltoja, joiden yhteydessä kahden vuo-
28750: asteen alenemiseen.                                den määräaikaistilit ovat kasvaneet tuntuvasti.
28751:    Uusien kahden vuoden määräaikaistalletus-       Ne ovat kuitenkin purkautuneet vähitellen
28752: ten korko aleni viime vuodenvaihteessa 8 pro-      muihin säästökohteisiin tai velan lyhennyksiin
28753: sentista 5,5 prosenttiin. Koska korkea korko       ilman selviä reaalitaloudellisia haittoja. Yksi-
28754:                                      1989 vp. -     KK n:o 177                                    3
28755: 
28756: tyisen sektorin likviditeetti- ja velkakehityksen   vistä riskeistä ja pyrkii eliminoimaan häiriö-
28757: suuretkin vaihtelut ovat käynnissä olevan ra-       mahdollisuudet yleisellä talouspolitiikalla ja
28758: hoitusmarkkinoiden liberalisoitumisen aikana        edistämällä yksityistä säästämistä.
28759: mahdollisia. Hallitus on tietoinen niihin liitty-
28760:     Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1989
28761: 
28762:                                                            Valtiovarainministeri Erkki Liikanen
28763: 4                                   1989 vp. -     KK n:o 177
28764: 
28765: 
28766: 
28767: 
28768:                              Till Riksdagens Herr Talman
28769: 
28770:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       5,5 %. Eftersom den höga räntan förra året var
28771: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        en central faktor då likviditeten sökte sig tili
28772: av den 31 mars 1989 tili vederbörande medlem       just detta slags konton kan det anses sannolikt
28773: av statsrådet översänt avskrift av följande av     att då den utsatta tiden om två år går ut söker
28774: riksdagsman T. Roos undertecknade spörsmål         sig likviditeten åter tili ett nytt objekt. De
28775: nr 177:                                            skattebelagda obligationerna och de skattebe-
28776:                                                    lagda depositionskontona vid bankerna erbju-
28777:           Med vilka åtgärder ämnar Regering-       der för närvarande inom ramen för förmögen-
28778:        en bereda sig på de eventuella negativa     hetsskatteavdraget ett mycket konkurrenskraf-
28779:        verkningar som förorsakas samhälls-         tigt placeringsalternativ. Marknadsräntorna
28780:        ekonomin av de tidsbundna depositio-        torde förbli höga under de närmaste åren och
28781:        ner som frigörs i slutet av år 1990 med     då konkurrensen mellan penninginrättningarna
28782:        beaktande av det nuvarande underskot-       fortlöpande ökar är det att vänta att den
28783:        tet i bytesbalansen och medborgarnas        köpkraft som frigörs från de skattefria tvååriga
28784:        nuvarande vanor i fråga om konsum-          kontona binder sig vid nya finansiella sparob-
28785:        tion?                                       jekt.
28786:                                                        En kontinuerlig bindning av den extra köp-
28787:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      kraften vid ett finansiellt sparande förutsätter
28788: samt anföra följande:                              framför allt en gynnsam ekonomisk utveckling
28789:                                                    och tilitro tili en stabil prisutveckling. En
28790:    1 spörsmålet konstateras mycket riktigt att     försnabbning av inflationsutvecklingen kunde
28791: en ökning under fjolåret om 72 % i de tids-        få likviditeten att frigöras på varumarknaden,
28792: bundna depositionerna för 24 månader föran-        vilket skulle försvåra bemästrandet av situatio-
28793: leder en fara för att extra köpkraft frigörs på    nen ytterligare.
28794: varumarknaden i slutet av 1990. En betydande           Regeringen vili med den ekonomiska poHti-
28795: del av ökningen föranleddes av de omfattande       ken uppnå en balanserad ekonomisk tiliväxt,
28796: företagsköp alldeles i slutet av året som anknöt   hålla inflationen i styr och småningom reduce-
28797: till ändringen av beskattningen av försäljnings-   ra det nuvarande underskottet i bytesbalansen.
28798: vinst. Betydande förändringar skedde också         Denna politik säkerställer också bäst en behärs-
28799: annars på finansieringsmarknaden och bak-          kad utveckling i fråga om likviditeten inom den
28800: grunden tili dessa utgjordes av ändringen i        privata sektorn. Dessutom främjar staten för
28801: ränteförhållandena, revisionen av lagen om         sin del utvecklandet av förmånliga långfristiga
28802: skattelättnader för depositioner och obligatio-    finanssparformer. Staten tog i början av detta
28803: ner räknat från början av 1989 och de delvis       år i bruk en s.k. avkastningsobligation, som
28804: spekulativa kredit- och placeringsströmmar         speciellt riktats tili hushållen. Dessutom har
28805: som skattereformen fört med sig. Bankernas         närmast företagen erbjudits obligationsformer
28806: utlåning ökade förra året 31 % och inlåningen      som lämpar sig speciellt väl för dem och med
28807: 23 %. De marknadspengar som fanns i ban-           vilkas hjälp det skapas förutsättningar för ett
28808: kernas balansräkning fördubblades nästan.          upparbetande av långfristiga andrahandsmark-
28809:     Aktieplaceringarna och aktiekurserna har       nader. Finansministeriet har även tillsatt en
28810: också stigit på ett mycket betydande sätt. Det     arbetsgrupp med uppgift att utreda orsakerna
28811: att värdet på den likvida finansiella förmögen-    tili utvecklingen beträffande hushållens sparan-
28812: heten har ökat torde ha medverkat tili att öka     de under den senaste tiden och förutsättning-
28813: efterfrågan på nyttigheter under de senaste        arna för att öka sparandet fram tili utgången
28814: åren och genom detta ha bidragit tili att          av detta år.
28815: sparandet sjunkit.                                     Det har också tidigare förekommit stora
28816:     Räntan på nya tidsbundna depositioner för      vågor av företagsköp i samband med vilka de
28817: två år sjönk vid senaste årsskifte från 8 % tili    tidsbudna kontona för två år har ökat på ett
28818:                                      1989 vp. -     KK n:o 177                                   5
28819: 
28820: betydande sätt. De har dock så smamngom             finansieringsmarknaderna som pågår for när-
28821: sökt sig tili andra sparobjekt eller avkortningar   varande. Regeringen är medveten om de risker
28822: av skulder utan att några klara realekonomiska      som anknyter tili detta och försöker eliminera
28823: olägenheter uppstått. Stora variationer i likvi-    eventuella störningar med hjälp av den allmän-
28824: ditets- och skuldutvecklingen inom den privata      na ekonomiska politiken och genom att främja
28825: sektorn är möjliga under den liberalisering av      det privata sparandet.
28826:     Helsingfors den 5 maj 1989
28827: 
28828:                                                                  Finansminister Erkki Liikanen
28829: 1
28830: 1
28831:  1
28832:   1
28833:   1
28834:    1
28835:     1
28836:     1
28837:      1
28838:       1
28839:       1
28840:        1
28841:         1
28842:         1
28843:          1
28844:           1
28845:           1
28846:            1
28847:             1
28848:             1
28849:              1
28850:               1
28851:               1
28852:                1
28853:                 1
28854:                 1
28855:                  1
28856:                   1
28857:                   1
28858:                    1
28859:                                                 1989 vp.
28860: 
28861: Kirjallinen kysymys n:o 178
28862: 
28863: 
28864: 
28865: 
28866:                                    Jokinen: Terveyskeskusten palvelujen kehittämisestä
28867: 
28868: 
28869:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28870:   Suomen hyväksi mainostetussa terveydenhoi-          potilaat olosuhteiden pakosta yksityisille palve-
28871: dossa ilmenee yhä enenevässä määrin sellaisia         lupisteille?
28872: puutteita, joiden korjaamiseen olisi nopeasti            Kun kansalaiset käyttävät yksityisten palve-
28873: ryhdyttävä. Koska useat ongelmat johtuvat             luja, joudutaan niiden kustannuksista kuiten-
28874: tarpeettomasta joko tahallisesta tai hallitsemat-     kin vastaamaan yhteiskunnan verovaroilla. Ky-
28875: tomasta käytännöstä, olisi niiden selvittämiseen      symys on kustannusten kohoamisesta ja yhteis-
28876: nopeasti ryhdyttävä.                                  kunnan varojen suuntaamisesta yksityiseen bis-
28877:    Jopa erittäin kiireelliset ja nopeasti hoitotoi-   nekseen, mikä ei ole ollut tarkoitus kansanter-
28878: mia vaativat tapaukset joutuvat pitkien jono-         veysjärjestelmän kehittämisessä.
28879: tusten vuoksi kriisitilanteeseen. Kuumeisen ja           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28880: sairaankin lapsen kohteleminen tällä tavalla on       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
28881: vakava asia. Miksi ei terveyskeskuksissa voida        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28882: järjestää ajanvarausta samoin kuin se voidaan         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28883: järjestää yksityisvastaanotoilla ja yksityisillä
28884:                                                                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28885: terveysasemilla?
28886:                                                              ryhtyä sen tilanteen korjaamiseksi, joka
28887:    Onko todella tarkoitus tehdä yhteiskunnan                 on johtanut kunnallisten terveysasemien
28888: ylläpitämistä terveysasemista sellaisia, joissa              toiminnan vaikeutumiseen, kun yksityi-
28889: mikään asia ei toimi kunnolla, ja ohjata näin                nen bisnes on tullut kilpailemaan alalla?
28890:      Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1989
28891: 
28892:                                           Anna-Liisa Jokinen
28893: 
28894: 
28895: 
28896: 
28897: 2900100
28898: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 178
28899: 
28900: 
28901: 
28902: 
28903:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28904:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      desta 1990 alkaen 610:een. Uusien virkojen
28905: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      perustamista on hidastettu ja kunnalliseen ter-
28906: olette 31 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn        veydenhuoltoon perustetaan lähivuosina vain
28907: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       välttämättömät virat. Näin pyritään huolehti-
28908: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      maan siitä, että saadaan avoimet toimet täytet-
28909: edustaja Jokisen näin kuuluvasta kirjallisesta     tyä.
28910: kysymyksestä n:o 178:                                 Terveyskeskusten lääkärivajaukseen on lisäk-
28911:                                                    si pyritty vaikuttamaan sijaisuuskelpoisuuksia
28912:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     ja orientoivan vaiheen järjestelyjä muuttamalla,
28913:        ryhtyä sen tilanteen korjaamiseksi, joka    lisätyön ja päivystyksen korvauksia korotta-
28914:        on johtanut kunnallisten terveysasemien     malla sekä terveyskeskustyön sisältöä kehittä-
28915:        toiminnan vaikeutumiseen, kun yksityi-      mällä ja paperityötä vähentämällä.
28916:        nen bisnes on tullut kilpailemaan alalla?      Lisäksi tänä keväänä on aloitettu laajamit-
28917:                                                    tainen siirtyminen omalääkärijärjestelmään,
28918:                                                    joka osaltaan lisää terveyskeskusten kilpailuky-
28919:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      kyisyyttä. Paikallisiin olosuhteisiin soveltuvia
28920: vasti seuraavaa:                                   ratkaisumalleja kokeillaan. Omalääkäritoimin-
28921:                                                    nasta on solmittu kokeiluvirkaehtosopimus,
28922:    Kunnallisten terveyskeskusten toiminnallis-     joka tyydyttää entistä paremmin eri osapuolien
28923: ten vaikeuksien keskeisenä syynä on terveys-       toivomuksia.
28924: keskuslääkärien vajaus, joka on pahentunut            Sosiaali- ja terveysministeriön asettama lää-
28925: erityisesti 1980-luvun puolivälin jälkeen. Ter-    kärinvirkatyöryhmä       luovutti    mietintönsä
28926: veyskeskusten lääkärien viroista oli 3.10.1988     18.4.1989. Työryhmä teki ehdotuksen toimen-
28927: hoitamatta 709 eli 20,3 %. Jos luvuista vähen-     pideohjelmaksi, jonka tarkoituksena on paran-
28928: netään terveyskeskusten erikoislääkärijobtois-     taa terveyskeskusten kilpailukykyä lääkärityö-
28929: ten sairaaloiden virat ja orientoivan vaiheen      voimasta, sosiaali- ja terveydenhuollon valta-
28930: virat, niin voidaan todeta, että varsinaisista     kunnallisessa suunnitelmassa 1990-1994 pe-
28931: terveyskeskuslääkärien viroista oli ilman hoita-   rustettavien lääkärinvirkojen määristä sekä lää-
28932: jaa 412 eli 17,7 %.                                käreiden koulutustarpeen perinpohjaisesta sel-
28933:    Terveyskeskuslääkäripulan perussyy on lää-      vittämisestä. Merkittävä osa ehdotetuista
28934: kärityövoiman kokonaiskysynnän ja -tarjonnan       toimenpiteistä kuuluu kuntatyönantajille. So-
28935: epäsuhta. Koulutuspaikkoja on vähennetty ku-       siaali- ja terveysministeriö pyrkii osaltaan toi-
28936: luvan vuosikymmenen alkupuolella. Työtilai-        mimaan ehdotusten toteuttamiseksi.
28937: suuksia lääkäreille on toisaalta perustettu           Varausmenettely on kunkin terveyskeskuk-
28938: enemmän kuin työvoiman kasvu olisi mahdol-         sen itse ratkaistava paikallisiin olosuhteisiin
28939: listanut. Tämän johdosta lääkärikoulutukseen       parhaiten soveltuvalla tavalla. Keskushallinto
28940: otettavien määrää on sittemmin lisätty sosiaali-   on tilanteen parantamiseksi muun muassa tu-
28941: ja terveysministeriön esityksestä keväällä 1988    kenut johtavien lääkärien hallinnollista koulu-
28942: 510:stä 560:een vuodessa ja tänä keväänä vuo-      tusta.
28943:     Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1989
28944: 
28945:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
28946:                                     1989 vp. -     KK n:o 178                                     3
28947: 
28948: 
28949: 
28950: 
28951:                              Tili Riksdagens Herr Talman
28952: 
28953:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       nala hälsovården skall inom de närmaste åren
28954: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        inrättas endast de nödvändigaste tjänsterna. På
28955: av den 31 mars 1989 tili vederbörande medlem       detta sätt försöker man se tili att de vakanta
28956: av statsrådet översänt avskrift av följande av     tjänsterna blir besatta.
28957: riksdagsledamot Jokinen undertecknade spörs-          Man har dessutom försökt inverka på bristen
28958: mål nr 178:                                        på läkare vid hälsovårdscentralerna genom att
28959:                                                    ändra behörigheten för vikarier och arrange-
28960:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           mangen inom det orienterande skedet, genom
28961:        vidta för att avhjälpa den situation som    att höja ersättningarna för tilläggsarbete och
28962:        har lett tili att de kommunala hälso-       jourer samt genom att utveckla hälsovårdscen-
28963:        vårdsstationernas verksamhet har för-       tralarbetets innehåll och genom att minska
28964:        svårats då privatföretagsamheten har        pappersarbetet.
28965:        börjat konkurrera inom branschen?              Dessutom har man denna vår inlett en
28966:                                                    omfattande övergång tili egenläkarsystemet,
28967:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      som för sin del ökar hälsovårdscentralernas
28968: samt anföra följande:                              konkurrenskraft. Lösningsmodeller som läm-
28969:                                                    par sig för lokala förhållanden experimenteras
28970:    En central orsak tili de kommunala hälso-       med. Beträffande egenläkarverksamheten har
28971: vårdsstationernas funktionella svårigheter är      ingåtts ett experimentellt tjänstekollektivavtal,
28972: bristen på hälsovårdscentralläkare, viiken har     som bättre tillfredsställer de olika parternas
28973: förvärrats speciellt under senare hälften av       önskemål.
28974: 1980-talet. Av tjänsterna som hälsovårdscen-          Den arbetsgrupp för läkartjänster som SO-
28975: tralläkare var 709, dvs. 20,3 %, obesatta          cial- och hälsovårdsministeriet hade tillsatt
28976: 3.10.1988. Om från dessa siffror minskas tjäns-    överlämnade sitt betänkande 18.4.1989. Arbets-
28977: terna vid hälsovårdscentralernas specialistledda   gruppen gjorde upp ett förslag tili åtgärdspro-
28978: sjukhus och tjänsterna inom det orienterande       gram, vars syfte är att förbättra hälsovårdscen-
28979: skedet, kan man konstatera att 412, dvs.           tralernas konkurrensförmåga i fråga om läkar-
28980: 17,7 %, av de egentliga tjänsterna som hälso-      arbetskraften och som innehåller förslag tili
28981: vårdscentralläkare var obesatta.                   antalet läkartjänster som skall inrättas i den
28982:    Den grundläggande orsaken tili bristen på       riksomfattande planen för social- och hälsovår-
28983: hälsovårdscentralläkare är missförhållandet        den 1990-1994 samt en grundläggande utred-
28984: mellan den totala efterfrågan och det totala       ning om utbildningsbehovet för läkare. En
28985: utbudet på läkararbetskraft. Antalet utbild-       betydande del av de föreslagna åtgärderna
28986: ningsplatser har minskats i början av inneva-      ankommer på den kommunala arbetsgivaren.
28987: rande årtionde. Å andra sidan har det inrättats    Social- och hälsovårdsministeriet försöker för
28988: flera arbetstillfållen för läkare än vad arbets-   sin del att verka för att förslagen genomförs.
28989: kraftens tillväxt hade möjliggjort. På grund          Varje hälsovårdscentral bör själv, på det sätt
28990: härav har antalet studerande, som tas in tili      som bäst lämpar sig för de lokala förhållande-
28991: läkarutbildningen, sedermera på social- och        na, avgöra hur dess verksamhet organiseras
28992: hälsovårdsministeriets framställning våren 1988    och t.ex. hur det förfars i fråga om tidsbeställ-
28993: ökats från 510 tili 560 om året och denna vår      ningar. För att förbättra situationen har cen-
28994: fr.o.m. år 1990 tili 610. Inrättandet av nya       tralförvaltningen bl.a. stött den administrativa
28995: tjänster har bromsats och inom den kommu-          utbildningen av ledande läkare.
28996: 
28997:      Helsingfors den 4 maj 1989
28998: 
28999:                                                    Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
29000:                                                1989 vp.
29001: 
29002: Kirjallinen kysymys n:o 179
29003: 
29004: 
29005: 
29006: 
29007:                                   Jokinen: Naislesken eläketurvan parantamisesta
29008: 
29009: 
29010:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29011: 
29012:    Suomalaisen eläketurvan karkeimpiin puut-         täysin turvaa vaille muutama vuosi sitten.
29013: teisiin ja epäkohtiin kuuluva lesken eläketurva      Näitä tapauksia on maassamme runsaasti. Asia
29014: on varsin kyseenalainen. Julkisesti ja laajasti      ei voi olla tuntematon maan hallituksen piiris-
29015: tunnettu eläketurva toimii varsin usein niissä       säkään, joten lienee oikeus odottaa korjausta
29016: kohteissa, joissa eläketurvan maksaminen on          em. epäkohtaan. Vähintä mitä on oikeus odot-
29017: täysin kansalaisten oikeustajun vastainen, eli       taa on, että naisleski saa eläkkeen siitä työstä,
29018: sitä maksetaan erittäin hyvätuloisille naisleskil-   jonka hän on suorittanut kasvattaessaan lapset
29019: le, jopa silloin kun he ovat vielä suhteellisen      ja hoitaessaan miehensä talouden. Hänellä täy-
29020: nuoria ja hyvässä virassa.                           tyy olla oikeus miehensä maksamaan eläkkee-
29021:    Vastaavasti eläketurva ei yllä työttömille ja     seen, jota mies ei kuoleman takia koskaan tule
29022: ammattitaidottomille naisleskille, vaikka he         nostamaan.
29023: ovat olleet miestensä ja lastensa hoitajia, sii-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29024: voojia ja ruuanlaittajia vuosikymmeniä.              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
29025:    Silloinkaan kun perheellä ei ole minkäänlais-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29026: ta toimeentuloturvaa, miehen elämänsä aikana         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29027: maksama ja palkasta pidätetty eläke ei tule
29028: lesken ja perheen tueksi, jos leski sattuu ole-
29029: maan "liian nuori" ja lapsista nuorin puoles-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29030: taan vaikka kuukauden "yli-ikäinen".                        ryhtyä sen tilanteen korjaamiseksi ja
29031:    Tällaisen esimerkin voi arvoisa hallituksen              lainsäädännön muuttamiseksi, joka ny-
29032: jäsen löytää esim. Pöytyän pitäjän Riihikosken              kyisin jättää perheen eläketurvan ulko-
29033: kylästä, jossa kolmen lapsen äiti jäi perheineen            puolelle miehen kuollessa?
29034:      Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1989
29035: 
29036:                                          Anna-Liisa Jokinen
29037: 
29038: 
29039: 
29040: 
29041: 290010D
29042: 2                                 1989 vp. -     KK n:o 179
29043: 
29044: 
29045: 
29046: 
29047:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29048:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesi-
29049: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,    tyksen mukaan hallituksen tarkoituksena on
29050: olette 31 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn      antaa eduskunnalle esitys perhe-eläkkeitä kos-
29051: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston     kevan lainsäädännön uudistamiseksi Perhe-elä-
29052: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-    kekomitean mietinnön (Komiteanmietintö
29053: edustaja Anna-Liisa Jokisen näin kuuluvasta      1987:43) jatkovalmistelun pohjalta siten, että
29054: kirjallisesta kysymyksestä n:o 179:              uudistuksen toteuttaminen voidaan aloittaa
29055:                                                  vuoden 1990 alusta.
29056:                                                     Perhe-eläkekomitea on ehdottanut nykyisen
29057:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo   leskeneläkeoikeuden laajentamista siten, että
29058:        ryhtyä sen tilanteen korjaamiseksi ja     kaikki sellaiset lesket, joilla on tai on ollut
29059:        lainsäädännön muuttamiseksi, joka ny-
29060:                                                  yhteinen lapsi edunjättäjän kanssa, saisivat
29061:        kyisin jättää perheen eläketurvan ulko-   oikeuden leskeneläkkeeseen. Kysymyksessä tar-
29062:        puolelle miehen kuollessa?                koitetun kaltaisia tilanteita ei enää syntyisi.
29063:                                                     Perhe-eläkeuudistusta koskeva hallituksen
29064:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-     esitys on tarkoitus saattaa eduskunnan käsitel-
29065: vasti seuraavaa:                                 täväksi vielä tämän kevätkauden aikana.
29066: 
29067:     Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1989
29068: 
29069:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
29070:                                      1989 vp. -     KK n:o 179                                     3
29071: 
29072: 
29073: 
29074: 
29075:                               Tili Riksdagens Herr Talman
29076:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         en för av5ikt att tiH riksdagen avlåta en
29077: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          proposition med förslag till revidering av den
29078: av den 31 mars 1989 tili vederbörande medlem         lagstiftning som gäller familjepensioner utgåen-
29079: av statsrådet översänt avskrift av följande av       de från Familjepensionskommittens (Kommit-
29080: riksdagsledamot Anna-Liisa Jokinen under-            tebetänkande 1987:43) betänkande så att verk-
29081: tecknade spörsmål nr 179:                            ställandet av reformen kan inledas vid ingång-
29082:                                                      en av år 1990.
29083:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen               Familjepensionskommitten har föreslagit en
29084:        vidta för att avhjälpa den situation och      utbyggnad av den nuvarande änkepensionsrät-
29085:        ändra den lagstiftning som för närva-         ten så att alla sådana änkor som har eller har
29086:        rande leder tili att familjen inte kommer     haft ett gemensamt barn med förmånslåtaren,
29087:        i åtnjutande av pensionsskydd då man-         skall bli berättigade tili änkepension. Därefter
29088:        nen avlider?                                  skulle det inte längre uppstå sådana situationer
29089:                                                      som avses i spörsmålet.
29090:                                                         Avsikten är att ifrågavarande regeringspro-
29091:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         position som gäller familjepensionsrevideringen
29092: samt anföra följande:                                redan under denna vårsession skall avlåtas tili
29093:   Enligt statsförslaget för år 1989 har regering-    riksdagen för behandling.
29094: 
29095:     Helsingfors den 3 maj 1989
29096: 
29097:                                                     Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
29098:                                                 1989 vp.
29099: 
29100: Kirjallinen kysymys n:o 180
29101: 
29102: 
29103: 
29104: 
29105:                                    Jokinen: Raskaan liikenteen lisääntymisen vaikutuksesta liiken-
29106:                                        neturvallisuuteen
29107: 
29108: 
29109:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29110:    Liikennevahingot lisääntyvät huolestuttavas-       joudu lainkaan vastuuseen. Vaikka nämä tör-
29111: ti eri puolilla maata. Päivittäin saadaan lukea       keät liikennerikkomukset kaikilla Suomen teillä
29112: autojen yhteentörmäyksistä ja väärälle kaistalle      ovat yleisesti tiedossa, ei niihin ole viime
29113: siirtymisen vuoksi kuolemaan johtaneista auto-        aikoina puututtu. Tässä olisi myös valtiolle
29114: kolareista.                                           erittäin merkittävä tulonlisä, ettei tarvitse men-
29115:    Samanaikaisesti kasvavat lisääntyneen liiken-      nä varattomien kukkarolle ja eläkeläisten vä-
29116: teen aiheuttamat maanteiden kulumiset, jotka          häisiin tuloihin lisäverotuksilla.
29117: ilmenevät mm. syvien urien ilmaantumisina                Koska liikenneministeriö ei ole tuntenut vas-
29118: tiehen. Liikenteen ylinopeudet ovat suuresti          tuutaan em. kehityksestä, on vedottava maan
29119: kasvattaneet onnettomuusriskiä. Mutta varsin          hallitukseen kokonaisuudessaan. Kuinka pal-
29120: suuri syy on se piittaamattomuus, joka ilmenee        jon pitää kuolemaan johtaneiden liikenneon-
29121: huomattavasti kasvaneina painorajoitusten yli-        nettomuuksien lisääntyä, ennen kuin asiaa tut-
29122: tyksinä. Yhä suuremmat rekka-autot ja tava-           kitaan sen vaatimalla vakavuudella?
29123: raliikenteen siirtyminen maanteille ovat suurin          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29124: ja todellisin vaaratekijä tämän päivän suoma-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
29125: laisilla teillä.                                      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29126:    Sateiden liukastamilla ja kuraisilla teillä suu-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29127: ren ja raskaan rekka-auton vauhti on usein
29128: runsaasti yli 100 km tunnissa. Kun se tässä                     Onko Hallitus tietoinen siitä vakavas-
29129: vauhdissa ohittaa henkilöautoja, on onnetto-                 ta tilanteesta, jonka raskaan liikenteen
29130: muusriski todellinen, ja juuri tämä tilanne vie              kasvu ja nopeudet ovat Suomen maan-
29131: myös ohitettavalta autolta sekä näkyvyyden                   teillä aiheuttaneet, ja
29132: että myös mahdollisuuden auton hallintaan.                      mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29133:    Valitettavinta on, että näitä tilanteita ei               ryhtyä onnettomuusriskien vähentämi-
29134: millään muotoa valvota eikä ylinopeuksista                   seksi?
29135:      Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1989
29136: 
29137:                                           Anna-Liisa Jokinen
29138: 
29139: 
29140: 
29141: 
29142: 2900IOD
29143: 2                                    1989 vp. -      KK n:o 180
29144: 
29145: 
29146: 
29147: 
29148:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29149:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        seen ja kulloisenkin kuormitustilanteen ottami-
29150: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        seen huomioon, jotta vältettäisiin perävaunun
29151: olette 31 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn          poikittain kääntyminen jarrutuksessa. Mää-
29152: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         räykset ovat jo osittain voimassa uusien auto-
29153: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        jen osalta ja ne tiukentuvat vähitellen. Ensi
29154: edustaja Anna-Liisa Jokisen näin kuuluvasta          vuoden alussa tulee eräissä raskaissa ajoneu-
29155: kirjallisesta kysymyksestä n:o 180:                  voissa olla mm. lukkiutumattomat jarrut.
29156:                                                      Myös ohjauslaitetta ja vetolaitteita koskevat
29157:           Onko Hallitus tietoinen siitä vakavas-     määräykset ovat tarkistettavina.
29158:        ta tilanteesta, jonka raskaan liikenteen         Määräysten ja nopeuksien valvonnassa on
29159:        kasvu ja nopeudet ovat Suomen maan-           varmasti puutteita. Poliisin käytettävissä olevat
29160:        teillä aiheuttaneet, ja                       liikennevalvonnan voimavarat ovat rajalliset,
29161:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       eikä valvonnan avulla tietenkään kyetä puut-
29162:        ryhtyä onnettomuusriskien vähentämi-          tumaan kuin osaan rikkomuksista. Liioiteltua
29163:        seksi?                                        on kuitenkin väittää, niin kuin kysymyksen
29164:                                                      perusteluissa tehdään, ettei esim. raskaan lii-
29165:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kenteen ylinopeuksia ollenkaan valvottaisi.
29166: vasti seuraavaa:                                        Poliisin ylinopeusvalvonta kohdistuu yhtä
29167:                                                      hyvin raskaaseen liikenteeseen kuin muihinkin
29168:    Liikenneturvallisuustilanne on viime kuu-         ajoneuvoihin. Raskaan liikenteen osuus ylino-
29169: kausina ollut selvästi aikaisempaa huonompi.         peuksista on kuitenkin varsin pieni. Tie- ja
29170: Ainakaan tällä hetkellä käytettävissä olevien        vesirakennushallituksen keräämien pääteiden
29171: onnettomuustilastojen valossa eivät erityisesti      nopeusmittausten perusteella niillä alueilla, joil-
29172: raskaan liikenteen onnettomuudet näytä olevan        la on voimassa nopeusrajoitus 60 ja 80 km/t,
29173: huonontuneen liikenneturvallisuustilanteen syy-      raskas liikenne ja henkilöautot noudattavat
29174: nä. Siitä huolimatta raskas liikenne, sen ylino-     nopeusrajoituksia suurin piirtein samalla taval-
29175: peudet ja ylikuormat vaativat liikenneturvalli-      la. Nopeusrajoitusalueella 100 km/t henkilöau-
29176: suudesta vastaavien viranomaisten huomiota,          tot ajavat luonnollisesti keskimäärin nopeam-
29177: koska raskas liikenne vaikuttaa muidenkin tien       min, koska kuorma-autoja ja suurinta osaa
29178: käyttäjien turvallisuuteen. Tässä mielessä kysy-     linja-autoista koskee ajoneuvokohtainen no-
29179: myksestä ilmenevä huoli on oikeutettua.              peusrajoitus 80 km/t. Suuret ylinopeudet ovat
29180:    Hallitus on ryhtynyt voimakkaisiin toimiin        henkilöautoilla selvästi yleisempiä kuin raskaal-
29181: raskaiden ajoneuvojen ylikuormien rajoittami-        la liikenteellä. Yleisempää on, että henkilöauto
29182: seksi ja niiden teknillisen liikenneturvallisuuden   ohittaa raskaan liikenteen ajoneuvon, eikä
29183: parantamiseksi. Niinpä mm. 1.4.1989 tuli voi-        päinvastainen tilanne, jota kysymyksen perus-
29184: maan ylikuormamaksulain muutos, jolla mer-           teluissa kuvataan.
29185: kittävästi korotetaan em. maksua. Ensi vuoden           Poliisin talous- ja toimintasuunnitelman mu-
29186: alussa luovutaan puutavaran sekä maa- ja             kaan tieliikenteen valvonnan kokonaismäärää
29187: kiviainesten kuljetuksessa käytettävästä tila-       on tarkoitus lisätä paikallispoliisin osalta
29188: vuuspainojärjestelmästä, jonka seurauksena            10 o/o:iin ja liikkuvan poliisin osalta 60 o/o:iin
29189: näissä kuljetuksissa kuorma etenkin pahimmis-        työajasta.
29190: sa ylikuormitustapauksissa pienentyy samanai-           Talous- ja toimintasuunnitelmassa ovat lii-
29191: kaisesti voimaan tulevasta te1i- ja kokonaispai-     kennevalvonnan painopistealueina juuri suuret
29192: nojen korotuksesta huolimatta. Lisäksi poistu-       ylinopeudet ja ajoneuvojen ylikuormavalvonta,
29193: vat ylikuorman sallineet kuormitustoleranssit.       joka lainsäädännön muuttuessa tehostuu.
29194:    Raskaan ajoneuvokaluston jarruja koskevat            Poliisi on saanut käyttöönsä uusia, tehok-
29195: määräykset on äskettäin uudistettu. Erityisesti      kaampia nopeusvalvontatutkia ja ajoneuvovaa-
29196: on puututtu perävaunujen jarrujen sovittami-         koja, jotka mahdollistavat monipuo1isemman
29197:                                    1989 vp. -     KK n:o 180                                  3
29198: 
29199: ja tehokkaamman nopeus- ja painovalvonnan.        enimmäisajoajan ja vähimmäislepoajan säätävä
29200:    Mainittakoon vielä, että hallituksen tarkoi-   laki tulisi parantamaan liikenneturvallisuutta
29201: tuksena on antaa eduskunnalle vielä tämän         raskaan liikenteen väsymysonnettomuuksia vä-
29202: kevätistuntokauden aikana esitys kuorma- ja       hentämällä.
29203: linja-autoliikenteen ajo- ja lepoajoista. Tämä
29204:     Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1989
29205: 
29206:                                                             Liikenneministeri Pekka Vennamo
29207: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 180
29208: 
29209: 
29210: 
29211: 
29212:                               Tili Riksdagens Herr Talman
29213:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Bestämmelserna gällande den tunga fordons-
29214: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         materielens bromsar har nyligen förnyats. Man
29215: av den 31 mars 1989 tili vederbörande medlem        har särskilt ingripit i fråga om anpassningen av
29216: av statsrådet översänt avskrift av följande av      släpvagnarnas bromsar och beaktandet av res-
29217: riksdagsledamot Anna-Liisa Jokinen under-           pektive belastningssituation, för att göra det
29218: tecknade spörsmål nr 180:                           möjligt att undvika att släpvagnen vänder sig
29219:                                                     på tvären vid inbromsningen. Bestämmelserna
29220:           Är Regeringen medveten om den             är redan delvis i kraft i fråga om nya bilar och
29221:        allvarliga situation som ökningen av         de blir småningom allt strängare. I början av
29222:        den tunga trafiken och hastigheterna         nästa år skall vissa tunga fordon bl.a. ha
29223:        lett tili på landsvägarna i Finland och      låsningsfria bromsar. Också bestämmelserna
29224:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      om styrinrättningar och draganordningar är
29225:        ta i syfte att minska riskerna för olycks-   föremål för granskning.
29226:        fall?                                           Övervakningen av efterlevnaden av bestäm-
29227:                                                     melser och hastigheter är säkert behäftad med
29228:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       brister. Polisens resurser för trafikövervakning
29229: samt anföra följande:                               är begränsade, och det är naturligtvis inte
29230:                                                     heller möjligt att ingripa i mer än en del av
29231:    Trafiksäkerhetssituationen har under de se-
29232:                                                     överträdelserna med hjälp av övervakning. Det
29233: naste månaderna varit uppenbart sämre än
29234:                                                     är likväl överdrivet att på det sätt som görs i
29235: förut. I ljuset av den för närvarande tillgäng-
29236:                                                     spörsmålet hävda att fortkörningen inom den
29237: liga statistiken över olyckshändelser förefaller
29238:                                                     tunga trafiken inte alls skulle övervakas.
29239: det åtminstone inte som om de olyckshändelser
29240: i vilka den tunga trafiken är delaktig särskilt        Polisens övervakning av fortkörning riktar
29241: skulle vara orsaken tili den försämrade trafik-     sig lika mycket mot den tunga trafiken som
29242: säkerhetssituationen. Oavsett detta kräver den      mot andra fordon. Den tunga trafikens andel
29243: tunga trafiken samt fortkörningen och överbe-       av fortkörningarna är likväl rätt liten. På basen
29244: lastningen inom den uppmärksamhet av de             av de hastighetsmätningar som väg- och vat-
29245: myndigheter som svarar för trafiksäkerheten,        tenbyggnadsstyrelsen insamlat från de viktigas-
29246: eftersom den tunga trafiken inverkar på säker-      te vägarna inom olika områden iakttar den
29247: heten även när det gäller andra som använder        tunga trafiken och personbilarna hastighetsbe-
29248: vägarna. I detta avseende är de farhågor som        gränsningarna i stora drag på samma sätt inom
29249: uttrycks i spörsmålet berättigade.                  de områden där hastighetsbegränsningarna på
29250:    Regeringen har vidtagit kraftfulla åtgärder i    60 och 80 km/t gäller. Inom de områden där en
29251: syfte att begränsa de tunga fordonens överbe-       hastighetsbegränsning på 100 km/t gäller kör
29252: lastning och förbättra deras tekniska trafiksä-     personbilarna naturligtvis i medeltal snabbare,
29253: kerhet. Bl.a. trädde sålunda 1.4.1989 en sådan      eftersom lastbilarna och största delen av bus-
29254: ändring av lagen om överlastavgift i kraft på       sarna berörs av den hastighetsbegränsning på
29255: basen av viiken den ovan nämnda avgiften            80 km/t som gäller för enskilda fordon. Avse-
29256: märkbart höjs. I början av nästa år frångås det     värd fortkörning är uppenbart vanligare i fråga
29257: volymviktssystem som används vid transporten        om personbilar än i fråga om den tunga
29258: av virke samt jord- och stenmaterial. Vid de        trafiken. Det är vanligare att en personbil kör
29259: ifrågavarande transporterna blir följden därav      om ett fordon inom den tunga trafiken än
29260: att lasten särskilt i de värsta fallen av överbe-   tvärtom. Denna sistnämnda situation anförs i
29261: lastning minskar oavsett den höjning av bog-        spörsmålets motivering.
29262: gie- och totaltrycken som samtidigt träder i           Enligt polisens ekonomi- och verksamhets-
29263: kraft. Samtidigt försvinner de belastningstole-     plan har man för avsikt att öka den totala
29264: ranser som har tiliåtit fall av överbelastning.     övervakningen av vägtrafiken för ortspolisens
29265:                                    1989 vp. -     KK n:o 180                                    5
29266: 
29267: del tili 10 % och för rörliga polisens del tili   gar, vilka möjliggör en mångsidigare och effek-
29268: 60 % av arbetstiden.                              tivare övervakning av hastighet och vikt. Det
29269:   I ekonomi- och verksambetsplanen är områ-       kan ytterligare nämnas att regeringen har för
29270: den som man särskilt uppmärksammar när det        avsikt att redan under innevarande vårsession
29271: gäller trafikövervakning just stora överskrid-    avlåta en proposition tili riksdagen med förslag
29272: ningar av tiliåtna hastigheter och övervakning    beträffande kör- och vilotider inom lastbils-
29273: av fordonens överbelastning, och denna över-      och busstrafiken. Denna lag, som reglerar
29274: vakning effektiveras i och med att lagarna        maximikörtiden och minimivilotiden, kommer
29275: ändras.                                           att förbättra trafiksäkerheten genom att antalet
29276:   Polisen har tagit i bruk nya, mer effektiva     sådana olyckshändelser inom den tunga trafi-
29277: fartkontrollradaranläggningar och fordonsvå-      ken som beror på trötthet minskar.
29278:     Helsingfors den 3 maj 1989
29279: 
29280:                                                                Trafikminister Pekka Vennamo
29281:                                                 1989 vp.
29282: 
29283: Kirjallinen kysymys n:o 181
29284: 
29285: 
29286: 
29287: 
29288:                                    Vuoristo: Ihmisoikeusperiaatteiden ulottamisesta koskemaan syn-
29289:                                        tymätöntä lasta
29290: 
29291: 
29292:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29293:    Suomi hyväksyttäneen Euroopan neuvoston               Sikiöitä tarvitaan yhä enemmän tieteen, kos-
29294: jäseneksi järjestön yleiskokouksessa Stras-           meettisen teollisuuden, lääketeollisuuden ja
29295: bourgissa 5.5.1989. Jäseneksi liittymisen yhtey-      bakteriologisen sodankäynnin tarpeisiin. Jotta
29296: dessä keskusteltiin erityisesti ihmisoikeuksiin       saataisiin paljon sikiöitä, tarvitaan paljon
29297: liittyvistä kysymyksistä. Esitettiin epäilyjä, että   abortteja.
29298: suomalainen lainsäädäntö ei tässä asiassa ole            Sikiötutkimuksen tekijät vetoavat siihen, et-
29299: samalla korkealla tasolla kuin muissa Euroo-          tei syntymätön lapsi ole vielä ihminen, jolla ei
29300: pan neuvoston maissa.                                 heidän normiensa mukaan ole oikeutta elä-
29301:     Kysymystä ihmisoikeuksista, ihmisen arvosta       mään. Sikiö ei esimerkiksi ole tietoinen itses-
29302: ja oikeudesta elämään voidaan tietysti tarkas-        tään, ei tajua tulevaisuuttaan tai menneisyyt-
29303: tella monesta näkökulmasta. Itse pidän tärkeä-        tään eikä kykene kommunikoimaan. Sikiölie
29304: nä ihmisoikeusajattelun ulottamista koskemaan         voidaan tehdä siis mitä tahansa, vaikkapa
29305: myös syntymätöntä lasta, jota on Suomessa             tehdä tiedettä ja käydä kauppaa.
29306: totuttu kutsumaan sikiöksi.                              Suomalaisen oikeustajun mukaan tämä ei voi
29307:     Yritän selvittää asiaa ja tarkoitustani julki-    olla oikein. Ymmärrämme, mihin kaikkeen ja
29308: suudessa olleen esimerkin avulla.                     minkälaiseen yhteiskuntaan se johtaisi. Näh-
29309:     Vuoden 1981 maaliskuussa ranskalaisten tul-       däkseni lainsäädäntömme ei ole tällä ihmisoi-
29310: limiesten huomio kiinnittyi kylmäkuljetusrek-         keuksien ja ihmisyyden perustasalia valmis
29311: kaan, joka oli täynnä syväjäädytettyjä ihmissi-       kohtaamaan syntymättömään elämään kohdis-
29312: kiöitä. Tullimiesten huomiota ei niinkään he-         tuvia paineita ovien nyt avautuessa myös toi-
29313: rättänyt löydön kaameus kuin lastin tavatto-          sentyyppiselle oikeusajattelulle kuin on omam-
29314: man korkea arvo, jonka kauneudenhoitolaitok-          me.
29315: set olivat siitä maksaneet.                              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29316:     Kuorma ei ole lajissaan ainoa, sillä sikiöistä    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
29317:  on tullut kysyttyä kauppatavaraa. Mitä van-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29318: hempi sikiö on, sitä enemmän siitä maksetaan.         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29319: Kaupan on sikiöitä, joiden äidit ovat maksusta
29320:  antaneet raskauden jatkua niin pitkälle, että                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29321:  sikiöt otetaan ulos keisarinleikkauksella, minkä            ryhtyä, jotta ihmisoikeusajattelu ulot-
29322: jälkeen ne kuljetetaan välittömästi elävinä pa-              tuisi koskemaan myös syntymätöntä
29323:  loiteltaviksi.                                              lasta?
29324:      Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1989
29325: 
29326:                                            Raimo Vuoristo
29327: 
29328: 
29329: 
29330: 
29331: 290010D
29332: 2                                    1989 vp. -      KK n:o 181
29333: 
29334: 
29335: 
29336: 
29337:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29338:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Suomessa sikiöiden ja niiden elinten tai
29339: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kudosten käyttö tutkimuksiin ja lääkinnällisiin
29340: olette 31 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn          tarkoituksiin voi tapahtua vain sairaalan eetti-
29341: kirjeenne n:o 532 ohella toimittanut valtioneu-      sen toimikunnan antamalla luvalla. Lupia an-
29342: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         netaan ainoastaan lääketieteellisesti hyväksyt-
29343: kansanedustaja Raimo Vuoriston näin kuulu-           täviin tutkimuksiin. Eettisten toimikuntien pe-
29344: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 181:            rustaminen pohjautuu Maailman lääkäriliiton
29345:                                                      vuonna 1964 hyväksymään Helsingin julistuk-
29346:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       seen, jota on tarkistettu vuonna 1975. Lääke-
29347:        ryhtyä, jotta ihmisoikeusajattelu ulot-       tieteellistä tutkimusta sääntelevät lisäksi lääkin-
29348:        tuisi koskemaan myös syntymätöntä             töhallituksen ohje- ja yleiskirjeet Ohjeita on
29349:        lasta?                                        sovellettava myös sikiöitä koskevassa tutki-
29350:                                                      muksessa. Lääninhallitukselle on vuosittain toi-
29351:                                                      mitettava luettelo suoritetuista ja meneillä ole-
29352:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          vista tutkimushankkeista. Suomessa sikiötutki-
29353: taen seuraavan:                                      musta harjoitetaan valvotuissa puitteissa kan-
29354:    Lainsäädäntömme ei turvaa sikiölle oikeutta       sainvälisesti hyväksyttyjä eettisiä periaatteita
29355: elämään samalla tavalla kuin syntyneelle. Si-        noudattaen.
29356: kiöt nauttivat kuitenkin tiettyä lainsäädännöl-         Suomessa valmistui heinäkuussa 1988 mie-
29357: listä suojaa. Sikiön elämää ei voida mielivaltai-    tintö lakiehdotukseksi ihmisen keinotekoisista
29358: sesti keskeyttää. Raskauden keskeyttämisestä         lisääntymismenetelmistä. Tässä ehdotuksessa
29359: annetussa laissa (239/70) säädetään raskauden        alkiotutkimus on ehdotettu luvanvaraiseksi.
29360: keskeyttämisen edellytyksistä. Raskautta ei voi-     Ehdotuksessa on tiettyjä ehdottomia alkiotut-
29361: da keskeyttää kaupallisista eikä tieteellisistä      kimusta koskevia kieltoja.
29362: syistä. Raskauden keskeytystä haluavalle nai-           Suomessa on lisäksi rikoslain kokonaisuudis-
29363: selle on ennen toimenpiteen suorittamista an-        tuksen yhteydessä selvitetty tarvetta täydentää
29364: nettava muun muassa selvitys raskauden kes-          rikoslakia säännöksillä sikiön ja alkion suojaa-
29365: keyttämisen vaikutuksista. Lääkärin todettua,        misesta oikeudettomalta loukkaamiselta. Tätä
29366: että raskauden keskeyttämiselle asetetut edelly-     koskeva alustava ehdotus rikoslain luvuksi
29367: tykset täyttyvät, toimenpide on lain mukaan          "Ihmisen alkion, sikiön ja perimän suojan
29368: suoritettava niin aikaisessa vaiheessa kuin mah-     loukkaamisesta" on valmistumassa ja siitä on
29369: dollista. Tämän lainsäännöksen rikkomisesta          jo valmistelun yhteydessä tarkoitus pyytää lau-
29370: voidaan rangaista kurinpidollisin toimenpitein.      sunto keskeisiltä viranomaisilta. Rikoslakieh-
29371: Raskauden keskeyttäminen voidaan suorittaa           dotus tarvitsisi tuekseen lainsäädäntötoimia
29372: ainoastaan lääkintöhallituksen tähän tarkoi-         niistä rajoista, joiden puitteissa alkioita ja
29373: tukseen hyväksymässä sairaalassa. Muutoksia          sikiöitä saisi käyttää tieteelliseen tutkimukseen.
29374: raskauden keskeyttämistä koskeviin säännök-          Näiden ehdotusten lähtökohtana on alkioiden
29375: siin ei tällä hetkellä ole vireillä eikä tällaisia   ja sikiöiden turvaaminen oikeudettomalta louk-
29376: myöskään ole havaittu aiheellisiksi.                 kaamiselta.
29377:     Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1989
29378: 
29379:                                                                   Oikeusministeri Matti Louekoski
29380:                                      1989 vp. -     KK n:o 181                                        3
29381: 
29382: 
29383: 
29384: 
29385:                              Till Riksdagens Herr Talman
29386:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            1 Finland får foster eller deras organ och
29387: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         vävnader användas tili forskning eller medicin-
29388: nr 532 av den 31 mars 1989 tili vederbörande        ska ändamål endast med tillstånd av sjukhusets
29389: medlem av statsrådet översänt avskrift av           etiska kommitte. Tillstånd beviljas endast för
29390: följande av riksdagsman Raimo Vuoristo un-          medicinskt godtagbar forskning. Tillsättandet
29391: dertecknade spörsmål nr 181 :                       av de etiska kommitteerna grundar sig på
29392:                                                     Helsingforsdeklarationen som Världsläkarför-
29393:                                                     bundet godkände år 1964 och som har revide-
29394:                                                     rats år 1975. Den medicinska forskningen
29395:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen            regleras vidare av medicinalstyrelsens instruk-
29396:        vidta för att utsträcka människorätts-       tionsbrev och cirkulär. Föreskrifterna skall
29397:        tänkandet tili att omfatta också ofödda      också tiliämpas på forskning som utförs på
29398:        barn?                                        foster. En förteckning på utförda och pågående
29399:                                                     forskningsprojekt skall årligen skickas tili re-
29400:                                                     spektive länsstyrelse. Den finska fosterforsk-
29401:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       ningen sker under övervakade förhållanden och
29402: samt anföra följande:                               med tillämpning av internationellt godkända
29403:                                                     etiska principer.
29404:    Vår lagstiftning tryggar inte samma rätt för        Ett finskt betänkande med förslag tilllag om
29405: foster tili Iiv som för födda barn. Lagstiftning-   artificiella metoder för människans fortplant-
29406: en ger dock ett visst skydd för fostren. Fostrets   ning blev fårdigt i juli 1988. 1 betänkandet
29407: Iiv kan inte avbrytas på godtyckliga grunder. 1     föreslås att embryoforskning skall vara beroen-
29408: Iagen om avbrytande av havandeskap (239/70)         de av tillstånd. 1 förslaget finns vissa ovilikor-
29409: regleras förutsättningarna för avbrytande av        liga förbud rörande embryoforskning.
29410: havandeskap. Havandeskap kan inte avbrytas             1 Finland har i samband med totalrevidering-
29411: av kommersiella eller vetenskapliga skäl. En        en av straffiagen utretts behovet att komplet-
29412: kvinna som önskar avbrytande av havandeska-         tera straffiagen med stadganden om skydd av
29413: pet skall underrättas om abortens verkningar.       foster och embryon mot orättmätiga ingrepp.
29414: När läkaren har konstaterat att lagliga förut-      Ett preliminärt förslag tili ett kapitel i straffia-
29415: sättningar finns för att avbryta havandeskapet,     gen "Skydd mot orättmätigt ingrepp i männi-
29416: skall åtgärden utföras i ett så tidigt skede som    skans embryo, foster och arvsmassa" blir snart
29417: möjligt. Brott mot detta stadgande kan bestraf-     färdigt och planer finns på att redan i bered-
29418: fas med disciplinära åtgärder. Avbrytande av        ningsskedet skicka förslaget på remiss tili cen-
29419: havandeskap får utföras endast på sjukhus som       trala myndigheter. Detta förslag måste kom-
29420: godkänts av medicinalstyrelsen för detta ända-      pletteras med lagstiftning om de gränser inom
29421: mål. För tillfållet förbereds inte några ändring-   vilka embryon och foster får användas tili
29422: ar i Iagen om avbrytande av havandeskap och         vetenskaplig forskning. Utgångspunkten i dessa
29423: några behov av ändringar har inte heller            förslag är att trygga embryon och foster mot
29424: konstaterats.                                       orättmätiga ingrepp.
29425:     Helsingfors den 19 april 1989
29426: 
29427:                                                                  Justitieminister Matti Louekoski
29428:                                                 1989 vp.
29429: 
29430: Kirjallinen kysymys n:o 182
29431: 
29432: 
29433: 
29434: 
29435:                                    Tennilä: Outokumpu Oy:n eläkeläisten eläke-eduista
29436: 
29437: 
29438:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29439:    Outokumpu Oy:ssä toteutetulla eläkeratkai-         ta sitä niin, etteivät eläkkeellä olevat häviä.
29440: sulla leikattiin eläkeläisiltä etuuksia siten, että      Eläkeläiset ovatkin kääntyneet kansanedus-
29441: menetysten yhteisvaikutus muutaman vuoden             tajien puoleen ja vaativat eläkeläisten eläke-
29442: sisällä on yhtiön eläkeläisten laskelmien mu-         etujen palauttamista. Yhtiön eläkeläisten las-
29443: kaan n. 200 milj. mk. Yksilötasolta löytyy            kelmien mukaan vuotuiset lisäeläkkeet maksai-
29444: esimerkkejä, jotka osoittavat eläkeläisen menet-      sivat yhtiölle 25-30 milj. mk eli olisivat vain
29445: tävän yhden vuoden eläkerahat kokonaan kuu-           pieni marginaalierä yhtiön rahasummista.
29446: dessa vuodessa verrattuna saavutettuun etuun             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29447: sekä eläkkeiden reaaliarvon alenevan kolman-
29448:                                                       tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän
29449: neksella ilman mitään kompensaatiota. Näin
29450:                                                       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29451: siitä huolimatta, että ratkaisua tehtäessä van-
29452:                                                       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29453: nottiin ja vakuutettiin, etteivät tulevat eläke-
29454: muutokset koske eläkeläisiä.
29455:    Outokumpu Oy:ssä muutokset vietiin läpi                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29456: konkurssiuhkauksin. Nyt yhtiö kuitenkin julis-               ryhtyä Outokumpu Oy:ssä työskennel-
29457: taa miljardivoittoja. Onkin siis kaikki perusteet            leiden eläkkeellä olevien eläkemenetys-
29458: puuttua uudelleen tehtyyn ratkaisuun ja korja-               ten korjaamiseksi?
29459:      Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1989
29460: 
29461:                                          Esko-Juhani Tennilä
29462: 
29463: 
29464: 
29465: 
29466: 2900100
29467: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 182
29468: 
29469: 
29470: 
29471: 
29472:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29473:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Tärkeimmät muutokset, jotka koskevat
29474: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       myös jo eläkkeellä olevia, olivat perhe-eläke-
29475: olette 31 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn         etuuden poistaminen lisäetujen osalta kaikista
29476: kirjeenne n:o 533 ohella toimittanut valtioneu-     vielä alkamattomista perhe-eläketapahtumista
29477: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        ja se, että nyt ensimmäistä kertaa säätiöiden
29478: kansanedustaja Tennilän näin kuuluvasta kir-        sääntöihin kirjoitettiin velvoite korottaa myös
29479: jallisesta kysymyksestä n:o 182:                    lisäeläkkeitä indeksillä. Aikaisemmin korotus
29480:                                                     oli tapahtunut säätiöiden hallitusten erillisillä
29481:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      päätöksillä vapaaehtoisesti. Sovittu korotuspe-
29482:        ryhtyä Outokumpu Oy:ssä työskennel-          ruste on lisäeläkkeiden osalta elinkustannusten
29483:        leiden eläkkeellä olevien eläkemenetys-      nousu. Vuosina 1988-1992 noudatetaan kui-
29484:        ten korjaamiseksi?                           tenkin alennettua lisäeläkkeiden korotusohjel-
29485:                                                     maa kuitenkin niin, että pienempiä eläkkeitä ja
29486:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         yksin lisäeläkkeen varassa olevien eläkkeitä
29487: taen seuraavaa:                                     korotetaan muita eläkkeitä enemmän.
29488:                                                        Syy siihen, että eläkeratkaisu koski myös jo
29489:    Outokumpu Oy:n henkilöstöä edustavat pal-        eläkkeellä olevia, johtui eläkesäätiölain mää-
29490: kansaajajärjestöt ja Outokumpu Oy asettivat         räyksestä, jonka mukaan, kun eläke-etuja hei-
29491: vuonna 1985 valtakunnansovittelijan sovinto-        kennetään, heikennyksen tulee tapahtua kaik-
29492: esityksen mukaisesti työryhmän selvittämään         kia koskevana samassa suhteessa.
29493: Outokumpu Oy:n lisäeläke-etuuksista syntynyt-          Ratkaisulla pyritään varmistamaan jo eläk-
29494: tä yhtiön ja sen henkilöstön välistä kiistaa.       keellä oleville sekä lisäeläkevaihtoehdon valin-
29495: Työryhmä suoritti asiassa laajat perusselvityk-     neille se, että he tulevat saamaan sääntöjen
29496: set, jotka koskivat muun muassa asiaan liitty-      mukaisen lisäeläke-edun myös tulevaisuudessa.
29497: viä oikeudellisia ja taloudellisia näkökohtia.      Lisäksi on huomattava, että ennen ratkaisua
29498: Selvitystyössään ryhmä tukeutui alan parhaa-        merkittävä osa eläkkeellä olevienkin eläkevas-
29499: seen asiantuntemukseen Suomessa, ja työryh-         tuusta oli kattamatta. Näin siitäkin huolimatta,
29500: mä sai asiassa aikaan neuvottelutuloksen hel-       että yhtiö oli suorittanut jo pitkään eläkesää-
29501: mikuussa 1988. Neuvottelutuloksessa todettiin       tiöille kannatusmaksuja, jotka olivat yleiseen
29502: muun muassa se, että lisäeläke-etuja oli välttä-    TEL-vakuutusmaksutasoon verrattuna kaksin-
29503: mätöntä muuttaa.                                    kertaisia.
29504:    Valtakunnansovittelija antoi riidassa neuvot-       Eläkkeellä oleville ei tarjottu mahdollisuutta
29505: telutuloksen mukaisen sovintoesityksen osa-         merkitä yhtiön osakkeita, koska osakemerkin-
29506: puolille. Osapuolet hyväksyivät sovintoesityk-      nän ehtona oli, että henkilö luopuu kaikista
29507: sen yhtiötä sitovana työehtosopimuksena, ja se      lisäeduista. Suurimmalle osalle eläkeläisistä täl-
29508: tuli voimaan 31.5.1988. Ennen ratkaisua pal-        lainen luopuminen olisi ollut ilmeisen teoreet-
29509: kansaajajärjestöt suorittivat asiassa jäsenäänes-   tinen vaihtoehto. Toisaalta on huomattava,
29510: tyksen, jossa enemmistö kannatti sopimuksen         että ratkaisun ydin oli lisäeläke-etujen heiken-
29511: hyväksymistä. Eläkeratkaisussa henkilöstölle        täminen. Tämä heikennys koski kaikkia lisä-
29512: tarjottiin valittavaksi kaksi päävaihtoehtoa:       eläke-etuuteen oikeutettuja, niin työssä olevia
29513: mahdollisuutta vaihtaa kaikki lisäeläke-etuudet     kuin jo eläkettä saavia. Uusien sääntöjen mu-
29514: yhtiön osakkeisiin tai mahdollisuutta jäädä         kainen lisäeläke-etuuksien heikennys suoritet-
29515: eläkesäätiöiden uusittujen sääntöjen mukaisten      tiin eläkesäätiölain tarkoittamalla tavalla.
29516: lisäetujen piiriin.                                    Esitetyssä kysymyksessä viitataan myös sii-
29517:    Työehtosopimuksen mukaisesti osana koko-         hen, että eläkeratkaisua tehtäessä olisi vakuu-
29518: naisratkaisua muutettiin eläkesäätiöiden sään-      tettu, että muutokset eivät koske eläkkeellä
29519: töjä lisäeläke-etujen osalta. Sääntömuutokset       olevia. Outokumpu Oy:n ilmoituksen mukaan
29520: koskevat sekä työssä olevia että eläkeläisiä.       tämä käsitys periytyy ajalta, jolloin eläkerat-
29521:                                      1989 vp. -      KK n:o 182                                     3
29522: 
29523: kaisua alettiin ylipäätään suunnitella eli vuon-      vottelut ja sopimus asiasta. Tämän prosessin
29524: na 1985, ennen kuin neuvottelut olivat edes           tuloksena siis aikaisemmin tehty ratkaisumalli
29525: alkaneet. Tällöin yhtiö esitti henkilöstölle neu-     raukesi ja ratkaisu tehtiin valtakunnansovitte-
29526: vottelujen pohjaksi alustavaa ratkaisumallia,         lijan sovintoesityksen pohjalta.
29527: jossa eläkkeellä olevien etuja ei olisi muutettu.        Lopuksi todettakoon, että Outokumpu Oy:n
29528: Tämä ratkaisumalli kuitenkin hylättiin. Tästä         eläkeratkaisu on, kuten jo alussa todettiin,
29529: seurasivat muun muassa lakonuhka ja sen               työehtosopimusasia, jotka asiat tunnetusti eivät
29530: purkaminen valtakunnansovittelijan sovintoesi-        kuulu hallituksen toimivaltaan.
29531: tyksellä ja asiasta käytävät selvitykset ja neu-
29532:      Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1989
29533: 
29534:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
29535: 4                                   1989 vp. -     KK n:o 182
29536: 
29537: 
29538: 
29539: 
29540:                              Tili Riksdagens Herr Talman
29541: 
29542:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        sernas bestämmelser i fråga om tilläggspen-
29543: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        sionsförmånerna. Dessa ändringar gäller både
29544: nr 533 av den 31 mars 1989 till vederbörande       förvärvsarbetande och pensionärer.
29545: medlem av statsrådet översänt avskrift av             De viktigaste ändringarna, som också gällde
29546: följande av riksdagsman Tennilä underteckna-       pensionärerna, var slopandet av familjepen-
29547: de spörsmål nr 182:                                sionsförmånen från tilläggsförmånerna för alla
29548:                                                    de familjepensionsfall som ännu inte har inträf-
29549:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           fat och det att i stiftelsernas bestämmelser nu
29550:        vidta för att korrigera de pensionsför-     för första gången togs in en skyldighet att
29551:        luster som Outokumpu Oy:s pensionä-         indexförhöja också tilläggspensionerna. Tidiga-
29552:        rer har lidit?                              re hade denna förhöjning skett frivilligt med ett
29553:                                                    separat beslut av stiftelsernas styrelser. Den
29554:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      överenskomna grunden för att tilläggspensio-
29555: samt anföra följande:                              nerna skall höjas är att levnadskostnaderna
29556:                                                    stiger. Under åren 1988-1992 iakttas emeller-
29557:    Outokumpu Oy och de löntagarorganisatio-        tid ett lägre förhöjningsprogram för tilläggs-
29558: ner som representerar personalen vid Outo-         pensionerna, dock så att små pensioner och
29559: kumpu Oy tillsatte år 1985 i enlighet med          pensionerna för dem som enbart är beroende
29560: riksförlikningsmannens förlikningsförslag en       av tilläggspension höjs mer än andra pensioner.
29561: arbetsgrupp för att utreda den tvist om Outo-         Orsaken till att pensionslösningen också gäll-
29562: kumpu Oy:s tilläggspensionsförmåner som            de dem som redan är pensionerade står att
29563: uppkommit mellan bolaget och dess personal.        finna i den bestämmelse i lagen om pensions-
29564: Arbetsgruppen gjorde omfattande basutred-          stiftelser enligt viiken en minskning av pensions-
29565: ningar i saken gällande bl.a. rättsliga och        förmånerna skall gälla alla i lika hög grad.
29566: ekonomiska synpunkter. 1 sitt utredningsarbete        Med denna lösning försöker man garantera
29567: stödde sig gruppen på den bästa sakkännedo-        att de som redan är pensionerade samt de som
29568: men i branschen som fanns att tillgå i Finland     valde alternativet med tilläggspension också i
29569: och arbetsgruppen åstadkom förhandlingsre-         framtiden skall få tilläggspensionsförmån i
29570: sultat i saken i februari 1988. 1 förhandlings-    enlighet med bestämmelserna. Dessutom bör
29571: resultaten konstaterades bl.a. att det var nöd-    det uppmärksammas att, innan lösningen fat-
29572: vändigt att ändra tilläggspensionsförmånerna.      tades, en avsevärd del också av pensionärernas
29573:    Riksförlikningsmannen gav parterna ett så-      pensionsansvar var utan täckning. Detta trots
29574: dant förlikningsförslag i tvisten som stämde       att bolaget redan länge hade erlagt understöds-
29575: överens med förhandlingsresultaten. Parterna       avgifter till pensionsstiftelserna som var dub-
29576: godkände förlikningsförslaget som ett kollektiv-   belt så stora som'de allmänna APL-försäkrings-
29577: avtal som binder bolaget och det trädde i kraft    avgifterna.
29578: 31.5.1988. lnnan avgörandet fattades företog          Pensionärerna erbjöds ingen möjlighet att
29579: löntagarorganisationerna en omröstning bland       teckna aktier i bolaget, eftersom villkoret för
29580: sina medlemmar och majoriteten understödde         teckningen var att personen i fråga avstår från
29581: förslaget att avtalet skulle godkännas. 1 fråga    alla tilläggsförmåner. För största delen av
29582: om pensionslösningen erbjöds personalen två        dessa pensionärer skulle detta uppenbarligen
29583: huvudalternativ: möjligheten att byta alla til-    ha varit ett rent teoretiskt alternativ. Å andra
29584: läggspensionsförmåner till aktier i bolaget och    sidan bör det uppmärksammas att kärnan i
29585: möjligheten att ha kvar tilläggsförmånerna i       lösningen var att minska tilläggspensionsför-
29586: enlighet med pensionsstiftelsernas förnyade be-    månerna. Denna minskning gällde alla dem
29587: stämmelser.                                        som var berättigade till tilläggspensionsförmå-
29588:    1 enlighet med kollektivavtalet ändrades,       ner, både förvärvsarbetande och pensionärer.
29589: som en del av helhetslösningen, pensionsstiftel-   Minskningen av tilläggspensionsförmånerna i
29590:                                    1989 vp. -     KK n:o 182                                     5
29591: 
29592: enlighet med de nya bestämmelserna gjordes på      skulle ändras. Denna lösningsmodell slopades
29593: det sätt som avsågs i lagen om pensionsstiftel-    dock. Av detta följde bl.a. strejkhot, och
29594: ser.                                               upphävandet av detta hot i och med riksför-
29595:   1 spörsmålet hänvisas också tili att man i       likningsmannens förlikningsförslag, utredning-
29596: samband med att pensionslösningen fattades         ar och förhandlingar om saken samt ett avtal i
29597: skulle ha försäkrat att ändringarna inte gäller    saken. Som ett resultat av denna process förföll
29598: dem som redan är pensionerade. Enligt vad          alltså den tidigare lösningsmodellen och lös-
29599: Outokumpu Oy har meddelat härrör denna             ningen fattades på basis av riksförlikningsman-
29600: föreställning från den tid då pensionslösningen    nens förlikningsförslag.
29601: över huvud taget började planeras, d.v.s. år          Tili slut kan det konstateras att Outokumpu
29602: 1985, innan förhandlingarna ens hade börjat.       Oy:s pensionslösning, såsom det redan i början
29603: Härvid föreslog bolaget för personalen, som        konstaterades, är en kollektivavtalsfråga, och
29604: grund för förhandlingarna, en preliminär lös-      därmed hör den som känt inte tili regeringens
29605: ningsmodell där pensionärernas förmåner inte       befogenheter.
29606: 
29607:     Helsingfors den 5 maj 1989
29608: 
29609:                                                   Handels- och industriminister Ilkka Suominen
29610:                                             1989 vp.
29611: 
29612: Kirjallinen kysymys n:o 183
29613: 
29614: 
29615: 
29616: 
29617:                                 Tennilä: Sodankylän-Meltauksen-Pellon maantien peruskor-
29618:                                     jauksesta
29619: 
29620: 
29621:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29622:    Sodankylästä kairan poikki Meltaukseen ja         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29623: siitä edelleen Pelloon johtava maantie on ollut   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
29624: Rovaniemen maalaiskunnan alueen osalta erit-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29625: täin huonokuntoinen. Paikallinen väestö tien      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29626: korjaamista ajaessaan on saanut lupauksia
29627: maantien peruskorjaamisesta ministeritasoa                 Mihin toimiin Hallitus ryhtyy Sodan-
29628: myöten. Äärimmäisen hitaasti hanke kuitenkin             kylän-Meltauksen-Pellon maantien
29629: edistyy.                                                 peruskorjaamiseksi koko matkalta?
29630:     Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1989
29631: 
29632:                                       Esko-Juhani Tennilä
29633: 
29634: 
29635: 
29636: 
29637: 2900100
29638: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 183
29639: 
29640: 
29641: 
29642: 
29643:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29644:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      liväliin mennessä parantaa ja päällystää sellai-
29645: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      set soratiet, joiden kesäliikenne ylittää 350
29646: olette 31 päivänä maaliskuuta 1989 päivätyn        autoa vuorokaudessa. Maantiellä n:o 935 on
29647: kirjeenne n:o 534 ohella toimittanut valtioneu-    Rattostunturin ja Meltauksen välillä liikenne-
29648: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       määrä 120--190 autoa vuorokaudessa ja maan-
29649: kansanedustaja Esko-Juhani Tennilän näin           tiellä n:o 952 Meltauksen ja Unarin välillä noin
29650: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 183:     170 autoa vuorokaudessa. Kumpikaan tie ei
29651:                                                    siten kuulu tavoitteen mukaan parannettaviin.
29652:          Mihin toimiin Hallitus ryhtyy Sodan-         Koska tiet kuitenkin ovat paikallisille asuk-
29653:        kylän-Meltauksen-Pellon maantien            kaille tärkeitä ja koska Rovaniemen maalais-
29654:        peruskorjaamiseksi koko matkalta?           kunnan työttömyysprosentti on ollut yli 10 %,
29655:                                                    on maantien n:o 935 parantamiseksi laadittu
29656:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       välille Marrasjärvi-Meltaus suunnitelma, joka
29657: vasti seuraavaa:                                   on jo tielain mukaisella lausuntokierroksella.
29658:                                                    Suunnitelman kustannusarvio on 20 Mmk.
29659:    Maantiestä n:o 935 (Pello-Meltaus) on pa-       Rattostunturin-Marrasjärven osuus suunnitel-
29660: rannettu Pellon kunnanalueella oleva osuus ja      laan myöhemmin, mikäli edelliselle osuudelle
29661: maantiestä n:o 952 (Meltaus-Sodankylä) So-         saadaan työllisyysrahaa. Sen kustannusarvio
29662: dankylän kunnan alueella oleva osuus työlli-       on noin 15 Mmk.
29663: syysmäärärahoin. Kummankin tien parantami-
29664: nen keskeytyi Rovaniemen maalaiskunnan ra-            Maantien n:o 952 parantamisen suunnittelua
29665: jaan. Syynä tähän oli yhtäältä se, että kunnan     on siirretty, koska näköpiirissä ei ole ollut
29666: työllisyystilanne ei ollut yhtä huono kuin Lapin   hankkeen toteuttamismahdollisuuksia. Tien pa-
29667: muissa kunnissa ja toisaalta se, että valtion      rantamisen arvioidaan maksavan noin 25
29668: investointeja oli Rovaniemen työssäkäyntia-        Mmk.
29669: lueella jo muutenkin suhteellisen paljon verrat-      Kaikkiaan kysymyksessä tarkoitettujen tei-
29670: tuna muihin kuntiin.                               den parantaminen maksaa siis noin 60 Mmk.
29671:    Liikenneministeriön hallinnonalan suunnitel-    Niiden rahoitus jää paljolti alueelle saatavan
29672: massa on asetettu tavoitteeksi 1990-luvun puo-     työllisyysrahoituksen varaan.
29673:     Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1989
29674: 
29675:                                                              Liikenneministeri Pekka Vennamo
29676:                                     1989 vp. -     KK n:o 183                                   3
29677: 
29678: 
29679: 
29680: 
29681:                              Tili Riksdagens Herr Talman
29682:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        område har som mål uppställts att sådana
29683: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        grusvägar vilkas sommartrafik överskrider 350
29684: nr 534 av den 31 mars 1989 tili vederbörande       bilar per dygn skall förbättras och ytbeläggas
29685: medlem av statsrådet översänt avskrift av          före mitten av 1990-talet. På landsväg nr 935
29686: följande av riksdagsman Esko-Juhani Tennilä        Rattostunturi-Meltaus är trafikmängden
29687: undertecknade spörsmål nr 183:                     120--190 bilar per dygn och på landsväg nr
29688:                                                    952 Meltaus-Unari ca 170 bilar per dygn.
29689:          Vilka åtgärder kommer Regeringen          Ingen av vägarna hör enligt målsättningen
29690:        att vidta för en grundlig förbättring av    sålunda tili de vägar som skall förbättras.
29691:        landsvägen på hela sträckan Sodanky-           Eftersom vägarna dock är viktiga för de
29692:        lä-Meltaus-Pello?                           lokala invånarna och eftersom arbetslöshets-
29693:                                                    procenten i Rovaniemi landskommun har över-
29694:                                                    stigit 10 %, har en pian för en förbättring av
29695:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      landsväg nr 935 på sträckan Marrasjärvi-
29696: samt anföra följande:                              Meltaus utarbetats och är redan på remissrun-
29697:    På landsväg nr 935 (Pello-Meltaus) har den      da enligt väglagen. Kostnadsförslaget för pla-
29698: sträcka som ligger inom Pello kommun och på        nen är 20 milj. mk. Sträckan Rattostunturi-
29699: landsväg nr 952 (Meltaus-Sodankylä) den            Marrasjärvi planeras senare såvitt sysselsätt-
29700: sträcka som är belägen inom Sodankylä kom-         ningsmedel fås för föregående sträcka. Kost-
29701: mun förbättrats med hjälp av sysselsättningsan-    nadsförslaget för den är ca 15 milj. mk.
29702: slag. Förbättringen av båda vägsträckorna             Planeringen av en förbättring av landsväg nr
29703: avbröts vid gränsen mot Rovaniemi landskom-        952 har skjutits upp eftersom det nu inte finns
29704: mun. Orsaken tili detta var å ena sidan att        några möjligheter att genomföra projektet.
29705: sysselsättningsläget i kommunen inte var lika      Kostnaderna för en förbättring av vägen upp-
29706: dåligt som i Lapplands övriga kommuner och å       skattas tili ca 25 milj. mk.
29707: andra sidan att statens investeringar på pend-        Sammanlagt kostar en förbättring av de
29708: lingsområdet kring Rovaniemi också annars          vägar som avses i spörsmålet alltså ca 60 milj.
29709: redan var relativt omfattande jämfört med          mk. Finansieringen av dem beror i hög grad på
29710: övriga kommmuner.                                  de sysselsättningsmedel som kan fås för områ-
29711:    1 planen för trafikministeriets förvaltnings-   det.
29712:     Helsingfors den 26 april 1989
29713: 
29714:                                                                 Trafikminister Pekka Vennamo
29715:                                              1989 vp.
29716: 
29717: Kirjallinen kysymys n:o 184
29718: 
29719: 
29720: 
29721: 
29722:                                  E. Aho ym.: Perunapörssi Oy:n mahdollisuudesta osallistua
29723:                                     Siemenperunakeskuksen toimintaan
29724: 
29725: 
29726:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29727:    Keskipohjalaiset perunanviljelijät perustivat       Siemenperunakeskus on toimittanut Peruna-
29728: joulukuussa 1988 Perunapörssi Oy:n, jonka          pörssi Oy:n hakemuksen maa- ja metsätalous-
29729: tehtävänä on mm. yhteishankinnoin pyrkiä           ministeriölle, jonka suostumusta sopimukseen
29730: alentamaan perunanviljelyn kustannuksia. Yh-       liittymiseksi edellytetään. Tähän mennessä pää-
29731: tenä keskeisimmistä epäkohdista perunanvilje-      töstä asiassa ei kuitenkaan ole saatu.
29732: lijät ovat pitäneet siemenperunan korkeaa hin-
29733:                                                       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29734: taa ja sen heikkoa saatavuutta. Myös siemen-
29735:                                                    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
29736: perunakaupan nykyistä järjestelmää pidetään
29737:                                                    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29738: viljelijöiden kannalta epätyydyttävänä.
29739:                                                    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29740:    Kuluvan vuoden tammikuussa Perunapörssi
29741: Oy jättikin Siemenperunakeskukselle hakemuk-
29742: sen päästä sen osakkaaksi sekä saada normaa-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29743: lein sopimusehdoin välitettäväkseen perunan               ryhtyä, jotta perunanviljelijöiden perus-
29744: kauppasiementä. Samalla Perunapörssi Oy il-
29745:                                                           tama Perunapörssi Oy mahdollisimman
29746: moitti olevansa valmis sellaisenaan allekirjoit-
29747:                                                           pikaisesti voisi päästä osalliseksi Sie-
29748: tamaan elokuussa 1988 tehdyn Siemenperuna-
29749:                                                           menperunakeskuksen toimintaan?
29750: keskusta koskevan sopimuksen.
29751:       Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1989
29752: 
29753:           Esko Aho                     Jukka Vihriälä                Mauri Pekkarinen
29754:                                        Kalevi Mattila
29755: 
29756: 
29757: 
29758: 
29759: 290010D
29760: 2                                      1989 vp. -      KK n:o 184
29761: 
29762: 
29763: 
29764: 
29765:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29766:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         den yritykset vastaavat omassa sopimusviljelys-
29767: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          sään tarvitsemansa siemenperunan lisäysvilje-
29768: olette 4 päivänä huhtikuuta 1989 päivätyn              lyksistä. Siinä lisäystuotannossa ne tarvitsevat
29769: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           korkealaatuista siemenperunaa.
29770: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-             Keskuksen toiminnan kannalta on tärkeätä,
29771: edustaja E. Ahon ym. näin kuuluvasta kirjal-           että vastuu tuotannon markkinoinnista on jä-
29772: lisesta kysymyksestä n:o 184:                          senyhteisöillä. Kokemus on osoittanut, että
29773:                                                        siemenperunan kysyntä ja myynti saattavat
29774:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         vaihdella huomattavastikin. Tänä keväänä esi-
29775:         ryhtyä, jotta perunanviljelijöiden perus-      merkiksi siemenperunan kysyntä on osoittau-
29776:         tama Perunapörssi Oy mahdollisimman            tunut vähäisemmäksi kuin viime vuonna tuo-
29777:         pikaisesti voisi päästä osalliseksi Sie-       tantoa suunniteltaessa oletettiin.
29778:         menperunakeskuksen toimintaan?                    Valtiontalouden tarkastusvirasto on Keskuk-
29779:                                                        sessa suorittamansa tarkastuksen perusteella
29780:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            tarkastuskertomuksessa vuodelta 1985 korosta-
29781: taen seuraavaa:                                        nut selkeiden vastuuta koskevien sopimusmää-
29782:                                                        räysten tarpeellisuutta. Tarkastusvirasto ehdot-
29783:    Siemenperunakeskus Gäljempänä Keskus) on            ti vastuuta koskevien sopimusmääräysten sel-
29784: Maatalouden tutkimuskeskuksen yhteydessä               ventämistä ja tarkistamista mm. sen vuoksi,
29785: toimiva tuotantoyksikkö, jonka tehtävänä on            että kaupan osuus jäsenyhteisöjen toimeksian-
29786: huolehtia terveen, korkealuokkaisen siemenpe-          noista oli huomattavasti lisääntynyt siitä, mitä
29787: runan tuottamisesta valtakunnan tarpeisiin.            se oli Keskusta perustettaessa.
29788: Keskus perustettiin sen jälkeen, kun vuonna               Tarkastuskertomuksessa esitettyjen huomau-
29789: 1975 toisaalta valtion ja toisaalta maatalous-         tusten vuoksi jäsenyhteisöjen kanssa käytiin
29790: tuottajain keskusjärjestöjen, kaupan keskusliik-       neuvottelut sopimuksen tarkistamisesta. Valtio-
29791: keiden ja useimpien perunateollisuuden yritys-         neuvosto on 1.12.1988 hyväksynyt tarkistetun
29792: ten kesken oli neuvoteltu sopimus siitä, miten         sopimuksen Keskuksen hallinnon ja talouden
29793: mainitut yksityiset yhteisöt osallistuisivat tällai-   hoitamisesta. Sen mukaan kauppaa ja teolli-
29794: sen tuotantoyksikön hallinnon ja talouden hoi-         suutta edustavat jäsenyhteisöt vastaavat liike-
29795: toon. Valtio otti vastatakseen tuotantoyksikön         toiminnan tuloksesta suorittamalla, jos liikekir-
29796: perustamisesta ja mainitut yhteisöt tuotantotoi-       janpito osoittaa alijäämää, alijäämän suuruisen
29797: minnan kustannuksista.                                 rahamäärän valtiolle kumpikin ryhmänä yh-
29798:    Keskuksen tehtävänä on tuottaa korkea-              teisvastuullisesti niiden toimeksiantojen osoit-
29799: luokkaista perus- ja valiosiemenluokan siemen-         tamassa suhteessa. Tuottajajäsenyhteisöillä ei
29800: perunaa valtakunnallisen siemenhuollon tarpei-         ole suoranaista vastuuta liiketuloksesta.
29801: siin. Keskuksen toimintasuunnitelmissa on läh-            Sopimusta tarkistettaessa siihen lisättiin sa-
29802: detty siitä, että valtakunnallista siemenperuna-       malla määräys siitä, miten jäsenyhteisöksi voi-
29803: huoltoa varten tarvitaan nykyisin noin 8-9             daan liittyä: "Sopimukseen voi liittyä maa- ja
29804: milj. kiloa valiosiementä. Keskuksen tuotannon         metsätalousministeriön suostumuksella ja alle-
29805: laajuus on jo lähellä tätä tasoa, eikä sen             kirjoittamalla tämän sopimuksen. Ennen suos-
29806: olennaista lisäämistä ole pidettävä tarkoituk-         tumuksen antamista ministeriön on kuultava
29807: senmukaisena.                                          Siemenperunakeskuksen johtokuntaa."
29808:    Varsinaisessa perunanviljelyssä käytettävän            Kirjallisessa kysymyksessä tarkoitettu keski-
29809: siemenperunan tulisi pääsääntöisesti olla valio-       pohjalaisten perunanviljelijöiden perustama Pe-
29810: siemenestä lisäysviljelyllä tuotettua kauppasie-       runapörssi Oy on maa- ja metsätalousministe-
29811: menluokan siemenperunaa. Kauppasiemenen                riölle lähettämässään 23.2.1989 päivätyssä kir-
29812: valtakunnallisesta tuotannosta vastuun tulisi          jeessään pyytänyt, että ministeriö suostuisi sii-
29813: olla lähinnä siemenkaupalla. Perunateollisuu-          hen, että yhtiö otettaisiin osalliseksi Keskuksen
29814:                                       1989 vp. -       KK n:o 184                                       3
29815: 
29816: toimintaan. Ministeriö on pyytänyt Keskuksen            mää pidetään viljelijöiden kannalta epätyydyt-
29817: johtokunnan lausuntoa hakemuksen johdosta.              tävänä.
29818: Johtokunta on 17.3.1989 pitämässään kokouk-                Keskuksen johtokunta on lausunnossa esit-
29819: sessa käsitellyt asian ja yksimielisesti päättänyt,     tänyt, että ruokaperunalajikkeiden siemenhuol-
29820: että se ei puolla hakemusta. Kokouksessa                toa tulee tehostaa. Johtokunta on ilmoituksen-
29821: olivat läsnä kaikki jäsenyhteisöjä edustavat            sa mukaan jo aikaisemmin käynnistänyt toi-
29822: johtokunnan jäsenet.                                    met, jotta Keskuksen tuottaman siemenen ja-
29823:    Johtokunta esittää perusteluissa, että Peru-         kelussa nykyistä paremmin otettaisiin huo-
29824: napörssi Oy:n liittyminen Keskuksen jäseneksi           mioon kauppasiementuotannon tarpeet. En-
29825: edellyttäisi, että sen vastuuta koskeva kysymys         nakkotilausjärjestelmän aikaansaaminen, sa-
29826: neuvoteltaisiin nykyisten jäsenyhteisöjen kans-         moin kuin hintaetu viralliseen siemenlisäykseen
29827: sa erikseen, koska Perunapörssi Oy ei kuulu             menevälle perus- ja valiosiemenelle ovat johto-
29828: mihinkään sopimuksen allekirjoittaneidenjäsen-          kunnan käsityksen mukaan mahdollisia kysee-
29829: yhteisöjen ryhmään. Keskusta koskevan sopi-             seen tulevia toimenpiteitä.
29830: musjärjestelyn ylläpitäminen edellyttää, että              Ottaen huomioon edellä selostetun sopimus-
29831: kaikki osapuolet hyväksyvät neuvotteluratkai-           järjestelyn, jolle Keskuksen olemassaolo perus-
29832: sun. Johtokunnan lausunnon mukaan tämä ei               tuu, Keskuksen tehtävän ja toimintatavan ja
29833: näytä tässä tapauksessa mahdolliselta. Johto-           valtion intressin säilyttää nykyiset jäsenyhteisöt
29834: kunta viittaa perusteluinaan siihen, että Kes-          Keskuksen markkinoinnista vastaavina jäseni-
29835: kuksen tehtävänä on korkealaatuisimman sie-             nä vastaisuudessakin hallitus katsoo, että mi-
29836: menperunan kanta-aineiston- perus- ja valio-            nisteriön ei tule vastoin johtokunnan yksimie-
29837: siemenen - tuotanto koko maan tarvetta                  listä kannanottoa suostua kysymyksessä tar-
29838: varten. Keskuksen tuottamalla siemenellä ei             koitettuun hakemukseen. Sen sijaan on tar-
29839: näin ollen voida, eikä ole ollut tarkoitus, kattaa      peen, niin kuin Keskuksen johtokunnan lau-
29840: paikallisluonteista käyttösiemenen tarvetta.            sunnossa esitetään, edelleen kehittää valtakun-
29841:                                                         nallista kauppasiementuotantoa ja kiinnittää
29842:    Yhtenä keskeisenä perusteluna hakemuksel-            huomiota siemenperunan hinnanmuodostuk-
29843: leen Perunapörssi Oy esittää, että perunanvil-          seen.
29844: jelijät ovat pitäneet epäkohtana siemenperunan             Edellä sanotun perusteella hallitus katsoo,
29845: korkeaa hintaa ja sen heikkoa saatavuutta.              että kysymys ei anna aihetta enempiin toimen-
29846: Myös siemenperunakaupan nykyistä järjestel-             piteisiin.
29847:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1989
29848: 
29849:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
29850: 4                                   1989 vp. -     KK n:o 184
29851: 
29852: 
29853: 
29854: 
29855:                              Tili Riksdagens Herr Talman
29856:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       av handelsutsäde. Företagen inom potatisindu-
29857: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        strin svarar för den odling för förökningsän-
29858: av den 4 april 1989 till vederbörande medlem       damål av utsädespotatis som de behöver för sin
29859: av statsrådet översänt avskrift av följande av     egen kontraktsodling. Vid denna produktion
29860: riksdagsman E. Aho m.fl. undertecknade             för förökningsändamål behöver de högklassig
29861: spörsmål nr 184:                                   utsädespotatis.
29862:                                                       Med tanke på Centralens verksamhet är det
29863:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen          viktigt att ansvaret för marknadsföringen av
29864:        vidta för att Perunapörssi Oy, som          produktionen ligger hos medlemssamfunden.
29865:        grundats av potatisodlare, så fort som      Det har visat sig i praktiken att efterfrågan på
29866:        möjligt skall kunna bli delaktig i cen-     och försäljningen av utsädespotatis kan variera
29867:        tralens för utsädespotatis verksamhet?      högst påtagligt. Exempelvis innevarande vår
29868:                                                    har efterfrågan på utsädespotatis visat sig vara
29869:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      svagare än vad som antogs senaste år då
29870: samt anföra följande:                              produktionsplanerna uppgjordes.
29871:                                                       Statens revisionsverk har på grundvalen av
29872:    Centralen för utsädespotatis (nedan Centra-     verkställd inspektion vid Centralen i revisions-
29873: len) är en produktionsenhet i anslutning till      berättelsen för år 1985 betonat vikten av
29874: Lantbrukets forskningscentral och har till upp-    tydliga avtalsbestämmelser beträffande an-
29875: gift att sörja för produktionen av frisk, hög-     svarsfrågorna. Revisionsverket föreslog att de
29876: klassig utsädespotatis för rikets behov. Centra-   avtalsbestämmelser som gäller ansvarsfrågor
29877: len grundades sedan det år 1975 genom under-       skall förtydligas och justeras, bl.a. för att
29878: handlingar mellan å ena sidan staten och å         handelns andel av medlemssamfundens upp-
29879: andra sidan lantbruksproducenternas central-       drag väsentligt ökat jämfört med det läge som
29880: organisationer, handelns centralaffårer och de     rådde då Centralen grundades.
29881: flesta potatisindustriföretag hade träffats en        På grund av anmärkningarna i revisionsbe-
29882: uppgörelse om hur ifrågavarande enskilda sam-      rättelsen fördes underhandlingar med medlems-
29883: fund skulle delta i skötseln av en sådan           samfunden om justering av avtalet. Statsrådet
29884: produktionsenhets administration och ekono-        godkände 1.12.1988 det reviderade avtalet om
29885: mi. Staten åtog sig att svara för anläggnings-     skötseln av Centralens administration och eko-
29886: kostnaderna för produktionsenheten och de          nomi. Enligt avtalet svarar de medlemssam-
29887: ovan nämnda samfunden för kostnaderna för          fund, som representerar hande1n och industrin,
29888: produktionsverksamheten.                           för resultatet av affärsverksamheten genom att
29889:    Centralen har till uppgift att producera        vardera, om affärsbokföringen uppvisar ett
29890: högklassig utsädespotatis i kvalitetsklasserna     underskott, såsom grupper solidariskt och i
29891: basutsäde och elitutsäde för den riksomfattan-     relation till erhållna uppdrag erlägga till staten
29892: de fröförsörjningens behov. Utgångspunkten         ett belopp som motsvarar underskottet. Produ-
29893: för Centralens verksamhetsplaner har varit att     centernas medlemssamfund har inte något di-
29894: det för den riksomfattande utsädes potatisför-     rekt ansvar för affårsresultatet.
29895: sörjningen för närvarande behövs ca 8-9 milj.         1 samband med justeringen fogades till avta-
29896: kg elitutsäde. Centralens produktion har redan     let en bestämmelse om hur anslutning till ett
29897: en omfattning som närmar sig denna nivå och        medlemssamfund kan ske: "Anslutning till av-
29898: en väsentlig ökning av produktionen kan inte       talet kan ske med jord- och skogsbruksminis-
29899: anses vara motiverad.                              teriets samtycke och genom att den sökande
29900:    Den utsädespotatis som används vid egentlig     undertecknar detta avtal. lnnan ministeriet ger
29901: potatisodling bör i regel vara sådan utsädespo-    sitt samtycke skall Centralens för utsädespota-
29902: tatis i kvalitetsklassen handelsutsäde, som pro-   tis direktion höras."
29903: ducerats av elitutsäde genom odling för förök-        Det i det skriftliga spörsmålet avsedda före-
29904: ningsändamål. Det är närmast fröhandeln som        taget Perunapörssi Oy, som grundats av pota-
29905: bör svara för den riksomfattande produktionen      tisodlare i Mellanösterbotten, har i sin till jord-
29906:                                       1989 vp. -      KK n:o 184                                       5
29907: 
29908: och skogsbruksministeriet 23.2.1989 ställda            Ä ven det nuvarande systemet med utsädespo-
29909: skrivelse anhållit, att ministeriet skulle sam-        tatishandel anses otilifredsställande från odlar-
29910: tycka tili att företaget blir delaktigt i Centra-      nas synpunkt.
29911: lens verksamhet. Med anledning av ansökning-              Centralens direktion har i sitt utlåtande
29912: en har ministeriet begärt Centralens direktions        framfört att fröförsörjningen för olika matpo-
29913: utlåtande i ärendet. Direktionen behandlade            tatissorter bör effektiveras. Enligt vad direktio-
29914: ärendet vid sitt sammanträde 17.3.1989 och             nen uppger inledde den redan tidigare åtgärder
29915: beslöt enhälligt att den inte förordar ansök-          i syfte att handelsfröproduktionens behov skall
29916: ningen. Vid sammanträdet var samtliga direk-           kunna beaktas bättre än för närvarande när det
29917: tionsmedlemmar som företräder medlemssam-              gäller distribueringen av den frövara som Cen-
29918: funden närvarande.                                     tralen producerar. Eventuella åtgärder i den
29919:    Direktionen framför i motiveringen att en           riktningen är enligt direktionens uppfattning
29920: förutsättning för att Perunapörssi Oy skall            införandet av ett förhandsbeställningssystem
29921: kunna anslutas som medlem vid Centralen är             och även prisförmån för bas- och elitutsäde
29922: att frågan om dess ansvar skall dryftas separat        som går tili den offentliga fröförökningen.
29923: med de nuvarande medlemssamfunden, emedan                 Med beaktande av det ovan nämnda avtals-
29924: Perunapörssi Oy inte hör tili någon av de              arrangemanget, vilket Centralens existens base-
29925: medlemssamfundsgrupper vilka undertecknat              rar sig på, Centralens uppgifter och dess
29926: avtalet. Upprätthållandet av det avtalsarrange-        verksamhetsform samt statens intressen som
29927: mang som gäller Cenralen förutsätter att samt-         går ut på att även framdeles bibehålla de
29928: liga parter godkänner förhandlingsuppgörelsen.         nuvarande medlemssamfunden såsom medlem-
29929: Enligt direktionens utlåtande förefaller detta         mar som svarar för Centralens marknadsfö-
29930: inte vara möjligt i det aktuella fallet. Direktio-     ring, anser regeringen att ministeriet inte bör
29931: nen hänvisar som sin motivering tili att Cen-          motsätta sig direktionens enhälliga ställningsta-
29932: tralens uppgift är att producera det högklassi-        gande och samtycka tili den i spörsmålet
29933: gaste stammaterialet för utsädespotatis - bas-         avsedda ansökningen. Det är däremot nödvän-
29934: utsäde och elitutsäde- för hela landets behov.         digt att, liksom Cenralens direktion framhåller
29935: Den frövara som Centralen producerar kan               i sitt utlåtande, fortfarande utveckla den riks-
29936: inte täcka det lokalbetonade behovet av bruks-         omfattande produktionen av handelsfrö och
29937: frö, vilket inte heller har varit avsikten.            fåsta uppmärksamhet vid prissättningen för
29938:     Som en central motivering för sin ansökan          utsädespotatis.
29939: framför Perunapörssi Oy att potatisodlarna har            Med stöd av vad som sagts ovan anser
29940: ansett det höga priset och den otiliräckliga           regeringen att ärendet inte föranleder vidare
29941: tiligången på utsädespotatis vara en nackdel.          åtgärder.
29942:      Helsingfors den 5 maj 1989
29943: 
29944:                                                      Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
29945:                                              1989 vp.
29946: 
29947: Kirjallinen kysymys n:o 185
29948: 
29949: 
29950: 
29951: 
29952:                                  Laaksonen ym.: Hirvenmetsästyksen alkamisajankohdan muut-
29953:                                      tamisesta
29954: 
29955: 
29956:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29957:    Metsästyslakityöryhmä on jättänyt toisen        liseksi. Metsästäjien välisen eriarvoisuuden
29958: osamietintönsä 16.3.1989 maa- ja metsätalous-      poistaminen olisi mahdollista metsästyslain uu-
29959: ministeriölle.                                     distamisen yhteydessä siten, että hirvenmetsäs-
29960:    Työryhmän tuli selvittää metsästyslain ja       tys säädettäisiin alkavaksi lokakuun puolenvä-
29961: -asetuksen muutostarpeet ja laatia muutoseh-       lin jälkeen olevana lauantaina.
29962: dotukset tavoitteena laaja säädösten uudistami-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29963: nen.                                               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
29964:    Voimassa olevan metsästyslain 25 §:n ja siitä   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29965: annetun asetuksen mukaan hirvieläinten met-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29966: sästys alkaa aina 15 päivänä lokakuuta Oulun
29967: ja Lapin läänejä lukuun ottamatta. Metsästyk-                Aikooko Hallitus metsästyslain uu-
29968: sen alkamisen sitominen kiinteään päivämää-               distamisen yhteydessä muuttaa metsäs-
29969: rään on aiheuttanut hankaluuksia aina silloin,            tyslain 25 §:ää siten, että hirvenmetsäs-
29970: kun alkamispäivä ei ole sattunut viikonlopuksi.           tys Oulun ja Lapin läänejä lukuun
29971: Erityisesti työtään tai virkaansa arkisin hoita-          ottamatta muualla maassa alkaisi loka-
29972: vat metsästäjät ovat kokeneet tämän ongelma!-             kuun 15 päivää seuraavana lauantaina?
29973:     Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1989
29974: 
29975:           Timo Laaksonen               Pertti Lahtinen               Raila Aho
29976:           Aapo Saari                   Timo Roos                     Kalle Röntynen
29977:                                        Juhani Vähäkangas
29978: 
29979: 
29980: 
29981: 
29982: 2900100
29983: 2                                        1989 vp. -      KK n:o 185
29984: 
29985: 
29986: 
29987: 
29988:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29989:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           tä mainittakoon mm. suuren metsästäjäjoukon
29990: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            samanaikaisen liikkeelläolon ulkopuolisille ai-
29991: olette huhtikuun 4 päivänä 1989 päivätyn                 heuttama häiriö sekä turvallisuuden vaarantu-
29992: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             minen. Kun riistakannoista on metsästyksen
29993: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-            avulla korjattavissa talteen vain määrätty
29994: edustaja Laaksosen ym. näin kuuluvasta kirjal-           osuus ja kun metsästysajat kuitenkin sisältävät
29995: lisesta kysymyksestä n:o 185:                            yleensä useita viikonloppuja, ei alkamisajan-
29996:                                                          kohtien siirtämisellä viikonloppuihin ole toi-
29997:                                                          saalta saavutettavissa mitään erityistä hyötyä.
29998:            Aikooko Hallitus metsästyslain uu-            Tämä koskee erityisesti määrätyn lisenssin no-
29999:         distamisen yhteydessä muuttaa metsäs-            jalla tapahtuvaa metsästystä, jolloin on lisens-
30000:         tyslain 25 §:ää siten, että hirvenmetsäs-        sin saajan itsensä ratkaistavissa milloin metsäs-
30001:         tys Oulun ja Lapin läänejä lukuun                tettäväksi sallittu eläinmäärä kaadetaan. Näistä
30002:         ottamatta muualla maassa alkaisi loka-           syistä on nykyistä menettelyä, jonka mukaan
30003:         kuun 15 päivää seuraavana lauantaina?            metsästysajat on aloitettu määrättyinä kalente-
30004:                                                          ripäivinä, pidettävä hyvänä ja kaikille luonnos-
30005:                                                          sa liikkujille tasapuolisena eikä siihen myös-
30006:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            kään hirvenmetsästyksen kohdalla ole suunnit-
30007: vasti seuraavaa:                                         teilla muutoksia.
30008:    Hirvenmetsästystä samoin kuin muidenkin                  Hirvikannan hoidon sekä vahinkojen estä-
30009: riistaeläinten metsästystä on aina silloin tällöin       mistoimenpiteiden kannalta saattaa kuitenkin
30010: ehdotettu aloitettavaksi viikonloppuisin. Toi-           olla tarkoituksenmukaista pyrkiä metsästä-
30011: saalta on ehdotettu viikonloppujen rauhoitta-            mään hirviä nykyistä tasaisemmin sekä niiden
30012: mista metsästykseltä kokonaan.                           kesä- että talvilaidunalueilla. Tämä saattaa
30013:    Metsästyksen aloittamiseen viikonloppuna,             edellyttää nykyisen hirvenmetsästysajan muut-
30014: jolloin metsästäjiä voidaan olettaa olevan mui-          tamista. Asia tulee harkittavaksi metsästyslain
30015: hin aloittamisajankohtiin nähden lukuisammin             parhaillaan suoritettavan uudistamisen yhtey-
30016: liikkeellä, liittyy useita kielteisiä piirteitä. Näis-   dessä.
30017:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1989
30018: 
30019:                                                                                Ministeri Ole Norrback
30020:                                     1989 vp. -     KK n:o 185                                         3
30021: 
30022: 
30023: 
30024: 
30025:                              Tili Riksdagens Herr Talman
30026:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       samtidiga förekomsten av ett stort antal jägare
30027: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        medför för utomstående samt riskerna för
30028: av den 4 april 1989 tili vederbörande medlem       säkerheten. Då bara en viss del av viltbestån-
30029: av statsrådet översänt avskrift av följande av     den kan tillvaratas med hjälp av jakt och då
30030: riksdagsman Laaksonen m.fl. undertecknade          jakttiderna likväl i allmänhet omfattar ett
30031: spörsmål nr 185:                                   flertal veckoslut, kan någon särskild nytta inte
30032:                                                    uppnås genom att jaktinledningstidpunkterna
30033:           Ämnar Regeringen i samband med           flyttas tili veckoslut. Detta gäller särskilt sådan
30034:        reformeringen av jaktlagen ändra 25 §       jakt som är belagd med en viss, fastställd
30035:        jaktlagen så att älgjakten på andra håll    licens, varvid licensinnehavaren själv kan avgö-
30036:        i landet än i Uleåborgs och Lapplands       ra när det tillåtna antalet djur nedläggs. Av
30037:        Iän inleds den lördag som följer på den     dessa orsaker måste det nuvarande förfarandet,
30038:        15 oktober?                                 enligt vilket jakttiderna inletts på vissa fastställ-
30039:                                                    da kalenderdagar, anses vara bra och jämlikt
30040:                                                    för alla som rör sig i naturen. Några ändringar
30041:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      i detta anseende för älgjaktens del planeras
30042: samt anföra följande:                              därför inte heller för närvarande.
30043:    Förslag har då och då framställts om att           Med tanke på vården av älgstammen samt
30044: jakten på älg liksom även på annat vilt skulle     åtgärderna i syfte att hindra uppkomsten av
30045: inledas under ett veckoslut. Å andra sidan har     skador kan det likväl vara ändamålsenligt att
30046: det föreslagits att veckosluten skulle fredas så   eftersträva en jämnare spridning av älgjakten
30047: att jakt över huvudtaget inte bedrivs då.          både inom älgarnas sommar- och vinterbetes-
30048:    Inledandet av jakt under veckoslut, då anta-    områden. Uppnåendet av detta mål kan tänkas
30049: let jägare kan antas vara större än vid andra      förutsätta en ändring av den nuvarande tiden
30050: tidpunkter för inledande av jakt, är förenat       för älgjakt. Saken kommer att övervägas i
30051: med ett flertal negativa omständigheter. Av        samband med den pågående revideringen av
30052: dessa kan nämnas de störningar som den             jaktlagen.
30053: 
30054:     Helsingfors den 8 maj 1989
30055: 
30056:                                                                            Minister Ole Norrback
30057:                                                1989 vp.
30058: 
30059: Kirjallinen kysymys n:o 186
30060: 
30061: 
30062: 
30063: 
30064:                                   Sarapää ym.: Inarijärven sivuvesistöjen kalastusta koskevia
30065:                                       säännöksiä valmistelevan työryhmän kokoonpanosta
30066: 
30067: 
30068:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30069:    Maa- ja metsätalousministeriö on 10.3.1989        Inarista ja toinen Pohjois-Inarista. Työryhmäs-
30070: asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on laatia       tä puuttuu myös kolttien edustus, vaikka Ina-
30071: 31.10.1989 mennessä ehdotus Inarijärven sivu-        rijärven vesistö koskettaa koltta-aluetta.
30072: vesistöjen kalastusta koskevista säädöksistä.           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30073:    Inarin kunnan kalastuskunnat ovat pitäneet        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
30074: erittäin tarpeellisena, että sivuvesisääntöä luo-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30075: taessa vesialueiden omistajia kuultaisiin jo val-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30076: misteluvaiheessa.     Kalastuskuntien edustus
30077: puuttuu kuitenkin asetetusta työryhmästä siitä                 Pitääkö Hallitus tarpeellisena, että
30078: huolimatta, että kalastuskunnilla on omistuk-               Inarijärven ja järven sivuvesistöjen ka-
30079: sessaan osa kyseessä olevista vesialueista. Ka-             lastusta koskevia säädöksiä tutkivaan
30080: lastuskunnat ovat ehdottaneet, että työryhmää               työryhmään nimettäisiin myös Inarin
30081: täydennettäisiin kahdella kalastuskuntien eh-               kunnan kalastuskuntien ja kolttien
30082: dottamalla edustajalla, joista toinen olisi Etelä-          edustus?
30083:      Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1989
30084: 
30085:                       Kimmo Sarapää                           Hannele Pokka
30086: 
30087: 
30088: 
30089: 
30090: 2900100
30091: 2                                  1989 vp. -     KK n:o 186
30092: 
30093: 
30094: 
30095: 
30096:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30097:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    sivuvesistöjen kalastusta koskeviksi säädöksik-
30098: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     si.
30099: olette 4 päivänä huhtikuuta 1989 päivätyn             Työryhmää asettaessaan maa- ja metsäta-
30100: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      lousministeriö pyrki siihen, että työryhmä ko-
30101: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     koaisi mahdollisimman nopeasti Inarijärven
30102: edustaja Sarapään ym. näin kuuluvasta kirjal-     sivuvesistöjen kalastuksen säätelyn kannalta
30103: lisesta kysymyksestä n:o 186:                     tärkeät tutkimukset ja selvitykset sekä laatisi
30104:                                                   niiden pohjalta lyhyessä määräajassa tarvitta-
30105:                                                   vat säädösehdotukset Tämän vuoksi työryh-
30106:                                                   mässä on vahva tutkijoiden ja virkamiesten
30107:           Pitääkö Hallitus tarpeellisena, että    edustus. Työryhmän kokoonpanossa on huo-
30108:        Inarijärven ja järven sivuvesistöjen ka-   mioitu erityisesti myös kyseessä olevan alueen
30109:        lastusta koskevia säädöksiä tutkivaan      väestön edustus. Säädösehdotukset on tarkoi-
30110:        työryhmään nimettäisiin myös Inarin        tus lähettää myös laajalle lausuntokierrokselle.
30111:        kunnan kalastuskuntien ja kolttien             Inarin kunnan kalastuskuntien kiinnitettyä
30112:        edustus?                                   maa- ja metsätalousministeriön huomiota ka-
30113:                                                   lastuskuntien edustuksen tarpeellisuuteen maa-
30114:                                                   ja metsätalousministeriö tulee täydentämään
30115:                                                   työryhmää kalastuskuntien nimeämällä edusta-
30116:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-     jalla. Ministeriö on pyytänyt myös kolttia
30117: vasti seuraavaa:                                  nimeämään edustajansa työryhmään. Ministe-
30118:    Maa-     ja   metsätalousministeriö asetti     riö tekee työryhmän täydentämistä koskevan
30119: 10.3.1989 työryhmän, jonka tehtävänä on laa-      päätöksen heti, kun koltat ovat nimenneet
30120: tia 31. 10.1989 mennessä ehdotus Inarijärven      edustajansa.
30121: 
30122:     Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1989
30123: 
30124:                                                                        Ministeri Ole Norrback
30125:                                      1989 vp. -     KK n:o 186                                       3
30126: 
30127: 
30128: 
30129: 
30130:                               Tili Riksdagens Herr Talman
30131:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        fort som möj1igt skulle samla de undersökning-
30132: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         ar och utredningar vilka är viktiga för regle-
30133: av den 4 april 1989 tili vederbörande medlem        ringen av fisket i Enare träsks sidovattendrag
30134: av statsrådet översänt avskrift av följande av      samt att arbetsgruppen skulle bereda på basen
30135: riksdagsman Sarapää m.fl. undertecknade             av dessa, inom en kort utsatt tid, ett förslag tili
30136: spörsmål nr 186:                                    behövliga stadganden. På grund av detta består
30137:                                                     arbetsgruppens majoritet av forskare och tjäns-
30138:            Anser Regeringen det nödvändigt att      temän. Man har speciellt även beaktat den
30139:        tili den arbetsgrupp, vars uppgift är att    lokala befolkningens representation i arbets-
30140:        undersöka fiskeristadgarna för fisket i      gruppens sammansättning. Man avser även att
30141:        Enare träsk och dess sidovattendrag,         sända förslagen för stadganden på en omfat-
30142:        tillsätta representanter för de tili Enare   tande utlåtanderond.
30143:        kommun hörande fiskelag och skoltar?            I och med att Enare kommuns fiskelag fäst
30144:                                                     jord- och skogsbruksministeriets uppmärksam-
30145:                                                     het på nödvändigheten av fiskelagens represen-
30146:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      tation kommer jord- och skogsbruksministeriet
30147: samt anföra följande:                               att komplettera arbetsgruppens sammansätt-
30148:     Jord- och skogsbruksministeriet tillsatte       ning med en av fiskelagen utnämnd represen-
30149: 10.3.1989 en arbetsgrupp vars uppgift är att        tant. Ministeriet har även begärt skoltarna att
30150: före utgången av 31.10.1989 bereda ett förslag      utnämna sin representant tili arbetsgruppen.
30151: tili fiskeristadganden för Enare träsks sidovat-    Ministeriet beslutar om arbetsgruppens kom-
30152: tendrag.                                            plettering så fort skoltarna har utnämnt sin
30153:     Vid tillsättandet av arbetsgruppen strävade     representant.
30154: jord- och skogsbruksministeriet tili att denna så
30155: 
30156:      Helsingfors den 10 maj 1989
30157: 
30158:                                                                            Minister Ole Norrback
30159:                           j
30160:                         j
30161:                        j
30162:                       j
30163:                    j
30164:                   j
30165:                   j
30166:               j
30167:               j
30168:              j
30169:             j
30170:            j
30171:           j
30172:          j
30173:         j
30174:        j
30175:       j
30176:      j
30177:     j
30178:    j
30179:   j
30180:  j
30181: j
30182:                                               1989 vp.
30183: 
30184: Kirjallinen kysymys n:o 187
30185: 
30186: 
30187: 
30188: 
30189:                                  Sarapää ym.: Martin ja Sokiin välisen tieyhteyden rakentami-
30190:                                     sesta
30191: 
30192: 
30193:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30194: 
30195:   Sokli Oy:n toteuttamissuunnitelman mukaan         minnan ohella paikallinen väestö, rajavartiolai-
30196: rakennustyöt Soklissa aloitetaan kesällä 1990.      tos, luontaiselinkeinojen harjoittajat, puutava-
30197: Varsinainen rakentamisvuos( olisi kuitenkin         rankuljetukset ja muu metsätalous sekä mat-
30198: vuosi 1991. Kaivostoiminnan pitäisi alkaa vuo-      kailu. Lisäksi maantie toimii kulkutienä UKK-
30199: den 1992 kesällä. Kaivoksen ja rikastamon           puiston alueelle. Urho Kekkosen kansallispuis-
30200: sekä rikasteen siirtoputkiston rakennusaikainen     tosta annetun lain yleisperusteluissa on todettu
30201: työvoimavahvuus on enimmillään yli 1 000            mm., että "tarkoituksena on ensi tilassa toteut-
30202: henkilöä. Tämän lisäksi tulee rakennettavaksi       taa Savukosken kirkonkylästä puiston alueelle
30203: Sokliin johtava tie. Ellei tien rakentamishan-      johtavien teiden parannushankkeet". Lopuksi
30204: ketta käynnistetä viimeistään ensi syksynä,         on syytä todeta, ettei Savukosken kunnassa ole
30205: ajoittuvat Sokiin rakennustoiminta ja tien ra-      tällä hetkellä työn alla yhtään valtion työkoh-
30206: kennus yhtäaikaisiksi. Tasaisen työllistämisen      detta.
30207: kannalta olisi kaikin puolin järkevämpää aloit-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30208: taa tien rakennustyöt jo ensi syksynä. Kesken-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
30209: eräiset tietyöt häiritsisivät myös Sokiin varsi-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30210: naista rakentamista ja toimintaa. Lisäksi todet-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30211: takoon, että valmiit tiesuunnitelmat ovat ole-
30212: massa tieosuudelta Martti-Rovala, 20,9 kilo-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30213: metriä.                                                    ryhtyä Martin ja Sokiin välisen tieyh-
30214:    Savukosken kunta pitää tärkeänä tiehank-                teyden rakentamiseksi niin, ettei se häi-
30215: keen pikaista käynnistämistä siitä huolimatta,             ritse Sokiin kaivoksen avaamista, sekä
30216: että Kemira ei ole vielä tehnyt täysin lopullista             aikooko Hallitus osoittaa tien raken-
30217: kaivoksen avaamispäätöstä. Martista eteenpäin              nustyön aloittamiseen tänä syksynä tar-
30218: olevaa hyvää tieyhteyttä tarvitsevat kaivostoi-            vittavat varat?
30219: 
30220:      Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1989
30221: 
30222:           Kimmo Sarapää                 Asko Apukka                  Seppo Pelttari
30223:           Keijo Jääskeläinen            Paavo Väyrynen               Esko-Juhani Tennilä
30224:                      Aimo Ajo                                Hannele Pokka
30225: 
30226: 
30227: 
30228: 
30229: 2900!0D
30230: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 187
30231: 
30232: 
30233: 
30234: 
30235:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30236: 
30237:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Martin-Sokiin tien parantamiseksi on pi-
30238: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      detty koko ajan valmiuksia yllä. Martin-
30239: olette 4 päivänä huhtikuuta 1989 päivätyn          Rovalan osuudesta on valmis suunnitelma,
30240: kirjeenne n:o 554 ohella toimittanut valtioneu-    joten työt on mahdollista aloittaa nopeastikin.
30241: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       Rovalan-Soklin osuudesta on valmistauduttu
30242: kansanedustaja Kimmo Sarapään ym. näin             suunnitelmien laatimiseen. Yhteensä parannet-
30243: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 187:     tavaa tietä on noin 60 kilometriä, ja sen
30244:                                                    arvioidaan maksavan noin 70-80 Mmk. En-
30245:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     nen näin suurien parantamistöiden aloittamista
30246:        ryhtyä Martin ja Sokiin välisen tieyh-      pitäisi kuitenkin saada riittävä varmuus Sokiin
30247:        teyden rakentamiseksi niin, ettei se häi-   kaivoksen avaamisesta. Lopullista ja virallista
30248:        ritse Sokiin kaivoksen avaamista, sekä      päätöstä tästä ei kuitenkaan ole vielä tehty
30249:           aikooko Hallitus osoittaa tien raken-    Kemirassa eikä muuallakaan.
30250:        nustyön aloittamiseen tänä syksynä tar-        Kun tällainen päätös on saatu, tulee tarkoi-
30251:        vittavat varat?                             tukseen osoittaa riittävät uudet määrärahat.
30252:                                                    Lapin tie- ja vesirakennuspiirin rahoitusta on
30253:                                                    lisättävä hankkeen toteuttamiseksi, koska ei ole
30254:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      tarkoituksenmukaista keskeyttää jo aloitettuja
30255: vasti seuraavaa:                                   muita hankkeita Sokiin tien takia. Mikäli
30256:    Martin ja Sokiin välinen polkutie on kelirik-   kaivoksen avaamispäätös tehdään kuluvan
30257: koinen ja sorapäällysteinen. Tien liikennemäärä    vuoden aikana, on hankkeen rahoituksesta
30258: on nykyisin vain noin 150 autoa vuorokaudes-       päätettävä joko omassa erillisessä tai syksyn
30259: sa. Lapin tiepiirin alueella on huomattava         lisämenoarviossa. Näin suuren uuden tiehank-
30260: määrä nykyiseltä liikennetarpeeltaan Martin-       keen käynnistäminen ei Lapin tiepiirin alueella
30261: Sokiin tietä kiireellisempiä parannuskohteita.     muuten ole mahdollista.
30262: Näitä ovat mm. työllisyysrahoin aloitettu Sal-        Hankkeen toteuttaminen momentin 34.50.77
30263: lan-Savukosken tien parantaminen, syksyllä         työllisyysrahoin ei ole mahdollista, koska mo-
30264: ilman lisärahoitusta keskeytyvä Ylläsjärven-       mentin käyttöperusteluissa on rajattu rahoituk-
30265: Kittilän tien rakentaminen, Saattoporan kai-       sen käyttö vain pieniin uusiin hankkeisiin sekä
30266: voksen kuljetusreitti erityisesti Äkäslompolon     enimmäismäärältään 100 Mmk:aan, joka on jo
30267: kylän kohdalla, Ivalon-Raja-Joosepin tie jne.      kokonaan kohdistettu muille tiehankkeille.
30268: Näissä kaikissa kohteissa ongelmat ovat siis jo       Kuluvan vuoden syksyn lisämenoarvioesityk-
30269: olemassa.                                          sestä päätetään hallituksessa heti alkusyksystä.
30270: 
30271:     Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1989
30272: 
30273:                                                              Liikenneministeri Pekka Vennamo
30274:                                     1989 vp. -     KK n:o 187                                       3
30275: 
30276: 
30277: 
30278: 
30279:                              Tili Riksdagens Herr Talman
30280:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Beredskap för en förbättring av vägen mel-
30281: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        lan Martti och Sokli har hela tiden upprätthål-
30282: nr 554 av den 4 april 1989 tili vederbörande       lits. För sträckan Martti-Rovala finns en
30283: medlem av statsrådet översänt avskrift av          färdig pian och därför kan arbetena snabbt
30284: följande av riksdagsman Kimmo Sarapää m.fl.        inledas. När det gäller avsnittet Rovala-Sokli
30285: undertecknade spörsmål nr 187:                     har man berett sig på att utarbeta planer.
30286:                                                    Sammanlagt finns det ca 60 km väg som skall
30287:                                                    förbättras och kostnaderna uppskattas tili ca
30288:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen          70-80 milj. mk. Innan så här stora förbättrings-
30289:        vidta för att vägförbindelsen mellan        arbeten inleds bör dock tillräckligt säkra upp-
30290:        Martti och Sokli byggs så att byggandet     gifter fås om att gruvan i Sokli kommer att
30291:        inte stör öppnandet av gruvan i Sokli       öppnas. Något slutgiltigt och officiellt beslut
30292:        samt                                        härom har dock inte ännu fattats, varken vid
30293:           ämnar Regeringen anvisa de medel         Kemira eller någon annanstans.
30294:        som behövs för att byggnadsarbetet på           När ett dylikt beslut fattats, bör tillräckliga
30295:        vägen skall kunna inledas i höst?           nya anslag anvisas för ändamålet. Finansiering-
30296:                                                    en för Lapplands väg- och vattenbyggnadsdi-
30297:                                                    strikt måste utökas för att projektet skall
30298:                                                    kunna genomföras, eftersom det inte är ända-
30299:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       målsenligt att på grund av vägen i Sokli
30300: samt anföra följande:                              avbryta andra projekt, som redan inletts. Om
30301:   Gångstigen mellan Martti och Sokli är grus-      det i år fattas beslut om att gruvan öppnas,
30302: belagd och utsatt för menföre. Trafikmängden       måste beslut om finansieringen av projektet
30303: på vägen är numera endast ca 150 bilar per         fattas antingen i en egen separat tilläggsbudget
30304: dygn. Inom Lapplands vägdistrikt finns många       eller i höstens tilläggsbudget. Att sätta igång ett
30305: vägar som behöver förbättras och som vad           så här stort nytt vägprojekt är annars inte
30306: gäller det nuvarande trafikbehovet är mera         möjligt inom Lapplands vägdistrikt.
30307: brådskande än vägen mellan Martti och Sokli.           Att genomföra projektet med hjälp av sys-
30308: Hit hör t.ex. förbättrandet av vägen mellan        selsättningsmedlen under moment 34.50. 77 är
30309: Salla och Savukoski, som inletts med hjälp av      inte möjligt, eftersom användningen av medlen
30310: sysselsättningsmedel, byggandet av vägen mel-      i motiveringen har begränsats tili endast nya
30311: lan Ylläsjärvi och Kittilä, som utan tilläggsfi-   mindre projekt med ett maximibelopp om 100
30312: nansiering avbryts i höst, transportleden vid      milj. mk, som redan i sin helhet har anvisats
30313: gruvan i Saattopora i synnerhet i Äkäslompolo      för andra vägprojekt.
30314: by, vägen mellan Ivalo och Raja-Jooseppi osv.          Regeringen fattar i början på hösten beslut
30315: Vid alla dessa byggen existerar alltså proble-     om tilläggsbudgetpropositionen för hösten in-
30316: men redan.                                         nevarande år.
30317:     Helsingfors den 26 april 1989
30318: 
30319:                                                                  Trafikminister Pekka Vennamo
30320:                                                1989 vp.
30321: 
30322: Kirjallinen kysymys n:o 188
30323: 
30324: 
30325: 
30326: 
30327:                                   Koistinen ym.: Pienyrittäjien lomitusjärjestelyjen kehittämisestä
30328: 
30329: 
30330:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30331: 
30332:    Pienyrittäjä ei saa voimassa olevan lain          yrittäjien lomitusjärjestelmän tavoin kehittää
30333: mukaan vuosilomansa aikana osallistua yrityk-        yrityslomajärjestelmä.
30334: sensä toimintaan. Hän voi täksi ajaksi palkata           Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työ-
30335: tilalleen henkilön, sulkea liikkeensä tai keskeyt-   ryhmä, jonka tehtävänä oli selvittää edellä
30336: tää ammattinsa harjoittamisen. Mitään yhteis-        olevia pienyrittäjien vaikeuksia, päätti työnsä
30337: kunnan toimesta järjestettävää apua ei pien-         keväällä 1987. Työryhmä esitti, että ennen
30338: yrittäjällä ole.                                     pienyrittäjien sijaisaputoiminnan käynnistämis-
30339:    Liikkeen sulkeminen tai ammatinharjoittami-       tä tulee erilaisia menetelmiä kokeilla eri puo-
30340: sen keskeyttäminen ei ole kuitenkaan mahdol-         lilla maata 20 kunnassa. Sitä varten tulee
30341: lista silloin, kun on kyseessä päivittäistä tai      valtion tulo- ja menoarvioon varata määrära-
30342: muutoin säännönmukaista huolehtimista vaati-         ha. Kokeilua ei ole käynnistetty eikä määrära-
30343: va yritys. Tällainen on esim. turkistarha, jossa     haa ole tämän vuoden valtion tulo- ja menoar-
30344: eläimet on hoidettava päivittäin.                    viossa.
30345:    Yleensäkin sijaisuusjärjestelyjen puuttuminen         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30346: vaikuttaa siten, etteivät yrittäjät jää tai voi      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
30347: jäädä pois työstään sairastamaan, vaan he            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30348: joutuvat työskentelemään sairaina, mikä sa-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30349: malla monen kohdalla selvästikin aiheuttaa
30350: työturvallisuuteen liittyviä riskejä. Samoin syn-
30351: nyttäneet yrittäjät joutuvat keskeyttämään äi-                 Onko Hallitus tietoinen niistä hanka-
30352: tiyslomansa      varhain     lomittajajärjestelmän          luuksista, joita sijais- ja vuosilomajär-
30353: puuttumisen vuoksi. Esim. maatalousyrittäjällä              jestelmien puute aiheuttaa pienyrittäjil-
30354: on laissa säädetty oikeus saada sijaisapua                  le, ja
30355: synnytyksen vuoksi. Niitä yrittäjiä varten, jot-               aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
30356: ka eivät voi vapautua yritystoiminnastaan il-               siin epäkohtien pikaiseksi korjaamiseksi
30357: man ulkopuolista apua, tulisikin maatalous-                 ja sijaisaputoiminnan käynnistämiseksi?
30358: 
30359:      Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1989
30360: 
30361:           Annikki Koistinen           Sirkka-Liisa Anttila        Martti Korkia-Aho
30362:           Kalevi Mattila              Kalle Röntynen              Heikki Kokko
30363:           Johannes Virolainen         Kimmo Sarapää               Aapo Saari
30364:           Matti Maijala               Timo Laaksonen              Sulo Aittaniemi
30365:           Jukka Vihriälä              Marita Jurva                Urpo Leppänen
30366:           Erkki Pulliainen            Markku Lehtosaari           Jorma Fred
30367:           Seppo Pelttari              Kauko Heikkinen             Matti Väistö
30368:           Toimi Kankaanniemi          Esko Almgren                Marjatta Väänänen
30369:           Hannu Tenhiälä              Mauri Pekkarinen            Hannele Pokka
30370:                       Seppo Kääriäinen                     Arvo Kemppainen
30371: 
30372: 
30373: 
30374: 
30375: 2900100
30376: 2                                     1989 vp. -      KK n:o 188
30377: 
30378: 
30379: 
30380: 
30381:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30382: 
30383:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        maan maatalousyrittäjien vuosiloman pituutta.
30384: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         Edelleen suunnitelmassa esitetään, että vuosi-
30385: olette 4 päivänä huhtikuuta 1989 päivätyn             lomarahan suuruus vastaisi maatalousyrittäjien
30386: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          vuosiloman valtionkorvausta lomituspäiväkus-
30387: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         tannuksesta.
30388: edustaja Koistisen ym. näin kuuluvasta kirjal-           Ministeriön tarkoituksena on myös selvittää
30389: lisesta kysymyksestä n:o 188:                         vaihtoehdot pienyrittäjien sijaisapujärjestelmän
30390:                                                       kehittämiseksi. Vaihtoehtoja ryhdyttäisiin ko-
30391:           Onko Hallitus tietoinen niistä hanka-       keilemaan jo ensi vuoden aikana. Kokeilu
30392:        luuksista, joita sijais- ja vuosilomajär-      toteutettaisiin kokeilua koskevan valtioneuvos-
30393:        jestelmien puute aiheuttaa pienyrittäjil-      ton päätöksen ja suunnitelman mukaisesti niin,
30394:        le, ja                                         että pienyrittäjällä olisi mahdollisuus saada
30395:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        lomittaja sijaisavun ja vuosiloman ajaksi. Ko-
30396:        siin epäkohtien pikaiseksi korjaamiseksi       keilun piiriin tulisivat pienyrittäjän vuosiloma-
30397:        ja sijaisaputoiminnan käynnistämiseksi?        rahasta annetun lain (408/77) tarkoittamat
30398:                                                       yrittäjät ja ammatinharjoittajat 20 kunnassa.
30399:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           Pienyrittäjissä on eräitä ryhmiä, kuten turkis-
30400: taen seuraavaa:                                       tarhaajat, kasvihuoneviljelijät, autoilijat jne.,
30401:    Nykyisen hallituksen hallitusohjelman mu-          joille lomituspalveluja voitaisiin joustavasti jär-
30402: kaan pienyrittäjien lomajärjestelyjä paranne-         jestää. Kokeilu perustuu kysymyksessä maini-
30403: taan. Valtion vuoden 1989 tulo- ja meno-              tun sosiaali- ja terveysministeriön asettaman
30404: arvion pienyrittäjien vuosilomarahamomentin           työryhmän ehdotuksiin. Pienyrittäjien lomajär-
30405: (33.57.42) perustelujen mukaan ryhdytään toi-         jestelyjä on tarkoitus parantaa edellä mainitun
30406: menpiteisiin järjestelmän kehittämiseksi. Edus-       kokeilun pohjalta säädöksiä uudistamalla ja
30407: kunnan vastauksessa hallituksen esitykseen val-       lomarahan suorittamisen edellyttämää enim-
30408: tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1989 on           mäistulorajaa korottamalla.
30409: lisäksi edellytetty, että pienyrittäjien vuosiloma-      Edellä olevan perusteella sosiaali- ja terveys-
30410: rahasta annettua lakia muutetaan siten, että          ministeriö pitää tärkeänä, että pienyrittäjien
30411: lomarahaan oikeutettujen määrä kasvaa ja              lomituspalveluja aletaan myös käytännössä ke-
30412: lomarahan taso kohoaa.                                hittää. Ehdotusten toteuttamisen laajuus riip-
30413:    Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellun     puu kuitenkin siitä, millaiset määrärahat
30414: suunnitelman mukaan pyritään pienyrittäjien           myönnetään pienyrittäjien vuosilomarahatoi-
30415: vuosilomaa, joka tällä hetkellä on kuuden             mintaan ja lomituspalvelukokeiluun vuoden
30416: päivän pituinen, pidentämään asteittain vastaa        1990 valtion tulo- ja menoarviossa.
30417: 
30418:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1989
30419: 
30420:                                                                             Ministeri Tarja Halonen
30421:                                     1989 vp. -     KK n:o 188                                      3
30422: 
30423: 
30424: 
30425: 
30426:                              Tili Riksdagens Herr Talman
30427:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       planen att semesterpenningen till sitt belopp
30428: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        skall matsvara den statsersättning för semester
30429: av den 4 april 1989 tili vederbörande medlem       som lantbruksföretagare får för kostnaderna
30430: av statsrådet översänt avskrift av följande av     för avbytardagar.
30431: riksdagsledamot Koistinen m.fl. undertecknade         Ministeriet har även för avsikt att reda ut
30432: spörsmål nr 188:                                   vilka alternativ det finns för att utveckla
30433:                                                    systemet med vikariehjälp för småföretagare.
30434:           Är Regeringen medveten om de svå-        Avsikten är att börja testa alternativen redan
30435:        righeter som bristen i vikarie- och se-     nästa år. Experimentet genomförs i enlighet
30436:        mestersystemen förorsakar småföreta-        med statsrådets pian och beslut angående
30437:        gare, och                                   experimentet så att småföretagare skall ha en
30438:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för      möjlighet att få en avbytare för vikariehjälps-
30439:        att med det snaraste avhjälpa missför-      tiden och semestern. Företagare och yrkesutö-
30440:        hållandena och inleda vikariehjälps-        vare som avses i lagen om semesterpenning för
30441:        verksamheten?                               småföretagare (408/77) kommer i 20 kommu-
30442:                                                    ner att falla inom ramen för experimentet.
30443:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      Bland småföretagarna finns vissa grupper, t.ex.
30444: samt anföra följande:                              pälsdjursfarmare, växthusodlare, åkare m.m.,
30445:                                                    för vilka avbytarservice kan ordnas på ett
30446:    Enligt den nuvarande regeringens regerings-     smidigt sätt. Experimentet grundar sig på
30447: program är syftet att förbättra småföretagares     förslag av den arbetsgrupp som nämndes i
30448: semesterarrangemang. Enligt motiveringen un-       spörsmålet och som social- och hälsovårdsmi-
30449: der momentet för småföretagares semesterpen-       nisteriet tillsatt. Avsikten är att förbättra små-
30450: ning (33.57.42) i statsbudgeten för 1989 kom-      företagarnas semesterarrangemang genom att
30451: mer åtgärder att vidtas för att utveckla syste-    på basis av nämnda experiment förnya författ-
30452: met. I riksdagens svar på regeringens proposi-     ningar och genom att höja den maximala
30453: tion angående statsförslaget 1989 förutsätts det   inkomstgränsen för erhållande av semesterpen-
30454: dessutom att lagen om semesterpenning för          ning.
30455: småföretagare ändras så att antalet personer          På basis av vad som ovan anförts anser
30456: som är berättigade tili semesterpenning ökar       social- och hälsovårdsministeriet det vara vik-
30457: och semesterpenningnivån stiger.                   tigt att även i praktiken börja utveckla avby-
30458:    Enligt den pian som utarbetats vid social-      tarservicen för småföretagare. 1 viiken omfatt-
30459: och hälsovårdsministeriet är syftet att stegvis    ning förslagen genomförs beror emellertid på
30460: förlänga småföretagarnas semester, som nu är       de anslag som i statsbudgeten för 1990 beviljas
30461: sex dagar lång, tili att matsvara lantbruksföre-   för småföretagares semesterpenningverksamhet
30462: tagarnas semester. Därtill framförs det också i    och för experimentet med avbytarservice.
30463:     Helsingfors den 15 maj 1989
30464: 
30465:                                                                          Minister Tarja Halonen
30466: 1
30467: 
30468: 
30469: 1
30470: 
30471: 
30472: 1
30473: 
30474: 
30475:     1
30476: 
30477: 
30478:     1
30479: 
30480: 
30481:     1
30482: 
30483: 
30484:         1
30485: 
30486: 
30487:         1
30488: 
30489: 
30490:         1
30491: 
30492: 
30493:             1
30494: 
30495: 
30496:             1
30497: 
30498: 
30499:             1
30500: 
30501: 
30502:                 1
30503:                                                1989 vp.
30504: 
30505: Kirjallinen kysymys n:o 189
30506: 
30507: 
30508: 
30509: 
30510:                                   Ajo: Säähavaintojen tekemisen liittämisestä lennonjohtajien teh-
30511:                                       täviin
30512: 
30513: 
30514:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30515:    Ilmailuhallitus on asettanut työryhmän, jon-      säähavainnot ovat myös perustana lentokentille
30516: ka tehtävänä on selvittää, olisiko sellaisilla       tehtäville sääennusteille ja liittyvät siten sekä
30517: lentoasemilla, joiden liikennemäärä on alhai-        turvallisuus- että taloudellisuuskysymyksiin.
30518: nen, mahdollista ja millä edellytyksillä liittää        Mikäli säähavainto-, sääpalvelu- ja muut
30519: lennonjohtajan työnkuvaan normaalin lennon-          tähän liittyvät viestitystehtävät siirretään len-
30520: johtotyön lisäksi mm. säähavaintojen ja säätie-      nonjohtajien tehtäviksi, vaarantuu lentoturval-
30521: tojen tekeminen sekä lennonvalvontapalvelu-ja        lisuus oleellisesti. Lennonjohtajien tulee pystyä
30522: viestitystehtävät. Tällaisia lentoasemia ovat        keskittymään työskentelyssään vain lentotur-
30523: Lappeenranta, Joensuu, Kajaani, Kemi ja Ivalo.       vallisuuden varmistamiseen.
30524:    Edellä mainituilla lentoasemilla toimii lento-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30525: sääpalveluasema, jossa työskentelee kuusi va-        tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän
30526: kituisessa virassa olevaa työntekijää, jotka hoi-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30527: tavat päätoimisesti säähavainto-, sääpalvelu-ja      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30528: viestitystehtäviä lentoliikenteen tarpeita varten.
30529:    Nyt ilmailuhallitus esittää näiden tehtävien                Onko Hallitus tietoinen ilmailuhalli-
30530: siirtämistä lennonjohtajille. Lennonjohtajat                tuksen suunnitelmista liittää lennonjoh-
30531: työskentelevät kuitenkin vain osan työpäivää,               tajien tehtäviin sääpalvelutehtäviä, ja
30532: kun säähavaintoja puolestaan tulee tehdä vuo-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30533: rokauden ympäri. Lentokenttien sääasemat                    ryhtyä lentoturvallisuuden varmistami-
30534: ovat osa Ilmatieteen laitoksen säähavaintover-              seksi myös vähäliikenteisimmillä lento-
30535: kostoa Suomessa. Lentokenttien sääasemien                   kentillä?
30536:      Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1989
30537: 
30538:                                                Aimo Ajo
30539: 
30540: 
30541: 
30542: 
30543: 290010D
30544: 2                                     1989 vp. -      KK n:o 189
30545: 
30546: 
30547: 
30548: 
30549:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30550: 
30551:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         säähavainto- ja viestitystehtäviä nykyisin hoi-
30552: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tavalla henkilöstöryhmällä on myös mahdolli-
30553: olette 4 päivänä huhtikuuta 1989 päivätyn             suus työvuoronsa aikana suorittaa muita työ-
30554: kirjeenne n:o 556 ohella toimittanut valtioneu-       tehtäviä. Tämän vuoksi liikenneministeriö ha-
30555: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          luaakin korostaa, että selvitystyön tarkoitukse-
30556: kansanedustaja Aimo Ajon näin kuuluvasta              na on tutkia mahdollisuudet henkilöstön käy-
30557: kirjallisesta kysymyksestä n:o 189:                   tön tehostamiseksi vaarantamatta millään lailla
30558:                                                       Ien toturvallisuutta.
30559:            Onko Hallitus tietoinen ilmailuhalli-         Suomessa on tällä hetkellä useita lentoase-
30560:         tuksen suunnitelmista liittää lennonjoh-      mia, joille on säännöllistä aikataulunmukaista
30561:         tajien tehtäviin sääpalvelutehtäviä, ja       lentotoimintaa (esim. Savonlinna, Varkaus,
30562:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       Mikkeli, Kittilä ja Kuusamo) ja joilla lento-
30563:         ryhtyä lentoturvallisuuden varmistami-        asemilla (ns. AFIS-lentoasemat) ei ole lennon-
30564:         seksi myös vähäliikenteisimmillä lento-       johtajia eikä edellä mainittua viestityshenkilös-
30565:         kentillä?                                     töä, vaan lennontiedottajia, jotka hoitavat len-
30566:                                                       totiedotuspalvelun antamisen ilma-aluksille
30567:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        sekä myös säähavaintojen teon ja viestityksen.
30568: vasti seuraavaa:                                      Näin on menetelty jo useita vuosia eikä toi-
30569:                                                       minnasta ole havaittavissa haitta- tai muita
30570:     Ilmailuhallitus on asettanut työryhmän, jon-      vaaratekijöitä. Tämäntyyppinen yhteishenkilös-
30571: ka tehtävänä on selvittää, voitaisiinko sellaisilla   tön käyttö on melko yleistä myös ulkomailla ja
30572: lentoasemilla, joiden liikennemäärä on alhai-         monilla sellaisillakin lentokentillä, joiden lii-
30573: nen, lennonjohtajien toimenkuvaan liittää mm.         kennetiheys on suurempi kuin vastaavilla suo-
30574: myös säähavainto- ja viestitystehtävät. Nykyi-        malaisilla lentoasemilla (AFIS-lentoasemilla).
30575: sin näillä vähäliikenteisillä lentoasemilla on           Tutkittavina olevat rationalisointitoimenpi-
30576: säähavainto- ja viestitystehtäviä varten oma          teet tulisivat toteutettuina huonontamaan sekä
30577: erityinen henkilöstöryhmänsä (viestiohjaaja,          lentosääpalvelun että yleisen sääpalvelun ja
30578: -valvoja, sääteknikko).                               ilmastotutkimuksen käyttöön saatavien säätie-
30579:     Vähäliikenteisillä lentoasemilla lennonjohta-     tojen laatua. Tällöin jouduttaisiin harkitse-
30580: jilla on työvuoronsa aikana mahdollisuus osal-        maan tuotettavien säähavaintojen saannin tur-
30581: listua muihinkin kuin pelkästään lennonjohto-         vaamiseksi säähavaintotoiminnan siirtämistä
30582: tehtäviin. Sääpalvelutehtävien siirtämiseen len-      kyseisillä paikoilla lentokentän ulkopuolelle.
30583: nonjohtajien hoidettaviksi vähäliikenteisillä            Mahdollisten uusien järjestelyjen tarkoituk-
30584: lentoasemilla liittyy myös lentoturvallisuusnä-       sena on henkilöstön käytön ja yleisen toimin-
30585: kökohtia. Menettelyä, jos selvitystyö tähän           nan tehostaminen ottaen huomioon mm. lii-
30586: johtaa, aiotaankin käyttää vain sellaisilla len-      kenneturvallisuus ja sääpalvelu. Irtisanomisia ei
30587: toasemilla, joilla lennonjohtajan työ on päivys-      järjestelyjen vuoksi tule tapahtumaan, vaan
30588: tysluonteista, ts. ilmaliikenteen muutaman päi-       henkilöstöjärjestelyt, mikäli niihin joudutaan,
30589: vittäisen vuoron ja tämän lisäksi satunnaisen         hoidetaan vapaaehtoisin siirroin ja luonnollisen
30590: ilmaliikenteen hoitamista. Näillä lentoasemilla       poistuman myötä.
30591: 
30592:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1989
30593: 
30594:                                                                 Liikenneministeri Pekka Vennamo
30595:                                      1989 vp. -      KK n:o 189                                     3
30596: 
30597: 
30598: 
30599: 
30600:                               Tili Riksdagens Herr Talman
30601:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          arbetsuppgifter under sina arbetsskift. På
30602: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrive1se          grund av detta vili trafikministeriet betona att
30603: nr 556 av den 4 april 1989 tili vederbörande         syftet med utredningsarbetet är att undersöka
30604: medlem av statsrådet översänt avskrift av            möjligheterna att effektivera utnyttjandet av
30605: följande av riksdagsman Aimo Ajo underteck-          personalen utan att på något sätt riskera
30606: nade spörsmål nr 189:                                flygsäkerheten.
30607:                                                          I Finland finns för närvarande flera flygsta-
30608:           Är Regeringen medveten om luft-            tioner med regelbunden flygverksamhet enligt
30609:        fartsstyrelsens planer att foga väder-        tidtabell (t.ex. Nyslott, Varkaus, S:t Michel,
30610:        tjänster tili flygledarnas uppgifter och      Kittilä och Kuusamo), där det inte finns
30611:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       flygledare, (s.k. AFIS-flygstationer) och inte
30612:        ta för att trygga flygsäkerheten även på      heller ovan nämnda förbindelsepersonal utan
30613:        mindre trafikerade flygfålt?                  flyginformationsmän, som sköter flyginforma-
30614:                                                      tionen tili luftfarkoster samt väderleksobserva-
30615:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        tioner och förbindelser. Så här har man gått
30616: samt anföra följande:                                tiliväga redan flera år och inga skade- eller
30617:                                                      andra riskfaktorer har kunnat konstateras.
30618:    Luftfartsstyrelsen har tillsatt en arbetsgrupp    Dylikt bruk av gemensam personai är ganska
30619: med uppgift att utreda om också bl.a. väder-         allmänt även utomlands och vid många sådana
30620: leksobservations- och förbindelseuppgifter kun-      flygfält vid vilka flygtätheten är större än vid
30621: de fogas tili befattningsbeskrivningen för flyg-     motsvarande flygstationer i Finland (AFIS-
30622: ledare som arbetar vid flygstationer med liten       flygstationer).
30623: trafik. Numera finns det en särskild personal-           Om de rationaliseringsåtgärder som under-
30624: grupp för väderleksobservations- och förbin-         söks genomförs kommer de att försämra både
30625: delseuppgifter vid dessa mindre trafikerade          flygvädertjänsten och den allmänna vädertjäns-
30626: flygstationer (telehandledare, -operatör, väder-     ten och kvaliteten hos de väderleksuppgifter
30627: lekstekniker).                                       som används vid klimatforskning. Härvid skul-
30628:     Vid flygstationer med liten trafik har flygle-   le man bli tvungen att överväga en utlokalise-
30629: dare under sitt arbetsskift möjlighet att även       ring av väderleksobservationen vid de aktuella
30630: delta i andra än bara flygledaruppgifter. I en       flygfålten för att tillgången på tillförlitliga
30631: överföring av vädertjänsterna tili flygledarnas      väderleksobservationer skall kunna säkerstäl-
30632: uppgifter vid flygstationer med liten trafik         las.
30633: ingår även flygsäkerhetssynpunkter. Avsikten             Syftet med de eventuella nya arrangemangen
30634: är att förfarandet, om utredningsarbetet leder       är att utnyttjandet av personalen och den
30635: tili detta, skall utnyttjas endast vid sådana        allmänna verksamheten skall bli effektivare
30636: flygstationer där flygledaren har jourarbete,        med beaktande av bl.a. trafiksäkerheten och
30637: dvs. några dagturer samt sporadiskt något skift      vädertjänsten. Arrangemangen kommer inte att
30638: med dirigering av lufttrafik. Vid dessa flygsta-     ge upphov tili några uppsägningar utan perso-
30639:  tioner har den personalgrupp som numera             nalarrangemangen sköts, om sådana måste
30640: sköter väderleksobservations- och förbindel-         vidtas, med hjälp av friviliiga omplaceringar
30641: seuppgifter också möjlighet att sköta andra          och naturlig avgång.
30642:      Helsingfors den 5 maj 1989
30643: 
30644:                                                                   Trafikminister Pekka Vennamo
30645:                                               1989 vp.
30646: 
30647: Kirjallinen kysymys n:o 190
30648: 
30649: 
30650: 
30651: 
30652:                                  Savolainen: Rintamaveteraanien kuntoutuksen järjestämisestä
30653:                                       vuonna 1989
30654: 
30655: 
30656:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30657:   Vuoden 1989 alusta tuli voimaan uusi laki ja      tustapahtumat kustannetaan tämän vuoden
30658: asetus rintamaveteraanien kuntoutuksesta. Ai-       määrärahoista. Se merkitsee uuden käytännön
30659: kaisemman käytännön mukaan edellisenä               siirtymävuonna sitä, että edellisen vuoden mää-
30660: vuonna kuntoutukseen hyväksyttyjä veteraane-        rärahoja jää merkittävästi käyttämättä.
30661: ja on kuntoutettu seuraavana vuonna ja kus-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30662: tannukset maksettu edellisen vuoden määrära-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
30663: hoista. Käytäntö on johtunut mm. siitä syystä,      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30664: että toiset kuntoutuslaitokset ovat olleet suosi-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30665: tumpia kuin toiset, mutta myös siitä syystä,
30666: että rintamaveteraanit ovat olleet kuntoutuslai-
30667: toksille "varmoja asiakkaita", jolloin heidän                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
30668: kuntoutusajankohtansa lienee määrittynyt kun-              siin, jotta rintamaveteraanien kuntou-
30669: toutuslaitoksen kysyntäsuhdanteitten mukaan.               tukseen vuodelle 1988 varatusta määrä-
30670:    Tapaturmaviraston ohjeiden mukaan toimit-               rahasta käyttämättä jäävä merkittävä
30671: taessa jää viime vuoden kuntoutuspäätöksiä                 osuus käytetään tänä vuonna lisämää-
30672: käyttämättä, ja tälle vuodelle siirtyneet kuntou-          rärahana veteraanien kuntoutukseen?
30673: 
30674:      Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1989
30675: 
30676:                                           Lea Savolainen
30677: 
30678: 
30679: 
30680: 
30681: 290010D
30682: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 190
30683: 
30684: 
30685: 
30686: 
30687:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30688:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     edellisistä vuosista, jonot vain tulivat järjestel-
30689: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      män muuttuessa esille. Jonot johtuvat osittain
30690: olette 4 päivänä huhtikuuta 1989 päivätyn          siitä, että jotkut kuntoutuslaitokset ovat suosi-
30691: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       tumpia ja niihin on oltu valmiita jonottamaan.
30692: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      Osittain tilanne johtuu myös vuoden alusta
30693: edustaja Savolaisen näin kuuluvasta kirjallises-   kumoutuneesta lainsäädännöstä, jonka voimas-
30694: ta kysymyksestä n:o 190:                           sa ollessa kunnat valitsivat pääsääntöisesti kun-
30695:                                                    toutettavat kerran vuodessa. Jos valinta tapah-
30696:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     tui syksyllä, siirtyi varsinainen kuntoutus sään-
30697:        siin, jotta rintamaveteraanien kuntou-      nönmukaisesti seuraavaan vuoteen. Merkittävä
30698:        tukseen vuodelle 1988 varatusta määrä-      tekijä on ollut myös se, että aikaisemmin
30699:        rahasta käyttämättä jäävä merkittävä        kuntoutusmääräraha oli kiinteä. Tuolloin mää-
30700:        osuus käytetään tänä vuonna lisämää-        rärahasta jäi aina jonkin verran käyttämättä.
30701:        rärahana veteraanien kuntoutukseen?            Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mu-
30702:                                                    kaan maassa on n. 1 800 sellaista rintamavete-
30703:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        raania, jotka on valittu kuntoutukseen viime
30704: taen seuraavaa:                                    vuoden puolella, mutta joiden kuntoutuksesta
30705:    Uusi laki rintamaveteraanien kuntoutuksesta     aiheutuvia kusta,nnuksia ei voida tapaturmavi-
30706: (1184/88) tuli voimaan vuoden 1989 alusta          raston ohjeen mukaisesti suorittaa. Näiden
30707: lukien. Lain nojalla tapaturmavirasto jakaa        1 800 rintamaveteraanin kuntoutuksesta aiheu-
30708: kuntoutusmäärärahan kuntien käytettäväksi          tuu n. 11 miljoonan markan kustannukset.
30709: rintamaveteraanien kuntoutukseen. Aikaisem-        Koska rintamaveteraanien kuntoutukseen va-
30710: min kunnat tekivät päätökset veteraanien kun-      rattu määräraha on nykyisin siirtomääräraha,
30711: toutuksesta, mutta tapaturmavirasto maksoi         olisi kuntoutuskustannukset mahdollista suo-
30712: kustannukset laitoskuntoutuksen osalta suo-        rittaa myös tapaturmaviraston ohjeissa mainit-
30713: raan laitoksille. Rintamaveteraanien kuntou-       tua aikarajaa myöhemmältäkin ajalta. Vuoden
30714: tuksesta annetun lain nojalla antamissaan oh-      1988 kuntoutusmäärärahaa ei kuitenkaan enää
30715: jeissa tapaturmavirasto ilmoitti maksavansa        ole jäljellä, vaan edellä arvioitu 11 miljoonan
30716: vuoden 1988 määrärahasta ne kuntoutuslaskut,       markan kustannus on syntynyt aikaisemmilta
30717: joista lasku saapuu 15.3.1989 mennessä ja jotka    vuosilta. Kysymyksessä on näin ollen teoreet-
30718: koskevat rintamaveteraaneja, joiden kuntoutus      tinen laskelma - rahaa sinänsä aikaisemmilta
30719: oli alkanut viime vuoden puolella.                 tulo- ja menoarviovuosilta ei ole käytettävissä.
30720:    Uuden lain voimaan tultua osoittautui, että        Sosiaali- ja terveysministeriö tulee vuoden
30721: eräissä kunnissa on rintamaveteraaneja, jotka      1990 tulo- ja menoarvioehdotuksessaan otta-
30722: oli valittu kuntoutukseen, mutta joiden kun-       maan huomioon myös edelliseltä vuodelta siir-
30723: toutukseen pääsy oli siirtynyt seuraavan vuo-      tyneet rintamaveteraanien kuntoutuksen rahoi-
30724: den puolelle. Tilanne ei tältä osin poikkea        tustarpeet.
30725:     Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1989
30726: 
30727:                                                                          Ministeri Tarja Halonen
30728:                                       1989 vp. -      KK n:o 190                                      3
30729: 
30730: 
30731: 
30732: 
30733:                                Tili Riksdagens Herr Talman
30734:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          köbildningen uppdagades genom det ändrade
30735: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           systemet. Köerna beror delvis på att vissa
30736: av den 4 april 1989 tili vederbörande medlem          rehabiliteringsanstalter är populärare än andra
30737: av statsrådet översänt avskrift av följande av        och att man har varit beredd att köa för att
30738: riksdagsledamot Savolainen undertecknade              komma in i dessa. En ytterligare orsak tili det
30739: spörsmål nr 190:                                      rådande läget är den lagstiftning som upphäv-
30740:                                                       des vid ingången av året. Då den tidigare
30741:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         lagstiftningen var i kraft valde kommunerna
30742:        att den betydande outnyttjade andelen          huvudsakligen en gång om året ut de personer
30743:        av de anslag som för år 1988 reserverats       som skulle rehabiliteras. Om urvalet skedde på
30744:        för rehabilitering av frontveteraner i år      hösten, inleddes den egentliga rehabiliteringen i
30745:        skall kunna användas såsom tilläggs-           regel följande år. En betydande faktor har även
30746:        anslag för rehabilitering av frontvetera-      varit att rehabiliteringsanslaget tidigare var ett
30747:        ner?                                           fast anslag. Då blev en del av anslaget alltid
30748:                                                       outnyttjat.
30749:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-             Enligt social- och hälsovårdsministeriets
30750: samt anföra följande:                                 uppskattning finns det i landet ca l 800 sådana
30751:    Den nya lagen om rehabilitering av frontve-        frontveteraner som godkänts tili rehabilitering
30752: teraner (1184/88) trädde i kraft vid ingången av      under senaste år, men för vilka de av rehabi-
30753: år 1989. Med stöd av lagen delar olycksfalls-         literingen föranledda kostnaderna inte kan
30754: verket ut rehabiliteringsanslagen till kommu-         erläggas i enlighet med olycksfallsverkets an-
30755: nerna för att användas tili rehabilitering av         visningar. De kostnader som rehabiliteringen
30756: frontveteraner. Tidigare fattade kommunerna           av dessa l 800 frontveteraner medför uppgår
30757: besluten om rehabilitering av frontveteraner,         tili ca II milj. mk. Emedan det anslag som
30758: men olycksfallsverket betalade kostnaderna för        reserverats för rehabilitering av frontveteraner
30759: anstaltsrehabilitering direkt tili ifrågavarande      för närvarande är ett reservationsanslag skulle
30760: anstalter. 1 de anvisningar som olycksfallsver-       det vara möjligt att erlägga totalkostnaderna
30761: ket utfärdat med stöd av lagen om rehabilite-         även för en senare tid än vad den i olycksfalls-
30762: ring av frontveteraner meddelar olycksfallsver-       verkets anvisningar fastställda tidsgränsen för-
30763: ket att det av anslaget för år 1988 betalar           utsätter. Något rehabiliteringsanslag för år
30764: rehabiliteringsräkningarna, om de anländer se-        1988 finns dock inte längre kvar och den ovan
30765: nast 15.3.1989 och gäller sådana frontveteraner       beräknade kostnaden om II milj. mk har
30766: vilkas rehabilitering inletts året förut.             uppstått under tidigare år. Det är m.a.o. fråga
30767:    Sedan den nya lagen trätt i kraft framkom          om en teoretisk beräkning - pengar finns inte
30768: det att det i vissa kommuner finns frontvete-         att tillgå från tidigare budgetår.
30769: raner som blivit godkända tili rehabilitering,            Social- och hälsovårdsministeriet kommer i
30770: men vilkas möjlighet tili rehabilitering upp-         budgetpropositionen för år 1990 att beakta
30771: skjutits tili följande år. Tili dessa delar avviker   även de finansieringsbehov som gäller rehabi-
30772: det nuvarande läget inte från läget under de          literingen av frontveteraner och som har över-
30773: föregående åren. Det är närmast fråga om att          förts från året förut.
30774:      Helsingfors den 8 maj 1989
30775: 
30776:                                                                             Minister Tarja Halonen
30777:                                                1989 vp.
30778: 
30779: Kirjallinen kysymys n:o 191
30780: 
30781: 
30782: 
30783: 
30784:                                   Pulliainen: Ilmansuojelulain säännösten soveltamisesta Veitsiluo-
30785:                                       to Oy:n Oulun tehtaiden osalta
30786: 
30787: 
30788:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30789:    Veitsiluoto Oy:llä on Oulun kaupungissa           näin ehdotonta määräystä tehtaan pysäyttämi-
30790: saasteistaan surullisen kuuluisiksi tulleet Oulun    sestä. Kaupunkilaisten mielestä kolme vuoro-
30791: tehtaat. Tälle tehdaskompleksille on ollut tyy-      kauttakin on liian pitkä aika käyttää tehdasta,
30792: pillistä, että sitä pidetään käynnissä, vaikka       jonka sähkösuotimet ovat rikki.
30793: laitteistot ovat vajaatoimintaisia. Tästä on puo-       KHO:n päätös on herättänyt huolestunei-
30794: lestaan seurannut, että kaupunkilaisten päälle       suutta mm. Oulun kaupungin väestössä ja
30795: on laskettu milloin suolapölyä, milloin jotain       virkamieskunnassa. Kaupungin ympäristön-
30796: muuta ainetta. Tyypillistä on niinikään ollut,       suojelutoimisto ja -lautakunta ovat tukeneet
30797: että tehdas perustelee menettelyään sillä, että se   lääninhallitusta tässä asiassa. Nyt heihäkin on
30798: ei voi jättää ottamatta sitä tuottoa, jonka se       viety toimintaedellytykset pois, mikä korostaa
30799: saa rikkonaista tehdasta käyttäessään. Sillä ei      tarvetta muuttaa lakia niin, että siirrytään ensi
30800: ole tehtaan mielestä mitään merkitystä, mitä         tilassa lupamenettelyyn, jossa voidaan antaa
30801: harmia ja/tai suoranaista vahinkoa tästä kau-        yksityiskohtaisia määräyksiä ja ohjeita.
30802: punkilaisille ja/tai heidän omaisuudelleen ai-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30803: heutuu. Kuuluisia ovat mm. kesäkuun 1983             tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän
30804: tapahtumat em. tehtaalla.                            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30805:    Nykyinen ilmansuojelulaki ilmoitusmenette-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30806: lyineen joutui koetukselle, kun Veitsiluoto Oy
30807: valitti Oulun lääninhallituksen antamasta il-                    Onko Hallitus tietoinen, että kor-
30808: mansuojelupäätöksestä korkeimpaan hallinto-                   keimman hallinto-oikeuden päätös il-
30809: oikeuteen. Jälkimmäinen antoi päätöksensä ku-                 mansuojelulain soveltamisesta ns. Veit-
30810: luvan vuoden maaliskuun lopulla, ja se on nyt                 siluoto Oy:n Oulun tehtaiden tapauk-
30811: sitten ennakkotapaus, jonka mukaisesti läänin-                sessa osoittaa, ettei nykyinen ilmoitus-
30812: hallitukset toimivat, jollei lakia pikaisesti muu-            menettelyyn perustuva laki anna läänin-
30813: teta toimivammaksi.                                           hallituksille riittävästi toimi- ja mää-
30814:    Lääninhallituksen ilmansuojelupäätöksessä                  räysvaltaa    ilmansuojeluasioiden   käy-
30815: sanotaan, että meesauunin tai puujätekattilan                 tännön hoidossa, ja
30816: sähkösuotimien toisen kammion rikkoutuessa                       aikooko Hallitus ryhtyä KHO:n pää-
30817: yksikön toiminta saa jatkua enintään kolme                    töksestä tietoisena muuttamaan ilman-
30818: vuorokautta. Korkeimman hallinto-oikeuden                     suojelulakia niin, että siirrytään toimi-
30819: antaman päätöksen mukaan ei voida antaa                       vaan lupamenettelyyn?
30820:      Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1989
30821: 
30822:                                            Erkki Pulliainen
30823: 
30824: 
30825: 
30826: 
30827: 2900100
30828: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 191
30829: 
30830: 
30831: 
30832: 
30833:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30834:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tarkoittavia määräyksiä, määrättiin päästöjen
30835: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tarkkailusta sekä annettiin muita täydentäviä
30836: olette 5 päivänä huhtikuuta 1989 päivätyn            määräyksiä.
30837: kirjeenne n:o 558 ohella lähettänyt valtioneu-          Veitsiluoto Oy valitti lääninhallituksen pää-
30838: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         töksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kor-
30839: kansanedustaja Pulliaisen kirjallisesta kysy-        kein     hallinto-oikeus    antoi    päätöksensä
30840: myksestä n:o 191, jossa tiedustellaan:               22.3.1989. Korkein hallinto-oikeus päätti, että
30841:                                                      kun otetaan huomioon ilmansuojelulain (67/82)
30842:                                                      7 ja 15 §:n säännökset, lääninhallitus ei asiakir-
30843:           Onko Hallitus tietoinen, että kor-         joista ilmenevissä olosuhteissa ole voinut antaa
30844:        keimman hallinto-oikeuden päätös il-          poikkeuksellisten tilanteiden varalle ehdotonta,
30845:        mansuojelulain soveltamisesta ns. Veit-       tehtaan pysäyttämistä merkitsevää määräystä.
30846:        siluoto Oy:n Oulun tehtaiden tapauk-          Päästöjen rajoittamista tarkoittavia lääninhal-
30847:        sessa osoittaa, ettei nykyinen ilmoitus-      lituksen päätöksen määräyksiä ei korkeimman
30848:        menettelyyn perustuva laki anna läänin-       hallinto-oikeuden päätöksessä sen sijaan ku-
30849:        hallituksille riittävästi toimi- ja mää-      mottu. Koska korkein hallinto-oikeus palautti
30850:        räysvaltaa    ilmansuojeluasioiden   käy-     asian uudelleen käsiteltäväksi, Oulun läänin-
30851:        tännön hoidossa, ja                           hallitus harkitsee, mitä määräyksiä laitoksen
30852:           aikooko Hallitus ryhtyä KHO:n pää-         häiriötilanteista on annettava.
30853:        töksestä tietoisena muuttamaan ilman-            Ilmansuojelulaissa ei vaadita luvan hakemis-
30854:        suojelulakia niin, että siirrytään toimi-     ta ilman pilaantumisen vaaraa aiheuttaville
30855:        vaan lupamenettelyyn?                         toiminnoille. Lain mukaan näistä on tehtävä
30856:                                                      ilmoitus lääninhallitukselle. Ilmansuojelulakia
30857:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        valmisteltaessa päädyttiin toiminnan harjoitta-
30858: vasti seuraavaa:                                     jien ja hallinnon kannalta joustavampana pi-
30859:                                                      dettyyn ilmoitusjärjestelmään. Lain tullessa
30860:    Veitsiluoto Oy:n Oulun tehtaat ovat ilman-        voimaan toiminnassa olleisiin laitoksiin nähden
30861: suojelun kannalta tärkeimpiä laitoksia Oulussa       luvan ja ilmoituksen ero on näennäinen, mutta
30862: ja Oulun seudulla. Laitoksen hiukkasten ja           uusiin laitoksiin nähden ainakin muodollisesti
30863: rikkiyhdisteiden kokonaispäästöt ovat olleet         sangen merkityksellinen.
30864: suuria ja ovat edelleenkin merkityksellisiä. 11-        Valtioneuvosto on asettanut komitean val-
30865: mansuojelu onkin otettu huomioon, kun laitos-        mistelemaan ympäristönsuojelun lupa- ja ilmoi-
30866: ta viime aikoina on uusittu.                         tusjärjestelmien yhtenäistämistä. Komitean
30867:    Oulun lääninhallitus antoi päätöksen Veitsi-      määräaika päättyy 31.5.1989. Jos yhtenäinen
30868: luoto Oy:n Oulun tehtaiden ilmansuojeluilmoi-        lupajärjestelmä saadaan aikaan, ilmansuojelu-
30869: tuksesta 20.11.1987. Päätöksessä määrättiin          lakiin ei tarvita erillistä lupajärjestelmää ja
30870: raja-arvot laitoksen rikkidioksidipäästöille, hai-   ilmoitusjärjestelmästä tulee osa yhtenäistä lu-
30871: sevien rikkiyhdisteiden päästöille ja hiukkas-       pajärjestelmää. Ellei yhtenäisjärjestelmää syn-
30872: päästöille, annettiin laitoksen häiriötilanteita     ny, ilmansuojelulakiin ryhdytään valmistele-
30873: koskevia, laitoksen toiminnan pysäyttämistä          maan omaa lupamenettelyään.
30874: 
30875:     Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1989
30876: 
30877:                                                                   Ympäristöministeri Kaj Bärlund
30878:                                      1989 vp. -     KK n:o 191                                     3
30879: 
30880: 
30881: 
30882: 
30883:                              Tili Riksdagens Herr Talman
30884: 
30885:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         troll av utsläppen samt meddelades andra
30886: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         kompletterande bestämmelser.
30887: nr 558 av den 5 april 1989 tili vederbörande           Veitsiluoto Oy anförde besvär över länssty-
30888: medlem av statsrådet översänt avskrift av           relsens beslut hos högsta förvaltningsdomsto-
30889: följande av riksdagsman Pulliainen underteck-       len. Högsta förvaltningsdomstolen gav sitt ut-
30890: nade spörsmål nr 191:                               slag 22.3.1989. Högsta förvaltningsdomstolen
30891:                                                     beslöt att länsstyrelsen inte, då 7 och 15 §§
30892:           Är Regeringen medveten om att             luftvårdslagen (67 /82) tas i betraktande, under
30893:        högsta förvaltningsdomstolens utslag         sådana förhållanden som framgår av dokumen-
30894:        beträffande tillämpningen av luftvårds-      ten har kunnat utfärda en ovillkorlig bestäm-
30895:        lagen i fallet Veitsiluoto Oy:s fabriker i   melse om stopp för verksamheten vid fabriken
30896:        Uleåborg visar att den nuvarande, på         vid undantagssituationer. De bestämmelser i
30897:        anmälningsförfarande baserade lagen          länsstyrelsens beslut som avser begränsning av
30898:        inte ger länsstyrelserna tillräcklig befo-   utsläppen förkastades däremot inte i högsta
30899:        genhet och bestämmanderätt när det           förvaltningsdomstolens utslag. Eftersom högsta
30900:        gäller den praktiska skötseln av luft-       förvaltningsdomstolen återförvisade ärendet
30901:        vårdsfrågorna, och                           för ny handläggning prövar länsstyrelsen i
30902:           ämnar Regeringen, medveten om             Uleåborg vilka bestämmelser som bör utfärdas
30903:        HFD:s utslag, vidta åtgärder för att         om störningssituationer vid anläggningen.
30904:        ändra luftvårdslagen så att ett funge-          1 luftvårdslagen krävs inte ansökan om
30905:        rande tiliståndsförfarande införs?           tillstånd för verksamhet som medför risk för
30906:                                                     förorening av luften. Enligt lagen skall anmä-
30907:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       lan härom göras hos länsstyrelsen. Då luftvårds-
30908: samt anföra följande:                               lagen bereddes beslöt man sig för anmälnings-
30909:                                                     förfarandet, vilket ansågs vara smidigare med
30910:    Veitsiluoto Oy:s fabriker i Uleåborg hör med     tanke på verksamhetsidkarna och förvaltning-
30911: tanke på luftvården tili de viktigaste anlägg-      en. Med avseende på anläggningar där verk-
30912: ningarna i Uleåborg och i Uleåborgstrakten.         samhet pågick då lagen trädde i kraft är
30913: Totalutsläppen av partiklar och svavelförening-     skillnaden mellan tillstånd och anmälan fiktiv,
30914: ar från anläggningen har varit stora och är         men denna skilinad är åtminstone formellt rätt
30915: alltjämt betydande. Luftvården har därför ock-      betydande med avseende på nya anläggningar.
30916: så beaktats då anläggningen har förnyats under          Statsrådet har tillsatt en kommitte med
30917: den senaste tiden.                                  uppgift att bereda ett förenhetligande av mil-
30918:    Länsstyrelsen    i    Uleåborg     meddelade     jövårdens tillstånds- och anmälningssystem.
30919: 20.11.1987 sitt beslut om den luftvårdsanmälan      Den tid kommitten har tili sitt förfogande
30920: som gjorts angående Veitsiluoto Oy:s fabriker i     utgår 31.5.1989. Om ett enhetligt tillståndssy-
30921: Uleåborg. 1 beslutet fastställdes gränsvärden       stem fås tili stånd, behövs inte ett särskilt
30922: för anläggningens utsläpp av svaveldioxid, ut-      tillståndssystem i luftvårdslagen och anmäl-
30923: släppen av illaluktande svavelföreningar och        ningssystemet blir en del av det enhetliga
30924: partikelutsläpp, meddelades bestämmelser som        tillståndssystemet. Om ett enhetligt system inte
30925: avser stopp för verksamheten vid störningssi-       kan fås tili stånd, påbörjas beredningen av ett
30926: tuationer i anläggningen, bestämdes om kon-         särskilt tillståndsförfarande för luftvårdslagen.
30927: 
30928:     Helsingfors den 10 maj 1989
30929: 
30930:                                                                        Miljöminister Kaj Bärlund
30931:                                               1989 vp.
30932: 
30933: Kirjallinen kysymys n:o 192
30934: 
30935: 
30936: 
30937: 
30938:                                  Pulliainen: Turkistarhaajien taloudellisen aseman parantamisesta
30939: 
30940: 
30941:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30942: 
30943:    Suomalainen turkistalous on suurissa vai-           On hyvin varmaa, että kokonaistaloudellises-
30944: keuksissa. Tarhaturkiseläinten nahkoista huu-       ti on edullisinta mahdollistaa taloudelliseen
30945: tokaupoissa saadut rahat eivät vastaa edes          ahdinkoon joutuneiden tarhaajien selviytymi-
30946: tuotantokustannuksia. Tämä tilanne on ajanut        nen kuiville. Kaikki muut vaihtoehdot tulevat
30947: sadat tarhaajat konkurssiin tai hyvin suuriin       yhteiskunnalle kalliimmiksi.
30948: taloudellisiin vaikeuksiin. Nyt tarvitaan järjes-      Tällä kysymyksellä ei ole otettu kantaa
30949: telyä, joka mahdollistaa tarhaajien selviytymi-     siihen, pitäisikö tarhaus sallia vai ei. On otettu
30950: sen kriisiajan yli. Olennaista on, että tarhaajat   realiteettina se, että se on nyt sallittua toimin-
30951: voivat elättää perheensä ja selviytyä välttämät-    taa, jota on yhteiskunnankin taholta taloudel-
30952: tämistä velvoitteistaan lainojen hoidossa.          lisesti tuettu.
30953:    Varsin monet tarhaajista ovat ilmaisseet val-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30954: miutensa mennä sivuansioon, jos vain sellaista      tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän
30955: olisi tarjolla kotiseudulla; olennaistahan tässä    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30956: tilanteessa on, että voi hoitaa päätoimen koh-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30957: teena olevat eläimet samalla kun käy sivutoi-
30958: messa. Monilla tarhauspaikkakunnilla tällaista
30959: sivutyötä ei ole yksityisellä lohkolla tarjolla.               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30960: Sen sijaan julkisen vallan (valtio tai kunnat)               ryhtyä taloudelliseen ahdinkoon joutu-
30961: puolella olisi töitä, jos vain hallinnollisilla              neiden turkistarhaajien pelastamiseksi
30962: yksiköillä olisi määrärahoja em. henkilöiden                 ulos ahdingostaan?
30963: paikkaamista varten.
30964:      Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1989
30965: 
30966:                                           Erkki Pulliainen
30967: 
30968: 
30969: 
30970: 
30971: 2900100
30972: 2                                    1989 vp. -      KK n:o 192
30973: 
30974: 
30975: 
30976: 
30977:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30978: 
30979:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Tarhauselinkeinon rahoitusongelmien hel-
30980: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         pottamiseksi eduskunta myönsi valtion vuoden
30981: olette 5 päivänä huhtikuuta 1989 päivätyn             1988 toisessa lisämenoarviossa (mom. 30.33.45)
30982: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          20 miljoonaa markkaa siirtomäärärahana käy-
30983: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         tettäväksi valtioneuvoston tarkemmin määrää-
30984: edustaja Erkki Pulliaisen näin kuuluvasta kir-        min perustein turkistarhaajien enintään 300
30985: jallisesta kysymyksestä n:o 192:                      miljoonan markan määräisten kolmivuotisten
30986:                                                       korkotukilainojen korkokustannusten alenta-
30987:                                                       miseen. Valtioneuvosto teki päätöksen määrä-
30988:                                                       rahan käyttöperusteista 5 päivänä tammikuuta
30989:          Mihin toimenp1te1S1m Hallitus aikoo          1989 (5/89). Valtioneuvoston päätöksen mu-
30990:        ryhtyä taloudelliseen ahdinkoon joutu-         kaan korkotukilainasta maksettavan korkotuen
30991:        neiden turkistarhaajien pelastamiseksi
30992:                                                       määrä on kolme prosenttiyksikköä. Korkotu-
30993:        ulos ahdingostaan?                             kilainaa voidaan myöntää kettua ja supia
30994:                                                       kohden enintään 80 markkaa sekä minkkiä ja
30995:                                                       hilleriä kohden enintään 25 markkaa.
30996:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Maa- ja metsätalousministeriö asetti 24 päi-
30997: vasti seuraavaa:                                      vänä tammikuuta 1989 työryhmän selvittä-
30998:   Turkistarhauselinkeino joutui vakaviin ta-          mään turkistarhauksen harjoittamisen edelly-
30999: loudellisiin vaikeuksiin turkisnahkojen hintojen      tyksiä ottaen huomioon turkistarhauksen kan-
31000: laskettua joulukuussa 1987 selvästi alle tuotan-      sainvälinen kilpailukyky. Työryhmän tuli erik-
31001: tokustannusten. Hintakehityksen taustalla on          seen kiireellisesti selvittää turkistarhauksen
31002: mm. yleismaailmallinen taloudellinen kehitys,         mahdollisuudet joustavasti sopeutua nykyiseen
31003: turkisten kysyntään vaikuttanut leuto sää tär-        suhdannetilanteeseen sekä tehdä ehdotuksensa
31004: keimmillä ostaja-alueilla, turkisten käyttöä vas-     tarpeellisiksi katsottaviksi lainsäädännöllisiksi,
31005: tustava toiminta useissa maissa sekä erityisesti      rahoituksellisiksi ja muiksi toimenpiteiksi. Tur-
31006: ketunnahkojen selvä ylitarjonta.                      kistarhaustyöryhmä jätti ensimmäisen osamuis-
31007:                                                       tionsa 30 päivänä huhtikuuta 1989 (Työryhmä-
31008:    Tarhauselinkeino on sekä työllistävän vaiku-       muistio MMM 1989:8). Muistiossaan työryh-
31009: tuksensa suhteen että valuuttatulojen tuojana         mä esittää useita lyhyen aikavälin toimenpitei-
31010: yksi tärkeimmistä maaseutuelinkeinoistamme.           tä, jotka koskevat mm. rahoituslainsäädännön
31011: Hallituksen käsityksen mukaan turkisnahkojen          kehittämistä, elinkeinolle myytävän rehuviljan
31012: kysyntä tulee elpymään ja maamme tarhaus-             hinnoittelua, tutkimuksen ja neuvonnan kehit-
31013: alan on tulevaisuudessakin mahdollista säilyt-        tämistä sekä lainojen vakuuksien järjestämistä.
31014: tää asemansa merkittävänä elinkeinona. Las-              Hallitus tulee tarkasti seuraamaan turkistar-
31015: kusuhdanteen ylittäminen edellyttää kuitenkin         hauselinkeinon kehitystä ja ottaa kantaa tarvit-
31016: useita tarhauselinkeinon rakenteeseen ja kan-         taviin toimenpiteisiin turkistarhaustyöryhmän
31017: sainväliseen kilpailukykyyn vaikuttavia toimen-       ehdotusten pohjalta vuoden 1990 tulo- ja me-
31018: piteitä.                                              noarvion valmistelun yhteydessä.
31019: 
31020:     Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1989
31021: 
31022:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
31023:                                    1989 vp. -       KK n:o 192                                        3
31024: 
31025: 
31026: 
31027: 
31028:                             Tili Riksdagens Herr Talman
31029: 
31030:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         riksdagen i den andra tilläggsbudgeten för 1988
31031: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         (mom. 30.33.45) 20 milj. mk i reservationsan-
31032: av den 5 april 1989 tili vederbörande medlem        slag att på de grunder som statsrådet närmare
31033: av statsrådet översänt avskrift av följande av      fastställer användas för sänkande av räntekost-
31034: riksdagsman Erkki Pulliainen undertecknade          naderna för pälsdjursfarmarnas treåriga ränte-
31035: spörsmål nr 192:                                    stödslån om högst 300 milj. mk. Statsrådet
31036:                                                     fattade ett beslut om grunderna för använd-
31037:                                                     ningen av anslaget den 5 januari 1989 (5/89).
31038:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen
31039:                                                     Enligt statsrådets beslut uppgår det räntestöd
31040:        vidta för att rädda de pälsfarmare som
31041:                                                     som betalas för räntestödslån tili tre procent-
31042:        råkat i ekonomiskt trångmål?
31043:                                                     enheter. Räntestödslån kan beviljas tili ett
31044:                                                     belopp om högst 80 mk per räv och sjubb samt
31045:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        tili ett belopp om högst 25 mk per mink och
31046: samt anföra följande:                               iller.
31047:    Pälsdjursuppfödningsnäringen råkade i all-           Jord- och skogsbruksministeriet tillsatte den
31048: varliga ekonomiska svårigheter då priset på         24 januari 1989 en arbetsgrupp med uppgift att
31049: pälsskinn i december 1987 sjönk klart under         utreda förutsättningarna för bedrivande av
31050: produktionskostnaderna. Bakgrunden tili pris-       pälsdjursuppfödning med beaktande av päls-
31051: utvecklingen utgörs bl.a. av den globala eko-       djursuppfödningens internationella konkur-
31052: nomiska utvecklingen, den milda väderlek som        rensförmåga. Arbetsgruppen hade i uppgift att
31053: inverkat på efterfrågan på pälsar inom de           separat och i brådskande ordning utreda päls-
31054: viktigaste avnämarområdena, den verksamhet          djursuppfödningens möjligheter att flexibelt an-
31055: som i flera Iänder motarbetar användningen av       passa sig tili det nuvarande konjunkturläget,
31056: pälsar samt speciellt det klara överutbudet på      och skulle göra förslag tili legislativa, finansiel-
31057: rävskinn.                                           la och andra åtgärder. Pälsdjursuppfödningsar-
31058:                                                     betsgruppen överlämnade sin första delprome-
31059:    Pälsdjursuppfödningen är både i fråga om         moria den 30 april 1989 (Arbetsgruppsprome-
31060: sin sysselsättande inverkan och i fråga om          moria JSM 1989:8). 1 sin promemoria föreslår
31061: valutainkomsterna en av våra viktigaste lands-      arbetsgruppen flera åtgärder på kort sikt vilka
31062: bygdsnäringar. Enligt regeringens uppfattning       bl.a. gäller utvecklandet av finansieringslag-
31063: kommer efterfågan på pälsskinn att återhämta        stiftningen, prissättningen av den fodersäd som
31064: sig, och det är möjligt för vår uppfödning att      säljs tili näringsgrenen, utvecklingen av forsk-
31065: även i framtiden bevara sin ställning som en        ningen och rådgivningen samt ordnandet av
31066: viktig näringsgren. För att man skall komma         säkerhet för Iän.
31067: över lågkonjunkturen förutsätts dock flera åt-          Regeringen kommer att noggrant följa ut-
31068: gärder som inverkar på uppfödningsnäringens         vecklingen inom pälsdjursuppfödningsnäringen
31069: struktur och den internationella konkurrensför-     och överväga nödvändiga åtgärder på basis av
31070: mågan.                                              pälsdjursuppfödningsarbetsgruppens förslag i
31071:    För att underlätta finansieringsproblemen i      samband med beredningen av budgeten för
31072: anslutning tili uppfödningsnäringen beviljade       1990.
31073: 
31074:     Helsingfors den 5 maj 1989
31075: 
31076:                                                   Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
31077: 1
31078: 1
31079: 1
31080:     1
31081:     1
31082:     1
31083:         1
31084:         1
31085:         1
31086:             1
31087:             1
31088:             1
31089:                 1
31090:                 1
31091:                 1
31092:                     1
31093:                     1
31094:                     1
31095:                         1
31096:                         1
31097:                         1
31098:                             1
31099:                                                1989 vp.
31100: 
31101: Kirjallinen kysymys n:o 193
31102: 
31103: 
31104: 
31105: 
31106:                                   Almgren: Aborttien tekemisestä tieteellisen tutkimuksen tarpei-
31107:                                       siin
31108: 
31109: 
31110:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31111:    Joitakin aikoja sitten Helsingin Sanomissa        Parkinsonin taudin aiheuttamien vaurioiden
31112: julkaistiin laaja haastattelukirjoitus, jonka ot-    korjaamiseksi tarvitaan sikiöiden virheettömiä
31113: sikkona oli: "Syntymättömillä lapsilla tehdään       ja eläviä aivosoluja. Jotta tarvittavia aivosoluja
31114: tiedettä ja käydään kauppaa".                        saataisiin, vaaditaan erityistä abortointitekniik-
31115:    Kirjoituksessa todetaan: "Kun vapaa abortti       kaa, jolloin sikiön aivosolut ovat käytettävissä.
31116: on vakiintunut hyväksytyksi käytännöksi, nai-           Koska asiantuntijana pidettävän lääkärin
31117: sen edun rinnalle on noussut muita intressejä.       esittämiä näkökohtia voidaan pitää vakavina
31118: Aborttia on alettu soveltaa tieteellisen tutki-      lääketieteellisinä havaintoina, esitän valtiopäi-
31119: muksen ja talouselämän tarpeisiin ja myös            väjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten
31120: poliittiset päättäjät ovat huomanneet aborttien      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31121: hyödyn." Kirjoituksessa väitetään, että eräät        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31122: tutkijat ovat jo esittäneet laskelmia siitä, miten
31123: paljon rahaa säästetään, jos kaikki odottavat                  Onko Suomessa lainsäädännön pe-
31124: äidit saadaan seulonnan piiriin. Seulonta ja                rusteella mahdollista käydä kauppaa
31125: abortti olisivat halvempi vaihtoehto kuin vam-              syntymättömän lapsen elimillä tai nii-
31126:  maisina syntyvien lasten elättäminen.                      den osilla, tehdäänkö seulontatutki-
31127:    Asiantuntijana ollut lääkäri toteaa, että si-            muksia ja abortteja taloudellisten etujen
31128:  kiö- ja alkiotutkimus vetoaa siihen, että synty-           saavuttamiseksi ja tehdäänkö abortteja
31129:  mätön lapsi ei ole vielä ihminen. Sama asian-              tiettyä tekniikkaa soveltaen, jotta sikiön
31130:  tuntija toteaa, että sikiölle voidaan tehdä mitä           aivosoluja voitaisiin käyttää mm. Par-
31131:  tahansa, koska sitä ei suojele kukaan.                     kinsonin taudin aiheuttamien vaurioi-
31132:    Vielä annetaan kirjoituksessa ymmärtää, että             den korjaamiseen?
31133:      Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1989
31134: 
31135:                                              Esko Almgren
31136: 
31137: 
31138: 
31139: 
31140: 2900100
31141: 2                                       1989 vp. -      KK n:o 193
31142: 
31143: 
31144: 
31145: 
31146:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31147:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           kiön sairaus tai ruumiinvika, voidaan raskaus
31148: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           keskeyttää kahdennenkymmenennen mutta ei
31149: olette 5 päivänä huhtikuuta 1989 päivätyn               enää kahdennenkymmenennenneljännen viikon
31150: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            jälkeen.
31151: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-               Keskeyttämisessä käytettävä menetelmä va-
31152: edustaja Almgrenin näin kuuluvasta kirjallises-         litaan raskauden keston mukaan ja sellaiseksi,
31153: ta kysymyksestä n:o 193:                                että naisen terveydelle aiheutuvat vaarat ovat
31154:                                                         mahdollisimman pienet. Sikiön tai sen kudos-
31155:            Onko Suomessa lainsäädännön pe-              ten mahdollinen käyttö hyväksyttyyn tutkimus-
31156:         rusteella mahdollista käydä kauppaa             tarkoitukseen ei vaikuta menetelmän valintaan.
31157:         syntymättömän lapsen elimillä tai nii-          On syytä tähdentää, että raskauden keskeyttä-
31158:         den osilla, tehdäänkö seulontatutki-            minen ja sikiön käyttö lääketieteelliseen tutki-
31159:         muksia ja abortteja taloudellisten etujen       mukseen ovat yhtymäkohdistaan huolimatta
31160:         saavuttamiseksi ja tehdäänkö abortteja          eri asioita.
31161:         tiettyä tekniikkaa soveltaen, jotta sikiön          Laki (355/85) ja asetus (724/85) ihmisen
31162:         aivosoluja voitaisiin käyttää mm. Par-          elimien ja kudosten irrottamisesta lääketieteel-
31163:         kinsonin taudin aiheuttamien vaurioi-           liseen käyttöön määrittelevät ne perusteet, joil-
31164:         den korjaamiseen?                               la elävän tai kuolleen ihmisen kudoksia voi-
31165:                                                         daan irrottaa. Mainitut säädökset eivät sisällä
31166:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           erityisiä säädöksiä sikiöistä. Lakia laadittaessa
31167: vasti seuraavaa:                                        on lähtökohtana kuitenkin ollut, että myös
31168:    Laki (239/70) ja asetus (359/70) raskauden           lääketieteellisen tutkimuskäytön tulee olla lu-
31169: keskeyttämisestä säätelevät, milloin ja mistä           vanvaraista ja tarkoin kontrolloitua. Nämä
31170: syistä raskauden keskeytys voidaan suorittaa.           yleiset periaatteet voidaan katsoa käytäntöä
31171: Lain nojalla raskauden saa keskeyttää naisen            ohjaaviksi myös sikiöiden kohdalla.
31172: pyynnöstä laissa tarkoin määritellyillä lääketie-           Lain periaatteena on, että kudoksista ja
31173: teellisillä tai psykososiaalisilla perusteilla. Aloi-   elimistä ei saa maksaa korvausta.
31174: te raskauden keskeyttämiseen on näin ollen                 Vuonna 1983 lääkintöhallitus selvitti, käyte-
31175: aina ratkaisu, joka perustuu naisen yksilölli-          täänkö maamme sairaaloissa keskeytettyjen tai
31176: seen harkintaan. Lääkäri, terveydenhuollon lai-         keskeytyneiden raskauksien jälkeen sikiöitä
31177: tos tai yhteiskunta ei voi tätä ratkaisua tehdä.        lääketieteelliseen tai lääkinnälliseen tarkoituk-
31178:    Sikiödiagnostisten tutkimusten, mm. istuk-           seen. Selvityksen perusteella lääkintöhallitus
31179: ka- ja lapsivesitutkimusten, tavoitteena on tur-        katsoi, että sikiöiden ja niiden elinten tai
31180: vata sikiön ja naisen terveys. Näillä tutkimuk-         kudosten käyttö lääketieteellisissä tutkimuksis-
31181: silla voidaan mm. seuloa vaikeita perinnöllisiä         sa tai lääkinnällistä tarkoitusta varten edellyt-
31182: sairauksia. Tutkimustulosten perusteella ja saa-        tää sairaalan eettisen toimikunnan hyväksymis-
31183: tuaan tietoa sikiön sairauden mahdollisista             tä.
31184: hoitomahdollisuuksista nainen tekee päätöksen               Kysymyksessä mainitussa lehtiartikkelissa
31185: siitä, haluaako hän, että raskaus jatkuu vai että       haastateltu lääkäri on lääkintöhallitukselle ker-
31186: se keskeytetään.                                        tonut, että hän on keskustelussa liikkunut
31187:    Jos on syytä otaksua, että lapsi olisi vajaa-        yleisellä moraalifilosofisella tasolla. Hänen tie-
31188: mielinen tai että lapsella olisi tai lapselle           dossaan ei ole, että Suomessa kukaan lääkäri
31189: kehittyisi vaikea sairaus tai ruumiinvika, lää-         tai terveydenhuollon laitos olisi syyllistynyt
31190: kintöhallitus voi antaa luvan raskauden kes-            säännösten, määräysten tai eettisten periaattei-
31191: keyttämiseen. Keskeyttäminen on tehtävä niin            den vastaisiin sikiötutkimuksiin.
31192: aikaisessa vaiheessa kuin mahdollista. Jos luo-             Lääkintöhallituksen tietoon ei ole tullut, että
31193: tettavana tutkimuksella on todettu vaikea si-           sikiöillä käytäisiin kauppaa tai että sikiöitä
31194:                                         1989 vp. -      KK n:o 193                                      3
31195: 
31196: olisi käsitelty epäasiallisesti tai vastoin eettisten   perusperiaatteista ja toiminnan rajoista. Alkion
31197: toimikuntien päätöksiä.                                 ja sikiön turva otetaan valmistelussa huo-
31198:    Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan      mioon. Lisäksi oikeusministeriössä valmistel-
31199: parhaillaan lakia potilaan oikeudellisesta ase-         laan säännöksiä alkion ja sikiön rikosoikeudel-
31200: masta. Tässä yhteydessä tulevat tarkasteltaviksi        lisesta suojasta ja keinotekoisia hedelmöitysme-
31201: myös säännökset ihmisillä suoritettavan lääke-          netelmiä käyttäen aikaansaadun alkion käyttöä
31202: tieteellisen tutkimuksen yleisistä edellytyksistä,      tutkimukseen koskevia säännöksiä.
31203: 
31204:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1989
31205: 
31206:                                                           Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
31207: 4                                     1989 vp. -     KK n:o 193
31208: 
31209: 
31210: 
31211: 
31212:                               Tili Riksdagens Herr Talman
31213:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         så tidigt skede som möjligt. Om en svår
31214: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          sjukdom eller ett kroppslyte har konstaterats
31215: av den 5 april 1989 till vederbörande medlem         hos fostret vid en tillförlitlig undersökning, kan
31216: av statsrådet översänt avskrift av följande av       graviditeten avbrytas efter tjugonde men inte
31217: riksdagsman Almgren undertecknade spörsmål           längre efter tjugofjärde veckan.
31218: nr 193:                                                 Abortmetoden väljs beroende på gravidite-
31219:                                                      tens längd och så att det föreligger så liten fara
31220:           Är det möjligt att med stöd av             som möjligt för kvinnans hälsa. En eventuell
31221:        lagstiftning i Finland bedriva handel         användning av foster eller vävnader av foster
31222:        med organ från eller delar av ett ofött       för godkänt forskningsändamål inverkar inte
31223:        barn, utförs det screeningundersökning-       på valet av metod. Det är skäl att poängtera att
31224:        ar och aborter för att uppnå ekonomisk        abort och användning av foster för medicinsk
31225:        vinning samt utförs det aborter med           forskning är olika frågor trots de berörings-
31226:        hjälp av en viss teknik för att hjärncel-     punkter de har.
31227:        ler från fostret bl.a. skall kunna använ-        I lagen (355/85) och förordningen (724/85)
31228:        das för att reparera skador förorsakade       om avskiljande av mänskliga organ och väv-
31229:        av Parkinsons sjukdom?                        nader för medicinska ändamål definieras de
31230:                                                      grunder på vilka vävnader kan avskiljas från en
31231:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        levande eller död människa. Nämnda författ-
31232: samt anföra följande:                                ningar innehåller inga särskilda stadganden om
31233:                                                      foster. Då lagen utformades var utgångspunk-
31234:    I lagen (239/70) och förordningen (359/70)        ter dock att även användningen av organ och
31235: om avbrytande av havandeskap stadgas vid             vävnader för medicinsk forskning skall vara
31236: viiken tidpunkt och av viiken orsak havande-         beroende av tillstånd och strängt kontrollerad.
31237: skap kan avbrytas. Med stöd av lagen får             Dessa allmänna principer kan betraktas som
31238: havandeskap avbrytas på begäran av kvinnan           normgivande även för den praxis som tillämpas
31239: på i lagen klart definierade medicinska eller        i fråga om foster.
31240: psykosociala grunder. Ett initiativ till abort är       Principen i lagen är att det inte är tillåtet att
31241: således alltid en lösning som grundar sig på         betala ersättning för vävnader och organ.
31242: kvinnans eget övervägande. En läkare, en                Medicinalstyrelsen utredde år 1983 huruvida
31243: hälsovårdsinrättning eller samhället kan inte        foster från aborter eller missfall används för
31244: fatta ett sådant avgörande.                          medicinsk forskning eller medicinska ändamål
31245:    Fosterdiagnostiken, bl.a. undersökning av         vid sjukhusen i vårt land. På basis av utred-
31246: moderkakan och fostervattnet, syftar till att        ningen ansåg medicinalstyrelsen att användning
31247: trygga fostrets och kvinnans hälsa. Med hjälp        av foster samt organ eller vävnader av foster
31248: av dessa undersökningar är det möjligt att bl.a.     vid medicinska undersökningar eller för medi-
31249: gallra ut svåra ärftliga sjukdomar. Kvinnan          cinska ändamål förutsätter godkännande av
31250: fattar beslutet om hon vill att graviditeten skall   den etiska kommitten vid sjukhuset.
31251: fortgå eller avbrytas på basis av undersöknings-        Den läkare som intervjuades i den i spörs-
31252: resultaten och efter det att hon informerats om      målet nämnda tidningsartikeln har omtalat för
31253: potentiella möjligheter till vård av den sjukdom     medicinalstyrelsen att han rörde sig på en
31254: fostret lider av.                                    allmän moralfilosofisk nivå i diskussionen. Han
31255:    Ifall det är skäl att anta att barnet skulle      känner inte till att någon läkare eller hälso-
31256: komma att vara psykiskt efterblivet eller be-        vårdsinrättning i Finland skulle ha gjort sig
31257: häftat med eller senare komma att behäftas           skyldig till fosterforskning som strider mot
31258: med en svår sjukdom eller ett svårt kroppslyte,      stadganden, bestämmelser eller etiska principer.
31259: kan medicinalstyrelsen utfärda tillstånd att            Medicinalstyrelsen har inte fått vetskap om
31260: avbryta graviditeten. Aborten skall utföras i ett    att det skulle bedrivas handel med foster eller
31261:                                     1989 vp. -     KK n:o 193                                     5
31262: 
31263: att man skulle ha handskats osakligt med            cinsk forskning som utförs på människor. Vid
31264: foster eller behandlat dem i strid med de etiska    beredningen beaktas tryggheten för ett embryo
31265: kommitteernas beslut.                               och ett foster. Vid justitieministeriet bereds
31266:    En lag om patientens rättsliga ställning är      dessutom stadganden om embryots och fostrets
31267: för tillfället under beredning vid social- och      straffrättsliga skydd och stadganden om an-
31268: hälsovårdsministeriet. 1 detta sammanhang           vändning av embryo, som kommit tili med
31269: skall även de stadganden granskas som gäller        hjälp av konstgjorda befruktningsmetoder, för
31270: allmänna förutsättningar, grundprinciper och        forskningsändamål.
31271: gränser för verksamheten beträffande medi-
31272: 
31273:     Helsingfors den 5 maj 1989
31274: 
31275:                                                    Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
31276:                                             1989 vp.
31277: 
31278: Kirjallinen kysymys n:o 194
31279: 
31280: 
31281: 
31282: 
31283:                                 Kohijoki: Maahan tuotujen uusien henkilöautojen katsastusmää-
31284:                                    räyksistä
31285: 
31286: 
31287:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31288:    Perinteisen ja merkkikohtaisen autojen maa-    kohtuuttoman suuria kustannuksia. Jos tuohon
31289: hantuojajärjestelmän rinnalle on Suomessa ke-     maahantuontikatsastukseen olisi samaan malli-
31290: hittynyt vapaan yritystoiminnan myötä täysin      sarjaan kuuluvista uusista autoista toimitettava
31291: laillisesti toimiva "autojen harmaatuonniksi"     vain yksi, olisi toiminta maahantuojien käsityk-
31292: kutsuttu maahantuontijärjestelmä. Molemmis-       sen mukaan vielä siedettävässä järjestyksessä,
31293: sa järjestelmissä, perinteisessä maahantuonti-    vaikka jouduttaisiinkin tuo katsastustoimitus
31294: järjestelmässä sekä "harmaatuonniksi" kutsu-      tekemään lääninkatsastusviranomaisen luona.
31295: tussa maahantuontijärjestelmässä, on kysymys      Mutta se, että sinne joudutaan toimittamaan
31296: uusien henkilöautojen tuonnista.                  kaikki samanlaiset eli samaan mallisarjaan
31297:    Perinteisen ja yleensä merkkikohtaisen maa-    kuuluvat uudet autot, käsitetään maahantuo-
31298: hantuonnin puitteissa Suomeen tuotavien           jien piirissä paitsi järjenvastaiseksi niin ennen
31299: uusien henkilöautojen rekisteröinnin edellytyk-   kaikkea myös epäoikeudenmukaiseksi ja koh-
31300: senä on, että ne on hyväksytty katsastusviran-    tuuttomia taloudellisia rasituksia aiheuttavaksi,
31301: omaisen toimittamassa tyyppikatsastuksessa.       eli tässä tapauksessa valtion viranomaisten
31302: Tyyppikatsastus tarkoittaa sitä, että yksi auto   määräämäksi rasitukseksi.
31303: kustakin mallisarjasta katsastetaan ja sen hy-       Oikeudenmukaisuutta muistuttaisi, jos myös
31304: väksytyn tyyppikatsastuksen perusteella tulevat   "harmaatuonniksi" sanotun maahantuonnin
31305: kaikki samaan mallisarjaan kuuluvat autot         mukaisesti maahan tuotavista samaan mallisar-
31306: hyväksytyiksi ja ne ovat rekisteröitävissä pel-   jaan kuuluvista uusista henkilöautoista vain
31307: kän tyyppikatsastustodistuksen perusteella il-    yksi olisi toimitettava ensirekisteröinnin edelly-
31308: man varsinaista katsastustoimitusta. Asia on      tyksenä olevaan katsastukseen ja sen katsas-
31309: järjestetty järkevästi.                           tuksen perusteella, tyyppikatsastuksen tapaan,
31310:                                                   kaikki muut samaan mallisarjaan kuuluvat
31311:    Mutta järkevästi ei ole järjestetty "harmaa-   katsottaisiin tulleen hyväksytyiksi ja ne olisivat
31312: tuonniksi" kutsutun maahantuontijärjestelmän
31313:                                                   rekisteröitävissä kuten tyyppikatsastuksessa hy-
31314: puitteissa Suomeen tuotavien uusien henkilöau-
31315:                                                   väksytyt autot alussa mainitun perinteisen
31316: tojen katsastusta. Näiden autojen ensirekiste-
31317:                                                   maahantuontijärjestelmän puitteissa.
31318: röinnin edellytykseksi otettiin viime vuonna
31319:                                                      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31320: (1988) käyttöön erityinen maahantuontikatsas-
31321:                                                   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
31322: tus. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että sa-
31323:                                                   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31324: maankin mallisarjaan kuuluvat kaikki autot on
31325:                                                   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31326: erikseen katsastettava tuon sanotun maahan-
31327: tuontikatsastusjärjestelmän mukaisesti. Maa-                Aikooko Hallitus ryhtyä joutuisasti
31328: hantuojan on nämä kaikki autot toimitettava              toimenpiteisiin niin, että uusien henki-
31329: lääninkatsastusviranomaisen katsastettavaksi.            löautojen maahantuojia kohdeltaisiin
31330: Useasti useiden satojen kilometrien pituisesta           oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti
31331: katsastusmatkasta aiheutuu maahantuojalle                myös katsastusmääräysten osalta?
31332:     Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1989
31333: 
31334:                                         Maunu Kohijoki
31335: 
31336: 
31337: 290010D
31338: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 194
31339: 
31340: 
31341: 
31342: 
31343:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31344:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       määräykset täyttävänä, minkä lisäksi hänellä
31345: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       on käytettävissään ajoneuvon valmistajan tie-
31346: olette 6 päivänä huhtikuuta 1989 päivätyn           dot ajoneuvon rakenneosien ja varusteiden
31347: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        määräystenmukaisuudesta.
31348: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          Todettakoon tässä yhteydessä, että merkittä-
31349: edustaja Maunu Kohijoen näin kuuluvasta             vä osa ajoneuvomääräyksistä koskee ominai-
31350: kirjallisesta kysymyksestä n:o 194:                 suuksia, joita ei voida katsomalla tai yksinker-
31351:                                                     taisella testillä todeta. Suuri osa määräysten-
31352:           Aikooko Hallitus ryhtyä joutuisasti       mukaisuuden varmistamiseksi tarpeellisista tes-
31353:        toimenpiteisiin niin, että uusien henki-     teistä on kalliita ja osa ainetta rikkovia. Mm.
31354:        löautojen maahantuojia kohdeltaisiin         ohjauspylvään sisääntunkeutumista, istuinten
31355:        oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti         kiinnitystä ja turvavöiden kiinnitystä koskevat
31356:        myös katsastusmääräysten osalta?             testit kukin rikkovat ajoneuvon korin.
31357:                                                        Pääasiassa yksittäiskappaleina omaan käyt-
31358:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       töön, mutta myös kysyjän tarkoittamien har-
31359: vasti seuraavaa:                                    maatuotujen ajoneuvojen maahantuonnin hel-
31360:                                                     pottamiseksi vapautettiin nämä ajoneuvot vuo-
31361:    Ajoneuvomääräysten tavoitteena on mm. lii-       den 1988 joulukuun alusta tyyppikatsastukses-
31362: kenneturvallisuuden parantaminen ja ympäris-        ta, jossa maahantuojan on ollut osoitettava
31363: töhaittojen vähentäminen. Suomessa on omak-         ajoneuvon jokaisen rakenneosan ja varusteen
31364: suttu molempien tavoitteiden suhteen euroop-        osalta määräystenmukaisuus. Näitä ajoneuvoja
31365: palaisittainkin katsoen tiukka linja, minkä li-     varten luotiin maahantuontikatsastukseksi kut-
31366: säksi määräyksissä on otettu huomioon maam-         suttu menettely. Siinä todistustaakka on kään-
31367: me pohjoisen sijainnin ja kylmän ilmaston           netty eli katsastusmies tarkastaa parhaan ky-
31368: edellyttämät erityispiirteet. Seurauksena on toi-   kynsä ja taitonsa mukaan ajoneuvon määräys-
31369: saalta, että Suomessa käytettävät ajoneuvot         tenmukaisuuden. Jos hän on jonkin rakenne-
31370: ovat turvallisia ja sopivia maamme liikenne-        osan tai varusteen osalta epävarma, voi hän
31371: oloihin, ja toisaalta, että Suomeen tuotavat        vaatia sen osalta joko ajoneuvon valmistajan
31372: ajoneuvot ovat kalliimpia kuin ne ajoneuvot,        vakuutuksen tai hyväksymistestin.
31373: joita on mahdollista käyttää useimmissa muissa         Koska ajoneuvoja markkinointi- ja kustan-
31374: mmssa.                                              nussyistä valmistetaan eri maihin hyvin erita-
31375:    Ajoneuvojen tyyppi- ja maahantuontikatsas-       soisilla rakenteilla ja osilla varustettuina, ei
31376: tuksen tarkoituksena on varmistaa, että Suo-        tällainen tarkastus voi koskea kuin sitä nimen-
31377: messa valmistettu tai maahan tuotu ajoneuvo         omaista ajoneuvoyksilöä, jolle se on suoritettu.
31378: täyttää voimassa olevat ajoneuvomääräykset.         Maahantuontikatsastusta ei ole tarkoitettu vas-
31379: Rationalisointisyistä on ajoneuvotehtaiden val-     taamaan tyyppikatsastusta, joka koskee kaik-
31380: tuuttamille maahantuojille annettu "viranomais-     kia myöhemmin maahan tuotavia samanlaisia
31381: oikeuksia", eli tyyppikatsastuksen jälkeen heil-    ajoneuvoja. Kun lisäksi harmaatuojana ei ole
31382: lä on oikeus saattaa ajoneuvo rekisteriin tyyp-     yhteyttä ajoneuvon valmistajaan eikä sitä kaut-
31383: pikatsastustodistuksen jäljennökseen tekemäl-       ta tietoa rakenteiden ja varusteiden määräys-
31384: lään merkinnällä siitä, että ajoneuvo on täysin     tenmukaisuudesta, ei hänelle ole voitu antaa
31385: tyyppikatsastettua ajoneuvoa vastaava ja että       oikeuttavakuutuksellaanajoneuvonmääräysten-
31386: mahdolliset puutteellisuudet on poistettu ja        mukaisuudesta saattaa ajoneuvoja rekisteriin.
31387: myöhemmin voimaan tulleista uusista mää-               Koska maahantuontikatsastusjärjestelmä on
31388: räyksistä johtuvat muutokset on tehty. Tämä         uusi ja sen mukaisten tarkastusten suorittami-
31389: oikeus perustuu siihen, että tällainen maahan-      nen vaatii erityistä ammattitaitoa ja mm. tietoa
31390: tuoja tilaa ajoneuvon valmistajatehtaalta mah-      eri markkina-alueiden ajoneuvomääräyksistä ja
31391: dollisimman täydellisesti Suomen ajoneuvo-          eri ajoneuvonvalmistajien käytännöstä, rajat-
31392:                                    1989 vp. -    KK n:o 194                                    3
31393: 
31394: tiin maahantuontikatsastusoikeus aluksi lää-     näistä katsastuksista on saatu riittävästi koke-
31395: ninkatsastusmiesten toimipisteisiin. Toimipis-   muksia ja kun maahantuontikatsastusten suo-
31396: teiden verkostoa pyritään jatkossa laajenta-     rittajia on koulutettu riittävästi. Kysyjän mai-
31397: maan kattamaan muut suurehkot katsastustoi-      nitsemat ajomatkoista johtuvat pulmat poistu-
31398: mipaikat. Tämä on mahdollista sitten, kun        nevat siten aikanaan.
31399:     Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1989
31400: 
31401:                                                            Liikenneministeri Pekka Vennamo
31402: 4                                    1989 vp. -      KK n:o 194
31403: 
31404: 
31405: 
31406: 
31407:                               Tili Riksdagens Herr Talman
31408:    I det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen         till fordonstillverkarens uppgifter om före-
31409: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          skriftsenligheten hos fordonets konstruktions-
31410: av den 6 april 1989 till vederbörande medlem         delar och utrustning.
31411: av statsrådet översänt avskrift av följande av           I detta sammanhang kan konstateras att en
31412: riksdagsman Maunu Kohijoki undertecknade             betydande del av fordonsföreskrifterna gäller
31413: spörsmål nr 194:                                     egenskaper som inte kan upptäckas okulärt
31414:                                                      eller genom ett enkelt test. En stor del av de
31415:                                                      test som behövs för att föreskriftsenlighet skall
31416:           Ämnar Regeringen skyndsamt vidta           kunna säkerställas är dyra och en del söndrar
31417:        åtgärder så att importörerna av nya           tillverkningsmaterialet. Bl.a. test för att utröna
31418:        personbilar behandlas rättvist och jäm-       hur styrpelaren tränger in och hur sätena och
31419:        ställt även i fråga om besiktningsföre-       säkerhetsbältena är fastsatta söndrar fordonets
31420:        skrifterna?                                   karosseri.
31421:                                                          För att det skall gå lättare att importera dels
31422:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        fordon som införs tilllandet i enstaka exemplar
31423: samt anföra följande:                                för eget bruk och dels sådana fordon som
31424:                                                      spörsmålsställaren avser och som har införts
31425:    Målet för fordonsföreskrifterna är bl.a. att      genom s.k. grå import, befriades dessa fordon
31426: trafiksäkerheten skall förbättras och miljöska-      från ingången av december 1988 från typbe-
31427: dorna minska. I Finland har man hållit en även       siktning vid viiken importören har varit tvung-
31428: med europeiska mått mätt stram linje när det         en att påvisa att varje konstruktionsdel och all
31429: gäller båda målsättningarna och dessutom har         utrustning är föreskriftsenlig. För dessa fordon
31430: de specialdrag som föranleds av vårt lands           skapades ett förfarande som har kallats import-
31431: nordliga läge och kalJa klimat beaktats i            besiktning. Vid importbesiktning är bevisbör-
31432: föreskrifterna. Följden är å ena sidan att de        dan omvänd, dvs. besiktningsmannen skall
31433: fordon som används i Finland är säkra och            efter bästa förmåga kontrollera att fordonet är
31434: lämpar sig för trafikförhållandena i vårt land       föreskriftsenligt. Om han är osäker på någon
31435: och å andra sidan att de fordon som importe-         konstruktionsdel eller utrustning, kan han an-
31436: ras till Finland är dyrare än de fordon som kan      tingen kräva en försäkran som utfårdats av
31437: användas i de flesta andra länder.                   fordonstillverkaren eller ett test för godkännan-
31438:    Syftet med typ- och importbesiktningen av         de.
31439: fordon är att säkerställa att ett fordon som är          Eftersom fordon av marknadsförings- och
31440: tillverkat i eller importerat till Finland uppfyl-   kostnadsskäl tillverkas med konstruktioner och
31441: ler gällande fordonsföreskrifter. Av rationalise-    delar av mycket olika klass för olika länder,
31442: ringsskäl har de importörer som fordonsfabri-        kan en dylik kontroll inte gälla annat än just
31443: kerna auktoriserat getts "myndighetsrättighe-        det fordonsexemplar som testats. Avsikten är
31444: ter", dvs. efter typbesiktningen har de rätt att     inte att importbesiktningen skall motsvara typ-
31445: få forfonet registrerat genom att på en avskrift     besiktning, som omfattar alla fordon av samma
31446: av typbesiktningsintyget göra en anteckning          slag som senare importeras. När den som s.a.s.
31447: om att fordonet helt motsvarar ett typbesikti-       importerar grått dessutom inte har kontakt
31448: gat fordon och att eventuella bristfälligheter är    med fordonstillverkaren och därför inte känner
31449: avlägsnade och ändringar som föranletts av           till om konstruktionerna och utrustningen är
31450: föreskrifter som senare trätt i kraft har gjorts.    föreskriftsenliga, har han inte kunnat ges rät-
31451: Denna rättighet baserar sig på att en dylik          tighet att registrera fordonen genom att själv
31452: importör beställer ett fordon från tillverknings-    utfårda en försäkran om fordonets föreskrifts-
31453: fabriken i sådant skick att den så fullständigt      enlighet.
31454: som möjligt uppfyller fordonsföreskrifterna i            Eftersom importbesiktningssystemet är nytt
31455: Finland och dessutom har importören tillgång         och kontroller enligt det kräver speciell yrkes-
31456:                                     1989 vp. -     KK n:o 194                                  5
31457: 
31458: skicklighet och bl.a. kunskap om fordonsföre-      besiktningsställen. Detta är möjligt sedan när
31459: skrifter inom olika marknadsområden och om         det finns tillräckligt med erfarenhet av dessa
31460: olika fordonstillverkares praxis, begränsades      besiktningar och då importbesiktningsmän ut-
31461: importbesiktningsrätten i början tilllänsbesikt-   bildats i tillräcklig omfattning. De problem
31462: ningsmännens verksamhetsställen. A vsikten är      som spörsmålsställaren nämner och som beror
31463: att nätet av verksamhetsställen i fortsättningen   på körsträckor torde således försvinna med
31464: skall utvidgas så att det täcker andra större      tiden.
31465:     Helsingfors den II maj I989
31466: 
31467:                                                                 Trafikminister Pekka Vennamo
31468:                                              1989 vp.
31469: 
31470: Kirjallinen kysymys n:o 195
31471: 
31472: 
31473: 
31474:                                  lsohookana-Asunmaa ym.: Rehusilakalle myönnettävän hinta-
31475:                                      tuen määrästä
31476: 
31477: 
31478:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31479:    Valtioneuvosto on antanut voimassa olevat        noastaan 16 milj. kilolle. Mikäli rehuksi myy-
31480: silakan hintapäätökset 23.2.1989 elintarvik-        tävän silakan kokonaismäärä pysyy ennallaan
31481: keeksi myytävän silakan osalta ja 22.3.1989         eikä rahanarvon muutosta huomioida, kalas-
31482: rehuksi myytävän silakan osalta. Päätökset on      tustulo alenee rehusilakan osalta 6,6 milj. mk
31483: annettu kuluvan vuoden alusta voimaan tulleen      eli 16 %. Hintatukipäätöksen vaikutuksia ar-
31484: kalastustulolain nojalla.                          vioitaessa on otettava huomioon, että noin 200
31485:    Ensiksi mainittu päätös perustuu valtion,       elinkeinonaan kalastavaa ammattikalastajaa
31486: kalakaupan ja ammattikalastajien väliseen yk-      joutuu myymään silakkasaaliinsa kokonaisuu-
31487: simieliseen neuvottelutulokseen, jonka valtio-     dessaan rehuksi.
31488: neuvosto on vahvistanut. Rehusilakan neuvot-          Kalastustulolain 3 §:n mukaan tavoitehintoja
31489: teluissa ei saavutettu yksimielistä ratkaisua,     määrättäessä on otettava huomioon mm. ka-
31490: joten valtioneuvosto määräsi tälle vuodelle        lastuselinkeinon harjoittajien tulotason kehittä-
31491: vähimmäishinnaksi Vaasan läänissä ja siitä         minen, kalastuksen tuottavuuden muutos huo-
31492: pohjoiseen 0,45 mk/kg, kun viime vuonna hinta      mioon otettuna, samalla tavoin kuin muiden
31493: oli 0,60 mk/kg.                                    vastaavien väestöryhmien tulotaso kehittyy.
31494:    Viimeisimpien tilastojen mukaan Suomen             Rehusilakkaa koskeva hintapäätös on tehty
31495: koko silakkasaalis on noin 80 milj. kg, josta      määräaikaiseksi. Sen vaikutuksia etukäteen ei
31496: elintarvikkeeksi saatiin markkinaitua ainoas-      näin ollen voi tarkasti laskea. Parhaassa ta-
31497: taan 20 milj. kg. Pääosa, noin 60 milj. kg,        pauksessa hintapäätökset merkitsevät kuiten-
31498: jouduttiin myymään rehuna lähinnä turkis-          kin noin 4,4 milj. mk:n kalastustulon alennusta
31499: eläinten käyttöön.                                 verrattuna vuosiin 1987 ja 1988 huomioimatta
31500:    Rehusilakan tuloneuvotteluissa ei siis saavu-   rahanarvon muutosta. Mikäli rahanarvon ja
31501: tettu osapuolten välistä yksimielisyyttä, minkä    vuodelle 1989 arvioitu yleisen ansioindeksin
31502: vuoksi rehusilakan hinta jätettiin valtioneuvos-   nousu huomioidaan, kalastustulon tulisi nousta
31503: ton määrättäväksi.                                 ainakin 8 % vuodesta 1988. Tällöin tammi-
31504:    Kalastajaosapuoli odotti luonnollisesti, että   kuun alusta 1989 voimaan tulleen kalastus-
31505: hinnat vahvistetaan ainakin vuoden 1988 tasol-     tulolain kirjain ja henki täyttyisi.
31506: le. Rehusilakan vähimmäishinta kuitenkin laski        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31507: valtioneuvoston päätöksen mukaan 0,15 mk/kg        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31508: eli n. 25 %. Vaikka tavoitehinta pysyikin en-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31509: nallaan, sen vaikutus jää varsin vähäiseksi, kun   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31510: rehusilakan hintatukea voidaan maksaa valtio-
31511: neuvoston päätöksen mukaan ainoastaan                        Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31512: 24 000 rehusilakkakilolle hintatuen hakijaa               ryhtyä turvatakseen rehusilakan kalas-
31513: kohti. Viime vuonna hintatukea maksettiin                 tajille kalastustulolain mukaisesti hinta-
31514: 36 000 kilolle hintatuen hakijaa kohti. Yhteen-           tuen, niin että se tyydyttää myös am-
31515: sä rehusilakan hintatukea maksettiin 24 milj.             mattikalastajia ja turvaa heille kuten
31516: kilolle. Tälle vuodelle tehdyn valtioneuvoston            muillekin kalastajille kohtuullisen elin-
31517: päätöksen mukaan tukea voidaan maksaa ai-                 tason?
31518:     Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1989
31519: 
31520:           Tytti Isohookana-Asunmaa            Esko Aho               Juhani Alaranta
31521: 
31522: 2900100
31523: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 195
31524: 
31525: 
31526: 
31527: 
31528:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31529:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       voitehinnoiksi kalastajien järjestö esitti 0,90 mk
31530: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ja 0,95 mk eli samoja hintoja kuin vuonna
31531: olette 6 päivänä huhtikuuta 1989 päivätyn           1988.
31532: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          Valtioneuvoston 22 päivänä maaliskuuta
31533: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        1989 antama päätös (295/88) myytäväksi toi-
31534: edustaja Isohookana-Asunmaan ym. näin kuu-          mitetun rehusilakan vähimmäishinnoista ja ta-
31535: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 195:         voitehinnoista on vähimmäishintojen osalta
31536:                                                     0,05 mk korkeampi kuin tarhausalan tarjous ja
31537:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      0,05 mk alempi kuin kalastajien esitys ja vastaa
31538:        ryhtyä turvatakseen rehusilakan kalas-       tavoitehinnoiltaan kalastajien esitystä.
31539:        tajille kalastustulolain mukaisesti hinta-      Hintatuen lisääminen 0,05 mk:lla kiloa koh-
31540:        tuen, niin että se tyydyttää myös am-        den merkitsee, että hintatuen alaista rehukalaa
31541:        mattikalastajia ja turvaa heille kuten       voi vuonna 1989 olla n. 1 milj. kg vähemmän
31542:        muillekin kalastajille kohtuullisen elin-    kuin vuonna 1988.
31543:        tason?                                          Silakan kalastaminen rehuksi on lisääntynyt
31544:                                                     kuluvan vuosikymmenen aikana. Tämä on
31545:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kalatalouspoliittisten tavoitteittemme vastaista.
31546: vasti seuraavaa:                                    Tavoitteena on päinvastoin lisätä silakan ka-
31547:    Neuvoteltaessa kalastustulolain ( 1157 /88)      lastusta ja käyttöä ihmisravinnoksi. Tässä tar-
31548: mukaisesti kalastajia, kalateollisuutta, kala-      koituksessa valtioneuvosto on 16.2.1989 aset-
31549: kauppaa ja turkistarhausalaa edustavien järjes-     tanut toimikunnan selvittämään kuluvan vuo-
31550: töjen kanssa rehusilakan hinnoista helmi- ja        den loppuun mennessä mahdollisuuksia ja kei-
31551: maaliskuussa 1989 ei neuvotteluissa saavutettu      noja lisätä kotimaisen kalaraaka-aineen jalos-
31552: yksimielisyyttä. Yhteisesti hyväksyttävän rat-      tusta sekä käyttöä niin suurtalouksissa kuin
31553: kaisun esteet olivat seuraavat:                     kotitalouksissakin.
31554:    Turkistarhausala ilmoitti vähentävänsä rehu-        Tarhausalan ilmoitettua vähentävänsä rehu-
31555: silakan ostoja kalastajilta ainakin 15-20 milj.     kalan ostoja kalastajilta ei hallituksella ole
31556: kg (25-30 %) vuoteen 1988 verrattuna. Tar-          keinoja alentuvan kysynnän aiheuttamien tu-
31557: hausala esitti vähimmäishinnoiksi 0,35 mk ja        lonmenetysten kompensoimiseen. Hallituksen
31558: 0,40 mk. Tavoitehintoihin ala ei ottanut kan-       käytössä rehusilakan hintatukeen on eduskun-
31559: taa.                                                nan myöntämät 8 milj. mk. Lisäbudjettiteitse
31560:    Kauppa ja teollisuus esittivät vähimmäishin-     voitaisiin tietysti ajatella saatavan lisää määrä-
31561: nan määräämistä tasoille 0,40 mk ja 0,45 mk.        rahoja hintatukikysymyksen hoitamiseen, mut-
31562: Kaupan ja teollisuuden käsityksen mukaan            ta tätä seikkaa ei hallitus ole vielä selvittänyt
31563: rehukauppa olisi saatava käyntiin nopeasti,         loppuun, koska rehusilakan kalastus on laa-
31564: koska ne eivät kykene varastoimaan lajittelun,      jemmassa mielessä vasta alkanut.
31565: perkauksen ja fileoinnin tuloksena syntyvää            Valtioneuvoston määräämät hinnat ovat voi-
31566: rehuraaka-ainesta suuria määriä. Kauppa ja          massa 16.4.-15.7.1989 välisen ajan. Tämän
31567: teollisuus eivät ottaneet kantaa tavoitehintoi-     jälkeen hinta saa muodostua vapaasti. Koska
31568: hin.                                                rehun kulutus tarhoilla kasvaa voimakkaasti
31569:    Ammattikalastajien edustajat esittivät vä-       heinäkuusta lähtien, voidaan turkisalan maksa-
31570: himmäishinnoiksi 0,45 mk ja 0,50 mk eli 0,10        mien hintojen tästä ajankohdasta lähtien ar-
31571: mk:n alennusta vuoteen 1988 verrattuna. Ta-         vioida jonkin verran nousevan.
31572:                                    1989 vp. -     KK n:o 195                                   3
31573: 
31574:    Kalastustulolakia säädettäessä lähtökohtana    sa mukautua sen kaltaisiin muutoksiin, joita
31575: olivat vakaat olot ja vakaa kehitys. Kysymyk-     esim. tarhausalaa koetteleva lama rehusilakan
31576: senalaista onkin, voidaanko puheena olevassa      kalastuksellemme aiheuttaa.
31577: lainsäädännössä ja valtion tulo- ja menoarvios-
31578:     Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1989
31579: 
31580:                                                                       Ministeri Ole Norrback
31581: 4                                    1989 vp. -      KK n:o 195
31582: 
31583: 
31584: 
31585: 
31586:                               Tili Riksdagens Herr Talman
31587:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         riktpris föreslog yrkesfiskamas organisation
31588: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          0,90 mk och 0,95 mk eller samma pris som år
31589: av den 6 april 1989 till vederbörande medlem         1988.
31590: av statsrådet översänt avskrift av följande av          Statsrådets beslut (295/88) utfärdat den 22
31591: riksdagsledamot Isohookana-Asunmaa m.fl.             mars 1989 om minimipris och riktpris för
31592: undertecknade skriftliga spörsmål nr 195:            saluförd foderströmming är till minimiprisemas
31593:                                                      del 0,05 mk högre än farmningsbranschens
31594:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen            anbud och 0,05 mk lägre än fiskamas förslag,
31595:        vidta för att säkerställa prisstödet enligt   samt motsvarar för riktprisemas del fiskarnas
31596:        fiskeriinkomstlagen för foderström-           förslag.
31597:        mingsfiskama så att det tillfredsställer         En ökning av prisstödet med 0,05 mk per
31598:        även yrkesfiskama samt tillförsäkrar          kilogram betyder att mängden foderfisk som är
31599:        dem såsom övriga fiskare en skälig            föremål för prisstöd är ca 1 milj. kg lägre år
31600:        levnadsstandard?                              1989 än år 1988.
31601:                                                         Fiske av strömming tili foder har ökat under
31602:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        detta årtionde. Detta står i motsättning till
31603: samt anföra följande:                                våra fiskeripolitiska mål. Målsättningen är
31604:                                                      tvärtom att öka fisket och användningen av
31605:    Vid förhandlingama enligt fiskeriinkomstla-       strömming tili människoföda. För detta ända-
31606: gen (1157/88) med de organisationer som före-        mål har statsrådet den 16.2.1989 tillsatt en
31607: träder fiskama, fiskhandeln, fiskförädlingsin-       kommission att före utgången av innevarande
31608: dustrin och pälsproducentema om foderström-          år utreda möjligheter och medel tili en ökning
31609: mingens pris i februari och mars 1989, upp-          av förädlingen och användningen av inhemsk
31610: nåddes i överläggningama inte enighet. Hin-          fiskråvara såväl i storhushåll som i hemhushåll.
31611: dren för en gemensamt godkännbar lösning var            Sedan farmningsbranschen meddelat att den
31612: följande:                                            kommer att minska inköpen av foderfisk av
31613:    Pälsproducentsbranschen meddelade om en           fiskama, har regeringen inte medel att kom-
31614: minskning av inköpen av foderströmming från          pensera inkomstförlustema som förorsakas av
31615: fiskama med åtminstone 15-20 milj. kg (25-           den sjunkande efterfrågan. Till regeringens
31616: 30 %) jämfört med år 1988. Farmningsbran-            disposition som prisstöd för foderströmming
31617: schen föreslog som minimipris 0,35 mk och            finns de av riksdagen beviljade 8 milj. mk. Via
31618: 0,40 mk. Branschen tog inte ställning tili           tilläggsbudget kunde man naturligtvis tänka sig
31619: riktprisema.                                         att erhålla tilläggsmedel för att sköta prisstöds-
31620:    Handeln och industrin föreslog att minimi-        frågan, men detta ärende har regeringen ännu
31621: priset borde fastställas tili nivån 0,40 mk och      inte slutgiltigt utrett, eftersom fisket av foder-
31622: 0,45 mk. Enligt handelns och industrins upp-         strömming i vidsträckt bemärkelse nyss påbör-
31623: fattning borde foderhandeln fås i gång snabbt,       jats.
31624: eftersom de inte kan lagra stora mängder                De av statsrådet fastställda prisema gäller
31625: foderråvara som uppkommer tili följd av sor-         under tiden 16.4.-15.7.1989. Därefter kan
31626: tering, rensning och filering. Handeln och           prisbildningen ske fritt. Eftersom förbrukning-
31627: industrin tog inte ställning tili riktprisema.       en av foder ökar kraftigt på farmerna från juli
31628:    Yrkesfiskarnas representanter föreslog som        månad kan man uppskatta att de av pälsbran-
31629: minimipris 0,45 mk och 0,50 mk elier en 0,10         schen erlagda prisema från denna tidpunkt
31630: mk:s sänkning jämfört med år 1988. Som               stiger något.
31631:                                     1989 vp. -     KK n:o 195                                  5
31632: 
31633:    Då fiskeriinkomstlagen stiftades var utgångs-   kan anpassa sig tili sådana förändringar som
31634: punkten stabila förhållanden och en stadig         t.ex. farmningsbranschens lågkonjunktur inne-
31635: utveckling. Det är ifrågasatt om man inom          bär för vårt fiske av foderströmming.
31636: ifrågavarande lagstiftning och statsförslaget
31637:     Helsingfors den 10 maj 1989
31638: 
31639:                                                                        Minister Ole Norrback
31640:                                                1989 vp.
31641: 
31642: Kirjallinen kysymys n:o 196
31643: 
31644: 
31645: 
31646: 
31647:                                   Mäkelä: Pakolaispolitiikkaa koskevan selonteon antamisesta
31648: 
31649: 
31650:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31651: 
31652:    Suomessa käydään tällä hetkellä melko vil-        taisiin nykyistä laajemman kansanosan tuke-
31653: kasta keskustelua maamme harjoittamasta pa-          maksi ja samalla sitä voitaisiin harjoittaa sel-
31654: kolaispolitiikasta. Mielipiteet jakautuvat suori-    laisena kuin valtaosa kansalaisista sitä haluaa
31655: tettujen tutkimusten perusteella suhteellisen ta-    harjoitettavan. Parhaiten tämä kävisi päinsä
31656: san kansalaisten välillä siten, että toinen puoli    siten, että hallitus antaisi eduskunnalle selon-
31657: haluaa nykyistä enemmän pakolaisia maaham-           teon maamme pakolaispolitiikasta ja sen kehit-
31658: me ja toinen puoli kansasta korkeintaan nykyi-       tämissuuntaviivoista. Selonteon pohjalta edus-
31659: sen määrän tai tätä vähemmän. Tutkimukset            kunta voisi käydä perusteellisen keskustelun
31660: perustuvat kuitenkin suhteellisen pieniin otok-      asiasta ja samalla kansalaiset kuulisivat, mitä
31661: siin ja näin ollen niiden edustavuutta voidaan       hallituksella on mielessä. Pakolaispolitiikkaa ei
31662: pitää hieman kyseenalaisena.                         saa sopia kabineteissa pienen piirin toimesta.
31663:    Poliittisten päättäjien keskuudessa ei ole käy-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31664: ty toistaiseksi maassamme riittävän laajaa ja        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
31665: syvällistä keskustelua Suomen pakolaispolitii-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31666: kasta. Tämän takia yksittäiset kannanotot ovat       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31667: jääneet hakuammunnaksi ja ne on jopa leimat-
31668: tu asiattomuuksiksi. Riittävän keskustelun                    Aikooko Hallitus antaa eduskunnalle
31669: puutteen takia pakolaispolitiikka on ollut suh-             pikaisesti selonteon tai tiedonannon
31670: teellisen arka asia niin maamme poliittisille               maamme harjoittamasta pakolaispolitii-
31671: päättäjille kuin jopa osalle kansalaisistakin.              kasta ja sen tulevien vuosien kehittämis-
31672: Tilanteeseen tulisi saada pikaisesti korjaus sik-           suuntaviivoista?
31673: si, että maamme pakolaispoliittinen linja saa-
31674:      Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1989
31675: 
31676:                                             Tina Mäkelä
31677: 
31678: 
31679: 
31680: 
31681: 2900JOD
31682: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 196
31683: 
31684: 
31685: 
31686: 
31687:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31688:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      spontaanipakolaisia, jotka tulevat suoraan ko-
31689: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      timaastaan tai jonkin kolmannen maan kautta
31690: olette 6 päivänä huhtikuuta 1989 päivätyn          ilman UNHCR:n (United Nations High Co-
31691: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       missioner for Refugees) myötävaikutusta. Suo-
31692: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      men vastaanottaessa lähes yksinomaan kiintiö-
31693: edustaja Mäkelän näin kuuluvasta kirjallisesta     pakolaisia pakolaisten vastaanottotoiminta voi-
31694: kysymyksestä n:o 196:                              daan suunnitella pitkäjänteisesti.
31695:                                                       Hiljattain tehdyssä tutkimuksessa (Suoma-
31696:          Aikooko Hallitus antaa eduskunnalle       laisten suhtautuminen ulkomaalaisiin ja ulko-
31697:        pikaisesti selonteon tai tiedonannon        maalaispolitiikkaan, Työvoimaministeriö 1989)
31698:        maamme harjoittamasta pakolaispolitii-      Magdaleena Jaakkola selvitteli mm. suomalais-
31699:        kasta ja sen tulevien vuosien kehittämis-   ten suhtautumista pakolaisiin ja pakolaispoli-
31700:        suuntaviivoista?                            tiikkaan. Pakolaisten osalta tutkimus perustuu
31701:                                                    Suomen 15 vuotta täyttänyttä väestöä edusta-
31702:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        viin haastatteluihin kolmena eri ajankohtana
31703: taen seuraavaa:                                    vuosina 1987 ja 1988. Haastatteluja tehtiin 83
31704:                                                    paikkakunnalla, joista 40 oli kaupunkeja ja 43
31705:    Niin kuin kansanedustaja Mäkelä kysymyk-        maalaiskuntia. Koko väestöä edustavia haas-
31706: sessään toteaa, pakolaiskysymyksistä käytävä       tatteluja tehtiin 1 088. Haastateltavista 88 oli
31707: keskustelu on tällä hetkellä hyvin vilkasta,       äidinkieleltään ruotsinkielisiä. Haastatteluker-
31708: mutta pakolaiskysymyksen kokonaisuuteen            toja oli kolme, kesäkuussa 1987 (kiintiö 100),
31709: nähden se on ollut kuitenkin yksipuolista.         marraskuussa 1987 (kiintiö 200) sekä touko-
31710:    Suomessa oleva pakolaisyhteisö käsittää         kuussa 1988 (kiintiö 200/300).
31711: noin 1 300 henkilöä, jotka ovat saapuneet             Tutkimuksen mukaan kesäkuussa 1987 41 %
31712: Suomeen viimeisten 15 vuoden aikana. Valtio-       oli sitä mieltä, että Suomen pitäisi vastaanottaa
31713: neuvosto on 4.5.1989 korottanut vuoden 1989        pakolaisia nykyistä paljon tai jonkin verran
31714: pakolaiskiintiön noin 400 henkilöstä noin 500      enemmän ja 40 %:n mielestä suunnilleen yhtä
31715: henkilöön. Korotus tapahtui kansainvälisen         paljon. Vastaavat luvut toukokuussa 1988 oli-
31716: Punaisen Ristin 125-vuotisjuhlavuoden johdos-      vat 37% ja 40 %, vaikka vuosittaista pakolais-
31717: ta. Kiintiöpakolaisten lisäksi maahamme saa-       kiintiötä oli korotettu.
31718: puu perheenyhdistämisohjelman puitteissa Suo-         Vilkas pakolaispoliittinen keskustelu lienee
31719: messa oleskelevien pakolaisten omaisia (vuon-      aiheuttanut sen, että suomalaiset pikemminkin
31720: na 1988 yhteensä 32) sekä turvapaikan hakijoi-     yliarvioivat kuin aliarvioivat Suomessa asuvien
31721: ta (vuonna 1988 yhteensä 64, joista neljälle       pakolaisten määrän.
31722: myönnettiin turvapaikka, 15 sai oleskeluluvan         Pakolaisten vastaanottotoiminta on kehitty-
31723: suojelun tarpeessa).                               nyt oleellisesti viimeisten kahden vuoden aika-
31724:    Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomessa        na. Kesäkuussa 1988 valtioneuvosto antoi pää-
31725: on pakolaisia vähän. Ruotsissa pakolaisia on       töksen pakolaisten vastaanoton järjestämisestä
31726: noin 162 000, Tanskassa noin 34 000 ja Nor-        ja korvaamisesta (600/88) sekä pakolaisten
31727: jassa noin 20 000 (1.1.1989). Ruotsin vuosittai-   toimeentulon turvaamisesta (537 /88). Toiminta
31728: nen pakolaiskiintiö on 1 250, Norjan 1 000 ja      organisoitiin siten, että kunnat vastaavat pako-
31729: Tanskan 500. Turvapaikan hakijoita oli vuon-       laisten vastaanottamisesta, ja valtio korvaa
31730: na 1988 Ruotsissa noin 20 000, Norjassa 6 700      kunnille vastaanotosta aiheutuvat kustannuk-
31731: ja Tanskassa 4 600.                                set. Vuoden 1988 aikana pääkaupunkiseudun
31732:    Olennaisin ero Suomen ja muiden Pohjois-        ja Turun lisäksi kaksitoista uutta kuntaa vas-
31733: maiden välillä on se, että Suomeen ei ole juuri    taanotti pakolaisia.
31734: hakeutunut turvapaikan hakijoita. Valtaosa            Sosiaalihallitus on järjestänyt läänikohtaiset
31735: muissa maissa asuvista pakolaisista on ns.         pakolaisten vastaanoton koulutuspäivät maan
31736:                                      1989 vp. -     KK n:o 196                                     3
31737: 
31738: kaikissa lääneissä kuntien päätöksentekijöille ja   teistyötä. Pääosa Suomen taloudellisesta tuesta
31739: eri hallintokuntien virkamiehille. Osanotto         pakolaisille maksetaan Humanitaarinen apu
31740: koulutuspäiville on ollut vilkasta ja keskustelut   kehitysmaille -määrärahasta.
31741: ja kannanotot päivien aikana aktiivis~~· ~ähe~         Pakolaisten vastaanotto Suomeen sisältää
31742: poikkeuksetta kunnat suhtautuvat myonteisesti       sekä poliittisia että taloudellisia osa-alueita.
31743: pakolaisten vastaanottoon.                             Nykyisessä hallitusohjelmassa on ensimmäi-
31744:    Pakolaispolitiikka kansainvälisellä tasolla on   sen kerran otettu huomioon pakolaiskysymyk-
31745: osa maamme harjoittamaa ulkopolitiikkaa. Se         set. Hallitusohjelman mukaisesti Suomi lisää
31746: on osa suhteitamme ulkovaltoihin ja sen koh-        valmiuksia pakolaisten vastaanottamiseksi sekä
31747: teena ovat ulkovaltojen kansalaiset. Suomen         tukee UNHCR:ää pakolaisongelman ratkai-
31748: pakolaispolitiikka voidaan jaotella poliittiseen    SUissa.
31749: toimintaan, jota on mm. tuki YK:n pakolais-            Maastamme puuttuu kuitenkin yhtenäinen,
31750: elimille, työskentely kansainvälisen ihmisoi-       koottu pakolaispolitiikan asiakirja. Pakolaispo-
31751: keusnormiston kehittämiseksi, kotimainen lain-      litiikasta käyty keskustelu on meillä ollut vielä
31752: säädäntötyö ja hallituksen politiikka.              varsin pinnallista ja asenteiden sävyttämää.
31753:                                                     Tietous pakolaiskysymyksistä on jäänyt puut-
31754:    Suomi on allekirjoittanut vuonna 1968 YK:n       teelliseksi. Siksi tarvitsemme laaja-alaista ja
31755: pakolaissopimuksen vuodelta 1951 ja sitä t~y.~      monipuolista keskustelua pakolaiskysymykses-
31756: dentävän lisäpöytäkirjan vuodelta 1967, m1ka        tä ja maamme pakolaispolitiikasta.
31757: muodostaa pakolaispolitiikkamme juridisen              Pakolaisasiain neuvottelukunta on työstä-
31758: pohjan. Suomi o~ sitoutunut tuke~a~n YK:ta          mässä kirjasta Suomen pakolaispolitiikasta.
31759: maailman pakolaisongelman ratkaiSUISSa. Suo-        Kirjanen valmistuu vielä kuluvan kevään aika-
31760: mi tukee pakolaisvirtojen ehkäisemiseen täh-        na. Siihen on pyritty kokoamaan kaikki pako-
31761: täävää toimintaa pyrkimällä riitojen rauhan-        laispolitiikan osa-alueet.
31762: omaiseen ratkaisuun. Pakolaisongelman syn-             Sosiaali- ja terveysministeriö pitää tärkeänä
31763: nyttyä Suomi yhtyy sen ratkaisun osalta             pakolaisten vastaanoton kehittämistä ja laajen-
31764: UNHCR:n malliin: ensisijaisena pakolaisten          tamista. Sosiaali- ja terveysministeriössä on
31765: paluumahdollisuuksien edistäminen, toissijaise-     vireillä pakolaiskysymysta koskevan lain val-
31766: na jääminen lähialueille ja viimeisenä sijoittu-    mistelu. Se edellyttää, että pakolaispolitiikasta
31767: minen kolmanteen maahan. Sopimusvelvoittei-         käydään keskustelu eduskunnassa ja siten mää-
31768: den lisäksi hallituksilla katsotaan olevan myös     ritellään parlamentaarisesti pakolaispolitiik-
31769: moraalisia velvoitteita ihmisoikeuksien alalla,     kamme linjat. Parlamentaarisesti määritelty vi-
31770: niihin lukien pakolaiskysymykset.                   rallinen pakolaispoliittinen linja antaa kunnille
31771:    Taloudelliselta osaltaan pakolaiskysymykset      niiden tarvitseman tuen poliittiselle päätöksen-
31772: luokitellaan osaksi kansainvälistä kehitysyh-       teolle pakolaisten vastaanottamisesta.
31773:      Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1989
31774: 
31775:                                                                         Ministeri Tarja Halonen
31776: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 196
31777: 
31778: 
31779: 
31780: 
31781:                              Tili Riksdagens Herr Talman
31782: 
31783:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        Iänder är s.k. spontana flyktingar, som kom-
31784: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         mer direkt från sitt hemland eller via ett tredje
31785: av den 6 april 1989 tili vederbörande medlem        land utan medverkan av UNHCR (United
31786: av statsrådet översänt avskrift av följande av      Nations High Comissioner for Refugees). Då
31787: riksdagsledamot Mäkelä undertecknade spörs-         Finland nästan endast tar emot kvotflyktingar
31788: mål nr 196:                                         kan mottagandet av flyktingarna planeras på
31789:                                                     lång sikt.
31790:          Ämnar Regeringen i brådskande ord-             1 en nyligen utförd undersökning (Suomalais-
31791:        ning ge riksdagen en redogörelse eller       ten suhtautuminen ulkomaalaisiin ja ulkomaa-
31792:        upplysning om den flyktingspolitik som       laispolitiikkaan, Arbetskraftsministeriet 1989)
31793:        bedrivs i vårt land och om riktlinjerna      utredde Magdaleena Jaakkola bl.a. hur finlän-
31794:        för utvecklandet av den under de kom-        darna förhöll sig tili flyktingar och flyktingpo-
31795:        mande åren?                                  litik. 1 fråga om flyktingarna grundar sig
31796:                                                     undersökningen på intervjuer under tre olika
31797:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        tidpunkter 1987 och 1988 med personer som
31798: samt anföra följande:                               representerar den del av befolkningen i Finland
31799:                                                     som fyllt 15 år. lntervjuerna gjordes på 83 orter
31800:     Såsom riksdagsledamot Mäkelä konstaterar        av vilka 40 var städer och 43 landskommuner.
31801: är den diskussion som förs om flyktingfrågor        Det gjordes 1 088 intervjuer som representerade
31802: för närvarande mycket livlig, men med tanke         hela befolkningen. Av de intervjuade hade 88
31803: på flyktingfrågan som en helhet har den dock        svenska som modersmål. Intervjuerna gjordes
31804: varit mycket ensidig.                               vid tre tillfällen, dvs. i juni 1987 (kvoten 100),
31805:     Det flyktingsamfund som finns i Finland         i november 1987 (kvoten 200) samt i maj 1988
31806: omfattar ca 1 300 personer, som har anlänt tili     (kvoten 200/300).
31807: Finland under de senaste 15 åren. Statsrådet            Enligt undersökningen var 41 % i juni 1987
31808: har 4.5.1989 höjt flyktningskvoten för år 1989      av den åsikten att Finland borde ta emot
31809: med 100 personer, dvs. från 400 tili 500            mycket eller i viss mån mera flyktingar än för
31810: personer. Höjningen skedde med anledning av         närvarande och 40 % av den åsikten att det
31811: lnternationella Röda Korsets 125-årsjubileum.       borde tas emot ungefär lika många flyktingar
31812: Förutom kvotflyktingarna anländer tili vårt         som nu. Motsvarande siffror var i maj 1988
31813: land inom ramen för ett familjeföreningspro-        37 % och 40 % fastän den årliga flyktingkvo-
31814: gram anhöriga tili flyktingar som vistas i          ten hade höjts.
31815: Finland (1988 sammanlagt 32) samt asylsökan-            Den livliga diskussionen om flyktingpolitiken
31816: de (1988 sammanlagt 64, av vilka fyra bevilja-      torde ha föranlett att finländarna snarare över-
31817: des asyl och 15 erhöll vistelsetillstånd eftersom   skattar än underskattar antalet flyktingar som
31818: de var i behov av beskydd).                         bor i Finland.
31819:     Jämfört med läget i de övriga nordiska              Mottagandet av flyktingar har utvecklats
31820: länderna finns det få flyktingar i Finland. 1       väsentligt under de två senaste åren. 1 juni 1988
31821: Sverige finns det ca 162 000 flyktingar, i Dan-     utfärdade statsrådet ett beslut om arrangemang
31822: mark ca 34 000 och i Norge ca 20 000                och ersättningar vid mottagande av flyktingar
31823: ( 1.1.1989). Den årliga flyktingkvoten är 1 250 i   (600/88) samt ett beslut om tryggande av
31824: Sverige, 1 000 i Norge och 500 i Danmark.           flyktingars utkomst (537/88). Verksamheten
31825: 1988 sökte ca 20 000 personer asyl i Sverige,       organiserades så att kommunerna ansvarar för
31826: 6 700 i Norge och 4 600 i Danmark.                  mottagandet av flyktingar och staten ersätter
31827:     Den mest väsentliga skillnaden mellan Fin-      kommunerna för de kostnader som föranleds
31828: land och de övriga nordiska länderna är att det     av mottagandet. Under 1988 tog förutom
31829: tili Finland inte just har sökt sig asylsökande.    huvudstadsregionen och Åbo tolv nya kommu-
31830: Största delen av de flyktingar som bor i andra      ner emot flyktingar.
31831:                                       1989 vp. -     KK n:o 196                                       5
31832: 
31833:    Socialstyrelsen har länsvis ordnat utbildnings-      Då det gäller ekonomin klassificeras flyk-
31834: dagar för mottagandet av flyktingar i alla län i     tingfrågorna som en del av det internationella
31835: landet för korumunala beslutsfattare och tjän-       utvecklingssamarbetet. Största delen av Fin-
31836: stemän inom korumunala förvaltningar. Delta-         lands ekonomiska understöd till flyktingar be-
31837: gandet i utbildningsdagarna har varit livligt        talas av anslaget Humanitär hjälp till utveck-
31838: och diskussionerna och ställningstagandena un-       lingsländerna.
31839: der dagarna har varit aktiva. Kommunerna                Mottagandet av flyktingar i Finland innehål-
31840: förhåller sig nästan utan undantag positivt till     ler både politiska och ekonomiska delområden.
31841: mottagandet av flyktingar.                              1 det nuvarande regeringsprogrammet har
31842:    På den internationella nivån är flyktingpoli-     flyktingfrågor för första gången tagits i betrak-
31843: tiken en del av den utrikespolitik vårt land         tande. 1 enlighet med regeringsprogrammet
31844: bedriver. Den är en del av våra relationer till      ökar Finland sin beredskap att ta emot flyk-
31845: främmande makter och medborgarna i främ-             tingar samt understöder UNHCR vid lösandet
31846: mande makter utgör objekt för den. Finlands          av flyktingproblemet.
31847: flyktingpolitik kan delas in i politisk verksam-        1 vårt land saknas dock ett enhetligt samlat
31848: het, som bl.a. utgörs av understöd till FN:s         dokument om flyktingpolitiken. Den diskus-
31849: flyktingorgan, arbetet för att utveckla de inter-    sion som förts om flyktingpolitiken är hos oss
31850: nationella människorättsnormerna, det inhem-         fortfarande mycket ytlig och färgad av attity-
31851: ska lagstiftningsarbetet och regeringens politik.    der. Kunskapen om flyktingfrågor har förblivit
31852:     Finland undertecknade år 1968 FN:s flyk-         bristfällig. Därför behöver vi en omfattande
31853: tingavtal av år 1951 och det kompletterande          och mångsidig diskussion om flyktingfrågan
31854: tilläggsprotokollet av år 1967 vilket utgör den      och om vårt lands flyktingpolitik.
31855: juridiska grunden för vår flyktingpolitik. Fin-         Delegationen för flyktingärenden håller på
31856: land har förbundit sig att stöda FN vid              att göra upp en broschyr om flyktingpolitiken
31857: lösandet av flyktingproblemet i världen. Fin-        i Finland. Broschyren färdigställs innevarande
31858: land understöder den verksamhet som har till         vår. Avsikten har varit att samla alla delområ-
31859: syfte att förebygga flyktingströmmar genom att       den inom flyktingpolitiken i den.
31860: eftersträva en fredlig lösning på konflikter.           Social- och hälsovårdsministeriet anser det
31861: Efter att flyktingproblemet uppstått förenar sig     viktigt att mottagandet av flyktingar utvecklas
31862:  Finland i fråga om lösningen med UNHCR:s            och görs mera omfattande. 1 social- och häl-
31863: modell: i första hand främjande av flyktingar-       sovårdsministeriet bereds för närvarande en lag
31864: nas möjligheter att återvända, i andra hand          som gäller flyktingfrågan. Den förutsätter att
31865: vistelse på ett närliggande område och som           flyktingpolitiken diskuteras i riksdagen och att
31866:  sista alternativ etablering i ett tredje land.      linjerna för vår flyktingpolitik således fastställs
31867:  Regeringarna anses förutom skyldigheter enligt      parlamentariskt. En parlamentariskt fastställd
31868:  avtalet även ha moraliska skyldigheter i fråga      offentlig flyktingpolitisk linje ger kommunerna
31869:  om människorättigheter och hit hör även flyk-       det politiska stöd de behöver vid fattandet av
31870:  tingfrågorna.                                       beslut om mottagandet av flyktingar.
31871:      Helsingfors den 10 maj 1989
31872: 
31873:                                                                            Minister Tarja Halonen
31874:                     j
31875: 
31876:                 j
31877: 
31878:                 j
31879: 
31880:             j
31881: 
31882:             j
31883: 
31884:         j
31885: 
31886:         j
31887: 
31888:     j
31889: 
31890:     j
31891: 
31892: j
31893: 
31894: j
31895:                                                1989 vp.
31896: 
31897: Kirjallinen kysymys n:o 197
31898: 
31899: 
31900: 
31901: 
31902:                                   Tenhiälä: Ylioppilaskirjoitusten ylimääräisten kielten kokeen
31903:                                       ajankohdasta
31904: 
31905: 
31906:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31907:   Kielitaidon merkitys on kasvanut vuosi vuo-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31908: delta. Nuorilta edellytetään yhä useampien           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
31909: kielten taitoa. Koulussa onkin useimmiten            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31910: mahdollisuus valita useampia kieliä.                 jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31911:   Ylioppilaskirjoitukset eivät kuitenka:;m tue
31912: kaikkien kielten kirjoitusta tarvittavalla ~eholla             Onko Hallitus tietoinen siitä, että
31913: ja tasapuolisella tavalla verrattuna muihin yli-            ylimääräiset kielet eli C- ja D-kielet
31914: määräisiin aineisiin. Nyt lukiolainen joutuu                ylioppilaskokelas joutuu kirjoittamaan
31915: kirjoittamaan ylimääräiset kielet eli C- ja D-              samana päivänä kirjoituksiin varatun
31916: kielet samana päivänä ja kuuden tunnin aika-                kuuden tunnin sisällä, ja
31917: na, joka normaalisti on valittu yhtä ainetta                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31918: varten. Esimerkiksi jos kirjoittaa ylimääräisenä            ryhtyä ylimääräisten kielten kohtelun
31919: matematiikan, ei sitäkään tarvitse kirjoittaa               muuttamiseksi samanarvoiseksi kuin on
31920: reaalin kanssa samanaikaisesti.                             muilla aineilla ylioppilaskirjoituksissa?
31921:      Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1989
31922: 
31923:                                            Hannu Tenhiälä
31924: 
31925: 
31926: 
31927: 
31928: 2900100
31929: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 197
31930: 
31931: 
31932: 
31933: 
31934:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31935: 
31936:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      aiheuttaa monia katkoja säännölliseen koulu-
31937: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      työhön, eikä päivien lukumäärää näin ollen ole
31938: olette 6 päivänä huhtikuuta 1989 päivätyn          haluttu lisätä. Koska lyhyiden kielten kokeita
31939: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       järjestetään seitsemässä ja tarvittaessa jopa
31940: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      kymmenessä eri kielessä, edellyttäisi tämä usei-
31941: edustaja Hannu Tenhiälän näin kuuluvasta           den koepäivien lisäystä.
31942: kirjallisesta kysymyksestä n:o 197:                   Lisäksi on todettava, että ylioppilastutkinto
31943:                                                    on kielipainotteinen. Neljästä pakollisesta ko-
31944:                                                    keesta kolme on kieliä. Kokelas voi osallistua
31945:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että      ylioppilastutkintoon kirjoittamalla enintään
31946:        ylimääräiset kielet eli C- ja D-kielet      kuusi koetta, joista peräti viisi voi olla kieliä.
31947:        ylioppilaskokelas joutuu kirjoittamaan      Tämän johdosta voidaan katsoa, että ylioppi-
31948:        samana päivänä kirjoituksiin varatun        lastutkinto siitä huolimatta, että kaksi lyhyttä
31949:        kuuden tunnin sisällä, ja                   kieltä kirjoittava joutuu kirjoittamaan ne sa-
31950:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     mana päivänä, varsin suuressa määrin on
31951:        ryhtyä ylimääräisten kielten kohtelun       ottanut huomioon kieliin erikoistuneet koke-
31952:        muuttamiseksi samanarvoiseksi kuin on       laat. On myös todettava, että kielikokeisiin
31953:        muilla aineilla ylioppilaskirjoituksissa?   liittyvä puheen ymmärtämistä osoittava osa
31954:                                                    suoritetaan eri päivänä, mitä aikaa ei lasketa
31955:                                                    ylimääräisiä kielikokeita varten varattuun kuu-
31956:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        teen tuntiin.
31957: taen seuraavaa:                                       Opetusministeriössä on vireillä ylioppilastut-
31958:    Vanhastaan on ylimääräiset kielikokeet, eli     kinnosta annetun asetuksen muuttaminen eräil-
31959: lyhyiden kielten kokeet, suoritettu samana koe-    tä osin. Tässä yhteydessä ministeriö harkitsee
31960: päivänä. Kokeiden järjestämistä eri päivinä        mahdollisuutta helpottaa kahden ylimääräisen
31961: onkin aika ajoin esitetty. Esityksiin ei ole       kielen koetta samana päivänä kirjoittavien ase-
31962: kuitenkaan voitu suostua erityisesti sen johdos-   maa. Eräänä mahdollisuutena tullaan harkitse-
31963: ta, että ylioppilastutkinnon toimeenpano kym-      maan kyseisten kokelaiden koetilaisuuden pi-
31964: menenä eri päivänä sekä keväällä että syksyllä     dentämistä.
31965: 
31966:     Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1989
31967: 
31968:                                                               Opetusministeri Christoffer Taxell
31969:                                    1989 vp. -    KK n:o 197                                     3
31970: 
31971: 
31972: 
31973: 
31974:                             Tili Riksdagens Herr Talman
31975:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      sig många avbrott i det regelbundna skolarbe-
31976: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse      tet, och man har sålunda inte velat öka antalet
31977: av den 6 april 1989 till vederbörande medlem     dagar. Eftersom proven i korta språk anordnas
31978: av statsrådet översänt en avskrift av följande   på sju, t.o.m. tio olika språk skulle detta
31979: av riksdagsman Hannu Tenhiälä underteckna-       förutsätta en ökning med flera provdagar.
31980: de spörsmål nr 197:                                  Dessutom är det ett konstaterat faktum att
31981:                                                  studentexamen är språkligt accentuerad. Av
31982:          Är Regeringen medveten om att en        fyra obligatoriska prov gäller tre prov språk.
31983:        abiturient blir tvungen att skriva de     En abiturient kan delta i studentexamen genom
31984:        extra språken, dvs. C- och D-språken,     att skriva högst sex prov, av vilka t.o.m. fem
31985:        under samma dag och inom de sex           kan vara språkprov. Av denna anledning kan
31986:        timmar som reserverats för student-       man anse att studentexamen, det oaktat att den
31987:        skrivningarna, och                        som skriver prov i två korta språk måste göra
31988:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-   det under samma dag, i rätt stor utsträckning
31989:        ta för att få behandlingen av de extra    tar hänsyn till de abiturienter som specialiserat
31990:        språken jämställd med andra ämnen vid     sig på språk. Det kan även fastslås att den del
31991:        studen tskrivningarna?                    av språkproven som har att göra med förståen-
31992:                                                  de av taiat språk avläggs under olika dagar,
31993:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt     viiken tid inte räknas med i de sex timmar som
31994: följande:                                        reserverats för de extra språkproven.
31995:    Sedan gammalt har de extra språkproven,          Vid undervisningsministeriet håller en änd-
31996: dvs. proven för de korta språken avlagts under   ring av förordningen om studentexamen på att
31997: samma dag. Från tid tili annan har man           beredas till vissa delar. I detta sammanhang
31998: föreslagit att proven skulle anordnas under      överväger ministeriet möjligheten att underlätta
31999: olika dagar. Förslagen har dock inte fått        situationen för dem som skriver två extra språk
32000: godkännande speciellt av den anledningen att     under samma dag. Som ett alternativ kommer
32001: föranstaltandet av studentexamen under tio       man att överväga en förlängning av examens-
32002: dagars tid både på våren och hösten för med      tillfållet för ifrågavarande abiturienter.
32003:     Helsingfors den 10 maj 1989
32004: 
32005:                                                      Undervisningsminister Christoffer Taxell
32006:                                             1989 vp.
32007: 
32008: Kirjallinen kysymys n:o 198
32009: 
32010: 
32011: 
32012: 
32013:                                Mäkipää: Työllisyyden turvaamisesta Hämeenkyrössä
32014: 
32015: 
32016:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32017:   Hämeenkyrön työllisyystilanne on viime            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32018: vuosina heikentynyt rajusti. Kyrö Oy on muu-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
32019: tamassa vuodessa vähentänyt satoja työpaikko-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32020: ja ja näinä päivinä paikallinen kenkätehdas      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32021: Woodal Shoe irtisanoo n. 100 työntekijää
32022: konkurssin vuoksi.
32023:   Hämeenkyrön kunnan elinkelpoisuuden ja                   Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
32024: kuntalaisten toimeentulon turvaamiseksi kor-            korvaavien työpaikkojen synnyttämi-
32025: vaavien työpaikkojen synnyttäminen alueelle             seksi pikaisesti Hämeenkyrön seudul-
32026: on välttämätöntä.                                       le?
32027: 
32028:     Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1989
32029: 
32030:                                         Lea Mäkipää
32031: 
32032: 
32033: 
32034: 
32035: 290010D
32036: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 198
32037: 
32038: 
32039: 
32040: 
32041:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32042:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     huhtikuussa noin 100 työntekijää konkurssin
32043: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      vuoksi. Näistä työntekijöistä hämeenkyröläisiä
32044: olette 6 päivänä huhtikuuta 1989 päivätyn          on 80 henkilöä. Konkurssin seurauksena kun-
32045: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       nan työttömyysaste tullee lyhyellä aikavälillä
32046: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      nousemaan jatkon riippuessa siitä, kuinka jat-
32047: edustaja Lea Mäkipään näin kuuluvasta kirjal-      kotoimenpiteet onnistutaan hoitamaan. Alusta-
32048: lisesta kysymyksestä n:o 198:                      vien tietojen mukaan konkurssin johdosta irti-
32049:                                                    sanotuista 26 henkilöä on saanut välittömästi
32050:          Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       uuden työpaikan ja 66 henkilöä tullut työttö-
32051:        korvaavien työpaikkojen synnyttämi-         mäksi.
32052:        seksi pikaisesti Hämeenkyrön seudulle?         Työvoimaviranomaiset ovat käyneet kunnan
32053:                                                    edustajien kanssa neuvotteluja tilanteesta.
32054:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      Kunnan edustajat suhtautuvat korvaavien työ-
32055: vasti seuraavaa:                                   paikkojen syntymiseen optimistisesti. Hämeen-
32056:                                                    kyrön ympäristökuntien yrittäjät ovat ilmoitta-
32057:    Hämeenkyrön työllisyystilanteeseen on viime     neet mahdollisuuksistaan työllistää osa irtisa-
32058: vuosina vaikuttanut paikallisen suurtyönanta-      notuista.
32059: jan eli Kyrö Oy:n työpaikkojen vähentyminen.          Kenkätehtaan tyhjäksi jättämää teollisuus-
32060: Tämä ei kuitenkaan ole ratkaisevasti heikentä-     hallia on jo tiedusteltu muuhun yrityskäyttöön.
32061: nyt kunnan työllisyystilannetta, joka tällä het-   Tarkempia jatkosuunnitelmia ei kuitenkaan
32062: kellä vastaa suurin piirtein koko maan ja myös     vielä ole eikä kunta myöskään toistaiseksi ole
32063: Hämeen työvoimapiirin tilannetta. Maaliskuus-      tehnyt työvoimaministeriölle asian johdosta
32064: ta 1988 maaliskuuhun 1989 oli keskimääräinen       konkreettisia esityksiä.
32065: työttömyysaste koko maassa 5,1 %. Hämeen              Työvoimaministeriö on 10.3.1989 myöntänyt
32066: työvoimapiirin alueella sekä Hämeenkyrössä         rakennemuutosmäärärahasta        Hämeenkyrön
32067: vastaava luku oli molemmissa 5,6 %. Kuluvan        kunnalle valtionapua Hämeenkyrön ja Viljak-
32068: vuoden maaliskuun lopussa työttömyysaste oli       kalan kuntien aikuiskoulutusprojektiin. Paikal-
32069: Hämeen työvoimapiirin alueella 4,6 % ja Hä-        linen työvoimatoimisto on lisäksi mukana
32070: meenkyrön kunnassa 4,7 %. Työllisyystilanne        Kyrö Oy:n koulutusprojektissa. Työvoimatoi-
32071: oli siis hieman parantunut. Yli vuoden yhtä-       misto on myös hyvin perehtynyt alueensa
32072: jaksoisesti työttömänä olleita työnhakijoita oli   koulutuskysymyksiin, joten rakennemuutoksen
32073: Hämeenkyrössä tämän vuoden maaliskuun lo-          edellyttämät koulutustoimenpiteet voidaan työ-
32074: pussa 3 henkilöä ja alle 20-vuotiaita yli kolme    voimahallinnon osalta valmistella ja hoitaa
32075: kuukautta työttömänä olleita 1 henkilö sekä        asiantuntemuksella. Työvoimatoimiston ilmoi-
32076: työttömänä työnhakijana kaikkiaan 291 henki-       tuksen mukaan alkaa mm. 24.4.1989 Hämeen-
32077: löä. Avoimia työpaikkoja oli samanaikaisesti       kyrössä Tampereen ammatillisen kurssikeskuk-
32078: 120, joista n. 100 on määräaikaistyötä taimi-      sen järjestämä kuukauden mittainen tehostettu
32079: tarhoissa ja puuteollisuudessa.                    työhönohjauskurssi. Lisäksi toukokuussa alkaa
32080:    Hämeenkyrön työllisyystilanne heikkeni, kun     konepuusepän kurssi, jolle irtisanotut voivat
32081: paikallinen kenkätehdas Woodal Shoe irtisanoi      myös hakeutua.
32082:     Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1989
32083: 
32084:                                                             Työvoimaministeri Matti Puhakka
32085:                                      1989 vp. -     KK n:o 198                                      3
32086: 
32087: 
32088: 
32089: 
32090:                               Tili Riksdagens Herr Talman
32091:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        april sade upp ca 100 anställda på grund av
32092: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         konkurs. Av dessa anställda är 80 från Tavast-
32093: av den 6 april 1989 tili vederbörande medlem        kyro. Tili följd av konkursen torde arbetslös-
32094: av statsrådet översänt avskrift av följande av      hetsgraden i kommunen öka med en kort
32095: riksdagsledamot Lea Mäkipää undertecknade           tidsintervall, medan framtiden beror på hur
32096: spörsmål nr 198:                                    man lyckas sköta de fortsatta åtgärderna.
32097:                                                     Enligt preliminära uppgifter har 26 av de på
32098:                                                     grund av konkursen uppsagda omedelbart fått
32099:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen            nytt arbete, medan 66 personer blivit arbetslö-
32100:        vidta för att med det snaraste skapa         sa.
32101:        ersättande arbetsplatser i Tavastkyro-          Arbetskraftsmyndigheterna har diskuterat si-
32102:        nejden?                                      tuationen tillsammans med representanter för
32103:                                                     kommunen. Kommunens representanter för-
32104:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       håller sig optimistiskt tili att det kommer att
32105: samt anföra följande:                               skapas ersättande arbetsplatser. Företagare i
32106:                                                     Tavastkyros grannkommuner har meddelat om
32107:    Sysselsättningsläget i Tavastkyro ~ar. unde~     sina möjligheter att ge arbete åt en del av de
32108: de senaste åren påverkats av nedskarmngen 1         uppsagda.
32109: antalet arbetsplatser hos den lokala storarbets-       Det har redan gjorts förfrågningar om att få
32110: givaren Kyrö Oy. Detta har dock__int~ på ~ågo~      industrihallen, som skofabriken lämnat tom,
32111: avgörande sätt försämrat sysselsattnmgslaget 1      för annat företagsbruk. Det finns emellertid
32112: kommunen, vilket för närvarande i stort sett        inte ännu några närmare planer för fortsätt-
32113: motsvarar läget i hela Jandet och även läget        ningen. Inte heller har kommunen på grund av
32114: inom Tavastehus arbetskraftsdistrikt. Från          saken hittills gjort några konkreta framställ-
32115: mars 1988 tili mars 1989 var den genomsnitt-        ningar tili arbetskraftsministeriet.
32116: liga arbetslöshetsgraden för hela Jandet 5,1 %.        Arbetskraftsministeriet har 10.3.1989 ur an-
32117: För Tavastehus arbetskraftsdistrikt respektive      slaget för lindrande av störningar föranledda
32118: Tavastkyro var motsvarande siffra 5,6 %. I          av strukturomvandlingen beviljat statsunder-
32119: slutet av mars innevarande år var arbetslös-        stöd åt Tavastkyro kommun för Tavastkyro
32120: hetsgraden inom Tavastehus arbetskraftsdi-          och Viljakkala kommuners vuxenutbildnings-
32121: strikt 4 6% och i Tavastkyro kommun 4,7 %.          projekt. Den lokala arbetskraftsbyrån deltar
32122: Sysselsättningsläget hade således blivit en aning   dessutom i Kyrö Oy:s utbildningsprojekt. Ar-
32123: bättre. I slutet av mars i år fanns det i           betskraftsbyrån är också väl insatt i regionens
32124: Tavastkyro 3 personer som i över ett år varit       utbildningsfrågor, varför man från arbets-
32125: arbetslösa arbetssökande i ett sträck, och 1        kraftsförvaltningens sida med sakkännedom
32126: person under 20 år, som varit arbetslös i över      kan bereda och ombestyra de utbildningsåtgär-
32127: tre månader, samt sammanlagt 291 personer           der som strukturomvandlingen förutsätter. En-
32128: som varit arbetslösa arbetssökande. Samtidigt       ligt uppgifter från arbetskraftsbyrån inleds bl.a.
32129: fanns det 120 lediga arbetsplatser, av vilka ca     24.4.1989 i Tavastkyro en en månad lång
32130: 100 innebar arbete för en bestämd tid i             effektiverad arbetsanvisningskurs, som anord-
32131: plantskolor och inom träindustrin.                  nats av Tammerfors yrkeskurscentral. Dess-
32132:    Sysselsättningsläget i Tavastkyro försämra-      utom inleds i maj en maskinsnickarkurs, tili
32133: des, då den Jo kala skofabriken W oodal Shoe i      viiken de uppsagda också kan söka sig.
32134:     Helsingfors den 26 april 1989
32135: 
32136:                                                             Arbetskraftsminister Matti Puhakka
32137:                                              1989 vp.
32138: 
32139: Kirjallinen kysymys n:o 199
32140: 
32141: 
32142: 
32143: 
32144:                                  Kietäväinen: Maatalouden alueittaisen hintapoliittisen tuen mää-
32145:                                      räytymisperusteista
32146: 
32147: 
32148:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32149:    Maatalouden alueittaisella hintapoliittisella   Suomen ongelmana on myös runsas vesistöi-
32150: tuella pyritään turvaamaan alueellisista tuotan-   syys, minkä haittoja ei ole pisteytyksessä lain-
32151: to- ja toimintaolosuhteista riippumatta oikeu-     kaan huomioitu. Myös peltokuvioiden pirstou-
32152: denmukainen tulotaso maataloustuottajille.         tuneisuus on jäänyt pisteytyksessä huomioon
32153: Maa on jaettu tuotannonaloittain vyöhykkei-        ottamatta.
32154: siin. Kuntajaotusta on käytännössä käytetty           Maatalouden alueittaisen hintapoliittisen
32155: jaotuksen hienosäädön perustana. Kunnan            tuen perustana oleva pisteytys on saatettava
32156: alueen sijoittamiseksi vyöhykkeisiin käytetään     pikaisesti ajan tasalla oleviin tietoihin perustu-
32157: pisteytystä. Pisteytystä laskettaessa käytetään    vaksi. Peltojen kivisyys, peltokuvioiden pirstou-
32158: muuttujina mm. alueellista tulotasoa, ilmasto-     tuneisuus ja vesistöjen aiheuttamat liikennehai-
32159: tekijöitä, satotasoa, työttömyysastetta, maassa-   tat on otettava riittävästi huomioon pisteytystä
32160: muuttoa, maalajia jne. Yhtenä ongelmana vyö-       laskettaessa. Mikkelin läänin alueen kunnat on
32161: hykejaotuksessa on aineiston vanhentuneisuus.      SIJOitettava nykyistä oikeudenmukaisemmin
32162: Nyt valmisteilla oleva vyöhykejako perustuu        vyöhykkeisiin.
32163: pääasiassa 1970-luvun lopun ja 1980-luvun             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32164: alun tietoihin.                                    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
32165:    Erityisesti Mikkelin läänin ja myös osittain    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32166: laajemminkin Itä- ja Keski-Suomen kannalta         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32167: tarkasteltuna on vuosittainen lämpösumma hy-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32168: vin keskeisessä asemassa. Runsaiden vesistöjen             ryhtyä     saattaakseen      maatalouden
32169: vuoksi alue on sijoitettu liian hyvään luokkaan.           alueittaisen hintapoliittisen tuen perus-
32170:    Ongelmana tuon alueen kannalta on se, ettei             tana olevan pisteytyksen vastaamaan
32171: peltojen kivisyyttä ole otettu käytännössä lain-           ajan tasalla olevia tietoja, sekä
32172: kaan huomioon pisteytystä laskettaessa. Tämä                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32173: on todella huomattava epäkohta, sillä kivisyys             ryhtyä, jotta peltojen kivisyys, peltoku-
32174: aiheuttaa konekannan muita alueita nopeam-                 vioiden pirstoutuneisuus ja vesistöjen
32175: paa kulumista, merkittävästi lisätyötä ja yli-             aiheuttamat haitat otetaan riittävästi
32176: määräisiä investointeja. Esim. kivenkeruussa               huomioon tuota pisteytystä laskettaessa
32177: käytettävä kivikarhu maksaa noin 70 000 mk.                ja jotta Mikkelin läänin kunnat sijoite-
32178: Vaikka kone hankittaisiin yhteisesti useammal-             taan nykyistä oikeudenmukaisempaan
32179: le tilalle, on kustannus silti melkoinen. Järvi-           vyöhykkeeseen?
32180:     Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1989
32181: 
32182:                                         Timo Kietäväinen
32183: 
32184: 
32185: 
32186: 
32187: 290010D
32188: 2                                    1989 vp. -      KK n:o 199
32189: 
32190: 
32191: 
32192: 
32193:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32194: 
32195:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        pitkään ja kullakin niistä on oma aluejakonsa,
32196: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         jota on aika ajoin tarkistettu.
32197: olette 7 päivänä huhtikuuta 1989 päivätyn                Parin viime vuosikymmenen aikana useat
32198: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          toimikunnat ovat selvittäneet alueittaista hin-
32199: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         tapoliittista tukea. Tällöin on myös laadittu
32200: edustaja Timo Kietäväisen näin kuuluvasta             kunnittaisia pisteytyksiä, joita on voitu käyttää
32201: kirjallisesta kysymyksestä n:o 199:                   päätöksenteon apuna. Viimeisimmässä, vuonna
32202:                                                       1985 valmistuneessa selvityksessä ja siihen liit-
32203:                                                       tyvässä kuntakohtaisessa pisteytyksessä perus-
32204:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        kriteerit ovat maaperä, ilmasto (tehoisan läm-
32205:        ryhtyä     saattaakseen      maatalouden       pötilan summa), satotaso, taloudelliset tekijät
32206:        alueittaisen hintapoliittisen tuen perus-      (maatilatalouden tulot) ja alueellinen kehitty-
32207:        tana olevan pisteytyksen vastaamaan            neisyys (työttömyysaste ym.). Kriteerit on jaet-
32208:        ajan tasalla olevia tietoja, sekä              tu useaan eri osatekijään ja niille on annettu
32209:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        oma painoarvonsa. Luontotekijöiden painoar-
32210:        ryhtyä, jotta peltojen kivisyys, peltoku-      vo on lähes yhtä suuri kuin taloudellisten
32211:        vioiden pirstoutuneisuus ja vesistöjen         tekijöiden. Toisaalta satotason painoarvo on
32212:        aiheuttamat haitat otetaan riittävästi         melko alhainen, mikä johtuu mm. viljantuotan-
32213:        huomioon tuota pisteytystä laskettaessa        non alueellisesta rajoittuneisuudesta.
32214:        ja jotta Mikkelin läänin kunnat sijoite-          Pisteytyksessä esim. pellon arvoa laskevat
32215:        taan nykyistä oikeudenmukaisempaan             peruskuivatusvaikeudet, viettävyys, kantoisuus,
32216:        vyöhykkeeseen?                                 kivisyys, lohkareisuus, metsän varjostus, pelto-
32217:                                                       kuvion epäedullinen muoto ja peltolohkon pie-
32218:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           ni koko. Täten kysymyksessä mainitut tekijät
32219:                                                       on pisteytyksessä otettu huomioon. Tosin il-
32220: taen seuraavaa:
32221:                                                       mastotekijöiden ja taloudellisten tekijöiden pai-
32222:    Maataloustulolain mukaisella maatalouden           noarvo on suurempi kuin maaperätekijöiden
32223: alueittaisella hintapoliittisella tuella tasataan     painoarvo.
32224: erilaisista tuotanto-olosuhteista johtuvia tulo-         Koska edellä mainittu päätöksenteon apuvä-
32225: eroja. Nykyiset tukimuodot ovat maidon tuo-           lineenä käytetty, olosuhde-eroja kuvaava kun-
32226: tantoavustukset, lihan tuotantoavustukset, ko-        nittainen pisteytysjärjestelmä on varsin uusi,
32227: tieläinten lukumäärän perusteella annettavat          vain neljä vuotta sitten valmistunut, ei ole
32228: avustukset, rehuviljan tuotantopalkkio, rukiin        tarkoitus aivan lähitulevaisuudessa ryhtyä toi-
32229: tuotantopalkkio, teollisuusperunan tuotanto-          menpiteisiin uuden menetelmän laatimiseksi.
32230: palkkio ja lihan kuljetusavustus. Myös sokeri-           Lopuksi mainittakoon, että hallituksen
32231: juurikkaan tuotantopalkkio maksetaan alueit-          27.4.1989 antamiin aluetukipäätöksiin sisältyy
32232: taisen hintapoliittisen tuen määrärahasta.            eräitä aluemuutoksia mm. Mikkelin läänin
32233: Useimmat tukimuodot ovat olleet käytössä jo           alueella.
32234: 
32235:     Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1989
32236: 
32237:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
32238:                                     1989 vp. -       KK n:o 199                                     3
32239: 
32240: 
32241: 
32242: 
32243:                              Tili Riksdagens Herr Talman
32244:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Under de två senaste decennierna har flera
32245: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          kommissioner utrett frågan om det regionala
32246: av den 7 april 1989 till vederbörande medlem         prispolitiska stödet. Härvid har man också
32247: av statsrådet översänt avskrift av följande av       skapat en kommunal poängsättning, som man
32248: riksdagsman Timo Kietäväinen undertecknade           har haft hjälp av vid beslutsfattandet. I den
32249: spörsmål nr 199:                                     senaste utredningen från 1985 och i den kom-
32250:                                                      munala poängsättning som hänför sig till
32251:                                                      utredningen utgörs grundkriterierna av jordmå-
32252:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen            nen, klimatet (summan av effektiv värme),
32253:        vidta för att den poängsättning som           skördenivån, ekonomiska faktorer (inkomster
32254:        utgör grund för det regionala prispoli-       av gårdsbruk) och den regionala utvecklingsni-
32255:        tiska stödet för lantbruket skall mot-        vån (arbetslöshetsgrad m.m.). Kriterierna delas
32256:        svara gällande uppgifter och                  in i flera olika delfaktorer, som ges ett eget
32257:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       värde. Faktorer som hänför sig till naturen har
32258:        ta för att åkrarnas stenighet, åkerfigu-      nästan lika stort värde som de ekonomiska
32259:        rernas splittring och de missförhållan-       faktorerna. A andra sidan är skördenivåns
32260:        den som vattendragen föranleder i till-       värde rätt lågt, bl.a. på grund av den regionala
32261:        räckligt hög grad beaktas vid poäng-          begränsningen av produktionen av säd.
32262:        sättningen och för att kommunerna i S:t          Vid poängsättningen sänker t.ex. faktorer
32263:        Michels Iän placeras i en zon som är          som svårigheter att dränera grunden, sluttning,
32264:        mera rättvis?                                 bärvidd, stenighet, block, skuggande skog,
32265:                                                      åkerfigurernas ofördelaktiga form och åkerskif-
32266:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        tets litenhet åkerns värde. På detta sätt har de
32267:                                                      faktorer som nämns i spörsmålet beaktats vid
32268: samt anföra följande:
32269:                                                      poängsättningen. Faktorer som hänför sig till
32270:    Genom det regionala prispolitiska stödet för      klimatet och ekonomiska faktorer har dock ett
32271: lantbruket som nämns i lantbruksinkomstlagen         större värde än faktorer som hänför sig till
32272: utjämnas inkomstskillnader som föranleds av          jordmånen.
32273: att produktionsförhållandena varierar. De nu-           Det ovan nämnda systemet med poängsätt-
32274: varande stödformerna är produktionsunder-            ning enligt kommun, som beskriver skillnader i
32275: stöd för mjölk, produktionsunderstöd för kött,       förhållandena och som används som hjälpme-
32276: understöd som beviljas på basis av antalet           del vid beslutsfattandet, är synnerligen nytt.
32277: husdjur, produktionspremie för odling av fo-         Det togs i bruk endast för fyra år sedan.
32278: dersäd, produktionspremie för råg, produk-           Därför har man inte någon avsikt att inom en
32279: tionspremie för industripotatis och transport-       nära framtid vidta åtgärder för skapande av ett
32280: stöd för kött. Likaså betalas produktionspre-        nytt system.
32281: mier för sockerbetor av anslaget för det regio-         Till sist kan man konstatera att det i de
32282: nala prispolitiska stödet. De flesta av dessa        beslut om regionala stöd som regeringen fatta-
32283: stödformer har tillämpats redan länge och varje      de 27.4.1989 ingår vissa ändringar av den
32284: stöd indelas regionalt. Denna indelning justeras     regionala indelningen bl.a. inom S:t Michels
32285: med jämna mellanrum.                                 län.
32286:     Helsingfors den 19 maj 1989
32287: 
32288:                                                    Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
32289:                                               1989 vp.
32290: 
32291: Kirjallinen kysymys n:o 200
32292: 
32293: 
32294: 
32295: 
32296:                                  Pulliainen: Monitoimikoneiden käytön kieltämisestä metsien har-
32297:                                      vennushakkuissa
32298: 
32299: 
32300:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32301:    Metsien yleisen kunnon heikentymisen myö-        onkin, että jälkimmäisillä tehty työ ei ollut
32302: tä puiden vastustuskyky erilaisia sienisairauksia   taloudellisesti yhtään edullisempaa. Metsuri-
32303: ja tuhohyönteisiä vastaan myös heikkenee.           työn kokonaistaloudellinen edullisuus syntyy
32304: Sekundääristen tuholaisten iskeytymisedelly-        siitä, että metsurin tekemässä kaadossa ja
32305: tykset parantuvat. Tässä tilanteessa on kiinni-     karsinnassa ei vaurioiteta jäävää puustoa siinä
32306: tettävä erityisesti huomiota siihen, ettei kasva-   määrin kuin konetyössä. Tämä kokonaistalou-
32307: via puita mekaanisesti vaurioiteta. Näin tapah-     dellinen edullisuus on varmistettava kieltämällä
32308: tuu mm. monitoimikoneilla ensiharvennuksia          monitoimikoneiden käyttö metsien harvennus-
32309: metsässä tehtäessä. Monitoimikoneiden käyttö        hakkuissa.
32310: näissä metsänhoitotöissä pitäisikin kieltää juuri      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32311: tästä syystä. Sitä puoltaa myös juuri valmistu-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
32312: nut Metsätehon Virroilla ja Mäntässä tekemä         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32313: tutkimus.                                           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32314:    Metsurin hakkuuseen perustuvassa puunkor-
32315: juussa vaihteli hakkuun ja ajon yhteiskustan-                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin mo-
32316: nus 350 metrin maastokuljetusmatkalla 78:sta                 nitoimikoneiden käytön kieltämiseksi
32317: 87 markkaan kuutiometriltä. Samaan päästiin                  metsien harvennushakkuissa?
32318: tavanomaisilla monitoimikoneilla. Merkittävää
32319:      Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1989
32320: 
32321:                                           Erkki Pulliainen
32322: 
32323: 
32324: 
32325: 
32326: 290010D
32327: 2                                    1989 vp. -      KK n:o 200
32328: 
32329: 
32330: 
32331: 
32332:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32333:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        osa puusadosta ja parannetaan metsikön kes-
32334: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tävyyttä erilaisia tuhoja vastaan. Metsänhoi-
32335: olette 6 päivänä huhtikuuta 1989 päivätyn             dollisesti ensiharvennus on erityisen tärkeä.
32336: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          Mm. metsähallitus on jo useiden vuosien aika-
32337: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         na kiinnittänyt tavallista suurempaa huomiota
32338: edustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta     kasvatushakkuiden työn jälkeen. Seurantajär-
32339: kysymyksestä n:o 200:                                 jestelmä antaa jatkuvasti tietoja hakkuun jäl-
32340:                                                       keisen puuston määrästä ja hakkuuvaurioista.
32341:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin mo-         Tulokset ovat parantuneet sekä käsityömene-
32342:        nitoimikoneiden käytön kieltämiseksi           telmin että koneellisesti tehdyissä kasvatushak-
32343:        metsien harvennushakkuissa?                    kuissa. Myönteisiä kokemuksia on saatu myös
32344:                                                       muualta, mm. Ruotsista, jossa monitoimikonei-
32345:                                                       ta käytetään harvennushakkuissa hyvinkin laa-
32346:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           jassa mitassa. Vauriopuiden määrä näyttää
32347: taen seuraavaa:                                       riippuvan lähinnä konetyypistä sekä kuljettajan
32348:    Metsä 2000 -ohjelman seurantaraportissa            ammattitaidosta ja huolellisuudesta. Viime ai-
32349: sekä maa- ja metsätalousministeriön asettamas-        koina kehitetyt pienkoneet antavat mahdolli-
32350: sa ensiharvennustyöryhmän muistiossa (1988:           suuden toimia vähin vaurioin myös ensiharven-
32351: 27) on esitetty arvioita harvennushakkuumää-          nuksissa. Mikäli työvoiman niukkuus edelleen
32352: ristä ja -tarpeesta. Harvennushakkuin on käsi-        lisääntyy, monitoimikoneiden käytön kieltämi-
32353: telty viime vuosina noin 200 000 hehtaaria            nen johtaisi siihen, että osa tarpeellisista nuor-
32354: vuodessa. Tästä ns. ensiharvennuksia on ollut         ten metsien harvennustöistä jäisi tekemättä.
32355: 50 000---60 000 hehtaaria. Metsä 2000 -ohjel-            Metsätehon Virroilla ja Mäntässä tekemässä
32356: man seurantatoimikunta on arvioinut vuotui-           tutkimuksessa jäävän puuston rungoista vioit-
32357: sen      harvennushakkuutavoitteen       vuosina      tui vain 0,6--3,7 %, vaikka työ tehtiin moni-
32358: 1986--1995 olevan noin 320 000 hehtaaria.             toimikoneella. Pääosa vioituksista liittyy puu-
32359: Ensiharvennusten osuuden ennakoidaan ko-              tavaran lähikuljetukseen eikä puutavaran kaa-
32360: hoavan tästä yli 40 prosenttiin eli 130 000           toon ja karsintaan. Monitoimikonekorjuussa
32361: hehtaariin. Tämän lisäksi olisi hoidettava            puita sivusuunnassa liikutettaessa runkovau-
32362: 70 000 hehtaaria kaupallisesti vähäarvoisia en-       rioita syntyy enemmän kuin miestyömenetel-
32363: siharvennusmetsiköitä.                                millä, mutta lähikuljetusvaurioita vähemmän
32364:    Taloustoiminnan piirissä olevissa metsissä         kuin miestyömenetelmillä. Kokonaisuutena
32365: tehdään 1-3 kasvatushakkuuta kiertoajan ku-           menetelmillä ei ole niin suuria eroja, että
32366: luessa. Harvennushakkuin saadaan lisää tilaa          hallitus katsoisi olevan perusteita monitoimi-
32367: pystyyn jääville puuyksilöille, korjataan talteen     koneharvennusten kieltämiselle.
32368:     Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1989
32369: 
32370:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
32371:                                     1989 vp. -       KK n:o 200                                       3
32372: 
32373: 
32374: 
32375: 
32376:                              Till Riksdagens Herr Talman
32377:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         skador. 1 skogsvårdshänseende är förstagall-
32378: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          ringen synnerligen viktig.
32379: av den 6 april 1989 tili vederbörande medlem            Bl.a. forststyrelsen har redan under ett flertal
32380: av statsrådet översänt avskrift av följande av       år fåst större uppmärksamhet än vanligt vid
32381: riksdagsman Pulliainen undertecknade spörs-          spåren efter den beståndsvårdande huggningen.
32382: mål nr 200:                                          Uppfö1jningssystemet ger fortgående uppgifter
32383:                                                      om trädbeståndets omfattning efter avverk-
32384:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder i          ningen och om avverkningsskadorna. Resulta-
32385:        syfte att förbjuda användningen av            ten har förbättrats både i fråga om sådan
32386:        flerprocessmaskiner vid gallring av           beståndsvårdande huggning som skett för hand
32387:        skog?                                         och om sådan som utförts maskinellt. Positiva
32388:                                                      erfarenheter har gjorts också på annat håll,
32389:                                                      bl.a. i Sverige, där flerprocessmaskiner används
32390:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       vid gallring i stor omfattning. Antalet skadade
32391: samt anföra följande:                                träd förefaller närmast bero på maskintyp samt
32392:     1 den uppföljningsrapport som ansluter sig       på förarens yrkesskicklighet och omsorgsfull-
32393: tili programmet Skog 2000 och i betänkandet          het. De små maskiner som utvecklats under
32394: av den av jord- och skogsbruksministeriet            den senaste tiden gör det möjligt att arbeta
32395: tilisatta förstagallringsarbetsgruppen (1988:27)     utan att större skador uppstår också när det
32396: precenteras uppskattningar rörande mängden           gäller förstagallringarna. Om bristen på arbets-
32397: och behovet av gallringar. Under de senaste          kraft alltjämt ökar, skulle ett förbud mot att
32398: åren har ca 200 000 ha om året behandlats            använda flerprocessmaskiner leda tili att en del
32399: medelst gallring. Härav har de s.k. förstagall-      av de nödvändiga gallringsarbetena i de unga
32400: ringarna utgjort ca 50 000---60 000 ha. Kom-         skogarna bleve ogjorda.
32401: missionen för efterlevnaden av programmet               1 den undersökning som Metsäteho gjort i
32402: Skog 2000 har uppskattat att målet för den           Virdois och Mänttä skadades endast 0,6---
32403: årliga gallringen åren 1986---1995 är ca 320 000     3, 7 % av det kvarblivande skogsbeståndet,
32404: ha. Förstagallringens andel förutspås stiga tili     trots att arbetet utfördes med flerprocessma-
32405: över 40 % härav eller tili 130 000 ha. Härut-        skin. Huvuddelen av skadorna hänför sig tili
32406: över borde 70 000 ha i kommersiellt avseende         närtransporten av virke och inte tili fållningen
32407: mindre värdefullt bestånd i förstagallringssta-      och utgallringen av virke. Då träden sätts i
32408: diet skötas.                                         rörelse i sidled vid drivning med flerprocessma-
32409:     1 de skogar som hör tili den ekonomiska          skiner uppstår skador på stammarna i större
32410: verksamheten företas l-3 beståndsvårdande            utsträckning än då arbetet utförs manuellt,
32411: huggningar inom förloppet av omloppstiden.           men närtransportskadorna är mindre än vid
32412: Med hjälp av gallringarna erhålls mer utrymme        manuellt utfört arbete. Som helhet är skilina-
32413: för de träd som står kvar, tas en del av             derna mellan metoderna inte så stora att
32414: trädskörden tili vara och förbättras skogsbe-        regeringen skulle anse grunder föreligga för
32415: ståndets hållbarhet gentemot olika slag av           förbud mot gallring med flerprocessmaskiner.
32416:     Helsingfors den 12 maj 1989
32417: 
32418:                                                    Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
32419: 1
32420: 1
32421: 1
32422:     1
32423:     1
32424:     1
32425:         1
32426:         1
32427:         1
32428:             1
32429:             1
32430:             1
32431:                 1
32432:                 1
32433:                 1
32434:                     1
32435:                     1
32436:                     1
32437:                         1
32438:                         1
32439:                         1
32440:                             1
32441:                                                 1989 vp.
32442: 
32443: Kirjallinen kysymys n:o 201
32444: 
32445: 
32446: 
32447: 
32448:                                    Pulliainen: Oulun läänin Pyhäjärven veden laadun parantami-
32449:                                        sesta
32450: 
32451: 
32452:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32453:    Valtioneuvosto on saanut aikaan arvokkaan          saasti humusta ja muita veden laatuun vaikut-
32454: ja kannatettavan periaatepäätöksen vesiensuo-         tavia aineita. Näin saattaa olla laita tässäkin
32455: jelusta ja sen alaiset ministeriöt ja keskusviras-    tapauksessa. Jos syynä on esimerkiksi piilevien
32456: tot ovat jopa tehneet arvokkaiksi luonnehdit-         massaesiintymä, on tällä runsastumalla ympä-
32457: tavissa olevia selvityksiä vesistöjen tilasta. Näi-   ristötekijöistä johtuva taustansa, joka liittyy
32458: den arvo kuitenkin romuttuu, kun kokonais-            edellä käsiteltyyn asiakokonaisuuteen.
32459: valtainen tilanteiden arviointi ja valvonta eivät        Tilanne Pyhäjärvellä on ollut siinä määrin
32460: käytännössä toimi. Tästä otan tällä kertaa            huolestuttava, että siihen ovat puuttuneet myös
32461: esimerkiksi Oulun läänin Pyhäjärven.                  järven kalastuskunnat.
32462:    Pyhäjärvellä kalastajat ja muut järven hyö-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32463: dyntäjät ovat aika ajoin kiinnittäneet huomiota       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
32464: järven veden laatuun. Nyt jälleen järven etelä-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32465: ja länsiosissa on veden laatu niin huono, että        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32466: kaloissa esiintyy makuhaittoja.                                  Aikooko Hallitus vaikuttaa vallas-
32467:    Nykyiseen suunnittelemattomuuden aika-                     saan olevilla keinoilla siihen, että ihmi-
32468: kauteen kuuluu, että valuma-alueella voidaan                  sen aikaansaamista veden laadun heik-
32469: tehdä yhtä aikaa laajoja turvesoiden kunnos-                  kenemisistä johtuvat haitat Oulun lää-
32470: tustöitä, metsien ojituksia ja muita töitä, joiden            nin Pyhäjärven kalastolle ja kalastuksel-
32471: tuloksena alapuoliseen vesistöön joutuu run-                  le poistuvat pysyvästi?
32472:      Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1989
32473: 
32474:                                            Erkki Pulliainen
32475: 
32476: 
32477: 
32478: 
32479: 2900100
32480: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 201
32481: 
32482: 
32483: 
32484: 
32485:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32486:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       rusteella Pyhäjärven Pyhäselkä on karu, Kirk-
32487: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       koselkä lievästi rehevä ja Junttisyvä rehevä.
32488: olette 7 päivänä huhtikuuta 1989 päivätyn              Maatalouden, metsätalouden ja turvetuotan-
32489: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        non vesiensuojelua tiukennetaan. Tähän vel-
32490: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       voittaa valtioneuvoston lokakuussa 1988 teke-
32491: edustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta   mä periaatepäätös vesien suojelun tavoiteohjel-
32492: kysymyksestä n:o 201:                               masta vuoteen 1995. Vesiensuojelun ohjausta,
32493:                                                     lainsäädäntöä, rahoitusta, valvontaa ja vesien-
32494:                                                     suojelun tutkimusta lisätään. Eri toiminnoista
32495:           Aikooko Hallitus vaikuttaa vallas-        aiheutuvia haittoja ehkäistään ennakolta esi-
32496:        saan olevilla keinoilla siihen, että ihmi-   merkiksi ohjailemalla toimintojen sijoittumista.
32497:        sen aikaansaamista veden laadun heik-        Vesien suojelua koskevista ennakkotoimenpi-
32498:        kenemisistä johtuvat haitat Oulun lää-       teistä annettua asetusta muutetaan siten, että
32499:        nin Pyhäjärven kalastolle ja kalastuksel-    mm. teollisesta turvetuotannosta täytyy ennen
32500:        le poistuvat pysyvästi?                      toiminnan aloittamista vesi- ja ympäristöpiirille
32501:                                                     tehdä ilmoitus. Vesiensuojelun ohjaamiseksi
32502:                                                     laaditaan vesiensuojelusuunnitelmia.
32503:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Maatalouden kuormitusta ja kuormituksen
32504: vasti seuraavaa:                                    vähentämiskeinoja selvitetään vuonna 1988
32505:    Oulun läänin Pyhäjärveä kuormittavat eniten      aloitetussa, kolme vuotta kestävässä tutkimuk-
32506: haja-asutus, maatalous ja metsätalous. Järven       sessa. Metsätalouden vesistövaikutuksia ja nii-
32507: pohjoisosaa kuormittavat lisäksi Pyhäsalmen         den vähentämistä koskevaa tutkimusohjelmaa
32508: kaivoksen sekä Pyhäjärven taajaman jätevedet.       valmistellaan. Tutkimukset antavat perustan
32509: 1970- ja 1980-luvulla toteutetut metsäojitukset     muiden vesiensuojelun edistämiskeinojen, esi-
32510: lienevät lisänneet järven humuskuormitusta.         merkiksi lainsäädännön kehittämiselle.
32511: Pyhäjärven valuma-alueella tuotetaan turvetta          Oulun läänin Pyhäjärven suojelemiseksi laa-
32512: 73 hehtaarin alueella.                              ditaan Oulun vesi- ja ympäristöpiirissä Haapa-
32513:    Oulun läänin Pyhäjärven veden laatua on          veden seudun turvetuotantosoiden kuntoonpa-
32514: tarkkailtu säännöllisesti vuodesta 1962 lähtien.    non yleissuunnitelma. Suunnitelma painottuu
32515: Vedenlaatu on tänä ajanjaksona muuttunut            vesiensuojelukysymyksiin ja siinä arvioidaan
32516: melko vähän. Pyhäjärvestä lähtevän veden säh-       myös kuormituksen kalataloudelle aiheuttamia
32517: könjohtavuus on talvella lisääntynyt. Veden         vaikutuksia. Yleissuunnitelmaa voidaan käyt-
32518: väriä kuvaava arvo on hieman kohonnut.              tää apuna vesiensuojelun valvonnassa esimer-
32519: Myös kemiallista hapenkulutusta ja rautapitoi-      kiksi Pyhäjärven vesistöalueelle suunnitellun
32520: suutta kuvaavat arvot ovat hieman kasvaneet.        turvetuotannon ohjaamiseksi. Sitä voitaneen
32521: Tästä voidaan päätellä, että humuksen huuh-         käyttää myös arvioitaessa metsäojituksen ja
32522: toutuminen järveen on lisääntynyt. Rehevyyttä       lannoituksen aiheuttamaa vesistöjen kuormi-
32523: ilmentävien levien a-klorofyllipitoisuuksien pe-    tusta ja tämän vähentämistä.
32524:      Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1989
32525: 
32526:                                                                  Ympäristöministeri Kaj Bärlund
32527:                                       1989 vp. -     KK n:o 201                                     3
32528: 
32529: 
32530: 
32531: 
32532:                               Tili Riksdagens Herr Talman
32533:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Vattenskyddet inom 1antbruket, skogsbruket
32534: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          och torvproduktionen kommer att skärpas.
32535: av den 7 april 1989 tili vederbörande medlem         Därtill förpliktar statsrådets principbes1ut från
32536: av statsrådet översänt avskrift av följande av       oktober 1988 om ett målprogram för vatten-
32537: riksdagsman Pulliainen undertecknade spörs-          skyddet fram tili 1995. Styrningen av vatten-
32538: mål nr 201:                                          skyddet, lagstiftningen, finansieringen, över-
32539:                                                      vakningen och forskningen kring vattenskydd
32540:           Ämnar Regeringen med de medel              skall ökas. Skador som föranleds av olika
32541:        som står i dess makt verka för att de         funktioner förebyggs t.ex. genom att placering-
32542:        skador som åsamkats fiskbeståndet och         en av funktionerna styrs. Förordningen om
32543:        fisket vid Pyhäjärvi i Uleåborgs Iän på       förebyggande åtgärder i fråga om vattenskydd
32544:        grund av den försämrade vattenkvalite-        ändras så att vatten- och miljödistriktet måste
32545:        ten som människan förorsakat skall            underrättas innan bl.a. industriell torvproduk-
32546:        elimineras för gott?                          tion inleds. Vattenskyddsplaner skall uppgöras
32547:                                                      för styrningen av vattenskyddet.
32548:    Såsom svar på detta spörsmäl får jag vörd-
32549: samt anföra följande:                                   Belastningen på grund av lantbruket och
32550:                                                      med vilka medel den kan minskas utreds i en
32551:    Pyhäjärvi i Uleåborgs Iän belastas mest av        undersökning som inleddes 1988 och räcker tre
32552: glesbebyggelsen, lantbruket och skogsbruket.         år. Lantbrukets verkningar på vattendragen
32553: Sjöns norra del belastas dessutom av avlopps-        och ett forskningsprogram för en minskning av
32554: vattnet från gruvan i Pyhäsalmi samt Pyhäjärvi       dessa bereds. Undersökningarna utgör grunden
32555: tätort. Skogsdikningarna på 1970- och 1980-          för en utveckling av övriga medel för främjan-
32556: talet torde ha ökat humusbelastningen i sjön.        det av vattenskyddet, t.ex. lagstiftningen.
32557: På Pyhäjärvis avrinningsområde produceras
32558: torv på ett 73 ha stort område.                         För skyddandet av Pyhäjärvi i Uleåborgs Iän
32559:    Vattenkvaliteten i Pyhäjärvi i Uleåborgs Iän      uppgörs vid Uleåborgs vatten- och miljödistrikt
32560: har kontrollerats regelbundet sedan 1962. Vat-       en generalpian för iståndsättandet av torvpro-
32561: tenkvaliteten har under denna tidsperiod änd-        duktionsmyrarna i Haapavesitrakten. Planen
32562: rats ganska litet. Den elektriska ledningsförmå-     betonar vattenskyddsfrågor och där uppskattas
32563: gan hos vattnet från Pyhäjärvi har ökat på           också de svårigheter som belastningen åsamkar
32564: vintern. Det värde, som indikerar vattnets fårg,     fiskerihushållningen. Generalplanen kan utnytt-
32565: har ökat litet. Ä ven värdena för den kemiska        jas vid övervakningen av vattenskyddet t.ex.
32566: syreförbrukningen och järnhalten har ökat en         för styrningen av den torvproduktion som
32567: aning. Därav kan man dra slutsatsen att mera         planerats för avrinningsområdet kring Pyhäjär-
32568: humus sköljs in i sjön. På basis av algernas         vi. Den torde också kunna utnyttjas vid upp-
32569: a-klorofyllhalter är fjärden Pyhäselkä i Pyhä-       skattningen av i viiken grad skogsdikning och
32570: järvi oligotrof, Kirkkoselkä fjärd lindrigt eutrof   gödsling belastar vattendragen och hur denna
32571: och fjärden Junttisyvä eutrof.                       belastning kan minskas.
32572: 
32573:      Helsingfors den 12 maj 1989
32574: 
32575:                                                                         Miljöminister Kaj Bärlund
32576:                                                1989 vp.
32577: 
32578: Kirjallinen kysymys n:o 202
32579: 
32580: 
32581: 
32582: 
32583:                                   Pulliainen: Pörssin osakekauppojen verotuksen järjestämisestä
32584: 
32585: 
32586:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32587: 
32588:    Valtioneuvoston kyselytunnilla 6.4.1989 kä-       kaupantekohetkellä. Toimivia keinoja ovat lei-
32589: siteltiin mm. kasinotalouden synnyttämää on-         mavero riittävän suurena ja lähdevero. Valtio-
32590: gelmatiikkaa. Herra Pääministerin antamasta          neuvoston jäsenten vastauksista valtioneuvos-
32591: vastauksesta saattoi päätellä, että hallitus aikoo   ton kyselytunnilla ei käynyt ilmi, aikooko
32592: tehdä asiassa jotain myönteistä, mutta vastauk-      hallitus toimia niin, että ne otetaan käyttöön.
32593: sen "pyöreys" antoi aiheen jatkokysymykseen.            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32594: Yritin saada puheenvuoron tehdäkseni sellai-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
32595: sen, mutta minulle ei sitä myönnetty tässä           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32596: asiassa kuten ei seuraavassakaan asiassa, joten      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32597: olen pakotettu tekemään kirjallisen kysymyk-
32598: sen.
32599:    Merkittävä ongelma on päästä verottamaan                     Aikooko Hallitus totmta niin, että
32600: sitä pörssikaupasta saatua tuloa, jonka saa                   pörssin osakekaupan leimavero määrä-
32601: omakseen ulkomaille rekisteröity yritys. Erääs-               tään vaikuttavan korkeaksi ja samalla
32602: sä hyvin tunnetussa tapauksessa yritys oli                    otetaan käyttöön lähdevero kaupante-
32603: rekisteröity Neitsytsaarille. Tällaisessa tapauk-             kotilanteessa vallitsevan pörssikeinotte-
32604: sessa on päästävä verottamiseen välittömästi                  lun hillitsemiseksi?
32605: 
32606:      Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1989
32607: 
32608:                                            Erkki Pulliainen
32609: 
32610: 
32611: 
32612: 
32613: 2900100
32614: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 202
32615: 
32616: 
32617: 
32618: 
32619:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32620:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      vat tapahtuneet kokonaan Suomen ulkopuolel-
32621: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       la. Näiden epäkohtien estämiseksi leimaverola-
32622: olette 6 päivänä huhtikuuta 1989 päivätyn           kiin lisättiin uusi 57 a §, joka tuli voimaan
32623: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        1.7.1984. Sen mukaan arvopapereiden luovutus
32624: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       on leimaverosta vapaa, jos kumpikaan osapuoli
32625: edustaja Erkki Pulliaisen näin kuuluvasta kir-      ei tulo- ja varallisuusverolain mukaan ole
32626: jallisesta kysymyksestä n:o 202:                    Suomessa yleisesti verovelvollinen. Yleisesti ve-
32627:                                                     rovelvollisia Suomessa ovat verovuonna Suo-
32628:                                                     messa asuneet henkilöt, kotimaiset yhteisöt ja
32629:          Aikooko Hallitus toimia niin, että
32630:                                                     kuolinpesät. Leimaverovapauden tarkoituksena
32631:        pörssin osakekaupan leimavero määrä-
32632:                                                     oli estää se, että kaikki kaupat olisi pyritty
32633:        taan vaikuttavan korkeaksi ja samalla
32634:                                                     tekemään ulkomaisissa pörsseissä.
32635:        otetaan käyttöön lähdevero kaupante-
32636:                                                        Hallitusohjelman mukaan hallitus uudistaa
32637:        kotilanteessa vallitsevan pörssikeinotte-
32638:                                                     leimaverotusta. Valtiovarainministeriö on aset-
32639:        lun hillitsemiseksi?                         tanut työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää
32640:                                                     varainsiirtoihin kohdistuvan leimaverotuksen
32641:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kehittämistarve ja -mahdollisuudet. Työryh-
32642: vasti seuraavaa:                                    mälle asetettu määräaika päättyy 30.11.1989.
32643:    Leimaverolain 55 §:n mukaan arvopapereita           Työryhmän tehtävä koskee koko kiinteistö-
32644: myytäessä tai vaihdettaessa leimaveroa on suo-      jen ja arvopapereiden vaihdantaan liittyvää
32645: ritettava silloin, kun myynti tapahtuu arvopa-      leimaverotusta, mutta varsin keskeisiä tässä
32646: peripörssin välityksellä, 1 prosentti kauppahin-    työssä ovat tilanteet, joissa kaupan kohde tai
32647: nasta. Laissa sen sijaan ei ole säännöksiä siitä,   osapuolet eivät kaikki ole suomalaisia tai Suo-
32648: koskeeka leimaverovelvollisuus suomalaisten         messa yleisesti verovelvollisia.
32649: arvopapereiden luovutuksia siitä riippumatta,          Nykyisen leimaverotuksen tai lähdeverotuk-
32650: missä luovutus tapahtuu vai ainoastaan luovu-       sen tarkoituksena ei ole yksittäisen kaupan
32651: tuksia, jotka tapahtuvat Suomessa.                  myyjäosapuolen tuloverovaikutusten korvaa-
32652:                                                     minen. Tässä vaiheessa hallituksella ei ole
32653:    Verotuskäytännössä on lakia tulkittu siten,      suunnitelmia korvata tuloverotusta kysymyk-
32654: että suomalaisten yhtiöiden osakkeiden luovu-       sessä tarkoitetuissa tilanteissa leimavero- tai
32655: tuksista on suoritettava leimaveroa siitä riippu-   lähdeverojärjestelmillä. Sitä vastoin hallituksen
32656: matta, missä luovutus on tapahtunut. Leima-         tarkoituksena on jatkaa tuloverosäännöstön ja
32657: veron suorittamisen valvominen on kuitenkin         tuloverotusta koskevien, valtioiden välisiin so-
32658: miltei mahdotonta, jollei osakkeita ilmoiteta       pimuksiin perustuvien järjestelyjen kehittämistä
32659: rekisteröitä viksi.                                 pääomamarkkinoiden ja taloudellisen toimin-
32660:    Viime vuosina on ulkomaisten ostajien kiin-      nan kansainvälistymisen edellyttämällä tavalla
32661: nostus suomalaisiin osakkeisiin lisääntynyt.        huolehtien siitä, että Suomen sekä verotuksel-
32662: Leimaverolain säännösten tulkinta oli johta-        liset että muut taloudelliset edut tulevat huo-
32663: massa siihen, että osakkeiden markkinat olisi-      mioon otetuiksi.
32664:     Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1989
32665: 
32666:                                                                          Ministeri Ulla Puolanne
32667:                                     1989 vp. -     KK n:o 202                                     3
32668: 
32669: 
32670: 
32671: 
32672:                              Tili Riksdagens Herr Talman
32673:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       1.7.1984. Enligt denna paragraf är överlåtelse
32674: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        av värdepapper fri från stämpelskatt ifall
32675: av den 6 april 1989 tili vederbörande medlem       ingendera parten, med stöd av lagen om skatt
32676: av statsrådet översänt avskrift av följande av     på inkomst och förmögenhet, är allmänt skatt-
32677: riksdagsman Erkki Pulliainen undertecknade         skyldig i Finland. Allmänt skattskyldiga i
32678: spörsmål nr 202:                                   Finland är personer som under skatteåret varit
32679:                                                    bosatta i Finland, inhemska samfund och
32680:           Ämnar Regeringen förfara så att          dödsbon. Syftet med befrielse från stämpelskatt
32681:        stämpelskatten på handeln med aktier        var att förhindra en strävan att göra all handel
32682:        som sker vid börsen fastställs tili ett     vid utländsk börs.
32683:        tiliräckligt högt belopp och att det           Regeringen kommer enligt regeringspro-
32684:        samtidigt tas i bruk en källskatt som       grammet att förnya stämpelskattesystemet. Fi-
32685:        tiliämpas i det skede affären görs upp      nansministeriet har tilisatt en arbetsgrupp med
32686:        för att få bukt med de rådande börs-        uppgift att utreda behovet av och möjligheter-
32687:        spekulationerna?                            na att utveckla den del av stämpelskattesyste-
32688:                                                    met som gäller överföringen av medel. Den
32689:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      utsatta tiden för arbetsgruppen utgår
32690: samt anföra följande:                              30.11.1989.
32691:                                                       Arbetsgruppens uppgift omfattar hela den
32692:    Enligt 55 § lagen angående stämpelskatt skall   del av stämpelskattesystemet som berör om-
32693: vid försäljning eller byte av värdepapper beta-    sättningen av fastigheter och värdepapper. Syn-
32694: las stämpelskatt, 1 % av köpeskiliingen, då        nerligen centrala i detta arbete är emellertid de
32695: försäljningen sker genom förmedling av fond-       situationer där föremålet för affåren inte är
32696: börs. 1 lagen ingår däremot inga stadganden        finskt eller där inte alla parter är finska eller
32697: om huruvida skyldighet att betala stämpelskatt     allmänt skattskyldiga i Finland.
32698: gäller överlåtelse av finska värdepapper obe-         Syftet med det gällande stämpelskatte- och
32699: roende av var överlåtelsen sker eller om det       källskattesystemet är inte att ersätta inkomst-
32700: enbart gäller överlåtelser som sker i Finland.     skatteverkningarna för den säljande parten i en
32701:    1 beskattningspraxis har lagen tolkats så att   enskild affår. 1 det här skedet har regeringen
32702: stämpelskatt skall betalas för överlåtelse av      inga planer på att ersätta inkomstbeskattningen
32703: finska bolags aktier oberoende av var överlå-      med de stämpel- och källskattesystem som
32704: telsen sker. Det är dock i det närmaste omöjligt   avses i det föreliggande spörsmålet. Däremot
32705: att övervaka betalningen av stämpelskatt ifall     har regeringen för avsikt att fortsätta utveckla
32706: aktierna inte meddelas för registrering.           de arrangemang som grundar sig på avtal
32707:    Under senare år har utländska köpares           mellan länderna och som berör reglerna för
32708: intresse för finska aktier ökat. Tolkningen av     inkomstskatt och inkomstbeskattning, på det
32709: stadgandena i lagen angående stämpelskatt höll     sätt en internationalisering av kapitalmarkna-
32710: på att leda tili att handeln med aktier helt och   derna och den ekonomiska verksamheten för-
32711: hållet skedde utanför Finland. För att förhind-    utsätter. Samtidigt skall man slå vakt om att
32712: ra dessa olägenheter fogades tili lagen angåen-    Finlands fördel både i fråga om beskattningen
32713: de stämpelskatt en ny 57 a §, som trädde i kraft   och övriga ekonomiska förmåner beaktas.
32714: 
32715:     Helsingfors den 28 april 1989
32716: 
32717:                                                                          Minister Ulla Puolanne
32718:                                                 1989 vp.
32719: 
32720: Kirjallinen kysymys n:o 203
32721: 
32722: 
32723: 
32724: 
32725:                                    Riihijärvi: Työntekijöiden eläke-etujen turvaamisesta yrityksen
32726:                                        konkurssissa
32727: 
32728: 
32729:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32730: 
32731:    Huhtikuun alussa 1989 julkisuudessa kerrot-        rahavaroja. Näin ollen Turo Oy:tä on pidettä-
32732: tiin kuopiolaisen Turo Oy:n konkurssipesän            vä suoraan vastuullisena myös eläkesäätiönsä
32733: velkojien riitauttaneen Turo Oy:n entisten            velvoitteista.
32734: työntekijöiden ja eläkeläisten eläkesaatavat pe-         Jos oikeus tekisi päätöksen, jonka mukaan
32735: rusteena se, että riitauttajien mielestä eläkkeistä   vastuu Turo Oy:n maksamista lisäeläkkeistä on
32736: on ollut yksin vastuussa suoritustilassa olevan       yksin rahansa hukanneen eläkesäätiön, putoaisi
32737: yhtiön eläkesäätiö eikä itse konkurssipesä.           pohja kokonaan pois yritysten peruslamilta
32738:    Mainittakoon, että Turo Oy:n eläkesäätiö           omilta eläkesäätiöiltä samojen yritysten kon-
32739: lopetti konkurssin tapahtuessa lähes välittö-         kurssi tapauksissa.
32740: mästi eläkkeiden maksun perusteena säätiön               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32741: varattomuus. Tämä johti siihen, että lähes sata       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
32742: yhtiön eläkeläistä jäi ilman heille kuuluvaa          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32743: lisäeläkettä. Joukossa oli myös aikaisemmin           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32744: varhaiseläkkeelle siirtyneitä, joiden ainoa tulo-
32745: lähde oli ollut säätiön maksama eläke.                            Mihin lainsäädännöllisiin tai muihin
32746:    Monien oikeusoppineiden mielestä Turo                       toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä,
32747: Oy:n tapauksessa yhtiön eläkesäätiö ei ole                     jotta myös konkurssitapauksissa yritys-
32748: toiminut eläkeyhtiösäätiölain tarkoittamana it-                ten erilliset eläkesäätiöt pystyvät mak-
32749: senäisenä eläkesäätiönä, vaan se on ollut pelk-                samaan työntekijöilleen velvoitteidensa
32750: kä yhtiön kirjanpitoyksikkö ilman erillisiä omia               mukaiset eläkkeet?
32751: 
32752:      Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1989
32753: 
32754:                                            Heikki Riihijärvi
32755: 
32756: 
32757: 
32758: 
32759: 290010D
32760: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 203
32761: 
32762:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32763:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       äärimmäisessä tapauksessa ei pystytä turvaa-
32764: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       maan edes alkaneita eläkkeitä. Kuitenkin laki-
32765: olette 6 päivänä huhtikuuta 1989 päivätyn           sääteiset eläkkeet ovat aina täysin turvattuja
32766: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        mm. Eläketurvakeskuksen myöntämän luotto-
32767: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       vakuutuksen johdosta.
32768: edustaja Riihijärven näin kuuluvasta kirjallises-      Eläkesäätiöiden vuosittaisten tilastotietojen
32769: ta kysymyksestä n:o 203:                            mukaan ovat eläkesäätiöiden vastuuvajaukset
32770:                                                     1980-luvulla jatkuvasti pienentyneet. Esimer-
32771:           Mihin lainsäädännöllisiin tai muihin      kiksi ns. lisäeläkesäätiöiden, jollainen myös
32772:        toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä,       Turo Oy:n eläkesäätiö on, vastuuvajauspro-
32773:        jotta myös konkurssitapauksissa yritys-      sentti oli vuonna 1987 keskimäärin 26. Vastuu-
32774:        ten erilliset eläkesäätiöt pystyvät mak-     vajausprosentti oli 1970-luvulla lisäetusäätiöis-
32775:        samaan työntekijöilleen velvoitteidensa      sä jatkuvasti lähellä 50:tä prosenttia.
32776:        mukaiset eläkkeet?                              Tyypillistä eläkesäätiötoiminnalle on lisäksi,
32777:                                                     että työnantaja saa lainata takaisin ne varat,
32778:                                                     jotka se on siirtänyt eläkesäätiölle. Eläkesää-
32779:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tiön työnantajalle lainaamat varat ovat kon-
32780: vasti seuraavaa:                                    kurssitapauksissa etuoikeusasetuksen mukaan
32781:                                                     verojen kanssa samassa asemassa, ts. heti työn-
32782:    Turo Oy:n eläkesäätiö on työnantajan perus-      tekijöiden palkkasaatavien jälkeen.
32783: tama eläkesäätiölain alainen, lisäeläke-etuuksia       Sosiaali- ja terveysministeriössä seurataan
32784: myöntävä itsenäinen eläkesäätiö, jolla on työn-     jatkuvasti eläkesäätiöiden vastuuvajauksien ke-
32785: antajasta erillinen oma varallisuus ja omat         hitystä. Ministeriöllä on lain mukaan oikeus
32786: hallintoelimet                                      vaatia eläkesäätiön purkamista tai sääntöjä
32787:    Eläkesäätiölain mukaan sallitaan eläkesää-       muutettavaksi siten, että eläkkeitä ja muita
32788: tiöiden eläkevastuun osalta ns. vastuuvajaus.       etuuksia vähennettäisiin, jos käy ilmeiseksi,
32789: Vastuuvajauksen määrä käy suoraan ilmi elä-         ettei säätiöllä ole riittävästi varoja käytettävissä
32790: kesäätiön tilinpäätöksestä. Vastuuvajauksen         tai saatavissa toimintansa ennallaan jatkamista
32791: suuruudelle ei ole asetettu eläkesäätiölaissa       varten. Yrityksen toiminnan, saatikka yrityk-
32792: mitään rajoja.                                      sen konkurssin ennustaminen on kuitenkin
32793:    Eläkesäätiö on vastuuvajauksesta huolimatta      hyvin vaikeaa, eikä ministeriö tästä syystä ole
32794: purettava vain, jos säätiöllä ei ole riittävästi    juuri voinut puuttua sellaistenkaan eläkesää-
32795: varoja käytettävissään eikä saatavissa toimin-      tiöiden toimintaan, joilla on eläkevastuusta
32796: tansa jatkamista varten. Lisäksi säätiö on          suurin osa kattamatta.
32797: purettava, jos työnantaja lopettaa toimintansa.        Ministeriössä tutkitaan mahdollisuudet ny-
32798:    Eläkesäätiö on suurestakin vastuuvajaukses-      kyisen vastuuvajauskäytännön muuttamiseksi.
32799: ta huolimatta toimintakykyinen edellyttäen,         Tavoitteena on, että annetut eläkelupaukset ja
32800: että työnantaja jatkuvasti kykenee suoritta-        niitä vastaavat varat vastaisivat toisiaan siten,
32801: maan säätiölle kannatusmaksuina niin paljon,        että eläkesäätiössä sääntöjen mukaiset eläkkeet
32802: että säätiön juoksevat eläkkeet ja muut menot       ja etuudet voitaisiin suorittaa myös työnanta-
32803: pystytään maksamaan.                                jan konkurssista huolimatta. Mahdollisesti teh-
32804:    Ongelmaksi muodostuu työnantajan joutu-          tävät lainmuutokset eivät kuitenkaan ehdi vai-
32805: minen konkurssitilaan. Lisäetuja myöntävissä        kuttaa siihen tilanteeseen, mihin työnantajan
32806: säätiöissä, joissa on suuri vastuuvajaus, joudu-    konkurssi Turo Oy:n eläkesäätiössä on johta-
32807: taan tällöin alentamaan luvattuja eläke-etuja ja    nut.
32808:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1989
32809: 
32810:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
32811:                                          1989 vp. -      KK n:o 203                                         3
32812: 
32813:                                  Tili Riksdagens Herr Talruan
32814:    1 det syfte 37 § 1 ruoru. riksdagsordningen            ytterlighetsfall är det inte ruöjligt att trygga ens
32815: anger har Ni, Herr Talruan, rued Er skrivelse             de påbörjade pensionerna. De lagstadgade pen-
32816: av den 6 april 1989 tili vederbörande ruedleru            sionerna är likväl alltid helt tryggade bl.a. pä
32817: av statsrådet översänt avskrift av följande av            grund av den kreditförsäkring soru beviljas av
32818: riksdagsruan Riihijärvi undertecknade spörsruål           pensionsskyddscentra1en.
32819: nr 203:                                                      Enligt pensionsstiftelsernas årliga statistiska
32820:                                                           uppgifter har pensionsstiftelsernas ansvarighets-
32821:            Vilka åtgärder av lagstiftnings- eller         underskott fortgående ruinskat under 1980-
32822:         annan natur ärunar Regeringen vidta               talet. T.ex. vid de s.k. tilläggspensionsstiftelser-
32823:         för att företagens särskilda pensionsstif-        na, tili vilka också Turo Oy:s pensionsstiftelse
32824:         telser också i konkurssaruruanhang i              hör, var ansvarighetsunderskottsprocenten år
32825:         enlighet rued sina förpliktelser skall            1987 i ruedeltal 26. Ansvarighetsunderskotts-
32826:         kunna betala pensioner tili sina arbets-          procenten i tilläggsförruånsstiftelserna var på
32827:         tagare?                                           1970-talet fortgående nära 50 procent.
32828:                                                              Typiskt för pensionsstiftelseverksaruheten är
32829:    Såsoru svar på detta spörsruål får jag vörd-           dessutoru, att arbetsgivaren får återlåna de
32830: sarut anföra följande:                                    ruedel soru han överfört tili pensionsstiftelsen.
32831:    Turo Oy:s pensionsstiftelse är en av arbets-           De ruedel soru pensionsstifte1sen länat ut tili
32832: givaren grundad, under lagen oru pensionsstif-            arbetsgivaren befinner sig i konkursfall, enligt
32833: telser lydande självständig pensionsstiftelse soru        förordningen oru förruänsrätt, i sarurua posi-
32834: beviljar tilläggspensionsförmåner och soru in-            tion soru skatterna, dvs. de betalas genast efter
32835: nehar en egen, av arbetsgivaren oberoende                 arbetstagarnas lönefordringar.
32836: förmögenhet och egna förvaltningsorgan.                      Vid social- och hälsovårdsruinisteriet följer
32837:    Enligt lagen oru pensionsstiftelser tillåts i          ruan fortgående rued utvecklingen av pensions-
32838: fråga oru pensionsstiftelsernas pensionsansvar            stiftelsernas ansvarighetsunderskott. Ministeriet
32839: ett s.k. ansvarighetsunderskott. Ansvarighets-            har enligt lagen rätt att kräva att en pensions-
32840: underskottets belopp frarugår direkt av pen-              stiftelse upplöses eller att reglerna ändras sä att
32841: sionsstiftelsens bokslut. Gränser för ansvarig-           pensioner och andra förmåner skulle ruinska
32842: hetsunderskottets storlek har inte uppställts i           oru det blir uppenbart att stiftelsen inte förfo-
32843: lagen oru pensionsstiftelser.                             gar över eller koruruer att få tillräckliga ruedel
32844:    Oavsett ett t.o.ru. stort ansvarighetsunder-           för att verksaruheten skall kunna fortgå soru
32845: skott är det inte nödvändigt att upplösa pen-             förut. Att göra förutsägelser oru företagets
32846: sionsstiftelsen, utoru i det fall att stiftelsen inte     verksaruhet, särskilt då oru en konkurs, är
32847: har tillgång tili eller ruöjlighet att få tillräckliga    likväl synnerligen svårt, och ruinisteriet har av
32848: ruedel för att fortsätta sin verksaruhet. Därjäru-        den anledningen knappast kunnat ingripa ens i
32849: te skall stiftelsen upplösas oru arbetsgivaren            de pensionsstiftelsers verksaruhet, vilka saknar
32850: upphör rued sin verksaruhet.                              täckning för största delen av pensionsansvaret.
32851:    Pensionsstiftelsen kan verka även oru den                 lnoru ruinisteriet undersöks ruöjligheterna att
32852: har ett stort ansvarighetsunderskott, under               ändra nuvarande praxis i fräga oru ansvarig-
32853: förutsättning att arbetsgivaren fortgående i              hetsunderskott. Målet är att de givna pensions-
32854: form av garantiavgifter kan utbetala sädana               1öftena och de ruedel soru svarar ruot deru skall
32855: belopp tili stiftelsen, att stiftelsens löpande           ruotsvara varandra så att de stadgeenliga pen-
32856: pensioner och övriga utgifter kan betalas.                sionerna och förruänerna i pensionsstiftelsen
32857:    Oru arbetsgivaren försätts i konkurstillstånd          skall kunna utbetalas även oberoende av ar-
32858: uppstär probleru. 1 sådana stiftelser soru har ett        betsgivarens konkurs. De lagändringar soru
32859: stort ansvarighetssunderskott och soru beviljar           skall göras hinner likväl inte inverka på den
32860: tilläggsförruåner, blir det härvid nödvändigt att         situation soru arbetsgivarens konkurs ruedfört
32861: sänka de utlovade pensionsförruänerna och i               för Turo Oy:s pensionsstiftelse.
32862: 
32863:      Helsingfors den 5 ruaj 1989
32864: 
32865:                                                          Social- och hälsovärdsruinister Helena Pesola
32866:                                              1989 vp.
32867: 
32868: Kirjallinen kysymys n:o 204
32869: 
32870: 
32871: 
32872: 
32873:                                  Ala-Harja ym.: Laitoshuoltomaksun muuttamisesta hoitopäivä-
32874:                                      maksuksi
32875: 
32876: 
32877:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32878:    Vanhainkodeissa ja muissa huoltolaitoksissa     tuloja. Vaikeasti sairaan vammautuneen ja
32879: järjestetystä jatkuvasta ympärivuorokautisesta     vanhuksen hoitaminen jo sinänsä on raskasta,
32880: laitoshuollosta peritään hoitoa saaneelta mak-     minkä vuoksi huoli toimeentulosta on turha
32881: sukyvyn mukaan määräytyvä maksu, joka on           lisä. Hoitopäivämaksu, jossa otettaisiin huo-
32882: hänen kuukautta kohti laskettujen tulojensa        mioon aviopuolisoiden kokonaistilanne, olisi
32883: määrä, kuitenkin enintään 4 680 markkaa ka-        yksi ratkaisu. Nykyisestä laista hyötyvät vain
32884: lenterikuukaudelta. Näin sosiaalipalveluista pe-   ne, jotka eivät ole ikinä tehneet työtä, opiskel-
32885: rittävistä maksuista annetun asetuksen 5 §:n       leet eivätkä maksaneet veroa.
32886: mukaan. Jos vaikeavammaisen puoliso ei ole            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32887: eläkkeellä eikä hänellä ole muuta palkkaa kuin     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
32888: miehen tulot, jotka siis yhteiskunta ottaa lai-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32889: toshoitoon, on hänen lähdettävä omasta kodis-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32890: taan, jossa hän ei pysty enää asumaan. Näin on
32891: monelle naiselle käynyt. Tämän takia monet                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32892: aviopuolisot hoitavat kotona aivan liian sairai-          ryhtyä laitoshuollosta perittävän kuu-
32893:  ta ihmisiä. On liian armotonta ajaa ihmisiä              kausimaksun muuttamiseksi kohtuulli-
32894: pois kodeistaan siksi, että vaimolla ei ole               seksi hoitopäivämaksuksi?
32895:      Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1989
32896: 
32897:           Kirsti Ala-Harja             Anneli Taina                  Kalevi Lamminen
32898:           Eeva-Liisa Moilanen          Anna-Kaarina Louvo            Oiva Savela
32899:                                        Riitta Saastamoinen
32900: 
32901: 
32902: 
32903: 
32904: 2900100
32905: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 204
32906: 
32907: 
32908: 
32909: 
32910:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32911: 
32912:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     huoltoon kotiin jäävän puolison toimeentulo
32913: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      voi vaikeutua. Kun maksukyvyn mukaista
32914: olette 4 päivänä huhtikuuta 1989 päivätyn          maksua määrättäessä maksu määrätään palve-
32915: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       lun saajan tulojen mukaan, perheen käytettä-
32916: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      vissä olevat tulot voivat pienentyä. Maksua
32917: edustaja Ala-Harjan ym. näin kuuluvasta kir-       määrättäessä on kuitenkin otettava huomioon
32918: jallisesta kysymyksesta n:o 204:                   myös sosiaalihuoltolain 28 §:n 3 momentti,
32919:                                                    jonka mukaan sosiaalipalvelusta määrätty
32920:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      maksu voidaan jättää perimättä tai sitä voi-
32921:        ryhtyä laitoshuollosta perittävän kuu-      daan alentaa, jos henkilön elatusvelvollisuus,
32922:        kausimaksun muuttamiseksi kohtuulli-        toimeentuloedellytykset tai huollolliset näkö-
32923:        seksi hoitopäivämaksuksi?                   kohdat huomioon ottaen siihen on syytä. Kun
32924:                                                    puolisot ovat elatusvelvollisia toisiinsa nähden
32925:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        avioliittolain 46 §:n (411/87) mukaan, ja kun
32926: taen seuraavaa:                                    toisaalta myös toimeentuloedellytykset huo-
32927:                                                    mioon ottaen voi olla syytä alentaa maksua,
32928:    Kuten kysymyksessä todetaan, sosiaalipalve-     sosiaalipalvelusta perittävää maksua voidaan
32929: luista perittävistä maksuista annetun asetuksen    alentaa kysymyksen tarkoittamassa tilanteessa.
32930: 5 §:n (1075/88) mukaan vanhainkodissa ja           Siitä, missä määrin maksua alennetaan, ei ole
32931: muussa huoltolaitoksessa järjestetystä jatkuvas-   tarkempia säännöksiä ja se jää siten kunnan
32932: ta ympärivuorokautisesta laitoshuollosta peri-     harkintaan.
32933: tään hoitoa saaneelta maksukyvyn mukaan               Se, onko jatkuvien tulojen mukaan laskettu
32934: määräytyvä maksu, joka on hänen kuukautta          vai kiinteä vuorokausimaksu asiakkaalle edul-
32935: kohti laskettujen tulojensa määrä, kuitenkin       lisempi, riippuu hänen tuloistaan. Molempia
32936: enintään 4 680 mk kalenterikuukaudelta. Lyhyt-     maksuja voidaan alentaa sosiaalihuoltolain
32937: aikaisessa kuntouttavassa ympärivuorokauti-        28 §:n 3 momentin nojalla.
32938: sessa hoidossa olevalta peritään kuitenkin 65         Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta,
32939: mk vuorokaudessa.                                  että laitoshuollon maksujärjestelmää ei ole tar-
32940:    Kysymyksessä on kiinnitetty huomiota sii-       koituksenmukaista muuttaa, koska kysymyk-
32941: hetc, että paremmin ansaitsevan puolison siir-     sessä tarkoitettua joustoa voidaan toteuttaa
32942: tyessä jatkuvaan ympärivuorokautiseen laitos-      nykyiselläänkin.
32943:     Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1989
32944: 
32945:                                                                        Ministeri Tarja Halonen
32946:                                     1989 vp. -     KK n:o 204                                     3
32947: 
32948: 
32949: 
32950: 
32951:                              Tili Riksdagens Herr Talman
32952:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       för servicetagaren fastställs en1igt inkomsterna
32953: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        då avgiften enligt betalningsförmågan fastställs,
32954: av den 4 april 1989 tili vederbörande medlem       kan de inkomster som står tili familjens förfo-
32955: av statsrådet översänt avskrift av följande av     gande minska. Då avgiften fastställs skall dock
32956: riksdagsledamot Ala-Harja m.fl. undertecknade      även 28 § 3 mom. socialvårdslagen tas i betrak-
32957: spörsmål nr 204:                                   tande. Enligt nämnda lagrum kan en avgift
32958:                                                    som fastställts för socialservice lämnas oindri-
32959:                                                    ven eller nedsättas, om skäl därtill föreligger
32960:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           med beaktande av vederbörandes försörjnings-
32961:        vidta för att ändra den månadsavgift        plikt och utkomstmöjligheter eller synpunkter
32962:        som uppbärs för anstaltsvård tili en        på vården. Då makar är försörjningspliktiga
32963:        rimlig vårddagsavgift?                      gementemot varandra enligt 46 § äktenskapsla-
32964:                                                    gen (411/87) och då det också å andra sidan
32965:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      med beaktande av utkomstförutsättningarna
32966: samt anföra följande:                              kan finnas skäl att sänka avgiften, kan den
32967:                                                    avgift som uppbärs för socialservice sänkas i
32968:    Såsom konstateras i spörsmålet uppbärs en-      den situation som avses i spörsmålet. Det finns
32969: ligt 5 § förordningen om avgifter för socialser-   inga närmare stadganden om i viiken mån
32970: vice (1075/88) för kontinuerlig anstaltsvård       avgiften kan sänkas och prövningen av detta
32971: dygnet runt i åldringshem eller andra vårdan-      ankommer således på kommunen.
32972: stalter hos vårdtagaren en avgift som bestäms         Frågan om huruvida en dygnsavgift som
32973: enligt betalningsförmågan och som utgör be-        räknats enligt de fortlöpande inkomsterna eller
32974: loppet av hans per månad beräknade inkom-          en fast dygnsavgift är förmånligare för klienten
32975: ster, likväl högst 4 680 mk per kalendermånad.     beror på inkomsterna. Båda avgifterna kan
32976: Hos den som erhåller vård dygnet runt under        sänkas med stöd av 28 § 3 mom. socialvårdsla-
32977: en kortvarig rehabiliteringsperiod uppbärs lik-    gen.
32978: väl 65 mk i dygnet.                                   På basis av vad som ovan anförts kan det
32979:    I spörsmålet fåsts uppmärksamhet vid att då     konstateras att det inte är ändamålsenligt att
32980: den make som förtjänar mera övergår i anstalts-    ändra avgiftssystemet för anstaltsvård, efter-
32981: vård dygnet runt kan utkomsten för den make        som den flexibilitet som avses i spörsmålet kan
32982: som blir hemma försvåras. Eftersom avgiften        förverkligas redan för närvarande.
32983:     Helsingfors den 9 maj 1989
32984: 
32985:                                                                         Minister Tarja Halonen
32986:                                              1989 vp.
32987: 
32988: Kirjallinen kysymys n:o 205
32989: 
32990: 
32991: 
32992: 
32993:                                  Ala-Harja ym.: Vanhusten ja vammaisten kotihoidontuen paran-
32994:                                      tamisesta
32995: 
32996: 
32997:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32998: 
32999:    Vaikeavammaisen tai pitkäaikaissairaan ja       tarvitsee apua - esimerkiksi itse sairastuu tai
33000: vanhuksen kotihoidontuki maksetaan hoitajal-       on välttämättömiä menoja ja asioiden hoitoa
33001: le, usein hoitavalle perheenjäsenelle. Kotihoi-    - ja joutuu olemaan poissa vammaisen luota,
33002: dontuki on verollista. Lisäksi vammaisen hoi-      joten käteen jääväliä 465 markan tulolla ei
33003: totarvikkeet ovat hänelle ilmaisia. Joissakin      pysty kustantamaan kuin kolme vuorokautta
33004: kunnissa peritään kotona tapahtuvasta hoidos-      kuukaudessa. Kuitenkin kotona vammaista
33005: ta kodinhoitoapumaksua riippumatta siitä,          hoitavat tekevät arvokasta työtä ja säästävät
33006: onko apua tarvittu vai ei. Esimerkkitapaukses-     yhteiskunnalle kalliita laitospaikkoja. Lisäksi
33007: sa kotihoidontuki on tuhannen markkaa kuu-         tukimuotojen hakeminen on monimutkaista ja
33008: kaudessa miinus verot 465 markkaa. Kodinhoi-       byrokraattista.
33009: toapumaksu on 900 markkaa, joten hoitaja              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33010: joutuu maksamaan kunnalle takaisin 435             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
33011: markkaa, ellei kunta ole vapauttanut asian-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33012: omaista kodinhoitoapumaksusta. Jos vapautus        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33013: saadaan, jää hoitajalle siis käteen 465 markkaa.
33014: Jos kotiapua tarvitaan, siitä peritään erikseen             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33015: esimerkiksi kuudennessa kalleusluokassa 20                ryhtyä vanhusten, vammaisten ja pit-
33016: markkaa tunti, se ei siis sisälly mainittuun 900          käaikaissairaiden kotihoidontuen pa-
33017: markkaan. Toisin sanoen 120 markkaa vuoro-                rantamiseksi ja kodinhoitoapumaksun
33018: kaudessa. Tämä maksu menee aina, jos hoitaja              poistamiseksi hoitajalta?
33019:     Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1989
33020: 
33021:           Kirsti Ala-Harja             Anneli Taina                  Kalevi Lamminen
33022:           Anna-Kaarina Louvo           Eeva-Liisa Moilanen           Oiva Savela
33023:                                        Riitta Saastamoinen
33024: 
33025: 
33026: 
33027: 
33028: 290010D
33029: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 205
33030: 
33031: 
33032: 
33033: 
33034:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33035:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      suunnitelman mukaan vanhusten, vammaisten
33036: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ja pitkäaikaissairaiden kotihoidontuen määrä
33037: olette 7 päivänä huhtikuuta 1989 päivätyn           on vuonna 1989 enintään 3 100 markkaa kuu-
33038: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        kaudessa. Suunnitelman mukaan tuen suuruus
33039: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       määräytyy hoidettavan avun tarpeen määrän ja
33040: edustaja Ala-Harjan ym. näin kuuluvasta kir-        ajoittumisen mukaan. Enimmäismäärä voidaan
33041: jallisesta kysymyksestä n:o 205:                    suorittaa niiden kohdalla, jotka vaativat run-
33042:                                                     sasta ympärivuorokautista apua ja hoitoa.
33043:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          Sosiaalipalveluista perittävistä maksuista an-
33044:        ryhtyä vanhusten, vammaisten ja pit-         netun asetuksen mukaan kotona tapahtuvasta
33045:        käaikaissairaiden kotihoidontuen pa-         hoidosta voidaan muulta kuin vähävaraiselta
33046:        rantamiseksi ja kodinhoitoapumaksun          palvelunsaajalta periä maksu, joka on enintään
33047:        poistamiseksi hoitajalta?                    puolet kodinhoitajan tai kotiavustajan anta-
33048:                                                     masta kotipalvelusta perittävästä maksusta. So-
33049:                                                     siaalihuoltolain 28 §:n 3 momentin mukaan
33050:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        sosiaalipalvelusta määrätty maksu voidaan
33051: taen seuraavaa:                                     myös jättää perimättä tai sitä voidaan alentaa,
33052:     Vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairai-     jos henkilön elatusvelvollisuus, toimeentulo-
33053: den kotihoidontuki on sosiaalihuoltolain (710/      edellytykset tai huollolliset näkökohdat huo-
33054: 82) mukaisen kotipalvelun toimintamuoto, jota       mioon ottaen siihen on syytä.
33055: annetaan alentuneen toimintakyvyn, perheti-            Sosiaalihallituksen suunnitteluosaston teke-
33056: lanteen, rasittuneisuuden, sairauden, synnytyk-     män selvityksen mukaan hoitaja 96 prosentissa
33057: sen, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn           tapauksista on omainen. Maksun periminen on
33058: perusteella henkilöille, jotka tarvitsevat apua     ollut tällöin ongelmallista, kuten kirjallisessa
33059: asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huo-        kysymyksessä todetaan: samaan talouteen
33060: lenpitoon sekä muuhun tavanomaiseen ja to-          maksetaan verollista kotihoidontukea ja sa-
33061: tunnaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toi-      maan talouteen kuuluvalta henkilöltä voidaan
33062: mintojen suorittamisessa ja niissä avustamista.     periä asiakasmaksuina rahaa takaisin. Sosiaa-
33063: Kotihoidontuki ei ole luonteeltaan henkilön tai     lihallitus yleiskirjeessään Vanhuksen, vammai-
33064: perheen taloudellista tukemista, vaan korvaus-      sen ja pitkäaikaissairaan kotihoidontuki (A 10/
33065: ta vanhuksen tai vammaisen henkilön kotona          1985/hu) suosittelee maksun alentamista tai
33066: tapahtuvasta hoidosta.                              perimättä jättämistä tilanteissa, joissa tukea
33067:     Kotihoidontuki maksetaan sosiaalihuolto-        maksetaan hoidettavan perheeseen kuuluvalle
33068: asetuksen 9 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan          henkilölle.
33069: sosiaalilautakunnan ja yksityisen henkilön vä-         Kotihoidontuen toteuttamiseen liittyy myös
33070: lillä tehtävään sopimukseen perustuvana vam-        eräitä muita kysymyksessä mainitsemaUomia
33071: maisen, vanhuksen tai pitkäaikaissairaan hen-       ongelmia. Näitä ovat mm. tuen suuruus, hoi-
33072: kilön hoitajalle. Mainittu sopimus voidaan          tajan työoikeudellinen asema sekä se, että tuki
33073: sosiaalihuoltoasetuksen 9 §:n 2 momentin mu-        usein koetaan perheen taloudelliseksi tukemi-
33074: kaan tehdä sellaisen henkilön kanssa, joka          seksi.
33075: kykenee huolehtimaan vammaisen, vanhuksen              Koska vanhusten, vammaisten ja pitkäai-
33076: tai pitkäaikaissairaan hoidosta tai muusta huo-     kaissairaiden kotihoidontuki on sosiaali- ja
33077: lenpidosta. Sopimuksessa määritellään sään-         terveysministeriön mielestä tarpeellinen tuki-
33078: nöksen mukaan hoitoa antavan henkilön oi-           muoto, jonka avulla voidaan helpottaa apua
33079: keudet ja velvollisuudet.                           tarvitsevien henkilöiden kotona asumista ja
33080:     Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä   välttää epätarkoituksenmukaisia laitosratkaisu-
33081: vuosina 1989-1993 annetun valtakunnallisen          ja, ministeriö pitää tärkeänä, että tuen toteut-
33082:                                     1989 vp. -     KK n:o 205                                    3
33083: 
33084: tamiseen liittyvät ongelmat selvitetään. Sosiaa-   kotihoidontuen - erilaisia maksujärjestelyjä
33085: lihallituksessa onkin virkatyönä suoritettu        koskevia kokeiluja.
33086: asiaa koskevaa selvitystyötä ja siellä parhail-      Sosiaali- ja terveysministeriö tulee tekemään
33087: laan valmistellaan ehdotuksia havaittujen epä-     aikanaan kotihoidontukea koskevat tarpeelliset
33088: kohtien korjaamiseksi. Myös ministeriön toi-       muutosesitykset sille tehtävien ehdotusten ja
33089: mesta tullaan lähitulevaisuudessa suorittamaan     suoritettujen kokeilujen pohjalta.
33090: kotipalvelujen - ja siinä yhteydessä myös
33091:     Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1989
33092: 
33093:                                                                        Ministeri Tarja Halonen
33094: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 205
33095: 
33096: 
33097: 
33098: 
33099:                              Till Riksdagens Herr Talman
33100: 
33101:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        bestäms i enlighet med hur stort behovet av
33102: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         hjälp är och när hjälpen behövs. Maximibelop-
33103: av den 7 april 1989 till vederbörande medlem        pet kan betalas då det är fråga om personer
33104: av statsrådet översänt avskrift av följande av      som behöver mycket hjälp och vård dygnet
33105: riksdagsledamot Ala-Harja m.fl. undertecknade       runt.
33106: spörsmål nr 205:                                       Enligt förordningen om avgifter för social-
33107:                                                     service kan för vård i hemmet hos annan än en
33108:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen            mindrebemedlad servicemottagare uppbäras en
33109:        vidta för att förbättra stödet för vård i    avgift som är högst hälften av den avgift som
33110:        hemmet av åldringar, invalider och kro-      uppbärs för hemservice viiken ges av en hem-
33111:        niker och för att slopa avgiften för         vårdare eller hemhjälpare. Enligt 28 § 3 mom.
33112:        hemvårdshjälp som uppbärs av vårda-          socialvårdslagen kan en avgift, som fastställts
33113:        ren?                                         för socialservice, även lämnas oindriven eller
33114:                                                     nedsättas om det finns skäl till detta då man
33115:                                                     beaktar personens försörjningsplikt, utkomst-
33116:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      möjligheter eller synpunkter på vården.
33117: samt anföra följande:                                  En utredning som gjorts av socialstyrelsens
33118:     Stödet för vård i hemmet av åldringar,          planeringsavdelning visar att vårdaren i 96
33119: invalider och kroniker är en form av hemser-        procent av fallen är en anhörig. Som det
33120: vice enligt socialvårdslagen (710/82) och det ges   konstateras i spörsmålet har detta förorsakat
33121: till den som på grund av nedsatt prestations-       problem då det gäller att bära upp avgiften. Då
33122: förmåga, familjeförhållanden, ansträngning,         det till ett hushåll betalas skattebelagt stöd för
33123: sjukdom, barnsbörd, invaliditet eller av annan      vård i hemmet kan pengarna tas tilihaka
33124: motsvarande orsak är i behov av hjälp för att       genom att av en person i samma familj uppbärs
33125: klara av fullgörandet av eller bistånd vid          en kundavgift. Socialstyrelsen ger i sitt cirkulär
33126: fullgörandet av uppgifter eller funktioner som      om stöd för vård i hemmet av åldringar,
33127: hör till boende, personlig skötsel och omvård-      invalider och kroniker (A 10/1985/hu) en re-
33128: nad samt till annan normal och invand livsfö-       kommendation om att avgiften skall nedsättas
33129: ring. Stödet för vård i hemmet är inte till         eller inte alls uppbäras i sådana fall då stödet
33130: karaktären ett ekonomiskt stöd till en person       betalas till en person som hör till samma familj
33131: eller en familj utan ersättning för vård i          som den som får vård.
33132: hemmet av en åldring eller en invalid.                 Stödet för vård i hemmet innebär även vissa
33133:     Enligt 9 § 1 mom. 3 punkten socialvårdsför-     andra svårigheter som inte nämns i spörsmålet,
33134: ordningen betalas stöd för vård i hemmet på         t.ex. stödets storlek, vårdarens arbetsrättsliga
33135: grundval av ett avtal som skall slutas mellan       ställning samt det faktum att stödet i allmänhet
33136: socialnämnden och en enskild person, till en        uppfattas som ett ekonomiskt stöd till familjen.
33137: vårdare av en invalid, åldring eller kroniker.         Eftersom stödet för vård i hemmet av åld-
33138: Avtalet kan enligt 9 § 2 mom. socialvårdsför-       ringar, invalider och kroniker enligt social- och
33139: ordningen ingås med en sådan person som             hälsovårdsministeriets uppfattning är ett ända-
33140: förmår sköta en invalid, åldring eller kroniker     målsenligt stöd genom vilket man kan göra det
33141: eller svara för annan omsorg om denne. I            lättare för personer som är i behov av hjälp att
33142: avtalet fastställs enligt stadgandet vårdarens      bo hemma och på det sättet undvika att folk i
33143: rättigheter och sky1digheter.                       onödan tas in på vårdinrättningar, anser minis-
33144:     Enligt den riksomfattande planen för anord-     teriet att det är viktigt att problemen i anslut-
33145: nande av social- och hälsovården åren 1989-         ning till stödet utreds. Vid socialstyrelsen har
33146: 1993 uppgår stödet för vård i hemmet av             en utredning i ämnet också blivit gjord som
33147: åldringar, invalider och kroniker år 1989 till      tjänsteuppdrag och som bäst bereds förslag för
33148: högst 3 100 mk per månad. Beloppets storlek         att rätta till de missförhållanden som kommit
33149:                                   1989 vp. -   KK n:o 205                                   5
33150: 
33151: fram. På initiativ av ministeriet kommer man      Social- och hälsovårdsministeriet kommer i
33152: dessutom inom den närmaste framtiden att       sinom tid att göra upp nödvändiga ändrings-
33153: pröva på olika betalningsarrangemang för       förslag då det gäller stödet för vård i hemmet
33154: hemservicen och i samband med den även för     på basis av de förslag som skall inlämnas tili
33155: stöd för vård i hemmet.                        ministeriet och de försök som gjorts.
33156:     Helsingfors den 15 maj 1989
33157: 
33158:                                                                    Minister Tarja Halonen
33159:                         j
33160: 
33161:                     j
33162: 
33163:                     j
33164: 
33165:                 j
33166: 
33167:                 j
33168: 
33169:             j
33170: 
33171:             j
33172: 
33173:         j
33174: 
33175:         j
33176: 
33177:     j
33178: 
33179:     j
33180: 
33181: j
33182: 
33183: j
33184:                                              1989 vp.
33185: 
33186: Kirjallinen kysymys n:o 206
33187: 
33188: 
33189: 
33190: 
33191:                                  Alaranta ym.: Maatalousyrittäjien eläke-etujen turvaamisesta
33192: 
33193: 
33194:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33195:    Maatalousyrittäjille tarkoitetuissa eläkejär-   Viidentoista vuoden kuluttua vanhin lapsi on
33196: jestelmissä on vielä runsaasti aukkoja. Niiden     24-vuotias ja hänen leskiäitinsä 46-vuotias.
33197: johdosta syntyy väliinputoajaryhmiä. Esimer-       Poika haluaisi nyt lunastaa tilan nimiinsä,
33198: kiksi luopumiseläkelain mukaan eläkkeen saa-       mutta äiti ei voisi jäädä luopumiseläkkeelle.
33199: misen yhtenä ehtona on, että luopuja on            Sukupolvenvaihdoseläkkeeseen olisi vielä aikaa
33200: luopumisen tapahtuessa määrätyn ikäinen eli        lähes l 0 vuotta.
33201: täyttänyt 55 vuotta tai 45 vuotta, jos hän on         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33202: naispuolinen leski tai sellainen naispuolinen      tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
33203: luopuja, jonka aviopuolisokin on oikeutettu        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33204: luopumiseläkkeeseen. Maatilaa ei kuitenkaan        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33205: voi luovuttaa tässä laissa tarkoitettua eläkettä
33206: varten omalle lapselleen. Vastaavat iät suku-
33207: polvenvaihdoseläkettä haettaessa ovat 55 vuot-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33208: ta.                                                       ryhtyä perusteluissa mainittujen maata-
33209:    Esimerkki: Maatilan isäntä oli kuollessaan             lousyrittäjien nykyistä joustavamman ja
33210:  34-vuotias ja emäntä leskeksi jäädessään 31-             tasa-arvoisemman eläke-edun turvaami-
33211: vuotias. Lapsista vanhin oli tuolloin 9-vuotias.          seksi?
33212: 
33213:     Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1989
33214: 
33215:           Juhani Alaranta              Matti Väistö                  Annikki Koistinen
33216: 
33217: 
33218: 
33219: 
33220: 2900100
33221: 2                                   1989 vp. -      KK n:o 206
33222: 
33223: 
33224: 
33225: 
33226:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33227:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Luopumisen katsotaan tapahtuvan maatalou-
33228: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        den rakenteen parantamiseksi, jos se edistää
33229: olette 7 päivänä huhtikuuta 1989 päivätyn            jatkamiskelpoisten maatilojen muodostumista
33230: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         tai jos sen seurauksena maataloustuotannosta
33231: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        poistuu peltoa eikä tämä olennaisesti haittaa
33232: edustaja Juhani Alarannan ym. näin kuuluvas-         paikkakunnan maatilojen kehittämistä. Luopu-
33233: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 206:               minen voi tapahtua muun ohella siten, että
33234:                                                      maatila luovutetaan valtiolle tai toisen viljelijän
33235:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tilaan lisäalueeksi. Luopumiseläke voidaan
33236:        ryhtyä perusteluissa mainittujen maata-       myöntää 55-vuotiaalle miespuoliselle viljelijälle
33237:        lousyrittäjien nykyistä joustavamman ja       taikka 45-vuotiaalle naispuoliselle leskelle tai
33238:        tasa-arvoisemman eläke-edun turvaami-         naispuoliselle luopujalle, jonka puolisokin on
33239:        seksi?                                        oikeutettu samaan eläkkeeseen.
33240:                                                         Nykyiset sukupolvenvaihdos- ja luopumis-
33241:                                                      eläkettä koskevat säännökset ovat voimassa
33242:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        vuoden 1990 loppuun saakka. Sosiaali- ja
33243: vasti seuraavaa:                                     terveysministeriö on 25.5.1988 asettanut toimi-
33244:    Maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläk-        kunnan, jonka tehtävänä on selvittää sukupol-
33245: keestä säädetään maatalousyrittäjien eläkelais-      venvaihdos- ja luopumiseläkejärjestelmien jat-
33246: sa (467 /69). Sukupolvenvaihdoseläkejärjestel-       kaminen vuoden 1990 jälkeen ottaen huomioon
33247: män tavoitteena on sukupolvenvaihdoksia jou-         järjestelmien sosiaali- ja maatalouspoliittiset
33248: duttamalla korjata viljelijäväestön epäedullista     kehittämistarpeet. Toimikunnan tulee saada
33249: ikärakennetta. Sukupolvenvaihdoseläkkeen voi         työnsä päätökseen kuluvan vuoden loppuun
33250: pääsääntöisesti saada 55 vuotta täyttänyt maa-       mennessä.
33251: talousyrittäjä, joka luovuttaa viljelmän omalle         Hallitus tulee toimikunnan työn valmistuttua
33252: tai puolisonsa rintaperilliselle. Viljelmän saa-     harkitsemaan, onko sukupolvenvaihdos- ja luo-
33253: jaksi voidaan eräissä tapauksissa hyväksyä           pumiseläkejärjestelmien erilaiset tavoitteet huo-
33254: muukin henkilö kuin rintaperillinen.                 mioon ottaen eläkkeensaajille asetettavia ikä-
33255:    Luopumiseläkejärjestelmä perustuu erilliseen      vaatimuksia syytä yhtenäistää. Eläkkeensaajien
33256: luopumiseläkelakiin (16/74). Lain nojalla voi-       vähimmäisikää asetettaessa on kuitenkin halli-
33257: daan maksaa luopumiseläkettä viljelijälle, joka      tuksen käsityksen mukaan pidettävä peruspe-
33258: maatalouden rakenteen parantamiseksi pysy-           riaatteena, että eläkkeitä maksetaan lähinnä
33259: västi luopuu maatalouden harjoittamisesta.           parhaan työikänsä jo ohittaneille viljelijöille.
33260:     Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1989
33261: 
33262:                                                    Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
33263:                                      1989 vp. -      KK n:o 206                                       3
33264: 
33265: 
33266: 
33267: 
33268:                               Tili Riksdagens Herr Talman
33269:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          för förbättrande av jordbrukets struktur, om
33270: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           den främjar bildandet av fortbeståndsdugliga
33271: av den 7 april 1989 tili vederbörande medlem          brukningsenheter eller om följden därav är att
33272: av statsrådet översänt avskrift av följande av        åker utesluts ur jordbruksproduktionen och
33273: riksdagsman Juhani Alaranta m.fl underteck-           detta inte är tili väsentlig nackdel för utveck-
33274: nade spörsmål nr 206:                                 landet av brukningsenheterna på orten. Avträ-
33275:                                                       delse kan dessutom ha skett så att bruknings-
33276:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen             enheten överlämnas tili staten eller tili en
33277:        vidta för att säkra en smidigare och           annan odlare som tillskottsområde. Avträde1-
33278:        jämlikare pensionsförmån för de lant-          sepension kan beviljas en 55-årig man1ig odlare
33279:        bruksföretagare som nämns i motiv-             eller en 45-årig kvinnlig änka eller kvinnlig
33280:        eringen?                                       avträdare, vars make också är berättigad tili
33281:                                                       samma pension.
33282:                                                          Gällande stadganden om generationsväx-
33283:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        lings- och avträde1sepension är i kraft tili
33284: samt anföra följande:                                 utgången av år 1990. Social- och hälsovårds-
33285:     I lagen om pension för lantbruksföretagare        ministeriet har 25.5.1988 tillsatt en kommis-
33286: (467 j69) stadgas om lantbruksföretagares gene-       sion, som har i uppgift att reda ut möjlighe-
33287: rationsväxlingspension. Avsikten med systemet         terna tili att förlänga giltighetstiden för syste-
33288: med generationsväxlingspension är att genom           men med generationsväx1ingspension och av-
33289: att påskynda generationsväxlingarna rätta tili        trädelsepension även efter år 1990, med beak-
33290: odlarbefolkningens ofördelaktiga åldersstruk-         tande av behovet att social- och jordbrukspo-
33291: tur. I regel kan en lantbruksföretagare som fyllt     litiskt utveckla systemen. Kommissionen skall
33292: 55 år och som överlämnar sin brukningsenhet           slutföra sitt arbete inom innevarande år.
33293: tili sin egen eller sin makes bröstarvinge få            Sedan kommissionen slutfört sitt arbete
33294: generationsväxlingspension. I vissa fall kan det      kommer regeringen att överväga huruvida det,
33295: godkännas att någon annan än bröstarvingen            med beaktande av de olika målen för systemen
33296: får brukningsenheten.                                 med generationsväxlings- och avträdelsepen-
33297:     Systemet med avträdelsepension baserar sig        sion, föreligger skäl att förenhetliga ålderskra-
33298: på en särskild lag om avträdelsepension               ven för pensionstagarna. Då minimiåldern för
33299: (16/74). Med stöd av lagen kan avträdelsepen-         pensionstagarna fastställs, bör grundprincipen
33300: sion betalas tili en odlare som för förbättrande      ändå enligt regeringens uppfattning vara att
33301: av jordbrukets struktur varaktigt avstår från         pensionerna främst betalas tili od1are som
33302: att bedriva jordbruk. Avträdelse anses ha skett       redan passerat sin bästa arbetsålder.
33303:      Helsingfors den 16 maj 1989
33304: 
33305:                                                     Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
33306:                                               1989 vp.
33307: 
33308: Kirjallinen kysymys n:o 207
33309: 
33310: 
33311: 
33312: 
33313:                                  Alaranta ym.: Pienten kuntien pakkoliitoksista
33314: 
33315: 
33316:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33317: 
33318:    Hallituksen ministerit ovat antaneet ristirii-      Tasavallan presidentti Mauno Koivisto otti
33319: taisia kannanottoja julkisuuteen siitä, toteut-     kantaa kuntaliitoksiin matkallaan Pyhännälle
33320: taako pääministeri Holkerin hallitus pienten        ja Ylivieskaan 7.3.1989. Lehtiuutisten mukaan
33321: kuntien pakkoliitoksia. Kunnallisalasta vastaa-     presidentti ei sulkenut kokonaan pois sitä
33322: va sisäasiainministeri Jarmo Rantanen on to-        mahdollisuutta, etteikö kuntaliitoksia joskus
33323: dennut, että kunnallisessa jaotuksessa tulee        voitaisi tehdä ilman täyttä yksimielisyyttä.
33324: tapahtumaan muutoksia.           "Pääsääntöisesti   "Uskon, että suostuttelemalla ja ehkä joitakin
33325: muutokset pitää hoitaa vapaaehtoista tietä,         uusia porkkanoita keksimällä voitaisiin päästä
33326: mutta yhteiskunnan kannalta merkittävissä ky-       parempiin tuloksiin", sanoi presidentti haastat-
33327: symyksissä, joissa ei vapaaehtoisuutta synny,       telussa.
33328: valtioneuvostolla pitäisi olla lainsäädännönkin        Hallituksen sisältä tulleet ristiriitaiset kan-
33329: velvoite tehdä kipeitäkin päätöksiä", totesi        nanotot aiheuttavat huolta ja epätietoisuutta
33330: ministeri Rantanen Suomen Kunnat -lehden            varsinkin pienissä kunnissa. Kuntasuunnittelua
33331: haastattelussa. (24/1988)                           vaikeuttaa se, että pakkoliitokset toisaalta tor-
33332:    Opetusministeri Christoffer Taxell totesi sa-    jutaan, mutta toisaalta niitä pidetään esillä.
33333: man lehden haastattelussa: "Katson, että tätä       Kuntiin on kantautunut tietoja, että hallitus
33334: hallitusta muodostettaessa sovittiin, ettei kun-    valmistelee pakkoliitoksia.
33335: tia yhdistetä pakolla." Taxell sanoo vastusta-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33336: vansa ehdottomasti pakkoliitoksia. (Suomen          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
33337: Kunnat 5/1989)                                      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33338:    Pääministeri Harri Holkeri ilmoitti kanta-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33339: naan: "Hallitusohjelma lähtee siitä, että ediste-
33340: tään kunnallisen jaotuksen vapaaehtoista
33341: muuttamista. Pakkoliitoksia ei ole pöydällä.                  Valmisteleeko Hallitus nykyisen kun-
33342: Pakkoliitokset eivät kuitenkaan välttämättä ole            tajaotuksen muutoksia, ja
33343: olleet huonoja kaikki." (Suomen Kunnat 22/                    aikooko Hallitus toteuttaa pienten
33344:  1988)                                                     kuntien pakkoliitoksia?
33345: 
33346:      Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1989
33347: 
33348:           Juhani Alaranta               Esko Aho                      Timo Kietäväinen
33349:           Heikki Kokko                  Tellervo Renko                Jukka Vihriälä
33350:           Eino Siuruainen               Aapo Saari                    Annikki Koistinen
33351:           Mirja Ryynänen                Kalle Röntynen                Kalevi Mattila
33352:           Matti Maijala                 Hannu Tenhiälä                Marjatta Väänänen
33353:           Eeva Kuuskoski-Vikatmaa       Sirkka-Liisa Anttila          Seppo Kääriäinen
33354:                                         Mauri Pekkarinen
33355: 
33356: 
33357: 
33358: 
33359: 290010D
33360: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 207
33361: 
33362: 
33363: 
33364: 
33365:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33366:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      puoltaa muutosta. Jos sen kunnan valtuusto,
33367: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       jota kuntajaon muutos koskisi, vastustaa muu-
33368: olette 7 päivänä huhtikuuta 1989 päivätyn           tosta, muutos saadaan lain 3 §:n nojalla mää-
33369: kirjeenne ohella toimittanut asianomaiselle val-    rätä toimeenpantavaksi vain, jos tärkeän ylei-
33370: tioneuvoston jäsenelle jäljennöksen kansan-         sen edun on katsottava sitä vaativan. Nämä
33371: edustaja Juhani Alarannan ym. näin kuuluvas-        pakkoliitoksen erityiset edellytykset on lakia
33372: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 207:              sovellettaessa tutkittava kussakin tapauksessa
33373:                                                     erikseen. Kunnan alueen tulee olla yhteiskun-
33374:           Valmisteleeko Hallitus nykyisen kun-      nallisten toimintojen kannalta tarkoituksenmu-
33375:        tajaotuksen muutoksia, ja                    kainen. Lainsäätäjä on siis katsonut, että kun-
33376:           aikooko Hallitus toteuttaa pienten        tien aluejaon tarkoituksenmukaisuus on viime
33377:        kuntien pakkoliitoksia?                      kädessä valtioneuvoston vastuulla. Jos asian-
33378:                                                     omainen kunnanvaltuusto vastustaa muutosta,
33379:                                                     edellytykset päätöksenteolle ovat tiukemmat.
33380:    Vastauksena esitän kunnioittaen seuraavaa:       Valtioneuvoston harkintavalta pakkoliitoksessa
33381:    Julkisen hallinnon palvelevuuden, tehokkuu-      on säännöksen mukaan rajoitettu koskemaan
33382: den ja taloudellisuuden kehittäminen on halli-      tapauksia, joissa tärkeä yleinen etu vaatii alue-
33383: tusohjelman mukaan yhtenä hallituksen toi-          jaon muuttamista. Yleiseksi etu voidaan kat-
33384: mien keskeisenä tavoitteena. Kehityskulku           soa, jos se ei rajoitu vain yksittäisen kunnan
33385: merkitsee kuntien aseman ja vastuun kasvamis-       eikä valtion taloudelliseen etuun, vaan on
33386: ta osana julkisen hallintokoneiston toimintaa.      tulkittavissa kokonaisuuden kannalta yleiseksi
33387: Hallinnon toimivuutta ja joustavuutta lisätään      eduksi.
33388: kaikilla hallinnon tasoilla. Kuntien välisen yh-       Kuntajaon muuttamista harkittaessa otetaan
33389: teistyön muotoja kehitetään ja edistetään va-       kussakin tapauksessa huomioon kunnallishal-
33390: paaehtoista kunnallisen jaotuksen muutosta.         linnon palvelujen järjestäminen kansalaisille ja
33391: Ohjelman lisäpöytäkirjan mukaan ryhdytään           näiden palvelujen aiheuttamista kustannuksista
33392: kannustaviin toimiin kunnallisen jaotuksen tar-     veroäyrin hintaan kohdistuva paine. Hallitus
33393: kistamiseksi. Tavoitteena pidetään kuntalaisten     edistää kuntien vapaaehtoista yhdistymistä ja
33394: tarpeiden mukaista joustavaa palveluverkostoa       suosii kunlainliittoja keveämpiä yhteistoiminta-
33395: sekf.i toimintakykyisen kuntakentän ja -raken-      muotoja.
33396: teen muodostumista.                                    Kuntajaon kehittämistä tuetaan yhdistymis-
33397:    Kuntajakoa voidaan kuntajaosta annetun           avustuksin, joita varten varataan riittävästi
33398: lain (73/77) 2 §:n l momentin mukaan muut-          määrärahoja. Avustusta suoritetaan kuntajaon
33399: taa, jos se on perusteltua kunnallishallinnon       muutoksesta aiheutuvien kunnallistalouden li-
33400: palvelusten järjestämisen helpottamiseksi tai       särasitusten ehkäisemiseksi tai rajoittamiseksi.
33401: kunnallishallinnon väestöpohjan ja taloudellis-        Hallituksen kanta pakkoliitoksiin on ollut
33402: ten voimavarojen vahvistamiseksi taikka jos         johdonmukainen. Pakkoliitos on äärimmäinen
33403: sitä muusta sellaisesta syystä on pidettävä         keino kuntajaotuksen muuttamisessa. Hallitus
33404: tarpeellisena. Näiden yleisten edellytysten täyt-   pyrkii edistämään vapaaehtoisia kuntaliitoksia.
33405: tyessä kuntajaon muutos on mahdollista to-          Kunnilla tulee olla valmiutta muuttaa kunta-
33406: teuttaa, jos asianomaisen kunnan valtuusto          jaotusta tarpeellisilta osin.
33407:     Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1989
33408: 
33409:                                                              Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
33410:                                     1989 vp. -     KK n:o 207                                    3
33411: 
33412: 
33413:                              Tili Riksdagens Herr Talman
33414:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       beröras av ändringen i kommunindelning mot-
33415: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        sätter sig denna ändring, kan ändringen med
33416: av den 7 april 1989 tili vederbörande medlem       stöd av lagens 3 § bestämmas att genomföras
33417: av statsrådet översänt avskrift av följande av     endast om ändringen bör anses påkallad av
33418: riksdagsman Juhani Alaranta m.fl. underteck-       vägande allmänt intresse. Dessa särskilda för-
33419: nade spörsmål nr 207:                              utsättningar för en tvångssammanslagning skall
33420:                                                    vid tillämpningen av lagen undersökas separat
33421:                                                    i varje enskilt fall. Kommunens område skall
33422:          Bereder Regeringen ändringar i den        vara ändamålsenligt med avseende på olika
33423:        nuvarande kommunindelningen och             samhällsfunktioner. Lagstiftaren har alltså an-
33424:          ämnar Regeringen genomföra tvångs-        sett, att det i sista hand är statsrådet som
33425:        sammanslagningar av små kommuner?           svarar för ändamålsenligheten beträffande
33426:                                                    kommunernas områdesindelning. Om vederbö-
33427:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      rande kommunfullmäktige motsätter sig änd-
33428: samt anföra följande:                              ringen, är förutsättningarna för ett beslutsfat-
33429:                                                    tande stramare. Enligt stadgandet är statsrå-
33430:    Enligt regeringsprogrammet är utvecklandet      dets prövningsrätt i fråga om tvångssamman-
33431: av serviceinriktningen, effektiviteten och lön-    slagning begränsad tili att gälla sådana fall, i
33432: samheten inom den offentliga förvaltningen en      vilka ändringen är påkallad av vägande all-
33433: central målsättning för regeringens åtgärder.      mänt intresse. Allmänt intresse kan anses före-
33434: Utvecklingsprocessen innebär att kommuner-         ligga, om det inte begränsar sig endast tili en
33435: nas ställning stärks och ansvar ökar som en del    enskild kommuns eller statens ekonomiska
33436: av det offentliga förvaltningsmaskineriets funk-   intresse, utan från helhetssynpunkt kan toikas
33437: tion. Förvaltningens funktionsduglighet och        som allmänt gällande.
33438: smidighet skall ökas på alla nivåer inom              Vid bedömningen av en ändring i kommun-
33439: förvaltningen. Formerna för samarbetet mellan      indelningen skall i varje enskilt fall beaktas
33440: kommunerna utvecklas och frivilliga ändringar      medborgarnas möjlighet tili service inom kom-
33441: i den kommunala indelningen främjas. Enligt        munalförvaltningen och det kostnadstryck som
33442: tiliäggsprotokollet tili programmet vidtar rege-   denna service medför på uttaxeringen per
33443: ringen åtgärder som uppmuntrar tili en juste-      skattöre. Regeringen främjar kommunernas fri-
33444: ring av kommunindelningen. Målet skall vara        villiga sammanslagning och prioriterar lättare
33445: att bygga upp ett smidigt servicenät, som          samarbetsformer än kommunalförbund.
33446: svarar mot kommunmedlemmarnas behov,                  Utvecklandet av kommunindelningen främ-
33447: samt att ta fram funktionsdugliga kommunfålt       jas genom sammanslagningsunderstöd, för vil-
33448: och kommunstrukturer.                              ka tiliräckliga anslag reserveras. Understöd
33449:    Enligt 2 § 1 mom. lagen om kommunindel-         betalas i syfte att förebygga eller begränsa
33450: ning (73/77) kan kommunindelningen ändras,         ytterligare belastning på kommunalhushåll-
33451: om detta är motiverat för underlättande av         ningen tili följd av ändringar i kommunindel-
33452: ordnandet av den service, som kommunalför-         nmgen.
33453: valtningen erbjuder, eller för förstärkande av        Regeringens ståndpunkt beträffande tvångs-
33454: kommunalförvaltningens befolkningsunderlag         sammanslagningar har varit konsekvent.
33455: och ekonomiska resurser eller om detta av          Tvångssammanslagning är en yttersta metod
33456: annan sådan orsak bör anses vara påkallat. Då      vid ändring av kommunindelningen. Regering-
33457: dessa allmänna förutsättningar uppfylls kan        en strävar tili att främja frivilliga kommunsam-
33458: kommunindelning genomföras, om vederbö-            manslagningar. Kommunerna bör ha bered-
33459: rande kommuns fullmäktige förordar ändring-        skap att ändra kommunindelningen tili erfor-
33460: en. Om fullmäktige i den kommun, som skulle        derliga delar.
33461: 
33462:     Helsingfors den 8 maj 1989
33463: 
33464:                                                                 Inrikesminister Jarmo Rantanen
33465:                                                  1989 vp.
33466: 
33467: Kirjallinen kysymys n:o 208
33468: 
33469: 
33470: 
33471: 
33472:                                    Pohjanoksa ym.: Kuurojen kansanopiston opiskelijoiden opinto-
33473:                                       sosiaalisista eduista
33474: 
33475: 
33476:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33477:    Suomessa on 92 kansanopistoa, joista Kuu-           ruiskeskus ja hallinnai Kiinteistö Oy Ilkantie
33478: rojen kansanopisto on toistaiseksi nuorin. Se          4:n hallitus. Ruoka maksaa siellä suhteellisen
33479: aloitti toimintansa uudessa kuulovammaisalan           paljon, esimerkiksi lounas 30 markkaa, mikä
33480: järjestöjen monitoimitalossa Helsingin Haagas-         on lounassetelin hinta. Kulumassa olevana
33481: sa 2.11.1987.                                          työvuonna perusoppijakson viikkomaksu Kuu-
33482:    Kaikissa muissa kansanopistoissa on oma             rojen kansanopistossa on maan kallein, 400
33483: keittiö ja ruokasali ja valtionavun alainen            markkaa, josta pelkkään ruokalaskuun menee
33484: keittiöhenkilökunta. Se merkitsee paitsi kodik-        360 markkaa. Muissa kansanopistoissa tavalli-
33485: kuutta, viihtyisyyttä ja joustavuutta myös hy-         nen viikkomaksu on 320 markkaa Suomen
33486: vin edullisia ruokailuhintoja. Silloin osa opis-       Kansanopistoyhdistyksen suosituksen mukaan.
33487: ton perusoppijakson viikkomaksuista ja kurs-           Siitä menee ruokaan yleisesti noin kolmasosa.
33488: simaksuista jää kattamaan valtionavun ulko-            Viikkomaksuilla opistot maksavat monenlaisia
33489: puolelle jääviä menoja. Samalla oma keittiö            valtionavun ulkopuolelle jääviä menojaan. Sel-
33490: antaa opistoille mahdollisuuden järjestää sel-         laisia on noin puolet kokonaisbudjetista. Nyt
33491: laista toimintaa, joka tuottaa tuloja. Niitähän        kun ruoka maksaa niin paljon, on vaikea
33492: kansanopiston pitää omalla toiminnallaan               selvitä. Samasta syystä kurssihinnat nousevat
33493: hankkia.                                               kalliiksi.
33494:    Keskiasteen ammatillisissa oppilaitoksissa ja          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33495: korkeakouluissa on opetusministeriön subven-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
33496: tioiden takia hyvin halpa tai ilmainen ruoka.          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33497: Myös kansanopistojen peruskoulua tai lukiota           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33498: suoriitavilla linjoilla tai ammatillisilla linjoilla
33499: on ilmainen ruoka.                                               Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta Kuu-
33500:    Kuurojen kansanopisto on jäänyt kokonaan                   rojen kansanopiston opiskelijat saavat
33501: ilman minkäänlaista ruokahintoihin kohdistu-                  samanlaiset opintososiaaliset edut kuin
33502: vaa valtion tukea. Opiskelijat, kurssilaiset ja               on muiden kansanopistojen ammattilin-
33503: henkilökunta syövät Valkean talon henkilö-                    joilla?
33504: kuntaruokalassa, jota hoitaa Valtion ravitse-
33505: 
33506:      Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1989
33507: 
33508:           Aino Pohjanoksa                 Keijo Jääskeläinen         Iiris Hacklin
33509:           Tapio Holvitie                  Tellervo Renko             Mirja Ryynänen
33510:           Anna-Liisa Jokinen              Pekka Haavisto             Jouni Backman
33511:           Jukka Gustafsson                Kari Häkämies              Kirsti Ala-Harja
33512:           Kalevi Lamminen                 Eeva-Liisa Moilanen        Tuula Linnainmaa
33513:           Anneli Taina                    Jorma Fred                 Annikki Koistinen
33514:           Pirjo Ala-Kapee                 Jukka Vihriälä             Aapo Saari
33515:           Riitta Saastamoinen             Iiro Viinanen              Liisa Hilpelä
33516:                       Lea Kärhä                              Raila Aho
33517: 
33518: 
33519: 
33520: 290010D
33521: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 208
33522: 
33523: 
33524: 
33525: 
33526:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33527: 
33528:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa      kuin ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille.
33529: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      Kuurojen kansanopistossa ei kuitenkaan ole
33530: olette 7 päivänä huhtikuuta 1989 päivätyn          edellä mainittuja linjoja.
33531: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          Kansanopistot saavat keittiöhenkilökunnan
33532: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      palkkauskustannuksiin valtionapua, samoin
33533: edustaja Pohjanoksan ym. näin kuuluvasta           keittiötilojen ja -laitteiden kustannuksiin. Näi-
33534: kirjallisesta kysymyksestä n:o 208:                hin menoihin kohdistuvien valtionapujen voi-
33535:                                                    daan katsoa tavallaan subventoivan kansan-
33536:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta Kuu-    opistojen ateriakustannuksia. Kuurojen kansan-
33537:        rojen kansanopiston opiskelijat saavat      opistolla ei kuitenkaan ole omaa keittiötä,
33538:        samanlaiset opintososiaaliset edut kuin     jonka kustannuksiin opisto voisi saada valtion-
33539:        on muiden kansanopistojen ammattilin-       apua. Kuurojen kansanopiston opiskelijat ate-
33540:        joilla?                                     rioivat Valtion ravitsemiskeskuksen ylläpitä-
33541:                                                    mässä ruokalassa markkinahintaan. Näin ollen
33542:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        he ovat tältä osin muiden kansanopistojen
33543: taen seuraavaa:                                    opiskelijoihin verrattuina epäedullisemmassa
33544:    Kansanopistojen valtionavusta annetun lain      asemassa.
33545: (542/84) 2 §:n mukaan kansanopistoille myön-          Kuurojen kansanopiston opiskelijoiden ruo-
33546: netään valtionapua 80 prosenttia kohtuullisiin     kailun järjestäminen tarkoituksenmukaisem-
33547: käyttökustannuksiin. Näistä kustannuksista         malla tavalla on valmisteltavana. Uusin järjes-
33548: osa, kuten ulkopuolisten palvelujen hankkimi-      telyin pyritään siihen, että kansanopistolaissa
33549: sesta aiheutuneet kustannukset, sisältyvät opis-   mainitut valtionavun ehdot täyttyvät.
33550: kelijaviikkoa kohden laskettuun laskennalliseen       Kuurojen kansanopisto käy kuluvana kevää-
33551: summaan, jonka opetusministeriö vahvistaa          nä neuvotteluja Valtion ravitsemiskeskuksen
33552: etukäteen vuosittain. Opiskelijaviikkoa kohden     kanssa sopimuksen tekemiseksi ruokailupalve-
33553: laskettu markkamäärä on kaikille kansanopis-       lujen ostamisesta. Palvelujen hintaan sisältyisi-
33554: toille sama.                                       vät keittiöhenkilökunnan palkoista sekä keit-
33555:    Ammatillisten oppilaitosten opintososiaali-     tiötiloista ja -laitteista aiheutuvat kustannus-
33556: sista eduista annetun lain (498/83) mukaiset       osuudet. Ruokailupalvelujen hinnan kansan-
33557: etuudet eivät koske Kuurojen kansanopiston         opisto voisi sisällyttää kansanopistojen valtion-
33558: opiskelijoita.                                     avusta annetun lain 2 §:n 3 kohdassa mainit-
33559:    Kansanopistojen valtionapulain muutoksen        tuihin kustannuksiin. Tarkoituksena on, että
33560: (95/88) l a ja 2 a §:n mukaan kansanopiston        Kuurojen kansanopiston ja Valtion ravitsemis-
33561: peruskoulu- ja lukiolinjalla tai ammatillisilla    keskuksen välinen ruokailupalvelujen ostamista
33562: peruskoulutuksen linjoilla opiskeleville myön-     koskeva sopimus tulisi voimaan l päivänä
33563: netään opintososiaalisia etuja samoin perustein    elokuuta 1989.
33564: 
33565:     Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1989
33566: 
33567:                                                              Opetusministeri Christoffer Taxell
33568:                                     1989 vp. -     KK n:o 208                                    3
33569: 
33570: 
33571: 
33572: 
33573:                              Tili Riksdagens Herr Talman
33574:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        randena vid yrkesläroanstalterna. Vid fo1khög-
33575: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        skolan Kuurojen kansanopisto finns dock inte
33576: av den 7 april 1989 tili vederbörande medlem       nämnda linjer.
33577: av statsrådet översänt en avskrift av följande        För kökspersonalens lönekostnader får folk-
33578: av riksdagsman Pohjanoksa m.fl. underteckna-       högskolorna statsunderstöd, liksom även för
33579: de spörsmål nr 208:                                köksutrymmenas och köksutrustningens kost-
33580:                                                    nader. Statsunderstöden för dessa utgifter kan
33581:           Vad ämnar Regeringen göra för att        på ett sätt anses subventionera måltidskostna-
33582:        eleverna vid folkhögskolan Kuurojen         derna vid folkhögskolorna. Kuurojen kansan-
33583:        kansanopisto skall få samma studieso-       opisto har dock inget eget kök för vars
33584:        ciala förmåner som vid yrkeslinjerna i      kostnader folkhögskolan kunde få statsunder-
33585:        de övriga folkhögskolorna?                  stöd. Eleverna vid Kuurojen kansanopisto intar
33586:                                                    sina måltider tili marknadspris vid en matsal
33587:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt       som upprätthålls av Statens förplägnadscentral.
33588: följande:                                          De är sålunda i detta hänseende i en oförmån-
33589:                                                    ligare situation jämfört med eleverna vid andra
33590:    Enligt 2 § lagen om statsunderstöd åt folk-     folkhögskolor.
33591: högskolor (542/84) beviljas folkhögskolorna 80        Man håller på att bereda frågan om att
33592: procent av de godtagbara driftskostnaderna i       anordna bespisningen av eleverna vid Kuurojen
33593: statsunderstöd. Av dessa kostnader ingår en        kansanopisto på ett mera ändamålsenligt sätt.
33594: del, såsom kostnaderna för anskaffning av          Genom nya arrangemang eftersträvar man att
33595: utomstående tjänster, i den kalkylmässiga sum-     villkoren för statsunderstöd i folkhögskolela-
33596: man som beräknas per elevvecka och som             gen uppfylls.
33597: undervisningsministeriet fastställer på förhand       Kuurojen kansanopisto för under denna vår
33598: för varje år. Markbeloppet beräknat per elev-      underhandlingar med Statens förplägnadscen-
33599: vecka är det samma för alla folkhögskolor.         tral om ett avtal att köpa måltidsservice. I
33600:    Förmånerna enligt lagen om studiesociala        priset på servicen skulle ingå kostnadsandelar-
33601: förmåner vid yrkesläroanstalter (498/83) berör     na för kökspersonalens löner samt för köksu-
33602: inte eleverna vid Kuurojen kansanopisto.           trymmena och köksutrustningen. Priset på mål-
33603:    Enligt 1 a och 2 a §§ den ändrade lagen om      tidsservicen kunde folkhögskolan inkludera i
33604: statsunderstöd åt folkhögskolor (95/88) beviljas   de kostnader som nämns i 2 § 3 mom. lagen om
33605: studerandena vid grundskole- och gymnasielin-      statsunderstöd åt folkhögskolor. Avsikten är
33606: jerna vid en folkhögskola eller vid linjerna för   att avtalet om att Kuurojen kansanopisto
33607: den grundläggande yrkesutbildningen studieso-      köper måltidsservice av Statens förplägnads-
33608: ciala förmåner på samma grunder som stude-         central skall träda i kraft den 1 augusti 1989.
33609:     Helsingfors den 10 maj 1989
33610: 
33611:                                                       Undervisningsminister Christoffer Taxell
33612:                                                1989 vp.
33613: 
33614: Kirjallinen kysymys n:o 209
33615: 
33616: 
33617: 
33618: 
33619:                                   Pohjanoksa ym.: Sairaanhoidon Tutkimuslaitoksen Kannatusyh-
33620:                                      distys ry:n toiminnan tukemisesta
33621: 
33622: 
33623:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33624:    Sairaanhoidon Tutkimuslaitoksen Kanna-            käytäntöön suuntautuvaa ja lähtökohdaksi on
33625: tusyhdistys ry. on vuonna 1965 perustettu            otettu TK 2000:n Suomen tavoitteista.
33626: yhteisö, jonka tehtävänä on omistaa ja pitää            Vuoden 1975 loppupuolella alkoi toinen ak-
33627: yllä Sairaanhoidon Tutkimuslaitosta sekä edis-       tiivinen tutkimusperiodi, joka edelleen jatkuu.
33628: tää muilla tavoin hoitotyön (nursing) tutkimus-      Rahoittajaksi ryhtyi valtio. Vuosina 1975-
33629: ta maan terveydenhuollon kehittämiseksi.              1977 laitoksen toiminnan rahoitti opetusminis-
33630:    Sairaanhoidon Tutkimuslaitos on ensimmäi-         teriö. Sen rahoituksen perusteluna oli sairaan-
33631: nen Eurooppaan perustettu hoitotyön tutkimus-        hoitajien yliopistokoulutuksen opettajavoimien
33632: yksikkö. WHO/EUROn yhteistyölaitoksena               takaaminen. Koska laitoksen tutkimustoiminta
33633: (Collaborating Centre) Sairaanhoidon Tutki-          kohdistui terveyden- ja sairaanhoitoon, siirtyi
33634: muslaitoksen tehtäviin kuuluu välittää tietoa        rahoitus lääkintöhallitukseen. Senkin jälkeen
33635: WHO:n Euroopan aluetoimistosta Suomeen ja            on opetusministeriö rahoittanut laitoksen var-
33636: päinvastoin. Vuonna 1986 uusitun yhteistyöso-        sin laajan koulutusohjelman. Raha-asia-aloit-
33637: pimuksen mukaisesti Sairaanhoidon Tutkimus-          teen perusteella laitoksen määräraha on ollut
33638: laitos on sitoutunut edistämään WHO:n toimia         vuodesta 1978 lähtien erikseen mainittuna val-
33639: TK 2000 -ohjelman ja eurooppalaisen nursin-          tion budjetissa vuoteen 1988. Vuoden 1989
33640: gin mukaisessa hengessä.                             baltion budjetissa Sairaanhoidon Tutkimuslai-
33641:    Tutkimuslaitoksen toimintaedellytysten luo-       tosta ei enää ole mainittuna.
33642: misen lisäksi Sairaanhoidon Tutkimuslaitoksen           Tutkimustoiminnan rahoitusta anotaan lää-
33643: Kannatusyhdistys ry. toimii monin eri tavoin         kintöhallitukselta ja Raha-automaattiyhdistyk-
33644: hoitotyön, sen tutkimuksen ja korkean asteen         seltä. Laitoksen toiminnan kannalta tärkeän
33645: opetuksen edistämiseksi. Toimintaperiaatteisiin      keskustoimiston rahoitus olisi järjestettävä
33646: kuuluu hoitotyöhön liittyvä aloitetoiminta ja        edelleen valtion määrärahan turvin.
33647: yhteistyö, tutkimuksen koordinointi ja tulosten
33648: hyödyntäminen, tutkimusalan tunnetuksi teke-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33649: minen, palvelu- ja koulutusjärjestelmän akti-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
33650: vointi tutkimusongelmien kartoittamiseen ja          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33651: esille tuomiseen sekä kansainvälinen toiminta.       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33652:    Sairaanhoidon Tutkimuslaitoksen koulutus-
33653: ohjelman yleisenä tavoitteena on tukea laitok-                 Miten Hallitus aikoo toimia, jotta
33654: sen omaa tutkimustoimintaa, johdattaa käytän-               Sairaanhoidon Tutkimuslaitoksen Kan-
33655: nön hoitotyöntekijöitä tieteelliseen ajatteluun ja          natusyhdistys ry:n juoksevat hallintoku-
33656: tutkimustaitoihin sekä ylläpitää hoitotyön tut-             lut voitaisiin edelleen korvata valtion
33657: kimusta koskevaa tiedonvaihtoa. Koulutus on                 määrärahoista?
33658: 
33659:      Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1989
33660: 
33661:           Aino Pohjanoksa               Keijo Jääskeläinen             Kari Häkämies
33662:           Tuula Linnainmaa              Riitta Saastamoinen            Liisa Hilpelä
33663:                                         Lea Kärhä
33664: 
33665: 
33666: 
33667: 2900100
33668: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 209
33669: 
33670: 
33671: 
33672: 
33673:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33674:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       muillekin alan hakijoille. Vuonna 1989 on
33675: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       lääkintöhallitus myöntänyt Sairaanhoidon Tut-
33676: olette 7 päivänä huhtikuuta 1989 päivätyn           kimuslaitokselle tutkimus- ja kehittämistoimin-
33677: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        nan määrärahoista kahta painoalueelle sijoittu-
33678: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       vaa tutkimushanketta varten yhteensä 210 000
33679: edustaja Pohjanoksan ym. näin kuuluvasta            markkaa. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö
33680: kirjallisesta kysymyksestä n:o 209:                 on myöntänyt Raha-automaattiyhdistyksen ra-
33681:                                                     hoista laitokselle 150 000 markkaa vuonna
33682:           Miten Hallitus aikoo toimia, jotta        1989. Edellä mainituista syistä määrärahan
33683:        Sairaanhoidon Tutkimuslaitoksen Kan-         pitäminen lääkintöhallituksen kulutusmenomo-
33684:        natusyhdistys ry:n juoksevat hallintoku-     mentilla ei ole perusteltua.
33685:        lut voitaisiin edelleen korvata valtion         Todettakoon hoitotieteellisen tutkimuksen ja
33686:        määrärahoista?                               Sairaanhoidon Tutkimuslaitoksen tilasta seu-
33687:                                                     raavaa: Sairaanhoidon Tutkimuslaitoksen Kan-
33688:                                                     natusyhdistys ry. on perustettu 1960-luvun
33689:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       puolivälissä, jolloin hoitotieteellisellä tutkimuk-
33690: vasti seuraavaa:                                    sella ei ollut virallista asemaa. Sen perustajina
33691:    Vuosina     1977-1985 Suomi osallistui           olivat hoitoalueen lukuisat yhdistykset. Lisäksi
33692: WHO:n Euroopan alueen käynnistämään hoi-            jäseninä voivat olla henkilöjäsenet. Kannatus-
33693: totyön keskipitkän tähtäyksen monikansalli-         yhdistyksen tarkoituksena oli yhteisin voimin
33694: seen tutkimusprojektiin. Projektin Suomen           tukea terveyden- ja sairaanhoidon tutkimusta.
33695: osuutta johti ja valvoi lääkintöhallituksen aset-   Laitos toimi vapaaehtoisen rahoituksen ja lah-
33696: tama projektin johto- ja seurantaryhmä. Pro-        joitusten turvin.
33697: jektia varten osoitettiin lääkintöhallituksen ku-      Laitoksen asema on kuitenkin alalla tapah-
33698: lutusmenomomentilta varoja, jotka kanavoitiin       tuneen kehityksen myötä muuttunut, sillä tä-
33699: projektin käyttöön Sairaanhoidon Tutkimuslai-       nään varsinainen hoitotieteellinen tutkimus ta-
33700: toksen kautta. Lisäksi projektin vetäjä sai         pahtuu maamme yliopistoissa yliopistollisena
33701: työskentelytilat ja toimistoapua lääkintöhalli-     oppiaineena ja alueen kehittäminen yhteistoi-
33702: tuksesta.                                           mintana terveydenhuollon laitoksissa.
33703:    WHO:n kansainvälinen tutkimusprojekti on            Muuttunut tilanne on johtanut Sairaanhoi-
33704: päättynyt vuonna 1985 ja projektin englannin-       don Tutkimuslaitoksen Kannatusyhdistyksen
33705: kielinen loppuraportti "People's Neads for          hajaantumiseen. Vuonna 1987 kannatusyhdis-
33706: Nursing Care" on valmistunut. Sairaanhoidon         tyksestä erosi Suomen Perushoitajaliitto ja sen
33707: Tutkimuslaitoksen ohjelmassa on vuodesta            jälkeen ovat eronneet Ylihoitajayhdistys ry.,
33708:  1983 lähtien ollut projektin Suomen osuuden        Suomen Terveydenhoitajaliitto ry., Lärarföre-
33709: loppuraportin valmistaminen. Sen valmistumi-        ningen vid Helsingfors Svenska Sjukvårdsinsti-
33710: nen on viipynyt eikä se ollut valmis vuoteen        tut, Terveydenhuoltoalan Opettajat ry. sekä
33711: 1988 mennessä.                                      Suomen Lääkäriliitto. Taustajärjestöjen erotes-
33712:    Vaikka kyseinen tutkimus on saatu päätök-        sa tutkimuslaitos on menettänyt tutkimuksel-
33713: seen muutama vuosi sitten, on kyseinen raha         lista kapasiteettiaan taustajärjestöjen intressin
33714: säilynyt lääkintöhallituksen kulutusmenomo-         suuntautuessa uudella lailla.
33715: mentilla vuoteen 1988 saakka. Kyseinen tutki-          Alan eri ammattiryhmät ja tutkijat ovat
33716: mushanke voidaan katsoa päättyneeksi ja sa-         perustaneet hoitotieteellistä tutkimusta ja tut-
33717: malla on katsottu perustelluksi poistaa määrä-      kimustulosten levittämistä varten kaksi uutta
33718: raha lääkintöhallituksen kulutusmenomomen-          organisaatiota, Pro Nursing ry:n ja Hoitotietei-
33719: tilta.                                              den Seura ry:n, jotka ovat käynnistäneet yh-
33720:    Sairaanhoidon Tutkimuslaitokselle voidaan        teistyössä Sairaanhoitajien koulutussäätiön
33721: myöntää määrärahoja hankekohtaisesti kuten          kanssa alan tieteellisen aikakauslehden julkai-
33722:                                      1989 vp. -     KK n:o 209                                      3
33723: 
33724: sun. Pro N ursing on järjestänyt tieteelliset       nen myös tutkimuksen alueella on terveyden-
33725: päivät ja koonnut yhteen alan tutkijat ja           huollon intressissä.
33726: kehittäjät. Tarkoituksena on aloitteellisten voi-      Alalle tulleiden uusien yhteisöjen intressi on
33727: mien ja resurssien suuntaaminen yhteistyöhön        tukea alan tutkimusta ja tutkimustiedon hyö-
33728: yliopistoissa tapahtuvan alan tutkimustoimin-       dyntämistä. Näiden kaikkien yhteisöjen tehtä-
33729: nan kanssa.                                         vänä kuitenkin on järjestää varsinainen toimin-
33730:    Hoitotieteellisen tutkimuksen ja hoitoalueen     tansa rahoitus omalla kannattavalla toiminnal-
33731: tmmmnan kehittäminen Terveyttä kaikille             laan tai kannattajiensa tukitoiminnalla. Valtion
33732: -ohjelman periaatteiden mukaisesti on koko          rahoista voidaan tukea erillisiä pätevästi toteu-
33733: terveydenhuollon tärkeä, yhteinen tavoite.          tettuja tutkimushankkeita kunkin rahoitusjär-
33734: Alan kaikkien ammattiryhmien aloitteellinen         jestelmän tarkoituksen mukaisesti, niinkuin on
33735: toiminta ja yhteistyö on tärkeä. Hoitoalueen        tehty Sairaanhoidon Tutkimuslaitoksenkin
33736: alan kehittämisen ja yhteistoiminnan tukemi-        kanssa.
33737: 
33738:     Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1989
33739: 
33740:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
33741: 4                                  1989 vp. -     KK n:o 209
33742: 
33743: 
33744: 
33745: 
33746:                             Tili Riksdagens Herr Talman
33747:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Sairaanhoidon Tutkimuslaitos kan beviljas
33748: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       anslag projektvis på samma sätt som övriga
33749: av den 7 april 1989 tili vederbörande medlem      sökanden inom området. Medicinalstyrelsen
33750: av statsrådet översänt avskrift av följande av    har beviljat Sairaanhoidon Tutkimuslaitos år
33751: riksdagsledamot Pohjanoksa m.fl. underteck-       1989 ur anslagen för forsknings- och utveck-
33752: nade spörsmål nr 209:                             lingsverksamhet sammanlagt 210 000 mark tili
33753:                                                   två forskningsprojekt på området. Därutöver
33754:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen         har social- och hälsovårdsministeriet år 1989
33755:        vidta för att de löpande förvaltningsut-   beviljat institutet ur Penningautomatförening-
33756:        gifterna för Sairaanhoidon Tutkimuslai-    ens medel 150 000 mark. Av ovan nämnda skäl
33757:        toksen Kannatusyhdistys ry (Garanti-       är det inte grundat att bibehålla anslaget under
33758:        föreningen för Sjukvårdens Forsknings-     medicinalstyrelsens       konsumtionsutgiftsmo-
33759:        institut) fortfarande skall kunna ersät-   ment.
33760:        tas ur statens anslag?                        Vad angår situationen i fråga om vårdveten-
33761:                                                   skaplig forskning och Sairaanhoidon Tutkimus-
33762:                                                   laitos kan det konstateras följande: Sairaanhoi-
33763:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-    don Tutkimuslaitoksen Kannatusyhdistys ry
33764: samt anföra följande:                             grundades i mitten av 1960-talet, då den
33765:     Finland deltog under åren 1977-1985 i ett     vårdvetenskapliga forskningen inte hade någon
33766: multinationellt forskningsprojekt på medellång    officiell status. Institutet grundades av flera
33767: sikt, som var igångsatt av Världshälsoorgani-     föreningar verksamma inom vårdbranschen.
33768: sationens      Regionalkontor     för    Europa   Därutöver kan institutet ha personmedlemmar.
33769: (WHO/EURO). Den finska andelen i projektet        Garantiföreningen hade tili avsikt att med
33770: leddes och övervakades av en av medicinalsty-     gemensamma krafter stöda forskningen inom
33771: relsen tillsatt lednings- och uppföljningsgrupp   hälso- och sjukvårdsområdet. Institutets verk-
33772: för projektet. För projektet anvisades från       samhet finansieras genom frivilliga insatser och
33773: medicinalstyrelsens konsumtionsutgiftsmoment      donationer.
33774: medel som kanaliserades tili projektets förfo-       lnstitutets ställning har dock i takt med
33775: gande genom Sairaanhoidon Tutkimuslaitos.         utvecklingen inom området förändrats, efter-
33776: Dessutom fick projektledaren arbetsutrymmen       som den egentliga vårdvetenskapliga forskning-
33777: och hjälp med kontorsuppgifter vid medicinal-     en i dag sker vid landets universitet i form av
33778: styrelsen.                                        ett akademiskt läroämne och utvecklandet av
33779:     Världshälsoorganisationens internationella    området genom samarbete mellan hälsovårds-
33780: forskningsprojekt avslutades år 1985, och pro-    institutionerna.
33781: jektets engelskspråkiga slutrapport "People's        Det förändrade läget har lett tili att Sairaan-
33782: Needs for Nursing Care" har färdigställts.        hoidon Tutkimuslaitoksen Kannatusyhdistys
33783: Såsom ett led i Sairaanhoidon Tutkimuslaitos      har upplösts. År 1987 utträdde Finlands Pri-
33784: program har sedan år 1983 ingått att utarbeta     märskötarförbund ur garantiföreningen, och
33785: en slutrapport beträffande Finlands andel i       därefter har också Översköterskeföreningen,
33786: projektet. Detta har dragit ut på tiden, och      Finlands Hälsovårdarförbund, Lärarföreningen
33787: rar.porten hade inte färdigställts år 1988.       vid Helsingfors Svenska Sjukvårdsinstitut, Häl-
33788:     A ven om nämnda forskning slutfördes för      sovårdslärare samt Finlands Läkarförbund
33789: några år sedan har ifrågavarande anslag fram      trätt ut ur garantiföreningen. I och med dessa
33790: tili år 1988 bevarats under medicinalstyrelsens   utträden har forskningsinstitutet förlorat en del
33791: konsumtionsutgiftsmoment. Forskningsprojek-       av sin forskningsmässiga kapacitet, då bak-
33792: tet kan anses vara avslutat och samtidigt kan     grundsorganisationernas intresse riktats på ett
33793: ans!aget strykas ur medicinalstyrelsens kon-      nytt sätt.
33794: sumtionsutgiftsmoment.                               Områdets olika yrkesgrupper och forskare
33795:                                     1989 vp. -     KK n:o 209                                     5
33796: 
33797: har grundat två nya organisationer för vårdve-      den. Det är viktigt att det finns initiativrik
33798: tenskaplig forskning och spridning av forsk-        verksamhet och samverkan mellan samtliga
33799: ningsresultaten, nämligen Pro Nursing ry och        yrkesgrupper. Det ligger i hälsovårdens intresse
33800: Hoitotieteiden Seura ry, som har i samarbete        att stöda utveck1andet av och samarbetet inom
33801: med Stiftelsen för sjuksköterskeutbildning bör-     vårdområdet även när det gäller forsknings-
33802: jat publicera en vårdvetenskaplig tidskrift. Pro    verksamheten.
33803: Nursing har ordnat vetenskapliga dagar och             De nygrundade sammans1utningarna har in-
33804: sammanfört forskare och dem som utför ut-           tresse av att stöda forskningen inom området
33805: vecklingsarbete på området. A vsikten är att        och utnyttja forskningsrönen. Alla dessa sam-
33806: inrikta initiativförmåga och resurser på samar-     mans1utningar skall dock ordna den egentliga
33807: bete med den forskningsverksamhet som pågår         finansieringen av sin verksamhet genom egna
33808: vid universiteten.                                  lönande aktiviteter eller genom stödverksam-
33809:    Utvecklandet av den vårdvetenskapliga            het. Ur statens medel kan stödas enskilda
33810: forskningen och verksamheten inom vårdom-           kompetent genomförda forskningsprojekt i en-
33811: rådet i överensstämmelse med de principer som       lighet med vart och ett finansieringssystems
33812: ingår i programmet Hälsa för alla år 2000 är        ändamål, såsom man gjort också i fråga om
33813: ett centralt, gemensamt mål för hela hälsovår-      Sairaanhoidon Tutkimuslaitos.
33814: 
33815:      Helsingfors den 12 maj 1989
33816: 
33817:                                                    Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
33818:                     j
33819: 
33820:                     j
33821: 
33822:                 j
33823: 
33824:                 j
33825: 
33826:             j
33827: 
33828:             j
33829: 
33830:         j
33831: 
33832:         j
33833: 
33834:     j
33835: 
33836:     j
33837: 
33838: j
33839: 
33840: j
33841:                                              1989 vp.
33842: 
33843: Kirjallinen kysymys n:o 210
33844: 
33845: 
33846: 
33847: 
33848:                                  Väistö: Uuden tekniikan käytön edistämisestä etäopetuksessa
33849: 
33850: 
33851:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33852:    Etäopiskelu on eri muodoissaan laajenemas-         Uusi tekniikka kuitenkin maksaa usein liian
33853: sa. Uusia mahdollisuuksia antaa muun muassa        paljon koulutuksen järjestäjien resursseja aja-
33854: uusi tiedonsiirtotekniikka.                        tellen. Etäopetuksen kehittämisen esteeksi voi
33855:    Uutta tekniikkaa voidaan soveltaa esimer-       muodostua myös tietoliikenneverkon palvelus-
33856: kiksi luento-opetukseen niin, että Helsingissä     ten käyttökustannus.
33857: pidettyä luentoa voidaan seurata samanaikai-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33858: sesti vaikkapa Joensuussa ja Oulussa. Vuoro-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
33859: puhelukin on mahdollista.                          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33860:    Etäopetuksen lisääntymisen myötä on edel-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33861: lytyksiä lisätä asiantuntijoiden käyttöä esimer-
33862: kiksi aikuiskoulutuksessa tai vaikkapa kansa-                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
33863: laisopistoissa eri puolilla maata.                        siin uuden tekniikan käytön edistämi-
33864:    Oikein toteutettuna uusi tekniikka mahdol-             seksi etäopetuksessa muun muassa tie-
33865: listaa alueellisen tasa-arvon paranemisen eri             toliikenneverkon käyttömaksuja alenta-
33866: muodoissa toteutuvassa etäopiskelussa.                    malla?
33867:     Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1989
33868: 
33869:                                            Matti Väistö
33870: 
33871: 
33872: 
33873: 
33874: 290010D
33875: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 210
33876: 
33877: 
33878: 
33879: 
33880:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33881:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Yleisradion merkitys opetuslaitoksena on ol-
33882: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      lut kauan huomattava. Mahdollisuuksia tehos-
33883: olette 7 päivänä huhtikuuta 1989 päivätyn          taa Yleisradiota aikuiskoulutuksen välineenä
33884: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       selvitetään parhaillaan.
33885: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         Kuten kysymyksessäkin todetaan, äänen ja
33886: edustaja Väistön näin kuuluvasta kirjallisesta     kuvan siirtoon pienelle kohderyhmälle perustu-
33887: kysymyksestä n:o 210:                              va etäopetus alkaa olla myös käytännössä
33888:                                                    mahdollista. Oppitunnin seuraaminen televisio-
33889:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     kuvana toisella paikkakunnalla on suhteellisen
33890:        siin uuden tekniikan käytön edistämi-       kallista etäopetusta, varsinkin jos siihen liite-
33891:        seksi etäopetuksessa muun muassa tie-       tään vuoropuhelun mahdollisuus. Se tulee tois-
33892:        toliikenneverkon käyttömaksuja alenta-      taiseksi kysymykseen lähinnä kalliiden erikois-
33893:        malla?                                      asiantuntijain luentojen välittämisessä, jolloin
33894:                                                    menetelmä voi olla vaihtoehtoihin verrattuna
33895:                                                    halpa.
33896:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           Tv-kuvaa voidaan käyttää monin tavoin,
33897: taen seuraavaa:                                    lähtien valtakunnallisesta eetterilähetyksestä ja
33898:    Suomen koulutusjärjestelmä on pitkälle ke-      päätyen paikallistv:n lähetykseen tai kaapeli-
33899: hittynyt, laaja ja monimuotoinenkin, mutta se      jakeluun. Näitä jakelutapoja on kokeiltu ja
33900: perustuu melkein kokonaan lähiopetukseen.          kokeillaan parhaillaan.
33901:    Etäopetukseen siirtyminen ei ole ensi sijassa      Puhelinlinjoja käyttäen tapahtuva epäopetus
33902: tekninen muutos, joka voitaisiin tehdä helposti    on kokeilujen kohteena. Siinä liikennemaksut
33903: ja nopeasti, kun tekniikan tarjoamat mahdol-       ovat ongelma. Toistaiseksi on voitu käyttää
33904: lisuudet ovat olemassa. Kysymys on opetus- ja      vain Posti- ja telelaitoksen kokeilulaitteita, kos-
33905: opiskelumenetelmien varsin syvällisestä muu-       ka tarvittavia laitteita ei ole ollut myytävänä
33906: toksesta, joka tapahtuu suhteellisen hitaasti ja   Suomessa. Kysymys on siten varsin uusista
33907: monimuotoisesti.                                   menetelmistä.
33908:    Meneillään olevan muutoksen tavoitetta ni-         Liikenneministeriön johdolla on menossa ns.
33909: mitetäänkin usein monimuoto-opetukseksi.           yleisen tietoverkon rakentaminen. Se tarkoittaa
33910: Tällä nimellä halutaan korostaa, että etäope-      olemassa olevien viestiyhteyksien käytön tehos-
33911: tusta pyritään yhdistämään lähiopetukseen.         tamista ja helpottamista mahdollisimman mo-
33912: Hallituksen koulutuspolitiikan tavoitteisiin       niin tarkoituksiin ajatellen erityisesti yksityis-
33913: kuuluu opetuksen ja opiskelun joustavuuden         henkilöitä. Myös opetusministeriö on mukana
33914: lisääminen ja kaavamaisen yksimuotoisuuden         tässä kehittämistyössä, joka on vielä alkuvai-
33915: vähentäminen.                                      heessaan. On kuitenkin käynyt selväksi, että
33916:    Etäopiskelun mahdollisuuksien lisäämisessä      yleistä tietoverkkoa voidaan suhteellisen no-
33917: viestiliikennemaksut ovat yksi, vaikka ei ehkä     peasti ruveta käyttämään tiedonhakuun ja eri-
33918: tärkein tekijä. Koska kysymyksessä kuitenkin       laiseen asiointiin, mutta varsinainen opetus-
33919: on keskitytty asian tekniseen puoleen, tarkas-     käyttö on pitemmän suunnittelun takana.
33920: telen seuraavassa luettelomaisesti etäopetuksen    Esim. sähköpostin saaminen yleiseen käyttöön
33921: aluetta teknisten välineiden mukaan ryhmitel-      on kuitenkin hankkeen ensimmäisiä tavoitteita.
33922: len.                                                  Etäopiskelussa opiskelijan vastuu on aina
33923:    Etäopetuksen perinteenisin muoto on kirje-      suurempi ja hänen omatoimisuudenaan on suu-
33924: opetus. Paperikirjeiden sijasta tullaan epäile-    rempi merkitys kuin totunnaisessa lähiopetuk-
33925: mättä siirtymään sähköisiin kirjeisiin, kunhan     sessa. Tämä rajoittaa soveltamisalaa pääasiassa
33926: sähköpostista tulee yleinen viestiliikenteen       niihin, joiden opiskelutaidot jo ennestään ovat
33927: muoto.                                             hyvät. Yleisen koulutustason noustessa myös
33928:                                       1989 vp. -      KK n:o 210                                      3
33929: 
33930: itseopiskelupainotteisen koulutuksen sovelta-         Siinä on perimmältään kysymys uuden opiske-
33931: mismahdollisuudet kuitenkin kasvavat, vaikka          lumuodon kehittelystä, josta tekniset kysymyk-
33932: perinteellisilläkin opetustavoilla tulee jatkuvasti   set ovat vain osa. Toisaalta kysymys on mo-
33933: olemaan käyttöä.                                      nista hyvin erilaisista opetusjärjestelyistä, myös
33934:    Merkittäviä etäopiskelun välineitä tulevat         sovellettavan tekniikan kannalta. Tarvitaan
33935: olemaan ääni- ja kuvatallenteet ja niiden käyt-       kallista, satelliittivälitteistä huipputason täy-
33936: töön perustuvat opiskelukoneet, joiden toistai-       dennyskoulutusta, mutta myös yksikköhinnal-
33937: seksi kehittynein muoto on vuorovaikutteinen          taan halpaa ja suuremmille joukoille suunnat-
33938: kuvalevyjärjestelmä. Sekin on tekniikkana niin        tua opetusta. Sen vuoksi sähköisten viestinten
33939: uusi, että sitä toistaiseksi käytetään hyvin          käyttöä koulutustarkoituksiin ei voi ratkaista
33940: vähän muualla kuin suurten teollisuuslaitosten        yhdellä kertaa edes liikennemaksujen osalta.
33941: henkilöstön koulutuksessa. Tälläkin alalla ta-          Teleliikennemaksuissa on omaksuttu yleinen
33942: pahtuvaa kehitystä seurataan tiiviisti.               kustannusvastaavuuden periaate. Liikennemak-
33943:    Välineiden hankinnan rahoitus tapahtuu ku-         sut koituvat siten opetuksen tai opiskelun
33944: ten opetusvälinehankintojen rahoitus yleensä-         kustannuksiksi. Etäopiskelun suunnittelussa ja
33945: kin.                                                  kokeiluissa nämä maksukysymykset ovat yhte-
33946:    Edellä olevasta selviää, että etäopetuksen ja      nä selvityskohteena, jotta voidaan ratkaista,
33947: etäopiskelun edellytysten parantamiseksi teh-         millä tavoin niiden rahoitus on tarkoituksen-
33948: dään koko ajan määrätietoista kehittämistyötä.        mukaista järjestää.
33949:      Helsingissä lO päivänä toukokuuta 1989
33950: 
33951:                                                                 Opetusministeri Christoffer Taxell
33952: 4                                    1989 vp. -      KK n:o 210
33953: 
33954: 
33955: 
33956: 
33957:                               Ti11 Riksdagens Herr Talman
33958:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Rundradion som undervisningsinrättning har
33959: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          länge haft stor betydelse. Man håller som bäst
33960: av den 7 april 1989 tili vederbörande medlem         på att utreda i viiken mån rundradion lämpar
33961: av statsrådet översänt en avskrift av följande       sig som ett medium för vuxenutbildningen.
33962: av riksdagsman Väistö undertecknade spörsmål            Som det i spörsmålet framgår börjar fjärrun-
33963: nr 210:                                              dervisning som baserar sig på ljud och bild
33964:                                                      ägnad för en liten målgrupp vara möjlig i
33965:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        praktiken. Det är en relativt dyr form av
33966:        att främja bruket av den nya tekniken i       fjärrundervisning då man följer med en lektion
33967:        fjärrundervisningen bland annat genom         televiserad på en annan ort, särskilt om man
33968:        att sänka avgifterna för telekommuni-         hit ansluter möjligheten tili en dialog. Den
33969:        ka ti onsnä tet?                              kommer tilis vidare i fråga närmast vid för-
33970:                                                      medlingen av föreläsningar som hålls av dyra
33971:                                                      specialexperter. Här kan ruetoden vara rätt
33972:    Sam svar på spörsmålet anför jag vördsamt         biliig jämförd med andra alternativ.
33973: följande:                                               En tv-bild kan användas på många sätt, från
33974:    Utbildningssystemet i Finland är väl utveck-      riksomfattande utsändningar i etern tili en
33975: lat, omfattande och även flerformad, men den         utsändning via lokal-tv eller kabeldistribution.
33976: baserar sig nästan helt på närundervisning.          Dessa distributionssätt har prövats och prövas
33977:    Övergången tili fjärrundervisning är inte i       fortfarande.
33978: första hand en teknisk förändring som kan               Fjärrundervisning längs telefonlinjer är före-
33979: göras lätt och snabbt, när de möjligheter som        mål för försök. Tills vidare har man endast
33980: tekniken erbjuder står tili förfogande. Det är       kunnat använda en försöksapparat från Post-
33981: fråga om en rätt djuptgående förändring i            och televerket, eftersom de apparater som
33982: undervisnings- och studiemetoderna och den           behövs inte finns tili salu i Finland. Det är
33983: sker relativt långsamt och i många former.           sålunda fråga om ganska nya metoder.
33984:    Målet för den förändring som pågår be-               Under trafikministeriets ledning pågår byg-
33985: nämns ofta flerformsundervisning. Med detta          gandet av det s.k. allmänna datanätet. Det
33986: namn vili man poängtera att man försöker             innebär att bruket av existerande dataförbin-
33987: sammankoppla fjärrundervisningen med när-            delser kommer att effektiveras och underlättas
33988: undervisningen. Tili målen för regeringens ut-       för så många syften som möjligt särskilt med
33989: bildningspolitik hör att öka smidigheten i           tanke på enskilda personer. Även undervisnings-
33990: undervisning och studier och att minska sche-        ministeriet deltar i detta utvecklingsarbete, som
33991: matisk enformighet.                                  ännu är i sin begynnelsefas. Det har dock blivit
33992:    Då fjärrundervisningens möjligheter utökas        uppenbart att det allmänna datanätet relativt
33993: är avgifterna för telekommunikation en faktor,       snabbt kan börja användas för datainsamling
33994: om än inte den viktigaste. Eftersom spörsmålet       och olika funktioner, men den egentliga an-
33995: koncentrerar sig på den tekniska sidan av            vändningen för undervisning fordrar långvarig
33996: frågan, skall jag nedan i form av en uppräk-         planering. Bland de första målen i projektet är
33997: ning granska fjärrundervisningen grupperad           att få elektronisk post i allmänt bruk.
33998: enligt tekniska hjälpmedel.                             1 fjärrundervisningen är den studerandes
33999:    Den traditionella formen av fjärrundervis-        ansvar alltid större och hans självständiga
34000: ning är brevundervisning. 1 stället för brev         verksamhet är av vidare betydelse än i den
34001: skrivna på papper kommer man otvivelaktigt           invanda närundervisningen. Detta begränsar
34002: att övergå tili elektroniska brev, när elektronisk   tiliämpningsområdet tili de personer vars stu-
34003: post blir en allmän form av telekommunika-           diefårdigheter sedan tidigare är goda. Då den
34004: tion.                                                allmänna utbildningsnivån ökar växer samti-
34005:                                     1989 vp. -     KK n:o 210                                    5
34006: 
34007: digt tillämpningsmöjligheterna för självstudie-    frågorna endast utgör en del. Å andra sidan är
34008: betonad utbildning, trots att man även kommer      det fråga om ytterst många olika undervisnings-
34009: att ha kontinuerligt bruk för de traditionella     arrangemang, även med hänsyn tili tekniken.
34010: undervisningsmetoderna.                            Det behövs dyrbar fortbildning på toppnivå
34011:    Betydelsefulla medel för fjärrundervisning      förmedlad via satellit, men även undervisning
34012: kommer att vara ljud- och bildupptagningar         som är avsedd för de stora massorna och som
34013: och studieapparater som baserar sig på bruket      tili priset per enhet är billig. Av denna anled-
34014: av dem. Den hittills mest utvecklade formen av     ning kan frågan om användningen av elektro-
34015: dem är ett interaktivt videosystem. Som teknik     niska medier för utbildningsändamål inte lösas
34016: är det så nytt att det tills vidare används mest   på en gång ens vad telekommunikationsavgif-
34017: inom utbildningen av personai på stora indu-       terna beträffar.
34018: strianläggningar. Man följer noga med utveck-          I teleavgifterna har man tillämpat den all-
34019: lingen även på detta område.                       männa principen om kostnadsmotsvarighet.
34020:    Finansieringen av utrustningen sker som i       Teleavgifterna blir sålunda kostnader för un-
34021: allmänhet vid anskaffning av läromedel.            dervisning eller studier. I fjärrundervisningens
34022:    Av det anförda framgår att det hela tiden       planering och försöksverksamhet är dessa av-
34023: utförs målmedvetet utvecklingsarbete med tan-      giftsfrågor ett av föremålen för utredningar, så
34024: ke på fjärrundervisning och fjärrstudier. Här är   att man kan avgöra på vilket sätt finansiering-
34025: det sist och slutligen fråga om att utveckla en    en av dem kan skötas ändamålsenligt.
34026: ny form av studier, av vilka de tekniska
34027:     Helsingfors den 10 maj 1988
34028: 
34029:                                                       Undervisningsminister Christoffer Taxell
34030:                                               1989 vp.
34031: 
34032: Kirjallinen kysymys n:o 211
34033: 
34034: 
34035: 
34036: 
34037:                                  Väistö: Lämpöpumppujen tutkimus- ja tuotekehitystyön lisäämi-
34038:                                     sestä
34039: 
34040: 
34041:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34042:    Viime vuosikymmenellä koettu energiakriisi          Kuitenkin esimerkiksi Ruotsissa lämpö-
34043: käynnisti lämpöpumppujen tutkimus- ja kehit-        pumppujen avulla hyödynnetään muun muassa
34044: tämistyön. Etenkin pientaloissa lämpöpumppu         jätevesien lämpöä.
34045: oli kilpailukykyinen vaihtoehto.                       Energian hintasuhteiden muutos voi piankin
34046:                                                     nostaa lämpöpumput kilpailukykyisiksi vaih-
34047:    Kaikkiaan lämpöpumppuja on maassamme
34048:                                                     toehdoiksi myös pientaloissa. Maamme proses-
34049: noin 10 000 pien talossa. Näistä puolet on          siteollisuudessa kannattavia käyttökohteita löy-
34050: maalämpö- ja toinen puoli poistoilmapumppu-         tyy jo nyt.
34051: ja. Esimerkiksi Ruotsissa lämpöpumppuja on             Olisikin tärkeää, että lämpöpumppujen tut-
34052: käytössä satojatuhansia.                            kimus- ja kehittämistyötä tehtäisiin pitkäjäntei-
34053:    Asiantuntijoiden mukaan lämpöpumppuidea          sesti. Tutkimusta edellyttää myös freonien käy-
34054: on hyvä, mutta ongelmaksi muodostuivat lait-        tön korvaaminen muilla aineilla.
34055: teistojen keskeneräisyys ja virheelliset asennuk-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34056: set. Tutkimusta ja tuotekehitystyötä ei ehditty     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
34057: tehdä riittävästi.                                  kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
34058:                                                     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34059:    Lämpöpumppujen tutkimus- ja tuotekehitys-
34060: työn myönteinen alku lopahti siihen, että ener-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34061: gian hintasuhteet muuttuivat eikä sovellutuksia            ryhtyä lämpöpumppujen tutkimus- ja
34062: ilmaantunut.                                               tuotekehitystyön lisäämiseksi?
34063:     Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1989
34064: 
34065:                                             Matti Väistö
34066: 
34067: 
34068: 
34069: 
34070: 2900100
34071: 2                                     1989 vp. -      KK n:o 211
34072: 
34073: 
34074: 
34075: 
34076:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34077:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        mön ja sähkön hintasuhteen on merkittävästi
34078: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         muututtava sähkön eduksi, jotta lämpöpump-
34079: olette 7 päivänä huhtikuuta 1989 päivätyn             puhankkeet tulisivat kannattaviksi. Lähiaikoi-
34080: kirjeenne n:o 583 ohella toimittanut valtioneu-       na tätä ei ole näköpiirissä.
34081: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen             Kylmä- ja lämpöpumppualaa on viime aikoi-
34082: kansanedustaja Väistön näin kuuluvasta kirjal-        na voimakkaasti kritisoitu maapallon otsoui-
34083: lisesta kysymyksestä n:o 211:                         kerrosta tuhoavien halogenoitujen hiilivetyjen
34084:                                                       eli ns. CFC-aineiden käytöstä kylmäaineina.
34085:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         Kylmäkoneet, joista lämpöpumput ovat vain
34086:        ryhtyä lämpöpumppujen tutkimus- ja             pieni osa, edustavat noin 10 % vuotuisesta
34087:        tuotekehitystyön lisäämiseksi?                 CFC-aineiden käytöstä Suomessa. Kansainvä-
34088:                                                       lisesti CFC-ongelma merkitsee lämpöpumppu-
34089:                                                       jen uudelleen mitoitusta, valvontaa, sopivaa
34090:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           kylmäainetta tai siirtymistä absorptiolämpö-
34091: taen seuraavaa:                                       pumppuihin, joilla ei ole CFC-haittoja.
34092:    Öljyn hinnan voimakas kohoaminen 1970-                Energiatutkimustoimikunnan mietinnön mu-
34093: luvun lopussa herätti kiinnostuksen lämpö-            kaisesti Suomessa on energiatutkimusta orga-
34094: pumppujen käyttöön lämmöntuotannossa. Eri-            nisoitu uudelleen. Suomessa on kauppa- ja
34095: tyisen selvästi tämä näkyi pientalojen lämpö-         teollisuusministeriön toimesta käynnistetty 10
34096: pumppujen osalla. Samanaikaisesti myös julki-         useampivuotista kansallista energiatutkimusoh-
34097: sen rahoituksen turvin käynnistettiin ja lisättiin    jelmaa. Tulevaisuudessa suurin osa käytettävis-
34098: lämpöpumppuihin liittyvää tutkimustyötä. Vii-         sä olevista tutkimusvaroista on tarkoitus kana-
34099: me vuosikymmenen loppupuolelta tähän päi-             voida näihin ohjelmiin. Tällä hetkellä absorp-
34100: vään on esimerkiksi kauppa- ja teollisuusminis-       tiolämpöpumppujen         käyttömahdollisuuksia
34101: teriön rahoituksen turvin toteutettu lähes 40         Suomessa tutkitaan LVIS-2000 -tutkimusohjel-
34102: lämpöpumppuja käsittelevää tutkimushanketta           massa VTT:n toimesta.
34103: noin 11 milj. markalla.                                  Lämpöpumppualaan liittyviä kansainvälisiä
34104:    Tällä hetkellä Suomessa lämpöpumppuja ar-          yhteistyöhankkeita on toteutettu OECD-mai-
34105: vioidaan olevan yli 10 000 kappaletta, joista         den energiajärjestön International Energy
34106: valtaosa, noin 9 000 kpl, on pientalolämpö-           Agencyn (IEA) puitteissa neljässä tutkimukses-
34107: pumppuja. Laskentatavasta riippuen lämpö-             sa. Euroopan yhteisön (EY) JOULE-energia-
34108: pumppukapasiteettia lienee noin 350---450             tutkimusohjelmassa lämpöpumput ovat huo-
34109: MW:n verran.                                          mattavana tutkimusalueena.         Suomalaisten
34110:    Huolimatta lämpöpumppujen teknisestä so-           osallistumista EY:n JOULE-tutkimusohjel-
34111: veltuvuudesta ja eräissä tapauksissa myös ta-         maan harkitaan parhaillaan.
34112: loudellisesta kilpailukyvystä lämpöpumppu ei             Yhteenvetona kysymykseen voidaan todeta,
34113: ole saavuttanut merkittävää osuutta millään           että kauppa- ja teollisuusministeriö on tukenut
34114: lämmöntuotannon alueella.                             merkittävästi lämpöpumppualan tutkimustyötä
34115:    Syynä tähän voidaan pitää mm. lämpö-               Suomessa. Tällä hetkellä lämpöpumppualan
34116: pumppujen korkeahkoja investointikustannuk-           kehitysnäkymät ovat heikot lämpöpumpuille
34117: sia sekä tekniikan vaativuutta toteutettaessa         epäedullisen lämmön ja sähkön hintasuhteen
34118: lämpöpumppuhanketta olemassa olevan ener-             vuoksi, mikä näkyy myös tutkimusaktiviteetin
34119: giajärjestelmän osaksi. Yleistymisen esteenä on       huomattavana laskuna. Tulevaisuudessa tutki-
34120: omalta osaltaan ollut vaikuttamassa myös pää-         musvaroja tullaan yhä enenevässä määrin oh-
34121: töksentekijöiden ja suunnittelijoiden puutteelli-     jaamaan jo käynnistettyihin ja vielä mahdolli-
34122: nen lämpöpumpputietous.                               sesti käynnistettäviin tutkimusohjelmiin. Näin
34123:    Tällä hetkellä lämpöpumppujen yleistymisen         erillishankkeisiin, joita lämpöpumppututki-
34124: pahin este on lämmön ja sähkön hintasuhde,            mukset pääosaltaan edustavat, kohdistettava
34125: joka on lämpöpumpuille epäedullinen. Läm-             tutkimusrahoitus ei voi merkittävästi kasvaa.
34126:      Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1989
34127: 
34128:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
34129:                                     1989 vp. -     KK n:o 211                                     3
34130: 
34131: 
34132: 
34133: 
34134:                              Tili Riksdagens Herr Talman
34135: 
34136:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        prisförhållandet mellan värme och ei, som är
34137: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        oförmånligt för värmepumparna. Prisförhållan-
34138: nr 553 av den 7 april 1989 tili vederbörande       det mellan värme och ei måste ändras avsevärt
34139: medlem av statsrådet översänt avskrift av          tili förmån för ei innan värmepumpsprojekten
34140: följande av riksdagsman Väistö undertecknade       kan bli lönsamma. Inom den närmaste tiden
34141: spörsmål nr 211:                                   ser detta inte ut att ske.
34142:                                                        Den senaste tiden har kyl- och värmepumps-
34143:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           branschen starkt kritiserats för att halogenise-
34144:        vidta för att öka det forsknings- och       rade kolväten som förstör ozonskiktet runt
34145:        produktutvecklingsarbete som gäller         jorden, d.v.s. de s.k. CFC-ämnena, används
34146:        värmepumpar?                                som kylämnen inom denna bransch. Kylmaski-
34147:                                                    nerna, bland vilka värmepumparna endast ut-
34148:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      gör en liten del, står för 10 % av det årliga
34149: samt anföra följande:                              bruket av CFC-ämnen i Finland. Internatio-
34150:                                                    nellt sett innebär CFC-problemet att man
34151:    Det våldsamt stigande oljepriset i slutet av    kommer att omdimensionera och övervaka
34152: 1970-talet väckte intresse för användningen av     värmepumparna och att man antingen måste
34153: värmepumpar vid värmeproduktionen. Särskilt        hitta ett lämpligare kylämne eller övergå tili
34154: klart visade detta sig i fråga om värmepumpar      absorptionsvärmepumpar som inte medför
34155: för småhus. Samtidigt påbörjades och ökades        CFC-olägenheter.
34156: också med offentlig finansiering forskningsar-
34157: betet i anslutning tili värmepumpar. Från              Energiforskningen i Finland har omorgani-
34158: senare delen av 1970-talet fram tili idag har      serats i enlighet med energiforskningskommis-
34159: t.ex. med handels- och industriministeriets fi-    sionens betänkande. På uppdrag av handels-
34160: nansiering genomförts forskningsprojekt som        och industriministeriet har 10 fleråriga natio-
34161: omfattar närmare 40 värmepumpar för ca 11          nella energiforskningsprogram påbörjats. Av-
34162: milj. mark.                                        sikten är att största delen av de tillbudsstående
34163:    I dagens läge uppskattas det att det finns      forskningsresurserna i framtiden skall kanalise-
34164: över 10 000 värmepumpar i Finland och största      ras tili dessa program. I detta nu undersöks på
34165: delen av dessa, ca 9 000 st, är värmepumpar för    uppdrag av VTT möjligheterna att använda
34166: småhus. Beroende på hur man räknar uppgår          absorptionsvärmepumpar i Finland i forsk-
34167: värmepumpskapaciteten tili mellan 350 och 450      ningsprogrammet VVSE-2000.
34168: MW.                                                    Internationella samarbetsprojekt i anslutning
34169:    Trots sin tekniska tillämplighet och i vissa    tili värmepumpsbranschen har genomförts i
34170: fall också ekonomiska konkurrenskraft har          fyra undersökningar inom ramen för OECD-
34171: värmepumpen inte erövrat någon anmärknings-        ländernas energiorganisation International
34172: värd andel på något värmeproduktionsområde.        Energy Agency (IEA). Värmepumparna utgör
34173:    Några orsaker tili detta kan vara värmepum-     också ett viktigt forskningsområde i Euro-
34174: parnas relativt höga investeringskostnader samt    peiska Gemenskapernas energiforskningspro-
34175: den krävande tekniken då ett värmepumpspro-        gram JOULE. Finländskt deltagande i EG:s
34176: jekt genomförs som en del av ett redan             JOULE-forskningsprogram övervägs som bäst.
34177: existerande energisystem. Ett hinder för att
34178: värmepumpen skall kunna bli allmännare utgör           Som ett sammandrag av spörsmålet kan det
34179: för sin del också beslutsfattarnas och planerar-   konstateras att handels- och industriministeriet
34180: nas bristfålliga kunskaper om värmepumpar.         i betydande grad har understött forskningsar-
34181:    I detta nu är det största hindret för att       betet inom värmepumpsbranschen i Finland. I
34182: värmepumparna skall kunna bli allmännare           dagens läge ser utvecklingsutsikterna i värme-
34183: 4                                   1989 vp. -     KK n:o 211
34184: 
34185: pumpsbranschen ganska dystra ut beroende på         forskningsprojekt och sådana som eventuellt
34186: prisförhållandet mellan värme och el som är         ännu skall påbörjas. Sålunda kan forskningsfi-
34187: oförmånligt för värmepumparna. Detta märks          nansieringen till separata projekt, vilket värme-
34188: också i en avsevärt lägre forskningsaktivitet. 1    pumpsforskningen huvudsakligen är, inte ökas
34189: framtiden kommer forskningsresurserna i allt        i någon nämnvärd grad.
34190: högre grad att styras till redan påbörjade
34191:     Helsingfors den 11 maj 1989
34192: 
34193:                                                    Handels- och industriminister Ilkka Suominen
34194:                                             1989 vp.
34195: 
34196: Kirjallinen kysymys n:o 212
34197: 
34198: 
34199: 
34200: 
34201:                                 Jääskeläinen: Talvisotaan osallistuneiden ruotsalaisten vapaaeh-
34202:                                     toisten sotilaiden muistamisesta
34203: 
34204: 
34205:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34206: 
34207:    Talvisodan päättymisestä tulee ensi maalis-    min käynyt Lapissa kesällä 1985 tutustumassa
34208: kuussa kuluneeksi 50 vuotta. Päättymispäivän      niihin paikkoihin, joissa he olivat mukana
34209: muistamiseksi järjestettäneen meille suomalai-    talvisodan sotilaina. Mielestäni näitäkin sotilai-
34210: sille juhlallisuuksia eri puolilla maata.         ta tulisi muistaa talvisodan päättymisen muis-
34211:    Talvisotaan osallistui myös Pohjois-Suomes-    topäivänä.
34212: sa SFK (Svenska frivillig kåren), jonka vah-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34213: vuus oli 8 500 miestä. Osan ruotsalaisista jou-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
34214: koista muodosti lentorykmentti 19, jossa oli      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
34215: koneita 16 eli 1/3 silloisista Ruotsin ilmavoi-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34216: mista. Lentorykmentti 19 vastasi koko Pohjois-
34217: Suomen ilmapuolustuksesta Oulunjärven vesis-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34218: tölinjalle saakka 15.1.-13.3.1940 välisen ajan.          ryhtyä talvisotaan osallistuneiden ruot-
34219: Ruotsalaiset vapaaehtoiset ovat keskuudessaan            salaisten   vapaaehtoisten     sotilaiden
34220: muodostaneet yhdistyksen "Svenskafinlands                muistamiseksi talvisodan päättymisen
34221: frivilliga". Yhdistys on lähes 300 jäsenen Voi-          muistopäivänä?
34222: 
34223:     Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1989
34224: 
34225:                                        Keijo Jääskeläinen
34226: 
34227: 
34228: 
34229: 
34230: 2900100
34231: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 212
34232: 
34233: 
34234: 
34235: 
34236:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34237:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Hallitus on tietoinen siitä merkittävästä tues-
34238: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ta, jonka Ruotsi antoi Suomelle talvisodan
34239: olette 7 päivänä huhtikuuta 1989 päivätyn           aikana. Ruotsalaisten vapaaehtoisten osallistu-
34240: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        minen taisteluihin liittyy keskeisenä osana
34241: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       Ruotsin tuen kokonaisuuteen.
34242: edustaja Keijo Jääskeläisen näin kuuluvasta            Valtioneuvosto on 27.4.1989 asettanut laaja-
34243: kirjallisesta kysymyksestä n:o 212:                 pohjaisen, eri kansalaispiirejä ja poliittisia mie-
34244:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     lipidesuuntauksia edustavan komitean suunnit-
34245:          ryhtyä talvisotaan osallistuneiden ruot-   telemaan talvisodan 50-vuotismuistojuhlan
34246:          salaisten vapaaehtoisten sotilaiden        viettämistä. Komitean tehtävänä on pohtia
34247:          muistamiseksi talvisodan päättymisen       kaikkia talvisodan muistoihin liittyviä kysy-
34248:          muistopäivänä?                             myksiä. Ruotsalaisten vapaaehtoisten osuutta
34249:                                                     komitea tulee varmaan käsittelemään työnsä
34250:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         asianmukaisessa vaiheessa.
34251: taen seuraavaa:
34252:     Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1989
34253: 
34254:                                                                        Pääministeri Harri Holkeri
34255:                                    1989 vp. -    KK n:o 212                                     3
34256: 
34257: 
34258: 
34259: 
34260:                             Tili Riksdagens Herr Talman
34261:    I det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen        Regeringen är medveten om det betydande
34262: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse      stöd som Sverige gav Finland under vinterkri-
34263: av den 7 april 1989 tili vederbörande medlem     get. De svenska frivilligas deltagande i strider-
34264: av statsrådet översänt avskrift av följande av   na utgör en centraldel av det totala stödet från
34265: riksdagsman Keijo Jääskeläinen undertecknade     Sverige.
34266: spörsmål nr 212:                                    Statsrådet tillsatte 27.4.1989 en kommitte
34267:                                                  med bred bas, i viiken olika medborgarkretsar
34268:                                                  och politiska åsiktsriktningar är representerade
34269:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen         och som har i uppgift att planera festlighetema
34270:        vidta för att på årsdagen av vinterkri-   med anledning av att 50 år förflutit från
34271:        gets slut ihågkomma de frivilliga sven-   vinterkrigets slut. Kommitten skall dryfta alla
34272:        ska soldater som deltog i vinterkriget?   frågor med anknytning tili rpinnena från vin-
34273:                                                  terkriget. Kommitten kommer med säkerhet
34274:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     och i ett lämpligt skede av sitt arbete att
34275: samt anföra följande:                            behandla de svenska frivilligas deltagande.
34276:     Helsingfors den 9 maj 1989
34277: 
34278:                                                                   Statsminister Harri Holkeri
34279: T
34280:                                                1989 vp.
34281: 
34282: Kirjallinen kysymys n:o 213
34283: 
34284: 
34285: 
34286: 
34287:                                   Jääskeläinen:   Kauppaoppilaitosten      oppilasvalintajärjestelmän
34288:                                       kehittämisestä
34289: 
34290: 
34291:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34292:    Kauppaoppilaitosten peruskoulupohjaisilla         siirtyä pakolla jatkamaan opintojaan yksivuo-
34293: linjoilla tapahtuva oppilaiden kaksiportainen        tisella erikoistumisjaksolla. Eroamisensa syyksi
34294: linjavalinta on tuottanut käytännössä paljon         oppilas usein mainitsee pettymyksensä koulu-
34295: harmia. Oppilashan valitaan ensimmäisessä            järjestelmäämme. Katkerana hän sitten palaa
34296: vaiheessa kauppaoppilaitoksen yleislinjalle ja       takaisin kesken koulutuksensa työelämään tai
34297: ensimmäisen opiskeluvuoden päättyessä toises-        työttömyyskortistoon.
34298: sa vaiheessa joko kaksivuotiselle tai yksivuoti-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34299: selle erikoistumisjaksolle. Oppilaitoksen olisi      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
34300: pystyttävä houkuttelemaan riittävästi opiskeli-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
34301: joita yksivuotisille erikoistumisjaksoille, vaikka   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34302: opiskelijoiden toiveet ovatkin olleet päästä
34303: kaksivuotisille jaksoille. Jos ja kun toinen
34304: valinta kohdistuu opiskelun edellytykset täyt-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
34305: tävään, vanhempaan, ehkäpä uudelleen koulu-                 siin kauppaopiskelijoita koskevan kak-
34306: tukseen tulleeseen opiskelijaan, katsoo hän                 siportaisen oppilasvalinnan poistami-
34307: liian usein mielekkäämmäksi vaihtoehdoksi                   seksi ja sen tekemiseksi oppilaan kan-
34308: keskeyttää hyvin aloittamansa opinnot kuin                  nalta mielekkäämmäksi?
34309:      Helsingissä II päivänä huhtikuuta I989
34310: 
34311:                                          Keijo Jääskeläinen
34312: 
34313: 
34314: 
34315: 
34316: 2900100
34317: 2                                    1989 vp. -      KK n:o 213
34318: 
34319: 
34320: 
34321: 
34322:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34323:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        nostunut vain yhdestä erityisessä suosiossa
34324: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        olevasta erikoistumislinjasta, jolloin muiden
34325: olette 11 päivänä huhtikuuta 1989 päivätyn           erikoistumislinjojen täyttö vaikeutuu. Kolman-
34326: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         neksi mainituista syistä yleisjakson ulkopuolelle
34327: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        saattaa karsiutua sellaista oppilasainesta, joka
34328: edustaja Keijo Jääskeläisen näin kuuluvasta          olisi halukasta ja sopivinta oppilasvajauksessa
34329: kirjallisesta kysymyksestä n:o 213:                  oleville erikoistumislinjoille. Neljänneksi yleis-
34330:                                                      jakson ilmapiirin on sanottu kiristyneen opis-
34331:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       kelijoiden kilpaillessa pääsystä opistoasteen tai
34332:        siin kauppaopiskelijoita koskevan kak-        muille erityisessä suosiossa oleville erikoistu-
34333:        siportaisen oppilasvalinnan poistami-         mislinjoille. Lisäksi on voitu yleensä todeta
34334:        seksi ja sen tekemiseksi oppilaan kan-        valintajärjestelmän toimivuudessa olevan huo-
34335:        nalta mielekkäämmäksi?                        mattavia alueellisia ja oppilaitoskohtaisia eroja.
34336:                                                         Mainittujen ongelmien on sanottu aiheutta-
34337:                                                      neen opintojen keskeyttämisen dramaattista
34338:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          kasvua. Muutaman vuoden takaisissa kaup-
34339: taen seuraavaa:                                      paoppilaitoksia koskevissa selvityksissä voitiin
34340:    Peruskoulupohjainen ammatillinen koulutus         todeta, ettei yleisessä keskeyttämisasteessa ole
34341: on pääosin järjestetty koulutusaJoittain perus-      opiskelijavalintajärjestelmän muuttuessa tapah-
34342: linjoiksi, jotka muodostuvat kaikille opiskeli-      tunut olennaista muutosta, ja Uudenmaan lää-
34343: joille yhteisestä yksivuotisesta yleisjaksosta ja    nin oppilaitoksia koskevan selvityksen mukaan
34344: sen jälkeen eriytyvistä kouluasteen ja opistoas-     pettyminen erikoistumislinjavalinnassa oli vain
34345: teen erikoistumislinjoista.                          vähäinen tekijä keskeyttämissyynä.
34346:    Peruslinjarakenteen mukaisesti opiskelijava-         Kaksivaiheiseen valintaan liittyvien ongel-
34347: linta on kaksivaiheinen siten, että ensimmäises-     mien takia valtioneuvosto antoi vuosille 1986-
34348: sä vaiheessa valitaan koulutusala eli peruslinja     88 hyväksymänsä keskiasteen koulutuksen ke-
34349: ja toisessa vaiheessa erikoistumisopinnot ja         hittämisohjelman muuttamisesta 22.5.1986 te-
34350: niiden taso eli erikoistumislinja. Kaksivaiheisen    kemässään päätöksessä toimintaohjeet opiske-
34351: valinnan tarkoituksena on helpottaa nuorison         lijavalintaperusteiden sopeuttamisesta tarpeen
34352: uranvalintaa siten, ettei heti peruskoulun jäl-      mukaan koulutuksen kysyntään siten, että kai-
34353: keen jouduta valitsemaan lopullisia erikoistu-       kille erikoistumislinjoille saadaan aloituspaik-
34354: misopintoja, vaan niiden valinta lykätään toi-       katavoitteita vastaava määrä koulutusmotivaa-
34355: seen vaiheeseen, jolloin valintoja tekevillä opis-   tioltaan asianomaiselle erikoistumislinjalle
34356: kelijoilla on jo kokemuksia koko koulutusalas-       suuntautuneita opiskelijoita. Lisäksi valtioneu-
34357: ta ja jolloin myös erikoistumislinjavalinta voi-     vosto tarkisti ammatillisen koulutuksen raken-
34358: daan tehdä asianomaisen alan opinnoissa saa-         netta eräissä tapauksissa niin, että opiskelija-
34359: vutettujen kokemusten ja tulosten perusteella.       valinnan kannalta peruslinjajärjestelmässä on-
34360:    Peruslinjojen kaksivaiheisesta opiskelijavalin-   gelmallisiksi osoittautuneet erikoistumislinjat
34361: nasta saadut kokemukset osoittavat monilla           irrotettiin peruslinjasta erillisiksi opintolinjoik-
34362: aloilla, ei vain kauppaoppilaitoksissa, järjestel-   si, joiden opiskelijavalinta tapahtuu yksivaihei-
34363: mään sisältyvän ongelmia. Ensinnäkin ongel-          sesti.
34364: mia saattaa seurata siitä, että ensimmäisessä           Valtioneuvoston ohjeiden mukaan kaksivai-
34365: valintavaiheessa yleisjaksolle valikoituu sellai-    heista valintaa voidaan tarvittaessa mukauttaa
34366: nen opiskelija-aines, joka on etupäässä kiinnos-     niin, että erikoistumislinjatoive otetaan huo-
34367: tunut vain opistoasteen opinnoista, minkä ta-        mioon jo opiskelijoita peruslinjan yleisjaksolle
34368: kia kouluasteen erikoistumislinjojen täyttö vai-     valittaessa. Valtioneuvoston päätöksen mukaan
34369: keutuu. Toiseksi yleisjaksolle saattaa valikoitua    järjestelyjä sovelletaan mm. kaupan ja hallin-
34370: sellainen oppilasaines, joka on etupäässä kiin-      non peruslinjalla. Samassa tarkoituksessa vai-
34371:                                       1989 vp. -      KK n:o 213                                        3
34372: 
34373: tioneuvosto katsoi tarpeelliseksi käynnistää ko-      ja oppilaitosten toiveita ja täyttää yhteiskunnan
34374: keilutoimintaa opiskelijavalintajärjestelmän toi-     ja työelämän odotukset, on vaativa ja erittäin
34375: mivuuden kehittämiseksi.                              ongelmallinen tehtävä. Kaksivaiheisen valinnan
34376:    Tässä tarkoituksessa on mm. eräiden läänien        poistamisella saatetaan karsia joitakin epäkoh-
34377: kauppaoppilaitoksissa kokeilunluonteisesti so-        tia, mutta toisaalta aiheuttaa uusia. Tällä het-
34378: vellettu opiskelijavalintaa, jossa yleisjaksolle on   kellä käytettävissä olevat kokemukset eivät
34379: otettu määräosa opiskelijoita nimenomaan              sellaisenaan puolla kaksivaiheisen valinnan to-
34380: kouluasteen erikoistumislinjatoiveen mukaises-        taalista poistamista. Toisaalta hallitus ei näe
34381: ti. Järjestelmästä saadut kokemukset ovat             myöskään estettä sille, että sellaiseenkin kokei-
34382: osoittaneet, ettei tälläkään järjestelyllä ole voi-   lutoimintaan ryhdyttäisiin, jossa kaupan ja
34383: tu ratkaista opiskelijavalintaan liittyviä ongel-     hallinnon koulutuksen rakennetta kokeiltaisiin
34384: mia, minkä takia kuluvana vuonna on palattu           myös siltä pohjalta, että kouluasteen opinnot
34385: alkuperäiseen kaksivaiheiseen valintajärjestel-       järjestettäisiin erillisinä ja opiskelijavalinta yk-
34386: mään.                                                 sivaiheisena. Lopullisiin, ehdottomiin ratkaisui-
34387:    Opiskelijavalintajärjestelmän kehittäminen         hin ei tässä vaiheessa ole kuitenkaan edellytyk-
34388: sellaiseksi, että se samalla tukee opiskelijoiden     siä.
34389:      Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1989
34390: 
34391:                                                                     Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
34392: 4                                     1989 vp. -      KK n:o 213
34393: 
34394: 
34395: 
34396: 
34397:                                Till Riksdagens Herr Talman
34398:   1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen           elever som i huvudsak är intresserade av en
34399: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           enda specialiseringslinje som är populär, varvid
34400: av den ll april 1989 till vederbörande medlem         det åter blir svårt att fylla de övriga speciali-
34401: av statsrådet översänt en avskrift av följande        seringslinjerna. För det tredje kan av angivna
34402: av riksdagsman Keijo Jääskeläinen underteck-          skäl sådana elever falla utanför den allmänna
34403: nade spörsmål nr 213:                                 perioden och som kanske är villiga och lämp-
34404:                                                       liga att få inträde till de specialiseringslinjer
34405:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen             som har brist på elever. För det fjärde har det
34406:        vidta för att avlägsna elevantagningen i       påståtts att atmosfåren blir spänd under den
34407:        två etapper för handelsstuderande och          allmänna perioden när eleverna konkurrerar
34408:        för att göra den meningsfullare för den        med varandra om att få inträde till specialise-
34409:        studerande?                                    ringslinjerna eller andra populära linjer på
34410:                                                       institutnivå. Dessutom kan det rent allmänt
34411:                                                       konstateras att det i urvalssystemet finns an-
34412:     Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt         senliga skillnader inom olika regioner och
34413: följande:                                             läroanstalter.
34414:     Den grundskolebaserade yrkesutbildningen             Det har sagts att dessa problem har lett till
34415: är huvudsakligen anordnad som grundlinjer             en dramatisk ökning av antalet avbrutna stu-
34416: enligt utbildningsområde. För alla studerande         dier. 1 utredningar om handelsläroanstalterna
34417: består linjerna av en gemensam ettårig allmän         för några år sedan kunde det konstateras att
34418: period och därefter av specialiseringslinjer som      det inte skett någon väsentlig förändring i den
34419: differentieras på skol- och institutnivå.             generella graden av avbrutna studier när ur-
34420:     1 enlighet med uppbyggnaden av grundlinjen        valssystemet omarbetades. Enligt en utredning
34421: består elevantagningen av två etapper så att          om läroanstalterna i Nyland var besvikelse
34422: under den första etappen väljs utbildningsom-         över valet av specialiseringslinje endast en ringa
34423: råde eller grundlinje och under den andra             orsak till avbrutna studier.
34424: specialstudier och nivån på dem, dvs. speciali-          På grund av problemen förknippade med
34425: seringslinje. Avsikten med en antagning r två         elevantagningen i två etapper utfårdade stats-
34426: etapper är att underlätta de ungas karriärval så      rådet i sitt beslut 22.5.1986 om att ändra
34427: att de inte genast efter grundskolan blir tvung-      utvecklingsprogrammet på mellanstadiet för
34428: na att välja de slutliga specialstudierna, utan       åren 1986-88 anvisningar om att vid behov
34429: valet uppskjuts till den andra etappen, varvid        anpassa urvalsgrunderna efter efterfrågan på
34430: de studerande redan har erfarenheter av hela          utbildning så att man till alla specialiseringslin-
34431: utbildningsområdet och valet av specialiserings-      jer kan få ett antal elever som motsvarar målen
34432: linje kan göras på basis av uppnådda erfaren-         för nybörjarplatser till alla specialiseringslinjer
34433: heter och resultat av studierna på vederbörande       och där eleverna till sin utbildningsmotivation
34434: område.                                               är inriktade på vederbörande linje. Dessutom
34435:     Erfarenheterna av elevantagningen i två           justerade statsrådet uppbyggnaden av yrkesut-
34436: etapper vid grundlinjerna utvisar på många            bildningen i vissa fall så att de med tanke på
34437: områden, inte enbart vid handelsläroanstalter-        elevurvalet problematiska specialiseringslinjer-
34438: na, att systemet är förenat med problem. För          na i systemet med grundlinjer lösrycktes till
34439: det första kan det uppstå problem av att det          fristående studielinjer till vilka elevantagningen
34440: under den första etappen till den allmänna            sker i en etapp.
34441: perioden utväljs sådant elevmaterial som                 Enligt statsrådets anvisningar kan antagning-
34442: främst är intresserat av studier på institutnivå,     en i en etapp vid behov anpassas så att
34443: varav följer att det blir svårt att fylla speciali-   önskemål om specialiseringslinje beaktas redan
34444: seringslinjerna på skolnivå. För det andra kan        när studerande till grundlinjens allmänna pe-
34445: till den allmänna perioden utväljas sådana            riod antas. Enligt statsrådets beslut tillämpas
34446:                                     1989 vp. -     KK n:o 213                                    5
34447: 
34448: detta system bl.a. på grundlinjerna för handel     att utveckla elevantagningen så att den samti-
34449: och förvaltning. 1 samma syfte har statsrådet      digt tiligodoser elevernas och läroanstalternas
34450: ansett det nödvändigt att man sätter igång         önskemål och fyller samhällets och arbetslivets
34451: försöksverksamhet för att utveckla elevantag-      förväntningar. Genom att slopa antagningen j
34452: ningen.                                            två etapper kan man eliminera vissa missför::-
34453:   1 denna avsikt har man bl.a. vid handelslä-      hållanden men samtidigt skapar man eventuellt
34454: roanstalterna i vissa Iän på försök tiliämpat en   nya. Erfarenheterna i detta nu ger inte som
34455: elevantagning där man tili den allmänna perio-     sådana anledning tili att totalt slopa en antag-
34456: den antagit elever uttryckligen i enlighet med     ning i två etapper. Å andra sidan ser regeringen
34457: önskemålen beträffande specialiseringslinje på     inga hinder för att man inleder sådan försöks-
34458: skolnivå. Erfarenheterna av systemet har visat     verksamhet där utbildningen för handel och
34459: att man inte heller genom detta arrangemang        förvaltning struktureras så att studierna på
34460: har kunnat lösa problemen i elevantagningen.       skolnivå anordnas som fristående och elevan-
34461: Av denna anledning har man gått tilihaka tili      tagningen i en etapp. 1 detta skede finns det
34462: det ursprungliga urvalssystemet i två etapper.     dock inga förutsättningar tili några slutliga,
34463:    Det är en krävande och ytterst svår uppgift     ovillkorliga lösningar.
34464:     Helsingfors den 12 maj 1989
34465: 
34466:                                                                  Minister Anna-Liisa Kasurinen
34467:                                             1989 vp.
34468: 
34469: Kirjallinen kysymys n:o 214
34470: 
34471: 
34472: 
34473: 
34474:                                 Ahonen: Salon rautatieaseman palvelujen turvaamisesta
34475: 
34476: 
34477:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34478:    Rantaradan perusparannustyö Helsingin ja       oli vielä alle 20 %. Tämän vuoden alun kasvu-
34479: Turun välillä on VR:n tärkein ratainvestointi-    luvut ennakoivat kuitenkin jo lähes kaksinker-
34480: kohde tällä vuosikymmenellä. Hankkeen koko-       taista kasvua tälle vuodelle.
34481: naiskustannusarvio on n. 1 000 mmk, josta on         Tulevaisuuden kasvua ja suoritettujen inves-
34482: tähän mennessä käytetty n. 500 mmk. Valmis-       tointien tuottoa kuitenkin vaarannetaan, jos
34483: tuttuaan perusparannus siirtää VR:n palvelu-      palvelupisteiden suorituskykyä lyhytnäköisesti
34484: kyvyn uuteen aikakauteen rantaradalla. Mat-       heikennetään.
34485: kaan kuluva aika lyhenee oleellisesti, vuoroti-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34486: heys kasvaa, EP- ja InterCity -junat tulevat      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
34487: liikenteeseen myös tällä tärkeällä liikennever-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
34488: kon osalla.                                       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34489:    Näitä VR:n palvelukyvyn ja -tason parane-
34490: misen myönteisiä odotuksia himmentävät huo-                 Onko Hallitus tietoinen VR:n suun-
34491: mattavasti ne huolestuttavat tiedot, joita on            nitelmista heikentää Salon rautatiease-
34492: kantautunut suunnitelmista heikentää Salon               man palvelukykyä, ja
34493: rautatieaseman palvelutasoa. Nämä suunnitel-                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34494: mat ovat jyrkässä ristiriidassa yleisön odotus-          ryhtyä Salon rautatieaseman palveluta-
34495: ten ja VR:n omien yleistavoitteiden kanssa.              son turvaamiseksi ja kehittämiseksi?
34496:    Salon rautatieaseman lipunmyyntitulot ovat
34497: kasvaneet voimakkaasti. Viime vuonna kasvu
34498:     Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1989
34499: 
34500:                                          Risto Ahonen
34501: 
34502: 
34503: 
34504: 
34505: 290010D
34506: 2                                  1989 vp. -     KK n:o 214
34507: 
34508: 
34509: 
34510: 
34511:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34512:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    Etelä-Suomen tuotantoalueen että Länsi-Suo-
34513: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     men reitin toimesta. Lipunmyyntiaikoja on
34514: olette 11 päivänä huhtikuuta 1989 päivätyn        paikallisesti ehdotettu supistettaviksi siten, että
34515: kirjeenne n:o 613 ohella toimittanut valtioneu-   lipunmyynti toimisi maanantaista perjantaihin
34516: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      klo 7.00-18.00 sekä lauantaina ja sunnuntaina
34517: kansanedustaja Ahosen näin kuuluvasta kirjal-     klo 15.00-18.00. Nykyiset aukioloajat ovat
34518: lisesta kysymyksestä n:o 214:                     joka päivä klo 6.30-22.00. Tällaista oleellista
34519:                                                   palvelutason muutosta ei ole hyväksytty, vaan
34520:           Onko Hallitus tietoinen VR:n suun-      on päätetty, että lipunmyynnin aukioloajat
34521:        nitelmista heikentää Salon rautatiease-    ovat 28.5.1989 lukien joka päivä klo 6.45-
34522:        man palvelukykyä, ja                       20.45.
34523:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       Tällöin jäävät, kuten nykyisinkin, ainoastaan
34524:        ryhtyä Salon rautatieaseman palveluta-     juna P 135 (Salossa klo 22.56) ja P 136 (Salossa
34525:        son turvaamiseksi ja kehittämiseksi?       klo 21.38) ilman Salon asemalla olevaa lipun-
34526:                                                   myyntiä. Näihin juniin nousevat voivat ostaa
34527:                                                   liput junassa konduktööriltä. Lippujen hinnat
34528:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      ovat samat kuin asemalta ostettaessa. Lisäksi
34529: vasti seuraavaa:                                  on todettava, että näiden junien käyttö ei ole
34530:   Salon rautatieaseman palvelutasoa ja yleisön    kovin suurta, koska junista ei ole jatkoyhteyttä
34531: palveluaikoja on selvitetty sekä paikallisesti    Helsingistä tai Turusta eteenpäin.
34532:     Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1989
34533: 
34534:                                                              Liikenneministeri Pekka Vennamo
34535:                                    1989 vp. -     KK n:o 214                                     3
34536: 
34537: 
34538: 
34539: 
34540:                             Tili Riksdagens Herr Talman
34541:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       och av Västra Finlands rutt. Det har föreslagits
34542: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       lokalt att biljettförsäljningstiderna skulle för-
34543: nr 613 av den II april 1989 tili vederbörande     kortas så att biljettförsäljningen skulle hålla
34544: medlem av statsrådet översänt avskrift av         öppet från måndag tili fredag kl. 7.00-18.00
34545: följande av riksdagsman Ahonen underteckna-       och på lördag och söndag kl. 15.00-18.00. De
34546: de spörsmål nr 214:                               nuvarande öppethållningstiderna är varje dag
34547:                                                   kl. 6.30-22.00. En sådan väsentlig ändring i
34548:           Är Regeringen medveten om SJ:s          servicenivån har inte godkänts, utan man har
34549:        planer på att försämra servicen vid Salo   beslutat att biljettförsäljningen från och med
34550:        järnvägsstation, och                       28.5.1989 skall hålla öppet varje dag kl. 6.45-
34551:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    20.45.
34552:        ta för att trygga och utveckla service-       Då kommer såsom nu endast tågen P 135 (i
34553:        nivån vid Salo järnvägsstation?            Salo kl. 22.56) och P 136 (i Salo kl. 21.38) att
34554:                                                   bli utan biljettförsäljning på Salo station. På-
34555:                                                   stigande tili dessa tåg kan köpa biljett på tåget
34556:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     av konduktören. Priset är detsamma som när
34557: samt anföra följande:                             biljetten köps på stationen. Dessutom kan det
34558:    Servicenivån och betjäningstiderna vid Salo    konstateras att dessa tåg inte anlitas särskilt
34559: järnvägsstation har utretts genom försorg av      mycket, eftersom det inte finns anslutning
34560: både Södra Finlands produktionsområde lokalt      vidare från dem i Helsingfors eller Åbo.
34561:     Helsingfors den 9 maj 1989
34562: 
34563:                                                                Trafikminister Pekka Vennamo
34564:                                 J
34565:                             J
34566:                             J
34567:                             J
34568:                         J
34569:                         J
34570:                     J
34571:                     J
34572:                     J
34573:                 J
34574:                 J
34575:                 J
34576:             J
34577:             J
34578:         J
34579:         J
34580:         J
34581:     J
34582:     J
34583:     J
34584: J
34585: J
34586:                                                1989 vp.
34587: 
34588: Kirjallinen kysymys n:o 215
34589: 
34590: 
34591: 
34592: 
34593:                                   Törnqvist ym.: Outokumpu Oy:n työntekijöiden eläkejärjestelyi-
34594:                                       hin liittyneestä osakeannista
34595: 
34596: 
34597:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34598:    Outokumpu Oy antoi julkisuuteen tietoja,          normaalit palkan suuruuteen sidotut eläke-
34599: joiden mukaan sen eläkesäätiö ei olisi enää          edut.
34600: kyennyt vastaamaan velvoitteistaan. Outokum-            Enimmillään osakeannissa osakkeita luovu-
34601: pu Oy:n työntekijöiden eläke-etuuksia leikat-        tettiin yksittäisille henkilöille lähes 30 000. Kun
34602: tiin, jolloin osa etuuden menetyksistä hyvitet-      yhtiön osakkeen markkina-arvo on nykyisin
34603: tiin vuonna 1988 kesäkuussa annetulla osa-           noin 80 mk, on todettavissa, että nämä henki-
34604: keannilla, jossa henkilöstö sai noin 21 % yh-        löt ovat saaneet huomattavan ylimääräisen
34605: tiön osakekannasta. Viime vuoden lokakuussa          edun.
34606: yhtiön osakkeiden noteeraus alkoi Helsingin             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34607: Arvopaperipörssissä. Työntekijät suostuivat          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
34608: vastahakoisesti järjestelmään, jossa heille hyvi-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
34609: tettiin eläke-etuuden leikkauksesta osakeannil-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34610: la.
34611:     Nyt on käynyt ilmi, että yhtiön johtajat ja                Onko Hallitus tietoinen Outokumpu
34612: johtavassa asemassa olevat toimihenkilöt ovat                Oy:n eläkeläisille suunnatussa osakean-
34613: järjestäneet itselleen eniten näitä osakhita.                nissa tapahtuneista epäoikeudenmukai-
34614: Tällä tavoin he ovat saaneet itselleen jopa                  suuksista, ja
34615:  useiden miljoonien markkojen suuruisen edun                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34616: sen ohella, että he saavat eläkkeelle siirtyessään           ryhtyä niiden korjaamiseksi?
34617:   Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1989
34618: 
34619:           Kerttu Törnqvist              Timo Roos                      Jouni Backman
34620:           Raimo Vuoristo                Mats Nyby                      Reijo Lindroos
34621:           Saara-Maria Paakkinen         Heikki Rinne                   Jorma Rantanen
34622:           Jukka Roos                    Jukka Gustafsson               Marja-Liisa Tykkyläinen
34623:           Riitta Myller                 Sinikka Mönkäre                Virpa Puisto
34624:           Markku Pohjola                Pentti Lahti-Nuuttila          Lea Savolainen
34625:           Kari Urpilainen               Jouko Skinnari                 Matti Vähänäkki
34626:           Aimo Ajo                      Risto Ahonen                   Kari Rajamäki
34627: 
34628: 
34629: 
34630: 
34631: 290010D
34632: 2                                    1989 vp. -      KK n:o 215
34633: 
34634:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34635: 
34636:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         rä perustui vuoden 1987 loppuun mennessä
34637: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kertyneen lisäeläkevastuun määrään. Tämä li-
34638: olette 7 päivänä huhtikuuta 1989 päivätyn             säeläkevastuu, joka laskettiin vakuutusteknisin
34639: kirjeenne n:o 614 ohella toimittanut valtioneu-       perustein, kuvaa kertyneen lisäeläkeoikeuden
34640: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          rahallista arvoa ja näkyy eläkesäätiöiden ta-
34641: kansanedustaja Törnqvistin ym. näin kuuluvas-         seessa eläkevastuuna.
34642: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 215:                   Lisäeläkevastuun määrään vaikuttavat ensi-
34643:                                                       sijaisesti henkilön palkka ja toteutunut palve-
34644:          Onko Hallitus tietoinen Outokumpu            lusaika eli tekijät, joiden perusteella henkilön
34645:        Oy:n eläkeläisille suunnatussa osakean-        eläkekin määräytyisi. Näin eläkevastuu on
34646:        nissa tapahtuneista epäoikeudenmukai-          luonnollisesti sitä suurempi, mitä korkeampi on
34647:        suuksista, ja                                  palkka ja mitä pidempi on ollut palveluaika.
34648:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            Näistä tekijöistä henkilökohtaisen osakemer-
34649:        ryhtyä niiden korjaamiseksi?                   kinnän määrät vaihtelevat suuresti aina 10
34650:                                                       osakkeesta 30 000 osakkeeseen. Jo ennen elä-
34651:                                                       keasiassa toteutettua jäsenäänestystä kullekin
34652:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           henkilölle informoitiin alustavasti hänelle kuu-
34653: taen seuraavaa:                                       luvan osakemerkintäoikeuden määrä ja sen
34654:    Outokumpu Oy suoritti työehtosopimuksen            perusteena olevat palkka- ja palveluaikatiedot.
34655: mukaisesti osana eläkeratkaisua osakeannin               Yhtiön eläkeasia selvitettiin ja ratkaistiin
34656: kesäkuussa 1988. Se oli suunnattu maksullinen         työmarkkinaosapuolten keskeisenä neuvottelu-
34657: anti, jossa yhtiön osakepääomaa korotettiin           asiana ja siitä tehtiin osapuolten välillä työeh-
34658: 189,1 milj. markalla. Osakeanti suunnattiin           tosopimus. Näin yhtiön johto oli yksi, yhtiön
34659: yhtiön eläkesäätiöiden A-osaston lisäeläke-etu-       puolesta asian sopineista, osapuolista. Yhtiön
34660: jen toimintapiiriin kuuluville eli työssä oleville    koko henkilökunta ja sen ylin johto kuuluivat
34661: henkilöille. Osakemerkinnän ehtona oli, että          sääntöjen mukaan eläkesäätiöiden toimintapii-
34662: henkilöt osakemerkinnän tekemällä samalla             riin yhtäJäisin eduin.
34663: luopuvat sitovasti ja lopullisesti eläkeasiaa kos-       Näin myös yhtiön johdolle tarjottiin samat
34664: kevan työehtosopimuksen mukaisesti oikeudes-          työehtosopimuksen mukaiset vaihtoehdot,
34665: taan saada lisäeläkettä eläkesäätiöiltä tai yh-       myös osakemerkintäoikeus, kuin muullekin
34666: tiöltä ja siten myös poistuvat eläkesäätiön           henkilökunnalle. Yhtiön ylimpään johtoon so-
34667: A-osaston toimintapiiristä.                           vellettiin eläkeasiaa koskevaa työehtosopimus-
34668:    Osakkeiden maksu tapahtui siten, että mer-         ta samalla tavalla ja samansisältöisenä kuin
34669: kinnän suorittaneet henkilöt kuittasivat mer-         muuhunkin henkilökuntaan.
34670: kintähinnan osuudellaan lisäeläkeoikeuteen pe-           Todettakoon, että eläkeasiaa selvittävässä
34671: rustuvista eläkesäätiöiden saatavista Outokum-        työryhmässä ei ollut alun perin yhtiön ylimmän
34672: pu Oy:ltä.                                            johdon edustusta. Myöhemmin yksi työryhmän
34673:    Osakeannissa yli 6 200 henkilöä eli 92 %           jäsenistä nimettiin yhtiön johtokunnan jäsenek-
34674: osakemerkintään oikeutetuista henkilöistä mer-        si. Lopuksi vielä todettakoon, että yhtiön
34675: kitsi osakkeita ja luopui siten kaikista lisäelä-     johtokunnan jäsenistä, jotka kaikki olivat osa-
34676: keoikeuksistaan. Lisäeläke-etujen toimintapii-        kemerkintään oikeutettuja, viisi käytti merkin-
34677: riin jäi vähän yli 500 henkilöä. Osakkeiden           täoikeutta ja kaksi valitsi lisäeläkevaihtoehdon.
34678: määrä henkilöä kohden oli keskimäärin 2 600              Edellä sanotun perusteella hallitus ei katso
34679: osaketta.                                             aiheelliseksi ryhtyä toimenpiteisiin työehtosopi-
34680:    Henkilöiden keskeinen osakemerkintäoikeus          muksen mukaisesti osana Outokumpu Oy:n
34681: määriteltiin työehtosopimuksessa. Sen mukaan          eläkeratkaisua tapahtuneen osakeannin johdos-
34682: henkilökohtaisen osakemerkintäoikeuden mää-           ta.
34683:      Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1989
34684: 
34685:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
34686:                                       1989 vp. -      KK n:o 215                                     3
34687: 
34688: 
34689: 
34690: 
34691:                                Tili Riksdagens Herr Talman
34692: 
34693:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           antal aktier varje person hade rätt att teckna
34694: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           basera sig på det tilläggspensionsansvar han
34695: nr 614 av den 7 april 1989 tili vederbörande          hade fått fram tili utgången av år 1987. Detta
34696: medlem av statsrådet översänt avskrift av             tilläggspensionsansvar, som beräknades på för-
34697: följande av riksdagsman Törnqvist m.fl. under-        säkringstekniska grunder, visar penningvärdet
34698: tecknade spörsmål nr 215:                             av den samlade tiliäggspensionsrättigheten och
34699:                                                       kan i pensionsstiftelsernas balans ses som
34700:          Är Regeringen medveten om de                 pensionsansvar.
34701:        orättvisor som skedde vid Outokumpu
34702:        Oy:s tili pensionärerna riktade aktie-            På hur mycket tilläggspensionsansvar en
34703:        emission och vilka åtgärder ämnar Re-          person har inverkar i första hand personens lön
34704:        geringen vidta för att korrigera detta?        och tjänstetid, m.a.o. de faktorer på basis av
34705:                                                       vilka också pensionen fastställs. Sålunda är
34706:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          pensionsansvaret naturligtvis högre ju högre
34707: samt anföra följande:                                 lönen och ju längre tjänstetiden är.
34708:    Outokumpu Oy genomförde i juni 1988 en               På grund av dessa faktorer varierar det antal
34709: aktieemission som en del av den pensionslös-          aktier personerna har rätt att teckna i hög
34710: ning man hade kommit överens om genom                 grad, från 10 tili 30 000 aktier. Redan innan
34711: kollektivavtal. Det var en riktad, avgiftsbelagd      medlemsomröstning i frågan företogs informe-
34712: emission, där bolagets aktiekapital höjdes med        rades varje person preliminärt om hur mycket
34713: 189,1 milj. mark. Aktieemissionen riktades tili       aktier han hade rätt att teckna och om de
34714: dem som omfattades av tilläggspensionsförmå-          uppgifter om lön och tjänstetid som låg tili
34715: nerna inom A-avdelningen i bolagets pensions-         grund för detta.
34716: stiftelser, d.v.s. förvärvsarbetande personer.          Bolagets pensionsfråga utreddes och avgjor-
34717: Villkoret för aktieemissionen var att personer-       des som en central förhandlingsfråga mellan
34718: na i och med att de tecknade aktier samtidigt         arbetsmarknadsparterna och om detta ingick
34719: med bindande verkan och slutgiltigt avstod            parterna ett koliektivavtal. Sålunda var bola-
34720: från sina rättigheter tili tiliäggspension från       gets ledning med och avtalade om saken för
34721: pensionsstiftelserna eller bolaget och därmed         bolagets del. Hela personalen i bolaget och dess
34722: också drog sig ur verksamhetsfältet för pen-          högsta ledning hörde enligt reglerna med sam-
34723: sionsstiftelsens A-avdelning. Detta helt i enlig-     ma förmåner tili pensionsstiftelsernas verksam-
34724: het med det koliektivavtal som gällde pensions-       hetsfält.
34725: frågan.
34726:    Aktierna betalades på så sätt att de personer        Därför erbjöds också bolagets ledning sam-
34727: som tecknade aktier med sin andel av tecknings-       ma alternativ som den övriga personalen i
34728: priset kvittade sina på tilläggspensionsrätten        enlighet med kollektivavtalet, också aktieteck-
34729: baserade tillgodohavanden i pensionsstiftelsen        ningsrätten. På bolagets högsta ledning tilläm-
34730: av Outokumpu Oy.                                      pades kollektivavtalet över pensionsfrågan på
34731:    1 aktieemissionen deltog över 6 200 personer,      samma sätt och med samma innehåli som på
34732: d.v.s. 92% av dem som var berättigade tili            den övriga personalen.
34733: aktieteckning, och de avstod därmed från alla            Det kan konstateras att det från början inte
34734: sina rättigheter tili tilläggspension. Tilläggspen-   fanns någon representant för den högsta led-
34735: sionsförmån innehas efter detta av något mer          ningen i den arbetsgrupp som utredde pen-
34736: än 500 personer. Antalet aktier per person var        sionsfrågan. Senare utsågs en av medlemmarna
34737: i medeltal 2 600.                                     i arbetsgruppen tili medlem i bolagets direk-
34738:    Personernas rätt att teckna aktier definiera-      tion. Slutligen kan det också konstateras att av
34739: des i kollektivavtalet. Enligt detta skulle det       medlemmarna i bolagets direktion, vilka alla
34740: 4                                  1989 vp. -     KK n:o 215
34741: 
34742: hade rätt att teckna aktier, använde fem sig av    inte motiverat att vidta åtgärder med anledning
34743: sin teckningsrätt medan två valde alternativet     av den aktieemission som har genomförts som
34744: med tilläggspension.                               en del av Outokumpu Oy:s pensionslösning i
34745:    På basis av ovanstående anser regeringen det    enlighet med kollektivavtalet.
34746: 
34747:     Helsingfors den 11 maj 1989
34748: 
34749:                                                   Handels- och industriminister Ilkka Suominen
34750:                                                 1989 vp.
34751: 
34752: Kirjallinen kysymys n:o 216
34753: 
34754: 
34755:                                    Vistbacka ym.: Kananmunan elintarviketeknologisen tutkimuk-
34756:                                        sen lisäämisestä
34757: 
34758:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34759:    Maatalouspoliittisilla toimenpiteillä on pyrit-    suuden käyttöön. Kananmuna sopii sekä mai-
34760: ty hillitsemään kananmunan tuotantoa maas-            to-, liha- ja viljavalmisteisiin että niistä tehtyi-
34761: samme niin, että tuotanto vastaisi kotimaista         hin valmisruokiin, kunhan kananmunan tekni-
34762: kulutusta. Rajoitustoimenpiteissä ei ole kuiten-      set käyttöominaisuudet ovat sellaiset, että
34763: kaan päästy lähellekään tavoitetta, sillä tuotan-     hygieenisen riskin vaaraa ei ole olemassa. Kiin-
34764: to ylittää kulutuksen runsaasti ja vientitarvetta     nittämällä rehutuotannossa huomiota kanan-
34765: on edelleen melkoisesti. Viennin tukemiseen on        munan laadun kehittämiseen ja haluttujen omi-
34766: varattu yli sata miljoonaa markkaa ja sopivien        naisuuksien korostamiseen voidaan tuottaa
34767: vientikohteiden löytäminen tuottaa vaikeuksia.        munaraaka-ainetta, joka nykyistä paremmin
34768: Lisäksi kananmunan vienti sellaisenaan suh-           sopii aiottuihin tarkoituksiin. Kananmunaval-
34769: teellisen kaukana oleville markkinoille on ta-        misteiden joukossa on monia erittäin korkean
34770: loudellisesti kannattamatonta ja laatu heikke-        hintatason artikkeleita. Näiden valmisteiden
34771: nee niin, että huonon laadun takia on eriä            maailmankauppaa on tuskin omista lähtökoh-
34772: jouduttu jopa palauttamaan maahamme. Tämä             distamme edes alustavasti selvitetty.
34773: edelleenkin heikentää vientitoiminnan kannat-            Kananmunan elintarviketeknologisen tutki-
34774: tavuutta.                                             muksen avulla on varsin nopeasti saatavissa siis
34775:    Kananmuna on ravintoainesisällöltään ja            uusia käyttömuotoja kananmunalle. Jo tunnet-
34776: elintarviketeknologisilta ominaisuuksiltaan erin-     tu keino kananmunan nykyistä monipuolisem-
34777: omainen ruoka-aine. Kananmunan suhteellisen           paan hyödyntämiseen on kananmunan kuivaa-
34778: korkeata kolesterolisisältöä voidaan teknologi-       minen ja jauhaminen. Tätä varten tulisi maa-
34779: sin toimenpitein alentaa, jos kolesterolista tulee    hamme perustaa oma tuotantolaitos. Tuotan-
34780: kynnyskysymys kananmunan hyväksikäytön                tolaitoksen luonnollisimmaksi sijoituskohteeksi
34781: edelleen kehittämiselle ja monipuolistamiselle.       sopisi Laitilan kunta, koska kunnan alueella on
34782:    Maassamme ei ole harjoitettu sanottavaa            runsaasti kananmunatuotantoa, ja lisäksi paik-
34783: kananmunan teknologista tutkimus- ja kokei-           kakunnalla sijaitseva suurpakkaamo lopete-
34784: lutoimintaa. Maatalouden tutkimuskeskuksen            taan.
34785: elintarvikkeiden tutkimuslaitos on organisoitu           Edellä .olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34786: toimimaan kananmunan elintarviketeknologis-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
34787: ta käsittelyä selvittävänä ja tutkivana laitokse-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
34788: na. Laitokselle varatut määrärahat tulisikin          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34789: saada nopeasti vastaamaan tarvetta, jotta ka-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34790: nanmunan jatkojalostusta koskevaa tutkimus-                   ryhtyä riittävien määrärahojen varaami-
34791:  työtä voitaisiin tehostaa. Tämänhetkisillä mää-               seksi Maatalouden tutkimuskeskuksen
34792: rärahoilla kyseisellä laitoksella ei ole resursseja           elintarvikkeiden tutkimuslaitokselle ka-
34793:  kananmunan tutkimuksen tekemiseen. Tutki-                    nanmunan elintarviketeknologisen tut-
34794:  mus- ja koetoiminnan avulla on osoitettavissa                kimuksen lisäämiseen ja monipuolista-
34795:  kananmunan käyttöä koskevia uusia kohteita.                  miseen sekä kananmunien kuivaus- ja
34796:  Niitä on omaksuttavissa ulkomaisten esimerk-                 jauhatuslaitoksen perustamiseksi Laiti-
34797:  kien avulla ja kehitettävissä elintarviketeolli-             lan kuntaan?
34798:      Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1989
34799:                       Raimo Vistbacka                         Marita Jurva
34800:                       Heikki Riihijärvi                       Sulo Aittoniemi
34801:                                           J. Juhani Kortesalmi
34802: 
34803: 
34804: 2900100                                                                                         •
34805: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 216
34806: 
34807: 
34808: 
34809: 
34810:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34811:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     ka-aine ja sen käytön lisäämiseksi suomalaisis-
34812: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      sa elintarvikkeissa olisi edelleen mahdollisuuk-
34813: olette 12 päivänä huhtikuuta 1989 päivätyn         sia. Kananmunaan kohdistuvaa tutkimusta,
34814: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       etenkään sen elintarviketeknologista tutkimus-
34815: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      ta, ei ole suoritettu merkittävästi. Minkään
34816: edustaja Vistbackan ym. näin kuuluvasta kir-       tutkimuslaitoksen tehtäviin se olennaisena osa-
34817: jallisesta kysymyksestä n:o 216:                   na ei ole kuulunut. Maatalouden tutkimuskes-
34818:                                                    kuksen organisaatiomuutoksen yhteydessä
34819:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    1.1.1989 Valtion maitotalouden tutkimuslaitos
34820:         ryhtyä riittävien määrärahojen varaami-    muutettiin Maatalouden tutkimuskeskuksen
34821:         seksi Maatalouden tutkimuskeskuksen        organisaatiossa toimivaksi elintarvikkeiden tut-
34822:         elintarvikkeiden tutkimuslaitokselle ka-   kimuslaitokseksi. Laitoksen eläintuotteiden tut-
34823:         nanmunan elintarviketeknologisen tut-      kimusalan tehtäväksi on määritelty "tutkia
34824:         kimuksen lisäämiseen ja monipuolista-      maidon, kananmunien ja lihan sekä niiden
34825:         miseen sekä kananmunien kuivaus- ja        aineosien soveltuvuutta ja käyttömahdollisuuk-
34826:         jauhatuslaitoksen perustamiseksi Laiti-    sia elintarvikkeiden raaka-aineeksi, tutkia ja
34827:         lan kuntaan?                               kehittää animaalisten elintarvikkeiden teknolo-
34828:                                                    gisia ja bioteknisiä valmistusmenetelmiä sekä
34829:                                                    säilyvyyttä ja laatua".
34830:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Organisaatiouudistuksen yhteydessä Maata-
34831: vasti seuraavaa:                                   louden tutkimuskeskuksen elintarvikkeiden tut-
34832:    Vuonna 1988 maasta vietiin tuoreita kanan-      kimuslaitokselle ei osoitettu lisää voimavaroja.
34833: munia 7,4 miljoonaa kiloa ja kananmunaval-         Kananmunan teknologisen tutkimuksen suorit-
34834: misteita massoina 1 miljoona kiloa. Maahan         tamisesta laitoksessa voidaan todeta, että sillä
34835: tuotiin kananmunajauheita noin 30 tonnia ja        on käytettävissään osittain varsin nykyaikaiset
34836: kypsytettyjä kananmunavalmisteita (lähinnä         ja nimenomaan teknologiseen tutkimukseen so-
34837: paistettua kananmunaa) 53 tonnia. Kananmu-         veltuvat tilat. Lisäksi laitoksella on kohtuulli-
34838: nien laatua koskeneet valitukset ovat aikaisem-    sen monipuolinen maidon ja maitovalmistei-
34839: min kohdistuneet lähinnä makuun ja keltuaisen      den, mutta myös kananmunien tutkimukseen
34840: väriin, mutta makuvirheet ovat ratkaisevasti       soveltuva tutkimusvälineistö mukaan luettuna
34841: vähentyneet, kun on alennettu kalajauhon           erilaiset pienois- ja puoliteknisessä mittakaa-
34842: käyttöä rehuissa. Tällä hetkellä pahin virhe on    vassa toimivat laitteet teknologista tutkimusta
34843: valkuaisen vetisyys, jonka seurauksena keltuai-    varten. Vaikka laitokselle ei ole kuluvaksi
34844: nen ei pysy kananmunan keskellä. Laatuvirhei-      vuodeksi osoitettu lisäresursseja kananmuna-
34845: den takia kuitenkaan vientimunia ei ole palau-     tutkimusten suorittamista varten, on siellä kui-
34846: tettu takaisin Suomeen.                            tenkin jo tehty eräitä pienehköjä, kananmunaa
34847:    Kananmunan kolesterolin vähentämiseksi          koskevia teknisiä selvityksiä.
34848: ratkaisumalleja on olemassa kaksi. Rehujen            Elintarvikkeiden tutkimuslaitos tarvitsee en-
34849: koostumusta muuttamalla tai kananjalostuksel-      tistä monipuolisemman tehtävänsä hoitamista
34850: la voidaan kolesterolisisältöön vaikuttaa. Toi-    varten ensisijaisesti lisää henkilöstövoimavaro-
34851: nen mahdollisuus on poistaa keltuaismassasta       ja. Maatalouden tutkimus- ja tarkastuslaitos-
34852: kolesterolia, mutta tällä hetkellä tunnetut me-    työryhmä esitti mietinnössään v. 1987, että v.
34853: netelmät ovat kalliita ja ongelmallisia eivätkä    1990 perustetaan maa- ja metsätalousministeriön
34854: ne ole käytössä.                                   elintarviketutkimusprojektista vapautuvilla resurs-
34855:    Kananmuna on, kuten kysymyksessä tode-          seilla eritasoisia tutkijan virkoja Maatalouden tut-
34856: taan, hyvin monipuolinen elintarvikkeiden raa-     kimuskeskuksen elintarviketutkimusta varten. Hal-
34857:     •
34858:                                       1989 vp. -       KK n:o 216                                     3
34859: 
34860: litus käsittelee asiaa vuoden 1990 tulo- ja menoar-     nien kuivaus- ja jauhatuslaitoksen perustamista
34861: vioesityksen valmistelun yhteydessä.                    Laitilan kuntaan, hallitus toteaa, ettei se ole
34862:    Niiltä osin kuin kysymys koskee kananmu-             valtiovallan asia.
34863: 
34864:     Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1989
34865: 
34866:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
34867: 4                                   1989 vp. -     KK n:o 216
34868: 
34869: 
34870: 
34871: 
34872:                              Till Riksdagens Herr Talman
34873:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       livsmedlen. Forskning som gäller ägg, särskilt
34874: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        livsmedelsteknologisk forskning, har inte ut-
34875: av den 12 april 1989 till vederbörande medlem      förts i någon betydande grad. Sådan forskning
34876: av statsrådet översänt avskrift av följande av     har inte utgjort en väsentlig del av uppgifterna
34877: riksdagsman Vistbacka m.fl. undertecknade          vid någon forskningsinstitution. 1 samband
34878: spörsmål nr 216:                                   med revideringen av Lantbrukets forsknings-
34879:                                                    centrals organisation 1.1.1989 omändrades Sta-
34880:                                                    tens forskningsanstalt för mjölkhushållning till
34881:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen          en forskningsanstalt för livsmedel, viiken ver-
34882:        vidta för reserverande av tillräckliga      kar inom Lantbrukets forskningscentrals orga-
34883:        anslag åt Lantbrukets forskningscen-        nisation. Anstaltens uppgift på det forsknings-
34884:        trals forskningsanstalt för livsmedel så    område som gäller animaliska produkter är
34885:        att den livsmedelsteknologiska forsk-       "att undersöka lämpligheten hos och använd-
34886:        ningen kring ägg kan ökas och göras         ningsmöjligheterna för mjölk, hönsägg och kött
34887:        mångsidigare samt för grundande av en       samt beståndsdelar därav som råvara för livs-
34888:        anläggning för torkning och malning av      medel och att undersöka och utveckla de
34889:        hönsägg i Laitila kommun?                   teknologiska och biotekniska metoderna för
34890:                                                    framställning av animaliska livsmedel samt
34891:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      dessa livsmedels hållbarhet och kvalitet".
34892: samt anföra följande:                                 1 samband med organisationsförändringen
34893:    År 1988 exporterades 7,4 milj. kg fårska        har Lantbrukets forskningscentrals forsknings-
34894: hönsägg och 1 milj. kg hönsäggsprodukter i         anstalt för livsmedel inte anvisats ytterligare
34895: form av massa. Till landet importerades ca 30      resurser. Angående den teknologiska undersök-
34896: ton hönsäggsmjöl och 53 ton beredda hönsäggs-      ningen av hönsägg vid anstalten kan det
34897: produkter (närmast stekta hönsägg). Klagomå-       konstateras att till förfogande står delvis fullt
34898: len över hönsäggens kvalitet har tidigare när-     moderna och just för teknologisk forskning
34899: mast gällt smaken och gulans fårg, men de fel      lämpliga utrymmen. Därjämte har anstalten
34900: som gällt smaken har i avgörande grad minskat      relativt mångsidig, för undersökning av mjölk
34901: i och med att användningen av fiskmjöl i fodret    och mjölkprodukter avsedd men också för
34902: minskats. För närvarande utgörs det största        undersökning av hönsägg lämpad forsknings-
34903: felet av vitans vattnighet, till följd av viiken   apparatur, inklusive olika slag av sådana
34904: gulan inte hålls på plats i äggets mitt. Export-   anordningar för teknologisk forskning som
34905: ägg har likväl inte returnerats till Finland på    fungerar i liten och halvteknisk skala. Trots att
34906: grund av kvalitetsfel.                             anstalten inte för innevarande år har anvisats
34907:    Vad beträffar sänkningen av kolesterolhalten    tilläggsresurser för undersökning av hönsägg,
34908: i ägg finns det två modeller för lösning av        har där likväl redan gjorts vissa mindre tek-
34909: problemet. Genom att ändra sammansättning-         niska utredningar som gäller hönsägg.
34910: en i fodret eller genom hönsförädling kan man          Forskningsanstalten för livsmedel behöver,
34911: påverka kolesterolinnehållet. En annan möjlig-     för att kunna sköta sin uppgift som blivit allt
34912: het är att extrahera kolesterol ur äggulemassan,   mångsidigare, framför allt mera personalresur-
34913: men de för närvarande kända metoderna är           ser. Arbetsgruppen för utredning av lantbru-
34914: dyra och problematiska och används inte.           kets forsknings- och kontrollanstalter anförde i
34915:    Ägg utgör, vilket konstateras i spörsmålet,     sitt betänkande 1987 att man 1990 med de
34916: bland livsmedlen en synnerligen mångsidig livs-    resurser som frigörs från jord- och skogsbruks-
34917: medelsråvara och det finns alltjämt möjligheter    ministeriets livsmedelsforskningsprojekt borde
34918: att öka användningen av ägg i de finska            inrätta forskartjänster på olika nivåer för livs-
34919:                                   1989 vp. -    KK n:o 216                                     5
34920: 
34921: medelsforskning vid Lantbrukets forsknings-        Tili den del frågan gäller grundandet av en
34922: central. Regeringen behandlar ärendet i sam-     anläggning för torkning och malning av höns-
34923: band med beredningen av budgetpropositionen      ägg i Laitila kommun konstaterar regeringen
34924: för 1990.                                        att ärendet inte ankommer på staten.
34925:     Helsingfors den 19 maj 1989
34926: 
34927:                                                Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
34928:                                                1989 vp.
34929: 
34930: Kirjallinen kysymys n:o 217
34931: 
34932: 
34933: 
34934: 
34935:                                   Mäkipää: Kotiäitien eläketurvan järjestämisestä
34936: 
34937: 
34938:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34939: 
34940:    Suomessa on pystytty kansalaisten eläketur-          On varsin epäoikeudenmukaista kotona työ-
34941: va järjestämään kansainvälisesti esimerkillisellä    tä tehneitä henkilöitä kohtaan se, että he
34942: tavalla. Kansaneläkejärjestelmän ja sitä täyden-     joutuvat eläkeiässään tyytymään kaikkein pie-
34943: tävien työeläkejärjestelmien avulla lähes kaik-      nimpään eläketurvaan verrattuna muihin kan-
34944: kien kansalaisten toimeentulo on työelämästä         salaisiin. Tämä epäkohta tulisi pikaisesti val-
34945: poissiirtymisen jälkeen turvatulla tasolla.          tiovallan toimesta korjata niin, että kotiäideille
34946: Luonnollisesti eläkejärjestelmissä on vielä joi-     ja muille kotona työtä tehneille kansalaisille
34947: takin puutteita ja löytyy väliinputoajia, joiden     luotaisiin oma eläkejärjestelmä. Tämän järjes-
34948: asemaan tulisikin pikaisesti tehdä korjaus.          telmän puitteissa he saisivat työeläkettä vastaa-
34949:    Merkittävin kansalaisryhmä, jonka eläketur-       vaa eläkettä normaalin kansaneläkkeen ja sen
34950: va muodostuu varsin pieneksi, ovat kotiäidit ja      !isien lisäksi. Parhaiten tämä järjestyisi perus-
34951: muut kotona elämänsä työtä tehneet henkilöt.         tamalla oma kotiäitien tai kotona työtä tehnei-
34952: Eläkkeen pienuus johtuu siitä, ettei heillä ole      den eläkejärjestelmä oman lain turvin. Eläk-
34953: ollut työeläkkeeseen oikeuttavia paikallisia tu-     keistä maksaisi osan henkilö itse työkautenaan
34954: loja ollenkaan tai ei juuri lainkaan aktiivisen      ja valtaosa kustannettaisiin valtion varoista.
34955: työikänsä aikana. Toisaalta he ovat tehneet             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34956: yhteiskunnalle erittäin arvokasta työtä ka~vat­      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
34957: taessaan lapsia ja hoitaessaan perhettään. Il-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
34958: man heidän uhrautuvaa ja työntäyteistä panos-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34959: taan ei maallamme olisi veronmaksajia niin
34960: paljon kuin tällä hetkellä aktiivityöikäistä väes-             Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin ko-
34961: töä on olemassa. Lisäksi tämän päivän aikuis-               tiäitien nykyisen heikon eläketurvan ta-
34962: ten aktiivi-ikäisten henkinen tasapainoisuus ei             son korottamiseksi perustamalla kotiäi-
34963: olisi varmasti nykyisenkaltaisella tasolla, mikäli          deille oman eläkejärjestelmän, samoin
34964: kotiäidit eivät olisi antaneet arvokasta panos-             kuin muilla kansalaisilla on erityyppisiä
34965: taan lastensa kasvattamisessa.                              työeläkejärjestelmiä?
34966:      Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1989
34967: 
34968:                                             Lea Mäkipää
34969: 
34970: 
34971: 
34972: 
34973: 290010D
34974: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 217
34975: 
34976: 
34977: 
34978: 
34979:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34980:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tulot. Kansaneläkkeet rahoitetaan vakuutetuil-
34981: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ta, työnantajilta ja kunnilta perittävillä mak-
34982: olette 12 päivänä huhtikuuta 1989 päivätyn          suilla sekä valtion varoista.
34983: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Perheenemäntien eläketurvaa on selvitetty
34984: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       1970-luvun lopussa työeläkejärjestelmän lähtö-
34985: edustaja Lea Mäkipään näin kuuluvasta kirjal-       kohdista. Näiden tavoitteiden mukaisesti Elä-
34986: lisesta kysymyksestä n:o 217:                       keturvakeskus esitti, että kotona työtä tehneen
34987:                                                     perheenäidin toimeentuloturva olisi avioerossa
34988:                                                     varmistettava siten, että puolison työeläke osi-
34989:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin ko-       tettaisiin puolisoiden kesken. Uudistusehdotuk-
34990:        tiäitien nykyisen heikon eläketurvan ta-     siin suhtauduttiin eri tahoilla hyvin ristiriitai-
34991:        son korottamiseksi perustamalla kotiäi-      sesti.
34992:        deille oman eläkejärjestelmän, samoin           Työeläkejärjestelmässä on otettu huomioon
34993:        kuin muilla kansalaisilla on erityyppisiä    eräiltä osin ne ongelmat, jotka pienten lasten
34994:        työeläkejärjestelmiä?                        äidin työeläketurvalle saattavat aiheutua lasten
34995:                                                     hoitojaksoista. Työntekijäin eläkelain mukaan
34996:                                                     kotona alle kolmivuotiasta lasta hoitaneen per-
34997:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       heenäidin tullessa työkyvyttömäksi hänen työ-
34998: vasti seuraavaa:                                    kyvyttömyyseläkkeessään otetaan huomioon
34999:    Eläketurva muodostuu Suomessa kahdesta           tästä hoitojaksosta huolimatta jäljellä olevat
35000: rinnakkaisesta järjestelmästä. Työeläkejärjestel-   eläkevuodet eläkeikään saakka.
35001: män tehtävänä on turvata työssäoloaikana               Sosiaali- ja terveysministeriön näkemyksen
35002: saavutetun toimeentulotason säilyminen. Sen         mukaan on ensisijaisesti pyrittävä korjaamaan
35003: vuoksi työeläketurva rahoitetaan työnantajilta      ne muut puutteet, jotka työeläketurvassa vielä
35004: perittävillä vakuutusmaksuilla. Kansaneläke-        ovat vanhempien jäädessä töistä pois hoita-
35005: järjestelmän tavoitteena on turvata toimeentu-      maan pieniä lapsiaan. Tästä syystä sosiaali- ja
35006: lo, silloin kun työeläkettä ei ole lainkaan         terveysministeriössä selvitetään parhaillaan las-
35007: karttunut tai työhistoriaan on jäänyt aukkoja.      ten hoidon vaikutusta työeläketurvaan. Kor-
35008: Kansaneläkelain mukaiseen eläkkeeseen eivät         jausehdotukset toisivat parannuksen myös per-
35009: vaikuta muut kuin eläkkeensaajan omat eläke-        heenäitien sosiaaliturvaan.
35010:     Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1989
35011: 
35012:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
35013:                                    1989 vp. -     KK n:o 217                                     3
35014: 
35015: 
35016: 
35017: 
35018:                             Tili Riksdagens Herr Talman
35019:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       ter som uppbärs hos de försäkrade, arbetsgi-
35020: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        varna och kommunerna samt med hjälp av
35021: av den 12 april 1989 tili vederbörande medlem      statens medel.
35022: av statsrådet översänt avskrift av följande av        Husmödrarnas pensionsskydd utreddes i slu-
35023: riksdagsledamot Lea Mäkipää undertecknade          tet på 1970-talet med utgångspunkt i arbets-
35024: spörsmål nr 217:                                   pensionssystemet. I enlighet med de där angiv-
35025:                                                    na målen föreslog pensionsskyddscentralen, att
35026:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen          utkomstskyddet för en husmor som arbetat
35027:        vidta i syfte att höja den nuvarande        hemma skulie säkras då det är fråga om
35028:        låga nivån på de hemmavarande möd-          skilsmässa så att makens arbetspension skulle
35029:        rarnas pensionsskydd genom att införa       delas mellan makarna. Reformförslagen väckte
35030:        ett särskilt pensionssystem för hemma-      synnerligen motstridiga åsikter på olika håll.
35031:        varande mödrar, på samma sätt som              I arbetspensionssystemet har tili vissa delar
35032:        olika slag av arbetspensionssystem ar-      beaktats de problem som kan uppstå för
35033:        rangerats för övriga medborgare?            småbarnsmödrarnas arbetspensionsskydd på
35034:                                                    grund av de perioder under vilka barnen
35035:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      vårdas. Enligt lagen om pension för arbetsta-
35036: samt anföra följande:                              gare beaktas i invalidpensionen, då det är fråga
35037:                                                    om en husmor som blir invalidiserad och som
35038:    Pensionsskyddet består i Finland av två         hemma skött sitt barn som är yngre än tre år,
35039: paraliella system. Arbetspensionssystemet skall    oavsett denna vårdperiod de återstående pen-
35040: trygga bibehåliandet av den utkomstnivå som        sionsåren fram tili uppnåendet av pensions-
35041: uppnåtts under den tid en person yrkesarbetat.     åldern.
35042: Därför finansieras arbetspensionsskyddet ge-          Enligt social- och hälsovårdsministeriets
35043: nom försäkringspremier, som uppbärs hos ar-        åsikt bör man i första hand sträva tili att
35044: betsgivaren. Folkpensionssystemets mål är att      avhjälpa de brister som fortfarande finns i
35045: trygga utkomsten i det fali att arbetspension      arbetspensionsskyddet då föräldrar blir borta
35046: inte överhuvudtaget influtit eller då luckor       från arbetet för att ta hand om sina små barn.
35047: uppstått i en persons arbetshistoria. På den       Av denna anledning utreds som bäst i social-
35048: pension som avses i folkpensionslagen inverkar     och hälsovårdsministeriet de verkningar sköt-
35049: endast pensionstagarens egna pensionsinkom-        seln av barn har på arbetspensionsskyddet. De
35050: ster. Folkpensionerna finansieras genom avgif-     föreslagna ändringarna skulle medföra en för-
35051:                                                    bättring också i fråga om husmödrarnas social~
35052:                                                    skydd.
35053:     Helsingfors den 15 maj 1989
35054: 
35055:                                                   Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
35056:                                               1989 vp.
35057: 
35058: ~irjallinen   kysymys n:o 218
35059: 
35060: 
35061: 
35062: 
35063:                                  Väänänen: Eläkeläisten Ruotsista Suomeen tapahtuvan paluu-
35064:                                      muuton helpottamisesta
35065: 
35066: 
35067:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35068:    Ruotsissa asuu nykyisin noin 20 000 Suomes-         Monissa tapauksissa eläkkeitten verotus
35069: ;a  syntynyttä eläkeiässä olevaa henkilöä. Osa      muodostuu kohtuuttomaksi, kun veroa joudu-
35070: 1eistä haluaa siirtyä Suomeen viettämään van-       taan maksamaan molempiin maihin. Yhteis-
35071: 1Uuttaan. Muuttajien määrän arvellaan Siirto-       pohjoismainen sosiaaliturvasopimus kyllä ottaa
35072: laisinstituutissa vallitsevan käsityksen mukaan     periaatteessa varsin hyvin huomioon muuttajan
35073: ''huomattavasti" lähivuosina kasvavan, kun          edun, toteaa tutkija Jouni Korkiasaari Siirto-
35074: ~läkeläisten määrä lisääntyy.                       laisinstituutista. Hän jatkaa, että käytännön
35075:    Pelko toimeentulon heikkenemisestä sekä          tasolla sopimuksen henki ei kuitenkaan aina
35076: muuttovaikeudet estävät siirtymistä Suomeen.        toteudu.
35077: Sen vuoksi monet ruotsinsuomalaiset ovat               Muuan ruotsinsuomalainen kirjoittaa: "Mik-
35078: muuttaneet eläkevuosiksi rajan läheisyyteen         si ei verotoimistosta voida selkeästi sanoa,
35079: Pohjois-Ruotsin kuntiin, joista pitävät yhteyttä    vieläkö menee veroa tulosta, joka tulee Ruot-
35080: ~ntiseen kotimaahansa.                              sista (työeläke). Kun Ruotsista saadusta tulosta
35081:                                                     on vero maksettu Ruotsiin, niin vieläkö Suo-
35082:    Toimeentulon heikkenemisen ja muuttovai-         messa verotetaan tästä tulosta (lähdevero)? Jos,
35083: keuksien pelot eivät ole aiheettomia. Siirtymis-    niin kuinka paljon? Yrityksistäni huolimatta en
35084: vaihe on hankala. Tarvittavasta tiedosta on         ole saanut selkeätä tietoa." (Suomen Silta 2/89)
35085: puutetta, ja mikäli sitä on saatavissa, informaa-
35086:                                                        Vaikka vastausta ei ole pystytty antamaan,
35087: tio etenkin eläkesäädösten osalta on vaikeasel-
35088:                                                     verotus on asianomaisen mukaan sittemmin
35089: koista. Muuttajat väittävät viranomaisten pal-
35090:                                                     kuitenkin toimeenpantu.
35091: velun Suomen puolella olevan vähäisempää
35092: kuin Ruotsissa. Asiakasta esimerkiksi ohjataan         Sairaseläkkeellä olevat ovat sitä paitsi me-
35093: tiedon puuttuessa helposti luukulta toiselle        nettäneet Ruotsissa saamiaan eläke-etuja, kun
35094: paneutumaHa hänen asiaansa. Tarvittavia asia-       sairauden aiheuttama työkyvyn alentuminen on
35095: papereita joudutaan jälkikäteen pyytämään           Suomessa arvioitu vähemmäksi kuin Ruotsissa.
35096: Ruotsista, mikä pitkittää siirtymisvaihetta. Vi-       Kun asiallista olisi, että eläke ei maasta
35097: ranomaisten välinen yhteistyö maansisäisesti        toiseen muutettaessa pienenisi, tulisi nykyistä
35098: sekä Ruotsin ja Suomen välillä ei vieläkään ole     sosiaaliturvasopimusta tarkistaa. Aiheellista
35099: riittävästi käynnistynyt.                           olisi, että eläkkeestä otettavan vähennyksen
35100:                                                     maksaisi lähtömaa.
35101:    Siitä huolimatta, että sisäasiainministeriö on      Taloudellisesti katsoen saattaisi Suomen val-
35102: vastauksena kirjalliseen kysymykseen (321/1986      tion etujen mukaista olla vaikeuttaa paluu-
35103: vp.) todennut, että paluumuuttajilla ei ole         muuttavien eläkeläisten siirtymävaihetta erilai-
35104: asunnon hankkimisessa vaikeuksia, useimpien         sin toimenpitein, jolloin yhä harvemmat ryhtyi-
35105: asunto-osakeyhtiöitten säännöt edelleen kieltä-     sivät yrittämään siirtymistä. Tähän viittaisi
35106: vät osakkeiden myymisen ulkomaalaisille, tässä      virastojen luukulta luukulle ohjaaminen ja en-
35107: tapauksessa Ruotsin kansalaisuuden ottaneille       nakkotietojen antamisesta pidättäytyminen,
35108: suomalaisille.                                      kun kysymyksessä on esim. asianomaisen
35109:    Ongelmia aiheuttavat kuitenkin ennen kaik-       muuttajan verotuskohtelu. Toisaalta on nähty
35110: kea eläke- ja verotuskysymykset. Eläkkeitten        paljon vaivaa yhteispohjoismaisten sosiaalitur-
35111: oletetaan pienenevän Ruotsista Suomeen muu-         vasopimusten laadinnassa ja pohjoismaiden
35112: tettaessa. Tästä kuitenkin puuttuu tutkittua        kansalaisten yhdenvertaisuuskohtelun ja va-
35113: tietoa.                                             paan siirtymisen mahdollistamisessa.
35114: 290010D
35115: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 218
35116: 
35117:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-         miseksi ja yhteispohjoismaisen sosiaali-
35118: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän                 turvasopimuksen tarkistamiseksi niin,
35119: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen               ettei eläke oleellisesti pienenisi maasta
35120: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                toiseen muutettaessa, sekä selvien ohjei-
35121:           Aikooko Hallitus ryhtyä tmmnn                    den antamiseksi viranomaisille pohjois-
35122:         Ruotsista Suomeen saapuvien eläke-                 maiden välisen kaksoisverotuksen pois-
35123:         ikäisten ruotsinsuomalaisten paluu-                tamista koskevan sopimuksen noudat-
35124:         muuttoon liittyvien vaikeuksien poista-            tamisesta?
35125: 
35126:      Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1989
35127: 
35128:                                          Marjatta Väänänen
35129:                                       1989 vp. -     KK n:o 218                                     3
35130: 
35131: 
35132: 
35133: 
35134:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35135:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n I momentissa        setaan samanaikaisesti vain yhdestä pohjois-
35136: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        maasta, siitä maasta, jossa eläkkeen saaja asuu.
35137: olette II päivänä huhtikuuta I989 päivätyn           Eläkkeen saajan muuttaessa pohjoismaasta toi-
35138: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         seen siirtyy kansaneläkkeen maksaminen uu-
35139: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        delle asuinmaalle. Tällöin sovelletaan yleensä
35140: edustaja Väänäsen näin kuuluvasta kirjallisesta      kolmen vuoden odotusaikaa, ennen kuin kan-
35141: kysymyksestä n:o 2I8:                                saneläkkeen maksaminen uudesta asuinmaasta
35142:                                                      alkaa ja edellisestä maasta päättyy. Kuitenkin,
35143:           Aikooko Hallitus ryhtyä t01mnn             jos eläkkeensaaja muuttaa siihen maahan, jon-
35144:        Ruotsista Suomeen saapuvien eläke-            ka kansalainen hän on, ja jos hän on täyttänyt
35145:        ikäisten ruotsinsuomalaisten paluu-           uudessa maassa voimassa olevan eläkeiän,
35146:        muuttoon liittyvien vaikeuksien poista-       eläkkeen maksaja vaihtuu heti. Eläke uudesta
35147:        miseksi ja yhteispohjoismaisen sosiaali-      asuinmaasta myönnetään muutoin maan omaa
35148:        turvasopimuksen tarkistamiseksi niin,         lainsäädäntöä noudattaen.
35149:        ettei eläke oleellisesti pienenisi maasta        Sairausvakuutuksen suhteen pohjoismainen
35150:        toiseen muutettaessa, sekä selvien ohjei-     sosiaaliturvasopimus lähtee siitä, että muutet-
35151:        den antamiseksi viranomaisille pohjois-       taessa pohjoismaasta toiseen henkilö siirtyy
35152:        maiden välisen kaksoisverotuksen pois-        välittömästi uuden asuinmaan sairausvakuu-
35153:        tamista koskevan sopimuksen noudat-           tuksen piiriin. Säännöstä tehdään eräitä poik-
35154:        tamisesta?                                    keuksia, joista ei nyt ole kysymys. Muuton
35155:                                                      yhteydessä otetaan huomioon vakuutetun ai-
35156:                                                      kaisemmassa asuinmaassa olleet ansiotulot sa-
35157:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        moin kuin aikaisemmasta maasta maksetut
35158: vasti seuraavaa:                                     etuudet. Erityisen tilanteen aiheuttaa se seikka,
35159:    Pohjoismaiden välillä on vuonna I987 tehty        ettei esimerkiksi Ruotsissa sairausvakuutuksen
35160: jo järjestyksessä toinen multilateraalinen tulo-     päivärahan maksamista ole rajoitettu tiettyyn
35161: ja varallisuusveroja koskeva sopimus (SopS           ajanjaksoon. Suomen sairausvakuutuslain mu-
35162: 64/87). Tällä sopimuksella pyritään estämään         kaan päivärahaa sitä vastoin suoritetaan enin-
35163: saman tulon ja varallisuuden kaksinkertainen         tään sen kalenterikuukauden loppuun, jota
35164: verotus. Eläketulon kaksinkertainen verotus          seuraavan kuukauden aikana päivärahan suo-
35165: estetään kyseisen sopimuksen I8 artiklan mu-         rituspäivien luku nousisi 300 päivään. Jos
35166: kaan siten, että eläkkeestä maksetaan pääsään-       muuton yhteydessä sairausvakuutuksen päivä-
35167: töisesti veroa ainoastaan siinä valtiossa, josta     rahaa on edellisessä asuinmaassa jo suoritettu
35168: maksu tapahtuu. Täten, jos ruotsinsuomalai-          vähintään edellä mainitun pituiselta ajalta, ei
35169: nen, joka on muuttanut Suomeen, saa eläkettä         sairausvakuutuksen päivärahaa saman sairau-
35170: sekä Ruotsista että Suomesta, hän maksaa             den jatkuessa voida Suomessa enää jatkaa,
35171:  Ruotsista saamastaan eläkkeestä veron Ruot-         vaan kysymykseen tulee työkyvyttömyyseläk-
35172: siin ja Suomesta saamastaan eläkkeestä veroa         keen myöntäminen.
35173: Suomeen. Koska verovelvollisen veronmaksu-              Edellä selostettujen määräysten toimeenpa-
35174:  kyky on lisääntynyt siitä syystä, että hän saa      nossa on havaittu, ettei Suomessa joissakin
35175: Suomesta saamansa eläkkeen lisäksi myös elä-         tapauksissa ole voitu myöntää sairausvakuu-
35176:  kettä Ruotsista, hänen Ruotsista saamansa           tuslain mukaista päivärahaa eikä kansaneläke-
35177: eläke otetaan huomioon verovelvollisen vero-         tai työeläkelakien mukaista työkyvyttömyys-
35178:  kantaa Suomessa määrättäessä.                       eläkettä, vaikka kysymyksessä oleva henkilö on
35179:    Voimassa oleva vuonna I98I solmittu poh-          esimerkiksi Ruotsissa katsottu työkyvyttömäk-
35180: joismainen sosiaaliturvasopimus (SopS 8I/8I)         si. Näissä ääritilanteissa henkilön työkyvyttö-
35181:  rakentuu periaatteelle, että kansaneläkettä, jota   myys ei ole ollut niin riidaton kuin suomalai-
35182:  sopimuksessa kutsutaan peruseläkkeeksi, mak-        sessa käytännössä on edellytetty. Tällaisia ti-
35183: 4                                   1989 vp. -     KK n:o 218
35184: 
35185: lanteita ei voida välttää. Muusta pohjoismaasta    asuinmaasta on suoritettava eläkkeiden erotus.
35186: muuttanutta henkilöä voidaan tuskin kohdella       Asia on käsiteltävänä pohjoismaisen ministeri-
35187: toisin kuin maamme muita asukkaita. On             neuvoston asettamassa yhteispohjoismaisessa
35188: huomattava ettei tämä koske toisesta pohjois-      työryhmässä, jossa se odotetaan saatavan lop-
35189: maasta myÖnnettyä lisäeläkettä, joka samoin        puun käsitellyksi viimeistään ensi vuoden aika-
35190: kuin oma työeläkkeemmekin maksetaan asuin-         na.
35191: maasta riippumatta.                                   Hallitus toteaa, että pohjoismaiden välillä
35192:    Pahemman pulman aiheuttaa se seikka, että       tehty verosopimus estää pohjoismaista makse-
35193: Suomen kansaneläkkeen lisäosaa määrättäessä        tun eläketulon kaksinkertaisen verotuksen.
35194: henkilön saarnat muut eläkkeet ja eläkkeen         Hallitus pitää kyseisen sopimuksen eläketuloa
35195: luonteiset korvaukset otetaan lisäosaa vähentä-    koskevia määräyksiä suhteellisen selkeinä, eikä
35196: vinä tekijöinä huomioon paljon tarkemmin           hallituksen tietoon ole tullut mitään erityisiä
35197: kuin Ruotsin kansaneläkkeessä. Kun kansan-         vaikeuksia kyseisten eläketuloa koskevien mää-
35198: eläkkeemme lisäosa muodostaa huomattavan           räysten soveltamisessa. Eläkkeen maksamisessa
35199: osan eläkkeestä, seuraa edellä sanotusta, että     muutettaessa pohjoismaasta toiseen on havait-
35200: Ruotsista Suomeen muuttavan henkilön kansan-       tu syntyvän eräitä vaikeuksia eri maiden kan-
35201: eläke voi merkittävästi pienentyä, eräissä ääri-   sallisen lainsäädännön ja käytännön erilaisuu-
35202: tapauksissa jopa yli 1 000 markalla kuukaudes-     den johdosta. Vaikein ongelma syntyy silloin,
35203: sa. Tämä merkitsee eläkkeen saajalle tuntuvaa      kun Suomeen muuttavalla henkilöllä on kan-
35204: toimeentuloturvan heikentymistä ja se vaikeut-     saneläkkeen ohella muita eläkkeitä tai eläkkeen
35205: taa luonnollisesti paluuta kotimaahan. Ongel-      luonteisia etuuksia, joiden johdosta Suomen
35206: maan on pyritty löytämään korjausta. Siinä         kansaneläkkeen lisäosaa joudutaan vähentä-
35207: mielessä on tutkittu mahdollisuuksia lainsää-      mään tai se kokonaan epäämään ja kansan-
35208: däntömme muuttamiseen. Tämä ei kuitenkaan          eläke uudesta asuinmaasta niin ollen muodos-
35209: näytä mahdolliselta, vaan ainoa keino saattaisi    tuu aikaisempaa pienemmäksi. Tämä epäkohta
35210: olla pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen         pyritään poistamaan pohjo~smai~ta sosiaalitu_r-
35211: määräysten muuttaminen. Suomen taholta on          vasopimusta muuttamalla Ja asta on parhatl-
35212: ehdotettu sosiaaliturvasopimuksen täydentä-        laan käsiteltävänä yhteispohjoismaisessa työ-
35213: mistä niin, että jos kansaneläke pienenisi muu-    ryhmässä.
35214: tettaessa pohjoismaasta toiseen, edellisestä
35215:     Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1989
35216: 
35217:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
35218:                                       1989 vp. -     KK n:o 218                                     5
35219: 
35220: 
35221: 
35222:                               Till Riksdagens Herr Talman
35223:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ett annat överförs betalningen av folkpension
35224: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          tili det nya bosättningslandet. Härvid tiliämpas
35225: av den II april 1989 tili vederbörande medlem        i allmänhet en väntetid om tre år innan
35226: av statsrådet översänt avskrift av följande av       betalningen av folkpension kan inledas i det
35227: riksdagsledamot Väänänen undertecknade               nya bosättningslandet och upphöra i utflytt-
35228: spörsmål nr 218:                                     ningslandet. Om pensionstagaren flyttar tili det
35229:                                                      land i vilket han är medborgare och om han
35230:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        har fylit det antal år som gäller för pensions-
35231:        att undanröja de svårigheter som är           ålder i det nya landet, byts dock betalaren av
35232:        förknippade med de sverigefinländska          pensionen omedelbart. Pension i det nya bo-
35233:        pensionärernas återflyttning från Sveri-      sättningslandet beviljas i övrigt iakttagande av
35234:        ge tili Finland och för att justera den       landets egen lagstiftning.
35235:        samnordiska konventionen om social                När det gälier sjukförsäkringen utgår den
35236:        trygghet så att pensionen inte väsentligt     nordiska konventionen om social trygghet från
35237:        minskar vid flyttning från ett land tili      att när en person flyttar från ett nordiskt land
35238:        ett annat samt för att ge myndigheterna       tili ett annat tiliämpas sjukförsäkringslagstift-
35239:        klara anvisningar om iakttagandet av          ningen i det nya bosättningslandet omedelbart
35240:        avtalet om slopande av dubbelbeskatt-         på honom. Vissa undantag görs från regeln,
35241:        ningen melian de nordiska länderna?           men dem är det inte fråga om här. I samband
35242:                                                      med en flyttning beaktas den försäkrades lö-
35243:                                                      neinkomster i det tidigare bosättningslandet
35244:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        och likaså de förmåner som betalats där. En
35245: samt anföra följande:                                speciell situation uppkommer genom att t.ex. i
35246:    År 1987 ingicks melian de nordiska länderna       Sverige begränsas betalningen av sjukförsäk-
35247: ett multilateralt avtal om skatter på inkomst        ringens dagpenning inte tili någon viss tidspe-
35248: och förmögenhet (FördrS 64/87) som redan är          riod. Enligt sjukförsäkringslagen i Finland be-
35249: det andra i ordningen. Detta avtal avser att         talas dagpenning däremot högst tili utgången
35250: förhindra dubbelbeskattning av samma in-             av kalendermånaden före den månad under
35251: komst och förmögenhet. En dubbelbeskattning          viiken antalet betalningsdagar för dagpenning
35252: av pensionsinkomsten förhindras enligt 18 ar-        skulle stiga tili 300 dagar. Om sjukförsäkring-
35253: tikeln i avtalet så att skatt på pension betalas i   ens dagpenning i samband med en flyttning
35254: regel endast i den stat där pensionen utbetalas.     redan betalats för minst ovan nämnda tid i
35255: Om en sverigefinländare, som har flyttat tili        föregående bosättningsland, kan inte sjukförsäk-
35256: Finland, får pension både från Sverige och           ringens dagpenning längre betalas i Finland om
35257: Finland betalar han härvid skatt tili Sverige på     samma sjukdom fortgår, utan det blir då fråga
35258: pension som han får från Sverige och tili            om beviljande av invaliditetspension.
35259: Finland på pension som han får från Finland.            Vid verkstäliigheten av ovan beskrivna före-
35260: Eftersom den skattskyldiges skattebetalnings-        skrifter har konstaterats att dagpenning enligt
35261: förmåga har ökat på grund av att han utom            sjukförsäkringslagen elier invaliditetspension
35262: den pension han får från Finland också får           enligt folkpensions- eller arbetspensionslagarna
35263: pension från Sverige, beaktas den pension han        i några fali inte har kunnat beviljas i Finland
35264: får från Sverige vid faststäliandet av den           även om personen i fråga t.ex. i Sverige
35265: skattskyldiges skattesats i Finland.                 betraktas som arbetsoförmögen. I dessa ytter-
35266:    Den gäliande nordiska konventionen om             lighetsfall har personens arbetsoförmåga inte
35267: social trygghet, som ingicks 1981 (FördrS            varit så obestridlig som finländsk praxis förut-
35268: 81/81), baserar sig på principen att folkpension,    sätter. Dylika situationer kan inte undvikas. En
35269: som i konventionen kalias grundpension, beta-        person som flyttat från ett annat nordiskt land
35270: las samtidigt endast från ett nordiskt land, det     kan knappast behandlas annorlunda än de
35271: land där pensionstagaren är bosatt. Då pen-          övriga invånarna i vårt land. Påpekas bör att
35272: sionstagaren flyttar från ett nordiskt land tili     detta inte gäller sådan tilläggspension som
35273: 6                                    1989 vp. -      KK n:o 218
35274: 
35275: beviljats i ett annat nordiskt land och i likhet      ling i en samnordisk arbetsgrupp som nordiska
35276: med vår arbetspension betalas oberoende av            ministerrådet tillsatt och väntas bli slutbehand-
35277: bosättningsland.                                      lad senast under nästa år.
35278:    Ett större problem förorsakas av att de               Regeringen konstaterar att det skatteavtal
35279: pensioner och pensionsliknande ersättningar,          som ingåtts mellan de nordiska länderna för-
35280: som en person får, i mycket högre grad verkar         hindrar en dubbelbeskattning av pensionsin-
35281: minskande på tilläggsdelen tili folkpension i         komst som betalts i något nordiskt land.
35282: Finland än på folkpensionen i Sverige. Efter-         Regeringen anser att bestämmelserna om pen-
35283: som vår folkpensions tilläggsdel utgör en bety-       sionsinkomsten i det aktuella avtalet är relativt
35284: dande del av pensionen följer av det ovan             klara och tili regeringens kännedom har inte
35285: sagda att folkpensionen för en person som             heller kommit några speciella svårigheter vid
35286: flyttar från Sverige tili Finland märkbart kan        tillämpningen av bestämmelserna om pensions-
35287: minska, i vissa ytterlighetsfall med t.o.m. över      inkomsten. Vid betalningen av pension vid
35288: l 000 mk/mån. Detta innebär en kännbar                flyttning från ett nordiskt land tili ett annat har
35289: försämring av utkomstskyddet för pensionsta-          konstaterats att vissa svårigheter uppstår på
35290: garen och försvårar givetvis en återflyttning tili    grund av att nationelllagstiftning och praxis är
35291: hemlandet. Man har försökt finna en lösning           olika i olika länder. Det svåraste problemet
35292: på problemet och undersökt möjligheter tili en        uppstår då en person som flyttar tili Finland
35293: ändring av vår lagstiftning. Detta verkar dock        förutom folkpension får andra pensioner, eller
35294: inte vara möjligt utan enda sättet syns vara en       pensionsliknande förmåner på grund av vilka
35295: ändring av bestämmelserna i den nordiska              tilläggsdelen tili folkpensionen i Finland måste
35296: konventionen om social trygghet. Från fin-            minskas eller helt slopas och folkpensionen i
35297: ländskt håll har föreslagits att konventionen         det nya bosättningslandet sålunda blir mindre
35298: om social trygghet kompletteras så att om             än den tidigare. Man har för avsikt att avhjäl-
35299: folkpensionen minskar vid flyttning från ett          pa detta missförhållande genom att ändra
35300: nordiskt land tili ett annat skall skillnaden         konventionen om social trygghet. Ärendet är
35301: mellan pensionerna betalas från det föregående        som bäst under behandling i en samnordisk
35302: bosättningslandet. Ärendet är under behand-           arbetsgrupp.
35303:     Helsingfors den 15 maj 1989
35304: 
35305:                                                      Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
35306:                                               1989 vp.
35307: 
35308: Kirjallinen kysymys n:o 219
35309: 
35310: 
35311: 
35312: 
35313:                                  Vihriälä ym.: Matkakustannusten verotusta koskevien säännös-
35314:                                      ten muuttamisesta
35315: 
35316: 
35317:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35318:    Verouudistuksen yhteydessä säädetyssä uu-        ei ole ollut. Samalla tavalla työnantaja on
35319: dessa tulo- ja varallisuusverolaissa on määritel-   korvannut viikonloppuna paluumatkan kotiin.
35320: ty työmatkan käsite. Työmatkana ei pidetä           Korvaaminen on ollut mahdollista oman auton
35321: asunnon ja varsinaisen työpaikan välisiä mat-       kilometrikorvausten mukaisesti, ellei työnanta-
35322: koja, ei myöskään ns. erityisaloilla päivittäisiä   jan järjestämää kuljetusta ole ollut eikä yleisiä
35323: matkoja asunnon ja erityisen työntekemispai-        kulkuneuvoja ole ollut käytettävissä. Säännös-
35324: kan välillä. Määritelmän mukaan myöskään            töä on nyt muutettu niin, että ns. komennus-
35325: työkomennuksen kestäessä tehtyjä viikonlop-         miesten ja näihin rionastettavien henkilöiden
35326: pu- ja muita vastaavia matkoja asunnon ja           viikonloppu- ja muiden vastaavien matkojen
35327: erityisen työntekemispaikan välillä ei pidetä       johdosta saadut matkakustannusten korvauk-
35328: työmatkoina.                                        set ovat veronalaista tuloa. Enää ei hyväksytä
35329:    Hallituksen läpiajaman verouudistuksen epä-      missään tilanteessa edes halvimman kulkuneu-
35330: kohtiin kuuluu matkakustannusten verovähen-         von mukaan matkakustannusten korvaamista.
35331: nysoikeuden kaventaminen ja työnantajan kor-        On luonnollista, että verovelvolliset eivät ym-
35332: vaamien kustannusten veronalaisuuden laajen-        märrä sitä, että työmatkasta aiheutuvia todel-
35333: taminen. Verouudistuksen yhteydessä asetettiin      lisia kustannuksia ei voida verovapaasti korva-
35334: asunnon ja työpaikan välisten matkakustan-          ta, vaan nämä välttämättömät tulonhankkimi-
35335: nusten verovähennysoikeudelle 2 000 markan          sesta johtuvat menot rinnastetaan veronalai-
35336: suuruinen omavastuu. Samalla tiukennettiin          seen palkkaan.
35337: työnantajan työntekijöille suorittamien matka-         Päivärahojen maksamisen kohdalla tietooni
35338: kustannusten verotuskohtelua. Erityisaloilla-       on saatettu tapauksia, joissa työnantaja on
35339: kaan ei ole enää mahdollista verovapaasti           ilmoittanut tietyt paikat aikaisemmasta poike-
35340: korvata asunnon ja työpaikan välisten päivit-       ten varsinaisiksi työntekemispaikoiksi. Näin
35341: täismatkojen aiheuttamia kustannuksia. Sa-          ollen tietooni tulleissa tapauksissa on täysin
35342: moin työkomennusten kestäessä tehtyjä viikon-       verovapaa päiväraha muuttunut tänä vuonna
35343: loppu- tai muita vastaavia matkoja asunnon ja       kokonaan veronalaiseksi tuloksi. Ei ole siis
35344: komennuspaikan välillä ei voida nykyisin kor-       riittänyt, että veronalaista olisi ollut 100 mark-
35345: vata verovapaasti. Verohallituksen antamat tiu-     kaa ylittävä päivärahan osa. Muutos on kan-
35346: kat tulkintaohjeet ovat vaikeuttaneet tilannetta    salaisten oikeustajua loukkaava.
35347: entisestään. Aikaisemmin verohallitus oli ohjei-       Verotuksen monimutkaisuutta ja vaikeasel-
35348: ta antaessaan sidottu valtion maksamiin kor-        koisuutta ovat lisänneet verohallituksen uudet
35349: vauksiin, minkä lisäksi verohallituksen oli otet-   ohjeet matkakustannusten verotuskohtelusta.
35350: tava huomioon myös edustavimmissa työ- ja           Ei ole ihme, jos Helsingin Sanomien pääkirjoi-
35351: virkaehtosopimuksissa sovitut korvausperus-         tuksessa 7.4.1989 vaaditaan "verottajaa terveen
35352: teet                                                järjen kurssille". Uudet ohjeet eivät ole selkiyt-
35353:    Verotuskohtelussa tapahtuneet muutokset          täneet tilannetta, vaan aiheuttaneet lisähäm-
35354: ovat aiheuttaneet mm. Vaasan läänissä valtion       mennystä sellaisten henkilöiden kohdalla, jotka
35355: palveluksessa oleville työsopimussuhteisille ko-    tekevät työtä yöllä tai muutoin aikana, jolloin
35356: mennusmiehille menetyksiä. Valtio on aikai-         ei ole käytettävissä asunnon ja työpaikan väli-
35357: semmin korvannut työviikon alkaessa komen-          siin matkoihin yleisiä kulkuneuvoja taikka
35358: nuspaikalle tapahtuvan menomatkan kustan-           muiden kuin yleisten kulkuneuvojen käyttämi-
35359: nukset, jos työnantajan järjestämää kuljetusta      seen on olemassa erityinen syy. Nyt on vuoden
35360: 290010D
35361: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 219
35362: 
35363: 1989 alusta tällaiset matkat taksilla suoritettu-   kaiseen ratkaisuun ja tällöin on voitava ottaa
35364: na saatettu veronalaiseksi tuloksi. Verosta va-     huomioon erilaisten työpaikkojen aiheuttamat
35365: paaksi jäävät nykyisin ainoastaan työnantajan       erilaiset olosuhteet. Kaavamainen menettely
35366: suorittamat asunnon ja työpaikan välillä työn-      aiheuttaa monissa kohdin epäoikeudenmukai-
35367: antajan toimesta järjestetyt yhteiskuljetukset.     sen kohtelun. On selvää, että työnantajat eivät
35368: Mikäli tiettyyn suuntaan on menossa vain yksi       turhaan kustanna edes yöllä työntekijöiden
35369: työntekijä, kysymys ei ole yhteiskuljetuksesta,     todellisia matkakustannuksia. Aivan yhtä sel-
35370: jolloin kertyy veronalaista tuloa työntekijälle.    vää on, että yön tunteina päättyneen työvuo-
35371: Tässä kohdin siis työntekijöiden asuinpaikan        ron jälkeen työnantajan kustantaman kotiin-
35372: valinta ratkaisee matkakustannusten verova-         kuljetuksen kuluja ei työntekijä mieliä itselleen
35373: pauden tai veronalaisuuden. Joutuu kysymään,        syntyväksi verotettavaksi tuloksi.
35374: onko tämä yleisten oikeusperiaatteiden mukais-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35375: ta tasapuolista verovelvollisten kohtelua?          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
35376:    Verohallituksen uudet ohjeet yhteiskuljetuk-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35377: sista ovat, kuten julkisuudessa on esitetty,        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35378: sellaista kiemurtelua, jolla pyritään tekemään
35379: verovapaiden matkojen suorittaminen mahdol-                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
35380: lisimman hankalaksi. Valtiovarainministeri Lii-            siin ns. komennusmiesten ja näihin rin-
35381: kanen antoi ymmärtää eduskunnan täysistun-                 nastettavien henkilöiden osalta työnan-
35382: nossa valtioneuvoston kyselytunnilla 6.4.1989,             tajan korvaamien viikonloppu- ja mui-
35383: että kysymys on kokeilusta. Verohallinto sovel-            den vastaavien asunnon ja erityisen
35384: taa kuitenkin näitä säännöksiä käytännön elä-              työntekemispaikan välisten matkakus-
35385: mään.                                                      tannusten verovapauden toteuttamisek-
35386:    Käsityksemme mukaan asunnon ja työpai-                  si, ja
35387: kan välisten matkakustannusten tulisi olla ve-                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
35388: rovapaita tuntuvasti nykyistä laajemmin. Esi-              ryhtyä työnantajan maksamien päivära-
35389: merkiksi suurissa kaupungeissa yö- ja ilta-                hojen verotuskohtelun muuttamiseksi
35390: aikana tulisi olla jo turvallisuussyistä mahdol-           työntekijälle nykyistä edullisemmaksi
35391: lisuus käyttää taksia ellei luontevasti ole käy-           sekä
35392: tettävissä yleisiä kulkuneuvoja. Muutoinkin,                  mihin muihin toimenpiteisiin Hallitus
35393: kun joudutaan poikkeamaan normaaleista                     aikoo ryhtyä kysymyksen perusteluissa
35394: työajoista mm. ylitöitä tekemällä, on useissa              esitettyjen matkakustannusten verotus-
35395: tilanteissa perusteltua sallia matkakustannusten           kohtelun epäkohtien korjaamiseksi mu-
35396: korvaaminen verovapaasti. Kaikkiaan työnan-                kaan lukien matkakustannusten verovä-
35397: tajan suorittamien matkakustannusten korvaa-               hennysoikeuden omavastuun poistami-
35398: misten osalta on päästävä terveen järjen mu-               sen?
35399:     Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1989
35400: 
35401:          Jukka Vihriälä                 Kauko Heikkinen               Matti Maijala
35402:          Timo Kietäväinen               Seppo Pelttari                Tellervo Renko
35403:                                    1989 vp. -     KK n:o 219                                      3
35404: 
35405: 
35406: 
35407: 
35408:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35409: 
35410:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     sella ei ole varsinaista työpaikkaa, päivittäisiä
35411: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     matkoja asunnon ja erityisen työntekemispai-
35412: olette 13 päivänä huhtikuuta 1989 päivätyn        kan välillä toimialoilla, joilla erityistä työnte-
35413: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      kemispaikkaa joudutaan usein vaihtamaan
35414: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     alalle tunnusomaisen työn lyhytaikaisuuden
35415: edustaja Jukka Vihriälän ym. näin kuuluvasta      vuoksi, ei myöskään asunnon ja varsinaisen
35416: kirjallisesta kysymyksestä n:o 219:               työpaikan välisiä matkoja, eikä työkomennuk-
35417:                                                   sen kestäessä tehtyjä viikonloppu- ja muita
35418:                                                   vastaavia matkoja asunnon ja erityisen työnte-
35419:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-    kemispaikan välillä.
35420:        siin ns. komennusmiesten ja näihin rin-       Aikaisemmin voimassa olleen tulo- ja varal-
35421:        nastettavien henkilöiden osalta työnan-    lisuusverolain (1043/74) säännösten mukaan ns.
35422:        tajan korvaamien viikonloppu- ja mui-      erityisaloilla, joilla työntekemispaikkaa alalle
35423:        den vastaavien asunnon ja erityisen        tunnusomaisen työn lyhytaikaisuuden vuoksi
35424:        työntekemispaikan välisten matkakus-       joudutaan usein vaihtamaan, voitiin verosta
35425:        tannusten verovapauden toteuttamisek-      vapaina korvata päivittäiset asunnon ja erityi-
35426:        si, ja                                     sen työntekemispaikan väliset matkakustan-
35427:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    nukset Koska tällaisilla matkoilla ei kuiten-
35428:        ryhtyä työnantajan maksamien päivära-      kaan ole juuri eroa tavanomaisiin kodin ja
35429:        hojen verotuskohtelun muuttamiseksi        työpaikan välisiin matkoihin verrattuna, suljet-
35430:        työntekijälle nykyistä edullisemmaksi      tiin ne voimassa olevassa uudessa tulo- ja
35431:        sekä                                       varallisuusverolaissa työmatkan käsitteen ulko-
35432:           mihin muihin toimenpiteisiin Hallitus   puolelle, mistä seuraa, että saadut korvaukset
35433:        aikoo ryhtyä kysymyksen perusteluissa      ovat veronalaista tuloa. Vastaavat matkakus-
35434:        esitettyjen matkakustannusten verotus-     tannukset ovat samalla asunnon ja työpaikan
35435:        kohtelun epäkohtien korjaamiseksi mu-      välisiä matkoja koskevan tavanomaisen vähen-
35436:        kaan lukien matkakustannusten verovä-      nyssäännöksen piirissä, josta säädetään uuden
35437:        hennysoikeuden omavastuun poistami-        tulo- ja varallisuusverolain 83 §:ssä. Säännök-
35438:        sen?                                       sen mukaan tulon hankkimisesta johtuneina
35439:                                                   menoina pidetään matkakustannuksia asunnos-
35440:                                                   ta työpaikkaan ja takaisin halvimman kulku-
35441:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      neuvon käytöstä aiheutuvien kustannusten mu-
35442: vasti seuraavaa:                                  kaan laskettuna. Näitä matkakustannuksia voi-
35443:   Tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) 50 §:n   daan kuitenkin vähentää enintään 16 000
35444: mukaan veronalaista tuloa ei ole työnantajalta    markkaa ja vain siltä osin, kuin ne ylittävät
35445: työmatkasta saatu matkustamiskustannusten         verovuonna 2 000 markkaa. Jos halvimpana
35446: korvaus, päiväraha ja majoittumiskorvaus,         kulkuneuvona pidetään muuta kuin julkista
35447: joka vastaa työmatkoista keskimäärin aiheutu-     kulkuneuvoa, vähennys lasketaan siten, kuin
35448: vaa kohtuullista matkustamiskustannusten ja       verohallitus vuosittain tarkemmin määrää ot-
35449: elantokustannusten lisääntymistä. Verohallitus    taen huomioon sen kohtuullisen kustannusten
35450: antaa vuosittain tarkemmat määräykset vero-       lisäyksen, joka aiheutuu kulkuneuvon käytöstä
35451: vapaiden korvausten perusteista ja määristä.      asunnon ja työpaikan välisiin matkoihin.
35452:   Työmatkalla tarkoitetaan saman lainkohdan          Hallituksen esityksen perusteluissa (HE n:o
35453: mukaan matkaa, jonka verovelvollinen tilapäi-     109/1988 vp.) todettiin verosta vapaiden kus-
35454: sesti tekee työhön kuuluvien tehtävien suorit-    tannuskorvausten johtaneen tuntuvaan ylikom-
35455: tamiseksi erityiselle työntekemispaikalle. Työ-   pensaatioon, koska niiden suorittaminen oli
35456: matkana ei sen sijaan pidetä, jos verovelvolli-   sekä työnantajalle että työntekijälle verotukses-
35457: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 219
35458: 
35459: sa edullisempaa kuin rahapalkan korottami-          kin liittyy myös matkakustannusten vähentä-
35460: nen. Korvauskysymykset olivat monilla aloilla       mistä verotuksessa rajoittava enimmäismäärä.
35461: varsin keskeisellä sijalla palkka- ja työsuhteen    Jos viikonloppumatkoja edelleenkin korvattai-
35462: ehdoista sovittaessa. Verovelvollisten tasapuo-     siin ennakonpidätystä toimittamatta, omavas-
35463: lisen kohtelun kannalta aikaisempi tilanne          tuuosuus ja vähennykselle säädetty enimmäis-
35464: muodostikin huomattavan epäkohdan. Koska            määrä jäisivät huomioon ottamatta, ja vero-
35465: korvausten taso lisäksi oli korkea, muodostui       kohtelu olisi palkansaajien kesken epätasapuo-
35466: tilanne ongelmalliseksi myös verotuksen toimit-     lista. Kun viikonloppumatkoista saadut kor-
35467: tamisen kannalta verovelvollisten pyrkiessä mi-     vaukset nyt käsitellään verotuksessa palkkana,
35468: nimoimaan tuloverorasitustaan erityisin järjes-     työnantajaltaan viikonloppumatkoista kor-
35469: telyin. Lain ja verohallituksen asiasta antamien    vauksia saavalla on sama matkakustannusten
35470: päätösten tulkinta nojasi pitkälti oikeuskäytän-    vähennysoikeus kuin sellaisella verovelvollisel-
35471: töön ja muotoutui vaikeaselkoiseksi soveltaa        la, joka maksaa matkansa itse.
35472: käytännön tilanteissa.                                 Uudessa tulo- ja varallisuusverolaissa ei var-
35473:    Uuden tulo- ja varallisuusverolakiesityksen      sinaisen työpaikan käsitettä muutettu, eikä
35474: valmistelussa päädyttiinkin siihen, että verova-    verotonta päivärahaa voitu varsinaisella työ-
35475: paasti voitaisiin kuluvan vuoden alusta lukien      paikalla työskentelystä aikaisemmankaan lain-
35476: maksaa vain sellaisia matkakustannusten kor-        säädännön nojalla maksaa.
35477: vauksia, jotka mahdollisimman tarkoin vastaa-          Asunnon ja varsinaisen työpaikan välisistä
35478: vat työmatkoista keskimäärin aiheutuvaa to-         matkoista aiheutuvia kustannuksia työnantaja
35479: dellista elantokustannusten lisäystä. Koska         ei myöskään ole voinut aikaisemminkaan vero-
35480: muutokset päätettiin kuitenkin toteuttaa vasta      vapaasti korvata. Korvaukset on verotettu
35481: siirtymäkauden jälkeen, vielä kuluvana vuonna       palkkatulona ja kulut on voitu vähentää vero-
35482: erityisillä aloillakin voidaan suorittaa verosta    tuksessa kulloinkin voimassa olleiden säännös-
35483: vapaina päivittäismatkoista johtuvia matkakus-      ten mukaisesti, siten kuin kustannuksia halvin-
35484: tannusten korvauksia. Siirtymäkauden järjeste-      ta kulkuneuvoa käyttäen syntyy. Poikkeuksel-
35485: lynä sovelletaan myös maksettaviin päivärahoi-      liset työolosuhteet, esimerkiksi yötyö, on otettu
35486: hin kaavamaista vähimmäisrajaa, jota pienem-        huomioon siten, että halvimpana kulkuneuvo-
35487: mäksi verohallitus ei voi niitä vahvistaa.          na on voitu pitää muutakin kuin julkista
35488:    Työmatkana ei uuden tulo- ja varallisuusve-      kulkuneuvoa. Verovelvollisten tasapuolinen
35489: rolain mukaan pidetä myöskään työkomennuk-          kohtelu edellyttää, että verotuskohtelu on riip-
35490: sen kestäessä tehtyjä viikonloppu- ja muita         pumaton siitä, maksaako palkansaaja matka-
35491: vastaavia matkoja asunnon ja erityisen työnte-      kulunsa itse vai saako korvauksen työnantajal-
35492: kemispaikan välillä. Verosta vapaina niitä ei       taan. Jos asunnon ja työpaikan välisiä matka-
35493: aikaisemminkaan pidetty, mutta oikeuskäytän-        kustannuksia voitaisiin rajoittamattomasti kor-
35494: nön mukaan korvaukset kuitenkin voitiin mak-        vata verosta vapaina, koskisi omavastuuosuus
35495: saa ennakonpidätystä niistä toimittamatta ja        ja matkakulujen vähentämisoikeutta rajoittava
35496: sen mukaisina, kuin matkat halvinta käytettä-       enimmäismäärä vain niitä verovelvollisia, jotka
35497: vissä ollutta kulkuneuvoa käyttäen olisivat         maksavat matkansa itse.
35498: maksaneet. Menettely perustui ajatukselle, että        Tasapuolinen kohtelu edellyttäisi, että myös
35499: palkansaajana oli lopullisessa verotuksessa vas-    ns. yhteiskuljetus katsottaisiin veronalaiseksi
35500: taava vähennysoikeus eikä kysymyksessä ollut        eduksi. Edun määrittämisongelman ja siitä
35501: palkaksi katsottava kustannuskorvaus.               johtuvan verotuksen monimutkaistumisen
35502:    Verouudistuksen yhteydessä matkakuluvä-          vuoksi yhteiskuljetusetua ei kuitenkaan ole
35503: hennykseen säädettiin kaikkia palkansaajia          haluttu veronalaiseksi säätää. Yhteiskuljetuk-
35504: koskeva 2 000 markan omavastuuosuus. Se             seksi katsottavan työnantajan järjestämän
35505: rajaa sellaisten työhön liittyvien matkakustan-     säännönmukaisen taksikuljetuksen verovapaut-
35506: nusten vähentämisoikeutta verotuksessa, joita       ta ei ole verohallituksen asiaa koskevassa oh-
35507: ei edellä selostetun tulo- ja varallisuusverolain   jeessa sidottu matkustajien lukumäärään.
35508: 50 §:n 3 momentin nojalla työmatkoina pidetä.          Asunnon ja varsinaisen työpaikan tai erityi-
35509: Omavastuuosuus liittyy siten sekä asunnon ja        sen työntekemispaikan välisten matkakustan-
35510: varsinaisen työpaikan välisiin matkakustan-         nusten korvaamisen tai niiden vähentämisen
35511: nuksiin että viikonloppumatkojen aiheuttamiin       suhteen, sen enempää kuin työmatkasta mak-
35512: kustannuksiin, samalla tavoin kuin kumpaan-         settujen verovapaiden korvaustenkaan suhteen
35513:                                    1989 vp. -     KK n:o 219                                   5
35514: 
35515: hallitus ei aio palata aikaisempaan, palkansaa-   tarpeen ja perusteltua tarkistaa, muutoksiin
35516: jien enemmistön kannalta epätasapuoliseen ve-     pyritään kokonaisverouudistuksen tavoitteiden
35517: rotuskäytäntöön. Jos voimassa olevan tulo- ja     pohjalta.
35518: varallisuusverolain säännöksiä on joitain osin
35519:     Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1989
35520: 
35521:                                                                      Ministeri Ulla Puolanne
35522: 6                                    1989 vp. -      KK n:o 219
35523: 
35524: 
35525: 
35526:                               Tili Riksdagens Herr Talman
35527:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ställe på grund av att det för branschen typiska
35528: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse          arbetet är kortvarigt, inte heller resor mellan
35529: av den 13 april 1989 till vederbörande medlem        bostaden och den egentliga arbetsplatsen eller
35530: av statsrådet översänt avskrift av följande av       veckoslutsresor och liknande resor, som under
35531: riksdagsman Jukka Vihriälä m.fl. underteckna-        pågående arbetskommendering företagits mel-
35532: de spörsmål nr 219:                                  lan bostaden och det särskilda arbetsstället.
35533:                                                          Enligt stadgandena i den tidigare gällande
35534:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        lagen om skatt på inkomst och förmögenhet
35535:        att införa skattefrihet för sådana kost-      (1043/74) kunde kostnader för dagliga resor
35536:        nader för veckoslutsresor och andra           mellan bostaden och det särskilda arbetsstället
35537:        liknande resor mellan bostaden och det        ersättas skattefritt inom s.k. specialbranscher
35538:        särskilda arbetsstället för vilka s.k.        där det särskilda arbetsstället ofta måste bytas
35539:        kommenderingsmän och personer som             på grund av att det för branschen typiska
35540:        kan jämställas med dessa får ersättning       arbetet är kortvarigt. Eftersom det inte just är
35541:        från arbetsgivarna och                        någon skillnad mellan dylika resor och sedvan-
35542:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       liga resor mellan hemmet och arbetsplatsen,
35543:        ta för att ändra beskattningen av såda-       ställdes de utanför begreppet arbetsresa i den
35544:        na dagtraktamenten som arbetsgivaren          gällande nya lagen om skatt på inkomst och
35545:        betalar så att den blir förmånligare för      förmögenhet, vilket har till följd att ersättning-
35546:        arbetstagaren samt                            arna är skattepliktig inkomst. Motsvarande
35547:           vilka övriga åtgärder ämnar Regering-      resekostnader omfattas samtidigt av det sed-
35548:        en vidta för att avhjälpa de missförhål-      vanliga avdragsstadgandet om resor mellan
35549:        landen i beskattningen av de resekost-        bostaden och arbetsplatsen, om vilket stadgas i
35550:        nader som nämns i motiveringen till           83 § i den nya lagen om skatt på inkomst och
35551:        spörsmålet inbegripet slopande av själv-      förmögenhet. Enligt stadgandet anses kostna-
35552:        risken, när det gäller rätten till skat-      der för resor mellan bostaden och arbetsplat-
35553:        teavdrag för resekostnader?                   sen, beräknade enligt kosinaderna för anlitande
35554:                                                      av det billigaste fortskaffningsmedlet, som ut-
35555:                                                      gifter för inkomstens förvärvande. Sådana
35556:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       kostnader kan dock dras av till ett belopp av
35557: samt anföra följande:                                högst 16 000 mk och endast till den del de
35558:     Enligt 50 § lagen om skatt på inkomst och        under skatteåret överstiger 2 000 mk. Om
35559: förmögenhet (1240/88) hör till skattepliktig         något annat än ett allmänt fortskaffningsmedel
35560: inkomst inte färdkostnadsersättningar, dag-          anses som billigaste fortskaffningsmedel, räk-
35561: traktamenten och logiersättningar som arbets-        nas avdraget ut på det sätt som skattestyrelsen
35562: givaren har betalt för arbetsresor och som           årligen närmare bestämmer med beaktande av
35563: motsvarar den genomsnittliga skäliga ökning          den skäliga kostnadsökning som användningen
35564: av färdkostnaderna och levnadskostnaderna            av fortskaffningsmedlet för resor mellan bosta-
35565: som arbetsresorna medför. Skattestyrelsen            den och arbetsplatsen medför.
35566: meddelar årligen närmare föreskrifter om grun-           I motiveringen till regeringens proposition
35567: derna för och beloppen av skattefria ersätt-         med förslag till ny lag om skatt på inkomst och
35568: ningar.                                              förmögenhet (RP nr 109/1988 rd.) konstatera-
35569:     Med arbetsresa avses enligt samma lagrum         des att de skattefria kostnadersättningarna lett
35570: en resa som den skattskyldige tillfälligt företar    till en kännbar överkompensering, eftersom
35571: till ett särskilt arbetsställe för att utföra upp-   betalningen av sådana var vid beskattningen
35572: gifter som hör till arbetet. Som arbetsresa anses    förmånligare för både arbetsgivarna och arbet-
35573: däremot inte om den skattskyldige inte har           stagarna än en höjning av lönerna. Ersättning-
35574: någon egentlig arbetsplats, dagliga resor mellan     sfrågorna hade inom många branscher en
35575: bostaden och det särskilda arbetsstället i bran-     mycket central ställning vid överenskommelser
35576: scher där arbetstagaren ofta måste byta arbets-      om löne- och andra arbetsvillkor. Den tidigare
35577:                                      1989 vp. -     KK n:o 219                                       7
35578: 
35579: situationen utgjorde ett tydligt missförhållande    forfarande skulle ersättas utan förskottsinne-
35580: vad gäller en rättvis behandling av de skatt-       hållning, skulle självriskandelen inte beaktas
35581: skyldiga. Eftersom nivån på ersättningarna          och löntagarna inte behandlas rättvist i be-
35582: dessutom var hög, blev situationen problema-        skattningen. Eftersom ersättningar för vecko-
35583: tisk även i fråga om verkställandet av beskatt-     slutsresor nu behandlas som lön i beskattning-
35584: ningen när de skattskyldiga ville minimera sin      en, har den som av sin arbetsgivare får ersätt-
35585: inkomstskattebörda t.ex. genom särskilda ar-        ningar för veckoslutsresor samma avdragsrätt
35586: rangemang med avseende på den egentliga             för resekostnader som en sådan skattskyldig
35587: arbetsplatsen och det särskilda arbetsstället.      som betalar sin resa själv.
35588: Tolkningen av lagen och av skattestyrelsens            I den nya lagen om skatt på inkomst och
35589: beslut i saken stödde sig i stor utsträckning på    förmögenhet har begreppet egentlig arbetsplats
35590: rättspraxis och blev så småningom alltför           inte ändrats. Skattefria dagtraktamenten kunde
35591: svårtydd för att tiliämpas i praktiken.             inte heller tidigare med stöd av lagstiftningen
35592:    Vid beredningen av propositionen med för-        betalas för arbete vid den egentliga arbetsplat-
35593: slag tili ny lag om skatt på inkomst och            sen.
35594: förmögenhet kom man tili den slutsatsen att            Kostnader för resor mellan bostaden och den
35595: endast sådana resekostnadsersättningar skulle       egentliga arbetsplatsen har arbetsgivaren inte
35596: kunna betalas skattefritt från ingången av          heller tidigare kunnat ersätta skattefritt. Ersätt-
35597: innevarande år som så exakt som möjligt             ningarna har beskattats som löneinkomst och
35598: motsvarar den verkliga genomsnittliga ökning        kostnaderna har kunnat avdras vid beskatt-
35599: av levnadskostnaderna som arbetsresorna för-        ningen i enlighet med de stadganden som varit
35600: anleder. Eftersom det beslöts att ändringarna       gällande vid varje tidpunkt enligt vad det
35601: görs först efter övergångsperioden, kan skatte-     kostar att anlita det billigaste fortskaffnings-
35602: fria ersättningar för resekostnader för dagliga     medlet. Exceptionella arbetsförhållanden, t.ex.
35603: resor ännu detta år betalas även inom special-      nattarbete, har beaktats så att billigaste fort-
35604: branscherna. Under övergångsperioden tilläm-        skaffningsmedel har kunnat anses vara även
35605: pas även på dagtraktamenten en schematisk           annat än ett allmänt fortskaffningsmedel. En
35606: minimigräns som skattestyrelsen inte kan un-        rättvis behandling av de skattskyldiga förutsät-
35607: derskrida vid fastställandet av dagtraktamen-       ter att beskattningen inte beror på om lönta-
35608: ten.                                                garen betalar sina resekostnader själv eller om
35609:     Som arbetsresa anses enligt den nya lagen       han får ersättning från sin arbetsgivare. Om
35610: om skatt på inkomst och förmögenhet inte            kostnaderna för resor mellan bostaden och
35611: heller veckoslutsresor och liknande resor som       arbetsplatsen obegränsat kunde ersättas skatte-
35612: under pågående arbetskommendering företagits        fritt, skulle självriskandelen och det maximibe-
35613: mellan bostaden och det särskilda arbetsstället.    lopp som begränsar avdragsrätten för resekost-
35614:  Ersättningarna är således skattepliktig inkomst.   nader gälla endast sådana skattskyldiga som
35615:  Ersättningarna betraktades inte heller tidigare    betalar sin resa själv.
35616:  som skattefria, men enligt rättspraxis kunde de       En rättvis behandling förutsätter att även
35617:  ändå betalas utan förskottsinnehållning och        s.k. gemensam transport, som ordnats på ar-
35618:  enligt vad resorna skulle ha kostat om det         betsgivarens bekostnad, skall anses vara en
35619:  billigaste fortskaffningsmedlet anlitats. Förfa-   skattepliktig förmån. På grund av att en
35620:  randet grundade sig på tanken att löntagaren i     definition av förmånen innebär problem samt
35621:  den slutliga beskattningen hade motsvarande        även en krångligare beskattning ville man dock
35622:  avdragsrätt och det var inte fråga om en           inte stadga att förmån i form av gemensam
35623:  kostnadsersättning som skulle betraktas som        transport skall vara skattepliktig. Skattefrihe-
35624:  lön.                                               ten för regelmässiga taxitransporter, som ord-
35625:     I samband med skattereformen stadgades i        nas av arbetsgivaren och som skall anses vara
35626:  anslutning tili resekostnadsavdraget en själv-     gemensamma transporter, är inte i anvisningen
35627:  riskandel om 2 000 mk, som gäller alla lönta-      om skattestyrelsens ärenden bunden vid passa-
35628:  gare. Det begränsar avdragsrätten för sådana       gerarnas antal.
35629:  resekostnader i samband med arbetet som med           Varken när det gäller ersättning för kostna-
35630:  stöd av 50 § 3 mom. lagen om skatt på inkomst      der för resor mellan bostaden och den egentliga
35631:  och förmögenhet, för viiken redogjordes ovan,      arbetsplatsen eller det särskilda arbetsstället
35632:  inte anses vara arbetsresor. Om veckoslutsresor    eller rätten att avdra dem eller när det gäller
35633: 8                                   1989 vp. -     KK n:o 219
35634: 
35635: skattefria ersättningar för arbetsresor tänker     i gällande lag om skatt på inkomst och
35636: regeringen återgå till tidigare beskattnings-      förmögenhet, är avsikten att ändringarna skall
35637: praxis, som var orättvis för majoriteten av        göras på basis av målen inom totalskatterefor-
35638: arbetstagarna. Om det är nödvändigt och            men.
35639: motiverat att till vissa delar ändra stadgandena
35640:     Helsingfors den 16 maj 1989
35641: 
35642:                                                                        Minister Ulla Puolanne
35643:                                                 1989 vp.
35644: 
35645: Kirjallinen kysymys n:o 220
35646: 
35647: 
35648: 
35649: 
35650:                                    Almgren ym.: Erotiikan ja terveyden välisiä suhteita selvitelleen
35651:                                        raportin sisällöstä
35652: 
35653: 
35654: 
35655: 
35656:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35657:     Valtioneuvoston asettama Terveyskasvatuk-         sen kohtaloa, kun juuri seksuaalisesti harhau-
35658: sen neuvottelukunta asetti keväällä 1988 jaok-        tunut henkilö syyllistyy veritekoihin.
35659: sen selvittelemään erotiikan ja terveyden välisiä         Raportti asettaa kyseenalaiseksi voimassa
35660: suhteita. Asetettu jaos on valmistellut raportin,     olevat suojaikärajat Sen sijaan, että luotaisiin
35661: jonka Terveyskasvatuksen neuvottelukunta jul-         turvaa alaikäisille, tahdotaan suojaikärajoja
35662: kisti 12.4.1989.                                      alentamalla aiheuttaa lisää riskialttiita tilantei-
35663:     Raportin tiivistelmässä mainitaan: "Ongel-        ta.
35664: mana on se, että monet näistä tiedoista, (sek-            Raportti ottaa voimakkaasti kantaa avoliit-
35665: suaalisuutta koskevista) mielikuvista ja käsityk-     tojen puolesta, vaikka suomalaisen yhteiskun-
35666: sistä ovat virheellisiä, turhia tai epätarkoituk-     nan tulisi voimakkaasti tukea avioliittoa ja sen
35667: senmukaisia." Mistä raportin laatijat voivat          kautta tapahtuvaa perheenmuodostusta. Jul-
35668: tietää, mitkä mielikuvat tai käsitykset ovat          kaisussa esitetään, että voimassa olevaa lakia
35669: yksilön kannalta turhia tai epätarkoituksenmu-        ns. epäsiveellisistä julkaisuista on pidettävä
35670: kaisia, kun sama raportti samalla painottaa,          vanhentuneena ja uudistuksen tarpeessa oleva-
35671: että niissä asioissa, joita raportti käsittelee, on   na. Samoin arvostellaan videolakia ja toivotaan
35672: aina kysymys yksilön asioista, jotka hän ennen        seksuaalisuutta esittävien videoiden saatavuut-
35673: muuta itsenäisesti ratkaisee. Kristillisen kirkon     ta paremmaksi. Psykiatrian asiantuntija, tri
35674: käsityksistä annetaan raportissa virheellinen         Kivi-Lydecken lausui julkisuudessa joitakin ai-
35675: kuva. Onkin valittaen todettava, että Terveys-        koja sitten, että pornografiaa, jota raportti
35676: kasvatuksen neuvottelukuntaa asetettaessa ei          ainakin jonkinasteisena suosittelee, eivät tarvit-
35677: joukkoon ole nimitetty yhtään kristillisten kirk-     se muut kuin sen tuottajat. Näyttää siltä, että
35678: kokuntien tai seurakuntien edustajaa. Kuiten-         raportin laatijat ovat pikemminkin kasaamassa
35679: kin raportti ottaa kantaa juuri esim. kristillisen    lisätaakkoja ihmisten elämään kannanotoil-
35680: kirkon asenteisiin pyrkimättäkään ottamaan            laan. Kun juuri sukupuolisuuteen liittyvät ky-
35681:  selvää siitä, mikä on todellinen asiantila. Peit-    symykset ovat mitä suurimmassa määrin yksi-
35682:  telemättömän avoimesti raportin henki on su-         tyisiä, raportti kannanottoineen ja esityksineen
35683:  kupuolisuhteissa liberaaliin ja vastuuHornaan        syyllistää niitäkin, jotka kokevat intiimiin elä-
35684:  suuntaan ohjaavaa, vaikka tiedossa on sellai-        määnsä liittyvät kysymykset täysin tyydyttävik-
35685:  nen uhkatekijä kuin AIDS. Kukaan ei voi              si.
35686:  varmuudella tietää vakavimpien sukupuoliteit-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35687:  se leviävien tautien esiintymistiheyttä vastai-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
35688:  suudessa. Pääteltävissä kuitenkin on, että juuri     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35689:  raportin esittämä ajattelutapa johtaa riskien        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35690:  lisääntymiseen.
35691:     Raportti kehottaa lainsäädännön tarkistami-                 Onko Erotiikka ja terveys -raporttia
35692:  seen mm. siten, että tahdottaisiin poistaa sek-              pidettävä todellisena asiantuntijaelimen
35693:  suaaliasioita koskeva lainsäädäntö. Tämä ta-                 laatimana selvityksenä, kun
35694:  pahtuu hetkellä, jolloin kansakunta joutuu                     -se pitää yksilön elämässään omak-
35695:  kauhistellen ihmettelemään kahden pienen lap-                sumia periaatteita turhina ja epätarkoi-
35696: 2900100
35697: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 220
35698: 
35699:       tuksenmukaisina, vaikka on kysymys                 muuttamiseen eräiltä osin tilanteessa,
35700:       periaatteelliseen vakaumukseen liittyvis-          jossa koko kansakunta on joutunut
35701:       tä asioista,                                       toteamaan seksuaalirikollisen kauhu-
35702:         - kristillisen kirkon asenteista ja              teot, suosittaa avosuhteita avioliiton
35703:       käsityksistä kirjoitetaan varma ja usein           kustannuksella, sallisi jonkinasteisen
35704:       toistuva käsitys, vaikka neuvottelukun-            pornografian ja vaatii epäsiveellisiä jul-
35705:       nassa ei ole ollut ainuttakaan kristillis-         kaisuja koskevan lain liberalisoimista,
35706:       ten kirkkojen tai seurakuntien edustajaa           ja
35707:       asiantuntijana,                                       onko valtion varoja ja virka-aikaa
35708:         - raportti peittelemättömästi ohjaa              käytetty oikealla tavalla, kun on jul-
35709:       sukupuolista käyttäytymistä holtiHo-               kaistu raportti, joka esityksillään pyrkii
35710:       maan suuntaan tilanteessa, jossa mm.               murentamaan kansakunnan olemassao-
35711:       AIDS tekee tuhoaan, ja                             lon perusedellytyksiä?
35712:         -     raportti pyrkii lainsäädännön
35713:     Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1989
35714: 
35715:         Esko Almgren                  Eeva-Liisa Moilanen          Jorma Fred
35716:                                      1989 vp. -     KK n:o 220                                        3
35717: 
35718: 
35719: 
35720: 
35721:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35722:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kan ja terveyden välisiä yhteyksiä. Tavoitteena
35723: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       oli valmistella raportti, joka toimisi keskustelun
35724: olette 13 päivänä huhtikuuta 1989 päivätyn          virittäjänä yhteiskunnassamme tästä alueesta,
35725: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        joka usein on jäänyt liian vähälle huomiolle
35726: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       ihmisen terveydestä, hyvinvoinnista ja elämän
35727: edustaja Almgrenin ym. näin kuuluvasta kirjal-      laadusta puhuttaessa.
35728: lisesta kysymyksestä n:o 220:                          Raportin lähtökohtana on, että seksuaalinen
35729:                                                     hyvinvointi rakentuu ihmisyyden kunnioittami-
35730:           Onko Erotiikka ja terveys -raporttia      selle ja ihmisen itsemääräämisoikeudelle.
35731:        pidettävä todellisena asiantuntijaelimen     Eroottisen hyvinvoinnin kehityksen edellytyk-
35732:        laatimana selvityksenä, kun                  senä pidetään raportissa sitä, että ihmiset ky-
35733:           -se pitää yksilön elämässään omak-        kenevät ottamaan vastuun itsestään ja toisista.
35734:        sumia periaatteita turhina ja epätarkoi-     Tutkimukset ovat osoittaneet, että suomalaises-
35735:        tuksenmukaisina, vaikka on kysymys           sa yhteiskunnassa esiintyy yleisesti sukupuoli-
35736:        periaatteelliseen vakaumukseen liittyvis-    elämän alueella moninaisia ongelmia. Toimin-
35737:        tä asioista,                                 nalliset seksuaaliset häiriöt ovat yleisiä, lasta ei
35738:           - kristillisen kirkon asenteista ja       saada toiveista huolimatta, ehkäisymenetelmien
35739:        käsityksistä kirjoitetaan varma ja usein     käyttöön liittyy hankaluuksia, sukupuolisuh-
35740:        toistuva käsitys, vaikka neuvottelukun-      teet voivat johtaa ei-toivottuihin raskauksiin tai
35741:        nassa ei ole ollut ainuttakaan kristillis-   tauteihin sekä erilaiset sairaudet ja niiden hoito
35742:        ten kirkkojen tai seurakuntien edustajaa     voivat vaikuttaa sukupuolielämään. Yksinäi-
35743:        asiantuntijana,                              syys on monien psyykkisten ja fyysisten oirei-
35744:           - raportti peittelemättömästi ohjaa       den riskitekijä. Erityisesti nuorten ongelmina
35745:        sukupuolista käyttäytymistä holtitto-        ovat puutteet sukupuolitiedossa, horjuva sek-
35746:        maan suntaan tilanteessa, jossa mm.          suaalinen itsetunto ja sosiaalisten taitojen ke-
35747:        AIDS tekee tuhoaan, ja                       hittymättömyys.
35748:           -    raportti pyrkii lainsäädännön           Erotiikka ja terveys- raportissa tuodaan esille
35749:        muuttamiseen eräiltä osin tilanteessa,       keskusteltavaksi useita kysymyksiä, joissa olisi
35750:        jossa koko kansakunta on joutunut            mahdollisuus kehittää ja parantaa suomalaista
35751:        toteamaan seksuaalirikollisen kauhu-         yhteiskuntaa. Perusnäkemyksenä on, että avoi-
35752:        teot, suosittaa avosuhteita avioliiton       mella, asiallisella keskustelulla voidaan avata
35753:        kustannuksella, sallisi jonkinasteisen       lukkoja tällä elämän aralla ja tärkeällä alueella.
35754:        pornografian ja vaatii epäsiveellisiä jul-      Kysyjät katsovat, että raportti ottaisi kantaa
35755:        kaisuja koskevan lain liberalisoimista,      avoliiton puolesta ja että siinä väitettäisiin
35756:        ja                                           yksilön elämässään omaksumia periaatteita
35757:           onko valtion varoja ja virka-aikaa        turhiksi ja epätarkoituksenmukaisiksi. Rapor-
35758:        käytetty oikealla tavalla, kun on jul-       tissa esitetään harkittavaksi mm. avoliitossa
35759:        kaistu raportti, joka esityksillään pyrkii   olevien oikeusturvan parantamista erotilanteis-
35760:        murentamaan kansakunnan olemassa-            sa omaisuuden jaon osalta. Mitä tulee yksilön
35761:        olon perusedellytyksiä?                      periaatteisiin, raportti painottaa erityisen voi-
35762:                                                     makkaasti ihmisarvoa, ihmisen itsemääräämi-
35763:                                                     soikeutta ja loukkaamattomuutta.
35764:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Erotiikka ja terveys -raportti on laadittu
35765: vasti seuraavaa:                                    valtioneuvoston asettaman neuvottelukunnan
35766:   Terveyskasvatuksen neuvottelukunta asetti         toimesta. Sosiaali- ja terveysministeriö ei ole
35767: keväällä 1988 työryhmän selvittelemään erotii-      katsonut aiheelliseksi puuttua raportin valmis-
35768: 4                                   1989 vp. -     KK n:o 220
35769: 
35770: teluun, vaan neuvottelukunta on voinut toimia      na, missä yhteydessä myös harkitaan neuvotte-
35771: ilman ministeriön asettamia rajoituksia oman       lukunnalle mahdollisesti annettavien toimenpi-
35772: harkintansa mukaisesti. Raportti on parhail-       deohjeiden tarpeellisuus.
35773: laan sosiaali- ja terveysministeriön arvioitava-
35774:     Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1989
35775: 
35776:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
35777:                                      1989 vp. -      KK n:o 220                                     5
35778: 
35779: 
35780: 
35781: 
35782:                               Tili Riksdagens Herr Talman
35783:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         som ofta rönt alltför liten uppmärksamhet då
35784: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          det varit tai om människans hälsa, välmåga
35785: av den 13 april 1989 till vederbörande medlem        och livskvalitet.
35786: av statsrådet översänt avskrift av följande av           Utgångspunkten för rapporten är att det
35787: riksdagsman Almgren m.fl. undertecknade              sexuella välbefinnandet bygger på aktning för
35788: spörsmål nr 220:                                     mänskligheten och på människans självbestäm-
35789:                                                      manderätt. Förutsättningen för att det erotiska
35790:           Skall rapporten "Erotik och hälsa"         välbefinnandet skall kunna utvecklas anses i
35791:        betraktas som en faktisk, av ett expert-      rapporten vara att människorna förmår ta
35792:        organ uppgjord utredning,                     ansvar för sig själva och för andra. Undersök-
35793:           då den betraktar sådana principer          ningar har visat att många slag av problem på
35794:        som individen integrerat i sitt Iiv som       sexuallivets område allmänt förekommer i det
35795:        meningslösa och oändamålsenliga, trots        finländska samhället. Funktionsmässiga sexuel-
35796:        att det gäller frågor som ansluter sig till   la störningar är vanliga, det är inte möjligt att
35797:        en principiell övertygelse,                   få barn trots förhoppningar därom, använd-
35798:           då en given och ofta återkommande          ningen av preventivmetoder är behäftad med
35799:        åsikt om den kristna kyrkans attityder        svårigheter, sexuella förhållanden kan leda till
35800:        och uppfattningar anförs, trots att inte      icke-önskade graviditeter eller till åkommor
35801:        en enda företrädare för de kristna kyr-       samt olika slag av sjukdomar och skötseln av
35802:        korna eller församlingarna varit repre-       dem kan inverka på sexuallivet. Ensamhet är
35803:        senterad som expert i delegationen,           en riskfaktor när det gäller många slag av
35804:           då rapporten ohöljt leder det sexuella     psykiska och fysiska symptom. Problem sär-
35805:        beteendet in i en hållningslös riktning i     skilt för ungdomarna är bristande kunskaper
35806:        en situation, där bl.a. den ödeläggande       om sexuallivet, vacklande sexuell självkänne-
35807:        verkan av AIDS är en realitet,                dom och outvecklade förmågor på det sociala
35808:           då rapporten strävar tili en ändring       området.
35809:        av lagstiftningen till vissa delar i en          1 rapporten Erotik och samhälle tas ett
35810:        situation, där hela folket har fått kän-      flertal sådana frågor upp till en diskussion, som
35811:        nedom om ett frunktansvärt sexual-            skulle kunna bidra till att utveckla och förbätt-
35812:        brott, då rapporten rekommenderar             ra det finländska samhället. Den grundläggan-
35813:        samboförhållanden på äktenskapets be-         de synen är att man genom öppen, saklig
35814:        kostnad, då den skulle tillåta pornografi     diskussion kan öppna lås på detta känsliga och
35815:        på något slags nivå och då den yrkar på       viktiga livsområde.
35816:        liberalisering av den lag som gäller             Enligt frågeställarnas åsikt skulle rapporten
35817:        osedliga publikationer, och                   ta ställning för samboförhållanden och där
35818:           har statens medel och tjänstetid an-       skulle hävdas att de principer individen tilläg-
35819:        vänts på ett riktigt sätt då man publi-       nat sig i sitt Iiv är meningslösa och oändamåls-
35820:        cerat en rapport som med sina fram-           enliga. 1 rapporten föreslås att man i skilsmäs-
35821:        ställningar strävar tili att söndersmula      sosituationer bör överväga en förbättring av
35822:        de grundläggande förutsättningarna för        rättsskyddet mm. för personer som lever i
35823:        nationens existens?                           samboförhållande vad fördelningen av egen-
35824:                                                      dom beträffar. Vad beträffar individens princi-
35825:                                                      per betonas i rapporten särskilt kraftfullt män-
35826:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         niskovärdet, människans självbestämmanderätt
35827: samt anföra följande:                                och okränkbarhet.
35828:   Delegationen för hälsofostran tillsatte på             Rapporten Erotik och samhälle har utarbe-
35829: våren 1988 en arbetsgrupp för att utreda             tats genom försorg av en delegation som
35830: sambanden mellan erotik och hälsa. Avsikten          tillsatts av statsrådet. Social- och hälsovårds-
35831: var att utarbeta en rapport som skulle få i gång     ministeriet har inte ansett det vara påkallat att
35832: en diskussion i vårt samhälle på detta område,       ingripa i beredningen av rapporten, utan dele-
35833: 6                                  1989 vp. -    KK n:o 220
35834: 
35835: gationen har kunnat arbeta utan av ministeriet    vårdsministeriet. I detta sammanhang prövas
35836: angivna gränser och i enlighet med sina egna      också erforderligheten av eventuella anvisning-
35837: överväganden. Rapporten är för närvarande         ar för delegationens verksamhet.
35838: föremål för bedömning i social- och hälso-
35839:     Helsingfors den 16 maj 1989
35840: 
35841:                                                  Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
35842:                                              1989 vp.
35843: 
35844: Kirjallinen kysymys n:o 221
35845: 
35846: 
35847: 
35848: 
35849:                                  Tennilä: Sähkön hintaa alentavien etuuksien jatkamisesta Lapissa
35850: 
35851: 
35852:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35853:    Kemijoki Oy on yhtiö, jota valtion lisäksi      ta on suuri. Meillä on toiseksi vähemmän
35854: omistavat muutamat suuret yhtiöt ja Helsingin      kaukolämmön käyttömahdollisuuksia olemas-
35855: kaupunki. Näille omistajilleen yhtiö myy säh-      sa. Kolmanneksi vertailut sivuuttavat sen, että
35856: köä osakashintaan, joka tiettävästi on vain 6, 7   Lappi on ilmastoltaan kylmempi, mistä syystä
35857: penniä/kWh.                                        kuluttajat joutuvat Lapissa koko ajan maksa-
35858:    Kemijoen valjastamisen yhteydessä tehty         maan suurempia sähkölaskuja kuin etelässä.
35859: suurin vääryys oli se, että Lappi sivuutettiin        Mikäli Lapin saarnat valjastushaittoja vain
35860: Kemijoki Oy:stä. Näin maakunta menetti oi-         osittain korvaavat sähköedut poistetaan, kulut-
35861: keuden tähän erittäin edulliseen osakassäh-        tajille se tietää ~ pennin korotusta kWh:ta
35862: köön. Lapille se kuuluisi ilman muuta, sillä       kohden. Lapissa pidetäänkin välttämättömänä,
35863: Kemijoen valjastaminen aiheutti monia pysy-        että etuuksia jatketaan ja että siitä tehdään
35864: viksi jääneitä haittoja. Veden korkeuden jatku-    ajoissa tilanteen rauhoittava päätös.
35865: va vaihtelu syövyttää rantoja ja haittaa joka-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35866: päiväistä elämää. Menetettiin myös lohi jne.       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
35867:    Lapille tehtyä vääryyttä on hieman korjattu     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35868: myymällä sähkölaitoksille ns. Kejo-sähköä ja       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35869: Lapin alennuksella, jota korotettiin vuonna
35870: 1983.                                                        Aikooko Hallitus turvata Lapin saa-
35871:    Nyt julkisuudessa on kuitenkin jatkuvasti              mien sähkön hintaa alentavien etuuk-
35872: tietoja siitä, että nämä edut viedään Lapilta.            sien jatkumisen ottaen muiden tekijöi-
35873: Perusteluna käytetään sitä, että sähkön hinta             den ohella huomioon sen, että Lapissa
35874: olisi Lapissa muka muuta maata halvempi.                  ilmasto-olojen vuoksi asukkaat maksa-
35875: Näin ei ole. Vertailuja ensinnäkin vääristää se,          vat nytkin keskimääräistä selvästi kor-
35876: että Lapissa lämmityssähkön osuus kulutukses-             keampia sähkölaskuja?
35877:     Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1989
35878: 
35879:                                       Esko-Juhani Tennilä
35880: 
35881: 
35882: 
35883: 
35884: 2900100
35885: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 221
35886: 
35887: 
35888: 
35889: 
35890:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35891:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      mennessä ministeriö ei ole katsonut keskimää-
35892: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       räisten hintojen olleen Lapissa niin paljon
35893: olette 13 päivänä huhtikuuta 1989 päivätyn          alemmat, että periaatepäätöksen tarkistamiseen
35894: kirjeenne n:o 620 ohella toimittanut valtioneu-     olisi ollut aihetta.
35895: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen           Koska ministeriössä suoritettu hintavertailu
35896: kansanedustaja Tennilän näin kuuluvasta kir-        ei välttämättä anna riittävän tarkkaa kuvaa
35897: jallisesta kysymyksestä n:o 221:                    todellisista sähkön käytön kustannuksista, mi-
35898:                                                     nisteriö asetti toukokuussa 1988 työryhmän,
35899:           Aikooko Hallitus turvata Lapin saa-       jonka tehtävänä oli selvittää, kuinka suuren
35900:        mien sähkön hintaa alentavien etuuk-         hyödyn periaatepäätöksen toimenpiteet ovat
35901:        sien jatkumisen ottaen muiden tekijöi-       Lapin sähkölaitoksille tuoneet ja miten sähkö-
35902:        den ohella huomioon sen, että Lapissa        laitokset ovat siirtäneet saamansa hyödyn ku-
35903:        ilmasto-olojen vuoksi asukkaat maksa-        luttajahintoihin sekä tehdä ehdotus, miten hin-
35904:        vat nytkin keskimääräistä selvästi kor-      tavertailu Lapin ja muun Suomen välillä tulisi
35905:        keampia sähkölaskuja?                        tehdä, ja selvittää, ovatko sähkön hinnanerot
35906:                                                     Lapin eri sähkölaitosten välillä tasoittuneet.
35907:                                                     Työryhmä luovutti mietintönsä 5.4.1989 kaup-
35908:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         pa- ja teollisuusministeriölle.
35909: taen seuraavaa:                                        Lapin ja muun Suomen sähkön hintaerojen
35910:    Valtioneuvosto teki 5.5.1953 periaatepäätök-     osalta työryhmä toteaa seuraavaa: Kotitalouk-
35911: sen Lapin sähkön hintaa koskevista valtion          sia edustavan tyyppikäyttäjän keskimääräinen
35912: toimenpiteistä. Periaatepäätöksen tavoitteena       hinta oli toukokuun 1988 hintatason mukaan
35913: on, ettei sähkön hinta Lapissa ylittäisi maan       sama Lapissa ja muualla Suomessa. Sähköläm-
35914: keskimääräistä sähkön hintaa ja että sähkön         mitystyyppikuluttajan keskimääräinen hinta oli
35915: hinnanerot Lapin eri sähkölaitosten alueella        samana ajankohtana Lapissa 0,9 pjkWh eli
35916: tasoittuisivat. Periaatepäätöksen nojalla Lapin     3,1 % alempi. Koko pienjännitemyynnin keski-
35917: alennus nostettiin 15 prosenttiin, kun se tätä      hinta oli Lapissa v. 1987 2 p/kWh eli 6,3 %
35918: ennen oli ollut n. 12 %, ja Lapin jakelusähkö-      muuta Suomea alempi.
35919: laitoksille ryhdyttiin myymään Kemijoki Oy:n           Työryhmän mietintö on parhaillaan lausun-
35920: tuottamaa sähköä ns. kohtuulliseen käypään          tokierroksella. Lausuntokierroksen jälkeen
35921: hintaan. Periaatepäätös on voimassa vuoden          kauppa- ja teollisuusministeriö selvittää työryh-
35922: 1992 loppuun saakka. Jos keskimääräinen säh-        män mietinnön ja siitä saatujen lausuntojen
35923: kön hinta Lapissa alittaa olennaisesti maan         perusteella, onko Lapin sähkön hintaa koske-
35924: keskimääräisen sähkön hinnan, tarkistetaan          van periaatepäätöksen tarkistamiseen aihetta.
35925: periaatepäätöstä kuitenkin välittömästi.            Selvitystyössä otetaan luonnollisesti huomioon
35926:    Tarkistusehdon perusteella kauppa- ja teol-      kaikki asiaan vaikuttavat seikat, myös Lapin
35927: lisuusministeriö on vuosittain suorittanut hin-     ilmasto-olosuhteiden vaikutus lappilaisten säh-
35928: tavertailun Lapin ja muun Suomen sähkönhin-         könkulutukseen.
35929: tojen välillä. Vertailu on suoritettu käyttäen         Periaatepäätöksen mahdollista jatkamista
35930: tyyppikuluttajia ja Suomen Sähkölaitosyhdis-        vuoden 1992 jälkeen ei ole vielä selvitetty
35931: tyksen kokoamaa tariffitilastoa. Tämän hinta-       ministeriössä eikä asia näin ollen ole vielä ollut
35932: vertailun perusteella ovat kotitalous- ja sähkö-    esillä hallituksen piirissä. Asiaa koskeva selvi-
35933: lämmityskuluttajan keskihinnat vuosina 1983-        tystyö aloitetaan ministeriössä riittävän ajoissa
35934: 1987 olleet Lapissa 0,2-1,9 p/kWh eli 0,6-          ennen nykyisen periaatepäätöksen voimassa-
35935: 7,1 % alemmat kuin muualla Suomessa. Tähän          olaajan päättymistä.
35936:     Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1989
35937: 
35938:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
35939:                                         1989 vp. -      KK n:o 221                                       3
35940: 
35941: 
35942:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
35943:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              ansett att priserna i Lappland i medeltal har
35944: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse              varit så mycket lägre att det har funnits skäl att
35945: nr 620 av den 13 april 1989 till vederbörande            justera principbeslutet.
35946: medlem av statsrådet översänt avskrift av                   Eftersom den prisjämförelse som har utförts
35947: följande av riksdagsman Tennilä underteckna-             vid ministeriet inte alltid ger en tillräckligt
35948: de spörsmål nr 221:                                      noggrann bild av de verkliga kostnaderna för
35949:                                                          elförbrukningen, tillsatte ministeriet i maj 1988
35950:            Ämnar Regeringen trygga att Lapp-             en arbetsgrupp, som fick i uppdrag att utreda
35951:         land också i fortsättningen kan få de            hur stor nyttan av åtgärderna i principbeslutet
35952:         förmåner det hittills har fått för att           har varit för elverken i Lappland och hur
35953:         sänka elpriset, med beaktande av för-            elverken har överfört denna nytta på konsu-
35954:         utom andra faktorer också det faktum             mentpriserna, samt att komma med förslag
35955:         att invånarna i Lappland på grund av             över hur prisjämförelsen mellan Lappland och
35956:         klimatförhållandena också nu beta1ar             det övriga Finland bör göras och utreda om
35957:         elräkningar som klart överstiger ge-             skillnaderna i elpriserna mellan de olika elver-
35958:         nomsnittet?                                      ken i Lappland har utjämnats. Arbetsgruppen
35959:                                                          avgav sitt betänkande 5.4.1989 till handels- och
35960:                                                          industriministeriet.
35961:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-              I fråga om skillnaderna mellan elpriserna i
35962: samt anföra följande:                                    Lappland och det övriga Finland konstaterar
35963:     Statsrådet fattade 5.5.1983 ett principbeslut        arbetsgruppen följande: Det genomsnittliga pri-
35964: om statliga åtgärder i fråga om elpriset i               set för en typkonsument som representerar
35965: Lappland. Målet med principbeslutet är att               hemhushållen var i maj 1988 enligt prisnivån
35966: elpriset i Lappland inte skall överstiga elpriset        detsamma i Lappland som i det övriga Finland.
35967: i landet i genomsnitt och att skillnaderna               Det genomsnittliga priset för en typkonsument
35968: mellan elpriserna på de olika energiverkens              av eluppvärmning i Lappland var vid samma
35969: områden i Lappland skall utjämnas. Med stöd              tidpunkt 0,9 p/kWh, d.v.s. 3,1 % lägre. Me-
35970: av principbeslutet höjdes den rabatt Lappland            delpriset för hela lågspänningsförsäljningen i
35971: får till 15 procent, från att dittills ha varit ca 12    Lappland var år 1987 2 p/kWh, d.v.s. 6,3 %
35972: procent, och Lapplands distributionselverk fick          lägre än i det övriga Finland.
35973: börja köpa ei producerad av Kemijoki Oy till                Arbetsgruppens betänkande sänds som bäst
35974: s.k. rimligt gängse pris. Principbeslutet gäller         runt för utlåtanden. Efter detta kommer han-
35975: till slutet av år 1992. Om det genomsnittliga            dels- och industriministeriet, på basis av arbets-
35976: elpriset i Lappland i väsentlig grad underskri-          gruppens betänkande och utlåtanden över det,
35977: der landets genomsnittliga elpris, justeras prin-        att utreda om det finns orsak att justera
35978: cipbeslutet dock genast.                                 principbeslutet över elpriset i Lappland. I detta
35979:     På basis av justeringsvillkoret har handels-         utredningsarbete kommer naturligtvis alla fak-
35980: och industriministeriet årligen företagit en pris-       torer som inverkar på saken att beaktas, också
35981: jämförelse mellan elpriserna i Lappland och det          den inverkan klimatförhållandena i Lappland
35982: övriga Finland. I jämförelsen har man använt             har på invånarnas elkonsumtion.
35983: sig av typkonsumenter och den av Finlands                   En eventuell förlängning av principbeslutet
35984: Elverksförening uppgjorda tariffstatistiken. På          efter år 1992 har ännu inte utretts på ministe-
35985: basis av denna prisjämförelse var medelpriser-           riet och därför har saken ännu inte varit uppe
35986: na för hemhushålls- och eluppvärmningskon-               i regeringen. Utredningsarbetet i saken kommer
35987: sumenterna åren 1983-1987 i Lappland 0,2-                att påbörjas på ministeriet i tillräckligt god tid
35988: 1,9 p/kWh, d.v.s. 0,6-7,1 % lägre än i det               innan giltighetstiden för det nuvarande princip-
35989: övriga Finland. Hittills har ministeriet inte            beslutet går ut.
35990:      Helsingfors den 11 maj 1989
35991: 
35992:                                                         Handels- och industriminister Ilkka Suominen
35993:                                                1989 vp.
35994: 
35995: Kirjallinen kysymys n:o 222
35996: 
35997: 
35998: 
35999: 
36000:                                   Tennilä: Uimahallin rakentamisesta Ranualle
36001: 
36002: 
36003:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36004:    Ranualle pyrittiin saamaan uimahalli muu-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36005: tama vuosi sitten. Silloin hanke kaatui rahoi-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
36006: tuksen puutteeseen.                                  kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36007:    Ranualla on nyt otettu uimahallihanke uu-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36008: delleen esille. Uimahallia näet kunnassa välttä-
36009: mättä tarvitaan. Ranuan kunnan osalta on                      Onko Hallitus valmis edistämään ui-
36010: ollut esillä se, että uimahallin yhteyteen voitai-          mahallin rakentamista Ranuan kuntaan
36011: siin rakentaa myös muita yleisiä tiloja, jolloin            Lapissa?
36012: siitä muodostuisi vapaa-ajan toimintakeskus.
36013:      Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1989
36014: 
36015:                                         Esko-Juhani Tennilä
36016: 
36017: 
36018: 
36019: 
36020: 2900100
36021: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 222
36022: 
36023: 
36024: 
36025: 
36026:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36027: 
36028:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vesien vuoksi varsin lyhyeksi eikä luo siten
36029: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       riittäviä mahdollisuuksia uimataidon opettami-
36030: olette 13 päivänä huhtikuuta 1989 päivätyn          seen.
36031: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Liikuntakomitean toimikausi päättyy myös
36032: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       vuoden 1989 lopussa. Kun komitean tehtävänä
36033: edustaja Esko-Juhani Tennilän näin kuuluvasta       on luoda linjaa yhteiskunnan tulevalle liikun-
36034: kirjallisesta kysymyksestä n:o 222:                 tapolitiikalle, joutuu se väistämättä ottamaan
36035:                                                     kantaa myös yhteiskunnan tukemaan liikunta-
36036:          Onko Hallitus valmis edistämään ui-        paikkarakentamiseen. Ottamatta kantaa ennen-
36037:        mahallin rakentamista Ranuan kuntaan         aikaisesti komitean työhön, voidaan todeta,
36038:        Lapissa?                                     että liikunnan merkitys osana yhteiskunnan
36039:                                                     kokonaisvaltaista terveydenhuoltoa tulee ko-
36040:                                                     rostumaan ja samalla korostuu sellaisten lii-
36041:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         kuntapaikkojen merkitys, jotka soveltuvat laa-
36042: taen seuraavaa:                                     jojen joukkojen toimintaan. Oman piirteensä
36043:    Ranuan kunta on suunnitellut jo pitempään        tulevalle yhteiskuntapolitiikalle luo väestön
36044: pienen uimahallin rakentamista Ranuan kun-          ikääntyminen.       Liikuntapaikkarakentamisen
36045: taan. Kunta esitti hankkeen sisällyttämistä         "kielelle" käännettynä tämä merkitsee muun
36046: valtakunnalliseen liikuntapaikkasuunnitelmaan       muassa painopisteen siirtämistä uimahallien
36047: vuosiksi 1988-92. Lääninliikuntalautakunnan         saneeraamiseen ja rakentamiseen.
36048: lausunnon mukaisesti hanketta ei kuitenkaan            Uimahallirakentamisessa on kysymys inves-
36049: voitu sisällyttää tähän suunnitelmaan, mikä         tointikustannusten lisäksi aina suhteellisen kor-
36050: johtuu läänin alueen muista liikuntapaikka-         keista käyttökustannuksista, joista omistajayh-
36051: hankkeista. Lapin läänin alueelle valtakunnal-      teisö joutuu vastaamaan. Kun uimahalliraken-
36052: lisessa liikuntapaikkasuunnitelmassa on varau-      tamiselle on asettumassa uusia tehtäviä tervey-
36053: duttu rahoittamaan vuosina 1990--91 Tornion         denhuollon ja kuntoutuksen sekä lisääntyvän
36054: uimahalli.                                          vapaa-ajan näkökulmasta, on selvää, että ui-
36055:    Opetusministeriön asettama uimahallien           mahallipalvelujen rakentamiselle välttämätöntä
36056: käyttötoimikunta saa työnsä valmiiksi vuoden        vähimmäisväestöpohjaa on tarkasteltava uudel-
36057: 1989 aikana. Toimikunnan tehtävänä on koor-         leen.
36058: dinoida opetusministeriön ja sosiaali- ja ter-         Valtakunnallinen liikuntapaikkasuunnitelma
36059: veysministeriön toimialueisiin kuuluvien liikun-    tarkistetaan perusteellisemmin seuraavan ker-
36060: ta- ja kuntoutustiloina toimivien uimahallien       ran siten, että uusittu suunnitelma koskee
36061: rakentamista ja käyttöä. Tällä tavoin on tar-       vuosia 1992-1996. Uuden suunnitelman val-
36062: koitus parantaa kansalaisten ja erityisesti vam-    mistelu aloitetaan vuoden 1990 aikana. Tällöin
36063: maisten ja muiden erityisryhmien uintipalveluja     on käytettävissä uimahallien käyttötoimikun-
36064: eri puolilla maata.                                 nan tuore mietintö ja samoin liikuntakomitean
36065:    Toimikunta on asiantuntijoita kuullessaan        näkemykset maamme liikuntapolitiikan tulevai-
36066: joutunut toteamaan, että tärkeäksi kansalais-       suuden linjoista. Ranuan kunnan uimahalli-
36067: taidoksi luokiteltava uimataito on heikkene-        hanke voidaan ottaa käsittelyyn luontevasti
36068: mässä maassamme. Tämäkin puoltaa huomion            tässä vaiheessa. Yhteiskunnan kehityksen ja
36069: kiinnittämistä tasa-arvoisten uintipalvelujen to-   sen liikuntapaikkarakentamiselle asettamien
36070: teuttamiseen eri puolille maatamme. Lapissa ja      vaatimusten valossa näyttää siltä, että Ranuan
36071: samalla Ranualla uintikausi jää kesällä kylmien     kunta voi suhtautua hankkeensa eteenpäin
36072:                                    1989 vp. -    KK n:o 222                                    3
36073: 
36074: viemiseen toiveikkaasti edellyttäen, että myös   rattuna muihin Lapin läänin alueella vireillä
36075: Lapin läänin liikuntalautakunta pitää Ranuan     oleviin liikuntapaikkahankkeisiin.
36076: uimahallisuunnitelmaa riittävän tärkeänä ver-
36077: 
36078:     Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1989
36079: 
36080:                                                               Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
36081: 4                                     1989 vp. -      KK n:o 222
36082: 
36083: 
36084: 
36085: 
36086:                                Till Riksdagens Herr Talman
36087: 
36088:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           naturligtvis även i Ranua rätt kort och erbju-
36089: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           der således otillräckliga möjligheter till simun-
36090: av den 13 april 1989 till vederbörande medlem         dervisning.
36091: av statsrådet översänt en avskrift av följande            Idrottskommittens mandat löper även ut i
36092: av riksdagsman Esko-Juhani Tennilä under-             slutet av 1989. Eftersom idrottskommitten har
36093: tecknade spörsmål nr 222:                             till uppgift att skapa riktlinjer för den kom-
36094:                                                       mande idrottspolitiken i samhället blir den
36095:          Är Regeringen beredd att understöda          självfallet tvungen att ta ställning även till
36096:        byggandet av en simhall i Ranua kom-           byggandet av idrottsanläggningar, vilket stöds
36097:        mun i Lappland?                                av samhället. Utan att på förhand ta ställning
36098:                                                       till kommittens arbete kan det konstateras att
36099:                                                       idrottens betydelse som en del av den hela
36100:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt          samhället övergripande hälsovården kommer
36101: följande:                                             att accentueras och samtidigt framhävs bety-
36102:    Ranua kommun har redan länge haft planer           delsen av sådana idrottsanläggningar som läm-
36103: på att bygga en mindre simhall i kommunen.            par sig för de stora massorna. Befolkningens
36104: Kommunen föreslog att projektet skulle kvar-          åldrande för även med sig sina egna karakte-
36105: hållas i den riksomfattande planen för idrotts-       ristika på den kommande samhällspolitiken.
36106: anläggningar åren 1988-92. Enligt ett utlåtan-        Med tanke på byggandet av idrottsan1äggning-
36107: de från länets idrottsnämnd kunde projektet           ar innebär detta bl.a. att det blir allt viktigare
36108: dock inte hållas kvar i planen på grund av            att sanera och bygga simhallar.
36109: andra idrottsanläggningsprojekt i länet. Inom             När det gäller att bygga simhallar är det
36110: Lapplands län har det för Torneå simhall              alltid fråga om relativt höga driftskostnader vid
36111: reserverats anslag för finansiering under 1990-       sidan av investeringskostnaderna. Dessa kost-
36112: 91 i den riksomfattande planen för idrottsan-         nader bör ägarna svara för. Då byggandet av
36113: läggningar.                                           simhallar håller på att få nya funktioner med
36114:    Simhallskommissionen som tillsattes av un-         tanke på hälsovård, rehabilitering och ökande
36115: dervisningsministeriet får sitt arbete slutfört       fritid, är det klart att man på nytt måste
36116: under 1989. Kommissionen har till uppgift att         granska det minimibefolkningsunderlag som är
36117: samordna byggandet och användningen av de             nödvändigt för att kunna bygga ut simhallsser-
36118: simhallar som verkar som idrotts- och rehabi-         vicen.
36119: 1iteringsutrymmen inom undervisningsministe-              Den riksomfattande planen för idrottsan-
36120: riets och social- och hälsovårdsministeriets          läggningar ses om nästa gång mera ingående på
36121: verksamhetsområden. A vsikten är att på detta         så sätt att den reviderade planen berör åren
36122: sätt i olika delar av landet förbättra medbor-        1992-1996. Beredningen av den nya planen
36123: garnas och särskilt de handikappades och              inleds under år 1990. Då står ett fårskt betän-
36124: andra specialgruppers möjligheter till simning.       kande av simhallskommissionen till förfogande
36125:    När kommissionen har hört sakkunniga, har          och samtidigt idrottskommittens synpunkter på
36126: den kommit att konstatera att simfårdigheten,         de kommande riktlinjerna för idrottspolitiken i
36127: som kan klassificeras som en viktig medbor-           vårt land. Simhallsprojektet i Ranua kommun
36128: s.arfärdighet, håller på att försvagas i vårt land.   kan lämpligen tas till behandling i detta skede.
36129: A ven detta ger underlag för att man bör fästa        Mot bakgrunden av samhällsutvecklingen och
36130: uppmärksamhet vid att skapa jämställd simser-         de krav som den ställer på byggandet av
36131: vice i olika delar av landet. På grund av det         idrottsanläggningar verkar det som om Ranua
36132: kalla vattnet blir simsäsongen i Lappland och         kommun förhoppningsfullt kan se fram emot
36133:                                    1989 vp. -     KK n:o 222                                   5
36134: 
36135: att projektet utvecklas, förutsatt att även id-   jämförelse med andra idrottsanläggningspro-
36136: rottsnämnden i Lapplands Iän anser planen på      jekt som är aktuella i Lapplands Iän.
36137: en simhall i Ranua vara tillräckligt viktig i
36138: 
36139:     Helsingfors den 12 maj 1989
36140: 
36141:                                                                Minister Anna-Liisa Kasurinen
36142:                                             1989 vp.
36143: 
36144: Kirjallinen kysymys n:o 223
36145: 
36146: 
36147: 
36148: 
36149:                                 Häkämies: Naprapaattien aseman virallistamisesta
36150: 
36151: 
36152:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36153: 
36154:    Suomessa ei ole naprapaattikoulutusta. Kou-    hakeutuminen tapahtuu nimenomaisesti lääkä-
36155: lustus tapahtuu Tukholmassa koko Skandina-        rin lähetteellä.
36156: vian osalta. Koulutus kestää neljä vuotta.           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36157: Perusteellisesta koulutuksesta huolimatta nap-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
36158: rapaateilla ei ole Suomessa virallistettua eikä   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36159: laillistettua asemaa. Tästä on seurauksena mm.    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36160: se, että kansalaiset eivät saa sairausvakuutus-
36161: korvausta naprapaateille maksamistaan palk-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36162: kioista, vaikka useissa tapauksissa hoitoon              ryhtyä naprapaattien aseman virallista-
36163:                                                          IDiseksi ja laillistamiseksi?
36164:     Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1989
36165: 
36166:                                          Kari Häkämies
36167: 
36168: 
36169: 
36170: 
36171: 290010D
36172: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 223
36173: 
36174: 
36175: 
36176: 
36177:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36178:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      seksi voida rekisteröidä Suomessa, koska ky-
36179: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      seisten alojen kotimainen koulutus puuttuu.
36180: olette 5 päivänä huhtikuuta 1989 päivätyn             Pohjoismaiden neuvostossa on tosin tehty
36181: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       aloite yhteispohjoismaisen kiropraktikkokoulu-
36182: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      tuksen ja tämän ammatin yhteispohjoismaisen
36183: edustaja Häkämiehen näin kuuluvasta kirjalli-      laillistamisen aloittamisesta. Pohjoismainen so-
36184: sesta kysymyksestä n:o 223:                        siaalipoliittinen komitea on antanut asian yh-
36185:                                                    teispohjoismaista eräiden ammattien hyväksy-
36186:                                                    mistä koskevan sopimuksen seurantatyöryh-
36187:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      män selvitettäväksi.
36188:        ryhtyä naprapaattien aseman virallista-        Sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen
36189:        miseksi ja laillistamiseksi?                mukaan naprapaattien aseman virallistaminen
36190:                                                    tulee kytkeä kiropraktikkokysymykseen ja siinä
36191:                                                    tehtäviin ratkaisuihin.
36192:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Lisäksi voidaan todeta, että lääkintöhallitus
36193: vasti seuraavaa:                                   on hakemuksesta merkinnyt koulutetuista hie-
36194:    Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sai-   rojista pitämäänsä luetteloon ne Ruotsissa kou-
36195: raanhoitotoimen rekisteröintitoimikunta katsoi     lutuksensa saaneet naprapaatit, joiden koulutus
36196: mietinnössään (Komiteanmietintö 1988:24), et-      sisällöltään ja pituudeltaan on vastannut Suo-
36197: tei kiropraktikkoja eikä naprapaatteja toistai-    men hierojakoulutusta.
36198:     Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1989
36199: 
36200:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
36201:                                    1989 vp. -     KK n:o 223                                       3
36202: 
36203: 
36204: 
36205: 
36206:                             Tili Riksdagens Herr Talman
36207:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Vid Nordiska rådet har man visserligen tagit
36208: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse        initiativ tili att inleda en samnordisk utbildning
36209: av den 5 april 1989 tili vederbörande medlem       av kiropraktiker och legitimera detta yrke på
36210: av statsrådet översänt avskrift av följande av     samnordisk nivå. Nordiska socialpo1itiska
36211: riksdagsledamot Häkämies undertecknade             kommitten har givit uppföljningsgruppen för
36212: spörsmål nr 223:                                   den nordiska överenskommelsen om godkän-
36213:                                                    nande av vissa yrkesgrupper i uppdrag att
36214:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           utreda frågan.
36215:        vidta för att officiellt godkänna och
36216:        legitimera naprapaternas ställning?            Enligt social- och hälsovårdsministeriets
36217:                                                    uppfattning skall officiellt godkännande av
36218:                                                    naprapaternas ställning sammankopplas med
36219:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       kiropraktikerfrågan och de lösningar som görs
36220: samt anföra följande:                              i den.
36221:   En av social- och hälsovårdsministeriet tiii-
36222: satt kommission för registrering inom sjuk-           Dessutom kan det konstateras att medicinal-
36223: vårdsyrken (Kommittebetänkande 1988:24) an-        styrelsen har på ansökan i sin förteckning över
36224: såg i sitt betänkande att kiropraktiker och        utbildade massörer infört de i Sverige utbildade
36225: naprapater tiils vidare inte kan registreras i     naprapater vilkas utbildning i fråga om inne-
36226: Finland, eftersom det fattas inhemsk utbildning    hållet och längden motsvarat massörutbild-
36227: för områdena i fråga.                              ningen i Finland.
36228: 
36229:     Helsingfors den 12 maj 1989
36230: 
36231:                                                   Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
36232:                                                  1989 vp.
36233: 
36234: Kirjallinen kysymys n:o 224
36235: 
36236: 
36237: 
36238: 
36239:                                     Apukka: Postiautolinjan säilyttämisestä välillä Kemijärvi-Ah-
36240:                                        venselkä-Salla
36241: 
36242: 
36243:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36244: 
36245:    Postiautolinjaa       Kemijärvi-Ahvenselkä-          Lisäksi postin kulku olisi kuitenkin turvattava.
36246: Salla uhkaa lakkautus kesäkuun lopussa 1989,            Postinkulku Sailasta myöhästyisi lisäksi jopa
36247: ellei Lapin postipiirin konttori aio uusia silloin      vuorokaudella; tälle linjalle on yhteydet saman
36248: päättyvää liikennelupaa.                                vuorokauden puolella eteenpäin Rovaniemellä.
36249:    Auton vaikutuspiirissä asuu Sallan puolella             Vastikään tehty supistus postipakettiautolle
36250: n. 800 henkeä, 5 kylää ja lukuisia asutustiloja;        asetti tämän linjan entistä tärkeämpään ase-
36251: alueelle on sodan jälkeen perustettu siirretyn          maan.
36252: väestön tiloja.                                            Näin yhteiskunnan tuki olisi toista kautta
36253:    Kemijärven puolella ei ole muita julkisia            sama, mutta palvelutaso olisi ratkaisevasti hei-
36254: kulkuvälineitä välillä Kostamo-Kalkiaisjär-             kentynyt. Mikäli posti aikoo kehittyä liikelai-
36255: vi-Salla. Pelkosenniemen kylistä Moitaselkä             tokseksi syrjäseutujen kustannuksella koko pal-
36256: kuuluu myös reitille, eikä asukkailla todella-          velulaitoksen ajatuksen hyläten, ei supistuksilla
36257: kaan ole liikoja palveluksia; Pelkosenniemelle          ole loppua.
36258: kulku käy Kemijärven kautta.                               Nurinkuriselta tuntuu myös se, että syrjäseu-
36259:    Helmikuussa aikataulua muutettiin ja päätet-         tujen postiautopalveluita tehdään kannattamat-
36260: tiin kokeilusta. Tälle kokeilulle ei kuitenkaan         tomaksi valtion omin toimenpitein. Näin on
36261: anneta aikaa muutamaa kuukautta enempää                 tel).ty esimerkiksi sillä, että liikenneministeriö
36262: eikä se ulotu ollenkaan kesäajalle; tällöin posti       on kesken vuotta myöntänyt 1.4.1989 alkaen
36263: on ainoa liikennöitsijä alueella. Linjalle anot-        luvan yksityiselle liikennöitsijälle Sailasta klo
36264: tiin tukea peruspalvelutasoisen liikenteen tuke-        17.25 Kemijärvelle ajettavalle vuorolle, vaikka
36265: miseen varatuista varoista. Alueen kunnat il-           postiauto lähtee klo 17.40.
36266: maisivat valmiutensa tukea linjaa omalta osal-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36267: taan, mutta liikenneministeriö ei tukea myön-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
36268: tänyt. Uusi aikataulu sai myös kuntien hyväk-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36269: synnän; se mahdollistaa asioimisen kohtuulli-           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36270: sessa ajassa. Linjalla on omat käyttäjänsä,
36271: lähinnä vanhempaa kirkolla asioivaa väestöä.                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36272:     Kokeilua/linjan ajamista tulisi jatkaa. Alueen             ryhtyä postiautolinjan Kemijärvi-Ah-
36273: peruspalvelutasossa ei ole enää tinkimistä. Ky-                venselkä-Salla     säilyttämiseksi     ja
36274: lät menettävät vähitellen kaikki palvelunsa, ja                alueen väestön palveluiden turvaami-
36275: alueen kaikkinaiselta kehittämiseltä putoaa                    seksi, ja
36276: pohja pois. Postiauton lakkauttamisen jälkeen                     aikooko Hallitus sallia jatkossakin
36277:  tulee pelko postiasemien lakkautuksesta. Kor-                 sen, että postiautolinjat tehdään kan-
36278:  vaava liikenne tulisi erittäin kalliiksi pitkillä             nattamattomiksi yksityisten liikennöitsi-
36279:  taksilinjoilla, joissa aina toinen sivu olisi tyhjä.          jöiden rinnakkaisvuoroilla?
36280:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1989
36281: 
36282:                                               Asko Apukka
36283: 
36284: 
36285: 
36286: 
36287: 2900100
36288: 2                                     1989 vp. -      KK n:o 224
36289: 
36290: 
36291: 
36292: 
36293:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36294: 
36295:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         siellä, missä ko. liikenteellä on matkustajien ja
36296: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         postin kuljetuksen kannalta merkitystä.
36297: olette huhtikuun 14 päivänä 1989 päivätyn                Kemijärven-Ahvenselän-Sallan postilinja-
36298: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          autolinjan liikennelupa oli voimassa 31.12.1988
36299: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         saakka. Kemijärven postin autonkuljettajien
36300: edustaja Apukan näin kuuluvasta kirjallisesta         työvuorojärjestelyjen takia liikennelupa uudis-
36301: kysymyksestä n:o 224:                                 tettiin kesäkuun loppuun 1989 saakka. Samalla
36302:                                                       linjalle vahvistettiin myös uusi, autohenkilöstön
36303:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        esittämä aikataulu, jonka toivottiin elvyttävän
36304:        ryhtyä postiautolinjan Kemijärvi-Ah-           linjan vähäistä matkustajaliikennettä.
36305:        venselkä-Salla     säilyttämiseksi     ja         Runsaat kaksi kuukautta liikennöidyllä uu-
36306:        alueen väestön palveluiden turvaami-           della aikataululla ei tähän asti ole ollut mat-
36307:        seksi, ja                                      kustajaliikenteelle elvyttävää vaikutusta. Suu-
36308:           aikooko Hallitus sallia jatkossakin         rin osa matkustajista kulkee edelleenkin välillä
36309:        sen, että postiautolinjat tehdään kan-         Vallovaara-Salla, jota väliä myös liikennöivät
36310:        nattamattomiksi yksityisten liikennöitsi-      Veljekset Peltoperän vuorot. Linjan keskikuor-
36311:        jöiden rinnakkaisvuoroilla?                    mat pysyttelevät edelleen erittäin alhaisina.
36312:                                                          Linjan aikataulun muutoksen yhteydessä
36313:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         voitiin Etelä-Sallan kautta kulkevalta postin-
36314: vasti seuraavaa:                                      kuljetuslinjalta poistaa paluuvuoron käynti Sai-
36315:                                                       lassa, koska Kemijärven-Ahvenselän-Sallan
36316:    Posti- ja telelaitoksen harjoittama linja-auto-    linjan aikataulun muutos mahdollisti Sailasta
36317: liikenne on ollut haja-asutusalueilla pitkään         etelään lähtevän pakettipostin kuljettamisen
36318: tappiollista. Vuoden 1987 tappio oli 46,0 milj.       kyseisellä linjavuorolla. Kirjepostin kulkuun ei
36319: mk ja vuonna 1988 tappio oli 38,0 milj. mk.           kuljetuslinjan muutoksella ollut vaikutusta.
36320: Eduskunnan valitsemat valtiontilintarkastajat
36321: sekä valtiontalouden tarkastusvirasto ovat vii-          Postinkuljetusverkkoa kehitetään jatkuvasti
36322: me vuosina toistuvasti kiinnittäneet asiaan           ja mm. pakettipostin osalta huomattava paran-
36323: huomiota ja kehottaneet posti- ja telelaitosta        nus on, kun Rovaniemeltä klo 21.05 lähtevään
36324: ryhtymään toimenpiteisiin linja-autoliikenteen        pikajunaan järjestettiin postinkuljetus. Tämä
36325: karsimiseksi.                                         kuljetus parantaa postiyhteyksiä etelään klo
36326:    Linja-autoliikenteen alijäämän pienentämi-         20.00 aikoihin Rovaniemelle saapuvista posti-
36327: nen liikennetuloja lisäämällä on hyvin vaikeaa,       linja-autoista. Tämä uusi junakuljetus tulee
36328: sillä maan linja-autoliikenteessä matkustaja-         entisestään painottamaan myös Sailasta klo
36329: määrät ovat vähentyneet vuosittain noin               17.40 lähtevän postilinja-auton postinkuljetuk-
36330: 10 % :lla ja yksin posti- ja telelaitoksen hoita-     sellista merkitystä.
36331: masta linja-autoliikenteestä vuonna 1988 yli             Valtakunnalliset kuljetusmuutokset ensi elo-
36332: 12 %:lla.                                             kuussa luovat tarvetta myös sille, että järjeste-
36333:    Liikenteenhoitokustannuksia posti- ja telelai-     tään uusi postinkuljetus välille Rovaniemi-
36334: tos on vähentänyt ensisijaisesti reitti- ja aika-     Salla. Tämän uuden kuljetuksen paluuvuoro
36335: taulumuutoksilla sekä karsimalla tappiollisim-        korvaa kokonaisuudessaan Kemijärven-Ah-
36336: pia linja-autovuoroja niiltä alueilta ja tieosilta,   venselän-Sallan linjan hoitaman postinkulje-
36337: joilla liikenteen palvelujen kysyntä on ollut         tuksen Sailasta lähtevän postin osalta.
36338: vähäistä. Toimenpiteillä on saavutettu kustan-           Kemijärven-Ahvenselän-Sallan linjan to-
36339: nussäästöjä, kuten viime vuoden tuloksesta            dellinen postinkuljetustarve on tällä hetkellä
36340: voidaan havaita. Nämä tervehdyttämistoimen-           välillä Kailaanvaara-Ahvenselkä (60 km) ja
36341: piteet ovat puolestaan mahdollistaneet posti- ja      on hoidettavissa edullisemmallakin tavalla kuin
36342: telelaitoksen linja-autoliikenteen jatkuvuuden        seitsemän markkaa kilometri maksavalla pos-
36343:                                       1989 vp. -     KK n:o 224                                     3
36344: 
36345: tilinja-autolla. Ahvenselän-SaHan välillä pos-       määrä on vähäinen, tuki myönnetään taksin
36346: tipalveluista huolehtii postipalveluauto, joten      ajokustannuksen mukaisena, mikä on noin
36347: postinkuljetuksen ja -jakelun takia ei kyseisellä    puolet linja-auton ajokustannuksesta. Valtion
36348: tieosuudella postilinja-autoa tarvita.               tukimäärärahat tarkoitukseen ovat varsin rajal-
36349:    Posti- ja telelaitoksen näkemyksen mukaan         liset.
36350: Kemijärven-Ahvenselän-Sallan           postilinja-      Kemijärven-Ahvenselän-Sallan            linjan
36351: autolinjan kehityksessä ei ole matkustajaliiken-     osalta on todettava, että se ei kaikilta osin
36352: teen osalta tapahtunut mitään oleellista muu-        täytä valtionavun edellytyksiä. Liikenne on
36353: tosta parempaan suuntaan, eikä linjan jatkami-       rationaalisemmin järjestettävissä käyttämällä
36354: nen myöskään postinkuljetuksen takia ole vält-       hyväksi olemassa olevia muita linja-autovuoro-
36355: tämätön. Posti- ja telelaitos ei katso enää          ja ja taksikalustoa. Edelleen on todettava, että
36356: aiheelliseksi liikenneluvan jatkamista, vaan pi-     Kemijärven kaupunki ei omalta osaltaan ole
36357: tää parempana vaihtoehtona tarpeellisen liiken-      ilmaissut halukkuuttaan ko. linja-autovuorojen
36358: teen hoitamista olemassa olevilla Peltoperän         tukemiseen.
36359: linja-autovuoroilla ja liitännäisliikenteenä hoi-       Kysymyksen jälkimmäiseen osaan voidaan
36360: dettavalla taksiliikenteellä.                        todeta, että liikennelupa-asioita käsiteltäessä
36361:    Haja-asutusalueiden välttämättömien jouk-         liikenneministeriö kohtelee kaikkia liikenteen-
36362: koliikennepalvelujen jatkuvuuden turvaamisek-        harjoittajia, posti- ja telelaitos mukaan luettu-
36363: si voi liikenneministeriö myöntää valtionapua        na, yhdenvertaisesti. Esillä olevassa tapaukses-
36364: momentilta 31.58.30. Kunnat osallistuvat tuke-       sa ei ollut kysymys uudesta liikenteestä, vaan
36365: miseen koulutoimessa noudatetun kustannus-           olemassa olevan vuoron aikataulun muuttami-
36366: jaon mukaisesti. Tukiedellytykset on määritelty      sesta ja reitin jatkamisesta Sallatunturin mat-
36367: siten, että valtionapu voidaan kohdistaa tehok-      kailuliikennettä paremmin palvelevaksi. Mat-
36368: kaasti kannattamattomalle, mutta tarpeelliselle      kustajien edun katsottiin edellyttävän tehdyn
36369: peruspalveluliikenteelle. Mikäli matkustaja-         päätöksen mukaista ratkaisua.
36370:      Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1989
36371: 
36372:                                                                Liikenneministeri Pekka Vennamo
36373: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 224
36374: 
36375: 
36376: 
36377: 
36378:                              Till Riksdagens Herr Talman
36379:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        december 1988. Med anledning av postchauf-
36380: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         förernas arbetsskiftsarrangemang i Kemijärvi
36381: av den 14 april 1989 till vederbörande medlem       förnyades trafiktillståndet så att det gäller till
36382: av statsrådet översänt avskrift av följande av      utgången av juni 1989. Samtidigt fastslogs även
36383: riksdagsman Apukka undertecknade spörsmål           en ny tidtabell som bilpersonalen föreslagit.
36384: nr 224:                                             Önskemålet var att detta skulle uppliva den
36385:                                                     obetydliga passagerartrafiken på linjen.
36386:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen               Den nya tidtabellen som hittills använts i
36387:        vidta för att postbusslinjen Kemijärvi-      drygt två månader har inte haft någon uppli-
36388:        Ahvenselkä-Salla skall kunna upprätt-        vande inverkan på passagerartrafiken. Största
36389:        hållas och servicen för befolkningen         delen av passagerarna åker fortfarande på
36390:        inom området tryggas och                     sträckan Vallovaara-Salla, som även trafike-
36391:          ämnar Regeringen även i fortsättning-      ras av Veljekset Peltoperäs turer. Den genom-
36392:        en tillåta att postbusslinjer görs olön-     snittliga belastningen på linjen är fortfarande
36393:        samma genom parallellturer som körs          synnerligen låg.
36394:        av privata trafikidkare?
36395:                                                        Vid ändringen av tidtabellen för linjen kunde
36396:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       körningen till Salla vid returen dras in från
36397: samt anföra följande:                               postlinjen via södra Salla, emedan den ändrade
36398:                                                     tidtabellen på linjen Kemijärvi-Ahvenselkä-
36399:   Post- och televerkets busstrafik har länge        Salla gjorde det möjligt att befordra paketpost
36400: varit förlustbringande i glesbygderna. Förlust-     söderut från Salla med denna linjetur. Ändring-
36401: en år 1987 uppgick till 46,0 milj. mk och år        en av transportlinjen hade inte någon inverkan
36402: 1988 till 38,0 milj. mk. Statsrevisorerna som       på brevpostbefordringen.
36403: utses av riksdagen, samt statens revisionsverk
36404: har under de senaste åren upprepade gånger             Nätet för postbefordran utvecklas alltjämt.
36405: fast uppmärksamhet vid detta och har uppma-         En avsevärd förbättring bl.a. i fråga om paket-
36406: nat post- och televerket att vidta åtgärder för     post är att postbefordran arrangerades med
36407: att minska busstrafiken.                            snälltåget från Rovaniemi kl. 21.05. Denna
36408:    Det är svårt att minska underskottet i           befordran förbättrar postförbindelserna söder-
36409: busstrafiken genom att öka trafikinkomsterna,       ut från de postbussar som anländer till Rova-
36410: eftersom antalet passagerare i busstrafik i         niemi ungefar kl. 20.00. Den nya tågtranspor-
36411: landet ·årligen har minskat med ca 10 % och         ten kommer ännu mer att betona betydelsen av
36412: enbart i den busstrafik som post- och televerket    postlinjebussen från Salla kl. 17.40 i fråga om
36413: sköter med mer än 12% år 1988.                      postbefordran.
36414:    Post- och televerket har minskat underhålls-        De riksomfattande ändringarna inom trans-
36415: kostnaderna för trafiken i första hand genom        porterna i augusti i år kommer att skapa behov
36416: att ändra rutter och tidtabeller samt genom att     av att ordna en ny postbefordan på sträckan
36417: dra in de mest förlustbringande busslinjerna        Rovaniemi-Salla. Returlägenheten för den
36418: inom de områden och på de vägavsnitt där            nya transporten kommer att helt och hållet
36419: efterfrågan på trafikservice har varit liten. Med   ersätta den postbefordran som linjen Kemijär-
36420: hjälp av åtgärderna har kostnadsbesparingar         vi-Ahvenselkä-Salla har skött i fråga om
36421: kunnat åstadkommas, vilket kan ses av resul-        posten från Salla.
36422: tatet för förra året. Dessa saneringsåtgärder          Ett verkligt behov av postbefordran på linjen
36423: har i sin tur gett möjligheter till fortsatt        Kemijärvi-Ahvenselkä-Salla finns för tillfal-
36424: postbusstrafik inom områden där trafiken är         let på sträckan Kallaanvaara-Ahvenselkä (60
36425: viktig för passagerare och postbefordran.           km). Det kan tillgodoses på ett lönsammare
36426:    Trafiktillståndet för postbusslinjen Kemijär-    sätt än med en postbuss som kostar sju mark
36427: vi-Ahvenselkä-Salla gällde t.o.m. den 31            per kilometer. Postservicen mellan Ahvenselkä
36428:                                      1989 vp. -     KK n:o 224                                      5
36429: 
36430: och Salla sköts med en postbetjäningsbil. Nå-       antale~. är litet beviljas understödet i enlighet
36431: gon postbuss behövs därför inte på linjen för       med korkostnaderna för en taxibil och dessa är
36432: befordran och distribution av post.                 ca hälften av körkostnaderna för en buss.
36433:    Post- och televerket anser att det inte har      Statens anslag för ändamålet är mycket be-
36434: skett någon väsentlig ändring till det bättre i     gränsade.
36435: utvecklingen på postbusslinjen Kemijärvi-Ah-           1 fråga om linjen Kemijärvi-Ahvenselkä-
36436: venselkä-Salla i fråga om passagerartrafiken        Salla bör konstateras att den till alla delar inte
36437: och att det med anledning av postbefordran          uppfyller förutsättningarna för statsunderstöd.
36438: inte heller är nödvändigt att fortsätta att köra    Trafi~en kan anordnas mera rationellt genom
36439: linjen. Verket finner det inte längre motiverat     att ex1sterande andra bussturer och taximateriel
36440: att förlänga giltigheten för tillståndet utan       uttnyttjas. Dessutom kan konstateras att Ke-
36441: föredrar alternativet att den behövliga trafiken    mijärvi stad för sin del inte har visat någon
36442: sköts med de Peltoperäs existerande bussturer       vilja att stödja dessa bussturer.
36443: och med taxitrafik som sköts såsom anslutnings-        Vad beträffar den senare delen av spörsmålet
36444: trafik.                                             kan konstateras att då trafiktillståndsärendena
36445:    För att ett fortsatt upprätthållande av en       behandlas, bemöter trafikministeriet alla trafik-
36446: nödvändig kollektivtrafikservice i glesbygden       i~kare p9st-. och televerket inberäknat jämbör-
36447: skall kunna tryggas kan trafikministeriet bevil-    digt. 1 forehggande fall var det inte fråga om
36448: ja statsunderstöd av anslaget under moment          ny trafik utan om en ändring av tidtabellen för
36449: 31.58.30. Kommunerna deltar i stödjandet en-        en existerande tur och om en förlängning av
36450: ligt den kostnadsfördelning som iakttas i fråga     rutten så att den bättre kunde betjäna turist-
36451: om skolväsendet. Förutsättningarna för stödet       trafiken kring fjället Sallatunturi. Det ansågs
36452: har definierats så att statsunderstödet effektivt   att passagerarnas intresse förutsätter ett sådant
36453: kan inriktas på en olönsam men nödvändig            avgörande som fattats genom det nämnda
36454: transportservice på basnivån. Om passagerar-        beslutet.
36455: 
36456:      Helsingfors den 16 maj 1989
36457: 
36458:                                                                  Trafikminister Pekka Vennamo
36459: 1
36460: 
36461: 
36462: 
36463: 1
36464:                                                 1989 vp.
36465: 
36466: Kirjallinen kysymys n:o 225
36467: 
36468: 
36469: 
36470: 
36471:                                    Renko ym.: Maidon tuotantokiintiöistä Oulun maatalouspiirissä
36472: 
36473: 
36474:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36475:    Maidon kaksihintajärjestelmässä oltaneen           että Oulun maatalouspiiri tulee saamaan samat
36476: siirtymässä nykyisistä tilakohtaisista kiintiöistä    etuudet kuin Pohjois-Karjalan, Kainuun ja
36477: joko meijeri- tai aluekiintiöihin. Maidontuotan-      Lapin maatalouspiiritkin tulevat saamaan. Ny-
36478: to on kaikkialla supistumassa, joten uudet            kyisellään vapautuvat kiintiöt voidaan em.
36479: kiintiöjärjestelmät antanevat enemmän väljyyt-        kehitysalueiden maatalouspiireissä Oulua lu-
36480: tä kiintiöiden määrittämiseen. Suuntaus on            kuun ottamatta kokonaisuudessaan jakaa uu-
36481: oikea, mutta jakoperusteet tulee saada riittävän      delleen. Oulun maatalouspiirin alueella tämä
36482: selviksi.                                             mahdollisuus on vain Koillismaan kunnissa
36483:    Uuteen kiintiöjärjestelmään siirryttäessä on       sekä Yli-Iissä, Kuivaniemellä ja Hailuodossa.
36484: tärkeätä, että vuosittain tapahtuva kokonais-         Asiaa valmisteltaessa tulisikin koko Oulun
36485: kiintiöiden alueellinen tai meijerikohtainen su-      maatalouspiiri liittää samojen etuuksien piiriin
36486: pistuminen tapahtuu kullakin alueella tuotan-         kuin Lappi, Pohjois-Karjala ja Kainuu. Raken-
36487: tonsa lopettaneiden tilojen maitomääräät( pe-         nemuutoksen edetessä ei enää ole perusteita
36488: rustuen ko. meijerin tai alueen kokonaismaito-        jakaa Oulun maatalouspiiriä kahteen erilaiseen
36489: määrässä tapahtuneen muutoksen asemesta.              soveltamisluokkaan.
36490: Muutoiuhan Etelä-Suomessa, jossa luopumi-                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36491: nen on selvästi muuta maata voimakkaam~aa,            tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
36492: uusi järjestelmä mahdollistaisi entisten tuotta-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36493: jien maitomäärien voimakkaan lisäämisen ja            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36494:  tuotannon luontainen lisääntyminen Pohjois-
36495:  Suomessa estyisi. Näin ei kuitenkaan saa ta-
36496: pahtua, koska Pohjois-Suomi on luonnonolo-                      Aikooko Hallitus muuttaa maitokiin-
36497: jen karuuden johdosta Iypsykarjalie sopivaa                  tiöiden jakoperusteet koko Oulun maa-
36498:  aluetta. Lisäksi muita korvaavia tulonlähteitä              talouspiirin alueella samoiksi kuin La-
36499:  on vaikea saada.                                            pissa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa
36500:    Mikäli siirrytään aluekiintiöihin, tulisi alueet          jo nyt on, sekä
36501:  määritellä maatalouspiirien rajojen mukaan.                    milloin Hallitus aikoo ryhtyä ko.
36502:  Mikäli näin käy, tällöin on huolehdittava siitä,            toimenpiteisiin?
36503:      Helsingissä l3 päivänä huhtikuuta 1989
36504: 
36505:           Tellervo Renko                 Juhani Alaranta                Kauko Heikkinen
36506:           Eino Siuruainen                Pauli Saapunki                 Annikki Koistinen
36507:           Vappu Säilynoja                Hannele Pokka                  Erkki Pulliainen
36508: 
36509: 
36510: 
36511: 
36512: 290010D
36513: 2                                   1989 vp. -      KK n:o 225
36514: 
36515: 
36516: 
36517: 
36518:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36519:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tamisavustusaluetta ja Pohjois-Karjalassa myös
36520: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        rakentamisavustusalueeseen      kuulumattomia
36521: olette 13 päivänä huhtikuuta 1989 päivätyn           kuntia. Muualla maassa palautettava määrä on
36522: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         tänä vuonna puolet lakkautettujen kiintiöiden
36523: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        perusteella tuotetusta maitomäärästä.
36524: edustaja Tellervo Rengon ym. näin kuuluvasta            Maidon lisäkiintiöiden jakoperusteet tälle
36525: kirjallisesta kysymyksestä n:o 225:                  vuodelle on määditty laissa. Lisäkiintiöiden
36526:                                                      hakeminen ja myöntäminen on parhaillaan
36527:           Aikooko Hallitus muuttaa maitokiin-
36528:        tiöiden jakoperusteet koko Oulun maa-         käynnissä. Lisäkiintiöitä jaetaan kuluvana
36529:        talouspiirin alueella samoiksi kuin La-       vuonna yhteensä 52 miljoonaa litraa. Oulun
36530:                                                      maatalouspiirin osuus jaettavasta määrästä on
36531:        pissa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa
36532:                                                      4,28 miljoonaa litraa eli 8,2 prosenttia koko
36533:        jo nyt on, sekä
36534:                                                      määrästä. Vuonna 1988 Oulun maatalouspiirin
36535:           milloin Hallitus aikoo ryhtyä ko.
36536:                                                      alueella tuotettiin maitoa 196 miljoonaa litraa,
36537:        toimenpiteisiin?
36538:                                                      mikä on 7,8 prosenttia koko maan maitomää-
36539:                                                      rästä. Vuonna 1988 maidontuotanto vähentyi
36540:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
36541:                                                      Oulun maatalouspiirissä 4,6 prosentilla ja koko
36542: vasti seuraavaa:
36543:                                                      maassa keskimäärin 6 prosentilla edelliseen
36544:    Vuonna 1988 pyrittiin lisäämään kiintiöjär-       vuoteen verrattuna.
36545: jestelmän joustavuutta Lapin läänissä ja Ahve-          Maidon kaksihintajärjestelmää koskevan
36546: nanmaan maakunnassa palauttamaHa lisäkiin-           lainsäädännön jatkoesityksessä vuodelle 1990
36547: tiöitä saman verran kuin lakkautettuja kiintiöi-     hallitus pyrkii tuotantorakenteen kehittämisek-
36548: tä vastaava tuotanto on ollut. Vuonna 1989           si edelleen lisäämään kiintiöjärjestelmän jous-
36549: tämä alue laajennettiin koskemaan koko raken-        tavuutta.
36550:     Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1989
36551: 
36552:                                                    Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
36553:                                     1989 vp. -      KK n:o 225                                         3
36554: 
36555: 
36556: 
36557: 
36558:                              Tili Riksdagens Herr Talman
36559: 
36560:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         detta område till att gälla hela byggnadsbi-
36561: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          dragsområdet och i Nordkarelen också kom-
36562: av den 13 april 1989 till vederbörande medlem        muner utanför byggnadsbidragsområdet. An-
36563: av statsrådet översänt avskrift av följande av       norstädes i landet beviljas tilläggskvoter i år till
36564: riksdagsledamot Tellervo Renko m.fl. under-          en mängd som motsvarar hälften av produk-
36565: tecknade spörsmål nr 225:                            tionen på basis av de kvoter som indragits.
36566:                                                         De grunder för fördelningen av tilläggskvo-
36567:                                                      terna för mjölk som skall tillämpas i år har
36568:          Ämnar Regeringen ändra grunderna            bestämts genom lag. Ansökandet om och be-
36569:        för fördelningen av mjölkkvoterna i           viljandet av tilläggskvoter pågår som bäst.
36570:        hela Uleåborgs lantbruksdistrikt till de-     Tilläggskvoter utdelas i år för inalles 52 milj.
36571:        samma som redan nu iakttas i Lapp-            liter mjölk. Uleåborgs lantbruksdistrikts andel
36572:        land, Nordkarelen och Kajanaland              av hela mängden är 4,28 milj. liter, dvs. 8,2 %.
36573:        samt                                          År 1988 producerades inom Uleåborgs lant-
36574:          när ämnar Regeringen vidta dessa            bruksdistrikt 196 milj. liter mjölk, vilket utgör
36575:        åtgärder?                                     7,8 % av hela landets mjölkproduktion. År
36576:                                                      1988 minskade mjölkproduktionen inom Uleå-
36577:                                                      borgs lantbruksdistrikt med 4,6 % och i hela
36578:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         landet med i genomsnitt 6 %, jämfört med
36579: samt anföra följande:                                produktionen det föregående året.
36580:   År 1988 försökte man göra kvotsystemet                I sin proposition om förlängning av giltig-
36581: smidigare i Lapplands län och i landskapet           hetstiden för lagstiftningen om tvåprissystemet
36582: Åland genom att bevilja tilläggskvoter till en       för mjölk för år 1990 strävar regeringen efter
36583: mängd som motsvarar produktionen på basis            att göra kvotsystemet ännu smidigare så att
36584: av de kvoter som indragits. År 1989 utvidgades       produktionsstrukturen utvecklas.
36585: 
36586:     Helsingfors den 18 maj 1989
36587: 
36588:                                                    Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
36589:                    j
36590:                   j
36591:                  j
36592:                 j
36593:                j
36594:               j
36595:              j
36596:             j
36597:            j
36598:           j
36599:          j
36600:         j
36601:        j
36602:       j
36603:      j
36604:     j
36605:    j
36606:   j
36607:  j
36608: j
36609:                                                1989 vp.
36610: 
36611: Kirjallinen kysymys n:o 226
36612: 
36613: 
36614: 
36615: 
36616:                                   Renko ym.: Peruskuivatusmäärärahojen lisäämisestä Oulun lää-
36617:                                       nissä
36618: 
36619: 
36620:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36621:    Salaojitus on toteutunut vaiheittain koko         supistettu, sillä vuodelle 1989 sitä on myönnet-
36622: maassa. Salaojituksen painopiste on siirtymäs-       ty koko maahan avustuksiin 10 milj. markkaa
36623: sä Pohjois-Suomeen. Pohjois-Pohjanmaalla sa-         ja lainoihin 6 milj. markkaa eli yhteensä 16
36624: laojitusprosentti on n. 20 %, joten ojitustoi-       milj. markkaa. Määrärahaa oli kuitenkin vielä
36625: menpiteitä tulisi tehostaa ja nopeuttaa. Vastaa-      1986-87 käytettävissä n. 22 milj. markkaa
36626: va luku Etelä-Suomessa on n. 80 %.                   vuodessa.
36627:    Salaojitus toimiakseen vaatii kuivatuskana-          Peruskuivatushankkeita toteutetaan vesipii-
36628: viita aivan toisen syvyyden kuin avo-ojitus.         rin sekä myös osakastyönä ja valtion työnä.
36629: Pohjois-Pohjanmaan kanavat on kaivettu 1950-         Näihin tarkoitetut avustukset ovat riittämättö-
36630: luvulla sekä sitä aikaisemminkin lapiotyönä.         miä ja hankkeita on saatu vain muutama.
36631: Ne ovat nyt pahoin umpeutuneita ja osittain          Oulun maatalouspiirissä on rahoittamauomia
36632: vitikkoa kasvavia. Maan tasaisuuden vuoksi           hankkeita 17, joihin tarvittava avustusmäärä-
36633: veden virtaus on niissä heikko. Esimerkiksi          raha olisi 4,58 milj. markkaa ja lainamääräraha
36634: viime kesän kuivuudesta huolimatta valtaosa          n. 3 milj. markkaa eli yhteensä 7,58 milj.
36635: kanavista oli täynnä vettä ja valuma erittäin        markkaa.
36636: hidasta. Näin ollen salaojien vetokyky oli myös         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36637: heikko. Pahiten veden vaivaamia peltoja oli          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
36638: turvetuotantoalueella Siikajoki-, Pyhäjoki- ja       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36639: Iijokilaaksoissa.                                    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36640:    Peruskuivatuksen parantamiseen tarvittaisiin
36641: nopeasti valtion tukitoimenpiteitä. Oulun maa-                 Aikooko Hallitus ehdottaa peruskui-
36642: talouspiirin alueella on vireillä 85 kuivatushan-           vatusmäärärahojen lisäämistä vuoden
36643: kehakemusta, joihin tarvittaisiin 60-80 milj.               1990 tulo- ja menoarviossa Oulun maa-
36644: markan määräraha. Tämän lisäksi on suunni-                  talouspiirin alueelle niin, että myös sa-
36645: teltuja valmiita, mutta rahoittamaUomia kuiva-              laojitushankkeet voidaan toteuttaa
36646: tushankkeita, joihin tarvittaisiin 18,2 milj. mar-          suunnitelmien mukaisesti ja että jo oji-
36647: kan määräraha. Peruskuivatuksien suorittami-                tetuilla alueilla vapaudutaan liikamär-
36648: sen rahoitukseen osoitettua määrärahaa on                   kyydestä?
36649:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1989
36650: 
36651:           Tellervo Renko                J~hani Alaranta                Kauko Heikkinen
36652:           Eino Siuruainen               Pauli Saapunki                 Annikki Koistinen
36653:           Vappu Säilynoja               Hannele Pokka                  Erkki Pulliainen
36654: 
36655: 
36656: 
36657: 
36658: 2900100
36659: 2                                   1989 vp. -      KK n:o 226
36660: 
36661: 
36662: 
36663: 
36664:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36665: 
36666:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        mesta, voidaan lainaa myöntää yksinomaisena
36667: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tai yhdessä avustuksen kanssa enintään 85 %
36668: olette 14 päivänä huhtikuuta 1989 päivätyn           kustannuksista. Avustuksen enimmäismäärä on
36669: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         vyöhykkeestä riippuen pääsääntöisesti 25-
36670: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        60 % kustannuksista.
36671: edustaja Tellervo Rengon ym. näin kuuluvasta            Valtion tulo- ja menoarviossa on osoitettu
36672: kirjallisesta kysymyksestä n:o 226:                  maankuivatustöiden rahoittamiseen määrära-
36673:                                                      hoja v. 1988 15 milj. markkaa ja v. 1989 18
36674:           Aikooko Hallitus ehdottaa peruskui-        milj. markkaa.
36675:        vatusmäärärahojen lisäämistä vuoden              Maatalouspiireissä ja maatilahallituksessa
36676:        1990 tulo- ja menoarviossa Oulun maa-         oleviin rahoittamiskelpoisiin hakemuksiin ar-
36677:        talouspiirin alueelle niin, että myös sa-     vioidaan tarvittavan avustusta noin 25,0 milj.
36678:        laojitushankkeet voidaan toteuttaa            markkaa ja lainaa noin 18,0 milj. markkaa.
36679:        suunnitelmien mukaisesti ja että jo oji-      Tämän lisäksi on vesi- ja ympäristöpiireissä
36680:        tetuilla alueilla vapaudutaan liikamär-       valmiita tai lähes valmiita maankuivatussuun-
36681:        kyydestä?                                     nitelmia yli 50 milj. markan edestä sekä aloit-
36682:                                                      tamaUomia ojitustoimitushakemuksia yli 700
36683:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kappaletta.
36684: vasti seuraavaa:                                        Hakemuksia on eniten Pohjanmaan alueelta.
36685:                                                      Koko maan hakemuksista lähes 60 % on Sei-
36686:    Varojen käyttämisestä maankuivatustöistä          näjoen, Vaasan, Ylivieskan ja Oulun maata-
36687: aiheutuviin kustannuksiin säädetään laissa val-      louspiirien alueelta. Varojen niukkuus on kui-
36688: tion osanotosta eräiden maa- ja vesirakennus-        tenkin koko maata koskeva ongelma, sillä
36689: töiden kustannuksiin (433/63), eli ns. rahoitus-     käytettävissä olevat varat jaetaan tehtyjen ha-
36690: laissa ja sen nojalla annetussa asetuksessa          kemusten suhteessa Pohjois-Suomea lievästi
36691: (451/63).                                            painottaen.
36692:    Valtion tulo- ja menoarviossa tarkoitusta            Nykyaikainen järkevä viljely edellyttää ta-
36693: varten myönnettyjä varoja käytetään ves1- Ja         loudellisista syistä sitä, että käytettävissä oleva
36694: ympäristöhallituksen toimesta taikka vesi- ja        pelto on hyvin peruskuivattu ja mahdollisim-
36695: ympäristöpiirien tai maatalouspiirien valvon-        man pitkälle salaojitettu. Kuluvana vuonna
36696: nan alaisena suoritettavien töiden kustannuk-        saadaan maatilatalouden kehittämisrahaston
36697: siin. Varojen käytöstä päättää maatilahallitus.      käyttösuunnitelman mukaan käyttää 45 milj.
36698: Rahoituslain mukaan varoja käytetään ojituk-         markkaa salaojitusavustuksiin. Hallitus tulee
36699: sesta maan peruskuivattamiseksi aiheutuviin          vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesityksen val-
36700: kustannuksiin. Maankuivatustyön rahoittami-          mistelun yhteydessä selvittämään mahdollisuu-
36701: seen voidaan myöntää joko lainaa ja avustusta        det lisätä maankuivatusvaroja nykyisestään
36702: taikka yksinomaan lainaa tai avustusta. Mil-         niin, ettei kuivatushankkeiden odotusaika
36703: loin maankuivatustyö suoritetaan vesi- ja ym-        muodostuisi kohtuuttoman pitkäksi. Samalla
36704: päristöhallituksen toimesta, myönnetään laina-       hallitus pitää kuitenkin tärkeänä, että osittain
36705: na se osa kustannuksista, jota ei anneta avus-       vanhentuneiden rahoituslain säännösten uudis-
36706: tuksena. Milloin työ tehdään osakkaiden toi-         tamistarve selvitetään.
36707: 
36708:     Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1989
36709: 
36710:                                                    Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
36711:                                      1989 vp. -      KK n:o 226                                     3
36712: 
36713: 
36714: 
36715: 
36716:                               Tili Riksdagens Herr Talman
36717:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          av kostnaderna som inte ges som understöd.
36718: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           Om arbetet utförs genom försorg av delägarna,
36719: av den 14 april 1989 tili vederbörande medlem         kan lånet beviljas ensamt eller tilisammans med
36720: av statsrådet översänt avskrift av följande av        understödet för högst 85 % av kostnaderna.
36721: riksdagsledamot Tellervo Renko m.fl. under-           Det maximala understödet utgör beroende på
36722: tecknade spörsmål nr 226:                             zonen i regel 25-60 % av kostnaderna.
36723:                                                          I statsbudgeten har för finansiering av torr-
36724:                                                       läggningsarbeten år 1988 anvisats 15 milj. mk
36725:           Ämnar Regeringen föreslå att ansla-         och år 1989 18 milj. mk.
36726:        gen för grundtorrläggning i budgeten              För finansieringsdugliga ansökningar inom
36727:        för år 1990 ökas för Uleåborgs lant-           lantbruksdistrikten och vid jordbruksstyrelsen
36728:        bruksdistrikt så att även täckdiknings-        beräknas ca 25 milj. mk behövas i understöd
36729:        projekten kan genomföras enligt planer-        och ca 18 milj. mk i lån. Därutöver finns inom
36730:        na och så att redan dikade områden             vatten- och miljödistrikten färdiga eller nästan
36731:        frigörs från överloppsväta?                    fårdiga torrläggningsplaner för över 50 milj.
36732:                                                       mk samt över 700 ansökningar om opåbörjade
36733:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         dikningsförrä ttningar.
36734:                                                          Ansökningarna gäller främst Österbotten.
36735: samt anföra följande:
36736:                                                       Av hela landets ansökningar kommer nästan
36737:    I lagen om statens deltagande i kostnaderna        60% från Seinäjoki, Vasa, Ylivieska och Uleå-
36738: för vissa jord- och vattenbyggnadsarbeten             borgs lantbruksdistrikt. De knappa medlen är
36739: (433/63), dvs. i den s.k. finansieringslagen, och     emellertid ett problem som berör hela landet,
36740: i den förordning (451/63) som getts med stöd          eftersom de medel som står tili förfogande
36741: av lagen stadgas om hur medlen används för de         delas så att norra Finland lindrigt framhävs i
36742: kostnader som torrläggningsarbetet medför.            förhållande tili antalet ansökningar.
36743:    De medel som i statsbudgeten beviljats för            En modern förnuftig odling förutsätter av
36744: ändamålet används tili att täcka kostnaderna          ekonomiska skäl att den åker som står tili
36745: för arbeten som utförs genom försorg av               förfogande är väl grundtorrlagd och i så hög
36746: vatten- och miljöstyrelsen eller under övervak-       grad som möjligt täckdikad. Innevarande år får
36747: ning av vatten- och miljödistrikten eller lant-       enligt gårdsbrukets utvecklingsfonds disposi-
36748: bruksdistrikten. Jordbruksstyrelsen beslutar om       tionsplan 45 milj. mk användas tili täckdik-
36749: användningen av medlen. Enligt finansierings-         ningsunderstöd. Regeringen kommer i sam-
36750: lagen används medlen för sådana kostnader             band med beredningen av budgetpropositionen
36751: som dikningen för grundtorrläggning av mark           för 1990 att utreda möjligheterna att öka
36752: medför. För finansieringen av torrläggningsar-        medlen för torrläggning så att väntetiden för
36753: bete kan antingen lån och understöd eller             torrläggningsprojekten inte blir oskäligt lång.
36754: enbart lån eller understöd beviljas. Om torr-         Samtidigt anser regeringen det emellertid vara
36755: läggningsarbetet utförs genom försorg av vat-         viktigt att behovet av att ändra delvis föråld-
36756: ten- och miljöstyrelsen, beviljas som lån den del     rade stadganden i finansieringslagen utreds.
36757:     Helsingfors den 16 maj 1989
36758: 
36759:                                                     Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
36760: 1
36761: 1
36762: 
36763: 
36764: 
36765: 
36766:     1
36767:     1
36768: 
36769: 
36770: 
36771: 
36772:         1
36773:         1
36774: 
36775: 
36776: 
36777: 
36778:             1
36779:             1
36780: 
36781: 
36782: 
36783: 
36784:                 1
36785:                 1
36786: 
36787: 
36788: 
36789: 
36790:                     1
36791:                     1
36792:                                              1989 vp.
36793: 
36794: Kirjallinen kysymys n:o 227
36795: 
36796: 
36797: 
36798: 
36799:                                  Renko ym.: Rehuviljan laatuvaatimusten muuttamisesta
36800: 
36801: 
36802:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36803: 
36804:    Maamme luonnonolojen karuus estää Poh-          rehuviljatuotantoa ei ole ja kauppaliikkeet ovat
36805: jois-Suomessa viljan viljelyn, mutta alue sovel-   nihkeitä välittämään rehuviljaa ko. alueille.
36806: tuu hyvin lypsykarjatalouteen. Karjan ruokinta     Samanaikaisesti kuitenkin viedään ulos rehu-
36807: on suurelta osin ostorehun varassa. Rehulaki       viljaa. Tilanne on ristiriitainen ja epäjohdon-
36808: (376/86) ei kuitenkaan määrittele tarkasti rehun   mukainen.
36809: koostumusta maidon laatutekijöiden kannalta.          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36810: Niinpä onkin yllättäen todettu, että ostorehun     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
36811: liian vähäinen viljan osuus vaikuttaa maidon       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36812: proteiinipitoisuuden alenemiseen, mikä puoles-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36813: taan alentaa maidosta saatavaa hintaa jopa 20
36814: penniä litralta. Täten maatilojen tulotaso ale-
36815: nee tämän vuoksi huomattavasti juuri ostore-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
36816: hun käyttöalueilla Pohjois-Suomessa.                      siin rehulain (376/86) muuttamiseksi
36817:    Edellä oleva tilanne on epäoikeudenmukai-              niin, että rehun laatuvaatimukset sisäl-
36818:  nen, sillä muutoinkin Maatalous 2000 -ohjel-             tävät riittävän rehuviljamäärän, mitä
36819:  man mukaiset maatalouden kuristustoimenpi-               kautta taattaisiin nykyistä paremmin
36820:  teet osuvat kipeimmin niille alueille, joilla            myös maidon proteiinipitoisuus, ja ellei,
36821:  tulotaso alenee myös heikkolaatuisen rehun                  mitä Hallitus aikoo tehdä nyt ilmeu-
36822:  (ns. ruumenrehun) käyttöpakon takia. Omaa                neen epäkohdan korjaamiseksi?
36823: 
36824:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1989
36825: 
36826:           Tellervo Renko               Eino Siuruainen               Kimmo Sarapää
36827:           Pirkko Ikonen                Taisto Tähkämaa               Jorma Huuhtanen
36828:           Juhani Alaranta              Timo Kietäväinen              Erkki Pulliainen
36829:           Kalle Röntynen               Marjatta Väänänen             Hannele Pokka
36830:           Aapo Saari                   Pauli Saapunki                Kauko Heikkinen
36831:           Esko Jokiniemi               Heikki Kokko                  Kalevi Mattila
36832:                                        Hannu Tenhiälä
36833: 
36834: 
36835: 
36836: 
36837: 2900100
36838: 2                                    1989 vp. -      KK n:o 227
36839: 
36840: 
36841: 
36842: 
36843:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36844:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Rehulailla (376/86) ja sen nojalla annetuilla
36845: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         säännöksillä säädellään tarkasti rehujen valmis-
36846: olette 14 päivänä huhtikuuta 1989 päivätyn            tusta, kauppaa ja laatua. Hallitus ei pidä
36847: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          tarkoituksenmukaisena puuttua uusilla rehula-
36848: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         kiin liittyvillä lainsäädännöllisillä toimenpiteillä
36849: edustaja Tellervo Rengon ym. näin kuuluvasta          rehuseosten koostumukseen. Sen sijaan maidon
36850: kirjallisesta kysymyksestä n:o 227:                   ja rehujen koostumukseen on tarkoitus vaikut-
36851:                                                       taa muilla, lähinnä välillisillä keinoilla.
36852:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-           Rehupoliittisia toimenpiteitä toteutettaessa
36853:        siin rehulain (376/86) muuttamiseksi           lähtökohtana on rehuhuoltotoimikunnan (Ko-
36854:        niin, että rehun laatuvaatimukset sisäl-       miteanmietintö 1988:4) tekemät ehdotukset.
36855:        tävät riittävän rehuviljamäärän, mitä          Täten tarkoituksena on mm. edistää rehualan
36856:        kautta taattaisiin nykyistä paremmin           kilpailua, lisätä kotieläintilojen rehustusvaih-
36857:        myös maidon proteiinipitoisuus, ja ellei,      toehtoja sekä kehittää kotieläintuotteiden laa-
36858:           mitä Hallitus aikoo tehdä nyt ilmeu-        dunmukaista hinnoittelua. Maa- ja metsäta-
36859:        neen epäkohdan korjaamiseksi?                  lousministeriön työryhmässä selvitetään par-
36860:                                                       haillaan erilaisten hintalinjavaihtoehtojen, mm.
36861:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kotimarkkinahintalinjan toteuttamismahdolli-
36862: vasti seuraavaa:                                      suuksia rehuvalkuaisen ja -rasvan hinnoittelussa.
36863:                                                          Maidon koostumushinnoittelua on asteittain
36864:    Maidon valkuaispitoisuuden kehityssuunta           kehitetty valkuaista suosivaan suuntaan. Halli-
36865: on huolestuttava. Karjantarkkailutulosten mu-         tuksen esityksessä uudeksi maataloustulolaiksi
36866: kaan valkuaispitoisuus on laskenut vuosittain         kiinnitetään huomiota maataloustuotteiden
36867: keskimäärin 0,02 prosenttiyksikköä. Tarkkailu-        laadun kehittämiseen. Tarkoituksena on, että
36868: vuonna 1988 valkuaispitoisuuden aleneminen            lakiin liittyvän maataloustuloasetuksen nojalla
36869: oli 0,04 prosenttiyksikköä. Valkuaispitoisuuden       jatketaan hinnoitteluperusteiden kehittämistä,
36870: alenemisen taustalla on sekä karjanjalostukseen       mikä tullee vaikuttamaan ruokintaan, karjan-
36871: ja lehmärotuun että ruokintaan liittyviä teki-        jalostukseen mahdollisesti myös rodunvalin-
36872: jöitä, mutta riippuvuussuhteiden merkitystä ei        taan. Kun vuonna 1988 lypsykarjatiloille teh-
36873: toistaiseksi ole täsmällisesti osoitettu.             tiin 28 000 tilakohtaista ruokintasuunnitelmaa,
36874:    Nautakarjan täysrehuja on markkinoilla             pystynee neuvontaorganisaatio varsin hyvin
36875: koostumukseltaan useita eri tyyppejä. Esimer-         avustamaan kotieläintiloja kulloinkin taloudel-
36876: kiksi viljan osuus täysrehuissa vaihtelee 18          lisesti tarkoituksenmukaisen ruokinnan suun-
36877: prosentista 82 prosenttiin. Vähän viljaa sisältä-     nittelussa.
36878: vät rehut ovat viljapitoisia rehuja halvempia.           Hallitus tulee tarkoin seuraamaan rehujen ja
36879: Valtion maatalouskemian laitos selvittää par-         maidon koostumuksen kehitystä ja ryhtyy tar-
36880: haillaan rehuseosten koostumuksessa viime ai-         vittaessa tilanteen edellyttämiin lisätoimenpitei-
36881: koina tapahtuneita muutoksia.                         sun.
36882: 
36883: 
36884:     Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1989
36885: 
36886:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
36887:                                      1989 vp. -      KK n:o 227                                      3
36888: 
36889: 
36890: 
36891: 
36892:                              Tili Riksdagens Herr Talman
36893:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         tillverkningen av, handeln med och kvaliteten
36894: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          på fodermedel noggrant. Regeringen anser det
36895: av den 14 april 1989 tili vederbörande medlem        inte ändamålsenligt att med nya lagstiftningsåt-
36896: av statsrådet översänt avskrift av följande av       gärder i anslutning tili fodermedelslagen ingri-
36897: riksdagsledamot Tellervo Renko m.fl. under-          pa i foderblandningarnas sammansättning. Där-
36898: tecknade spörsmål nr 227:                            emot är avsikten att påverka mjölkens och
36899:                                                      fodrets sammansättning genom andra, närmast
36900:                                                      indirekta metoder.
36901:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder i             Utgångspunkten när de foderpolitiska åtgär-
36902:        syfte att ändra fodermedelslagen (376/        derna vidtas är de förslag som framlagts av
36903:        86), så att kvalitetskraven för foder         fodermedelsförsörjningskommissionen (Kom-
36904:        skali innefatta en tillräcklig mängd fo-      mittebetänkande 1988:4). Avsikten härvid är
36905:        dersäd, varigenom också mjölkens pro-         bl.a. att främja konkurrensen inom foderme-
36906:        teinhalt garanteras på ett bättre sätt än     de1sbranschen, utöka utfodringsalternativen för
36907:        för närvarande och om inte,                   husdjurslägenheterna samt utveckla en prissätt-
36908:           vad ämnar Regeringen göra för att          ning en1igt kvalitet för husdjursprodukterna. 1
36909:        rätta tili det missförhållande som nu
36910:                                                      en arbetsgrupp vid jord- och skogsbruksminis-
36911:        kommit fram?                                  teriet utreds som bäst möjligheterna att genom-
36912:                                                      föra olika prislinjealternativ, bl.a. en hemma-
36913:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        marknadsprislinje, vid prissättningen av fo-
36914: samt anföra följande:                                derprotein och -fett.
36915:    Utvecklingsriktningen för proteinhalten i            Prissättningen av mjölk enligt sammansätt-
36916: mjölk är oroväckande. Enligt resultaten från         ningen har gradvis utvecklats i en riktning som
36917: boskapskontrolien har proteinhalten sjunkt           gynnar protein. 1 regeringens proposition med
36918: med i genomsnitt 0,02 procentenheter per år.         förslag tili ny lantbruksinkomstlag fästs upp-
36919: Kontroliåret 1988 sjönk proteinhalten med 0,04       märksamhet vid en utveckling av lantbrukspro-
36920: procentenheter. Bakom den minskade protein-          dukternas kvalitet. A vsikten är att utvecklingen
36921: halten ligger faktorer förknippade med såväl         av prissättningsgrunderna skali fortsätta med
36922: boskapsförädlingen, korasen som utfodringen,         stöd av lantbruksinkomstförordningen, som
36923: men betydelsen av korrelationerna har än så          ansluter sig tili lagen. Detta torde komma att
36924: länge inte påvisats exakt.                           inverka på både utfodringen, boskapsförädling-
36925:    På marknaden finns flera olika typer av           en och eventuellt också på valet av ras. Då det
36926: alifoder för nötkreatur och de har varierande        1988 uppgjordes 28 000 utfodringsplaner för
36927: sammansättning. T.ex. andelen säd i alifodren        enskilda mjölkboskapslägenheter, torde rådgiv-
36928: varierar från 18 % tili 82 %. Foder som inne-        ningsorganisationen rätt väl förmå hjälpa hus-
36929: hålier litet säd är billigare än foder som           djurslägenheterna i planeringen av en ekono-
36930: innehåller mera säd. Statens lantbrukskemiska        miskt ändamålsenlig utfodring i varje enskilt
36931: anstalt undersöker som bäst de förändringar          fall.
36932: som skett i foderblandningarnas sammansätt-             Regeringen kommer noga att följa utveck-
36933: ning under den senaste tiden.                        lingen av fodrets och mjölkens sammansättning
36934:    Genom fodermedelslagen (376/86) och de            och vidtar vid behov de ytterligare åtgärder
36935: stadganden som getts med stöd av den regleras        situationen kräver.
36936: 
36937:     Helsingfors den 15 maj 1989
36938: 
36939:                                                    Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
36940:                                               1989 vp.
36941: 
36942: Kirjallinen kysymys n:o 228
36943: 
36944: 
36945: 
36946: 
36947:                                  Kohijoki ym.: Avoinna olevia koulutus- ja työpaikkoja koskevan
36948:                                      tiedottamisen tehostamisesta
36949: 
36950: 
36951:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36952:    Maamme työvoimatoiroistoille ilmoitettavien         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36953: voimakkaasti lisääntymässä olevien avoimien         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
36954: koulutus- ja työpaikkojen nopeaa täyttämistä        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36955: voitaisiin pysyvästi tehostaa nykyisestä tarjolla   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36956: olevan tietotekniikan avulla.
36957:    Työvoimatoimistojen omien tietojärjestel-
36958: mien ohella ajantasatiedossa olevia koulutus- ja              Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
36959: työpaikkalistoja voitaisiin ryhtyä heti julkista-          siin sellaisten mahdollisuuksien järjestä-
36960: maan erilaisten tietotekniikka-alan yritysten ja           miseksi työvoimatoimistoille, että ne
36961: eritoten myös Posti- ja telelaitoksen tietotek-            voisivat eri paikkakuntien tietoteknii-
36962: niikkaa käyttäen. Avoimia koulutus- ja työ-                kan mahdollisuuksia hyväksi käyttäen
36963: paikkoja koskevat listaukset voisivat ainakin              tiedottaa      nykyistä   tehokkaammin
36964: isommissa taajamissa olla nähtävissä lähes ym-             avoinna olevista koulutus- ja työpai-
36965: päri vuorokauden. Silloin tiedot olisivat kaik-            koista?
36966: kien kiinnostuneiden helposti saatavissa.
36967:     Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1989
36968: 
36969:           Maunu Kohijoki             Timo Roos                      Mikko Elo
36970:           Heikki Rinne               Raila Aho                      Kalevi Lamminen
36971:                      Aino Pohjanoksa                         Raimo Vuoristo
36972: 
36973: 
36974: 
36975: 
36976: 2900100
36977: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 228
36978: 
36979: 
36980: 
36981: 
36982:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36983:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       paikkaa vaihtavien ja aikuiskoulutusmahdolli-
36984: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       suuksista kiinnostuneiden palvelut paranevat.
36985: olette 14 päivänä huhtikuuta 1989 päivätyn             Palveluiden saatavuutta parannetaan myös
36986: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        työvoimatoimistojen aukioloaikoja pidentämäl-
36987: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       lä. Parhaillaan on menossa kokeilu, jossa 10
36988: edustaja Maunu Kohijoen ym. näin kuuluvasta         paikkakunnalla toteutetaan pidennettyjä auki-
36989: kirjallisesta kysymyksestä n:o 228:                 oloaikoja.
36990:                                                        Liittyminen "yleiseen kansalaisen tietoverk-
36991:                                                     koon" edellyttää myös itsepalvelujärjestelmän
36992:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
36993:        siin sellaisten mahdollisuuksien järjestä-   kehittämistä. Tätä työtä tekee parhaillaan Tie-
36994:        miseksi työvoimatoimistoille, että ne        totekniikan Kehittämiskeskus ry. yhteistyössä
36995:        voisivat eri paikkakuntien tietoteknii-      liikenneministeriön kanssa. "Kansalaisen tieto-
36996:        kan mahdollisuuksia hyväksi käyttäen         verkko" mahdollistaa laajan valtakunnallisen
36997:        tiedottaa      nykyistä   tehokkaammin       työpaikka- ja koulutustiedotuksen. Tämä edel-
36998:                                                     lyttää kuitenkin kotitalouksilta tietokonepäät-
36999:        avoinna olevista koulutus- ja työpai-
37000:        koista?                                      teitä, jotka yleistynevät vasta ensi vuosikym-
37001:                                                     menellä. Ministeriöllä on tarkoitus selvittää
37002:                                                     myös posti- ja telehallinnon kanssa Tele-Sam-
37003:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       po-nimisen tietoverkon hyödyntämismahdolli-
37004: vasti seuraavaa:                                    suuksia.
37005:    Työpaikkoja ja koulutusta koskevan tiedo-           Työvoimatoimistojen ammatti- ja koulutus-
37006: tuksen tehostaminen on työvoimaministeriön          tietopalveluista on myös laadittu atk:hon pe-
37007: yksi keskeisiä tavoitteita. Tästä syystä työvoi-    rustuva kehittämissuunnitelma, jota ryhdytään
37008: maministeriössä on kehitteillä parhaillaan seu-     täysitehoisesti toteuttamaan vuonna 1991 työn-
37009: raavia toimenpiteitä, jotka toteutuessaan tule-     välityksen atk-järjestelmän valmistuttua.
37010: vat merkittävästi parantamaan työpaikka- ja            Työvoimaministeriö pitää tässä vaiheessa pe-
37011: koulutustiedotusta.                                 rusteltuna rakentaa ensin valmiiksi nyt kehit-
37012:    Työnvälityksen valtakunnallisen atk-järjes-      teillä olevat atk-järjestelmät. Tässä työssään se
37013:                                                     ottaa luonnollisesti huomioon valtakunnallises-
37014: telmän käyttöönotto alkoi vuonna 1986. Mi-
37015:                                                     ti kehittyvien muiden tietoverkkojen mahdolli-
37016: nisteriön tavoitteena on, että järjestelmä val-
37017: mistuu kokonaisuudessaan vuoden 1990 lop-           suudet. Valtakunnallisia tietoverkkoja pidetään
37018:                                                     kuitenkin parempina kuin paikallisten yritysten
37019: puun mennessä. Tällä hetkellä 225 toimipistees-
37020:                                                     tällä hetkellä tarjoamia mahdollisuuksia. Uusia
37021: tä 140:ssä on atk-järjestelmä ja toimistojen
37022:                                                     vaihtoehtoja pyritään hyödyntämään silloin,
37023: käytössä on 1 000 päätettä. Työvoimatoimistoi-
37024:                                                     jos ne kustannusten ja hyötyjen vertailussa
37025: hin ilmoitetuista työpaikoista järjestelmä kat-
37026:                                                     tarjoavat todellisia työpaikka- ja koulutustie-
37027: taa noin 80 % ja sinne ilmoittautuneista työn-
37028:                                                     dotuksen parantamismahdollisuuksia. Tästä
37029: hakijoista noin 70 %.
37030:                                                     syystä paikallisten tietoverkkojen ja yritysten
37031:    Työvoimaministeriöllä on myös suunnitelma        tarjoamia mahdollisuuksia seurataan ja niiden
37032: atk-järjestelmään liittyvän asiakkaiden itsepal-    tiedonvälitystehokkuutta arvioidaan.
37033: velujärjestelmän toteuttamiseksi. Toteutuessaan        Edellä esitettyjen atk-järjestelmien toteutta-
37034: se mahdollistaa itsepalveluperiaatteella toimi-     misesta aiheutuvat kustannukset työvoimami-
37035: vien päätteiden sijoittamisen myös työvoima-        nisteriö on esittänyt vuoden 1990 menoarvioon.
37036: toimistojen ulkopuolisiin tiloihin.                    Edellä esitetyn lisäksi työpaikka- ja koulu-
37037:    Ministeriön tavoitteena on perustaa suurim-      tustiedotusta parannetaan jo tänä vuonna hal-
37038: mille työmarkkina-alueille työvoimatoimistojen      linnon perinteisiä julkaisuja kuten Työmarkki-
37039: ulkopuolisia työpaikkainformaatiopisteitä vilk-     nat-lehteä ja alueellisia työpaikkaluetteloita ke-
37040: kaisiin kaupunkikeskustoihin, jolloin myös työ-     hittämällä. Työpaikkatietoja on useilla paikka-
37041:                                    1989 vp. -    KK n:o 228                                     3
37042: 
37043: kunnilla kuultavissa myös puhelimitse tietystä   radio-ohjelmia yhteistyössä alue- ja paikallisra-
37044: palvelunumerosta. Monilla paikkakunnilla on      dioiden kanssa.
37045: käynnistetty myös viikoittaisia työnvälityksen
37046:     Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1989
37047: 
37048:                                                            Työvoimaministeri Matti Puhakka
37049: 4                                     1989 vp. -      KK n:o 228
37050: 
37051: 
37052: 
37053: 
37054:                                Tili Riksdagens Herr Talman
37055:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          dem som byter arbetsplats och dem som är
37056: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           intresserade av möjligheter till vuxenutbildning.
37057: av den 14 april 1989 till vederbörande medlem            Tillgången till service förbättras också ge-
37058: av statsrådet översänt avskrift av följande av        nom att man förlänger arbetskraftsbyråernas
37059: riksdagsman Maunu Kohijoki m.fl. underteck-           öppethållningstider. Som bäst pågår ett försök,
37060: nade spörsmål nr 228:                                 där man på 10 orter har förlängda öppethåll-
37061:                                                       ningstider.
37062:                                                          Anslutningen till "medborgarens allmänna
37063:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder för
37064:        anordnande av sådana möjligheter för           datanät" förutsätter också att man utvecklar
37065:        arbetskraftsbyråerna att dessa genom           ett självbetjäningssystem. Detta arbete utförs
37066:                                                       som bäst av Utvecklingscentralen för datatek-
37067:        att utnyttja olika orters datatekniska
37068:        möjligheter effektivare än nu kunde            nik i Finland r.f. i samarbete med trafikminis-
37069:        informera om lediga utbildnings- och           teriet. "Medborgarens datanät" möjliggör riks-
37070:        arbetsplatser?                                 omfattande information om arbetsplatser och
37071:                                                       utbildning. Detta förutsätter emellertid dator-
37072:                                                       terminaler i hushållen, och sådana torde bli
37073:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         allmännare först under nästa årtionde. Mini-
37074: samt anföra följande:                                 steriet har också för avsikt att tillsammans med
37075:    Ett av arbetskraftsministeriets centrala mål       post- och telestyrelsen utreda möjligheterna att
37076: är att effektivera informationen om arbetsplat-       utnyttja ett datanät kallat Tele-Sampo.
37077: ser och utbildning. Därför håller man vid                Över arbetskraftsbyråernas informationsser-
37078: arbetskraftsministeriet som bäst på att utveckla      vice om yrken och utbildning har man också
37079: följande åtgärder, vilka då de genomförs an-          utarbetat en på ADB baserad utvecklingsplan,
37080: senligt kommer att förbättra informationen om         som man med full effekt börjar genomföra år
37081: arbetsplatser och utbildning.                         1991 efter det att arbetsförmedlingens ADB-
37082:                                                       system blivit fårdigt.
37083:    Införandet av arbetsförmedlingens riksom-
37084:                                                          Arbetskraftsministeriet anser att det i detta
37085: fattande ADB-system inleddes år 1986. Minis-
37086:                                                       skede är motiverat att först bygga färdigt de
37087: teriets mål är att systemet i sin helhet skall vara
37088:                                                       ADB-system som nu utvecklas. 1 detta sitt
37089: klart före utgången av år 1990. För närvarande
37090:                                                       arbete tar ministeriet naturligtvis i beaktande
37091: har 140 verksamhetsställen av inalles 225 ett
37092:                                                       möjligheterna att utnyttja andra datanät som
37093: ADB-system, och byråerna har 1 000 termina-
37094:                                                       utvecklas på riksomfattande nivå. De riksom-
37095: ler till sitt förfogande. Av de arbetsplatser som
37096:                                                       fattande datanäten anses dock bättre än de
37097: anmälts till arbetskraftsbyråerna täcker syste-
37098:                                                       möjligheter som för närvarande erbjuds av
37099: met ca 80 % och av de anmälda arbetssökan-
37100:                                                       lokala företag. Man försöker utnyttja nya
37101: dena ca 70%.
37102:                                                       alternativ i de fall då dessa i en kostnads- och
37103:    Arbetskraftsministeriet har även planer på         nyttojämförelse erbjuder reella möjligheter att
37104: att genomföra ett till ADB-systemet anslutet          förbättra informationen om arbetsplatser och
37105: självbetjäningssystem för kunderna. Då detta          utbildning. Av denna anledning följer man med
37106: genomförs blir det möjligt att placera de enligt      de möjligheter som de lokala datanäten och
37107: självbetjäningsprincip fungerande terminalerna        företagen erbjuder och bedömer deras dataför-
37108: även i utrymmen som ligger utanför arbets-            medlingseffektivitet.
37109: kraftsbyråerna.                                          Kostnaderna för genomförandet av ovan
37110:    Ministeriet har som målsättning att på de          beskrivna ADB-system har arbetskraftsministe-
37111: största arbetsmarknadsområdena grunda ar-             riet framlagt i utgiftsstaten för år 1990.
37112: betsplatsinformationsställen som är förlagda             Förutom det ovan anförda kommer informa-
37113: utanför arbetskraftsbyråerna, dvs. till livliga       tionen om arbetsplatser och utbildning att
37114: stadscentra, varvid servicen förbättras även för      förbättras redan i år genom att man utvecklar
37115:                                     1989 vp. -    KK n:o 228                                  5
37116: 
37117: förvaltningens traditionella publikationer, så-   nummer. På många orter har man också startat
37118: som tidningen Työmarkkinat-Arbetsmarkna-          varje vecka återkommande radioprogram för
37119: den, och de regionala platsjournalerna. Man       arbetsförmedling i samarbete med regional-
37120: kan också på många orter höra arbetsplatsin-      och lokalradion.
37121: formation per telefon via ett bestämt service-
37122:     Helsingfors den 28 april 1989
37123: 
37124:                                                          Arbetskraftsminister Matti Puhakka
37125: /
37126:                                                1989 vp.
37127: 
37128: Kirjallinen kysymys n:o 229
37129: 
37130: 
37131:                                   Koistinen ym.: Työllisyysasetuksen muutoksen vaikutuksista met-
37132:                                       sänhoidollisten töiden tekemiseen
37133: 
37134: 
37135:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37136:     Työllisyysasetuksen (737 /87) 9 luvussa (39 §)   putoaa uuden asetuksen mukaisesti 120 mk:aan/
37137: luetellaan ne tahot, joille työllistämistukea        päivä enimmillään, kun se aikaisemmin oli 216
37138: myönnetään metsänhoidollisiin töihin seuraa-         mk/päivä ja siitä esim. metsänhoitoyhdistys sai
37139: vasti:                                               20 % eli n. 40 mk/päivä työnjohtotyön kor-
37140:     1. yhtiömuotoiselle kunnalliselle lämpölai-      vaukseksi.
37141: tokselle energiapuun hankintaan,                        Sinä lyhyenä aikana, minkä nyt muutettu
37142:     2. metsänhoitoyhdistykselle sen yksityismet-     asetus ehti olla voimassa, metsänhoitoyhdistyk-
37143: sässä toteuttamaan energiapuun hankintaan            set ehtivät tehdä hyvää työllistämistyötä sekä
37144: sekä muuhun metsänhoito- ja kunnostustyö-            myös saivat näyttävää jälkeä aikaan. Metsän-
37145: hön, sekä                                            hoitoyhdistysten toimesta teetettiin mm.:
37146:     3. seurakunnalle ja yritykselle niiden omissa       - taimikoitten varhaishoitotöitä runsaasti
37147: metsissään suorittamaan laatupuiden pystykar-           - korjattiin nukuasteen polttopuuta metsis-
37148: sintaan, energiapuun hankintaan sekä muuhun          tä
37149: metsänhoito- ja kunnostustyöhön.                        - suoritettiin pääteitten tienvarsimetsissä
37150:     Saman luvun 41 §:ssä määritellään tuen mää-      hoitotöitä, jotka on todettu myös liikenteen
37151: rä ja että " ... mainittu tuki sisältää työnjohdon   kannalta turvallisuutta edistäviksi töiksi.
37152: osuuden, joka on 20 % tuen määrästä". Edel-             Esimerkkinä mainittakoon, että Kajaanin
37153: leen saman asetuksen 54§ säätelee maksami-           metsänhoitoyhdistys teetti alueellaan vuosittain
37154: sesta mm. "joko jälkikäteen tai töiden toteut-       n. 1 000 miestyöpäivää metsänomistajien met-
37155: tamisesta laaditun suunnitelman perusteella en-      sissä ja tienvarsimetsien raivauksissa, joten ko.
37156: nakkona kalenterivuosineljänneksittäin".             metsänhoitoyhdistyksen toiminnalla oli melkoi-
37157:     Hallitus on muuttanut tätä työllisyysasetusta    nen työllistävä vaikutus sen lisäksi, että näillä
37158: maaliskuun 23 päivänä 1989 annetulla uudella         varoilla saatiin metsien hoitoa vietyä eteenpäin.
37159: asetuksella (294/89). Uusi asetus on tullut          Samankaltaisia esimerkkejä on varmasti ympä-
37160: voimaan huhtikuun 1 päivänä 1989.                    ri maata lueteltavissa. Voidaan sanoa, että
37161:                                                      työllä on ollut myös huomattava kansantalou-
37162:     Uuden asetuksen keskeiset muutokset koh-
37163:                                                      dellinen merkitys. Homma on pelannut, se on
37164: distuvat juuri metsänhoidollisiin töihin. Siinä
37165:                                                      ollut metsätalouden tulevaisuuteen suuntautu-
37166:  kumotaan koko 9 luku ja siten metsänhoidol-
37167:                                                      vaa työtä.
37168:  liset työt rinnastetaan muihin asetuksella tuet-
37169:                                                         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37170:  taviin töihin ja niihin myönnetään tukea ase-
37171:                                                      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
37172:  tuksen 36 §:ssä mainittujen edellytysten mu-
37173:                                                      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
37174:  kaan. Edelleen tukea ei enää anneta edellä
37175:                                                      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37176:  mainituille tahoille, vaan nyt tuki menee suo-
37177:  raan maanomistajille. Näin esim. metsänhoi-                  Miten Hallitus aikoo turvata työlli-
37178:  toyhdistysten aikaisemmin tapahtunut osallis-              syysasetuksen muutoksen (294/89) jäl-
37179:  tuminen työnjohdollisiin tehtäviin lakkaa. Vielä           keen metsänhoidollisten töitten jatku-
37180:  on mainittava, että korvaus työpäivää kohden               vuuden?
37181:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1989
37182: 
37183:           Annikki Koistinen        Timo Kietäväinen                   Pirkko Ikonen
37184:           Riitta Kauppinen         Kalle Röntynen                     Esko Jokiniemi
37185:                      Kimmo Sarapää                            Eino Siuruainen
37186: 
37187: 
37188: 2900100
37189: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 229
37190: 
37191: 
37192: 
37193: 
37194:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37195:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     hallinnollista työtä, jonka määrä oli epäsuh-
37196: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      teessa tuen avulla saatavaan hyötyyn metsien
37197: olette 15 päivänä huhtikuuta 1989 päivätyn         tai työllisyyden hoidossa. Vaikeimmilla työlli-
37198: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       syysalueilla suoritettujen työllisyyslain toteutta-
37199: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      miseen liittyvien seurantakäyntien tuloksena
37200: edustaja Koistisen ym. näin kuuluvasta kirjal-     olikin ollut todettavissa, ettei näillä alueilla
37201: lisesta kysymyksestä n:o 229:                      ollut valmiutta lisätä metsänhoidollisia töitä
37202:                                                    työllisyysasetuksen 9 luvun säädösten puitteis-
37203:          Miten Hallitus aikoo turvata työlli-      sa. Töiden edistämiseksi todettiin tarpeelliseksi
37204:        syysasetuksen muutoksen (294/89) jäl-       kumota erilliset säädökset metsänhoidollisten
37205:        keen metsänhoidollisten töitten jatku-      töiden työllistämistuesta ja siten yhtenäistää
37206:        vuuden?                                     tukiperusteita ja lieventää töiden toteuttamis-
37207:                                                    rajoituksia.
37208:                                                        Toteutettu työllisyysasetuksen muutos mer-
37209:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         kitsee käytännössä, että työllistämistuki myön-
37210: taen seuraavaa:                                    netään nykyisin myös metsänhoidollisiin töihin
37211:    Uuden työllisyyslain (275/87) ja -asetuksen     mainitun asetuksen 8 luvun säädösten mukai-
37212: (737/87) tultua voimaan vuoden 1988 alusta on      sesti. Tuen yleiset myöntämisedellytykset mää-
37213: työllisyysmäärärahoin rahoitettujen metsänhoi-     räytyvät siten joko työllistettävän tilanteen tai
37214: dollisten töiden merkitys jäänyt paljon odotet-    kunnan työllisyystilanteen perusteella. Ratkai-
37215: tua vähäisemmäksi. Vertailuna kyseisten töiden     sevaa merkitystä ei ole enää sillä, minkälaisiin
37216: merkityksestä vuosina 1986---1988 esitetään        metsänhoidollisiin töihin työtön työllistyy.
37217: seuraavaa:                                             Kysymyksessä esitetty käsitys, että tuki me-
37218:                                                    nisi vaan suoraan maanomistajille ei täysin
37219:             Määrärahojen käyttö   Työllistetty     pidä paikkaansa. Yhtiömuotoiset kunnalliset
37220:                  milj. mk         keskimäärin      lämpölaitokset, metsänhoitoyhdistykset, seura-
37221: 1986               43,9              870           kunnat ja yritykset voivat edelleenkin saada
37222: 1987               42,8              978           tukea metsänhoidollisiin töihin, mutta samoin
37223: 1988               12,4              354           edellytyksin kuin yritykset ja yhteisöt yleensä.
37224:                                                    Esimerkiksi metsänhoitoyhdistys voi saada tu-
37225:                                                    kea metsänomistajan toimeksiannosta toteutta-
37226:    Vuosina 1985-1987 voimassa olleeseen ase-       miinsa töihin. Aiempaan verrattuna tukea voi-
37227: tukseen työttömyyden lieventämiseen liittyvistä    daan lisäksi myöntää myös suoraan metsän-
37228: metsänhoidollisista töistä (538/85) verrattuna     omistajalle, joka voi tarvittaessa sopia työnjoh-
37229: oli työllisyysasetuksen 9 luvun soveltamisala      don ja palkka- yms. asioiden hoitamisesta esim.
37230: suppeampi. Metsänhoidollisten töiden tukea ei      metsänhoitoyhdistyksen kanssa.
37231: voitu vuonna 1988 enää myöntää suoraan
37232: kunnille, koska niiden työllistämisvelvollisuu-        Kysymyksessä on kiinnitetty huomiota myös
37233: desta ja -tuesta säädettiin erikseen. Yksityis-    korvauksen pienentymiseen. Työllisyysasetuk-
37234: metsien laatupuiden pystykarsintatyöt siirtyivät   sen 38 §:n mukainen normaali työllistämistuki
37235: vuonna 1987 metsänparannuslain (140/87) pii-       on nykyisin 120 markkaa päivältä ja vajaakun-
37236: riin. Tukea ei myöskään enää voitu myöntää         toisen tai vähintään 10 kuukautta työttömänä
37237: metsänomistajan työllistämiseen hänen omassa       olleen henkilön työllistämisestä maksettava ko-
37238: metsässään.                                        rotettu tuki 204 markkaa päivältä. Aiempien
37239:    Metsänhoidollisia töitä koskeneet työllisyys-   perusteiden mukaan olisi asetukseen sisältyneis-
37240: asetuksessa säädetyt rajoitukset ja suunnitelma-   sä metsänhoidollisissa töissä työllistämistuki
37241: pakko sekä erillisen tukijärjestelmän olemas-      ollut yrityksille 180 markkaa ja muille tuensaa-
37242: saolo sinänsä aiheuttivat eri organisaatioissa     jille 20 prosentin suuruinen työnjohdon osuus
37243:                                    1989 vp. -      KK n:o 229                                     3
37244: 
37245: mukaan luettuna 216 markkaa päivältä. Kun           kokonaisvaikutuksen kannalta mainittavaa
37246: otetaan huomioon, että työkohteita koskeneet        merkitystä.
37247: rajoitukset ovat poistuneet, tuen myöntäminen          Hallitus katsoo, että työllisyysasetuksen ky-
37248: ei enää edellytä työstä laadittua suunnitelmaa      symyksessä tarkoitetun muutoksen jälkeen voi-
37249: ja yksityinen metsänomistaja voi halutessaan        daan työllisyyslakia toteuttaa metsänhoidolli-
37250: työllistää työttömän metsätöihinsä ilman ulko-      sissa töissä samoin kuin metsäsektorilla yleen-
37251: puolista suunnittelu- tai työnjohtoapua, ei yk-     säkin aiempaa monipuolisemmin ja tehok-
37252: sikkökorvauksen pienentymisellä eräissä ta-         kaammin, eikä asia anna tässä vaiheessa halli-
37253: pauksissa ole asetuksen muutoksella tavoitellun     tuksen taholta aihetta toimenpiteisiin.
37254:     Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1989
37255: 
37256:                                                   Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
37257: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 229
37258: 
37259: 
37260: 
37261: 
37262:                               Tili Riksdagens Herr Talman
37263: 
37264:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        förvaltning vilket vad mängden beträffade inte
37265: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         stod i proportion till den nytta som med hjälp
37266: av den 15 april 1989 till vederbörande medlem       av stödet kunde åstadkommas i skogsvården
37267: av statsrådet översänt avskrift av följande av      eller skötseln av sysselsättningen. På basis av
37268: riksdagsman Koistinen m.fl. undertecknade           uppföljningsbesöken gällande tillämpningen av
37269: spörsmål nr 229:                                    sysselsättningslagen i områdena med de svåra-
37270:                                                     ste sysselsättningsproblemen hade man också
37271:          Hur ämnar Regeringen trygga konti-         kunnat konstatera att det inom dessa områden
37272:        nuiteten för skogsvårdsarbeten efter         inte fanns beredskap att öka skogs-
37273:        ändringen av sysselsättningsförordning-      vårdsarbetena inom ramen för stadgandena i 9
37274:        en (294/89)?                                 kap. sysselsättningsförordningen. Det var, med
37275:                                                     tanke på att arbetena skulle framskrida, nöd-
37276:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       vändigt att upphäva de separata stadgandena
37277: samt anföra följande:                               om sysselsättningsstöd för skogsvårdsarbeten
37278:                                                     och att på så vis åstadkomma ett förenhetli-
37279:    Sedan den nya sysselsättningslagen (275/87)
37280:                                                     gande av grunderna för stödet och lindrande av
37281: och sysselsättningsförordningen (737 /87) trätt i
37282:                                                     begränsningarna för genomförandet av arbete-
37283: kraft vid ingången av 1988 har betydelsen av
37284:                                                     na.
37285: skogsvårdsarbeten som finansieras med syssel-
37286:                                                        Ändringen av sysselsättningsförordningen in-
37287: sättningsmedel minskat mer än väntat. Bety-
37288:                                                     nebär i praktiken att sysselsättningsstöd nu
37289: delsen av dessa arbeten under åren 1986-1988
37290:                                                     beviljas också för skogsvårdsarbeten enligt 8
37291: framgår av följande:                                kap. nämnda förordningen. De allmänna för-
37292:                Användningen        Sysselsatta      utsättningarna för beviljandet av stödet be-
37293:                  av anslag         i medeltal       stäms således på basis av antingen den situa-
37294:                   milj. mk                          tion som den som skall sysselsättas befinner sig
37295: 1986               43,9               870           i eller kommunens sysselsättningssituation. Det
37296: 1987               42,8               978           har inte längre någon avgörande betydelse med
37297: 1988               12,4               354           vilket slag av skogsvårdsarbeten en arbetslös
37298:                                                     sysselsätts.
37299:                                                        1 spörsmålet hävdas att stödet går endast
37300:    Jämfört med förordningen om skogsvårdsar-        direkt till markägarna. Detta stämmer inte
37301: beten i anslutning till lindrandet av arbetslös-    riktigt. Kommunala värmeverk av bolagstyp,
37302: heten (538/85), som gällde under åren 1985-         skogsvårdsföreningar, församlingar och företag
37303: 1987, var tillämpningsområdet för 9 kap. sys-       kan fortfarande få stöd för skogsvårdsarbeten,
37304: selsättningsförordningen mera begränsat. Un-        men under samma förutsättningar som företag
37305: derstöd för skogsvårdsarbeten kunde inte läng-
37306: re 1988 beviljas kommunerna direkt då om            och samfund i allmänhet. Så kan t.ex. en
37307: kommunernas sysselsättningsskyldighet och           skogsvårdsförening få understöd för arbeten
37308: sysselsättningsstöd stadgades separat. Stam-        som den genomför på uppdrag av en skogs-
37309: kvistningen av kvalitetsträd i privata skogar       ägare. Till skillnad från vad som tidigare var
37310: överfördes 1987 till tillämpningsområdet för        fallet kan stödet dessutom beviljas även privata
37311: skogsförbättringslagen (140/87). Stödet kunde       skogsägare direkt. Dessa kan vid behov kom-
37312: inte heller längre beviljas för sysselsättande av   ma överens med t.ex. skogsvårdsföreningen om
37313: skogsägare i hans egen skog.                        skötseln av arbetsledningen och lönefrågor
37314:    De begränsningar och det planeringstvång         samt andra ärenden.
37315: som gällde skogsvårdsarbeten och varom stad-           I spörsmålet har även fästs uppmärksamhet
37316: gades i sysselsättningsförordningen samt före-      vid att ersättningen har blivit mindre. Enligt
37317: komsten av ett separat stödsystem i sig föror-      38 § sysselsättningsförordningen är det normala
37318: sakade sådant arbete i olika organisationers        sysselsättningsstödet nu 120 mk per dag och
37319:                                     1989 vp. -       KK n:o 229                                     5
37320: 
37321: det förhöjda stöd som betalas för sysselsättning     skogsarbete utan utomstående arbetsledning,
37322: av en handikappad eller en person som har            har inte sänkningen av enhetsersättningen i
37323: varit arbetslös minst 10 månader 204 mk per          vissa fall någon nämnvärd betydelse med tanke
37324: dag. Enligt tidigare grunder skulle det syssel-      på den helhetsverkan som eftersträvats med
37325: sättningsstöd för skogsvårdsarbeten som              ändringen av förordningen.
37326: nämns i förordningen ha varit 180 mk för                Regeringen anser att man efter den ändring
37327: företag och för övriga understödstagare 216          av sysselsättningsförordningen som avses i
37328: mk per dag, inklusive en 20 procents andel för       spörsmålet kan tillämpa sysselsättningslagen i
37329: arbetsledningen. Med beaktande av att be-            skogsvårdsarbeten och över huvud taget inom
37330: gränsningarna gällande arbetsplatsen har slo-        skogssektorn på ett mångsidigare och effekti-
37331: pats, att beviljandet av stödet inte längre          vare sätt än tidigare. Ärendet ger således inte i
37332: kräver en arbetsplan och att en privat skogsä-       detta skede regeringen anledning att vidta
37333: gare när han vill kan sysselsätta en arbetslös i     åtgärder.
37334:     Helsingfors den 16 maj 1989
37335: 
37336:                                                    Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
37337:                                                                                             j
37338:                                                                                         j
37339:                                                                                     j
37340:                                                                                 j
37341:                                                                             j
37342:                                                                         j
37343:                                                                     j
37344:                                                                 j
37345:                                                             j
37346:                                                         j
37347:                                                     j
37348:                                                 j
37349:                                             j
37350:                                         j
37351:                                     j
37352:                                 j
37353:                             j
37354:                         j
37355:                     j
37356:                 j
37357:             j
37358:         j
37359:     j
37360: j
37361:                                              1989 vp.
37362: 
37363: Kirjallinen kysymys n:o 230
37364: 
37365: 
37366: 
37367: 
37368:                                  Mönkäre ym.: Sairausvakuutuskorvausten myöntämisestä ns.
37369:                                      HANE-sairauden hoitokuluihin
37370: 
37371: 
37372:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37373:    Hereditäärinen angioneuroottinen ödeema eli     tautuneet tehokkaiksi. Lääkkeillä on voitu hoi-
37374: HANE on suhteellisen harvinainen sairaus,          taa hengenvaarallista kurkunpään turvotus-
37375: jota Suomessa todettiin 1977 ilmestyneen väi-      kohtausta.
37376: töskirjan mukaan seitsemässä suvussa silloin          HANE on krooninen sairaus, josta ei para-
37377: yhteensä 33 potilaalla.                            ne, mutta jonka oireet voidaan pitää lääkityk-
37378:    HANE-sairaudessa potilaan iho ja limakal-       sellä kurissa. HANE-potilasryhmä on pieni,
37379: vot turpoavat kohtauksittain. Tyypillisinä oi-     mutta heille yksilöinä jatkuvan lääkehoidon
37380: reina esiintyy ihon turvotusta, ruuansulatuska-    kustannukset muodostuvat suuriksi. Siksi on-
37381: navan turvotusten aiheuttamaa vatsakipua ja        kin paikallaan korvata tämän harvinaisen,
37382: kurkunpään turvotusta. HANE saattaa olla           mutta hengenvaarallisen sairauden lääkitys sai-
37383: hengenvaarallinen sairaus, jota kuitenkin voi-     rausvakuutuksen varoin.
37384: daan nykyään hoitaa. Sairaus voidaan todeta           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37385: verikokeella jo ennen oireiden puhkeamista,        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
37386: joten HANE-potilaiden lähisukulaiset voidaan       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
37387: tutkia varhaisessa vaiheessa. Lääkityksellä voi-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37388: daan estää hengenvaaralliset taudinkohtaukset.               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
37389:    HANEn hoidossa on kokeiltu useita lääkkei-             ryhtyä hereditäärisen angioneuroottisen
37390: tä, joita on käytetty jatkuvana hoitona tai               ödeeman lääkehoidon saattamiseksi sai-
37391: kohtausten yhteydessä. Metyylitestosteroni,               rausvakuutuksen korvattavuuden pii-
37392: traneksaamihappo ja kinnaritsiini ovat osoit-             riin?
37393:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1989
37394: 
37395:           Sinikka Mönkäre              Virpa Puisto                  Markku Pohjola
37396:           Riitta Myller                Arto Lapiolahti               Mikko Elo
37397:           Jorma Huuhtanen              Riitta Kauppinen              Kari Rajamäki
37398:           Tuula Paavilainen            Arvo Kemppainen               Lea Savolainen
37399: 
37400: 
37401: 
37402: 
37403: 290010D
37404: 2                                 1989 vp. -     KK n:o 230
37405: 
37406: 
37407: 
37408: 
37409:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37410:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa   1970-luvulla ollut Kansaneläkelaitoksen asetta-
37411: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,    man sosiaalilääketieteellisen neuvottelukunnan
37412: olette 18 päivänä huhtikuuta 1989 päivätyn       lääkejaostossa käsiteltävänä. Tuolloin oli pää-
37413: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston     dytty kielteiseen ratkaisuun. On kuitenkin otet-
37414: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-    tava huomioon, että mainitun sairauden hoi-
37415: edustaja Mönkäreen ym. näin kuuluvasta kir-      toon lääkärin määräämistä lääkkeistä suorite-
37416: jallisesta kysymyksestä n:o 230:                 taan tavanomainen osakorvaus eli puolet 30
37417:                                                  markkaa ylittävältä osalta ostokertaa kohti.
37418:                                                     Lääkekorvausjärjestelmän uudistusta 1980-
37419:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo   luvun alkupuoliskolla suunniteltaessa omaksut-
37420:        ryhtyä hereditäärisen angioneuroottisen   tiin periaate, jonka mukaan suhteellisen harvi-
37421:        ödeeman lääkehoidon saattamiseksi sai-    naisten sairauksien lääkehoitoa ei yleensä py-
37422:        rausvakuutuksen korvattavuuden pii-       ritä saattamaan erityiskorvattavuuden piiriin.
37423:        riin?                                     Tähän liittyen on vuodesta 1986 lähtien niillä
37424:                                                  kustannuksilla, jotka potilas avohoidossa sai-
37425:                                                  rausvakuutuksen korvausten jälkeen joutuu
37426:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-     lääkärin määräämistä lääkkeistä itse maksa-
37427: vasti seuraavaa:                                 maan, ollut kalenterivuodessa markkamääräi-
37428:   Kysymys hereditäärisen angioneuroottisen       nen raja. Kun raja ylittyy, korvataan ylimenevä
37429: ödeeman lääkehoidon saattamisesta erityiskor-    määrä tarpeellisista kustannuksista kokonaan.
37430: vattavuuden piiriin sairausvakuutuksessa on jo   Vuonna 1989 tämä raja on 2 653 markkaa.
37431:     Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1989
37432: 
37433:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
37434:                                    1989 vp. -     KK n:o 230                                     3
37435: 
37436: 
37437: 
37438: 
37439:                             Till Riksdagens Herr Talman
37440:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       man tili en negativ lösning. Det bör emeliertid
37441: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        tas i betraktande att en normal delersättning,
37442: av den 18 april 1989 tili vederbörande medlem      dvs. hälften av det belopp som vid varje inköp
37443: av statsrådet översänt avskrift av följande av     överstiger 30 mk, betalas för de mediciner som
37444: riksdagsledamot Mönkäre m.fl. undertecknade        av läkare ordinerats för vården av nämnda
37445: spörsmål nr 230:                                   sjukdom.
37446:                                                       Då reformen av systemet med ersättning för
37447:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           mediciner planerades under ,den förra hälften
37448:        vidta för att medicineringen av heredi-     av 1980-talet godtogs en princip, enligt viiken
37449:        tärt angioneurotiskt ödem skali kunna       man i alimänhet inte försöker inrymma medi-
37450:        ersättas genom sjukförsäkringen?            cineringen av relativt sällsynta sjukdomar inom
37451:                                                    ramen för specialersättning. 1 samband härmed
37452:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       har det fr.o.m. år 1986 funnits en gräns för de
37453: samt anföra följande:                              kostnader som en patient inom den öppna
37454:   Frågan om att införa medicineringen av           vården efter sjukförsäkringsersättningarna per
37455: hereditärt angioneurotiskt ödem inom ramen         kalenderår själv måste betala för de mediciner
37456: för specialersättning inom sjukförsäkringen har    en läkare ordinerat. När denna gräns över-
37457: redan på 1970-talet behandlats vid läkemedels-     skrids, ersätts det överstigande beloppet av de
37458: sektionen inom socialmedicinska delegationen,      nödvändiga kostnaderna helt. År 1989 är den-
37459: som tillsatts av folkpensionsanstalten. Då kom     na gräns 2 653 mk.
37460: 
37461:     Helsingfors den 17 maj 1989
37462: 
37463:                                                   Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
37464: