<Putin> Mark Rutte on ylittänyt kaikki punaiset viivat ja Suomi samalla. Moskova vastaa tähän uhkaan sotilaallisesti. Muistakaa Kremlin sotilasdoktriini.
<Koponen> Ihanko tosissaan edustaja Kiuru vertaa hallituksen kansanedustajia muuleiksi? Suvaitsevaiseksi itseään kutsuvat ovat niitä vähiten suvaitsevaisia ja naama pokalla muulitellaan menemään. Välillä hyvä katsoa itseään peiliin ja miettiä miten käyttäytyy.
<Mark Rutte> Pelkään, että liian moni on välinpitämätön, ei ymmärrä tilanteen vakavuutta ja uskoo, että aika on meidän puolellamme. Näin ei ole. Nyt on aika toimia. Hyökkäämme Moskovaan sateenkaaren värisillä Naton panssarivaunuilla.
<Johnsson> Emme ole tehneet näköhavaintoja suloisesta prinsessasta. Tiedämme ainoastaan että hänen kuninkaallinen Skoda on palatsin luona pysäköitynä. Jatkamme tarkkailua. Prinsessan tuntomerkkeinä ovat että hän on pieni kokoinen sekä hänellä on pitkät hiukset.
<Kuninkaallinen partio> Olemme siellä 3 minuutissa ja hyökkäämme Suomeen ilmasta. Pitäkää pintanne. Me tulemme voittamaan.
<Jeesustelija> mee töihi, pelle
186 Käyttäjää paikalla! 0.012863159179688
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Herra_Snellman
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
A_1989_1 | A_1989_2 | A_1989_3 | A_1989_4 | B_1989_1 | B_1989_2 | C_1989_1 | C_1989_2 | D_1989 | E_1989_1 | E_1989_2 | E_1989_3 | E_1989_4 | E_1989_5 | E_1989_6 | F_1989_1 | F_1989_2 | F_1989_3 | Hak_1989 | PTK_1989_1 | PTK_1989_2 | PTK_1989_3 | PTK_1989_4 | PTK_1989_5 |
1: Vuoden 1989
2: 
3: VALTIOPÄIVÄT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: F2
10: Kirjalliset kysymykset
11: 231-460
12: 
13: 
14: 
15: 
16: EDUSKUNTA
17: HELSINKI
18:           ISSN 0783-991X
19: 
20: Helsinki 1990. Valtion painatuskeskus
21: SISÄLLYSLUETTELO
22: 
23: 
24: 
25: 
26: Kirjalliset kysymykset 231-460
27:     231 Sarapää: TVL:n Lapin piirin työntekijöiden     244 Kankaanniemi: Sijoituskotilapsista makset-
28:     työpaikkojen turvaamisesta                         tavien korvausten yhtenäistämisestä
29: 
30:     232 Nordman m.fl.: Om ersättningar till kom-       245 Elo ym.: Työttömien sosiaalisten etujen
31:     muner för flyktingarnas grundskoleundervisning     turvaamisesta työllisyyslain mukaisessa työllistä-
32:                                                        misessä
33:     232 Nordman ym.: Pakolaisten peruskouluope-
34:     tuksesta kunnille maksettavista korvauksista       246 Laine: Korpimaa-alueen säilyttämisestä Rus-
35:                                                        kon kunnan Hujalan kylässä
36: -   233 Jääskeläinen: Matkailuelinkeinon edistämi-
37:     seksi tarvittavista toimenpiteistä Ounastunturin   247 Elo ym: Kalastusrajoitusten aiheuttamien
38:     Pyhäkerolla                                        menetysten korvaamisesta kiintosiimakalastajille
39:                                                        Pohjanlahden rannikolla
40: -   234 Jääskeläinen: Tornionjoen merilohi- ja meri-
41:     taimenkantojen elvyttämisestä                      248 Pulliainen: Vajaakuntoisten työnhakijoiden
42:                                                        työnsaantimahdollisuuksien parantamisesta
43: -   235 Tenhiälä: Ulkomaille menevien myyntivoit-
44:     tojen ja pääomatulojen verottamisesta
45:                                                        249 Pulliainen: Kirjolohen kasvatusta koskevien
46:                                                        säännösten tiukentamisesta
47: -   236 Männistö: Asunto-olojen kehittämiseksi tar-
48:     vittavien määrärahojen lisäämisestä Pohjois-
49:                                                        250 Pulliainen: Itämeren alueen lohikannan el-
50:     Savossa
51:                                                        vyttämisestä
52: -   237 Koistinen ym.: Perhepäivähoitajien palk-
53:     kauksen ja työolosuhteiden parantamisesta          251 Pulliainen: Haarainsillan-Lapinkankaan
54:                                                        tien peruskorjauksesta Limingalla
55:     23 8 Renko ym.: Sosiaalialan oppilaitosten opis-
56:     kelijoiden valintamenettelyn muuttamisesta         252 Tenhiälä: Rikospoliisien työskentelyedelly-
57:                                                        tysten parantamisesta
58: -   239 Jansson m.fl.: Om åtgärder för utvecklande
59:     av turismen                                        253 Rehn m.fl.: Om kontroll av postorderför-
60:                                                        säljning och innehav av luftvapen
61: -   239 Jansson ym.: Matkailun kehittämiseksi tar-
62:     vittavista toimenpiteistä                          253 Rehn ym.: Ilma-aseiden postimyynnin ja
63:                                                        hallussapidon valvonnasta
64: -   240 Kankaanniemi: Haapamäen avovankilan ra-
65:     kentamisen kiirehtimisestä                         254 Alaranta ym.: Puolustusvoimien palvelupis-
66:                                                        teen säilyttämisestä Oulaisissa
67: -   241 Kankaanniemi: Jyväskylän ja Vaasan välisen
68:     valtatien rakentamisesta                           255 Alaranta ym.: Alkoholinkulutuksen vähen-
69:                                                        tämiseksi tarvittavista toimenpiteistä
70: -   242 Kankaanniemi: Maataloustuotannon rajoi-
71:     tusten purkamisesta Lapissa ja Kainuussa           256 Riihijärvi: Erotiikka ja terveys -mietinnön
72:                                                        sisällön asiallisuudesta
73: -   243 Kankaanniemi: Kanavayhteyden rakentami-
74:     sesta Päijänteeltä Suomenlahteen                   257 Rehn: Om miljövarudeklarationer på varor
75: 
76: 500066A
77: 4                                                Sisällysluettelo
78: 
79:     257 Rehn: Ympäristövaikutuksia koskevan mer-               275 Vistbacka: Emolehmäpalkkioihin varattujen
80:     kinnän tekemisestä tavaroihin                              määrärahojen lisäämisestä
81: 
82:     258 Rehn: Om beviljande av stöd för distribu-              276 Paloheimo: CFC-tuotteiden merkitsemisestä
83:     tion av tidningar även för distribution till utlan-        kuluttajia varoittavalla merkinnällä
84:     det
85:                                                                277 Paloheimo: Liikevaihtoveron poistamisesta
86:     258 Rehn: Sanomalehtien jakelutuen myöntämi-               jätemateriaaleilta
87:     sestä myös ulkomaille tapahtuvasta jakelusta
88:                                                                278 Pelttari ym.: Partek Oy:n Kolarissa sijaitse-
89:     259 Linnainmaa: Pienten ravitsemisliikkeiden               van sementtitehtaan lopettamisen vaikutuksista
90:     kilpailumahdollisuuksien turvaamisesta
91:                                                                279 Heikkinen ym.: Yksityisen tien tiealueella
92:     260 Linnainmaa: Eri ravintoetumuotojen vero-
93:                                                                olevien puhelinpylväiden siirtokustannuksista
94:     tuskohtelusta
95:                                                                280 Heikkinen ym.: Dieselveron poistamisesta
96:     261 Vistbacka: Työllistämismäärärahojen lisää-
97:                                                                museoajoneuvoiltil
98:     misestä Vaasan läänissä
99: 
100:     262 Vistbacka: Halsuanjärven kunnostustöiden               281 Vistbacka: Maatalouden tutkimuskeskuksen
101:     käynnistämisestä                                           tutkimusyksikön perustamisesta Vaasan lääniin
102: 
103:     263 Vistbacka: Kotieläinavustuksia koskevan                282 Vihriälä ym.: Palkan maksamisesta kouluti-
104:     vyöhykejaon muuttamisesta Halsuan osalta                   loilla. har,joitteleville- maatalousalan opiskelijoille
105: 
106:     264 Kankaanniemi ym.: Tupakkarasioiden kan-                283 .]sohookana~Asunmaa ym.: Ammatillisissa
107:     sissa olevien varoitustekstien uusimisesta                 OPP.ilaitoksissa opiskelevien harjoitteluajan palk-
108:                                                                kauksesta
109:     265 P. Leppänen ym.: Nuuskan perusveron ko-
110:     rottamisesta                                               284 Apukka: Geologian tutkirrmskeskuksen toi-
111:                                                                mintaedellytysten turvaamisesta
112:     266 Wasz-Höckert ym.: Tupakkatuotteiden myy-
113:     misestä alle 16-vuotiaille                                 285 Väistö: Tiemäärärah{)jen lisäämisestä Poh-
114:                                                                jois-Karjalassa
115:     267 Elo ym.: Emil Cedercreutzin museon saatta-
116:     misesta lakisääteisen valtionosuuden piiriin               286 Pohjanoksa ym.: Esiopet'uksen toteuttami-
117:                                                                sesta
118:     268 Mäkelä: Metsäntutkimusaseman saamisesta
119:     Multialle                                                  287 Perho y'Jtr.: Rintamaveteraanietuuksien
120:                                                                myöntämisestä v. 19'26 syntyneelle ikäluokalle
121:     269 Mäkelä: Rintamatunnuksen myöntämisestä
122:     v. 1926 syntyneelle ikäluokalle                            288 Vuoristo ym.: Kulttuurihistoriallisesti arvok-
123:                                                                kaan Rauman rautatieaseman tulevasta käytöstä
124:     270 Jurva: Nuorisorikollisuuden vähentämiseksi
125:     tarvittavista toimenpiteistä
126:                                                                289 Ikonen ym.: Maatalouden· vesiensuojelutoi-
127:     271 P. Leppänen: Tiesuolan mukana levitettävän             menpiteiden tukemisesta
128:     kaliumferrosyanidin käytön lopettamisesta
129:                                                                290 Mäkelä: Avioliittoa ja avoliittoa koskevien
130:     272 P. Leppänen: Kilpailun lisäämisestä semen-             säännösten yhdenmukaistamisesta
131:     tin tuotannossa
132:                                                                291 Tennilä: Luontaiselinkeinotilojen haltijoiden
133:     273 Paloheimo ym.: Muovien eri laatujen mer-               kalastusmahdollisuuksien· turviaiUisesta
134:     kitsemisestä uudelleenkäytön helpottamiseksi
135:                                                                292 Tennilä: Pohjoiskalotin ''ammat~ikurssikes
136:     274 Knuuttila ym.: Täyden raittiuden periaatteen           kuksessa opiskelevien suomalaisten 'opiskelijoi-
137:     toteuttamisesta liikenteessä                               den päivärahaeduista
138:                                            Sisällysluettelo                                            5
139: 
140: 293 Ajo: Tieyhteyden rakentamisesta Sallan Kel-          311 Mäkipää: Paloautojen käyttämisestä sai-
141: loselästä Neuvostoliiton puoleiseen Saliaan              raankuljetuksiin
142: 
143: 294 Pulliainen: Maatalouden ns. luomutuotan-             312 Apukka ym.: Kolarin radan henkilöstön
144: non kehittämisestä                                       supistamissuunnitelmista
145: 
146: 295 Pulliainen: Metsien uudistamismenetelmien            313 Nyby: Om begränsande av postorderför-
147: parantamisesta Etelä-Suomessa                            säljningen av luftvapen
148: 
149: 296 P. Leppänen ym.: Invalidiautojen autoveron           313 Nyby: Ilma-aseiden postimyynnin rajoitta-
150: palauttamisen perusteista                                misesta
151: 
152: 297 Saari ym.: Työttömyyspäivärahan tarvehar-            314 Aaltonen: Alavuden Vetämäjärven suojele-
153: kinnan poistamisesta                                     misesta
154: 
155: 298 Ahde ym.: Maailmanpankin rahoittamien                315 Saari: Virtain-Ähtärin maantien rakenta-
156: hankkeiden haittavaikutusten selvittämisestä             misen nopeuttamisesta
157: 
158: 299 Vähänäkki: Luonnon tilan selvittämisestä             316 Puska: Pienyrittäjiä koskevista pakollisista
159: Kaakkois-Suomessa                                        tilastokyselyistä
160: 
161: 300 Vähänäkki: Yhteistyön käynnistämisestä Vii-          317 Mäkelä: Lääkärin määräämän hieronnan
162: purin kehittämisessä kansainväliseksi matkailu-          saamisesta sairausvakuutuskorvausten piiriin
163: keskukseksi
164:                                                          318 Mäkelä: Vitamiini- ja hivenainevalmisteiden
165: 301 Dromberg ym.: Kotiteollisuusjärjestöjen val-         saamisesta sairausvakuutuskorvauksen piiriin
166: tionapuvakanssien saamisesta Uudellemaalle
167:                                                          319 Mäkelä: Mineraalianalyysien saamisesta sai-
168: 302 Paasilinna ym.: Etelä-Suomen vanhojen                rausvakuutuskorvausten piiriin
169: luonnonmetsien säilyttämisestä
170:                                                          320 Jääskeläinen ym.: Luonnonvaraisten vaellus-
171: 303 Tenhiälä ym.: Karanteeneista ja maksuista            kalakantojen säilyttämisen turvaamisesta
172: siirryttäessä urheiluseurasta toiseen
173:                                                          321 Skinnari ym.: Vesiliikenneturvallisuuden pa-
174: 304 Lehtosaari ym.: Toimenpiteistä metsänpa-             rantamisesta Päijänteellä
175: rannussuunnitelmien toteuttamiseksi
176:                                                         322 Puska ym.: Metsähallituksen muuttamisesta
177: 305 Saari ym.: Ns. osakastyönä toteutettavien           liikelaitokseksi
178: maankuivatushankkeiden toteuttamisesta
179:                                                          323 Turunen ym.: Järvilohitutkimuksen jatkami-
180: 306 Alaranta ym.: Maatalousyrittäjän mahdolli-           sesta Enon ja Ilomantsin kunnissa
181: suudesta saada sijaisapua sairaan lapsen hoitoa
182: varten                                                  324 Törnqvist ym.: Kuvataidekoulujen saamises-
183:                                                         ta valtionapulainsäädännön piiriin
184: 307 Alaranta ym.: Monilapsisten perheiden vero-
185: tuksen keventämisestä                                   325 Pokka: Inarijärven kalakantojen hoitamises-
186:                                                         ta
187: 308 Pulliainen: Paperiteollisuuden käyttämän
188: energian määrästä                                       326 Soininvaara: Kuivatushankkeiden valmiste-
189:                                                         lusta Helsingin vesi- ja ympäristöpiirissä
190: 309 Rinne: Rauma-Repola Oy:n Rauman tehtai-
191: den ympäristö- ja terveyshaittojen estämisestä          327 Tenhiälä: Aserekisterin aikaansaamisesta
192: 
193: 310 Jurva: Nuuksion erämaa-alueiden suojelemi-          328 Elo ym.: Nuorten urheilijoiden koulutus-
194: sesta                                                   mahdollisuuksien turvaamisesta
195: 6                                               Sisällysluettelo
196: 
197:     329 Elo ym.: Kuurojen teatterin toimintaedelly-          347 J. Roos ym.: Kotimaisen puutarhatuotannon
198:     tysten turvaamisesta                                     turvaamisesta
199: 
200:     330 Westerlund m.fl.: Om kraftverksreservering            348 Wasz-Höckert ym.: Vanhempainrahan mak-
201:     i Kopparnäs i lngå                                        samisesta otto- ja adoptiolasten vanhemmille
202: 
203:     330 Westerlund ym.: Inkoon Kopparnäsin voi-               349 T. Roos ym.: Terveyskeskusmaksun palaut-
204:     malavarauksesta                                           tamisen estämisestä
205: 
206:     331 P. Leppänen: Ennalta ehkäisevän hoidon                350 Hilpelä: Kansanopistojen valtionavun riittä-
207:     saamisesta sairausvakuutuskorvauksen piiriin              vyyden turvaamisesta
208: 
209:     332 Vistbacka: Eläkkeiden indeksitarkistuksen             351 Särkijärvi: Korvausten myöntämisestä siviili-
210:     ajankohdasta                                              sotavangeille
211: 
212:     333 Heikkinen: Postiautolinjan säilyttämisestä            352 Särkijärvi: Vesipiirien suorittamien vesistö-
213:     välillä Puolanka-Ämmänsaari                               jen kunnostustöiden taloudellisuudesta
214: 
215:     334 Jurva: Ohitusleikkauksista potilaille aiheutu-        353 Särkijärvi: Kuluttajaneuvonnan laajentami-
216:     vista kustannuksista                                      sesta
217: 
218:     335 Kemppainen ym.: Vartiuksen rajanylityspai-            354 Särkijärvi: Rakennusmaamaksulain sovelta-
219:     kan avaamisesta                                           misessa esiintyneistä tulkinnoista
220: 
221:     336 Mäkipää: Yksityisten pesuloiden vapautta-             355 Almgren: Kotona tapahtuvasta hoitotyöstä
222:     misesta liikevaihtoverotuksesta                           maksettavasta korvauksesta
223: 
224:     337 Mäkipää: Pienten lasten vanhempien hoito-             356 Pulliainen: Metsäntutkimuslaitoksen tutki-
225:     vapaaoikeudesta                                           mustoiminnan uskottavuudesta
226: 
227:     338 Männistö ym.: Yhtenäisen viitoituksen saa-            357 Renko ym.: Maatalousoppilaitosten kesätyö-
228:     misesta ns. Siniselle tielle Vaasasta Niiralaan           jakson opintososiaalisista eduista
229: 
230:     339 Pohjanoksa ym.: Sairaanhoidon opettajan               358 Taina ym.: Opintorahan asumislisän myön-
231:     kelpoisuudesta ja palkkauksesta                           tämisestä omistusasunnossa asuvalle opiskelijalle
232: 
233:     340 Dromberg ym.: Poliisivirkojen lisäämisestä           359 Gustafsson: Lasten huollon ja tapaamisoi-
234:     Espoon ja Vantaan nimismiespiireissä                     keuden turvaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä
235: 
236:     341 Kärhä ym.: Lasten kotihoidon tuen maksa-              360 Mäkelä: Vihantiin suunnitellusta kotiseutu-
237:     tuksen yksinkertaistamisesta                              keskuksesta
238: 
239:     342 Valli ym.: Optikkojen koulutuksen lisäämi-            361 Elo: Aikuiskoulutukseen hakeutumisen te-
240:     sestä                                                     hostamisesta
241: 
242:     343 Laine: Alkoholin mainontaa koskevan kiel-            362 Pelttari ym.: Poliisin virkojen lisäämisestä
243:     lon noudattamisen valvonnasta                            rikostutkinnan korkean tason säilyttämiseksi
244: 
245:     344 Tennilä: Partek Oy:n Kolarin sementtiteh-             363 Rinne: Hoitovapaaoikeuden turvaamisesta
246:     taan lopettamispäätöksestä                                alle kolmivuotiaideP lasten vanhemmille
247: 
248:     345 Backman ym.: Helsingin yliopiston hallin-             364 Kärhä: Suomalaisturisteihin kohdistuvien
249:     non uudistamisesta                                        ryöstöjen ennaltaestämisestä
250: 
251:     346 Hämäläinen: Pellonraivauskiellon kiertämi-           365 Pekkarinen: Luonnonsuojelulain mukaisten
252:     sestä kuivatushankkeiden avulla                          korvausasioiden käsittelyn nopeuttamisesta
253:                                            Sisällysluettelo                                              7
254: 
255: 366 Puska ym.: Tupakkaterveyskasvatuksen te-             382 Renlund m.fl.: Om snabbare behandling i
256: hostamisesta                                             olycksfallsverket av ansökningar enligt militär-
257:                                                          skadelagen
258: 367 Almgren: Valtiontakauslaitoksen takauspää-
259: töksestä eräässä tapauksessa                             382 Renlund ym.: Sotilasvammalain mukaisten
260:                                                          hakemusten käsittelyn nopeuttamisesta tapatur-
261: 368 Törnqvist ym.: Lapsiperheiden taloudellisen          mavirastossa
262: tuen kehittämisestä
263:                                                          383 Nordman m.fl.: Om pensionsskydd för per-
264: 369 Renko: Pohjaveden saamisesta kaupunki-               soner i statligt förtroendeuppdrag
265: laisten juomavedeksi Oulussa
266:                                                          383 Nordman ym.: Valtiollisissa luottamustehtä-
267: 370 Renko: Viestintävälineiden ohjelmien paran-          vissä toimivien henkilöiden eläketurvan järjestä-
268:                                                          misestä
269: tamisesta
270:                                                          384 Laine: Mustalaisväestön erityislainalla han-
271: 371 Pekkarinen: Avioliiton solmimisen vaikutuk-
272:                                                          kittujen asuntojen myyntirajoituksista
273: sesta pinta-alalisän määrään
274:                                                          385 Sasi: Keinoista uusien asuntojen hintojen
275: 372 Nyman m.fl.: Om slopande av utanför                  alentamiseksi
276: statsförslaget stående fonder
277:                                                          386 Kettunen: Ravun lisäämisestä liikevaihtove-
278: 372 Nyman ym.: Tulo- ja menoarvion ulkopuo-              rolaissa olevaan alkutuoteluetteloon
279: listen rahastojen lakkauttamisesta
280:                                                          387 Kettunen: Lohen alamittasäännöksen muut-
281: 373 Kauppinen ym.: Osaylioppilastutkintojen              tamisesta Perämeren rannikon sisäisillä aluevesil-
282: suorittamisen hyväksymisestä                             lä
283: 
284: 374 J. Roos ym.: Lounais-Suomen postinlajitte-           388 Nordman m.fl.: Om avhjälpande av missför-
285: luu keskittämisestä Turkuun                              hållanden i det kommunala pensionssystemet
286: 
287: 375 Kokko ym.: Toimenpiteistä Kymen läänin               388 Nordman ym.: Kunnallisen eläkejärjestel-
288: kehityksen turvaamiseksi                                 män epäkohtien korjaamisesta
289: 
290: 376 Vihriälä ym.: Ammattimaisen kuorma-auto-             389 T. Roos: Eläkkeiden hakemisen yksinker-
291: liikenteen liikennelupien myöntämisperusteista           taistamisesta
292: 
293: 377 Vihriälä ym.: Erityisopettajien kelpoisuuseh-        390 Jäätteenmäki ym.: Tietotekniikan edellyttä-
294: doista                                                   män henkilökunnan määrän lisäämisestä kirjas-
295:                                                          toissa
296: 378 Lapiolahti ym.: Riihimäen keskusvankilan ja
297:                                                          391 Louvo: YK:n palveluksessa olleiden henki-
298: Jokelan työsiirtolan rakentamisesta
299:                                                          löiden eläkkeiden verottamisesta
300: 379 Haavisto ym.: Hallituksen toimenpiteistä             392 Nordman: Om lindrigare beskattning av
301: Kiinassa tapahtuneiden ihmisoikeusloukkausten            privata näringsidkare
302: takia
303:                                                          392 Nordman: Yksityisten elinkeinonharjoitta-
304: 380 Almgren: Vammaistukilain säännösten so-              jien verotuksen keventämisestä
305: veltamisesta eräässä tapauksessa
306:                                                          393 Ala-Harja ym.: Kotitalousoppilaitosten ta-
307: 381 Melin: Om initiativ tili ett samarbetsprogram        louskoulukurssin ottamisesta huomioon yhteis-
308: för miljöskyddet i Östeuropa                             valinnassa
309: 
310: 381 Melin: Itä-Euroopan ympäristönsuojelun yh-           394 Vistbacka: Sairausvakuutuskorvauksen mak-
311: teistyöohjelmaa koskevasta aloitteesta                   samisesta taksin käyttämisestä
312: 8                                             Sisällysluettelo
313: 
314:     395 Puska: Tupakan myynninedistämiskiellon              413 Rinne: Viljelymaan sähköllä lämmittämisen
315:     toimeenpanosta                                          kieltämisestä
316: 
317:     396 Kärhä: Suomalaisten mahdollisuudesta vie-           414 Rinne: Satakunnan määräämisestä metsätu-
318:     railla luovutetuilla alueilla                           hojen kriisialueeksi
319: 
320:     397 Pulliainen: Metsäntutkimuslaitoksen ylijoh-         415 Lamminen ym.: Peruskoulun opettajapulan
321:     tajan nimittämisperusteista                             poistamisesta
322: 
323:     398 Pulliainen: Asuntojen perusparannuslainoi-          416 Kohijoki: Toimenpiteistä alle 15-vuotiaiden
324:     hin tarkoitettujen määrärahojen lisäämisestä            rikollisuuden ehkäisemiseksi
325: 
326:     399 Pulliainen: Metsätuhoalueiden verotuksen            417 Miettinen: Veikkausvoittovaroista liikunta-
327:     keventämisestä                                          paikkarakentamiseen myönnettyjen lainojen
328:                                                             kuoletusten ja korkojen palauttamisesta liikun-
329:     400 Pulliainen: Ns. supermyrkkyjen luontoon             nan tukemiseen
330:     päästämisen kieltämisestä
331:                                                             418 Stenius-Kaukonen ym.: Kunnallisten luotta-
332:     401 Pulliainen: Ympäristörikoksia koskevien             mushenkilöiden jääviyssäännösten uudistamises-
333:     säännösten sisällyttämisestä rikoslakiin                ta
334: 
335:     402 Pulliainen: Kirjailijakeskuksen Pohjois-Suo-        419 Stenius-Kaukonen ym.: Kaavoitusta koske-
336:     men aluetoimiston toimintaedellytysten paranta-         vien säännösten uudistamisesta
337:     misesta
338:                                                             420 Vuoristo: Kokemäenjoen jokitörmän sortu-
339:     403 Pulliainen: Metsäbiologisen tutkimuksen te-         mien korvaamisvelvoitteiden selvittämisestä
340:     hostamisesta Metsäntutkimuslaitoksessa
341:                                                             421 Kalliomäki ym.: Liikunnan keskiasteen kou-
342:     404 Pulliainen: Valkuaistuotannon omavaraisuu-          lutuksen rahoituksesta
343:     den turvaamisesta
344:                                                             422 Pulliainen: Posti- ja telelaitoksen jakamises-
345:     405 Pulliainen: Ilmavoimien harjoitusten vähen-         ta kahdeksi yksiköksi
346:     tämisestä lintujen pesimisen aikana
347:                                                             423 Paloheimo ym.: Telakkateollisuuden tuke-
348:     406 Pulliainen: Freonien käytön kieltämisestä           misesta
349:     teollisuudessa
350:                                                             424 Pulliainen: Maantieliikenteen ajonopeuksien
351:     407 Väänänen: Pohjoismaisten yhteistyömäärä-            alentamisesta Ruotsin mallin mukaan
352:     rahojen osoittamisesta ns. Saaristoprojektille
353:                                                             425 Seppänen: Valtion sitoumuksista Wärtsilä
354:                                                             Meriteollisuus Oy:lle
355:     408 Tennilä: Rasististen ilmiöiden torjumisesta
356:     suomalaisesta urheiluelämästä                           426 Seppänen: Viisumivapauden laajentamisesta
357:     409 Kohijoki: Satakunnan sotilasläänin perus-           427 Vuoristo: Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n ta-
358:     tamisesta puolustusvoimien hallintojärjestelmää         kuukelpoisuuden selvittämisestä
359:     uudistettaessa
360:                                                             428 Vuoristo: Valtion tuesta Wärtsilä-yhtiöille
361:     410 Tennilä: Maakaasuputken rakentamisesta
362:     Neuvostoliiton puolelta Kostamuksesta Pohjois-          429 Kohijoki: Eläkkeelle siirtyneiden Outokum-
363:     Suomeen                                                 pu Oy:n työntekijöiden aseman selvittämisestä
364: 
365:     411 Laine: Simputuksen lopettamisesta puolus-           430 Moilanen: ABC-ajokortin myöntämisestä
366:     tusvoimissa                                             17 -vuotiaalle
367: 
368:     412 Rinne: Ympäristönsuojeluinvestointien vero-         431 Moilanen: Alkoholin kokonaiskulutuksen
369:     vapauden toteuttamisesta                                pienentämisestä
370:                                                 Sisällysluettelo                                             9
371: 
372:    432 Linnainmaa: Moottoritien linjauksesta välil-           446 Löyttyjärvi: Vesakkomyrkkyjen käytön kiel-
373:    lä Lohjanharju-MuuraJa                                     tämisestä metsänhoidossa
374: 
375:    433 Westerlund: Om persontrafiken på banav-                447 Westerlund m.fl.: Om ökad säkerhet vid
376:    snittet Åbo-Helsingfors                                    transport av farliga ämnen
377: 
378:    433 Westerlund: Henkilöliikenteestä Turun ja               447 Westerlund ym.: Vaarallisten aineiden kulje-
379:    Helsingin välisellä rataosuudella                          tusten turvallisuuden lisäämisestä
380: 
381:    434 Puska: Maan pakkolunastamisesta asuntora-              448 Jäätteenmäki: Matkatavaroiden kuljettami-
382:                                                               sen keskittämisestä Valtionrautateillä
383:    kentamiseen pääkaupunkiseudulla
384:                                                               449 Kohijoki: Turkistarhauksen edellytysten pa-
385:    435 Moilanen: Reumatologian professorin viran
386:                                                               rantamisesta Satakunnassa
387:    perustamisesta Oulun yliopistoon
388:                                                               450 Niinistö: Liikenneturvallisuuden lisäämisestä
389:    436 Moilanen: Turun yliopistollisen keskussai-             valtatiellä n:o 1 Salon kaupungissa ns. ohikulku-
390:    raalan PET-kameran käyttömahdollisuuksien li-              tien osuudella
391:    säämisestä
392:                                                               451 Anttila: Postipalveluiden      turvaamisesta
393:    437 Vähänäkki: Neuvostoliittolaisten kemikaa-              haja-asutusalueilla
394:    lien kuljetusten turvallisuuden parantamisesta
395:    rautateillä                                                452 Laine: Henkilöliikenteen kehittämisestä Tu-
396:                                                               run ja Uudenkaupungin välisellä rataosuudella
397:    438 Pulliainen: Autoon sijoitettavan ongelmajät-
398:    teiden käsittely-yksikön hankkimisesta Suomeen             453 Laine: Urheiluseurojen taikootöiden verotta-
399:                                                               misesta
400:    439 Pulliainen: Kehitysyhteistyöpolitiikkaa kos-
401:    kevan selonteon antamisesta                                454 Tenhiälä: Alaikäisen oikeudesta erota yhdis-
402:                                                               tyksestä
403:    440 Pulliainen: Musiikinopettajien koulutuksen
404:    järjestämisestä Oulussa                                    455 Tenhiälä: Rikoksella loukatun aseman pa-
405:                                                               rantamisesta
406:    441 Pulliainen: Kolesterolipitoisuuden merkitse-
407:                                                               456 Almgren: Kananmunien tarkastuspakon tar-
408:    misestä elintarvikkeiden tuoteselostuksiin
409:                                                               peellisuudesta
410:    442 Pulliainen: Kolesteroliarvoja koskevan jouk-           457 Rinne: Toimeentulotason säilymisen turvaa-
411:    kotutkimuksen järjestämisestä                              misesta työvoimatoimistojen kautta tapahtuvas-
412:                                                               sa työllistämisessä
413:    443 Pulliainen: Pysäköintivirhemaksun verovä-
414:    hennyskelpoisuudesta                                   -   458 Kietäväinen: ALS-sairaudessa tarpeellisen
415:                                                               hoidon sairausvakuutuskorvauksista
416:    444 Pulliainen: Irtisanotune virkamiehelle mak-
417:    settavaksi määrättyjen korvausten maksamisesta             459 Pulliainen: Ns. supermyrkkyjen luontoon
418:                                                               päästämisen estämisestä
419:    445 Kohijoki: Eläkkeellä olevien mahdollisuu-
420:    desta palata työelämään työvoimapulan helpot-              460 Pulliainen: Vähittäiskaupassa myytävän ka-
421:    tamiseksi                                                  lan laadun parantamisesta
422: 
423: 
424: 
425: 
426: 2 500066A
427:                                              1989 vp.
428: 
429: Kirjallinen kysymys n:o 231
430: 
431: 
432: 
433: 
434:                                  Sarapää: TVL:n Lapin piirin työntekijöiden työpaikkojen tur-
435:                                      vaamisesta
436: 
437: 
438:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
439: 
440:    Lapin tie- ja vesirakennuspiirissä on tehty     tettiin 261 milj. markkaa vuonna 1980, 197
441: selvitys vuoden 1989 vahvistetun työohjelman       milj. markkaa vuonna 1984, 185 milj. markkaa
442: vaikutuksista rakennustoimialan vakituisen         vuonna 1987 ja 157,5 milj. markkaa vuonna
443: henkilöstön työllisyystilanteeseen. Selvityksen    1989. Tämä siitäkin huolimatta, että tieliikenne
444: mukaan rakennustoimialalla on kevättalvella        Lapissa on kasvanut vuosina 1981-88 keski-
445: 13 hankeorganisaatiota ja kesällä maksimis-        määrin 30 prosenttia ja Lapin pääteillä lähes 50
446: saan 17, mistä määrä vähenee loppuvuotta           prosenttia.
447: kohden ollen joulukuussa enää 7.                      Tie- ja vesirakennuslaitoksen Lapin piirin
448:    Työohjelman perusteella laadituo henkilöstö-    henkilöstöneuvosto on katsonut, että näköpii-
449: selvityksen mukaan on rakennustoimialalla jo       rissä on työpaikkojen todellinen väheneminen
450: kevättalvella 1989 henkilöstöä yli tarpeen -       mm. henkilöstösiirtojen muodossa. Henkilö-
451: rakennusmestareita 16, työnjohtajia 3 ja toimis-   kuntaneuvosto katsoo, että piirin henkilöstö-
452: tohenkilöitä 5. Syksyllä tilanne kuitenkin pa-     suunnitelma vuosille 1988-1993 on näyttö
453: henee nopeasti päättyvien hankkeiden valmis-       aktiiviväestön massamuuton kiihdyttämisestä
454: tuttua. Arvion mukaan loppuvuodesta on va-         ja Lapin tieliikenneolojen heikentämisestä.
455: kituista henkilöstöä yli tarpeen työnjohdossa         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
456: 62 (rkm 46, tj 16) ja 16 toimistohenkilöä eli      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
457: yhteensä 78 vakituista henkilöä on liikaa.         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
458:    Tie 2000 -ohjelman mukainen todellinen          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
459: teiden rakentamistarve olisi Lapin läänissä
460: nykytasossa 260 milj. markkaa/vuosi. Lapin                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
461: läänissä varsinaiseen rakentamiseen osoitetut             ryhtyä Lapin tie- ja vesirakennuspiirin
462: varat ovat tämän vuoden rahanarvossa vähen-               rakennustoimialan vakituisen henkilös-
463: tyneet jatkuvasti. Teiden rakentamiseen osoi-             tön työllisyystilanteen turvaamiseksi?
464: 
465:     Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1989
466: 
467:                                          Kimmo Sarapää
468: 
469: 
470: 
471: 
472: 290010D
473: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 231
474: 
475: 
476: 
477: 
478:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
479:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       le. Tämä vie kuitenkin aikaa 4--5 vuotta.
480: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       Tästä syystä nykytilanteessa tarvitaan erityis-
481: olette 19 päivänä huhtikuuta 1989 päivätyn          toimia tilanteen hoitamiseksi.
482: kirjeenne n:o 678 ohella toimittanut valtioneu-        Lapin tiepiirissä voidaan rakennustoimialan
483: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        henkilöstöä sijoittaa piirin sisällä. Tämän vai-
484: kansanedustaja Kimmo Sarapään näin kuulu-           kutukseksi arvioidaan 20 henkilöä. Vuosilo-
485: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 231:           mien vapaaehtoisilla järjestelyillä ongelmaa
486:                                                     voidaan helpottaa noin 10 työvuoden verran.
487:                                                     Henkilöstöitä on myös tiedusteltu halukkuutta
488:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       siirtyä tilapäisesti muihin tiepiireihin työhön.
489:        ryhtyä Lapin tie- ja vesirakennuspiirin      Halukkaita on ollut 5-6 henkilöä. Rakennus-
490:        rakennustoimialan vakituisen henkilös-       toimialan henkilöstön siirrot tiepiiristä toiseen
491:        tön työllisyystilanteen turvaamiseksi?       eivät kuitenkaan poista ongelmaa, koska muis-
492:                                                     sakin piireissä on rakentamistaimialoilla riittä-
493:                                                     västi henkilöstöä, pohjoisissa ja itäisissä piireis-
494:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
495:                                                     sä lisäksi ylimiehitystä.
496: vasti seuraavaa:
497:                                                        Edellä kuvattujen toimenpiteiden vaikutus
498:    Erityisesti rakentamismäärärahojen nopea         on noin 40 henkilöä, jolloin tiepiirissä on vielä
499: lasku Lapin tie- ja vesirakennuspiirissä on         työllistämisvaikeuksia, jotka koskevat 30--40
500: johtanut tilanteeseen, jossa kaikille rakentamis-   henkilöä. Näiden henkilöiden lomauttamistarve
501: taimialan palveluksessa oleville ei ole osoittaa    on syksyllä 1989 varsin konkreettinen, ellei
502: työtä loppuvuodesta 1989.                           tietöihin saada syksyllä lisärahoitusta. Tiemää-
503:    Syksyllä Lapin tiepiirissä on yli todellisen     rärahojen lisäys tiepiiriin syksyllä 1989 turvaisi
504: tarpeen 78 rakennusmestaria, 16 työnjohtajaa        edellä mainitun henkilöstön työllisyyden. Lisä-
505: ja 16 toimistotehtävissä olevaa henkilöä, joilla    määrärahatarve on noin 20 Mmk. Kesken
506: kaikilla on pysyvä palvelussuhde laitokseen.        jääneitä hankkeita voitaisiin jatkaa ja tiepiiri
507:    Tielaitoksen henkilöstöpolitiikkana on pysy-     saisi näin lisäaikaa henkilöstömääränsä sopeut-
508: vän henkilöstön palvelussuhteen turvaaminen.        tamista varten. Vuonna 1990 henkilöstön pois-
509: Myös lomautuksia vältetään mahdollisimman           tuma ja uudelleensijoittaminen vaikuttavat
510: pitkälle. Lapin tiepiirin henkilöstömäärä voi-      edelleen ylimiehitystä pienentävästi.
511: daan asteittain luonnollisen poistuman ja uu-          Mahdollinen tiemäärärahojen lisäys ratkais-
512: delleen sijoittamisen avulla sopeuttaa nähtävis-    taan syksyn lisämenoarviokäsittelyn yhteydessä
513: sä olevan työmäärän edellyttämälle perustasol-      heti alkusyksyllä.
514:      Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1989
515: 
516:                                                                Liikenneministeri Pekka Vennamo
517:                                      1989 vp. -     KK n:o 231                                       3
518: 
519: 
520: 
521: 
522:                              Tili Riksdagens Herr Talman
523:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         anspråk. I det rådande läget behövs därför
524: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         specialåtgärder för att situationen skall kunna
525: nr 678 av den 19 april 1989 tili vederbörande       skötas.
526: medlem av statsrådet översänt avskrift av              Vid Lapplands vägdistrikt kan anställda in-
527: följande av riksdagsman Kimmo Sarapää un-           om byggnadsbranschen placeras inom distrikt-
528: dertecknade spörsmål nr 231:                        et. Verkan härav uppskattas tili 20 personer.
529:                                                     Genom frivilliga semesterarrangemang kan si-
530:                                                     tuationen underlättas med ca 10 arbetsår. De
531:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen            anställda har även tilifrågats om de är villiga
532:        vidta för att sysselsättningsläget för den   att tilifålligt flytta över tili andra vägdistrikt.
533:        ordinarie personalen inom byggnads-          Antalet intresserade har varit 5-6 personer.
534:        branschen vid Lapplands väg- och vat-        Genom förflyttning av personalen inom bygg-
535:        tenbyggnadsdistrikt skall kunna tryg-        nadsbranschen från ett vägdistrikt tili ett annat
536:        gas?                                         elimineras dock inte problemet, eftersom det
537:                                                     även inom andra distrikt finns tiliräckligt med
538:                                                     personai inom byggnadsbranschen, inom de
539:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       norra och östra distrikten dessutom överbe-
540: samt anföra följande:                               manning.
541:    I synnerhet den snabba minskningen i bygg-          Verkan av de ovan beskrivna åtgärderna är
542: nadsanslagen för Lapplands väg- och vatten-         ca 40 personer, varefter det inom vägdistriktet
543: byggnadsdistrikt har lett till att alla anställda   fortfarande finns sysselsättningssvårigheter be-
544: inom byggnadsbranschen inte kan anvisas ar-         träffande 30--40 personer. I fråga om dessa
545: bete i slutet av 1989.                              personer är permitteringsbehovet hösten 1989
546:    På hösten är antalet anställda som faller        konkret om inte tilläggsfinansiering för vägar-
547: utanför det faktiska behovet inom Lapplands         beten kan ordnas under hösten. En ökning av
548: vägdistrikt 78 byggmästare, 16 arbetsledare och     väganslagen för vägdistriktet hösten 1989 skul-
549: 16 personer i kontorsuppgifter, vilka samtliga      le trygga sysselsättningen för den ovan nämnda
550: står i fast anställningsförhållande till inrätt-    personalen. Tilläggsanslagsbehovet är ca 20
551: ningen.                                             milj. mk. Halvfärdiga projekt kunde fortsättas
552:    Personalpolitiken inom vägväsendet är att        och vägdistriktet kunde på detta sätt få ytter-
553: trygga anställningsförhållandet för den perma-      ligare tid för att anpassa sin personalstyrka. År
554: nenta personalen. Permitteringar undviks även       1990 kommer överbemanningen att minska
555: i möjligaste mån. Antalet anställda vid Lapp-       ytterligare genom avgång och omplaceringar.
556: lands vägdistrikt kan genom naturlig avgång            Frågan om en eventuell ökning av vägansla-
557: och omplaceringar stegvis anpassas till den         gen kommer att avgöras på förhösten, i sam-
558: basnivå som den prognostiserade arbetsvoly-         band med behandlingen av höstens tilläggsbud-
559: men förutsätter. Detta tar dock 4--5 år i           get.
560:      Helsingfors den 16 maj 1989
561: 
562:                                                                   Trafikminister Pekka Vennamo
563:                                               1989 vp.
564: 
565: Skriftligt spörsmål nr 232
566: 
567: 
568: 
569: 
570:                                  Nordman m.fl.: Om ersättningar tili kommuner för flyktingarnas
571:                                      grundskoleundervisning
572: 
573: 
574:                               Tili Riksdagens Herr Talman
575:    Vårt lands insatser för att underlätta flyk-     Förutom en klasslärare behövs timlärare för att
576: tingarnas situation är fortfarande förhållande-     handha en dylik undervisning. Den kalkylerade
577: vis små. Antalet flyktingar som tas emot bör        ersättningen räcker inte ens tili lärarlönerna i
578: fortsättningsvis ökas. Detta underlättas av det     vissa fall.
579: intresse för flyktingar som numera finns i             Åtminstone lärarlönerna bör ersättas i sin
580: många kommuner. Kommunerna förutsätter              helhet med statsmedel och ett kalkylerat elev-
581: härvid att staten står för de extra kostnader       pris täcka övriga kostnader som undervisning-
582: som mottagandet av flyktingar medför de             en medför. Kommunernas aktiva medverkan är
583: första åren.                                        en förutsättning för att flyktingkvoten skall
584:    I statsrådets beslut om arrangemang och          kunna höjas. Detta förutsätter att staten upp-
585: ersättningar vid mottagande specificeras statens    fyller löften som getts kommuner i fråga om
586: åtaganden gentemot kommunerna. Bl.a. skall          ersättningar.
587: den grundskoleundervisning, som i första ske-          Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
588: det ges i grupp, ersättas som en kalkylmässig       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
589: ersättning. Kommunerna har bibringats upp-          skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
590: fattningen att denna ersättning skall täcka de      ställa följande spörsmål:
591: faktiska kostnaderna. Ersättningen, som fast-
592: ställdes tili 25 500 mk per elev, har höjts tili
593: 27 000 mk. Erfarenheter visar likväl att skol-                Är Regeringen medveten om att den
594: styrelsens anvisningar för läroplan för flykting-          kalkylerade ersättningen för grund-
595: undervisning inte kan uppfyllas inom en sådan              skoleundervisning för flyktingar i vissa
596: kostnadsram.                                               fall inte täcker kommunernas faktiska
597:    I en undervisningsgrupp kan ingå 4---10                 kostnader och
598: flyktingar. Lönekostnaderna är m.a.o. de sam-                 är Regeringen beredd att ändra er-
599: ma oberoende av om det finns 5 eller 10 elever.            sättningsgrunderna?
600: 
601:     Helsingfors den 20 april 1989
602: 
603:                      Håkan Nordman                          Gustav Björkstrand
604: 
605: 
606: 
607: 
608: 290010D
609: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 232
610: 
611: Kirjallinen kysymys n:o 232                                                              Suomennos
612: 
613: 
614: 
615: 
616:                                  Nordman ym.: Pakolaisten peruskouluopetuksesta kunnille mak-
617:                                      settavista korvauksista
618: 
619: 
620:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
621:    Maamme toimenpiteet pakolaisten tilanteen       mat riippumatta siitä, onko ryhmässä viisi vai
622: helpottamiseksi ovat edelleenkin suhteellisen      kymmenen oppilasta. Luokanopettajan lisäksi
623: pieniä. Vastaanotettavien pakolaisten määrää       tarvitaan tuntiopettaja tällaista opetusta hoita-
624: tulee edelleenkin lisätä. Tätä helpottaa monien    maan. Laskettu korvaus ei edes riitä opettajien
625: kuntien pakolaisia kohtaan tällä hetkellä osoit-   palkkoihin eräissä tapauksissa.
626: tama kiinnostus. Kunnat edellyttävät tällöin,         Ainakin opettajien palkat tulee kokonaisuu-
627: että valtio vastaa niistä ylimääräisistä kustan-   dessaan korvata valtion varoista ja lasketun
628: nuksista, joita pakolaisten vastaanottaminen       hinnan oppilasta kohden peittää muut opetuk-
629: ensimmäisten vuosien aikana aiheuttaa.             sesta aiheutuvat kulut. Kuntien aktiivinen
630:    Valtioneuvoston päätöksessä pakolaisten         myötävaikutus on edellytyksenä pakolaiskiin-
631: vastaanoton järjestämisestä ja korvaamisesta       tiön korottamiselle. Tämä edellyttää valtion
632: tarkennetaan valtion velvollisuuksia kuntia        täyttävän ne lupaukset, jotka kunnille on an-
633: kohtaan. Muun muassa kouluopetus, joka ensi        nettu korvauksien osalta.
634: vaiheessa annetaan ryhmässä, korvataan las-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
635: kennallisena korvauksena. Kunnille on annettu      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
636: sellainen käsitys, että tämä korvaus peittäisi     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
637: todelliset kulut. Korvaus, joka määrättiin         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
638: 25 500 markaksi oppilasta kohden, on korotet-
639: tu 27 000 markkaan. Kokemukset osoittavat                    Onko Hallitus tietoinen, että pako-
640: kuitenkin, ettei kouluhallituksen ohjeita pako-           laisten peruskouluopetukselle laskettu
641: laisopetuksen opetussuunnitelmasta voida täyt-            korvaus ei eräissä tapauksissa kata kun-
642: tää tällaisessa kustannuskehyksessä.                      tien todellisia kustannuksia, ja
643:    Opetusryhmään voi kuulua 4-10 pakolais-                   onko Hallitus valmis muuttamaan
644: ta. Palkkakustannukset ovat toisin sanoen sa-             korvausperusteita?
645:     Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1989
646: 
647:                      Håkan Nordman                             Gustav Björkstrand
648:                                      1989 vp. -     KK n:o 232                                      3
649: 
650: 
651: 
652: 
653:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
654: 
655:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       opetuksen järjestäneelle kunnalle. Tällaista yh-
656: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       teistyötä ovat harjoittaneet Porvoo, Porvoon
657: olette 20 päivänä huhtikuuta 1989 päivätyn          maalaiskunta ja Sipoo sekä Kerava, Tuusula ja
658: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        Järvenpää. Kyseistä yhteistyötä tullevat har-
659: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       joittamaan myös Oulu ja Muhoksen kunta sekä
660: edustaja Håkan Nordmanin ym. näin kuulu-            Pietarsaari ja sen lähikunnat. Myös Närpiön,
661: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 232:           Maalahden ja Korsnäsin kuntien lienee mah-
662:                                                     dollista järjestää pakolaisten alkuvaiheen ope-
663:           Onko Hallitus tietoinen, että pako-       tus yhteistoiminnassa.
664:        laisten peruskouluopetukselle laskettu
665:                                                        Pakolaisten alkuvaiheen opetuksen tarkoi-
666:        korvaus ei eräissä tapauksissa kata kun-     tuksena on kielen opetuksen ohella antaa pa-
667:        tien todellisia kustannuksia, ja
668:                                                     kolaisoppilaille valmiuksia siirtyä suomen- tai
669:           onko Hallitus valmis muuttamaan           ruotsinkielisiin luokkiin peruskoulussa. On sel-
670:        korvausperusteita?                           vää, että yhden vuoden opiskelu omassa ryh-
671:                                                     mässä ei yleensä takaa sellaisia valmiuksia
672:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          oppilaille, että he ilman huomattavaa tukea
673: taen seuraavaa:                                     selviytyisivät peruskouluopinnoistaan. Erityi-
674:    Valtioneuvoston 22.3.1989 antaman päätök-        sesti näin on yläasteelle sijoittuvien pakolaisop-
675: sen (304/89) mukaisesti kouluhallitus korvaa        pilaiden kohdalla.
676: kunnille maahan saapuneiden oppivelvollisuus-          Kouluhallitukselle on osoitettu valtion vuo-
677: ikäisten pakolaislasten ryhmämuotoisen alku-        den 1989 tulo- ja menoarvioon yhteensä 5
678: vaiheen opetuksen aiheuttamista kustannuksis-       miljoonaa markkaa (mom. 29.46.30) ylimääräi-
679: ta 27 260 markkaa oppilasta kohden yhden            sen avustuksen maksamiseen muun muassa
680: vuoden ajalta. Korvaussumma on laskennalli-         Ruotsista ja muualta ulkomailta muuttaneiden
681: nen ja sitä tarkistetaan vuosittain. Edellä mai-    oppilaiden tukiopetuksen järjestämiseen, pako-
682: nitun korvauksen lisäksi sosiaalihallitus mak-      laisopetuksen erityisjärjestelyihin sekä vieras-
683: saa kunnille kantokykyluokan mukaisen kor-          kielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen jär-
684: vauksen muihin menoihin. Tämä korvaus pe-           jestämiseen. Valtioneuvoston päätöksen mu-
685: ruskouluikäisten osalta vaihtelee 6 540 markas-     kaan Suomi ottaa vuonna 1989 vastaan yhteen-
686: ta 13 660 markkaan. Mikäli kunta tarvitsee          sä 500 uutta pakolaista, joista arvioidaan noin
687: tulkkipalveluja, korvaa sosiaalihallitus näistä     20--25 %:n olevan peruskouluikäisiä lapsia.
688: aiheutuvat kustannukset erikseen kunnalle.          Kustannusten osalta tämä tarkoittaa noin
689: Päättäessään pakolaisten vastaanottamisesta         2 700 000 markan menoerää. Valtion tulo- ja
690: kunnalla on tiedossa valtion maksaman kor-          menoarvion momentille 29.46.30 varattu mää-
691: vauksen suuruus.                                    räraha ei ole riittävä kaikkien edellä mainittu-
692:    Käytännössä ovat sellaiset kunnat, jotka         jen menokohtien hoitamiseen, vaan sitä on
693: haluavat vastaanottaa vain muutaman pako-           korotettava.
694: laisperheen, harjoittaneet yhteistyötä vastaa-         Edellä olevan perusteella voidaan katsoa,
695: vanlaisten lähikuntien kanssa pakolaisten alku-     että vaikkakin pakolaisten peruskouluopetuk-
696: huollon järjestämisessä. Peruskoulun osalta         sen osalta kunnille maksettava korvaus suosii
697: tämä tarkoittaa sitä, että jokin vastaanottavista   kuntia, jotka ottavat useamman kymmenen
698: kunnista järjestää keskitetysti alkuvaiheen ope-    hengen suuruisen pakolaisryhmän, ja kuntia,
699: tuksen saaden näin opetusryhmän suuremmak-          jotka yhteistoiminnassa järjestävät peruskou-
700: si. Tällöin maksetaan kustannusten korvaus          luun sijoittuvien alkuvaiheen opetuksen, oppi-
701: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 232
702: 
703: lasta kohden maksettava korvaussumma on             kiin, taata riittävät taloudelliset edellytykset
704: riittävä. Tärkeää on myös, että kunnille voi-       tukiopetuksen ja pakolaislasten oman äidinkie-
705: daan, sen jälkeen kun pakolaisoppilaat ovat         len opetuksen antamiseen.
706: integroituneet suomen- tai ruotsinkielisiin luok-
707:     Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1989
708: 
709:                                                               Opetusministeri Christoffer Taxell
710:                                       1989 vp. -     KK n:o 232                                      5
711: 
712: 
713: 
714: 
715:                               Tili Riksdagens Herr Talman
716:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         undervisningen. Samarbete av denna typ har
717: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          idkats av Borgå, Borgå landskommun och
718: av den 20 april 1989 tili vederbörande medlem        Sibbo samt Kervo, Tusby och Träskända.
719: av statsrådet översänt avskrift av följande av       Uleåborg och Muhos kommun samt Jakobstad
720: riksdagsman Håkan Nordman m.fl. underteck-           och dess närkommuner kommer troligtvis ock-
721: nade spörsmål nr 232:                                så att samarbeta på samma sätt. Dessutom bör
722:                                                      det vara möjligt för kommunerna Närpes,
723:           Är Regeringen medveten om att den          Malax och Korsnäs att med gemensamma
724:        kalkylerade ersättningen för grund-           krafter arrangera undervisning i första skedet
725:        sko1eundervisning för flyktingar i vissa      för flyktingarna.
726:        fall inte täcker kommunernas faktiska
727:                                                         Avsikten med undervisning i första skedet
728:        kostnader och
729:                                                      för flyktingar är att utöver språkundervisning-
730:           är Regeringen beredd att ändra er-
731:                                                      en ge dessa elever kompetens att börja i någon
732:        sättningsgrunderna?
733:                                                      finskspråkig eller svenskspråkig klass i grund-
734:                                                      skolan. Det är uppenbart att ett års studier i en
735:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         egen grupp i allmänhet inte garanterar att
736: samt anföra följande:                                eleverna utan avsevärt stöd klarar av sina
737:     Enligt Statsrådets beslut 22.3. 1989 (304/89)    grundskolestudier. Detta är i synnerhet fallet
738: betalar skolstyrelsen 27 260 mark per elev           för de flyktingelever som placeras i högstadiet.
739: under ett år i ersättning för de kostnader som          I budgeten för 1989 har för skolstyrelsen
740: åsamkas kommunerna av den undervisning i             reserverats sammanlagt 5 miljoner mark (mo-
741: grupp som ges i första skedet tili skolpliktiga      ment 29.46.30) för betalning av extra understöd
742: flyktingbarn vilka anlänt tililandet. Ersättnings-   för ordnandet av stödundervisning för elever
743: summan är kalkylerad och justeras varje år.          som flyttat från Sverige eller från något annat
744: Utöver den ersättning som nämnts, betalar            främmande land, för specialarrangemang som
745: socialstyrelsen ersättning enligt bärkraftsklass     gäller flyktingundervisningen samt för ordnan-
746: till kommunerna för andra utgifter. För barn i       det av modersmålsundervisningen för elever
747: grundskolåldern varierar ersättningen från           med ett främmande språk som modersmål.
748: 6 540 mark tili 13 660 mark. lfall kommunen          Enligt statsrådets beslut tar Finland 1989 emot
749: behöver tolkservice, betalar socialstyrelsen skilt   sammanlagt 500 nya flyktingar av vilka 20--25
750: dessa kostnader tili kommunen. Då kommunen           procent uppskattas vara barn i grundskolåld-
751: beslutar om mottagandet av flyktingar är den         ern. 1 fråga om kostnaderna betyder detta en
752: medveten om hur stor den ersättning som              utgiftspost på ca 2 700 000 mark. Det anslag
753: staten betalar är.                                   som anvisats under moment 29.46.30 i stats-
754:     1 praktiken har de kommuner som är villiga       budgeten räcker inte tili för alla de utgifter som
755: att ta emot endast några flyktingfamiljer sam-       nämnts tidigare, utan det bör höjas.
756: arbetat med närkommuner för att ordna servi-            Med anledning av det ovan nämnda kan
757: cen för flyktingarna under den första tiden. Då      man konstatera att trots att den ersättning som
758: det gäller grundskolan betyder detta att någon       betalas tili kommunerna för flyktingarnas
759: av de kommuner som tar emot flyktingar               grundskolundervisning gynnar de kommuner
760: arrangerar centraliserad undervisning i första       som tar emot flyktinggrupper på flera tiotal
761: skedet för att undervisningsgruppen på detta         personer och de kommuner som gemensamt
762: sätt skall bli större. Ersättningen för kostna-      ordnar undervisningen i första skedet vid
763: derna betalas då tili den kommun som ordnat          grundskolorna, är det ersättningsbelopp som
764: 6                                     1989 vp. -      KK n:o 232
765: 
766: betalas per elev tillräckligt stort. Det är även av   klasser, kan garanteras tillräckliga ekonomiska
767: vikt att kommunerna, efter att flyktingeleverna       förutsättningar för stödundervisning och un-
768: integrerats i finskspråkiga eller svenskspråkiga      dervisning i flyktingbarnens eget modersmål.
769:      Helsingfors den 26 maj 1989
770: 
771:                                                          Undervisningsminister Christoffer Taxell
772:                                                1989 vp.
773: 
774: Kirjallinen kysymys n:o 233
775: 
776: 
777: 
778: 
779:                                   Jääskeläinen: Matkailuelinkeinon edistämiseksi tarvittavista toi-
780:                                       menpiteistä Ounastunturin Pyhäkerolla
781: 
782: 
783:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
784:    Pallas-Ounastunturin kansallispuisto perus-       hissi vie talvimatkailua sillä tavalla eteenpäin,
785: tettiin vuonna 1939. Sitä ennen oli valmistunut      että kunnan ainutlaatuinen heikko työllisyysti-
786: Pallakselle hotelli, joka otettiin käyttöön kevät-   lanne voi merkittävästi kohentua. Verotustie-
787: talvella 1938. Ounastunturin Pyhäkerolle Pyhä-       toihin perehtyminen asettaa elinkeinojen kehit-
788: järven rannalle oli rakennettu jo edellisenä         tämistarpeet arvojärjestykseen, jossa on vain
789: vuonna obligaatiolainavaroilla retkeilymaja,         yksi pääsuunta, ellei haluta palata luonnonta-
790: jossa oli kaksi suurta majoitushuonetta. Lisäksi     louteen ja väestömuuttoon. Palvelujen kehittä-
791: oli henkilökunnan, talonmiehen ja emännän            misen ydinkysymys on matkailupalvelujen ke-
792: asunto, keittiö ja yhteinen ruokailutila sekä        hittämisessä ja Enontekiön pitämisessä asuttu-
793: sauna erillisessä rakennuksessa. Molemmat            na. "Suomen Ladut ja Rinteet" konsultin
794: Pallas-Ounastunturi-yhtymän matkailun tuki-          Jorma Suvikkaan Enontekiön kunnalle anta-
795: kohdat tuhottiin vuonna 1944. Pallaksella on         masta asiantuntijalausunnosta Hetan laskette-
796: jälleenrakennustyö suoritettu, ja hotellin lähei-    lukeskuksen sijaintipaikasta käyvät ilmi ne
797: syyteen on rakennettu asianmukainen hissipal-        perusteet, miksi rinnehiihtokeskus tulee sijoit-
798: velu. Ounastunturin Pyhäkeron laelle ei ole          taa Pyhäkeron rinteelle. Lausunnosta ilmenee
799: suunnitteilla retkeilymajan paikalle uutta ma-       myös se, että hanke toteutetaan luonnonsuoje-
800: jaa eikä hotellia. Sen sijaan Hetan kylään           lu- ja kansallispuistoalueelle asetettavat erikois-
801: rakennettujen hotellien ja lukuisten muiden          vaatimukset täyttäen. Kun kansallispuiston ete-
802: matkailualan yrittäjien ja majoittajien toimesta     läpäähän Pallakselle on saatu rakentaa matkai-
803: pyritään saamaan Enontekiön kunnan myötä-            lupalveluja, ei voi olla oikein asettaa esteitä
804: vaikutuksella tie tunturin juurelle ja moottori-     Ounastunturin alueelle samassa puistossa. Mie-
805: keikkareitti Pyhäkerolle. Sinne on tarkoitukse-      lestäni tasa-arvon vuoksi saman kansallispuis-
806: na rakentaa hissi noin puolen kilometrin pää-        ton alueen kuntien ei tulisi valtiovallan toimen-
807: hän aikanaan sijainneesta retkeilymajasta.           piteiden vuoksi olla niin eri tavoin kohdeltavi-
808: Tämä hanke on saanut myös vastustajia, joilla        na, kuin nyt tapahtuu Enontekiön ja Muonion
809: perusteena ovat matkailusta aiheutuvat haitat        kunnissa. Erityisesti valtiovallan näkökulmasta
810: porotaloudelle sekä luonnonsuojelulliset näkö-       tulisi ottaa huomioon, että kaikista tähänasti-
811: kohdat.                                              sista toimenpiteistä huolimatta Enontekiön
812:    Täysin kestämätön on perustelu, jossa vedo-       työttömyys on edelleen valtakunnan pahinta ja
813: taan kansallispuistolakiin, koska retkeilymaja       kroonisinta.
814: on ollut Ounastunturilla sekä ennen lakia että          Matkailun investointeihin uhratut kymmenet
815: lain aikana. Nyt ei edes ole tarkoituksena           miljoonat markat pääsevät parhaaseen tuot-
816: rakentaa majaa, koska majoitustilat ovat He-         toonsa, kuten kauppa- ja teollisuusministeriön
817: tassa ja retkeilijöiden kahvitupa tunturin juu-      tilastot kiistämättä osoittavat, niissä hiihtokes-
818: rella. Hissin rakentaminen pohjoiselle rioteelle     kuksissa, joissa on hissejä.
819: ei häiritse porojen varhaista saapumista kevät-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
820: talvella pälvipaikoille, koska ensimmäiset päi-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
821: vipaikat ovat Ounastunturin eteläpäässä.             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
822:    Hissin tarpeellisuus on matkailun kehittämi-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
823: sen ja sitä tietä keskeisimmän enontekiöläisen
824: yritystoiminnan kannalta elinehto. Kunnan ja                   Onko Hallitus tietoinen, että nykyi-
825: sen alueen matkailun kehittämisen kannalta                   sessä Pallas-Ounastunturin kansallis-
826: 290010D
827: 2                                 1989 vp. -     KK n:o 233
828: 
829:       puistossa on ollut ennen puiston perus-          kansalaiset, yrittäjät ja kunnat eriarvoi-
830:       tamista Ounastunturin Pyhäkerolla ret-           seen asemaan kieltämällä enontekiöläi-
831:       keilymaja, jota ei ole jälleenrakennettu         siltä oikeuden rakentaa kansallispuis-
832:       kuten Pallastunturin hotelli ja sen yh-          toon hissi ja taas sallimalla muoniolai-
833:       teyteen kokonaan uutena hissi, ja jos            sille laajentaa hissialueitaan saman kan-
834:       on,                                              sallispuiston alueelle?
835:          aikooko Hallitus asettaa edelleen
836:     Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1989
837: 
838:                                       Keijo Jääskeläinen
839:                                    1989 vp. -     KK n:o 233                                       3
840: 
841: 
842: 
843: 
844:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
845:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    suusministeriölle hiihtohissien ja ala-aseman
846: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     rakentamiseksi Ounastunturin Pyhäkerolle.
847: olette 24 päivänä huhtikuuta 1989 päivätyn        Hanke on parhaillaan lausunnolla Matkailun
848: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      edistämiskeskuksessa. Hankkeeseen liittyy huo-
849: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     mattavia ympäristön- ja luonnonsuojelunäkö-
850: edustaja Jääskeläisen näin kuuluvasta kirjalli-   kohtia, koska se kohdistuu Pallas-Ounastuntu-
851: sesta kysymyksestä n:o 233:                       rin kansallispuiston alueelle. Hankkeen edellyt-
852:                                                   tämät maa-aluejärjestelyt vaativat ympäristövi-
853:          Onko Hallitus tietoinen, että nykyi-     ranomaisten myötävaikutusta.
854:        sessä Pallas-Ounastunturin kansallis-
855:        puistossa on ollut ennen puiston perus-       Hallitus toteaa näin ollen, että tässä vaihees-
856:                                                   sa on ennenaikaista ottaa kantaa matkailuelin-
857:        tamista Ounastunturin Pyhäkerolla ret-
858:        keilymaja, jota ei ole jälleenrakennettu   keinon edistämiseksi Ounastunturin Pyhäkerol-
859:                                                   la tarvittavista toimenpiteistä. Hallitus pitää
860:        kuten Pallastunturin hotelli ja sen yh-
861:                                                   kuitenkin selvänä, että eri yrittäjiä ja kuntia
862:        teyteen kokonaan uutena hissi, ja jos
863:                                                   kohdellaan tasavertaisesti niissä puitteissa, jot-
864:        on,
865:           aikooko Hallitus asettaa kansalaiset,   ka laki yritystoiminnan aluetuesta (1297/88) ja
866:                                                   valtioneuvoston periaatepäätös matkailun ke-
867:        yrittäjät ja kunnat eriarvoiseen asemaan
868:        kieltämällä enontekiöläisiltä oikeuden     hittämiseksi vuosina 1989-1992 (15.12.1988)
869:                                                   antavat.
870:        rakentaa kansallispuistoon hissi ja taas
871:        sallimalla muoniotaisille laajentaa his-      Edellä mainitussa valtioneuvoston periaate-
872:        sialueitaan saman kansallispuiston         päätöksessä todetaan, että matkailuelinkeinoa
873:        alueelle?                                  kehitetään ottamalla huomioon ympäristöar-
874:                                                   vot, sovitut suojeluohjelmat ja perustettujen
875:                                                   kansallispuistojen luonteen säilyttäminen. Py-
876:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
877:                                                   häkeron tapauksessa matkailullinen intressi on
878: taen seuraavaa:                                   ristiriidassa luonnonsuojelullisen kanssa ja
879:   Hallitus toteaa, että Pyhäkeron Hissi Oy        edellyttää eri näkökohtien yhteensovittamista,
880: -niminen yhtiö on tehnyt aluepoliittista avus-    jolloin asian ratkaiseminen voi viime kädessä
881: tusta koskevan hakemuksen kauppa- ja teolli-      tapahtua valtioneuvostossa.
882:     Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1989
883: 
884:                                                                      Ministeri Pertti Salolainen
885: 4                                  1989 vp. -     KK n:o 233
886: 
887: 
888: 
889: 
890:                             Tili Riksdagens Herr Talman
891:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      byggande av en skidhiss och en slavsändare vid
892: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       Pyhäkero på Ounastunturi. Projektet finns som
893: av den 24 april 1989 tili vederbörande medlem     bäst hos Centralen för turistfrämjandet för
894: av statsrådet översänt avskrift av följande av    utlåtande. Tili projektet ansluter sig omfattan-
895: riksdagsman      Jääskeläinen    undertecknade    de miljö- och naturskyddssynpunkter, eftersom
896: spörsmål nr 233:                                  det gäller nationalparken Pallas-Ounastunturis
897:                                                   område. De arrangemang i fråga om markom-
898:            Är Regeringen medveten om att det,     råden som projektet förutsätter kräver medver-
899:        innan den nuvarande nationalparken         kan av miljömyndigheterna.
900:        Pallas-Ounastunturi anlades, vid Pyhä-        Regeringen konstaterar därför att det i detta
901:        kero på Ounastunturi fanns en utfärds-     skede är för tidigt att ta ställning tili de
902:        stuga som inte har återuppbyggts, vilket
903:                                                   åtgärder som behövs för att turistnäringen skall
904:        är fallet med hotellet på Pallastunturi    kunna främjas vid Pyhäkero på Ounastunturi.
905:        och den i samband med det helt ny-         Regeringen anser det dock klart att olika
906:        byggda hissen, och om Regeringen är        företagare och kommuner behandlas på jämli-
907:        medveten om detta,                         ka grunder inom de ramar som lagen om
908:            ämnar den fortsättningsvis försätta    regionalt stödjande av företagsverksamheten
909:        medborgare, företagare och kommuner        (1297/88) och statsrådets principbeslut om ut-
910:        i olikvärdig ställning genom att förväg-   vecklingen av turismen åren 1989-92
911:        ra enontekiöborna rätten att bygga en      (15.12.1988) bildar.
912:        hiss i nationalparken och tillåta muo-
913:        nioborna att utvidga sina hissområden         I det ovan nämnda principbeslutet av stats-
914:        tili samma nationalparksområde?            rådet konstateras det att turistnäringen skall
915:                                                   utvecklas genom att miljövården, överenskom-
916:                                                   na skyddsprogram och bevarandet av naturen i
917:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
918:                                                   anlagda nationalparker beaktas. I fallet Pyhä-
919: samt anföra följande:
920:                                                   kero står turistintressena mot naturskyddsin-
921:   Regeringen konstaterar att bolaget Pyhäke-      tressena och det förutsätter att olika synpunk-
922: ron Hissi Oy har ansökt om regionalpolitiskt      ter kan sammanjämkas, varvid avgörandet
923: bidrag hos handels- och industriministeriet för   saken i sista hand kan ske i statsrådet.
924: 
925:     Helsingfors den 23 maj 1989
926: 
927:                                                                      Minister Pertti Salolainen
928:                                               1989 vp.
929: 
930: Kirjallinen kysymys n:o 234
931: 
932: 
933: 
934:                                  Jääskeläinen: Tornionjoen merilohi- ja meritaimenkantojen el-
935:                                      vyttämisestä
936: 
937: 
938:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
939: 
940:    Tornionjoki on Suomen ja Ruotsin välinen den varassa kantojen säilyminen on. Paitsi
941: rajajoki, jonka pituus rajajokena on n. 530 km paikallisesti on tämä kehitys erittäin vaaralli-
942: mitattuna Kilpisjärveltä Tornioon. Koko vesis- nen myös merikalastusta ajatellen, sillä näin
943: tön valuma-alue käsittää n. 40 000 neliökilo- tuhotaan jatkuvasti menestyksellisen lohenkas-
944: metriä ja sitä voidaan verrata esimerkiksi Sveit- vatuksen biologista perustaa ja niin ollen myös
945: siin pinta-alaltaan: kyseinen keskieurooppalai- viljelymahdollisuuksia lohikantojen laitastuessa
946: nen valtio on vain vähän tätä vesistöaluetta ja villin geenimateriaalin käydessä aina harvi-
947: laajempi (42 000 neliökilometriä). Joen kaukai- naisemmaksi.
948: simmat alkulähteet sijaitsevat Ruotsin, Suomen        Kolmen viime vuoden aikana on merilohen
949: ja Norjan tuntureilla. Tornionjoki on Itämeren kalastusta rajoitettu lievästi. Rajoitukset ovat
950: viimeinen suuri lohijoki. 47% luonnonvaraisen kuitenkin olleet täysin riittämättömiä, eikä ra-
951: merilohen lisääntymisalueista on Tornionjoen joitusten vähäistäkään hyötyä ole varmistettu
952: vesistössä. Merilohelle sopivia kutualueita on itse jokialueella. Näin ovat toimenpiteet jääneet
953: vesistössä n. 5 000 ha ja lohen nousuväyliä puhtaasti kosmeettisiksi ja kelvanneet ainoas-
954: kaiken kaikkiaan yli l 500 km.                      taan puutteellisiksi neuvotteluvälineiksi Itäme-
955:     Oikein hoidettuna voisi Tornionjoen vesistö ren lohenpyynnistä keskusteltaessa.
956: tuottaa vuosittain yli 500 000 merilohen vael-        Ainoa järkevä tapa hoitaa merilohikysymys-
957: luspoikasta. Tuotto on nyt vain 50 000-70 000 tä on tosiasioitten tunnustaminen ja riittävien
958: vuodessa. Joen latvaosissa on tuottotappio yli korjausten suorittaminen. Meri- ja rannikko-
959: 90% ja keskialueillakin n. 60 %. Kun Teno- pyyntiä on siksi rajoitettava tehokkaasti niin,
960: joen poikastuotantoalueet kasvattavat par- että Itämeren suurin lohijoki saa riittävän
961: haimmillaan 80 lohenpoikasta l 00 neliömetriä määrän tarvitsemiaan emokaloja ja korvaamat-
962: kohti kasvaa Tornionjoella vain 0-3 kpl/100 toman arvokkaat luonnonkannat voidaan säi-
963: neliömetriä. Syynä tähän vaitaisaan katokehi- lyttää. Meritaimen tulisi samalla rauhoittaa
964: tykseen on väärin suunnattu ja liiallisiin mit- useiksi vuosiksi kokonaan sekä pohjoisella Pe-
965: toihin sallittu meripyynti.                         rämerellä että Tornionjoen vesistössä, sillä me-
966:     Suomi kalastaa Itämeren lohisaaliista yli ritaimen on nykyisin jo lähes sukupuuttoon
967: 30 % saaliiden vaihdellessa välillä 1 l 00 tn -     kuollut.
968: 1 200 tn/v. Yli 80 % lohesta otetaan merestä 1        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
969: merivuoden jälkeen, jolloin kala on vielä täysin - tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
970: keskenkasvuinen (n. 4--5 kg). Vielä huonom- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
971: piin tuloksiin on johtanut lohen ajosiimapyyn- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
972: ti, jossa jopa 85 % saaliista voi olla alamittaisia
973: nuoria lohia. Viidestä lohesta heitetään siis                  Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin
974: hukkaan neljä. Tappiot jo verkkopyyntiin ver-               toimiin Tornionjoen merilohi- ja meri-
975: rattuna ovat 20-30 miljoonaa markkaa vuo-                   taimenkantojen suojelemiseksi ja vah-
976: dessa. Kyseessä on arvokkaan uusiutuvan                     vistamiseksi niin, että kyseiset kalakan-
977: luonnonvaran törkeä väärinkäyttö.                           nat voisivat riittävän hoitojakson jäl-
978:     Ankaran pyynnin seurauksena ei Tornion-                 keen olla perustana myös Länsi-Lapin
979: joen vesistöön pääse riittävästi emokaloja, joi-            matkailua kehitettäessä?
980:      Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1989
981: 
982:                                         Keijo Jääskeläinen
983: 
984: 290010D
985: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 234
986: 
987: 
988: 
989: 
990:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
991:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kalaisten vapaan kalastuksen loppumista tällä
992: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      alueella. Ruotsin esittämän arvion mukaan n.
993: olette 20 päivänä huhtikuuta 1989 päivätyn         500 tonnia lohta tulee säästymään kalastuksel-
994: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       ta tällä alueella, mikä on n. kahdeksasosa
995: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      Itämeren kokonaissaaliista.
996: edustaja Keijo Jääskeläisen näin kuuluvasta           Lohen kalastuksen säätelyn tehostamiseksi
997: kirjallisesta kysymyksestä n:o 234:                Suomi, Ruotsi ja Neuvostoliitto pitivät yhtei-
998:           Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin    sen kokouksen Helsingissä huhtikuussa ja pää-
999:        toimiin Tornionjoen merilohi- ja meri-      tyivät yhteisesti esittämään Kansainväliselle
1000:        taimenkantojen suojelemiseksi ja vah-       Itämeren kalastuskomissiolle meripyynnin te-
1001:        vistamiseksi niin, että kyseiset kalakan-   hokkaampaa säätelyä. Tärkein ehdotuksista
1002:        nat voisivat riittävän hoitojakson jäl-     koskee ajoverkon silmäharvuuden nostamista
1003:        keen olla perustana myös Länsi-Lapin        157 millimetristä 180 millimetriin, mikä tehok-
1004:        matkailua kehitettäessä?                    kaasti suojelisi sekä kasvavaa että kudulle
1005:                                                    vaeltavaa lohta. Maat katsoivat, että mikäli
1006:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         tästä ei voida sopia kalastuskomissiossa, niiden
1007: taen seuraavaa:                                    tulisi toimeenpanna tämä säännös kolmen
1008:                                                    maan kesken. Jos silmäharvuutta nostetaan,
1009:    Tornionjoen lohikannan heikko tila on ollut     tarvitaan riittävän pitkä ylimenokausi ja myös
1010: tiedossa jo useita vuosia. Tämän vuoksi on         valtion tukitoimenpiteitä ammattikalastajien
1011: lohen rannikkopyyntiä rajoitettu kutuvaelluk-      tulotason turvaamiseksi. Rannikkokalastusta
1012: sen turvaamiseksi Perämeren lohijokiin. Suo-       koskevat säätelytoimenpiteet yhdessä Itämeren
1013: malais-ruotsalainen rajajokikomissio on voi-       pääaltaalla tapahtuvan säätelyn kanssa edes-
1014: maansaattanut vastaavia rajoituksia jokisuun       auttavat Tornionjoen lohikannan elpymistä.
1015: edustalla sekä itse joessa. Nämä toimenpiteet
1016: eivät kuitenkaan ole yksin riittäviä, koska           Kalastuksen säätelyn lisäksi Suomi ja Ruotsi
1017: lohen pyynti sen syönnösvaelluksella Itämeren      tehostavat Tornionjoen lohi- ja meritaimenkan-
1018: pääaltaalla on liian voimakasta. Tornionjoen       toja lisäämällä yksivuotiaiden poikasten istu-
1019: lohikannasta pyydetäänkin n. 70 % pääaltaan        tusta Tornionjokeen.
1020: puolelta. Näin ollen Suomi ei yksinään voi            Meritaimenkannan heikko tila Tornionjoessa
1021: merkittävästi vaikuttaa Tornionjoen lohikan-       johtuu jokisuun alueella tehostuneesta siian
1022: nan vahvistamiseen. Kun varsin hyvin tiede-        verkkokalastuksesta. Vaelluskalakantojen el-
1023: tään ko. joen lohikannan merkitys paitsi kalas-    vyttämistä selvittänyt työryhmä on todennut
1024: tukselle yleensä myös alueen matkailun kehit-      tämän asian erityisen ongelmalliseksi, koska
1025: tämiselle, on Suomen ja myös Ruotsin taholta       tehokkaat säätelytoimenpiteet estävät muun
1026: pyritty säätelemään lohenpyyntiä nimenomaan        kalastuksen jokisuun alueella. Työryhmä on
1027: Itämeren pääaltaan alueella. Tässä yhteydessä      kuitenkin esittänyt, että siian pintaverkkopyyn-
1028: on mainittava viime vuonna toteutunut Ruot-        nissä siirryttäisiin nykyistä harvempiin verkkoi-
1029: sin ja Neuvostoliiton välisen valkoisen vyöhyk-    hin, jolloin osa taimenista säästyisi jokisuun
1030: keen jako, mikä merkitsi suomalaisten ja tans-     kalastukselta.
1031: 
1032:     Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1989
1033: 
1034:                                                                          Ministeri Ole Norrback
1035:                                     1989 vp. -     KK n:o 234                                       3
1036: 
1037: 
1038: 
1039: 
1040:                              Tili Riksdagens Herr Talman
1041:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       och danskarnas fria fiske inom området. Enligt
1042: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        den av Sverige gjorda värderingen kommer ca
1043: av den 20 april 1989 tili vederbörande medlem      500 ton av lax besparas från fiske inom detta
1044: av statsrådet översänt avskrift av följande av     område vilket motsvarar ca en åttondedel av
1045: riksdagsman Keijo Jääskeläinen undertecknade       Östersjöns totala fångst.
1046: spörsmål nr 234:                                       För att förstärka regleringen av laxfisket höll
1047:           Ämnar Regeringen vidta brådskande        Finland, Sverige och Sovjetunionen ett gemen-
1048:        åtgärder för skyddande av Torne älvs        samt möte i Helsingfors i april där man
1049:        lax- och havsöringstam på så sätt att       gemensamt beslöt att framföra tili Internatio-
1050:        ifrågavarande fiskstammar kunde efter       nella Östersjö fiskerikommissionen en effekti-
1051:        en tillräcklig skötselperiod fungera även   vare reglering av havsfisket. Det viktigaste
1052:        som grund för utvecklandet av turismen      förslaget berör förstoringen av drivnätets
1053:        i Västra-Lappland?                          maskvidd från 157 miliimeter tili 180 miliimeter
1054:                                                    vilket skulie effektivt skydda både växande och
1055:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       lekvandrande lax. Länderna ansåg att ifali
1056: samt anföra följande:                              fiskerikommissionen inte kan enas om detta
1057:                                                    borde de tre länderna verkstälia denna bestäm-
1058:     I flera år har man känt tili laxstammens       melse. Ifali maskvidden förstoras behövs det en
1059: svaga tilistånd i Torne älv. På grund av detta     tiliräckligt lång övergångsperiod samt statens
1060: har man, för att trygga lekvandringen tili         stödåtgärder för att trygga yrkesfiskarnas in-
1061: Bottenhavets laxälvar, begränsat kustfisket av     komstnivå. Regleringsåtgärderna för kustfisket
1062: lax. Den finsk-svenska gränsälvskommissionen       tilisammans med den reglering som sker vid
1063: har infört motsvarande begränsningar vid älv-      Östersjöns huvudbassäng förstärker laxbestån-
1064: mynningen och i själva älven. Dessa åtgärder       den i Torne älv.
1065: är i sig själv inte tiliräckliga emedan fångsten
1066: av lax under dess näringsvandring i Östersjöns        Förutom regleringen av fisket förstärker
1067: huvudbassäng är alitför kraftig. Av Torne älvs     både Finland och Sverige Torne älvs lax- och
1068: laxbestånd fångas ca 70 % i huvudbassängen.        havsöringsbestånd genom att öka utsättningen
1069: På grund av detta kan Finland inte ensam i         av 1-åriga yngel i älven.
1070: större grad inverka på laxstammens förstärk-          Det ökade nätfisket av sik vid älvmynningen
1071: ning i Torne älv. Emedan man rätt väl känner       är orsaken tili Torne älvs svaga havsöringsbe-
1072: tili ifrågavarande älvs betydelse förutom för      stånd. Arbetsgruppen som klarlagt upplivandet
1073: fisket i allmänhet, även för utvecklandet av       av vandringsfiskstammarna har konstaterat att
1074: områdets turism, har man både från Finlands        detta är specielit problematiskt emedan effek-
1075: och Sveriges sida uttryckligen strävat tili att    tiva regleringsåtgärder hindrar övrigt fiske vid
1076: reglera laxfisket i Östersjöns huvudbassäng. I     älvmynningen. Arbetsgruppen har dock fram-
1077: detta sammanhang bör uppdelningen av den           stälit att man skulie vid flytnätfisket av sik öka
1078: vita zonen melian Sverige och Sovjetunionen        nuvarande maskvidd så att en del av öringarna
1079: nämnas vilket innebär slutet på finländarnas       skulie besparas från fisket vid älvmynningen.
1080:     Helsingfors den 24 maj 1989
1081: 
1082:                                                                           Minister Ole Norrback
1083:                                              1989 vp.
1084: 
1085: Kirjallinen kysymys n:o 235
1086: 
1087: 
1088: 
1089: 
1090:                                  Tenhiälä: Ulkomaille menevien myyntivoittojen ja pääomatulojen
1091:                                      verottamisesta
1092: 
1093: 
1094:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1095:    Hallitus on jo parisen vuotta vaihtelevalla     ovat menossa sellaiseen valtioon, joka ei ole
1096: menestyksellä askaroinut verokysymysten pa-        mukana keskinäisissä verosopimuksissa. Suo-
1097: rissa. Erityisesti hallitus on kiinnittänyt huo-   messa ei näin kuitenkaan ole tehty. Niinpä
1098: miota pieni- ja keskituloisten sekä yksinhuol-     täällä ulkomailta tulleet monenlaiset "kaappa-
1099: tajien verotuksen kiristämiseen. Sen sijaan hal-   rit" ovat voineet viedä suuret voitot verotta
1100: litukselta on kokonaan jäänyt huomaamatta,         johonkin pikkuvaltioon, jossa valtion ainoa
1101: että verotusjärjestelmässämme on suuriakin         elämisen perusta on vastaanottaa eri maista
1102: aukkoja, jotka pitäisi kiireesti sulkea.           tulevia monennäköisiä myyntivoittoja ja siirtää
1103:                                                    niitä eteenpäin.
1104:    Tällaisista voidaan mainita esimerkkinä
1105:                                                       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1106: myyntivoittojen ja pääomatulojen siirtäminen       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
1107: Suomesta ulkomaille. Niinpä suurten osake-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1108: kauppojen myyntivoiton voi siirtää verotta         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1109: ulkomaille silloin kun se menee maahan, jonka
1110: kanssa meillä ei ole verosopimusta. Erilaisia                Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, joi-
1111: pieniä valtioita, jotka eivät muiden maiden               den nojalla voitaisiin Suomessa verottaa
1112: kanssa edes halua tehdä mitään verosopimuk-               sellaisia osakekauppojen myyntivoitto-
1113: sia, on aivan riittämiin. Monet maat Euroo-               ja, jotka kotiutetaan johonkin sellaiseen
1114: passa ovat tehneetkin niin, että ne voivat                maahan, jonka kanssa Suomella ei ole
1115: verottaa esim. myyntivoittoja, silloin kun ne             keskinäistä verosopimusta?
1116:     Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1989
1117: 
1118:                                          Hannu Tenhiälä
1119: 
1120: 
1121: 
1122: 
1123: 2900IOD
1124: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 235
1125: 
1126: 
1127: 
1128: 
1129:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1130:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      verotusoikeus kuuluu verovelvollisen asuinval-
1131: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tiolle. Suomen kuten muidenkin OECD-valtioi-
1132: olette 20 päivänä huhtikuuta 1989 päivätyn         den verosopimuksissa käytetään pohjana ky-
1133: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       seistä OECD:n malliverosopimusta.
1134: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         OECD:n pääomamarkkinoiden vapauttamis-
1135: edustaja Hannu Tenhiälän näin kuuluvasta           koodi ja EC:n pääomamarkkinoiden vapautta-
1136: kirjallisesta kysymyksestä n:o 235:                misdirektiivi ovat lisänneet paineita pääoma-
1137:                                                    markkinoiden vapauttamiseksi. EC:n pääoma-
1138:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, joi-    markkinoiden vapauttamisdirektiivin mukaan
1139:        den nojalla voitaisiin Suomessa verottaa    EC:n piirissä on tarkoitus toteuttaa täysin
1140:        sellaisia osakekauppojen myyntivoitto-      vapaat pääomamarkkinat 1.7.1990 mennessä.
1141:        ja, jotka kotiutetaan johonkin sellaiseen   Pääomien vapaan liikkumisen toteuttaminen
1142:        maahan, jonka kanssa Suomella ei ole        on tärkeätä kansainväliselle kaupalle. Suomi-
1143:        keskinäistä verosopimusta?                  kaan ei voi jäädä tästä kehityksestä jälkeen.
1144:                                                    Pääomamarkkinoiden vapautuminen tuo mu-
1145:                                                    kanaan sekä markkinoiden sopeutumisvaikeuk-
1146:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-     sia että ei-toivottuja lieveilmiöitä, kuten esimer-
1147: vasti seuraavaa:                                   kiksi ns. verokeidasvaltioiden verotuksellisista
1148:     Verosopimuksen tarkoituksena on toisaalta      syistä tapahtuvaa hyväksikäyttämistä. Markki-
1149: kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen vält-    noiden vakautuessa myös markkinoiden "peli-
1150: täminen ja toisaalta sopimusvaltioiden valtio-     säännöt" muotoutuvat.
1151: varainministeriöiden välisen verotusta koske-         Kansainvälisessä vero-oikeudessa ei pääsään-
1152: vien tietojen vaihtamisen mahdollistaminen ve-     töisesti kiinnitetä huomiota valtioiden verotuk-
1153: ron välttämisen ja veron kiertämisen estämisek-    sen tasoon. Verotuksen tason määrittelyn on
1154: si.                                                katsottu kuuluvan suvereenin valtion itsemää-
1155:     Verosopimuksessa ei voida määrätä jotakin      räämisoikeuden piiriin. Tämän periaatteen mu-
1156: tuloa veronalaiseksi. Tulon veronalaisuudesta      kaisesti ei esimerkiksi Suomessa tapahtuneesta
1157: on säädettävä valtion sisäisessä verolainsäädän-   satunnaisesta, laillisesta toiminnasta saatua tu-
1158: nössä. Verosopimuksessa sovitaan ainoastaan        loa voitaisi verottaa täällä ainoastaan sillä
1159: kahden valtion verotusvallan jaosta. Tämä          perusteella, että tulon saajana on henkilö, joka
1160: tarkoittaa sitä, että verosopimuksessa sovitaan    asuu valtiossa, jonka verotuksen taso on alhai-
1161: miten se valtio, jossa tulo on syntynyt, ja se     nen tai jossa ei ole verotusta. Tämän periaat-
1162: valtio, jossa verovelvollinen asuu tai jossa       teen kunnioittaminen joutuu kuitenkin kyseen-
1163: verovelvollinen on rekisteröity, luopuvat kak-     alaiseksi silloin, kun alhaisen verotuksen val-
1164: sinkertaisen verotuksen välttämiseksi verola-      tiota käytetään välikätenä siten, että jokin
1165: kiensa mukaisesta oikeudesta verottaa kyseistä     toiminta keinotekoisesti kanavoidaan sen kaut-
1166: tuloa. Verosopimus on siten sopimus, jossa         ta tapahtuvaksi siitä syystä, että vältetään
1167: kumpikin sopimusvaltio luopuu jonkinasteisesti     toisen valtion verotusta. Tällöin viimeksi mai-
1168: verolakiensa mukaisesta verotusoikeudesta.         nittu valtio joutuu harkitsemaan kansainväli-
1169:     Verosopimuksella ei ulkomailla asuvien hen-    sessä vero-oikeudessa perinteisesti noudatetuille
1170: kilöiden Suomesta saamia satunnaisia myynti-       periaatteille pohjautuvan verotusvaltansa rajo-
1171: voittoja voida tehdä veronalaiseksi Suomessa.      jen tarkistamista.
1172: Lisäksi on huomattava, että taloudellisen yh-         Suomen verolainsäädännössä on yleissään-
1173: teistyön ja kehityksen järjestön (OECD) tulo-      nös veron kiertämisen estämiseksi. Verotuslain
1174: ja varallisuusveroja koskevan malliverosopi-       56 §:n 1 momentin mukaan "Jos jollekin olo-
1175: muksen mukaan satunnaisten, muiden kuin            suhteelle tai toimenpiteelle on annettu sellainen
1176: kiinteistöstä tai lähdevaltiossa harjoitetusta     oikeudellinen muoto, joka ei vastaa asian
1177: elinkeinotoiminnasta saatujen, myyntivoittojen     varsinaista luonnetta tai tarkoitusta, on vero-
1178:                                    1989 vp. -     KK n:o 235                                     3
1179: 
1180: tusta toimitettaessa meneteltävä niin, kuin jos      Hallitus on tietoinen siitä tosiasiasta, että
1181: asiassa olisi käytetty oikeaa muotoa."            kansainväliselle kaupalle tärkeä pääomamark-
1182:   Veron välttämisen ja veron kiertämisen estä-    kinoiden vapautuminen tuo mukanaan mark-
1183: miseksi on tärkeätä, että veroviranomaisten       kinoiden sopeutumisvaikeuksia samoin kuin
1184: välistä virka-apua veroasioissa lisätään. Tämän   tiettyjä lieveilmiöitä. Hallitus seuraa tilanteen
1185: vuoksi Euroopan neuvoston ja OECD:n yhteis-       kehittymistä ja esittää tarvittaessa tarkistuksia
1186: työnä on valmistunut multilateraalinen vero-      Suomen verotusvallan rajoihin ottaen samanai-
1187: asioissa annettavaa hallinnollista virka-apua     kaisesti huomioon sen, että tarkoituksenmu-
1188: koskeva sopimus. Hallitus valmistelee kyseisen    kaista pääomaliikettä ei tule tarpeettomasti
1189: sopimuksen allekirjoittamista.                    hankaloittaa.
1190: 
1191:     Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1989
1192: 
1193:                                                                        Ministeri Ulla Puolanne
1194: 4                                     1989 vp. -      KK n:o 235
1195: 
1196: 
1197: 
1198: 
1199:                                Till Riksdagens Herr Talman
1200: 
1201:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           hemviststat. lfrågavarande OECD:s modell-
1202: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           skatteavtal används som grund för skatteavta-
1203: av den 20 april 1989 tili vederbörande medlem         len i Finland liksom också i de övriga OECD-
1204: av statsrådet översänt en avskrift av följande        staterna.
1205: av riksdagsman Hannu Tenhiälä underteckna-               Liberaliseringskoden för OECD:s kapital-
1206: de spörsmål nr 235:                                   marknad och liberaliseringsdirektivet för EC:s
1207:                                                       kapitalmarknad har ökat trycket att liberalisera
1208:             Ämnar Regeringen vidta åtgärder           kapitalmarknaden. Enligt direktivet om att
1209:         med stöd av vilka sådana försäljnings-        liberalisera EC:s kapitalmarknad är avsikten
1210:         vinster av aktiehandel, vilka överförs        att inom EC förverkliga en fullständigt fri
1211:         tili något sådant land med vilket Fin-        kapitalmarknad senast 1. 7.1990. Genomföran-
1212:         land inte har ett ömsesidigt skatteavtal,     det av fri rörlighet för kapital är viktigt för den
1213:         kunde beskattas i Finland?                    internationella handeln. lnte heller Finland kan
1214:                                                       bli efter i denna utveckling. Liberaliseringen av
1215:                                                       kapitalmarknaderna för med sig både anpass-
1216:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          ningssvårigheter för marknaderna och icke-
1217: samt anföra följande:                                 önskade följdföreteelser såsom t.ex. att s.k.
1218:    A vsikten med ett skatteavtal är å ena sidan       skatteparadis utnyttjas av skattemässiga skäl.
1219: att undvika internationell dubbelbeskattning          Då marknaderna stabiliseras utformas även
1220: och å andra sidan att möjliggöra informations-        "spelreglerna" för dem.
1221: utbyte om beskattningen mellan de två avtals-            1 den internationella skatterätten fästs i regel
1222: staternas finansministerier för att förhindra         inte uppmärksamhet vid nivån för staternas
1223: undvikande av skatt och kringgående av skatt.         beskattning. Det har ansetts att fastställandet
1224:    1 ett skatteavtal kan inte fastställas att någon   av nivån för beskattningen hör tili självbestäm-
1225: inkomst är skattepliktig. En inkomst skall            manderätten för en surevän stat. 1 enlighet med
1226: stadgas skattepliktig i en stats interna skatte-      denna princip kan t.ex. inkomst som erhållits
1227: lagstiftning. 1 ett skatteavtal överenskoms en-       av tillfällig, laglig verksamhet i Finland inte
1228: dast om fördelningen av två staters befogenhet        beskattas här endast på den grunden att
1229: att beskatta. Detta innebär att man i ett             inkomsttagaren är en person som bor i en stat
1230: skatteavtal kommer överens om hur den stat            vars beskattningsnivå är låg eller där det inte
1231: där inkomsten har uppstått och hur den stat           finns någon beskattning. Respekterandet av
1232: där den skattskyldige bor eller där den skatt-        denna princip blir dock ifrågasatt då en stat
1233: skyldige har registrerats avstår från rätten att      med låg beskattning används som mellanhand
1234: enligt sina skattelagar beskatta ifrågavarande        så att någon verksamhet artificiellt kanaliseras
1235: inkomst för att undvika dubbelbeskattning. Ett        att ske via den i syfte att undvika beskattning-
1236: skatteavtal är således ett avtal där vardera          en i en annan stat. Härvid blir den sist nämnda
1237: avtalsstaten i viss mån avstår från beskattnings-     staten tvungen att överväga en justering av
1238: rätten enligt sina skattelagar.                       gränserna för sin beskattningsbefogenhet som
1239:    Genom ett skatteavtal kan inte de tillfälliga      grundar sig på principer som traditionellt
1240: försäljningsvinster som utomlands bosatta per-        iakttagits i den internationella skatterätten.
1241: soner erhållit från Finland göras skattepliktiga         1 den finska skattelagstiftningen finns ett
1242: i Finland. Dessutom bör det observeras att            allmänt stadgande för att förhindra kringgåen-
1243: enligt det modellskatteavtal som gäller in-           de av skatt. 1 56 § 1 mom. beskattningslagen
1244: komst- och förmögenhetsskatt och som orga-            stadgas att "Har ett förhållande eller en åtgärd
1245: nisationen för ekonomiskt samarbete och ut-           givits sådan rättslig form som ej motsvarar
1246: veckling (OECD) gjort upphör beskattningsrät-         sakens egentliga natur eller syftemål, skall vid
1247: ten i fråga om tillfälliga försäljningsvinster som    beskattningen förfaras som om riktig form i
1248: erhållits av annat än fastigheter eller närings-      saken hade använts".
1249: verksamhet i källstaten tili den skattskyldiges          För att förhindra undvikande av skatt och
1250:                                     1989 vp. -     KK n:o 235                                    5
1251: 
1252: kringgående av skatt är det viktigt att hand-      den liberalisering av kapitalmarknaden som är
1253: räckningen mellan skattemyndigheterna i skat-      viktig för den internationella handeln för med
1254: teärenden ökas. På grund härav har som             sig anpassningssvårigheter för marknaderna
1255: samarbete mellan Europarådet och OECD              liksom också vissa negativa följdföreteelser.
1256: färdigställts ett multilateralt avtal som gäller   Regeringen följer med situationens utveckling
1257: den administrativa handräckning som ges i          och föreslår vid behov justeringar i gränserna
1258: skatteärenden. Regeringen bereder underteck-       för den finska beskattningsbefogenheten och
1259: nandet av ifrågavarande avtal.                     beaktar därvid samtidigt att en ändamålsenlig
1260:    Regeringen är medveten om det faktum att        kapitalrörlighet inte skall försvåras i onödan.
1261: 
1262:     Helsingfors den 10 maj 1989
1263: 
1264:                                                                         Minister Ulla Puolanne
1265:                                               1989 vp.
1266: 
1267: Kirjallinen kysymys n:o 236
1268: 
1269: 
1270: 
1271: 
1272:                                  Männistö: Asunto-olojen kehittämiseksi tarvittavien määräraho-
1273:                                    jen lisäämisestä Pohjois-Savossa
1274: 
1275: 
1276:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1277: 
1278:    Asunto-olojen kehittäminen on keskeinen             Asuntohallituksen lainoitus Pohjois-Savossa
1279: maakunnallinen painopistealue Pohjois-Savos-        v. 1989 kuntien asunto-ohjelmien toteuttamis-
1280: sa. Maakunnassa, jossa sekä väestön tulotaso        osien, Kuopion lääninhallituksen esityksen ja
1281: että asumistaso ovat alhaisemmat kuin maassa        asuntohallituksen alustavan lainapäätöksen
1282: keskimäärin, on valtion lainoituksella tärkeä       mukaan (asuntoja kpl):
1283: merkitys.
1284:    Alueemme kunnat ovat asunto-ohjelmissaan                                   Vuokra-   Osake- Oma-     Perus-
1285:                                                                               asunnot   asunnot koti-   paran-
1286: asettaneet tavoitteeksi n. 3 000 asunnon tuotta-                                                talot    nus
1287: misen kuluvana vuonna. Määrä vastaa suu-            Kuntien asunto-ohjelmat       755    383     250     598
1288: ruusluokaltaan seutukaavaliiton näkemystä.          Kuopion lääninhallituksen
1289:                                                           1
1290: Kunnat ovat arvioineet myös valtion lainoituk-      esitys ) •••••••••••••••••••• 656    277     207     5222)
1291: sen tarpeen ja päättäneet hankekohtaisesta          Asuntohallituksen alust.
1292:                                                     lainapäätös ............... 792 3)    99     118     409
1293: etuoikeusjärjestyksestä.
1294:                                                     Erotus lääninhallitus/
1295:    Kuopion lääninhallitus on esittänyt kuntien      asuntohallitus ............        -178     -89-113
1296: puoltamien hankkeiden ja valtakunnallisen
1297: käyttösuunnitelman perusteella lainoitettavat       1
1298:                                                      )   perustuu valtakunnalliseen käyttösuunnitelmaan ja
1299: kohteet. Seutukaavaliitto ja maakuntaliitto         2
1300:                                                          kuntien puoltamiin hankkeisiin
1301: saattoivat lääninhallituksen kuntien kanssa          )   282 omakotitaloa ja 240 vuokra-asuntoa
1302:                                                     3
1303:                                                      )   sis. myös opiskelija-asunnot
1304: käymien neuvottelujen yhteydessä esittää näke-
1305: myksensä.
1306:    Käyttösuunnitelman toteuttaminen on kui-           Myönteistä on, että vuokra-asuntoja pyri-
1307: tenkin muodostunut erittäin ongelmalliseksi.        tään tuottamaan kysyntää vastaavasti. Sen si-
1308: Syynä on valtion tulo- ja menoarvioon varatun       jaan osake-, omakoti- ja perusparannuslainoi-
1309: määrärahan riittämättömyys. Julkisuudessa ol-       tus uhkaa jäädä huomattavasti alle sekä viime
1310: leiden arvioiden mukaan vajaus on koko maas-        vuoden tason että kuntien ohjelmoiman etuoi-
1311: sa noin miljardi markkaa. Osake- ja omakoti-        keusjärjestyksen.
1312: lainojen korvaaminen korkotukilainoilla ei            Tällä tulee olemaan useita Pohjois-Savon
1313: näytä onnistuvan, koska lainat ovat lainansaa-      kannalta kielteisiä vaikutuksia, ellei tilannetta
1314: jille normaalia aravaa epäedullisempia. Myös-       korjata. Maaseudun ja maaseutukuntien asu-
1315: kään rahalaitokset eivät toistaiseksi ole tulleet   tusrakenteen tasapainoinen kehittäminen vaa-
1316: hankkeeseen      mukaan.      Valtakunnallisessa    rantuu omakoti- ja perusparannuslainoituksen
1317: asunto-ohjelmassa asetettujen perusparantami-       vähetessä.
1318: seen liittyvien painopisteiden kannalta on erit-      Sekä kaupungeissa että maalaiskunnissa osa-
1319: täin ongelmallista sekä talokohtaisten (osaketa-    ketuotannolla on voitu useissa tapauksissa va-
1320: lot) että ympäristön parantamislainojen pois-       pauttaa vuokra-asunto, vastata väestön omis-
1321: jäänti.                                             tusasuntopreferensseihin sekä nostaa suurem-
1322:     Uhkana on myös osake- ja omakotilainojen        pien asuntojen myötä asumistasoa. Eräissä
1323: lainoitusarvojen alentaminen rahoitusvajeen         kunnissa jopa 80 07o osaketaloon tulijoista va-
1324: peittämiseksi.                                      pauttaa kunnallisen vuokra-asunnon.
1325: 290010D
1326: 2                                  1989 vp. -     KK n:o 236
1327: 
1328:    Yksittäisille osakesäästäjille ja omakotira-             Aikooko Hallitus vielä eduskunnan
1329: kentajille tilanne on aiheuttamassa ennalta-             kuluvalla kevätistuntokaudella esittää
1330: arvaamattomia taloudellisia vaikeuksia.                  lisätalousarvion, jossa huolehditaan
1331:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-          Pohjois-Savoon määrärahoja osake-,
1332: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän            omakoti- ja perusparannuslainoja var-
1333: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen             ten vähintään Kuopion lääninhallituk-
1334: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:              sen esityksen mukainen määrä?
1335: 
1336:     Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1989
1337: 
1338:                                         Lauha Männistö
1339:                                      1989 vp. -     KK n:o 236                                    3
1340: 
1341: 
1342: 
1343: 
1344:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1345: 
1346:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       todettu asuntopolitiikkamme vaikeimmaksi on-
1347: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       gelmaksi. Vuokra-asuntotilanteen parantami-
1348: olette 21 päivänä huhtikuuta 1989 päivätyn          seksi onkin aravavuokra-asuntotuotantoa lisät-
1349: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        ty. Vuokra-asuntotavoitteen saavuttamiseksi
1350: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       on jouduttu poikkeamaan kuntien etuoikeus-
1351: edustaja Männistön näin kuuluvasta kirjallises-     järjestyksestä ei ainoastaan Kuopion läänissä
1352: ta kysymyksestä n:o 236:                            vaan myös muilla alueilla. Valtuutus kuntien
1353:                                                     etuoikeusjärjestyksestä poikkeamiseen sisältyy
1354:           Aikooko Hallitus vielä eduskunnan         vuoden 1989 tulo- ja menoarvioon.
1355:        kuluvalla kevätistuntokaudella esittää
1356:        lisätalousarvion, jossa huolehditaan           Asuntohallituksen kevään lainajako ei mää-
1357:        Pohjois-Savoon määrärahoja osake-,           rärahat yhteenlaskien oleellisesti eroa Kuopion
1358:        omakoti- ja perusparannuslainoja var-        lääninhallituksen esittämästä. Vuokra-asunto-
1359:        ten vähintään Kuopion lääninhallituk-        tuotannolle asetettujen tavoitteiden saavutta-
1360:        sen esityksen mukainen määrä?                miseksi lainajaossa hyväksyttiin lähes kaikki
1361:                                                     Kuopion läänin kuntien puoltamat vuokratalo-
1362:                                                     kohteet. Asuntohallitus on Kuopion läänissä
1363:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        hyväksynyt vuokratalokohteita lainoituksen
1364: vasti seuraavaa:                                    piiriin opiskelija-asunnot mukaan lukien yh-
1365:   Hallitus on 13.4.1989 tehnyt periaatepäätök-      teensä 865 asuntoa. Tällöin mukana ovat myös
1366: sen tulo- ja menoarviossa asetettujen aravatuo-     alustavan lainalupauksen saaneet kohteet.
1367: tantotavoitteiden toteuttamiseksi tarvittavan li-     Kuten kysymyksessä esitetään aravaomistus-
1368: särahoituksen sisällyttämisestä seuraavaan lisä-    asuntojen tuottaminen vähentää osaltaan pai-
1369: menoarvioesitykseen, joka tullaan syksyllä an-      netta vuokra-asuntojen kysyntään. Hallitus
1370: tamaan eduskunnalle.                                varmistaa myös aravaomistusasunnoille tulo-
1371:   Vuokra-asuntojen ja nimenomaan kohtuu-            ja menoarviossa asetettujen määrällisten ta-
1372: hintaisten vuokra-asuntojen puute on yleisesti      voitteiden saavuttamisen vuonna 1989.
1373: 
1374:     Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1989
1375: 
1376:                                                                  Ympäristöministeri Kaj Bärlund
1377: 4                                   1989 vp. -     KK n:o 236
1378: 
1379: 
1380: 
1381: 
1382:                              Tili Riksdagens Herr Talman
1383: 
1384:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       politiken. Aravahyresbostadsproduktionen har
1385: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        också ökats för att förbättra situationen i fråga
1386: av den 21 april 1989 till vederbörande medlem      om hyresbostäder. För att uppnå målen i fråga
1387: av statsrådet översänt avskrift av följande av     om hyresbostäder har man varit tvungen att
1388: riksdagsman Männistö undertecknade spörs-          frångå kommunernas prioritetsordning inte ba-
1389: mål nr 236:                                        ra i Kuopio län utan också annorstädes. Stats-
1390:                                                    budgeten för år 1989 innehåller fullmakt för
1391:          Ämnar Regeringen ännu under inne-         regeringen att avvika från kommunernas prio-
1392:        varande vårsession för riksdagen fram-      ritetsordning.
1393:        lägga en tilläggsbudget i viiken anslagen      Den fördelning av låneanslagen som bo-
1394:        för lån till aktielägenheter, egnahems-     stadsstyrelsen gjorde i vår avviker inte väsent-
1395:        hus och grundförbättring i norra Savo-      ligt från vad länsstyrelsen i Kuopio län före-
1396:        lax motsvarar minst det förslag som         slog, då man räknar ihop anslagen. För att
1397:        gjorts av länsstyrelsen i Kuopio län?       målen för hyresbostadsproduktionen skulle
1398:                                                    kunna nås godkändes vid lånefördelningen så
1399:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      gott som alla hyreshusobjekt som förordats av
1400: anföra följande:                                   kommuner i Kuopio län. 1 Kuopio län har
1401:                                                    bostadsstyrelsen godkänt lån till hyreshus, in-
1402:    Regeringen har 13.4.1989 fattat ett princip-    klusive studentbostäder, till ett sammanlagt
1403: beslut om att de ytterligare anslag som behövs     antal av 865. Detta inkluderar också de objekt
1404: för förverkligandet av statsbudgetens mål för      för vilka lån preliminärt utlovats.
1405: aravabostadsproduktionen skall föras in i föl-        Såsom anförs i spörsmålet bidrar produktio-
1406: jande proposition om tillägsbudget, viiken         nen av aravaägarbostäder till att minska det
1407: kommer att föreläggas riksdagen under hösten.      efterfrågetryck som gäller hyresbostäder. Rege-
1408:    Bristen på hyresbostäder och i synnerhet        ringen kommer också att säkerställa att de
1409: hyresbostäder till skäligt pris har allmänt kon-   volymmässiga mål som ställts upp för arava-
1410: staterats vara det svåraste problemet i bostads-   ägarbostäder i statsbudgeten nås år 1989.
1411: 
1412:     Helsingfors den 25 maj 1989
1413: 
1414:                                                                      Miljöminister Kaj Bärlund
1415:                                                1989 vp.
1416: 
1417: Kirjallinen kysymys n:o 237
1418: 
1419: 
1420: 
1421: 
1422:                                   Koistinen ym.: Perhepäivähoitajien palkkauksen ja työolosuhtei-
1423:                                      den parantamisesta
1424: 
1425: 
1426:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1427:    Lasten päivähoitoasiat ovat olleet jo pitkään     limatta ja tulkinnat siinä ovat erittäin kirjavia,
1428: aiheellisesti puheenaiheena ja puntaroitavana.       laskennallisesti se voi vaihdella suuresti eri
1429: Keskustellaan ja kiistelläänkin eri hoitomuoto-      kuukausina,
1430: jen paremmuudesta. Lasten edun kannalta var-            - työ tapahtuu hoitajan kotona, mutta
1431: masti on hyvä, että olosuhteet hoidon aikana         heillä ei ole mitään työhuonekorvausta; mm.
1432: ovat mahdollisimman kodinomaiset.                    opettajilla tämä on tuntien valmistelun, kokei-
1433:    Perhepäivähoitajat ovat ryhmä, joka tekee         den korjauksen ym. vuoksi.
1434: juuri sellaista lasten hoitotyötä, jossa täyttyvät      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1435: kodinomaiset olosuhteet, kun vielä hoidetta-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
1436: vien lasten ryhmät ovat suhteellisen pieniä.         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1437: Kuitenkin perhepäivähoitajat muihin lasten           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1438: hoitoa suorittaviin henkilöihin nähden ovat
1439: monessa suhteessa eriarvoisessa asemassa.
1440: Esim.:                                                         Onko Hallitus tietoinen perhepäivä-
1441:    - perhepäivähoitajat eivät kuulu työaika-                hoitajien vaikeasta asemasta ja,
1442: lain piiriin,                                                  aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
1443:    - perhepäivähoitajien palkkaus on harvi-                 siin perhepäivähoitajien palkkauksen ja
1444: naisen sekava ns. kuukausipalkkauksesta huo-                työolosuhteiden parantamiseksi?
1445:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1989
1446: 
1447:           Annikki Koistinen             Riitta Kauppinen              Taisto Tähkämaa
1448:           Kimmo Sarapää                 Kalevi Mattila                Juhani Vähäkangas
1449:                     Pirkko Ikonen                             Sirkka-Liisa Anttila
1450: 
1451: 
1452: 
1453: 
1454: 2900100
1455: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 237
1456: 
1457: 
1458: 
1459: 
1460:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1461: 
1462:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Kunnilla on nykyisin entistä enemmän oi-
1463: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      keuksia ja velvollisuuksia päättää sosiaalihuol-
1464: olette 21 päivänä huhtikuuta 1989 päivätyn         lon kehittämisestä. Näin ollen perhepäivähoi-
1465: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       donkin osalta kuntien tulee pyrkiä löytämään
1466: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      erilaisia joustavia ratkaisuja päivähoidon to-
1467: edustaja Koistisen ym. näin kuuluvasta kirjal-     teuttamiseksi kaikkia osapuolia tyydyttävällä
1468: lisesta kysymyksestä n:o 237:                      tavalla. Monenlaiset kokeilut ovat myös mah-
1469:                                                    dollisia. Perhepäivähoitajien työolosuhteita on
1470:           Onko Hallitus tietoinen perhepäivä-      pyritty parantamaan muun muassa kolmiper-
1471:        hoitajien vaikeasta asemasta, ja            hepäivähoidolla sekä monissa kunnissa kokei-
1472:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     luasteella olevalla ryhmäperhepäivähoidolla.
1473:        siin perhepäivähoitajien palkkauksen ja     Mainittakoon, että sosiaalihallituksessa on
1474:        työolosuhteiden parantamiseksi?             käynnissä muun muassa kehittämisprojekti
1475:                                                    "Voisiko jotain olla toisin lasten päivähoidos-
1476:                                                    sa", jossa on tarkoitus tutkia erilaisia uusia
1477:                                                    vaihtoehtoja päivähoidon järjestämiseksi.
1478:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
1479:                                                       Sosiaali- ja terveysministeriön käsityksenä
1480: vasti seuraavaa:
1481:                                                    on, että perhepäivähoitajien palkkaus- ja työ-
1482:   Perhepäivähoitajien palvelussuhteen ehdot        olosuhdekysymykset ovat yksi este etenkin
1483: määritellään työehtosopimuksissa. Perhepäivä-      pääkaupunkiseudulla perhepäivähoidon kehit-
1484: hoitajien palkkauksen parantamista koskevat        tämiselle. Halukkaita perhepäivähoitajan tehtä-
1485: asiat liittyvät työmarkkinakysymyksiin, jotka      viin ei nykyisin löydy riittävästi. Ministeriö ei
1486: ratkaistaan yleisten työehtosopimusedellytysten    ole työmarkkinaosapuoli eikä siten voi suoraan
1487: vallitessa ja joista neuvotellaan eri sopijaosa-   vaikuttaa perhepäivähoitajien palkkauksessa
1488: puolten kesken.                                    esiintyviin ongelmiin. Ministeriö on tuonut
1489:   Perhepäivähoitajat eivät kuulu työaikalain-      kuitenkin esille kantanaan, että palkkausjärjes-
1490: säädännön piiriin, ja hoitajan työaika muodos-     telmän ongelmien ratkaiseminen auttaisi perhe-
1491: tuu hoitosopimuksen mukaisista lasten hoito-       päivähoitopaikkojen määrälliseen lisäykseen ja
1492: ajoista.                                           tämän hoitomuodon edelleen kehittämiseen.
1493: 
1494:     Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1989
1495: 
1496:                                                                         Ministeri Tarja Halonen
1497:                                      1989 vp. -     KK n:o 237                                      3
1498: 
1499: 
1500: 
1501: 
1502:                               Tili Riksdagens Herr Talman
1503:    1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen        den sträva att finna olika slags flexibla lösning-
1504: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         ar för att genomföra dagvården på ett sätt som
1505: av den 21 april 1989 tili vederbörande medlem       tillfredsställer alla parter. Många olika slags
1506: av statsrådet översänt avskrift av följande av      försök är också möjliga. Avsikten är att för-
1507: riksdagsledamot Koistinen m.fl. undertecknade       bättra familjedagvårdamas arbetsförhållanden
1508: spörsmål nr 237:                                    bl.a. genom trefamiljsdagvård samt genom
1509:                                                     gruppfamiljedagvård, som experimenterats med
1510:           Är Regeringen medveten om familje-        i många kommuner. Det mä nämnas att i
1511:        dagvårdamas svåra situation och              socialstyrelsen har inletts bl.a. ett utvecklings-
1512:          ämnar Regeringen vidta åtgärder för
1513:        att förbättra avlöningen och arbetsför-      projekt med namnet "Kunde något vara an-
1514:        hållandena för familjedagvårdama?            norlunda i bamdagvården", avsett att under-
1515:                                                     söka olika slags nya altemativ för att ordna
1516:                                                     socialvården.
1517:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          Social- och hälsovårdsministeriets uppfatt-
1518: samt anföra följande:                               ning är att frågoma om familjedagvårdamas
1519:    Villkoren i familjedagvårdamas anställnings-     avlönings- och arbetsförhållanden är ett hinder
1520: förhållande fastställs i kollektivavtal. Ärenden    då det gäller att utveckla familjedagvården
1521: som gäller förbättring av familjedagvårdamas        speciellt inom huvudstadsregionen. Det finns
1522: avlöning anknyter tili arbetsmarknadsfrågoma,       inte för närvarande tillräckligt många personer
1523: vilka avgörs under rådande allmänna kollektiv-      som är villiga att bli familjedagvårdare. Minis-
1524: avtalsförutsättningar och om vilka det för-         teriet är inte en arbetsmarknadspart och kan
1525: handlas mellan de olika partema.                    således inte direkt inverka på problemen be-
1526:    Arbetstidslagstiftningen gäller inte familje-    träffande familjedagvårdamas avlöning. Minis-
1527: dagvårdama och en vårdares arbetstid utgörs         teriet har dock som sin ståndpunkt framfört att
1528: av de vårdtider som definieras i vårdavtal.         om problemen inom avlöningssystemet löstes
1529:    Kommunema har för närvarande mera rät-           skulle man få en kvantitativ ökning av famil-
1530: tigheter och skyldigheter än tidigare att besluta   jedagvårdsplatsema och en möjlighet att vida-
1531: om utvecklandet av socialvården. Således bör        reutveckla denna vårdform.
1532: kommunema också i fråga om familjedagvår-
1533:     Helsingfors den 30 maj 1989
1534: 
1535:                                                                           Minister Tarja Halonen
1536:                                               1989 vp.
1537: 
1538: Kirjallinen kysymys n:o 238
1539: 
1540: 
1541: 
1542: 
1543:                                  Renko ym.: Sosiaalialan oppilaitosten opiskelijoiden valintame-
1544:                                      nettelyn muuttamisesta
1545: 
1546: 
1547:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1548: 
1549:    Nykyinen sosiaalialan oppilaitosten kaksivai-       Edellä kuvattu valintamenettelyn epäkohta
1550: heinen valintamenettely aiheuttaa kohtuutto-        on erityisen vahingollinen niillä aloilla, joilla on
1551: masti haittaa aikuisopiskelijoille.                 työvoimapula, kuten sosiaalialallakin on.
1552:    Sosiaalialan oppilaitosten opettajien ja opis-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1553: kelijoiden mielestä valintamenettely tulisi         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
1554: muuttaa yksivaiheiseksi suoraan erikoistumis-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1555: linjavalinnaksi. Nyt kaksi lukukautta kestävä       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1556: epävarmuus aiheuttaa mm. keskeyttämisiä,
1557: henkisiä paineita ja epätervettä kilpailua sekä                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
1558: poissaolokierteen ennen tenttipäiviä.                       siin sosiaalialan oppilaitosten opiskeli-
1559:    Lähes kaikilla yleisjakson opiskelijoilla on             joiden valintamenettelyn muuttamiseksi
1560: erikoistumislinjatoive selvillä jo oppilaitokseen           niin, että kaksivaiheinen valinta pure-
1561: tultaessa. Erityisen selvä erikoistumislinjanäke-           taan ja vallitsevat epäkohdat poiste-
1562: mys on työelämän kokemuksen omaavilla,                      taan?
1563: jolloin 1-2 vuoden harkinta-aika koetaan
1564: "luppoajaksi", mikä heikentää opiskelumoti-
1565: vaatiota.
1566: 
1567:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1989
1568: 
1569:           Tellervo Renko                Tapio Holvitie                 Annikki Koistinen
1570:           Hannu Tenhiälä                Erkki Pulliainen               Riitta Jouppila
1571:           Juhani Alaranta               Riitta Kauppinen               Pekka Puska
1572:           Seppo Kääriäinen              Mauri Pekkarinen               Hannele Pokka
1573:           Marjatta Väänänen             Mirja Ryynänen                 Pirkko Ikonen
1574:                                         Vappu Säilynoja
1575: 
1576: 
1577: 
1578: 
1579: 290010D
1580: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 238
1581: 
1582: 
1583: 
1584: 
1585:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1586:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       nes, joka on etupäässä kiinnostunut esimerkiksi
1587: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vain yhdestä erityisessä suosiossa olevasta eri-
1588: olette 21 päivänä huhtikuuta 1989 päivätyn           koistumislinjasta, jolloin kaikkien muiden eri-
1589: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         koistumislinjojen täyttäminen vaikeutuu. Kol-
1590: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        manneksi mainituista syistä yleisjakson ulko-
1591: edustaja Tellervo Rengon ym. näin kuuluvasta         puolelle saattaa karsiutua sellaista oppilasai-
1592: kirjallisesta kysymyksestä n:o 238:                  nesta, joka olisi halukasta ja sopivinta opiske-
1593:                                                      lijavajausta poteville erikoistumislinjoille. Nel-
1594:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
1595:                                                      jänneksi yleisjakson ilmapiirin on sanottu
1596:        siin sosiaalialan oppilaitosten opiskeli-
1597:        joiden valintamenettelyn muuttamiseksi        kiristyneen opiskelijoiden kilpaillessa pääsystä
1598:        niin, että kaksivaiheinen valinta pure-       opistoasteen tai muille erityisessä suosiossa
1599:                                                      oleville erikoistumislinjoille. Lisäksi on voitu
1600:        taan ja vallitsevat epäkohdat poiste-
1601:                                                      yleensä todeta valintajärjestelmän toimivuudes-
1602:        taan?
1603:                                                      sa olevan huomattavia alueellisia ja oppilaitos-
1604:                                                      kohtaisia eroja.
1605:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
1606: vasti seuraavaa:                                        Kaksivaiheiseen valintaan ainakin käynnisty-
1607:                                                      misvaiheessa liittyvien ongelmien takia valtio-
1608:    Peruskoulupohjainen ammatillinen koulutus         neuvosto antoi vuosille 1986-88 hyväksymän-
1609: on pääosin järjestetty koulutusaJoittain perus-      sä keskiasteen koulutuksen kehittämisohjelman
1610: linjoiksi, jotka muodostuvat kaikille opiskeli-      muuttamisesta 22.5.1986 tekemässään päätök-
1611: joille yhteisestä yksivuotisesta yleisjaksosta ja    sessä toimintaohjeet opiskelijavalintaperustei-
1612: sen jälkeen eriytyvistä kouluasteen ja opistoas-     den sovellutuksista erityisesti koulunuudistuk-
1613: teen erikoistumislinjoista.                          sen siirtymävaiheessa. Ohjeiden mukaan kaksi-
1614:    Peruslinjarakenteen mukaisesti opiskelijava-      vaiheista valintajärjestelmää voidaan tarkistaa
1615: linta on kaksivaiheinen siten, että ensimmäises-     ottamalla riittävästi huomioon peruslinjojen
1616: sä vaiheessa valitaan koulutusala eli peruslinja     erilainen koostumus, eri ammattien erityispiir-
1617: ja toisessa vaiheessa erikoistumisopinnot ja         teet, eri koulutusalojen ja erikoistumislinjojen
1618: niiden taso eli erikoistumislinja. Kaksivaiheisen    erilainen vetovoima sekä eri alojen koulutetun
1619: valinnan tarkoituksena on helpottaa nuorison         työvoiman saannin turvaaminen ja pitäen ta-
1620: uranvalintaa siten, ettei heti peruskoulun jäl-      voitteena sitä, että kaikille erikoistumislinjoille
1621: keen jouduta valitsemaan lopullisia erikoistu-       saadaan aloituspaikkatavoitteita vastaava mää-
1622: misopintoja, vaan niiden valinta lykätään toi-       rä koulutusmotivaatioltaan asianomaiselle eri-
1623: seen vaiheeseen, jolloin valintoja tekevillä opis-   koistumislinjalle suuntautuneita opiskelijoita.
1624: kelijoilla on jo kokemuksia koko koulutusalas-       Valtioneuvoston päätöksen mukaan valintajär-
1625: ta ja jolloin myös erikoistumislinjavalinta voi-     jestelmän tarkistaminen voidaan suorittaa mm.
1626: daan tehdä asianomaisen alan opinnoissa yleis-       siten, että ammatin erikoisluonteen tai muun
1627: jakson aikana saavutettujen kokemusten ja            erityisen syyn takia erikoistumislinja otetaan
1628: tulosten perusteella.                                huomioon jo yleisjaksovalinnan yhteydessä.
1629:    Peruslinjojen kaksivaiheisesta opiskelijavalin-   Edelleen valtioneuvosto näki mahdolliseksi
1630: nasta saadut kokemukset osoittavat monilla           myös ammatillisen koulutuksen rakenteen tar-
1631: aloilla järjestelmään sisältyvän ongelmia. En-       kistamisen niin, että opiskelijavalinnan kannal-
1632: sinnäkin ongelmia saattaa seurata siitä, että        ta peruslinjajärjestelmässä ongelmallisiksi osoit-
1633: ensimmäisessä valintavaiheessa yleisjaksolle voi     tautuneet erikoistumislinjat voidaan irrottaa
1634: valikoitua sellainen opiskelija-aines, joka etu-     peruslinjasta erillisiksi opintolinjoiksi, joiden
1635: päässä on kiinnostunut vain opistoasteen opin-       opiskelijavalinta tapahtuu yksivaiheisesti.
1636: noista, minkä takia kouluasteen erikoistumis-           Näiden toimintalinjojen mukaisesti ammatti-
1637: linjojen täyttäminen vaikeutuu. Toiseksi yleis-      kasvatushallitus on ryhtynyt kehittämään va-
1638: jaksolle saattaa valikoitua sellainen oppilasai-     lintajärjestelmää mm. kokeilemalla vaihtoehtoi-
1639:                                       1989 vp. -      KK n:o 238                                        3
1640: 
1641: sia valintamenettelyjä. Sosiaalialan valintako-       neiden hakijoiden opiskelijavalinnan ja koulu-
1642: keilusta viraston tekemän päätöksen mukaan            tuksen järjestämiseen, olisi ensisijaisesti käytet-
1643: alan peruslinjaa kokeilevissa kolmessa oppilai-       tävä opiskelijaottoa suoraan erikoistumislinjoil-
1644: toksessa vuonna 1987 ja kaikissa alan oppilai-        le ja aikuiskoulutusjärjestelyjä. Ammatillisten
1645: toksissa peruslinjan käynnistämisvuonna eli           erikoistumisopintojen oppilaaksiotosta eräissä
1646: vuonna 1988 on ollut mahdollista pyrkiä joko          tapauksissa annetun asetuksen mukaan (650/
1647: yleisjaksolle tai suoraan kouluasteen erikoistu-      83) mm. alalla kokemusta hankkineet varttu-
1648: mislinjalle eli päivähoitaja-, kodinhoitaja- ja       neemmat hakijat voidaan ottaa suoraan eri-
1649: kehitysvammaistenhoitajakoulutukseen. Kokei-          koistumislinjoille. Tähän on ammattikasvatus-
1650: lussa kouluasteen erikoistumislinjalle alustavas-     hallituksen ohjein nimenomaisesti pyritty, ja
1651: ti valituille opiskelijoille turvattiin opiskelija-   asiasta on tiedotettu hakijoille ammattikasva-
1652: paikka asianomaiselta erikoistumislinjalta hy-        tushallituksen vuosittain julkaisemassa Amma-
1653: väksytysti suoritetun yleisjakson jälkeen. Sa-        tilliset oppilaitokset -oppaassa ja niin ikään
1654: maa menettelyä on noudatettu myös kaup-               oppilasvalintalautakuntien toimittamissa yh-
1655: paoppilaitosten valintakokeilussa eräissä lää-        teisvalinnan hakukorttien täyttöohjeissa. Tätä
1656: neissä.                                               mahdollisuutta sosiaalialan koulutuksen osalta
1657:     Kokeilutoiminnan avulla on pyritty hankki-        voidaan ensimmäisen kerran soveltaa kuluvan
1658: maan kokemuksia valintajärjestelmän kehittä-          kevään erikoistumislinjojen täyttämisen yhtey-
1659: mistä varten. Asiaan liittyvä seurantatutkimus        dessä siitä syystä, että sosiaalialan peruslinja
1660: on kuitenkin vielä kesken. Kokeilun välirapor-        perustettiin vasta vuonna 1988. Samasta syystä
1661: tin perusteella on kuitenkin ammattikasvatus-         sosiaalialan koulutuksen aikuiskoulutusjärjeste-
1662: hallituksen mukaan nähtävissä, ettei kokeilu-         lyjä ei ole vielä täysimääräisesti saatu liikkeelle.
1663: vaihetta siinä muodossa kannattanut enää jat-             Opiskelijavalintajärjestelmän kehittäminen
1664: kaa. Kokeillun valintajärjestelmän avulla ei          sellaiseksi, että se samalla tukee opiskelijoiden
1665: saatu riittävästi hakijoita suuntautumaan esi-        ja oppilaitosten toiveita ja täyttää yhteiskunnan
1666: merkiksi kodinhoitajan koulutukseen, vaikka           ja työelämän odotukset, on vaativa ja erittäin
1667: valinta oli osittain yksiportainen. Kokeilun          ongelmallinen tehtävä. Kaksivaiheisen valinnan
1668: ohjeistaminen ja asiasta informointi osoittautui      poistamisella saatetaan karsia joitakin epäkoh-
1669: niin ikään hyvin monimutkaiseksi.                     tia, mutta toisaalta aiheuttaa uusia. Sosiaali-
1670:     Edellä todetun perusteella ja sen takia, ettei    alan koulutuksen kohdalla varsinaisesta kaksi-
1671: täysin uuden valintakokeilun käynnistämistä           vaiheisesta valintajärjestelmästä ei vielä ole
1672: pidetty tarkoituksenmukaisena, ammattikasva-          kokemuksia. Sen takia hallitus ei pidä tässä
1673: tushallitus päätti, että sosiaalialan opiskelijava-   vaiheessa tarkoituksenmukaisena ja mahdolli-
1674: linta järjestetään vuonna 1989 normaalina kak-        sena ottaa lopullista kantaa valintajärjestelmän
1675: siportaisena opiskelijavalintana. Näin ollen so-      muuttamiseen. Sen jälkeen, kun riittävät koke-
1676:  siaalialan koulutuksen kohdalla asianlaita on        mukset on saatu, hallitus on valmis ryhtymään
1677:  se, ettei normaalia kaksivaiheista valintajärjes-    tarpeellisiin toimenpiteisiin. Kokemusten pe-
1678:  telmää ole vielä aikaisemmin edes sovellettu ja      rusteella voidaan myös arvioida se, onko ase-
1679:  että siitä on saatavissa ensimmäiset kokemuk-        tettujen tavoitteiden saavuttaminen, kuten esi-
1680:  set vasta kuluvan vuoden yleisjaksovalintojen        merkiksi kodinhoitajakoulutuksen järjestämi-
1681: ja ensi vuoden erikoistumislinjavalintojen jäl-       nen työvoiman kysynnän edellyttämässä laa-
1682:  keen.                                                juudessa, ylipäänsä ensisijaisesti tai lainkaan
1683:     Mitä sitten tulee alalla kokemusta tai alan       riippuvainen opiskelijavalintajärjestelmästä.
1684:  kannalta soveltuvaa pohjakoulutusta hankki-
1685:      Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1989
1686: 
1687:                                                                     Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
1688: 4                                      1989 vp. -      KK n:o 238
1689: 
1690: 
1691: 
1692: 
1693:                                Till Riksdagens Herr Talman
1694:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            seringslinje som är populär, varvid det åter blir
1695: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse            svårt att fylla de övriga specialiseringslinjerna.
1696: av den 21 april 1989 till vederbörande medlem          För det tredje kan av angivna skäl sådana
1697: av statsrådet översänt en avskrift av följande         elever falla utanför den allmänna perioden och
1698: av riksdagsman Tellervo Renko m.fl. under-             som kanske är villiga och lämpliga att få
1699: tecknade spörsmål nr 238:                              inträde till de specialiseringslinjer som har brist
1700:                                                        på elever. För det fjärde har det påståtts att
1701:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         atmosfären blir spänd under den allmänna
1702:         att ändra antagningsförfarandet för stu-
1703:                                                        perioden när eleverna konkurrerar med var-
1704:         derande vid läroanstalterna för det so-
1705:                                                        andra om att få inträde till specialiseringslin-
1706:         ciala området på så sätt att antagningen       jerna eller andra populära linjer på institutnivå.
1707:         i två etapper slopas och de förekom-
1708:                                                        Dessutom kan det rent allmänt konstateras att
1709:         mande olägenheterna avlägsnas?
1710:                                                        det i urvalssystemet finns ansenliga skillnader
1711:                                                        inom olika regioner och läroanstalter.
1712:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt
1713:                                                           På grund av de problem som antagningen i
1714: följande:
1715:                                                        två etapper fört med sig utfårdade statsrådet i
1716:    Den grundskolebaserade yrkesutbildningen            sitt beslut 22.5.1986 om att ändra utvecklings-
1717: har huvudsakligen anordnats enligt utbildnings-        programmet för utbildningen på mellanstadiet
1718: områden i grundlinjer, som för alla studerande         anvisningar om tillämpning av grunderna för
1719: består av en allmän gemensam ettårig period            elevantagningen, särskilt i skolreformens över-
1720: och därefter olika specialiseringslinjer som dif-      gångsstadium. Enligt anvisningarna kan elev-
1721: ferentieras på skolnivå och institutnivå.              antagningen i två etapper revideras genom att
1722:    Enligt grundlinjeuppbyggnaden sker elevan-          man i tillräcklig utsträckning beaktar den olika
1723: tagningen i två etapper så att man i den första        uppbyggnaden av grundlinjerna, särdragen i
1724: etappen väljer utbildningsområde, dvs. grund-          olika yrken, hur populära olika utbildningsom-
1725: linje och i det andra specialiseringsstudier och       råden och specialiseringslinjer är samt att man
1726: nivån på dem, dvs. specialiseringslinje. Avsik-        har som mål att säkerställa tillgången på
1727: ten med antagningen i två etapper är att               utbildad arbetskraft i olika branscher. Målet är
1728: underlätta de ungas val av hana så att de inte         att man till alla specialiseringslinjer får ett antal
1729: genast efter grundskolan blir tvungna att välja        elever som motsvarar de planerade nybörjar-
1730: slutliga specialiseringsstudier, utan valet av         platserna och som känner sig motiverade att
1731: dem uppskjuts till den andra etappen, då de            inleda sina studier på vederbörande linje. En-
1732: studerande som skall träffa sitt val redan har         ligt statsrådets beslut kan revideringen av
1733: erfarenheter av hela utbildningsområdet och då         urvalssystemet bl.a. genomföras så att man
1734: valet av specialiseringslinje kan ske på basis av      beaktar en specialiseringslinje redan i samband
1735: uppnådda erfarenheter och resultat under den           med valet av den allmänna perioden med
1736: allmänna perioden inom respektive område.              hänsyn till det kommande yrkets särdrag eller
1737:    Erfarenheterna av elevantagningen i två             någon annan särskild orsak. Vidare ansåg
1738: etapper på grundlinjerna visar att det på              statsrådet det även vara möjligt att justera
1739: många områden existerar problem i systemet.            strukturen i yrkesutbildningen så att de med
1740: För det första kan det uppstå problem av att           tanke på elevantagningen problematiska spe-
1741: det under den första etappen till den allmänna         cialiseringslinjerna i grundlinjesystemet kan lös-
1742: perioden väljs sådant elevmaterial som främst          ryckas till fristående studielinjer till vilka elev-
1743: är intresserat av studier på institutnivå, varav       antagningen sker i en etapp.
1744: följer att det blir svårt att fylla specialiserings-      1 enlighet med dessa riktlinjer har yrkesut-
1745: linjerna på skolnivå. För det andra kan till den       bildningsstyrelsen börjat utveckla ett urvalssys-
1746: allmänna perioden väljas sådana elever som i           tem genom att bl.a. göra försök med alterna-
1747: huvudsak är intresserade av en enda speciali-          tiva urvalsmetoder. Enligt yrkesutbildningssty-
1748:                                        1989 vp. -      KK n:o 238                                      5
1749: 
1750: relsens beslut om försöksverksamhet i utbild-          bildning borde man i första hand anta eleverna
1751: ningen för det sociala området har det varit           direkt tili specialiseringslinjerna och vidta ar-
1752: möjligt att vid de tre läroanstalter som gör           rangemang inom vuxenutbildningen. Enligt för-
1753: försök på grundlinjen och vid alla de läroan-          ordningen om antagning av elever tili speciali-
1754: stalter på området där man inledde grundlinjer         seringsstudier inom yrkesutbildningen i vissa
1755: år 1988 söka sig antingen tili den allmänna            fall (650/83) kan bl.a. sökande som förkovrat
1756: perioden eller direkt tili en specialiseringslinje     sig och skaffat sig erfarenhet på området antas
1757: på skolnivå, dvs. tili utbildningen av dagvår-         direkt tili specialiseringslinjerna. Genom yrkes-
1758: dare, hemvårdare och vårdare av utvecklings-           utbildningsstyrelsens anvisningar har man ut-
1759: störda. 1 försöket tiliförsäkrades de elever som       tryckligen eftersträvat detta, och de sökande
1760: preliminärt valts tili specialiseringslinjerna på      har informerats om detta i yrkesutbildningssty-
1761: skolnivå en studieplats vid vederbörande spe-          relsens årliga handbok Y rkesläroanstalterna
1762: cialiseringslinje efter den godkända allmänna          och likaledes i anvisningarna för att fylla i
1763: perioden. Samma förfarande har vidtagits i             ansökningskorten tili den gemensamma elevan-
1764: urvalsförsöken vid handelsläroanstalterna i vis-       tagningen, som ges ut av elevantagningsnämn-
1765: sa Iän.                                                derna. Denna möjlighet i utbildningen för det
1766:     Genom försöksverksamheten har man skaf-            sociala området kan för första gången prövas
1767: fat sig erfarenheter för att kunna utveckla            då specialiseringslinjerna besätts denna vår av
1768: urvalssystemet. Uppföljningen är dock ännu             den anledningen att grundlinjen för det sociala
1769: inte slutförd. Utgående från en mellanrapport          området inrättades först år 1988. Av samma
1770: om försöket är det dock enligt yrkesutbildnings-       anledning har man ännu inte i full utsträckning
1771: styrelsen klart att det inte lönar sig att fortsätta   kommit i gång med vuxenutbildningen inom
1772: med försöket i denna utformning. Med detta             utbildningen för det sociala området.
1773: urvalssystem fick man inte tiliräckligt sökande           Det är en krävande och ytterst svår uppgift
1774: tili exempelvis hemvårdarutbildningen, trots att       att utveckla elevantagningen så att den samti-
1775: urvalet delvis skedde i en etapp. Anvisningarna        digt tillgodoser elevernas och läroanstalternas
1776: och informationen om försöket visade sig               önskemål och fyller samhällets och arbetslivets
1777: likaledes vara mycket komplicerade.                    förväntningar. Genom att slopa antagningen i
1778:                                                        två etapper kan man eliminera vissa missför-
1779:     På basis av det som tidigare anförts och av        hållanden men samtidigt skapar man eventuellt
1780: den anledningen att igångsättandet av ett helt         nya. Man saknar erfarenheter av en elevantag-
1781: nytt urvalsförsök inte ansågs vara ändamålsen-         ning i två etapper inom utbildningen för det
1782: ligt beslöt yrkesutbildningsstyrelsen att elevan-      sociala området. Därför anser regeringen det
1783: tagningen år 1989 för det sociala området              inte vara ändamålsenligt eller möjligt att i detta
1784: anordnas i två etapper som normalt. Sålunda            skede ta någon slutlig ställning tili en ändring
1785: är situationen beträffande utbildningen för det        av urvalssystemet. Efter tiliräckliga erfarenhe-
1786: sociala området den att ett normalt urvalssys-         ter är regeringen beredd att vidta nödvändiga
1787: tem i två etapper inte ens tiliämpats tidigare         åtgärder. På basis av erfarenheterna kan man
1788: och erfarenheterna av det kommer att finnas            också bedöma om ett uppnående av de upp-
1789:  tiligängliga först efter antagningen tili den         ställda målen, som exempelvis att hemvårdar-
1790: allmänna perioden under innevarande år och             utbildningen anordnas så att den motsvarar
1791:  antagningen tili specialiseringslinjerna nästa år.    efterfrågan på arbetskraft, överhuvudtaget i
1792:     Vad beträffar elevantagningen och utbild-          första hand eller alls är beroende av elevantag-
1793:  ningen av de sökande som har erfarenheter på          ningssystemet.
1794:  området eller som skaffat sig lämplig grundut-
1795:      Helsingfors den 24 maj 1989
1796: 
1797:                                                                      Minister Anna-Liisa Kasurinen
1798:                                                1989 vp.
1799: 
1800: Skriftligt spörsmål nr 239
1801: 
1802: 
1803: 
1804: 
1805:                                   Jansson m.fl.: Om åtgärder för utvecklande av turismen
1806: 
1807: 
1808:                               Tili Riksdagens Herr Talman
1809:    Turismen svarar i dag för 12% av världens            Den överlägset mest negativa erfarenheten av
1810: tota1a BNP. Efter o1jeutvinning, petrokemisk         Finland som turistmål är den höga prisnivån.
1811: industri och biltillverkning är turismen på          Bristande språkkunskaper är den därefter mest
1812: fjärde p1ats i världshande1n. 1989 kommer 1,5        negativa faktorn, trots att vänligt bemötande
1813: mi1jarder turistresor att företas i hemlandet och    upplevs som en avgjort positiv faktor. Man
1814: utlandet vilka omfattar ca 1/3 av jordens            behöver inte kunna språk för att vara vänlig,
1815: befolkning. Vid sekelskiftet kommer turismen         men det underlättar.
1816: att representera världens största exportindustri.       Enligt vår mening bör Finland aktivt rusta
1817:    Turismen i Finland är ännu primitiv. Dess         sig för den turismutveckling, som förestår
1818: andel av landets BNP är 1 %. Turismbalansen          globalt sett. Statsmakten spelar en avgörande
1819: är starkt negativ vilket bl.a. försvårar under-      roll både när det gäller att bringa ned kost-
1820: skottet i vår bytesbalans.                           nadsnivån och att även i övrigt främja utveck-
1821:    Statsrådets principbeslut om turismens ut-        landet av turismen på längre sikt. För att
1822: vecklande under åren 1989-1992 nämner om             lyckas behövs strategier samt långsiktig och
1823: dessa svårigheter, men anvisar inte tillräckliga     uthållig planering.
1824: medel för att minska och undanröja hindren              Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
1825: för ett kraftfullt utvecklande av turismen.          ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
1826:    Vi vet varför medborgarna i Finland turistar      skriver till vederbörande medlem av statsrådet
1827: i utlandet och vi vet också vad som lockar           ställa följande spörsmål:
1828: turister tili oss. 1988 reste 2 av 3 turister från
1829: Finland till medelhavsländerna för att få soi i                Vilka åtgärder ämnar Regeringen
1830: Spanien och Grekland. Den sista tredjedelen                 vidta för att Finland skall få del av en
1831: fördelade sig på 30 länder. Till Finland kom-               tillräckligt stor andel av världsturismen
1832: mer turister huvudsakligen för att uppleva vår              och dess utvecklingspotential fram till
1833: natur. Positiva faktorer är dessutom vänligt                år 2000 så att turismens andel av vår
1834: bemötande, lugn och avskildhet samt ren och                 BNP åtminstone kommer i närheten av
1835: snygg miljö.                                                den globala nivån?
1836: 
1837:      Helsingfors den 21 april 1989
1838: 
1839:                       Gunnar Jansson                         Boris Renlund
1840:                       Håkan Nordman                          Ole Wasz-Höckert
1841: 
1842: 
1843: 
1844: 
1845: 2900IOD
1846: 2                                 1989 vp. -     KK n:o 239
1847: 
1848: Kirjallinen kysymys n:o 239                                                            Suomennos
1849: 
1850: 
1851: 
1852: 
1853:                                Jansson ym.: Matkailun kehittämiseksi tarvittavista toimenpiteis-
1854:                                   tä
1855: 
1856: 
1857:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1858:    Matkailun osuus maailman koko bruttokan-      vällinen kohtelu, rauha ja erillisyys sekä puh-
1859: santuotteesta on 12 %. Öljynjalost~ksen, pet-    das ja siisti ympäristö.
1860: rakemian teollisuuden ja autojen valmistuksen       Ylivoimaisesti kielteisin Suomeen matkailu-
1861: jälkeen matkailu on neljännellä sijalla maail-   kohteena liittyvä seikka on korkea hintataso.
1862: mankaupassa. Kotimaan ja ulkomaan matkai-        Puutteellinen kielitaito on seuraavaksi kielteisin
1863: lussa tehdään vuoden 1989 aikana 1,5 miljardia   tekijä, vaikka ystävällistä kohtelua pidetään
1864: matkaa, jotka käsittävät noin 1/3 maapallon      ratkaisevasti myönteisenä tekijänä. Eihän kieltä
1865: väestöstä. Vuosisadan vaihteessa matkailu        tarvitse osata ollakseen ystävällinen, mutta
1866: edustaa maailman suurinta vientiteollisuutta.    kielitaito kuitenkin helpottaa asiaa.
1867:    Matkailu on Suomessa vielä alkeellista. Sen      Mielestämme Suomen tulee varustautua ak-
1868: osuus maan bruttokansantuotteesta on yksi        tiivisesti edessä olevaan maailmanlaajuiseen
1869: prosentti. Matkailutase on vahvasti negatiivi-   matkailukehitykseen. Valtiovallalla on ratkai-
1870: nen, mikä mm. pahentaa vaihtotaseen vajet-       seva rooli sekä kustannustason alentamisen
1871: tamme.                                           osalta että matkailun kehittämisen kannalta
1872:    Valtioneuvoston periaatepäätös matkailun      pidemmällä tähtäyksellä. Tässä onnistumiseksi
1873: kehittämisestä vuosina 1989-1992 mainitsee       tarvitaan strategioita sekä pitkän tähtäyksen
1874: nämä vaikeudet, mutta ei osoita riittävästi      sitkeää suunnittelua.
1875: varoja esteiden vähentämiseen ja poistamiseen       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1876: matkailun voimakkaalta kehittämiseltä.           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
1877:    Tiedämme, miksi Suomen kansalaiset mat-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1878: kailevat ulkomailla. Tiedämme myös, mikä         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1879: houkuttelee matkailijoita tänne. Vuonna 1988                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1880: kaksi kolmesta matkailijasta matkusti Suomes-             ryhtyä, jotta Suomi saisi riittävän suu-
1881: ta Välimeren maihin ottamaan aurinkoa Es-                 ren osuuden maailman matkailusta ja
1882: panjaan ja Kreikkaan. Loppu kolmannes ja-                 sen kehityspotentiaalista vuoteen 2000
1883: kautui 30 maan kesken. Suomeen matkailijat                mennessä siten, että matkailun osuus
1884: tulevat pääasiassa kokeakseen meidän luon-                bruttokansantuotteestamme ainakin lä-
1885: tomme. Myönteisiä tekijöitä ovat lisäksi ystä-            henee maailmanlaajuista tasoa?
1886:     Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1989
1887: 
1888:                     Gunnar Jansson                        Boris Renlund
1889:                     Håkan Nordman                         Ole Wasz-Höckert
1890:                                      1989 vp. -     KK n:o 239                                    3
1891: 
1892: 
1893: 
1894: 
1895:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1896:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      turvata Suomen matkailuyrityksille vähintään
1897: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       samanveroiset kilpailulähtökohdat
1898: olette 21 päivänä huhtikuuta 1989 päivätyn             Hallitus on edellä olevaan viitaten ryhtynyt
1899: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        lukuisiin toimenpiteisiin Suomen kuvan ja tun-
1900: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       nettuisuuden parantamiseksi ulkomailla. Kaup-
1901: edustaja Janssonin ym. näin kuuluvasta kirjal-      pa- ja teollisuusministeriön asettaman Suomen
1902: lisesta kysymyksestä n:o 239:                       kuva -työryhmän suositusten pohjalta on mi-
1903:                                                     nisteriön vuoden 1989 budjettiin otettu 6,5
1904:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       miljoonan markan määräraha Suomen kuvan
1905:        ryhtyä, jotta Suomi saisi riittävän suu-     vahvistamiseen. Lisäksi valtioneuvoston toi-
1906:        ren osuuden maailman matkailusta ja          mesta on asetettu arvovaltainen kansainvälisen
1907:        sen kehityspotentiaalista vuoteen 2000       tiedotuksen neuvottelukunta, jota johtaa ulko-
1908:        mennessä siten, että matkailun osuus         ministeri, suunnittelemaan ja ohjaamaan
1909:        bruttokansantuotteestamme ainakin lä-        maamme ulkomaista tiedotustoimintaa. Sa-
1910:        henee maailmanlaajuista tasoa?               moin jo vanhastaan on tärkeimpien ulkomailla
1911:                                                     toimivien organisaatioiden, ulkoasiainministe-
1912:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         riön, Matkailun edistämiskeskuksen, Finnairin,
1913:                                                     Suomen Ulkomaankauppaliiton ja Finnfacts
1914: taen seuraavaa:
1915:                                                     Instituutti ry:n kesken ollut yhteistoimintaa
1916:    Matkailuun on nykyisen hallituksen aikana        Ulkomaantiedotuksen koordinaatiotyöryhmän
1917: kiinnitetty varsin laajaa huomiota ja sen kehit-    puitteissa.
1918: tämiseksi on ryhdytty monipuolisempiin ja              Matkailun edistämiskeskuksella on keskei-
1919: tehokkaampiin toimenpiteisiin kuin kertaakaan       nen sija maamme matkailullisessa tunnetuksi
1920: sotien jälkeen. Tätä osoittaa se, että ensimmäi-    tekemisessä ja matkailupalvelujemme markki-
1921: sen kerran valtioneuvostotasolla on hyväksytty      noimisessa ulkomailla. Laitoksen toimintaa on
1922: matkailun eri toimintalohkot kattava kehittä-       määrätietoisesti uudistettu nykyisen hallituksen
1923: misohjelma, valtioneuvoston 15.12.1988 teke-        aikana kauppa- ja teollisuusministeriön teettä-
1924: mä periaatepäätös matkailun kehittämiseksi          män konsulttiselvityksen pohjalta. Laitoksen
1925: vuosina 1989-1992.                                  yhteyksiä matkailuelinkeinoon on kehitetty ot-
1926:    Hallitus pyrkii määrätietoisesti lisäämään       tamalla sen johtokuntaan neljä elinkeinon eri
1927: Suomen merkitystä maailman matkailussa ja           sektoreiden edustajaa. Matkailun edistämiskes-
1928: kehittämään maatamme kansainvälisen mat-            kuksen toimintatapaa on keskitetty tärkeim-
1929: kailun kohteena kahdella päälinjalla samanai-       mäksi katsottuun ulkomaanmarkkinointiin
1930: kaisesti.                                           sekä perustamalla operatiivista toimintaa joh-
1931:    Hallitus on ensinnäkin pitänyt tärkeänä, että    tavan apulaisjohtajan virka ja siirtämällä hen-
1932: Suomen kuvaa hyvät lomailumahdollisuudet ja         kilöstöä markkinointitehtäviin että käynnistä-
1933: palvelut tarjoavana maana kirkastetaan ja tun-      mällä yhdessä matkailupalvelusten tuottajien
1934: nettuisuutta lisätään. Tähän liittyen sekä val-     kanssa laajoja markkinointi- ja kehittämispro-
1935: tion matkailuorganisaation harjoittamaa mark-       jekteja. Samalla Matkailun edistämiskeskuksen
1936: kinointia ja muiden valtion elinten tiedotustoi-    uudistetun organisaation toiminta on tarkoitus
1937: mintaa ulkomailla tehostetaan että matkailue-       saattaa tulosohjauspohjalle, jolloin voimavarat
1938: linkeinoa kannustetaan ulkomaanmarkkinoin-          saadaan tehokkaaseen käyttöön.
1939: titoimenpiteissä. Toisaalta samalla pyritään           Matkailun edistämiskeskus on toiminut ul-
1940: maamme ja erityisesti sen matkailuelinkeinon        komailla hyvässä yhteistyössä erityisesti Fin-
1941: kilpailukykyä parantamaan kehittämällä mat-         nairin ja sen ulkomaantoimistojen kanssa. Yh-
1942: kailualan toimintaedellytyksiä erilaisin yhteis-    teistyötä myös muiden Suomea ulkomailla
1943: kunta- ja talouspoliittisin toimenpitein. Erityi-   edustavien tahojen kanssa on tarkoitus tiivis-
1944: sesti seurataan kehitystä EY-maissa tavoitteena     tää, mikä koskee etenkin lähetystöjen ulkomaan-
1945: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 239
1946: 
1947: edustuksen ja kaupallista henkilökuntaa. Mat-       tarvikkeiden kohdalla. Alkoholin sisäänosto-
1948: kailun edistämiskeskus on myös ollut tiiviisti      hintoja pyritään laskemaan vähittäishintoja
1949: mukana matkailun pohjoismaisessa markki-            aiemmalle tasolle porrastamaHa alkoholijuoma-
1950: nointiyhteistyössä. Niinpä Matkailun edistä-        veroa. Kohtuuhintaisen gasthaus-tyyppisen
1951: miskeskus osallistui vuosina 1986---1988 yhteis-    majoituskapasiteetin rakentamista suositaan
1952: pohjoismaiseen markkinointikampanjaan Sak-          aluepoliittisessa rahoituksessa ja samoin maa-
1953: san liitto tasavallassa ja vastaava yhteiskampan-   seudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan
1954: ja toteutetaan vuosina 1989-1991 Yhdysval-          tuen kautta maatila- ja mökkimatkailua. Myös
1955: loissa.                                             ohjelmapalveluiden ja yleensä matkailupalve-
1956:    Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukai-         luiden laadun kehittämiseen kiinnitetään huo-
1957: sesti Matkailun edistämiskeskukselle turvataan      miota. Jatkuvasti Suomessa vierailevien ulko--
1958: sen keskeisiin toimintoihin riittävät voimava-      maalaisten matkailijoiden määrän lisäämiseen
1959: rat. Matkailun edistämiskeskuksen esityksen         tähdätään siten, että ulkomaalaisomistuksen
1960: pohjalta kauppa- ja teollisuusministeriö on         enimmäisosuutta lomaosakeyhtiöissä suunnitel-
1961: esittänyt valtion vuoden 1990 tulo- ja menoar-      laan     nostettavaksi    nykyisestä     20 %:sta
1962: vioon vajaan 10 miljoonan markan markki-            40 %:iin. Tätä koskeva Matkailun edistämis-
1963: nointimäärärahojen lisäystä. Tällä markkinoin-      keskuksen esitys on kauppa- ja teollisuusminis-
1964: tipanostuksen lisäyksellä pyritään vastaamaan       teriössä käsiteltävänä. Hallitus kiinnittää myös
1965: sekä oman matkailuelinkeinomme lisääntynee-         huomiota kansainvälisessä kilpailussa tähän
1966: seen yhteistyöpanokseen että muiden Pohjois-        asti hyvin menestyneen kokous- ja kongressi-
1967: maiden tehostuneeseen markkinointitoimin-           matkailusektorin kehittämiseen. Harkittavaksi
1968: taan. Samalla on tarkoitus ryhtyä kauppa- ja        tulee ulkomaalaisille myytävien kokous- ja
1969: teollisuusministeriönjakamien vienninedistämis-     kongressipalvelujen liikevaihtoverovapaus sekä
1970: avustusten puitteissa tukemaan myös matkai-         kongressien järjestämistä tukevan valtion riski-
1971: luelinkeinon yhteistyöorganisaatioiden ulko-        rahoitusjärjestelmän luominen.
1972: maanmarkkinoinnin toimenpiteitä.                       Suomen yksi menestystekijä kansainvälisessä
1973:    Parhaillaan ollaan Matkailun edistämiskes-       matkailussa on maamme liikenteellinen asema
1974: kuksen piirissä kehittämässä Suomelle pitkä-        porttina lännestä Itä-Eurooppaan eli ns. gate-
1975: jänteistä matkailun markkinointistrategiaa,         way-sijainti. Tätä aiotaan hyödyntää entistä
1976: joka on tarkoitus vielä kuluvan vuoden aikana       voimaperäisemmin kehittämällä matkustajalii-
1977: saattaa kauppa- ja teollisuusministeriön hyväk-     kennettä sekä maantieliikenteen entisten ja
1978: syttäväksi. Suomen kaltaisen pienen maan            kahden lähivuosina avattavan uuden rajanyli-
1979: markkinointivoimavarat on niiden rajallisuu-        tyspaikan kautta että Turku-Helsinki-Le-
1980: den takia tarkoituksenmukaista keskittää toi-       ningrad-Moskova-rautatieyhteyden ja Helsin-
1981: saalta omaleimaisimpiin ja kilpailukykyisimpiin     ki-Vantaan lentoaseman kautta. Lentoliiken-
1982: matkailutuotteisiin ja toisaalta niille markkina-   teen osalta erikseen selvitetään Suomen mah-
1983: alueille, joilla on paras matkustushalukkuus ja     dollisuudet saada maan lentoasemille suoria
1984: -potentiaali Suomen kannalta. Markkinoinnin         ulkomailta tulevia charterlentoja, jotka helpot-
1985: strategiasuunnittelulla pyritään löytämään          taisivat etäisyys- ja hintatasotekijöiden aiheut-
1986: nämä hyödyllisimmät markkina-alueet, kohde-         tamia ulkomailta suuntautuvan matkailun es-
1987: ryhmät ja tuotteet, joihin maamme matkailuor-       teitä.
1988: ganisaatiot ja -yritykset lähivuosina panosta-         Hallituksen laaja matkailun kehittämisen toi-
1989: vat. Näin myös turvataan ja halutaan parantaa       menpideohjelma edellyttää myös valtion eri
1990: Suomen asemaa kiristyvän kilpailun leimaamil-       viranomaistahojen parempaa yhteistyötä ja
1991: la kansainvälisillä matkailumarkkinoilla.           päätöksenteon yhteensovittamista. Tässä suh-
1992:    Valtioneuvoston matkailupoliittisessa periaa-    teessa avainasemassa olevan kauppa- ja teolli-
1993: tepäätöksessä on keskeisenä toimenpidelohko-        suusministeriön roolia on vahvistettu, ja se on
1994: lla matkailuelinkeinomme kilpailukyvyn paran-       koonnut kahdeksaa eri ministeriötä edustavan
1995: taminen. Erityisesti on paneuduttu etsimään         yhteistyöryhmän, joka myös seuraa valtioneu-
1996: keinoja majoitus- ja ravitsemispalvelujen kor-      voston matkailun kehittämistä koskevan pe-
1997: kean hintatason alentamiseen. Ravintoloiden         riaatepäätöksen toteutumista. Matkailun edis-
1998: tarvitsemien lihan arvo-osien tuontia on jo         tämiskeskuksen asettama työryhmä puolestaan
1999: valtioneuvoston päätöksellä vapautettu ja sa-       seuraa EY-kehityksen Suomen matkailulle luo-
2000: moin on tarkoitus toimia eräiden erikoiselin-       mia kehitystarpeita ja haasteita.
2001:                                      1989 vp. -     KK n:o 239                                     5
2002: 
2003:   Edellä olevan perusteella hallitus katsoo, että   siin, joiden avulla Suomen asema kansainväli-
2004: se on ryhtynyt juuri sellaisiin aktiivisiin mat-    sessä matkailussa turvataan ja sitä voidaan
2005: kailun kehittämistä tarkoittaviin toimenpitei-      suhteellisesti ottaen parantaa.
2006:     Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1989
2007: 
2008:                                                                      Ministeri Pertti Salolainen
2009: 6                                    1989 vp. -     KK n:o 239
2010: 
2011: 
2012: 
2013: 
2014:                               Tili Riksdagens Herr Talman
2015:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        skall tillförsäkras minst lika goda utgångspunk-
2016: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         ter i fråga om konkurrensen.
2017: av den 21 april 1989 tili vederbörande medlem           Regeringen har med hänvisning tili ovan-
2018: av statsrådet översänt avskrift av följande av      stående vidtagit otaliga åtgärder för att åstad-
2019: riksdagsman Jansson m.fl. undertecknade             komma en bättre finlandsbild och kännedom
2020: spörsmål nr 239:                                    om Finland utomlands. På basis av rekommen-
2021:                                                     dationer från den arbetsgrupp som handels-
2022:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen
2023:        vidta för att Finland skall få del av en     och industriministeriet har tilisatt för finlands-
2024:        tillräckligt stor andel av världsturismen    bilden har det i ministeriets budget för år 1989
2025:        och dess utvecklingspotential fram tili      tagits in anslag på 6,5 miljoner mark som
2026:                                                     används för att stärka bilden av Finland.
2027:        år 2000 så att turismens andel av vår
2028:        BNP åtminstone kommer i närheten av          Dessutom har det på uppdrag av statsrådet
2029:        den globala nivån?                           tilisatts en av utrikesministern ledd auktoritativ
2030:                                                     delegation för den internationella informatio-
2031:                                                     nen. Denna delegation skall planera och styra
2032:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        den informationsverksamhet som riktar sig tili
2033: samt anföra följande:                               utlandet. De viktiga organisationer som har
2034:    Under den nuvarande regeringens tid har          verksamhet i utlandet, utrikesministeriet, Cen-
2035: synnerligen stor uppmärksamhet fåsts på turis-      tralen för turistfrämjande, Finnair, Finlands
2036: men, och mångsidigare och effektivare åtgärder      Utrikeshandelsförbund och Finnfacts Instituut-
2037: än någonsin tidigare under efterkrigstiden har      ti ry har redan av gammalt sinsemellan sam-
2038: vidtagits för att utveckla den. Detta påvisas av    verkat inom ramen för en arbetsgrupp som
2039: att på statsrådsnivå har för första gången          koordinerar informationen tili utlandet.
2040: godkänts ett utvecklingsprogram som täcker de          Centralen för turistfrämjande intar en central
2041: olika verksamhetsområdena inom turismen, det        ställning då det gäller att göra vårt land känt
2042: av statsrådet 15.12.1988 fattade principbeslutet    som turistland och att marknadsföra våra
2043: om utvecklingen av turismen under åren              turisttjänster utomlands. Centralens verksam-
2044: 1989-1992.                                          het har målmedvetet förnyats under den sittan-
2045:    Regeringen strävar målmedvetet efter att öka     de regeringens tid på basis av en konsultutred-
2046: Finlands betydelse i den globala turismen och       ning som handels- och industriministeriet har
2047: att utveckla vårt land som internationellt tu-      låtit göra. Centralens kontakter med turistnä-
2048: ristmål samtidigt längs två huvudlinjer.            ringen har utvecklats genom att fyra represen-
2049:    Regeringen har för det första ansett det         tanter för olika sektorer inom näringsgrenen
2050: viktigt att putsa upp bilden av Finland och         har valts in i centralens direktion. CTF:s
2051: göra landet känt för goda semestermöjligheter       verksamhetssätt har koncentrerats tili mark-
2052: och god service. I anslutning tili detta effekti-   nadsföringen utomlands, som har ansetts vik-
2053: veras den marknadsföring de statliga turistor-      tigast, både genom att en tjänst som biträdande
2054: ganisationerna idkar och de övriga statliga         direktör med uppgift att leda den operativa
2055: organens information tili utlandet och under-       verksamheten har inrättats, genom att personai
2056: stöds turistnäringen genom marknadsföringsåt-       har flyttats över i marknadsföringsuppgifter
2057: gärder utomlands. För det andra strävar man         och genom att omfattande marknadsförings-
2058: samtidigt efter att vårt lands och i synnerhet      och utvecklingsprojekt har inletts tilisammans
2059: dess turistnärings konkurrenskraft skall för-       med dem som producerar turisttjänster. Sam-
2060: bättras genom att turistbranschens verksam-         tidigt har man för avsikt att överföra verksam-
2061: hetsförutsättningar utvecklas med olika sam-        heten vid CTF:s förnyade organisation på
2062: hälls- och ekonomiskpolitiska åtgärder. I syn-      resultatstyrd basis, varvid resurserna kan an-
2063: nerhet utvecklingen i EG-länderna följer man        vändas effektivt.
2064: med och målet är att de finska turistföretagen         CTF har utomlands verkat i gott samarbete
2065:                                       1989 vp. -      KK n:o 239                                      7
2066: 
2067: i synnerhet med Finnair och dess byråer               höga prisnivån på inkvarterings- och förpläg-
2068: utomlands. Samarbetet med övriga parter som           nadstjänsterna. Importen av det värdefulla kött
2069: representerar Finland i utlandet har man också        som restaurangerna behöver har redan frigetts
2070: för avsikt att effektivera, vilket gäller speciellt   genom ett beslut av statsrådet och detsamma
2071: ambassadernas personai inom utrikesrepresen-          har man för avsikt att göra med vissa special-
2072: tationen och handeln. CTF har också intensivt         livsmedel. Inköpspriserna på alkohoi strävar
2073: varit mP,d i det nordiska marknadsföringssam-         man efter att sänka under detaljprisnivån ge-
2074: arbetet inom turismen. Sålunda deltog CTF             nom en gradering av skatten på alkoholdryck-
2075: åren 1986---88 i en samnordisk marknadsfö-            er. Inkvartering av gasthaustyp med rimliga
2076: ringskampanj i Förbundsrepub1iken Tysk1and            priser gynnas i den regionalpolitiska finansie-
2077: och en motsvarande samkampanj genomförs i             ringen och detsamma gäller lantgårds- och
2078: USA åren 1989-1991.                                   stugturismen genom det stöd som ges för
2079:    I enlighet med statsrådets principbes1ut till-     näringsverksamhet i liten skala på landsbyg-
2080: försäkras CTF tillräckliga resurser för dess          den. Uppmärksamhet fästs också vid möjlighe-
2081: viktigaste funktioner. På basis av CTF:s fram-        terna att utveckla kvaliteten på programtjänst-
2082: ställning har handels- och industriministeriet        er och turisttjänster i allmänhet. Man strävar
2083: föres1agit en ökning av marknadsföringsansla-         också efter att utöka antalet turister som
2084: gen med 10 miljoner mark i statsbudgeten för          kontinuerligt besöker Finland genom att den
2085: år 1990. Med denna ökade satsning på mark-            maximiandel utlänningar får äga av semester-
2086: nadsföringen strävar man efter att svara både         aktiebolag enligt planerna höjs från nuvarande
2087: på vår egen turistnärings ökande samarbetsin-         20 tili 40 %. En framställning om detta från
2088: sats och på det övriga Nordens effektiverade          CTF behandlas som bäst på handels- och
2089: marknadsföring. A vsikten är att samtidigt,           industriministeriet. Regeringen fäster även upp-
2090: inom ramen för de bidrag för exportfrämjandet         märksamheten vid möjligheterna att utveckla
2091: som handels- och industriministeriet beviljar,        mötes- och kongressturismsektorn, som hittills
2092: också stöda åtgärder som turistnäringens sam-         har klarat sig bra i den internationella konkur-
2093: arbetsorganisationer vidtar i fråga om mark-          rensen. Man kommer också att överväga möj-
2094: nadsföringen utomlands.                               ligheterna att befria de mötes- och kongress-
2095:    Som bäst håller man på Centralen för               tjänster som säljs åt utlänningar från omsätt-
2096: turistfrämjande på att utveckla en marknads-          ningsskatt samt att skapa ett system för statlig
2097: föringsstrategi på lång sikt för turismen i           riskfinansiering som stöd för arrangerandet av
2098: Finland, och avsikten är att strategin ännu           kongresser.
2099: under detta år skall ges tili handels- och               En av Finlands framgångsfaktorer i den
2100: industriministeriet för godkännande. För ett          internationella turismen är vårt lands trafik-
2101: litet land som Finland, som har begränsade            mässiga läge som porten mellan väst och öst,
2102: marknadsföringsresurser, är det ändamålsenligt        dvs. det s.k. gateway-läget. Detta ämnar man
2103: att koncentrera dem å ena sidan på turistpro-         utnyttja mera än hittills genom att utveckla
2104: dukter som är särpräglade och konkurrenskraf-         passagerartrafiken, både den på landsvägen
2105: tiga och å andra sidan på de marknadsområ-            över de redan existerande gränsövergångsplat-
2106: den som har den största turistpotentialen.            serna och de två som skall öppnas inom de
2107: Genom att planera marknadsföringsstrategin            närmaste åren och den på järnvägslinjen Åbo-
2108: strävar man efter att hitta de marknadsområ-          Helsingfors-Leningrad-Moskva och den
2109: den, må1grupper och produkter som man har             som går via Helsingfors-Vanda flygstation. I
2110: mest nytta av och som landets turistorganisa-         fråga om flygtrafiken kommer man separat att
2111: tioner och -företag under de närmaste åren bör        utreda möjligheterna att få charterflyg direkt
2112: satsa på. På detta sätt vill man också trygga         från utlandet till flygplatserna runt om i landet,
2113: och förbättra Finlands ställning på den inter-        vilket skulle undanröja de hinder för turismen
2114: nationella turistmarknaden som präglas av en          utifrån som avstånden och priserna utgör.
2115: allt hårdare konkurrens.                                 Regeringens omfattande åtgärdsprogram för
2116:    Ett centralt åtgärdsområde i statsrådets prin-     utvecklingen av turismen förutsätter också att
2117: cipbeslut över turistpolitiken utgör strävandena      de olika statliga myndigheterna samarbetar
2118: att åstadkomma större konkurrenskraft för             bättre än hittills och sammanjämkar sitt be-
2119: turistnäringen. I synnerhet har man fördjupat         s1utsfattande. Handels- och industriministeriet,
2120: sig i sökandet efter metoder för att sänka den        som i detta hänseende intar en nyckelposition,
2121: 8                                   1989 vp. -     KK n:o 239
2122: 
2123: har förstärkts i sin roll och ministeriet har      utmaningar den ger turismen i Finland.
2124: samlat representanter för åtta olika ministerier     På basis av ovanstående anser regeringen att
2125: i en samarbetsgrupp, som också följer med hur      den har vidtagit just sådana aktiva åtgärder
2126: statsrådets principbeslut om utvecklingen av       som syftar till att utveckla turismen med hjälp
2127: turismen genomförs. Den av CTF tillsatta           av vilka Finlands ställning i den internationella
2128: arbetsgruppen å sin sida följer med utveckling-    turismen kan tryggas och relativt sätt förbätt-
2129: en inom EG och de utvecklingsbehov och             ras.
2130:     Helsingfors den 25 maj 1989
2131: 
2132:                                                                       Minister Pertti Salolainen
2133:                                                1989 vp.
2134: 
2135: Kirjallinen kysymys n:o 240
2136: 
2137: 
2138: 
2139: 
2140:                                  Kankaanniemi: Haapamäen avovankilan rakentamisen kiirehti-
2141:                                      misestä
2142: 
2143: 
2144:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2145:   Valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarviossa         ti viime aikoina on kuitenkin mm. palveluissa
2146: momentin 25.50.74 kohdalla olevan vankein-          tapahtunut heikentymistä, koska VR:n työ-
2147: hoitolaitoksen uudisrakennus- ja peruskorjaus-      paikkojen menetysten korvaukseksi tarvittavien
2148: määrärahan käyttösuunnitelmassa on mainittu         uusien työpaikkojen saanti, mm. vankilan ra-
2149: Keuruun Haapamäelle rakennettavan Keski-            kentaminen, on siirtynyt vuodesta toiseen.
2150: Suomen avovankilan suunnittelu. Tämän ra-              Haapamäen avovankilan rakentamisella on
2151: kennushankkeen pikainen eteenpäinvienti on          todella kiire paikkakunnan kehityksen kannal-
2152: tärkeää. Näin saadaan Keski-Suomen alueelle         ta. Kun myös vankeinhoidolliset tekijät puol-
2153: avovankila, mikä vankeinhoidon näkökulmasta         tavat hankkeen pikaista toteuttamista, tulee
2154: on ilmeisen perusteltua.                            tätä tarkoitusta varten varata rakentamismää-
2155:    Haapamäen taajama on viime vuosina kär-          rärahat valtion vuoden 1990 valtion tulo- ja
2156: sinyt vaikeista ongelmista, kun Valtionrautatei-    menoarvioon.
2157: den toiminta siellä on rajusti supistunut. Työ-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2158: paikat ovat vähentyneet huomattavasti eikä          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
2159: korvaavia työmahdollisuuksia ole tullut tilalle.    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2160: Valtiolla on keskeinen vastuu tällaisten ongel-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2161: mien parissa kamppailevan taajaman tukemi-
2162: sessa. Vankilan pikainen rakentaminen tuo                    Aikooko Hallitus varmistaa sen, että
2163: kipeästi kaivattuja pysyviä työpaikkoja ja luo             Keski-Suomen avovankilan rakentami-
2164: edellytyksiä paikkakunnan uudelle nousulle.                nen Keuruun Haapamäellä alkaa vii-
2165: Haapamäellä on huomattava asuntokanta ja                   meistään vuonna 1990?
2166: perinteisesti hyvä palveluvarustus. Valitettavas-
2167:     Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1989
2168: 
2169:                                        Toimi Kankaanniemi
2170: 
2171: 
2172: 
2173: 
2174: 2900100
2175: 2                                  1989 vp. -     KK n:o 240
2176: 
2177: 
2178: 
2179: 
2180:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2181:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     jossa määritellään yksityiskohtaisesti laitoksen
2182: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     eri toimintojen huonetilatarpeet Oikeusminis-
2183: olette 25 päivänä huhtikuuta 1989 päivätyn        teriön tarkoituksena on antaa varsinaista ra-
2184: kirjeenne n:o 742 ohella toimittanut valtioneu-   kennussuunnittelua koskeva suunnittelukeho-
2185: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      tus rakennushallitukselle heti esisuunnitelman
2186: kansanedustaja Toimi Kankaanniemen näin           valmistuttua.
2187: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 240:       Varsinainen rakennussuunnittelu eri vaihei-
2188:                                                   neen luonnospiirustuksista lopullisiin työpiirus-
2189:          Aikooko Hallitus varmistaa sen, että     tuksiin kestänee vähintään vuoden. Tässä vai-
2190:        Keski-Suomen avovankilan rakentami-        heessa on vaikea tarkkaan arvioida, kuinka
2191:        nen Keuruun Haapamäellä alkaa vii-         kauan rakennussuunnittelu ja rakentamisen
2192:        meistään vuonna 1990?                      valmistelu urakkatarjousmenettelyineen vie vie-
2193:                                                   lä aikaa. Aikatauluun voivat vaikuttaa monet
2194:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      vasta suunnittelun edistyessä esiin tulevat sei-
2195: vasti seuraavaa:                                  kat. Tämän vuoksi ei voida varmasti sanoa,
2196:   Keuruun Haapamäelle rakennettavan avo-          onko vankilan rakennustöiden aloittaminen
2197: vankilan tarkistettu perustamissuunnitelma on     vuonna 1990 käytännössä mahdollista.
2198: valmistunut äskettäin oikeusministeriössä.           Rakennustöiden käynnistyminen riippuu
2199: Suunnitelma on käsitelty valtion rakennus-        luonnollisesti myös tulo- ja menoarviossa tar-
2200: asiain neuvottelukunnassa, joka on puoltanut      koitukseen myönnettävistä määrärahoista. Oi-
2201: sen vahvistamista. Valtion rakennushankkeiden     keusministeriössä tehdyissä suunnitelmissa on
2202: suunnittelussa noudatettavan käytännön mu-        lähdetty siitä, että rakennustyöt aloitetaan heti,
2203: kaisesti oikeusministeriössä laaditaan hank-      kun siihen on tekniset valmiudet.
2204: keesta kuluvana vuonna ns. esisuunnitelma,
2205:     Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1989
2206: 
2207:                                                                Oikeusministeri Matti Louekoski
2208:                                       1989 vp. -     KK n:o 240                                      3
2209: 
2210: 
2211: 
2212: 
2213:                               Tili Riksdagens Herr Talman
2214:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          tens olika funktioner. Justitieministeriet har för
2215: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          avsikt att åt byggnadsstyrelsen ge en planerings-
2216: nr 742 av den 25 april 1989 tili vederbörande        uppmaning rörande den egentliga byggnads-
2217: medlem av statsrådet översänt avskrift av            planeringen genast efter att förhandsplanen
2218: följande av riksdagsledamot Toimi Kankaan-           blivit fårdig.
2219: niemi undertecknade skriftliga spörsmål nr 240:         Den egentliga byggnadsplaneringen med sina
2220:                                                      olika faser från utkastritningar tili slutliga
2221:           Ämnar Regeringen säkerställa att
2222:                                                      arbetsritningar torde ta minst ett år. 1 detta
2223:         byggandet av ett öppet fångelse för
2224:         Mellersta Finland i Haapamäki i Keu-         skede är det svårt att exakt uppskatta hur länge
2225:                                                      byggmadsplaneringen och förberedelsema för
2226:         ruu inleds senast år 1990?
2227:                                                      byggandet, inklusive entreprenadanbudsförfa-
2228:                                                      randet, ännu räcker. Tidtabellen kan påverkas
2229:   Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt          av många faktorer som framkommer först i
2230: följande:                                            och med att planeringen framskrider. På grund
2231:    En reviderad grundläggningsplan för ett öp-       av detta kan man inte med säkerhet säga
2232: pet fångelse som skall byggas i Haapamäki i          huruvida det i praktiken är möjligt att inleda
2233: Keuruu blev för en kort tid sedan fårdig i           byggnadsarbetena på fångelset under år 1990.
2234: justitiemisteriet. Planen har behandlats i statens      lnledandet av byggnadsarbetena beror natur-
2235: delegation för byggnadsärenden som har föror-        ligtvis också på om medel för ändamålet anslås
2236: dat att den fastställs. 1 enlighet med den praxis    i budgeten. 1 de planer som uppgjorts i
2237: som tillämpas i planeringen av statens bygg-         justitieministeriet har man utgått från att bygg-
2238: nadsprojekt uppgörs i justitieministeriet i år för   nadsarbetena påbörjas genast, då de tekniska
2239: projektet en s.k. förhandsplan, i viiken man i       förutsättningama för detta föreligger.
2240: detalj fastställer utrymmesbehovet för anstal-
2241:      Helsingfors den 26 maj 1989
2242: 
2243:                                                                Justitiemininister Matti Louekoski
2244:                                                1989 vp.
2245: 
2246: Kirjallinen kysymys n:o 241
2247: 
2248: 
2249: 
2250: 
2251:                                  Kankaanniemi: Jyväskylän ja Vaasan välisen valtatien rakenta-
2252:                                      misesta
2253: 
2254: 
2255:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2256:    Jyväskylän ja Vaasan välinen maantieyhteys       Suomenselän alueen työllisyyden hoidon takia.
2257: on heikkotasoinen. Suoran valtatietasoisen yh-      Erityisen tärkeää tämä on siksi, että pitkittäi-
2258: teyden suunnittelu on ollut käynnissä useita        sen ns. Suomenselkätien rakentamisesta on
2259: vuosia. Osittain tiehanketta on jo toteutettukin    valitettavasti luovuttu.
2260: Vaasan läänin alueella. Sen sijaan Keski-Suo-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2261: men läänin puolella tämän tärkeän tiehankkeen       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
2262: eteneminen on ollut suunnittelunkin osalta          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2263: melko hidasta.                                      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2264:    Jyväskylän-Vaasan valtatie on erittäin tar-
2265: peellinen molemmille maakunnille sekä koko
2266: maan poikittaistieyhteytenä. Se on välttämätön                 Millä aikataululla Hallitus aikoo to-
2267: ja kiireellinen myös läntisen Keski-Suomen,                 teuttaa uuden Jyväskylän-Vaasan val-
2268: erityisesti Multian kunnan kehityksen kannal-               tatien rakentamisen kokonaisuudessaan
2269: ta. Tien rakentamista tulisi kiirehtiä myös                 valmiiksi?
2270: 
2271:     Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1989
2272: 
2273:                                       Toimi Kankaanniemi
2274: 
2275: 
2276: 
2277: 
2278: 290010D
2279: 2                                  1989 vp. -     KK n:o 241
2280: 
2281: 
2282: 
2283: 
2284:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2285:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     Muiden kiireellisempien ja liikennemäärältään
2286: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     huomattavasti suurempien hankkeiden vuoksi
2287: olette 25 päivänä huhtikuuta 1989 päivätyn        ei yhteyden muodostaminen kuulu tällä hetkel-
2288: kirjeenne n:o 743 ohella toimittanut valtioneu-   lä tie- ja vesirakennushallituksen ajoitussuun-
2289: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      nitelmiin vuosille 1989-95, joten hanke jää
2290: kansanedustaja Toimi Kankaanniemen näin           ainakin 1990-luvun lopulle.
2291: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 241:       Ko. linjaan kuuluvilla tieosuuksilla tehdään
2292:                                                   kuitenkin parannustoimenpiteitä lähes jatku-
2293:                                                   vasti. Eduskunta lisäsi kuluvan vuoden tulo- ja
2294:           Millä aikataululla Hallitus aikoo to-   menoarvioon hankkeen Alavus-Töysä, joka
2295:        teuttaa uuden Jyväskylän-Vaasan val-       saadaan valmiiksi vuonna 1991. Vuosina
2296:        tatien rakentamisen kokonaisuudessaan      1990-93 on suunniteltu parannettavaksi osuus
2297:        valmiiksi?                                 Petäjävesi-Multia. Kantatielle n:o 66 raken-
2298:                                                   netaan Alavuden eritasoliittymä vuosina
2299:                                                   1991-92 ja Seinäjoen kohdalla osuus Kiik-
2300:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
2301:                                                   ku-Kivistöntie vuosina 1993-96. Nämä toi-
2302: vasti seuraavaa:                                  menpiteet toteutetaan sellaisina, että tie myö-
2303:   Vuonna 1983 laaditun tieverkkoselvityksen       hemmin soveltuu valtatien osaksi.
2304: perusteella liikenneministeriö teki vuonna 1984      Vuonna 1983 laaditun tieverkkoselvityksen
2305: periaatepäätöksen siitä, että Jyväskylän-Vaa-     jälkeen on alueella tapahtunut kehittymistä,
2306: san valtatieyhteys muodostetaan linjalle Jyväs-   joka on antanut aiheen uusia tieverkkoselvitys.
2307: kylä-Petäjävesi-Multia-Ähtäri-Alavus-             Selvitys valmistuu kuluvan vuoden aikana.
2308: Seinäjoki-Ylistaro-Vaasa. Laadittaessa tien-      Tämän jälkeen on harkittava, onko tarpeen
2309: parannussuunnitelmia tälle linjalle otetaan       muuttaa aiemmin tehtyjä periaatepäätöksiä eri-
2310: huomioon tien muuttaminen valtatieksi aika-       tyisesti ottaen huomioon käytettävissä olevat
2311: naan koko osuuden valmistuessa.                   tiemäärärahat. Hankkeen toteutuminen koko-
2312:   Liikennevirrat Jyväskylän-Seinäjoen-Vaa-        naisuudessaan 1990-luvun aikana edellyttää
2313: san välillä eivät ole kovin suuret. Vuonna 1988   vuosittaisten tiemäärärahojen merkittävää li-
2314: tehdyn selvityksen mukaan ko. liikennemäärä       säämistä. Viime kädessä näistä tiemäärärahois-
2315: arkisin on vain noin 330 autoa vuorokaudessa.     ta päättää eduskunta.
2316: 
2317:     Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1989
2318: 
2319:                                                             Liikenneministeri Pekka Vennamo
2320:                                     1989 vp. -     KK n:o 241                                     3
2321: 
2322: 
2323: 
2324: 
2325:                              Tili Riksdagens Herr Talman
2326:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        brådskande och vad trafikmängden beträffar
2327: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        betydligt större projekt hör skapandet av den-
2328: nr 743 av den 25 april 1989 tili vederbörande      na förbindelse inte för närvarande tili väg- och
2329: medlem av statsrådet översänt avskrift av          vattenbyggnadsstyrelsens     tidsordningsplaner
2330: följande av riksdagsman Toimi Kankaanniemi         för åren 1989-95, varför projektet uppskjuts
2331: undertecknade spörsmål nr 241:                     åtminstone tili slutet av 1990-talet.
2332:                                                       På de vägavsnitt som hör tili den ifrågava-
2333:          Hurudan är den tidtabell enligt viiken    rande linjen vidtas likväl nästan fortgående
2334:        Regeringen ämnar genomföra fårdig-          åtgärder som syftar tili att förbättra vägen.
2335:        byggandet av den nya huvudvägen Jy-         Riksdagen fogade tili innevarande års budget
2336:        väskylä-Vasa i sin helhet?                  projektet Alavus-Töysä, som blir fårdigt år
2337:                                                    1991. För åren 1990-93 har planerats en
2338:                                                    förbättring av avsnittet Petäjävesi-Multia. På
2339:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      stamväg nr 66 byggs en planskild anslutning
2340: samt anföra följande:                              för Alavus åren 1991-92 och vid Seinäjoki
2341:    Trafikministeriet fattade år 1984 på basen av   avsnittet Kiikku-Kivistöntie åren 1993-96.
2342: den år 1983 uppgjorda utredningen över väg-        Dessa åtgärder förverkligas på så sätt att vägen
2343: nätet ett principbeslut om att huvudvägför-        senare kan utgöra en del av huvudvägen.
2344: bindelsen Jyväskylä-Vasa skall skapas på              Efter den år 1983 företagna utredningen av
2345: linjen J yväskylä-Petäjävesi-M ultia-Etseri-       vägnätet har på området skett en utveckling,
2346: Ala vus-Seinäjoki-Ylistaro-Vasa. Då väg-           som gör det motiverat att förnya utredningen
2347: förbättringsplaner uppgörs för denna linje         av vägnätet. Utredningen blir färdig under
2348: beaktas den omständigheten att vägen med           innevarande år. Härefter bör övervägas om det
2349: tiden skall bli huvudväg när hela avsnittet blir   är påkallat att ändra tidigare fattade princip-
2350: fårdigt.                                           beslut särskilt med beaktande av de tilibuds-
2351:    Trafikströmmarna mellan Jyväskylä-Seinä-        stående väganslagen. Om projektet skall för-
2352: joki-Vasa är inte särskilt stora. Enligt en år     verkligas i sin helhet under 1990-talet förutsät-
2353: 1988 företagen utredning utgörs den ifrågava-      ter detta en betydande ökning av de årliga
2354: rande trafikmängden på vardagar av endast ca       väganslagen. 1 sista hand beslutar riksdagen
2355: 330 bilar i dygnet. På grund av andra mera         om dessa väganslag.
2356:     Helsingfors den 16 maj 1989
2357: 
2358:                                                                 Trafikminister Pekka Vennamo
2359:                                                1989 vp.
2360: 
2361: Kirjallinen kysymys n:o 242
2362: 
2363: 
2364: 
2365: 
2366:                                   Kankaanniemi: Maataloustuotannon rajoitusten purkamisesta
2367:                                       Lapissa ja Kainuussa
2368: 
2369: 
2370:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2371:    Maataloustuotannon erilaiset rajoitustoimet,      vään keskittymiseen, mistä seuraa asunto- ja
2372: erityisesti maidontuotannon sekä pellonrai-          sosiaalisia ongelmia sekä yhä harvempaan asu-
2373: vauksen osalta, ovat jo johtaneet maatalous-         tuilla maaseutualueilla että erityisesti nopeasti
2374: tuotannon jyrkkään supistumiseen maassam-            kasvavissa suurissa asutuskeskuksissa. Tulevai-
2375: me. Vaikeimpaan tilanteeseen on ajauduttu            suus näyttää siis hyvin vakavalta sekä maaseu-
2376: niissä osissa maata, joissa perinteiselle karjata-   tualueilla että suurissa taajamissa. Kärsijöitä
2377: loudelle ei ole luontaisesti mitään tuotanto-        on paljon.
2378: suuntavaihtoehtoja. Tällaista aluetta on koko           Maataloustuotannon kaikista rajoitustoimis-
2379: keskinen, itäinen ja pohjoinen Suomi. Kaikkein       ta Kainuussa ja Lapin läänin alueilla tulee
2380: vaikeimmaksi kehitys on osoittautunut Lapissa        välittömästi luopua ja maaseudun peruselinkei-
2381: ja Kainuussa, joskin muuallakin suunta on            nojen tukemista näillä alueilla voimakkaasti
2382: huolestuttava.                                       lisätä. Tähän maallamme on varaa ja suoranai-
2383:    Maataloustuotannon rajoitukset ovat mer-          nen velvollisuus.
2384: kinneet maaseutukylien elinolosuhteiden no-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2385: peaa heikkenemistä. Nuorten usko maatalou-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
2386: teen tulevaisuuden ammattina on kadonnut,            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2387: mikä näkyy sekä maatalousalan oppilaitosten          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2388: opiskelijapulana että sukupolvenvaihdosten su-                   Aikooko Hallitus ryhtyä välittömästi
2389: pistumisena.                                                  toimenpiteisiin     maataloustuotannon
2390:    Ylituotanto mm. maidon osalta on jo supis-                 kaikkien rajoitustoimenpiteiden lopetta-
2391: tunut lähes omavaraisuuden asteelle. Koska                    miseksi Kainuussa ja Lapin läänin alu-
2392: supistuminen jatkuu, alkavat kielteiset vaiku-                eella, ja
2393: tukset yhä kärjistyä. Valtiovallan vastuu kan-                   aikooko Hallitus lisätä näiden maa-
2394: samme elintarvikehuollosta kaikissa tilanteissa               seutualueiden peruselinkeinojen tuke-
2395: näyttää horjuvan. Kehitys johtaa myös kiihty-                 mista?
2396:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1989
2397: 
2398:                                         Toimi Kankaanniemi
2399: 
2400: 
2401: 
2402: 
2403: 290010D
2404: 2                                  1989 vp. -      KK n:o 242
2405: 
2406: 
2407: 
2408: 
2409:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2410:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       suuriksi valtiolle ja maataloustuottajille. Kan-
2411: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       sainvälisessä kaupankäynnissä on myös maam-
2412: olette 25 päivänä huhtikuuta 1989 päivätyn          me kokonaisedun kannalta perusteltua, että
2413: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        maataloustuotteiden vientimääriä voidaan edel-
2414: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       leenkin supistaa.
2415: edustaja Toimi Kankaanniemen näin kuuluvas-            Vaikka maataloustuotannon ohjaamis- ja ra-
2416: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 242:              joitustoimenpiteiden voimassaoloaikaa onkin
2417:           Aikooko Hallitus ryhtyä välittömästi      jatkettu, hallitus pitää välttämättömänä saada
2418:        toimenpiteisiin     maataloustuotannon       niihin aikaisempaa enemmän joustavuutta niin,
2419:        kaikkien rajoitustoimenpiteiden lopetta-     että tilakohtaisia ja alueellisia erityisperusteita
2420:        miseksi Kainuussa ja Lapin läänin alu-       voidaan ottaa järjestelmiä sovellettaessa huo-
2421:        eella, ja                                    mioon. Vaikka hallitus näkeekin tuotantopoli-
2422:           aikooko Hallitus lisätä näiden maa-       tiikan kokonaisuutena koko valtakunnan kan-
2423:        seutualueiden peruselinkeinojen tuke-        nalta, ovat kuitenkin Pohjois- ja Itä-Suomen
2424:        mista?                                       alueet lisäkiintiöiden myöntämisen suhteen
2425:                                                     muuta maata edullisemmassa asemassa. Tämä
2426:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          on merkittävä muutos maidon kaksihintajärjes-
2427: taen seuraavaa:                                     telmässä ja se ottaa selvästi huomioon pohjois-
2428:                                                     ten ja itäisten alueiden erityisolosuhteet.
2429:    Hallituksen maatalouspolitiikan lähtökohta-
2430: na on Maatalous 2000 -komitean esittämät               Hallituksen pyrkimyksenä on myös suunnata
2431: tuotantotavoitteet, eli kotimaisella maatalous-     maataloustuotteiden vientituesta säästyviä va-
2432: tuotannolla pyritään kattamaan näiden tuottei-      roja muuhun maaseudun kehittämiseen. Halli-
2433: den kotimainen kulutus. Jo edellisen hallituk-      tuksen pyrkimyksenä on myös edelleen tukea
2434: sen aikana käyttöön otetut maataloustuotan-         maaseudun pienyritystoimintaa maaseudun
2435: non ohjaamisjärjestelmät on todettu myös tä-        elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi sekä harjoit-
2436: män hallituksen aikana pääosiltaan tarpeelli-       taa johdonmukaisesti kokonaisvaltaista maa-
2437: siksi, jotta maataloustuotteiden viennistä ai-      seutupolitiikkaa maaseudun asutuksen, viihty-
2438: heutuvat kulut eivät nousisi kohtuuttoman           vyyden ja elinvoiman säilyttämiseksi.
2439: 
2440:     Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1989
2441: 
2442:                                                   Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
2443:                                    1989 vp. -       KK n:o 242                                     3
2444: 
2445: 
2446: 
2447: 
2448:                             Tili Riksdagens Herr Talman
2449:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        lantbruksproducentema. I den intemationella
2450: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         handeln är det även med tanke på vårt lands
2451: av den 25 april 1989 tili vederbörande medlem       helhetsintresse motiverat att mängden lant-
2452: av statsrådet översänt avskrift av följande av      bruksprodukter som exporteras även i fortsätt-
2453: riksdagsledamot Toimi Kankaanniemi under-           ningen skall kunna begränsas.
2454: tecknade spörsmål nr 242:                              Trots att giltighetstiden för åtgärdema för
2455:                                                     styrning och begränsning av lantbruksproduk-
2456:          Ämnar Regeringen omedelbart vidta
2457:                                                     tionen har förlängts, anser regeringen att det är
2458:        åtgärder för att inställa alla åtgärder
2459:                                                     nödvändigt att dessa åtgärder skall kunna
2460:        som syftar tili att begränsa lantbruks-
2461:        produktionen i Kajanaland och i Lapp-        göras smidigare så att särskilda grunder för
2462:                                                     enskilda lägenheter och särskilda regionala
2463:        lands Iän och
2464:                                                     grunder kan beaktas då systemen tiliämpas.
2465:          ämnar Regeringen öka stödet tili
2466:        basnäringama i nämnda landsbygdsom-          Aven om regeringen betraktar produktionspo-
2467:                                                     litiken som en helhet ur hela statens synvinkel,
2468:        råden?
2469:                                                     är områdena i norra och Östra Finland dock i
2470:                                                     en fördelaktigare ställning än det övriga landet
2471:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        när det gäller beviljande av tiliäggskvoter.
2472: samt anföra följande:                               Detta är en betydande förändring i tvåpris-
2473:    Regeringen utgår i sin regeringspolitik från     systemet för mjölk och däri beaktas klart
2474: de produktionsmålsättningar som kommitten           specialförhållandena i de norra och Östra om-
2475: Lantbruk 2000 har presenterat, enligt vilka         rådena.
2476: avsikten är att den inhemska konsumtionen av            Regeringens avsikt är att de medel som
2477: i betänkandet avsedda lantbruksprodukter            inbesparas i form av uteblivet exportstöd för
2478: skall täckas med inhemsk lantbruksproduktion.       jordbruksprodukter skall användas tili övrigt
2479: De system för styming av Iantbruksproduktio-        utvecklande av landsbygden. Regeringen har
2480: nen som togs i bruk redan under den föregå-         vidare även för avsikt att stöda småföretagar-
2481: ende regeringens tid har tili stor del ansetts      verksamhet på landsbygden för att bibehålla
2482: vara nödvändiga även under den nuvarande            landsbygdens livskraft samt att konsekvent
2483: regeringens tid för att de kostnader som upp-       bedriva en helhetsbetonad Iandsbygdspolitik
2484: kommer genom exporten av lantbruksproduk-           för att bevara landsbygdens befolkning, trivsel
2485: ter inte skall bli oskäligt höga för staten och     och livskraft.
2486:     Helsingfors den 26 maj 1989
2487: 
2488:                                                   Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
2489:                                                 1989 vp.
2490: 
2491: Kirjallinen kysymys n:o 243
2492: 
2493: 
2494: 
2495: 
2496:                                    Kankaanniemi:   Kanavayhteyden        rakentamisesta    Päijänteeltä
2497:                                        Suomenlahteen
2498: 
2499: 
2500:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2501:    Mikäli lopullinen päätös Keiteleen-Päijän-         tään eri mahdollisuudet Päijänteen yhdistämi-
2502: teen kanavan rakentamisesta tehdään ja kana-          sestä Suomenlahteen joko Kymijoen kautta tai
2503: va rakennetaan lähiaikoina, tulee ajankohtai-         mahdollisesti muuta kautta halki Etelä-Suo-
2504: seksi myös selvittää eri mahdollisuudet yhdis-        men.
2505: tää nämä keskisen Suomen kaksi suurta järveä             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2506: kanavalla mereen. Keiteleen-Päijänteen kana-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
2507: va ei liene tehokas ja tuottava, ellei meriyhteyt-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2508: tä saada aikaan.                                      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2509:    Maanteiden kunto sekä ympäristökysymyk-                      Aikooko Hallitus tehdä Keiteleen-
2510: set puoltavat tehokkaiden vesitieyhteyksien ra-               Päijänteen kanavan rakentamispäätök-
2511: kentamista myös Etelä-Suomeen. Tämän joh-                     sen yhteydessä päätöksen ryhtyä pikai-
2512: dosta olisi tärkeää, että Keiteleen-Päijänteen                sesti selvittämään vaihtoehdot Päijän-
2513: kanavan rakentamispäätöksen yhteydessä teh-                   teen yhdistämisestä kanavoinnilla Suo-
2514: täisiin päätös myös siitä, että pikaisesti selvite-           menlahteen?
2515:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1989
2516: 
2517:                                          Toimi Kankaanniemi
2518: 
2519: 
2520: 
2521: 
2522: 290010D
2523: 2                                    1989 vp. -      KK n:o 243
2524: 
2525: 
2526: 
2527:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2528:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        aiheelliseksi ottaa vain kolme hanketta, jotka
2529: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        liittyivät myös Päijänteen meriyhteyden luomi-
2530: olette 25 päivänä huhtikuuta 1989 päivätyn           seen.
2531: kirjeenne n:o 745 ohella toimittanut valtioneu-         Nämä hankkeet olivat:
2532: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen            - Keiteleen-Päijänteen kanava,
2533: kansanedustaja Toimi Kankaanniemen näin                 - Haukiveden ja Iisveden välinen ns. Savon
2534: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 243:       kanava sekä
2535:                                                         - Kymijoen kanavointi.
2536:           Aikooko Hallitus tehdä Keiteleen-             Yhteenvetoselvityksessä päädyttiin seuraa-
2537:        Päijänteen kanavan rakentamispäätök-          viin suosituksiin, jotka myös sisällytettiin Vesi-
2538:        sen yhteydessä päätöksen ryhtyä pikai-        tieohjelma 2000:een:
2539:        sesti selvittämään vaihtoehdot Päijän-           - Keiteleen-Päijänteen kanavahanke tulisi
2540:        teen yhdistämisestä kanavoinoilla Suo-        toteuttaa.
2541:        menlahteen?                                      - Savon kanava oli selvityslaskelmissa käy-
2542:                                                      tetyillä tavaravirroilla kannattava. Liikenteen
2543:                                                      toteutuminen olisi kuitenkin ollut ongelmallista
2544:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
2545: vasti seuraavaa:                                     suomalaisen sisävesitonniston vähäisyyden ja
2546:                                                      uuden tonniston hankkimisen epävarmojen ta-
2547:    Kymijoen kanavoinoin · vaikutusselvityksen        loudellisten edellytysten vuoksi. Savon kanavan
2548: neuvottelukunnan johdolla laadittiin vuosina         rakentamiseen esitettiin varauduttavan pitkällä
2549: 1981-1984 selvitys Kymijoen kanavoinoin vai-         aikavälillä, mutta katsottiin, että siinä vaihees-
2550: kutuksista ja taloudellisista edellytyksistä. Vai-   sa ei ollut syytä ottaa sitä investointiohjelmiin.
2551: kutuksia tarkasteltiin myös siinä tilanteessa,          - Kymijoen kanavoinoin ei katsottu siinä
2552: että Keiteleen-Päijänteen kanava olisi olemas-       vaiheessa olevan kuljetustaloudellisesti perus-
2553: sa.                                                  teltu investointi. Hanketta pidettiin kuitenkin
2554:    Selvitystyön tuloksena neuvottelukunta kat-       Järvi-Suomen liikenneolojen kehittämisen kan-
2555: soi, että kanavointihankkeen kannattavuus ei         nalta niin tärkeänä, että sen toteuttamiseen
2556: ole niin hyvä, että kanavan rakentamiseen            tulisi varautua pitkällä tähtäyksellä.
2557: suoraan tähtääviin toimenpiteisiin olisi siinä           Savon ja Kymijoen kanavien osalta Vesi-
2558: tilanteessa ollut aihetta. Neuvottelukunta suo-      tieohjelma 2000:ssa lähdetään siitä, että niitä
2559: sitti v. 1984, että kanavointihankkeen kannat-       koskevat taloudellisuusselvitykset tarkistetaan
2560: tavuus tulisi tarkistaa 5-10 vuoden kuluttua,        1990-luvun alussa. Mahdolliset uudet selvityk-
2561: jos kannattavuuteen vaikuttavissa tekijöissä ta-     set tullaan tekemään 1. 9.1989 liikenneministe-
2562: pahtuu kanavointihankkeen kannalta edullista         riöön siirtyvän merenkulkuhallituksen toimes-
2563: kehitystä.                                           ta. Tie- ja vesirakennushallituksen vesitieosas-
2564:    Tie- ja vesirakennushallitus puolestaan laati     to, jolle sisävesitiet nyt kuuluvat, siirtyy tähän
2565: v. 1985 yhteenvedon siihen asti tehdyistä sisä-      merenkulkuhallitukseen 1.3.1990 lukien.
2566: vesitieverkon laajentamista ja meriyhteyksiä             Edellä esitettyyn viitaten voidaan todeta, että
2567: koskevista selvityksistä. Tämä yhteenvetoselvi-      enempää hallitus kuin liikenneministeriökään ei
2568: tys kuului osana vuosien 1986--2000 vesitieoh-       selvitä Päijänteen yhdistämistä kanavoinoilla
2569: jelman laatimiseen. Yhteenvetoselvityksessä          Suomenlahteen Keiteleen-Päijänteen kanavan
2570: tarkasteltiin kaikkiaan kymmentä vesitieverkon       rakentamispäätöksen yhteydessä, joka tehdään
2571: laajentamishanketta Järvi-Suomen alueella.           vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesitystä laadit-
2572: Yksityiskohtaisempaan tarkasteluun katsottiin        taessa ja siitä eduskunnassa päätettäessä.
2573: 
2574:      Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1989
2575: 
2576:                                                                           Ministeri Matti Puhakka
2577:                                      1989 vp. -     KK n:o 243                                      3
2578: 
2579: 
2580: 
2581:                               Tili Riksdagens Herr Talman
2582: 
2583:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Projekten var följande:
2584: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse            - kanalen Keitele-Päijänne
2585: nr 745 av den 25 april 1989 tili vederbörande          - den s.k. Savolaxkanalen mellan Haukive-
2586: medlem av statsrådet översänt avskrift av           si och Iisvesi samt
2587: följande av riksdagsman Toimi Kankaanniemi
2588: undertecknade spörsmål nr 243:                         - kanaliseringen av Kymmene älv.
2589:                                                        Sammandraget resulterade i följande rekom-
2590:            Ämnar Regeringen i samband med           mendationer som även införlivades i program-
2591:         det byggnadsbeslut som gäller kanalen       met för vattenvägar "Vesitieohjelma 2000":
2592:         Keitele-Päijänne fatta ett beslut om
2593:                                                        - Kanaliseringsprojektet Keitele-Päijänne
2594:         att snabbt börja reda ut alternativ för
2595:                                                     bör genomföras.
2596:         att genom kanalisering förena Päijänne
2597:         med Finska viken?                              - Utgående från de varuströmmar som
2598:                                                     användes i utredningsberäkningarna var Savo-
2599:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        lax kanal lönsam. Det skulle dock ha varit
2600: samt anföra följande:                               svårt att uppnå denna trafikmängd på grund av
2601:                                                     att det finska insjövattentonnaget är så litet
2602:    Under ledning av en delegation med uppgift       och på grund av att det är osäkert om det finns
2603: att utreda verkningarna av en kanalisering av       ekonomiska förutsättningar för att skaffa nytt
2604: Kymmene älv, gjordes under åren 1981-1984           tonnage. Man föreslog att byggandet av Savo-
2605: en utredning över verkningarna av och de            lax kana! bör vara ett projekt på lång sikt men
2606: ekonomiska förutsättningarna för en kanalise-       ansåg att det just då inte var ändamålsenligt att
2607: ring av Kymmene älv. Verkningarna undersök-         innefatta projektet i investeringsprogrammen.
2608: tes även utgående från den situation att kana-
2609: len Keitele-Päijänne skulle finnas.                    - Kanaliseringen av Kymmene älv ansågs
2610:    Resultatet av utredningsarbetet blev att de-     inte i det skedet transportekonomiskt sett vara
2611: legationen ansåg att kanaliseringsprojektet inte    en motiverad investering. Med tanke på ut-
2612: var så lönsamt att det i den dåvarande situa-       vecklandet av trafikförhållandena i Insjöfin-
2613: tionen hade varit ändamålsenligt att vidta          land ansågs projektet dock vara så pass viktigt
2614: några åtgärder som direkt syftade tili att inleda   att det bör förverkligas på läng sikt.
2615: byggandet av kanalen. Delegationen gav 1984            Då det gäller Savolax och Kymmene älvs
2616: en rekommendation om att man inom 5-10 år           kanaler utgår man i programmet för vattenvä-
2617: på nytt skulle undersöka projektets lönsamhet,      gar år 2000 från att man vid ingången av
2618: om det sker någon utveckling som ökar pro-          1990-talet skall se över de ekonomiska utred-
2619: jektets lönsamhet.                                  ningarna. Eventuella nya utredningar skall
2620:    Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen gjorde för      göras på försorg av sjöfartsstyrelsen som
2621: sin del 1985 ett sammandrag av de utredningar       1.9.1989 överförs tili trafikministeriet. Väg- och
2622: som fram tili den tidpunkten gjorts om utbygg-      vattenbyggnadsstyrelsens vattenvägsavdelning,
2623: naden av insjövattenvägsnätet och sjöförbindel-     som nu har hand om insjövattenvägarna, över-
2624: serna. Detta sammandrag hörde som en del tili       förs tili sjöfartsstyrelsen räknat från 1.3.1990.
2625: uppgörandet av programmet för vattenvägar              Med hänvisning tili det som framförts ovan
2626: för åren 1986--2000. I sammandraget granska-        kan man konstatera att varken regeringen eller
2627: des sammanlagt tio projekt som gällde utbygg-       trafikministeriet i samband med beslutet om
2628: naden av vattenvägsnätet i Insjöfinland. Endast     byggandet av Keitele-Päijänne kanalen utre-
2629: tre projekt ansågs vara så pass ändamålsenliga      der frägan om att genom kanalisering förena
2630: att de granskades mera i detalj. Dessa hörde        Päijänne med Finska viken. Beslutet kommer
2631: även samman med skapandet av en sjöförbin-          att fattas då budgetpropositionen för 1990 görs
2632: delse tili Päijänne.                                upp och avgörs i riksdagen.
2633: 
2634:      Helsingfors den 23 maj 1989
2635: 
2636:                                                                          Minister Matti Puhakka
2637: 1
2638: 1
2639: 1
2640:     1
2641:     1
2642:     1
2643:         1
2644:         1
2645:         1
2646:             1
2647:             1
2648:             1
2649:                 1
2650:                 1
2651:                 1
2652:                     1
2653:                     1
2654:                     1
2655:                         1
2656:                         1
2657:                         1
2658:                             1
2659:                                               1989 vp.
2660: 
2661: Kirjallinen kysymys n:o 244
2662: 
2663: 
2664: 
2665: 
2666:                                  Kankaanniemi: Sijoituskotilapsista maksettavien korvausten yh-
2667:                                       tenäistämisestä
2668: 
2669: 
2670:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2671: 
2672:    Kunnat sijoittavat huostaan otettuja lapsia      jen taso tulisi kuitenkin yhtenäistää ja sitä tulisi
2673: eri puolille maata perheisiin, joissa nämä lapset   korottaa.
2674: saavat hoidon ja kasvatuksen. Sijoituskotitoi-         Sijoitusperheet kokevat epäkohdaksi myös
2675: minta on osoittautunut hyväksi tavaksi saada        sen, että samassa perheessä olevista sijoituslap-
2676: kunnollisia hoito- ja kasvatuspaikkoja monille      sista maksetaan jokaisesta alin lapsilisä eli
2677: lapsille, joiden elämänolosuhteet muutoin olisi-    ensimmäisen lapsen mukainen määrä, vaikka
2678: vat heikot. Toiminta on myös yhteiskunnalle         lapsia olisi perheessä useita. Tällaisen epäkoh-
2679: varsin edullista.                                   dan poistaminen edellyttäisi lapsilisän maksa-
2680:    Eri kunnat maksavat sijoitusperheille hyvin      tusperiaatteiden tarkistusta.
2681: erilaista korvausta lasten hoidosta. Sekä verol-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2682: linen hoitopalkka että veroton kulukorvaus          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
2683: saattavat vaihdella huomattavasti kunnasta          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2684: riippuen. Esimerkiksi Keski-Suomen läänin eri       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2685: kunnissa maksettavat korvaukset vaihtelevat                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2686: huomattavasti.                                              ryhtyä sijoituskotilapsista maksettavien
2687:    Maksujen suuruudesta lienee sosiaalihallituk-             hoito- ja kulukorvausten määrien yhte-
2688: sen antama ohje, mutta se ei joko ole tiedossa              näistämiseksi ja saattamiseksi kaikkialla
2689: tai sitä ei haluta noudattaa. Maksujen taso                 kohtuullisiksi, sekä
2690: koetaan sijoitusperheissä yleisesti melko alhai-               aikooko Hallitus muuttaa lapsilisän
2691: seksi, vaikka nämä perheet pääsääntöisesti                  maksuperiaatetta sijoituskotilasten osal-
2692: tekevätkin tätä työtä hyväntekeväisyysmielessä               ta ns. normaaliperheiden lapsilisäkäy-
2693: eivätkä varsinaisena ansiotoimintana. Maksu-                täntöä vastaavaksi?
2694:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1989
2695: 
2696:                                        Toimi Kankaanniemi
2697: 
2698: 
2699: 
2700: 
2701: 2900IOD
2702: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 244
2703: 
2704: 
2705: 
2706: 
2707:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2708:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       alussa valtakunnallisen selvityksen perhehoi-
2709: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        don järjestämisestä. Sosiaalihallitus selvitti
2710: olette 25 päivänä huhtikuuta 1989 päivätyn           tuolloin myös perhehoidosta suoritettavien ku-
2711: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         lukorvausten määrät ja hoitopalkkion tasot.
2712: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        Selvityksen mukaan kuntien käytännöt hoidos-
2713: edustaja Kankaanniemen näin kuuluvasta kir-          ta aiheutuvien kulujen korvaamisessa ja hoita-
2714: jallisesta kysymyksestä n:o 244:                     jalle suoritettavan palkkion tasossa vaihtelevat
2715:                                                      merkittävästi. Selvityksen mukaan hoitajalle ei
2716:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2717:                                                      suoritettu lainkaan palkkiota joka kolmannesta
2718:        ryhtyä sijoituskotilapsista maksettavien
2719:                                                      perhehoidossa olevasta lapsesta. 65 prosentille
2720:        hoito- ja kulukorvausten määrien yhte-        hoitajista suoritettiin palkkiota, joka oli enin-
2721:        näistämiseksi ja saattamiseksi kaikkialla     tään 1 000 markkaa kuukaudessa. Hoitajalle
2722:        kohtuullisiksi, sekä                          suoritettavan palkkion taso oli keskimäärin 500
2723:          aikooko Hallitus muuttaa lapsilisän         markan ja 1 000 markan välillä.
2724:        maksuperiaatetta sijoituskotilasten osal-
2725:                                                         Myös perhehoidosta aiheutuvien kulujen
2726:        ta ns. normaaliperheiden lapsilisäkäy-
2727:                                                      korvaamisessa hoitajalle oli selvityksen mu-
2728:        täntöä vastaavaksi?
2729:                                                      kaan merkittäviä vaihteluita eri kuntien välillä.
2730:                                                      Pienin maksettu kulukorvaus oli 300 markkaa
2731:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           kuukaudessa ja suurin 4 250 markkaa kuukau-
2732: taen seuraavaa:                                      dessa. Hoidosta suoritettava kulukorvaus oli
2733:    Lastensuojelulain 27 §:n 1 momentin mu-           tavallisesti 1 000 ja 2 000 markan välillä kuu-
2734: kaan perhehoito järjestetään kirjallisella sopi-     kaudessa.
2735: muksella sosiaalilautakunnan tehtävään hyväk-           Voimassa olevien yksityisoikeudellisten lap-
2736: symassa perheessä. Lastensuojeluasetuksen            sen elatusta koskevien säännösten mukaan
2737: (1010/83) 7 §:n 1 momentissa edellytetään, että      lapsen biologiset vanhemmat sekä ottovanhem-
2738: perhehoitoa koskevassa perhesopimuksessa tu-         mat vastaavat kykynsä mukaan lapsen elatuk-
2739: lee sopia muun muassa lapsen ylläpidosta ja          sesta aiheutuvista kustannuksista. Näiden sään-
2740: hoidosta aiheutuvien kustannusten korvaami-          nösten perusteella ei muu henkilö, jonka hoi-
2741: sesta sekä hoitopalkkion suuruudesta. Valta-         dossa ja kasvatuksessa lapsi on, vastaa lapsen
2742: kunnallisissa sosiaali- ja terveydenhuollon          elatuksesta aiheutuvista kustannuksista. Las-
2743: suunnitelmissa määritellään vuosittain perhe-        tensuojelulain 2 §:n 2 momentin mukaan ta-
2744: hoidosta suoritettavan kulukorvauksen ja hoi-        voitteena lastensuojelussa on, että lapsi saa
2745: topalkkion enimmäisrajat. Valtakunnallisessa         kaikissa olosuhteissa sellaisen huollon kuin
2746: suunnitelmassa vuosille 1989-1993 perhehoi-          lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta anne-
2747: don kulukorvauksen enimmäisrajaksi on mää-           tussa laissa on säädetty. Kun lapsi on sosiaa-
2748: ritelty 2 600 markkaa kuukaudessa kustakin           lilautakunnan huostaan ottama, tulee sen
2749: hoidettavasta. Hoitajalle suoritettavan hoito-       muun muassa turvata, että lapsi saa riittävän
2750: palkkion enimmäisrajana on 3 400 markkaa             elatuksen. Tämän vuoksi tulisi sosiaalilauta-
2751: hoidettavasta lapsesta.                              kunnan korvata perhehoidossa olevan lapsen
2752:    Sosiaalihallitus on antanut vuonna 1986           elatuksesta aiheutuvat kaikki tavanomaiset
2753: kunnille yleiskirjeessään (A 8) suositukset niistä   kustannukset hoitajalle.
2754: perusteista, joiden mukaan perhehoidossa ole-           Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmis-
2755: van lapsen ylläpidosta ja hoidosta aiheutuvat        teilla lakiesitys, jossa on tarkoitus säätää ny-
2756: kustannukset tulee hoitajalle korvata, sekä          kyistä tarkemmin perhehoidosta. Tavoitteena
2757: hoitajalle perhehoidosta suoritettavien palk-        on säätää sosiaalihuoltolaissa nykyistä tarkem-
2758: kioiden perusteista ja palkkioiden enimmäis- ja      min perhehoidon tavoitteista ja sen järjestämi-
2759: vähimmäismääristä.                                   sestä. Samalla on tarkoitus säätää sellaisesta
2760:    Sosiaalihallitus on tehnyt kuluvan vuoden         perhehoidosta, joka järjestetään kirjallisen so-
2761:                                       1989 vp. -      KK n:o 244                                         3
2762: 
2763: pimuksen perusteella erityisessä perhehoitaja-        taan kaikki lapset huomioon lapsilisän porras-
2764: laissa. Tämän lain tarkoituksena on muun              tettua määrää suoritettaessa.
2765: muassa turvata oikeus riittävään palkkioon               Kun lapsi on sosiaalilautakunnan huostaan
2766: sellaiselle hoitajalle, joka ei ole työsuhteessa      ottama, on sosiaalilautakunnalla lastensuojelu-
2767: hoidon järjestämisestä vastaavaan kuntaan tai         lain 46 §:n 1 momentin 2 kohdan ja sosiaali-
2768: kuntainliittoon.                                      huoltolain 29 §:n nojalla oikeus nostaa huos-
2769:    Lapsilisälaki koskee myös perhehoidossa ole-       taan otetulle ja perhehoidossa olevalle lapselle
2770:                                                       tulevat lapsilisät. Sosiaalilautakuntaa ei tuol-
2771: vaa lasta. Suoritettavien lapsilisien määrien
2772:                                                       loin voida pitää lapsilisälain 1 §:ssä tarkoitet-
2773: porrastamisesta perheen lapsien lukumäärän
2774:                                                       tuna perheenä, eikä perusteita lapsilisän suorit-
2775: perusteella on säädetty lapsilisälain (541/48)
2776:                                                       tamiseen porrastettuna sosiaalilautakunnalle
2777: 1 §:n 2 momentissa. Lapsilisän porrastus mää-
2778:                                                       ole täten olemassa. Koska sosiaalilautakunnan
2779: räytyy sen mukaan, kuinka monta alle 16-
2780:                                                       tulee korvata hoitajalle kaikki perhehoidossa
2781: vuotiasta lasta asuu lapsilisän nostamiseen oi-
2782: keutetun kanssa samassa taloudessa. Lain 3 §:n        olevan lapsen hoidosta ja muusta ylläpidosta
2783:                                                       aiheutuvat kustannukset, ei ole tarvetta muut-
2784: 1 momentin mukaan oikeus lapsilisän nostami-
2785:                                                       taa lain 1 §:ää siten, että lapsilisä suoritettaisiin
2786: seen on ensi sijassa lapsen äidillä, jos lapsi on
2787: hänen huollossaan ja tosiasiallisessa huolenpi-       porrastettuna sosiaalilautakunnalle. Sosiaali-
2788: dossaan. Jos äiti ei huolla lasta, suoritetaan        lautakunta voi kuitenkin päättää, että lapsilisä
2789:                                                       suoritetaan edelleen hoitajalle. Koska perhehoi-
2790: lapsilisä sille henkilölle, jonka huollossa tai
2791: tosiasiallisessa huolenpidossa lapsi on.              dossa oleva lapsi ei ole hoitajan oma lapsi eikä
2792:                                                       kyseessä ole lapsen vanhemman tai muun
2793:    Kun lapsi on huoltajan toimesta sijoitettu         huoltajan yksityisesti toisen henkilön hoitoon
2794: muun henkilön hoitoon ja kasvatukseen, tulee          ja kasvatukseen sijoittama lapsi, ei edellytyksiä
2795: lain 3 §:n 2 momentin mukaan lapsilisä suorit-        lapsilisän suorittamiseen porrastettuna perhe-
2796: taa tällaiselle henkilölle. Mikäli tällaisella hoi-   hoitoon sijoitetusta lapsesta ole olemassa. Lap-
2797: tajalla on samassa taloudessa hoidettavana            silisä suoritetaan tuolloin hoitajalle osana hä-
2798: muita lapsia, joista hän nostaa lapsilisää, ote-      nelle suoritettavaa kulukorvausta.
2799:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1989
2800: 
2801:                                                                             Ministeri Tarja Halonen
2802: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 244
2803: 
2804: 
2805: 
2806: 
2807:                              Till Riksdagens Herr Ta1man
2808:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        relsen en riksomfattande utredning om ordnan-
2809: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrive1se         det av familjevården. Socia1styrelsen utredde
2810: av den 25 apri1 1989 till vederbörande med1em       samtidigt även storleken hos de ersättningar
2811: av statsrådet översänt avskrift av följande av      som skall betalas för kostnader för familjevård
2812: riksdags1edamot Kankaanniemi undertecknade          och nivån hos det arvode som skall betalas för
2813: spörsmå1 nr 244:                                    vården. Enligt utredningen varierar kommuner-
2814:                                                     nas principer avsevärt i fråga om ersättning för
2815:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen           kostnader för vården och nivån hos det arvode
2816:        vidta för att de ersättningsbe1opp som       som beta1as tili vårdaren. Enligt utredningen
2817:        beta1as för barn som vårdas utom hem-        beta1ades inget arvode alls tili vårdaren för vart
2818:        met och för kostnader som uppstår            tredje barn i familjevård. Tili 65 % av vårdarna
2819:        genom denna vård skall förenhetligas         betalades ett arvode som var högst 1 000 mk i
2820:        och göras skä1iga överallt och               månaden. Nivån hos det arvode som beta1ades
2821:           ämnar Regeringen ändra principen          tili vårdaren var i genomsnitt mellan 500 och
2822:        för beta1ning av barnbidrag för barn
2823:                                                     1000 mk.
2824:        som vårdas utom hemmet så att den
2825:                                                         Det förekom enligt utredningen avsevärda
2826:        motsvarar den praxis som tiliämpas för
2827:                                                     variationer mellan olika kommuner även i
2828:        s.k. normala fami1jer?
2829:                                                     fråga om de ersättningar som betalas tili
2830:                                                     vårdaren för kostnader som uppstår av famil-
2831:   Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-        jevård. Den minsta ersättningen som beta1ades
2832: samt anföra följande:                               var 300 mk i månaden och den största 4 250
2833:    En1igt 27 § 1 mom. barnskydds1agen ordnas        mk i månaden. Den ersättning som beta1ades
2834: fami1jevård på grundva1en av ett skriftligt avtal   för kostnader av vården rörde sig vanligen
2835: i en 1ämp1ig fami1j som socialnämnden godkänt       mellan 1 000 och 2 000 mk i månaden.
2836: för uppgiften. 1 7 § 1 mom. barnskyddsförord-           En1igt gällande privaträttsliga stadganden
2837: ningen (1010/83) förutsätts att det i fami1je-      beträffande barns uppehälle svarar barnets
2838: vårdsavtalet bl.a. görs upp om hur kostnaderna      biologiska förä1drar samt dess adoptivföräldrar
2839: för barnets uppehälle och vård skall ersättas       efter sin förmåga för kostnaderna för barnets
2840: samt om det arvode som skall betalas för            uppehälle. Med stöd av dessa stadganden
2841: vården. I de riksomfattande p1anerna för soci-      svarar inte någon annan person, i vars vård
2842: al- och hälsovården fastställs årligen maximi-      och fostran barnet är, för kostnaderna för
2843: gränserna för den ersättning för kostnader och      barnets uppehälle. En1igt 2 § 2 mom. barn-
2844: det arvode som skall beta1as för fami1jevård. 1     skyddslagen är må1et inom barnskyddet att
2845: den riksomfattande p1anen för 1989-1993             barnet under alla förhållanden får sådan vård
2846: fastställdes maximigränsen för ersättningen för     varom det stadgas i lagen angående vårdnad
2847: de kostnader som uppkommer genom familje-           om barn och umgängesrätt. Då barnet är
2848: vård tili 2 600 mk i månaden för varje barn.        omhändertaget av socia1nämnden, skall denna
2849: Maximigränsen för det arvode som betalas tili       bl.a. säkra att barnet får tillräckligt underhåll.
2850: vårdaren är 3 400 mk för varje barn.                Därför skall socialnämnden ersätta vårdaren
2851:    Socia1styrelsen rekommenderade i sitt cirku-     för de sedvan1iga kostnaderna för ett barns
2852: 1är (A 8) tili kommunerna år 1986 de principer      uppehälle i familjevård.
2853: enligt vi1ka vårdaren skall ersättas för kostna-        Vid socia1- och hälsovårdsministeriet bereds
2854: derna för barnets uppehälle och vård. Dess-         som bäst ett 1agförs1ag, vars syfte är att stadga
2855: utom har socialstyre1sen rekommenderat enligt       om familjevård noggrannare än tidigare. Av-
2856: vilka principer arvoden skall betalas till vårda-   sikten är att stadga om syftena med och
2857: ren för familjevård samt maximi- och minimi-        ordnandet av fami1jevård noggrannare än i den
2858: belopp för dessa arvoden.                           gällande socialvårds1agen. Samtidigt är det
2859:    1 början av innevarande år utförde socialsty-    meningen att i en särskild 1ag om fami1jevår-
2860:                                        1989 vp. -      KK n:o 244                                      5
2861: 
2862: dare stadga om sådan familjevård som ordnas                Då barnet har omhändertagits av social-
2863: på basis av ett skriftligt avtal. Syftet med denna     nämnden, har socialnämnden med stöd av 46 §
2864: lag är bl.a. att trygga rätten tili ett tillräckligt   1 mom. 2 punkten barnskyddslagen och 29 §
2865: arvode för en vårdare som inte står i arbets-          socialvårdslagen rätt att lyfta de barnbidrag
2866: förhållande tili den kommun eller det kommun-          som betalas för ett barn, som har omhänder-
2867: förbund som ansvarar för ordnandet av vår-             tagits och befinner sig i familjevård. Social-
2868: den.                                                   nämnden kan därvid inte betraktas som en
2869:    Lagen om barnbidrag berör också barn i              sådan familj som avses i 1 § lagen om barnbi-
2870: familjevård. I 1 § 2 mom. lagen om barnbidrag          drag. Det föreligger inte heller några grunder
2871: (541/48) stadgas om differentiering av beloppen        för att differentiera det barnbidrag som betalas
2872: för barnbidrag på basis av hur många barn det          tili socialnämnden. Eftersom socialnämnden
2873: finns i familjen. Differentieringen av barnbid-        skall ersätta vårdaren för alla kostnader som
2874: ragen fastställs enligt antalet barn under 16 år       uppkommer för vård och övrigt uppehälle för
2875: som bor i samma hushåll som den person som             barn i familjevård, finns det inget behov av att
2876: är berättigad att lyfta barnbidrag. Enligt 3 § 1       ändra lagens 1 § så att det barnbidrag som
2877: mom. har barnets mor i första hand rätt att            betalas tili socialnämnden differentieras. Social-
2878: lyfta barnbidrag, om barnet är i hennes vård           nämnden kan dock besluta att barnbidraget
2879: eller faktiska omsorg. Om modern inte har              skall betalas vidare tili vårdaren. Eftersom ett
2880: vårdnaden om barnet, betalas barnbidrag till           barn i familjevård inte är vårdarens eget barn,
2881: den person i vars vård eller faktiska omsorg           och eftersom det inte är fråga om ett barn som
2882: barnet är.                                             placerats i vård hos någon annan person privat
2883:    Då barnet genom f"årsorg av försörjaren har         av barnets förälder eller annan försörjare, finns
2884: p1acerats i någon annan persons vård och               det inga förutsättningar för att betala ett
2885: fostran, skall barnbidrag enligt 3 § 2 mom.            differentierat barnbidrag för ett barn som
2886: betalas till denna person. Ifall denna vårdare         placerats i familjevård. Barnbidraget betalas då
2887: lyfter barnbidrag för andra barn i samma               tili vårdaren som en del av den ersättning f"år
2888: hushåll, beaktas alla barn då beloppet för             kostnader hanfhon får.
2889: barnbidraget differentieras.
2890:      Helsingfors den 30 maj 1989
2891: 
2892:                                                                              Minister Tarja Halonen
2893: 1
2894: 1
2895:  1
2896:   1
2897:   1
2898:    1
2899:     1
2900:     1
2901:      1
2902:       1
2903:       1
2904:        1
2905:         1
2906:         1
2907:          1
2908:           1
2909:           1
2910:            1
2911:             1
2912:             1
2913:              1
2914:               1
2915:               1
2916:                1
2917:                 1
2918:                 1
2919:                  1
2920:                                               1989 vp.
2921: 
2922: Kirjallinen kysymys n:o 245
2923: 
2924: 
2925: 
2926: 
2927:                                  Elo ym.: Työttömien sosiaalisten etujen turvaamisesta työllisyys-
2928:                                      lain mukaisessa työllistämisessä
2929: 
2930: 
2931:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2932:    Viime vuonna suuressa osassa maatamme            olisi merkityksetön henkilön pysyvän työllisty-
2933: voimaan tullut työllisyyslaki on käytännössä        misen edistämiseksi, ei työvoimatoimisto myös-
2934: toteutunut suunnilleen odotusten mukaisesti.        kään tee työhönosoitusta, ellei henkilö sitä
2935: Työllisyyslaki on ollut hyödyllinen erityisesti     vaadi."
2936: nuorten työttömien ja pitkäaikaistyöttömien            Tällä säännöksellä on pyritty estämään työt-
2937: osalta.                                             tömän kannalta epämielekkäät velvoitetyöllis-
2938:    Ongelmaksi on koettu lähinnä se, että työt-      tämiset. Ratkaisuvalta siitä, milloin työnteko-
2939: tömät menettävät sosiaalisia etuuksia työllistä-    mahdollisuus olisi merkityksetön henkilön py-
2940: misen yhteydessä. Niinpä useissa tapauksissa        syvän työllistämisen edistämiseksi, on työvoi-
2941: työttömän päiväraha alenee ja myös hänen            matoimistolla. Säännöksen tulkinnasta esiintyy
2942: eläke-etuutensa heikkenevät.                        työvoimahallinnossa tiettävästi erilaisia mielipi-
2943:    Vanhempien työttömäksi joutuneiden osalta        teitä eikä yleispätevää linjaa ole löydetty. Var-
2944: suureksi ongelmaksi on muodostunut se, että         sin yleinen käytäntö on kuitenkin osoittaa
2945: valtion tai kunnan on vaikea osoittaa 50-60-        myös vanhemmalle pitkäaikaistyöttömälle
2946: vuotiaalle työttömälle työpaikkaa, joka edis-       työntekomahdollisuus niissäkin tapauksissa,
2947: täisi henkilön pysyvää työllistymistä. Useissa      joissa tämä mahdollisuus ei välttämättä edistä
2948: tapauksissa vanhempi työtön henkilö on saat-        henkilön pysyvää työllistymistä.
2949: tanut olla samassa työpaikassa jopa 35-40              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2950: vuotta ja hankkinut itselleen tuossa työssä         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2951: tarvittavan ammattitaidon. Työttömäksi joutu-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2952: misen jälkeen on vanhemman henkilön vaikea          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2953: löytää motivaatiota koulutukseen tai työllisty-
2954: miseen varsinkin, koska viranomaisten on vai-                 Onko Hallitus tietoinen niistä ongel-
2955: kea osoittaa työtä, joka liittyisi hänen edelli-           mista, joita työllisyyslain soveltamisesta
2956: seen ammattiinsa.                                          aiheutuu työttömille sosiaaliturvan
2957:    Työllisyysasetuksen 24 §:ssä on määritelty              heikkenemisen vuoksi, ja
2958: tilanteita, joissa kuuden kuukauden työnteko-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2959: mahdollisuuteen oikeutetuille pitkäaikaistyöt-             ryhtyä entistä selvempien ohjeiden an-
2960: tömille ei ole välttämätöntä antaa työhönosoi-             tamiseksi työvoimatoiroistoille erityises-
2961: tusta. Asetuksessa todetaan: "Jos kunnan tai               ti vanhempien henkilöiden osalta niissä
2962: valtion työllisyyslain 17 §:n tai 18 §:n 3 momen-          tapauksissa, joissa työhönosoitus ei sel-
2963: tin nojalla järjestämä työntekomahdollisuus                västi edistä pysyvää työllistymistä?
2964:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1989
2965: 
2966:           Mikko Elo                 Raila Aho                        Aino Pohjanoksa
2967:           Timo Laaksonen            Timo Roos                        Maunu Kohijoki
2968:                     Einari Nieminen                          Heikki Rinne
2969: 
2970: 
2971: 
2972: 
2973: 2900100
2974: 2                                     1989 vp. -      KK n:o 245
2975: 
2976: 
2977: 
2978: 
2979:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2980:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         sakin tapauksissa työllistäminen valitettavasti
2981: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         johtaa sosiaalisten etuuksien huononemiseen.
2982: olette 25 päivänä huhtikuuta 1989 päivätyn            Tilanteissa, joissa henkilö on jo ennen työllis-
2983: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          tämisjaksoa ollut oikeutettu ansiosidonnaiseen
2984: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         työttömyyspäivärahaan, on päiväraha saatta-
2985: edustaja Mikko Elon ym. näin kuuluvasta               nut alentua merkittävästi. Aleneminen johtuu
2986: kirjallisesta kysymyksestä n:o 245:                   ansioon suhteutetun työttömyyspäivärahan pe-
2987:                                                       rusteena olevan palkan määrittämisestä anne-
2988:            Onko Hallitus tietoinen niistä ongel-      tun asetuksen 5 §:n määräyksestä, jonka mu-
2989:         mista, joita työllisyyslain soveltamisesta    kaan päivärahan perusteena oleva palkkatulo
2990:         aiheutuu työttömille sosiaaliturvan           ja siten myös päiväraha on määrättävä uudel-
2991:         heikkenemisen vuoksi,                         leen, kun työsuhde on kestänyt enemmän kuin
2992:            ja mihin toimenpiteisiin Hallitus ai-      viisi kuukautta.
2993:         koo ryhtyä entistä selvempien ohjeiden
2994:                                                          Työllistämisellä on heijastusvaikutuksia
2995:         antamiseksi työvoimatoimistoille erityi-      myös eläketurvaan. Ensiksi on todettava, että
2996:         sesti vanhempien henkilöiden osalta
2997:                                                       velvoitetyöjakson ajalta henkilölle karttuu elä-
2998:         niissä tapauksissa, joissa työhönosoitus      kettä. Toiseksi työllisyysasetuksen 24 §:n 4 mo-
2999:         ei selvästi edistä pysyvää työllistymistä?    mentin mukaan ilmoitusta työllistämisvelvolli-
3000:                                                       suudesta ei tehdä, ellei henkilö itse vaadi
3001:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         työhönosoitusta, kun henkilö on hakenut täyt-
3002: vasti seuraavaa:                                      tä työkyvyttömyyseläkettä tai yksilöllistä var-
3003:    Työllisyyslain vaikutukset sosiaalietuuksiin       haiseläkettä, eikä hakemusta ole lainvoimaisel-
3004: ovat voittopuolisesti myönteisiä, vaikkakin hal-      la päätöksellä hylätty. Työllistämisilmoitusta ei
3005: lituksen tiedossa on myös kielteisinä koettuja        myöskään tehdä, kun henkilö on hakenut
3006: vaikutuksia. Parannukset tulevat esille erityi-       työttömyyseläkettä eläkkeen saamisen edelly-
3007: sesti tilanteissa, joissa nuorelle tai pitkäaikais-   tysten ollessa olemassa.
3008: työttömälle henkilölle on järjestetty työnteko-          Mainitun työllisyysasetuksen säännöksestä
3009: mahdollisuus työllisyyslain 17 tai 18 §:n perus-      huolimatta käytännössä on ilmennyt eräitä
3010: teella ja hän jää uudelleen työttömäksi velvoi-       ongelmia myös eläketurvan osalta.
3011: tetyöjakson päättymisen jälkeen. Hänen työt-             Työllisyyslain edellä sanottujen epäkohtien
3012: tömyysturvaetuutensa voivat tällöin parantua.         ilmettyä olen 16.3.1989 asettanut työryhmän,
3013: Tämä koskee sellaisia henkilöitä, jotka eivät         jossa työvoimaministeriön edustajien lisäksi
3014: ole aiemmin olleet työttömyyskassan jäseniä           ovat edustettuina sosiaali- ja terveysministeriö
3015: eivätkä siten oikeutettuja ansiosidonnaiseen          sekä Eläketurvakeskus. Työryhmän tehtävänä
3016: työttömyyspäivärahaan. Työttömyysturvalain            on selvittää työllisyyslain vaikutukset velvoite-
3017: 16 §:n mukaan oikeus ansiopäivärahaan syn-            työllistettyjen sosiaaliturvaan ja selvittää erityi-
3018: tyy, kun henkilö vakuutettuna ollessaan eli siis      sesti vanhenevien pitkäaikaistyöttömien työllis-
3019: työttömyyskassan jäsenenä on täyttänyt työs-          tämisvelvollisuuden vaikutus heidän eläkeoi-
3020: säoloehdon. Työssäoloehto edellyttää 26 viikon        keuksiinsa. Lisäksi työryhmän tehtäväksi an-
3021: työssäoloa ja täyttyy lähes aina kuuden kuu-          nettiin tehdä selvityksen pohjalta ehdotukset
3022: kauden pituisen työllistämisjakson aikana.            tarvittaviksi lainsäädäntö- ja muiksi toimenpi-
3023:    Edellä mainitusta syystä ansiopäivärahaa           teiksi. Työryhmän tulee saada työnsä valmiiksi
3024: saavien piiri on laajentunut. Samalla on havait-      31.5.1989 mennessä, jonka jälkeen voidaan
3025: tavissa peruspäivärahan saajien määrän vähe-          ottaa kantaa sen tekemiin ehdotuksiin.
3026: nemistä niissä työvoimapiireissä, joissa työlli-         Työllisyysasetuksen 24 §:ssä on säädetty ti-
3027: syyslain velvoitteet ovat kokonaisuudessaan           lanteista, joissa työvoimatoimisto ei tee työ-
3028: voimassa.                                             hönosoitusta sillä perusteella, ettei työnteko-
3029:    Hallituksen tiedossa on kuitenkin, että jois-      mahdollisuus edistä henkilön pysyvää työllisty-
3030:                                     1989 vp. -     KK n:o 245                                      3
3031: 
3032: mistä, ellei henkilö itse työhönosoitusta vaadi.   si ei työvoimaministeriö ole katsonut voivansa
3033: Tällöin työvoimatoimiston tulee laatia toimen-     antaa kattavia määräyksiä tai ohjeita siitä,
3034: pideohjelma henkilön työllistämis- ja koulutus-    milloin työntekomahdollisuutta on yksittäisen
3035: edellytysten parantamiseksi.                       henkilön kohdalla pidettävä tarpeettomana tai
3036:                                                    merkityksettömänä. 50-59 vuoden ikää ei
3037:   Lainkohdassa mainitaan työntekomahdolli-
3038: suus, joka olisi merkityksetön tai lisäksi ns.     yksistään ole pidetty edellä mainittuna syynä.
3039:                                                       Yleisesti voidaan todeta, että työllisyyslailla
3040: toistuvaistyöttömän osalta tarpeeton henkilön
3041: pysyvän työllistymisen edistämiseksi. Säännök-     pyritään turvaamaan perustuslaeistamme joh-
3042: sen tarkoituksena on antaa työvoimatoimistolle     tuva oikeus saada toimeentulonsa tekemällä
3043:                                                    työtä. Mikäli henkilö onnistutaan velvoitetyöl-
3044: mahdollisuus poiketa muutoin ehdottomasta
3045:                                                    listämisen jälkeen työllistämään pysyvästi, ei
3046: velvollisuudesta järjestää työntekomahdolli-
3047:                                                    velvoitetyöllä ole ainakaan merkittäviä haital-
3048: suus, kun työllistäminen ilmeisesti ei edistäisi
3049:                                                    lisia vaikutuksia sosiaaliturvaan, vaan etuuk-
3050: henkilön työllistymistä velvoitetyön jälkeen.
3051:                                                    sien ansiosidonnaisuuden johdosta sillä saattaa
3052:   Työvoimahallinnossa on pyritty paikallisen       olla pikemminkin pitkällä tähtäimellä myöntei-
3053: asiantuntemuksen hyödyntämiseen delegoimal-        nen vaikutus myös henkilön sosiaaliturvan
3054: la päätösvaltaa mahdollisimman pitkälti työ-       tasoon. Työvoimahallinto pyrkii kaikin käytet-
3055: voimatoimistoille. Tämän pyrkimyksen toteut-       tävissään olevin keinoin, myös velvoitetyöllis-
3056: tamiseksi ja toisaalta sekä paikallisten että      tämisen avulla, työttömien työnhakijoiden py-
3057: työnhakijoiden olosuhteiden erilaisuuden vuok-     syvän työllistymisen edistämiseen.
3058:     Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1989
3059: 
3060:                                                              Työvoimaministeri Matti Puhakka
3061: 4                                     1989 vp. -      KK n:o 245
3062: 
3063: 
3064: 
3065: 
3066:                                Tili Riksdagens Herr Talman
3067:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          lagens förpliktelser tillämpas i full utsträckning.
3068: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse              Regeringen är dock medveten om att syssel-
3069: av den 25 april 1989 till vederbörande medlem         sättning i vissa fall tyvärr leder till försämrade
3070: av statsrådet översänt avskrift av följande av        sociala förmåner. I de fall där en person redan
3071: riksdagsman Mikko Elo m.fl. undertecknade             före sysselsättningsperioden har haft rätt till
3072: spörsmål nr 245:                                      förtjänstrelaterad dagpenning, har dagpenning-
3073:           Är Regeringen medveten om de pro-           en kunnat minska märkbart. Minskningen be-
3074:        blem som tillämpningen av sysselsätt-          ror på bestämmelsen i 5 § förordningen om
3075:        ningslagen åsamkar de arbetslösa som           fastställande av lön som läggs till grund för
3076:        försämrat socialskydd, och                     dagpenning avvägd enligt förtjänsten, enligt
3077:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        viiken den löneinkomst som läggs till grund för
3078:        ta för att arbetskraftsbyråerna skall ges      dagpenningen och därigenom även dagpen-
3079:        klarare direktiv än vad som hittills varit     ningen skall bestämmas på nytt, när anställ-
3080:        fallet särskilt när det gäller äldre perso-    ningen har varat i över fem månader.
3081:        ner i de fall där en arbetsanvisning inte         Sysselsättningen återverkar också på pen-
3082:        klart främjar bestående sysselsättning         sionsskyddet. För det första kan man konsta-
3083:        för personeo i fråga?                          tera att den sysselsatta tjänar in pension under
3084:                                                       sysselsättningsperioden. För det andra görs
3085:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         sysselsättningsanmälan inte enligt 24 § 4 mom.
3086: samt anföra följande:                                 sysselsättningsförordningen, då en person som
3087:                                                       ansökt om full invalidpension eller individuell
3088:    De verkningar som sysselsättningslagen haft        förtidspension och ansökan inte har avslagits
3089: på sociala förmåner har för det mesta varit           med ett beslut som har vunnit laga kraft, inte
3090: positiva, även om Regeringen också har fått           kräver att bli anvisad arbete. Sysselsättningsan-
3091: vetskap om negativa verkningar. Förbättring-          mälan görs ej heller då en person har ansökt
3092: arna har särskilt gällt sådana situationer, där       om arbetslöshetspension och villkoren för er-
3093: en ung eller långtidsarbetslös person, som har        hållande av pensionen är uppfyllda.
3094: anordnats en arbetsmöjlighet enligt 17 och
3095: 18 §§ sysselsättningslagen, blir arbetslös på nytt       Trots ovan nämnda stadgande i sysselsätt-
3096: efter denna sysselsättningsperiod. Då kan hans        ningsförordningen har det förekommit vissa
3097: arbetslöshetsskyddsförmåner förbättras. Detta         problem även för pensionsskyddets vidkom-
3098: gäller de personer som tidigare inte varit            mande.
3099: medlemmar i arbetslöshetskassa och därför ej             När ovan nämnda missförhållanden i syssel-
3100: heller berättigade till den enligt förtjänsten        sättningslagen har kommit fram, har jag
3101: avvägda arbetslöshetsdagpenningen. Enligt 16 §        16.3.1989 tillsatt en arbetsgrupp, där förutom
3102: lagen om utkomstskydd för arbetslösa uppstår          arbetskraftsministeriet även social- och hälso-
3103: rätten till förtjänstrelaterad dagpenning då en       vårdsministeriet och Pensionsskyddscentralen
3104: person medan han varit försäkrad, dvs. med-           är företrädda. Arbetsgruppen har till uppgift
3105: lem i arbetslöshetskassa, har uppfyllt ett arbets-    att utreda sysselsättningslagens verkningar på
3106: villkor. Arbetsvillkoret förutsätter att man haft     de garantisysselsattas socialskydd och i all
3107: arbete i 26 veckor och blir nästan alltid uppfyllt    synnerhet hur sysselsättningsskyldigheten för
3108: under en sex månader lång sysselsättningspe-          de äldre långtidsarbetslösas vidkommande in-
3109: riod.                                                 verkar på pensionsrättigheterna. Vidare gavs
3110:    Av ovan nämnda anledning har antalet               arbetsgruppen i uppdrag att på basis av utred-
3111: personer som omfattas av förtjänstrelaterad           ningen lägga fram förslag till behövliga lagstift-
3112: dagpenning ökat. Samtidigt kan man notera en          nings- och andra åtgärder. Arbetsgruppen skall
3113: minskning i antalet mottagare av grunddagpen-         få sitt arbete färdigt ti1131.5.1989, varefter man
3114: ning i de arbetskraftsdistrikt där sysselsättnings-   kan ta ställning till gruppens förslag.
3115:                                      1989 vp. -     KK n:o 245                                     5
3116: 
3117:    I 24 § sysselsättningsförordningen stadgas       de lokala förhållandena och arbetstagarnas
3118: om sådana fall där arbetskraftsbyrån inte gör       omständigheter varierar har arbetskraftsminis-
3119: sysselsättningsanvisning med motiveringen att       teriet inte ansett sig kunna ge täckande bestäm-
3120: arbetsmöjligheten inte främjar bestående syssel-    melser eller direktiv om när en arbetsmöjlighet
3121: sättning för personen, om personen i fråga inte     bör anses vara betydelselös eller onödig för en
3122: kräver sådan anvisning. Arbetskraftsbyrån           enskild individs vidkommande. Enbart en ålder
3123: skall härvid uppgöra ett åtgärdsprogram för att     av 50-59 år har inte ansetts räcka tili som en
3124: förbättra personens sysselsättnings- och utbild-    sådan orsak.
3125: ningsförutsä ttningar.                                 Allmänt taget kan man konstatera att syftet
3126:    1 stadgandet nämns om att en arbetsmöjlig-       med sysselsättningslagen är att försöka trygga
3127: het skulle vara betydelselös eller, då det är       den grundlagsenliga rättigheten att envar skall
3128: fråga om en s.k. periodiskt arbetslös person,       få sin utkomst genom att arbeta. Om man
3129: dessutom onödig för främjande av bestående          lyckas bereda en person bestående sysselsätt-
3130: sysselsättning för personen. Avsikten med stad-     ning efter garantisysselsättningen, har garanti-
3131: gandet är att ge arbetskraftsbyrån en möjlighet     sysselsättningen inte, åtminstone i någon större
3132: att avvika från den annars ovillkorliga skyldig-    grad, negativa verkningar på personens social-
3133: heten att anordna en arbetsmöjlighet, då sys-       skydd. Däremot kan den på lång sikt snarare
3134: selsättningen antagligen inte skulle främja per-    komma att ha en positiv verkan också på
3135: sonens arbetsmöjligheter efter garantisysselsätt-   personens socialskyddsnivå på grund av att
3136: ningen.                                             förmånerna är förtjänstrelaterade. Arbets-
3137:    Inom arbetskraftsförvaltningen har man för-      kraftsförvaltningen försöker att genom alla
3138: sökt utnyttja den lokala sakkunskapen genom         tillbudsstående medel, bland dem också syssel-
3139: att i så stor utsträckning som möjligt delegera     sättning på basis av skyldigheterna i sysselsätt-
3140: beslutsmakten åt arbetskraftsbyråerna. För att      ningslagen, främja bestående sysselsättning för
3141: kunna realisera detta strävande och dels för att    arbetslösa personer.
3142: 
3143:      Helsingfors den 18 maj 1989
3144: 
3145:                                                             Arbetskraftsminister Matti Puhakka
3146:                                                 1989 vp.
3147: 
3148: Kirjallinen kysymys n:o 246
3149: 
3150: 
3151: 
3152: 
3153:                                    Laine: Korpimaa-alueen säilyttämisestä Ruskon kunnan Hujalan
3154:                                        kylässä
3155: 
3156: 
3157:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3158: 
3159:    Ruskon kunnan Hujalan kylässä on aikomus            rakentamista tulee tapahtumaan kunnan omis-
3160: ryhtyä toteuttamaan yksityisen liikeyrityksen          tamalla rakennusmaalla ja myös paikallisten
3161: suunnitelmaa erittäin mittavasta mullan ja täy-        pankkien hankkimalle maalle. Näin liikenne- ja
3162: tesoran ottamisesta sekä kallion louhinnasta           ympäristöhaitat saattaisivat tulla koskettamaan
3163: murskaustuotteiden valmistusta varten. Suun-           välittömästi laskettua paljon suurempaa väes-
3164: nitelman ensimmäisessä vaiheessa otettaisiin           tömäärää, ehkä n. 800 asukasta. Ei ole mitään
3165: käyttöön 17 ha:n alue, josta otettaisiin n.            perusteita sallia louhintaa ja kivenmurskaamis-
3166: 68 000 m 3 täytesoraa ja 62 000 m 3 multaa sekä        ta 200--300 metrin päässä asutuksesta.
3167: louhittaisiin kalliota n. 2,1 milj. m 3 . Suunnitel-      Kivenlouhinnan ja murskaamotoiminnan
3168: man mukaan louhinta-aluetta laajennettaisiin           salliminen merkitsisi ympäristöarvojen täydel-
3169: myöhemmin lähes neljä kertaa suuremmaksi eli           listä tuhoamista tällä ainoalla Turun seudun
3170: 60 ha:n alueen käsittäväksi.                           yhtenäisellä korpimaa-alueella. Hankkeen en-
3171:    Käsiteltäessä !-vaiheen toteuttamiseen liitty-      simmäisen vaiheen toteuttaminen avaisi tien
3172: vää hakemusta on 285 kuntalaista kunnanhal-            myös laajennusvaiheille moninkertaisine hait-
3173: litukselle toimittamassaan adressissa ilmaissut        toineen.
3174: vastustavan kantansa luvan myöntämiseen.                  Louhimohanke on myös ristiriidassa Ruskon
3175: Vastustavan kannan perusteluina on viitattu            kunnanvaltuuston 16.6.1982 hyväksymän ra-
3176: niihin liikenne-, melu- ja pölyhaittoihin, joita       kenneyleiskaavan kanssa, jossa se on merkitty
3177: murskaustuotteiden valmistus ja kuljetus tulisi-       maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla
3178: vat lähiseudun asukkaille aiheuttamaan. Asuk-          esiintyy ulkoilun ohjaamistarvetta ja ympäris-
3179: kaat ovat perustellusti huomauttaneet myös             töarvoja.      Louhintahankkeella      estettäisiin
3180: raskaan liikenteen aiheuttamasta uhasta raken-         alueen käyttö ulkoilutoimintaan ja virkistys-
3181: nusten perustuksille, jotka saattavat vaurioitua.      käyttöön.
3182: Samoin on kiinnitetty huomiota asumisviihty-              Alueen lähellä sijaitsevat myös muinaistie-
3183: vyyden heikkenemiseen ja kerrottujen syiden            teellisiä arvoja omaavat Maskun Kajamon
3184: aiheuttamaan asuntotonttien arvon alenemi-             esihistoriallinen Linnavuori ja Ruskon Kul-
3185: seen.                                                  laanvuori.
3186:    Louhinta-alueelta johdettava raskas liikenne           Säilyttämällä alue Ruskon rakenneyleiskaa-
3187: Turun suuntaan ja muualle johdettaisiin käyt-          vassa hyväksytyssä tarkoituksessa Ruskon
3188: täen kunnan kevyttä liikenneverkkoa (yksityis-         kunnan asukkaiden ohella myös Turun, Rai-
3189: tie-paikallistie-kokoojatieluokkainen maantie),        sion, Naantalin ja muiden lähikuntien asuk-
3190: joka joutuisi raskaan lisärasituksen kohteeksi.        kailla olisi mahdollisuus nauttia ko. alueen
3191: Kuljetettava määrä, n. 2 000 m 3 jvrk, merkinnee       rauhasta, luonnosta ja virkistysarvoista.
3192: n. 200 kuorma-autoa 10 m 3 :n lastissa ja toiset          Ympäristöministeriön tulisi harkita tehdyn
3193: 200 tyhjänä eli yhteensä 400 kuorma-autoa              lupapäätöksen tarkoituksenmukaisuutta ja sa-
3194: vuorokaudessa, mikä merkitsee erittäin oleellis-       malla selvittää, onko lupahakemusta käsitel-
3195: ta lisäystä mm. kirkonseudun tieverkon liiken-         täessä kiinnitetty riittävää huomiota maa-aines-
3196: teessä.                                                ten ottolain 3 §:n edellytyksiin mm. maisemalle,
3197:    Ruskon kunnan alueella raskas liikenne oh-          luonnolle, asutukselle ja ympäristölle aiheutu-
3198: jattaisiin kolmen asuintaajaman läpi. Näissä           vien haittojen torjumisesta.
3199: taajamissa on nyt n. 150 taloutta. On kuitenkin           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3200: kiinnitettävä huomiota myös siihen, että lisä-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
3201: 290010D
3202: 2                                 1989 vp. -    KK n:o 246
3203: 
3204: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen          SIJaitsevan yhtenäisen korpimaa-alueen
3205: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:           säilyttämiseksi ja sen tuhoamiseen joh-
3206:                                                       tavan kallionlouhinnan ja murskaamo-
3207:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         toiminnan estämiseksi?
3208:        ryhtyä Ruskon kunnan Hujalan kylässä
3209:     Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1989
3210: 
3211:                                         Ensio Laine
3212:                                    1989 vp. -     KK n:o 246                                    3
3213: 
3214: 
3215: 
3216: 
3217:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3218:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     kon kunnanhallitus on 27.1.1987 myöntänyt 15
3219: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     vuodeksi luvan ottaa soraa ~a kiviainesta
3220: olette 25 päivänä huhtikuuta 1989 päivätyn        alueelta yhteensä 2 240 000 m päätöksessä
3221: kirjeenne n:o 748 ohella toimittanut valtioneu-   asetetuin lupamääräyksin. Päätöksestä on vali-
3222: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      tettu ensin lääninoikeudelle ja siitä edelleen
3223: kansanedustaja Laineen kirjallisesta kysymyk-     korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Korkein hal-
3224: sestä n:o 246, jossa tiedustellaan:               linto-oikeus on 19.4.1989 hylännyt valituksen.
3225:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       Tämän johdosta ori katsottava tulleen selvi-
3226:        ryhtyä Ruskon kunnan Hujalan kylässä       tetyksi, että lupahakemusta käsiteltäessä on
3227:        sijaitsevan yhtenäisen korpimaa-alueen     kiinnitetty riittävää huomiota niihin edellytyk-
3228:        säilyttämiseksi ja sen tuhoamiseen joh-    siin, joita maa-aineslain 3 § asettaa luvan
3229:        tavan kallionlouhinnan ja murskaamo-       myöntämiselle ja jotka tähtäävät ottamistoi-
3230:        toiminnan estämiseksi?                     minnasta maisemalle, luonnolle, asutukselle ja
3231:                                                   ympäristölle aiheutuvien haittojen torjumiseen.
3232:                                                   Koska maa-aineslain mukainen lupaharkinta
3233:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      on oikeusharkintaa ja koska korkein hallinto-
3234: vasti seuraavaa:                                  oikeus on tehnyt päätöksen asiasta, ei ympä-
3235:   Alue, jota kysymys koskee, ei kuulu valta-      ristöministeriöllä ole mahdollisuuksia harkita
3236: kunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan. Rus-       tehdyn lupapäätöksen asianmukaisuutta.
3237: 
3238:     Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1989
3239: 
3240:                                                                Ympäristöministeri Kaj Bärlund
3241: 4                                 1989 vp. -     KK n:o 246
3242: 
3243: 
3244: 
3245: 
3246:                             Tili Riksdagens Herr Talman
3247: 
3248:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      sten i området till en total volym av 2 240 000
3249: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse      m3 på de villkor som anges i tillståndet. Besvär
3250: nr 748 av den 25 april 1989 till vederbörande    över beslutet har först anförts hos länsrätten
3251: medlem av statsrådet översänt avskrift av        och sedan vidare hos högsta förvaltningsdom-
3252: följande av riksdagsman Laine undertecknade      stolen. Högsta förvaltningsdomstolen har för-
3253: spörsmål nr 246:                                 kastat besvären 19.4.1989.
3254:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen            På grund härav bör det anses utrett att man
3255:        vidta för att bevara det enhetliga öde-   vid behandling av tillståndsansökningen har
3256:        marksområde i Hujala by i Rusko           fäst tillräcklig uppmärksamhet vid de förutsätt-
3257:        kommun och för att förhindra den          ningar som 3 § marktäktslagen ställer för be-
3258:        bergsbrytning jämte stenkrosseri som      viljande av tillstånd och som syftar till att
3259:        leder till att området förstörs?          bekämpa de olägenheter som täktverksamheten
3260:                                                  kan medföra med tanke på landskapet, natu-
3261:                                                  ren, bosättningen och miljön. Eftersom till-
3262:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
3263:                                                  ståndsprövningen enligt marktäktslagen är ju-
3264: anföra följande:                                 ridisk prövning och eftersom det föreligger ett
3265:    Det område som spörsmålet gäller ingår inte   utslag från högsta förvaltningsdomstolen i det-
3266: i det riksomfattande åsskyddsprogrammet.         ta ärende, har miljöministeriet inga möjligheter
3267: Kommunstyrelsen i Rusko har 27.1.1987 gett       att pröva det beslut om tillstånd som har
3268: tillstånd till 15 års grustäkt och brytning av   fattats.
3269:     Helsingfors den 2 juni 1989
3270: 
3271:                                                                    Miljöminister Kaj Bärlund
3272:                                                 1989 vp.
3273: 
3274: Kirjallinen kysymys n:o 247
3275: 
3276: 
3277: 
3278: 
3279:                                    Elo ym.: Kalastusrajoitusten aiheuttamien menetysten korvaami-
3280:                                        sesta kiintosiimakalastajille Pohjanlahden rannikolla
3281: 
3282: 
3283:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3284: 
3285:     Pohjanlahden rannikolla on harjoitettu kiin-      ole esittää vaihtoehtoa kyseisten kalastajien
3286: tosiimakalastusta, joka on vanha ja perinteinen       kalastuksen jatkamiseen ja kehittämiseen. Esi-
3287: lohenkalastustapa. Vuodesta 1986 lähtien on           merkiksi silakankalastukseen ei voida ohjata
3288: isorysä- ja siimakalastusta rajoitettu kevät- ja      uutta kapasiteettia turkistarhauksen laman
3289: syyspyyntiä koskevilla asetuksilla. Isorysäpyyn-      vuoksi. On muutoinkin täysin kohtuutonta
3290: tirajoitusten aiheuttamista taloudellisista mene-     vaatia jo ikääntynyttä kalastajaryhmää siirty-
3291: tyksistä on maksettu myös korvauksia vuodes-          mään johonkin muuhun kalastusmuotoon,
3292: ta 1986 alkaen. Siimakalastuksen osalta ei            joka vaatisi suuria sijoituksia.
3293: korvauksia ole suoritettu, mutta siihen myön-            Nykyisin, kun kalastuksen säätely tapahtuu
3294: nettiin poikkeuslupia vuosina 198~1987.               lyhytjänteisesti yhtä kalastuskautta koskevilla
3295:     Kansainvälinen Itämeren kalastuskomissio          säädöksillä, on kalastuksen suunnitelmallinen
3296: päätti istunnossaan Varsovassa v. 1987 lohen          harjoittaminen käynyt mahdottomaksi. Am-
3297: siimakalastuskiellosta. Itämerellä harjoitettavaa     mattikalastajien kannalta tilanne on todella
3298: kalastusta koskevista säännöistä annetun ase-         uhkaava, jos kalastusrajoituksia voidaan viedä
3299: tuksen (255/88) 10 §:n 5 momentin nojalla             läpi kansainvälisillä sopimuksilla ilman min-
3300: siimakalastus on kielletty 1.4.-15.11. lukuun         käänlaista vastuuta taloudellisista seurauksista.
3301: ottamatta Suomenlahtea sekä sisäisiin alueve-         Kalastusrajoituksista aiheutuneiden taloudellis-
3302: siin välittömästi liittyvää vyöhykettä.               ten menetysten korvausasioihin täytyy saada
3303:     Kiintosiimakalastuksesta on pääasiallisen         pysyvä käytäntö, joka koskee sekä kansallisia
3304: toimeentulonsa saanut pieni kalastajaryhmä            että kansainvälisiä rajoituksia. Jo rajoitusten
3305: Satakunnan rannikolla. Kalastusta on harjoi-          säätämisvaiheessa on oltava selvillä, miten ka-
3306: tettu vuosittain syyskuun alusta meren jääty-         lastajille korvataan mahdolliset taloudelliset
3307: miseen saakka. Kiintosiimakalastusta ei voida         menetykset. Jos kalatalouden etu vaatii, että
3308: harjoittaa Selkämeren rannikolla sisäisillä alue-     joidenkin kalastajien harjoittama kalastusmuo-
3309: vesillä, koska näillä alueilla olevat laivaväylät     to kielletään, on kalastajien käyttämä pyynti-
3310: estävät siimojen käytön. Tehty päätös esti            kalusto korvattava täysimääräisesti. Vanhem-
3311: ammatin järkiperäisen harjoittamisen ja teki          milla kalastajilla tulee tällöin olla myös mah-
3312: näin ollen lohen kiintosiimakalastuksen täysin        dollisuus luopumiseläkkeeseen.
3313: kannattamattomaksi. Määrärahoja ammattika-               Kyseiset rajoitukset ovat koskettaneet vain
3314: lastajien taloudellisten menetysten korvaami-         pientä pääammattikalastajaryhmää, jolle talou-
3315: seen ei kuitenkaan ole osoitettu.                     delliset menetykset ovat olleet todella merkit-
3316:     Kiintosiimakalastajat kiinnittivät maa- ja        täviä. Kiintosiimakalastajien vuotuinen koko-
3317: metsätalousministeriölle osoitetussa kirjelmäs-       naissaalis ei sen sijaan ole ollut luonnonlohi-
3318: sään huomiota syntyneeseen epäkohtaan. Maa-           kantojen suojelua ajatellen merkittävä.
3319: ja metsätalousministeriön vastauksessa on ka-            Pienen kalastajaryhmän asioita ja olemassa-
3320: lastajat ainoastaan ohjattu kääntymään neu-           oloa ei ole otettu huomioon, vaikka viranomai-
3321: vontajärjestön puoleen kalastuksen jatkamisek-        siin on oltu yhteydessä useita kertoja. Se on
3322:  si. Perusteena esitettiin, että kysymyksessä on      hälyttävää kaiken ammattikalastuksen osalta.
3323: kansainvälisesti tehty sopimus, joka koskee           Koska nykyinen menettelytapa ei saa jatkua,
3324: kaikkia sopimusosapuolia.                             on mainitun ammattikalastajaryhmän taloudel-
3325:     Kalastajien tilanteen tuntien alueen neuvon-      liset menetykset korvattava sekä selvitettävä
3326:  tajärjestöllä eli Satakunnan kalatalouspiirillä ei   ammattikalastajien asema kansainvälisiä sopi-
3327: 2900100
3328: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 247
3329: 
3330: muksia solmittaessa.                                          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3331:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-         ryhtyä kiintosiimakalastajien kärsimien
3332: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme               taloudellisten tappioiden korvaamiseksi
3333: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen               kalastajille?
3334: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3335:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1989
3336: 
3337:          Mikko Elo                      Raila Aho                    Timo Laaksonen
3338:                                         Maunu Kohijoki
3339:                                       1989 vp. -     KK n:o 247                                       3
3340: 
3341: 
3342: 
3343: 
3344:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3345: 
3346:   ValtiC'päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       lohia. Kielto on voimassa neljän meripeninkul-
3347: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        man ulkopuolella eli Suomessa aluemeren ul-
3348: olette 25 päivänä huhtikuuta 1989 päivätyn           kopuolella. Komission jäsenmaat ovat saatta-
3349: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         neet kiellon voimaan sisäisesti, ja se on kirjattu
3350: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        Itämeren kansainvälisiin kalastussääntöihin.
3351: edustaja Mikko Elon ym. näin kuuluvasta                 Lohen siimakalastus on lähes kokonaan avo-
3352: kirjallisesta kysymyksestä n:o 247:                  merellä tapahtuvaa ajosiimakalastusta. Pohjan-
3353:                                                      lahden, lähinnä Selkämeren rannikolla harjoi-
3354:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tetaan myös vähäistä kiintosiimakalastusta,
3355:        ryhtyä kiintosiimakalastajien kärsimien       mikä tapahtuu neljän meripeninkulman sekä
3356:        taloudellisten tappioiden korvaamiseksi       sisä- että ulkopuolella. Saalistilastot eivät erot-
3357:        kalastajille?                                 tele sitä, missä määrin saalista on saatu kum-
3358:                                                      maltakin alueelta, koska saaliit tilastoidaan
3359:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           kansainvälisen tavan mukaan tilastoruuduit-
3360: taen seuraavaa:                                      tain. Näin ollen menetysten arviointi on erityi-
3361:                                                      sen vaikeaa, eikä korvausten suorittamista ole
3362:    Kansainvälinen Itämeren kalastuskomissio          voitu harkita. Uudella neuvottelujärjestelmällä
3363: antoi 13. istunnossaan 1987 suosituksen lohen        ja mahdollisilla ammattikalastajille myönnettä-
3364: siimakalastuksen kieltämisestä 1.4.-15.11.           villä toimiluvilla yritetään välttää sellaisia ti-
3365: Kiellon perusteena oli yleisesti tunnettu tosiasia   lanteita, joissa ammattikalastajat kärsivät ta-
3366: siitä, että lohisiiman koukku ei valikoi saalis-     loudellisesti määräyksien muutoksista tai kan-
3367: kalan kokoa, minkä vuoksi tämän pyyntimuo-           sainvälisistä sopimuksista.
3368: don yhteydessä tuhoutuu runsaasti alamittaisia
3369: 
3370:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1989
3371: 
3372:                                                                            Ministeri Ole Norrback
3373: 4                                   1989 vp. -     KK n:o 247
3374: 
3375: 
3376: 
3377: 
3378:                              Tili Riksdagens Herr Talman
3379:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       gäller det vattenområde som ligger mer än fyra
3380: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        nautiska mil utanför Finlands landområde,
3381: av den 25 april 1989 till vederbörande medlem      dvs. utanför Finlands territorialhav. Kommis-
3382: av statsrådet översänt avskrift av följande av     sionens medlemsländer har internt bringat för-
3383: riksdagsman Mikko Elo m.fl. undertecknade          budet i kraft. Det är även infört i de interna-
3384: spörsmål nr 247:                                   tionella fiskestadgandena för Östersjön.
3385:                                                       Laxfisket med rev sker så gott som helt i
3386:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen          form av fiske med drivlina ute på öppet hav.
3387:        vidta för att fiskare, som utövar laxfis-   Vid kusten av Bottniska viken, närmast vid
3388:        ke med fasta revar, skall erhålla ersätt-   Bottenhavet, idkas även i mindre utsträckning
3389:        ning för de ekonomiska förluster de         laxfiske med fasta revar. Detta fiske sker såväl
3390:        lidit?                                      innanför som utanför fyrasjömilsgränsen.
3391:                                                    Fångststatistiken anger inte hur stor del av
3392:                                                    fångsten som erhållits inom respektive område
3393:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       eftersom statistikföringen av fångsterna sker
3394: samt anföra följande:                              enligt internationell praxis per statistikruta.
3395:    Den internationella fiskerikommissionen för     Detta innebär dels att en uppskattning av
3396: Östersjön gav år 1987 vid sitt trettonde plenum    förluster är synnerligen svår, dels att en pröv-
3397: en rekommendation gällande förbud för fiske        ning av eventuella ersättningar inte kunnat ske.
3398: av lax med rev under tiden 1.4-15.11. Förbu-       Genom ett nytt underhandlingssystem och med
3399: det grundade sig på det allmänt kända faktum       hjälp av eventuella särskilda tillstånd som
3400: att det inte kan ske något selektivt val av        skulle beviljas yrkesfiskare försöker man und-
3401: storlek på fångstfisken med hjälp av krokar på     vika situationer i vilka yrkesfiskarna skulle lida
3402: en laxrev och att det därför vid utövande av       ekonomiskt på grund av att bestämmelser
3403: ifrågavarande fiskeform fördärvas rikligt med      ändras eller internationella avtal ingås.
3404: lax som inte fyller stadgade mått. Förbudet
3405: 
3406:     Helsingfors den 29 maj 1989
3407: 
3408:                                                                           Minister Ole Norrback
3409:                                              1989 vp.
3410: 
3411: Kirjallinen kysymys n:o 248
3412: 
3413: 
3414: 
3415: 
3416:                                  Pulliainen: Vajaakuntoisten työnhakijoiden työnsaantimahdolli-
3417:                                      suuksien parantamisesta
3418: 
3419: 
3420:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3421: 
3422:    Vajaakuntoisten työnhakijoiden työnsaanti-         Hallituksen uudessa lisäbudjettipolitiikassa
3423: mahdollisuudet ovat viime viikkoina heikenty-      on kannatettavaakin, mutta omaksutun pe-
3424: neet mm. Oulun seudulla, kun Oulun työvoi-         riaatteen kategorinen noudattaminen ilmisel-
3425: matoimiston harkinnanvaraiset työllistämis-        västi lisää ongelmia siellä, missä kestokyky on
3426: määrärahat loppuivat jo alkuvuodesta.              kaikkein alhaisin.
3427:    Oulun työvoimatoimistolla oli käytettävis-         Harkinnanvaraista työllistämismäärärahaa
3428: sään harkinnanvaraista työllistämismäärärahaa      on pikaisesti saatava lisää.
3429: tälle vuodelle 30,5 milj. mk, mikä oli 20 milj.       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3430: mk vähemmän kuin viime vuonna.                     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
3431:    Määrärahan loppuminen heikentää luonnol-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3432: lisesti kaikkien niiden työttömien ryhmien ase-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3433: maa, joiden työllistämiseen em. määrärahaa on
3434: käytetty, mutta varmasti raskaimpana tilanteen                Onko Hallitus tietoinen siitä, että
3435: kokevat vajaakuntoiset työnhakijat.                         harkinnanvaraisen työllistämismäärära-
3436:    Allekirjoittaneeseen otti yhteyttä mm. eräs              han loppuminen jo alkuvuodesta on
3437: vajaakuntoinen työnhakija, jolla on ollut vaka-             saattanut monen vajaakuntoisen työn-
3438: vahkoja mielenterveysongelmia. Nyt hän oli                  hakijan henkisesti ja taloudellisesti tu-
3439: saanut työtä em. määrärahan turvin palkattuna               kalaan tilanteeseen, ja
3440: ja saattanut työssä käyden kuntouttaa itseään,                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3441: mutta juuri kriittisellä hetkellä määräraha lop-            ryhtyä vajaakuntoisten työnhakijoiden
3442: pui ja hän joutui takaisin "kilometritehtaalle              työnsaantimahdollisuuksien parantami-
3443: omien ympyröidensä pariin", kuten asia usein                seksi?
3444: ilmaistaan.
3445: 
3446:     Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1989
3447: 
3448:                                          Erkki Pulliainen
3449: 
3450: 
3451: 
3452: 
3453: 2900100
3454: 2                                    1989 vp. -      KK n:o 248
3455: 
3456: 
3457: 
3458: 
3459:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3460:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       jaakuntoista ja työllisyyslain mukaisten velvoit-
3461: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        teiden perusteella keskimäärin 2 300 vajaakun-
3462: olette 26 päivänä huhtikuuta 1989 päivätyn           toista eli yhteensä keskimäärin 6 700 vajaakun-
3463: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         toista henkilöä.
3464: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-           Edellä olevan perusteella voidaan todeta,
3465: edustaja Erkki Pulliaisen näin kuuluvasta kir-       että vajaakuntoisia työttömiä on alkuvuodesta
3466: jallisesta kysymyksestä n:o 248:                     1989 työllistetty työllisyysmäärärahojen avulla
3467:          Onko Hallitus tietoinen siitä, että         selvästi enemmän kuin heitä keskimäärin työl-
3468:        harkinnanvaraisen työllistämismäärära-        listettiin edellisenä vuonna. Työllistettyjen va-
3469:        han loppuminen jo alkuvuodesta on             jaakuntoisten lukumäärä ylitti kuluvan vuoden
3470:        saattanut monen vajaakuntoisen työn-          maaliskuun lopussa selvästi myös kuluvan vuo-
3471:        hakijan henkisesti ja taloudellisesti tu-     den tulo- ja menoarvion perusteluissa arvioi-
3472:        kalaan tilanteeseen, ja                       dun tason.
3473:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           Kuluvana vuonna ovat työllisyysmäärärahat
3474:        ryhtyä vajaakuntoisten työnhakijoiden         kokonaisuudessaan lisääntyneet viime vuoteen
3475:        työnsaantimahdollisuuksien parantami-         verrattuna. Työllisyyslain alueellisesti porraste-
3476:        seksi?                                        tusta voimaantulosta on ollut seurauksena, että
3477:                                                      lakiin perustuvien velvoitteiden täyttämiseen
3478:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tarvittavat määrärahat ovat lisääntyneet ja
3479: vasti seuraavaa:                                     harkinnanvaraiset työllisyysmäärärahat vastaa-
3480:    Vuoden 1989 tulo- ja menoarviossa on ta-          vasti vähentyneet. Valtioneuvosto on hyväksy-
3481: voitteeksi asetettu keskimäärin yhteensä 6 000       nyt harkinnanvaraisten työllisyysmäärärahojen
3482: vajaakuntoisen työttömän työnhakijan työllis-        ylityslupaan      perustuvan    lisämäärärahojen
3483: täminen. Työllistäminen tapahtuu sekä velvoi-        alueellisen jaon. Työvoimapiirien käyttöön tu-
3484: tetyöllistämiseen että harkinnanvaraiseen työl-      levalla yhteensä 40 miljoonan markan lisämää-
3485: listämiseen osoitetuilla määrärahoilla. Työllis-     rärahalla helpotetaan osaltaan myös vajaakun-
3486: täjinä ovat valtion virastot ja laitokset sekä       toisten työllistämismahdollisuuksia.
3487: kunnat ja muut yhteisöt. Tulo- ja menoarviossa          Vielä voidaan todeta, että hallitus tulee
3488: asetettu tavoite on alkuvuodesta saavutettu,         kiinnittämään erityistä huomiota vajaakuntois-
3489: koska kuluvan vuoden maaliskuun lopussa oli          ten työnsaantimahdollisuuksien turvaamiseen
3490: työllisyysmäärärahojen avulla työllistettynä         valmistellessaan esityksiä suojatyölainsäädän-
3491: noin 7 450 vajaakuntoista henkilöä. Näistä           nön uusimiseksi. Tarkoituksena on edistää
3492: 4 300 henkilöä oli työllistetty harkinnanvarai-      vajaakuntoisten työnsaantia ensisijaisesti avoi-
3493: silla työllisyysmäärärahoilla ja loput 3 150 työl-   milla työmarkkinoilla, jolloin huomiota tullaan
3494: lisyyslain mukaisten velvoitteiden perusteella.      kiinnittämään muun muassa myös harkinnan-
3495: Vuonna 1988 työllistettiin harkinnanvaraisilla       varaisten työllisyysmäärärahojen käyttömah-
3496: työllisyysmäärärahoilla keskimäärin 4 500 va-        dollisuuksiin ja -tarpeisiin.
3497:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1989
3498: 
3499:                                                                Työvoimaministeri Matti Puhakka
3500:                                       1989 vp. -     KK n:o 248                                     3
3501: 
3502: 
3503: 
3504: 
3505:                               Tili Riksdagens Herr Talman
3506:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         enligt sysselsättningslagen i medeltal 2 300 han-
3507: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          dikappade, vilket utgör sammanlagt cirka 6 700
3508: av den 26 april 1989 tili vederbörande medlem        handikappade personer.
3509: av statsrådet översänt avskrift av följande av          På basis av det ovanstående kan man kon-
3510: riksdagsman Erkki Pulliainen undertecknade           statera att antalet handikappade arbetslösa
3511: spörsmål nr 248:                                     som var sysselsatta med sysselsättningsanslag
3512:                                                      var i början av 1989 klart större än motsva-
3513:          Är Regeringen medveten om att det           rande genomsnittsantal för året innan. Antalet
3514:        behovsprövade sysselsättningsanslaget         handikappade som var sysselsatta i slutet av
3515:        tagit slut redan i början av året och att     mars 1989 överskred också klart den i moti-
3516:        detta har försatt många handikappade          veringen för statsförslaget för i år beräknade
3517:        arbetssökande i en psykiskt och ekono-        nivån.                            /
3518:        miskt sett pinsam situation, samt
3519:                                                         lnnevarande år har sysselsättningsanslagen
3520:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
3521:                                                      totalt sett ökat jämfört ·med i fjol. Att syssel-
3522:        ta för att förbättra de handikappade
3523:                                                      sättningslagen träder i kraft regionalt avtrappat
3524:        arbetssökandenas möjligheter att få ar-
3525:                                                      har lett tili en ökning av de anslag som behövs
3526:        bete?
3527:                                                      för att kunna uppfylla de lagenliga förpliktel-
3528:                                                      serna och en motsvarande minskning av de
3529:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         behovsprövade sysselsättningsanslagen. Stats-
3530: samt anföra följande:                                rådet har godkänt den regionala fördelningen
3531:    1 statsförslaget för 1989 har som ett mål satts   av tilläggsanslagen, som baserar sig på tilistån-
3532: sysselsättning av i medeltal 6 000 handikappade      det att få överskrida de behovsprövade syssel-
3533: arbetslösa arbetssökande. Sysselsättningen           sättningsanslagen. Det tilläggsanslag på sam-
3534: skall ske med såväl för sysselsättningsskyldig-      manlagt 40 miljoner mark som arbetskraftsdi-
3535: het anvisade som behovsprövade anslag. Sys-          strikten får tili sitt förfogande underlättar för
3536: selsättande instanser är statens ämbetsverk och      sin del även de handikappades sysselsättnings-
3537: inrättningar samt kommuner och andra sam-            möjligheter.
3538: fund. Det i statsförslaget angivna målet har            Man kan ytterligare konstatera att regering-
3539: blivit uppnått under första kvartalet, eftersom      en kommer att fåsta särskild uppmärksamhet
3540: det fanns ca 7 450 handikappade personer             vid tryggande av de handikappades arbetsmöj-
3541: sysselsatta med sysselsättningsanslag i slutet av    ligheter då den bereder sina förslag tili revide-
3542: mars innevarande år. Av dessa var 4 300              ring av lagstiftningen om skyddat arbete. Syftet
3543: personer sysselsatta med behovsprövade syssel-       är att främja de handikappades arbetsmöjlig-
3544: sättningsanslag och resten 3 150 på basis av         heter i första hand på den öppna arbetsmark-
3545: förpliktelserna i sysselsättningslagen. År 1988      naden, varvid uppmärksamhet kommer att
3546: sysselsattes med hjälp av behovsprövade syssel-      bl.a. fåstas vid de behovsprövade sysselsätt-
3547: sättningsanslag i medeltal 4 500 handikappade        ningsanslagens användningsmöjligheter och
3548: och på basis av sysselsättningsskyldigheten          -behov.
3549:      Helsingfors den 30 maj 1989
3550: 
3551:                                                              Arbetskraftsminister Matti Puhakka
3552:                                                 1989 vp.
3553: 
3554: Kirjallinen kysymys n:o 249
3555: 
3556: 
3557: 
3558: 
3559:                                    Pulliainen: Kirjolohen kasvatusta koskevien säännösten tiuken-
3560:                                        tamisesta
3561: 
3562: 
3563:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3564:    Vastatessaan kirjolohen kasvatusta säätele-        säädännön muuttamista, siihenkin on pikaisesti
3565: vän säännöstön tiukentamista koskevaan kir-           ryhdyttävä.
3566: jalliseen kysymykseeni ministeri Ole Norrback
3567:                                                          Yhtenä ratkaisumallina nykytilanteeseen on
3568: päätyi johtopäätökseen, että hallitus jää odot-
3569:                                                       esitetty, että vain ammatikseen kalastavat voi-
3570: tamaan niiden muutosten vaikutuksia, jotka
3571: tehtiin vesilainsäädäntöön puolitoista vuotta         sivat luvanvaraisesti harjoittaa kirjolohen kas-
3572: sitten. Samalla arvoisa ministeri ilmoitti havai-     vatusta, jolloin toiminnalla olisi voimakas elin-
3573:                                                       keinopoliittinen merkitys, ja samalla eräänlai-
3574: tun normiston tiukentumista vesioikeuksien
3575:                                                       nen keinottelu tällä toiminnalla loppuisi.
3576: ratkaisuissa.
3577:    Pienikin muutos on muutos. Tässä suhteessa            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3578: arvoisa ministeri on oikeassa, mutta nykyisin         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
3579: voimassa oleva vesilainsäädäntö ei puutu olen-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3580: naisimpaan asiaan eli siihen, että vesien pilaava     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3581: vaikutus syntyy summasäännön mukaan. Alle
3582: 50 000 vuosituotantokilon laitokset eivät nykyi-                 Aikooko Hallitus tutkia mahdollisuu-
3583: sinkään tarvitse vesioikeuden lupaa. Alle 3 000               den muuttaa kirjolohen kasvatusta kos-
3584: kilon laitosten ei tarvitse edes ilmoittaa toimin-            kevaa säädöstöä sillä tavalla, että meri-
3585: nastaan.                                                      alueella kirjolohen kasvatusta voivat
3586:    Odottamaan jääminen antaa mahdollisuuden                   harjoittaa vain ammatikseen kalastavat
3587: pilata lukuisat rantavesistöt perusteellisesti. Ve-           sivuelinkeinonaan ja hekin tarvitsisivat
3588: sihallituksen valvontaohjeet kaipaavat pikaista               siihen erityisen toiminnan laajuutta sää-
3589: muutosta. Jos valvontaohjeet edellyttävät lain-               televän luvan?
3590:      Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1989
3591: 
3592:                                            Erkki Pulliainen
3593: 
3594: 
3595: 
3596: 
3597: 290010D
3598: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 249
3599: 
3600: 
3601: 
3602: 
3603:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3604:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
3605: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      vasti seuraavaa:
3606: olette 26 päivänä huhtikuuta päivätyn kirjeen-
3607:                                                       Merialueillamme harjoitetun kalankasvatuk-
3608: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-
3609:                                                    sen yrittäjäkunta on taustaltaan ja koulutuk-
3610: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    seltaan varsin monipuolinen. 1960-luvulla alka-
3611: Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     nut kalankasvatuksen voimistuminen ja kehitys
3612: myksestä n:o 249:
3613:                                                    merkittäväksi elinkeinoksi niin Saaristomerellä
3614:                                                    kuin muuallakin rannikkoalueellamme on tuo-
3615:           Aikooko Hallitus tutkia mahdollisuu-     nut tälle alalle yrittäjiä ja työntekijöitä muilta
3616:        den muuttaa kirjolohen kasvatusta kos-      aloilta. Heidän joukossaan on myös ammatti-
3617:        kevaa säädöstöä sillä tavalla, että meri-   maista kalastusta harjoittavia kalastajia, jotka
3618:        alueella kirjolohen kasvatusta voivat       ovat siirtyneet kalankasvattajiksi joko kokopäi-
3619:        harjoittaa vain ammatikseen kalastavat      vätoimisesti tai vain osapäiväisesti. Kalankas-
3620:        sivuelinkeinonaan ja hekin tarvitsisivat    vatustoiminnan rajaamista vain yhdelle ammat-
3621:        siihen erityisen toiminnan laajuutta sää-   tikunnalle sallituksi luvanvaraiseksi elinkeino-
3622:        televän luvan?                              muodoksi ei voi pitää tarkoituksenmukaisena
3623:                                                    ratkaisuna.
3624:     Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1989
3625: 
3626:                                                                          Ministeri Ole Norrback
3627:                                    1989 vp. -     KK n:o 249                                     3
3628: 
3629: 
3630: 
3631: 
3632:                             Till Riksdagens Herr Talman
3633:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
3634: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       samt anföra följande:
3635: av den 26 april 1989 till vederbörande medlem
3636:                                                      De företagare som sysslar med fiskodling
3637: av statsrådet översänt avskrift av följande av
3638:                                                   inom våra havsområden har en synnerligen
3639: riksdagsman Pulliainen undertecknade spörs-
3640:                                                   varierande bakgrund och utbildning. Fiskod-
3641: mål nr 249:
3642:                                                   lingens kraftiga expansion och utveckling till
3643:                                                   ett betydande näringsfång i början av 1960-
3644:          Ämnar Regeringen undersöka möjlig-       talet såväl inom Skärgårdshavet som på andra
3645:        heten att ändra för odling av regnbågs-    platser vid våra kuster gjorde att såväl företa-
3646:        forell gällande stadganden sålunda att     gare som löntagare från andra branscher sökte
3647:        odling av regnbågsforell inom havsom-      sig till denna näringsgren. Inom denna grupp
3648:        rådet endast skulle kunna utövas såsom     finns det även yrkesfiskare som inlett fiskodling
3649:        binäring av yrkesfiskare samt att ett      antingen på heltid eller såsom deltidssyssla. En
3650:        särskilt tillstånd, varmed verksamhetens   begränsning av fiskodlingen på ett sådant sätt
3651:        omfattning regleras, skulle krävas även    att den skulle vara ett licensbelagt näringsfång
3652:        av dessa fiskare?                          som endast skulle vara tillåtet för en enda
3653:                                                   yrkeskår kan inte anses vara en ändamålsenlig
3654:                                                   lösning.
3655:     Helsingfors den 1 juni 1989
3656: 
3657:                                                                         Minister Ole Norrback
3658:                                              1989 vp.
3659: 
3660: Kirjallinen kysymys n:o 250
3661: 
3662: 
3663: 
3664: 
3665:                                  Pulliainen: Itämeren alueen lohikannan elvyttämisestä
3666: 
3667: 
3668:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3669: 
3670:   Kirjallisessa kysymyksessä n:o 97 kerroin        lisuus tässä nimenomaisessa tapauksessa, sillä
3671: ylitarkastaja Pekka Niskasen 1.3.1989 julkais-     tällä seikalla on mitä suurin merkitys merilo-
3672: tusta lausunnosta (Kaleva-lehti mainittuna päi-    hipolitiikan linjauksessa. Nyt ollaan tositoimin
3673: vänä), jonka mukaan "pohjoisiin kotijokiinsa       tuhoamassa Suomessa luontaisesti lisääntyvää
3674: palaa vain noin 30 % istutetuista lohista".        merilohikantaa. Kevättalven neuvottelutulok-
3675: Esitin väitteen, että tämä prosenttiluku on        set eivät tuoneet tilanteeseen mitään parannus-
3676: aivan liian korkea. Perustin lausumani lukuisiin   ta.
3677: suullisiin lausuntoihin, jotka olen saanut alan        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3678: tutkijoilta ja Perämeren alueen kalastajilta.      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
3679:    Vastauksessaan ministeri Ole Norrback aset-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3680: tui tukemaan ylitarkastaja Niskasen lausuman       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3681: oikeellisuutta. Hän vastaa: "Sitä, missä määrin
3682: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen jul-                 Mitä todisteita Hallituksella on esi-
3683: kaisemat tutkimustulokset pitävät yhtä todelli-             tettävänä väitteelleen, että "pohjoisiin
3684: suuden kanssa, ei ole ollut syytä epäillä."                 kotijokiinsa palaa noin 30 % istutetuis-
3685: Minun mielestäni on ollut syytä epäillä ja                  ta merilohista"?
3686: valtioneuvoston on osoitettava tietojen oikeel-
3687:     Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1989
3688: 
3689:                                          Erkki Pulliainen
3690: 
3691: 
3692: 
3693: 
3694: 2900100
3695: 2                                  1989 vp. -     KK n:o 250
3696: 
3697: 
3698: 
3699: 
3700:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3701:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Kysymyksessä esitetty prosenttiluku pohjoi-
3702: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     siin kotijokiinsa palaavista istutetuista meri-
3703: olette 26 päivänä huhtikuuta 1989 päivätyn        lohista perustuu sanomalehti Kalevassa
3704: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      1.3.1989 julkaistuun kirjoitukseen, johon sisäl-
3705: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     tyy väärinkäsitys. Riista- ja kalatalouden tut-
3706: edustaja Pulliaisen kirjallisesta kysymyksestä    kimuslaitoksen tutkimusten mukaan istutetuis-
3707: n:o 250:                                          ta poikasista palaa kutujokiin vain 0,5-1 %,
3708:                                                   mutta luonnossa syntyneiden poikasten osuus
3709:           Mitä todisteita Hallituksella on esi-
3710:                                                   on jonkin verran suurempi. Tutkimusta voi-
3711:        tettävänä väitteelleen, että "pohjoisiin
3712:                                                   daan pitää luotettavana sen perustuessa saalis-
3713:        kotijokiinsa palaa noin 30 % istutetuis-
3714:                                                   tilastoihin ja poikastuotantolukuihin.
3715:        ta merilohista"?
3716: 
3717:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
3718: vasti seuraavaa:
3719:     Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1989
3720: 
3721:                                                                        Ministeri Ole Norrback
3722:                                    1989 vp. -    KK n:o 250                                    3
3723: 
3724: 
3725: 
3726: 
3727:                             Till Riksdagens Herr Talman
3728:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        Det i spörsmålet angivna procenttalet för
3729: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse      andelen till sina nordliga hemälvar återvändan-
3730: av den 26 april 1989 till vederbörande medlem    de utplanterad havslax grundar sig på en i
3731: av statsrådet översänt avskrift av följande av   tidningen Kaleva den 1.3.1989 publicerad ar-
3732: riksdagsman Pulliainen undertecknade spörs-      tikel. 1 den avsedda artikeln ingår ett missför-
3733: mål nr 250:                                      stånd. Enligt de undersökningar vilt- och fiske-
3734:                                                  riforskningsinstitutet utfört återvänder endast
3735:          Vilka bevis kan Regeringen förete för   0,5-1,0% av det utplanterade laxynglet till de
3736:       sitt påstående att "cirka 30 % av den      älvar i vilka leken skett. Däremot återvänder
3737:       utplanterade havslaxen återvänder till     yngel som fötts under naturliga förhållanden i
3738:       sina nordliga hemälvar"?                   något högre grad. Resultaten av dessa under-
3739:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     sökningar kan anses vara tillförlitliga då de
3740:                                                  grundar sig på fångststatistik och siffror för
3741: samt anföra följande:
3742:                                                  yngelproduktion.
3743: 
3744:     Helsingfors den 29 maj 1989
3745: 
3746:                                                                        Minister Ole Norrback
3747: '
3748:                                                1989 vp.
3749: 
3750: Kirjallinen kysymys n:o 251
3751: 
3752: 
3753: 
3754: 
3755:                                   Pulliainen: Haarainsillan-Lapinkankaan tien peruskorjauksesta
3756:                                       Limingalla
3757: 
3758: 
3759:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3760:    Limingan kunnan asukkaita huolettaa syväs-           Asukkaiden tulevaisuuden suunnittelun kan-
3761: ti suunnitelma rakentaa tie Haarainsillasta          nalta on välttämätöntä saada tietää, miltä
3762: Raahen suuntaan linjauksella, jonka tuloksena        pohjalta suunnittelutyötä jatketaan. He kaikki
3763: tuhotaan suuri määrä asutusta (josta osa on          luonnollisesti toivovat, että ratkaisu olisi edellä
3764: rakennettu 1980-luvulla!) ja viljelyksiä. Toimin-    mainittu vaihtoehto tien kohentamiseksi sen
3765: nalliset kokonaisuudet joko pirstottaisiin tai       nykyisellä paikalla.
3766: jopa hävitettäisiin, kun ne olisivat pirstomisen        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3767: kautta tulleet elinkelvottomiksi.                    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
3768:    Erityisen tuhoisa uuden tien teko olisi välillä   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3769: Haarainsilta-Lapinkangas. Suunnitelmissa tie         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3770: kulkisi Q-500 metriä etelämpänä kuin nykyi-
3771: nen tie. Tällä välillä ratkaisevasti parempi                     Aikooko Hallitus toimia sen puoles-
3772: vaihtoehto olisi tien leventäminen ja kunnosta-               ta, että Limingan kunnassa Haarainsil-
3773: minen sen nykyiselle paikalle. Tie on tällä                   lasta Lapinkankaalle johtavan tien (ns.
3774: kohdalla suorahko. Asutusta ei ole estämässä                  Raahen tien) parantamishankkeen perus-
3775: tien leventämistä. Tien nykyinen pohja on                     ajatuksena on kaikkinaisen kohentami-
3776: kestänyt hyvin routaongelmat. Nykyisen tien                   sen toteuttaminen nykyisen tien paikal-
3777: viereen voidaan jopa rakentaa hitaamman lii-                  la samalla hyläten kaikki muut linjaus-
3778: kenteen väylä, mikäli siihen on tarvetta. Silloin             vaihtoehdot?
3779: menetettäisiin vain peltomaata sarkojen päistä.
3780:      Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1989
3781: 
3782:                                            Erkki Pulliainen
3783: 
3784: 
3785: 
3786: 
3787: 2900100
3788: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 251
3789: 
3790: 
3791: 
3792: 
3793:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3794:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Kyseinen yleissuunnitelma koskee valtatien
3795: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      n:o 8 suuntaa (Haarainsilta-Lapinkangas) ai-
3796: olette 26 päivänä huhtikuuta 1989 päivätyn         noastaan valtateiden n:ot 8 ja 4 välisen erita-
3797: kirjeenne n:o 756 ohella toimittanut valtioneu-    soliittymän ja tähän välittömästi liittyvien tie-
3798: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       järjestelyjen osalta. Valtatien n:o 8 linjausta
3799: kansanedustaja Erkki Pulliaisen näin kuuluvas-     Lapinkankaan suuntaan pitemmälle ei ole edes
3800: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 251:             vielä selvitetty. Yleissuunnitelmassa ja myös
3801:                                                    seutukaavaliiton kaavaluonnoksessa on esitetty
3802:           Aikooko Hallitus toimia sen puoles-      tältä osin ainoastaan periaatetta - ei siis tien
3803:        ta, että Limingan kunnassa Haarainsil-      sijaintia - kuvaava katkoviiva, jonka tehtävä-
3804:        lasta Lapinkankaalle johtavan tien (ns.     nä on vain osoittaa rinnakkaisväylän tarve
3805:        Raahen tien) parantamishankkeen perus-      valtatielle n:o 8. Ei ole olemassa mitään 0-500
3806:        ajatuksena on kaikkinaisen kohentami-       metrin päässä nykyisestä tiestä olevia tielinjaus-
3807:        sen toteuttaminen nykyisen tien paikal-     vaihtoehtoja eikä -suunnitelmia.
3808:        la samalla hyläten kaikki muut linjaus-
3809:        vaihtoehdot?                                   Haaransillan-Lapinkankaan valtatien n:o 8
3810:                                                    yleissuunnitelman laatiminen alkaa suunnitte-
3811:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       luohjelman mukaan keväällä 1990. Yksi mah-
3812: vasti seuraavaa:                                   dollinen vaihtoehto on tällöin kysymyksessä
3813:                                                    esitetty nykyisen tien pääsuunta ja sen viereen
3814:    Vuonna 1987 on valmistunut Oulun tie- ja        rakennettava rinnakkaistie.
3815: vesirakennuspiirin sekä Kempeleen ja Limin-
3816: gan kuntien yhteistyönä valtateiden n:ot 4 ja 8       Yleissuunnitelman aikanaan käynnistyessä
3817: moottoritien yleissuunnitelma välillä Haaransil-   järjestetään vakiintuneen käytännön mukaan
3818: ta-Kempele. Suunnittelutyössä ovat olleet          tiedotustilaisuus kuntalaisille ja muille asiasta
3819: mukana myös Oulun lääninhallituksen ja Poh-        kiinnostuneille sekä julkiselle sanalle.
3820: jois-Pohjanmaan seutukaavaliiton edustajat.           Kun suunnittelu vasta alkaa vuoden kulut-
3821: Tämä yleissuunnitelma on parhaillaan tarkis-       tua, ei hallituksessa enempää kuin liikennemi-
3822: tettavana lähinnä Limingan kunnan esittämien       nisteriössä tai tie- ja vesirakennushallituksessa-
3823: valtatietä n:o 4 koskevien vaihtoehtolinjausten    kaan voida hylätä tai hyväksyä mitään linjaus-
3824: vuoksi.                                            vaihtoehtoja.
3825:     Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1989
3826: 
3827:                                                               Liikenneministeri Pekka Vennamo
3828:                                      1989 vp. -     KK n:o 251                                      3
3829: 
3830: 
3831: 
3832: 
3833:                               Tili Riksdagens Herr Talman
3834:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Utredningsplanen gäller riktningen av riks-
3835: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         väg nr 8 (riktning Haarainsilta-Lapinkangas)
3836: nr 756 av den 26 april 1989 tili vederbörande       endast vad beträffar den planskilda anslutning-
3837: medlem av statsrådet översänt avskrift av           en mellan riksvägarna nr 8 och 4 och de
3838: följande av riksdagsman Erkki Pulliainen un-        vägregleringar som har direkt anslutning där-
3839: dertecknade spörsmål nr 251:                        till. Linjeföringen av riksväg nr 8 i riktning mot
3840:                                                     Lapinkangas har inte ännu ens retts ut längre
3841:           Ämnar Regeringen verka för att            än tili Lapinkangas. I utredningsplanen och
3842:        grundtanken bakom projektet angående         även i regionplansförbundets planutkast har
3843:        förbättring av den väg (den s.k. Brahe-      föreslagits en streckad linje, som härvidlag
3844:        stadsvägen) som i Limingo kommun             endast anger principen - och alltså inte vägens
3845:        leder från Haarainsilta tili Lapinkangas     läge - och syftet med denna linje är endast att
3846:        skall vara att på allt sätt förbättra den    påvisa behovet av en parallelled tili riksväg nr
3847:        nuvarande vägen, och ämnar Regering-         8. Det finns inga alternativ eller planer som
3848:        en samtidigt förkasta alla andra linjefö-    gäller linjeföring inom 0-500 m från den
3849:        ringsalternativ?                             nuvarande vägen.
3850:                                                         Enligt planeringsprogrammet inleds utarbe-
3851:                                                     tandet av en utredningsplan för sträckan Haa-
3852:                                                     rainsilta-Lapinkangas på riksväg nr 8 våren
3853:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
3854: samt anföra följande:                               1990. Ett möjligt alternativ är då den nuvaran-
3855:                                                     de vägens huvudriktning, såsom föreslås i
3856:    År 1987 fårdigställdes utredningsplanen för      spörsmålet, och en parallellväg som byggs
3857: motorvägen på riksvägarna nr 4 och 8 på             bredvid den.
3858: sträckan Haarainsilta-Kempele i samarbete               När utredningsplanen i sinom tid börjar
3859: mellan Uleåborgs väg- och vattenbyggnadsdi-         genomföras, kommer det enligt vedertagen
3860: strikt samt kommunerna Kempele och Li-              praxis att ordnas ett informationsmöte för
3861: mingo. I planeringsarbetet deltog även repre-       kommuninvånarna och andra intresserade samt
3862: sentanter för länsstyrelsen i Uleåborgs Iän och     för massmedia.
3863: Nordösterbottens regionplansförbund. Denna              Eftersom planeringen inte inleds förrän om
3864: utredningsplan justeras för tilifållet, främst på   ett år, kan inte regeringen, trafikministeriet
3865: grund av de linjeföringsalternativ för riksväg nr   eller väg- och vattenbyggnadsstyrelsen förkasta
3866: 4 som Limingo kommun framfört.                      eller godkänna några linjeföringsalternativ.
3867:     Helsingfors den 30 maj 1989
3868: 
3869:                                                                   Trafikminister Pekka Vennamo
3870:                                                1989 vp.
3871: 
3872: Kirjallinen kysymys n:o 252
3873: 
3874: 
3875: 
3876: 
3877:                                   Tenhiälä: Rikospoliisien työskentelyedellytysten parantamisesta
3878: 
3879: 
3880:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3881: 
3882:    Nykyinen rikollisuus ja erityisesti talousri-        Kun hallitus kerää tänäkin vuonna valtiolle
3883: kollisuus ulottaa toimintansa ympäri Suomea          yli 8 mrd. markkaa ylimääräistä rahaa, ei
3884: ja jossain määrin jo ulkomaillekin. Jokin rikol-     luulisi olevan kovin suuri menoerä järjestää
3885: lisjoukko saattaa esimerkiksi aloittaa murto-        asiat niin, että rikospoliisille järjestettäisiin
3886: keikkansa ja sen jälkeen jatkaa toimintaansa         mahdollisuudet soittaa kaukopuhelunsa omas-
3887: seuraavassa kaupungissa ja sitten siirtyä taas       ta virkapuhelimestaan. Nykytilanne kuvaa hy-
3888: seuraavaan paikkaan; rikoksentekopaikkoja            vin voimassa olevia asenteita: ei halutakaan
3889: voi tulla lyhyessä ajassa kymmeniä. Rikoksen         tukea rikosten selvittelyä.
3890: tutkiminen edellyttää näin poliiseilta runsaasti        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3891: yhteydenottoja eri puolille Suomea ja ulkomail-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
3892: lekin. Usein tutkin ta vaatii, että yhteydenotot     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3893: tapahtuvat kiireellisesti ilman ajanhukkaa.          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3894:     Tämän taustan huomioon ottaen on kum-
3895: mallista, että lähes kaikkialla rikoksia tutkivien             Onko Hallitus tietoinen, että nykyisin
3896: poliisien puhelimiin on asetettu estolaitteet,              tehokkaalla tavalla on estetty rikospo-
3897: joilla tehdään mahdottomaksi soittaa oman                   liisien tutkintaa vaikeuttamalla kauko-
3898: paikkakunnan ulkopuolelle. Vain päällikköta-                puhelujen soittamista, ja
3899: solla olevilla ei ole puhelimissa estolaitteita.               mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
3900: Ajatuksenkulku lienee se, että yksittäinen po-              jotta nykyinen hölmöily tässä asiassa
3901: liisi menee päällikön huoneeseen soittamaan                 lopetettaisiin ja turvattaisiin rikospolii-
3902: kaukopuhelut; jotensakin asioitten hoito näin               sin esteetön puhelinliikenne ympäri
3903: on hullunkurista.                                           maata?
3904: 
3905:      Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1989
3906: 
3907:                                            Hannu Tenhiälä
3908: 
3909: 
3910: 
3911: 
3912: 290010D
3913: 2                                    1989 vp. -      KK n:o 252
3914: 
3915: 
3916: 
3917: 
3918:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3919: 
3920:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Sisäasiainministeriön poliisin yksiköille anta-
3921: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        missa suosituksissa todetaan muun muassa,
3922: olette 27 päivänä huhtikuuta 1989 päivätyn           että estolaitteet eivät saa haitata työskentelyä
3923: kirjeenne n:o 757 ohella lähettänyt valtioneu-       eivätkä aiheuttaa lisähenkilöstön tarvetta pu-
3924: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         helinvaihteeseen. Valtakunnan sisäisten kauko-
3925: kansanedustaja Hannu Tenhiälän kirjallisesta         puhelujen suoravalintamahdollisuus on oltava
3926: kysymyksestä n:o 252, jossa tiedustellaan:           henkilöillä, joiden työtehtävien joustava hoita-
3927:                                                      minen sitä edellyttää. Suorat ulkomaanpuhelut
3928:           Onko Hallitus tietoinen, että nykyisin     voidaan tehdä mahdollisiksi vain erityisistä
3929:        tehokkaalla tavalla on estetty rikospo-       syistä. Poliisipiirien yleisissä tiloissa olevat pu-
3930:        liisien tutkintaa vaikeuttamalla kauko-       helimet on kuitenkin varustettava kaukopuhe-
3931:        puhelujen soittamista, ja                     lujen estolla.
3932:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,          Kaikista poliisipiirin liittymistä voidaan kui-
3933:        jotta nykyinen hölmöily tässä asiassa         tenkin soittaa kaukopuheluja tilaamalla ne
3934:        lopetettaisiin ja turvattaisiin rikospolii-   puhelinvaihteen kautta. Osassa maata nykyai-
3935:        sin esteetön puhelinliikenne ympäri           kainen puhelinkeskustekniikka mahdollistaa
3936:        maata?                                        sen, että vaikka kaukopuheluoikeutta ei olisi-
3937:                                                      kaan vapaasti käytettävissä, voidaan puhelin-
3938:                                                      liittymän käyttöön ohjelmoida usein tarvittavat
3939:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kaukoliikenteen puhelinnumerot.
3940: vasti seuraavaa:                                        Vuoden 1988 tilinpäätöksen mukaan poliisin
3941:    Valtioneuvosto on 9.7.1987 kumonnut aiem-         puhelinmenoihin käytettiin rahaa 20,1 miljoo-
3942: man päätöksensä virkapuhelimista sekä puhe-          naa markkaa. Vuodelle 1989 on erityismenoar-
3943: linkustannusten suorittamisesta valtion varois-      viossa osoitettu määrärahaa puhelinkustannuk-
3944: ta. Samalla on kumottu asiaa koskenut valtio-        siin 100 000 markkaa vähemmän. Koska polii-
3945: varainministeriön yleisohje. Ratkaisuvalta vir-      sipiirin päällikkö vastaa sekä yksikön toimin-
3946: kapuhelimien käyttämisessä siirrettiin koko-         nasta että taloudesta, on ymmärrettävää, että
3947: naan virastoille ja laitoksille, joiden tehtävänä    varsinkin isoissa poliisipiireissä on estolaitteilla
3948: on huolehtia siitä, että puhelimia käytetään         poistettu mahdollisuus soittaa kaukopuheluja,
3949: taloudellisesti ja vain virkatehtävien asianmu-      jotka eivät virkatehtävien hoitamiseksi ole vält-
3950: kaiseen ja tarkoituksemukaiseen hoitamiseen.         tämättömiä.
3951:     Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1989
3952: 
3953:                                                                Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
3954:                                     1989 vp. -     KK n:o 252                                        3
3955: 
3956: 
3957: 
3958: 
3959:                              Tili Riksdagens Herr Talman
3960:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            I de rekommendationer som inrikesministe-
3961: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        riet tillställt polisenheterna konstateras det bl.a.
3962: nr 757 av den 27 april 1989 tili vederbörande      att spärranordningarna inte får störa arbetet
3963: medlem av statsrådet översänt avskrift av          och inte medföra behov av mer personai tili
3964: följande av riksdagsman Hannu Tenhiälä un-         telefonväxlarna. De personer som för att smi-
3965: dertecknade spörsmål nr 252:                       digt kunna sköta sina arbetsuppgifter behöver
3966:                                                    det skall ha möjlighet tili direktval av fjärrsam-
3967:           Är Regeringen medveten om att kri-       tal inom landet. Endast av särskilda skäl kan
3968:        minalpolisers undersökningar numera         det göras möjligt att ringa direkta utrikessam-
3969:        på ett effektivt sätt förhindrats genom     tal. Telefonerna i polisdistriktens allmänna
3970:        att det har gjorts svårare att ringa        utrymmen skall emellertid förses med fjärrsam-
3971:        fjärrsamtal, och                            talsspärr.
3972:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
3973:        ta för att göra slut på fånigheterna i          Från polisdistriktens alla anslutningar kan
3974:        detta avseende och för att garantera        man dock ringa fjärrsamtal genom att beställa
3975:        kriminalpolisen obehindrad telefontra-      dem via telefonväxeln. I en del av Jandet är det
3976:        fik i hela landet?                          tack vare dagens telefoncentralsteknik möjligt
3977:                                                    att tili telefonanslutningarna programmera så-
3978:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       dana telefonnummer som ofta behövs inom
3979: samt anföra följande:                              fjärrtrafiken, trots att fjärrsamtalsrätten inte
3980:                                                    står tili fritt förfogande.
3981:    Statsrådet har 9.7.1987 upphävt sitt tidigare
3982: beslut om tjänstetelefoner samt om erläggande          Enligt bokslutet 1988 användes 20,1 milj. mk
3983: av telefonkostnader av statens medel. Samtidigt    tili polisens telefonutgifter. För 1989 är ansla-
3984: har finansministeriets allmänna direktiv i den-    get för telefonkostnader i specialbudgeten
3985: na fråga upphävts. Rätten att fatta beslut om      l 00 000 mk mindre. Eftersom chefen för ett
3986: användning av tjänstetelefoner överfördes helt     polisdistrikt bär ansvar för såväl verksamheten
3987: på ämbetsverken och inrättningarna, vilka har      som ekonomin vid enheten, är det förståeligt
3988: i uppgift att sörja för att telefonerna används    att man i synnerhet i stora polisdistrikt genom
3989: på ett ekonomiskt sätt och endast för att          spärranordningar har avlägsnat möjligheten att
3990: tjänsteuppgifterna skall kunna skötas på ett       ringa sådana fjärrsamtal som inte är nödvän-
3991: sakligt och ändamålsenligt sätt.                   diga för skötseln av tjänsteuppgifterna.
3992: 
3993:     Helsingfors den 15 maj 1989
3994: 
3995:                                                                 Inrikesminister Jarmo Rantanen
3996:                                                1989 vp.
3997: 
3998: Skriftligt spörsmål nr 253
3999: 
4000: 
4001: 
4002: 
4003:                                   Rehn m.fl.: Om kontroll av postorderförsäljning och innehav av
4004:                                       luftvapen
4005: 
4006: 
4007:                               Tili Riksdagens Herr Talman
4008:    Den tekniska utvecklingen av luftvapen, luft-        Under senaste tid har det blivit alltmer
4009: gevär och -pistoler, har lett tili att det numera    allmänt att luftvapen, även kraftiga sådana,
4010: finns kraftigare luftvapen än förr. Med dessa        marknadsförs via postorderförsäljning i dags-
4011: kan man dels skjuta betydligt längre, och de         och veckopress. Vid sådan postorderförsäljning
4012: kulor som avlossas med dem har en avsevärd           är det inte möjligt att övervaka att inte
4013: genomslagskraft. Skillnaden mellan de krafti-        luftvapen kommer i orätta händer, dvs. att
4014: gaste luftvapnen och de svagaste skjutvapnen         alltför unga eller annars ansvarslösa personer
4015: är inte stor. För användning och innehav av          skaffar sådana vapen.
4016: skjutvapen gäller stränga regler, medan inne-           Med tanke på utvecklingen vore det skäl att
4017: hav av luftvapen är fritt. Det finns rekommen-       åtminstone kräva bättre övervakning av post-
4018: dationer att vissa luftvapen inte skall användas     orderförsäljningen av luftvapen. Det kunde
4019: av yngre personer än 16 år utan övervakning          t.ex. ske genom att postorderförsäljaren åläggs
4020: av vuxen person.                                     att kräva intyg från polismyndighet att bestäl-
4021:    Den enda egentliga begränsningen är att           laren inte är underårig, eller yngre än 16 år.
4022: luftvapen inte får användas vid jakt.                Likaså kunde övervägas om det vore skäl att
4023:    Luftvapen utgör inget problem så länge de         införa registreringstvång för de kraftigare luft-
4024: används för sitt egentliga ändamål, dvs. mål-        vapnen och att en undre åldersgräns för sådana
4025: skytte.                                              registrerade vapen införs, t.ex. 16 år.
4026:    Allt emellanåt får man via massmedia veta            Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
4027: att luftvapen missbrukats, genom att skjuta tili     ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
4028: måls på t.ex. gatlampor, genom att användas          skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
4029: vid jakt på fåglar, ekorrar, katter och andra        ställa följande spörsmål:
4030: smådjur och inte minst genom att man skjutit
4031: mot människor. Oftast är det fråga om unga                    Vilka åtgärder ämnar Regeringen
4032: pojkar under 15 år som gjort sig skyldiga tili              vidta för att förbättra kontrollen av
4033: missbruk. Med tanke på hur kraftiga vissa                   postorderförsäljningen av luftvapen
4034: moderna luftvapen är, kan det vara direkt                   samt skärpa reglerna för innehav av
4035: livsfarligt ifall småbarn träffas, eller också kan          kraftiga luftvapen?
4036: mycket allvarliga skador uppstå.
4037:      Helsingfors den 25 april 1989
4038: 
4039:                       Elisabeth Rehn                         Boris Renlund
4040:                       Ingvar S. Melin                        Gunnar Jansson
4041: 
4042: 
4043: 
4044: 
4045: 290010D
4046: 2                                  1989 vp. -     KK n:o 253
4047: 
4048: Kirjallinen kysymys n:o 253                                                             Suomennos
4049: 
4050: 
4051: 
4052: 
4053:                                 Rehn ym.: Ilma-aseiden postimyynnin ja hallussapidon valvon-
4054:                                     nasta
4055: 
4056: 
4057:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4058:    Ilma-aseiden, ilmakivääreiden ja -pistoolei-   luoti osuu pieniin lapsiin, tai voi myös syntyä
4059: den tekninen kehittyminen on johtanut siihen,     hyvin vakavia vammoja.
4060: että nykyään on käytössä voimakkaampia               Viime aikoina ilma-aseiden, jopa voimakkai-
4061: ilma-aseita kuin ennen. Näillä voidaan toisaal-   den ilma-aseiden, postimyyntimarkkinointi on
4062: ta ampua huomattavasti kauemmaksi, ja niistä      tullut yhä yleisemmäksi päivä- ja viikkolehdis-
4063: ammuttavilla luodeilla on merkittävä lävistys-    sä. Tällaisessa postimyynnissä ei ole mahdolli-
4064: voima. Voimakkaimpien ja heikoimpien ilma-        suutta valvoa ilma-aseiden vääriin käsiin jou-
4065: aseiden ero ei ole suuri. Ampuma-aseen käyt-      tumista eli aivan liian nuorten tai muutoin
4066: töä ja hallussapitoa koskevat ankarat määräyk-    vastuuttomien henkilöiden tällaisten aseiden
4067: set, kun taas ilma-aseen hallussapito on vapaa-   hankkimista.
4068: ta. On suosituksia, joiden mukaan alle 16-           Kehitys huomioon ottaen olisi ainakin syytä
4069: vuotiaiden ei tulisi käyttää eräitä ilma-aseita   vaatia ilma-aseiden postimyynnin parempaa
4070: ilman aikuisen valvontaa.                         valvontaa. Tämä voisi esim. tapahtua siten,
4071:                                                   että postimyyjä veivoitetaan vaatimaan poliisi-
4072:    Ainoana varsinaisena rajoituksena on, ettei
4073:                                                   viranomaisen todistus siitä, ettei tilaaja ole
4074: ilma-aseita saa käyttää metsästykseen.
4075:                                                   alaikäinen tai alle 16-vuotias. Samoin voitaisiin
4076:   Ilma-aseista ei aiheudu ongelmia niin kauan,    harkita voimakkaiden ilma-aseiden rekisteröin-
4077: kuin niitä käytetään varsinaiseen tarkoituk-      tipakon käyttöönottoa ja alaikärajan asetta-
4078: seensa eli maaliinammuntaan.                      mista esim. 16 vuoteen tällaisten rekisteröityjen
4079:                                                   aseiden hallussapitoon.
4080:    Aina silloin tällöin tiedotusvälineistä saa
4081:                                                      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4082: tietää, että ilma-asetta on väärinkäytetty har-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
4083: joittamalla maaliinammuntaa esim. katulamp-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4084: puihin, käyttämällä asetta lintujen, oravien,
4085:                                                   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4086: kissojen ja muiden pieneläinten metsästykseen
4087: ja jopa ihmisiä kohti ampumiseen. Useimmiten                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4088: kyseessä ovat nuoret väärinkäyttöön syyllisty-           ryhtyä parantaakseen ilma-aseiden pos-
4089: neet alle 15-vuotiaat pojat. Ottaen huomioon             timyynnin valvontaa sekä tiukentaak-
4090: nykyisten modernien ilma-aseiden voimakkuu-              seen voimakkaiden ilma-aseiden hallus-
4091: den voi olla suorastaan hengenvaarallista, jos           sapitomääräyksiä?
4092:     Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1989
4093: 
4094:                     Elisabeth Rehn                         Boris Renlund
4095:                     Ingvar S. Melin                        Gunnar Jansson
4096:                                      1989 vp. -     KK n:o 253                                         3
4097: 
4098: 
4099: 
4100: 
4101:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4102:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       aselaiksi on ehdotettu, että ilma-asetta saiSI
4103: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       pitää hallussaan vain 15 vuotta täyttänyt. Sitä
4104: olette 25 päivänä huhtikuuta 1989 päivätyn          nuorempi saisi käyttää ilma-asetta vain 18
4105: kirjeenne n:o 764 ohella lähettänyt valtioneu-      vuotta täyttäneen välittömän valvonnan alaise-
4106: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        na. Ehdotus uudeksi ampuma-aselaiksi mah-
4107: kansanedustaja Elisabeth Rehnin ym. kirjalli-       dollistaisi lisäksi, että asetuksella voitaisiin sää-
4108: sesta kysymyksestä n:o 253, jossa tiedustellaan:    tää, että lakia tai sen joitakin säännöksiä olisi
4109:                                                     sovellettava myös ilma-aseisiin. Lakiehdotuk-
4110:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       sen viimeistely on käynnissä ja ehdotus on
4111:        ryhtyä parantaakseen ilma-aseiden pos-       tarkoitus saattaa eduskunnan käsiteltäväksi
4112:        timyynnin valvontaa sekä tiukentaak-         vielä tänä vuonna.
4113:        seen voimakkaiden ilma-aseiden hallus-
4114:        sapitomääräyksiä?                               Voimakkaimpien ilma-aseiden hankkimista
4115:                                                     rajoittaa käytännössä niiden korkeahko hinta.
4116:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          Suurin osa ilma-aseista on kuitenkin halpoja ja
4117: taen seuraavaa:                                     nuorison helposti hankittavissa urheiluväline-
4118:                                                     liikkeistä ja tavarataloista. Pelkästään posti-
4119:    Ilma-aseiden joukkoon on viime vuosina           myynnin rajoittaminen ja siihen kohdistuvat
4120: tullut kysymyksessä tarkoitettuja voimakkaita       valvontatoimenpiteet eivät siten olennaisesti
4121: ilma-aseita, joissa ammuksen lähtövoimana on        vaikuttaisi näiden aseiden saatavuuteen.
4122: patmunaan tai vastaavaan säiliöön paineen-
4123: alaisena sellaisenaan tai nesteytettynä varastoi-     Ampuma-aselainsäädännön kokonaisuudis-
4124: tu kaasu. Näiden aseiden läpäisykyky lähenee        tus on varsin pitkälle valmisteltu. Sen käsitte-
4125: lyhyellä etäisyydellä heikoimpien varsinaisten      lyn yhteydessä eduskunnalla on mahdollisuus
4126: ampuma-aseiden       vastaavaa     ominaisuutta.    myös ilma-aseita koskeviin kannanottoihin. Si-
4127: Myös ilma-aseiden postimyynnin mainonta             säasiainministeriö seuraa kuitenkin jo nyt tar-
4128: tuntuu näkyvällä tavalla lisääntyneen.              koin tilanteen kehittymistä ja harkitsee näihin
4129:    Ilma-aseet eivät voimassa olevan lainsäädän-     välineisiin kohdistuvia erillistoimenpiteitä, jos
4130: nön mukaan ole ampuma-aseita. Vuonna 1986           kehitys kääntyy vielä huolestuttavampaan
4131: valmistuneessa ehdotuksessa uudeksi ampuma-         suuntaan.
4132: 
4133:     Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1989
4134: 
4135:                                                               Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
4136: 4                                   1989 vp. -     KK n:o 253
4137: 
4138: 
4139: 
4140: 
4141:                              Tili Riksdagens Herr Talman
4142: 
4143:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        att endast den som fyllt 15 år skulle få inneha
4144: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        luftvapen. Personer som är yngre än så skulle
4145: nr 764 av den 25 april 1989 tili vederbörande      få inneha luftvapen endast under omedelbar
4146: medlem av statsrådet översänt avskrift av          övervakning av någon som fyllt 18 år. Försla-
4147: följande av riksdagsledamot Elisabeth Rehn         get tili ny lag angående skjutvapen skulle
4148: m.fl. undertecknade spörsmål nr 253:               ytterligare göra det möjligt att i förordning
4149:                                                    stadga om att lagen eller vissa av dess stadgan-
4150:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           den också skulle kunna tillämpas på luftvapen.
4151:        vidta för att förbättra kontrollen av       Den slutliga finslipningen av lagförslaget pågår
4152:        postorderförsäljningen av luftvapen
4153:                                                    och avsikten är att förslaget skall tas upp tili
4154:        samt skärpa reglerna för innehav av         behandling i riksdagen redan detta år.
4155:        kraftiga luftvapen?
4156:                                                        Anskaffningen av de kraftigaste luftvapnen
4157:                                                    begränsas i praktiken av deras höga pris.
4158:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       Största delen av luftvapnen är emellertid billiga
4159: samt anföra följande:
4160:                                                    och det är lätt för ungdomarna att skaffa sig
4161:    Utbudet av luftvapen har under de senaste       dem i affårer för sportredskap och i varuhusen.
4162: åren utökats med sådana kraftiga luftvapen         Att enbart begränsa postorderförsäljningen och
4163: som avses i spörsmålet och i vilka projektilens    vidta övervakningsåtgärder i anslutning därtill
4164: drivkraft utgörs av gas viiken under tryck som     skulle sålunda inte väsentligt inverka på möj-
4165: sådan eller i kondenserad form är lagrad i         ligheterna att skaffa sig dessa vapen.
4166: patronen eller i motsvarande behållare. Dessa          Beredningen av totalreformen av lagstift-
4167: vapens genomslagsförmåga närmar sig då det         ningen om skjutvapen har framskridit rätt
4168: är fråga om kortare avstånd motsvarande            långt. Vid behandlingen därav i riksdagen är
4169: egenskaper hos de svagaste egentliga skjutvap-     det möjligt för riksdagen att ta ställning också
4170: nen. Också den reklam som gäller postorder-        tili frågor som gäller luftvapen. Inrikesministe-
4171: försäljningen av luftvapen förefaller att i på-    riet följer likväl redan nu noga situationens
4172: fallande grad ha ökat.                             utveckling och överväger särskilda åtgärder
4173:    Luftvapnen är inte enligt gällande lag skjut-   beträffande dessa redskap, om utvecklingen
4174: vapen. 1 det förslag tili ny lag angående          vänds i en riktning som ger ytterligare anled-
4175: skjutvapen som blev färdigt år 1986 föreslogs      ning tili oro.
4176: 
4177:     Helsingfors den 6 juni 1989
4178: 
4179:                                                                 Inrikesminister Jarmo Rantanen
4180:                                                1989 vp.
4181: 
4182: Kirjallinen kysymys n:o 254
4183: 
4184: 
4185: 
4186: 
4187:                                   Alaranta ym.: Puolustusvoimien palvelupisteen säilyttämisestä
4188:                                       Oulaisissa
4189: 
4190: 
4191:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4192:    Tiedotusvälineet julkistivat 21.4.1989 puolus-    nisaatiouudistus merkitse vuosikymmenien var-
4193: tusvoimien organisaatiomuutoksen. Maamme             rella syntyneiden hyvien siteiden katkeamista.
4194: 23 sotilaspiiriä tullaan lakkauttamaan, ja nii-         Oulaisten kaupunginhallitus on esittänyt,
4195: den tehtäviä ja resursseja siirretään sotilaslää-    että puolustusvoimien organisaatiouudistuksen
4196: neille, joukko-osastoille ja laitoksille. Asiakas-   yhteydessä Raahen sotilaspiirin aluevarastotoi-
4197: palvelutehtäviä jätetään kuitenkin paikkakun-        minta keskitettäisiin Oulaisiin, että Oulaisiin
4198: nille, joilla on ollut sotilaspiirin esikunta ny-    rakennettaisiin varasto- ja huoltotilat ja että
4199: kyisessä organisaatiossa. Samoin tutkitaan           sotilaspiirin esikunnan nykyisin hoitamat ase-
4200: mahdollisuuksia siirtää eräitä tällä hetkellä        velvollisuusasiat ja niihin liittyvät palvelut edel-
4201: sotilaspiirien hoitamia asevelvollisuusasioita ja    leenkin säilyisivät Oulaisissa.
4202: niihin liittyviä palveluja nykyisen organisaation       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4203: tasolle.                                             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
4204:    Raahen sotilaspiirin esikunta Oulaisissa on       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4205: hoitanut erittäin hyvin suhteensa ympäröivään        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4206: maakuntaan. Sotilaspiirin esikuntaa on kehitet-
4207: ty vuosien varrella myös sijoittamalla sinne                   Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai-
4208: erinäisiä materiaalitoimintoja. Puolustusvoimil-             koo ryhtyä puolustusvoimien alueellisen
4209: la on täten Oulaisissa valmis infrastruktuuri,               palvelupisteen säilyttämiseksi ja kehittä-
4210: jota pitäisi organisaatiouudistuksen jälkeenkin              miseksi Oulaisissa Raahen sotilaspiirin
4211: käyttää sille aiottuun tarkoitukseen. Tällainen              lakkauttamisen jälkeen?
4212: menettely vahvistaisi Oulaisissa ja maakunnas-
4213: sa vielä käsitystä, ettei puolustusvoimien orga-
4214:      Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1989
4215: 
4216:           Juhani Alaranta              Tytti Isohookana-Asunmaa         Tellervo Renko
4217:           Riitta Jouppila              Erkki Pulliainen                 Vappu Säilynoja
4218: 
4219: 
4220: 
4221: 
4222: 290010D
4223: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 254
4224: 
4225: 
4226: 
4227: 
4228:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4229:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       perusteina tulevat olemaan operatiiviset näkö-
4230: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kohdat ja käytettävissä olevat tilat.
4231: olette 27 päivänä huhtikuuta 1989 päivätyn               Sotilaslääneistä on tarkoitus muodostaa puo-
4232: kirjeen ohella toimittanut valtioneuvoston           lustusvoimien hallinto- ja johtamisjärjestelmän
4233: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        kannalta keskeisiä alueellisia johtoportaita.
4234: edustaja Juhani Alarannan ym. näin kuuluvas-         Niiden tehtävät ja merkitys tulevat lisäänty-
4235: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 254:               mään olennaisesti, koska niille siirretään itse-
4236:                                                      näistä tulosvastuullista päätösvaltaa ja tehtäviä
4237:          Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai-
4238:                                                      sekä pääesikunnasta että sotilaspiireistä. Soti-
4239:        koo ryhtyä puolustusvoimien alueellisen
4240:                                                      laslääneistä tulee myös kokonaismaanpuolus-
4241:        palvelupisteen säilyttämiseksi ja kehittä-    tuksen kehittämiseen liittyen lääninhallitusten
4242:        miseksi Oulaisissa Raahen sotilaspiirin       ja muiden piiriviranomaisten tärkein yhteistyö-
4243:        lakkauttamisen jälkeen?
4244:                                                      kumppani. Tästä johtuen sotilasläänien alueja-
4245:                                                      ko tulisi väestörikasta ja operatiivisesti keskeis-
4246:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           tä Uuttamaata lukuun ottamatta noudatta-
4247: taen seuraavaa:                                      maan siviililäänien aluejakoa.
4248:    Hallinnon rakenteellinen ja toiminnallinen            Nykyisten sotilaspiirien tehtävät ja resurssit
4249: uudistaminen on yksi hallituksen keskeisistä         siirrettäisiin sotilaslääneille, joukko-osastoille
4250: tavoitteista. Hallitusohjelmassa todetaan, että      ja laitoksille. Asevelvollisuusasioita, asiakaspal-
4251: hallintoa hajautetaan ja selkeytetään eri hallin-    velutehtäviä ja maanpuolustuksen yhteiskunta-
4252: totasojen tehtävä- ja vastuujakoa sekä kiinni-       suhteisiin liittyviä tehtäviä siirretään erityisesti
4253: tetään erityistä huomiota aluejako- ja budjetti-     joukko-osastoille ja laitoksille. Puolustusvoi-
4254: valtakysymyksiin. Valtioneuvoston päätöksessä        mien palvelupisteet näiltä osin lisääntyvät siten
4255: toimenpiteistä hallinnon uudistamiseksi edelly-      nykyisestään.
4256: tetään, että keskushallinnon päätösvallan siir-          Toteutuessaan suunnitellussa muodossaan
4257: tämistä alue- ja paikallishallintoon tehostetaan.    uudistus merkitsee Oulun läänin alueella ole-
4258:    Puolustusvoimissa on käynnistynyt mittava         vien kolmen sotilaspiirin yhdistämistä Oulun
4259: johtamis- ja hallintojärjestelmän kehittämistyö,     sotilaslääniksi. Raahen sotilaspiirin toiminta
4260: jonka periaatteet ovat yhdenmukaiset hallitus-       nykyisessä muodossaan lakkaa. Sen suoritta-
4261: ohjelman tavoitteiden kanssa. Hallintoa tullaan      mia palvelutehtäviä voidaan siirtää lähimmille
4262: hajauttamaan voimakkaasti ja tulosvastuulli-         puolustusvoimien toimipaikoille, joista mainit-
4263: suutta lisätään kaikilla hallintotasoilla. Tehtä-    takoon esimerkkinä Asevarikko 8 Haapajärvel-
4264: viä, resursseja ja itsenäistä päätösvaltaa siirre-   lä.
4265: tään merkittävästi keskushallinnosta alueorga-           Puolustusvoimien varastointitoiminnan ke-
4266: nisaatioon ja paikallistasolle. Pääesikunnan         hittämismahdollisuuksia tulevan Oulun sotilas-
4267: henkilöstövahvuus pienenee noin neljälläsadal-       läänin alueella tullaan selvittämään johtamis-
4268: la henkilöllä ja pääkaupunkiseudulta siirretään      ja hallintojärjestelmäuudistuksen toteuduttua.
4269: satoja työpaikkoja muualle Suomeen.                  Yleisesti todettakoon, että puolustusvoimissa
4270:    Pääesikunnan ja sotilasläänien välille on         on suuri lisävarastotilan tarve. Varastorakenta-
4271: suunniteltu perustettavan operatiivisia johto-       misen määrärahat ovat olleet varsin niukat,
4272: portaita, maanpuolustusalueita, jotka keskittyi-     joten niitä kohdistettaessa on jouduttu suorit-
4273: sivät erityisesti poikkeuksellisten olojen suun-     tamaan erittäin tiukkaa tarveharkintaa. Uu-
4274: nitteluun. Maa on suunniteltu jaettavaksi kol-       sien, laajojen aluevarastojen perustaminen ei
4275: meen maanpuolustusalueeseen, joiden suhteel-         lähitulevaisuudessa näytä mahdolliselta.
4276: lisen suppeiden esikuntien sijoituspaikkoja on           Puolustusministeriöllä on tarkoituksena lähi-
4277: ryhdytty tutkimaan. Sijoituspaikkaratkaisujen,       tulevaisuudessa ottaa yhteyttä niihin kuntiin,
4278: jotka tehtäneen kuluvan vuoden loppupuolella,        joiden alueella puolustusvoimien toiminta uu-
4279:                                    1989 vp. -     KK n:o 254                                     3
4280: 
4281: distuksessa joko olennaisesti supistuu tai lak-   keskusteluja myös Oulaisten kaupungin johdon
4282: kaa kokonaan. Tässä yhteydessä puolustusmi-       kanssa.
4283: nisteriö tulee käymään yksityiskohtaisempia
4284:     Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1989
4285: 
4286:                                                                Puolustusministeri Ole Norrback
4287: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 254
4288: 
4289: 
4290: 
4291: 
4292:                               Till Riksdagens Herr Talman
4293:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        numerärt begränsade staberna. A vgörande för
4294: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         besluten om placeringsorterna, vilka torde fat-
4295: av den 27 april 1989 till vederbörande medlem       tas i slutet av innevarande år, är de operativa
4296: av statsrådet översänt avskrift av följande av      synpunkterna och de utrymmen som står till
4297: riksdagsman Juhani Alaranta m.fl. underteck-        förfogande.
4298: nade spörsmål nr 254:                                  Avsikten är att göra militärlänen till regio-
4299:                                                     nala staber, som är centrala med tanke på
4300:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen
4301:                                                     försvarsmaktens förvaltnings- och ledningssys-
4302:        vidta för att bevara och utveckla den        tem. Deras uppgifter och betydelse kommer att
4303:        lokala servicepunkten i Oulais efter att     öka avsevärt eftersom de blir självständiga och
4304:        Brahestads militärdistrikt har indragits?    resultatansvariga i sitt beslutsfattande och er-
4305:                                                     håller uppgifter både från huvudstaben och
4306:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        militärdistrikten. Militärlänen kommer i sam-
4307: samt anföra följande:                               band med utvecklingen av det totala försvaret
4308:    Den strukturella och funktionella reformen       att bli länsstyrelsernas och andra distriktsmyn-
4309: av förvaltningen är ett av regeringens mest         digheters viktigaste samarbetspartner. Av den-
4310: centrala mål. I regeringsprogrammet konstate-       na orsak skulle militärlänens områdesindelning
4311: ras att förvaltningen skall decentraliseras och     komma att följa de civila länens indelning,
4312: uppgifts- och ansvarsfördelningen på olika          utom i fråga om det rikt befolkade och ur
4313: förvaltningsnivåer göras klarare samt att spe-      operativ synpunkt centrala Nyland.
4314: ciell uppmärksamhet skall fästas vid frågor i          De nuvarande militärdistriktens uppgifter
4315: anslutning till distriktsindelningen och budge-     och resurser skulle överflyttas till militärlänen,
4316: ten. I statsrådets beslut om åtgärder i syfte att   truppförbanden och försvarsmaktens inrätt-
4317: revidera förvaltningen utgår man från att be-       ningar. Uppgifter som ansluter sig till värn-
4318: slutanderätten inom centralförvaltningen i av-      pliktsärenden, kundbetjäning och försvarsmak-
4319: görande mån överförs till regional- och lokal-      tens relationer till det övriga samhället skulle
4320: förvaltningen.                                      överföras på truppförbanden och andra militä-
4321:    Inom försvarsmakten har man initierat en         ra anläggningar. Antalet servicepunkter inom
4322: omfattande utveckling av lednings- och förvalt-     försvarsmakten ökar i dessa avseenden jämfört
4323: ningssystemet. Principerna i detta arbete över-     med den nuvarande situationen.
4324: ensstämmer väl med regeringsprogrammet.                Om reformen verkställs i planerad form
4325: Förvaltningen kommer att decentraliseras kraf-      innebär den att de tre militärdistrikt som
4326: tigt och resultatansvarigheten kommer att öka       fungerar inom Uleåborgs Iän sammanslås till
4327: på alla förvaltningsnivåer. Uppgifter, resurser     Uleåborgs militärlän. Brahestads militärdi-
4328: och självständig beslutsrätt flyttas i betydande    strikts verksamhet upphör i sin nuvarande
4329: utsträckning över från centralförvaltningen till    form. Dess uppgifter kan överföras till de
4330: regionalorganisationen och den lokala nivån.        närmaste verksamhetspunkterna inom försvars-
4331: Huvudstabens personalstyrka minskas med ca          makten, t.ex. Vapendepå 8 i Haapajärvi.
4332: 400 personer och hundratals arbetsplatser för-         Möjligheterna att utveckla försvarsmaktens
4333: flyttas från huvudstadsregionen till andra delar    upplagringsverksamhet inom Uleåborgs mili-
4334: av landet.                                          tärlän kommer att utredas efter att reformen av
4335:    Mellan huvudstaben och militärlänen plane-       lednings- och förvaltningssystemet genomförts.
4336: ras operativa staber, försvarsområden, som          Allmänt kan man konstatera att behovet av
4337: särskilt skulle koncentrera sig på planering för    ytterligare lagerutrymmen är stort. Anslagen
4338: undantagsförhållanden. Landet är planerat att       för lagerbyggnader har varit mycket knappa,
4339: indelas i tre försvarsområden och i anslutning      varför man har varit tvungen att fördela dem
4340: därtill har man börjat utreda placeringen av de     på de projekt där behovet har varit störst. I
4341:                                     1989 vp. -     KK n:o 254                                   5
4342: 
4343: den närmaste framtiden torde det inte vara         helt eller i betydande mån minskas. I detta
4344: möjligt att upprätta nya, stora regionala lager.   sammanhang kommer försvarsministeriet att
4345:   Försvarsministeriet har för avsikt att inom      föra mera detaljerade diskussioner med stads-
4346: den närmaste framtiden ta kontakt med de           ledningen i Oulais.
4347: kommuner, i vilka försvarsmaktens verksamhet
4348:     Helsingfors den 1 juni 1989
4349: 
4350:                                                                 Försvarsminister Ole Norrback
4351:                                            1989 vp.
4352: 
4353: Kirjallinen kysymys n:o 255
4354: 
4355: 
4356: 
4357: 
4358:                                 Alaranta ym.: Alkoholinkulutuksen vähentämiseksi tarvittavista
4359:                                    toimenpiteistä
4360: 
4361: 
4362:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4363:    Eduskunnan raittiusryhmä vaati 50-vuotis-        Juuri tällä viikolla, vapun alla, julkistettiin
4364: juhlansa julkilausumassa, että eduskunnan tu-    tieto, jonka mukaan suomalaiset kuluttavat
4365: lee viivyttelemättä tehdä päätös, jossa Suomi    alkoholia ennätysmäärän, 7,3 litraa asukasta
4366: sitoutuu Maailman terveysjärjestön vaatimuk-     kohti. Kasvu on ollut 3,3 %.
4367: seen alentaa jäsenmaidensa alkoholinkulutusta       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4368: 25 %:lla vuosituhannen vaihteeseen mennessä.     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
4369: Raittiusryhmä totesi myös, että tällä hetkellä   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4370: Suomi on ainoita Euroopan maita, joissa alko-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4371: holinkulutus on kasvussa. Raittiusryhmä muis-
4372: tutti myös, että WHO:n väliaikataulun mukaan               Aikooko Hallitus antaa mahdollisim-
4373: alkoholinkulutuksen tulisi jo vuoteen 1995              man nopeasti eduskunnalle esityksen,
4374: mennessä merkittävästi vähentyä.                        jolla Suomen eduskunta Ruotsin ja
4375:    Raittiusryhmän juhlaseminaarissa esitelmöi-          Norjan eduskuntien esimerkkiä noudat-
4376: nyt professori Mikko Salaspuro ennusti, että            taen voisi sitoutua WHO:n tavoittee-
4377: tehtiinpä mitä tahansa, alkoholinkulutus nou-           seen alkoholinkulutuksen vähentämi-
4378: see Suomessa muutamalla prosentilla vuodessa            seksi, ja
4379: vuoteen 2000 mennessä. Hänen mukaansa Suo-                 mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
4380: mi saattaa olla Euroopan ainoa maa, joka                tus muuten aikoo ryhtyä alkoholinku-
4381: yltää tuohon mennessä jopa 25 % :n kulutus-             lutuksen vähentämiseksi?
4382: kasvuun.
4383:     Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1989
4384: 
4385:           Juhani Alaranta            Tellervo Renko                Tytti Isohookana-Asunmaa
4386:           Pirkko Ikonen              Esko Almgren                  Toimi Kankaanniemi
4387:           Eeva-Liisa Moilanen        Maunu Kohijoki                Anna-Kaarina Louvo
4388: 
4389: 
4390: 
4391: 
4392: 2900100
4393: 2                                    1989 vp. -      KK n:o 255
4394: 
4395: 
4396: 
4397: 
4398:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4399:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       den rajoittamista sekä erityisesti ehkäisevien
4400: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        toimenpiteiden tarpeellisuutta.
4401: olette 27 päivänä huhtikuuta 1989 päivätyn              Valtioneuvosto       antoi       eduskunnalle
4402: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         23.12.1988 ensimmäisen päihdeolojen kehitystä
4403: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        koskevan kertomuksen. Vuonna 1987 toteutet-
4404: edustaja Alarannan ym. näin kuuluvasta kir-          tuun lainuudistukseen perustuva kertomusme-
4405: jallisesta kysymyksestä n:o 255:                     nettely on alkoholiasioiden hoidon kannalta
4406:                                                      merkittävä edellyttäessään useilta viranomaisil-
4407:           Aikooko Hallitus antaa mahdollisim-        ta tietoja siitä, miten alkoholiolot ovat kehit-
4408:        man nopeasti eduskunnalle esityksen,          tyneet sekä miten eri hallinnonaloilla aiotaan
4409:        jolla Suomen eduskunta Ruotsin ja             toimia alkoholihaittojen ehkäisemiseksi. Kerto-
4410:        Norjan eduskuntien esimerkkiä noudat-
4411:                                                      mus luo edellytyksiä sellaiselle alkoholipoliitti-
4412:        taen voisi sitoutua WHO:n tavoittee-          selle keskustelulle, jossa nykyistä perusteelli-
4413:        seen alkoholinkulutuksen vähentämi-
4414:                                                      semmin voidaan käsitellä alkoholin yhteiskun-
4415:        seksi, ja
4416:                                                      nalle aiheuttamia monia kielteisiä vaikutuksia.
4417:           mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
4418:                                                         Vuoden 1987 päihdeoloja käsittelevassä ker-
4419:        tus muuten aikoo ryhtyä alkoholinku-          tomuksessa todetaan, että WHO:n kannanoton
4420:        lutuksen vähentämiseksi?
4421:                                                      mukaiseen alkoholinkulutuksen alentamiseen
4422:                                                      25 % :lla vuoteen 2000 ei meillä näillä näkymin
4423:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         katsota päästävän ilman merkittäviä muutoksia
4424: vasti seuraavaa:                                     väestön alkoholin käyttötottumuksissa. Lähi-
4425:     Alkoholin kokonaiskulutus pysyi maassam-         ajan tavoitteeksi onkin asetettu alkoholinkulu-
4426: me 1970-luvun puolivälin jälkeen verraten pit-       tuksen pysäyttäminen ja sen kääntäminen las-
4427: kään tasaisena. Myös juomatapojen muutokset          kusuuntaiseksi. Alkoholin kulutusrakennetta
4428: olivat vähäisiä. Vuosina 1986---1988 kulutus on      pyritään muuttamaan siten, että enemmän al-
4429: kuitenkin kääntynyt selvään kasvuun. Vuonna          koholia sisältävien juomien suhteellinen osuus
4430: 1988 kulutus oli 7,3 litraa 100-prosenttisena        kulutuksessa vähenee.
4431: alkoholina asukasta kohden. Kasvua edelliseen           Alkoholin kulutukseen voidaan vaikuttaa
4432: vuoteen oli 3,3 %.                                   muun muassa säätelemällä alkoholin saata-
4433:     Maailman Terveysjärjestö (WHO) on kehot-         vuutta sekä hintapolitiikalla. Jos hintapoliitti-
4434: tanut jäsenmaitaan kiinnittämään huomiota            sin toimenpitein halutaan saavuttaa WHO:n
4435: alkoholin kokonaiskulutukseen, koska ennen           kulutuksen alentamistavoite, tulisi alkoholin
4436: muuta kulutusta alentamalla voidaan odottaa          hintoja nostaa vuosittain selvästi kuluttajien
4437: alkoholihaittojen vähenevän. Terveyttä kaikille      ostovoiman kasvua enemmän. Tämä kuitenkin
4438: vuoteen 2000 -ohjelmassaan WHO on asettanut          edellyttää, ettei yleinen talous-, tulo- ja työ-
4439: alkoholin osalta tavoitteeksi kulutuksen alen-       markkinapolitiikka aseta siihen esteitä. Alko-
4440: tamisen 25 prosentilla vuoteen 2000 mennessä.        holipolitiikasta vastuussa olevien viranomais-
4441:     Suomessa hallitus on sitoutunut - täsmäl-        ten ja Oy Alko Ab:n keskuudessa vallitsee
4442: listä prosenttitavoitetta mainitsematta- edus-       yksimielisyys alkoholin kulutusta rajoittavan
4443: kunnalle vuonna 1985 antamassaan terveyspo-          hintapolitiikan välttämättömyydestä pyrittäes-
4444: liittisessa selonteossa ja vuonna 1987 julkais-      sä toteuttamaan Maailman Terveysjärjestön
4445: tussa Terveyttä kaikille vuoteen 2000 -ohjel-        (WHO) suositusta.
4446: massa WHO:n alkoholinkulutuksen alentamis-              Alkoholin kysyntää supistavia keinoja ovat
4447: tavoitteeseen.                                       muun muassa informaatio sekä alkoholimai-
4448:     Mainituissa asiakirjoissa on tavoitteiksi ase-   nonnan rajoitukset. Tavoitteena alkoholin ky-
4449: tettu kokonaiskulutuksen supistaminen ja eri         synnän vähentäminen työskentelee parhaillaan
4450: väestöryhmien alkoholinkäytön hallintakyvyn          sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryh-
4451: vahvistaminen. Samalla korostetaan saatavuu-         mä selvittäen, miten alkoholimainonnan rajoi-
4452:                                     1989 vp. -     KK n:o 255                                     3
4453: 
4454: tuksia koskevat säännökset toimivat käytän-           Komitea katsoo, että Maailman Terveysjär-
4455: nössä. Sosiaali- ja terveysministeriö yhdessä      jestön Terveyttä kaikille vuoteen 2000 -ohjel-
4456: opetusviranomaisten kanssa valmistelee par-        maan sisältyvä alkoholinkulutuksen alentamis-
4457: haillaan toimenpideohjelmaa, jolla alkoholia       tavoite on kansainvälisenä tavoitteena oikean-
4458: koskevaa kasvatusta voitaisiin tehostaa oppi-      suuntainen. Suomessa tapahtunut alkoholin
4459: laitoksissa osana terveyskasvatusta ja muita       kulutuskasvu on poikkeuksellinen, ja ensim-
4460: elämän hallinnan lisäämiseen pyrkiviä toimin-      mäisenä tehtävänä on kulutuksen kasvun py-
4461: toja.                                              säyttäminen. Ajan mittaan on pyrittävä alen-
4462:                                                    tamaan kulutustasoa sekä saatavuutta säätele-
4463:    Valtioneuvoston 2.4.1987 asettama komitea,
4464:                                                    mällä että alkoholin kulutustottumuksia ohjai-
4465: jonka tehtävänä oli laatia ehdotus alkoholipo-
4466:                                                    lemalla.
4467: litiikkamme kehittämisestä ottaen muun muas-
4468: sa huomioon sekä WHO:n että terveyspoliitti-          Komitean tekemien ehdotusten ja mietinnös-
4469: sen selonteon kannanotot alkoholipolitiikan        tä annettujen lausuntojen pohjalta hallituksen
4470: tehostamisesta ja kulutuksen vähentämisestä,       piirissä tullaan harkitsemaan jatkotoimenpitei-
4471: jätti mietintönsä (Komiteanmietintö 1989:1)        tä, joilla alkoholinkulutuksesta aiheutuvia hait-
4472: valtioneuvostolle 25.1.1989.                       toja voitaisiin vähentää. Keskeisinä keinoina
4473:    Komitean ehdottaman linjan mukaan alko-         ovat tällöin alkoholin kokonaiskulutuksen vä-
4474: holipolitiikka tulee nähdä osana hyvinvointi-      hentämisen lisäksi alkoholin käyttötapojen
4475:                                                    muuttaminen, muun muassa alkoholin kulutus-
4476: valtion yhteiskuntapolitiikkaa. Alkoholiongel-
4477:                                                    rakenteen kehittäminen mietoja suosivammak-
4478: miin vaikuttavia toimenpiteitä olisi pyrittävä
4479:                                                    si. Alkoholin kokonaiskulutuksen alentamisen
4480: toteuttamaan osana laajempia sosiaali- ja ter-
4481:                                                    sekä muun alkoholihaittojen vähentämiseen
4482: veyspoliittisia toimenpidekokonaisuuksia. Ko-
4483: mitea toteaa kuitenkin, että alkoholipolitiikas-   pyrkivän työn onnistumiseksi tarvitaan myös
4484:                                                    vahvaa kansalaismielipidettä, jonka avulla pys-
4485: sa tarvitaan myös erillistoimia, jotka on sovi-
4486: tettava yleisemmän hyvinvointipolitiikan puit-     tyttäisiin määrittelemään tulevan alkoholipoli-
4487:                                                    tiikan tavoitteet ja keinot.
4488: teisiin.
4489:     Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1989
4490: 
4491:                                                                         Ministeri Tarja Halonen
4492: 4                                   1989 vp. -     KK n:o 255
4493: 
4494: 
4495: 
4496: 
4497:                              Tili Riksdagens Herr Talman
4498:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       måga att behärska sitt alkoholbruk. Samtidigt
4499: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        understryks att tillgången till alkohoi skall
4500: av den 27 april 1989 till vederbörande medlem      begränsas och i synnerhet att det är nödvändigt
4501: av statsrådet översänt avskrift av följande av     att vidta förebyggande åtgärder.
4502: riksdagsledamot Alaranta m.fl. undertecknade          Statsrådet avlät till riksdagen 23.12.1988 den
4503: spörsmål nr 255:                                   första berättelsen om alkoholförhållandenas
4504:                                                    utveckling. Berättelseförfarandet, som baserar
4505:           Ämnar Regeringen så snart som möj-
4506:                                                    sig på en lagreform genomförd år 1987, är
4507:        ligt till riksdagen avlåta en proposition
4508:                                                    viktigt med tanke på skötseln av alkoholären-
4509:        genom viiken Finlands riksdag enligt
4510:                                                    den eftersom där förutsätts att flera myndighe-
4511:        Sveriges och Norges riksdags exempel
4512:                                                    ter ger uppgifter om hur alkoholförhållandena
4513:        kunde förbinda sig vid Världshälsoor-
4514:                                                    har utvecklats och vilka åtgärder man ämnar
4515:        ganisationens mål för att minska alko-
4516:                                                    vidta inom olika förvaltningsområden för att
4517:        holkonsumtionen, och
4518:                                                    förebygga alkoholskador. Berättelsen skapar
4519:           vilka skyndsamma åtgärder ämnar
4520:                                                    förutsättningar för en alkoholpolitisk debatt
4521:        Regeringen annars vidta för att minska
4522:                                                    där man mera ingående än hittills kan disku-
4523:        alkoholkonsumtionen?
4524:                                                    tera de många negativa inverkningar som
4525:                                                    alkoholen orsakar samhället.
4526:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          I berättelsen om rusmedelslägets utveckling
4527: samt anföra följande:                              år 1987 konstateras att vi med nuvarande
4528:     Totalkonsumtionen av alkohoi höll sig efter    framtidsperspektiv och utan någon större för-
4529: medlet av 1970-talet ganska långt på samma         ändring i befolkningens alkoholvanor inte
4530: nivå i Finland. Ändringarna i befolkningens        kommer att uppnå den minskning av alkohol-
4531: dryckesvanor var likaså ringa. Under åren          konsumtionen med 25 procent fram till år 2000
4532: 1986--1988 har konsumtionen dock börjat            som avses i Världshälsoorganisationens ställ-
4533: tydligt öka. År 1988 var konsumtionen 7,3 liter    ningstagande. Såsom mål för den närmaste
4534: l?.er invånare mätt i 100-procentig alkohol.       framtiden harju uppställts att få alkoholkon-
4535: Okningen var jämfört med det föregående året       sumtionen att stanna upp och vända i nedåt-
4536: 3,3 procent.                                       gående riktning. Beträffande konsumtions-
4537:     Världshälsoorganisationen (WHO) har upp-       strukturen eftersträvas en sådan ändring att de
4538: manat sina medlemsländer att fästa uppmärk-        starkare alkoholdryckernas relativa andel i
4539: samhet vid totalkonsumtionen av alkohol, ef-       konsumtionen skall sjunka.
4540: tersom de olägenheter som orsakas av alkohoi          Alkoholkonsumtionen kan påverkas bl.a. ge-
4541: kan förväntas minska framför allt genom en         nom att reglera tillgången till alkohoi samt
4542: minskad konsumtion. 1 sitt program Hälsa för       genom prispolitiken. Om man vill uppnå
4543: alla år 2000 har Världshälsoorganisationen i       WHO:s målsättning rörande minskad konsum-
4544: fråga om alkohoi uppställt som mål att fram        tion genom prispolitiska medel, skulle höjning-
4545: till år 2000 minska konsumtionen med 25            en av alkoholpriserna årligen tydligt överskrida
4546: procent.                                           ökningen av konsumenternas köpkraft. Detta
4547:     I Finland har regeringen - utan att nämna      förutsätter dock att den allmänna ekonomiska
4548: ett exakt procentuellt mål - förbundit sig vid     politiken samt inkomst- och arbetsmarknads-
4549: WHO:s målsättning rörande minskad alkohol-         politiken inte ställer några hinder för detta.
4550: konsumtion i sin hälsopolitiska redogörelse till   När det gäller att följa Världshälsoorganisatio-
4551: riksdagen år 1985 och i programmet Hälsa för       nens rekommendation råder det bland de myn-
4552: alla år 2000, som offentliggjordes år 1987.        digheter som är ansvariga för alkoholpolitiken
4553:     1 nämnda handlingar har såsom mål upp-         och vid Oy Alko Ab enighet om nödvändighe-
4554: ställts att sänka totalkonsumtionen och att        ten av en prispolitik som begränsar alkohol-
4555: förstärka de olika befolkningsgruppernas för-      konsumtionen.
4556:                                       1989 vp. -      KK n:o 255                                    5
4557: 
4558:    Medel som verkar minskande på efterfrågan          dock att inom alkoholpolitiken behövs också
4559: på alkohoi är bl.a. information samt begräns-         specialåtgärder, som skall anpassas inom ra-
4560: ningar i alkoholreklamen. Vid social- och             men för en allmännare välfärdspo1itik.
4561: hälsovårdsministeriet arbetar som bäst en av             Kommitten anser att målsättningen att min-
4562: ministeriet tillsatt arbetsgrupp med målsättning      ska konsumtionen, som ingår i Världshälsoor-
4563: att minska efterfrågan på alkohoi och utreder         ganisationens program Hälsa för alla år 2000,
4564: hur stadgandena om begränsning av alkohol-            är ett mål i rätt riktning såsom ett internatio-
4565: reklam fungerar i praktiken. Social- och hälso-       nellt mål. Den ökning av alkoholkonsumtionen
4566: vårdsministeriet bereder som bäst tillsammans         som nu skett i Finland är exceptionell, och den
4567: med undervisningsmyndigheter ett åtgärdspro-          främsta uppgiften för oss är att stoppa den.
4568: gram, med hjälp av vilket upplysningen röran-         Med tiden skall konsumtionsnivån sänkas både
4569: de alkohoi vid läroanstalter kunde effektiveras       genom att reglera tillgången tili alkohoi och
4570: såsom ett led i hälsofostran och övriga aktivi-       genom att styra konsumtionsvanorna i fråga
4571: teter som syftar tili att öka människans kon-         om alkohol.
4572: troll över sitt eget Iiv.                                På grundvalen av de förslag som framställts
4573:    En av statsrådet 2.4.1987 tillsatt kommitte,       av kommitten och de utlåtanden som avgivits
4574: som hade tili uppgift att utarbeta ett förslag tili   med anledning av betänkandet kommer man
4575: att utveckla vår alkoholpolitik bl.a. med beak-       inom regeringen att överväga fortsatta åtgärder
4576: tande av ställningstagandena i såväl Världshäl-       med hjälp av vilka skador orsakade av alko-
4577: soorganisationens program som i den hälsopo-          holkonsumtion kunde minskas. Centrala medel
4578: litiska redogörelsen beträffande effektivering av     är därvid förutom att minska totalkonsumtio-
4579: alkoholpolitiken och minskning av konsumtio-          nen av alkohoi även att ändra alkoholvanor,
4580: nen, avgav sitt betänkande (Kommittebetän-            bl.a. genom att utveckla konsumtionsstruktu-
4581: kande 1989:1) tili statsrådet 25.1.1989.              ren så att man gynnar mildare drycker. För att
4582:     Enligt den linje som föreslås av kommitten        man skall kunna lyckas med arbetet för att
4583: skall alkoholpolitiken ses som en del av väl-         sänka totalkonsumtionen av alkohoi samt
4584: färdsstatens samhällspolitik. Åtgärder som har        minska alkoholskador behövs också stöd från
4585: verkan på alkoholproblem skulle vidtas som ett        en stark medborgaropinion, med hjälp av
4586: led i mera omfattande social- och hälsopoli-          viiken målen och medlen för den framtida
4587: tiska åtgärdshelheter. Kommitten konstaterar          alkoholpolitiken kunde definieras.
4588: 
4589:      Helsingfors den 31 maj 1989
4590: 
4591:                                                                            Minister Tarja Halonen
4592:                     j
4593: 
4594:                     j
4595: 
4596:                 j
4597: 
4598:                 j
4599: 
4600:             j
4601: 
4602:             j
4603: 
4604:         j
4605: 
4606:         j
4607: 
4608:     j
4609: 
4610:     j
4611: 
4612: j
4613: 
4614: j
4615:                                                1989 vp.
4616: 
4617: Kirjallinen kysymys n:o 256
4618: 
4619: 
4620: 
4621: 
4622:                                   Riihijärvi: Erotiikka ja terveys -mietinnön sisällön asiallisuudesta
4623: 
4624: 
4625:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4626: 
4627:    Kansamme on aina arvostanut oppineita ja          sen väkivallan muodossa. Komitea on suhtau-
4628: sivistyneitä ihmisiä. Lääkintöhallitus on yleises-   tunut ylimielisesti maassamme voimassa oleviin
4629: ti nauttinut kansan arvostusta. Lääkintöhalli-       lakeihin, joilla rajoitetaan epäsiveellisten julkai-
4630: tus on nyt kuitenkin julkaissut komiteanmie-         sujen levittämistä ja turvataan kansalaisten
4631: tinnön Erotiikka ja terveys, joka romuttaa           sukupuolinen koskemattomuus.
4632: laitoksen arvostuksen ja luottamuksen. Pinnal-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4633: liseen ja väärään ihmiskäsitykseen perustuva         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
4634: komiteanmietintö loukkaa elämän perusarvoja,         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4635: miehenä ja naisena elämistä ja avioliittoa.          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4636: Mietintö korostaa aivan oikein seksuaalisen
4637: tasapainon merkitystä ihmisten hyvinvoinnille,                   Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
4638: mutta lähtee asiantilan korjaamiseen väärin                   Erotiikka ja terveys -mietinnön johdos-
4639: keinoin. Keinoksi esitetään täydellistä seksuaa-              ta saattaakseen lääkintöhallituksen
4640: lista vapautta, vaikka koko ihmiskunta kärsii                 kunnioittamaan voimassa olevia lakeja
4641: hillittömän sukupuolisen vapauden seurauksis-                 ja hyviä tapoja?
4642: ta, erityisesti AIDSin ja lisääntyvän seksuaali-
4643:      Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1989
4644: 
4645:                                           Heikki Riihijärvi
4646: 
4647: 
4648: 
4649: 
4650: 290010D
4651: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 256
4652: 
4653: 
4654: 
4655: 
4656:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4657: 
4658:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       nalliset seksuaaliset häiriöt ovat yleisiä, lasta ei
4659: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       saada toiveista huolimatta, ehkäisymenetelmien
4660: olette 27 päivänä huhtikuuta 1989 päivätyn          käyttöön liittyy hankaluuksia, sukupuolisuh-
4661: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        teet voivat johtaa ei-toivottuihin raskauksiin tai
4662: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       tauteihin sekä erilaiset sairaudet ja niiden hoito
4663: edustaja Riihijärven näin kuuluvasta kirjallises-   voivat vaikuttaa sukupuolielämään. Yksinäi-
4664: ta kysymyksestä n:o 256:                            syys on monien psyykkisten ja fyysisten oirei-
4665:                                                     den riskitekijä. Erityisesti nuorten ongelmina
4666:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       ovat puutteet sukupuolitiedossa, horjuva sek-
4667:        Erotiikka ja terveys -mietinnön johdos-      suaalinen itsetunto ja sosiaalisten taitojen ke-
4668:        ta saattaakseen lääkintöhallituksen          hittymättömyys.
4669:        kunnioittamaan voimassa olevia lakeja           Kansanedustaja Riihijärven tulkintaan ra-
4670:        ja hyviä tapoja?
4671:                                                     portissa esitetystä ihmiskäsityksestä ja "täydel-
4672:                                                     lisestä seksuaalisesta vapaudesta" on todettava,
4673:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        että raportissa kautta linjan korostetaan hu-
4674: vasti seuraavaa:                                    maanisuutta, vastuuntuntoa, toisen ihmisen
4675:    Valtioneuvoston asettama Terveyskasvatuk-        kunnioittamista ja muita ihmissuhteisiin ja su-
4676: sen neuvottelukunta asetti keväällä 1988 työ-       kupuolielämään liittyviä eettisiä kysymyksiä.
4677: ryhmän selvittelemään erotiikan ja terveyden           Erotiikka ja terveys -raportissa tuodaan esille
4678: välisiä yhteyksiä. Tavoitteena oli valmistella      keskusteltavaksi useita kysymyksiä, joissa olisi
4679: raportti, joka toimisi keskustelun virittäjänä      mahdollisuus kehittää suomalaisten elämänlaa-
4680: yhteiskunnassamme tästä alueesta, joka usein        tua ja hyvinvointia. Perusnäkemyksenä on, että
4681: on jäänyt liian vähälle huomiolle ihmisen ter-      avoimella, asiallisella keskustelulla voidaan
4682: veydestä, hyvinvoinnista ja elämän laadusta         avata lukkoja tällä elämän aralla ja tärkeällä
4683: puhuttaessa. Raportti on julkaistu lääkintöhal-     alueella.
4684: lituksen Terveyden edistäminen -sarjassa, jossa        Erotiikka ja terveys -raportti on laadittu
4685: on julkaistu monipuolisesti terveyden edistämi-     valtioneuvoston asettaman laajapohjaisen neu-
4686: seen liittyviä tutkimuksia ja selvityksiä.          vottelukunnan toimesta. Neuvottelukuntaan
4687:    Raportin lähtökohtana on, että seksuaalinen      kuuluu terveydenhuollon ammattihenkilöiden
4688: hyvinvointi rakentuu ihmisyyden kunnioittami-       ohella edustajat muun muassa sosiaali-, koulu-
4689: selle ja ihmisen itsemääräämisoikeudelle.           ja ammattikasvatushallituksesta, Suomen Työn-
4690: Eroottisen hyvinvoinnin kehityksen edellytyk-       antajain Keskusliitosta ja Suomen Ammattiliit-
4691: senä pidetään raportissa sitä, että ihmiset ky-     tojen Keskusjärjestöstä. Sosiaali- ja terveysmi-
4692: kenevät ottamaan vastuun itsestään ja toisista.     nisteriö ei ole katsonut aiheelliseksi puuttua
4693: Tutkimukset ovat osoittaneet, että suomalaises-     raportin valmisteluun, vaan neuvottelukunta
4694: sa yhteiskunnassa esiintyy yleisesti sukupuoli-     on voinut toimia ilman ministeriön asettamia
4695: elämän alueella moninaisia ongelmia. Toimin-        rajoituksia oman harkintansa mukaisesti.
4696:     Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1989
4697: 
4698:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
4699:                                       1989 vp. -     KK n:o 256                                       3
4700: 
4701: 
4702: 
4703: 
4704:                                Tili Rik sdagens Herr Talman
4705:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ningen av preventivmetoder är behäftad med
4706: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrive1se           svårigheter, sexuelia förhålianden kan leda tili
4707: av den 27 april 1989 tili vederbörande medlem         icke-önskade graviditeter elier tili åkommor
4708: av statsrådet översänt avskrift av fö1jande av        samt olika slag av sjukdomar och skötseln av
4709: riksdagsman Riihijärvi undertecknade spörsmål         dem kan inverka på sexualiivet. Ensamhet är
4710: nr 256:                                               en riskfaktor när det gälier många slag av
4711:                                                       psykiska och fysiska symptom. Problem sär-
4712:             Vilka åtgärder ämnar Regeringen           skilt för ungdomarna är bristande kunskaper
4713:           vidta för att med anledning av betän-       om sexualiivet, vacklande sexueli självkänne-
4714:           kandet om erotik och hälsa få medici-       dom och outvecklade förmågor på det sociala
4715:           nalstyrelsen att respektera gäliande la-    området.
4716:           gar och goda seder?
4717:                                                          När det gäller riksdagsman Riihijärvis tolk-
4718:                                                       ning av den människosyn och "fuliständiga
4719:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          sexuelia frihet" som förs fram i rapporten bör
4720: samt anföra följande:                                 konstateras att rapporten i sin helhet betonar
4721:    Den av statsrådet tilisatta delegationen för       humanitet, ansvarskänsla, respekt för andra
4722: hälsofostran tillsatte på våren 1988 en arbets-       människor samt andra etiska frågor i samband
4723: grupp för att utreda sambanden melian erotik          med människorelationer och med sexualiivet.
4724: och hälsa. A vsikten var att utarbeta en rap-            1 rapporten om erotik och hälsa tas ett flertal
4725: port, som skulie få i gång en diskussion i vårt       sådana frågor upp tili en diskussion, som skulie
4726: samhälie på detta område, som ofta rönt alitför       kunna bidra tili att utveckla och förbättra
4727: liten uppmärksamhet då det varit tai om               finländarnas livskvalitet och välmåga. Den
4728: människans hälsa, välmåga och livskvalitet.           grundläggande synen är att man genom öppen,
4729: Rapporten har publicerats i medicinalstyrelsens       saklig diskussionen kan öppna lås på detta
4730: serie Terveyden edistäminen (hälsofrämjande)          känsliga och viktiga livsområde.
4731: där ett mångsidigt urval av undersökningar och           Rapporten om erotik och hälsa har utarbe-
4732: utredningar i ämnet hälsofrämjande publice-           tats genom försorg av en delegaltion på bred
4733: rats.                                                 basis som tillsatts av statsrådet. Tili delegatio-
4734:    Utgångspunkten för rapporten är att det            nen hör förutom yrkesfolk inom hälsovården
4735: sexuelia välbefinnandet bygger på aktning för         representanter för bl.a. social-, skol- och yrkes-
4736: mänskligheten och på människans självbestäm-          utbildningsstyrelserna, Suomen Työnantajain
4737: manderätt. Förutsättningen för att dett erotis-       Keskusliitto - Arbetsgivarnas i Finland Cen-
4738: ka välbefinnandet skali kunna utvecklas anses i       tralförbund r.f. och Suomen Ammattiliittojen
4739: rapporten vara att människorna förmår ta              Keskusjärjestö - Finlands Fackförbunds Cen-
4740: ansvar för sig själva och för andra. Undersök-        tralorganisation r.f. Social- och hälsovårdsmi-
4741: ningar har visat att många slag av problem på         nisteriet har inte ansett det vara påkaliat att
4742: sexualiivets område allmänt förekommer i det          ingripa i beredningen av rapporten, utan dele-
4743: finländska samhäliet. Funktionsmässiga sexuel-        gationen har kunnat arbeta utan av ministeriet
4744: la störningar är vanliga, det är inte möjligt att     angivna gränser och i enlighet med sina egna
4745: få barn trots förhoppningar därom, använd-            överväganden.
4746: 
4747:     Helsingfors den 24 maj 1989
4748: 
4749:                                                      Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
4750:                                                1989 vp.
4751: 
4752: Skriftligt spörsmål nr 257
4753: 
4754: 
4755: 
4756: 
4757:                                   Rehn: Om miljövarudeklarationer på varor
4758: 
4759: 
4760:                               Tili Riksdagens Herr Talman
4761: 
4762:     Miljömedvetandet hos konsumenterna ökar          inte skadar miljön. Likaså borde man kunna
4763: hela tiden. Däremot är det svårt för konsumen-       förse produkter med "miljövarudeklarationer".
4764: terna när de köper olika varor att jämföra           En sådan verksamhet kräver dock att det finns
4765: varorna med varandra med hänsyn tili hur             en kontroll över att det som utlovats av
4766: miljövänliga eller miljöskadliga de är.              tillverkarna faktiskt håller streck. Det finns
4767:     Miljövårdsrådet har tagit initiativ tili mil-    redan nu olika kontrollinstitutioner för varor
4768: jöupplysning för konsumenter. I statsbudgeten        och produkter, som kunde utnyttjas i detta
4769: för 1989 ingår anslag för denna verksamhet, ett      sammanhang. Det vore viktigt för miljövården
4770: anslag som höjdes i budgetbehandlingen i             i stort att kunna bedriva en dylik konsument-
4771: riksdagen.                                           upplysning, genom viiken konsumenterna
4772:     I miljövårdsupplysningskampanjen för kon-        själva genom sin efterfrågan kunde styra in
4773: sumenter ingår förslag tili märkning av varor,       varuproduktionen i mera miljövänlig riktning.
4774: så att konsumenten vet vilka varor som är               Hänvisande tili det ovan anförda får jag i
4775: miljövänliga och vilka som är mindre miljövän-       den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
4776: liga. Detta har rönt stor uppskattning, men det      föreskriver tili vederbörande medlem av stats-
4777: behövs större resurser för att kunna utvidga         rådet ställa följande spörsmål:
4778: detta system tili att omfatta flera varugrupper.                Vilka åtgärder ämnar Regeringen
4779:     För att underlätta för konsumenterna bör                 vidta för att märkning av varor införs,
4780: det finnas möjlighet att tydligt märka varor så              så att konsumenterna vet vilka varor
4781: att man vet vilka som är miljövänliga eller                  som är miljövänliga, att varor förses
4782: miljösparande. Det borde göras möjligt att                   med miljövarudeklarationer samt att
4783:  tillverkare av varor skulle kunna få ett särskilt           varor som är miljösparande kan förses
4784:  märke att förse sådana produkter med vilka                  med särskild märkning?
4785:     Helsingfors den 28 april 1989
4786: 
4787:                                            Elisabeth Rehn
4788: 
4789: 
4790: 
4791: 
4792:  900100
4793: 2                                    1989 vp. -      KK n:o 257
4794: 
4795: Kirjallinen kysymys n:o 257                                                                  Suomennos
4796: 
4797: 
4798: 
4799: 
4800:                                   Rehn: Ympäristövaikutuksia koskevan merkinnän tekemisestä
4801:                                      tavaroihin
4802: 
4803: 
4804:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4805:     Kuluttajien ympäristötietoisuus lisääntyy jat-   päristöä vahingoittamattomiin tuottelSlm. Sa-
4806: kuvasti. Sen sijaan kuluttajien on vaikeaa           moin tuotteet tulisi voida varustaa "ympäris-
4807: tavaroita ostaessaan verrata niitä keskenään         tötuoteselostein". Tällainen toiminta vaatii kui-
4808: ympäristöystävällisyyden tai ympäristövahin-         tenkin valvontaa niin, että valmistajien lupauk-
4809: gollisuuden kannalta.                                set todellakin pitävät paikkansa. Jo tällä het·
4810:     Ympäristönsuojeluneuvosto on tehnyt aloit-       kellä on olemassa tavaroiden ja tuotteider
4811: teen ympäristövalistuksen järjestämiseksi kulut-     tarkastuslaitoksia, joita voitaisiin käyttää tässii
4812: tajille. Valtion vuoden 1989 tulo- ja menoar-        yhteydessä. Ympäristönsuojelun kokonaisuu·
4813: vioon sisältyy tähän toimintaan osoitettu mää-       denkannalta tällaisen kuluttajavalistuksen har·
4814: räraha, jota korotettiin eduskunnan budjettikä-      joittaminen olisi tärkeää. Tämän avulla kulut-
4815: sittelyssä.                                          tajat itse voisivat kysynnällään ohjata tavaroi
4816:     Kuluttajille suunnattavaan ympäristövalis-       den      tuotantoa    ympäristöystävällisempäär
4817: tuskampanjaan sisältyy ehdotus tavaroiden            suuntaan.
4818: merkitsemisestä siten, että kuluttaja tietää, mit-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes
4819: kä tavarat ovat ympäristöystävällisiä ja mitkä       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitär
4820: tavarat ovat sitä vähäisemmässä määrin. Tämä         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaiset
4821: on saanut suurta arvostusta osakseen. Suurem-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4822: pia resursseja kuitenkin tarvitaan, jotta tämä
4823: järjestelmä saataisiin käsittämään useita tava-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aiko<
4824: raryhmiä.                                                    ryhtyä, jotta tavaroita ryhdyttäisiit
4825:     Tilanteen tekemiseksi helpommaksi kulutta-               merkitsemään siten, että kuluttajat tie
4826: jille on voitava merkitä tavarat siten, että                 tävät, mitkä tavarat ovat ympäristöys
4827: tiedetään, mitkä tavarat ovat ympäristöystäväl-              tävällisiä, ja jotta tavarat varustettaisiit
4828: lisiä tai ympäristöä säästäviä. Tämä tulisi tehdä            ympäristötuoteselostein sekä ympäris
4829: mahdolliseksi siten, että tavaran valmistaja                 töä säästävät tavarat merkittäisiin eri
4830: saisi erityisen merkin, joka kiinnitettäisiin ym-            tyisellä merkinnällä?
4831: 
4832:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1989
4833: 
4834:                                            Elisabeth Rehn
4835:                                       1989 vp. -      KK n:o 257                                      3
4836: 
4837: 
4838: 
4839: 
4840:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4841: 
4842:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         sen merkintäjärjestelmän aikaansaamiseksi.
4843: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         Projekti pyrkii antamaan ehdotuksensa Poh-
4844: olette 28 päivänä huhtikuuta 1989 päivätyn            joismaiden kuluttajaministereiden ensi kesä-
4845: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          kuussa pidettävään kokoukseen mennessä.
4846: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-             Ympäristönsuojeluneuvoston em. aloitteen
4847: edustaja Elisabeth Rehnin kirjallisesta kysy-         johdosta päädyttiin meillä ympäristönsuojelu-
4848: myksestä n:o 257:                                     ja kuluttajaviranomaisten sekä kuluttajajärjes-
4849:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        töjen edustajien keskusteluissa siihen, että en-
4850:        ryhtyä, jotta tavaroita ryhdyttäisiin          nen varsinaiseen toimikuntatyöhön ryhtymistä
4851:        merkitsemään siten, että kuluttajat tie-       on tarkoituksenmukaista kerätä ympäristömer-
4852:        tävät, mitkä tavarat ovat ympäristöys-         kintöjä koskevaa perustietoa muista maista.
4853:        tävällisiä, ja jotta tavarat varustettaisiin   Tämän johdosta ympäristöministeriö teki mar-
4854:        ympäristötuoteselostein sekä ympäris-          raskuussa 1988 tutkimussopimuksen Kotita-
4855:        töä säästävät tavarat merkittäisiin eri-       lous- ja kuluttaja-asiain tutkimuskeskuksen
4856:        tyisellä merkinnällä?                          kanssa selvityksen "Kulutustavaroiden ympä-
4857:                                                       ristömerkinnät eri maissa" suorittamisesta tut-
4858:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kimuskeskuksessa. Selvitys valmistunee lähiai-
4859: vasti seuraavaa:                                      koina. Tarkoituksena on mainitun kansallisen
4860:                                                       selvityksen sekä pohjoismaisen projektityön
4861:    Kysymyksen perusteluissa mainittuun ympä-          valmistuttua yhdessä ympäristöministeriön
4862: ristönsuojeluneuvoston 14.12.1987 tekemään            kanssa ryhtyä toimenpiteisiin toimikunnan tai
4863: aloitteeseen sisältyi mm. ehdotus toimikunnan         vastaavan selvityselimen asettamiseksi lähem-
4864: asettamisesta selvittämään lähemmin, kuinka           min tutkimaan mm. sitä, minkälainen organi-
4865: ympäristönsuojelukysymysten ja kuluttaja-             saatio voisi meillä myöntää ympäristömerkin
4866: asioiden välinen yhteistyö olisi parhaiten järjes-    käyttöoikeuden.
4867: tettävissä. Tässä yhteydessä voitaisiin myös
4868: selvittää kysymystä kulutustavaroiden va-                 Sekä Ruotsissa että Norjassa on jo kansalli-
4869: paaehtoisista ympäristömerkinnöistä.                  sesti selvitetty merkintäjärjestelmän (organisaa-
4870:    Pohjoismaiden kuluttajaministerit päättivät        tion) kehittämistä. Missään Pohjoismaassa ei
4871: maaliskuussa 1988 Tukholmassa pitämässään             kuitenkaan ole vielä lähemmin selvitelty merkin
4872: kokouksessa tutkia mahdollisuuksia kulutusta-         myöntämisperusteita. Tämä vaatii tutkimusre-
4873: varoita koskevan positiivisen, vapaaehtoisen          sursseja eikä Pohjoismaiden tulisi tässä tehdä
4874: pohjoismaisen ympäristömerkinnän aikaansaa-           päällekkäistyötä. Tämän vuoksi maiden tulisi
4875: misesta. Pohjoismainen ympäristöohjelma ja            sopia tarpeellisesta työnjaosta.
4876: kuluttaja-alan pohjoismainen yhteistyöohjelma             Olen kirjeitse vedonnut muihin pohjoismai-
4877: tähtäävät niin ikään yhteispohjoismaiseen ym-         siin kuluttajaministereihin, jotta ympäristömer-
4878: päristömerkintään.                                    kintäasiassa voitaisiin edellisen ministeriko-
4879:    Pohjoismainen      kuluttajavirkamieskomitea       kouksen mukaisesti edetä yhteispohjoismaises-
4880: (NÄK) käynnisti viime vuoden lopulla projek-          ti. Asiasta keskustellaan seuraavassa kuluttaja-
4881: tin ("Samrådsforum för miljömärkning"), jossa         ministereiden kokouksessa 20.6.1989 Kööpen-
4882: selvitetään mahdollisuuksia yhteispohjoismai-         haminassa.
4883: 
4884:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1989
4885: 
4886:                                                                         Ministeri Pertti Salolainen
4887: 4                                      1989 vp. -      KK n:o 257
4888: 
4889: 
4890: 
4891: 
4892:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
4893:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           förslag kan ges vid det möte som de nordiska
4894: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse            konsumentministrarna skall hålla i juni.
4895: av den 28 april 1989 tili vederbörande medlem             Med anledning av miljövårdsrådets ovan
4896: av statsrådet översänt avskrift av följande av         nämnda initiativ beslöt man hos oss vid dis-
4897: riksdags1edamot Elisabeth Rehn undertecknade           kussioner mellan miljövårds- och konsument-
4898: spörsmål nr 257:                                       myndigheterna samt representanter för konsu-
4899:                                                        mentorganisationerna att det är ändamålsen1igt
4900:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen
4901:         vidta för att märkning av varor införs,        att sam1a in grunddata om mi1jömärkning från
4902:                                                        andra Iänder innan man skrider tili det egent-
4903:         så att konsumenterna vet vilka varor
4904:                                                        1iga kommissionsarbetet. På grund av detta
4905:         som är miljövänliga, att varor förses
4906:                                                        ingick miljöministeriet i novem ber 1988 ett
4907:         med miljövarudeklarationer samt att
4908:         varor som är miljösparande kan förses          forskningsavta1 med Forskningscentralen för
4909:                                                        hemhushållnings- och konsumentfrågor om att
4910:         med särskild märkning?
4911:                                                        forskningscentra1en skulle göra en utredning
4912:                                                        över miljömärkningen av konsumtionsvaror i
4913:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           olika 1änder. Utredningen torde bli klar inom
4914: samt anföra följande:                                  den närmaste tiden. A vsikten är att sedan den
4915:    1 det initiativ som miljövårdsrådet tog             nämnda nationella utredningen och det nor-
4916: 14.12.1987 och som nämns i motiveringarna tili         diska projektarbetet blivit klart tillsammam
4917: spörsmålet ingick bl.a. ett förslag tili tillsättan-   med mi1jöministeriet vidta åtgärder för att
4918: de av en kommission för att närmare utreda             tillsätta en kommission eller motsvarande
4919: hur samarbetet mellan miljövårdsfrågor och             utredningsorgan för att närmare undersöka
4920: konsumentärenden bäst kunde ordnas. 1 detta            bl.a. hurudan den organisation skall vara som
4921: sammanhang kunde man också utreda frågan               hos oss kan bevilja rätten tili mi1jömärkning.
4922: om frivillig miljömärkning av konsumtionsva-              Både i Sverige och Norge har man redan
4923: ror.                                                   nationellt utrett möjligheterna att utveckla et1
4924:    De nordiska konsumentministrarna beslöt             märkningssystem (en organisation). Inget nor-
4925: vid sitt möte i Stockholm i mars 1988 under-           diskt land har dock ännu närmare utret1
4926: söka möjligheterna att åstadkomma en positiv,          grunderna för beviljande av denna märkning.
4927: frivillig, nordisk miljömärkning av konsum-            För detta krävs forskningsresurser och länder-
4928: tionsvaror. Det nordiska miljöprogrammet och           na borde inte göra dubbelt arbete i fråga om
4929: det nordiska samarbetsprogrammet på konsu-             detta. Därför bör de komma överens om
4930: mentområdet syftar också tili en samnordisk            nödvändig arbetsfördelning.
4931: miljömärkning.                                            Jag har per brev vädjat tili de övriga nor·
4932:    Nordiska ämbetsmannakommitten för kon-              diska konsumentministrarna för att vi i mi1jö-
4933: sumentfrågor (NÄK) startade i slutet av fjol-          märkningsfrågan skall kunna framskrida sam·
4934: året ett projekt ("Samrådsforum för miljö-             nordiskt i en1ighet med det senaste ministermÖ·
4935: märkning"), där möjligheterna att åstadkomma           tet. Denna fråga kommer att diskuteras vie
4936: ett samnordiskt märkningssystem utreds. Pro-           konsumentministrarnas möte den 20 juni 1985
4937: jektet strävar man efter att få klart så att ett       i Köpenhamn.
4938: 
4939:      Helsingfors den 30 maj 1989
4940: 
4941:                                                                           Minister Pertti Salolainen
4942:                                                1989 vp.
4943: 
4944: Skriftligt spörsmål nr 258
4945: 
4946: 
4947: 
4948: 
4949:                                   Rehn: Om beviljande av stöd för distribution av tidningar även
4950:                                      för distribution till utlandet
4951: 
4952: 
4953:                               Till Riksdagens Herr Talman
4954:    Man beräknar att det i Sverige bor drygt          tion i hemlandet. Detta är ett klart steg tilihaka
4955: 400 000 personer med finländskt ursprung eller       i utvecklingen. Inte minst med tanke på den
4956: härstamning. Av dessa beräknas ca 11 000 vara        ökande internationaliseringen av det ekonomis-
4957: finlandssvenskar.                                    ka livet och att ett ökat antal finländare
4958:    Många av dessa har stort intresse av att följa    arbetar utomlands borde distributionen av fin-
4959: med vad som händer i hemlandet. Visserligen          ländska tidningar tili utlandet underlättas ge-
4960: har TV-sändningar av Finlands TV i viss mån          nom att stödet för tidningsdistribution skulle
4961: förbättrat möjligheterna till detta inom vissa       gälla även distribution till utlandet.
4962: regioner i Sverige. För många är emellertid den         Hänvisande till det ovan anförda får jag i
4963: bästa och kanske enda informationen att pre-         den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
4964: numerera på fin1ändska dagstidningar. Tyvärr         föreskriver till vederbörande medlem av stats-
4965: är det inget billigt sätt att informera sig på. En   rådet ställa följande spörsmål:
4966: avsevärt fördyrande faktor är de höga postav-
4967: gifterna för att sända finländska tidningar                    Vilka åtgärder ämnar Regeringen
4968: utomlands överhuvudtaget. Det gäller alltså                 vidta för att underlätta finländare
4969: även andra Iänder än Sverige. Enligt tidigare               utomlands att informera sig om hem-
4970: regler gällde transportstödet för tidningarnas              landet genom att stödet för distribution
4971: postavgifter också distribution tili de nordiska            av tidningar även skulle gälla distribu-
4972: länderna, men numera stöds endast distribu-                 tion tili utlandet?
4973:     Helsingfors den 28 april 1989
4974: 
4975:                                            Elisabeth Rehn
4976: 
4977: 
4978: 
4979: 
4980: 2900100
4981: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 258
4982: 
4983: Kirjallinen kysymys n:o 258                                                               Suomennos
4984: 
4985: 
4986: 
4987: 
4988:                                  Rehn: Sanomalehtien jakelutuen myöntämisestä myös ulkomaille
4989:                                     tapahtuvasta jakelusta
4990: 
4991: 
4992:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4993:   Ruotsissa lasketaan asuvan runsaat 400 000        tuetaan vain kotimaan jakelua. Tämä on sel-
4994: Suomesta peräisin olevaa henkilöä. Näistä noin      västi askel taaksepäin kehityksessä. Erityisesti
4995: 11 OOO:n lasketaan olevan suomenruotsalaisia.       ottaen huomioon talouselämän lisääntyvän
4996:                                                     kansainvälistymisen ja sen, että kasvava määrä
4997:    Monet näistä ovat hyvin kiinnostuneita seu-
4998:                                                     suomalaisia työskentelee ulkomailla, tulisi suo-
4999: raamaan kotimaan tapahtumia. Tosin Suomen
5000:                                                     malaisten lehtien ulkomaille jakelua helpottaa
5001: television televisiolähetykset ovat jossain mää-
5002: rin parantaneet näitä mahdollisuuksia Ruotsin       saattamalla jakelutuki koskemaan myös ulko-
5003:                                                     maille tapahtuvaa jakelua.
5004: eräillä alueilla. Monille kuitenkin paras ja ehkä
5005: ainoa tapa tiedon saamiseen on suomalaisten            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5006:                                                     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
5007: päivälehtien tilaaminen. Valitettavasti tämä ei
5008: ole mikään halpa tapa hankkia tietoa. Yksi          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5009:                                                     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5010: tämän huomattavan kalliiksi tekevä seikka on
5011: suomalaisten päivälehtien ulkomaille lähettämi-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5012: sestä ylipäänsä perittävät korkeat postimaksut.            ryhtyä helpottaakseen ulkomailla asu-
5013: Tämä koskee siis Ruotsin lisäksi myös muita                vien suomalaisten tiedonsaantia koti-
5014: maita. Aikaisempien määräysten mukaisesti sa-              maasta saattamalla sanomalehtien jake-
5015: nomalehtien postimaksujen kuljetustuki koski               lutuki koskemaan myös ulkomaille ta-
5016: myös jakelua pohjoismaihin, mutta nykyään                  pahtuvaa jakelua?
5017:     Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1989
5018: 
5019:                                           Elisabeth Rehn
5020:                                     1989 vp. -     KK n:o 258                                       3
5021: 
5022: 
5023: 
5024: 
5025:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5026:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      muuttaa säännöksiä niin, että esim. pohjois-
5027: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      maihin meneville lehdille myönnettäisiin yleistä
5028: olette 28 päivänä huhtikuuta 1989 päivätyn         kuljetustukea samoin perustein kuin kotimaan
5029: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       liikenteessä. Tänä vuonna 16 tunnin palvelun
5030: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      bruttomaksu kotimaan liikenteessä on 72 pen-
5031: edustaja Elisabeth Rehnin näin kuuluvasta          nia kappaleelta ja 482 penniä kilolta. Sanoma-
5032: kirjallisesta kysymyksestä n:o 258:                lehden tuki on 62 penniä kappaleelia ja 242
5033:                                                    penniä kilolta.
5034:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5035:        ryhtyä helpottaakseen ulkomailla asu-          Pohjoismaihin menevän kotimaan liikentees-
5036:        vien suomalaisten tiedonsaantia koti-       sä tukeen oikeutetun lehden maksu on 60
5037:        maasta saattamalla sanomalehtien jake-      penniä kappaleelta ja 482 penniä kilolta, eli
5038:        lutuki koskemaan myös ulkomaille ta-        bruttomaksu on kotimaan liikennettä halvem-
5039:        pahtuvaa jakelua?                           pi. Tätä epäsuhtaa on viime vuosina korjattu
5040:                                                    vuosittain ja tavoitteena on maksujen yhtenäis-
5041:                                                    täminen. Pohjoismaihin menee lehtiä vuosittain
5042:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
5043:                                                    noin 7,5 milj. kappaletta ja 0,8 milj. kiloa, joten
5044: taen seuraavaa:                                    sanomalehtien tuella laskettuna tukirahan tarve
5045:   Lehdistön yleistä jakelutukea myönnetään         olisi 6,5 milj. markkaa. Nykyisen tukirahan
5046: nykyisten säännösten mukaan vain kotimaan          puitteissa ei kuitenkaan ole mahdollisuutta
5047: postiliikenteessä. Sinänsä ei ole mitään estettä   laajentaa tuen saajien piiriä.
5048:     Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1989
5049: 
5050:                                                               Liikenneministeri Pekka Vennamo
5051: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 258
5052: 
5053: 
5054: 
5055: 
5056:                               Tili Riksdagens Herr Talman
5057:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        allmänt transportstöd på samma grunder som i
5058: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         inrikes posttrafik. 1 år är bruttoavgiften för 16
5059: av den 28 april 1989 till vederbörande medlem       timmars service i inrikes trafik 72 penni per
5060: av statsrådet översänt avskrift av följande av      styck och 482 penni per kilogram. Stödet för
5061: riksdagsledamot Elisabeth Rehn undertecknade        dagstidningar är 62 penni per styck och 242
5062: spörsmål nr 258:                                    penni per kilogram.
5063:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen              Avgiften för en tidning, som går till de
5064:        vidta för att underlätta finländare          nordiska länderna och som inrikes trafik är
5065:        utomlands att informera sig om hem-          berättigad till stöd, är 60 penni per styck och
5066:        landet genom att stödet för distribution     482 penni per kilogram, dvs. bruttoavgiften är
5067:        av tidningar även skulle gälla distribu-     lägre än i inrikes trafik. Detta missförhållande
5068:        tion till utlandet?                          har under de senaste åren årligen korrigerats
5069:                                                     och målet är att samordna avgifterna. Till de
5070:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        nordiska länderna skickas årligen ca 7,5 milj.
5071: samt anföra följande:                               stycken och 0,8 milj. kilogram tidningar. Be-
5072:                                                     räknat enligt tidningsstödet vore behovet av
5073:    Allmänt stöd för tidningsdistribution beviljas   understöd därför 6,5 milj. mark. lnom ramen
5074: enligt nuvarande regler endast inrikes posttra-     för det nuvarande understödet är det dock inte
5075: fik. 1 och för sig finns det inga hinder för att    möjligt att utöka antalet mottagare av under-
5076: ändra reglerna så att tidningar som skickas         stöd.
5077: t.ex. till de nordiska länderna skulle beviljas
5078:     Helsingfors den 1 juni 1989
5079: 
5080:                                                                  Trafikminister Pekka Vennamo
5081:                                              1989 vp.
5082: 
5083: Kirjallinen kysymys n:o 259
5084: 
5085: 
5086: 
5087: 
5088:                                  Linnainmaa: Pienten ravitsemisliikkeiden kilpailumahdollisuuk-
5089:                                      sien turvaamisesta
5090: 
5091: 
5092:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5093: 
5094:    Suomessa on kansanterveydellisistä syistä       ilman erityisiä syitä järjestää edellä tarkoitetul-
5095: pidetty tärkeänä turvata työikäiselle väestölle    la tavalla arvostettavaa ateriointia useammassa
5096: mahdollisuus lämpimän aterian nauttimiseen         kuin kahdessa ruokailupaikassa työpaikan toi-
5097: työpäivän aikana. Työnantajan toimesta tällai-     mipistettä kohti.
5098: nen mahdollisuus on valtaosalle meistä järjes-         Sopimuksentekomahdollisuuden raj oi ttami-
5099: tetty.                                             nen kahteen ravitsemisliikkeeseen merkitsee
5100:    Työpaikat ovat kuitenkin erilaisia sekä työ-    sitä, että suurehkoilla tai keskisuurilla työnan-
5101: tilojen että työpaikalla olevien henkilöiden lu-   tajilla ei ole enää mahdollisuuksia solmia ruo-
5102: kumäärän suhteen. Tämän vuoksi resurssit ja        kailusopimuksia pienten ravitsemisliikkeiden
5103: mahdollisuudet työaikana tapahtuvan ruokai-        kanssa. Rajoitus vaikeuttaa siten ravitsemis-
5104: lun järjestämiseen ovat työpaikasta riippuen       alalla toimivan pienyrityksen kilpailuasemaa ja
5105: erilaiset.                                         vähentää palkansaajien valinnanmahdollisuut-
5106:    Nykysäädösten mukaan työnantajan on             ta.
5107: mahdollista järjestää työntekijöille ruokailu-         Ravintoetuun liittyvät uudet verohallinnon
5108: mahdollisuus neljällä vaihtoehtoisella tavalla:    sopimusrajoitukset yhdessä kiristetyn lounasse-
5109:    1) työnantajan pitämässä omassa työpaikka-      teleiden verotuskohtelun kanssa ovat vaikeut-
5110: ruokalassa,                                        taneet pienten ravitsemisliikkeiden toimintaa ja
5111:    2) muun ruokalanpitäjän työnantajan tiloissa    asettaneet erikokoisissa ja erityyppisissä työpai-
5112: ylläpitämässä työpaikkaruokalassa,                 koissa työskentelevät työntekijät eriarvoiseen
5113:    3) ns. sopimusruokailuna, jossa työnantaja      asemaan.
5114: on tehnyt ravitsemisliikkeen kanssa sopimuk-          Pienten ravitsemisliikkeiden tekemät ruokai-
5115: sen palkansaajien työpaikkaruokailun järjestä-     lusopimukset ovat tämän vuoden aikana vä-
5116: misestä, sekä                                      hentyneet jyrkästi. Samanaikaisesti tapahtunut
5117:    4) lounassetelin käyttömahdollisuutena.         lounasseteleiden verotusarvon jyrkkä nousu on
5118:    Näistä kolmen ensiksi mainitun kohdalla         vähentänyt ruokailijoiden määrää entisestään.
5119: ravintoedun raha-arvo on työntekijälle 16 mk       Pienten ravitsemisliikkeiden asiakasmäärä on
5120: ateriaa kohden silloin, kun työnantajalle edun     paikoin vähentynyt jopa 50%. Odotettavissa
5121: antamisesta aiheutuneet välittömät kustannuk-      on näitä ruokapaikkoja koskeva konkurssiaal-
5122: set ovat vähintään 16 ja enintään 30 mk.           to.
5123:    Lounassetelin raha-arvoksi katsotaan 75 %          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5124: lipukkeen nimellisarvosta. Tällöin 30 markan       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
5125: lounassetelin raha-arvo on 22 mk 50 p.             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5126:    Sopimusruokailu voidaan järjestää ruokailu-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5127: lipukkeita käyttäen. Näin järjestetyn ravinto-
5128: edun arvostaminen 16 markaksi edellyttää, että               Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
5129: lipuke oikeuttaa ateriointiin vain sopimuksen-             turvatakseen pienten ra vi tsemisliikkei-
5130: varaisessa ruokailupaikassa. Työnantaja ei voi             den kilpailumahdollisuudet?
5131: 
5132:     Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1989
5133: 
5134:                                         Tuula Linnainmaa
5135: 
5136: 
5137: 2900IOD
5138: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 259
5139: 
5140: 
5141: 
5142: 
5143:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5144:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      enintään 30 markan määräinen sekä oikeuttaa
5145: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       useamman kuin yhden ruokailupaikan käyttä-
5146: olette 3 päivänä toukokuuta 1989 päivätyn           miseen. Lisäksi edellytyksenä on, että lipuketta
5147: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        voidaan käyttää vain ateriointiin eikä sitä
5148: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       vastaan saa rahaa, elintarvikkeita tai muita
5149: edustaja Tuula Linnainmaan näin kuuluvasta          hyödykkeitä. Koska ruokailulipukkeen on tar-
5150: kirjallisesta kysymyksestä n:o 259:                 koitus korvata vain varsinainen työpaikkaruo-
5151:                                                     kailu, voidaan työntekijälle antaa yksi 75 pro-
5152:          Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
5153:                                                     senttiin nimellisarvostaan arvostettava ruokai-
5154:        turvatakseen pienten ravitsemisliikkei-
5155:                                                     lulipuke tosiasiallista kotimaan työssäolopäi-
5156:        den kilpailumahdollisuudet?                  vää kohden.          ·
5157:                                                        Luontoisetujen aliverotus aikaisemmin voi-
5158:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        massa olleen tulo- ja varallisuusverolain aikana
5159: vasti seuraavaa:                                    oli vaikuttanut eräiden keinotekoisten raha-
5160:    Voimassa olevan tulo- ja varallisuusverolain     palkkaa korvaavien järjestelmien syntymiseen.
5161: (1240/88) 47 §:n mukaan työnantajalta saatu         Esimerkiksi lounasseteliä käytettiin nimellisar-
5162: luontoisetu arvioidaan käypään arvoon sen           vonsa määräisenä yleisenä maksuvälineenä kä-
5163: mukaan, kuin verohallitus tarkemmin määrää.         teisen rahan tapaan. Setelin arvo verotuksessa
5164:    Verohallitus on 20 päivänä lokakuuta 1988        oli sen sijaan varsin kaukana lain tuonoinkin
5165: antanut päätöksensä (950/88) ennakonpidätyk-        edellyttämästä käyvästä arvosta. Hallituksen
5166: sessä vuonna 1989 noudatettavista luontoisetu-      esityksen perusteluissa uudeksi tulo- ja varalli-
5167: jen laskentaperusteista. Päätöksen 8 §:n mu-        suusverolaiksi ilmaistiinkin selkeästi, että vero-
5168: kaan ravintoedun arvo on 16 markkaa ateriaa         hallituksen tuli uutta lakia soveltaessaan pyrkiä
5169: kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle        luontoisetujen osalta lähemmäs rahapalkan ve-
5170: aiheutuneiden välittömien kustannusten määrä        rotusta.
5171: on vähintään 16 markkaa ja enintään 30                 Hallituksen esityksen perustelujen mukaan
5172: markkaa. Jos välittömien kustannusten määrä         ravintoedun arvon määräämisessä pääasiallise-
5173: alittaa 16 markkaa tai ylittää 30 markkaa,          na arvostusperusteena pidetään, kuten aikai-
5174: edun arvona pidetään välittömien kustannusten       semminkin, ateriasta työnantajalle aiheutuvia
5175: määrää. Välittömiä kustannuksia ovat aterian        välittömiä kustannuksia. Liian lievän verokoh-
5176: valmistuksessa käytetyt raaka-aineet sekä ate-      telun välttämiseksi työnantajalle aiheutuneet
5177: rian valmistus- ja tarjoilupalkat sosiaalikustan-   keskimääräiset välittömät kustannukset ote-
5178: nuksineen. Jos työnantaja on sopinut ravitse-       taan huomioon täysimääräisesti, jolloin myös
5179: misliikkeen kanssa työpaikkaruokailun järjes-       kiinteiden kustannusten olemassaolo tulee epä-
5180: tämisestä, välittöminä kustannuksina pidetään       suorasti otetuksi huomioon. Lounassetelin ja
5181: työnantajan ateriasta ravitsemisliikkeelle suo-     vastaavan muun ruokailulipukkeen arvo mää-
5182: rittamaa määrää.                                    räytyy nimellisarvon perusteella arvioidun kes-
5183:    Laitosruokailun yhteydessä saadun ravinto-       kimääräisten välittömien kustannusten määrän
5184: edun arvo on 12 markkaa ateriaa kohden.             perusteella.
5185: Laitosruokailulla tarkoitetaan sairaalan, kou-         Valtiovarainministeriön käsityksen mukaan
5186: lun, päiväkodin tai muun laitoksen henkilö-         verohallitus on luontoisetupäätöksessään ja sen
5187: kunnan saamaa etua, jota ei ole järjestetty         soveltamisohjeissa ottanut tarkoituksenmukai-
5188: henkilökuntaa silmällä pitäen.                      sella tavalla huomioon ne kokonaisverouudis-
5189:    Verohallituksen päätöksen 11 §:ssä on vah-       tukselle asetetut tavoitteet, joihin nykyistä tulo-
5190: vistettu ne edellytykset, joiden vallitessa ruo-    ja varallisuusverolakia säädettäessä hallituksen
5191: kailulipuke voidaan arvostaa nimellisarvoaan        esityksen perustelujen mukaan pyrittiin. Lain
5192: alempaan arvoon. Edellytyksenä on, että lipuke      sanamuodon mukaan edun arvostamisessa ta-
5193: on nimellisarvoltaan vähintään 16 markan ja         voitteeksi     on      asetettu    käypä     arvo.
5194:                                     1989 vp. -     KK n:o 259                                    3
5195: 
5196: Käypää arvoa alemman verotusarvon määrit-          myös runsaasti käytetään. Mitä lähemmäs ra-
5197: täminen on toteutettu tarkoituksenmukaisella,      hapalkan verotusta luontoisetujen arvostami-
5198: verotuksen massamenettelyyn sopivalla kaava-       sessa päästään, sitä neutraalimmaksi käy tilan-
5199: maisella tavalla. Ottaen huomioon myös ne          ne niin palkansaajien kuin muidenkin intressi-
5200: palkansaajat, joille työnantaja ei tarjoa mah-     tahojen kesken. Hallitus ei pidä tarkoituksen-
5201: dollisuutta työpaikka- tai sopimusruokailuun       mukaisena muuttaa luontoisetujen arvostami-
5202: tai erilaisten ruokailulipukkeiden käyttöön, ve-   sen perusteita vain sen vuoksi, että kilpailuti-
5203: rohallituksen päätös on perusteltu ja palkan-      lanne ruokailupaikkojen ja ravitsemisliikkeiden
5204: saajien keskinäiset tasa-arvonäkökohdat huo-       kesken säilyisi entisen kaltaisena. Tilanne pe-
5205: mioon ottava.                                      rustuisi tällöin palkkatulojen epäyhtäläiseen
5206:    Rahapalkkaa korvaavat järjestelyt ovat va-      verotukseen. Verotus on vain yksi tekijä jatku-
5207: rovaisen arvostamisen vuoksi palkkaa edulli-       vasti muuttuvassa ympäristössä, missä yrittä-
5208: sempia korvaustapoja sekä työnantajalle että       misen jatkuvuus edellyttää toiminnan ja liike-
5209: palkansaajalle. Edullisuutensa vuoksi niitä        idean sopeuttamista muutoksiin.
5210:     Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1989
5211: 
5212:                                                                        Ministeri Ulla Puolanne
5213: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 259
5214: 
5215: 
5216: 
5217: 
5218:                               Till Riksdagens Herr Talman
5219:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        nominella värde är minst 16 mk och högst 30
5220: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         mk samt att den berättigar till användning av
5221: av den 3 maj 1989 till vederbörande medlem av       flera än ett matställe. En annan förutsättning
5222: statsrådet översänt avskrift av följande av         är att kupongen endast kan användas för
5223: riksdagsledamot Tuula Linnainmaa underteck-         måltid och att man inte får pengar, livsmedel
5224: nade spörsmål nr 259:                               eller andra förnödenheter mot den. Eftersom
5225:                                                     avsikten är att måltidskupongen endast skall
5226:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen
5227:                                                     ersätta den egentliga arbetsplatsmåltiden, kan
5228:        vidta för att trygga konkurrensmöjlig-
5229:                                                     arbetstagaren få en måltidskupong som värde-
5230:        heterna för små förplägnadsrörelser?
5231:                                                     ras till 75 procent av dess nominella värde per
5232:                                                     faktisk arbetsdag i hemlandet.
5233:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-            Den alltför låga beskattning av naturaförmå-
5234: samt anföra följande:                               ner som förekom under den förra lagen om
5235:    Enligt 47 § gällande lag om skatt på inkomst     skatt på inkomst och förmögenhet medverkade
5236: och förmögenhet (1240/88) uppskattas natura-        till att det uppstod vissa konstgjorda system
5237: förmåner som erhållits av arbetsgivaren till        som ersätter penninglön. Lunchsedeln använ-
5238: gängse värde i enlighet med vad skattestyrelsen     des t.ex. till sitt nominella värde som ett
5239: närmare bestämmer.                                  allmänt betalningsmedel i likhet med kontan-
5240:    Skattestyrelsen har den 20 oktober 1988          ter. Sedelns värde vid beskattningen var där-
5241: utfärdat ett beslut (950/88) om de grunder som      emot synnerligen fjärran även från det gängse
5242: skall iakttas vid beräkning av naturaförmåner       värde den dåvarande lagen förutsatte. I moti-
5243: vid förskottsinnehållning år 1989. Enligt 8 §       veringen till regeringens proposition med för-
5244: detta beslut är kostförmånens värde 16 mk per       slag till ny lag om skatt på inkomst och
5245: måltid, om summan av de direkta kostnader           förmögenhet betonades det att skattestyrelsen
5246: som för anskaffning av förmånen åsamkats            vid tillämpningen av den nya lagen skall sträva
5247: arbetsgivaren uppgår till minst 16 mk och           till att beskattningen av naturaförmånerna när-
5248: högst 30 mk. Understiger summan av de               mar sig beskattningen av penninglön.
5249: direkta kostnaderna 16 mk eller överstiger den          Enligt motiveringen till regeringens proposi-
5250: 30 mk, anses förmånens värde vara detsamma          tion utgör, såsom tidigare, de direkta kostnader
5251: som summan av de direkta kostnaderna. Di-           som måltiden åsamkar arbetsgivaren den hu-
5252: rekta kostnader är råvaror som använts vid          vudsakliga värderingsgrunden då värdet på
5253: tillagning av måltid samt löner för tillagning      kostförmånen fastställs. För att undvika en
5254: och servering av måltid jämte socialkostnader.      alltför mild beskattning skall de genomsnittliga
5255: Har arbetsgivaren med förplägningsrörelsen          direkta kostnader som arbetsgivaren åsamkats
5256: kommit överens om anordning av arbetsplats-         beaktas till deras fulla belopp. Därmed kom-
5257: måltid, anses som direkta kostnader det belopp      mer även de fasta kostnaderna att beaktas
5258: som arbetsgivaren betalat till förplägningsrörel-   indirekt. Värdet på lunchsedeln och annan
5259: sen för måltiden.                                   motsvarande måltidskupong fastställs på basis
5260:    Penningvärdet för kostförmån i samband           av deras nominella värde enligt de uppskattade
5261: med anstaltsmåltid är 12 mk per måltid. Med         genomsnittliga direkta kostnaderna.
5262: anstaltsmåltid avses en förmån för personalen           Enligt finansministeriets uppfattning har
5263: på sjukhus, skola, daghem eller annan anstalt,      skattestyrelsen i sitt beslut om naturaförmåner
5264: viiken inte har ordnats med tanke på persona-       och tillämpningsanvisningarna på ett ända-
5265: len.                                                målsenligt sätt beaktat de mål som enligt
5266:    I 11 § skattestyrelsens beslut fastslås under    motiveringen till regeringens proposition till
5267: vilka förutsättningar en måltidskupong kan          den gällande lagen om skatt på inkomst och
5268: värderas till ett lägre värde än dess nominella     förmögenhet ställts upp i fråga om totalskat-
5269: värde. En förutsättning är att kupongens            tereformen. Enligt lagens ordalydelse har det
5270:                                      1989 vp. -     KK n:o 259                                     5
5271: 
5272: gängse värdet uppställts såsom mål för värder-      beskattningen av penninglön man kommer vid
5273: ingen av förmånen. Definiering av ett lägre         värderingen av naturaförmånerna, desto neu-
5274: beskattningsvärde än det gängse värdet har          tralare blir situationen såväl bland löntagare
5275: förverkligats på ett ändamålsenligt och sche-       som andra intressenter. Regeringen anser att
5276: matiskt sätt som passar in i massförfarandet        det inte är ändamålssenligt att ändra på grun-
5277: vid beskattningen. Om även de löntagare beak-       derna för värderingen av naturaförmånerna
5278: tas, vars arbetsgivare inte erbjuder möjlighet      enbart av den orsaken att konkurrenssituatio-
5279: tili arbetsplatsmåltid, måltid enligt avtal eller   nen mellan matställena och förplägnadsrörel-
5280: tili användning av olika måltidskuponger, är        serna skall förbli oförändrad. Situationen skul-
5281: skattestyrelsens beslut motiverat. Dessutom be-     le i så fall baseras på en icke enhetlig beskatt-
5282: aktar det även löntagarnas inbördes jämlikhet.      ning av löneinkomster. Beskattningen är endast
5283:     Arrangemang som ersätter penninglön är på       en faktor i en miljö som ständigt förändras och
5284: grund av en försiktig värdering förmånligare        där företagsamhetens kontinuitet förutsätter att
5285: ersättningssystem både för arbetsgivaren och        verksamheten och affårsiden anpassas tili för-
5286: löntagaren. De används också mycket på              ändringar.
5287: grund av att de är så förmånliga. Ju närmare
5288: 
5289:     Helsingfors den 6 juni 1989
5290: 
5291:                                                                           Minister Ulla Puolanne
5292:                                              1989 vp.
5293: 
5294: Kirjallinen kysymys n:o 260
5295: 
5296: 
5297: 
5298: 
5299:                                  Linnainmaa: Eri ravintoetumuotojen verotuskohtelusta
5300: 
5301: 
5302:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5303: 
5304:    Suomessa on kansanterveydellisistä syistä       tetulla tavalla arvostettavaa ateriointia useam-
5305: pidetty tärkeänä turvata työikäiselle väestölle    massa kuin kahdessa ruokailupaikassa työpai-
5306: mahdollisuus lämpimän aterian nauttimiseen         kan toimipistettä kohti.
5307: työpäivän aikana. Työnantajan toimesta tällai-        Sopimuksentekomahdollisuuden rajoittami-
5308: nen mahdollisuus on valtaosalle meistä järjes-     nen kahteen ravitsemisliikkeeseen merkitsee
5309: tetty.                                             sitä, että suurehkoilla tai keskisuurilla työnan-
5310:    Työpaikat ovat kuitenkin erilaisia sekä työ-    tajilla ei ole enää mahdollisuuksia solmia ruo-
5311: tilojen että työpaikalla olevien henkilöiden lu-   kailusopimuksia pienten ravitsemisliikkeiden
5312: kumäärän suhteen. Tämän vuoksi resurssit ja        kanssa. Rajoitus vaikeuttaa siten ravitsemis-
5313: mahdollisuudet työaikana tapahtuvan ruokai-        alalla toimivan pienyrityksen kilpailuasemaa ja
5314: lun järjestämiseen ovat työpaikasta riippuen       vähentää palkansaajien valinnanmahdollisuut-
5315: erilaiset.                                         ta.
5316:    Nykysäädösten mukaan työnantajan on                 Rajoituksen tultua voimaan vuoden alusta
5317: mahdollista järjestää työntekijöille ruokailu-     ovat pienten ravitsemisliikkeiden tekemät ruo-
5318: mahdollisuus neljällä vaihtoehtoisella tavalla:    kailusopimukset vähentyneet jyrkästi. Saman-
5319:    1) työnantajan pitämässä omassa työpaikka-      aikaisesti tapahtunut lounasseteleiden verotus-
5320: ruokalassa,                                        arvon jyrkkä nousu on vähentänyt ruokailijoi-
5321:    2) muun ruokalanpitäjän työnantajan tiloissa    den määrää entisestään. Pienten ravitsemisliik-
5322: ylläpitämässä työpaikkaruokalassa,                 keiden asiakasmäärä on paikoin vähentynyt
5323:    3) ns. sopimusruokailuna, jossa työnantaja      jopa 50%. Odotettavissa on näitä ruokapaik-
5324: on tehnyt ravitsemusliikkeen kanssa sopimuk-       koja koskeva konkurssiaalto.
5325: sen palkansaajien työpaikkaruokailun järjestä-        Ravintoetuun liittyvät uudet verohallinnon
5326: misestä, sekä                                      sopimusrajoitukset yhdessä kiristetyn lounasse-
5327:    4) lounassetelin käyttömahdollisuutena.         teleiden verotuskohtelun kanssa ovat vaikeut-
5328:    Näistä kolmen ensiksi mainitun kohdalla         taneet pienten ravitsemisliikkeiden toimintaa ja
5329: ravintoedun raha-arvo on työntekijälle 16 mk       asettaneet erikokoisissa ja erityyppisissä työpai-
5330: ateriaa kohden silloin, kun työnantajalle edun     koissa työskentelevät työntekijät eriarvoiseen
5331: antamisesta aiheutuneet välittömät kustannuk-      asemaan.
5332: set ovat vähintään 16 ja enintään 30 mk.              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5333:    Lounassetelin raha-arvoksi katsotaan 75 %       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
5334: lipukkeen nimellisarvosta. Tällöin 30 markan       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5335: lounassetelin raha-arvo on 22 mk 50 p.             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5336:    Sopimusruokailu voidaan järjestää ruokailu-                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
5337: lipukkeita käyttäen. Näin järjestetyn ravinto-              saattaakseen enintään 30 markan arvoi-
5338: edun arvostaminen 16 markaksi edellyttää, että              sen lounassetelin saajat ja työpaikka-
5339: lipuke oikeuttaa ateriointiin vain sopimuksen-              tai sopimusruokailuun osallistuvat pal-
5340: varaisessa ruokailupaikassa. Työnantaja ei voi              kansaajat luontoisetujen verotuksen las-
5341: ilman erityisiä syitä järjestää edellä tarkoi-              kentaperusteissa tasa-arvoiseen ase-
5342:                                                             maan?
5343:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1989
5344: 
5345:                                         Tuula Linnainmaa
5346: 
5347: 
5348: 2900IOD
5349: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 260
5350: 
5351: 
5352: 
5353: 
5354:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5355:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tämisestä, välittöminä kustannuksina pidetään
5356: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       työnantajan ateriasta ravitsemisliikkeelle suo-
5357: olette 3 päivänä toukokuuta 1989 päivätyn           rittamaa määrää.
5358: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Laitosruokailun yhteydessä saadun ravinto-
5359: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       edun arvo on 12 markkaa ateriaa kohden.
5360: edustaja Tuula Linnainmaan näin kuuluvasta          Laitosruokailulla tarkoitetaan sairaalan, kou-
5361: kirjallisesta kysymyksestä n:o 260:                 lun, päiväkodin tai muun laitoksen henkilö-
5362:                                                     kunnan saamaa etua, jota ei ole järjestetty
5363:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
5364:                                                     henkilökuntaa silmällä pitäen.
5365:        saattaakseen enintään 30 markan arvoi-
5366:        sen lounassetelin saajat ja työpaikka-          Päätöksen 11 §:ssä on vahvistettu ne edelly-
5367:                                                     tykset, joiden vallitessa ruokailulipuke voidaan
5368:        tai sopimusruokailuun osallistuvat pal-
5369:                                                     arvostaa nimellisarvoaan alempaan arvoon.
5370:        kansaajat luontoisetujen verotuksen las-
5371:        kentaperusteissa tasa-arvoiseen ase-         Edellytyksenä on, että lipuke on nimellisarvot-
5372:                                                     taan vähintään 16 markan ja enintään 30
5373:        maan?
5374:                                                     markan määräinen sekä oikeuttaa useamman
5375:                                                     kuin yhden ruokailupaikan käyttämiseen. Li-
5376:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        säksi edellytyksenä on, että lipuketta voidaan
5377: vasti seuraavaa:                                    käyttää vain ateriointiin eikä sitä vastaan saa
5378:    Hallituksen esityksessä uudeksi tulo- ja va-     rahaa, elintarvikkeita tai muita hyödykkeitä.
5379: rallisuusverolaiksi sekä siihen liittyväksi lain-   Koska ruokailulipukkeen on tarkoitus korvata
5380: säädännöksi (HE n:o 109/1988 vp.) ei ehdotet-       vain varsinainen työpaikkaruokailu, voidaan
5381: tu luontaisetuja koskevia säännösmuutoksia,         työntekijälle antaa yksi 75 prosenttiin nimel-
5382: koska luontaisedut oli arvosteltava käypään         lisarvostaan arvostettava ruokailulipuke tosi-
5383: arvoonsa jo aikaisemminkin voimassa olleen          asiallista kotimaan työssäolopäivää kohden.
5384: tulo- ja varallisuusverolain säännösten mukai-         Koska luontoisetujen aliverotus oli vaikutta-
5385: sesti. Arvostuksen tarkempi määrittäminen oli       nut eräiden keinotekoisten rahapalkkaa kor-
5386: vanhan lain mukaan ja on edelleenkin verohal-       vaavien järjestelmien syntymiseen, hallituksen
5387: lituksen tehtävänä. Voimassa olevan tulo- ja        esityksen perusteluissa ilmaistiin selkeästi, että
5388: varallisuusverolain (1240/88) 47 §:n mukaan         verohallituksen tuli uutta lakia soveltaessaan
5389: työnantajalta saatu luontoisetu arvioidaan käy-     pyrkiä lähemmäs rahapalkan verotusta. Vero-
5390: pään arvoon sen mukaan, kuin verohallitus           hallitus joutuu kuitenkin edelleenkin määrittä-
5391: tarkemmin määrää.                                   mään luontoisetujen verotusarvot kaavamaises-
5392:    Verohallitus on 20 päivänä lokakuuta 1988        ti, jotta ne soveltuisivat verotuksen massame-
5393: antanut päätöksensä (950/88) ennakonpidätyk-        nettelyyn, ja tiettyä varovaisuutta noudattaen,
5394: sessä vuonna 1989 noudatettavista luontoisetu-      jotta oikeusturvanäkökohdat tulisivat otetuiksi
5395: jen laskentaperusteista. Päätöksen 8 §:n mu-        huomioon.
5396: kaan ravintoedun arvo on 16 markkaa ateriaa            Hallituksen esityksen perustelujen mukaan
5397: kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle        ravintoedun arvon määräämisessä pääasiallise-
5398: aiheutuneiden välittömien kustannusten määrä        na arvostusperusteena pidetään, kuten aikai-
5399: on vähintään 16 markkaa ja enintään 30              semminkin, ateriasta työnantajalle aiheutuvia
5400: markkaa. Jos välittömien kustannusten määrä         välittömiä kustannuksia. Liian lievän verokoh-
5401: alittaa 16 markkaa tai ylittää 30 markkaa,          telun välttämiseksi työnantajalle aiheutuneet
5402: edun arvona pidetään välittömien kustannusten       keskimääräiset välittömät kustannukset ote-
5403: määrää. Välittömiä kustannuksia ovat aterian        taan huomioon täysimääräisesti, jolloin myös
5404: valmistuksessa käytetyt raaka-aineet sekä ate-      kiinteiden kustannusten olemassaolo tulee epä-
5405: rian valmistus- ja tarjoilupalkat sosiaalikustan-   suorasti otetuksi huomioon. Lounassetelin ja
5406: nuksineen. Jos työnantaja on sopinut ravitse-       vastaavan muun ruokailulipukkeen arvo mää-
5407: misliikkeen kanssa työpaikkaruokailun järjes-       räytyy nimellisarvon perusteella arvioidun kes-
5408:                                     1989 vp. -     KK n:o 260                                       3
5409: 
5410: kimääräisten välittömien kustannusten määrän       tamisen perusteena on, ettei lipuke-etu kuiten-
5411: perusteella, mikä merkitsee lounassetelin arvos-   kaan täysin vastaa käteistä rahaa.
5412: tamista noin 75 prosenttiin nimellisarvostaan.        Valtiovarainministeriön käsityksen mukaan
5413:   Koska voimassa oleva tulo- ja varallisuusve-     verohallitus on luontoisetupäätöksessään ja sen
5414: rolaki edellyttää luontoisetujen arvostamista      soveltamisohjeissa ottanut tarkoituksenmukai-
5415: käypään arvoonsa, työpaikkaruokailun toteut-       sella tavalla huomioon ne kokonaisverouudis-
5416: tamistavat ovat arvoltaan erilaiset. Tavanomai-    tukselle asetetut tavoitteet, joihin nykyistä tulo-
5417: sen työnantajan järjestämän työpaikkaruokai-       ja varallisuusverolakia säädettäessä hallituksen
5418: lun paikkaa tai tasoa palkansaaja ei voi valita,   esityksen perustelujen mukaan pyrittiin. Lain
5419: ja valinnan vapautta on rajoitettu myös sopi-      sanamuodon mukaan edun arvostamisessa ta-
5420: musruokailun yhteydessä. Myös silloin, jos         voitteeksi on asetettu käypä arvo. Käypää
5421: lounasseteli tai ruokailulipuke oikeuttaa vain     arvoa alemman verotusarvon määrittäminen
5422: yhden ruokailupaikan palvelusten käyttöön,         on toteutettu tarkoituksenmukaisella, verotuk-
5423: rinnastetaan etu verotuksessa sopimusruokai-       sen massamenettelyyn sopivalla kaavamaisella
5424: luun. Lounasseteliä tai muita ruokailulipukkei-    tavalla. Ottaen huomioon myös ne palkansaa-
5425: ta käytettäessä valinnan mahdollisuus on va-       jat, joille työnantaja ei tarjoa mahdollisuutta
5426: paa. Pyrittäessä arvostamaan ravintoetu lähelle    työpaikka- tai sopimusruokailuun tai erilaisten
5427: käypää arvoa on ollut luonnollista kytkeä          ruokailulipukkeiden käyttöön, verohallituksen
5428: lounassetelin tai ruokailulipukkeen arvostami-     päätös on perusteltu, eikä hallituksen toimen-
5429: nen nimellisarvoon, mikä ei ole mahdollista        pitein ole syytä sen perusteisiin puuttua.
5430: muun ravintoedun osalta. Käyvän arvon alit-
5431:     Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1989
5432: 
5433:                                                                          Ministeri Ulla Puolanne
5434: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 260
5435: 
5436: 
5437: 
5438: 
5439:                              Tili Riksdagens Herr Talman
5440: 
5441:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        tillagning av måltid samt löner för tillagning
5442: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         och servering av måltid jämte socialkostnader.
5443: av den 3 maj 1989 till vederbörande medlem av       Har arbetsgivaren med förplägningsrörelsen
5444: statsrådet översänt avskrift av följande av         kommit överens om anordnande av arbets-
5445: riksdagsledamot Tuula Linnainmaa underteck-         platsmåltid, anses som direkta kostnader det
5446: nade spörsmål nr 260:                               belopp som arbetsgivaren betalat tili förpläg-
5447:                                                     ningsrörelsen för måltiden.
5448:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen
5449:                                                        Värdet av kostförmån som erhållits i sam-
5450:        vidta i syfte att försätta de personer
5451:                                                     band med anstaltsmåltid är 12 mk per måltid.
5452:        som erhåller lunchsedlar till ett värde av
5453:                                                     Med anstaltsmåltid avses en sådan förmån som
5454:        högst 30 mk och de löntagare som
5455:                                                     personalen vid sjukhus, skola, daghem eller
5456:        deltar i arbetsplats- eller avtalsmåltid i
5457:                                                     annan anstalt erhåller och som inte är anord-
5458:        en jämlik ställning vad beträffar beräk-
5459:                                                     nad med tanke på personalen.
5460:        ningsgrunderna för beskattningen av
5461:                                                        I beslutets 11 § har man fastställt de förut-
5462:        naturaförmåner?
5463:                                                     sättningar under vilka en måltidskupong kan
5464:                                                     uppskattas till ett lägre värde än det nominella.
5465:   Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-
5466:                                                     Förutsättningen är att kupongens nominella
5467: samt anföra följande:
5468:                                                     värde är minst 16 mk och högst 30 mk samt att
5469:    I regeringens proposition till riksdagen med     den kan användas på flera än ett matställe.
5470: förslag till lag om skatt på inkomst och            Förutsättningen är vidare att kupongen kan
5471: förmögenhet samt till lagstiftning som har          användas endast för måltid och att man inte
5472: samband med den (RP nr 109/1988 rd.) före-          får pengar, livsmedel eller andra förnödenheter
5473: slogs inte ändringar i fråga om de stadganden       mot den. Eftersom avsikten med måltidsku-
5474: som gäller naturaförmåner, eftersom naturaför-      pongen är att den skall ersätta endast egentlig
5475: månerna skulle uppskattas till sitt gängse värde    arbetsplatsmåltid, kan arbetstagaren få en till
5476: också enligt stadgarna i den tidigare gällande      75 % av det nominella värdet värderad måltids-
5477: lagen om skatt på inkomst och förmögenhet.          kupong per faktisk arbetsdag i hemlandet.
5478: En noggrannare definition av värderingen an-           Eftersom underbeskattningen av naturaför-
5479: kom enligt den gam1a lagen, och ankommer            månerna hade inverkat på uppkomsten av vissa
5480: alltjämt, på skattestyrelsen. Enligt 47 § i den     konstgjorda system som ersätter penninglönen,
5481: gällande lagen om skatt på inkomst och för-         angavs tydligt i motiveringen tili regeringens
5482: mögenhet (1240/88) uppskattas naturaförmå-          proposition att skattestyrelsen, då den nya
5483: ner som erhållits av arbetsgivaren till gängse      lagen tillämpas, bör sträva till att komma
5484: värde i enlighet med vad skattestyre1sen årligen    närmare beskattningen av penninglönen. Skat-
5485: närmare bestämmer.                                  testyrelsen är likväl alltjämt tvungen att fast-
5486:    Skattestyrelsen meddelade den 20 oktober         ställa naturaförmånernas beskattningsvärde på
5487: 1988 sitt beslut (950/88) om de grunder som         ett schematiskt sätt för att de skall kunna
5488: skall iakttas vid beräkning av naturaförmåner       anpassas tili massförfarandet vid beskattningen
5489: vid förskottsinnehållning år 1989. Enligt beslu-    samt med iakttagande av en viss försiktighet
5490: tets 8 § är kostförmånens värde 16 mk per           för att rättsskyddssynpunkterna skall kunna
5491: måltid, om summan av de direkta kostnader           beaktas.
5492: som för anskaffning av förmånen åsamkats               Enligt motiveringen tili regeringens proposi-
5493: arbetsgivaren uppgår tili minst 16 mk och           tion skall den huvudsakliga värderingsgrunden
5494: högst 30 mk. Understiger summan av de               vid fastställandet av förmån av kost liksom
5495: direkta kostnaderna 16 mk eller överstiger den      förut utgöras av de direkta kostnader som
5496: 30 mk, anses förmånens värde vara detsamma          måltiden föranleder arbetsgivaren. För att den
5497: som summan av de direkta kostnaderna. Di-           skattemässiga behandlingen inte skall bli för
5498: rekta kostnader är råvaror som använts vid          mild föreslås det att de genomsnittliga direkta
5499:                                      1989 vp. -     KK n:o 260                                     5
5500: 
5501: kostnader som förorsakats arbetsgivaren skall       lunchsedeln eller måltidskupongen till det no-
5502: beaktas till sitt fulla belopp, varvid även de      minella värdet, vilket inte är möjligt när det
5503: fasta kostnaderna indirekt beaktas. Värdet av       gäller annan kostförmån. Orsaken till att det
5504: lunchsedlar och andra motsvarande matku-            gängse värdet underskrids är att kupongförmå-
5505: ponger fastställs på basis av deras nominella       nen likväl inte fullt motsvarar kontanta medel.
5506: värde enligt de uppskattade genomsnittliga              Enligt finansministeriets uppfattning har
5507: direkta kostnaderna. Detta innebär att lunch-       skattestyrelsen i sitt beslut om naturaförmåner
5508: sedlarna värderas till ca 75 % av sitt nominella    och i tillämpningsanvisningarna för beslutet på
5509: värde.                                              ett ändamålsenligt sätt beaktat de för den
5510:    Eftersom den gällande lagen om skatt på          totala skattereformen uppställda mål vilka en-
5511: inkomst och förmögenhet förutsätter att natu-       ligt regeringens proposition eftersträvades då
5512: raförmånerna uppskattas tili sitt gängse värde,     den nuvarande lagen om skatt på inkomst och
5513: är de sätt på vilka arbetsplatsmåltiderna för-      förmögenhet stiftades. Enligt lagens formule-
5514: verkligas olika vad värdet beträffar. Löntaga-      ring har som mål för uppskattningen av för-
5515: ren kan inte välja platsen för eller nivån på de    månen uppställts det gängse värdet. Faststäl-
5516: arbetsplatsmåltider som en vanlig arbetsgivare      landet av ett lägre beskattningsvärde än det
5517: anordnar och valfriheten är begränsad också         gängse värdet har genomsförts på ett ända-
5518: när det gäller avtalsmåltider. Också i det fall     målsenligt, schematiskt sätt som lämpar sig för
5519: att lunchsedeln eller måltidskupongen berätti-      det massförfarande som tillämpas vid beskatt-
5520: gar tili utnyttjande endast av den service som      ningen. Med beaktande också av de löntagare,
5521: ett enda förplägningsställe tillhandahåller, jäm-   vilka arbetsgivaren inte erbjuder möjligheten
5522: ställs förmånen i beskattningen med avtalsmål-      till arbetsplats- eller avtalsmåltider eller an-
5523: tiderna. Då lunchsedlar eller andra måltidsku-      vändning av olika slags måltidskuponger, är
5524: ponger används är möjligheten att välja fri. Då     skattestyrelsens beslut motiverat och skäl före-
5525: man strävat till att uppskatta kostförmånen så      ligger inte för regeringen att ingripa i fråga om
5526: att den nära motsvarar det gängse värdet har        de grunder som avses i beslutet.
5527: det varit naturligt att knyta värderingen av
5528:      Helsingfors den 6 juni 1989
5529: 
5530:                                                                           Minister Ulla Puolanne
5531:                         j
5532:                     j
5533:                     j
5534:                 j
5535:                 j
5536:             j
5537:             j
5538:         j
5539:         j
5540:     j
5541:     j
5542: j
5543: j
5544:                                               1989 vp.
5545: 
5546: Kirjallinen kysymys n:o 261
5547: 
5548: 
5549: 
5550: 
5551:                                  Vistbacka: Työllistämismäärärahojen lisäämisestä Vaasan lää-
5552:                                      nissä
5553: 
5554: 
5555:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5556: 
5557:    Poliisin keskusradioasemalla Vaasassa on         toistuvia pyyntöjä lomasijaisuuksien saamiseksi
5558: tällä hetkellä henkilökuntaa viestiohjaaja ja       työvoimaviranomaisilta on jatkuvasti pallotel-
5559: hänen alaisenaan kolme radiosähköttäjää. Tä-        tu, on Vaasan läänissä työttömiä nuoria radio-
5560: män henkilökunnan avulla asema saadaan toi-         sähköttäjiä. Nämä ovat henkilökohtaisissa yh-
5561: mimaan kello 8.00-24.00. Periaatteessa tämä         teydenotoissa olleet kiinnostuneita ja tarjoutu-
5562: siis tarkoittaa sitä, että keskusradioaseman        neet kesätöihin. Työvoimaviranomaiset vetoa-
5563: palveluksia saadaan tarvittaessa suhteellisen       vat kuitenkin määrärahojen puutteeseen olles-
5564: hyvin käyttöön.                                     saan osoittamatta lisätyövoimaa keskusradio-
5565:    Ongelmaksi asemalla on kuitenkin muodos-         asemalle. Tilanne lienee edelleen pahenemassa
5566: tunut se, ettei sinne ole saatu useista työvoi-     läänin alueella, sillä työllistämismäärärahat
5567: maviranomaisiin suoritetuista yhteydenotoista       Vaasan läänissä olivat vuonna 1988 95 milj.
5568: huolimatta kesälomasijaista. Ongelma on mel-        markkaa, mutta kuluvana vuonna niitä on
5569: ko mittava, sillä vakituisesta henkilökunnasta      budjetoitu vain 40 milj. markkaa.
5570: kahdella on lomia vuodessa 45 työpäivää ja             Edellä olevan käytännön esimerkin avulla on
5571: yhdellä 30. Mikäli työjärjestyksen mukaisesti       helppo havaita, millaisiin järjettömyyksiin jou-
5572: viestiohjaaja tekisi sähköttäjien työt loma-aika-   dutaan liian tiukalla ja suppealla työllistämis-
5573: na, menisi häneltä lomitukseen 5 kuukautta          rahapolitiikalla. Tämän takia tulisi Vaasan
5574: vuodessa, minkä lisäksi hän olisi omista tehtä-     läänin alueella työllistämismäärärahoja lisätä
5575: vistään poissa vielä oman lomansa ajan. Näin        niin, että kaikki järkevät työllistämishankkeet
5576: ollen viestiohjaaja pystyisi hoitamaan omaa         voitaisiin toteuttaa. Tästä hyötyisivät niin työt-
5577: työtään ainoastaan noin viisi kuukautta vuo-        tömät, työntekijöitä tarvitsevat yritykset ja
5578: dessa. Kuitenkin koko lääniä palvelevan vies-       laitokset kuin koko kansantalouskin.
5579: tiohjaajan tehtäviin kuuluvat poliisin viestintä-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5580: laitteitten huolto ja korjaus, uudisrakennusten     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
5581: viestiasiat, mikrotietokoneitten tekninen puoli,    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5582: koulutusasiat sekä sisäasiainministeriön erik-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5583: seen antamat erikoistehtävät. Näin laajaa ko-
5584: konaisuutta ei ole käytännössä mahdollisuutta                Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
5585: hoitaa pelkästään puolen työpanoksen voimin.               valtion työllistämisrahojen korottami-
5586: Tämä merkitsee käytännössä vakavaa alimiehi-               seksi Vaasan läänissä vähintään vuoden
5587: tystä poliisin keskusradioasemalla Vaasassa.               1988 tasolle, jotta järkevät työllistämis-
5588:     Samaan aikaan, kun keskusradioaseman                   kohteet voidaan toteuttaa?
5589: 
5590:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1989
5591: 
5592:                                          Raimo Vistbacka
5593: 
5594: 
5595: 
5596: 
5597: 2900100
5598: 2                                    1989 vp. -      KK n:o 261
5599: 
5600: 
5601: 
5602: 
5603:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5604:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa har-
5605: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kinnanvaraiseen työllistämiseen osoitettujen
5606: olette 3 päivänä toukokuuta 1989 päivätyn            määrärahojen tarve on kaikissa työvoimapii-
5607: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         reissä osoittautunut sellaiseksi, etteivät piiritoi-
5608: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        mistojen käyttöön osoitetut määrärahat riitä
5609: edustaja Raimo Vistbackan näin kuuluvasta            koko vuoden määrärahantarpeen kattamiseen.
5610: kirjallisesta kysymyksestä n:o 261:                  Harkinnanvaraisilla työllisyysmäärärahoilla oli
5611:                                                      kuluvan vuoden maaliskuun lopussa työllistetty
5612:          Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         valtion työtehtäviin koko maassa lähes 2 200
5613:        valtion työllistämisrahojen korottami-        henkilöä ja kuntien palvelukseen lähes 4 000
5614:        seksi Vaasan läänissä vähintään vuoden        henkilöä. Tästä syystä valtioneuvosto on
5615:        1988 tasolle, jotta järkevät työllistämis-    myöntänyt työvoimaministeriön esittelystä lu-
5616:        kohteet voidaan toteuttaa?                    van ylittää harkinnanvaraisia työllisyysmäärä-
5617:                                                      rahoja valtion ja kuntien toimesta tapahtuvaan
5618:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         työllistämiseen 40 miljoonalla markalla. Vaa-
5619: vasti seuraavaa:                                     san läänin työvoimapiiriin on tästä lisämäärä-
5620:    Työllisyyslain alueellisesti porrastetusta voi-   rahasta kohdennettu 5,5 miljoonaa markkaa.
5621: maantulosta johtuen lain mukaiseen velvoite-         Tämän lisäksi Vaasan läänin työvoimapiirin
5622: työllistämiseen osoitetut määrärahat ovat kas-       toimistolle on annettu oikeus käyttää yhteensä
5623: vaneet vuonna 1989 edelliseen vuoteen verrat-        lähes 3 miljoonaa markkaa vuodelta 1987
5624: tuna. Samalla harkinnanvaraiseen työllistämi-        säästyneitä siirtomäärärahoja työllistämistuen
5625: seen tarkoitetut määrärahat ovat (kuitenkin)         maksamiseen yrittäjiksi ryhtyville työttömille.
5626: vastaavasti supistuneet. Kokonaisuutena työlli-         Lopuksi totean kansanedustaja Vistbackan
5627: syysmäärärahat ovat vuonna 1989 lisääntyneet         kysymyksen perusteluissa mainitun esimerkin
5628: vuoteen 1988 verrattuna. Lisäys on koko maan         osalta, että työllisyyslain lähtökohtana on tur-
5629: tasolla runsaat 20 prosenttia. Kun työllisyys-       vata työttömäksi jääneille ja eräissä tapauksissa
5630: lain mukaiset pitkäaikaistyöttömien työllistä-       myös työttömyysuhan alaisille ihmisille nyth-
5631: mistä ja alueellisten työttömyyserojen tasoitta-     dollisuus tehdä työtä. Lähtökohtana ovat \oi-
5632: mista koskevat velvoitteet eivät vielä ole voi-      sin sanoen työttömien henkilöiden eivätkä työn-
5633: massa Vaasan läänin työvoimapiirin alueella,         antajien tarpeet.
5634: ovat sen työllisyysmäärärahat pienemmät kuin
5635: niiden työvoimapiirien alueella, joissa työlli-        Työllisyysmäärärahojen tarkoituksena ei
5636: syyslaki on jo täysimääräisesti voimassa. Tämä       edellä kerrotun perusteella ole korjata esimer-
5637: tilanne tulee muuttumaan vuoden 1990 alussa,         kiksi valtion virastojen ja laitosten pysyväis-
5638: jolloin työllisyyslain velvoitteet tulevat Vaasan    luonteista henkilöstön lisätarvetta, jota kysy-
5639: läänin työvoimapiirinkin alueella voimaan            myksen perusteluissa tarkoitetaan. Työllisyys-
5640: myös pitkäaikaistyöttömien työllistämisen ja         määrärahoja käytetään aina pelkästään mää-
5641: alueellisten työttömyyserojen supistamisen           räaikaiseen työllistämiseen. Pysyvän henkilös-
5642: osalta. Tällöin voidaan myös työllisyysmäärä-        tön paikkaaminen työnantajan tulee hoitaa
5643: rahojen alueellista jakoa tarkastella koko           ensisijaisesti alakohtaisen ministeriön ja omien
5644: maassa yhtenäisillä perusteilla.                     henkilöstöbudjettiensa kautta.
5645: 
5646:      Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1989
5647: 
5648:                                                                Työvoimaministeri Matti Puhakka
5649:                                       1989 vp. -      KK n:o 261                                      3
5650: 
5651: 
5652: 
5653: 
5654:                                Tili Riksdagens Herr Talman
5655:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Enligt budgetförslaget för innevarande år
5656: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           har behovet av de behovsprövade sysselsätt-
5657: av den 3 maj 1989 tili vederbörande medlem av         ningsanslagen för samtliga arbetskraftsdistrikt
5658: statsrådet översänt avskrift av följande av           visat sig vara sådant att de anslag som anvisats
5659: riksdagsman Raimo Vistbacka undertecknade             för distriktsbyråerna inte räcker tili för att
5660: spörsmål nr 261:                                      täcka hela årets anslagsbehov. 1 slutet av mars
5661:                                                       i år var antalet personer som var sysselsatta
5662:                                                       med hjälp av behovsprövade sysselsättningsan-
5663:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen
5664:                                                       slag i hela Jandet nästan 2 200 personer då det
5665:        vidta för höjande av de statliga syssel-
5666:                                                       gälide statliga arbetsuppgifter och nästan 4 000
5667:        sättningsanslagen för Vasa Iän tili åt-        personer då det gälide tjänst hos kommunerna.
5668:        minstone 1988 års nivå för att syssel-         Av denna anledning har statsrådet vid före-
5669:        sättningsobjekt som är rationelia skall
5670:                                                       dragning från arbetskraftsministeriet beviljat
5671:        kunna genomföras?
5672:                                                       tilistånd för att få överskrida de för sysselsätt-
5673:                                                       ning genom åtgärd av staten och kommunerna
5674:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
5675:                                                       avsedda behovsprövade sysseisättningsansiagen
5676: samt anföra följande:
5677:                                                       med 40 miljoner mark. Av detta tiliäggsanslag
5678:    På grund av att sysselsättningslagen trädde i      har 5,5 miljoner mark dirigerats tili Vasa Iäns
5679: kraft regionalt avtrappat har de anslag som           arbetskraftsdistrikt. Därutöver har Vasa Iäns
5680: anvisats för sysselsättning enligt skyldigheterna     arbetskraftsdistriktsbyrå fått rätt att använda
5681: i lagen år 1989 ökat jämfört med det föregå-          sammanlagt nästan 3 miijoner mark av de från
5682: ende året. Samtidigt har dock anslagen för            år 1987 sparade reservationsanslagen för att
5683: sysselsättning enligt prövning minskat i mot-         kunna betaia sysselsättningsstöd åt arbetslösa
5684: svarande mån. Totalt sett har sysselsättnings-        som ämnar bli företagare.
5685: anslagen år 1989 ökat jämfört med år 1988. På            Till slut konstaterar jag i fråga om det
5686: riksnivån är ökningen drygt 20 procent. Efter-        exempei som nämns i motiveringen för riks-
5687: som de förpliktelser enligt sysselsättningslagen      dagsman Vistbackas spörsmål att utgångs-
5688: som rör sysselsättning av långtidsarbetslösa          punkten för sysseisättningslagen är att trygga
5689: och utjämning av de regionala skilinaderna i          arbetsmöjiighet åt arbetsiösa och i vissa fali
5690: arbetslösheten ännu inte gäller Vasa arbets-          även arbetsiöshetshotade personer. Utgångs-
5691: kraftsdistrikts område, är sysselsättningsansla-      punkten är med andra ord arbetslösa personers
5692: gen för detta distrikt mindre än för de arbets-       och inte arbetsgivares behov.
5693: kraftsdistrikt där sysselsättningslagen redan till-      Såsom det framgår av det ovan anförda är
5694: lämpas i fuli utsträckning. Den här situationen       syftet med sysselsättningsansiagen inte att av-
5695: kommer att ändras i början av år 1990, då             hjäipa tiliäggsbehovet av fast anställd personai
5696: sysselsättningslagens förpliktelser i fråga om        vid statens ämbetsverk och inrättningar, vilket
5697: sysselsättning av långtidsarbetslösa och utjäm-       avses i motiveringen för spörsmålet. Sysselsätt-
5698: ning av de regionala arbetslöshetsskillnaderna        ningsansiagen används alltid och enbart tili
5699: träder i kraft också i Vasa läns arbetskraftsdi-      sysselsättning för viss tid. A vlönande av sta-
5700: strikt. Då kan också den regionala fördelning-        digvarande personai skall arbetsgivaren i första
5701: en av sysselsättningsanslagen bedömas med             hand sköta via det berörda ministeriets budget
5702: enhetliga grunder i hela landet.                      och sin egen personaibudget.
5703: 
5704:      Helsingfors den 31 maj 1989
5705: 
5706:                                                               Arbetskraftsminister Matti Puhakka
5707:                                              1989 vp.
5708: 
5709: Kirjallinen kysymys n:o 262
5710: 
5711: 
5712: 
5713: 
5714:                                  Vistbacka: Halsuanjärven kunnostustöiden käynnistämisestä
5715: 
5716: 
5717:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5718:   Halsuanjärven kunnostusta ja järven sään-        kaa. Patosuunnitelma on hyväksytty ja siitä on
5719: nöstelyyn kuuluvan suunnitelman ykkösvaihet-       olemassa valmiit paperit vesihallituksessa.
5720: ta eli Alajoen myllyn ja säännöstelypadon
5721:                                                       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5722: korjausta on suunniteltu jo vuosikausia. Ky-
5723: seessä oleva säännöstelypato on kiireellisen       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
5724:                                                    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5725: korjauksen tarpeessa. Tämän tosiasian on to-
5726: dennut mm. vesihallituksen pääjohtaja käydes-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5727: sään tarkastusmatkalla Halsualla.
5728:                                                              Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
5729:   Hankkeen kiireellisyyden takia olisi perustel-          tarvittavan määrärahan varaamiseksi
5730: tua saada valtion vuoden 1990 tulo- ja menoar-            valtion vuoden 1990 tulo- ja menoar-
5731: vioon vähintäänkin aloitusmääräraha töiden                vioesitykseen on Halsuan järven kun-
5732: käynnistämiseksi Halsuanjärvellä ja Alajoen               nostamiseksi ja säännöstelyyn kuuluvan
5733: myllyllä. Voimarakenne Oy:n tekemä kustan-                suunnitelman ykkösvaiheen toteuttami-
5734: nusarvio koko hankkeelle on 2 150 000 mark-               seksi?
5735:     Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1989
5736: 
5737:                                         Raimo Vistbacka
5738: 
5739: 
5740: 
5741: 
5742: 2900100
5743: 2                                    1989 vp. -       KK n:o 262
5744: 
5745: 
5746: 
5747: 
5748:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5749:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         telypadolla. Padon kuntoonpanoa varten maa-
5750: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          ja metsätalousministeriö on 20.4.1989 myöntä-
5751: olette 3 päivänä toukokuuta 1989 päivätyn              nyt vesi- ja ympäristöhallitukselle 300 000 mk
5752: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           kunnostustöiden aloittamista varten. Määrära-
5753: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          ha käytetään padon yksityiskohtaiseen raken-
5754: edustaja Raimo Vistbackan kirjallisesta kysy-          nesuunnitteluun sekä eräisiin muihin valmiste-
5755: myksestä n:o 262:                                      leviin töihin. Varsinainen padon peruskorjaus
5756:                                                        on tarkoitus tehdä v. 1990. Kuntoonpanotyön
5757:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          kokonaiskustannusarvio on n. 1,5 milj. mk,
5758:        tarvittavan määrärahan varaamiseksi             mistä padonomistajan osuus on 150 000 mk.
5759:        valtion vuoden 1990 tulo- ja menoar-            Säännöstelypadon korjaus kuuluu yhtenä osa-
5760:        vioesitykseen Halsuanjärven kunnosta-           na Halsuanjärven kunnostushankkeeseen, jon-
5761:        miseksi ja säännöstelyyn kuuluvan               ka suunnittelu on käynnissä Kokkolan vesi- ja
5762:        suunnitelman ykkösvaiheen toteuttami-           ympäristöpiirissä.
5763:        seksi?
5764:                                                           Vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesitykseen
5765:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           sisällytettävistä vesistöhankkeista hallitus neu-
5766: vasti seuraavaa:                                       vottelee budjettiesityksen valmistelun yhteydes-
5767:                                                        sä, eikä siten ole mahdollista eikä tarpeen tässä
5768:   Halsuanjärveä säännöstellään Perhonjoen              vaiheessa ennakoida esityksen sisältöä.
5769: vesistöjärjestelyihin liittyvästi Alajoen säännös-
5770:     Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1989
5771: 
5772:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
5773:                                       1989 vp. -        KK n:o 262                                    3
5774: 
5775: 
5776: 
5777: 
5778:                               Tili Riksdagens Herr Talman
5779: 
5780:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            beviljat vatten- och miljöförvaltningen 300 000
5781: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse             mk för att inleda renoveringsarbetena. Ansla-
5782: av den 3 maj 1989 tili vederbörande medlem av           get används för en detaljerad konstruktions-
5783: statsrådet översänt avskrift av följande av             planering av dammen samt för vissa andra
5784: riksdagsman Raimo Vistbacka undertecknade               förberedande arbeten. A vsikten är att den
5785: spörsmål nr 262:                                        egentliga grundliga renoveringen av dammen
5786:                                                         skall genomföras 1990. Totalkostnadsberäk-
5787:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen                ningen för renoveringsarbetet uppgår tili ca 1,5
5788:        vidta för att i statsbudgeten för 1990
5789:                                                         milj. mk, varav 150 000 mk är dammens
5790:        reservera ett tiliräckligt anslag så att det     ägaresandel. Renoveringen av regleringsdam-
5791:        första skedet i planen för en renovering         men utgör en del av det renoveringprojekt för
5792:        och reglering av sjön Halsuanjärvi skall         Halsuanjärvi som för närvarande planeras vid
5793:        kunna genomföras?                                Karleby vatten- och miljödistrikt.
5794:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-               1 samband med beredningen av budgetpro-
5795:                                                         positionen förhandlar regeringen om de nya
5796: samt anföra följande:
5797:                                                         vattendragsprojekten som skall ingå i budget-
5798:   Halsuanjärvi regleras med Alajoki reglerings-         propositionen för 1990, och i detta skede är det
5799: damm som är ansluten tili Perhojokis vatten-            således varken möjligt eller nödvändigt att
5800: dragsreglering. 1 syfte att iståndsätta dammen          förutsäga vilket propositionens innehåll kom-
5801: har jord- och skogsbruksministeriet 20.4.1989           mer att vara.
5802:     Helsingfors den 6 juni 1989
5803: 
5804:                                                       Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
5805:                                     j
5806:                                 j
5807:                                 j
5808:                             j
5809:                             j
5810:                         j
5811:                         j
5812:                     j
5813:                     j
5814:                 j
5815:                 j
5816:             j
5817:             j
5818:         j
5819:         j
5820:     j
5821:     j
5822: j
5823: j
5824:                                                1989 vp.
5825: 
5826: Kirjallinen kysymys n:o 263
5827: 
5828: 
5829: 
5830: 
5831:                                   Vistbacka: Kotieläinavustuksia koskevan vyöhykejaon muutta-
5832:                                       misesta Halsuan osalta
5833: 
5834: 
5835:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5836:     Kunnat jaetaan kotieläinavustuksia myön-         mättä epäoikeudenmukainen. Halsua on ollut
5837: nettäessä eri alueisiin tietyn pisteytyksen perus-   aikaisemmin samassa asemassa vertailukuntiin
5838: teella. Pisteytykseen käytetyt lähtö- ja tilasto-    nähden. Näin ollen Halsualta on tavallaan
5839: tiedot ovat usein vanhentuneet ja tätä kautta        viety pois jo saavutettu etuus. Mm. maatilata-
5840: kunnille epäedulliset. Näin on käynyt myös           louden uusimmat tulo- ja verotustiedot vuodel-
5841: Halsuan kunnan osalta, joka on joutunut              ta 1986 em. kuntien välillä eivät osoita perus-
5842: valtioneuvoston päätöksen (377 /88) mukaan           teita Halsuan luokittamiseksi eri luokkaan naa-
5843: VIII avustusalueeseen. Naapurikunnista mm.           purikuntiin verrattuna. Lisäksi useat muut pe-
5844: Lestijärvi, Perho ja Ullava kuuluvat VII aluee-      rusteet puoltaisivat Halsuan pitämistä VII
5845: seen, jossa em. valtioneuvoston päätöksen mu-        alueessa, kuten esim. ilmastotiedot Niiden
5846: kaan jakoyksikköä kohti maksettava avustus           merkitys tulisi säännösten mukaan olla ratkai-
5847: on 240 markkaa. Halsuan osalta vastaava              seva luokitusalueita muodostettaessa. Lisäksi
5848: avustus on 170 markkaa/yksikkö. Erotus Hal-          mm. työllisyyden osalta Halsua on samassa
5849: suan tappioksi naapurikuntiin verrattuna on          tilanteessa kuin edellä mainitut kunnat Lesti-
5850: siis 70 markkaajjakoyksikkö. Aikaisemmissa           järveä lukuun ottamatta.
5851: päätöksissä em. alueitten ero oli vain 20 mark-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5852: kaa.                                                 tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
5853:     Mikäli Halsuan kunta olisi kuulunut edulli-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5854: sempaan eli VII alueeseen, olisi kunnan alueella     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5855: asuville viljelijöille voitu maksaa kotieläinavus-
5856: tuksia lähes 200 000 markkaa enemmän. Tä-                      Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
5857: män merkitys korostuu sillä, että tämä tekee                että Halsuan kunta saataisiin kotieläin-
5858: 1 234 markkaa jokaista avustuksen saajaa koh-               avustuksia jaettaessa VII avustusaluee-
5859: ti.                                                         seen kuten vastaavantasoiset naapuri-
5860:     Avustusaluejako Halsuan osalta on kiel!ä-               kunnat Lestijärvi, Perho ja Ullava?
5861:     Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1989
5862: 
5863:                                           Raimo Vistbacka
5864: 
5865: 
5866: 
5867: 
5868: 2900100
5869: 2                                    1989 vp. -      KK n:o 263
5870: 
5871: 
5872: 
5873: 
5874:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5875:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa        teella annettavat avustukset yhdistettiin yhdek-
5876: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         si tukimuodoksi. Avustusalueita rajattaessa
5877: olette 3 päivänä toukokuuta 1989 päivätyn             käytettiin peruslähtökohtana em. kahden tuki-
5878: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          muodon aluejakoja. Pienehköjä täsmennyksiä
5879: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         tehtiin tuolloin ja jonkin verran myös vuonna
5880: edustaja Raimo Vistbackan näin kuuluvasta             1988.
5881: kirjallisesta kysymyksestä n:o 263:
5882:                                                          Kuluvaa vuotta varten hallitus teki päätök-
5883:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,        sen 27.4.1989. Maksuperusteita muutettiin tänä
5884:        että Halsuan kunta saataisiin kotieläin-       vuonna tavallista enemmän lähinnä sen vuoksi,
5885:        avustuksia jaettaessa VII avustusaluee-        että Pohjois-Suomen rahtiavustukset on pois-
5886:        seen kuten vastaavantasoiset naapuri-          tettu. Avustuksen määrää lisättiin mm. alueilla
5887:        kunnat Lestijärvi, Perho ja Ullava?            VII ja VIII siten, että avustus maksetaan nyt
5888:                                                       kaksinkertaisena ensimmäisestä kuudesta lyp-
5889:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            sylehmästä aiemman viiden sijasta.
5890: taen seuraavaa:                                          Kotieläinavustusten kuten muidenkin tuki-
5891:    Kotieläinten lukumäärän perusteella annet-         muotojen päätöksenteon apuvälineenä käyte-
5892: tavat avustukset kuuluvat maatalouden alueit-         tään selvityksiä, joihin liittyvät olosuhde-eroja
5893: taiseen hintapoliittiseen tukeen, jolla eri tuki-     kuvaavat kunnittaiset pisteytykset. Viimeisim-
5894: muotojen avulla tasataan erilaisista tuotanto-        mässä, vuonna 1985 valmistuneessa pisteytyk-
5895: olosuhteista johtuvia tuloeroja. Kotieläinavus-       sessä kysymyksessä esitetty, edelleen avustus-
5896: tuksia on nykyisessä muodossa maksettu vuo-           alueeseen VIII kuuluva Halsuan kunta on
5897: desta 1986 lähtien, jolloin ostorehujen hinnan-       saanut arvon, joka on selvästi parempi kuin
5898: alennuskorvaus ja lypsylehmien luvun perus-           alueeseen VII kuuluvien kuntien pisteytykset.
5899: 
5900:     Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1989
5901: 
5902:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
5903:                                     1989 vp. -       KK n:o 263                                    3
5904: 
5905: 
5906: 
5907: 
5908:                              Tili Riksdagens Herr Talman
5909:    I det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen         stöd som beviljas på basis av antalet mjölkkor
5910: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          sammanslogs tili en stödform. Då understöds-
5911: av den 3 maj 1989 tili vederbörande medlem av        områdena avgränsades utgick man i huvudsak
5912: statsrådet översänt avskrift av följande av          från områdesindelningen för de två sistnämnda
5913: riksdagsman Raimo Vistbacka undertecknade            stödformerna. Då gjordes några mindre juste-
5914: spörsmål nr 263:                                     ringar och även år 1988 gjordes justeringar i
5915:                                                      viss mån.
5916:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen               Regeringen fattade ett beslut 27.4.1989 för
5917:        vidta för att Halsua kommun vid för-          innevarande år. Betalningsgrunderna ändrades
5918:        delningen av understöd för husdjur            i år mer än vanligt, närmast av den orsaken att
5919:                                                      fraktunderstöden för norra Finland slopades.
5920:        kunde placeras i understödsområde VII
5921:                                                      Understödets belopp ökades bl.a. för område-
5922:        liksom grannkommunerna Lestijärvi,
5923:        Perho och Ullava, som är på motsva-           na VII och VIII så att understödet nu betalas
5924:        rande nivå?                                   dubbelt för de sex första mjölkkorna och inte
5925:                                                      för de fem första såsom tidigare.
5926:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-            Som hjälpmedel vid beslutsfattandet beträf-
5927:                                                      fande understöd för husdjur liksom i fråga om
5928: samt anföra följande:
5929:                                                      andra stödformer används utredningar, tili
5930:   De understöd som beviljas på basis av              vilka anknyter sig en kommunvis uppgjord
5931: antalet husdjur hör tili lantbrukets regionala       poängsättning, som beskriver skilinader i för-
5932: prispolitiska stöd, genom vilket inkomstskilina-     hållandena. I den senaste poängsättningen som
5933: den som beror på olikartade produktionsför-          blev klar år 1985 har den i spörsmålet aktuella
5934: hållanden utjämnas med hjälp av olika stöd-          Halsua kommun, som fortfarande hör tili
5935: former. I sin nuvarande form har understödet         understödsområde VIII, fått ett värde som är
5936: för husdjur betalts sedan år 1986, då prissänk-      klart bättre än poängsättningen för de kom-
5937: ningsersättningen för köpfoder och de under          muner som hör tili område VII.
5938:     Helsingfors den 8 juni 1989
5939: 
5940:                                                    Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
5941:                                                1989 vp.
5942: 
5943: Kirjallinen kysymys n:o 264
5944: 
5945: 
5946: 
5947: 
5948:                                   Kankaanniemi ym.: Tupakkarasioiden kansissa olevien varoitus-
5949:                                       tekstien uusimisesta
5950: 
5951: 
5952:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5953: 
5954:    Lain toimenpiteistä tupakoinnin vähentämi-           Nuuskaa ja purutupakkaa varten määrättiin
5955: ;eksi 7 §:ssä määrätään muun ohessa seuraa-           1.8.1982 lukien oma tekstinsä. Tekstiä muutet-
5956: vaa: " ... tupakkatuotteen vähittäismyyntipak-       tiin vuoden 1984 alusta. Samalla lääkintöhalli-
5957: (aukseen tulee varoitus tupakoinnin aiheutta-        tus antoi ohjekirjeellään 117/2/02/80 tarkempia
5958: nista terveysvaaroista ja -haitoista, selvitys       määräyksiä varoitusmerkinnän koosta, sijain-
5959: (auppakelpoisuuden tarkastuksesta sekä 6             nista ja ulkomuodosta.
5960: ~:ssä tarkoitetusta luokituksesta, jos sitä sovel-      Lääkintöhallitus määräsi kirjeellään 1.2.1985
5961:  etaan tupakkatuotteeseen; ... ".                    vuoden 1986 alusta käyttöön tekstin, joka on
5962:    Asetuksen toimenpiteistä tupakoinnin vähen-       edelleen voimassa. Varoitus kuuluu:
5963: :ämiseksi 6 §:ssä säädetään mm.: "Varoitus-             - Joka vuosi yli 2 000 suomalaista tupa-
5964: :eksti tulee tupakkatuotteiden vähittäismyynti-      koitsijaa sairastuu keuhkosyöpään.
5965: Jakkausten ohella sisällyttää savukepaperin ja          Kun tupakointi on edelleen merkittävin yk-
5966: nuun savukkeen irtopäällyksen vähittäismyyn-         sittäinen kansanterveydellinen riski, tulisi kaik-
5967: :ipakkaukseen."                                      kia lainsäädännön keinoja käyttää tupakoinnin
5968:    Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa varoi-   vähentämiseksi ja tupakkahaitoista tiedottami-
5969: :ustekstin yleisen kaavan. Varoitustekstin sisäl··   seksi. Yksi keino on varoitustekstien uusiminen
5970:  ön ja muodon määrää muutoin 1ääkintöhalli-          tupakkarasioiden kansiin. Tutkimustieto tupa-
5971: :us.                                                 koinnin haitoista tuo vuosittain uutta tietoa.
5972:    Lääkintöhallitus voi määrätä varoitustekstiä      Siten lääkintöhallitus voisi määrätä asetuksen
5973:  nuutettavaksi enintään kerran vuodessa.             antamien mahdollisuuksien rajoissa varoitus-
5974:    Varoitustekstiä on Suomessa muutettu kaksi        tekstiä muutettavaksi enintään kerran vuodes-
5975:  certaa. Ensimmäisen varoitustekstin määräsi         sa. Varoitustekstien muuttaminen tupakkalain
5976:  ;osiaali- ja      terveysministeriö   kirjeellään   voimassaoloaikana vain kaksi kertaa on vähen-
5977:  l6.6.1977. Varoitus oli pakollinen 1.3.1978         tänyt tekstin vaikuttavuutta ja uutuusarvoa.
5978:  ukien. Varoitusvaihtoehtoja oli kolme:                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5979:    -· Tupakointi vaarantaa terveytesi.               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5980:    - Tupakka vaarantaa terveytesi.                   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5981:    - Hengität helpommin, jollet tupakoi.             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5982:    Lääkintöhallitus       maaras1      kirjeellään
5983:  ~5.2.1980 vuoden 1981 alusta käyttöön otetta-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5984:  raksi uuden varoitustekstin:                                ryhtyä, jotta varoitustekstit tupakkara-
5985:    - Tupakansavu vahingoittaa keuhkoja ja                    sioiden kansissa uusittaisiin nykyistä
5986:  :ydäntä.                                                    nopeammassa tahdissa?
5987:     Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1989
5988: 
5989:           Toimi Kankaanniemi            Pekka Puska                    Pekka Leppänen
5990:           Ole Wasz-Höckert              Lea Kärhä                      Matti Saarinen
5991:                                         Ensio Laine
5992: 
5993: 
5994: 
5995:  90010D
5996: 2                                    1989 vp. -      KK n:o 264
5997: 
5998: 
5999: 
6000: 
6001:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6002:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       erilaisia varoitusmerkintöjä, joista tupakkateol-
6003: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        lisuus voi tehdä valintansa. Viime vuosina
6004: olette 3 päivänä toukokuuta 1989 päivätyn            varoitustekstien lisäksi ovat muutamissa maissa
6005: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         tulleet käyttöön erilaiset kuvat ja muut symbo-
6006: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        lit joko erikseen tai yhdessä tekstin kanssa.
6007: edustaja Kankaanniemen ym. näin kuuluvasta              Tutkimustieto eri käytäntöjen merkityksestä
6008: kirjallisesta kysymyksestä n:o 264:                  terveystiedon välittymiseen tai vaikutuksesta
6009:                                                      itse tupakointiin on valitettavan niukkaa. Edul-
6010:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6011:                                                      lisuusvertailua ei tällä hetkellä voi perustaa
6012:        ryhtyä, jotta varoitustekstit tupakkara-
6013:                                                      tutkimukselliseen tietoon. Käytäntö kuitenkin
6014:        sioiden kansissa uusittaisiin nykyistä
6015:                                                      eri puolilla maailmaa viittaa siihen, että rata-
6016:        nopeammassa tahdissa?
6017:                                                      toivat, useita varoitustekstejä sisältävät mallit
6018:                                                      yleistyvät.
6019:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
6020:                                                         Lääkintöhallitus on käynnistänyt selvityksen,
6021: vasti seuraavaa:
6022:                                                      jossa ensimmäisessä vaiheessa on tutkittu väes-
6023:    Laissa toimenpiteistä tupakoinnin vähentä-        tön suhtautumista tarkastusmerkintöihin. Alus-
6024: miseksi määrätään muun muassa, että tupak-           tavan tuloksen mukaan väestöstä 82 prosenttia
6025: katuotteen vähittäismyyntipakkaukseen tulee          on tutustunut tarkastusmerkintöihin. Niiden
6026: varoitus tupakoinnin aiheuttamista terveysvaa-       perusteella muun muassa 66 prosenttia tunsi
6027: roista ja -haitoista. Sosiaali- ja terveysministe-   käyttämänsä tupakkatuotteen nikotiinipitoi-
6028: riö vahvistaa varoitustekstin yleisen kaavan.        suuden, 64 prosenttia tervapitoisuuden ja 57
6029: Varoitustekstin sisällön ja muodon määrää            prosenttia       hiilimonoksidijhäkäpitoisuuden.
6030: muutoin lääkintöhallitus. Lääkintöhallitus voi       Noin puolet oli selvillä käyttämänsä savukkeen
6031: määrätä varoitustekstiä muutettavaksi enintään       sijoittumisesta haitallisiin tai erittäin haitallisiin
6032: kerran vuodessa.                                     savukkeisiin. Selvityksen seuraavassa vaiheessa
6033:    Eri puolilla maailmaa on käytössä vaihtele-       syksyllä 1989 selvitetään tutustumista sekä ai-
6034: via varoitusmerkintätapoja. Eräissä maissa so-       kaisempiin varoitusteksteihin että nykyiseen
6035: velletaan ns. rotaatiomenetelmää, jolloin eri        tekstiin. Selvityksen jälkeen lääkintöhallituksel-
6036: varoitustekstit vaihtuvat säännönmukaisesti.         la on parempia tietoja varoitustekstikäytännön
6037: Toisissa maissa taas on hyväksytty joukko            mahdolliseksi uusimiseksi.
6038:      Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1989
6039: 
6040:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
6041:                                     1989 vp. -     KK n:o 264                                     3
6042: 
6043: 
6044: 
6045: 
6046:                              Tili Riksdagens Herr Talman
6047:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        i några Iänder förutom varningstexterna tagit i
6048: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         bruk olika bilder och symboler, som uppträder
6049: av den 3 maj 1989 tili vederbörande medlem av       antingen ensamma eller tillsammans med en
6050: statsrådet översänt avskrift av följande av         text.
6051: riksdagsman Kankaanniemi m.fl. underteckna-            Det finns beklagansvärt knappt med under-
6052: de spörsmål nr 264:                                 sökningsresultat om de olika tillämpningarnas
6053:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen            betydelse för överföring av hälsokunskap eller
6054:        vidta för att varningstexterna på cigar-     om deras inverkan på själva rökningen. En
6055:        rettpaketen skall förnyas snabbare än        jämförelse av vilket alternativ som skulle vara
6056:        vad som nu sker?                             mest prisvärt kan man i detta nu inte grunda
6057:                                                     på några undersökningsresultat. Praxis på olika
6058:                                                     håll i världen tyder dock på att modeller med
6059:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        flera varningstexter, som byts ut, blir allt
6060: samt anföra följande:                               allmännare.
6061:    Lagen om åtgärder för inskränkande av               Medicinalstyrelsen har satt i gång en utred-
6062: tobaksrökning föreskriver bl. a. att tobakspro-     ning under vars första skede man har under-
6063: duktens minutförsäljningsförpackning förses         sökt befolkningens inställning tili gransknings-
6064: med varning för faror och men för hälsan,           anteckningarna. Enligt preliminära resultat har
6065: vilka tobaksrökning vållar. Social- och hälso-      82% av befolkningen bekantat sig med gransk-
6066: vårdsministeriet fastställer det allmänna formu-    ningsanteckningarna. På grund av dessa kände
6067: läret för varningstexten. Varningstextens inne-     bland annat 66 % tili nikotinhalten i den
6068: håll och form bestäms eljest av medicinalsty-       tobaksprodukt de använde, 64 % kände tili
6069: relsen. Medicinalstyrelsen kan bestämma att         tjärhalten och 57 % kände tili kolmonoxid/os-
6070: varningstexten skall ändras högst en gång om        halten. Ungefår hälften var medvetna om att
6071: året.                                               de cigarretter de använde klassificerades som
6072:    Runt om i världen används olika metoder          skadliga eller mycket skadliga. 1 utredningens
6073: för varningsbeteckning. 1 vissa Iänder tillämpas    nästa skede på hösten 1989 utreds kännedomen
6074: den s.k. rotationsmetoden, enligt viiken olika      om både de tidigare och den nuvarande var-
6075: varningstexter byts enligt ett visst mönster. 1     ningstexten. Efter utredningen har medicinal-
6076: andra Iänder har man godkänt en mängd olika         styrelsen bättre information tili grund för ett
6077: varningsbeteckningar, som tobaksindustrin kan       möjligt förnyande av varningstextförfarandet.
6078: välja emellan. Under de senaste åren har man
6079:     Helsingfors den 6 juni 1989
6080: 
6081:                                                    Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
6082:                                                1989 vp.
6083: 
6084: Kirjallinen kysymys n:o 265
6085: 
6086: 
6087: 
6088: 
6089:                                   P. Leppänen ym.: Nuuskan perusveron korottamisesta
6090: 
6091: 
6092:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6093:    Nuuskan kulutus Suomessa on kaksinker-            kong ovat kieltäneet savuttoman tupakan
6094: taistunut vuodesta 1981 vuoteen 1988. Tupak-         myynnin.
6095: katehtaiden yhdistykseltä saadun tiedon mu-             Nuuskan hinnasta päättää tupakkateollisuus.
6096: kaan vuonna 1981 nuuskan koko kulutus oli 43         Hinta koostuu teollisuuden ja kaupan osuudes-
6097: tonnia. Vuonna 1988 kulutus oli noussut 82           ta, liikevaihtoverosta, lisäverosta sekä perusve-
6098: tonniin. Nuuska on erityisesti nuorten suosima       rosta. Tupakkaverolaissa säädetään perusveron
6099: tupakkalaji. Eri selvitysten mukaan nuuskan          suuruus ja lisäveron enimmäismäärä. Lisäveron
6100: käyttö on eräiden urheilulajien urheilijoiden        suuruudesta päättää valtioneuvosto. Lisävero
6101: suosima vaikuteaine. Nuorten terveystapatutki-       ja perusvero, samoin kuin liikevaihtovero, las-
6102: muksen mukaan (1987) 5% 16- ja 18-vuotiais-          ketaan     osuutena      vähittäismyyntihinnasta.
6103: ta pojista ilmoitti nuuskaavansa ainakin silloin     Nuuskan tupak~averolaissa määrätty perusve-
6104: tällöin. Tytöistä ja 12-vuotiaista pojista käyt-     ro on 20 %, kjun se savukkeiden osalta on
6105: täjiä oli vain 0,5 %. Tohtori Erkki Vartiaisen       40 %. Lisävero on vastaavasti 16,05% ja
6106: tutkimuksen ennakkotiedon mukaan eräiden              12,42%.
6107: helsinkiläisten peruskoulujen 9. luokan pojista         Nuuskan ja purotupakan valmistevero on
6108: 30 % oli nuuskannut yli 20 kertaa, tytöistä          edelleen vähäisempää kuin muiden tupakka-
6109: 3 %. Nuuskan käyttökokeilut alkoivat 5:nnellä        tuotteiden. Nuuskan kulutuksen hillitsemiseksi
6110: tai 6:nnella luokalla ja lisääntyivät nopeasti       tulisi purutupakan valmisteveroa nostaa niin,
6111: yläasteella.                                         että nuuskarasian hinta nousisi 20 markkaan.
6112:    Aikuisista nuuskaa käyttävät pääasiassa mie-      Korotuksen toteuttamiseksi tupakkaverolaissa
6113: het. Tilastokeskuksen keväällä 1987 keräämien        määrätty nuuskan ja purotupakan perusvero
6114: tietojen mukaan yli 50 kertaa nuuskanneita oli       olisi nostettava 20 %:sta 40 %:iin eli samaksi
6115:  15-24-vuotiaissa vastaajissa 3 %.                   kuin savukkeidenkin.
6116:    Nuuskan sisältämät aineet aiheuttavat useita         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6117: terveyshaittoja, joista tärkeimmät ovat suun         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6118: limakalvovauriot, jotka voivat myöhemmin             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6119: muuttua pahanlaatuisiksi (suuontelon syöpäris-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6120: ki nousee jopa 50-kertaiseksi), ikenien vetäyty-
6121: minen sekä nikotiiniriippuvuus.                                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6122:    Maailman Terveysjärjestön asiantuntijat                  ryhtyä nuuskan kulutuksen vähentämi-
6123: ovat suositelleet nuuskan ja purutupakan kiel-              seksi erityisesti nuorten keskuudessa, ja
6124: tämistä sellaisissa maissa, joissa niiden käyttöä              pitääkö Hallitus mahdollisena nuus-
6125: ei ole tai se on vähäistä. Tämän suosituksen                kan perusveron nostamista 20 prosen-
6126: mukaisesti Irlanti, Israel, Uusi-Seelanti ja Hong-          tista 40 prosenttiin?
6127:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1989
6128: 
6129:           Pekka Leppänen              Pekka Puska                     Toimi Kankaanniemi
6130:           Ole Wasz-Höckert            Raila Aho                       Asko Apukka
6131:           Pertti Lahtinen             Esko Helle                      Sakari Knuuttila
6132:                       Anna-Liisa Jokinen                      Ensio Laine
6133: 
6134: 
6135: 
6136: 2900100
6137: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 265
6138: 
6139: 
6140: 
6141: 
6142:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6143:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      täysimääräisesti tupakkavalmisteiden vähittäis-
6144: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      myyntihintoihin. On ilmeistä, että valmisteve-
6145: olette 3 päivänä toukokuuta 1989 päivätyn          ron korottaminen johti jossain määrin kaupan
6146: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       spekulatiivisiin hankintoihin. Kaupassa on si-
6147: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      ten myytävänä vielä ennen kuluvan vuoden
6148: edustaja P. Leppäsen ym. näin kuuluvasta           alkua alemmalla verolla sinne toimitettuja val-
6149: kirjallisesta kysymyksestä n:o 265:                misteita. Tammikuun alun jälkeen valmistettu-
6150:                                                    jen ja maahan tuotujen valmisteiden hinnat
6151:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     nousevat lisäveron korottamisen seurauksena
6152:        ryhtyä nuuskan kulutuksen vähentämi-        noin 25 %:lla. Korotukset näkyvät ilmeisesti
6153:        seksi erityisesti nuorten keskuudessa, ja   lähikuukausina myös vähittäismyyntipisteissä.
6154:           pitääkö Hallitus mahdollisena nuus-      Perusveron korottaminen 20 prosentista 40
6155:        kan perosveron nostamista 20 prosen-        prosenttiin korottaisi nuuskan ja purotupakan
6156:        tista 40 prosenttiin?                       hintoja vielä lähes 100 %:lla.
6157:                                                       Valtiovarainministeriössä valmistellaan par-
6158:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
6159:                                                    haillaan hallituksen esitystä laiksi tupakkave-
6160: vasti seuraavaa:
6161:                                                    rosta annetun lain muuttamisesta siten, että
6162:    Nuuskan ja purotupakan kulutuksen kasvun        tupakkavalmisteiden hinnoittelua koskevista
6163: rajoittamiseksi nuuskan ja purotupakan val-        rajoituksista luovuttaisiin eräissä tapauksissa.
6164: misteveroa korotettiin valtioneuvoston päätök-     Muutosesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle
6165: sellä 20 %:lla kuluvan vuoden alussa. Tämän        tulevan syksyn kuluessa. Myös tupakkaveron
6166: lisäksi tupakan kulutuksen vastaisessa valistus-   lisäveropäätöstä on tarkoitus muuttaa syksyllä.
6167: toiminnassa on kiinnitetty aikaisempaa enem-       Kyseisiä muutoksia valmisteltaessa voidaan
6168: män huomiota myös nuuskan aiheuttamiin             harkita myös nuuskan perosveron tai lisäveron
6169: terveyshai ttoihin.                                korottamista, mikäli kuluvan vuoden alussa
6170:    Kuluvan vuoden alussa toteutetun tupakka-       toteutettu korotus ei vaikuta kulutukseen toi-
6171: veron korotuksen vaikutus ei ole vielä siirtynyt   votulla tavalla.
6172:     Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1989
6173: 
6174:                                                                         Ministeri Ulla Puolanne
6175:                                     1989 vp. -     KK n:o 265                                     3
6176: 
6177: 
6178: 
6179: 
6180:                              Till Riksdagens Herr Taimao
6181: 
6182:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       en av accisen i någon mån tili spekulativa
6183: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse        anskaffningar inom handeln. Sålunda kan man
6184: av den 3 maj 1989 tili vederbörande medlem av      ännu köpa produkter som före början av
6185: statsrådet översänt avskrift av följande av P.     innevarande år levererats tili butikema och
6186: Leppänen m.fl. undertecknade spörsmål nr           därmed varit belagda med lägre skatt. Prisema
6187: 265:                                               på produkter som framställts och importerats
6188:                                                    efter början av januari stiger som en följd av
6189:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen          förhöjningen av tiliäggsaccisen med ca 25 %.
6190:        vidta för att minska på konsumtionen        Prisförhöjningama kommer sannolikt under de
6191:        av snus särskilt bland ungdomar, och        närmaste månadema också att märkas ute i
6192:            anser Regeringen det möjligt att höja   detaljhandeln. En höjning av grundaccisen från
6193:        grundaccisen på snus från 20 procent        20 procent tili 40 procent skulle innebära en
6194:        tili 40 procent?                            förhöjning av prisema på snus och tuggtobak
6195:                                                    med nästan 100 %.
6196:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
6197:                                                       Finansministeriet bereder som bäst regering-
6198: samt anföra följande:                              ens proposition tililag om ändring av lagen om
6199:     För att begränsa tillväxten av konsumtion av   tobaksaccis så att man i vissa fall skulle frångå
6200: snus och tuggtobak höjdes accisen på snus och      begränsningama angående prissättning av to-
6201: tuggtobak genom statsrådets beslut med 20 %        baksprodukter. Avsikten är att ändringspropo-
6202: i början på innevarande år. Förutom detta har      sitionen skall framläggas för riksdagen under
6203: man inom den upplysningsverksamhet som             kommande höst. Man ämnar också ändra
6204: riktar sig mot tobakskonsumtionen fåst större      beslutet om tilläggsaccis på tobaksprodukter
6205: uppmärksamhet än tidigare också vid de men         under hösten. Vid beredningen av ifrågavaran-
6206: för hälsan som snuset förorsakar.                  de ändringar kan man också överväga en
6207:     Den förhöjning av tobaksaccis som genom-       förhöjning av grundaccisen och tiliäggsaccisen
6208: fördes i början av innevarande år har ännu inte    på snus, om den förhöjning som genomfördes i
6209: till fullo överförts på detaljhandelsprisen för    början av innevarande år inte påverkar kon-
6210: tobaksvaror. Uppenbarligen ledde förhöjning-       sumtionen på önskat sätt.
6211:     Helsingfors den 6 juni 1989
6212: 
6213:                                                                          Minister Ulla Puolanne
6214:                                               1989 vp.
6215: 
6216: Kirjallinen kysymys n:o 266
6217: 
6218: 
6219: 
6220: 
6221:                                  Wasz-Höckert ym.: Tupakkatuotteiden myymisestä alle 16-
6222:                                    vuotiaille
6223: 
6224: 
6225:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6226:    Tupakkalaki haluaa suojella erityisesti alle     2 % ja heistä vain muutamat ilmoittivat mistä
6227: 16-vuotiaat nuoret ja lapset tupakoinnin hai-       olivat ostaneet (mm. huoltoasemalta). '
6228: toilta ja ehkäistä tupakoinnin aloittamista.            Iän varmistaminen ja myynnistä kieltäytymi-
6229: Nuorten tupakointi on Nuorten terveystapatut-       nen on vastausten valossa seuraava: Tupakkaa
6230: kimuksen mukaan kuitenkin selvästi lisäänty-        ostan~ista nuorista 1/3:lta (36 %) ikä oli joskus
6231: nyt vuosina 1985-87 (Rimpelä ym. 1987, s.           varmistettu. Myynnistä oli kieltäydytty noin
6232: 18). Tupakkatuotteiden myyminen ja luovutta-         l/4:ssa (26 %) tapauksia. Myyntiä oli tapahtu-
6233: minen alle 16-vuotiaille on tupakkalain mu-         nut siis myös sellaisille alle 16-vuotiaille nuo-
6234: kaan kielletty. Kuitenkin em. tutkimuksen           rille, joilta ikää oli kysytty. Tupakkaa ostaneis-
6235: (Rimpelä ym. 1987, s. 22) mukaan alle 12-           ta 64 % ilmoitti, että ikää ei ollut varmistettu
6236: vuotiaat ostavat tupakkansa useimmin kios-          koskaan. Pojille (10 %) ja heistä erityisesti
6237: keista.                                             yhdeksäsluokkalaisille pojille (13 %) oli kiel-
6238:    Vuoden 1989 alussa julkaistiin Keski-Suo-        täydytty myymästä hieman useammin kuin
6239: men lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosas-     tytöille.
6240: ton keväällä 1987 käynnistämän tupakkater-
6241: veyskasvatusohjelman tulokset. Ohjelma toteu-           Vastaajilta pyydettiin arvioita siitä, miksi
6242: tettiin Keski-Suomen alueella olevissa kunnissa     tupakkaa myydään alle 16-vuotiaille. Suuri osa
6243: (Jämsä, Jämsänkoski, Kuhmoinen, Saarijärvi,         (64 %) vastaajista ajatteli alle 16-vuotiaille
6244: Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Pylkönmäki        myytävän tupakkaa siksi, että nuoren ostajan
6245: ja Kyyjärvi). Projektin keskeisenä tavoitteena      ikä arvioidaan väärin. Monet olivat sitä mieltä
6246: oli passiivisen tupakoinnin ehkäiseminen, tupa-     että myyjä ei ole kiinnostunut nuoren iästä
6247: koinnin vähentäminen sekä alle 16-vuotiaille        (40 %) tai että myyjä luottaa nuoren omaan
6248: nuorille tapahtuvan tupakkamyynnin ehkäise-         ilmoitukseen iästään (39 % ). Sitä vastoin vain
6249: minen ja vähentäminen. Kohderyhmänä olivat          pieni osa (2 %) oli sitä mieltä, että myyjä ei
6250: alle 16-vuotiaat nuoret, tupakkatuotteiden          tiedä tupakkalain säädöksiä. Osa vastaajista
6251: myyntihenkilökunta ja työpaikat. Tupakkalain        (l! %) arveli tupakkaa myytävän nuorille jos-
6252: 10 §:n mukainen myynnistä kieltäytyminen on         tam muusta syystä. Muuksi syyksi ehdotettiin
6253: myyntihenkilökunnan vastuulla.                      useimmin (7% kaikista vastaajista) rahaa ja
6254:                                                     myyntivoittoa.
6255:    Tupakkaostoja koskevaan kyselyyn vastasi
6256: 1 005 oppilasta edellä luetelluista kunnista.           Nuorten terveystapatutkimuksessa (Rimpelä
6257: Oppilailta kysyttiin kyselyajankohtaa edeltä-       ym. 1987, sivut 22-23) kysyttiin myös nuorten
6258: neen kuukauden aikana tapahtuneita tupak-           ~upakkaostoja kaupoista, kioskeista, kavereilta
6259: kaostoja. Vastaajista 22 % oli ostanut itselleen    Ja muualta. Tupakkaa ostettiin useimmiten
6260: tupakkatuotteita, eli suunnilleen sama määrä        kioskeista: 16% 14-vuotiaista pojista ja 12%
6261: kuin oli tupakoijia (21 %).                         14-vuotiaista tytöistä sanoi ostaneensa itselleen
6262:    Tupakkaa ostettiin useimmiten kioskeista:        kioskista tupakkaa viimeksi kuluneen kuukau-
6263:  16% kaikista vastaajista ja 72% tupakkaa           den aikana. Keski-Suomen tupakkaprojektin
6264: ostaneista vastaajista ilmoitti ostaneensa tupak-   kyselyssä kysyttiin myös baareista ostamista,
6265: kaa kioskista. Seuraavaksi eniten ostettiin baa-    koska monissa pienissä maaseutukunnissa baa-
6266: rista (8 %) ja kavereilta (8 %). Kaupasta osti      rit ovat tyypillisiä.
6267: 6 % vastaajista ja saman verran oli sellaisia,         Arkihavainnot Etelä-Suomen ja asutuskes-
6268: jotka ostivat muille. Automaatista ostettiin        kusten nuorten tupakkahankinnoista ovat sa-
6269: tuskin ollenkaan. Muualta ilmoitti ostaneensa       mansuuntaisia tutkimustulosten kanssa.
6270: 2900100
6271: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 266
6272: 
6273:   Ottaen huomioon nuorten tupakoinnin li-                     Onko Hallitus tietoinen, ettei tupak-
6274: sääntymisen vuodesta 1985 ja toisaalta mm.                 katuotteiden myyntipisteissä noudateta
6275: WHO:n tavoitteen tupakoinnin vähentämiseksi                tupakkalain 10 §:n määräystä, jonka
6276: yleensä ja erityisesti nuorten keskuudessa tulisi          mukaan tupakkatuotteita ei saa elinkei-
6277: käyttää kaikkia lainsäädännön antamia mah-                 notoiminnassa myydä eikä luovuttaa
6278: dollisuuksia tupakoinnin vähentämiseksi.                   alle 16-vuotiaille, ja
6279:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6280: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme               ryhtyä tupakkalain 10 §:n määräysten
6281: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen               noudattamiseksi nykyistä tarkemmin
6282: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                elinkeinotoiminnassa?
6283: 
6284:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1989
6285: 
6286:          Ole Wasz-Höckert               Pekka Leppänen               Toimi Kankaanniemi
6287:          Pekka Puska                    Riitta Jouppila              Henrik Westerlund
6288:          Lea Kärhä                      Matti Lahtinen               Riitta Uosukainen
6289:          Riitta Saastamoinen            Kaarina Dromberg             Kari Rajamäki
6290:                                         Tuula Paavilainen
6291:                                    1989 vp. -     KK n:o 266                                      3
6292: 
6293: 
6294: 
6295: 
6296:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6297: 
6298:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     etteikö kiellolla olisi merkitystä tuotteiden
6299: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     saannin rajoittamisessa.
6300: olette 3 päivänä toukokuuta 1989 päivätyn            Lääkintöhallitus selvittää parhaillaan, millai-
6301: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      nen on ollut oikeuskäytäntö tupakkalain rik-
6302: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     komusten osalta tuomioistuimissa. Alustavien
6303: edustaja Wasz-Höckertin ym. näin kuuluvasta       selvitysten nojalla näyttää siltä, että tapauksia
6304: kirjallisesta kysymyksestä n:o 266:               on vuosittain ollut vain muutamia ja niistä on
6305:                                                   langetettu hyvin pieniä rangaistuksia, pääosin
6306:           Onko Hallitus tietoinen, ettei tupak-   alle kymmenen päiväsakkoa.
6307:        katuotteiden myyntipisteissä noudateta        Lääkintöhallitus toteutti yhteistyössä Keski-
6308:        tupakkalain 10 §:n määräystä, jonka        Suomen lääninhallituksen kanssa kirjallisessa
6309:        mukaan tupakkatuotteita ei saa elinkei-    kysymyksessä mainitun läänintasoisen ohjel-
6310:        notoiminnassa myydä eikä luovuttaa         man, joka käsitteli mm. myyntikiellon tarkem-
6311:        alle 16-vuotiaille, ja                     paa valvontaa ja noudattamista. Hankkeen
6312:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    yhteenveto ja loppuselvitys saapui helmikuussa
6313:        ryhtyä tupakkalain 10 §:n määräysten       1989 lääkintöhallitukseen. Selvityksen pohjalta
6314:        noudattamiseksi nykyistä tarkemmin         lääkintöhallituksessa valmistellaan toimenpitei-
6315:        elinkeinotoiminnassa?                      tä tupakkatuotteiden myyntikiellon valvonnan
6316:                                                   tehostamiseksi. Tehostetut toimenpiteet voita-
6317:                                                   neen käynnistää vuoden 1990 alusta.
6318:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
6319:                                                      Vuosia 1989-1993 koskevaan valtakunnal-
6320: vasti seuraavaa:                                  liseen suunnitelmaan sosiaali- ja terveydenhuol-
6321:    Tupakkalaki     kieltää   tupakkatuotteiden    lon järjestämisestä on otettu kohta, joka vel-
6322: myynnin henkilöille, jotka ilmeisesti ovat alle   voittaa kuntia tehostamaan tupakkalain mää-
6323: 16-vuotiaita: "Tupakkatuotetta ja tupakointi-     räämän myynti- ja mainontakiellon valvontaa.
6324: välinettä ei saa elinkeinotoiminnassa myydä       Lääkintöhallitus lähetti myös äskettäin terveys-
6325: eikä luovuttaa henkilölle, joka ilmeisesti on     lautakunnille kirjeen ja siihen liittyvän muistion
6326: kuuttatoista vuotta nuorempi." Kiellon toteu-     esimerkeistä ja mahdollisuuksista myynti- ja
6327: tumisen valvonta kuuluu tupakkalain mukaan        mainontakiellon valvonnan tehostamiseksi.
6328: terveyslautakunnille, ja lääkintöhallitukselle    Lääkintöhallitus käynnisti lisäksi huhtikuussa
6329: kuuluu asiassa ohjaava rooli. Kiellon valvonta,   1989 terveyslautakunnille osoittamanaan yh-
6330: kuten myös vastaavan alkoholia koskevan           teistyöohjelmaehdotuksella "Sata tarinaa tupa-
6331: myyntikiellon valvonta, on osoittautunut osin     kasta" laaja-alaisen ohjelman erityisesti nuor-
6332: ongelmalliseksi sekä Suomessa että muissa         ten tupakoinnin ehkäisemiseksi. Ohjelman toi-
6333: maissa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä,         nen vaihe käynnistyy kesäkuussa 1989.
6334: 
6335:     Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1989
6336: 
6337:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
6338: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 266
6339: 
6340: 
6341: 
6342: 
6343:                              Tili Riksdagens Herr Talman
6344:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         rättspraxis som har tillämpats i domstolarna
6345: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          angående överträdelser av tobakslagen. Ut-
6346: av den 3 maj 1989 tili vederbörande medlem av        gående från preliminära utredningar verkar det
6347: statsrådet översänt avskrift av följande av          som om det årligen endast har funnits några
6348: riksdagsman Wasz-Höckert m.fl. undei1teckna-         rättsfall och att man i dessa har utfårdat endast
6349: de spörsmål nr 266:                                  milda bestraffningar, i huvudsak under tio
6350:                                                      dagsböter.
6351:           Är Regeringen medveten om att man
6352:        på försäljningsställen för tobaksproduk-         Medicinalstyrelsen genomförde i samarbete
6353:        ter inte följer bestämmelserna i 10 §         med länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän det
6354:                                                      program på länsnivå som omnämns i spörsmå-
6355:        tobakslagen, enligt viiken man i nä-
6356:                                                      let. Programmet behandlade bl.a. en mera
6357:        ringsverksamhet inte får sälja eller över-
6358:                                                      noggrann övervakning och efterlevnad av sälj-
6359:        låta tobaksprodukter till personer under
6360:                                                      förbudet. Medicinalstyrelsen fick ett samman-
6361:        16 år och
6362:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       drag och en slutredogörelse över projektet i
6363:                                                      februari 1989. Utgående från denna redogörel-
6364:        ta för att bestämmelserna i 10 § tobaks-
6365:        lagen skall efterlevas mera noggrant än       se förebereds inom medicinalstyrelsen åtgärder
6366:        tidigare i näringsverksamhet?                 för att effektivera övervakningen av säljförbu-
6367:                                                      det på tobaksprodukter. Åtgärderna för den
6368:                                                      skärpta kontrollen torde kunna vidtas från
6369:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         början av år 1990.
6370: samt anföra följande:
6371:                                                         I den landsomfattande planen för åren
6372:    Tobakslagen förbjuder försäljning av tobaks-      1989-1993 angående social- och hälsovård har
6373: produkter till personer som uppenbarligen är         upptagits en punkt som förpliktar kommuner-
6374: under 16 år gamla: "Tobaksprodukt eller rök-         na att effektivera övervakningen av det sälj-
6375: don får icke i näringsverksamhet säljas eller        och reklamförbud som tobakslagen föreskriver.
6376: överlåtas tili person, som uppenbarligen ännu        Dessutom sände medicinalstyrelsen nyligen ut
6377: icke fyllt sexton år." Övervakningen av att          ett brev tili hälsovårdsnämnderna, och med
6378: förbudet efterföljs ankommer enligt tobaksla-        brevet sändes en promemoria med exempel och
6379: gen på hälsovårdsnämnderna och medicinalsty-         möjligheter för hur man kan effektivera över-
6380: relsen har en styrande roll i saken. Att över-       vakningen av sälj- och reklamförbudet. Ytter-
6381: vaka att förbudet efterföljs har, i likhet med       ligare körde medicinalstyrelsen i april 1989 i
6382: övervakningen av motsvarande säljförbud för          gång ett omfattande, tili hälsovårdsnämnderna
6383: alkohol, visat sig vara problematiskt både i         riktat program, som framför allt skall förebyg-
6384: Finland och i andra länder. Det här betyder          ga rökningen bland ungdom. Programmet kör-
6385: ändå inte att förbudet skulle sakna betydelse        des i gång med ett förslag till samarbete mellan
6386: vad gäller begränsningen av varornas tillgäng-       hälsovårdsnämnderna och går under namnet
6387: lighet.                                              "Hundra historier om tobak". Programmets
6388:    Medicinalstyrelsen utreder som bäst viiken        andra fas körs i gång i juni 1989.
6389:     Helsingfors den 8 juni 1989
6390: 
6391:                                                     Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
6392:                                                1989 vp.
6393: 
6394: Kirjallinen kysymys n:o 267
6395: 
6396: 
6397: 
6398: 
6399:                                   Elo ym.: Emil Cedercreutzin museon saattamisesta lakisääteisen
6400:                                       valtionosuuden piiriin
6401: 
6402: 
6403:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6404:     Emil Cedercreutzin museo sijaitsee Harjaval-     kuluvan vuoden talousarvion mukaan ovat
6405: lassa Kokemäenjoen partaalla kulttuurihisto-         1 586 764 markkaa eli 178 markkaa/kunnan
6406: riallisesti pitkät perinteet omaavan Satakunnan      asukas. Museosta aiheutuu 0,36 pennin rasitus
6407: sydänalueella. Alueen kulttuurijäämistä on           veroäyriä kohti Harjavallan kaupungille. Mu-
6408: runsas ja asettaa suuret haasteet seudun mu-         seon osuus kaupungin koko sivistystoimen
6409: seotyölle. Sukupolvien ajan on Satakunnan            menoista on 3,5 %.
6410: esineellistä kulttuurihistoriaa taltioitu museoi-       Harjavallan kaupungin taloudellinen tila on
6411: hin. Satakunnassa maantieteellisesti pienelle,       viime vuosina heikentynyt. Uhkia kaupungin
6412: mutta kulttuurihistoriallisesti merkittävälle        talouden kehitysnäkymiin ovat aiheuttamassa
6413: alueelle on syntynyt maamme oloissa harvinai-        muutokset paikallisessa suurteollisuudessa. Ou-
6414: sen kehittynyt museoammatilliset kriteerit täyt-     tokumpu Oy:n ja Kemira Oy:n Harjavallan
6415: tävä museoverkosto jo ennen maakuntamuseo-           tehtaitten raaka-aineongelmien ja toimialara-
6416: ja aluetaidemuseojärjestelmän luomista. Mu-          tionalisoinnin vaikutukset heijastuvat heti kau-
6417: seoammatillisesti hoidetuilla museoilla on sel-      pungin talouteen. Rakennemuutosten kanssa
6418: vät, toisistaan eroavat ja toisiaan täydentävät      samanaikaisiksi sattuneiden kaupungin omien
6419: profiilit ja toiminta-ajatukset. Lisäksi Satakun-    suurten investointien, kuten koulurakennusten
6420: nassa on runsaasti merkittäviä paikallismuseoi-      laajamittaisten saneerausten, lisärakennusten ja
6421: ta arvokkaine kokoelmineen. Maakuntamu-              uusien koulujen rakentamisen takia kaupungin
6422: seon ja aluetaidemuseon voimavarat ovat olleet       talous on joutunut erityisen ahtaalle. Vaikka
6423: suunnatut niihin kuntiin, joissa ei ole ollut        kaupungin kantokykyluokka putosi seitsemän-
6424: museoammatillisesti hoidettua museota. Muut          nestä kuudenteen ja kaupungin käyttötalous-
6425: museoammatillisesti hoidetut museot ovat saa-        menojen osuutta suhteessa pääomamenoihin ja
6426: neet vain satunnaisesti pieniä määriä harkin-        tulokehitykseen on koetettu korjata, taloudel-
6427: nanvaraista valtionavustusta tiettyihin kerta-       linen kehitys on edelleen huolestuttava. Kiris-
6428: luonteisiin kohteisiin. Satakunnan alueen run-       tynyt kunnallistalous tuntuu selvästi vapaaeh-
6429: saan kulttuuriperinteen ja museoiden suuren          toisten menojen kuten museomenojen karsimi-
6430: määrän takia maakuntamuseo ja aluetaidemu-           sena. Niinpä Emil Cedercreutzin museossakin
6431: seo eivät pysty edes valtionosuuslain niille         on jouduttu sopeuttamaan toimintaa vähenty-
6432:  tuoman lisärahoituksenkaan turvin vastaamaan        neisiin resursseihin.
6433:  riittävästi maakunnan esineellisen kulttuuripe-        Mittavan koulutalojen rakennusohjelman li-
6434:  rinnön hoitamisesta. Tähän työhön tarvitaan         säksi sivitystoimen sektorilla on vielä museon
6435:  myös muita Satakunnan museoammatillisesti           uudisrakennusprojekti kesken. Maahengen
6436:  hoidettuja museoita.                                Temppelin v. 1963 laadituista rakennussuunni-
6437:     Monet Satakunnan kunnat ovat vuosikausia         telmista on v. 1971 valmistunut ns. C-osa ja v.
6438:  suunnanneet taloudellista tukea museotyöhön.        1977 ns. A-osa. Rakennus on kuitenkin torso,
6439:  Erityisesti Harjavalta on vuodesta 1971 alkaen      koska em. osat yhdistävä museon toimivuuden
6440:  tehnyt määrätietoista kulttuurityötä esineellisen   kannalta tärkeä B-osa, jonka kustannusarvio
6441:  kulttuurihistorian saralla käyttämällä varoja       on n. 3 miljoonaa markkaa, vielä puuttuu.
6442:  maamme kunnista museotyöhön ylivoimaisesti          Maahengen Temppelin mittavan uudisraken-
6443:  eniten verrattuna asukaslukuun. Esimerkkinä         nusprojektin lisäksi Harjavallan kaupunki on
6444:  mainittakoon, että Harjavallan kaupungin yl-        rahoittanut museorakennusten peruskorjauksia
6445:  läpitämän Emil Cedercreutzin museon menot           melkoisesti: Taiteilijakoti Harjula on peruskor-
6446: 2900100
6447: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 267
6448: 
6449: jattu, samoin taidemuseorakennuksen ateljee-        tokset ovat sisällyttäneet opetussuunnitelmiinsa
6450: ja veistossaliosat. Vuoroaan on edelleen odot-      runsaasti museon kokoelmien käyttöön perus-
6451: tamassa alkuperäisen Maahengen Temppelin            tuvia oppitunteja. Toinen merkittävä museo-
6452: peruskorjaus, joka saatiin alkuun viime syksy-      palvelujen käyttäjäryhmä ovat eläkeläiset.
6453: nä opetusministeriön tuella. Museoalueelle on          Paikallishistorian ja esinedokumentoinnin li-
6454: tehty myös vesijohto- ja viemärilinjat ja ulko-     säksi museon tutkimusohjelmassa on viime
6455: valaistus. Museokiinteistöjen rakentaminen, yl-     vuosina ollut Suomen vuosien 1900-1950 vä-
6456: läpito ja hoito on ollut ja tulee mahdollisesta     linen kuvanveistotaide ja museon omien maa-
6457: museotoimen valtionosuudesta huolimatta ole-        lauskokoelmien tutkimustyö.
6458: maan Harjavallan kaupungille taloudellisesti
6459:                                                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6460: erittäin raskasta, koska Emil Cedercreutzin
6461:                                                     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6462: museoon kuuluu useita eri-ikäisiä, osin huono-
6463:                                                     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6464: kuntoisiakin ja hyvin suurikokoisia museora-
6465:                                                     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6466: kennuksia.
6467:    Emil Cedercreutzin museon vuotuinen kävi-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6468: jämäärä on noin 20 000 henkeä. Kävijöistä                  ryhtyä Emil Cedercreutzin museon saat-
6469: suuri osa koostuu eri oppilaitosten opiskelijois-          tamiseksi lakisääteisen valtionosuuden
6470: ta. Etenkin seutukunnan ammatilliset oppilai-              piiriin ensi tilassa?
6471:     Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1989
6472: 
6473:          Mikko Elo                      Raila Aho                     Raimo Vuoristo
6474:          Heikki Rinne                   Maunu Kohijoki                Aino Pohjanoksa
6475:                                         Einari Nieminen
6476:                                       1989 vp. -      KK n:o 267                                     3
6477: 
6478: 
6479: 
6480: 
6481:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6482:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tulee kuitenkin huolehtimaan museolaitoksen
6483: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         yleisestä kehittämisestä.
6484: olette 4 päivänä toukokuuta 1989 päivätyn                Maassamme on tällä hetkellä lähes 800
6485: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          museota, joista noin 100 niin sanottuja mu-
6486: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         seoammatillisesti hoidettuja museoita. Valtion-
6487: edustaja Elon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       osuuteen oikeutettuja museoita ovat heti lain
6488: kysymyksestä n:o 267:                                 voimaan tullessa valtioneuvoston päätöksen
6489:                                                       nojalla nimetyt maakuntamuseot ja aluetaide-
6490:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        museot, jotka muodostavat alueellisten museo-
6491:        ryhtyä Emil Cedercreutzin museon saat-         keskusten verkon.
6492:        tamiseksi lakisääteisen valtionosuuden            Maakunta- ja aluetaidemuseoiden lisäksi tul-
6493:        piiriin ensi tilassa?                          laan nimeämään valtakunnallisia erikoismu-
6494:                                                       seoita eräille merkittävimmille yhteiskuntamme
6495:                                                       toiminnan osa-alueille. Nämä museot on tar-
6496:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            koitus ottaa valtionavustusjärjestelmän piiriin
6497: taen seuraavaa:                                       siten, että opetusministeriö nimeää tulo- ja
6498:    Laki museoiden valtionosuuksista ja -avus-         menoarviossa osoitettujen määrärahojen puit-
6499: tuksista annettiin 23.12.1988 ja se tulee voi-        teissa museoviraston esityksestä museon valta-
6500: maan 1.12.1989. Lain tarkoituksena on järjes-         kunnalliseksi erikoismuseoksi. Näin nimetty
6501: tää museoille annettava valtion taloudellinen         museo tulee automaattisesti valtionosuuden pii-
6502: tuki pääasiallisesti lakisääteiselle pohjalle. M u-   riin.
6503: seoille suoritettavat valtionavustukset ovat tä-         Edellä mainittujen museoiden ohella valtion-
6504: hän asti olleet lainsäädännöllä järjestämättä.        osuuden piiriin tullaan myöhemmin nimeä-
6505: Avustuksia on harkinnanvaraisesti myönnetty           mään muita museoammatillisesti hoidettuja
6506: pääasiallisesti tieteen, taiteen ja urheilun tuke-    museoita. Emil Cedercreutzin museo kuuluu
6507: miseen osoitetuista veikkauksen ja raha-arpa-         tähän museoryhmään. Opetusministeriö pyrkii
6508: jaisten voittovaroista. Kunnilla on ollut suurin      laajentamaan lain soveltamisalaa vuosittain
6509: taloudellinen vastuu maamme museolaitokses-           tulo- ja menoarvion rajoissa niin, että kaikki
6510: ta. Kunnat tulevat lain voimaan tultuakin             museoammatillisesti hoidetut museot saadaan
6511: vastaamaan suuresta osasta museoiden kustan-          mahdollisimman nopeasti lain piiriin. Opetus-
6512: nuksia ja kunnilla tulee olemaan edelleen tär-        ministeriön tavoitteena on, että kaikki päätoi-
6513: keä tehtävä erityisesti paikallisen historian tal-    misesti hoidetut museot pääsevät lakisääteisen
6514: lentamisen sekä omien kuntalaistensa viihty-          valtionavun piiriin viimeistään ensi vuosikym-
6515: vyyden ja palvelujen saannin osalta. Valtiovalta      menen loppuun mennessä.
6516: 
6517:      Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1989
6518: 
6519:                                                                 Opetusministeri Christoffer Taxell
6520: 4                                  1989 vp. -    KK n:o 267
6521: 
6522: 
6523: 
6524: 
6525:                             Till Riksdagens Herr Talman
6526:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen     svara för den allmänna utvecklingen av musei-
6527: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse      väsendet.
6528: av den 4 maj 1989 till vederbörande medlem av       I detta nu finns det nästan 800 museer i vårt
6529: statsrådet översänt en avskrift av följande av   land, och av dem är ca 100 s.k. museiprofes-
6530: riksdagsman Elo m.fl. undertecknade spörsmål     sionellt skötta. Statsandelsberättigade är de
6531: nr 267:                                          landskapsmuseer och regionala konstmuseer
6532:                                                  som bildar nätet av regionala museicentra och
6533:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen         som med stöd av statsrådsbeslut utsetts då
6534:        vidta för att utan dröjsmål få Emil       lagen träder i kraft.
6535:        Cedercreutz museum innefattat i det           Utöver landskapsmuseerna och de regionala
6536:        lagstadgade statsandelssystemet?          konstmuseerna kommer det även att som stats-
6537:                                                  andelsberättigade utses riksomfattande special-
6538:                                                  museer på vissa betydelsefulla delområden i
6539:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt     vårt samhälle. Avsikten är att innefatta dessa
6540: följande:
6541:                                                  museer i statsandelssystemet så att undervis-
6542:    Lagen om statsandelar och statsunderstöd åt   ningsministeriet inom ramen för anslagen i
6543: museer stiftades 23.12.1988 och den träder i     statsbudgeten och vid föredragning från musei-
6544: kraft 1.12.1989. A vsikten med lagen är att      verket utser ett museum till riksomfattande
6545: reglera det statliga ekonomiska understödet åt   specialmuseum. Ett museum som utsetts på
6546: museerna genom 1ag. Statsandelarna åt mu-        detta sätt ingår automatiskt i statsandelssyste-
6547: seerna har hittills inte reglerats genom lag.    met.
6548: Understöden har efter prövning beviljats hu~         Vid sidan av nämnda museer kommer man
6549: vudsakligen för att stöda vetenskap, konst och   senare att utse andra museer som sköts mu-
6550: idrott ur vinstmedlen från tippning och pen-     seiprofessionellt. Emil Cedercreutz museum hör
6551: ninglotterier. Kommunerna har burit det störs-   till denna grupp. Undervisningsministeriet ef-
6552: ta ekonomiska ansvaret för museiväsendet i       tersträvar att årligen inom ramen för statsbud-
6553: vårt land. Efter det att lagen trätt i kraft     geten utvidga lagens tillämpningsområde så att
6554: kommer kommunerna även att svara för en          alla museiprofessionellt skötta museer så
6555: stor del av kostnaderna för museerna och         snabbt som möjligt skall innefattas i statsan-
6556: kommunerna kommer fortfarande att ha en          delssystemet. Undervisningsministeriet har som
6557: viktig uppgift som bevarare av lokal historia    mål att alla museer som sköts på heltid skall
6558: och med hänsyn till trivseln och servicen för    åtnjuta lagstadgat statsunderstöd senast före
6559: sina invånare. Statsmakten kommer dock att       slutet av nästa årtionde.
6560: 
6561:     Helsingfors den 6 juni 1989
6562: 
6563:                                                     Undervisningsminister Christoffer Taxell
6564:                                                 1989 vp.
6565: 
6566: Kirjallinen kysymys n:o 268
6567: 
6568: 
6569: 
6570: 
6571:                                    Mäkelä: Metsäntutkimusaseman saamisesta Multialle
6572: 
6573: 
6574:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6575:    Vai takunnallisen Ilves-metsän terveyskil pai-      aseman paikaksi, koska juuri Multian alueella
6576: lun yhteydessä Multian säästöpankki suoritti           on huomattavat versosyövän tuhoalueet. Keski-
6577: Multian kunnan alueella kyläkunnittain neulas-         Suomen alueella tehtävässä tutkimuksessa voi-
6578: tutkimukset, joiden tulokset julkaistiin metsän-       taisiin nopeasti selvittää mm. se, tulisiko met-
6579: hoitoyhdistyksen syyskokouksessa ja luovutet-          sälannoitus kieltää Keski-Suomen alueella.
6580: tiin metsänomistajille. Kokouksessa todettiin          Varsinkin lannoitteiden lentolevityksen on väi-
6581: yksimielisesti, että olisi erittäin tarpeellista tä-   tetty aiheuttavan luonnonsuojelun kannalta tu-
6582: mänlaatuisen tutkimuksen jatkaminen mm.                hoisia seurauksia.
6583: lannoituksen tarpeellisuuden ja metsän ja met-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6584: sämaan tilan selvittämiseksi. Näin laaja tutki-        tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän
6585: mus vaatii kuitenkin mittavampaa rahoitusta,           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6586: johon ainoastaan valtiovallan turvin on mah-           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6587: dollisuuksia.                                                     Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
6588:    Tulevaa tutkimusta voitaisiin suorittaa Kes-                metsäntutkimuksen       seuranta-aseman
6589: ki-Suomen alueella, koska ko. alueelle ei ole                  saamiseksi Multian kunnan alueelle,
6590: näillä näkymillä tulossa metsäntutkimusase-                    jotta Keski-Suomessa voitaisiin nykyis-
6591: maa. Parhaiten tämä tutkimuksen suorittami-                    tä tehokkaammin suorittaa metsäntut-
6592: nen onnistuisi, mikäli Multialle perustettaisiin               kimusta mm. versosyövän ja metsälan-
6593: metsäntutkimuksen seuranta-asema. Multian                      noituksen hyöty- ja haittanäkökohtien
6594: kunta sopisi mitä parhaiten kyseisen seuranta-                 osalta?
6595:      Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1989
6596: 
6597:                                               Tina Mäkelä
6598: 
6599: 
6600: 
6601: 
6602: 2900100
6603: 2                                    1989 vp. -      KK n:o 268
6604: 
6605: 
6606: 
6607: 
6608:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6609:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         keita eri puolilla Suomea, myös Keski-Suomen
6610: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         alueella. Osalla kokeista selvitetään metsäeka-
6611: olette 4 päivänä toukokuuta 1989 päivätyn             systeemin typensietokykyä. Tutkimuksen ta-
6612: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          voitteena on selvittää typpilaskeumasta metsille
6613: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         aiheutuvaa uhkaa erilaisissa ilmasto-oloissa ja
6614: edustaja Mäkelän näin kuuluvasta kirjallisesta        erilaisilla kasvupaikkatyypeillä. Tulosten perus-
6615: kysymyksestä n:o 268:                                 teella on mahdollista arvioida, miten muuttuva
6616:                                                       typpitilanne on otettava huomioon metsien
6617:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         hoidossa. Myös Happamoitumisprojektissa tut-
6618:        metsäntutkimuksen      seuranta-aseman         kitaan ilman epäpuhtauksien vaikutusta metsä-
6619:        saamiseksi Multian kunnan alueelle,            maiden ominaisuuksiin. Laitoksessa on meneil-
6620:        jotta Keski-Suomessa voitaisiin nykyis-        lään myös kokeita, joissa selvitetään lannoituk-
6621:        tä tehokkaammin suorittaa metsäntut-           sen vaikutusta männynversosyövän esiintymi-
6622:        kimusta mm. versosyövän ja metsälan-           seen.
6623:        noituksen hyöty- ja haittanäkökohtien
6624:        osalta?                                           Edellä olevat näkökohdat huomioon ottaen
6625:                                                       ei ole erityisiä syitä pysyvän metsäntutkimus-
6626:                                                       aseman perustamiselle Multian kuntaan.
6627:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
6628: taen seuraavaa:                                          Metsäntutkimuslaitoksella on alueellista toi-
6629:                                                       mintaa varten tutkimusalueita ja kahdeksan
6630:    Metsäntutkimuslaitos inventoi versosyöpätu-        tutkimusasemaa eri puolilla Suomea. Kuluvan
6631: hoja nuorissa männiköissä mm. Multialla jo            vuosikymmenen alussa selvitettiin saaristo- ja
6632: vuonna 1979. Multialla sijaitsi myös yli 1 400        rannikkometsien tutkimukseen erikoistuvan
6633: hehtaarin tutkimusalue, jolla selvitettiin vuoden     aseman perustamista Lounais-Suomeen. Myö-
6634: 1982 epidemian jälkeen metsikön rakenteen,            hemmin metsäntutkimustoimikunta vuonna
6635: perustamistavan, metsänhoidollisten toimenpi-         1985 jättämässään mietinnössä otti kannan,
6636: teiden ja kasvupaikan vaikutusta männikön             ettei tutkimusasemaverkosto kaipaa laajenta-
6637: versosyöpäisyyteen. Tutkimuksia tehostettiin          mista. Myöskään joulukuussa 1986 mietintönsä
6638: edelleen vuonna 1987, jolloin perustettiin uusia      jättänyt METLA-työryhmä ei katso uusien
6639: kokeita Multian lisäksi myös Evolle, metsähal-        tutkimusasemien perustamiseen olevan tarvet-
6640: linnon Parkanon hoitoalueelle ja Metsäntutki-         ta. Sen sijaan työryhmä esittää nykyisten tut-
6641: muslaitoksen tutkimusalueille.                        kimusasemien toimintamahdollisuuksien pa-
6642:    Jo nyt versosyöpätuhojen esiintyminen voi-         rantamista. Vuoden 1987 tulo- ja menoarviota
6643: daan ennustaa edellisenä syksynä ennen tuho-          käsitellessään eduskunta on edellyttänyt, että
6644: jen oireiden ilmaantumista. Taudin torjunnan          hallitus toimii METLA-työryhmän ehdotta-
6645: kannalta tällä ei ole kovin suurta merkitystä,        maila tavalla. Vuoden 1988 tulo- ja menoar-
6646: mutta se osoittaa, että tautiin vaikuttavat           viossa Metsäntutkimuslaitosta koskevan luvun
6647: päätekijät tunnetaan. Maastoinventoinneista ja        perusteluissa vielä todetaan, ettei nykyistä tut-
6648: kenttäkokeista saatava tutkimustieto on pää-          kimusasemaverkostoa ole enää tarkoitus laa-
6649: osin jo kerättynä, ja jatkotutkimuksissa on           jentaa. Näin ollen hallitus ei myöskään pidä
6650: kyse tiedon syventämisestä laboratoriokokeilla.       tarpeellisena metsäntutkimusaseman perusta-
6651:    Metsäntutkimuslaitoksella on lannoitusko-          mista M ultialle.
6652:     Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1989
6653: 
6654:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
6655:                                      1989 vp. -     KK n:o 268                                       3
6656: 
6657: 
6658: 
6659:                              Tili Riksdagens Herr Talman
6660:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Finland. Genom en del av försöken klargörs
6661: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          toleransgränsen för kväve i skogsekosystemet.
6662: av den 4 maj 1989 tili vederbörande medlem av        Målet för undersökningen är att klargöra vilket
6663: statsrådet översänt en avskrift av följande av       hot kvävenedfallen utgör för skogarna i olika
6664: riksdagsledamot Mäkelä undertecknade spörs-          klimatförhållanden och för olika ståndortsty-
6665: mål nr 268:                                          per. På grundval av resultaten är det möjligt att
6666:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen            bedöma hur den föränderliga kvävesituationen
6667:        vidta för att inrätta en station för          skall beaktas i skogsvården. Ä ven genom för-
6668:        uppföljning av skogsforskningen i Mul-        surningsprojektet undersöks vilka verkningar
6669:        tia kommun för att skogsforskningen i         luftföroreningarna har på skogsmarkernas
6670:        mellersta Finland skall effektiveras bl.a.    egenskaper. Vid institutet pågår även försök
6671:        när det gäller knopp- och grentorka           där gödslingens inverkan på knopp- och gren-
6672:        samt för- och nackdelar med skogs-            torka bland tallar utreds.
6673:        gödsling?                                        Med beaktande av ovan anförda synpunkter
6674:                                                      finns det inga särskilda skäl att inrätta en
6675:                                                      permanent skogsforskningsstation i Multia
6676:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         kommun.
6677: samt anföra följande:
6678:                                                         Skogsforskningsinstitutet har för den regio-
6679:    Skogsforskningsinstitutet inventerade de av       nala verksamheten försöksområden och åtta
6680: knopp- och grentorka förorsakade skadorna på        forskningsstationer på olika håll i Finland. I
6681: unga tallbestånd bl.a. i Multia redan år 1979. I     början av detta årtionde utreddes frågan om
6682: Multia fanns även ett över 1 400 ha stort           att i sydvästra Finland inrätta en station, som
6683: försöksområde, på vilket inverkan av bestån-        skulle specialisera sig på att undersöka skogar-
6684: dets struktur, anläggningssätt och ståndort         na i skärgården och vid kusten. Senare intog
6685: samt av beståndsvårdande åtgärder på före-          skogsforskningskommissionen i sitt år 1985
6686: komsten av knopp- och grentorka i tallbestånd       avgivna betänkande den ståndpunkten att nätet
6687: utreddes efter epidemin år 1982. Undersök-          av forskningsstationer inte behövde utvidgas.
6688: ningarna intensifierades ytterligare år 1987 då     Inte heller METLA-arbetsgruppen, som avgav
6689: nya försök inleddes förutom i Multia även i         sitt betänkande i december 1986, anser att det
6690: Evois, inom forstförvaltningens revir i Parkano     finns något behov av att inrätta nya forsknings-
6691: och på Skogsforskningsinstitutets försöksområ-      stationer. Däremot föreslår arbetsgruppen att
6692: den.                                                de nuvarande forskningsstationernas verksam-
6693:    Redan nu kan uppkomsten av skador av             hetsbetingelser skall förbättras. 1 samband med
6694: knopp- och grentorka förutsägas föregående          behandlingen av budgetpropositionen för år
6695: höst innan symptom på skadorna visat sig. För       1987 har riksdagen förutsatt att regeringen
6696: bekämpningen av sjukdomen är detta inte av          förfar på det sätt som METLA-arbetsgruppen
6697: någon större betydelse, men det visar att de        föreslår. I motiveringen tili det kapitel som
6698: huvudfaktorer som inverkar på sjukdomen är          gäller Skogsforskningsinstitutet i budgeten för
6699: kända. De forskningsrön som kan göras genom         innevarande år konstateras dessutom att avsik-
6700: inventeringar i terrängen och fåltförsök är tili    ten är att inte ytterligare utvidga det nuvarande
6701: största delen redan samlade och vid de fortsat-     nätet av forskningsstationer. Under dessa om-
6702: ta undersökningarna är det frågan om att            ständigheter anser inte heller regeringen det
6703: fördjupa kunskapen genom laboratorieprov.           vara påkallat att inrätta någon forskningssta-
6704:   Skogsforskningsinstitutet gör gödslingsförsök     tion i M ultia.
6705: på olika håll i Finland, även i mellersta
6706:     Helsingfors den 30 maj 1989
6707: 
6708:                                                   Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
6709:                                             1989 vp.
6710: 
6711: Kirjallinen kysymys n:o 269
6712: 
6713: 
6714: 
6715: 
6716:                                 Mäkelä: Rintamatunnuksen myöntämisestä v. 1926 syntyneelle
6717:                                     ikäluokalle
6718: 
6719: 
6720:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6721:    Vuonna 1926 syntynyt ikäluokka oli nuorin      deltuja miehiä kohdellaan eriarvoisesti sodan
6722: ikäluokka, joka kutsuttiin asepalvelukseen jat-   jälkeen. Tämä ei voi vastata lain eikä asetusten
6723: kosodan aikana. Nämä miehet olivat silloin 17     henkeä eikä ole sopusoinnussa kansalaisten
6724: vuoden ikäisiä ja samanarvoisia muitten van-      tasavertaisuuden kanssa. Epäkohta tulisikin
6725: hempien miesten kanssa. Nämä henkilöt osal-       pikaisesti korjata tekemällä muutos asetukseen
6726: listuivat käytännössä sotatoimiin koulutuskes-    rintamatunnuksesta siten, että myös vuonna
6727: kuksen nimissä. Useimmat heistä joutuivat          1926 syntynyt ikäluokka saataisiin tunnuksen
6728: jopa varsinaisiin rintamatehtäviin, ja monet      saajien piiriin.
6729: olivat sodan jälkeen mukana miinanraivaukses-
6730:                                                      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6731: sa alueilla, jotka kuuluivat rintamaan. Näin
6732:                                                   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
6733: ollen heidän palveluksensa täyttää täysin ne
6734:                                                   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6735: edellytykset, joita rintamatunnuksen saamiselle
6736:                                                   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6737: on asetettu.
6738:    Huolimatta vuonna 1926 syntyneiden koulu-               Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
6739: tuskeskuksen nimissä palvelleiden miesten pal-           vuonna 1926 syntyneen ikäluokan, joka
6740: veluksen sisällöstä heille ei ole myönnetty              palveli lähinnä koulutuskeskuksen ni-
6741: rintamatunnusta. Tämä on erittäin törkeä epä-            mtssa, saamiseksi rintamatunnuksen
6742: kohta, sillä sodan aikana tasavertaisesti koh-           saajien joukkoon?
6743:     Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1989
6744: 
6745:                                           Tina Mäkelä
6746: 
6747: 
6748: 
6749: 
6750: 2900100
6751: 2                                       1989 vp. -       KK n:o 269
6752: 
6753: 
6754: 
6755: 
6756:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6757:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           na 1926 syntynyttä miestä on saanut rintama-
6758: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            sotilastunnuksen, mikä on lähes 22 % koko
6759: olette 4 päivänä toukokuuta 1989 päivätyn                ikäluokan miehistä.
6760: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston                 Kysymys rintamasotilaseläkelain uudistami-
6761: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-            sesta oli esillä eduskunnassa syksyllä 1987 sen
6762: edustaja Tina Mäkelän näin kuuluvasta kirjal-            käsitellessä hallituksen esitystä eduskunnalle
6763: lisesta kysymyksestä n:o 269:                            laiksi rintamasotilaseläkelain muuttamisesta
6764:                                                          (HE n:o 100/1987 vp.). Esityksessä ehdotettiin,
6765:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
6766:                                                          että rintamasotilaeläkelain piiriin saatettaisiin
6767:         vuonna 1926 syntyneen ikäluokan, joka
6768:                                                          puolustusvoimien joukoissa linnoitusrakentaji-
6769:         palveli lähinnä koulutuskeskuksen ni-
6770:                                                          lla toimineet työvelvolliset. Nämä linnoitusra-
6771:         missä, saamiseksi rintamatunnuksen
6772:                                                          kentajat ovat ainoa sellainen ryhmä, joka
6773:         saajien joukkoon?                                sotaan osallistuneista joukko-osastoista ei ollut
6774:                                                          saanut tunnustusta sotatoimiin osallistumises-
6775:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             ta. Eduskunnan hyväksymän rintamasotilaselä-
6776: vasti seuraavaa:                                         kelain muutoksen perusteella työvelvolliset lin-
6777:    Voimassa olevan lainsäädännön mukaan                  noitusrakentajat saatettiin rintamaetuuksien
6778: vuosien 1939-1945 sotien perusteella annetaan            piiriin 1.10.1988 lukien.
6779: erityistä sosiaaliturvaa sellaisille henkilöille, jot-       Vuosien 1939-1945 sotien johdosta joutui-
6780: ka joutuivat puolustusvoimien joukoissa tai              vat hyvin monet henkilöt kärsimään sotatoi-
6781: niihin rinnastettavissa olosuhteissa osallistu-          mista ja niiden aiheuttamista seurauksista. Osa
6782: maan sotatoimiin.                                        henkilöistä oli pakotettu työsuhteensa perus-
6783:    Miehille myönnetään tunnuksena sotaan                 teella osallistumaan erilaisiin velvoitteisiin. Osa
6784: osallistumisesta rintamasotilastunnus. Rinta-            väestöstä joutui muutoin sotatoimien kohteek-
6785: masotilastunnusta koskevan asetuksen (772/69)            si.
6786: mukaan rintamasotilaana tarkoitetaan henki-                  Vastauksessaan edellä mainittuun hallituksen
6787: löä, joka on vuosien 1939-1945 sotien aikana             esitykseen eduskunta edellytti hallituksen sel-
6788: osallistunut puolustusvoimien joukoissa varsi-           vittävän mahdollisuudet rintamasotilaseläke-
6789: naisiin sotatoimiin reserviläisenä, nostomiehe-          lain soveltamisalan laajentamiseen koskemaan
6790: nä, vapaaehtoisena tai vakinaisessa palveluk-            kaikkia sellaisia henkilöitä, jotka palvelus- tai
6791: sessa olevana. Varsinaisiin sotatoimiin osallis-         työtehtäviensä johdosta ovat joutuneet ole-
6792: tuneeksi katsotaan henkilö, joka on todistetta-          maan rintamaolosuhteita vastaavissa olosuh-
6793: vasti osallistunut taisteluihin rintamavastuussa         teissa, kuten rautateiden henkilöstö, viestintä-
6794: olleen sotatoimiyhtymän joukoissa tahi sen               tehtävissä olleet ja kauppalaivastossa palvel-
6795: alueella taikka ilmatorjunta- tai rannikkojou-           leet. Samoin on selvitettävä mahdollisuudet
6796: koissa, merivoimien alusyksiköissä tahi ilma-            lain soveltamisalan laajentamiseen koskemaan
6797: voimien lentoyksiköissä. Koulutuskeskuksen               miinanraivaukseen osallistuneita, sairaanhoito-
6798: tehtävissä palvelleita ei ole pidetty sellaisiin         henkilöstöä, Itä-Karjalan sotilashallinnon alai-
6799: joukko-osastoihin kuuluneina, että he olisivat           suudessa palvelleita ja sotatarviketeollisuudessa
6800: tunnukseen oikeutettuja edellä lueteltujen mui-          työskennelleitä. Korvausten maksamista myös
6801: den joukko-osastoissa palvelleiden tapaan. Sillä         sotatoimien johdosta toisen valtion vangiksi
6802: seikalla, minä vuonna henkilö on syntynyt, ei            joutuneille siviileille on selvitettävä.
6803: ole rintamasotilastunnuksen saamisen kannalta                Kuten eduskunnan vastaukseen sisällyttä-
6804: merkitystä. Ratkaisevaa on vain se, onko hen-            mästä ponnestakin ilmenee, kysymys erityisen
6805: kilöllä asetuksessa tarkoitettua palvelusta vai          sosiaaliturvan antamisesta muille kuin varsinai-
6806: ei. Hyvin suurella osalla vuonna 1926 synty-             siin sotatoimiin puolustusvoimien joukoissa
6807: neistä miehistä on oikeus saada rintamasotilas-          osallistuneille on laaja. Rintamasotilas-, rinta-
6808: tunnus. Vuoden 1988 lopussa noin 5 000 vuon-             mapalvelus- ja rintamatunnuksen jatkuvat laa-
6809:                                     1989 vp. -     KK n:o 269                                      3
6810: 
6811: jentamisvaatimukset ovat herättäneet arvoste-      tunnuksen saamisen piirin jatkuva laajentami-
6812: lua sotaveteraanien keskuudessa. Tähän asiaan      nen hämärtää tunnuksiin oikeutettujen etuuk-
6813: on kiinnittänyt huomiota rintamaveteraani-         sien alkuperäisen merkityksen. Enteenä tästä
6814: asiain neuvottelukunta sosiaali- ja terveysmi-     on rintamasotilaiden piiristä noussut vaatimus
6815: nisteriölle antamassaan lausunnossa. Neuvotte-     erityisen taistelijalisän maksamisesta eläkkeen
6816: lukunta vaatii laajentamisesitysten pysäyttämis-   yhteydessä.
6817: tä ja puoltaa puolustusministeriön ehdotusta          Sosiaali- ja terveysministeriö pyrkii mahdol-
6818: tunnuksen myöntämiskäytännön lopettamisek-         lisimman pikaisesti selvittämään tunnusten
6819: si. Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan        myöntämiseen liittyvät kysymykset ja ryhtyy
6820: lausunnossa viitataan muun muassa siihen, että     selvitysten edellyttämiin toimenpiteisiin.
6821:     Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1989
6822: 
6823:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
6824: 4                                       1989 vp. -      KK n:o 269
6825: 
6826: 
6827: 
6828: 
6829:                                 Till Riksdagens Herr Talman
6830:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            erhållit frontmannatecken, vilket gör nästan
6831: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse             22 % av männen i hela denna åldersklass.
6832: av den 4 maj 1989 till vederbörande medlem av               Frågan om en reform av lagen om frontman-
6833: statsrådet översänt avskrift av följande av             napension var hösten 1987 uppe för behandling
6834: riksdagsledamot Tina Mäkelä undertecknade               i riksdagen då den behand1ade regeringens
6835: spörsmål nr 269:                                        proposition tili riksdagen med förslag till lag
6836:                                                         om ändring av lagen om frontmannapension
6837:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen
6838:         vidta för att den uppbådsåldersklass            (RP nr 100/1987 rd.). 1 propositionen föreslogs
6839:                                                         att lagen om frontmannapension skali utvidgas
6840:         som fötts 1926 och som i huvudsak
6841:                                                         till att omfatta de arbetsp1iktiga som verkat
6842:         tjänstgjorde inom utbildningscentralen
6843:                                                         som befästningsbyggare inom försvarsväsendet.
6844:         skall vara berättigade till fronttecken?
6845:                                                         Dessa befastningsbyggare är enda gruppen av
6846:                                                         de truppavdelningar vilka deltog i kriget som
6847:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-            inte fått någon erkäns1a för att ha deltagit i
6848: samt anföra följande:                                   krigshandlingarna. På basis av den ändring av
6849:     Enligt gällande lagstiftning ges på basis av        lagen om frontmannapension som riksdagen
6850: krigen 1939-1945 speciellt socialskydd till             godkänt började befästningsbyggarna omfattas
6851: sådana personer som var tvungna att delta i             av frontförmånerna räknat från 1.1 0.1988.
6852: krigshand1ingar inom försvarsväsendets trup-                Till fö1jd av krigen 1939-1945 blev väldigt
6853: per eller under förhållanden som kan jämställas         många offer för krigshandlingarna och dess
6854: med dessa.                                              verkningar. Vissa personer var på grund av sitt
6855:     Männen bevi1jas frontmannatecken som in-            arbetsförhållande tvungna att ta del i olika
6856: tyg över deltagande i krig. Enligt förordningen         åligganden. En del av befolkningen blev på
6857: om frontmannatecken (772/69) avses med en               annat sätt offer för krigshandlingarna.
6858: frontman en person som under krigen 1939-                   I sitt svar på tidigare nämnda proposition
6859: 1945 deltagit i de egentliga krigshand1ingarna          förutsatte riksdagen att regeringen reder ut
6860: inom försvarsväsendets trupper såsom reser-             möjligheterna att utvidga tillämpningsområdet
6861: vist, lantvärnsman, frivillig eller i aktiv tjänst. 1   för lagen om frontmannapension till att beröra
6862: de egentliga krigshandlingarna anses den ha             alla de personer som tili följd av sina tjänste-
6863: deltagit som bevisligen tagit del i strider inom        elier arbetsuppgifter varit tvungna att verka i
6864: trupper, som hört till en operativ enhet med            förhållanden jämförbara med förhållandena
6865: frontansvar eller inom dess område, eller i             vid fronten, t.ex. personalen vid järnvägarna,
6866: luftvärns- elier kusttrupper, inom sjöstridskraf-       personer i kommunikationsuppgifter och per-
6867: ternas fartygsenheter elier inom 1uftstridskraf-        soner som tjänstgjort inom handelsflottan.
6868: ternas flygenheter. De som verkat i uppgifter           Samtidigt bör redas ut vilka möjligheterna är
6869: inom utbildningscentralen har inte ansetts höra         att utvidga lagens tillämpningsområde till att
6870: till de truppavdelningar som 1iksom de tidigare         omfatta de personer som deltagit i minröjning,
6871: nämnda personerna som tjänstgjort inom an-              sjukvårdspersonalen, de som tjänstgjort under-
6872: dra truppavdelningar är berättigade till front-         ställda Östra Karelens militärförvaltning och
6873: tecken. Den omständighet vi1ket år en person            de som varit anställda inom krigsindustrin.
6874: är född spelar ingen roll när det gäller rätten         Betalningen av ersättning till civila personer
6875: till frontmannatecken. Det som är avgörande             som på grund av krigshandlingar blivit tillfånga-
6876: är om vederbörande har tjänstgjort på sätt som          tagna av en annan stat bör även klarläggas.
6877: avses i förordningen eller inte. En mycket stor             Såsom det även framgår av klämmen i
6878: andel av de män som är födda år 1926 har rätt           riksdagens svar är det en omfattande fråga
6879: till frontmannatecken. Fram till s1utet av år           huruvida man skall ge speciellt socialskydd till
6880: 1988 hade ungefar 5 000 män födda år 1926               andra personer än dem som deltagit i de
6881:                                      1989 vp. -     KK n:o 269                                        5
6882: 
6883: egentliga krigshandlingar inom försvarets trup-      bl.a. tili att en fortsatt utvidgning av kretsen av
6884: per. De fortsatta kraven på att utvidga gruppen      dem som erhålier tecknet fördunklar den ur-
6885: av dem som är berättigade tili frontmanna-,          sprungliga betydelsen av förmånerna för dem
6886: fronttjänst- elier fronttecken har väckt kritik      som är berättigade tili tecken. Ett varsel om
6887: bland krigsveteranerna. Delegationen för front-      detta är kravet på utbetalning av ett särskilt
6888: veteranfrågor har fåst uppmärksamhet vid den-        kämpartiliägg i samband med pensionen som
6889: na fråga i sitt utlåtande tili social- och hälso-    uppstått bland frontveteranerna.
6890: vårdsministeriet. Delegationen kräver att för-          Social- och hälsovårdsministeriet försöker
6891: slagen om utvidgning stoppas och förordar            utreda frågorna med anslutning tili beviljandet
6892: försvarsministeriets förslag enligt vilket bevil-    av teeken så snart som möjligt och kommer att
6893: jandet av teeken skali avslutas. Delegationen        vidta de åtgärder som utredningarna förutsät-
6894: för frontveteranfrågor hänvisar i sitt utlåtande     ter.
6895:      Helsingfors den 6 juni 1989
6896: 
6897:                                                     Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
6898:                                                 1989 vp.
6899: 
6900: Kirjallinen kysymys n:o 270
6901: 
6902: 
6903: 
6904: 
6905:                                  Jurva: Nuorisorikollisuuden vähentämiseksi tarvittavista toimen-
6906:                                      piteistä
6907: 
6908: 
6909:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6910: 
6911:    Alle 15-vuotiaiden syyllistyminen rikoksiin       rikoskierteeseen joutuneet lapset ovat useimmi-
6912: on jatkuvasti lisääntynyt ja lisääntymässä           ten koulupinnareita, joille koulukaan ei käy-
6913: maassamme. Lisäksi alaikäisten suorittamien          tännössä voi mitään.
6914: rikosten tekotavat ovat raaistuneet ja rikokset         Lapsirikollisten kasvattaminen lainkuuliai-
6915: suoritetaan joukolla. Lähes päivittäin voimme
6916:                                                      siksi ja kunniallisiksi kansataisiksi on vaativa
6917: lehdistä lukea nuorisojengin ryöstäneen eläke-
6918:                                                      tehtävä tämän päivän yhteiskunnalle. Perintei-
6919: läisiä, varastaneen autoja tai murtautuneen
6920:                                                      set rangaistus- ja ojennusmuodot ovat osoittau-
6921: liikkeisiin. Lisäksi kaikenlainen vandalismi on
6922:                                                      tuneet melko voimattomiksi ja sopimattomiksi.
6923: jokapäiväistä elämää varsinkin suurissa asutus-
6924:                                                      Valtiovallan toimesta tulisikin pystyä pikaisesti
6925: keskuksissa.                                         luomaan nykyistä parempi järjestelmä lapsiri-
6926:     Rikoksia tekevät lapset tietävät heiltä sitä     kollisten rankaisemiseksi ja ennen kaikkea kun-
6927: kysyttäessä rikkovansa lakia ja tekevänsä ri-        niallisiksi kansataisiksi kasvattamiseksi. Hyvä-
6928: koksen tekonsa suorittaessaan. Toisaalta he          nä vaihtoehtona on todettu jopa käytännön
6929: ovat myös tietoisia siitä, että heitä ei voida       kokeilujen myötä nk. yhdyskuntapalvelu. Tässä
6930: tuomita rikoslain mukaan ja poliisi on heihin        toiminnassa rikoksen tekijä korvaisi joko ri-
6931: nähden voimaton. Pahimmissa tapauksissa              koksen uhrille tai yhteiskunnalle aiheuttamansa
6932: tämä asia kuulutetaan välittömästi tekijän jää-      vahingon ja saisi samalla kouriintuntuvan esi-
6933: dessä kiinni tekosestaan.                            merkin siitä, mitä hänen tekonsa on rikoksen
6934:     Nuorten itsensä keksimien ja suunnittelemien     uhrille aiheuttanut. Tämän lisäksi tulisi luoda
6935: rikosten lisäksi alaikäisiä lapsia käytetään         lapsirikollisten kasvattamiseksi muita menetel-
6936: myös vanhempien täysi-ikäisten henkilöiden           miä kuin tämänhetkiset koulukodit
6937: suunnittelemissa rikoksissa. Näitä rikoksen
6938: suorittajina käytettäviä lapsia käytetään hyväk-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6939: si ja välikappaleena ovelien ihmisten toimesta       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
6940: siksi, että alaikäisenä suoritettuna rikoksesta      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6941:  kiinnijäämistapauksessa rangaistus on olema-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6942:  ton.
6943:     Nykyisen laajuisen nuoriso- ja lapsirikolli-               Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
6944: suuden syynä täytyy olla kotona ja koulussa                 vaarallisiin mittoihin paisuneen lapsi- ja
6945: epäonnistunut kasvatus. Usein nuoriso- ja lap-              nuorisorikollisuuden vähentämiseksi ja
6946:  sirikollisuuden takaa paljastuu rikkinäinen                nykyisten rangaistus- ja kasvatusmene-
6947:  koti, jossa ongelmina ovat alkoholismi, välin-             telmien kehittämiseksi paremmin toimi-
6948:  pitämättömyys tai jatkuvat avioerot. Lisäksi               viksi?
6949: 
6950:     Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1989
6951: 
6952:                                            Marita Jurva
6953: 
6954: 
6955: 
6956: 
6957: 290010D
6958: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 270
6959: 
6960: 
6961: 
6962: 
6963:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6964:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       taan rikollisen käyttäytymisen perusteella, kun
6965: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        muut toimeenpiteet ovat riittämättömiä ja kun
6966: olette 4 päivänä toukokuuta 1989 päivätyn            se on lapsen edun mukaista.
6967: kirjeenne n:o 809 ohella toimittanut valtioneu-          Valtioneuvostossa on käsiteltävänä ehdotus
6968: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         hallituksen esitykseksi lastensuojelulain muut-
6969: kansanedustaja Marita Jurvan näin kuuluvasta         tamisesta, jonka keskeisenä tavoitteena on te-
6970: kirjallisesta kysymyksestä n:o 270:                  hostaa nuorille tarkoitettuja lastensuojelun
6971:                                                      avohuollon palveluja. Esityksessä ehdotetaan
6972:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
6973:                                                      tehostettavaksi oppilashuoltoa eli lasten ja
6974:        vaarallisiin mittoihin paisuneen lapsi- ja
6975:                                                      nuorten tukemista kouluympäristössä sekä las-
6976:        nuorisorikollisuuden vähentämiseksi ja
6977:                                                      tensuojelun tarpeessa oleville nuorille annetta-
6978:        nykyisten rangaistus- ja kasvatusmene-
6979:                                                      via asumispalveluja. Muita hankkeita tällä alal-
6980:        telmien kehittämiseksi paremmin toimi-
6981:                                                      la ovat sosiaalihallituksen tekeillä oleva selvitys
6982:        viksi?
6983:                                                      valtion koulukotien toiminnan kehittämisestä
6984:                                                      sekä sosiaali- ja terveysministeriön taloudelli-
6985:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           nen tuki eräille nuorten huollon kehittämistä
6986: taen seuraavaa:                                      koskeville kokeiluprojekteille, joissa lastensuo-
6987:    Rikosoikeudellinen vastuuikäraja Suomessa         jelun ja poliisin yhteistyötä paikallisella tasolla
6988: on viisitoista vuotta. Sitä nuorempaa ei voida       pyritään kehittämään ja löytämään sopivia
6989: tuomita rangaistukseen. Sen sijaan kysymyk-          yhteistyömuotoja.
6990: seen tulevat lastensuojelutoimenpiteet.                  Piilorikollisuustutkimusten mukaan lasten ja
6991:    Nuoria rikoksentekijöitä ovat teon tekohet-       nuorten rikollinen käyttäytyminen on hyvin
6992: kellä 15-20-vuotiaat henkilöt. Heistä on eri-        yleistä. Nuoret ovat yleensä jo niin kehittynei-
6993: koissäännöksiä etenkin seuraamusjärjestelmän         tä, että rangaistusuhalla voitaisiin vaikuttaa
6994: osalta. Rangaistusta mitattaessa otetaan tekijän     heidän käyttäytymiseensä. Myös yleisen lain-
6995: ikä huomioon siten, että 15-17-vuotiaisiin           kuuliaisuuden kannalta on tärkeää, ettei syn-
6996: sovelletaan normaalitasosta alennettua rangais-      nytetä käsitystä, että lasten rikoksia ei lainkaan
6997: tusasteikkoa.                                        tutkita tai että viranomaiset eivät niistä ollen-
6998:    Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tilasto-      kaan välitä. Tämä ei kuitenkaan välttämättä
6999: selvityksen mukaan ikäluokan kokoon suhteu-          edellytä mahdollisuutta tuomita rangaistuk-
7000: tettu poliisin tietoon tullut alle 21-vuotiaiden     seen. Jo voimassa oleva järjestelmä antaa po-
7001: rikollisuus on hienoisesti lisääntynyt, mutta        liisille ja lastensuojeluviranomaisille mahdolli-
7002: nuorten ikäluokkien pienenemisen johdosta            suuden puuttua lasten lainrikkomuksiin. Vas-
7003: nuorten osuus kaikista epäillyistä on vähenty-       tuuiän alentamisella voi olla myös merkittäviä
7004: nyt. Poliisin tietoon tullut nuorisorikollisuus on   haittoja. Valtaosa teoista on hyvin lieviä ja lain
7005: jonkin verran siirtynyt nuoremmista vanhem-          vastainen käyttäytyminen on ohimenevää. Ri-
7006: piin ikäryhmiin. Alle 15-vuotiaitten ilmi tulleen    kosoikeudellisen kontrollijärjestelmän piiriin
7007: rikollisuuden taso on pysynyt vakaana. 10-           joutuminen voi aiheuttaa leimautumista. Ny-
7008: 14-vuotiaiden lasten varkaus- ja pahoinpitely-       kyisestä seuraamusjärjestelmästämme ei myös-
7009: rikollisuus osoittaa itse asiassa pieniä vähenty-    kään löydy lapsille soveliaita rangaistuksia.
7010: misen merkkejä. Näyttöä lapsirikollisuuden               Rikosoikeuskomitea käsitteli rikosoikeudelli-
7011: raaistumisesta ei ole.                               sia ikärajoja mietinnössään 1976:72. Komitea
7012:    Lastensuojelulain mukaan lapsena pidetään         ei täysin sulkenut pois mahdollisuutta rikosoi-
7013: alle 18-vuotiasta henkilöä ja nuorena alle 21-       keudellisen vastuuikärajan alentamiseen. Vas-
7014: vuotiasta henkilöä. Lain painopiste lastensuo-       tuuiän alentaminen edellyttäisi kuitenkin seu-
7015: jelutoimenpiteissä on ennalta ehkäisevässä las-      raamusjärjestelmän kehittämistä.
7016: tensuojelussa ja avohuollon palvelujen tehosta-         Hallituksen käsityksen mukaan mitään sel-
7017: misessa. Lapsi voidaan kuitenkin ottaa huos-         laista ei ole ilmennyt, joka vaatisi, että kiireel-
7018:                                       1989 vp. -     KK n:o 270                                     3
7019: 
7020: lisesti selvitettäisiin rikosoikeudellisen vastuu-   tämistä alle 15-vuotiaille. Kysymyksiin tullaan
7021: ikärajan alentamista ja tämän yhteydessä             aikanaan ottamaan kantaa rikoslain kokonais-
7022: uusien rikosoikeudellisten seuraamusten kehit-       uudistuksen yhteydessä.
7023:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1989
7024: 
7025:                                                                   Oikeusministeri Matti Louekoski
7026: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 270
7027: 
7028: 
7029: 
7030: 
7031:                               Till Riksdagens Herr Talman
7032:    I det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen        öppna vården. Ett barn kan emellertid tas om
7033: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         hand på grund av brottsligt beteende om alla
7034: nr 809 av den 4 maj 1989 till vederbörande          andra åtgärder är otillräckliga och om detta är
7035: medlem av statsrådet översänt avskrift av           förenligt med barnets bästa.
7036: riksdagsledamot Marita Jurva undertecknade             Statsrådet behandlar för närvarande ett för-
7037: spörsmål nr 270:                                    slag till ändring av barnskyddslagen. Förslagets
7038:                                                     centrala syfte är att effektivera de tjänster inom
7039:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen
7040:                                                     barnskyddets öppna vård som är avsedda för
7041:        vidta för att minska barn- och ung-
7042:                                                     unga personer. I förslaget föreslås att elevvår-
7043:        domsbrottsligheten, som har antagit
7044:                                                     den skall effektiveras, dvs. barn och ungdomar
7045:        farliga proportioner och för att utveckla
7046:                                                     skall ges stöd i skolmiljön samt ungdomar i
7047:        de nuvarande straff- och uppfostrings-
7048:                                                     behov av barnskydd skall erbjudas bostadstjän-
7049:        metoderna så att de skulle fungera
7050:                                                     ster. Övriga projekt inom detta område är den
7051:        bättre?
7052:                                                     utredning socialstyrelsen gör om utvecklingen
7053:                                                     av verksamheten vid statens skolhem samt
7054:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        social- och hälsovårdsministeriets ekonomiska
7055: samt anföra följande:                               stöd för vissa försöksprojekt för att utveckla
7056:    Åldersgränsen för straffrättsligt ansvar är i    ungdomsvården, där man försöker utveckla
7057: Finland femton år. De som är yngre än så kan        samarbetet mellan barnskyddet och polisen på
7058: inte dömas till straff. Däremot blir det för dem    lokal nivå och finna lämpliga samarbetsformer.
7059: fråga om barnskyddsåtgärder.                           Enligt undersökningar om den dolda brotts-
7060:    Unga förbrytare är personer som när brottet      ligheten är brottsligt beteende bland barn och
7061: begås är 15-20 år. För dem finns det särskilda      ungdomar mycket vanligt. Ungdomarna är i
7062: bestämmelser framför allt vad gäller påföljdssys-   allmänhet redan så mogna att det är möjligt att
7063: temet. När straffet mäts ut tas förövarens ålder    med hot om straff inverka på deras beteende.
7064: i betraktande så att på 15-17 åringar tilläm-       Det är också viktigt med tanke på den allmän-
7065: pas en lägre straffska1a.                           na laglydnaden att inte skapa en föreställning
7066:    Enligt en statistisk utredning som rättspoli-    om att brott som begåtts av barn inte alls
7067: tiska forskningsinstitutet gjort om de brott som    undersöks eller att myndigheterna inte alls bryr
7068: kommit till polisens kännedom har brottslighe-      sig om dem. Detta förutsätter emellertid inte
7069: ten bland personer under 21 år relativt sett        nödvändigtvis en möjlighet att döma till straff.
7070: ökat en aning, men med anledning av att de          Redan det gällande systemet ger polisen och
7071: unga åldersklasserna blivit mindre har de ungas     barnskyddsmyndigheterna en möjlighet att in-
7072: andel av alla misstänkta minskat. Den ung-          gripa när barn överträder lagen. En sänkning
7073: domsbrottslighet polisen fått kännedom om           av åldersgränsen för ansvar kan också ha
7074: har förskjutits något från de yngre åldersklas-     märkbara negativa följder. Merparten av gär-
7075: serna till de äldre. Antalet uppdagade brott        ningarna är mycket lindriga och det lagstridiga
7076: som begåtts av personer under 15 år har i stort     beteendet av övergående art. Den som råkar in
7077: sett varit oförändrat. Bland 10-14 åringar          i det straffrättsliga kontrollsystemet kan lätt bli
7078: visar i själva verket såvä1 stölds- som misshan-    stämplad. I vårt gällande påföljdssystem finns
7079: delsbrottsligheten en svag tendens att minska.      inte heller några lämpliga straff för barn.
7080: Det finns inga belägg för att barnbrottsligheten       Straffrättskommitten behandlade de straff-
7081: skulle bli råare.                                   rättsliga åldersgränserna i sitt betänkande
7082:    Enligt barnskyddslagen skall som barn anses      1976:72. Kommitten uteslöt inte helt möjlighe-
7083: den som inte fyllt 18 år och som ung person         ten att sänka åldersgränsen för straffrättsligt
7084: den som inte fyllt 21 år. Lagens tyngdpunkt i       ansvar. En sänkning av åldersgränsen skulle
7085: fråga om barnskyddsåtgärder ligger i det pre-       emellertid förutsätta att påföljdssystemet ut-
7086: ventiva barnskyddet och i att effektivera den       vecklas.
7087:                                    1989 vp. -    KK n:o 270                                      5
7088: 
7089:    Enligt regeringens uppfattning har det inte   och i anslutning till detta utvecklar nya straff-
7090: framgått något som skulle kräva att man          rättsliga påföljder för barn under 15 år. 1
7091: utreder behovet av att i skyndsam ordning        sinom tid kommer frågorna att behandlas i
7092: sänka åldersgränsen för straffrättsligt ansvar   samband med totalrevideringen av strafflagen.
7093:     Helsingfors den 29 maj 1989
7094: 
7095:                                                               Justitieminister Matti Louekoski
7096:                                                1989 vp.
7097: 
7098: Kirjallinen kysymys n:o 271
7099: 
7100: 
7101: 
7102: 
7103:                                   P. Leppänen: Tiesuolan mukana levitettävän kaliumferrosyanidin
7104:                                       käytön lopettamisesta
7105: 
7106: 
7107:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7108:    Suomen pääteille levitetään tiesuolan muka-                Kiistääkö Hallitus, että perusteluissa
7109: na kaliumferrosyanidia, joka saattaa auringon              mainittu tiesuolan mukana levitettävä
7110: ultraviolettisäteilyssä muuttua vaaralliseksi ym-          kaliumferrosyanidi voi muuttua syanka-
7111: päristömyrkyksi.                                           liumiksi tai muuksi vaaralliseksi aineek-
7112:                                                            si auringon ultraviolettisäteilyn vaiku-
7113:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7114:                                                            tuksesta ja aiotaanko mainitun aineen
7115: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
7116:                                                            käyttö lopettaa?
7117: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7118: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7119:      Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1989
7120: 
7121:                                           Pekka Leppänen
7122: 
7123: 
7124: 
7125: 
7126: 2900100
7127: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 271
7128: 
7129: 
7130: 
7131: 
7132:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7133:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      mukaan se ei esim. ole vahingollinen tieympä-
7134: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ristön kasveille. Tiedossa toki on, että kalium-
7135: olette 4 päivänä toukokuuta 1989 päivätyn           ferrosyanidi hajoaa valon ultraviolettisäteilyn
7136: kirjeenne n:o 810 ohella toimittanut valtioneu-     ansiosta. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen
7137: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        tekemien tutkimusten perusteella hajoamispro-
7138: kansanedustaja Pekka Leppäsen näin kuulu-           sessissa syntyvä myrkyllinen syanidi haihtuu
7139: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 271:           suureksi osaksi syanidivetynä ja vain pieni osa
7140:                                                     jää sulamisvesien kuljetettavaksi.
7141:                                                        Aineen käyttöönoton yhteydessä tie- ja vesi-
7142:           Kiistääkö Hallitus, että perusteluissa
7143:                                                     rakennushallitus aikanaan selvitytti Valtion
7144:        mainittu tiesuolan mukana levitettävä        teknillisen tutkimuskeskuksen kemian labora-
7145:        kaliumferrosyanidi voi muuttua syanka-       toriolla aineen käytön mahdolliset riskit. Tut-
7146:        liumiksi tai muuksi vaaralliseksi aineek-
7147:                                                     kimusten mukaan syanidin mahdollinen ajau-
7148:        si auringon ultraviolettisäteilyn vaiku-
7149:                                                     tuminen pohjaveteen on niin pientä, että aineen
7150:        tuksesta ja aiotaanko mainitun aineen
7151:                                                     määrä olisi tien vierialueella ääritapauksessa
7152:        käyttö lopettaa?
7153:                                                     vain 1/5-1/10 juomaveden sallitusta syanidipi-
7154:                                                     toisuudesta.
7155:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
7156:                                                        Tie- ja vesirakennuslaitoksen pyrkimyksenä
7157: vasti seuraavaa:                                    on kehittää tienpitoa sopusoinnussa ympäris-
7158:    Teiden talvisuolauksessa käytettävään suo-       tön kanssa. Tienpidossa käytettävien aineiden
7159: laan (NaCl) on lisätty pieni määrä kaliumfer-       ympäristövaikutukset selvitetään jo ennen nii-
7160: rosyanidia niin kauan kuin suolaa on hankittu       den laajempaa käyttöönottoa. Varsinkin suo-
7161: irtotavarana (noin vuodesta 1976). Aine lisä-       lauksen osalta ympäristöön liittyvien vaikutus-
7162: tään valmistusvaiheessa ja sen tehtävänä on         ten tutkiminen koetaan yhdeksi keskeiseksi
7163: estää suolan paakkuuntuminen. Aine on ylei-         osaksi tienpitotekniikan kehittämistä. Tie- ja
7164: sesti käytössä niissä maissa, joissa teiden liuk-   vesirakennuslaitos seuraa myös jatkuvasti alan
7165: kautta torjutaan suolaamalla. Teiden suolauk-       kansainvälistä kehittymistä ja tutkimustulok-
7166: sen osalta Suomi on varsin pieni suolan käyt-       sia.
7167: täjä (Suomessa käytetään n. 80 000 tn, Ruot-           Edellä esitettyyn viitaten voidaan todeta, että
7168: sissa n. 150 000 tn, Tanskassa n. 270 000 tn,       Suomessa ei ole tiedossa hallituksella eikä
7169: Länsi-Saksassa n. 500 000 tn, Isossa-Britan-        liikenneministeriöllä enempää kuin tieviran-
7170: niassa n. 2 000 000 tn).                            omaisillakaan tutkimustuloksia tai muita pe-
7171:    Mainittu aine - vastoin kysymyksessä esi-        rusteita, joiden nojalla tiesuolaan sen valmis-
7172: tettyä kantaa - ei pahaenteisestä nimestään         tuksen yhteydessä lisättävän kaliumferrosyani-
7173: huolimatta ole ympäristömyrkky. Tutkimusten         din käytöstä olisi luovuttava.
7174: 
7175: 
7176:     Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1989
7177: 
7178:                                                                Liikenneministeri Pekka Vennamo
7179:                                      1989 vp. -     KK n:o 271                                     3
7180: 
7181: 
7182: 
7183: 
7184:                               Tili Riksdagens Herr Talman
7185:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         är dock medveten om att kaliumferrocyanid
7186: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         sönderfaller då den utsätts för ljusets ultravio-
7187: nr 810 av den 4 maj 1989 tili vederbörande          letta strålning. Enligt undersökningar gjorda av
7188: medlem av statsrådet översänt avskrift av           Statens tekniska forskningscentral avdunstar
7189: följande av riksdagsman Pekka Leppänen un-          den giftiga cyanid som uppkommer i sönder-
7190: dertecknade spörsmål nr 271:                        fallsprocessen tili stor del i form av cyanidväte
7191:                                                     och endast en liten del blir kvar för att föras
7192:          Bestrider Regeringen att den i moti-       vidare med smältvattnet.
7193:        veringen nämnda kaliumferrocyaniden,
7194:                                                        Då ämnet togs i bruk Iät väg- och vatten-
7195:        som sprids ut med vägsalt, under inver-
7196:                                                     byggnadsstyrelsen Statens tekniska forsknings-
7197:        kan av solens ultravioletta strålning kan
7198:                                                     centrals kemilaboratorium undersöka möjliga
7199:        förändras tili cyankalium eller något
7200:                                                     risker i samband med användningen av ämnet.
7201:        annat farligt ämne och har man för
7202:                                                     Enligt undersökningarna var de mängder cya-
7203:        avsikt att sluta använda nämnda ämne?
7204:                                                     nid som möjligtvis hamnar i grundvattnet så
7205:                                                     små att mängden ämne invid vägen i extrema
7206:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        fall skulle uppgå tili endast 1/5-1/10 av den
7207: samt anföra följande:                               tillåtna mängden cyanid i dricksvatten.
7208:    Tili det sait (NaCl) som används för att            Väg- och vattenbyggnadsverket strävar tili
7209: salta vägarna på vintern har, så länge man har      att utveckla väghållningen i harmoni med
7210: införskaffat sait i form av 1öst gods (ungefår      miljön. Redan innan ett ämne som används i
7211: sedan år 1976), tilisatts en liten mängd kalium-    väghållningen tas i bruk i större utsträckning
7212: ferrocyanid. Amnet tilisätts i tiliverkningsske-    klarläggs det vilka inverkningar det har på
7213: det och dess UP.pgift är att förhindra att saltet   miljön. Speciellt då det gäller saltning anses
7214: klumpar sig. Amnet är i allmänt bruk i de           detta klarläggande vara en central del av
7215: Iänder där hait väglag motarbetas med hjälp av      utvecklandet av väghållningstekniken. Väg-
7216: saltning. Då det gäller saltning av vägar an-       och vattenbyggnadsverket följer även fortlö-
7217: vänder Finland rätt lite sait (Finland ca           pande med den internationella utvecklingen
7218: 80 000 t, Sverige ca 150 000 t, Danmark ca          och forskningsresultaten inom branschen.
7219: 270 000 t, Västtyskland ca 500 000 t, Storbri-         Med hänvisning tili det som anförts ovan
7220: tannien ca 2 000 000 t).                            kan man konstatera att man i Finland, varken
7221:    Det nämnda ämnet är - i motsats tili den         i regeringen, trafikministeriet eller hos vägmyn-
7222: åsikt som framförts i spörsmålet - trots sitt       dighetema, har vetskap om forskningsresultat
7223: illavarslande namn inte ett miljögift. Enligt       eller andra belägg som skulle stöda åsikten att
7224: gjorda undersökningar är det t. ex. inte skadligt   man borde sluta använda kaliumferrocyanid i
7225: för växter som lever i närheten av vägen. Man       vägsalt.
7226:      Helsingfors den 31 maj 1989
7227: 
7228:                                                                  Trafikminister Pekka Vennamo
7229:                                                1989 vp.
7230: 
7231: Kirjallinen kysymys n:o 272
7232: 
7233: 
7234: 
7235: 
7236:                                   P. Leppänen: Kilpailun lisäämisestä sementin tuotannossa
7237: 
7238: 
7239:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7240:    Sementin hinnasta nousee aika ajoin keskus-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
7241: telua, joka varmaan on paikallaan, koska             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7242: onhan se osa asunnon hinnasta. Sementin              jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7243: tuonti mm. Neuvostoliitosta on myös ollut
7244: ajoittain esillä, sen tuonti lienee kuitenkin                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7245: kaatunut voimakkaaseen vastustukseen.                      ryhtyä, että sementin tuottaminen saisi
7246:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-         osakseen laajempaa kilpailua?
7247:     Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1989
7248: 
7249:                                           Pekka Leppänen
7250: 
7251: 
7252: 
7253: 
7254: 2900100
7255: 2                                     1989 vp. -      KK n:o 272
7256: 
7257: 
7258: 
7259: 
7260:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7261:   Valtiopäiväjärjestyken 37 §:n 1 momentissa          kapasiteettia yhdellä kymmenesosalla ja nostai-
7262: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         si alan käyttöasteen noin 80 %:iin.
7263: olette 4 päivänä toukokuuta 1989 päivätyn                Mahdollisuus nykyisten sementtitehtaitten
7264: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          kanssa kilpailevan tuotannon aikaansaamisesta
7265: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         kotimaassa on käytännössä ongelmallista jo
7266: edustaja Pekka Leppäsen kirjallisesta kysymyk-        edellä mainitun sementin käytön ja kysynnän
7267: sestä n:o 272:                                        kehityksen johdosta. Valtiovalta ei luonnolli-
7268:                                                       sestikaan millään tavalla tulisi estämään kilpai-
7269:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        levan tuotannon perustamista. Uuden tuotan-
7270:         ryhtyä, että sementin tuottaminen saisi       non aikaansaamiseen tarvittaisiin kuitenkin
7271:         osakseen laajempaa kilpailua?                 suuria pääomia ja runsaasti teknistä tietämystä.
7272:                                                       Myös sementin vienti ulkomaille suomalaisilla
7273:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          hinnoilla olisi vaikeaa.
7274: vasti seuraavaa:                                         Sementin kotimaiset tuottajat ovat sopineet
7275:    Kansanedustaja Leppäsen kirjallinen kysy-          keskenään sekä rakennustarvikekaupan neljän
7276: mys kilpailun lisäämisestä sementin tuotannos-        kaupparyhmittymän kanssa kilpailunrajoitus-
7277: sa kohdistuu kotimarkkinoiden alueelle, minkä         sopimuksia, jotka yhdenmukaistavat kaupan
7278: kilpailutilanteen selvittämiseen kilpailuvirasto      välityspalkkiot, toimitusehdot sekä asiakkaille
7279: on ryhtynyt kuluvana vuonna.                          myönnettävät alennukset. Kilpailu sementin
7280:    Sementin koko markkinat Suomessa olivat            kotimaankaupassa on siten rajoittunutta.
7281: vuonna 1988 1 616 000 tonnia, mistä määrästä             Kilpailuviraston alkuvuodesta käynnistämis-
7282: kaksi kotimaista tuottajaa toimitti noin 90 %.        tä sementti- ja betonialojen kilpailuolosuhteita
7283: Tuonnin osuus oli noin 10 %. Sementtiä on             koskevista tutkimuksista odotetaan tuloksia
7284: tuotu pieniä erikoissementin määriä lukuun ot-        syksyn kuluessa. Selvitykset kohdistuvat alan
7285: tamatta lähinnä Neuvostoliitosta ja DDR:stä.          tuotannon ja kaupan keskittyneisyyteen sekä
7286: Sementin vienti ulkomaille on viime vuosina           alan kilpailunrajoitussopimusten vaikutuksiin.
7287: ollut vähäistä. Vuonna 1988 se oli 4 000 tonnia.      Samoin selvitetään sementin kotimaisen hinta-
7288:    Kotimaisen sementin tuotanto on viime vuo-         tason korkeutta suhteessa ulkomaiden hintata-
7289: sina laskenut. Esimerkiksi vuodesta 1985 vuo-         soon sekä sementti- ja betonituoteteollisuuden
7290: teen 1988 vähennys oli 100 000 tonnia eli 6 %.        integraation vaikutuksia kilpailun toimivuu-
7291: Lasku johtuu osittain tuontisementin osuuden          teen.
7292: lisääntymisestä, osittain sementin vähentynees-          Mikäli kilpailuvirasto selvitystensä perusteel-
7293: tä käytöstä. Käytön vähentyminen taas johtuu          la katsoo, että jollain alan kilpailunrajoituksel-
7294: osittain betonirakenteiden korvaamisesta puu-         la on kilpailunrajoituslaissa määriteltyjä vahin-
7295: ja teräsrakenteilla, osittain materiaalin säästöis-   gollisia vaikutuksia tai jos yritys on käyttänyt
7296: tä itse betonirakenteissa.                            määräävää asemaansa väärin, tulee kilpailuvi-
7297:    Maamme sementtiteollisuuden kapasiteetin           rasto ryhtymään kilpailunrajoituslain mukai-
7298: käyttöaste on viime vuosina ollut 72-75 %.            sesti toimenpiteisiin todettujen vahingollisten
7299: Kolarin sementtitehtaan sulkeminen poistaisi          vaikutusten poistamiseksi.
7300:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1989
7301: 
7302:                                                                          Ministeri Pertti Salolainen
7303:                                    1989 vp. -     KK n:o 272                                      3
7304: 
7305: 
7306: 
7307:                             Tili Riksdagens Herr Talman
7308:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      minskade med en tiondedel och att kapacitets-
7309: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       utnyttjandet inom branschen steg tili ca 80 %.
7310: av den 4 maj 1989 tili vederbörande medlem av        Redan på grund av den ovan nämnda
7311: statsrådet översänt avskrift av följande av       utvecklingen i fråga om användningen av och
7312: riksdagsman Pekka Leppänen undertecknade          efterfrågan på cement är det i praktiken pro-
7313: spörsmål nr 272:                                  blematiskt att åstadkomma en produktion som
7314:                                                   kan konkurrera med de nuvarande cementfa-
7315:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen          brikerna här i landet. Statsmakten skali natur-
7316:        vidta för att cementproduktionen skall     ligtvis inte på något sätt hindra etablerandet av
7317:        få en mera omfattande konkurrens?          konkurrerande produktion. För att man skali
7318:                                                   kunna åstadkomma ny produktion behövs
7319:                                                   dock stort kapital och mycket teknisk kunskap.
7320:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      Med de priser vi har här i Finland är det också
7321: samt anföra följande:                             svårt att exportera cementen.
7322:    Riksdagsman Leppänens spörsmål om ut-             De inhemska cementproducenterna har sins-
7323: ökad konkurrens för cementproduktionen gäl-       emelian och med de fyra handelsgrupperingar-
7324: ler det inhemska marknadsområdet, där kon-        na inom byggvarubranschen kommit överens
7325: kurrensverket under detta år har börjat utreda    om avtal om konkurrensbegränsningar, som
7326: konkurrenssituationen.                            förenhetligar handelns förmedlingsarvoden, le-
7327:    Hela cementmarknaden i Finland uppgick år      veransvilikor och de rabatter som beviljas
7328: 1988 tili 1 616 000 ton, av viiken mängd två      kunderna. Konkurrensen i den inhemska ce-
7329: inhemska producenter levererade ca 90 %. Im-      menthandeln är därmed begränsad.
7330: portandelen uppgick tili ca 10 %. Cement har         Resultaten av de undersökningar om kon-
7331: främst importerats från Sovjetunionen och         kurrensförhåliandena inom cement- och be-
7332: DDR med undantag av små mängder special-          tongbranschen som konkurrensverket inledde i
7333: cement. Cementexporten har varit liten under      början av året väntas under hösten. Utredning-
7334: de senaste åren. År 1988 uppgick den tili 4 000   arna inriktas på koncentrationen av produktio-
7335: ton.                                              neo och handeln inom branschen samt på
7336:                                                   verkningarna av branschens konkurrensbegrän-
7337:    Den inhemska produktionen av cement har        sande avtal. Prisnivån på den inhemska cemen-
7338: sjunkit under de senaste åren. Tili exempel       ten i jämförelse med prisnivån utomlands samt
7339: melian åren 1985 och 1988 sjönk den med           de verkningar den integrerade cement- och
7340:  100 000 ton, d.v.s. 6 %. Minskningen beror       betongindustrin har på hur ändamålsenlig kon-
7341: delvis på att den importerade cementen har        kurrensen är utreds också.
7342: ökat sin andel, delvis på att användningen av        Om konkurrensverket på basis av sina utred-
7343: cement har minskat. Det att användningen har      ningar anser att någon av konkurrensbegräns-
7344: minskat beror igen delvis på att betongkon-       ningarna inom branschen har sådana skadliga
7345: struktionerna har ersatts med trä- och stålkon-   verkningar som har definierats i lagen om
7346: struktioner, delvis på materialinbesparing i      konkurrensbegränsningar eller om ett företag
7347: själva betongkonstruktionerna.                    har använt sin dominerande ställning fel, kom-
7348:    Kapacitetsutnyttjandet inom vårt lands ce-     mer konkurrensverket att vidta åtgärder i
7349: mentindustri har varit 72-75% under de            enlighet med lagen om konkurrensbegränsning-
7350: senaste åren. Om cementfabriken i Kolari          ar för att undanröja de skadliga verkningar
7351: stängdes skulie det medföra att kapaciteten       som konstaterats.
7352:     Helsingfors den 30 maj 1989
7353: 
7354:                                                                      Minister Pertti Salolainen
7355:                                               1989 vp.
7356: 
7357: Kirjallinen kysymys n:o 273
7358: 
7359: 
7360: 
7361: 
7362:                                  Paloheimo ym.: Muovien eri laatujen merkitsemisestä uudelleen-
7363:                                      käytön helpottamiseksi
7364: 
7365: 
7366:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7367:    Kierrätyksessä toimivien yritysten vaikeute-     mättömäksi jätteeksi tai tuotannon raaka-ai-
7368: na on erottaa eri muovilaadut silmämääräisesti      neeksi. Uudelleenkäyttöä edistäisi huomatta-
7369: toisistaan, jolloin niiden muokkaaminen uudel-      vasti eri muovilaatujen merkitseminen tuotan-
7370: leen muoviteollisuuden raaka-aineeksi on vai-       tovaiheessa siten, että merkinnöistä voitaisiin
7371: keaa ja riskialtista, joissakin tapauksissa jopa    helposti päätellä käytetyn tuotteen soveltumi-
7372: mahdotonta. Ongelmaa ei voida ratkaista tuo-        nen uudelleenkäytön raaka-aineeksi.
7373: tantoteknisin keinoin, vaan se pitäisi ottaa           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7374: huomioon jo suunnittelun ja valmistuksen yh-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7375: teydessä.                                           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7376:                                                     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7377:    Kierrätyksen edistäminen on työllisyyspolitii-
7378: kan, ympäristön ja raaka-aineiden säästämisen                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
7379: kannalta suotavaa. Tästä syystä tulisi tuottei-            siin, joilla varmistetaan muovien tunnis-
7380: den suunnittelussa jo ottaa huomioon tuotteen              tus niiden varsinaisen käytön jälkeen ja
7381: uudelleenkäyttö sen jälkeen, kun sen varsinai-             helpotetaan siten niiden ohjaamista uu-
7382: nen käyttö on ohi ja se muuttuu joko käyttä-               delleenkäytön raaka-aineeksi?
7383:     Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1989
7384: 
7385:                      Eero Paloheimo                          Erkki Pulliainen
7386:                      Arto Lapiolahti                         Claes Andersson
7387: 
7388: 
7389: 
7390: 
7391: 2900100
7392: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 273
7393: 
7394: 
7395: 
7396: 
7397:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7398:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kymät on todettu lupaaviksi, joskin uudelleen-
7399: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      käyttöä vaikeuttaa erityisesti muovilajien lukui-
7400: olette 5 päivänä toukokuuta 1989 päivätyn          suus. Sekoitettua muovijätettä on nykyisin me-
7401: kirjeenne n:o 841 ohella lähettänyt valtioneu-     netelmin vaikeata hyödyntää.
7402: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          Ympäristötalouskomitea on mietinnössään
7403: kansanedustaja Paloheimon ym. kirjallisesta        28 päivänä huhtikuuta 1989 suositellut, että
7404: kysymyksestä n:o 273, jossa tiedustellaan:         virvoitusjuomien kertakäyttöpakkauksista ai-
7405:                                                    heutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja
7406:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
7407:        siin, joilla varmistetaan muovien tunnis-   palautuspullojen palautuksen lisäämiseksi yhtä
7408:        tus niiden varsinaisen käytön jälkeen ja    litraa pienempien muovisten kertakäyttöpak-
7409:                                                    kausten lisävero korotettaisiin 3 markkaan
7410:        helpotetaan siten niiden ohjaamista uu-
7411:        delleenkäytön raaka-aineeksi?               litralta, jos muovipulloille ei kyetä luomaan
7412:                                                    toimivaa, panttiin perustuvaa palautusjärjestel-
7413:                                                    mää.
7414:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
7415:                                                       Muovijätteiden, kuten muidenkin jätteiden,
7416: vasti seuraavaa:                                   hyödyntämistä voidaan edistää tuotteille ase-
7417:    Muovien merkitseminen uudelleenkäytön           tettavin tuotenormein, joiden avulla voidaan
7418: helpottamiseksi liittyy jätteiden hyödyntämisen    varmistaa, että hy1ättävissä tuotteissa ei ole
7419: edistämiseen, joka on maamme jätehuoltolain-       niiden hyödyntämistä haittaavia aineita tai
7420: säädännön keskeinen tavoite.                       osia. Menettely takaisi jäteraaka-aineen laadun
7421:    Valtioneuvoston eduskunnalle ympäristöpo-       ja loisi edellytyksiä jäteraaka-aineen lisäänty-
7422: litiikasta 31 päivänä toukokuuta 1988 antaman      välle käytölle teollisuudessa. Tällöin kävisi to-
7423: selonteon mukaan jätteiden hyödyntäminen on        teen myös kysyjien esittämä näkemys, että jo
7424: edellytys kierrätystaloudelle, jonka suuntaan      tuotteiden suunnittelussa tulisi ottaa huomioon
7425: kansantaloutta on yhä selvemmin ryhdyttävä         tuotteen uudelleenkäyttö. Tuotenormimenette-
7426: ohjaamaan. Selonteon mukaan myös käytän-           lyn käyttöönotto on kuitenkin varsin hidas ja
7427: nön toimintaa jätteiden hyödyntämiseksi kehi-      vaikea tapa edistää jätteiden hyödyntämistä.
7428: tetään jätehuollon neuvottelukunnan laatiman       Tuotenormit pitää ottaa käyttöön myös kan-
7429: kehittämisohjelman ja valtioneuvoston sen pe-      sainvälisesti, jotta ne vaikuttaisivat.
7430: rusteella heinäkuussa 1986 tekemän periaate-          Myös tuotteiden merkitsemisellä voidaan
7431: päätöksen mukaisesti.                              edistää tuotteista muodostuvien jätteiden hyö-
7432:    Mainitussa jätehuollon neuvottelukunnan         tykäyttöä ja siten esimerkiksi kotitalouksissa
7433: laatimassa kehittämisohjelmassa on arvioitu,       syntyvien muovijätteiden ohjautumista raaka-
7434: että muovijätettä syntyi vuonna 1984 muovi-        ainekäyttöön. Hyötykäyttö edellyttää kuitenkin
7435: teollisuuden prosessijätteenä runsaat 6 000 ton-   toimivan keräily- ja kuljetusjärjestelmän luo-
7436: nia, muussa teollisuudessa 10 000-15 000 ton-      mista sekä liiketaloudellisesti kannattavan teol-
7437: nia, maataloudessa 4 000 tonnia ja yhdyskun-       lisen raaka-ainekäytön olemassaoloa. Nämä
7438: tajätteenä 70 000-80 000 tonnia vuodessa.          perusedellytykset täyttyvät kulutuksesta saata-
7439: Muoviteollisuuden muovijätteistä hyödynnet-        van muovijätteen hyödyntämisessä toistaiseksi
7440: tiin 45 prosenttia ja muun teollisuuden muovi-     hyvin puutteellisesti.
7441: jätteistä 10-15 prosenttia. Maatalouden muo-          Tuotteiden ympäristömerkinnät ovat viime
7442: vijätteistä hyödynnettiin runsaat 30 prosenttia.   vuosina nousseet vahvasti esille sekä kansain-
7443: Sen sijaan yhdyskuntajätteisiin joutuvat muo-      välisesti että kansallisesti. Muun muassa ympä-
7444: vijätteet jäivät melkein kokonaan hyödyntä-        ristönsuojeluneuvosto on 14.12.1987 tehnyt
7445: mättä. Kaikista muovijätteistä hyödynnettiin       aloitteen tuotteiden ympäristömerkinnöistä.
7446: tuolloin noin 15 prosenttia. Kehittämisohjel-      Tähän aloitteeseen liittyvään kirjalliseen kysy-
7447: massa muovijätteen hyödyntämisen kehitysnä-        mykseen n:o 105 olen vastannut vuoden 1988
7448:                                     1989 vp. -     KK n:o 273                                    3
7449: 
7450: valtiopäivillä 8 päivänä huhtikuuta 1988. Poh-        Selvityksen valmistuttua ympäristöministe-
7451: joismaiden neuvostossa on käsitelty ympäristö-     riön tarkoituksena on asettaa yhteistyössä
7452: merkintöjä sekä ympäristönsuojelun virkamies-      kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa toimi-
7453: komiteassa että kuluttaja-asian virkamieskomi-     kunta pohtimaan ympäristömerkintöjen käyt-
7454: teassa tavoitteena yhtenäisten ympäristömer-       töönottoa Suomessa. Toimikunnan tulisi ottaa
7455: kintöjen aikaansaaminen Pohjoismaissa.             huomioon myös kansainvälisten järjestöjen,
7456:    Ympäristöministeriön toimeksiannosta Koti-      kuten Euroopan yhteisöjen, asettamat tavoit-
7457: talous- ja kuluttaja-asiain tutkimuskeskus sel-    teet yhdenmukaisten merkintöjen aikaansaami-
7458: vittää parhaillaan kulutustavaroiden ympäris-      seksi, jotta mahdolliset merkinnät koskisivat
7459: tömerkintöjä eri maissa. Selvityksen kohteena      sekä Suomen markkinoilla olevia että Suomes-
7460: ovat sekä pakolliset että vapaaehtoiset merkin-    ta vietäviä, merkintöjä vaativia tuotteita. Ky-
7461: nät, joita käytetään osoittamaan tuotteen ym-      symyksessä tarkoitettu muovien merkitseminen
7462: päristöhaittaa, kierrätyskelpoisuutta tai hyväk-   uudelleenkäytön helpottamiseksi kuuluisi osana
7463: syttävyyttä ympäristönsuojelun kannalta. Selvi-    toimikunnan selvitettäviin asioihin.
7464:  tys valmistuu lähiviikkoina.
7465:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1989
7466: 
7467:                                                                 Ympäristöministeri Kaj Bärlund
7468: 4                                     1989 vp. -     KK n:o 273
7469: 
7470: 
7471: 
7472: 
7473:                               Till Riksdagens Herr Talman
7474: 
7475:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          återanvändningen försvåras speciellt av det
7476: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          talrika antalet plastsorter. Det är svårt att med
7477: nr 841 av den 5 maj 1989 till vederbörande           nuvarande metoder utnyttja blandat plastav-
7478: med1em av statsrådet översänt avskrift av            fall.
7479: följande av riksdagsman Paloheimo m.fl. un-             Miljöekonomikommitten har i sitt betänkan-
7480: dertecknade spörsmål nr 273:                         de den 28 april 1989 rekommenderat att till-
7481:                                                      läggsskatten för mindre än en liters engångs-
7482:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder ge-
7483:                                                      förpackningar av plast höjs till 3 mk per liter,
7484:        nom vilka identifieringen av plaster
7485:                                                      om det för plastförpackningarna inte kan
7486:        säkerställs efter den egentliga använd-
7487:                                                      skapas ett fungerande retursystem som grundar
7488:        ningen och att de således lättare kom-
7489:                                                      sig på panter. Höjningen skulle ske i syfte att
7490:        mer till återanvändning som råmaterial?
7491:                                                      förebygga de miljöolägenheter som föranleds
7492:                                                      av läskedryckernas engångsförpackningar och
7493:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         för att öka returneringen av returflaskor.
7494: samt anföra följande:                                   Utnyttjandet av plastavfall, liksom även av
7495:    Märkningen av plaster i syfte att underlätta      övrigt avfall, kan främjas genom produktnor-
7496: återanvändningen av dem sammanhänger med             mer med vilkas hjälp det kan säkerställas att
7497: främjandet av utnyttjandet av avfall, vilket är      det inte i de produkter som skall kasseras finns
7498: ett centralt mål i vårt lands avfallshanterings-     ämnen eller delar som gör det omöjligt att
7499: lagstiftning.                                        återanvända dem. F örfarandet skulle garantera
7500:    Enligt den redogörelse om miljöpolitiken          avfallsråmaterialets kvalitet och skapa förut-
7501: som statsrådet avgav till riksdagen den 31 maj       sättningar för en ökad användning av avfalls-
7502: 1988 är utnyttjandet av avfall en förutsättning      råmaterialet i industrin. Härvid skulle den
7503: för den cirkulationsekonomi mot viiken natio-        tanke förverkligas som spörsmålsställarna
7504: nalekonomin allt klarare skall styras. Av redo-      framfört och som går ut på att återanvänd-
7505: görelsen framgår att även den praktiska verk-        ningen av en produkt skulle beaktas redan då
7506: samheten som går ut på att utnyttja avfall           produkten planeras. Ett produktnormförfaran-
7507: utvecklas i enlighet med det utvecklingspro-         de är dock ett mycket långsamt och svårt sätt
7508: gram som delegationen för avfallshantering           att främja utnyttjandet av avfall. Produktnor-
7509: uppgjort och i enlighet med det principbeslut        merna bör tas i bruk även internationellt för
7510: som statsrådet fattade i juli 1986 på basis av       att de skall ha någon verkan.
7511: utvecklingsprogrammet.                                  Även genom märkning av produkterna kan
7512:    I det ovan nämnda utvecklingsprogrammet           utnyttjandet av det avfall som uppstår av dem
7513: som uppgjordes av delegationen för avfallshan-       främjas. Genom märkning kan t.ex. det plast-
7514: tering har uppskattats att det 1984 uppstod          avfall som uppstår i hushållen kanaliseras till
7515: drygt 6 000 ton plastavfall i form av process-       användning som råmaterial. Återanvändningen
7516: avfall från plastindustrin, inom den övriga          förutsätter dock att ett fungerande insamlings-
7517: industrin 10 OOQ-15 000 ton, inom lantbruket         och transportsystem skapas samt att det finns
7518: 4 000 ton och samhällsavfall 70 OOQ-80 000           en företagsekonomiskt lönsam industriell an-
7519: ton i året. Av plastindustrins plastavfall utnytt-   vändning av råmaterialet. Dessa grundförut-
7520: jades 45 % och av den övriga industrins plast-       sättningar uppfylls tillsvidare mycket bristfål-
7521: avfall lQ-15 %. Av lantbrukets plastavfall           ligt i fråga om utnyttjande av det plastavfall
7522: utnyttjades drygt 30 %. Däremot förblev det          som erhålls av konsumtionen.
7523: plastavfall som hamnade bland samhällsavfal-            Miljömärkningen av produkter har under de
7524: let nästan helt outnyttjat. Av allt plastavfall      senaste åren blivit mycket aktuell både inter-
7525: utnyttjades ca 15 %. I utvecklingsprogrammet         nationellt och nationellt. Bl.a. miljövårdsrådet
7526: konstaterades att utsikterna för utvecklande av      gjorde 14.12.1987 en framställan om miljö-
7527: utnyttjandet av plastavfall är lovande också om      märkning av produkter. På det spörsmål nr 105
7528:                                    1989 vp. -     KK n:o 273                                     5
7529: 
7530: som anknyter tili denna framställan har jag          Efter att utredningen fårdigställts har miljö-
7531: svarat under 1988 års riksdag den 8 april 1988.   ministeriet för avsikt att i samarbete med
7532: Miljömärkningar har behandlats i Nordiska         handels- och industriministeriet tillsätta en
7533: rådet samt i tjänstemannakommitten för miljö-     kommission med uppgift att utreda frågan om
7534: vård och i tjänstemannakommitten för konsu-       ibruktagandet av miljömärkningar i Finland.
7535: mentfrågor med målsättningen att åstadkomma       Kommissionen skall även beakta de mäl som
7536: enhetliga miljömärkningar i de nordiska län-      uppställts av internationella organisationer, så-
7537: derna.                                            som Europeiska Gemenskaperna, för att åstad-
7538:    På uppdrag av miljöministeriet håller Forsk-   komma enhetliga märkningar så att de eventu-
7539: ningscentralen för hemhushållnings- och kon-      ella märkningarna skulle gälla både produkter
7540: sumentfrågor som bäst på att utreda miljö-        som finns på den finska marknaden och pro-
7541: märkningen av konsumtionsvaror i olika Iän-       dukter som exporteras från Finland och som
7542: der. Utredningen gäller både obligatoriska och    kräver märkning. Den märkning av plaster som
7543: frivilliga märkningar som används för att ange    avses i spörsmålet och som sker i syfte att
7544: vilka risker en produkt innebär ur miljösyn-      underlätta återanvändningen skulle utgöra en
7545: punkt, hur väl produkten kan återanvändas         del av de ärenden som kommissionen skall
7546: eller hur godtagbar den är med tanke på           utreda.
7547: miljövården. Utredningen blir fårdig under de
7548: närmaste veckorna.
7549:     Helsingfors den 8 juni 1989
7550:                                                                      Miljöminister Kaj Bärlund
7551:                                               1989 vp.
7552: 
7553: Kirjallinen kysymys n:o 274
7554: 
7555: 
7556: 
7557: 
7558:                                  Knuuttila ym.: Täyden raittiuden periaatteen toteuttamisesta
7559:                                      liikenteessä
7560: 
7561: 
7562:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7563:    Vuoden 1986 joulukuussa eduskunta hyväk-         sä jo noudatetaankin. Näin ollen tulisi kiireel-
7564: syi äänin 102-67 lausuman, jossa edellytettiin,     lisesti eduskunnan tahdon mukaisesti ottaa
7565: että "hallitus ryhtyy toimenpiteisiin rattijuopu-   tieliikennelakiin täyden raittiuden periaate siinä
7566: musta koskevien säännösten muuttamiseksi            muodossa kuin hallitus ja liikennevaliokunta
7567: niin, ettei moottoriajoneuvolla ajo ole sallittua   tieliikennelakia säädettäessä ehdottivat yksi-
7568: vähääkään alkoholia nauttineena".                   mielisesti. Sen mukaisesti niiden kuljettajien ajo
7569:    Tämänsisältöistä säännöstä esittivät jo ny-      voitaisiin keskeyttää, jotka ovat nauttineet al-
7570: kyistä tieliikennelakia säädettäessä hiukan eri     koholia, vaikkei rangaistusta aiheuttavaa pro-
7571: muodossa silloinen hallitus sekä eduskunnan         millemäärää veressä olisikaan alkoholia.
7572: liikenne- ja lakivaliokunta. Silloinen eduskunta       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7573: kuitenkin kahden äänen enemmistöllä hylkäsi         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7574: nämä ehdotukset.                                    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7575:    Tämä oli ilmeinen virhe, sillä sen jälkeen       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7576: ovat rattijuopumusvahingot yli kolminkertais-
7577: tuneet vuodesta 1980 lukien juuri julkistetun                 Milloin Hallitus antaa eduskunnan
7578: Liikennevakuutusyhdistyksen selvityksen mu-                ilmaiseman tahdon mukaisesti täyden
7579: kaan. Myös pohjoismaisessa liikenneturvalli-               raittiuden periaatteen sisältävän tielii-
7580: suusohjelmassa on tähdennetty täyden raittiu-              kennelain muutosesityksen eduskunnal-
7581: den merkitystä liikenteessä, mitä ilmaliikentees-          le?
7582:     Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1989
7583: 
7584:           Sakari Knuuttila              Marja-Liisa Tykkyläinen       Kari Rajamäki
7585:           Tina Mäkelä                   Jorma Fred                    Anneli Taina
7586:           Eeva-Liisa Moilanen           Eino Siuruainen               Esko Almgren
7587:           Heikki Kokko                  Pekka Leppänen                Raila Aho
7588:           Anna-Liisa Jokinen            Pauli Uitto                   Juhani Vähäkangas
7589:           Sinikka Mönkäre               Esko Seppänen                 J. Juhani Kortesalmi
7590:           Matti Maijala                 Antero Kekkonen               Aimo Ajo
7591: 
7592: 
7593: 
7594: 
7595: 2900100
7596: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 274
7597: 
7598: 
7599: 
7600: 
7601:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7602:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sisällytettäväksi tieliikennelakiin. Edellä halli-
7603: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tuksen esityksessä ja kansanedustajien laki-
7604: olette 5 päivänä toukokuuta 1989 päivätyn           alaitteessa mainittu säännös täyttää tämän
7605: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        edellytyksen. Tässä vastauksessa puututaankin
7606: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       vain tähän ehdotukseen.
7607: edustaja Sakari Knuuttilan ym. näin kuuluvas-           Poliisin puhallutusmittareita käytetään seu-
7608: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 274:              lomaan rattijuopumuksesta epäillyt verikokee-
7609:                                                     seen. Tarkka veren alkoholipitoisuus määritel-
7610:           Milloin Hallitus antaa eduskunnan         lään Kansanterveyslaitoksen suorittamassa ve-
7611:        ilmaiseman tahdon mukaisesti täyden
7612:                                                     rianalyysissä. Poliisin suorittama puhallutuskoe
7613:        raittiuden periaatteen sisältävän tielii-
7614:                                                     ei ole nykyisillä laitteilla vielä riittävän luotet-
7615:        kennelain muutosesityksen eduskunnal-
7616:                                                     tava, jotta sitä voitaisiin käyttää yksinään
7617:        le?
7618:                                                     todistuksena veren alkoholipitoisuuden mää-
7619:                                                     rästä. Puhallutuslaitteet ovat oikein käytettyinä
7620:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          ja huollettuina kuitenkin luotettavia määrittä-
7621: taen seuraavaa:                                     mään sen, onko alkoholia yleensä nautittu vai
7622:    Kysymyksen perusteluissa mainittu eduskun-       ei.
7623: nan lausuma edellytti toimenpiteitä rattijuopu-         Vaikka riski virheellisestä puhallutustulok-
7624: musta koskevien säännösten muuttamiseksi            sesta ei ole kovinkaan suuri, se on kuitenkin
7625: niin, ettei moottoriajoneuvolla ajo ole sallittua   olemassa. Ilman verianalyysiä tai muita luotet-
7626: vähääkään alkoholia nauttineena. Eduskunnan         tavia vastatodistelukeinoja virheellisesti pysäy-
7627: lausuman toteuttaminen voisi tapahtua joko          tetylle kuljettajalle ei juuri jää oikeusturvakei-
7628: kysymyksessä mainitulla tavalla tai rikoslain       noja matkan keskeytystä vastaan. Tämä lienee
7629: rattijuopumussäännöksiä muuttamalla.                ehdotuksen toteuttamisen vaikein este ja puol-
7630:    Hallituksen esityksessä nykyiseksi tieliiken-    taa sitä, että mainittu hallituksen ponsi voitai-
7631: nelaiksi (HE n:o 74/1979 vp.) ehdotettiin           siin toteuttaa vain rattijuopumuksen promille-
7632: säännöstä, jonka mukaan poliisi olisi voinut        rajaa rikoslaissa alentamalla. Tämän vuoksi
7633: muihin toimenpiteisiin ryhtymättä keskeyttää        kysymyksessä tarkoitettu ehdotus ei ole liiken-
7634: ajon, jos kuljettajan olisi nautitun alkoholin      neministeriössä valmisteltavana.
7635: toteamiseksi tehtävässä kokeessa havaittu naut-         Rattijuopumuksen promillerajan alentami-
7636: tineen alkoholia, mutta kokeen tuloksen perus-      nen on ollut vilkkaan keskustelun kohteena
7637: teella ei kuitenkaan olisi ollut todennäköisiä      myös muualla Euroopassa. Vastikään Euroo-
7638: syitä epäillä hänen syyllistyneen rattijuopu-       pan yhteisön parlamentti päätti promillerajan
7639: mukseen. Tämän esityksen eduskunta hylkäsi          alentamisesta Euroopan yhteisön jäsenmaissa
7640: vuonna 1981. Vastaavansisältöisen lakialoitteen     0,5:een. Euroopan yhteisön jäsenmaissa rajana
7641: on sen jälkeen tehnyt tämän kysymyksen en-          on yleensä 0,8 promillea. Myös Ruotsissa
7642: simmäinen allekirjoittaja yhdessä eräiden mui-      käydään keskustelua promillerajan alentami-
7643: den kansanedustajien kanssa vuoden 1987 val-        sesta nykyisestä 0,5:stä.
7644: tiopäivillä (lakialoite n:o 40/1987 vp.). Aloite        Pohjoismaiden neuvoston liikennevaliokunta
7645: on lähetetty eduskunnan liikennevaliokuntaan.       hyväksyi viime vuonna pohjoismaista liikenne-
7646:    Rattijuoppouden rangaistavuudesta ja ran-        turvallisuusohjelmaa käsitellessään lausuman,
7647: gaistavasta promillerajasta on säädetty rikos-      jonka mukaan valiokunta painottaa yhteispoh-
7648: laissa. Koska saman teon rangaistavuudesta ei       joismaista tutkimusta promillerajasta ja sen
7649: voi olla säännöksiä kahdessa eri laissa, vain       asettamista pohjaksi mahdolliselle promillera-
7650: sellainen säännös, jossa ei puututa rattijuopu-     jan yhtenäistämiselle. Asiaa käsittelevä pohjois-
7651: muksen rangaistavuuteen, lienee mahdollinen         mainen seminaari järjestetään syksyllä Suomes-
7652:                                      1989 vp. -     KK n:o 274                                 3
7653: 
7654: sa. Liikennettä koskevien sääntöjen mahdolli-       entistä tärkeämmäksi. Tämä ei luonnollisesti-
7655: simman suuri yhtenäisyys, mukaan luettuna           kaan estä Suomea omaksumasta omia sääntöjä
7656: myös rattijuopumusta koskevien sääntöjen yh-        esimerkiksi rattijuopumuksesta, jos se katso-
7657: tenäisyys, tuleekin liikenteen kansainvälistyessä   taan välttämättömäksi.
7658:     Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1989
7659: 
7660:                                                              Liikenneministeri Pekka Vennamo
7661: 4                                     1989 vp. -     KK n:o 274
7662: 
7663: 
7664: 
7665: 
7666:                               Tili Riksdagens Herr Talman
7667:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         rattfylleri, vara möjlig att införa i vägtrafikla-
7668: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          gen. Det stadgande som nämns i regeringspro-
7669: av den 5 maj 1989 till vederbörande medlem av        positionen och i riksdagsmännens lagmotion är
7670: statsrådet översänt avskrift av följande av          i enlighet med denna förutsättning. I detta svar
7671: riksdagsman Sakari Knuuttila m.fl. underteck-        behandlas endast detta förslag.
7672: nade spörsmål nr 274:                                   Polisens blåsmätare används tili att gallra ut
7673:           När kommer Regeringen att tili riks-       de för rattfylleri misstänkta personerna tili
7674:        dagen avlåta en proposition med ett           blodprov. Den exakta alkoholhalten i blodet
7675:        sådant förslag till ändring av vägtrafik-     fastställs genom Folkhälsoinstitutets blodana-
7676:                                                      lys. Det blåsprov som polisen utför är med de
7677:        lagen, som i enlighet med riksdagens
7678:        vilja innehåller principen om helnykter-      nuvarande instrumenten inte tillräckligt pålitli-
7679:        het?                                          ga för att kunna användas som enda bevis på
7680:                                                      alkoholhalten i blodet. Om instrumenten an-
7681:                                                      vänds och sköts på rätt sätt är de dock pålitliga
7682:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         när det gäller att fastställa huruvida alkohoi
7683: samt anföra följande:                                alls har förtärts.
7684:    I det riksdagsyttrande som nämndes i moti-           Ä ven om risken för ett felaktigt resultat på
7685: veringen tili spörsmålet förutsattes åtgärder för    blåstestet inte är särskilt stor, finns den dock.
7686: ändring av stadgandena om rattfylleri så att det     Utan blodanalys eller andra pålitliga medel för
7687: inte vore tillåtet att framföra motorfordon om       motbevis har föraren knappt några andra
7688: man överhuvudtaget har intagit alkohol. De           rättsskyddsmedel mot att hans fård avbryts.
7689: åtgärder som avses i riksdagsyttrandet kunde         Detta torde vara det största hindret mot att
7690: vidtas antingen på det sätt som nämns i              förslaget förverkligas och talar för att den
7691: spörsmålet eller genom en ändring av straffia-       nämnda regeringsklämmen kan förverkligas
7692: gens stadganden om rattfylleri.                      endast genom en sänkning av promillegränsen
7693:    I regeringens proposition tili den nuvarande      för rattfylleri i straffiagen. Detta är orsaken tili
7694: vägtrafiklagen (RP nr 74/1979 rd.) föreslogs ett     att det förslag som åsyftas i spörsmålet inte
7695: stadgande enligt viiken polisen utan att vidta       bereds vid trafikministeriet.
7696: andra åtgärder hade kunnat avbryta en förares           Livlig diskussion angående huruvida man
7697: färd om föraren vid prov, vilket utförs i syfte      skall sänka promillegränsen för rattfylleri har
7698: att konstatera huruvida han har förtärt alko-        förts även på annat håll i Europa. Parlamentet
7699: hoi, observeras ha förtärt alkohoi men sanno-        för Europeiska gemenskapen beslöt nyligen att
7700: likt dock inte har gjort sig skyldig tili rattfyl-   promillegränsen i Europeiska gemenskapens
7701: leri. Riksdagen förkastade detta förslag år          medlemsländer skall sänkas tili 0,5. Gränsen i
7702: 1981. Därefter har den första undertecknaren         EG:s medlemsländer har hittills i allmänhet
7703: av detta spörsmål tillsammans med andra              varit 0,8 promille. Även i Sverige diskuteras en
7704: riksdagsmän framställt en lagmotion med mot-         sänkning av promillegränsen från nuvarande
7705: svarande innehåll. Detta skedde under 1987 års       0,5 promille.
7706: riksdag (lagmotion nr 40/1987 rd.). Motionen            I samband med behandlingen av det nor-
7707: har skickats till riksdagens trafikutskott.          diska trafiksäkerhetsprogrammet godkände
7708:    Om straff för rattfylleri och den straffbara      Nordiska rådets trafikutskott i fjol ett uttalan
7709: promillegränsen stadgas i straffiagen. Eftersom      de, enligt vilket utskottet betonar vikten av en
7710: det inte kan finnas stadganden om straffbarhet       samnordisk undersökning om promillegränsen
7711: angående en och samma gärning i två olika            och att den undersökningen sedan skall använ-
7712: lagar, torde endast ett sådant stadgande, i          das som bas för en eventuell samordning av
7713: viiken man inte ingriper i straffbarheten av         promillegränserna. Ett nordiskt seminarium
7714:                                       1989 vp. -     KK n:o 274                                     5
7715: 
7716: som behandlar saken kommer att ordnas i              enhetliga som möjligt. Detta hindrar naturligt-
7717: Finland inkommande höst. 1 och med att               vis inte Finland från att ta i bruk egoa regler
7718: trafiken blir allt mer intemationell blir det allt   gällande t.ex. rattfylleri ifall detta anses nöd-
7719: viktigare att de regler som gäller trafiken,         vändigt.
7720: inklusive de regler som gäller rattfylleri, är så
7721:     Helsingfors den 8 juni 1989
7722: 
7723:                                                                   Trafikminister Pekka Vennamo
7724:                                                1989 vp.
7725: 
7726: Kirjallinen kysymys n:o 275
7727: 
7728: 
7729: 
7730: 
7731:                                  Vistbacka: Emolehmäpalkkioihin varattujen määrärahojen lisää-
7732:                                      misestä
7733: 
7734: 
7735:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7736:   Valtioneuvosto on aiemmin tehnyt päätök-          piireille nurmi- ja rehuvilja-alojen ja entisten
7737: sen tukea emolehmien pitämistä naudanlihan          emolehmämäärien suhteessa.
7738: kotimaisen tuotannon lisäämiseksi emolehmä-            Emolehmien pitäminen on arvokasta toimin-
7739: palkkioita maksamalla. Valtioneuvosto on va-        taa, voidaanhan naudanlihan lisäämistoimenpi-
7740: rannut tarkoitukseen 20 milj. markkaa. Emo-         teiden avulla korvata ulkomailta tapahtuvaa
7741: lehmäpalkkiota on maksettu vuodesta 1983            tuontia ja täten tervehdyttää kauppatasetta.
7742: lähtien. Palkkiot maksetaan maatalouden hin-        Tämän takia tulisi tarkoitukseen varattuja
7743: tapoliittisesta tuesta.                             määrärahoja pikaisesti lisätä viimeistään kulu-
7744:   Valtioneuvoston päätös lupaa 1 500 markan         van vuoden lisämenoarviossa.
7745: vuotuisen palkkion emolehmästä, jonka maito            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7746: käytetään yksinomaan vasikoiden ruokintaan.         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
7747: Emolehmien pitäminen on maassamme hyvässä           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7748: myötätuulessa, ja suunnitelmissa on nostaa          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7749: emolehmämäärä nykyisestä vajaasta 10 OOO:sta
7750: pitkällä aikavälillä 50 OOO:een.                             Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
7751:    Emolehmäpalkkioihin varatut määrärahat                  emolehmäpalkkioihin varattujen mää-
7752: ovat jo nyt loppuneet niin, että maatilahalli-             rärahojen lisäämiseksi kuluvan vuoden
7753: tuksen koko vuodeksi jakamat rahat eivät riitä             budjetissa niin, että kaikille halukkaille
7754: edes huhtikuussa jätettyihin hakemuksiin.                  voidaan myöntää 1 500 markan suurui-
7755: Palkkioiden suuri suosio on ilmeisesti yllättänyt          nen vuosittainen palkkio emolehmää
7756: maatilahallituksen, joka jakoi rahat maatalous-            kohden?
7757: 
7758:     Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1989
7759: 
7760:                                          Raimo Vistbacka
7761: 
7762: 
7763: 
7764: 
7765: 2900100
7766: 2                                    1989 vp. -      KK n:o 275
7767: 
7768: 
7769: 
7770: 
7771:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7772:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        hentämiseen tarkoitetusta määrärahasta. Palk-
7773: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kion piirissä oli 1980-luvun alussa yli 8 000
7774: olette 5 päivänä toukokuuta 1989 päivätyn             emolehmää, mutta niiden määrä on sen jälkeen
7775: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          pienentynyt noin 5 700 eläimeen.
7776: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-            Vuoden 1989 tulo- ja menoarvion momentin
7777: edustaja Raimo Vistbackan näin kuuluvasta             30.31.43 (Muu hintapoliittinen tuki) perustelui-
7778: kirjallisesta kysymyksestä n:o 275:                   den mukaan kuluvana vuonna voidaan tehdä
7779:          Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          emolehmätuotantoa koskevia nelivuotisia sopi-
7780:        emolehmäpalkkioihin varattujen mää-            muksia siten, että niistä aiheutuu menoja vuon-
7781:        rärahojen lisäämiseksi kuluvan vuoden          na 1989 enintään 20 milj. markkaa ja vuosina
7782:        budjetissa niin, että kaikille halukkaille     1990---1992 yhteensä enintään 70 milj. mark-
7783:        voidaan myöntää 1 500 markan suurui-           kaa. Vuosille 1990---1992 annettu valtuus mah-
7784:        nen vuosittainen palkkio emolehmää             dollistaa sopimusten tekemisen vähintään
7785:        kohden?                                        13 300 emolehmästä.
7786:                                                          Tulo- ja menoarvion perusteella valtioneu-
7787:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          vosto päätti 9.2.1989 emolehmäpalkkion eh-
7788: vasti seuraavaa:                                      doista. Valtioneuvoston tekemä päätös koskee
7789:                                                       vuonna 1989 tehtäviä sopimuksia, mutta myös
7790:    Lypsylehmien määrä on pienentynyt 1980-            vuonna 1990 on tarkoitus tehdä vastaavanlai-
7791: luvulla keskimäärin 18 000 eläimellä vuosittain,      nen päätös. Emolehmien määrän lisäämiseksi
7792: mikä on vähentänyt lihantuotantoon käytettä-          palkkio korotettiin 1 500 markkaan emoleh-
7793: vissä olevien vasikoiden ja siten myös naudan-        mää kohti. Palkkiota maksetaan enintään 30
7794: lihan määrää. Aiempina vuosina lehmien vä-            emolehmästä. Sopimukset ovat voimassa vuo-
7795: hentämisestä saatu lihamäärä ja nuorten nau-          den 1992 loppuun asti.
7796: tojen keskiteuraspainon nousu ovat korvanneet
7797: nuorten nautojen vähenemisestä aiheutuvan                Emolehmäsopimuksia oli haettu 10.5.1989
7798: tuotantokapasiteetin alenemisen. Tämän an-            mennessä 14 milj. markan korvausmäärää vas-
7799: siosta naudanlihan teurastusmäärä jopa kasvoi         taavasti. Vuosia 1990---1992 koskevan valtuu-
7800: vuoteen 1984 asti ja vuoteen 1987 asti se pysyi       den perusteella sopimuksia voidaan vielä hakea
7801: 123-125 milj. kilon tasolla. Vuonna 1988              ja tehdä vähintään 6 milj. markan korvausmää-
7802: naudanlihantuotanto väheni 110 milj. kiloon.          rää vastaavasti. Joissakin maatalouspiireissä
7803: Lehmämäärän alenemisen takia tuotannon ar-            niille myönnetty sopimustentekokiintiö on jo
7804: vioidaan vähenevän edelleen lähivuosina ja            käytetty, mutta useimmilla piireillä kiintiöstä
7805: alittavan kulutuksen ilman emolehmiin perus-          on huomattava osa vapaana. Valtioneuvosto
7806: tuvan naudanlihan tuotannon lisäämistä. Kos-          on antanut maatilahallitukselle oikeuden tarvit-
7807: ka rehuntuotannossa on ylijäämää, sitä on             taessa muuttaa piirikohtaisia kiintiöitä.
7808: tarkoitus jalostaa naudanlihaksi siinä määrin,           Sopimustentekovaltuuden riittävyyttä tarkas-
7809: että kotimainen naudanlihan kulutus pystytään         tellaan kesäkuussa saatavien tilastojen pohjal-
7810: kattamaan.                                            ta. Jos valtuus arvioidaan tällöin liian pieneksi,
7811:    Vuoteen 1989 asti emolehmäpalkkiot mak-            seuraavan lisämenoarvion yhteydessä sitä esite-
7812: settiin maataloustuotannon ohjaamiseen ja vä-         tään suurennettavaksi.
7813:     Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1989
7814: 
7815:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
7816:                                    1989 vp. -       KK n:o 275                                     3
7817: 
7818: 
7819: 
7820: 
7821:                             Tili Riksdagens Herr Talman
7822:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        minskning av lantbruksproduktionen. I början
7823: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         av 1980-talet gällde arvodena drygt 8 000 di-
7824: av den 5 maj 1989 tili vederbörande medlem av       kor, men antalet har därefter minskat till ca
7825: statsrådet översänt avskrift av följande av         5 700 djur.
7826: riksdagsman Raimo Vistbacka undertecknade              Enligt motiveringen för moment 30.31.43
7827: spörsmål nr 275:                                    (Annat prispolitiskt stöd) i budgeten för år
7828:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           1989 kan fyraåriga avtal om dikoproduktionen
7829:        vidta för att de anslag, som reserverats     ingås så att de utgifter som föranleds av dem år
7830:        för dikoarvoden, skall kunna ökas i          1989 uppgår till högst 20 milj. mk och under
7831:        budgeten för innevarande år så att ett       åren 1990--1992 sammanlagt tili högst 70 milj.
7832:        årligt arvode om 1 500 mk per diko           mk. Den fullmakt som beviljats för åren
7833:        skall kunna beviljas alla intresserade?      1990--1992 gör det möjligt att ingå avtal om
7834:                                                     minst 13 300 dikor.
7835:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           På grundvalen av statsförslaget fattade stats-
7836: samt anföra följande:                               rådet 9.2.1989 ett beslut om vilikoren får
7837:                                                     dikoarvoden. Beslutet gäller de avtal som ingås
7838:    Antalet mjölkkor har på 1980-talet minskat       år 1989, men avsikten är att ett liknande beslut
7839: med i genomsnitt 18 000 djur per år, vilket har     skall fattas även år 1990. För att antalet dikor
7840: lett tili ett reducerat antal kalvar inom kött-     skall kunna ökas höjdes arvodet till 1 500 mk
7841: produktionen och sålunda även tili att mäng-        per diko. Arvodet erläggs för högst 30 dikor.
7842: den nötkött minskat. Under tidigare år har den      Avtalen är i kraft tili utgången av år 1992.
7843: köttmängd som erhållits genom att antalet kor
7844: har reducerats och genom ökning av den                 Fram tili 10.5.1989 hade ansökningar om
7845: genomsnittliga slaktvikten hos unga nötdjur         dikoavtal inlämnats i en utsträckning som
7846: ersatt nedgången i produktionskapaciteten tili      motsvarar ett ersättningsbelopp om 14 milj.
7847: följd av ett minskat antal ungnöt. Tack vare        mk. På basis av den fullmakt som gäller åren
7848: detta ökade rentav mängden slaktat nötkött          1990--1992 kan avtalsansökningar ännu inläm-
7849: fram tili år 1984. Sedan dess har slaktmängden      nas och avtal ingås i en omfattning som
7850: varit 123-125 milj. kg fram till år 1987. År        motsvarar ett ersättningsbelopp om minst 6
7851: 1988 minskade produktionen av nötkött tili          milj. mk. I vissa lantbruksdistrikt har den
7852: 110 milj. kg. På grund av att antalet kor           beviljade avtalskvoten redan uppfyllts, men i de
7853: minskar beräknas produktionen under de när-         flesta distrikt är en betydande del av kvoten
7854: maste åren fortfarande uppvisa en nedgång och       fortfarande outnyttjad. Statsrådet har berätti-
7855: understiga konsumtionen, om inte den på dikor       gat jordbruksstyrelsen att vid behov ändra
7856: baserade produktionen ökas. Emedan produk-          kvoterna för distrikten.
7857: tionen av fodermedel uppvisar ett överskott,           Frågan om huruvida fullmakten att ingå
7858: har man för avsikt att därmed producera             avtal är tiliräcklig kommer att dryftas utgående
7859: nötkött i sådan utsträckning, att den inhemska      från de uppgifter som inkommer i juni. Om
7860: konsumtionen av nötkött kan täckas.                 fullmakten då bedöms vara för liten, föreslås
7861:    Fram tili år 1989 betalades dikoarvodena av      det att fullmakten skall utvidgas i samband
7862: det anslag som var avsett för styrning och          med nästa tilläggsbudget.
7863:     Helsingfors den 30 maj 1989
7864: 
7865:                                                   Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
7866:                                              1989 vp.
7867: 
7868: Kirjallinen kysymys n:o 276
7869: 
7870: 
7871: 
7872: 
7873:                                  Paloheimo: CFC-tuotteiden merkitsemisestä kuluttajia varoitta-
7874:                                      valla merkinnällä
7875: 
7876: 
7877:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7878:    Maassamme äskettäin pidetyssä, otsoniker-       olisi merkitä jokaiseen otsonikerrosta tuhoavia
7879: roksen häviämistä käsittelevässä kansainväli-      yhdisteitä päästävään tuotteeseen merkintä
7880: sessä kokouksessa pohdittiin maailmanlaajui-       "Tämän tuotteen käyttö tuhoaa ilmakehän
7881: sia, kansainvälisiin sopimuksiin perustuvia kei-   otsonikerrosta". Vastaavasti tulisi kaikki sellai-
7882: noja otsonikerrosta hävittävien tuotteiden kiel-   set tuotteet, joiden jättäminen kaatopaikalle
7883: tämiseksi tai tuntuvaksi rajoittamiseksi. Kan-     aiheuttaa myöhempänä ajankohtana samanlai-
7884: sainväliset sopimukset lienevät ainoa tehokas ja   sen päästön, esim. tuotteen ruostumisen seu-
7885: riittävän nopea keino ongelman täydelliseksi       rauksena, varustaa merkinnällä "Tämä tuote
7886: ratkaisemiseksi.                                   sisältää ilmakehän otsonikerrosta tuhoavia ai-
7887:    Kysymys huolestuttaa kuitenkin laajoja kan-     neita".
7888: salaispiirejä kaikissa teollisissa maissa, mm.        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7889: Suomessa. Eniten ihmisiä kiusaa ajatus, että he    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
7890: tietämättään käyttävät tuotteita, joiden käytön    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7891: yhteydessä otsonikerrosta tuhoavia aineita pää-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7892: see ympäröivään ilmaan ja sitä kautta ilmake-
7893: hän ylempiin kerroksiin.
7894:    Teollisuus on velvoitettu merkitsemään savu-              Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
7895: kerasiat huomautuksella "Tupakanpoltto vaa-               siin, joilla merkitään kaikki tuotteet,
7896:                                                           jotka sisältävät otsonikerrosta tuhoavia
7897: rantaa terveytesi". Vähintään yhtä perusteltua
7898:                                                           yhdisteitä?
7899:     Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1989
7900: 
7901:                                          Eero Paloheimo
7902: 
7903: 
7904: 
7905: 
7906: 2900!0D
7907: 2                                   1989 vp. -      KK n:o 276
7908: 
7909: 
7910: 
7911: 
7912:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7913: 
7914:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       teitä eli niin sanottuja CFC-yhdisteitä, tulee
7915: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tehdä merkinnät tästä. Merkitsemisvelvoite
7916: olette 9 päivänä toukokuuta 1989 päivätyn           koskee l. 7.1989 jälkeen täytettyjä ja maahan-
7917: kirjeenne n:o 878 ohella lähettänyt valtioneu-      tuotuja aerosolipakkauksia.
7918: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen           CFC-yhdisteitä, jotka ovat otsonikerrokselle
7919: kansanedustaja Paloheimon kirjallisesta kysy-       haitallisimpia aineita ja joita on säädelty kan-
7920: myksestä n:o 276, jossa tiedustellaan:              sainvälisin sopimuksin, käytetään paitsi pon-
7921:                                                     neaineina aerosoleissa myös kovien ja pehmei-
7922:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
7923:                                                     den vaahtomuovien valmistuksessa, lämmön-
7924:        siin, joilla merkitään kaikki tuotteet,      siirtoaineina ja liuottimina teollisuudessa ja
7925:        jotka sisältävät otsonikerrosta tuhoavia
7926:                                                     pesuloissa. Vain osa CFC-yhdisteiden avulla
7927:        yhdisteitä?                                  valmistetuista tuotteista markkinoidaan ensi
7928:                                                     vaiheessa suoraan kuluttajille. Suuri osa CFC-
7929:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        yhdisteitä sisältävistä tuotteista on teollisuuden
7930: vasti seuraavaa:                                    tuotanto- ja kulutushyödykkeitä. Niitä käyte-
7931:    Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen       tään muun muassa rakennus-, rakennustuote-,
7932: laiksi ilmansuojelulain muuttamisesta (HE n:o       metalli- ja elektroniikkateollisuudessa.
7933: 33). Ehdotuksen mukaan valtioneuvosto voisi            Tällä hetkellä kaikille CFC-yhdisteiden avul-
7934: antaa ilman pilaantumisen ehkäisemiseksi tar-       la valmistetuille tuotteille ei ole vielä olemassa
7935: peellisia yleisiä ohjeita ja määräyksiä aineen,     vaihtoehtoja, joita kuluttaja voisi valita. Aero-
7936: valmisteen tai tuotteen tunnistamiseksi tarvit-     soleissa tällaisia vaihtoehtoja kuitenkin jo on.
7937: tavasta merkitsemisestä. Säännöksen nojalla         Markkinoille on myös tullut jääkaappeja, jois-
7938: voitaisiin määrätä merkitsemään esimerkiksi         sa puolet eristeen CFC-yhdisteistä on korvattu
7939: otsonikerrosta tuhoavia aineita sisältäviä tuot-    otsonikerrokselle vähemmän haitallisin ainein.
7940: teita.                                              Jääkaappien valmistajat ovat tällöin ilmoitta-
7941:    Jätehuoltolain (48/89) 22 §:n nojalla valtio-    neet, että on kysymys jääkaapeista, joissa on
7942: neuvosto voi määrätä tuotteen tai jätteen tun-      aikaisempaa vähemmän CFC-yhdisteitä.
7943: nistamiseksi tarvittavasta merkitsemisestä, jos        Koska CFC-yhdisteitä käytetään paljon ni-
7944: tuotteen valmistuksen yhteydessä taikka sen         menomaan teollisuuden tuotanto- ja kulutus-
7945: käytön tai käytöstä poistamisen seurauksena         hyödykkeinä ja koska niitä korvaavia aineita ei
7946: syntyy jätettä, jonka on todettu tai voidaan        ole, on toistaiseksi vaikeata käyttää yhtenäisiä
7947: odottaa aiheuttavan vaikeuksia jätehuoliolle tai    merkintöjä tuotteissa, joiden valmistuksessa on
7948: ympäristön pilaantumista.                           käytetty CFC-yhdisteitä. Merkintöjen käyttöön-
7949:    Aerosoliteollisuuden kanssa on jo sovittu        ottoa selvitetään ympäristöministeriössä. Tär-
7950: aerosolituotteiden merkitsemisestä. Aerosoli-       kein tavoite on luopua CFC-yhdisteiden käy-
7951: standardia (SFS 2816) on muutettu lokakuussa        töstä. Merkintöjä tullaan käyttämään keinona
7952:  1988 siten, että tuotteisiin, jotka sisältävät     tavoitteen saavuttamiseksi.
7953: täysin halogenoituja kloorifluorihiilivety-yhdis-
7954:       Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1989
7955: 
7956:                                                                  Ympäristöministeri Kaj Bärlund
7957:                                    1989 vp. -     KK n:o 276                                     3
7958: 
7959: 
7960: 
7961: 
7962:                             Tili Riksdagens Herr Talman
7963:   I det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen       packningar som fyllts och förts in i landet efter
7964: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       1.7.1989.
7965: nr 878 av den 9 maj 1989 tili vederbörande           CFC-föreningar, som är de mest skadliga
7966: medlem av statsrådet översänt avskrift av         ämnena för ozonskiktet och om vilka det
7967: följande av riksdagsman Paloheimo underteck-      stadgats genom internationella avtal, används
7968: nade spörsmål nr 276:                             förutom som propellanter i aerosoler även för
7969:                                                   tillverkningen av hård och mjuk skumplast,
7970:          Ämnar Regeringen skrida tili åtgär-
7971:                                                   som värmeöverföringsmedel och som lösnings-
7972:        der för märkning av alla de produkter
7973:        som innehåller föreningar som förstör      medel inom industrin och vid tvätterier. Endast
7974:                                                   en del av de produkter som tillverkats genom
7975:        ozonskiktet?
7976:                                                   att använda CFC-föreningar marknadsförs i
7977:                                                   första hand direkt tili konsumenterna. En stor
7978:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
7979:                                                   andel av de produkter som innehåller CFC-
7980: samt anföra följande:                             föreningar är produktions- och konsumtions-
7981:    Regeringen har avlåtit en proposition tili     nyttigheter inom industrin. Dessa används bl.a.
7982: riksdagen med förslag tili en lag om ändring av   inom byggnads-, byggnadsproduktions-, me-
7983: luftvårdslagen (RP nr 33). Enligt förslaget       tali- och elektronikindustrin.
7984: kunde statsrådet, för att förebygga att luften        För närvarande finns det inte alternativa
7985: förorenas, ge allmänna anvisningar och be-        produkter som konsumenten kunde välja i
7986: stämmelser om den märkning som behövs för         stället för alla de produkter som tillverkats
7987: identifiering av ämnen, fabrikat eller produk-    genom att använda CFC-föreningar. Det exis-
7988: ter. Med stöd av stadgandet skall det kunna       terar dock redan alternativ då det gäller aero-
7989: bestämmas att t.ex. sådana produkter skall        soler. Nu finns det på marknaden även sådana
7990: märkas som innehåller ämnen som förstör           kylskåp i vilka hälften av CFC-föreningarna i
7991: ozonskiktet.                                      isoleringen har ersatts med ämnen som är
7992:    Med stöd av 22 § lagen om avfallshantering     mindre skadliga för ozonskiktet. Kylskåpstill-
7993: (48/89) kan statsrådet, om det i samband med      verkarna har i detta sammanhang framfört att
7994: framställningen av en produkt eller som en        dessa kylskåp innehåller mindre CFC-förening-
7995: följd av att den används eller tas ur bruk        ar än tidigare.
7996: uppkommer avfall som har konstaterats eller          Då CFC-föreningar ofta används som pro-
7997: kan väntas medföra svårigheter för avfallshan-    duktions- och konsumtionsnyttigheter inom
7998: teringen eller förorening av miljön, föreskriva   industrin och då det inte existerar några ämnen
7999: att produkten eller avfallet skall förses med     som ersätter dessa, bereder det tillsvidare svå-
8000: sådan märkning som behövs för identifiering.      righeter att på ett enhetligt sätt märka de
8001:    Avtal har redan ingåtts med aerosolindustrin   produkter som tillverkats genom att använda
8002: om att märka aerosolprodukterna. Aerosol-         CFC-föreningar. Vid miljöministeriet utreds
8003: standarden (SFS 2816) har i oktober 1988          huruvida märkningar skall införas. Det vikti-
8004: ändrats så att produkter som innehåller full-     gaste mälet är att användningen av CFC-
8005: ständigt halogenerade klorfluorkolväteför-        föreningar skall upphöra. Märkningen kommer
8006: eningar, eller s.k. CFC-föreningar, skall få en   att användas som ett medel för att uppnä detta
8007: märkning som anger detta. Denna förpliktelse      mäl.
8008: att märka produkterna gäller de aerosolför-
8009:      Helsingfors den 9 juni 1989
8010: 
8011:                                                                     Miljöminister Kaj Bärlund
8012:                                                  1989 vp.
8013: 
8014: Kirjallinen kysymys n:o 277
8015: 
8016: 
8017: 
8018: 
8019:                                    Paloheimo: Liikevaihtoveron poistamisesta jätemateriaaleilta
8020: 
8021: 
8022:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8023: 
8024:    Kierrätyksen piirissä toimivat yritykset ovat       ta, joiden raaka-aineena on käytetty pelkkää
8025: jatkuvasti kannattavuutensa rajoilla, huolimat-        jätemateriaalia. Valtion verotulojen menetys
8026: ta niiden työllistävästä, ympäristön saastumista       voitaisiin helposti kompensoida saasteveroilla
8027: ehkäisevästä ja raaka-aineita säästävästä mer-         ja resurssiveroilla.
8028: kityksestä. Niiden yhteiskunnallinen arvo on              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8029: huomattava, ja niitä tulisi tukea ja kannustaa         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
8030: nykyistä paljon voimakkaammin.                         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8031:    Yksi epäkohta on niiden käyttämistä mate-           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8032: riaaleista ja niiden valmistamista tuotteista
8033: perittävä liikevaihtovero. Poistamalla tuon ve-                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-
8034: ron voisi valtio tukea jäteaineiden käyttöä                   teisiin liikevaihtoveron poistamiseksi
8035: tuotannon raaka-aineena neitseellisten luon-                  uudelleenkäyttöön tarkoitetuilta jäte-
8036: nonvarojen asemesta. Samoin ja samasta syystä                 materiaaleilta ja jätteistä valmistetuilta
8037: tulisi poistaa liikevaihtovero sellaisilta tuotteil-          tuotteilta?
8038:      Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1989
8039: 
8040:                                             Eero Paloheimo
8041: 
8042: 
8043: 
8044: 
8045:  90010D
8046: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 277
8047: 
8048: 
8049: 
8050: 
8051:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8052:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        joten kummassakin tapauksessa lopputuotteen
8053: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        hintaa rasittava liikevaihtovero on yhtä suuri.
8054: olette 9 päivänä toukokuuta 1989 päivätyn            Maa-ainesten verottomuudesta on hyötyä vain
8055: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         silloin, kun niitä myydään sellaisenaan suoraan
8056: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        kulutukseen tai ostaja hankkii niitä käytettä-
8057: edustaja Paloheimon näin kuuluvasta kirjalli-        väksi muuhun kuin myyntitarkoitukseen, esi-
8058: sesta kysymyksestä n:o 277:                          merkiksi liikevaihtoverotonta maanrakennus-
8059:                                                      tai rakennustoimintaa varten. Tällöin on liike-
8060:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-
8061:                                                      vaihtoverotuksellisesti edullisempaa hankkia
8062:        teisiin liikevaihtoveron poistamiseksi
8063:                                                      verottomia alkuperäisraaka-aineita kuin vas-
8064:        uudelleenkäyttöön tarkoitetuilta jäte-
8065:                                                      taavaan tarkoitukseen soveltuvia jäteaineita.
8066:        materiaaleilta ja jätteistä valmistetuilta
8067:                                                         Liikevaihtoverotuksella on kuitenkin pyritty
8068:        tuotteilta?
8069:                                                      edistämään jäteraaka-aineiden hyötykäyttöä.
8070:                                                      Tämä on toteutettu siten, että teollisuuden
8071:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         raaka-aineeksi menevät käytetyt tavarat on
8072: vasti seuraavaa:
8073:                                                      liikevaihtoverolain 23 §:ssä säädetty vähennys-
8074:    Liikevaihtoverolain l §:n mukaan liikevaih-       kelpoisiksi myös silloin, kun tavarat on han-
8075: toveroa on suoritettava liiketoiminnan muo-          kittu verottomaan hintaan. Teollisuuden raaka-
8076: dossa tapahtuvasta tavaran myynnistä. Liike-         aineiksi meneviä käytettyjä tavaroita ovat esi-
8077: vaihtoverolain 17 §:n mukaan vähennyskelpoi-         merkiksi jäteöljy, jätepaperi, jätelasi ja metalli-
8078: sia ovat sellaisten tavaroiden ostohinnat, jotka     romu. Käytettyjä tavaroita voidaan ostaa ve-
8079: liikevaihtoverovelvollinen on hankkinut toiselta     rottomaan hintaan keräilijöiltä, välittäjiltä sekä
8080: liikevaihtoverovelvolliselta verolliseen hintaan.    erilaisilta yhteisöiltä ja järjestöiltä, jotka eivät
8081: Lisäksi edellytetään, että tavarat on hankittu       ole liikevaihtoverovelvollisia.
8082: myyntitarkoitusta varten. Jätemateriaali ja jät-        Jätteiden liikevaihtoverotukseen vaikuttavat
8083: teistä valmistetut tuotteet ovat liikevaihtovero-    myös investointien vähennysoikeutta koskevat
8084: laissa tarkoitettuja tavaroita, joten niiden         säännökset. Eräitä tuotannollisia investointeja
8085: myynnistä on suoritettava liikevaihtoveroa, jos      koskevista poikkeuksista liikevaihtoverolakiin
8086: myynti tapahtuu liiketoiminnan muodossa. Os-         annetun lain mukaan jätteiden käsittelyssä käy-
8087: tohinnat ovat vastaavasti vähennyskelpoiset.         tettävä rakennus on liikevaihtoverotuksessa vä-
8088:    Liikevaihtoverosta on vapautettu eräitä ta-       hennyskelpoinen, jos rakennusta käytetään teh-
8089: varoita, joita ei yleensä myydä vähittäiskaup-       taana tai työpajana. Tehtaalla tarkoitetaan
8090: paportaan kautta. Nämä tavarat on lueteltu           yleensä rakennusta, jossa valmistetaan tavaroi-
8091: liikevaihtoverolain 3 §:ssä. Verottomia tavaroi-     ta. Työpajana voidaan pitää vain sellaista
8092: ta ovat muun muassa erilaiset maa-ainekset eli       rakennusta, jossa tehdään tavaraan kohdistu-
8093: maa, hiekka, sora ja kivet. Vastaavaan tarkoi-       via muutos-, puhdistus-, korjaus-, kunnosta-
8094: tukseen kuin maa-aineita käytetään eräitä jä-        mis- ja asentamistyötä. Verotus- ja oikeuskäy-
8095: teaineita, joiden myynti kuitenkin on liikevaih-     tännössä osa jätteiden hyödyntämisessä käytet-
8096: toverollista. Tällaisia tavaroita ovat esimerkiksi   tävistä rakennuksista on katsottu vähennyskel-
8097: masuuni- ja teräskuona, hiilivoimaloissa synty-      poisiksi, mutta suurin osa jää vähennysoikeu-
8098: vä tuhka ja kipsi sekä lannoitetehtaassa synty-      den ulkopuolelle. Vähennyskelpoiseksi on esi-
8099: vä kipsijäte.                                        merkiksi katsottu rakennus, jossa käsitellään
8100:    Jätteitä ostavan teollisuuden kannalta liike-     metalliromua teollisuuden raaka-aineeksi sopi-
8101: vaihtoverona ei ole merkitystä, koska jätteiden      vaan muotoon. Romun erottelu- ja lajittelura-
8102: ostohintaan sisältyvä liikevaihtovero voidaan        kennusta sekä jätepaperin lajittelurakennusta ei
8103: eliminoida ostovähennyksellä. Liikevaihtovero-       sitä vastoin ole katsottu vähennyskelpoiseksi.
8104: lain 3 §:ssä lueteltujen verottomien maa-aines-         Jätteiden käsittelyssä käytettävä rakennus on
8105: ten ostohinnat eivät ole vähennyskelpoisia,          vähennyskelpoinen myös silloin, kun se on
8106:                                       1989 vp. -      KK n:o 277                                     3
8107: 
8108: rakennettu uuden vähennyskelpoisen energia-           paperin punnitusta, luokittelua, lajittelua, re-
8109: laitoksen tai voimalan yhteyteen. Vähennysoi-         vintää ja paalausta ei ole katsottu tavaran
8110: keudesta säädetään energiainvestointien liike-        valmistus toiminnaksi.
8111: vaihtoverovähennyksistä annetussa laissa.                Jäteraaka-aineiden ja jätteitä hyödyntävien
8112:    Eräitä tuotannollisia investointeja koskevista     yritysten liikevaihtoverotusta on selvitetty
8113: poikkeuksista liikevaihtoverolakiin annetun           useissa yhteyksissä. Liikevaihtoverotoimikunta
8114: lain nojalla jätteiden käsittelyssä käytettävät       (Komiteanmietintö 1989:22), joka on juuri luo-
8115: koneet ja laitteet ovat yleensä vähennyskelpoi-       vuttanut mietintönsä, kiinnittää myös huomio-
8116: sia. Vähennyksen voivat kuitenkin tehdä vain          ta jäteaineiden erilaiseen verokohteluun. Toi-
8117: liikevaihtoverovelvolliset Jos esimerkiksi jäte-      mikunnan käsityksen mukaan liikevaihtovero-
8118: paperin tai jätelasin keräilijällä ei ole liiketoi-   järjestelmä ei sovellu jäteaineiden hyötykäytön
8119: mipaikkaa eikä muita apulaisia kuin puoliso ja        tukijärjestelmäksi eikä jäteaineita siten tulisi
8120: lapset, hän ei ole liikevaihtoverovelvollinen.        yleisesti säätää verottomiksi tavaroiksi. Mah-
8121: Tällainen jätteiden keräilijä voi tosin hakeutua      dollinen tuki olisi annettava muiden järjestel-
8122: liikevaihtoverovelvolliseksi. Kone- ja laitevä-       mien kautta. Neutraalisuussyistä toimikunta
8123: hennyksen osalta tärkein edellytys on kuitenkin       kuitenkin ehdottaa, että teollisuuden jäteaineet
8124: se, että verovelvollinen harjoittaa tavaroiden        säädettäisiin verottomiksi silloin, kun ne myy-
8125: valmistustoimintaa. Valmistustoiminta voidaan         dään maanparannusaineena käytettäväksi. Toi-
8126: määritellä aineiden mekaaniseksi tai kemialli-        mikunta ehdottaa myös, että jätteiden hyödyn-
8127: seksi käsittelemiseksi siinä tarkoituksessa, että     tämisessä käytettävät rakennukset sekä jättei-
8128: saadaan aikaan uusia tuotteita ja niiden mark-        den käsittelyssä käytettävät koneet ja laitteet
8129: kinoimisesta taloudellista etua. Verotus- ja oi-      tulisi rinnastaa muihin tuotannollisiin inves-
8130: keuskäytännössä valmistustoiminnaksi on kat-          tointeihin. Sen jälkeen kun liikevaihtoverotoi-
8131: sottu metalliromun käsittely teollisuuden raa-        mikunnan mietinnöstä on saatu lausunnot,
8132: ka-aineeksi sopivaan muotoon sekä tekstiilijät-       tullaan harkitsemaan, miten jätteiden liikevaih-
8133: teiden käsittely tekstiilikuituseokseksi. Keräys-     toverotusta olisi muutettava.
8134:      Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1989
8135: 
8136:                                                                            Ministeri Ulla Puolanne
8137: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 277
8138: 
8139: 
8140: 
8141: 
8142:                               Tili Riksdagens Herr Talman
8143:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        substanserna är inte avdragbara. Den omsätt-
8144: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         ningsskatt som priset på den slutliga produkten
8145: av den 9 maj 1989 till vederbörande medlem av       beläggs med är därför lika stor i vartdera fallet.
8146: statsrådet översänt avskrift av följande av         Skattefrihet för marksubstanser är till nytta
8147: riksdagsman Paloheimo undertecknade spörs-          endast i det fall att substanserna säljs som
8148: mål nr 277:                                         sådana direkt för konsumtion eller då köparen
8149:                                                     skaffar dem till att användas för ett annat
8150:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder i
8151:                                                     ändamål än försäljning, t.ex. för omsättnings-
8152:        syfte att avlyfta omsättningsskatten
8153:                                                     skattefri jordbyggnads- eller byggnadsverksam-
8154:        från sådant avfallsmaterial som är av-
8155:                                                     het. Härvid är det vad omsättningsbeskattning-
8156:        sett för återvinning och produkter som
8157:                                                     en beträffar fördelaktigare att anskaffa skatte-
8158:        är framställda av avfall?
8159:                                                     fritt ursprungligt råmaterial än för motsvaran-
8160:                                                     de ändamål lämpliga avfallsprodukter.
8161:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           Bemödanden har likväl gjorts för att främja
8162: samt anföra följande:
8163:                                                     utnyttjandet av avfallsråmaterial med hjälp av
8164:    Enligt 1 § lagen angående omsättningsskatt       omsättningsbeskattningen. Detta uppsåt har
8165: betalas omsättningsskatt på sådan försäljning       förverkligats så att använda varor, som utnytt-
8166: av vara som sker i form av rörelse. Enligt 17 §     jas som råvara i industrin, gjorts avdragbara
8167: lagen angående omsättningsskatt är inköpspri-       enligt 23 § lagen angående omsättningsskatt,
8168: set avdragbart på en sådan vara som den             också i det fall att varorna anskaffats för ett
8169: skattskyldige anskaffat såsom skattepliktig av      skattefritt pris. Använda varor, vilka utnyttjas
8170: annan skattskyldig. Därjämte förutsätts att         som råvara inom industrin, är t.ex. spillolja,
8171: varan anskaffats för att användas till försälj-     avfallspapper, avfallsglas och metallskrot. An-
8172: ning. Avfallsmaterial och produkter som är          vända varor kan köpas till skattefritt pris hos
8173: framställda av avfall är sådana varor som avses     samlare, förmedlare och olika slag av samfund
8174: i lagen angående omsättningsskatt. Omsätt-          och organisationer, vilka inte är skyldiga att
8175: ningsskatt skall därför betalas för försäljningen   betala omsättningsskatt.
8176: av dessa varor om försäljningen sker i form av         På omsättningsbeskattningen av avfall inver-
8177: affårsrörelse. Inköpspriserna är på motsvaran-      kar också stadgandena om rätten att avdra
8178: de sätt avdragbara.                                 investeringar. Enligt lagen om avvikelser från
8179:    Vissa varor som i allmänhet inte säljs via       lagen angående omsättningsskatt i fråga om
8180: minuthandeln är befriade från omsättnings-          vissa produktiva investeringar är en byggnad
8181: skatt. Dessa varor är uppräknade i 3 § lagen        som används för avfallsbehandling avdragbar
8182: angående omsättningsskatt. Skattefria varor är      vid omsättningsbeskattningen om byggnaden
8183: bl.a. olika slag av marksubstanser, d.v.s. jord,    används som fabrik eller verkstad. Med fabrik
8184: sand, grus och sten. För motsvarande ändamål        avses i allmänhet en byggnad i vilken varor
8185: som marksubstanser används vissa avfallspro-        framställs. Sam verkstad kan betraktas endast
8186: dukter vilkas försäljning likväl är underkastad     en sådan byggnad i vilken arbeten som gäller
8187: omsättningsbeskattning. Sådana varor är t.ex.       ändring, rengöring, reparation och iståndsätt-
8188: masugns- och stålslagg, aska och gips, som          ning av varan samt installationsarbete som
8189: uppkommer i kolkraftverk, samt gipsavfall som       gäller varan utförs. I beskattnings- och rätts-
8190: uppstår vid gödselmedelsfabrikerna.                 praxis har en del av de byggnader som används
8191:    För den industri som köper avfall har            för återvinning av avfall ansetts vara avdrags-
8192: omsättningsskatten inte någon betydelse, efter-     gilla men största delen berörs inte av avdrags-
8193: som den i inköpspriset på avfallet ingående         rätten. Såsom avdragsgill har t.ex. betraktats
8194: omsättningsskatten kan elimineras genom in-         en byggnad där metallskrot behandlas så att
8195: köpsavdrag. Inköpspriserna på de i 3 § lagen        dess form lämpar sig som råvara för industrin.
8196: angående omsättningsskatt uppräknade mark-          Byggnader där skrot åtskiljs och sorteras samt
8197:                                      1989 vp. -     KK n:o 277                                      5
8198: 
8199: byggnader för sortering av avfallspapper har        ningsverksamhet betraktats behandling av me-
8200: däremot inte betraktats som avdragbara.             tallskrot på så sätt att det får en form som gör
8201:    En byggnad som används för avfallsbehand-        de lämpligt att användas som råvara för
8202: ling får avdras också i det fall att den byggts i   industrin samt bearbetning av textilavfall tili
8203: anslutning tili en ny energianläggning eller ett    textilfiberblandning. Vägning, klassificering,
8204: nytt kraftverk som berättigar tili avdrag. An-      sortering, rivning och balning av returpapper
8205: gående avdragsrätten stadgas i lagen om av-         har inte betraktas som en typ av verksamhet
8206: drag för energiinvesteringar vid omsättningsbe-     som innebär framställning av en vara.
8207: skattning.                                             Omsättningsbeskattningen av företag som
8208:    Med stöd av lagen om avvikelser från lagen       utnyttjar avfallsråmaterial och avfall har utretts
8209: angående omsättningsskatt i fråga om vissa          i ett flertal sammanhang. Omsättningsskatte-
8210: produktiva investeringar är de maskiner och         kommissionen som nyss avlämnat sitt betän-
8211: anordningar som används vid avfallsbehand-          kande (Kommittebetänkande 1989:22) fäster
8212: ling vanligtvis avdragbara. A vdragen kan likväl    också uppmärksamhet vid att olika slag av
8213: endast göras av dem som är skyldiga att             avfall behandlas olika i skattehänseende. Enligt
8214: erlägga omsättningsskatt. Om t.ex. en person        kommissionens uppfattning lämpar sig omsätt-
8215: som samlar in avfallspapper eller avfallsglas       ningsskattesystemet inte som stödsystem för
8216: inte har något driftställe eller andra medhjäl-     utnyttjandet av avfallsämnen och skäl förelig-
8217: pare än sin make eller maka och sina barn, är       ger sålunda inte för att allmänt stadga om att
8218: han inte skyldig att betala omsättningsskatt.       avfallsämnen skall vara skattefria produkter.
8219: En person som samlar upp avfall på ovan             Ett eventuellt stöd borde ges på basen av andra
8220: nämnt sätt kan likväl ansöka om att bli             system. Av neutralitetsskäl föreslår kommissio-
8221: hänförd tili dem som är skyldiga att erlägga        nen likväl att industrins avfallsämnen skall
8222: omsättningsskatt. Vad beträffar avdraget för        vara skattefria i det fall att de säljs för att
8223: maskiner och anordningar är den viktigaste          användas som jordförbättringsämnen. Kom-
8224: förutsättningen likväl att den skattskyldige        missionen föreslår också att byggnader som
8225: bedriver verksamhet som innebär framställning       används vid återvinningen av avfall samt ma-
8226: av en vara. Framställningsverksamheten kan          skiner och anordningar som används vid be-
8227: definieras som mekanisk eller kemisk behand-        handlingen av avfall bör jämställas med andra
8228: ling av ämnen i syfte att få tili stånd nya         produktiva investeringar. Sedan utlåtanden har
8229:  produkter och dra ekonomisk nytta av mark-         erhållits om omsättningsskattekommissionens
8230:  nadsföringen av dessa produkter. Inom be-          betänkande kommer man att överväga hur
8231:  skattnings- och rättspraxis har såsom framställ-   omsättningsbeskattningen av avfall bör ändras.
8232:      Helsingfors den 9 juni 1989
8233: 
8234:                                                                           Minister Ulla Puolanne
8235:                                            1989 vp.
8236: 
8237: Kirjallinen kysymys n:o 278
8238: 
8239: 
8240: 
8241: 
8242:                                Pelttari ym.: Partek Oy:n Kolarissa sijaitsevan sementtitehtaan
8243:                                    lopettamisen vaikutuksista
8244: 
8245: 
8246:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8247:    Julkisuuteen on 8.5.1989 tullut tieto, että      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8248: Kolarin kunnassa sijaitseva Partekin sementti-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8249: tehdas lopettaa toimintansa tämän vuoden         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8250: marraskuussa. Äskettäin kunnassa on lopetettu    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8251: Suomen ainoan rautamalmikaivoksen toiminta.
8252: Kolarin kunta on lyhyessä ajassa menettämässä              Mitä Hallitus aikoo tehdä turvatak-
8253: 80 % teollisista työpaikoista. Kunnassa mat-            seen Kolarin Partekin työntekijöiden ja
8254: kailu on ainoa työpaikkoja luova kehittyvä              toimihenkilöiden toimeentulon sement-
8255: elinkeino. Matkailun kannalta erittäin tärkeä           titehtaan lopettaessa toimintansa, sekä
8256: kulkuyhteys on Tornion-Kolarin rautatie,                   mitä Hallitus aikoo tehdä Tornion-
8257: jonka kuljetusmäärät vähenevät ratkaisevasti            Kolarin radan liikennöinoin turvaami-
8258: tehdaskuljetusten loppuessa.                            seksi?
8259:     Helsingissä l 0 päivänä toukokuuta 1989
8260: 
8261:           Seppo Pelttari             Kimmo Sarapää                 Asko Apukka
8262:           Hannele Pokka              Paavo Väyrynen                Keijo Jääskeläinen
8263:                                      Esko-Juhani Tennilä
8264: 
8265: 
8266: 
8267: 
8268: 2900100
8269: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 278
8270: 
8271: 
8272: 
8273: 
8274:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8275:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tölle. Yhtiön oman arvion mukaan konepaja-
8276: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      toiminta saattaa jatkossa laajentua nyt suunni-
8277: olette 10 päivänä toukokuuta 1989 päivätyn         tellusta, jolloin myös työpaikkojen määrä li-
8278: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       sääntyisi.
8279: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         Oy Partek Ab on ilmoittanut käyneensä
8280: edustaja Seppo Pelttarin ym. näin kuuluvasta       YT-lain säännösten mukaiset neuvottelut hen-
8281: kirjallisesta kysymyksestä n:o 278:                kilöstön kanssa. Työntekijöiden henkilökoh-
8282:                                                    taisten haastattelujen yhteydessä on todettu,
8283:           Mitä Hallitus aikoo tehdä turvatak-
8284:                                                    että noin 50 henkilöä on halukasta siirtymään
8285:        seen Kolarin Partekin työntekijöiden ja
8286:        toimihenkilöiden toimeentulon sement-       konepajalle ja tämän lisäksi oma yritystoiminta
8287:                                                    tai jokin eläkeratkaisu saattavat tulla kysymyk-
8288:        titehtaan lopettaessa toimintansa, sekä
8289:                                                    seen noin 10 henkilön osalta. Yhtiö on tarjon-
8290:           mitä Hallitus aikoo tehdä Tornion-
8291:                                                    nut myös henkilöstölleen mahdollisuuden siir-
8292:        Kolarin radan liikennöinnin turvaami-
8293:        seksi?                                      tyä työhön yhtiön muille toimipaikoille. Nykyi-
8294:                                                    sestä henkilöstöstä noin 10 on ilmoittanut
8295:                                                    olevansa valmis siirtymään.
8296:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Kolarin kunnan työllisyystilanne on tällä
8297: vasti seuraavaa:                                   hetkellä selvästi maan keskimääräistä tilannetta
8298:    Lapin läänin työvoimapiirin toimisto ja Ko-     vaikeampi. Työttömyysaste keskiarvona oli
8299: larin työvoimatoimisto ovat neuvotelleet synty-    toukokuusta 1988 kuluvan vuoden huhtikuun
8300: mässä olevasta tilanteesta Oy Partek Ab:n,         loppuun Kolarissa 11,5 %. Lapin läänin työ-
8301: Kolarin kunnan ja Länsi-Pohjan ammatillisen        voimapiirissä se oli 9,3 % ja koko maassa
8302: kurssikeskuksen edustajien kanssa. Näissä neu-     4,9 %. Oy Partek Ab:n sementtitehtaan lopet-
8303: votteluissa on todettu, että sementtitehtaan       taminen nostaisi kunnan työttömyysastetta il-
8304: tuotannon lopettaminen perustuu taloudellisiin     man mitään toimenpiteitä noin 2,6 %:lla. Edel-
8305: näkökohtiin eli sementin kulutuksen vähenemi-      lä kerrotuilla toimenpiteillä sementtitehtaan lo-
8306: seen ja tuonnin kasvuun. Yhtiön tarkoituksena      pettamisen haitallisia työllisyysvaikutuksia voi-
8307: on aloittaa sementtitehtaan tiloissa konepaja-     daan kuitenkin huomattavasti vähentää. Työ-
8308: toiminta, jolla korvattaisiin alkuvaiheessa osa    voimapalvelujen tehostamiseksi Kolarin työvoi-
8309: menetettävistä työpaikoista. Sementtitehtaan       matoimisto nimeää lisäksi yhden työvoima-
8310: tämänhetkinen henkilöstövahvuus on noin 60         neuvojanhoitamaan Oy Partek Ab:n henkilös-
8311: työntekijää, ja uuden konepajayksikön henki-       tön työvoimapalveluja. Yhtiö järjestää tälle
8312: löstön määräksi arvioidaan tässä vaiheessa 30      työvoimaneuvojalle tarvittavat toimitilat teh-
8313: työntekijää.                                       taalla, jolloin asiointi työvoimaviranomaisten
8314:    Edellä mainituissa neuvotteluissa on todettu,   kanssa helpottuu.
8315: että konepajatoiminnan käynnistäminen voi-            Tornion-Kolarin radan liikennöinoin jatka-
8316: daan suhteuttaa joustavasti sementtitehtaan lo-    misen osalta totean, että saamani selvityksen
8317: pettamiseen. Tarvittava henkilöstön uudelleen-     mukaan tavarankuljetukset ovat rataosuudella
8318: koulutus voidaan järjestää työllisyyskoulutuk-     vähentyneet ja tulevat tänä vuonna olemaan
8319: sella Länsi-Pohjan ammatillisessa kurssikes-       ainoastaan noin 280 000 tavaratonnia eli vain
8320: kuksessa. Yhtiö on ilmoittanut olevansa valmis     noin 30% vuoden 1988 vastaavista kuljetuk-
8321: maksamaan konepajalle siirtyville työntekijöille   sista. Vähennys johtuu lähinnä Rautuvaaran
8322: työehtosopimuksen mukaisen palkan koulutus-        kaivoksen kuljetusten loppumisesta. Vuonna
8323: ajalta. Koulutusjakso tulisi olemaan noin 6        1990 tavaraliikenteen arvioidaan edelleen vähe-
8324: kuukautta. Konepajalie ei yhtiön ilmoituksen       nevän Oy Partek Ab:n kuljetusten loppuessa.
8325: mukaan ole tarkoitus rekrytoida ulkopuolista       Jäljelle jää pääasiassa raakapuun kuljetuksista
8326: henkilöstöä, vaan kaikki työpaikat järjestetään    muodostuva runsaan 200 000 tonnin kuljetus-
8327: korvaavina työpaikkoina nykyiselle henkilös-       tarve. Kuljetusmäärät voivat kuitenkin kasvaa
8328:                                         1989 vp. -      KK n:o 278                                    3
8329: 
8330: noin 100 000 tonnilla vuodessa, jos Ounasjoen           kin hoitaa myös tappiollista henkilöliikennettä
8331: uitto loppuu.                                           siinä laajuudessa kuin eduskunta ja valtioneu-
8332:    Henkilöliikenteessä kulki Tornion-Kolarin            vosto päättävät. Tästä toiminnasta aiheutuva
8333: radalla vuonna 1988 runsaat 15 000 matkusta-            tappio aiotaan korvata Valtionrautateille val-
8334: jaa. Autoja pikajunissa kuljetettiin noin 1 500.        tion tulo- ja menoarvioon erikseen tätä tarkoi-
8335: Henkilöliikenteen matkustajamäärät nousevat             tusta varten otettavasta määrärahasta.
8336: jonkin verran vuonna 1989 edellisvuoteen ver-              Mikäli liikelaitosmallin mukaiset suunnitel-
8337: rattuna, ja niiden voidaan arvioida jatkossakin         mat radan ylläpidosta ja tappiollisen henkilö-
8338: hieman kasvavan Länsi-Lapin matkailun kehi-             liikenteen perusteella maksettavista korvauksis-
8339: tyksen ansiosta.                                        ta toteutuvat, tulee Valtionrautatiet vähenty-
8340:    Valtionrautateiden muuttuessa vuonna 1990            neistä kokonaisliikennemääristä huolimatta jat-
8341: valtion liikelaitokseksi on suunnitelmissa läh-         kamaan liikennöintiä Kolarin radalla.
8342: detty siitä periaatteesta, että liikelaitos edelleen-
8343:      Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1989
8344: 
8345:                                                                         Työministeri Matti Puhakka
8346: 4                                   1989 vp. -     KK n:o 278
8347: 
8348: 
8349: 
8350: 
8351:                              Till Riksdagens Herr Talman
8352:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       månader. Enligt vad bolaget uppgett har man
8353: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        inte för avsikt att rekrytera utomstående per-
8354: av den 10 maj 1989 till vederbörande medlem        sonai till maskinverkstaden, utan alla arbets-
8355: av statsrådet översänt avskrift av följande av     platser anordnas som ersättande platser för den
8356: riksdagsman Seppo Pelttari m.fl. underteckna-      nuvarande personalen. Enligt bolagets egen
8357: de spörsmål nr 278:                                uppskattning är det möjligt att verkstadsverk-
8358:                                                    samheten i fortsättningen kommer att utvidgas
8359:           Vad ämnar Regeringen göra för att        från den nu planerade verksamheten, varvid
8360:        trygga utkomsten för arbetarna och
8361:                                                    antalet arbetsplatser också skulle öka.
8362:        tjänstemännen vid Partek i Kolari då
8363:        cementfabriken lägger ned sin verksam-          Oy Partek Ab har meddelat att man med
8364:        het samt                                    personalen fört förhandlingar enligt stadgande-
8365:           vad ämnar Regeringen göra för att        na i lagen om samarbete inom företagen. 1
8366:                                                    samband med personliga intervjuer med arbets-
8367:        trygga tafiken längs Torneå-Kolari-
8368:        banan?                                      tagarna har det konstaterats att ca 50 personer
8369:                                                    är villiga att flytta över till maskinverkstaden,
8370:                                                    och för ca 10 personer kan därtill egen före-
8371:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       tagsverksamhet eller någon form av pensions-
8372: samt anföra följande:                              lösning komma i fråga. Bolaget har dessutom
8373:    Lapplands läns arbetskraftsdistriktsbyrå och    erbjudit sin personai möjlighet att flytta över
8374: Kolari arbetskraftsbyrå har tillsammans med        till arbete vid bolagets övriga arbetsplatser.
8375: Oy Partek Ab, Kolari kommun och arbets-            Bland den nuvarande personalen har ca 10
8376: marknadsutbildningscentret i Västerbotten dis-     personer uppgett sig vara villiga att flytta över.
8377: kuterat den situation som håller på att uppstå.        Sysselsättningsläget i Kolari kommun är för
8378: Vid dessa diskussioner har det konstaterats att    närvarande avgjort svårare än det genomsnitt-
8379: nedläggningen av produktionen vid cementfa-        liga läget i landet. Den genomsnittliga ar-
8380: briken baserar sig på ekonomiska aspekter,         betslöshetsgraden i Kolari var från maj 1988
8381: dvs. på minskad cementförbrukning och ökad         till slutet av april i år 11,5 %. I Lapplands läns
8382: import. Bolaget har för avsikt att i cementfa-     arbetskraftsdistrikt uppgick den till 9,3 % och i
8383: brikens lokaliteter öppna en maskinverkstad,       hela landet till 4,9 %. Nedläggningen av Oy
8384: genom viiken man i begynnelseskedet skulle         Partek Ab:s cementfabrik skulle utan några
8385: ersätta en del av de arbetsplatser som kommer      åtgärder öka kommunens arbetslöshetsgrad
8386: att försvinna. Cementfabrikens nuvarande per-      med ca 2,6 %. Genom ovan nämnda åtgärder
8387: sonalstyrka uppgår till ca 60 personer och i det   kan man emellertid betydligt reducera de men-
8388: här skedet beräknas antalet anställda vid den      liga sysselsättningsverkningarna på grund av
8389: nya maskinverkstadsenheten uppgå till 30 per-      nedläggningen av cementfabriken. För att ef-
8390: soner.                                             fektivera arbetskraftsservicen utser Kolari ar-
8391:    Vid ovan nämnda diskussioner har man            betskraftsbyrå dessutom en arbetskraftskonsu-
8392: konstaterat att inledandet av maskinverk-          lent för att sköta arbetskraftsservicen för Oy
8393: stadsverksamheten på ett flexibelt sätt kan        Partek Ab:s personal. Bolaget anordnar för
8394: avpassas till nedläggningen av cementfabriken.     denna arbetskraftskonsulent erforderliga loka-
8395: Den nödvändiga omskolningen av personalen          liteter på fabriken, varvid skötseln av ärenden
8396: kan anordnas i form av sysselsättningsfrämjan-     med arbetskraftsmyndigheterna underlättas.
8397: de utbildning vid arbetsmarknadsutbildnings-           Vad fortsättandet av trafiken längs Torneå-
8398: centret i Västerbotten. Bolaget har meddelat att   Kolari-banan beträffar konstaterar jag att en-
8399: det åt de arbetstagare som överflyttas till        ligt den utredning jag erhållit har godstrafiken
8400: maskinverkstaden är redo att betala en kollek-     på bansträckan minskat och kommer i år att
8401: tivavtalsenlig lön för den tid utbildningen        uppgå till endast ca 280 000 varuton, dvs. till
8402: pågår. Utbildningsperioden skulle vara ca 6        endast ca 30 % av motsvarande transporter år
8403:                                    1989 vp. -     KK n:o 278                                      5
8404: 
8405: 1988. Minskningen beror främst på att trans-         1 och med att Statsjärnvägarna år 1990 b1ir
8406: porterna från Rautuvaara gruva upphör. År         ett statligt affärsverk har man vid p1aneringen
8407: 1990 beräknas godstrafiken ytterligare minska i   utgått från principen att affärsverket fortfar att
8408: och med att Oy Partek Ab:s transporter upp-       sköta även förlustbringande persontrafik i den
8409: hör. Vad som återstår är ett transportbehov på    utsträckning riksdagen och statsrådet besluter.
8410: drygt 200 000 ton, bestående av främst råvir-     Den förlust som förorsakas av denna verksam-
8411: kestransporter. Transportmängderna kan eme1-      het ämnar man ersätta åt Statsjärnvägarna
8412: lertid öka med ca 100 000 ton per år, om          genom ett skilt anslag som upptas i statsför-
8413: flottningen i Ounasjoki upphör.                   slaget för detta ändamål.
8414:    Persontrafiken längs Torneå-Kolari-banan          Ifall de enligt affärsverksmodellen gjorda
8415: uppgick 1988 till drygt 15 000 passagerare.       planerna på upprätthållandet av hanan kom-
8416: Snälltågen transporterade ca 1 500 bilar. Jäm-    mer att förverkligas, liksom även planerna på
8417: fört med fjolåret kommer passagerarantalet att    ersättningar som kommer att betalas på basis
8418: stiga en aning 1989 och beräknas stiga något      av den förlustbringande persontrafiken, kom-
8419: även i fortsättningen på grund av utvecklingen    mer Statsjärnvägarna trots den minskade total-
8420: av turismen i västra Lappland.                    trafiken att fortsätta trafiken längs Kolaribanan.
8421: 
8422: 
8423:     Helsingfors den 7 juni 1989
8424: 
8425:                                                                 Arbetsminister Matti Puhakka
8426:                                                 1989 vp.
8427: 
8428: Kirjallinen kysymys n:o 279
8429: 
8430: 
8431: 
8432: 
8433:                                    Heikkinen ym.: Yksityisen tien tiealueella olevien puhelinpylväi-
8434:                                         den siirtokustannuksista
8435: 
8436: 
8437:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8438:    Maassamme on runsaasti posti- ja telelaitok-        tieosakkaat pakotettuja tilaamaan työn ja si-
8439: sen puhelinpylväitä ja johtoja myös yksityisten        toutumaan suorittamaan siirtokustannukset
8440: teiden tiealueella. Niiden sijoittamisesta ei joi-        Laitteiden omistaja on velvollinen ilman kor-
8441: takin poikkeuksia lukuun ottamatta ole ole-            vausta poistamaan pylväät yleisen tien tie-
8442: massa kirjallista sopimusta tienpitäjänä olevan        alueelta, mikäli tienpito sitä edellyttää. Telelai-
8443: tiekunnan tai tieosakkaiden kanssa. Myöskään           toksen tulkinnan mukaan yksityisen tien osak-
8444: nyt voimassa olevan teletoimintalain ja sillä          kaat olisivat eri asemassa kuin valtion laitos
8445: kumotun lennätinlaitteista vuonna 1919 anne-           vastaavassa tapauksessa. Tulkinta ei vastaa
8446: tun lain perusteella ei laitoksella ole eikä ole       vallitsevaa oikeuskäsitystä ja on joka tapauk-
8447: ollut oikeutta sijoittaa laitteita tiealueelle ilman   sessa kohtuuton: aiheutuuhan pelkästään yh-
8448: sopimusta taikka viimeksi mainitussa tapauk-           den pylvään siirrosta tilaajalle noin 6 000 mar-
8449: sessa mainitun lain 6-8 §:ssä säädettyä menet-         kan kustannukset, ja tiealueella saattaa olla
8450: telyä. Teletoimintalailla niin ikään kumottua          siirrettäviä pylväitä kymmenittäin. Tilanne on
8451: vuoden 1886 ns. telefoonijulistusta taas sovel-        ajankohtainen ainakin Suomussalmen ja Lemin
8452: lettiin ainoastaan yleisiin teihin, ei yksityisiin     kunnissa, joissa yksittäisille tieosakkaille puhe-
8453: teihin.                                                linpylväiden siirrosta saattaa aiheutua huomat-
8454:    Edellä lausutusta huolimatta posti- ja telelai-     tavat kustannukset posti- ja telelaitoksen koh-
8455: tos on katsonut, että mikäli tien parantamisesta       tuuttoman säädösten tulkinnan vuoksi.
8456: tai muusta vastaavasta syystä puhelinpylväitä             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8457: joudutaan siirtämään, laitos ei siirtoon suostu,       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8458: ellei sitä erikseen tilata ja ellei tilaaja suostu     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8459: maksamaan siirtokustannuksia. Kun vallitsevat          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8460: velvoiteoikeudelliset periaatteetkaan eivät puol-
8461: la laitoksen tulkintaa uusissa, muuttuneissa                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8462: olosuhteissa kustannusten suorittamisvelvolli-                ryhtyä, että yksityisteiden tieosakkaat
8463: suudesta, saattavat yksittäiset tieosakkaat pak-              eivät oikeudettomasti joudu maksa-
8464: kotilanteessa joutua suorittamaan sellaisia huo-              maan tiealueella tien parantamisen tai
8465: mattavia kustannuksia, jotka eivät heille lain-               muun vastaavan syyn johdosta siirret-
8466: kaan kuulu. Kun laitos ei siirrä pylväitä eikä                tävien puhelinpylväiden siirtokustan-
8467: salli kenenkään muunkaan niitä siirtävän ja                   nuksia ja että tarpeen niin vaatiessa
8468: mikäli mahdollisesti valtionavustukseen oikeu-                posti- ja telelaitos viipymättä siirtää
8469: tettu tien parantaminen aiotaan toteuttaa, ovat               pylväät?
8470: 
8471:      Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1989
8472: 
8473:                        Kauko Heikkinen                          Heikki Kokko
8474: 
8475: 
8476: 
8477: 
8478: 2900IOD
8479: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 279
8480: 
8481: 
8482: 
8483: 
8484:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8485:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ja telelaitoksen kannettaviksi. Yksityistalouk-
8486: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       sien puhelinliikenne on yleensä niin vähäistä,
8487: olette lO päivänä toukokuuta 1989 päivätyn          että sen tuotot eivät haja-asutusalueella usein-
8488: kirjeenne n:o 881 ohella toimittanut valtioneu-     kaan kata edes linjanrakentamiskustannuksille
8489: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        laskettavaa korkoa.
8490: kansanedustaja Kauko Heikkisen ym. näin                Valtioneuvoston päätöksellä (856/42/72,
8491: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 279:      10.5.1973) tie- ja vesirakennushallitus on oikeu-
8492:                                                     tettu maksamaan posti- ja telehallitukselle sekä
8493:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8494:                                                     rautatiehallitukselle korvauksia yleisen tien te-
8495:        ryhtyä, että yksityisteiden tieosakkaat
8496:                                                     kemisen tai kunnossapidon välittömästi aiheut-
8497:        eivät oikeudettomasti joudu maksa-
8498:                                                     tamista lennätin- ja puhelinjohtojen siirtokus-
8499:        maan tiealueella tien parantamisen tai
8500:                                                     tannuksista. Yksityisistä teistä annetussa laissa
8501:        muun vastaavan ~yyn johdosta siirret-
8502:                                                     ei ole selvää säädöstä nyt kysymyksessä olevan
8503:        tävien puhelinpylväiden siirtokustan-
8504:                                                     tapauksen varalta.
8505:        nuksia ja että tarpeen niin vaatiessa
8506:        posti- ja telelaitos viipymättä siirtää         Posti- ja telehallitus on antamassaan lausun-
8507:        pylväät?                                     nossa katsonut, että yksiselitteisen ja vakiintu-
8508:                                                     neen käytännön mukaan linjan siirtoa pyytä-
8509:                                                     vän on aiheuttamisperiaatteen mukaisesti mak-
8510:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        settava siirtokustannukset myös yksityisen tien
8511: vasti seuraavaa:                                    viertä kulkevien linjojen osalta. Mikäli posti- ja
8512:    Posti- ja telelaitoksen oikeus puhelinlinjojen   telelaitos joutuisi kustannuksellaan siirtämään
8513: ja maakaapelireittien rakentamiseen perustuu        puhelinlinjat esimerkiksi yksityisen tien oikai-
8514: teletoimintalakiin (183/87) ja sitä edeltäneeseen   sun vuoksi tai muusta siihen verrattavasta
8515: lennätinlakiin (150/19), rakennuslain 133 §:ään,    syystä, laitos joutuisi uudelleen lahjoittamaan
8516: sellaisena kuin se on muutettuna 26 päivänä         linjanrakentamiskustannuksia vastaavan sum-
8517: kesäkuuta 1981 annetulla lailla (499/81 ), sekä     man puhelimen käyttäjille, jotka samalla yleen-
8518: eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/20)     sä ovat kyseisen tiekunnan osakkaita. Posti- ja
8519: 16 §:ään.                                           telehallitus on vielä lausunnossaan ilmoittanut,
8520:    Edellä mainittujen lainmuutosten jälkeen         että voimassa olevan lainsäädännön ja vakiin-
8521: posti- ja telelaitos sekä toimiluvan varaiset       tuneen käytännön sekä tarkoituksenmukai-
8522: telelaitokset ovat rakentamisoikeuden osalta        suus- ja kokonaistaloudellisuusnäkökohdat,
8523: samassa asemassa.                                   yhteiskunnan edun sekä yksityisten ja yhteisö-
8524:    Jotta maanomistajien toivomukset puhelin-        jen vastuullisuus-, menojen kohdentamis- ja eri
8525: linjan sijainnin ja muiden rakentamiseen liitty-    intressien yhteensovittamisnäkökohdat huo-
8526: vien seikkojen suhteen voitaisiin ottaa mahdol-     mioon ottaen muutokset nykyisiin säädöksiin
8527: lisimman hyvin huomioon, rakentamisesta on          eivät ole perusteltuja.
8528: pyritty sopimaan maanomistajien kanssa.                Tie- ja vesirakennushallitus on lausunnos-
8529: Usein maanomistajien toivomuksien johdosta          saan korostanut sitä, että puhelinlinjojen siir-
8530: puhelinlinjat rakennetaan juuri yksityisteiden      rosta aiheutuva korvausvelvollisuus yksityisen
8531: viereen silloin, kun se on mahdollista.             tien parantamistöiden johdosta määräytyy sen
8532:    Puhelinliittymää haluava on saanut puheli-       mukaan, millä oikeudella puhelinlaitos on ai-
8533: men vakituiseen asuntoonsa aikaisemmin ns.          koinaan pylväät paikalle asettanut. Sen sijaan,
8534: vapaa-alueella ja nykyisin kaikkialla asetukses-    kun on kysymys yksityisen tien siirtämisestä,
8535: sa säädettyä kulloinkin voimassa olevaa liitty-     aiheuttamisperiaatteen nojalla yksityisen tien
8536: mismaksua vastaan. Maksu kattaa vain lähin-         tienpitäjä on velvollinen maksamaan siirtokus-
8537: nä puhelimen liittämisestä keskukseen aiheutu-      tannukset
8538: vat kustannukset, mutta ei lainkaan linjanra-          Kirjallisen kysymyksen perusteluosassa on
8539: kentamiskustannuksia, jotka siis jäävät posti-      viitattu kysymykseen liittyvään kahteen ajan-
8540:                                       1989 vp. -     KK n:o 279                                     3
8541: 
8542: kohtaiseen hankkeeseen. Toinen hanke koskee            Kuten edellä olevasta ilmenee, yksityistielais-
8543: Suomussalmen kunnassa sijaitsevaa Toravaa-           sa ei ole säädetty siitä, kenen kustannuksella
8544: ran yksityistä tietä, jonka kunnossapitotöiden       yksityisen tien tiealueella olevat puhelinpylväät
8545: yhteydessä on toteutettu liittymäjärjestelyjä;       joudutaan siirtämään tien parantamisen yhtey-
8546: Suomussalmen kunta on joutunut maksamaan             dessä. Lemin kunnanhallitus on 7.11.1988 teh-
8547: posti- ja telelaitokselle yhden pylvään siirtokus-   nyt asiasta kantelun eduskunnan oikeusasia-
8548: tannuksina 4 181 markkaa. Toinen hanke kos-          miehelle. Saadun tiedon mukaan asian käsittely
8549: kee Lemin kunnassa sijaitsevaa Juvolan yksi-         on vielä kesken.
8550: tyistä tietä. Kysymys on mainitun tien paran-           Parhaillaan on käynnissä tienpitojärjestel-
8551: tamisesta ja tiealueella olevien puhelinpylväi-      män kehittämisselvitys yleisten teiden, katujen,
8552: den siirtämisestä. Siirtokustannukset ovat noin
8553:                                                      rakennuskaavateiden sekä yksityisten teiden
8554: 50 000 markkaa. Tiekunta on vaatinut posti- ja       tienpidon nykytilasta, ongelmista ja kehittämis-
8555: telelaitosta poistamaan puhelinpylväät laitok-
8556:                                                      tarpeista. Vaikka kirjallisessa kysymyksessä
8557: sen omalla kustannuksella. Posti- ja telehallitus    tarkoitettu asia kuuluukin mainittuun selvityk-
8558: on katsonut, että pylväät tulee siirtää tiekun-
8559:                                                      seen, liikenneministeriön tarkoituksena on erik-
8560: nan kustannuksella. Liikenneministeriö on kir-
8561:                                                      seen selvittää ne epäkohdat, jotka vaativat
8562: jelmällään 1151/45/89 8.6.1989 kehottanut pos-       yksityistiesäädösten kiireellistä muuttamista.
8563: ti- ja telehallitusta tässä yksittäistapauksessa
8564:                                                      Tuossa yhteydessä on tarkoitus ottaa käsiteltä-
8565: välittömästi ryhtymään toimenpiteisiin kyseis-       väksi myös kysymyksessä mainittu puhelinpyl-
8566: ten pylväiden siirtämiseksi. Pylväiden siirtokus-
8567:                                                      väiden siirtokustannusten korvaamista koskeva
8568: tannusten suorittamisesta tehdään päätös myö-
8569:                                                      asia.
8570: hemmin.
8571:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1989
8572: 
8573:                                                                Liikenneministeri Pekka Vennamo
8574: 4                                     1989 vp. -     KK n:o 279
8575: 
8576: 
8577: 
8578: 
8579:                               Tili Riksdagens Herr Talman
8580:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          der ofta inte ens täcker räntorna för byggnads-
8581: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          kostnaderna för linjen.
8582: nr 881 av den 10 maj 1989 till vederbörande             Enligt     statsrådets    beslut   (856/42/72,
8583: med1em av statsrådet översänt avskrift av            10.5.1973) har väg- och vattenbyggnadsstyrel-
8584: följande av riksdagsman Kauko Heikkinen              sen rätt att ersätta post- och telestyrelsen samt
8585: m.fl. undertecknade spörsmål nr 279:                 järnvägsstyrelsen för kostnaderna för flyttning
8586:                                                      av telegraf- och telefonledningar som direkt
8587:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen
8588:                                                      orsakas av byggande eller underhåll av allmän
8589:        vidta för att delägarna i enskilda vägar
8590:                                                      väg. I lagen om enskilda vägar finns inget
8591:        inte orättmätigt måste bekosta förflytt-
8592:                                                      entydigt stadgande för nu ifrågavarande fall.
8593:        ning av telefonstolpar på vägområdet
8594:        då detta sker på grund av vägförbätt-            Post- och telestyrelsen anser i sitt uttalande
8595:                                                      att den som anhåller om flyttning av en linje
8596:        ringar eller andra motsvarande skäl och
8597:        att post- och televerket då det krävs         enligt entydig och hävdvunnen praxis och
8598:        omedelbart flyttar stolparna?                 orsaksprincipen bör betala kostnaderna även
8599:                                                      för flyttning av linjer som går längs enskild
8600:                                                      väg. Ifall post- och televerket skulle vara
8601:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         tvunget att flytta telefonlinjerna på egen be-
8602: samt anföra följande:                                kostnad t.ex. på grund av uträtning av en
8603:    Post- och televerkets rätt att bygga telefon-     enskild väg eller annat motsvarande skäl, skulle
8604: linjer och rutter för jordkablar grundar sig på      detta betyda att verket på nytt skänkte en
8605: telelagen (183/87) och lagen om telegrafanlägg-      summa motsvarande byggnadskostnaderna tili
8606: ningar (150/19) som föregick denna lag, 133 §        telefonens användare som samtidigt oftast är
8607: lagen den 26 juni 1981 om ändring av bygg-           delägare i väglaget i fråga. Post- och telestyrel-
8608: nads1agen (499/81) samt 16 § lagen angående          sen har dessutom i sitt uttalande gett tili känna
8609: vissa grannelagsförhållanden (26/20).                att ändringar i nuvarande stadganden inte är
8610:    Efter de tidigare nämnda lagändringarna är        motiverade med beaktande av den gällande
8611: post- och televerket samt teleinrättningar som       lagstiftningen och hävdvunnen praxis samt
8612: beviljats koncession i likvärdig ställning i fråga   ändamålsenlighet och totalekonomiska syn-
8613: om byggnadsrätt.                                     punkter, samhällets intresse samt synpunkter
8614:    För att markägarens önskemål i fråga om           rörande privatpersoners och samfunds ansva-
8615: telefonlinjens placering samt andra omständig-       righet, utgifternas inriktning och sammanjämk-
8616: heter i samband med byggandet skall kunna            ning av olika intressen.
8617: beaktas så bra som möjligt har man strävat tili         Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen har i sitt
8618: att komma överens om byggandet med mark-             uttalande betonat att ersättningsskyldigheten
8619: ägarna. Då detta är möjligt byggs telefonlin-        för flyttning av telefonlinjer som orsakats av
8620: jerna ofta på grund av markägarnas önskemål          förbättringsarbeten av en enskild väg bestäms i
8621: just längs en enskild väg.                           enlighet med den rätt enligt viiken telefonver-
8622:    Den som velat ha en telefonanslutning har         ket i tiden installerat stolparna. Då det där-
8623: tidigare fått telefon till sin stadigvarande bo-     emot är fråga om flyttning av enskild väg så är
8624: stad på ett s.k. friområde och nuförtiden            väghållaren av enskild väg enligt orsaksprinci-
8625: överallt mot en i förordningen stadgad, i varje      pen skyldig att betala flyttningskostnaderna.
8626: enskilt fall gällande anslutningsavgift. A vgiften      1 spörsmålets motiveringsdel hänvisas till två
8627: täcker i det närmaste enbart kostnaderna för         aktuella projekt som anknyter tili spörsmålet.
8628: anslutning av telefonen till centralen, men          Det ena projektet berör Toravaara enskilda
8629: överhuvudtaget inte kostnaderna för byggande         väg i Suomussalmi kommun. Vid underhållsar-
8630: av linjen, vilka alltså måste betalas av post- och   bete har man genomfört anslutningsarrange-
8631: televerket. Privathushållens telefontrafik är of-    mang och Suomussalmi kommun har varit
8632: ta så ringa att inkomsterna från den i glesbyg-      tvungen att betala 4 181 mark åt post- och
8633:                                      1989 vp. -     KK n:o 279                                    5
8634: 
8635: televerket för flyttning av en sto1pe. Det andra    arbeten av vägen. Lemi kommunstyrelse har
8636: projektet berör Juvola enskilda väg i Lemi          7.11.1988 anfört besvär över ärendet till riks-
8637: kommun. Det är fråga om förbättring av              dagens justitieombudsman. En1igt erhållen in-
8638: nämnda väg och om flyttning av de telefon-          formation är ärendet ännu under behand1ing.
8639: stolpar som finns på vägområdet. Flyttnings-           Som bäst är utvecklingen av väghållningsor-
8640: kostnaderna är ungefär 50 000 mark. Väglaget        ganisationen under utredning. Utredningen
8641: har krävt att post- och televerket avlägsnar        omfattar de allmänna vägarnas, gatornas,
8642: telefonstolparna på egen bekostnad. Post- och       byggnadsplanevägarnas samt de enski1da vä-
8643: telestyre1sen anser att stolparna bör flyttas på    garnas nuvarande tillstånd, prob1em och ut-
8644: väglagets bekostnad. Trafikministeriet har med      veck1ingsbehov. Fastän det ärende som avses i
8645: sin skrive1se 1151/45/89, 8.6.1989 uppmanat         spörsmå1et hör till nämnda utredning har
8646: post- och telestyre1sen att i detta enskilda fall   trafikministeriet som avsikt att ski1t utreda de
8647: omede1bart vidta åtgärder för flyttning av          missförhållanden som fordrar brådskande änd-
8648: stolparna. Vem som skall betala kostnaderna         ringar i stadgandena om enskilda vägar. 1
8649: för flyttningen av stolparna besluts senare.        samband med detta är det meningen att även
8650:    Som framgår av det ovan anförda har det i        det i spörsmålet nämnda ärendet om ersättning
8651: lagen om enskilda vägar inte stadgats på vems       för flyttningskostnaderna av telefonstolpar
8652: bekostnad te1efonsto1par på enski1d vägs väg-       skall tas upp tili behand1ing.
8653: område bör flyttas i samband med förbättrings-
8654:      He1singfors den 8 juni 1989
8655: 
8656:                                                                  Trafikminister Pekka Vennamo
8657:                                               1989 vp.
8658: 
8659: Kirjallinen kysymys n:o 280
8660: 
8661: 
8662: 
8663: 
8664:                                  Heikkinen ym.: Dieselveron poistamisesta museoajoneuvoilta
8665: 
8666: 
8667:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8668: 
8669:    Museoajoneuvon tulee olla vähintään 25              Museoajoneuvot tulisikin vapauttaa koko-
8670: vuotta vanha ja se tulee olla saatettu alkupe-      naan dieselverosta, koska ajoneuvoilla on var-
8671: räiseen kuntoon tai ajoneuvon tulee olla muu-       sin vähän käyttöä ja tämä käyttö ei ole ns.
8672: toin asianmukaisesti entistetty. Tämän jälkeen      hyötykäyttöä. Ellei dieselkäyttöisiä museoajo-
8673: kaksi Suomen Automobiilihistoriallisen Klubin       neuvoja ole mahdollista kokonaan vapauttaa
8674: valtuuttamaa museoajoneuvotarkastajaa hy-           dieselverosta, tulisi ajoneuvoille määritellä
8675: väksyy ajoneuvon museoajoneuvoksi. Tarkas-          markkamäärältään nimellinen dieselvero, kuten
8676: tuksen yhteydessä ajoneuvolle suoritetaan nor-      on laita myös museoajoneuvojen liikenneva-
8677: maali liikennekatsastus ja se merkitään rekis-      kuutusten suhteen. Kaikkien dieselkäyttöisten
8678: teriin museoajoneuvona, jota saa käyttää enin-      ajoneuvojen, myös ei-museoikäisten, veronpe-
8679: tään 30 päivää vuodessa. Käyttö on yleensä          rintä tulisi nykyaikaistaa seisonta-aikojen osal-
8680: esittelyajoa, näyttelyjä tai muuta vastaavaa, ei    ta. Tällöin vältyttäisiin mm. kalliilta ja aikaa
8681: tavanomaista liikennekäyttöä.                       vievältä kilpien vaihtomenettelyltä. Vakuutus-
8682:    Dieselkäyttöiselle museoajoneuvolle suorite-     yhtiöillekin riittää seisonta-aikailmoitus kirjal-
8683: taan samat toimenpiteet kuin bensiinikäyttöi-       lisena, ja samaan tulisi pyrkiä myös valtion
8684: sellekin. Poikkeuksena on kuitenkin dieselvero,     Autorekisterikeskuksen osalta.
8685: joka on ajoneuvon painosta ja muista seikoista         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8686: riippuen useita tuhansia markkoja vuodessa.         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8687: Kyseinen vero peritään kuukausittain. Jos ajo-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8688: neuvoa ei esimerkiksi talviaikana käytetä, on       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8689: dieselverolta välttymiseksi palautettava rekiste-
8690: rikilvet poliisiviranomaiselle. Uudelleen käyt-               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
8691: töön otettaessa ajoneuvolle on hankittava uu-              siin dieselverojärjestelmän muuttami-
8692: det rekisterikilvet. Tämä on monimutkaista,                seksi niin, että dieselkäyttöiset museo-
8693: koska ensin katsastusta varten otetaan ns.                 ajoneuvot tulisivat samaan asemaan
8694: koekilvet ja sitten Autorekisterikeskus uudel-             bensiinikäyttöisten museoajoneuvojen
8695: leenmaksattaa varsinaiset rekisterikilvet. Tämä            kanssa, ja näin turvattaisiin niiden saa-
8696: menettely tekee dieselajoneuvojen museoinnin               minen museoinnin piiriin?
8697: erittäin vaikeaksi ja kalliiksi.
8698:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1989
8699: 
8700:           Kauko Heikkinen              Hannu Tenhiälä                 Matti Maijala
8701:           Jukka Vihriälä               Tauno Valo                     Aapo Saari
8702:                                        Matti Viljanen
8703: 
8704: 
8705: 
8706: 
8707: 2900100
8708: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 280
8709: 
8710: 
8711: 
8712: 
8713:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8714:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      museoajoneuvoksi. Tärkeimmät edellytykset
8715: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ovat ajoneuvon vähintään 25 vuoden ikä sekä
8716: olette 5 päivänä toukokuuta 1989 päivätyn           se, ettei ajoneuvoa ole sen alkuperäiskunnosta
8717: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        muutettu. Museoajoneuvokatsastuksen toimit-
8718: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       tavat katsastusviranomaiset asianomaisten yh-
8719: edustaja Heikkisen ym. näin kuuluvasta kirjal-      distysten tarkastajien annettua ajoneuvosta lau-
8720: lisesta kysymyksestä n:o 280:                       suntonsa.
8721:                                                        Museoajoneuvojen käyttöä ei kuitenkaan
8722:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
8723:                                                     museoautopäätöksessä tai muissakaan sään-
8724:        siin dieselverojärjestelmän muuttami-
8725:                                                     nöksissä ole rajoitettu esimerkiksi kysymyksen
8726:        seksi niin, että dieselkäyttöiset museo-
8727:                                                     perusteluissa mainittuun 30 päivään vuodessa.
8728:        ajoneuvot tulisivat samaan asemaan
8729:                                                        Kysymyksen perusteluissa on todettu, että
8730:        bensiinikäyttöisten museoajoneuvojen
8731:        kanssa, ja näin turvattaisiin niiden saa-    moottoriajoneuvoverotus vaikeuttaa diesel-
8732:        minen museoinnin piiriin?                    käyttöisten ajoneuvojen ottamista museoajo-
8733:                                                     neuvoiksi. Museoajoneuvotoimintaan liittyy ai-
8734:                                                     nakin varsinaisen automuseotoiminnan ulko-
8735:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        puolella myös jonkin verran ajoneuvon käyttöä
8736: vasti seuraavaa:                                    liikenteessä esittelyajossa ja muussa vastaavas-
8737:    Moottoriajoneuvoverosta annetun lain (722/       sa ajoneuvon varsinaisesta hyötykäytöstä poik-
8738: 66) säännösten mukaan dieselkäyttöisistä ajo-       keavassa -tarkoituksessa. Kysymyksessä tode-
8739: neuvoista on suoritettava moottoriajoneuvove-       taan, että tämä muodostuu dieselajoneuvoille
8740: roa. Varsinainen ajoneuvovero suoritetaan ve-       hankalaksi, koska rekisteristä poistoa seuraa-
8741: rovuodelta, joka on kalenterivuosi. Tuo vero        van uuden rekisteröinnin yhteydessä ajoneuvot
8742: maksuunpannaan dieselajoneuvojen ja eräiden         joudutaan aina katsastamaan uudelleen.
8743: muidenkin ajoneuvojen käyttäjille verolipulla          Kysymyksessä tarkoitetut dieselkäyttöisiä
8744: yhdessä tai useammassa erässä siten, että vero      museoajoneuvoja koskevat hankaluudet ovat
8745: voidaan maksaa ennen sen ajanjakson alkamis-        eri yhteyksissä tulleet valtiovarainministeriön
8746: ta, jota verolippu koskee. Veron suorittaminen      tietoon. Menettelyn yksinkertaistaminen ei var-
8747: on ajoneuvon käytön edellytyksenä, ja maini-        sinaisesti ole valtiontaloudellinen kysymys.
8748: tun lain 27 §:ssä on säädetty, että ajoneuvon       Dieselkäyttöisten museoajoneuvojen määrä jäi-
8749: käyttö on estettävä, jollei veroa tai sen erään-    si todennäköisesti suhteellisen vähäiseksi, vaik-
8750: tynyttä osaa ole maksettu.                          ka näiden ajoneuvojen ajoneuvoverotusta yk-
8751:    Ajalta, jona ajoneuvo ei verovuoden aikana       sinkertaistettaisiinkin.
8752: ole rekisterissä, suoritetaan ajoneuvoveroa ta-        Mahdollisiin muutoksiin liittyy sen sijaan
8753: kaisin. Moottoriajoneuvoverolain 12 §:n mu-         eräitä tarkempaa selvittämistä edellyttäviä nä-
8754: kaan rekisteristä poiston perusteella maksetaan     kökohtia. Yhtenä näistä on kysymys siitä,
8755: suoritetusta ajoneuvoverosta takaisin määrä,        voitaisiinko menettelyn kehittämisessä rajoittua
8756: joka ylittää sen kuukauden loppuun lasketun         vain museoajoneuvoiksi katsastettavien ajoneu-
8757: veron, minkä kuluessa ajoneuvon rekisterikilvet     vojen verotukseen, vai tulisiko muutoksen
8758: on annettu takaisin viranomaiselle. Jos vero-       mahdollisesti koskea muitakin vähintään 25
8759: vuodelta takaisin maksettava vero on pienempi       vuoden ikäisiä ajoneuvoja. Vain museoajoneu-
8760: kuin 100 markkaa, veroa ei makseta takaisin.        voihin rajoittuminen johtaisi siihen, että muilla
8761:    Ajoneuvovero peritään siten ajoneuvon re-        kuin viranomaisilla olisi ainakin asiallista ajo-
8762: kisterissäoloajalta, eikä tähän vaikuta, käyte-     neuvon veronalaisuutta koskevaa päätösvaltaa,
8763: täänkö ajoneuvoa tuona aikana vaiko ei.             vaikka museoajoneuvoksi hyväksyminen onkin
8764:    Ajoneuvo       voidaan     liikenneministeriön   lopullisesti katsastusviranomaisten eikä mu-
8765: 1.2.1980 museoajoneuvoista antamassa päätök-        seoajoneuvoalan yhdistysten tarkastajien asia-
8766: sessä (93/80) säädetyin edellytyksin katsastaa      na. Tästä syystä vain museoajoneuvoja koske-
8767:                                     1989 vp. -     KK n:o 280                                     3
8768: 
8769: va veroratkaisu ei ole ongelmaton, eikä siihen     ton käyttäjän välillä on, tmsm kuin verotuk-
8770: myöskään autoverotuksessa haluttu mennä,           sessa, kyse tavanomaisesta molemminpuolisesta
8771: kun vähintään 25 vuoden ikäisten henkilöau-        liikesuhteesta. Auton käyttäjän etujen mukaista
8772: tojen autoverotusta uudistettiin vuoden 1987       on, että hän huolehtii siitä, että ajoneuvoa
8773: alusta. Jos ajoneuvoveroa ei kannettaisi mil-      käytetään liikenteessä sen mukaisesti kuin va-
8774: tään vähintään 25 vuoden ikäiseltä ajoneuvol-      kuutusyhtiölle on ilmoitettu. Verotuksessa vas-
8775: ta, tämä tosin olisi tasapuolisen kohtelun vaa-    taava menettely sen sijaan mm. lisäisi valvon-
8776: timukset täyttävää, mutta saattaisi koskea pe-     tatarvetta.
8777: rusteettomasti myös hyötykäytössä olevia ajo-         Vaikka museoajoneuvotoimintaa haluttaisiin
8778: neuvoja ja vaikuttaa vanhojen ajoneuvojen          helpottaa muuttamalla dieselkäyttöisten mu-
8779: ottamiseen tällaiseen käyttöön. Ei myöskään        seoajoneuvojen ajoneuvoverotusta, tämä ei kui-
8780: ole olemassa mitään säännöksiä siitä, minkä        tenkaan ole ongelmitta toteutettavissa. Yhtenä
8781: verran ajoneuvossa on vähintään oltava 25          mahdollisuutena saattaisi olla, että näiltä ajo-
8782: vuoden ikäisiä osia, jotta ajoneuvoa voitaisiin    neuvoilta vero säädettäisiin kannettavaksi vain
8783: pitää tuon ikärajan täyttävänä. Tällaisten van-    yhdeltä kuukaudelta, joka olisi koko ryhmälle
8784: hojen, mutta ehkä perusteellisestikin kunnos-      sama, esimerkiksi heinäkuulta. Jos ajoneuvoa
8785: tettavien ajoneuvojen uudelleen hyötykäyttöön      haluttaisiin käyttää muuna aikana, siitä olisi
8786: ottaminen tulisi mahdolliseksi mm. siitä syystä,   verotusta varten erikseen ilmoitettava. Tämä
8787: ettei moottoriajoneuvoverolakiin sisälly eikä      vähentäisi tarvetta näiden ajoneuvojen rekiste-
8788: siihen voida ottaa muita kuin rekisterissäoloai-   ristä poistamiseen varsinaisen käyttöajan ulko-
8789: kaan liittyviä ajoneuvon käytön rajoituksia.       puolella ja vähentäisi siten kysymyksessä tar-
8790: Kuten edellä todettiin, myöskään museoajo-         koitettuja epäkohtia.
8791: neuvojen käyttöä ei ole muissakaan säännök-           Myös viimeksi mainitun menettelyllisen uu-
8792: sissä rajoitettu kysymyksen perusteluissa mai-     distuksen toteuttamismahdollisuudet voidaan
8793: nittuun 30 päivän vuotuiseen käyttöaikaan.         arvioida vasta tarkempien selvitysten jälkeen.
8794:    Ajoneuvoveron kantoa ei myöskään voida          Asiaa on tarkoitus selvittää valtiovarainminis-
8795: järjestää perustumaan vastaavaan ilmoitusme-       teriössä moottoriajoneuvoverolainsäädännön
8796: nettelyyn, jota vakuutusyhtiöt soveltavat ajo-     muiden kehittämishankkeiden yhteydessä.
8797: neuvon seisonta-ajalta. Vakuutusyhtiön ja au-
8798:     Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1989
8799: 
8800:                                                                         Ministeri Ulla Puolanne
8801: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 280
8802: 
8803: 
8804: 
8805: 
8806:                               Tili Riksdagens Herr Talman
8807:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        don (93/80). De viktigaste förutsättningarna är
8808: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         att fordonet är minst 25 år gammalt och att det
8809: av den 5 maj 1989 tili vederbörande medlem av       inte har ändrats från sitt ursprungliga skick.
8810: statsrådet översänt avskrift av följande av         Besiktning av museifordon utförs av besikt-
8811: riksdagsman Heikkinen m.fl. undertecknade           ningsmyndigheterna efter det att inspektörerna
8812: spörsmål nr 280:                                    från vederbörande föreningar har gett sitt
8813:                                                     utlåtande om fordonet.
8814:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för
8815:                                                        Användningen av museifordon har dock inte
8816:        att ändra på systemet med dieselskatt så
8817:                                                     begränsats i beslutet om museifordon och inte
8818:        att dieseldrivna museifordon kommer i
8819:                                                     helier i andra stadganden t.ex. tili de 30 dagar
8820:        samma ställning som bensindrivna mu-
8821:                                                     per år som nämns i motiveringen tili spörsmå-
8822:        seifordon och således trygga att de
8823:                                                     let.
8824:        kommer att omfattas av museiverksam-
8825:        heten?                                          1 motiveringen tili spörsmålet poängteras att
8826:                                                     beskattningen av motorfordon gör det svårt att
8827:                                                     uppta dieseldrivna fordon bland museifordon.
8828:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
8829:                                                     Tili museifordonsverksamheten hör åtminsto-
8830: samt anföra följande:                               ne, utöver den egentliga bilmuseumsverksam-
8831:    Enligt stadgandena i lagen om skatt på           heten, även användning av fordon i trafiken i
8832: motorfordon (722/66) skall skatt på motorfor-       någon mån vid uppvisningskörning och i annat
8833: don betalas för dieseldrivna fordon. Den egent-     motsvarande syfte som avviker från egentligt
8834: liga fordonsskatten skall betalas för skatteåret,   nyttobruk av fordon. 1 spörsmålet framhävs att
8835: varmed avses kalenderår. Nämnda skatt påförs        detta blir besvärligt för dieselfordon, eftersom
8836: dem som använder dieselfordon och även vissa        fordon som strukits ur registret alitid skali
8837: andra fordon med en debetsedel i en elier flera     besiktas på nytt i samband med att de registre-
8838: rater så att skatten kan betalas innan den          ras på nytt.
8839: tidsperiod börjat som debetsedeln gälier. Att          De i spörsmålet avsedda besvärligheterna
8840: skatten är betald är en förutsättning för att       med dieseldrivna museifordon har i olika sam-
8841: fordonet får användas och i 27 § nämnda lag         manhang kommit tili finansministeriets känne-
8842: stadgas att användningen av fordonet skali          dom. En förenkling av förfarandet är inte
8843: förhindras ifali skatten elier en rat som har       egentligen någon statsekonomisk fråga. Antalet
8844: förfaliit är obetald.                               dieseldrivna museifordon skulie sannolikt förbli
8845:    För den tid fordonet under skatteåret inte är    relativt litet även om systemet med fordons-
8846: upptaget i registret återbetalas fordonsskatten.    skatt för dessa fordon förenklades.
8847: Enligt 12 § lagen om skatt på motorfordon              Vissa aspekter som förutsätter noggrannare
8848: återbetalas, på basis av strykning ur registret,    utredning anknyter sig däremot tili eventuelia
8849: det belopp som överstiger den uträknade skat-       förändringar. En aspekt berör frågan om det
8850: ten intili utgången av den månad under viiken       vore möjligt att begränsa utvecklandet av
8851: fordonets registerplåtar har återlämnats tili       förfarandet enbart tili beskattningen av fordon
8852: myndigheten. lfali den skatt som skali återbe-      som besiktas som museifordon elier om föränd-
8853: talas för skatteåret är mindre än 100 mk            ringarna eventuelit borde gälla även andra
8854: återbetalas skatten inte.                           fordon som är minst 25 år. Om man begränsar
8855:    Fordonsskatt uppbärs således för den tid         förändringarna tili att gälla enbart museifor-
8856: fordonet är upptaget i registret och på detta       don, leder detta tili att andra än myndigheterna
8857: inverkar inte huruvida fordonet används under       åtminstone har saklig beslutanderätt beträffan-
8858: denna tid elier inte.                               de fordonets skattskyldighet, trots att det slut-
8859:    Ett fordon kan besiktas som museifordon          ligen är besiktningsmyndigheterna, och inte
8860: under de förutsättningar om vilka stadgas i         inspektörerna i föreningarna inom museifor-
8861: trafikministeriets beslut 1.2.1980 om museifor-     donsbranschen som har tili uppgift att godkän-
8862:                                       1989 vp. -      KK n:o 280                                        5
8863: 
8864: na ett fordon som museifordon. Av denna               tillämpar för fordonets stilleståndstid. Till skill-
8865: orsak är en skattelösning, som gäller enbart          nad från vad som gäller angående beskattning-
8866: museifordon, inte problemfri och därför ville         en är det mellan försäkringsbolaget och den
8867: man inte heller gå in på den i bilbeskattningen,      som använder bilen fråga om en vanlig affärs-
8868: då bilbeskattningen för personbilar som är            förbindelse. Det ligger i den persons intresse
8869: minst 25 år reviderades i början av år 1987.          som använder bilen att se till att fordonet
8870: Om det inte över huvud taget uppbärs någon            används i trafiken i överensstämmelse med vad
8871: fordonsskatt för fordon som är minst 25 år            som har meddelats till försäkringsbolaget. Ett
8872: gamla, uppfyller detta visserligen kraven på ett      motsvarande förfarande vid beskattningen
8873: opartiskt bemötande, men det kan eventuellt           skulle däremot bl.a. öka behovet av övervak-
8874: komma att gälla oberättigat även för fordon           ni~~-
8875: som är i nyttobruk och leda till att gamla               Aven om det vore önskvärt att underlätta
8876: fordon tas i dylikt bruk. Det finns inte heller       museifordonsverksamheten genom att ändra på
8877: några stadganden om hur mycket 25 år gamla            beskattningen av dieseldrivna museifordon, är
8878: delar det skall finnas i fordonet för att det skall   det dock inte möjligt att förverkliga detta utan
8879: kunna anses uppfylla åldersgränsen. Det blir          svårigheter. En möjlighet kunde vara att fastslå
8880: möjligt att igen ta dylika fordon i nyttobruk,        att det skall uppbäras skatt för dessa fordon
8881: vilka eventuellt vore i behov av en grundlig          endast för en månad, som skulle vara densam-
8882: reparation. Detta kan bl.a. ske av den orsaken        ma för hela gruppen, t.ex. juli. Om man önskar
8883: att det i lagen om skatt på motorfordon inte          använda fordonet under en annan tid, borde
8884: ingår några begränsningar beträffande använd-         därom särskilt för sig meddelas för beskatt-
8885: ningen av fordonet, förutom under den tid             ningen. Detta skulle minska behovet av att
8886: fordonet är registrerat. Det är inte heller           stryka dessa fordon ur registret utanför den
8887: möjligt att införa några sådana begränsningar.        egentliga användningstiden och skulle sålunda
8888: Såsom ovan konstaterades har användningen             minska de olägenheter som avses i spörsmålet.
8889: av museifordon inte heller begränsats i några            Möjligheterna att forverkliga den sistnämnda
8890: andra stadganden till de 30 dagar per år som          reformen beträffande förfarandet kan värderas
8891: nämns i motiveringen till spörsmälet.                 först efter noggrannare utredningar. A vsikten
8892:    Uppbörden av fordonsskatt kan inte heller          är att utreda saken vid finansministeriet i
8893: ordnas så att den grundar sig på motsvarande          samband med övriga projekt som syftar till att
8894: anmälningsförfarande som försäkringsbolagen           utveckla lagstiftningen om motorfordonsskatt.
8895: 
8896:      Helsingfors den 8 juni 1989
8897: 
8898:                                                                              Minister Ulla Puolanne
8899:                                                1989 vp.
8900: 
8901: :irjallinen kysymys n:o 281
8902: 
8903: 
8904: 
8905: 
8906:                                   Vistbacka: Maatalouden tutkimuskeskuksen tutkimusyksikön
8907:                                       perustamisesta Vaasan lääniin
8908: 
8909: 
8910:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8911:   Helsingin yliopiston maitotalouslaitos ja Val-     varten osasto Vaasan läänin alueelle. Uusia
8912: on maitotalouden tutkimuslaitos Jokioisissa          toimintoja olisivat ravintorasvojen tutkimus- ja
8913: vat ainoat alan tutkimusyksiköt, joita valtio        kehittämistoimet, valkuaisvalmisteiden tutki-
8914: lläpitää. Helsingin yliopiston maitotalouslai-       mus- ja kehitystyö sekä maidon aineosien
8915: )ksen tehtävänä on tutkimus ja korkein ope-          sijoittaminen muihin kuin elintarvikkeisiin. Mi-
8916: lS. Sillä ei ole koemeijeriä, sen sijaan labora-     käli tällainen koetoiminta ja tutkimuspiste saa-
8917: )riotoiminta on kohtalaisen hyvin järjestetty.       daan syntymään, sillä tulisi olla yhteydet sekä
8918: ,ikoinaan on sovittu, että Valtion maitotalou-       Helsingin että Oulun yliopiston niihin laitok-
8919: en tutkimuslaitos toimii Helsingin yliopiston        siin, jotka tuntevat kiinnostusta tällä alueella
8920: 1aitoa vaativien kokeiden suorittajana ja            työskentelyyn. Kansainvälistä tarvetta tämän-
8921: lioppilaiden käytännöllisenä koulutuspisteenä.       suuntaiseen toimintaan on kiistattomasti ole-
8922: räin on vältytty kahden koemeijerin perusta-         massa.
8923: liselta.                                                 Mahdollista sijoituspaikkaa ajateltaessa on
8924:   Viimeisten vuosikymmenien aikana harjoite-         lähdettävä siitä, että liikenneyhteydet lentäen
8925: m maatalouspolitiikan vuoksi maidontuotan-           ovat alueelle hyvät. Hanke tulee lisäksi pitää
8926: ) on siirtynyt Etelä-Suomesta Keski- ja Poh-         erillään perinteisestä meijeritoiminnasta, jotta
8927: >is-Suomeen. Valtion maitotalouden tutkimus-         se ei julkisuudessa leimautuisi yhden suuren
8928: titos on perustettu 1930-luvulla, jolloin tilanne    keskusliikkeen hankkeeksi. Vastaisuudessa kil-
8929: Jlä alueella oli maidontuotantoon nähden             pailupanoksia saattaa meijeritoiminnan sekto-
8930: ivan toinen kuin tällä hetkellä. Helsingin           rille löytyä myös vanhamuotoisen meijeritoi-
8931: liopisto on perustanut Seinäjoelle Maaseudun         minnan ulkopuolelta, mitä tulevaisuuteen täh-
8932: ehittämiskeskuksen saadakseen ulottuvuutta           täävässä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa on
8933: [elsingin alueen ulkopuolelle. Meijeritoimin-        käytettävä hyväksi.
8934: an ja maitoteollisuuden kehittämisen kannalta           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8935: n tärkeätä, että alan tutkimus- ja koelaitokset      tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän
8936:  vat siinä ympäristössä, missä kiinnostus mei-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8937: :ritoiminnan edistymiseen on luonnollista ja         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8938:  trpeellista. Helsinki ja Jokioinen eivät tätä
8939: :lellytystä täytä.                                             Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
8940:   Jokioisissa on Maatalouden tutkimuskeskus                 sen pikaiseksi selvittämiseksi, onko
8941:  usine rakennuksineen. Valtion maitotalouden                mahdollisuuksia perustaa uudenmuo-
8942:  1tkimuslaitoksen siirtoa Jokioisista ei tämän              toisia kokeilu- ja tutkimustoimintoja
8943:  uoksi voida pitää aiheellisena. Sen sijaan tulisi          varten Maatalouden tutkimuskeskuksen
8944:  ~lvittää, onko mahdollisuuksia perustaa uu-                osasto Vaasan läänin alueelle?
8945:  enmuotoisia kokeilu- ja tutkimustoimintoja
8946:    Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1989
8947: 
8948:                                           Raimo Vistbacka
8949: 2                                    1989 vp. -      KK n:o 281
8950: 
8951: 
8952: 
8953: 
8954:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8955:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        työ sekä maidon aineosien sijoittaminen muihin
8956: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kuin elintarvikkeisiin ovat asioita, jotka jo tällä
8957: olette 9 päivänä toukokuuta 1989 päivätyn            hetkellä kuuluvat elintarvikkeiden tutkimuslai-
8958: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         toksen tehtäviin. Laitos on suorittanut useita
8959: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        vuosia mainittuja ravintorasvojen samoin kuin
8960: edustaja Vistbackan näin kuuluvasta kirjallises-     valkuaisaineiden tutkimukseen ja tuotekehitte-
8961: ta kysymyksestä n:o 281:                             lyyn liittyviä selvittelyjä. Tämänkaltainen tut-
8962:                                                      kimus ja tuotekehittelyä palveleva toiminta ei
8963:                                                      voi olla ainoastaan maakunnallista, vaan mitä
8964:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
8965:                                                      suurimmassa määrin valtakunnallista. Lisäksi
8966:        sen pikaiseksi selvittämiseksi, onko          se vaatii paitsi alaan hyvin perehtyneen tutki-
8967:        mahdollisuuksia perustaa uudenmuo-            jahenkilöstön myös monipuolisia ja suhteellisen
8968:        toisia kokeilu- ja tutkimustoimintoja         kalliita laitteistoja, jotta tutkimustoiminnasta
8969:        varten Maatalouden tutkimuskeskuksen          todella saataisiin sellainen hyöty, että se palve-
8970:        osasto Vaasan läänin alueelle?                lisi riittävässä määrin alan teollisuutta. Tästä
8971:                                                      syystä Maatalouden tutkimuskeskuksen elin-
8972:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tarvikkeiden tutkimuslaitosta tulisi edelleen ke-
8973: vasti seuraavaa:                                     hittää tehtyjen suunnitelmien mukaisesti erityi-
8974:    Maatalouden tutkimuskeskuksen organisaa-          sesti tutkijahenkilökuntaa lisäämällä.
8975: tion uudistuksen yhteydessä Valtion maitota-             Mikäli Vaasan läänin alueelle perustettaisiin
8976: louden tutkimuslaitoksesta muodostettiin tutki-      elintarvikkeiden tutkimusosasto, se joutuisi tu-
8977: muskeskuksen elintarvikkeiden tutkimuslaitos,        keutumaan Jokioisissa sijaitsevaan elintarvik-
8978: jonka tehtävänä on mm. maitoon, kananmu-             keiden tutkimuslaitokseen ja mahdollisesti
8979: niin ja lihaan kohdistuvan tutkimustoiminnan         myös vielä kauempana oleviin Helsingin ja
8980: suorittaminen. Elintarvikkeiden tutkimuslai-         Oulun yliopistoihin. Näin ollen tutkimusyksi-
8981: toksen tehtävä on valtakunnallinen. Laitoksella      kön mahdollisuuksia suorittaa itsenäistä tutki-
8982: on käytettävissään tyydyttävät tutkimustilat ja      mustyötä ei voitane pitää kovin merkittävänä.
8983: -laitteet tämän tehtävän toteuttamista varten.           Osaston perustamista parempana ratkaisuna
8984: Laitoksessa voidaan suorittaa tässä suhteessa        tässä vaiheessa on ehdottomasti pidettävä sitä,
8985: edelleen myös monipuolista maitoon ja maito-         että Vaasan läänissä sijaitseva elintarviketeolli-
8986: valmisteisiin kohdistuvaa tutkimustoimintaa.         suus käyttäisi nykyistä paremmin hyödykseen
8987: Ongelmana on elintarvikkeiden tutkimukseen           niitä mahdollisuuksia, joita elintarvikkeiden
8988: perehtyneen tutkijahenkilökunnan puute. Se           tutkimuslaitos voi tarjota teollisuudelle esimer-
8989: vaikeuttaa jo tällä hetkellä elintarvikkeiden        kiksi projektiluonteisten, tutkimussopimukseen
8990: tutkimuslaitoksessa suoritettavaa tutkimustoi-       perustuvien tutkimusten suorittamiseksi. Vaa-
8991: mintaa. Suurimpana syynä tähän on pidettävä          san - enempää kuin muidenkaan läänien -
8992: erityisesti nuorten tutkijoiden palkkauksen jäl-     elintarviketeollisuus ei ole käyttänyt tätä mah-
8993: keenjääneisyyttä teollisuuden maksamiin palk-        dollisuutta juuri nimeksikään hyödykseen.
8994: koihin verrattuna.                                   Tämä toimintamuoto voisi kuitenkin olla hy-
8995:    Mitä tulee elintarviketutkimusta suorittavan      vänä pohjana myös Vaasan läänin alueelle
8996: uuden osaston perustamiseen Vaasan läänin            mahdollisesti myöhemmässä vaiheessa perustet-
8997: alueelle, on todettava, että ajatus sinänsä on       tavalle tutkimusosastolle. Tutkimusyksiköitä
8998: mielenkiintoinen ja osoittaa, että elintarviketut-   tulisi niiden kalleuden vuoksi perustaa vasta
8999: kimuksella nähdään olevan tärkeä sija elintar-        silloin, kun on näkyvissä riittävästi tutkimus-
9000: viketalouden kehittämisessä.                         tarpeita, joita valtakunnallinen tutkimusorgani-
9001:    Kysymyksessä mainitut uudet toiminnot, ku-         saatio ei pysty tyydyttämään.
9002: ten ravintorasvojen tutkimus- ja kehittämistoi-          Edellä sanottuun viitaten hallitus katsoo,
9003: met, valkuaisvalmisteiden tutkimus- ja kehitys       ettei Maatalouden tutkimuskeskuksen osaston
9004:                                    1989 vp. -      KK n:o 281                                     3
9005: 
9006: perustaminen Vaasan läänin alueelle ole ajan-       kuksen elintarvikkeiden tutkimuslaitoksessa
9007: kohtaista. Kysymyksessä tarkoitettua kokeilu-       laitosta edelleen kehittämällä.
9008: ja tutkimustoimintaa tulee edistää tutkimuskes-
9009: 
9010:     Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1989
9011: 
9012:                                                   Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
9013: 4                                   1989 vp. -     KK n:o 281
9014: 
9015: 
9016: 
9017: 
9018:                              Till Riksdagens Herr Talman
9019:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       forskningsanstalten för livsmedelsforskning.
9020: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        Anstalten har redan under flera år utrett
9021: av den 9 maj 1989 tili vederbörande medlem av      nämnda frågor kring forskning angående ätba-
9022: statsrådet översänt avskrift av följande av        ra fetter och proteiner och produktutveckling i
9023: riksdagsman Vistbacka undertecknade spörs-         fråga om dem. En sådan forskning och verk-
9024: mål nr 281:                                        samhet tili fromma för produktutvecklingen
9025:                                                    kan inte fungera enbart på landskapsnivå, utan
9026:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen
9027:                                                    den bör i stor utsträckning vara landsomfat-
9028:        vidta för att snabbt utreda huruvida det
9029:                                                    tande. Dessutom behövs utom en väl insatt
9030:        är möjligt att grunda en avdelning av
9031:                                                    forskningspersonal också en mångsidig och
9032:        lantbrukets forskningscentral för för-
9033:                                                    relativt dyr utrustning för att forskningen
9034:        söksverksamhet och forskning av ny
9035:                                                    verkligen skall vara tili sådan nytta att den i
9036:        typ i Vasa Iän?
9037:                                                    tillräckligt stor utsträckning tjänar industrin på
9038:                                                    området. Av denna orsak bör forskningsanstal-
9039:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       ten för livsmedelsforskning vid Lantbrukets
9040: samt anföra följande:                              forskningscentral vidareutvecklas enligt planer-
9041:    1 samband med att organisationen för Lant-      na, speciellt genom att antalet anställda fors-
9042: brukets forskningscentral förnyades omforma-       kare ökas.
9043: des Statens forskningsanstalt för mjölkhushåll-       Om en forskningsavdelning för livsmedels-
9044: ning tili forskningscentralens forskningsanstalt   forskning grundades i Vasa Iän skulle den vara
9045: för livsmedelsforskning, viiken bl.a. handhar      tvungen att stöda sin verksamhet på forsk-
9046: forskning som gäller mjölk, hönsägg och kött.      ningsanstalten för livsmedelsforskning i Jockis
9047: Denna forskningsanstalt är landsomfattande         och möjligen också på de ännu mer av1ägsna
9048: och disponerar över tilifredsställande lokalite-   universiteten i Helsingfors och Uleåborg. Där-
9049: ter och utrustning för sin forskning. Vidare kan   för kan den eventuella forskningsenhetens möj-
9050: vid anstalten inom ramen för dess verksamhet       ligheter att bedriva sjä1vständig forskning inte
9051: också bedrivas en mångsidig forskning i mjölk      anses vara särskilt betydelsefulla.
9052: och mjölkprodukter. Dock utgör bristen på             En bättre lösning än att inrätta en ny
9053: forskningspersonal, som är förtrogen med livs-     avdelning får i detta skede absolut anses vara
9054: medelsforskning, ett problem. Forskningen vid      att livsmedelsindustrin i Vasa Iän bättre utnyt-
9055: anstalten försvåras redan i dagens läge av         tjar de möjligheter som forskningsanstalten för
9056: denna brist. Den största orsaken tili detta får    livsmedelsforskning kan erbjuda industrin för
9057: anses vara att lönerna speciellt för unga fors-    t.ex. projektforskning som grundar sig på
9058: kare ligger i lä om de löner som industrin         forskningsavtal. Varken i Vasa Iän eller i andra
9059: betalar.                                           Iän har livsmedelsindustrin utnyttjat denna
9060:    Vad beträffar frågan om att grunda en ny        möjlighet i någon nämnvärd omfattning. Den-
9061: avdelning för livsmedelsforskning i Vasa Iän       na verksamhetsform kunde ändå vara en god
9062: kan man konstatera att tanken i och för sig är     utgångspunkt också för en forskningsavdelning
9063: intressant och tyder på att livsmedelsforskning    som eventuellt senare kommer att grundas i
9064: anses ha en viktig ställning inom utvecklandet     Vasa Iän. Forskningsenheter bör på grund av
9065: av livsmedelshushållningen.                        att de är så dyra inte grundas förrän man kan
9066:    De nya verksamhetsområden som nämns i           konstatera ett tillräckligt behov av forskning
9067: spörsmålet, såsom forskning i och utveckling       som den landsomfattande forskningsorganisa-
9068: av ätbara fetter och proteinprodukter samt         tionen inte kan tillfredsställa.
9069: placering av mjölkens beståndsdelar i annat än        Med hänvisning tili det ovan anförda anser
9070: livsmedel, hör redan nu tili uppgifterna för       regeringen att det inte är aktuellt att grunda en
9071:                                    1989 vp. -    KK n:o 281                                     5
9072: 
9073: avdelning av Lantbrukets forskningscentral i      genom att forskningscentralens forskningsan-
9074: Vasa Iän. Den i spörsmålet avsedda försöks-       stalt för livsmedelsfo~skning vidareutvecklas.
9075: verksamheten och forskningen bör främjas
9076:     Helsingfors den 15 juni 1989
9077: 
9078:                                                 Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
9079:                                                                                                         j
9080:                                                                                                     j
9081:                                                                                                 j
9082:                                                                                             j
9083:                                                                                         j
9084:                                                                                     j
9085:                                                                                 j
9086:                                                                             j
9087:                                                                         j
9088:                                                                     j
9089:                                                                 j
9090:                                                             j
9091:                                                         j
9092:                                                     j
9093:                                                 j
9094:                                             j
9095:                                         j
9096:                                     j
9097:                                 j
9098:                             j
9099:                         j
9100:                     j
9101:                 j
9102:             j
9103:         j
9104:     j
9105: j
9106:                                               1989 vp.
9107: 
9108: Kirjallinen kysymys n:o 282
9109: 
9110: 
9111: 
9112: 
9113:                                  Vihriälä ym.: Palkan maksamisesta koulutiloilla harjoitteleville
9114:                                      maatalousalan opiskelijoille
9115: 
9116: 
9117:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9118:    Ammattikasvatushallitus on keväällä 1989         tun edun. Yleisjakson jälkeen oppilaat eivät voi
9119: ilmoittanut maatalousoppilaitoksille, että tä-      valita harjoittelupaikkaa, vaan he joutuvat
9120: män vuoden kesällä ei koulutilalla harjoitte-       suorittamaan ensimmäisen kesäharjoittelunsa
9121: luaan suorittaville makseta lainkaan palkkaa.       koulutilalla toukokuun alusta syyskuun lop-
9122: Päätöksessä viitataan valtioneuvoston päätök-       puun.
9123: seen vuodelta 1985. Päätös koskee maksuuo-             Oppilaita on mahdotonta motivoida viiden
9124: man koulukuljetuksen järjestämistä ja koulu-        kuukauden ajan palkattomaan työntekoon.
9125: matkasta aiheutuvien kustannusten suoritta-         Monille se on myös taloudellisesti mahdotonta.
9126: mista ammatillisten oppilaitosten oppilaille.       Toisaalta koulutilat tarvitsevat työvoimaa.
9127: AKH:n oppilasasiain toimisto on tulkinnut           Maatalousoppilaitoksilla on suuria vaikeuksia
9128: valtioneuvoston päätöstä aikaisemmasta poike-       oppilaiden saannissa. Tämänkin vuoksi koulu-
9129: ten siten, että maksuttomien koulukuljetusten       tilaharjoittelusta pitäisi maksaa palkkaa ja pal-
9130: järjestäminen tarkoittaa kaikkia luontoisetuja.     kan tasoa myös nostaa. Muutamat oppilaat
9131: Yllättävää on, että valtioneuvoston päätök-         ovat jo jättäneet maatalousoppilaitoksen sen
9132: sen selvän sanamuodon tulkintaa on laajennet-       vuoksi, että harjoittelukaudelta ei makseta
9133: tu hallinnollisella keskusviraston päätöksellä      palkkaa.
9134: uudella ja erittäin arveluttavalla tavalla.            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9135:    Tähän saakka koulutiloille harjoittelemaan       tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
9136: jääneet yleisjakson oppilaat ovat saaneet palk-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9137: kaa työstään noin 200 markkaa kuukaudessa.          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9138: Lisäksi opiskelijoilla on ollut ilmainen majoitus             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9139: ja ruokailu koulutilalla. Viime kesästä lähtien            ryhtyä, että yleisjakson jälkeen kouluti-
9140: iltapäiväkahvi on tullut maksulliseksi. Maata-             loille harjoittelemaan jääville maata-
9141: lous- ja puutarhaoppilaitoksissa on noin l 500             lous- ja puutarha-alan opiskelijoille
9142: oppilasta, jotka nyt ovat menettäneet saavute-             maksettaisiin palkkaa?
9143:      Helsingissä lO päivänä toukokuuta 1989
9144: 
9145:           Jukka Vihriälä             Annikki Koistinen        Riitta Kauppinen
9146:           Aapo Saari                 Hannu Tenhiälä           Juho Sillanpää
9147:           Matti Väistö               Esko Jokiniemi           Pirkko Ikonen
9148:                      Tytti Isohookana-Asunmaa          Jorma Huuhtanen
9149: 
9150: 
9151: 
9152: 
9153: 290010D
9154: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 282
9155: 
9156: 
9157: 
9158: 
9159:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9160:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Työharjoittelua toimeenpaneva oppilaitos
9161: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       voi esittää palkan suhteen ainoastaan suosituk-
9162: olette 10 päivänä toukokuuta 1989 päivätyn          sia. Opiskelijat ovat myös opinnoissaan eri
9163: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        vaiheissa, mistä syystä myös he ovat sekä
9164: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       taidoiltaan että työpanokseltaan erilaisia.
9165: edustaja Jukka Vihriälän ym. näin kuuluvasta           Valtionhallinnon laitoksissa tapahtuvaan
9166: kirjallisesta kysymyksestä n:o 282:                 opiskelijoiden työharjoitteluun on osoitettu
9167:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      määräraha valtion tulo- ja menoarvion mo-
9168:        ryhtyä, että yleisjakson jälkeen kouluti-    mentilla 29.60.24.
9169:        loille harjoittelemaan jääville maata-          Työnopetus, työharjoittelua korvaava työn-
9170:        lous- ja puutarha-alan opiskelijoille        opetus ja käytännöllinen opetus katsotaan op-
9171:        maksettaisiin palkkaa?                       pilaitoksen opetustoiminnaksi, josta ei makseta
9172:                                                     opiskelijoille palkkaa. Tämän ja varsinaisen
9173:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          työharjoittelun välinen rajanveto on joskus
9174: taen seuraavaa:                                     osoittautunut ongelmalliseksi. Näin on asia
9175:    Ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden       myös maatalouden sekä puutarha-alan koulu-
9176: opintososiaaliset edut määräytyvät ammatillis-      tuksessa.
9177: ten oppilaitosten oppilaiden opintososiaalisista       Tästä syystä ammattikasvatushallitus onkin
9178: eduista annetun lain (498/83) mukaisesti. Opin-     asettanut eri osapuolia edustavan työryhmän,
9179: tososiaaliset edut ovat nuorisoasteen koulutuk-     jonka tehtävänä on muun muassa selvittää
9180: sessa samanlaiset lukuun ottamatta maatalous-       maatilatalouden peruslinjan yleisjakson jälkei-
9181: alan oppilaitosten kouluasteen koulutusta sekä      sen kesätyöjakson uudelleenjärjestelyn tarve ja
9182: metsä- ja puutalousalan oppilaitoksia, joiden       siihen liittyvästi myös opiskelijoiden palkkaus-
9183: opiskelijoilla on muita laajemmat edut.             kysymykset. Työryhmän tehtävänä on paitsi
9184:    Maatalous- ja puutarha-alan työharjoittelu-      selvittää, milloin opiskelijat ovat työnopetuk-
9185: paikat jakautuvat julkiselle ja yksityiselle sek-   sessa ja milloin työharjoittelussa, myös kuinka
9186: torille. Osittain tästä syystä myös työharjoitte-   merkittävä heidän työpanoksensa on valtion
9187: lussa olevien opiskelijoiden palkkaus vaihtelee.    maatilojen hoidon kannalta.
9188:     Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1989
9189: 
9190:                                                                  Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
9191:                                    1989 vp. -     KK n:o 282                                     3
9192: 
9193: 
9194: 
9195: 
9196:                             Tili Riksdagens Herr Talman
9197:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          En läroanstalt som anordnar arbetspraktik
9198: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       kan endast ge rekommendationer om lönen. 1
9199: av den 10 maj 1989 tili vederbörande medlem       sina studier befinner sig eleverna även i olika
9200: av statsrådet översänt en avskrift av följande    utbildningsfaser, varför de är olika vad beträf-
9201: av riksdagsman Jukka Vihriälä m.fl. underteck-    far sina fårdigheter och sin arbetsinsats.
9202: nade spörsmål nr 282:                                För elevernas arbetspraktik vid statsförvalt-
9203:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen          ningens inrättningar anvisas det anslag under
9204:        vidta för att lön skall betalas åt de      moment 29.60.24 i statsbudgeten.
9205:        studerande inom lantbruk och träd-            Arbetsundervisning, arbetsundervisning som
9206:        gårdsskötsel som blir kvar på skollägen-   ersätter arbetspraktik och praktisk undervis-
9207:        heterna efter den allmänna perioden för    ning anses vid läroanstalten vara en sådan
9208:        att praktisera?                            undervisningsverksamhet for viiken lön inte
9209:                                                   betalas åt eleven. En gränsdragning mellan
9210:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt      sådan verksamhet och egentlig arbetspraktik
9211: följande:                                         har ibland visat sig vara problematisk. Så är
9212:    De studiesociala förmånerna åt eleverna vid    även fallet i utbildningen inom lantbruk och
9213: yrkesläroanstalterna fastställs i enlighet med    trädgårdsskötsel.
9214: lagen om studiesociala förmåner för yrkeslä-         Av denna anledning har yrkesutbildningssty-
9215: roanstalternas elever (498/83). 1 utbildningen    relsen tilisatt en arbetsgrupp som representerar
9216: av de unga är de studiesociala förmånerna de      de olika parterna, och som har tili uppgift att
9217: samma med undantag av utbildningen på             bl.a. utreda behovet av nyorganisation under
9218: skolnivå vid läroanstalterna i lantbruksbran-     sommararbetsavsnittet efter den allmänna pe-
9219: schen samt läroanstalterna för lantbruk och       rioden i grundlinjen för lantbruk, och i anslut-
9220: trädgårdsskötsel, vid vilka eleverna har större   ning härtili elevernas lönefrågor. Arbetsgrup-
9221: förmåner än de övriga.                            pen har tili uppgift att dels utreda när eleverna
9222:    Arbetspraktikplatserna inom lantbruk och       befinner sig i arbetsundervisning och när i
9223: trädgårdsskötsel fördelas på den offentliga och   arbetspraktik, dels hur betydelsefull deras ar-
9224: privata sektorn. Av denna anledning varierar      betsinsats är med tanke på skötseln av de
9225: delvis lönerna för eleverna i arbetspraktik.      statliga gårdsbruken.
9226:     Helsingfors den 9 juni 1989
9227: 
9228:                                                                 Minister Anna-Liisa Kasurinen
9229:                                 1
9230: 
9231: 
9232:                             1
9233:                             1
9234: 
9235: 
9236:                         1
9237:                         1
9238: 
9239: 
9240:                     1
9241:                     1
9242: 
9243: 
9244:                 1
9245:                 1
9246:             1
9247:             1
9248: 
9249: 
9250:         1
9251:         1
9252: 
9253: 
9254:     1
9255:     1
9256: 
9257: 
9258: 1
9259: 1
9260:                                               1989 vp.
9261: 
9262: Kirjallinen kysymys n:o 283
9263: 
9264: 
9265: 
9266: 
9267:                                  lsohookana-Asunmaa ym.: Ammatillisissa oppilaitoksissa opiske-
9268:                                      levien harjoitteluajan palkkauksesta
9269: 
9270: 
9271:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9272:    Ammattikasvatushallituksen alaisissa oppi-       pimusjärjestelmän ja valtionhallinnon harjoitte-
9273: laitoksissa tulisi kaikilla koulutusaloilla olla    lujärjestelmän soveltaminen, koska kaikki ha-
9274: samanlaiset ja tasa-arvoiset opintososiaaliset ja   lukkaat eivät pääse näiden piiriin. Niinpä tulo-
9275: muut edut. Kuitenkin esimerkiksi koti- ja           ja menoarvioon tulisikin ottaa riittävästi rahaa
9276: laitostalouden oppilaitoksissa oppilaat eivät ole   epäoikeudenmukaisuuden kokonaan poistami-
9277: tasa-arvoisessa asemassa, sillä osalle erikoistu-   seksi.
9278: mislinjojen oppilaista maksetaan harjoittelu-          Myös harjoitteluajan palkkauksen ja opinto-
9279: ajalta palkkaa. Suuri osa oppilaista joutuu         tuen yhteensovittamisessa on ongelmia, jotka
9280: suorittamaan pakollisen, tutkintoon kuuluvan        pitäisi pikimmiten korjata. Opiskelijoiden työ-
9281: harjoittelun ilman palkkaa.                         harjoittelun korvausjärjestelmää on kuitenkin
9282:    Vallitseva käytäntö asettaa oppilaat eriarvoi-   päinvastoin viime kuukausina entisestään hei-
9283: seen asemaan ja vaikuttaa välillisesti myös         kennetty, kun ammattikasvatushallitus on äs-
9284: linjavalintoihin.                                   kettäin antanut suosituksen kesätyöjakson jär-
9285:    Ainakin tutkintotavoitteisilla, esimerkiksi      jestämisestä. Suosituksena esitetään poistetta-
9286: teknikkolinjoilla, tulisi olla kaikilla samanlai-   vaksi maatalousalan opiskelijoilta kesätyöhar-
9287: nen käytäntö riippumatta harjoittelupaikasta.       joittelun ajalta maksettu 200 markan kuukau-
9288: Jos harjoittelu kestää yli kaksi kuukautta, se      sikorvaus.
9289: tulisi myös katsoa työharjoitteluksi eikä työn-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9290: opetukseksi, koska harjoittelija työpaikallaan      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9291: joutuu yleensä tekemään itsenäistä työtä. Pal-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9292: katonta työtä tekevän opiskelijan on vaikea         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9293: ymmärtää, miksi hänen työpanostaan ei arvos-
9294: teta edes minimipalkan verran, olletikin, jos                 Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
9295: samassa työpaikassa on yhtaikaa työllistämis-              menpiteisiin ammatillisissa oppilaitok-
9296: tuella palkattuja ammattitaidottomia nuoria.               sissa opiskelevien työharjoittelupalkka-
9297: Useimmiten koulutuksessa olevalla on jo en-                perusteiden yhtenäistämiseksi niin, että
9298: tuudestaan myös työhistoriaa takanaan.                     ne olisivat samat kaikilla samantasoi-
9299:    Eriarvoisuutta synnyttää myös koulutusso-               sessa koulutuksessa olevilla?
9300:     Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1989
9301: 
9302:                  Tytti lsohookana-Asunmaa                   Mauri Pekkarinen
9303: 
9304: 
9305: 
9306: 
9307: 2900100
9308: 2                                      1989 vp. -      KK n:o 283
9309: 
9310: 
9311: 
9312: 
9313:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9314:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          pilaitoksen opetustoiminnaksi, josta ei makseta
9315: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          opiskelijoille palkkaa. Varsinainen työharjoitte-
9316: olette 10 päivänä toukokuuta 1989 päivätyn             lukäytäntö vaihtelee kirjallisessa kysymyksessä
9317: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           tarkoitetuissa koti- ja laitostalousoppilaitoksis-
9318: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          sa. Kouluasteen opetukseen kuuluu 6-10 vii-
9319: edustaja Tytti Isohookana-Asunmaan ym. näin            kon pituinen lukukausiin sijoitettu harjoittelu-
9320: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 283:         jakso, josta ei makseta palkkaa. Sen sijaan
9321:                                                        lukukausien ulkopuolella tapahtuvan 3-5 kk:n
9322:            Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
9323:                                                        pituisen harjoittelujakson opiskelijoiden palk-
9324:         menpiteisiin ammatillisissa oppilaitok-
9325:                                                        kauksesta on ammattikasvatushallitus antanut
9326:         sissa opiskelevien työharjoittelupalkka-       suosituksen työnantajia varten. Mitään velvoit-
9327:         perusteiden yhtenäistämiseksi niin, että
9328:                                                        teita ei luonnollisesti työnantajille voida palk-
9329:         ne olisivat samat kaikilla samantasoi-
9330:                                                        kauksen suhteen asettaa. Mikäli opiskelija ei
9331:         sessa koulutuksessa olevilla?
9332:                                                        saa harjoitteluajalta palkkaa, annetaan hänelle
9333:                                                        tältä ajalta edellä mainitun lain (498/83) edel-
9334:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             lyttämät opintososiaaliset edut. Koti- ja laitos-
9335: taen seuraavaa:                                        talouden opistoasteisessa kotitalousteknikon
9336:    Ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden          koulutuksessa työharjoittelu perheissä kestää 3
9337: opintososiaaliset edut määräytyvät ammatillis-         kk. Ammattikasvatushallitus on antanut hei-
9338: ten oppilaitosten oppilaiden opintososiaalisista       dän osaltaan palkkasuosituksen. Siivous- ja
9339: eduista annetun lain (498/83) ja sen nojalla           ravitsemusteknikoksi opiskelevien työharjoitte-
9340: annetun asetuksen (967 /85) mukaisesti. Opin-          lun palkkauksen osalta ei vastaavaa suositusta
9341: tososiaaliset edut ovat nuorisoasteen koulutuk-        ole annettu. Tältä osin olisi ilmeisesti tarpeen
9342: sessa samanlaiset lukuun ottamatta maatalous-          antaa kaikkia koskevat yhtenäiset suositukset.
9343: oppilaitosten kouluastetta ja metsä- ja puuta-            Työharjoittelupaikkoja on sekä julkisella että
9344: lousoppilaitoksia, joiden opiskelijoilla on muita      yksityisellä sektorilla. Tästä syystä on selvää,
9345: laajemmat edut.                                        että myös työharjoittelussa olevien opiskelijoi-
9346:    Työnopetus, käytännöllinen opetus ja työ-           den palkansaantimahdollisuudet vaihtelevat,
9347: harjoittelu on järjestetty eri oppilaitosmuodois-      eikä oppilaitos voi esittää palkan maksamisen
9348: sa hiukan eri tavalla riippuen ao. koulutusalan        suhteen muuta kuin suosituksia. Myös opiske-
9349: tavoitteista ja opetuksen luonteesta sekä käy-         lijat ovat opinnoissaan eri vaiheessa ja tästä
9350: tettävissä olevista tiloista, laitteista ja työväli-   syystä myös taidoiltaan ja työpanokseltaan
9351: neistä. Opiskelijoiden työelämään tutustuttami-        erilaisia.
9352: nen liittyy keskeisesti heidän tulevaan ammat-            Valtionhallinnon laitoksissa tapahtuvan
9353: tiinsa perehdyttämiseen.                               opiskelijoiden työharjoittelun menoihin on
9354:    Työnopetus ja työnopetusta korvaava har-            osoitettu määräraha valtion tulo- ja menoar-
9355: joittelu ovat ohjattua opiskelua, joka tapahtuu        vion momentilla 29.60.24 (Harjoittelutoiminta).
9356: opettajan ja työpaikalla ohjaamisesta vastuussa        Määräraha ei kuitenkaan riitä kaikkien opetu-
9357: olevan henkilön valvonnassa. Työnopetus ta-            salojen tarvetta varten. Ei ole myöskään tar-
9358: pahtuu tavallisimmin oppilaitoksissa, mutta            koituksenmukaista, että kaikki harjoittelu ta-
9359: terveydenhuolto-oppilaitosten käytännöllisestä         pahtuisi valtion laitoksissa.
9360: opetuksesta suurin osa tapahtuu todellisilla              Opetusviranomaiset ovat jatkuvassa yhteis-
9361: työpaikoilla oppilaitoksen ulkopuolella. Varsi-        työssä mm. Valtion opintotukikeskuksen kans-
9362: nainen työharjoittelu kuuluu tutkintovaatimuk-         sa tavoitteena yhteensovittaa opiskelijoiden
9363: siin, ja sen pituus vaihtelee opetusalan luonteen      opintososiaalisia etuja. Ammattikasvatushalli-
9364: mukaan.                                                tuksessa toimii parhaillaan koti- ja laitostalou-
9365:    Työnopetus, työharjoittelua korvaava työn-          den harjoittelun koordinointityöryhmä, jonka
9366: opetus ja käytännöllinen opetus katsotaan op-          tehtävänä on yhtenäistää menettelytapoja ja
9367:                                     1989 vp. -     KK n:o 283                                    3
9368: 
9369: poistaa eriarvoisuutta. Lisäksi on syytä todeta,   palkansaantimahdollisuudet vaihtelevat edellä
9370: että opetusministeriön asettamassa työpaikka-      mainituista syistä suuresti aJoittain. Opetus-
9371: koulutustoimikunnassa selvitetään mahdolli-        suunnitelmia ja -järjestelyjä kehittämällä pyri-
9372: suuksia kehittää koulutussopimukseen perustu-      tään myös vaikuttamaan tämän päämäärän
9373: vaa harjoittelutoimintaa.                          saavuttamiseksi. Tärkeää on myös edelleen
9374:    Opetusviranomaisten tavoitteena on pyrkiä       lisätä työelämän ja opetusviranomaisten yhteis-
9375: yhtenäiseen käytäntöön opiskelijoiden työhar-      työtä eri osapuolten vastuun selkiyttämiseksi
9376: joittelun palkkauskysymyksessä, mutta tarjolla     opiskelijoiden työharjoittelun järjestämisessä.
9377: olevat työharjoittelumahdollisuudet, samoin
9378:     Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1989
9379: 
9380:                                                                 Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
9381: 4                                    1989 vp. -      KK n:o 283
9382: 
9383: 
9384: 
9385: 
9386:                               Tili Riksdagens Herr Talman
9387:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Arbetsundervisning, arbetsundervisning som
9388: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          ersätter arbetspraktik och praktisk undervis-
9389: av den 10 maj 1989 till vederbörande medlem          ning anses vid läroanstalten vara en sådan
9390: av statsrådet översänt en avskrift av fö1jande       undervisningsverksamhet för viiken lön inte
9391: av riksdagsman Tytti lsohookana-Asunmaa              betalas åt eleven. Egentlig praxis vid arbets-
9392: m.fl. undertecknade spörsmål nr 283:                 platspraktiken varierar inom de läroanstalter
9393:                                                      för huslig ekonomi som avses i spörsmålet. Till
9394:          Ämnar Regeringen vidta brådskande           undervisningen på skolnivå hör ett 6-10 veck-
9395:        åtgärder för att förenhetliga grunderna
9396:                                                      ors praktikavsnitt som inplacerats under termi-
9397:        för avlöning av eleverna vid yrkeslä-
9398:                                                      nen och för vilket lön inte betalas. För det 3-
9399:        roanstalterna under deras arbetspraktik       5 månader långa praktikavsnittet utanför termi-
9400:        så att de skulle vara likadana för alla på    neroa har yrkesutbildningsstyrelsen utfårdat
9401:        samma utbildningsnivå?
9402:                                                      rekommendationer om elevernas avlöning av-
9403:                                                      sedda för arbetsgivarna. Naturligtvis kan man
9404:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt         dock inte ställa några förpliktelser på arbets-
9405: följande:                                            givaren med tanke på avlöningen. Om eleven
9406:    De studisociala förmånerna åt eleverna vid        inte får lön under praktiktiden, ges han för
9407: yrkesläroanstalterna fastställs i enlighet med       denna tid de studiesociala förmåner som förut-
9408: lagen om studiesociala förmåner för yrkeslä-         sätts i tidigare nämnda lag (498/83). Arbets-
9409: roanstalternas elever (498/83) och med stöd av       praktiken i en familj för den som utbildas till
9410: den i enlighet med förordningen (967 /85). 1         hushållstekniker inom huslig ekonomi på insti-
9411: utbildningen av de unga är de studiesociala          tutnivå tar 3 månader i anspråk. Yrkesutbild-
9412: förmånerna de samma med undantag av ut-              ningsstyrelsen har utfärdat lönerekommenda-
9413: bildningen på skolnivå vid läroanstalterna i         tioner angående dem. Vad beträffar avlönad
9414: lantbruksbranschen samt läroanstalterna för          arbetspraktik för dem som studerar till städ-
9415: lantbruk och trädgårdsskötsel, vid vilka elever-     eller näringstekniker finns det inga motsvaran-
9416: na har större förmåner än de övriga.                 de rekommendationer. Det finns uppenbarligen
9417:    Arbetsundervisningen, den praktiska under-        ett behov att utfärda enhetliga rekommenda-
9418: visningen och arbetspraktiken har anordnats          tioner för alla yrken.
9419: på olika sätt inom olika läroanstaltsformer              Det finns arbetspraktikplatser både inom
9420: beroende på målet inom vederbörande utbild-          den offentliga och privata sektorn. Av denna
9421: ningsområde och undervisningens karaktär             anledning är det klart att möjligheterna för
9422: samt de utrymmen, den utrustning och de              eleverna inom arbetspraktik att få lön varierar,
9423: arbetsredskap som står till förfogande. Elever-      och läroanstalten kan inte annat än ge rekom-
9424: nas introduktion tili arbetslivet ansluter sig       mendationer om den lön som skall betalas.
9425: intimt till att de blir förtrogna med sitt kom-      Ä ven eleverna befinner sig i olika utbildnings-
9426: mande yrke.                                          skeden, varför de är olika vad färdigheterna
9427:    Arbetsundervisningen och den praktik som          och arbetsinsatsen beträffar.
9428: ersätter arbetsundervisningen är vägledda stu-           För kostnaderna som föranleds av elevernas
9429: dier som sker under översyn av läraren och den       arbetspraktik vid statens inrättningar anvisas
9430: person som på arbetsplatsen sköter vägledning-       ett anslag i statsbudgeten under moment
9431: en. Arbetsundervisningen sker oftast vid lä-         29.60.24 (Praktik). Anslaget räcker dock inte
9432: roanstalten, men av den praktiska undervis-          tili för behovet inom alla undervisningsområ-
9433: ningen vid hälsovårdsläroanstalterna sker en         dcn. Det är inte heller ändamålsenligt att all
9434: stor del på arbetsplatser i verkligheten, inte vid   praktik sker vid statens inrättningar.
9435: läroanstalten. Den egentliga arbetspraktiken            Undervisningsmyndigheterna samarbetar kon-
9436: hör till examensfordringarna och längden på          tinuerligt med bl.a. Statens studiestödscen-
9437: den varierar beroende på undervisningsområde.        tral och har som mål att förenhetliga elevernas
9438:                                      1989 vp. -     KK n:o 283                                     5
9439: 
9440: studiesociala förmåner. Vid yrkesutbildnings-       att eftersträva enhetlig praxis i elevernas löne-
9441: styrelsen verkar som bäst en koordinerande          frågor när det gäller arbetspraktik, men möj-
9442: arbetsgrupp för praktik inom huslig ekonomi.        lighetema till lön varierar i hög grad på olika
9443: Den har tili uppgift att förenhetliga förfarings-   områden av nämnda skäl. Genom utvecklade
9444: sätten och avhjälpa ojämlikhet. Vidare är det       läroplaner och läroarrangemang försöker man
9445: skäl att fastslå att i den av undervisningsminis-   även uppnå detta mål. Det är även viktigt att
9446: teriet tillsatta kommissionen för utbildning på     ytterligare öka samarbetet mellan arbetslivet
9447: arbetsplatsen utreds möjligheterna att utveckla     och undervisningsmyndighetema för att preci-
9448: praktik som baserar sig på läroavtal.               sera partemas ansvar då elevemas arbetsprak-
9449:    Undervisningsmyndigheterna har som mål           tik anordnas.
9450:     Helsingfors den 9 juni 1989
9451: 
9452:                                                                   Minister Anna-Liisa Kasurinen
9453:                                               1989 vp.
9454: 
9455: Kirjallinen kysymys n:o 284
9456: 
9457: 
9458: 
9459: 
9460:                                  Apukka: Geologian tutkimuskeskuksen toimintaedellytysten tur-
9461:                                     vaamisesta
9462: 
9463: 
9464:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9465: 
9466:    Maaperätutkimus ja malminetsintä ovat tär-          Ennen kaikkea tällainen menettely johtaisi
9467: keitä toimintoja, koska niiden tuloksena on         GTK:n nykyisen näytteenottohenkilöstön työ-
9468: mahdollista avata uusia kaivoksia ja luoda sitä     paikkojen menetykseen. Suunnitelmien mukaan
9469: kautta uusia pysyviä ja todella tuottavia työ-      osalle työntekijöistä turvattaisiin uuden isän-
9470: paikkoja. Erityisesti lupaavat tutkimustulokset     nän palveluksessa työpaikat muutamaksi vuo-
9471: ovat antaneet toiveita Pohjois-Suomen kannal-       deksi, mutta melkoiselle joukolle se merkitsisi
9472: ta.                                                 myös suoranaista lopputiliä. Näin valtio taas
9473:    Viime aikoina tähän toimintaan suunnatut         kerran omalla toiminnallaan olisi viemässä
9474: varat ovat kuitenkin, ainakin reaaliarvoltaan,      harvoja pysyväisluonteisia työpaikkoja kaik-
9475: olleet alenevia, mikä on käsittämätöntä. Geo-       kein vaikeimmilta alueilta.
9476: logian tutkimuskeskus (GTK) on erityisesti             Ruotsissa suoritetut vastaavat järjestelyt ei-
9477: kevyen näytteenoton ammattilainen Suomessa.         vät myöskään ole saatujen kokemusten perus-
9478: Sen toimesta suoritetaan täryporanäytteenotos-      teella lainkaan rohkaisevia.
9479: ta lähes 90 %. Nyt kuitenkin valtiovarainmi-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9480: nisteriön käynnistämän valtionhallinnon henki-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
9481: löstösupistusten seurauksena suunnitellaan tä-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9482: män näytteenottotoiminnan siirtämistä koko-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9483: naisuudessaan GTK:lta Suomen Malmi Oy:lle.
9484: Kyseistä suunnitelmaa nimitetään rationali-                   Aikooko Hallitus hyväksyä toimenpi-
9485: soinniksi ja sillä selitetään saatavan aikaan              teet, joilla Geologian tutkimuskeskuk-
9486: myös kustannussäästöjä. Kuitenkin tällaisen                sen toimintoja siirretään Suomen Mal-
9487: monopoliaseman antaminen Suomen Malmi                      mi Oy:IIe perusteluissa kerrotuin, mm.
9488: Oy:lle johtaisi myös vapaaseen hinnoitteluun,              työntekijöiden asemaan vaikuttavin hai-
9489: joten kustannussäästöt olisivat ilmeisen tilapäi-          tallisin seurauksin?
9490: siä.
9491: 
9492:     Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1989
9493: 
9494:                                            Asko Apukka
9495: 
9496: 
9497: 
9498: 
9499: 290010D
9500: 2                                    1989 vp. -      KK n:o 284
9501: 
9502: 
9503: 
9504: 
9505:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9506:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Tutkimuslaitosten tehokkuuden ja tulokselli-
9507: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        suuden parantamiseksi on niiden oltava valmii-
9508: olette 9 päivänä toukokuuta 1989 päivätyn            ta uudistumaan ja kehittymään. Tavoitteiden
9509: kirjeenne n:o 898 ohella toimittanut valtioneu-      painotusta on harkittava uudelleen sekä orga-
9510: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         nisaatiomalleja ja toimintatapoja kehitettävä.
9511: kansanedustaja Asko Apukan näin kuuluvasta           Yhtenä keinona tähän on yritystoiminnan pii-
9512: kirjallisesta kysymyksestä n:o 284:                  rissä hyviksi havaittujen menettelyjen sovelta-
9513:                                                      minen myös valtion laitosten toimintaan.
9514:           Aikooko Hallitus hyväksyä toimenpi-
9515:                                                         Yritystoiminnassa on tehokkuutta ja tulok-
9516:        teet, joilla Geologian tutkimuskeskuk-
9517:                                                      sellisuutta voitu usein huomattavasti parantaa
9518:        sen toimintoja siirretään Suomen Mal-         siten, että yritykset keskittyvät varsinaiseen
9519:        mi Oy:lle perusteluissa kerrotuin, mm.        päätoimintaansa, parhaan osaamisensa aluei-
9520:        työntekijöiden asemaan vaikuttavin hai-       siin. Sivutoiminnot ja päätoimintaa avustavat
9521:        tallisin seurauksin?
9522:                                                      toiminnot hankitaan yrityksen ulkopuolelta,
9523:                                                      käyttämällä alihankkijoita ja ostamalla tarvit-
9524:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tavat palvelut. Myös valtion laitoksissa tämä
9525: vasti seuraavaa:                                     on ollut yleistyvä suuntaus.
9526:    Hallitusohjelmassa painotetaan aineettomien          Geologian tutkimuskeskuksen toimintaa py-
9527: voimavarojen, erityisesti tutkimuksen ja koulu-      ritään muiden valtion laitosten tapaan uudis-
9528: tuksen merkitystä. Myös kauppa- ja teollisuus-       tamaan ja kehittämään. Pääosa uudistamisesta
9529: ministeriön KTS-tavoitteissa tutkimus- ja kehi-      tapahtuu keskuksen sisällä. Toimintoja suun-
9530: tystyö on nostettu tärkeimmäksi painopiste-          nataan uudelleen, resursseja siirretään ja kehi-
9531: alueeksi. Suunnitelmien mukaan panostusta            tetään. Tuloksia on jo nähtävissä, esimerkiksi
9532: tutkimus- ja kehitystyöhön nostetaan Suomessa        maksullinen palvelutoiminta on voimakkaasti
9533: nykyisestä 1,8 %:sta 2,7 %:iin bruttokansan-         kasvamassa.
9534: tuotteesta vuoteen 2000 mennessä.                       Osana Geologian tutkimuskeskuksen (GTK)
9535:    Lisäpanostuksesta huolimatta tutkimusre-          toiminnan kehittämistä on harkittavana järjes-
9536: surssit ovat tarpeisiin nähden niukat. Tutki-        tely, jossa osa keskuksen kenttätöistä, lähinnä
9537: muksen hyödynnettävyyttä on siten pyrittävä          syväkairaus ja osa geofysikaalisista mittauksis-
9538: parantamaan myös monilla muilla toimenpiteil-        ta, siirrettäisiin ostettaviksi palveluina näihin
9539: lä. Tässä tarkoituksessa on tutkimusta suun-         toimintoihin erikoistuneelta Suomen Malmi
9540: nattava niin yhteiskunnan kuin elinkeinotoi-         Oy:ltä (SM). Vastaava toimialarationalisointi-
9541: minnan kannalta tärkeimpiin kohteisiin. Sa-          järjestely on tehty Outokumpu Oy:n ja Rauta-
9542: moin tutkimuksen organisaatiota ja menetel-          ruukki Oy:n sekä SM:n välillä muutamia vuo-
9543: miä sekä yhteistyötä kotimaassa ja kansainvä-        sia sitten. Näistä järjestelyistä on hyviä koke-
9544: lisesti on jatkuvasti kehitettävä ja uudistettava.   muksia kaikilla osapuolilla.
9545:    Valtion tutkimuslaitoksilla on merkittävä            Järjestely toteutettaisiin GTK:n ja SM:n vä-
9546: asema uuden tiedon tuottajina ja välittäjinä.        lisellä pitkäaikaisella (mahdollisesti 10 vuotta)
9547: Pääosa soveltavasta teknisestä tutkimuksesta         sopimuksella, jonka osapuolet keskenään neu-
9548: tehdään näissä tutkimuslaitoksissa. Laitosten        vottelevat. Järjestelyssä siirtyy vastaava osa
9549: rooli on kuitenkin muuttumassa siten, että           GTK:n henkilöstöä ja mahdollisesti kalustoa
9550: nykyisin korostetaan aiempaa enemmän laitos-         SM:lle. GTK sitoutuu tilaamaan vähintään
9551: ten toiminnan suuntaamista tutkimuspalvelujen        siirtyviä resursseja vastaavan määrän palveluja
9552: kysynnän mukaisesti. Toiminnan hyödyllisyyt-         SM:ltä sopimuksen voimassaoloajan. Vastaa-
9553: tä asiakkaille sekä toiminnan tehokkuutta tes-       vasti SM sitoutuu vastaavan suuruisiin ura-
9554: tataan niin tutkimuslaitoksissa kuin muualla         kointisuorituksiin.
9555: valtionhallinnossa yhä yleisemmin palvelujen            GTK:n budjetissa on jo nyt varoja urakoin-
9556: maksullisuudella.                                    iipalvelujen ostoon. Näitä varoja on tarkoitus
9557:                                      1989 vp. -      KK n:o 284                                      3
9558: 
9559: lisätä järjestelyn vaatimalla tavalla. GTK:n          laan. Kun kuitenkin eroja on molempiin suun-
9560: varsinainen toiminta ei siten järjestelyn vuoksi      tiin eli joiltakin osin GTK:n henkilöstöllä on
9561: supistu. GTK voi SM:n sopimuksen lisäksi              nykyisin paremmat edut, joiltakin osin taas
9562: ostaa nykyiseen tapaan palveluja myös muilta          SM:n henkilöstöllä. säilyvät siirtyvän henkilös-
9563: ulkopuolisilta alihankkijoilta.                       tön edut yhteisvaikutukseltaan varsin tarkkaan
9564:     Ostettavien palvelujen hinnoittelu sovitaan       nykyisellä tasollaan.
9565: soimittavassa sopimuksessa tervein liikeperiaat-         GTK:n ja SM:n välillä harkittu toimialara-
9566: tein käypään hintatasoon ottaen huomioon              tionalisointi tähtää päällekkäisten toimintojen
9567: pitkäaikaisen sopimuksen molemmille osapuo-           karsimiseen sekä toimintojen tehokkuuden ja
9568: lille tarjoamat edut. Hinnat tarkistetaan vuo-        taloudellisuuden lisäämiseen. Järjestely toteute-
9569: sittain kustannustason muutoksia vastaavasti          taan siten, että se on edullinen molemmille
9570: sopimuksessa määriteltävällä tavalla.                 osapuolille. Pitkäaikaisella sopimuksella määri-
9571:     Henkilöstön asema pyritään järjestelyssä tur-     tellään kummankin osapuolen oikeudet ja vel-
9572: vaamaan mahdollisimman hyvin. Siirtyvät hen-          vollisuudet. Siirtyvän henkilöstön asema ja
9573: kilöt tulevat SM:n palvelukseen vanhoina työn-        edut pyritään mahdollisimman hyvin turvaa-
9574: tekijöinä. Työsuhdeturva taataan siten, että          maan. Järjestelyllä tuetaan GTK:n mahdolli-
9575: sopimuksen voimassaoloaikana ei siirtynyttä           suuksia keskittyä varsinaisiin päätoimintoihin-
9576: henkilöä voida irtisanoa tuotannollisista ja          sa, alansa tieteelliseen tutkimukseen sekä yh-
9577: taloudellisista syistä. Palkka-, eläke-, vuosilo-     teiskunnan tarvitsemien geologisten tutkimus-
9578: ma- yms. etuja ei voida säilyttää täysin ennal-       palvelujen kehittämiseen.
9579:     Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1989
9580: 
9581:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
9582: 4                                   1989 vp. -     KK n:o 284
9583: 
9584: 
9585: 
9586: 
9587:                              Tili Riksdagens Herr Talman
9588:   l det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        inom statsförvaltningen allt allmännare genom
9589: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        att tjänsterna är avgiftsbelagda.
9590: nr 898 av den 9 maj 1989 tili vederbörande            För att forskningsinstitutionernas effektivitet
9591: medlem av statsrådet översänt avskrift av          och prestanda skall kunna ökas måste dessa
9592: följande av riksdagsman Asko Apukka under-         institutioner vara beredda på att förnyas och
9593: tecknade spörsmål nr 284:                          utvecklas. Prioriteringen av målen måste om-
9594:                                                    prövas på nytt och organisationsmodellerna
9595:           Ämnar Regeringen godkänna de åt-
9596:        gärder genom vilka en del av geologiska     och verksamhetsformerna måste utvecklas. Ett
9597:        forskningscentralens uppgifter över-        sätt att göra detta är att även hos statens
9598:                                                    institutioner tillämpa metoder som inom företags-
9599:        flyttas tili bolaget Suomen Malmi Oy
9600:                                                    verksamheten funnits vara goda.
9601:        med nämnda skadliga inverkan på bl.a.
9602:        de anställdas ställning?                       Inom företagsverksamheten har man ofta
9603:                                                    betydligt kunnat öka effektivitet och prestanda
9604:                                                    genom att företagen koncentrerar sig på sin
9605:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       egentliga huvudsyssla, dvs. på de områden
9606: samt anföra följande:
9607:                                                    inom vilka varje företag är mest kunnigt.
9608:    I regeringsprogrammet betonas de immateri-      Bifunktioner och verksamheter som stöder
9609: ella resursernas, speciellt forskningens och ut-   huvudfunktionen anskaffas utanför företaget
9610: bildningens betydelse. Ä ven när det gäller        genom att underleverantörer anlitas och genom
9611: målen för handels- och industriministeriets        att företaget köper sådana tjänster som behövs.
9612: ekonomipian på medellång sikt läggs tyngd-         Detta har blivit en allt allmännare tendens även
9613: punkten framför allt på forsknings- och utveck-    inom de statliga institutionerna.
9614: lingsarbetet. Enligt planerna höjs satsningarna       Avsikten är att verksamheten inom geologis-
9615: på forsknings- och utvecklingsarbetet i Finland    ka forskningscentralen skall förnyas och ut-
9616: från 1,8% tili 2,7% av bruttonationalproduk-       vecklas på samma sätt som sker inom andra
9617: ten fram tili år 2000.                             statliga institutioner. Huvudparten av ombild-
9618:    Trots de ökade satsningarna är forsknings-      ningen sker inom centralen. Funktioner om-
9619: resurserna knappa i förhållande tili behovet.      orienteras, resurser flyttas och utvecklas. Re-
9620: Man måste därför försöka öka möjligheterna         sultat kan redan skönjas, t.ex. den verksamhet
9621: att utnyttja forskningen också genom många         som omfattar avgiftsbelagda tjänster växer
9622: andra åtgärder. Därför måste forskningen in-       kraftigt.
9623: riktas på de objekt som är viktigast såväl ur         Just nu övervägs om geologiska forsknings-
9624: samhällets som ur näringslivets synvinkel. Dess-   centralens (GFC) verksamhet delvis kunde
9625: utom måste forskningens organisation och me-       utvecklas genom ett arrangemang som innebär
9626: toder samt samarbetet inom forskningen i           att en del av centralens arbete på fältet,
9627: hemlandet och på det internationella planet        närmast djupborrningen och en del av de
9628: fortlöpande utvecklas och förnyas.                 geofysikaliska mätningarna, i fortsättningen
9629:    Statens forskningsinstitutioner har en bety-    skulle köpas hos aktiebolaget Suomen Malmi
9630: dande ställning som producenter och förmed-        Oy (SM) som specialiserat sig på dylika funk-
9631: lare av ny kunskap. Huvudparten av den             tioner. Ett motsvarande arrangemang för
9632: tillämpade tekniska forskningen bedrivs i dessa    branschrationalisering har ordnats mellan ak-
9633: forskningsinstitutioner. Institutionernas roll     tiebolagen Outokumpu Oy och Rautaruukki
9634: håller dock på att förändras så att man            Oy samt SM för några år sedan. Alla parter
9635: nuförtiden mer än förut betonar en inriktning      har goda erfarenheter av dessa arrangemang.
9636: av institutionernas verksamhet enligt efterfrå-       Arrangemanget skulle verkställas med ett
9637: gan på forskningstjänster. Verksamhetens nytta     långfristigt (möjligtvis 10-årigt) avtal mellan
9638: för kunderna och dess effektivitet testas såväl    GFC och SM. Avtalet utarbetas av de båda
9639: vid forskningsinstitutionerna som annanstans       parterna sinsemellan. En motsvarande del av
9640:                                      1989 vp. -     KK n:o 284                                      5
9641: 
9642: GFC:s personai och möjiigtvis av dess materiei       att den överflyttade personalen under den tid
9643: överflyttas tili SM eniigt arrangemanget. GFC        som avtalet är i kraft inte kan sägas upp på
9644: förbinder sig att under avtaiets giltighetstid       grund av produktionsskäi eller ekonomiska
9645: beställa tjänster av SM tili en mängd som allra      skäl. Löne-, pensions-, semester- o.dyl. förmå-
9646: minst motsvarar de resurser som överflyttas.         ner kan inte bibehållas helt oförändrade. Då
9647: SM förbinder sig på samma sätt att uföra             ändå skillnader finns åt båda hållen, vilket
9648: ackordarbeten av motsvarande storieksord-            innebär att GFC:s personai för tillfållet i vissa
9649: ning.                                                avseenden har bättre förmåner, medan så är
9650:   1 GFC:s budget finns redan nu medel för att        fallet i andra avseenden beträffande SM:s
9651: köpa ackordtjänster. Det är meningen att dessa       personai, bibehålls den överflyttande persona-
9652: medel skall ökas eniigt vad arrangemanget            Iens förmåner sammanlagt ganska exakt på sin
9653: kräver. GFC:s egentliga verksamhet minskar           nuvarande nivå.
9654: därför inte på grund av arrangemanget. GFC              Den branschrationalisering som övervägs
9655: kan förutom avtaiet med SM på samma sätt             mellan GFC och SM avser att gallra bort
9656: som nu köpa tjänster även av andra, utom-            funktioner som överlappar varandra samt att
9657: stående underleverantörer.                           öka funktionernas effektivitet och lönsamhet.
9658:    Prissättningen av de avgiftsbeiagda ~jänster     Arrangemanget förverkligas så att det är fördei-
9659: na bestäms eniigt sunda affärsprinciper och          aktigt för båda parter. Båda parternas rättig-
9660: gängse prisnivå i det avtai som träffas med          heter och skyldigheter definieras genom ett
9661: beaktande av de fördeiar som ett Iångfristigt        långfristigt avtal. Det är meningen att försöka
9662: avtai erbjuder de båda parterna. Priserna jus-       trygga den överflyttande personaiens ställning
9663: teras årligen eniigt förändringar i kostnadsni-      och förmåner så bra som möjligt. Genom
9664: vån på ett sätt som föreskrivs i avtalet.            arrangemanget stöds GFC:s möjligheter att
9665:    Avsikten är att trygga personaiens ställning i    koncentrera sig på sina egentliga huvudfunk-
9666: arrangemanget så bra som möjligt. De personer        tioner, dvs. den vetenskapiiga forskningen
9667: som flyttas kommer tili SM som gamla arbets-         inom dess område samt utvecklandet av geoio-
9668: tagare. Anställningsskyddet garanteras genom         giska forskningstjänster för samhällets behov.
9669: 
9670:      Helsingfors den 12 juni 1989
9671: 
9672:                                                     Handels- och industriminister Ilkka Suominen
9673:                                             1989 vp.
9674: 
9675: Kirjallinen kysymys n:o 285
9676: 
9677: 
9678: 
9679: 
9680:                                 Väistö: Tiemäärärahojen lisäämisestä Pohjois-Karjalassa
9681: 
9682: 
9683:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9684:   Pohjois-Karjalan teiden rakentamiseen ja        tärkeä niin maatalouden, voimistuvan metsäta-
9685: suunnitteluun on kuluvan vuoden budjetissa        louden kuin lisääntyvän matkailun ja muun
9686: 35,5 miljoonaa markkaa. Työllisyysvarojen         yritystoiminnan kannalta. Keväisen kelirikon
9687: kanssa teiden tekemiseen on käytettävissä yh-     ongelmat ovat Pohjois-Karjalassa vielä tuskas-
9688: teensä 48 miljoonaa markkaa. Vastaavassa          tuttavaa arkipäivää yhtä lailla kuin liikennetur-
9689: kustannustasossa vuonna 1988 oli käytettävissä    vallisuutta vaarantava tien kunto talvisaikaan.
9690: noin 65 miljoonaa markkaa. Rahoituksen voi-          Pohjois-Karjalan Tie 2000 -suunnitelman to-
9691: makas aleneminen merkitsee tuntuvaa toimin-       teuttaminen edellyttää, että tienrakentamisen
9692: tojen supistusta.                                 määrärahoja olisi vuosittain keskimäärin 90
9693:    Tienpidon supistuva rahoituskehitys koetaan    miljoonaa markkaa. Vastaavasti kunnossapi-
9694: Pohjois-Karjalassa vakavana takaiskuna. Ovat-     don määrärahojen tulisi olla suunnitelmakau-
9695: han maakunnan pääteiden hankkeet vasta tu-        della keskimäärin 106 miljoonaa markkaa vuo-
9696: lossa ajankohtaisiksi. Samaan aikaan perusver-    dessa. Esimerkiksi vuonna 1988 näissä määrä-
9697: kon palvelutasossa on huomattavaa jälkeenjää-     rahoissa oli yhteensä jo noin neljänneksen
9698: neisyyttä.                                        vajaus suunnitelman edellyttämästä tasosta.
9699:    Pohjois-Karjalassa investointitoimenpiteiden      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9700: painopiste on pitkän aikavälin suunnitelman       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
9701: mukaan juuri perusverkon palvelutasoa paran-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9702: tavassa sorateiden kunnostuksessa. Maakun-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9703: nan tieverkon päällystämisaste on vähäinen.                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
9704:    Pitkien välimatkojen ja laajojen maaseutu-            siin Pohjois-Karjalan tiemäärärahojen
9705: alueiden maakunnassa tieverkon ja liikenneyh-            lisäämiseksi niin, että Tie 2000 -suunni-
9706: teyksien tärkeys korostuu. Tiestön kunto on              telman taso toteutuu?
9707:     Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1989
9708: 
9709:                                           Matti Väistö
9710: 
9711: 
9712: 
9713: 
9714: 2900100
9715: 2                                     1989 vp. -      KK n:o 285
9716: 
9717: 
9718: 
9719: 
9720:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9721:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         hemmäksi koko maassa. Alueellisesti Tie 2000
9722: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         -suunnitelma tulee toteutumaan eri lailla. Eri-
9723: olette 10 päivänä toukokuuta 1989 päivätyn            tyisesti tämä koskee Pohjois-Karjalaa, jossa
9724: kirjeenne n:o 899 ohella toimittanut valtioneu-       noin puolet suunnitelman rahoitustarpeesta
9725: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          syntyi sorateiden parantamisesta.
9726: kansanedustaja Matti Väistön näin kuuluvasta             Tienpidon rahoitusta ei ole valtiontaloudel-
9727: kirjallisesta kysymyksestä n:o 285:                   lisista syistä voitu lisätä koko maassakaan Tie
9728:                                                       2000 -suunnitelman mukaisesti.
9729:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
9730:         siin Pohjois-Karjalan tiemäärärahojen            Yleisten teiden kunnossapitoon osoitettavin
9731:         lisäämiseksi niin, että Tie 2000 -suunni-     määrärahoin vaikutetaan eniten teiden päivit-
9732:         telman taso toteutuu?                         täiseen kuntoon erityisesti alemmalla vähälii-
9733:                                                       kenteisellä tiestöllä. Kun tähän toimintaan
9734:                                                       osoitettavaa rahoitusta lisätään reaalisesti noin
9735:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          2-3 % vuosittain, tulee Tie 2000 -suunnitelma
9736: vasti seuraavaa:                                      tältä osin toteutumaan sekä koko maassa että
9737:    Tie 2000 -suunnitelma laadittiin pääosin vuo-      Pohjois-Karjalassa.
9738: den 1985 aikana ja senhetkisiin liikennetietoi-          Yleisten teiden tekemisen rahoitusta, jolla
9739: hin ja ennusteisiin perustuen. Liikenteen kasvu       varsinaiset teiden parantamistyöt tehdään, tu-
9740: on ollut ennustettua nopeampaa. Suunnitel-            lisi lähivuosina lisätä huomattavasti viime vuo-
9741: massa ennustettiin yleisten teiden liikenteen         sia enemmän, jotta Tie 2000 -suunnitelman
9742: kasvavan 15 vuoden aikana 30 %. Tämä kasvu            rahoitustaso edes koko maassa saavutettaisiin
9743: on nyt neljässä vuodessa ollut jo noin 23 %.          1990-luvun alkuvuosiin mennessä, kuten tavoit-
9744: Pääteiden liikenteen kasvuksi ennustettiin            teeksi asetettiin. Vaikka tavoitteena on myös
9745: 40 %; se on nyt neljässä vuodessa ollut noin          Pohjois-Karjalan teiden tekemisen rahoituksen
9746: 33 %. Muilla teillä liikenteen kasvu on ollut         lisääminen erityisesti silloin, kun maakunnan
9747: hitaampaa, vain noin 12 %.                            pääteiden hankkeet tulevat ajankohtaisiksi, ei
9748:    Tie 2000 -suunnitelmasta antamassaan lau-          Tie 2000 -suunnitelman mukainen rahoitustaso
9749: sunnossa liikenneministeriö totesi: "Liikenteel-      tule Pohjois-Karjalassa lähivuosina toteutu-
9750: lisille tekijöille tulisi antaa pääpaino suunnitel-   maan. Maan muissa osissa on runsaasti liiken-
9751: maa toteutettaessa. Liikenteellisesti tärkeiden       teellisesti kiireellisempiä hankkeita kuin Poh-
9752: hankkeiden eteneminen on edellytys tienpidon          jois-Karjalassa. Viime kädessä tienpidon rahoi-
9753: rahoituksen lisäämiselle." Tienpidon tavoittei-       tuksen suuruudesta päätetään eduskunnassa
9754: den toteuttamisessa onkin suuntaa muutettu            vuosittaisten tulo- ja menoarvioiden yhteydes-
9755: päätiepainotteisemmaksi. Kysymyksen peruste-          sä, ja näiden eduskunnan myöntämien tiemää-
9756: luissa korostetun tavoitteen - perusverkon            rärahojen tasosta riippuu - niin kuin on
9757: palvelutason nostaminen soratieverkkoa kun-           selvääkin - Tie 2000 -ohjelman toteuttaminen
9758: nostamalla - toteuttamista siirretään myö-            niin koko maassa kuin Pohjois-Karjalassakin.
9759:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1989
9760: 
9761:                                                                 Liikenneministeri Pekka Vennamo
9762:                                      1989 vp. -     KK n:o 285                                     3
9763: 
9764: 
9765: 
9766: 
9767:                               Tili Riksdagens Herr Talman
9768:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         regionala planet kommer planen Väg 2000 att
9769: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         förverkligas på annat sätt. Detta gäller särskilt
9770: nr 899 av den 10 maj 1989 tili vederbörande         norra Karelen, där ca hälften av planens
9771: med1em av statsrådet översänt avskrift av           finansieringsbehov uppkom tili följd av en
9772: följande av riksdagsman Matti Väistö under-         förbättring av grusvägarna.
9773: tecknade spörsmå1 nr 285:                              Av statsekonomiska skäl har man inte kun-
9774:                                                     nat öka finansieringen av väghållningen i nå-
9775:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        gon del av landet;nligt planen Väg 2000.
9776:        att öka norra Karelens väganslag så att         Med de anslag s m anvisas tili underhåll av
9777:                                                                        0
9778: 
9779: 
9780:        nivån för planen Väg 2000 uppnås?            allmänna vägar p erkar man mest det skick
9781:                                                     som vägarna dagligen befinner sig i. Speciellt
9782:                                                     gäller detta svagt trafikerade vägnätverk av
9783:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
9784:                                                     mindre betydelse. En realökning på 2-3 %
9785: samt anföra följande:                               årligen av de medel som anvisas för denna
9786:    Planen Väg 2000 utarbetades huvudsakligen        verksamhet kommer att leda tili att planen Väg
9787: under år 1985 och grundar sig därför på             2000 i detta avseende förverkligas både i hela
9788: trafikuppgifter och prognoser som då rådde.         Jandet och i norra Karelen.
9789: Trafiken har tilltagit snabbare än prognoserna         De medel som anvisas för byggandet av
9790: förutspådde. 1 planen förutspåddes en tillväxt      allmänna vägar och med vilka det egentliga
9791: på 30 % under 15 års tid för trafiken på            vägunderhållet finansieras borde under de när-
9792: allmänna vägar. Denna tillväxt har på fyra år       maste åren ökas betydligt mer än under de
9793: redan varit ca 23 %. Trafiktillväxten på huvud-     senaste åren, för att finansieringsnivån för
9794: vägar förutspåddes bli 40 % och har nu på fyra      planen Väg 2000 skall uppnås ens i hela Jandet
9795: år varit ca 33 %. På övriga vägar har tillväxten    under 1990-talets första år, vilket uppsattes
9796: varit långsammare, endast ca 12 %.                  som mål. Även om ett av målen också är att
9797:    Trafikministeriet konstaterade i sitt utlåtan-   öka finansieringen av vägbygget i norra Kare-
9798: de angående planen Väg 2000 följande: "1            len, särskilt när frågan om huvudvägprojekt i
9799: samband med att planen verkställs bör upp-          landskapet blir aktuell, kommer finansierings-
9800: märksamhet främst riktas på trafikfaktorer. En      nivån enligt planen Väg 2000 inte att förverk-
9801: förutsättning för att man skall kunna öka           ligas i norra Karelen under de närmaste åren.
9802: finansieringen av väghållningen är att projekt      1 landets övriga delar finns rikligt med mera
9803: som är viktiga för trafiken framskrider." För       brådskande projekt än i norra Karelen. 1 sista
9804: att förverkliga målsättningarna inom väghåll-       hand fattas beslutet om hur mycket medel som
9805: ningen har man övergått tili att allt mer fåsta     skall anvisas för väghållningen i samband med
9806: vikt vid huvudvägarna. Förverkligandet av den       riksdagens årliga budget, och förverkligandet
9807: målsättning som betonades i motiveringen för        av programmet Väg 2000 i både hela Jandet
9808: spörsmålet - att höja servicenivån hos det          och i norra Karelen beror på nivån hos dessa
9809: primära vägnätet genom att förbättra grusväg-       vägmedel som riksdagen beviljar, vilket är
9810: nätet - skjuts upp i hela landet. På det            självklart.
9811:      Helsingfors den 30 maj 1989
9812: 
9813:                                                                  Trafikminister Pekka Vennamo
9814: 1
9815: 1
9816:  1
9817:  1
9818:   1
9819:   1
9820:    1
9821:    1
9822:     1
9823:     1
9824:      1
9825:      1
9826:       1
9827:       1
9828:        1
9829:        1
9830:         1
9831:         1
9832:          1
9833:                                               1989 vp.
9834: 
9835: Kirjallinen kysymys n:o 286
9836: 
9837: 
9838: 
9839: 
9840:                                  Pohjanoksa ym.: Esiopetuksen toteuttamisesta
9841: 
9842: 
9843:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9844:     Maamme esiopetuksen järjestäminen on ollut      Ia ja valtioneuvoston määräämin perustein
9845: kehittelyn alla 1960-luvun lopulta lähtien. Jo      järjestää enintään yhden lukuvuoden kestävää
9846: lakiin koulujärjestelmän perusteista (467 /68)      esiopetusta lapsille, jotka eivät ole vielä oppi-
9847: sisällytettiin säädös, jonka mukaan kunnan          velvollisia.
9848: koululaitokseen voi kuulua lastentarha tai sitä        Lukuvuoden 1988 alussa oli opetusministe-
9849: vastaavia esiluokkia. Opetusministeriö asetti       riön luvalla esiopetusta 43 kunnassa. Esiope-
9850: esikoulukomitean vuonna 1970. Komitea sai           tuspisteitä tai -luokkia oli 191 ja niissä yhteensä
9851: tehtäväkseen mm. määritellä esiopetuksen ta-         1 180 esiluokkalaista.
9852: voitteet, valmistella kokeiluopetussuunnitelmaa        Esiopetusta ei siis vielä ole kattavasti maas-
9853: ja käynnistää työnsä tueksi esikoulukokeilua.       samme järjestetty. Esiopetusta tarvitsevat kui-
9854: Kokeilua toteutettiin sekä sosiaali- että koulu-    tenkin monet lapsiryhmät. Erityisesti opetuk-
9855: toimen alaisuudessa, ja siihen liitettiin alusta    sellista ja kasvatuksellista tukea tarvitsevat
9856: alkaen seurantatutkimusta.                          hitaammin kehittyneet lapset. Esiopetusta on
9857:     Komitean työn pohjalta (KM 1972:Al3)            runsaimmin annettu päiväkodin normaalin toi-
9858: tehtiin esitys esiopetuksen järjestämisestä. Ko-    minnan osana. Nyt tämänkin opetus- ja kas-
9859: keilutoiminta jatkui ja laajentui niin, että kuu-   vatustoiminnan jatkuvuus on vaarassa osassa
9860: sivuotiaiden erillisten esiopetusryhmien rinnalla   maatamme, sillä alle kolmivuotiaiden lakisää-
9861: aloitettiin muutama ns. yhdysluokkakokeilu,         teinen hoitopakko on viemässä yli kolmivuo-
9862: joissa esi- ja peruskoulun 1. ja 2. luokka          tiaiden paikat päiväkodeissa.
9863: toimivat yhdessä. Esiopetuksen ongelmia poh-           Esiopetuksen tutkimus- ja kehittämistoimin-
9864: dittiin monissa laaja-alaisissa asiantuntijaryh-    taa ovat harjoittaneet lähinnä yliopistojen yk-
9865: missä.                                              sittäiset tutkijat. Kouluhallituksen toimesta on
9866:     Valtioneuvoston 30.5.1974 tekemän periaate-      1980-luvulla julkaistu vain Kuusivuotiaiden
9867: päätöksen nojalla kuusivuotiaiden kasvatus- ja      esiopetuskokeilu, pistekohtaiset opettajarapor-
9868: koulutustoimikunta valmisteli esiluokan liittä-     toinnit lukuvuodelta 1983-84 (1985) sekä Pe-
9869: mistä peruskouluun. Toimikunta päätyi esittä-       ruskoulun opetuksen opas: Esiopetus (1987).
9870: mään, että koko kuusivuotiaiden ikäluokka           Sosiaalihallituksen toimesta on julkaistu Kuu-
9871: saatettaisiin järjestelmällisen kasvatuksen ja      sivuotiaiden       lasten    esiopetussuunnitelma
9872: opetuksen piiriin. Oppivelvollisuusikärajaa         (1984). Edellä olevasta käy selvästi ilmi, että
9873: alennettaisiin vuodella ja koulutus järjestettäi-   esiopetuksen kehittäminen on jäädytetty.
9874:  siin yhdeksänvuotiseen peruskouluun liittyvänä        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9875: esiluokkana (Komiteanmietintö 1978:5). Esi-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9876: opetus tuli muodollisesti osaksi peruskoulujär-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9877: jestelmäämme peruskoululain tullessa voimaan        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9878:  1.8.1985. Sosiaalitoimen puolella esiopetus on               Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta esi-
9879: ollut osana toimintaa vuoden 1984 alusta.                   opetuksen kehittäminen jatkuisi ja to-
9880:     Peruskoululain 4 §:n 3 momentin mukaan                  teutuisi jokaisen lapsen oikeutena pe-
9881:  peruskoulussa voidaan opetusministeriön luval-             ruskoululain mukaan?
9882: 
9883: 
9884: 
9885: 
9886: 2900100
9887: 2                               1989 vp. -   KK n:o 286
9888: 
9889:     Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1989
9890: 
9891:      Aino Pohjanoksa            Keijo Jääskeläinen        Riitta Saastamoinen
9892:      Mirja Ryynänen             Antti Kalliomäki          Sinikka H urskainen-Leppänen
9893:      Kerttu Törnqvist           Juhani Vähäkangas         Pekka Leppänen
9894:      Oiva Savela                Iiris Hacklin             Tytti Isohookana-Asunmaa
9895:      Heikki Perho               Kari Häkämies             Anna-Kaarina Louvo
9896:      Jukka Gustafsson           Kalevi Lamminen           Ritva Laurila
9897:      Pirjo Rusanen              Heikki A. Ollila          Anneli Taina
9898:      Marja-Liisa Tykkyläinen    Pentti Lahti-Nuuttila     Pekka Haavisto
9899:      Juho Sillanpää             Riitta Uosukainen         Einari Nieminen
9900:                                       1989 vp. -     KK n:o 286                                      3
9901: 
9902: 
9903: 
9904: 
9905:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9906:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        56 §:n 3 momentin mukaan esiopetuksesta on
9907: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        soveltuvin osin voimassa, mitä peruskoulun
9908: olette 11 päivänä toukokuuta 1989 päivätyn           ensimmäisestä ja toisesta vuosiluokasta on sää-
9909: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         detty ja määrätty. Esiopetuksen järjestämisen
9910: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        kannalta on myös merkittävää, että yhdysluo-
9911: edustaja Pohjanoksan ym. näin kuuluvasta             kassa esiopetukseen osallistuvat oppilaat lue-
9912: kirjallisesta kysymyksestä n:o 286:                  taan koulun oppilasmäärään ala-asteen luokan-
9913:                                                      opettajan palkkaamiseen myönnettävää val-
9914:          Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta esi-
9915:                                                      tionosuutta ratkaistaessa ja että asetuksella on
9916:        opetuksen kehittäminen jatkuisi ja to-        myös säädetty erillisessä esiluokassa järjestettä-
9917:        teutuisi jokaisen lapsen oikeutena pe-
9918:                                                      vään esiopetukseen käytettävissä olevan tunti-
9919:        ruskoululain mukaan?                          kehyksen suuruudesta (45 §:n 5 mom.).
9920:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              Peruskoulussa järjestettävää esiopetusta ei
9921: taen seuraavaa:                                      ole tarkoitettu lasten päivähoitojärjestelmän
9922:                                                      kilpailijaksi, vaan sitä täydentäväksi alueella,
9923:    Oppivelvollisuusikää nuorempien lasten oh-        jonne päiväkotipalveluita ei ole järjestetty.
9924: jaus ja kasvatus on lähes kokonaan sosiaalivi-       Näin ollen esiopetusta järjestetään pääosin
9925: ranomaisten järjestämää. Toiminta on perustu-        haja-asutusalueen pienissä ala-asteen kouluyk-
9926: nut vuodesta 1973 lähtien lasten päivähoidosta       siköissä yhdysluokkaopetuksena. Mikäli esi-
9927: annettuun lakiin. Vuonna 1988 oli päiväkotien        opetukseen osallistuu vähintään seitsemän op-
9928: koko- ja osapäiväryhmissä kuusivuotiaita yh-         pilasta, voidaan esiopetusta varten perustaa
9929: teensä noin 37 000, mikä on noin 57% koko            oma esiopetusluokka.
9930: kuusivuotiaiden ikäluokasta. Tämän lisäksi
9931: kuusivuotiaita on seurakuntien, muiden yhtei-           Esiopetuksen laajuudesta on vuosittain arvio
9932: söjen ja yksityisten ylläpitämissä päiväkodeissa.    valtion tulo- ja menoarvioesityksessä. Vuoden
9933: Hallituksen esityksessä eduskunnalle peruskou-        1989 tulo- ja menoarviossa on varauduttu
9934: lulaiksi ja lukiolaiksi sekä niihin liittyväksi      siihen, että lukuvuonna 1989-90 esiopetuk-
9935: lainsäädännöksi (HE n:o 30/1982 vp.) todettiin       seen osallistuu noin 1 100 oppilasta. Tämän
9936: muun muassa, että peruskoululain perusteella         mukaisesti opetusministeriö on myöntänyt
9937: on tarkoitus antaa esiopetusta lähinnä haja-         esiopetuksen järjestämistä koskevat luvat kun-
9938: asutusalueilla. Kaupungeissa ja taajamissa tul-      nille.
9939: laan esiopetusta antamaan lasten päivähoidosta          Peruskoulun yhteydessä järjestettävää esi-
9940: annetun lain perusteella.                            opetusta on tarkoitus vuosittain lisätä siten,
9941:    Peruskoululain (476/83) 4 §:n 3 momentin          että edesautetaan esiopetuspalveluiden tasaver-
9942: mukaisesti peruskoulussa voidaan järjestää           taista jakautumista ja samalla tuetaan pienten
9943: opetusministeriön luvalla ja valtioneuvoston         kouluyksiköiden toiminnan jatkuvuutta. Näin
9944: määräämin perustein enintään yhden lukuvuo-          ollen tarkoitus on edelleen kehittää esiopetus-
9945: den kestävää esiopetusta lapsille, jotka eivät ole   palveluita sekä päivähoidon piirissä että perus-
9946: vielä    oppivelvollisia.    Peruskouluasetuksen     koulussa.
9947:      Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1989
9948: 
9949:                                                                Opetusministeri Christoffer Taxell
9950: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 286
9951: 
9952: 
9953: 
9954: 
9955:                               Tili Riksdagens H err Talman
9956:   1 det syfte 37 § I mom. riksdagsordningen         ning för barn som ännu inte är läropliktiga.
9957: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         Enligt 56 § 3 mom. grundskoleförordningen
9958: av den II maj 1989 tili vederbörande medlem         gäller om förskoleundervisning i tiliämpliga
9959: av statsrådet översänt en avskrift av följande      delar vad som är stadgat och bestämt om
9960: av riksdagsman Pohjanoksa m.fl. underteckna-        första och andra årskursen på grundskolans
9961: de spörsmål nr 286:                                 lågstadium. Med hänsyn till anordandet av
9962:                                                     förskoleundervisningen är det även betydelse-
9963:          Vad ämnar Regeringen göra för att          fullt att de elever som deltar i förundervisning
9964:        förskoleundervisningen    fortlöpande        i en sammanslagen klass räknas tili antalet
9965:        skall utvecklas och genomföras som
9966:                                                     elever i skolan när statsandelen för avlöning av
9967:        varje barns rättighet i enlighet med         klassläraren skall fastslås och att genom för-
9968:        grundskolelagen?                             ordning även stadgas om storleken på den
9969:                                                     timresurs som används vid förundervisning i en
9970:   Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt         fristående basgrupp (45 § 5 mom.).
9971: följande:
9972:                                                        Den förundervisning som ges i grundskolan
9973:    Handledningen och fostran av barn under          är inte avsedd att tävla med barndagvårdssys-
9974: skolpliktsåldern anordnas nästan i sin helhet av    temet utan att komplettera det i en region där
9975: socialmyndigheterna. Verksamheten har sedan         det inte finns barndagvårdsservice. Förunder-
9976: 1973 baserats på lagen om barndagvård. År           visning anordnas således huvudsakligen i gles-
9977: 1988 fanns sammanlagt ca 37 000 sexåringar i        bygdsområdenas små skolenheter på lågstadiet
9978: barndagvård på hei- eller de1tid, vilket är ca      som sammanslagen klassundervisning. Om
9979: 57 % av hela åldersklassen sexåringar. Dess-        minst 7 elever deltar i förundervisningen, kan
9980: utom finns det sexåringar i daghem som              en egen förundervisningsklass bildas.
9981: upprätthålls av församlingarna, andra samfund
9982: och privata. 1 regeringens proposition tili riks-      Det finns årligen en utvärdering om förun-
9983: dagen med förslag tili lag om grundskolelag         dervisningens omfattning i budgetpropositio-
9984: och gymnasielag samt därtili ansluten lagstift-     nen. 1 statsbudgeten för 1989 har man reserve-
9985: ning (RP nr 30/1982 rd.) fastslogs bl.a. att        rat sig för att det under läsåret 1989-90 deltar
9986: utgående från grundskolelagen är avsikten att       ca 1 100 elever i förundervisning. 1 enlighet
9987: ge förskoleundervisning närmast i glesbygder-       med detta har undervisningsministeriet beviljat
9988: na. 1 städerna och tätt bebodda områden skall       tillstånden till förundervisning åt kommunerna.
9989: förskoleundervisning ges utgående från lagen           Avsikten är att årligen utvidga den förun-
9990: om barndagvård.                                     dervisning som ges i anslutning tili grundskolan
9991:    1 enlighet med 4 § 3 mom. grundskolelagen        i syfte att underlätta en jämlik fördelning av
9992: (476/83) kan med undervisningsministeriets till-    förundervisningsservicen. Avsikten är således
9993: stånd och på av statsrådet fastställda grunder      att fortlöpande utveckla förundervisningsservi-
9994: för högst ett läsår anordnas förskoleundervis-      cen både inom dagvården och grundskolan.
9995:     Helsingfors den 15 juni 1989
9996: 
9997:                                                        Undervisningsminister Christoffer Taxell
9998:                                                1989 vp.
9999: 
10000: Kirjallinen kysymys n:o 287
10001: 
10002: 
10003: 
10004: 
10005:                                   Perho ym.: Rintamaveteraanietuuksien myöntämisestä v. 1926
10006:                                       syntyneelle ikäluokalle
10007: 
10008: 
10009: 
10010: 
10011:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10012:    Päättäessään syksyllä 1987 rintamasotilaselä-     velvollisuuden eli palvelivat ylipitkän ajan Suo-
10013: kelain muutoksesta eduskunta sisällytti vas-         men puolustusvoimissa.
10014: taukseensa seuraavan lausuman: "Eduskunta               Vuonna 1926 syntyneet olivat sodan päätty-
10015: edellyttää hallituksen selvittävän mahdollisuu-      misvaiheessa 17-vuotiaita nuorukaisia. He jou-
10016: det rintamasotilaseläkelain soveltamisalan laa-      tuivat kovien kokemusten keskelle. Nyt nämä
10017: jentamiseen koskemaan kaikkia sellaisia henki-       miehet ovat lähes kaikki eläkeiässä ja siksi olisi
10018: löitä, jotka palvelus- tai työtehtäviensä johdos-    perusteltua poistaa lainsäädännöstä niitä rajoi-
10019: ta ovat joutuneet olemaan rintamaolosuhteita         tuksia, jotka vielä jakavat sodista kärsineitä
10020: vastaavissa olosuhteissa, kuten rautateiden          kansalaisia epäoikeudenmukaisella tavalla.
10021: henkilöstö, viestintätehtävissä olleet ja kauppa-       Vuonna 1926 syntyneiden rintamasotilastun-
10022: laivastossa palvelleet. Samoin on selvitettävä       nus- ja rintamatunnushakemuksia on hylätty
10023: mahdollisuudet lain soveltamisalan laajentami-       mm. sillä perusteella, ettei asiakirjoista ole
10024: seen koskemaan miinanraivaukseen osallistu-          löydetty riittäviä tietoja heidän palveluksistaan.
10025: neita, sairaanhoitohenkilöstöä, Itä-Karjalan so-     Toisaalta tutkimukset ovat osoittaneet, että
10026: tilashallinnon alaisuudessa palvelleita ja sota-     varsinkin sodan loppuvaiheissa tuhoutui paljon
10027: tarviketeollisuudessa työskennelleitä. Korvaus-      tärkeitä asiapapereita. Siksi olisi perusteltua,
10028: ten maksamista myös sotatoimien johdosta             että vuonna 1926 syntyneiden osalta voitaisiin
10029: toisen valtion vangiksi joutuneille siviileille on   käyttää joustavaa harkintaa sodanaikaisia teh-
10030: selvitettävä."                                       täviä määriteltäessä, jotta päästäisiin nykyistä
10031:    Edellä mainitulla lain muutoksella saatettiin     oikeudenmukaisempiin päätöksiin.
10032: rintamasotilaseläkelain piiriin linnoitusrakenta-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10033: jina toimineet työvelvolliset. Kun muitakin          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10034: uusia ryhmiä on viime vuosina saatettu vete-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10035: raanietujen piiriin, on samalla syntynyt väliin-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10036: putoajaryhmiä sekä eriarvoisuutta tukea saa-
10037: vien ja sen ulkopuolelle jäävien kansalaisryh-                Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
10038: mien välille. Yksi tällainen ryhmä ovat vuonna              menpiteisiin vuonna 1926 syntyneen
10039:  1926 syntyneet, jotka määrättiin sodan päätty-             ikäluokan, joka palveli sodan loppuvai-
10040: misvaiheessa erilaisiin, sotatoimiin rinnastetta-           heessa rintamaolosuhteisiin verrattavis-
10041: viin tehtäviin. Koko ikäluokka lomautettiin                 sa tehtävissä, saattamiseksi veteraani-
10042: välirauhan tultua. Sodan päättymisen jälkeen                tunnuksen ja sitä kautta erilaisten vete-
10043: he joutuivat suorittamaan vielä normaalin ase-              raanietuuksien piiriin?
10044: 
10045: 
10046: 2900100
10047: 2                               1989 vp. -   KK n:o 287
10048: 
10049:     Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1989
10050: 
10051:        Heikki Perho              Einari Nieminen          Juhani Vähäkangas
10052:        Antti Kalliomäki          Juhani Alaranta          Keijo Jääskeläinen
10053:        Heikki Kokko              Aino Pohjanoksa          Erkki Pulliainen
10054:        Pekka Leppänen            Pentti Lahti-Nuuttila    Kerttu Törnqvist
10055:        Pertti Lahtinen           Marita Jurva             Seppo Pelttari
10056:        Juho Sillanpää            Anneli Taina             Kimmo Sarapää
10057:        Matti Viljanen            Tauno Valo               Sulo Aittoniemi
10058:        Aapo Saari                Riitta Saastamoinen      Pauli Saapunki
10059:        Pirjo Rusanen             J. Juhani Kortesalmi     Hannu Tenhiälä
10060:        Jukka Vihriälä            Raimo Vistbacka          Matti Väistö
10061:        Annikki Koistinen         Toimi Kankaanniemi       Kirsti Ala-Harja
10062:        Marjatta Stenius-Kaukonen Jorma Rantanen           Tytti Isohookana-Asunmaa
10063:        Matti Maijala             Pekka Puska              Anneli Jäätteenmäki
10064:        Hannele Pokka             Kimmo Sasi               Anna-Kaarina Louvo
10065:        Håkan Nordman             Jouko Skinnari           Kauko Heikkinen
10066:        Esko Jokiniemi            Riitta Kauppinen         Eino Siuruainen
10067:        Seppo Kääriäinen          Paavo Väyrynen           Mauri Pekkarinen
10068:        Marjatta Väänänen         Pirkko Ikonen            Martti Korkia-Aho
10069:        Oiva Savela               Jorma Fred               Matti Hokkanen
10070:        Juhani Laitinen           Henrik Westerlund        Matti Lahtinen
10071:        Lea Kärhä                 Maunu Kohijoki           Reijo Lindroos
10072:                                  Ritva Laurila
10073:                                          1989 vp. -      KK n:o 287                                       3
10074: 
10075: 
10076: 
10077: 
10078:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10079:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           neistä miehistä on oikeus saada rintamasotilas-
10080: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            tunnus. Vuoden 1988 lopussa noin 5 000 vuon-
10081: olette 11 päivänä toukokuuta 1989 päivätyn               na 1926 syntynyttä miestä on saanut rintama-
10082: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             sotilastunnuksen, mikä on lähes 22 % koko
10083: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-            ikäluokan miehistä.
10084: edustaja Heikki Perhon ym. näin kuuluvasta                   Kysymys rintamasotilaseläkelain uudistami-
10085: kirjallisesta kysymyksestä n:o 287:                      sesta oli esillä eduskunnassa syksyllä 1987 sen
10086:           Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-         käsitellessä hallituksen esitystä eduskunnalle
10087:         menpiteisiin vuonna 1926 syntyneen               laiksi rintamasotilaseläkelain muuttamisesta
10088:         ikäluokan, joka palveli sodan loppuvai-          (HE n:o 100/1987 vp.). Esityksessä ehdotettiin,
10089:         heessa rintamaolosuhteisiin verrattavis-         että rintamasotilaseläkelain piiriin saatettaisiin
10090:         sa tehtävissä, saattamiseksi veteraani-          puolustusvoimien joukoissa linnoitusrakentaji-
10091:         tunnuksen ja sitä kautta erilaisten vete-        lla toimineet työvelvolliset. Nämä linnoitusra-
10092:         raanietuuksien piiriin?                          kentajat ovat ainoa sellainen ryhmä, joka
10093:                                                          sotaan osallistuneista joukko-osastoista ei ollut
10094:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             saanut tunnustusta sotatoimiin osallistumises-
10095: vasti seuraavaa:                                         ta. Eduskunnan hyväksymän rintamasotilaselä-
10096:                                                          kelain muutoksen perusteella työvelvolliset lin-
10097:    Voimassa olevan lainsäädännön mukaan                  noitusrakentajat saatettiin rintamaetuuksien
10098: vuosien 1939-1945 sotien perusteella annetaan            piiriin 1.10.1988 lukien.
10099: erityistä sosiaaliturvaa sellaisille henkilöille, jot-       Vuosien 1939-1945 sotien johdosta joutui-
10100: ka joutuivat puolustusvoimien joukoissa tai              vat hyvin monet henkilöt kärsimään sotatoi-
10101: niihin rinnastettavissa olosuhteissa osallistu-          mista ja niiden aiheuttamista seurauksista. Osa
10102: maan sotatoimiin.                                        henkilöistä oli pakotettu työsuhteensa perus-
10103:    Miehille myönnetään tunnuksena sotaan                 teella osallistumaan erilaisiin velvoitteisiin. Osa
10104: osallistumisesta rintamasotilastunnus. Rinta-            väestöstä joutui muutoin sotatoimien kohteek-
10105: masotilastunnusta koskevan asetuksen (772/69)            si.
10106: mukaan rintamasotilaalla tarkoitetaan henki-
10107: löä, joka on vuosien 1939-1945 sotien aikana                 Vastauksessaan edellä mainittuun hallituksen
10108: osallistunut puolustusvoimien joukoissa varsi-           esitykseen eduskunta edellytti hallituksen sel-
10109: naisiin sotatoimiin reserviläisenä, nostomiehe-          vittävän mahdollisuudet rintamasotilaseläke-
10110: nä, vapaaehtoisena tai vakinaisessa palveluk-            lain soveltamisalan laajentamiseen koskemaan
10111: sessa olevana. Varsinaisiin sotatoimiin osallis-         kaikkia sellaisia henkilöitä, jotka palvelus- tai
10112: tuneeksi katsotaan henkilö, joka on todistetta-          työtehtäviensä johdosta ovat joutuneet ole-
10113: vasti osallistunut taisteluihin rintama vastuussa        maan rintamaolosuhteita vastaavissa olosuh-
10114: olleen sotatoimiyhtymän joukoissa tahi sen               teissa, kuten rautateiden henkilöstö, viestintä-
10115: alueella taikka ilmatorjunta- tai rannikkojou-           tehtävissä olleet ja kauppalaivastossa palvel-
10116: koissa, merivoimien alusyksiköissä tahi ilma-            leet. Samoin on selvitettävä mahdollisuudet
10117: voimien lentoyksiköissä. Koulutuskeskuksen               lain soveltamisalan laajentamiseen koskemaan
10118: tehtävissä palvelleita ei ole pidetty sellaisiin         miinanraivaukseen osallistuneita, sairaanhoito-
10119: joukko-osastoihin kuuluneina, että he olisivat           henkilöstöä, Itä-Karjalan sotilashallinnon alai-
10120: tunnukseen oikeutettuja edellä lueteltujen mui-          suudessa palvelleita ja sotatarviketeollisuudessa
10121: den joukko-osastoissa palvelleiden tapaan. Sillä         työskennelleitä. Korvausten maksamista myös
10122: seikalla, minä vuonna henkilö on syntynyt, ei            sotatoimien johdosta toisen valtion vangiksi
10123: ole rintamasotilastunnuksen saamisen kannalta            joutuneille siviileille on selvitettävä.
10124: merkitystä. Ratkaisevaa on vain se, onko hen-                Kuten eduskunnan vastaukseen sisällytetystä
10125: kilöllä asetuksessa tarkoitettua palvelusta vai          ponnestakin ilmenee, kysymys erityisen sosiaa-
10126: ei. Hyvin suurella osalla vuonna 1926 synty-             liturvan antamisesta muille kuin varsinaisiin
10127: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 287
10128: 
10129: sotatoimiin puolustusvoimien joukoissa osallis-     sunnossa viitataan muun muassa siihen, että
10130: tuneille on laaja. Rintamasotilas-, rintamapal-     tunnuksen saamisen piirin jatkuva laajentami-
10131: velus- ja rintamatunnuksen jatkuvat laajenta-       nen hämärtää tunnuksiin oikeutettujen etuuk-
10132: misvaatimukset ovat herättäneet arvostelua so-      sien alkuperäisen merkityksen. Enteenä tästä
10133: taveteraanien keskuudessa. Tähän asiaan on          on rintamasotilaiden piiristä noussut vaatimus
10134: kiinnittänyt huomiota rintamaveteraaniasiain        erityisen taistelijalisän maksamisesta eläkkeen
10135: neuvottelukunta sosiaali- ja terveysministeriölle   yhteydessä.
10136: antamassaan lausunnossa. Neuvottelukunta               Sosiaali- ja terveysministeriö pyrkii mahdol-
10137: vaatii laajentamisesitysten pysäyttämistä ja        lisimman pikaisesti selvittämään tunnusten
10138: puoltaa puolustusministeriön ehdotusta tun-         myöntämiseen liittyvät kysymykset ja ryhtyy
10139: nuksen myöntämiskäytännön lopettamiseksi.           selvitysten edellyttämiin toimenpiteisiin.
10140: Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan lau-
10141:     Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1989
10142: 
10143:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
10144:                                         1989 vp. -      KK n:o 287                                     5
10145: 
10146: 
10147: 
10148: 
10149:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
10150:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            1988 hade ungefär 5 000 män födda år 1926
10151: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse             erhållit frontmannatecken, vilket gör nästan
10152: av den 11 maj 1989 tili vederbörande medlem             22 % av männen i hela denna åldersk1ass.
10153: av statsrådet översänt avskrift av följande av              Frågan om en reform av lagen om frontman-
10154: riksdagsledamot Heikki Perho m.fl. underteck-           napension var hösten 1987 uppe för behand1ing
10155: nade spörsmål nr 287:                                   i riksdagen då den behandlade regeringens
10156:                                                         proposition tili riksdagen med förslag tili lag
10157:             Ämnar Regeringen vidta skyndsam-
10158:                                                         om ändring av lagen om frontmannapension
10159:         ma åtgärder för att den åldersklass som
10160:                                                         (RP nr 100/1987 rd.). I propositionen föreslogs
10161:         fötts 1926 och som i krigets s1utskede
10162:                                                         att lagen om frontmannapension skall utvidgas
10163:         tjänstgjorde i uppgifter jämförbara med
10164:                                                         tili att omfatta de arbetspliktiga som verkat
10165:         frontförhållanden skall vara berättigad
10166:                                                         som befästningsbyggare inom försvarsväsendet.
10167:         tili fronttecken och därigenom tili övri-
10168:                                                         Dessa befåstningsbyggare är enda gruppen av
10169:         ga veteranförmåner?
10170:                                                         de truppavdelningar vilka deltog i kriget som
10171:                                                         inte fått någon erkänsla för att ha deltagit i
10172:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-            krigshandlingarna. På basis av den ändring av
10173: samt anföra följande:                                   lagen om frontmannapension som riksdagen
10174:     Enligt gällande lagstiftning ges på basis av        godkänt började befästningsbyggarna omfattas
10175: krigen 1939-1945 speciellt socialskydd tili             av frontförmånerna räknat från 1.10.1988.
10176: sådana personer som var tvungna att delta i                 Tili följd av krigen 1939-1945 blev väldigt
10177: krigshandlingar inom försvarsväsendets trup-            många offer för krigshandlingarna och dess
10178: per eller under förhållanden som kan jämställas         verkningar. Vissa personer var på grund av sitt
10179: med dessa.                                              arbetsförhållande tvungna att ta del i olika
10180:     Männen beviljas frontmannatecken som in-            åligganden. En del av befolkningen blev på
10181: tyg över deltagande i krig. Enligt förordningen         annat sätt offer för krigshandlingarna.
10182: om frontmannatecken (772/69) avses med en                   I sitt svar på tidigare nämnda proposition
10183: frontman en person som under krigen 1939-               förutsatte riksdagen att regeringen reder ut
10184: 1945 deltagit i de egentliga krigshand1ingarna          möjligheterna att utvidga tillämpningsområdet
10185: inom försvarsväsendets trupper såsom reser-             för lagen om frontmannapension tili att beröra
10186: vist, lantvärnsman, frivillig eller i aktiv tjänst. 1   alla de personer som tili följd av sina tjänste-
10187: de egentliga krigshandlingarna anses den ha             eller arbetsuppgifter varit tvungna att verka i
10188: deltagit som bevisligen tagit del i strider inom        förhållanden jämförbara med förhållandena
10189: trupper som hört tili en operativ enhet med             vid fronten, t.ex. personalen vid järnvägarna,
10190: frontansvar eller inom dess område, eller i             personer i kommunikationsuppgifter och per-
10191: luftvärns- eller kusttrupper, inom sjöstridskraf-       soner som tjänstgjort inom handelsflottan.
10192: ternas fartygsenheter eller inom luftstridskraf-        Samtidigt bör utredas vilka möjligheterna är
10193: ternas flygenheter. De som verkat i uppgifter           att utvidga lagens tillämpningsområde tili att
10194: inom utbildningscentralen har inte ansetts höra         omfatta de personer som deltagit i minröjning,
10195: tili de truppavdelningar som, liksom de tidigare        sjukvårdspersonalen, de som tjänstgjort under-
10196: nämnda personerna som tjänstgjort inom an-              ställda Östra Karelens militärförvaltning och
10197: dra truppavdelningar, är berättigade tili front-        de som varit anställda inom krigsindustrin.
10198: tecken. Den omständighet vilket år en person            Betalningen av ersättning tili civila personer
10199: är född spelar ingen roll när det gäller rätten         som på grund av krigshandlingar blivit tillfånga-
10200: tili frontmannatecken. Det som är avgörande             tagna av en annan stat bör även klarläggas.
10201: är om vederbörande har tjänstgjort på sätt som              Såsom det även framgår av klämmen i
10202: avses i förordningen eller inte. En mycket stor         riksdagens svar är det en omfattande fråga
10203: andel av de män som är födda år 1926 har rätt           huruvida man skall ge speciellt socialskydd tili
10204: tili frontmannatecken. Fram tili slutet av år           andra personer än dem som deltagit i de
10205: 6                                    1989 vp. -     KK n:o 287
10206: 
10207: egentliga krigshandlingar inom försvarets trup-      bl.a. tili att en fortsatt utvidgning av kretsen av
10208: per. De fortsatta kraven på att utvidga gruppen      dem som erhåller tecknet fördunklar den ur-
10209: av dem som är berättigade tili frontmanna-,          sprungliga betydelsen av förmånerna för dem
10210: fronttjänst- elier fronttecken har väckt kritik      som är berättigade tili tecken. Ett varsel om
10211: bland krigsveteranerna. Delegationen för front-      detta är kravet på utbetalning av ett särskilt
10212: veteranfrågor har fäst uppmärksamhet vid den-        kämpartillägg i samband med pensionen som
10213: na fråga i sitt utlåtande tili social- och hälso-    uppstått bland frontveteranerna.
10214: vårdsministeriet. Delegationen kräver att för-          Social- och hälsovårdsministeriet försöker
10215: slagen om utvidgning stoppas och förordar            utreda frågorna med anslutning tili beviljandet
10216: försvarsministeriets förslag enligt vilket bevil-    av teeken så snart som möjligt och kommer att
10217: jandet av teeken skali avslutas. Delegationen        vidta de åtgärder som utredningarna förutsät-
10218: för frontveteranfrågor hänvisar i sitt utlåtande     ter.
10219:     Helsingfors den 8 juni 1989
10220: 
10221:                                                     Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
10222:                                               1989 vp.
10223: 
10224: Kirjallinen kysymys n:o 288
10225: 
10226: 
10227: 
10228: 
10229:                                  Vuoristo ym.: Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Rauman rauta-
10230:                                      tieaseman tulevasta käytöstä
10231: 
10232: 
10233:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10234:     Rauman rautatieasema on rakennettu vuosi-          Nyt on kuitenkin ollut julkisuudessa tietoja,
10235: na I896-97, sitä on laajennettu nykyiseen           että VR:n tarkoituksena on muuttaa aseman
10236: kokoon v. I9IO ja sen jälkeen hoidettu pietee-      käyttötarkoitusta (antaa asema vuokralle jolle-
10237: tillä, kuten arvokasta kulttuurirakennusta pi-      kin ulkopuoliselle) ja siirtää lipunmyynti ym.
10238: tääkin.                                             toimenpiteet toiseen paikkaan, joka ei ole sillä
10239:     Rautatieaseman alue muodostaa hienon ko-        tavoin keskeinen asioinnin kannalta kuin on
10240: konaisuuden. Aseman edessä on patsas, joka          asema. Asemalla ja ratapihalla työskentelevät
10241: on pystytetty kunnioituksesta Rauman radan          sanovatkin suoraan, että tämänkin toimenpi-
10242: rakentajia kohtaan. Pihapiiriin kuuluu raken-       teen perimmäisenä tarkoituksena on edesauttaa
10243: nus, jossa asemapäällikkö asui aina viime           henkilöliikenteen loppumista kokonaan. Pää-
10244: vuodenvaihteessa tapahtuneeseen eläkkeellesiir-     painohan Rauman radalla onkin tavaraliiken-
10245: tymiseensä saakka. Pihapiiriin kuuluu myös          teessä.
10246: puistoksi luokiteltua aluetta. Rautatieaseman          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10247: alue muodostaa siis sen kaltaisen kokonaisuu-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10248: den, jolla on ymmärtääksemme kulttuurihisto-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10249: riallista merkitystä raumalaisille ja muillekin.    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10250: Rauman ratahan rakennettiin aikoinaan "oma-
10251: toimisesti" ja luovutettiin myöhemmin VR:lle.                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10252:     Rautatieasema on kyseiset vuosikymmenet                ryhtyä, että Rauman kulttuurihistorial-
10253: palvellut siinä käytössä, mihin se alkujaan                lisesti arvokas asemarakennus säilyttäisi
10254: tarkoitettiinkin, ja onkin palvellut hyvin. Ihmi-          entisen käyttötarkoituksensa, koska mi-
10255: set ovat tottuneet sitä juuri rautatieasemana              tään aihetta sen muuttamiselle muuhun
10256: käyttämään.                                                tarkoitukseen ei ole?
10257:     Helsingissä II päivänä toukokuuta 1989
10258: 
10259:                      Raimo Vuoristo                          Aino Pohjanoksa
10260: 
10261: 
10262: 
10263: 
10264: 2900100
10265: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 288
10266: 
10267: 
10268: 
10269: 
10270:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10271:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa      joissa kelpaa myös rautatielippu. Kuten kysy-
10272: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      myksessäkin on todettu, Rauman radan liiken-
10273: olette ll päivänä toukokuuta 1989 päivätyn         teen painopiste on tavaraliikenteessä. Tavara-
10274: kirjeenne n:o 902 ohella toimittanut valtioneu-    liikennettä palveleva junatoimistorakennus on
10275: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       hiljattain kunnostettu ja siinä on toimintojen
10276: kansanedustaja Raimo Vuoriston ym. näin            vaatimat asialliset tilat. Henkilökunnan käytön
10277: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 288:     tehostamiseksi on tarkoitus keskittää kaikki
10278:                                                    Rauman aseman palvelut tulevaan syksyyn
10279:                                                    mennessä ko. junatoimistorakennukseen, jonka
10280:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10281:                                                    tilat ovat myös tähän riittävät. Tässä yhteydes-
10282:        ryhtyä, että Rauman kulttuurihistorial-     sä ei ole tarkoitus lopettaa mitään nykyisiä
10283:        lisesti arvokas asemarakennus säilyttäisi   palveluja Raumalta.
10284:        entisen käyttötarkoituksensa, koska mi-
10285:        tään aihetta sen muuttamiselle muuhun          Uudelleenjärjestelyjen yhteydessä vapautuu
10286:        tarkoitukseen ei ole?                       asemarakennus sähkö- ja teletiloja lukuun ot-
10287:                                                    tamatta muuhun käyttöön. Rauman kaupun-
10288:                                                    gilta on tiedusteltu, olisiko kaupungilla käyttöä
10289:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
10290:                                                    vapautuvalle asemarakennukselle. Kaupungin
10291: vasti seuraavaa:
10292:                                                    vastaus oli kielteinen. Valtionrautateiden tar-
10293:   Valtionrautateiden henkilöliikenne Raumalle      koituksena on etsiä rakennukselle vuokralai-
10294: on hoidettu keväästä 1988 lukien linja-autoilla,   nen, joka takaisi rakennuksen säilymisen.
10295:     Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1989
10296: 
10297:                                                              Liikenneministeri Pekka Vennamo
10298:                                    1989 vp. -     KK n:o 288                                      3
10299: 
10300: 
10301: 
10302: 
10303:                              Tili Riksdagens H err Talman
10304:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       Byggnaden där tågrangeringsexpeditionen, som
10305: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       tjänar godstrafiken, befinner sig har nyss reno-
10306: nr 902 av den ll maj 1989 tili vederbörande       verats och den har för verksamheten ändamåls-
10307: medlem av statsrådet översänt avskrift av         enliga utrymmen. För att effektivera använd-
10308: följande av riksdagsman Raimo Vuoristo m.fl.      ningen av personalen är det meningen att all
10309: undertecknade spörsmål nr 288:                    service vid Raumo station skall centra1iseras tili
10310:                                                   nämnda expeditionsbyggnad, vars utrymmen
10311:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen
10312:                                                   även är tiliräckliga för detta. Centraliseringen
10313:        vidta för att Raumos kulturhistoriskt
10314:                                                   skall ske före inkommande höst. Det är inte
10315:        värdefulla stationsbyggnad skall bibe-
10316:                                                   meningen att i detta sammanhang sluta med
10317:        hålla sitt förutvarande användningssyf-
10318:                                                   någon av de nuvarande serviceformerna i Rau-
10319:        te, eftersom några skäl tili att ändra
10320:                                                   mo.
10321:        detta syfte inte existerar?
10322:                                                      I samband med omorganiseringarna blir
10323:                                                   stationsbyggnaden, förutom vad gäller el- och
10324:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
10325:                                                   teleutrymmena, ledig för annat bruk. En för-
10326: samt anföra följande:
10327:                                                   frågan har gjorts hos Raumo stad, om staden
10328:   Statsjärnvägarnas persontrafik tili Raumo       skulle ha användning för den tomma stations-
10329: har sedan våren 1988 skötts med bussar, i vilka   byggnaden. Stadens svar var nekande. Stats-
10330: även järnvägsbiljett duger. Tyngdpunkten i        järnvägarna ämnar hyra ut byggnaden tili
10331: Raumobanans trafik ligger -       vilket även     någon som kan garantera att byggnaden beva-
10332: konstateras i spörsmålet - inom godstrafiken.     ras.
10333:     Helsingfors den 31 maj 1989
10334: 
10335:                                                                 Trafikminister Pekka Vennamo
10336:                                                1989 vp.
10337: 
10338: Kirjallinen kysymys n:o 289
10339: 
10340: 
10341: 
10342: 
10343:                                   Ikonen ym.: Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden tukemi-
10344:                                       sesta
10345: 
10346: 
10347:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10348: 
10349:    Viime aikoina maatalouden ympäristövaiku-         teollisuuden vesiensuojelutilannetta on tähän
10350: tuksista ja vesiensuojelun tehostamistarpeesta       saakka parannettu vähitellen korjaus- ja uudis-
10351: on keskusteltu paljon julkisuudessa. Ympäris-        tusinvestointien sekä lupahakemusten yhtey-
10352: tönsuojelu ja vesiensuojelu koetaan myös maa-        dessä. Maatalouden osalta muutaman vuoden
10353: ja karjataloudenharjoittajien keskuudessa tär-       päähän esitetty toteutumisvaade on todella
10354: keäksi ja välttämättömäksi. Tarvittavien muu-        raju.
10355: tosten toteuttaminen nykyisten vaatimusten              Tällä hetkellä maatalouden vesiensuojelulai-
10356: mukaisesti ei aina kuitenkaan ole taloudellisesti    noitusperusteet kohdistuvat vain lietelantaloit-
10357: mahdollista, ainakaan kovin nopeassa aikatau-        ten rakentamiseen. Näissäkin ehdoissa IantaJan
10358: lussa. Tämän vuoksi näiden elinkeinojen ve-          mitoitus on lainoituksen pohjaksi mahdollista
10359: siensuojelutyön mahdollisuuksia on parannet-         tehdä vain osalle vuoden varastointitarpeesta,
10360: tava lainoitus-, avustus- ja verotusjärjestelmillä   ellei tila sijaitse pohjavesialueella. Esimerkiksi
10361: samanaikaisesti vaatimustason kiristymisen           Etelä- ja Keski-Suomessa 6-8 kuukauden säi-
10362: kanssa.                                              liötila ei aina ole riittävä, vaan lietelantaa
10363:    Vesiensuojelun tehostamiseksi annettiin 6.        joudutaan käsittelemään jopa talven aikana.
10364: lokakuuta 1988 valtioneuvoston periaatepäätös        Ellei muuta vaihtoehtoa ole, lietettä joudutaan
10365: vesiensuojelun tavoiteohjelmasta vuoteen 1995        kaikesta huolimatta ajamaan lumen päälle.
10366: saakka. Päätöksen kohdassa 6.1-6.4 esitetään         Tällainen menettely ei maataloudenharjoitta-
10367: merkittäviä vesistökuormitusta vähentäviä toi-       jasta itsestäänkään tunnu mielekkäältä eikä
10368: menpiteitä karjatalouteen ja peltoviljelyyn. Vi-     oikealta toimenpiteeltä.
10369: ranomaisten tavoitteena on poistaa vuoteen              Velvoiterakentamisen poisto-oikeus on ny-
10370:  1995 mennessä mm. kaikki karjatalouden lan-         kyisten Iietelantaloiden osalta vain 10 prosent-
10371: nan ja virtsan käsittelystä aiheutuvat suorat        tia investoinnin kustannuksista. Vesiensuojelun
10372: vesistöpäästöt Peltoviljelyssä vaaditaan otetta-     edistämiseksi myös poisto-oikeus olisi saatava
10373: vaksi käyttöön ympäristöystävällisiä viljely- ja     vastaamaan ainakin normaalia konepoistoa eli
10374: lannoitustapoja sekä tarpeen mukaan suoja-           25 prosenttia tai vastaavaa teollisuudessa käy-
10375: vyöhykkeitä. Samassa periaatepäätöksessä to-         tettävää poisto-osuutta. Lainoitusta ja avustus-
10376: detaan myös, että käytettävissä olevaa valtion       ta tarvitaan myös käytettäväksi jo investoinnin
10377: rahoitustukea kuormituksen vähentämistoi-            suunnitteluvaiheessa.
10378: mien nopeuttamiseen pyritään järjestämään.              Investointien lisäksi vesiensuojelun tilaa voi-
10379:    Päätöksen heijastusvaikutukset maatalouteen       daan parantaa myös monilla muilla keinoilla,
10380:  ovat kustannuksina noin 500 milj. markkaa.          mikäli valtiovalta antaa siihen mahdollisuuden
10381:  Kustannusvaikutukset kohdistuvat ensi vai-          erilaisten tukimuotojen kautta.
10382: heessa karjasuojien, lannan ja puristenesteen           Hyviä kokemuksia on saatu mm. lietelannan
10383:  varastointiin, käsittelyyn ja levitykseen sekä      imeyttämisestä turpeeseen ja näin valmistetta-
10384:  suojavyöhykkeiden alle jäävän maan poistumi-        van lantaturvekompostin säilyttämisestä taivas-
10385:  seen käytöstä. Vanhoilla tiloilla vesiensuojelu-    alla asianmukaiseen levitysajankohtaan saakka.
10386:  tasoa pyritään saattamaan uusien tuotantoyk-        Menetelmän käyttöönottoa hidastaa turpeen
10387:  siköiden tasolle, ellei karjataloustoimintaa !o-    kuljetuksen kalleus, ellei lähin turvetyömaa
10388:  peteta vuoteen 1995 mennessä. Näin esitettynä       sijaitse muutaman kymmenen kilometrin pääs-
10389:  päätös asettaa maatalouden mm. teollisuuden         sä. Tämäntyyppisessä tilanteessa turpeen kulje-
10390:  kanssa eriarvoiseen asemaan, sillä esim. vanhan     tustuki lisäisi menetelmän yleistymistä alueilla,
10391: 290010D
10392: 2                                     1989 Yp. -      KK n:o 289
10393: 
10394: joiden sijainti muuten on liian kaukana lähim-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10395: mästä turvetuotantoalueesta. Turpeen ja liete-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10396: lannan imeytystä voidaan käyttää sekä niillä
10397: tiloilla, joissa ei vielä ole mahdollista laajentaa            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10398: lietesäiliötä, tai silloin, kun jo olemassa oleva           ryhtyä saattaakseen maatalouden ja
10399: säiliö käy kesken vuoden liian pieneksi. Lop-               karjatalouden vesiensuojelun lainoitus-
10400: putuote on hyvää maanparannusainetta, joka                  ja avustusjärjestelmän vastaamaan ny-
10401: sisältää lannan omat ravinteet eikä aiheuta                 kyistä tarvetta, sekä
10402: huuhtoutumia vesistöön. Turpeen kemiallisesta                  miten Hallitus aikoo kehittää maata-
10403: ammoniakinpidätyskyvyn ansiosta käsittely ei                louden verotusta, jotta ympäristönsuo-
10404: myöskään aiheuta hajuhaittoja lieteturvekom-                jeluun käytettyjen kustannusten vero-
10405: postin tekovaiheessa eikä varastoinnin aikana.              helpotusmahdollisuus edesauttaisi ve-
10406:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           siensuojelutöiden toteutumista maata-
10407: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme                loudessa?
10408: 
10409:      Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1989
10410: 
10411:          Pirkko Ikonen               Aapo Saari                  Annikki Koistinen
10412:          Riitta Kauppinen             Kalle Röntynen             Esko Jokiniemi
10413:          Jukka Vihriälä               Heikki Kokko               Juho Sillanpää
10414:          Johannes Virolainen          Marjatta Väänänen          Juhani Alaranta
10415:          Mauri Pekkarinen             Matti Maijala              Hannu Tenhiälä
10416:          Toimi Kankaanniemi           Kimmo Sarapää              Tauno Valo
10417:          Eino Siuruainen              Pekka Puska                Kauko Heikkinen
10418:          Tytti Isohookana-Asunmaa Matti Väistö                   Erkki Pulliainen
10419:                            Seppo Pelttari               Riitta Jouppila
10420:                                     1989 vp. -     KK n:o 289                                       3
10421: 
10422: 
10423: 
10424: 
10425:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10426:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     jonka mukaan Itämeren ravinnekuormitusta
10427: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      täytyy tuntuvasti vähentää.
10428: olette 11 päivänä toukokuuta 1989 päivätyn            Suomella ei siis ole mahdollisuuksia tinkiä
10429: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       vesiensuojelusta millään lohkolla. Koska muun
10430: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      muassa maaralous kiistattomasti on yksi ve-
10431: edustaja Ikosen ym. näin kuuluvasta kirjallises-   siemme merkittävä kuormittaja, valtioneuvosto
10432: ta kysymyksestä n:o 289:                           käsitteli myös sitä vesien suojelun tavoitteissa.
10433:                                                    Tarkoitus on poistaa ongelmia siellä, missä
10434:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10435:                                                    niitä aiheutuu. Yksi kuormituksen syy ovat
10436:        ryhtyä saattaakseen maatalouden ja
10437:        karjatalouden vesiensuojelun lainoitus-     puutteelliset lanta- ja puristenestesäiliöt. Niiden
10438:        ja avustusjärjestelmän vastaamaan ny-       kunnostamisen ja rakentamisen vuoteen 1995
10439:                                                    mennessä koko maassa on arvioitu aiheuttavan
10440:        kyistä tarvetta, sekä
10441:                                                    noin 500 miljoonan markan investointikustan-
10442:           miten Hallitus aikoo kehittää maa-
10443:                                                    nukset.
10444:        talouden verotusta, jotta ympäristön-
10445:        suojeluun käytettyjen kustannusten ve-         Suomi on Taloudellisen yhteistyön ja kehi-
10446:        rohelpotusmahdollisuus edesauttaisi ve-     tyksen järjestön (OECD) jäsenmaana sitoutu-
10447:        siensuojelutöiden toteutumista maata-       nut aiheuttamisperiaatteeseen. Siten vesien li-
10448:                                                    kaaja, myös maatalous, on ensisijaisesti itse
10449:        loudessa?
10450:                                                    taloudellisesti vastuussa aiheuttamastaan vesis-
10451:                                                    töjen kuormituksesta. Aiheuttajaperiaatteeseen
10452:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kuuluu kuitenkin myös, että niissä tapauksissa,
10453: vasti seuraavaa:                                   missä vesiensuojelu johtaisi kohtuuttomiin kus-
10454:    Suomessa jätevedet yleensä puhdistetaan te-     tannuksiin ja tällä tavoin esimerkiksi yhteis-
10455: hokkaasti. Yhdyskuntien jätevedet käsitellään      kunnan kannalta tärkeän toiminnan vaarantu-
10456: nykyisin hyvin ja teollisuudessa jätevesien puh-   miseen, yhteiskunta pyrkii tukemaan vesien-
10457: distus paranee näinä vuosina tuntuvasti. Sa-       suojelutoimia.
10458: malla kun näistä lähteistä peräisin oleva vesis-      Maatilatalouden tilanteen selvittämiseksi
10459: töjen kuormitus jatkuvasti pienenee, kasvaa        maa- ja metsätalousministeriö asetti v. 1981
10460: muiden kuormittajien, kuten maa- ja metsäta-       maatilatalouden         vesiensuojelutoimikunnan,
10461: louden, merkitys ainakin suhteellisesti. Maa- ja   jonka mietintö valmistui vuonna 1983. Asiaa
10462: metsätalouden aiheuttamaa kuormitusta täytyy       selvitti edelleen ympäristöministeriön asettama,
10463: vähentää, sillä muuten vesistöjemme tila ei        maatalouden ja valtion edustajista koostettu
10464: kohene siinä määrin, kuin on tarpeellista.         maatilatalouden vesiensuojelutoimikunnan jat-
10465:    Valtioneuvosto teki ympäristöministeriön        kotyöryhmä, joka esitti vuonna 1986 sekä
10466: esittelystä lokakuussa 1988 periaatepäätöksen      lainoituksen parantamista että avustuksen an-
10467: vesiemme suojelun tavoitteista vuoteen 1995.       tamista kiireellisimmissä ja vaikeimmissa lanta-
10468: Suomi on viimeisiä Euroopan maita, missä           ja puristenestesäiliöiden kunnostamistapauksis-
10469: vielä on lähes 1uonnontilaisia vesistönosia. On    sa. Avustusta varten saatiin määräraha vuoden
10470: välttämätöntä, että ainakin tällainen tilanne      1987 budjettiin.
10471: voidaan säilyttää. Mieluiten pitäisi vesistöjem-      Yhdyskuntien raakavesilähteinä olevia vesis-
10472: me tilaa vielä selvästi kohentaa.                  töalueita on tarpeen suojella aikaisempaa te-
10473:    Itämeri on vesistöihimme verrattuna erittäin    hokkaammin. Avustuksella tuetaan tällaisilla
10474: huolestuitavassa kunnossa. Se on rehevöitynyt,     vesistöalueilla sijaitsevien lanta- ja puristenes-
10475: mikä näkyy syvänteiden laajenevana hapetto-        tesäiliöiden parantamista ja laajentamista. Val-
10476: muutena ja lähes joka kesä ns. leväkukintana.      tioneuvoston voimassa oleva avustuspäätös on
10477: Jotkut asiantuntijat pitävät Itämeren tilaa hä-    rajoittanut määrärahan käyttöä, joten päätöstä
10478: lyttävänä. Itämeren maiden ympäristöministe-       on tarkoitus muuttaa tässä suhteessa. Avustus-
10479: rit antoivatkin vuonna 1988 julkilausuman,         määrärahaa on myös tarkoitus lisätä.
10480: 4                                  1989 vp. -     KK n:o 289
10481: 
10482:   Parhaillaan on selvitettävänä, miten maata-     !oksiin. Tämän vuoksi valmisteilla on ohjaus-
10483: louden kehittämisrahastoa, verotuksellisia kei-   ja neuvontaohjelma, joka on tarkoitus aloittaa
10484: noja ja edellä esitettyä avustusta voitaisiin     vuonna 1990. Vastuu maatalouden ja metsäta-
10485: kehittää niin, että maatalouden vesiensuojelu-    louden vesiensuojelusta on ennen kaikkea elin-
10486: toimia voitaisiin edistää ja tukea nykyistä       keinolla itsellään. Ympäristöministeriö ja maa-
10487: paremmin. Yksityiskohdat käsitellään valtion      ja metsätalousministeriö etsivät silti yhteisin
10488: vuoden 1990 tulo- ja menoarvion valmistelussa.    tutkimuksin uusia, entistä tehokkaampia ja
10489:    Maatilat muodostavat suuren joukon pieneh-     taloudellisesti järkeviä keinoja maa- ja metsä-
10490: köjä kuormituslähteitä. Niillä voidaan omatoi-    taloudesta sekä sen sivuelinkeinoista aiheutu-
10491: misestikin usein päästä hyviin vesiensuojelutu-   van vesien kuormituksen vähentämiseksi.
10492: 
10493:     Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1989
10494: 
10495:                                                                Ympäristöministeri Kaj Bärlund
10496:                                     1989 vp. -     KK n:o 289                                     5
10497: 
10498: 
10499: 
10500: 
10501:                              Tili Riksdagens Herr Talman
10502:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       tili synes i form av ökad syrebrist i djupen och
10503: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        nästan varje sommar i form av blommande
10504: av den 11 maj 1989 till vederbörande medlem        alger. Endel forskare anser Östersjöns tillstånd
10505: av statsrådet översänt avskrift av följande av     vara alarmerande. Östersjöländernas miljömi-
10506: riksdagsledamot Ikonen m.fl. undertecknade         nistrar avgav även år 1988 en deklaration enligt
10507: spörsmål nr 289:                                   viiken näringsbelastningen i Östersjön måste
10508:                                                    minskas kännbart.
10509:                                                        För Finland är det alitså inte möjligt att ge
10510:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen
10511:                                                    avkali på vattenskyddet inom någon som helst
10512:        vidta för att det system som gäller lån
10513:                                                    sektor. Eftersom bl.a. lantbruket otvivelaktigt
10514:        och understöd för jordbruket och krea-
10515:                                                    hör tili dem som belastar våra vattendrag i
10516:        turshushållningens vattenskydd skall fås
10517:                                                    anmärkningsvärd grad, behandlade statsrådet
10518:        att motsvara det nuvarande behovet,
10519:                                                    också denna omständighet då må1en för vat-
10520:        och                                         tenskyddet fastslogs. Avsikten är att eliminera
10521:           hur ämnar Regeringen utveckla be-
10522:                                                    problemen där de uppstår. En av orsakerna till
10523:        skattningen av lantbruket för att möj-
10524:                                                    belastningen är de bristfäliiga bassängerna för
10525:        ligheten att erhålla skattelättnader för
10526:                                                    gödsel och pressaft. Iståndsättningen och byg-
10527:        de kostnader som använts för miljövår-      gandet av sådana bassänger i hela landet fram
10528:        den skall b1i en faktor som främjar
10529:                                                    tili år 1995 har uppskattats medföra investe-
10530:        förverkligandet av vattenskyddsarbetet
10531:                                                    ringskostnader till ett belopp av ca 500 milj.
10532:        inom lantbruket?                            mk.
10533:                                                        Som medlem av Organisationen för ekono-
10534:   Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-
10535:                                                    miskt samarbete och utveckling (OECD) har
10536: samt anföra följande:                              Finland förbundit sig att iaktta upphovsprin-
10537:    1 Finland renas avloppsvattnet i allmänhet      cipen. Sålunda bär den som smutsar ner
10538: effektivt. Samhällenas avloppsvatten behandlas     vattnen, även lantbruket, i första hand själv det
10539: nuförtiden effektivt och inom industrin förbätt-   ekonomiska ansvaret för den belastning av
10540: ras reningen av avloppsvattnet under de när-       vattendragen som den själv förorsakat. Till
10541: maste åren kännbart. Samtidigt som den be-         upphovsprincipen hör likväl också att i de fall
10542: lastning viiken härrör från ovan nämnda källor     då vattenskyddet skulie leda tili oskäliga kost-
10543: fortgående minskar, ökar betydelsen av belast-     nader och på detta sätt t.ex. till att verksamhet
10544: ningen från andra källor, såsom jord- och          som är viktig från samhäliets synpunkt skulie
10545: skogsbruket, åtminstone relativt sett. Den be-     riskeras strävar samhäliet tili att stöda vatten-
10546: lastning som förorsakas av jord- och skogsbru-     skyddsåtgärderna.
10547: ket måste minskas, för annars förbättras våra          T syfte att klarlägga gårdsbrukets situation
10548: vattendrags tillstånd inte i den utsträckning      tilisatte jord- och skogsbruksministeriet år 1981
10549: som är nödvändig.                                  Kommissionen för vattenvård inom gårdsbru-
10550:    Statsrådet fattade på föredragning av mi1jö-    ket, vars betänkande b1ev färdigt år 1983.
10551: ministern i oktober 1988 ett principbeslut om      Frågan utreddes ytterligare av en av miljömi-
10552: må1en för skyddet av våra vattendrag fram till     nisteriet tillsatt arbetsgrupp som bestod av
10553: år 1995. Finland hör tili de sista länderna i      representanter för 1antbruket och staten och
10554: Europa där delar av vattendragen ännu befin-       vars uppgift var att fortsätta den ovan nämnda
10555: ner sig nästan i naturtillstånd. Det är nödvän-    kommissionens arbete. Arbetsgruppen föreslog
10556: digt att åtminstone detta tillstånd skall kunna    år 1986 dels att långivningen bör förbättras,
10557: bevaras. Helst borde våra vattendrags tillstånd    dels att understöd borde ges i de mest bråd-
10558: ytterligare klart förbättras.                      skande och besvärligaste fallen som gäller
10559:    Östersjön befinner sig jämfört med våra         iståndsättning av bassänger för gödsel och
10560: vattendrag i ett synnerligen oroväckande skick.    pressaft. Ett anslag för understödet upptogs i
10561: Där har skett en eutrofiering, vilket kommer       1987 års budget.
10562: 6                                    1989 vp. -     KK n:o 289
10563: 
10564:    Det är nödvändigt att effektivare än förr        för närvarande. Detaljerna behandlas vid be-
10565: skydda de vattendragsområden som utgör rå-          redningen av statsbudgeten för år 1990.
10566: vattenkällor för samhällena. De bassänger för          Gårdsbruken utgör en stor grupp små be-
10567: gödsel och pressaft som är belägna inom             lastningskällor. När det gäller dessa källor är
10568: sådana vattendragsområden förbättras och ut-        det ofta möjligt att också på egen hand få till
10569: vidgas med hjälp av understöd. Statsrådets          stånd goda vattenskyddsresultat. Därför bereds
10570: gällande beslut om understöd har begränsat          som bäst ett anvisnings- och rådgivningspro-
10571: användningen av anslaget, varför avsikten är        gram som skall inledas år 1990. Ansvaret för
10572: att ändra beslutet i detta avseende. A vsikten är   lantbrukets och skogsbrukets vattenvård ligger
10573: också att öka det ifrågavarande anslagets           framför allt hos själva näringen. Miljöministe-
10574: storlek.                                            riet och jord- och skogsbruksministeriet söker
10575:    För tillfället utreds frågan om hur gårdsbru-    trots det genom gemensamma undersökningar
10576: kets utvecklingsfond, de beskattningsmässiga        nya, effektivare och ekonomiskt förnuftiga sätt
10577: medlen och det ovan nämnda understödet kan          att minska den belastning av vattnen som jord-
10578: utvecklas så att lantbrukets vattenskyddsåtgär-     och skogsbruket och dessa sidonäringar åstad-
10579: der skall kunna främjas och stödjas bättre än       kommer.
10580: 
10581:     Helsingfors den 15 juni 1989
10582: 
10583:                                                                       Miljöminister Kaj Bärlund
10584:                                                 1989 vp.
10585: 
10586: Kirjallinen kysymys n:o 290
10587: 
10588: 
10589: 
10590: 
10591:                                    Mäkelä: Avioliittoa ja avoliittoa koskevien säännösten yhden-
10592:                                      mukaistamisesta
10593: 
10594: 
10595:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10596:    Lapuan hiippakunnan hiippakuntakokous                  1. Tulo- ja varallisuusverotuksessa tulee kor-
10597: on käsitellyt avioliiton asemaan vaikuttavaa          jata sellaiset epäkohdat, joiden mukaan avio-
10598: lainsäädäntöä. Kannanoton mukaan sosiaali-            liitossa elävät joutuvat avosuhteessa eläviä
10599: ja verolakien säädöksillä, joissa solmittu avio-      huonompaan asemaan.
10600: liitto on tärkeä soveltamiskriteeri, on uusi              2. Opintotuen osalta tulee muuttaa säännök-
10601: avioliiton asemaan vaikuttava sivumerkitys,           siä siten, ettei avioliiton solmiminen huononna
10602: jota lainsäätäjä ei ole varsinaisesti tarkoittanut.   opintotuen saamisen mahdollisuuksia kummal-
10603: Tämä on tosiasia, koska avosuhteet ovat li-           takaan osapuolelta.
10604: sääntyneet. Lakeja käytännössä sovellettaessa             3. Perhe-eläkettä koskevassa lainsäädännössä
10605: avioliiton solmiminen tai solmimatta jättämi-         tulee korjata ne taloudelliset epäoikeudenmu-
10606: nen ratkaisee taloudellisia kysymyksiä. Tätä ei       kaisuudet, jotka syntyvät eläkkeensaajan sol-
10607: voida pitää miltään kannalta katsoen hyväk-           miessa avioliiton. Tämä merkitsee käytännössä
10608: syttävänä menettelynä, vaan avioliiton solmi-         kansaneläkeuudistuksen neljännen vaiheen to-
10609: miselle tulisi olla muita tärkeämpiä kriteereitä.     teuttamista.
10610:    A viallinen sitoutuminen ja vastuullisuus on           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10611: yhteiskunnan edun mukaista. Täysipainoinen            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
10612: elämä avioliitossa ja perheessä on sinänsä            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10613: yhteiskunnallisen kehityksen itseisarvo, siis         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10614: päämäärä eikä pelkkä väline joidenkin muiden,                   Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
10615: perhe-elämää ehkä arvokkaampana pidettyjen                   että olemassa olevasta lainsäädännöstä
10616: päämäärien saavuttamiseksi.                                  korjattaisiin ne epäkohdat, jotka tällä
10617:     Yhteiskunnan taholta tulee pyrkiä erilaisin              hetkellä suosivat avoliitossa elämistä ja
10618: toimenpitein tietoisesti avioliiton aseman vah-              jopa yllyttävät taloudellisten hyötynä-
10619: vistamiseen. Tämän takia lainsäädäntöön tulisi               kökohtien takia olemaan solmimatta
10620: kiinnittää seuraavilla osa-alueilla huomiota:                avioliittoa?
10621:      Helsingissä II päivänä toukokuuta 1989
10622: 
10623:                                              Tina Mäkelä
10624: 
10625: 
10626: 
10627: 
10628: 290010D
10629: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 290
10630: 
10631: 
10632: 
10633: 
10634:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10635:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Verolainsäädäntö pyrkii avo- ja avioliiton
10636: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        suhteen neutraaliin järjestelmään. Puolisoiden
10637: olette 11 päivänä toukokuuta 1989 päivätyn           määrittelyn suhteen on arvosteltu sitä, että
10638: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         verotuksellinen avioliittoon rinnastettava avo-
10639: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        liitto kattaa vain pienen vähemmistön kaikista
10640: edustaja Tina Mäkelän näin kuuluvasta kirjal-        yhdessäasumisen tilanteista. Verotuksen puoli-
10641: lisesta kysymyksestä n:o 290:                        sokäsite on vaadittu laajennettavaksi koske-
10642:                                                      maan kaikkia avoliittotilanteita, koska erityi-
10643:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
10644:                                                      sesti asuntolainan korkojen vähentämisen suh-
10645:        että olemassa olevasta lainsäädännöstä
10646:                                                      teen avoliitto tuottaa huomattavaa taloudellista
10647:        korjattaisiin ne epäkohdat, jotka tällä
10648:                                                      etua. Verotuksen toimittamisen kannalta on
10649:        hetkellä suosivat avoliitossa elämistä ja
10650:                                                      kuitenkin tärkeää, että verokohtelun edellytyk-
10651:        jopa yllyttävät taloudellisten hyötynä-
10652:                                                      set ovat riittävän selkeitä ja riidattomia. Pelk-
10653:        kökohtien takia olemaan solmimatta
10654:                                                      kää yhdessä asumista ei voida pitää verotuk-
10655:        avioliittoa?
10656:                                                      sellisen, avioliittoon verrattavan yhteiselämän
10657:                                                      edellytyksenä. Määritelmän tiukentamisen si-
10658:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         jasta ongelma on pyritty ratkaisemaan muut-
10659: vasti seuraavaa:                                     tamalla itse perheverotusjärjestelmää avioliiton
10660:    Tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) 7 §:n      suhteen neutraalimpaan suuntaan.
10661: mukaan laissa tarkoitetaan puolisoilla sellaisia        Tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) kulu-
10662: henkilöitä, jotka ennen verovuoden päättymis-        van vuoden alussa voimaan tulleet säännökset
10663: tä ovat solmineet avioliiton. Puolisoita koske-      velkojen korkojen vähentämisestä poikkeavat
10664: via säännöksiä sovelletaan myös avioliiton-          aikaisemmista velkojen korkojen vähennysoi-
10665: omaisissa olosuhteissa verovuonna yhteisessä         keuden rajoittamisesta annetun lain (953/74)
10666: taloudessa avioliittoa solmimatta jatkuvasti         säännöksistä avo- ja avioliiton suhteen neut-
10667: eläneisiin henkilöihin, jotka ovat aikaisemmin       raalimpaan suuntaan. Yksi uudistuksen lähtö-
10668: olleet keskenään avioliitossa tai joilla on tai on   kohta olikin vähentää korkovähennyksen yksi-
10669: ollut yhteinen lapsi.                                näisiä verovelvollisia suosivaa vaikutusta. Huo-
10670:    Verolainsäädännössä on määritelty puolisoi-       miota on lisäksi kiinnitetty erityisesti alaikäisen
10671: den käsite, koska verojärjestelmässä edelleen-       lapsen elatuksen huomioon ottamiseen. Velko-
10672: kin otetaan huomioon verovelvollisen perhe-          jen korkojen vähentämistä koskee nyt markka-
10673: suhteet ja perhe taloudellisena yksikkönä.           määräinen 900 markan omavastuu, joka on
10674: Omaisuustulojen verotus toimitetaan vielä ku-        yksinään verotettavilla ja puolisoilla saman-
10675: luvana vuonna puolisoitten osittaisena yhteis-       suuruinen. Markkamääräisen omavastuun suh-
10676: verotuksena, ja varallisuusverotus on niin           teen puolisoina verotettavat ovat siten yksinäi-
10677: ikään yhteisverotusta. Myös lasten ja vanhem-        siä edullisemmassa asemassa. Lisäksi käyttöön
10678: pien välillä toimitetaan yhteisverotus lasten        otettiin korkomenon suhteellinen vähennyskel-
10679: muiden kuin ansiotulojen ja varallisuuden osal-      voton osuus, joka kuluvan vuoden verotukses-
10680: ta. Verotuksen vähennysjärjestelmä edellyttää        sa on 10 prosenttia. Markkamääräisen omavas-
10681: niin ikään puolisokäsitteen määrittelemistä.         tuun ylittävistä koroista on siten vähennyskel-
10682: Esimerkiksi alaikäisestä lapsesta myönnettävät       poista 90 prosenttia. Vähennyksen enimmäis-
10683: vähennykset voi tehdä vain toinen lasta elättä-      määrä on yksin verotettavalla ja Iapsettornilla
10684: neistä vanhemmista. Asuntovelan korkojen vä-         puolisoilla 22 000 markkaa. Alaikäistä lasta
10685: hennysoikeus, joka aikaisemmin oli puolisoina        elättävillä puolisoilla korkovähennyksen enim-
10686: ja erikseen verotettavien osalta samansuurui-        mäismäärä on 25 000 markkaa.
10687: nen, lienee kuitenkin huomattavan taloudelli-           Tulo- ja varallisuusverolakia koskevan halli-
10688: sen merkityksensä vuoksi se säännös, joka on         tuksen esityksen (HE n:o 109/1988 vp.) perus-
10689: koettu erityisen epäoikeudenmukaiseksi.              telujen mukaan tavoitteena on muun ohessa
10690:                                       1989 vp. -      KK n:o 290                                      3
10691: 
10692: korkovähennyksen kehittäminen vähitellen sel-         2 900 markalta 5 prosenttiyksikköä. Hakijan
10693: laiseksi, että puolisoiden vähennys olisi kaksin-     omat tulot otetaan huomioon vain opiskelu-
10694: kertainen yksinäisten vähennykseen verrattuna.        kuukausien ajalta. Aikuisopintotukikokeilun
10695: A vialiiton solmimisella tai solmimatta jättämi-      piirissä puolison taloudellista asemaa ei oteta
10696: sellä ei tällöin olisi vähennyksen suhteen mer-       huomioon.
10697: kitystä. Tavoitteeseen on kuitenkin edettävä             Opetusministeriössä on käynnissä opintotu-
10698: varovasti, koska myös niiden yksinäisten hen-         kea koskeva selvitystyö. Sen yhteydessä harki-
10699: kilöiden, joilla on suuret korkomenot, asema          taan, voitaisiinko puolison taloudelliseen ase-
10700: on otettava huomioon. Vuoden 1989 korkovä-            maan perustuvasta tarveharkinnasta luopua.
10701: hennys on hallituksen esityksen mukaan tarkoi-        Pyrkimystä puoltavat kansalaisten yhdenvertai-
10702: tettu siirtymäkauden alkuvaiheen sääntelyksi.         suus- ja tasa-arvonäkökohdat.
10703:    Opintotuen myöntämiseen liittyy korkovä-              Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan
10704: hennyksen kaltaisia ongelmia. Avoliittokäsit-         parastaikaa hallituksen esitystä perhe-eläkejär-
10705: teen suppeus aiheuttaa myös opintotukea jaet-         jestelmän kokonaisuudistusta koskeviksi laeiksi
10706: taessa tilanteen, jossa valtaosa erilaisista yhdes-   perhe-eläkekomitean mietinnön (Komiteanmie-
10707: sä asumisen muodoista jää viranomaiskontrol-          tintö 1987:43) pohjalta. Komitea ehdotti sään-
10708: lin ulkopuolelle. Opintotukea rajoittavana te-        nösten muuttamista siten, että 50 vuotta täyt-
10709: kijänä otetaan siten huomioon aviopuolison            tänyt leski voisi solmia avioliiton menettämättä
10710: taloudellinen tilanne samoin kuin sellaisen avo-      oikeuttaan leskeneläkkeeseen.
10711: liittokumppanin, jonka kanssa tuen hakijalla             Kansaneläkelain mukaan avioliitto ja avoliit-
10712: on yhteinen lapsi.                                    to on rinnastettu toisiinsa.
10713:    Voimassa olevien määräysten mukaan per-               Kysymyksen perusteluissa esiin tuotuihin
10714: heellinen opiskelija on oikeutettu täysimääräi-       epäkohtiin on kiinnitetty huomiota ja lainsää-
10715: seen opintotukeen, jos hänen ja hänen puoli-          dännön valmistelussa pyritään kansalaisten
10716: sonsa yhteenlasketut arvioidut tulot ovat opin-       neutraaliin kohteluun. Osa ongelmista ei huo-
10717: tovuoden aikana yhteensä enintään 87 000              mattavan taloudellisen merkityksensä vuoksi
10718: markkaa. Ylimenevältä osalta vähennetään              ole kuitenkaan ratkaistavissa muutoin kuin
10719: opintotukea jokaiselta rajan ylittävältä täydeltä     pidemmän siirtymäkauden kuluessa.
10720:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1989
10721: 
10722:                                                                            Ministeri Ulla Puolanne
10723: 4                                      1989 vp. -      KK n:o 290
10724: 
10725: 
10726: 
10727: 
10728:                                Till Riksdagens Herr Talman
10729:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              1 skattelagstiftningen eftersträvas ett neutralt
10730: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse            system vad beträffar sammanboende och äk-
10731: av den 11 maj 1989 tili vederbörande medlem            tenskap. Beträffande definitionen av begreppet
10732: av statsrådet översänt avskrift av följande av         makar har man kritiserat det faktum att det
10733: riksdagsledamot Tina Mäkelä undertecknade              beskattningsmässiga samvetsäktenskap som
10734: spörsmål nr 290:                                       jämställs med äktenskap endast täcker en liten
10735:                                                        del av alla former av samboende som förekom-
10736:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen
10737:                                                        mer. Krav har framställts på att begreppet
10738:        vidta för att rätta tili de missförhållan-
10739:                                                        makar vid beskattningen skall utvidgas tili att
10740:        den som finns i den nuvarande lagstift-
10741:                                                        gälla alla former av samboende, eftersom sam-
10742:        ningen, och som i dagens läge gynnar
10743:                                                        boende är tili ansenlig ekonomisk nytta särskilt
10744:        och t.o.m. stimulerar folk tili att i stället
10745:                                                        beträffande avdrag av räntor för bostadslån.
10746:        för att ingå äktenskap sammanbo efter-
10747:                                                        Från beskattningssynpunkt sett är det ändå
10748:        som det lönar sig ekonomiskt?
10749:                                                        viktigt att förutsättningarna för behandlingen i
10750:                                                        skattehänseende är tiliräckligt klara och ostri-
10751:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           diga. Att endast bo ihop kan inte anses vara en
10752: samt anföra följande:                                  förutsättning för beskattningsmässig äkten-
10753:    Enligt 7 § lagen om skatt på inkomst och            skapsliknande samlevnad. 1 stället för att skär-
10754: förmögenhet (1240/88) avses med makar per-             pa definitionen har man eftersträvat att lösa
10755: soner som har ingått äktenskap med varandra            problemet genom att ändra själva systemet för
10756: före skatteårets utgång. Stadgandena om ma-            familjebeskattning i en neutralare riktning.
10757: kar tiliämpas också på dem som under skat-                De stadganden i lagen om skatt på inkomst
10758: teåret fortgående har levt i äktenskapsliknande        och förmögenhet (1240/88) som trädde i kraft i
10759: förhållande i gemensamt hushåll utan att ingå          början av innevarande år och som gäller rätt
10760: äktenskap och som tidigare har varit gifta med         att dra av räntor på gäld avviker från det som
10761: varandra eller som har eller har haft ett              tidigare stadgats i lagen om begränsning av
10762: gemensamt barn.                                        rätten att vid beskattning avdra ränta på gäld
10763:    Begreppet makar har definierats i skattelag-        (953/74) i det att de är neutralare vad beträffar
10764: stiftningen eftersom man i skattesystemet fort-        sammanboende och äktenskap. En av utgång-
10765: farande beaktar den skattepliktigas familjeför-        spunkterna för reformen var att minska rän-
10766: hållanden och familjen som ekonomisk enhet.            teavdragens gynnande av ensamstående skatt-
10767: Beskattningen av förmögenhetsinkomster verk-           skyldiga. Dessutom har uppmärksamhet sär-
10768: ställs ännu under innevarande år som partiell          skilt fästs vid att försörjning av minderårigt
10769: sambeskattning av makarna, och även beskatt-           barn bör beaktas. För avdrag av räntor på gäld
10770: ningen av förmögenhet är sambeskattning.               gäller nu ett självriskbelopp på 900 mark, som
10771: Sambeskattning verkställs också mellan barn            är lika stort för dem som beskattas ensamma
10772: och deras föräldrar vad beträffar annat som            som för makar. Därmed är makar i ett gynn-
10773: tillhör barnen än förvärvsinkomster och förmö-         sammare läge än ensamstående beträffande det
10774: genhet. Likaså förutsätter avdragssystemet vid         i mark angivna självriskbeloppet. Dessutom
10775: beskattningen att begreppet makar definieras.          infördes en proportionell icke-avdragsgili andel
10776: Så kan t.ex. endast den ena av de föräldrar som        för ränteutgifter. Den är i innevarande års
10777: försörjer barnet göra avdraget för minderårigt         beskattning 10 %. Av de räntor som överstiger
10778: barn. Rätten att dra av räntor för bostads-            självriskbeloppet är således 90 % avdragsgilia.
10779: skuld, som tidigare var lika för dem som               Avdragets maximibelopp för en ensamstående
10780: sambeskattas och dem som särbeskattas, torde           och för barnlösa makar är 22 000 mark. För
10781: dock på grund av sin ansenliga ekonomiska              makar som försörjer ett minderårigt barn är
10782: betydelse vara det stadgande som har upplevts          maximibeloppet för ränteavdrag 25 000 mark.
10783: som särskilt orättfårdigt.                                Enligt motiveringen tili regeringens proposi-
10784:                                     1989 vp. -     KK n:o 290                                    5
10785: 
10786: tion med förslag tili lag om skatt på inkomst      för varje 2 900 mark som går över gränsen.
10787: och förmögenhet (RP nr 109/91988 rd.) är           Den sökandes egna inkomster beaktas endast
10788: målet bl.a. att så småningom utveckla rän-         för tiden under studiemånaderna. lnom ramen
10789: teavdraget så att makar kan dra av dubbelt så      för försöksverksamheten för vuxenstudiestöd
10790: mycket som ensamstående. Härvid saknar det         beaktas inte makens ekonomiska ställning.
10791: med tanke på avdraget betydelse om ett par            Ett utredningsarbete, som gäller studiestödet
10792: ingår äktenskap eller inte. Man bör dock gå        pågår vid undervisningsministeriet. 1 samband
10793: försiktigt fram, eftersom även den situation       med utredningen bedöms huruvida man kan
10794: som ensamstående skattskyldiga, med stora          frångå den behovsprövning som baserar sig på
10795: ränteutgifter befinner sig i bör beaktas. Enligt   makens ekonomiska ställning. Bl.a. talar syn-
10796: regeringens proposition är det meningen att        punkter om likställighet och jämlikhet mellan
10797: 1989 års ränteavdrag skall regleras i början av    medborgare för denna målsättning.
10798: övergångsperioden.                                    Vid social- och hälsovårdsministeriet bereds
10799:    1 fråga om beviljande av studiestöd finns det   som bäst regeringens proposition tili lagar
10800: likartade problem som i fråga om ränteavdrag.      angående en total revision av familjepensions-
10801: Att begreppet samboende används i så begrän-       systemet utgående från familjepensionskommit-
10802: sad betydelse medför också i samband med att       tens      betänkande      (KommittebetäQkande
10803: studiestöd beviljas en situation där största       1987:43). Kommitten föreslog att stadgandena
10804: delen av formerna för samlevnad inte kan           skall ändras så att änkor som fyllt 50 år kan
10805: kontrolleras av myndigheterna. En begränsan-       ingå äktenskap utan att förlora sin rätt tili
10806: de faktor för studiestöd är således makens         änkepension.
10807: ekonomiska ställning, och det samma gäller för        1 folkpensionslagen har samboende och äk-
10808: en sådan samba med viiken den sökande har          tenskap jämställts.
10809: ett gemensamt barn.                                   De missförhållanden som framfördes i moti-
10810:    Enligt gällande bestämmelser har en stude-      veringen tili spörsmålet har uppmärksammats
10811: rande med familj rätt tili fullt studiestöd, om    och vid beredningen av lagstiftningen eftersträ-
10812: hans/hennes och hansfhennes makes samman-          vas en neutral behandling av medborgarna. En
10813: lagda uppskattade inkomst under studieåret         del av problemen kan dock inte på grund av
10814: uppgår tili högst 87 000 mark. För den över-       sin ansenliga ekonomiska betydelse lösas på
10815: skjutande delen minskas studiestödet med 5 %       annat sätt än under en längre övergångsperiod.
10816:      Helsingfors den 13 juni 1989
10817: 
10818:                                                                         Minister Ulla Puolanne
10819:                                               1989 vp.
10820: 
10821: Kirjallinen kysymys n:o 291
10822: 
10823: 
10824: 
10825: 
10826:                                  Tennilä: Luontaiselinkeinotilojen haltijoiden kalastusmahdolli-
10827:                                       suuksien turvaamisesta
10828: 
10829: 
10830:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10831:    Lappiin on muodostettu luontaiselinkeinoti-      raattamalaisten ja ylikyröläisten paitsi kalas-
10832: loja valtion tuella. Tarkoituksena on, että näitä   taessa myös yhdessä hoitaessa näitä vesiä.
10833: tiloja pitävät harjoittavat muiden toimintojen         Uhkaamassa oleva kalastuskielto kaatanee
10834: ohella myös kalastusta. Edellytykset tähän tu-      luontaiselinkeinotilat Ylikyröstä, koska valtion
10835: lee turvata tarvittavilla ohjeilla tai tarpeen      vedet ovat kaukana. Vastaavanlaisia ongelmia
10836: vaatiessa lainmuutoksilla.                          on, niin kuin sanottua, ilmaantumassa toden-
10837:    Ainakin Enontekiön kunnassa, mutta luulta-       näköisesti muuallekin Lappiin, jossa maaseu-
10838: vasti myös muualla Lapissa on näet käymässä         tua jo muutoinkin rajusti autioitetaan.
10839: niin, että mahdollisuus kalastukseen tuleekin          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10840: uhatuksi luontaiselinkeinotilojen pitäjien osalta   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
10841: ns. ikimuistoisen nautinnan kumoamisen vuok-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10842: si. Näin on käymässä ainakin Ylikyrössä.            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10843: Aiemmin on ollut selvää, että kaikki paikka-
10844: kuntalaiset saavat kalastaa sellaisissa järvissä              Miten Hallitus aikoo turvata sen, että
10845: kuin Vuontisjärvi, Ketojärvi, Suasjärvi ja Iso             luontaiselinkeinotilojen haltijat saavat
10846: Salankijärvi sekä Ounasjoessa. Nyt maaoikeus               kalastaa kaikissa tapauksissa kaikissa
10847: on kumonnut ns. vanhojen tilojen nautinnat                 tilan lähellä olevissa vesistöissä toi-
10848: näihin vesiin, vaikka kaikki on toiminut hyvin             meentulonsa turvaamiseksi?
10849:      Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1989
10850: 
10851:                                         Esko-Juhani Tennilä
10852: 
10853: 
10854: 
10855: 
10856: 290010D
10857: 2                                     1989 vp. -      KK n:o 291
10858: 
10859: 
10860: 
10861: 
10862:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10863:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         dollisuudet on pyritty turvaamaan tiloja muo-
10864: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         dostettaessa ja sijoitettaessa.
10865: olette 12 päivänä toukokuuta 1989 päivätyn               Tämän lisäksi luontaiselinkeinoja harjoitta-
10866: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          vien henkilöiden mahdollinen tarve harjoittaa
10867: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         kalastusta valtion vesialueilla on otettu huo-
10868: edustaja Tennilän näin kuuluvasta kirjallisesta       mioon vuoden 1951 kalastuslain täytäntöönpa-
10869: kysymyksestä n:o 291:                                 nosta annetussa Enontekiön, Inarin ja Utsjoen
10870:                                                       kunnissa sovellettavassa asetuksessa ( 1117 /82).
10871:                                                       Asetuksen mukaan mainituissa kunnissa vaki-
10872:           Miten Hallitus aikoo turvata sen, että      tuisesti asuvilla henkilöillä, jotka harjoittavat
10873:        luontaiselinkeinotilojen haltijat saavat       ammattikalastusta,       kotitarvekalastusta tai
10874:        kalastaa kaikissa tapauksissa kaikissa         luontaiselinkeinoja, on oikeus saada korvauk-
10875:        tilan lähellä olevissa vesistöissä toi-        setta lupa kalastuksen harjoittamiseen kunnas-
10876:        meentulonsa turvaamiseksi?                     sa olevilla valtion vesialueilla.
10877:                                                          Käsiteltävänä olevassa kysymyksessä tarkoi-
10878:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tettuja erityisperusteisia eli muuhun kuin vesi-
10879: vasti seuraavaa:                                      alueen omistusoikeuteen perustuvia kalastusoi-
10880:                                                       keuksia koskeva oikeusprosessi on kesken.
10881:    Luontaiselinkeinoja harjoittavien henkilöi-
10882:                                                       Pohjois-Suomen maaoikeus on antanut mainit-
10883: den toimeentulomahdollisuuksien ja elinolo-
10884:                                                       tuja oikeuksia koskevat päätökset Enontekiön,
10885: suhteiden parantamiseksi maan pohjoisilla
10886:                                                       Inarin ja Utsjoen kuntien osalta kevättalvella
10887: alueilla ~:J.ädettiin 1.9.1984 voimaan tullut luon-
10888:                                                       1989. Päätöksistä on valitettu korkeimpaan
10889: taiselinkeinolaki (610 /84). Luontaiselinkeinolla
10890: tarkoitetaan laissa maatalouden ohella mm.            oikeuteen.
10891:                                                          Tiloille kuuluvien erityisperusteisten kalastus-
10892: kalastusta.
10893:                                                       oikeuksien laatu ja laajuus määrätään lopulli-
10894:    Luontaiselinkeinotilojen haltijoiden ~~alastus    sesti korkeimman oikeuden päätöksillä. Näiden
10895: oikeudet määräytyvät pääsääntöisesti tilalle          päätöksien jälkeen voidaan määritellä luontais-
10896: kuuluvien kalastusoikeuksien mukaan. Luon-            elinkeinotilojen kalastusoikeuksien mahdolli-
10897: taiselinkeinotilojen kalastusoikeudet ja -mah-        nen lisätarve.
10898:      Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1989
10899: 
10900:                                                                              Ministeri Ole Norrback
10901:                                     1989 vp. -     KK n:o 291                                     3
10902: 
10903: 
10904: 
10905: 
10906:                              Tili Riksdagens Herr Talman
10907:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Dessutom har man beaktat naturnäringsid-
10908: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        kande personers eventuella behov att fiska på
10909: av den 12 maj 1989 till vederbörande medlem        statens vattenområden i förordningen (1117 /82)
10910: av statsrådet översänt avskrift av följande av     angående verkställighet av den år 1951 utfär-
10911: riksdagsman Tennilä undertecknade spörsmål         dade lagen om fiske som berör fiske i Enonte-
10912: nr 291:                                            kis, Enare och Utsjoki kommuner. Enligt för-
10913:           Hur ämnar Regeringen trygga att          ordningen har i ovan nämnda kommuner
10914:        innehavarna av naturnäringslägenheter       sådana på ort fast bosatta personer, vilka
10915:        får för betryggandet av sin inkomst         bedriver yrkesfiske, husbehovsfiske eller natur-
10916:        fiska i alla hänseenden i alla de vatten-   näringar rätt att utan vederlag erhålla tillstånd
10917:        drag som ligger nära lägenheten?            att bedriva fiske inom i kommunen befintliga
10918:                                                    statens vattenområden.
10919:                                                       Rättsprocessen som berör de särskilda grun-
10920:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       der, dvs. andra än på vattenområdets ägande-
10921: samt anföra följande:
10922:                                                    rätt baserande fiskerättigheter, vilka avses i
10923:    För att förbättra utkomstmöjligheterna och      ifrågavarande fråga, pågår alltfortfarande.
10924: 1evnadsförhållandena för personer som idkar        Norra Finlands jorddomstol har på vårvintern
10925: naturnäringar i de nordliga områdena stadga-       1989 givit utslag för Enontekis, Enare och
10926: des naturnäringslagen (610/84). Lagen trädde i     Utsjokis del som berör omnämnda rättigheter.
10927: kraft den 1. 9.1984. Med naturnäring anses i       Besluten har överklagats tili högsta domstolen.
10928: lagen jämte 1antbruk bl.a. fiske.                     De till lägenheterna hörande på särskilda
10929:    Fiskerättigheterna för innehavarna av natur-    grunder givna fiskerättigheternas beskaffenhet
10930: näringslägenheterna bestäms i rege1 enligt de      och omfattning bestäms slutligen i högsta
10931: fiskerättigheter som hör till lägenheten. Då       domstolens beslut. Efter dessa beslut kan man
10932: naturnäringslägenheterna bildas och placeras       bestämma naturnäringslägenheternas eventuel-
10933: har man strävat till att skydda lägenheternas      la tilläggsbehov av fiskerättigheter.
10934: fiskerättigheter och -möjligheter.
10935:     Helsingfors den 15 juni 1989
10936: 
10937:                                                                          Minister Ole Norrback
10938:                                               1989 vp.
10939: 
10940: Kirjallinen kysymys n:o 292
10941: 
10942: 
10943: 
10944: 
10945:                                  Tennilä: Pohjoiskalotin ammattikurssikeskuksessa opiskelevien
10946:                                      suomalaisten opiskelijoiden päivärahaeduista
10947: 
10948: 
10949:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10950:    Pohjoiskalotin ammattikurssikeskuksessa Ma-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10951: tarengissä (Ruotsin Lapissa länsirajalla) on op-    tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän
10952: pilaita Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Kurs-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10953: silaisia uhkaa nyt joutuminen eriarvoiseen ase-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10954: maan. Kurssikeskuksen johtokunnasta käsin
10955: on näet tehty esitys, että kaikkien kurssilaisten
10956: osalta siirrytään "ruotsalaiseen kalenteriin".                Miten Hallitus aikoo turvata sen, että
10957: Tämä veisi päivärahan suomalaisilta itsenäi-               Pohjoiskalotin ammattikurssikeskukses-
10958: syyspäivämme ja Suomen kalenterin mukaisten                sa opiskelevat suomalaiset saavat samat
10959: arkipyhien osalta, tai sitten he eivät voisi enää          edut kuin ruotsalaiset ja norjalaiset
10960: pitää niitä vapaapäivinä. Kurssitaisille makse-            itsenäisyyspäivän vieton ja arkipyhien
10961: taan päivärahaa vain työpäiviltä. Ruotsalaiset             osalta päivärahan maksamisessa?
10962: ja norjalaiset sen sijaan säilyttäisivät nykyiset
10963: edut.
10964:     Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1989
10965: 
10966:                                        Esko-Juhani Tennilä
10967: 
10968: 
10969: 
10970: 
10971: ~900100*
10972: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 292
10973: 
10974: 
10975: 
10976: 
10977:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10978:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Kurssikeskuksessa noudatetaan koulutus-
10979: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      maan työkalenteria mm. opetuksen järjestelyyn
10980: olette 15 päivänä toukokuuta 1989 päivätyn         liittyvistä syistä. Käytäntönä on, että sijoitus-
10981: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       maan työkalenteria noudatetaan kaikissa muis-
10982: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      sakin asioissa, eikä kurssikeskuksen hallitus ole
10983: edustaja Tennilän näin kuuluvasta kirjallisesta    tehnyt asiasta mitään uusia päätöksiä. Ruotsa-
10984: kysymyksestä n:o 292:                              lainen työkalenteri sisältää toistaiseksi enem-
10985:                                                    män arkipyhiä kuin suomalainen kalenteri.
10986:           Miten Hallitus aikoo turvata sen, että      Yhteispohjoismaisen sopimuksen mukaan
10987:        Pohjoiskalotin ammattikurssikeskuk-         (1974:46) suomalaisille opiskelijoille maksetaan
10988:        sessa opiskelevat suomalaiset saavat sa-    samat taloudelliset etuudet kuin kotimaassa
10989:                                                    opiskelevalle. Kotimaan viranomaiset maksa-
10990:        mat edut kuin ruotsalaiset ja norjalaiset
10991:        itsenäisyyspäivän vieton ja arkipyhien      vat nämä avustukset. Työllisyyskoulutuslain
10992:                                                    13 §:n mukaan koulutustukea myönnetään
10993:        osalta päivärahan maksamisessa?
10994:                                                    työllisyyskoulutuksessa olevalle oppilaalle hä-
10995:                                                    nen koulutusaikaisen toimeentulonsa turvaami-
10996:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
10997:                                                    seksi. Koulutustuen myöntämispäätös tehdään
10998: vasti seuraavaa:
10999:                                                    koko koulutusajalle, jolta tuki myös makse-
11000:    Pohjoiskalotin ammattikurssikeskus sijaitsee    taan. Koulutustuen saamisen edellytykseksi ei
11001: Ruotsin Övertorneålla ja on Suomen, Norjan         ole laissa asetettu päivittäistä läsnäoloa koulu-
11002: ja Ruotsin yhteinen laitos, jonka tarkoituksena    tuksessa.
11003: on edistää ammattikoulutusta erityisesti näiden        Edelliseen viitaten kysymys ei anna aihetta
11004: kolmen maan pohjoisimmissa osissa.                 toimenpiteisiin.
11005: 
11006:     Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1989
11007: 
11008:                                                                    Työministeri Matti Puhakka
11009:                                     1989 vp. -     KK n:o 292                                     3
11010: 
11011: 
11012: 
11013: 
11014:                              Till Riksdagens Herr Talman
11015:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Vid utbildningscentret iakttar man utbild-
11016: mger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         ningslandets arbetskalender bl.a. på grund av
11017: 1v den 15 maj 1989 tili vederbörande medlem        orsaker i anslutning tili utbildningsarrange-
11018: 1v statsrådet översänt avskrift av följande av     mangen. Det är praxis att placeringslandets
11019: ciksdagsman Tennilä undertecknade spörsmål         arbetskalender iakttas också i fråga om alla
11020: 1r 292:                                            andra saker, och utbildningscentrets styrelse
11021:                                                    har inte fattat några nya beslut i frågan. Den
11022:                                                    svenska arbetskalendern innehåller tilisvidare
11023:          Vad ämnar Regeringen göra för att
11024:                                                    flera söckenhelger än den finska kalendern.
11025:        de finländare som studerar vid Nord-
11026:                                                       Enligt den samnordiska överenskommelsen
11027:        kalottens arbetsmarknadsutbildnings-        (1974:46) betalas åt de finländska studerandena
11028:        center skall tryggas samma förmåner         samma ekonomiska förmåner som åt dem som
11029:        som svenskar och norrmän då det gäller      studerar i hemlandet. Hemlandets myndigheter
11030:        betalning av dagtraktamente i samband       betalar dessa bidrag. Enligt 13 § lagen om
11031:        med självständighetsdagen och söcken-
11032:                                                    sysselsättningsfrämjande utbildning beviljas ut-
11033:        helgerna?                                   bildningsstöd åt en elev, som får sysselsätt-
11034:                                                    ningsutbildning, för att trygga dennes utkomst
11035:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       under utbildningstiden. Beslutet om beviljandet
11036: ;amt anföra följande:                              av utbildningsstödet gäller hela utbildningsti-
11037:    N ordkalottens arbetsmarknadsutbildnings-       den, för viiken tid stödet också betalas. 1 lagen
11038: ;enter ligger i svenska Övertorneå och är en för   stadgas inte om daglig närvaro vid utbildning-
11039: Finland, Norge och Sverige gemensam institu-       en som en förutsättning för erhållandet av
11040: :ion med syfte att främja arbetsmarknadsut-        stödet.
11041: C>ildningen särskilt inom de tre ländernas nord-      Med hänvisning tili det ovanstående föran-
11042: ligaste delar.                                     leder spörsmålet inte några åtgärder.
11043: 
11044:     Helsingfors den 2 juni 1989
11045: 
11046:                                                                  Arbetsminister Matti Puhakka
11047:                                              1989 vp.
11048: 
11049: Kirjallinen kysymys n:o 293
11050: 
11051: 
11052: 
11053: 
11054:                                  Ajo: Tieyhteyden rakentamisesta Sallan Kelloselästä Neuvosto-
11055:                                      liiton puoleiseen Saliaan
11056: 
11057: 
11058:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11059: 
11060:    Yhteisyritys Kolasportland toteuttaa Kuolan        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11061: alueen matkailukohteiden rakentamisen. Yksi        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
11062: kohteista on Rohmoivan matkailu- ja laskette-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11063: lukeskus lähellä Suomen ja Sallan rajaa Neu-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11064: vostoliiton puolella. Kohde on tarkoitus avata
11065: kansainväliselle turismille viimeistään v. 1990.             Milloin Hallitus ryhtyy toimiin rajan-
11066:    Sallan ja Kantalahden (Neuvostoliiton puo-             ylityspaikan ja tieyhteyden avaamiseksi
11067: leisen Sallan) välinen maantieyhteys on jo                Suomen puolelta Sallan Kelloselästä
11068: rakenteilla. Tieyhteyden pitäisi olla valmiina            Neuvostoliiton puoleiseen Sailaan?
11069: 1993-94.
11070: 
11071:     Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1989
11072: 
11073:                                             Aimo Ajo
11074: 
11075: 
11076: 
11077: 
11078: 290010D
11079: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 293
11080: 
11081: 
11082: 
11083: 
11084:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11085:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Moskovassa ja kartoitti molemmin puolin
11086: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      ajankohtaiset rajanylityspaikkahankkeet. Sa-
11087: olette 16 päivänä toukokuuta 1989 päivätyn         malla sovittiin periaatelistasta, johon sisällytet-
11088: kirjeenne n:o 936 ohella toimittanut valtioneu-    tiin ensisijaiset toteutettavat kansainväliselle
11089: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       henkilöliikenteelle avoimet uudet rajanylitys-
11090: kansanedustaja Aimo Ajon näin kuuluvasta           paikat Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Sallan
11091: kirjallisesta kysymyksestä n:o 293:                Kelloselkä ei ole tällä listalla.
11092:                                                       Kun samassa yhteydessä tiedusteltiin, miten
11093:           Milloin Hallitus ryhtyy toimiin rajan-
11094:                                                    Neuvostoliiton puolelta on suunniteltu eräiden
11095:        ylityspaikan ja tieyhteyden avaamiseksi
11096:                                                    rajan läheisyydessä suunnitteilla olevien hiihto-
11097:        Suomen puolelta Sallan Kelloselästä         keskusten, mukaan lukien Sallan Rohmoiva,
11098:        Neuvostoliiton puoleiseen Sailaan?          rajanylitysjärjestelyt, todettiin vastauksena, että
11099:                                                    asian käsittely on vielä kesken ja että siihen
11100:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       palataan asianmukaisesti.
11101: vasti seuraavaa:                                      Neuvotteluissa sovittiin myös jatkuvasta yh-
11102:   Tasavallan presidentin valtuuttamana ulko-       teydenpidosta rajanylityspaikkakysymyksissä
11103: asiainministeriön valtuuskunta neuvotteli Neu-     Suomen ja Neuvostoliiton ulkoministeriöiden
11104: vostoliiton edustajien kanssa joulukuussa 1988     välillä. Näin on myös tapahtunut.
11105: 
11106:     Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1989
11107: 
11108:                                                                 Ulkoasiainministeri Pertti Paasio
11109:                                    1989 vp. -    KK n:o 293                                     3
11110: 
11111: 
11112: 
11113: 
11114:                            Tili Riksdagens Herr Talman
11115:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      ten beträffande gränsstationer. Samtidigt träf-
11116: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse      fades en överenskommelse om en principlista, i
11117: nr 936 av den 16 maj 1989 tili vederbörande      viiken upptogs de för den internationella per-
11118: medlem av statsrådet översänt avskrift av        sontrafiken öppna nya gränsstationer som i
11119: följande av riksdagsman Aimo Ajo underteck-      första hand skall förverkligas vid gränsen
11120: nade spörsmål nr 293:                            mellan Finland och Sovjetunionen. Kelloselkä i
11121:                                                  Salla ingår inte i denna lista.
11122:                                                     Då en förfrågan i detta sammanhang gjordes
11123:          När ämnar Regeringen vidta åtgärder     om det sätt på vilket man från Sovjetunionens
11124:       i syfte att öppna en gränsstation och en   sida har planerat gränsövergångsarrangemang-
11125:       vägförbindelse från Finlands sida vid      en i anslutning tili vissa skidcentra som plane-
11126:       Kelloselkä i Salla tili Salla på Sovjet-   ras i närheten av gränsen, bland dem Rohmoi-
11127:       unionens sida?                             va i Salla, konstaterades i det svar som gavs att
11128:                                                  behandlingen av ärendet alltjämt pågår och att
11129:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     frågan ännu kommer att tas upp i vederbörlig
11130: samt anföra följande:                            ordning.
11131:   En av Republikens president befullmäktigad        Vid över1äggningarna träffades också en
11132: delegation från utrikesministeriet överlade i    överenskommelse om fortgående kontakt mel-
11133: december 1988 i Moskva med representanter        1an Finlands och Sovjetunionens utrikesminis-
11134: för Sovjetunionen och kartlade i detta sam-      terier i frågor som gäller gränsstationer. Sådan
11135: manhang de för bägge parter aktuella projek-     kontakt har även upprätthållits.
11136: 
11137:     Helsingfors den 19 juni 1989
11138: 
11139:                                                                 Utrikesminister Pertti Paasio
11140:                                                 1989 vp.
11141: 
11142: Kirjallinen kysymys n:o 294
11143: 
11144: 
11145: 
11146: 
11147:                                    Pulliainen: Maatalouden ns. luomutuotannon kehittämisestä
11148: 
11149: 
11150:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11151: 
11152:    Hallitus on julkituonut keskeiset maatalous-       vailaita odotetaan lisätoimia tässä suhteessa.
11153: poliittiset näkemyksensä ja tavoitteensa antaes-      Merkittävää pitkähköllä aikavälillä on juuri se,
11154: saan eduskunnalle esityksensä maataloustulo-          että luomutuotanto hyvin järjestettynä kannat-
11155: laiksi ja siihen läheisesti liittyväksi lainsäädän-   taa itse itsensä, jolloin tukiaisiin ei tarvitse
11156: nöksi. Maataloudelle itselleen annetaan siinä         turvautua. Näin sijoittaminen luomutuotan-
11157: merkittävästi lisää vastuita niin tuotannossa         toon alkuvaiheessa on valtiovallallekin pitkällä
11158: kuin tuotteiden markkinoinnissakin. Maatalou-         aikavälillä kannattavaa toimintaa jo liiketalou-
11159: den itsensä on näin menestyäkseen kehitettävä         dellisesti ajateltuna.
11160: tuotteitaan. Merkittävän vaihtoehdon tarjoaa             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11161: ns. luomutuotanto. On arvioitu, että esim.            tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän
11162: luomulihan markkinaosuus voisi olla jopa 5%
11163:                                                       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11164: kokonaismyynnistä.
11165:                                                       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11166:    Jotta mainittuun markkinaosuuteen päästäi-
11167: siin, on valtiovallan toimin tuettava luomutuo-                   Aikooko Hallitus ryhtyä lisätoimiin
11168: tantoa, jotta se pääsisi alkuhankaluuksista it-                maatalouden ns. luomutuotannon ke-
11169: sensä kannattavaan toimintaan. Lukuisat viime                  hittämiseksi ja sen taloudelliseksi tuke-
11170: päivien lehtikirjoitukset osoittavat, että valtio-             miseksi tuotannon alkuvaiheessa?
11171:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1989
11172: 
11173:                                             Erkki Pulliainen
11174: 
11175: 
11176: 
11177: 
11178: 2900100
11179: 2                                   1989 vp. -      KK n:o 294
11180: 
11181: 
11182: 
11183: 
11184:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11185: 
11186:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       katsoo kuitenkin, että luomutuotannon kehit-
11187: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tämisessä ja siihen liittyvässä taloudellisessa
11188: olette 15 päivänä toukokuuta 1989 päivätyn           tukemisessa täytyy ottaa huomioon tuotteiden
11189: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         kysyntä. Tuotannon tukimuotojen seurauksena
11190: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        ei saa olla luomutuotteiden markkinoiden tuk-
11191: edustaja Erkki Pulliaisen näin kuuluvasta kir-       keutuminen, hintojen lasku ja tuotannon kan-
11192: jallisesta kysymyksestä n:o 294:                     nattavuuden alentuminen. Näillä perusteilla
11193:                                                      hallitus katsoo, että rahoitusta onkin järkevintä
11194:           Aikooko Hallitus ryhtyä lisätoimiin        suunnata luomutuotantoa edistävään tutki-
11195:        maatalouden ns. luomutuotannon ke-            mukseen, neuvontaan, tiedotukseen ja koulu-
11196:        hittämiseksi ja sen taloudelliseksi tuke-     tukseen, niin kuin tähän mennessä on tapah-
11197:        miseksi tuotannon alkuvaiheessa?              tunutkin.
11198:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             Luonnonmukaisen viljelyn aloittamista edel-
11199: taen seuraavaa:                                      tää vähintään kahden vuoden siirtymäaika,
11200:                                                      jonka jälkeen tuotteiden katsotaan olevan
11201:    Luomutuotteiden viljely ja kysyntä ovat           luonnonmukaisesti viljeltyjä. Siirtymäaikana
11202: maassamme viime vuosina lisääntyneet ja nii-         kemialiisin menetelmin viljellyt pellot saatetaan
11203: den odotetaan lähivuosina edelleen voimistu-         luomuviljelyn edellyttämään kuntoon esim. ke-
11204: van. Valtio on osaltaan edesauttanut tätä            sannon ja nurmen avulla. Tänä aikana viljel-
11205: kehitystä sekä maatalouden sopeutumista sii-         män tuotto voi jäädä huomattavankin alhai-
11206: hen myöntämällä määrärahaa luonnonmukai-             seksi.
11207: sen viljelyn tukemiseen. Määrärahalla on tuettu
11208: tutkimusta, neuvontaa, tarkastustoimintaa ja           Siirtymävaiheessa viljelijöillä on mahdolli-
11209: muuta valistustyötä. Määrärahaa on vuosittain        suus saada tuotannon ohjaamisesta ja tasapai-
11210: korotettu siten, että se esimerkiksi vuonna 1987     nottamisesta annetun lain (81/83) mukaista
11211: oli 2 000 000 markkaa ja vuonna 1989                 kesannoimispalkkiota. Kesannointijärjestelmää
11212: 3 150 000 markkaa.                                   kehitettäessä selvitetään, miten palkkiokesan-
11213:    Luomutuotteiden tuotanto tarjoaa mielen-          noinnin tai muiden tuotannonohjaustoimien
11214: kiintoisen mahdollisuuden kehittää ja moni-          avulla voidaan edistää siirtymistä luomutuo-
11215: puolistaa maataloustuotantoamme. Hallitus            tantoon.
11216: 
11217:     Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1989
11218: 
11219:                                                    Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
11220:                                      1989 vp. -       KK n:o 294                                     3
11221: 
11222: 
11223: 
11224: 
11225:                               Tili Riksdagens Herr Talman
11226:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          vår lantbruksproduktion och göra den mång-
11227: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           sidigare. Regeringen anser dock att efterfrågan
11228: av den 15 maj 1989 tili vederbörande medlem           på produkterna bör beaktas när den naturen-
11229: av statsrådet översänt avskrift av följande av        liga produktionen utvecklas och därtill anslutet
11230: riksdagsman Erkki Pulliainen undertecknade            ekonomiskt stöd ges. Produktionsstödet får
11231: spörsmål nr 294:                                      inte leda tili att marknaden för naturenligt
11232:                                                       odlade produkter stockar sig, priserna sjunker
11233:          Ämnar Regeringen vidta ytterligare
11234:                                                       och produktionslönsamheten minskar. På dessa
11235:        åtgärder för att utveckla den s.k. natur-
11236:                                                       grunder anser regeringen att det är förnuftigast
11237:        enliga produktionen inom lantbruket
11238:                                                       att rikta in finansieringen på sådan forskning,
11239:        och för att stöda den ekonomiskt i             rådgivning, information och utbildning som
11240:        begynnelseskedet av produktionen?              främjar naturenlig odling, vilket man hittills
11241:                                                       även gjort.
11242:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
11243:                                                          Naturenlig odling föregås av en minst två år
11244: samt anföra följande:
11245:                                                       lång övergångsperiod, varefter produkterna an-
11246:    Förekomsten av naturenligt odlade produk-          ses vara naturenligt odlade. Åkrar som under
11247: ter och efterfrågan på sådana har under de            övergångsperioden odlats med kemiska meto-
11248: senaste åren ökat i vårt land och väntas öka          der sätts t.ex. med hjälp av träda och vall i det
11249: ytterligare de närmaste åren. Staten har för sin      skick som naturenlig odling förutsätter. Under
11250: del främjat denna utveckling och hjälpt lant-         denna tid kan odlingsavkastningen vara an-
11251: bruket att anpassa sig tili den genom att bevilja     märkningsvärt låg.
11252: anslag för understöd av naturenlig odling. Med           I övergångsskedet har odlarna möjlighet att
11253: anslaget har forskning, rådgivning, kontroll-         få den trädespremie som avses i lagen om
11254: verksamhet och annat upplysningsarbete un-            styrning och balansering av lantbruksproduk-
11255: derstötts. Anslaget har årligen höjts så att det      tionen (81/83). I samband med utvecklandet av
11256: t.ex. 1987 var 2 000 000 mk medan det 1989            trädessystemet utreds samtidigt hur man med
11257: uppgick tili 3 150 000 mk.                            hjälp av träda, för viiken erläggs premier eller
11258:    Produktionen av naturenligt odiade produk-         andra produktionsstyrningsåtgärder, kan främja
11259: ter erbjuder en intressant möjlighet att utveckla     en övergång tili naturenlig produktion.
11260:     Helsingfors den 16 juni 1989
11261: 
11262:                                                     Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
11263:                                                1989 vp.
11264: 
11265: Kirjallinen kysymys n:o 295
11266: 
11267: 
11268: 
11269: 
11270:                                   Pulliainen: Metsien uudistamismenetelmien parantamisesta Etelä-
11271:                                       Suomessa
11272: 
11273: 
11274:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11275:    Keskustelu metsänhoitomenetelmistä ja nii-        ja rakennuspuukin jouduttaisiin tuomaan ulko-
11276: den tarkoitukseensa sopivuudesta jatkuu. Yhä         mailta, mikäli sitä olisi jostain saatavissa.
11277: useampi asiantuntija on sitä mieltä, että maan          Tässä tilanteessa on tarpeen puuttua erityi-
11278: eteläpuoliskon istutusmänniköt eivät tuota           sesti Keskusmetsälautakunta Tapion harjoitta-
11279: vientiin kelpaavaa u/s-laatua käytännöllisesti       maan yksityismetsien hoidon ohjaukseen. Il-
11280: katsoen lainkaan. Näin on todettu 1960- ja           meisesti Tapio on toiminnassaan lähimain täy-
11281: 1970-luvulla Lounais-Suomeen istuttamalla pe-        dellisesti epäonnistunut. Oman metsänhoito-
11282: rustetuissa männiköissä. Pohjois-Karjalan vas-       ohjelmansa uudistamiseen järjestöstä ei liene,
11283: taavat istutusmänniköt yltävät nekin vain 20         joten sen toimintaan on puututtava valtiovallan
11284: prosentin u/s-laadun saantoon. Metsänkasva-          toimesta. Valtiovallalla tarkoitetaan tässä yh-
11285: tuksessa on tavoitteeksi asetettu sellaisten tyvi-   teydessä sekä metsähallitusta että maa- ja
11286: tukkien tuottaminen, joiden tyvitukin ujs-laa-       metsätalousministeriötä.
11287: dun osuus on vähintään 40 %.                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11288:                                                      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
11289:    Edellä sanotulla on drastiset seuraukset aja-
11290:                                                      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11291: tellen Suomen sahojen sahatukkien saantia
11292: tulevaisuudessa. Kuitenkin sahaustoiminnalla         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11293: näyttäisi olevan tulevaisuutta, sillä esim. Sak-                Millä tavoin Hallitus aikoo vaikuttaa
11294: san Iiittotasavallan monissa osissa on päätetty,              metsien uudistamistoimintaan siinä tar-
11295: että ns. eksoottisen puun alueelle tuonti ja                  koituksessa, että Etelä-Suomen metsän-
11296: rakennusaineena käyttö on kielletty. Meikäläi-                uudistusaloilla tuotettaisiin jatkossakin
11297: sittäin tilanne taas merkitsee, että puuta tuo-               vientiin kelpaavaa u/s-laatua olevaa sa-
11298: tettaisiin vain selluteollisuuden raaka-aineeksi              hatavaraa?
11299:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1989
11300: 
11301:                                            Erkki Pulliainen
11302: 
11303: 
11304: 
11305: 
11306: 290010D
11307: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 295
11308: 
11309: 
11310: 
11311: 
11312:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11313:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vattamista vastaavan taloudellisen tuloksen, jos
11314: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tukkikokoisista männyistä 15-20 % täyttää
11315: olette 15 päivänä toukokuuta 1989 päivätyn          tukkipuun laatuvaatimukset. Tällaiset osuudet
11316: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        on useimmissa tapauksissa mahdollisuus saa-
11317: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       vuttaa painottamalla laatutekijää metsikköä
11318: edustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta   harvennettaessa. Myös riittävän varhaisessa
11319: kysymyksestä n:o 295:                               vaiheessa tehdyllä karsinnalla on mahdollisuus
11320:                                                     huomattavasti parantaa oksaisten männiköiden
11321:           Millä tavoin Hallitus aikoo vaikuttaa     laatua ja niistä saatavaa taloudellista tuotosta.
11322:        metsien uudistamistoimintaan siinä tar-      Muita tulevaisuuden männiköiden laatuun vai-
11323:        koituksessa, että Etelä-Suomen metsän-       kuttavia keinoja ovat mm. oikean kasvatuspai-
11324:        uudistusaloilla tuotettaisiin jatkossakin    kan valinta, hyvä taimikonhoito sekä metsän-
11325:        vientiin kelpaavaa ujs-laatua olevaa sa-     jalostuksen mahdollisuuksien hyödyntäminen.
11326:        hatavaraa?
11327:                                                        Rehevien maiden männynistutukset eivät ole
11328:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          vähentäneet korkealaatuisen mäntysahatavaran
11329: taen seuraavaa:                                     tuotantomahdollisuuksia, vaan ne ovat supis-
11330:                                                     taneet lähinnä kuusen ja koivun tuotantopinta-
11331:    Korkealaatuisen mäntysahatavaran saanto          alaa. Kuusitukkia ja kuusikuitua tullaan teol-
11332: on 1980-luvulla ollut enimmäkseen yli 30 pro-       lisuuden kehitysnäkymien mukaan tuottamaan
11333: senttia. Viime vuosina osuus on lievästi laske-     jatkossa kuitenkin vähintään riittävät määrät.
11334: nut, mihin osasyynä ovat olleet tiukentuneet        Sen sijaan mäntykuitupuun tarve näyttäisi tie-
11335: laatuvaatimukset. Metsä 2000 -ohjelman mu-          dossa olevien teollisuuden investointisuunnitel-
11336: kaan mäntytukin hakkuumahdollisuudet tule-          mien mukaan lisääntyvän jopa hakkuumahdol-
11337: vat kokonaisuudessaan pitkällä aikavälillä hie-     lisuuksien lisääntymistä nopeammin, jolloin
11338: man lisääntymään.                                   kuusta jouduttaisiin käyttämään kasvavan
11339:    1960- ja 1970-luvulla voimakkaasti lisäänty-     mäntykuitupuun tarpeen tyydyttämiseen sul-
11340: neen metsänviljelytoiminnan aikana on mäntyä        faattiteollisuudessa. Tältä kannalta katsoen re-
11341: istutettu myös puulajille sopimattomille rehe-      hevien maiden männynistutuksia voidaan pitää
11342: ville maille. Männyn laatuongelma keskittyy         myös onnistuneena ratkaisuna. Vailla merkitys-
11343: pääasiassa juuri tällaisille alueille. Valtaosa     tä ei ole sekään, että kansantalouden kannalta
11344: männynistutuksista on kuitenkin perustettu          mäntykuilupuun jalostus paperiteollisuuden
11345: kasvupaikoille, joilla päästään tyydyttävään        raaka-aineena tarjoaa huomattavasti suurem-
11346: sahapuun laatuun nykyisillä istutustiheyksillä      man hyödyn kuin suhteellisen alhaisen jalostus-
11347: ja käyttämällä hyväksi luontaisen taimiainek-       asteen omaavan sahatavaran tuotanto ja vienti.
11348: sen täydennystä.
11349:    Yksityismetsissä tehdyistä uudistamisleimi-         Sahateollisuuden kapasiteetin ja tuotannon
11350: koista lähes kolmannes tähtää nykyisin luon-        uskotaan lähivuosina jonkin verran supistuvan.
11351: taiseen uudistamiseen. Tästä määrästä suurin        Tämä ei kuitenkaan vähentäne hyvälaatuisen
11352: osa on männyn luontaista uudistamista. Kyl-         mäntytukin tarvetta jatkossa, sillä tuotannon
11353: vön osuus männyn viljelyalasta on ollut runsas      vähennykset kohdistuvat huonolaatuisen män-
11354: viidennes. Nämä pääasiassa keskimääräistä ka-       nyn ja kuusen sahaukseen. Korkealaatuisen
11355: rummille maille kasvavat männiköt tulevat           mäntytukin tuotantoa tulee siten mahdolli-
11356: tuottamaan runsaasti korkealaatuista mänty-         suuksien mukaan pyrkiä lisäämään sekä teolli-
11357: tukkia sahateollisuuden käyttöön myös jatkos-       suuden että metsänomistajien tavoitteiden saa-
11358: sa.                                                 vuttamiseksi.
11359:    Nykyisten hintasuhteiden vallitessa huono-          Metsälautakunnat ovat neuvonnan, koulu-
11360: laatuinen rehevän kasvupaikan männikkö tar-         tuksen ja yksityismetsätalouden toiminnan oh-
11361: joaa metsänomistajalle likimain kuusikon kas-       jauksen keinoin pyrkineet parantamaan perus-
11362:                                     1989 vp. -      KK n:o 295                                        3
11363: 
11364: tettavien männiköiden laatua. Metsän uudista-        da näiden metsien päätehakkuista 4-5 milj.
11365: misessa on nykyään siirrytty vahvasti luontai-       m 3 korkealaatuista mäntytukkia vuosittain.
11366: sen uudistamisen suuntaan ja kuusen osuutta             Valmisteilla olevissa hyvän metsänhoidon
11367: metsänviljelyssä on lisätty, kun kasvupaikan         suosituksissa yksityismetsille tullaan entistä tar-
11368: laatuun on ryhdytty kiinnittämään entistä            kemmin kiinnittämään huomiota kasvupaikan
11369: enemmän huomiota. Myös viljelytiheyksiin on          ja maalajin sopivuuteen puulajivalinnassa.
11370: viime aikoina kiinnitetty huomiota, taimikoi-        Metsäntutkimuslaitoksella on myös meneillään
11371: den kasvatustiheyssuosituksia on nostettu ja         runsaasti arvokasta tietoa antavia männyn,
11372: taimikon harvennuksen ajankohtaa on siirretty        kuusen ja koivun viljelykokeita, joista kertyvä
11373: myöhemmäksi taimikoiden laatuominaisuuk-             tieto tullaan ottamaan huomioon metsien kä-
11374: sien kehittämiseksi. Pystykarsintaa on edistetty     sittelysuosituksia tarkistettaessa.
11375: viime vuosina voimakkaasti ja se on vuodesta            Edellä esitettyyn viitaten voidaan todeta, että
11376: 1987 lähtien otettu valtion metsänparannusra-        kansanedustaja Pulliaisen kirjallisessa kysy-
11377: hoituksen piiriin. Jos yli 20 000 ha:n pystykar-     myksessä esiintuoma sahatavaran laatuongel-
11378: sintatavoitteeseen päästään, mihin viimeaikai-       ma on yksityismetsätalouden edistämisorgani-
11379: sen kehityksen mukaan näyttäisi olevan hyvät         saatioiden tiedossa ja että ongelman ratkaise-
11380: mahdollisuudet, voitaisiin tulevaisuudessa saa-      miseen on ryhdytty eri keinoin.
11381:     Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1989
11382: 
11383:                                                    Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
11384: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 295
11385: 
11386: 
11387: 
11388: 
11389:                               Tili Riksdagens Herr Talman
11390:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        odling av granskog, om 15-20 % av tallarna
11391: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         av timmerdimension uppfyller de kvalitetsfor-
11392: av den 15 maj 1989 tili vederbörande medlem         dringar som ställs på timmervirke. Dy1ika
11393: av statsrådet översänt avskrift av följande av      andelar kan i de flesta fall uppnås genom att
11394: riksdagsman Pulliainen undertecknade spörs-         kvalitetsfaktorn uppmärksammas vid gallring-
11395: mål nr 295:                                         en av skog. Också gallring som görs i ett
11396:                                                     tillräckligt tidigt skede kan märkbart förbättra
11397:          På vilket sätt ämnar Regeringen på-        kvaliteten på grenrika tallskogar och öka den
11398:        verka skogsförnyelsen i det avseendet        ekonomiska avkastningen av dessa. Kvaliteten
11399:        att skogsförnyelseområdena i södra
11400:                                                     av framtida tallskogar kan även påverkas bl.a.
11401:        Finland även i fortsättningen produce-       genom vai av rätt odlingsställe, god skötsel av
11402:        rar osorterad sågvara som lämpar sig         plantor samt genom att de möj1igheter skogs-
11403:        för export?
11404:                                                     förädlingen erbjuder utnyttjas.
11405:                                                        Tallplanteringarna på frodig mark har inte
11406:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        minskat möjligheterna att producera högklassig
11407: samt anföra följande:                               sågvara av tali, men på grund av dem har
11408:    Avkastningen på högklassig sågvara av tali       produktionsarealen för främst gran och björk
11409: har under 1980-talet för det mesta varit över       minskat. Grantimmer och granmassa kommer
11410: 30 %. Under de senaste åren har denna siffra        dock enligt utsikterna för industriutvecklingen
11411: sjunkit något, dels på grund av att kvalitets-      att i fortsättningen produceras i minst tillräck-
11412: kraven har höjts. Enligt programmet Skog            lig mängd. Enligt nu kända investeringsplaner
11413: 2000 kommer möjligheterna att avverka tall-         inom industrin verkar det som om behovet av
11414: timmer i sin helhet att öka något under ett         massaved av tali däremot skulle öka t.o.m.
11415: längre tidsperiod.                                  fortare än avverkningsmöjligheterna ökar, och
11416:    Tali har under 1960- och 1970-talen, då          då måste gran användas för att tillfredsställa
11417: skogsodlingen ökade kraftigt, planterats också      sulfatindustrins behov av massaved av tali. Sett
11418: på för trädslaget olämpliga frodiga marker.         ur denna synvinkel kan planteringen av tali på
11419: Kvalitetsproblemen i fråga om tali är huvud-        frodig mark även ses som en lyckad lösning.
11420: sakligen koncentrerade tili dylika områden.         Utan betydelse är inte heller det faktum att
11421: Största delen av tallodlingarna har ändå grun-      förädlingen av tallmassaved som råvara för
11422: dats på växtplatser på vilka en tillfredställande   pappersindustrin erbjuder en ur statsfinansiell
11423: kvalitet på sågvirket uppnås med de nuvarande       synvinkel betydligt större nytta än produktio-
11424: planteringstätheterna och genom att naturligt       nen och importen av sågvara som är relativt
11425: plantmaterial utnyttjas som komplettering.          lite förädlad.
11426:    Nästan en tredjedel av det stämplade nybe-          Sågindustrins kapacitet och produktion an-
11427: ståndet som bildats i enskilda skogar är nuför-     tas minska något under de närmaste åren.
11428: tiden avsedd för naturlig förnyelse. Största        Detta torde ändå inte minska behovet av
11429: delen av detta bestånd utgörs av naturlig           högklassigt talltimmer i fortsättningen, efter-
11430: förnyelse av tali. Av tallens odlingsareal har      som produktionsminskningen gäller sågning av
11431: drygt en femtedel besåtts. Dessa tallskogar,        tali och gran av dålig kvalitet. Produktionen av
11432: som i huvudsak växer på genomsnittligt kar-         högklassigt talltimmer bör således i mån av
11433: gare marker, kommer att producera rikligt med       möjlighet ökas för att såväl industrins som
11434: högklassigt talltimmer för sågindustrin även i      skogsägarnas mål skall uppnås.
11435: fortsättningen.                                        Skogsnämnderna har genom rådgivning, ut-
11436:    Under dagens prisförhållanden ger tallskog       bildning och styrning av den privata skogshus-
11437: av dålig kvalitet och som växer på frodiga          hållningen strävat tili att förbättra kvaliteten
11438: växtplatser skogsägaren ett ekonomiskt resultat     hos nya tallskogar. Skogsförnyelsen går idag
11439: som nära nog motsvarar det som erhålls av           allt mer i riktning mot naturlig förnyelse och
11440:                                       1989 vp. -       KK n:o 295                                    5
11441: 
11442: granens andel i skogsodlingen har ökats i och             I de rekommendationer gällande god skogs-
11443: med att allt större uppmärksamhet har börjat           vård och som förbereds för enskilda skogar
11444: fåstas vid växtplatsens kvalitet. Uppmärksam-          kommer allt större uppmärksamhet att fästas
11445: het har på senaste tid också fåsts vid odlings-        vid växtplatsens och jordartens lämplighet vid
11446: tätheten, och de rekommenderade tätheterna             valet av träslag. Vid skogsforskningsinstitutet
11447: på plantbestånd har höjts samt tidpunkten för          pågår också försöksodling av tali, gran och
11448: gallringen av plantbestånd har skjutits upp i          björk. Dessa försök kommer att ge en mängd
11449: syfte att utveckla plantbeståndens kvalitet.           värdefull kunskap, som kommer att tas i
11450: Stamkvistning har under de senaste åren främ-          beaktande vid preciseringen av rekommenda-
11451: jats kraftigt och omfattas fr.o.m. år 1987 av          tionerna för skogsbehandling.
11452: statens skogsförbättringsfinansiering. Om må-             Med anledning av vad som ovan anförts
11453: let på 20 000 hektar stamkvistning uppnås,             konstateras att intresseorganisationerna för den
11454: vilket enligt utvecklingen på senaste tiden ser ut     privata skogshushållningen är medvetna om
11455: att vara fullt möjligt, kan man i framtiden            det kvalitetsproblem i fråga om sågvara som
11456: årligen få 4---5 miljoner m 3 högklassigt talivir-     riksdagsman Pulliainen tar upp i sitt spörsmål,
11457: ke från dessa skogars slutavverkning.                  och att åtgärder har vidtagits för att lösa
11458:                                                        problemet.
11459:      Helsingfors den 16 juni 1989
11460: 
11461:                                                      Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
11462:                                               1989 vp.
11463: 
11464: Kirjallinen kysymys n:o 296
11465: 
11466: 
11467: 
11468: 
11469:                                  P. Leppänen ym.: Invalidiautojen autoveron palauttamisen pe-
11470:                                     rusteista
11471: 
11472: 
11473:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11474:    Auto- ja moottoripyöräverolain 17 §:n mu-        ne, ja myös mielestäni invalideilla kuuluu olla
11475: kaan voidaan invalideille palauttaa ensi kertaa     tasavertaiset mahdollisuudet osallistua yhteis-
11476: Suomessa rekisteröitävästä henkilöautosta kan-      kunnan toimintoihin, harrastuksiin jne. samoin
11477: nettu autovero kokonaan tai osittain. Asiasta       kuin myös terveillä ihmisillä. Usein on myös
11478: on viime aikoina puhuttu hyvin runsaasti, eikä      autoveron palautushakemuksissa ollut lääkä-
11479: varmasti suotta, koska sen palautteen perus-        reitten lausuntojen lisäksi muiden eri tahojen
11480: teella, jota minulle on eri puolilta Suomea         antamia todistuksia, jotka puoltavat hakijan
11481: tullut, piiritullikamarin tulkinta on tiukentu-     autontarvetta, ja uskoisin, että tämä asia on
11482: nut. Sitä ajatusta tukee se runsas palautteen       hoidettavissa myönteiseen suuntaan, mikäli
11483: määrä, joka myös on herättänyt keskustelua          tahtoa riittää. Mutta jos ensisijaisena asiana on
11484: lääkärikunnassa: kun henkilölle on annettu          yhteiskunnan varojen säästäminen ja toissijai-
11485: hoitavan tai erikoislääkärin toimesta sellainen     sena asiana ihmiset ja kansalaiset, niin silloin
11486: lausunto terveydentilasta, jolla pysyvä haitta-     mielestäni arvot ovat kääntyneet päinvastaiseen
11487: aste on vähintään 80 %, niin sitä on tulkittu       järjestykseen.
11488: piiritullikamarin toimesta tai asiantuntijalääkä-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11489: rin toimesta toisin, ja monissa tapauksissa         tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
11490: tällöin on veronpalautus hylätty, vaikka se         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11491: aikaisemmin kyseisille henkilöille on myönnet-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11492: ty.
11493:    Useat henkilöt ovat hyvin tarkoin perustel-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11494: leet auton käyttötarkoituksen esim. erikoispal-            ryhtyä, että ne autoveron palautusta
11495: velujen saatavuudella. Niitä ei kaikissa kunnis-           hakeneet invalidit, joilla on perusteet
11496: sa ole nurkan takana. Päivittäisissä asioinneissa          olemassa ja joiden hakemukset on hy-
11497: kaupoissa, pankeissa, posteissa ja virastoissa             lätty piiritullikamarin toimesta, saisivat
11498: on auto monelle ihmiselle päivittäinen työväli-            oikeutensa tässä maassa?
11499:     Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1989
11500: 
11501:                      Pekka Leppänen                          Raila Aho
11502: 
11503: 
11504: 
11505: 
11506: 2900100
11507: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 296
11508: 
11509: 
11510: 
11511: 
11512:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11513:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Veronpalautusta haettaessa hakijan tulee
11514: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       esittää selvitys siitä, että edellä mainitut veron-
11515: olette 16 päivänä toukokuuta 1989 päivätyn          palautusedellytykset täyttyvät. Kaikissa ta-
11516: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        pauksissa tähän aineistoon sisältyy lääkärinto-
11517: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       distus hakijan invaliditeetista. Veronpalautus-
11518: edustaja P. Leppäsen ym. näin kuuluvasta            hakemuksia käsittelevien viranomaisten eli Hel-
11519: kirjallisesta kysymyksestä n:o 296:                 singin piiritullikamarin tai Turun lääninverovi-
11520:                                                     raston asiana on selvittää, täyttyvätkö edelly-
11521:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      tykset      veronpalautuksen        myöntämiselle.
11522:        ryhtyä, että ne autoveron palautusta
11523:                                                     Tällöin joudutaan tarkastelemaan myös niitä
11524:        hakeneet invalidit, joilla on perusteet      laissa säädettyjä palautusedellytyksiä, joista sel-
11525:        olemassa ja joiden hakemukset on hy-
11526:                                                     vitys sisältyy lääkärintodistukseen.
11527:        lätty piiritullikamarin toimesta, saisivat
11528:                                                        Autoverotusta varten annettuun lääkärinto-
11529:        oikeutensa tässä maassa?
11530:                                                     distukseen tulee sisältyä kuvaus asianomaisen
11531:                                                     vamman laadusta sekä siitä, millä tavalla se
11532:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        vaikuttaa veronpalautuksen hakijan liikkumis-
11533: vasti seuraavaa:                                    kykyyn. Tämän lisäksi lääkärintodistukseen
11534:    Vammaisen henkilön hankkiessa henkilö-           merkitään todistuksen antaneen lääkärin arvio
11535: kohtaiseen käyttöönsä uuden henkilöauton hä-        haitta-asteen määrästä. Veronpalautusasioita
11536: nelle palautetaan auto- ja moottoripyöräveros-      käsiteltäessä joudutaan tarkastelemaan myös
11537: ta annetun lain (482/67) 17 §:n nojalla autove-     lääkärintodistusten vammaa kuvailevaa osaa ja
11538: roa kolmessa eri tapauksessa. Ensimmäisenä          selvittämään sen perustella, onko todistuksen
11539: ryhmänä on palautuksen myöntäminen pysy-            kirjoittaneen lääkärin käsitys haitta-asteen pro-
11540: vältä haitta-asteeltaan vähintään 80 prosentin      sentteina ilmaistusta määrästä ollut oikea. Täl-
11541: liikunta- tai näkövamman johdosta. Toisena          lainen arviointi vaatii lääketieteellistä erityis-
11542: ryhmänä ovat ne tapaukset, joissa auton han-        asiantuntemusta, jota ratkaisevalla viranomai-
11543: kinta on vammaisen toimen, työn tai ammat-          sella itsellään ei välttämättä ole. Tämän vuoksi
11544: tiin valmistumista varten tapahtuvan opiskelun      on tapana, että tarvittaessa lääkärintodistuksis-
11545: hoitamiseksi olennaisen tarpeellinen. Tässä ryh-    ta hankitaan lausunto asiantuntijalääkäriltä.
11546: mässä pysyvän haitta-asteen on veronpalautuk-       Lausunnonantajana on käytännössä toiminut
11547: sen saamiseksi oltava vähintään 60 prosenttia,      lääkintöhallitus.
11548: mutta vamman laatua ei ole tarkemmin sään-             Useistakin eri syistä voi aiheutua, että haitta-
11549: nöksissä rajoitettu. Kummassakin edellä mai-        astetta arvioitaessa päädytään eri lopputulok-
11550: nitussa ryhmässä palautetaan koko autovero,         seen kuin todistukseen merkitty haitta-aste.
11551: kuitenkin enintään laissa säädettyyn markka-        Haitta-asteen prosentuaalinen määrä perustuu
11552: määräiseen rajaan asti. Kolmantena ryhmänä          tiettyyn asteikkoon, jossa tietyt tunnusmerkit
11553: ovat vielä ne tapaukset, joissa vammaisen           vastaavat numerollisesti ilmaistua haitta-astet-
11554: liikuntakyky on alaraajan tai alaraajojen puut-     ta. Asteikko on sovinnainen, ja sen perusteena
11555: tumisen tai toiminnan vajavuuden vuoksi siten       on professori Pontevan tätä varten aikanaan
11556: alentunut, että hänen pysyvä haitta-asteensa on     laatima luokitus. Useille lääkäreille autovero-
11557: vähintään 40 prosenttia. Tässäkin ryhmässä          tuksessa käytettävä haitta-asteluokitus on aina-
11558: auton hankinnan on lisäksi oltava asianomai-        kin jossain määrin tuntematon, eikä sitä käsi-
11559: sen toimen, työn tai ammattiin valmistumista        tellä myöskään lääketieteellisen tiedekunnan
11560: varten tapahtuvan opiskelun hoitamiseksi olen-      opetusohjelmassa.
11561: naisen tarpeellinen. Palautuksen määrä on tässä        Veronpalautusperusteisiin liittyvää oikeus-
11562: tapauksessa 60 prosenttia autoverosta, rajattu-     käytäntöä voidaan nykyisin pitää vakiintunee-
11563: na kuitenkin tässäkin tapauksessa laissa sää-       na. Kokonaan uusia käytäntöä muuttavia tul-
11564: dettyyn enimmäismäärään.                            kintoja ei juurikaan synny. Sen sijaan hake-
11565:                                      1989 vp. -     KK n:o 296                                        3
11566: 
11567: muksia on ryhdytty käsittelemään yhä tarkem-        valitus johtaa tulokseen paaasiassa nussa ta-
11568: min. Ennen 1980-luvun puolta väliä ei ollut         pauksissa, joissa vasta tuossa vaiheessa esite-
11569: tavallista hankkia asiantuntijalausuntoja esi-      tään uutta selvitystä, joka ei ole ollut asiaa
11570: merkiksi niistä lääkärintodistuksista, jotka kos-   aikaisemmissa vaiheissa käsiteltäessä tiedossa.
11571: kevat sitä hakijaryhmää, jonka haitta-aste on       Tyytymättömyys oikeussuojaan johtuu suurelta
11572: vähintään 60 prosenttia. Tuon jälkeen korkein       osin siitä, että veronpalautuksen hakijoiden on
11573: hallinto-oikeus on ryhtynyt yhä useammin            vaikea hyväksyä sitä, että esimerkiksi lääkärin-
11574: hankkimaan lääkärintodistuksista asiantuntija-      todistuksessa mainitusta haitta-asteesta voi-
11575: lausuntoja, ja tämän myötä myös hakemuksia          daan todistuksen vammaa kuvaavan osan ar-
11576: ensi asteena käsittelevät viranomaiset ovat tar-    vioinnin perusteella poiketa. Hakijoiden oi-
11577: kentaneet vastaavasti menettelyään. Seuraukse-      keussuojassa ei kuitenkaan ole sellaisia puut-
11578: na on ollut, että esiintyy sellaisia tapauksia,     teita, jotka menettelyä tai lainsäädäntöä kehit-
11579: joissa veronpalautus on aikaisemmin myönnet-        tämällä voitaisiin poistaa. Lääkärintodistuksia
11580: ty, mutta sitä ei enää tarkemman tutkimisen         koskevien ohjeiden kehittäminen todistuksia
11581: jälkeen voida myöntää.                              kirjoittaville lääkäreille sen sijaan johtaisi kaik-
11582:    Tavoitteena veronpalautushakemusten käsit-       kien osapuolien kannalta nykyistä parempiin
11583: telyn tarkentamisessa ei kuitenkaan ole varsi-      tuloksiin.
11584: naisesti ollut käytännön tiukentaminen, vaikka         Autoveron palautusmenettelyä on arvosteltu
11585: mainittuja tapauksia esiintyykin. Tarkoitukse-      laajemmastakin näkökulmasta kuin vain oi-
11586: na on ollut päin vastoin oikeusvarmuuden            keussuojakysymyksenä. On katsottu, ettei tuo
11587: parantaminen autoveron palautusasioissa. Tä-        menettely kohdista liikkumisen tukea tasapuo-
11588: hän pyritään myös lääkärintodistusten asiasi-       lisesti ja tarkoituksenmukaisesti niille eri vam-
11589: sällön tasoa kehittämällä. Tätä koskevia ohjei-     maisryhmille, joille tällainen tuki olisi nykyis-
11590: ta ollaan parhaillaan valmistelemassa tullihal-     ten käsitysten mukaan kohdennettava. Tällä
11591: lituksen ja lääkintöhallituksen yhteisessä työ-     hetkellä ollaankin selvittämässä, voitaisiinko
11592: ryhmässä.                                           autoveronpalautusmenettely korvata kokonaan
11593:    Oikeusvarmuuden kannalta autoveron pa-           uudella suoraan tukeen perustuvalla menette-
11594: lautusmenettely täyttää nykyisinkin korkeat         lyllä. Asiaa tutkitaan sosiaali- ja terveysminis-
11595: vaatimukset. Hakijoilla on käytettävänään va-       teriön tätä varten asettamassa työryhmässä,
11596: litustie korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti.       jonka määräaika päättyy 31 päivänä lokakuuta
11597:  Esimerkiksi korkeimmassa hallinto-oikeudessa       1989.
11598: 
11599:      Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1989
11600: 
11601:                                                                           Ministeri Ulla Puolanne
11602: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 296
11603: 
11604: 
11605: 
11606: 
11607:                               Tili Riksdagens Herr Talman
11608:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        om skatteåterbäring, kunna bevisa att han/hon
11609: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         uppfyller de förutsättningar för skatteåterbä-
11610: av den 16 maj 1989 tili vederbörande medlem         ring som nämnts. Den sökande skall i samtliga
11611: av statsrådet översänt avskrift av följande av      fall kunna uppvisa ett läkarintyg över sin
11612: riksdagsman P. Leppänen m.fl. undertecknade         invaliditet. De myndigheter som behandlar
11613: spörsmål nr 296:                                    ansökningar om skatteåterbäring, d.v.s. Hel-
11614:                                                     singfors distriktstullkammare eller Åbo läns-
11615:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen
11616:                                                     skatteverk, skall utreda om den ansökande
11617:        vidta för att de invalider som ansökt
11618:                                                     uppfyller förutsättningarna för att skatteåter-
11619:        om återbäring av bilskatt och har grun-
11620:                                                     bäringen kan beviljas. I sådana fall måste också
11621:        der för detta, men vars ansökan avsla-
11622:                                                     de lagstadgade förutsättningar för återbäring,
11623:        gits av distriktstullkammaren, skall få
11624:                                                     över vilka utredning finns i läkarintyget, kon-
11625:        sin rätt i detta land?
11626:                                                     trolleras.
11627:                                                        1 läkarintyg som givits för beskattning av bil
11628:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        skall ingå en beskrivning av arten av handi-
11629: samt anföra följande:                               kapp samt över hur detta inverkar på den
11630:     När en handikappad anskaffar en ny person-      ansökandes rörelseförmåga. 1 läkarintyget skall
11631: bil för personligt bruk, kan han/hon få återbä-     dessutom ingå läkarens bedömning av invalidi-
11632: ring på bilskatt enligt 17 § lagen om bil- och      tetsgraden. Vid behandlingen av skatteåterbä-
11633: motorcykelskatt (482/67) i tre olika fall. Den      ringsärenden blir man tvungen att granska
11634: första gruppen utgörs av de fall där återbäring-    också den delen av läkarintyget som beskriver
11635: en beviljas åt rörelse- och synskadade på grund     skadan och på basis av detta utreda om
11636: av en varaktig invaliditetsgrad på minst 80 %.      läkarens uppfattning av den procentuella inva-
11637: Den andra gruppen utgörs av de fall där             liditetsgraden varit riktig. En dylik bedömning
11638: anskaffningen av bil fyller ett väsentligt behov    kräver speciell medicinsk sakkännedom som
11639: för att den handikappade skall kunna handha         den avgörande myndigheten inte nödvändigtvis
11640: sin befattning, sköta sitt arbete eller sina        själv besitter. Därför är det vanligt att man vid
11641: yrkesutbildningsstudier. För att kunna räknas       behov skaffar sig ett utlåtande av en sakkunnig
11642: tili denna grupp måste den handikappade ha en       läkare. 1 praktiken har medicinalstyrelsen fung-
11643: varaktig invaliditetsgrad på minst 60 % för att     erat som den instans som avger utlåtandet.
11644: få skatteåterbäring, men arten av handikapp            Det kan av flera olika skäl hända att man
11645: har i stadgandena inte närmare avgränsats. I        kommer fram tili en annan invaliditetsgrad än
11646: båda ovan nämnda grupperna återbetalas hela         den som finns i intyget. Den procentuella
11647: bilskatten, dock högst tili det markbelopp som      invaliditetsgraden grundar sig på en skala, i
11648: anges i lagen. Den tredje gruppen utgörs av de      viiken vissa kännetecken motsvarar den nume-
11649: fall där den handikappades rörelseförmåga på        riskt angivna invaliditetsgraden. Denna skala
11650: grund av att hanjhon saknar det ena eller båda      är konventionell, och grundar sig på den
11651: benen eller på grund av deras bristande funk-       klassificering som professor Ponteva på sin tid
11652: tion är så nedsatt att hans/hennes varaktiga        sammanställde för detta ändamål. Den klassi-
11653: invaliditetsgrad är minst 40 %. Också i denna       ficering av invaliditetsgrad som används vid
11654: grupp måste bilen fylla ett väsentligt behov för    bilbeskattning är för flera läkare åtminstone
11655: att den handikappade skall kunna handha sin         delvis okänd och klassificeringen tas inte heller
11656: befattning, sköta sitt arbete eller sina yrkesut-   upp i den medicinska fakultetens utbildnings-
11657: bildningsstudier. 1 detta fall återbetalas 60 %     program.
11658: av bilskatten, men också i detta fall begränsas        Rättspraxisen i anknytning tili grunderna för
11659: återbetalningen av det i lagen angivna maximi-      skatteåterbäring kan nuförtiden anses vederta-
11660: beloppet.                                           gen. Helt nya tolkningar som ändrar existeran-
11661:     Den ansökande bör, när han/hon ansöker          de praxis uppstår knappt. 1 stället behandlas
11662:                                      1989 vp. -     KK n:o 296                                      5
11663: 
11664: ansökningarna numera alit mer noggrant. Före        ningsdomstolen leder besvär tili resultat i hu-
11665: medlet av 1980-talet var det t.ex. inte vanligt     vudsak i fali där det framförs ny utredning som
11666: att man skaffade utlåtanden från sakkunniga         i tidigare skeden av behandlingen inte varit
11667: över de läkarintyg som gälier de ansökande          känd. Missnöjet med rättsskyddet beror tili
11668: vars invaliditetsgrad är minst 60 %. Efter det      stor del på att de som ansöker om skatteåter-
11669: har högsta förvaltningsdomstolen alit oftare        bäring har svårt att acceptera det faktum att
11670: börjat skaffa sig utlåtanden från sakkunniga        t.ex. invaliditetsgraden i läkarintyget kan från-
11671: över läkarintygen och i och med detta har           gås på basen av bedömningen av den del av
11672: också de myndigheter som behandlar ärendet          intyget som beskriver skadan. 1 fråga om de
11673: som första instans i motsvarande grad skärpt        ansökandes rättsskydd finns det ändå inte
11674: sin behandling av ärendet. En följd av detta        sådana brister som kan avlägsnas genom att
11675: har varit att det finns fali där skatteåterbäring   utveckla förfarandet elier lagstiftningen. Ge-
11676: tidigare har beviljats, men i vilka den efter en    nom att utveckla de direktiv gäliande läkarin-
11677: mera noggrann undersökning inte längre kan          tyg som är avsedda för läkare som skriver
11678: beviljas.                                           dessa intyg skulie däremot för samtliga parter
11679:    Målsättningen med den noggrannare be-            leda tili bättre resultat än i nuläget.
11680: handlingen av ansökningar gäliande skatteåter-         Förfarandet för återbäringen av bilskatt har
11681: bäring har ändå inte egentligen varit att skärpa    också kritiserats ur ett vidare perspektiv än
11682: rådande praxis, även om sådana fali förekom-        enbart som en rättsskyddsfråga. Det har an-
11683: mer. Meningen har tvärtom varit att förbättra       setts att förfarandet inte rättvist och ändamåls-
11684: rättskyddet i ärenden gäliande återbäring av        enligt stöder möjligheten att förflytta sig för de
11685: bilskatt. 1 detta syfte utvecklar man också         grupper av handikappade som enligt nuvaran-
11686: nivån på sakinnehållet i läkarintygen. Tulisty-     de uppfattning borde stödas genom detta för-
11687: relsens och medicinalstyrelsens gemensamma          farande. Som bäst utreds om man eventuelit
11688: arbetsgrupp hålier som bäst på att utarbeta         kan ersätta förfarandet för återbäringen av
11689: direktiv för detta.                                 bilskatt med ett nytt förfarande som grundar
11690:    Ur rättssäkerhetssynpunkt uppfylier förfa-       sig på direkt stöd. Saken undersöks av en
11691: randet för återbäring av bilskatt höga krav         arbetsgrupp som social- och hälsovårdsministe-
11692: redan i dagens läge. Den ansökande har tili sitt    riet har tillsatt för ändamålet, och arbetsgrup-
11693: förfogande en besvärsväg ända upp till högsta       pens tidsfrist går ut den 31 oktober 1989.
11694: förvaltningsdomstolen. 1 t.ex. högsta förvalt-
11695: 
11696:      Helsingfors den 15 juni 1989
11697: 
11698:                                                                           Minister Ulla Puolanne
11699:                                               1989 vp.
11700: 
11701: Kirjallinen kysymys n:o 297
11702: 
11703: 
11704: 
11705: 
11706:                                  Saari ym.: Työttömyyspäivärahan tarveharkinnan poistamisesta
11707: 
11708: 
11709:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11710: 
11711:    Suomessa asuvalla työttömällä työnhakijalla      korkeampi kuin Kansaneläkelaitoksen kautta
11712: on oikeus työttömyyspäivärahaan. Päivärahan         maksettava työttömyyspäiväraha. Myöskään
11713: täysi määrä on 86 markkaa päivältä ja sen saa       työssä käyvän puolison tulot eivät rajoita
11714: työtön, jonka omat ja hänen puolisonsa huo-         työttömän puolison oikeutta työttömyyskassas-
11715: mioon otettavat yhteenlasketut tulot eivät ylitä    ta maksettavaan ansiopäivärahaan.
11716: vahvistettuja tulorajoja. Suurimmillaan päivä-         Eriarvoisuuden säilyttämiselle ei ole hyväk-
11717: raha voi olla kaikkine lapsikorotuksineen 120       syttäviä perusteita. Nuoren henkilön kohdalla
11718: markkaa.                                            ei ennen ensimmäisen työpaikan saantia ole
11719:    Työssä käyvän puolison tulorajat ovat niin       mahdollista järjestäytyä. Suomen korkeasta
11720: alhaiset, että entistä useampi työtön puoliso jää   ammatillisesta järjestäytymisasteesta huolimat-
11721: tästä syystä kokonaan vaille työttömyyspäivä-       ta oikeusvaltion periaatteisiin ei voi kuulua
11722: rahaa. Mikäli esimerkiksi lapsettoman työssä        myöskään järjestäytymispakko. On myös syytä
11723: käyvän aviopuolison bruttotulot ovat 6 770          muistaa, että työttömyyskassojen varat kerty-
11724: mk/kk, ei työtön aviopuoliso saa työttömyys-        vät 95-prosenttisesti valtion ja työnantajien
11725: päivärahaa lainkaan. Perheessä, jossa on yksi       varoista. Tästäkään syystä ei ole olemassa
11726: lapsi, työssä käyvän puolison bruttotulot eivät     perustetta työttömien kansalaisten keskinäiselle
11727: saa kuukaudessa ylittää 7 770 markkaa. Päivä-       eriarvoiselle kohtelulle.
11728: raha alkaa pienentyä jo huomattavasti alhai-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11729: semmista työssä käyvän puolison tuloista.           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11730:    Alhaisten tulorajojen vuoksi yhä useampi         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11731: perhe joutuu tulemaan toimeen hyvin pienillä        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11732: tuloilla. Inflaatio on edennyt voimakkaasti ja
11733: bruttopalkat ovat samanaikaisesti nousseet,                   Onko Hallitus tietoinen, että palkka-
11734: mutta työssä käyvän puolison bruttotulojen                 ja kustannustason nousun johdosta
11735: rajaa ei ole nostettu riittävästi, mikä merkitsee          työttömyyspäivärahaa vaille jäävien vä-
11736: entistä suuremman väliinputoajien ryhmän                   liinputoajien määrä on lisääntynyt sen
11737: muodostumista. Vaikeuksissa olevat ihmiset                 johdosta, että tarveharkintaiseen työttö-
11738: eivät aina osaa hakea edes toimeentulotukea.               myyspäivärahaan oikeuttavia työssä
11739:    Toki on lähdettävä siitä, että työssä käyvän            käyvän puolison tulorajoja ei ole koro-
11740: puolison tulot eivät lainkaan rajoita työttömän            tettu riittävästi, ja
11741: puolison oikeutta työttömyyspäivärahaan. On                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11742: syytä muistaa, että työttömän henkilön toi-                ryhtyä työttömyyspäivärahan tarvehar-
11743: meentulojärjestelmä on muutoinkin epäoikeu-                kinnan poistamiseksi siten, että työssä
11744: denmukainen. Ammatillisesti järjestäytyneellä              käyvän puolison tuloja ei oteta huo-
11745: henkilöllä on oikeus saada ansiotasoon suhteu-             mioon päätettäessä työttömän puolison
11746: tettua työttömyyspäivärahaa, ansiopäivärahaa.              päivärahasta, tai ainakin työssä käyvän
11747: Ansioon suhteutettu työttömyyskassasta mak-                puolison tarveharkintaan vaikuttavien
11748: settava ansiopäiväraha on tasoltaan tuntuvasti             tulorajojen nostamiseksi?
11749: 
11750: 
11751: 
11752: 
11753: 290010D
11754: 2                               1989 vp. -   KK n:o 297
11755: 
11756:     Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1989
11757: 
11758:        Aapo Saari                Juhani Alaranta             Esko Aho
11759:        Seppo Pelttari            Jukka Vihriälä              Tellervo Renko
11760:        Kauko Heikkinen           Anneli Jäätteenmäki         Esko Jokiniemi
11761:        Pekka Puska               Sulo Aittaniemi             Pentti Kettunen
11762:        Juho Sillanpää            Esko Almgren                Toimi Kankaanniemi
11763:                   Mirja Ryynänen                     Kalle Röntynen
11764:                                     1989 vp. -     KK n:o 297                                      3
11765: 
11766: 
11767: 
11768: 
11769:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11770:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Työttömyyskassan jäseneksi voi liittyä jokai-
11771: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      nen palkkatyöntekijä, jonka toimeentulon on
11772: olette 16 päivänä toukokuuta 1989 päivätyn         katsottava perustuvan toiselle tehtävästä työstä
11773: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       saatavaan palkkatuloon. Vaikka työttömyys-
11774: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      kassat toimivat ammattiliittojen yhteydessä, ne
11775: edustaja Saaren ym. näin kuuluvasta kirjalli-      ovat kuitenkin ammattiliittoihin nähden itse-
11776: sesta kysymyksestä n:o 297:                        näisiä yhteisöjä. Työttömyyskassalain 3 §:n 3
11777:                                                    momentin mukaan työttömyykassan jäseneksi
11778:           Onko Hallitus tietoinen, että palkka-
11779:                                                    pääsemisen ja jäsenenä pysymisen ehtona ei saa
11780:        ja kustannustason nousun johdosta           olla, että jäseneksi pyrkivä tai jäsen kuuluu tai
11781:        työttömyyspäivärahaa vaille jäävien vä-     liittyy muuhun yhdistykseen, järjestöön tai
11782:        liinputoajien määrä on lisääntynyt sen      yhteenliittymään. Näin ollen henkilö pääsee
11783:        johdosta, että tarveharkintaiseen työttö-
11784:                                                    työttömyyskassan jäseneksi liittymättä asian-
11785:        myyspäivärahaan oikeuttavia työssä
11786:                                                    omaiseen ammattijärjestöön. Työssä olevilla on
11787:        käyvän puolison tulorajoja ei ole koro-
11788:                                                    siis mahdollisuus vakuuttaa itsensä työttömyy-
11789:        tettu riittävästi, ja
11790:                                                    den varalta liittymällä työttömyyskassaan.
11791:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11792:                                                        Tulovähenteisyyden tarpeellisuutta ja kehit-
11793:        ryhtyä työttömyyspäivärahan tarvehar-
11794:                                                    tämistarpeita on selvittänyt sosiaali- ja terveys-
11795:        kinnan poistamiseksi siten, että työssä
11796:                                                    ministeriön 29 päivänä maaliskuuta 1984 aset-
11797:        käyvän puolison tuloja ei oteta huo-
11798:                                                    tama työttömyysturvan tarveharkintatoimikun-
11799:        mioon päätettäessä työttömän puolison
11800:                                                    ta. Toimikunta esitti, että työttömyysturvan
11801:        päivärahasta, tai ainakin työssä käyvän
11802:                                                    tulovähenteisyyden lieventämisessä olisi edettä-
11803:        puolison tarveharkintaan vaikuttavien
11804:                                                    vä osauudistuksia käyttäen. Tällöin jatkopää-
11805:        tulorajojen nostamiseksi?
11806:                                                    töksiä tehtäessä on mahdollista ottaa huo-
11807:                                                    mioon jo toteutetuista toimenpiteistä saadut
11808:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kokemukset sekä muiden toimeentuloturva-
11809: vasti seuraavaa:                                   etuuksien mahdollinen kehitys.
11810:    Työttömän henkilön toimeentulo turvataan           Toimikunnan esitysten pohjalta on perustur-
11811: pääasiassa työttömyyspäivärahalla. Sitä makse-     van tulovähenteisyyttä lievennetty 1 päivänä
11812: taan joko peruspäivärahana (perusturva) tai        helmikuuta 1987 voimaan tulleella lailla työt-
11813: ansioon suhteutettuna päivärahana (ansiotur-       tömyysturvalain muuttamisesta. Tällöin tulovä-
11814: va).                                               henteisyys poistettiin kokonaan työhistoriaa
11815:    Tulovähenteisen peruspäivärahan tarkoituk-      omaaviita 55 vuotta täyttäneiltä työttömiltä.
11816: sena on turvata työttömän ja hänen perheensä       Puolison tuloihin asetettiin etuoikeutettu osa,
11817: vähimmäistoimeentulo. Ansioon suhteutetun          joka vähennetään tulovähenteisyydessä huo-
11818: päivärahan tarkoituksena on säilyttää työttö-      mioon otettavista tuloista. Tulovähenteisyydes-
11819: män toimeentulo kohtuullisessa suhteessa en-       sä huomioon otettavista tuloista poistettiin
11820: nen työttömyyttä vakiintuneeseen tulotasoon.       toimeentulotuki, sotilasvammalain mukainen
11821:    Ansioturva on vakuutusmuotoinen työttö-         elinkorko ja rintamasotilaseläke.
11822: myyskassojen hoitama työttömyysturva. Työt-           Kansaneläkelaitoksen tilastojen mukaan
11823: tömyyskassan jäsenet osallistuvat itse ansiotur-   työttömyysturvan kaikista peruspäivärahaha-
11824: van rahoitukseen maksamalla vakuutusmak-           kemuksista hylätään vuosittain noin seitsemän
11825: sua, joka on alan työllisyystilanteen mukaan       prosenttia. Tulovähenteisyyden vuoksi hylätty-
11826: 10-500 markkaa vuodessa. Ansioturvan va-           jen hakemusten määrä on vuosittain ollut
11827: kuutusmuotoisuudesta seuraa muun muassa,           hieman alle kaksi prosenttia kaikista hakemuk-
11828: etteivät työssä käyvän puolison tulot rajoita      sista.
11829: työttömän puolison oikeutta ansioon suhteu-           Työttömyysturvaetuuksia tarkistetaan vuo-
11830: tettuun päivärahaan.                               sittain työttömyysturvalain 25 §:n mukaan
11831: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 297
11832: 
11833: palkkatason muutosta vastaavassa suhteessa.         kistukset ovat viime vuosina muodostuneet
11834: Näin ollen myös työssä käyvän puolison tulo-        tuntuvasti korkeammiksi, mikä on otettava
11835: vähenteisyyteen vaikuttavien tulorajojen vuo-       huomioon arvioitaessa työttömyysturvan pe-
11836: sittaiset tarkistukset ovat täysimääräisesti seu-   rusturvan tason tai sen tulovähenteisyyteen
11837: ranneet palkkatason muutosta. Seuraava työt-        liittyvien tulorajojen tarkistusten riittävyyttä.
11838: tömyysturvaetuuksien ja laissa olevien markka-          Nykyinen työttömyysturvajärjestelmä tuli
11839: määrärajojen tarkistus tehdään 1 päivästä hei-      voimaan 1 päivänä tammikuuta 1985. Vaikka
11840: näkuuta 1989 lukien, jolloin otetaan huomioon       työttömyysturvajärjestelmää on sen lyhyenä
11841: ansiotasoindeksin nousu vuoden 1988 ensim-          voimassaoloaikana kehitetty aika paljon, kehit-
11842: mäisestä neljänneksestä vuoden 1989 ensim-          tämistarpeita on edelleen. Hallitus seuraa koko
11843: mäiseen neljännekseen.                              työttömyysturvajärjestelmän tarkoituksenmu-
11844:    Monet muut toimeentuloturvaetuudet on si-        kaista toteutumista ja ryhtyy tarvittaessa toi-
11845: dottu joko niin sanottuun TEL-indeksiin tai         menpiteisiin järjestelmässä mahdollisesti ha-
11846: kuluttajahintojen muutosta mittaaviin indeksei-     vaittavien epäkohtien poistamiseksi.
11847: hin. Niihin verrattuna ansiotasoon sidotut tar-
11848:     Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1989
11849: 
11850:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
11851:                                     1989 vp. -     KK n:o 297                                     5
11852: 
11853: 
11854: 
11855: 
11856:                              Tili Riksdagens Herr Talman
11857:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       följer bl.a. att den sysselsatta makens inkomst-
11858: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        er inte begränsar den arbetslösa makens rätt tili
11859: av den 16 maj 1989 tili vederbörande med1em        dagpenning avvägd enligt förtjänsten.
11860: av statsrådet översänt avskrift av följande av        Som medlem av en arbetslöshetskassa kan
11861: riksdagsledamot Saari m.fl. undertecknade          inträda varje lönearbetare vars utkomst bör
11862: spörsmål nr 297:                                   anses grunda sig på löneinkomst av arbete som
11863:                                                    utförs för annan. Ä ven om arbetslöshetskassor-
11864:           Är Regeringen medveten om att an-
11865:                                                    na är verksamma i samband med fackorgani-
11866:        talet personer som med anledning av
11867:                                                    sationer, är de dock i sitt förhållande tili
11868:        den stegrade löne- och kostnadsnivån
11869:                                                    vederbörande fackorganisation självständiga
11870:        blivit utan arbetslöshetsdagpenning har     sammanslutningar. Enligt 3 § 3 mom. lagen om
11871:        ökat därför att de inkomstgränser för
11872:                                                    arbetslöshetskassor får såsom vilikor för att bli
11873:        sysselsatt make som berättigar tili be-
11874:                                                    medlem eller kvarstå som medlem av en arbets-
11875:        hovsprövad      arbetslöshetsdagpenning
11876:                                                    löshetskassa inte uppställas att den som ansö-
11877:        inte har höjts i tillräcklig mån och
11878:                                                    ker om medlemskap eller är medlem skall
11879:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
11880:                                                    tillhöra eller ansluta sig tili någon annan
11881:        ta för att slopa behovsprövningen i
11882:                                                    förening, organisation eller sammanslutning.
11883:        fråga om arbetslöshetsdagpenning så
11884:                                                    Sålunda vinner man inträde i en arbetslöshets-
11885:        att sysselsatt makes inkomster inte
11886:                                                    kassa utan att man behöver ansluta sig tili
11887:        beaktas då beslut om arbetslös makes
11888:                                                    fackorganisationen i fråga. De anställda kan
11889:        dagpenning fattas eller åtminstone för
11890:                                                    alltså försäkra sig för arbetslöshet genom att
11891:        att höja de inkomstgränser för sysselsatt
11892:                                                    ansluta sig tili en arbetslöshetskassa.
11893:        make som inverkar på behovsprövning-
11894:                                                       Nödvändigheten av inkomstavhängighet och
11895:        en?
11896:                                                    behovet att utveckla den har utretts av kom-
11897:                                                    missionen för behovsprövning angående arbets-
11898:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       löshetsskydd, tillsatt av social- och hälsovårds-
11899: samt anföra följande:                              ministeriet den 29 mars 1984. Kommissionen
11900:    En arbetslös arbetssökandes utkomst tryggas     ansåg att arbetslöshetsskyddets inkomstav-
11901: i huvudsak genom arbetslöshetsdagpenning.          hängighet bör lindras genom delreformer. Där-
11902: Den betalas ut antingen som grunddagpenning        vid vore det möjligt att vid fortsatta beslut
11903: (grundskydd) eller som dagpenning avvägd           beakta de erfarenheter som vunnits på grund
11904: enligt förtjänsten (förtjänstskydd).               av redan vidtagna åtgärder samt eventuell
11905:    Avsikten med den inkomstavhängiga grund-        utveckling i fråga om de övriga utkomst-
11906: dagpenningen är att trygga minimiutkomsten         skyddsförmånerna.
11907: för en arbetslös arbetssökande och hans eller         Grundskyddets inkomstavhängighet har ut-
11908: hennes familj. Avsikten med den enligt för-        gående från kommissionens framställningar
11909: tjänsten avvägda dagpenningen är att bibehålla     lindrats genom en lag om ändring av lagen om
11910: den arbetslösa arbetssökandens utkomst i ett       utkomstskydd för arbetslösa, som trädde i
11911: skäligt förhållande till den inkomstnivå som       kraft den l februari 1987. Då slopades inkomst-
11912: han eller hon haft före arbetslösheten.            avhängigheten helt i fråga om de arbetslösa
11913:    Förtjänstskyddet är arbetslöshetsskydd i för-   med en arbetshistoria som fyllt 55 år. I fråga
11914: säkringsform som anordnas av arbetslöshets-        om makens inkomster fastställdes en priorite-
11915: kassorna. Medlemmarna i en arbetslöshetskas-       rad del, som avdras från de inkomster som
11916: sa deltar själva i finansieringen av förtjänst-    beaktas i inkomstavhängigheten. Från de in-
11917: skyddet genom att betala en försäkringspremie,     komster som tas i beaktande vid inkomstav-
11918: som beroende av sysselsättningsläget inom          hängigheten ströks utkomststöd, livränta enligt
11919: branschen utgör 10---500 mark per år. Av det       lagen om skada ådragen i militärtjänst och
11920: att förtjänstskyddet ordnas i försäkringsform      frontmannapension.
11921: 6                                    1989 vp. -     KK n:o 297
11922: 
11923:    Enligt Folkpensionsanstaltens statistik avkas-       Flera andra utkomstskyddsförmåner är
11924: tas årligen ca sju procent av samtliga ansök-        bundna antingen vid s.k. APL-index eller index
11925: ningar om arbetslöshetsskyddets grunddagpen-         som mäter ändring i konsumentpriserna. I
11926: ning. Andelen ansökningar som avslagits på           jämförelse med dem har de justeringar som är
11927: grund av inkomstavhängighet har årligen varit        bundna vid förtjänstnivån under senare år
11928: lite under två procent av samtliga ansökningar.      blivit avsevärt högre, vilket skali beaktas vid
11929:    Arbetslöshetsskyddsförmånerna justeras årli-      bedömningen av tiliräckligheten av arbetslös-
11930: gen i enlighet med 25 § lagen om utkomstskydd        hetsskyddets grundskydd eller justeringar av
11931: för arbetslösa i motsvarighet tili förändringen i    inkomstgränserna med anslutning tili dess in-
11932: lönenivån. Sålunda har de årliga justeringarna       komstavhängighet.
11933: även i fråga om sysselsatt makes inkomstgrän-           Det nuvarande systemet för arbetslöshets-
11934: ser som inverkar på inkomstavhängigheten till        skydd har varit i kraft sedan 1 januari 1985.
11935: fulit belopp följt förändringen i lönenivån.         Ä ven om systemet under den korta tid det
11936: Följande justering av arbetslöshetsskyddsför-        tiliämpats utvecklats ganska mycket behöver
11937: månerna och de markbelopp som är nämnda i            det utvecklas även i fortsättningen. Regeringen
11938: lagen görs fr.o.m. den 1 juli 1989, varvid man       följer med att arbetslöshetsskyddssystemet i sin
11939: beaktar stegringen av förtjänstnivåindexet från      helhet tillämpas på ett ändamålsenligt sätt och
11940: 1988 års första kvartal fram tili 1989 års första    vidtar vid behov åtgärder för att råda bot på
11941: kvartal.                                             missförhålianden som eventuelit konstateras i
11942:                                                      systemet.
11943: 
11944:     Helsingfors den 14 juni 1989
11945: 
11946:                                                     Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
11947:                                                 1989 vp.
11948: 
11949: Kirjallinen kysymys n:o 298
11950: 
11951: 
11952: 
11953: 
11954:                                    Ahde ym.: Maailmanpankin rahoittamien hankkeiden haittavai-
11955:                                        kutusten selvittämisestä
11956: 
11957: 
11958:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11959: 
11960:    Huomattava osa Suomen monenvälisestä ke-           nen siksi, että saataisiin puuhiiltä alueelle pe-
11961: hitysavusta ohjataan ns. Maailmanpankkiryh-           rustettavia sulattoja varten.
11962: mälle. Maailmanpankin tukemia hankkeita -                - Maailmanpankki on tukenut Brasilian
11963: jotka kaikki ovat siis osaksi suomalaisin varoin      energia-alan investointiohjelmaa 500 miljoonan
11964: rahoitettuja - on kuitenkin jo kauan arvostel-        dollarin suuruisella lainalla ja suunnittelee yh-
11965: tu voimakkaasti näiden hankkeiden ekologisten         teensä 1,4 miljardin dollarin suuruisia lisälai-
11966: ja sosiaalisten haittavaikutusten vuoksi.             noja. Brasilian energia-alan investointiohjelma
11967:     Esitetyn arvostelun takia Maailmanpankki          sisältää useita suuria patohankkeita, joiden
11968: ilmoitti huhtikuussa 1986 muuttavansa toimin-         toteuttaminen merkitsisi noin 25 miljoonan
11969: taansa "ympäristöystävällisemmäksi". Pankki           sademetsähehtaarin hukuttamista. Noin puolen
11970: ilmoitti ryhtyvänsä seuraamaan aikaisempaa            miljoonan ihmisen kodit jäisivät patoaltaiden
11971: tarkemmin tukemiensa hankkeiden ympäristö-            alle, ja hanke vaikuttaisi haitallisesti enemmän
11972: vaikutuksia sekä auttamaan lainansaajamaita           kuin puoleen Amazonasin jäljellä olevien in-
11973: pitämään paremmin huolta uusiutuvista luon-           tiaaniheimojen asuttamista ja niiden käytössä
11974: nonvaroistaan. Huhtikuun 1986 jälkeen Maail-          olevista maista.
11975: manpankin tukemien hankkeiden ympäristö-                 Esitetyn arvostelun mukaan kyseiset pato-
11976: vaikutuksia seuraavan henkilöstön määrää on-          hankkeet eivät ole edes taloudellisesti järkeviä,
11977: kin lisätty ja pankki on myöntänyt useille            sillä Maailmanpankin omien selvitysten mu-
11978: kehitysmaille suuria ympäristönsuojeluun ja           kaan puolet Brasilian sähkönkulutuksen kas-
11979: luonnonvarojen hoitoon tarkoitettuja lainoja.         vusta vuoteen 2000 mennessä pystyttäisiin tyy-
11980:     Kuitenkin sekä kehitysmaissa että teollisuus-     dyttämään noin 10 miljardin dollarin suuruisin
11981: maissa monet ympäristönsuojelu- ja muut jär-          investoinnein sähkön käytön tehokkuutta lisää-
11982: jestöt ovat sitä mieltä, ettei Maailmanpankin         mällä ja hävikkejä vähentämällä. Saman säh-
11983: toiminta ole ainakaan vielä muuttunut miten-          kömäärän tuottaminen suurpatoja rakentamal-
11984:  kään oleellisesti parempaan suuntaan. On väi-        la maksaa arvioiden mukaan 44 miljardia
11985:  tetty mm., ettei ympäristövaikutuksien seuran-       dollaria. Tästä epäsuhdasta huolimatta Maail-
11986:  nasta vastaaville yksiköille ole annettu riittäviä   manpankki on tähän mennessä lainannut Bra-
11987:  mahdollisuuksia vaikuttaa tuettavien hankkei-        silialle energiansäästötoimia varten vain miljoo-
11988:  den valmisteluun ja toteutukseen. Esitetyn ar-       na dollaria!
11989:  vostelun mukaan Maailmanpankin ympäristö-               - Maailmanpankin Intiassa rahoittamia
11990:  toimisto on käytännössä eristetty varsinaisesta      suuria metsityshankkeita on arvosteltu sen ta-
11991:  päätöstenteosta pelkäksi koristeeksi. Maail-         kia, että paikallisten puulajien sijasta on istu-
11992:  manpankki rahoittaa yhä hankkeita, joilla tie-       tettu nopeakasvuisia eukalyptus-lajeja, jotka
11993:  detään olevan laajoja ekologisia ja sosioekono-      tukahduttavat kaiken aluskasvillisuuden. YK:n
11994:  misia haittavaikutuksia.                             elintarvike- ja maatalousjärjestön F AO:n teke-
11995:     Muutamia esimerkkejä:                             män selvityksen mukaan kyseisten eukalyptus-
11996:     -- Maailmanpankki tukee yhä Brasiliassa           lajien istuttaminen muualle kuin runsassateisille
11997:  suurta Carajasin alueen "kehitysohjelmaa", jo-       alueille pikemminkin nopeuttaa kuin vähentää
11998:  hon kuuluu mm. viiden miljoonan sademetsä-           eroosiota.
11999:  hehtaarin raivaaminen pelloiksi, kolmen mil-            - Maailmanpankin rahoittamia hankkeita
12000:  joonan hehtaarin raivaaminen karjatiloiksi           on arvosteltu myös niiden aiheuttamien epä-
12001:  sekä 1,5 miljoonan metsähehtaarin hakkaami-          suorien ympäristövaikutusten vuoksi. Suuri osa
12002: 290010D
12003: 2                                     1989 vp. -      KK n:o 298
12004: 
12005: Maailmanpankin nykyään rahoittamista hank-            maiden kunnostamista hyötykäyttöön sekä mo-
12006: keista parantaa "tehokkuutta" vain länsimai-          ninkertaistaa tukensa sellaisille maa- ja metsä-
12007: sessa mielessä ja vähentää samalla työpaikkoja        talouden kehitysohjelmille, joissa puiden istut-
12008: maatalouden, pienimittaisen "kyläteollisuu-           taminen ja peltoviljely yhdistetään toisiinsa
12009: den" ja muiden perinteisten elinkeinojen piiris-      niin, että myös puut tuottavat polttopuun
12010: sä. Esimerkiksi Maailmanpankin tukemat maa-           ohella ruokaa ja rehua sekä lannoittavat pel-
12011: seudun sähköistämishankkeet ovat pelkästään           toja karikkeillaan. Puiden ja peltokasvien limit-
12012: Bangladeshissa ja Indonesiassa vieneet elannon        täminen lisäisi monessa tapauksessa ravinnon
12013: miljoonilta aiemmin itsensä riisin kuorimisella       tuotantoa, torjuisi eroosiota seka suojaisi maa-
12014: elättäneiltä naisilta. Edellä mainitut Intiassa       perän vesivaroja.
12015: toteutetut metsitysohjelmat ovat hävittäneet             Edellä kuvatun kaltaiset "peltometsäviljely-
12016: vähintäänkin satojatuhansia maatalouden työ-          hankkeet" pitäisi kansalaisjärjestöjen mukaan
12017: paikkoja peltojen muuttuessa eukalyptusviljel-        toteuttaa siten, että myös - ja varsinkin -
12018: miksi.                                                köyhimmät väestönosat hyötyvät niistä. Tämä
12019:    - Maailmanpankin rahoittama! suurpadot             edellyttää useimmiten maanjako uudistusta
12020: ja keinokastelujärjestelmät ovat merkinneet           sekä muita sellaisia järjestelyjä, jotka takaavat,
12021: miljoonien köyhien ihmisten häätämistä entisil-       että köyhimmilläkin on todellista päätösvaltaa
12022: tä mailtaan. Yksinomaan Intian Narmada-               ja mahdollisuus hyödyttää itseään omalla työl-
12023: jokeen suunniteltujen patojen lasketaan häätä-        lään. Tämänkaltaisista koeluonteisista järjeste-
12024: vän kodeistaan yhdestä kahteen miljoonaa ih-          lyistä         peltometsäviljelystä yhdistettynä
12025: mistä.                                                maanjakouudistukseen - on hyviä kokemuk-
12026:    Esitetyn arvostelun mukaan Maailmanpan-            sia, mutta toistaiseksi Maailmanpankki ei ole
12027: kin rahoittama! kehityshankkeet ovat erittäin         tehnyt paljoakaan tällaisten hankkeiden laajen-
12028: usein edistäneet maanomistuksen entistäkin            tamiseksi.
12029: suurempaa keskittymistä köyhissä maissa. Sa-             Olennainen Maailmanpankin toimintaan liit-
12030: malla ne ovat lisänneet maattoman, työttömän          tyvä ongelma on myös sen hankkeita koskevien
12031: ja hädänalaisen väestön määrää. Näin tapah-           asiakirjojen salaisuus. Kehitysmaiden kansa-
12032: tuu, kun "tehokkuutta" tarkastellaan vain             laisjärjestöt ja kansanliikkeet edustavat usein
12033: suurtilojen ja liikeyritysten eikä puutteessa elä-    juuri niitä ihmisiä, joiden elämään Maailman-
12034: vän väestön kannalta.                                 pankin rahoittamat hankkeet vaikuttavat. Nii-
12035:    Maattomiksi ja työttömiksi joutuneiden ih-         den tiedoilla ja näkemyksillä voisi olla suuri
12036: misten on usein pakko - viimeisenä keinonaan          merkitys arvioitaessa suunniteltujen hankkei-
12037: - yrittää viljellä sademetsiä, jyrkkiä rinteitä ja    den ekologisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Kui-
12038: muita vastaavia huonosti viljelyyn sopivia            tenkaan näille järjestöille ei myönnetä mahdol-
12039: alueita, jotka nopeasti kuluvat eroosion takia        lisuutta tutustua hankkeita koskeviin asiakir-
12040: täysin kelvottomiksi. Samalla hävitetään aluei-       joihin.
12041: ta ja ekosysteemejä, joilla on ollut suuri mer-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12042: kitys sadevesien sitojina, "geenivarastoina"          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12043: sekä ilmakehän hiilen sitojina. Tämä taas             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12044: merkitsee tulvien ja kuivuuden jyrkempää vaih-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12045: telua, ns. kasvihuoneilmiön kiihtymistä sekä
12046: eliölajien sukupuuttoon häviämisen takia -                      Miten Suomen Hallitus on järjestänyt
12047: monien vielä tuntemattomien mahdollisuuksien                 tai aikoo järjestää Maailmanpankin ra-
12048: menettämistä. Tämä myös osoittaa, että sosiaa-               hoittamien hankkeiden seurannan siten,
12049: liset haitat voivat johtaa ympäristöhaittoihin ja            että Suomessa voidaan olla selvillä suo-
12050: päinvastoin.                                                 malaisinkin varoin tuettavien hankkei-
12051:    Esitetyn arvostelun mukaan Maailmanpank-                  den mahdollisista ekologisista ja sosio-
12052: ki ei ole kyllin aktiivisesti etsinyt mahdollisuuk-          ekonomisista haittavaikutuksista, sekä
12053: sia rahoittaa elinympäristön pilaantumista eh-                  miten Hallitus aikoo vaikuttaa
12054: käiseviä hankkeita köyhissä maissa. Pankin                   Maailmanpankin toimintaan varmis-
12055: toimintaa arvostelleiden kansalaisjärjestöjen                taakseen, että se kaikilta osiltaan edis-
12056: mukaan Maailmanpankin pitäisi muun muassa                    tää ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää
12057: tukea sademetsähakkuissa syntyneiden jouto-                  kehitystä?
12058:                             1989 vp. -   KK n:o 298                                   3
12059: 
12060: Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1989
12061: 
12062:  Matti Ahde                    Risto Ahonen               Aimo Ajo
12063:  Arja Alho                     Jouni Backman              Ilkka-Christian Björklund
12064:  Jukka Gustafsson              Iiris Hacklin              Pertti Hietala
12065:  Sinikka Hurskainen-Leppänen   Tuulikki Hämäläinen        Liisa Jaakonsaari
12066:  Ilkka Joenpalo                Riitta Järvisalo-Kanerva   Antti Kalliomäki
12067:  Seija Karkinen                Tarja Kautto               Antero Kekkonen
12068:  Sakari Knuuttila              Pentti Lahti-Nuuttila      Arto Lapiolahti
12069:  Reijo Lindroos                Lauri Metsämäki            Riitta Myller
12070:  Sinikka Mönkäre               Mats Nyby                  Saara-Maria Paakkinen
12071:  Reino Paasilinna              Tuula Paavilainen          Markku Pohjola
12072:  Virpa Puisto                  Kari Rajamäki              Jussi Ranta
12073:  Jorma Rantanen                Heikki Rinne               Jukka Roos
12074:  Timo Roos                     Matti Saarinen             Lea Savolainen
12075:  Jouko Skinnari                Marja-Liisa Tykkyläinen    Kerttu Törnqvist
12076:  Kari Urpilainen               Raimo Vuoristo             Matti Vähänäkki
12077:  Kirsti Ala-Harja              Pirjo-Riitta Antvuori      Kaarina Dromberg
12078:  Liisa Hilpelä                 Matti Hokkanen             Tapio Holvitie
12079:  Kari Häkämies                 Riitta Jouppila            Maunu Kohijoki
12080:  Martti Korkia-Aho             Lea Kärhä                  Matti Lahtinen
12081:  Juhani Laitinen               Ritva Laurila              Tuula Linnainmaa
12082:  Anna-Kaarina Louvo            Sauli Niinistö             Heikki A. Ollila
12083:  Sirpa Pietikäinen             Aino Pohjanoksa            Erkki Pystynen
12084:  Anssi Rauramo                 Pirjo Rusanen              Riitta Saastamoinen
12085:  Jouni J. Särkijärvi           Anneli Taina               Eeva Turunen
12086:  Riitta Uosukainen             Sakari Valli               Päivi Varpasuo
12087:  Ritva Vastamäki               Iiro Viinanen              Juhani Alaranta
12088:  Sirkka-Liisa Anttila          Kauko Heikkinen            Pirkko Ikonen
12089:  Tytti lsohookana-Asunmaa      Anneli Jäätteenmäki        Riitta Kauppinen
12090:  Timo Kietäväinen              Annikki Koistinen          Heikki Kokko
12091:  Eeva Kuuskoski-Vikatmaa       Seppo Kääriäinen           Markku Lehtosaari
12092:  Mauri Pekkarinen              Hannele Pokka              Pekka Puska
12093:  Tellervo Renko                Mirja Ryynänen             Kalle Röntynen
12094:  Aapo Saari                    Kimmo Sarapää              Juho Sillanpää
12095:  Eino Siuruainen               Hannu Tenhiälä             Taisto Tähkämaa
12096:  Johannes Virolainen           Matti Väistö               Paavo Väyrynen
12097:  Marjatta Väänänen             Raila Aho                  Claes Andersson
12098:  Asko Apukka                   Heli Astala                Esko Helle
12099:  Anna-Liisa Jokinen            Arvo Kemppainen            Timo Laaksonen
12100:  Pertti Lahtinen               Pekka Leppänen             Lauha Männistö
12101:  Esko Seppänen                 Vappu Säilynoja            Pauli Uitto
12102:  Jarmo Wahlström               Juhani Vähäkangas          Gunnar Jansson
12103:  Henrik Lax                    Håkan Nordman              Per-Henrik Nyman
12104:  Elisabeth Rehn                Ole W asz-Höckert          Pentti Kettunen
12105:  J. Juhani Kortesalmi          Lea Mäkipää                Esko Almgren
12106:  Jorma Fred                    Toimi Kankaanniemi         Eeva-Liisa Moilanen
12107:   Ensio Laine                  Marja-Liisa Löyttyjärvi    Marjatta Stenius-Kaukonen
12108:   Esko-Juhani Tennilä          Pekka Haavisto             Eero Paloheimo
12109:   Erkki Pulliainen             Osmo Soininvaara           Urpo Leppänen
12110: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 298
12111: 
12112: 
12113: 
12114: 
12115:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12116: 
12117:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      din komission näkemyksen, että kehityksen
12118: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tulee rakentua ekologisesti, taloudellisesti ja
12119: olette 16 päivänä toukokuuta 1989 päivätyn          sosiaalisesti kestävälle ja terveelle pohjalle ja
12120: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        että taloudellinen kasvu ei useimmiten ole,
12121: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       varsinkaan pitkällä tähtäimellä, ristiriidassa
12122: edustaja Ahteen ym. näin kuuluvasta kirjalli-       köyhyyden vähentämisen ja ympäristönäkö-
12123: sesta kysymyksestä n:o 298:                         kohtien huomioonottamisen kanssa. Pankki on
12124:                                                     ilmoittanut pyrkivänsä toteuttamaan ympäris-
12125:           Miten Suomen Hallitus on järjestänyt
12126:                                                     töpolitiikkaansa useilla eri tasoilla. Ensinnäkin
12127:        tai aikoo järjestää Maailmanpankin ra-
12128:                                                     yksittäisten hankkeiden ympäristövaikutukset
12129:        hoittamien hankkeiden seurannan siten,
12130:                                                     pyritään ottamaan huomioon niiden suunnitte-
12131:        että Suomessa voidaan olla selvillä suo-     luvaiheessa. Tätä varten pankin ympäristö-
12132:        mataisinkin varoin tuettavien hankkei-
12133:                                                     asiantuntijat valmistelevat yhteistyössä kuhun-
12134:        den mahdollisista ekologisista ja sosio-
12135:                                                     kin maahan suuntautuvasta lainanannosta vas-
12136:        ekonimisista haittavaikutuksista, sekä
12137:                                                     taavien virkailijoiden kanssa maakohtaisia laa-
12138:           miten Hallitus aikoo vaikuttaa
12139:                                                     joja ympäristöongelmien kartoituksia (Envi-
12140:        Maailmanpankin t01mmtaan varmis-             ronmental Issues Papers, EIPs) sekä yksityis-
12141:        taakseen, että se kaikilta osiltaan edis-
12142:                                                     kohtaisempia yksittäisten ympäristökysymysten
12143:        tää ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää   analyysejä (Country Studies, CSs). EIP-asiakir-
12144:        kehitystä?
12145:                                                     joja on olemassa jo useista maista ja CS-
12146:                                                     asiakirjoja on laadittu useita kymmeniä, näistä
12147:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        monet yhteistyössä muiden kehitysyhteistyötä
12148: vasti seuraavaa:                                    tekevien järjestöjen, mm. UNDP:n (YK:n ke-
12149:    On tosiasia, että Maailmanpankin rahoitta-       hitysohjelma) kanssa. Näissä tutkimuksissa tar-
12150: milla hankkeilla on merkittäviä sosiaalisia ja      kasteltuja ongelmia ovat mm. trooppisten met-
12151: ekologisia vaikutuksia, joista kaikki eivät ole     sien hakkuut, Saharan eteläpuolisten Afrikan
12152: olleet pelkästään positiivisia. Tämän on myös       maiden ympäristöongelmat ja Välimeren saas-
12153: pankin johto myöntänyt eri yhteyksissä.             tuminen. Myös pankin arviointiosasto (Opera-
12154:    Maailmanpankissa on pantu toimeen orga-          tions Evaluation Department, OED) tekee ym-
12155: nisaatiouudistus, jonka eräänä keskeisenä ta-       päristökysymyksiin liittyvää tutkimusta, josta
12156: voitteena oli vahvistaa oleellisesti pankin ym-     esimerkkinä mainittakoon uusiutuvien luon-
12157: päristökysymysten asiantuntemusta: tällöin pe-      nonvarojen käyttöä maataloudessa ja metsän-
12158: rustettiin keskeinen ympäristöasiain osasto ja      hoidossa koskeva tutkimus (OED Report No.
12159: tämän lisäksi pankin neljään alueelliseen osas-     7345 vuodelta 1988).
12160: toon (Aasian, Afrikan, Latinalaisen Amerikan
12161: ja Euroopan sekä Lähi-idän maita varten)               Ympäristökysymykset liittyvät olennaisella
12162: erillinen ympäristöjaosto. Tällä hetkellä pankin    tavalla köyhyyden ongelmaan, kuten kysymyk-
12163: palveluksessa on lähes 50 päätoimista ympäris-      sessä oikein painotetaan. Tämän vuoksi köy-
12164: töasiantuntijaa, minkä lisäksi pankki käyttää       hyyden vähentämiseksi on ponnisteltava rin-
12165: konsultteja ympäristökysymysten käsittelyssä.       nakkain ympäristöongelmien lievittämisen
12166: Tämän ansiosta pankin resurssit ovat monin-         kanssa. Erityisen tärkeää on ottaa huomioon
12167: kertaistuneet ympäristösektorilla organisaa-        maaseudun köyhimpien ihmisten, jotka useim-
12168: tiouudistusta edeltävään ajankohtaan verrattu-      miten ovat naisia, tilanteen parantaminen.
12169: na. Tämän panostuksen lisäksi vielä pankin          Nämä painopisteet, köyhyyden vähentäminen
12170: jokainen projektivirkailija joutuu ottamaan         ja naisten aseman parantaminen ovatkin olleet,
12171: ympäristönäkökohdat työssään huomioon hy-           ympäristökysymysten ohella, viime vuosina
12172: väksyttyjen ohjeiden mukaisesti.                    keskeisiä Suomen maailmanpankkipolitiikassa.
12173:    Maailmanpankki on hyväksynyt Brundtlan-          Näitä seikkoja ja niiden keskinäistä riippuvuut
12174:                                                1989 vp. -         KK n:o 298                                       5
12175: 
12176: ta on jatkuvasti tuotu esiin sekä pankin johto-                      Mitä tulee erityisesti Suomen toimintaan
12177: kunnassa että jokasyksyisissä vuosikouksissa ja                   Maailmanpankissa, on todettava, että Suomi
12178: kahdesti vuodessa kokoontuvissa kehityskomi-                      toimii pankissa ensi sijassa omassa äänestys-
12179: tean kokouksissa. Samalla tavoin on toimittu                      ryhmässään yhdessä muiden pohjoismaiden
12180: myös alueellisissa kehitysrahoituslaitoksissa,                    kanssa. Siten Suomen noudattama politiikka
12181: joissa Suomi on jäsenenä (Aasian, Afrikan ja                      on pitkälti yhteispohjoismaista esiintymistä.
12182: Latinalaisen Amerikan kehityspankit).                             Maailmanpankkiin liittyvien kysymysten val-
12183:    Myös köyhyys- ja naiskysymysten esille                         mistelusta Suomessa vastaa valtiovarainminis-
12184: tuonnin osalta pohjoismaat ovat olleet alulle-                    teriö yhteistyössä ulkoasiainministeriön kehitys-
12185: panijoita: pohjoismaiden kehityskomitean ko-                      yhteistyöosaston kanssa.
12186: kouksessa keväällä 1986 tekemästä aloitteesta                        Johtokuntatyöskentelyn tasolla Suomeakin
12187: saatiin mm. tärkeä köyhpden eri näkökohtia                        pankissa edustava pohjoismainen toimisto seu-
12188: tarkasteleva dokumentti 1 , joka antaa suunta-                    raa valmisteilla olevia projekteja ja raportoi
12189: viivoja pankin köyhyyden vastaiselle politiikal-                  niiden edistymisestä, niihin mahdollisesti liitty-
12190: le tulevaisuudessa. Syksyn 1988 kehityskomi-                      vistä sosiaalisista ja ympäristöongelmista sekä
12191: tean kokouksen eräs pääteemoista oli niin                         muiden jäsenmaiden odotettavissa olevista kan-
12192: ikään köyhyyden vähentäminen. Tästä aiheesta                      noista. Valmisteilla on erityinen ympäristö-
12193: alusti Suomen valtiovarainministeri.                              asioiden seurantaa pankissa koskeva yleisohje
12194:                                                                   toimiston työtä helpottamaan. Valtiovarain- ja
12195:    Samassa kokouksessa pohjoismaiden aloit-                       ulkoasiainministeriöissä toimiston raporttien
12196:  teesta päätettiin, että pankin tulee valmistella                 sekä myös muiden pohjoismaiden kanssa käy-
12197:  vuosittain erityinen ympäristönäkökohtien                        tävän tietojen vaihdon pohjalta seurataan
12198:  huomioonottamista pankin lainanmmossa kos-                       hankkeiden edistymistä ja valmistellaan kanto-
12199:  keva selonteko. Ensi syksyn kokouksessa Was-                     ja niihin. Yhteispohjoismaisissa viikoittain pi-
12200:  hingtonissa on tarkoitus käydä seikkaperäinen                    dettävissä puhelinkokouksissa sovitaan Maail-
12201:  keskustelu ympäristökysymyksistä sekä myös                       manpankin pohjoismaiselle toimistolle sekä
12202:  pankin ympäristöpolitiikasta tiedottamisesta.                    alueellisten kehityspankkien osalta pohjoismai-
12203:  Selonteon tulisikin pohjoismaiden käsityksen                     ta edustaville johtokunnan jäsenille annettavis-
12204:  mukaan palvella myös ympäristökysymysten                         ta ohjeista.
12205:  parissa työskentelevien kansalaisjärjestöjen tie-                   Tältä pohjalta voidaan sanoa, että Suomen
12206:  donlähteenä. Yleistä tiedonsaantia pankin ym-                    valtionhallinnossa pyritään olemaan hyvin pe-
12207:  päristöpolitiikasta parantamaan on tarkoitettu                   rillä Maailmanpankin ympäristöpolitiikasta ja
12208:  myös tänä keväänä ilmestymisensä aloittanut                      sen rahoittamien hankkeiden sosiaali- ja ympä-
12209:  Environment Bulletin.                                            ristövaikutuksista. Maailmanpankin tekemät
12210:     Köyhyyden vähentämiseksi, naisten aseman                      lainaesitykset ovat myös muuttuneet - osal-
12211:  parantamiseksi ja myös maataloustuotannon                        taan pohjoismaiden ja siis Suomenkin toimin-
12212:  tehostamiseksi maanjakouudistus olisi tärkeä                     nan ansiosta -- ympäristö- ja sosiaalisia näkö-
12213:  toimenpide niissä kehitysmaissa, joissa maan··                   kohtia entistä enemmän painottaviksi.
12214:  omistus on voimakkaasti keskittynyttä. Poh-                         Millaisia rahoituspäätöksiä pankki sitten te-
12215:  joismaat ovat esiintyneet maanjakouudistuksen                    kee ja mitä näkökohtia se painottaa näissä
12216:  toimeenpanemisen puolesta eri yhteyksissä, vii-                  päätöksissään. riippuu viime kädessä pankin
12217:  meksi käsiteltäessä Maailmanpankin ja Kan-                       kaikista jäsenvaltioista. Päätöksenteon taustal-
12218:  sainvälisen valuuttarahaston Keniaa koskevaa                     la painavat usein varsinkin lyhyellä tähtäimellä
12219:  talouspoliittista ohjelmaa 2>. On kuitenkin pi-                  ristiriitaiset näkökohdat, mm. juuri ympäristö-
12220:  dettävä mielessä, että kysymys maanjakouudis-·                   näkökohdat ja toisaalta kehitysmaiden elinta-
12221:  tuksesta on erittäin herkkä poliittinen kysymys,                 son kohottamispyrkimykset. Vaikka ympäris-
12222:  jossa painostustoiminta ulkopuolelta, esim.                      tönäkökohdat ovat saaneet voimakasta ja vält-
12223:  Maailmanpankin taholta ei voi tulla kysymyk-                     tämätöntä huomiota osakseen monien teolli-
12224:  seen, vaan johtopäätökset on vedettävä asian-                    suusmaiden ja myös kehitysmaiden kannan-
12225:  omaisten maiden itsensä taholta.                                 otoissa eri yhrey ksissä, ovat kasvu- ja teollista-
12226:                                                                   mispyrkimyksct        kehitysmaiden      kannalta
12227:                                                                   ymmärrettävästi keskeiset.
12228: '' Rcport of The Povtrty Task F·orce •>n Poverty .;\lleviation,
12229:    .June 1988                                                        Moraalisesti arveluttavaa toimintaa teolli-
12230: •J Kenya: Poiky t'ramework Paper 1989 ·-91, April 1989            suusmaiden taholta on pyrkiä työntämään vas-
12231: 6                                            1989 vp. -       KK n:o 298
12232: 
12233: tuu ympäristöongelmista kehitysmaiden har-                    tyisen ympäristönsuojeluohjelman laatiminen
12234: teille, joilla on heikommat edellytykset kyetä                energiasektorille (Environment Master Pian),
12235: niitä ratkomaan. Tärkeätä on kaikkien osa-                    joka sisältää sekä ympäristö-, sosiaali- että
12236: puolten vakuuttuminen siitä, että kestävän                    alkuperäisväestöä koskevia ehtoja. Tällä suun-
12237: kehityksen edellytyksenä on ympäristönäkö-                    nitelmalla on saavutettu näillä keskeisillä aloil-
12238: kohtien huomioonottaminen niin kehitys- kuin                  la tiettyä edistystä, mutta sen toteuttaminen on
12239: teollisuusmaissakin. Tärkeä merkitys tämän                    vielä kesken. Pohjoismaita edustava johtokun-
12240: tyyppisen ajattelun läpiviemiseksi on sillä yh-               nan jäsen kritikoi lainaesityksen eräitä näkö-
12241: teistyöllä, jota Maailmanpankki on pyrkinyt                   kohtia jo johtokuntakäsittelyn yhteydessä.
12242: tiivistämään sekä kansainvälisten että paikallis-             Mm. ensimmäisen energiasektorilainan ehtojen
12243: ten kansalaisjärjestöjen kanssa. Samalla Maail-               hitaan täyttymisen vuoksi suunniteltu toinen
12244: manpankki voi myös hyödyntää näiden usein                     energiasektorilaina määrältään myös 500 milj.
12245: huomattavaa kokemusta varsinkin ns. ruohon-                   dollaria jäi toteutumatta (toinen syy oli se, ettei
12246: juuritason hankkeiden valmistelussa ja toteut-                pankki katsonut voivansa suostua Brasilian
12247: tamisessa.                                                    vaatimukseen Angra III -ydinvoimalayksikön
12248:                                                               rakentamisesta lainan turvin). Tämän sijalle
12249:    Kysymyksessä esiin otettujen esimerkkita-                  Maailmanpankki valmistelee parhaillaan eri-
12250: pausten osalta on todettava seuraavaa:                        tyistä ympäristönsuojelu- ja energiansäästölai-
12251:                                                               naa määrältään 325 milj. dollaria. Ensimmäi-
12252:    Brasilian Carajasin alueen kehittämisohjelma               sen energiasektorilainan tarkoituksena ei ollut
12253: käynnistettiin v. 1980, aluksi pääasiassa alueen              (eikä myöskään toisen, toteutumatta jääneen)
12254: rikkaiden rautamalmivarojen hyödyntämiseksi.                  rahoittaa patojen rakentamista Amazonasin
12255: Myöhemmin ohjelmaan sisällytettiin myös mui-                  alueelle, vaan Brasilian jo aikaisemmin aloitta-
12256: ta komponentteja, mm. maatalouden kehittä-                    mien patoprojektien haittavaikutusten lievittä-
12257: mistoimenpiteitä. Maailmanpankki on osallis-                  mmen.
12258: tunut ohjelmaan myöntämällä 300 milj. dolla-                     Intiassa toteutettava Narmada-joen kehitys-
12259: rin lainan rautamalmiprojektiin v. 1982. Toisin               ohjelma on kolmen osavaltion (Madhya Pra-
12260: kuin useimmat Amazonasin alueen projektit,                    desh, Maharashtr ja Gujarat) yhteishanke, jo-
12261: tätä projektia valmisteltiin silmälläpitäen myös              hon sisältyy mm. vesihuollon järjestämistä,
12262: sen ympäristövaikutuksia. Lainasopimukseen                    kastelujärjestelmien rakentamista ja voimata-
12263: sisältyi mm. maanparannustöitä, suojelualuei-                 louden kehittämistä. On arvioitu, että ohjelman
12264: den muodostamista ja ympäristökoulutuksen                     toteuttaminen kestää useita vuosikymmeniä.
12265: järjestämistä koskevia määräyksiä. Hankkeen                   Kyseessä on itse asiassa sarja hankkeita kussa-
12266: brasilialainen toteuttaja Companhia Vale do                   kin osavaltiossa, joita ei ole tiukasti koordinoi-
12267: Rio Doce (CVRD) ei liene kuitenkaan kyennyt                   tu keskenään. Tästä on seurannut osavaltioiden
12268: täysimääräisesti täyttämään näitä ehtoja ja                   keskinäisiä riitoja mm. vesivoiman jakamisesta
12269: Maailmanpankilla on vähäisiä mahdollisuuksia                  ja väestön asuttamisesta. Hankkeiden toteutus
12270: myöskään sanktioida niiden toteuttamatta jät-                 on mm. tästä syystä huomattavasti viivästynyt.
12271: tämistä. Maailmanpankin, World Wildlife Fun-                     Maailmanpankki on avustanut osavaltioita
12272: din ja Conservation Foundationin tekemän                      hankkeiden rahoittamisessa kolmella v. 1985
12273: tutkimuksen mukaan 3l tämä Carajasin osapro-                  myönnetyllä lainalla yhteismääräitään 500 milj.
12274: jekti edustaa kuitenkin järjestelmällistä ja ym-              dollaria. Pankin harkinnassa on lisäksi kaksi
12275: päristön kannalta vastuullista alueen kehittä-                uutta lainaa yhteismääräitään 420 milj. dolla-
12276: mistä, kun taas kehitys muualla Carajasin                     ria. Lainavalmistelun eteneminen riippuu siitä,
12277: alueella on ollut "kaoottinen".                               millä tavoin osavaltiot kykenevät eliminoimaan
12278:    Brasilian energiasektorille Maailmanpankki                 hankkeisiin liittyviä epäkohtia. Lainavalmistelu
12279: myönsi v. 1986 500 milj. dollarin lainan.                     on erityistarkkailun kohteena useissa maissa,
12280: Kyseessä oli ns. sektorilaina, jolla ei rahoitettu            myös Pohjoismaissa. Yhdysvaltain kehitysyh-
12281: mitään määrättyjä hankkeita, vaan se käytet-                  teistyöviraston USAIDin "ennakkovaroituslis-
12282: tiin yleensä tuonnin rahoitukseen ja maksettiin               talla" hanke on myös. Tällä hetkellä arvioi-
12283: kahdessa erässä heinä- ja joulukuussa 1986.                   daan, että uudet lainat tulisivat johtokuntakä-
12284: Tämän lainan ehdollisuuteen kuului mm. eri-                   sittelyyn tilivuoden 1992 aikana.
12285: ') Dennis J. Mahar: Government Polides and Deforestation in      Kenties eniten kritiikkiä aiheuttaneen Sardar
12286:     Brazil's Amazon Region, Washington D.C. 1989, s. 42       Sarovarin padon rakentamisesta aiheutuva
12287:                                      1989 vp. -     KK n:o 298                                     7
12288: 
12289: väestön muuttotarve koskettaa n. 79 000 ihmis-      toimintaa arvioivat sellaiset järjestöt kuin Nar-
12290: tä. Nämä kuuluvat Intian köyhimpiin ihmisiin        mada Dhangrast Sariti Intiasta sekä OXF AM
12291: ja he ovat heikosti integroituneet Intian yhteis-   Englannista. Näiden suorittama raportointi
12292: kuntaan ja talouteen. Muutto uusille asuin-         helpottaa pankkia ongelmien kartoittamisessa
12293: alueille ja heille maksettavat korvaukset mer-      ja painostustoiminnassa osavaltiohallitusten
12294: kitsisivät parannusta useimpien elinolosuhtei-      saamiseksi suopeammaksi esiintyvien puuttei-
12295: siin. 0Pgelmia aiheutuu kuitenkin siitä, että       den korjaamiseksi. Äskettäin on joukko kan-
12296: Gujarat on velvollinen asuttamaan myös muis-        salaisjärjestöjä kustakin osavaltiosta tehnyt
12297: ta osavaltioista olevat ihmiset oikeuden pää-       suunnitelman Sardar Sarovarin padon rakenta-
12298: töksen mukaan (tosin useimmat haluaisivat           misen estämiseksi kunnes asutustoiminnan
12299: jäädä entisiin osavaltioihinsa) sekä se, että       puutteet on korjattu osavaltioiden taholta.
12300: ennen pankin mukaantuloa uudelleen asutetut            Pääjohtaja Conable vieraili Intiassa marras-
12301: ihmiset saivat huonommat korvaukset kuin ne,        kuussa 1987 ja tapasi tuolloin myös kansalais-
12302: jotka ovat muuttaneet tai muuttavat tämän           järjestöjen edustajia. Conable vahvisti tällöin
12303: jälkeen. Ymmärrettävästi aiemmin asutetut           pankin halun pyrkiä kohti oikeudenmukaisia
12304: vaativat tasavertaista kohtelua. Myös maan-         asutusjärjestelyjä. Varapääjohtaja Qureshi puo-
12305: hankintatilanne vaihtelee osavaltiosta toiseen.     lestaan viittasi helmikuussa 1989 tekemänsä
12306:    Asutustoimintaa valvomaan pankki on kut-         vierailun yhteydessä lainojen maksatusten mah-
12307: sunut myös ulkopuolisia järjestöjä ja laitoksia     dolliseen jäädyttämiseen ellei tyydyttäviin asu-
12308: (Centre for Social Studies, Surat, Tatu Institu-    tusjärjestelyihin päästä.
12309: tion of Social Studies, Bombay). Tämän ohella
12310:      Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1989
12311: 
12312:                                                             Valtiovarainministeri Erkki Liikanen
12313: 8                                   1989 vp. -     KK n:o 298
12314: 
12315: 
12316: 
12317: 
12318:                              Tili Riksdagens Herr Talman
12319:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       hållbar och sund och att en ekonomisk tillväxt
12320: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        för det mesta inte, åtminstone inte på lång sikt,
12321: av den 16 maj 1989 tili vederbörande medlem        motverkar en minskning av fattigdomen eller
12322: av statsrådet översänt avskrift av följande av     beaktandet av miljösynpunkter. Banken har
12323: riksdagsman Ahde m.fl. undertecknade spörs-        meddelat sin strävan att förverkliga sin miljö-
12324: mål nr 298:                                        politik på flera olika nivåer. För det första
12325:                                                    försöker man i planeringsskedet beakta hur
12326:           Hur har Finlands Regering ordnat         enskilda projekt inverkar på miljön. För detta
12327:        eller hur ämnar den ordna uppföljning-      ändamål utarbetar miljöexperterna i samarbete
12328:        en av de projekt som Världsbanken           med vederbörande myndigheter i det land tili
12329:        finansierar så att man i Finland får        vilket lånet beviljas omfattande kartläggningar
12330:        vetskap om de eventuella ekologiska         av miljöproblemen i landet (Environmental
12331:        och socioekonomiska skadeverkningar         Issues Papers, EIPs) samt mera detaljerade
12332:        som sådana projekt som stöds även           analyser av enskilda miljöfrågor (Country Stu-
12333:        med finska pengar har, samt                 dies, CSs). Det har redan gjorts upp EIP-
12334:           hur ämnar Regeringen påverka             dokument över flera Iänder och CS-analyser
12335:        Världsbankens verksamhet för att säkra      flera tiotal, av dessa många i samarbete med
12336:        att Världsbanken tili alla delar främjar    andra utvecklingssamarbetsorganisationer bl.a.
12337:        en ekologiskt och socialt hållbar ut-       UNDP (FN:s utvecklingsprogram). I dessa
12338:        veckling?                                   undersökningar har man granskat sådana pro-
12339:                                                    blem som bl.a. avverkning av tropiska skogar,
12340:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       miljöproblemen i de afrikanska Iänder som
12341: samt anföra följande:                              ligger söder om Sahara och föroreningen i
12342:    Det är ett faktum att projekt som finansieras   Medelhavet. Också bankens evalueringsavdel-
12343: av Världsbanken har stora sociala och ekono-       ning (Operations Evaluation Department,
12344: miska verkningar. Alla har inte varit enbart       OED) utför undersökningar som hänför sig tili
12345: positiva. Detta har även bankens ledning med-      miljöfrågor. Som exempel kan nämnas en
12346: gett i olika sammanhang.                           undersökning om användningen av regenerati-
12347:    Världsbanken har genomfört en organisa-         va naturtillgångar inom lantbruket och skogs-
12348: tionsreform. Ett av reformens viktigaste mål       vården (OED Report No. 7345 år 1988).
12349: var att betydligt förstärka sakkunskapen i
12350: miljöfrågor: härvid grundades en central avdel-       Miljöfrågorna hänför sig på ett väsentligt
12351: ning för miljöfrågor och vid fyra av bankens       sätt till fattigdomsproblematiken, vilket nog så
12352: regionala avdelningar separata miljösektioner      riktigt konstateras i spörsmålet. Av den anled-
12353: (för länderna i Asien, Afrika, Latinamerika och    ningen bör man för att kunna minska fattig-
12354: Europa samt Främre Indien). För närvarande         domen samtidigt kämpa för att avhjälpa mil-
12355: har banken nästan 50 fast anställda miljöex-       jöproblemen. Det är särskilt viktigt att förbätt-
12356: perter. Dessutom anlitar den årligen konsulter     ra förhållandena för de fattigaste människorna
12357: vid behandling av miljöfrågor. Tack vare or-       på landsbygden, som oftast är kvinnor. Dessa
12358: ganisationsreformen har bankens resurser           frågor, minskande av fattigdomen och förbätt-
12359: mångdubblats inom miljösektorn. Utöver den-        ring av kvinnornas ställning, har också vid
12360: na satsning är varje projekttjänsteman tvungen     sidan av miljöfrågorna varit väsentliga under
12361: att i sitt arbete beakta miljösynpunkter enligt    de senaste åren i Finlands politik inom Världs-
12362: fastställda direktiv.                              banken. Dessa faktorer och deras inbördes
12363:    Världsbanken har godkänt Brundtlandkom-         beroende har hela tiden framhävts både i
12364: missionens uppfattning om att utvecklingen         bankens styrelse och på årsmötet, som hålls
12365: skall basera sig på en grund som både ekolo-       varje höst samt vid utvecklingskommittens
12366: giskt lika väl som ekonomiskt och socialt är       möten, som hålls två gånger i året. Förfarandet
12367:                                             1989 vp. -        KK n:o 298                                         9
12368: 
12369: har varit detsamma även i regionala institutio-               Den politik som Finland tillämpar är således i
12370: ner för utvecklingsfinansiering, där Finland är               rätt hög grad samnordisk. I Finland svarar
12371: medlem (den asiatiska, den afrikanska och den                 finansministeriet tillsammans med avdelningen
12372: interamerikanska utvecklingsbanken).                          för utvecklingssamarbete vid utrikesministeriet
12373:    Ä ven då det gäller fattigdoms- och kvinno-                för beredningen av ärenden som hänför sig tili
12374: frågor har de nordiska länderna ofta varit                    Världsbanken.
12375: initiativtagare: utgående från ett initiativ vid                  Vid banken följer ett nordiskt kontor, som
12376: den nordiska utvecklingskommittens möte vå-                   även representerar Finland, på styrelsenivå
12377: ren 1986 sammanställdes bl.a. ett viktigt doku-               med projekt som är under beredning och
12378: ment, som granskade olika synpunkter på                       rapporterar om hur de framskrider, om even-
12379: fattigdomen 1). Dokumentet ger riktlinjer för                 tuella sociala problem och miljöproblem som
12380: bankens framtida politik i syfte att motverka                 hänför sig tili projekten samt om övriga länders
12381: fattigdom. Ett huvudtema under utvecklings-                   emotsedda ställningstaganden. Allmänna anvis-
12382: kommittens möte hösten 1988 var även en                       ningar för uppföljning av miljöärenden vid
12383: minskning av fattigdomen. Finlands finansmi-                  banken och för underlättande av kontorets
12384: nister höll ett inledande föredrag i denna fråga.             arbete är under beredning. Vid finansministe-
12385:    Vid samma möte beslöt man på de nordiska                   riet och utrikesministeriet följer man, utgående
12386: ländernas initiativ att banken årligen skall ge               från konterets rapporter och informationsutby-
12387: en särskild redogörelse för hur miljösynpunk-                 tet med övriga nordiska länder, hur projekten
12388: terna har beaktats i bankens långivning. Av-                  framskrider och förbereder ställningstaganden
12389: sikten är att vid nästa höstmöte i Washington                 tili dem. Vid samnordiska telefonmöten, som
12390: föra en ingående diskussion om miljöfrågor                    hålls varje vecka, kommer man överens om de
12391: och också om hur banken informerar om                         instruktioner som skall ges det nordiska kon-
12392: miljöpolitiken. Enligt de nordiska länderna                   toret vid Världsbanken och, för de regionala
12393: skall redogörelsen fungera även som informa-                  utvecklingsbankernas del, de styrelsemedlem-
12394: tionskälla för de medborgarorganisationer som                 mar som representerar de nordiska länderna.
12395: arbetar med miljöfrågor. För att förbättra den                    På basis av detta kan sägas att man inom
12396: allmänna informationen om bankens miljöpo-                    statsförvaltningen i Finland strävar tili att vara
12397: litik har man denna vår börjat ge ut en                       mycket insatt i Världsbankens miljöpolitik och
12398: miljöbulletin, Environment Bulletin.                          de sociala verkningar och miljöverkningar som
12399:                                                               de projekt som banken finansierar har. Ä ven
12400:     För minskning av fattigdomen, förbättring                 Världsbankens låneförslag har förändrats -
12401: av kvinnornas ställning och också för en                      delvis tack vare de nordiska ländernas och
12402: effektivering av lantbruksproduktionen vore en                således Finlands verksamhet - så att de i
12403: jordreform en viktig åtgärd i de utvecklingslän-              högre grad än förut beaktar miljösynpunkter
12404: der där jordägandet är starkt centraliserat. De               och sociala aspekter.
12405: nordiska länderna har i olika sammanhang                          De finansieringsbeslut som banken sedan
12406: understött verkställandet av en jordreform,                   fattar och de synpunkter som den understryker
12407: senast vid behandlingen av Världsbankens och                  i dessa beslut beror i sista hand på samtliga
12408: Internationella valutafondens ekonomiskpolitis-               medlemsländer. Bakom beslutsfattandet ligger
12409: ka program för Kenya 2 l. Man bör dock beakta                 ofta särskilt på kort sikt konfliktfyllda aspek-
12410: att en eventuell jordreform är en mycket                      ter, å ena sidan miljösynpunkter och å andra
12411:  ömtålig politisk fråga, i viiken det inte kan                sidan en strävan att höja utvecklingsländernas
12412:  förekomma någon påtryckning utifrån t.ex.                    levnadsstandard. Ä ven om miljöfrågorna har
12413: från Världsbanken utan besluten måste fattas                  fått stor och direkt uppmärksamhet i många
12414:  inom ifrågavarande land.                                     industriländers och också i utvecklingsländer-
12415:                                                               nas ställningstaganden i olika sammanhang är
12416:    I fråga särskilt om Finlands verksamhet i                  det förståeligt att tillväxt- och industrialiserings-
12417: Världsbanken kan man konstatera att Finland                   strävandena är viktiga för utvecklingsländerna.
12418: i första hand verkar i sin egen röstningsgrupp                    Det är moraliskt betänkligt av industrilän-
12419: i samarbete med de övriga nordiska länderna.                  derna att försöka skjuta ansvaret för miljö-
12420:                                                               problemen på utvecklingsländerna, som har
12421: •J Report of The Poverty Task Force on Poverty Alleviation,
12422:    June 1988                                                  mindre möjligheter att lösa dessa problem. Det
12423: ') Kenya: Policy Framework Paper 1989-91, April 1989          är viktigt att övertyga alla parter om att
12424: 2 290010D
12425: 10                                           1989 vp. -        KK n:o 298
12426: 
12427: beaktandet av miljösynpunkter såväl i utveck-                  sprungsbefolkningen. Med denna plan har man
12428: lings- som i industriländerna är en förutsätt-                 1yckats göra vissa framsteg inom dessa viktiga
12429: ning för en hållbar utveckling. Det intensifie-                områden men planen har ännu inte s1utförts.
12430: rarde samarbete som Världsbanken har försökt                   Den styrelsemed1em som representerade de
12431: etablera både med internationella och med                      nordiska länderna kritiserade vissa punkter i
12432: lokala medborgarorganisationer spelar en vik-                  1åneförslaget redan i samband med styre1sebe-
12433: tig roll för att ett dylikt tänkesätt skall anam-              hand1ingen av ärendet. Bl.a. för att villkoren
12434: mas. Samtidigt kan Världsbanken utnyttja or-                   för det första energisektorlånet uppfylldes så
12435: ganisationernas ofta stora erfarenhet vid bered-               1ångsamt beviljades aldrig det planerade andra
12436: ning och genomförande av projekt på gräsrots-                  energisektorlånet, som också skulle ha utgjort
12437: nivå.                                                          500 mi1j. dollar (en annan orsak var att banken
12438:                                                                inte ansåg sig kunna godkänna Brasiliens krav
12439:    1 fråga om de exempel som togs upp i                        på att få bygga kärnkraftverksenheten Angra
12440: spörsmålet bör konstateras följande:                           III med hjälp av lånet). 1 stället för detta
12441:                                                                planerar Världsbanken ett särski1t mi1jövårds-
12442:    Utvecklingsprogrammet för området Carajas                   och energiinbesparingslån på 325 mi1j. dollar.
12443: i Brasilien inleddes 1980, tili att börja med                  A vsikten med det första energilånet (och det
12444: huvudsak1igen för utvinning av de rika järn-                   andra som inte beviljades) var inte att finansie-
12445: ma1msförekomsterna i området. Senare kom                       ra byggandet av dammar i Amazonområdet
12446: programmet att omfatta även andra kompo-                       utan att lindra de missförhållanden som tidi-
12447: nenter, bl.a. åtgärder för utveckling av lantbru-              gare dammprojekt i Brasilien förorsakat.
12448: ket. Världsbanken har deltagit i programmet                       Utvecklingsprogrammet för Narmadafloden i
12449: genom att bevilja ett 1ån på 300 milj. dollar för              Indien är ett samprojekt för tre de1stater
12450: ett järnma1msprojekt 1982. Tili skillnad från de               (Madhya Pradesh, Maharashtra och Gujarat).
12451: flesta projekt i områdena kring Amazonas                       1 projektet ingår anordande av vattenförsörj-
12452: bereddes detta projekt även med beaktande av                   ningen, byggande av bevattningssystem och
12453: dess inverkan på miljön. 1 låneavtalet ingick                  utvecklande av krafthushållningen. Man har
12454: också bestämmelser om jordförbättringsarbe-                    beräknat att det dröjer flera årtionden innan
12455: ten, skapande av skyddsområden och ordnande                    programmet har genomförts. 1 själva verket är
12456: av miljöutbi1dning. Det brasilianska bolag,                    det fråga om en serie projekt i varje delstat.
12457: Companhia Vale do Rio Doce (CVRD), som                         Projekten är inte fast koordinerade med var-
12458: genomför projektet, torde dock inte tili fullo ha              andra. Detta har lett tili gräl mellan de1staterna
12459: kunnat uppfylla dessa villkor och Vär1dsban-                   bl.a. om fördelningen av vattenkraften och om
12460: ken har små möjligheter att tillgripa sanktioner               hur bosättningen för befolkningen skall ordnas.
12461: mot bolaget för detta. En1igt Världsbankens,                   Det är en av orsakerna till att genomförandet
12462: World Wildlife Funds och Conservation Foun-                    av projektet har fördröjts betyd1igt.
12463: dations undersökning 3 l representerar detta                      Världsbanken har bistått delstaterna vid fi-
12464: delprojekt i Carajas dock en systematisk och,                  nansieringen av projekten med tre lån 1985,
12465: med tanke på miljön, ansvarsfull utveckling av                 som sammanlagt uppgick till 500 milj. dollar.
12466: området, medan utvecklingen i övriga delar av                  Dessutom överväger banken att bevilja två nya
12467: Carajasområdet har varit närmast "kaotisk".                    lån tili ett sammanlagt belopp av 420 milj.
12468:    För Brasiliens energisektor beviljade Världs-               dollar. Beredningen av lånen är beroende av
12469: banken 1986 ett lån på 500 milj. dollar. Detta                 delstaternas förmåga att eliminera de missför-
12470: var ett s.k. sektorlån, med vilket man inte                    hållanden som hänför sig till projekten. Låne-
12471: finansierade något särskilt projekt utan 1ånet                 beredningen är föremål för särskild iakttagelse
12472: användes i allmänhet tili finansiering av impor-               i flera länder, också i de nordiska länderna.
12473: ten och beta1ades i två rater i juli och december              Projektet är också på en "förhandsvarningslis-
12474: 1986. Tili villkoren för detta 1ån hörde bl.a.                 ta", som Förenta staternas utvecklingssamar-
12475: uppgörandet av ett särskilt miljöskyddspro-                    betsverk USAID upprätthåller. För närvarande
12476: gram för energisektorn (Environment Master                     beräknar man att de nya lånen kommer att
12477: P1an), som innehåller både miljövillkor och                    behandlas i styrelsen under finansåret 1992.
12478: sociala villkor samt vilikor som berör ur-                        Det projekt som kanske fått den största
12479: ll Dennis J. Mahar: Government Policies and Deforestation in
12480:                                                                kritiken är byggandet av dammen i Sardar
12481:   Brazil's Amazon Region, Washington D.C. 1989, s.42           Sarovar. Projektet leder tili att en befolkning
12482:                                       1989 vp. -     KK n:o 298                                     11
12483: 
12484: på ca 79 000 personer måste flyttas. Dessa           bay). Utöver dessa övervakas verksamheten av
12485: människor är bland de fattigaste i Indien och        sådana organisationer som Narmada Dhang-
12486: är dåligt integrerade med det indiska samhället      rast Sariti från Indien och OXF AM från
12487: och den indiska ekonomin. Flyttningen tili nya       England. Deras rapportering gör det lättare för
12488: bosättningsområden och de ersättningar som           banken att kartlägga problem och idka på-
12489: betalas kommer att innebära en förbättring av        tryckning på förvaltningen i delstaterna så att
12490: levnadsförhållandena för de flesta. Problem          de får en positivare inställning tili avhjälpandet
12491: uppstår bl.a. av att Gujarat enligt ett domstols-    av bristerna. Nyligen gjorde ett antal medbor-
12492: beslut är skyldigt att ordna bosättning för          garorganisationer från varje delstat upp en
12493: människor även från andra delstater (dock ville      pian för förhindrande av byggandet av dam-
12494: de flesta stanna kvar i sin förra delstat).          men i Sardar Sarovar tills delstaterna har
12495: Dessutom har de som flyttade innan banken            avhjälpt bristerna i bosättningsverksamheten.
12496: kom med i bilden fått sämre ersättningar än de          Chefdirektör Conable besökte Indien i no-
12497: som flyttade eller kommer att flytta senare. Det     vember 1987 och träffade då också represen-
12498: är förståeligt att de som flyttade tidigare kräver   tanter för medborgarorganisationerna. Conable
12499: en rättvis behandling. Vidare varierar markan-       underströk bankens vilja att sträva efter ett
12500: skaffningssituationen beroende på delstat.           rättvist understödssystem. Vicedirektör Qureshi
12501:    Banken har inbjudit även utomstående orga-        hänvisade under sitt besök i februari 1989 tili
12502: nisationer och verk att övervaka hur bosätt-         möjligheten att frysa ner betalningen av lånen
12503: ningen ordnas (Centre for Social Studies, Su-        om inte bosättningen ordnas på ett tillfredsstäl-
12504: rat, Tatu Institution of Social Studies, Born-       lande sätt.
12505:      Helsingfors den 20 juni 1989
12506: 
12507:                                                                    Finansminister Erkki Liikanen
12508:                                             1989 vp.
12509: 
12510: Kirjallinen kysymys n:o 299
12511: 
12512: 
12513: 
12514: 
12515:                                 Vähänäkki: Luonnon tilan selvittämisestä Kaakkois-Suomessa
12516: 
12517: 
12518:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12519:     Kaakkois-Suomi, so. Kymen lääni, on           laaja näytteidenottokierros alueen järvillä ja
12520: maamme pahinta ilmansaasteiden laskeuma-          lammilla on puolestaan osoittanut, että ne ovat
12521: aluetta. Yksin rikin laskeuma, 15 kg/hajvuosi,    pahasti happamoituneet. Kun järven veden
12522: on puolitoistakertainen esimerkiksi Koillis-La-   ph-arvo laskee alle 5,5:n, sillä on selvä vaikutus
12523: pin vastaaviin lukuihin verrattuna, vaikka vii-   alueen rapuihin ja useihin kalalajeihin. Kymen-
12524: meksi mainituista on julkisuudessa enemmän        laakson ja Lappeenrannan Nuijamaan välisellä
12525: puhuttu. Ilmansaasteiden vaikutuksesta on         alueella on havaittu, että 30 järvessä on ph-
12526: kuusten harsuuntuminen (neulaskato) Kymen         arvo alittanut 5,5:n. Kalkitus on "tekohengi-
12527: läänissä voimakkaasti kiihtynyt. Alueen järvet    tystä" järville ja niinpä on Kymenlaaksossa
12528: puolestaan ovat pahoin happamoituneet.            jouduttu jo tekemään eräitä hätäkalkituksia.
12529:     Valtakunnallinen happamoitumisen tutki-       Asiantuntijapiireissä onkin esitetty toistuvia
12530: musprojekti HAPRO on parhaillaan päätty-          vaatimuksia siitä, että Kymen läänin järvien
12531: mässä ja sille suunnitellaan jatkotutkimukseksi   osalta tulisi tarkentavia tutkimuksia edelleen
12532: SILMU-hanketta (Suomalainen ilmakehän             lisätä ja valtion toimesta nopeasti suorittaa
12533: muutosten tutkimusohjelma). Siihen kytkeyty-      tarpeellisiksi harkittavat kalkitukset.
12534: vänä on Etelä-Karjalan seutukaavaliitto yhdes-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12535: sä Etelä-Karjalan metsälautakunnan kanssa         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
12536: esittänyt, että osoitettaisiin 2 miljoonan mar-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12537: kan erityismääräraha Kaakkois-Suomen met-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12538: sien terveydentilan seurannan alkuun saamisek-              Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
12539: si. Jostakin syystä asianomainen ministeriö ei           Kaakkois-Suomi sisällytetään piakkoin
12540: ole asiaan ottanut vielä myönteistä kantaa,              aloitettavaan SILMU-hankkeeseen si-
12541: vaikka ilmansaasteongelma Kymen läänissä on              ten, että sen yhteydessä suoritettaisiin
12542: notorinen tosiseikka ja vakavan laatuinen. Ky-           alueen metsien tehokas terveysseuranta,
12543: men lääniin tarvittaisiin mitä pikimmin 1-2              ja
12544: ilmansaasteiden seuranta-asemaa entisten lisäk-             aikooko Hallitus osoittaa määräraho-
12545: si.                                                      ja Kymen läänin pahasti happamoitu-
12546:     Kymen vesi- ja ympäristöpiirin suorittama            neiden järvien kalkitukseen?
12547:     Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1989
12548: 
12549:                                        Matti Vähänäkki
12550: 
12551: 
12552: 
12553: 
12554: 290010D
12555: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 299
12556: 
12557: 
12558: 
12559: 
12560:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12561:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           HAPROn tuloksia arvioidaan vuosina
12562: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        1989-1990. Kun arvioinnin tulokset ovat sel-
12563: olette 17 päivänä toukokuuta 1989 päivätyn           villä, voidaan yksityiskohtaisesti suunnitella ne
12564: kirjeenne n:o 943 ohella lähettänyt valtioneu-       happamoitumiseen liittyvät tutkimushankkeet,
12565: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         jotka vielä on aloitettava. Kaakkois-Suomen
12566: kansanedustaja Vähänäkin kirjallisesta kysy-         metsien tilan tähänastistakin yksityiskohtai-
12567: myksestä n:o 299, jossa tiedustellaan:               sempi inventointi saattaa olla yksi niistä.
12568:           Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että        Valtio on osallistunut vesistöjen kalkitukseen
12569:        Kaakkois-Suomi sisällytetään piakkoin         1970-luvun puolivälistä saakka kokemusten
12570:        aloitettavaan SILMU-hankkeeseen si-           saamiseksi kalkitusmenetelmistä ja kalkituksen
12571:        ten, että sen yhteydessä suoritettaisiin      vaikutuksista. Kalkituskokeiluja tehtiin valtion
12572:        alueen metsien tehokas terveysseuranta,       rahoittamina myös Kymen läänin pienvesistöis-
12573:        ja                                            sä vuosina 1986-1987. Viime vuonna valmis-
12574:           aikooko Hallitus osoittaa määräraho-       tui yhtenä HAPROn tutkimuksista kirjallisuus-
12575:        ja Kymen läänin pahasti happamoitu-           katsaus happamoituneiden vesistöjen neutra-
12576:        neiden järvien kalkitukseen?                  loinnista. Vesi- ja ympäristöhallitus valmistelee
12577:                                                      parhaillaan vesistöjen kunnostushankkeiden
12578:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         suunnitteluohjeita, joissa käsitellään myös ve-
12579: vasti seuraavaa:                                     sistöjen kalkitusta.
12580:    Happamoitumisen tutkimusohjelman, HAP-               Ympäristöministeriössä on valmisteilla pe-
12581: ROn, aikana on saatu aikaan Metsäntutkimus-          riaatepäätös valtion osallistumisesta vesistöjen
12582: laitoksen metsien tilan seurantaverkko. Se           kunnostukseen. Periaatepäätös mahdollistaisi
12583: koostuu noin 3 000 pysyvästä koealasta, joita        valtion osallistumisen vesistöjen kalkitukseen.
12584: on koko Suomessa ja siten myös Kaakkois-                Ympäristöministeriön päätavoite on happa-
12585: Suomessa. Kokonaisselvitys vaurioista on tehty       moitumista aiheuttavien päästöjen vähentämi-
12586: ensimmäisen kerran vuonna 1985 ja se on              nen. Rikkipäästömme, jotka aiheuttavat kol-
12587: tarkoitus uusia vuonna 1990. Välivuosina             manneksen maamme rikkilaskeumasta, ovatkin
12588: 1986-1989 selvitys perustuu noin 450 koealan-        vähentyneet jo 40 prosenttia siitä, mitä ne
12589: otokseen kivennäismailla.                            olivat vuonna 1980, ja mahdollisuuksia vähen-
12590:    Ilmakehän ja ilmaston muutosten uusia tut-        tää niitä 70-80 prosenttia selvitellään. Neu-
12591: kimuksia, joista pyritään saamaan aikaan tietty      vottelut Neuvostoliiton kanssa, mistä tuleva
12592: kokonaisuus (mistä julkisuudessa jo on käytet-       rikin kaukokulkeutuminen myös aiheuttaa yh-
12593: ty nimitystä SILMU), hahmotellaan ja valmis-         den kolmanneksen maamme rikkilaskeumasta,
12594: tellaan parhaillaan. Niihin on tarkoitus sisäl-      tämän kaukokulkeutumisen vähentämisestä
12595: lyttää myös happamoitumistutkimusten kesken          etenevät hyvin. Suomi on lisäksi sitoutunut
12596: tai tekemättä jääneitä osia. Vaurioiden kartoit-     vähentämään typen oksidien päästäjään 30
12597: taminen on kuitenkin seurantatehtävä, joka on        prosenttia siitä, mitä ne olivat vuonna 1980.
12598: tarkoitus siirtää rahoitettavaksi eri ministeriöi-   Vähentämisen edellyttämiä energia- ja liikenne-
12599: den alaisten tutkimuslaitosten tavanomaisten         poliittisia toimia pohtimaan on tarkoitus lä-
12600: tulo- ja menoarvioiden kautta.                       hiaikoina asettaa komitea tai toimikunta.
12601:     Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1989
12602: 
12603:                                                                   Ympäristöministeri Kaj Bärlund
12604:                                      1989 vp. -     KK n:o 299                                    3
12605: 
12606: 
12607: 
12608: 
12609:                              Tili Riksdagens Herr Talman
12610: 
12611:   I det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen            HAPROs resultat utvärderas under åren
12612: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         1989-1990. Då resultaten av utvärderingen är
12613: nr 943 av den 17 maj 1989 tili vederbörande         klara, kan de undersökningsprojekt som har
12614: medlem av statsrådet översänt avskrift av           samband med försurningen och som ännu
12615: följande av riksdagsman Vähänäkki underteck-        måste påbörjas planeras i detalj. En ännu mer
12616: nade spörsmål nr 299:                               detaljerad inventering av tiliståndet i sydöstra
12617:                                                     Finlands skogar än för nuvarande kan vara ett
12618:          Ämnar Regeringen se tili att sydöstra      av dessa projekt.
12619:        Finland inkluderas i det inom kort
12620:        startande SILMU-projektet på ett så-            För att skaffa erfarenheter om kalkningsme-
12621:        dant sätt att det i samband med pro-         toder och kalkningens inverkningar har staten
12622:        jektet skulle utföras en effektiv uppfölj-   sedan mitten av 1970-talet deltagit i kalkning
12623:        ning av skogarnas hälsotilistånd inom        av vattendrag. Åren 1986---1987 utfördes stat-
12624:        det nämnda området, och                      ligt bekostade kalkningsförsök även i Kymme-
12625:           ämnar Regeringen anslå medel för          ne läns mindre vattendrag. Senaste år fårdig-
12626:        kalkning av de svårt försurade sjöarna i     ställdes en av HAPROs undersökningar, en
12627:        Kymmene Iän?                                 litteraturöversikt om neutralisering av försura-
12628:                                                     de vattendrag. Vatten- och mi1jöstyrelsen bere-
12629:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        der som bäst direktiv för planeringen av
12630: samt anföra följande:                               projekt som gäller iståndsättning av vatten-
12631:                                                     drag. I dem behandlas även kalkning av vat-
12632:    Under tiden för programmet för undersök-         tendrag.
12633: ning av försurning, HAPRO, har Skogsforsk-
12634: ningsinstitutets observationsnät rörande tili-         Vid miljöministeriet bereds ett principbeslut
12635: ståndet i skogarna skapats. Nätet består av ca      om statligt deltagande i iståndsättning av vat-
12636: 3 000 konstanta provytor i hela Finland och         tendrag. Principbeslutet skulle möjliggöra stat-
12637: därför också i sydöstra Finland. En utredning,      ligt deltagande i kalkningen av vattendrag.
12638: som innefattar skadorna på alla provytor,              Miljöministeriets huvudmål är en minskning
12639: gjordes första gången år 1985 och det är            av de utsläpp som förorsakar försurning. Våra
12640: meningen att den skall göras om år 1990.            svavelutsläpp, som förorsakar en tredjedel av
12641: Under mellanåren 1986---1989 grundar sig ut-        vårt lands svavelnedfall, har också minskat
12642: redningen på ett urval på 450 provytor på           med 40%, jämfört med mängden år 1980, och
12643: mineraljord.                                        möjligheterna att minska på nedfallet med 70--
12644:    Nya undersökningar över förändringar i           80 % utreds. Sovjetunionens svavelutsläpp står
12645: atmosfåren och klimatet, vilka man försöker         genom fjärrtransport också för en tredjedel av
12646: sammanlänka tili en helhet (som i offentlighe-      svavelnedfallet i vårt land. Underhandlingarna
12647: ten redan fått namnet SILMU), håller som bäst       med Sovjetunionen om en minskning av denna
12648: på att utformas och förberedas. I dem är det        fjärrtransport framskrider väl. Finland har
12649: meningen att innefatta även de delar av under-      dessutom förbundit sig att minska kväveoxid-
12650: sökningen av försurningen som inte slutförts        utsläppen med 30% från vad de var år 1980.
12651: eller blivit ogjorda. Kartläggningen av skador-     Det är meningen att en kommitte eller en
12652: na är dock en uppföljningsuppgift vars finan-       kommission inom kort skall tillsättas för att
12653: siering det är meningen att överföra tili de        dryfta de energi- och trafikpolitiska åtgärder
12654: normala budgeterna vid de olika ministeriernas      som minskningen förutsätter.
12655: forskningsinstitutioner.
12656:     Helsingfors den 22 juni 1989
12657: 
12658:                                                                       Miljöminister Kaj Bärlund
12659:                                                1989 vp.
12660: 
12661: Kirjallinen kysymys n:o 300
12662: 
12663: 
12664: 
12665:                                   Vähänäkki: Yhteistyön käynnistämisestä Viipurin kehittämisessä
12666:                                      kansainväliseksi matkailukeskukseksi
12667: 
12668:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12669: 
12670:    Jo muutaman vuoden ajan on keskusteluissa         mintansa: Suomi Saimaan kanavan tehok-
12671: ollut esillä Suomen ja Neuvostoliiton yhteistoi-     kaamman käytön ja siihen liittyvän sisämaan-
12672: mintaprojektien ja -alueiden sekä vapaakaup-         matkailun sekä toisaalta Haminasta ja Kotkas-
12673: pa-alueiden luominen teknologiakylineen ja           ta Viipuriin suuntautuvan vesi- ja maantielii-
12674: tuotantolaitoksineen. Sijoituspaikkoina on esi-      kenteen, Neuvostoliitto puolestaan Viipurista
12675: tetty Saimaan kanavan ranta-alueita Lappeen-         muualle Neuvostoliiton alueelle johtavat mat-
12676: rannan ja Viipurin välillä ja myös merenranta-       kailureitit. -    Epäilemättä Viipurista tulisi
12677: aluetta välillä Viipuri-Vaalimaa. Kaavailut          muutamassa vuodessa kansainvälisesti suosittu
12678: vain ovat toistaiseksi jääneet keskustelun ja        matkailukohde, joka tarjoaisi monipuolisia jat-
12679: eräiden selvitysten asteelle. Mm. suuryritysten      koyhteyksiä sekä Suomen että Neuvostoliiton
12680: ja valtiovallankin kiinnostus asiaan ei ole tois-    sisäiseen matkailuun.
12681: taiseksi edennyt konkreettisiksi toimiksi. Toi-         Viipurin matkailu- ym. palveluiden kehityt-
12682: saalta kyllä tiedetään Neuvostoliitossa tunnet-      tyä voitaisiin teknologiakyliä ja tuotantolaitok-
12683: tavan asiaan suurta mielenkiintoa. Puheista          sia molempien maiden yhteistoiminnalla kehit-
12684: tulisi vihdoin päästä tekoihin.                      tää joko ko. kaupungin rakennuskantaa sanee-
12685:    Tähänastisia selvityksiä tehtäessä on pohdit-     raamalla tai rakentamalla kokonaan uusia kes-
12686: tu osapuolten tehtäväjakoa, perustettavien toi-      kuksia Vaalimaan suuntaan, missä lähellä oli-
12687: mintojen laatua, niiden menestymismahdolli-          sivat käytettävissä Haminan ja Kotkan syväsa-
12688: suuksia ja uudisrakentamisten kustannuksia,          tamat Oman lisänsä Viipurin tavoitettavuuteen
12689: jotka kaikki kieltämättä sisältävät ennalta vai-     antaisivat Helsingistä Viipurin kautta Mosko-
12690: keasti arvioitavia epävarmuustekijöitä.              vaan rakennettava erikoisnopea rautatieyhteys
12691:    Epävarmuustekijöitä vähentäisi, mikäli yh-        sekä HELI-rata, mikäli se rakennettaisiin Hel-
12692: teistoiminta rakentuisi sellaiselle elinkeinotoi-    singistä Porvoon, Loviisan ja Kotkan kautta
12693: minnan alalle, jolla selvästi on nähtävissä          Haminaan ja sieltä edelleen suoraan rantarata-
12694: nopeaa menestymistä ja joka tarvittavien tilo-       na Viipuriin eikä, niin kuin tähän saakka on
12695: jen ja muiden rakenteiden osalta nojautuisi jo       ajateltu, Haminasta Luumäen Taavettiin.
12696: olemassa olevien tilojen saneerauksiin.                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12697:                                                      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
12698:    Näihin seikkoihin perustuen yhteistoiminta
12699:                                                      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12700: tulisikin aloittaa matkailun alalla ja siten, että
12701:                                                      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12702: yhteistoiminta-alueeksi valittaisiin Viipurin
12703: kaupunki. Kaupungin keskeisimmät nähtä-                        Onko Hallitus tiedostanut ne mah-
12704: vyyspaikat ja matkailupalvelukohteet kunnos-                dollisuudet, jotka sisältyvät ajatukseen,
12705: tettaisiin osapuolten sopimaila tavalla ja perus-           jonka mukaan nopein ja tuottoisin tapa
12706: tettaisiin asianmukaiset yhteistoimintaorgani-              aloittaa Neuvostoliiton ja Suomen väli-
12707: saatiot Jo ennen toista maailmansotaa kan-                  nen teknologinen ja tuotannollinen yh-
12708: sainvälisesti tunnettu matkailukaupunki nousisi             teistyö Saimaan kanavan vaikutus-
12709: uuteen eloon idän ja lännen kohtauspaikkana.                alueella on kunnostaa Viipurin kaupun-
12710: Yhteisesti hoidetun Viipurin palveluvarustuk-               gin nähtävyyspaikat ja matkailupalvelu-
12711: sen rinnalla molemmat osapuolet voisivat itse               kohteet ja tätä kautta tehdä Viipurista
12712: järjestellä Viipuriin kytkeytyvät matkailutoi-              kansainvälinen matkailukeskus?
12713: 
12714:      Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1989
12715: 
12716:                                           Matti Vähänäkki
12717: 
12718: 290010D
12719: 2                                     1989 vp. -      KK n:o 300
12720: 
12721: 
12722: 
12723: 
12724:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12725:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        paavyöhykkeitä sisältää luonnollisesti myös
12726: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         suomalais-neuvostoliittolaista taloudellista yh-
12727: olette 17 päivänä toukokuuta 1989 päivätyn            teistyötä ajatellen uudentyyppisen potentiaali-
12728: kirjeenne n:o 944 ohella toimittanut valtioneu-       sen elementin. Näin etenkin, kun Neuvostoliit-
12729: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          to samalla on ilmoittanut olevansa valmis
12730: kansanedustaja Vähänäkin näin kuuluvasta kir-         harkitsemaan tällaisen vyöhykkeen toteutta-
12731: jallisesta kysymyksestä n:o 300:                      mista myös Neuvostoliiton ja Suomen välisen
12732:                                                       rajan läheisyydessä.
12733:           Onko Hallitus tiedostanut ne mah-
12734:                                                          Neuvostoliittolaisen osapuolen ehdotuksesta
12735:        dollisuudet, jotka sisältyvät ajatukseen,      pidettiin Suomessa viime helmikuussa viikon
12736:        jonka mukaan nopein ja tuottoisin tapa
12737:                                                       mittaiset asiantuntijakeskustelut, joiden tarkoi-
12738:        aloittaa Neuvostoliiton ja Suomen väli-
12739:                                                       tuksena oli kartoittaa tilanne ja selvittää niitä
12740:        nen teknologinen ja tuotannollinen yh-
12741:                                                       perustekijöitä, joilla on ratkaiseva merkitys
12742:        teistyö Saimaan kanavan vaikutus-
12743:                                                       Neuvostoliiton omaa päätöksentekoa silmällä
12744:        alueella on kunnostaa Viipurin kaupun-
12745:                                                       pitäen. Asiantuntijakeskustelujen ohella neu-
12746:        gin nähtävyyspaikat ja matkailupalvelu-
12747:                                                       vostoliittolainen valtuuskunta suoritti lisäksi
12748:        kohteet ja tätä kautta tehdä Viipurista        käyntejä useisiin suomalaisiin idänkauppaa
12749:        kansainvälinen matkailukeskus?                 käyviin yrityksiin.
12750:                                                          Yhteisenä lähtökohtana oli, että Neuvosto-
12751:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            liiton alueelle mahdollisesti perustettavien va-
12752: taen seuraavaa:                                       paavyöhykkeiden toteuttamista ja niillä yrityk-
12753:    Neuvostoliiton hallitus on vuonna 1988 teh-        sille tarjottavia etuuksia koskevat ratkaisut
12754: nyt periaatepäätöksen tutkia mahdollisuuksia          kuuluvat yksinomaan Neuvostoliiton sisäisen
12755: perustaa Neuvostoliiton alueelle neuvostoliitto-      harkinta- ja päätäntävallan piiriin.
12756: laisen erityislainsäädännön ja muiden erikois-           Suomessa taas, kuten markkinatalousmaissa
12757: järjestelyjen puitteissa toimivia taloudellisia va-   yleensäkin, yritykset tekevät kaikkea ulkomais-
12758: paavyöhykkeitä. Sen ohella, että tällaisilla eri-     ta sijoitus- ja sijoittumistoimintaansa koskevat
12759: tyisvyöhykkeillä pyrittäisiin luomaan ulkomai-        päätöksensä itsenäisesti omista liiketaloudelli-
12760: selle sijoitustoiminnalle entistä suotuisempia        sista ja kannattavuusnäkökohdistaan lähtien.
12761: toimintaolosuhteita Neuvostoliiton omia mark-         Suomen valtiovallan osuus yritysten ulkomais-
12762: kinoita ajatellen, erityisvyöhykkeisiin liittyisi     ta sijoittumista koskevaan päätöksentekoon
12763: myös ulkomaankauppa-aspekti niin, että osa            taas on erittäin rajallinen.
12764: vyöhykkeillä tapahtuvasta tuotannosta olisi              Vallitsevan kansainvälisen käytännön mukai-
12765: myytävissä myös Neuvostoliiton ulkopuolelle.          sesti päävastuu erityistalousvyöhykkeen käy-
12766:    Hallituksen saamien tietojen mukaan erityis-       tännön toteuttamisen edellyttämistä perusjär-
12767: vyöhykekaavailuihin Neuvostoliitossa kuuluisi         jestelyistä kuuluu vyöhykkeen perustajavaltiol-
12768: niinikään tietty tieteellis-teknologinen panos-       le, jonka käytännön yhteistyökumppaneina
12769: tus, mikä tarkoittaa, että vyöhykkeiden tuo-          puolestaan ovat vyöhykkeille sijoittumisesta
12770: tantotoiminnassa tavoiteltaisiin varsin suuressa      kiinnostuneet ulkomaiset yritykset. Ulkomaisen
12771: määrin neuvostoliittolaisten tieteellisten laitos-    valtiovallan osuus sitä vastoin on suhteellisen
12772: ten tutkimuskapasiteetin ja innovaatioiden            suppea ja epäsuora ja kohdistuu olosuhteista
12773: kaupallista hyödyntämistä.                            riippuen muihin kuin suoranaisesti kaupallisiin
12774:    Mitä ilmeisimmin erityisvyöhykkeiden yhte-         järjestelyihin.
12775: nä mallina ovat olleet Kiinan kansantasavallas-          Näin ollen on myös Neuvostoliitossa Suo-
12776: sa tätä nykyä toimivat vapaatalousalueet ja           men rajan läheisyyteen ajatelluu erityistalous-
12777: niistä saadut kokemukset.                             vyöhykkecn suhteen pääteltävissä vasta myö-
12778:    Neuvostoliiton ilmaisema periaatteellinen          hemmässä vaiheessa, liittyisikö vyöhykkeen
12779: kiinnostus perustaa alueelleen taloudellisia va-      mahdolliseen toteuttamiseen ja missä määrin
12780:                                       1989 vp. -     KK n:o 300                                        3
12781: 
12782: joitakin sellaisia kysymyksiä, joista tulisi neu-    liittolainen neuvottelutoiminta ja yhteydenpito,
12783: votella ja sopia suoraan Suomen ja Neuvosto-         jota on tapahtunut sekä ennen puheena olevia
12784: liiton hallitusten välillä.                          asiantuntijakeskusteluja että niiden jälkeenkin,
12785:     Periaatteessa tällaisia kysymyksiä voisivat      on ollut luonteeltaan epävirallista, ja että niissä
12786: olla esimerkiksi rajanylityskysymykset, passi- ja    suomalaiselta puolelta mahdollisesti esiin tul-
12787: viisumimuodollisuudet, tietoliikenne ja muut         leet näkökohdat heijastelevat ainoastaan suo-
12788: liikenneyhteydet sekä suomalaisten työntekijöi-      malaisten keskustelijoiden omia näkemyksiä.
12789: den osalta verotus- ja sosiaaliturvakysymykset
12790:                                                         Muilta osin hallitus seuraa tilanteen kehitys-
12791:     Asiantuntijakeskusteluissa pyrittiin näin ol-
12792:                                                      tä ja tulee päättämään omasta kannanmuodos-
12793: len ainoastaan antamaan neuvostoliittolaiselle
12794: osapuolelle sen pyytämää tietoutta lähinnä           tuksestaan mahdollisiin jatkotoimenpiteisiin sii-
12795:                                                      tä riippuen, miten Neuvostoliitossa erityistalous-
12796: konsulttipalvelun muodossa neuvostoliittolai-
12797: sen osapuolen omaa myöhempää jatkoharkin-            alueita koskeva jatkoharkinta ja päätöksenteko
12798:                                                      etenee. Hallitus ei näin ollen suunnittele omalta
12799: taa varten. Samalla ilmaistiin suomalaiselta
12800:                                                      osaltaan minkäänlaisia aloitteita tässä asiassa.
12801: puolelta myös näkemys, että mikäli Neuvosto-
12802: liitto aikanaan päättää perustaa alueelleen eri-        Mitä tulee erityisesti kysymyksessä esiin tuo-
12803: tyistalousvyöhykkeitä,        olisi luonnollisesti   tuun ajatukseen edistää vapaatalousvyöhyke-
12804: myönteistä, jos sellaisia perustettaisiin myös       kaavailuja aloittaen yhteistoiminta matkailun
12805: suomalaisten yritysten kannalta maantieteelli-       alalla yhteistyökohteena Viipurin kaupunki, on
12806: sesti edulliselle sijaintipaikalle.                  edellä mainitun lisäksi todettava, että on vaikea
12807:     Vastaavat neuvottelut neuvostoliittolainen       nähdä, minkälaisia erityisetuja nimenomaan
12808:  asiantuntijatyöryhmä on nyttemmin käynyt            taloudellinen vapaavyöhykemuoto voisi juuri
12809: myös Saksan Iiittotasavallassa, Ruotsissa ja         tässä yhteydessä tarjota. Viipurissa toteutuvalla
12810:  Norjassa. Alustavien tietojen mukaan Suomen         matkailuyhteistyöllä on jo vanhat perinteet, ja
12811:  rajan läheisyyteen mahdollisesti perustettavalle    kaupalliselta pohjalta yhteistyökohteita ja tu-
12812:  vyöhykkeelle toivottaisiinkin Neuvostoliitossa      ristipalveluja Viipurissa on voitu menestyksek-
12813:  yrityksiä Suomen lisäksi myös näistä maista.        käästi kehittää. Ei ole oletettavissa, että erityis-
12814:     Myös hallituksen käsityksen mukaan monen-        talousalue, mukaan lukien sen edellyttämät
12815:  keskinen talousalue olisi laajapohjaisempana,       suhteellisen laajat hallinnolliset yms. järjestelyt,
12816:  ml. kaupallinen rahoitus, toimivampi kuin vain      voisi automaattisesti luoda uusia kehitysedelly-
12817:  suomalaisten ja neuvostoliittolaisten yritysten     tyksiä nykyisten lisäksi.
12818:  varaan rakentuva vyöhyke.
12819:                                                         Mitä taas tulee kysymyksessä mainittuihin
12820:     Neuvostoliittolaisen asiantuntijavaltuuskun-
12821:                                                      ratahankkeisiin Suomen puolella, joudutaan
12822:  nan antaman tiedon mukaan valtuuskunnan
12823:                                                      ratkaisuja tässä yhteydessä harkitsemaan aivan
12824:  kaikissa edellä mainituissa maissa käymiin kes-
12825:                                                      siitä riippumatta, minkälaisiksi ne ehkä muo-
12826:  kusteluihin pohjautuva raportti etenee kesä-
12827:                                                      dostuisivatkaan pääpainoisesti Suomen omien
12828:  kuun aikana Neuvostoliiton hallituksen jatko-
12829:                                                      sisäisten liikennepoliittisten näkökohtien poh-
12830:  käsittelyyn. Tietoa ei sitä vastoin ole siitä,
12831:                                                      jalta. Kysymyksessä esiin tuotu ajatus Helsin-
12832:  minkälaisia päätöksiä ja milloin on Neuvosto-
12833:                                                      gin ja Moskovan välisestä erikoisnopeasta rau-
12834:  liitossa tehtävissä.
12835:                                                      tatieyhteydestä on sekin nähtävä täysin erilli-
12836:     Hallitus korostaa, että kaikki muu Neuvos-
12837:                                                      senä kysymyksenä, joka ei kuulu tämän vas-
12838:  toliiton ja Suomen välisen rajan läheistä eri-      tauksen piiriin.
12839:  tyistalousaluetta koskeva suomalais-neuvosto-
12840:      Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1989
12841: 
12842:                                                                           Ministeri Ilkka Suominen
12843: 4                                   1989 vp. -     KK n:o 300
12844: 
12845: 
12846: 
12847: 
12848:                              Till Riksdagens Herr Talman
12849:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        element av ny typ för det finsk-sovjetiska
12850: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        ekonomiska samarbetet, i synnerhet som Sov-
12851: nr 944 av den 17 maj 1989 tili vederbörande        jetunionen samtidigt har meddelat sig redo att
12852: medlem av statsrådet översänt avskrift av          överväga att upprätta en dylik zon i närheten
12853: följande av riksdagsman Vähänäkki underteck-       av den finsk-sovjetiska gränsen.
12854: nade spörsmål nr 300:                                 På förslag av den sovjetiska parten hölls i
12855:                                                    Finland i februari detta år expertöverläggning-
12856:           Har Regeringen insett möjligheterna
12857:                                                    ar under en veckas tid, vilka syftade tili att
12858:        med iden att det snabbaste och mest
12859:                                                    kartlägga situationen och utreda grundläggan-
12860:        resultatgivande sättet att inleda tekno-
12861:                                                    de faktorer av avgörande betydelse för besluts-
12862:        logiskt och produktionsmässigt samar-
12863:                                                    fattandet i Sovjetunionen. Utöver expertöver-
12864:        bete mellan Sovjetunionen och Finland
12865:                                                    läggningarna gjorde den sovjetiska delegatio-
12866:        på Saima kanals influensområde är att
12867:                                                    nen ett flertal besök vid finländska företag som
12868:        iståndsätta sevärdheterna och turistser-
12869:                                                    idkar östhandel.
12870:        vicefaciliteterna i Viborgs stad och där-
12871:                                                       En gemensam utgångspunkt vid diskussio-
12872:        med göra Viborg till ett internationellt
12873:                                                    nerna var att alla avgöranden som gäller
12874:        turistcen trum?
12875:                                                    genomförandet av de eventuella frizonerna på
12876:                                                    sovjetiskt territorium och de förmåner som
12877:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       kunde erbjudas företag inom dessa zoner hör
12878: samt anföra följande:                              uteslutande tili Sovjetunionens interna pröv-
12879:    År 1988 fattade Sovjetunionens regering ett     nings- och beslutanderätt.
12880: principbeslut om att utreda möjligheterna att         1 Finland, liksom allmänt i Iänder med
12881: inom ramen för sovjetisk speciallagstiftning       marknadsekonomi, fattar företagen självstän-
12882: och andra specialarrangemang upprätta ekono-       digt alla beslut om utländska investeringar och
12883: miska frizoner på sovjetiskt territorium. För-     etableringar utgående från de företagsekono-
12884: utom att man genom dessa specialzoner med          miska synpunkter och lönsamhetsaspekter som
12885: tanke på Sovjetunionens egen marknad vill          gäller det egna företaget. Den finska statsmak-
12886: skapa gynnsammare förhållanden än förut för        tens andel i företagens beslut om etableringar i
12887: utländsk investeringsverksamhet, skulle special-   utlandet är däremot mycket begränsad.
12888: zonerna även ha en utrikeshandelsaspekt på så         I enlighet med rådande internationell praxis
12889: sätt att en del av produktionen inom zonerna       bärs huvudansvaret för de grundläggande ar-
12890: kunde säljas också utanför Sovjetunionen.          rangemangen, som det praktiska genomföran-
12891:    Enligt uppgifter som regeringen har erhålht     det av ekonomiska specialzoner förutsätter, av
12892: kommer de sovjetiska specialzonsprojekten dess-    den stat som upprättar en sådan zon och det
12893: utom att innebära en viss vetenskaplig-teknisk     praktiska samarbetet sker direkt med utländska
12894: satsning, vilket betyder att produktionen inom     företag som är intresserade av etableringar i
12895: zonerna i mycket hög grad skall syfta tili ett     zonen. En utländsk statsmakts andel är där-
12896: kommersiellt utnyttjande av de sovjetiska ve-      emot relativt begränsad och indirekt och, be-
12897: tenskapliga institutionernas forskningskapaci-     roende på omständigheterna, riktar sig tili
12898: tet och innovationer.                              andra än direkta kommersiella arrangemang.
12899:    En modell för dessa specialzoner har man           För den ekonomiska specialzon som plane-
12900: uppenbarligen hämtat från de ekonomiska            ras i närheten av den finsk-sovjetiska gränsen
12901: friområden som för närvarande fungerar i           gäller sålunda också att det först i ett senare
12902: Folkrepubliken Kina samt erfarenheterna av         skede är möjligt att fastställa om och i viiken
12903: dessa.                                             utsträckning det i fråga om upprättandet av
12904:    Det principiella intresse som Sovjetunionen     denna zon föreligger några sådana frågor som
12905: visat för ekonomiska frizoner på sitt territori-   bör förhandlas och avtalas direkt mellan rege-
12906: um innebär naturligtvis också ett potentiellt      ringarna i Finland och Sovjetunionen.
12907:                                       1989 vp. -      KK n:o 300                                      5
12908: 
12909:    1 princip kunde sådana frågor gälla t.ex.          gränsen mellan Sovjetunionen och Finland,
12910: gränsövergångsfrågor, pass- och visumformali-         som har förekommit såväl före de nämnda
12911: teter, datakommunikation och andra trafikför-         expertöverläggningarna som efter dem, är av
12912: bindelser samt för finländska arbetstagares del       inofficiell natur och att de synpunkter som
12913: också frågor som gäller beskattning och social        eventuellt har anförts från finländskt håll en-
12914: trygghet.                                             dast avspeglar de finländska deltagarnas per-
12915:    Vid expertöverläggningarna ville man sålun-        sonliga uppfattningar.
12916: da endast och främst i form av konsulttjänst             1 övrigt följer regeringen läget och kommer
12917: lämna den sovjetiska parten den information           att ta ställning tili eventuella framtida åtgärder
12918: som begärdes för att den sovjetiska parten skall      på basis av hur den fortsatta prövningen av
12919: kunna fortsätta sitt arbete med denna fråga.          ärendet och beslutsfattandet om de ekonomis-
12920: Samtidigt gavs från finländsk sida uttryck för        ka specialzonerna avancerar i Sovjetunionen.
12921: uppfattningen att om Sovjetunionen i sinom tid        Regeringen planerar sålunda inte att själv ta
12922: beslutar upprätta speciella ekonomiska zoner          något som helst initiativ i denna fråga.
12923: på sitt territorium, vore det naturligtvis positivt
12924: om dylika upprättades också på sådana platser            Vad gäller den speciellt i spörsmålet fram-
12925: som i geografiskt hänseende är fördelaktiga           hållna tanken att främja planerna på en eko-
12926: även för finländska företag.                          nomisk frizon genom att inleda samarbete på
12927:    Den sovjetiska expertarbetsgruppen har se-         turismens område med Viborgs stad som mål,
12928: dermera fört motsvarande förhandlingar också          bör man utöver vad som redan har sagts
12929: i Förbundsrepubliken Tyskland, Sverige och            konstatera att det är svårt att se vilket slag av
12930: Norge. Enligt preliminära uppgifter välkomnar         specialförmåner som i detta sammanhang kun-
12931: man i Sovjetunionen förutom finländska före-          de erbjudas uttryckligen i form av en ekono-
12932: tag också företag från dessa Iänder tili den zon      misk frizon. Det samarbete på turismens om-
12933: som eventuellt upprättas i närheten av gränsen        råde som förekommer i Viborg har redan
12934: mot Finland.                                          gamla traditioner och samarbetsobjekt och
12935:    Även regeringen anser att ett multilateralt        turistservice i Viborg har framgångsrikt kunnat
12936: ekonomiskt område, som innebär en bredare             utvecklas på kommersiell basis. Man kan knap-
12937: bas också med tanke på kommersiell finansie-          past anta att ett ekonomiskt specialområde,
12938: ring, blir mera funktionsdugligt än om zonen          med de relativt omfattande administrativa m.fl.
12939: enbart skulle byggas upp med finländska och           arrangemang som det medför, automatiskt
12940: sovjetiska företag.                                   skall kunna skapa nya utvecklingspremisser
12941:    Enligt uppgift från den sovjetiska expertde-       utöver dem som redan existerar.
12942: legationen blir delegationens rapport, som ba-           Beträffande de banprojekt på den finska
12943: serar sig på överläggningarna i alla de tidigare      sidan av gränsen som spörsmålet tar upp måste
12944: nämnda länderna, föremål för fortsatt behand-         man överväga olika lösningar helt oberoende
12945: ling i den sovjetiska regeringen i juni. Däremot      av hur de kunde gestalta sig, med tyngdpunk-
12946: föreligger inga uppgifter om vilka slag av beslut     ten lagd på interna trafikpolitiska aspekter i
12947: som kommer att fattas i Sovjetunionen eller           Finland. Den i spörsmålet anförda tanken om
12948: när detta kommer att ske.                             en specialsnabb järnvägsförbindelse mellan
12949:    Regeringen betonar att alla andra finsk-           Helsingfors och Moskva bör också den ses som
12950: sovjetiska förhandlingar och kontakter i fråga        en helt separat fråga som inte faller inom
12951: om en ekonomisk specialzon i närheten av              ramen för detta svar.
12952:      Helsingfors den 20 juni 1989
12953: 
12954:                                                                            Minister Ilkka Suominen
12955:                                                1989 vp.
12956: 
12957: Kirjallinen kysymys n:o 301
12958: 
12959: 
12960: 
12961: 
12962:                                   Dromberg ym.: Kotiteollisuusjärjestöjen valtionapuvakanssien
12963:                                       saamisesta Uudellemaalle
12964: 
12965: 
12966:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12967:    Kotiteollisuusneuvontaa läänissämme hoita-        töisesti työllistämisvaroista siirrettyjä. Koska
12968: vat Uudenmaan ja Helsingin kotiteollisuusyh-         Uudellamaalla ei ole mahdollisuutta palkata
12969: distykset sekä Föreningen för Nyländsk Hem-          työllistämistuella työntekijöitä, Uudellemaalle
12970: slöjd. Uudenmaan kotiteollisuusyhdistyksellä         ei ole myöskään saatu yhtään työllistämisva-
12971: on toiminnassa 19 neuvonta-asemaa sekä useita        roista siirrettyä vakanssia.
12972: pyyntöjä kunnilta uusien neuvonta-asemien pe-           Uudenmaan kotiteollisuusyhdistyksen talou-
12973: rustamiseksi. Yhdistyksen 19 neuvonta-asemal-        dellinen tilanne on kiristynyt. Palkkakulut ja
12974: la v. 1988 toimintaan osallistui II l16 henkilöä     niistä aiheutuvat seurannaiskulut ovat viime
12975: ja neuvontatapahtumia kertyi 33 651. Kursseil-       vuosina nousseet suuresti, mistä syystä yhdistys
12976: le osallistui 715 kurssilaista ja oppilaskohtaisia   ei pysty vastaamaan ammattikasvatushallituk-
12977: kurssipäiviä oli 6 653. Yhdistyksen palkkaamia       sen ja yhteiskunnan sille asettamiin vaateisiin,
12978: toimihenkilöitä on nyt 38, joista valtionapu-        joita ovat esim. toiminnan monipuolistaminen,
12979: paikkaisia ovat 1 toiminnanjohtaja, l toimisto-      elinkeinoneuvonta, työvälineiden ja kaluston
12980: apulainen, 2 konsu1enttia ja vain 9 neuvonta-        hankinta sekä asianmukaisten tilojen saaminen.
12981: aseman hoitajaa. Kotiteollisuusyhdistyksen tä-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12982: mänhetkinen tarve on saada 10 neuvonta-              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12983: aseman hoitajan valtionapuvakanssia.                 kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12984:                                                      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12985:   Kotiteollisuusjärjestöjen vakansseista vuon-
12986: na 1975 oli valtionapuun oikeuttavia toimia                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12987: 136, vuosina 1976-86 on saatu valtionapuva-                 omalta osaltaan ryhtyä kotiteollisuus-
12988: kansseja 19, joista Uudenmaan yhdistys sai                  järjestöjen valtionapuvakanssien saami-
12989: yhden. Valtionaputoimet ovat olleet pääsään-                seksi Uudellemaalle?
12990:      Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1989
12991: 
12992:           Kaarina Dromberg              Saara-Maria Paakkinen       Eeva-Liisa Moilanen
12993:           Per-Henrik Nyman              Päivi Varpasuo              Martti Tiuri
12994:           Anssi Rauramo                 Lea Kärhä                   Claes Andersson
12995:           Marjatta Väänänen             Ben Zyskowicz               Tuula Linnainmaa
12996:           Olli Ikkala                   Ole Wasz-Höckert            Tauno Valo
12997:           Marita Jurva                  Matti Saarinen              Tarja Kautto
12998:           Pauli Uitto                   Marja-Liisa Löyttyjärvi     Arja Alho
12999:           Seija Karkinen                Ritva Laurila               Jouni J. Särkijärvi
13000:                       Pekka Haavisto                        Eero Paloheimo
13001: 
13002: 
13003: 
13004: 
13005: 290010D
13006: 2                                  1989 vp. -    KK n:o 301
13007: 
13008: 
13009: 
13010: 
13011:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13012:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa   oli vuoden 1989 alussa 238. Kuluvana vuonna
13013: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,    on lisäksi valtion tulo- ja menoarvion mukaan
13014: olette 16 päivänä toukokuuta 1989 päivätyn       mahdollista lisätä valtionaputoimien määrää
13015: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston     11 :llä eli 249:ään.
13016: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       Uusista valtionaputoimista 9 on perustettu
13017: edustaja Drombergin ym. näin kuuluvasta kir-     vuonna 1983 ja 74 vuonna 1987. Ne oli
13018: jallisesta kysymyksestä n:o 301:                 tarkoitettu aikaisemmin tilapäisin työllistämis-
13019:                                                  toimin palkatun henkilöstön palkkaamiseen.
13020:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13021:                                                  Vastaavasti kuluvana vuonna perustettavista
13022:        omalta osaltaan ryhtyä kotiteollisuus-
13023:                                                  valtionaputoimista 10 on tarkoitettu tähän
13024:        järjestöjen valtionapuvakanssien saami-
13025:                                                  tarkoitukseen.
13026:        seksi Uudellemaalle?
13027:                                                     Hallitus on tietoinen maan eri osien kotiteol-
13028:                                                  lisuusyhdistysten vaihtelevasta henkilöstötilan-
13029:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
13030:                                                  teesta. Viime vuosina uusista valtionaputoimis-
13031: taen seuraavaa:                                  ta valtaosa on ollut tarkoitettu työllistämistuel-
13032:    Opetusministeriö on 8.10.1975 vahvistanut     la palkatun henkilöstön vakinaistamiseen. Täs-
13033: kotiteollisuuden neuvontajärjestöjen valtion-    tä syystä näiden alueiden kotiteollisuusyhdis-
13034: apuun oikeuttavien toimien lukumääräksi 136.     tykset ovat saaneet enemmän uusia valtionapu-
13035: Toimet vahvistettiin yhdistysten omien esitys-   toimia kuin Etelä- ja Länsi-Suomen yhdis-
13036: ten pohjalta. Uusia valtionaputoimia on perus-   tykset. Uusien valtionaputoimien määrään hal-
13037: tettu vuosien 1976--88 aikana yhteensä 102.      litus ottaa kantaa valtion tulo- ja menoarvio-
13038: Valtionapuun oikeuttavien toimien lukumäärä      esityksen yhteydessä.
13039:     Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1989
13040: 
13041:                                                                Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
13042:                                      1989 vp. -     KK n:o 301                                      3
13043: 
13044: 
13045: 
13046: 
13047:                               Tili Riksdagens Herr Talman
13048:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         derstöd var 238 i början av 1989. EJ!1igt
13049: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         statsbudgeten för innevarande år är det möjligt
13050: av den 16 maj 1989 till vederbörande medlem         att utöka dessa befattningar med ll tili 249.
13051: av statsrådet översänt en avskrift av följande         Av de nya befattningarna som berättigar tili
13052: av riksdagsman Dromberg m.fl. undertecknade         statsunderstöd är 9 inrättade år 1983 och 74 år
13053: spörsmål nr 301:                                    1987. De var avsedda för avlöning av personai
13054:                                                     som tidigare avlönats med tillfåliiga sysselsätt-
13055:                                                     ningsmedel. 1 motsvarande grad är 10 av de
13056:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen för
13057:        egen del vidta för att få statsunder-        befattningar som kommer att inrättas under
13058:                                                     detta år avsedda för detta ändamål.
13059:        stödsberättigade tjänster inom hem-
13060:        s1öjdsorganisationerna tili Nyland?             Regeringen är medveten om den varierande
13061:                                                     personalsituationen vid hemslöjdsföreningarna
13062:    Som svar på spörsmå1et anför jag vördsamt        i olika delar av landet. Under de senaste åren
13063:                                                     har största delen av de statsunderstödda be-
13064: följande:
13065:                                                     fattningarna varit avsedda för att göra de
13066:    Undervisningsministeriet har 8.10.1975 fast-     tjänster som betalats med sysselsättningsstöd
13067: stälit antalet statsunderstödsberättigade befatt-   permanenta. Av denna anledning har hem-
13068: ningar inom rådgivningsorganisationerna för         slöjdsföreningarna i dessa regioner fått mera
13069: hemslöjd tili 136. Befattningarna faststälides på   statsunderstödda befattningar än i södra och
13070: föreningarnas egen framställning. Under åren        västra Finland. Regeringen kommer att ta
13071: 1976--88 har samman1agt 102 nya befattningar        stälining tili antalet nya statsunderstödsberätti-
13072: inrättats som berättigar tili statsunderstöd.       gade befattningar i samband med budg~tpro
13073: Anta1et befattningar som berättigar tili statsun-   positionen.
13074: 
13075:     Helsingfors den 13 juni 1989
13076: 
13077:                                                                   Minister Anna-Liisa Kasurinen
13078:                                                1989 vp.
13079: 
13080: Kirjallinen kysymys n:o 302
13081: 
13082: 
13083: 
13084: 
13085:                                   Paasilinna ym.: Etelä-Suomen vanhojen luonnonmetsien säilyt-
13086:                                       tämisestä
13087: 
13088: 
13089:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13090:    Aarniometsä ja ikimetsä ovat käsitteitä, joita    harvennushakkuin. Ne eivät ole luonnonmet-
13091: on käytetty kuvaamaan vanhaa luonnonmet-             siä, vaikka olisivatkin vanhoja ja vaikka olisi-
13092: sää. Vanha luonnonmetsä tarkoittaa metsää,           vat metsäpalon jälkeen syntyneet luonnonkyl-
13093: joka on saanut syntyä ja varttua vanhaksi            vöstä. Vanhoja luonnonmetsiä on itse asiassa
13094: ilman ihmisen vaikutusta. Lahopuuston runsas         varsin vähän edes erilaisilla Etelä-Suomeen
13095: ja pitkäaikainen esiintyminen sekä pystyssä että     perustetuilla suojelualueilla. Vanhoja luonnon-
13096: maassa samoin kuin puiden omasta kilpailusta         metsiä on todennäköisesti olemassa niin vähän
13097: syntynyt puustorakenne ovat luonnonmetsän            eteläisessä Suomessa, ettei niiden suojelusta
13098: ominaisimpia piirteitä.                              aiheutuisi olennaista vaikutusta metsätalouden
13099:    Uhanalaisten eläinten ja kasvien suojelutoi-      harjoittamiselle.
13100: mikunnan mietinnössä (1985:43) todettiin, että          Tämä kirjallinen kysymys on käsitelty ja
13101: vanhojen luonnonmetsien katoaminen on huo-           hyväksytty eduskunnan ympäristö- ja luonto-
13102: mattavan usein syynä monien niistä riippuvais-       ryhmän johtokunnassa.
13103: ten eläin-, kasvi- ja sienilajien joutumiselle          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13104: uhanalaiseen tilaan. Niinpä toimikunta korosti,      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13105: että "kaikki Etelä-Suomen ikimetsät ovat suo-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13106: jelun kannalta arvokkaita, erityisesti, jos niissä   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13107: on runsaasti tahoavaa lehtipuuta". Mietinnössä                 Onko Hallitus tietoinen Etelä-Suo-
13108: vaadittiin myös selvityksen laatimista kiireelli-           men vanhojen luonnonmetsien ja niistä
13109: sesti Etelä-Suomessa sijaitsevista ikimetsistä ja           riippuvaisten eliölajien uhanalaisesta ti-
13110: niiden säilyttämismahdollisuuksista.                        lasta, ja jos on,
13111:    Metsätaloudessa käytetään käsitteitä yli-ikäi-              mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta van-
13112: nen metsä ja vajaatuottoinen metsä. Luonnon-                hoja luonnonmetsiä koskeva selvitys ja
13113: metsä voi olla kumpaakin näistä. Käytännössä                suojeluohjelma saataisiin nopeasti to-
13114: kuitenkin valtaosa Etelä-Suomen yli-ikäisistä               teutettua kaikkien asianomaisten taho-
13115: metsistä on käsitelty eri vaiheissa kasvatus- ja            jen laajapohjaisena yhteistyönä?
13116:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1989
13117: 
13118:           Reino Paasilinna              Matti Saarinen                 Marja-Liisa Löyttyjärvi
13119:           Pekka Puska                   Eero Paloheimo                 Toimi Kankaanniemi
13120:           Pekka Haavisto                Erkki Pulliainen               Riitta Uosukainen
13121:           Lea Kärhä                     Per-Henrik Nyman               Heli Astala
13122:           Lauha Männistö                Anna-Liisa Jokinen             Esko Helle
13123:           Pekka Leppänen                Pertti Lahtinen                Esko Seppänen
13124:           Esko-Juhani Tennilä           Raila Aho                      Vappu Säilynoja
13125:           Arvo Kemppainen               Jouni J. Särkijärvi            Tapio Holvitie
13126:           Kaarina Dromberg              Tuula Linnainmaa               Jukka Gustafsson
13127:           Heikki Rinne                  Raimo Vuoristo                 Matti Vähänäkki
13128:           Markku Pohjola                Tarja Kautto                   Anssi Rauramo
13129:           Ritva Laurila                 Antero Kekkonen                Sinikka Mönkäre
13130: 
13131: 290010D
13132: 2                            1989 vp. -   KK n:o 302
13133: 
13134:     Riitta Järvisalo-Kanerva     Lauri Metsämäki            Ilkka Joenpalo
13135:     Jukka Roos                   Saara-Maria Paakkinen      Jouni Backman
13136:     Sauli Niinistö               Osmo Soininvaara           Riitta Myller
13137:     Kerttu Törnqvist             Marja-Liisa Tykkyläinen    Iiris Hacklin
13138:     Arto Lapiolahti              Arja Alho                  Kari Rajamäki
13139:     Jorma Rantanen               Mirja Ryynänen             Kimmo Sarapää
13140:     Pauli Saapunki               Esko Jokiniemi             Riitta Kauppinen
13141:     Annikki Koistinen            Esko Aho                   Aapo Saari
13142:     Tellervo Renko               Pirkko Ikonen              Heikki Kokko
13143:     Hannu Tenhiälä               Anneli Jäätteenmäki        Kalle Röntynen
13144:     Matti Väistö                 Eino Siuruainen            Jorma Huuhtanen
13145:     Eeva Kuuskoski-Vikatmaa      Juhani Alaranta            Mauri Pekkarinen
13146:                 Seppo Pelttari                       Ole Wasz-Höckert
13147:                                      1989 vp. -     KK n:o 302                                    3
13148: 
13149: 
13150: 
13151: 
13152:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13153:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kaan ole luonnonsuojelun kannalta arvokkaita.
13154: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       Sen sijaan luontaisesti syntyneet, lehtipuuta
13155: olette 18 päivänä toukokuuta 1989 päivätyn          ainakin jossain määrin kasvavat metsiköt ovat
13156: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        uhanalaisten lajien takia yleensä suojelemisen
13157: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       arvoisia.
13158: edustaja Paasilinnan ym. kirjallisesta kysymyk-        Ympäristöministeriön tarkoituksena        on
13159: sestä n:o 302, jossa tiedustellaan:                 luonnonmetsien inventoinnin toteuttaminen
13160:           Onko Hallitus tietoinen Etelä-Suo-        mahdollisimman pian. Tässä tullaan käyttä-
13161:        men vanhojen luonnonmetsien ja niistä        mään kaikkea saatavissa olevaa asiantuntemus-
13162:        riippuvaisten eliölajien uhanalaisesta ti-   ta. Inventointivaiheen pituus riippuu suuresti
13163:        lasta, ja jos on,                            siitä, miten paljon asiaan voidaan käyttää
13164:           mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta van-     tutkimusvaroja. Monet tähän mennessä synty-
13165:        hoja luonnonmetsiä koskeva selvitys ja       neet suojeluohjelmat on tehty varsin pitkän
13166:        suojeluohjelma saataisiin nopeasti to-       ajanjakson kuluessa pienin tutkimus- ja selvi-
13167:        teutettua kaikkien asianomaisten taho-       tysvaroin. Tässä tapauksessa tällaista menette-
13168:        jen laajapohjaisena yhteistyönä?             lyä ei olisi ympäristöministeriön mielestä mah-
13169:                                                     dollista käyttää, koska luonnonmetsät ovat
13170:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        hupenemassa nopeasti.
13171: vasti seuraavaa:                                       Kun inventointi on tehty, ympäristöministe-
13172:    Ympäristöministeriön toimeksiannosta on          riö asettaa työryhmän, jossa ovat edustettuina
13173: vesien- ja ympäristöntutkimuslaitos laatinut        eri viranomaiset ja maanomistajajärjestöjen
13174: ohjeet luonnonmetsän tunnusmerkeistä ja näi-        edustajat, laatimaan varsinaisen suojeluohjel-
13175: den metsien käytännön inventoinnista. Ohjeet        man. Työryhmä voitaneen asettaa ensi vuonna.
13176: on tarkoitettu asiantuntijoille tehtävään kyse-        Valtion metsiä koskevissa tiedostoissa on jo
13177: lyyn. Suojeltaviksi metsiksi täytyy valikoida       tiedot luonnonmetsistä. Ympäristöministeriö
13178: todella arvokkaita alueita. Pelkästään yli-ikäi-    pyrkii yhdessä maa- ja metsätalousministeriön
13179: set ja pitkään hakkaamattomina säilyneet met-       kanssa selvittämään nykyisen suojelutilanteen
13180: siköt, jotka usein ovat kuusikoita, eivät usein-    ja suojelutarpeen etenkin Etelä-Suomessa.
13181:     Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1989
13182: 
13183:                                                                  Ympäristöministeri Kaj Bärlund
13184: 4                                  1989 vp. -     KK n:o 302
13185: 
13186: 
13187: 
13188: 
13189:                             Till Riksdagens Herr Talman
13190:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      gång inte värdefulla ur naturskyddssynpunkt.
13191: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       Däremot är skogar som uppkommit på natur-
13192: av den 18 maj 1989 till vederbörande medlem       ligt sätt och där lövträd åtminstone i viss
13193: av statsrådet översänt avskrift av följande av    utsträckning växer i allmänhet värda att skyd-
13194: riksdagsman Paasilinna m.fl. undertecknade        das på grund av de utrotningshotade arter som
13195: spörsmål nr 302:                                  förekommer i dem.
13196:                                                      Miljöministeriet har för avsikt att genomföra
13197:          Är Regeringen medveten om det ho-
13198:                                                   en inventering av naturskogarna så snart som
13199:        tade tillstånd i vilket de gamla natur-
13200:        skogarna och de därav beroende orga-       möjligt. Härvid kommer man att använda sig
13201:                                                   av all den sakkunskap som står till buds.
13202:        nismerna befinner sig i södra Finland,
13203:        och, om så är fallet,                      Inventeringsskedets längd beror i hög grad på
13204:                                                   hur mycket forskningsmedel som kan användas
13205:          vad ämnar Regeringen göra för att en
13206:        utredning om och ett skyddsprogram         för ändamålet. Många av de skyddsprogram
13207:        för de gamla naturskogarna snabbt          som hittills utarbetats har genomförts under
13208:        skall förverkligas i form av ett på bred   lång tid med små anslag för förskning och
13209:        bas baserat samarbete mellan alla be-      utredning. I detta fall skulle det enligt miljö-
13210:                                                   ministeriets åsikt inte vara möjligt att tillämpa
13211:        rörda parter?
13212:                                                   ett sådant förfarande, eftersom naturskogarna
13213:                                                   snabbt håller på att minska i omfång.
13214:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
13215:                                                      Då inventeringen gjorts, tillsätter miljöminis-
13216: samt anföra följande:
13217:                                                   teriet en arbetsgrupp där myndigheterna och
13218:    På uppdrag av miljöministeriet har vatten-     markägarnas intresseorganisationer är före-
13219: och miljöforskningsinstitutet utarbetat anvis-    trädda och som skall ha till uppgift att utarbeta
13220: ningar beträffande naturskogens kännetecken       ett egentligt skyddsprogram. Arbetsgruppen
13221: och det sätt på vilket inventeringen av dessa     torde kunna tillsättas nästa år.
13222: skogar i praktiken skall genomföras. Anvis-          I de register som gäller statens skogar finns
13223: ningarna är avsedda för en förfrågan som skall    redan uppgifter om naturskogarna. Miljöminis-
13224: riktas till experter. De skogar som skall bli     teriet försöker i samarbete med jord- och
13225: föremål för skydd bör väljas ut bland verkligt    skogsbruksministeriet utreda den nuvarande
13226: värdefulla områden. Skogar som enbart är          situationen beträffande skyddet och behovet av
13227: överåriga och inte på länge utsatts för avverk-   skydd när det gäller statens skogar särskilt i
13228: ning, dvs. i många fall granskog, är mången       södra Finland.
13229:     Helsingfors den 22 juni 1989
13230: 
13231:                                                                      Miljöminister Kaj Bärlund
13232:                                               1989 vp.
13233: 
13234: Kirjallinen kysymys n:o 303
13235: 
13236: 
13237: 
13238: 
13239:                                  Tenhiälä ym.: Karanteeneista ja maksuista siirryttäessä urheilu-
13240:                                      seurasta toiseen
13241: 
13242: 
13243:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13244:    Joukkueurheilussa on ruvettu nuoria ja lap-      tulleet ajatelleeksi, että heidän vapaaehtoinen
13245: sia hinnoittelemaan heidän siirtyessään seuras-     työnsä hinnoiteltaisiin lapsen ja nuoren vahin-
13246: ta toiseen. Urheilun pitäisi toimia nuorten ja      goksi.
13247: lasten ehdoilla eikä seurojen taloudenpitäjien         Terveessä lapsen ja nuoren parasta ajattele-
13248: pillin mukaan.                                      vassa harrastustoiminnassa pitää vanhemmilla
13249:    Tällainen lapsikauppa ei ole tervettä. Seuro-    ja junioreilla olla mahdollisuus itse valita seu-
13250: jen väliset nuorten ja lasten karanteenimaksut      ransa. Lapsikauppaa ei missään muodossa saa
13251: pitäisi lailla kieltää. Lapselta ja nuorelta vie-   harrastaa eikä käyttää lapsen ja nuoren asemaa
13252: dään hyvin nopeasti into harjoitella ja harras-     niin, että nämä pahimmissa tapauksissa siirty-
13253: taa itseään kiinnostavaa lajia silloin, kun hä-     vät hyvien harrastusten parista yhteiskunnan
13254: nelle muodostuvat esteeksi esim. seurasiirrot       kannalta kielteisiin toimiin.
13255: Lapset ja nuoret joutuvat usein vanhemmistaan          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13256: johtuvista syistä esim. muuton yhteydessä vaih-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13257: tamaan paikkakuntaa ja seuraa. Toisaalta            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13258: omien kaveripiirien säilymisen kannalta on          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13259: tervettä, että myös urheilutoiminnassa voi säi-
13260: lyttää kaverinsa esim. seuraa vaihtamalla.                    Onko Hallitus tietoinen, että urheilu-
13261: Usein saattaa olla myös niin, että jossain                 toiminnassa harjoitetaan nuorten ja las-
13262: seurassa ei edes ole ko. ikäluokkaa mutta                  ten edun vastaista karanteenitoimintaa
13263: naapuriseurassa on. Siirtyminen estetään ka-               ja karanteenimaksuja, ja
13264: ranteenimaksuilla tai vuokrasopimuksilla.                     mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
13265:    Tuskin ne monet vanhemmat, jotka ovat                   jotta nuorten ja lasten karanteeneista ja
13266: junioritoimintaan lähteneet mukaan vapaaeh-                maksuista päästään eroon ja jotta nuor-
13267: toisina harrastajina ja hakemaan lapselleen                ten ja lasten oma etu otetaan huomioon
13268: mielekkäitä, terveitä harrastusmuotoja, ovat               siirryttäessä urheiluseurasta toiseen?
13269:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1989
13270: 
13271:           Hannu Tenhiälä             Tapio Holvitie           Pekka Puska
13272:           Heikki Kokko               Kimmo Sarapää            Hannele Pokka
13273:           Jukka Vihriälä             Seppo Pelttari           Timo Kietäväinen
13274:           Kalevi Mattila             Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Einari Nieminen
13275:                      Juhani Alaranta                   Aapo Saari
13276: 
13277: 
13278: 
13279: 
13280: 290010D
13281: 2                                     1989 vp. -      KK n:o 303
13282: 
13283: 
13284: 
13285: 
13286:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13287:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kunta-asetusta (1985/79) ja opetusministeriön
13288: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         päätöksiä sekä järjestön omia sääntöjä. Jouk-
13289: olette 18 päivänä toukokuuta 1989 päivätyn            kueurheilujärjestöjen kilpailusäännöissä on
13290: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          määritelty nuoren pelaajan seurasta toiseen
13291: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         siirtymiseen liittyvät toimenpiteet. Pelaaja voi
13292: edustaja Tenhiälän ym. näin kuuluvasta kirjal-        vaihtaa vapaasti seuraa, mutta 15-17-vuotias
13293: lisesta kysymyksestä n:o 303:                         pelaajakin voidaan asettaa karanteeniin järjes-
13294:                                                       tön kilpailusääntöjen mukaan. Tällä menette-
13295:           Onko Hallitus tietoinen, että urheilu-      lyllä pyritään turvaamaan nuoren pelaajan
13296:        toiminnassa harjoitetaan nuorten ja las-       kasvattajaseuran asema. Käytännössä seurat
13297:        ten edun vastaista karanteenitoimintaa         pääsevät neuvotteluteitse useimmissa tapauk-
13298:        ja karanteenimaksuja, ja                       sissa sopimukseen kohtuullisista siirtomaksuis-
13299:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,        ta.
13300:        jotta nuorten ja lasten karanteeneista ja
13301:                                                           Opetusministeriöllä ei ole mahdollisuutta
13302:        maksuista päästään eroon ja jotta nuor-
13303:                                                       puuttua kirjallisen kysymyksen kohteena ole-
13304:        ten ja lasten oma etu otetaan huomioon
13305:                                                       vaan asiaan muutoin kuin suosituksilla, koska
13306:        siirryttäessä urheiluseurasta toiseen?
13307:                                                       kysymyksessä mainitut joukkueurheilujärjestöt
13308:                                                       eivät ole rikkoneet lakia eivätkä sääntöjään
13309:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            eivätkä muutoinkaan toimineet valtakunnallis-
13310: taen seuraavaa:                                       ten liikuntajärjestöjen valtionapusäännösten ja
13311:    Liikuntalain (984/79) 2 §:ssä on määritelty        -ohjeiden vastaisesti.
13312: lain johtava periaate: valtio ja kunnat luovat           Opetusministeriö on ollut yhteydessä Suo-
13313: liikuntatoiminnan yleiset edellytykset, ja liikun-    men Palloliittoon, joka on ilmoituksensa mu-
13314: tatoiminnan järjestämisestä vastaavat pääasial-       kaan ryhtynyt toimenpiteisiin kilpailusääntö-
13315: lisesti laissa tarkoitetut valtakunnalliset liikun-   jensä tarkistamiseksi kuluvan vuoden aikana.
13316: tajärjestöt. Valtakunnalliset liikuntajärjestöt           Opetusministeriö ilmoittaa valtakunnallisille
13317: vastaavat liikuntatoiminnan järjestämisestä ja        joukkueurheilujärjestöille, että kilpailusääntö-
13318: toteuttamisesta käytännössä.                          jen määräyksistä ja seuraamuksista tulee tie-
13319:    Valtakunnallisten liikuntajärjestöjen on nou-      dottaa nykyistä tehokkaammin nuorille urhei-
13320: datettava toiminnassaan mm. liikuntalakia, lii-       lijoille ja heidän vanhemmilleen.
13321:      Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1989
13322: 
13323:                                                                    Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
13324:                                      1989 vp. -     KK n:o 303                                     3
13325: 
13326: 
13327: 
13328: 
13329:                               Tili Riksdagens Herr Talman
13330:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         idrottsförordningen ( 1985/79) och undervis-
13331: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         ningsministeriets beslut samt organisationens
13332: av den 18 maj 1989 tili vederbörande medlem         egna stadgar. 1 lagidrottsorganisationernas täv-
13333: av statsrådet översänt avskrift av följande av      lingsstadgar preciseras de åtgärder som vidtas
13334: riksdagsman Tenhiälä m.fl. undertecknade            då en ung spelare övergår från en förening tili
13335: spörsmål nr 303:                                    en annan. Spelaren kan fritt byta förening, men
13336:                                                     även en spelare i åldern 15-17 år kan sättas i
13337:           Är Regeringen medveten om att det         karantän enligt en organisations tävlingsstad-
13338:        inom idrotten utövas karantänsverk-          gar. Genom detta förfarande försöker man
13339:        samhet och tas karantänsavgifter som         trygga ställningen hos den förening som fostrat
13340:        inte är förenliga med ungdomars och          den unge spelaren. 1 praktiken kommer för-
13341:        barns intressen, och                         eningarna i de flesta fallen genom förhandling-
13342:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      ar tili överenskommelse om skäliga transferav-
13343:        ta för att man skall slippa karantänerna     gifter.
13344:        och avgifterna för ungdom och barn
13345:                                                        Undervisningsministeriet saknar möjligheter
13346:        och för att ungdomens och barnens            att ingripa i en fråga som det skriftliga
13347:        intressen skall tiligodoses när man över-    spörsmålet avser på annat sätt än genom
13348:        går från en sportförening tili en annan?     rekommendationer, eftersom de i spörsmålet
13349:                                                     nämnda lagidrottsorganisationerna inte brutit
13350:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt        mot lagen eller sina stadgar och inte heller på
13351: följande:                                           annat sätt handlat mot bestämmelserna eller
13352:    1 2 § idrotts1agen (984/79) definieras den       anvisningarna om statsunderstöd för de riks-
13353: ledande principen i lagen: staten och kommu-        omfattande idrottsorganisationerna.
13354: nerna skapar allmänna förutsättningar för              Undervisningsministeriet har tagit kontakt
13355: idrottsverksamheten och de i lagen avsedda          med Finlands Bollförbund, som enligt egen
13356: idrottsorganisationerna svarar huvudsakligen        uppgift har vidtagit åtgärder för en justering av
13357: för ordnandet av idrottsverksamheten. De riks-      sina tävlingsstadgar under innevarande år.
13358: omfattande idrottsorganisationerna svarar i            Undervisningsministeriet kommer att medde-
13359: praktiken för att idrottsverksamhet anordnas        la de riksomfattande lagidrottsorganisationerna
13360: och genomförs.                                      att de effektivare än hittilis bör informera unga
13361:    1 sin verksamhet skall de riksomfattande         idrottsmän och deras föräldrar om bestämmel-
13362: idrottsorganisationerna följa bl.a. idrottslagen,   serna och deras följder i tävlingsstadgarna.
13363:     Helsingfors den 20 juni 1989
13364: 
13365:                                                                   Minister Anna-Liisa Kasurinen
13366:                                             1989 vp.
13367: 
13368: Kirjallinen kysymys n:o 304
13369: 
13370: 
13371: 
13372: 
13373:                                 Lehtosaari ym.: Toimenpiteistä metsänparannussuunnitelmien
13374:                                    toteuttamiseksi
13375: 
13376: 
13377:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13378: 
13379:    Valtion tulo- ja menoarvioon on varattu        dollisuus tehostaa toimintaa. Eniten metsänpa-
13380: kuluvalle vuodelle metsänparannusvaroja 346,7     rannusvarojen vähäisyys vaikeuttaa toimintoja
13381: milj. markkaa. Metsänparannusvaroihin osoi-       Pohjois- ja Itä-Suomessa. Mikäli metsänparan-
13382: tettu määräraha on osoittautunut riittämättö-     nusvaroja ei saada pikaisesti lisää, merkittävä
13383: mäksi. Vajaus koko maata ajatellen on yli 100     osa suunnitelluista työnhankkeista jää toteutu-
13384: milj. markkaa. Monissa maakunnissa, kuten         matta. Tämä vaikuttaa myös välittömästi, kiel-
13385: Itä-Savossa, varojen niukkuus on johtanut suu-    teisesti metsureitten työllisyyteen sekä suhteel-
13386: riin vaikeuksiin metsänparannustöiden toteut-     lisen pian metsien hoitotasoon ja teollisuuden
13387: tamisessa. Mikäli Itä-Savossa toteutettaisiin     puuhuoltoon.
13388: metsänparannustyöt suunnitelmien mukaisesti,
13389:                                                      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13390: tarvittaisiin varoja lisää 1,5 milj. markkaa.
13391:                                                   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13392: Lisätarve kohdistuu ennen kaikkea nopeasti
13393: laajentuvaan peltojen metsitykseen ja taimikon-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13394:                                                   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13395: hoitoon.
13396:    Kun valtiovalta pyrkii peltojen metsitystä              Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
13397: lisäämällä vähentämään maatalouden ylituo-               menpiteisiin tehtyjen metsänparannus-
13398: tantoa, pitäisikin metsätaloudelle samanaikai-           suunnitelmien toteuttamisen turvaami-
13399: sesti antaa riittävien määrärahojen turvin mah-          seksi Itä-Savossa ja muualla Suomessa?
13400:     Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1989
13401: 
13402:                     Markku Lehtosaari                      Einari Nieminen
13403: 
13404: 
13405: 
13406: 
13407: 2900100
13408: 2                                    1989 vp. -      KK n:o 304
13409: 
13410: 
13411: 
13412: 
13413:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13414:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista siten,
13415: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         että käytettäväksi asetetut määrärahat riittävät
13416: olette 18 päivänä toukokuuta 1989 päivätyn            lain mukaan ensisijaisiksi katsottaviin kohtei-
13417: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          siin sekä tasapainoisesti koko vuoden katta-
13418: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         vaan toimintaan.
13419: edustaja Lehtosaaren ym. näin kuuluvasta kir-            Hallituksen pyrkimyksenä on maataloustuo-
13420: jallisesta kysymyksestä n:o 304:                      tannon tasapainottamiseksi lisätä peltojen met-
13421:          Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-       sitystä nykyiseltä 3 000-4 000 hehtaarin vuo-
13422:        menpiteisiin tehtyjen metsänparannus-          sitasolta noin 10 000 hehtaariin. Kuluvan vuo-
13423:        suunnitelmien toteuttamisen turvaami-          den tavoitteeksi on asetettu 7 000 peltohehtaa-
13424:        seksi Itä-Savossa ja muualla Suomessa?         rin metsittäminen. Tarvittavan rahoituksen tur-
13425:                                                       vaamiseksi teki hallitus 6.4.1989 periaatepää-
13426:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            töksen, jonka mukaisesti se tulee esittämään
13427: taen seuraavaa:                                       kuluvan vuoden seuraavaan lisämenoarvioon
13428:                                                       otettavaksi metsänparannustöiden avustusva-
13429:    Yksityismetsien puuntuotannon edistämiseen         roihin lisäystä 18 000 000 markkaa käytettä-
13430: vuosittain osoitettavien metsänparannusvaro-          väksi pellonmetsityksestä aiheutuvien metsän-
13431: jen määrä on sinänsä harkinnanvarainen. Va-           parannuslain mukaisten menojen maksamiseen.
13432: rojen määrää harkittaessa otetaan metsänpa-           Kysymyksessä esiin tuodut peltojen metsityk-
13433: rannustöiden tarpeiden ja toteuttamismahdolli-        sen rahoitusongelmat ovat näiden varojen tur-
13434: suuksien ohella myös valtiontaloudelliset näkö-       vin poistettavissa.
13435: kohdat huomioon.
13436:    Metsänparannusvarojen taso on kuluvan                 Metsänparannustöiden keskimääräinen vuo-
13437: vuoden tulo- ja menoarviossa mitoitettu vuo-          tuinen työvoima on ollut viime vuosina 1 800-
13438: den 1988 tason mukaisesti. Metsänparannustöi-         2 100 henkilöä, eli keskimäärin vajaa puolet
13439: den työohjelmalla on rahoitusta suunnattu             metsänhoitotöiden työvoimasta ja noin kym-
13440: metsien kehityksen kannalta keskeisiin työlajei-      menesosa metsätalouden koko työvoimasta.
13441: hin, kuten metsänuudistamis- ja taimikonhoi-          Metsävarojen jo pitkään jatkuneen vajaakäy-
13442: totöihin ja metsäojitusten kunnostukseen sekä         tön johdosta ovat puun menekkiä ja metsien
13443: Pohjois- ja Itä-Suomen vaikeimmille työttö-           kehityksen edellyttämiä hakkuita edistävät toi-
13444: myysalueille.                                         menpiteet niin työllisyyden kuin metsävarojen-
13445:    Huolimatta toukokuun alusta 1987 voimaan           kin kehityksen kannalta nykytilanteessa ensisi-
13446: tulleesta uudesta metsänparannuslaista (140/          jaisia. Metsäalan työllisyys, metsien kehitys
13447: 87), jolla tarkistettiin metsänparannustöiden         tahi metsäteollisuuden kotimaisen puun saanti
13448: rahoitusehtoja ja lisättiin uusia työlajeja, ovat     eivät siten ole yksityismetsissä kuluvana vuon-
13449: lain pääperiaatteet entiset. Metsänparannus-          na harjoitettavan metsänparannustoiminnan
13450: hankkeita voidaan suunnitella, rahoitusta             valtion tuen lisäämisen varassa.
13451: myöntää ja hankkeita toteuttaa vain käyt~ttä            Hallitus katsoo, että kuluvalle vuodelle jo
13452: vissä olevien valtion tulo- ja menoarvioon            osoitetuilla ja peltojen metsitystä varten lisäme-
13453: otettavien metsänparannusvarojen rajoissa.            noarvioon esitettävillä varoilla voidaan ylläpi-
13454:    Kun uudella metsänparannuslailla siirrettiin       tää työllisyyden, metsien kehityksen ja teolli-
13455: metsänparannusrahoituksen myöntämiseen liit-          suuden kotimaisen puuhuollon kannalta tois-
13456: tyvää ratkaisuvaltaa metsälautakunnille, on en-       taiseksi riittävää yksityismetsien metsänparan-
13457: tistä korostetummin metsälautakunnan vas-             nustoimintaa, eikä asia anna tässä vaiheessa
13458: tuulla mitoittaa ja suunnata metsänparannus-          hallituksen taholta aihetta toimenpiteisiin.
13459: 
13460:      Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1989
13461: 
13462:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
13463:                                      1989 vp. -     KK n:o 304                                      3
13464: 
13465: 
13466: 
13467: 
13468:                               Till Riksdagens Herr Talman
13469:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        skogsnämnderna ansvarar dessa i allt större
13470: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         utsträckning för att skogsförbättringsprojek-
13471: av den 18 maj 1989 till vederbörande medlem         tens planering och förverkligande dimensione-
13472: av statsrådet översänt avskrift av följande av      ras och inriktas så att de anslag som ställts till
13473: riksdagsman Lehtosaari m.fl. undertecknade          förfogande räcker till för de objekt som enligt
13474: spörsmål nr 304:                                    lagen anses primära samt till en jämn verksam-
13475:                                                     hetsnivå under hela året.
13476:          Ämnar Regeringen vidta brådskande
13477:                                                         För att skapa jämvikt i lantbruksproduktio-
13478:        åtgärder för att trygga förverkligandet
13479:                                                     nen försöker regeringen öka beskogningen av
13480:        av de utarbetade skogsförbättringspla-
13481:                                                     åkrar från den nuvarande årliga nivån på
13482:        nerna i Östra Savolax och i övriga
13483:                                                     3 000---4 000 hektar till ca 10 000 hektar. Som
13484:        Finland?
13485:                                                     mål för innevarande år har uppställts beskog-
13486:                                                     ning av 7 000 hektar åker. För att säkerställa
13487:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        den finansiering som behövs fattade regeringen
13488: samt anföra följande:                               den 6.4.1989 ett principbeslut enligt vilket
13489:    Beloppet av de medel för skogsförbättring        regeringen kommer att föreslå att man i inne-
13490: som årligen anvisas för att främja privatsko-       varande års nästa tilläggsbudget tar med ett
13491: garnas virkesproduktion är i sig beroende av        tillägg på 18 000 000 mark tili understödet för
13492: prövning. När man bedömer hur mycket medel          skogsförbättringsarbeten att användas för be-
13493: som skall anslås tar man vid sidan av behoven       talning av de utgifter som enligt skogsförbätt-
13494: och möjligheterna att genomföra skogsförbätt-       ringslagen kommer sig av beskogning av åkrar.
13495: ringsarbetena också i betraktande statsfinan-       De finansieringsproblem för beskogningen av
13496: siella synpunkter.                                  åkrar som nämndes i spörsmålet kan med hjälp
13497:    Beloppet av skogsförbättringspengarna har i      av dessa medel avlägsnas.
13498: innevarande års budget bestämts i enlighet med          Det årliga medeltalet för arbetskraften inom
13499: 1988 års nivå. Genom arbetsprogrammet för           skogsförbättringsarbeten har under de senaste
13500: skogsförbättring har penningmedel styrts till       åren varit 1 800-2 100 personer, dvs. i medel-
13501: sådana slag av arbeten som är centrala för          tal knappt hälften av arbetskraften inom skogs-
13502: skogsutvecklingen, t.ex. skogsförnyelse och         vårdsarbetet och ca en tiondedel av den totala
13503: skötsel av plantbeståndet, till iståndsättning av   arbetskraften inom skogsbruket. Våra skogstill-
13504: skogsdiken samt till de områden i norra och         gångar har redan länge använts ineffektivt.
13505: Östra Finland som har den högsta arbetslöshe-       Detta innebär att åtgärder som främjar åtgång-
13506: ten.                                                en på virke och avverkning, som är nödvändig
13507:    Trots den nya skogsförbättringslag (140/87)      för skogsutvecklingen, i dagens läge har högsta
13508: som trädde i kraft vid ingången av maj 1987         prioritet, med hänsyn tili både sysselsättnings-
13509: och med viiken finansieringsförutsättningarna       läget och utvecklingen av våra skogstillgångar.
13510: för skogsförbättringsarbeten specificerades,        Sysselsättningsläget inom skogsbranschen, ut-
13511: samtidigt som antalet arbetsformer ökades, är       vecklingen av skogarna eller tillgången på
13512: huvudprinciperna i lagen desamma. Man kan           inhemskt virke för skogsindustrin är därmed
13513: planera skogsförbättringsprojekt, bevilja anslag    inte beroende av ett ökat statsstöd för den
13514: och förverkliga projekt endast inom gränserna       skogsförbättringsverksamhet som under inne-
13515: för de skogsförbättringspengar som står till        varande år bedrivs i enskilda skogar.
13516: buds i statens budget.                                  Regeringen anser att man med de medel som
13517:    Genom att beslutanderätten i fråga om            beviljats för innevarande år och de medel som
13518: beviljande av skogsförbättringsmedel i och med      i tilläggsbudgeten föreslås för beskogning av
13519: den nya skogsförbättringslagen överfördes tili      åkrar kan upphålla en tills vidare tillfredsstäl-
13520: 4                                 1989 vp. -    KK n:o 304
13521: 
13522: lande skogsförbättringsverksamhet i enskilda     hemska virkesförsörjning. Ärendet gcr i detta
13523: skogar i fråga om såväl sysselsättning och       skede inte anledning tili några åtgärder från
13524: skogsutveckling som angående industrins in-      regeringens sida.
13525:     Helsingfors den 9 juni 1989
13526: 
13527:                                                Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
13528:                                               1989 vp.
13529: 
13530: Kirjallinen kysymys n:o 305
13531: 
13532: 
13533: 
13534: 
13535:                                  Saari ym.: Ns. osakastyönä toteutettavien maankuivatushank-
13536:                                     keiden toteuttamisesta
13537: 
13538: 
13539:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13540: 
13541:    Maankuivatustyöt rahoitetaan ja toteutetaan      mittaustyöt eli paalutus. Se on asiantuntemusta
13542: lain 433/63 (laki valtion osanotosta eräiden        vaativa työ, jonka suorittamiseen maatalouspii-
13543: maa- ja vesirakennustöiden kustannuksiin),          reillä ei ole resursseja. Vesi- ja ympäristöpiiri ei
13544: lainmuutoksen (1317 /87) sekä vastaavien ase-       ole voinut suorittaa näitä töitä, koska työsuo-
13545: tusten (451/63 ja 150/88) mukaisesti. Maatila-      rituksen laskuttaminen on lähes mahdotonta
13546: hallitus on antanut yleiskirjeen kyseisten lakien   tai ainakin vaatii kohtuuttoman paljon byrok-
13547: ja asetusten tulkinnasta.                           ratiaa.
13548:    Maankuivatustyöt voidaan toteuttaa valtion          Viime aikoina ongelmaa on kärjistänyt se,
13549: tai osakkaiden toimesta. Valtion toimesta to-       että niukkoja maankuivatusmäärärahoja on
13550: teutettavat työt ovat suurehkoja tai teknisesti     viime vuosina kanavoitu entistä enemmän näi-
13551: vaikeita töitä. Niille myönnetään avustusta         hin valtion kannalta halvempiin osakashank-
13552: 10--60 prosenttia ja loppuosa toteutuskustan-       keisiin. Kun aiemmin osakkaiden toimesta to-
13553: nuksista lainaa. Osakastyöt ovat yleensä pieniä     teutettiin vain pienehköjä hankkeita, niin nyt
13554: ja selväpiirteisiä hankkeita, tosin niiden koko     suurimpien osakashankkeiden kustannusarviot
13555: on kasvanut vuosien mittaan. Osakastöille voi-      ovat jo lähes miljoona markkaa. Koska byro-
13556: daan myöntää joko pelkästään avustusta (esim.       kratia estää vesi- ja ympäristöpiirit suoritta-
13557: 50%) tai avustusta ja lainaa (esim. 40%             masta näiden hankkeiden paalutuksia eikä
13558: avustusta ja 10 % lainaa). Osakastöissä joutu-      maatalouspiireillä ole sen suorittamiseen tarvit-
13559: vat osakkaat itse rahoittamaan loppuosan to-        tavia resursseja, ovat osakkaat joutuneet suu-
13560: teutuskustannuksista. Pelkkää avustusta saavia      riin vaikeuksiin etsiessään asiantuntemusta tä-
13561: osakashankkeita valvoo maatalouspiiri ja sekä       män tehtävän suorittamiseen eri tahoilta, yksi-
13562: avustusta että lainaa saavia osakashankkeita        tyisiltä konsulttitoimistoilta, salaojayhdistyk-
13563: vesi- ja ympäristöpiiri.                            siltä jne.
13564:    Sekä avustusta että lainaa saavat osakas-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13565: hankkeet ovat ongelmallisia sen vuoksi, että        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13566: muutaman tuhannen markan lainamäärän                kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13567: vuoksi hankkeista joudutaan laatimaan työläät       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13568: tilakohtaiset lainaluettelot, pitämään yhtiöko-                Onko Hallitus tietoinen, etteivät vesi-
13569: kouksia ja lääninhallitus joutuu perimään lai-              ja ympäristöpiirit voi käytännössä suo-
13570: nan takaisin. Pieni lainaosuus saattaa aiheuttaa            rittaa vain avustusta saavien osakastyö-
13571: valtiolle byrokratian muodossa myönnettyä lai-              nä toteutettavien maankuivatushank-
13572: namäärää huomattavasti suuremmat hallinto-                  keiden paalutuksia ja ettei maatalous-
13573: kustannukset.                                               piireillä ole tähän tehtävään tarvittavia
13574:    Osakashankkeet, joihin myönnetään pelkkää                resursseja, ja
13575: avustusta, ovat selväpiirteisiä eivätkä aiheuta                mitä Hallitus aikoo tehdä tämän
13576: turhaa byrokratiaa. Ainoaksi ongelmaksi näis-               maankuivatushankkeiden         osakkaille
13577:  sä avustusosakastyöhankkeissa on osoittautu-               suuria hankaluuksia aiheuttavan tilan-
13578: nut suunnitelman toteuttamisen edellyttämät                 teen korjaamiseksi?
13579: 
13580: 
13581: 
13582: 
13583: 290010D
13584: 2                               1989 vp. -   KK n:o 305
13585: 
13586:     Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1989
13587: 
13588:        Aapo Saari                  Seppo Kääriäinen       Annikki Koistinen
13589:        Marjatta Väänänen           Heikki Kokko           Tellervo Renko
13590:        Anneli Jäätteenmäki         Juhani Alaranta        Jukka Vihriälä
13591:                                    Hannu Tenhiälä
13592:                                       1989 vp. -      KK n:o 305                                       3
13593: 
13594: 
13595: 
13596: 
13597:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13598:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         eräiden vesirakennustehtävien hoitamisesta
13599: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          (426/70, muut. 1317/87) sekä vastaava asetus
13600: olette 18 päivänä toukokuuta 1989 päivätyn             (150/88). Uusi työnjako tuli voimaan 1.3.1988.
13601: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Aikaisemmin, jolloin vesi- ja ympäristöpiirit
13602: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          valvoivat kaikki osakastyöt, ne katsoivat paa-
13603: edustaja Aapo Saaren ym. näin kuuluvasta               lutuksen eli suunnitelman toteuttamisen edel-
13604: kirjallisesta kysymyksestä n:o 305:                    lyttämien mittaustöiden olevan osa kuivatustöi-
13605:                                                        den valvontaa, jolloin paalutustyön kustannuk-
13606:           Onko Hallitus tietoinen, etteivät vesi-      set vähennettiin suoraan myönnetystä avustuk-
13607:        ja ympäristöpiirit voi käytännössä suo-         sesta.
13608:        rittaa vain avustusta saavien osakastyö-
13609:        nä toteutettavien maankuivatushank-                Yksinomaan avustuksella tuettujen osakas-
13610:        keiden paalutuksia ja ettei maatalous-          töiden valvonta siirtyi 1.3.1988 maatalouspii-
13611:        piireillä ole tähän tehtävään tarvittavia       reille, jotka tekevät myös rahoituspäätöksen.
13612:        resursseja, ja                                  Osakastöiden paalutus tapahtuu nykyisin sa-
13613:           mitä Hallitus aikoo tehdä tämän              malla tavoin kuin maatilalain mukaisella avus-
13614:        maankuivatushankkeiden         osakkaille       tuksella tuetuissa salaojituksissa, joita ei myös-
13615:        suuria hankaluuksia aiheuttavan tilan-          kään paaluteta viranomaisen toimesta. Suunni-
13616:        teen korjaamiseksi?                             telman toteuttamisen edellyttämien mittaustöi-
13617:                                                        den onkin katsottava olevan osa suunnitelman
13618:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            toteutusta, eivätkä ne siten kuulu kuivatustöitä
13619: taen seuraavaa:                                        valvovalle valtion viranomaiselle. Mahdollisina
13620:                                                        paalutuksen toteuttajina tulevat kyseeseen
13621:    Maankuivatustöiden toteuttamisesta ja nii-          esim. vesi- ja ympäristöpiirit, salaojayhdistykset
13622: den rahoituksesta säädetään laissa valtion osan-       ja yksityiset konsulttitoimistot.
13623: otosta eräiden maa- ja vesirakennustöiden kus-
13624: tannuksiin (433/63) ja sen nojalla annetussa              Maa- ja metsätalousministeriössä on tarkoi-
13625: asetuksessa (451/63).                                  tus asettaa työryhmä, jonka tehtävänä on
13626:    Lain mukaan maankuivatustyöt voidaan to-            selvittää mm. peruskuivatustöihin liittyviä or-
13627: teuttaa valtion tai osakkaiden toimesta. Pelto-        ganisaatio- ja rahoituskysymyksiä. Tällöin tul-
13628: jen valtaojituksen toimeenpano ns. osakastyö-          laan harkitsemaan myös osakastöiden toteutta-
13629: nä on luonteeltaan hyödynsaajien omaa työtä,           miseen liittyvien ongelmien ratkaisemista.
13630: jota valtio tukee avustuksella tai avustuksella ja        Edellä sanotun perusteella katson, ettei asia
13631: lainalla. Maataloushallinnon ja vesi- ja ympä-         tässä vaiheessa anna hallitukselle aihetta enem-
13632: ristöhallinnon välisen työnjaon määrää laki            piin toimenpiteisiin.
13633:      Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1989
13634: 
13635:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
13636: 4                                   1989 vp. -      KK n:o 305
13637: 
13638: 
13639: 
13640: 
13641:                              Tili Riksdagens Herr Talman
13642: 
13643:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         byggnadsuppgifter (426/70, ändr. 1317/87)
13644: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          samt i förordningen om skötsel av vissa vat-
13645: av den 18 maj 1989 tili vederbörande medlem          tenbyggnadsuppgifter (150/88). Den nya ar-
13646: av statsrådet översänt avskrift av följande av       betsfördelningen trädde i kraft 1.3.1988. Förr,
13647: riksdagsman Aapo Saari m.fl. undertecknade           när vatten- och miljödistrikten övervakade
13648: spörsmål nr 305:                                     samtliga delägararbeten, ansåg de pålningen,
13649:                                                      d.v.s. det mätningsarbete som verkställandet av
13650:          Är Regeringen medveten om att vat-          planen förutsatte, vara en del av övervakningen
13651:        ten- och miljödistrikten i praktiken inte     av torrläggningsarbetet. Då drogs kostnaderna
13652:        kan utföra pålning endast av torrlägg-        för pålningsarbetet direkt av från bidraget.
13653:        ningsprojekt som åtnjuter understöd
13654:        och verkställs som delägararbeten, och           Övervakningen av de delägararbeten som
13655:        att lantbruksdistrikten inte besitter de      enbart stöds med bidrag överfördes 1.3.1988 på
13656:        behövliga resurserna för denna uppgift,       lantbruksdistrikten, som också beslutar om
13657:        och                                           finansieringen. Pålning i samband med delägar-
13658:          vad ämnar Regeringen göra för att           arbete utförs nuförtiden på samma sätt som vid
13659:        förbättra denna situation, som orsakar        täckdikning, som stöds med bidrag enligt lagen
13660:        stora svårigheter för delägarna i torr-       om gårdsbruksenhet. 1 sistnämnda fall utförs
13661:        läggningsprojekten?                           pålningsarbetet inte heller av myndigheterna.
13662:                                                      Det mätningsarbete som verkställandet av pla-
13663:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         nen förutsätter måste mycket riktigt ses som en
13664: samt anföra följande:                                del av verkställandet, och därmed ankommer
13665:                                                      inte uppgiften på den statliga myndighet som
13666:    Angående utförandet av torrläggningsarbe-         övervakar torrläggningsarbetet. Instanser som
13667: ten och deras finansiering stadgas i lagen om        kan komma i fråga vid utförandet av pålningen
13668: statens deltagande i kostnaderna för vissa jord-     är t.ex. vatten- och miljödistrikten, dränerings-
13669: och vattenbyggnadsarbeten (433/63) och i den         föreningar samt privata konsultbyråer.
13670: förordning (451/63) som getts med stöd av
13671: nämnda lag.                                             Det är meningen att en arbetsgrupp, som
13672:    Enligt lagen kan torrläggningsarbeten utfö-       skall utreda bl.a. organisations- och finansie-
13673: ras av staten eller delägarna. Verkställandet av     ringsfrågor i anslutning till grundtorrläggning,
13674: upptagande av avloppsdike på åker i form av          skall tillsättas vid jord- och skogsbruksmimste-
13675: s.k. delägararbete utgörs i praktiken av nytto-      riet. 1 så fall kommer arbetsgruppen också att
13676: havarnas eget arbete, som staten stöder med          försöka lösa problem i anknytning till utföran-
13677: bidrag eller bidrag och lån. Angående arbets-        det av delägararbete.
13678: fördelningen mellan lantbruksförvaltningen              Med anledning av det ovan sagda anser jag
13679: och vatten- och miljöförvaltningen finns stad-       att saken i detta skede inte ger regeringen
13680: gat i lagen om handhavandet av vissa vatten-         anledning att vidta vidare åtgärder.
13681: 
13682:     Helsingfors den 20 juni 1989
13683: 
13684:                                                    Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
13685:                                                1989 vp.
13686: 
13687: Kirjallinen kysymys n:o 306
13688: 
13689: 
13690: 
13691: 
13692:                                   Alaranta ym.: Maatalousyrittäjän mahdollisuudesta saada sijais-
13693:                                       apua sairaan lapsen hoitoa varten
13694: 
13695: 
13696:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13697:    Eduskunta muutti vuoden 1988 lopulla maa-            Todellisuudessa on käynyt niin, etta SIJats-
13698: talousyrittäjän lomituspalveluista annettua la-      avun saaminen pitkäaikaisesti sairaan lapsen
13699: kia. Hallituksen esityksen pääasiallista sisältöä    hoitoa varten on lainmuutoksen jälkeen tiuken-
13700: esiteltäessä todettiin: "Lähinnä nykyisen käy-       tunut, vaikka tarkoitus oli kirjata olemassa
13701: tännön vakiinnuttamiseksi ehdotetaan laissa          oleva käytäntö lakiin. Vaikeasti sairaan lapsen
13702: nimenomaan mainittavaksi sijaisavun perustee-        hoitoon ei maatalousyrittäjällä ole nykyisin
13703: na pidettävänä tilapäisenä syynä myös lääkärin       mahdollisuutta saada sijaisapua muuten kuin
13704: määräykseen tai lakiin perustuva kuntoutus,          hankkimalla maksullista lomitusapua tai siten,
13705: isyysloma, lapsen sairaus, ottolapsen hoito,         että lääkäri määrää äidille rasittuneisuudesta
13706: kertausharjoitukset ja kertausharjoituksia kor-      johtuvaa sairaslomaa, jonka aikana äiti sitten
13707: vaava palvelu sekä lähiomaisen kuolema ja            hoitaa sairasta lasta, mitä ei ole pidettävä
13708: lähiomaisen hautajaiset."                            sopivana eikä asianmukaisena menettelytapa-
13709:    Ennen mainittua lainmuutosta lapsen sairau-       na. Sairaan lapsen vanhemmille loma on kui-
13710: den johdosta oli mahdollista saada tilapäistä        tenkin välttämätöntä esim. kuntoutusjaksojen
13711: sijaisapua sosiaalihallituksen ohjeiden perus-       ajaksi.
13712: teella. Kun lapsen sairaus kirjattiin lakipykä-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13713: lään, samalla määrättiin sijaisavun enimmäis-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13714: määräksi seitsemän päivää. Näin meneteltiin          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13715: siksi, että lapsen sairaus rinnastettiin tilantei-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13716: siin, joissa maatalousyrittäjä voi saada sairau-
13717: den tai tapaturrnan vuoksi ilman lääkärintodis-                Aikooko Hallitus antaa eduskunnalle
13718: tusta sijaisapua enintään seitsemäksi päiväksi.             lakiesityksen, jolla maatalousyrittäjälle
13719: Toisaalta esikuvana lienee ollut muualla työ-               turvataan tilapäisen sijaisavun saami-
13720: elämässä käytössä oleva hoitovapaa lapsen                   nen myös pitkäaikaisesti sairaan lapsen
13721: äkillisesti sairastuessa.                                   hoitoa varten?
13722:      Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1989
13723: 
13724:           Juhani Alaranta          Tytti lsohookana-Asunmaa     Matti Väistö
13725:           Tellervo Renko           Annikki Koistinen            Aapo Saari
13726:           Juho Sillanpää           Eino Siuruainen              Pirkko Ikonen
13727:                      Sirkka-Liisa Anttila               Pauli Saapunki
13728: 
13729: 
13730: 
13731: 
13732: 2900100
13733: 2                                    1989 vp. -      KK n:o 306
13734: 
13735: 
13736: 
13737: 
13738:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13739:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       lasten sairaustapauksissa pidempiäkin sijais-
13740: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        apujaksoja.
13741: olette 22 päivänä toukokuuta 1989 päivätyn              Sijaisavun perusteiden kattavan luetteloinnin
13742: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         vuoksi lakiin otettiin myös säännökset siitä,
13743: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        miten pitkään lakiin lisätyillä perusteilla sijais-
13744: edustaja Alarannan ym. näin kuuluvasta kir-          apua voidaan myöntää. Lapsen sairauden
13745: jallisesta kysymyksestä n:o 306:                     vuoksi sijaisapua voidaan myöntää enintään
13746:                                                      seitsemäksi päiväksi.
13747:           Aikooko Hallitus antaa eduskunnalle
13748:                                                         Lomituksen järjestäminen sijaisapuna lapsen
13749:        lakiesityksen, jolla maatalousyrittäjälle
13750:                                                      pitkäaikaisen sairauden ajaksi merkitsisi sitä,
13751:        turvataan tilapäisen sijaisavun saami-
13752:                                                      että hoitoaika olisi maatalousyrittäjälle paikal-
13753:        nen myös pitkäaikaisesti sairaan lapsen
13754:                                                      lista, toisin kuin muissa ammateissa toimiville
13755:        hoitoa varten?
13756:                                                      yleensä. Maatalousyrittäjän lomituspalveluista
13757:                                                      annetun lain niin sanottua maksullista lomitus-
13758:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           apua koskevan säännöksen mukaan lomalau-
13759: taen seuraavaa:                                      takunta kuitenkin voi, jollei se vaikeuta vuosi-
13760:    Maatalousyrittäjän lomituspalveluista anne-       loma-, viikkovapaa- tai sijaisaputoiminnan jär-
13761: tun lain (2/85) mukaan kunta on velvollinen          jestämistä, osoittaa maatalouslomittajan maa-
13762: järjestämään sijaisapua maatalousyrittäjälle,        talousyrityksen muihinkin kuin laissa tarkoitet-
13763: jolla tilapäisen syyn vuoksi ei ole mahdollisuut-    tuihin tehtäviin. Tällöin lomitusavun saajan
13764: ta huolehtia maatalousyritykseen kuuluvista          maksettavaksi jäävät siitä aiheutuneet sekä
13765: vältlämättömistä tehtävistä ilman sijaisapua.        välittömät että välilliset työvoimakustannukset.
13766: Sijaisavun tarvetta arvioitaessa otetaan huo-        Maksullisen lomittaja-avun käyttö on jäänyt
13767: mioon yrityksen maataloustehtäviin palkatut          osittain kustannusten vuoksi kuitenkin varsin
13768: ulkopuoliset työntekijät maatalousharjoitteli-       vähäiseksi. Tässä yhteydessä on kuitenkin
13769: joita lukuun ottamatta, yrityksessä työskente-       muistettava, että myös maatalousyrittäjälle voi-
13770: levät maatalousyrittäjät ja muut yrityksen olo-      daan tietyin edellytyksin maksaa avustusta
13771: suhteet.                                             vaikeasti sairaan lapsen sairaanhoitoon ja kun-
13772:    Maatalousyrittajän lomituspalveluista annet-      toutukseen osallistumisesta aiheutuvasta ansion
13773: tua lakia muutettiin vuoden 1989 alusta voi-         menetyksestä. Edellytyksenä on muun muassa,
13774: maan tulleella lailla (1185/88). Muun muassa         että lapsen vanhemman on täytynyt olla esty-
13775: yrittäjälle annettavan sijaisavun perusteita täy-    nyt tekemästä omaa tai ansiotyötään. Avustuk-
13776: dennettiin ottamalla lakiin noudatetun käytän-       sen määrä on sama kuin vanhemman sairaus-
13777: nön vakiinnuttamiseksi luettelo sijaisavun pe-       vakuutuuslain mukainen päiväraha, kuitenkin
13778: rusteena pidettävistä tilapäisistä syistä. Tällöin   enintään 226,45 markkaa arkipäivältä ilmaistu-
13779: lakiin otettiin säännös siitä, että sijaisavun       na vuoden 1989 tasossa.
13780: perusteena olevaksi tilapäiseksi syyksi katso-          Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 7 päivänä
13781: taan lapsen sairaus. Ennen mainittua lainmuu-        marraskuuta 1988 maatalousyrittäjien lomitus-
13782: tosta sijaisavun saaminen lapsen sairauden           palvelujen kehittämistä selvittävän työryhmän
13783: johdosta perustui sosiaalihallituksen antamiin       vuoden 1988 maataloustuloneuvotteluissa teh-
13784: ohjeisiin, joissa sijaisavun kestoa ei kuitenkaan    dyn sopimuksen mukaisesti. Työryhmän tulee
13785: ollut määritelty. Tarkoituksena kuitenkin oli,       muun ohessa selvittää sijaisapuoikeuksien laa-
13786: että ajanjakso vastaisi palkansaajan vastaavan       jentamista vanhuksia ja pitkäaikaissairaita hoi-
13787: etuuden kestoa. Käytännössä kuitenkin eräät          tavien osalta. Tässä yhteydessä työryhmä tulee
13788: lomalautakunnat myönsivät erittäin vakavissa         myös käsittelemään kysymystä sijaisavun jär-
13789:                                     1989 vp. -     KK n:o 306                                     3
13790: 
13791: jestämisestä pitkäaikaisesti sairaan lapsen hoi-   peellisiin toimenpiteisiin lomituspalvelujen ke-
13792: tamista varten. Työryhmän määräaika päättyy        hittämiseksi.
13793: 31.10.1989, minkä jälkeen hallitus ryhtyy tar-
13794:     Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 1989
13795: 
13796:                                                                        Ministeri Tarja Halonen
13797: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 306
13798: 
13799: 
13800: 
13801: 
13802:                               Till Riksdagens Herr Talman
13803:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        perioder i synnerligen allvarliga sjukdomsfall i
13804: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         fråga om barn.
13805: av den 22 maj 1989 tili vederbörande medlem            Med anledning av förteckningen över grun-
13806: av statsrådet översänt avskrift av följande av      derna för vikariehjälp upptogs i lagen även
13807: riksdagsman Alaranta m.fl. undertecknade            stadganden om i viiken mån vikariehjälp kan
13808: spörsmål nr 306:                                    beviljas på de grunder som har angetts i lagen.
13809:                                                     Vikariehjälp på grund av barns sjukdom kan
13810:           Ämnar Regeringen avlåta ett lagför-       beviljas för högst sju dagar.
13811:        slag tili riksdagen genom vilket det blir       lfall avbytarservice ordnas i form av vika-
13812:        möjligt att trygga tilifällig vikariehjälp   riehjälp under tiden för ett barns långvariga
13813:        för lantbruksföretagare även för vård        sjukdom, innebär det att vårdtiden för lant-
13814:        av barn som är långvarigt sjuka?             bruksföretagare medför avlöning och därige-
13815:                                                     nom skiljer sig från vårdtiden för personer som
13816:                                                     är verksamma inom andra yrken i allmänhet.
13817:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        Enligt stadgandet om s.k. avgiftsbelagd avby-
13818: samt anföra följande:
13819:                                                     tarservice i lagen om avbytarservice för lant-
13820:    Enligt lagen om avbytarservice för lantbruks-    bruksföretagare kan semesternämnden dock
13821: företagare (2/85) är kommunen skyldig att           anvisa lantbruksavbytaren även tili andra upp-
13822: ordna avbytarservice för lantbruksföretagare,       gifter inom lantbruksföretaget än de som avses
13823: som på grund av tilifållig orsak inte har           i lagen, ifall detta inte försvårar ordnandet av
13824: möjlighet att sköta de nödvändiga göromål           semester-, veckoledighets- eller vikariehjälps-
13825: som hör tili lantbruksföretaget utan vikarie-       verksamhet. Då ankommer det på den som
13826: hjälp. Då behovet av vikariehjälp uppskattas,       erhåller avbytarhjälp att betala både de direkta
13827: beaktas de utomstående arbetstagare som av-         och indirekta arbetskraftskostnader som upp-
13828: lönats för lantbruksuppgifter inom företaget        kommer därav. Användningen av avgiftsbelagd
13829: med undantag för lantbrukspraktikanter, de          avbytarservice har emellertid delvis på grund
13830: lantbruksföretagare som arbetar inom företaget      av kostnaderna blivit synnerligen ringa. 1 detta
13831: och övriga förhållanden inom företaget.             sammanhang bör man dock komma ihåg att
13832:    Lagen om avbytarservice för lantbruksföre-       även en lantbruksföretagare under vissa förut-
13833: tagare reviderades genom en lag (1185/88) som       sättningar kan få understöd på grund av det
13834: trädde i kraft räknat från början av år 1989.       inkomstbortfall som uppkommer genom delta-
13835: Bl.a. kompletterades grunderna för beviljande       gande i sjukvården och rehabiliteringen av ett
13836: av vikariehjälp för företagare i syfte att stabi-   svårt sjukt barn. En förutsättning är bl.a. att
13837: lisera den praxis som har följts. Detta genom-      barnets förälder skall ha varit förhindrad att
13838: fördes så att i lagen upptogs en förteckning        utföra sitt eget arbete eller sitt förvärvsarbete.
13839: över de tillfälliga orsaker som skall anses         Bidragets belopp är lika stort som förälderns
13840: utgöra grund för att få vikariehjälp. 1 lagen       dagpennig enligt sjukförsäkringslagen, dock
13841: ink1uderades härvid stadgandet om att barns         högst 226,45 mk per vardag uttryckt enligt
13842: sjukdom anses vara en tillfållig orsak som          1989 års nivå.
13843: utgör grund för vikariehjälp. lnnan nämnda             Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte den
13844: lagändring gjordes, grundades erhållandet av        7 november 1988 en arbetsgrupp för att utreda
13845: vikariehjälp med anledning av barns sjukdom         hur avbytarservicen för lantbruksföretagare
13846: på socialstyrelsens direktiv, där tiden för vika-   kunde utvecklas i enlighet med det avtal som
13847: riehjälp dock inte hade definierats. Avsikten       slöts vid lantbruksinkomstförhandlingarna
13848: var emellertid att tidsperioden skulle svara mot    1988. Arbetsgruppen skall vid sidan av andra
13849: varaktigheten för en löntagares motsvarande         uppgifter utreda hur rätten att få vikariehjälp
13850: förmån. Vissa semesternämnder beviljade emel-       kunde utvidgas för dem som vårdar åldringar
13851: lertid i praktiken vikariehjälp även för längre     och långvarigt sjuka. 1 detta sammanhang skall
13852:                                    1989 vp. -   KK n:o 306                                  5
13853: 
13854: arbetsgruppen även utreda frågan om hur         för arbetsgruppen utgår 31.10.1989, varefter
13855: vikariehjälp kunde ordnas för dem som vårdar    regeringen vidtar nödvändiga åtgärder för att
13856: bam som är långvarigt sjuka. Mandattiden        utveckla avbytarservicen.
13857:     Helsingfors den 21 juni 1989
13858: 
13859:                                                                    Minister Tarja Halonen
13860:                                                 1989 vp.
13861: 
13862: Kirjallinen kysymys n:o 307
13863: 
13864: 
13865: 
13866: 
13867:                                    Alaranta ym.: Monilapsisten perheiden verotuksen keventämisestä
13868: 
13869: 
13870:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13871: 
13872:   Verouudistuksen vaikutuksia tutkittaessa on         lapsenhoitovähennystä ei voida käyttää hyväk-
13873: todettu, että uudistuksen yhdeksi maksajaryh-         si. Sellaiset perheet, joissa on viisi tai useampia
13874: mäksi ovat joutumassa monilapsiset perheet.           lapsia, kärsivät myös verouudistuksessa, vaikka
13875: Tämän hallituskin on myöntänyt.                       otetaan huomioon kunnallisverotuksen lapsivä-
13876:                                                       hennyksen tuntuva korotus. Kunnallisverosta
13877:  Valtiovarainministeri Erkki Liikanen nimesi
13878:                                                       vapaudutaan, mutta valtio vie veroina enem-
13879: maaliskuussa verouudistuksen yhdeksi "ongel-
13880: maryhmäksi" yli viisilapsiset perheet (esim.          män kuin kunta aikaisemmin. Lopputulos on
13881:                                                       negatiivinen.
13882: Uusi Suomi 31.3.1989).
13883:                                                          Tehokas ja köyhyysloukkua estävä keino
13884:    Toinen valtiovarainministeri Ulla Puolanne         olisi palauttaa takaisin valtionverotuksen huol-
13885: on äskettäin julkisuudessa kertonut, että bud-        tajavähennys, jossa otetaan huomioon lasten
13886: jettiriihen yhteydessä yritetään lisätä lapsilisien   lukumäärä. Mikäli se palautettaisiin, sen pitäisi
13887: porrastusta (Pohjalainen 13.5.1989). Huhti-           olla lapsikohtainen ja verosta eikä tulosta
13888: kuussa ministeri Puolanne lehtihaastattelussa         tehtävä vähennys.
13889: ilmoitti, että "lapsilisiä voitaisiin korottaa rei-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13890: lusti ja panna ne verolle" (Iltalehti 12.4.1989).     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13891: Puolanteen ilmoitus on yllättävä, kun muiste-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13892: taan, että nykyinen eduskunta on kertaalleen          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13893: päättänyt, ettei lapsilisiä panna verolle.
13894:                                                                  Aikooko Hallitus korjata monilapsis-
13895:   Verotuksen eräät asiantuntijat ovat lausun-                 ten perheiden verouudistuksessa kärsi-
13896: noissaan todenneet, että hallitus ja eduskunta                miä menetyksiä pelkästään korottamal-
13897: ovat "lyöneet" lapsiperheitä ja aivan erityisesti             la ja verottamalla lapsilisiä, vai
13898: monilapsisia perheitä. Verouudistuksessa me-                     aikooko Hallitus palauttaa ja korot-
13899: nettävät sellaiset perheet, joiden lapset tai lapsi           taa valtionverotuksen huoltajavähen-
13900: on yli 7-vuotias ja joiden tulosta tehtävää                   nyksen?
13901:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1989
13902: 
13903:           Juhani Alaranta               Tytti Isohookana-Asunmaa         Matti Väistö
13904:           Tellervo Renko                Annikki Koistinen                Aapo Saari
13905:           Juho Sillanpää                Eino Siuruainen                  Pirkko Ikonen
13906:           Sirkka-Liisa Anttila          Mauri Pekkarinen                 Pauli Saapunki
13907: 
13908: 
13909: 
13910: 
13911: 2900100
13912: 2                                    1989 vp. -      KK n:o 307
13913: 
13914: 
13915: 
13916: 
13917:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13918:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       rouudistusta vallinneisiin olosuhteisiin. Kun
13919: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        otetaan huomioon tulonsiirroissa tapahtunut
13920: olette 19 päivänä toukokuuta 1989 päivätyn           kehitys, lapsiperheiden tilanteen voidaan todeta
13921: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         kohentuvan verouudistuksen ensimmäisessä
13922: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        vaiheessa lapsiluvusta ja lasten iästä riippumat-
13923: edustaja Juhani Alarannan ym. näin kuuluvas-         ta. Jos perheen nettotulo verouudistuksessa on
13924: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 307:               alentunut, syynä on aikaisemmin vajaasti vero-
13925:                                                      tettujen tai verottamatta jääneiden tulojen saat-
13926:           Aikooko Hallitus korjata monilapsis-       taminen aikaisempaa laajemmin verotuksen pii-
13927:        ten perheiden verouudistuksessa kärsi-
13928:                                                      riin tai muiden kuin perhepoliittisten vähennys-
13929:        miä menetyksiä pelkästään korottamal-         ten perusteissa tehdyt rajaukset.
13930:        la ja verottamalla lapsilisiä, vai
13931:           aikooko Hallitus palauttaa ja korot-          Kuluvan vuoden alussa poistetun huoltaja-
13932:                                                      vähennyksen palauttaminen verojärjestelmään,
13933:        taa valtionverotuksen huoltajavähen-
13934:        nyksen?                                       kuten kysymyksessä ehdotetaan, ei ulottaisi
13935:                                                      lainkaan perhepoliittista tukea niille perheille,
13936:                                                      joiden tulo valtionverotuksessa ei riitä vähen-
13937:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         nyksen tekemiseen. Vähennykseen ei sisälly
13938: vasti seuraavaa:                                     muitakaan ominaisuuksia, joiden perusteella
13939:    Kokonaisverouudistuksen ensimmäisessä vai-        sitä voitaisiin pitää lapsilisien muodossa mak-
13940: heessa, joka toteutettiin valtion vuoden 1989        settavaa tukea parempana.
13941: tulo- ja menoarvion yhteydessä, verotuksen              Lapsilisiin sisältyy lapsiluvun mukainen por-
13942: vähennysjärjestelmää selkeytettiin muun ohessa       rastus, joten lapsilisien kehittäminen tarjoaa
13943: siten, että eräitä vähennyksiä poistettiin ja        keinon kohdistaa tuki nimenomaan monilapsi-
13944: korvattiin suorilla tulonsiirroilla ja eräistä vä-   siin perheisiin. Hallitus selvittää lapsilisien por-
13945: hennyksistä poistettiin lapsiluvun mukaiset          rastustarpeet ja -tavat kuluvana kesänä. Kun
13946: porrastukset. Menettelystä ei kuitenkaan seu-        verouudistus on valmis vasta vuonna 1991, on
13947: rannut perheiden käytettävissä olevien tulojen       lapsiperheiden asemassa tapahtuva kehityskin
13948: menetyksiä, jos tilannetta verrataan ennen ve-       vasta tuolloin arvioitavissa.
13949:     Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1989
13950: 
13951:                                                                            Ministeri Ulla Puolanne
13952:                                    1989 vp. -    KK n:o 307                                       3
13953: 
13954: 
13955: 
13956: 
13957:                             Tili Riksdagens Herr Talman
13958:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen     men. Då utvecklingen av inkomstöverföringar-
13959: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse      na beaktas kan det fastslås att barnfamiljernas
13960: av den 19 maj 1989 till vederbörande medlem      situation har förbättrats i skattereformens för-
13961: av statsrådet översänt avskrift av följande av   sta skede, oberoende av antalet barn och
13962: riksdagsman Juhani Alaranta m.fl. underteck-     barnens ålder. Om en familjs nettoinkomst har
13963: nade spörsmål nr 307:                            minskat genom skattereformen, är orsaken att
13964:                                                  de inkomster som tidigare har beskattats
13965:                                                  knappt eller inte alls beskattas i större utsträck-
13966:           Ämnar Regeringen kompensera de
13967:                                                  ning än tidigare eller också de begränsningar
13968:        förluster som familjer med många barn     som gjorts i grunderna för andra än familjepo-
13969:        lidit vid skattereformen endast genom     litiska avdrag.
13970:        att höja och beskatta barnbidragen,          Att i skattesystemet återinföra det försörjar-
13971:        eller                                     avdrag som i början av året slopades, vilket
13972:           ämnar Regeringen återinföra och        föreslås i spörsmålet, skulle inte alls utsträcka
13973:        höja försörjaravdraget i statsbeskatt-    det familjepolitiska stödet tili de familjer vilkas
13974:        ningen?                                   inkomst vid statsbeskattningen inte räcker till
13975:                                                  avdrag. Avdraget har inte heller några andra
13976:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     egenskaper på grund av vilka det skulle kunna
13977: samt anföra följande:                            anses vara bättre än det stöd som betalas i
13978:    1 första skedet av totalskattereformen, som   form av barnbidrag.
13979: genomfördes i samband med statsbudgeten för         1 barnbidragen ingår en gradering enligt
13980: 1989, förtydligades avdragssystemet i beskatt-   antalet barn och därför erbjuder utvecklingen
13981: ningen bl.a. så att vissa avdrag slopades och    av barnbidragen ett sätt att rikta stödet just till
13982: ersattes med direkta inkomstöverföringar och i   familjer med många barn. Regeringen utreder i
13983: fråga om vissa avdrag slopades graderingarna     sommar behoven av och sätten för gradering
13984: enligt antalet barn. Förfarandet gav dock inte   av barnbidrag. Eftersom skattereformen blir
13985: upphov tili några förluster beträffande famil-   fårdig först 1991, kan den utveckling som
13986: jernas disponibla inkomster, om situationen      pågår i barnfamiljernas ställning bedömas först
13987: jämförs med förhållandena före skatterefor-      då.
13988: 
13989:     Helsingfors den 14 juni 1989
13990: 
13991:                                                                        Minister Ulla Puolanne
13992:                                               1989 vp.
13993: 
13994: Kirjallinen kysymys n:o 308
13995: 
13996: 
13997: 
13998: 
13999:                                  Pulliainen: Paperiteollisuuden käyttämän energian määrästä
14000: 
14001: 
14002:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14003: 
14004:    Suomen kansa ja valtioneuvosto sen mukana        paperin tuottamiseen, ei energiansäästön yksi-
14005: on unohtanut energian säästämisen. Vuoden           tyiskohtiin. Paperikonetta kohti teollisuuden
14006: 1973 toimista energian säästämiseksi ja ener-       omien laskelmien mukaan voitaisiin säästää
14007: giakriisien opetuksista ei ole mitään jäljellä.     vuosittain puoli miljoonaa markkaa, mutta
14008: Kuitenkin kuluneen puolentoista vuosikymme-         asiantuntijoiden mukaan olisi helppo päästä
14009: nen aikana fossiilisten polttoaineiden varannot     lämmön talteenotolla ja veden kierrätyksellä
14010: ovat uusiutumattomina pienentyneet koko             lähes miljoonan markan säästöön konetta koh-
14011: ajan. Tutkimuksillakaan ei ole ollut mitään         ti. Paperikoneita lienee satakunta, joten säästö
14012: käytännön merkitystä suuressa mittakaavassa.        on 50-100 miljoonan luokkaa. Halpa energian
14013: Muun muassa professori Kyösti Pulliaisen            hinta ei näytä innoittavan säästämiseen.
14014: energiansäästötutkimus näyttää unohtuneen niin         Jokainen kansalainen ja yhteisö voi nyky-
14015: ministeriöiden virkamiehiltä kuin elinkeinoelä-     Suomessa tuhlata energiaa mielin määrin, kun-
14016: mältäkin. Todella merkittäviä energian tuh-         han pystyy siitä aiheutuvan laskun maksa-
14017: Iauksen paikkoja löytyy kaikkialta. Tässä kir-      maan. Rakenteelliseen tuhlaukseen syyllistyvät
14018: jallisessa kysymyksessä käsitellään yhtä sellais-   pitää voida kuitenkin saada "järjestykseen"
14019: ta, joka aiheuttaa ao. teollisuuden Iohkolie ja     tekemällä tuhlaaminen niille kohtuuttoman
14020: samalla koko kansantaloudelle 50-100 miljoo-        kalliiksi tai käyttämällä muita keinoja.
14021: nan markan menetykset vuosittain. Kysymyk-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14022: sessä on paperiteollisuus.                          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
14023:                                                     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14024:   Paperiteollisuus käyttää runsaasti energiaa
14025:                                                     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14026: veden höyrystämiseksi paperirainasta. Höyrys-
14027: tynyt vesi puhalletaan ilman mukana koneesta                    Mitä mieltä Hallitus on maamme
14028: ulos. Eräisiin paperikoneisiin on rakennettu                 paperiteollisuuden harjoittamasta järjes-
14029: lämmön ja veden talteenottojärjestelmät, mutta               telmällisestä energian tuhlauksesta, ja
14030: vaikka sellaiset on asennettu, niitä ei huolelli-            aikooko se siihen jollain tavoin reagoi-
14031: sesti käytetä hyväksi. Huomio on kiinnittynyt                da?
14032:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1989
14033: 
14034:                                           Erkki Pulliainen
14035: 
14036: 
14037: 
14038: 
14039: 2900100
14040: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 308
14041: 
14042: 
14043: 
14044: 
14045:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14046:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa      tonta edellyttää paperiteollisuudelta, jonka pri-
14047: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       määrisenä tehtävänä on tuottaa kilpailukykyis-
14048: olette 19 päivänä toukokuuta 1989 päivätyn          tä tuotetta, paperia ja kartonkia, äärimmäi-
14049: kirjeenne n:o 986 ohella toimittanut valtioneu-     syyksiin menevää energian säästämistä.
14050: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen           Paperiteollisuus joutuu itse jo kustannussyis-
14051: kansanedustaja Erkki Pulliaisen näin kuuluvas-      tä huolehtimaan järkevästä ja taloudellisesta
14052: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 308:              energiankäytön tasosta. Energiakriisien synnyt-
14053:           Mitä mieltä Hallitus on maamme            tämä energiansäästötietous on tehtyjen selvitys-
14054:        paperiteollisuuden harjoittamasta järjes-    ten valossa hyödynnetty varsin hyvin paperi-
14055:        telmällisestä energian tuhlauksesta, ja      tehtaissa. Tähän ovat olleet myötävaikuttamas-
14056:        aikooko se siihen jollain tavoin reagoi-     sa mm. kauppa- ja teollisuusministeriön käyn-
14057:        da?                                          nistämät sellun- ja paperinvalmistukseen suun-
14058:                                                     natut tutkimus-, tuotekehitys- ja energiansääs-
14059:                                                     tökoulutusprojektit. Aikavälillä 1976-1986 on
14060:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
14061:                                                     metsäteollisuus 56 %:n tuotantolisäyksestä
14062: taen seuraavaa:
14063:                                                     huolimatta vähentänyt ostopolttoaineiden mää-
14064:    Metsäteollisuus on Suomen kansantalouden         rää suhteellisesti noin 60 o/o:lla ja sähkönkulu-
14065: elintärkeä osa. Metsäteollisuuden tuotteiden        tusta noin 10 o/o:lla.
14066: vienti edustaa noin 40 %:a koko Suomen ta-             Energian hinnan suhteellisen halpenemisen
14067: varaviennin arvosta. Metsäteollisuus on niini-      johdosta energiansäästöinvestoinnit eivät ole
14068: kään suurin yksittäinen energiankäyttäjä, jonka     yhtä kannattavia kuin ennen. Energiakriisien
14069: käyttö edustaa noin kolmannesta sähkön ko-          johdosta tehdyt energian säästöön tähtäävät
14070: konaiskulutuksesta ja yhtä neljäsosaa polttoai-     lämmöntalteenotto- ym. laiteinvestoinnit ovat
14071: neiden kulutuksesta. Toisaalta paperinvalmis-       edelleen käytössä ja tuovat siten jatkuvasti
14072: tuksen energiaintensiivisyys ei ole vain suoma-     merkittäviä tuotantokustannussäästöjä. Se, että
14073: lainen ongelma. Aktiivisesta tutkimus- ja kehi-     paperin valmistuksen käyttämä kokonaisener-
14074: tystoiminnasta huolimatta joudutaan paperi          giantarve jatkuvasti kasvaa, johtuu lähinnä
14075: maailmanlaajuisesti valmistamaan periaatteessa      tuote- ja tuotantorakenteen muuttumisesta
14076: samalla kuitujvesiseos-haihdutuskuivatusmene-       energiaintensiivisempään suuntaan. Koska
14077: telmällä.                                           metsäteollisuus on tehnyt ja tekee jatkuvasti
14078:    Suomalainen paperiteollisuus, jonka tuotan-      uusinvestointien yhteydessä myös energiansääs-
14079: nosta menee lähes 90 % vientiin, ei voi itse        töteknisiä toimenpiteitä, ovat nyt tiedossa ole-
14080: kovin paljon vaikuttaa keskeisten tuotantoteki-     vat säästökeinot tulleet hyvin hyödynnetyiksi.
14081: jöiden puun, energian ja työvoiman kustannuk-       Lisäsäästöjen aikaansaamiseksi tarvitaan aivan
14082: siin. Valmistuskustannuksia lisää myös pyrki-       uusien energiateknologioiden ja osaprosessien
14083: mys ympäristöystävälliseen tuotantoon. Kilpai-      kehittämistä. Toisaalta nykyisessä taloudellises-
14084: lukykysyistä joudutaan paperi jalostamaan           sa järjestelmässämme energiansäästöinvestoin-
14085: mahdollisimman pitkälle, mikä puolestaan lisää      neilta on edellytettävä samaa kannattavuutta
14086: käytettävää energiapanosta. Energian ominais-       kuin muiltakin investoinneilta. Tällä hetkellä ei
14087: kulutuksella mitattuna kuulumme kuitenkin           paperiteollisuudesta löydy juuri ollenkaan van-
14088: meille tärkeällä paino- ja kirjoituspaperien alu-   haan teknologiaan perustuvaa taloudellista
14089: eella maailman pienimpiin energiankäyttäjiin        energiansäästöpotentiaalia. Niin sanottua tek-
14090: niin sähkön kuin etenkin polttoaineiden osalta.     nistä potentiaalia on jonkin verran olemassa,
14091:    Järjestelmällisestä energian tuhlauksesta ei     mutta sen hyödyntäminen ei taloudellisesti ole
14092: varmaankaan Suomen paperiteollisuudessa lie-        mielekästä.
14093: ne kyse. Tämän estää monin paikoin jopa                Koska metsäteollisuus on ylivoimaisesti suu-
14094: 30 %:iin nouseva energiakustannusten osuus          rin yksittäinen energiankäyttäjä, muodostaa se
14095: tuotantokustannuksista. Toisaalta olisi kohtuu      yhden keskeisen painopisteen kauppa- ja teolli-
14096:                                       1989 vp. -      KK n:o 308                                     3
14097: 
14098: suusministeriön      energiansäästötoiminnassa.       teja, joissa avustuksella on mahdollisuus ma-
14099: Parhaimmaksi vaikuttamiskeinoksi on todettu           daltaa yleensä riskipitoisten parannustoimenpi-
14100: pitkäjänteinen energian tutkimus- ja koetoi-          teiden investointikynnystä. Avustusta on tähän
14101: minta, jossa keskitytään lisäsäästöjen aikaan-        mennessä käytetty varsin vähän, mikä on osoi-
14102: saamiseen aivan uusilla teknologioilla ja pro-        tus siitä, että selvät taloudelliset säästöinves-
14103: sesseilla. Koska teollisuutemme päätehtävänä          toinnit paperiteollisuus rahoittaa itse, mutta
14104: ei ole säästää energiaa, on energiansäästö            riskit uskaliaisiin energiansäästötoimenpiteisiin
14105: jatkossa voimakkaasti kytketty paperiteollisuu-       ovat investointiavustuksesta huolimatta liian
14106: den kehittämisen muihin tavoitteisiin. Käytän-        suuret. Kauppa- ja teollisuusministeriö pyrkii
14107: nössä tämä toiminta on johtanut kauppa- ja            jatkossa kehittämään investointiavustustoimin-
14108: teollisuusministeriössä kahden suuren energian-       taa siten, että se olisi luonteva jatko tutkimus-
14109: tutkimusohjelman käynnistämiseen. RAINA-              ja koetoimintaprojekteille. Tällöin uudet ener-
14110: ohjelma keskittyy energiankäytön vähentämi-           giansäästöteknologiat olisivat entistä valmiim-
14111: seen itse paperikoneessa ja KUITU-ohjelma             pia teollisuuden energiaa käyttäviin prosessei-
14112: selvittää osaprosesseista suurimman energian-         hin.
14113: kuluttajan, puun mekaanisen kuidutuksen                  Lopuksi voidaan yhteenvetona todeta, että
14114: energiankäytön vähentämistä. Tavoitteena on           järjestelmällisestä energian tuhlauksesta ei Suo-
14115: vähentää energian ominaiskututusta pitkällä           men metsäteollisuudessa voi puhua. Energian
14116: aikavälillä (15-30 vuotta) useita kymmeniä            hinnan tai verotuksen kautta ei suomalaisen
14117: prosentteja. Valtiovallan lisäksi paperiteollisuus    paperin kilpailukykyä maailmalla voi nopeasti
14118: itse rahoittaa merkittävästi em. yhteensä noin        heikentää. Tukemalla järjestelmällistä ja teho-
14119:  100 milj. markan hankkeita.                          kasta energiatutkimustoimintaa voi valtiovalta
14120:    Tutkimustoiminnan loogisena jatkona on             edesauttaa energiankäytöltään parempien ja
14121: kauppa- ja teollisuusministeriöllä mahdollisuus       ympäristöystävällisten prosessien syntymistä.
14122:  rahoittaa teollisuuden energiansäästöinvestoin-
14123:      Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1989
14124: 
14125:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
14126: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 308
14127: 
14128: 
14129: 
14130: 
14131:                               Tili Riksdagens Herr Talman
14132: 
14133:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         30 % av produktionskostnaderna. Å andra
14134: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         sidan vore det orimligt att förutsätta att pap-
14135: nr 986 av den 19 maj 1989 till vederbörande         persindustrin, vars primära uppgift är att pro-
14136: medlem av statsrådet översänt avskrift av           ducera konkurrenskraftiga produkter, papper
14137: följande av riksdagsman Erkki Pulliainen un-        och kartong, skulle spara energi till det ytter-
14138: dertecknade spörsmål nr 308:                        sta.
14139:          Viiken är Regeringens åsikt om det            Såsom det tidigare har konstaterats är pap-
14140:        systematiska slöseri av energi som vårt      persindustrin själv av kostnadsskäl tvungen att
14141:        lands pappersindustri bedriver och äm-       sörja för en förnuftig och ekonomisk nivå hos
14142:        nar Regeringen reagera på det på något       energiförbrukningen. Den kunskap om energi-
14143:        sätt?                                        besparing som uppstod på grund av energikri-
14144:                                                     serna har enligt de utredningar som gjorts
14145:                                                     utnyttjats mycket väl i pappersbruken. De
14146:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
14147:                                                     forsknings-, produktutvecklings- och energibe-
14148: samt anföra följande:
14149:                                                     sparingsutbildningsprojekt som inriktats både
14150:    Skogsindustrin är en livsviktig del av den       på tillverkningen av cellulosa och av papper
14151: finska samhällsekonomin. Exporten av skog-          och som igångsatts av bl.a. handels- och
14152: sindustrins produkter representerar ca 40 % av      industriministeriet har medverkat till detta.
14153: värdet av den totala varuexporten från Fin-         Under tidsintervallen 1976-1986 har skogsin-
14154: land. Skogsindustrin är likaså den största          dustrin trots en produktionsökning om 56 %
14155: enskilda energiförbrukaren och dess förbruk-        minskat kvantiteten köpta bränslen med pro-
14156: ning representerar ca en tredjedel av den totala    portionsvis ca 60 % och elförbrukningen med
14157: förbrukningen av el och en fjärdedel av för-        ca 10%.
14158: brukningen av bränsle. Å andra sidan är                Det faktum att priset på energi relativt sätt
14159: energiintensiviteten inom papperstillverkningen     har bli vi t billigare har lett till a tt energibesparings-
14160: inte enbart ett finländskt problem. Trots den       investeringarna inte är lika lönsamma som
14161: aktiva forsknings- och utvecklingsverksamhe-        tidigare. Detta har dock inte lett till något
14162: ten är man globalt tvungen att tillverka papper     systematiskt slöseri med energi. De värmeåter-
14163: med i princip samma fiberjvattenblandningsför-      vinnings-, o.dyl. anläggningsinvesteringar som
14164: ångningstorkningsmetod.                             siktar på energibesparing och som gjorts på
14165:    Den finländska pappersindustrin, av vars         grund av energikriserna är fortfarande i bruk
14166: produktion närmare 90 % går till export, kan        och skapar således betydande inbesparingar av
14167: inte själv i större utsträckning inverka på         produktionskostnader. När det totala behovet
14168: kostnaderna för de centrala produktionsfakto-       av energi i papperstillverkningen kontinuerligt
14169: rerna trä, energi och arbetskraft. Tillverknings-   ökar beror detta närmast på att produkt- och
14170: kostnaderna ökas även av att en miljövänlig         produktionsstrukturen ändrats i en energiinten-
14171: produktion eftersträvas. Av konkurrensskäl är       sivare riktning. Eftersom skogsindustrin har
14172: man tvungen att förädla papperet så långt som       vidtagit och även kontinuerligt vidtar energi-
14173: möjligt, vilket å sin sida ökar den energiinsats    besparingstekniska åtgärder i samband med
14174: som används. Mätt med den specifika energi-         nyinvesteringar har de utvägar till besparingar
14175: förbrukningen hör vi dock inom det för oss          som man i detta nu känner till blivit väl
14176: viktiga området för tryck- och skrivpapper till     utnyttjade. För att åstadkomma ytterligare
14177: de minsta energiförbrukarna i världen både i        besparingar behövs utvecklande av alldeles nya
14178: fråga om el och speciellt i fråga om bränsle.       energiteknologier och delprocesser. Å andra
14179:    Det torde säkert inte vara frågan om något       sidan bor det i vårt nuvarande ekonomiska
14180: systematiskt slöseri av energi inom pappersin-      system förutsättas att energibesparingsinveste-
14181: dustrin i Finland. Detta förhindras av att          ringar medför samma lönsamhet som av andra
14182: energikostnaderna ofta rentav kan stiga till        investeringar. För närvarande finns i pappers-
14183:                                     1989 vp. -     KK n:o 308                                      5
14184: 
14185: industrin just ingen energibesparingspotential      sammanlagt ca 100 milj. mk.
14186: som grundar sig på gammal teknologi. Det                Som en logisk fortsättning på forsknings-
14187: existerar i viss mån en s.k. teknisk potential,     verksamheten har handels- och industriministe-
14188: men ett utnyttjande av den är inte ekonomiskt       riet möjlighet att finansiera industrins energi-
14189: motiverat.                                          besparingsinvesteringar, vid vilka det med hjälp
14190:    Eftersom skogsindustrin är den överlägset        av understöd är möjligt att sänka investerings-
14191: största enskilda förbrukaren av energi utgör        tröskeln för i allmänhet riskabla förbättringsåt-
14192: den ett av de viktigaste föremålen för handels-     gärder. Understödet har hittills utnyttjats i
14193: och industriministeriets energibesparingsverk-      mycket ringa omfattning, vilket är ett bevis på
14194: samhet. En energiforsknings- och försöksverk-       att pappersindustrin själv finansierar klart eko-
14195: samhet på lång sikt, vid viiken man koncen-         nomiska besparingsinvesteringar, men riskerna
14196: trerar sig på att åstadkomma ytterligare be-        beträffande våghalsiga energibesparingsåtgär-
14197: sparingar genom aHdeies nya former av tekno-        der är trots investeringsunderstödet stora. Han-
14198: logi och nya processer, har konstaterats vara       dels- och industriministeriet kommer i fortsätt-
14199: det bästa påverkningsmedlet härvidlag. Efter-       ningen att försöka utveckla verksamheten be-
14200: som det inte är någon huvuduppgift för vår          träffande investeringsunderstöd så att den blir
14201: industri att spara energi har energibesparingen     en naturlig fortsättning på forsknings- och
14202: med sikte på framtiden kraftigt kopplats till de    försöksverksamhetsprojekten. Härvid vore de
14203: övriga målen i fråga om utvecklandet av             nya energibesparingsteknologierna allt mera
14204: pappersindustrin. I praktiken har denna verk-       tillämpade för de processer inom industrin
14205: samhet vid handels- och industriministeriet lett    vilka använder energi.
14206: tili att två stora energiforskningsprogram har         Tili slut kan såsom sammandrag konstateras
14207: inletts. RAINA-programmet koncentrerar sig          att man inte kan tala om ett systematiskt
14208: på en minskning av energiförbrukningen i            slöseri med energi inom skogsindustrin i Fin-
14209: själva pappersmaskinen och KUITU-program-           land. Det finländska papperets konkurrensför-
14210: met utreder minskningen av energiförbrukning-       måga i världen kan inte snabbt försvagas
14211: en i fråga om den största energiförbrukaren i       genom priset på energi eller beskattningen av
14212: delprocesserna, den mekaniska fibreringen av        den. Genom att understöda en systematisk och
14213: träet. Målet är att minska den specifika för-       effektiv energiforskningsverksamhet kan stats-
14214: brukningen av energi på lång sikt (15-30 år)        makten främja uppkomsten av processer, som
14215: med flera tiotals procent. Förutom statsmakten      är bättre beträffande energiförbrukningen och
14216: finansierar pappersindustrin själv en betydande     miljövänligare.
14217: andel av ovan nämnda projekt, vilka kostar
14218:     Helsingfors den 22 juni 1989
14219: 
14220:                                                    Handels- och industriminister Ilkka Suominen
14221:                                                1989 vp.
14222: 
14223: Kirjallinen kysymys n:o 309
14224: 
14225: 
14226: 
14227: 
14228:                                   Rinne: Rauma-Repola Oy:n Rauman tehtaiden ympäristö- ja
14229:                                       terveyshaittojen estämisestä
14230: 
14231: 
14232:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14233: 
14234:    Rauma-Repolan Rauman tuotantolaitoksilla             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14235: on jo jonkin aikaa tehty prosessikokeiluja,          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
14236: joiden hajuhaitat ovat huomattavan vaikeita.         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14237: Rauman ja sen lähiympäristön asukkaiden              jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14238: viihtyvyyteen ei ole kiinnitetty riittävää huo-
14239: miota. Paikalliselle väestölle ei ole riittävän               Mihin kiireellisiin toimiin Hallitus
14240: yksityiskohtaisesti selvitetty päästöjen mahdol-            aikoo ryhtyä sen varmistamiseksi, että
14241: lisia muita haittoja ihmisille ja luonnolle. Ihmi-          Rauma-Repolan Rauman selluloosateh-
14242: sen terveydelle aiheutuvista mahdollisista vaa-             taalla tehtävien prosessikokeilujen pääs-
14243: roista ja luonnolle mahdollisesti aiheutuvista              töt eivät aiheuta terveyshaittoja ja että
14244: seuraamuksista vallitsee alueella epätietoisuut-            kohtuuttomat hajuhaitat poistetaan?
14245: ta. Tilanne kaipaa perinpohjaista selvitystä.
14246:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1989
14247: 
14248:                                             Heikki Rinne
14249: 
14250: 
14251: 
14252: 
14253: 290010D
14254: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 309
14255: 
14256: 
14257: 
14258: 
14259:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14260:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       le vasta huhtikuussa 1989. Kunnan viranomai-
14261: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       set eivät vielä ole antaneet siitä lausuntoansa.
14262: olette 19 päivänä toukokuuta 1989 päivätyn             Tehtaassa on nykyisin prosessilaittein tehty
14263: kirjeenne n:o 987 ohella lähettänyt valtioneu-      antrakinonikeittokokeiluja. Kokeilut ovat ai-
14264: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        heuttaneet päästöjä, joissa on mittauksin todet-
14265: kansanedustaja Rinteen kirjallisesta kysymyk-       tu sulfaattimassan valmistuksessa yleensä syn-
14266: sestä n:o 309, jossa tiedustellaan:                 tyviä pelkistyneitä hajurikkiyhdisteitä. Etenkin
14267:                                                     tammikuussa 1989 suoritettu kokeilu aiheutti
14268:          Mihin kiireellisiin toimiin Hallitus
14269:                                                     suuria päästöjä.
14270:        aikoo ryhtyä sen varmistamiseksi, että
14271:        Rauma-Repolan Rauman selluloosateh-             Tammikuun 1989 jälkeen on pantu toimeen
14272:        taalla tehtävien prosessikokeilujen pääs-    kaksi kokeilujaksoa, jotka Rauma-Repola
14273:                                                     Oy:n mukaan ovat aiheuttaneet olennaisesti
14274:        töt eivät aiheuta terveyshaittoja ja että
14275:        kohtuuttomat hajuhaitat poistetaan?          vähemmän hajupäästöjä kuin ensimmäinen.
14276:                                                     Yhtiö on ilmoittanut, että tämän vuoden lop-
14277:                                                     puun mennessä valmistetaan vielä suunnilleen
14278:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        saman verran uutta massaa kuin alkuvuonna
14279: vasti seuraavaa:                                    on tehty. On myös ilmoitettu, että viimeistään
14280:    Rauma-Repola Oy on marraskuussa 1988             syksyllä 1989 tehdään ratkaisu siitä, kuinka
14281: tehnyt Rauman sellutehtaasta ilmansuojelulain       lisätuotanto tehdään.
14282: mukaisen muutosilmoituksen. Tässä ilmoite-             Hajupäästöjen määrän arvioiminen on vai-
14283: taan, että liukosellun ja erikoismassojen lisäksi   keata erityisesti tällaisissa koeluonteisissa olois-
14284: tehdas alkaisi valmistaa uutta NASQ- tai neut-      sa. Päästöjen terveydellisten ja muiden vaiku-
14285: raalisulfiittimassaa, jossa keittoon on lisätty     tusten arvioiminen on vieläkin vaikeampaa,
14286: katalyytiksi antrakinonia. Uuden massan tuo-        kun kysymys on muutamista suhteellisen lyhyt-
14287: tanto olisi 80 000 tonnia vuodessa, kun aiempi      aikaisista kokeista. Mahdollisista terveysvaiku-
14288: tuotanto oli 120 000 tonnia.                        tuksista saadaan ehkä tähänastista parempia
14289:    Lääninhallitukseen saapuessaan ilmoitus oli      tietoja, kun Kaakkois-Suomessa käynnissä ole-
14290: puutteellinen ja sitä jouduttiin täydentämään       va sulfaattiselluteollisuuden päästöjen terveys-
14291: niin, että se voitiin lähettää kuntaan lausunnol-   vaikutustutkimus valmistuu.
14292:     Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1989
14293: 
14294:                                                                  Ympäristöministeri Kaj Bärlund
14295:                                    1989 vp. -     KK n:o 309                                     3
14296: 
14297: 
14298: 
14299: 
14300:                             Tili Riksdagens Herr Talman
14301:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       plettera den, med påföljd att den forst i april
14302: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       1989 kunde sändas tili kommunen för utlåtan-
14303: nr 987 av den 19 maj 1989 tili vederbörande       de. De kommunala myndigheterna har ännu
14304: medlem av statsrådet översänt avskrift av         inte gett sitt utlåtande angående anmälan.
14305: följande av riksdagsman Rinne undertecknade           I fabriken har med nuvarande processappa-
14306: spörsmål nr 309:                                  ratur gjorts kokningsförsök med antrakinon.
14307:           Vilka brådskande åtgärder ämnar         Försöken har förorsakat utsläpp, i vilka med
14308:        Regeringen vidta för att säkra att ut-     mätningar konstaterats reducerade luktande
14309:        släppen från de processförsök som          svavelföreningar, som allmänt uppkommer vid
14310:        gjorts i Rauma-Repolas massafabrik i       tillverkning av sulfatmassa. Framför allt föror-
14311:        Raumo inte förorsakar men för hälsan       sakade ett försök i januari 1989 stora utsläpp.
14312:        och för att de oskäliga olägenheterna          Efter januari 1989 har två försöksperioder
14313:        beträffande lukten avlägsnas?              föranstaltats. Dessa har enligt Rauma Repola
14314:                                                   Oy förorsakat betydligt mindre luktutsläpp än
14315:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      den första. Bolaget har uppgett att man fram
14316: samt anföra följande:                             tili årets slut ännu kommer att tillverka ungefår
14317:    Aktiebolaget Rauma-Repola har i november       samma mängd ny massa som man gjort under
14318: 1988 i enlighet med luftvårdslagen gjort en       början av året. Bolaget har även uppgett att
14319: ändringsanmälan rörande celiulosafabriken i       det senast under hösten 1989 bestäms hur
14320: Raumo. Där meddelas att fabriken förutom          merproduktionen skall ske.
14321: viskosmassa och specialmassor skall börja till-       Mängden av luktutsläpp är svår att uppskat-
14322: verka den nya NASQ- eller neutralsulfitmas-       ta, speciellt under experimentella förhållanden
14323: san, varvid det vid kokningen som katalyt         som dessa. Utsläppens hälso- och andra inverk-
14324: tillsätts antrakinon. Produktionen av den nya     ningar är ännu svårare att uppskatta då det är
14325: massan skulle röra sig om 80 000 ton i året,      frågan om ett fåtal relativt kortvariga försök.
14326: medan den tidigare produktionen har varit         Då en pågående undersökning i sydöstra Fin-
14327: 120 000 ton.                                      land om hälsoinverkningarna av utsläppen från
14328:    Då anmälan anlände tili länsstyrelsen var      sulfatcellulosaindustrin blir klar kan kanske
14329: den bristfäliig och man var tvungen att kom-      bättre information än för nuvarande erhållas.
14330:     Helsingfors den 22 juni 1989
14331: 
14332:                                                                     Miljöminister Kaj Bärlund
14333:                                              1989 vp.
14334: 
14335: Kirjallinen kysymys n:o 310
14336: 
14337: 
14338: 
14339: 
14340:                                  Jurva: Nuuksion erämaa-alueiden suojelemisesta
14341: 
14342: 
14343:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14344: 
14345:    Espoon kaupungissa sijaitseva Nuuksion          alueeksi esitettyä Koski-Navalan erämaa-aluet-
14346: alue on pääosiltaan metsien, järvien ja soiden     ta. Espoossa on aiemmin hakattu yksityisten
14347: kirjoamaa maastoa. Maisemat ovat erityisen         mailla poikkeusluvin mm. Orajärven ja Urja-
14348: kauniita, koska korkeusvaihtelut ovat suuria ja    järven kannaksilla ja Mustakorven puron laak-
14349: luonto on monipuolista. Metsät ovat pääosin        sossa. Vihdin puolella on hakattu Ison Antiak-
14350: varovasti hoidettuja, vanhoja petäjiä kasvavia     sen rannat. Espoon kaupunginhallituksen kä-
14351: kalliomänniköitä ja tiheitä kuusikoita.            sittelyyn on juuri tulossa poikkeuslupahakemus
14352:    Nuuksiolla on poikkeuksellisen kauniiden        Nuuksion sydämen arvokkaimman suojelukoh-
14353: maisemien lisäksi myös erityistä suojeluarvoa,     teen, Kattilajärven-Hanklammen purolehdon
14354: sillä siellä sijaitsee 23 luonnonsuojelullisesti   hakkaamisesta. Uusia hankkeita on vireillä
14355: merkittävää aluetta, jotka on kuvattu Espoon       lisäksi kaiken aikaa.
14356: arvokkaat kohteet -raportissa. Näistä kaksi           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14357: kuuluu valmisteilla olevaan valtakunnalliseen      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
14358: lehtojen suojeluohjelmaan.                         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14359:    Ympäristöministeriön asettaman Nuuksio-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14360: työryhmän työskentelyn aikana ja mietinnön
14361: valmistumisen (7 .11.1988) jälkeen on Nuuksion               Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
14362: luonto menettänyt monia suojelun ja virkistys-            Espoon kaupungissa sijaitsevan Nuuk-
14363: käytön kannalta arvokkaita kohteita. Nuuksio-             sion alueen jäljellä olevien ympäristön-
14364: työryhmän suojeluesityksen toteutumismahdol-              suojelullisesti arvokkaiden alueiden säi-
14365: lisuuksia ovat murentaneet kiihtyvä rakentami-            lyttämiseksi hakkaamattomassa tilassa
14366: nen ja metsien hakkuut. Vuoden alussa Kirk-               sekä niiden estämiseksi joutumasta ra-
14367: konummi hakkasi omistamaansa, suojelu-                    kentamisen kohteeksi?
14368: 
14369:     Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1989
14370: 
14371:                                           Marita Jurva
14372: 
14373: 
14374: 
14375: 
14376: 290010D
14377: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 310
14378: 
14379: 
14380: 
14381: 
14382:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14383:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      suojelun tarkoituksiin. Päätöksessä korostetaan
14384: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      alueen luonnon merkitystä ja seudun asukkai-
14385: olette 23 päivänä toukokuuta 1989 päivätyn         den virkistyksen tarpeita sekä ilmaistaan aiko-
14386: kirjeenne n:o 1078 ohella toimittanut valtioneu-   mus perustaa valtion Tervalammin alueelle
14387: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       valtion retkeilyalue. Kunnat laativat alueilleen
14388: kansanedustaja Jurvan kirjallisesta kysymyk-       vahvistettavat yleiskaavat. Niissä osoitetut suo-
14389: sestä n:o 310, jossa tiedustellaan:                jelualueet on tarkoitus suojella luonnonsuoje-
14390:                                                    lulain nojalla. Vaitio tukee myös virkistysaluei-
14391:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä      den toteuttamista tulo- ja menoarviossa esitet-
14392:        Espoon kaupungissa sijaitsevan Nuuk-
14393:                                                    tävien määrärahojen puitteissa.
14394:        sion alueen jäljellä olevien ympäristön-
14395:        suojelullisesti arvokkaiden alueiden säi-      Ympäristöministeriön asettama työryhmä
14396:        lyttämiseksi hakkaamattomassa tilassa       suositteli yleiskaavojen laatimisen ajaksi raken-
14397:        sekä niiden estämiseksi joutumasta ra-      nuslain mukaista rakennus- ja toimenpidekiel-
14398:        kentamisen kohteeksi?                       toa muun muassa alueen metsänhakkuiden
14399:                                                    hallitsemiseksi. Kielto on voimassa Espoon
14400:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kaupungin alueella. Kuntien kanssa on tarkoi-
14401: vasti seuraavaa:                                   tus järjestää lähiaikoina neuvottelu, jossa sel-
14402:                                                    vitetään, miten kunnat, etenkin Kirkkonummi
14403:   Valtioneuvosto on 1 päivänä kesäkuuta 1989       ja Vihti, voisivat turvata Nuuksion järviylän-
14404: tehnyt periaatepäätöksen Nuuksion järviylän-       köalueen arvojen säilymisen yleiskaavatyön ai-
14405: köalueen kehittämiseksi ulkoilun ja luonnon-       kana.
14406:     Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1989
14407: 
14408:                                                                 Ympäristöministeri Kaj Bärlund
14409:                                    1989 vp. -     KK n:o 310                                     3
14410: 
14411: 
14412: 
14413: 
14414:                             Tili Riksdagens Herr Talman
14415:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       invånare. Av beslutet framgår dessutom avsik-
14416: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       ten att på statens område i Tervalampi inrätta
14417: nr 1078 av den 23 maj 1989 till vederbörande      ett statligt strövområde. Kommunema uppgör
14418: medlem av statsrådet översänt avskrift av         vederbörliga generalplaner. A vsikten är att de i
14419: följande av riksdagsledamot Jurva underteck-      planema anvisade skyddsområdena skall skyd-
14420: nade spörsmål nr 310:                             das med stöd av lagen om naturskydd. Staten
14421:                                                   stöder även genomförandet av rekreationsom-
14422:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen          rådesprojekten inom ramen för de anslag som
14423:        vidta för att de återstående från natur-
14424:                                                   anvisas i statsbudgeten.
14425:        vårdssynpunkt värdefulla områdena
14426:        inom Nouxområdet i Esbo stad skall            En av miljöministeriet tillsatt arbetsgrupp
14427:        kunna bevaras i oavverkat tillstånd        rekommenderade att det för den tid general-
14428:        samt för att byggande skall kunna          planema uppgörs utfårdas ett i byggnadslagen
14429:        hindras på områdena?                       avsett byggnads- och åtgärdsförbud bl.a. i syfte
14430:                                                   att reglera avverkningama på området. Förbu-
14431:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      det gäller på Esbo stads område. A vsikten är
14432: samt anföra följande:                             att inom kort sammanträffa med kommunema
14433:                                                   för att utreda hur kommunema, främst Kyrk-
14434:   Statsrådet fattade den 1 juni 1989 ett prin-    slätt och Vichtis, skall kunna säkerställa beva-
14435: cipbeslut om utvecklande av Noux höglands-        randet av värdena inom höglandsinsjöområdet
14436: insjöområde för frilufts- och naturskyddsända-    i Noux under den tid generalplanearbetet på-
14437: mål. 1 beslutet framhävs betydelsen av områ-      går.
14438: dets natur och rekreationsbehoven hos nejdens
14439: 
14440:     Helsingfors den 22 juni 1989
14441: 
14442:                                                                     Miljöminister Kaj Bärlund
14443: 1
14444: 1
14445:  1
14446:   1
14447:   1
14448:    1
14449:     1
14450:     1
14451:      1
14452:       1
14453:       1
14454:        1
14455:         1
14456:         1
14457:          1
14458:           1
14459:           1
14460:            1
14461:             1
14462:             1
14463:              1
14464:               1
14465:               1
14466:                1
14467:                 1
14468:                 1
14469:                  1
14470:                   1
14471:                   1
14472:                    1
14473:                                               1989 vp.
14474: 
14475: Kirjallinen kysymys n:o 311
14476: 
14477: 
14478: 
14479: 
14480:                                  Mäkipää: Paloautojen käyttämisestä sairaankuljetuksiin
14481: 
14482: 
14483:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14484:    Varsinkin pienillä paikkakunnilla, joissa on     nesti olla pieneromissäkin kunnissa jopa kaksi
14485: ainoastaan yksi kunnallinen tai yksityinen tai      kappaletta. Mikäli ambulanssien puuttuessa
14486: korkeintaan kaksi ambulanssia, syntyy monesti       hätätilanteessa tarvittaisiin sairaankuljetusta,
14487: tilanne, että molemmat ambulanssit ovat pit-        voitaisiin paloauto helposti muuntaa sairaus-
14488: käHäkin sairaankuljetusmatkalla esim. keskus-       kuljetukseen ja tätä kautta saada kuljetus
14489: sairaalaan. Mikäli tällöin syntyy tilanne, että     hoidetuksi huomattavasti nopeammin kuin
14490: tarvitaan nopeasti ambulanssia hätätilantee-        odottamalla sairasautoa lähikunnista.
14491: seen, joudutaan se usein tilaamaan pitkienkin          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14492: matkojen takaa. Ambulanssin odotusaika saat-        tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän
14493: taa venyä 1-2 tuntiin. Tällöin syntyy suuri         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14494: vaara siitä, että potilaan tila heikkenee tai hän   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14495: saattaa jopa menehtyä odottaessaan kuljetusta
14496: sairaalaan.                                                   Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
14497:    Edellä mainituilla pienillä paikkakunnilla on           että pienissä kunnissa mahdollistettai-
14498: usein olemassa kuitenkin kunnan omistuksessa               siin hätätilanteessa ambulanssien ollessa
14499: paloauto, joka monesti soveltuisi hätätilantees-           jo varattuina paloautojen käyttö sai-
14500: sa sairaankuljetukseen. Paloautoja saattaa mo-             raankuljetuksiin?
14501:     Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1989
14502: 
14503:                                            Lea Mäkipää
14504: 
14505: 
14506: 
14507: 
14508: 2900100
14509: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 311
14510: 
14511: 
14512: 
14513: 
14514:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14515:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Kysymyksessä esitetyt näkökohdat on jo
14516: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       monin paikoin otettu huomioon. Hankkiessaan
14517: olette kirjeenne n:o 1079 ohella 23 päivänä         miehistönkuljetusautoja palokunnat varautuvat
14518: toukokuuta 1989 lähettänyt valtioneuvoston          yleensä myös auton käyttöön tilapäiseen sai-
14519: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan-          raankuljetukseen. Autoihin hankitaan sairaan-
14520: edustaja Lea Mäkipään tekemän seuraavan             kuljetusauton perusvälineet ja ne varustetaan
14521: sisältöisen kirjallisen kysymyksen n:o 311:         paarien kiinnityspaikoilla. Nämä autot ovat
14522:                                                     siten tarvittaessa käytettävissä sairaankuljetuk-
14523:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,      sen varakalustona. Sen sijaan varsinaisia pa-
14524:        että pienissä kunnissa mahdollistettai-      loautoja kuten sammutus- tai säiliöautoja ei ole
14525:        siin hätätilanteessa ambulanssien ollessa    tarkoituksenmukaista käyttää sairaankuljetuk-
14526:        jo varattuina paloautojen käyttö sai-        siin. Nämä autot ovat ajoneuvoina verrattavis-
14527:        raankuljetuksiin?                            sa kuorma-autoihin, eikä niissä ole tiloja poti-
14528:                                                     laan kuljettamiseen makuuasennossa.
14529:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             Sairaankuljetuksessa on kuljetuksen nopeu-
14530: taen seuraavaa:                                     den lisäksi olennaista myös se, että sairaankul-
14531:    Sairaankuljetustoiminta on kansanterveys-        jettajat kykenevät antamaan potilaalle jo ta-
14532: lain mukaista toimintaa, jota ohjaa ja valvoo       pahtumapaikalla ja kuljetuksen aikana mah-
14533: sosiaali- ja terveysministeriön alainen lääkintö-   dollisimman hyvää hoitoa. Täten potilaan kan-
14534: hallitus. Kunnissa sairaankuljetus voidaan jär-     nalta kuljetuksen taso on monesti yhtä tärkeä
14535: jestää joko terveyskeskuksen omana toiminta-        kuin nopeuskin.
14536: na tai sopimukseen perustuen palokunnan,               Palolaitosten mahdollisuudet hoitaa sairaan-
14537: yksityisen sairaankuljetusyrityksen tai Suomen      kuljetusta ovat parantuneet viime vuosina suu-
14538: Punaisen Ristin paikallisosaston toimesta. Sai-     resti lähinnä muodollisen kelpoisuuden omaa-
14539: raankuljetusta suoritetaan myös ilman sopi-         van henkilöstön lisääntymisen ja kalustohan-
14540: musta liikenneministeriön myöntämän liikenne-       kintojen myötä. Vuonna 1988 palolaitoksissa
14541: luvan mukaan määrätyllä alueella.                   oli yhteensä 2 194 muodollisen kelpoisuuden
14542:    Suurissa kunnissa palokunnat yleensä suorit-     omaavaa palomies-sairaankuljettajaa. Paloalan
14543: tavat sairaankuljetusta. Niillä on myös tähän       ammattikoulutusta uudistettaessa palomiehen
14544: tehtävään kalustoa ja koulutettua henkilöstöä.      tutkintoon sisällytetään kiinteästi myös sai-
14545: Pienissä kunnissa palokuntien mahdollisuudet        raankuljettajan koulutus. Tämä lisää tulevai-
14546: hoitaa sairaankuljetusta ovat huonommat. Pa-        suudessa palokuntien mahdollisuuksia suorit-
14547: lokunnissa on vähän päätoimista henkilöstöä.        taa sairaankuljetusta ja antaa siihen liittyvää
14548: Niillä ei myöskään yleensä ole sairaankuljetus-     ensihoitoa myös pienissä kunnissa.
14549: kalustoa.
14550:     Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1989
14551: 
14552:                                                              Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
14553:                                       1989 vp. -      KK n:o 311                                      3
14554: 
14555: 
14556: 
14557: 
14558:                                Tili Riksdagens Herr Talman
14559:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              De synpunkter som framförs i spörsmålet
14560: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           har redan beaktats på många ställen. När
14561: nr 1079 av den 23 maj 1989 tili vederbörande          brandkårerna skaffar transportbilar för man-
14562: medlem av statsrådet översänt avskrift av             skapet bereder de sig i allmänhet också på att
14563: följande av riksdagsledamot Lea Mäkipää un-           de kommer att användas för tillfälliga sjuk-
14564: dertecknade spörsmål nr 311:                          transporter. Bilarna förses med sådan grund-
14565:                                                       utrustning som finns i ambulansbilar och med
14566:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen             fåstpunkter för bårar. Dessa bilar kan således
14567:         vidta för att göra det möjligt för små        vid behov användas som reservvagnar vid
14568:         kommuner att i nödsituationer, när            sjuktransporter. Däremot är det inte ändamåls-
14569:         ambulanserna redan är upptagna, an-           enligt att egentliga brandbilar, såsom släck-
14570:         vända brandbilar tili sjuktransporter?        nings- eller tankbilar, används tili sjuktranspor-
14571:                                                       ter. Dessa bilar är som fordon jämförbara med
14572:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          lastbilar och det finns inget utrymme i dem tili
14573: samt anföra följande:                                 att transportera patienter i liggande ställning.
14574:    Sjuktransport är en verksamhet som regleras           Vid en sjuktransport är det utom att trans-
14575: i folkhälsolagen samt leds och övervakas av           porteroa skall vara snabba viktigt att ambu-
14576: medicinalstyrelsen under social- och hälso-           lansförarna redan på olycksplatsen och under
14577: vårdsministeriets tillsyn. I en korumun kan           transporten kan ge patienterna så god vård
14578: sjuktransport antingen ordnas som hälsocen-           som möjligt. Härvid är kvaliteten på transpor-
14579: tralens egen verksamhet eller utgående från ett       ten för patientens del många gånger lika viktig
14580: avtal genom försorg av brandkåren, ett privat         som hastigheten.
14581: sjuktransportföretag eller en lokalavdelning in-         Brandväsendets möjligheter att sköta sjuk-
14582: om Finlands Röda Kors. Sjuktransporter ut-            transporter har förbättrats i hög grad de
14583: förs även utan avtal inom ett område som              senaste åren, främst på grund av en ökning av
14584: angetts i ett trafiktillstånd som trafikministeriet   personai med formell kompetens och genom
14585: beviljat.                                             anskaffningar av utrustning. År 1988 fanns det
14586:    I stora kommuner är det i allmänhet brand-         sammanlagt 2 194 brandmän-ambulansförare
14587: kårerna som utför sjuktransporten. De har             med formell kompetens inom brandväsendet.
14588: också utrustning och utbildad personai för            Vid en reformering av yrkesutbildningen inom
14589: denna uppgift. I små kommuner är brandkå-             brandväsendet skall ambulansförarutbildning
14590: rernas möjligheter att sköta sjuktransporten          ingå i examen för brandmän. Detta ökar i
14591: sämre. Brandkårerna har liten personai i hu-          framtiden brandkårernas möjligheter att utföra
14592:  vudsyssla. De har i allmänhet inte heller utrust-    sjuktransporter och ge förstahjälp under trans-
14593:  ning för sjuktransport.                              porten även i små kommuner.
14594:      Helsingfors den 16 juni 1989
14595: 
14596:                                                                    Inrikesminister Jarmo Rantanen
14597:                                              1989 vp.
14598: 
14599: Kirjallinen kysymys n:o 312
14600: 
14601: 
14602: 
14603: 
14604:                                  Apukka ym.: Kolarin radan henkilöstön supistamissuunnitelmista
14605: 
14606: 
14607:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14608:    Kuluvan vuoden alusta lukien loppui Rau-        ollaan Kolarin radan henkilökuntaa vähentä-
14609: tuvaaran kaivoksen lopettamisen johdosta rau-      mässä, vieläpä erittäin nopeassa aikataulussa.
14610: tarikasteen kuljetus Kolarin radalla. Nyt pari     Ensimmäiset vähennykset tulisivat voimaan jo
14611: viikkoa sitten saatiin kuulla uutinen Partekin     1.6.1989. Suunnitelman mukaan poistuisivat
14612: Kolarin tehtaan lopettamisesta. Näiden kahden      junansuorittajat Sieppijärveltä, Peliosta ja Aa-
14613: rautatiekuljetuksia käyttäneen toiminnon lo-       vasaksalta, joukossa esim. 28 vuotta VR:tä
14614: pettaminen sai Länsi-Lapin ihmiset huolestu-       palvellut henkilö. Muuttaminen mahdollisesti
14615: maan koko Kolarin radan tulevaisuuden vuok-        muualta tarjottaviin työpaikkoihin ei ole pit-
14616: si. Mikäli rautatie vielä lopetetaan, on se        kään paikkakunnalla työskennelleille henkilöil-
14617: melkoinen kuolinisku koko Länsi-Lapille.           le helppoa. Olisi luullut Rautuvaaran ja Parte-
14618:                                                    kin lopettamisten riittäneen tällä kertaa Kola-
14619:    Näiden suurten tuotantolaitosten lopettamis-
14620:                                                    rilie ja koko länsikairalle.
14621: päätösten yhteydessä on kuitenkin vakuutettu,
14622:                                                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14623: että Kolarin radan toimintoja tullaan jatka-
14624:                                                    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14625: maan edelleen entisessä laajuudessaan. Samalla
14626:                                                    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14627: on myös keskusteltu matkailuliikenteen jatku-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14628: vasti kasvavista tarpeista kuitenkaan osoitta-
14629: matta varoja esim. Kolarin aseman kipeästi                   Aikooko Hallitus sallia Kolarin ra-
14630: tarvitsemiin odotus-, laituri- ym. rakennelmiin.           dan henkilöstön supistukset, joilla ra-
14631: Myös on puhuttu mahdollisesta puutavaran-                  taosuuden palveluita supistamalla val-
14632: kuljetuksen tuntuvastakin lisääntymisestä. Nyt             mistellaan ilmeisesti koko rataosuuden
14633: kuitenkin aivan viimeisten tietojen mukaan                 lakkauttamista?
14634:     Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1989
14635: 
14636:                      Asko Apukka                            Seppo Pelttari
14637: 
14638: 
14639: 
14640: 
14641: 290010D
14642: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 312
14643: 
14644: 
14645: 
14646: 
14647:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14648:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      johdosta radan taloudellinen tilanne on huo-
14649: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      nontunut. Jäljelle jäävä liikenne ei sido nykyis-
14650: olette 23 päivänä toukokuuta 1989 päivätyn         tä määrää liikenteenhoitohenkilöstöä, joten
14651: kirjeenne n:o 1080 ohella toimittanut valtioneu-   Valtionrautatiet joutuu sopeuttamaan henkilö-
14652: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       kunnan tarvetta vastaavaksi työllistämällä sitä
14653: Asko Apukan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      muissa tehtävissä.
14654: kysymyksestä n:o 312:                                 Vuodesta 1990 lukien radalle jää vain lähin-
14655:                                                    nä puutavarankuljetusten lisäksi viikonloppu-
14656:          Aikooko Hallitus sallia Kolarin ra-
14657:        dan henkilöstön supistukset, joilla ra-     luonteista henkilöliikennettä. Jäljelle jäävän
14658:                                                    liikenteen vähäisyyden vuoksi Aavasaksalla,
14659:        taosuuden palveluita supistamalla val-
14660:        mistellaan ilmeisesti koko rataosuuden      Pellossa ja Sieppijärvellä ei tarvita liikennepaik-
14661:                                                    kahenkilökuntaa junansuoritus- tai muihin teh-
14662:        lakkauttamista?
14663:                                                    täviin. Valtionrautateillä laadittujen suunnitel-
14664:                                                    mien mukaan radan henkilökuntamäärää so-
14665:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       peutetaan vähitellen todellista tarvetta vastaa-
14666: vasti seuraavaa:                                   vaksi. Tämä tapahtuu joko normaalein eläke-
14667:    Tavaraliikenteen määrä Tornion ja Kolarin       järjestelyin tai siten, että henkilöille etsitään
14668: välisellä radalla on vähenemässä viime vuoden      Valtionrautateillä uusi sijoituspaikka. Kolarin
14669: 950 000 tonnista kuluvana vuonna n. 280 000        radan liikennepaikkahenkilöstön määrä on täl-
14670: tonniin lähinnä Rautuvaaran kaivoksen kulje-       lä hetkellä 11 henkilöä ja sopeuttaminen kos-
14671: tusten loppumisen johdosta. Vuonna 1990 ra-        kisi 6-7 henkilöä.
14672: dan tavaraliikenne vähenee edelleen Partek            Edellä mainitut vähitellen toteutettavat mie-
14673: Oy:n sementtitehtaan kuljetusten loppuessa,        hitysjärjestelyt eivät merkitse rataosan lakkaut-
14674: jolloin jäljelle jää pääasiassa raakapuunkulje-    tamista. Mikäli liikelaitosmallin mukaiset suun-
14675: tuksia n. 200 000 t. vuodessa.                     nitelmat radan ylläpidosta ja tappiollisen hen-
14676:    Henkilöliikenne radalla muodostuu n. 15 000     kilöliikenteen korvauksista toteutuvat, Valtion-
14677: matkustajasta ja n. 1 500 autopikajunakulje-       rautatiet tulee vähentyneistä liikennemääristä
14678: tuksesta. Tämä liikenne on kasvussa.               huolimatta jatkamaan liikennöintiä Kolarin ra-
14679:    Tavaraliikenteen voimakkaan vähenemisen         dalla.
14680:     Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1989
14681: 
14682:                                                               Liikenneministeri Pekka Vennamo
14683:                                    1989 vp. -     KK n:o 312                                    3
14684: 
14685: 
14686: 
14687: 
14688:                             Tili Riksdagens Herr Talman
14689:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       för hanan försämrats. Den återstående trafiken
14690: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       hinder inte den nuvarande personalen inom
14691: nr 1080 av den 23 maj 1989 tili vederhörande      tågdriften. Således hlir Statsjärnvägarna tvung-
14692: medlem av statsrådet översänt avskrift av         na att anpassa personalen tili hehovet genom
14693: följande av riksdagsman Asko Apukka m.fl.         att sysselsätta den i andra uppgifter.
14694: undertecknade spörsmål nr 312:                       Räknat från 1990 återstår på hanan endast
14695:           Ämnar Regeringen tillåta personal-      förutom trävarutransporter närmast persontra-
14696:        minskningar vid Kolarihanan genom          fik av veckoslutsnatur. På grund av den ringa
14697:        vilka uppenharligen en indragning av       omfattningen hos den återstående trafiken he-
14698:        hela hanavsnittet förhereds eftersom       hövs inte i Aavasaksa, Pello och Sieppijärvi
14699:        servicen på detta inskränks?               trafikplatspersonal för tågklarerings- eller an-
14700:                                                   dra uppgifter. Enligt planer som uppgjorts av
14701:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      Statsjärnvägarna, anpassas antalet anställda
14702: samt anföra följande:                             personer vid hanan så småningom tili det
14703:                                                   verkliga hehovet. Detta sker endera genom
14704:     Godstrafiken på hanan mellan Torneå och       normala pensionsarrangemang eller så att ifrå-
14705: Kolari har minskat från 950 000 ton förra året    gavarande personer får en ny förläggningsplats
14706: tili ca 280 000 ton under innevarande år,         vid Statsjärnvägarna. Antalet anställda inom
14707: närmast heroende på att transporterna tili och    tågdriften vid Kolarihanan är för närvarande
14708: från gruvan i Rautuvaara har upphört. År 1990     11 och anpassningen skulle gälla 6-7 personer.
14709: kommer godstrafiken på hanan ytterligare att
14710: minska då transporterna för Oy Partek Ah:s           Ovan nämnda hemanningsarrangemang, som
14711: cementfahrik upphör. Härvid återstår i huvud-     genomförs så småningom, innehär inte att
14712: sak transport av ca 200 000 ton råvirke per år.   hanavsnittet indras. Om planerna enligt affårs-
14713:     Persontrafiken på hanan utgörs av ca 15 000   verksmodellen för underhåll av hanan och
14714: passagerare och av ca 1 500 hi1snälltågstran-     ersättning av den förlusthringande persontrafi-
14715: sporter. Denna trafik håller på att öka.          ken förverkligas kommer Statsjärnvägarna
14716:     På grund a v den kraftiga minskningen i       trots den minskade trafikmängden att fortsätta
14717: godstrafiken har den ekonomiska situationen       med trafiken på Kolarihanan.
14718: 
14719:     Helsingfors den 14 juni 1989
14720: 
14721:                                                                Trafikminister Pekka Vennamo
14722:                                                1989 vp.
14723: 
14724: Skriftligt spörsmål nr 313
14725: 
14726: 
14727: 
14728: 
14729:                                   Nyby: Om begränsande av postorderförsäljningen av luftvapen
14730: 
14731: 
14732:                               Tili Riksdagens Herr Talman
14733: 
14734:   Nutidens luftgevär och luftpistoler är gjorda      Eftersom rek1amen kommer direkt tili hemmen
14735: i ett avancerat utförande och de har en              frestas unga personer att skaffa ett sådant
14736: förödande genomslagskraft. De är därför di-          vapen. Någon möjlighet att kontrollera bestäl-
14737: rekt farliga om de kommer i mindre nogräk-           larens ålder finns inte.
14738: nade personers händer. Officielt används luft-          Hänvisande till det ovan anförda får jag i
14739: ~evär och luftpistoler endast för mälskjutning.      den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
14740: Andå finns det naturligtvis unga, omdömeslösa        föreskriver tili vederbörande medlem av stats-
14741: personer som skjuter på katter, ekorrar, fåglar      rådet ställa följande spörsmål:
14742: och andra smådjur. Ofta blir djuren endast
14743:                                                                Har Regeringen för avsikt att förbju-
14744: skadsjutna och går en kvalfull död tili mötes.
14745:                                                             da eller åtminstone begränsa postorder-
14746:    Det har blivit allt vanligare att luftgevär och          försäljningen av luftgevär och luftpisto-
14747: luftpistoler säljs genom postorderförsäljning.              ler?
14748:     Helsingfors den 23 maj 1989
14749: 
14750:                                              Mats Nyby
14751: 
14752: 
14753: 
14754: 
14755: 290010D
14756: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 313
14757: 
14758: Kirjallinen kysymys n:o 313                                                               Suomennos
14759: 
14760: 
14761: 
14762: 
14763:                                  Nyby: Ilma-aseiden postimyynnin rajoittamisesta
14764: 
14765: 
14766:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14767:    Nykyaikaiset ilmakiväärit ja ilmapistoolit on    tyksellä. Koska mainokset tulevat suoraan ko-
14768: tehty korkeatasoisiksi, ja niillä on tuhoisa        tiin, nuorille henkilöille tulee houkutus hankkia
14769: lävistyskyky. Tämän vuoksi ne ovat suorastaan       tällainen ase. Tilaajan iän tarkistamiseen ei ole
14770: vaarallisia joutuessaan vähemmän tunnontark-        mahdollisuutta.
14771: kojen henkilöiden käsiin. Virallisesti ilmakivää-
14772:                                                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14773: rejä ja ilmapistooleja käytetään ainoastaan
14774:                                                     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
14775: maaliinammuntaan. Kuitenkin on olemassa
14776:                                                     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14777: nuoria, arvostelukyvyttömiä henkilöitä, jotka
14778:                                                     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14779: ampuvat kissoja, oravia, lintuja ja muita pien-
14780: eläimiä. Usein eläimet vain haavoittuvat ja                   Aikooko Hallitus kieltää tai ainakin
14781: kärsivät tämän jälkeen tuskallisen kuoleman.
14782:                                                             rajoittaa ilmakiväärien ja ilmapistoolien
14783:    Yhä tavallisemmaksi on tullut ilmakiväärien
14784:                                                             postimyyntiä?
14785: ja ilmapistoolien myyminen postimyynnin väli-
14786:     Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1989
14787: 
14788:                                             Mats Nyby
14789:                                     1989 vp. -     KK n:o 313                                     3
14790: 
14791: 
14792: 
14793: 
14794:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14795:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa      vastaavaan säiliöön paineenalaisena varastoitu
14796: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      kaasu. Kaikkein tehokkaimpien ilma-aseiden
14797: olette 23 päivänä toukokuuta 1989 päivätyn         hankkimista rajoittaa käytännössä niiden kor-
14798: kirjeenne n:o 1093 ohella lähettänyt valtioneu-    keahko hinta. Suurin osa ilma-aseista on hal-
14799: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       poja ja nuorisonkin helposti hankittavissa esi-
14800: kansanedustaja Mats Nybyn kirjallisesta kysy-      merkiksi urheiluvälineliikkeistä ja tavaratalois-
14801: myksestä n:o 313, jossa tiedustellaan:             ta. Pelkästään postimyynnin kieltäminen tai
14802:                                                    rajoittaminen ei sisäasiainministeriön mielestä
14803:          Aikooko Hallitus kieltää tai ainakin
14804:                                                    olennaisesti vaikuta ilma-aseiden saatavuuteen.
14805:        rajoittaa ilmakiväärien ja ilmapistoolien      Ampuma-aselainsäädännön kokonaisuudis-
14806:        postimyyntiä?                               tus on varsin pitkälle valmisteltu. Sen käsitte-
14807:                                                    lyn yhteydessä eduskunnalla on mahdollisuus
14808:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         myös ilma-aseita koskeviin kannanottoihin. Si-
14809: taen seuraavaa:                                    säasiainministeriö seuraa tilanteen kehittymistä
14810:    Ilma-aseiden joukkoon on viime vuosina          ja harkitsee näihin välineisiin kohdistuvia eril-
14811: tullut myös kysymyksessä tarkoitettuja voi-        listoimenpiteitä, jos kehitys kääntyy nykyistä
14812: makkaita ilma-aseita. Tehokkaimmissa niistä        huolestuttavampaan suuntaan.
14813: on ammuksen lähtövoimana patruunaan tai
14814:     Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1989
14815: 
14816:                                                             Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
14817: 4                                  1989 vp. -     KK n:o 313
14818: 
14819: 
14820: 
14821: 
14822:                             Till Riksdagens Herr Talman
14823: 
14824:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       patronen eller i motsvarande behållare. An-
14825: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       skaffningen av de allra effektivaste luftvapnen
14826: nr 1093 av den 23 maj 1989 till vederbörande      begränsas i praktiken av att dessa är tämligen
14827: medlem av statsrådet översänt avskrift av         dyra. Största delen av luftvapnen är billiga, och
14828: följande av riksdagsman Mats Nyby underteck-      även ungdomar kan lätt skaffa sig dem t.ex. i
14829: nade spörsmål nr 313:                             affårer för sportredskap och i varuhusen. Att
14830:                                                   enbart förbjuda eller begränsa postorderförsälj-
14831:          Har Regeringen för avsikt att förbju-    ningen inverkar enligt inrikesministeriet inte
14832:       da eller åtminstone begränsa postorder-
14833:                                                   väsentligt på möjligheten att skaffa sig luft-
14834:       försäljningen av luftgevär och luftpisto-
14835:                                                   vapen.
14836:       ler?
14837:                                                      Beredningen av totalreformen av lagstift-
14838:                                                   ningen om skjutvapen har framskridit rätt
14839:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
14840:                                                   långt. När den behandlas är det möjligt för
14841: samt anföra följande:
14842:                                                   riksdagen att ta ställning också till frågor som
14843:    Utbudet av luftvapen har under de senaste      gäller luftvapen. Inrikesministeriet följer situa-
14844: åren utökats med sådana kraftiga luftvapen        tionens utveckling och överväger särskilda åt-
14845: som avses i spörsmålet. I de effektivaste av      gärder beträffande dessa redskap, om utveck-
14846: dessa utgörs projektilens drivkraft av gas,       lingen vänds i en riktning som ger mera
14847: vilken under tryck som sådan är lagrad i          anledning till oro än i dagens läge.
14848: 
14849:     Helsingfors den 30 juni 1989
14850: 
14851:                                                                Inrikesminister Jarmo Rantanen
14852:                                                 1989 vp.
14853: 
14854: Kirjallinen kysymys n:o 314
14855: 
14856: 
14857: 
14858: 
14859:                                    Aaltonen: Alavuden Vetämäjärven suojelemisesta
14860: 
14861: 
14862: 
14863:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14864:    Vetämäjärven suojelemisesta tehtiin vuoden            Vastauksen mukaan Vetämäjärven vesien-
14865: 1988 valtiopäiville kirjallinen kysymys n:o 85,       suojelua voidaan edistää laatimalla vesiensuo-
14866: jossa todettiin mm.: "Vetämäjärven ympäris-           jelusuunnitelma, jossa selvitetään järven tilaan
14867: töön viime vuosien aikana rakennetut suo- ja          vaikuttavat, kuormittavat tekijät sekä arvioi-
14868: metsäojat ovat saastuttaneet järveä vaarantaen        daan niiden vaikutus. Samalla tulisi suunnitella
14869: sen virkistyskäytön. Järven vettä pystyttiin          toimet kuormituksen vähentämiseksi. Suunnit-
14870: aiemmin käyttämään jopa juomavetenä, kun              telun yhteydessä voitaisiin laatia myös ehdo-
14871: nykyisin uimareiden täytyy peseytyä uinnin            tukset järven kunnostustoimista. Vetämäjärven
14872: jälkeen päästäkseen eroon niljaisesta levästä.        valuma-alueen maanomistajat ja rantojen käyt-
14873: Alavuden kaupungin terveysviranomaiset ovat           täjät voivat edistää vesistön tilan kohentamista
14874: todenneet levän olevan lähtöisin turvesoilta."        myös muulla tavoin toteutettavalla yhteistoi-
14875:    Sekä edelleen "Vetämäjärvi alkoi soistua jo        minnalla. Metsätalouden, maatalouden ja ha-
14876: suoritetun järvenlaskun vuoksi. Matalapohjai-         jakuormituksen sekä vesien virkistyskäytön ai-
14877: nen järvi sai mutakerroksen ja matala pohjois-        heuttaman kuormituksen vähentämisestä on
14878: pää ruohottui 1970-luvun alkuun mennessä.             olemassa riittävästi tietoja. Siihen on siten
14879: Vesi muuttui läpinäkymättömäksi vuosina               myös käytännön mahdollisuuksia.
14880:  1982-1983. Veden väri vaihtui kirkkaan mus-             Vastauksen saamisen jälkeen Vetämäjärven
14881: tasta ruskeaksi, ja pinnalla voi havaita siitepö-     virkistyskäyttäjät ovat kääntyneet mm. Alavu-
14882:  lymäisen pieneliöstön. Myös eteläpää on kas-         den kaupungin ympäristönsuojelulautakunnan
14883: vamassa umpeen, humus on peittänyt äkillisesti        ja Vaasan läänin vesi- ja ympäristöpiirin sekä
14884: myös hiekkarannat ja suokasvit ovat vallanneet        ympäristöministeriön puoleen. Alavuden kau-
14885: alaa niilläkin.                                       pungin ympäristönsuojelulautakunta ei ole ryh-
14886:    Vetämäjärvellä on noin 30 kesämökkiä, neljä        tynyt kirjelmän johdosta mihinkään toimenpi-
14887: uimarantaa sekä kaupungin omistama leirikes-          teisiin, vaan on todennut, että vesien johtamis-
14888:  kus. Runsaassa virkistyskäytössä olevan järven       ta Vetämäjärveen luonnollisen valuma-alueen
14889:  käyttäminen saostusaltaana on ilmiselvää luon-       ulkopuolelta ei maasto-olosuhteiden vuoksi
14890:  non väärinkäyttöä sekä vahingontekoa. Lisäksi        voida metsäojituksen keinoin toteuttaa, ei ai-
14891:  saastuminen alentaa rantojen taloudellista ar-       nakaan siinä määrin, että sillä olisi vaikutusta
14892:  voa."                                                järven tilaan. Vaasan läänin vesi- ja ympäris-
14893:     Kysymyksessä tiedusteltiin, onko hallitus tie-    töpiiri ei sen paremmin kuin ympäristöministe-
14894:  toinen Alavuden Vetämäjärven saastumisesta,          riökään ole ryhtynyt kirjelmän johdosta mihin-
14895: ja mihin pikaisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo     kään toimenpiteisiin.
14896:  ryhtyä sen estämiseksi sekä järven palauttami-
14897:  seksi luonnontilaan.                                   Tilanne näyttäisikin olevan viitatun kirjalli-
14898:     Vastauksessaan hallitus totesi, että vesiviran-   sen kysymyksen vastauksen mukainen, eli vi-
14899:  omaiset eivät vielä voi riittävästi puuttua met-     ranomaiset eivät vielä voi riittävästi puuttua
14900:  sätaloudesta, maataloudesta ja muusta haja-          metsätaloudesta, maataloudesta ja muusta ha-
14901:  kuormituksesta aiheutuviin vesistöhaittoihin.        jakuormituksesta aiheutuviin vesistöhaittoihin.
14902:  Lainsäädäntöä tulisi kehittää niin, että tällaiset   Vastauksen mukaan lainsäädäntöä tulisi kehit-
14903:  haitat voitaisiin ennakolta ehkäistä. Haittojen      tää niin, että tällaiset haitat voitaisiin ennakol-
14904:  vähentäminen jälkeenpäin on yleensä hyvin            ta ehkäistä. Tähän näkemykseen onkin helppo
14905:  hidasta ja kallista.                                 yhtyä.
14906: 
14907: 2900100
14908: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 314
14909: 
14910:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-            mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
14911: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän                  tus aikoo ryhtyä lainsäädännön uudis-
14912: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen                tamiseksi siten, että viranomaiset saisi-
14913: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                 vat riittävät keinot puuttua metsätalou-
14914:                                                             desta, maataloudesta ja muusta haja-
14915:           Onko Hallitus tietoinen Alavuden                  kuormituksesta aiheutuviin vesistöhait-
14916:        Vetämäjärven yhä heikentyvästä tilasta,              toihin?
14917:        ja
14918: 
14919:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1989
14920: 
14921:                                           Markus Aaltonen
14922:                                       1989 vp. -     KK n:o 314                                     3
14923: 
14924: 
14925: 
14926:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14927:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Aikaisemmin tehtyjen toimenpiteiden aiheut-
14928: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tamia haittoja voidaan poistaa myös haitan
14929: olette 25 päivänä toukokuuta 1989 päivätyn           aiheuttajien toimesta ja kustannuksella. Mikäli
14930: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         sopimusteitse tai vapaaehtoisesti ei päästä tu-
14931: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        lokseen, voidaan asiat saattaa aina myös ve-
14932: edustaja Aaltosen kirjallisesta kysymyksestä         sioikeuden ratkaistaviksi. Vesioikeusmenettelyä
14933: n:o 314:                                             nopeammin voidaan tilannetta parantaa, jos
14934:                                                      alueen maanomistajat, vesien virkistyskäyttäjät
14935:           Onko Hallitus tietoinen Alavuden           ja maa- ja metsätalouden harjoittajat yhteistuu-
14936:        Vetämäjärven yhä heikentyvästä tilasta,
14937:                                                      min ryhtyvät toimintaan. Omatoimisesti ja
14938:        ja                                            yhteistyössä kunnan kanssa Vetämäjärven ve-
14939:           mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
14940:                                                      siensuojelu ja kunnostaminen on mahdollista
14941:        tus aikoo ryhtyä lainsäädännön uudis-
14942:                                                      toteuttaa liikoja viivyttelemättä.
14943:        tamiseksi siten, että viranomaiset saisi-
14944:                                                         Lokakuussa 1988 valtioneuvosto teki peri-
14945:        vat riittävät keinot puuttua metsätalou-
14946:                                                      aatepäätöksen vesiensuojelun tavoiteohjelmasta
14947:        desta, maataloudesta ja muusta haja-
14948:                                                      vuoteen 1995. Päätös antaa muun kuormituk-
14949:        kuormituksesta aiheutuviin vesistöhait-
14950:                                                      sen ohella myös hajakuormitukselle selkeät
14951:        toihin?
14952:                                                      vesiensuojelun tavoitteet. Olemassa olevan
14953:                                                      kuormituksen vähentämistoimenpiteiden lisäksi
14954:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         pyritään toimimaan niin, että etenkin uusista
14955: vasti seuraavaa:                                     maatalouden, metsätalouden ja muun haja-
14956:    Alavuden Vetämäjärven likaantuminen ja            kuormituksen toimenpiteistä aiheutuvat haitat
14957: rehevöitymiskehitys on edennyt vaiheeseen, jos-      estetään ennakolta mahdollisimman hyvin.
14958: sa aikaisemmin hitaasti ja huomaamattomasti             Vesiensuojelua koskevista ennakkotoimenpi-
14959: tapahtuneet muutokset nopeutuvat ja tila heik-       teistä annetun asetuksen uudistus on parhail-
14960: kenee jyrkästi ja havaittavasti. Viime vuonna        laan vireillä. Tarkoituksena on laajentaa ilmoi-
14961: totesin vastauksessani Vetämäjärven vesiensuo-       tusvelvollisuus koskemaan sikaloiden lisäksi
14962: jelua koskevaan kirjalliseen kysymykseen n:o         myös muita karjasuojia, turkistarhoja ja esi-
14963: 85, että järven vesiensuojelua voidaan edistää       merkiksi turvetuotantoalueita. Metsäojitus ja
14964: laatimalla vesiensuojelusuunnitelma ja suunnit-      metsänlannoitus sekä muut metsätaloustoimet
14965: telemalla sekä toteuttamalla tarpeelliset toi-       voidaan saattaa ilmoitusmenettelyn piiriin vas-
14966: menpiteet kuormituksen vähentämiseksi. Jär-          ta, kun vesilakiin on tehty eräitä muutoksia.
14967: ven kunnostamisella voitaisiin myös poistaa          Ne, samoin kuin vesilain ojitusta koskevien
14968: aikaisemmasta kehityksestä johtunutta järven         säännösten kehittäminen ympäristönsuojelun
14969: sisäistä kuormitusta ja parantaa siten Vetämä-       kannalta paremmiksi, ovat myös vireillä.
14970: järven tilaa. Tällaisen paikallisen vesiensuojelu-      Vesiensuojeluviranomaiset       työskentelevät
14971: suunnitelman laatiminen ja kunnostamistoi-           kaiken aikaa kehittääkseen keinoja, joilla maa-
14972: menpiteiden suunnittelu kuuluvat ensisijaisesti      taloudesta ja metsätaloudesta sekä muusta ha-
14973: asianomaiselle kunnalle. Vesi- ja ympäristöpiiri     jakuormituksesta aiheutuvia haittoja voitaisiin
14974: ja ympäristöhallinto osallistuvat hankkeisiin        ennalta ehkäistä nykyistä tehokkaammin. Lain-
14975: lähinnä asiantuntijoina. Kunnalle kuuluu             säädäntö, erilaiset määräykset ja ohjeet eivät
14976: yleensä vastuu hankkeen oikeudellisista ja ta-       kuitenkaan yksin riitä, vaan neuvonnalla ja
14977: loudellisista seikoista. Valtion varoja osoite-      taloudellisilla ohjauskeinoilla on myös suuri
14978: taan vain erityistapauksissa tällaisten lähinnä      merkitys. Ensi vuonna tullaan erityisesti tehos-
14979: paikallista merkitystä omaavien kohteiden han-       tamaan maatalouden neuvontaa ympäristön-
14980: kesuunnitteluun tai hankkeen toteuttamiseen.         suojelussa.
14981:      Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1989
14982: 
14983:                                                                   Ympäristöministeri Kaj Bärlund
14984: 4                                    1989 vp. -      KK n:o 314
14985: 
14986: 
14987:                               Tili Riksdagens Herr Talman
14988:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         åstadkommit, kan också avlägsnas på skade-
14989: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          görarens initiativ eller bekostnad. Ifall resultat
14990: av den 25 maj 1989 till vederbörande medlem          inte kan uppnås genom överenskommelse eller
14991: av statsrådet översänt avskrift av följande av       frivilligt, kan ärendet alltid föras till vatten-
14992: riksdagsman Aaltonen undertecknade spörsmål          domstolen för avgörande. Siiuationen kan för-
14993: nr 314.:                                             bättras snabbare än via vattendomstolen, om
14994:                                                      markägarna på området, de som använder
14995:          Är Regeringen medveten om det allt
14996:                                                      vattnet för rekreation samt de som idkar jord-
14997:        mer försämrade tillstånd som sjön Ve-         och skogsbruk tillsammans vidtar åtgärder. På
14998:        tämäjärvi i Alavo befinner sig i, och         så sätt är det möjligt att inleda vattenvårds-
14999:          vilka brådskande åtgärder ämnar Re-         verksamhet och att restaurera sjön Vetämäjärvi
15000:        geringen vidta för att förnya lagstiftning-   på parternas eget initiativ och i samarbete med
15001:        en så, att myndigheterna får tillräckliga
15002:                                                      kommunen utan större dröjsmål.
15003:        befogenheter att ingripa mot skador av
15004:                                                         I oktober 1988 fattade statsrådet ett pricip-
15005:        vattendrag som beror på skogsbruk,
15006:                                                      beslut angående målprogram för vattenvård
15007:        jordbruk eller någon annat diffusions-
15008:                                                      fram till år 1995. Beslutet ställer upp klara
15009:        belastning?
15010:                                                      vattenvårdsmålsättningar också för diffusions-
15011:                                                      belastning vid sidan av övrig belastning. För-
15012:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         utom existerande åtgärder för att minska
15013: samt anföra följande:                                belastningen eftersträvas att framför allt nya
15014:    Föroreningen och eutrofieringen av sjön           skador, som beror på jordbruk, skogsbruk och
15015: Vetämäjärvi i Alavo har nått ett stadium där         annan diffusionsbelastning, skall förebyggas
15016: tidigare långsamma och omärkliga förändring-         på bästa möjliga sätt.
15017: ar försnabbas och där skicket hos sjön dras-            En revision av förordningen om förhandsåt-
15018: tiskt och märkbart försämras. I fjol konstate-       gärder för skydd av vatten planeras som bäst.
15019: rade jag i mitt svar på spörsmål nr 85 gällande      Avsikten med revisionen är att utvidga skyl-
15020: skyddet av sjön Vetämäjärvis vatten att skyd-        digheten till förhandsanmälan att förutom
15021: det kan främjas genom att en vattenvårdsplan         svingård även gälla andra djurstall, pälsdjurs-
15022: utarbetas samt genom att nödvändiga åtgärder         farmar och t.ex. torvproduktionsområden. Sys-
15023: för att minska belastningen planeras och             temet med förhandsanmälan kan utvidgas att
15024: vidtas. Genom restauration av sjön kunde             gälla skogsdikning och skogsgödsling samt
15025: också intern belastning, som beror på den            övriga skogsbruksåtgärder först när vissa änd-
15026: tidigare utvecklingen, avlägsnas och därmed          ringar gjorts i vattenlagen. Dessa ändringar är
15027: kunde sjön Vetämäjärvis tillstånd förbättras.        också aktuella och likaså ett utvecklande av
15028: Att utarbeta en dylik lokal vattenvårdsplan och      stadgandena i vattenlagen gällande dikning i en
15029: att planera restaurationsåtgärder ankommer i         för miljövården gynnsammare riktning.
15030: första hand på vederbörande kommun. Vatten-             Vattenvårdsmyndigheterna försöker ständigt
15031: och miljödistriktet samt miljöförvaltningen del-     utveckla metoder, med vilka de skador som
15032: tar i projekten närmast som sakkunniga. Pro-         uppkommer genom jordbruket och skogsbru-
15033: jektets juridiska och ekonomiska detaljer an-        ket samt genom annan diffusionsbelastning
15034: kommer vanligen på kommunen. Statliga me-            effektivare kan förebyggas. Lagstiftning samt
15035: del anvisas endast i specialfall för projektpla-     olika föreskrifter och anvisningar räcker dock
15036: nering gällande dylika objekt av närmast lokal       inte ensamma till, utan även rådgivning och
15037: betydelse eller för att genomföra sådana pro-        ekonomiska styrmedel har en stor betydelse.
15038: jekt.                                                Nästa år kommer särskilt rådgivningen till
15039:    Skador, som tidigare vidtagna åtgärder har        jordbruket angående miljövård att effektiveras.
15040:     Helsingfors den 29 juni 1989
15041: 
15042:                                                                         Miljöminister Kaj Bärlund
15043:                                              1989 vp.
15044: 
15045: Kirjallinen kysymys n:o 315
15046: 
15047: 
15048: 
15049: 
15050:                                  Saari: Virtain-Ähtärin maantien rakentamisen nopeuttamisesta
15051: 
15052: 
15053:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15054: 
15055:    Valtioneuvosto teki v. 1981 periaatepäätök-        Virtain-Ähtärin maantie on nykyaikaisessa
15056: sen eräistä Suomenselän alueen kehityksen tur-     mielessä rakentamaton vanha maantie, joka on
15057: vaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Tähän     päällystetty öljysoralla. Heikon kantavuutensa
15058: päätökseen sisältyi kohta 7, jossa valtioneuvos-   ja routimisensa vuoksi tien kunto on ala-
15059: to päätti:                                         arvoinen.
15060:    "Suomenselän alueen seudullista tieverkkoa         Suunnitteluvalmius tien rakentamiselle on
15061: tihennetään ja kehittämistä nopeutetaan lähin-     olemassa. Tiepiirien toimenpideohjelmissa Vir-
15062: nä tie- ja vesirakennuslaitoksen laatiman tie-     tain-Hämeen piirin rajan tiejakson rakentami-
15063: verkon runkosuunnitelman pohjalta erityisesti      nen on ollut ohjelmoituna vuosille 1989-90 ja
15064: vaikeimmilla työttömyysalueilla."                  Hämeen piirin rajan-Ähtärin tiejakso vuosille
15065:    Viime talvena TVL sai valmiiksi ko. valtio-     1990-92. Kaikesta edellä olevasta huolimatta
15066: neuvoston periaatepäätöksen perusteella käyn-      tien rakentaminen näyttää yhä siirtyvän.
15067: nistämänsa Suomenselän alueen tieverkkoselvi-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15068: tyksen. Selvityksen perusteella sekä liikennemi-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
15069: nisteriö että TVH totesivat tiejakson Virrat-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15070: Ähtäri-Alajärvi-Kaustinen olevan yhtenäi-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15071: seksi seudulliseksi tiejaksoksi kehiteltävä tie.
15072:    Tiejakso Virrat-Ähtäri on mm. Ähtärin                     Onko Hallitus tietoinen Virtain-Äh-
15073: kaupungin tärkein tieyhtey~. etelään. Mm. kah-            tärin maantien mm. Ähtärin elinkeino-
15074: den sahalaitoksen lisäksi Ahtärissä sijaitsevat           elämän kehitystä haittaavasta heikko-
15075: Fiskars Oy:n Inhan tehtaat ja puolustusvoi-               kuntoisuudesta, sekä
15076: main Inhan varikko. Erityistä tarvetta tien                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15077: kuntoon saamiselle on aiheuttanut Ähtäriin                ryhtyä kyseisen tien rakentamiseksi tie-
15078: kehittynyt yksi Suomen merkittävimpiin kuu-               piirien toimenpideohjelmien mukaisessa
15079: luva matkailukeskus.                                      aikataulussa?
15080:     Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1989
15081: 
15082:                                            Aapo Saari
15083: 
15084: 
15085: 
15086: 
15087: 290010D
15088: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 315
15089: 
15090: 
15091: 
15092: 
15093:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15094:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     laatinut vuosittain uuden toimenpideohjelman
15095: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      kasvaviin tiemäärärahakehyksiin. Vuotuisissa
15096: olette 25 päivänä toukokuuta 1989 päivätyn         tulo- ja menoarvioissa tätä kasvua ei tienpidon
15097: kirjeenne n:o 1119 ohella toimittanut valtioneu-   rahoitukseen ole kuitenkaan saatu, vaikka lii-
15098: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       kenne yleisillä teillä on 1980-luvulla kasvanut
15099: kansanedustaja Aapo Saaren näin kuuluvasta         lähes 50 %, pääteillä jopa 65 %. Erityisesti
15100: kirjallisesta kysymyksestä n:o 315:                pääteiden nopea liikenteen kasvu on pakotta-
15101:                                                    nut tie- ja vesirakennuslaitoksen arvioimaan
15102:           Onko Hallitus tietoinen Virtain-Äh-      hankkeiden toteutusjärjestystä vuosi vuodelta
15103:        tärin maantien mm. Ähtärin elinkeino-
15104:                                                    uudelleen.
15105:        elämän kehitystä haittaavasta heikko-
15106:        kuntoisuudesta, sekä                           Näiden syiden vuoksi tie- ja vesirakennuslai-
15107:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     tos on joutunut siirtämään myös Virtain-
15108:        ryhtyä kyseisen tien rakentamiseksi tie-    Ähtärin tien toteuttamista. Kuluvan kevään
15109:        piirien toimenpideohjelmien mukaisessa      aikana tehdyssä viimeisimmässä tarkistuksessa,
15110:        aikataulussa?                               jonka tiepiirit ovat tehneet nyt suunniteltuihin
15111:                                                    rahoituskehyksiin, on hanketta jälleen kerran
15112:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       jouduttu siirtämään myöhemmäksi. Ellei tien-
15113: vasti seuraavaa:                                   pidon rahoitusta lisätä, on hanke vaarassa
15114:                                                    siirtyä jopa 1990-luvun puoliväliin.
15115:    Maantie n:o 349 (Virrat-Ähtäri) parannet-
15116: tiin 1970-luvun alkupuolella varsin vähäisin          Liikenneministeriö pitää tämän hankkeen
15117: kustannuksin ja päällystettiin öljysoralla. Ku-    toteuttamista kuitenkin erittäin kiireellisenä.
15118: ten useiden muidenkin samalla lailla paikalleen    Liikenneministeriö esitti jo vuosi sitten hanket-
15119: parannettujen teiden, on tämänkin tien rakenne     ta vuoden 1989 tulo- ja menoarvioon. Yhteen-
15120: riittämätön kasvaneelle liikenteelle. Liikenteen   sovitettaessa tienpidon rahoitusta valtion mui-
15121: kasvuun tällä tiellä on ollut Ähtärin matkailu-    hin tarpeisiin hallituksessa tiehanke jäi menoar-
15122: keskuksella huomattava merkitys, josta ei tietä    vioesityksestä pois. Liikenneministeriö tulee ot-
15123: parannettaessa vielä tiedetty.                     tamaan Virtain-Ähtärin tien parantamisen
15124:    Tie- ja vesirakennuslaitos arvioi jo 1980-      uudelleen harkittavaksi, kun hallitus päättää
15125: luvun alussa tien rakenteen kestämättömyyden.      vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesityksestä.
15126: Hankkeen osia sisältyi jo vuonna 1983 laadit-      Viime kädessä tienpidon rahoituksesta ja sen
15127: tuun tienpidon toimenpideohjelmaan vuonna          myötä tämänkin hankkeen toteuttamisesta
15128: 1988 alkavana. Tie- ja vesirakennuslaitos on       päättää eduskunta.
15129: 
15130:     Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1989
15131: 
15132:                                                              Liikenneministeri Pekka Vennamo
15133:                                     1989 vp. -     KK n:o 315                                     3
15134: 
15135: 
15136: 
15137: 
15138:                              Tili Riksdagens Herr Talman
15139:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        ett nytt åtgärdsprogram inom de ökande väg-
15140: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        anslagsramarna. I den årliga budgeten har en
15141: nr 1119 av den 25 maj 1989 tili vederbörande       sådan ökning dock inte erhållits i finansiering-
15142: medlem av statsrådet översänt avskrift av          en av väghållningen, fastän trafiken på de
15143: följande av riksdagsman Aapo Saari underteck-      allmänna vägarna under 1980-talet har ökat
15144: nade spörsmål nr 315:                              med närmare 50 % och på de viktigaste vägar-
15145:                                                    na rentav med 65 %. Den snabba ökningen i
15146:           Är Regeringen medveten om i hur          trafiken speciellt på de viktigaste vägarna har
15147:        dåligt skick landsvägen Virdois-Etseri
15148:                                                    tvingat väg- och vattenbyggnadsverket att år-
15149:        befinner sig och att detta bl.a. förorsa-   ligen ompröva ordningen för genomförandet av
15150:        kar olägenhet för näringslivets utveck-     projekten på nytt.
15151:        ling i Etseri, samt
15152:                                                       Av dessa orsaker har väg- och vattenbygg-
15153:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
15154:        ta för att bygga upp ifrågavarande väg      nadsverket varit tvunget att uppskjuta förverk-
15155:        enligt en tidtabell som överensstämmer      ligandet av vägen Virdois-Etseri. Vid den
15156:        med vägdistriktets åtgärdsprogram?          senaste revideringen, som vägdistrikten i våras
15157:                                                    gjorde inom ramen för den planerade finansie-
15158:                                                    ringen, har man åter en gång blivit tvungen att
15159:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       uppskjuta genomförandet av projektet tili en
15160: samt anföra följande:                              senare tidpunkt. Om inte finansieringen av
15161:    Landsvägen nr 349 (Virdois-Etseri) förbätt-     väghållningen ökas är det möjligt att projektet
15162: rades i början av 1970-talet med mycket små        rentav uppskjuts tili mitten av 1990-talet.
15163: kostnader och belagdes med oljegrus. Denna            Trafikministeriet anser dock att det brådskar
15164: vägs konstruktion liksom också andra vägars        i hög grad med genomförandet av detta pro-
15165: som lappats obetydligt på samma sätt är            jekt. Trafikministeriet föreslog redan för ett år
15166: otiliräcklig för den ökade trafiken. Turistcen-    sedan att projektet tas in i budgeten för år
15167: tret i Etseri har haft en stor betydelse i fråga    1989. Då finansieringen av väghållningen i
15168: om den ökade trafiken på denna väg och man         regeringen sammanjämkades med statens övri-
15169: kände inte tili detta då vägen förbättrades.       ga behov uteslöts vägprojektet ur budgetpro-
15170:    Väg- och vattenbyggnadsverket uppskattade       positionen. Trafikministeriet kommer att över-
15171: redan i början av 1980-talet att vägens kon-       väga förbättrandet av vägen Virdois-Etseri på
15172: struktion inte håller. Delar av projektet ingick   nytt då regeringen beslutar om budjetproposi-
15173: i ett åtgärdsprogram för väghållningen som         tionen för år 1990. I sista hand beslutar
15174: uppgjordes redan år 1983 och avsikten var att      riksdagen om finansieringen av väghållningen
15175: arbetena på dem skulle inledas år 1988. Väg-       och i och med detta också om genomförandet
15176: och vattenbyggnadsverket har årligen uppgjort      av detta projekt.
15177:     Helsingfors den 9 juni 1989
15178: 
15179:                                                                 Trafikminister Pekka Vennamo
15180:                                                 1989 vp.
15181: 
15182: Kirjallinen kysymys n:o 316
15183: 
15184: 
15185: 
15186: 
15187:                                    Puska: Pienyrittäjiä koskevista pakollisista tilastokyselyistä
15188: 
15189: 
15190:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15191: 
15192:    Yrittäjät joutuvat valtionhallinnolle toimitta-    to- ja tilitietoihin kyselyn vaatimalla tavalla.
15193: maan hyvin monia pakollisia ilmoituksia ja               On selvää, että valtionhallinto tarvitsee yrit-
15194: tilastotietoja. Tällaisia ovat mm. patentti- ja       täjältä eräitä tietoja ja että yritystilastoista on
15195: rekisterihallitukselle annettavat ilmoitukset, ve-    hyötyä. Onko kyselyjen ja tilastojen tarpeelli-
15196: roihin liittyvät ilmoitukset, eläkevastuuseen liit-   suus ja hyöty kuitenkaan arvioitu aina riittävän
15197: tyvät ilmoitukset, teollisuustilastotoimistoon        kriittisesti ottaen huomioon niiden aiheutta-
15198: annettavat ilmoitukset, Tilastokeskuksen kyse-        man työn ja haitan yrityksille? Onko valtion-
15199: lyihin annettavat vastaukset, työnantajaliittoi-      hallinnolla kokonaiskäsitystä pienyrittäjille
15200: hin annettavat ilmoitukset jne. Monilla toimi-        kohdistuvasta ilmoitus- ja kyselyrasitteesta?
15201: aloilla on vielä runsaasti toimialakohtaisia il-      Kun valtionhallinto pyrkii purkamaan omaa
15202: moituksia ja tilastokyselyjä.                         byrokratiaansa, onko ajateltu tämän yrittäjiin
15203:    Erityisesti pienten yritysten osalta, joita on     kohdistuvan byrokratian vähentämistä?
15204: lukumääräisesti paljon ja joiden työllistävä             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15205: vaikutus on suuri, tällainen runsas paperisota        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
15206: vie runsaasti yrittäjän aikaa, aiheuttaa hänelle      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15207: harmia, vaivaa ja usein suoranaisia kuluja sekä       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15208: on pois varsinaiseen yritystoimintaan käytettä-
15209: västä ajasta.                                                   Mitkä ovat pienyrityksille pakolliset
15210:    Erityisen rasittavina pienyrittäjät kokevat               valtionhallinnolle annettavat ilmoituk-
15211: Tilastokeskuksen monet pakolliset tilastokyse-               set ja tilastokyselyt, sekä
15212: lyt. Ne toistuvat varsin usein ja tiedustelevat                 aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
15213: monia yksityiskohtia, joihin vastaamiseen yrit-              siin tämän tilastotoiminnan kehittämi-
15214: täjältä menee aikaa, vaivaa ja rahaa. Suoranai-              seksi niin, että pienyrityksille kohdistu-
15215: sia kustannuksia koituu, kun yrittäjä joutuu                 va rasite pienenisi olennaisesti nykyises-
15216: tilitoimistolla teettämään vastaukset liikevaih-             tään?
15217:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1989
15218: 
15219:                                              Pekka Puska
15220: 
15221: 
15222: 
15223: 
15224: 290010D
15225: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 316
15226: 
15227: 
15228: 
15229: 
15230:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15231: 
15232:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       käynnistettiin tiedonkeruiden rationalisointi-
15233: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       hanke, jossa tiedonantotaakan keventämiseen
15234: olette 25 päivänä toukokuuta 1989 päivätyn          pyrittiin useammasta lähtökohdasta. Tiedonke-
15235: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        ruita karsittiin ja yhdistettiin, kyselyjen toistu-
15236: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       vuutta harvennettiin, kyselylomakkeet käytiin
15237: edustaja Puskan kirjallisesta kysymyksestä n:o      asiantuntijoiden avulla läpi ja niitä kehitettiin
15238: 316, joka kuuluu seuraavasti:                       sekä selvitettiin erityisesti mahdollisuudet lisätä
15239:                                                     tietojen yhteiskäyttöä viranomaisten kesken.
15240:           Mitkä ovat pienyrityksille pakolliset     Elinkeinoelämän edustajien joukossa hankkees-
15241:        valtionhallinnolle annettavat ilmoituk-      sa oli mukana myös pienyrittäjien edustus.
15242:        set ja tilastokyselyt, sekä
15243:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-          Hankkeen tuloksista voidaan esittää seuraa-
15244:        siin tämän tilastotoiminnan kehittämi-       via lukuja vuonna 1984 suoritetun 15 virastoon
15245:        seksi niin, että pienyrityksille kohdistu-   kohdistetun selvityksen perusteella:
15246:        va rasite pienenisi olennaisesti nykyises-       - 75 tiedonkeruuta oli lopetettu, muutettu
15247:        tään?                                        tai se oli virastossa kehitettävänä
15248:                                                         - 6 tiedonkeruuta oli määrätty tutkittavak-
15249:   Esitän vastauksena kunnioittavasti seuraa-        si.
15250: vaa:
15251:                                                      2. Tilastokeskuksen tiedonkeruu
15252: l. Yritysten tiedonantovelvoitteet
15253:                                                        Tilastokeskus kerää yrityksiä koskevia tieto-
15254:    Valtionhallinnon piirissä on viimeksi suori-     ja tilastoja varten
15255: tettu kattava tutkimus elinkeinoelämälle suun-         - yrityksille suunnatuilla suorilla lomake-
15256: tautuvasta tiedonkeruusta vuonna 1980. Tutki-       kysclyillä
15257: muksen mukaan tuolloin oli olemassa n. 600             - hallinnollisista rekistereistä ja aineistoista
15258: erilaista elinkeinoelämään kohdistuvaa tiedon-         - toimiala- ja muiden elinkeinoelämän jär-
15259: keruuta. Näistä osa oli sellaisia, joiden toi-      jestöjen aineistoista.
15260: meenpanijana olivat kunnat ja osa sellaisia,           Seuraavassa on Tilastokeskuksen selvitys vii-
15261: joissa tietojen antaminen perustui yrittäjän        me vuosina toteutetuista muutoksista Tilasto-
15262: omaan aloitteeseen (esim. avustusten hakemi-        keskuksen tietojenkeruussa, jotka nimenomaan
15263: sen yhteydessä annettavat tiedot).                  kohdistuvat pienyritysten tiedonantovelvoittei-
15264:    Kartoitus kattoi koko hallinnon tiedonke-        siin:
15265: ruut, ja on huomattava, että yksittäinen yritys
15266: joutuu vastaamaan vain osaan kyselyistä. Tut-          - Teollisuustilaston kyselylomakkeet on
15267: kimuksen mukaan kyselyistä 55 % kohdistui           uudistettu siten, että yleislomakkeen tietoja on
15268: alle sataan yritykseen, 32 % sadasta tuhanteen      vähennetty ja yhdenmukaistettu kirjanpitokäy-
15269: yritykseen ja vain 3 % kyselyistä kohdistui yli     tännön kanssa sekä lopetettu alle 20 hengen
15270: kymmeneentuhanteen yritykseen. Sitä, miten          yrityksiltä hyödykkeittäiset raaka-ainekyselyt
15271: tiedonantovelvoitteet kohdistuivat yritysten           - Tilinpäätöstilaston lomakkeita on supis-
15272: koon mukaan, ei tutkittu.                           tettu, tehty pienyrityksille oma suppea lomake
15273:    Tiedonkemiden tarkoituksen mukaan ne ja-         ja lopetettu kyselyt alle 5 hengen yrityksiltä.
15274: kautuivat seuraavasti:                              Tätä vuotta koskevana yrityksille lähetettävä
15275:    - lupatyyppiset 15%                              lomakkeisto supistuu nykyisestä noin 30 %.
15276:    - raha-anomukset 20 %                               - Tilastokeskus tutkii parhaillaan elinkei-
15277:    - valvonta 45 %                                  noveroaineiston soveltuvuutta tilinpäätöstilas-
15278:    - tilastointi ja tutkimus 20 %                   tojen laatimiseen tavoitteena lopettaa pienyri-
15279:    Edellä kuvatun tutkimuksen tietojen pohjalta     tysten tilinpäätöskyselyt
15280:                                      1989 vp. -      KK n:o 316                                       3
15281: 
15282:   - Yritys- ja toimipaikkarekisterin valmistu-       miiksi, ja parhaillaan hallitus valmistelee hank-
15283: mista on nopeutettu vuodella hyödyntämällä           keen toimeenpanovaihetta. Lupahallintohanke
15284: verotusaineistoa ja tekemällä yhteistyötä vero-      on tarkoitus käynnistää syksyllä 1989, ja se
15285: hallinnon kanssa. Yhteistyön tuloksena pääl-         tulee merkittävästi supistamaan mm. pienyri-
15286: lekkäinen tiedonkeruu on poistunut.                  tysten tiedonantotaakkaa.
15287:   - Parhaillaan kehitetään julkista liike- ja
15288: yhteisötunnusta, jonka avulla keskeiset yritystä     4. Hallituksen muut suunnitelmat pienyritysten
15289: koskevat tiedot voidaan välittää tarvitseville
15290:                                                         tiedonantovelvoitteiden keventämiseksi
15291: ilman, että niitä kysytään yrityksiltä.
15292:   - Tiedonkeruussa on siirrytty esitäytettyjen
15293:                                                         Hallitus jatkaa myös määrätietoisesti valtion
15294: lomakkeiden käyttöön tavoitteena helpottaa
15295:                                                      tietohallinnon kehitystyötä, jonka yhtenä tar-
15296: yrityksessä tehtävää työtä.                          koituksena on pienyritysten aseman helpotta-
15297:    - Tiedustelut pyritään ajoittamaan siten,
15298:                                                      minen tiedonantovelvoitteiden osalta. Keskei-
15299: että vastaustaakka jakaantuisi tasaisemmin ym-
15300:                                                      nen merkitys tässä on valtioneuvoston
15301: päri vuoden.                                         22.3.1989 tekemällä, valtion tietohallinnon ke-
15302:    Tilastokeskuksen suunnitelmista lähitulevai-      hittämistä koskevalla päätöksellä. Päätöksessä
15303: suuden kehittämistoimiksi pienten yritysten tie-     nimenomaan todetaan, että julkisen hallinnon
15304: donantovelvoitteiden osalta voidaan todeta           tietojärjestelmien tulee olla siten yhteensopivia,
15305: seuraavaa:                                           että tiedot voidaan, jollei tietojen suojaamista
15306:    Pienyrityksiltä tapahtuva tiedonkeruu koko-       säännöksistä muuta johdu, kerätä hallinnossa
15307: naisuudessaan tulee lisääntymään, jos asiaa
15308:                                                      pääsääntöisesti vain kerran ja luovuttaa tieto-
15309: mitataan kyselyjen kohteeksi joutuvien yritys-
15310:                                                      palveluina niitä tarvitseville muille viranomai-
15311: ten lukumäärällä. Tämä johtuu yritysten kes-
15312:                                                      sille. Lisäksi päätöksessä edellytetään, että val-
15313: kikoon pienenemisestä ja lukumäärän kasvus-
15314:                                                      tionhallinnossa sekä valtionhallinnon ja kun-
15315: ta. Sen sijaan yksittäiseltä yritykseltä kysyitä-
15316:                                                      nallishallinnon välillä tiedot välitetään tietojär-
15317: vien tietojen määrä tulee supistumaan. Lisäksi       jestelmästä toiseen ensisijaisesti konekielisinä.
15318: kyselyissä tullaan käyttämään nykyistä tehok-
15319:                                                          Yksi ongelma hallinnon tietohuollon kehit-
15320: kaammin otantamenetelmiä.
15321:                                                      tämisessä on kuitenkin ollut elinkeinoelämän
15322:                                                      ristiriitainen suhtautuminen hallinnon tieto-
15323: 3. Lupahallintohanke                                 huollon kehittämiseen. Hallinnon tietotuotan-
15324:                                                      noita odotetaan nopeita, oikeita tuloksia kan-
15325:    Jatkona edellä kuvatulle tiedonkeruuta Sel-       santalouden ja valtiontalouden sekä yhteiskun-
15326: vittäneelie hankkeelle käynnistettiin 1988 erityi-   nan ja yritysten päätöksenteon tueksi. Saman-
15327: nen lupahallintoselvitys, jonka tarkoituksena        aikaisesti ko. tietotuotannon perustietojen tar-
15328: on selvittää kansalaisiin ja elinkeinoelämään        peen tyydyttäminen koetaan rasitteena ja aina-
15329: kohdistuvat lupajärjestelmät ja niiden rationa-      kin elinkeinoelämän järjestöjen taholta myös
15330: lisointimahdollisuudei. Lupahallintohankkeen         vastustetaan viranomaisten keskinäistä tietojen
15331: perusselvitysvaihe on keväällä 1989 saatu val-       yhteiskäyttöä.
15332:      Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1989
15333: 
15334:                                                                            Ministeri Ilkka Kanerva
15335: 4                                     1989 vp. -     KK n:o 316
15336: 
15337: 
15338: 
15339: 
15340:                               Tili Riksdagens Herr Talman
15341: 
15342:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         av datainsamlingen, där man ur flera utgångs-
15343: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          punkter strävade till att lätta bördan att ge
15344: av den 25 maj 1989 till vederbörande medlem          information. Datainsamlingar gallrades, upp-
15345: av statsrådet översänt avskrift av följande av       repning av förfrågningar minskades, frågefor-
15346: riksdagsledamot Puska undertecknade spörs-           mulären granskades av experter, de utvecklades
15347: mål nr 316:                                          och frågan om en gemensam användning av
15348:                                                      informationen bland myndigheterna undersök-
15349:           Vilka är de för småföretag obligato-
15350:                                                      tes speciellt. Också småföretagen var represen-
15351:        riska underrättelserna och statistikför-
15352:                                                      terade bland representanterna för näringslivet.
15353:        trågningarna till statsförvaltningen, samt
15354:           ämnar Regeringen vidtaga åtgärder             Enligt en undersökning som år 1984 gjordes
15355:        för att utveckla denna statistikverksam-      inom 15 ämbetsverk kan följande siffror om
15356:        het så att det gentemot småföretag            projektets resultat presenteras:
15357:        riktade servitutet minskade väsentligt           - 75 datainsamlingar hade avslutats, för-
15358:        från det nuvarande?                           ändrats eller utvecklats vid ämbetsverket
15359:                                                         - 6 datainsamlingar hade tagits till pröv-
15360:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         ning.
15361: samt anföra följande:
15362:                                                      2. Statistikcentralens datainsamling
15363: 1. Företagens informationsskyldighet
15364:                                                         Statistikcentralen samlar information röran-
15365:    År 1980 utfördes inom statsförvaltningen en       de företag för statistiska ändamål
15366: vidsträckande undersökning över den gentemot            - genom frågeformulär direkt till företagen
15367: näringslivet riktade datainsamlingen. Enligt un-        - ur administrativa register och material
15368: dersökningen fanns det då ca. 600 olika mot             - ur register upprätthållna av bransch- och
15369: näringslivet inriktade datainsamlingar. En del       andra organisationer inom näringslivet.
15370: av dessa verkställdes av kommuner, en del var
15371:                                                         Det följande innehåller statistikcentralens ut-
15372: sådana, att utgivandet av information baserade
15373:                                                      redning om de under de senaste åren förverk-
15374: sig på företagarens eget initiativ (t.ex. informa-
15375:                                                      ligade förändringarna i statistikcentralens da-
15376: tion som utgives vid ansökan av understöd).
15377:                                                      tainsamlingar som speciellt riktas mot småfö-
15378:    Kartläggningen täckte hela förvaltningens
15379:                                                      retagens informationsskyldighet:
15380: datainsamling och det bör läggas märke till att
15381: ett enskilt företag endast svarar på en del av          - Industristatistikens frågeformulär hade
15382: förfrågan. Enligt undersökningen riktades            förnyats så, att informationen på de allmänna
15383: 55 % av förfrågan mot färre än hundra före-          formulären minskades samt standardiserades
15384: tag, 32 % mot hundra till tusen företag och          enligt bokföringspraxis samtidigt som godsen-
15385: endast 3 % riktades mot över trettiotusen            liga råvaroförfrågningar avskaffades för före-
15386: företag. Huruvida informationsskyldigheten           tag med mindre än 20 anställda.
15387: riktade sig enligt företagens storlek undersöktes       - Bokslutsstatistikens fonnulär begränsa-
15388: inte.                                                des, småföretagen fick ett eget mindre formulär
15389:    Enligt datainsamlingens syfte fördelades de       samtidigt som man slutade med alla förfråg-
15390: på följande sätt:                                    ningar till företag med mindre än 5 anställda.
15391:    - av typen tillstånd 15%                          Från och med i år minskas formulärmaterialet
15392:    - penningsansökan 20 %                            som skickas tili företagen med 30 % från det
15393:    - kontroll 45 %                                   nuvarande.
15394:    - statistik och forskning 20 %                       - Statistikcentralen undersöker som bäst
15395:    På basen av den ovan beskrivna undersök-          om det vore möjligt att använda näringsskat-
15396: ningen startades ett projekt för rationalisering     tematerialet för bokslutsstatistik och sålunda
15397:                                      1989 vp. -     KK n:o 316                                    5
15398: 
15399: avskaffa bokslutsförfrågningarna för småföre-       som bäst verkställandet av det. Tillståndsför-
15400: tagen.                                              valtningsprojektet torde påbörjas på hösten
15401:    - Slutförandet av företags- och branschre-       1989 och kommer att minska väsentligt bl.a.
15402: gistret har påskyndats med ett år genom att         småföretagens informationsskyldighet.
15403: använda skattematerial samt genom samarbete
15404: med skatteförvaltningen. Detta samarbete har
15405:                                                     4. Regeringens andra planer för att minska
15406: gjort slut på samtidig datainsamling.                  småföretagens informationsskyldighet
15407:    - Just nu utvecklas ett offentligt företags-
15408: och samfundssignum, med vilket man kunde
15409:                                                        Regeringen fortsätter också målmedvetet ut-
15410: meddela den centrala informationen om ett
15411:                                                     vecklingsarbetet för statens informationsför-
15412: företag för de behövande utan att vända sig tili
15413:                                                     valtning, vilket bl.a. syftar tili att minska
15414: företaget.                                          småföretagens position angående informations-
15415:     - Inom datainsamlingen har man övergått
15416:                                                     skyldigheten. Statsrådets beslut från 22.3.1989
15417: tili att använda på förhand ifyllda formulär för
15418:                                                     angående utvecklandet av statens informations-
15419: att minska arbetet inom företaget.
15420:                                                     förvaltning är av central betydelse. 1 beslutet
15421:     - Man stävar tili att sköta förfrågan på ett
15422:                                                     konstateras uttryckligen, att den offentliga ad-
15423: sätt som gör att svarsarbetet vore jämnare
15424:                                                     ministrationens informationssystem bör vara
15425: fördelat året runt.                                 på så sätt kompatibla, att ifall inget annat
15426:     Om statistikcentralens utvecklingsplaner gäl-   följer av stadgarna berörande informations-
15427: lande småföretagens informationsskyldighet för
15428:                                                     skyddet, bör man kunna samla informationen
15429: den nära framtiden kan man nämna följande:
15430:                                                     inom förvaltningen endast en gång samt dela ut
15431:     Datainsamlingen som riktar sig mot småfö-
15432: retagen kommer i den nära framtiden att öka         den i form av informationsförmedling till andra
15433:                                                     myndigheter som är i behov av den. Därtill
15434: om man mäter den i antal småföretag som blir
15435:                                                     förutsätter beslutet att man både inom stats-
15436: föremål för förfrågan. Detta beror på att
15437:                                                     förvaltningen samt mellan statsförvaltningen
15438: företagens medelstorlek minskar samtidigt som
15439:                                                     och kommunalförvaltningen förmedlar infor-
15440: deras antal växer. Däremot kommer det antal
15441:                                                     mation från ett informationssystem tili ett
15442: information som begärs av enskilda företag att
15443:                                                     annat främst i maskinläsbar form.
15444: minska. Därtill kommer man att använda allt
15445:                                                        Näringslivets kontroversiella förhållande
15446: effektivare urvalsmetoder.
15447:                                                     gentemot utvecklandet av förvaltningens infor-
15448:                                                     mationsunderhållning har varit visat sig vara
15449: 3. Tillståndsförvaltningsprojektet                  problematiskt. Man väntar sig snabba, korrek-
15450:                                                     ta resultat av förvaltningens informationspro-
15451:    Som fortsättning till det ovanbeskrivna ini-     duktion tili stöd för beslutsfattandet inom
15452: tiativet berörande datainsamling påbörjades år      nationalekonomin och statsekonomin samt
15453: 1988 en speciell utredning av tillståndsförvalt-    samhället och företagen. Samtidigt uppleves
15454: ningen som syftar tili att reda ut de tillstånds-   tillfredställandet av informationsproduktionens
15455: förvaltningssystem som riktar sig mot befolk-       behov av grundläggande information som ser-
15456: ningen och näringslivet samt dess rationalise-      vitut och åtminstone organisationerna inom
15457: ringsmöjligheter. Det första skedet för utred-      näringslivet motsätter sig det att myndigheter-
15458: ningen av tillståndsförvaltningsprojektet blev      na sinsemellan använder sig gemensamt av
15459: färdigt våren 1989 och regeringen förbereder        informationen.
15460: 
15461:      Helsingfors den 29 juni 1989
15462: 
15463:                                                                          Minister Ilkka Kanerva
15464:                                               1989 vp.
15465: 
15466: Kirjallinen kysymys n:o 317
15467: 
15468: 
15469: 
15470: 
15471:                                  Mäkelä: Lääkärin määräämän hieronnan saamisesta sairausva-
15472:                                     kuutuskorvausten piiriin
15473: 
15474: 
15475:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15476:    Suomessa on vuosikymmenien ajan käytetty         lääkärin määräämä hieronta korvataan poti-
15477: hierontaa lihasjännitys- ja kiropraktisena hoi-     laalle siinäkin tapauksessa, ettei hoitomääräyk-
15478: tokeinona. Erilaisten manipulatiivisten hoitojen    seen sisälly muuta fysikaalista hoitoa.
15479: suosio on taas lähtenyt nousuun kansalaisten           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15480: keskuudessa vaihtoehtoisena hoitomuotona            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
15481: lääkityksen ja perinteisten lääkärien suoritta-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15482: mien hoitotoimenpiteiden kanssa.                    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15483:    Tänä päivänä hieronta ei kuulu sairausva-
15484: kuutuskorvausten piiriin, ellei lääkäri ole hoi-              Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
15485: tomääräykseen kirjoittanut potilaalle myös fy-             että valtion vuoden 1990 tulo- ja me-
15486: sikaalista hoitoa. Kaikille potilaille eivät kui-          noarvioesitykseen varattaisiin riittävät
15487: tenkaan fysikaaliset hoitomuodot sovi tai niistä           määrärahat, jotka mahdollistavat lää-
15488: ei hänen oireidensa kokonaisuuden kannalta                 kärin määräämän hieronnan korvaami-
15489: ole vastaavaa hyötyä. Monissa näistä tapauk-               sen potilaalle sairausvakuutuksen kaut-
15490: sista hieronnasta on saatavissa nopein ja tehok-           ta myös siinä tapauksessa, ettei hoito-
15491: kain apu hänen vaivoihinsa. Tämän takia tulisi             määräykseen sisälly muuta fysikaalista
15492: ohjeita saada pikaisesti muutetuksi niin, että             hoitoa?
15493:     Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1989
15494: 
15495:                                            Tina Mäkelä
15496: 
15497: 
15498: 
15499: 
15500: 290010D
15501: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 317
15502: 
15503: 
15504: 
15505: 
15506:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15507:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ehdotti sairaanhoitona korvattavaksi lääkärin
15508: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      määräämän kohdehieronnan itsenäisenä hoito-
15509: olette 25 päivänä toukokuuta 1989 päivätyn         muotona. Toimikunta ehdotti myös, että hie-
15510: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       roja ja kuntohoitaja olisi mainittava sairausva-
15511: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      kuutusasetuksen 5 §:ssä asianmukaisen ammat-
15512: edustaja Mäkelän näin kuuluvasta kirjallisesta     tikoulutuksen saaneena henkilönä, silloin kun
15513: kysymyksestä n:o 317:                              he suorittavat lääkärin määräämää sairauden
15514:                                                    hoitamiseksi tarpeellista kohdehierontaa.
15515:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
15516:        että valtion vuoden 1990 tulo- ja me-          Sosiaali- ja terveysministeriö lähetti toimi-
15517:                                                    kunnan mietinnön laajalle lausuntokierrokselle.
15518:        noarvioesitykseen varattaisiin riittävät
15519:                                                    Hieronnan korvattavuus ei saanut varaukse-
15520:        määrärahat, jotka mahdollistavat lää-
15521:                                                    tonta kannatusta mm. siksi, että se saattaisi
15522:        kärin määräämän hieronnan korvaami-
15523:        sen potilaalle sairausvakuutuksen kaut-     haitata julkisen terveydenhoitojärjestelmän
15524:        ta myös siinä tapauksessa, ettei hoito-     henkilöstön kehitystä. Toisaalta asian eteen-
15525:                                                    päin vieminen aiheuttaisi noin 13 miljoonan
15526:        määräykseen sisälly muuta fysikaalista
15527:                                                    markan lisäkustannukset.
15528:        hoitoa?
15529:                                                       Sosiaali- ja terveysministeriö kuitenkin asetti
15530:                                                    25.1.1989 toimikunnan, jonka tehtävänä oli
15531:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
15532:                                                    tehdä ehdotus terveydenhoidosta aiheutuvien
15533: vasti seuraavaa:
15534:                                                    menojen tasaamiseen tarkoitettujen suorien tu-
15535:    Sairausvakuutusasetuksen 6 §:n mukaan sai-      lonsiirtojen muutoksista, jotka terveys- ja so-
15536: rausvakuutuslain mukaan korvattavaksi fysi-        siaalipoliittiset näkökohdat sekä verouudistuk-
15537: kaaliseksi hoidoksi katsotaan lääkärin määrää-     selle asetetut tavoitteet huomioon ottaen tulisi
15538: mä fysikaalinen liikuntahoito ja siihen liittyvä   toteuttaa, mikäli sairauskulujen verovähennys-
15539: tarpeellinen esikäsittely sekä lääkärin määrää-    oikeudesta luovutaan. Toimikunnan työn mää-
15540: mä muu fysikaalinen hoito. Hieronta voidaan        räaika päättyi 31.5.1989 ja yhdeksi kehittämis-
15541: korvata edellä mainittuna esikäsittelynä.          kohteeksi todettiin myös kohdehieronnan kor-
15542:    Viime vuosina hieronnan korvattavuutta on       vattavuus.
15543: pohtinut mm. sairausvakuutuksen kehittämis-           Toimikunnan työn jatkotoimenpiteiden myö-
15544: toimikunta (Komiteanmietintö 1987:34), joka        tä asia saa siten ratkaisunsa.
15545:     Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 1989
15546: 
15547:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
15548:                                     1989 vp. -     KK n:o 317                                        3
15549: 
15550: 
15551: 
15552: 
15553:                              Tili Riksdagens Herr Talman
15554:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        ständig behandlingsform. Kommissionen före-
15555: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         slog också, att massör och konditionsskötare
15556: av den 25 maj 1989 tili vederbörande medlem         bör nämnas i 5 § sjukförsäkringsförordningen
15557: av statsrådet översänt avskrift av följande av      såsom personer med behörig yrkesutbildning
15558: riksdagsledamot Mäkelä undertecknade spörs-         då de utför av läkare föreskriven, för skötseln
15559: mål nr 317:                                         av sjukdomen erforderlig massage i behand-
15560:                                                     lingssyfte.
15561:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen
15562:                                                        Social- och hälsovårdsministeriet sände kom-
15563:        vidta för att tillräckliga medel skall
15564:        reserveras i 1990 års budgetproposition      missionens betänkande på en vittomfattande
15565:                                                     remissbehandling. Förslaget att ersättning skall
15566:        så att det blir möjligt för patienten att
15567:                                                     ges för massage fick inte oreserverat stöd bl.a.
15568:        få ersättning via sjukförsäkringen för
15569:                                                     av den anledningen att det skulle kunna inver-
15570:        massage som ordinerats av läkare också
15571:                                                     ka menligt på utvecklingen då det gäller per-
15572:        i det fall, att annan än fysikalisk vård
15573:                                                     sonalen inom den offentliga hälsovårdssektom.
15574:        inte ingår i vårdförordnandet?
15575:                                                     Dessutom skulle merkostnader på ca 13 milj.
15576:                                                     mk uppkomma som följd av att frågan förs
15577:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        vidare på ovan nämnt sätt.
15578: samt anföra följande:                                  Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte lik-
15579:     Enligt 6 § sjukförsäkringsförordningen anses    väl 25.1.1989 en kommission med uppgift att
15580: såsom sådan fysikalisk behandling för viiken        uppgöra ett förslag om sådana ändringar av de
15581: ersättning skall utges enligt sjukförsäkringsla-    direkta inkomstöverföringar vilka är avsedda
15582: gen av läkare föreskriven fysikalisk motionsbe-     för utjämning av de av hälsovården föranledda
15583: handling och därtill ansluten nödig förbehand-      utgiftema och som med beaktande av hälso-
15584: ling samt av läkare föreskriven annan fysikalisk    och socialpolitiska synpunkter samt de för
15585: behandling. Massage kan betraktas som ovan          skattereformen uppställda målen bör förverkli-
15586: avsedd förbehandling och därigenom berättiga        gas om man frångår rätten att göra skatteav-
15587: tili ersättning.                                    drag för sjukdomskostnader. Den tid kommis-
15588:     Under de senaste åren har frågan om ersätt-     sionen hade tili sitt förfogande utgick 31.5.1989
15589: ning när det gäller massage diskuterats bl.a. av    och tili de mål som uppställdes för utveckling-
15590: kommissionen för utvecklande av sjukförsäk-         en hänfördes också ersättningen för massage i
15591: ringen (Kommittebetänkande 1987:34), som            behandlingssyfte.
15592: föreslog att såsom sjukvård för viiken ersätt-         1 och med de fortsatta åtgärder kommissio-
15593: ning skall utges bör betraktas av läkare före-      nens arbete medför får frågan sålunda sin
15594: skriven massage i behandlingssyfte såsom själv      lösning.
15595:     Helsingfors den 27 juni 1989
15596: 
15597:                                                    Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
15598:                                                1989 vp.
15599: 
15600: Kirjallinen kysymys n:o 318
15601: 
15602: 
15603: 
15604: 
15605:                                   Mäkelä: Vitamiini- ja hivenainevalmisteiden saamisesta sairaus-
15606:                                       vakuutuskorvauksen piiriin
15607: 
15608: 
15609:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15610:    Viime vuosina on kansalaisten mielenkiinto        erikseen Kansaneläkelaitokselta ja toimitettava
15611: erilaisiin vitamiineihin ja hivenaineisiin lisään-   lääkärin kirjoittama B-lausunto sairauksista,
15612: tynyt merkittävästi. Tämä on nähtävissä sekä         joihin lääkkeitä potilaalle on määrätty. Vastaa-
15613: käsikaupasta että reseptien välityksellä ostetta-    vaa menettelyä ei muiden lääkkeiden ostami-
15614: vien vitamiinien ja hivenaineiden määrän kas-        selta sairausvakuutuskorvauksen saamiseksi
15615: vuna koko kuluvan 1980-luvun aikana. Vastaa-         vaadita.
15616: vasti luontaistuotekaupoista ostetaan erilaisia         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15617: valmisteita vuosittain yli 300 miljoonalla mar-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
15618: kalla.                                               kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15619:    Monet sairaudet, kuten esim. allergia sekä        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15620: sydän- ja verisuonitaudit, ovat vitamiini- ja
15621: hivenainehoidolla saatavissa hallintaan. Tämän                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
15622: takia suomalaislääkäreiden kiinnostus näitä ai-             riittävän määrärahan varaamiseksi val-
15623: neita kohtaan on jatkuvasti kasvanut.                       tion vuoden 1990 tulo- ja menoarvio-
15624:    Potilaiden kannalta ongelmallista vitamiini-             esitykseen niin, että vitamiini- ja hiven-
15625: ja hivenainehoidossa on se, ettei niitä korvata             ainevalmisteet korvattaisiin potilaille
15626: sairausvakuutuksen kautta suoraan, vaan poti-               sairausvakuutuksen kautta apteekissa?
15627: laan on haettava sairausvakuutuskorvausta
15628:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1989
15629: 
15630:                                             Tina Mäkelä
15631: 
15632: 
15633: 
15634: 
15635: 2900100
15636: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 318
15637: 
15638: 
15639: 
15640: 
15641:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15642:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      sosiaalilääketieteellisen neuvottelukunnan anta-
15643: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       mien suositusten pohjalta Kansaneläkelaitok-
15644: olette 25 päivänä toukokuuta 1989 päivätyn          sen hallitus hyväksyi kesäkuussa 1987 periaat-
15645: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        teet, joiden mukaan laadittiin vitamiini- ja
15646: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       hivenainevalmisteiden korvaamista koskevat
15647: edustaja Mäkelän näin kuuluvasta kirjallisesta      ohjeet. Nämä tulivat voimaan 1.10.1987. Oh-
15648: kysymyksestä n:o 318:                               jeet rajoittavat huomattavasti vitamiinien ja
15649:                                                     hivenaineiden korvaamista ja hankaloittavat
15650:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
15651:                                                     vakuutettujen korvausten saantia. On kuiten-
15652:        riittävän määrärahan varaamiseksi val-
15653:                                                     kin todettava, että tällä hetkellä ei ole käytet-
15654:        tion vuoden 1990 tulo- ja menoarvio-
15655:                                                     tävissä luotettavaa näyttöä siitä, että esimer-
15656:        esitykseen niin, että vitamiini- ja hiven-
15657:                                                     kiksi kysymyksessä mainitut allergia sekä sy-
15658:        ainevalmisteet korvattaisiin potilaille      dän- ja verisuonitaudit olisivat vitamiini- ja
15659:        sairausvakuutuksen kautta apteekissa?        hivenainehoidolla saatavissa hallintaan.
15660:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Kansaneläkelaitos seuraa jatkuvasti lääketie-
15661: vasti seuraavaa:                                    teellisen tutkimuksen kehittymistä. Mikäli jol-
15662:                                                     lakin vitamiini- ja hivenainevalmisteella voi-
15663:    Sairausvakuutuslain mukaan vakuutetulla on       daan osoittaa olevan vaikutusta sairauden hoi-
15664: oikeus saada sairauden perusteella korvausta        dossa nykytiedon ja tällä hetkellä korvauksen
15665: tarpeellisen sairaanhoidon kustannuksista. Sai-     piiriin kuuluvien sairauksien lisäksi, Kansan-
15666: raanhoitona korvataan mm. lääkärin määrää-          eläkelaitos tarkistaa korvausta koskevia ohjei-
15667: mät lääkkeet. Sairaanhoidon kustannuksista          ta.
15668: suoritetaan korvausta siltä osin, minkä hoito
15669: tarpeettomia kustannuksia välttäen, vakuute-           Vaikeasti sairaiden, kuten syöpäpotilaiden,
15670: tun terveydentilaa kuitenkaan vaarantamatta,        tukihoidon osalta Kansaneläkelaitoksen val-
15671: olisi tullut vakuutetulle maksamaan.                tuutetut ovat edellyttäneet, että Kansaneläke-
15672:    Kansaneläkelaitos pyysi vuonna 1986 kaik-        laitos erikseen selvittää, voidaanko vitamiini- ja
15673: kien Suomen yliopistojen lääketieteellisiltä tie-   hivenainevalmisteiden korvauskäytäntöä muut-
15674: dekunnilta lausunnon siitä, missä sairauksissa      taa. Sosiaalilääketieteellinen neuvottelukunta
15675: nykytietämyksen mukaan erityisesti suurien vi-      on asettanut asiantuntijaryhmän, jonka tehtä-
15676: tamiini- ja hivenaineannosten pitkäaikaista         vänä on selvittää tukihoidon korvaamisen edel-
15677: käyttöä voidaan pitää lääketieteellisesti perus-    lytyksiä.
15678: teltuna.                                               Asia ei näin ollen tässä vaiheessa anna
15679:    Lääketieteellisten tiedekuntien lausuntojen ja   aihetta enempiin toimenpiteisiin.
15680:     Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 1989
15681: 
15682:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
15683:                                      1989 vp. -      KK n:o 318                                        3
15684: 
15685: 
15686: 
15687: 
15688:                               Tili Riksdagens Herr Talman
15689:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          och socialmedicinska delegationens rekommen-
15690: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           dationer som utgångspunkt godkände Folkpen-
15691: av den 25 maj 1989 tili vederbörande medlem           sionsanstalten i juni 1987 de principer enligt
15692: av stastådet översänt avskrift av följande av         vilka direktiven för ersättning för vitamin- och
15693: riksdagsledamot Mäkelä undertecknade spörs-           spårämnespreparat uppgjordes. Dessa trädde i
15694: mål nr 318:                                           kraft l.IO.l987. Direktiven begränsar märkbart
15695:                                                       möjligheterna att få ersättning för vitamin- och
15696:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen             spårämnespreparat och gör det svårare för de
15697:        vidta för att ett tillräckligt anslag skall    försäkrade att erhålla sådan ersättning. Det bör
15698:        reserveras i budgetpropositionen för           dock konstateras att det för tillfållet inte finns
15699:        1990, så att patienterna på apoteket får       tillförlitlig bevisning för att t.ex. de i spörsmå-
15700:        ersättning genom sjukförsäkringen för          let nämnda allergierna samt hjärt- och kärl-
15701:        vitamin- och spårämnespreparat?                sjukdomarna kunde kontrolleras genom vård
15702:                                                       med vitamin- och spårämnespreparat.
15703:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-              Folkpensionsanstalten följer fortlöpande ut-
15704: samt anföra följande:                                 vecklingen inom den medicinska forskningen.
15705:    Enligt sjukförsäkringslagen äger den försäk-       Ifall det kan bevisas, att något vitamin- och
15706: rade rätt att vid sjukdom utfå ersättning för         spårämnespreparat har en inverkan vid vård av
15707: nödiga kostnader för sjukvård. Såsom sjukvård         en sjukdom utöver dem som man nu vet om
15708: ersätts bl.a av läkare ordinerade läkemedel.          och som för närvarande berättigar tili ersätt-
15709: Kostnaderna för sjukvård ersätts tili den del         ning, justerar Folkpensionsanstalten direktiven
15710: som motsvarar vad den fösäkrade med undvi-            angående ersättning.
15711: kande av onödiga kostnader, men utan även-               Då det gäller att stödja vård av svårt sjuka,
15712: tyrande av sin hälsa hade nödgats erlägga för         t.ex. kancerpatienter, har Folkpensionsanstalt-
15713: behandling.                                           ens fullmäktige förutsatt att Folkpensionsan-
15714:    Folkpensionsanstalten bad år 1986 de medi-         stalten särskilt utreder om praxis för ersättning
15715: cinska fakulteterna vid Finlands alla universitet     för vitamin- och spårämnespreparat kan änd-
15716: om utlåtanden om vid vilka sjukdomar en               ras. Socialmedicinska delegationen har tillsatt
15717: långvarig användning av särskilt stora doser          en expertgrupp, vars uppgift är att utreda
15718: vitamin- och spårämnespreparat enligt nutida          förutsättningarna för ersättning för stödjande
15719: kunskaper kan anses vara ur medicinsk syn-            vård.
15720: punkt motiverad.                                         Ärendet föranleder sålunda i detta skede ej
15721:     Med de medicinska fakulteternas utlåtanden        några åtgärder.
15722:     Helsingfors den 27 juni 1989
15723: 
15724:                                                      Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
15725:                                                1989 vp.
15726: 
15727: Kirjallinen kysymys n:o 319
15728: 
15729: 
15730: 
15731: 
15732:                                   Mäkelä: Mineraalianalyysien saamisesta sairausvakuutuskor-
15733:                                     vausten piiriin
15734: 
15735: 
15736:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15737:    Ulkomailta, pääasiassa Yhdysvalloista, kan-       toja. Tämän takia kyseisten analyysien tulisi
15738: tautuneiden tietojen mukaan on mineraali-,           kuulua yhdessä tutkimuksen kanssa sairausva-
15739: elektrolyytti- ja raskasmetallianalyysillä saatu     kuutuksen piiriin.
15740: selville erilaisia sairauksia ja myrkytystiloja         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15741: potilaiden elimistöstä. Myös Suomesta löytyy         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
15742: lääkäreitä, jotka ovat jo vuosia tehneet poti-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15743: laistaan edellä mainittuja tutkimuksia. Heidän       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15744: ottamansa näytteet on tähän saakka analysoitu
15745: Yhdysvalloissa, mikä on aiheuttanut tuntuvia                   Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
15746: kustannuksia ja tulosten viipymistä.                        että mineraali-, elektrolyytti- ja raskas-
15747:    Mineraali-, elektrolyytti- ja raskasmetalliana-          metallianalyysit korvattaisiin lääkärin
15748: lyyseistä saatujen tulosten perusteella on poti-            määräyksestä tehtyinä sairausvakuu-
15749: laalle voitu aloittaa vitamiini- ja hivenainehoi-           tuksen toimesta?
15750:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1989
15751: 
15752:                                             Tina Mäkelä
15753: 
15754: 
15755: 
15756: 
15757: 2900100
15758: 2                                   1989 vp. -      KK n:o 319
15759: 
15760: 
15761: 
15762: 
15763:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15764:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       hoitotyöryhmän mietintö julkistettiin vuonna
15765: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       1984. Työryhmän mietinnön ja sosiaalilääketie-
15766: olette 25 päivänä toukokuuta 1989 päivätyn          teellisen neuvottelukunnan lausunnon perus-
15767: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        teella Kansaneläkelaitos on omaksunut kan-
15768: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       nan, jonka mukaan kokoverestä, hiuksista ja
15769: edustaja Mäkelän näin kuuluvasta kirjallisesta      kynsistä tehtyjä hivenalkuainemäärityksiä ei
15770: kysymyksestä n:o 319:                               korvata. Seerumista tehtäviä ns. suuntaamatto-
15771:                                                     mia hivenalkuainemäärityksiä ei myöskään
15772:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,      korvata. Korvattavia ovat eräät yksittäiset
15773:        että mineraali-, elektrolyytti- ja raskas-   hivenalkuaineiden määritykset seerumista teh-
15774:        metallianalyysit korvattaisiin lääkärin      tyinä silloin, kun määritys on suunnattu esi-
15775:        määräyksestä tehtyinä sairausvakuu-          merkiksi hoidollisen tarkoituksen perusteella.
15776:        tuksen toimesta?                             Esimerkiksi sinkin määritys seerumista korva-
15777:                                                     taan Solvezink-valmistetta sen hyväksytyillä
15778:                                                     indikaatioilla käytettäessä, samoin litiumin
15779:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
15780:                                                     määritys litiumhoidon aikana.
15781: vasti seuraavaa:                                       Elektrolyyttien, kuten kaliumin ja kalsiumin
15782:   Sairausvakuutuslain mukaan korvataan lää-         määritykset korvataan tavalliseen tapaan.
15783: kärin märäämät laboratoriossa suoritetut tut-          Kansaneläkelaitos tulee muuttamaan hiven-
15784: kimukset. Korvausta suoritetaan kuitenkin           alkuainemääritysten korvaamista koskevia oh-
15785: vain tarpeellisista tutkimuksista.                  jeita, jos luotettavat lääketieteellisten tutkimus-
15786:   Lääkintöhallituksen vitamiini- ja hivenaine-      ten tulokset antavat siihen aihetta.
15787:     Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 1989
15788: 
15789:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
15790:                                    1989 vp. -     KK n:o 319                                        3
15791: 
15792: 
15793: 
15794: 
15795:                             Tili Riksdagens Herr Talman
15796:    I det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen       styrelsens arbetsgrupp för utredning av vita-
15797: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        min- och spårämnesfrågor offentliggjordes år
15798: av den 25 maj 1989 tili vederbörande medlem        1984. Utgående från arbetsgruppens betänkan-
15799: av statsrådet översänt avskrift av följande av     de och socialmedicinska delegationens utlåtan-
15800: riksdagsledamot Mäkelä undertecknade spörs-        de har Folkpensionsanstalten intagit ståndpunk-
15801: mål nr 319:                                        ten att spårämnesanalyser gjorda av helblod,
15802:                                                    hår eller naglar inte skall ersättas. S.k. orien-
15803:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen          terande analyser av spårämnen skall inte heller
15804:        vidta för att mineralämnes-, elektrolyt-    ersättas. Det som ersätts är vissa enstaka
15805:        och tungmetallanalyser, gjorda på en        spårämnesanalyser, gjorda av serum i fall där
15806:        läkares ordination, skall ersättas av       analysen är riktad t.ex. för vård. Så ersätts t.ex.
15807:        sjukförsäkringen?                           analys av zink ur serum i fall där preparatet
15808:                                                    Solvezink används vid därför godkända indi-
15809:                                                    kationer, liksom också analys av litium under
15810:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       litiumvård.
15811: samt anföra följande:                                  Bestämning av elektrolyter såsom kalium
15812:   Enligt sjukförsäkringslagen ersätts en av        och kalcium ersätts på vanligt sätt.
15813: läkare föreskriven undersökning i laboratori-          Folkpensionsanstalten kommer att ändra på
15814: um. Ersättning utbetalas dock endast för nöd-      reglerna gällande ersättning av spårämnesana-
15815: vändiga undersökningar.                            lys, om pålitliga forskningsresultat inom läkar-
15816:   Det betänkande som avgetts av medicinal-         vetenskapen ger anledning tili det.
15817:     Helsingfors den 27 juni 1989
15818: 
15819:                                                   Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
15820:                                               1989 vp.
15821: 
15822: Kirjallinen kysymys n:o 320
15823: 
15824: 
15825: 
15826: 
15827:                                  Jääskeläinen ym.: Luonnonvaraisten vaelluskalakantojen säilyt-
15828:                                      tämisen turvaamisesta
15829: 
15830: 
15831:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15832: 
15833:    Maa- ja metsätalousministeriö asetti 27 päi-     Tornionlaakson kuntain toimikunnalta, Tor-
15834: vänä kesäkuuta 1988 työryhmän, jonka tehtä-         nionlaakson neuvostolta, Tornionjoen kalastus-
15835: väksi annettiin                                     alueelta, Muonionjoen kalastusalueelta eikä
15836:    1) arvioida maamme jäljellä olevien luonnon-     Tornio-M uonio-jokiseuralta.
15837: varaisten merilohi-, meritaimen- ja vaellussiika-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15838: kantojen hyväksi tehtyjen tähänastisten toi-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15839: menpiteiden tulokset, sekä                          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15840:    2) tehdä kattava ehdotus niistä toimintalin-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15841: joista ja toimenpiteistä, joilla näiden kantojen              Aikooko Hallitus pyytää lausunnon
15842: luonnollinen lisääntyminen sekä perinnöllinen              "Luonnonvaraisten vaelluskalakantojen
15843: monimuotoisuus ja puhtaus turvataan.                       säilyttäminen ja elvyttäminen" -nimises-
15844:    Työryhmä, joka otti nimekseen luonnonva-                tä mietinnöstä Tornionjokilaakson kun-
15845: raisten vaelluskalakantojen säilyttämistyöryh-             nilta, Tornionlaakson kuntain toimi-
15846: mä, jätti mietintönsä 31.3.1989. Mietintö on               kunnalta, Tornionlaakson neuvostolta,
15847: lähetetty tiedoksi ja lausuntoa varten monille             Tornionjoen kalastusalueelta, Muo-
15848: asianosaisille. Olemme havainneet, ettei lausun-           nionjoen kalastusalueelta sekä Tornio-
15849: toa ole pyydetty Tornionjokilaakson kunnilta,              Muonio-jokiseuralta?
15850:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1989
15851: 
15852:           Keijo Jääskeläinen            Seppo Pelttari                Kimmo Sarapää
15853: 
15854: 
15855: 
15856: 
15857: 2900100
15858: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 320
15859: 
15860: 
15861: 
15862: 
15863:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15864:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Työryhmän tehtävänä oli arvioida maamme
15865: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      jäljellä olevien luonnonvaraisten merilohi-, me-
15866: olette 25 päivänä toukokuuta 1989 päivätyn         ritaimen- ja vaellussiikakantojen hyväksi tehty-
15867: kirjeenne n:o 1120 ohella toimittanut valtioneu-   jen tähänastisten toimenpiteiden tulokset sekä
15868: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       tehdä kattava ehdotus niistä toimintalinjoista
15869: kansanedustaja Jääskeläisen ym. kirjallisesta      ja toimenpiteistä, joilla näiden kantojen luon-
15870: kysymyksestä n:o 320:                              nollinen lisääntyminen sekä perinnöllinen mo-
15871:                                                    nimuotoisuus ja puhtaus turvataan. Kuten toi-
15872:           Aikooko Hallitus pyytää lausunnon        meksianto osoittaa, on työryhmän esitysten
15873:        "Luonnonvaraisten vaelluskalakantojen       vaikutusalue varsin laaja - koko Suomen
15874:        säilyttäminen ja elvyttäminen" -nimises-    rannikkoalue, jäljellä olevat vaelluskalajoet
15875:        tä mietinnöstä Tornionjokilaakson kun-      sekä alueet, jotka on mahdollista saattaa eri-
15876:        nilta, Tornionlaakson kuntain toimi-        laisin kalataloudellisin kunnostustoimenpitein
15877:        kunnalta, Tornionlaakson neuvostolta,       vaelluskalatuotantoon. Tästä syystä lausunnon
15878:        Tornionjoen kalastusalueelta, Muo-          pyytämistä ei katsottu aiheelliseksi ulottaa kun-
15879:        nionjoen kalastusalueelta sekä Tornio-      ta-, kalastusalue- eikä alueellisten neuvottelu-
15880:        M uonio-jokiseuralta?                       kuntien yms. tasolle, jolloin lausuntopyyntöjen
15881:                                                    määrä olisi muodostunut varsin suureksi.
15882:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
15883:                                                       On syytä vielä todeta, että mietinnön anta-
15884: taen seuraavaa:
15885:                                                    minen on yleisesti tiedossa ja että kaikilla
15886:    Maa- ja metsätalousministeriön asettama         asiasta kiinnostuneilla on mahdollisuus antaa
15887: luonnonvaraisten vaelluskalakantojen säilyttä-     siitä lausuntonsa - myös määräajan jälkeen.
15888: mistyöryhmä jätti mietintönsä 31.3.1989. Mie-       Lausunnot käsitellään kaikki riippumatta siitä,
15889: tinnöstä on sittemmin pyydetty 48 lausuntoa, ja     onko ne erikseen pyydetty vai ei. Tarvittaessa
15890: lisäksi lausuntopyyntö on lähetetty tiedoksi       mietintöjä on saatavissa maa- ja metsätalous-
15891: mahdollista lausuntoa varten 33 yhteisölle.        ministeriöstä.
15892:     Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 1989
15893: 
15894:                                                                          Ministeri Ole Norrback
15895:                                     1989 vp. -     KK n:o 320                                    3
15896: 
15897: 
15898: 
15899: 
15900:                              Tili Riksdagens Herr Talman
15901:   1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen           Arbetsgruppen hade tili uppgift att uppskat-
15902: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        ta resultaten av de åtgärder som härtilis vidta-
15903: nr 1120 av den 25 maj 1989 tili vederbörande       gits tili fromma för de återstående i naturtill-
15904: medlem av statsrådet översänt avskrift av          stånd levande havslax-, havsörings- och vand-
15905: följande av riksdagsman Jääskeläinen m.fl.         ringssikbestånden i vårt land samt att uppgöra
15906: undertecknade spörsmål nr 320:                     ett övergripande förslag om sådana riktlinjer
15907:                                                    för arbetet och sådana åtgärder genom vilka
15908:           Ämnar Regeringen inbegära utlåtan-       dessa bestånds naturliga förökning samt arvs-
15909:        de om betänkandet "Luonnonvaraisten         betingade mångformighet och renhet tryggas.
15910:        vaelluskalakantojen säilyttäminen ja el-    Som uppdraget visar är verkningsområdet för
15911:        vyttäminen (Bevarande och regenere-         arbetsgruppens förslag tämligen stort - dvs.
15912:        ring av de i naturtillstånd levande vand-   det innefattar hela Finlands kustområde, de
15913:        ringsfiskbestånden)" från kommunerna        återstående älvar som kan utnyttjas av vand-
15914:        i Torne älvdal, Tornedalskommunernas        ringsfisk samt områden som det är möj1igt att
15915:        förbund, Tornedalsrådet, Torne älvs         med olika fiskeriekonomiska iståndsättningsåt-
15916:        fiskeområde, Muonio älvs fiskeområde        gärder ta i bruk för produktion av vandrings-
15917:        samt av Torneå-Muonio-älvsällskap           fisk. Därför ansågs det inte vara ändamålsen-
15918:        (Tornio-Muonio-jokiseura)?                  ligt att utsträcka begäran om utlåtanden tili
15919:                                                    kommunal eller fiskeområdesnivå, ej heller tili
15920:                                                    lokala rådgivande delegationer o. dyl., emedan
15921:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       antalet inbegärda utlåtanden då hade blivit
15922: samt anföra följande:                              mycket stort.
15923:    Den av jord- och skogsbruksministeriet till-       Det är dessutom skäl att konstatera att
15924: satta arbetsgruppen för bevarande av i natur-      avgivandet av betänkandet är allmänt känt och
15925: tillstånd levande vandringsfiskbestånd avgav       att alla intresserade har möjlighet att ge sitt
15926: sitt betänkande 31.3.1989. Sedermera har 48        utlåtande i ärendet - även efter det att tids-
15927: utlåtanden inbegärts om betänkandet och dess-      fristen löpt ut. Alla utlåtanden behandlas,
15928: utom har begäran om utlåtande skickats tili        oberoende om man särskilt bett om dem eller
15929: kännedom för eventuellt utlåtande tili 33 sam-     inte. Vid behov kan betänkandet erhållas från
15930: manslutningar.                                     jord- och skogsbruksministeriet.
15931:     Helsingfors den 3 juli 1989
15932: 
15933:                                                                          Minister Ole Norrback
15934:                                                 1989 vp.
15935: 
15936: Kirjallinen kysymys n:o 321
15937: 
15938: 
15939: 
15940: 
15941:                                    Skinnari ym.: Vesiliikenneturvallisuuden parantamisesta Päijän-
15942:                                        teellä
15943: 
15944: 
15945:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15946:    Päijänteen ja siihen liittyvien Vesijärven ja      ovat hyvin puutteelliset. Jos suuremmassa aluk-
15947: Ruotsalaisen laiva- ja vesiliikenne on viime          sessa tapahtuisi onnettomuus, mitä tehtäisiin,
15948: vuosina huomattavasti kasvanut. Samaa ei              millä nopeudella ja millä kalustolla? Aivan
15949: voida sanoa laivaliikenteeseen liittyvästä tur-       selvää ei tunnu olevan sekään, kenelle järvipe-
15950: vallisuudesta ja järvipelastuksesta. On väärin        lastus kuuluu ja millainen pitää olla valmiuden
15951: jättää Päijänteellä liikkuvien liikenneturvalli-      tason. Sukeltajiakaan ei ole Etelä-Päijänteen
15952: suus ja järvipelastus yksistään kuntien rahoi-        tarpeisiin. Sukeltajien koulutusta ei ole järjes-
15953: tuksen varaan. Etelä-Päijänteellä ja siihen liit-     tetty Päijät-Hämeessä lainkaan.
15954: tyvissä vesistöissä kuljetaan laivoilla ja veneillä      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15955: nyt liiaksi hyvän onnen varassa.                      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15956:    Päijänteen puutteellinen laiva- ja venereitistö    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15957: merkintöineen ei toimi kuin päiväsaikaan. Pi-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15958: meän yllättäessä Päijänteellä on turvatonta
15959: liikkua. Onnettomuuden sattuessa Etelä-Päi-                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
15960: jänteellä pelastustoimen johto kuuluu käytän-                Etelä-Päijänteen ja siihen liittyvien ve-
15961: nössä kaukana olevalle Lahden palolaitokselle.               sistöjen laiva- ja veneturvallisuuden
15962: Toisaalta hälytysverkosto ja pelastuskalusto                 sekä järvipelastuksen tehostamiseksi?
15963:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1989
15964: 
15965:           Jouko Skinnari                 Matti Luttinen                    Matti Viljanen
15966: 
15967: 
15968: 
15969: 
15970: 290010D
15971: 2                                    1989 vp. -      KK n:o 321
15972: 
15973: 
15974: 
15975: 
15976:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15977:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Sisäasiainministeriö antoi 1.12.1988 uusitut
15978: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ohjeet kuntien, yhteistoiminta-alueiden ja lää-
15979: olette kirjeenne n:o 1121 ohella 25 päivänä          nien pelastuspalvelusuunnitelmien laatimisesta.
15980: toukokuuta 1989 lähettänyt valtioneuvoston           Suunnittelutyö on parhaillaan käynnissä. Myös
15981: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan-           öljyntorjuntasuunnitelmia uusitaan parhaillaan
15982: edustaja Skinnarin ym. tekemän seuraavan             vesi- ja ympäristöhallituksen ohjeiden mukai-
15983: sisältöisen kirjallisen kysymyksen n:o 321:          sesti. Näiden suunnittelutehtävien yhteydessä
15984:                                                      selvitetään myös Päijänteen alueen onnetto-
15985:                                                      muusriskit ja niiden hallintakeinot Jo tässä
15986:           Mihin toimenpiteisiin Halllitus ryhtyy     vaiheessa näyttää ilmeiseltä, että eteläisen Päi-
15987:        Etelä-Päijänteen ja siihen liittyvien ve-     jänteen alueella on tarvetta konkreettisiin toi-
15988:        sistöjen laiva- ja veneturvallisuuden         miin valmiuden parantamiseksi. Alueella vain
15989:        sekä järvipelastuksen tehostamiseksi?         Heinolan palolaitoksella on jatkuvaluonteinen
15990:                                                      valmius vesisukellustehtäviin. Muualla valmius
15991:                                                      perustuu lähinnä yksittäisten palomiesten har-
15992:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           rastustoimintaan. Olisi ehkä tarkoituksenmu-
15993: taen seuraavaa:                                      kaista, että myös Lahden palolaitoksella olisi
15994:    Vastuu vesiliikenneväylistä ja niiden merkit-     jatkuva valmius vesisukellukseen. Palolaitos on
15995: semisestä kuuluu merenkulkuviranomaisille.           esittänyt vuoden 1990 talousarvioesityksessään
15996: Merenkulkuhallituksen antaman selvityksen            määrärahaa sukelluskoulutukseen. Alueella
15997: mukaan Päijänteen väylät on merkitty siten,          näyttäisi myös olevan tarvetta huonoissa olo-
15998: että niitä voidaan käyttää turvallisesti valoisa-    suhteissa käyttökelpoisen venekaluston lisäämi-
15999: na aikana. Lisäksi niitä voidaan käyttää pimeä-      seen.
16000: nä aikana, jos aluksessa tai veneessä on valon-         Valtio tukee edellä mainitun tyyppisiä hank-
16001: heittäjä ja miehistöllä kokemusta yönavigoin-        keita riippuen siitä, kuka ja millä perustein
16002: nista. Pääosa turvalaitteista on varustettu valoa    niihin ryhtyy. Tukea voidaan saada ainakin
16003: heijastavilla kalvoilla. Merenkulkuhallituksen       valtionosuuksiin, Palosuojelurahaston tai Öljy-
16004: käsityksen mukaan Päijänteen vesiliikennetarve       suojarahaston kautta.
16005: pimeänä aikana on toistaiseksi niin vähäistä,           Pääosa hukkumisiin johtavista veneonnetto-
16006: ettei varsinaisten valaistujen väylien lisäämiseen   muuksista sattuu pienveneille merkittyjen väy-
16007: ole kustannukset huomioon ottaen perusteita.         lien ulkopuolella. Tapauksiin liittyy useimmiten
16008:                                                      alkoholin käyttöä ja erilaista varomattomuutta.
16009:    Onnettomuustilanteisiin on Päijänteellä ku-       Sellaisen pelastusjärjestelmän kehittäminen,
16010: ten muillakin vesialueilla varauduttu pelastus-      joka olisi riittävän nopea tällaisissa tapauksis-
16011: palvelua ja öljyntorjuntaa koskevien lakien          sa, on hyvin vaikeaa ja kallista. Veneilyä
16012: perusteella. Kadonneiden etsinnäissä johtamis-       koskevien säännösten ja valvonnan tiukentami-
16013: vastuu kuuluu poliisille, muissa onnettomuuk-        sella vahinkoja voidaan jonkin verran ehkäistä.
16014: sissa paloviranomaisille. Pelastustoimiin käyte-     Tärkeintä olisi kuitenkin, että vesilläliikkujat
16015: tään tilanteesta riippuen sopivimpia viran-          itse noudattaisivat tarpeellista varovaisuutta.
16016: omaisten, vapaaehtoisen pelastuspalvelun ja          Tätä koskevaan valistustoimintaan on syytä
16017: yksityisten veneitä ja aluksia.                      kiinnittää erityistä huomiota.
16018:     Helsingissä 5 päivänä heinäkuuta 1989
16019: 
16020:                                                               Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
16021:                                      1989 vp. -     KK n:o 321                                     3
16022: 
16023: 
16024: 
16025: 
16026:                               Tili Riksdagens Herr Talman
16027:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Inrikesministeriet utfårdade 1.12.1988 nya
16028: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         anvisningar om uppgörandet av planer för
16029: nr 1121 av den 25 maj 1989 till vederbörande        räddningstjänsten inom kommuner, samarbets-
16030: medlem av statsrådet översänt avskrift av           områden och Iän. Planeringsarbetat pågår som
16031: följande av riksdagsman Skinnari m.fl. under-       bäst. Också oljebekämpningsplanerna förnyas
16032: tecknade spörsmål nr 321:                           som bäst i enlighet med vatten- och miljösty-
16033:                                                     relsens anvisningar. I samband med dessa
16034:                                                     planeringsuppgifter utreds även riskerna för
16035:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen
16036:                                                     olycksfall på Päijänneområdet och utvägarna
16037:        vidta för att effektivera säkerheten för
16038:        fartyg och båtar på södra Päijänne och       att bemästra dem. Redan i detta skede verkar
16039:                                                     det uppenbart att det kring södra Päijänne
16040:        därtili anknutna vattendrag samt för att
16041:        effektivera räddningsverksamheten på         finns behov av konkreta åtgärder för att
16042:                                                     förbättra beredskapen. Inom detta område har
16043:        insjöarna?
16044:                                                     endast brandverket i Heinola permanent bered-
16045:                                                     skap för vattendykningsuppgifter. Annanstans
16046:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        grundar sig beredskapen närmast på enskilda
16047: samt anföra följande:                               brandmäns hobbyverksamhet. Det vore kanske
16048:                                                     ändamålsenligt att även brandverket i Lahtis i
16049:    Ansvaret för sjötrafikleder och utmärkning-      fortsättningen hade beredskap för vattendyk-
16050: en av dem ankommer på sjöfartsmyndigheter-          ning. Brandverket har i sitt budgetförslag för
16051: na. Enligt en utredning från sjöfartsstyrelsen      år 1990 föreslagit ett anslag för dykningsutbild-
16052: har lederna i Päijänne utmärkts så att de tryggt    ning. Det verkar som om det inom området
16053: kan användas under den ljusa tiden. Dessutom        även fanns behov att öka tiligången på sådan
16054: kan de användas under den mörka tiden om            båtmateriel som är användbar vid svåra för-
16055: fartyget eller båten har en strålkastare och        hållanden.
16056: besättningen har erfarenhet av navigering un-          Staten understöder projekt av ovan nämnda
16057: der natten. Största delen av säkerhetsanord-        slag, beroende på vem som sätter i gång dem
16058: ningarna har utrustats med hinnor som reflek-       och på vilka grunder detta sker. Understöd kan
16059: terar ljus. Enligt sjöfartsstyrelsens uppfattning   erhållas åtminstone via statsandelar, Brand-
16060: är behovet av sjötrafik på Päijänne under den       skyddsfonden eller Oljeskyddsfonden.
16061: mörka tiden än så länge så litet att en ökning         Största delen av de båtolyckor som leder tili
16062: av de egentliga upplysta lederna inte är moti-      drunkning drabbar småbåtar utanför farleder-
16063: verat med beaktande av kostnaderna.                 na. Tili händelserna anknyter sig ofta alkohol-
16064:    Beredskap för olycksfallssituationer på Päi-     bruk och olika slag av oförsiktighet. Att
16065: jänne liksom på andra vattenområden har             utveckla ett sådant räddningssystem som vore
16066: ordnats på basis av lagarna om räddningstjänst      tiliräckligt snabbt i sådana fall är mycket svårt
16067: och oljebekämpning. Vid letning efter försvun-      och dyrt. Genom en skärpning av de stadgan-
16068: na ankommer ledningsansvaret på polisen, vid        den som gäller småbåtstrafik och av övervak-
16069: andra olycksfall ankommer det på brandmyn-          ningen kan olycksfall förebyggas i viss mån.
16070: digheterna. Till räddningsåtgärderna används,       Det viktigaste vore dock att de som rör sig på
16071: beroende på situationen, myndigheters, den          sjön skulle iaktta nödvändig försiktighet. Det
16072: friviliiga räddningstjänstens och enskilda per-     är skäl att fåsta speciell uppmärksamhet vid
16073: soners mest lämpliga båtar och fartyg.              upplysningsverksamheten härom.
16074:      Helsingfors den 5 juli 1989
16075: 
16076:                                                                  Inrikesminister Jarmo Rantanen
16077:                                               1989 vp.
16078: 
16079: Kirjallinen kysymys n:o 322
16080: 
16081: 
16082: 
16083: 
16084:                                  Puska ym.: Metsähallituksen muuttamisesta liikelaitokseksi
16085: 
16086: 
16087:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16088:   Valmistunut työryhmämietintö esittää metsä-       lista saada ilman, että laitoksen toiminnan
16089: hallituksen muuttamista liikelaitokseksi. Tällai-   perusteeksi asetetaan nimenomaan liiketalou-
16090: sen uudistuksen perusteet ovat herättäneet          dellisen voiton tuottaminen.
16091: hämmennystä, kun otetaan huomioon metsä-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16092: hallituksen monipuoliset tehtävät mm. luon-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16093: nonsuojelun ja metsien moninaiskäytön osalta        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16094: sekä metsähallituksen metsien muita metsiä          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16095: usein epäedullisemman sijainnin.                             Aikooko Hallitus valmistella työryh-
16096:   Kun uudistuksen perusteeksi on esitetty                  mämietinnön pohjalta uudistuksen met-
16097: asioiden joustavaa käsittelyä, herää kysymys,              sähallituksen muuttamiseksi liikelaitok-
16098: eikö tällaista joustavaa hallintoa ole mahdol-             seksi?
16099:     Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1989
16100: 
16101:           Pekka Puska              Seppo Kääriäinen           Kauko Heikkinen
16102:           Tytti lsohookana-Asunmaa Juhani Alaranta            Annikki Koistinen
16103:           Kimmo Sarapää             Eino Siuruainen           Matti Väistö
16104:           Mirja Ryynänen            Markku Lehtosaari         Seppo Pelttari
16105:                      Jorma Huuhtanen                  Pauli Saapunki
16106: 
16107: 
16108: 
16109: 
16110: 2900100
16111: 2                                    1989 vp. -      KK n:o 322
16112: 
16113: 
16114: 
16115: 
16116:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16117:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         man raskaan esikuntahallinnon osan. Keskus-
16118: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ja piirikuntahallinnon keventämisellä voidaan
16119: olette 26 päivänä toukokuuta 1989 päivätyn            tarvittavassa määrin jopa vahvistaa hoitoalue-
16120: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          hallintoa ottaen huomioon ne tarpeet, joita
16121: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         käytännön toiminnan hoitaminen paikallista-
16122: edustaja Puskan ym. näin kuuluvasta kirjalli-         solla edellyttää.
16123: sesta kysymyksestä n:o 322:                              Metsähallituksen hallinnassa olevien maa-,
16124:          Aikooko Hallitus valmistella työryh-         metsä- ja vesialueiden käytön ohjausmahdolli-
16125:        mämietinnön pohjalta uudistuksen met-          suus säilyisi valtion metsälaitosvaihtoehdossa-
16126:        sähallituksen muuttamiseksi liikelaitok-       kin valtioneuvostolla ja viime kädessä eduskun-
16127:        seksi?                                         nalla, joka valtion tulo- ja menoarvion käsit-
16128:                                                       telyn yhteydessä hyväksyisi liikelaitoksen pal-
16129:                                                       velutavoitteet ja muut toimintatavoitteet
16130:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            Nämä tavoitteet voisivat koskea muun muassa
16131: taen seuraavaa:
16132:                                                       metsien moninaiskäyttöä sekä luonnonsuojelu-
16133:    Metsähallinnon kehittämistyöryhmä selvitti         näkökohtien ja paikallisen väestön tarpeiden
16134: metsähallituksen organisaation ja toiminnan           huomioon ottamista. Liikelaitoksen tulostavoi-
16135: kehittämiseksi kaksi vaihtoehtoa. Työryhmän           te on asetettava niin, että palvelutavoitteet ja
16136: mukaan valtion metsätalouden ja muun valtion          muut toimintatavoitteet voidaan saavuttaa.
16137: maa- ja vesialueilla tapahtuvan toiminnan hal-        Kun lisäksi otetaan huomioon, että valtion
16138: lintoa ja organisaatiota voidaan kehittää joko        metsälaitoskin joutuisi toimimaan nykyisten
16139: nykyisen budjettisidonnaisen liikelaitosmallin        maankäyttöä koskevien säädösten rajoissa ja
16140: tai valtion liikelaitoksista annetun lain pohjal-     että luonnonsuojelualueiden hoito tapahtuisi
16141: ta.                                                   nykyiseen tapaan eduskunnan myöntämillä
16142:    Vaikka työryhmä piti valtion metsälaitoksen        määrärahoilla, ei työryhmän selvittämien vaih-
16143: muodostamista ensisijaisena vaihtoehtona, se ei       toehtojen välillä ole ratkaisevan suuria eroja.
16144: ottanut kovin selkeää kantaa asiaan. Työryh-             Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt
16145: mä totesi, että metsähallituksen kehittämistar-       työryhmän mietinnöstä lausunnot syyskuun al-
16146: peiden kannalta ei ole käytännössä merkittävää        kuun mennessä useilta kymmeniltä virastoilta
16147: eroa sillä, toimiiko metsähallitus budjettisidon-     ja järjestöiltä. Asiaa on tarkoitus käsitellä
16148: naisena liikelaitoksena vai liikelaitoslain mu-       hallituksen piirissä vasta lausuntokierroksen
16149: kaisena valtion metsälaitoksena. Kiireeliisin or-     jälkeen ottaen huomioon lausuntoihin sisälty-
16150: ganisaation kehittämistarve kohdistuu keskus-         vät kannanotot. Metsähallituksen kehittämis-
16151: viraston ohella piirikuntakonttoreihin, jotka         toimenpiteiden valmistelun suuntalinjoista pää-
16152: muodostavat nykyisissä olosuhteissa tarpeetto-        tetään aikaisintaan tämän vuoden lopulla.
16153:     Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 1989
16154: 
16155:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
16156:                                       1989 vp. -       KK n:o 322                                      3
16157: 
16158: 
16159: 
16160: 
16161:                               Tili Riksdagens Herr Talman
16162:    I det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen           stabsförvaltningen. Genom att central- och
16163: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse            distriktsförvaltningen lättas upp kan revirför-
16164: av den 26 maj 1989 tili vederbörande medlem            valtningen i behövlig omfattning t.o.m. förstär-
16165: av statsrådet översänt avskrift av följande av         kas bara de behov som den praktiska skötseln
16166: riksdagsman Puska m.fl. undertecknade spörs-           av verksamheten förutsätter på lokal nivå
16167: mål nr 322:                                            beaktas.
16168:          Ämnar Regeringen på basis av betänk-             Möjligheten att styra användningen av de
16169:        andet från en arbetsgrupp bereda en             mark-, skogs- och vattenområden som forststy-
16170:        reform med syftet att forststyrelsen            relsen besitter skulle även i alternativet angåen-
16171:        skall ombildas tili ett affårsverk?             de statens skogsverk fortfarande tilikomma
16172:                                                        statsrådet och i sista hand riksdagen, som i
16173:                                                        samband med budgetbehandlingen skulle god-
16174:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           känna målen för affärsverkets service och för
16175: samt anföra följande:                                  dess övriga verksamhet. Dessa mål kunde gälla
16176:    Arbetsgruppen för utvecklande av forstför-          bl.a. skogarnas mångsidiga användning samt
16177: valtningen har rett ut två alternativ för en           beaktande av naturvårdsaspekter och av den
16178: utveckling av forststyrelsens organisation och         lokala befolkningens behov. Affärsverkets re-
16179: verksamhet. Enligt arbetsgruppen kan förvalt-          sultatmål skall anges så, att målen för servicen
16180: ningen och organisationen inom statens skogs-          och för den övriga verksamheten kan nås. Då
16181: hushållning och inom övrig verksamhet som              det ytterligare beaktas att även statens skogs-
16182: sker på statens mark- och vattenområden                verk skulle vara tvunget att arbeta inom ramen
16183: utvecklas antingen med nuvarande budget-               för gällande författningar angående markan-
16184: bundna affårsverksmodell som grund eller på            vändning och att skötseln av naturvårdsområ-
16185: basis av lagen om statens affårsverk.                  dena i likhet med nuvarande praxis skulle ske
16186:    Även om arbetsgruppen ansåg att en ombild-          med hjälp av de anslag som riksdagen beviljat,
16187: ning tili ett statens skogsverk är det primära         finns det inte beaktansvärt stora skilinader
16188: alternativet, har den inte speciellt tydligt tagit     mellan de alternativ som arbetsgruppen rett ut.
16189: ställning i frågan. Arbetsgruppen konstaterade            Jord- och skogsbruksministeriet har av flera
16190: att det i fråga om behovet att utveckla forst-         tiotal ämbetsverk och organisationer begärt
16191: styrelsen inte i praktiken är någon beaktans-          utlåtande om arbetsgruppens betänkande före
16192: värd skillnad på om forststyrelsen arbetar som         ingången av september. Avsikten är att rege-
16193: ett budgetbundet affårsverk eller som ett sta-         ringen skall behandla frågan först efter remis-
16194: tens skogsverk i enlighet med affårsverkslagen.        sen och då samtidigt beakta de åsikter som
16195: Det mest brådskande behovet av organisations-          utlåtandena innehåller. Beslut om riktlinjerna
16196: utveckling gäller utom det centrala ämbetsver-         för beredningen av hur forststyrelsen skall
16197: ket distriktskontoren, vilka under rådande om-         utvecklas kommer att fattas tidigast i slutet av
16198: ständigheter utgör en onödigt tungrodd del av          detta år.
16199:      Helsingfors den 28 juni 1989
16200: 
16201:                                                      Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
16202: 1
16203: 1
16204: 1
16205:     1
16206:     1
16207:     1
16208:         1
16209:         1
16210:         1
16211:             1
16212:             1
16213:             1
16214:                 1
16215:                 1
16216:                 1
16217:                     1
16218:                     1
16219:                     1
16220:                         1
16221:                         1
16222:                         1
16223:                             1
16224:                                              1989 vp.
16225: 
16226: Kirjallinen kysymys n:o 323
16227: 
16228: 
16229: 
16230: 
16231:                                  Turunen ym.: Järvilohitutkimuksen jatkamisesta Enon ja Ilo-
16232:                                     mantsin kunnissa
16233: 
16234: 
16235:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16236: 
16237:    Koitajoella Enon ja Ilomantsin kunnissa         sa, ja on huomattava, että järvilohi saa suvun-
16238: Koitajoen vanhassa uomassa on käynnissä            jatkamiskyvyn vasta viiden vuoden iässä.
16239: kolmivuotinen lohitutkimus, josta on menossa          Tutkimusta haittaa myös Koitajoen vanhan
16240: toinen vuosi. Tutkimuksella on ratkaiseva mer-     uoman vähävetisyys. Tilannetta voitaisiin pa-
16241: kitys lohenpoikasten kasvatuksessa ja ihmisen      rantaa ohijuoksutuksilla, jotka tulisi korvata
16242: osuudessa siinä. Erityisesti Saimaan järvilohen    Pamilo Oy:lle esimerkiksi lohen virkistyskäyt-
16243: kohtalo on ihmisten toimien varassa.               töhyödystä saatavilla varoilla.
16244:    Kolmivuotinen tutkimus ei vielä anna riittä-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16245: västi näyttöä esimerkiksi siitä, kuinka suuren     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16246: määrän koskiin tänä kesänä istutettavat 40 000     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16247: vasta kuoriutunuHa lohenpoikasta pystyvät          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16248: hyödyntämään       koskien     ravintotuotantoa.
16249: Myös haluttaisiin kokeilla mädin hauduttamis-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
16250: ta eräissä jo sorastetuissa koskissa sekä kute-           Saimaan järvilohen tutkimuksen jatka-
16251: vien emokalojen siirtämistä Koitajokeen. On               miseksi ja vesitilanteen parantamiseksi
16252: itsestään selvää, että luontainen kasvupaikka             Koitajoen vanhassa uomassa Enon ja
16253: on hyvin tärkeä järvilohikannan pelastamises-             Ilomantsin kunnissa?
16254:     Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1989
16255: 
16256:           Eeva Turunen                 Kerttu Törnqvist              Marja-Liisa Tykkyläinen
16257:           Jouni Backman                Kari Rajamäki                 Jorma Huuhtanen
16258:           Tellervo Renko               Mirja Ryynänen                Riitta Kauppinen
16259:           Mauri Miettinen              Timo Kietäväinen              Heikki Riihijärvi
16260:           Pirjo Rusanen                Seppo Kääriäinen              Matti Väistö
16261:           Markku Lehtosaari            Pekka Puska                   Juhani Laitinen
16262: 
16263: 
16264: 
16265: 
16266: 2900100
16267: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 323
16268: 
16269: 
16270: 
16271: 
16272:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16273:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tannon. Hallitus tulee huolehtimaan siitä, että
16274: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       järvilohen tutkimus- ja koetoiminta sekä istu-
16275: olette 26 päivänä toukokuuta 1989 päivätyn          kastuotannon edellytykset säilyvät myös lähi-
16276: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        tulevaisuudessa riittävinä. Koitajoen vanhassa
16277: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       uomassa vireillä oleva järvilohitutkimus tapah-
16278: edustaja Turusen ym. näin kuuluvasta kirjalli-      tuu nykyisin pääosin Joensuun yliopiston toi-
16279: sesta kysymyksestä n:o 323:                         mesta, ja tutkimukset rahoitetaan yksityisten
16280:                                                     säätiöiden osoittamin apurahoin. Riista- ja
16281:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy     kalatalouden tutkimuslaitoksen Enonkoskella
16282:        Saimaan järvilohen tutkimuksen jatka-        sijaitsevan Itä-Suomen keskuskalanviljelylai-
16283:        miseksi ja vesitilanteen parantamiseksi      toksen henkilökuntaa, tiloja ja tuotantoa käy-
16284:        Koitajoen vanhassa uomassa Enon ja           tetään hyväksi myös tässä järviloheen kohdis-
16285:        Ilomantsin kunnissa?                         tuvassa tutkimuksessa.
16286:                                                        Koitajoen vanhan uoman vesitys tapahtuu
16287:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        nykyisin voimassa olevan vesioikeuspäätöksen
16288: vasti seuraavaa:                                    mukaisesti. Mahdollisiin vähimmäisvirtaamien
16289:    Vuoksen vesistön järvilohi on sekä uhanalai-     lisäystarpeisiin ja muihin uoman vesitilanteen
16290: sena kalalajina että kalataloudelliselta merki-     parantamista tarkoittaviin hankkeisiin tullaan
16291: tykseltään tärkeänä kalalajina jatkuvan tutki-      ottamaan kantaa vasta nyt vireillä olevan
16292: mus- ja koetoiminnan kohteena. Valtion kalan-       tutkimuksen tulosten ja eräiden muidenkin
16293: viljelylaitoksilla on emokalastoja, ja ne varmis-   järvilohen luonnonvaraista poikastuotantoa
16294: tavat järvilohen tutkimus- ja koetoiminnassa        selvittelevien tutkimustulosten ollessa käytettä-
16295: sekä istutustoiminnassa tarvittavan poikastuo-      vissä.
16296: 
16297:     Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1989
16298: 
16299:                                                                           Ministeri Ole Norrback
16300:                                       1989 vp. -     KK n:o 323                                     3
16301: 
16302: 
16303: 
16304: 
16305:                               Till Riksdagens Herr Talman
16306:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Regeringen kommer att sköta om att forsk-
16307: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          nings- och försöksverksamheten kring insjölax-
16308: av den 26 maj 1989 tili vederbörande medlem          en samt förutsättningarna för utsättningen
16309: av statsrådet översänt avskrift av följande av       hålls tillräckliga också i den närmaste framti-
16310: riksdagsman Turunen undertecknade spörsmål           den. Forskningen gällande insjölaxen som för
16311: nr 323:                                              tillfället pågår i Koitajokis gamla fåra sker
16312:                                                      huvudsakligen på uppdrag av Joensuu univer-
16313:           Vilka åtgärder vidtar Regeringen för       sitet och finansieras med bidrag från privata
16314:        att fortsätta forskningen kring insjölax-     stiftelser. Personalen, utrymmena och produk-
16315:        en i Saimen och att förbättra vatten-         tionen vid Östra Finlands centralfiskodlingsan-
16316:        situationen i Koitajokis gamla fåra i         stalt i Enonkoski kommun som tilihör Vilt- och
16317:        Eno och Ilomantsi kommuner?                   fiskeriforskningsinstitutet utnyttjas också i den
16318:                                                      mot insjölaxen inriktade forskningen.
16319:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-             Bevattningen av Koitajokis gamla fåra sker
16320: samt anföra följande:                                för närvarande med kraft av vattendomstolens
16321:    Insjölaxen i Vuoksens vattendrag är föremål       åläggande. Tili planerna att öka minimivatten-
16322: för en fortlöpande forsknings- och försöksverk-      föringen eller att på annat sätt förbättra
16323: samhet både som en utrotningshotad fiskart           vattensituationen i fåran kommer man att fatta
16324: och som en fiskart med viktig betydelse för          ståndpunkt först då resultaten av den nu
16325: fiskerihushållningen. Vid statens fiskodlingsan-     aktuella forskningen samt av vissa andra un-
16326: stalter finns avelsfiskar och de tryggar tillgång-   dersökningar vilka gäller insjölaxens naturliga
16327: en tili yngel som behövs vid forsknings- och         yngelproduktion är tillgängliga.
16328: försöksverksamheten samt vid utsättningen.
16329:      Helsingfors den 26 juni 1989
16330: 
16331:                                                                            Minister Ole Norrback
16332:                                               1989 vp.
16333: 
16334: Kirjallinen kysymys n:o 324
16335: 
16336: 
16337: 
16338: 
16339:                                  Törnqvist ym.: Kuvataidekoulujen saamisesta valtionapulainsää-
16340:                                      dännön piiriin
16341: 
16342: 
16343:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16344:    Kohta kymmenen vuotta toimineilla lasten ja      ruskurssit 7-12-vuotiaille) ja syventäviin opin-
16345: nuorten kuvataidekouluilla on maassamme ai-         toihin (työpajat 13-16-vuotiaille).
16346: van erityislaatuinen tehtävä. Nämä koulut ovat         Kuvataidekouluja ylläpitävät tätä nykyä jot-
16347: ainoina huolehtimassa tavoitteellisesta kuvatai-    kin kunnat, kannatusyhdistykset, taiteilijaseu-
16348: deopetuksesta 5-15-vuotiaille lapsille ja nuo-      rat ja -yhdistykset sekä myös yksityishenkilöt.
16349: rille.                                              Kouluja on jo noin 70 eri puolilla maata.
16350:     Kuvataidekoulujen perustamiseen ovat vai-          Kuvataidekoulujen kasvatuksellinen merki-
16351: kuttaneet yleissivistävän kuvaamataidon hei-        tys nykypäivänä on suuri, sillä pinnallinen ja
16352: kentynyt asema peruskoulussa sekä pitkäjän-         raaistava kuvakulttuuri näyttää saavan yhä
16353: nitteisen monivuotisen harrastusmahdollisuu-        laajemman otteen lapsista ja nuorista myös
16354: den puuttuminen kokonaan kuvataiteen alueel-        Suomessa. Vaihtoehtona passiiviselle vapaa-
16355: ta. Kuvataidekouluja voi verrata lähinnä mu-        ajan vietolle kuvataidekoulut tarjoavat mah-
16356: siikkikouluihin ja musiikkiopistoihin.              dollisuuden harrastaa korkeatasoista ja syväl-
16357:                                                     listä taidetta, joka kehittää ihmistä monipuoli-
16358:     Kuvataidekoulujen tavoitteena on lisätä ja      sesti. Kuvataidekoulut tulisikin saada lainsää-
16359: monipuolistaa kuvataiteiden harrastusta ja an-      dännön ja varman rahoituksen piiriin. Tämä
16360: taa opetussuunnitelmallisesti etenevää pohja-       voitaisiin toteuttaa esimerkiksi kunnallistamai-
16361: koulutusta kuvataiteen tai muun visuaalisen         la kuvataidekoulut ja myöntämällä niiden toi-
16362: ammattialan opintoihin. Opetus on yleissivistä-     mintaan valtionavustuksia.
16363: vää taideopetusta, jonka sisältönä on kuvatai-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16364: de.                                                 tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16365:     Kuvataidekoulussa voivat opiskella 5-16-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16366: vuotiaat lapset ja nuoret kuvaamataidon opet-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16367: tajan tai taiteilijan johdolla 2-3 tuntia viikos-             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
16368: sa. Opetus tapahtuu 10-12 oppilaan ryhmissä.               siin kuvataidekoulujen toiminnan tur-
16369:     Opetus jakautuu kolmeen vaiheeseen: visuaa-            vaamiseksi saattamalla ne valtionapu-
16370: lisen alan alkuopetukseen (ns. kuvataideleikki-            lainsäädännön piiriin ja kunnallistamai-
16371: koulu alle kouluikäisille), perusopintoihin (pe-           la niiden toiminnan?
16372:     Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1989
16373: 
16374:           Kerttu Törnqvist             Tuula Paavilainen              Sinikka Mönkäre
16375:           Markku Pohjola               Lauri Metsämäki                Timo Roos
16376:           Antti Kalliomäki             Reijo Lindroos                 Tuulikki Hämäläinen
16377:           Pekka Puska                  Marja-Liisa Tykkyläinen        Matti Väistö
16378:                                        Juhani Alaranta
16379: 
16380: 
16381: 
16382: 
16383: 290010D
16384: 2                                    1989 vp. -      KK n:o 324
16385: 
16386: 
16387: 
16388: 
16389:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16390:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        mässä yleensä. Työryhmä on viimeistelemässä
16391: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        esitystään, joka on tarkoitus lähiaikoina luo-
16392: olette 24 päivänä toukokuuta 1989 päivätyn           vuttaa opetusministeriölle. Työryhmän työ si-
16393: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         sältää, vaikkakin sen toimeksianto kattaa kaik-
16394: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        ki taiteen alat, myös ehdotuksia lasten ja
16395: edustaja Kerttu Törnqvistin ym. näin kuulu-          nuorten kuvataidekoulutuksesta. Voidaan li-
16396: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 324:            säksi todeta, että työryhmässä on myös Suo-
16397:                                                      men lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto
16398:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       ry:n edustus.
16399:        siin kuvataidekoulujen toiminnan tur-            Työryhmän mietintö lähetetään valmistumi-
16400:        vaamiseksi saattamalla ne valtionapu-         sen jälkeen laajalle lausuntokierrokselle, jonka
16401:        lainsäädännön piiriin ja kunnallistamai-      jälkeen työryhmän esitykset otetaan opetusmi-
16402:        la niiden toiminnan?                          nisteriössä jatkovalmistelun kohteeksi.
16403:                                                         Samanaikaisesti lasten ja nuorten taideope-
16404:                                                      tuksen järjestelyitä pohtivan työryhmän työn
16405:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
16406:                                                      kanssa on työskennellyt toinen työryhmä, jon-
16407: taen seuraavaa:
16408:                                                      ka tehtävänä oli laatia ehdotus yhteisistä opet-
16409:    Lasten ja nuorten kuvataidekoulut ovat saa-       tajista annetun lainsäädännön saattamiseksi
16410: neet harkinnanvaraista valtionavustusta vuo-         vastaamaan uutta koululainsäädäntöä ja lain-
16411: desta 1982 lukien valtion tulo- ja menoarvion        säädännön kehittämiseksi paremmin vastaa-/
16412: momentilta 29.90.52 (Veikkauksen ja raha-            maan opetusjärjestelyiden nykytarvetta ja hel-
16413: arpajaisten voittovarat taiteen tukemiseen).         pottamaan yhteisten opettajien käyttöä. Tämän
16414: Kuluvana vuonna tähän tarkoitukseen on osoi-         työryhmän muistio luovutettiin opetusministe-
16415: tettu 1,6 miljoonaa markkaa.                         riölle 14.4.1989. Hallituksen esityksen muotoon
16416:    Opetusministeriö on 9. 9.1988 asettanut työ-      laaditussa ehdotuksessa on otettu huomioon
16417: ryhmän, jonka tehtävänä on laatia hallituksen        taiteen perusopetuksen järjestäminen ja yhtei-
16418: esityksen muotoon ehdotus laiksi lasten ja           sen opettajan viran perustamismahdollisuudet
16419: nuorten taideopetusjärjestelyistä. Lain ensisijai-   koululaitoksen ja taiteen perusopetusta järjes-
16420: sena tarkoituksena on tässä vaiheessa ennen          tävien laitosten ja tahojen kesken.
16421: mahdollista kulttuuri- ja sivistystoimen valtion-       Lasten ja nuorten kuvataideoppilaitosten
16422: osuusjärjestelmän kokonaisuudistusta kunnan          kunnallistaminen on lähinnä oppilaitosten yllä-
16423: taidekasvatusjärjestelyiden koordinoinoin tuke-      pitäjien päätettävissä oleva asia, johon valtion
16424: minen, kunnan yhteisen opettajan viran perus-        viranomaisilla ei ole toimivaltaa. Edellä olevilla
16425: tamisen helpottaminen taide- ja taito-opetuk-        työryhmien asettamisilla on ollut tarkoituksena
16426: sen eri aloilla sekä taidekasvattajien saannin       vahvistaa kuntien asemaa taideopetuksen jär-
16427: helpottaminen kunnan taidekasvatusjärjestel-         jestämisessä.
16428:     Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 1989
16429: 
16430:                                                                    Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
16431:                                       1989 vp. -     KK n:o 324                                     3
16432: 
16433: 
16434: 
16435: 
16436:                               Tili Riksdagens Herr Talman
16437:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         överlämna sina förslag tili undervisningsmini-
16438: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          steriet inom en snar framtid. Fastän uppdraget
16439: av den 24 maj 1989 tili vederbörande medlem          täcker alla områden av konsten, innehåller
16440: av statsrådet översänt avskrift av följande av       resultatet av arbetsgruppens arbete också för-
16441: riksdagsledamot Kerttu Törnqvist m.fl. under-        slag om bildkonstutbildning för barn och unga.
16442: tecknade spörsmål nr 324:                            Dessutom kan det konstateras att Förbundet
16443:                                                      för konstskolor för barn och unga i Finland rf
16444:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        är representerat i arbetsgruppen.
16445:        tryggande av bildkonstskolornas verk-            När arbetsgruppens betänkande blivit fårdigt
16446:        samhet genom att låta lagstiftningen om       skickas det på en omfattande remissrunda,
16447:        statsbidrag gälla också dem och kom-          varefter arbetsgruppens förslag blir föremål för
16448:        munalisera deras verksamhet?                  vidare beredning vid undervisningsministeriet.
16449:                                                         Samtidigt som denna arbetsgrupp har dryftat
16450:                                                      anordnandet av konstundervisning för barn
16451:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
16452:                                                      och unga har en annan arbetsgrupp arbetat
16453: samt anföra följande:
16454:                                                      med att uppgöra ett förslag om att förenhetliga
16455:   Bildkonstskolorna för barn och unga har            lagstiftningen om gemensamma lärare med den
16456: sedan år 1982 erhållit statsunderstöd enligt         nya skollagstiftningen och om att utveckla
16457: prövning under momentet 29.90.52 i statsbud-         lagstiftningen så att den bättre motsvarar det
16458: geten (Tippnings- och penninglotterivinstmedel       nuvarande behovet av undervisningsarrange-
16459: för främjande av konsten). 1 år har för detta        mang och gör det lättare att, anlita gemensam-
16460: ändamål anvisats 1,6 milj. mark.                     ma lärare. Denna arbetsgrupp överlämnade sin
16461:   Undervisningsministeriet tilisatte 9.9.1988 en     promemoria       tili    undervisningsministeriet
16462: arbetsgrupp, som fick tili uppgift att utarbeta      14.4.1989. 1 förslaget, som har formen av en
16463: en regeringsproposition med förslag tili lag om      regeringsproposition, har beaktats anordnandet
16464: anordnande av konstundervisning för barn och         av grundundervisning i konst och möjligheter-
16465: unga. Det främsta syftet med lagen är i detta        na att inrätta gemensamma lärartjänster för
16466: skede, före en eventuell totalreform av statsan-     skolväsendet och de inrättningar och instanser
16467: delssystemet för kultur- och bildningsväsendet,      som anordnar grundundervisning i konst.
16468: att stöda koordineringen av kommunernas                 Det ankommer närmast på dem som upp-
16469: arrangemang får konstfostran, göra det lättare       rätthåller läroanstalterna att besluta om en
16470: att inrätta en gemensam lärartjänst i en kom-        eventuell kommunalisering av bildkonstläroan-
16471: mun för undervisning i konst och färdigheter         stalterna för barn och unga, och statens myn-
16472: inom olika områden samt göra det lättare att         digheter har ingen kompetens i denna fråga.
16473: erhålla konstfostrare överlag inom kommunens         Syftet med att tillsätta de nämnda arbetsgrup-
16474: system för konstfostran. Arbetsgruppen håller        perna har varit att stärka kommunernas ställ-
16475: på att slutföra sitt arbete och har för avsikt att   ning vid anordnandet av konstundervisning.
16476:      Helsingfors den 6 juli 1989
16477: 
16478:                                                                    Minister Anna-Liisa Kasurinen
16479:                                               1989 vp.
16480: 
16481: Kirjallinen kysymys n:o 325
16482: 
16483: 
16484: 
16485: 
16486:                                  Pokka: Inarijärven kalakantojen hoitamisesta
16487: 
16488: 
16489: 
16490: 
16491:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16492: 
16493: 
16494: 1. Taustaa                                          2. Tutkimuksen tuloksista
16495: 
16496:    Inarin kunnanhallitus pyysi 1.6.1982 patva-      Kalastus
16497: tyllä kirjeellään maa- ja metsätalousministeriö-
16498:                                                        Kalastuksen maaran selvittämiseksi haasta-
16499: tä "ryhtymään toimenpiteisiin hoito- ja käyt-
16500: tösuunnitelman laatimiseksi Inarin kunnassa         teltiin v. 1982-86 yhteensä 296 ruokakuntaa.
16501: oleville vesille". Tämän lisäksi valtioneuvoston    Tuloksia täydennettiin kirjanpitokalastuksella.
16502: esittelyssä ehdotukseen Urho Kekkosen kansal-       Sivuvesien kokonaissaalisarvioksi saatiin n. 40
16503: lispuistosta 25.1.1982 liitetyssä ponnessa tode-    tonnia vuodessa eli n. 0,5 kg/ha. Koska noin
16504: taan: "Edelleen tulisi Inarijärvelle ja muihin      puolet vesipinta-alasta ei ole kalastuksen koh-
16505: Paatsjoen vesistön Suomen puoleisiin osiin          teena, tulee kalastettujen vesien hehtaarisaaliik-
16506: laatia kalataloussuunnitelma." Valtion tulo- ja     si noin 1 kg/ha. Verrattaessa näitä lukuja Matti
16507: menoarvion momentilta varattiin v. 1983 mää-        Sipposen koltta-alueelta ja Pekka Tuunaisen
16508: räraha käyttö- ja hoitosuunnitelmaa varten, ja      ym. koko kunnan alueelta 1970-luvulta esittä-
16509: maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi Riista-      miin tuloksiin voidaan todeta, ettei saalis tai
16510: ja kalatalouden tutkimuslaitoksen laatiman tut-     kalastuksen määrä ollut muuttunut kymmenes-
16511: kimussuunnitelman. Tutkimukselle perustettiin       sä vuodessa istutuksista huolimatta.
16512: johtoryhmä, johon kuuluivat tutkijat Hilkka            Kalastus Inarin sivuvesillä on yleisesti ottaen
16513: Sarjamo, Eero Niemelä ja Ahti Mutenia. Tut-         vähäistä. Keskimääräinen saalis 1 kg/ha kalas-
16514: kimusta johti koko sen kuusivuotisen kestoajan      tetuilta vesiltä on niin pieni, ettei se ylitä
16515: Hilkka Sarjamo.                                     kalakannan luontaista tuottoa, mikä olisi tär-
16516:    Työn rahoittajina toimivat ministeriö, Lapin     kein peruste istutuksille. Se, ettei puolet vesistä
16517: läänin työvoimapiiri, metsähallitus v. 1983-        ole kalastuksen kohteena, johtuu niiden vai-
16518: 84, Inarin kunta v. 1986-88 ja RKTL. Työn           keasta saavutettavuudesta.
16519: voidaan karkeasti arvioida tulleen maksamaan
16520: 5-6 mmk.                                            Istutusten vaikutus siikakantoihin
16521:    Työn tarpeellisuutta osoittaa, että kalanistu-       Niissä järvissä, joissa on luontaisesti lisään-
16522: tusten perusteista tai tuloksista Inarijärveä lu-   tyvä siikakanta mutta joihin siitä huolimatta
16523: kuun ottamatta ei työn alkaessa ollut olemassa      on siikaa istutettu, todettiin siian kasvun hi-
16524: tutkimuksia. Tästä huolimatta yksistään kesän-      dastuneen 1980-luvulla. Siika on kääpiöitynyt
16525: vanhaa siikaa on Inarin sivuvesiin istutettu        niin, ettei se kelpaa kauppa- tai kotitarveka-
16526:  1980-luvulla n. 3,2 milj. kpl eli 3-4 mmk:n        laksi. Esimerkkeinä mainittakoon Sevettijärven
16527: arvosta.                                            reitti, Muddusjärvi ja Paadarjärvi. Koska ka-
16528:    Kuusi vuotta kestänyt tutkimustyö päättyi        lastus ei ole muuttunut, voidaan syynä kasvun
16529: vuoden 1988 lopussa, ja sen tulokset luovutet-      hidastumiseen pitää istutuksia.
16530: tiin Inarin kalakantojen käyttö- ja hoitosuun-          Niissä järvissä, joissa siikaa ei ole luontaises-
16531: nitelman muodossa maa- ja metsätalousminis-         ti, ovat siikaistutukset antaneet hyvän tuloksen.
16532: teriön kalastus- ja metsästysosastolle vuoden       Kalat ovat kasvaneet hyvin ja niitä on myös
16533:  1989 alussa.                                       kalastettu. Näiden järvien osuus on kuitenkin
16534: 290010D
16535: 2                                       1989 vp. -       KK n:o 325
16536: 
16537: vain murto-osa sivuvesien kokonaispinta-                 sivuvesiin. Määrä on 300 000 kesänvanhaa
16538: alasta.                                                  poikasta vuodessa. Ministeriön esimer.kkiä .~eu
16539:    Järvissä, joissa siikaa on luontaisesti ~a joi~in     raten maatilahallitus jatkaa kolttaves1en snka-
16540: ei ollut tehty istutuksia, siika kasvoi hyvm.            istutuksia 150 OOO:lla vuodessa. Lisäksi maati-
16541: Istutuksia näihin järviin ei voida pitää perus-          lahallitus istuttaa kohtavesiin 50 000 kesänvan-
16542: teltuina, koska kalastus ei ylitä siikakannan            haa harjusta. Suurin osa Inarin sivuvesistä on
16543: luontaista tuottoa.                                      istutusten ja istutuksiin nähden vähäisen kalas-
16544:                                                          tuksen takia jo niin pilalla, etteivät uudet
16545: Suositukset hoitotoimiksi                                istutukset käytännössä enää pahenna tilannet-
16546:                                                          ta. Siikaistutusten jatkaminen ei kuitenkaan ole
16547:    Tärkein hoitotoimi olisi kalastuksen lisäämi-
16548:                                                          taloudellisesti järkevää seuraavista syistä:
16549: nen. Se parantaisi siian kasvua, sillä kann.a~              1. Istutuksiin käytetään kalavesien hoitoon
16550: harvetessa kalojen ravintotilanne helpottulSl.           tarkoitettuja kalastuskorttivaroja. Käyttö- ja
16551: Tästä saatiin selviä tuloksia tehokalastuksen
16552:                                                          hoitosuunnitelman suositusten mukaisesti käy-
16553: kohteina olleista viidestä järvestä. Myös tai-
16554:                                                          tettynä nyt siikaistutuksiin tuhl~ttavilla varoilla
16555: men- ja nieriäistukkaiden elinmahdollis~:mdet            voitaisiin tehdä paljon kalavesien kunnon pa-
16556: parantuisivat siikakannan rake~teen m.ompuo-             rantamiseksi.
16557: listuessa: ylitiheissä siikakannmssa pOlkastuo-
16558:                                                             2. Jatkamalla siikaistutuksia pidetään suuri
16559: tanto ei yleensä onnistu, sillä poikaset eivät
16560:                                                          osa Inarin potentiaalisista kotitarve- ja ansio-
16561: pärjää vanhemmille kaloille ravintokilpailussa.
16562:                                                          kalastusvesistä tuottamattomina. Näin menete-
16563: Tällöin petokalaistukkaille ei löydy sopivanko-          tään kalastustuloja, ja valtion avustamat ja
16564: koista kalaravintoa: 20--25 cm pitkien petoka-
16565:                                                          lainoittamat kalastusinvestoinnit menevät huk-
16566: lanpoikasten istuttaminen järviin, jotka ovat
16567:                                                          kaan.
16568: täynnä samankokoista. siikaa, ei a~na t~losta.              3. Jättäessään ottamatta huomioon tutki-
16569:    Istutustarpeeksi Inann kunnan siVuvesi~~e on          muksen tulokset maa- ja metsätalousministeriö
16570: laskettu 100 000--150 000 kesänvanhaa snkaa,             mitätöi yhteiskunnan siihen uhraamat 5-6
16571: joista kohta-alueelle neljäsosa, 47~ 000 kesä~
16572:                                                          miljoonaa markkaa. Sen lisäks~ minist~ri?, ~i
16573: vanhaa tai yksivuotista taimenta Ja 29 000 vn-
16574:                                                          koo vielä rahoittaa samaa asiaa selv1ttavan
16575: sikesäistä taimenta (joissakin järvissä voitaisiin
16576:                                                          pitkäaikaisen tutkimuksen. Tämä sitoo pois
16577: taimen korvata nieriällä tai harmaanieriällä).
16578:                                                          useita miljoonia markkoja kalataloutta todella
16579:    Kesänvanhat tai yksivuotiaat taimenenpoi-
16580: kaset olisi istutettava jokien tyhjillään oleville        hyödyttävistä tutkimuksista:        . .. . .. ....
16581:                                                             Edellä olevan perusteella Ja valtwpmvaJarJes-
16582: poikastuotantoalueill~. !~rvi-i~.tu.kk~!.den ..t~llisi    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viit~ten es~tän
16583: olla n. 0,5 kilon pamolSla (vahmtaan vnsike-              kunnioittavasti valtioneuvoston asmnommsen
16584: säisiä), jotta ne pystyisivät käyttämään 20 cm:n
16585:                                                          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16586: siikaa ravinnokseen.
16587:     Harjuskantojen todetaan olevan niin ~ah~~t,                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16588: etteivät ne tarvitse suojelua. Istutukset snkaJar-
16589:                                                                  ryhtyä Inarijärven ja sen sivuvesis.töi.lle
16590: viin eivät todennäköisesti onnistu.                              ilmeisen haitallisen siian istutustmmm-
16591:                                                                  nan lopettamiseksi ja Inarijärven kala-
16592: 3. Siikaistutusten jatkamisen vaikutukset                        talouden kehittämiseen osoitettujen va-
16593:     Maa- ja metsätalousministeriö on talvella                    rojen suuntaamiseksi kalataloutta todel-
16594: 1988 päättänyt jatkaa siikaistutuksia Inarin                     la hyödyttäviin tarkoituksiin?
16595: 
16596:       Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1989
16597: 
16598:                                                Hannele Pokka
16599:                                       1989 vp. -     KK n:o 325                                       3
16600: 
16601: 
16602: 
16603: 
16604:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16605:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        taan saatujen kokemusten mukaisesti. Lisäksi
16606: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        paraikaa selvitellään mahdollisuuksia hoitotoi-
16607: olette 26 päivänä toukokuuta 1989 päivätyn           minnan monipuolistamiseksi ja istutustoimin-
16608: kirjeenne n:o 1125 ohella toimittanut valtioneu-     nan suuniaarniseksi pohjoisten kuntien alueella
16609: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         myös muihin lajeihin.
16610: kansanedustaja Pokan kirjallisesta kysymykses-          Inarin siikaistutuksiin liittyy oleellisena osa-
16611: tä n:o 325:                                          na myös käytännön koetoiminta. Istutuskoh-
16612:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       teet ja istutusmäärät on pyritty valitsemaan
16613:        ryhtyä Inarijärven ja sen sivuvesistöille     siten, että istutuksia on voitu suorittaa eri
16614:        ilmeisen haitallisen siian istutustoimin-     tiheyksillä eri vesialueille ottaen huomioon
16615:        nan lopettamiseksi ja Inarijärven kala-       myös kalastuksen voimakkuuden ja kehittämis-
16616:        talouden kehittämiseen osoiteitujen va-       mahdollisuudet. Istutuksissa on kokeiltu niin
16617:        rojen suuniaarniseksi kalataloutta todel-     ikään välivuosien jättämistä, kertaistutuksia
16618:        la hyödyttäviin tarkoituksiin?                jne. Kalatalousviranomainen on pitänyt koetoi-
16619:                                                      minnan jatkamista vielä toistaiseksi perusteltu-
16620:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           na, koska Inarin kunnan vesien käyttö- ja
16621: taen seuraavaa:                                      hoitosuunnitelman laatimisen perustana ollut
16622:                                                      siikaistutusten tuloksellisuuden seurantajakso
16623:    Inarijärveen ja Inarijärven sivuvesiin suorite-   ei ole ollut kaikilta osin riittävän pitkä. Kysy-
16624: taan vuosittain siian istutuksia osaksi vesituo-     myksessä ei ole kuitenkaan minkään pitkäai-
16625: mioistuinten määrääminä velvoitteina ja osaksi       kaisen, kalliin tutkimuksen käynnistäminen.
16626: pohjoisten kuntien kalastuksenhoitomaksuva-
16627: roin sekä koltta-alueelia maatilahallituksen toi-       Hoitosuunnitelmassa esitettyjen istutusmää-
16628: mesta. Istutustiheydet ovat olleet muualla Suo-      rien osalta on huomattava, että hoitosuunnitel-
16629: messa suoritettuihin istutuksiin verrattuna al-      ma koskee vain Inarijärven sivuvesiä. Pohjois-
16630: haiset. Kalastus ei ole kuitenkaan kehittynyt        ten kuntien kalastuksenhoitomaksuvaroin suo-
16631: kaikissa istutusvesistöissä oletetulla tavalla,      ritettava kalavesien hoitotoiminta sitä vastoin
16632: mikä vaikuttaa istutusten tuloksellisuuteen.         koskee kaikkia kolmea pohjoisinta kuntaa.
16633:    Siikaistutusten tuloksellisuudesta      Inarin       Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta,
16634: alueelta ei ole vielä tarkkaa kuvaa, sillä istu-     että Inarin alueen siikaistutusten tuloksellisuut-
16635: tustoiminta aloitettiin po. alueella jotakuinkin     ta seurataan jatkuvasti istutustoiminnan kehit-
16636: nykyisessä laajuudessaan vasta 1980-luvun al-        tämiseksi Inarin kunnan vesien käyttö- ja
16637: kupuolella. Lisäksi istutuksiin käytettävä Ina-      hoitosuunnitelmaan kirjattujen periaatteiden ja
16638: rin pohjasiika on hidaskasvuinen ja tulee            saatujen seurantatulosten osoittamaan suun-
16639: kaiastettavaan kokoon vasta lähes kymmen-            taan, eikä tarkoituksenmukaisen hoitotoimin-
16640: vuotiaana. Tästä syystä istutusten tulokselli-       nan toteuttaminen Inarijärvessä ja sen sivuve-
16641: suutta seurataan vielä ja sitä mukaa kuin siitä      sistöissä edellytä hallitukselta erityisiä toimen-
16642: saadaan lisää tietoa, istutustoimintaa muute-        piteitä.
16643: 
16644:      Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 1989
16645: 
16646:                                                                            Ministeri Ole Norrback
16647: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 325
16648: 
16649: 
16650: 
16651: 
16652:                               Till Riksdagens Herr Talman
16653:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         renheter. Dessutom utreds som bäst möjlighe-
16654: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         terna att göra vårdverksamheten mångsidigare
16655: nr 1125 av den 26 maj 1989 till vederbörande        och att inrikta utplanteringsverksamheten inom
16656: medlem av statsrådet översänt avskrift av           de nordliga kommunerna även på andra arter.
16657: följande av riksdagsledamot Pokka underteck-           Ä ven praktisk försöksverksamhet ingår som
16658: nade spörsmål nr 325:                               en väsentlig del i utplanteringarna av sik i
16659:                                                     Enare. Avsikten har varit att välja utplante-
16660:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen
16661:                                                     ringsställena och utplanteringsmängderna så
16662:        vidta för att den uppenbart skadliga
16663:                                                     att utplanteringar har kunnat utföras olika tätt
16664:        utplanteringen av sik i Enare träsk och
16665:                                                     i olika vattenområden med beaktande även av
16666:        dess biflöden avskaffas och för att de       fiskets omfång och utvecklingsmöjligheter. 1
16667:        medel som anvisats för utvecklande av        samband med utplanteringarna har man även
16668:        Enare träsks fiskerihushållning inriktas
16669:                                                     experimenterat med mellanår, engångsutplante-
16670:        på ändamål som verkligen gagnar fis-
16671:                                                     ringar osv. Fiskerihushållningsmyndigheten har
16672:        kerihushållningen?
16673:                                                     ansett ett fortsättande av försöksverksamheten
16674:                                                     tillsvidare vara motiverat, eftersom den obser-
16675:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        vationsperiod beträffande resultaten av utplan-
16676: samt anföra följande:                               tering av sik som legat till grund för använd-
16677:    Sik utplanteras årligen i Enare träsk och dess   nings- och vårdplanen för Enare kommuns
16678: biflöden. Dels är utplanteringen en av vatten-      vatten inte till alla delar varit tillräckligt lång.
16679: domstolarna ålagd skyldighet, dels sker den         Det är trots det inte frågan om inledande av
16680: med medel från de nordliga kommunernas              någon långvarig, dyrbar undersökning.
16681: fiskevårdsavgifter samt inom skoltområdet ge-           För de i vårdplanen föreslagna utplanterings-
16682: nom försorg av jordbruksstyrelsen. Utplante-        mängdernas del bör observeras att vårdplanen
16683: ringstätheten har varit låg i jämförelse med        enbart gäller Enare träsks biflöden. Den vård
16684: utplanteringar i övriga Finland. Fisket har         av fiskevatten som bekostas med medel från
16685: dock inte i alla vattendrag där utplantering        fiskevårdsavgifter från de nordliga kommuner-
16686: skett utvecklats på väntat sätt, vilket inverkar    na berör däremot alla de tre nordligaste kom-
16687: på utplanteringarnas resultat.                      munerna.
16688:    Det finns ännu ingen klar bild av viiken            På grund av det ovan anförda kan det
16689: framgång utplanteringen av sik haft inom            konstateras att resultaten av utplanteringen av
16690: Enareområdet, eftersom utplanteringen något-        sik i Enareområdet fortlöpande observeras för
16691: sånär i sin nuvarande utsträckning inom om-         att utplanteringsverksamheten därigenom skall
16692: rådet påbörjades först under 1980-talets förra      kunna utvecklas i den riktning som anges av
16693: hälft. Dessutom är Enare storsik, som används       principerna i användnings- och vårdplanen för
16694: vid utplanteringen, trögväxande och blir så stor    Enare kommuns vatten, och som framgår av
16695: att den kan fiskas först som nästan 10-åring.       observationsresultaten. Det kan även konstate-
16696: På grund härav är utplanteringarnas resultat        ras att ett genomförande av en ändamålsenlig
16697: alltjämt förcmål för observation och allt efter     vårdverksamhet i Enare träsk och dess biflöden
16698: som mera information därom fås, ändras ut-          inte förutsätter några speciella åtgärder av
16699: planteringsverksamheten enligt erhållna erfa-       regeringen.
16700: 
16701:     Helsingfors den 3 juli 1989
16702: 
16703:                                                                             Minister Ole Norrback
16704:                                                 1989 vp.
16705: 
16706: Kirjallinen kysymys n:o 326
16707: 
16708: 
16709: 
16710: 
16711:                                    Soininvaara: Kuivatushankkeiden valmistelusta Helsingin vesi- ja
16712:                                        ympäristöpiirissä
16713: 
16714: 
16715:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16716:    Helsingin vesi- ja ympäristöpiiri on ruopan-       vausvaatimuksen esittänyt viljelijä on ostanut
16717: nut Mustijokea Mäntsälän Hirvihaarassa tor-           vuonna 1982 valtiolta 240 000 markan kauppa-
16718: juakseen maanviljelyä vahingoittavia tulvia.          hinnalla.
16719: Hanke on saanut runsaasti huomiota ja vas-               Etelä-Suomessa toteutettaviin valtion hank-
16720: tustusta jokimaisemaan ja paikalla olevaan            keisiin on muutoin ollut vaikea saada valtion
16721: koskeen liittyvien huomattavien maisema-arvo-         rahoitusta. Helsingin vesi- ja ympäristöpiirin
16722: jen vuoksi. Työt onkin keskeytetty vuoden             määrärahat esimerkiksi vesinäytteiden ottoon
16723:  1989 loppuun saakka.                                 ovat vain 15 000 markkaa. Järvien kunnostuk-
16724:    Vaikka tarkasteluun ei lainkaan otettaiSI          seen ei riittäviä varoja ole kyetty osoittamaan.
16725: joen maisemallista ja luonnonsuojelullista ar-        Siksi ihmetyttää, miten Hirvihaaran ruoppaus-
16726: voa, ruoppaushanke vaikuttaa käsittämättö-            hanke on voinut kohota niiden ensisijaisten
16727: mältä. Hankkeen kustannusarvio on 500 000             hankkeiden joukkoon, joihin niukkoja varoja
16728: markkaa. Sen tarkoituksena on torjua keski-           riittää.
16729:                                                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16730: määrin joka neljäs vuosi esiintyviä kesätulvia
16731:  noin 14 peltohehtaarin alueella. Hankkeen kus-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
16732:  tannukset ylittävät selvästi sen tuoman hyödyn,      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16733:                                                       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16734:  minkä myös toimitusmiehet toteavat, vaikka
16735:  suosittavatkin töiden tekemistä. On laskettu,                  Onko Hirvihaaran ruoppaushanke
16736: ·että kestäisi 750 vuotta kerätä maatalouden                 osoitus siitä, että
16737:  saamana hyötynä hankkeesta aiheutuneet kus-                    - säädöksissä, joiden pohjalta vesi-
16738:  tannukset. Tällöin ei vielä ole otettu huomioon             ja ympäristöpiirit valmistelevat kuiva-
16739:  ruoppauksen kielteistä vaikutusta joen rapu-                tushankkeita, on tarkistamisen varaa, vai
16740:  kantaan.                                                       - onko kyse valmistelevien virka-
16741:   Vielä ihmeellisemmäksi yleisen edun kannal-                miesten taitamattomuudesta, vai
16742: ta hank~ tulee, kun otetaan huomioon, että                      - onko eduskunta myöntänyt kui-
16743: valtiovalta toisaalta yrittää eri keinoin rajoittaa          vatushankkeisiin yksinkertaisesti niin
16744: peltoalaa. Miksi silloin käyttää valtion varoja              paljon varoja, ettei niille keksitä järke-
16745: peltoalan kasvattamiseen?                                    vämpää käyttöä, ja
16746:                                                                 mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
16747:   Edelleen tulvasta kärsivät pellot kuuluvat                 ettei vastaavanlaisia hankkeita enää
16748: pääosin 25 hehtaarin maa-alueeseen, jotka kui-               käynnistettäisi?
16749:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1989
16750: 
16751:                                           Osmo Soininvaara
16752: 
16753: 
16754: 
16755: 
16756: 290010D
16757: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 326
16758: 
16759: 
16760: 
16761: 
16762:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16763: 
16764:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       välisessä neuvottelussa 26.5.1989 on sovittu,
16765: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       että vuoden 1989 aikana piiri mm. vielä yksi-
16766: olette 29 päivänä toukokuuta 1989 päivätyn          tyiskohtaisesti selvittää, voidaanko louhintatöi-
16767: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        den osalta suunnitelmaan tehdä joitain muu-
16768: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       toksia.
16769: edustaja Soininvaaran kirjallisesta kysymykses-        Hirvihaaranjoen järjestelytyö nyt kysymyk-
16770: tä n:o 326:                                         sessä olevine lisäperkauksineen on toteutettu
16771:                                                     tulvasuojelutarkoituksessa.       Tulvasuojelutyöt
16772:            Onko Hirvihaaran ruoppaushanke
16773:                                                     ovat harkinnanvaraisia valtion varoilla toteu-
16774:         osoitus siitä, että
16775:                                                     tettavia yleisiä vesistötöitä, joista päättää edus-
16776:            -- säädöksissä, joiden pohjalta vesi-
16777:                                                     kunta. Täten varsinaisten maankuivatushank-
16778:         ja ympäristöpiirit valmistelevat kuiva-
16779:                                                     keiden valmisteluun liittyvistä säädöksistä tai
16780:         tushankkeita, on tarkistamisen varaa, vai
16781:                                                     hallintokäytännöstä Hirvihaaranjoen tapaus ei
16782:            - onko kyse valmistelevien virka-
16783:                                                     osoita mitään.
16784:         miesten taitamattomuudesta, vai
16785:                                                        Todettakoon vielä, että vesi- ja ympäristö-
16786:            - onko eduskunta myöntänyt kui-
16787:                                                     hallitus esitti lisäperkausten sijasta aiheutetut
16788:         vatushankkeisiin yksinkertaisesti niin
16789:                                                     tulvahaitat korvattavaksi antaessaan vesioikeu-
16790:         paljon varoja, ettei niille keksitä järke-
16791:                                                     delle lausunnon lopputarkastukseen liittyvästä
16792:         vämpää käyttöä, ja
16793:                                                     toimitusmiesten lausunnosta. Vesioikeus mää-
16794:            mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
16795:                                                     räsi vesilain nojalla kuitenkin haittakorvausten
16796:         ettei vastaavanlaisia hankkeita enää
16797:                                                     sijasta perkaustoimenpiteitä ilmeisesti siksi, että
16798:         käynnistettäisi?
16799:                                                     kustannukset eivät suhteettomasti ylittäneet ra-
16800:                                                     hakorvausten määrää (VesiL 11:13). Kansalais-
16801:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- ten oikeusturvaan liittyvänä tämä säädös onkin
16802: vasti seuraavaa:                                    periaatteiltaan oikea. Se on oikea myös siinä
16803:    Hirvihaaranjoen lisäperkaus liittyy 1970-lu- mielessä, että aiheutetut haitat on mieluummin
16804: vulla valtion varoin toteutettuun Hirvihaaran- aina poistettava toimenpitein kuin jätettävä
16805: joen vesistönjärjestelytyöhön. Nyt kysymykses- epäkohdat, vaikkakin oikeudenomistajille kor-
16806: sä oleva lisäperkaus olisi tullut tehdä aikanaan vattuina, olemaan. Vesi- ja ympäristöhallinnon
16807: Hirvihaaranjoen vesistönjärjestelyn yhteydessä virkamiehillä ei Hirvihaaranjoen lisäperkaus-
16808: sen sijaan, että järjestelystä alapuolisessa vesis- asiassa ole ollut käytännössä merkittävää liik-
16809: tössä aiheutuvat tulvahaitat poistetaan vasta kumavaraa tai harkintavaltaa.
16810: nyt, kun vesioikeuden määräämässä Hirvihaa-            Maankuivatukseen ja tulvasuojeluun valtion
16811: ranjoen järjestelyn lopputarkastuksessa aiheu- tulo- ja menoarviossa osoitetut määrärahat
16812: tetut haitat on todettu ja määrätty vastikeper- · ovat varsin niukkoja kansalaisten esittämiin
16813: kauksin poistettavaksi. Vesioikeus antoi pää- toivomuksiin ja jo vireillä oleviin hankkeisiin-
16814: töksensä vesi- ja ympäristöpiiristä riippumat- kin nähden. Toiminnan tarpeellisuutta ja käy-
16815: tomien toimitusmiesten esityksen mukaisesti ja tettävissä olevien määrärahojen niukkuutta
16816: velvoitti järjestely-yhtiön suorittamaan lisäper- osoittanee osaltaan myös kansanedustajien
16817: kauksen. Lisäperkaus tehdään valtion vesistö- vuosittain tekemien raha-asia-aloitteiden suuri
16818: työvaroilla osana Hirvihaaranjoen järjestelyä, määrä. Perimmältään tulvasuojelu-ja kuivatus-
16819: johon se erottamattomasti liittyy.                  hankkeiden suuri tarve johtuu maamme luon-
16820:    Toistaiseksi Hirvihaaranjoella ei ole suoritet- nonolosuhteista, kuten maannousemisesta ja
16821: tu louhintatöitä kiistanalaisessa kohdassa.         vesistöjen paikoin lähes olemattomista putous-
16822: Vesi- ja ympäristöpiirin johdolla eri osapuolten suhteista sekä vesiväylien liettymisestä ja um-
16823:                                       1989 vp. -       KK n:o 326                                      3
16824: 
16825: peenkasvusta ja runsaista metsäojituksista. Val-        van vuoden tulo- ja menoarvioesitykseen sisäl-
16826: tion varoilla toteutettavista uusista vesistötöistä     lytettävistä vesistöhankkeista ja kuivatustoi-
16827: ja rahoitustuen määrästä kuivatustoimintaan             mintaan osoitettavista lainoista ja avustuksista.
16828: hallitus päättää vuosittain päättäessään seuraa-
16829:      Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 1989
16830: 
16831:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
16832: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 326
16833: 
16834: 
16835: 
16836: 
16837:                              Tili Riksdagens Herr Talman
16838:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        joki utförts. I samband med förhandlingarna
16839: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         26.5.1989 mellan de berörda parterna beslöts
16840: av den 29 maj 1989 till vederbörande medlem         under vatten- och miljödistriktets ledning att
16841: av statsrådet översänt avskrift av följande av      distriktet under år 1989 bl.a. i detalj reder ut
16842: riksdagsman Soininvaara undertecknade spörs-        om vissa ändringar kan göras i planen beträf-
16843: mål nr 326:                                         fande brytningsarbetet.
16844:                                                        Regleringsarbetet på ån Hirvihaaranjoki in-
16845:           Innebär muddringen i Hirvihaara att       klusive ifrågavarande tilläggsrensningar har ge-
16846:           - de författningar, på basen av vil-
16847:                                                     nomförts med syfte att förhindra översväm-
16848:        ka vatten- och miljödistrikten förbere-
16849:                                                     ningar. Arbeten för översvämningsskydd är
16850:        der torrläggningsprojekt, borde ses över     allmänna vattendragsarbeten, som efter pröv-
16851:        eller                                        ning utförs med statliga medel och angående
16852:           - de tjänstemän som bereder ären-         vilka riksdagen fattar beslut. Därmed bevisar
16853:        det är okunniga eller
16854:                                                     fallet Hirvihaaranjoki ingenting beträffande de
16855:           - riksdagen helt enkelt har beviljat
16856:                                                     administrativa rutinerna och författningarna i
16857:        så mycket medel för torrläggningspro-
16858:                                                     anslutning till beredningen av egentliga torr-
16859:        jekt att dessa medel inte kan användas       läggningsprojekt.
16860:        på ett förnuftigare sätt och
16861:                                                        Ytterligare kan konstateras att vatten- och
16862:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
16863:        ta för att liknande projekt inte mer skall   miljöstyrelsen, i samband med att den gav ett
16864:        påbörjas?                                    utlåtande till vattendomstolen angående för-
16865:                                                     rättningsmännens utlåtande om slutsynen, i
16866:                                                     stället för tilläggsrensningar föreslog att över-
16867:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        svämningsskadorna skulle ersättas. Vattendom-
16868: samt anföra följande:                               stolen föreskrev likväl med stöd av vattenlagen
16869:    Tilläggsrensningen av ån Hirvihaaranjoki         rensningsåtgärder i stället för skadeersättning,
16870: hör ihop med den vattenståndsreglering som          troligen därför att kostnaderna inte oskäligt
16871: där genomfördes på 1970-talet med statliga          översteg beloppet på penningersättningen (Vat-
16872: medel. Den rensning som spörsmålet gäller           tenL 11 kap. 13 §). Principen i författningen är
16873: borde ha genomförts i samband med nämnda            riktig, eftersom den är förknippad med med-
16874: vattenståndsreglering. I stället åtgärdas de        borgarnas rättsskydd. Författningen är riktig
16875: översvämningsskador som regleringen åstad-          också i det hänseendet att skador alltid hellre
16876: kom i nedre delen av vattendraget först nu när      skall avlägsnas än lämnas oåtgärdade, även om
16877: skadorna konstaterats och det har förordnats        rättsinnehavaren får ersättning för dem. Vat-
16878: att de skall avlägsnas genom ersättande rens-       ten- och miljöstyrelsens tjänstemän har i ären-
16879: ning. Detta skedde i samband med den slutsyn        det gällande tilläggsrensningen av Hirvihaaran-
16880: angående regleringsarbetet i ån Hirvihaaranjo-      joki i praktiken haft varken något spelrum eller
16881: ki, som vattendomstolen föreskrev. Vatten-          någon prövningsrätt av betydelse.
16882: domstolen gav sitt beslut i enlighet med det           De anslag som i budgeten anvisas för torr-
16883: förslag som framlades av förrättningsmän, som       läggning och översvämningsskydd är synnerli-
16884: var oavhängiga av vatten- och miljödistriktet,      gen knappa med avseende på medborgarnas
16885: och ålade ett bolag för vattenståndsreglering       önskningar och de projekt som redan är på
16886: att utföra tilläggsrensningen. Tilläggsrensning-    gång. Att verksamheten behövs och att de
16887: en genomförs med statliga medel för vatten-         anslag som finns är knappa torde också för sin
16888: dragsarbeten som en del av det projekt den          del framgå av det stora antalet finansmotioner
16889: oskiljaktigt hör ihop med, d.v.s. regleringen av    som riksdagsmännen årligen väcker. I grund
16890: ån Hirvihaaranjoki.                                 och botten beror det stora behovet av över-
16891:    Än så länge har inga brytningsarbeten på         svämningsskydds- och torrläggningsprojekt på
16892: den omdebatterade platsen vid ån Hirvihaaran-       naturförhållandena i vårt land, t.ex. landhöj-
16893:                                     1989 vp. -      KK n:o 326                                     5
16894: 
16895: ningen, vattendragens ställvis nästan obefintli-     av stödet för torrläggning i samband med att
16896: ga fallhöjd, våra igenslammade och igenväxan-        beslut fattas angående de vattendragsprojekt
16897: de vattenleder samt den omfattande skogsdik-         som skall inkluderas i budgetpropositionen
16898: ningen. Regeringen beslutar årligen om statligt      samt de lån och bidrag som skall anslås för
16899: finansierade vattendragsarbeten och beloppet         torrläggning.
16900:     Helsingfors den 28 juni 1989
16901: 
16902:                                                    Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
16903:                                                1989 vp.
16904: 
16905: Kirjallinen kysymys n:o 327
16906: 
16907: 
16908: 
16909: 
16910:                                   Tenhiälä: Aserekisterin aikaansaamisesta
16911: 
16912: 
16913:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16914: 
16915:    Nykyisin rikostutkintaa vaikeuttaa se, ettei         Uutta ampuma-aselakia ja -asetusta valmis-
16916: ole olemassa atk-pohjaista aserekisteriä. Esi-       tellaan, on jo hyvin kauan valmisteltu, ja
16917: merkiksi rikostapauksissa ei ole mahdollista         luultavaa on, että se saadaan eduskuntaan
16918: jäljittää aseen omistajaa.                            1990-luvulla. Sitä ennen pitäisi kuitenkin ase-
16919:    Tällä hetkellä ampuma-aseita koskevat tie-        rekisterijärjestelmä uudistaa.
16920: dot löytyvät vain aseen haltijan nimen perus-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16921: teella. Rekisterikortit pidetään käsin poliisipii-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
16922: reissä. Jostakin aseesta joudutaan näin lähettä-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16923: mään kyselyjä 250 eri poliisipiiriin. Kortistojen    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16924: laajuudesta aiheutuu se, että niiden tutkiminen
16925: ja tietojen etsintä on hyvin vaivalloista.                    Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
16926:    Yhtenäinen, kaikkien poliisien ulottuvilla               menpiteisiin atk-pohjaisen aserekisterin
16927: oleva atk-aserekisteri auttaisi poliisia ja muita           aikaansaamiseksi?
16928: viranomaisia heidän tutkimuksissaan.
16929:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1989
16930: 
16931:                                            Hannu Tenhiälä
16932: 
16933: 
16934: 
16935: 
16936: 290010D
16937: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 327
16938: 
16939: 
16940: 
16941: 
16942:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16943:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Nykyisten kortistojen tai jopa joissakin po-
16944: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       liisipiireissä pidettävien ajanluvun mukaisten
16945: olette 30 päivänä toukokuuta 1989 päivätyn          kirjojen tiedot eivät ole ajan tasalla, koska
16946: kirjeenne n:o 1155 ohella lähettänyt valtioneu-     tiedot luvanhaltijan osoitteenmuutoksesta tai
16947: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        kuolemasta ovat perustuneet luvanhaltijan tai
16948: kansanedustaja Hannu Tenhiälän kirjallisesta        hänen omaistensa ilmoitusaktiivisuuteen. Jos
16949: kysymyksestä n:o 327, jossa tiedustellaan:          perustiedot uuteen rekisteriin siirrettäisiin ny-
16950:                                                     kyisistä kortistoista, perustietojen tarkistamisen
16951:          Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-     aiheuttama lisätyö edellyttäisi lisähenkilöstön
16952:        menpiteisiin atk-pohjaisen aserekisterin     saantia nykyisin sangen työllistetylle poliisin
16953:        aikaansaamiseksi?                            kansliahenkilöstölle.
16954:                                                        Ampuma-aserekisteri on toiminnailtaan mo-
16955:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        nimutkainen ja suuri rekisteri, sillä se tulee
16956: vasti seuraavaa:                                    sisältämään tiedot lähes kahdesta miljoonasta
16957:                                                     ampuma-aseesta. Tämäntyyppisen rekisterin
16958:    Ampuma-aserekisterin suunnittelu on stsa-        suunnitteluun ja toteuttamiseen tarvitaan aikaa
16959: asiainministeriössä ollut vireillä hyvin pitkään.   noin kaksi vuotta. Sisäasiainministeriössä val-
16960: Ensimmäiset suunnitelmat atk-perusteisesta          misteilla olevasta ampuma-aselakiuudistuksesta
16961: ampuma-aserekisteristä laadittiin jo 1970-luvun     annettaneen hallituksen esitys kevätistuntokau-
16962: puolivälissä. Rekisterin toteuttaminen on kui-      della 1990. Lainsäädännön uudistukseen ajoit-
16963: tenkin aina kytketty uuden ampuma-aselain           tuen aloitetaan myös ampuma-aserekisterin
16964: voimaantuloon, ja kun valmistelu on lykkään-        suunnittelu kuluvan vuoden loppupuolella. Ta-
16965: tynyt, ei myöskään rekisteriä ole toteu-            voitteena on, että ampuma-aserekisteri on
16966: tettu.                                              käyttöön otettavissa ampuma-aselainsäädän-
16967:    Ampuma-aserekisterin perustaminen ja am-         nön voimaan tullessa.
16968: puma-aselakiuudistuksen kytkeminen toisiinsa           Sisäasiainministeriön mielestä ei ole tarkoi-
16969: perustuu siihen, että nykyisin voimassa olevat      tuksenmukaisia pyrkiä uudistamaan ampuma-
16970: ampuma-aseen hallussapitoluvat on uuden lain        aserekisterijärjestelmää ennen ampuma-aselain
16971: voimaan tullessa esitettävä poliisille luvan        voimaantuloa varsinkin, kun ampuma-aselain
16972: uudelleen rekisteröimistä varten. Vain tällä        uudistuksen voimaantulo tämänhetkisen aika-
16973: menettelyllä on mahdollista saada riittävän         taulun mukaan on niin lähellä, ettei rekisteriä
16974: luotettavat perustiedot valtakunnallisen ampu-      edes ole mahdollista perustaa nopeammassa
16975: ma-aserekisterin pohjatiedoiksi.                    aikataulussa.
16976: 
16977:     Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1989
16978: 
16979:                                                              Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
16980:                                        1989 vp. -     KK n:o 327                                      3
16981: 
16982: 
16983: 
16984: 
16985:                                Tili Riksdagens Herr Talman
16986:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           kronologisk ordning är inte uppdaterade, efter-
16987: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           som uppgifterna om licensinnehavarnas adress-
16988: nr 1155 av den 30 maj 1989 tili vederbörande          förändringar eller död har grundat sig på varje
16989: medlem av statsrådet översänt avskrift av             licensinnehavares eller hans anhörigas anmäl-
16990: följande av riksdagsman Hannu Tenhiälä un-            ningsaktivitet. Om basuppgifterna tili det. nya
16991: dertecknade spörsmål nr 327:                          registret skulle överföras från de nuvarande
16992:                                                       kartoteken förutsätter det tiliäggsarbete som
16993:           Ämnar Regeringen i brådskande ord-
16994:                                                       justeringen av basuppgifterna föranleder att
16995:        ning vidta åtgärder för att åstadkomma
16996:                                                       ytterligare personai anställs eftersom kansliper-
16997:        ett ADB-baserat vapenregister?
16998:                                                       sonalen vid polisen redan nu är fullt sysselsatt.
16999:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-             Skjutvapenregistret är komplicerat tili sina
17000: samt anföra följande:                                 funktioner och det är ett stort register, eftersom
17001:                                                       det kommer att innehålla uppgifter om närma-
17002:    Planeringen av ett skjutvapenregister har          re två miljoner skjutvapen. För planeringen
17003: varit aktuell vid inrikesministeriet mycket           och skapandet av ett register av denna typ
17004: länge. De första planerna för ett ADB-baserat         behövs ca två år. Om den revision av skjutva-
17005: skjutvapenregister uppgjordes redan i mitten av       penlagen som bereds i inrikesministeriet torde
17006: 1970-talet. Skapandet av skjutvapenregistret          en proposition komma att avlåtas tili riksdagen
17007: har dock kopplats tili den nya skjutvapenlagens       under vårsessionen 1990. 1 anslutning tili revi-
17008: ikraftträdande och då beredningen därav har           sionen av lagstiftningen inleds även planeringen
17009: uppskjutits har inte heller registret blivit verk-    av skjutvapenregistret i slutet av innevarande
17010: lighet.                                               år. Målet är att skjutvapenregistret skall kunna
17011:    Sammankopplingen av inrättandet av ett             tas i bruk då skjutvapenlagstiftningen träder i
17012: skjutvapenregister med revisionen av skjutva-         kraft.
17013: penlagen grundar sig på att de nu gällande
17014: licenserna för innehav av skjutvapen, då den             Enligt inrikesministeriets uppfattning är det
17015: nya lagen träder i kraft, skall företes polisen för   inte ändamålsenligt att försöka förnya skjutva-
17016: registrering. Endast genom detta förfarande           penregistersystemet innan skjutvapenlagen trä-
17017: är det möjligt att erhålla tillräckligt tiliförliga   der i kraft, speciellt då revisionen av skjutva-
17018: basuppgifter tili grund för ett riksomfattande        penlagen enligt nuvarande tidtabell träder i
17019: skjutvapenregister.                                   kraft så snart att det inte ens är möjligt att
17020:    Uppgifterna i de nuvarande registren eller         inrätta registret inom ramen för en snabbare
17021: rentav de böcker som i vissa polisdistrikt förs i     tidtabell.
17022: 
17023:      Helsingfors den 30 juni 1989
17024: 
17025:                                                                    lnrikesminister Jarmo Rantanen
17026:                                                1989 vp.
17027: 
17028: Kirjallinen kysymys n:o 328
17029: 
17030: 
17031: 
17032: 
17033:                                  Elo ym.: Nuorten urheilijoiden koulutusmahdollisuuksien turvaa-
17034:                                      misesta
17035: 
17036: 
17037: 
17038: 
17039:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17040:    Kilpa- ja huippu-urheilu on oleellinen osa          Urheilulukiokokeilu alkoi Suomessa syksyllä
17041: maamme liikuntakulttuuria. Sen päämäärät ei-        1986, ja sitä toteutetaan suunnitelmien mukaan
17042: vät poikkea muun liikuntakulttuurin päämää-         edelleen kokeiluna kevääseen 1994 saakka.
17043: ristä. Oikein toimien voidaan huippu-urheilun       Kokeiluun osallistuvien lukioiden määrän li-
17044: tuloksilla lisätä kansalaisten ja varsinkin nuor-   säämistä ei ole toistaiseksi suunniteltu. Lukio-
17045: ten omaa liikuntaharrastusta ja kiinnostusta        lain (477/83) 21 §:n mukaan valtioneuvosto voi
17046: terveeseen elämäntapaan. Urheilumenestys            määrätä, että lukiolla on opetussuunnitelmaan
17047: edellyttää pitkäjänteisyyttä ja määrätietoista      perustuva erityinen tehtävä. Lukio saa tähän
17048: valmentautumista, mikä ajallisesti usein osuu       ylimääräisiä tuntikehysjärjestelmään kuuluvia
17049: yhteen yleissivistävän koulutuksen loppuvai-        resursseja. Erityisen tehtävän ovat saaneet 15
17050: heen ja ammatillisen koulutuksen kanssa. Ur-        lukiota, joista 2 on kielipainotteista ja loput
17051: heilun harrastaminen huipputasolla on kuiten-       ovat musiikki- tai kuvaamataitopainotteisia.
17052: kin välivaihe ihmisen elämässä. Tavoitteena            Urheilijoiden ammatillinen koulutus käyn-
17053: tulee olla, että urheiluvalmennuksen ohella         nistettiin kokeilumielessä vuonna 1986. Koulu-
17054: varmistetaan urheilijan oikeudet tasokkaaseen       tusta toteutetaan 10 oppilaitoksessa joko kes-
17055: opiskeluun tai ammattiin valmentautumiseen.         kitettynä urheiluluokkamallina, urheilupainot-
17056:    Tällä hetkellä kuusi luokatonta lukiota, jot-    teisen ammattioppilaitoksen mallina, yhteistoi-
17057: ka sijaitsevat Helsingissä, Tampereella, Kuor-      mintamallina tai yksilöllisenä mallina. Koulu-
17058: taneella, Vöyrissä, Sotkamossa ja Oulussa,          tukseen osallistuu kuluvana lukuvuonna noin
17059: tarjoavat mahdollisuuden ylioppilastutkinnon        220 opiskelijaa.
17060: suorittamiseen 2-4 vuodessa sekä tehokkaan             Urheiluvalmennuksen varmistaminen edellyt-
17061: oman urheilulajinsa valmennuksen. Ulkokun-          tää, että isoilla paikkakunnilla olisi yksi liikun-
17062: talaisille koulutus järjestetään sisäoppilaitos-    tapainotteinen yläaste kuntaa kohden. Muun
17063: tyyppisenä. Urheilulukiota käy noin 650 nuorta      opetuksen ohella tulisi olla yksi liikuntatunti
17064: eli vuosikurssia kohden runsaat 200. Valmen-        päivässä. Urheilulukioita tarvittaisiin yhteensä
17065: nusta annetaan runsaassa 10 urheilulajissa.         noin 10-12, jolloin noin 20:n urheilulajin
17066:    Ruotsissa 28 lukiota on erikoistunut urheili-    harrastajan koulunkäyntiä ja urheilumenestystä
17067: joiden valmennukseen 32 urheilulajissa. Urhei-      voitaisiin edistää samanaikaisesti. Urheilulu-
17068: lulukioiden aloituspaikkojen kokonaismäärä          kioiden lopullinen määrä ja paikkakuntajako
17069: on 600 oppilasta, jota parhaillaan pyritään         on huolellisesti suunniteltava urheilujärjestöjen
17070: nostamaan 800 aloituspaikkaan. Lisäksi noin         kanssa oppilasvalintojen ja urheiluvalmennuk-
17071:  600 oppilasta on valinnut niin sanotun koti-       sen tason turvaamiseksi. Samanaikaisesti tulisi
17072: paikkakuntavaihtoehdon, mikä sallii henkilö-        kehittää yksilöllistä kotipaikkakuntavaihtoeh-
17073:  kohtaisen valmentautumisohjelman yhteistyös-       toa niille urheilijoille, jotka eivät halua suorit-
17074:  sä tavallisen lukion kanssa.                       taa opintojaan internaattityyppisessä lukiossa.
17075: 290010D
17076: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 328
17077: 
17078:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17079: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme               ryhtyä huipputason nuorten urheilijoi-
17080: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen               den yleissivistävän tai ammattiin val-
17081: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                mentavan koulutuksen kehittämiseksi ja
17082:                                                            koulutuspaikkojen määrän lisäämiseksi?
17083:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1989
17084: 
17085:          Mikko Elo                      Antti Kalliomäki            Timo Roos
17086:          Matti Ahde                     Matti Saarinen              Mauri Miettinen
17087:                                         Pentti Lahti-Nuuttila
17088:                                       1989 vp. -     KK n:o 328                                       3
17089: 
17090: 
17091: 
17092: 
17093:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17094:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        perusteella on osoittautunut tarpeelliseksi to-
17095: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        teuttaa opetus luokattomana. Koska luokatto-
17096: olette 30 päivänä toukokuuta 1989 päivätyn           man lukion kokeilukautta on päätetty jatkaa
17097: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         lukuvuoteen 1993-1994 saakka, on vastaavas-
17098: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        ti jatkettu myös urheilulukiokokeilua.
17099: edustaja Elon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta         Myös ammatillisissa oppilaitoksissa on luku-
17100: kysymyksestä n:o 328:                                vuodesta 1986-1987 lähtien järjestetty kokei-
17101:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        lua, jossa on etsitty keinoja nuorten urheilijoi-
17102:        ryhtyä huipputason nuorten urheilijoi-        den ammattikoulutuksen ja urheiluvalmennuk-
17103:        den yleissivistävän tai ammattiin val-        sen yhteensovittamiseen. Kokeiltavana on ollut
17104:        mentavan koulutuksen kehittämiseksi ja        neljä vaihtoehtoista järjestelyä:
17105:        koulutuspaikkojen määrän lisäämiseksi?           l. Urheiluluokkamalli, jossa kaikki urheilu-
17106:                                                      valmennettavat ovat samalla luokalla ja saman
17107:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           urheilulajin harrastajia.
17108: taen seuraavaa:                                         2. Urheilupainotteisen ammattioppilaitoksen
17109:                                                      malli, jossa urheilulajeja voi olla yksi tai useita
17110:    Lukion opetussuunnitelmaa voidaan painot-         ja urheiluvalmennettavat ovat eri luokilla, mut-
17111: taa oppilaiden harrastusten ja taipumusten           ta valmennus järjestetään yhteisenä.
17112: mukaisesti. Tämän mukaisesti voidaan yksittäi-
17113:                                                         3. Yksilöllinen malli, jossa urheiluvalmennet-
17114: sen lukion opetusohjelmassa tarjota myös ur-
17115:                                                      tavalle tehdään henkilökohtainen lukusuunni-
17116: heilua harrastaville oppilaille tavanomaista
17117: enemmän liikunnan opetusta. Lukion mahdol-           telma, jossa huomioidaan urheiluvalmennuksen
17118:                                                      tarpeet.
17119: lisuuksia opetustarjonnan monipuolistamiseen
17120: lisää lukuvuoden 1990-1991 alusta voimaan               4. Yhteistoimintamalli, jossa ammatillinen
17121: tuleva lukiolain 21 §:n muutos, jolla lukion         oppilaitos ja lukio toimivat yhteistyössä urhei-
17122: tuntikehystä on lisätty.                             luvalmennuksen järjestämisessä käyttäen yhtei-
17123:    Lukiolle asetetun yleisen tehtävän lisäksi on     siä valmentajia ja harjoituspaikkoja.
17124: eräitä sellaisia erityisiä koulutustarpeita, jotka      Urheiluvalmennuksen ja ammatillisen koulu-
17125: puoltavat lukion opetussuunnitelman hyvinkin         tuksen yhteensovittaminen on sujunut hyvin,
17126: pitkälle vietyä painottamista valtakunnallista       mutta riittävän tasokkaiden opiskelijoiden saa-
17127: tai maakunnallista tehtävää varten. Tällainen        minen kaikkiin kokeiluoppilaitoksiin on ollut
17128: tehtävä on hallituksen käsityksen mukaan             ongelmallista.
17129: myös urheilullisesti huippulahjakkaiden oppi-           Urheilulukiokokeilusta ja ammatillisissa op-
17130: laiden koulutuksen järjestäminen. Tämän              pilaitoksissa toteutetusta kokeilusta saatujen
17131: vuoksi on käynnistetty erillinen urheilulukioko-     myönteisten tulosten perusteella urheilijoiden
17132: keilu, jonka tarkoituksena on kehittää Suo-          koulutuksen erityisjärjestelyt on hallituksen kä-
17133: meen soveltuvia urheilulukiojärjestelyitä. Ko-       sityksen mukaan tarkoituksenmukaista saattaa
17134: keilukauden aikana joudutaan myös selvittä-          pysyvälle pohjalle siten, että määrällinen kou-
17135: mään urheilulukioiden kokonaismäärä sekä lu-         lutustarve voidaan tyydyttää ja siten, että
17136: kiokoulutuksen ja urheiluvalmennuksen yh-            järjestelyistä aiheutuvat lisäkustannukset voi-
17137: teensovittamiseen liittyvät kysymykset. Kokei-       daan ottaa huomioon oppilaitosten valtionra-
17138: lusta    saatujen      ensivaiheen    kokemusten     hoituksen perusteissa.
17139: 
17140:      Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 1989
17141: 
17142:                                                                    Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
17143: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 328
17144: 
17145: 
17146: 
17147: 
17148:                              Till Riksdagens Herr Talman
17149:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        nasieutbildningen och idrottsträningen utredas.
17150: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         Enligt de grundläggnde erfarenheterna av för-
17151: av den 30 maj 1989 till vederbörande medlem         söket har det visat sig vara nödvändigt att
17152: av statsrådet översänt avskrift av följande av      utbildningen är klasslös. Eftersom det har
17153: riksdagsman Elo m.fl. undertecknade spörsmål        beslutats att försöksperioden med klasslöst
17154: nr 328:                                             gymnasium skall förlängas tili läsåret 1993-
17155:                                                     1994 har även försöket med idrottsgymnasier
17156:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen            förlängts påmotsvarande sätt.
17157:        vidta för att utveckla den allmänbildan-        Ä ven i yrkesläroverken har det från och med
17158:        de eller yrkesinriktade utbildningen för
17159:                                                     läsåret 1986-1987 anordnats ett försök, var-
17160:        idrottare på toppnivå och för att öka        med man försökt finna lösningar för samman-
17161:        antalet studieplatser för dessa?             jämkning av unga idrottares yrkesutbildning
17162:                                                     och idrottsträning. Fyra alternativ har prövats:
17163:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           1. Modellen med idrottsklasser, där alla som
17164: samt anföra följande:                               tränas i idrott går i samma klass och idkar
17165:    Gymnasiets läroplan kan ges varierande be-       samma idrottsgren.
17166: toning enligt elevernas intressen och anlag. 1         2. Modellen med ett idrottsbetonat yrkeslä-
17167: enlighet med detta kan det i undervisningspro-      roverk, där det kan finnas en eller flera
17168: grammet för ett enskilt gymnasium även erbju-       idrottsgrenar och där de som tränas i idrott går
17169: das mera gymnastikundervisning än normalt           i skilda klasser men tränas tillsammans.
17170: för elever som idkar idrott. Gymnasiernas              3. Den individuella metoden, där det för den
17171: möjligheter att göra utbildningsutbudet mång-       som tränas i idrott uppgörs en individuell
17172: sidigare utvidgas genom en förestående ändring      läroplan, vari idrottsträningens behov beaktas.
17173: av 21 § gymnasielagen, som kommer att öka              4. Samarbetsmodellen, där yrkesläroverk och
17174: timresurserna. Andringen träder i kraft vid         gymnasium samarbetar vid anordnande av
17175: ingången av läsåret 1990--1991.                     idrottsträning genom att ha gemensamma trä-
17176:    Förutom den allmänna uppgift som upp-            nare och träningsplatser.
17177: ställts för gymnasiet finns det vissa speciella        Sammanjämkningen av idrottsträning och
17178: utbildningsbehov, som talar för en mycket           yrkesutbildning har utfallit väl, men det har
17179: långt gående betoning av gymnasiets läroplan        varit problematiskt att få elever med tillräckligt
17180: för uppgifter på riksomfattande eller Jand-         hög standard till alla försöksläroverk.
17181: skapsnivå. En dylik uppgift är enligt regering-        På grund av de positiva resultat som erhållits
17182: ens uppfattning även att anordna utbildning         av försöken med idrottsgymnasier och yrkeslä-
17183: för elever som är högt begåvade inom idrott.        roverk är det enligt regeringens uppfattning
17184: För detta ändamål har inletts ett särskilt försök   ändamålsenligt att göra specialarrangemangen
17185: med idrottsgymnasier. Syftet därmed är att          med idrottarnas utbildning permanenta, så att
17186: utveckla idrottsgymnasier anpassade tili fin-       utbildningsbehovet kan tillfredsställas till om-
17187: ländska förhållanden. Under försöksperioden         fånget och så att de merkostnader som arrange-
17188: måste även frågorna om idrottsgymnasiernas          mangen förorsakar kan beaktas i motiveringen
17189: totala antal samt sammanjämkningen av gym-          för den statliga finansieringen av läroverk.
17190: 
17191:     Helsingfors den 6 juli 1989
17192: 
17193:                                                                   Minister Anna-Liisa Kasurinen
17194:                                               1989 vp.
17195: 
17196: Kirjallinen kysymys n:o 329
17197: 
17198: 
17199: 
17200: 
17201:                                  Elo ym.: Kuurojen teatterin toimintaedellytysten turvaamisesta
17202: 
17203: 
17204:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17205:    Uusi teatterilaki on valmisteilla. Lain mu-      maan kunnolla. Vertailun vuoksi mainitta-
17206: kaan teatterit saisivat avustuksensa suoraan        koon, että vastaava ruotsalainen kuurojen teat-
17207: valtion budjetista. Nykyisin harkinnanvaraiset      teri, Tyst Teater, sai kuluvalle vuodelle valtion-
17208: avustukset on sidottu veikkausvoittorahoihin.       avustusta 3,4 miljoonaa kruunua.
17209:    Kuurojen teatteri on maamme ainoa viitto-           Kuurojen teatteri toimii samoin periaattein
17210: makielineo teatteri, joka toimii omassa 175-        kuin muutkin maamme teatterit. Teatteri ei ole
17211: paikkaisessa teatteritilassa Helsingissä. Teatte-   olemassa "terapian tai vammaisharrastuksen"
17212: rilla on vakituisia työntekijöitä kolme, muu        vuoksi, vaan tuottamassa mahdollisimman kor-
17213: henkilökunta palkataan toistaiseksi produktio-      keatasoisia esityksiä yhdelle maamme kielivä-
17214: kohtaisesti. Toistaiseksi teatteri toimii harras-   hemmistöistä ja muille viiUomakielestä ja kuu-
17215: tajapohjaisesti, koska kuuroilla ei ole ollut       rojen kulttuurista kiinnostuneille. Suurimpana
17216: mahdollisuutta saada teatterialan ammattikou-       erona voidaan pitää viittomakielisyyttä ja sen
17217: lutusta. Tällä hetkellä yksi kuuro opiskelee        kautta visuaalisuuden korostumista esityksissä.
17218: teatterikorkeakoulun tanssitaiteen linjalla, ja     Näiden asioiden uskomme puolestaan vain
17219: näyttämötaiteen koulutusta suunnitellaan Kuu-       rikastuttavan suomalaista teatterielämää -
17220: rojen teatterissa.                                  siksi Kuurojen teatterilla pitäisi olla mahdolli-
17221:                                                     suudet toimia ja kehittyä edelleen.
17222:    Vuonna 1989 teatterin budjetti on 561 000
17223:                                                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17224: mk. Avustuksia teatteri on saanut opetusminis-
17225:                                                     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17226: teriöltä 20 000 markkaa, Helsingin kaupungilta
17227: 11 000 markkaa ja Uudenmaan läänin taidetoi-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17228:                                                     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17229: mikunnalta 5 000 markkaa. Osa budjetista ka-
17230: tetaan Kuurojen Liiton kulttuuritoimintaan                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17231: myönnetyistä varoista, mutta selvää on, ettei              ryhtyä Kuurojen teatterin huomioon
17232: teatteri näiden avustusten turvin pysty toimi-             ottamiseksi teatterilakia valmisteltaessa?
17233:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1989
17234: 
17235:                      Mikko Elo                               Aimo Ajo
17236:                      Pentti Lahti-Nuuttila                   Tuulikki Hämäläinen
17237: 
17238: 
17239: 
17240: 
17241: 2900100
17242: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 329
17243: 
17244: 
17245: 
17246: 
17247:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17248:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      edellyttämä valtionavustus vastaisi pienehkön
17249: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kaupunginteatterin saamaa valtionavustusta ja
17250: olette 30 päivänä toukokuuta 1989 päivätyn          olisi suurempi kuin esim. teatteriryhmien saa-
17251: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        rnat valtionavustukset. Koska Kuurojen teatte-
17252: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       rin toiminta on vasta alkanut, ei opetusminis-
17253: edustaja Elon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta     teriö ole pystynyt arvioimaan valtionavustuk-
17254: kysymyksestä n:o 329:                               sen suuruutta menoihin. Teatterin toiminnasta
17255:                                                     tulee olla ensin näyttöä.
17256:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         Maamme teattereille ehdotetaan luonnosvai-
17257:        ryhtyä Kuurojen teatterin huomioon           heessa olevan lakiehdotuksen mukaan lakiin
17258:        ottamiseksi teatterilakia valmisteltaessa?   perustuvaa valtionosuusjärjestelmää, jota täy-
17259:                                                     dennetään harkinnanvaraisilla valtionavustuk-
17260:                                                     silla. Laki koskee ammattimaista puhe- ja
17261:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
17262:                                                     tanssiteatteritoimintaa.
17263: taen seuraavaa:
17264:                                                        Ehdotettu laki teattereiden valtionosuuksista
17265:    Kuurojen Liiton kulttuuritoimintaan liitetty     ja -avustuksista on rakennettu sille periaatteel-
17266: Kuurojen teatteri on merkittävä aluevaltaus,        le, että valtionosuutta maksetaan päätoimisen
17267: joka antaa mahdollisuuksia moneen suuntaan,         henkilökunnan palkkausmenojen pohjalta. Val-
17268: taiteellisiin elämyksiin ja elämän syvempään        tionosuuteen oikeutetuille teattereille ehdote-
17269: ymmärtämiseen taiteen kautta, itseilmaisuun         taan myönnettäväksi sijaintikunnan kantoky-
17270: omakohtaisen harrastuksen myötä, merkittä-          kyluokan mukaan porrastettuna valtionosuutta
17271: viin kokoontumis-, yhdessäolo- ja tutustumis-       vähintään 15 prosenttia ja enintään 42 prosent-
17272: hetkiin sekä kielivähemmistön aktiiviseen kie-      tia käyttömenoista, jotka lasketaan kertomalla
17273: len käytön lisäämiseen. Kuurojen Liiton teat-       teatterin päätoimisen henkilöstön määrällä
17274: teritoiminta on saanut myös asianmukaiset ja        opetusministeriön vuosittain etukäteen vahvis-
17275: erinomaiset toimitilat uudessa kulttuurikeskuk-     tama työntekijäkohtainen markkamäärä. Kos-
17276: sessa.                                              ka Kuurojen teatterilla on hyvin vähän palkat-
17277:    Vuonna 1989 teatterin budjetti on 561 000        tua henkilökuntaa ja se periaatteessa toimii
17278: markkaa. On ymmärrettävää, että Kuurojen            vierailunäytäntöjen sekä harrastajanäytösten
17279: Liitto toivoo yhteiskunnan kattavan suurim-         pohjalta, teatterin tuki ei voisi perustua val-
17280: man osan näistä menoista, koska esim. teatte-       tionosuuteen. Sen sijaan teatteri voisi saada
17281: rin pääsylipputulot ovat vähäiset. Teatterin        harkinnanvaraista tukea.
17282: 
17283:     Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 1989
17284: 
17285:                                                                  Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
17286:                                       1989 vp. -     KK n:o 329                                       3
17287: 
17288: 
17289: 
17290: 
17291:                               Till Riksdagens Herr Talman
17292:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         understöd som teatern förutsätter svarar mot
17293: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          det statsunderstöd som en tämligen liten stads-
17294: av den 30 maj 1989 till vederbörande medlem          teater åtnjuter och kommer att vara större än
17295: av statsrådet översänt avskrift av följande av       t.ex. det statsunderstöd som teatergrupper får.
17296: riksdagsman Elo m.fl. undertecknade spörsmål         Eftersom Dövas teater först nyligen inlett sin
17297: nr 329:                                              verksamhet, har undervisningsministeriet inte
17298:                                                      kunnat uppskatta hur mycket statsunderstöd
17299:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen             teatern behöver för sina kostnader. Teatern
17300:        vidta för att Dövas teater skall beaktas      måste först kunna förete bevis på sin verksam-
17301:        vid beredningen av den nya teaterlagen?       het.
17302:                                                         Enligt ett utkast till lagförslag föreslås för
17303:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         vårt lands teatrar ett lagstadgat system av
17304: samt anföra följande:                                statsandelar, som skall kompletteras med stats-
17305:    Dövas teater, som införlivats i den kultur-       understöd enligt prövning. Lagen kommer att
17306: verksamhet som Dövas Förbund bedriver, är            gälla yrkesmässig tal- och dansteater.
17307: en betydande landvinning som skapar möjlig-             Den föreslagna lagen angående statsandelar
17308: heter av varierande slag: möjlighet till konst-      och understöd åt teatrar bygger på principen
17309: närliga upplevelser och en fördjupad förståelse      att statsandel betalas på basis av lönekostna-
17310: av livet genom konsten, möjlighet att uttrycka       derna för den heltidsanställda personalen. För
17311: sig genom egen hobbyverksamhet, möjlighet till       de teatrar som har rätt till statsandel föreslås
17312: betydelsefulla tillfållen till möten och samvaro     att statsandel skall beviljas differentierad enligt
17313: och till att bli bekant med andra samt möjlig-       placeringskommunens bärkraftsklass till minst
17314: het till ett ökat aktivt språkbruk för en språklig   15 % och högst 42 % av driftkostnaderna,
17315: minoritet. Dessutom har teaterverksamheten           vilka uträknas genom att antalet heltidsanställ-
17316: inom Dövas Förbund fått erforderliga och             da multipliceras med det belopp per arbetsta-
17317: utmärkta verksamhetslokaliteter i det nya kul-       gare som undervisningsministeriet årligen på
17318: turcentret.                                          förhand fastställer. Eftersom Dövas teater har
17319:    År 1989 uppgick teaterns budget tili 561 000      en mycket liten avlönad personai och i princip
17320: mark. Det är förståeligt att Dövas Förbund           fungerar på basis av gästspel och amatörupp-
17321: önskar att samhället skall stå fOr största delen     trädanden, kan det stöd som teatern får inte
17322: av dessa kostnader eftersom t.ex. teaterns           grunda sig på statsandel. 1 stället kan Dövas
17323: inkomster för teaterbiljetter är små. Det stats-     teater få stöd enligt prövning.
17324:      Helsingfors den 6 juli 1989
17325: 
17326:                                                                     Minister Anna-Liisa Kasurinen
17327:                                                1989 vp.
17328: 
17329: Skriftligt spörsmål nr 330
17330: 
17331: 
17332: 
17333: 
17334:                                   Westerlund m.fl.: Om kraftverksreservering i Kopparnäs i Ingå
17335: 
17336: 
17337:                               Tili Riksdagens Herr Talman
17338:    Handels- och industriministeriet anser i sin      för avsevärda och i vissa fall oöverkomliga
17339: energipolitiska planeringsprogrammering att          svårigheter för den fortsatta regionala och
17340: Kopparnäs i Ingå allt fortfarande skall bibe-        kommunala planeringens vidkommande.
17341: hållas som ett alternativt framtida kraftverks-         Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
17342: område även för byggandet av kärnkraftverk.          ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
17343: Med tanke på det motstånd mot dessa planer           skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
17344: som redan under hela 70- och 80-talet bedrivits      ställa följande spörsmå1:
17345: dels från den lokala fast bosatta befolkningens
17346: sida och dels från de av frågan berörda                        Är Regeringen medveten om att han-
17347: organisationernas sida är det minst sagt över-              dels- och industriministeriet genom att
17348: raskande att frågan inom regeringen ännu i                  allt fortfarande framställa Kopparnäs i
17349: detta skede är aktuell.                                     Ingå som ett tänkbart kraftverksområ-
17350:    Den massiva uppslutningen genom olika                    de inklusive kärnkraftsbygge skapar be-
17351: aktiviteter från den bofasta befolkningens sida             tydande svårigheter, osäkerhet och oro
17352: inom den västnyländska regionen mot Koppar-                 såväl för Ingå som omgivande kommu-
17353: näsprojektet som energibaspunkt främst under                ner med tanke på den fortsatta plane-
17354: 1970-talet bidrog i praktiken till att frågan inte          ringen och om så är fallet,
17355: mera ansetts aktuell vare sig nu eller framledes.              vilka åtgärder har Regeringen vidta-
17356: Dessvärre synes detta alltså inte mera vara                 git eller ämnar den vidtaga för ett
17357: fallet.                                                     definitivt beslut om att slopa kraft-
17358:    Ett fortsatt fasthållande av Kopparnäspro-               verksreserveringen i Kopparnäs i den
17359: jektet inom den statliga energiplaneringen med              statliga energiplaneringen?
17360:      Helsingfors den 30 maj 1989
17361: 
17362:           Henrik Westerlund         Elisabeth Rehn                  Marjatta Väänänen
17363:           Sulo Aittoniemi           Lauri Metsämäki                 Osmo Soininvaara
17364:                      Per-Henrik Nyman                        Ole Wasz-Höckert
17365: 
17366: 
17367: 
17368: 
17369: 2900100
17370: 2                                    1989 vp. -      KK n:o 330
17371: 
17372: Kirjallinen kysymys n:o 330                                                                Suomennos
17373: 
17374: 
17375: 
17376: 
17377:                                   Westerlund ym.: Inkoon Kopparnäsin voimalavarauksesta
17378: 
17379: 
17380:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17381:    Kauppa- ja teollisuusministeriö katsoo ener-      heuttaa huomattavia ja eräissä tapauksissa
17382: giapoliittisessa suunnitteluohjelmassaan, että       ylipääsemättömiä vaikeuksia seudullisen ja
17383: Inkoon Kopparnäsiä on yhä edelleenkin pidet-         kunnallisen suunnittelun jatkamiselle.
17384: tävä vaihtoehtoisena tulevana voimala-alueena           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17385: myös ydinvoimalan rakentamista varten. Ot-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17386: taen huomioon näiden suunnitelmien jo koko           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17387: 1970- ja 1980-luvun aikana kohtaaman vastus-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17388: tuksen toisaalta paikallisen vakituisen väestön
17389: ja toisaalta kyseeseen tulevien järjestöjen tahol-             Onko Hallitus tietoinen, että kauppa-
17390: ta on vähintäänkin hämmästyttävää, että asia                ja teollisuusministeriö esittämällä yhä
17391: on vielä tässä vaiheessa hallituksessa ajankoh-             Inkoon Kopparnäsiä mahdolliseksi voi-
17392: tainen.                                                     mala-alueeksi, jolle tulisi ydinvoimalara-
17393:    Massiivinen Länsi-Uudenmaan alueen vaki-                 kennus, aiheuttaa huomattavia vaikeuk-
17394: tuisen väestön osallistuminen erilaisiin toimin-            sia, epävarmuutta ja huolestuneisuutta
17395: toihin suunniteltua Kopparnäsin hanketta vas-               sekä Inkoossa että sitä ympäröivissä
17396: taan ennen kaikkea 1970-luvulla myötävaikutti               kunnissa jatkosuunnittelua ajatellen, ja
17397: käytännössä siihen, ettei asiaa enää ole pidetty            jos on,
17398: ajankohtaisena nyt eikä vastaisuudessa. Vali-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
17399: tettavasti asia ei siis enää kuitenkaan näytä               tynyt tai aikoo ryhtyä lopullisen pää-
17400: tältä.                                                      töksen tekemiseksi siitä, että Koppar-
17401:    Kopparnäsin hankkeesta edelleen kiinni pi-               näsin voimalavarauksesta luovuttaisiin
17402: täminen valtiollisessa energiasuunnittelussa ai-            valtiollisessa energiasuunnittelussa?
17403:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1989
17404: 
17405:          Henrik Westerlund         Elisabeth Rehn                    Marjatta Väänänen
17406:          Sulo Aittaniemi           Lauri Metsämäki                   Osmo Soininvaara
17407:                     Per-Henrik Nyman                          Ole Wasz-Höckert
17408:                                     1989 vp. -      KK n:o 330                                        3
17409: 
17410: 
17411: 
17412: 
17413:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17414:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        niiden pääkomponentit tai rakentamalla täysin
17415: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        uudet laitokset.
17416: olette 30 päivänä toukokuuta 1989 päivätyn              Uusien suurvoimalaitosten ensisijaisia sijoi-
17417: kirjeenne n:o 1158 ohella toimittanut valtioneu-     tuspaikkoja ovat nykyiset laitospaikat. Kuiten-
17418: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         kin on varauduttava siihen, että suurvoimalai-
17419: kansanedustaja Westerlundin ym. näin kuulu-          toksia rakennetaan myös uusille paikoille.
17420: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 330:               Inkoon Kopparnäs on yksi mahdollinen uusi
17421:           Onko Hallitus tietoinen, että kauppa-      suurvoimalaitospaikka. Suurvoimalaitoksen ra-
17422:                                                      kentaminen Kopparnäsiin ei kuitenkaan sisälly
17423:        ja teollisuusministeriö esittämällä yhä
17424:                                                      mihinkään nykyisiin sähköhuollon suunnitel-
17425:        Inkoon Kopparnäsiä mahdolliseksi voi-
17426:                                                      miin.
17427:        mala-alueeksi, jolle tulisi ydinvoimala-
17428:        rakennus, aiheuttaa huomattavia vai-             Kauppa- ja teollisuusministeriö on esittänyt
17429:        keuksia, epävarmuutta ja huolestunei-         kantansa Kopparnäsin mahdollisen voimalaitos-
17430:        suutta sekä Inkoossa että sitä ympäröi-       alueen käytöstä viime toukokuussa ympäristö-
17431:        vissä kunnissa jatkosuunnittelua ajatel-      ministeriön järjestämissä neuvotteluissa, joissa
17432:        len, ja jos on,                               käsiteltiin Siuntion Störsvikin osayleiskaavaa ja
17433:           mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-     Inkoon saariston rantayleiskaavaa, sekä an-
17434:                                                      taessaan Uudenmaan lääninhallituksen pyytä-
17435:        tynyt tai aikoo ryhtyä lopullisen pää-
17436:        töksen tekemiseksi siitä, että Koppar-        män lausunnon eräistä Störsvikin rakennuskaa-
17437:        näsin voimalavarauksesta luovuttaisiin        voista.
17438:        valtiollisessa energiasuuuni ttelussa?           Näissä yhteyksissä ministeriö totesi, että tällä
17439:                                                      hetkellä ei ole olemassa suunnitelmia suurvoi-
17440:                                                      malaitoksen rakentamisesta Kopparnäsiin.
17441:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
17442:                                                      1990-luvun sähköhuollon turvaamiseksi tarvit-
17443: taen seuraavaa:
17444:                                                      tavat uudet suurvoimalaitokset on tarkoitus
17445:    Sekä 1990-luvun että ensi vuosituhannen           rakentaa nykyisten suurvoimalaitosten yhtey-
17446: sähköhuollon turvaamiseksi tarvitaan maas-           teen tai niiden välittömään läheisyyteen. Näin
17447: samme ensisijaisen sähköntuotantokapasiteetin        ollen mahdollisen suurvoimalaitoksen rakenta-
17448: eli lämmitysvoiman, teollisuuden prosessivoi-        minen Kopparnäsiin tulisi kysymykseen vuo-
17449: man ja vesivoiman lisäksi myös lauhdutusvoi-         den 2000 jälkeen.
17450: malaitoksia. Samalla on valmistauduttava                Kauppa- ja teollisuusministeriö pitää sähkö-
17451: nykyisten suurvoimalaitosten korvaamiseen            huollon kannalta tärkeänä, että Kopparnäsin
17452: uusilla. Nykyisten lauhdutusvoimalaitosten las-      alue säilyy mahdollisena voimalaitosalueena
17453: kennallinen käyttöikä päättyy ensi vuosituhan-       myös ydinvoima mukaan luettuna ja että tämä
17454: nen alkuvuosina. Yhteensä 4 500 MW lauhdu-           otetaan huomioon myös Kopparnäsin ja sen
17455: tusvoimatehoa on uusittava joko uusimalla            lähialueiden kaavoituksessa.
17456:      Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1989
17457: 
17458:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
17459: 4                                   1989 vp. -     KK n:o 330
17460: 
17461: 
17462: 
17463: 
17464:                              Till Riksdagens Herr Talman
17465:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         kraftverkens huvudkomponent eller bygga helt
17466: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         nya kraftverk.
17467: nr 1158 av den 30 maj 1989 till vederbörande           De nuvarande kraftverksorterna kommer att
17468: medlem av statsrådet översänt avskrift av           vara de primära även när nya storkraftverk
17469: följande av riksdagsman Westerlund m.fl. un-        byggs. Man måste dock förbereda sig för att
17470: dertecknade spörsmål nr 330:                        storkraftverk även byggs på nya orter.
17471:                                                        Kopparnäs i Ingå är en möjlig ny storkraft-
17472:           Är Regeringen medveten om att han-
17473:                                                     verksort. Byggandet av ett storkraftverk i lngå
17474:        dels- och industriministeriet genom att
17475:                                                     ingår dock inte i någon av de gällande elför-
17476:        allt fortfarande framställa Kopparnäs i
17477:                                                     sörjningsplanerna.
17478:        lngå som ett tänkbart kraftverksområ-
17479:                                                        Handels- och industriministeriet har lagt
17480:        de inklusive kärnkraftsbygge skapar be-
17481:                                                     fram sin ståndpunkt om användningen av det
17482:        tydande svårigheter, osäkerhet och oro
17483:        såväl för Ingå som omgivande kommu-          eventuella kraftverksområdet i Kopparnäs dels
17484:        ner med tanke på den fortsatta plane-        vid de förhandlingar som miljöministeriet
17485:        ringen och om så är fallet,                  anordnade i maj för behandling av general-
17486:           vilka åtgärder har Regeringen vidta-      plansdelen för Störsvik i Sjundeå och strand-
17487:                                                     generalplanen för Ingå skärgård, dels i sitt
17488:        git eller ämnar den vidtaga för ett
17489:        definitivt beslut om att slopa kraft-        uttalande till länsstyrelsen i Nylands län om
17490:        verksreserveringen i Kopparnäs i den         vissa byggnadsplaner för Störsvik.
17491:        statliga energiplaneringen?                     Ministeriet konstaterade i dessa samman-
17492:                                                     hang, att det för tillfållet inte finns några
17493:                                                     planer för byggande av ett storkraftverk i
17494:   Som svar på spörsmålet får jag vördsamt           Kopparnäs. Meningen är att de nya stor-
17495: anföra följande:                                    kraftverk som behövs för tryggande av elför-
17496:    För tryggande av elförsörjningen i nästa         sörjningen på 1990-talet uppförs i samband
17497: årtusende behövs, förutom den primära elpro-        med redan befintliga storkraftverk eller i dessas
17498: duktionskapaciteten eller alltså värmekraft, in-    omedelbara närhet. Byggandet av ett storkraft-
17499: dustriell processkraft och vattenkraft, även        verk i Kopparnäs kunde sålunda aktualiseras
17500: kondenskraftvärmeverk. Samtidigt bör man            efter år 2000.
17501: bereda sig för att ersätta nuvarande storkraft-        Handels- och industriministeriet anser det
17502: verk med nya. Den kalkylmässiga driftsåldern        viktigt för elförsörjningen att Kopparnäsområ-
17503: för de nuvarande kondenskraftverken går ut          det bibehålls som ett möjligt kraftverksområde,
17504: med de första åren av nästa årtusende. Kon-         inklusive kärnkraftsbygge, och att detta beak-
17505: denskraftverkskapacitet på sammanlagt 4 500         tas även inom planläggningen av Kopparnäs
17506: MW bör förnyas genom att antingen byta ut           och dess närmaste omgivning.
17507:     Helsingfors den 26 juni 1989
17508: 
17509:                                                    Handels- och industriminister Ilkka Suominen
17510:                                               1989 vp.
17511: 
17512: Kirjallinen kysymys n:o 331
17513: 
17514: 
17515: 
17516: 
17517:                                  P. Leppänen: Ennalta ehkäisevän hoidon saamisesta sairausva-
17518:                                     kuutuskorvauksen piiriin
17519: 
17520: 
17521:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17522: 
17523:    Ihmisen terveyteen liittyvistä hoitomuodois-     perusteellisen lääkärintutkimuksen perusteella.
17524: ta, Iääkityksestä sekä ennalta ehkäisevistä vita-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17525: miini- ja hivenaineista puhutaan jatkuvasti.        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
17526: Edelleenkin näyttää olevan erilaisia käsityksiä     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17527: niiden merkityksestä ihmisen terveyteen. Useis-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17528: sa tutkimuksissa on todettu esim. hivenaineilla
17529: ja vitamiineilla olevan hyvinkin suuri, jopa                  Milloin Hallitus aikoo antaa esityk-
17530: parantava merkitys ihmisen sairaudessa.                    sen siitä, että ennalta ehkäisevät, ihmi-
17531:    Samoin ennalta ehkäisevässä hoidossa olisi              sen kannalta tärkeät hoitomuodot saa-
17532: hieronta hyvin tärkeätä - kohdistuipa se li-               daan sairausvakuutuksen korvauksen
17533: haksiin tai hermoratoihin - kun se annetaan                piiriin?
17534: 
17535:      Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1989
17536: 
17537:                                          Pekka Leppänen
17538: 
17539: 
17540: 
17541: 
17542: 2900100
17543: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 331
17544: 
17545: 
17546: 
17547: 
17548:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17549:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      mistoimikunta (Komiteanmietintö 1987:34) on
17550: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tuonut esille sairauksien ennaltaehkäisyn kor-
17551: olette 1 päivänä kesäkuuta 1989 päivätyn           vaamisen.
17552: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          Toimikunta ehdotti terveyden edistämiseksi
17553: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      tai sairauden ehkäisemiseksi tehdyn lääkärissä-
17554: edustaja P. Leppäsen näin kuuluvasta kirjalli-     käynnin ja siihen liittyvät lääkärin määräämät
17555: sesta kysymyksestä n:o 331:                        sairauden ehkäisemiseksi tehdyt tutkimus- ja
17556:                                                    hoitotoimenpiteet otettavaksi sairausvakuutus-
17557:           Milloin Hallitus aikoo antaa esityk-
17558:                                                    korvausten piiriin. Kohdehieronnan toimikunta
17559:        sen siitä, että ennalta ehkäisevät, ihmi-   ehdotti korvattavaksi itsenäisenä hoitomuoto-
17560:        sen kannalta tärkeät hoitomuodot saa-       na vain silloin, kun se on sairauden takia
17561:        daan sairausvakuutuksen korvauksen          tarpeellinen, lääkärin määräämä ja lääketieteel-
17562:        piiriin?                                    lisesti perusteltu.
17563:                                                       Kysymys ennalta ehkäisevän hoidon korvaa-
17564:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       misesta on laajakantoinen ja tärkeä. Ennen
17565: vasti seuraavaa:                                   asiaa koskevan lainmuutosesityksen mahdollis-
17566:    Ennalta ehkäisevä hoito ei tällä hetkellä       ta antamista tulisi kuitenkin riittävän perusteel-
17567: kuulu sairausvakuutuslain mukaan korvatta-         lisesti selvittää, missä tapauksissa ennalta eh-
17568: vien toimenpiteiden piiriin. Vuonna 1987 mie-      käisevä hoito tulisi korvata sairausvakuutuslain
17569: tintönsä jättänyt sairausvakuutuksen kehittä-      mukaan ja mitä kustannuksia tästä aiheutuisi.
17570:     Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 1989
17571: 
17572:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
17573:                                       1989 vp. -     KK n:o 331                                     3
17574: 
17575: 
17576: 
17577: 
17578:                               Tili Riksdagens Herr Talman
17579:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          kande 1987:34) har tagit upp ersättningen för
17580: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           förebyggandet av sjukdomar tili behandling.
17581: av den 1 juni 1989 tili vederbörande medlem av           Kommissionens förslag gick ut på att i
17582: statsrådet översänt avskrift av följande av           hälsobefrämjande eller sjukdomsförebyggande
17583: riksdagsman P. Leppänen undertecknade                 syfte gjort läkarbesök och i samband därmed
17584: spörsmål nr 331:                                      av läkare i förebyggande syfte förordnade
17585:                                                       undersöknings- och behandlingsåtgärder skall
17586:           När ämnar Regeringen avlåta en pro-
17587:        position om att förebyggande behand-           ersättas av sjukförsäkringen. Då det gäller
17588:                                                       riktad massage föreslog kommissionen att mas-
17589:        lingsformer som är väsentliga för män-
17590:                                                       sagen skall ersättas som en separat behandlings-
17591:        niskan skall ersättas av sjukförsäkring-
17592:                                                       form endast i de fall den med tanke på
17593:        en?                                            sjukdomen är nödvändig, ordinerad av läkaren
17594:                                                       och medicinskt sett motiverad.
17595:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
17596:                                                          Frågan om ersättning för förebyggande vård
17597: samt anföra fö1jande:
17598:                                                       är vittgående och väsentlig. Innan en proposi-
17599:    Den förebyggande vården hör i detta skede          tion i ärendet med förslag tili en lagändring
17600: inte tili de åtgärder för vilka ersättning betalas    eventuellt av1åts, bör man dock tillräck1igt
17601: enligt sjukförsäkringslagen. Kommissionen för         noggrant reda ut i vilka fall den förebyggande
17602: utvecklande av sjukförsäkringen, som 1987             vården skall ersättas en1igt sjukförsäkrings1a-
17603: överlämnade sitt betänkande (Kommittebetän-           gen och vilka kostnader detta föranleder.
17604:      Helsingfors den 28 juni 1989
17605: 
17606:                                                      Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
17607: 1
17608: 1
17609:  1
17610:   1
17611:   1
17612:    1
17613:     1
17614:     1
17615:      1
17616:       1
17617:       1
17618:        1
17619:         1
17620:         1
17621:          1
17622:           1
17623:           1
17624:            1
17625:             1
17626:             1
17627:              1
17628:               1
17629:               1
17630:                1
17631:                 1
17632:                 1
17633:                  1
17634:                   1
17635:                   1
17636:                    1
17637:                     1
17638:                                                1989 vp.
17639: 
17640: Kirjallinen kysymys n:o 332
17641: 
17642: 
17643: 
17644: 
17645:                                    Vistbacka: Eläkkeiden indeksitarkistuksen ajankohdasta
17646: 
17647: 
17648:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17649: 
17650:    Eläkkeiden toinen heinäkuun alussa tapah-          korottamalla. Kun kuitenkin inflaatiovauhti on
17651: tunut indeksikorotus poistettiin muutamia vuo-        jo 7 % ja sitäkin suurempi, aiheutuu kuluvan
17652: sia sitten. Poistamista perusteltiin tarkistusjär-    vuoden aikana eläkeläisille merkittäviä tappioi-
17653: jestelmän yksinkertaistamisella ja sillä, että        ta inflaation seurauksena. Eläkkeet saattavat
17654: matalan inflaation aikana indeksitarkistus kah-       jäädä useita kymmeniä ja jopa muutamia sa-
17655: desti vuodessa suoritettuna jäi suhteellisen pie-     toja markkoja kuukaudessa jälkeen inflaatio-
17656: neksi.                                                vauhdista. Tämän takia tulisi kohonneen inf-
17657:    Tällä hetkellä inflaatio on jatkuvassa kasvus-     laation takia palauttaa heinäkuun alussa ta-
17658: sa maassamme ja on jo vuositasolla noin 7 %.          pahtuva indeksitarkistus jo tämän vuoden ai-
17659: Viime vuodenvaihteessa, kun edellinen inflaa-         kana.
17660: tiotarkistus suoritettiin, oli inflaatio vielä mer-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17661: kittävästi tätä alhaisemmalla tasolla. Mikäli         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
17662: inflaatiokehitys jatkuu nykyisellään, saattaa se      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17663: kohota vielä yli nykyisestä 7 %:n tasosta.            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17664:    Eläkkeet nousevat seuraavan kerran indeksi-
17665: tarkistuksen yhteydessä vasta vuodenvaihteessa                  Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
17666:  1989-1990. Vasta tuolloin eläkeläisillä otetaan             eläkkeiden toisen, kesällä tapahtuvan
17667:  huomioon seuraavan kerran kuluvan vuoden                    indeksitarkistuksen palauttamiseksi ko-
17668:  aikana tapahtunut inflaatiokehitys eläkkeitä                honneen inflaation takia?
17669:      Helsingissä l päivänä kesäkuuta 1989
17670: 
17671:                                            Raimo Vistbacka
17672: 
17673: 
17674: 
17675: 
17676: 2900IOD
17677: 2                                    1989 vp. -      KK n:o 332
17678: 
17679: 
17680:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17681:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        29.10.1982 antaman päätöksen (780/82) mukai-
17682: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sesti kaksi kertaa vuodessa, tammi- ja heinä-
17683: olette 1 päivänä kesäkuuta 1989 päivätyn             kuussa, toimitettaviin indeksitarkistuksiin ja
17684: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         29.12.1983 annetulla lailla (1127/83) siirryttiin
17685: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        vuoden 1985 alusta kalenterivuosittain tapah-
17686: edustaja Vistbackan näin kuuluvasta kirjallises-     tuviin indeksitarkistuksiin. Samoin kuin työ-
17687: ta kysymyksestä n:o 332:                             eläkejärjestelmässä toimitettiin täälläkin vuon-
17688:                                                      na 1984 vain osittainen välitarkistus heinäkuus-
17689:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        sa.
17690:        eläkkeiden toisen, kesällä tapahtuvan            Kumpikin indeksitarkistusjärjestelmä turvaa
17691:        indeksitarkistuksen palauttamiseksi ko-       eläkkeiden reaaliarvon säilymisen, minkä lisäk-
17692:        honneen inflaation takia?                     si työeläkejärjestelmässä toteutetaan osittain
17693:                                                      reaalipalkkojen yleistä nousua vastaava eläk-
17694:                                                      keiden ostovoiman lisäys.
17695:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Indeksitarkistuksen tekeminen kerran vuo-
17696: vasti seuraavaa:                                     dessa vastaa yleistä käytäntöä myös palkkoja
17697:    Työntekijäin eläkelain 9 §:n mukaan eläke-        korotettaessa. Työehtosopimuksiin voi sisältyä
17698: turva on sidottu maan palkkatasoon, minkä            myös inflaatiolauseke, mutta tarkistus tehdään
17699: perusteella sosiaali- ja terveysministeriö vahvis-   silloin vain inflaatiokynnyksen ylittävältä osal-
17700: taa kullekin kalenterivuodelle palkkaindeksilu-      ta, eikä näitä ylityksiä ole usein tapahtunut.
17701: vun. Aikaisemmin tämä ns. TEL-indeksi seu-           Indeksitarkistusten ajoituksen johdosta hinto-
17702: rasi yksinomaan yleisen palkkatason muutok-          jen ja eläkkeiden nousuvauhti saattaa yksittäi-
17703: sia, mutta vuodesta 1977 alkaen palkkaindek-         sinä vuosina jonkin verran poiketa toisistaan,
17704: silukua vahvistettaessa otetaan huomioon yleis-      mutta ero tasoittuu viimeistään seuraavana
17705: ten palkka- ja hintatasossa tapahtuneiden muu-       vuonna. Useammin kuin kerran vuodessa ta-
17706: tosten keskiarvo. TEL-indeksin mukaan                pahtuvasta indeksitarkistuksesta seuraisi hait-
17707: toimitettiin alun perin eläkkeiden indeksitarkis-    toja erilaisten etuuksien yhteensovitukselle.
17708: tus kalenterivuosittain, mutta 29.7.1976 anne-       Kun indeksitarkistus on eläkejärjestelmille huo-
17709: tulla lailla (659/76) tarkistusmenettelyyn lisät-    mattava kustannustekijä, on tiheisiin indeksi-
17710: tiin vuodesta 1977 alkaen välitarkistus, jolla       tarkistusajankohtiin suhtauduttu kansainväli-
17711: eläkkeisiin kunkin vuoden heinäkuusta alkaen         sestikin pidättyväisesti, ja kerran vuodessa ta-
17712: maksettiin ennakkona kaksi viidesosaa siitä          pahtuva eläkkeiden indeksitarkistus on hyvin
17713: korotuksesta, joka arvion mukaan aiheutui            tavanomainen käytäntö muuallakin.
17714: seuraavan vuoden palkkaindeksiluvun muutok-             Kysymyksessä on puututtu myös nykyiseen
17715: sesta. Tästä välitarkistuksesta luovuttiin           inflaatiotasoon. Hallitus pitää nykyistä tasoa
17716: 29.12.1983 annetulla lailla (1120/83) siten, että    liian korkeana ja pyrkii sitä alentamaan. To-
17717: vuonna 1984 toimitettiin vielä osittainen väli-      dettakoon, että inflaatio on selvästi alle sen
17718: tarkistus heinäkuussa. Vuodesta 1985 alkaen          tason, jolla se oli eläkkeiden välitarkistuksista
17719: on siten työeläkejärjestelmässä toimitettu in-       luovuttaessa.
17720: deksitarkistus kalenterivuosittain.                     Hallituksen käsityksen mukaan nykyinen in-
17721:    Kansaneläkelain, perhe-eläkelain ja rintama-      deksitarkistusten aikaväli on sopiva ja indeksi-
17722: sotilaseläkelain mukaiset eläkkeet on sidottu        tarkistuksilla pystytään säilyttämään eläkkei-
17723: erityiseen, elinkustannusindeksin muutoksia          den ostovoima, eikä ole riittävästi aihetta
17724: seuraavaan kansaneläkeindeksiin. Indeksitar-         nykyisen tarkistusjärjestelmän muuttamiseen.
17725: kistus oli aikaisemmin säädetty toimitettavaksi,     Eläkkeiden tarkistusmenettelyyn liittyviä kysy-
17726: kun elinkustannusindeksi oli noussut tietyn          myksiä tutkitaan kuitenkin edelleen, ja hallitus
17727: prosenttimäärän edellisestä indeksipisteluvusta.     ryhtyy tarvittaessa asianmukaisiin toimenpitei-
17728: Vuoden 1983 alusta siirryttiin valtioneuvoston       siin.
17729:     Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 1989
17730: 
17731:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
17732:                                      1989 vp. -     KK n:o 332                                      3
17733: 
17734: 
17735:                               Tili Riksdagens Herr Talman
17736: 
17737:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         tili två gånger om året, i januari och juli,
17738: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          utförda indexjusteringar och genom lagen av
17739: av den 1 juni 1989 till vederbörande medlem av       den 29.12.1983 (1127/83) övergicks med in-
17740: statsrådet översänt avskrift av följande av          gången av år 1985 tili kalenderårsvis företagna
17741: riksdagsman Vistbacka undertecknade spörs-           indexjusteringar. På samma sätt som inom
17742: mål nr 332:                                          arbetspensionssystemet utfördes även här år
17743:                                                      1984 endast en partiell mellanjustering i juli.
17744:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen
17745:        vidta för ett återinförande av en andra,          Båda indexjusteringssystemen tryggar ett bi-
17746:        på sommaren infallande indexjustering         behållande av pensionernas realvärde. Dess-
17747:        på grund av den höjda inflationen?            utom genomförs inom arbetspensionssystemet
17748:                                                      en ökning av pensionernas köpkraft, som delvis
17749:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         motsvarar reallönernas allmänna höjning.
17750: samt anföra följande:                                    En årlig indexjustering motsvarar allmän
17751:                                                      praxis även vid höjning av lönerna. 1 kollektiv-
17752:    Enligt 9 § lagen om pension för arbetstagare      avtalen kan även ingå en inflationsklausul, men
17753: är pensionsskyddet bundet tilllandets lönenivå,      justeringen görs då endast för den del som
17754: på basis av viiken social- och hälsovårdsmini-       överskrider inflationströskeln och dessa över-
17755: steriet för ettvart kalenderår fastställer ett       skridningar har inte inträffat ofta. På grund av
17756: löneindextal. Tidigare följde detta s.k. APL-        indexjusteringarnas tidsfästning kan prisernas
17757: index enbart förändringarna i den allmänna           och pensionernas höjningstakt under enskilda
17758: lönenivån, men från och med 1977 beaktas             år i någon mån avvika från varandra, men
17759: medeltalet för förändringarna i den allmänna         skillnaden utjämnas senast under följande år.
17760: löne- och prisnivån. I överensstämmelse med          lndexjusteringar, som sker oftare än en gång
17761: APL-indexet skedde indexjusteringen av pen-          om året, skulle förorsaka olägenheter för sam-
17762: sionerna ursprungligen kalenderårsvis, men ge-       manjämkningen av olika förmåner. Eftersom
17763: nom lagen av den 29.7.1976 (659/76) tillades tili    indexjusteringen är en märkbar kostnadsfaktor
17764: justeringsförfarandet från och med år 1977 en        för pensionssystcmen har inställningen tili ofta
17765: mellanjustering, genom viiken från början av         återkommande indexjusteringar även interna-
17766: juli månad varje år såsom förskott utbetalades       tionellt varit återhållsam och en årlig indexjus-
17767: två femtedelar av den förhöjning, som enligt         tering är en mycket vanlig praxis även annan-
17768: uppskattning föranleddes av förändring i Iö-         stans än i Finland.
17769: neindextalet för följande år. Denna mellanjus-
17770: tering avskaffades genom lagen av den                    1 spörsmålet har även den nuvarande infla-
17771: 29.12.1983 (1120/83), så att en partiell mellan-     tionsnivån berörts. Regeringen anser att den
17772: justering ännu utfördes i juli 1984. Från och        nuvarande nivån är alltför hög och strävar tili
17773: med år 1985 har sålunda indexjusteringen inom        att sänka den. Det kan konstateras att infla-
17774: arbetspensionssystemet utförts kalenderårsvis.       tionen är klart under den nivå där den var då
17775:    Pensionerna som avses i folkpensionslagen,        mellanjusteringen av pensionerna avskaffades.
17776: familjepensionslagen och Iagen om frontman-              Enligt regeringens uppfattning är den nuva-
17777: napension är bundna vid ett särskilt folkpen-        rande tidsintervallen mellan indexjusteringarna
17778: sionsindex, som följer levnadskostnadsindexets       lämplig. Pensionernas köpkraft kan med hjälp
17779: variationer. Tidigare stadgades det att indexjus-    av indexjusteringarna bibehållas och det före-
17780: teringen skulle utföras då levnadskostnadsin-        Iigger inga tillräckliga skäl för att ändra det
17781: dexet hade stigit med en viss procentsats från       närvarande justeringsförfarandet. Frågor som
17782: det tidigare indextalet. Från och med ingången       hör samman med förfarandet vid justering av
17783: av år 1983 övergick man i enlighet med               pensionerna undersöks dock fortfarande och
17784:  statsrådets beslut av den 29.10.1982 (780/82)       regeringen vidtar vid behov tillbörliga åtgärder.
17785: 
17786:      Helsingfors den 28 juni 1989
17787: 
17788:                                                     Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
17789:                                               1989 vp.
17790: 
17791: Kirjallinen kysymys n:o 333
17792: 
17793: 
17794: 
17795: 
17796:                                    Heikkinen: Postiautolinjan säilyttämisestä välillä Puolanka-
17797:                                       Ämmäusaari
17798: 
17799: 
17800:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17801:   Kajaanin     postialuekonttori     on   tehnyt    kunta on myös todennut, että postilinja-auto-
17802: 10.5.1989 aloitteen postiautolinjan n:o a 615       liikenne merkitsee viimeistä peruspalvelua mo-
17803: (Kajaani-Puolanka-Ämmänsaari-Vuokin-                nilla syrjäseuduilla, ja sen lopettamisella voi
17804: ranta) muuttamisesta ja supistamisesta niin,        olla huomattava seudun autioitumista joudut-
17805: että Puolangan ja Ämmänsaaren välinen osuus         tava psykologinenkin vaikutus. Postilinja-auto-
17806: lakkautettaisiin 1.1.1990 alkaen, kun linjaa        liikennettä tulisi kehittää osana koko henkilö-
17807: koskeva liikennelupa päättyy. Kajaanin ja Puo-      ja tavaraliikennejärjestelmää. Syrjäseutujen
17808: langan sekä Ämmänsaaren ja Vuokinrannan             joukkoliikennepalvelujen ylläpitämiseksi tulee
17809: väliset osuudet liikennöitäisiin toistaiseksi,      joukkoliikenteen tukea lisätä myös posti- ja
17810: mutta uudelleen järjesteltyinä. Nykyinen linja      linja-autoliikenteelle.
17811: kulkee Puolangan ja Ämmänsaaren välillä Ly-            Kajaanin postialuekonttorin tekemä aloite
17812: lykylän kautta. Mikäli linja lakkautettaisiin,      on selvästi ristiriidassa tulevan liikelaitoslain ja
17813: 
17814: neyhteyttä.                  i
17815: jäisi koko Lylykylän alue vaille julkista liiken-
17816: 
17817:    Eduskunta tullee aivan lä ipäivinä hyväksy-
17818:                                                     eduskunnan tahdon kanssa.
17819:                                                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17820:                                                     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
17821: mään hallituksen esityksen osti- ja telelaitok-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17822: sen muuttamisesta liikelaitokseksi 1.1.1990 al-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17823: kaen. Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on
17824: mietinnössään ja liikennevaliokunta lakiesityk-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17825: sestä antamassaan lausunnossa katsonut, että                ryhtyä postiautolinjan n:o a 615 (Ka-
17826: posti- ja teletoiminnan peruspalvelujen saata-              jaani-Puolanka -Ämmänsaari-Vuo-
17827: vuuden turvaamisen kaikille kansalaisille asuin-            kinranta) säilyttämiseksi ja Lylykylän
17828: paikasta riippumatta tulee olla liikelaitos-                alueen väestön palvelujen turvaamisek-
17829: uudistuksen lähtökohtana. Valtiovarainvalio-                si?
17830: 
17831:      Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1989
17832: 
17833:                                           Kauko Heikkinen
17834: 
17835: 
17836: 
17837: 
17838: 290010D
17839: 2                                     1989 vp. -      KK n:o 333
17840: 
17841: 
17842: 
17843: 
17844:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17845:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        teen jatkuvuuden siellä, missä liikenteellä on
17846: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         matkustajien ja postin kuljetuksen kannalta
17847: olette kesäkuun 1 päivänä 1989 päivätyn kir-          merkitystä.
17848: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston                Posti-ja telehallitus on hakenut välin Puo-
17849: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         lanka-Ammänsaari liikennettä muutettavaksi
17850: edustaja Heikkisen näin kuuluvasta kirjallisesta      1.1.1990 alkaen siten, että vuoro liikennöisi
17851: kysymyksestä n:o 333:                                 suunnassa Puolanka-Ämmänsaari Lylykylän
17852:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        kautta nykyisellä aikataululla tiistaisin ja per-
17853:        ryhtyä postiautolinjan n:o a 615 (Ka-          jantaisin. Muina arkipäivinä ajettaisiin samalla
17854:        jaani-Puolanka -Ämmänsaari-Vuo-                aikataululla Joukokylän kautta. Suunnassa
17855:        kinranta) säilyttämiseksi ja Lylykylän         Ämmänsaari-Puolanka posti- ja telehallitus
17856:        alueen väestön palvelujen turvaamisek-         on hakenut Lylykylän kautta ajettavan liiken-
17857:        si?                                            teen supistamista.
17858:                                                          Posti- ja telehallitus on perustellut hakemus-
17859:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          taan todeten, että supistamalla liikennettä Puo-
17860: vasti seuraavaa:                                      langalta Lylykylän kautta Ämmänsaareen saa-
17861:                                                       taisiin hyvin tappiollinen Kajaanin-Perangan
17862:    Posti- ja telehallituksen harjoittama linja-       postiautolinja kannattavammaksi. Linjan tap-
17863: autoliikenne on ollut haja-asutusalueilla pit-        pio vuonna 1988 oli 310 000 markkaa. Suurin
17864: kään tappiollista. Vuoden 1987 tappio oli 46          osa tappiosta tuli väliltä Puolanka-Ämmän-
17865: milj. mk ja vuonna 1988 tappio oli 38 milj. mk.       saari.
17866: Eduskunnan valitsemat valtiontilintarkastajat
17867: sekä valtiontalouden tarkastusvirasto ovat vii-          Posti- ja telehallituksen lisäksi Lylykylän
17868: me vuosina toistuvasti kiinnittäneet asiaan           kautta liikennöi Kainuun Liikenne Oy. Sillä on
17869: huomiota ja kehottaneet posti- ja telehallitusta      koulupäivävuorot Lylykylästä Puolangalle kel-
17870: ryhtymään toimenpiteisiin linja-autoliikenteen        lo 8.45 ja Puolangalta Lylykylään kello 15.05.
17871: karsimiseksi.                                            Puolangan kunta on puoltanut posti- ja
17872:    Linja-autoliikenteen alijäämän pienentämi-         telehallituksen hakemuksia. Asia on parhail-
17873: nen liikennetuloja lisäämällä on hyvin vaikeaa,       laan Oulun lääninhallituksessa lausunnolla.
17874: sillä maan koko linjaliikenteestä matkustajat         Lausunnon saatuaan liikenneministeriö tekee
17875: ovat vähentyneet vuosittain noin 10 %:lla ja          asiassa syksyllä päätöksen. Tässä vaiheessa on
17876: posti- ja telehallituksen hoitamasta linja-auto-      kuitenkin todettavissa, että posti- ja telehalli-
17877: liikenteestä vuonna 1988 yli 12 %:lla.                tuksen hakemien liikenteiden lisäksi on joka
17878:    Liikenteenhoitokustannuksia posti- ja telelai-     tapauksessa järjestettävä kesäaikaiset aamuyh-
17879: tos on pyrkinyt vähentämään ensisijaisesti reit-      teydet Lylykylästä Puolangalle. Posti- ja tele-
17880: ti- ja aikataulumuutoksilla sekä karsimalla           hallituksen liikenneministeriölle toimittamien
17881: tappiollisimpia linja-autovuoroja niiltä alueilta     matkustajalaskentojen perusteella supistetta-
17882: ja tieosilta, joilla kysyntä on ollut vähäistä.       vaksi haettua liikennettä on käytetty hyvin
17883: Toimenpiteillä on saavutettu säästöjä, kuten          vähän. Tämän vuoksi on todennäköistä, että
17884: viime vuoden tuloksesta voidaan havaita. Ter-         liikenneministeriö ei myönnä liikenteelle val-
17885: vehdyttämistoimenpiteet ovat osaltaan mahdol-         tionapua, elleivät tulo- ja menoarvion tukimää-
17886: listaneet posti- ja telelaitoksen linja-autoliiken-   rärahat vuodelle 1990 selvästi kasva.
17887:      Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1989
17888: 
17889:                                                                 Liikenneministeri Pekka Vennamo
17890:                                      1989 vp. -     KK n:o 333                                        3
17891: 
17892: 
17893: 
17894: 
17895:                               Tili Riksdagens Herr Talman
17896:    1 det syfte ~7 § 1 mom. riksdagsordningen        den är av betydelse för passagerarna och
17897: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         postbefordran.
17898: av den 1 juni 1985 tili vetlerbörande medlem av         Post- och telestyrelsen har sökt ändring i
17899: statsrådet översänt avskrift av följande av         trafiken på sträckan Puolanka-Ämmänsaari
17900: riksdagsman Heikkinen undertecknade spörs-          fr.o.m. den 1 januari 1990 så att turen i
17901: må1 nr 333:                                         riktningen Puolanka-Ämmänsaari skall köras
17902:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen            via Lylykylä enligt gällande tidtabell tisdagar
17903:        vidta för att postbusslinjen nr a 615        och fredagar. Andra vardagar skall köras enligt
17904:        (Kajana -Puolanka- Ämmänsaari-               samma tidtabell via Joukokylä. 1 riktningen
17905:        Vuokinranta) skall kunna upprätthållas       Ämmänsaari-Puolanka har post- och telesty-
17906:        och servicen för befolkningen inom           relsen sökt inskränkning i trafiken via Lylyky-
17907:        området tryggas?                             lä.
17908:                                                         Post- och telestyrelsen har motiverat sin
17909:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        ansökan genom att konstatera att man genom
17910: samt anföra följande:                               att ändra den trafik som körs från Puolanka
17911:                                                     via Lylykylä tili Ämmänsaari skulle kunna få
17912:    Post- och telestyrelsens busstrafik har länge
17913: gått med förlust inom glesbygderna. År 1987         den mycket för$stbringande postbusslinjen
17914:                                                     Kajana-Peranka mera lönande. År 1988 var
17915: var förlusten 46 milj. mark och år 1988 var den     förlusten för linje 310 000 mark. Största delen
17916: 38 milj. mark. De av riksdagen valda statsre-       av förlusten kom från sträckan Puolanka-
17917: visorerna och statens revisionsverk har under       Ämmänsaari.           ·
17918: de senaste åren upprepade gånger fåst upp-
17919: märksamhet vid saken och uppmanat post- och             Utöver post- och telestyrelsen trafikerar Kai-
17920: telestyrelsen att vidta åtgärder för inskränkning   nuun Liikenne Oy via Lylykylä. Bolaget har
17921: av busstrafiken.                                    skoldagsturerna från Lylykylä tili Puolanka kl.
17922:    Det är svårt att minska på underskottet i        8.45 och från Puolanka tili Lylykylä kl. 15.05.
17923: busstrafiken genom ökning av trafikintäkterna           Puolanka kommun har förordat post- och
17924: eftersom passagerarna i linjetrafiken i hela        telestyrelsens ansökan. Ärendet är för tilifållet
17925: landet årligen har minskat med ungefår 10 %         på remiss vid länsstyrelsen i Uleåborgs Iän.
17926: och år 1988 med över 12 % enbart i fråga om         Efter att ha fått utlåtandet skall trafikministe-
17927: den busstrafik som post- och telestyrelsen          riet fatta beslut i ärendet i höst. 1 detta skede
17928: upprätthåller.                                      kan det dock konstateras att utöver den trafik
17929:    Post- och telestyrelsen har försökt minska på    som post- och telestyrelsen anhåller om skall
17930: kostnaderna för skötsel av trafiken främst          morgonförbindelserna sommartid från Lylyky-
17931: genom att ändra rutter och tidtabeller samt         lä tili Puolanka i varje fall ordnas. På basis av
17932: genom att dra in de mest förlustbringande           de passagerarräkningar som post- och telesty-
17933: bussturerna på de områden och vägavsnitt där        relsen tillställt trafikministeriet har den trafik i
17934: efterfrågan har varit obetydlig. Åtgärderna har     viiken ändring söks använts mycket litet. Där-
17935: lett tili besparingar vilket fjolårets resultat     för är det sannolikt att trafikministeriet inte
17936: visar. Saneringsåtgärderna har för sin del gjort    kommer att bevilja statsunderstöd för trafiken,
17937: det möjligt för post- och telestyrelsen att         om inte understödsanslagen i budgeten för år
17938: fortsätta med busstrafiken på de sträckor där       1990 klart ökar.
17939:      Helsingfors den 29 juni 1989
17940: 
17941:                                                                   Trafikminister Pekka Vennamo
17942:                                                1989 vp.
17943: 
17944: Kirjallinen kysymys n:o 334
17945: 
17946: 
17947: 
17948: 
17949:                                   Jurva: Ohitusleikkauksista potilaille aiheutuvista kustannuksista
17950: 
17951: 
17952:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17953: 
17954:   Sydämen ohitusleikkausjonot ovat maassam-          dettä voidaan tervehtiä oikeaan osuneena. Täl-
17955: me edelleen varsin pitkät. Esimerkiksi Helsin-       lä hetkellä vallitsee kuitenkin eriarvoisuus kan-
17956: gin yliopistollisessa keskussairaalassa ovat leik-   salaisten kesken sydämen ohitusleikkausasias-
17957: kausjonot tällä hetkellä 1-1,5 vuotta. Jonot         sa. Kaikille kansalaisille tulee tasapuolisesti
17958: ovat myös muissa ohitusleikkauksia tekevissä         turvata mahdollisuus saada ohitusleikkaus joko
17959: keskussairaaloissa edelleenkin varsin pitkiä.        kotimaassa tai ulkomailla yhteiskunnan kus-
17960:    Useat sydämen ohitusleikkausta tarvitsevat        tannuksella. Tämän takia tulisi välittömästi
17961: potilaat eivät ole siinä terveydellisessä kunnos-    ryhtyä valtiovallan toimesta sellaisiin toimen-
17962: sa, että he kestäisivät edellä mainitun pituisen     piteisiin, että kaikki kansalaiset tulisivat sydä-
17963: odotuksen. Tämän takia maastamme lähete-             men ohitusleikkausten kustannusten korvauk-
17964: tään tällä hetkellä potilaita leikkaukseen myös      sessa tasavertaiseen asemaan.
17965: ulkomaille, esim. Lontoon sydänklinikalle. Ne           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17966: potilaat, jotka lähtevät ulkomaille ohitusleik-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
17967: kaukseen, ovat tällä hetkellä eriarvoisessa ase-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17968: massa. Esimerkiksi Tampereen sairaalan lähet-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17969: tämien potilaiden leikkaus- ja hoito- sekä
17970: matkakustannukset korvataan valtion varoista,                  Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
17971: Uudeltamaalta Hyvinkääitä leikkaukseen läh-                 että kansalaiset tulisivat tasavertaiseen
17972: tevä taas joutuu maksamaan itse kulunsa, jotka              asemaan maksettaessa sydämen ohitus-
17973: ovat noin 60 000 markkaa.                                   leikkauksista aiheutuneita kustannuksia
17974:    Eduskunta on myöntänyt rahaa ohitusleik-                 joko kotimaassa tai ulkomailla tapah-
17975: kauskapasiteetin lisäämiseksi, ja tätä toimenpi-            tuneesta leikkaushoidosta?
17976:      Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1989
17977: 
17978:                                             Marita Jurva
17979: 
17980: 
17981: 
17982: 
17983: 290010D
17984: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 334
17985: 
17986: 
17987: 
17988: 
17989:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17990:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Tässä yhteydessä on ollut mahdollista korottaa
17991: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      sepelvaltimo-ohitusleikkauksiin liittyvien toi-
17992: olette 1 päivänä kesäkuuta 1989 päivätyn           menpiteiden korvaustaksoja             tavanomaista
17993: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       enemmän. Vakuutetun itse maksettavaksi tulee
17994: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      kuitenkin edelleen jäämään hyvin suuri osuus.
17995: edustaja Jurvan näin kuuluvasta kirjallisesta         Sairausvakuutuksen        kehittämistoimikunta
17996: kysymyksestä n:o 334:                              (Komiteanmietintö 1987:34) puolestaan katsoi
17997:                                                    aiheelliseksi selvityttää, tulisiko sairausvakuu-
17998:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,     tuksen osallistumista kustannuksiin nykyisestä
17999:        että kansalaiset tulisivat tasavertaiseen   muuttaa. Selvityksessä olisi myös otettava kan-
18000:        asemaan maksettaessa sydämen ohitus-        taa siihen, tulisiko ensisijaisesti tukea kotimaas-
18001:        leikkauksista aiheutuneita kustannuksia     sa tapahtuvaa hoitoa vai olisivatko kotimainen
18002:        joko kotimaassa tai ulkomailla tapah-       ja ulkomainen hoito korvauksissa tasaveroiset.
18003:        tuneesta leikkaushoidosta?                  Kokonaisselvitykseen liittyy myös kysymys ns.
18004:                                                    yksityissairaa1ataksan laatimisesta. Vaativan
18005:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       erikoishoidon piiriin kuuluu myös toimenpitei-
18006: vasti seuraavaa:                                   tä (ja niiden kuluissa laitosmaksuja), jotka
18007:    Sepelvaltimotautia sairastavan hakeutuessa      teknisen kehityksen myötä voidaan nykyisin
18008: ohitusleikkaukseen joko Suomessa yksityissai-      tehdä avohoidossa, mutta joita ei tällä hetkellä
18009: raalaan tai ulkomaille, hänen kokonaiskulunsa      korvata sairausvakuutuksesta. Myös näiden
18010: ovat yleensä noin 41 000-80 000 markkaa.           toimenpiteiden korvaaminen olisi selvitettä-
18011: Tästä kustannuksesta on mahdollista saada          vä.
18012: sairausvakuutuslain mukaista korvausta lääkä-         Nykyisin kunnat voivat hankkia vaativia
18013: rinpalkkioiden, laboratorio- ja röntgentutki-      erityistason sairaalapalveluja myös ulkomailta
18014: musten sekä lääkkeiden osalta, mutta ei esimer-    ja saada tähän valtionosuuden. Lähettäessään
18015: kiksi sairaaloiden perimistä hoitopäivämaksuis-    potilaan tällaiseen hoitoon kunnat maksavat
18016: ta eikä matkakustannuksista (viimeksi mainit-      myös matkakulut.
18017: tu-jen aiheutuessa ulkomailla). Vakuutetun            Toimikunta ehdotti, että Kansaneläkelaitos
18018: saama korvaus ohitusleikkauksen ja sitä mah-       valmistelisi vaativan erityistason hoidon kor-
18019: dollisesti edeltävän sepelvaltimoröntgentutki-     vaamiseen sairausvakuutuksesta mahdollisesti
18020: muksen kustannuksista jää tällä hetkellä yleen-    tarvittavia ratkaisuja. Tuolloin ei katsottu ole-
18021: sä alle 10 000 markan. Heinäkuun alussa 1989       van aihetta muuttaa nykyistä korvauskäytän-
18022: korvaustaksat nousevat noin 30 prosenttia.         töä.
18023: 
18024:     Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 1989
18025: 
18026:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
18027:                                     1989 vp. -     KK n:o 334                                      3
18028: 
18029: 
18030: 
18031: 
18032:                              Tili Riksdagens Herr Talman
18033:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        sedvanligt höja ersättningstaxorna för utgifter-
18034: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         na i anslutning tili bypass-operationer som
18035: av den 1 juni 1989 tili vederbörande medlem av      gälier kransartärsjukdomar. Den försäkrade
18036: statsrådet översänt avskrift av följande av         blir likväl alitjämt tvungen att själv betala en
18037: riksdagsledamot Jurva undertecknade spörsmål        synnerligen stor andel av kostnaderna.
18038: nr 334:                                                Kommissionen för utvecklande av sjukförsäk-
18039:                                                     ringen (Kommittebetänkande 1987:34) ansåg
18040:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen
18041:                                                     det för sin del vara motiverat att låta utreda
18042:        vidta i syfte att försätta medborgarna i
18043:                                                     huruvida det vore skäl att ändra det nuvarande
18044:        en jämlik position vad beträffar betal-
18045:                                                     sättet för sjukförsäkringen att ta del i kostna-
18046:        ningen av kostnaderna för bypass-ope-
18047:                                                     derna. I utredningen borde man också ta
18048:        rationer då det gäller operationer som       ställning tili huruvida den vård som ges i
18049:        utförts antingen i hemlandet elier utom-
18050:                                                     hemlandet i första hand borde stödas elier om
18051:        lands?                                       den inhemska och utländska vården bör vara
18052:                                                     jämstälida vad ersättningen beträffar. Tili to-
18053:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        talutredningen ansluter sig också frågan om
18054: samt anföra följande:                               uppgörandet av den s.k. privatsjukhustaxan.
18055:    Då en person, som insjuknat i en kransar-        Tili den krävande specialvården hör också
18056: tärsjukdom, genomgår en bypass-operation an-        åtgärder (och tili utgifterna för dem anstaltsav-
18057: tingen i Finland vid ett privatsjukhus elier        gifter) som i samband med den tekniska ut-
18058: utomlands uppgår de totala kostnaderna i            vecklingen nuförtiden kan vidtas i den öppna
18059: alimänhet tili ca 41 000-80 000 mk. Av denna        vården, men som för närvarande inte ersätts
18060: kostnad är det möjligt att få i sjukförsäkrings-    genom sjukförsäkringen. Också ersättningen
18061: lagen angiven ersättning för läkararvoden, la-      för dessa åtgärder borde utredas.
18062: boratorie- och röntgenundersökningar samt              Nuförtiden kan kommunerna anskaffa krä-
18063: mediciner, men t.ex. inte för de vårddagsavgif-     vande sjukhusservice på specialnivå också i
18064: ter som sjukhusen uppbär elier för resekostna-      utlandet och erhålia statsandel för detta. Då
18065: der (då de sistnämnda uppstår på grund av           kommunerna sänder iväg en patient för sådan
18066: resor utomlands). Den ersättning som den            vård betalar de också resekostnaderna.
18067: försäkrade erhålier för kostnaderna för bypass-        Kommissionen föreslog att Folkpensionsan-
18068: operationen och för den röntgenundersökning         stalten skulie ges i uppgift att bereda de
18069: av kransartärerna som eventuelit föregår ope-       lösningar som eventuelit behövs för att vården
18070: rationen är för närvarande i alimänhet under        på krävande specialnivå skali kunna ersättas
18071:  10 000 mk. I början av juli 1989 stiger ersätt-    genom sjukförsäkringen. Därvid ansågs skäl
18072: ningstaxorna med ca 30 %. I detta samman-           inte föreligga att ändra nuvarande ersättnings-
18073: hang har det varit möjligt att mer än               praxis.
18074:     Helsingfors den 28 juni 1989
18075: 
18076:                                                    Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
18077:                                              1989 vp.
18078: 
18079: Kirjallinen kysymys n:o 335
18080: 
18081: 
18082: 
18083: 
18084:                                  Kemppainen ym.: Vartiuksen rajanylityspaikan avaamisesta
18085: 
18086: 
18087:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18088:    Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18089: Vartiuksen samoin kuin kahden muun uuden           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18090: pysyvän rajanylityspaikan avaamisesta. Var-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18091: tiuksesta ovat eräiden tavarankuljetusten lisäk-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18092: si voineet erillis1uvin ja -järjestelyin päästä
18093: kulkemaan myös rajoitetussa määrin valtuus-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
18094: kunnat molemmista maista. Suunnitteilla on                ryhtynyt tai aikoo ryhtyä Vartiuksen
18095: useiden ryhmien kulkeminen Vartiuksen kautta              rajanylityspaikan saamiseksi palvele-
18096: Kostamukseen ja Petroskoihin ynnä muualle                 maan lisääntyviä virallisten valtuuskun-
18097: Neuvosto-Karjalaan, aivan kuin vastaavasti                tien vaihdon ja matkailun tarpeita ja
18098: myös Suomeen. Näille ryhmille ei näytetä                  huolehtiakseen täten pysyvän rajanyli-
18099: kuitenkaan myönnettävän lupia, vaan viitataan             tyspaikan saamisesta Vartiukseen?
18100: rajanylityspaikan rakennusten ja koulutetun
18101: henkilökunnan puutteeseen.
18102:     Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1989
18103: 
18104:                      Arvo Kemppainen                        Kauko Heikkinen
18105: 
18106: 
18107: 
18108: 
18109: 2900100
18110: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 335
18111: 
18112: 
18113: 
18114: 
18115:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18116:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      vostoliiton edustajien kanssa joulukuussa 1988
18117: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      Moskovassa ja kartoitti molemmin puolin
18118: olette 1 päivänä kesäkuuta 1989 päivätyn           ajankohtaiset rajanylityspaikkahankkeet. Sa-
18119: kirjeenne n:o 1174 ohella toimittanut valtioneu-   malla sovittiin periaatelistasta, johon sisällytet-
18120: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       tiin ensisijaiset toteutettavat kansainväliselle
18121: kansanedustaJa Arvo Kemppaisen ym. näin            henkilöliikenteelle avoimet uudet rajanylitys-
18122: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 335:     paikat Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Var-
18123:                                                    tius on tällä listalla.
18124:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
18125:                                                       Tarkoitus on avata uudet rajanylityspaikat
18126:        ryhtynyt tai aikoo ryhtyä Vartiuksen
18127:                                                    sitä mukaa kuin niiltä avautuvat reitit ovat
18128:        rajanylityspaikan saamiseksi palvele-
18129:                                                    infrastruktuuriltaan riittävässä kunnossa puo-
18130:        maan lisääntyviä virallisten valtuuskun-
18131:                                                    lin ja toisin. Neuvotteluissa sovittiin myös
18132:        tien vaihdon ja matkailun tarpeita ja
18133:                                                    jatkuvasta yhteydenpidosta rajanylityspaikka-
18134:        huolehtiakseen täten pysyvän rajanyli-
18135:                                                    kysymyksissä ja valmistelujen etenemisestä
18136:        tyspaikan saamisesta Vartiukseen?
18137:                                                    Suomen ja Neuvostoliiton ulkoministeriöiden
18138:                                                    välillä. Näin on myös tapahtunut.
18139:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Hallitus on myös ryhtynyt toimiin oman
18140: vasti seuraavaa:                                   valmiutemme nostamiseksi, jotta asioiden ede-
18141:   Tasavallan presidentin valtuuttamana ulko-       tessä rajanylityspaikkojen kohdalla hallintom-
18142: asiainministeriön valtuuskunta neuvotteli Neu-     me pystyy nopeasti tarvittaviin toimiin.
18143:     Helsingissä 5 päivänä heinäkuuta 1989
18144: 
18145:                                                                 Ulkoasiainministeri Pertti Paasio
18146:                                    1989 vp. -     KK n:o 335                                     3
18147: 
18148: 
18149: 
18150: 
18151:                             Tili Riksdagens Herr Talman
18152:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       ter i Moskva i december 1988 och kartlade de
18153: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       projekt angående gränsövergångsställen som
18154: nr 1174 av den 1 juni 1989 tili vederbörande      var aktuella hos båda parterna. Samtidigt kom
18155: medlem av statsrådet översänt avskrift av         man överens om en principlista, i viiken inklu-
18156: följande av riksdagsman Arvo Kemppainen           derades de nya gränsstationer som i första
18157: m.fl undertecknade spörsmål nr 335:               hand skall öppnas för internationell persontra-
18158:                                                   fik mellan Finland och Sovjetunionen. Vartius
18159:           Vilka åtgärder har Regeringen vidta-    finns på denna Iista.
18160:        git eller ämnar den vidta för att få          Meningen är att öppna de nya gränsstatio-
18161:        gränsstationen vid Vartius att betjäna     nerna efter hand som rutterna tili dem i fråga
18162:        det ökande utbytet av officiella delega-   om sin infrastruktur är tillräckligt utvecklade
18163:        tioner och turismens behov och på så       på båda sidor om gränsen. 1 underhandlingar-
18164:        sätt ombesörja att en bestående gräns-     na kom man även överens om en fortlöpande
18165:        station fås tili Vartius?                  kontakt mellan Finlands och Sovjetunionens
18166:                                                   utrikesministerier i frågor angående gränssta-
18167:                                                   tioner och framskridandet av förberedelserna.
18168:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      Så har även skett.
18169: samt anföra följande:                                Regeringen har även vidtagit åtgärder för att
18170:   En delegation från utrikesministeriet som       höja vår egen beredskap så att vår förvaltning
18171: befullmäktigats av republikens president under-   snabbt kan vidta nödiga åtgärder då ärendet
18172: handlade med Sovjetunionens representan-          framskrider.
18173:     Helsingfors den 5 juli 1989
18174: 
18175:                                                                  Utrikesminister Pertti Paasio
18176:                                              1989 vp.
18177: 
18178: Kirjallinen kysymys n:o 336
18179: 
18180: 
18181: 
18182: 
18183:                                  Mäkipää: Yksityisten pesuloiden vapauttamisesta liikevaihtove-
18184:                                      rotuksesta
18185: 
18186: 
18187:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18188: 
18189:    Pesulatoiminta on maassamme tällä hetkellä      paita. Tällöin yksityisen pesulan tarjotessa pe-
18190: valtaosaltaan pienyritysvoittoista. Tämän takia    sulatoimintojaan sairaaloille, terveyskeskuksil-
18191: liikevaihtovero rasittaa erityisen paljon juuri    le, vanhainkodeille ja muille kunnallisille lai-
18192: tätä alaa. Kaikesta pestävästä tuotteesta jou-     toksille ovat kunnalliset pesulat ylivoimaisesti
18193: dutaan maksamaan tällä hetkellä liikevaihtove-     paremmassa asemassa hinnoitellessaan palvelu-
18194: roa. Pesuloiden pestessä esimerkiksi terveyskes-   jaan. Tästä epäkohdasta tulisi päästä eroon
18195: kusten, vanhainkotien ja muiden yhteiskunnal-      siten, että pesuJa-ala vapautettaisiin liikevaih-
18196: listen hoitolaitosten pyykkiä joudutaan asiak-     toverosta ja saatettaisiin näin tasavertaiseen
18197: kaalta perittävään pesulahintaan sisällyttämään    asemaan siivoustoimen ja yhteiskunnan omis-
18198: liikevaihtovero. Samanaikaisesti voidaan tode-     tuksessa toimivien pesuJoiden kanssa.
18199: ta, että esim. siivousala on liikevaihtoveroton.      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjätjes-
18200:    Nurinkurisimmaksi tilanteen tekee pesulatoi-    tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän
18201: minnan kannalta liikevaihtoverotuksessa se,        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18202: että yksityiset pesulat joutuvat maksamaan         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18203: hankkimistaan koneista liikevaihtoveron, kun
18204: esimerkiksi naapurissa sijaitseva metallialan                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
18205: yritys saa konehankinnoistaan verovähennyk-               yksityisen pesulatoiminnan vapauttami-
18206: sen. Toinen vielä suurempi epäkohta on se, että           seksi liikevaihtoverosta ja saattamiseksi
18207: työkeskuksien ja muiden yhteiskunnallisten lai-           tällä tavoin tasavertaiseen asemaan yh-
18208: tosten yhteyteen perustettavat kunnalliset pesu-          teiskunnan omistuksessa olevien pesu-
18209: lat saavat valtion tukea nettokuluistaan 60 %             Joiden kanssa sekä alan kanssa vertai-
18210: ja ovat vielä tämän lisäksi liikevaihtoverova-            lukelpoisten siivousyritysten kanssa?
18211: 
18212:     Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1989
18213: 
18214:                                           Lea Mäkipää
18215: 
18216: 
18217: 
18218: 
18219: 2900100
18220: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 336
18221: 
18222: 
18223: 
18224: 
18225:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18226:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       joitetaan liiketoiminnan muodossa. Oikeuskäy-
18227: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tännössä liiketoiminnan edellytysten ei kuiten-
18228: olette 1 päivänä kesäkuuta 1989 päivätyn            kaan yleensä katsota täyttyvän, jos kunta
18229: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        harjoittaa toimintaansa kunnan sosiaalisiin,
18230: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       terveydenhoidollisiin, puhtaanapito- yms. teh-
18231: edustaja Mäkipään näin kuuluvasta kirjallises-      täviin liittyvästi. Kun omaan tavaraan kohdis-
18232: ta kysymyksestä n:o 336:                            tuvat työsuoritukset ovat liikevaihtoverottomia
18233:                                                     kaikille verovelvollisille, kunnallisen pesulan
18234:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       yhdyskunnan oman pyykin pesu on liikevaih-
18235:        yksityisen pesulatoiminnan vapauttami-       toverotonta, vaikka kunta olisi verovelvollinen
18236:        seksi liikevaihtoverosta ja saattamiseksi    saman pesulan ulkopuolisille suorittaman pyy-
18237:        tällä tavoin tasavertaiseen asemaan yh-      kinpesun johdosta.
18238:        teiskunnan omistuksessa olevien pesu-           Kunnan liikevaihtoverotukseen vaikuttaa li-
18239:        loiden kanssa sekä alan kanssa vertai-       säksi liikevaihtoverolain 9 §:n 2 momentti, jon-
18240:        lukelpoisten siivousyritysten kanssa?        ka mukaan kunta, maakunta ja kuntainliitto
18241:                                                     eivät ole verovelvollisia omistamassaan yrityk-
18242:                                                     sessä valmistetuista yhdyskunnan omaan käyt-
18243:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
18244:                                                     töön otetuista tavaroista. Tämän säännöksen
18245: vasti seuraavaa:
18246:                                                     nojalla oikeuskäytännössä on katsottu, että
18247:    Suomen liikevaihtoverotus on tavarakohtais-      kahden kunnan yhteisesti omistamassa kunnal-
18248: ta. Liikevaihtoverolain 1 §:n mukaan verotus        liskodissa sijaitsevan pesulan pesulatoiminta oli
18249: kohdistuu tavaran myyntiin sekä tavaran maa-        liikevaihtoverotonta siltä osin, kuin pesulassa
18250: hantuontiin. Tavaran myynnin lisäksi vain te-       suoritettiin pesulapalveluja kuntainliiton ter-
18251: lepalvelun myynti on verollista. Eräät palvelut     veyskeskukselle (KHO 19.10.1983 taltio 4285).
18252: ovat kuitenkin verollisia sen vuoksi, että ne       Samassa korkeimman hallinto-oikeuden pää-
18253: liikevaihtoverolaissa   rinnastetaan     tavaran    töksessä katsottiin myös, että pesulatoimintaa
18254: myyntiin. Verollisia ovat tällä perusteella tava-   ei harjoitettu liiketoiminnan muodossa siltä
18255: ran vuokraaminen ja tarjoilu sekä tavaraan          osin, kuin pesulapalveluja suoritettiin kotona
18256: kohdistuvat valmistus-, muutos-, puhdistus-,        asuville vanhuksille, jotka saivat sosiaalisin
18257: korjaus-, kunnostamis- ja asentamistyöt. Vaik-      perustein kunnallista kodinhoitoapua ja sen
18258: ka rakennus ei liikevaihtoverolain mukaan ole       yhteydessä myös pesulapalveluja. Tämän pesu-
18259: tavara, mainitut työsuoritukset ovat verollisia     latoiminnankatsottiin lähinnä liittyvän kuntien
18260: myös silloin, kun ne kohdistuvat rakennuksen        velvollisuuksiin sosiaalitoimen alalla.
18261: koneistoon, kalusteisiin, johtoihin yms. laittei-      Siivous on myös liikevaihtoverolaissa tarkoi-
18262: siin.                                               tettua verollista puhdistustyötä. Siivous on
18263:    Liikevaihtoverolain 1 §:n mukaan veroa on        kuitenkin verollista vain kohdistuessaan tava-
18264: suoritettava myös myyntitarkoitukseen käytet-       raan. Kun rakennukset eivät ole liikevaihtove-
18265: täväksi hankitun tai itse valmistetun tavaran       rolaissa tarkoitettuja tavaroita, niiden siivous
18266: ottamisesta käytettäväksi muuhun kuin myyn-         on liikevaihtoverotonta. Liiketilojen siivoukses-
18267: titarkoitukseen. Verollisen palvelun omasta         sa työ jakautuu periaatteessa siten, että tehdas-
18268: käytöstä ei ole säännöksiä, minkä on katsottu       salien ja muiden huonetilojen siivous on vero-
18269: tarkoittavan, että palvelun oma käyttö ei ole       tonta, kun taas koneisiin, laitteisiin ja kalustei-
18270: verollista. Myöskään omaan tavaraan kohdis-         siin kohdistuva työ on verollista.
18271: tuvat työsuoritukset eivät ole verollisia.             Liikevaihtoverolain 17 §:n nojalla liikevaih-
18272:    Pesulat tekevät tavaraan kohdistuvaa puh-        toverovelvollinen pesulatoiminnan harjoittaja
18273: distustyötä, joten ne ovat yleensä liikevaihto-     saa vähentää myyntitarkoitukseen käytettäväk-
18274: verovelvollisia. Myös kunnalliset pesulat ovat      si hankittujen verollisten tuotantopanosten os-
18275: periaatteessa verovelvollisia, jos toimintaa har-   tohinnat. Verotuksen ulkopuolella olevan sii-
18276:                                       1989 vp. -      KK n:o 336                                      3
18277: 
18278: vouspalvelun tuottaja ei voi vähentää verollis-       minen verovelvollisiksi myös omasta käytöstä
18279: ten tuotantopanosten ostohintoja.                     aiheuttaisi verovelvollisuuden esimerkiksi kun-
18280:    Eräitä tuotannollisia investointeja koskevista     nalliselle pesulatoiminnalle sekä vanhusten ate-
18281: poikkeuksista liikevaihtoverolakiin annetun           riapalvelulle ainakin silloin, kun kunta alalla
18282: lain mukaan kone- ja laitevähennyksen voi             harjoittaa myös verollista toimintaa. Toimi-
18283: tehdä vain tavaroiden valmistustoimintaa har-         kunta ehdottaa, että kunnat olisivat edelleenkin
18284: joittava verovelvollinen. Vähennysoikeutta ei         verovelvollisia silloin, kun ne kilpailevat yksi-
18285: siten ole pelkästään tavaraan kohdistuvia työ-        tyisten liiketoiminnan harjoittajien kanssa. Ve-
18286: suorituksia tekevillä pesuJoilla ja muilla työliik-   ropohjaa laajennettaessa tulee kiinnittää huo-
18287: keillä.                                               miota kunnan omaan käyttöön tuottamien
18288:    Liikevaihtoverotoimikunta, joka luovutti           palveluiden verotukseen ja säätää kunnat vero-
18289: mietintönsä 7.6.1989, esittää, että liikevaihto-      velvollisiksi muidenkin kilpailuhäiriöille alttii-
18290: verojärjestelmän kehittämistavoitteena tulisi         den toimialojen kuin rakennustoiminnan osal-
18291: olla verotuksen kertaanlumisen poistaminen.           ta. Toimikunta ei ehdota kone- ja laitevähen-
18292: Tämä olisi toteutettava laajentamalla vähennys-       nyksen myöntämistä pelkästään tavaraan koh-
18293: oikeus koskemaan kaikkia verollisina hankittu-        distuvia työsuorituksia tekeville yrityksille.
18294: ja tuotantopanoksia ja laajentamalla verotuk-            Sen jälkeen kun liikevaihtoverotoimikunnan
18295: sen soveltamisalaa elinkeinoelämän käyttämiin         mietinnöstä on saatu lausunnot, tullaan harkit-
18296: palveluihin.                                          semaan, onko liikevaihtoverotusta aiheellista
18297:    Liikevaihtoverotoimikunta toteaa kuntien lii-      muuttaa kysymyksessä esitetyn ongelman rat-
18298: kevaihtoverotuksen osalta, että kuntien saatta-       kaisemiseksi.
18299:      Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 1989
18300: 
18301:                                                                            Ministeri Ulla Puolanne
18302: 4                                    1989 vp. -      KK n:o 336
18303: 
18304: 
18305: 
18306: 
18307:                               Till Riksdagens Herr Talman
18308:    1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen         pliktiga. Även korumunala tvättinrättningar är
18309: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          i princip skattepliktiga, om verksamheten be-
18310: av den 1 juni 1989 till vederbörande medlem av       drivs i form av affårsrörelse. 1 rättspraxis anses
18311: statsrådet översänt avskrift av följande av          förutsättningarna för affärsrörelse dock inte i
18312: riksdagsledamot      Mäkipää     undertecknade       regel bli uppfyllda, om kommunen bedriver sin
18313: spörsmål nr 336:                                     verksamhet i anslutning till sociala uppgifter
18314:                                                      eller till sådana uppgifter som hänför sig tili
18315:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen            hälsovård, rengöring etc. Då de arbetspresta-
18316:        vidta för att den privata tvätteriverk-       tioner som hänför sig till egen vara är omsätt-
18317:        samheten skall kunna befrias från om-         ningsskattefria för samtliga skattskyldiga, är
18318:        sättningsskatt och på detta sätt bli          rengöring av samfundets egen tvätt vid en
18319:        likvärdig med verksamheten vid de tvätt-      kommunal tvättinrättning omsättningsskattefri
18320:        inrättningar som är i samhällets ägo          verksamhet, trots att kommunen är skattskyl-
18321:        samt med de städfirmor som är jämför-         dig för sådan rengöring av tvätt som den vid
18322:        bara med ifrågavarande bransch?               samma tvättinrättning utför för utomstående.
18323:                                                         Kommunens omsättningsskatteplikt är dess-
18324:   Såsom svar pa detta spörsmål får jag vörd-         utom beroende av 9 § 2 mom. lagen om
18325: samt anföra följande:                                omsättningsskatt, enligt vilket lagrum koru-
18326:    Omsättningsbeskattningen i Finland hänför         mun, landskap och kommunalförbund inte är
18327: sig till varuslag. Enligt 1 § lagen angående         skattskyldiga för varor vilka tillverkats i före-
18328: omsättningsskatt hänför sig beskattningen till       tag som de äger och vilka tagits i samfundets
18329: försäljning av en vara samt till import av en        eget bruk. Med stöd av detta stadgande har det
18330: vara. Förutom försäljning av en vara är endast       i rättspraxis ansetts, att tvätteriverksamheten i
18331: försäljningen av teletjänst skattepliktig. Vissa     en tvättstuga i ett kommunalhem, som två
18332: tjänster är dock skattepliktiga för att de i lagen   kommuner äger gemensamt, var omsättnings-
18333: angående omsättningsskatt jämställs med för-         skattefri till den del tvätteritjänster utfördes i
18334: säljning av en vara. På denna grund är uthyr-        tvättstugan åt ett kommunalförbunds hälso-
18335: ning och servering av en vara och likaså utfört      vårdscentral (HFD 19.10.1983 liggare 4285). 1
18336: förfärdigande och utförd ändring, rengöring,         högsta förvaltningsdomstolens ovan nämnda
18337: reparation, iståndsättning och montering av en       beslut ansågs vidare, att tvätteriverksamhet inte
18338: vara skattepliktiga. Trots att en byggnad enligt     bedrevs i form av affärsverksamhet till den del
18339: lagen angående omsättningsskatt inte är en           tvätteritjänster utfördes åt hemmaboende å1d-
18340: vara, är de nämnda arbetsprestationerna skat-        ringar, som på sociala grunder fick kommunal
18341: tepliktiga även då de hänför sig till byggnadens     hemvårdshjälp och därtill anslutna tvätteritjäns-
18342: maskiner, inventarier, ledningar o.a. anlägg-        ter. Denna tvätteriverksamhet ansågs främst
18343: ningar.                                              vara ansluten till kommunernas skyldigheter på
18344:    Enligt 1 § lagen angående omsättningsskatt        socialverksamhetens område.
18345: skall skatt utgå även på en vara som anskaffats         Städning är även i lagen angående omsätt-
18346: för att användas för försäljningsändamål eller       ningsskatt avsedd skattepliktig rengöring. Städ-
18347: på en vara av egen tillverkning, viiken tagits i     ning är dock skattepliktig endast då den hänför
18348: bruk för annat ändamål än försäljning. Stad-         sig till en vara. Emedan byggnader inte är i
18349: ganden saknas om användning för eget bruk av         lagen angående omsättningsskatt avsedda va-
18350: skattepliktig service, vilket har ansetts innebä-    ror, är städning av byggnader omsättningsskat-
18351: ra, att service för eget bruk inte är skatteplik-    tefri. Vid städning an affärsutrymmen fördelar
18352: tig. lnte heller sådana arbetsprestationer som       sig arbetet i princip så, att städning av fabriks-
18353: hänför sig till egen vara är skattepliktiga.         hallar och andra utrymmen är skattefri, medan
18354:    Tvättinrättningarna utför rengöring av en         det arbete som hänför sig till maskiner, anord-
18355: vara och är därför i regel omsättningsskatte-        ningar och inventarier är skattep1iktigt.
18356:                                     1989 vp. -     KK n:o 336                                    5
18357: 
18358:    Med stöd av 17 § lagen angående omsätt-            Omsättningsskattekommissionen konstaterar
18359: ningsskatt får en skattskyldig, som bedriver       i fråga om kommunernas omsättningsbeskatt-
18360: tvätteriverksamhet, avdra inköpspriset för skat-   ning, att om kommunerna blir skattskyldiga
18361: tepliktiga produktionsinsatser, avsedda att an-    även för sådant som används för eget bruk,
18362: vändas tili försäljning. Den som producerar        berör detta exempelvis kommunal tvätteriverk-
18363: städservice och inte berörs av beskattningen,      samhet och åldringarnas måltidsservice åtmin-
18364: kan inte avdra inköpspriset för skattepliktiga     stone i sådana fall då kommunen även bedriver
18365: produktionsinsatser.                               annan skattepliktig verksamhet inom bran-
18366:    Enligt lagen om avvikelser från lagen an-       schen. Kommissionen föreslår att kommunerna
18367: gående omsättningsskatt i fråga om vissa pro-      fortfarande skall vara skattskyldiga i sådana
18368: duktiva investeringar kan endast skattskyldig      fall då de konkurrerar med idkare av privat
18369: som bedriver varutillverkning göra avdrag för      afTårsrörelse. Då skattebasen utvidgas bör upp-
18370: maskiner och anläggningar. A vdragsrätten be-      märksamhet fåstas vid beskattningen av de
18371: rör alltså inte endast tvättinrättningar eller     tjänster som kommunerna producerar för eget
18372: andra arbetsrörelser, som utför arbetsprestatio-   bruk och det bör stadgas om skattskyldighet
18373: ner vilka hänför sig tili en vara.                 för kommunerna även i fråga om andra för
18374:    Omsättningsskattekommissionen, som 7.6.1989     konkurrensstörningar utsatta branscher än
18375: överlämnade sitt betänkande, föreslår, att mål-    byggnadsverksamheten. Kommissionen föreslår
18376: sättningen för utvecklandet av omsättnings-        att avdrag för maskiner och anläggningar inte
18377: skattesystemet bör vara att avskaffa kumule-       skall beviljas endast företag som utför arbets-
18378: ringen av beskattningen. Detta bör verkställas     prestationer som hänför sig tili varor.
18379: genom utvidgning av avdragsrätten tili att            Sedan utlåtanden har erhållits om omsätt-
18380: omfatta även samtliga såsom skattepliktiga         ningsskattekommissionens betänkande kan det
18381: anskaffade produktionsinsatser och genom en        bedömas, huruvida det är motiverat att ändra
18382: utsträckning av beskattningen tili att omfatta     omsättningsbeskattningen för att det i spörs-
18383: även tjänster som används av näringslivet.         målet berörda problemet skall kunna lösas.
18384:     Helsingfors den 4 juli 1989
18385: 
18386:                                                                         Minister Ulla Puolanne
18387:                                               1989 vp.
18388: 
18389: Kirjallinen kysymys n:o 337
18390: 
18391: 
18392: 
18393: 
18394:                                  Mäkipää: Pienten lasten vanhempien hoitovapaaoikeudesta
18395: 
18396: 
18397:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18398: 
18399:    Työsopimuslain hoitovapaapykälän voi-            syntymäpäivän mukaan. Äitiysloman päätty-
18400: maantulosäännöksessä on tällä hetkellä paha         mispäivän taas määrää ns. laskettu syntymäai-
18401: virhe. Itse lakiteksti antaisi mahdollisuuden jo    ka. Tämä on aiheuttanut sen, että kuluvan
18402: nyt kaikille alle kolmivuotiaiden lasten van-       vuoden alusta on jo mennyt takaisin työhön
18403: hemmille pitää hoitovapaata. Kuitenkin lain         suuri joukko äitejä, joiden lapset ovat täyttä-
18404: voimaantulosäännökset rajaavat yhden alle           neet kaksi vuotta. Useat näistä äideistä haluai-
18405: kouluikäisen lapsen vanhempien hoitovapaaoi-        sivat valtavan hoitopaikkapulan vuoksi ja ali-
18406: keuden vain siihen asti, kun lapsi täyttää kaksi    miehitettyjen päiväkotien ruuhkaa välttääkseen
18407: vuotta, jos äitiysloma loppui jo viime vuoden       hoitaa lapsensa kotona kolmivuotiaaksi. Var-
18408: puolella.                                           sinkin pääkaupunkiseudulla tämä olisi hyvin-
18409:    Mikäli voimaantulosäännös saataisiin korja-      kin mahdollista siksi, että kunnat maksavat
18410: tuksi siten, että kaikilla alle kolmivuotiaiden     omaa kotihoidontukea kaikille alle kolmivuo-
18411: lasten vanhemmilla olisi oikeus hoitovapaaseen      tiaiden lasten vanhemmille riippumatta hoito-
18412: jo nyt, koskisi se tuhansia alle kolmivuotiaiden    vapaaoikeudesta.
18413: lasten hoitopaikkoja. Työvoimaministeriöllä            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18414: lienee tällä hetkellä jo valmiina teknisesti muu-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
18415: tosteksti työsopimuslain hoitovapaapykälän          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18416: voimaantulosäännökseen. Tämän takia esitys          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18417: tulisi antaa välittömästi eduskunnalle, jotta se
18418: saataisiin voimaan mahdollisimman pikaisesti.                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
18419:    Tilastokeskus arvioi, että Suomessa on tällä            että välittömästi annettaisiin eduskun-
18420: hetkellä noin 30 000 sellaista perhettä, joissa            nalle esitys työsopimuslain hoitovapaa-
18421: ainoan alle kouluikäisen lapsen laskettu synty-            pykälän voimaantulosäännöksen kor-
18422: mäaika osuu ajalle 1.1.1987-23.3.1988. Nyt                 jaamiseksi siten, että kaikki alle kolmi-
18423: voimassa olevan lain mukaan oikeus hoitova-                vuotiaiden lasten vanhemmat tulisivat
18424: paaseen määräytyy äitiysloman päättymispäi-                hoitovapaaoikeuden piiriin jo tänä
18425: vän mukaan eikä esimerkiksi lapsen todellisen              vuonna?
18426:      Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1989
18427: 
18428:                                            Lea Mäkipää
18429: 
18430: 
18431: 
18432: 
18433: 2900100
18434: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 337
18435: 
18436: 
18437: 
18438: 
18439:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18440:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     nen oikeus valita joko kunnallinen päivähoito
18441: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tai kotihoidontuki. Kuitenkaan sellaisella työn-
18442: olette 1 päivänä kesäkuuta 1989 päivätyn           tekijällä, jonka vanhempainloma on päättynyt
18443: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       jo ennen vuotta 1989, ei ole voimassa olevan
18444: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      voimaantulosäännöksen mukaan oikeutta saa-
18445: edustaja Lea Mäkipään näin kuuluvasta kirjal-      da hoitovapaata 1 päivänä tammikuuta 1990,
18446: lisesta kysymyksestä n:o 337:                      vaikka lapsi olisikin alle kolmivuotias. Tällaisia
18447:                                                    1 päivänä tammikuuta 1990 alle kolmivuotiaita
18448:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,     lapsia, joiden vanhemmilla ei ole oikeutta
18449:        että välittömästi annettaisiin eduskun-     hoitovapaaseen siihen saakka, kun lapsi täyttää
18450:        nalle esitys työsopimuslain hoitovapaa-     kolme vuotta, olisivat vuoden 1987 alun ja
18451:        pykälän voimaantulosäännöksen kor-          vuoden 1988 alun välisenä aikana perheen
18452:        jaamiseksi siten, että kaikki alle kolmi-   ensimmäisenä lapsena syntyneet. Perheitä, jois-
18453:        vuotiaiden lasten vanhemmat tulisivat       sa on edellä tarkoitettuja lapsia ja joilla olisi
18454:        hoitovapaaoikeuden piiriin jo tänä          oikeus hoitovapaaseen, olisi noin 19 000.
18455:        vuonna?
18456:                                                      Tämän perusteella työministeriö pitää tar-
18457:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       peellisena hoitovapaata koskevan voimaantulo-
18458: vasti seuraavaa:                                   säännöksen muuttamista siten, että kaikilla alle
18459:                                                    kolmivuotiaiden lasten vanhemmilla olisi oi-
18460:    Voimassa olevan työsopimuslain 34 §:n voi-      keus hoitovapaaseen l päivästä tammikuuta
18461: maantulosäännöksen mukaan oikeus hoitova-          1990 alkaen, jolloin alle kolmivuotiaiden lasten
18462: paaseen vanhempainloman päättymisen jälkeen        vanhemmilla on lakisääteinen oikeus valita
18463: toteutetaan asteittain työntekijän nuorimman       joko kunnallinen päivähoito tai kotihoidon-
18464: lapsen iän perusteella ja vain kertaalleen saman   tuki. Jotta hoitovapaita voitaisiin käyttää heti
18465: lapsen hoidon vuoksi. Voimaantulosäännöksen        1 päivästä tammikuuta 1990 alkaen, olisi edel-
18466: 3 kohdan mukaan työntekijällä on oikeus 1          lytettävä, että työsopimuslaissa säädetty hoito-
18467: päivästä tammikuuta 1989 alkaen saada hoito-       vapaata koskeva kuukauden ilmoitusaika voisi
18468: vapaata siihen saakka, kun lapsi täyttää kolme     kulua jo ennen lain voimaantuloa.
18469: vuotta. Hoitovapaaoikeuden edellytyksenä voi-
18470: maantulosäännöksen mukaan on, että vanhem-             Edellä esitetyn huomioon ottaen hallitus
18471: painloma päättyy 1 päivänä tammikuuta 1989          tulee ryhtymään pikaisesti toimenpiteisiin esi-
18472: tai sen jälkeen.                                    tyksen antamiseksi eduskunnalle laiksi työsopi-
18473:    Alle kolmivuotiaiden lasten vanhemmilla on       muslain 34 §:n hoitovapaata koskevien sään-
18474:   päivästä tammikuuta 1990 alkaen lakisäätei-       nösten voimaantulon muuttamisesta.
18475: 
18476:     Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 1989
18477: 
18478:                                                                         Ministeri Matti Puhakka
18479:                                       1989 vp. -     KK n:o 337                                         3
18480: 
18481: 
18482: 
18483: 
18484:                               Tili Riksdagens Herr Talman
18485:    1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen         Sådan arbetstagare, vars föräldraledighet har
18486: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          upphört redan före år 1989 har dock enligt
18487: av den 1 juni 1989 tili vederbörande medlem av       ikraftträdelsestadgandet inte rätt tili vårdledig-
18488: statsrådet översänt avskrift av följande av          het den 1 januari 1990, även om barnet skulle
18489: riksdagsledamot Lea Mäkipää undertecknade            vara under tre år. Sådana den l januari 1990
18490: spörsmål nr 337:                                     under treåriga barn, vilkas föräldrar inte har
18491:                                                      rätt tiii vårdledighet tili dess barnet har fyllt tre
18492:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen
18493:                                                      år, vore de barn som är födda såsom familjens
18494:        vidta i syfte att omedelbart kunna
18495:                                                      första barn mellan ingången av år 1987 och
18496:        avlåta en proposition tili riksdagen om
18497:                                                      ingången av 1988. Antalet familjer med ovan
18498:        revidering av ikraftträdelsestadgandet i
18499:        paragrafen om vårdledighet i lagen om         avsedda barn, som alltså skulle ha rätt tili
18500:                                                      vårdledighet, är cirka 19 000.
18501:        arbetsavtal så, att alla föräldrar tili
18502:        barn under tre år ännu i år skall                På basis av det här anser arbetsministeriet
18503:                                                      det vara nödvändigt att ändra ikraftträdelse-
18504:        omfattas av rätten tili vårdledighet?
18505:                                                      stadgandet rörande vårdledigheten så, att för-
18506:                                                      äldrarna tili alla barn under tre år skulie ha
18507:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         rätt tili vårdledighet fr.o.m. den 1 januari 1990,
18508: samt anföra följande:                                från vilket datum föräldrarna tili barn under
18509:     Enligt ikraftträdelsestadgandet i den gällande   tre år har lagstadgad rätt att välja mellan
18510: lagens om arbetsavtal 34 § genomförs rätten tili     kommunal dagvård och hemvårdsstöd. För att
18511: vårdledighet efter föräldraledigheten stegvis på     vårdledighet skall kunna utnyttjas genast med
18512: grundval av arbetstagarens yngsta barns ålder        början från den 1 januari 1990, förutsätts det
18513: och endast en gång för vård av samma barn.           att den anmälningstid på en månad som enligt
18514: Enligt 3 punkten i ikraftträdelsestadgandet har      lagen om arbetsavtal gälier för vårdledighet
18515: arbetstagaren från den 1 januari 1989 rätt tili      kunde tiliämpas redan innan lagen träder i
18516: vårdledighet tili dess barnet har fyllt tre år.      kraft.
18517: Förutsättning för rätten tili vårdledighet är           Med hänsyn tili det ovan anförda kommer
18518: enligt ikraftträdelsestadgandet att föräldrale-      regeringen att skyndsamt vidta åtgärder för
18519: digheten upphör den 1 januari 1989 eller             avlåtande av en proposition tili riksdagen med
18520: därefter.                                            förslag tili lag om ändring av ikraftträdandet
18521:     Fr.o.m. den 1 januari 1990 har föräldrarna       av stadgandena om vårdledighet i 34 § lagen
18522: tili barn under tre år lagstadgad rätt att välja     om arbetsavtal.
18523: mellan kommunal dagvård och hemvårdsstöd.
18524:     Helsingfors den 27 juni 1989
18525: 
18526:                                                                            Minister Matti Puhakka
18527: 1
18528: 1
18529: 1
18530:     1
18531:     1
18532:     1
18533:         1
18534:         1
18535:         1
18536:             1
18537:             1
18538:             1
18539:                 1
18540:                 1
18541:                 1
18542:                 1
18543:                     1
18544:                     1
18545:                                              1989 vp.
18546: 
18547: Kirjallinen kysymys n:o 338
18548: 
18549: 
18550: 
18551: 
18552:                                  Männistö ym.: Yhtenäisen viitoituksen saamisesta ns. Siniselle
18553:                                      tielle Vaasasta Niiralaan
18554: 
18555: 
18556:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18557: 
18558:    Suomen vanhin rekisteröity tieyhdistys Sini-    vägen, mutta tiedottaminen kuitenkin vms1
18559: nen Tie ry. - Blå Vägen i Finland rf. on           yhdistää Sinisen tien käsitteen tiettyyn Euroop-
18560: kaksikymmentä vuotta kampanjoinut poikittai-       patien numeroon).
18561: sen tieyhteyden, "Sinisen tien", luomiseksi            Erilaisista viitoitustavoista tienimiopaste
18562: Vaasasta Keski-Suomen halki Niiralaan, josta       (mallina Kehä I ja Kehä III pääkaupunkiseu-
18563: olisi periaatteessa lyhin matka Petroskoihin ja    dulla) saattaisi olla käyttökelpoisin. Vaikka tie
18564: Sortavalaan.                                       kulkeekin yksikielisten, suomenkielisten paik-
18565:    Kun sekä Neuvostoliitto että Suomi ovat         kakuntien kautta, viitoituksessa tulisi käyttää
18566: myös halukkaita Niiralan rajanylityspaikan         koko tien matkalta myös ruotsinkielistä Blå
18567: avaamiseen henkilöliikenteelle, syntyisi mah-      vägen -nimeä, koska se näin palvelisi paremmin
18568: dollisuus Sinisen tien kehittämiseen matkailu-     matkailua. Estettä ei pitäisi olla myöskään
18569: reittinä ja Pohjoismaita ja Neuvosto-Karjalaa      vastaavan englanninkielisen nimen käyttämisel-
18570: yhdistävänä muunkin henkilöliikenteen yhtey-       le.
18571: tenä. Neuvosto-Karjalassa on myös tarkoitus            Yhtenäistä viitoitusta on vastustettu sillä
18572: panostaa matkailun edellytysten luomiseen,         perusteella, että olisi olemassa jokin yleinen
18573: mikä onkin tarpeen matkailun lisäämiseksi.         pyrkimys viitoituksen vähentämiseen. Peruste
18574: Neuvosto-Karjala voi kehittyä merkittäväksi        ei kuitenkaan ole kestävä, mikäli pyritään tiellä
18575: matkailukohteeksi      monille    Pohjoismaiden    liikkuvalle matkailijalle antamaan riittävästi
18576: asukkaille. Petroskoi mm. on Uumajan ystä-         informaatiota. Sinisen tien yhtenäinen merkit-
18577: vyyskaupunki.                                      seminen jollakin edellä mainitulla kolmella
18578:    Sinisen tien kehittyminen edellyttää            tavalla palvelisi myös pyrkimyksiä lisätä mat-
18579:    -- yhtenäisen viitoituksen luomista,            kailua maassamme.
18580:    - henkilöliikenteen rajanylityspaikan avaa-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18581: mista ja                                           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18582:    - yhteyden muuttamista Eurooppatieksi.          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18583:    Yhtenäisen viitoituksen kehittämiselle näyt-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18584: tää olevan vastustusta. Yhtenäinen viitoitus
18585: voidaan kuitenkin toteuttaa                                  Aikooko Hallitus kehittää Sinisenä
18586:    - erillisin informaatiotauluin tai                     tienä tunnettua yhteyttä Vaasasta Nii-
18587:    - tienimiopastein (kuten pääkaupunkiseu-               ralaan mm. merkitsemällä yhteyden yh-
18588: dulla on merkitty sekä Kehä I että Kehä UI                tenäisiin viitoituksiin joko erillisin in-
18589: niin, että opasteeseen on kirjoitettu esim. Kehä          formaatiotauluin tai tienimiopastein
18590: III itään) taikka sitten                                  (kuten pääkaupunkiseudulla Kehä I:lla
18591:    - Eurooppatie-viitoituksena Golloin viitoi-            ja Kehä III:lla on), tai edes yhtenäisenä
18592: tuksesta ei tosin ilmene sanaa Sininen tie, Blå           Eurooppa tienä?
18593: 
18594:      Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1989
18595: 
18596:           Lauha Männistö               Pekka Leppänen                   Jarmo Wahlström
18597: 
18598: 
18599: 
18600: 
18601: 290010D
18602: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 338
18603: 
18604: 
18605: 
18606: 
18607:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18608:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sekä Runon ja Rajan tie ja Runo-Karjalan
18609: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kierros välillä Tohmajärvi-Niirala.
18610: olette 1 päivänä kesäkuuta 1989 päivätyn               Matkailureittien merkitsemistä ei voida ra-
18611: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        joittaa vain Sinisen tien merkitsemiseen, vaan
18612: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       tasapuolisuuden vuoksi kaikki matkailureitit,
18613: edustaja Lauha Männistön ym. näin kuuluvas-         myös useammat samalla tiellä kulkevat, tulisi
18614: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 338:              merkitä samalla tavalla.
18615:                                                        Jos matkailureitin opastus sijoitettaisiin lii-
18616:           Aikooko Hallitus kehittää Sinisenä        kennemerkillä risteykseen, risteyksessä olevan
18617:        tienä tunnettua yhteyttä Vaasasta Nii-       informaation määrä kasvaisi. Liikennemerkein
18618:        ralaan mm. merkitsemällä yhteyden yh-        annettavaa informaatiota on kuitenkin rajoitet-
18619:        tenäisiin viitoituksiin joko erillisin in-   tava vähimpään mahdolliseen, jotta kuljettajal-
18620:        formaatiotauluin tai tienimiopastein         le ei tule liikaa havainnoitavaa. Monimutkai-
18621:        (kuten pääkaupunkiseudulla Kehä I:llä        nen liikenneympäristö, mm. liian monta liiken-
18622:        ja Kehä III:lla on), tai edes yhtenäisenä    nemerkkiä, häiritsee kuljettajan keskittymistä
18623:        Eurooppatienä?                               turvallisuuden kannalta olennaiseen. Kriittisiä
18624:                                                     kohtia ovat juuri risteykset, toisaalta vaaralli-
18625:                                                     suutensa vuoksi ja toisaalta koska liikennemer-
18626:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          kit kasautuvat niihin. Kaksikielisillä paikka-
18627: taen seuraavaa:                                     kunnilla opasteiden on oltava kaksikielisiä,
18628:    "Sininen tie" kulkee Norjan Mo i Ranasta         mikä entisestään monimutkaistaa opastusta.
18629: Ruotsin Uumajaan ja jatkuu Suomessa edel-           Näistä syistä samaan suuntaan opastetaan
18630: leen Vaasasta Niiralaan. Suomen puolella se         yleensä nykyisin enintään kaksi kohdetta: yksi
18631: koostuu eri teistä tai teiden osista seuraavasti:   kaukokohde ja yksi lähikohde. Kehä-viitoituk-
18632: valtatie n:o 3-valtatie n:o !~valtatie n:o          seen pääkaupunkiseudulla on jouduttu sen
18633: 13-kantatie n:o 77-valtatie n:o 4-kantatie          vuoksi, ettei Kehäteiden varrella ole selviä
18634: n:o 77-valtatie n:o 5-valtatie n:o 17-valta-        viitoitukseen sopivia lähikohteita ja kaukokoh-
18635: tie n:o ~maantie n:o 490.                           teiden ottaminen viitoituskohteiksi johtaisi liian
18636:    Suomen tie- ja vesirakennushallitus sekä         suureen viitoituskohteiden määrään tai epäjoh-
18637: Norjan ja Ruotsin vastaavat tieviranomaiset         donmukaisuuteen kohteiden valinnassa.
18638: ovat olieet yhteydessä Sinisen tien opastusmer-        Pelkästään risteysten välille sijoitetuista Sini-
18639: keistä jo pitkään, ja niiden kaikkien kanta on      nen tie -kilvistä ei olisi opastuksen kannalta
18640: sama: tietä ei tule merkitä opastusviitoin, vaan    mainittavaa hyötyä, koska risteyksissä reitin
18641: tieto tiestä on annettava muulla tavoin. Tästä      valinta tapahtuu kuitenkin paikkakuntien ni-
18642: kannasta poiketen Ruotsin lääninhallitukset         mien tai tien numeron perusteella.
18643: ovat merkinneet tien jossain paikoin paikanni-         Paikkakuntaviitoituksen lisäksi kuljettajaa
18644: mikilvellä sikäläisen tielaitoksen vastustuksesta   opastetaan tiet numeroimalla. Se on selkeä,
18645: huolimatta.                                         kansainvälisesti käytetty tapa, eikä sen kanssa
18646:    TVH:n vuonna 1986 tekemän selvityksen            päällekkäisiä merkintätapoja tulisi ottaa käyt-
18647: mukaan yleisillä teillä on yli 30 erilaista mat-    töön. Sinisen tien yhtenäinen numerointi on
18648: kailureittiä, joiden yhteispituus on yli 16 000     hankalaa, koska se koostuu monista valta-,
18649: km eli yli 40 % Suomen maantieverkosta.             kanta- ja maanteiden osista, eivätkä nämä osat
18650: Selvitys ei TVH:n mukaan kuitenkaan ollut           aina luontevasti liity toisiinsa.
18651: kattava, koska uusia reittejä syntyy jatkuvasti        Norjassa ja Ruotsissa Sininen tie on nume-
18652: ja tietojen saaminen niistä oli hankalaa. Sinisen   roitu yhtenäisesti EurooppatienäE 79. Suomen
18653: tien kanssa osaksi samalla reitillä kulkevat        puolella E 79 jatkuu valtatienä n:o 3 Vaasasta
18654: ainakin Vihreä linja välillä Vaasa-Laihia,          Helsinkiin, jota on pidetty kansainväliselle pää-
18655: Järvi-Suomen tie välillä Viinijärvi-Joensuu         liikenneväylälle luontevampana kuin Niiralaan
18656:                                    1989 vp. -     KK n:o 338                                     3
18657: 
18658: jatkuvaa yhteyttä. Eurooppatiet muodostavat       Petroskoi myöskään Neuvostoliitossa. Viimeksi
18659: kattavan yhtenäisen verkon, jonka aikaansaa-      mainittua reittiä ei ole vielä edes avattu kan-
18660: misessa noudatetaan tiettyjä periaatteita. Nii-   sainväliselle liikenteelle.
18661: den sijainti päätetään Yhdistyneiden Kansa-          Edellä mainituista syistä kysymyksessä teh-
18662: kuntien alaisessa Euroopan talouskomissiossa      dyt ehdotukset eivät ole ainakaan tällä hetkellä
18663: ja teiden tulee täyttää määrätyt laatuvaatimuk-   toteuttamiskelpoisia. Kun teille matkailullisista
18664: set. Jäsenvaltiot voivat esittää toivomuksia      syistä annetaan nimiä, niistä on tarkoituksen-
18665: Eurooppatien sijainnin muuttamiseksi tai uu-      mukaisempaa levittää tietoa muulla tavalla
18666: den tien perustamiseksi. Tosin Suomi. Ruotsi ja   kuin liikennemerkeillä, esimerkiksi matkailu-
18667: Norja eivät ole liittyneet vuoden 1975 Euroop-    esitteillä ja kartoilla. Esitteissä ja kartoissa
18668: patiesopimukseen. Sinisen tien osalta reitin      voidaan nykyisten tienumeroiden ja viitoitusten
18669: muuttaminen tai uuden tien perustaminen ei        avulla kuvata reitin kulku. Matkailureitin var-
18670: ole vireillä Suomessa eikä liikenneministeriön    rella voidaan teiden levähdysalueilla opastus-
18671: tietojen mukaan esimerkiksi välillä Niirala-      kartoilla esittää tietoa reitistä ja sen kulusta.
18672:     Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1989
18673: 
18674:                                                             Liikenneministeri Pekka Vennamo
18675: 4                                  1989 vp. -     KK n:o 338
18676: 
18677: 
18678: 
18679: 
18680:                             Till Riksdagens Herr Talman
18681: 
18682:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      åtminstone Gröna linjen på sträckan Vasa--
18683: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       Laihela, Insjöfinlands väg på sträckan Viinijär-
18684: av den 1 juni 1989 till vederbörande medlem av    vi-Joensuu samt Runon ja Rajan tie (diktens
18685: statsrådet översänt avskrift av följande av       och gränsens väg) och Runo-Karjalan kierros
18686: riksdagsledamot Lauha Männistö m.fl. under-       (Diktkarelenrundan) på sträckan Tohmajärvi--
18687: tecknade spörsmål nr 338:                         Niirala.
18688:                                                      Utmärkningen av turistrutter kan inte be-
18689:           Ämnar Regeringen utveckla den för-
18690:                                                   gränsas till att gälla bara Blå vägen, utan i
18691:        bindelse från Vasa till Niirala som går
18692:                                                   rättvisans namn borde då alla turistrutter, även
18693:        under namnet Blå vägen, bl.a. genom
18694:                                                   flera som följer en och samma sträcka, utmär-
18695:        att utmärka den med enhetliga vägmär-
18696:                                                   kas på samma satt.
18697:        ken, antingen särskilda informations-
18698:                                                      Om informationen om turistrutter placerades
18699:        tavlor eller vägnamnsskyltar (såsom för
18700:                                                   i form av trafikmärken vid vägkorsningar,
18701:        Ring I och Ring Ili inom huvudstads-
18702:                                                   skulle informationsvolymen vid vägkorsningar-
18703:        regionen) eller åtminstone som en en-
18704:                                                   na öka. Likväl bör den information som ges i
18705:        hetlig Europaväg?
18706:                                                   form av trafikmärken begränsas till det minsta
18707:                                                   möjliga, så att informationen inte blir över-
18708:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      mäktig för föraren att uppfatta. En komplice-
18709: samt anföra följande:                             rad trafikmiljö, t.ex. för många trafikmärken,
18710:    "Blå vägen" går från Mo i Rana i Norge till    distraherar föraren så att han inte kan koncen-
18711: Umeå i Sverige och fortsätter vidare i Finland    trera sig på det som är väsentligt ur säkerhets-
18712: från Vasa till Niirala. I Finland består den av   synpunkt. Kritiska ställen är uttryckligen väg-
18713: olika vägar och vägavsnitt som följer: huvud-     korsningarna, dels på grund av att de är farliga
18714: väg 3-huvudväg nr 16--huvudväg nr 13--            och dels på grund av att trafikmärkena anho-
18715: stamväg nr 77--huvudväg nr 4--stamväg nr          pas där. På tvåspråkiga orter skall skyltarna
18716: 77-huvudväg nr 5-·huvudväg nr 17-huvud-           vara tvåspråkiga, vilket ytterligare komplicerar
18717: väg nr 6--landsväg nr 490.                        saken. Av dessa orsaker anges numera i all-
18718:    Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen i Finland     mänhet högst två färdmål i samma riktning: ett
18719: samt motsvarande vägmyndigheter i Norge och       fjärrmål och ett närmål. Att man inom huvud-
18720: Sverige har redan länge stått i förbindelse med   stadsregionen använder sig av vägmärken med
18721: varandra rörande utmärkningen av Blå vägen,       texten Ring 1 eller III beror på att det vid
18722: och de är alla av samma mening: vägen bör         ringvägarna inte finns entydiga närmål som
18723: inte utmärkas med informationsskyltar, utan       lämpar sig att anges på vägskyltarna och att en
18724: information om vägen bör ges på annat sätt.       användning av fjärrmål skulle leda till ett
18725: Med avvikelse från denna ståndpunkt har           alltför stort antal namn eller till inkonsekvens
18726: länsstyrelserna i Sverige på vissa ställen ut-    vid valet av orter.
18727: märkt vägen med ortnamnsskyltar, trots att det       Skyltar med texten Blå vägen, som placeras
18728: svenska vägväsendet motsatt sig detta.            enbart mellan korsningarna, skulle inte vara av
18729:    Enligt en utredning som väg- och vatten-       nämnvärd informativ nytta, eftersom valet av
18730: byggnadsstyrelsen gjorde 1986 finns det på        rutt vid vägskälen ändå sker på basen av
18731: våra allmänna vägar mer än 30 olika turistrut-    ortnamnet eller vägnumret.
18732: ter med en sammanlagd längd av drygt 16 000          Förutom ortnamnsskyltning används väg-
18733: km, dvs. mer än 40 % av landsvägsnätet i          numrering som vägledning för trafikanterna.
18734: Finland. Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen an-     Det är ett tydligt system, som är i internationell
18735: såg dock inte att utredningen var uttömmande      användning, och en utmärkning av vägen på
18736: eftersom nya rutter uppstår kontinuerligt och     annat sätt skulle medföra dubbla system. Det
18737: det var svårt att få upplysningar om dem.         är besvärligt att numrera Blå vägen på ett
18738: Samma sträcka som Blå vägen följer delvis         enhetligt sätt, eftersom rutten består av avsnitt
18739:                                       1989 vp. -     KK n:o 338                                       5
18740: 
18741: av olika huvudvägar, stamvägar och landsvä-          överenskommelse. 1 fråga om Blå vägen är det
18742: gar, och avsnitten inte alltid följer på varandra    inte aktuellt att ändra rutten eller grunda
18743: på ett naturligt sätt.                               någon ny väg i Finland och enligt vad trafik-
18744:                                                      ministeriet vet är detta inte heller aktuellt t.ex.
18745:     1 Norge och Sverige är Blå vägen numrerad        på sträckan Niirala-Petroskoi i Sovjetunionen.
18746: enhetligt som Europaväg E 79. 1 Finland              Den sistnämnda sträckan har inte ens ännu
18747: fortsätter E 79 som huvudväg nr 3 från Vasa          öppnats för internationell trafik.
18748: till Helsingfors, vilket ansetts mer naturligt för      Av de orsaker som anförts ovan är förslagen
18749: en internationell huvudtrafikled än att fortsätta    i spörsmålet åtminstone inte för närvarande
18750: tili Niirala. Europavägarna bildar ett täckande      genomförbara. I de fall då vägar av turistskäl
18751: enhetligt nätverk, som byggs upp med iaktta-         namnges, är det mer ändamålsenligt att sprida
18752: gande av bestämda principer. Beslut om vägar-        infonnation om dem på annat sätt än med
18753: nas sträckning fattas i FN:s ekonomiska kmn-         trafikmärken, t.ex. genom turistbroschyrer och
18754: mission för Europa, och vägarna skall uppfylla       kartor. Rutten kan anges i broschyrerna och på
18755: vissa kvalitetskrav. Medlemsstaterna kan fram-       kartorna med hjälp av de nuvarande vägnum-
18756: ställa önskemål om ändring av sträckningen av        ren och vägmärkena. Vid själva turistrutten
18757: någon Europaväg eller om grundande av en ny          kan uppgifter om rutten och dess sträckning
18758: väg. Visserligen har Finland, Sverige och Nor-       ges genom informationskartor som placeras på
18759: ge inte anslutit sig till 1975 års Europavägs-       rastplatser vid vägarna.
18760: 
18761:      Helsingfors den 30 juni 1989
18762: 
18763:                                                                    Trafikminister Pekka Vennamo
18764:                                              1989 vp.
18765: 
18766: Kirjallinen kysymys n:o 339
18767: 
18768: 
18769: 
18770: 
18771:                                  Pohjanoksa ym.: Sairaanhoidon opettajan kelpoisuudesta ja
18772:                                     palkkauksesta
18773: 
18774: 
18775:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18776:    Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen lääke-     kuitenkin myöntänyt erivapauksia liikuntatie-
18777: tieteelliset tiedekunnat ovat tiedustelleet am-    teiden kandidaateille, jotta he voivat tulla
18778: mattikasvatushallitukselta sairaanhoidon opet-     nimitetyiksi terveydenhoito-oppilaitosten lehto-
18779: tajien kelpoisuudesta seuraavaa: erikoislääkin-    rin virkaan tai toimeen.
18780: tävoimistelijan ja liikuntatieteen kandidaatin        Ongelmaksi on muodostunut palkkaus, sillä
18781: tutkinnon sekä riittävän työkokemuksen (2          saamieni tietojen mukaan ammattikasvatushal-
18782: vuotta opintoasteen koulutusta edellyttävissä      litus ei katso voivansa maksaa näille lehtoreille
18783: tehtävissä) omaava henkilö suoritettuaan ter-      täyttä palkkaa asetuksen mukaiseen kelpoi-
18784: veydenhuollon opettajankoulutusohjelman mu-        suusvaatimukseen vedoten, vaikka opintojen
18785: kaisen opetusharjoittelun ja kasvatustieteen       sisällöt Tampereen yliopiston lääketieteellisen
18786: opinnot (40 ov) saisi opettajankelpoisuuden        tiedekunnan todistuksen mukaan vastaavat toi-
18787: erillispäätöksellä vuoden 1990 loppuun saakka.     siaan.
18788:    Ammattikasvatushallituksen vastauksessa to-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18789: detaan, että tämänkaltainen ratkaisu vaikuttaa     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18790: perustellulta, koska alan opettajista on suuri     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18791: puute, mutta ammattikasvatushallitus ei voi        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18792: myöntää poikkeuksia asetuksella säädetyistä
18793: kelpoisuusehdoista. Samalla ammattikasvatus-                Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta sai-
18794: hallitus esittää hakeutumista sairaanhoito-op-            raanhoidon opettajien asetuksen aiheut-
18795: pilaitoksen jatko-opintojen jaoston kasvatustie-          tamat kelpoisuus- ja palkkaukselliset
18796: teelliselle opintolinjalle. Opetusministeriö on           epäkohdat poistuisivat?
18797: 
18798:     Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1989
18799: 
18800:           Aino Pohjanoksa              Sakari Valli                  Kalevi Lamminen
18801:           Tuula Linnainmaa             Sirpa Pietikäinen             Pirjo Rusanen
18802:           Riitta Uosukainen            Anna-Kaarina Louvo            Anneli Taina
18803:           Kari Rajamäki                Matti Lahtinen                Tellervo Renko
18804:           Heli Astala                  Mirja Ryynänen                Lea Kärhä
18805:           Keijo Jääskeläinen           Kaarina Dromberg              Raimo Vuoristo
18806:           Ritva Vastamäki              Riitta Saastamoinen           Kari Häkämies
18807: 
18808: 
18809: 
18810: 
18811: 2900100
18812: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 339
18813: 
18814: 
18815: 
18816: 
18817:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18818: 
18819:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      osa lisäopintojen kera saattaa antaa riittävän
18820: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      laajat ammatilliset ja pedagogiset valmiudet
18821: olette 1 päivänä kesäkuuta 1989 päivätyn           opettajan tehtäviin johtamatta kuitenkaan
18822: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       muodolliseen kelpoisuuteen.
18823: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         Asetuksessa tarkoitetut tutkinnot on suunni-
18824: edustaja Aino Pohjanoksan ym. näin kuuluvas-       teltu terveydenhuollon ammatillisten aineiden
18825: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 339:             opettajille. Muut tutkinnot eivät sellaisenaan
18826:                                                    anna samaa pätevyyttä, joten esitettyä ongel-
18827:                                                    maa ei voida ratkaista kelpoisuusehtoja muut-
18828:          Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta sai-     tamalla.
18829:        raanhoidon opettajien asetuksen aiheut-        Yksi mahdollisuus saavuttaa asetuksen edel-
18830:        tamat kelpoisuus- ja palkkaukselliset       lyttämä kelpoisuus on suorittaa esimerkiksi
18831:        epäkohdat poistuisivat?                     sairaanhoidon opettajan tutkinto aikuisopin-
18832:                                                    noin. Niissä otetaan aikaisemmat vastaavat
18833:                                                    opinnot huomioon korvaavina suorituksina.
18834:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
18835:                                                       Yksittäisillä henkilöillä on lisäksi mahdolli-
18836: taen seuraavaa:
18837:                                                    suus hakea opetusministeriöltä erivapautta.
18838:   Terveydenhuolto-oppilaitoksista       annetun    Erivapaudet harkitaan erikseen tapauksittain.
18839: asetuksen (501/87) 34 §:n mukaan ammatillis-       Erivapaus voidaan myöntää, jos hakijan ansiot
18840: ten aineiden lehtoriita vaaditaan sairaanhoidon    korvaavat puuttuvan kelpoisuuden. Tiettävästi
18841: opettajan tutkinto tai terveydenhuollon opetta-    yhdelle liikuntatieteiden kandidaatille on
18842: jankoulutusohjelman mukaan suoritettu tervey-      myönnetty erivapaudella oikeus tulla nimite-
18843: denhuollon kandidaatin tutkinto. Molemmat          tyksi terveydenhuolto-oppilaitoksen ammatillis-
18844: tutkinnot niitä edeltävine opintoineen antavat     ten aineiden lehtorin virkaan. Erivapauspäätös
18845: laaja-alaiset valmiudet toimia terveydenhuolto-    koskee ainoastaan oikeutta tulla nimitetyksi
18846: oppilaitoksissa ammatillisten aineiden opettaja-   virkaan. Sillä ei oteta kantaa palvelussuhteen
18847: na.                                                ehtoihin, jotka kuuluvat virkaehtosopimuksella
18848:    Nykyisin voidaan suorittaa liikuntatieteiden    ratkaistaviin asioihin. Hallituksen käsityksen
18849: kandidaatin ja terveydenhuollon kandidaatin        mukaan tällä tavoin tulisi myös erivapauksiin
18850: tutkinnot erilaisilla koulutusohjelmilla, joista   liittyvät palkkaukselliset epäselvyydet ratkaista.
18851: 
18852:     Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1989
18853: 
18854:                                                                  Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
18855:                                    1989 vp. -     KK n:o 339                                      3
18856: 
18857: 
18858: 
18859: 
18860:                             Tili Riksdagens Herr Talman
18861:    1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen      pedagogiska fårdigheter för läraruppgifter,
18862: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       dock utan att leda tili formell behörighet.
18863: av den l juni 1989 tili vederbörande medlem av       De i förordningen avsedda examina är pla-
18864: statsrådet översänt avskrift av följande av       nerade för lärare i yrkesämnen inom hälsovår-
18865: riksdagsledamot Aino Pohjanoksa m.fl. under-      den. Andra examina ger inte som sådana
18866: tecknade spörsmål nr 339:                         samma behörighet. Det anförda problemet kan
18867:                                                   därför inte lösas genom att behörighetskraven
18868:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen          ändras.
18869:        vidta för att de av förordning förorsa-       En möjlighet att uppnå den behörighet som
18870:        kade missförhållandena angående sjuk-      förordningen förutsätter är att avlägga examen
18871:        vårdslärarnas behörighet och avlöning      för t.ex. lärare i sjukvård genom vuxenstudier.
18872:        skall kunna avhjälpas?                     1 dessa beaktas tidigare motsvarande studier
18873:                                                   som ersättande prestationer.
18874:                                                      Enskilda personer har dessutom möjlighet
18875:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
18876:                                                   att av undervisningsministeriet anhålla om dis-
18877: samt anföra följande:                             pens. Frågan om dispens prövas särskilt från
18878:    Enligt 34 § förordningen om hälsovårdslä-      fall tili fall. Dispens kan beviljas om sökandens
18879: roanstalter (501/87) krävs av lektor i yrkesäm-   meriter ersätter den saknade kompetensen. En
18880: nen sjukvårdslärarexamen eller kandidatexa-       kandidat i gymnastik- och idrottsvetenskaper
18881: men i hälsovård enligt utbildningsprogrammet      har veterligen genom dispens beviljats rätten
18882: för lärare i hälsovård. Båda examina med          att bli utnämnd tili lektor i yrkesämnen vid
18883: föregående studier ger vittomfattande fårdighe-   hälsovårdsläroanstalt. Dispensbeslutet gäller
18884: ter att fungera som lärare i yrkesämnen inom      enbart rätten att bli utnämnd tili tjänsten. Med
18885: hälsovårdsläroanstalter.                          beslutet tas inte ställning tili tjänsteförhållan-
18886:    Nuförtiden kan examina för kandidat i          dets vilikor, vilka hör tili de ärenden som bör
18887: gymnastik- och idrottsvetenskaper och kandi-      lösas genom tjänstekollektivavtal. Enligt rege-
18888: dat i hälsovård avläggas enligt olika utbild-     ringens uppfattning borde även oklarheterna
18889: ningsprogram, av vilka en del jämte tilläggs-     med avlöningen i samband med dispens upp-
18890: studier kan ge tillräckliga yrkesmässiga och      klaras på detta sätt.
18891:     Helsingfors den 7 juli 1989
18892: 
18893:                                                                 Minister Anna-Liisa Kasurinen
18894:                                                 1989 vp.
18895: 
18896: Kirjallinen kysymys n:o 340
18897: 
18898: 
18899: 
18900:                                    Dromberg ym.: Poliisivirkojen lisäämisestä Espoon ja Vantaan
18901:                                       nimismiespiireissä
18902: 
18903: 
18904:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18905: 
18906:    Espoon ja Vantaan nimismiespiirien alueet          ken. Tuhatta asukasta kohti on poliisitoimia
18907: kuuluvat pääkaupunkiseudun osaan, jolle on            Helsingissä n. 3,5. Tampereella suhdeluku on n.
18908: ominaista maan sisäisestä muuttoliikkeestä ai-        1,9 ja Turussa 2,4, mutta asukasluvultaan
18909: heutuva nopea, edelleen jatkuva väestönkasvu          samaa suuruusluokkaa olevissa kaupungeissa
18910: ja elinkeinorakenteen muutos. Espoon ja Van-          Espoossa ja Vantaalla vain n. 1. Huomion
18911: taan nimismiespiirien asukaslukujen ja suorit-        arvoisia ovat myös pienempien kaupunkien
18912: teiden voimakas kasvu edellyttää poliisi- ja          henkilökuntien määrät: esim. Kemissä ja Ha-
18913: kansliahenkilökunnan virkojen lisäämistä sa-          minassa on n. 3 poliisitointa tuhatta asukasta
18914: massa suhteessa.                                      kohti. Koko maan keskiarvo on yli 1,5 polii-
18915:    Espoon ja Vantaan nimismiespiirien riittä-         simiestä tuhatta asukasta kohti. Välitön polii-
18916: mättömät voimavarat on todettu mm. edus-              simiesten lisätarve sekä Espoon että Vantaan
18917: kunnan oikeusasiamiehen tarkastuksessa, par-          piireissä oli jo vuonna 1983 eduskunnan apu-
18918: lamentaarisen       poliisikomitean mietinnössä       laisoikeusasiamiehen mielestä 80 virkaa. Sa-
18919: (1986: 16) ja sisäministerin piireihin 1987 suo-      manlainen vääristymä on kanslia-, ulosotto- ja
18920: rittamalla vierailulla. Nimismiespiirien henkilö-     syyttäjätoimien virkajakautumassa.
18921: kuntaa ei kuitenkaan ole lisätty toimialueiden           Valtiovarainministeriön mielestä valtakun-
18922: asukaspohjan kasvun edellyttämällä tavalla,           nalliset poliisiresurssit ovat riittävät, ja paikal-
18923: vaikka kehitys on ollut pitkään päättäjien            liset eriarvoisuudet tulee korvata uudelleen-
18924: tiedossa.                                             kohdentamalla. Kun tiedossa jo on, että uusia
18925:     Espoossa ja Vantaalla rikollisuuden kuvaan        vakansseja ei perusteta vaan niitä suunnitellaan
18926: kuuluvat laajat ja vaikeasti selvitettävät liiga-     jopa vähennettäväksi, valtion henkilöstövoima-
18927: ja sarjarikokset sekä taloudelliset rikokset. Ni-     varojen uudelleen kohdentamisesta annetun
18928: mismiespiirien alueiden kautta kulkevan vilk-         asetuksen (758/83) nojalla näin tulisikin mene-
18929: kaan liikenteen johdosta sitoutuu paljon hen-         tellä. Poliisihallinnon virkoja tulisi kohdentaa
18930: kilökuntaa liikennevalvontaan ja liikennerikos-       runsaasti miehitetyistä piireistä ja yli lääninra-
18931:  ten tutkintaan. Poliisin toimintaa vaikeuttaa se,    jojen muuttotappiolääneistä ja -kunnista kas-
18932:  että Espoolla ja Vantaalla ei ole varsinaista        vukeskuksiin.
18933:  kaupunkikeskusta, vaan useita suuria kaupun-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18934:  kimaisia asuntoalueita.                              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18935:     Poliisipalveluiden heikko saatavuus vaaran-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18936:  taa Espoon ja Vantaan asukkaiden oikeustur-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18937:  vaa ja asettaa kansalaiset Suomen Hallitus-                    Aikooko Hallitus korjata Espoon ja
18938:  muodon 5 §:ssä taatun yhdenvertaisuuden kan-                Vantaan nimismiespiirien eriarvoisen
18939:  nalta eriarvoiseen asemaan muuhun maahan                    aseman poliisivirkojen suhteen kohden-
18940:  nähden.                                                     tamalla uudelleen, tarpeen vaatiessa yli
18941:     Poliisi- ja kansliahenkilökunnan vakanssit               läänien rajojen, poliisihallinnon virko-
18942:  ovat jakautuneet epätasaisesti poliisipiirien kes-          ja?
18943: 
18944:      Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1989
18945: 
18946:           Kaarina Dromberg               Martti Tiuri                    Elsi-Hetemäki Olander
18947:           Jouni J. Särkijärvi            Tuula Linnainmaa                Tarja Kautto
18948:           Olli Ikkala                    Antti Kalliomäki                Marita Jurva
18949: 
18950: 2900IOD
18951: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 340
18952: 
18953: 
18954: 
18955: 
18956:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18957:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Poliisissa toteutetut virkojen uudelleen koh-
18958: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        dentamiset ovat koskeneet pääasiassa kanslia-
18959: olette 1 päivänä kesäkuuta 1989 päivätyn             henkilökuntaa. Poliisimiesvirkoja on voitu siir-
18960: kirjeenne n:o 1191 ohella lähettänyt valtioneu-      tää vain varsin rajoitetussa määrin muutamasta
18961: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         poliisilaitoksesta nimismiespiireihin, eikä mah-
18962: kansanedustaja Kaarina Drombergin ym. kir-           dollisuuksia näiden virkojen uudelleen kohden-
18963: jallisesta kysymyksestä n:o 340, jossa tiedustel-    tamisiin enää juuri ole, ellei poliisin tehtävä-
18964: laan:                                                määrissä tapahdu oleellisia muutoksia.
18965:                                                         Sisäasiainministeriö ei pidä mahdollisena sel-
18966:            Aikooko Hallitus korjata Espoon ja
18967:                                                      laista uudelleen kohdentamista, jonka tulokse-
18968:         Vantaan nimismiespiirien eriarvoisen
18969:         aseman poliisivirkojen suhteen kohden-       na poliisimiesvirat jaettaisiin poliisipiirien kes-
18970:                                                      ken niiden asukasluvun mukaisessa suhteessa
18971:         tamaHa uudelleen, tarpeen vaatiessa yli
18972:         läänien rajojen, poliisihallinnon virkoja?   tasan. Poliisilaitosten nimismiespiireihin verrat-
18973:                                                      tuna suhteellisesti suurempi henkilöstövahvuus
18974:                                                      on tarpeen ja perusteltavissa sellaisilla poliisi-
18975:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           laitoksille kuuluvilla poliisitehtävillä, joita ni-
18976: taen seuraavaa:                                      mismiespiirissä ei joko ole lainkaan tai joiden
18977:    Espoon nimismiespiirissä on poliisin virka-       määrä siellä on vähäisempi.
18978: luettelon mukaan 272 vakinaista virkaa ja yksi          Muuttoliikkeestä johtuvat piirien asukas-
18979: työsopimussuhteinen tehtävä. Viroista 173 on         määrien muutokset eivät välittömästi avaa
18980: poliisilain tarkoittamia poliisimiehen virkoja.      mahdollisuuksia virkojen uudelleen kohdenta-
18981: Vantaan kohdalla vastaavat luvut ovat 257            miselle. Vaikka väestö juuri Espoossa ja Van-
18982: vakinaista virkaa ja yksi työsopimussuhteinen        taalla kasvaakin niin paljon, että pelkästään
18983: tehtävä. Poliisimiesvirkoja Vantaalla on 159.        siitä johtuva lisävirkojen tarve on useita joka
18984:    Vuonna 1988 saatiin Espooseen ja Vantaalle        vuosi, vastaava väestön vähentyminen kohdis-
18985: lisäyksinä viisi poliisimiesvirkaa kumpaankin        tuu niin moneen muualla Suomessa olevaan
18986: piiriin. Valtion vuoden 1989 tulo- ja menoar-        kuntaan ja poliisipiiriin, ettei välitöntä poliisi-
18987: vion mukaisesti on Espooseen perustettu yksi         virkojen liikamäärää muuttoliikkeen seurauk-
18988: apulaisnimismiehen virka ja kolme muuta po-          sena välittömästi synny. Väestön vähenemiske-
18989: liisimiehen virkaa ja Vantaalle yksi apulaisni-      hitys on muuttotappioalueella verkkaisempaa
18990: mismiehen virka ja neljä muuta poliisimiehen         kuin väestön kasvu vastaanottavissa kunnissa.
18991: virkaa.                                                 Virkojen uudelleen kohdentamisen käytän-
18992:    Espoon ja Vantaan nimismiespiireihin ei ole       nön esteenä ovat myös noudatettava valtion
18993: voitu uudelleenkohdentaa poliisimiesvirkoja          henkilöstöpolitiikka ja sen perusteena olevat
18994: muista piireistä. Kansliahenkilöstön virkoja on      säännökset. Viran siirtäminen poliisipiiristä toi-
18995: uudelleenkohdennettu vuonna 1987 Espooseen           seen edellyttää joko sitä, että virka on avoin tai
18996: viisi ja kuluvana vuonna Vantaalle yksi.             että viranhaltija suostuu siirtoon. Uudelleen
18997:    Sisäasiainministeriön tiedossa on Espoon ja       kohdentaminen ei näistä syistä voi aina tapah-
18998: Vantaan nimismiespiirien huono henkilöstöti-         tua tarkoituksenmukaisimmasta paikasta.
18999: lanne. Henkilöstöä on riittämättömästi paitsi           Jo päätetty valtion henkilöstön supistaminen
19000: varsinaisiin poliisitehtäviin, myös nimismiespii-    merkitsee sitä, että poliisista on vuosina 1989-
19001: reissä hoidettaviin kanslia-, ulosotto- ja syyttä-   1991 lakkautettava 135 virkaa tai päätoimista
19002: jäntehtäviin. Tähänastiset pyrkimykset henki-        tehtävää. Virkojen supistamisohjelman toteut-
19003: löstön määrän lisäämiseksi eivät ole tuottaneet      taminen vähentää ratkaisevasti muutoinkin
19004: sellaisia tuloksia, joilla piirien väestöpohjan      verrattain vähäisiä uudelleenkohdentamismah-
19005: kasvusta ja aikaisemmasta jälkeenjääneisyydes-       dollisuuksia.
19006: tä johtuneet henkilöstövajaukset olisi voitu            Pitemmällä aikavälillä voidaan väestöltään
19007: korvata.                                             kasvavien poliisipiirien henkilöstöongelmat rat-
19008:                                      1989 vp. -     KK n:o 340                                     3
19009: 
19010: kaista ainoastaan poliisin organisaatiota kehit-    tämällä voidaan jossakin määrin tasata henki-
19011: tämällä ja karsimalla kokonaan pois tai siirtä-     löstövajauksia ja tehostaa riittämättömien re-
19012: mällä muille viranomaisille sellaisia tehtäviä,     surssien tarkoituksenmukaista käyttöä. Pää-
19013: jotka eivät liity poliisin päätehtävään yleisen     kaupunkiseudun poliisitoiminnan tehostami-
19014: järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäjänä tai     seksi on Helsingin poliisilaitoksen, Espoon ja
19015: joiden suorittamiseen jollakin muulla viran-        Vantaan nimismiespiirien sekä liikkuvan polii-
19016: omaisella on paremmat edellytykset ja asian-        sin välistä yhteistyötä päätetty lisätä järjeste-
19017: tuntemus.                                           lyin, jotka tulevat voimaan vielä kuluvan kesän
19018:    Poliisipiirien yhteistoimintaa edelleen kehit-   aikana.
19019:      Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1989
19020: 
19021:                                                              Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
19022: 4                                    1989 vp. -      KK n:o 340
19023: 
19024: 
19025: 
19026: 
19027:                               Till Riksdagens Herr Taiman
19028:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          inom polisväsendet har främst gällt kansliper-
19029: anger har Ni, Herr Taiman, med Er skriveise          sonaien. Poiismanstjänster har endast i mycket
19030: nr 1191 av den 1 juni 1989 till vederbörande         begränsad grad kunnat överföras från några
19031: mediem av statsrådet översänt avskrift av            polisinrättningar till Iänsmansdistrikt, och det
19032: föijande av riksdagsiedamot Kaarina Drom-            finns knappast längre möjiigheter till en om-
19033: berg m.fl. undertecknade spörsmå1 nr 340:            fördelning av dessa tjänster, ifall väsentliga
19034:                                                      förändringar inte sker i antalet uppgifter som
19035:           Ämnar Regeringen rätta till Esbo och       åligger polisen.
19036:        Vanda 1änsmansdistrikts olikvärdiga
19037:                                                         Inrikesministeriet anser inte en sådan omför-
19038:        ställning i fråga om poiistjänsterna ge-
19039:                                                      delning vara möjiig eniigt viiken polismanstjäns-
19040:        nom att omfördela tjänsterna inom
19041:                                                      terna skulle fördelas jämnt mellan polisdistrik-
19042:        poiisförvaltningen, vid behov över
19043:                                                      ten i proportion till distriktens invånarantal.
19044:        länsgränserna?
19045:                                                      Polisinrättningarnas proportionellt större per-
19046:                                                      sonalstyrka jämfört med länsmansdistrikten är
19047:   Såsom svar på detta spörsmåi får jag vörd-         nödvändig och kan motiveras med sådana
19048: samt anföra föijande:                                poiisuppgifter som ankommer på polisinrätt-
19049:    Inom Esbo Iänsmansdistrikt finns det eniigt       ningarna och som länsmansdistrikten inte alls
19050: poiisens tjänsteförteckning 272 ordinarie tjäns-     har eller har i mindre grad.
19051: ter och en uppgift i arbetsavtaisförhållande. Av        De förändringar i distriktens invånarantai
19052: dessa tjänster är 173 sådana poiismanstjänster       som flyttningsrörelsen medför gör det inte
19053: som avses i poiisiagen. För Vandas del är            omedelbart möjligt att omfördela tjänster.
19054: motsvarande siffror 257 ordinarie tjänster och       Trots att befolkningen i Esbo och Vanda ökar
19055: en uppgift i arbetsavtalsförhållande. Polismans-     så mycket att behovet av flera tjänster enbart
19056: tjänsterna är 159 i Vanda.                           därför är många tjänster per år, drabbar
19057:    År 1988 fick Esbo och Vanda fem nya               motsvarande befoikningsminskning så många
19058: polismanstjänster till vartdera distriktet. I en-    kommuner och poiisdistrikt på andra håll i
19059: lighet med statsbudgeten för 1989 har en tjänst      Finland att ett direkt överskott på poiistjänster
19060: som biträdande länsman och tre andra poiis-          inte omedelbart uppstår som en följd av flytt-
19061: manstjänster inrättats i Esbo och en tjänst som      ningsröreisen. Befolkningsminskningen är på
19062: biträdande liL1sman och fyra andra polismans-        flyttningsförlustområdet långsammare än be-
19063: tjänster i Vanda.                                    folkningsökningen i mottagarkommunerna.
19064:  · Polismanstjänster från andra distrikt har inte       Ett praktiskt hinder för en omfördelning av
19065: kunnat omfördelas till Esbo och Vanda läns-          tjänster utgör även statens personalpolitik,
19066: mansdistrikt. Fem tjänster för kanslipersonal        viiken måste följas, och de stadganden som den
19067: omfördelades 1987 tili Esbo och under inneva-        baserar sig på. För att en tjänst skall kunna
19068: rande år har en dyiik tjänst placerats i Vanda.      överföras från ett polisdistrikt till ett annat
19069:    lnrikesministeriet är medvetet om den dåiiga      förutsätts det antingen att tjänsten är vakant
19070: personaisituationen inom Esbo och Vanda              eller att tjänsteinnehavaren godkänner överfö-
19071: länsmansdistrikt. Personalen är inte otillräcklig    ringen. Av dessa orsaker kan omfördeiningen
19072: endast för egentliga polisuppgifter utan även        inte alltid ske från den mest ändamåisenliga
19073: för de kansii-, utmätnings- och åklagaruppgif-       orten.
19074: ter som sköts inom länsmansdistrikten. De               Den redan fastsiagna nedskärningen av sta-
19075: försök som hittills gjorts att öka personalen har    tens personai innebär att 135 tjänster eller
19076: inte lett till resultat med vilka de personalbris-   uppgifter i huvudsyssia under åren 1989-1991
19077: ter som ökningen i distriktens befolkningsun-         skall dras in vid poiisen. Fullföljandet av
19078: derlag och tidigare eftersläpning medfört hade       nedskärningsprogrammet minskar på ett avgö-
19079: kunnat avhjälpas.                                     rande sätt omfördeiningsmöjligheterna, vilka
19080:    De omfördelningar av tjänster som gjorts           också i övrigt är reiativt små.
19081:                                     1989 vp. -     KK n:o 340                                     5
19082: 
19083:    På längre sikt kan personalproblemen vid           Genom att samarbetet mellan polisdistrikten
19084: polisdistrikt med ökande befolkning avgöras        vidareutvecklas kan personalbrister i viss mån
19085: endast genom att polisorganisationen utvecklas     jämnas ut och otillräckliga resurser utnyttjas på
19086: och genom att man helt gallrar bort eller på       ett effektivare och mer ändamålsenligt sätt. För
19087: andra myndigheter överför sådana uppgifter         att huvudstadsregionens polisverksamhet skall
19088: som inte hänför sig tili polisens huvuduppgift     bli effektivare har det beslutats att samarbetet
19089: som upprätthållare av allmän ordning och           mellan Helsingfors polisinrättning, Esbo och
19090: säkerhet eller sådana uppgifter för vilkas sköt-   Vanda länsmansdistrikt samt rörliga polisen
19091: sel en annan myndighet har bättre förutsätt-       skall ökas med hjälp av arrangemang som
19092: ningar och sakkunskap.                             införs redan denna sommar.
19093: 
19094:     Helsingfors den 26 juni 1989
19095: 
19096:                                                                 Inrikesminister Jarmo Rantanen
19097:                                                1989 vp.
19098: 
19099: Kirjallinen kysymys n:o 341
19100: 
19101: 
19102: 
19103: 
19104:                                  Kärhä ym.: Lasten kotihoidon tuen maksatuksen yksinkertaista-
19105:                                      misesta
19106: 
19107: 
19108:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19109: 
19110:     Lasten kotihoidon tuesta annettu laki tuli      epäonnistuneeksi. Tämän vuoksi on eri tahoilta
19111: voimaan I.l.l985. Lain mukaan Kansaneläke-          vaadittu järjestelmän yksinkertaistamista siten,
19112: laitos hoitaa kotihoidontuen maksatuksen,           että kotihoidontuen maksatus kokonaisuudes-
19113: mutta kuntien sosiaalilautakunnat ottavat vas-      saan siirretään Kansaneläkelaitoksen hoidetta-
19114: taan kotihoidontuen hakemukset ja antavat           vaksi. Kansaneläkelaitos on ilmoittanut, että se
19115: asiasta päätöksen. Sosiaalilautakunnat toimit-      on halukas ottamaan tehtävän kokonaisuudes-
19116: tavat Kansaneläkelaitokselle tiedot kotihoidon-     saan hoidettavakseen ja että sillä on siihen
19117: tuen saajista ja heille myönnetyistä tuista sekä    tarvittavat resurssit.
19118: siirtävät Kansaneläkelaitoksen tilille tukien          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19119: maksamiseen tarvittavan rahamäärän brutto-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19120: määräisenä. Kansaneläkelaitos vuorostaan suo-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19121: rittaa ennakonpidätyksen, minkä jälkeen tuki        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19122: maksetaan rahalaitosten välityksellä asiakkail-
19123:                                                               Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin
19124: le.                                                        toimenpiteisiin esityksen antamiseksi
19125:    Lakia säädettäessä jo tiedettiin, että edellä           eduskunnalle lasten kotihoidon tuen
19126: kerrottu järjestelmä on epätarkoituksenmukai-              maksatuksen yksinkertaistaiDiseksi ja
19127: nen, epätaloudellinen ja sekava, ja käytännössä            sen siirtämiseksi yksinomaan Kansan-
19128: järjestelmä onkin osoittautunut kaikin tavoin              eläkelaitoksen hoidettavaksi?
19129:     Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1989
19130: 
19131:           Lea Kärhä                    Aino Pohjanoksa                Kaarina Dromberg
19132:           Pirjo Rusanen                Liisa Hilpelä                  Matti Lahtinen
19133: 
19134: 
19135: 
19136: 
19137: 2900100
19138: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 341
19139: 
19140: 
19141: 
19142: 
19143:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19144:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Kotihoidontukea maksetaan nykyisin noin
19145: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       55 000 perheelle. Lasten kotihoidon tukea ar-
19146: olette 31 päivänä toukokuuta 1989 päivätyn          vioidaan vuonna 1990 saavan 67 000 perhettä,
19147: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        joista lisäosaan oikeutettuja olisi arviolta
19148: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       40 500 perhettä ja sisaruskorotukseen oikeutet-
19149: edustaja Kärhän ym. näin kuuluvasta kirjalli-       tuja 44 500 perhettä. Kotihoidon tuen suoritta-
19150: sesta kysymyksestä n:o 341:                         minen nykyisellään sisaruskorotuksineen ja li-
19151:                                                     säosineen antaa erilaisia tulkintamahdollisuuk-
19152:           Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin
19153:                                                     sia, minkä johdosta on pidetty perusteltuna
19154:        toimenpiteisiin esityksen antamiseksi        sitä, että kotihoidon tuesta päättäminen on
19155:        eduskunnalle lasten kotihoidon tuen          säilynyt edelleen sosiaalilautakuntien alaisuu-
19156:        maksatuksen yksinkertaistamiseksi ja         dessa.
19157:        sen siirtämiseksi yksinomaan Kansan-
19158:        eläkelaitoksen hoidettavaksi?                   Sosiaali- ja terveysministeriössä on selvitetty
19159:                                                     laajemmin edellytyksiä eräiden ei-tarveharkin-
19160:                                                     taisten sosiaaliavustusten maksatuksen ja pää-
19161:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        töksenteon siirtämisestä Kansaneläkelaitoksel-
19162: vasti seuraavaa:                                    le. Muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön
19163:    Lasten kotihoidon tuesta annetun lain (24/       asettama toimeentulotukityöryhmä on 7.2.1989
19164: 85) 1 §:n perusteella alle 3-vuotiaan lapsen        antamassaan muistiossa ehdottanut toimeentu-
19165: vanhemmilla tai muilla huoltajilla on oikeus        lotuen siirtämistä Kansaneläkelaitoksen hoidet-
19166: saada valintansa mukaan joko lasten kotihoi-        tavaksi kokeiluluonteisesti. Kyseisen ehdotuk-
19167: don tukea tai lapselleen kunnallinen päivähoi-      sen toteuttamista selvitetään parhaillaan so-
19168: topaikka. Lain 3 §:n mukaan tuen suorittaa se       siaali- ja terveysministeriössä. Lisäksi lasten
19169: kunta, joka on sosiaalihuoltolain (710/82) 3        kotihoidon tuen päätöksenteon ja maksatuksen
19170: luvun mukaan velvollinen järjestämään tuen          yksinkertaistaminen liittyy vireillä olevaan pe-
19171: saajalle sosiaalipalveluja. Lain 15 §:n 1 momen-    rustoimeen tuloturvaa koskevaan kokonaisuu-
19172: tin perusteella kotihoidontuen maksatuksen          distukseen.
19173: hoitaa Kansaneläkelaitos. Kunnat korvaavat             Toisaalta on otettava huomioon, että koti-
19174: Kansaneläkelaitokselle tuen maksatuksesta ai-       hoidontuki on kunnallisen päivähoidon vaih-
19175: heutuvat hallintokulut sosiaali- ja terveysminis-   toehto, jonka vuoksi on myös perusteltavissa,
19176: teriön vuosittain kulujen korvaamisesta anta-       että kummankin hoitovaihtoehdon tulee olla
19177: man päätöksen perusteella.                          kunnan hallinnassa.
19178:     Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 1989
19179: 
19180:                                                                          Ministeri Tarja Halonen
19181:                                      1989 vp. -      KK n:o 341                                     3
19182: 
19183: 
19184: 
19185: 
19186:                               Tili Riksdagens Herr Talman
19187:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Hemvårdsstödet betalas för närvarande tili
19188: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          ca 55 000 familjer. Uppskattningsvis får år
19189: av den 31 maj 1989 tili vederbörande medlem          1990 ca 67 000 familjer motta stödet. Av dem
19190: av statsrådet översänt avskrift av följande av       är 40 500 familjer berättigade tili tilläggsdelen
19191: riksdagsledamot Kärhä m.fl. undertecknade            och 44 500 familjer berättigade tili syskonför-
19192: spörsmål nr 341:                                     höjningen. Utbetalningen av hemvårdsstödet
19193:                                                      ger, sådant det nu är med syskonförhöjning
19194:           Ämnar Regeringen vidta snara åtgär-        och tilläggsdel, rum för olika tolkningar. Med
19195:        der för att avlåta en proposition tili
19196:                                                      anledning av detta har det ansetts vara moti-
19197:        riksdagen om att förenkla utbetalningen
19198:                                                      verat att socialnämnderna också i fortsättning-
19199:        av stöd för vård av barn i hemmet och         en besluter om hemvårdsstödet.
19200:        för att överföra skötseln av sådana
19201:        utbetalningar uteslutande tili Folkpen-          Vid social- och hälsovårdsministeriet har
19202:        sionsanstalten?                               man på ett mer omfattande sätt än tidigare
19203:                                                      utrett förutsättningarna för att överföra utbe-
19204:                                                      talningen av vissa sociala understöd, som inte
19205:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
19206:                                                      är beroende av prövning, samt beslutsfattandet
19207: samt anföra följande:                                i fråga om dessa tili folkpensionsanstalten.
19208:    Enligt 1 § lagen om stöd för vård av barn i       Bland annat har den arbetsgrupp för utkomst-
19209: hemmet (24/85) har föräldrar eller andra vård-       stöd som social- och hälsovårdsministeriet till-
19210: nadshavare tili ett barn under 3 år rätt att välja   satte 7.2.1989 inlämnat en promemoria, i viiken
19211: mellan att få stöd för vård av barn i hemmet         arbetsgruppen föreslår att skötseln av utkomst-
19212: eller en kommunal dagvårdsplats för barnet.          stödet på försök skall överföras tili folkpen-
19213: Enligt 3 § i lagen betalas stödet av den kom-        sionsanstalten. Vid social- och hälsovårdsmini-
19214: mun som enligt 3 kap. socialvårdslagen               steriet utreds som bäst på vilket sätt förslaget
19215: (71 0/82) är skyldig att ordna socialservice för     skall kunna förverkligas. En förenkling av
19216: mottagaren av stödet. Med stöd av lagens 15 §        bes1utsfattandet om och utbetalningen av hem-
19217: 1 mom. utbetalas hemvårdsstödet av folkpen-          vårdsstödet för barn hör dessutom ihop med
19218: sionsanstalten. På basis av ett beslut, som          den anhängiga totalreformen av det grundläg-
19219: social- och hälsovårdsministeriet årligen utfår-     gande utkomstskyddet.
19220: dar om ersättningen för kostnader ersätter              Man bör likväl beakta att hemvårdsstödet är
19221: kommunerna folkpensionsanstalten för de för-         ett alternativ tili den kommunala dagvården.
19222: valtningskostnader som åsamkas denna genom           Därför är det också motiverat att båda vårdal-
19223: utbetalningen av stödet.                             ternativen lyder under kommunen.
19224:     Helsingfors den 6 juli 1989
19225: 
19226:                                                                           Minister Tarja Halonen
19227:                                               1989 vp.
19228: 
19229: Kirjallinen kysymys n:o 342
19230: 
19231: 
19232: 
19233: 
19234:                                  Valli ym.: Optikkojen koulutuksen lisäämisestä
19235: 
19236: 
19237:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19238:   Optikkoja koulutetaan nykyisin Helsingin ja       keaksi. Ongelma on jatkunut jo pitkään, eikä
19239: Oulun terveydenhuolto-oppilaitoksissa. Heitä        tähänastinen koulutusmäärä näytä riittävän al-
19240: valmistuu sisäänoton perusteella kuluvana ja        kuunkaan. Alan yrittäjät ovatkin esittäneet
19241: ~nsi vuonna 48, vuonna 1991 54 ja vuosina           ammattikasvatushallitukselle koulutusmäärien
19242: 1992 ja 1993 68, mikäli Ouluun otetaan jatku-       nostamista. Muuten yhä lisääntyvää optikko-
19243: vasti uusia 16 oppilaan kursseja. Todellinen        palvelujen kysyntää ei voida tyydyttää, vaan
19244: ukumäärä jäänee tätä yhteismäärää (286) pie-        ihmiset jäävät vaille asianmukaista hoitoa.
19245: lemmäksi.                                              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19246:    Tällä hetkellä on optikoista pulaa etenkin       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19247: murten keskusten ulkopuolella. Varsinkaan ke-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19248: litysalueille ei ole saatu optikkotyövoimaa.        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19249: \1onet pienemmät yritykset eivät pysty tarjoa-
19250: naan niin suuria taloudellisia etuja, että saisi-             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
19251: Iat optikkoja palvelukseensa, sillä ansiotaso on           siin optikkokoulutuksen lisäämiseksi?
19252:  yövoimapulan vallitessa noussut hyvin kor-
19253:     Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1989
19254: 
19255:                      Sakari Valli                            Juhani Laitinen
19256:                      Riitta Uosukainen                       Riitta Saastamoinen
19257:                                            Liisa Hilpelä
19258: 
19259: 
19260: 
19261: 
19262:  >00100
19263: 2                                  1989 vp. -    KK n:o 342
19264: 
19265: 
19266: 
19267: 
19268:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19269:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Optikkokoulutusta on viime vuosina merkit-
19270: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,    tävästi lisätty mm. aloittamalla optikkojen
19271: olette 2 päivänä kesäkuuta 1989 päivätyn         koulutus Oulun terveydenhuolto-oppilaitokses-
19272: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston     sa.
19273: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       Optikkokoulutuksen vuoden 1995 aloitus-
19274: edustaja Sakari Vallin ym. näin kuuluvasta       paikkatavoitteeksi ammattikasvatushallitus on
19275: kirjallisesta kysymyksestä n:o 342:              asettanut 43 aloituspaikkaa, mikä on perustu-
19276:                                                  nut lääkintöhallituksen koulutustarvearvioon.
19277:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      Optikkojen määrän lisäämiseksi ryhmäkoko-
19278:        siin optikkokoulutuksen lisäämiseksi?     ja on tilapäisesti lisätty vuosina 1989-1990
19279:                                                  yhteensä 16 opiskelijalla. Tätä järjestelyä voi-
19280:                                                  daan edelleen jatkaa. Lisäksi voidaan tarvit-
19281:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-       taessa käyttää väliaikaisen koulutuksen tarjoa-
19282: taen seuraavaa:                                  mia mahdollisuuksia.
19283:     Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1989
19284: 
19285:                                                               Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
19286:                                    1989 vp. -    KK n:o 342                                   3
19287: 
19288: 
19289: 
19290: 
19291:                             Tili Riksdagens Herr Talman
19292:   I det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsordning-   av optiker påbörjats vid hälsovårdsläroanstal-
19293: en anger har Ni, Herr Talman, med Er             ten i Uleåborg.
19294: skrivelse av den 2 juni 1989 tili vederbörande     Yrkesutbildninsstyrelsen har som mål för
19295: medlem av statsrådet översänt en avskrift av     antalet nybörjarplatser inom optikerutbildning-
19296: följande av riksdagsman Sakari Valli m.fl.       en år 1995 uppställt 43 nybörjarplatser, allt
19297: undertecknade spörsmål nr 342:                   enligt medicinalstyrelsens uppskattning av be-
19298:                                                  hovet av utbildning.
19299:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för
19300:                                                    För att öka antalet optiker har storleken på
19301:        att öka utbildningen av optiker?
19302:                                                  grupperna tillfålligt under åren 1989-1990
19303:                                                  ökats med sammanlagt 16 studerande.
19304:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       Detta system kan också tillämpas i fortsätt-
19305: samt anföra följande:                            ningen. Dessutom kan tillfållig utbildning vid
19306:   Utbildningen av optiker har under de senaste   behov anordnas.
19307: åren märkbart ökats bl.a. genom att utbildning
19308:     Helsingfors den 7 juli 1989
19309: 
19310:                                                               Minister Anna-Liisa Kasurinen
19311:                                             1989 vp.
19312: 
19313: Kirjallinen kysymys n:o 343
19314: 
19315: 
19316: 
19317: 
19318:                                 Laine: Alkoholin mainontaa koskevan kiellon noudattamisen
19319:                                     valvonnasta
19320: 
19321: 
19322:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19323:    Lain mukaan alkoholin mainonta on maas-        tiriidassa paitsi mainontakiellon kanssa myös
19324: samme kielletty. Lain noudattamisen valvonta      eri yhteyksissä ilmaistujen alkoholipoliittisten
19325: on kuitenkin puutteellista. Se on osaltaan        tavoitteiden kanssa. Ne ovat ristiriidassa myös
19326: vaikuttamassa lain toistuvaan rikkomiseen. Sel-   Maailman terveysjärjestön alkoholinkäytön vä-
19327: laisena on pidettävä mm. alkoholin alennus-       hentämistä 25 %:lla tarkoittavan tavoitteen
19328: myynnin mainontaa.                                kanssa.
19329:    Nyttemmin on käynyt ilmi, että Oy Stock-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19330: mann Ab on jakanut pääkaupunkiseudun ta-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
19331: louksiin massajakona mainoslehtistä, jossa al-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19332: koholia mainostettiin mm. seuraavin tekstein:     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19333: "Ja viini juhlistaa aterian" ja "Haluaisitko
19334: viiniä ruoan kanssa".                                      Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota
19335:    Mainitussa Stockmannin mainoslehtisessä               alkoholin mainonnan kiellon rikkomis-
19336: mainostettiin myös uutuutena tavaratalossa si-           tapauksiin, ja jos on,
19337: jaitsevaa Alkon viinimyymälää.                             aikooko Hallitus tehostaa alkoholin
19338:    Alkoholin mainonta ja muut alkoholin                  mainontaa koskevan kiellon noudatta-
19339: myynnin ja tarjoilun edistäruistoimet ovat ris-          misen valvontaa?
19340:     Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1989
19341: 
19342:                                           Ensio Laine
19343: 
19344: 
19345: 
19346: 
19347: 290010D
19348: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 343
19349: 
19350: 
19351: 
19352: 
19353:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19354:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Valtioneuvosto on sitoutunut eduskunnalle
19355: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vuonna 1985 antamassaan terveyspoliittisessa
19356: olette 2 päivänä kesäkuuta 1989 päivätyn            selonteossa sekä vuonna 1987 julkaistussa Ter-
19357: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        veyttä kaikille vuoteen 2000 -ohjelmassa Maail-
19358: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       man terveysjärjestön (WHO) alkoholikulutuk-
19359: edustaja Laineen näin kuuluvasta kirjallisesta      sen alentamistavoitteeseen. Näissä asiakirjoissa
19360: kysymyksestä n:o 343:                               ei ole mainittu prosenteissa määriteltyä täsmäl-
19361:                                                     listä tavoitetta.
19362:          Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota           Valtioneuvosto totesi kertomuksessaan päih-
19363:        alkoholin mainonnan kiellon rikkomis-        deolojen kehityksestä vuonna 1987, että Maail-
19364:        tapauksiin, ja jos on,                       man terveysjärjestön (WHO) 25 prosentin al-
19365:          aikooko Hallitus tehostaa alkoholin        koholin kulutuksen alentamistavoitetta ei voida
19366:        mainontaa koskevan kiellon noudatta-         saavuttaa ilman väestön alkoholin käyttötottu-
19367:        misen valvontaa?                             musten merkittäviä muutoksia. Valtioneuvosto
19368:                                                     asetti lähiajan tavoitteeksi alkoholinkulutuksen
19369:                                                     pysäyttämisen ja sen kääntämisen laskuun.
19370:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        Alkoholijuomien kulutusrakennetta pyritään
19371: vasti seuraavaa:
19372:                                                     muuttamaan siten, että enemmän alkoholia
19373:    Kysymyksessä todetaan, että lakia toistuvasti    sisältävien juomien suhteellinen osuus kulutuk-
19374: rikotaan mainostettaessa alkoholin alennus-         sessa vähenee.
19375: myyntiä. Alkoholimainonnan valvontaviran-              Kuluttajiin kohdistuvan alkoholimainonta-
19376: omainen, Oy Alko Ab, on pyrkinyt etsimään           kiellon ongelmat ovat olleet melko pitkään
19377: kysymyksen perusteluosassa tarkoitettua mai-        hallituksen tiedossa, vaikka kiellon valvoja, Oy
19378: nontaa. Jos kysymys tältä osin koskee annis-        Alko Ab, on hallituksen käsityksen mukaan,
19379: kelupaikkojen alkoholijuomahintojen ilmoitte-       lukuun ottamatta miedon oluen keski- ja vah-
19380: lua, voidaan todeta, että alkoholijuomien mai-      van oluen piilomainonnaksi käsitettävää mai-
19381: nonta on nykyisen alkoholimainontaa koske-          nontaa, varsin tyydyttävästi onnistunut vaati-
19382: van säännöstön mukaan tietyin rajoituksin           vassa tehtävässään. Näitä ongelmia ratkomaan
19383: sallittua. Valvontaa suorittavat toimihenkilöt      asetettiin 12.4.1988 työryhmä, jonka tehtävänä
19384: ovat poikkeuksetta puuttuneet havaittuihin          oli muun muassa selvittää voimassa olevan
19385: säännösten ja määräysten vastaiseen ravintola-      alkoholimainontaa koskevan säännöstön toimi-
19386: ja muuhun alkoholimainontaan.                       vuus käytännössä. Työryhmä luovutti mietin-
19387:    Oy Stockmann Ab:n Helsingin tavaratalo on        tönsä 26.6.1989. Se ehdottaa muun muassa
19388: todella jakanut pääkaupunkiseudun talouksiin        puuttumista erityissääntelyn avulla miedon
19389: mainoslehtisiä, joissa viiniä on mainostettu        oluen mainontaan todeten miedon oluen mai-
19390: esimerkiksi seuraavasti: "Ja viini juhlistaa ate-   nonnan nykymuotoisen ja -laajuisen mainon-
19391: rian" ja "Haluaisitko viiniä ruoan kanssa".         nan olevan ennen muuta yleistä olutmainontaa,
19392: Samoin esiteltiin myös uutuutena tavarataloon       joka tämän vuoksi pitkälle mitätöi keski- ja
19393: sijoitettua Alkon viinimyymälää. Alkoholiyhtiö      vahvan oluen mainontakielloille asetetut tavoit-
19394: puuttui itse välittömästi asiaan ilmoittaen ta-     teet. Työryhmä ehdottaa voimavarojen lisää-
19395: varatalon johdolle, että Oy Stockmann Ab:n          mistä valvontaan ja eräitä organisaatiomuutok-
19396: asiana ei ole ilmoitella yhtiön myymälästä eikä     sia. Organisaatiomuutosten osalta työryhmän
19397: siellä olevien viinien saatavuudesta.               muistioon liittyy yksi eriävä mielipide.
19398:     Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 1989
19399: 
19400:                                                                         Ministeri Tarja Halonen
19401:                                      1989 vp. -    KK n:o 343                                     3
19402: 
19403: 
19404: 
19405: 
19406:                               Tili Riksdagens Herr Talman
19407:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Statsrådet har i den hälsopolitiska redogö-
19408: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        relse som det avgav tili riksdagen år 1985 samt
19409: av den 2 juni 1989 tili vederbörande medlem av     i programmet Hälsa åt alla år 2000 som
19410: statsrådet översänt avskrift av följande av        offentliggjordes år 1987 bundit sig vid Världs-
19411: riksdagsman Laine undertecknade spörsmål nr        hälsoorganisationens (WHO) mål för sänkning
19412: 343:                                               av alkoholkonsumtionen. 1 dess handlingar har
19413:                                                    inget specifikt, i procent angivet mål nämnts.
19414:            Har Regeringen fäst uppmärksamhet
19415:          vid brotten mot förbudet mot alkohol-        Statsrådet konstaterade i sin berättelse av år
19416:          reklam och om så är fallet,               1987 om rusmedelslägets utveckling att Världs-
19417:             ämnar Regeringen effektivera över-     hälsoorganisationens (WHO) 25 procents mål
19418:          vakningen av att förbudet mot alkohol-    för sänkning av alkoholkonsumtionen inte kan
19419:          reklam följs?                             nås utan en betydande förändring av befolk-
19420:                                                    ningens dryckesvanor. Statsrådet ställde som
19421:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       kortsiktigt mål att hejda ökningen av alkohol-
19422: samt anföra följande:                              konsumtionen och att därefter få den att
19423:                                                    sjunka. Syftet är att förändra konsumtions-
19424:   1 spörsmålet konstateras att lagen fortlöpan-    strukturen av alkoholdrycker så att den pro-
19425: de överträds vid reklam för rabattförsäljning av   portionella andelen starkare alkoholdrycker in-
19426: alkohol. Alkoholreklamens övervakningsmyn-         om konsumtionen sjunker.
19427: dighet, Oy Alko Ab, har försökt söka reda på
19428: den reklam som avses i spörsmålets motiverings-        Regeringen har rätt länge varit medveten om
19429: del. Om spörsmålet tili denna del avser annon-     problemen med förbudet mot konsumentinrik-
19430: seringen av priserna på alkoholdrycker vid         tad alkoholreklam, fastän övervakaren av för-
19431: utskänkningsställen, kan det konstateras att       budet, Oy Alko Ab, enligt regeringens uppfatt-
19432: reklam för alkoholdrycker enligt nuvarande         ning lyckats tämligen tillfredsställande i sin
19433: regler om alkoholreklam med vissa begräns-         krävande uppgift, bortsett från reklamen för
19434: ningar är tillåten. De övervakande funktionä-      lättöl som kan uppfattas som smygreklam för
19435: rerna har utan undantag ingripit i den restau-     mellan- och starköl. För att lösa dessa problem
19436: rang- och annan alkoholreklam som har be-          tillsattes 12.4.1988 en arbetsgrupp, vars uppgift
19437: funnits strida mot gällande regler och bestäm-     bl.a. var att utreda funktionsdugligheten hos
19438: melser.                                            reglerna om alkoholreklam. Arbetsgruppen av-
19439:    Oy Stockmann Ab:s Helsingforsvaruhus har        gav sitt betänkande 26.6.1989. Däri föreslås
19440: verkligen delat ut reklamblad tili hushåll i       bl.a. ett ingripande i reklamen för Iättöl genom
19441: huvudstadsregionen vari det gjorts reklam för      specialreglering eftersom arbetsgruppen anser
19442: vin på t.ex. följande sätt: "Ett passligt vin      Iättölsreklamen i sin nuvarande form och ut-
19443: fulländar måltidens smaknjutning" och "Skulle      sträckning vara framför allt allmän ölreklam
19444: det smaka med vin tili maten". Även Alkos          viiken därför i mycket omintetgör de mål so~
19445: vinbutik i varuhuset förevisades som en nyhet.     ställts för förbudet mot reklam för mellan- och
19446: Alkoholbolaget ingrep själv omedelbart genom       starköl. Arbetsgruppen föreslår att övervak-
19447: att informera varuhusets ledning om att det        ningsresurnerna ökas samt att vissa organisa-
19448: inte är Oy Stockmann Ab:s sak att annonsera        tionsförändringar görs. För organisationsför-
19449: om bolagets butik eller om möjligheterna att       ändringarnas del ingick i arbetsgruppens me-
19450: där inhandla vin.                                  morandum en reservation.
19451: 
19452:        Helsingfors den 6 juli 1989
19453: 
19454:                                                                         Minister Tarja Halonen
19455:                                                1989 vp.
19456: 
19457: Kirjallinen kysymys n:o 344
19458: 
19459: 
19460: 
19461: 
19462:                                   Tennilä: Partek Oy:n Kolarin sementtitehtaan lopettamispäätök-
19463:                                       sestä
19464: 
19465: 
19466:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19467:    Partek on tehnyt päätöksen Kolarin sement-        valtion eli veronmaksajien rahoilla, ja tukea
19468: titehtaan lopettamisesta. Päätös vähentää py-        ovat saaneet myös kehitysalueille sijoittuvat
19469: syviä teollisia työpaikkoja alueella, jolta Rau-     yksityiset yritykset. On tietysti selvää, että
19470: taruukki on juuri lopettanut kaivoksen.              lisäksi tarvitaan myös tehokas sijainninohjaus-
19471:    Partekin päätös ei johtunut siitä, että tehdas    järjestelmä, jolla vaikutetaan tuotannon alueel-
19472: olisi tuottanut tappiota. Päinvastoin lopettami-     liseen sijoittumiseen.
19473: sen kohteeksi joutuu voittoa tuottanut tehdas.          Lapissa ollaan syvästi tyytymättömiä siihen,
19474: Kyse on pelkästä keskittämisestä, jossa alueel-      että Partek on !opettamassa voittoa tuottaneen
19475: liset ja työllisyysnäkökohdat saavat väistyä.        tehtaan Koiarista keskittämistarkoituksessa.
19476:    Pohjoisessa tarvitaan välttämättä myös py-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19477: syviä teollisia työpaikkoja. Hallitus ei kuiten-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
19478: kaan ole millään tavoin puuttunut sen enempää        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19479: Rautaruukin kuin Partekinkaan lopettamispää-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19480: töksiin Kolarissa. Toimettomuudenaan hallitus
19481: lisää muuttoliikettä kehitysalueilta etelään.                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
19482:    Hallituksen taholta on sanottu, ettei sillä ole          Partekin Kolarin sementtitehtaan toi-
19483: keinoja vaikuttaa yritysten päätöksiin. Tämä ei             minnan lopettamispäätöksen peruutta-
19484: voi olla totta, sillä valtionyhtiöitä rahoitetaan           miseksi?
19485:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1989
19486: 
19487:                                         Esko-Juhani Tennilä
19488: 
19489: 
19490: 
19491: 
19492: 290010D
19493: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 344
19494: 
19495: 
19496: 
19497: 
19498:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19499:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tikuussa 1985 työryhmän, jonka tehtäväksi
19500: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      annettiin selvittää mahdollisuudet edistää Ko-
19501: olette 2 päivänä kesäkuuta 1989 päivätyn           larin kunnan tuotantotoimintaa erityisesti se-
19502: kirjeenne n:o 1195 ohella toimittanut valtioneu-   menttituotannon, kaivostoiminnan, pienteolli-
19503: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       suuden ja matkailun osalta. Työryhmän no-
19504: kansanedustaja Esko-Juhani Tennilän näin           peasti valmistunut raportti antoi selvän kuvan
19505: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 344:     edessä olevista ongelmista sekä tuotti useita
19506:                                                    konkreettisia toimenpiteitä. Näiden pohjalta
19507:          Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       toisaalta käynnistettiin selvitykset lopettamis-
19508:        Partekin Kolarin sementtitehtaan toi-       uhkan edessä olevien laitosten toiminnan tur-
19509:        minnan lopettamispäätöksen peruutta-        vaamiseksi ja toisaalta Kolarin kunnan elinkei-
19510:        miseksi?                                    norakenteen kehittämiseksi ja monipuolistami-
19511:                                                    seksi.
19512:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
19513: vasti seuraavaa:                                      Elinkeinoelämän rakennemuutos on jatkuva
19514:                                                    ja välttämätön prosessi yhteiskunnan taloudel-
19515:    Partekin Kolarin tehdas aloitti toimintansa     lisen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn säilymisek-
19516: vuonna 1968, ja koko tuotantokapasiteetti saa-     si. Tämä merkitsee yksittäisen yrityksen kan-
19517: tiin käyttöön vuonna 1973. Tehdas tyydytti         nalta sitä, että perustetaan uusia toimipisteitä,
19518: lisääntyvää rakentamistarvetta 1970-luvun kor-     kehitetään entisiä sekä myös lopetetaan vanho-
19519: keasuhdanteen aikana. Tällöin sementin koko-       ja toimintaedellytyksensä menettäneitä. Pää-
19520: naistuotanto maassamme saavutti yli 2 miljoo-      töksenteko tältä osin kuuluu pääsääntöisesti
19521: naa tonnia. Sementtitoimitukset Kiirunaan ja       yrityksille. Julkinen valta puolestaan huolehtii
19522: Kostamuksen rajaprojekteihin 1970- ja 1980-        elinkeinoelämän yleisistä toimintaedellytyksistä
19523: lukujen vaihteessa paransivat toimintaedellyk-     talouspoliittisten, teollisuuspoliittisten ja yleen-
19524: siä. Sementin kulutus on kuitenkin 1980-luvulla    säkin yhteiskuntapoliittisten toimenpiteiden
19525: vähentynyt noin 1,5 miljoonaan tonniin. Sa-        avulla.
19526: malla sementin tuonti on lisääntynyt.                 Rakennemuutos aiheuttaa usein alueellisia ja
19527:    Partekin tarkoituksena on luopua sementin       paikallisia ongelmia, joiden hoito edellyttää
19528: tuotannosta Kolarissa. Samalla on tavoitteena      valtion erityistoimenpiteitä. Tätä varten halli-
19529: aloittaa sementtitehtaan korjaamon tiloissa        tus on kehittänyt toimintamallin, josta saadut
19530: pääasiassa yhtymän eri yksikköjä palveleva         kokemukset ovat olleet hyvin myönteisiä. Si-
19531: konepajatoiminta, joka työllistäisi noin 30 hen-   säasiainministeriö asetti syyskuussa 1987 ra-
19532: kilöä. Kolarin tehtaan 64 henkilön henkilöstöl-    kennemuutostyöryhmän keskushallintotasolle.
19533: le tarjotaan uudelleenkoulutus sekä työpaikat      Samalla päätettiin, että tarpeen mukaan kuta-
19534: joko uuden konepajan palveluksessa tai muual-      kin ongelmatilannetta varten asetetaan läänin-
19535: la Partekissa.                                     hallitusten toimesta erityisiä kehittämistyöryh-
19536:    Työllisyystilanne sekä elinkeinorakenteen       miä.
19537: muutospaineet ja kehittämistarpeet Kolarin
19538: kunnassa ovat olleet valtioneuvoston erityisenä       Vuoden 1987 syyskuussa Lapin lääninhalli-
19539: huolenaiheena jo 1980-luvun puolesta välistä       tus asetti sisäasiainministeriön esityksestä ke-
19540: lähtien. Jo tällöin oli tiedossa, että Rautuvaa-   hittämistyöryhmän Kolarin kaivoksen lopetta-
19541: ran kaivoksessa malmia tulee riittämään enin-      misen aiheuttamien ongelmien hoitoa varten.
19542: tään vuoteen 1990 asti ja että sementtitehtaan     Työryhmän tehtäväksi annettiin
19543: tuotantonäkymät ovat melko huonot. Partek             - valmistella Rautuvaaran kaivoksen sulke-
19544: oli jo tällöin asettanut työryhmän tutkimaan       misesta Kolarin kunnalle aiheutuvien ongel-
19545: mahdollisuuksia harjoittaa sementtituotantoa       mien hoitoon liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet
19546: täydentävää tai korvaavaa toimintaa Kolarissa.     sekä esitellä ne keskushallinnon rakennemuu-
19547: Kauppa- ja teollisuusministeriö asettikin huh-     tostyöryhmälle
19548:                                     1989 vp. -      KK n:o 344                                      3
19549: 
19550:    - sopia Lapin läänissä tehtävistä päätöksis-      taan kunnan väestömäärän säilyminen vähin-
19551: tä em. ongelmien hoitamiseksi                        tään nykyisellään sekä kunnallistalouden vakaa
19552:    - huolehtia toteutettavien kehittämistoi-         kehitys. Työryhmä on kiinnittänyt erityistä
19553: menpiteiden seurannasta ja jälkihoidosta.            huomiota koulutuksellisiin ja elinkeinoraken-
19554:    Työryhmä esitti alustavan toimenpideohjel-        netta monipuolistaviin toimenpiteisiin.
19555: man sisäasiainministeriön rakennemuutostyö-             Kolarin kehittämistyöryhmän UI väliraportti
19556: ryhmälle väliraportin muodossa vuoden 1987           antaa hyvän kuvan niistä tuloksista, joita on
19557: lopussa. Sen jälkeen väliraportointi on tapah-       voitu saavuttaa Kolarin kunnan ongelmien
19558: tunut puolivuosittain. Loppuraportti on tarkoi-      ratkaisemiseksi yhdistämällä ja koordinoimaila
19559: tus luovuttaa Lapin lääninhallitukselle vuoden       eri viranomaisten toimenpiteitä. Kolarin kun-
19560: 1989 loppuun mennessä.                               nan talousarvio vuodelle 1989 ja siihen sisälty-
19561:    Rakennemuutostyöryhmän           kokouksessa      vä palvelujen kehittäminen henkii uskoa tule-
19562: 11.5.1989 oli esillä Kolarin kehittämistyöryh-       vaisuuteen Rautuvaaran kaivoksen lakkautta-
19563: män toimeksiannon tarkistaminen. Tällöin             misesta huolimatta. Kehityksen muilla elinkei-
19564: päätettiin esittää sisäasiainministeriölle, että     noaloilla, varsinkin matkailussa, odotetaan
19565: sen aloitteesta Lapin lääninhallituksen asetta-      korvaavan menetykset. Voidaan myös arvioida,
19566: ma Kolarin kehittämistyöryhmä valmistelisi           että kehittämistyöryhmän toiminnan aikana
19567: mahdollisimman pikaisesti toimenpide-ehdo-           tehdyillä päätöksillä Kolarin alueella työvoi-
19568: tuksen Partekin sementtitehtaan työpaikkame-         man kysynnän arvioidaan lisääntyvän 355 hen-
19569: netyksen korvaamiseksi.                              kilöllä. Lisäksi Rautaruukin muualla sijaitsevil-
19570:     Lapin lääninhallituksen asettama Kolarin         le toimipaikoille muuttaneiden vuoksi on va-
19571:  kehittämistyöryhmä on jo aikaisemmin tavoi-         pautunut 26 työpaikkaa kolarilaisten käytettä-
19572:  tettaan asettaessaan ottanut huomioon Parte-        väksi. Varsin hyvään tulokseen on päästy
19573:  kin sementtitehtaan uhanalaisena olevat työ-        yhdistämällä ja koordinoimaila viranomaisten
19574:  paikat. Määrällisesti työryhmä on asettanut         toimenpiteet mm. aluepoliittisen rahoituksen,
19575:  tavoitteekseen 400 uuden työpaikan luomisen         koulutuksen jne. alueella.
19576:  vuoden 1989 loppuun mennessä. Työryhmä                 Kolarin kunnan kehitystä seurataan edelleen
19577:  1setti tavoitteekseen etsiä ja saada aikaan         keskushallinnon rakennemuutostyöryhmän ja
19578:  :oimenpiteet, joilla mm. Rautuvaaran kaivok-        Kolarin kehittämistyöryhmän puitteissa. Val-
19579:  ;en lopettamisen aiheuttamat työpaikkamene-         tiovallan eri toimenpiteitä suunnataan jatkos-
19580:  :ykset korvataan täysimääräisesti pysyvinä työ-     sakin varsin tehokkaasti ja monipuolisesti si-
19581:  Jaikkoina siten, että elinkeinotoiminnan kehit-     ten, että Kolarin kunnan myönteisestä kehityk-
19582:   ymiseen suunnatuilla lisäpanostuksilla turva-      sestä voidaan huolehtia.
19583:      Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1989
19584: 
19585:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
19586: 4                                   1989 vp. -     KK n:o 344
19587: 
19588: 
19589: 
19590: 
19591:                              Till Riksdagens Herr Talman
19592:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        cementfabriken. Handels- och industriministe-
19593: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        riet tillsatte i april 1985 en arbetsgrupp, som
19594: nr 1195 av den 2 juni 1989 till vederbörande       fick i uppdrag att utreda möjligheterna att
19595: medlem av statsrådet översänt avskrift av          främja produktionsverksamheten i Kolari kom-
19596: följande av riksdagsman Esko-Juhani Tennilä        mun särskilt i fråga om cementproduktion,
19597: undertecknade spörsmål nr 344:                     gruvdrift, småindustri och turism. Arbetsgrup-
19598:                                                    pen fårdigställde snabbt en rapport, som gav
19599:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen
19600:                                                    en klar bild av de problem som var att vänta.
19601:        vidta för att beslutet om att verksam-
19602:                                                    Rapporten ledde till många konkreta åtgärder.
19603:        heten vid Parteks cementfabrik i Kolari
19604:                                                    Utgående från dessa började man undersöka å
19605:        skall läggas ner återtas?
19606:                                                    ena sidan möjligheterna att trygga verksamhe-
19607:                                                    ten vid de verk som hotades av nedläggning
19608:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       och å andra sidan att utveckla näringsstruktu-
19609: samt anföra följande:                              ren i Kolari kommun och göra den mångsidi-
19610:    Verksamheten vid Parteks fabrik i Kolari        gare.
19611: inleddes år 1968 och hela produktionskapaci-          Strukturomvandlingen inom näringslivet är
19612: teten kunde tas i bruk år 1973. Fabriken           en ständigt pågående process, som är nödvän-
19613: tillfredsställde det ökade byggnadsbehovet un-     dig för upprätthållande av den ekonomiska
19614: der högkonjunkturen på 1970-talet. Då steg         välfärden i samhället och av samhällets kon-
19615: den totala cementproduktionen i vårt land till     kurrensförmåga. För enskilda företag innebär
19616: över 2 miljoner ton. Cementleveranserna till       detta att man skapar nya verksamhetsenheter,
19617: gränsprojekten i Kiruna och Kostamus vid           utvecklar gamla och också att man 1ägger ner
19618: övergången till 1980-talet förbättrade verksam-    sådana gamla enheter som har förlorat sina
19619: hetsförutsättningarna.    Cementförbrukningen      verksamhetsförutsättningar. Sådana beslut fat-
19620: har dock minskat under 1980-talet till 1,5         tas i regel av företagen. Samhället sköter för sin
19621: miljoner ton. Samtidigt har importen av ce-        del om de allmänna verksamhetsförutsättning-
19622: ment ökat.                                         arna för näringslivet med hjälp av ekonomisk-
19623:    Partek har för avsikt att sluta med cement-     politiska, industripolitiska och även i allmänhet
19624: produktionen i Kolari. Avsikten är att samti-      med samhällspolitiska åtgärder.
19625: digt grunda en maskinverkstad i cementfabri-          Strukturomvandlingen föranleder ofta regio-
19626: kens reparationsverkstad. Verksamheten vid         nala och lokala problem, vilkas skötsel förut-
19627: maskinverkstaden kommer att betjäna bolagets       sätter särskilda åtgärder från statens sida. För
19628: olika enheter och sysselsätta ca 30 personer. De   detta ändamål har regeringen utvecklat en
19629: 64 personer som är anställda vid fabriken i        verksamhetsmodell och erfarenheterna av den
19630: Kolari erbjuds omskolning och arbetsplatser        har varit mycket positiva. Inrikesministeriet
19631: antingen i den nya maskinverkstaden eller vid      tillsatte i september 1987 en arbetsgrupp för
19632: någon annan enhet inom Partek.                     strukturomvandling på centralförvaltningsni-
19633:    Sysselsättningen och behovet av att ändra       vå. Samtidigt beslöt man att efter behov på
19634: och utveckla näringsstrukturen i Kolari kom-       länsstyrelsernas initiativ tillsätta särskilda ut-
19635: mun har varit ett särskilt bekymmer för stats-     vecklingsarbetsgrupper för varje särskild prob-
19636: rådet ända sedan mitten av 1980-talet. Redan       lemsituation.
19637: då visste man att malmen i Rautuvaaragruvan           I september 1987 tillsatte länsstyrelsen i
19638: kommer att räcka högst till år 1990 och att        Lapplands län på inrikesministeriets förslag er
19639: utsikterna för cementfabrikens produktion är       utvecklingsarbetsgrupp för skötsel av de pro·
19640: ganska dåliga. Partek tillsatte redan då en        blem som stängningen av gruvan i Kolar
19641: arbetsgrupp, som fick i uppdrag att undersöka      föranleder. Arbetsgruppen fick i uppgift
19642: möjligheterna att bedriva en verksamhet i             - att bereda de mål och åtgärder sorr
19643: Kolari som skulle komplettera eller ersätta        skötseln av de problem som stängningen a'
19644:                                       1989 vp. -      KK n:o 344                                     5
19645: 
19646: Rautuvaaragruvan föranleder i Kolari kom-              satsning på utveckling av näringsverksamheten
19647: mun samt lägga fram målen och förslagen tili           tryggar bibehållandet av en folkmängd i kom-
19648: åtgärder för arbetsgruppen för strukturom-             munen som minst motsvarar den nuvarande
19649: vandling inom centralförvaltningen                     och en stabil utveckling inom kommunaleko-
19650:    - ingå avtal om beslut som skall fattas i           nomin. Arbetsgruppen har fäst särskild upp-
19651: Lapplands Iän för skötsel av problemen                 märksamhet vid utbildningsåtgärder och åtgär-
19652:    - sköta om uppföljningen och eftervården            der som gör näringsstrukturen mångsidigare.
19653: av de utvecklingsåtgärder som vidtas.                     Den tredje mellanrapporten som arbetsgrup-
19654:    Arbetsgruppen lade fram ett preliminärt åt-         pen för utveckling av Kolari gav ger en bra
19655: gärdsprogram i form av en mellanrapport för            bild av de resultat som man har kunnat uppnå
19656: inrikesministeriets arbetsgrupp för strukturom-        för lösning av problemen i Kolari kommun
19657: vandling i slutet av år 1987. Efter det har            genom att kombinera och koordinera olika
19658: mellanrapporterna getts varje halvår. A vsikten        myndigheters åtgärder. Kolari kommuns bud-
19659: är att slutrapporten överlåts tili länsstyrelsen i     getförslag för år 1989 och den utveckling av
19660: Lapplands Iän före utgången av år 1989.                servicen som nämns i förslaget utstrålar tro på
19661:    Vid det möte som arbetsgruppen för struk-           framtiden, trots stängningen av Rautuvaara-
19662: turomvandling höll 11.5.1989 behandlades en            gruvan. Man beräknar att utvecklingen inom
19663: justering av det uppdrag som arbetsgruppen för         andra näringar, bl.a. turismen, ersätter förlus-
19664: utveckling av Kolari hade fått. Härvid beslöt          terna. Man kan också beräkna att de beslut
19665: man att föreslå för inrikesministeriet att den av      som fattats under den tid utvecklingsarbets-
19666: länsstyrelsen i Lapplands Iän tillsatta arbets-        gruppen har verkat leder tili att efterfrågan på
19667: gruppen för utveckling av Kolari så fort som           arbetskraft ökar med 355 personer inom Ko-
19668: möj1igt på ministeriets initiativ skulle bereda ett    lariområdet. Dessutom har kolariborna fått 26
19669: förslag tili åtgärder för ersättande av de ar-         arbetsplatser av de anställda vid gruvbolaget
19670: betsplatser som går förlorade då Parteks ce-           som flyttat tili Rautaruukkis arbetspatser på
19671: mentfabrik läggs ner.                                  annat håll. Kombineringen och koordineringen
19672:     Den arbetsgrupp för utveckling av Kolari           av myndigheternas åtgärder bl.a. inom den
19673: som länsstyrelsen i Lapplands Iän har tillsatt         regionalpolitiska finansieringen och utbildning-
19674: har redan tidigare i sin målsättning beaktat de        en har gett synnerligen goda resultat.
19675: arbetsplatser vid Parteks cementfabrik som är             1 arbetsgruppen för strukturomvandling in-
19676: hotade. Arbetsgruppens kvantitativa mål är att         om centralförvaltningen och arbetsgruppen för
19677:  skapa 400 nya arbetsplatser före utgången av          utveckling av Kolari följer man fortfarande
19678:  år 1989. Arbetsgruppen föresatte sig att under-       utvecklingen i Kolari kommun. Statens åtgär-
19679:  söka och få tili stånd åtgärder genom vilka           der kommer även i fortsättningen att styras på
19680:  bl.a. alla de arbetsplatser som går förlorade då      ett effektivt och mångsidigt sätt så att en
19681:  Rautuvaaragruvan stängs ersätts med perma-            positiv utveckling inom Kolari kommun kan
19682:  nenta arbetsplatser så att man genom en extra         tryggas.
19683:      Helsingfors den 29 juni 1989
19684: 
19685:                                                       Handels- och industriminister Ilkka Suominen
19686:                                               1989 vp.
19687: 
19688: Kirjallinen kysymys n:o 345
19689: 
19690: 
19691: 
19692: 
19693:                                  Backman ym.: Helsingin yliopiston halli~non uudistamisesta
19694: 
19695: 
19696:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19697: 
19698:    Helsingin yliopisto on maamme viimeinen          kaikki yliopistoyhteisön henkilöryhmät, profes-
19699: korkeakoulu, jonka hallintoa ei ole uudistettu.     sorit, yliopiston muu henkilökunta ja opiskeli-
19700: Opetusministeriössä valmistellaan kuitenkin         jat, ovat tasapuolisesti edustettuina yliopiston
19701: parhaillaan uutta lakia ja asetusta Helsingin       hallinnossa. Millään ryhmittymällä ei pidä olla
19702: yliopiston järjestysmuodon perusteista.             päätöksentekoon oikeuttavaa yksinkertaista
19703:    Ministeriön työn pohjana on yliopiston suu-      enemmistöä yliopiston monijäsenisissä hallin-
19704: ren konsistorin vuonna 1987 hyväksymä la-           toelimissä.
19705: kiehdotus. Tämä ehdotus ei kuitenkaan edusta           Asianmukaisen muutoksenhakumenettelyn
19706: koko yliopistoyhteisön näkemystä, sillä konsis-     turvaamiseksi ja yliopistoyhteisön jäsenten oi-
19707: tori ei ollut halukas tekemään lakiehdotusta        keussuojan lisäämiseksi tulisi Helsingin yliopis-
19708: yhteistyössä yliopiston henkilökuntajärjestöjen     toon perustaa myös monijäseninen muutoksen-
19709: ja Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan kans-      hakulautakunta. Tässä yliopiston ylimmässä
19710: sa. Niinpä ylioppilaskunta ja henkilökuntajär-      sisäisessä muutoksenhakuelimessä tulee kaik-
19711: jestöt tekivät yhteisen, konsistorin ehdotukses-    kien yliopistoyhteisön tahojen olla edustettui-
19712: ta poikkeavan lakiehdotuksen, joka jätettiin        na.
19713: opetusministeriölle vuonna 1986.                       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19714:    Opetusministeriö käy uutta lakia koskevia        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19715: virallisia keskusteluja vain yliopiston nykyisen    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19716: johdon kanssa. Näin ministeriö ei kuitenkaan        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19717: saa tarpeeksi monipuolista tietoa yliopiston                   Onko Hallituksen käsityksen mukaan
19718: tilanteesta ja toiminnasta, sillä yliopiston reh-           Helsingin yliopiston hallinnon oltava
19719: tori on ilmoittanut tuovansa keskusteluissa                 demokraattinen siten, että kaikki yli-
19720: esille vain konsistorin kannan. Yliopistoyhtei-             opistoyhteisön ryhmittymät ovat tasa-
19721: sön enemmistön mielipiteet eivät tule esiin.                puolisesti edustettuina yliopiston hallin-
19722:    Yliopiston päätoimintoja ovat tutkimus,                   toelimissä, ja
19723: opetus ja opiskelu. Jotta hallinto voisi tehok-                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19724: kaasti toteuttaa tehtäväänsä, päätoimintojen                ryhtyä, jotta kaikkien yliopistoyhteisön
19725: helpottamista, sillä on oltava riittävä asiantun-           eri ryhmittymien näkökannat tulevat
19726: temus yliopiston oloista. Tämä edellyttää, että             huomioon otetuiksi lain valmistelussa?
19727: 
19728:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1989
19729: 
19730:           Jouni Backman               Jukka Gustafsson              Pentti Lahti-Nuuttila
19731:           Marja-Liisa Tykkyläinen     Kari Urpilainen               Pekka Haavisto
19732:           Tellervo Renko              Anna-Liisa Jokinen            Juho Sillanpää
19733:           Mirja Ryynänen              Heli Astala                   Sinikka H urskainen-Leppänen
19734:           Mats Nyby                   Arto Lapiolahti               Timo Roos
19735:           Esko Seppänen               Timo Kietäväinen              Riitta Myller
19736:           Arja Alho                   Risto Ahonen                  Virpa Puisto
19737:           Markku Pohjola              Matti Vähänäkki               Antero Kekkonen
19738:           Erkki Pulliainen            Liisa Jaakonsaari             Tarja Kautto
19739:           Antti Kalliomäki            Lea Savolainen                Esko-Juhani Tennilä
19740:                                       Kerttu Törnqvist
19741: 
19742: 
19743: 290010D
19744: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 345
19745: 
19746: 
19747: 
19748: 
19749:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19750:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tuksen esitys eduskunnalle voidaan antaa ke-
19751: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vätistuntokaudella 1990.
19752: olette 2 päivänä kesäkuuta 1989 päivätyn               Kuten muidenkin korkeakoulujen osalta on
19753: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        opetusministeriön tarkoituksena, että myös
19754: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       Helsingin yliopiston hallinto rakennetaan siten,
19755: edustaja Backmanin ym. näin kuuluvasta kir-         että kaikki yliopiston henkilöstöryhmät ja opis-
19756: jallisesta kysymyksestä n:o 345:                    kelijat ovat edustettuina yliopiston eri hallin-
19757:                                                     toelimissä.
19758:           Onko Hallituksen käsityksen mukaan           Opetusministeriö on yliopiston hallinnon-
19759:        Helsingin yliopiston hallinnon oltava        uudistuksesta käynyt keskusteluja ensisijaisesti
19760:                                                     yliopiston johdon kanssa, jonka tehtävänä on
19761:        demokraattinen siten, että kaikki yli-       edustaa yliopistoyhteisöä. Tämän lisäksi ovat
19762:        opistoyhteisön ryhmittymät ovat tasa-        yliopiston eri henkilöstöryhmät ja opiskelijat
19763:        puolisesti edustettuina yliopiston hallin-   jättäneet opetusministeriölle useita eri kannan-
19764:        toelimissä, ja                               ottoja ja käyneet ministeriössä keskustelemas-
19765:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      sa. Opetusministeriö on useassa yhteydessä
19766:        ryhtyä, jotta kaikkien yliopistoyhteisön     korostanut yliopiston johdolle, että yliopiston
19767:        eri ryhmittymien näkökannat tulevat          kantoja muotoiltaessa tulee yliopiston johdon
19768:        huomioon otetuiksi lain valmistelussa?       käydä riittävät keskustelut yliopistoyhteisön eri
19769:                                                     osapuolten kanssa.
19770:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             Opetusministeriö on siis saanut paitsi yliopis-
19771: taen seuraavaa:                                     ton virallisen esityksen, myös eri henkilöstöryh-
19772:                                                     mien ja opiskelijoiden kannanotot Helsingin
19773:    Helsingin yliopiston esitys yliopiston hallin-   yliopiston hallinnon uudistamiseen. Tämän li-
19774: non uudistamiseksi saapui opetusministeriöön        säksi on keskusteluja käyty sekä opetusminis-
19775: joulukuussa 1987. Sen jälkeen on opetusminis-       teriössä että yliopiston sisällä eri henkilöstöryh-
19776: teriön ja Helsingin yliopiston kesken käyty         mien kanssa. Näitä tullaan jatkamaan. Näin
19777: keskusteluja esityksen sisällöstä. Nämä keskus-     ollen voidaan todeta, että eri ryhmien näkö-
19778: telut jatkuvat edelleen. Opetusministeriön pyr-     kannat ovat varsin hyvin opetusministeriön
19779: kimyksenä on valmistella asia siten, että halli-    tiedossa.
19780: 
19781:     Helsingissä 31 päivänä heinäkuuta 1989
19782: 
19783:                                                                Opetusministeri Christoffer Taxell
19784:                                       1989 vp. -      KK n:o 345                                      3
19785: 
19786: 
19787: 
19788: 
19789:                                Tili Riksdagens Herr Talman
19790:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          avser undervisningsministeriet att förvaltningen
19791: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           vid Helsingfors universitet byggs upp så att alla
19792: av den 2 juni 1989 tili vederbörande medlem av        personalgrupper och de studerande vid univer-
19793: statsrådet översänt en avskrift av följande av        sitetet representeras i universitetets olika för-
19794: riksdagsman Backman m.fl. undertecknade               valtningsorgan.
19795: spörsmål nr 345:                                         Undervisningsministeriet har fört överlägg-
19796:           Skall enligt Regeringens uppfattning        ningarna om universitetets förvaltningsreform
19797:        förvaltningen vid Helsingfors universi-        närmast med ledningen för universitetet, vars
19798:        tet vara demokratisk på så sätt att alla       uppgift det är att företräda universitetskollek-
19799:        grupperingar inom universitetskollekti-        tivet. Dessutom har de olika personalgrupper-
19800:        vet är jämnt representerade i universi-        na och de studerande vid universitetet gett
19801:        tetets förvaltningsorgan, och                  undervisningsministeriet olika ställningstagan-
19802:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        den och besökt ministeriet för diskussioner.
19803:        ta för att åsikterna hos alla gruppering-      Undervisningsminsteriet har i flera samman-
19804:        ar vid universitetet skall beaktas vid         hang påpekat för universitetets ledning att när
19805:        lagberedningen?                                universitetets ställningstaganden utformas, bör
19806:                                                       universitetets ledning föra tiliräckliga överlägg-
19807:                                                       ningar med de olika parterna i universitetskol-
19808:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt
19809:                                                       lektivet.
19810: följande:
19811:                                                          Utöver universitetets officiella förslag har
19812:     Helsingfors universitets förslag tili reform av   undervisningsministeriet således även inhämtat
19813: universitetets förvaltning ankom tili undervis-       de olika personalgruppernas och de studeran-
19814: ningsministeriet i december 1987. Därefter har        des ställningstaganden tili reformen av Helsing-
19815: det förts överläggningar mellan undervisnings-        fors universitets förvaltning. Dessutom har
19816: ministeriet och Helsingfors universitet om in-        överläggningar förts dels vid undervisningsmi-
19817: nehållet i förslaget. Dessa diskussioner pågår        nisteriet, dels inom universitetet med olika
19818: fortfarande. Undervisningsministeriet försöker        personalgrupper. Överläggningarna kommer
19819: bereda ärendet så att en regeringsproposition         att fortsättas. Det kan således fastslås att
19820: tili riksdagen kan avges under vårplenum 1990.        undervisningsministeriet rätt väl är medvetet
19821:     Såsom vad de övriga högskolorna beträffar,        om de olika gruppernas åsiher.
19822:      Helsingfors den 31 juli 1989
19823: 
19824:                                                          Undervisningsmin:stt:r Christoffer Taxell
19825:                                               1989 vp.
19826: 
19827: Kirjallinen kysymys n:o 346
19828: 
19829: 
19830: 
19831: 
19832:                                  Hämäläinen: Pellonraivauskiellon kiertämisestä kuivatushankkei-
19833:                                      den avulla
19834: 
19835: 
19836:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19837: 
19838:    Maatalouden ylituotannon ongelmat voi-           muuttaisi merkittävästi paikan maisemallisia ja
19839: daan pelkistää siiten, että maassamme on            ympäristön kulttuurihistoriallisia arvoja. Huo-
19840: edelleen käytössä liikaa peltoalaa. Maatalous       mionarvoista on myös se, että kuivatushanket-
19841: 2000 -komitean työssä varovaisimmatkin arviot       ta ajanut viljelijä on vasta muutama vuosi
19842: päätyivät siihen, että peltoalaa on liikaa aina-    sitten ostanut kyseisen maa-alueen valtiolta
19843: kin 500 000 ha, vaikka tavoitteeksi asetettaisiin   lisämaiksi, ja tulvien esiintymisen ajoittain on
19844: maataloustuotannon omavaraisuus. Viennin            täytynyt olla kaupanteon hetkellä hyvin osa-
19845: yhä vaikeutuessa on jatkettu toimia peltoalan       puolten tiedossa. Kuivatushankkeen kustannus-
19846: poistamiseksi käytöstä ja vuosittain käytetään      arvio on noin 500 000 markkaa.
19847: runsaasti valtion varoja erilaisiin luopumis-,         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19848: kesannointi- ym. korvauksiin. Myös pellon-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
19849: raivauksen rajoittamiseksi on lainsäädännölli-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19850: siä toimia kiristetty.                              jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19851:    Samaan aikaan näyttää kiinnostus erilaisia                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että
19852: kuivatushankkeita kohtaan lisääntyvän eri                  pellonraivauskieltoa kierretään eri puo-
19853: puolilla maata, ja perusteluina on usein maan              lilla maata kuivatushankkeiden varjolla,
19854: saaminen tehokkaampaan maatalouskäyttöön.                  että maataloustuotannon supistamiseen
19855: Näin on laita myös julkisuuteen nousseessa                 tähtääviä toimia mitätöidään käyttä-
19856: tapauksessa, jossa Helsingin vesi- ja ympäris-             mällä runsaasti varoja kyseenalaisiin
19857: töpiiri on ruopannut Mäntsälän Hirvihaarassa               kuivatushankkeisiin, että vesi- ja ympä-
19858: sijaitsevaa Mustijokea. Hankkeen perusteluina              ristöpiireillä näyttää olevan vaikeuksia
19859: on ollut keskimäärin joka neljäs vuosi esiinty-            toimia yleisen edun mukaisesti määrä-
19860: vien kesätulvien torjuminen noin 14 peltoheh-              rahoja ohjatessaan, ja
19861: taarin alueella.                                               mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
19862:    Kuivatushanke on herättänyt runsaasti ar-               ettei tällaisia hankkeita enää toteutettai-
19863: vostelua, koska siihen liittyvä kosken ruoppaus            si?
19864:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1989
19865: 
19866:                                        Tuulikki Hämäläinen
19867: 
19868: 
19869: 
19870: 
19871: 290010D
19872: 2                                    1989 vp. -       KK n:o 346
19873: 
19874: 
19875: 
19876: 
19877:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19878:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Hirvihaaranjoen järjestelytyö nyt kysymyk-
19879: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          sessä olevine lisäperkauksineen on toteutettu
19880: olette 2 päivänä kesäkuuta 1989 päivätyn               tulvasuojelutarkoituksessa.       Tulvasuojelutyöt
19881: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           ovat harkinnanvaraisia valtion varoilla toteu-
19882: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          tettavia yleisiä vesistötöitä, joista päättää edus-
19883: edustaja Tuulikki Hämäläisen näin kuuluvasta           kunta.
19884: kirjallisesta kysymyksestä n:o 346:                       Laki pellonraivausmaksusta (602/87) tuli
19885:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että         voimaan 1.7.1987, ja sitä on sen jälkeen muu-
19886:        pellonraivauskieltoa kierretään eri puo-        tettu 31.12.1987 ja 29.12.1988 annetuilla laeilla
19887:        lilla maata kuivatushankkeiden varjolla,        (1318/87) ja (1306/88). Lain tavoitteena on
19888:        että maataloustuotannon supistamiseen           vähentää maataloustuotteiden ylituotantoa ra-
19889:        tähtääviä toimia mitätöidään käyttä-            joittamalla viljelyksessä olevan määrän kasvua.
19890:        mällä runsaasti varoja kyseenalaisiin           Lain 1 §:n 3 momentin mukaan laissa tarkoi-
19891:        kuivatushankkeisiin, että vesi- ja ympä-        tettuna raivauksena ei pidetä yli kymmenen
19892:        ristöpiireillä näyttää olevan vaikeuksia        vuotta viljelemättömänä olleen peltoalueen rai-
19893:        toimia yleisen edun mukaisesti määrä-           vausta, jos sen kuivatus valtion tuella on
19894:        rahoja ohjatessaan, ja                          valmistunut vuoden 1984 jälkeen.
19895:            mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,           Maatilahallituksen käyttöön kuivatustöihin
19896:        ettei tällaisia hankkeita enää toteutettai-     osoitetuilla maankuivatusvaroilla valtaojitetaan
19897:        si?                                             maatilahallituksen asiaa koskevien ohjeiden
19898:                                                        mukaan ainoastaan peltoja ja peltovaltaisia
19899:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             alueita. Varojen käytöstä päättävät maatilahal-
19900: taen seuraavaa:                                        litus ja maatalouspiirit.
19901:     Hirvihaaranjoen/Mustijoen lisäperkaus liit-           Vaikka maatalouden ylituotantoa pyritään-
19902: tyy 1970-luvulla valtion varoin toteutettuun           kin supistamaan, tarkoituksenmukaisinta on,
19903: Hirvihaaranjoen vesistönjärjestelytyöhön. Nyt          että viljelyyn jäävät pellot voidaan viljellä
19904: työn alla oleva osa, jonka hyötyalue on noin 14        mahdollisimman pienin tuotantokustannuksin
19905: hehtaaria, on vesioikeuden määräämää velvoi-           ja korkealaatuista satoa tuottaen. Peltojen hy-
19906: teperkausta. '/esioikeus antoi päätöksensä vesi-       villä kuivatusoloilla on merkitystä myös maan
19907: ja ympäristöpiiristä riippumattomien toimitus-         eroosion ja vesistöjen ravinnekuormituksen vä-
19908: miesten esityksen mukaisesti ja velvoitti järjes-      hentämisen kannalta.
19909: tely-yhtiön tekemään lisäperkauksen. Lisäper-             Edellä sanotun perusteella katson, ettei pel-
19910: kaus tehdään valtion vesistötyövaroilla osana          lonraivausmaksulain ja toisaalta maankuiva-
19911: Hirvihaaranjoen järjestelyä, johon se kiinteästi       tushankkeiden toteuttaminen ole sillä tavoin
19912: liittyy. Koko hankkeen hyötyalue on noin 650           ristiriidassa, että asia antaisi hallitukselle aihet-
19913: hehtaaria.                                             ta enempiin toimenpiteisiin.
19914: 
19915:     Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 1989
19916: 
19917:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
19918:                                      1989 vp. -       KK n:o 346                                      3
19919: 
19920: 
19921: 
19922: 
19923:                               Tili Riksdagens Herr Talman
19924:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Vattenståndsregleringen i Hirvihaaranjoki
19925: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse            tillsammans med de nu ifrågavarande tilläggs-
19926: av den 2 juni 1989 tili vederbörande med1em av         rensningarna har genomförts tili skydd mot
19927: statsrådet översänt avskrift av följande av            översvämningar. Arbeten för översvämnings-
19928: riksdagsledamot Tuulikki Hämäläinen under-             skydd är allmänna vattendragsarbeten, som
19929: tecknade spörsmål nr 346:                              enligt prövning genomförs med statliga medel.
19930:                                                        Härom besluter riksdagen.
19931:           Är Regeringen medveten om att för-
19932:        budet mot åkerröjning kringgås på oli-             Lagen om åkerröjningsavgift (602/87) trädde
19933:        ka håll i landet under sken av torrlägg-        i kraft 1. 7.1987 och den har därefter ändrats
19934:        ningsprojekt, att åtgärder inriktade på         genom lagarna (1318/87) och (1306/88) av
19935:        begränsning av jordbruksproduktionen            31.12.1987 och 29.12.1988. Lagens ändamål är
19936:        omintetgörs genom att rikligt med me-           att minska på överproduktionen av jordbruks-
19937:        del används för tvivelaktiga torrlägg-          produkter genom att begränsa ökningen av den
19938:        ningsprojekt, att vatten- och miljödist-        mängd som odlas. Enligt 1 § 3 mom. i lagen
19939:        rikten tycks ha svårigheter att fungera i       betraktas som i lagen avsedd röjning inte
19940:        enlighet med det allmänna intresset vid         röjning av åkerområde som varit ouppodlat
19941:        styrning av anslag och                          över tio år, om den statligt stödda torrlägg-
19942:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         ningen av området blivit klar efter år 1984.
19943:        ta för att dylika projekt inte längre              Enligt jordbruksstyrelsens anvisningar sker
19944:        genomförs?                                      utfallsdikning med medel, som är avsedda för
19945:                                                        torrläggning och har anvisats jordbruksstyrel-
19946:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           sen för torrläggningsarbeten, enbart i åkrar och
19947: samt anföra följande:                                  områden som domineras av åkrar. Jordbruks-
19948:                                                        styre1sen och lantbruksdistrikten besluter om
19949:    Tilläggsrensningen av åarna Hirvihaaranjo-          användningen av medlen.
19950: ki/Svartsån hör ihop med den vattenståndsre-
19951: glering som där genomfördes på 1970-talet med             Fastän avsikten är att försöka minska lant-
19952: statliga medel. Den del som nu är under arbete         brukets överproduktion är det mest ändamåls-
19953: och vars båtnadsareal är ca 14 hektar, består          enliga att de åkrar som förblir uppodlade kan
19954: av en tilläggsrensning, ålagd av vattendomsto-         odlas med så små produktionskostnader som
19955: len. Vattendomstolen gav sitt beslut i enlighet        möjligt och så att de producerar en högklassig
19956: med förslag vilka hade framförts av förrätt-           skörd. Att åkrarna är väl avvattnade har
19957: ningsmän som var oavhängiga av vatten- och             betydelse även för en minskning av jorderosio-
19958: miljödistriktet och ålade vattenregleringsbola-        nen och av näringsämnesbelastningen i vat-
19959: get att utföra en tilläggsrensning. Tilläggsregle-     tendragen.
19960: ringen utförs med statens medel för vatten-               På grund av det ovan anförda anser jag att
19961: dragsarbeten som en del av vattenståndsregle-          lagen om åkerröjningsavgift och torrläggnings-
19962: ringen i Hirvihaaranjoki, vartill den har en fast      projekten inte på ett sådant sätt står i konflikt
19963: anknytning. Hela projektets båtnadsareal är ca         med varandra att ärendet skulle föranleda
19964: 650 hektar.                                            några ytterligare åtgärder från regeringens sida.
19965: 
19966:      Helsingfors den 28 juni 1989
19967: 
19968:                                                      Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
19969:                                                1989 vp.
19970: 
19971: Kirjallinen kysymys n:o 347
19972: 
19973: 
19974: 
19975: 
19976:                                   J. Roos ym.: Kotimaisen puutarhatuotannon turvaamisesta
19977: 
19978: 
19979:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19980:    Suomen puutarhatuotanto on perinteisesti          suuden lisääntyneen halun tuoda tuotteita ul-
19981: ollut maatalouden suoran säätely- ja tukijärjes-     komailta. Esimerkiksi pakasteteollisuus on vä-
19982: telmän ulkopuolella. Tuotteiden hinnoittelu ta-      hentänyt jo tänä vuonna lähes olemattomiin
19983: pahtuu osittain kysynnän ja tarjonnan pohjal-        kotimaisen raaka-aineen sopimustuotannon.
19984: ta. Kotimaista tuotantoa on suojattu pääsään-        Tuontiuhka on mahdollisten GATT- ja EY-
19985: töisesti kesä- ja osaksi talviaikaan ulkomaiselta    päätösten myötä jatkuvasti lisääntymässä.
19986: tuonnilta.                                              Tehtyjen selvitysten mukaan suomalaiset ku-
19987:    Kotimainen puutarhatuotanto on kehittynyt         luttajat arvostavat kuitenkin kotimaisia puutar-
19988: perinteisestä maataloustuotannosta erikoistuen       hatuotteita erittäin paljon. Kuluttajat arvosta-
19989: vähitellen avomaavihanneksiin ja sen myötä           vat erityisesti kotimaisten tuotteiden puhtautta,
19990: muihin vihanneksiin sekä kukkiin ja taimiin.         makua ja tuoreutta sekä turvallisuutta. Tuon-
19991: Maatalouden ylituotantoa on näin voitu vä-           tituotteissa pelätään erityisesti lisääntyviä tor-
19992: hentää ja turvata maaseudun asutusta.                junta-aine- ja myrkkypitoisuuksia.
19993:    Puutarhatuotanto on pääsääntöisesti perhe-           Mikäli ulkomailta tapahtuva tuonti lisääntyy
19994: viljelmäpohjaista, jossa on mukana usein myös        nykyistä tahtia, aiheuttaa se kotimaisen puu-
19995: tilan perhe. Yksi tila työllistää useimmiten         tarhatuotannon uhkaavan pienentymisen. Täs-
19996: perheestä neljä henkilöä. Tällaisten tilojen tila-   tä on puolestaan seurauksena lisääntyvää työt-
19997: koko on yleensä pieni, ja puutarhatuotanto on        tömyyttä alalla. Lisäksi kuluttajat eivät enää
19998: ainoa toimeentulolähde. Myös keskikokoisille         voi valita puhtaiden kotimaisten ja tuontituot-
19999: kasvinviljelytiloille vähäinen puutarhatuotanto      teiden välillä.
20000: antaa merkittävän lisätoimeentulolähteen.               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20001:    Vuonna 1989 kotimaisen puutarhatuotannon          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20002: arvo oli 1 720 miljoonaa markkaa ja työllistävä      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20003: vaikutus kuljetus- ja pakkausala, elintarvike-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20004: teollisuus, puutarhaopetus ja kauppa mukaan                    Onko Hallitus tietoinen lisääntyvästä
20005: luettuina useita kymmeniä tuhansia henkilöitä.              puutarhatuotteiden ulkomaisesta tuon-
20006:    Kotimainen puutarhatuotanto ei normaalei-                nista ja kotimaisen puutarhatuotannon
20007: na vuosina kata koko maan kulutustarvetta,                  vaikeuksista, ja
20008: vaan sitä täydennetään tuonnilla. Kotimaan                     mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20009: puutarhatuottajat ovat viime vuosina joutuneet              ryhtyä kotimaisen puutarhatuotannon
20010: huolestuneina huomaamaan kaupan ja teolli-                  toimintaedellytysten parantamiseksi?
20011:      Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1989
20012: 
20013:           Jukka Roos                    Mikko Elo                      Raimo Vuoristo
20014:           Iiris Hacklin                 Virpa Puisto                   Arto Lapiolahti
20015: 
20016: 
20017: 
20018: 
20019: 2900IOD
20020: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 347
20021: 
20022: 
20023: 
20024: 
20025:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20026:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     vuonna 1988 7,5 milj. kg. Vielä vuosikymme-
20027: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      nen alussa, esimerkiksi vuonna 1983 tuonti-
20028: olette 6 päivänä kesäkuuta 1989 päivätyn           määrä oli 1,7 milj. kg. Pakastevihannesten
20029: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       tuojana ovat olleet lähinnä kauppa- ja tuonti-
20030: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      liikkeet eikä niinkään elintarviketeollisuus.
20031: edustaja J. Roosin ym. näin kuuluvasta kirjal-     Teollisuus tuo maahan raaka-aineiksi käytettä-
20032: lisesta kysymyksestä n:o 347:                      viä kasviksia, mutta näiden tuonti ei ole viime
20033:                                                    vuosina merkittävästi lisääntynyt. Valmiiden
20034:           Onko Hallitus tietoinen lisääntyvästä    ulkomaisten pakastekasvisten tuonti alentaa
20035:        puutarhatuotteiden ulkomaisesta tuon-       kotimaisen jalostusteollisuuden osuutta näiden
20036:        nista ja kotimaisen puutarhatuotannon       tuotteiden markkinoista ja se uhkaa myös
20037:        vaikeuksista, ja                            kasvisten sopimusviljelyä kotimaassa.
20038:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20039:                                                        Puutarhatuotteiden tuonnin säätely perustuu
20040:        ryhtyä kotimaisen puutarhatuotannon
20041:                                                    tulleihin ja ajallisesti rajoitettuihin, määrällisiin
20042:        toimintaedellytysten parantamiseksi?
20043:                                                    tuontirajoituksiin eli tuontilisensseihin. Tuonti-
20044:                                                    lisenssien piiriin kuuluvat kaikki tärkeimmät
20045:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kotimaassa tuotettavat vihannekset, hedelmät,
20046: vasti seuraavaa:                                   marjat ja leikkokukat sekä useat valmiit kasvis-
20047:    Puutarhatuotteiden eli vihannesten, hedel-      ja hedelmätuotteet. Lisenssijärjestelmään kuu-
20048: mien, marjojen ja koristekasvien kysyntä Suo-      luvien tuotteiden tuontia ei sallita ajanjaksoina,
20049: messa on kuluvalla vuosikymmenellä jatkuvasti      jolloin vastaava kotimainen tuotanto riittää
20050: kasvanut. Samanaikaisesti myös puutarhatuot-       kattamaan       kysynnän.        Puutarhatuotteiden
20051: teiden viljely on laajentunut. Avomaan vihan-      tuontilisenssien myöntämiskäytännössä ei ole
20052: nesten viljelyala oli vuonna 1988 noin 8 000 ha,   tapahtunut olennaisia muutoksia viime vuosi-
20053: joka oli noin 450 ha enemmän kuin vastaava         na. Lisenssijärjestelmä ei kuitenkaan koske
20054: viljelyala vuonna 1987. Marjoja viljeltiin noin    kaikkia puutarhatuotteita, vaan sen ulkopuo-
20055: 4 300 ha:n alalla, josta vastaavaa lisäystä oli    lelle jäävät esimerkiksi pakastevihannekset, vi-
20056: 200 ha. Kasvihuoneviljelyn käytössä oli 450 ha     herkasvit ja taimitarhatuotteet.
20057: ja viljelyalan laajennus 18 ha.                        Kansainvälistä kauppaa koskevissa GATT-
20058:    Kotimaisen puutarhatuotannon määrä ja sen       neuvotteluissa pyritään jatkuvasti vähentämään
20059: osuus kokonaiskulutuksesta on satotason mu-        valtioiden välisen kaupan esteinä olevia tuon-
20060: kaan vuosittain vaihdellut huomattavasti sekä      tisuojajärjestelmiä. Neuvottelut ovat tällä het-
20061: yksittäisten tuotteiden että eri tuoteryhmien      kellä vaiheessa, jossa tulleja, tuontimaksuja ja
20062: kohdalla. Tällä vuosikymmenellä esimerkiksi        muita tuonnin rajoituksia ei voida lisätä aikai-
20063: mansikan tuotanto on ollut noin 10--100%           sempaan tuonnin säätelyyn verrattuna. Tuon-
20064: kokonaiskulutuksesta. Maassamme viljeltävien       tilisenssien myöntämiskäytäntöä ei siten ole
20065: avomaan vihannesten omavaraisuusaste on            mahdollista tiukentaa eikä lisenssijärjestelmää
20066: puolestaan ollut noin 90 %, kasvihuonevihan-       voida laajentaa koskemaan esimerkiksi pakas-
20067: nesten ja leikkokukkien noin 80 % ja taimitar-     tevihanneksia.
20068: hatuotteiden noin 60--80 %.                            Hallitus pitää tärkeänä, että kuluttajille voi-
20069:    Puutarhatuotteiden kulutuksen kasvun myö-       daan ympäri vuoden tarjota monipuolinen va-
20070: tä myös näiden tuotteiden tuontimäärät ovat        likoima puutarhatuotteita ja että kotimaisen
20071: lisääntyneet. Merkittävintä tuonnin lisäys on      tuotannon osuus tästä tarjonnasta on tuotan-
20072: ollut pakastevihannesten kohdalla. Vuonna          tomahdollisuudet huomioon ottaen riittävän
20073: 1987 tuotiin pakastevihanneksia 5 milj. kg ja      suuri. Hallitus tulee tämän vuoksi käyttämään
20074:                                    1989 vp. -      KK n:o 347                                     3
20075: 
20076: nykyisiä puutarhatuotteiden tuonnin rajoitus-       ka-aineen riittävän saannin turvaaminen edel-
20077: järjestelmiä siinä määrin kuin se kansainvälis-     lyttää tuonnin sääntelyn aikanakin teollisuuden
20078: ten sopimusten mukaan on mahdollista. Elin-         ja puutarhatuottajien välisen sopimusjärjestel-
20079: tarviketeollisuuden tarvitseman kotimaisen raa-     män kehittämistä.
20080:     Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 1989
20081: 
20082:                                                   Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
20083: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 347
20084: 
20085: 
20086: 
20087: 
20088:                               Till Riksdagens Herr Talman
20089:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        varit beträffande djupfrysta grönsaker. År 1987
20090: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse         importerades 5 miljoner kg djupfrysta grönsa-
20091: av den 6 juni 1989 tili vederbörande medlem av      ker och år 1988 7,5 miljoner kg. Annu i början
20092: statsrådet översänt avskrift av följande av         av decenniet, t.ex. år 1983, importerades 1,7
20093: riksdagsman J. Roos m.fl. undertecknade             miljoner kg. Det är främst handels- och im-
20094: spörsmål nr 347:                                    portföretag och så1edes inte livsmedelsindustrin
20095:                                                     som har importerat djupfrysta grönsaker. ln-
20096:           Är Regeringen medveten om den
20097:                                                     dustrin importerar visserligen vegetabilier som
20098:        ökande importen av trädgårdsproduk-          skall användas som råvara, men importen av
20099:        ter och de svårigheter som den inhems-
20100:                                                     dessa har under de senaste åren inte ökat
20101:        ka trädgårdsod1ingen befinner sig i, och     märkbart. lmporten av färdiga djupfrysta ve-
20102:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
20103:                                                     getabi1ier minskar den inhemska föräd1ingsin-
20104:        ta för att förbättra förutsättningarna       dustrins marknadsandel beträffande dessa pro-
20105:        för den inhemska trädgårdsodlingens          dukter och detta hotar också den avtalsenliga
20106:        verksamhet?                                  odlingen av vegetabilier i Finland.
20107:                                                        lmporten av trädgårdsprodukter regleras
20108:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        med tullar och tidsbundna, kvantitativa im-
20109: samt anföra följande:                               portbegränsningar, dvs. importlicenser. lmport-
20110:    Efterfrågan på trädgårdsprodukter, d.v.s.        1icens krävs för samtliga de viktigaste grönsa-
20111: grönsaker, frukt, bär och prydnadsväxter, har       kerna, frukterna, bären och snittblommorna
20112: ständigt ökat i Finland under innevarande           som odlas i Finland samt för ett flertal färdiga
20113: decennium. Samtidigt har odlingen av träd-          vegetariska produkter och fruktprodukter. lm-
20114: gårdsprodukter tilltagit. Odlingsarealen för fri-   port av produkter som berörs av licenssystemet
20115: 1andsgrönsaker var år 1988 ca 8 000 hektar,         är förbjuden under perioder då motsvarande
20116: vilket är ca 450 hektar mer än motsvarande          inhemska produktion täcker efterfrågan. Det
20117: area1 år 1987. Bär od1ades på en areal av ca        har under de senaste åren inte skett några
20118: 4 300 hektar, av vi1ka motsvarande tillväxt var     väsentliga ändringar av rådande praxis beträf-
20119: 200 hektar. Odlingen i växthus omfattade 450        fande beviljande av importlicens för trädgårds-
20120: hektar, dvs. en ökning på 18 hektar.                produkter. Licenssystemet gäller dock inte alla
20121:    K vantiteten på den inhemska trädgårdsod-        trädgårdsprodukter. T.ex. djupfrysta grönsa-
20122: lingen samt dess andel av den totala konsum-        ker, ständigt gröna prydnadsväxter och plant-
20123: tionen varierar beroende på skördeutfallet          skoleprodukter berörs inte av systemet.
20124: märkbart från år tili år både vad beträffar            1 GATT-förhandlingarna, som gäller inter-
20125: enskilda produkter och olika produktgrupper.        nationell handel, eftersträvas ständigt en
20126: Så har t.ex. jordgubbsproduktionen under det-       minskning av de importskydd som hindrar
20127: ta decennium varierat mellan ca 10--100% av         handeln mellan olika stater. Förhandlingarna
20128: totalkonsumtionen. Graden av självförsörjning       har nu nått ett sådant skede att nya tullar,
20129: beträffande våra inhemska frilandsgrönsaker         importavgifter och andra importbegränsningar
20130: har å sin sida varit ca 90 % samt motsvarande       inte kan införas. Rådande praxis för beviljande
20131: grad för växthusgrönsaker och snittb1ommor          av importlicens kan således inte skärpas, och
20132: ca 80 % och för plantskoleprodukter ca 60--         licenssystemet kan inte utvidgas att gälla t.ex.
20133: 80%.                                                djupfrysta grönsaker.
20134:    1 och med att konsumtionen av trädgårds-            Regeringen anser det vara viktigt att konsu-
20135: produkter växer har också importen av dessa         menterna året om kan erbjudas ett mångsidigt
20136: produkter ökat. Mest betydande har ökningen         urval av trädgårdsprodukter och att andelen
20137:                                    1989 vp. -      KK n:o 347                                     5
20138: 
20139: inhemska produkter av detta utbud är tillräck-     förutsättning för att trygga en tillräcklig till-
20140: ligt stort med beaktande av våra produktions-      gång på inhemska råvaror för livsmedelsindu-
20141: möjligheter. Därför kommer regeringen att          strin är att systemet med avtal mellan industrin
20142: använda det nuvarande systemet för begräns-        och trädgårdsodlarna utvecklas även om im-
20143: ning av import i den utsträckning detta är         porten regleras.
20144: möjligt enligt de internationella avtalen. En
20145:     Helsingfors den 28 juni 1989
20146: 
20147:                                                  Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
20148:                                                1989 vp.
20149: 
20150: Kirjallinen kysymys n:o 348
20151: 
20152: 
20153: 
20154: 
20155:                                   W asz-Höckert ym.: Vanhempainrahan maksamisesta otto- ja
20156:                                       adoptiolasten vanhemmille
20157: 
20158: 
20159:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20160:    Vanhempainrahaa maksetaan alle kaksivuo-          vottavaa, että tämä epäkohta, joskin taloudel-
20161: tiaana hoitoon otetusta ottolapsesta, jota ot-       lisesti vähämerkityksellinen mutta psykologi-
20162: toäiti tai ottoisä on jäänyt ansiotyöstä kotiin      sesti vanhemmille tärkeä symboli äidin roolin
20163: hoitamaan. Vanhempainrahan maksuajan pi-             toteuttamisessa, on tarkoitus korjata. Miten
20164: tuuteen vaikuttaa se, minkä ikäisenä lapsi           tämä aiotaan vastedes ottaa huomioon?
20165: otetaan hoitoon. Vanhempainrahaa maksetaan,             Kaikessa tieteellisessä tutkimustyössä on to-
20166: kunnes lapsen syntymästä on kulunut 234              dettu, että otto- ja adoptiolapsilla on määrät-
20167: arkipäivää, mutta kuitenkin vähintään 100            tyjä, myöhemminkin elämässä ilmeneviä vai-
20168: arkipäivää. Vanhempainrahaa maksetaan ot-            keuksia, jonka vuoksi äidin ja myös isän
20169: toäidille siitä päivästä alkaen, jolloin hän on      mahdollisuudet ottaa riittävän pitkä äitiyslo-
20170: ottanut lapsen hoitoonsa ja jäänyt kotiin an-        ma, kun saavat pitkään odotetun lapsen omaan
20171: siotyöstä. Kotiäideille tai koti-isille ei makseta   kotiinsa, on vielä tärkeämpi kuin nk. biologis-
20172: vanhempainrahaa ottolapsen hoidon vuoksi.            ten vanhempien kohdalla, koska äiti-isä-lapsi-
20173: Yli kaksivuotiaiden ottolasten ollessa kyseessä      suhde on alkanut jo välittömästi synnytyksen
20174: vanhempainrahaa ei makseta lainkaan. Lisäksi         jälkeen. Tämän johdosta tulisi täysipitkän "äi-
20175: todettakoon, että ottolapselle ei kuulu nk.          tiys- jajtai isyysloman" kestää yhtä pitkään
20176: äitiyspakkaus.                                       kuin biologisten vanhempien ollessa kysymyk-
20177:    Nämä tiedot esitetään Kansaneläkelaitoksen        sessä. Tämä edellyttää myös vanhempainrahan
20178: tammikuussa 1989' painetussa "Äitiysraha,            täysimääräisen suorittamisen, eritoten senkin
20179: isyysraha ja vanhempainraha" -esitteessä.            takia, että otto- ja adoptiolapsia on vain hyvin
20180:     Lapsettomien perheiden otto- ja adoptiolap-      rajoitetusti tarjolla Suomessa. Ne vanhemmat,
20181: set ovat edellisten määräysten mukaan heikom-        jotka kehitysmaista käyvät hakemassa ottolap-
20182: massa asemassa kuin nk. biologisten vanhem-          sensa, ovat jo joutuneet suorittamaan melkoisia
20183: pien lapset. Lapsettomuus on monelle aviopa-         taloudellisia uhrauksia.
20184: rille tila, josta muodostuu hyvin keskeinen             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20185: perhe-elämän ongelma.                                tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20186:    Silloinen sosiaali- ja terveysministeri Eeva      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20187: Kuuskoski-Vikatmaa totesi vastauksessaan 6           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20188: päivänä kesäkuuta 1985 kansanedustaja Joup-
20189: pilan suulliseen kysymykseen n:o 201: "Aitiys-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20190: avustuspakkauksen antamisesta myös adoptio-                 ryhtyä, jotta vanhempainraha makset-
20191: lapsen vanhemmille" ne syyt, minkä vuoksi                   taisiin täysipitkän ajan otto- ja adoptio-
20192: näitä pakkauksia ei ole otto- ja adoptiolapsille            lasten vanhemmille sekä että kyseiset
20193: annettu. Hän totesi, että äitiysavustuslakia                vanhemmat myös saisivat äitiyspak-
20194: ollaan parhaillaan uudistamassa, joten on toi-              kauksen?
20195:      Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1989
20196: 
20197:           Ole Wasz-Höckert              Henrik Westerlund          Sinikka Mönkäre
20198:           Erkki Pulliainen              Eeva-Liisa Moilanen        Anna-Kaarina Louvo
20199:           Håkan Nordman                 Gustav Björkstrand         Jörn Donner
20200:                       Heikki Riihijärvi                    Claes Andersson
20201: 
20202: 290010D
20203: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 348
20204: 
20205: 
20206: 
20207: 
20208:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20209:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       nessä selvittää muun muassa tarpeet ja mah-
20210: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       dollisuudet äitiys-, isyys- ja vanhempainraha-
20211: olette 6 päivänä kesäkuuta 1989 päivätyn            kauden pidentämiseen ja nykyistä joustavam-
20212: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        paan käyttöön sekä selvittää hoitovapaalla
20213: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       olevien sairausvakuutusturvassa mahdollisesti
20214: edustaja Wasz-Höckertin ym. näin kuuluvasta         olevat puutteet ja tehdä ehdotukset niiden
20215: kirjallisesta kysymyksestä n:o 348:                 korjaamiseksi. Samalla työryhmän tulee selvit-
20216:                                                     tää naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta
20217:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      annetun lain mahdollisesti edellyttämät muu-
20218:        ryhtyä, jotta vanhempainraha makset-         tokset äitiys-, isyys- ja vanhempainrahajärjes-
20219:        taisiin täysipitkän ajan otto- ja adoptio-   telmään. Työryhmän tulee työnsä aikana ottaa
20220:        lasten vanhemmille sekä että kyseiset        huomioon myös ottovanhempien vanhempain-
20221:        vanhemmat myös saisivat äitiyspak-           rahakauden kohdentumisen kehittäminen.
20222:        kauksen?
20223:                                                        Työryhmän työn valmistuttua tulee tarkas-
20224:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        teltavaksi, mihin toimenpiteisiin muun muassa
20225: vasti seuraavaa:                                    ottovanhemmille maksettavan vanhempainra-
20226:                                                     han suhteen tulisi ryhtyä.
20227:    Ottolapsen hoitoon ottamisen vuoksi mak-
20228: settavasta vanhempainrahasta on säännökset            Sosiaali- ja terveysministeriön sosiaalihuolto-
20229: sairausvakuutuslain 21-23 b §:issä. Sosiaali- ja    osastolla valmistellaan lainmuutosta, jonka
20230: terveysministeriö on 17.5.1989 asettanut työ-       mukaan myös ottovanhemmat saisivat äitiys-
20231: ryhmän, jonka tehtävänä on 31.12.1989 men-          pakkauksen.
20232: 
20233:     Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1989
20234: 
20235:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
20236:                                     1989 vp. -     KK n:o 348                                      3
20237: 
20238: 
20239: 
20240: 
20241:                              Tili Riksdagens Herr Talman
20242:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        och fåräldrapenning och att anpassa utbetal-
20243: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         ningstiden efter behovet i högre grad än för
20244: av den 6 juni 1989 tili vederbörande medlem av      närvarande. Vidare skall arbetsgruppen utreda
20245: statsrådet översänt avskrift av följande av         om det finns brister i sjukförsäkringsskyddet
20246: riksdagsman Wasz-Höckert m.fl. underteckna-         för dem som är på vårdledighet och föreslå
20247: de spörsmål nr 348:                                 ändringar för att avhjälpa dessa brister. Ar-
20248:                                                     betsgruppen skall samtidigt utreda om lagen
20249:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           om jämställdhet mellan kvinnor och män even-
20250:        vidta för att föräldrapenning skall be-      tuellt förutsätter ändringar i moderskaps-, fa-
20251:        talas tili adoptivföräldrar får full tid     derskaps- och föräldrapenningssystemet. Ar-
20252:        samt för att dessa föräldrar också skall     betsgruppen skall under sitt utredningsarbete
20253:        få moderskapsförpackning?                    också iaktta hur fördelningen av adoptivföräld-
20254:                                                     rars föräldrapenningsperiod borde utvecklas.
20255:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
20256: samt anföra följande:                                  När arbetsgruppen har slutfört sitt utred-
20257:                                                     ningsarbete blir det möjligt att granska vilka
20258:    Stadganden angående föräldrapenning som          åtgärder som bör vidtas bl.a. i fråga om
20259: betalas .för adoptivbarn ingår i 21-23 b §§         föräldrapenning tili adoptivföräldrar.
20260: sjukförsäkringslagen. Social- och hälsovårdsmi-
20261: nisteriet har 17.5.1989 tilisatt en arbetsgrupp,       Vid social- och hälsovårdsministeriets social-
20262: vars uppgift är att fram tili 31.12.1989 utreda     vårdsavdelning utarbetas en lagändring, enligt
20263: bl.a. behov och möjligheter att förlänga perio-     viiken även adoptivföräldrar kommer att erhål-
20264: den för betalning av moderskaps-, faderskaps-       la moderskapsförpackning.
20265: 
20266:     Helsingfors den 29 juni 1989
20267: 
20268:                                                    Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
20269:                                               1989 vp.
20270: 
20271: Kirjallinen kysymys n:o 349
20272: 
20273: 
20274: 
20275: 
20276:                                  T. Roos ym.: Terveyskeskusmaksun palauttamisen estämisestä
20277: 
20278: 
20279:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20280: 
20281:    Sosiaali- ja terveysministeri on keväällä jul-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20282: kisuudessa esittänyt, että ensi vuoden tulo- ja     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20283: menoarvioesitykseen tulisi sisällyttää terveys-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20284: keskusmaksun säätäminen. Julkisuudessa on           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
20285: tuon maksun suuruudeksi kaavailtu 30 mark-          sen:
20286: kaa. Esitystä on perusteltu mm. lisävoimavaro-
20287: jen saamisella terveydenhuoltoon.                            Onko Hallituksella todella aikomus
20288:    Suomessa on yli l 000 000 eläkkeensaajaa ja             ensi vuoden tulo- ja menoarvioesityk-
20289: sotien veteraania, joista suurin osa on maksut-            seen esittää terveyskeskusmaksun säätä-
20290: tomien julkisten palvelujen käyttäjiä. Keski-              mistä ja näin vähentää eläkeläisten,
20291: määräinen eläke on alle 3 000 markkaa kuu-                 veteraanien ja muiden pienituloisten
20292: kaudessa. Eläkeläiset ja veteraanit käyttävät              käytettävissä olevia tuloja, ja jos ter-
20293: palveluja kaikkein eniten. Terveyskeskusmak-               veyskeskusmaksua todella esitetään,
20294: sun säätäminen aiheuttaisi heille keskimäärin                miten aiotaan em. ryhmille tätä kaut-
20295: vähintään l 00 markan lisälaskun. Sama lisälas-            ta tapahtuva tulojen vähentyminen
20296: ku tulisi myös muille pienituloisille. Täten               kompensoida?
20297: terveyskeskusmaksun säätäminen olisi mitä
20298: epäsosiaalisin toimenpide.
20299:      Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1989
20300: 
20301:           Timo Roos                     Mats Nyby                  Kari Rajamäki
20302:           Antti Kalliomäki              Reijo Lindroos             Mikko Elo
20303:           Marja-Liisa Tykkyläinen       Riitta Myller              Kerttu Törnqvist
20304:           Jouni Backman                 Jukka Gustafsson           Virpa Puisto
20305:           Tarja Kautto                  Pentti Lahti-Nuuttila      Tuulikki Hämäläinen
20306:                       Liisa Jaakonsaari                     Jorma Rantanen
20307: 
20308: 
20309: 
20310: 
20311: 2900IOD
20312: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 349
20313: 
20314: 
20315: 
20316: 
20317:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20318:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ja työterveyslääkäreillä noin 11 %. Terveyskes-
20319: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kuslääkärissäkäynnit jakautuivat vuonna 1983
20320: olette 6 päivänä kesäkuuta 1989 päivätyn            ikäryhmittäin siten, että alle 15-vuotiaita oli
20321: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        21 %, 15-64-vuotiaita 62% ja 65-vuotiaita ja
20322: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       sitä vanhempia 17 %. Tällä hetkellä eläkeikäis-
20323: edustaja T. Roosin ym. näin kuuluvasta kirjal-      ten suorittamia käyntejä voi terveyskeskus-
20324: lisesta kysymyksestä n:o 349:                       käynneistä arvioida olevan noin 20 %.
20325:                                                        Tällä hetkellä terveyskeskuksessa peritään
20326:          Onko Hallituksella todella aikomus
20327:                                                     korvaus ylläpidosta vuodeosastolla sekä mak-
20328:        ensi vuoden tulo- ja menoarvioesityk-
20329:                                                     sut sairaankuljetuksesta, fysikaalisesta hoidos-
20330:        seen esittää terveyskeskusmaksun säätä-
20331:                                                     ta, lääkärin lausunnosta, joka ei liity potilaan
20332:        mistä ja näin vähentää eläkeläisten,
20333:                                                     hoitoon, ja hammashuollon palveluista lukuun
20334:        veteraanien ja muiden pienituloisten
20335:                                                     ottamatta alle 17-vuotiaita ja 1. 7.1989 lukien
20336:        käytettävissä olevia tuloja, ja jos ter-
20337:                                                     vuonna 1958 tai sen jälkeen syntyneiltä ham-
20338:        veyskeskusmaksua todella esitetään,
20339:                                                     paiden tarkastuksen ja ehkäisevän hoidon osal-
20340:            miten aiotaan em. ryhmille tätä
20341:                                                     ta.
20342:        kautta tapahtuva tulojen vähentyminen
20343:        kompensoida?                                    Jos terveyskeskuskäyn timaksua perittäisiin
20344:                                                     30 markkaa kaikilta, olisi bruttotuotto tällä
20345:                                                     hetkellä noin 280 miljoonaa markkaa.
20346:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
20347: vasti seuraavaa:                                       Terveyskeskuksessa peri ttä vien maksujen
20348:                                                     suuruus määrätään asetuksella, jota on yleensä
20349:    Avosairaanhoidon lääkärissäkäyntejä oli          tarkistettu vuosittain valtion tulo- ja menoar-
20350: maassamme vuonna 1987 noin 19 miljoonaa.            vion hyväksymisen yhteydessä. Avohoidon lää-
20351: Niistä hieman vajaa puolet eli 9,1 miljoonaa        kärikäyntien ottaminen maksun piiriin edellyt-
20352: ( = 48 %) tapahtui terveyskeskusten vastaan-        tää kansanterveyslain muutosta, mikä nousee
20353: otoilla. Sairaalan poliklinikoilla käynneistä ta-   esille ensi vuoden tulo- ja menoarvion käsitte-
20354: pahtui noin 22 %, yksityislääkäreillä noin 19%      lyn yhteydessä.
20355:     Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1989
20356: 
20357:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
20358:                                     1989 vp. -     KK n:o 349                                     3
20359: 
20360: 
20361: 
20362: 
20363:                              Tili Riksdagens Herr Talman
20364:    I det syfte 37 § I mom. riksdagsordningen        Ierna fördelade sig år I983 enligt åldersgrupp
20365: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         så att 2I % av patienterna var under I5 år,
20366: av den 6 juni I989 till vederbörande medlem av      62 % I5-64 år och 17 % 65 år eller äldre. F ör
20367: statsrådet översänt avskrift av följande av         närvarande beräknas pensionärernas andel av
20368: riksdagsman T. Roos m.fl. undertecknade             besöken vid hälsocentralerna utgöra ca 20 %.
20369: spörsmål nr 349:                                       För närvarande uppbärs vid hälsovårdscen-
20370:                                                     tralen en ersättning för uppehälle på bäddav-
20371:           Ämnar Regeringen verkligen i försla-
20372:        get till statsbudget för nästa år föreslå    delningen samt för avgifter för transport, fysi-
20373:                                                     kalisk behandling, läkarutlåtande som inte
20374:        att en hälsocentralavgift införs och på
20375:                                                     hänför sig till behandling av patient och för
20376:        så sätt minska pensionärernas, vetera-
20377:                                                     tandvårdsservice med undantag av personer
20378:        nernas och andra låginkomsttagares
20379:                                                     under 17 år och fr.o.m. 1.7.I989 dem som är
20380:        disponibla inkomster, och om en hälso-
20381:                                                     födda I958 eller därefter i fråga om kontroll av
20382:        centralavgift verkligen föreslås,
20383:                                                     tänder och förebyggande tandvård.
20384:           hur kommer då dessa grupper att
20385:        kompenseras för de minskade inkoms-             Om av alla uppbärs en avgift på 30 mark för
20386:        terna?                                       besök vid hälsovårdscentral skulle bruttointäk-
20387:                                                     terna för närvarande uppgå tili ungefår 280
20388:                                                     miljoner mark.
20389:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
20390:                                                        Storleken av de avgifter som uppbärs vid
20391: samt anföra följande:
20392:                                                     hälsovårdscentralen fastställs genom förord-
20393:    Läkarbesöken inom den öppna vården upp-          ning, som i allmänhet reviderats i samband
20394: gick år I987 till ca I9 miljoner. Knappt hälften    med godkännandet av statsbudgeten. Förut-
20395: av dessa, dvs. 9,I miljoner (=48 %), skedde på      sättningen för att man skulle kunna avgiftsbe-
20396: hälsocentralernas mottagningar. Ca 22% av           lägga läkarbesöken inom den öppna vården är
20397: besöken skedde vid sjukhusens polikliniker,         en ändring av folkhälsolagen, vilket aktualise-
20398: I9 % hos privata läkare och ca II % hos             ras i samband med behandlingen av nästa års
20399: företagsläkare. Läkarbesöken vid hälsocentra-       budget.
20400:     Helsingfors den 29 juni I989
20401: 
20402:                                                    Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
20403:                                               1989 vp.
20404: 
20405: Kirjallinen kysymys n:o 350
20406: 
20407: 
20408: 
20409: 
20410:                                  Hilpelä: Kansanopistojen valtionavun riittävyyden turvaamisesta
20411: 
20412: 
20413:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20414:    Kansanopiston valtionavusta annettua lakia       sellaisia kustannuksia, joita lakisääteinen val-
20415: muutettiin v. 1988. Lainmuutos tulee voimaan        tionapu ei kata.
20416: asteittain vuosina 1988 ja 1989. Uudistus muut-        Tilanteen havainnollistamiseksi on seuraava-
20417: taa rahoitussäännöksiä veivoittamalla opiskeli-     na esimerkki yhden kansanopiston osalta. Tu-
20418: joiden kotikunnat osallistumaan koulutuksen         run Kakskerrassa toimivan Paasikivi-Opiston
20419: järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Op-      yhtä kulttuurisihteerilinjan opiskelijaa kohden
20420:                                                     tuleva valtion ja opiskelijan kotikunnan yhtei-
20421: pilaitoksen ylläpitäjä saa laissa tarkoitetun       nen maksuosuus tänä vuonna nousee 9 744
20422: koulutuksen järjestämisestä aiheutuviin kustan-     markkaa verrattuna aikaisempaan käytäntöön.
20423: nuksiin valtionosuutta ja avustusta ammatillis-     Tämän vastapainoksi opiskelijan maksama
20424: ten oppilaitosten rahoituksesta annetun lain        opintomaksu poistuu kokonaan. Opintomak-
20425: mukaan.                                             sun suuruus 34 opintoviikolta olisi 13 575 mk,
20426:    Jo lain valmisteluvaiheessa esitettiin edus-     joten aikaisempaan valtionapu- ja opintomak-
20427: kunnan sivistysvaliokunnalle epäilys siitä, että    sukäytäntöön verrattuna opiston saama kor-
20428: ammatillinen koulutus tulee osoittautumaan          vaus opiskelijaa kohti pienenee 3 831 mk vuo-
20429: käyttömenoiltaan keskimäärin kalliimmaksi           dessa.
20430: kuin mitä yleissivistävä koulutus on. Valiokun-        Ongelman ratkaisemiseksi kouluhallituksen
20431:                                                     tulisi ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin lisä-
20432: nan mietinnössä kiinnitetäänkin huomiota            avustuksen maksamiseksi harkinnanvaraisiin
20433: asiaan viittaamalla valtionapulain lisäavustus-     avustuksiin tarkoitetusta määrärahasta niille
20434: pykälään.                                           kansanopistoille, joiden kohdalla uudistuksen
20435:     Opistoissa ja kansanopistoyhdistyksessä suo-    kustannusvaikutukset osoittautuvat kielteisiksi.
20436: ritetut laskelmat osoittavat uudistuksen kustan-    Valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarvioon
20437: nusvaikutusten olevan useissa opistoissa opis-      tulee varata asiaa varten riittävä määräraha.
20438: ton ylläpitäjän kannalta kielteisiä. Jo nyt on         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20439: ennakoitavissa, etteivät valtionapu ja kotikun-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
20440: nan maksuosuus yhdessä riitä kattamaan ko.          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20441: lainuudistuksen kohteena olevasta koulutukses-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20442: ta oppilaitoksen ylläpitäjälle aiheutuvia meno-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
20443: ja. Kun opiskelijat ovat oikeutettuja maksutto-              siin sen epäkohdan korjaamiseksi, että
20444: maan opetukseen, ovat opistot joutumassa                     kansanopistoissa eräiden opintolinjojen
20445: tilanteeseen, jossa ylläpitäjän on katettava syn-            muuttuminen ammatilliseksi koulutuk-
20446: tyvä alijäämä joko luotonotolla tai muun pe-                 seksi, ja näin ollen opiskelijoille mak-
20447: rusoppijakso- ja kurssitoiminnan opiskelija-                 suttomaksi, tulee tosiasiallisesti aiheut-
20448: maksujen korotuksella. Syntymässä oleva tilan-               tamaan valtionavun riittämättömyyden
20449: ne on ristiriitainen lainuudistuksen tarkoituk-              koulutuksesta aiheutuviin kustannuk-
20450: seen nähden, eli ilmaiseksi säädetty opiskelu                siin ja tämän johdosta taloudellisia vai-
20451:  tulee aiheuttamaan opistoille tai opiskelijoille            keuksia opistoille?
20452:      Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1989
20453: 
20454:                                             Liisa Hilpelä
20455: 
20456: 
20457: 
20458: 2900100
20459: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 350
20460: 
20461: 
20462: 
20463: 
20464:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20465:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       arvoon perustuvassa järjestelmässä valtionapu
20466: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         rakennuskustannuksiin maksetaan pitkän ajan-
20467: olette 6 päivänä kesäkuuta 1989 päivätyn             jakson kuluessa laskennallisten pääomakor-
20468: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         vausten valtionapuna. Lyhyellä aikavälillä
20469: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        opistot rahoittavat tavallisesti rakentamisen lai-
20470: edustaja Hilpelän näin kuuluvasta kirjallisesta      narahalla, josta aiheutuvat kustannukset saat-
20471: kysymyksestä n:o 350:                                tavat muodostua rasitukseksi opiston taloudel-
20472:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       le. Opistojen tilanne vaihtelee tässä suhteessa
20473:        siin sen epäkohdan korjaamiseksi, että        kuitenkin suuresti. Erilaisuuksia aiheuttaa
20474:        kansanopistoissa eräiden opintolinjojen       myös opistojen osittain laskennallinen valtion-
20475:        muuttuminen ammatilliseksi koulutuk-          apu, jossa osaan kustannuksista valtionapu
20476:        seksi, ja näin ollen opiskelijoille mak-      maksetaan keskimääräisten kustannusten mu-
20477:        suttomaksi tulee tosiasiallisesti aiheutta-   kaan.
20478:        maan valtionavun riittämättömyyden               Ennen edellä mainittua kansanopistojen val-
20479:        koulutuksesta aiheutuviin kustannuk-          tionapulain muutosta ja myös sen jälkeen
20480:        siin ja tämän johdosta taloudellisia vai-     muussa kuin edellä mainitussa koulutuksessa
20481:        keuksia opistoille?                           opistot ovat vapaasti voineet määrätä opiske-
20482:                                                      lijoilta perittävistä maksuista. Näillä on peitet-
20483:                                                      ty se osa kustannuksista, jota valtionapu ei
20484:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           kata.
20485: taen seuraavaa:                                         Kansanopistojen ammatillista peruskoulu-
20486:    Vapaan sivistystyön perinteen mukaisesti          tusta antavilla, kuten peruskoulu- ja lukiolin-
20487: kansanopistot saavat itse melko vapaasti valita      joillakin opetus on säädetty ilmaiseksi, ellei
20488: koulutustehtävänsä. Niissä on aina ollut myös        kouluhallitus erityisestä syystä anna opistolle
20489: ammatilliseksi katsottavaa koulutusta, viime         lupaa periä oppilasmaksuja. Tällaista lupaa on
20490: vuosina myös virallisesti perus- ja keskiasteen      hakenut vain kuusi opistoa, kun uudistus koski
20491: tutkintoihin johtavaa koulutusta.                    yli 40 opistoa. Tämä osoittanee, että tarve
20492:    Kansanopistojen valtionavusta annettua la-        maksujen perimiseen vaihtelee opistoittain suu-
20493: kia muutettiin vuonna 1988 myöntämällä pe-           resti. Päätöksiä mainittujen hakemusten osalta
20494: ruskoulu- ja lukiolinjojen sekä ammatillisten        ei ole vielä tehty.
20495: opintolinjojen opiskelijoille samat opintoso-           Eduskunta katsoi hallituksen esitystä kansan-
20496: siaaliset edut kuin ammatillisten oppilaitosten      opistojen valtionavusta annetun lain muuttami-
20497: opiskelijoille. Tältä osin myös valtionapuun         sesta käsitellessään, että opiston antamaa pe-
20498: sovelletaan kansanopistojen valtionapulain si-       ruskoulu-, lukio- tai ammattiopetusta on pidet-
20499: jasta ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta      tävä erityisluonteisena toimintana, jonka perus-
20500: annettua lakia, mikä tuo mukanaan valtion-           teella voidaan myöntää kansanopistojen valtion-
20501: avun lisäksi opiskelijan kotikunnan maksu-           apulain 6 §:n tarkoittamaa lisäavustusta. Myös
20502: osuuden. Muutos ei kuitenkaan merkinnyt              tätä kautta voidaan opistokohtaisesti hakemus-
20503: muutosta valtionapuun oikeuttavien kustan-           ten perusteella harkiten vähentää opistoille
20504: nusten määrittelyssä, jotka edelleen määritel-       koituvia taloudellisia vaikeuksia, sikäli kuin
20505: lään kansanopistojen valtionapulain 2 §:ssä.         eduskunta osoittaa tarkoitukseen valtion tulo-
20506:    Valtionapuun oikeuttamauomia kustannuk-           ja menoarvioon varoja.
20507: sia opistoille syntyy lähinnä hallintomenoista ja       Koska valtionavun lopputilitykset ovat val-
20508: ennen kaikkea pääomakustannuksista. Vuokra-          miit vasta vuodelta 1988, jolloin uusi järjestel-
20509:                                    1989 vp. -     KK n:o 350                                     3
20510: 
20511: mä oli voimassa vain osan vuotta, ei perusteel-   tilanteen koko vuoden osalta. Sen jälkeen
20512: lista tietoa uudistuksen taloudellisista vaiku-   voidaan perustellusti hakea opistokohtaisia rat-
20513: tuksista vielä ole. Vasta tilivuosi 1989 kertoo   kaisuja kysymyksessä tarkoitetulle ongelmalle.
20514:     Helsingissä 31 päivänä heinäkuuta 1989
20515: 
20516:                                                             Opetusministeri Christoffer Taxell
20517: 4                                     1989 vp. -     KK n:o 350
20518: 
20519: 
20520: 
20521: 
20522:                               Till Riksdagens Herr Talman
20523:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         på hyresvärde betalas statsunderstödet för
20524: anger, har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         byggnadskostnader inom loppet av en lång
20525: av den 6 juni 1989 tili vederbörande medlem av       tidsperiod i form av en kalkylerad kapitaler-
20526: statsrådet översänt en avskrift av följande av       sättning. På kort sikt finansierar folkhögsko-
20527: riksdagsman Hilpelä undertecknade spörsmål           lorna vanligtvis sitt byggande med lånemedel,
20528: nr 350:                                              för vilka kostnaderna eventuellt kan bli en
20529:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        börda för skolans ekonomi. Situationen för
20530:        att rätta tili det missförhållandet att när   skolorna varierar dock i hög grad i detta
20531:        vissa studielinjer vid folkhögskolorna        hänseende. Det delvis kalkylerade statsunder-
20532:        ändras tili yrkesutbildning och sålunda       stödet åt skolorna medför även olikheter. För
20533:        blir avgiftsfria för de studerande blir       en del av kostnaderna betalas statsunderstödet
20534:        statsunderstödet otillräckligt för att täc-   enligt de genomsnittliga kostnaderna.
20535:        ka kostnaderna för denna utbildning               Före ovan nämnda ändring i lagen om
20536:        och medför följaktligen ekonomiska            statsunderstöd åt folkhögskolor och även efter
20537:        svårigheter för folkhögskolorna?              den inom annan utbildning än ovan har sko-
20538:                                                      lorna fritt kunnat bestämma om de avgifter
20539:                                                      som uppbärs av de studerande. Med dem har
20540:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt         man täckt den del av kostnaderna som stats-
20541: följande:                                            understödet inte täcker.
20542:    1 enlighet med det traditionella fria bildning-      Vid de av folkhögskolornas linjer som ger
20543: sarbetet kan folkhögskolorna rätt fritt välja        grundläggande yrkesutbildning, liksom även
20544: sina utbildningsuppgifter. 1 dem har alltid          grundskole- och gymnasielinjerna är det stad-
20545: ingått utbildning av yrkesinriktad karaktär,         gat att undervisningen är gratis, om inte
20546: under de senaste åren även officiellt utbildning     skolstyrelsen av särskilda skäl ger skolorna
20547: som leder tili examina på grund- och mellan-         tillstånd att uppbära elevavgifter. Ett sådant
20548: stadiet.                                             tillstånd har endast sökts av sex skolor, då
20549:    Lagen om statsunderstöd åt folkhögskolor          reformen berörde över 40 skolor. Detta torde
20550: ändrades 1988 genom att den beviljade eleverna       utvisa att behovet av att uppbära avgifter
20551: på grundskole- och gymnasielinjerna samt yr-         varierar i hög grad beroende på skola. Några
20552: keslinjerna samma studiesociala förmåner som         beslut angående nämnda ansökningar har ännu
20553: eleverna vid yrkesläroanstalterna. 1 detta hän-      inte fattats.
20554: seende tillämpas på statsunderstöd lagen om             Vid behandlingen av regeringens proposition
20555: finansiering av yrkesläroanstalter i stället för     om ändring av lagen om statsunderstöd åt
20556: lagen om statsunderstöd åt folkhögskolor, och        folkhögskolor ansåg riksdagen att den grund-
20557: detta medför utöver statsunderstöd även en           skole-, gymnasie- eller yrkesutbildning som ges
20558: betalningsandel som erläggs av elevens hem-          av en folkhögskola bör hållas som en verksam-
20559: kommun. Ändringen har dock inte inneburit            het av speciell karaktär på basis av viiken
20560: någon förändring i definitionen av de kostna-        tilläggsunderstödet som avses i 6 § lagen om
20561: der som berättigar till statsunderstöd, vilka        statsunderstöd åt folkhögskolor kan beviljas.
20562: fortfarande fastslås i 2 § lagen om statsunder-      Även på detta sätt kan man för enskilda skolor
20563: stöd åt folkhögskolor.                               och på basis av ansökningar efter prövning
20564:    Kostnader som inte berättigar tili statsunder-    minska de ekonomiska svårigheter som skolor-
20565: stöd uppstår för folkhögskolornas del närmast        na åsamkas, i den mån riksdagen anvisar medel
20566: av administrativa kostnader och framför allt av      i statsbudgeten för detta ändamål.
20567: kapitalkostnader. 1 det system som baserar sig          Eftersom slutredovisningarna angående stats-
20568:                                     1989 vp. -     KK n:o 350                                    5
20569: 
20570: understödet är fårdiga endast gällande 1988, då    ar. Först räkenskapsåret 1989 ger uppgifter om
20571: det nya systemet var i kraft endast under en del   situationen under ett helt år. Därefter kan man
20572: av året, finns det ännu inte några grundliga       för enskilda skolor motiverat söka lösningar på
20573: uppgifter om reformens ekonomiska verkning-        det problem som avses i spörsmålet.
20574:     Helsingfors den 31 juli 1989
20575: 
20576:                                                       Undervisningsminister Christoffer Taxell
20577:                                                 1989 vp.
20578: 
20579: Kirjallinen kysymys n:o 351
20580: 
20581: 
20582: 
20583: 
20584:                                    Särkijärvi: Korvausten myöntämisestä siviilisotavangeille
20585: 
20586: 
20587:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20588: 
20589:    Talvisodan aikana jäi suomalaisia lähinnä          ole näistä myönnetty. Yksi tapa helpottaa
20590: itärajan pinnassa asuneita siviilejä vihollisen       tämän ryhmän asemaa olisi antaa heille joten-
20591: vangeiksi puolisentoista tuhatta. Vaikka sota         kin rintamatunnukseen liittyvät edut, vaikka he
20592: periaatteessa alkoi yllättäen, oli esimerkiksi        eivät maanpuolustuksessa päässeetkään toimi-
20593: Hyrsylän kylän asukkaista osa jo siirtynyt            maan.
20594: turvallisemmille seuduille. Paikalliset viran-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20595: omaiset kuitenkin vakuuttivat rauhan jatku-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
20596: van, minkä vuoksi asukkaita jäi myös kotiseu-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20597: dulleen.                                              jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20598:    Sota-aikana vankeudessa Neuvostoliitossa
20599: olleita siviilejä ei ole enää paljon elossa. Heihin             Pitääkö Hallitus tarpeellisena antaa
20600: kohdistuivat samanlaiset rasitukset kuin van-                jotain erityistukea sotien aikana vihol-
20601: gittuihin sotilaisiin. Korvauksia ei kuitenkaan              lisen vangeiksi joutuneille siviileille?
20602:      Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1989
20603: 
20604:                                           Jouni J. Särkijärvi
20605: 
20606: 
20607: 
20608: 
20609: !900100
20610: 2                                        1989 vp. -      KK n:o 351
20611: 
20612: 
20613: 
20614: 
20615:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20616:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            noitusrakentajat saatettiin rintamaetuuksien
20617: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            piiriin 1.10.1988 lukien.
20618: olette 7 päivänä kesäkuuta 1989 päivätyn                     Vuosien 1939-1945 sotien johdosta joutui-
20619: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             vat hyvin monet henkilöt kärsimään sotatoi-
20620: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-            mista ja niiden aiheuttamista seurauksista. Osa
20621: edustaja Jouni J. Särkijärven näin kuuluvasta            henkilöistä oli pakotettu työsuhteensa perus-
20622: kirjallisesta kysymyksestä n:o 351:                      teella osallistumaan erilaisiin velvoitteisiin. Osa
20623:            Pitääkö Hallitus tarpeellisena antaa          väestöstä joutui muutoin sotatoimien kohteek-
20624:         jotain erityistukea sotien aikana vihol-         si.
20625:         lisen vangeiksi joutuneille siviileille?             Vastauksessaan edellä mainittuun hallituksen
20626:                                                          esitykseen eduskunta edellytti hallituksen sel-
20627:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             vittävän mahdollisuudet rintamasotilaseläke-
20628: vasti seuraavaa:                                         lain soveltamisalan laajentamiseen koskemaan
20629:    Voimassa olevan lainsäädännön mukaan                  kaikkia sellaisia henkilöitä, jotka palvelus- tai
20630: vuosien 1939-1945 sotien perusteella annetaan            työtehtäviensä johdosta ovat joutuneet ole-
20631: erityistä sosiaaliturvaa sellaisille henkilöille, jot-   maan rintamaolosuhteita vastaavissa olosuh-
20632: ka joutuivat puolustusvoimien joukoissa tai              teissa, kuten rautateiden henkilöstö, viestintä-
20633: niihin rinnastettavissa olosuhteissa osallistu-          tehtävissä olleet ja kauppalaivastossa palvel-
20634: maan sotatoimiin.                                        leet. Samoin on selvitettävä mahdollisuudet
20635:    Miehille myönnetään tunnuksena sotaan                 lain soveltamisalan laajentamiseen koskemaan
20636: osallistumisesta rintamasotilastunnus. Rinta-            miinanraivaukseen osallistuneita, sairaanhoito-
20637: masotilastunnusta koskevan asetuksen (772/69)            henkilöstöä, Itä-Karjalan sotilashallinnon alai-
20638: mukaan rintamasotilaana tarkoitetaan henki-              suudessa palvelleita ja sotatarviketeollisuudessa
20639: löä, joka on vuosien 1939-1945 sotien aikana             työskennelleitä. Kysymyksessä esitettyä kor-
20640: osallistunut puolustusvoimien joukoissa varsi-           vausten maksamista myös sotatoimien johdosta
20641: naisiin sotatoimiin reserviläisenä, nostomiehe-          toisen valtion vangiksi joutuneille siviileille on
20642: nä, vapaaehtoisena tai vakinaisessa palveluk-            eduskunta edellyttänyt selvitettäväksi.
20643: sessa olevana. Varsinaisiin sotatoimiin osallis-             Kuten eduskunnan vastaukseen sisällytetystä
20644: tuneeksi katsotaan henkilö, joka on todistetta-          ponnestakin ilmenee, kysymys erityisen sosiaa-
20645: vasti osallistunut taisteluihin rintamavastuussa         liturvan antamisesta muille kuin varsinaisiin
20646: olleen sotatoimiyhtymän joukoissa tahi sen               sotatoimiin puolustusvoimien joukoissa osallis-
20647: alueella taikka ilmatorjunta- tai rannikkojou-           tuneille on laaja. Rintamasotilas-, rintamapal-
20648: koissa, merivoimien alusyksiköissä tahi ilma-            velus- ja rintamatunnuksen jatkuvat laajenta-
20649: voimien lentoyksiköissä.                                 misvaatimukset ovat herättäneet arvostelua so-
20650:    Kysymys rintamasotilaseläkelain uudistami-            taveteraanien keskuudessa. Tähän asiaan on
20651: sesta oli esillä eduskunnassa syksyllä 1987 sen          kiinnittänyt huomiota rintamaveteraaniasiain
20652: käsitellessä hallituksen esitystä eduskunnalle           neuvottelukunta sosiaali- ja terveysministeriölle
20653: laiksi rintamasotilaseläkelain muuttamisesta             antamassaan lausunnossa. Neuvottelukunta
20654: (HE n:o 100/1987 vp.). Esityksessä ehdotettiin,          vaatii laajentamisesitysten pysäyttämistä ja
20655: että rintamasotilaseläkelain piiriin saatettaisiin       puoltaa puolustusministeriön ehdotusta tun-
20656: puolustusvoimien joukoissa linnoitusrakentaji-           nuksen myöntämiskäytännön lopettamiseksi.
20657: lla toimineet työvelvolliset. Nämä linnoitusra-          Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan lau-
20658: kentajat ovat ainoa sellainen ryhmä, joka                sunnossa viitataan muun muassa siihen, että
20659: sotaan osallistuneista joukko-asastoista ei ollut        tunnuksen saamisen piirin jatkuva laajentami-
20660: saanut tunnustusta sotatoimiin osallistumises-           nen hämärtää tunnuksiin oikeutettujen etuuk-
20661: ta. Eduskunnan hyväksymän rintamasotilaselä-             sien alkuperäisen merkityksen. Enteenä tästä
20662: kelain muutoksen perusteella työvelvolliset Iin-         on rintamasotilaiden piiristä noussut vaatimus
20663:                                    1989 vp. -     KK n:o 351                                  3
20664: 
20665: erityisen taistelijalisän maksamisesta eläkkeen   lisimman pikaisesti selvittämään tunnusten
20666: yhteydessä.                                       myöntämiseen liittyvät kysymykset ja ryhtyy
20667:                                                   selvitysten edellyttämiin toimenpiteisiin.
20668:   Sosiaali- ja terveysministeriö pyrkii mahdol-
20669:     Helsingissä II päivänä heinäkuuta I989
20670: 
20671:                                                                     Ministeri Tarja Halonen
20672: 4                                       1989 vp. -      KK n:o 351
20673: 
20674: 
20675: 
20676: 
20677:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
20678:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            godkänt, började befästningsbyggarna omfat-
20679: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse             tas av frontförmånerna räknat från 1.10.1988.
20680: av den 7 juni 1989 till vederbörande medlem av             Till följd av krigen 1939-1945 blev väldigt
20681: statsrådet översänt avskrift av följande av             många offer för krigshandlingarna och deras
20682: riksdagsman Jouni J. Särkijärvi undertecknade           verkningar. Vissa personer var på grund av sitt
20683: spörsmål nr 351:                                        arbetsförhåliande tvungna att ta del i olika
20684:                                                         åligganden. En del av befolkningen blev på
20685:           Anser Regeringen det vara nödvän-
20686:                                                         annat sätt offer för krigshandlingarna.
20687:         digt att bevilja någon form av special-
20688:         stöd åt de civilpersoner som under                 I sitt svar på tidigare nämnda proposition
20689:         krigen blev tillfångatagna av fienden?          förutsatte riksdagen att regeringen reder ut
20690:                                                         möjligheterna att utvidga tillämpningsområdet
20691:                                                         för lagen om frontmannapension till att beröra
20692:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
20693:                                                         alla de personer som till följd av sina tjänste-
20694: samt anföra följande:
20695:                                                         elier arbetsuppgifter varit tvungna att verka i
20696:     Enligt gällande lagstiftning ges på basis av        förhållanden jämförbara med förhållandena
20697: krigen 1939-1945 speciellt socialskydd till             vid fronten, t.ex. personalen vid järnvägarna,
20698: sådana personer som var tvungna att delta i             personer i kommunikationsuppgifter och per-
20699: krigshandlingar inom försvarsväsendets trup-            soner som tjänstgjort inom handelsflottan.
20700: per eller under förhållanden som kan jämstälias         Samtidigt bör utredas vilka möjligheterna är
20701: med dessa.                                              att utvidga lagens tillämpningsområde tili att
20702:     Männen beviljas frontmannatecken som in-            omfatta de personer som deltagit i minröjning,
20703: tyg över deltagande i krig. Enligt förordningen         sjukvårdspersonalen, de som tjänstgjort under-
20704: om frontmannatecken (772/69) avses med en               ställda Östkarelens militärförvaltning och de
20705: frontman en person som under krigen 1939-               som varit anställda inom krigsindustrin. Riks-
20706: 1945 deltagit i de egentliga krigshandlingarna          dagen har förutsatt att den i spörsmålet fram-
20707: inom försvarsväsendets trupper såsom reser-             ställda frågan om utbetalning av ersättning
20708: vist, lantvärnsman, frivillig eller i aktiv tjänst. I   även åt civilpersoner som på grund av krigs-
20709: de egentliga krigshandlingarna anses den ha             handlingar blivit tillfångatagna av annan stat
20710: deltagit som bevisligen tagit del i strider inom        utreds.
20711: trupper, som hört tili en operativ enhet med               Såsom det även framgår av klämmen i
20712: frontansvar eller inom dess område, eller i             riksdagens svar är det en omfattande fråga
20713: luftvärns- eller kusttrupper, inom sjöstridskraf-       huruvida man skall ge speciellt socialskydd till
20714: ternas fartygsenheter elier inom luftstridskraf-        andra personerän dem som deltagit i egentliga
20715: ternas flygenheter.                                     krigshandlingar inom försvarets trupper. De
20716:     Frågan om en reform av lagen om frontman-           fortsatta kraven på att utvidga gruppen av dem
20717: napension var hösten 1987 uppe för behandling           som är berättigade till frontmanna-, front-
20718: i riksdagen då den behandlade regeringens               tjänst- eller fronttecken har väckt kritik bland
20719: proposition tili riksdagen med förslag till 1ag         krigsveteranerna. Delegationen för frontvete-
20720: om ändring av lagen om frontmannapension                ranfrågor har fäst uppmärksamhet vid denna
20721: (RP nr 100/1987 rd.). 1 propositionen föreslogs         fråga i sitt utlåtande tili social- och hälsovårds-
20722: att lagen om frontmannapension skall utvidgas           ministeriet. Delegationen kräver att förslagen
20723: till att omfatta de arbetspliktiga som verkat           om utvidgning stoppas och förordar försvars-
20724: som befästningsbyggare inom försvarsväsendet.           ministeriets förslag enligt vilket beviljandet av
20725: Dessa befästningsbyggare är enda gruppen av             teeken skall avslutas. Delegationen för frontve-
20726: de truppavdelningar vilka deltog i kriget som           teranfrågor hänvisar i sitt utlåtande bl.a. till att
20727: inte fått någon erkänsla för att ha deltagit i          en fortsatt utvidgning av kretsen av dem som
20728: krigshandlingarna. På basis av den ändring av           erhåller tecknet fördunklar den ursprungliga
20729: lagen om frontmannapension, som riksdagen               betydelsen av förmånerna för dem som är
20730:                                       1989 vp. -      KK n:o 351                                   5
20731: 
20732: berättigade tili tecken. Ett varsel om detta är          Social- och hälsovårdsministeriet försöker
20733: kravet på utbetalning av ett särskilt stridstillägg   utreda frågorna med anslutning tili beviljandet
20734: i samband med pensionen, som uppstått bland           av teeken så snart som möjligt och kommer att
20735: frontveteranerna.                                     vidta de åtgärder som utredningarna förutsät-
20736:                                                       ter.
20737:      Helsingfors den II juli 1989
20738: 
20739:                                                                           Minister Tarja Halonen
20740:                                               1989 vp.
20741: 
20742: Kirjallinen kysymys n:o 352
20743: 
20744: 
20745: 
20746: 
20747:                                  Särkijärvi: Vesipiirien suorittamien vesistöjen kunnostustöiden
20748:                                     taloudellisuudesta
20749: 
20750: 
20751:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20752: 
20753:    Uudenmaan vestpnn aloitti toukokuussa               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20754: Mäntsälässä Mustijoen ruoppauksen. Työ he-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
20755: rätti julkisuudessa huomiota erityisesti sen        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20756: vuoksi, että sen avulla laskettiin saatavan 20---   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20757: 25 hehtaaria tulvalta suojattua peltoa. Hank-
20758: keen kustannusarvio oli puoli miljoonaa mark-                 Pitääkö Hallitus järkevinä ja perus-
20759: kaa. Samaan aikaan pellonraivaus ei ole sallit-            teltuina niitä kriteerejä ja säännöksiä,
20760: tua, ja peltopinta-alaa lasketaan muutoinkin               joiden pohjalta vesipiirit suorittavat ve-
20761: tarvittavan paljon tämänhetkistä vähemmän.                 sistöjen kunnostustöitä?
20762: Jossain kohdassa hallintokoneiston päätökset
20763: ja säädökset tuottavat irrationaaliselta tuntu-
20764: van lopputuloksen.
20765:     Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1989
20766: 
20767:                                         Jouni J. Särkijärvi
20768: 
20769: 
20770: 
20771: 
20772: 290010D
20773: 2                                     1989 vp. -      KK n:o 352
20774: 
20775: 
20776: 
20777: 
20778:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20779:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         koska tulvat poistetaan viljelyksessä olevilta
20780: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          pelloilta, eikä perkaustoimenpiteillä tehdä pel-
20781: olette 7 päivänä kesäkuuta 1989 päivätyn               toa yhtään lisää.
20782: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston              Lisäksi on korostettava, että tehdyssä kysy-
20783: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          myksessä, sen perustelut huomioon ottaen,
20784: edustaja Jouni J. Särkijärven kirjallisesta kysy-      tarkoitetaan asiallisesti tulvasuojelutöitä, ei ve-
20785: myksestä n:o 352:                                      sistöjen kunnostustöitä. Viime mainittujen osal-
20786:                                                        ta valtion osallistumisperusteiden määrittely on
20787:           Pitääko Hallitus järkevinä ja perus-
20788:                                                        vireillä ympäristöministeriössä vesi- ja ympäris-
20789:        teltuina niitä kriteerejä ja säännöksiä,        töhallituksen esityksen pohjalta.
20790:        joiden pohjalta vesipiirit suorittavat ve-
20791:                                                           Valtion osallistumisen tulvasuojeluhankkei-
20792:        sistöjen kunnostustöitä?
20793:                                                        den toteutukseen on maataloushankkeiden
20794:                                                        osalta katsottu kuuluvan perinteisiin valtion
20795:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tehtäviin. Hankkeet ovat usein niin suuria, ettei
20796: vasti seuraavaa:                                       yksittäisillä maanviljelijöillä eikä ojitustenjär-
20797:    Olen antanut kansanedustaja Särkijärven ky-         jestely-yhtiöilläkään ole käytännössä mahdolli-
20798: symyksen taustalla olevan Musti- eli Hirvihaa-         suuksia hankkeiden toteuttamiseen omin voi-
20799: ranjoen vastikeperkauksen johdosta aikaisem-           min. Tonttimaiden tulvasuojelun osalta kustan-
20800: min vastaukset, ensin kansanedustaja Haavis-           nusten jako valtion ja hyödynsaajan, usein
20801: ton suulliseen kysymykseen n:o 96 ja sen               kunnan, kanssa ei ole yhtä selvä, vaan siitä
20802: jälkeen kansanedustaja Soininvaaran kirjalli-          joudutaan hankekohtaisesti sopimaan.
20803: seen kysymykseen n:o 326 sekä edelleen kan-               Hankkeiden kannattavuuslaskelmissa nouda-
20804: sanedustaja Hämäläisen ym. kirjalliseen kysy-          tetaan valtion hallinnossa yleisesti käytettäviä
20805: mykseen n:o 346. Näissä neljässä kysymyksessä          laskentaperusteita. Käytännössä tulvasuoje-
20806: käsitellään lähes samaa asiaa. Viittaan mainit-        luinvestointeihin valtion tulo- ja menoarviossa
20807: tuihin jo antamiini vastauksiin ja totean, että        osoitetut määrärahat ovat olleet tarpeeseen
20808: edellä tarkoitetussa hankkeessa ei ole kysymys         nähden niin niukkoja, että vain erityisen tar-
20809: ainoastaan 20-25 hehtaarin tulvasuojelutar-            peelliset tai kiireelliset hankkeet on voitu to-
20810: peesta, johon kysymyksen perusteluissa on              teuttaa. Tätä osoittavat myös ne lukuisat kan-
20811: viitattu, vaan myös siitä, miten yläpuolisen ja        sanedustajien tekemät raha-asia-aloitteet, joita
20812: laajemman, 1970-luvulla toteutetun Hirvihaa-           vesistötöiden käynnistämiseksi vuosittain teh-
20813: ranjoen vesistöjärjestelytyön (hyötyalue 600 ha)       dään.
20814: aiheuttamat, tulvanlisäyksestä johtuneet vahin-           Laajemmin tulvasuojeluhankkeiden tarvetta,
20815: got tulee poistaa tai korvata. Vastikeperkaus-         toteutusperusteita ja menettelytapoja on tar-
20816: velvoite on annettu Hirvihaaranjoen järjestely-        kasteltu mm. vesistörakentamistöiden tarvetoi-
20817: yhtiölle, mutta sitä toteutetaan valtion varoilla,     mikunnan ja vesistöhankkeiden menettelytapa-
20818: koska varsinainen Hirvihaaranjoen perkauskin,          toimikunnan mietinnöissä (Komiteanmietinnöt
20819: jonka aiheuttamien haittojen poistamisesta nyt          1982:56 ja 1984:68). Tarkoituksena on, että
20820: on pääasiallisesti kysymys, on toteutettu val-         vesi- ja ympäristöhallitus selvittäisi näiden mie-
20821: tion vesistötyönä kokonaan valtion varoin.             tintöjen ja tekemiensä selvitysten pohjalta tul-
20822: Alkurahoitus tälle työlle on annettu jo valtion        vasuojeluhankkeiden toteuttamisen tarpeen,
20823: vuoden 1968 tulo- ja menoarviossa.                     toiminnan vaikutukset ja yleisen merkityksen.
20824:    Tämä vastikeperkausasia ei edelleen sovi            Tämä selvitys loisi pohjan tulvasuojelutoimin-
20825: esimerkiksi puhuttaessa pellonraivauskiellosta,        nan pitkäjänteiselle suunnittelulle.
20826:      Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1989
20827: 
20828:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
20829:                                      1989 vp. -       KK n:o 352                                      3
20830: 
20831: 
20832: 
20833: 
20834:                              Tili Riksdagens Herr Talman
20835: 
20836:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Dessutom bör betonas att i detta spörsmål,
20837: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           med beaktande av dess motiveringar, avses
20838: av den 7 juni 1989 till vederbörande medlem av        egentligen arbeten för översvämningsskydd och
20839: statsrådet översänt avskrift av följande av           inte restaurationsarbeten i vattendrag. Beträf-
20840: riksdagsman Jouni J. Särkijärvi undertecknade         fande de senare kan konstateras att en preci-
20841: spörsmål nr 352:                                      sering av grunderna för statligt deltagande är
20842:                                                       på gång i miljöministeriet på grundval av
20843:           Anser Regeringen de kriterier och           vatten- och miljöstyrelsens förslag.
20844:        stadganden, enligt vilka vattendistrikten
20845:        utför restaurationer av vattendrag, vara          Att staten deltar i projekt för översvämnings-
20846:        rimliga och välmotiverade?                     skydd har ansetts utgöra en del av de jord-
20847:                                                       bruksprojekt som hör till statens traditionella
20848:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          uppgifter. Projekten är ofta så omfattande att
20849: samt anföra fåljande:                                 varken enskilda jordbrukare eller bolag får
20850:                                                       dikesreglering i praktiken har några möjlighe-
20851:    Jag har redan tidigare besvarat spörsmål           ter att genomföra projekten på egen hand.
20852: angående den ersättande rensningen av ån              Beträffande översvämningsskydd för tomtmark
20853: Musti- eller Hirvihaaranjoki som ligger bakom         är kostnadsfördelningen mellan staten och nyt-
20854: riksdagsman Särkijärvis nu aktuella spörsmål:         tohavaren, ofta kommunen, inte lika klar, utan
20855: först riksdagsman Haavistos muntliga spörsmål         därom måste överenskommas särskilt för varje
20856: nr 96 och därefter riksdagsman Soininvaaras           projekt.
20857: skriftliga spörsmål nr 326 samt vidare riksdags-
20858: ledamot Hämäläinens m.fl. skriftliga spörsmål            Vid beräkning av projektens lönsamhet följs
20859: nr 346. Dessa fyra spörsmål behandlar nästan          de uträkningsgrunder som allmänt används i
20860: samma sak. Jag hänvisar till mina tidigare svar       statsförvaltningen. I praktiken har de anslag
20861: och konstaterar att det i ovan åsyftade projekt       som i budgeten anvisats för investeringar i
20862: inte enbart rör sig om det behov av 20--25            översvämningsskydd varit så knappa i förhål-
20863: hektar översvämningsskydd, som spörsmåls-             lande till behovet att endast särskilt nödvändi-
20864: motiveringen syftar på, utan också om hur de          ga och brådskande projekt har kunnat genom-
20865: skador som beror på en ökad översvämning              fåras. Detta framgår också av det stora antalet
20866: och orsakades av den mera omfattande vatten-          finansmotioner som riksdagsmännen årligen
20867: ståndsregleringen (nyttoområde 600 hektar) i          väcker för att vattendragsarbeten skall påbör-
20868: övre delen av ån Hirvihaaranjoki på 1970-talet        jas.
20869: skall avlägsnas eller ersättas. Bolaget för vat-         En mera omfattande genomgång av behovet
20870: tenståndsreglering i Hirvihaaranjoki har ålagts       av projekt för översvämningsskydd samt verk-
20871: att uföra den ersättande rensningen, men den          ställighetsgrunder och tillvägagångssätt för des-
20872: finansieras med statliga medel eftersom den           sa har genomförts i bl.a. betänkandena från
20873: egentliga rensningen av ån Hirvihaaranjoki,           kommissionen för utredning av behovet av
20874: som huvudsakligen orsakat de skador som nu            vattenbyggnadsarbeten och procedurkommis-
20875: skall avlägsnas, också utfördes som ett statligt      sionen för vattendragsprojekt (Kommittebetän-
20876: vattendragsarbete med statlig totalfinansiering.      kanden 1982:56 och 1984:68). Det är meningen
20877: Finansieringen av detta arbete påbörjades re-         att vatten- och miljöstyrelsen på basis av dessa
20878: dan i 1968 års statsbudget.                           betänkanden och sina egna utredningar skall
20879:    Vidare kan konstateras att detta ärende inte       utreda behovet av projekt för översvämnings-
20880: lämpar sig som exempel i fråga om förbudet            skydd, verkningarna av verksamheten och den-
20881: mot åkerröjning eftersom översvämningarna             nas allmänna betydelse. Denna utredning ska-
20882: avlägsnas från uppodlade åkrar och eftersom           par grunden för långtidsplaneringen av över-
20883: rensningsåtgärderna inte leder till att åkerarea-     svämningsskyddet.
20884: len blir större.
20885:      Helsingfors den 30 juni 1989
20886: 
20887:                                                     Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
20888:                             j
20889:                         j
20890:                         j
20891:                     j
20892:                     j
20893:                 j
20894:                 j
20895:             j
20896:             j
20897:         j
20898:         j
20899:     j
20900:     j
20901: j
20902: j
20903:                                               1989 vp.
20904: 
20905: Kirjallinen kysymys n:o 353
20906: 
20907: 
20908: 
20909: 
20910:                                  Särkijärvi: Kuluttajaneuvonnan laajentamisesta
20911: 
20912: 
20913:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20914:    Kuluvan vuoden alusta muuttui kuluttaja-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20915: neuvontaa koskeva valtionapu laskennalliseksi.      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
20916: Näin ollen sitä saavat myös kunnat, jotka eivät     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20917: ole järjestäneet kuluttajaneuvontaa. Toimin-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20918: nasta saadut kokemukset antavat aiheen olet-
20919: taa, että neuvonta on ollut hyödyllistä. Valtion-             Aikooko Hallitus esittää lainmuutos-
20920: apusäännösten muutos antaa mahdollisuuden                  ta, jolla määrättäisiin jokaisen kunnan
20921: organisoida itse neuvonta toisinkin, vaikkapa              tehtäväksi kuluttajaneuvonnan järjestä-
20922: järjestöjen avulla.                                        minen asukkailleen?
20923:     Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1989
20924: 
20925:                                          Jouni J. Särkijärvi
20926: 
20927: 
20928: 
20929: 
20930: 2900100
20931: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 353
20932: 
20933: 
20934: 
20935: 
20936:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20937:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       rustamis- ja käyttökustannuksiin kuuluu niihin
20938: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       valtionosuuksiin, jotka sisältyvät mainitun
20939: olette 7 päivänä kesäkuuta 1989 päivätyn            uuden valtionosuuslain mukaiseen valtion-
20940: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        osuusjärjestelmään.
20941: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          Kunnallisen kuluttajaneuvonnan kehittämi-
20942: edustaja Jouni J. Särkijärven kirjallisesta kysy-   sen kannalta uusi valtionosuusjärjestelmä syn-
20943: myksestä n:o 353:                                   nyttää eräitä erityisongelmia. Tämä johtuu
20944:           Aikooko Hallitus esittää lainmuutos-      siitä, että kunnallinen kuluttajaneuvonta ei
20945:        ta, jolla määrättäisiin jokaisen kunnan      vielä ulotu maan kaikkiin kuntiin. Siten ne
20946:        tehtäväksi kuluttajaneuvonnan järjestä-      kunnat, jotka aikaisemman järjestelmän mu-
20947:                                                     kaisesti on jo velvoitettu valtioneuvoston pää-
20948:        minen asukkailleen?
20949:                                                     töksellä harjoittamaan kuluttajaneuvontaa,
20950:                                                     saavat saman määrän valtionosuutta kuin ne
20951:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kunnat, joita ei vielä ole tähän toimintaan
20952: vasti seuraavaa:                                    velvoitettu. Tilanteen korjaamiseksi onkin kun-
20953:    Kuluttajaneuvonnan järjestämisestä kunnas-       nallinen kuluttajaneuvonta tarpeen saada ulo-
20954: sa annetun lain (39/78) 1 §:n mukaan kunnan         tetuksi maan kaikkiin kuntiin. Kuntien tasa-
20955: velvollisuutena on järjestää kuluttajaneuvon-       puolinen kohtelu ja kuntien asukkaiden saami-
20956: taa. Valtioneuvosto määrää lain 8 §:n mukaan        nen tasavertaiseen asemaan edellyttävät tätä.
20957: ajankohdan, josta lukien kunnan on viimeis-            Voimassa olevaa järjestelmää, jonka mukaan
20958: tään aloitettava kuluttajaneuvonta. Vuosina         valtioneuvosto päättää ajankohdan, josta lu-
20959: 1978-1988 määräyksiä on annettu vuosittain          kien kunnan on viimeistään aloitettava kulut-
20960: siinä määrin kuin valtion tulo- ja menoarviossa     tajaneuvonta, ei voida pitää tarkoituksenmu-
20961: on osoitettu tähän toimintaan varoja. Vuoden        kaisena nyt vallitsevissa valtionosuusjärjestel-
20962: 1988 lopussa oli kuluttajaneuvojia, joiden palk-    män muuttumisen myötä syntyneissä oloissa.
20963: kaukseen myönnettiin valtionosuutta, yhteensä       Tämän vuoksi on kauppa- ja teollisuusministe-
20964: 60. Tuolloin oli maan väestöstä noin 70 pro-        riössä sisäasiainministeriön, elinkeinohallituk-
20965: senttia ja maan kunnista vajaat 40 prosenttia       sen ja kunnallisten keskusjärjestöjen edustajien
20966: kuluttajaneuvonnan piirissä.                        kanssa käytyjen neuvottelujen pohjalta laadittu
20967:    Vuoden 1989 alussa tuli voimaan laki kun-        lakiehdotusluonnos, jonka mukaan kaikkien
20968: tien yleisestä valtionosuudesta ja yleisistä ra-    niiden kuntien, joita ei ole velvoitettu aloitta-
20969: hoitusavustuksista (1273/88). Se yksinkertaisti     maan kuluttajaneuvontaa, olisi tietyn määrä-
20970: eräiltä osin kunnille suoritettavia valtionosuuk-   ajan kuluessa aloitettava neuvontatoiminta. Sa-
20971: sia. Tämä laki merkitsee sitä, että tiettyjä eri    malla tulisi kumottavaksi säännös, jonka mu-
20972: lakien mukaan eri perustein aikaisemmin suo-        kaan valtioneuvosto päättää ajankohdan, jol-
20973: ritettuja pienehköjä valtionosuuksia ja -avus-      loin kunnan on viimeistään aloitettava kulut-
20974: tuksia sekä määrältään vähäisiä valtion kor-        tajaneuvonta. Mainittu lakiehdotus on tarkoi-
20975: vauksia on koottu yhteen. Valtionosuus kun-         tus antaa eduskunnalle valtion vuoden 1990
20976: nallisesta kuluttajaneuvonnasta aiheutuviin pe-     tulo- ja menoarvioesityksen yhteydessä.
20977:     Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1989
20978: 
20979:                                                                       Ministeri Pertti Salolainen
20980:                                      1989 vp. -     KK n:o 353                                        3
20981: 
20982: 
20983: 
20984: 
20985:                               Tili Riksdagens Herr Talman
20986:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        de statsandelar som ingår i statsandelssystemet
20987: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         enligt den ovan nämnda nya lagen om statsan-
20988: av den 7 juni 1989 tili vederbörande medlem av      delar.
20989: statsrådet översänt avskrift av följande av            Det nya statsandelssystemet framkaliar vissa
20990: riksdagsman Jouni J. Särkijärvi undertecknade       specielia problem vad beträffar utvecklandet av
20991: spörsmål nr 353:                                    den kommunala konsumentrådgivningen. Det-
20992:           Ämnar Regeringen avlåta en propo-         ta beror på att den kommunala konsumentråd-
20993:                                                     givningen inte ännu sträcker sig tili landets
20994:        sition med förslag tili ändring av lag så
20995:        att varje kommun tar i uppdrag att           samtliga kommuner. Därmed får de kommuner
20996:        ordna konsumentrådgivning för sina           som enligt det tidigare systemet genom statsrå-
20997:        invånare?                                    dets beslut redan är skyldiga att anordna
20998:                                                     konsumentrådgivningen lika stor statsandel
20999:                                                     som de kommuner som inte ännu är skyldiga
21000:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        att ordna denna verksamhet. För att situatio-
21001: samt anföra följande:                               nen skali kunna rättas tili fordras det att den
21002:     Enligt 1 § lagen om anordnande av konsu-        kommunala konsumentrådgivningen utvidgas
21003: mentrådgivning i kommun (39/78) är kommu-           att omfatta landets samtliga kommuner. Det är
21004: nerna skyldiga att anordna konsumentrådgiv-         en förutsättning för att kommunerna skali
21005: ning. Enligt 8 § nämnda lag beslutar statsrådet     behandlas lika och för att kommuninvånarna
21006: om den tidpunkt vid viiken kommun senast            skall vara jämstälida.
21007: skali inleda konsumentrådgivning. Under åren           Det gäliande systemet, enligt vilket statsrådet
21008: 1978-1988 hardylika bestämmelser utfärdats i        beslutar om den tidpunkt vid viiken kommu-
21009: den mån medel för detta ändamål har anslagits       nen senast skall inleda konsumentrådgivning,
21010: i statsförslaget. 1 slutet av år 1988 fanns det     kan inte anses ändamålsenligt under de om-
21011: sammanlagt 60 konsumentrådgivare för vilkas         ständigheter som nu råder i och med att
21012: avlönande det beviljades statsandel. Ca 70 %        statsandelssystemet har ändrats. Därför har
21013: av landets befolkning och knappt 40 % av            man på basen av de i handels- och industrimi-
21014: landets kommuner hade då tiligång tili konsu-       nisteriet förda förhandlingarna med represen-
21015: mentrådgivning.                                     tanter för inrikesministeriet, näringsstyrelsen
21016:     1 början av år 1989 trädde lagen om alimän      och kommunernas centralorganisationer utar-
21017: statsandel och alimänna finansieringsunderstöd      betat ett utkast tili lagförslag, enligt vilket alla
21018: tili kommunerna (1273/88) i kraft. Den förenk-      de kommuner, som inte ålagts att påbörja
21019: lade delvis betalningen av statsandelar tili        konsumentrådgivning, inom en viss tid skali
21020: kommunerna. Den nya lagen innebär att vissa         inleda rådgivningsverksamhet. Samtidigt skulie
21021: smärre statsandelar och statsunderstöd som          det stadgande upphävas enligt vilket statsrådet
21022: förr betalades på olika grunder i enlighet med      beslutar om den tidpunkt vid viiken en kom-
21023: olika lagar samt vissa statsersättningar av ringa   mun senast skall inleda konsumentrådgivning.
21024: storlek har samlats under en rubrik. Statsan-       Det är meningen att det nämnda lagförslaget
21025: delen för grundläggnings- och driftskostnader       skall avlåtas tili riksdagen i samband med
21026: p.g.a. kommunal konsumentrådgivning hör tili        budgetpropositionen för 1990.
21027: 
21028:      Helsingfors den 22 juni 1989
21029: 
21030:                                                                         Minister Pertti Salolainen
21031:                                               1989 vp.
21032: 
21033: Kirjallinen kysymys n:o 354
21034: 
21035: 
21036: 
21037: 
21038:                                  Särkijärvi: Rakennusmaamaksulain soveltamisessa esiintyneistä
21039:                                      tulkinnoista
21040: 
21041: 
21042:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21043:    Rakennusmaamaksulain mukaan maksusta             maksun perimisestä, jotta se olisi mahdollista
21044: on vapautettu mm. alue, jolla sijaitsevassa         tällaisessa tapauksessa.
21045: kiinteistössä omistaja asuu. K!äsiteltäessä lakia      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21046: eduskunnassa vakuuttivat hallituksen asiantun-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
21047: tijat, että tämä määrittely kattaa myös sellaiset   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21048: tapaukset, joissa asunto on osakeyhtiömuotoi-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21049: nen.
21050:    Käytännössä on kuitenkin käynyt niin, että                 Onko Hallitus tietoinen rakennus-
21051: ilmoitus maksuvelvollisuudesta on saatettu lä-             maamaksulain soveltamisesta vastoin
21052: hettää osakeyhtiömuotoiselle rivitaloyhtiölle,             hallituksen eduskunnalle esittämiä tul-
21053: jossa osakkeenomistajat asuvat.                            kintoja, milloin asukas asuu tontilla
21054:    Eräässä tapauksessa maksuilmoituksen on                 osakeyhtiömuotoon järjestetyssä raken-
21055: saanut varsin uusi rivitalo, joka on rakennettu            nuksessa, ja muutoinkin ilmenneistä
21056: normaalilla rivitalotehokkuudella tontille, jolla          kohtuuttomuuksista, ja
21057: kaavan mukainen tehokkuus olisi e = 0.45. Ra-                 aikooko Hallitus esittää lakitekstin
21058: kennusoikeudesta on kuitenkin jäänyt käyttä-               tarkistamista saatujen kokemusten poh-
21059: mättä juuri yli puolet. Laissa ei ole säädetty             jalta ennen ensimmäisten maksujen lan-
21060: kunnalle riittävän vapaata oikeutta luopua                 keamista?
21061:      Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1989
21062: 
21063:                                         Jouni J. Särkijärvi
21064: 
21065: 
21066: 
21067: 
21068: 290010D
21069: 2                                   1989 vp. -- KK n:o 354
21070: 
21071: 
21072: 
21073: 
21074:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21075:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     sessa. Eduskunnan toinen lakivaliokunta on
21076: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      lakiehdotuksesta antamassaan mietinnössä kat-
21077: olette 7 päivänä kesäkuuta 1989 päivätyn           sonut, että tätä säännöstä voidaan soveltaa
21078: kirjeenne n:o 1251 ohella toimittanut valtioneu-   myös silloin, kun kiinteistön hallinta tapahtuu
21079: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       esimerkiksi asunto-osakeyhtiömuodossa, jos
21080: kansanedustaja Särkijärven kirjallisesta kysy-     omistaja itse asuu kiinteistöllä sijaitsevassa
21081: myksestä n:o 354, jossa tiedustellaan:             asuinrakennuksessa. Lakia on ympäristöminis-
21082:                                                    teriön käsityksen mukaan tulkittava valiokun-
21083:           Onko Hallitus tietoinen rakennus-        nan näkemyksen mukaisesti.
21084:        maamaksulain soveltamisesta vastoin
21085:        hallituksen eduskunnalle esittämiä tul-        Maksuvelvollisuutta koskevia ilmoituksia on
21086:        kintoja, milloin asukas asuu tontilla       eräissä tapauksissa lähetetty myös edellä tar-
21087:        osakeyhtiömuotoon järjestetyssä raken-      koitetuille asunto-osakeyhtiöille. Se johtuu sii-
21088:        nuksessa, ja muutoinkin ilmenneistä         tä, ettei varmuudella tiedetä, asuvatko osakkeen-
21089:        kohtuuttomuuksista, ja                      omistajat itse kyseisissä rakennuksissa. Tämän
21090:           aikooko Hallitus esittää lakitekstin     vuoksi on samalla pyydetty osakkeenomistajia
21091:        tarkistamista saatujen kokemusten poh-      ilmoittamaan tästä kaupungille, jolloin kau-
21092:        jalta ennen ensimmäisten maksujen lan-      punki on lähettänyt maksuilmoituksen peruu-
21093:        keamista?                                   tuksen. On huomattava, että kaupungin vuo-
21094:                                                    den alussa lähettämä maksuvelvollisuutta kos-
21095:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       keva ilmoitus ei sitovalla tavalla ratkaise mak-
21096: vasti seuraavaa:                                   suvelvollisuutta. Se on ainoastaan kaupungin
21097:                                                    ilmoitus siitä, että alustavassa tarkastelussa
21098:    Pääkaupunkiseudun rakennusmaamaksusta           maksuvelvollisuuden edellytysten on havaittu
21099: annetun lain (1061/88) 2 §:n 2 momentin 3          kyseisen kiinteistön osalta täyttyneen.
21100: kohdan mukaan maksua ei suoriteta enintään
21101: 3 000 neliömetriä käsittävästä korttelialueesta       Edellä esitetyn perusteella ympäristöministe-
21102: tai sen osasta, jonka omistaja tai haltija vaki-   riö ei katso olevan tarvetta lain tarkistamiseen
21103: naisesti asuu alueella olevassa asuinrakennuk-     kysymyksessä tarkoitetun asian osalta.
21104: 
21105:     Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1989
21106: 
21107:                                                                 Ympäristöministeri Kaj Bärlund
21108:                                      1989 vp. -     KK n:o 354                                     3
21109: 
21110: 
21111: 
21112: 
21113:                               Tili Riksdagens Herr Talman
21114: 
21115:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         tet att detta stadgande även kan tillämpas i
21116: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         sådana fall att förvaltningen av fastigheten sker
21117: nr 1251 av den 7 juni 1989 tili vederbörande        exempelvis i formen av ett bostadsaktiebolag,
21118: medlem av statsrådet översänt avskrift av           om ägaren själv bor i en bostadsbyggnad på
21119: följande av riksdagsman Särkijärvi underteck-       fastigheten. Enligt miljöministeriets uppfattning
21120: nade spörsmål nr 354:                               skall lagen toikas så som andra lagutskottet
21121:                                                     gör.
21122:           Är Regeringen medveten om att la-
21123:        gen om byggnadsmarksavgift tillämpas            l vissa fall har anmälningar om betalnings-
21124:        i strid med de tolkningar som regering-      skyldighet också tillställts sådana bostadsaktie-
21125:        en lagt fram för riksdagen i fall där        bolag som avses ovan. Detta beror på att det
21126:        invånaren på tomten bebor en byggnad         inte finns säkra uppgifter om huruvida aktie-
21127:        som förvaltas i aktiebolagsform, och         ägarna själva bebor ifrågavarande byggnad.
21128:           avser Regeringen att föreslå en revi-     Därför har aktieägarna samtidigt blivit ombed-
21129:        dering av lagtexten på basis av erfaren-     da att informera staden om detta, varvid
21130:        heterna innan de första avgifterna för-      staden har sänt dem en annullering av betal-
21131:        faller till betalning?                       ningsanmälan. Det är skäl att observera att den
21132:                                                     anmälning om betalningsskyldighet som staden
21133:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       sänt i början av året inte utgör ett bindande
21134: anföra följande:                                    utslag i fråga om betalningsskyldigheten. An-
21135:                                                     mälan innebär endast att staden vid en preli-
21136:   Enligt 2 § 2 mom. 3 punkten lagen om              minär undersökning har kommit till att förut-
21137: byggnadsmarksavgift i huvudstadsregionen            sättningarna för betalningsskyldighet föreligger
21138: (1061/88) erläggs avgiften inte för ett kvarters-   för fastigheten i fråga.
21139: område eller en del av ett kvartersområde på
21140: högst 3 000 kvadratmeter, då ägaren eller              På basis av vad som ovan anförts anser
21141: innehavaren stadigvarande bor i en bostads-         miljöministeriet att något behov av att revidera
21142: byggnad på området. I andra lagutskottets           lagen inte föreligger i det hänseende som
21143: betänkande om lagförslaget framhåller utskot-       spörsmålet avser.
21144: 
21145:     Helsingfors den 30 juni 1989
21146: 
21147:                                                                       Miljöminister Kaj Bärlund
21148:                                             1989 vp.
21149: 
21150: Kirjallinen kysymys n:o 355
21151: 
21152: 
21153: 
21154: 
21155:                                 Almgren: Kotona tapahtuvasta hoitotyöstä maksettavasta kor-
21156:                                     vauksesta
21157: 
21158: 
21159:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21160: 
21161:    Vanha, 80 vuotta täyttänyt aviomies on            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21162: hoitanut halvaantunutta vaimoaan, joka on 77-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
21163: vuotias. Kotona tapahtunut hoito on kestänyt      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21164: 18 vuotta.                                        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
21165:    Ao. kunnan sosiaaliviranomaiset ilmoittivat,   sen:
21166: että hoitotyöstä maksetaan 2 000 mk kuukau-
21167: dessa. Veronpidätyksen jälkeen maksettiin
21168: 1 120 mk käteen. Vuoden 1988 alusta lukien                  Millä perusteilla hoitotyötä puolison-
21169: maksu putosi 1 000 markkaan, vähän ajan                  sa hyväksi kotona tekevän korvaus on
21170: kuluttua 800 markkaan, ja tämän vuoden                   voitu alentaa niin huomattavasti vii-
21171: maaliskuussa maksu oli enää 387,60 markkaa.              meksi kuluneen puolentoista vuoden
21172: Hoitotyötä suorittanut mies on pyrkinyt saa-             aikana, että korvaussumma ei enää
21173: maan selville, mm. sosiaaliviranomaisten puo-            laisinkaan vastaa sitä työpanosta, joka
21174: leen kääntymällä, miksi näin on tapahtunut.              vaikeasti sairaan henkilön hyväksi on
21175: Selvää vastausta hän ei ole kuitenkaan saanut.           tehtävä?
21176: 
21177:     Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1989
21178: 
21179:                                          Esko Almgren
21180: 
21181: 
21182: 
21183: 
21184: 2900IOD
21185: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 355
21186: 
21187: 
21188: 
21189: 
21190:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21191:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        nä ja siinä laajuudessa kuin kulloinkin sääde-
21192: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tään ja sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitte-
21193: olette 7 päivänä kesäkuuta 1989 päivätyn             lusta ja valtionosuudesta annetun lain tarkoit-
21194: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         tamassa toteuttamissuunnitelmassa määrätään.
21195: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-           Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä
21196: edustaja Almgrenin näin kuuluvasta kirjallises-      vuosina 1989-1993 annetun valtakunnallisen
21197: ta kysymyksestä n:o 355:                             suunnitelman mukaan vanhusten, vammaisten
21198:           Millä perusteilla hoitotyötä puolison-     ja pitkäaikaissairaiden kotihoidontuen määrä
21199:        sa hyväksi kotona tekevän korvaus on          on vuonna 1989 enintään 3 100 mk kuukau-
21200:        voitu alentaa niin huomattavasti vii-         dessa. Tuen suuruus määräytyy hoidettavan
21201:        meksi kuluneen puolentoista vuoden            avun tarpeen määrän ja ajoittumisen mukaan.
21202:        aikana, että korvaussumma ei enää             Enimmäismäärä         voidaan   valtakunnallisen
21203:        laisinkaan vastaa sitä työpanosta, joka       suunnitelman mukaan suorittaa niiden kohdal-
21204:        vaikeasti sairaan henkilön hyväksi on         la, jotka vaativat runsasta ympärivuorokautista
21205:        tehtävä?                                      apua ja hoitoa.
21206:                                                         Vanhuksen, vammaisen ja pitkäaikaissairaan
21207:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           kotihoidontuesta antamassaan yleiskirjeessä A
21208: taen seuraavaa:                                      10/1985/hu sosiaalihallitus on antanut suosi-
21209:                                                      tuksen tuen määrästä kolmessa ryhmässä, jotka
21210:     Kysymyksessä tarkoitettaneen sosiaalihuol-       on arvioitu avun ja hoidon tarpeen perusteella.
21211: toasetuksen (607 /83) 9 §:n 1 momentin 3 koh-        Suosituksen mukaan tuki on ensimmäisessä
21212: dassa tarkoitettua vanhuksen, vammaisen ja           ryhmässä 90-100 %, toisessa 70-89% ja
21213: pitkäaikaissairaan kotihoidontukea. Mainitun         kolmannessa 25-69 % kulloinkin voimassa
21214: säännöksen mukaan kotipalveluina järjestetään        olevassa sosiaalihuollon valtakunnallisessa
21215: sosiaalilautakunnan ja yksityisen henkilön vä-       suunnitelmassa määritellystä enimmäismarkka-
21216: lillä tehtävää sopimukseen perustuvaa vammai-        määrästä.
21217: sen, vanhuksen tai pitkäaikaissairaan kotona
21218: tapahtuvaa hoitoa tai muuta huolenpitoa.                Tuen suuruus on siten edellä mainituissa
21219: Säännöksessä tarkoitettu tuki on siten osa           puitteissa kunnan harkinnassa.
21220: sosiaalihuoltolain mukaisia kotipalveluja ja so-        Käytännössä tuen suuruus samoin kuin nii-
21221: siaalipalveluja.                                     den henkilöiden määrä, jotka hyväksytään tuen
21222:     Sosiaalihuoltolain 13 §:n mukaan sosiaali-       piiriin, riippuu kunnan tähän tarkoitukseen
21223: huoltoon kuuluvina velvollisuuksina kunnan           osoittamista määrärahoista. Tästä syystä tuen
21224: on huolehdittava muun muassa sosiaalipalve-          maksamisessa esiintyy vaihtelua eri kuntien
21225: lujen järjestämisestä asukkailleen sen sisältöise-   kesken.
21226:     Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1989
21227: 
21228:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
21229:                                    1989 vp. -     KK n:o 355                                     3
21230: 
21231: 
21232: 
21233: 
21234:                             Tili Riksdagens Herr Talman
21235:    I det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen       planering av och statsandel för social- och
21236: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        hälsovården avsedda realiseringsplanen fast-
21237: av den 7 juni 1989 tili vederbörande medlem av     ställs anordnas för kommunens invånare.
21238: statsrådet översänt avskrift av följande av           Enligt den riksomfattande planen för anord-
21239: riksdagsledamot      Almgren     undertecknade     nande av social- och hälsovården åren 1989-
21240: spörsmål nr 355:                                   1993 är beloppet av det stöd som under år 1989
21241:           På vilka grunder har man under           betalas för vård av åldringar, handikappade
21242:        sistlidna ett och ett halvt år sänkt den    och långtidssjuka i hemmet högst 3 100 mk per
21243:        ersättning som betalas ut tili den som      månad. Stödets storlek fastställs i enlighet med
21244:        sköter sin make hemma så betydligt att      hur stort behovet av hjälp är och när hjälpen
21245:        ersättningsbeloppet numera inte alls        behövs. Maximibeloppet kan enligt den riks-
21246:        svarar mot den arbetsinsats som man         omfattande planen betalas i fråga om personer
21247:        skall göra för en svårt sjuk människa?      som behöver mycket hjälp och vård dygnet
21248:                                                    runt.
21249:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          Socialstyrelsen har i sitt cirkulär A
21250: samt anföra följande:                              10/1985/hu rörande stöd för vård av åldringar,
21251:                                                    handikappade och långtidssjuka i hemmet givit
21252:    I spörsmålet torde avses det hemvårdsstöd       en rekommendation om stödets storlek i tre
21253: för åldringar, handikappade och långtidssjuka      grupper, som beräknats enligt behovet av hjälp
21254: som avses i 9 § 1 mom. 3 punkten socialvårds-      och stöd. Enligt rekommendationen är stödet i
21255: förordningen (607 /83). Enligt nämnda stadgan-     den första gruppen 90--100 %, i den andra
21256: de ordnas såsom hemservice vård eller annan        70--89 % och i den tredje 25-69 % av det
21257: omsorg av handikappade, åldringar eller lång-      maximala markbelopp som fastställts i den vid
21258: tidssjuka i hemmet på grundval av ett avtal        tidpunkten gällande riksomfattande planen.
21259: mellan socialnämnden och en enskild person.
21260: Det stöd som avses i stadgandet utgör sålunda         Stödets storlek kan sålunda bestämmas av
21261: ett led i den hemservice och socialservice som     kommunen inom ovan nämnda ramar.
21262: skall ordnas enligt socialvårdslagen.                 I praktiken beror stödets storlek, liksom
21263:    Enligt 13 § socialvårdslagen skall kommunen     också antalet personer tili vilka stödet skall
21264: såsom tili socialvården hörande skyldigheter       betalas ut, på de anslag som kommunen
21265: ombesörja bl.a. att socialservice av sådant        anvisat för ändamålet. Av denna orsak före-
21266: innehåll och sådan omfattning som i varje          kommer det variationer i beta1ningen av stödet
21267: enskilt fall stadgas och som i den i lagen om      mellan olika kommuner.
21268: 
21269:     Helsingfors den 29 juni 1989
21270: 
21271:                                                   Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
21272:                                                  1989 vp.
21273: 
21274: Kirjallinen kysymys n:o 356
21275: 
21276: 
21277: 
21278: 
21279:                                     Pulliainen: Metsäntutkimuslaitoksen tutkimustoiminnan uskotta-
21280:                                          vuudesta
21281: 
21282: 
21283:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21284:    Metsien ja metsätalouden merkitys maamme             sessa ei pyrittykään objektiivisuuteen eikä tie-
21285: kansantaloudelle ja ihmisten kaikinpuoliselle           teellisyyteen. Metsäntutkimuslaitos ei käyttänyt
21286: hyvinvoinnille on ensiarvoisen suuri. Siksi on          kaikkia jo silloin tiedossa olleita tutkimustu-
21287: myös tärkeää, millainen asema ja merkitys               loksia eikä kaikkea asiantuntemusta hyväk-
21288: metsäntutkimuksella on Suomessa. Metsäntut-             seen. Se selvästi pyrki antamaan metsiemme
21289: kimuksen riippumattomuus, monipuolisuus ja              terveydentilasta ja tulevasta kehityksestä todel-
21290: asiallinen tieteellisyys ovat periaatteita, joista ei   lisuudesta poikkeavasti huolettoman kuvan.
21291: edes metsäalan monien ristikkäisten valtapyr-              3. Kun Metsäntutkimuslaitoksen metsänhoi-
21292: kimysten ja tarpeiden paineissa saa luopua.             don tutkimusosaston päällikkö puiden vaurioi-
21293:     Metsäntutkimuksen valtakunnallinen, maa-            tumis- eli ns. harsuuntumistutkimusten vastuul-
21294: ja metsätalousministeriön alainen keskuselin,           lisena johtajana vaati vuoden 1988 alussa alais-
21295: Metsäntutkimuslaitos, on kuitenkin toiminnal-           taan tutkijaa esittämään päättäjille ja julkiselle
21296: laan pitkään antanut julkisesti kuvan, että sen         sanalle järjestetyissä tiedotustilaisuuksissa kaik-
21297: käsitys näistä periaatteista poikkeaa yleisestä         ki tulokset avoimesti ja samalla vertailut Keski-
21298: käsityksestä. Seuraavassa joitakin esimerkkejä:         Eurooppaan, tutkija kieltäytyi työtehtävästään
21299:     1. Metsäntutkimuslaitos on virallisilla lau-        vedoten laitoksen ylimmän johdon käskyyn.
21300: sunnoillaan sekaantunut yksityisten metsän-             Seurauksena oli, että laitos siirsi tutkimuksen
21301: omistajien ja yksityismetsätalouden organisaa-          johdon osastopäälliköltä projektitoiminnan ve-
21302: tioiden välisiin kiistakysymyksiin metsien hoi-         rukkeella em. tutkijalle. Näin menetettiin aikaa
21303: dosta. Säännönmukaisesti laitos on asettunut            metsien todellisen tilan todentamiselta ja kii-
21304: yksityistä metsänomistajaa vastaan kannan-              reellisten korjaustoimien käynnistämiseltä.
21305: otoillaan, jotka ovat olleet ristiriidassa metsäs-         4. Tämän vuoden alussa laitos tiedotti ns.
21306: sä nähtävissä olleen todellisuuden ja saman             ILME-projektin tuloksista hyvin peitellysti. Se
21307: laitoksen metsänhoidon korkeimman tieteelli-            jätti kokonaan selostamatta Suomen ja Keski-
21308: sen asiantuntemuksen sekä yksityismetsälain             Euroopan, lähinnä Saksan Iiittotasavallan tu-
21309: alkuperäisten tavoitteiden kanssa. Virallista           losten keskinäisen vertailun. Se olisi nimittäin
21310: asemaansa ja arvovaltaansa käyttäen laitos on           osoittanut, että ainakin osassa vaurioitumiske-
21311: siten kyseenalaisella tavalla vaikuttanut oikeus-       hitystä Suomessa on saavutettu Iiittotasaval-
21312: istuinten päätöksiin.                                   lan keskimääräinen taso; yli 10 %:sesti har-
21313:     2. Erittäin vakavassa metsien terveydentilaan       suuntuneita kuusia oli meillä jo lähes 60 %.
21314: ja tulevaisuuteen liittyvässä asiassa Metsäntut-        Tämä ja muut vakavat tosiasiat olisi tullut
21315:  kimuslaitos näyttää virallisilla lausunnoillaan        avoimesti ja selkeästi julkistaa. Vaikka Metsän-
21316:  suorastaan harhauttaneen valtioneuvostoa.              tutkimuslaitos on valtakunnallinen metsäntut-
21317:  Vuonna 1985 laitos antoi maa- ja metsätalous-          kimuksen keskuselin, sen tiedotteessa ei sanal-
21318:  ministeriön pyytämänä lausunnon valtiovarain-          lakaan viitattu niihin moniin muihin, ei edes
21319:  ministeriölle toimitettavaksi vastauksena vii-         laitoksen omiin tutkimuksiin, jotka olisivat
21320:  meksi mainitun huolestuneeseen tiedusteluun            lisänneet tiedotteen painoarvoa ja varmista-
21321:  metsien terveydentilasta ja tulevasta kehitykses-      neet, että metsien vaurioitumisessa on ensisijai-
21322:  tä. Todellinen tilanne metsissä jo silloin ja          sesti kysymys ilman saasteista eikä suinkaan ns.
21323:  erityisesti tällä hetkellä osoittaa, että laitoksen    luonnollisista syistä, kuten pakkasista tai pui-
21324:  lausunto oli asiantuntemattomasti laadittu.            den ikääntymisestä.
21325:     Lausunnon sisältö osoittaa, että sen ll~atimi-         Laitoksen johto näyttää pyrkivän tiedottami-
21326: 2900100
21327: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 356
21328: 
21329: sessaan toimimaan ikään kuin näitä muita tut-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21330: kimuksia ei olisi lainkaan olemassa. Sellainen      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
21331: t~i~~nt~ ei t~ytä tutkimuslaitokselta edellytet-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21332: tavaa beteelhsyyden periaatetta.                    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21333:                                                                 Onko Hallitus tietoinen, että Metsän-
21334:    5. Laitoksen johto on keskeyttänyt tutki-
21335:                                                              tutkimuslaitos on toiminnallaan horjut-
21336: muksen, jossa ensimmäisen kerran laitoksen
21337:                                                              tanut luottamusta sen tutkimustoimin-
21338: pitkän historian aikana yritetään vakavasti                  taan ja vähentänyt ratkaisevasti uskot-
21339: löytää toimivia vaihtoehtoja nykyisille metsä-
21340:                                                              tavuutta,jota tutkimuslaitoksen kannan-
21341: talouden menetelmille. Ko. tutkimus on kuiten-               otoilta edellytetään, ja että sen harjoit-
21342: k~_n, kuten ~aitoksen muutkin tutkimukset, hy-
21343:                                                              tama henkilökuntapolitiikka poikkeaa
21344: vak~y~ty _asmn~ukaisesti tutkimusohjelmaan ja
21345:                                                              epäedukseen valtion muiden laitosten
21346: on hsaks1 ollut JO kahden eri professoritasoisen
21347:                                                              hen~ilökuntapolitiikasta, ja
21348: tarkastusryhmän tarkastettavana. Molemmat
21349:                                                                 m1hin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21350: tarkastusryhmät ovat todenneet tutkimuksen
21351:                                                              ~yhtyä Metsäntutkimuslaitoksen nyky-
21352: tarpeelliseksi ja siinä käytetyt menetelmät sa-
21353:                                                              Johdon ohjaamiseksi tieteellisyyden ja
21354: moiksi, joita yleisesti käytetään kenttäkokeisiin            rakentavan henkilökuntapolitiikan tiel-
21355: perustuvissa tutkimuksissa.
21356:                                                              le?
21357: 
21358:     Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1989
21359: 
21360:                                           Erkki Pulliainen
21361:                                      1989 vp. -     KK n:o 356                                      3
21362: 
21363: 
21364: 
21365: 
21366:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21367:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       välinen tiedemiesryhmä, joka on arvioinut Suo-
21368: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       messa tehtyjen ilmansaastetutkimusten tieteelli-
21369: olette 7 päivänä kesäkuuta 1989 päivätyn            sen tason. Tiedemiesryhmän käsityksen mu-
21370: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        kaan maamme metsissä ei ole havaittavissa
21371: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       todisteita ilmansaasteiden aiheuttamista laa-
21372: edustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta   joista tuhoista.
21373: kysymyksestä n:o 356:                                  Harsuuntumistuloksia julkistaessaan Met-
21374:           Onko Hallitus tietoinen, että Metsän-     säntutkimuslaitos on esittänyt tieteellisin perus-
21375:                                                     tein tehtyjä tulkintoja saaduista tuloksista. Esi-
21376:        tutkimuslaitos on toiminnallaan horjut-
21377:                                                     merkiksi on todettu, ettei neulaskatoa voida
21378:        tanut luottamusta sen tutkimustoimin-
21379:                                                     selittää vain ilman epäpuhtauksista johtuvaksi,
21380:        taan ja vähentänyt ratkaisevasti uskot-
21381:                                                     vaan mm. ilmasto ja puuston ikä vaikuttavat
21382:        tavuutta, jota tutkimuslaitoksen kannan-
21383:        atoilta edellytetään, ja että sen harjoit-   olennaisesti harsuuntumiseen. Suomessa tehtyjä
21384:        tama henkilökuntapolitiikka poikkeaa         tutkimuksia arvioinut kansainvälinen tiede-
21385:        epäedukseen valtion muiden laitosten         miesryhmä on päätynyt samaan tulkintaan
21386:        henkilökuntapolitiikasta, ja                 kuin Metsäntutkimuslaitoskin.
21387:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         Metsäntutkimuslaitoksen ns. ILME-projek-
21388:        ryhtyä Metsäntutkimuslaitoksen nyky-         tin (ilman epäpuhtauksien vaikutuksia metsien
21389:        johdon ohjaamiseksi tieteellisyyden ja       tilaan selvittävät tutkimukset) erilliset tutki-
21390:        rakentavan henkilökuntapolitiikan tiel-      mukset koottiin laitoksen hallituksen 27.5.1988
21391:                                                     tekemällä päätöksellä entistä tiiviimmäksi ja
21392:        le?
21393:                                                     yhtenäisemmäksi kokonaisuudeksi määräämäl-
21394:                                                     lä koko projektiin päätoiminen koordinaattori.
21395:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          Koordinaattorin tehtäväksi annettiin paitsi eri
21396: taen seuraavaa:                                     tutkimuksista saatavien tutkimusten kokoami-
21397:    Metsäntutkimuslaitos on antanut tehtävänsä       nen myös yhdessä aikaisemmin asetetun johto-
21398: mukaisesti virallisesti pyydettäessä lausuntoja     ryhmän ja tutkimuksissa mukana olevien tut-
21399: yksityismetsien käsittelyä koskevissa kiistaky-     kijoiden kanssa valmistella yhteinen loppura-
21400: symyksissä. Pyydetyn lausunnon on laatinut          portti ja esitys jatkotoimenpiteistä. Menettelyn
21401: kulloiseenkin asiaan parhaiten perehtynyt tie-      tarkoituksena oli ao. tutkimuksen tehostami-
21402: teellinen asiantuntija. Lausunnossa on otettu       nen ja yhteistyön lisääminen eduskunnan hy-
21403: huomioon kaikki asiaan liittyvä tutkimus sekä       väksymän vuoden 1988 tulo- ja menoarvion
21404: maastokäynnillä todettu käytännön tilanne           lukuperustelujen mukaisesti.
21405: metsässä.                                              Metsäntutkimuslaitos on keskeyttänyt tois-
21406:    Metsäntutkimuslaitos on käsiteltyään asian       taiseksi tarkastuksen ajaksi tutkimushankkeen
21407: hallituksessa antanut maa- ja metsätalousmi-        "Varttuneen metsän metsänhoidolliset vaih-
21408: nisteriölle 28.6.1985 lausunnon metsien tervey-     toehdot". Tarkastus on päätetty toteuttaa, kos-
21409: dentilasta ja tulevasta kehityksestä. Sen mu-       ka tutkimushankkeen tieteellisyyttä on epäilty
21410: kaan mikään tutkimuksiin perustuva arvio ei         Metsäntutkimuslaitoksen ulkopuolisten asian-
21411: tukenut käsitystä metsien laajamittaisesta kuo-     tuntijoiden taholta. Tutkimushanke sisältyi yh-
21412: lemisesta maassamme lähivuosina. Samalla            tenä osahankkeena Suomen Akatemian toimes-
21413: Metsäntutkimuslaitos totesi, että metsänhoi-        ta toteutettuun kansainvälisen asiantuntijaryh-
21414: dollisiin vastatoimiin metsävaurioiden torjumi-     män Suomen metsänuudistamistutkimuksen ar-
21415: seksi on kuitenkin varauduttava ja toimia           vwmtun. Kansainvälinen asiantuntijaryhmä
21416: teollisuuden ja voimalaitosten jätepäästöjen vä-    kiinnitti huomiota tutkimuksen puutteellisiin
21417: hentämiseksi on kaikin tavoin jatkettava. Edel-     koejärjestelyihin ja epätarkkaan käsitteiden
21418: lä esitetyn kanssa yhtäpitävään tulokseen on        määrittelyyn. Päätös kokeiden jatkamisesta ja
21419: päätynyt kuluvan vuoden kesäkuussa kansain-         mahdollisesta koejärjestelyjen korjaamisesta
21420: 4                                  1989 vp. -     KK n:o 356
21421: 
21422: tehdään tarkastuksen antamien tietojen pohjal-     dään metsänhoidon tutkimuksen ohella puun-
21423: ta. Metsäntutkimuslaitos pyrkii sisällyttämään     tuotoksen tutkimuksessa kokonaistarkasteluna,
21424: metsänhoidollisiin tutkimusohjelmiinsa mah-        jossa otetaan huomioon metsien uudistamisen
21425: dollisimman monipuolisesti kaikki toimivat         ja tuotoskyvyn lisäksi myös taloudelliset tekijät
21426: metsänkäsittelyvaihtoehdot vertailukelpoisen       sekä metsien monikäyttö- ja virkistysvaati-
21427: kuvan muodostamiseksi. Tällaisia kokeita teh-      mukset.
21428:     Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 1989
21429: 
21430:                                                  Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
21431:                                      1989 vp. -     KK n:o 356                                      5
21432: 
21433: 
21434: 
21435: 
21436:                               Tili Riksdagens Herr Talman
21437:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        fortsätta. Samma resultat som ovan uppnåddes
21438: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         i juni innevarande år av en internationell
21439: av den 7 juni 1989 tili vederbörande medlem av      forskargrupp, som har utvärderat den veten-
21440: statsrådet översånt avskrift av följande av         skapliga nivån hos undersökningar om luftför-
21441: riksdagsman Pulliainen undertecknade spörs-         orening som gjorts i Finland. Forskargruppen
21442: mål nr 356:                                         ansåg att det i våra skogar inte går att finna
21443:                                                     bevis på någon omfattande förstörelse som
21444:           Är Regeringen medveten om att             beror på luftföroreningar.
21445:        Skogsforskningsinstitutet genom sitt
21446:                                                         Skogsforskningsinstitutet framlade, i sam-
21447:        handlande har undergråvt förtroendet
21448:                                                     band med att institutet offentliggjorde sina
21449:        för sin forskningsverksamhet och på ett
21450:                                                     resultat angående förglesningen, vetenskapligt
21451:        avgörande sätt minskat den trovärdig-
21452:                                                     utarbetade tolkningar av forskningsresultaten.
21453:        het som förväntas hos forskningsinsti-
21454:                                                     Det kunde t.ex. konstateras att svinnet av barr
21455:        tutets ställningstaganden samt att insti-
21456:                                                     inte kan förklaras som enbart beroende av oren
21457:        tutets personalpolitik sig själv tili för-
21458:                                                     luft, utan att t.ex. klimatet och åldern hos
21459:        fång avviker från andra statliga inrätt-
21460:                                                     trädbeståndet inverkar väsentligt på förgles-
21461:        ningars personalpolitik, och
21462:                                                     ningen. Den nämnda internationella forskar-
21463:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
21464:                                                     gruppen har tolkat resultatet av underökningar
21465:        ta för att leda in Skogsforskningsinsti-
21466:                                                     i Finland på samma sätt som Skogsforsknings-
21467:        tutets nuvarande ledning på vetenskap-
21468:                                                     institutet.
21469:        lighet och konstruktiv personalpolitik?
21470:                                                         Skogsforskningsinstitutets projekt ILME:s
21471:                                                     (undersöker luftföroreningars inverkan på sko-
21472:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        garna) separata undersökningar samlades ge-
21473: samt anföra följande:                               nom institutsstyrelsens beslut 27.5.1988 ihop
21474:    Skogsforskningsinstitutet har i enlighet med     tili en allt fastare och enhetligare helhet genom
21475: sina uppgifter officiellt och på begäran avgett     tillsättandet av en heltidsanställd koordinator
21476: utlåtanden angående tvistemål som gäller be-        för hela projektet. Förutom att samla ihop
21477: handlingen av enskilda skogar. Vart och ett         resultaten från de olika undersökningarna fick
21478: utlåtande har utarbetats av den vetenskapligt       koordinatorn också i uppgift att tillsammans
21479: sakkunniga som varit bäst insatt i ifrågavaran-     med den tidigare tillsatta ledningsgruppen och
21480: de ärende. 1 utlåtandet har beaktats all den        de forskare som deltar i undersökningarna
21481: forskning som anknyter tili ärendet samt den        bereda en gemensam slutrapport och ett förslag
21482: faktiska situationen sådan den konstaterats vid     tili fortsatta åtgärder. Det var meningen att
21483: besök i terrängen.                                  detta tillvägagångssätt skulle effektivera ifråga-
21484:    Skogsforskningsinstitutet avgav, efter styrel-   varande forskning och öka samarbetet i enlig-
21485: sebehandling av ärendet, tili jord- och skogs-      het med motiveringen i 1988 års budget, som
21486: bruksministeriet ett utlåtande 28.6.1985 an-        riksdagen hade godkänt.
21487: gående skogarnas hälsotillstånd och den kom-            Skogsforskningsinstitutet har tills vidare för
21488: mande utvecklingen. Enligt detta utlåtande          den tid granskningen pågår avbrutit forsknings-
21489: stödde ingen uppskattning, som grundade sig         projektet som behandlar alternativ för behand-
21490: på forskningsresultat, uppfattningen om en          ling av äldre skog. Beslutet om granskning
21491: omfattande skogsdöd i vårt land under de            fattades eftersom forskningsprojektets veten-
21492: närmaste åren. Samtidigt konstaterade Skogs-        skapliga värde har ifrågasatts av sakkunniga
21493: forskningsinstitutet att man ändå bör bereda        utanför Skogsforskningsinstitutet. Projektet
21494: sig på skogsvårdande motåtgärder för att            ingår som ett delprojekt i Finlands Akademis
21495: förebygga att skogen skadas och att de åtgär-       utvärdering av skogsförnyelseforskningen i
21496: der som vidtagits för att minska på industrins      Finland, som genomförs av en internationell
21497: och kraftverkens utsläpp på alla sätt bör           forskargrupp. Den internationella forskargrupp-
21498: 6                                   1989 vp. -      KK n:o 356
21499: 
21500: en anmärkte på de bristfälliga provtagnings-         samtliga fungerande skogsbehandlingsalterna-
21501: arrangemangen och den vaga begreppsdefini-           tiv för att skapa en jämförbar helhetsbild.
21502: tionen som kännetecknade undersökningen.             Dylika undersökningar genomförs förutom in-
21503: Beslut angående fortsatt provtagning och om          om skogsvårdsforskningen också inom forsk-
21504: en eventuell korrigering av provtagningsarrange-     ning angående virkesavkastningen som en hel-
21505: mangen fattas på basen av de uppgifter som           hetsgranskning, i vilken förutom skogsförnyel-
21506: granskningen ger vid handen. Skogsforsknings-        se och avkastningsförmåga också ekonomiska
21507: institutet strävar efter att i sina skogsvårds-      faktorer, krav på mångsidigt utnyttjande av
21508: program så utförligt som möjligt inkludera           skogen och rekreation beaktas.
21509: 
21510:     Helsingfors den 28 juni 1989
21511: 
21512:                                                    Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
21513:                                                 1989 vp.
21514: 
21515: Kirjallinen kysymys n:o 357
21516: 
21517: 
21518: 
21519: 
21520:                                    Renko ym.: Maatalousoppilaitosten kesätyöjakson opintososiaa-
21521:                                       lisista eduista
21522: 
21523: 
21524:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21525:    Maatalousoppilaitosten yleisjaksoon liittyvä       karjanhoito ja maatilan muut työt. Vieraan
21526: kesätyöharjoittelu voi tapahtua joko oppilai-         ulkopuolisen työvoiman paikkaaminen tulee
21527: toksen maatilalla tai ulkopuolisilla tiloilla. Ul-    huomattavasti kalliimmaksi kuin oppilashar-
21528: kopuolisilla tiloilla oleva harjoittelija saa näen-   joittelijoiden kesätyö.
21529: näistä pientä palkkiota työnantajan toimesta,            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21530: mutta oppilaitoksen maatilalla tai karjanhoi-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21531: dossa oleva työharjoittelija ei saa työstään          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21532: mitään korvausta.                                     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21533:    Opetusministeriö on poistanut koulutilan
21534: harjoittelijoille maksettavan korvauksen, mikä                  Miten Hallitus aikoo taata maatalous-
21535: puolestaan on johtanut siihen, että koulutiloille            oppilaitosten kesätöiden järjestelyt niin,
21536: ei saada kesätyöharjoittelijoita.                            että oppilaat voisivat myös paikallisesti
21537:    Oppilaitosten jatkuvan toiminnan takaami-                 jäädä koulutilalle töihin tai saada vas-
21538: seksi ovat välttämättömiä myös kesäaikana                    taavan korvauksen opintotuen kautta?
21539:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1989
21540: 
21541:           Tellervo Renko             Eino Siuruainen           Juho Sillanpää
21542:           Pauli Saapunki             Markku Lehtosaari         Esko Jokiniemi
21543:                      Annikki Koistinen                 Heikki A. Ollila
21544: 
21545: 
21546: 
21547: 
21548: 2900100
21549: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 357
21550: 
21551: 
21552: 
21553: 
21554:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21555:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       voi esittää palkan suhteen ainoastaan suosituk-
21556: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       sia. Opiskelijat ovat myös opinnoissaan eri
21557: olette 8 päivänä kesäkuuta 1989 päivätyn            vaiheissa, mistä syystä myös he ovat sekä
21558: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        taidoiltaan että työpanoksiltaan erilaisia.
21559: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          Valtionhallinnon laitoksissa tapahtuvaan
21560: edustaja Tellervo Rengon ym. näin kuuluvasta        opiskelijoiden työharjoitteluun on osoitettu
21561: kirjallisesta kysymyksestä n:o 357:                 määräraha valtion tulo- ja menoarvion mo-
21562:                                                     mentilla 29.60.24.
21563:           Miten Hallitus aikoo taata maatalous-        Työnopetus, työharjoittelua korvaava työn-
21564:        oppilaitosten kesätöiden järjestelyt niin,   opetus ja käytännöllinen opetus katsotaan op-
21565:        että oppilaat voisivat myös paikallisesti    pilaitoksen opetustoiminnaksi, josta ei makseta
21566:        jäädä koulutilalle töihin tai saada vas-     opiskelijoille palkkaa. Tämän ja varsinaisen
21567:        taavan korvauksen opintotuen kautta?         työharjoittelun välinen rajanveto on joskus
21568:                                                     osoittautunut ongelmalliseksi. Näin on asia
21569:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          myös maatalouden sekä puutarha-alan koulu-
21570: taen seuraavaa:                                     tuksessa.
21571:    Ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden          Tästä syystä ammattikasvatushallitus, joka
21572: opintososiaaliset edut määräytyvät ammatillis-      on tehnyt kysymyksessä tarkoitetun aikaisem-
21573: ten oppilaitosten oppilaiden opintososiaalisista    paa käytäntöä muuttavan päätöksen, onkin
21574: eduista annetun lain (498/83) mukaisesti. Opin-     asettanut eri osapuolia edustavan työryhmän,
21575: tososiaaliset edut ovat nuorisoasteen koulutuk-     jonka tehtävänä on muun muassa selvittää
21576: sessa samanlaiset lukuun ottamatta maatalous-       maatilatalouden peruslinjan yleisjakson jälkei-
21577: alan oppilaitosten kouluasteen koulutusta sekä      sen kesätyöjakson uudelleenjärjestelyn tarve ja
21578: metsä- ja puutalousalan oppilaitoksia, joiden       siihen liittyen myös opiskelijoiden palkkausky-
21579: opiskelijoilla on muita laajemmat edut.             symykset. Työryhmän tehtävänä on paitsi sel-
21580:    Maatalous- ja puutarha-alan työharjoittelu-      vittää, milloin opiskelijat ovat työnopetuksessa
21581: paikat jakautuvat julkiselle ja yksityiselle sek-   ja milloin työharjoittelussa, myös se kuinka
21582: torille. Osittain tästä syystä myös työharjoitte-   merkittävä heidän työpanoksensa on valtion
21583: lussa olevien opiskelijoiden palkkaus vaihtelee.    maatilojen hoidon kannalta.
21584:    Työharjoittelua toimeenpaneva oppilaitos
21585:     Helsingissä 19 päivänä heinäkuuta 1989
21586: 
21587:                                                                  Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
21588:                                     1989 vp. -     KK n:o 357                                      3
21589: 
21590: 
21591: 
21592: 
21593:                              Tili Riksdagens Herr Talman
21594:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       kan endast rekommendera en viss lönesättning.
21595: anger, har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       Eftersom studerandena nått olika stadier inom
21596: av den 8 juni 1989 tili vederbörande medlem av     sina studier förekommer det också en viss
21597: statsrådet översänt en avskrift av följande av     variation vad beträffar deras fårdigheter och
21598: riksdagsman Tellervo Renko m.fl. underteck-        arbetsinsats.
21599: nade spörsmål nr 357:                                 För sådan arbetspraktik som studerande
21600:                                                    utför i institutioner inom statsförvaltningen har
21601:           Hur ämnar Regeringen säkerställa att     anslag anvisats i statsbudgeten under moment
21602:        lantbruksläroanstalterna kan ordna          29.60.24.
21603:        sommarjobb så att deras elever kan få          Arbetsinlärning, arbetsinlärning som ersätter
21604:        avlönat arbete vid sina skollägenheter      arbetspraktik och praktisk undervisning anses
21605:        eller få motsvarande ersättning genom       ingå i läroanstaltens undervisning och för den
21606:        studiestödet?                               betalas inte lön till studerandena. Det har
21607:                                                    ibland visat sig vara problematiskt att dra
21608:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       gränsen mellan dessa undervisningsformer och
21609: samt anföra följande:                              egentlig arbetspraktik. Detta gäller även under-
21610:   De studiesociala förmånerna för studerande       visning inom lantbruks- och trädgårdsbran-
21611: vid yrkesläroanstalter fastställs i enlighet med   schen.
21612: lagen om studiesociala förmåner för yrkeslä-          Av denna orsak har yrkesutbildningsstyrel-
21613: roanstalternas elever (498/83). De studiesociala   sen, som fattat det i spörsmålet avsedda beslu-
21614: förmånerna inom utbildning på ungdomssta-          tet, varigenom tidigare praxis ändras, tillsatt en
21615: diet är desamma för alla med undantag av           arbetsgrupp med representanter för olika par-
21616: utbildning på skolstadiet vid läroanstalter inom   ter. Dess uppgift är att bl.a. utreda om det
21617: lantbruksbranschen och läroanstalter för           föreligger ett behov att omorganisera den
21618: skogsbruk och trähushållning, där studerande-      sommararbetsperiod som följer efter den all-
21619: na har mera omfattande förmåner än andra.          männa perioden inom grundlinjen för lantbruk
21620:    Platserna för arbetspraktik inom lantbruks-     samt därtill hörande frågor gällande avlöning
21621: och trädgårdsbranschen fördelas mellan den         av studerande. Vidare skall arbetgruppen utre-
21622: offentliga och den privata sektorn. Detta är en    da skillnaden mellan arbetsinlärning och arbets-
21623: bidragande orsak tili att lönen för studerande i   praktik samt hur betydande studerandenas
21624: arbetspraktik varierar.                            arbetsinsats är beträffande skötseln av de stat-
21625:    En läroanstalt, som anordnar arbetspraktik,     liga gårdsbruksenheterna.
21626:     Helsingfors den 19 juli 1989
21627: 
21628:                                                                  Minister Anna-Liisa Kasurinen
21629:                                              1989 vp.
21630: 
21631: Kirjallinen kysymys n:o 358
21632: 
21633: 
21634: 
21635: 
21636:                                  Taina ym.: Opintorahan asumislisän myöntämisestä omistus-
21637:                                      asunnossa asuvalle opiskelijalle
21638: 
21639: 
21640:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21641:   Tarjolla olevien opiskelija- ja vuokra-asunto-   opiskelijalle. Myöskään asumistukilain (408/75)
21642: jen vähyyden vuoksi ovat useat opiskelijat         mukaista korvausta opiskelijat eivät saa.
21643: joutuneet lainavaroin hankkimaan omistus-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21644: asunnon opiskelupaikkakunnalta.                    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21645:    Lainasta suoriutuakseen heidän tulee opiske-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21646: lun ohella hankkia tuloja ansiotyöllä. Työssä-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21647: käynti opiskelun ohella muodostuu heille koh-                 Aikooko Hallitus muuttaa opintora-
21648: tuuttomaksi taakaksi, haittaa opiskelua ja pi-             han asumislisän myöntämisperiaatetta
21649: dentää opiskeluaikaa.                                      siten, että omistusasunnossa asuvalla
21650:                                                            opiskelijana on mahdollisuus saada asu-
21651:    Opintotukilain (28/72) mukaan opintorahan               mislisää, tai ryhtyä toimenpiteisiin, jot-
21652: asumislisään eivät omassa asunnossa asuvat                 ta opiskelijoille voidaan valtion varoista
21653: opiskelijat ole oikeutettuja, vaikka opiskelun             myöntää yleistä asumistukilain mukais-
21654: aiheuttama taloudellinen rasitus muodostuu                 ta asumistukea omistusasunnon asumis-
21655: heille suuremmaksi kuin vuokralla asuvalle                 menojen vähentämiseksi?
21656:     Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1989
21657: 
21658:           Anneli Taina                 Anssi Rauramo                    Kirsti Ala-Harja
21659:           Heikki A. Ollila             Kari Häkämies                    Pirjo-Riitta Antvuori
21660:           Sirpa Pietikäinen            Lea Kärhä                        Pirjo Rusanen
21661:           Liisa Hilpelä                Jouni J. Särkijärvi              Kaarina Dromberg
21662:           Aino Pohjanoksa              Kalevi Lamminen                  Riitta Uosukainen
21663:           Ben Zyskowicz                Tuula Linnainmaa                 Maunu Kohijoki
21664:           Keijo Jääskeläinen           Heikki Järvenpää                 Riitta Saastamoinen
21665:           Iiro Viinanen                Martti Korkia-Aho                Ritva Vastamäki
21666:                                        Sauli Niinistö
21667: 
21668: 
21669: 
21670: 
21671: 2900100
21672: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 358
21673: 
21674: 
21675: 
21676: 
21677:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21678:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Nuorimmat omassa asunnossa asuvat ovat
21679: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       usein joko perineet asuntonsa taikka asunto on
21680: olette 8 päivänä kesäkuuta 1989 päivätyn            vanhempien tai jonkun muun omaisen lahjoit-
21681: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        tama. Heidän ei pääsääntöisesti voida katsoa
21682: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       olevan lisätuen tarpeessa. Sitä vastoin joko
21683: edustaja Anneli Tainan ym. näin kuuluvasta          opiskeluaikana taikka jonkin aikaa sitä ennen
21684: kirjallisesta kysymyksestä n:o 358:                 asunnon hankkineet opiskelijat, jotka joutuvat
21685:                                                     opiskeluaikana maksamaan asuntolainan ly-
21686:           Aikooko Hallitus muuttaa opintora-
21687:        han asumislisän myöntämisperiaatetta         hennyksiä ja korkoja, voivat olla varsin vai-
21688:        siten, että omistusasunnossa asuvalla        keassa taloudellisessa tilanteessa. Tällöin on
21689:        opiskelijalla on mahdollisuus saada asu-     usein kysymys työelämästä opiskelemaan siir-
21690:                                                     tyvistä henkilöistä. Tällä hetkellä ei ole käytet-
21691:        mislisää, tai ryhtyä toimenpiteisiin, jot-
21692:                                                     tävissä tarkempia tietoja siitä, kuinka monen
21693:        ta opiskelijoille voidaan valtion varoista
21694:                                                     omassa asunnossaan yksinään asuvista opiske-
21695:        myöntää yleistä asumistukilain mukais-
21696:                                                     lijoista voitaisiin katsoa olevan erityisen tuen
21697:        ta asumistukea omistusasunnon asumis-
21698:        menojen vähentämiseksi?                      tarpeessa.
21699:                                                        Perheettömien opiskelijoiden asumisen tuke-
21700:                                                     mispulmien ratkaiseminen opintotuen asumisli-
21701:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          säjärjestelmän kautta ei ole ongelmatonta. Asu-
21702: taen seuraavaa:                                     mislisää koskevat opintorahan tarveharkinta-
21703:    Opintovuodeksi 1988-89 haki opintotukea          säännökset. Opiskelijan lukukausien aikaiset
21704: kaikkiaan noin 240 000 opiskelijaa. Asumislisä      verotettavat tulot täysimääräisen tuen saami-
21705: myönnettiin kaikkiaan noin 82 000 opiskelijal-      seksi saavat olla enintään 16 000 markkaa.
21706: le. Opintotuen hakijoista noin 15 500 ilmoitti      Peritty tai lahjana saatu velaton asunto jo
21707: asuvansa asunnossa, joka on joko hakijan tai        yksin voi ylittää omaisuusrajan, 160 000 mark-
21708: hänen puolisonsa omistama.                          kaa. Asumislisän ulottaminen myös omistus-
21709:    Voimassa olevien määräysten mukaan opin-         asumiseen oli esillä eduskunnassa 1987 asumis-
21710: totuen asumislisä myönnetään perheettömälle,        tukilain muuttamisen yhteydessä. Ilmeisesti
21711: vuokralla kodin ulkopuolella asuvalle opiskeli-     edellä todetuista syistä opintotukilakia ei tältä
21712: jalle. Asumislisää voidaan myöntää myös per-        osin katsottu aiheelliseksi muuttaa.
21713: heelliselle opiskelijalle, joka opiskelujen takia      Opiskelijoiden asumisen tukemisesta ja sen
21714: joutuu asumaan vuokralla eri paikkakunnalla         kehittämisestä on keskusteltu viime vuosina
21715: kuin hänen perheensä.                               vilkkaasti. Opiskelijoiden asumistukijärjestel-
21716:    Perheensä kanssa yhdessä asuva opiskelija ja     män kehittäminen on ollut käsiteltävänä muun
21717: syksystä 1987 lähtien myös muut usean henki-        muassa        opiskelija-asuntoneuvottelukunnan
21718: lön muodostamaan ruokakuntaan kuuluvat              asumistukijaostossa, joka on ehdottanut eri
21719: opiskelijat ovat asumistukilain mukaisen asu-       asumistukijärjestelmien keskinäisen rajauksen
21720: mistuen piirissä. Asumistukilain mukaista asu-      selkeyttämistä ja myöntämisperusteiden yhte-
21721: mistukea voidaan myöntää myös omistusasun-          näistämistä. Ympäristöministeriö on myös
21722: tokustannuksiin.                                    asettanut työryhmän, joka on tehnyt kehittä-
21723:    Näin ollen kysymyksessä tarkoitettu epäkoh-      misehdotuksia asumistuen myöntämisperusteis-
21724: ta koskee vain yksin asuntoa hallitsevia, omas-     ta. Myös asuntoneuvosto on jättänyt ympäris-
21725: sa asunnossa asuvia opiskelijoita. Tällaisten       töministeriölle ehdotuksen siitä, että erilaisten
21726: opiskelijoiden tarkka määrä ei ole tiedossa,        ryhmien asumistukijärjestelmät tulisi yhtenäis-
21727: mutta määrä on pikemmin satoja kuin tuhan-          tää joko kokonaan tai siten, että hallinnollisesti
21728: sia. Asumislisähakemuksia hylätään vuosittain       eriytetyissä järjestelmissä sovellettaisiin yhte-
21729: vain muutamia siksi, että asianomainen omis-        näisiä myöntämisperusteita. Ehdotusten toteut-
21730: taa asuntonsa.                                      taminen merkitsisi sitä, että myös omassa
21731:                                     1989 vp. -     KK n:o 358                                     3
21732: 
21733: asunnossa asuvat yksinäiset opiskelijat tietyin    opintotukijärjestelmän yhteensovittaminen sen
21734: edellytyksin asumismenojen ylittäessä säädetyt     kanssa voi tapahtua oikeudenmukaisesti niin,
21735: rajat tulisivat asumistuen tai asumistukisään-     että järjestelmät ovat perusteiltaan riittävän
21736: nösten perusteella määräytyvän asumislisän pii-    yhdenmukaisia. Etsittäessä ulospääsyä tästä
21737: run.                                               ongelmasta on toteuttamiskelpoisten hallinnol-
21738:                                                    listen ratkaisujen löytyminen osoittautunut vai-
21739:    Opintotukijärjestelmän oikeudenmukaisuus        keaksi. Vaikka asia ei kosketakaan lukumää-
21740: vaatii, että opintotukea ja asumislisää voidaan    räisesti suurta joukkoa, on se periaatteellisesti
21741: myöntää tuen tarpeessa oleville tasapuolisesti     tärkeä. Opintotukijärjestelmän kehittämistyö
21742: erilaiset sosiaaliset tilanteet huomioon ottaen.   laajemmassa merkityksessä on vireillä opetus-
21743: Voimavarojen rajallisuuden johdosta on tuki        ministeriössä, ja tässä yhteydessä tullaan myös
21744: ohjattava ensisijaisesti eniten tuen tarpeessa     ottamaan kantaa opiskelijoiden asumisen tuke-
21745: oleville. Tästä syystä on asumislisä aikanaan      miskysymyksiin. Kun vireillä olevat valmistelu-
21746: rajattu vuokralla asuvia koskevaksi. Asumistu-     työt on saatu viedyksi loppuun, on ongelma
21747: kijärjestelmän laajennuttua on tärkeää, että       tarkoitus ratkaista myönteisellä tavalla.
21748:     Helsingissä 31 päivänä heinäkuuta 1989
21749: 
21750:                                                              Opetusministeri Christoffer Taxell
21751: 4                                    1989 vp. -      KK n:o 358
21752: 
21753: 
21754: 
21755: 
21756:                               Tili Riksdagens Herr Talman
21757:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            De yngsta som bor i egen bostad har ofta
21758: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          antingen ärvt den eller fått den av sina föräld-
21759: av den 8 juni 1989 tili vederbörande medlem av       rar eller någon annan anhörig. Enligt huvud-
21760: statsrådet översänt en avskrift av följande av       regeln kan de inte anses vara i behov av
21761: riksdagsman Anneli Taina m.fl. undertecknade         tilläggsstöd. Däremot kan de studerande som
21762: spörsmål nr 358:                                     under eller något före studietiden skaffat sig en
21763:                                                      bostad och som under studietiden blir tvungna
21764:           Ämnar Regeringen ändra principerna
21765:                                                      att betala amorteringar och räntor på sitt
21766:        för att bevilja bostadstillägget i studie-
21767:                                                      bostads1ån vara i en rätt svår ekonomisk
21768:        penningen så att det är möjligt för en
21769:                                                      situation. Härvid är det ofta fråga om personer
21770:        studerande som bor i en äganderätts-
21771:                                                      som övergår från arbetslivet tili att studera.
21772:        bostad att få bostadstillägg, eller ämnar
21773:                                                      För närvarande finns det inga närmare uppgif-
21774:        Regeringen vidta åtgärder för att stu-
21775:                                                      ter om hur många studerande som bor a1lena i
21776:        derande ur statliga medel kan beviljas
21777:                                                      egen bostad kan anses vara i behov av ett
21778:        allmänt bostadsstöd enligt lagen om
21779:                                                      särski1t stöd.
21780:        bostadsbidrag för att minska boendeut-
21781:        gifterna för en äganderättsbostad?                Det är inte problemfritt att genom bostads-
21782:                                                      tilläggssystemet inom studiestödet lösa frågor-
21783:                                                      na om stöd för ensamstående studerandes
21784:   Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt          boende. Stadgandena om behovsprövning i
21785: fö1jande:                                            studiestödet berör bostadstillägget. För att
21786:     För studieåret 1988-89 ansökte sammanlagt        erhålla fullt stöd får de skattep1iktiga inkoms-
21787: ca 240 000 studerande om studiestöd. Bostads-        terna för den studerande under lästerminerna
21788: tillägg beviljades åt 82 000 studerande. Av dem      vara högst 16 000 mark. En skuldfri bostad
21789: som sökte studiestöd medde1ade ca 15 500 att         som man ärvt eller fått som gåva kan redan
21790: de bodde i en lägenhet som antingen ägdes av         ensam överskrida förmögenhetsgränsen på
21791: honom själv eller hans gemål.                        160 000 mark. Frågan om att utsträcka bostads-
21792:     Enligt gällande föreskrifter bevi1jas bostads-   tillägget tili ägenderättsbostäder behandlades i
21793: tillägget i studiestödet åt en studerande utan       riksdagen 1987 i samband med ändringen av
21794: familj som bor på hyra utom hemmet. Bostads-         1agen om bostadsbidrag. Av ovan anförda skäl
21795: tillägg kan även beviljas en studerande med          ansågs det uppenbarligen inte motiverat att
21796: familj, som på grund av studierna är tvungen         ändra studiestödslagen i detta hänseende.
21797: att bo på hyra på en annan ort än där hans               Under de senaste åren har det förts en livlig
21798: familj bor.                                          debatt om ett utvidgat stöd för de studerandes
21799:     En studerande som bor tillsammans med sin        boende. Utvecklingen av de studerandes boen-
21800: familj och från och med hösten även övriga           destödssystem har bl.a. behandlats i bostads-
21801: hushåll som består av flera studerande faller        stödssektionen vid delegationen för studentbo-
21802: inom ramen för bostadsstödet enligt lagen om         städer. Sektionen har föreslagit att den interna
21803: bostadsbidrag. Bostadsstöd enligt lagen om           gränsdragningen mellan olika bostadsstödssys-
21804: bostadsbidrag kan även beviljas för kostnader        tem skall förtydligas och att grunderna för att
21805: för en äganderättsbostad.                            bevilja stödet skall förenhetligas. Miljöministe-
21806:     Missförhållandet som avses i spörsmålet          riet har även tillsatt en arbetsgrupp, som har
21807: gäller sålunda endast studerande som ensamma         gjort förslag tili utveckling av grunderna för att
21808: besitter den egna bostaden. Exakta uppgifter         bevilja bostadsstödet. Ä ven bostadsrådet har
21809: om sådana studerande finns inte att tillgå, men      lämnat ett förslag tili miljöministeriet att bo-
21810: antalet är snarare några hundra än några             stadsstödssystemen för olika grupper bör för-
21811: tusen. Endast ett fåtal ansökningar om bostads-      enhetligas antingen i sin helhet eller så att i
21812: tillägg avslås årligen på grund av att vederbö-      administrativt ski1da system tillämpas enhetliga
21813: rande äger sin bostad.                               grunder för att bevi1ja stödet. Om förslagen går
21814:                                      1989 vp. -     KK n:o 358                                      5
21815: 
21816: igenom innebär det att även ensamstående            utvidgats är det viktigt att sammankopplingen
21817: studerande i egen bostad under vissa förutsätt-     av studiestödssystemet med det kan ske rättvist
21818: ningar då boendeutgifterna överskrider fast-        så att systemen tili sina grunder är tiliräckligt
21819: stälida gränser falier inom ramen för bostads-      enhetliga. Då man sökt en lösning på detta
21820: stödet elier ett bostadstiliägg som faststälis på   problem har det visat sig vara svårt att finna
21821:                                                     administrativa lösningar som är möjliga att
21822: grundval av stadganden om bostadsstöd.              förverkliga. Trots att frågan inte berör något
21823:    Ett rättvist studiestödssystem kräver att stu-   stort antal studerande är den principiellt viktig.
21824: diestöd och bostadstiliägg kan beviljas jämbör-     Ett utvecklingsarbete angående studiestödssy-
21825: digt åt dem som är i behov av stöd med              stemet i en vidare bemärkelse är aktuelit vid
21826: beaktande av olika sociala omständigheter. På       undervisningsminsteriet, och i detta samman-
21827: grund av begränsade resurser måste stödet i         hang kommer man även att ta ställning tili
21828: första hand riktas tili dem som har det största     frågorna om stöd för de studerandes boende.
21829: behovet. Av denna anledning har bostadstiliäg-      När de förberedande arbetena som nu pågår
21830: get på sin tid begränsats tili att angå dem som     har slutförts är avsikten att problemet skall
21831: bor på hyra. När systemet med bostadsstöd har       lösas på ett gynnsamt sätt.
21832: 
21833:      Helsingfors den 31 juli 1989
21834: 
21835:                                                        Undervisningsminister Christoffer Taxell
21836:                                                 1989 vp.
21837: 
21838: Kirjallinen kysymys n:o 359
21839: 
21840: 
21841: 
21842: 
21843:                                    Gustafsson: Lasten huollon ja tapaamisoikeuden turvaamiseksi
21844:                                        tarvittavista toimenpiteistä
21845: 
21846: 
21847:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21848:    Pekka on 48-vuotias työnjohtaja. Hän alkoi         kertakaikkinen erottaminen omasta isästään.
21849: seurustella kahta vuotta nuoremman avovai-            Kävi mm. ilmi, että äiti oli vaatinut Ritvan ja
21850: monsa kanslisti Seijan kanssa vuonna 1970 ja          Elinan "juoksemaan heti pakoon", jos he
21851: muutti pian yhteiseen asuntoon Seijan ja tämän        sattumoisin kohtaavat lähellä asuvan isänsä tai
21852: ensimmäisestä avioliitosta olevan kahden lap-         mummonsa. Kun isä oikeuden päätöksen mu-
21853: sen Jukan (synt. 1968) ja Leenan (synt. 1963)         kaisina aikoina jälleentapaamisen odotusta
21854: kanssa. Seija oli jäänyt hiljakkoin leskeksi.         täynnä yritti hakea lapsiaan luoksensa, äiti tai
21855: Pekka ehti olla Jukan ja Leenan kasvatti-isä          hänen uusi miesystävänsä huutelivat hänelle
21856: nelisen vuotta, kun vuonna 1974 perheeseen            erilaisia törkeyksiä suljetun oven takaa -
21857: syntyi yhteinen lapsi Ritva ja neljä vuotta           lasten kuullen. Syksyllä 1982 Pekka pyysi
21858: myöhemmin hänelle sisar Elina. Vuonna 1982            maistraatilta toimia raastuvanoikeuden päätök-
21859: parisuhteen ristiriidat johtivat siihen, että Seija   sen täytäntöönpanemiseksi. Helmikuussa 1983
21860: muutti lapsineen Pekan rakentamasta, juuri            maistraatti antoi päätöksensä: "Maistraatti
21861: valmistuneesta omakotitalosta vajaan kilomet-         katsoo olosuhteiden raastuvanoikeuden pää-
21862: rin päähän kaupungin vuokrataloon. Pekka oli          töksen jälkeen muuttuneen niin oleellisesti, ettei
21863: "kelvannut" Seijan kahden lapsen kasvatti-            päätöstä molempien lasten etu huomioon ot-
21864: isäksi kolmisentoista vuotta. Pekka tunnetaan         taen ole pantava täytäntöön, vaan että kysy-
21865: asiansa vastuuntuntoisesti hoitavana, rehtinä         mys tapaamisoikeudesta on saatettava uudel-
21866: miehenä, joka oli kiintynyt lapsiinsa ja johon        leen tuomioistuimen tutkittavaksi." Maistraa-
21867: lapset olivat kiintyneet. Erilleen muuton jäl-        tin hylkäävä päätös perustui sosiaalilautakun-
21868: keen lapset eivät saaneet lainkaan tavata lähel-      nan määräämän sovittelijan kertomukseen,
21869: lä asuvaa isäänsä ja mummoansa (Pekan äiti)           jonka mukaan lapset pelkäävät isäänsä eivätkä
21870: eivätkä muutenkaan pitää minkäänlaista yh-            halua häntä tavata, kun taas äiti ei suinkaan
21871: teyttä näihin.                                        vastusta tapaamista, vaan päin vastoin yrittää
21872:    Pekalla oli kohtalontiellään kaksi mahdolli-       saada tapaamisoikeuden toteutetuksi.
21873: suutta: joko käytännössä luopua elämänsä tär-            Sovittelijan kertomus kääntää relevanteim-
21874: keimmistä ihmissuhteista omiin lapsiinsa tai          mat tosiasiat yksinkertaisesti vastakohdikseen.
21875: hakea virallista tapaamisoikeutta oikeusteitse,       Sovittelija asettui mustavalkoisesti sellaisen äi-
21876: minkä tiesi toisaalta kärjistävän vanhempien          din puolelle, joka yksiselitteisesti haluaa ehkäis-
21877: ennestäänkin tulehtuneita keskinäisiä välejä.         tä isän ja lasten yhdessäolon ja yhteydenpidon
21878: Kesäkuussa 1982 antamanaan päätöksellä                ja sellaista isää vastaan, joka haluaisi kantaa
21879: raastuvanoikeus oikeutti Pekan tapaamaan              vastuuta rakastamiensa lasten tulevaisuudesta
21880: omat lapsensa "jokaisen kuukauden 1. ja 3.            ja rakentaa heidän kanssaan yhteistä maail-
21881: sunnuntaina klo 10--18 lasten oleskelupaikka-         maa.
21882: kunnalla ja vuodesta 1983 lukien pitämään                Asian todellisesta laidasta perillä olevien
21883: heitä luonaan yhtäjaksoisesti kahden viikon           sivullisten painostuksesta sosiaaliviranomaiset
21884: ajan vuosittain kesä-, heinä- tai elokuussa           kuitenkin ohjasivat vanhemmat yhteiseen per-
21885: vuosilomansa aikana". Lasten äitiin tällä raas-       heterapiaan, jonka vetäjän määrätietoisen ot-
21886: tuvanoikeuden päätöksellä oli sellainen vaiku-        teen vuoksi äiti saatiin sallimaan lasten ja isän
21887: tus, että hän edelleen jyrkästi kielsi lapsiltansa    säännölliset tapaamiset kesäkuusta 1983 touko-
21888: isän tapaamiset ja ryhtyi lisäksi manipuloimaan       kuuhun 1985. Terapian yhteydessä asiantunti-
21889: lapsiansa ilmeisenä pyrkimyksenään lastensa           japsykologi keskusteli myös lasten kanssa ja
21890: 2900100
21891: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 359
21892: 
21893: seurast tsan ja lasten yhdessäoloa. Kävi ilmi,      muksen mukaan "sovittelija on kuullut lapsia
21894: että lapset rakastavat isäänsä ja haluaisivat       ja ilmoittanut lasten kantana olevan, etteivät
21895: ehkä muuttaa hänen luokseen entiseen kotiin-        nämä halua tavata isäänsä ainakaan pitkään
21896: sa. Tilaisuuteen, jossa usean asiantuntijan avus-   aikaan. Sovittelija on vielä ilmoittanut, että
21897: tuksella oli tarkoitus selvittää lasten mielipide   lasten perusteellinen kuuleminen vaatisi useita
21898: mahdolliseen muuttoon isän luo, äiti kuitenkin      luonnollisia tilanteita, esimerkiksi tapaamisia
21899: kieltäytyi tuomasta lapsia. Tämän jälkeen, ke-      isän luona, jotta lasten todellinen tahto tulisi
21900: säkuun 1985 alusta lähtien, äiti entistä päättä-    selvitetyksi." Isä valitti maistraatin päätöksestä
21901: väisemmin esti tyystin isän ja lasten välisen       hovioikeuteen, joka yhdeksän kuukauden ku-
21902: kanssakäymisen. Pekan oli vietävä asia uuteen       luttua (toukokuussa 1988) antamassaan ratkai-
21903: oikeuskäsittelyyn. Neljän kuukauden käsittelyn      sussa päätti pysyttää maistraatin päätöksen
21904: jälkeen raastuvanoikeus antoi maaliskuussa          voimassa. Heinäkuun lopussa antamanaan rat-
21905: 1986 päätöksensä. Sen mukaan Ritvalla ja            kaisulla korkein oikeus kieltäytyi myöntämästä
21906: Elinalla on "oikeus halutessaan tavata isäänsä      isälle valituslupaa hovioikeuden päätöksestä,
21907: joka toinen viikonvaihde lauantaista klo 10         joka siis jäi pysyväksi.
21908: sunnuntaihin klo 18:aan sekä lisäksi yhtäjak-          "Lasten perusteellista kuulemista .. . jotta
21909: soisesti kahden viikon ajan kesä-, heinä- tai       lasten todellinen tahto tulisi selvitetyksi" ei
21910: elokuussa isän vuosiloman aikana". Äiti ei          järjestetty. Lapset olivat tavanneet vajaan kilo-
21911: taaskaan suostunut oikeuden päätöksen toteut-       metrin päässä asuvan oman isänsä ja mum-
21912: tamiseen väittäen, etteivät lapset halua isäänsä    monsa viimeksi toukokuussa 1985. Tämän jäl-
21913: tavata. Huhtikuussa 1986 isä haki jälleen ker-      keen he eivät isäänsä enää tapaisi. Äidin tahto
21914: ran päätöksen toimeenpanoa maistraatilta.           oli lopulta muotoutunut myös lasten elämän
21915: Maistraatti käsitteli asiaa puoli vuotta ja mää-    realiteetiksi.
21916: räsi äidin 1 000 markan sakon uhalla sallimaan         Raastuvanoikeudessa lasten ja isän oikeutta
21917: lastensa ja heidän isänsä tapaamiset.               "läheiseen ja myönteiseen ihmissuhteeseen"
21918:    Sovittelija oli vaihtunut ja ymmärsi, mistä on   (lapsen huollosta ja tapaaruisoikeudesta anne-
21919: kysymys. Maistraatti perusti päätöksensä hä-        tun lain tarkistuspykälä) haudattiin kaiken
21920: nen kertomukseensa, josta kävi ilmi, että lapset    kaikkiaan noin 7 kuukautta, maistraatissa noin
21921: kyllä tahtoisivat isäänsä tavata, mutta äiti         13 kuukautta, hovioikeudessa noin 18 kuu-
21922: vastustaa tapaamisia. Äiti valitti maistraatin      kautta ja korkeimmassa oikeudessa noin 2
21923: päätöksestä hovioikeuteen, joka käsitteli asiaa     kuukautta. Lasten ja isän (luultavasti myös
21924: jälleen puoli vuotta ja päätti pysyttää maistraa-   äidin) psyykkiset kärsimykset ovat mittaamat-
21925: tin asettaman uhkasakon voimassa. Äiti ei           tomat. Asianajajat ovat rahastaneet (kummal-
21926: edelleenkään sallinut lastensa tavata omaa          takin osapuolelta) yhteensä noin 100 000 mark-
21927: isäänsä.                                            kaa.
21928:    Marraskuussa 1986 isä pyysi maistraattia
21929: täytäntöönpanemaan sen aikaisemmin määrää-             Paljon tehdään, vaan laadullisesti enemmän
21930: män 1 000 markan uhkasakon sekä määrää-             pitäisi!
21931: mään uuden uhkasakon, koska edellisellä sa-            Voiko suomalaisessa humaanissa sivistysyh-
21932: kolla ei ole ollut äitiin minkäänlaista vaikutus-   teiskunnassa lapselta noin vain ottaa pois toisen
21933: ta. Tammikuussa 1987 maistraatti antoi isän         vanhemman, tehdä hänestä puoliorvon; voiko
21934: hakemuksen mukaisen päätöksen, jonka -              vanhemmalta noin vain viedä hänen lapsensa,
21935: äidin jälleen valitettua - hovioikeus pysytti       kaikkein tärkeimmän olennon inhimillisessä
21936: voimassa huhtikuussa 1987 antamanaan pää-           elämässä? Mikä on rikos, josta viatonta lasta
21937: töksellä. Äiti ei edelleenkään sallinut lastensa    rangaistaan eliminoimalla toinen vanhempi hä-
21938: tavata omaa isäänsä.                                nen elämästään?
21939:    Kesäkuussa 1987 isä pyysi maistraattia täy-         Voimassa oleva laki lapsen huollosta ja
21940: täntöönpanemaan sen määräämän 3 000 mar-            tapaaruisoikeudesta on periaatteiltaan selkeä ja
21941: kan uhkasakon sekä määräämään uuden uh-             inhimillisesti perusteltu. Heipoissa riitatapauk-
21942: kasakon, koska äiti edelleen estää tapaamiset ja    sissa se lienee toiminut myönteisellä tavalla
21943: kaiken yhteydenpidon lasten ja isän väliltä.        ohjaavasti niin, että esimerkiksi yhteishuolta-
21944: Elokuussa 1987 maistraatti päätti hylätä isän       juus on koko ajan voittamassa lisää alaa.
21945: hakemuksen. Se perusti ratkaisunsa jälleen          Edelleen asiat on monissa tapauksissa voitu
21946: vaihtuneen sovittelijan kertomukseen. Kerto-        sopia oikeussalien ulkopuolella, sosiaaliviras-
21947:                                       1989 vp. -      KK n:o 359                                      3
21948: 
21949: toissa tehdyillä vanhempien välisillä sopimuk-        hemmalle. Tässä vaihtoehdossa se vanhempi,
21950: silla.                                                jonka luona lapsi asuu, voi omalla käyttäyty-
21951:    Toisaalta helpot riitatapaukset ovat luonteel-     misellään vaikuttaa siihen, että hän saa pitää
21952: taan sellaisia, ettei niiden asiallisessa ratkaise-   lapsen luonaan. Toinen vanhempi ei voi tehdä
21953: misessa viime kädessä edes tarvita lainsäädän-        hänen puolestaan ratkaisua, jolla hänet erotet-
21954: nön ohjausta ja pakottavuutta.                        taisiin omasta lapsestaan. Toisaalta näin tulisi
21955:    Erityistä oikeudellista suojaa ja sääntelyä        turvatuksi lapsen käytännön oikeus myös toi-
21956: tarvitsevat juuri sellaiset lapset, joiden huolta-    seen vanhempaan. Tähän ratkaisuun sisältyvä
21957: javanhempi omien käsittelemättömien ongel-            pakon ja väkivallan määrä on olennaisesti
21958: miensa ja problemaattisten motiiviensa vuoksi         vähäisempi kuin ensimmäisessä, nyt toteutetta-
21959: on kykenemätön erottamaan lapsen etua omas-           vassa mallissa. Se ei myöskään ole millään
21960: ta "edustaan" ja käyttää lapsensa suhdetta            loogisella tai käytännöllisenä tavalla - koeai-
21961: toiseen vanhempaan keinona toisen vanhem-             kaa lukuun ottamatta - sen "vaikeampi"
21962: man rankaisemiseen, kiusaamiseen jne.                 ratkaisu kuin tuo toinenkaan nyt käytössä
21963:     Maassamme on tällä hetkellä satoja, ehkä          oleva.
21964: tuhansia lapsia ja heidän vanhempiaan, joilla            Päin vastoin on luultavaa, että pitkän päälle
21965: on tapaamisvaikeuksia tai jotka saavat tavata         tämä humaanimpi malli olennaisesti vähentäisi
21966: toisiaan varsin niukasti tai eivät ollenkaan.         huoltoriitoja ennalta ehkäisevästi, mikä olisi
21967: Job vuosi heitä tulee lisää.                          kaikkien ja erityisesti lapsen etu. Huoltaja
21968:     Kaikkia ihmisten välisiä ongelmia ei voida        tietäisi, että tapaamisten estelystä ja toisen
21969: ratkaista -- eikä se olisi suotavaakaan -             vanhemman mustamaalauksesta ei seuraisikaan
21970: viranomaistoiminnalla. Kuitenkin - valitetta-         - kuten usein nyt - toivottu tavoite (lapsen
21971: vasti - vaikeimmat lapsen huolto- ja tapaa-           eristäminen toisesta vanhemmastaan), vaan en-
21972: misriidat ovat sellaisia, että ne ratkaistaan         nemminkin sen vastakohta: mahdollisuus jou-
21973: viranomaistoiminnalla. Sekin nimittäin on rat-        tua kokemaan jotain siitä, minkä oli suunnitel-
21974:  kaisu, että toisen vanhemman niin tahtoessa ja       lut toiselle vanhemmalle.
21975:  tahdolleen erilaisia peiteargumentteja ("lapsi ei       Jos pidetään - kuten nyt monesti käytän-
21976:  halua tavata", "hän on insesti-isä" jne.) kehi-      nössä todella pidetään - vaikean, ongelmalli-
21977:  tellessä lapsi ja toinen vanhempi erotetaan          sen asian mahdollisena ratkaisuna sitä, että
21978:  toisistaan kokonaan tai lähes kokonaan (mitä         lapsi pakotetaan eroon toisesta vanhemmas-
21979:  varsin yleisesti määrätyt erittäin niukat tapaa-     taan, eikö ole kaksin verroin perustellumpaa
21980:  misoikeudet käytännössä merkitsevät). Tällai-        pitää vaikean, ongelmallisen asian ratkaisuna
21981:  nen ratkaisu on pelkästään epäinhimillinen ja        sitä, että huoltajavanhempi pakotetaan valitse-
21982:  totalitaarinen. Siinä lapselle ja vanhemmalle ei     maan joko huolto ja lapsen oikeus kumpaankin
21983:  anneta minkäänlaista valinnan mahdollisuutta.        vanhempaan tai huollosta luopuminen?
21984:     Toinen vanhempi ratkaisee asian toisen van-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21985:  hemman ja lapsen puolesta ja näiden tahdon           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
21986:  vastaisesti.                                         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21987:     Edellistä ongelmanratkaisutapaa vähemmän          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21988:  väkivaltainen ja inhimillisempi - joskaan ei
21989:  ongelmaton - on sellainen, jossa vanhempi,                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21990:  jonka luona lapsi asuu, voi asua lapsensa                   ryhtyä, jotta
21991:  kanssa yhdessä ja olla tämän huoltaja vain                    - voimassa olevaa lakia lapsen
21992:  siinä tapauksessa, että hän todella omalta                  huollosta ja tapaamisoikeudesta siten
21993:  osaltaan kaikin tavoin turvaa lapsen mahdolli-              muutetaan ja täydennetään, että lapsen
21994:  suudet käytännössä rakentaa ja ylläpitää                    oikeus kumpaankin vanhempaan kai-
21995:  myönteistä ja läheistä suhdetta kotoa pois                  kissa tapauksissa voi niin toteutua, ettei
21996:  asuvaan vanhempaan. Näin riidat voitaneen                   oikeuteen vaikuta toisen vanhemman
21997:  ratkaista mahdollisimman alussa. Jos hän ei                 mielipide toisesta vanhemmasta tai lap-
21998:  näin tee - mikä asia voidaan todeta, sano-                  sen manipulointi toista vanhempaa vas-
21999:  kaamme 8-12 kuukauden koeajalla ennen                       taan,
22000:  lopullista huolto- ja asumispäätöstä - hän                    - lopulliset huoltoratkaisut ja rat-
22001:  samalla sitoutuu tarjoamaan tämän lapsen kan-               kaisut lapsen asuinpaikasta (tuomiois-
22002:  nalta myönteisen mahdollisuuden toiselle van-               tuimessa tai sosiaalivirastossa vahvistet-
22003: 4                                  1989 vp. -     KK n:o 359
22004: 
22005:       tavassa sopimuksessa) tehdään vasta                 aikooko Hallitus ryhtyä lisäksi toi-
22006:       sellaisen koeajan jälkeen, jona on voitu          miin erillisen perhe( tuomio )istuimen pe-
22007:       varmistua siitä, että ajateltu huoltorat-         rustamiseksi, jotta saadaan nopeasti,
22008:       kaisu todella turvaa lapsen oikeuden              joustavasti ja ammattitaitoisesti lapsen
22009:       läheiseen ja myönteiseen suhteeseen               oikeus molempiin vanhempiinsa turva-
22010:       kumpaankin vanhempaan,                            tuksi, ja
22011:         - laissa määriteltäisiin minimisää-               pitääkö Hallitus oikeana sitä, että
22012:       dökset siitä, kuinka laaja luonapito-             lapsen biologisella isällä tai äidillä ei ole
22013:       oikeuden tulisi vähintään olla sekä               -jos ei ole määrätty lapsen huoltajaoi-
22014:       mahdollisimman yksiselitteiset ja tarkat          keutta - saada omaa lastaan koskevia
22015:       ehdot sille, jos näistä poiketaan alas-           viranomaistietoja (esim. koulukäyttäy-
22016:       päin, ja                                          tymisen osalta)?
22017:     Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1989
22018: 
22019:                                        Jukka Gustafsson
22020:                                        1989 vp. -      KK n:o 359                                      5
22021: 
22022: 
22023: 
22024: 
22025:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22026:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa           Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
22027: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          vasti seuraavaa:
22028: olette 8 päivänä kesäkuuta 1989 päivätyn
22029: kirjeenne n:o 1966 ohella toimittanut valtioneu-          Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta an-
22030: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen           nettu laki on tullut voimaan tammikuun 1
22031: kansanedustaja Jukka Gustafssonin näin kuu-            päivänä 1984. Vanhempien erotilanteita silmäl-
22032: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 359:            lä pitäen laki lähtee siitä, että vanhempien
22033:                                                        välillä tapahtuneesta erosta huolimatta lapsen
22034:                                                        tulisi säilyttää hyvät ja läheiset suhteet kum-
22035:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22036:        ryhtyä, jotta                                   paankin vanhempaansa, myös siihen vanhem-
22037:          - voimassa olevaa lakia lapsen                paansa nähden, jonka luona lapsi ei asu.
22038:        huollosta ja tapaamisoikeudesta siten              Tämän mukaisesti huoltoa ja tapaamisoi-
22039:        muutetaan ja täydennetään, että lapsen          keutta koskevaa riitaa ratkaistaessa on muiden
22040:        oikeus kumpaankin vanhempaan kai-               seikkojen ohessa kiinnitettävä erityistä huomio-
22041:        kissa tapauksissa voi niin toteutua, ettei      ta siihen, kykeneekö se vanhemmista, joka
22042:        oikeuteen vaikuta toisen vanhemman              vaatii lasta huollettavakseen, turvaamaan lap-
22043:        mielipide toisesta vanhemmasta tai lap-         sen ja toisen vanhemman välisen suhteen säi-
22044:        sen manipulointi toista vanhempaa vas-          lymisen ja kunnioittamaan tämän suhteen
22045:        taan,                                           loukkaamattomuutta. Vanhemman osoittama
22046:          - lopulliset huoltoratkaisut ja rat-          vihamielisyys toista vanhempaa kohtaan ja
22047:        kaisut lapsen asuinpaikasta (tuomiois-          erityisesti pyrkimykset vieraanuuttaa lapsi toi-
22048:        tuimessa tai sosiaalivirastossa vahvistet-      sesta vanhemmastaan osoittavat, että tämä
22049:        tavassa sopimuksessa) tehdään vasta             vanhempi lain 1 ja 2 §:n mukaan ei ole kyke-
22050:        sellaisen koeajan jälkeen, jona on voitu        nevä vastaamaan lapsen huoltajan tehtävistä
22051:        varmistua siitä, että ajateltu huoltorat-       lain edellyttämin tavoin eli turvaamaan lapselle
22052:        kaisu todella turvaa lapsen oikeuden            myönteisiä ja läheisiä ihmissuhteita kumpai-
22053:        läheiseen ja myönteiseen suhteeseen             seenkin vanhempaansa nähden.
22054:        kumpaankin vanhempaan,                             Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta an-
22055:          - laissa määriteltäisiin niroimisää-          netut ratkaisut eivät koskaan ole lopullisia,
22056:        dökset siitä, kuinka laaja luonapito-           vaan niitä voidaan aina muuttaa, jos tämä
22057:        oikeuden tulisi vähintään olla sekä             katsotaan lapsen edun kannalta aiheelliseksi.
22058:        mahdollisimman yksiselitteiset ja tarkat        Huoltopäätöksen muuttamisen perusteena voi
22059:        ehdot sille, jos näistä poiketaan alas-         erityisesti tulla kysymykseen se, että huoltaja-
22060:        päin, ja                                        vanhempi estää tapaamisoikeuden toteuttami-
22061:                                                        sen tai pyrkii muulla tavoin häiritsemään lap-
22062:           aikooko Hallitus ryhtyä lisäksi toi-         sen ja toisen vanhemman välistä suhdetta.
22063:        miin erillisen perhe( tuomio )istuimen pe-      Vastaavasti tapaamisoikeuden käyttämisen
22064:        rustamiseksi, jotta saadaan nopeasti,           toistuva laiminlyönti tai lapsen palauttamatta
22065:        joustavasti ja ammattitaitoisesti lapsen        jättämiset tapaamisten päätyttyä taikka lapsen
22066:        oikeus molempiin vanhempiinsa turva-            ja huoltajavanhemman välisen suhteen häirit-
22067:        tuksi, ja                                       seminen voi olla peruste tapaamisoikeuden
22068:          pitääkö Hallitus oikeana sitä, että           lakkauttamiselle.
22069:        lapsen biologisella isällä tai äidillä ei ole      Kun lapsen huollossa tai tapaamisoikeudessa
22070:        -jos ei ole määrätty lapsen huoltajaoi-         esiintyy vaikeuksia, on yleensä perimmältään
22071:        keutta - saada omaa lastaan koskevia            kysymys vakavasti vaurioituneista ihmissuh-
22072:        viranomaistietoja (esim. koulukäyttäy-          teista. Tämän vuoksi näitä tilanteita ei ole
22073:        tymisen osalta)?                                mahdollista ratkaista lakiin otettavilla tiukoilla
22074: 6                                     1989 vp. -     KK n:o 359
22075: 
22076: yksityiskohtaisilla säännöillä, joissa esimerkiksi   huoltajalle. Tällä tietojensaantioikeudella on
22077: tapaamisoikeuden käyttämisen ehdot ja tapaa-         huollollisesti erittäin suuri merkitys juuri sille
22078: misten vähimmäisajat olisi kiinteästi vahvistet-     vanhemmalle, joka ei voi päivittäin olla yhtey-
22079: tu.                                                  dessä lapseensa.
22080:    Huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevien riito-         Jos toinen vanhemmista sen sijaan täysin
22081: jen ratkaiseminen oikeudenkäyntimenettelyssä         erotetaan lapsensa huollosta, merkitsee tämä
22082: ei myöskään yleensä voi saada aikaan pysyvää,        ratkaisu samalla sitä, että päätöstä tehtäessä on
22083: toimivaa ja lapsen etua vastaavaa ratkaisua,         katsottu perustelluksi, että huollosta erotetulle
22084: vaan riitaisuudet pyrkivät jatkumaan täytän-         vanhemmalle ei lapsen edun vuoksi ole annet-
22085: töönpanoriitoina ja uusina oikeudenkäynteinä.        tava edes lasta koskevia tietoja ilman huoltajan
22086: Oikeudenkäyntimenettely sekä avioeroa että           suostumusta.
22087: lapsen huoltoa koskevissa asioissa on tosin             Lain soveltamista koskeva käytäntö näyttää
22088: säännelty erityismenettelyksi, jossa perheoikeu-     kuitenkin osoittavan, että yhteisen huollon
22089: dellisten suhteiden Oikeudenkäyntimenettelylie       merkitystä ei ole riittävästi ymmärretty ja että
22090: asettamat vaatimukset on otettu huomioon.            yhteisen huollon periaate ei varsinkaan tuo-
22091: Menettelyä pyritään lisäksi kehittämään alioi-       mioistuinkäytännössä ole toteutunut lain edel-
22092: keusuudistuksen yhteydessä. Mahdollisuudet           lyttämällä tavalla.
22093: kehittää ja parantaa huoltoriitojen ratkaisume-
22094: nettelyä oikeudenkäyntimenettelyä uudistamal-           Hallitus katsookin, että tämän lain peruspe-
22095: la ovat kuitenkin varsin rajoitetut, ja useista      riaatteista poikkeava tulkinta on pyrittävä pi-
22096: maista saadut kokemukset näyttävät osoitta-          kaisesti oikaisemaan muuttamalla lakia siten,
22097: van, että esiintyviä ongelmia ei myöskään            että vanhemman erottaminen täysin lapsensa
22098: voida ratkaista perustamalla perhetuomioistui-       huollosta voi tulla kysymykseen vain silloin,
22099: mia tai muita erikoistuomioistuimia.                 kun yksittäisessä huoltoasiassa on näytetty
22100:    Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koske-         toteen sellaisia erityisiä perusteita, joiden joh-
22101: vien riitaisuuksien ratkaisussa ja siinä nouda-      dosta lapsen etu tätä vaatii. Asiaa koskeva
22102: tettavan menettelyn kehittämisessä olisikin          esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kuluvan
22103: pääpaino asetettava oikeudenkäynnin ulkopuo-         vuoden syysistuntokauden kuluessa.
22104: lella tapahtuvalle sovittelumenettelylle, jonka         Toteutuessaan edellä tarkoitettu lainmuutos
22105: toimeenpanosta sosiaalilautakunnat huolehti-         tulee takaamaan sen, että kumpaisellakin van-
22106: vat, ja huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevien        hemmalla tulee aina olemaan oikeus myös lasta
22107: kysymysten ratkaisemiselle sovittelun tuloksena      koskevien tietojen saantiin, jollei tätä oikeutta
22108: syntyneellä sopimuksella, joka saatetaan so-         ole lapsen edun suojaamiseksi nähty välttämät-
22109: siaalilautakunnan vahvistettavaksi.                  tömäksi poistaa. Kun kumpainenkin vanhem-
22110:    Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta an-        mista säilyttää huoltajan asemansa, voidaan
22111: nettu laki pyrkii siihen, että vanhempien vastuu     tämän myös olettaa osaltaan ennalta estävän
22112: lapsen huollosta säilyisi yhteisenä myös silloin,    tapaamisoikeuden toteuttamisessa esiintyviä
22113: kun vanhemmat asuvat erillään. Tällöin huolto        häiriöitä.
22114: voidaan säilyttää yhteisenä myös siten, että            Hallitus on kiinnittänyt huomiota myös sii-
22115: samalla annetaan määräykset siitä, kumman            hen, ettei tapaamisoikeuden rikkomusten yh-
22116: vanhemman luona lapsen tulee asua, tapaamis-         teydessä se vanhemmista, jolta oikeudettomasti
22117: oikeudesta sekä tarvittaessa tehtävien jaosta        on riistetty oikeus tapaamiseen, taikka toisaalta
22118: huoltajien kesken.                                   se, jonka huoltovastuuta ei kunnioiteta, voi
22119:    Huollon säilyminen yhteisenä turvaa myös          saada tehokkaasti ja nopeasti tarvitsemaansa
22120: sen, että myös se vanhemmista, jonka luona           viranomaisapua. Syynä on tavallisesti kankea
22121: lapsi ei asu, voi saada eri viranomaisilta kaikki    ja hidas hallintokäytäntö, joka tulee myös
22122: ne tiedot, jotka voidaan antaa vain lapsen           viipymättä uudistaa.
22123:      Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 1989
22124: 
22125:                                                                   Oikeusministeri Matti Louekoski
22126:                                      1989 vp. -     KK n:o 359                                       7
22127: 
22128: 
22129: 
22130: 
22131:                              Tili Riksdagens Herr Talman
22132:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Med tanke på föräldrarnas skilsmässosituatio-
22133: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         ner utgår lagen från att barnet, trots föräldrar-
22134: nr 1966 av den 8 juni 1989 till vederbörande        ~~s . skilsmässa, bör bevara goda och nära
22135: medlem av statsrådet översänt avskrift av           forbmdelser med vardera föräldern också den
22136: följande av riksdagsman Jukka Gustafsson            förälder hos viiken barnet inte bo/
22137: undertecknade spörsmål nr 359:                          I enlighet härmed skall i samband med
22138:                                                     avgörandet av tvister om vårdnaden och um-
22139:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen
22140:       vidta för att ändra och komplettera           gängesrätten särskild uppmärksamhet fåstas
22141:       gäliande lag angående vårdnad av barn         vid bl.a. frågan om den förälder som kräver att
22142:       och umgängesrätt, så att                      få vårdnaden om barnet kan trygga bevarandet
22143:          - barnets rätt tili bägge föräldrarna      av förbindelserna mellan barnet och den andra
22144:       kan tillgodoses under alla förhålianden       föräldern och respektera förbindelsernas
22145:       utan att den ena förälderns åsikt om          okränkbarhet. Fientlighet som en förälder visar
22146:       den andra föräldern eller manipulering        mot den andra föräldern och framför alit
22147:       av barnet mot den andra föräldern kan         försök att fjärma barnet från dess andra
22148:       påverka denna rätt,                           förälder ':isar att föräldern i fråga inte enligt 1
22149:                                                     o.~h 2 §§ 1 lagen kan sköta uppgifterna på det
22150:          - de slutliga avgörandena om vård-
22151:       naden och barnets boningsort (i ett           satt som lag.e~ förutsätter, dvs. inte kan trygga
22152:       avtal som faststälis i domstol eller av       barnets positiVa och nära människokontakter
22153:                                                     tili båda sina föräldrar.
22154:       socialverket) träffas först efter en pröv-
22155:       ningstid under viiken man har kunnat              De avgöranden som träffas i fråga om
22156:                                                     vard~a?en om barn och umgängesrätt är aldrig
22157:                                                      0
22158: 
22159: 
22160:       försäkra sig om att det tilitänkta vård-
22161:       nadsavgörandet faktiskt tryggar barnets       slutgiltiga, utan de kan alitid ändras, om detta
22162:       rätt tili ett nära och positivt förhållande   anses befogat med tanke på barnets bästa. Som
22163:       till vardera föräldern,                       grund för en ändring av vårdnadsbeslutet kan
22164:          - i lagen stadgas en minimigräns för       särskilt anföras att den vårdnadshavande för-
22165:       den tid en förälder har rätt att hålla        ä.ldern hi~drar ~en andra f?räl~ern att begagna
22166:       barnet ~os sig samt så entydiga och           sm umgangesratt elier pa nagot annat sätt
22167:       exakta vdlkor som möjligt för avvikel-        försöker störa förhåliandet melian barnet och
22168:       ser neråt från denna gräns, och               den andra föräldern. På motsvarande sätt kan
22169:           ämnar Regeringen dessutom vidta           ett upprepat försummande av umgängesrätten
22170:       åtgärder för att inrätta särskilda famil-     elier underlåtenhet att återlämna barnet efter
22171:       jedomstolar så att barnens rätt tili          sammanträffandena elier störande av förhålian-
22172:       bägge föräldrarna kan tryggas på ett          det melian barnet och den vårdnadshavande
22173:       snabbt, smidigt och yrkeskunnigt sätt,        föräldern utgöra en grund för att häva um-
22174:                                                     gängesrä tten.
22175:       och
22176:           anser Regeringen det rätt att barnets        När det uppstår svårigheter i vårdnaden om
22177:       biologiska far eller mor inte - om han        barn elier i umgängesrätten är det oftast i
22178:       eller hon inte har förordnats tili vård-      själva verket fråga om alivarligt skadade män-
22179:       nadshavare - har rätt att få uppgifter        nis~?.relati?ner. ~et ~r därför omöjligt att
22180:                                                     ~vhJalp~ sadana s1tuatwner genom att i lagen
22181:       av myndigheterna om sitt eget barn
22182:       (t.ex. i fråga om skolbeteende)?              mta stnkta, detaljerade regler med fasta be-
22183:                                                     stäm.?Ielser.. om villkoren för begagnandet av
22184:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt        umgangesratten och minimitiderna för sam-
22185:                                                     manträffandena.
22186: följande:
22187:                                                        Tvister om vårdnad och umgängesrätt som
22188:   Lagen angående vårdnad om barn och um-            avgörs i rättegångsväg leder i alimänhet inte
22189: gängesrätt trädde i kraft den 1 januari 1984.       heller tili en permanent, fungerande lösning i
22190: 8                                    1989 vp. -     KK n:o 359
22191: 
22192: viiken barnets bästa beaktas, utan stridigheter-       Om däremot den ena föräldern helt avskiljs
22193: na tenderar att fortsätta i form av verkställig-    från vårdnaden av barnet, innebär detta avgö-
22194: hetstvister och nya rättegångar. Rättegångsför-     rande samtidigt att det med tanke på barnets
22195: farandet i ärenden som gäller skilsmässa och        bästa har ansetts motiverat att inte ens lämna
22196: vårdnaden om barn utgör visserligen redan nu        uppgifter om barnet åt den avskilda föräldern
22197: ett specialförfarande, i vilket de krav som de      utan att vårdnadshavaren givit sitt samtycke
22198: familjerättsliga förhållandena ställer på rätte-    därtill.
22199: gångsförfarandet har beaktats. Det är dess-            Praxis vid tillämpningen av lagen ger emel-
22200: utom meningen att förfarandet skall utvecklas       lertid intryck av att betydelsen av den gemen-
22201: ytterligare i samband med underrättsreformen.       samma vårdnaden inte riktigt har förståtts och
22202: Möjligheterna att utveckla och förbättra förfa-     att principen för gemensam vårdnad i synner-
22203: randet vid avgörandet av vårdnadstvister är         het inte i domstolspraxis har genomförts på det
22204: emellertid synnerligen begränsade och erfaren-      sätt som lagen förutsätter.
22205: heterna från olika Iänder förefaller att visa att
22206:                                                        Regeringen anser därför att tolkningar som
22207: problemen inte heller kan lösas genom att
22208: familjedomstolar eller andra specialdomstolar       avviker från grundprinciperna i denna lag
22209: inrättas.                                           skyndsamt bör rättas tili genom att lagen
22210:                                                     ändras så att en förälder helt kan avskiljas från
22211:    Vid avgörandet av tvister som gäller vård-
22212:                                                     vårdnaden om sitt barn endast om det i något
22213: naden om barn och umgängesrätten och vid
22214:                                                     enskilt vårdnadsärende har framkommit såda-
22215: utvecklandet av det förfarande som skall till-
22216:                                                     na särskilda omständigheter som gör att bar-
22217: lämpas i detta sammanhang bör huvudvikten
22218:                                                     nets intresse kräver det. Meningen är att en
22219: läggas vid det förlikningsförfarande som social-
22220:                                                     proposition i saken skall överlämnas till riks-
22221: nämnden verkställer utanför rättegången och
22222:                                                     dagen under inkommande höstsession.
22223: vid det avtal om barn och umgängesrätt som
22224: ingås som resultat av förlikningen och som             Den ovan avsedda lagändringen kommer att
22225: fastställs av socialnämnden.                        garantera att vardera föräldern alltid har rätt
22226:     Syftet med lagen angående vårdnad om barn       att få uppgifter om barnet, förutsatt att det inte
22227: och umgängesrätt är att föräldrarnas ansvar         har ansetts nödvändigt att upphäva denna rätt
22228: för barnets vårdnad skall vara gemensamt            för att skydda barnets intressen. Då vardera
22229: också när föräldrarna bor åtskils. Vårdnaden        föräldern bevarar sin ställning som vårdnads-
22230: förblir gemensam också under dessa förhållan-       havare, kan detta också antas bidra till att
22231: den, då det samtidigt bestäms hos vilkendera        störningar i begagnandet av umgängesrätten
22232: föräldern barnet skall bo, och den andra            undviks.
22233: förälderns umgängesrätt och vid behov fördel-          Regeringen har också fäst uppmärksamhet
22234: ningen av uppgifterna mellan vårdnadshavarna        vid att den förälder som i samband med brott
22235: fastställs.                                         mot umgängesrätten orättmätigt har berövats
22236:    Genom att vårdnaden är gemensam får              sin rätt till umgänge och å andra sidan den
22237: också den förälder hos viiken barnet inte bor       förälder vars vårdnadsansvar inte respekteras
22238: tillgång tili alla de uppgifter som myndigheter-    inte kan få snabb och effektiv hjälp av myn-
22239: na får lämna endast åt barnets vårdnadshavare.      digheterna. Orsaken är vanligtvis den stelbenta
22240: Denna rätt till uppgifter är självfallet av myck-   och långsamma förvaltningspraxisen, som ock-
22241: et stor vikt just för den förälder som inte kan     så måste förnyas utan dröjsmål.
22242: vara i daglig kontakt med sitt barn.
22243:     Helsingfors den 28 juni 1989
22244: 
22245:                                                                  Justitieminister Matti Louekoski
22246:                                               1989 vp.
22247: 
22248: Kirjallinen kysymys n:o 360
22249: 
22250: 
22251: 
22252: 
22253:                                  Mäkelä: Vihantiin suunnitellusta kotiseutukeskuksesta
22254: 
22255: 
22256:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22257: 
22258:    Vihannissa on jo noin 10 vuoden ajan ollut       yhteydessä pidettäväksi kansanäänestys koti-
22259: vireillä hanke kotiseutukeskuksen rakentami-        seutukeskuksen rakentamisesta. Tähän ei kui-
22260: seksi kirkonkylälle. Asian johdosta kunnalla on     tenkaan suostuttu, vaikka kuntalaiset kannat-
22261: määräraha-anomuksia opetusministeriössä ja          tivat suuressa määrin äänestyksen järjestämis-
22262: työministeriössä tarpeellisine piirustuksineen ja   tä. Vaikka valtion osuus kotiseutukeskushank-
22263: suunnitelmineen. Hankkeen kokonaiskustan-           keesta olisikin merkittävä, tulisi siitä muodos-
22264: nukset ovat noin 9 milj. markkaa.                   tumaan myös kunnan taloudelle huomattava
22265:    Vihannissa on kuitenkin jo ennestään hyvä        rasite niin rakentamisen kuin ylläpidonkin
22266: ja toimiva kotiseutumuseo sekä kotiseutukes-        osalta. Tämän takia olisi keskuksen rakentami-
22267: kuksen tyyppinen pihapiiri, joita molempia          sen sijasta järkevämpää tyytyä nykyisiin tiloi-
22268: voidaan käyttää kotiseutuluonteisissa tilaisuuk-    hin ja kehittää niitä ja olla rakentamatta
22269: sissa. Lisäksi Vihannissa on juhlatiloiksi sopi-    kallista uutta kotiseutukeskusta Vihannille.
22270: via tiloja kirkonkylällä, mm. lukion juhlasali,        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22271: yläasteen juhlasali ja seurakuntatalo, jota ol-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
22272: laan parhaillaan laajentamassa. Lisäksi paikka-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22273: kunnalta löytyvät valtionavun turvin kunnos-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22274: tetut nuorisoseurantalo ja työväentalo.
22275:    Vihannin kunnassa on asukkaita vajaat                     Onko Hallitus tietoinen Vihannille
22276: 4 000 henkeä. Tällä hetkellä väkiluku on las-              suunnitellusta uudesta kotiseutukeskuk-
22277: kussa mm. Outokummun kaivoksen loppumi-                    sesta, ja
22278: sen myötä. Tämä tulee aiheuttamaan myös                      miten Hallitus aikoo turvata, ettei
22279: kunnan verotulojen vähenemisen merkittävällä               keskuksen mahdollinen rakentaminen
22280: tavalla.                                                   aiheuta Vihannin kunnan taloudelle
22281:    Vuonna 1984 ehdotettiin kunnallisvaalien                kohtuuttomia rasituksia?
22282: 
22283:     Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1989
22284: 
22285:                                             Tina Mäkelä
22286: 
22287: 
22288: 
22289: 
22290: 290010D
22291: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 360
22292: 
22293: 
22294: 
22295: 
22296:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22297:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sa on tarkoitus käyttää hyväksi myös kirjaston
22298: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tiedonvälityksen elektronisia tiedonlähteitä, ak-
22299: olette 8 päivänä kesäkuuta 1989 päivätyn             tivoiden elinkeinotoiminnan yrityspalveluja
22300: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         sekä erityisesti nuorisoa jatkokoulutukseen.
22301: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-           Vihannin nykyiset kunnan terveystalossa si-
22302: edustaja Tina Mäkelän näin kuuluvasta kirjal-        jaitsevat kirjastotilat ovat riittämättömät ja
22303: lisesta kysymyksestä n:o 360:                        epätarkoituksenmukaiset, ja tämän vuoksi Vi-
22304:          Onko Hallitus tietoinen Vihannille          hantiin olisi ilmeisesti tullut rakentaa lähivuo-
22305:        suunnitellusta uudesta kotiseutukeskuk-       sina muutenkin uusi kirjasto. Opetusministeriö
22306:        sesta, ja                                     onkin myöntänyt 26.4.1989 Vihannin kirjastol-
22307:          miten Hallitus aikoo turvata, ettei         le rakentamisluvan. Valtionosuuden myöntämi-
22308:        keskuksen mahdollinen rakentaminen            sen edellytyksenä on, että kunta on saanut
22309:        aiheuta Vihannin kunnan taloudelle            opetusministeriöltä rakentamisluvan. Kotiseu-
22310:        kohtuuttomia rasituksia?                      tukeskukseen sijoitettavan kirjaston normaali-
22311:                                                      hinnaksi on laskettu noin 3 milj. markkaa,
22312:                                                      josta valtionosuus olisi Vihannin kantokyky-
22313:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
22314:                                                      luokituksen mukaan 78 % eli 2,3 milj. mark-
22315: taen seuraavaa:
22316:                                                      kaa. Kotiseutukeskuksen kokonaiskustannus-
22317:    Vihannin kotiseutukeskuksen rakennushanke         arvio on 9 milj. markkaa.
22318: on ollut vireillä jo vuodesta 1977 lähtien.             Nuorisotoiminnan kannalta hanke on tar-
22319: Sisäasiainministeriö on viime vuoden lopulla         peellinen ja ajankohtainen. Nuorisotilojen
22320: kiinnittänyt opetusministeriön huomiota raken-       puutteen vuoksi Vihannin kunta voi saada
22321: nemuutostyöryhmän Vihantia koskeviin ehdo-           nuorisotyölain nojalla avustusta kotiseutukes-
22322: tuksiin. Yksi näistä koskee Vihannin suunnitel-      kuksen yhteyteen tulevien nuorisotilojen raken-
22323: tuun kotiseutukeskukseen tulevan kirjaston ra-       tamiseen. Nuorisotilojen osalta enimmäisinves-
22324: kentamisluvan myöntämistä jo vuonna 1989.            tointiavustus on 90 %. Kuntasuunnitelmaan
22325: Vihannissa oleva Outokumpu Oy:n kaivos lo-           sisältyy myös yhden uuden nuoriso-ohjaajan
22326: pettaa toimintansa vuonna 1990. Kunta on             viran perustaminen kotiseutukeskuksen nuori-
22327: valtioneuvoston määräämää erityisaluetta. Ko-        sotiloihin. Tämän viran palkkauskustannuksiin
22328: tiseutukeskus on tarkoitettu kunnan palveluva-       kunta voi saada valtionosuuden edellyttäen,
22329: rustuksen parannukseksi myös ajatellen elinkei-      että eduskunta lisää valtionosuusvirkojen mää-
22330: noelämän kehitystä ja yleensä väestön säilymis-      rää ja opetusministeriö tekee asiaa koskevan
22331: tä kunnassa.                                         päätöksen. Muihin nuorisotilojen käyttökus-
22332:    Kotiseutukeskukselle on varattu Vihannin          tannuksiin ei valtionapua myönnetä.
22333: kirkon seudun taajamassa neljän hehtaarin alue          Kotiseutuyhdistyksen hoidossa ja kunnassa
22334: Kirkkojärven rannalta. Se liittyy kiinteästi yh-     jo sijaitsevaa museokokonaisuutta on tarkoitus
22335: tenäiseen vapaa-ajanviettoalueeseen. Kotiseu-        kehittää edelleen liittämällä siihen kunnan yl-
22336: tuyhdistys ylläpitää kotiseutu- ja talomuseota,      läpitämä kaivosmuseo-osa, johon kuuluu pie-
22337: joka on jo pystytetty osittain paikalle. Vihan-      nehkö kaivostyöpaja ja näyttelytila sekä kyl-
22338: nin kunta on järjestänyt vuonna 1985 arkkiteh-       mätila. Kotiseutuyhdistys pystyy myös hoita-
22339: tikilpailun kotiseutukeskuksen rakentamisesta.       maan kaivosmuseo-osaa. Lopetettava kaivos
22340:    Kotiseutukeskuksen päätoimintoja ovat ko-         lahjoittaa aineiston museolle. Museo voi saada
22341: tiseututyö museoineen, kotiseutuarkistoineen,        harkinnanvaraista valtionapua.
22342: kirjastotoimintoineen, erilaisine koulutus-,            Saadun tiedon mukaan hanke on menossa
22343: kurssi-, harrastus-, aikuisopiskelu-, nuorisotyö-,   urakkatarjousvaiheeseen, mutta kunta ei ole
22344: näyttely- ja seminaaritoimintoineen. Sen tilois-     vielä tehnyt lopullista päätöstä hankkeesta.
22345:                                    1989 vp. -     KK n:o 360                                    3
22346: 
22347: Opetusministeriö on antanut myös työministe-      mahdollisuuksien mukaan omalta osaltaan tu-
22348: riölle puoltavan lausuntonsa työllisyysmäärära-   kemaan kotiseutukeskuksen toimintaa.
22349: hojen osoittamisesta hankkeeseen. Valtio pyrkii
22350: 
22351:     Helsingissä 31 päivänä heinäkuuta 1989
22352: 
22353:                                                            Opetusministeri Christoffer Taxell
22354: 4                                     1989 vp. -     KK n:o 360
22355: 
22356: 
22357: 
22358: 
22359:                               Tili Riksdagens Herr Talman
22360:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         utnyttja även de elektroniska informationskäl-
22361: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          lorna i bibliotekets dataförmedling så att de
22362: av den 8 juni 1989 tili vederbörande medlem av       aktiverar företagsservicen i näringslivet samt
22363: statsrådet översänt en avskrift av följande av       särskilt ungdomen tili vidareutbildning.
22364: riksdagsman Tina Mäkelä undertecknade                   De nuvarande biblioteksutrymmena i hälso-
22365: spörsmål nr 360:                                     centralen i Vihanti kommun är otillräckliga
22366:           Är Regeringen medveten om den              och oändamålsenliga och av denna anledning
22367:        planerade nya hembygdscentralen i Vi-         skulle det uppenbarligen i alla fall ha blivit
22368:        hanti och                                     nödvändigt att bygga ett nytt bibliotek i
22369:           hur ämnar Regeringen tillgodose att        Vihanti under de närmaste åren. Undervisnings-
22370:        det eventuella byggandet av centralen         ministeriet har 26.4.1989 beviljat byggnadslov
22371:        inte åsamkar ekonomin i Vihanti kom-          för biblioteket i Vihanti. Förutsättningen för
22372:        mun oskäliga bördor?                          att statsandel skall beviljas är att kommunen
22373:                                                      har fått byggnadslov av undervisningsministe-
22374:                                                      riet. Normalpriset för biblioteket som skall
22375:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt         placeras i hembygdscentralen har beräknats tili
22376: följande:                                            ca 3 milj. mark, av vilka statsandelen enligt
22377:    Byggnadsprojektet hembygdscentralen i Vi-         bärkraftsklassen i Vihanti är 78 % dvs. 2,3
22378: hanti har varit aktuelli redan sedan 1977.           milj. mark. Den totala kostnadskalkylen för
22379: lnrikesministeriet har i slutet av senaste år fäst   hembygdscentralen är 9 milj. mark.
22380: undervisningsministeriets uppmärksamhet vid             Med tanke på ungdomsverksamheten är pro-
22381: förslagen av arbetsgruppen för strukturom-           jektet viktigt och aktuellt. På grund av bristen
22382: vandling angående Vihanti. Ett av dem berör          på ungdomslokaliteter kan Vihanti kommun
22383: beviljandet av byggnadstillstånd redan år 1989       med stöd av ungdomsarbetslagen få understöd
22384: för biblioteket i den planerade hembygdscen-         för att bygga de kommande ungdomslokalite-
22385: tralen i Vihanti. Outokumpus gruva i Vihanti         terna i anslutning tili hembygdscentralen. För
22386: upphör med sin verksamhet 1990. Kommunen             dessa lokaliteter är det maximala investerings-
22387: är ett särområde som fastställts av statsrådet.      understödet 90 %. 1 kommunplanen ingår även
22388: Hembygdscentralen är avsedd att förbättra            inrättande av en ny tjänst som ungdomsledare
22389: kommunens service även med tanke på närings-         vid ungdomslokaliteterna i hembygdscentralen.
22390: livets utveckling och den omständighet att           För tjänstens lönekostnader kan kommunen få
22391: befolkningen över huvudtaget blir kvar i kom-        statsandel förutsatt att riksdagen utökar anta-
22392: munen.                                               let statsandelsberättigade tjänster och att un-
22393:    För hembygdscentralen har det reserverats         dervisningsministeriet fattar beslut i frågan.
22394: ett område på fyra hektar i trakten av tätbyg-       För andra driftskostnader i ungdoms-
22395: den kring Vihanti kyrka vid Kirkkojärvi              lokaliteterna beviljas inget statsunderstöd.
22396: strand. Det anknyter intimt tili det enhetliga          A vsikten är att vidareutveckla museikomplex-
22397: fritidsområdet. Hembygdsföreningen upprätt-          et som redan befinner sig i kommunen och som
22398: håller ett hembygds- och husmuseum, som              sköts av hembygdsföreningen genom att anslu-
22399: redan delvis uppförts på platsen. Vihanti kom-       ta den del av gruvmuseet som upprätthålls av
22400: mun har 1985 utlyst en arkitekttävling om            kommunen och tili viiken hör en mindre
22401: byggandet av hembygdscentralen.                      gruvverkstad och ett utställningsutrymme samt
22402:    Huvudfunktionerna vid hembygdscentralen           ett kallt utrymme. Hembygdsföreningen förmår
22403: utgörs av hembygdsarbete jämte museet, ett           även sköta gruvmuseidelen. Gruvan som skall
22404: hembygdsarkiv, ett bibliotek, olika slag av          upphöra med sin verksamhet kommer att
22405: utbildnings-, kurs-, hobby-, vuxenstudie-, ung-      donera materialet tili museet. Museet kan få
22406: domsarbets-, utställnings- och seminarieverk-        prövning underkastat statsunderstöd.
22407: samhet. Avsikten är att i dess lokaliteter              Enligt uppgift håller projektet på att föras
22408:                                     1989 vp. -     KK n:o 360                                    5
22409: 
22410: tili entreprenadanbudsskedet, men kommunen         om att anvisa sysselsättningsmedel för projek-
22411: har ännu inte fattat slutgiltigt beslut om pro-    tet. Staten försöker i mån av möjlighet att för
22412: jektet. Undervisningsministeriet har även tili     egen del stöda verksamheten vid hembygdscen-
22413: arbetsministeriet gett sitt förordande utlåtande   tralen.
22414:     Helsingfors den 31 juli 1989
22415: 
22416:                                                       Undervisningsminister Christoffer Taxell
22417:                                             1989 vp.
22418: 
22419: Kirjallinen kysymys n:o 361
22420: 
22421: 
22422: 
22423: 
22424:                                 Elo: Aikuiskoulutukseen hakeutumisen tehostamisesta
22425: 
22426: 
22427:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22428:    Koulutuksen merkitys työttömyyden ehkäi-          - Aikuisopintotukijärjestelmiä olisi yhte-
22429: semiseksi on viime aikoina tajuttu entistä pa-    näistettävä ja kehitettävä. Jotta opintotukea
22430: remmin. Erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden       voitaisiin aikuisille markkinoida ja käyttää
22431: ennalta ehkäisemisessä aikuiskoulutus näyttelee   koulutukseen motivoinoin keinona, olisi ny-
22432: tärkeää osaa. Aikuisten koulutuksen motivoi-      kyistä kolmeen eri järjestelmään pohjautuvaa
22433: tumisen pahimpia esteitä ovat mm.:                opintotukea yhtenäistettävä.
22434:    -- koulutuksen vaatimat taloudelliset uh-         - Aikuiskoulutusta koskevan tiedon saami-
22435: raukset                                           nen on turvattava.
22436:    - kotipaikkakuntasidonnaisuus ja aikuis-          - Ammatinvalinnanohjauspalvelujen saata-
22437: koulutustarjonnan niukkuus kotipaikkakunnal-      vuus on turvattava. Esim. viimeisten kahden
22438: la                                                vuoden aikana on maamme suurimmissa työ-
22439:    - epävarmuus eri vaihtoehtojen paremmuu-       voimatoimistoissa ollut lähes poikkeuksetta yli
22440: desta                                             kahden kuukauden joootusaika ammatinvalin-
22441:    - epävarmuus siitä, johtaako opiskelu toi-     nanohjaukseen.
22442: vottuun tulokseen                                    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22443:    - tietämättömyys       opintotukimuodoista,    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
22444: koulutustarjonnasta, pääsymahdollisuuksista       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22445: yms.                                              jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22446:    Koulutukseen hakeutuminen vaatii usein ul-
22447: kopuolista tukea ja asiantuntevaa ohjausta                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22448: koulutukseen ja opiskeluun liittyvien näkökoh-           ryhtyä aikuisopintotukijärjestelmän yh-
22449: tien jäsentämiseksi päätöksen tekemistä varten.          tenäistämiseksi, aikuiskoulutusta koske-
22450:    Koulutukseen hakeutumisen lisäämiseksi oli-           van tiedon saamisen turvaamiseksi sekä
22451: si kiinnitettävä huomiota ainakin seuraaviin             ammatinvalinnanohjauspalvelujen anta-
22452: seikkoihin:                                              miseksi kohtuullisessa ajassa?
22453: 
22454:     Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1989
22455: 
22456:                                            Mikko Elo
22457: 
22458: 
22459: 
22460: 
22461: 2900100
22462: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 361
22463: 
22464: 
22465: 
22466: 
22467:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22468:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Opintotukilakia muutettiin väliaikaisesti
22469: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      1.7.1987 lähtien. Tällä muutoksella otettiin
22470: olette 6 päivänä kesäkuuta 1989 päivätyn           käyttöön muun opintotuen lisäksi ansionmene-
22471: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       tyksenä myönnettävä aikuisopintoraha. Tämä
22472: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      muutos on voimassa 30.6.1990 asti.
22473: edustaja Elon näin kuuluvasta kirjallisesta ky-       Opetusministeriö asetti 24.3.1987 työryhmän,
22474: symyksestä n:o 361:                                jonka tehtävänä on aikuisopintorahan käytön
22475:                                                    seurannan ohella mm. tehdä 30.9.1990 mennes-
22476:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22477:                                                    sä ehdotus pysyvästä aikuisopintojen tukijärjes-
22478:        ryhtyä aikuisopintotukijärjestelmän yh-
22479:                                                    telmästä.
22480:        tenäistämiseksi, aikuiskoulutusta koske-
22481:                                                       Sen lisäksi opetusministeriö on 15.5.1989
22482:        van tiedon saamisen turvaamiseksi sekä
22483:                                                    asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on mm.
22484:        ammatinvalinnanohjauspalvelujen anta-
22485:                                                    pohtia aikuisopintokokeilun jälkeistä omaeh-
22486:        miseksi kohtuullisessa ajassa?
22487:                                                    toisen aikuisopiskelun kehittämistarvetta. Tä-
22488:                                                    män valmistelun pohjalta on tarkoitus luoda
22489:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         kattava omaehtoisen aikuiskoulutuksen tuki-
22490: taen seuraavaa:                                    järjestelmä. Sen rinnalla kuitenkin säilyy ilmei-
22491:     Aikuiskoulutusta on viime vuosina tehostet-    sesti muita siitä riippumattomia, lähinnä työ-
22492: tu voimallisesti. Tehtyjen päätösten perusteella   suhdesidonnaisia tukijärjestelmiä.
22493: tarjonta lisääntyy lähiaikoina sangen kattavak-       Aikuiskoulutuksen ja sen tuen nopea kehit-
22494: si.                                                tyminen tekee entistä tärkeämmäksi ajan tasal-
22495:     Suurimmat ongelmat jatkossa ovat opiske-       la olevan tiedon välittymisen näistä asioista.
22496: luaktiivisuuden herättäminen, tiedon välittämi-    Kehittämisen yhteydessä onkin pyritty monin
22497: nen koulutusmahdollisuuksista ja riittävän toi-    tavoin turvaamaan tiedon saanti.
22498: meentulon järjestäminen koulutukseen osallis-         Tehdyistä uudistuksista on pyritty tehok-
22499: tuville.                                           kaasti aikanaan tiedottamaan. Sen lisäksi on
22500:     Aikuisopintojen tuki on maassamme epäyh-       yleisiin koulutusju1kaisuihin, kuten ammatti-
22501: tenäinen ja riittämätön. Tuen määrä riippuu        kasvatushallituksen vuosittain julkaisemaan
22502: olennaisesti mm. opiskelijan työsuhteesta ja       laajalevikkiscen "Ammatilliset oppilaitokset"
22503: oppilaitoksesta. Aikuisopiskelija voi saada        -kirjaan pyritty saamaan tiedot myös aikuis-
22504: opintoihinsa taloudellista tukea kolmella pää-     koulutustarjonnasta.
22505: tavalla:                                              Ammattikasvatushallitus on kuluvana vuon-
22506:     1) Ilmainen koulutus ja tavallisesti myös      na julkaissut myös kirjasen "Aikuiskoulutus-
22507: koulutusajan toimeentulo on taattu henkilöstö-     opas 1989", johon on pyritty keskitetysti ke-
22508: koulutuksessa sekä työmarkkinaosapuolten vä-       räämään perustiedot kaikesta aikuiskoulutus-
22509: listen koulutussopimusten perusteella annetta-     tarjonnasta. Opas on tarkoitus uusia vuosit-
22510: vassa koulutuksessa.                               tain.
22511:     2) Ilmaiseen työllisyyskoulutukseen liittyy       Valtioneuvosto teki 24.3.1988 periaatepää-
22512: myös toimeentuloturva.                             töksen ammatillisen aikuiskoulutuksen kehittä-
22513:     3) Opintotukilaki turvaa omaehtoisen opis-     misestä. Siinä päätettiin mm., että opetusminis-
22514: kelun ajalta toimeentulon.                         teriön ja työvoimaministeriön yhteistyönä ke-
22515:     Valtioneuvosto teki 5.3.1987 periaatepäätök-   hitetään aikuiskoulutuksen tieto- ja neuvonta-
22516: sen, jonka mukaan pyritään mm. kehittämään         palvelu, joka ylläpitää aikuiskoulutuspalvelujen
22517: opintotukijärjestelmää siten, että 30 vuotta       kattavaa tiedostaa ja antaa tarvittaessa henki-
22518: täyttäneille päätoimisesti koulutukseen osallis-   lökohtaista opinto-ohjausta.
22519: tuville taataan toimeentuloturva, joka on mi-         Työministeriön tietopalvelu on erikoistunut
22520: toitettu vähintään työttömyyden perusteella        koulutuksesta, ammateista ja työelämästä tie-
22521: maksettavan perusturvan mukaisesti.                dottamiseen ja neuvontaan. Vuonna 1988 sen
22522:                                       1989 vp. -     KK n:o 361                                     3
22523: 
22524: piirissä oli yli 400 000 neuvontakertaa. Se          yhä yksilöllisempään koulutus- ja urasuunnit-
22525: harjoittaa myös muuta laajaa joukko- ja koh-         teluun sekä konsultointiin. Lisääntyvä aikuis-
22526: dennettua tiedotusta. Mainittakoon "Työmark-         ohjaus vaatii entistä pitkäaikaisempaa paneu-
22527: kinat" -lehti, jossa ilmoitetaan viikoittain haet-   tumista asiakkaan ongelmiin. Näihin tehtäviin
22528: tavana olevat kurssit.                               eivät nykyiset voimavarat riitä. Tietopalvelun
22529:    Työministeriö valmistelee tietojärjestelmää,      atk-järjestelmä osaltaan helpottaa myös neu-
22530: jossa on ammatti-, koulutus- (mm. kaikki             vonnan voimavarapulaa. Ammatinvalinnan oh-
22531: ammatillinen aikuiskoulutus) ja viitetietokan-       jaus on tarkoitus siirtää I990-luvun alkuvuosi-
22532:                                                      na atk-pohjaiseksi. Se auttaa kuitenkin vain
22533: nat. Järjestelmän kokeilu alkaa kolmessa työ-        eräältä osalta. Lisäksi neuvontaan tarvitaan
22534: voimatoimistossa kuluvana vuonna ja se on            lisää henkilöstöä.
22535: tarkoitus ottaa koko laajuudessaan käyttöön             Eduskunta edellytti vuoden I984 tulo- ja
22536:  199I-I992.                                          menoarvion käsittelyn yhteydessä, että jokai-
22537:    Tavoitteena on luoda tietojärjestelmä, jossa      seen työvoimatoimistoon sijoitetaan ammatin-
22538: motivoiva herätteellinen tiedotus viedään ai-        valinnanohjaaja tai vastaava. Työministeriö
22539: kuisten normaaliin lähiympäristöön ja yksityis-      itse on arvioinut lähivuosien tarpeeksi noin I20
22540:  kohtainen, yksilöllisiin tarpeisiin vastaava tie-   uutta virkaa ohjauspalveluihin. Kuluvan vuo-
22541: dotus siihen erikoistuneisiin palvelujärjestel-      den tulo- ja menoarviossa on määräraha II
22542:  miin, kuten työvoimatoimistoihin ja yleisiin        uuden ammatinvalintapsykologin viran perus-
22543:  kirjastoihin.                                       tamiseen.
22544:     Ammatinvalinnan ohjaukseen odotusajat               Aikuisten opintotuki, tiedottaminen aikuis-
22545:  muodostuvat nykyisilläkin tehtävillä monissa        ten opintomahdollisuuksista ja ammatinvalin-
22546:  toimistoissa suhteellisen pitkiksi. Työvoimatoi-    nan ohjauksen tehostaminen muodostavat ko-
22547:  mistoja oli vuonna 1988 yhteensä I85. Niissä        konaisuuden, jota hallitus pitää tärkeänä yh-
22548:  IIO:ssä oli yhteensä 235 ammatinvalintapsyko-       teiskunnan rakennemuutoksen yhden keskeisen
22549:  logia. Henkilökohtaista ohjausta sai 39 400         osan, tuottavan väestönosan, tieto- ja taitota-
22550:  asiakasta, joista aikuiseksi luettavia oli 67 %.    son kohottamisen ja tämän väestön oikean
22551:     Ammatinvalinnanohjaus on suuntautumassa          sijoittamisen kannalta.
22552: 
22553:      Helsingissa 3I päivänä heinäkuuta 1989
22554: 
22555:                                                                Opetusministeri Christoffer Taxell
22556: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 361
22557: 
22558: 
22559: 
22560: 
22561:                               Tili Riksdagens Herr Talman
22562:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        1.7.1987. Genom denna ändring togs utöver
22563: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         det övriga studiestödet i bruk ett vuxenstudie-
22564: av den 6 juni 1989 till vederbörande medlem av      stöd som beviljas för förlust av förvärvsin-
22565: statsrådet översänt avskrift av följande av         komst. Denna ändring är i kraft till 30.6.1990.
22566: riksdagsman Elo undertecknade spörsmål nr              Undervisningsministeriet tillsatte en arbets-
22567: 361:                                                grupp 24.3.1987 med uppgift att utöver upp-
22568:                                                     följningen av hur vuxenstudiestödet används
22569:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen
22570:        vidta för att förenhetliga systemet med      bl.a. före 30.9.1990 göra ett förslag om ett
22571:                                                     bestående stödsystem för vuxenstudier.
22572:        vuxenstudiestöd, för att säkerställa in-
22573:        formationen om vuxenutbildning samt             Dessutom har undervisningsministeriet till-
22574:                                                     satt en arbetsgrupp 15.5.1989 med uppgift att
22575:        för att ge yrkesvägledningsservice i skä-
22576:        lig tid?                                     bl.a. dryfta utvecklingsbehovet av frivilliga
22577:                                                     vuxenstudier efter försöket med vuxenstudie-
22578:                                                     stöd. Med denna beredning som underlag är
22579:   Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt         avsikten att skapa ett täckande stödsystem för
22580: följande:
22581:                                                     frivillig vuxenutbildning. Jämsides med det
22582:    Vuxenutbildningen har effektiverats kraftigt     kvarstår antagligen andra oberoende stödsy-
22583: under de senaste åren. På basis av de beslut        stem, närmast sådana som är bundna av ett
22584: som fattats kommer utbudet att ökas så att det      arbetsavtal.
22585: blir rätt täckande inom kort.                          Den snabba utvecklingen av vuxenutbild-
22586:    De största problemen i fortsättningen blir att   ningen och stödet för den gör det allt viktigare
22587: väcka studieaktiviteten, att förmedla informa-      att tidsenlig information förmedlas om dessa
22588: tion om utbildningsmöjligheterna och att ordna      frågor. I samband med utvecklingen har man
22589: tillräcklig utkomst för dem som deltar i utbild-    på många sätt försökt säkerställa tillgången på
22590: ningen.                                             information.
22591:    Stödet för vuxenstudier i vårt land är oen-         Man har effektivt försökt informera om alla
22592: hetligt och otillräckligt. Storleken på stödet      gjorda reformer. Dessutom har man fått med
22593: beror väsentligen på den studerandes arbetsför-     information om utbudet av vuxenutbildning i
22594: hållande och på läroanstalten. En vuxenstude-       den digra boken "Ammatilliset oppilaitokset",
22595: rande kan få ekonomiskt stöd för sina studier       svenskspråkig motsvarighet "Skolor och kur-
22596: på tre huvudsakliga sätt:                           ser" som årligen ges ut av yrkesutbildningssty-
22597:     1) Gratis utbildning och utkomst under          relsen.
22598: studietiden är garanterad inom personalutbild-         Under detta år har yrkesutbildningsstyrelsen
22599: ningen och inom den utbildning som ges på           dessutom publicerat handboken "Aikuiskoulu-
22600: basis av utbildningsavtal mellan arbetsmark-        tusopas 1989", svenskspråkig motsvarighet
22601: nadsparterna.                                       "Utbildning för vuxna", där man koncentrerat
22602:    2) Till den avgiftsfria sysselsättningsutbild-   samlat basdata om allt utbud av vuxenutbild-
22603: ningen anknyter även utkomstskydd.                  ning. Handboken är avsedd att omarbetas
22604:    3) Studiestödslagen tillgodoser utkomst un-      varje år.
22605: der den tid man frivilligt studerar.                   Statsrådet fattade ett principbeslut 24.3.1988
22606:    Statsrådet fattade ett principbeslut 5.3.1987    om utveckling av den yrkesinriktade vuxenut-
22607: enligt vilket man skall försöka utveckla studie-    bildningen. Där beslöts bl.a. att en informa-
22608: stödssystemet så att de som fyllt 30 år och som     tions- och rådgivningsservice skall utvecklas i
22609: på heltid deltar i utbildning garanteras ett        samarbete mellan undervisningsministeriet och
22610: utkomstskydd som dimensionerats i enlighet          arbetsministeriet. Servicen skall upprätthålla ett
22611: med minst det grundskydd som betalas för            täckande register om all vuxenutbildning och
22612: arbetslöshet.                                       vid behov ge personlig studiehandledning.
22613:    Studiestödslagen      ändrades      temporärt       Arbetsministeriets informationsservice har
22614:                                     1989 vp. -     KK n:o 361                                    5
22615: 
22616: specialiserat sig på att informera och ge råd om   allt mera individuell utbildnings- och karriär-
22617: utbildning, yrken och arbetsliv. År 1988 om-       planering samt konsultation. Den tilltagande
22618: fattade den över 400 000 konsultationer. Den       vägledningen för vuxna kräver att man under
22619: ger även annan omfattande massinformation          allt längre tid sätter sig in i kundens problem.
22620: och riktad information. Tidskriften "Työmark-      De nuvarande resurserna räcker inte till för
22621: kinat" kan nämnas, där det varje vecka med-        dessa uppgifter. Adb-systemet vid informa-
22622: delas om kurser som man kan anmäla sig tili.       tionsservicen underlättar för sin del bristen på
22623:    Arbetsministeriet håller på att utarbeta ett    resurser inom vägledningen. A vsikten är att
22624: datasystem som innehåller databaser om yrken,      överföra yrkesvägledningen på adb under de
22625: utbildning (bl.a. all yrkesinriktad vuxenutbild-   första åren av 1990-talet. Detta hjälper dock
22626: ning) och referenser. Systemet inleds på försök    endast delvis. Det behövs dessutom mera per-
22627: vid tre arbetskraftsbyråer under detta år och      sonai tili rådgivningen.
22628: avsikten är att det tas i bruk isin helhet 1991-      1 samband med behandlingen av 1984 års
22629: 1992.                                              statsbudget förutsatte riksdagen att det place-
22630:     Målet är att skapa ett datasystem där moti-    ras en yrkesvägledare eller motsvarande vid
22631: verande impulsgivande information förmedlas        varje arbetskraftsbyrå. Arbetsministeriet har
22632: till de vuxnas normala närmiljö och en detal-      själv beräknat ca 120 nya tjänster inom vägled-
22633: jerad information som svarar mot individuella      ningsservicen som behov för de närmaste åren.
22634: behov finns vid de specialiserade servicesyste-    1 statsbudgeten för innevarande år finns det
22635: men t.ex. vid arbetskraftsbyråerna och de          anslag för att inrätta 11 nya tjänster som
22636: allmänna biblioteken.                              yrkesvägledningspsykolog.
22637:     Väntetiden för yrkesvägledning blir relativt      Studiestödet åt de vuxna, informationen om
22638: lång vid många byråer med nuvarande uppgif-        de vuxnas studiemöjligheter och en effektivare
22639: ter. Det fanns sammanlagt 185 arbetskraftsby-      yrkesvägledning bildar en helhet som regering-
22640: råer år 1988. Av dem fanns det vid 110 byråer      en anses vara viktig med tanke på en central
22641: sammanlagt 235 yrkesvägledningspsykologer.         del av den behärskade strukturomvandlingen i
22642: Personlig vägledning fick 39 400 kunder, av        samhället, en förhöjd kunskaps- och fårdighets-
22643: vilka 67 % kan räknas som vuxna.                   nivå hos den producerande befolkningen och
22644:     Yrkesvägledningen håller på att inriktas på    en rättvis placering av denna befolkning.
22645: 
22646:      Helsingfors den 31 juli 1989
22647: 
22648:                                                       Undervisningsminister Christoffer Taxell
22649:                                                  1989 vp.
22650: 
22651: Kirjallinen kysymys n:o 362
22652: 
22653: 
22654: 
22655: 
22656:                                    Pelttari ym.: Poliisin virkojen lisäämisestä rikostutkinnan kor-
22657:                                         kean tason säilyttämiseksi
22658: 
22659: 
22660:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22661:    Uusi esitutkintalainsäädäntö on tullut voi-         vien kompensoimiseksi 450 uutta esitutkinta-
22662: maan kuluvan vuoden alusta. Etukäteen kan-             virkaa poliisille. Tällä hetkellä vakansseista on
22663: nettiin laajalti huolta uuden lainsäädännön            saatu noin puolet. On välttämätöntä, että
22664: vaikutuksista mm. rikosten selvittämisasteen           mahdollisimman pian kaikki luvatut virat tule-
22665: kehitykseen. Muutaman kuukauden kokemuk-               vat poliisiin ja esitutkintatehtäviin.
22666: sen perusteella ei ole vielä tapahtunut mitään            Työajan lyhenemisestä johtuva käytettävissä
22667: katastrofaalista. Poliisin suorittaman mittavan        olevien henkilöresurssien vähenemisen kom-
22668: koulutustoiminnan ansiosta uuden lainsäädän-           pensoiminen edellyttäisi tuntuvasti lisävakans-
22669: nön soveltaminen on ainakin aluksi onnistunut          seja. Myös tältä osin kompensaatiot on jätetty
22670: hyvin.                                                 hoitamatta.
22671:    On kuitenkin nähtävissä selviä merkkejä
22672: siitä, että rikosten selvitysprosentti tulee laske-       Valtiovarainministeriössä kaavaillaan postis-
22673: maan ja kansalaisten oikeusturva näin heikke-          ta ja Valtionrautateiltä poliisiin siirrettyjen
22674: nemään. Jostakin syystä eräiden rikosten, var-         virkojen laskemista kuuluvaksi esitutkintavir-
22675: sinkin omaisuusrikosten, määrä on noussut              koihin. Esitutkintavirkoja voivat olla ainoas-
22676: voimakkaasti vuoden 1989 alkupuolella. Varsin          taan sellaiset virat, joihin tuleva henkilöstö on
22677: laajalti eri poliisipiireissä ilmitulleiden rikosten   koulutettu asianmukaisesti esitutkintaa varten.
22678: määrä on noussut jopa 20--25 prosenttia viime          Postista ja Valtionrautateiltä siirrettyjä virkoja
22679: vuoteen verrattuna. Paikoitellen kasvu on ollut        ei tietystikään voida laskea luvattuihin 450
22680: vieläkin voimakkaampaa. Mikäli rikosten mää-           virkaan.
22681: rä nousee edelleen loppuvuotta kohti, lähesty-            Outoa tilanteessa on lisäksi se, että poliisin
22682: tään koko maassa vuositasolla yhteensä yhden           tehtävien lisääntyessä ei luvattuja henkilövoi-
22683: miljoonan rikoksen rajaa.                              mavaroja ole kuitenkaan annettu. Erityisen
22684:    Tällä hetkellä tutkijat joutuvat työskentele-       outoa on se, että nyt ollaan toteuttamassa
22685: mään erittäin kovassa työpaineessa uuden lain-         hanketta, jonka mukaan poliisista vähennettäi-
22686: säädännön aiheuttamien lisätehtävien ja lisään-        siin lyhyellä aikavälillä 135 virkaa. Vähennys-
22687: tyvän rikosten määrän vuoksi. Tämä ei voi olla         ten aloittamista näyttää olevan tapahtumassa
22688: vaikuttamatta rikosten selvitysprosentteihin.          jo kuluvana vuonna. Tällainen menettely mer-
22689: Vuoden 1988 osalta ei ole vielä käytettävissä          kitsee kansalaisten oikeusturvan perusteetonta
22690: lopullisia selvitysprosentteja. Tästä huolimatta       heikentämistä. Tuskin oikeusvaltiossa voidaan
22691: eräiden suurten poliisipiirien luvut osoittavat,       kansalaisen oikeusturvaa heikentää perustellus-
22692: että varsinkin omaisuusrikosten selvitysprosen-        ti missään oloissa.
22693: tit ovat laskeneet 3-5 prosenttiyksikköä. Kos-            On myös huomattava, että työllisyyslain
22694: ka rikosten määrä on voimakkaassa kasvussa,            nojalla valtiolla on varsin huomattava työllis-
22695: on nähtävissä, että nykytilanteessa selvityspro-       tämisvelvoite. Samanaikaisesti valtio haluaa
22696: sentti tulee laskemaan edelleen.                       vähentää mm. poliisin virkoja, vaikka näiden
22697:    Poliisi onkin entistä tehokkaammin järjestä-        virkojen säilyttämiselle ja lisäämiselle ovat kiis-
22698: nyt tutkintatoimintaansa. Tämä ei kuitenkaan           tattomat perusteet. Perustellusti voidaan kysyä
22699: riitä, ellei voimavaroja samalla lisätä. Säädet-       koko valtionhallinnon kattavan virkojen mate-
22700: täessä vuoden 1989 alusta voimaan tullutta             maattisin perustein tapahtuvan vakanssien kar-
22701: esitutkintalakia hallitus ja eduskunta lupasivat       simisen järkevyyttä yleensäkin ja erityisesti
22702: muuttuvien säännösten aiheuttamien lisätehtä-          työllisyyslain velvoitteet huomioon ottaen.
22703: 290010D
22704: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 362
22705: 
22706: Lähtökohtana tulee olla, että valtionhallinnos-            säätämisen yhteydessä luvattujen 450
22707: ta ei tarpeellisia virkoja vähennetä.                      esitutkintavakanssin perustamiseksi po-
22708:                                                            liisiin, ja
22709:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22710:                                                               aikooko Hallitus estää suunniteltujen
22711: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22712:                                                            135 viran lakkauttamisen poliisista,
22713: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22714:                                                            sekä
22715: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22716:                                                               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22717:                                                            ryhtyä rikosten määrän kasvaessa ja
22718:         Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-             selvitysprosenttien laskiessa kansalais-
22719:        menpiteisiin esitutkintalainsäädännön               ten oikeusturvan takaamiseksi?
22720:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1989
22721: 
22722:         Seppo Pelttari            Kari Häkämies               Kalle Röntynen
22723:         Kalevi Mattila            Eero Paloheimo              Sirkka-Liisa Anttila
22724:         Jarmo Wahlström           Ole Wasz-Höckert            Juhani Alaranta
22725:         Sauli Niinistö            Heikki A. Ollila            Hannele Pokka
22726:         Pauli Saapunki            Jukka Vihriälä              Heikki Kokko
22727:         Einari Nieminen           Sulo Aittaniemi             Kari Urpilainen
22728:         Heikki Riihijärvi         Pentti Kettunen             Aapo Saari
22729:         Esko Jokiniemi             Anneli Jäätteenmäki        Annikki Koistinen
22730:         Jorma Fred                 Eeva-Liisa Moilanen        Pekka Puska
22731:         Markku Lehtosaari         Seppo Kääriäinen            Raimo Vistbacka
22732:         Juho Sillanpää             Eino Siuruainen            Toimi Kankaanniemi
22733:         Esko Almgren              Tauno Valo                  Tellervo Renko
22734:         Kirsti Ala-Harja           Marita Jurva               Riitta Saastamoinen
22735:         Pirkko Ikonen             Tytti Isohookana-Asunmaa Timo Kietäväinen
22736:         Mauri Pekkarinen           Marjatta Väänänen          Esko Aho
22737:         Hannu Tenhiälä             Heikki Perho               Matti Maijala
22738:         Matti Vähänäkki            Marja-Liisa Tykkyläinen    Kari Rajamäki
22739:         Tina Mäkelä                Urpo Leppänen              Erkki Pulliainen
22740:         Heikki Rinne               Matti Saarinen             Riitta Kauppinen
22741:         Risto Ahonen              Jussi Ranta                 Tuula Paavilainen
22742:         Timo Roos                  Antti Kalliomäki           Tarja Kautto
22743:         Antero Kekkonen            Taisto Tähkämaa            Jorma Rantanen
22744:         Jukka Gustafsson           Arto Lapiolahti            Sinikka Mönkäre
22745:         Markku Pohjola            Virpa Puisto                Saara-Maria Paakkinen
22746:         Johannes Virolainen        Matti Ahde                 Ben Zyskowicz
22747:         Pauli Uitto               Anssi Rauramo               Markus Aaltonen
22748:         Aimo Ajo                  Asko Apukka                 Pertti Lahtinen
22749:         Pekka Leppänen             Raila Aho                  Arvo Kemppainen
22750:         Timo Laaksonen             Lea Savolainen             Liisa Jaakonsaari
22751:         Gunnar Jansson            Håkan Malm                  Lea Kärhä
22752:         Elisabeth Rehn            Tapio Holvitie              Martti Korkia-Aho
22753:         Maunu Kohijoki             Aino Pohjanoksa            Vappu Säilynoja
22754:         Esko Seppänen             Anna-Liisa Jokinen          Esko-Juhani Tennilä
22755:         Ensio Laine                Kalevi Lamminen            Lea Mäkipää
22756:         Jouko Skinnari             Mikko Elo                  Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
22757:         Kerttu Törnqvist          Jouni Backman               Sinikka Hurskainen-Leppänen
22758:                      Kauko Heikkinen                    Eeva Turunen
22759:                                       1989 vp. -      KK n:o 362                                     3
22760: 
22761: 
22762: 
22763: 
22764:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22765: 
22766:   Valti0päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukai-
22767: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         sesti sisäasiainministeriön hallinnonalalla lak-
22768: olette 8 päivänä kesäkuuta 1989 päivätyn              kautetaan vuosina 1989-1991 yhteensä 200
22769: kirjeenne n:o 1969 ohella lähettänyt valtioneu-       virkaa tai tehtävää. Sisäasiainministeriö on
22770: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          päättänyt, että poliisista lakkautetaan 135 vir-
22771: kansanedustaja Pelttarin ym. kirjallisesta kysy-      kaa tai tehtävää. Sisäasiainministeriön poliisi-
22772: myksestä n:o 362, jossa tiedustellaan:                osasto selvittää ne virat ja tehtävät, joiden
22773:                                                       lakkauttaminen on vähiten haitallista poliisitoi-
22774:           Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-      men hoidon kannalta. Virkojen ja tehtävien
22775:        menpiteisiin esitutkintalainsäädännön          lakkauttaminen toteutetaan tämän selvityksen
22776:        säätämisen yhteydessä luvattujen 450           pohjalta. Poliisimiesten virkojen lakkauttamista
22777:        esitutkintavakanssin perustamiseksi po-        pyritään välttämään.
22778:        liisiin, ja                                       Oikeusministeriö on asettanut työryhmän
22779:           aikooko Hallitus estää suunniteltujen       seuraamaan esitutkintalain ja pakkokeinolain
22780:        135 viran lakkauttamisen poliisista,           soveltamista sekä tekemään ehdotuksia mah-
22781:        sekä                                           dollisesti ilmenevien soveltamisongelmien pois-
22782:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tamiseksi. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos
22783:        ryhtyä rikosten määrän kasvaessa ja            aloitti syksyllä 1988 usean vuoden kestävän
22784:        selvitysprosenttien laskiessa kansalais-       selvitystyön, jossa verrataan aikaisemman tul-
22785:        ten oikeusturvan takaamiseksi?                 kintakäytännön ja esitutkintalainsäädäntöuu-
22786:                                                       distuksen vaikutusta poliisin työhön rikosten
22787:                                                       selvittämisen osalta. Esitutkintalain mukaan
22788:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            toimitetaan esitutkinta, kun poliisille tehdyn
22789: taen seuraavaa:                                       ilmoituksen perusteella tai muutoin on syytä
22790:    Hallituksen esityksessä esitutkintaa ja pak-       epäillä, että rikos on tehty. Poliisille tehdään
22791: kokeinoja rikosasioissa koskevaksi lainsäädän-        myös sellaisia rikosilmoituksia, jotka voidaan
22792: nöksi edellytettiin, että esitutkintauudistuksen      heti havaita täysin perättömiksi. Aikaisemmin
22793: yhteydessä poliisiin perustetaan 450 uutta vir-       näitä ei ole kirjattu. Tällaisetkin seikat voivat
22794: kaa. Vastauksessaan eduskunta edellytti samaa.        vaikuttaa rikosilmoitusten lukumäärään. Esi-
22795: Säännökset tulivat voimaan 1.1.1989. Valtion-         tutkintalainsäädännön suhteellisen lyhyen so-
22796: taloudellisista syistä ja jotta perustettavat virat   veltamisajan perusteella ei voida varmuudella
22797: voidaan kohdentaa oikein on 245 virkaa edel-          todeta, kuinka suuri osa rikosilmoitusten mää-
22798: leen perustamatta. Poliisin toiminta- ja talous-      rän ja selvitysprosenttien muutoksista johtuu
22799: suunnitelman mukaan puuttuvat virat perustet-         uudesta lainsäädännöstä. Hallitus seuraa tar-
22800: taisiin vuosina 1990-1991. Virat perustetaan          koin tilanteen kehittymistä ja ryhtyy tarvittaes-
22801: nimenomaan esitutkintalainsäädännön VOI-              sa toimenpiteisiin kansalaisten oikeusturvan
22802: maantulosta aiheutuviin tarpeisiin.                   takaamiseksi.
22803: 
22804:      Helsingissä 14 päivänä heinäkuuta 1989
22805: 
22806:                                                                            Ministeri Ole Norrback
22807: 4                                     1989 vp. -     KK n:o 362
22808: 
22809: 
22810: 
22811: 
22812:                               Till Riksdagens Herr Talman
22813: 
22814:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          de åren 1989-1991 sammanlagt 200 tjänster
22815: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          eller uppgifter. lnrikesministeriet har beslutat
22816: nr 1969 av den 8 juni 1989 tili vederbörande         att 135 tjänster eller uppgifter vid polisen skall
22817: medlem av statsrådet översänt avskrift av            indras. Inrikesministeriets avdelning för polis-
22818: följande av riksdagsman Pelttari m.fl. under-        ärenden utreder vilka tjänster och befattningar
22819: tecknade spörsmål nr 362:                            som kan indras med minsta möjliga olägenhe-
22820:                                                      ter för skötseln av polisens verksamhet. Tjäns-
22821:           Ämnar Regeringen vidta snara åtgär-
22822:                                                      terna och uppgifterna indras med denna utred-
22823:        der för att inrätta de i samband med
22824:                                                      ning som grund. Indragning av polismanstjäns-
22825:        stiftandet av förundersökningslagstift-
22826:                                                      ter undviks så vitt möjligt.
22827:        ningen lovade 450 förundersöknings-
22828:        tjänsterna vid polisen, och                      Justitieministeriet har tillsatt en arbetsgrupp
22829:           ämnar Regeringen förhindra det pla-        för att följa tillämpningen av förundersökning-
22830:        nerade avskaffandet av de 135 tjänster-       slagen och tvångsmedelslagen samt för att
22831:        na vid polisen samt                           framlägga förslag tili eliminering av möjligtvis
22832:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       uppkommande tillämpningsproblem. Rättspo-
22833:        ta för att trygga medborgarnas rätts-         litiska forskningsinstitutet inledde under hösten
22834:        skydd då antalet brott ökar och utred-        1988 ett utredningsarbete som tar flera år i
22835:        ningsprocenterna sjunker?                     anspråk. Vid detta arbete jämförs verkningarna
22836:                                                      av det tidigare undersökningsförfarandet och
22837:                                                      av reformen av förundersökningslagstiftningen
22838:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
22839:                                                      på polisarbetet vad utredning av brott beträf-
22840: samt anföra följande:
22841:                                                      far. Enligt förundersökningslagen görs förun-
22842:    I regeringens proposition med förslag tili        dersökning när det på grund av anmälan tili
22843: lagstiftning om förundersökning och tvångsåt-        polisen eller annars finns skäl att misstänka att
22844: gärder i samband med brottmål förutsattes att        ett brott har begåtts. Tili polisen görs även
22845: det i samband med förundersökningsreformen           sådana anmälningar om brott som genast kan
22846: inrättas 450 nya tjänster vid polisen. 1 sitt svar   konstateras vara fullständigt grundlösa. Tidi-
22847: förutsatte riksdagen detsamma. Stadgandena           gare har dessa inte bokförts. Även dylika
22848: trädde i kraft 1.1.1989. Av statsekonomiska          omständigheter kan inverka på antalet anmäl-
22849: skäl och för att de tjänster som skall inrättas      ningar om brott. Med den relativt korta tid
22850: skall kunna inriktas rätt är 245 tjänster ännu       under viiken förundersökningslagstiftningen
22851: oinrättade. Enligt polisens verksamhets- och         har tillämpats som grund kan det inte med
22852: ekonomipian skall de tjänster som fattas inrät-      säkerhet konstateras hur stor del av föränd-
22853: tas åren 1990-1991. Tjänsterna inrättas ut-          ringarna i antalet brottsanmälningar och i
22854: tryckligen för att täcka behov som orsakas av        utredningsprocenterna som beror på den nya
22855: att förundersökningslagstiftningen träder i          lagstiftningen. Regeringen följer noggrant si-
22856: kraft.                                               tuationens utveckling och vidtar vid behov
22857:    1 enlighet med statsrådets principbeslut in-      åtgärder för säkrande av medborgarnas rätts-
22858: dras inom inrikesministeriets förvaltningsområ-      skydd.
22859: 
22860:     Helsingfors den 14 juli 1989
22861: 
22862:                                                                             Minister Ole Norrback
22863:                                                 1989 vp.
22864: 
22865: Kirjallinen kysymys n:o 363
22866: 
22867: 
22868: 
22869: 
22870:                                    Rinne: Hoitovapaaoikeuden turvaamisesta alle kolmivuotiaiden
22871:                                        lasten vanhemmille
22872: 
22873: 
22874:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22875:    Työsopimuslain mukaan työntekijällä on oi-         kunta olisi ollut valmis käsittelemään asian
22876: keus lapsen hoidon vuoksi saada hoitovapaata          kuluvan kevään aikana.
22877: siihen asti, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta.          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22878: Työsopimuslain säännös uhkaa jäädä toteutu-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
22879: matta tuhansien lasten kohdalla pelkästään            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22880: siitä syystä, että hallitus ei ole hoitanut voi-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22881: maantulosäännöstä tyydyttävällä tavalla. Vii-
22882: vyttely on johtamassa siihen, että hoitovapaa                   Onko Hallitus tietoinen siitä, että alle
22883: katkeaa monien vanhempien kohdalla. Tämä                     kolmivuotiaiden lasten vanhempien hoi-
22884: tulee johtamaan entistä suurempiin ongelmiin                 tovapaaoikeus ei toteudu kaikkien koh-
22885: lasten hoidon jo nyt vaikeassa tilanteessa.                  dalla, ja
22886:    Asian hoidon perusteeton viivyttely ei myös-                 millä välittömillä poikkeusmääräyk-
22887: kään palvele sen periaatteen toteuttamista, että             sillä Hallitus tulee hoitamaan alle kol-
22888: vanhemmat voisivat vapaasti itse valita lapsen-              mivuotiaiden lasten hoidon häiriöttö-
22889: sa hoitomuodon.                                              män jatkumisen siten, että sitä turvaa-
22890:    Hallituksen viivyttelylle ei ole perusteita sii-          vat määräykset annetaan tämän kevään
22891: täkään syystä, että eduskunnan sosiaalivalio-                aikana?
22892:      Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1989
22893: 
22894:                                              Heikki Rinne
22895: 
22896: 
22897: 
22898: 
22899: 2900100
22900: 2                                    1989 vp. -      KK n:o 363
22901: 
22902: 
22903: 
22904: 
22905:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22906:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Alle kolmivuotiaiden lasten vanhemmilla on
22907: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           päivästä tammikuuta 1990 alkaen lakisäätei-
22908: olette 7 päivänä kesäkuuta 1989 päivätyn             nen oikeus valita joko kunnallinen päivähoito
22909: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         tai kotihoidontuki. Kuitenkaan sellaisella työn-
22910: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        tekijällä, jonka vanhempainloma on päättynyt
22911: edustaja Heikki Rinteen näin kuuluvasta kir-         jo ennen vuotta 1989, ei ole voimassa olevan
22912: jallisesta kysymyksestä n:o 363:                     voimaantulosäännöksen mukaan oikeutta saa-
22913:                                                      da hoitovapaata 1 päivänä tammikuuta 1990,
22914:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että alle   vaikka lapsi olisikin alle kolmivuotias. Tällaisia
22915:        kolmivuotiaiden lasten vanhempien hoi-        1 päivänä tammikuuta 1990 alle kolmivuotiaita
22916:        tovapaaoikeus ei toteudu kaikkien koh-        lapsia, joiden vanhemmilla ei ole oikeutta
22917:        dalla, ja                                     hoitovapaaseen siihen saakka, kun lapsi täyttää
22918:           millä välittömillä poikkeusmääräyk-        kolme vuotta, olisivat vuoden 1987 alun ja
22919:        sillä Hallitus tulee hoitamaan alle kol-      vuoden 1988 alun välisenä aikana perheen
22920:        mivuotiaiden lasten hoidon häiriöttä-         ensimmäisenä lapsena syntyneet. Perheitä, jois-
22921:        män jatkumisen siten, että sitä turvaa-       sa on edellä tarkoitettuja lapsia ja joilla olisi
22922:        vat määräykset annetaan tämän kevään          oikeus hoitovapaaseen, olisi noin 19 000.
22923:        aikana?                                          Tämän perusteella työministeriö pitää tar-
22924:                                                      peellisena hoitovapaata koskevan voimaantulo-
22925:                                                      säännöksen muuttamista siten, että kaikilla alle
22926:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kolmivuotiaiden lasten vanhemmilla olisi oi-
22927: vasti seuraavaa:                                     keus hoitovapaaseen 1 päivästä tammikuuta
22928:    Voimassa olevan työsopimuslain 34 §:n voi-        1990 alkaen, jolloin alle kolmivuotiaiden lasten
22929: maantulosäännöksen mukaan oikeus hoitova-            vanhemmilla on lakisääteinen oikeus valita
22930: paaseen vanhempainloman päättymisen jälkeen          joko kunnallinen päivähoito tai kotihoidon-
22931: toteutetaan asteittain työntekijän nuorimman         tuki. Jotta hoitovapaita voitaisiin käyttää heti
22932: lapsen iän perusteella ja vain kertaalleen saman      1 päivästä tammikuuta 1990 alkaen, olisi edel-
22933: lapsen hoidon vuoksi. Voimaantulosäännöksen          lytettävä, että työsopimuslaissa säädetty hoito-
22934: 3 kohdan mukaan työntekijällä on oikeus 1            vapaata koskeva kuukauden ilmoitusaika voisi
22935: päivästä tammikuuta 1989 alkaen saada hoito-         kulua jo ennen lain voimaantuloa.
22936: vapaata siihen saakka, kun lapsi täyttää kolme          Edellä esitetyn huomioon ottaen hallitus
22937: vuotta. Hoitovapaaoikeuden edellytyksenä voi-        tulee ryhtymään pikaisesti toimenpiteisiin esi-
22938: maantulosäännöksen mukaan on, että vanhem-           tyksen antamiseksi eduskunnalle laiksi työsopi-
22939: painloma päättyy 1 päivänä tammikuuta 1989           muslain 34 §:n hoitovapaata koskevien sään-
22940: tai sen jälkeen.                                     nösten voimaantulon muuttamisesta.
22941:     Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 1989
22942: 
22943:                                                                           Ministeri Matti Puhakka
22944:                                       1989 vp. -     KK n:o 363                                         3
22945: 
22946: 
22947: 
22948: 
22949:                               Tili Riksdagens Herr Talman
22950:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         mellan kommunal dagvård och hemvårdsstöd.
22951: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          Sådan arbetstagare, vars föräldraledighet har
22952: av den 7 juni 1989 tili vederbörande medlem av       upphört redan före år 1989 har dock enligt
22953: statsrådet översänt avskrift av följande av          ikraftträdelsestadgandet inte rätt tili vårdledig-
22954: riksdagsman Heikki Rinne undertecknade               het den 1 januari 1990, även om barnet skulie
22955: spörsmål nr 363:                                     vara under tre år. Sådana den 1 januari 1990
22956:                                                      under treåriga barn, vilkas föräldrar inte har
22957:           Är Regeringen medveten om att rät-         rätt tili vårdledighet tili dess barnet har fyllt tre
22958:        ten till vårdledighet i fråga om barn
22959:                                                      år, vore de barn som är födda såsom familjens
22960:        under tre år inte förverkligas för allas      första barn melian ingången av år 1987 och
22961:        vidkommande och                               ingången av 1988. Antalet familjer med ovan
22962:           vilka omedelbara undantagsbestäm-
22963:                                                      avsedda barn, som alitså skulie ha rätt till
22964:        melser kommer Regeringen att ge för           vårdledighet, är cirka 19 000.
22965:        att se tili att vården av barn under tre
22966:        år skali kunna fortgå störningsfritt så,         På basis av det här anser arbetsministeriet
22967:        att stadganden som tryggar detta skali        det vara nödvändigt att ändra ikraftträdelse-
22968:        avges under vårens lopp?                      stadgandet rörande vårdledigheten så, att för-
22969:                                                      äldrarna tili alla barn under tre år skulle ha
22970:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         rätt tili vårdledighet fr.o.m. den 1 januari 1990,
22971: samt anföra följande:                                från vilket datum föräldrarna tili barn under
22972:                                                      tre år har lagstadgad rätt att välja melian
22973:     Enligt ikraftträdelsestadgandet i den gäliande   kommunal dagvård och hemvårdsstöd. För att
22974: lagens om arbetsavtal 34 § genomförs rätten tili     vård1edighet skall kunna utnyttjas genast med
22975: vårdledighet efter föräldraledigheten stegvis på     början från den 1 januari 1990, förutsätts det
22976: grundval av arbetstagarens yngsta barns ålder        att den anmälningstid på en månad som enligt
22977: och endast en gång för vård av samma barn.           lagen om arbetsavtal gälier för vårdledighet
22978: Enligt 3 punkten i ikraftträdelsestadgandet har      kunde tillämpas redan innan lagen träder i
22979: arbetstagaren från den 1 januari 1989 rätt tili      kraft.
22980: vårdledighet tili dess barnet har fylit tre år.
22981: Förutsättning för rätten till vårdledighet är           Med hänsyn tili det ovan anförda kommer
22982: enligt ikraftträdelsestadgandet att föräldrale-      regeringen att skyndsamt vidta åtgärder för
22983: digheten upphör den 1 januari 1989 elier             avlåtande av en proposition till riksdagen med
22984: därefter.                                            förslag till lag om ändring av ikraftträdandet
22985:     Fr.o.m. den l januari 1990 har föräldrarna       av stadgandena om vårdledighet i 34 § lagen
22986: tili barn under tre år lagstadgad rätt att välja     om arbetsavtal.
22987: 
22988:      Helsingfors den 27 juni 1989
22989: 
22990:                                                                            Minister Matti Puhakka
22991: 1
22992: 1
22993: 1
22994: 1
22995:     1
22996:     1
22997:     1
22998:     1
22999:         1
23000:         1
23001:         1
23002:         1
23003:             1
23004:             1
23005:             1
23006:             1
23007:                 1
23008:                                                 1989 vp.
23009: 
23010: Kirjallinen kysymys n:o 364
23011: 
23012: 
23013: 
23014: 
23015:                                   Kärhä: Suomalaisturisteihin kohdistuvien ryöstöjen ennaltaestä-
23016:                                       misestä
23017: 
23018: 
23019:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23020:    Suomalaisten etelän- ja kaukomatkailu li-         malaisille olisi asiasta saatava asianmukaista
23021: sääntyy vuosi vuodelta jopa siinä määrin, että       informaatiota.
23022: muun muassa Espanjaan tehdään vuosittain jo             Ainakin omilla autoillaan ulkomaisiin turis-
23023: yli 420 000 turistimatkaa Suomesta käsin.            tikohteisiin matkustavien suomalaisten, jotka
23024:    Kasvanut ulkomaanmatkailu on lisännyt             yleensä pitävät mukanaan koko matkan ajan
23025: myös turisteihin kohdistuvia ryöstöjä vieraissa      tarvitsemansa varat, passiosa ja muun omai-
23026: maissa. Näin on käynyt muun muassa Espan-            suuden, olisi saatava käytettävissä olevaa tietoa
23027: jassa, jonne suomalaiset nykyisin matkaavat          siitä, mitä turistin olisi tiedettävä itseensä koh-
23028: runsain mitoin omilla autoillaan pitäen siten        distuvan ryöstön estämiseksi, tai jos ryöstö
23029: mukanaan normaalia suurempaa omaisuus-               tapahtuu, mitä on tehtävä ryöstön jälkiseuraus-
23030: määrää.                                              ten minimoimiseksi. Eräissä maissa toimii tä-
23031:    Eräissä suomalaisten turistien suosimissa ete-    mänkaltainen tiedottaminen jo kohdemaan
23032: län maissa turistien ryöstäminen on ammatti-         saaste- ja tautitilanteen informoinoin osalta.
23033: maista, ja tavat, joilla ryöstöt suoritetaan, ovat   Mainitunlainen tiedotuslehtinen, joka valistaisi
23034: kehittyneet taitaviksi. Suomalaisturisti, joka ei    ja varoittaisi myös turisteihin kohdistuvista
23035: osaa pitää varaansa, on ammattimaisille rikol-       ryöstöistä ja väkivallan teoista, olisi yksinkertai-
23036: lisille helppo uhri.                                 nen asettaa matkaajien saataville esimerkiksi
23037:    Suomalaiset matkustavat ulkomaille hyväus-        valuutanvaihdon yhteydessä.
23038: koisina ja tietävät kohdemaan rikollisuudesta           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23039: vain satunnaisia huhuja. Onhan selvää, että          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
23040: mikään matkailumaa ei halua virallisesti infor-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23041: moida ja varoittaa maahan saapuvia vierastu-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23042: risteja tämänkaltaisella matkailu-imagoa hei-
23043: kentävällä mainoksella.                                        Onko Hallitus tietoinen siitä, että
23044:    Kokemuksesta kuitenkin tiedetään, että va-                suomalaisiin turisteihin kohdistuu yhä
23045: rautumalla vaaraan voidaan sen tuleminen                     enemmän ryöstöjä ja väkivallantekoja
23046: monissa tapauksissa välttää. Näin on myös nyt                suomalaisten suosimissa lomamaissa, ja
23047: kysymyksessä olevan asian kohdalla. Ulko-                      mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23048: maille ja nimenomaan niihin maihin, joissa                   ryhtyä, jotta suomalaiset turistit saisivat
23049: turistien ryöstöt ovat yleisiä, matkustaville suo-           asiasta enemmän ennalta estävää tietoa?
23050:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1989
23051: 
23052:                                              Lea Kärhä
23053: 
23054: 
23055: 
23056: 
23057: 290010D
23058: 2                                  1989 vp. -     KK n:o 364
23059: 
23060: 
23061: 
23062: 
23063:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23064:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Suomalaisten matkustelu ulkomaille on vii-
23065: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     me vuosina lisääntynyt, ja osa heistä joutuu
23066: olette 8 päivänä kesäkuuta 1989 päivätyn          rikoksen uhreiksi. Suomen viranomaisilla ei ole
23067: kirjeenne n:o 1971 ohella lähettänyt valtioneu-   käytössään sellaisia tietoja, jotka osoittaisivat
23068: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      suomalaisiin ulkomailla kohdistuneiden rikos-
23069: kansanedustaja Lea Kärhän kirjallisesta kysy-     ten lisääntyneen suhteellisesti enemmän kuin
23070: myksestä n:o 364, jossa tiedustellaan:            matkailijoiden määrän.
23071:                                                      Yksi poliisin keskeisimmistä tehtävistä on
23072:                                                   toiminta rikosten ennaltaehkäisemiseksi. Tässä
23073:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että
23074:        suomalaisiin turisteihin kohdistuu yhä     mielessä poliisi yhteistyössä monien muiden
23075:        enemmän ryöstöjä ja väkivallantekoja       tahojen kanssa on tiedottanut mahdollisuuksis-
23076:                                                   ta ja keinoista välttyä joutumasta rikoksen
23077:        suomalaisten suosimissa lomamaissa, ja
23078:                                                   uhriksi. Ulkomailla tehdyt rikokset eivät teko-
23079:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    tavoiltaan poikkea siinä määrin täällä tehdyistä
23080:        ryhtyä, jotta suomalaiset turistit sai-    rikoksista, että täällä annetut ohjeet ja neuvot
23081:        sivat asiasta enemmän ennalta estävää      eivät olisi ulkomaillakin päteviä. Viranomais-
23082:        tietoa?                                    ten jakaman tiedon lisäksi on muun muassa
23083:                                                   Autoliitto ry. laatinut autoilla matkustaville
23084:                                                   maakohtaisia ohjeita, joissa kiinnitetään mat-
23085:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        kailijoiden huomiota myös rikosten mahdolli-
23086: taen seuraavaa:                                   suuteen.
23087:     Helsingissä 14 päivänä heinäkuuta 1989
23088: 
23089:                                                                         Ministeri Ole Norrback
23090:                                    1989 vp. -     KK n:o 364                                     3
23091: 
23092: 
23093: 
23094: 
23095:                             Till Riksdagens Herr Talman
23096:    1 37 § 1 momentet riksdagsordningen avsett        Finländarna har under de senaste åren i allt
23097: syfte har Ni, Herr Talman, jämte Ert brev nr      större omfattning rest utomlands och en del av
23098: 1971 av den 8 juni 1989 tili vederbörande         dem blir utsatta för brott. De finländska myn-
23099: medlem av statsrådet översänt avskrift av         digheterna har inte tili sitt förfogande sådana
23100: riksdagsman Lea Kärhäs skriftliga spörsmål nr     uppgifter som skulle påvisa att antalet brott
23101: 364, i vilket det frågas:                         mot finländarna utomlands skulle ha propor-
23102:                                                   tionellt sett ökat mera än resenärernas antal.
23103:          Är Regeringen medveten om att fin-          En av polisens mest centrala uppgifter är att
23104:        ländska turister i allt högre grad blir    förebygga brottslighet. Polisen har i detta syfte
23105:        utsatta för rån och våldsdåd i de Iänder   i samarbete med många andra instanser infor-
23106:        som är omtyckta semestermål för fin-       merat om möjligheterna och sätten att undgå
23107:        ländarna och                               att bli utsatt för brott. De brott som begåtts
23108:          vilka åtgärder har Regeringen för        utomlands avviker inte i fråga om handlings-
23109:        avsikt att vidta för att de finländska     sätten tili den grad från de brott som begåtts
23110:        turisterna skall erhålla mera förebyg-     här, att de hos oss givna anvisningarna och
23111:        gande information om ärendet?              råden inte skulle gälla även utomlands. Utöver
23112:                                                   den information som delats ut av myndigheter-
23113:                                                   na har bl.a. Automobilförbundet r.f. för bil-
23114:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      burna resenärer utarbetat landsbestämda anvis-
23115: samt anföra följande:                             ningar, där resenärerna uppmärksamgörs även
23116:                                                   på möjligheten att bli utsatt för brott.
23117:     Helsingfors den 14 juli 1989
23118: 
23119:                                                                         Minister Ole Norrback
23120:                                                 1989 vp.
23121: 
23122: Kirjallinen kysymys n:o 365
23123: 
23124: 
23125: 
23126: 
23127:                                    Pekkarinen: Luonnonsuojelulain mukaisten korvausasioiden kä-
23128:                                       sittelyn nopeuttamisesta
23129: 
23130: 
23131:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23132:   Voimassa olevan luonnonsuojelulain (71/23)          korvauspäätöksestään. Tämä on epäoikeuden-
23133: mukaan yksityisen maanomistajan maalle voi-           mukaista etenkin pienten kohteiden osalta.
23134: daan perustaa luonnonsuojelualue lääninhalli-         Kun maanomistajan korvaus voi olla tuhannen
23135: tuksen päätöksellä. Näin menetellään etenkin          markan luokkaa, voi hän joutua maksamaan
23136: pienten suojelukohteiden, esim. vähäalaisten          korvauspäätöksestä satoja markkoja leimave-
23137: lehtojen, uhanalaisten kasvi- ja eläinlajien esiin-   roa, jolloin korvaussummasta ei jää juuri pal-
23138: tymien yms. osalta. Tämänkaltaisilla suojelu-         joakaan jäljelle. On käynyt jopa niin, että
23139: kohteina on usein suuri kotiseutuarvo ja ne           korvauspäätös on leimaveron takia jäänyt lu-
23140: toimivat mm. koulujen opetuskohteina. Aluei-          nastamatta ja kohteen suojelu sikseen. Kor-
23141: den rauhoittaminen tapahtuu lääninhallituksen         vauspäätös olisi ehdottomasti säädettävä leima-
23142: ja maanomistajien välisillä neuvotteluilla.           verottomaksi, samaan tapaan kuin varsinainen
23143:    Luonnonsuojelulain (594/81) 11 a §:n mu-           lääninhallituksen alueesta antama rauhoitus-
23144: kaan maanomistajalle voidaan maksaa kor-              päätös (luonnonsuojelulain 22 §). Itse korvaus-
23145: vausta siitä taloudellisesta menetyksestä, jonka      summa on sentään veroton (tulo- ja varalli-
23146: suojelupäätös alueen käyttörajoitusten takia          suusverolain 22 §, kohta 27; lain muutos 595/
23147: hänelle aiheuttaa. Korvauspäätöksen tekee ym-         81).
23148: päristöministeriö.                                       Epäkohtien korjaamisella on kiire. Tämä
23149:    Epäkohdaksi on muodostunut se, että kor-           johtuu mm. siitä, että valtioneuvosto vahvisti
23150: vaushakemukset viipyvät ratkaisemattomina             hiljattain valtakunnallisen lehtojensuojeluohjel-
23151: ympäristöministeriössä useita vuosia. Suojelu-        man, jossa on runsaasti pienialaisia kohteita.
23152: kohteiden toteuttaminen viipyy näin tarpeetto-        Ongelmien korjaaminen on välttämätöntä.
23153: man kauan ja uskottavuus suojelutoimintaan            Vain siten voidaan luoda suotuisat olosuhteet
23154: horjuu. Ympäristöministeriö ei ole kyennyt            ohjelman toteuttamiselle, joka on lääninhalli-
23155: järjestämään korvauskäsittelyä nopeaksi ja            tuksen vastuulla.
23156: joustavaksi. Tästä kärsii luonnonsuojelun mai-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23157: ne, eikä suuri viive ole omiaan herättämään           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
23158: luottamusta      ympäristönsuojeluviranomaisia        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23159: kohtaan. Usein korvauksissa on kyse - juuri           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23160: pienialaisten kohteiden vuoksi - vain muuta-
23161: man tuhannen, enintään joidenkin kymmenien-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23162: tuhansien markkojen suuruisista korvaussum-                  ryhtyä luonnonsuojelulain 11 a §:n mu-
23163: mista. Korvauspäätöksen antaminen pitäisi de-                kaisiin suojelupäätöksiin liittyvien kor-
23164: legoida lääninhallitukselle, joka voi antaa sen              vauspäätösten käsittelyn nopeuttami-
23165: samalla kertaa kuin itse suojelupäätöksen.                   seksi ja pieniin korvauspäätöksiin liitty-
23166:    Toisen epäkohdan muodostaa se, että ympä-                 vän kohtuuttoman leimaveron poista-
23167: ristöministeriö perii huomattavan leimaveron                 miseksi?
23168:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1989
23169: 
23170:                                           Mauri Pekkarinen
23171: 
23172: 
23173: 
23174: 290010D
23175: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 365
23176: 
23177: 
23178: 
23179: 
23180:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23181:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       mattavasti lyhentää. Valtioneuvoston vahvista-
23182: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       miin luonnonsuojeluohjelmiin kuuluvia alueita
23183: olette 8 päivänä kesäkuuta 1989 päivätyn            koskevat hakemukset on käsitelty kiireellisinä.
23184: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Käytettävissä olevan korvausmäärärahan
23185: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       kohdentaminen kiireellisimpiin kohteisiin on
23186: edustaja Mauri Pekkarisen seuraavan sisältöi-       aiheuttanut sen, että eräät muut hakemukset
23187: sen kysymyksen n:o 365:                             ovat odottaneet ratkaisua melko pitkään. Täl-
23188:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       laiset, yleensä valtakunnallisiin suojeluohjel-
23189:        ryhtyä luonnonsuojelulain II a §:n mu-       miin sisältymättömiä alueita koskevat hake-
23190:        kaisiin suojelupäätöksiin liittyvien kor-    mukset vaativat monesti sangen perusteellista
23191:        vauspäätösten käsittelyn nopeuttami-         harkintaa, sillä myös hankkeen tarkoituksen-
23192:        seksi ja pieniin korvauspäätöksiin liitty-   mukaisuus täytyy tutkia.
23193:        vän kohtuuttoman leimaveron poista-             Alueen rauhoittamisesta maanomistajalle
23194:        miseksi?                                     maksettavaksi arvioitu korvaus saattaa olla
23195:                                                     huomattavan suuri. On harkittava, edistääkö
23196:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        rauhoittaminen hakemuksessa esitetyin rauhoi-
23197: vasti seuraavaa:                                    tussäännöksin luonnonsuojelulaissa tarkoitet-
23198:                                                     tua huomattavaa yleistä etua, jos myös rau-
23199:    Luonnonsuojelualueiden hankinnasta, hoi-         hoittamisesta valtion maksettavaksi arvioitu
23200: dosta ja hallinnasta annetun asetuksen (1018/       korvaus otetaan huomioon.
23201: 83) 3 §:n mukaan luonnonsuojelulain 11 a §:ssä
23202: tarkoitettujen menetysten arvioimisesta huoleh-        Korvausasioiden käsittelyn delegointia lää-
23203: tii maanmittaushallitus ympäristöministeriön        ninhallituksille ei ympäristöministeriö toistai-
23204: määräyksestä.       Korvausarviointitoimitukset     seksi pidä asianmukaisena, koska kaikilla lää-
23205: ovat usein viipyneet maanmittaushallinnossa         ninhallituksilla ei ole käytettävissään tarpeellis-
23206: vuosia. Arviointitoimitusten pitkä kestoaika on     ta arviointiasiantuntemusta.
23207: aiheuttanut eräiden rauhoitushakemusten pe-            Korvausasiaa koskevasta ministeriön pää-
23208: ruuntumisen. Tämän vuoksi ympäristöministe-         töksestä on perittävä leimaverolain mukainen
23209: riö on viime aikoina käyttänyt omia arvioin-        leimavero. Ministeriö aikoo esittää valmisteilla
23210: tiasiantuntijoitaan korvausten arvwmnissa.          olevassa luonnonsuojelulain osittaisuudistuk-
23211: Hakemusten käsittelyaikaa on näin voitu huo-        sessa tämän leimaveron poistamista.
23212:     Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1989
23213: 
23214:                                                                  Ympäristöministeri Kaj Bärlund
23215:                                    1989 vp. -     KK n:o 365                                       3
23216: 
23217: 
23218: 
23219: 
23220:                              Till Riksdagens Herr Talman
23221:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      som gäller områden som berörs av naturskydds-
23222: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       program, vilka fastställts av statsrådet, har
23223: av den 8 juni 1989 tili vederbörande medlem av    behandlats såsom brådskande.
23224: statsrådet översänt avskrift av följande av          Inriktningen av det ersättningsanslag som
23225: riksdagsman Mauri Pekkarinen undertecknade        står tili förfogande på de mest brådskande
23226: spörsmål nr 365:                                  objekten har föranlett att vissa andra ansök-
23227:                                                   ningar har fått vänta rätt länge på ett avgö-
23228:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen
23229:                                                   rande. Dylika ansökningar, vilka i allmänhet
23230:        vidta för att försnabba behandlingen av
23231:                                                   gäller områden som inte ingår i riksomfattande
23232:        de ersättningsbeslut som hör samman
23233:                                                   skyddsprogram, kräver ofta grundlig prövning
23234:        med skyddsbeslut enligt 11 a § lagen om
23235:                                                   eftersom även projektets ändamålsenlighet
23236:        naturskydd och för att avlägsna den
23237:                                                   måste undersökas.
23238:        oskäliga stämpelskatt som sammanhäng-
23239:        er med beslut om små ersättningar?            Vid fredningen av ett område kan den
23240:                                                   ersättning som skall betalas tili markägaren
23241:                                                   vara mycket stor. Det bör övervägas om en
23242:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      fredning på grundval av de fredningsstadgan-
23243: samt anföra följande:                             den som anförts i ansökningen främjar det
23244:    Enligt 3 § förordningen om förvaltning, vård   betydande allmänna intresse som avses i lagen
23245: och     besittning   av    naturskyddsområden     om naturskydd, när också den uppskattade
23246: (1018/83) omhänderhas värderingen av de för-      ersättning som staten skall betala för fredning-
23247: luster som avses i 11 a § lagen om naturskydd     en tas i betraktande.
23248: av lantmäteristyrelsen på förordnande av mil-        Miljöministeriet anser det tillsvidare inte
23249: jöministeriet. Förrättningarna för uppskattning   påkallat att delegera behandlingen av ersätt-
23250: av ersättningarna har ofta dröjt år i lantmäte-   ningsärenden tili länsstyrelserna, eftersom alla
23251: riförvaltningen. Det att uppskattningsförrätt-    länsstyrelser inte förfogar över nödvändig sak-
23252: ningarna dröjt så länge har lett tili att vissa   kunskap för uppskattningar.
23253: ansökningar om fredning har återtagits. På           För ett beslut av ministeriet i ett ersättnings-
23254: grund härav har miljöministeriet under den        ärende skall uppbäras stämpelskatt enligt lagen
23255: senaste tiden anlitat egna uppskattningsexper-    angående stämpelskatt. Ministeriet ämnar fö-
23256: ter vid uppskattningen av ersättningarna. Be-     reslå att denna stämpelskatt avlägsnas vid den
23257: handlingstiden för ansökningarna har således      partiella revision av lagen om naturskydd som
23258: kunnat förkortas betydligt. De ansökningar        bereds för närvarande.
23259:     Helsingfors den 29 juni 1989
23260: 
23261:                                                                      Miljöminister Kaj Bärlund
23262:                                                  1989 vp.
23263: 
23264: Kirjallinen kysymys n:o 366
23265: 
23266: 
23267: 
23268: 
23269:                                     Puska ym.: Tupakkaterveyskasvatuksen tehostamisesta
23270: 
23271: 
23272:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23273: 
23274:    Kun tupakan suuret terveyshaitat tulivat             Tietojen mukaan lääkintöhallituksessa on vain
23275: suuren yleisön tietoon, tapahtui Suomessa               yksi täysipäivätoiminen virkamies hoitamassa
23276: 1960-luvun lopulla ja 1970-luvulla erittäin suo-        kaikkia tupakka-asioita. Hänen mahdollisuu-
23277: tuisa tupakoinnin väheneminen. Tähän kehi-              tensa vastata tupakkateollisuuden rynnistyk-
23278: tykseen liittyi myös tupakkalain säätäminen v.          seen ovat täysin riittämättömät.
23279: 1977 sekä kouluissa ja muualla tapahtuvan                  Väestön ilmeinen tuki antaa hyvän pohjan
23280: tupakkaterveyskasvatuksen olennainen tehosta-           tupakoinnin vähentämiseen tähtääville toimen-
23281: minen. Samaan aikaan monien tupakkaan liit-             piteille. Erityisesti tarvittaisiin tupakkaterveys-
23282: tyvien kansantautien luvut kääntyivät laskuun.          kasvatuksen määrärahojen lisäystä vähintään
23283:    Kuitenkin 1980-luvulla ja varsinkin sen puo-         tupakkalain alkuperäiselle 0,5 prosentin tasolle,
23284: livälin jälkeen on tupakointilukujen myöntei-           koulujen terveyskasvatuksen palauttamista vä-
23285: nen kehitys pysähtynyt, ja aivan viime vuosina          hintään aiemmalle tasolle, tupakkalain teho-
23286: on ainakin nuorten tupakointi kääntynyt taas            kasta valvontaa ja keskushallinnolle tähän riit-
23287: huolestuttavaan nousuun. Tähän lienee vaikut-           tävät voimavarat sekä urheilusponsoroinnin ja
23288: tanut useita tekijöitä, kuten mm. seuraavat:            ns. tuoteperheet selkeästi kieltävät lainmuutok-
23289:    - Tupakkaterveyskasvatusmäärärahoja on               set tupakkalakiin. Tupakkateollisuuden toimin-
23290: ohjattu muuhun terveyskasvatukseen.                     tamahdollisuuksien rajoittamiseksi olisi tupak-
23291:    - Kansalaistaidon poistamisen myötä on               kaveron prosentti nostettava vähintään 10
23292: tupakkaterveyskasvatus kouluissa vähentynyt.            vuotta sitten vallitsevalle tasolle.
23293:    - Kotimainen tupakkateollisuus on ylikan-               Erityisesti nuorten tupakointitilanteesta ja
23294: sallisen teollisuuden tuella aivan viime vuosina        sen taustatekijöistä annettiin kansanedustajille
23295: ryhtynyt murtamaan tupakan mainontakieltoa              tietoa eduskunnan nuorisokasvatusryhmän
23296: laajamittaisilla eräiden suomalaisten urheilijoi-       7.6.1989 järjestämässä tilaisuudessa, jossa myös
23297: den sponsorisopimuksilla.                               tuotiin esille mm. edellä esitettyjä toimenpide-
23298:    On huomattava, että selvitysten mukaan               ehdotuksia.
23299:                                                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23300: väestön valtaosa kannattaa tiukkaa tupakka-
23301: politiikkaa. Tähän suuntaan tapahtuu kehitys            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23302: mm. EY:ssä ja useissa muissa maissa; eräissä            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23303:                                                         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23304: on myös urheilusponsorointi yksiselitteisesti
23305: kielletty. Kotimainen tupakkateollisuus saa il-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23306: meistä tukea ylikansalliselta teollisuudelta pyr-              ryhtyä tupakoinnin vähentämiseen ja
23307: kimyksissään mainontakiellon murentamiseen                     erityisesti nuorten tupakoinnin ehkäi-
23308: lukuisilla laillisuuden rajoilla olevilla tai selväs-          syyn tähtäävien toimenpiteiden tehos-
23309: ti Iaittornilla myynninedistämistoimenpiteillä.                tamiseksi?
23310: 
23311: 
23312: 
23313: 
23314: 2900100
23315: 2                                1989 vp. -   KK n:o 366
23316: 
23317:     Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1989
23318: 
23319:        Pekka Puska                 Arja Alho                  Lea Kärhä
23320:        Ole Wasz-Höckert            Esko Almgren               Erkki Pulliainen
23321:        Anna-Liisa Jokinen          Marita Jurva               Pekka Leppänen
23322:        Pekka Haavisto              Jorma Fred                 Eero Paloheimo
23323:        Marja-Liisa Löyttyjärvi     Eeva-Liisa Moilanen        Toimi Kankaanniemi
23324:        Tina Mäkelä                 Sinikka Mönkäre            Jukka Roos
23325:        Tarja Kautto                Jukka Gustafsson           Riitta Myller
23326:        Jouni Backman               Antero Kekkonet            Kerttu Törnqvist
23327:        Arto Lapiolahti             Marja-Liisa Tykkytäinen    Matti Saarinen
23328:        Markku Pohjola              Kari Rajamäki              Antti Kalliomäki
23329:        Lea Savolainen              Kari Urpilainen            Riitta Uosukainen
23330:        Aino Pohjanoksa             Håkan Nordman              Päivi Varpasuo
23331:        Ben Zyskowicz               Maunu Kohijoki             Tauno Valo
23332:        Ritva Vastamäki             Jouni J. Särkijärvi        Keijo Jääskeläinen
23333:        Oiva Savela                 Kaarina Dromberg           Riitta Saastamoinen
23334:        Per-Henrik Nyman            Heikki Järvenpää           Kirsti Ala-Harja
23335:        Pirjo-Riitta Antvuori       Liisa Hilpelä              Martti Korkia-Aho
23336:        Henrik Lax                  Seppo Kääriäinen           Jorma Huuhtanen
23337:        Esko Jokiniemi              Riitta Kauppinen           Annikki Koistinen
23338:        Aapo Saari                  Tellervo Renko             Kauko Heikkinen
23339:        Pirkko Ikonen               Tytti Isohookana-Asunmaa   Timo Kietäväinen
23340:        Heikki Kokko                Sirkka-Liisa Anttila       Mauri Pekkarinen
23341:        Hannele Pokka               Esko Aho                   Juhani Alaranta
23342:        Hannu Tenhiälä              Marjatta Väänänen          Einari Nieminen
23343:        Taisto Tähkämaa             Pertti Lahtinen            Matti Vähänäkki
23344:        Pauli Uitto                 Vappu Säilynoja            Heli Astala
23345:        Jukka Vihriälä              Eino Siuruainen            Kalle Röntynen
23346:        Anneli Jäätteenmäki         Juho Sillanpää             Esko Seppänen
23347:        Claes Andersson             Asko Apukka                Esko Helle
23348:        Arvo Kemppainen             Jarmo Wahlström            Raila Aho
23349:        Markku Lehtosaari           Heikki Riihijärvi          Lea Mäkipää
23350:        Ensio Laine                 Lauha Männistö             Sakari Knuuttila
23351:        Matti Maijala               Elisabeth Rehn             Gunnar Jansson
23352:        Osmo Soininvaara            Kari Häkämies              Johannes Virolainen
23353:        Kalevi Mattila              Gustav Björkstrand         Seppo Pelttari
23354:                                    Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
23355:                                     1989 vp. -     KK n:o 366                                      3
23356: 
23357: 
23358: 
23359: 
23360:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23361:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      lähestymistapa on terveyskasvatuksessa tulok-
23362: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      sellisempaa kuin kapea-alainen yhteen riskite-
23363: olette 8 päivänä kesäkuuta 1989 päivätyn           kijään keskittyvä terveyskasvatus. Muutoksen
23364: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       tarkoituksena ei ollut vähentää terveyskasva-
23365: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      tukseen käytettäviä määrärahoja. Näistä pää-
23366: edustaja Puskan ym. näin kuuluvasta kirjalli-      tetään vuosittain valtion tulo- ja menoarvio-
23367: sesta kysymyksestä n:o 366:                        esityksen käsittelyn yhteydessä. Muun muassa
23368:                                                    kuluvana vuotena määrärahat ylittävät laissa
23369:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23370:                                                    säädetyn vähimmäistason.
23371:        ryhtyä tupakoinnin vähentämiseen ja
23372:        erityisesti nuorten tupakoinnin ehkäi-         Terveyskasvatuksen osuus peruskoulun ope-
23373:        syyn tähtäävien toimenpiteiden tehosta-     tuksessa on osin riippuvaista paikallisesta pää-
23374:        miseksi?                                    töksenteosta. Terveyskasvatusta tukevaa tie-
23375:                                                    toainesta sisältyy useisiin oppiaineisiin, erityi-
23376:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       sesti kotitalouden, biologian ja liikunnan ope-
23377: vasti seuraavaa:                                   tukseen. Kouluhallituksessa on parhaillaan val-
23378:                                                    misteltavana kouluterveydenhuoltoa ja terveys-
23379:   Selvitysten mukaan tupakointi nuorison kes-      kasvatusta käsittelevä kokonaissuunnitelma.
23380: kuudessa on lisääntynyt. Tuoreen selvityksen       Tarkoituksena on pyrkiä kehittämään kouluyh-
23381: mukaan tupakointi on tällä hetkellä yleisempää     teisöjä kokonaisuutena siten, että oppilaiden
23382: kuin yhdessäkään aikaisemmassa selvityksessä       hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät näkökohdat
23383: tupakkalain säätämisen jälkeen. Kuten kysy-        tulevat entistä paremmin otetuiksi huomioon.
23384: myksen esittäjät toteavat, kehitykseen ovat        Lisäksi lääkintöhallitus on käynnistänyt "Terve
23385: vaikuttaneet useat tekijät. Yksi mcrkitykselli-    koulu" -nimisen hankkeen yhteistyössä opetus-
23386: simmistä on nuorten käyttövarojen nopea kas-       viranomaisten ja järjestöjen kanssa.
23387: vu.
23388:    Lääkintöhallituksen tukemia terveyskasvatus-       Tupakkalain valvonnan tehostamiseksi on
23389: ohjelmia on suunnattu erityisesti nuorisolle.      voimassa olevaan valtakunnalliseen suunnitel-
23390: Suuria tupakoimattomuuteen tähtääviä ohjel-        maan sisällytetty valvonnan tehostamiseen vel-
23391: mia ovat urheilujärjestöjen ja lääkintöhallituk-   voittava ohje terveyslautakunnille. Asiaa on
23392: sen No Smoking -yhteistyö, koulun terveyskas-      korostettu myös lääkintöhallituksen järjestä-
23393: vatuksen kehittämishanke sekä tietokoneohjel-      missä koulutustilaisuuksissa. Tupakkalainsää-
23394: mien tuotanto. Myös useat aikuisväestölle          däntöön sisältyvien mainontaa koskevien sää-
23395: suunnatut hankkeet korostavat nuorten tupa-        dösten tarkistamistarpeesta sekä valvonnan te-
23396: koimattomuuden tärkeyttä.                          hostamisen edellyttämistä toimenpiteistä on
23397:    Mitä tulee tupakkalain nojalla terveyskasva-    vastikään asiaa selvittänyt työryhmä jättänyt
23398: tukseen varatun määrärahan käyttöalueen laa-       ministeriölle ehdotuksensa, jonka pohjalta
23399: jentamiseen, oli muutoksen tarkoituksena pa-       asiaa valmistellaan.
23400: rantaa myös tupakoinnin vähentämiseen täh-            Tupakkaveron tasosta on päätetty vuosittain
23401: täävän terveyskasvatuksen tuloksellisuutta.        valtion tulo- ja menoarvioesityksen hyväksymi-
23402: Useat asiantuntijat katsovat, että laaja-alainen   sen yhteydessä.
23403: 
23404:     Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1989
23405: 
23406:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
23407: 4                                   1989 vp. -     KK n:o 366
23408: 
23409: 
23410: 
23411: 
23412:                              Tili Riksdagens Herr Talman
23413:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        gäller den hälsofostran som syftar tili att
23414: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         minska tobaksrökningen. Ett flertal experter
23415: av den 8 juni 1989 till vederbörande medlem av      anser, att ett mera vittomfattande närmande är
23416: statsrådet översänt avskrift av följande av         framgångsrikare inom hälsofostran än en så-
23417: riksdagsman Puska m.fl. undertecknade spörs-        dan snävt inriktad hälsofostran som koncen-
23418: mål nr 366:                                         trerar sig på en enda riskfaktor. A vsikten med
23419:                                                     ändringen har inte varit att minska de anslag
23420:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen
23421:                                                     som skall användas för hälsofostran. Beslut om
23422:        vidta för att effektivera de åtgärder som
23423:                                                     dessa fattas årligen i samband med behandling-
23424:        syftar till att minska tobaksrökningen
23425:                                                     en av budgetpropositionen. Bl.a. innevarande
23426:        och särskilt ungdomarnas tobaksrök-          år överstiger anslaget den i lagen stadgade
23427:        ning?
23428:                                                     miniminivån.
23429:                                                        Hälsofostrans andel i grundskolans undervis-
23430:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
23431:                                                     ning är delvis beroende av det lokala besluts-
23432: samt anföra följande:
23433:                                                     fattandet. Kunskapsmaterial som stöder hälso-
23434:     Enligt de utredningar som gjorts har tobaks-    fostran ingår i många läroämnen, särskilt i
23435: rökningen ökat bland ungdomarna. Enligt en          undervisningen i huslig ekonomi, biologi och
23436: färsk undersökning är tobaksrökningen för           gymnastik och idrott. Vid skolstyrelsen bereds
23437: närvarande allmännare än vad som framgått i         som bäst en totalplan som gäller skolhälsovår-
23438: någon av de utredningar som gjorts efter det        den och hälsofostran. Avsikten är att försöka
23439: lagen om åtgärder för inskränkande av tobaks-       utveckla skolsamfunden som helhet så, att de
23440: rökning stiftades. Såsom spörsmålsställarna         synpunkter som gäller elevernas välfärd och
23441: konstaterar har ett flertal faktorer inverkat på    hälsa beaktas bättre än förut. Därjämte har
23442: utvecklingen. En av de mest betydande är den        medicinalstyrelsen igångsatt projektet "Frisk i
23443: snabba ökningen av de penningbelopp som             skolan" i samarbete med myndigheterna och
23444: ungdomarna förfogar över.                           organisationerna på undervisningens område.
23445:     De av medicinalstyrelsen understödda pro-          I syfte att effektivera övervakningen av
23446: grammen för hälsofostran har riktats särskilt       efterlevnaden av tobakslagen har i den gällande
23447: till ungdomarna. Stora program, som syftar till     riksomfattande planen intagits en anvisning
23448: avhållsamhet från rökning, är idrottsorganisa-      som förpliktar hälsovårdsnämnderna att effek-
23449: tionernas och medicinalstyrelsens No Smoking        tivera övervakningen. Saken har tagits upp
23450: -samarbete, skolans utvecklingsprojekt för häl-     också vid de utbildningsmöten som medicinal-
23451: sofostran samt de av medicinalstyrelsen produ-      styrelsen anordnat. Behovet av att justera de i
23452: cerade datorprogrammen. Också ett flertal           tobakslagstiftningen ingående stadgandena om
23453: projekt, som riktar sig till den vuxna befolk-      reklam samt de åtgärder som en effektivering
23454: ningen, framhåller betydelsen av att ungdomar-      av övervakningen förutsätter har nyligen
23455: na avhåller sig från tobaksrökning.                 utretts av en arbetsgrupp som till ministeriet
23456:     Vad beträffar utvidgningen av användnings-      överlämnat ett förslag på vars grundval ärendet
23457: området för det anslag för hälsofostran som         bereds.
23458: reserverats med stöd av den ovannämnda                 Angående tobaksaccisens nivå har beslutats
23459: tobakslagen var avsikten med den ändring som        årligen i samband med godkännandet av bud-
23460: gjorts att förbättra resultaten också när det       getpropositionen.
23461:     Helsingfors den 29 juni 1989
23462: 
23463:                                                    Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
23464:                                                 1989 vp.
23465: 
23466: Kirjallinen kysymys n:o 367
23467: 
23468: 
23469: 
23470: 
23471:                                    Almgren: Valtiontakauslaitoksen takauspäätöksestä eräässä ta-
23472:                                       pauksessa
23473: 
23474: 
23475:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23476:    Enonkoskella tOimiVa Simako Oy on aloit-           yksinomaan se, että Valtiontakauslaitos katsoo
23477: tanut toimintansa 15.6.1987. Osakkaita on tällä       yrityksen voivan rahoittaa hankkeet "laajan
23478: hetkellä 8. Osakepääoma on 22 000 mk. Työn-           osakaspohjaosa turvin kohtuullisella riskinotol-
23479: tekijöitä on vaihtelevasti 2--4. Tällä hetkellä-      la".
23480: palkattuja työntekijöitä on 3. Liikevaihto on            Valtiontakauslaitoksen vastaus on peruste-
23481: 500 000--600 000 mk vuodessa.                         luiltaan niukka ja tylynlainen. Yrittäjät ovat
23482:    Simako Oy on tyypillinen kyläpaja - me-            otaksuneet, että Valtiontakauslaitos on nimen-
23483: talli- ja konealan yritys, joka pyrkii omalta         omaan pienyrittäjän toimintaa tukeva ja kan-
23484: osaltaan luomaan uusia, tuottavia työpaikkoja.        nustava laitos.
23485:    Simako Oy haki Valtiontakauslaitokselta ta-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23486: kansta 23.l.l989. Takaushakemus koski metal-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
23487: lialan työkoneiden hankintaa ja valmisteiden          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23488: varastorahoitusta. Yhtiö valmistaa mm. ns.            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23489: heppakiikkuja ja kirkkovenetrailereita. Maata-
23490: louskoneiden korjaus ja valmistus on ollut                      Millä perusteilla Valtiontakauslaitos
23491: tarkoitus saattaa Valtiontakauslaitoksen ta-                 yleensä voi myöntää takauksen pien-
23492: kuutuen piiriin. Autoala ei ole takuutuen pii-               yrittäjälle, ja onko perusteluissa käsitel-
23493: rissä. Simako Oy:llä on yhteistyösopimus mm.                 lyssä Simako Oy:n tapauksessa harkittu
23494: Parikkalan kunnan kanssa. Parhaillaan on me-                 tarkoin liiketoiminnan laatua, yrittäjän
23495: neillään kolme eri projektia. Valtiontakauslai-              toimintaa työpaikkojen luojana ja yri-
23496: tos vastasi kirjeellään 31.5.1989 ja ilmoitti, että          tyksen merkitystä pienen Enonkosken
23497: takausta ei ole voitu myöntää. Perusteluna on                kunnan kannalta?
23498: 
23499:      Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1989
23500: 
23501:                                             Esko Almgren
23502: 
23503: 
23504: 
23505: 
23506: 290010D
23507: 2                                    1989 vp. -      KK n:o 367
23508: 
23509: 
23510: 
23511: 
23512:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23513:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vuutta ja sen rahoitustapaa sekä yrityksen
23514: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         taloudellisia voimavaroja.
23515: olette 9 päivänä kesäkuuta 1989 päivätyn                 Pienissä yrityksissä yritysjohdon merkitys on
23516: kirjeenne n:o 1974 ohella toimittanut valtioneu-      varsin keskeinen. Sen vuoksi takauslaitos kiin-
23517: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          nittää erityistä huomiota yritysjohdon kehitys-
23518: kansanedustaja Almgrenin näin kuuluvasta kir-         kelpoisuuteen sekä sen tapaan hoitaa asioita
23519: jallisesta kysymyksestä n:o 367:                      yleensä. Hankkeiden rahoitustapaa arvioitaessa
23520:                                                       on lähdetty siitä, että myös yhtiön omistajat
23521:                                                       sijoittavat yhtiöön omaa pääomaa kohtuullisen
23522:           Millä perusteilla Valtiontakauslaitos
23523:                                                       osuuden verrattuna hankkeen kokonaispää-
23524:        yleensä voi myöntää takauksen pien-
23525:        yrittäjälle, ja onko perusteluissa käsitel-    oman tarpeeseen. Valtiontakauksilla pyritään
23526:                                                       aikaansaamaan jotakin uutta investointien, toi-
23527:        lyssä Simako Oy:n tapauksessa harkittu
23528:        tarkoin liiketoiminnan laatua, yrittäjän       minnan tai tuotteiden kehittämisen kautta.
23529:                                                          Mikäli edellä selostettujen asioiden osalta
23530:        toimintaa työpaikkojen luojana ja yri-
23531:        tyksen merkitystä pienen Enonkosken            yrityksen asiat ovat kohtuullisessa kunnossa,
23532:        kunnan kannalta?                               sen mahdollisuudet valtiontakauksen saami-
23533:                                                       seen ovat hyvät.
23534:                                                          Valtiontakauslaitokselta saadun selvityksen
23535:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            mukaan Simako Oy:n ei ole katsottu täyttä-
23536: taen seuraavaa:                                       neen useitakaan niistä edellytyksistä, joihin
23537:                                                       takauslaitos valtiontakaushakemuksia käsitel-
23538:     Myöntäessään valtiontakauksia pienyrityk-         lessään kiinnittää huomiota. Näin ollen yhtiön
23539: sille Valtiontakauslaitos pyrkii arvioimaan eri-      hakemus on tullut hylätyksi, eikä kauppa- ja
23540: tyisesti yritysjohdon kyvykkyyttä, yrityksen          teollisuusministeriö puolestaan voi yksittäisiin
23541: tuotteiden kilpailukykyisyyttä, hankkeen suota-       hakemuksiin puuttua.
23542:     Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 1989
23543: 
23544:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
23545:                                      1989 vp. -     KK n:o 367                                      3
23546: 
23547: 
23548: 
23549: 
23550:                               Till Riksdagens Herr Talman
23551:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              1 små företag spelar företagsledningen en
23552: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          rätt central roll. Därför fäster garantianstalten
23553: nr 1974 av den 9 juni 1989 tili vederbörande         särskild uppmärksamhet vid företagsledningens
23554: medlem av statsrådet översänt avskrift av            utvecklingsduglighet och dess sätt att sköta
23555: följande av riksdagsman Almgren underteckna-         ärenden över huvud. Vid bedömning av det
23556: de spörsmål nr 367:                                  sätt på vilket projekt finansieras har man gått
23557:                                                      ut ifrån, att även de som äger ett visst bolag
23558:           På vilka grunder kan statsgarantian-       satsar, jämfört med det totala kapitalhehovet,
23559:        stalten normalt bevilja garanti åt små-       en skälig andel eget kapital i detsamma. Man
23560:        företagare, och har man i fallet Simako       försöker ju genom statsgarantier åstadkomma
23561:        Oy, som närmare behandlas i motivering-       något nytt vare sig det sker medels investering-
23562:        en, noga övervägt affärsverksamhetens         ar, verksamheten eller produktutvecklingen.
23563:        art, företagarens aktivitet som skapare
23564:                                                          Ett företag vars ärenden står i relativt gott
23565:        av arbetsplatser och företagets betydelse
23566:        för den Iilla kommunen Enonkoski?             skick har också goda chanser att få statsgaran-
23567:                                                      ti.
23568:                                                          Enligt den utredning som ministeriet motta-
23569:   Som svar på spörsmålet får jag vördsamt            git från Statsgarantianstalten har Simako Oy
23570: anföra följande:                                     inte ansetts uppfylla många av de förutsätt-
23571:    Statsgarantianstalten försöker, när den bevil-    ningar som garantianstalten vid behandling av
23572: jar statsgarantier åt små företag, speciellt be-     ansökningar om statsgaranti fäster uppmärk-
23573: döma företagsledningens förmåga, produkter-          samhet vid. Bolaget fick alltså avslag på sin
23574: nas chanser tili konkurrens, projektets önsk-        ansökan, och handels- och industriministeriet
23575: värdhet och tilltänkta finansiering samt företa-     för sin del kan inte ingripa i enstaka ansök-
23576: gets ekonomiska resurser.                            ningar.
23577:      Helsingfors den 28 juni 1989
23578: 
23579:                                                     Handels- och industriminister Ilkka Suominen
23580:                                                 1989 vp.
23581: 
23582: Kirjallinen kysymys n:o 368
23583: 
23584: 
23585:                                    Törnqvist ym.: Lapsiperheiden taloudellisen tuen kehittämisestä
23586: 
23587: 
23588:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23589: 
23590:     Hallitusohjelmassa verouudistuksen yhtenä         miksi juuri nyt verouudistuksen toteutuessa
23591: lähtökohtana oli lapsiperheiden verotuksen ke-        esim. päivähoidosta pitäisi kiristyvän verotuk-
23592: veneminen. Kun katsotaan lapsiperheiden ve-           sen kautta maksaa. Eikö "maksullisuutta" voi-
23593: rotukea vuosina 1988 ja 1989, on tuki laskenut        taisi hoitaa kunnallisten maksujen kautta? Ko-
23594: niissä perheissä, joissa lasten iät ovat alle kaksi   konaistuki ei saa uudistusten viidakossa huve-
23595: tai yli seitsemän vuotta. Yksilapsisessa alle         ta: lapsiperheiden on saatava joko muita ryh-
23596: 2-vuotiaan perheessä, jossa enemmän ansaitse-         miä suuremmat kevennykset tai tätä vastaava
23597: van tulot ovat 89 000-120 000 markkaa ja              suora tuki. Tämä tavoite ei aivan pienituloi-
23598: vähemmän ansaitsevan tulot 54 000-78 000              simpia lukuun ottamatta toteudu kaikilla kak-
23599: markkaa, on verotuen lasku lapsivähennysten           sinhuo!tajaperheillä eikä niillä yksinhuoltaja-
23600: osalta 2 974 markkaa, kun oletetaan kunnallis-        perheillä, joiden tulot ylittävät 70 000 markkaa
23601: veron pysyneen entisenä. Jos lapsi on koulu-          vuodessa.
23602: ikäinen, on tuen alennus 1 524 markkaa. Sel-             Lyhyellä aikavälillä pitäisi 1apsilisiin jo val-
23603: laisessa nelilapsisessa perheessä, jossa yksi lap-    tion vuoden 1990 budjetissa saada yli 20
23604: sista on alle 2-vuotias, verotuki alenee 3 024        prosentin korotus. Tähän yhteyteen tulisi liittää
23605: markkaa. Jos kaikki neljä lasta ovat yli 7-           myös yksinhuoltajavähennyksen 3 000 markan
23606: vuotiaita, on alennus 1 574 markkaa. Kyse on          nostaminen. Jatkoa varten olisi syytä asettaa
23607: vuositason luvuista ja vain verotuksen lapsivä-       työryhmä selvittämään lapsiperheiden koko-
23608: hennyksistä. Yksinhuoltajilla alenemat ovat yli       naistuen muotoja ja kohtaantumista, tähän
23609: 70 000 markan tuloluokissa vieläkin huomatta-         selvitykseen tulisi sisällyttää myös yksinhuolta-
23610: vampia.                                               jien ja elatusvelvollisten tukitarpeen selvittely.
23611:     Verotuki voisi lapsiperheillä alentuakin, jos        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23612: kyse olisi tukipolitiikan kokonaisremontista,         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23613: jossa verohelpotukset muutetaan esim. lapsili-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23614: sien kautta suoraksi tueksi. On kuitenkin var-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23615: mistettava, että tuki ei tilapäisestikään alene
23616: millään perhetyypillä. Lapsilisät nousevat                      Onko Hallitus tietoinen keskitulois-
23617:  1.10.1989 444 markalla vuodessa yksilapsisessa               ten lapsiperheiden verotuen alentami-
23618: perheessä. Nelilapsisessa perheessä nousu on                  sesta, ja
23619: 2 500 markkaa, jos kaikki lapset saavat lapsi-                  aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
23620: lisää.                                                        miin lapsilisien sekä yksinhuoltajavä-
23621:     Lapsiperheiden tukeen kuuluu tietysti myös                hennyksen tuntuvaksi korottamiseksi,
23622:  kotihoidontuki, päivähoitopalvelut ja esim.                  sekä
23623: kouluruokailun antama etu. Kotihoidontuen                       aikooko Hallitus selvittää lapsiper-
23624:  lisäyksestä hyötyvät ne, jotka eivät kunnallista             heiden kokonaistuen muodot ja koh-
23625: päivähoitoa käytä, ja kunnallisista päivähoito-               taantumisen?
23626:  palveluista hyötyvät muut. Vaikea on selittää,
23627:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1989
23628: 
23629:           Kerttu Törnqvist             Tuula Paavilainen              Sinikka Hurskainen-Leppänen
23630:           Tuulikki Hämäläinen          Tarja Kautto                   Sinikka Mönkäre
23631:           Virpa Puisto                 Pentti Lahti-Nuuttila          Raimo Vuoristo
23632:           Risto Ahonen                 Kari Rajamäki                  Jouni Backman
23633:                                        Marja-Liisa Tykkyläinen
23634: 
23635: 2900100
23636: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 368
23637: 
23638: 
23639: 
23640: 
23641:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23642:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       naisuuden. Nimenomaan verovähennysten
23643: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       muodossa annettua tukea on arvosteltu tulon-
23644: olette 13 päivänä kesäkuuta 1989 päivätyn           jakopoliittisesti virheellisestä kohtaannosta sen
23645: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        vuoksi, että tämä tuki painottuu ylemmille
23646: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       tulotasoille. Havaittuja vinoumia on verouudis-
23647: edustaja Kerttu Törnqvistin ym. näin kuulu-         tuksessa lähdetty korjaamaan. Tavoitteeksi on
23648: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 368:           asetettu, että verovähennysten muodossa lapsi-
23649:                                                     perheille ohjattaisiin vain yleistä tukea, joka
23650:          Onko Hallitus tietoinen keskitulois-       ottaa huomioon pelkästään lasten huoltamises-
23651:        ten lapsiperheiden verotuen alentami-        ta aiheutuvan veronmaksukyvyn alenemisen.
23652:        sesta, ja                                    Erityisiin elämäntilanteisiin liittyvä tuen tarve
23653:          aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-     on tarkoituksenmukaisimmin hoidettavissa tu-
23654:        miin lapsilisien sekä yksinhuoltajavä-       lonsiirtoina tai alihinnoiteltuina palveluina.
23655:        hennyksen tuntuvaksi korottamiseksi,         Vuoden 1989 verotuksessa lapsiperheiden vä-
23656:        sekä                                         hennyksiä on rajoitettu vain tilanteissa, joissa
23657:          aikooko Hallitus selvittää lapsiper-       muuta kautta saatava tuki on kattavaa tai
23658:        heiden kokonaistuen muodot ja koh-           joissa erityisille vähennyksille ei ole perusteita,
23659:        taantumisen?                                 kuten on tilanne kouluikäisten lasten kyseessä
23660:                                                     ollen. Korostettakoon vielä, että osana koko-
23661:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        naisverouudistusta muutokset on voitu tehdä
23662: vasti seuraavaa:                                    niin, että veroasteikossa ja tulonsiirroissa ta-
23663:    Kokonaisverouudistuksen ensimmäinen vai-         pahtuneet muutokset huomioon ottaen perhei-
23664: he toteutettiin valtion vuoden 1989 tulo- ja        den käytettävissä olevan tulon taso ei ole
23665: menoarvion yhteydessä. Uudistuksessa vero-          laskenut.
23666: tuksen vähennysjärjestelmää selkeytettiin muun         Kokonaisverouudistus jatkuu vuoteen 1991
23667: ohessa siten, että eräitä perhepoliittisia vähen-   saakka. Verouudistuksen ensimmäisessä vai-
23668: nyksiä poistettiin ja korvattiin kehittämällä       heessa ei luonnollisestikaan ole voitu saavuttaa
23669: jäljelle jääneitä vähennyksiä tai suorilla tulon-   kaikkia uudistuksen tavoitteita. Myös lapsiper-
23670: siirroilla. Menettelystä ei kuitenkaan seurannut    heiden tukea tullaan kehittämään ja muun
23671: perheiden käytettävissä olevan tulon menetyk-       muassa monilapsisten perheiden ja yksinhuol-
23672: siä, jos tilannetta verrataan ennen verouudis-      tajien tukea parantamaan. Hallitus tulee ve-
23673: tusta vallinneisiin olosuhteisiin. Kun otetaan      rouudistuksen vuotta 1990 koskevien esitysten
23674: huomioon tulonsiirroissa tapahtunut kehitys,        yhteydessä puuttumaan edellä mainittujen ky-
23675: lapsiperheiden tilanteen voidaan todeta kohen-      symysten lisäksi keskituloisten verotuksellisessa
23676: tuvan verouudistuksen ensimmäisessä vaiheessa       asemassa havaittuihin korjaamistarpeisiin. Hal-
23677: lapsiluvusta ja lasten iästä riippumatta.           litus tulee selvittämään erityisen huolellisesti
23678:    Lapsiperheiden eri tukimuotojen on selvityk-     lapsiperheiden aseman kehittymistä, ja esittä-
23679: sissä todettu muodostavan epäjohdonmukai-           mään tarpeellisiksi näkemiään parannuksia
23680: suuksia ja päällekkäisyyksiä sisältävän koko-       perhepoliittisiin tukimuotoihin.
23681: 
23682:      Helsingissä 17 päivänä heinäkuuta 1989
23683: 
23684:                                                             Valtiovarainministeri Erkki Liikanen
23685:                                     1989 vp. -     KK n:o 368                                        3
23686: 
23687: 
23688: 
23689: 
23690:                              Tili Riksdagens Herr Talman
23691:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        från skatt har kritiserats för en fördelningspo-
23692: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         litiskt felaktig incidens därför att stödet tende-
23693: av den 13 juni 1989 tili vederbörande medlem        rar att gynna höginkomsttagare. Åtgärder för
23694: av statsrådet översänt avskrift av följande av      att avhjälpa de uppdagade snedvridningarna
23695: riksdagsledamot Kerttu Törqvist m.fl. under-        har vidtagits inom ramen för skattereformen.
23696: tecknade spörsmål nr 368:                           Som mål har uppställts att barnfamiljer i form
23697:          Är Regeringen medveten om att skat-       av skatteavdrag endast skall få ett allmänt
23698:        testödet för barnfamiljer med medelin-      stöd, som enbart beaktar nedsatt skattebetal-
23699:        komst har sänkts och                        ningsförmåga p.g.a. vård av barn. Behovet av
23700:          ämnar Regeringen vidta brådskande         stöd vid speciella livssituationer kan mest än-
23701:        åtgärder för att höja barnbidragen och      damålsenligt mötas i form av inkomstöverfö-
23702:        avdraget för ensamförsörjare samt           ring eller subventionerad service. Vid 1989 års
23703:          ämnar Regeringen utreda situationen       beskattning har barnfamiljernas avdrag begrän-
23704:        vad beträffar formerna och incidensen       sats endast i fall där det stöd som familjen kan
23705:        för det totala stödet tili barnfamiljer?    erhålla frän annat håll är omfattande eller där
23706:                                                    det inte finns grunder för speciella avdrag, t.ex.
23707:                                                    när det gäller barn i skolåldern. Ytterligare kan
23708:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
23709:                                                    betonas att ändringarna som en del av total-
23710: samt anföra följande:
23711:                                                    skattereformen har kunnat genomföras så att
23712:    Totalskattereformens första fas genomfördes     nivån på familjernas disponibla inkomst inte
23713: i samband med 1989 års budget. Avdragssyste-       har sjunkit när man beaktar ändringarna i
23714: met förtydligades vid reformen, bl.a. så att       skatteskalan och inkomstöverföringarna.
23715: vissa familjepolitiska avdrag avskaffades och          Totalskattereformen fortsätter fram tili år
23716: ersattes genom att återstående avdrag utveck-       1991. Skattereformens samtliga målsättningar
23717: lades eller genom direkta inkomstöverföringar.     har naturligtsvis inte kunnat uppnås i refor-
23718: Detta tillvägagångssätt Iedde dock inte till att   mens första fas. Ä ven stödet tili barnfamiljerna
23719: familjerna förlorande disponibel inkomst, om       skall utvecklas och bl.a. kommer stödet tili
23720: situationen jämförs med de omständigheter          flerbarnsfamiljer och ensamförsörjare att för-
23721: som rådde före skattereformen. Om den ut-          bättras. 1 samband med 1990 års propositioner
23722: veckling som skett på inkomstöverföringens         gällande skattereformen kommer regeringen att
23723: område beaktas, kan man konstatera att barn-       åtgärda inte bara ovan nämnda frågor utan
23724: familjernas ställing har förbättrats i skattere-   också de uppdagade missförhållandena i mede1-
23725: formens första skede, oberoende av antalet         inkomsttagarnas skattesituation. Regeringen
23726: barn i familjen och barnens ålder.                 kommer speciellt omsorgsfullt att utreda ut-
23727:    De olika former av stöd som barnfamiljer får    vecklingen av barnfamiljernas ställning och att
23728: har i utredningen konstaterats utgöra en helhet    föreslå sådana förbättringar av de familjepoli-
23729: med inkonsekventa och överlappande drag.           tiska stödformerna som regeringen anser nöd-
23730: Särskilt det stöd som betalas i form av avdrag     vändiga.
23731: 
23732:     Helsingfors den 17 juli 1989
23733: 
23734:                                                                   Finansminister Erkki Liikanen
23735:                                             1989 vp.
23736: 
23737: Kirjallinen kysymys n:o 369
23738: 
23739: 
23740: 
23741: 
23742:                                 Renko: Pohjaveden saamisesta kaupunkilaisten juomavedeksi
23743:                                    Oulussa
23744: 
23745: 
23746:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23747: 
23748:    Oulun kaupunki on laajeneva maakuntakes-       tamiseen. Kustannusarvio on 200-300 miljoo-
23749: kus ja voimistuva valtakunnan osakeskus.          naa markkaa. Oulun kaupunki on yhteistyössä
23750: Kaupunkilaisten juomavetenä on Oulujoen           Oulun ympäristö- ja vesipiirin kanssa aloitta-
23751: pintavcsi, johon mm. Kemira Oy ja Medipolar       nut pohjavesitutkimukset, mutta asian etene-
23752: Oy laskevat jätevetensä. Pintavesi kemikalisoi-   mistä haittaa rahapula.
23753: daan "hajuttomaksi ja mauttomaksi", mitä se          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23754: ei suinkaan ole. Erityistä huolta tunnetaan       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
23755: juomaveden mutageenisistä vaikutuksista sisäe-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23756: linsairauksiin. Lisäksi saasteiden kumulatiivi-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23757: nen vaikutus on lasten allergia- ja astmata-
23758: pauksiin ilmeinen, sillä kemikalisoidun juoma-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23759: veden lisäksi rasitteena ovat Oulun suuret               ryhtyä Oulun kaupungin pohjavesi-
23760: ilmansaasteet.                                           hankkeiden rahoittamiseksi ja runkove-
23761:    Oulun kaupunki ei yksin kykene rahoitta-              sijohdon rakentamiseksi, jotta oululais-
23762: maan pohjaveden käyttöönottoa juomavedeksi,              ten juomavedeksi saataisiin pohjavesi jo
23763: vaan tarvitaan valtion voimakasta tukea poh-             v. 1990-92?
23764: javesitutkimuksiin ja runkovesijohtojen raken-
23765:     Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1989
23766: 
23767:                                         Tellervo Renko
23768: 
23769: 
23770: 
23771: 
23772: 2900100
23773: 2                                   1989 vp. -      KK n:o 369
23774: 
23775: 
23776: 
23777: 
23778:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23779:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        varoja 800 000 mk kokonaismäärärahan tar-
23780: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        peen ollessa noin 2,5 milj. mk. Tarpeelliset
23781: olette 13 päivänä kesäkuuta 1989 päivätyn            tutkimukset saataneen loppuun suoritetuiksi
23782: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         parin vuoden kuluessa, mikäli tarkoitukseen
23783: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        voidaan osoittaa joko työllisyys- tai budjettiva-
23784: edustaja Tellervo Rengon kirjallisesta kysy-         roja vuosina 1990--1991 yhteensä 1,5 milj.
23785: myksestä n:o 369:                                    markkaa.
23786:                                                         Oulun kaupungin ja vesi- ja ympäristöhallin-
23787:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       non edustajien välisissä neuvotteluissa on alus-
23788:        ryhtyä Oulun kaupungin pohjavesi-             tavasti sovittu, että pohjavesiselvitysten valmis-
23789:        hankkeiden rahoittamiseksi ja runkove-        tuttua kaupunki laatii vedenhankinnan yleis-
23790:        sijohdon rakentamiseksi, jotta oululais-      suunnitelman, joka näillä näkymin valmistunee
23791:        ten juomavedeksi saataisiin pohjavesi jo      vuonna 1991. Suunnitelman toteuttamiseen
23792:        V. 1990--92?                                  päästäisiin näin ollen aikaisintaan vuonna 1992
23793:                                                      edellyttäen pohjavesiselvitysten valmistumisen
23794:                                                      lisäksi mm., että vesilain mukaiset luvat saa-
23795:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
23796:                                                      daan riittävän ajoissa. Varsinainen rakennustyö
23797: vasti seuraavaa:
23798:                                                      tulee kestämään useita vuosia.
23799:    Oulun kaupunki käyttää tällä hetkellä veden-         Tämän hetken arvion mukaan Oulun pohja-
23800: hankinnan raakavesilähteenä Oulujokea. Viime         vedenhankinta tulee maksamaan noin 200 milj.
23801: vuosina vedenlaatuun on ryhdytty kiinnittä-          markkaa. Nykyisin valtio tukee yhdyskuntien
23802: mään erityistä huomiota, ja vedenkäyttäjien          vesihuoltotoimenpiteiden toteuttamista vesi-
23803: taholta on tehty useita aloitteita pohjaveden        huoltoavustuksilla ja korkotukilainoilla sekä
23804: käyttöön siirtymisestä. Myös Oulun kaupunki          suorittamalla ns. valtion vesihuoltotöitä. Hank-
23805: on esittänyt Oulun vesi- ja ympäristöpiirille        keesta laadituo alustavan suunnitelman perus-
23806: pohjavesivarojen selvittämistä kaupungin tar-        teella sen voidaan katsoa täyttävän kaikkien
23807: peisiin.                                             edellä mainittujen tukimuotojen saannin muo-
23808:    Oulun vesi- ja ympäristöpiiri on tehnyt poh-      dolliset edellytykset.
23809: javesitutkimuksia Oulun kaupunkiseudun tar-             Kun Oulun pohjavedenhankinnan suunnitte-
23810: peita varten työllisyysvaroin vuodesta 1988          lu ja siihen liittyvät perusselvitykset ovat tois-
23811: alkaen. Tähän mennessä tutkituilta alueilta on       taiseksi keskeneräisiä eikä hankkeen toteutta-
23812: saatavissa hyvälaatuista pohjavettä noin 15 000      misen edellyttämiä vesilain mukaisia lupia ole
23813: m 3 vuorokaudessa, kun Oulun kokoisen kau-           edes haettu, on tässä vaiheessa ennenaikaista
23814: pungin vedentarve on noin 50 000 m 3 vuoro-          ottaa kantaa siihen, miten valtio osallistuu
23815: kaudessa. Näyttää ilmeiseltä, että hyvälaatuista     hankkeen varsinaiseen rakennustyöhön. Tällä
23816: pohjavettä on saatavissa riittävästi Pudasjärven     hetkellä on joka tapauksessa ilmeistä, etteivät
23817: ja Utajärven kunnissa sijaitsevalta alueelta lä-     kaikki Oulun kaupungin asukkaat voi vielä
23818: hinnä Viinivaarasta.                                 vuonna 1992 käyttää talousvetenään turvallista
23819:    Edellä tarkoitettuihin pohjavesiselvityksiin      ja laadukasta pohjavettä, vaan hankkeen lopul-
23820: on tähän mennessä osoitettu valtion työllisyys-      linen toteutuminen siirtyy myöhemmäksi.
23821: 
23822:     Helsingissä 21 päivänä heinäkuuta 1989
23823: 
23824:                                                    Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
23825:                                     1989 vp. -       KK n:o 369                                      3
23826: 
23827: 
23828: 
23829: 
23830:                              Tili Riksdagens Herr Talman
23831:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          par år, ifall det för detta ändamål antingen
23832: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          av sysselsättnings- eller budgetmedel kan anvi-
23833: av den 13 juni 1989 tili vederbörande medlem         sas sammanlagt 1,5 milj. mk under åren
23834: av statsrådet översänt avskrift av följande           1990-91.
23835: av riksdagsledamot Tellervo Renko underteck-             Vid förhandlingarna mellan Uleåborgs stad
23836: nade spörsmål nr 369:                                samt representanter för vatten- och miljöför-
23837:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen             valtningen har man preliminärt kommit över-
23838:        vidta för att finansiera grundvattensp-       ens om att staden skall göra upp en general-
23839:                                                      pian för vattenförsörjningen då grundvattensut-
23840:        rojekten och för att bygga en huvud-
23841:        vattenledning i Uleåborgs stad så att         redningarna blivit klara. För närvarande ser
23842:        uleåborgarna redan 1990-92 kan an-            det ut som om planen kommer att bli klar år
23843:        vända grundvatten som dricksvatten?            1991. Tili följd härav skulle planen kunna
23844:                                                      genomföras tidigast år 1992, förutsatt att
23845:                                                      grundvattensutredningarna slutförts och att
23846:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         dessutom de tillstånd som förutsätts i vatten-
23847: samt anföra följande:
23848:                                                      lagen fås i tillräckligt god tid. Det egentliga
23849:    Uleåborg använder för närvarande Ule älv          byggandet kommer att ta flera år i anspråk.
23850: som råvattenskälla för vattenförsörjningen.              Enligt aktuella beräkningar kommer grund-
23851: Under de senaste åren har vattnets kvalitet          vattensförsörjningen för Uleåborgs del att kos-
23852: speciellt uppmärksammats och även vattenför-         ta ca 200 milj. mk. Nuförtiden stöder staten
23853: brukarna har tagit flera initiativ tili använd-      genomförandet av samhällenas vatten- och
23854: ning av grundvatten. Dessutom har Uleåborgs          avloppsåtgärder genom vattenförsörjningsun-
23855: stad framlagt ett förslag för Uleåborgs vatten-      derstöd och räntestödslån samt genom att
23856: och miljödistrikt om en utredning av stadens         utföra s.k. statliga vattenförsörjningsarbeten.
23857: behov av grundvattenstillgångar.                     Med stöd av den preliminära pian som upp-
23858:    Med hjälp av sysselsättningsmedel har Uleå-       gjorts för projektet kan detta anses uppfylla
23859: borgs vatten- och miljödistrikt, räknat från         alla de formella förutsättningar som krävs
23860: ingången av 1988, gjort grundvattensundersök-        för att få de stödformer som nämnts tidi-
23861: ningar med tanke på behovet inom stadsregio-         gare.
23862: nen kring Uleåborg. Inom de områden som                  Då planeringen av Uleåborgs grundvattens-
23863: hittilis undersökts finns det tiligång tili ca       försörjning och de grundläggande utredningar-
23864: 15 000 m 3 grundvatten av god kvalitet per           na i anslutning härtili än så länge inte slutförts
23865: dygn, då behovet av vatten för en stad av            och då någon ansökan inte ännu ens gjorts om
23866: Uleåborgs storlek är ca 50 000 m 3 per dygn.         sådana tilistånd som vattenlagen förutsätter för
23867: Det verkar som om det i Pudasjärvi och               att projektet skall kunna genomföras, är det i
23868: Utajärvi kommuner, främst i Viinivaara, skulle       detta skede ännu för tidigt att ta ställning tili
23869: finnas att få tiliräckligt med grundvatten av        på vilket sätt staten skall ta del i det egentliga
23870: god kvalitet.                                        byggandet. För närvarande är det dock uppen-
23871:    För de ovan avsedda grundvattensutredning-        bart att alla invånare i staden Uleåborg ännu
23872: arna har hittilis anvisats 800 000 mk av statens     inte år 1992 kommer att ha grundvatten som är
23873: sysselsättningsmedel, medan det finns ett behov      tiliförlitligt och av god kvalitet som dricksvat-
23874: av ett totalanslag på 2,5 milj. mk. De nödvän-       ten. Det slutliga genomförandet av projektet
23875: diga undersökningarna torde bli klara inom ett       uppskjuts alltså tili ett senare skede.
23876: 
23877:     Helsingfors den 21 juli 1989
23878: 
23879:                                                    Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
23880:                                               1989 vp.
23881: 
23882: Kirjallinen kysymys n:o 370
23883: 
23884: 
23885: 
23886: 
23887:                                  Renko: Viestintävälineiden ohjelmien parantamisesta
23888: 
23889: 
23890:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23891: 
23892:    Yleisradio on parlamentaarisesti valitun hal-    kyistä paremmin. Viestimien oheiskasvattaja-
23893: lintoneuvoston valvonnassa ja sitä kautta myös      merkitys on suuri, joten niiden kasvatustavoit-
23894: ns. eduskunnan lähivalvonnan alainen. Yleisra-      teiden tulisi olla yhtenevät koulujen ja lasten-
23895: dion hallintoneuvosto on useita kertoja käsitel-    tarhojen kanssa mm. tapakasvatuksen ja kie-
23896: lyt ohjelmien sisältöä, tasoa ja kielenkäyttöä.     lenkäytön kanssa. Nyt näin ei ole asianlaita.
23897: Erityisesti väkivalta ja ns. alakulttuurityyli ja      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23898: siihen liittyvä huono kielenkäyttö on herättänyt    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
23899: tyytymättömyyttä. Samassa yhteydessä on             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23900: noussut esille myös toimilupien varassa toimi-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23901: vien yksiköiden ohjelmien tason laaja variaatio.
23902: Etenkin yöohjelmien rivoa kielenkäyttöä pide-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23903: tään viestinnälle sopimattomana.                           omalta osaltaan ryhtyä maamme vies-
23904:    Kuulijoiden ja katselijoiden taholta opetta-            tintävälineiden ohjelmien tason ja kie-
23905: jat, lastentarhanopettajat, lasten vanhemmat ja            lenkäytön parantamiseksi, ja
23906: lapsiperheet ottavat enenevässä määrin yhteyt-                aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
23907: tä ja vaativat korjaustoimenpiteitä ohjelmien              siin myös toimilupajärjestelmän muut-
23908: tason parantamiseksi ja kielenkäytön korjaami-             tamiseksi niin, että lupaehtoihin sisäl-
23909: seksi niin, että maamme viestintävälineet pal-             tyisi myös ohjelmien tason kulttuuri- ja
23910: velisivat yleisiä hyviä kasvatustavoitteita ny-            sivistyspoliittisten tavoitteiden sitovuus?
23911: 
23912:     Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1989
23913: 
23914:                                           Tellervo Renko
23915: 
23916: 
23917: 
23918: 
23919: 290010D
23920: 2                                      1989 vp. -      KK n:o 370
23921: 
23922: 
23923: 
23924: 
23925:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23926:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         koko huomioon ottaen ei kuitenkaan ole koh-
23927: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tuullista odottaa ohjelmatoiminnan harjoittajil-
23928: olette 13 päivänä kesäkuuta 1989 päivätyn              ta kovin laajaa ja tasokasta tuotantoa. Toisaal-
23929: kirjeenne n:o 2024 ohella toimittanut valtioneu-       ta usein amatöörivoimin tuotetut ja innostuk-
23930: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen           sella tehdyt paikalliset ohjelmat, joita useilla
23931: kansanedustaja Rengon näin kuuluvasta kirjal-          paikkakunnilla välitetään, ovat sinänsä arvok-
23932: lisesta kysymyksestä n:o 370:                          kaita, vaikka ne eivät aina kaikkia ammatillisia
23933:                                                        laatukriteerejä täyttäisikään.
23934:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23935:                                                           Kaapelilähetystoiminnan kehittämisessä val-
23936:         omalta osaltaan ryhtyä maamme vies-
23937:                                                        tiovallan tehtävä on yleisten toimintaedellytys-
23938:         tintävälineiden ohjelmien tason ja kie-
23939:                                                        ten, kuten esim. koulutuksen, kaapeliverkkoja
23940:         lenkäytön parantamiseksi, ja
23941:                                                        hyväksikäyttävän vapaan kansansivistys- ja
23942:            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
23943:                                                        nuorisotyön resurssien jne., turvaamisessa. Mi-
23944:         siin myös toimilupajärjestelmän muut-
23945:                                                        käli audiovisuaalista kulttuuria eli elokuvien ja
23946:         tamiseksi niin, että lupaehtoihin sisäl-
23947:                                                        televisio-ohjelmien tekemistä ryhdytään tuke-
23948:         tyisi myös ohjelmien tason kulttuuri-
23949:                                                        maan viestintäkulttuuritoimikunnan 1 mietin-
23950:         ja sivistyspoliittisten tavoitteiden sito-
23951:                                                        nössä (Komiteanmietintö 1989: 15) esitetyllä ta-
23952:         vuus?
23953:                                                        valla, kaapeliverkkojen käyttö ohjelmien jake-
23954:                                                        lussa ja kaapelitelevisioyhtiöiden osallistuminen
23955:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           ohjelmien tuottamiseen on luonnollista. Halli-
23956: vasti seuraavaa:                                       tus ottaa tarkemmin kantaa viestintäkulttuuri-
23957:    Kaapelilähetystoiminnasta       annetun      lain   toimikunnan ehdotuksiin valtion vuoden 1990
23958: (307/87) 9 §:n mukaan kaapelilähetystoimin-            tulo- ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
23959: nassa on edistettävä sananvapauden periaattei-         dessä.
23960: ta ja nojauduttava kansanvaltaisiin arvoihin,             Kaapelilähetystoimintaa valvoessaan liiken-
23961: tuettava kansallista, alueellista ja paikallista       neministeriö ei ole huomannut sopimatonta
23962: kulttuuria, tarjottava tietoja ja mielipiteitä toi-    kielenkäyttöä välitetyissä kotimaisissa ohjehnis-
23963: mialueen asioista, edistettävä kansalaisten            sa. Liikenneministeriölle ei ole myöskään tehty
23964: avointa keskustelua sekä noudatettava hyviä            asiaa koskevia ilmoituksia.
23965: tapoja.                                                   Hallituksen mahdollisuudet puuttua ulko-
23966:    Valtioneuvosto on 1.7.1989 mennessä myön-           maisten satelliittien kautta välitettyjen ohjel-
23967: tänyt yhteensä 189 toimilupaa kaapelilähetys-          mien tasoon ja kielenkäyttöön ovat melko
23968: toimintaan. Kuitenkin ainoastaan noin 60 kaa-          vähäiset. Kaapelilähetystoiminnasta annetun
23969: peliverkossa välitetään satelliitti- ja tekstiohjel-   lain 13 §, jonka mukaan kaapeleitse lähetettävä
23970: mien lisäksi paikallisesti koottuja ohjelmia           ohjelma ei saa sisältää raakaa väkivaltaa eikä
23971: omalla kanavalla. Useissa tapauksissa toiminta         olla mielenterveyttä vahingoittava eikä epäsi-
23972: on vielä satunnaista ja koeluonteista, mutta           veellinen, koskee kuitenkin myös ulkomaisia
23973: eräillä paikkakunnilla - ei kuitenkaan pää-            satelliittiohjelmia. Myös 5 päivänä toukokuuta
23974: kaupunkiseudulla - kaapelitelevisio on jo va-          1989 allekirjoitettavaksi avatun Euroopan Neu-
23975: kiinnuttanut asemansa paikallisena tiedonvälit-        voston viestintää koskevan yleissopimuksen
23976: täjänä.                                                yksi tarkoitus on varmistaa jäsenmaista lähe-
23977:    Kaapelilähetystoiminta Suomessa on, paitsi          tettävien satelliittiohjelmien, jollaisia Suomessa
23978: ohjelmien välittämistä ja lähettämistä, myös           välittävät satelliittiohjelmat pääosin ovat, tietty
23979: liiketoimintaa. Näin ollen vastuu ohjelmien            moraalinen taso.
23980: tasosta ja laajuudesta on ensisijaisesti toimin-          Valtioneuvoston 4.5.1989 myöntämien mää-
23981: nan harjoittajilla. Audiovisuaalisen tuotannon         räaikaisten paikallisten ääniyleisradiolupien
23982: kustannukset ja toisaalta kaapeliverkkojen             toimilupaehtojen mukaan ohjelmiston tulee si-
23983:                                        1989 vp. -      KK n:o 370                                      3
23984: 
23985: sältää tietoja paikallisista asioista sekä edistää     ääntä ja sanottavaa, joka ei Yleisradion kana-
23986: paikallista kulttuuria ja kansalaisten avointa         ville syystä tai toisesta mahdu.
23987: keskustelua. Vaikka useimpien paikallisradioi-             Oy Yleisradio Ab:n voimassa olevan toimi-
23988: den ohjelmisto on huomattavan musiikkipitoi-           luvan mukaan "yleisradio-ohjelmien tulee olla
23989: nen, hallitus katsoo, että jo nykyisin toimivat        vaihtelevia, sisällöltään ja esitykseltään arvok-
23990: paikallisradiot ovat kokonaisuutena ottaen             kaita, asiallisia ja tasapuolisia sekä myös sopi-
23991: pyrkineet täyttämään tämän ehdon melko hy-             vaa ajanvietettä tarjoavia. Niiden järjestämises-
23992: vin. Hallitus ei ole myöskään tietoinen, etteikö       sä on pyrittävä kansansivistyksen edistämiseen
23993: toimilupaehtoa, jonka mukaan ohjelmatoimin-            ja hyödyllisten tietojen ja uutisten toimittami-
23994: nassa tulee noudattaa hyvää lehtimiestapaa ja          seen ottamalla samalla huomioon, ettei kenen-
23995: pyrkiä tasapuolisuuteen erilaisten näkemysten          kään oikeutta loukata". Oy Yleisradio Ab:n
23996: käsittelyssä, olisi paikallisradioissa yleisesti ot-   nykyinen toimilupa umpeutuu vuoden 1990
23997: taen omaksuttu.                                        lopussa. Uutta toimilupahakemusta käsitelles-
23998:    Paikallisradiotoiminta on Suomessa vielä            sään hallitus joutuu ottamaan kantaa toimilu-
23999: verraten nuori ilmiö. Näin ollen on luonnollis-        van sanamuotoon ja yleisradiotoiminnan ta-
24000: ta, ettei ohjelmien laatu aina vastaa esimerkiksi      voitteisiin yleisellä tasolla. Tässä yhteydessä
24001: Yleisradion vastaavien ohjelmien laatua. Koke-         voidaan kuitenkin todeta, ettei maissa, joissa
24002: musten karttuessa sekä alan koulutuksen -              viestinnän keskeinen lähtökohta on sananva-
24003: myös yhteiskunnan tukeman -, jota eri tahoil-          paus, pidetä yleensä sopivana hallitusten yksi-
24004: la on käynnistetty, seurauksena tilanne paran-         tyiskohtaista puuttumista viestinnän sisältöky-
24005: tunee lähivuosina. Toisaalta tässäkin yhteydes-        symyksiin. Näin ollen vastuu Oy Yleisradio
24006: sä on syytä muistaa, että laatu on aina suh-           Ab:n ohjelmien tasosta ja kielenkäytöstä tulee
24007: teellinen käsite ja että paikallisradiotoiminnan       myös vuoden 1990 jälkeen säilymään ensisi-
24008: yhtenä tarkoituksena on täydentää radio-ohjel-         jaisesti yhtiöllä itsellään ja sen hallintoelimil-
24009: mien tarjontaa ja tuoda esiin myös sellaista           lä.
24010: 
24011:      Helsingissä 17 päivänä heinäkuuta 1989
24012: 
24013:                                                                   Liikenneministeri Pekka Vennamo
24014: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 370
24015: 
24016: 
24017: 
24018: 
24019:                               Tili Riksdagens Herr Talman
24020:   I det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen         som bedriver programverksamhet. Å andra
24021: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         sidan är lokala program, som redan förmedlas
24022: nr 2024 av den 13 juni 1989 till vederbörande       på många orter och som ofta övriga amatörer
24023: medlem av statsrådet översänt avskrift av           sammanställt, i sig värdefulla, även om de inte
24024: följande av riksdagsledamot Renko underteck-        alltid uppfyller alla professionella kriterier på
24025: nade spörsmål nr 370:                               kvalitet.
24026:                                                         Statsmaktens uppgift vid utvecklandet av
24027:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen för
24028:        sin del vidta för att förbättra program-     kabelsändningsverksamheten ligger i att säkra
24029:                                                     de allmänna förutsättningarna för verksamhe-
24030:        kvaliteten och språkbruket i våra me-
24031:                                                     ten, t.ex. utbildning, resurser för det fria
24032:        dia, och
24033:                                                     folkbildnings- och ungdomsarbete som nyttjar
24034:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för
24035:                                                     kabelnät osv. Ifall den audivisuella kulturen,
24036:        att också koncessionssystemet skall
24037:                                                     dvs. inspelning av film och program för televi-
24038:        ändras så att det i koncessionsvillkoren
24039:                                                     sionen, kommer att stödas på det sätt som
24040:        också ingår en förbindelse att hålla en
24041:                                                     mediekulturkommissionen föreslog i sitt första
24042:        viss kultur- och bildningspolitisk nivå
24043:        på programmen?                               betänkande (Kommittebetänkande 1989: 15),
24044:                                                     kommer nyttjandet av kabelnät vid distribution
24045:                                                     av program och kabeltelevisionsbolagens delta-
24046:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        gande i programproduktionen att vara en
24047: samt anföra följande:                               självklarhet. Regeringen tar klarare ställning
24048:    Enligt 9 § kabelsändningslagen (307 /87) skall   till mediekulturkommissionens förslag i sam-
24049: kabelsändning främja principerna om yttrande-       band med att 1990 års budgetproposition utar-
24050: frihet och bygga på demokratiska värden,            betas.
24051: stödja nationell, regional och lokal kultur,            Trafikministeriet har i samband med över-
24052: erbjuda information och åsikter om frågor som       vakningen av kabelsändningsverksamheten inte
24053: rör det egna verksamhetsområdet, främja en          iakttagit att något olämpligt språkbruk skulle
24054: öppen diskussion mellan medborgarna samt            ha förekommit i de inhemska programmen.
24055: följa god sed.                                      Trafikministeriet har inte heller mottagit an-
24056:    Statsrådet har fram till l. 7.1989 beviljat      mälningar som gäller språkbruket i kabelsänd-
24057: sammanlagt 189 koncessioner för kabelsänd-          ningar.
24058: ning. Trots det sänder endast ca 60 kabelnät            De möjligheter som regeringen har att ingri-
24059: lokalt sammanställda program på egen kanal          pa i kvaliteten hos program som förmedlats via
24060: utöver satellit- och textprogram. I flera fall är   utländska satelliter och språkbruket i dem är
24061: verksamheten fortfarande sporadisk och expe-        ganska små. Stadgandet i 13 § kabelsändnings-
24062: rimentell, men på vissa orter - dock inte i         lagen, enligt vilket ett program som sänds via
24063: huvudstadsregionen - har kabeltelevisionen          kabel inte får innehålla våld eller vara skadligt
24064: redan befäst sin ställning som lokalt informa-      för den psykiska hälsan eller osedligt, gäller
24065: tionsmedium.                                        dock även utländska satellitprogram. Det är
24066:    I Finland består kabelsändningsverksamhe-        också meningen att Europarådets mediekon-
24067: ten inte bara av att förmedla och sända             vention, som öppnades för undertecknande den
24068: program, utan också av affärsverksamhet. Där-       5 maj 1989, skall säkra en viss moralisk nivå på
24069: med ligger ansvaret för kvaliteten och variatio-    de satellitprogram som sänds från medlemssta-
24070: nen beträffande programmen främst hos dem           terna. De satellitprogram som förmedlas i
24071: som bedriver verksamheten. Vid en jämförelse        Finland tillhör huvudsakligen denna kategori.
24072: mellan kostnaderna för audivisuell produktion           Enligt koncessionsvillkoren i de tidsbundna
24073: å ena sidan och kabelnätens omfattning å            lokala ljudrundradiokoncessioner som statsrå-
24074: andra sidan är det dock inte skäligt att vänta      det beviljade 4.5.1989 skall det i programmet
24075: sig en bred och högklassig produktion av dem        ingå information om lokala angelägenheter,
24076:                                       1989 vp. -     KK n:o 370                                      5
24077: 
24078: och verksamheten skall främja loka! kultur           gram skall kompletteras samt att sådana röster
24079: samt ett öppet meningsutbyte medborgarna             och åsikter som av någon anledning inte tas
24080: emellan. Även om inslaget av musik i de flesta       med i Yleisradios sändningar skall kunna göra
24081: lokalradiostationernas programutbud är an-           sig hörda.
24082: märkningsvärt stort, anser regeringen att redan         Enligt Oy Yleisradio Ab:s gällande konces-
24083: fungerande lokalradiostationer, bedömda som          sion skall rundradioprogrammen vara omväx-
24084: en helhet, strävat efter att relativt väl uppfylla   lande, tili sitt innehåll och framförande värdi-
24085: nämnda villkor. Enligt vad regeringen har sig        ga, sakliga och objektiva samt erbjuda lämpligt
24086: bekant har lokalradiostationerna dessutom all-       tidsfördriv. Programmen skall planeras så att
24087: mänt godtagit det koncessionsvillkor, enligt         de främjar folkbildningen samt framför nyttig
24088: vilket en god journalistsed inom programverk-        information och nyheter, men samtidigt bör
24089: samhet bör iakttas och en objektiv behandling        beaktas att ingens rättigheter kränks. Oy Yleis-
24090: av olika synpunkter eftersträvas.                    radio Ab:s nuvarande koncession går ut i slutet
24091:    Lokalradion är fortfarande en relativt ny         av år 1990. I samband med behandlingen av
24092: företeelse i Finland. Därför är det naturligt att    ansökningen om ny koncession måste regering-
24093: programkvaliteten där inte alltid motsvarar          en ta ställning tili koncessionens ordalydelse
24094: kvaliteten hos t.ex. Yleisradios motsvarande         och tili rundradioverksamheten på ett allmänt
24095: program. Situationen torde under de närmaste         pian. I detta sammanhang kan dock konstate-
24096: åren bli bättre i och med att personalen blir        ras att det i Iänder där yttrandefrihet är den
24097: mera erfaren samt som en följd av den utbild-        centrala utgångspunkten för medieverksamhet i
24098: ning inom området som har påbörjats på olika         allmänhet inte anses lämpligt att regeringen
24099: håll i Jandet och som delvis åtnjuter statligt       detaljreglerar innehållet i medierna. Därför
24100: stöd. Det är dock skäl att även i detta              kommer ansvaret för programkvaliteten och
24101: sammanhang komma ihåg att kvalitet alltid är         språkbruket hos Oy Yleisradio Ab också efter
24102: ett relativt begrepp och att en av avsikterna        år 1990 att i första hand ligga hos bolaget självt
24103: med Jokalradion är att utbudet på radiopro-          och dess styrande organ.
24104:      Helsingfors den 17 juli 1989
24105: 
24106:                                                                   Trafikminister Pekka Vennamo
24107:                                                1989 vp.
24108: 
24109: Kirjallinen kysymys n:o 371
24110: 
24111: 
24112: 
24113: 
24114:                                   Pekkarinen: A vialiiton solmimisen vaikutuksesta pinta-alalisän
24115:                                       määrään
24116: 
24117: 
24118:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24119: 
24120:    Viljelmäkoon mukaan maksettavaa hintapo-          taessa. Näin siitäkin huolimatta, vaikka nämä
24121: liittista tukea eli pinta-alalisää maksetaan vil-    puolisoiden tulot loppuisivat avioliiton solmi-
24122: jelijälle valtioneuvoston 27.4.1989 antaman          misen ja tilalle muuton yhteydessä. Pahimmas-
24123: päätöksen mukaisesti.                                sa tapauksessa viljelijä menettää avioliiton soi-
24124:                                                      miessaan kolmen vuoden pinta-alalisän. Mel-
24125:    Maatilahallituksen 19.5.1989 asian johdosta       koinen "häälahja" valtiolta.
24126: antamasta yleiskirjeestä käy ilmi, että vuoden          Tällaista muutosta on pidettävä perusteetto-
24127: 1989 pinta-alalisää määrättäessä ei puolison         mana tilanteessa, jossa varsinkin nuorien
24128: tuloja oteta huomioon silloin, kun avioliitto on     emäntien maaseudulle saamisessa on muutoin-
24129: solmittu hakemuksen jättämisen jälkeen. Muu-         kin vaikeuksia.
24130: toksena aikaisempaan on, että muuten puoli-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24131: son tulot otetaan aina huomioon avioliiton           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
24132: solmimisajankohdasta riippumatta.                    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24133:                                                      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24134:    Käytännössä tämä muutos merkitsee sitä,
24135: että mikäli viljelijä solmii avioliiton tänä vuon-             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
24136: na ennen kuin hakee tämän vuoden pinta-                     siin pinta-alalisän myöntämismenette-
24137: alalisää, otetaan vastavihityn puolison tulot               lyn palauttamiseksi entiselleen niin, ettei
24138: vuodelta 1987 huomioon eli ne lisätään omien                järjestelmä rankaise taloudellisesti taan-
24139: tulojen päälle pinta-alalisähakemusta ratkais-              nehtivasti avioliiton solmimisesta?
24140:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1989
24141: 
24142:                                           Mauri Pekkarinen
24143: 
24144: 
24145: 
24146: 
24147: 290010D
24148: 2                                    1989 vp. -       KK n:o 371
24149: 
24150: 
24151: 
24152: 
24153:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24154:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          verotettavien tulojen kokonaismäärä saadaan
24155: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          laskemalla yhteen viljelijälle ja hänen puolisol-
24156: olette l3 päivänä kesäkuuta 1989 päivätyn              leen kunnallisverotuksessa vuodelta 1987 vah-
24157: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           vistetut verotettavat tulot. Puolisoista säädet-
24158: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          täessä määritysajankohdaksi on otettu pinta-
24159: edustaja Mauri Pekkarisen näin kuuluvasta              alalisän hakemisen teon ajankohta. Tämä me-
24160: kirjallisesta kysymyksestä n:o 371:                    nettely katsottiin selkeäksi ja yksiselitteiseksi
24161:                                                        tässä tukimuodossa, joka muutoinkin sisältää
24162:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         varsin monia perustemääreitä.
24163:        siin pinta-alalisän myöntämismenette-
24164:        lyn palauttamiseksi entiselleen niin, ettei       Hallituksella ei ole tarkoitus muuttaa kulu-
24165:        järjestelmä rankaise taloudellisesti taan-      van vuoden pinta-alalisäpäätöstä, mutta ensi
24166:        nehtivasti avioliiton solmimisesta?             vuotta varten tullaan tekemään perusteellinen
24167:                                                        selvitystyö, johon tulevat sisältymään niin ky-
24168:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             symyksessä mainittu asia kuin eräät muutkin
24169: taen seuraavaa:                                        tekijät.
24170:    Valtioneuvosto antaa vuosittain maatalous-             Lopuksi tuotakoon esiin, että pinta-alalisä-
24171: tulolain nojalla päätöksen viljelmäkoon mu-            päätös sisältää nuoria viljelijöitä koskevan
24172: kaan maksettavasta hintapoliittisesta tuesta eli       etuuden. Alle 35-vuotiaalle viljelijälle (viljelijä
24173: pinta-alalisästä. Pinta-alalisän saamisen edelly-      tai hänen puolisonsa alle 35-vuotias) makse-
24174: tyksenä on, että kaikki säädetyt kriteerit täyt-       taan pinta-alalisä 40 prosentilla korotettuna,
24175: tyvät. Pääkriteerit ovat peltoala, kotieläinten        jos verotettavien tulojen kokonaismäärä on
24176: lukumäärä, viljelijän ikä, verotettavat tulot ja       enintään 70 500 markkaa. Mikäli tulot ovat
24177: tilan sijainti.                                        olleet yli tuon summan, ei pinta-alalisää mak-
24178:    Vuotta 1989 koskevassa valtioneuvoston              seta korotettuna, mutta tulojen määrästä jäte-
24179: päätöksessä (375/89) on säädetty, että viljelijän      tään huomioon ottamatta 40 000 markkaa.
24180: 
24181:     Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 1989
24182: 
24183:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
24184:                                      1989 vp. -       KK n:o 371                                     3
24185: 
24186: 
24187: 
24188: 
24189:                               Tili Riksdagens Herr Talman
24190:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          av odlarens beskattningsbara inkomster fås
24191: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           genom sammanräkning av de beskattningsbara
24192: av den 13 juni 1989 tili vederbörande medlem          inkomster som i olika kommuner fastställts för
24193: av statsrådet översänt avskrift av följande av        odlaren och hans maka vid kommunalbeskatt-
24194: riksdagsman Mauri Pekkarinen undertecknade            ningen för 1987. Då det stadgats om makar har
24195: spörsmål nr 371:                                      som fastställelsetidpunkt ansetts den tidpunkt
24196:                                                       då ansökan om arealtillägg har gjorts. Detta
24197:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         förfarande har ansetts klart och entydigt i fråga
24198:        att återställa förfarandet vid beviljandet     om denna stödform, som också annars inne-
24199:        av arealtillägg likadant som det var           håller många bestämmelser om grunderna för
24200:        tidigare, så att systemet inte ekonomiskt      stödet.
24201:        retroaktivt bestraffar någon för ingåen-
24202:                                                          Regeringen har inte för avsikt att ändra
24203:        de av äktenskap?
24204:                                                       beslutet om arealtillägg för innevarande år,
24205:                                                       men för nästa år kommer det att göras ett
24206:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          grundligt utredningsarbete, vilket kommer att
24207: samt anföra följande:                                 innefatta såväl det ärende som nämnts i spörs-
24208:   Statsrådet utfårdar årligen med stöd av             målet som vissa andra faktorer.
24209: lantbruksinkomstlagen ett beslut om det pris-            Slutligen må framhållas att beslutet om
24210: politiska stöd som skall betalas enligt bruk-         arealtillägg innehåller en förmån som gäller
24211: ningsenhetens storlek, dvs. arealtillägget. En        unga odlare. Tili odlare som är under 35 år
24212: förutsättning för erhållande av arealtillägget är     (odlaren eller hans maka är under 35 år)
24213: att alla de stadgade kriterierna uppfylls. De         betalas arealtillägget ökat med 40 % om det
24214: huvudsakliga kriterierna är åkerareal, antalet        sammanlagda beloppet av de beskattningsbara
24215: husdjur, odlarens ålder, de beskattningsbara          inkomsterna är högst 70 500 mk. Om inkoms-
24216: inkomsterna och lägenhetens läge.                     terna överskrider detta belopp betalas inte
24217:    1 det statsrådsbeslut som gäller för år 1989       något höjt arealtillägg, men av inkomstens
24218: (375/89) stadgas att det sammanlagda beloppet         belopp lämnas 40 000 mk obeaktade.
24219:     Helsingfors den 28 juni 1989
24220: 
24221:                                                     Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
24222:                        j
24223:                       j
24224:                      j
24225:                     j
24226:                    j
24227:                   j
24228:                  j
24229:                 j
24230:                j
24231:               j
24232:              j
24233:             j
24234:            j
24235:           j
24236:          j
24237:         j
24238:        j
24239:       j
24240:      j
24241:     j
24242:    j
24243:   j
24244:  j
24245: j
24246:                                                  1989 vp.
24247: 
24248: Skriftligt spörsmål nr 372
24249: 
24250: 
24251: 
24252: 
24253:                                    Nyman m.fl.: Om slopande av utanför statsförslaget stående
24254:                                         fonder
24255: 
24256: 
24257:                                Tili Riksdagens Herr Talman
24258:    En av finansministeriet tilisatt arbetsgrupp        eller en stor oljeo1ycka i skärgården b1ir inte
24259: har den 28 februari 1989 avlåtit ett betänkande        och väntar på behandlingen av nästa års
24260: (VM 8/89) "Budjetin ulkopuolisten rahastojen           statsbudget.
24261: työryhmän muistio", där man dryftar det                   1 stället för slopandet av fonderna skulle en
24262: framtida nyttjandet av utanför budgeten ståen-         effektivering och utveckling av fondernas ar-
24263: de fonder. Antalet i betänkandet berörda fon-          betssätt leda tili ett bättre resultat, varvid man
24264: der är sammanlagt 11 stycken.                          också skulle skapa fortsatta garantier för att de
24265:     Den tillsatta arbetsgruppen föreslår att ifrå-     intäkter som fonderna får går tili de ändamål
24266: gavarande fonder slopas och att medlen intas i         för vilka avgifterna tili fonderna debiteras. 1
24267: statsbudgeten, där också motsvarande utgifts-          detta sammanhang bör ytterligare särskilt
24268: moment skulle införas.                                 poängteras oljeskyddsfonden och brandskydds-
24269:     Fonderna har genom åren kommit att få en           fonden.
24270: stor betydelse för den praktiska samhällsverk-            Det har också väckt uppmärksamhet att
24271: samheten. Särskilt när det gäller oljeskyddsfon-       beredningen av omställningarna i fonderna har
24272: den och brandskyddsfonden handlar det om ett           avancerat förhållandevis långt utan att de
24273: viktigt och omistligt finansiellt stöd tili i första   kommunala centralorganisationerna har varit i
24274: hand kommunerna.                                       tilifålle att avge utlåtande i ärendet.
24275:     På det kommunala fältet känner man stark               Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
24276: oro över de framlagda planerna. En eliminering         ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
24277: av fonderna skulle öka trögheten i stödspro-           skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
24278: cesserna och man har anledning att tro att             ställa följande spörsmål:
24279: med1en för de på prövning baserade ersättning-
24280: arna radikalt skulle minska. Större och väsent-                 Vilka åtgärder ämnar Regeringen
24281: ligare förhandsersättningar vid stora katastro-               vidta för att det ifrågavarande betänk-
24282: fer blir i praktiken omöjliga på grund av det                 andet om eliminering av fonderna inte
24283: statliga budgetförfarandet och detta kan leda                 skall verkställas, särskilt tili den del det
24284: tili att kommunerna och frivilligorganisationer-              är fråga om de för en flexibel stödverk-
24285: na inte har samma intresse av att utföra                      samhet nödvändiga oljeskydds- och
24286: kostsamma bekämpningsarbeten. En storbrand                    brandskyddsfonderna?
24287: 
24288:      Helsingfors den 13 juni 1989
24289: 
24290:           Per-Henrik Nyman                Elisabeth Rehn                 Boris Renlund
24291:           Gustav Björkstrand              Jörn Donner                    Håkan Nordman
24292:           Ingvar S. Melin                 Henrik Westerlund              Henrik Lax
24293: 
24294: 
24295: 
24296: 
24297: 2900100
24298: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 372
24299: 
24300: Kirjallinen kysymys n:o 372                                                                Suomennos
24301: 
24302: 
24303: 
24304: 
24305:                                  Nyman ym.: Tulo- ja menoarvion ulkopuolisten rahastojen
24306:                                      lakkauttamisesta
24307: 
24308: 
24309:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24310:    Valtiovarainministeriön asettama työryhmä        tai suuri öljyonnettomuus saaristossa e1 Jaa
24311: on antanut 28 päivänä helmikuuta 1989 mie-          odottamaan seuraavan vuoden budjetin käsit-
24312: tinnön (VM 8/89) "Budjetin ulkopuolisten ra-        telyä.
24313: hastojen työryhmän muistio", jossa pohditaan           Rahastojen lakkauttamisen sijaan niiden työ-
24314: budjetin ulkopuolisten rahastojen käyttöä.          tapojen tehostaminen ja kehittäminen johtaisi
24315: Mietinnössä käsiteltyjen rahastojen lukumäärä       parempaan tulokseen, jolloin myös luotaisiin
24316: on yhteensä II.                                     jatkossa takeet siitä, että rahastojen saarnat
24317:    Asetettu työryhmä ehdottaa kyseisten rahas-      varat menevät niihin tarkoituksiin, joita varten
24318: tojen lakkauttamista ja varojen ottamista val-      ne on rahastoihin kerätty. Tässä yhteydessä on
24319: tion budjettiin, johon myös vastaavat menomo-       lisäksi korostettava öljysuojarahaston ja palo-
24320: mentit sisällytettäisiin.                           suojarahaston merkitystä.
24321:    Rahastoilla on vuosien mittaan ollut suuri          Huomiota on myös herättänyt, että rahasto-
24322: merkitys yhteiskunnalliselle toiminnalle. Erityi-   ja koskevien muutosten valmistelu on edennyt
24323: sesti öljysuojarahaston ja palosuojarahaston        suhteellisen pitkälle ilman, että kunnallisilla
24324: osalta on kyse tärkeästä ja tarpeellisesta rahoi-   keskusjärjestöillä on ollut tilaisuutta antaa
24325: tustuesta ensisijaisesti kunnille.                  asiasta lausuntoa.
24326:    Kunnaniskentässä ollaan kovasti huolestu-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24327: neita esitetyistä suunnitelmista. Rahastojen lak-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24328: kauttaminen lisäisi tukiprosessien hitautta, ja     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24329: on aihetta uskoa, että varat harkintaperus-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24330: teisiin korvauksiin vähenisivät merkittävästi.
24331: Suuremmat ja olennaisemmat ennakkokor-                        Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24332: vaukset suurien katastrofien yhteydessä käyvät             ryhtyä, jottei rahastojen lakkauttamista
24333: mahdottomiksi valtion budjettimenettelyn                   toteutettaisi erityisesti siltä osin kuin on
24334: vuoksi. Tämä voi johtaa siihen, että kunnat ja             kyse joustavan toiminnan kannalta tar-
24335: vapaaehtoisjärjestöt eivät ole kiinnostuneita              peellisista öljysuojarahastosta ja palo-
24336: suorittamaan kalliita torjuntatöitä. Suurpalo              suojarahastosta?
24337:     Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1989
24338: 
24339:          Per-Henrik Nyman              Elisabeth Rehn                 Boris Renlund
24340:          Gustav Björkstrand            Jörn Donner                    Håkan Nordman
24341:          Ingvar S. Melin               Henrik Westerlund              Henrik Lax
24342:                                       1989 vp. -      KK n:o 372                                      3
24343: 
24344: 
24345: 
24346: 
24347:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24348:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ryhmä tarkasteli siis kaikkia nykyisiä tulo- ja
24349: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         menoarvion ulkopuolisiksi rahastoiksi katsot-
24350: olette 13 päivänä kesäkuuta 1989 päivätyn             tavia rahastoja. Parhaillaan työryhmän muistio
24351: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          on lausuntokierroksella ja lausunnot on pyy-
24352: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         detty mm. kunnallisilta keskusjärjestöiltä. Lau-
24353: edustaja Nymanin ym. näin kuuluvasta kirjal-          suntojen antamisaika päättyy 15.8.1989. Tä-
24354: lisesta kysymyksestä n:o 372:                         män jälkeen tehdään eri rahastojen osalta
24355:                                                       tarvittavat jatkoselvitykset ja päätetään mah-
24356:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24357:                                                       dollisista kehittämistoimenpiteistä.
24358:        ryhtyä, jottei rahastojen lakkauttamista
24359:        toteutettaisi erityisesti siltä osin kuin on      Työryhmä on käsitellessään rahastojen ase-
24360:                                                       maa kokonaisuutena todennut mm., että rahas-
24361:        kyse joustavan toiminnan kannalta tar-
24362:                                                       to, joka on aina poikkeusjärjestely, saattaa olla
24363:        peellisista öljysuojarahastosta ja palo-
24364:                                                       hallinnollisesti budjettia joustavampi menettely,
24365:        suojarahastosta?
24366:                                                       ja sen avulla on myös helpompaa kohdentaa
24367:                                                       tiettyjä tuloja ja menoja haluttuun tarkoituk-
24368:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            seen. Eräissä tapauksissa, kuten jatkuvassa
24369: taen seuraavaa:                                       kaupankäynnissä markkinoilla, budjettisidon-
24370:    Hallitusmuodon 66 §:n 2 momentin mukaan            nainen järjestelmä olisi työläs ja epätarkoituk-
24371: on mahdollista perustaa valtion tulo- ja me-          senmukainen. Rahastomuoto ei kuitenkaan
24372: noarvion ulkopuolelle jätettävä rahasto, joka ei      välttämättä ole yksinkertaisempi ja edullisempi,
24373: ole tarkoitettu valtion vuotuisia tarpeita varten.    ja sen avulla voidaan tehdä vain vähän sellais-
24374: Tähän säännökseen perustuvia tulo- ja menoar-         ta, mikä ei soveltuisi normaaliin budjettitalou-
24375: vion ulkopuolisia rahastoja on nykyisin 13. Osa       teen.
24376: näistä on puhtaasti kirjanpidollisia, osalla toi-        Työryhmä on päätynyt siihen yleiseen näke-
24377: minta on pääasiallisesti lainojen, avustusten tai     mykseen, että olemassa olevien rahastojen säi-
24378: korvausten myöntämistä, ja osalla toiminta on         lyttäminen on tarkoituksenmukaista, jos rahas-
24379: liiketoiminnan kaltaista. Rahastojen menot oli-       tomuoto toteuttaa toiminnalliset tavoitteet ja
24380: vat vuonna 1988 4,1 mrd. mk, joka on 3,5 %            soveltuu varainhoitoperiaatteisiin ja jos erik-
24381: valtion tulo- ja menoarvion loppusummasta;            seen tehtävien selvitysten perusteella muut
24382: rahastojen oma pääoma oli yhteensä 13,0 mrd.          vaihtoehdot eivät osoittaudu paremmiksi ja
24383: mk.                                                   toteuttamiskelpoisiksi.
24384:    Tulo- ja menoarvion ulkopuolisia rahastoja            Kysymyksessä mainittujen palosuojelurahas-
24385: koskevat säännökset ja määräykset ovat hyvin          ton ja öljysuojarahaston osalta tullaan teke-
24386: hajanaisia ja osin puutteellisia. Tämän vuoksi        mään lisäselvityksiä, joita ko. työryhmäkin
24387: valtiovarainministeriö asetti työryhmän, jonka        edellytti. Jos selvitysten perusteella osoittautuu
24388: tehtävänä oli selvittää tulo- ja menoarvion           tarkoituksenmukaiseksi ryhtyä toimenpiteisiin
24389: ulkopuolisten rahastojen toiminnan perusteiden        näiden rahastojen suhteen, tullaan tekemään
24390: ja talouden ohjauksen kehittämistarvetta. Työ-        tarvittavat lainmuutosehdotukset.
24391:      Helsingissä 17 päivänä heinäkuuta 1989
24392: 
24393:                                                               Valtiovarainministeri Erkki Liikanen
24394: 4                                     1989 vp. -      KK n:o 372
24395: 
24396: 
24397: 
24398: 
24399:                               Tili Riksdagens Herr Talman
24400: 
24401:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          untanför budgeten. Som bäst är arbetsgruppens
24402: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           memorandum på remiss. Utlåtanden om det
24403: av den 13 juni 1989 tili vederbörande medlem          har begärts bl.a. från de kommunala centralor-
24404: av statsrådet översänt avskrift av följande av        ganisationerna. Tidsfristen för avgivande av
24405: riksdagsman Nyman m.fl. undertecknade                 utlåtanden utgår 15.8.1989. Därefter görs de
24406: spörsmål nr 372:                                      fortsatta utredningar som behövs för de olika
24407:                                                       fondernas del och besluts om möjliga utveck-
24408:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen
24409:                                                       lingsåtgärder.
24410:        vidta för att det ifrågavarande betänk-
24411:                                                          Arbetsgruppen har vid behandlingen av fon-
24412:        andet om eliminering av fonderna inte
24413:                                                       dernas ställning som en helhet bl.a. konstaterat
24414:        skall verkställas, särskilt till den del det
24415:                                                       att en fond, som alltid är ett undantagsarran-
24416:        är fråga om de för en flexibel stödverk-
24417:                                                       gemang, förvaltningsmässigt kan vara ett mera
24418:        samhet nödvändiga oljeskydds- och
24419:                                                       flexibelt förfarande än budgeten. Med hjälp av
24420:        brandskyddsfonderna?
24421:                                                       en fond är det också lättare att inrikta vissa
24422:                                                       inkomster och utgifter på de syften man öns-
24423:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          kar. 1 vissa fall, t.ex. i fortgående handel på
24424: samt anföra följande:                                 marknaden, skulle ett system som är bundet
24425:    Enligt 66 § 2 mom. regeringsformen är det          vid budgeten vara arbetsdrygt och oändamåls-
24426: möjligt att grunda en fond som utelämnas ur           enligt. En fond är dock inte nödvändigtvis
24427: statsförslaget och som inte är avsedd för årliga      enklare och förmånligare, och med hjälp av
24428: statsbehov. Det finns i detta nu 13 fonder, som       den kan endast föga sådant uträttas som inte
24429: i enlighet med detta stadgande står utanför           hade kunnat tillämpas i en normal budgeteko-
24430: budgeten. En del av dessa existerar enbart av         nomi.
24431: bokföringstekniska skäl, hos en del består               Arbetsgruppen har kommit fram tili det
24432: verksamheten närmast av att bevilja lån, un-          allmänna synsättet att det är ändamålsenligt att
24433: derstöd eller ersättningar och en del idkar           de existerande fonderna bibehålls om en fond
24434: affärsmässig verksamhet. Fondernas utgifter           kan förverkliga de funktionella målen och är
24435: var år 1988 4,1 mrd mark, vilket är 3,5% av           förenlig med principerna för medelsförvaltning-
24436: slutsumman i statsbudgeten. Fondernas egna            en och om andra alternativ inte genom särskilt
24437: kapital var sammanlagt 13,0 mrd mark.                 utförda utredningar visar sig vara bättre och
24438:    Stadgandena och bestämmelserna om fonder           genomförbara.
24439: som står utanför budgeten är mycket spridda              1 fråga om brandskyddsfonden och olje-
24440: och delvis bristfålliga. Därför tillsatte finans-     skyddsfonden, som nämns i spörsmålet, kom-
24441: ministeriet en arbetsgrupp, vars uppgift var att      mer tilläggsutredningar att göras, vilket den
24442: utreda behovet av att utveckla grunderna för          ovan nämnda arbetsgruppen förutsatte. Om det
24443: verksamheten och styrningen av ekonomin               på grund av utredningarna visar sig vara
24444: inom de fonder som står utanför budgeten.             ändamålsenligt att vidta åtgärder i fråga om
24445: Arbetsgruppen granskade alltså alla nuvarande         dessa fonder, kommer sådana förslag tili lag-
24446: fonder som kan anses vara fonder som står             ändringar som behövs att framläggas.
24447:     Helsingfors den 17 juli 1989
24448: 
24449:                                                                     Finansminister Erkki Liikanen
24450:                                                 1989 vp.
24451: 
24452: Kirjallinen kysymys n:o 373
24453: 
24454: 
24455: 
24456: 
24457:                                  Kauppinen ym.: Osaylioppilastutkintojen suorittamisen hyväksy-
24458:                                       misestä
24459: 
24460: 
24461:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24462:    Nopeasti muuttuvassa ja yhdentyvässä              Iinen osallistuminen, kuten esim. ammattiyhdis-
24463: maailmassa kasvaa ammatin muutoksen tarve            tystoiminta. Eteenpäin pyrkivät henkilöt luke-
24464: koko ajan. Monelle keskikoulun ja peruskou-          vat yleensä muita enemmän ja kartuttavat näin
24465: lun suorittaneelle saattaa muodostua tulppa          itselleen huomattavasti paljon laajemman yleis-
24466: jatkokoulutusmahdollisuuksille      ammatillisen     sivistyksen kuin ylioppilastutkinnon suoritta-
24467: koulutuksen jälkeen puuttuvasta ylioppilastut-       neet.
24468: kinnosta, vaikka viimeisimmät tutkinnot olisi-          Näin ollen korkeamman koulutuksen, yli-
24469: vat kuinka hyvin arvosanoin suoritetut.              opistot ja korkeakoulut mukaan lukien, pääsy-
24470:    Joillakin aloilla on mahdollista päästä hake-     vaatimuksiin voitaisiin mielestämme lisätä
24471: maan jatkokoulutuspaikkoja erillisten kiintiöi-      mahdollisuus pyrkiä opiskelemaan silloinkin,
24472: den muodossa ei-ylioppilaana. Näissä tapauk-         kun ammatillisen tutkinnon jälkeen on suori-
24473: sissa täytyy kuitenkin pysyä "samalla raiteel-       tettu kyseisen opiskelun kannalta välttämättö-
24474: la", vaihdon mahdollisuus on rajoittunut. Kui-       mät ylioppilaskirjoitusten osat.
24475: tenkaan joskus tehty uravalinta ei välttämättä          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24476: tyydytä koko elinikää. Puuttuva ylioppilastut-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24477: kinto voi olla ainoa este jatko-opiskelulle muis-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24478: sakin kuin yliopistoissa ja korkeakouluissa.         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24479:    Lukion oppiaineista on vain osa sellaisia,                    Onko Hallitus tietoinen siitä, että
24480: jotka ovat välttämättömiä jonkin jatko-opiske-                ammatillisen tutkinnon suorittaneiden
24481: lun suhteen. Kielitaito on kautta linjan yksi                 keski- tai peruskoulun käyneiden hen-
24482: tärkeä osa opiskelun jatkosujumisen kannalta.                 kilöiden ammatillinen kehittyminen on
24483: Sen sijaan matemaattisia, luonnontieteellisiä ja              rajoitettua ylioppilastutkinnon puuttu-
24484: useimpia ns. humanistisia oppiaineita tarvitaan               misen vuoksi, ja
24485: vaihtelevasti ja suunnan valinnan suhteen vali-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24486: koidusti opintosuunnan mukaan.                                ryhtyä ylioppilastutkinnon osasuoritta-
24487:    Varsin merkittävän osan muodostavat ns.                    misen mahdollistamiseksi ja saamiseksi
24488: yleissivistävät aineet. Kuitenkin ammattitutkin-              yhdistettynä ammatilliseen tutkintoon
24489: toihinkin sisältyy yleissivistävää opetusta.                  tasavertaiseksi valintaperusteeksi kor-
24490: Yleissivistystä lisääviä ovat myös elämänkoke-                keamman asteen koulutukseen yliopis-
24491: mus, työssä oleminen ja erilainen yhteiskunnal-               tot ja korkeakoulut mukaan lukien?
24492:     Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1989
24493: 
24494:           Riitta Kauppinen             Tellervo Renko                  Jukka Vihriälä
24495:           Sirkka-Liisa Anttila         Esko Jokiniemi                  Annikki Koistinen
24496:           Sulo Aittaniemi              Pauli Saapunki                  Urpo Leppänen
24497:           Erkki Pulliainen             Heikki Rinne                    Raimo Vuoristo
24498:           Jukka Roos                   Jorma Fred                      Jukka Gustafsson
24499:           Matti Vähänäkki              Claes Andersson                 Eero Paloheimo
24500:           Raila Aho                    Marja-Liisa Löyttyjärvi         Ensia Laine
24501:           Anna-Liisa Jokinen           Jouni Backman                   Antero Kekkonen
24502: 
24503: 2900100
24504: 2                               1989 vp. -   KK n:o 373
24505: 
24506:     Sinikka Mönkäre               Ilkka Joenpalo            Jorma Huuhtanen
24507:     Johannes Virolainen           Eino Siuruainen           Juho Sillanpää
24508:     Esko Almgren                  Pirkko Ikonen             Marita Jurva
24509:     Pekka Leppänen                Pentti Kettunen           Sakari Valli
24510:     Anneli Taina                  Heikki A. Ollila          Kalevi Lamminen
24511:                Tapio Holvitie                        Tauno Valo
24512:                                     1989 vp. -     KK n:o 373                                      3
24513: 
24514: 
24515: 
24516: 
24517:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24518:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      vähintään kolmessa reaalikokeen aineryhmäs-
24519: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      sä.
24520: olette 13 päivänä kesäkuuta 1989 päivätyn             Mainittuja kouluasteen ammatillisen koulu-
24521: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       tuksen ohella edellytettyjä lisäopintoja ei vaa-
24522: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      dita kuitenkaan henkilöltä, joka on ylioppilas-
24523: edustaja Riitta Kauppisen ym. näin kuuluvasta      tutkintoon ilmoittautuessaan täyttänyt 30 vuot-
24524: kirjallisesta kysymyksestä n:o 373:                ta. Edelleen päätöksen mukaan ammatilliseen
24525:                                                    koulutukseen sisältyvät vastaavat oppiaineet
24526:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että
24527:        ammatillisen tutkinnon suorittaneiden       saa lukea hyväkseen siten, että niiden katso-
24528:                                                    taan vastaavan lukion alimman vuosiluokan
24529:        keski- tai peruskoulun käyneiden hen-
24530:                                                    oppimääriä. Lukion, iltalukion tai lukion ilta-
24531:        kilöiden ammatillinen kehittyminen on
24532:                                                    linjan rehtori voi lisäksi myöntää oppilaalle
24533:        rajoitettua ylioppilastutkinnuo puuttu-
24534:        misen vuoksi, ja                            oikeuden lukea hyväkseen muitakin opintoja
24535:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     tai muulla tavalla hankkimiaan tietoja ja tai-
24536:        ryhtyä ylioppilastutkinnon osasuoritta-     toja.
24537:        misen mahdollistamiseksi ja saamiseksi         Ylioppilastutkintolautakunta voi päätöksen
24538:                                                    (75/89) 4 §:n nojalla oikeuttaa erityisestä syystä
24539:        yhdistettynä ammatilliseen tutkintoon
24540:                                                    henkilön, joka on suorittanut muutakin kuin
24541:        tasavertaiseksi valintaperusteeksi kor-
24542:                                                    edellä tarkoitettua koulutusta vähintään kaksi
24543:        keamman asteen koulutukseen yliopis-
24544:        tot ja korkeakoulut mukaan lukien?          vuotta, osallistumaan ylioppilastutkintoon.
24545:                                                    Poikkeuslupa on myönnetty muun muassa hen-
24546:                                                    kilöille, jotka ovat suorittaneet ns. vanhan
24547:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         kouluasteen ammatillisen koulutuksen. Voidak-
24548: taen seuraavaa:                                    seen osallistua ylioppilastutkintoon tulee hen-
24549:    Oikeudesta suorittaa yksityisoppilaana yliop-   kilön suorittaa kuitenkin hänelle mahdollisesti
24550: pilastutkinto tai siihen kuuluva erillinen koe     määrättävät IisäopinnoL
24551: säädetään ylioppilastutkinnosta annetun ase-          Korkeakouluopiskelijoiden valinnassa on vii-
24552: tuksen (415/79) 11 §:ssä. Tarkemmat määräyk-       me vuosina kiinnitetty erityistä huomiota yliop-
24553: set asiasta sisältyvät mainitun säännöksen no-     pilastutkintoa suorittamattomien hakijoiden
24554: jalla opetusministeriön 10.11.1987 antamaan        asemaan. Korkeakoululaitoksen kehittämis-
24555: päätökseen (833/87). Päätöksen mukaan yliop-       suunnitelman mukaan ylioppilastutkintoa suo-
24556: pilastutkintoon tai siihen kuuluvaan erilliseen    rittamattomien osuuden tulisi olla 5-15 pro-
24557: kokeeseen on oikeutettu osallistumaan, paitsi      senttia uusien opiskelijoiden määrästä eri kou-
24558: lukion oppimäärän suorittanut, myös henkilö,       lutusaloilla. Käytännössä ylioppilastutkintoa
24559: joka on suorittanut keskiasteen koulutuksen        suorittamattomien osuus on jäänyt huomatta-
24560: kehittämisestä annetussa laissa (474/78) tarkoi-   vasti pienemmäksi. Tämä johtuu lähinnä lukio-
24561: tetun opistoasteen ammatillisen koulutuksen        opiskelun yleistymisestä ja opistotasoisen kou-
24562: tai vastaavan aikaisemman opistoasteeksi luet-     lutuksen muuttumisesta entistä suuremmassa
24563: tavan ammatillisen koulutuksen. Lisäksi yliop-     maann ylioppilastutkintoon pohjautuvaksi.
24564: pilastutkintoon on oikeutettu osallistumaan        Korkeakouluihin on vain vähän ylioppilastut-
24565: edellä mainitussa laissa tarkoitetun kouluasteen   kintoa suorittamattornia hakijoita.
24566: ammatillisen koulutuksen suorittanut henkilö,         Keskiasteen koulutuksen kehittämisestä an-
24567: kuitenkin edellyttäen, että asianomainen on        netun lain (474/78) mukaan peruskoulupohjai-
24568: suorittanut lukion toisen vuosiluokan yhteisen     sen ammatillisen koulutuksen opetussuunnitel-
24569: oppimäärän niissä lukion oppiaineissa, joihin      mat laaditaan siten, että opistoasteen tutkinto
24570: hän aikoo osallistua ylioppilastutkinnossa.        antaa saman kelpoisuuden kuin ylioppilastut-
24571:  Reaalikokeeseen osallistuvalta vaaditaan, että    kinto asianomaisen alan korkeakouluopintoi-
24572:  hän on suorittanut lukion yhteisen oppimäärän     hin ja asetuksella säädettävin lisäopinnoin
24573: 4                                    1989 vp. -      KK n:o 373
24574: 
24575: muillekin aloille. Säännökset asiasta ovat opis-     väksymisen perusteista on asianomaisesta kor-
24576: toasteen tutkintojen niveltämisestä korkeakou-       keakoulusta annetussa asetuksessa säädetty.
24577: luopintoihin annetussa asetuksessa (275/84).         Yleensä asia kuuluu asetusten perusteella kor-
24578: Yleisen korkeakoulukelpoisuuden saavuttami-          keakoulujen omaan päätäntävaltaan, mutta
24579: seksi opistoasteen tutkinnon suorittaneen on         eräiden korkeakoulujen osalta perusteet mää-
24580:                                                      rää vielä nykyisin opetusministeriö asianomai-
24581: suoritettava ylioppilastutkintoon kuuluva äi-        sen korkeakoulun esityksestä. Korkeakoulukel-
24582: dinkielen koe, yksi muu ylioppilastutkintoon         poisuuden yksityiskohtainen määritteleminen
24583: pakollisena kuuluva kielikoe sekä matematii-         asetuksissa on osoittautunut työlääksi. Opetus-
24584: kan koe tai reaalikoe. Näihin kokeisiin opis-        ministeriön tarkoituksena on selvittää mahdol-
24585: toasteen suorittaneet voivat siis osallistua edel-   lisuuksia kelpoisuuden yksinkertaisempaan ja
24586: lä mainitun opetusministeriön päätöksen perus-       joustavampaan määrittelyyn.
24587: teella.                                                 Aikuisopiskelijat voivat päästä tutkintota-
24588:    Muiden ylioppilastutkintoa suorittamatto-         voitteiseen opiskeluun pohjakoulutuksesta riip-
24589: mien kuin opistoasteen tutkinnon suorittanei-        pumatta avoimen korkeakouluopetuksen kaut-
24590: den osalta noudatetaan, mitä opiskelijaksi hy-       ta.
24591: 
24592:      Helsingissä 31 päivänä heinäkuuta 1989
24593: 
24594:                                                                Opetusministeri Christoffer Taxell
24595:                                     1989 vp. -     KK n:o 373                                     5
24596: 
24597: 
24598: 
24599: 
24600:                                                                                         <
24601:                                                                                          \:
24602:                              Tili Riksdagens Herr Talman
24603:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       av en person som då han anmäler sig tili
24604: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        studentexamen har fyllt 30 år. Vidare får enligt
24605: av den 13 juni 1989 tili vederbörande medlem       beslutet de motsvarande läroämnen som ingår
24606: av statsrådet översänt avskrift av följande av     i den fullgjorda yrkesutbildningen räknas tili
24607: riksdagsman Riitta Kauppinen m.fl. underteck-      godo, så att de anses motsvara lärokursen i
24608: nade spörsmål nr 373:                              gymnasiets lägsta årskurs. Rektor vid ett gym-
24609:                                                    nasium, kvällsgymnasium eller ett gymnasiums
24610:           Är Regeringen medveten om att den
24611:        yrkesinriktade utvecklingen hos de per-     kvällslinje kan dessutom bevilja eleven rätt att
24612:        soner som avlagt yrkesexamen baserad        få räkna sig tili godo andra studier eller
24613:        på mellan- eller grundskolan begränsas      kunskaper och färdigheter som han har inhäm-
24614:                                                    tat på annat sätt.
24615:        på grund av att studentexamen saknas,
24616:                                                       Studentexamensnämnden kan med stöd av
24617:        och
24618:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     4 § beslutet (75/89) av särskilda skäl bevilja en
24619:                                                    person, som har fullgjort annan utbildning än
24620:        ta för att göra det möjligt att avlägga
24621:        ett tili studentexamen hörande enskilt      vad som avses ovan under minst två år, rätt att
24622:        prov och få det förenat med en yrkes-       delta i studentexamen. Undantagstillsånd har
24623:        examen som en jämlik urvalsgrund för        beviljats bl.a. sådana personer som har slutfört
24624:        utbildning på högre nivå, medräknat         den s.k. äldre yrkesutbildningen på skolnivå.
24625:        universiteten och högskolorna?              För att kunna delta i studentexamen skall
24626:                                                    personen dock slutföra de tilläggsstudier som
24627:                                                    eventuellt åläggs honom.
24628:   Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt
24629:                                                       Vid antagningen av högskolestuderande har
24630: följande:                                          det under de senaste åren fåsts speciell upp-
24631:    Om rätten att som privatelev avlägga student-   märksamhet vid ställningen för de sökande
24632: examen eller därtill hörande enskilt prov stad-    som inte avlagt studentexamen. Enligt utveck-
24633: gas i 11 § förordningen angående studentexa-       lingsplanen för högskoleväsendet bör andelen
24634: men (415/79). Närmare stadgande om frågan          sådana som inte avlagt studentexamen vara 5-
24635: ingår     i   undervisningsministeriets   beslut   15 procent av antalet nya studerande inom
24636: 10.11.1987 (833/87) som utfårdats med stöd av      olika utbildningsområden. I praktiken har an-
24637: nämnda stadgande. Enligt beslutet har, utöver      delen som inte avlagt studentexamen förblivit
24638: den som har fullgjort gymnasiets lärokurs,         betydligt mindre. Detta beror närmast på att
24639: också den rätt att delta i studentexamen eller     gymnasiestudier blivit allt vanligare och att
24640: ett tili studentexamen hörande enskilt prov,       utbildningen på institutsnivå i allt högre grad
24641: som slutfört yrkesutbildning på institutnivå       baserat sig på studentexamen. Till högskolorna
24642: enligt lagen om utvecklande av utbildningen på     finns det endast ett fåtal sökande som inte har
24643: mellanstadiet (474/78) eller yrkesutbildning på    avlagt studentexamen.
24644: motsvarande tidigare institutsnivå. Rätt att          Enligt lagen om utvecklande av utbildningen
24645: delta i studentexamen har också den som har        på mellanstadiet (474/78) skallläroplanerna för
24646: slutfört sådan yrkesutbildning på skolnivå som     den grundskolebaserade yrkesutbildningen
24647: avses i nämnda 1ag, förutsatt att han dessutom     uppgöras så att en examen på institutsnivå ger
24648: har fullgjort den gemensamma lärokursen för        samma behörighet för högskolestudier på ve-
24649: gymnasiets andra årskurs i de av gymnasiets        derbörande område som studentexamen och
24650: läroämnen i vilka han ämnar delta i student-       genom tilläggsstudier som stadgas genom för-
24651: examen. Den som deltar i realprovet skall ha       ordning även på andra områden. Bestämmel-
24652: fullgjort den gemensamma lärokursen för gym-       serna om denna fråga ingår i förordningen om
24653: nasiet i minst tre av realprovets ämnesgrupper.    samordning av examina på institutsnivå med
24654:    Vid sidan av nämnda yrkesutbildning på          högskolestudier (275/84). För att uppnå allmän
24655: skolnivå krävs dessa tilläggsstudier dock inte     behörighet för högskolestudier skall den som
24656: 6                                  1989 vp. -    KK n:o 373
24657: 
24658: avlagt institutsexamen avlägga modersmålspro-    ningarna, tili högskolornas egen beslutanderätt,
24659: vet som hör tili studentexamen, ett annat prov   men vid vissa högsko1or fastställs grunderna
24660: i främmande språk som hör tili studentexamen     ännu av undervisningsministeriet på föredrag-
24661: samt matematik- eller realprovet. I dessa prov   ning av vederbörande högskola. Det har visat
24662: kan den som avlagt institutsexamen delta på      sig mödosamt att detaljerat fastställa högsko-
24663:                                                  lebehörigheten i förordningarna. Undervisnings-
24664: grundval av det ovan nämnda undervisnings-       ministeriets avsikt är att utreda möjligheterna
24665: ministeriets beslut.                             att på ett enklare och smidigare sätt fastställa
24666:    Vad de övriga beträffar, som inte avlagt      behörigheten.
24667: studentexamen, iakttas vad som stadgas i för-       Vuxenstuderande kan få inträde tili studier
24668: ordningen om vederbörande högskola angåen-       som syftar tili en examen oberoende av grund-
24669: de grunderna för antagning tili studerande. I    utbildning genom den öppna högskoleundervis-
24670: allmänhet hör frågan, utgående från förord-      ningen.
24671:     Helsingfors den 31 juli 1989
24672: 
24673:                                                     Undervisningsminister Christoffer Taxell
24674:                                               1989 vp.
24675: 
24676: Kirjallinen kysymys n:o 374
24677: 
24678: 
24679: 
24680: 
24681:                                  J. Roos ym.: Lounais-Suomen postinlajitlelun keskittämisestä
24682:                                     Turkuun
24683: 
24684: 
24685:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24686:    Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan      työntekijäjärjestöt saivat tietää hankkeesta hy-
24687: Turkuun on valmistumassa Muhkulan posti-            vin myöhäisessä vaiheessa. Näin oleellisista
24688: keskus, johon on suunniteltu keskitettäväksi        muutoksista tulee neuvotella yhteistoimintalain
24689: koko Lounais-Suomen postinlajittelu. Salon ja       mukaisessa hengessä hyvissä ajoin etukäteen.
24690: Rauman postinlajittelu on suunniteltu lopetet-      Lajittelun keskittäminen Turkuun aiheuttaisi
24691: tavaksi.                                            lisäksi Rauman ja Salon seuduilla työllisyyson-
24692:    Postinlajittelun keskittäminen Turkuun ai-       gelmia.
24693: heuttaisi alueen väestölle ja yrityksille selvää       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24694: postipalveluiden heikentymistä mm. postin ku-       tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
24695: lun hidastumisena mainituilla talousalueilla.       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24696: Toimenpiteiden kohteeksi joutuisi jo Salon          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24697: alueen kunnissa noin 35 000 asukasta.
24698:    On ymmärrettävää, että asukkaat pitävät                    Onko Hallitus tietoinen Posti- ja te-
24699: tällaisia suunnitelmia käsittämättöminä. Pe-               lelaitoksen suunnitelmista keskittää
24700: riaatteessa ei voida hyväksyä sitä, että luonnol-          Lounais-Suomen postinlajittelu Tur-
24701: lisena pidettyä tiedonkulkua vaikeutetaan ja jo            kuun, ja
24702: vuosikymmeniä sitten saavutettua palvelutasoa                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24703: kansalaisia kuulematta heikennetään.                       ryhtyä postipalveluiden edelleen turvaa-
24704:    Arveluttavaa ratkaisussa on myös se, että               miseksi Salon ja Rauman seuduilla?
24705:     Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1989
24706: 
24707:           Jukka Roos               Sauli Niinistö                   Heikki Rinne
24708:                     Raimo Vuoristo                           Timo Roos
24709: 
24710: 
24711: 
24712: 
24713: 2900IOD
24714: 2                                      1989 vp. -      KK n:o 374
24715: 
24716: 
24717: 
24718: 
24719:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24720:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         lisää tuntuvasti käsittelykapasiteettia Turussa,
24721: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          jolloin myös tähän asti Raumalla ja Salossa
24722: olette 13 päivänä kesäkuuta 1989 päivätyn              hoidettuja terminaalitoimintoja voidaan siirtää
24723: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Turkuun.
24724: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-             Lounais-Suomen postipiirissä on valmisteltu
24725: edustaja J. Roosin ym. näin kuuluvasta kirjal-         uuden postikeskuksen käyttöönotosta johtuvia
24726: lisesta kysymyksestä n:o 374:                          muutoksia työryhmässä, jossa keskeiset henki-
24727:                                                        löjärjestöt olivat edustettuina. Elokuussa 1987
24728:            Onko Hallitus tietoinen Posti- ja te-       valmistuneessa suunnitelmassa työryhmä esitti
24729:         lelaitoksen suunnitelmista keskittää           kolme vaihtoehtoa Rauman ja Salon terminaa-
24730:         Lounais-Suomen postinlajittelu Tur-            lien käsittelytoimintojen järjestämiseksi, sekä
24731:         kuun, ja                                       suositteli kustannus- ja resurssikysymysten sel-
24732:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        vittämistä ennen ratkaisujen tekoa.
24733:         ryhtyä postipalveluiden edelleen turvaa-          Lounais-Suomen postipiiri on ilmoittanut
24734:         miseksi Salon ja Rauman seuduilla?             suosittelevansa Rauman ja Salon lähtevän ja
24735:                                                        saapuvan postin käsittelyn siirtämistä Tur-
24736:                                                        kuun, kuitenkin siten, että postialueet suoritta-
24737:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
24738:                                                        vat jakelu- ja keruukuljetuksia paikalliskulje-
24739: vasti seuraavaa:
24740:                                                        tuksina. Postipiiri asetti kuluvan vuoden tou-
24741:    Posti- ja telelaitoksen lajittelukeskusjärjestel-   kokuussa jatkotyöryhmän selvittämään asiaa
24742: mällä pyritään turvaamaan postinkulun nopeus           edelleen. Työryhmä, jossa henkilöstön edusta-
24743: ja varmuus. Kun postinkäsittely ja -kuljetukset        jat luonnollisesti ovat mukana, aloittaa työnsä
24744: keskitetään      tarkoituksenmukaisesti,     muun      elokuussa 1989. Päätökset Rauman ja Salon
24745: muassa koneellinen lajittelu tulee mahdollisek-        postinkäsittelyyn mahdollisesti tulevista muu-
24746: si. Lajittelukeskuksia on tällä hetkellä kaik-         toksista pyritään tekemään pian tämän jälkeen.
24747: kiaan 24. Niistä kolme on Lounais-Suomen                  Turun uuden postikeskuksen käyttöönotolla
24748: postipiirin alueella Turussa, Porissa ja Forssas-      turvataan postinkulun nopeus- ja varmuusta-
24749: sa.                                                    voitteet. Rauman ja Salon postinkäsittelyn
24750:    Rauman ja Salon postialuekonttorit kuulu-           mahdolliset muutokset toteutetaan siten, että
24751: vat Turun lajittelukeskusalueeseen. Toimipai-          näiden talousalueiden väestön ja yritysten pal-
24752: kat ovat tähän asti olleet niin sanottuja pos-         velutaso säilyy vähintäänkin ennallaan.
24753: tinkäsittelyterminaaleja. Ne ovat käsitelleet lä-         Rauman ja Salon postialueiden henkilöstölle
24754: hialueensa postia muita postialuekonttoreita           suunniteltujen muutosten vaikutukset ovat vä-
24755: laajemmin. Tämä on johtunut postin kuljetus-           häiset. Pysyvässä palvelussuhteessa olevia ei
24756: tilanteesta sekä siitä, että Turun lajittelukes-       irtisanota, eikä ketään siirretä toiselle paikka-
24757: kuksen kapasiteetti ei ole riittänyt. Posti- ja        kunnalle suostumuksettaan. Joidenkin henki-
24758: telelaitos ei ole voinut palvelutasoa heikentä-        löiden tehtävät saattavat muuttua, mutta täl-
24759: mättä keskittää kaikkea alueelle tarkoitettua          löinkin työntekijöiden kiinteä palkkataso säilyy
24760: postinkäsittelyä Turkuun.                              ennallaan.
24761:    Heinäkuussa 1989 Turkuun on valmistunut                Edellä esitetyn perusteella hallitus katsoo,
24762: uusi lajittelukeskus. Turun postikeskuksessa           etteivät Posti- ja telelaitoksen suunnitelmat
24763: käytetään hyväksi nykyaikaisia postinkäsittely-        vaaranna postipalveluita Salon ja Rauman
24764: laitteita. Täydessä valmiudessaan uusi keskus          seuduilla.
24765:      Helsingissä 18 päivänä heinäkuuta 1989
24766: 
24767:                                                                  Liikenneministeri Pekka Vennamo
24768:                                       1989 vp. -      KK n:o 374                                    3
24769: 
24770: 
24771: 
24772: 
24773:                                Tili Riksdagens Herr Talman
24774: 
24775:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          minalfunktioner som hittills skötts i Raumo
24776: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           och Salo kan flyttas tili Åbo.
24777: av den 13 juni tili vederbörande medlem av               1 sydvästra Finlands postdistrikt har i en
24778: statsrådet översänt avskrift av följande av           arbetsgrupp, där de centrala personalorganisa-
24779: riksdagsman J. Roos m.fl. undertecknade               tionerna varit representerade, förberetts de
24780: spörsmål nr 374:                                      ändringar som föranleds av att den nya post-
24781:                                                       terminalen tas i bruk. 1 planen, som blev klar
24782:           Är Regeringen medveten om Post-             i augusti 1987, föreslog arbetsgruppen tre
24783:        och televerkets planer att centralisera        alternativ för organisering av hanteringsfunk-
24784:        J:>OStsorteringen i sydvästra Finland tili     tionerna vid terminalerna i Raumo och Salo
24785:        Äbo och                                        samt rekommenderade att kostnads- och re-
24786:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        sursfrågorna utreds innan beslut fattas.
24787:        ta för att posttjänsterna i fortsättningen        Sydvästra Finlands postdistrikt har uppgett
24788:        tryggas i trakterna av Salo och Raumo?         att det rekommenderar att hanteringen av
24789:                                                       Raumos och Salos avgående och inkommande
24790:                                                       post flyttas tili Åbo, dock så att postområdena
24791:   Såsom svar på detta spörsmål för jag vörd-          utför utdelnings- och insamlingstransporter
24792: samt anföra följande:                                 som lokaltransporter. Postdistriktet tillsatte i
24793:    Syftet med Post- och televerkets system med        maj i år en ny arbetsgrupp för att fortsätta
24794: sorteringscentraler är att trygga postgångens         utredningen av ärendet. Arbetsgruppen, vari
24795: snabbhet och säkerhet. Då hanteringen och             personalens representanter naturligtvis är med,
24796: transporten av posten centraliseras ändamåls-         inleder sitt arbete i augusti 1989. Besluten om
24797: enligt blir bl.a. maskineli sortering möjlig. Det     möjliga kommande ändringar i posthantering-
24798: finns i detta nu sammanlagt 24 sorteringscen-         en i Raumo och Salo fattas så snart som
24799: traler. Av dem finns tre inom sydvästra Fin-          möjligt därefter.
24800: lands postdistrikt i Åbo, Björneborg och Fors-           Genom att den nya postterminalen i Åbo tas
24801: sa.                                                   i bruk tryggas målen ifråga om posthantering-
24802:    Postområdeskontoren i Raumo och Salo               ens snabbhet och säkerhet. De möjliga ändring-
24803: tilihör sorteringscentralens i Åbo område. Post-      arna i posthanteringen i Raumo och Salo
24804: anstalterna har hittills varit så kaliade post-       genomförs så att betjäningsnivån för befolk-
24805: hanteringsterminaler. De har behandlat posten         ningen och företagen inom detta ekonomiom-
24806: i sitt närområde i vidare omfattning än andra         råde åtminstone bibehålls oförändrade.
24807: postområdeskontor. Det har berott på postens             För personalen inom Raumo och Salo post-
24808: transportsituation samt på att kapaciteten hos        områden har de planerade ändringarna obetyd-
24809: sorteringscentralen i Åbo har varit otiliräcklig.     liga verkningar. De fast anstälida sägs inte upp
24810: Post- och televerket har inte utan att betjänings-    och ingen förflyttas utan sitt medgivande tili
24811: nivån försämrats kunnat centralisera ali för          annan ort. Några personers uppgifter kan
24812: området ämnad posthantering tili Åbo.                 komma att ändras, men även då bibehålis
24813:    1 juli 1989 färdigstälides en ny postsorterings-   arbetstagarnas fasta lönenivå.
24814: central i Åbo. 1 postterminalen i Åbo utnyttjas          På grund av det ovan anförda anser rege-
24815: moderna posthanteringsapparater. I sin fulla          ringen att Post- och televerkets planer inte
24816: beredskap ökar den nya terminalen avsevärt            äventyrar posttjänsterna i trakterna kring Salo
24817: hanteringskapaciteten i Åbo, då också de ter-         och Raumo.
24818:      Helsingfors den 18 juli 1989
24819: 
24820:                                                                    Trafikminister Pekka Vennamo
24821:                                               1989 vp.
24822: 
24823: Kirjallinen kysymys n:o 375
24824: 
24825: 
24826: 
24827: 
24828:                                  Kokko ym.: Toimenpiteistä Kymen läänin kehityksen turvaami-
24829:                                      seksi
24830: 
24831: 
24832:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24833:    Eduskunnan kevätistuntokauden aikana on          maan, niin jatkukoon se sitten voimakkaana.
24834: sisäasiainministeriön toimesta julkaistu luonnos    Aluepoliittinen lainsäädäntö edellyttäisi toisen-
24835: väestö- ja työpaikkasuunnitteeksi vuoteen 2000      laista lähestymistä asiaan.
24836: saakka. Suunnitteen laadinta perustuu lakiin           Suunnitteita laadittaessa ja hyväksyttäessä
24837: aluepolitiikasta. Suunnitteen laadinnassa tar-      tulee kuitenkin aluepolitiikan periaatteista ja
24838: koituksena on, että eri hallinnonalojen alueel-     tavoitteista pitää kiinni ja esittää tehokkaampia
24839: lisessa suunnittelussa voidaan käyttää mitoitus-    keinoja Kymen läänin väestön vähenemisen
24840: perusteina tehtyä väestöarviota. Väestö- ja työ-    pysäyttämiseksi. Kymen lääni tarjoaa riittäväs-
24841: paikkasuunnite on tarkoitettu myös aluepoliit-      ti hyviä mahdollisuuksia esimerkiksi pääkau-
24842: tisen suunnittelun välineeksi. Suunniteluonnok-     punkiseudun kasvupaineiden purkamisen koh-
24843: sessa esitetään kaksi laskelmaa läänittäisestä      dealueena. Tällä keinolla on mahdollista edis-
24844: työllisyys-, työvoima- ja väestökehityksestä        tää sekä Kymen läänin kehitystä että pääkau-
24845: vuoteen 2000 saakka. Toinen laskelma on             punkiseudun vaikeiden ongelmien helpottamis-
24846: kolmen prosentin vuosittaista talouskasvua          ta.
24847: edellyttävä trendilaskelma, jonka arvioidaan           Sisäasiainministeriön väestösuunnite-ehdotus
24848: toteutuvan nykyisillä aluepoliittisilla toimenpi-   ei anna edes toiveita käännöksestä parempaan
24849: teillä. Tämän lisäksi suunniteluonnoksessa esi-     suuntaan, sillä sen mukaan läänin väkiluku
24850: tetään suunnitelaskelma, johon päädyttäisiin        vähenisi voimakkaasti. Samalla suunnitteessa
24851: eri alueiden tasapainoista kehitystä aluepoliit-    leimataan Kymen lääni jatkuvasti taantuvaksi
24852: tisin toimenpitein tehostamalla.                    alueeksi. Tämä on pahasti ristiriidassa tasapai-
24853:    Kymen läänin väkiluku on vähentynyt viime        noisen alueellisen kehityksen periaatteiden
24854: vuosina voimakkaammin kuin minkään muun             kanssa. Suunnite ei ota huomioon niitä kehit-
24855: läänin ja kehitys on jatkunut samansuuntaisena      tämistoimenpiteitä, joita jo aikaisemman suun-
24856: vastoin aluelainsäädännön tavoitteita. Valtio-      nitteen pohjalta on aloitettu tai joita on suun-
24857: neuvoston päätöksessä viimekertaisesta väestö-      nitteilla, eikä niitä mahdollisuuksia, joita läänin
24858: ja työpaikkasuunnitteesta korostettiin suunnit-     kehittämiseksi yleisemminkin on olemassa. Täl-
24859: teen toteutumisen edellytyksenä pyrkimystä eri-     laisia kehittämistoimenpiteitä ja mahdollisuuk-
24860: tyisesti Kymen läänin väestön vähenemisen           sia Kymen läänin hyväksi ovat mm. Kymi-
24861: hidastamiseen tehostamalla alue- ja teollisuus-     neuvottelukunnan toimenpide-esitysten toteut-
24862: poliittisia sekä muita toimenpiteitä läänin työl-   taminen, Neuvostoliiton rajantakaiset hank-
24863: lisyyden lisäämiseksi ja elinkeinorakenteen mo-     keet, voimakas metsäteollisuuden investointi-
24864: nipuolistamiseksi.                                  toiminta läänissä, alueellisen omaehtoisen ke-
24865:    Aluepoliittiset toimenpiteet eivät kuitenkaan    hittämistoiminnan ja aloitteellisuuden viriä-
24866: ole vielä kyenneet riittävästi vaikuttamaan Ky-     minen. Lisäksi vireillä on useita hankkeita
24867: men läänin myönteisen kehityksen hyväksi.           tuotanto- ja elinkeinorakenteen monipuolista-
24868: Nyt uuden suunniteluonnoksen kohdalla sisä-         miseksi. Jo nämä toimenpiteet käytettävissä
24869:  asiainministeriö näyttää lähtevän Kymen lää-       olevien muiden toimenpiteiden kanssa tuotta-
24870:  niä koskevassa suunnite-ehdotuksessaan siitä,      vat hyvin todennäköisesti hyviä tuloksia suun-
24871: että koska tavoitteita ei ole saavutettu, niistä    nittelukaudella ja luovat uskoa läänin kehittä-
24872:  voidaan luopua. Toisin sanoen ministeriössä        mistyön onnistumiseen. Sanottu sisältää tietysti
24873:  ajatellaan, että koska Kymen läänin väestön        ajatuksen aluepoliittisten toimenpiteiden tuntu-
24874:  vähenemistä ei ole saatu oleellisesti hidastu-     vasta tehostamisesta.
24875: 
24876: 2900100
24877: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 375
24878: 
24879:    Edellä esitetyistä syistä oudoksuttaa laadittu   siin selvästi myönteisempään suuntaan, mikä
24880: luonnos väestö- ja työpaikkasuunnitteeksi.          edellyttää samalla tehostettuja toimenpiteitä
24881: Suunnitteen tietoja on julkaistu laajalti lehdis-   väestön ja työpaikkojen vähenemisen pysäyttä-
24882: tössä, mikä osaltaan vaikeuttaa Kymen läänin        miseksi.
24883: kehittämispyrkimyksiä. Erityisesti suunnittees-        Se työ, mitä läänissä on viime aikoina tehty
24884: sa herättävät ihmetystä väestön vähenemistä         tuotanto- ja elinkeinorakenteen monipuolista-
24885: koskevat laskelmat. Esimerkiksi Vaasan läänis-      miseksi, tuottaa erittäin suurella todennäköi-
24886: sä trendilaskelman mukainen väkiluvun vähe-         syydellä tuloksia suunnitekauden aikana, joten
24887: neminen ajanjaksolla 1987-2000 olisi 17 000         ei ole mitään syytä hyväksyä suunnitelukujen
24888: henkilöä, mutta suunnitelaskelman mukaan vä-        mukaista tappiomielialaa, vaan jatkaa tehoste-
24889: kiluku ei laskisi yhtään. Kymen läänin kohdal-      tusti läänin omatoimista kehittämistyötä ja
24890: la taas vastaavasti trendilaskelman mukaan          vaatia valtion keskushallintoa omilla toimenpi-
24891: väki vähenisi 16 OOO:lla ja suunnitelaskelman       teillään aktiivisesti tukemaan tätä työtä. Ky-
24892: mukaankin 13 OOO:lla. Suunnitelaskelman laa-        men läänissä ei ole menetetty uskoa valoisam-
24893: tijat uskovat, että väkiluvun väheneminen voi-      paan tulevaisuuteen. Tästä syystä aluepolitii-
24894: daan pysäyttää Vaasan läänissä, mutta ei Ky-        kasta vastaavan keskushallinnonkaan ei tule
24895: men läänissä.                                       näin tehdä.
24896:    Kuten edellä on jo todettu, läänin pitkän           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24897: aikavälin kehitys näyttää valoisammalta kuin        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24898: suunnite-ehdotuksessa on ennakoitu. Yksi            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24899: osoitus tästä on se, että Tilastokeskuksen uu-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24900: simpien ennakkotietojen mukaan syntyneiden
24901:                                                                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24902: määrä on Kymen läänissä vuonna 1988 suu-
24903:                                                             ryhtyä julkistetussa vuoteen 2000 ulot-
24904: rempi kuin suunnitteessa arvioitu luku. Näin
24905:                                                             tuvassa luonnoksessa väestö- ja työ-
24906: myös luonnollisen väestönkasvun todellinen
24907:                                                             paikkasuunnitteeksi esitettyjen kielteis-
24908: luku oli vuonna 1988 selvästi pasitiivisempi
24909:                                                             ten laskelmien Kymen läänissä aiheut-
24910: kuin suunnite-ehdotuksen vastaava luku. Suun-
24911:                                                             taman entistä kielteisemmän kehityksen
24912: nite-ehdotuksen luvut kuvaavat sitä, ettei ole
24913:                                                             korjaamiseksi, ja
24914: riittävästi halukkuutta panostaa alueellisen ke-
24915:                                                                aikooko Hallitus ryhtyä voimakkai-
24916: hityksen turvaamiseen Kymen läänissä. Kymen
24917:                                                             siin aluepoliittisiin toimenpiteisiin Ky-
24918: läänin väestö- ja työpaikkasuunnitetta tulisikin
24919:                                                             men läänin kehityksen turvaamiseksi
24920: tarkistaa niin, että väestösuunnite-ehdotusta
24921:                                                             siten, että läänin väestö ja työpaikat
24922: korjattaisiin tuntuvasti ehdotettua positiivisem-
24923:                                                             eivät vähene väestö- ja työpaikkasuun-
24924: maksi ja että työpaikkasuunnitetta tarkistettai-
24925:                                                             niteluonnoksen laskelmien mukaisesti?
24926: 
24927:     Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1989
24928: 
24929:          Heikki Kokko                   Heikki Järvenpää              Jussi Ranta
24930:          Antero Kekkonen                Matti Vähänäkki               Sinikka Hurskainen-Leppänen
24931:          Kari Urpilainen                Riitta Uosukainen             Anna-Kaarina Louvo
24932:                                        1989 vp. -     KK n:o 375                                      3
24933: 
24934: 
24935: 
24936: 
24937:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24938:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ti- ja käynnistysavustusten osalta parannettiin
24939: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         merkittävästi uuden aluepoliittisen aluejaon
24940: olette 13 päivänä kesäkuuta 1989 päivätyn             tullessa voimaan vuoden 1988 alussa. Samassa
24941: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          yhteydessä Kotka nimettiin erityisalueeksi ja
24942: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         Pyhtää vuoden 1989 alussa. Rakennemuutos-
24943: edustaja Kokon ym. näin kuuluvasta kirjalli-          määrärahasta on myönnetty avustuksia Kymen
24944: sesta kysymyksestä n:o 375:                           läänissä toimivaan kahdeksaan projektiin yh-
24945:                                                       teensä 10,2 milj. mk, mikä on toiseksi eniten
24946:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24947:                                                       koko maassa.
24948:        ryhtyä julkistetussa vuoteen 2000 ulot-
24949:                                                          Luonnolliseen väestönkehitykseen on valtio-
24950:        tuvassa luonnoksessa väestö- ja työ-
24951:                                                       vallan vaikea vaikuttaa edes perhepoliittisilla
24952:        paikkasuunnitteeksi esitettyjen kielteis-
24953:                                                       toimenpiteillä. Näin on tilanne erityisesti 1990-
24954:        ten laskelmien Kymen läänissä aiheut-          luvulla, jolloin suuret ikäluokat ohittavat he-
24955:        taman entistä kielteisemmän kehityksen
24956:                                                       delmällisen kautensa, ja tilalle tulevat ikäluokat
24957:        korjaamiseksi, ja
24958:                                                       ovat paljon pienempiä. Väestörakenteellisista
24959:           aikooko Hallitus ryhtyä voimakkai-
24960:        siin aluepoliittisiin toimenpiteisiin Ky-      syistä näyttää väistämättömältä, että tulevai-
24961:                                                       suudessa kuolleiden määrä lisääntyy ja synty-
24962:        men läänin kehityksen turvaamiseksi
24963:                                                       neiden määrä pienenee koko maassa. Kymen
24964:        siten, että läänin väestö ja työpaikat
24965:                                                       läänissä luonnollinen väestönkasvu pysähtyi jo
24966:        eivät vähene väestö- ja työpaikka-
24967:                                                       1980-luvun puolivälissä läänin vanhan ikära-
24968:        suunniteluonnoksen laskelmien mukai-
24969:                                                       kenteen vuoksi.
24970:        sesti?                                            Kysymyksessä verrataan Kymen lääniä Vaa-
24971:                                                       san lääniin. Vaasan läänissä luonnollinen väes-
24972:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tönkasvu pysyy nuoren ikärakenteen ansiosta
24973: vasti seuraavaa:                                      positiivisena vielä koko 1990-luvun, vaikkakin
24974:    Valtioneuvoston 21.6.1989 hyväksymässä             laskee voimakkaasti. Kymen läänissä väestön
24975: lääneittäisessä väestö- ja työpaikkasuunnittees-      luonnollisen kasvun arvioidaan olevan tappiol-
24976: sa Kymen läänin väestösuunnite on noin 8 000          lista yli 1 000 henkeä vuosittain 1990-luvun
24977: henkeä korkeampi kuin arvioidun trendikehi-           lopulla, kun se Vaasan läänissä on positiivista
24978: tyksen mukainen väkiluku vuonna 2 000. Tämä           yli 300 henkeä vuosittain. Niinpä edes suotui-
24979: on suhteellisesti kaikkein tavoitteellisimpia lää-    sasti kehittyvä muuttoliike ei arvioiden mukaan
24980: nien väestösuunnitteista. Jotta tavoitteeseen         voi estää väestön vähenemistä Kymen läänissä
24981: päästään, on alueella kyettävä nopeisiin ja           1990-luvulla.
24982: monipuolisiin toimenpiteisiin myönteisen työ-            Kymen läänin väestösuunnitteessa muutto-
24983: paikkakehityksen saavuttamiseksi. Vasta se luo        liikkeen arvioidaan nousevan nykyisestä 1 000
24984: edellytyksiä muuttoliikkeen kääntymiselle posi-       hengen vuotuisesta tappiosta lähes 400 henkeä
24985: tiiviseksi.                                           positiiviseksi vuonna 2000. Silti väestön arvioi-
24986:    Edellisen väestö- ja työpaikkasuunnitteen yh-      daan vähenevän edelleen 700 henkeä vuodessa.
24987: teydessä valtioneuvosto päätti, että Kymen            Vaasan läänin suunnitteessa muuttotappion ar-
24988: läänissä tehostetaan alue- ja teollisuuspoliittisia   vioidaan pienenevän 1990-luvulla, mutta jää-
24989: sekä muita toimenpiteitä. Tätä varten perustet-       vän edelleen tappiolliseksi. Positiivisen luonnol-
24990: tiin Kymi-neuvottelukunta, jonka esityksistä          lisen väestönkasvun ansiosta väestö kuitenkin
24991: valtaosa on jo toteutettu. Erityistä huomiota         kasvaa Vaasan läänissä niukasti vielä 1990-
24992: on kiinnitetty yritysten osaamisen ja muiden          luvun lopulla.
24993: toimintaedellytysten parantamiseen. Muun                 Kymen läänin väestö- ja työpaikkasuunnite
24994: muassa Lappeenrannan teknillisen korkeakou-           esittää läänille mahdollisimman myönteisen,
24995: lun kasvutavoitteet on hyväksytty. Kymen lää-         mutta samalla realistisen kehitystavoitteen.
24996: nin asemaa yrityksille myönnettävien investoin-       Suunnitepäätöksen yhteydessä hallitus päätti,
24997: 4                                  1989 vp. -    KK n:o 375
24998: 
24999: että Kymen läänissä edistetään pienen ja kes-    yhteydessä hyväksytyt aluepolitiikan suuntaa-
25000: kisuuren yritystoiminnan kehitystä tehostamal-   mista koskevat päätökset ovat merkittäviä Ky-
25001: la aluepoliittisia toimenpiteitä. Myös samassa   men läänin kannalta.
25002:     Helsingissä 17 päivänä heinäkuuta 1989
25003: 
25004:                                                                    Ministeri Erkki Liikanen
25005:                                      1989 vp. -     KK n:o 375                                     5
25006: 
25007: 
25008: 
25009: 
25010:                               Tili Riksdagens Herr Talman
25011:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         andra verksamhetsförutsättningar skall förbätt-
25012: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          ras. Bl.a. har de målsättningar som angetts i
25013: av den 13 juni 1989 tili vedebörande medlem av       fråga om tillväxten för Villmanstrands tekniska
25014: statsrådet översänt avskrift av följande av          högskola biivit godkända. Vid ingången av år
25015: riksdagsman Kokko m.fl. undertecknade spörs-         1988, då den nya regionalpolitiska områdesin-
25016: mål nr 375:                                         delningen började gälla, förbättrades ställning-
25017:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           en för Kymmene Iän avsevärt då det gäller
25018:        vidta för att upphjälpa den allt mer          investerings- och etableringsbidrag, som skall
25019:        negativa utvecklingen i Kymmene Iän,          beviljas företagen. I detta sammanhang utsågs
25020:        viiken de negativa uträkningar åstad-         Kotka tili specialområde och Pyttis biev spe-
25021:        kommit som framförts i det publicerade       cialområde vid ingången av år 1989. Av ansla-
25022:        utkastet tili befolknings- och arbets-       get för strukturförändringar har sammanlagt
25023:        platsplaneringstal som gäller fram till år    10,2 milj.mk beviijats för åtta projekt i Kym-
25024:        2000, och                                    mene Iän. Denna summa är tillsvidare den näst
25025:           ämnar Regeringen vidta kraftfulla         största i hela landet.
25026:        regionalpolitiska åtgärder för att trygga        Det bereder svårigheter för statsmakten att
25027:        utvecklingen i Kymmene Iän så att            ens genom familjepolitiska åtgärder inverka på
25028:        länets befolkning och arbetsplatserna i      den naturliga befolkningsutvecklingen. Detta
25029:        länet inte sjunker i antal på det sätt som   kommer att vara situationen speciellt på 1990-
25030:        beräknats i utkastet tili befolknings-       talet då de stora åldersklassernas fruktbarhets-
25031:        och arbetsplatsplaneringstal?                tid är förbi och de ersättande åldersklasserna är
25032:                                                     mycket mindre. Det verkar av befolknings-
25033:                                                     strukturella orsaker vara ofrånkomligt att an-
25034:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
25035: samt anföra följande:                               talet av dem som dör biir större och antalet av
25036:                                                     den som föds mindre i hela landet. I Kymmene
25037:    I det länsvis uppgjorda befolknings- och         Iän stannade den naturliga folkökningen upp
25038: arbetsplatsplaneringstalet, som statsrådet god-     redan i mitten av 1980-talet tili följd av att
25039: kände 21.6.1989, omfattar befolkningsplane-         åldersstrukturen domineras av äldre årgångar.
25040: ringstalet för Kymmene Iän ca 8 800 personer           1 spörsmålet jämförs Kymmene Iän med
25041: mer än befolkningssiffran år 2000 eniigt den        Vasa Iän. 1 Vasa Iän kommer den naturliga
25042: uppskattade trendutvecklingen. Detta befol-         befolkningstillväxten tack vare att yngre år-
25043: ninskplaneringstai är det förhållandevis mest       gångar mera påverkar åldersstrukturen att vara
25044: målinriktade av alla befoikningsplaneringstal.      positiv ännu under hela 1990-talet, en kraftig
25045:    För att måisättningen skall uppnås bör           nedgång till trots. Den naturliga folkökningen
25046: snabba och mångsidiga åtgärder kunna vidtas         i Kymmene Iän beräknas uppvisa ett under-
25047: för att en positiv arbetspiatsutveckiing skall      skott på över 1 000 personer årligen i slutet av
25048: åstadkommas. Först detta skapar förutsätt-          1990-talet då tillväxten i Vasa Iän ger ett
25049: ningar för att flyttningsröreisen skall bli posi-   överskott på över 300 personer årligen. Med
25050: tiv.                                                anledning av detta kan enligt uppskattning inte
25051:    Statsrådet beslöt i samband med det tidigare     ens en gynnsam flyttningsrörelse hindra en
25052: befolknings- och arbetsplatsplaneringstalet att     minskning av befolkningen i Kymmene Iän
25053: regional- och industripolitiska åtgärder samt       under 1990-talet.
25054: andra åtgärder i större utsträcknings än tidiga-       1 folkplaneringstalet för Kymmene Iän upp-
25055: re skall vidtas i Kymmene Iän. För detta            skattas flyttningsrörelsen åstadkomma att det
25056: ändamål tilisattes Kymmene delegationen. Av         nuvarande underskottet på 1 000 personer ned-
25057: de förslag som delegationen framkommit med          går tili ca 400 personer år 2000. Likväl beräk-
25058: har största delen redan förverkligats. Särskild     nar man att befolkningen kommer att minska
25059: vikt har fästs vid att företagens kunnande och      med 700 personer om året. 1 folkplaneringstalet
25060: 6                                    1989 vp. -     KK n:o 375
25061: 
25062: för Vasa län beräknas folkökningen avta under       samma gång är realistiskt. 1 samband med att
25063: 1990-talet, men trots detta förblir utvecklingen    beslutet om planeringstalet fattades beslöt re-
25064: negativ. Tack vare en positiv naturlig folkök-      geringen att företagsverksamheten i liten och
25065: ning kommer befolkningen i Vasa län i slutet        medelstor skala i Kymmene län skall främjas
25066: av 1990-talet dock att öka en aning till antalet.   genom att de regionalpolitiska åtgärderna ef-
25067:    Befolknings- och arbetsplatsplaneringstalet      fektiveras. Ä ven de beslut om regionalpoliti-
25068: för Kymmene län ger länet ett så positivt mål       kens inriktning vilka samtidigt godkändes är
25069: för utvecklingen som möjligt medan det på           väsentliga för Kymmene län.
25070: 
25071:     Helsingfors den 17 juli 1989
25072: 
25073:                                                                         Minister Erkki Liikanen
25074:                                               1989 vp.
25075: 
25076: Kirjallinen kysymys n:o 376
25077: 
25078: 
25079: 
25080: 
25081:                                  Vihriälä ym.: Ammattimaisen kuorma-autoliikenteen liikenne-
25082:                                       lupien myöntämisperusteista
25083: 
25084: 
25085:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25086:    Voimassa olevien säännösten mukaan moot-         Edes EY:n kansainvälistä liikennettä varten
25087: toriajoneuvoliikenteen harjoittamiseen tarvi-       laadittujen direktiivien noudattamista ei vaadi-
25088: taan liikennelupa. Ammattimaisen tavaratilaus-      ta valtion sisäisessä liikennelupajärjestelmässä.
25089: luvan saaminen pohjautuu lupaviranomaisen           Ruotsin tilanteesta on syytä todeta, että siellä
25090: suorittamaan oikeus- ja tarveharkintaan. Haki-      keskittyminen on ollut varsin voimakasta. Ny-
25091: jan on täytettävä vaadittavat kelpoisuusehdot       kyään kaksi yritystä hallitsee 60 prosenttia
25092: ennen kuin liikennelupa voidaan myöntää.            koko ammattimaisen liikenteen kalustosta.
25093: Lisäksi luvan saannin edellytyksenä on, että on        Suomessa on tällä hetkellä sikälikin optimaa-
25094: olemassa yleisen edun kannalta asianmukainen        linen tilanne, että omistajakuljettajat suoritta-
25095: liikennetarve anotun liikenteen harjoittamiseen.    vat valtaosan kuljetuksista. Pienyritysmuotoi-
25096:    Nykyinen kuljetustarpeen harkintaan perus-       seen kuljetustoimintaan perustuva suomalainen
25097: tuva järjestelmä on vuosikymmenien kehityk-         lupajärjestelmä turvaa kuljetuspalveluiden saa-
25098: sen tulos. Järjestelmä turvaa kuljetuksen tarvit-   tavuuden kaikissa oloissa. Nykyjärjestelmä on
25099: sijan kannalta kohtuullisilla kustannuksilla lii-   lisäksi estänyt ns. harmaan liikenteen syntymi-
25100: kenne- ja kuljetuspalveluiden tasaisen ja riittä-   sen ja taannut kaluston korkean tason, millä
25101: vän alueellisen saatavuuden.                        on huomattava merkitys liikenneturvallisuuden
25102:     Liikenneministeriön asettama tarveharkinta-     kannalta. Suomalainen järjestelmä on Euroo-
25103: työryhmä on vuoden 1989 alussa jättänyt             pan parhaita järjestelmiä, jota on mahdollista
25104: mietintönsä, jossa ehdotetaan tarveharkinnasta      tarvittaessa kehittää tarveharkinta säilyttäen.
25105: luopumista vaiheittain vuoden 1991 alusta si-       Nykyjärjestelmää on aiheetta arvosteltu kilpai-
25106: ten, että vuoden 1993 alusta lukien tarvehar-       lun puuttumisesta. Uusi kaavailtu järjestelmä
25107: kintaa koskevat rajoitukset poistuisivat koko-      keskittymisineen johtaisi tässäkin suhteessa ny-
25108: naan.                                               kyistä huonompaan lopputulokseen.
25109:    Työryhmän ehdotukset ovat edenneet tiettä-          Edellisen lisäksi on todettava, että mikäli
25110: västi jo niin pitkälle, että lakiehdotusteksti on   tarveharkinnasta luovutaan, on vaarana palve-
25111: liikenneministeriössä valmiina. Jo työryhmää        lujen keskittyminen suurten yritysten varaan,
25112: asetettaessa ja sille tehtävää annettaessa on       mikä merkitsee pienelle ja keskisuurelle yritys-
25113: edellytetty, että työryhmä valmistelee ehdotuk-     toiminnalle vaikeuksia, etenkin kehitysalueilla
25114: sen tarveharkinnasta luopumisesta tavaratilaus-     kuljetuskapasiteetin keskittyessä väestökeskuk-
25115: liikenteessä eli käytännössä kuorma-autoliiken-     siin. Nykytilanteeseen verrattuna uudistus mer-
25116:  teessä. Tarveharkinnan sijaan tulisi soveltuvuu-   kitsisi myös kaluston heikkenemistä ja liiken-
25117: teen perustuva harkinta. Kaikki riittävän so-       neturvallisuuden huononemista. Edelleen kes-
25118: veltuvuuden, hyvän maineen, vakavaraisuuden         kittyminen johtaisi siihen, että liikenteen har-
25119: ja riittävän ammattitaidon omaavat saisivat         joittaminen tapahtuisi tulevaisuudessa vain
25120: liikenneluvan. On syytä todeta, että vastaavat      poikkeuksellisesti omistajakuljettajien toimesta.
25121:  hakijan soveltuvuutta koskevat kriteerit tulee     Käytettävissä olevan tiedon perusteella ei ole
25122:  täyttää myös nykyisen lainsäädännön perus-         mitään syytä luopua ammattimaisen moottori-
25123:  teella.                                            ajoneuvoliikenteen kohdalla tarveharkinnasta
25124:     Tarveharkinnasta luopumista perustellaan        liikenneluvan saamisen edellytyksenä. Nyt ol-
25125:  kansainvälisellä suuntauksella ja mm. Ruotsin      laan asettamassa parlamentaarista liikenneko-
25126:  esimerkillä. Kuitenkaan Euroopan yhdentymis-       miteaa, jonka työskentelymahdollisuuksia olen-
25127:  kehitys ei edellytä muutoksia tässä suhteessa.     naisesti heikentäisi tarveharkinnasta luopu-
25128: 
25129: 290010D
25130: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 376
25131: 
25132: minen juuri komitean asettamis- ja työskente-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
25133: lyvaiheessa, onhan tarveharkinnan säilyttämi-              siin tarveharkinnan poistamiseksi am-
25134: nen ammattimaisen moottoriajoneuvoliiken-                  mattimaisen tavaratilausliikenteen lii-
25135: teen keskeinen kysymys.                                    kennelupajärjestelmässä ennen kuin
25136:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-         asetettava parlamentaarinen liikenneko-
25137: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme               mitea on jättänyt mietintönsä?
25138: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25139: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25140:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1989
25141: 
25142:          Jukka Vihriälä                 Tellervo Renko             Kauko Heikkinen
25143:                     Pirkko Ikonen                           Seppo Pelttari
25144:                                       1989 vp. -     KK n:o 376                                      3
25145: 
25146: 
25147: 
25148: 
25149:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25150:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       lisen ehdotuksensa laiksi luvanvaraisesta tava-
25151: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         raliikenteestä tiellä.
25152: olette 13 päivänä kesäkuuta 1989 päivätyn                Ehdotuksen mukaan tavaraliikennelupien
25153: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         myöntämisessä siirryttäisiin vuoden 1991 alusta
25154: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         tarveharkinnasta soveltuvuusharkintaan, mikä
25155: edustaja Vihriälän ym. näin kuuluvasta kirjal-        tarkoittaa sitä, että luvan myöntämisen edelly-
25156: lisesta kysymyksestä n:o 376:                         tyksenä olisivat luvanhakijan henkilökohtaiset
25157:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       ominaisuudet. Hakijan tulisi olla hyvämainei-
25158:        siin tarveharkinnan poistamiseksi am-          nen, ammattitaitoinen ja vakavarainen. Uusien
25159:        mattimaisen tavaratilausliikenteen lii-       yrittäjien osalta ammattitaito osoitettaisiin pa-
25160:        kennelupajärjestelmässä ennen kuin            kollisen kurssin jälkeen suoritetulla tutkinnolla.
25161:                                                      Vakavaraisuuden osoittamiseksi luvanhakija
25162:        asetettava parlamentaarinen liikenneko-
25163:        mitea on jättänyt mietintönsä?                joutuu asettamaan riittävän taloudellisen ta-
25164:                                                      kuun. Jotta uuteen järjestelmään siirtyminen
25165:                                                      tapahtuisi hallitusti ja ilman mahdollisia hait-
25166:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tavaikutuksia, työryhmä ehdotti myönnettävien
25167: vasti seuraavaa:                                     lupien määrän kiintiöittämistä ylimenokauden
25168:    Liikenneministeriö selvitytti tavaraliikenteen    ajaksi.
25169: osalta nykyisen tarveharkintaan perustuvan lii-         Työryhmä on ehdotusta laatiessaan ottanut
25170: kennelupajärjestelmän tarpeellisuuden ja tar-        huomioon EC:n suunnitelmat maantieliiken-
25171: koituksenmukaisuuden sekä mahdollisuudet             teen säännösten harmonisoimiseksi.
25172: korvata tarveharkinta liikenneluvan myöntämi-           Tarveharkinnasta luopuminen ei tule johta-
25173: sessä muilla kriteereillä. Selvitys osoitti, ettei   maan kuljetuspalveluiden heikkenemiseen eikä
25174: muualla Euroopassa liikennelupien myöntämi-          kuljetustoiminnan keskittymiseen suuremmille
25175: nen perustu enää vastaavanlaisen liikennetar-        yrityksille. Uudistus päinvastoin parantaa pien-
25176: peen osoittamiseen kuin Suomessa. Selvitys           ten liikenteenharjoittajien mahdollisuuksia ke-
25177: osoitti myös sen, että meilläkin on jo valmiutta     hittää toimintajansa nopeasti ja joustavasti
25178: ja edellytyksiä luopua tarveharkinnasta ja siir-     kulloistenkin tarpeiden mukaisesti. Suuremmil-
25179: tyä soveltuvuuteen perustuvaan järjestelmään,        le yrityksille uudistus antaa mahdollisuudet
25180: kuten muissakin Euroopan maissa on tehty.            keskittyä kuljetusten välitykseen, suunnitteluun
25181: Selvitystyölle asetettu johtoryhmä oli ehdotuk-      ja ohjaukseen pienempien suorittaessa varsinai-
25182: sissaan yksimielinen lukuun ottamatta Suomen         set kuljetukset.
25183: Kuorma-autoliitto ry:n edustajaa. Sekä itse             Tavaraliikenteen lupajärjestelmän uudistami-
25184: selvitys että johtoryhmän ehdotukset saivat          nen ei vaikuta asetetun parlamentaarisen lii-
25185: pyydetyissä lausunnoissa varsin myönteisen           kennekomitean työskentelyyn. Tarveharkinnan
25186: vastaanoton.                                         säilyttämistäkään ei voida enää pitää tavaralii-
25187:    Tämän jälkeen ministeriö asetti työryhmän         kenteen osalta keskeisenä kysymyksenä, kun
25188: valmistelemaan tavaraliikennelakia em. selvi-        kuljetusten suorittajien etujärjestötkin ovat sen
25189: tyksen ja siitä saatujen lausuntojen pohjalta.       poistamisen kannalla. Liikenneministeriö jat-
25190: Työryhmän kokoonpano oli pääosin sama kuin           kaa sekä tavara- että henkilöliikennettä koske-
25191: em. johtoryhmän, eli siihen kuuluivat viran-         van lainsäädännön uudistamista niin, että hal-
25192: omaisten edustajat ja sekä kuljetusten suoritta-     lituksen esitykset eduskunnalle voitaisiin antaa
25193: jien että kuljetusten ostajien etujärjestöjen        tulevan syksyn aikana.
25194: edustajat. Työryhmä luovutti 8.6.1989 yksimie-
25195:      Helsingissä 14 päivänä heinäkuuta 1989
25196: 
25197:                                                                Liikenneministeri Pekka Vennamo
25198: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 376
25199: 
25200: 
25201: 
25202: 
25203:                               Tili Riksdagens Herr Talman
25204:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        lag om av tillstånd beroende godstrafik på väg
25205: anger har Ni, Herr Talman med Er skrivelse av       den 8 juni 1989.
25206: den 13 juni 1985 till vederbörande medlem av            Enligt förslaget skulle man vid beviljande av
25207: statsrådet översänt avskrift av följande av         godstrafiktillstånd från och med början av år
25208: riksdagsman Vihriälä m.fl. undertecknade            1991 övergå från behovsprövning till lämplig-
25209: spörsmål nr 376:                                    hetsprövning vilket betyder att förutsättningen
25210:                                                     för beviljande av tillståndet är de personliga
25211:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för
25212:                                                     egenskaperna hos den som ansöker om till-
25213:        att avskaffa behovsprövningen i trafik-
25214:                                                     stånd. Sökanden skall ha ett gott rykte, han
25215:        tillståndssystemet inom den yrkesmässi-
25216:                                                     skall vara yrkesskicklig och solvent. För nya
25217:        ga godsbeställningstrafiken innan parla-
25218:                                                     företagares del skulle yrkesskickligheten påvi-
25219:        mentariska trafikkommitten, som skall
25220:        tillsättas, avgivit sitt betänkande?         sas genom en examen som avläggs efter en
25221:                                                     obligatorisk kurs. För att bevisa sin solvens bör
25222:                                                     den som ansöker om tillstånd lämna en till-
25223:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        räcklig ekonomisk garanti. För att övergången
25224: samt anföra följande:                               till det nya systemet skall ske behärskat och
25225:    Trafikministeriet lät för godstrafikens del      utan möjliga skadeverkningar föreslog arbets-
25226: utreda nödvändigheten och ändamålsenligheten        gruppen att antalet beviljade lov under en
25227: av det nuvarande på behovsprövning grundade         övergångsperiod skulle kvoteras.
25228: trafiktillståndssystemet samt möjligheterna att         Arbetsgruppen har vid uppgörande av för-
25229: ersätta behovsprövningen med andra kriterier        slaget beaktat EG:s planer på att harmonisera
25230: vid beviljande av trafiktillstånd. Utredningen      stadgandena om landsvägstrafiken.
25231: visade att beviljandet av trafiktillstånd i det         Avskaffandet av behovsprövningen kommer
25232: övriga Europa inte längre grundar sig på ett        inte att leda till att transportservicen blir sämre
25233: motsvarande påvisande av trafikbehov som i          och inte heller till att transportverksamheten
25234: Finland. Utredningen visade också att det även      koncentreras till de större företagen. Tvärtom
25235: hos oss redan finns beredskap och förutsätt-        ökar reformen småföretagarnas möjligheter att
25236: ningar för att avskaffa behovsprövningen och        utveckla sin verksamhet snabbt och flexibelt
25237: införa ett system som grundar sig på lämplighet     enligt rådande behov. För de större företagen
25238: såsom skett i andra europeiska länder. Arbets-      ger reformen möjligheten att koncentrera sig på
25239: gruppen som tillsatts för utredningsarbetet var     förmedling, planering och styrning av transpor-
25240: med undantag av Suomen Kuorma-autoliitto            ter medan de mindre företagen utför transpor-
25241: r.y.:s representant enig i sina förslag. Både       terna.
25242: själva utredningen och ledningsgruppens för-            Reformeringen av tillståndssystemet inom
25243: slag fick i de inbegärda utlåtandena ett rätt       godstrafiken inverkar inte på den tillsatta
25244: positivt mottagande.                                parlamentariska trafikkomittens arbete. Ett bi-
25245:    Utgående från den ovan nämnda utredning-         behållande av behovsprövningen kan inte heller
25246: en och de utlåtandena som erhållits därom           längre anses vara någon central fråga för
25247: tillsatte ministeriet därefter en arbetsgrupp för   godstrafiken, då även transportutförarnas in-
25248: att bereda en lag om godstrafik. Arbetsgrup-        tresseorganisationer är för ett avskaffande av
25249: pens sammansättning var huvudsakligen den-          denna prövningsform. Trafikministeriet fortsät-
25250: samma som den förut nämnda ledningsgrup-            ter reformeringen av både gods- och person-
25251: pens dvs. till den hörde representanter för         trafiklagstiftningen för att regeringens proposi-
25252: myndigheterna samt för transportutförarnas          tioner till riksdagen skall kunna avlåtas under
25253: och transportköparnas intresseorganisationer.       den inkommande hösten.
25254: Arbetsgruppen avgav sitt enhälliga förslag till
25255:     Helsingfors den 14 juli 1989
25256: 
25257:                                                                   Trafikminister Pekka Vennamo
25258:                                                1989 vp.
25259: 
25260: Kirjallinen kysymys n:o 377
25261: 
25262: 
25263: 
25264: 
25265:                                   Vihriälä ym.: Erityisopettajien kelpoisuusehdoista
25266: 
25267: 
25268:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25269: 
25270:    Peruskouluasetuksen 103 §:n mukaan erityis-          Opetusministeriö on kuitenkin omaksunut
25271: opettajan virkaan on kelpoinen henkilö, joka         kannan, jonka mukaan peruskouluasetuksen
25272: on suorittanut 1) kasvatustieteiden kandidaatin      (718/84) 102 §:n 3 momentin 2 kohdassa mai-
25273: tutkinnon erityiskasvatuksen koulutusohjelman        nitun humanististen tieteiden kandidaatin tut-
25274: mukaan tai erityispedagogiikan koulutusohjel-        kinnon ohella vastaavia tutkintoja ovat vain
25275: man erityisopettajan suuntautumisvaihtoehdon         luonnontieteiden kandidaatin tutkinto ja filo-
25276: mukaan; 2) humanististen tieteiden kandidaatin       sofian kandidaatin tutkinto. Opetusministeriön
25277: tutkinnon tai vastaavan korkeakoulututkinnon         omaksumasta kannasta johtuu, että erityisopet-
25278: sekä lisäksi virkaa vastaavalle erityisopetuksen     tajan opinnot suorittanut henkilö, jolla on
25279: osa-alueelle suuntautuvat erilliset erityisopetta-   jokin muu soveltuvin arvosanoin suoritettu
25280: jan opinnot tai virkaa vastaavalla opintosuun-       korkeakoulututkinto, voi saada kelpoisuuden
25281: nalla erityisopettajan tutkinnon; tai 3) perus-      ainoastaan erivapausmenettelyä hyväksi käyt-
25282: koulun luokanopettajan tai kansakoulunopet-          täen.
25283: tajan tutkinnon sekä joko virkaan soveltuvat            Vallitsevan opettajapulan aikana opetusmi-
25284: erilliset erityisopettajan opinnot tai virkaan       nisteriön kanta tuntuu mielivaltaiselta ja by-
25285: soveltuvan erityisopettajan tutkinnon.               rokraattiselta. Muutoinkin koululaitoksen ja
25286:    Erillisiä erityisopettajan opintoja voidaan       muiden yhteiskunnan sektoreiden välistä vuo-
25287: suorittaa mm. Jyväskylän yliopiston kasvatus-        rovaikutusta tulisi lisätä ja opettajien kelpoi-
25288: tieteiden tiedekunnassa. Tiedekunnan lähtö-          suusvaatimuksia yleisestikin väljentää. Opetus-
25289: kohta oppilasvalinnassa on, että opinnot me-         ministeriön asiassa omaksuma kanta asettaa
25290: nestyksellisesti suorittanut on kelpoinen erityis-   myös kyseenalaiseksi yliopiston kyvyn opiske-
25291: opettajan virkaan. Mikäli oppilaaksi hakevalla       lijavalinnan kriteerien ja opetuksen sisällön
25292: ei tiedekunnan käsityksen mukaan ole suoritet-       arvioinnissa.
25293: tuna sellaista tutkintoa tai opintoja, jotka            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25294: yhdessä erillisten erityisopettajan opintojen        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25295: kanssa tuottaisivai erityisopettajan kelpoisuu-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25296: den, tästä nimenomaisesti informoidaan oppi-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25297: laaksi pyrkivää. Tiedekunnalla voidaan katsoa
25298: olevan paras mahdollinen asiantuntemus oppi-                   Aikooko Hallitus yleisesti väljentää
25299: lasvalintaa suoritettaessa. Tiedekunta voi ar-              opettajien kelpoisuusehtoja niin, että
25300: vioida opiskelijoiden aiempien tutkintojen sisäl-           opettajapulaa voidaan lievittää, ja
25301: töä ja muita opintoja. Oppilasvalintamenetel-                  aikooko Hallitus laajentaa peruskou-
25302: mä on opiskelijan kannalta oikeudenmukainen                 luasetuksen 103 §:n 3 momentin 2 koh-
25303: ja turvaa riittävällä tavalla myös koululaitok-             dassa tarkoitettujen tutkintojen luette-
25304: sen ja yhteiskunnan intressit.                              loa?
25305:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1989
25306: 
25307:           Jukka Vihriälä                Tellervo Renko                 Kauko Heikkinen
25308: 
25309: 
25310: 
25311: 
25312: 2900100
25313: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 377
25314: 
25315: 
25316: 
25317: 
25318:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25319:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     tutkinnon tavoin antaa valmiuksia erityisopet-
25320: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tajan viran hoitamiseen puhe-, lukemis- ja
25321: olette 13 päivänä kesäkuuta 1989 päivätyn          kirjoittamishäiriöisten opetuksen osa-alueelle
25322: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       suuntautuvien erillisten erityisopettajan opinto-
25323: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      jen lisäksi. Mainitussa kohdassa ei ole säädetty
25324: edustaja Vihriälän ym. näin kuuluvasta kirjal-     esimerkiksi humanististen tieteiden kandidaatin
25325: lisesta kysymyksestä n:o 377:                      tutkintoa tasoltaan vastaavista tutkinnoista,
25326:                                                    jolloin kysymyksessä olisivat korkeakoulutut-
25327:          Aikooko Hallitus yleisesti väljentää
25328:        opettajien kelpoisuusehtoja niin, että      kintojen määrittelystä sekä eräiden opintosuo-
25329:                                                    ritusten vastaavuudesta annetun asetuksen
25330:        opettajapulaa voidaan lievittää, ja
25331:          aikooko Hallitus laajentaa peruskou-      (200/82) mukaiset alemmat korkeakoulututkin-
25332:                                                    not.
25333:        luasetuksen 103 §:n 3 momentin 2 koh-
25334:                                                       Korkeakoulujen opiskelijavalinnoista on sää-
25335:        dassa tarkoitettujen tutkintojen luette-
25336:                                                    detty korkeakouluja koskevissa asetuksissa ja
25337:        loa?
25338:                                                    tutkintosäännöissä, ja opetusministeriö voi
25339:                                                    opettajankoulutusasetuksen perusteella antaa
25340:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         suosituksia opiskelijoiden valintaperusteista.
25341: taen seuraavaa:                                    Opetusministeriö on mm. suosittanut korkea-
25342:    Peruskoulun ja lukion opettajien kelpoisuu-     kouluille, että erityisopettajien koulutukseen
25343: desta on säädetty peruskoululaissa (476/83) ja     otettaville ilmoitetaan heidän pohjakoulutuk-
25344: -asetuksessa (718/84) sekä lukiolaissa (477/83)    sestaan aiheutuvista kelpoisuuden rajoituksista
25345: ja -asetuksessa (719/84). Nämä säännökset tu-      ja mahdollisuudesta saada erityisestä syystä
25346: livat voimaan 1.8.1985. Eräisiin aineenopetta-     eri vapaus.
25347: jaryhmiin sovelletaan myös asetusta valtion           Pyrkijöiden oikeusturvan vuoksi on pidetty
25348: oppikoulujen opettajanvirkain ja -toimien haet-    tarkoituksenmukaisena, että erivapaus ratkais-
25349: tavaksi julistamisesta ja hakemisesta sekä opet-   taisiin ennen koulutukseen ottamista, jolloin
25350: tajien pätevyysehdoista (620/48).                  niiden opiskelijoiden määrä vähenee, jotka
25351:    Peruskouluasetuksen 103 §:n 3 momentin 2        tietyn koulutuksen saatuaan saavat todeta,
25352: kohdan mukaan erityisopettajan virkaan on          etteivät he täytäkään tavoittelemansa viran
25353: kelpoinen henkilö, joka on suorittanut huma-       kelpoisuusvaatimuksia.
25354: nististen tieteiden kandidaatin tutkinnon tai         Peruskoulun ja lukion opettajien kelpoisuuk-
25355: vastaavan korkeakoulututkinnon sekä lisäksi        sista on säädetty varsin yksityiskohtaisesti ja
25356: virkaa vastaavalle erityisopetuksen osa-alueelle   säädökset ovat eräiltä osin myös vaikeaselkoi-
25357: suuntautuvat erilliset erityisopettajan opinnot    sia. Kelpoisuusvaatimusten yksityiskohtaisuu-
25358: tai virkaa vastaavalla opintosuunnalla erityis-    teen on kiinnitetty eri yhteyksissä huomiota.
25359: opettajan tutkinnon. Erityisopettajan virkaan      Vastikään mietintönsä jättänyt opetusministe-
25360: kuuluu lähinnä puhe-, lukemis- ja kirjoittamis-    riön asettama opettajankoulutuksen kehittä-
25361: häiriöistä kärsivien opettaminen. Kelpoisuus-      mistoimikunta on esittänyt opettajankoulutuk-
25362: vaatimuksena olevan humanististen tieteiden        sen laaja-alaistamista ja nykyistä joustavampaa
25363: kandidaatin tutkintoa vastaavalla tutkinnolla      liikkuvuutta koululaitoksen erilaisissa tehtävis-
25364: tarkoitetaan opetusministeriön käsityksen mu-      sä.
25365: kaan sisällöltään vastaavaa korkeakoulututkin-        Opettajankoulutuksen kehittämistä ja kelpoi-
25366: toa, joka humanististen tieteiden kandidaatin      suusvaatimusten väljentämistä koskeva selvi-
25367:                                    1989 vp. -     KK n:o 377                                    3
25368: 
25369: tystyö on käynnistetty opetusministeriössä ja     ja että koululaitoksessa on soveltuvan laaja-
25370: tavoitteena on tämän työn jatkaminen siten,       alaisen kelpoisuuden saaneita opettajia.
25371: että opettajavoimia voidaan käyttää joustavasti
25372:     Helsingissä 31 päivänä heinäkuuta 1989
25373: 
25374:                                                            Opetusministeri Christoffer Taxell
25375: 4                                    1989 vp. -      KK n:o 377
25376: 
25377: 
25378: 
25379: 
25380:                               Till Riksdagens Herr Talman
25381: 
25382:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         humanistiska vetenskaper ger färdigheter för
25383: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          att sköta en tjänst som specialiärare i tillägg tili
25384: av den 13 juni 1989 tili vederbörande medlem         fristående studier med inriktning på delområ-
25385: av statsrådet översänt avskrift av följande av       det undervisning av personer med tal-, läs- och
25386: riksdagsman Vihriälä m.fl. undertecknade             skrivsvårigheter. I nämnda punkt stadgas inte
25387: spörsmål nr 377:                                     exempelvis om de examina som till sin nivå
25388:           Ämnar Regeringen generellt mjuka           motsvarar kandidatexamen i humanistiska ve-
25389:        upp behörighetsvillkoren för lärare så        tenskaper, varvid det skulle vara fråga om
25390:        att lärarbristen kan lindras, och             lägre högskoleexamina enligt förordningen om
25391:           ämnar Regeringen utöka förteckning-        de examina som utgör högskoleexamina samt
25392:        en över de examina som avses i 103 § 3        om vissa studieprestationers motsvarighet
25393:        mom. 2 punkten grundskoleförordning-          (200/82).
25394:        en?                                             I förordningarna och examensstadgarna om
25395:                                                      högskolorna stadgas om elevantagningen tili
25396:                                                      högskolorna och undervisningsministeriet kan
25397:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt
25398:                                                      med stöd av lärarutbildningsförordningen ge
25399: följande:                                            rekommendationer om urvalsgrunderna för de
25400:    Om behörigheten för lärare i grundskolan          studerande. Undervisningsministeriet har bl.a.
25401: och gymnasiet stadgas i grundskolelagen              rekommenderat högskolorna att de som antas
25402: (476/83) och grundskoleförordningen (718/84)         tili utbildningen av specialiärare informeras om
25403: samt i gymnasielagen (477/83) och -förordning-       begränsningarna i behörigheten som uppstår på
25404: en (719/84). Dessa stadganden trädde i kraft         grund av deras grundutbildning och om möj-
25405: 1.8.1985. På vissa ämneslärargrupper tillämpas       ligheterna att av särskilda skäl få dispens.
25406: även förordningen om Iediganslående och sö-              Med hänsyn tili de sökandes rättsskydd har
25407: kande av lärartjänster och -befattningar vid         det ansetts ändamålsenligt att frågan om dis-
25408: statens läroverk samt om lärarnas kompetens-         pens avgörs innan de antas tili utbildning
25409: villkor (620/48).                                    varvid antalet sådana studerande minskar som
25410:    Enligt 103 § 3 mom. 2 punkten grundskole-         efter att ha fått en viss utbildning får konsta-
25411: förordningen är den person behörig för tjäns-        tera att de trots alit inte fylier behörighetsvili-
25412: ten som speciallärare som har avlagt kandidat-       koren för den tjänst de eftertraktar.
25413: examen i humanistiska vetenskaper elier mot-             Om behörigheten för lärare i grundskolan
25414: svarande högskoleexamen samt dessutom slut-          och gymnasiet stadgas rätt ingående och be-
25415: fört fristående studier för specialiärare inrikta-   stämmelserna är tili vissa delar även svåra att
25416: de på ett delområde inom specialundervisning         tolka. I olika sammanhang har det fästs upp-
25417: som motsvarar tjänsten elier avlagt examen för       märksamhet vid de detaljrika behörighetsvill-
25418: specialiärare inom den studieriktning som mot-       koren. Den av undervisningsministeriet tillsatta
25419: svarar tjänsten. Tili tjänsten som specialiärare     utvecklingskommissionen för lärarutbildning
25420: hör närmast undervisning av personer som             som nyligen avgav sitt betänkande har föresla-
25421: lider av tal-, läs- och skrivsvårigheter. Med en     git ett utvidgat fält för lärarutbildningen och en
25422: examen som motsvarar kandidateaxamen i               ökad flexibilitet i olika arbetsuppgifter inom
25423: humanistiska vetenskaper och som utgör behö-         skolväsendet.
25424: righetsvillkor avses enligt undervisningsministe-        Utredningsarbetet kring utvecklingen av lä-
25425: riets uppfattning en högskoleexamen som tili         rarutbildningen och uppmjukningen av behö-
25426: sitt innehåli på samma sätt som en examen i          righetsvillkoren har igångsatts vid undervis-
25427:                                      1989 vp. -     KK n:o 377                                    5
25428: 
25429: ningsministeriet och målet är att detta arbete      som har tillämpad behörighet för många om-
25430: fortskrider så att lärarresurserna smidigt kan      råden.
25431: utnyttjas och att det i skolväsendet finns lärare
25432: 
25433:     Helsingfors den 31 juli 1989
25434: 
25435:                                                        Undervisningsminister Christoffer Taxell
25436:                                               1989 vp.
25437: 
25438: Kirjallinen kysymys n:o 378
25439: 
25440: 
25441: 
25442: 
25443:                                  Lapiolahti ym.: Riihimäen keskusvankilan ja Jokelan työsiirtolan
25444:                                      rakentamisesta
25445: 
25446: 
25447:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25448:    Riihimäen keskusvankilan asuinrakennusten        vuoden 1989 osalta 4 miljoonaa markkaa ja
25449: peruskorjaustyö aloitettiin helmikuussa 1988        vuoden 1990 osalta 3,8 miljoonaa markkaa.
25450: rakennus n:o III:n osalta. Työt on jouduttu            Määrärahojen niukkuuden johdosta joudu-
25451: tällä hetkellä keskeyttämään puuttuvan rahoi-       taan osa urakoista siirtämään tulevalle vuodel-
25452: tuksen takia. Lisätarve asuinrakennuksen kor-       le, samoin osa hankinnoista. Tämän vuoksi on
25453: jaustyön loppuun saattamiseen on noin 150 000       mm. lähes kaikki sisätyöt ja pintamateriaalien
25454: markkaa.                                            hankinta suoritettava vuonna 1990. Hankinto-
25455:    Peruskorjaustöitä on suoritettu vankityövoi-     jen ja töiden siirtyminen vuosi vuodelta aiheut-
25456: malla, mitä taloudellisempaa laatu/nopeus-suh-      taa huomattavaa kustannusten nousua, mitä
25457: teessa olisi ulkopuolisen työvoiman käyttämi-       rakennusalan hyvä suhdanne vielä lisää. Ra-
25458: nen. Hankkeen loppuun viemiseksi onkin tule-        hoituksen niukkuuden vuoksi hankkeen arvioi-
25459: vaisuudessa turvattava riittävä rahoitus, joka      tu valmistumisaika lykkääntyy vuoteen 1994.
25460: mahdollistaa myös ulkopuolisen työvoiman               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25461: käytön niissä tehtävissä, joissa se on taloudel-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25462: lisempaa.                                           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25463:     Jokelan työsiirtolassa on puolestaan käynnis-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25464: sä Uudenmaan lääninvankilahanke, joka on
25465:  osittain vanhan tehdasrakennuksen, tulitikku-                Onko Hallitus tietoinen Riihimäen
25466:  tehtaan, muuttamista vankilakäyttöön ja osit-             keskusvankilan ja Jokelan työsiirtolan
25467:  tain uudisrakentamista.                                   rakennushankkeiden vaikeutumisesta,
25468:     Vuodelle 1989 on hankkeelle myönnetty                  ja
25469:  määrärahaa 6,5 miljoonaa markkaa, mitä sum-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25470:  maa on pidettävä riittämättömänä hankkeen                 ryhtyä hankkeiden riittävän rahoituk-
25471:  suunnitelmalliselle läpiviemiselle; lisätarve on          sen turvaamiseksi?
25472:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1989
25473: 
25474:                      Arto Lapiolahti                         Iiro Viinanen
25475: 
25476: 
25477: 
25478: 
25479:  ~900IOD
25480: 2                                    1989 vp. -      KK n:o 378
25481: 
25482: 
25483: 
25484: 
25485:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25486:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa       että töissä käytetään muuta kuin vankityövoi-
25487: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        maa.
25488: olette 13 päivänä kesäkuuta 1989 päivätyn               Uudenmaan lääninvankilan rakennustyöt
25489: kirjeenne n:o 2031 ohella toimittanut valtio-        Tuusulan Jokelassa tehdään pääasiassa työsiir-
25490: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-        tolatyönä. Tällainen toteuttamistapa on valittu
25491: sen kansanedustaja Arto Lapiolahden ym. näin         nimenomaan valtiontaloudellisista syistä. Työ-
25492: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 378:       siirtoJatyönä hankkeen toteutus ja tarvittava
25493:                                                      rahoitus on mahdollista jakaa huomattavasti
25494:          Onko Hallitus tietoinen Riihimäen           pitemmälle ajalle kuin normaalissa urakkame-
25495:        keskusvankilan ja Jokelan työsiirtolan        nettelyssä. Rakennusalalla nykyisin vallitsevas-
25496:        rakennushankkeiden vaikeutumisesta, ja        sa tilanteessa on valittua toteuttamistapaa pi-
25497:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        dettävä valtion kannalta muutenkin tarkoituk-
25498:        ryhtyä hankkeiden riittävän rahoituk-         senmukaisena.
25499:        sen turvaamiseksi?                               Vankeinhoitolaitoksen muut suurehkot ra-
25500:                                                      kennushankkeet ovat vaikuttaneet ja tulevat
25501:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         lähivuosinakin vaikuttamaan Uudenmaan lää-
25502: vasti seuraavaa:                                     ninvankilahankkeen rahoitusmahdollisuuksiin.
25503:    Pääasiassa vankityönä tehdyt Riihimäen kes-       Vankien määrän huomattavan vähenemisen
25504: kusvankilan henkilökunnan asuinrakennus n:o          vuoksi ei rakennustöitä tekevään Jokelan työ-
25505: III:n perusparannustyöt on jouduttu tilapäisesti     siirtolaan pystytä sijoittamaan kovin paljon
25506: keskeyttämään mm. sen vuoksi, että vankilassa        nykyistä enempää töihin sopivia avolaitoskel-
25507: on kesäaikaan varsin vähän tämäntyyppisiin           poisia vankeja.
25508: rakennustöihin sopivia vankeja. Vankeinhoito-           Lääninvankilahankkeen rakennustöihin tar-
25509: laitoksen sisäisin rahoitusjärjestelyin töitä pys-   vittava rahoitus on otettu huomioon valtion
25510: tyttäneen jatkamaan kuluvan vuoden loka-             vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesityksen val-
25511: kuussa. Vaativammat, ammattitaitoa vaativat          mistelussa sekä vankeinhoitolaitoksen rakennus-
25512: työt on tällöin tarkoitus tehdä vankilan ulko-       investointien pitemmän aikavälin suunnittelus-
25513: puolista työvoimaa käyttäen. Kyseisen raken-         sa. Vankeinhoitolaitoksen investointimäärära-
25514: nuksen korjaus saataneen valmiiksi aivan vuo-        hat pyritään kohdentamaan niin, että läänin-
25515: den 1990 alussa. Oikeusministeriössä on vanki-       vankilan rakennustöiden tarkoituksenmukaisen
25516: lan muiden asuinrakennusten perusparannuk-           etenemisen kannalta riittävä rahoitus voidaan
25517: sen rahoitusta suunniteltaessa lähdetty siitä,       turvata.
25518: 
25519:     Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1989
25520: 
25521:                                                                   Oikeusministeri Matti Louekoski
25522:                                        1989 vp. -      KK n:o 378                                      3
25523: 
25524: 
25525: 
25526: 
25527:                                Tili Riksdagens Herr Talman
25528:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            har justitieministeriet utgått från att arbetet
25529: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse            inte utförs med fångarbetskraft.
25530: nr 2031 av den 13 juni 1989 tili vederbörande             Nylands länsfångelse i Jokela i Tusby byggs
25531: medlem av statsrådet översänt avskrift av              i huvudsak med arbetskraft från arbetskolonin.
25532: följande av riksdagsman Arto Lapiolahti m.fl.          Tillvägagångsättet har valts av uttryckligen
25533: undertecknade spörsmål nr 378:                         statsekonomiska skäl. Med arbetskraft från
25534:                                                        arbetskolonin är det möjligt att fördela både
25535:           Är Regeringen medveten om att                förverkligande och nödvändig finansiering av
25536:        byggprojekten vid centralfångelset i Rii-
25537:                                                        projektet på en betydligt längre tid än vid
25538:        himäki och arbetskolonin i Jokela har
25539:                                                        normal entreprenad. Det aktuella läget i bygg-
25540:        försvårats, och                                 nadsbranschen gör att det valda tillvägagångs-
25541:           tili vilka åtgärder tänker Regeringen
25542:                                                        sättet även i övrigt bör anses ändamålsenligt.
25543:        skrida för att säkra en tillräcklig finan-
25544:                                                           Fångvårdsavdelningens övriga tämligen stora
25545:        siering av projekten?
25546:                                                        byggprojekt har inverkat och kommer under de
25547:                                                        närmaste åren att inverka på möjligheten att
25548:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           finansiera byggandet av Nylands länsfångelse.
25549: >amt anföra följande:                                  På grund av det märkbart minskande antalet
25550:    Den i huvudsak som fångarbete utförda               fångar kan inte särskilt många fler arbetsdugli-
25551: >aneringen av personalens bostadsbyggnad nr            ga fångar än nu med kvalifikation för öppen
25552: [II vid centralfångelset i Riihimäki har tillfälligt   anstalt placeras i arbetskolonin i Jokela, som
25553: :tvbrutits bl.a. för att fångelset under somma-        utför byggnadsarbetet.
25554: ren har rätt få fångar som lämpar sig för dylikt          Finansieringen av byggnadsarbetet i läns-
25555: byggnadsarbete. Med fångvårdsavdelningens              fångleseprojektet har beaktats vid beredningen
25556: 1nre finansieringsarrangemang torde arbetet            av budgetpropositionen för 1990 och vid lång-
25557: k:unna återupptas i oktober i år. Avsikten är att      tidsplaneringen av fångvårdsavdelninges bygg-
25558: nera krävande arbete, som fordrar yrkeskun-            nadsinvesteringar. Avsikten är att anvisa fång-
25559: >kap, då skall utföras med utomstående arbet-          vårdsavdelningens investeringsanslag så att till-
25560: >kraft. Reparationen av byggnaden torde vara           räcklig finansiering kan säkras för att bygg-
25561: 'ärdig i början av år 1990. Då saneringen av           nadsarbetet vid länsfångelset skall framskrida
25562: 'ängelsets övriga bostadsbyggnader planerats,          ändamålsenligt.
25563:     Helsingfors den 7 juli 1989
25564: 
25565:                                                                     Justitieminister Matti Louekoski
25566:                                               1989 vp.
25567: 
25568: Kirjallinen kysymys n:o 379
25569: 
25570: 
25571: 
25572: 
25573:                                  Haavisto ym.: Hallituksen toimenpiteistä Kiinassa tapahtuneiden
25574:                                     ihmisoikeusloukkausten takia
25575: 
25576: 
25577:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25578:    Epävirallisten arvioiden mukaan noin 7 000       Suomen suora kehitysapu Kiinalle ollut 1,3
25579: ihmisen on arvioitu tulleen tapetuksi Pekingissä    miljoonaa markkaa, ja luottoja myönnettiin 1,2
25580: Kiinan hallituksen ja armeijan tukahdutettua        miljoonaa markkaa.
25581: verisesti opiskelijoiden rauhanomaisen demo-           Suomi ja Kiina ovat kummatkin YK:n puit-
25582: kratialiikkeen.                                     teissa sitoutuneet noudattamaan YK:n ihmisoi-
25583:    Satoja demokratialiikkeen aktiiveja on pidä-     keuksien julistusta. Suomen kansainvälinen
25584: tetty, ja heitä uhkaavat suuret näytösoikeuden-     vastuu ihmisoikeuksien toteutumisen seuran-
25585: käynnit ja mahdollisesti kuolemantuomiot. Kii-      nasta on lisääntynyt mm. sen vuoksi, että
25586: nan hallitus on käynnistänyt maanlaajuisen          maamme on nyt YK:n turvallisuusneuvoston
25587: ilmiantokampanjan, jonka materiaalina käyte-        jäsen.
25588: tään mm. Taivaallisen rauhan aukioita otettuja         Suomella on yhtenä kansainvälisesti arvoste-
25589: lehtikuvia ja uutisfilmejä.                         tuista demokraattisista maista erityinen moraa-
25590:    Hallitus on antanut sotilaille oikeuden am-      linen vastuu ilmaista kantansa ihmisoikeuksien
25591: pua tavattaessa niitä "mielenosoittajia ja vas-     loukkauksiin Kiinassa ja tehdä kansainvälisillä
25592: tavallankumouksellisia", jotka eivät vapaaeh-       foorumeilla kaikki voitavansa sen eteen, ettei-
25593: toisesti ilmoittaudu viranomaisille.                vät demokratialiikkeen aktiiveihin kohdistuvat
25594:    Kaikki merkit viittaavat siihen, että pidätyk-   pidätykset ja "oikeudenkäynnit" johda uusiin
25595: sistä ja "oikeudenkäynneistä" on tulossa surul-     ihmisoikeuksien loukkauksiin ja murhiin.
25596: linen jatko sille joukkomurhalle, johon Kiinan         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25597: hallitus ja armeija syyllistyivät Taivaallisen      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25598: rauhan aukiolla.                                    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25599:    Kiinan hallitus on kansainvälisesti menettä-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25600: nyt kasvonsa käytettyään raakaa väkivaltaa                    Aikooko Hallitus jäädyttää kauppa-
25601: rauhanomaisia mielenosoittajia vastaan. Ihmis-             suhteet ja kehitysavun Kiinan nykyiselle
25602: oikeuksien räikeä rikkominen on herättänyt                 hallitukselle kunnes takeet ihmisoikeuk-
25603: maailmanlaajuisen suuttumuksen aallon, joka                sien kunnioittamisesta Kiinassa on saa-
25604: on konkretisoitunut humanitäärisenä apuna ja               tu,
25605: uudelleenarviona taloussuhteissa Kiinaan.                     aikooko Hallitus toimia kansainväli-
25606:    Yhdysvaltain Pekingin suurlähetystö on tar-             sillä foorumeilla estääkseen uudet ihmis-
25607: jonnut turvapaikan Kiinan demokratialiikkeen               oikeuksien loukkaukset Kiinassa käyn-
25608: aktiiville, professori Fang Lizhille. Ranska on            nistettävissä massaoikeudenkä ynneissä
25609: tarjonnut puolustusasianajajia odotettavissa               esimerkiksi vaatien niihin kansainvälisiä
25610: oleviin oikeudenkäynteihin. Ruotsi ja Tanska               tarkkailijoita,
25611: ovat jäädyttäneet kehitysapunsa Kiinaan.                      aikooko Hallitus tarjota turvapaik-
25612:    Suomi on toukokuussa myöntänyt Kiinan                   kaa ja humanitääristä apua kiinalaisille
25613: kanssa tehtävien kauppojen lainoille korkotu-              ihmisoikeusaktiiveille ja heidän sukulai-
25614: kea yhteensä 84 miljoonaa markkaa. Korkotu-                silleen, joista näyttää tulevan Kiinan
25615: kea saaneet projektit ovat Nokian hanke kaa-               hallituksen kostotoimien uhreja, ja
25616: pelinvalmistuskoneiden viemiseksi, Jylhävaara                 aikooko Hallitus jatkaa automaatti-
25617: Oy:n hanke hienopaperikoneesta ja paperin-                 sesti Suomessa oleskelevien kiinalaisten
25618: päällystyskoneesta sekä Rauma-Repolan hanke                opiskelijoiden viisumeja niin kauan
25619: vaneri- ja lastulevykoneesta. Vuonna 1988 on               kuin ihmisoikeuksien loukkaukset Kii-
25620:                                                            nassa jatkuvat?
25621: 290010D
25622: 2                                1989 vp. -   KK n:o 379
25623: 
25624:     Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1989
25625: 
25626:        Pekka Haavisto              Jörn Donner                 Jukka Gustafsson
25627:        Pirjo-Riitta Antvuori       Liisa Jaakonsaari           Erkki Pulliainen
25628:        Elisabeth Rehn              Heikki Rinne                Claes Andersson
25629:        Eero Paloheimo              Anneli Jäätteenmäki         Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
25630:        Per-Henrik Nyman            Ilkka-Christian Björklund   Pekka Puska
25631:        Jorma Huuhtanen             Esko Helle                  Marja-Liisa Löyttyjärvi
25632:        Riitta Myller               Päivi Varpasuo              Mirja Ryynänen
25633:        Arja Alho                   Ilkka Joenpalo              Timo Kietäväinen
25634:        Matti Vähänäkki             Sinikka Mönkäre             Tarja Kautto
25635:        Jouni Backman               Jukka Roos                  Osmo Soininvaara
25636:        Seppo Kääriäinen            Ritva Vastamäki             Esko Almgren
25637:        Iiris Hacklin               Gunnar Jansson              Henrik Westerlund
25638:        Ole Wasz-Höckert            Tina Mäkelä                 Marita Jurva
25639:        Antero Kekkonen             Heli Astala                 Anneli Taina
25640:                                     1989 vp. -     KK n:o 379                                       3
25641: 
25642: 
25643: 
25644: 
25645:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25646: 
25647:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Hallitus on eri yhteyksissä ilmaissut tyrmis-
25648: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tyksensä Kiinan hallituksen toimenpiteisiin de-
25649: olette 13 päivänä kesäkuuta 1989 päivätyn          mokratiaa ja uudistuspolitiikkaa vaatineita
25650: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       opiskelijoita vastaan.
25651: asianomaisen jäsenen vastattavaksi jäljennök-         Hallitus ei suunnittele erityisiä pakoteluon-
25652: sen kansanedustaja Pekka Haaviston ym. näin        teisia toimia yksipuolisesti tai yhdessä muiden
25653: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 379:     valtioiden kanssa Kiinan viimeaikaisten tapah-
25654:                                                    tumien johdosta. Pidättyminen pakotetoimista
25655:           Aikooko Hallitus jäädyttää kauppa-       johtuu tämänkaltaisessa tilanteessa noudatta-
25656:        suhteet ja kehitysavun Kiinan nykyiselle    mastamme yleislinjasta.
25657:        hallitukselle kunnes takeet ihmisoikeuk-       Hallitus ei kuitenkaan näe Kiinan nykytilan-
25658:        sien kunnioittamisesta Kiinassa on saa-     teessa mahdollisuuksia kehitysavun jatkamisel-
25659:        tu,                                         le tai muutoin kahdenvälisen vaihdon edistä-
25660:           aikooko Hallitus toimia kansainväli-     miselle.
25661:        sillä foorumeilla estääkseen uudet ihmis-      On toivottavaa, että edellytykset normaalin
25662:        oikeuksien loukkaukset Kiinassa käyn-       kanssakäymisen jatkumiselle palautuisivat
25663:        nistettävissä massaoikeudenkäynneissä       mahdollisimman pian. Todettakoon, että uusia
25664:        esimerkiksi vaatien niihin kansainvälisiä   sekaluottohankkeita ei toukokuun jälkeen ole
25665:        tarkkailijoita,                             otettu käsittelyyn, joten Kiinassa esiintyneet
25666:           aikooko Hallitus tarjota turvapaik-      lehtitiedot Suomen ja Kiinan välisistä uusista
25667:        kaa ja humanitääristä apua kiinalaisille    sekaluottoneuvotteluista olivat virheellisiä.
25668:        ihmisoikeusaktiiveille ja heidän sukulai-      Kiinan ihmisoikeuskysymysten tullessa mah-
25669:        silleen, joista näyttää tulevan Kiinan      dollisesti esille asianomaisissa kansainvälisissä
25670:        hallituksen kostotoimien uhreja, ja         yhteyksissä tulee Suomi toimimaan omaksu-
25671:           aikooko Hallitus jatkaa automaatti-      mansa yleisen ihmisoikeuspolitiikan mukaisesti
25672:        sesti Suomessa oleskelevien kiinalaisten    ihmisoikeuksien loukkauksien estämiseksi.
25673:        opiskelijoiden viisumeja niin kauan         Mahdolliset kiinalaiset turvapaikka-, viisumi-
25674:        kuin ihmisoikeuksien loukkaukset Kii-       ja oleskelulupa-anomukset käsitellään jousta-
25675:        nassa jatkuvat?                             vasti ja humanitääriset näkökohdat huomioon
25676:                                                    ottaen.
25677:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
25678: vasti seuraavaa:
25679:     Helsingissä 14 päivänä heinäkuuta 1989
25680: 
25681:                                                                 Ulkoasiainministeri Pertti Paasio
25682: 4                                   1989 vp. -     KK n:o 379
25683: 
25684: 
25685: 
25686: 
25687:                              Tili Riksdagens Herr Talman
25688:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Regeringen har i olika sammanhang uttryckt
25689: anger har Ni, Herr Talman, med er skrivelse av     sin bestörtning över den kinesiska regeringens
25690: den 13 juni 1989 till vederbörande medlem av       åtgärder mot de studenter och medborgare som
25691: statsrådet översänt avskrift av följande av        krävde demokrati och förnyelsepolitik.
25692: riksdagsman Pekka Haavisto m.fl. underteck-           Regeringen planerar inga särskilda sanktions-
25693: nade spörsmål nr 379:                              artade åtgärder, varken ensidiga eller tillsam-
25694:                                                    mans med andra stater, med anledning av den
25695:           Ämnar Regeringen frysa handelsför-       senaste tidens händelser i Kina. Att regeringen
25696:        bindelserna och utvecklingsbiståndet till   avstår från sanktioner beror i ett fall som detta
25697:        Kinas nuvarande regering fram till dess     på den allmänna linje vi följer.
25698:        att garantier om att de mänskliga rät-         Regeringen anser ändå att det med beaktan-
25699:        tigheterna kommer att respekteras i         de av det aktuella läget i Kina inte finns
25700:        Kina har getts,                             praktiska möjligheter att fortsätta utvecklings-
25701:           ämnar Regeringen vid internationella     biståndet eller att i övrigt främja ett bilateralt
25702:        fora verka för att förhindra nya kränk-     utbyte.
25703:        ningar av de mänskliga rättigheterna i         Det är önskvärt att möjligheterna att fort-
25704:        Kina i samband med de massrättegån-         sätta ett normalt utbyte kan återupprättas så
25705:        gar som där skall påbörjas, t.ex. genom     snart som möjligt. Vidare kan konstateras att
25706:        att kräva närvaro av internationella        några nya blandkreditprojekt inte har tagits
25707:        observatörer,                               upp till behandling efter maj månad. Således
25708:           ämnar Regeringen erbjuda asyl och        var tidningsuppgifterna i Kina angående nya
25709:        humanitär hjälp till kinesiska männi-       förhandlingar om blandkreditter mellan Fin-
25710:        skorättsaktivister och deras släktingar,    land och Kina oriktiga.
25711:        som ser ut att falla offer för den             1 samband med en eventuell behandling i
25712:        kinesiska regeringens hämndaktioner,        vederbörliga internationella sammanhang av
25713:        och                                         frågan om mänskliga rättigheter i Kina kom-
25714:           ämnar Regeringen automatiskt för-        mer Finland, för att hindra att de mänskliga
25715:        länga visa för de kinesiska studenter       rättigheterna kränks, att handla i enlighet med
25716:        som vistas i Finland för den tid som        den allmänna politik för mänskliga rättigheter
25717:        kränkningarna av de mänskliga rättig-       som vårt land har omfattat. 1 det fall att
25718:        heterna pågår i Kina?                       kineser ansöker om asyl, visum och uppehålls-
25719:                                                    tillstånd kommer flexibilitet och humanitära
25720:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       synpunkter att beaktas vid behandlingen av
25721: samt anföra följande:                              dessa.
25722:     Helsingfors den 14 juli 1989
25723: 
25724:                                                                    Utrikesminister Pertti Paasio
25725:                                               1989 vp.
25726: 
25727: Kirjallinen kysymys n:o 380
25728: 
25729: 
25730: 
25731: 
25732:                                  Almgren: Vammaistukilain säännösten soveltamisesta eräässä
25733:                                      tapauksessa
25734: 
25735: 
25736:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25737:    Olen tehnyt vammaistukilain soveltamista         tarajoittuneisuutta, joten diabetes rajautuu ul-
25738: koskevan kirjallisen kysymyksen n:o 647/1988        kopuolelle.
25739: vp. Saadun vastauksen perusteella haettiin pai-        Saadun tiedon mukaan perhe-eläkelain
25740: kallisesta Kansaneläkelaitoksen toimistosta         uudistuksen yhteydessä tultaisiin lapsen ikäraja
25741: vammaistukea lapselle, joka sairastaa diabetes-     nostamaan 16:sta 18:aan ikävuoteen. Jos näin
25742: ta ja jolla on ao. sairaudesta johtuva silmävam-    tapahtuu, lapsen hoitotuki ulottuisi 18 ikävuo-
25743: ma.                                                 teen saakka, mutta nyt kyseessä olevaan ta-
25744:    Kansaneläkelaitoksen tOimistosta saatiin         paukseen se ei enää ennättäisi vaikuttaa.
25745: kielteinen päätös 3.4.1989. Kansaneläkelaitos          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
25746: ilmoitti, että hakijaa ei voida pitää vammais-      jestyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän
25747: tukilain tarkoittamalla tavalla vammaistukeen       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25748: oikeutettuna. Sosiaali- ja terveysministerin an-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25749: tama vastaus kuitenkin oikeutti ajattelemaan,
25750: että tuen saaminen on mahdollista.                            Onko Kansaneläkelaitos soveltanut
25751:    Kun sairaan lapsen vanhemmat tiedustelivat              oikein voimassa olevia säädöksiä, kun
25752: asiaa Kansaneläkelaitoksesta Helsingistä, to-              diabetesta sairastavalle 16 vuotta täyt-
25753: dettiin, että vammaistuen saaminen edellyttää              täneelle henkilölle ei ole myönnetty
25754: vähintään yhden vuoden kestävää olennaista                 vammaistukea, vaikka ministerin vas-
25755: haittaa, toimintakyvyn alenemista sekä lisäksi             tauksesta kirjalliseen kysymykseen n:o
25756: erityiskustannuksia. Näyttää siltä, että erityis-          647/1988 vp. saattoi päätellä, että tukea
25757: kustannukset diabetestapauksessa eivät yksin               voitaisiin maksaa, ja onko olemassa
25758: riitä. Lisävaatimuksena on toimintaa rajoittava            muita mahdollisuuksia saada yhteiskun-
25759: olennainen haitta. Näyttää siltä, että vaatimus            nan tukea niihin erityiskustannuksiin,
25760: koskee näkyvää vammautumista, esim. liikun-                joita diabeteksen hoitaminen aiheuttaa?
25761:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1989
25762: 
25763:                                            Esko Almgren
25764: 
25765: 
25766: 
25767: 
25768: 290010D
25769: 2                                    1989 vp. -      KK n:o 380
25770: 
25771: 
25772: 
25773: 
25774:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25775:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sistä on voimassa, paitsi mitä edellä todettiin
25776: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        toimintakyvyn vähintään vuoden pituisesta
25777: olette 13 päivänä kesäkuuta 1989 päivätyn            alentumisesta, että sairaudesta tai vammasta
25778: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         aiheutuu "olennaista haittaa ja jatkuvia erityis-
25779: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        kustannuksia".
25780: edustaja Almgrenin näin kuuluvasta kirjallises-          Vammaistukiasetuksen (989/88) mukaan toi-
25781: ta kysymyksestä n:o 380:                             mintakyvyn alenemisessa on otettava huo-
25782:                                                      mioon hakijan yksilölliset olosuhteet. Haitalla
25783:          Onko Kansaneläkelaitos soveltanut
25784:                                                      tarkoitetaan henkilölle sairaudesta tai vammas-
25785:        oikein voimassa olevia säädöksiä, kun
25786:                                                      ta aiheutuvaa yleistä haittaa tavanomaisessa
25787:        diabetesta Sairastavalle 16 vuotta täyt-
25788:                                                      elämässä. Kuten jo hallituksen esityksessä vam-
25789:        täneelle henkilölle ei ole myönnetty
25790:                                                      maistukilaiksi (HE n:o 126/1987 vp.) todettiin,
25791:        vammaistukea, vaikka ministerin vas-
25792:                                                      voidaan sairauden tai vamman aiheuttaman
25793:        tauksesta kirjalliseen kysymykseen n:o
25794:                                                      haitan määrittämisessä käyttää apuna tapatur-
25795:        64 7j 1988 vp. saattoi päätellä, että tukea
25796:                                                      mavakuutuslain 18 a §:ssä tarkoitetun yleisen
25797:        voitaisiin maksaa, ja onko olemassa
25798:                                                      haitan määrittämistä varten vahvistettua hait-
25799:        muita mahdollisuuksia saada yhteiskun-
25800:                                                      taluokitusta (1012/86). Vammaistukiasetuksen
25801:        nan tukea niihin erityiskustannuksiin,        2 §:n 4 momentin mukaan alinta vammaistukea
25802:        joita diabeteksen hoitaminen aiheuttaa?
25803:                                                      varten, josta tässä on kysymys, sairauden tai
25804:                                                      vamman aiheuttaman haitan tulisi lähinnä vas-
25805:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tata sitä, mitä tapaturmavakuutuksen haitta-
25806: vasti seuraavaa:                                     luokituksessa on määrätty keskivaikean toi-
25807:    Vammaistukilain (124/88) mukaan vammais-          minnan vajavuuden haittaluokista tai vaikean
25808: tukea maksetaan l{r-64-vuotiaalle henkilölle,        toiminnan vajavuuden alimmista haittaluokis-
25809: joka ei saa eläkettä työkyvyttömyyden perus-         ta.
25810: teella eikä varhennettua vanhuuseläkettä. Ylei-          Yleensä komplisoimatonta diabetestä sairas-
25811: sesti voidaan, kuten vastauksessani kirjalliseen     tavien henkilöiden toimintakyky pysyy sään-
25812: kysymykseen n:o 647/1988 vp. sanoa, että             nöllisellä lääkehoidolla niin hyvänä, etteivät
25813: vammaistukea myönnetään sairauden tai vam-           vammaistuen myöntämisedellytykset täyty. Jos
25814: man aiheuttaman haitan, avun tai palvelusten         sairaudesta on aiheutunut erityisia seurannais-
25815: tarpeen tai erityiskustannusten korvaamiseksi.       sairauksia tai -vammoja, voi tilanne olla toi-
25816:    Vammaistuen saamisen edellytykset on mää-         nen. Kysymyksessä tarkoitetussa tapauksessa
25817: rätty vammaistukilain 2 §:ssä. Sen mukaan            on ilmeisesti kokonaisarvion jälkeen päädytty
25818: vammaistuen myöntäminen edellyttää aina,             katsomaan, ettei sairauden aiheuttama haitta
25819: että hakijan toimintakyky on yhdenjaksoisesti        nouse vammaistukea varten vaadittavalle tasol-
25820: ainakin vuoden ajan alentunut. Vammaistuki           le.
25821: on tällä hetkellä 339 markkaa, 792 markkaa tai           Diabeteksen hoitoon tarvittavat lääkärin
25822: 1 470 markkaa kuukaudessa riippuen sairauden         määräämät lääkkeet korvataan sairausvakuu-
25823: tai vamman aiheuttamasta tuen tarpeesta.             tuksesta ja esimerkiksi insuliini korvataan 100-
25824: Alimman vammaistuen myöntämisen edellytyk-           prosenttisesti.
25825:     Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1989
25826: 
25827:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
25828:                                     1989 vp. -     KK n:o 380                                       3
25829: 
25830: 
25831: 
25832: 
25833:                              Tili Riksdagens Herr Talman
25834:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        tionsnedsättning under åtminstone ett år, också
25835: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         att sjukdomen eller skadan förorsakar "väsent-
25836: av den 13 juni 1989 tili vederbörande medlem        ligt men och fortlöpande särskilda kostnader".
25837: av statsrådet översänt avskrift av följande av          Enligt förordningen om handikappbidrag
25838: riksdagsledamot     Almgren     undertecknade       (989/88) skall vid bedömningen av nedsatt
25839: spörsmål nr 380:                                    funktionsförmåga beaktas sökandens individu-
25840:                                                     ella förhållanden. Med men avses sådant all-
25841:           Har Folkpensionsanstalten tillämpat
25842:                                                     mänt men som sjukdomen eller skadan vållar
25843:        de gällande stadgandena rätt då en
25844:                                                     personen i fråga i det dagliga livet. Såsom det
25845:        diabetiker som fyllt 16 år inte beviljats
25846:                                                     redan konstaterades i regeringens proposition
25847:        handikappbidrag, fastän man på grund
25848:                                                     med förslag tili lag om handikappbidrag (RP
25849:        av ministerns svar på spörsmål nr 647/
25850:                                                     nr 126/1987 rd.) kan man vid bestämmandet av
25851:        1988 rd. kunde dra den slutsatsen att
25852:                                                     men tili följd av sjukdom eller skada anlita den
25853:        bidraget kan betalas, och finns det
25854:                                                     invaliditetsklassificering som fastställts för be-
25855:        andra möjligheter att få samhällets stöd
25856:                                                     dömande av i 18 a § lagen om olycksfallsförsäk-
25857:        för de särskilda kostnader som behand-
25858:                                                     ring avsett allmänt men (1012/86). Enligt 2 § 4
25859:        lingen a v diabetes medför?                  mom. förordningen om handikappbidrag bör
25860:                                                     det av sjukdomen eller skadan förorsakade
25861:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        menet för det lägsta handikappbidraget, varom
25862: samt anföra följande:                               i det här fallet är fråga, närmast matsvara vad
25863:    Enligt lagen om handikappbidrag (124/88)         olycksfallsförsäkringens invaliditetsklassifice-
25864: skall handikappbidrag betalas tili de personer i    ring föreskriver om invaliditetsklasserna för
25865: 16-64 års å1der som inte får pension på grund       medelsvår funktionsnedsättning och om de
25866: av arbetsoförmåga och inte heller förtida ål-       lägsta invaliditetsklasserna för svår funktions-
25867: derspension. Allmänt kan man säga, såsom det        nedsättning.
25868: även framgick av mitt svar på spörsmål nr               1 allmänhet förblir funktionsförmågan hos
25869: 64 7/1988 rd., a tt handikappbidrag beviljas i      de personer som lider av okomplicerad diabetes
25870: ersättning för men, behov av hjälp och tjänster,    och som får regelbunden läkemedelsbehandling
25871: och särskilda kostnader som förorsakas av           så god, att förutsättningarna för beviljande av
25872: sjukdom eller skada.                                handikappbidrag inte föreligger. Om sjukdo-
25873:    Förutsättningarna för erhållande av handi-       men har förorsakat särskilda följdsjukdomar
25874: kappbidrag anges i 2 § lagen om handikapp-          eller följdskador kan situationen vara en an-
25875: bidrag. Enligt paragrafen förutsätter beviljande    nan. 1 det fall som avses i spörsmålet har man
25876: av handikappbidrag alltid, att sökandens funk-      uppenbart efter en helhetsbedömning kommit
25877: tionsförmåga är nedsatt åtminstone under ett        tili den slutsatsen att det av sjukdomen föror-
25878: år utan avbrott. Handikappbidraget utgör för        sakade menet inte stiger tili den nivå som krävs
25879: närvarande 339 mark, 792 mark eller 1 470           för att vederbörande skall kunna beviljas han-
25880: mark i månaden, beroende av det understöds-         dikappbidrag.
25881: behov sjukdomen eller skadan förorsakar. 1              De av läkare ordinerade läkemedel som
25882: fråga om förutsättningarna för beviljande av        behövs för behandling av diabetes ersätts från
25883: det lägsta handikappbidraget gäller, förutom        sjukförsäkringen och t.ex. insulin ersätts tili
25884: vad som konstaterats ovan om fortsatt funk-         100 procent.
25885:     Helsingfors den 29 juni 1989
25886: 
25887:                                                    Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
25888:                                                1989 vp.
25889: 
25890: Skriftligt spörsmål nr 381
25891: 
25892: 
25893: 
25894: 
25895:                                   Melin: Om initiativ tili ett samarbetsprogram för miljöskyddet i
25896:                                       Östeuropa
25897: 
25898: 
25899:                               Tili Riksdagens Herr Talman
25900: 
25901:     EG-kommissionens ordförande Jacques De-          operativt stadium, som särskilt skulle inbegripa
25902: lors sade i ett tai inför Europa-parlamentet i       en speciell EFT A-fond för att finansiera, för-
25903: januari att han "drömde om en europeisk by,          modligen på mjuka villkor, miljöinvesteringar i
25904: där förståelse skulle råda, där ekonomiska och       Östeuropa - tili nytta för våra skogar, sjöar,
25905: kulturella relationer skulle utvecklas under         vattendrag och - lungor.
25906: ömsesidigt förtroende". President Michail Gor-          Det är bekant att EFTA-EG-miljöminister-
25907: batjov hade för sin del tidigare använt begrep-      konferensen i Noordwijk 1987 har lett tili en
25908: pet "europeiskt hus" i en liknande tankegång.        del nyttiga och lovande uppföljningsaktiviteter.
25909: Flera östeuropeiska Iänder har på olika sätt         Men det är inte tillräckligt, särskilt när man
25910: under det senaste året närmat sig frihandelsor-      betänker det faktum att en så stor del av
25911: ganisationen EFTA. Den Europeiska Gemen-             belastningen på vår miljö härstammar från
25912: skapen utvecklar som bäst mycket aktivt sina         Östeuropa. Ovannämnda förslag är avsett att
25913: relationer med Östeuropa.                            beakta detta. Det kunde naturligtvis i något
25914:     Allt detta gör att man bör utreda den roll       senare skede utvidgas tili att omfatta också EG
25915: som EFT A-länderna, på basen av artikel 30 i         och dess medlemsstater. Förslaget avser själv-
25916: Stockholmskonventionen från 1960, om man så          fallet inte på något sätt att förringa, eller inte
25917: vill, kunde spela i det öst-västliga samman-         beakta - för att igen använda språket i artikel
25918: hanget, där scenbilden nu undergår ständiga          30 - de värdefulla aktiviteter som pågår på
25919: förändringar.                                        detta område i andra internationella organisa-
25920:     Ett område som man kan tänka på är               tioner, såsom FN:s miljöprogram (UNEP) eller
25921: miljöskyddet, helt klart en aspekt av den            FN:s Ekonomiska Europa-kommission (ECE)
25922: ekonomiska politiken, för att igen åberopa           t.ex. Men miljöskyddet är helt enkelt för viktigt
25923: artikel 30 i EFT A-konventionen.                     och för mångfacetterat för att lämnas åt bara
25924:     Den ekonomiska situationen i många östeu-        en eller två internationella organisationer.
25925:  ropeiska Iänder tillåter dem inte att investera        Ovanstående tankegångar framfördes av un-
25926: mycket i miljöskyddet. De besitter ofta inte ens     dertecknad vid EFTA:s parlamentariska kom-
25927: den nödvändiga teknologin. Å andra sidan är          mittes möte i Helsingforsden 25--26 maj 1989.
25928: det välkänt att de flesta EFTA-länder i dag i        Förslaget som formellt kommer att tas upp på
25929:  hög grad lider av föroreningar som härstam-         ett kommande möte för EFT A-parlamentari-
25930:  mar från Östeuropa. Slutsatsen är enkel: EF-        kerna vann understöd från bl.a. svenskt och
25931: T A-länderna borde nu, i öppenhetens och             österrikiskt håll.
25932:  samarbetets tidsålder, på basen av ömsesidig           Den schweiziske utrikesministern Rene Fel-
25933:  nytta men handlande i sitt eget upplysta intres-    ber har nyligen, i början av juni inför det
25934:  se, inleda ett samarbetsprogram för miljöskyd-      schweiziska parlamentet betonat att de neutrala
25935:  det i Östeuropa, under EFTA:s överinseende.         länderna i Europa kunde göra en insats för de
25936:     Denna ide skulle i det första skedet innefatta   östeuropeiska länderna på miljöskyddets områ-
25937:  feasibilityundersökningar och planering för         de. "Uttryckligen inom miljöskyddet är beho-
25938:  samprojekt inom miljöteknologin som skulle          vet av hjälp stort i länderna i Östeuropa.
25939:  finansieras eller stödas av EFT A-länderna. Om      Särskilt industrierna är illa utrustade och ex-
25940:  en sådan preliminär aktivitet skulle visa sig       tremt nedsmutsande och därför är miljöprob-
25941:  lovande, kunde man tänka sig ett andra, mera        lemen enorma".
25942: 290010D
25943: 2                                  1989 vp. -    KK n:o 381
25944: 
25945:   Hänvisande till det ovan anförda får jag i             nologi som existerar i de östeuropeiska
25946: den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen                industriländerna, och om så är fallet,
25947: föreskriver tili vederbörande medlem av stats-              är Regeringen beredd att i samarbete
25948: rådet ställa följande spörsmål:                          med EFT A-länderna ta initiativet till ett
25949:                                                          samarbetsprogram för miljöskyddet i
25950:          Är Regeringen medveten om det an-               Östeuropa under EFT A-ländernas över-
25951:        gelägna behovet av mi1jöskyddande tek-            inseende?
25952:     Helsingfors den 13 juni 1989
25953: 
25954:                                        Ingvar S. Melin
25955:                                      1989 vp. -     KK n:o 381                                      3
25956: 
25957: Kirjallinen kysymys n:o 381                                                               Suomennos
25958: 
25959: 
25960: 
25961: 
25962:                                  Melin: Itä-Euroopan ympäristönsuojelun yhteistyöohjelmaa kos-
25963:                                     kevasta aloitteesta
25964: 
25965: 
25966: 
25967:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25968:    EC-komission puheenjohtaja Jacques Delors        Itä-Euroopassa - hyödyttäen metsiämme, jär-
25969: sanoi puheessaan Euroopan Parlamentille tam-        viämme, vesistöjämme ja - keuhkojamme.
25970: mikuussa "uneksivansa Euroopan kylästä, jos-           On tunnettua, että EFTAn ja EC:n ympäris-
25971: sa vallitsisi yhteisymmärrys ja jossa taloudelli-   töministerien kokous Noordwijkissa vuonna
25972: set ja kulttuurisuhteet kehittyisivät keskinäisen   1987 johti muutamiin hyödyllisiin ja lupaaviin
25973: luottamuksen vallitessa". Presidentti Mihail        jatkotoimenpiteisiin. Mutta tämä ei ole tar-
25974: Gorbatshov on puolestaan aikaisemmin käyt-          peeksi, koska tosiasia on, että suuri osa ympä-
25975: tänyt käsitettä "eurooppalainen talo" samassa       ristöömme kohdistuvasta kuormituksesta on
25976: merkityksessä. Useat Itä-Euroopan maat ovat         peräisin Itä-Euroopasta. Edellä mainitussa eh-
25977: kuluneena vuonna eri tavoin lähestyneet vapaa-      dotuksessa tämä on tarkoitettu otettavaksi
25978: kauppajärjestö EFTAa. Euroopan yhteisöt ke-         huomioon. Tätä voitaisiin tietysti jossain myö-
25979: hittää parhaillaan hyvin aktiivisesti suhteitaan    hemmässä vaiheessa laajentaa siten, että se
25980: Itä-Eurooppaan.                                     käsittäisi myös EC:n ja sen jäsenvaltiot. Selvää
25981:    Kaiken tämän perusteella tulisi selvittää,       on, että tämän ehdotuksen ei toivota miten-
25982: vuodelta 1960 peräisin olevan Tukholman so-         kään vähentävän tai kyseenalaistavan - 30.
25983: pimuksen 30. artiklan pohjalta, EFTA-maiden         artiklan sanamuotoa jälleen lainatakseni - sitä
25984: osuutta alati muuttuvissa itä-länsi-suhteissa.      arvokasta toimintaa, jota tällä alueella harjoi-
25985:    Tässä yhteydessä voitaisiin ajatella ympäris-    tetaan muissa kansainvälisissä järjestöissä, ku-
25986: tönsuojelua, joka on selvästi osa talouspolitiik-   ten esimerkiksi YK:n ympäristöohjelmassa
25987: kaa, jälleen EFTA-sopimuksen 30. artiklaa           (UNEP) tai YK:n Euroopan komissiossa
25988: lainaten.                                           (ECE). Mutta ympäristönsuojeluasia on liian
25989:    Taloudellinen tilanne monissa Itä-Euroopan       tärkeä ja liian monitahoinen jätettäväksi vain
25990: maissa ei juuri salli investointeja ympäristön-     yhden tai kahden kansainvälisen järjestön hoi-
25991: suojeluun, eikä niillä useinkaan ole edes tarvit-   dettavaksi.
25992: tavaa teknologiaa. Toisaalta tunnetusti useim-         Allekirjoittanut esitti edellä mainitut ajatuk-
25993: mat EFTA-maat kärsivät nykyään huomatta-            set EFTAn parlamentaarikkokomitean ko-
25994: vasti Itä-Euroopasta tulevista saasteista. Johto-   kouksessa Helsingissä 25.-26. toukokuuta
25995: päätös on yksinkertainen: EFTA-maiden pitäisi       1989. Ehdotus, joka muodollisesti otetaan kä-
25996: nyt avoimuuden ja yhteistyön aikakaudella,          siteltäväksi EFT A-parlamentaarikkojen tule-
25997: molemminpuoliseen hyötyyn perustuvasti mut-         vassa kokouksessa, sai kannatusta mm. Ruot-
25998: ta valistuneen itsekkäästi toimien, aloittaa Itä-   silta ja Itävallalta.
25999: Euroopan ympäristönsuojelun yhteistyöohjel-            Sveitsin ulkoministeri Rene Felber on äsket-
26000: ma EFT An puitteissa.                               täin kesäkuun alussa Sveitsin parlamentissa
26001:    Tämä toiminta voisi aluksi sisältää mahdol-      korostanut Euroopan puolueettomien maiden
26002: lisia tutkimuksia ja näkymiä EFTA-maiden            panosta Itä-Euroopan maille ympäristönsuoje-
26003: rahoittamille tai tukemille jatkohankkeille ym-     lun alalla. Hän on todennut nimenomaan
26004: päristöteknologian alueella. Jos tällainen alus-    ympäristönsuojelussa avun tarpeen olevan suu-
26005: tava toiminta osoittautuu lupaavaksi, voitaisiin    ri Itä-Euroopan maissa. Erityisesti teollisuus-
26006: toisena, käytännönläheisempänä vaiheena tar-        laitosten varustus on heikkoa, ja ne ovat
26007: kastella sitoutumista erityiseen EFTA-rahas-        saastuttavia, minkä vuoksi ympäristöongelmat
26008: toon, joka rahoittaisi ympäristöinvestointeja       ovat suunnattomat.
26009: 4                                     1989 vp. -     KK n:o 381
26010: 
26011:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           päristöä suojaavan teknologian tarpees-
26012: tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän                   ta, ja jos on,
26013: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen                    onko Hallitus valmis yhteistyössä
26014: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                  EFTA-maiden kanssa tekemään aloit-
26015:                                                              teen Itä-Euroopan ympäristönsuojelun
26016:          Onko Hallitus tietoinen Itä-Euroo-                  yhteistyöohjelmasta      EFTA-maiden
26017:        pan teollisuusmaiden tähdellisestä ym-                puitteissa?
26018:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1989
26019: 
26020:                                            Ingvar S. Melin
26021:                                      1989 vp. -      KK n:o 381                                     5
26022: 
26023: 
26024: 
26025: 
26026:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26027:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        denkeskinen yhteistyö ympäristönsuojelun alal-
26028: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        la. Kahdenkeskisessä yhteistyössä Suomen ja
26029: olette 13 päivänä kesäkuuta 1989 päivätyn            SEV -maiden kesken ovat ympäristönsuojelu ja
26030: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         myös ympäristönsuojeluinvestoinnit vastedes
26031: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        yhä tärkeämpiä. Myös investointien rahoitusta
26032: edustaja Melinin näin kuuluvasta kirjallisesta       käsitellään tässä yhteydessä.
26033: kysymyksestä n:o 381:                                   Pohjoismaiden ministerineuvosto on tehnyt
26034:                                                      ehdotuksen toimista, jotka koskevat Pohjois-
26035:           Onko Hallitus tietoinen Itä-Euroo-         maiden yhteistä rahoitusta SEV-maiden ympä-
26036:        pan teollisuusmaiden tähdellisestä ym-        ristönsuojeluinvestointien edistämiseksi. Ehdo-
26037:        päristöä suojaavan teknologian tarpees-       tuksen mukaan lisättäisiin lainoja hankeinves-
26038:        ta, ja jos on,                                tointeihin ja luotaisiin ympäristöinvestointeja
26039:           onko Hallitus valmis yhteistyössä          varten riskipääomajärjestelmä. Ehdotus on vie-
26040:        EFTA-maiden kanssa tekemään aloit-            lä käsiteltävänä. Suomen hallitus on päättänyt
26041:        teen Itä-Euroopan ympäristönsuojelun          tukea ehdotuksen periaatteita.
26042:        yhteistyöohjelmasta      EFTA-maiden             Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan ta-
26043:        puitteissa?                                   louskomissiossa (ECE) on tehty ehdotus Eu-
26044:                                                      roopan ympäristönsuojelurahastosta ympäris-
26045:                                                      tönsuojeluinvestointien rahoittamiseksi. Tämä
26046:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
26047:                                                      ehdotus ei valitettavasti ole saanut tarpeeksi
26048: vasti seuraavaa:                                     kannatusta ECEn jäsenmaiden joukossa, eikä
26049:    Suomi on eri yhteyksissä tähdentänyt, että        se siksi vielä ole edistynyt kovinkaan pitkälle.
26050: on sekä järkevää että välttämätöntä pyrkiä           Suomen käsityksen mukaan ECE on hyvin
26051: keksimään keinoja ympäristönsuojelun edistä-         tärkeä järjestö ympäristönsuojeluyhteistyölle.
26052: miseksi maissa, joita arkisessa kielenparressa       Siksi Suomi aikoo vastedeskin ECEssä tukea
26053: tavallisesti nimitetään "Itä-E uroo paksi", toisin   toimia, joiden tarkoitus on edistää ympäristön-
26054: sanoen Keskinäisen taloudellisen avun neuvos-        suojeluinvestointeja. Uuden, ympäristöä ja
26055: ton (SEV) jäsenmaissa.                               luonnonvaroja säästävän teknologian käyttöön-
26056:    Suomi jatkaa pyrkimyksiä vahvistaa ympä-          oton edistämiseksi valtioissa, jotka ovat liitty-
26057: ristöasioiden osuutta sekä teknis-tieteellisessä     neet ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumis-
26058: yhteistyössä että kaupassa ja muussa taloudel-       ta valtiosta toiseen koskevaan yleissopimuk-
26059: lisessa yhteistyössä yksittäisten SEV-maiden,        seen eli käytännössä melkein kaikissa ECE-
26060: etenkin Neuvostoliiton, kanssa. Neuvostoliiton       maissa, on yleissopimuksen toimielin (EB) Suo-
26061: kanssa Suomella on myös erityinen ympäris-           men aloitteesta asettanut työryhmän (task for-
26062: tönsuojelusopimus, joka on perusta näiden            ce), jota Suomi myös johtaa. Työryhmän
26063: maiden vilkkaalle yhteistyölle. Yhtäältä Suo-        tehtävä on pohtia keinoja ja päätöksiä, joilla
26064: men ja toisaalta Puolan, Saksan demokraatti-         nimenomaan voidaan edistää ilmaan tulevia
26065: sen tasavallan, Tsekkoslovakian ja Unkarin           päästöjä tehokkaasti vähentävän teknologian
26066: kesken on myös pantu ,,äyntiin pysyvä kah-           siirtoa.
26067: 
26068:      Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1989
26069: 
26070:                                                                   Ympäristöministeri Kaj Bärlund
26071: 6                                      1989 vp. -     KK n:o 381
26072: 
26073: 
26074: 
26075: 
26076:                                Till Riksdagens Herr Talman
26077:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          I det bilaterala samarbetet mellan Finland och
26078: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           SEV-länder kommer miljövården och även
26079: av den 13 juni 1989 tili vederbörande medlem          miljövårdsinvesteringarna i fortsättningen att
26080: av statsrådet översänt avskrift av följande av        inta en allt mer central ställning. Finansiering-
26081: riksdagsman Melin undertecknade spörsmål nr           en av investeringarna skall också behandlas i
26082: 381:                                                  detta sammanhang.
26083:             Är Regeringen medveten om det an-            Ett förslag till åtgärder för att med nordisk
26084:          gelägna behovet av miljöskyddande tek-       samfinansiering främja miljövårdsinvesteringar-
26085:          nologi som existerar i de östeuropeiska      na i SEV-länderna har lagts fram av Nordiska
26086:          industriländerna, och om så är faliet,       ministerrådet. Förslaget går ut på dels en
26087:             är Regeringen beredd att i samarbete      utökning av projektinvesteringslån, dels att
26088:          med EFT A-länderna ta initiativet tili ett   etablera en riskkapitalordning för miljöinveste-
26089:          samarbetsprogram för miljöskyddet i          ringar. Förslaget är ännu under behandling.
26090:          Östeuropa under EFT A-ländernas över-        Finlands regering har beslutat stöda principer-
26091:          inseende?                                    na i förslaget.
26092:                                                          Inom Förenta nationernas ekonomiska kom-
26093:                                                       mission för Europa (ECE) har det lagts fram
26094:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
26095:                                                       ett förslag om en europeisk miljöfond för
26096: samt anföra följande:
26097:                                                       finansieringen av miljövårdsinvesteringar. Det-
26098:                                                       ta förslag har tyvärr inte fått tillräckligt mycket
26099:    Finland har i olika sammanhang betonat att         understöd bland ECE:s medlemsländer och har
26100: det är både rationellt och nödvändigt att             därför ännu inte avancerat särskilt långt. Enligt
26101: försöka finna medel för att främja miljövården        finländsk uppfattning är ECE en mycket viktig
26102: i de Iänder som i dagligt tai brukar hänföras         organisation för miljövårdssamarbetet. Därför
26103: under begreppet "Östeuropa", d.v.s. de euro-          vill Finland även fortsättningsvis stöda sådana
26104: peiska medlemsländerna i Rådet för ömsesidigt         åtgärder inom ECE som avser att främja
26105: ekonomiskt bistånd (SEV).                             miljövårdsinvesteringar. För att underlätta in-
26106:    Finland kommer att fortsätta att sträva efter      förande av ny, miljövänlig och resurssnål tek-
26107: en förstärkning av L11ljöelementet såväl i det        nologi i de Iänder som anslutit sig tili konven-
26108: övriga tekniskt-vetenskapliga samarbetet som i        tionen om långväga gränsöverskridande luftför-
26109: handeln och det ekonomiska samarbetet med             oreningar, d.v.s. i praktiskt taget alla ECE-
26110: enskilda SEV-länder, i synnerhet Sovjetunio-          länder, har exekutivorganet för konventionen
26111: nen. Med Sovjetunionen har Finland även ett           (EB) på Finlands initiativ tillsatt en arbets-
26112: särskilt miljövårdsavtal som utgör basen för          grupp (task force) som också leds av Finland.
26113: det livliga samarbetet mellan dessa två länder.       Arbetsgruppen har tili uppgift att dryfta medel
26114: Mellan Finland å ena sidan och Polen, Tyska           och beslut som uttryckligen kan främja över-
26115: Demokratiska Republiken, Tjeckoslovakien              föring av sådan teknologi som kan användas
26116: och Ungern å andra sidan har permanent                för att effektivt reducera utsläpp tili atmosfä-
26117: bilateralt miljövårdssamarbete också etablerats.      ren.
26118:        Helsingfors den 29 juni 1989
26119: 
26120:                                                                          Miljöminister Kaj Bärlund
26121:                                               1989 vp.
26122: 
26123: Skriftligt spörsmål nr 382
26124: 
26125: 
26126: 
26127: 
26128:                                  Renlund m.fl.: Om snabbare behandling          olycksfallsverket av
26129:                                     ansökningar enligt militärskadelagen
26130: 
26131: 
26132:                               Tili Riksdagens Herr Talman
26133: 
26134:    Behandlingstiderna för ersättningar, som söks    för byråkratiskt, varför man borde gå in för att
26135: på basen av lagen om skada, ådragen i mili-         mera rationellt behandla ansökningarna. Där-
26136: tärtjänst, är otillåtet långa. Olycksfallsverket    till borde man få tilläggspersonal under en
26137: har inte förmåga eller tillräckliga resurser för    övergångstid tills man behandlat den massa
26138: att behandla dessa ansökningar inom rimlig          ansökningar, som ligger och väntar på att bli
26139: tid.                                                behandlade.
26140:    Utredningar som gjorts visar att dessa fall är       Då behandlingstiderna för ersättningsansök-
26141: arbetsdryga och att det råder brist på medi-        ningar tar upp tili två år i anspråk kan detta
26142: cinsk expertis. Antalet ansökningar har också       inte anses stå i överensstämmelse med god
26143: ökat kraftigt de senaste åren mycket beroende       förvaltningssed, liksom det inte heller är skäligt
26144: på den finkamning av fältet som Krigsinvali-        för dem som söker ersättning.
26145: dernas Brödraförbund gjort. Enligt uppgift              Hänvisanele tili det ovan anförda får vi i den
26146: skulle antalet nya ansökningar vara betydligt       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
26147: flere än antalet beslut som olycksfallsverket gör   skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
26148: per år, vilket betyder att antalet obehandlade      ställa följande spörsmål:
26149: ansökningar bara växer. Situationen är med
26150:                                                               Vilka åtgärder tänker Regeringen
26151: andra ord ohållbar och statsmakten borde
26152:                                                            vidta för att rationalisera beslutsproces-
26153: omedelbart skrida tili behövliga åtgärder.
26154:                                                            sen på olycksfallsverket samt att få
26155:    Utredningar som gjorts tyder också på att
26156:                                                            tilläggspersonal under en övergångspe-
26157: man borde i snabb ordning se över olycksfalls-
26158:                                                            riod så att behandlingstiden för ersätt-
26159: verkets verksamhet för att göra servicen snab-
26160:                                                            ningar som söks på basen av lagen om
26161: bare och förenkla beslutsfattandet och betal-
26162:                                                            skada, ådragen i militärtjänst skall bli
26163: ningssystemet. Beslutsfattandet är helt enkelt
26164:                                                            rimlig?
26165:      Helsingfors den 14 juni 1989
26166: 
26167:           Boris Renlund                Håkan Malm                     Håkan Nordman
26168:                                        Gustav Björkstrand
26169: 
26170: 
26171: 
26172: 
26173: 2900100
26174: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 382
26175: 
26176: Kirjallinen kysymys n:o 382                                                               Suomennos
26177: 
26178: 
26179: 
26180: 
26181:                                  Renlund ym.: Sotilasvammalain mukaisten hakemusten käsittelyn
26182:                                       nopeuttamisesta tapaturmavirastossa
26183: 
26184: 
26185:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26186:    Sotilasvammalain nojalla haettavien kor-         si. Päätöksenteko on yksinkertaisesti liian by-
26187: vausten käsittelyajat ovat tavattoman pitkiä.       rokraattista, minkä vuoksi olisi päästävä hake-
26188: Tapaturmavirastolla ei ole kykyä eikä riittäviä     musten rationaalisempaan käsittelyyn. Lisäksi
26189: voimavaroja näiden hakemusten käsittelyyn           viraston tulisi saada lisähenkilökuntaa siirty-
26190: kohtuullisessa ajassa.                              mäkauden ajaksi, jona lukuisat käsittelyä odot-
26191:    Tehdyt selvitykset osoittavat näiden tapaus-     tavat hakemukset käsiteltäisiin.
26192: ten vaativan paljon työtä ja pulaa olevan              Korvaushakemusten käsittelyaikojen viedes-
26193: lääketieteellisestä asiantuntemuksesta. Hake-       sä jopa kaksi vuotta tätä ei voida pitää
26194: musten määrä on myös lisääntynyt voimak-            yhdenmukaisena hyvän hallintotavan kanssa,
26195: kaasti viime vuosien aikana Sotainvalidien Vel-     eikä se myöskään ole kohtuullista korvausten
26196: jesliiton tekemän tarkan kentän haravoinnin         hakijoille.
26197: johdosta. Tietojen mukaan uusien hakemusten            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26198: määrä olisi huomattavasti suurempi kuin tapa-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26199: turmaviraston vuosittain tekemien päätösten         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26200: määrä, mikä merkitsee käsittelemättömien ha-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26201: kemusten määrän kasvamista entisestään. Ti-
26202: lanne on toisin sanoen kestämätön, ja valtio-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26203: vallan tulisikin välittömästi ryhtyä tarvittaviin          ryhtyä tapaturmaviraston päätöksente-
26204: toimenpiteisiin.                                           koprosessin rationalisoimiseksi sekä li-
26205:    Tehdyt selvitykset viittaavat myös siihen,              sähenkilökunnan saamiseksi siirtymä-
26206: että tapahturmaviraston toimintaa tulisi tarkis-           kauden ajaksi siten, että sotilasvamma-
26207: taa palvelujen nopeuttamiseksi ja päätöksen-               lain nojalla haettavien korvausten kä-
26208: teon ja maksujärjestelmän yksinkertaistamisek-             sittelyaika muodostuisi kohtuulliseksi?
26209: 
26210:     Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1989
26211: 
26212:          Boris Renlund                 Håkan Malm                     Håkan Nordman
26213:                                        Gustav Björkstrand
26214:                                      1989 vp. -     KK n:o 382                                     3
26215: 
26216: 
26217: 
26218: 
26219:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26220:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mom~ntissa       tietokanta, ja siten poistaa päällekkäisten jär-
26221: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       jestelmien ylläpidosta aiheutuneita haittoja. Sa-
26222: olette 14 päivänä kesäkuuta 1989 päivätyn           malla pyritään luopumaan kolmesta suuresta
26223: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        kortistosta      (korvausrekisterikortisto   noin
26224: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        140 000 henkilöä, elinkorkokortista 44 000 ja
26225: edustaja Renlundin ym. näin kuuluvasta kirjal-      huoltoeläkekortista noin 23 000 henkilöä) sekä
26226: lisesta kysymyksestä n:o 382:                       niiden ja atk-rekisterin ylläpidon aiheuttamasta
26227:                                                     työstä.
26228:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26229:        ryhtyä tapaturmaviraston päätöksente-            Tapaturmaviraston        henkilöstötyöryhmän
26230:        koprosessin rationalisoimiseksi sekä li-     (1988:37) arvion mukaan viraston työmäärä
26231:        sähenkilökunnan saamiseksi siirtymä-         lisääntyy vuoteen 1990 saakka noin 28 %
26232:        kauden ajaksi siten, että sotilasvamma-      verrattuna vuonna 1987 annettujen päätösten
26233:        lain nojalla haettavien korvausten kä-       määrään. Vuoden 1990 jälkeen työmäärä alkaa
26234:        sittelyaika muodostuisi kohtuulliseksi?      kuitenkin vähentyä siten, että vuonna 2000 se
26235:                                                     on jo 69 % vuoden 1987 työmäärästä.
26236:                                                         Hakemusten ja erityisesti uusien hakemusten
26237:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
26238:                                                     määrän kasvu on viime vuosina ollut selvästi
26239: taen seuraavaa:
26240:                                                     ennakoitua suurempi. Hakemusten määrän
26241:   Tapaturmaviraston päätehtävänä on sotilas-        kasvuun on vaikuttanut myös tilastokäytännön
26242: vamma-asioiden hoito. Viraston henkilökun-          muutos ( + 10 000 hakemusta).
26243: nan määrä on tällä hetkellä 283. Tapaturma-             Erityisesti sairauskuluhakemusten määrä on
26244: virastoon saapui vuonna 1988 sotilasvamma-          lisääntynyt voimakkaasti. Tämä johtunee inva-
26245: asioissa hakemuksia 152 000 ja päätöksiä an-        lidien ikääntymisestä aiheutuvasta sairastavuu-
26246: nettiin samana vuonna 129 000. Vuonna 1987          den kasvusta. Myös sotilasvammalain sovelta-
26247: hakemuksia jätettiin 127 000 ja päätöksiä an-       misalan laajentamisesta annetun lain (l 013 /87)
26248: nettiin 120 000. Viraston päätöksenteon lisää-      muuttumisesta aiheutuva mahdollisuus hakea
26249: mistä ja nopeuttamista on edistetty monin eri       uudestaan korvausta on lisännyt hakemusten
26250: tavoin vuonna 1983 alkaneiden rationalisointi-      määrää. Kuntoutushakemusten ja lisähuolto-
26251: toimenpiteiden avulla. Päätöksentekomäärää          eläkkeiden hakemusten määrät ovat myös edel-
26252: onkin kyetty tasaisesti lisäämään. Kehitystoi-      leen kasvaneet.
26253: minta jatkuu edelleen tehtyjen suunnitelmien            Kuntoutushakemusten määrä on huomatta-
26254: mukaisesti. Työn tuloksena on virastossa pu-        vasti lisääntynyt, kun lievävammaiset sotainva-
26255: rettu mm. päällekkäisiä työvaiheita, ja siirretty   lidit ovat saaneet oikeuden kuntoutukseen.
26256: päätösvaltaa alaspäin. Tapaturmaviraston työ-       Kuntoutusbakemusten käsittely on lievävam-
26257: tehtävien kehitys on konsultin toimesta arvioi-     maisten osalta vienyt aikaa nonnaalia huomat-
26258: tu ensi vuosituhannelle asti ja todettu, että       tavasti enemmän, kun kuntootuspäätöksiä on
26259: tehtävät on mahdollista hoitaa ilman lisähen-       tehty ensimmäistä kertaa. Lievävammaisten
26260: kilökuntaa.                                         kuntoutus ei jatkossa enää tule aiheuttamaan
26261:    Tällä hetkellä merkittävin rationalisointihan-   yhtä paljon työtä, kun kuntoutukseen pääsyn
26262: ke on viraston vanhentuneen atk-järjestelmän        edellytykset hakijan kohdalta on jo kerran
26263: uusiminen, mikä valmistuttuaan merkittävällä        selvitetty. Loppukevään aikana on ylitöitä teet-
26264: tavalla helpottaa virastossa tapahtuvaa asioi-      tämällä kyetty oleellisesti lyhentämään kuntou-
26265: den käsittelyä. Uuden järjestelmän kehittämi-       tushakemusten käsittelyaikaa, joka tällä hetkel-
26266: nen on vienyt ja vie edelleen paljon voimava-       lä on noin 2----4 kuukautta.
26267: roja, mikä tänä aikana on muusta toiminnasta            Ensikertaishakemuksilla tarkoitetaan hake-
26268: pois. Järjestelmän käyttöönottoon päästään ke-      muksia, joissa sotainvalidi ensimmäistä kertaa
26269: väällä 1990.                                        sodan jälkeen hakee korvausta vammasta tai
26270:    Tarkoitus on mm. perustaa yksi yhtenäinen        sairaudesta. Näiden hakemusten käsittelyaika
26271: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 382
26272: 
26273: muiden kuin asevelvollisten osalta on noin 7-       mikä jatkossa heijastuu toiminnan tehostumi-
26274: 14 kuukautta. Näitä ensikertaishakemuksia           sena.
26275: sekä hakemuksia, joissa haetaan oikaisua elin-         Tapaturmavirastossa oli huhtikuussa noin
26276: koron suuruuteen, oli huhtikuussa käsittele-        32 000 käsittelemätöntä hakemusta. Viraston
26277: mättä noin 8 600, joista ensikertaishakemuksia      näkemyksen mukaan nykyisillä voimavaroilla
26278: oli n. 2 800.                                       hakemusten ruuhkautuminen tulee tänä ja ensi
26279:    Erityisesti ensikertaishakemusten käsittelyai-   vuonna lisääntymään ja käsittelyajat pitene-
26280: ka on pitkä normaaliolosuhteissakin, sillä lähes    mään.
26281: 50 vuoden takaisista asioista ei aina helposti ja      Tämä merkitsisi kohtuuttoman pitkiä odotu-
26282: nopeasti löydy tarvittavia tietoja.                 saikoja päätöksiä odottaville sotainvalideille ja
26283:    Tapaturmaviraston suurin ongelma viime           sotaveteraaneille. Tämän johdosta tarvitaan
26284: vuosina on ollut henkilöstön suuri vaihtuvuus,      erityistoimenpiteitä edellä mainittujen ensisi-
26285: mikä vuonna 1987 oli lähes 22 prosenttia, kun       jaisten kehittämistoimenpiteiden lisäksi ruuh-
26286: vastaava luku valtion virastoissa on keskimää-      kien purkamiseen. Valtioneuvosto on antanut
26287: rin 8 prosenttia. Tapaturmaviraston henkilös-       9.6.1989 asetuksen tapaturmaviraston eräiden
26288: tötyöryhmän (1988:37) mukaan syinä suureen          virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta.
26289: vaihtuvuuteen on ollut palkkauksen alhainen         Tällä virkarakenteen muutoksella lisätään ha-
26290: taso, eteenpäinpääsymahdollisuuksien puute          kemuskäsittelijöiden määrää neljällä esittelijällä
26291: erityisesti toimistohenkilökunnan osalta sekä       ja neljällä toimistosihteerillä. Parhaillaan on
26292: vuoden 1987 aikana tapahtuneet viraston kaksi       valmisteilla myös tapaturmaviraston hallinnon
26293: muuttoa. Tilanne on nyt kuitenkin selvästi          kehittäminen, mikä osaltaan tehostaa viraston
26294: helpottumassa. Virasto toimii pysyvissä tilois-     toimintaa. Tapaturmavirasto ryhtyi keväällä
26295: sa, ja vuonna 1988 henkilökunnan vaihtuvuus         myös ylitöitä teettämällä nopeuttamaan erityi-
26296: väheni 17 prosenttiin. Virastossa on ryhdytty       sesti sairaanhoitokulukorvaushakemusten ja
26297: myös määrätietoisesti kehittämään viraston vir-     kuntoutushakemusten käsittelyä.
26298: karakennetta ja sisäistä koulutustoimintaa,
26299:     Helsingissä 19 päivänä heinäkuuta 1989
26300: 
26301:                                                                          Ministeri Tarja Halonen
26302:                                      1989 vp. -      KK n:o 382                                      5
26303: 
26304: 
26305: 
26306: 
26307:                               Ti 11 Riksdagens Herr Talman
26308: 
26309:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         databas och därmed avskaffa olägenheter som
26310: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          förorsakas av upprätthållandet av dubbla sys-
26311: av den 14 juni 1989 tili vederbörande medlem         tem. Samtidigt strävar man efter att ta tre
26312: av statsrådet översänt avskrift av följande av       omfattande kartotek ur bruk (ersättningsregis-
26313: riksdagsman Renlund m.fl. undertecknade              tret över ca 140 000 personer, livräntekartote-
26314: spörsmål nr 382:                                     ket, 44 000 personer och kartoteket över för-
26315:                                                      sörjningspension, ca 23 000 personer) samt att
26316:           Vilka åtgärder tänker Regeringen           därmed spara in den arbetsmängd som går åt
26317:        vidta för att rationalisera beslutsproces-    att upprätthålla dem och ADB-registret.
26318:        sen på Olycksfallsverket samt att få             Enligt olycksfallsverkets personalarbetsgrupp
26319:        tilläggspersonal under en övergångspe-        (1988:37) kommer verkets arbetsmängd att
26320:        riod så att behandlingstiden för ersätt-      fram tili 1990 öka med ca 28 %, jämfört med
26321:        ningar som söks på basen av lagen om          antalet beslut år 1987. Efter det kommer dock
26322:        skada, ådragen i militärtjänst skall bli      arbetsmängden att avta så att den år 2000
26323:        rimlig?
26324:                                                      utgör 69 % av 1987 års arbetsmängd.
26325:                                                         Antalet ansökningar och framför allt antalet
26326:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         nya ansökningar har ökat snabbare än väntat
26327: samt anföra följande:                                under de senaste åren. Ökningen beror också
26328:    Olycksfallsverkets huvudsakliga uppgift är        på att statistiken uppställs på ett sätt som
26329: att behandla ärenden som gäller skador ådrag-        avviker från tidigare praxis ( + 10 000 ansök-
26330: na i militärtjänst. Antalet anställda hos verket     ningar).
26331: uppgår för tillfället till 283. År 1988 inkom tili      Särskilt har antalet ansökningar som gäller
26332: olycksfallsverket sammanlagt 152 000 ansök-          sjukdomskostnader ökat kraftigt. Detta torde
26333: ningar gällande skador ådragna i militärtjänst,      ha sin orsak i att invaliderna insjuknar i högre
26334: och samma år fattades 129 000 beslut. År 1987        grad i och med att de åldras. Ä ven möjligheten
26335: uppgick motsvarande siffror tili 127 000 re-         att på nytt ansöka om ersättning tili följd av
26336: spektive 120 000. De rationaliseringsåtgärder        ändringen av lagen angående utvidgad tillämp-
26337: sorn påbörjades år 1983 har hjälpt tili att          ning av lagen om skada, ådragen i militärtjänst
26338: främja ett ökat och snabbare beslutsfattande         (1013/87) har bidragit till att öka antalet
26339: inom verket, och antalet beslut har ökat i jämn      ansökningar. Antalet rehabiliteringsansökning-
26340: takt. Utvecklingsarbetet pågår fortfarande i         ar och ansökningar om tilläggsförsörjningspen-
26341: enlighet med planerna. Som ett resultat av           sion fortsätter också att öka.
26342: detta arbete har verket bl.a. avskaffat dubbla          Antalet     rehabiliteringsansökningar     har
26343: arbetsmoment och delegerat beslutsrätten. En         märkbart ökat i och med att lindrigt handikap-
26344: konsult har bedömt utvecklingen av arbetsupp-        pade krigsinvalider har fått rätt tili rehabilite-
26345: gifterna vid olycksfallsverket fram tili nästa       ring. Behandlingen av rehabiliteringsansök-
26346: årtusende och konstaterat att dessa kan skötas       ningar har för de lindrigt handikappades del
26347: utan ökad personal.                                  tagit betydligt längre tid i anspråk än normalt
26348:    Det för tillfället mest betydande rationalise-    eftersom beslut om rehabilitering för dem har
26349: ringsprojektet är förnyandet av verkets föråld-      fattats för första gången. Rehabiliteringen av
26350: rade ADB-system. När detta projekt genom-            de lindrigt handikappade kommer i fortsätt-
26351: förts kommer behandlingen av ärendena att            ningen inte att orsaka lika mycket arbete i och
26352: betydligt underlättas. Att utveckla ett nytt         med att förutsättningarna för beviljande av
26353: system har krävt och kräver alltjämt stora           rehabilitering för de ansökande klarlagts redan
26354: resurser, som under tiden inte kan utnyttjas för     en gång. Under senvåren har behandlingstiden
26355: annat. Systemet kan tas i bruk under våren           för rehabiliteringsansökningar, som för tillfället
26356: 1990.                                                är ca 2--4 månader, kunnat förkortas väsent-
26357:    Avsikten är att bl.a. införa en enda enhetlig     ligt genom övertidsll.rbete.
26358: 6                                    1989 vp. -     KK n:o 382
26359: 
26360:    Med förstagångsansökningar avses ansök-          utvecklande av sin tjänstestruktur och av den
26361: ningar med vilka krigsinvalider för första gång-    interna utbildningen. Utvecklandet av dessa två
26362: en efter kriget ansöker om ersättning för           faktorer kommer i fortsättningen att avspeglas
26363: handikapp eller sjukdom. Behandlingstiden för       i form av en effektivare verksamhet.
26364: dessa ansökningar är för andra än värnpliktiga         Olycksfallsverket hade i april ca 32 000
26365: ca 7-14 månader och tillsammans med ansök-          obehandlade ansökningar. Verkets uppfattning
26366: ningar om ändring av livräntan uppgick deras        är att med de nuvarande resurserna kommer
26367: antal i april till 8 600 icke behandlade ärenden,   ansökningarna i år och nästa år att anhopas
26368: varav antalet förstagångsansökningar var ca         allt mer samt att behandlingstiderna blir läng-
26369: 2 800.                                              re.
26370:    Särskilt behandlingstiden för förstagångser-         Detta skulle innebära oskäligt långa vänteti-
26371: sättningar är lång även under normala omstän-       der för krigsinvalider och krigsveteraner, som
26372: digheter, eftersom det inte alltid är lätt att      väntar på beslut. För att anhopningarna skall
26373: snabbt finna behövliga uppgifter om 50 år           kunna avvecklas behövs det specialåtgärder
26374: gamla händelser.                                    utöver ovan nämnda prioriterade utvecklings-
26375:    Olycksfallsverkets största problem under de      åtgärder. Statsrådet gav 9.6.1989 en förordning
26376: senaste åren har varit den stora omsättningen       om inrättande och avskaffande av vissa tjänster
26377: på personal, viiken år 1987 uppgick till nästan     vid olycksfallsverket. Genom denna ändring av
26378: 22 %, medan motsvarande siffra i andra stat-        tjänstestrukturen ökas antalet anställda som
26379: liga verk i medeltal är 8 %. Enligt olycksfalls-    behandlar ansökningar med fyra föredragande
26380: verkets personalarbetsgrupp (1988:37) är orsa-      och fyra byråsekreterare. Som bäst förbereds
26381: kerna tili den stora omsättningen den låga          också utvecklingsåtgärder beträffande olycks-
26382: lönenivån, avsaknaden av befordringsmöjlighe-       fallsverkets administration, och dessa skall för
26383: ter särskilt för byråpersonalens del samt det       sin del effektivera verkets arbete. Genom att
26384: faktum att verket flyttade två gånger under år      låta personalen arbeta på övertid började
26385: 1987. Situationen håller nu på att bli klart        olycksfallsverket under våren påskynda be-
26386: bättre. Verket har nu varaktiga lokaliteter och     handlingen av framför allt ersättningsansök-
26387: omsättningen på personai sjönk år 1988 tili         ningar för sjukvårdskostnader och rehabilite-
26388: 17 %. Verket har också in1ett ett målmedvetet       ringsansökningar.
26389: 
26390:     Helsingfors den 19 juli 1989
26391: 
26392:                                                                          Minister Tarja Halonen
26393:                                                1989 vp.
26394: 
26395: Skriftligt spörsmål nr 383
26396: 
26397: 
26398: 
26399: 
26400:                                   Nordman m.fl.: Om pensionsskydd för personer i statligt för-
26401:                                      troendeuppdrag
26402: 
26403: 
26404:                               Till Riksdagens Herr Talman
26405:     Länge stod inkomster av förtroendeuppdrag        arvode. Det oaktat faller en betydande del av
26406: helt utanför pensionsskyddet. Detta trots att        de statliga förtroendeuppdragen fortfarande
26407: handhavande av förtroendeuppdrag i många             utanför pensionssystemet. Ett förhållande som
26408: fall leder till att personen i fråga går miste om    bör avlägsnas med hänvisning till liknande
26409: till pension berättigande inkomst. År 1977           motiveringar, som ligger till grund för lagen
26410: tillkom lagen om pension för kommunala för-          om pension för kommunala förtroendevalda.
26411: troendemän för att avlägsna missförhållandet.           Hänvisande till det ovan anförda får vi i den
26412: Senare har de kommunala förtroendevaldas             ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
26413: situation även förbättrats genom rätt till ersätt-   skriver till vederbörande medlem av statsrådet
26414: ning för förlorad arbetstid.                         ställa följande spörsmål:
26415:     Nämnda pensionsskydd gäller även i fråga
26416: om sådana förtroendevalda, som kommun eller                   Vad har Regeringen för avsikt att
26417: kommunalförbund inväljer i statlig nämnd eller              göra för att bereda personer i statliga
26418: kommission eller eljest utser till statligt för-            förtroendeuppdrag rätt till pensions-
26419: troendeuppdrag, och till vilka kommunen eller               skydd?
26420: kommunalförbundet enligt lag skall erlägga
26421:      Helsingfors den 14 juni 1989
26422: 
26423:           Håkan Nordman                 Håkan Malm                    Ole Wasz-Höckert
26424: 
26425: 
26426: 
26427: 
26428: 2900100
26429: 2                                      1989 vp. -      KK n:o 383
26430: 
26431: Kirjallinen kysymys n:o 383                                                                  Suomennos
26432: 
26433: 
26434: 
26435: 
26436:                                    Nordman ym.: Valtiollisissa luottamustehtävissä toimivien hen-
26437:                                       kilöiden eläketurvan järjestämisestä
26438: 
26439: 
26440:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26441:    Luottamustehtävistä saatavat tulot olivat           lain mukaan tulee maksaa palkkiota. Tästä
26442: pitkään eläkejärjestelmän ulkopuolella. Tämä           huolimatta huomattava osa valtiollisista luot-
26443: siitä huolimatta, että luottamustehtävien hoita-       tamustehtävistä jää edelleenkin eläkejärjestel-
26444: minen monessa tapauksessa johtaa siihen, että          män ulkopuolelle. Tämä asiaintila pitäisi kor-
26445: kyseinen henkilö menettää eläkkeeseen oikeut-          jata viittaamalla vastaavanlaisiin perusteluihin,
26446: tavaa tuloa. Vuonna 1977 säädettiin kunnallis-         jotka olivat pohjana kunnallisten luottamus-
26447: ten luottamushenkilöiden eläkelaki epäkohdan           henkilöiden eläkelaille.
26448: poistamiseksi. Myöhemmin kunnallisten luot-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26449: tamushenkilöiden tilanne on parantunut myös            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26450: siten, että he ovat saaneet oikeuden korvauk-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26451: seen menetetystä työajasta.                            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26452:    Mainittu eläkejärjestelmä koskee myös sellai-
26453: sia luottamushenkilöitä, jotka kunta tai kun-                    Mitä Hallitus aikoo tehdä toteuttaak-
26454: nallisliitto valitsee valtiolliseen lautakuntaan tai          seen valtiollisissa luottamustehtävissä
26455: toimikuntaan tai muuhun valtiolliseen luotta-                 toimivien henkilöiden oikeuden eläke-
26456: mustehtävään ja joille kunnan tai kuntainliiton               turvaan?
26457: 
26458:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1989
26459: 
26460:          Håkan Nordman                    Håkan Malm                     Ole Wasz-Höckert
26461:                                       1989 vp. -     KK n:o 383                                          3
26462: 
26463: 
26464: 
26465: 
26466:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26467:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kuntia, neuvostoja, johtokuntia ja muita moni-
26468: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        jäsenisiä toimielimiä. Näissä toimielimissä työs-
26469: olette 14 päivänä kesäkuuta 1989 päivätyn            kentelee yleensä sekä valtion palveluksessa ole-
26470: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         via että ulkopuolisia tahoja edustavia henkilöi-
26471: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        tä. Näistä tehtävistä maksetaan heille kokous-
26472: edustaja Nordmanin ym. näin kuuluvasta kir-          palkkiota tai eräissä tapauksissa vähäistä kiin-
26473: jallisesta kysymyksestä n:o 383:                     teää kuukausipalkkiota taikka molempia
26474:                                                      yhdessä. Yleensä näihin toimielimiin kuulumi-
26475:           Mitä Hallitus aikoo tehdä toteuttaak-
26476:        seen valtiollisissa luottamustehtävissä       nen on ajallisesti rajoitettua ja tehtävästä suo-
26477:        toimivien henkilöiden oikeuden eläke-         ritettava palkkio korvauksen luonteista.
26478:        turvaan?                                          Nykyisten säännösten mukaan valtion komi-
26479:                                                      tean, toimikunnan, lautakunnan, neuvottelu-
26480:                                                      kunnan jne. jäsenyyden perusteella suoritetut
26481:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
26482:                                                      kokouspalkkiot eivät kuulu eläketurvan piiriin.
26483: vasti seuraavaa:                                         Mikäli valtion osalta erilaisiin palkkiotoimiin
26484:    Kysymyksen perusteluissa on viitattu kun-         liittyvä eläketurvajärjestely toteutettaisiin, se
26485: nallisten luottamushenkilöiden eläketurvaan.         tulisi koskemaan lähinnä erinäisten komiteain,
26486: Kunnallisten luottamushenkilöiden eläkelain          lautakuntien, neuvottelukuntien yms. jäseniä.
26487: (578/77) mukaan siinä tarkoitettuja luottamus-       Käytännössä järjestelmän piiriin tulisivat aina-
26488: henkilöitä ovat kunnallislain mukaiset kunnan        kin valtion palveluksessa olevista lähinnä sel-
26489: luottamushenkilöt eli kunnanvaltuustojen jäse-       laiset henkilöt, jotka yleisesti ottaen eivät ole
26490: net, kunnanhallituksen tai sen jaostojen jäse-       lisäeläkkeen tarpeessa. Järjestelmä olisi toden-
26491: net, lautakunnan jäsenet, jotka kunnanvaltuus-       näköisesti erittäin hankala ja raskas toteuttaa,
26492: to on valinnut, johtokunnan jäsenet, jotka           koska sen piiriin tulisi kuulumaan varsin run-
26493: kunnanvaltuusto tai lain perusteella lautakunta      saslukuinen määrä erilaisissa luottamus- ja
26494: on valinnut, toimikunnan jäsenet, jotka kun-         palkkiotoimissa toimivia henkilöitä. Kuiten-
26495: nanhallitus on valinnut, tilintarkastajat ja muut    kaan näistä tehtävistä tulevalla eläketurvana ei
26496: kunnan luottamustoimeen valitut henkilöt,            olisi olennaista merkitystä henkilön kokonais-
26497: kuntien edustajain kokoukseen valitut edusta-        eläketurvaan tehtävien määräaikaisuuden ja
26498: jat ja kuntainliittojen liittovaltuustoihin ja       palkkioiden satunnaisuuden johdosta. Esimer-
26499: -hallituksiin valitut jäsenet.                       kiksi kunnallisten luottamushenkilöiden eläke-
26500:    Valtiolla varsinaisia luottamustoimia ovat        järjestelmässä valtaosa eläkkeistä on niin pie-
26501: kansanedustajan ja valtioneuvoston jäsenen           niä, muutaman kymmenen markan suuruisia,
26502: tehtävät. Näissä tehtävissä olevien henkilöiden      että ne maksetaan kertasuorituksena pois. Jär-
26503: eläketurva on toteutettu säätämällä erikseen         jestelmän ylläpidosta aiheutuvat kustannukset
26504: kansanedustajien ja valtioneuvoston jäsenten         verrattuna maksettuihin eläkkeisiin ovat suh-
26505: eläketurvasta.                                       teettoman korkeat.
26506:    Muita varsinaisia luottamustehtäviä, jotka           Kun nykyisin työeläkejärjestelmät antavat
26507: vastaisivat esimerkiksi kunnallisia luottamus-       varsin kattavan eläketurvan varsinaisesta an-
26508: tehtäviä, ei valtion tehtävissä ole. Eräät valtion   siotyöstä, ei erillisille järjestelmille ole nähtävis-
26509: tehtävät, joita hoitamaan kunnat valitsevat          sä todellista tarvetta. Periaatteena tulisi olla,
26510: edustajansa, ovat jossain määrin kunnallisiin        että luottamustehtävästä tuleva palkkio olisi
26511: luottamustehtäviin verrattavia. Samoin valtiol-      kokonaiskorvaus tehtävän suorittamisesta.
26512: la on tiettyä tehtävää varten asetettuja komi-          Valtioneuvosto käsitteli vuonna 1983 edus-
26513: teoita ja toimikuntia sekä asioita valmistele-       kunnan lausumaa (25 §/1974 vp.), joka koski
26514: maan tahi viranomaista avustamaan asetettuja         valtion luottamustoimiin liittyvän eläketurvan
26515: pysyväisluonteisempia neuvottelukuntia, lauta-       toteuttamismahdollisuuksien selvittämistä. Vai-
26516: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 383
26517: 
26518: tioneuvosto päätti tuolloin, että koska valtiolla   enempiin toimenpiteisiin. Tuo valtioneuvoston
26519: ei ole sellaisia varsinaisia luottamustehtäviä,     kannanotto on mielestäni edelleenkin perustel-
26520: joihin liittyisi eläketurvan tarvetta, ei edellä    tu.
26521: mainittu eduskunnan toivomus anna aihetta
26522:      Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 1989
26523: 
26524:                                                                         Ministeri Ulla Puolanne
26525:                                      1989 vp. -     KK n:o 383                                     5
26526: 
26527: 
26528: 
26529: 
26530:                               Tili Riksdagens Herr Talman
26531:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        bestående karaktär vilka tillsatts för att bereda
26532: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         ärenden eller för att bistå myndigheterna. I
26533: av den 14 juni 1989 till vederbörande medlem        dessa organ arbetar i allmänhet både personer
26534: av statsrådet översänt avskrift av följande av      som är i statens tjänst och personer som
26535: riksdagsman Nordman m.fl. undertecknade             representerar utomstående. För dessa uppgifter
26536: spörsmål nr 383:                                    betalas tili dem ett sammanträdesarvode eller i
26537:                                                     vissa fall ett litet fast månadsarvode eller båda
26538:          Vad har Regeringen för avsikt att
26539:                                                     tillsammans. En persons verksamhetsperiod i
26540:        göra för att bereda personer i statliga
26541:        förtroendeuppdrag rätt tili pensions-        dessa organ är i allmänhet tidsmässigt begrän-
26542:                                                     sad och det arvode som erläggs för uppgifter
26543:        skydd?
26544:                                                     har karaktären av en ersättning.
26545:                                                         Enligt de nuvarande stadgandena omfattas
26546:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        sammanträdesarvoden som erlagts på basis av
26547: samt anföra följande:                               medlemskap i statliga kommitteer, kommissio-
26548:     1 motiveringen tili spörsmålet hänvisas tili    ner, nämnder, delegationer osv. inte av pen-
26549: pensionsskyddet för korumunala förtroendeval-       sionsskyddet.
26550: da. Förtroendevalda en1igt lagen om pension             Om ett pensionsskyddsarrangemang som
26551: för korumunala förtroendevalda (578/77) är          anknyter tili olika slags uppdrag för vilka
26552: sådana förtroendevalda som avses i kommu-           arvoden betalas genomförs inom den statliga
26553: nallagen, dvs. medlemmar av kommunfullmäk-          sektorn kommer det närmast att gälla medlem-
26554: tige, med1emmar av kommunstyrelser eller dess       marna av vissa kommitteer, nämnder, delega-
26555: sektioner, medlemmar av nämnder vilka kom-          tioner osv. I praktiken skulle systemet, åtmin-
26556: munfullmäktige har valt, medlemmar av direk-        stone tili den del det skulle gälla personer som
26557: tioner vilka valts av kommunfullmäktige eller       är i statens tjänst, närmast omfatta sådana som
26558: av en nämnd med stöd av lag av kommunsty-           inte allmänt taget är i behov av tiliäggspension.
26559: relsen valda kommittemedlemmar, revisorer           Systemet vore sannolikt mycket besvärligt och
26560: och andra personer som valts för korumunala         tungt att genomföra, eftersom det skulle om-
26561: förtroendeuppdrag, representanter som valts         fatta ett mycket stort antal personer i olika
26562: till kommunernas ombudsstämmor och med-             slags förtroendeuppdrag och uppdrag för vilka
26563: lemmar som valts till kommunalförbundens            lön betalas i form av arvode. Det pensions-
26564: förbundsfullmäktige och förbundsstyrelser.          skydd som dessa uppgifter skulle medföra
26565:     Egentliga statliga förtroendeuppdrag utgörs     skulle dock inte ha någon väsentlig betydelse
26566: av riksdagsmännens och statsrådsmedlemmar-          för en persons totala pensionsskydd, på grund
26567: nas uppgifter. Pensionsskyddet för de personer      av att uppgifterna är tidsbundna och arvodena
26568: som verkar i dessa uppgifter har genomförts         tilifälliga. Största delen av pensionerna i t.ex,
26569: genom att det särskilt stadgats om pensions-        pensionssystemet för korumunala förtroende-
26570: skyddet för riksdagsmän och statsrådsmedlem-        valda är så små, några tiotals marks, att de
26571: mar.                                                betalas som en engångsersättnig. De kostnader
26572:     Andra egentliga förtroendeuppgifter som         som föranleds av upprätthållande av systemet
26573: skulle motsvara t.ex. korumunala förtroen-          är orimligt höga jämfört med de betalade
26574: deuppgifter finns inte inom det statliga upp-       pensionerna.
26575: giftsfåltet. Vissa statliga uppgifter, för vilkas       Då arbetspensionssystemen nuförtiden ger ett
26576: skötsel kommunerna väljer sina representanter,      mycket täckande pensionsskydd på basis av det
26577: kan i viss mån jämföras med korumunala              egentliga förvärvsarbetet tycks det inte finnas
26578: förtroendeuppgifter. Likaså har staten kommit-      något verkligt behov av ett särskilt system.
26579: teer och kommissioner som tillsatts för en viss     Principen borde vara att det arvode som erhålls
26580: uppgift samt delegationer, nämnder, råd, direk-     för ett förtroendeuppdrag vore en total ersätt-
26581: tioner och andra kollegiala organ av mera           ning för utförandet av uppgiften.
26582: 6                                  1989 vp. -    KK n:o 383
26583: 
26584:   Statsrådet behandlade år 1983 riksdagens       förtroendeuppdrag som skulle medföra ett be-
26585: uttalande (25 §/1974 rd.) som gällde utredande   hov av pensionsskydd, ger ovan nämnda hem-
26586: av möjligheterna att förverkliga det pensions-   ställan inte anledning tili vidare åtgärder. Detta
26587: skydd som anknyter tili statliga förtroen-       ställningstagande av statsrådet är enligt min
26588: deuppdrag. Statsrådet beslöt då att eftersom     uppfattning fortfarande motiverat.
26589: det inte inom staten finns sådana egentliga
26590:     Helsingfors den 20 juli 1989
26591: 
26592:                                                                        Minister Ulla Puolanne
26593:                                              1989 vp.
26594: 
26595: Kirjallinen kysymys n:o 384
26596: 
26597: 
26598: 
26599: 
26600:                                  Laine: Mustalaisväestön erityislainalla hankittujen asuntojen
26601:                                      myyntirajoituksista
26602: 
26603: 
26604:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26605: 
26606:    Aravalainoitusta koskevassa lainsäädännössä        Koska ei näytä olevan erityisiä perusteita
26607: oli aikanaan säännös, jonka perusteella asunto     pitää mustalaisväestön erityisasuntolainalla lai-
26608: oli myytäessä tarjottava ensin kunnan lunastet-    noitettua asuntoa poikkeavassa asemassa
26609: tavaksi. Tällöin jäi kunnan harkintaan asunnon     myyntirajoituksen suhteen, tulisi säännökset
26610: lunastaminen. Myöhemmin on lainsäädännössä         saattaa toisiaan vastaaviksi.
26611: tehty mahdolliseksi asunnon myynti siten, että        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26612: myös myyntihinta määräytyy vapaasti. Lain          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
26613: mukaan vapaan myynnin edellytyksenä on             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26614: kuitenkin aravalainan takaisinmaksu.               jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26615:    Aravalainsäädöksiä muutettaessa mustalais-
26616: väestön erityisasuntolainoitusta koskevia sään-              Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
26617: nöksiä ei muutettu muuta aravalainoitusta vas-            siin mustalaisväestön erityisasuntolai-
26618: taavalla tavalla. Näin ollen asunto on tarjotta-          nalla lainoitettujen asuntojen saatta-
26619: va myyntitapauksissa kunnan lunastettavaksi.              miseksi myyntirajoitusten suhteen sa-
26620: Tämä velvollisuus on voimassa 30 vuotta eri-              maan asemaan muun aravakannan
26621: tyisasuntolainan ensimmäisen erän nostamises-             kanssa?
26622: ta.
26623:     Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1989
26624: 
26625:                                            Ensio Laine
26626: 
26627: 
26628: 
26629: 
26630: 2900100
26631: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 384
26632: 
26633: 
26634: 
26635: 
26636:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26637:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Erityisasuntolainoitettujen asuntojen käyttö-
26638: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      ja luovutusrajoitukset ovat voimassa 30 vuotta
26639: olette 14 päivänä kesäkuuta 1989 päivätyn          lainan ensimmäisen erän nostamisesta lukien.
26640: kirjeenne n:o 2035 ohella toimittanut valtioneu-   Rajoitukset ovat tiukemmat kuin asuntotuo-
26641: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       tantolaissa, sillä niistä ei voi vapautua edes
26642: kansanedustaja Et1sio Laineen näin kuuluvasta      valtioneuvoston poikkeusluvalla. Rajoitusten
26643: kirjallisesta kysymyksestä n:o 384:                tiukkuus on koettu epäkohdaksi sekä lainan-
26644:                                                    saajien että asuntoviranomaisten keskuudessa.
26645:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        Asuntohallituksen asettama romaaniväestön
26646:        siin mustalaisväestön erityisasuntolai-     asuntotyöryhmä on mietinnössään 31.10.1988
26647:        nalla lainoitettujen asuntojen saattami-    esittänyt kaksi eri vaihtoehtoa epäkohdan kor-
26648:        seksi myyntirajoitusten suhteen samaan      jaamiseksi. Työryhmä on pitänyt vähimmäis-
26649:        asemaan muun aravakannan kanssa?            vaatimuksena lain muuttamista siten, että ra-
26650:                                                    joituksista voisi yksittäistapauksessa vapautua
26651:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       valtioneuvoston luvalla kuten aravakohteissa-
26652: vasti seuraavaa:                                   kin. Parempana vaihtoehtona työryhmä on
26653:    Laki mustalaisväestön asunto-olojen paran-      kuitenkin pitänyt 30 vuoden rajoitusajan pois-
26654: tamisesta (713/75) tuli voimaan vuoden 1976        tamista omistusasunnoista, jolloin lainan takai-
26655: alusta ja oli voimassa vuoden 1981 loppuun.        sinmaksu vapauttaisi rajoituksista.
26656: Lain nojalla myönnettiin erityisasuntolainoja         Asuntohallitus on lähiaikoina tekemässä
26657: sekä kunnille että mustalaisväestöön kuuluville    yksityiskohtaisempaa esitystä lain muuttami-
26658: henkilöille. Mustalaisväestöön kuuluville hen-     sesta työryhmän esittämällä tavalla. Muutok-
26659: kilöille myönnettiin vuosina 1976-1981 lainoja     sen toteuttamista voidaan pitää kiireellisenä
26660: 410 asuntoa varten. Erityisasuntolainoitettuja     ja se liittyy olennaisesti muuhun asuntotuo-
26661: omistusasuntoja arvioidaan olevan jäljellä noin    tantolainsäädännön vireillä olevaan uudista-
26662: 250 kappaletta.                                    miseen.
26663: 
26664:     Helsingissä 21 päivänä heinäkuuta 1989
26665: 
26666:                                                                      Ministeri Pertti Salolainen
26667:                                    1989 vp. -     KK n:o 384                                      3
26668: 
26669: 
26670: 
26671: 
26672:                             Tili Riksdagens Herr Talman
26673:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       överlåtelse av bostäder för vilka specialbostads-
26674: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       lån beviljats är i kraft i 30 år räknat från
26675: nr 2035 av den 14 juni 1989 tili vederbörande     lyftandet av första raten av lånet. Begränsning-
26676: med1em av statsrådet översänt avskrift av         arna är strängare än under bostadsproduktions-
26677: följande av riksdagsman Ensio Laine under-        lagen, ty inte ens statsrådet kan bevilja undan-
26678: tecknade spörsmål nr 384:                         tag från lagen. Att begränsningarna är så
26679:                                                   strama har uppfattats som en olägenhet ur
26680:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder för      både låntagarnas och bostadsmyndigheternas
26681:        att de bostäder för zigenarbefolkningen    synvinkel.
26682:        för vi1ka specialbostadslån bevi1jats
26683:                                                      Den arbetsgrupp för romanbefolkningens
26684:        skall försättas i samma position i fråga
26685:                                                   bostäder som bostadsstyrelsen tillsatte har i sitt
26686:        om försä1jningsbegränsningar som det
26687:                                                   betänkande 31.10.1988 föreslagit två alternativ
26688:        övriga aravabostadsbeståndet?
26689:                                                   för att avhjälpa situationen. Arbetsgruppen
26690:                                                   ansåg att minimikravet är att lagen ändras så
26691:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      att man i enskilda fali kan frångå begränsning-
26692: samt anföra följande:                             arna med tilistånd av statsrådet, såsom är faliet
26693:    Lagen om förbättrande av zigenarbefo1k-        med aravaobjekt. Men arbetsgruppen ansåg att
26694: ningens bostadsförhålianden (713/75) trädde i     det bättre alternativet vore att man slopar
26695: kraft i början av år 1976 och var i kraft tili    30-årsbegränsningen i fråga om ägarbostäder,
26696: utgången av år 1981. Med stöd av denna lag        vilket innebär att begränsningen skulie slopas
26697: beviljades specialbostadslån såväl tili kommu-    vid återbetalning av lånet.
26698: ner som personer som hör zigenarbefolkningen.        Bostadsstyrelsen kommer under den närmas-
26699: Under perioden 1976--1981 har personer som        te framtiden att framlägga ett mer detaljerat
26700: hör tili zigenarbefolkningen beviljats lån tili   förslag om lagändring på det sätt arbetsgrup-
26701: 410 bostäder. Antalet resterande ägarbostäder     pen föreslagit. Ändringen kan anses brådskan-
26702: med specialbostadslån uppskattas till ca 250      de och sammanhänger med den pågående
26703: stycken.                                          förnyelsen av den övriga lagstiftningen om
26704:    Begränsningarna i fråga om disposition och     bostadsproduktion.
26705:     Helsingfors den 21 juli 1989
26706: 
26707:                                                                      Minister Pertti Salolainen
26708:                                               1989 vp.
26709: 
26710: Kirjallinen kysymys n:o 385
26711: 
26712: 
26713: 
26714: 
26715:                                  Sasi: Keinoista uusien asuntojen hintojen alentamiseksi
26716: 
26717: 
26718:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26719: 
26720:    Suomessa sekä tonttien luovuttaminen että           Kokeilu ehkä heijastaa myös rakennusmark-
26721: tse rakentaminen ovat voimakkaasti säännel-         kinoiden uutta tilannetta. Ihmisten vaatimusta-
26722: yjä. Suureksi ongelmaksi on koettu hidas ja         son noustua rakentajat joutuvat hyvin tark-
26723: 1yvin yksityiskohtainenkin kaavoittaminen.          kaan suunnittelemaan sellaisia asuntoja, joita
26724: rehokkaasta kaavavarjeluksesta huolimatta           kuluttajat haluavat. Kunnalliset suunnittelijat
26725: momalaiset asuinlähiöt eivät ole kaunistuksia,      sen sijaan pyrkivät tyydyttämään omia ambi-
26726: ~ivätkä ansaitse arkkitehtonisia erikoismainin-     tioitaan ajattelematta kuluttajien etuja ja miel-
26727: :oja. Suomessa asunnot ovat tylsiä ja rakenta-      tymyksiä.
26728: ninen kallista.                                        Koska järjestelmään sisältyy toki riskejä, ei
26729:    Englannin hallitus on kokeillut toisenlaista     missään maassa uudentyyppistä järjestelmää
26730: nenetelmää. Lontoon keskustan vanhojen sa-          tulisi soveltaa ilman kokeilua. Suomessa nykyi-
26731: ama-alueiden alueita on luovutettu yksityisille     sin vallitsevassa asuntopoliittisessa tilanteessa
26732: cehitysyhtiöille. Nämä yhtiöt saavat täysin         ei kuitenkaan mitään mahdollisuuksia tulisi
26733: mpaasti suunnitella ostamansa alueet ja ra-         jättää selvittämättä kohtuullisen hintatason
26734: centaa näille alueille mitä haluavat. Kunnal-       turvaamiseksi asuntojen ostajille.
26735: inen kaavoitusmonopoli on siis täysin romu-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
26736:  ettu.                                              jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
26737:    Lontoon satama-alueesta saadut kokemukset        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26738: wat varsin myönteisiä. Alueet ovat varsin           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26739:  riehättävästi ja toimivasti rakennettuja. Raken-
26740:  aminen on tapahtunut hyvin nopeassa aika-                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
26741:  aulussa, ja mikä kaikkein parasta: asuntojen              siin jollakin tietyllä alueella sen kokei-
26742:  tintataso alittaa Helsingin keskustan asuntojen           lemiseksi, voisiko rakentajan täysin va-
26743:  tintatason, vaikka alue sijaitseekin Lontoon              paa suunnitteluoikeus turvata kulutta-
26744:  :ityn läheisyydessä 8 miljoonan ihmisen met-              jalle paremman asumisen tason ja edul-
26745:  opolissa.                                                 lisemmat asuntojen hinnat?
26746:     Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 1989
26747: 
26748:                                             Kimmo Sasi
26749: 
26750: 
26751: 
26752: 
26753:  ~OOIOD
26754: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 385
26755: 
26756: 
26757: 
26758: 
26759:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26760:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Asuntojen hintojen hillitsemiseksi ja kohtuul
26761: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        Iisen laatukehityksen turvaamiseksi asuntohal
26762: olette 21 päivänä kesäkuuta 1989 päivätyn            litus on käynnistänyt sekä yksittäisten etti
26763: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         yhtenäisten alueprojektien muodossa käytän
26764: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        nön kokeiluja, jotka lisäävät mm. rakennus
26765: edustaja Kimmo Sasin näin kuuluvasta kirjal-         hankkeiden suunnittelun ja toteuttamisen välis
26766: lisesta kysymyksestä n:o 385:                         tä joustavuutta ja kasvattavat suunnitteluva
26767:                                                      pautta. Vantaan ja Keravan kaupunkien kans
26768:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
26769:        siin jollakin tietyllä alueella sen kokei-     sa on sovittu uusien asuntoalueiden suunnitte
26770:        lemiseksi, voisiko rakentajan täysin va-      lusta ja toteutuksesta yhtenäisinä aluehankkei
26771:        paa suunnitteluoikeus turvata kulutta-        na siten, että suunnittelu- ja toteutusjärjestely
26772:                                                      johtavat laadullisesti hyvään lopputulokseet
26773:        jalla paremman asumisen tason ja edul-
26774:        lisemmat asuntojen hinnat?                    tarpeettomia kustannuksia välttäen. Asuntohal
26775:                                                      litus on lisäksi sopinut kuuden rakennusliik
26776:                                                      keen kanssa 1 000 ylimääräisen arava-asunnot
26777:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         rakentamisesta rakennusliikkeiden tonteille Hel
26778: vasti seuraavaa:                                     singin seudulla tänä ja ensi vuonna. Asunno
26779:     Maassamme rakennettiin 1960-luvulla asun-        rakennetaan hyvää laatutasoa noudattaet
26780: toja yleisesti ns. perustaja-urakointimenettelyllä   asianomaisessa kunnassa edellisenä vuonna to
26781: rakentajien omistamille maille rakentajien kaa-      teutunutta keskimääräistä kustannustasoa edul
26782: voittamana ja rakentajien suunnitelmien mu-          lisemmin. Asuntohallitus seuraa samalla raken
26783: kaisesti. Tältä ajalta on sekä pääkaupunkiseu-       tajien kykyä toteuttaa hankkeet laadullisest
26784: dulla että muilla suurimmilla paikkakunnilla         hyvinä.
26785: peräisin useita massiivisia lähiöitä, joiden suun-      Kunnilla on Suomessa kaavoitusmonopoli
26786: nittelu ja toteuttaminen ovat saaneet arvostelua     joten niillä on kaavoituspolitiikkansa kautt:
26787: osakseen.                                            suuret mahdollisuudet ohjata asuinrakentamis
26788:     Valtion lainaittamassa asuntotuotannossa         ta taloudelliseen ja laadullisesti hyvään suun
26789: ryhdyttiin rakentamisen laadun parantamiseksi        taan. Asuntojen suunnittelun kannalta keskei
26790: 1970-luvun puolivälistä lähtien aktiivisesti oh-     sessä asemassa on asemakaavoitus.
26791: jaamaan asuntojen suunnittelua. Samalla pää-            Hallituksessa on valmisteltavana rakennus
26792: tettiin ensisijaisena tuotantomuotona ottaa          lain osa uudistus, jossa vahvistettavaan yleiskaa
26793: käyttöön urakkakilpailumenettely. Asuntojen          vaan voitaisiin liittää kunnan oikeus olla alis
26794: laadun kohdalla uudesta menettelystä saadut          tamatta ko. yleiskaava-alueella sijaitsevia detal
26795: tulokset ovat kuluvan vuosikymmenen alku-            jikaavoja vahvistettaviksi. Menettely on mah
26796: puolelta lähtien olleet myönteiset. Myös arava-      dollista jo tällä hetkellä vapaakuntalain nojall:
26797: rakentamisen hintojen nousu on voimakkaasta          vapaakuntakokeiluun osallistuvissa kunnissa
26798: rakennuskustannuskehityksestä huolimatta jää-        Asemakaavoitus voidaan tällöin kytkeä lähem
26799: nyt etenkin viime vuonna huomattavasti yleisen       pänä rakennushankkeiden toteuttamista tapah
26800: asuntorakentamisen kustannustason alapuolel-         tuvaksi, jolloin asemakaavoituksen ja rakenta
26801: le.                                                  misen välinen joustavuus sekä suunnittelUJ
26802:     Useat asuntotuotantoa ja asuntojen hintoja       vapaus kasvavat. Samalla voidaan välttää ase
26803: kuluvan vuoden aikana käsitelleet työryhmät          makaavoista suunnitteluun ja rakennuskustan
26804: ovat esittäneet kustannusten ja laadun osalta        nuksiin kohdistuva vaikutus, joka aiheutu
26805: ohjatun asuntotuotannon suhteellista lisäämis-       nykyisin suhteellisen usein esiintyvistä liia:
26806: tä erityisesti pääkaupunkiseudulla, koska ai-        yksityiskohtaisista ja sopimattomista rakennus
26807: noastaan näin menetellen kyetään vallitsevassa       suunnitteluun kohdistuvista määräyksistä.
26808: asuntomarkkinatilanteessa varmistamaan koh-             Hallituksen asun topo lii ttinen ministeriry hm
26809: tuuhintainen asuntotuotanto.                         on saanut selvityksen valtioneuvoston kanslia
26810:                                    1989 vp. -     KK n:o 385                                      3
26811: 
26812: kutsuman selvitysmiehen, ylipormestari Raimo      kaavoituksen valmistelusta, toteutuksen suun-
26813: Ilaskiven, ehdotuksista pääkaupunkiseudun ra-     nittelusta ja rakentamistavasta päättämisestä
26814: kentamisen ja erityisesti asuntotuotannon tur-    kuuluisi edellä mainituille toteutusyhtiöille tai
26815: vaamiseksi. Selvitysmies ehdottaa mm. uusien,     kaupunkien muodostamille toteutusorganisaa-
26816: yhtenäisten asuntoalueiden rakentamista siten,    tioille.
26817: että rakentaminen toteutettaisiin pääkaupunki-       Hallitus käsittelee selvitysmiehen ehdotuksia
26818: seudun kuntien tai kuntaenemmistöisten toteu-     budjettikäsittelyn yhteydessä yhdessä muiden
26819: tusyhtiöiden omistukseen hankittavilla maa-       rakennus- ja asuntotuotantoa sekä asuntojen
26820: alueilla aluekohtaisien suunnitelmien pohjalta.   hintoja käsitelleiden työryhmien ehdotusten
26821: Ehdotuksen mukaan vastuu alueiden asema-          kanssa.
26822: 
26823:     Helsingissä 19 päivänä heinäkuuta 1989
26824: 
26825:                                                                     Ministeri Pertti Salolainen
26826: 4                                   1989 vp. -     KK n:o 385
26827: 
26828: 
26829: 
26830: 
26831:                              Till Riksdagens Herr Talman
26832:    I det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen       skäligt sätt har bostadsstyrelsen satt i gång ett
26833: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        antal projekt både i form av enstaka försök
26834: av den 21 juni 1989 tili vederbörande medlem       och enhetliga regionala projekt, vilka bl.a. går
26835: av statsrådet översänt avskrift av följande av     ut på att åstadkomma bättre koordinering
26836: riksdagsman Kimmo Sasi undertecknade spörs-        mellan planeringen och förverkligandet av
26837: mål nr 385:                                        byggnadsprojekten och att öka planeringsfrihe-
26838:                                                    ten. En överenskommelse har ingåtts med
26839:          Ämnar Regeringen inleda åtgärder i
26840:                                                    städerna Vanda och Kervo om planering och
26841:        någon bestämd region för att ta reda på
26842:                                                    byggande av nya bostadsområden i form av
26843:        huruvida fullständig planeringsfrihet för
26844:                                                    enhetliga regionalprojekt på så sätt att plane-
26845:        byggaren kan säkerställa en bättre
26846:                                                    ringen och byggandet organiseras så att slutre-
26847:        boendenivå och förmånligare bostads-
26848:                                                    sultatet blir kvalitetsmässigt högtstående och
26849:        priser för konsumenten?
26850:                                                    onödiga kostnader kan undvikas. Bostadssty-
26851:                                                    relsen har dessutom kommit överens med sex
26852:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       byggnadsfirmor om att 1 000 extra aravabostä-
26853: samt anföra följande:                              der byggs på byggnadsfirmornas tomter i Hel-
26854:    Under 1960-talet var det allmänt i vårt land    singforstrakten i år och nästa år. Bostäderna
26855: att bostäder byggdes genom så kallat grynder-      skall få god kvalitet och kostnadsnivån skall bli
26856: förfarande på mark som byggaren ägde och           lägre än vad den var i fjol i ifrågavarande
26857: hade planlagt och enligt byggarens ritningar.      kommun. Bostadsstyrelsen följer samtidigt med
26858: Såväl i huvudstadsregionen som på övriga           viiken förmåga byggarna har att genomföra
26859: större orter har vi från denna tid ett antal       projekten på en kvalitetsmässigt hög nivå.
26860: massiva förorter, vilkas planering och förverk-       Kommunerna i Finland har monopol på
26861: ligande har mött kritik.                           planeringen, vilket innebär att de genom sin
26862:    1 den statsbelånade bostadsproduktionen         planläggningspolitik har goda möjligheter att
26863: började man i medlet av 1970-talet aktivt styra    styra bostadsbyggandet i en ekonomiskt och
26864: bostadsplaneringen för att höja byggnadskva-       kvalitetsmässigt god riktning. Vad bostadspla-
26865: liteten. Samtidigt beslöts att produktionen i      neringen beträffar är stadsplaneringen av cen-
26866: främsta rummet skulle ske på basis av jämfö-       tral betydelse.
26867: relse mellan olika offerter för entreprenadarbe-      Regeringen förbereder som bäst en partiell
26868: tet. 1 fråga om bostädernas kvalitet har det nya   förnyelse av byggnadslagen enligt viiken det
26869: förfarandet från början av 1980-talet gett po-     blir möjligt att tili en generalpian som skall
26870: sitiva resultat. Också prisstegringen på arava-    fastställas foga en rättighet för kommunen att
26871: byggandet har oavsett den branta ökningen i        inte underställa detaljplanerna i ifrågavarande
26872: byggnadskostnaderna i synnerhet i fjol varit       generalplaneområde för fastställelse. Förfaran-
26873: avsevärt lägre än den allmänna kostnadsnivån       det kan redan nu tillgripas i kommuner som
26874: inom bostadsbyggandet.                             deltar i frikommunsförsöket med stöd av fri-
26875:    Många arbetsgrupper som under årets lopp        kommunslagen. Stadsplaneringen kan då tids-
26876: har behandlat bostadsproduktion och bostads-       mässigt ske närmare genomförandet av bygg-
26877: priser har föreslagit en proportionell ökning av   nadsprojekten, varvid relationen mellan stads-
26878: den kostnads- och kvalitetsstyrda bostads-         planering och byggande blir smidigare och
26879: produktionen i synnerhet i huvudstadsregio-        planeringsfriheten större. Samtidigt kan man
26880: nen, eftersom endast detta gör det möjligt att i   undvika att stadsplanerna inverkar på plane-
26881: den på bostadsmarknaden rådande situationen        ringen och byggandet på det sätt som nu
26882: garantera att bostadsproduktionen sker tili        relativt ofta är fallet på grund av alltför
26883: skäliga priser.                                    detaljerade och olämpliga bestämmelser som
26884:    För att stävja stegringen i bostadspriserna     gäller byggnadsplaneringen.
26885: och garantera att kvaliteten utvecklas på ett         Regeringens bostadspolitiska ministergrupp
26886:                                      1989 vp. -     KK n:o 385                                     5
26887: 
26888: har fått en redogörelse för den av statsrådets      ansvaret för beredningen av stadsplanerna,
26889: kansli tillkallade utredningsmannen, överborg-      förverkligandet av planerna och beslutet om
26890: mästare Raimo Ilaskivis förslag för att säker-      byggnadssättet åligga de ovan nämnda projekt-
26891: ställa byggandet och särskilt bostadsproduktio-     bolagen eller en av städerna bildad projektor-
26892: nen i huvudstadsregionen. Utredaren föreslår        ganisation.
26893: bl.a. att nya enhetliga bostadsområden skall          Regeringen behandlar utredarens förslag i
26894: byggas så att byggandet sker på mark som            samband med budgetbehandlingen tillsammans
26895: kommunerna eller majoriteten av kommunerna          med förslag från övriga arbetsgrupper som har
26896: genom ett projektbolag införskaffar och på          behandlat byggnads- och bostadsproduktionen
26897: basis av regionala planer. Enligt förslaget skall   samt bostadspriserna.
26898:     Helsingfors den 19 juli 1989
26899: 
26900:                                                                       Minister Pertti Salolainen
26901:                                               1989 vp.
26902: 
26903: Kirjallinen kysymys n:o 386
26904: 
26905: 
26906: 
26907: 
26908:                                  Kettunen: Ravun lisäämisestä liikevaihtoverolaissa olevaan alku-
26909:                                      tuoteluetteloon
26910: 
26911: 
26912:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26913: 
26914:     Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ti-   tetty pois verottomien tavaroiden alkutuote-
26915: lastojen mukaan maamme vuosittainen rapu-           1uettelosta, kun siellä vastaavasti on kalojen
26916: saalis on noin 2-3 miljoonaa rapua. Varovai-        ohella mainittu mm. ympyräsuisiin luettava
26917: sen arvion mukaan yhden pyyntikauden rapu-          nahkiainen.
26918: jen arvo on noin 20--25 miljoonaa markkaa.             Vanhan kalastuslain (501/51) mukaan ravun
26919: Tiedot ovat arvioita, sillä maamme rapusaaliis-     ja nahkiaisen pyytäjän ei tarvinnut lunastaa ns.
26920: ta ja rapukaupasta ei viime vuosina ole tehty       valtion kalastuskorttia. Nyt uudessa kalastus-
26921: minkäänlaista luotettavaa selvitystä.               laissa (286/82) on säädetty, että ravun ja
26922:     Maamme rapuvesiä ei hyödynnetä parhaalla        nahkiaisen pyyntiä harjoittavan tulee vuosittain
26923: mahdollisella tavalla. Esimerkiksi ravun keräily    suorittaa valtiolle kalastuksenhoitomaksu.
26924: on monen maakunnan alueella täysin satun-           Näin tältäkään sektorilta ei löydy sellaista
26925: naista. Monet kalatukkuliikkeet ja harvaan          perustetta, jonka mukaan rapu jollain tavoin
26926: asutun maaseudun liikeyritykset ovat lopetta-       poikkeaisi lainsäädännön osalta kaloista ja
26927: neet rapujen välityksen. Rapukauppa on vuo-         kalastuksesta.
26928: sien kuluessa yhä enenevässä määrin luisunut           Suomen Kalakauppiasliitto on jo useamman
26929: järjestäytyneeltä kaupalta satunnaiskauppiai-       kerran jättänyt valtiovarainministeriölle perus-
26930: den eli ns. "jobbarien" käsiin. Suomen Kala-        tellun esityksen siitä, että liikevaihtoverolain
26931: kauppiasliiton arvion mukaan jopa 60--70 %          4 §:ssä mainittu verottomien tavaroiden alku-
26932: rapukaupasta menee ohi kontrolloitavan kau-         tuoteluettelo tarkistettaisiin kalojen ja rapujen
26933: pan.                                                osalta nykyistä tarvetta vastaavaksi. Myös ka-
26934:     Syy rapukaupan vinoutumiseen on siinä, että     latalousalan neuvontajärjestöt ovat olleet ko.
26935: rapu puuttuu liikevaihtoverolain (532/63)           epäkohdan korjaamisen kannalla.
26936:  4 §:ssä mainitusta verottomien tavaroiden alku-       Samaa asiaa on pohtinut liikevaihtoverolain
26937:  tuoteluettelosta. Tästä johtuu, että rapukaup-     tarkistamistoimikunta, joka mietinnössään
26938: paa harjoittava liike joutuu suorittamaan liike-    (1983:87) ehdotti jokiäyriäisen ja täpläravun
26939:  vaihtoveron kokonaismyynnistä ostoja vähen-        lisättäväksi kyseiseen alkutuoteluetteloon.
26940:  tämättä. Esimerkiksi kaloja edelleen myytäessä        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26941:  liikevaihtovero maksetaan vain osto- ja myyn-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
26942:  tihinnan välisestä erotuksesta. Rapujen koko-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26943:  naismyynnistä liikevaihtoveroa maksava liike ei    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26944:  pysty kilpailemaan satunnaisten ja varsin usein               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26945:  "kuitittomien" ravunostajien kanssa.                       ryhtyä, että rapu ja täplärapu lisättäi-
26946:     Tuntuu varsin käsittämättömältä, että kym-              siin liikevaihtoverolain 4 §:ssä olevaan
26947:  menjalkaisiin äyriäisiin lukeutuva rapu on jä-             alkutuoteluetteloon?
26948: 
26949:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1989
26950: 
26951:                                           Pentti Kettunen
26952: 
26953: 
26954: 
26955: 
26956: 290010D
26957: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 386
26958: 
26959: 
26960: 
26961: 
26962:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26963:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     kuin luettelossa mainittuja alkutuotteita nor-
26964: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      maalin jakeluketjun kautta, tulevat nämä tuot-
26965: olette 14 päivänä kesäkuuta 1989 päivätyn          teet ostovähennysoikeuden puuttumisen vuoksi
26966: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       täysimääräisesti verotetuiksi, vaikka myynti al-
26967: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      kutuotannosta on sinänsä verotonta.
26968: edustaja Kettusen näin kuuluvasta kirjallisesta       Alkutuoteluettelosta puuttuu rapu, minkä
26969: kysymyksestä n:o 386:                              vuoksi ravusta pyytäjälle maksettu hinta ei ole
26970:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     vähennyskelpoinen. Kun ravut ostetaan usein
26971:        ryhtyä, että rapu ja täplärapu lisättäi-    yhdessä kalojen kanssa, verotuksessa tapahtuu
26972:        siin liikevaihtoverolain 4 §:ssä olevaan    tässä yhteydessä paljon virheitä. Alkutuotevä-
26973:        alkutuoteluetteloon?                        hennyksen puuttumisen on myös väitetty joh-
26974:                                                    tavan verotuksen ulkopuolella tapahtuvaan
26975:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       myyntiin.
26976: vasti seuraavaa:                                       Liikevaihtoverolainsäädännön tarkistaruis-
26977:    Suomessa elintarvikkeiden hintoja alenne-       toimikunta esitti vuonna 1983 luovuttamassaan
26978: taan liikevaihtoverotuen avulla. Liikevaihtove-    mietinnössä (1983:87) alkutuoteluetteloa täy-
26979: rotuki on toteutettu siten, että jalostamatto-     dennettäväksi muun ohella jokiäyriäisellä ja
26980: mien elintarvikkeiden myynti alkutuotannosta       täpläravulla. Tarkistaruistoimikunnan ehdotus
26981: on säädetty verottomaksi ja lisäksi seuraavalle    ei ole johtanut lainmuutoksiin. Liikevaihtove-
26982: myyntipartaalle on myönnetty tiettyjen verot-      rotoimikunta, joka luovutti mietintönsä (1989:
26983: tomien alkutuoteostojen vähennysoikeus. Me-        22) 7.6.1989, ei esitä alkutuoteluetteloon muu-
26984: nettelyn johdosta vero rasittaa vain elintarvik-   toksia, koska alkutuoteluettelon kehittäminen
26985: keiden jalostuskustannuksia ja kaupan myynti-      liittyy olennaisena osana alkutuotevähennysjär-
26986: palkkioita jalostamattoman alkutuotteen osuu-      jestelmän kehittämiseen. Alkutuotevähennys-
26987: den jäädessä verottomaksi.                         järjestelmää koskevan linjaratkaisun yhteydes-
26988:    Liikevaihtoverolain 4 §:ssä on lueteltu alku-   sä tulisi kokonaisvaltaisesti ratkaista elintarvik-
26989: tuotevähennysjärjestelmän purnn kuuluvat           keiden hintojen tukemistapa ja tuen tarkempi
26990: tuotteet. Näiden tuotteiden myynti on veroton-     kohde.
26991: ta, kun myyjänä on alkutuottaja. Vain luette-          Liikevaihtoverotoimikunnan mietintö on nyt
26992: lossa mainittujen tuotteiden ostohinnat voi-       lausuntokierroksella. Lausuntojen antamisen
26993: daan vähentää. Vähennysoikeudesta säädetään        jälkeen tullaan harkitsemaan, onko alkutuote-
26994: liikevaihtoverolain 18 §:n 1 momentin a-koh-       luettelon muuttamiseen muun muassa kysy-
26995: dassa. Jos alkutuotannosta myydään muita           myksessä tarkoitetuilta osin aihetta.
26996:     Helsingissä 12 päivänä heinäkuuta 1989
26997: 
26998:                                                                          Ministeri Ulla Puolanne
26999:                                      1989 vp. -     KK n:o 386                                     3
27000: 
27001: 
27002: 
27003: 
27004:                               Tili Riksdagens Herr Talman
27005:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        än de i förteckningen nämnda, blir dessa
27006: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         produkter på grund av avsaknad av rätt tili
27007: av den 14 juni 1989 tili vederbörande medlem        inköpsavdrag beskattade tili fulia beloppet,
27008: av statsrådet översänt avskrift av följande av      fastän försäljning från primärproduktion i sig
27009: riksdagsman Kettunen undertecknade spörsmål         är skattefri.
27010: nr 386:                                                Kräftan saknas i förteckningen över pri-
27011:                                                     märprodukter. Det pris som betalas tili fångst-
27012:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen
27013:        vidta för att foga kräftan och signal-       männen är därför inte avdragsgilit. Då kräftor
27014:                                                     ofta köps tilisammans med fiskar, sker det i
27015:        kräftan tili förteckningen över primär-
27016:        produkter i 4 § lagen angående omsätt-       detta sammanhang ofta fel vid beskattningen.
27017:                                                     Avsaknad av primärproduktavdrag har också
27018:        ningsskatt?
27019:                                                     p~ståtts leda tili försäljning utanför beskatt-
27020:                                                     mngen.
27021:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
27022:                                                        Kommissionen för justering av lagstiftningen
27023: samt anföra följande:
27024:                                                     angående omsättningsskatt föreslog i sitt år
27025:    1 Finland sänks livsmedelspriser med hjälp       1983 avgivna betänkande (1983:87) att förteck-
27026: av omsättningsskattestöd. Omsättningsskatte-        ningen över primärprodukter skulie komplette-
27027: stödet har genomförts så att försäljning av         ras med bl.a. flod- och signalkräfta. Justerings-
27028: oförädlade livsmedel från primärproduktionen        kommissionens förslag har inte lett tili lagänd-
27029: är skattefri och dessutom har följande försälj-     ringar. Omsättningsskattekommissionen, som
27030: ningsled beviljats avdragsrätt för inköp av vissa   avgav sitt betänkande (1989:22) 7.6.1989, före-
27031: skattefria primärprodukter. Genom detta för-        slår inga ändringar i förteckningen över pri-
27032: farande belastar skatten enbart livsmedlens         märprodukter, eftersom utvecklandet av för-
27033: förädlingskostnader och handelns provisioner        teckningen över primärprodukter ingår som en
27034: medan andelen för den oförädlade primärpro-         väsentlig del i utvecklandet av systemet med
27035: dukten är skattefri.                                primärproduktavdrag. 1 samband med utarbe-
27036:    1 4 § lagen angående omsättningsskatt har de     tandet av huvudriktlinjerna för systemet med
27037: produkter uppräknats som hör tili systemet          primärproduktavdrag borde sättet att stödja
27038: med primärproduktavdrag. Försäljning av des-        livsmedelspriserna och ett exaktare mål för
27039: sa produkter är skattefri då primärproducenten      stödet utarbetas som en helhet.
27040: själv är säljare. Endast de i förteckningen            Omsättningsskattekommissionens betänkan-
27041: nämnda produkternas inköpspris kan avdras.          de befinner sig nu på remiss. Sedan utlåtandena
27042: Om avdragsrätten stadgas i 18 § 1 mom. a            har avgetts kommer det att övervägas huruvida
27043: punkten lagen angående omsättningsskatt. Om         det, bl.a. i de avseenden som åsyftas i spörs-
27044: det från primärproduktionen genom en normal         målet, föreligger skäl tili ändringar i förteck-
27045: distributionskedja säljs andra primärprodukter      ningen över primärprodukter.
27046:     Helsingfors den 12 juli 1989
27047: 
27048:                                                                           Minister Ulla Puolanne
27049:                                               1989 vp.
27050: 
27051: Kirjallinen kysymys n:o 387
27052: 
27053: 
27054: 
27055: 
27056:                                  Kettunen: Lohen alamittasäännöksen muuttamisesta Perämeren
27057:                                      rannikon sisäisillä aluevesillä
27058: 
27059: 
27060:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27061: 
27062:    Kalastusasetuksen (1116/82) 19 §:ssä määrä-         Keskusliitto toteaa aloitteessaan, että Perä-
27063: tään, että merilohen alamitta on 60 cm. Kysei-      meren lohirysäsaaliissa on lohien pääluvun
27064: nen alamitta on voimassa sekä Itämeren sopimus-     mukaan laskien yleensä enemmän pieniä alle 2
27065: alueella, johon kuuluvat Suomen kalastusvyö-        kilon painoisia (alle 60 cm:siä) lohia kuin
27066: hyke ja Suomen aluemeri, että myös sisäisillä       suurempia varsinaisiksi lohiksi luokiteltuja ka-
27067: aluevesillä.                                        loja.
27068:    Ruotsissa Pohjanlahden rannikon sisäisillä          Liitto on perustellut esitystään vielä sillä,
27069: aluevesillä lohen alamitta on 50 cm. Tornion-       että Oulu-, Ii- ja Kemijoen edustalle tehtyjen
27070: joen kalastussäännön alaisella merialueella lo-     lohi-istutusten seurauksena kyseisten jokien
27071: hen alamitta on samoin 50 cm.                       suualueille voi vuosittain nousta 20-50 tonnia
27072:    Kalastusasetuksen 14 §:n mukaan tulee lohta      alamittaista lohta. Tätä istutettua kalaa, ns.
27073: rysällä pyydettäessä pyydyksen pienimmän sil-       kutuvalmista kossia, ei kuitenkaan nykyisten
27074: mäkoon olla JOO mm. Jos silmäkoko muute-            alamittasäännösten vuoksi voida hyödyntää
27075: taan solmuväliksi, voi lohirysän perän solmu-       järkevästi. Asiantuntijoiden mukaan näin kui-
27076: väli olla 50 mm.                                    tenkin voitaisiin lohikantaa vaarantamatta teh-
27077:    Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Si-    dä.
27078: mon kenttäasema on kerännyt näytteitä Simon            Liiton tekemää aloitetta puoltaa se, että
27079: edustalta merestä pyydetyistä lohista. Yhdeltä      alamittaiset lohet, joiden pituus on 50-60 cm,
27080: pyyntipaikalta on kahden kesän aikana otettu        ovat lähes poikkeuksetta vahingoittuneet lohi-
27081: näytteet kaikista saaliiksi saaduista lohista.      loukun silmissä.
27082: Lohien pyynti on tapahtunut avorysällä, ns.            Kalastuslain (286/82) 36 §:n nojalla pyydyk-
27083: lohiloukulla, jonka perän solmuväli on ollut 50     sessä vahingoittuneita lohia ei tarvitse laskea
27084: mm.                                                 takaisin mereen, vaan ne voidaan ottaa saaliik-
27085:    Simon edustan selvityksestä ilmenee, että        si. Saman lain nojalla niitä ei voida kuitenkaan
27086: vuonna 1984 alamittaisten lohien osuus koko         myydä.
27087: lohirysäsaaliista on ollut 55 prosenttia. Vuonna       Lohen alamittasäännöstä ja lohipyydyksen
27088:  1985 alamittaisten lohien osuus on ollut 42        silmäkokoa koskevaa säännöstä ei ole synkro-
27089: prosenttia.                                         nisoitu vastaamaan toisiaan.
27090:    Perämeren Kalastajain Keskusliitto on jo            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27091:  vuonna 1985 jättänyt maa- ja metsätalousmi-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
27092: nisteriölle aloitteen, jossa lohen alamitta Perä-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27093: meren rannikon sisäisillä aluevesillä on esitetty   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27094: muutettavaksi 50 cm:n pituiseksi, jotta se olisi               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27095:  yhdenmukainen Ruotsin säädösten ja suoma-                   ryhtyä, että lohen alamitta Perämeren
27096: lais-ruotsalaisen rajajokikomission Tornionjoen              rannikon sisäisillä aluevesillä muute-
27097:  kalastussäännön kanssa.                                     taan 50 cm:n pituiseksi?
27098: 
27099:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1989
27100: 
27101:                                           Pentti Kettunen
27102: 
27103: 
27104: 
27105: 2900100
27106: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 387
27107: 
27108: 
27109: 
27110: 
27111:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27112:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        pääosin tapahtuu, eivät kuulu Itämeren kalas-
27113: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tussopimuksen sopimusalueeseen. Rysien sil-
27114: olette 14 päivänä kesäkuuta 1989 päivätyn            mäkokoa ei voida säätää niin suureksi, että
27115: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         alamittaiset lohet uisivat rysien silmien läpi. Jos
27116: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        näin tehtäisiin, ei harvaperäisillä rysillä enää
27117: edustaja Kettusen näin kuuluvasta kirjallisesta      voitaisi kalastaa kookasta vaellussiikaa.
27118: kysymyksestä n:o 387:                                   Kun lohta ja siikaa kalastetaan veden pin-
27119:                                                      taan Iasketnilla avorysillä, saadaan saaliin mu-
27120:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27121:        ryhtyä, että lohen alamitta Perämeren         kana myös alamittaisia lohia. Perämerellä ry-
27122:                                                      sistä saadut lohet ovat pääosin 50-60 sentti-
27123:        rannikon sisäisillä aluevesillä muute-
27124:        taan 50 cm:n pituiseksi?                      metrin pituisia koiraslohia, ns. kudulle nouse-
27125:                                                      via "kosseja", joita lohikantaa vaarantamatta
27126:                                                      voitaisiin kalastaa.
27127:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Kalastuslain (286/82) 36 §:n nojalla alamit-
27128: vasti seuraavaa:                                     tainen kala, jollei se ole sanottavasti vahingoit-
27129:    Perämeren rannikolla lohta kalastetaan sekä       tunut, on laskettava viipymättä takaisin veteen.
27130: perinteisillä, vanteilla varustetuilla lohirysillä   Säännös on selkeä ja sitä on helppo noudattaa,
27131: että veden pinnassa kelinvilla pauneteilla (lohi-    mikäli kalastusta harjoitetaan perinteisillä van-
27132: loukuilla).                                          nerysillä. Niissä alamittaiset lohet ovat pyydys-
27133:    Lohirysien peräverkkojen silmäkoko vaihte-        tä koettaessa suurelta osin vahingoittumatto-
27134: lee 100 ja 127 milllimetrin välillä.                 mia. Alamittaisten lohien ongelma syntyy lo-
27135:    Itämeren kalastussopimuksen sopimusaluee-         hen avorysäkalastuksessa, koska osa avorysiin
27136: seen kuuluvat Suomen aluemeri ja Suomen              menneistä lohista tarttuu pyydyksen silmiin ja
27137: kalastusvyöhyke. Sopimusalueella lohiverkko-         vahingoittuu.
27138: jen silmäkoko, koukkujen koko ja lohien pyyn-           Alamittaisia lohia, jotka ovat pyynnin yhtey-
27139: tiaika on rajattu siten, että alamittaisia lohia     dessä vahingoittuneet, ei sisäisillä aluevesillä
27140: saadaan sivusaaliina mahdollisimman vähän.           tarvitse laskea takaisin veteen. Ne voidaan
27141: Tätä tavoitetta tehostavat sopimusalueen sään-       ottaa saaliiksi mutta niitä ei saa myydä.
27142: nöt alamittaisen lohen ehdottomasta vapautta-           Asian valmistelu vaatii vielä erinäisten selvit-
27143: misesta ja sellaisen lohen hallussapito- ja mai-     telyjen tekemistä. Selvitysten perusteella ote-
27144: hinvientikiellosta.                                  taan harkittavaksi asetuksen muuttamisen tar-
27145:    Sisäiset aluevedet, joilla lohen rysäkalastus     peellisuus alamittasäännöksen osalta.
27146:      Helsingissä 26 päivänä heinäkuuta 1989
27147: 
27148:                                                                            Ministeri Ole Norrback
27149:                                       1989 vp. -     KK n:o 387                                     3
27150: 
27151: 
27152: 
27153: 
27154:                               Tili Riksdagens Herr Talman
27155:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         vention. Ryssjornas maskstorlekar kan inte
27156: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          stadgas att vara så stora att de undermåliga
27157: av den 14 juni 1989 tili vederbörande medlem         laxarna skulle simma igenom redskapsmaskor-
27158: av statsrådet översänt avskrift av följande av       na. Om man förfor på detta sätt skulle man
27159: riksdagsman Kettunen undertecknade spörsmål          inte länge kunna fiska grov sik med fållor
27160: nr 387:                                              försedda med glest fiskbo.
27161:                                                          Då man fiskar lax och sik med flytande
27162:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen
27163:                                                      lådryssjor (fällor) får man även lax som inte
27164:        vidta för att ändra minimimåttet på lax
27165:                                                      fyller stadgandena om minimimått. I Bottenvi-
27166:        tili 50 cm inom de inre territorialvatt-
27167:                                                      ken är de laxar som fångas i ryssjor huvud-
27168:        nen i Bottenviken?
27169:                                                      sakligen 50---60 centimeter långa hanlaxar,
27170:                                                      d.v.s. tililek stigande småvuxna hanlaxar, vilka
27171:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         man utan att äventyra laxstammarna kunde
27172: samt anföra följande:                                fiska.
27173:    Längs Bottenvikens kust fiskar man lax dels           Enligt 36 § i lagen om fiske (286/82) bör man
27174: med traditionella laxryssjor av bandryssjetyp        omedelbart sätta tilibaks i vattnet undermålig
27175: och dels med öppna flytande lådryssjor (laxfäl-      fisk, som inte nämnvärt är skadad. Regeln är
27176: lor).                                                klar och enkel att följa ifall fiske bedrivs med
27177:    Maskstorleken på laxfållornas bogarn varie-       ryssja av traditionell bandryssjetyp. I dessa är
27178: rar mellan 100---127 miliimeter.                     den undermåliga Iaxen tili stor del oskadd då
27179:    Finlands territorialhav och Finlands fiskezon     redskapet vittjas. Problemet med undermålig
27180: hör tili avtalsområdet för Östersjöns fiskekon-      lax uppstår vid fiske med fållor, eftersom en del
27181: vention. Inom avtalsområdet har maskstorle-          av de laxar som går i fällorna fastnar i
27182: ken på laxnäten, storleken på tillåtna krokar        redskapets maskor och skadas.
27183: och laxens fångsttider uppställts så att som             Undermåliga laxar, vilka har skadats i sam-
27184: bifångst erhålls så litet undermålig lax som         band med fångsten, behöver man inte sätta
27185: möjligt. Denna målsättning uppbackas av av-          tillbaks i vattnet vid fiske på de inre territo-
27186: talsområdets regler, vilka förutsätter ett ovill-    rialvattnen. Man kan behålla dylik fångst, men
27187: korligt frisläppande av undermålig lax och           den får inte säljas.
27188: förbud mot att besitta och föra iland dylik lax.         Beredningen av frågan fordrar ännu ett antal
27189:    De inre territorialvattnen, på vilka ryssjefis-   utredningar. På basen av utredningarna prövar
27190: ket av lax huvudsakligen förekommer, ingår           man behovet av att ändr::>, förordningens regler
27191: inte i avtalsområdet för Östersjöns fiskekon-        om minimimått på fisk.
27192:      Helsingfors den 26 juli 1989
27193: 
27194:                                                                            Minister Ole Norrback
27195:                                                1989 vp.
27196: 
27197: Skriftligt spörsmål nr 388
27198: 
27199: 
27200: 
27201: 
27202:                                    Nordman m.fl.: Om avhjälpande av missförhållanden               det
27203:                                       kommunala pensionssystemet
27204: 
27205: 
27206:                                Tili Riksdagens Herr Talman
27207:    Det kommunala pensionssystemet, som ska-           tid eller om mödrar som efter att ha fött barn
27208: pades på 1960-talet, bygger på principen att          önskar återinträda i förvärvsarbete bara på
27209: pensionsrätten skall införtjänas. Stegvis har         deltid. Det kan handla om personer som
27210: systemet liksom statens pensionssystem ändrats        tvingats övergå tili deltidssyssla framom arbets-
27211: för att i fråga om centrala principer motsvara        löshet och senare övergått tili privata sektorn.
27212: den privata sektorns system.                             Särskilt orättvist uppfattas resultatet av dem
27213:    Vid årsskiftet trädde en väsentlig ändring i       som inte känt tili att ändringen i arbetsförhål-
27214: kraft: Den pensionsgrundande lönen och pen-           landet skulle innebära sämre slutpension. Ef-
27215: sionen skall beräknas skilt för varje tili pension    tersom det gamla systemet inte återspeglar en
27216: berättigande arbetsförhållande. Den sista an-         kommunanställds arbetshistorik finns det även
27217: ställningen skall inte längre stå i sådan särställ-   fall av det motsatta slaget, där personer som
27218: ning med tanke på den pensionsberättigande            övergått från deltids- till heltidsarbete med
27219: lönen som hittilis. Pensionen skall i fortsätt-       bättre slutlön och pension som följd.
27220: ningen motsvara förmånstagarens arbetshisto-             Olika alternativ bör övervägas för att korri-
27221: rik och inkomstnivå också i de fall där perso-        gera nämnda missförhållanden. Den enklaste
27222: neo har haft flera och inkomstmässigt väsent-         lösningen är att person ges möjlighet att avstå
27223: ligt olika tjänstgöringar.                            från sådan tili pension berättigande anställ-
27224:    Åtgärden var synnerligen motiverad, men            ningsförhållande som enligt det gamla systemet
27225: eftersom den inte verkar retroaktivt, kommer          verkar minskande på pensionen.
27226: många personer att drabbas av gamla bestäm-              Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
27227: melser. Enligt tidigare gällande system räknas        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
27228: den pensionsgrundande lönen endast på den             skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
27229: sista anställningen. En person som övergått           ställa följande spörsmål:
27230: från heltidsanställning till deltidsanställning
27231: med lönesänkning från heltidsanställning tili                   Är Regeringen medveten om hur
27232: deltidsanställning med lönesänkning från exem-               gamla bestämmelser i det kommunala
27233: pelvis 8 000 tili 4 000 mark i månaden får                   pensionssystemet fortfarande drabbar
27234: därigenom en kraftigt sänkt pension, även om                 personer och
27235: den förstnämnda anställningen omfattat en                       är Regeringen beredd att vidta åtgär-
27236: betydligt längre period än den senare. Det kan               der för att införtjänad pension inte
27237: handla om personer som av åldersskäl, handi-                 försämras på grund av ändring i an-
27238: kapp eller sjukdom önskat förkorta sin arbets-               ställningen?
27239:      Helsingfors den 14 juni 1989
27240: 
27241:           Håkan Nordman                  Håkan Malm                     Boris Renlund
27242: 
27243: 
27244: 
27245: 
27246: 2900100
27247: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 388
27248: 
27249: Kirjallinen kysymys n:o 388                                                               Suomennos
27250: 
27251: 
27252: 
27253: 
27254:                                  Nordman ym.: Kunnallisen eläkejärjestelmän epäkohtien korjaa-
27255:                                     misesta
27256: 
27257: 
27258:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27259: 
27260:    Kunnallinen eläkejärjestelmä, joka luotiin       ovat halunneet palata ansiotyöhön vain osa-
27261: 1960-luvulla, perustuu eläkeoikeuden ansainta-      aikaisesti. Kyseessä voivat olla henkilöt, jotka
27262: periaatteeseen. Asteittain järjestelmä on valtion   ovat joutuneet siirtymään osa-aikatyöhön työt-
27263: eläkejärjestelmän tavoin muuttunut vastaa-          tömyyden uhatessa ja sittemmin siirtyneet yk-
27264: maan keskeisiltä periaatteiltaan yksityisen sek-    sityiselle sektorille.
27265: torin järjestelmää.                                    Tuloksen kokevat erityisen kielteisenä ne,
27266:    Vuodenvaihteessa tuli voimaan merkittävä         jotka eivät ole tienneet työsuhteen muutoksen
27267: muutos: eläkkeen perustana oleva tulo ja eläke      merkitsevän heikompaa loppueläkettä. Koska
27268: lasketaan erikseen kunkin eläkkeeseen oikeut-       vanha järjestelmä ei kuvaa kunnan palveluk-
27269: tavan työsuhteen osalta. Viimeinen työsuhde ei      sessa olleen työhistoriaa, on myös vastakkaisia
27270: enää ole sellaisessa erikoisasemassa eläkkeeseen    tapauksia, joissa osa-aikatyöstä kokopäivätoi-
27271: oikeuttavan palkan kannalta kuin tähän saak-        meen siirtynyt henkilö saa paremman loppu-
27272: ka. Eläkkeen tulee jatkossa vastata edunsaajan      palkan ja näin ollen paremman eläkkeen.
27273: työhistoriaa ja tulotasoa myös niissä tapauk-          Eri vaihtoehtoja tuleekin harkita mainittujen
27274: sissa, joissa henkilöllä on ollut useita, tulon     epäkohtien korjaamiseksi. Yksinkertaisimpana
27275: kannalta olennaisesti erilaisia palvelussuhteita.   ratkaisuna olisi, että henkilölle annettaisiin
27276:    Toimenpide oli erittäin perusteltu, mutta        mahdollisuus luopua sellaisesta eläkkeeseen oi-
27277: koska se ei vaikuta takautuvasti, monet henki-      keuttavasta työsuhteesta, joka vanhan järjestel-
27278: löt kärsivät vanhoista määräyksistä. Aikaisem-      män mukaisesti vaikuttaa vähentävästi eläkkee-
27279: min voimassa olleen järjestelmän mukaan eläk-       seen.
27280: keen perustana oleva palkka lasketaan pelkäs-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27281: tään viimeisen työsuhteen perusteella. Henkilö,     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27282: joka on siirtynyt kokopäivätyöstä osa-aikatyö-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27283: hön ja jonka palkka on alentunut esimerkiksi        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27284: 8 000 markasta 4 000 markkaan kuukaudessa,
27285: saa näin ollen tuntuvasti alhaisemman eläk-                  Onko Hallitus tietoinen siitä, miten
27286: keen, vaikka ensiksi mainittu työsuhde olisi               kunnallisen eläkejärjestelmän vanhoilla
27287: käsittänyt huomattavasti viimeksi mainittua                määräyksillä on edelleenkin kielteisiä
27288: pidemmän jakson. Kyseessä voivat olla henki-               vaikutuksia työntekijöille, ja
27289: löt, jotka vanhuuteen, vammaan tai sairauteen                onko Hallitus valmis ryhtymään toi-
27290: liittyvistä syistä ovat halunneet lyhentää työai-          menpiteisiin siten, että ansaittu eläke ei
27291: kaansa, tai äidit, jotka synnyttämisen jälkeen             heikkene työsuhteen muutoksen vuoksi?
27292: 
27293:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1989
27294: 
27295:          Håkan Nordman                 Håkan Malm                     Boris Renlund
27296:                                      1989 vp. -     KK n:o 388                                     3
27297: 
27298: 
27299: 
27300: 
27301:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27302:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       suhteeseen. Ellei 1.1.1989 voimassa olevaa pal-
27303: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       velussuhdetta ole, luetaan ennen 1.1.1989 päät-
27304: olette 14 päivänä kesäkuuta 1989 päivätyn           tynyt palvelussuhde eläkeajaksi viimeksi ennen
27305: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         1.1.1989 voimassa olleeseen pa1velussuhteeseen.
27306: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          Ennen 1.1.1989 päättyneiden palvelussuhtei-
27307: edustaja Håkan Nordmanin ym. näin kuulu-            den perusteella määräytyvä eläke lasketaan
27308: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 388:           edelleen viimeisen palvelussuhteen ansioilla,
27309:          Onko Hallitus tietoinen siitä, miten       ovat ne sitten suuremmat tai pienemmät kuin
27310:        kunnallisen eläkejärjestelmän vanhoilla      jossakin aikaisemmassa palvelussuhteessa.
27311:        määräyksillä on edelleenkin kielteisiä       Muutos on kuitenkin tuonut mukaansa sen,
27312:        vaikutuksia työntekijöille, ja               että henkilö, jonka viimeinen palvelussuhde
27313:          onko Hallitus valmis ryhtymään toi-        ennen 1.1.1989 on ollut esim. sivutoiminen ja
27314:        menpiteisiin siten, että ansaittu eläke ei   jolla sitä ennen on päätoimista palvelua, ei
27315:        heikkene työsuhteen muutoksen vuoksi?        enää menemällä uudelleen kunnalliseen palve-
27316:                                                     lukseen voi korjata syntynyttä tilannetta.
27317:   Vastauksena esitän kunnioittaen seuraavaa:           Oleellista on, että vastaisuudessa eläke mää-
27318:                                                     räytyy yhdenmukaisesti muiden eläkejärjestel-
27319:    Kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin
27320:                                                     mien kanssa selkeästi ansaintaperiaatetta nou-
27321: eläkelain (202/64) 3 §:n 1 momentin mukaan          dattaen.
27322: eläketurvasta määrätään kunnallisen eläkelai-
27323: toksen eläkesäännössä. Mainitun 3 §:n 2 mo-            Eräissä yksityistapauksissa muutosta edeltä-
27324: mentin mukaan peruseläketurvan tulee määräl-        neenä aikana on ilmeisesti jäänyt sellaisia ta-
27325: tään vastata vähintään 8 päivänä heinäkuuta         pauksia, joissa aikaisemmin karttunut eläketur-
27326: 1961 annetussa työntekijäin eläkelaissa (395/       va on pienentynyt myöhemmän palvelussuh-
27327: 61) säädettyjen perusteiden mukaista eläketur-      teen johdosta. Eläkesäännön tulkinnalla ei ta-
27328: vaa.                                                pauksia voida selvittää, vaan se edellyttäisi
27329:    Vuoden 1988 loppuun saakka kunnallisessa         eläkesäännön muuttamista.
27330: eläkejärjestelmässä laskettiin eläke viimeisen         Selvää on, että mahdollisuuksia ns. vapaa-
27331: kunnallisen palvelussuhteen ansioiden perus-        kirjatekniikan soveltamiseen taannehtivasti
27332: teella määräytyvää eläkepalkkaa käyttäen si-        kaikkiin aikaisempiin palvelussuhteisiin ei ole,
27333: ten, että aikaisemmat palvelussuhteet otettiin      mutta kunnallisessa eläkelaitoksessa voidaan
27334: huomioon vain eläkeaikana. Eläkesääntöä on          tutkia mahdollisuuksia ongelman selvittämisek-
27335: muutettu 1.1.1989 lukien siten, että kustakin       si esim. kyselyssä esitetyllä tavalla siten, että
27336: palvelussuhteesta tuleva eläke määräytyy siitä      henkilöllä olisi oikeus luopua jostain palvelus-
27337: saaduilla ansioilla eli samalla tavalla kuin        suhteesta. Eläketurvan määräytymisessä on
27338: TEL:ssa ja nyttemmin myös valtion eläkelaissa       kuitenkin tähän saakka noudatettu periaatetta,
27339: menetellään. Tämä toteuttaa parhaiten ansain-       jonka mukaan eläke määräytyy täysin säännös-
27340: taeläkeperiaatteen.                                 ten mukaisesti eikä asianomainen voi valita,
27341:    Muutosta sovelletan. palvelussuhteeseen,         miten hän haluaa laskettavaksi määrän tai
27342: joka on päättynyt 1.1.1989 tai sen jälkeen.         eläkeiän suhteen. Poikkeamisella tästä periaat-
27343: Voimaantulosäännöksen         mukaan    ennen       teesta saattaa olla laajakantoisia seurauksia, ja
27344:  1.1.1989 päättynyt palvelussuhde luetaan pal-      asiaa on sen vuoksi perusteellisesti selvitettävä
27345: velusajaksi 1.1.1989 voimassa olevaan palvelus      ja harkittava.
27346: 
27347:     Helsingissä 5 päivänä heinäkuuta 1989
27348: 
27349:                                                              Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
27350: 4                                  1989 vp. -     KK n:o 388
27351: 
27352: 
27353: 
27354: 
27355:                             Till Riksdagens Herr Talman
27356:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      1.1.1989, såsom anställningstid i ett anställ-
27357: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       ningsförhållande som är i kraft 1.1.1989. Ifall
27358: av den 14 juni 1989 till vederbörande medlem      det inte finns förhållande, som är i kraft
27359: av statsrådet översänt avskrift av följande av    1.1.1989, räknas något anställningsförhållande,
27360: riksdagsman Håkan Nordman m.fl. underteck-        som upphört före 1.1.1989, som pensionstid i
27361: nade spörsmå1 nr 388:                             det anställningsförhållande som sist varit i
27362:                                                   kraft före 1.1.1989.
27363:           Är Regeringen medveten om hur
27364:                                                      En pension, som bestäms på grund av
27365:        gamla bestämmelser i det kommunala
27366:                                                   anställningsförhållanden, vilka upphört före
27367:        pensionssystemet fortfarande drabbar
27368:                                                   1.1.1989, beräknas fortfarande enligt inkoms-
27369:        personer och
27370:                                                   terna i det sista anställningsförhållandet, an-
27371:           är Regeringen beredd att vidta åtgär-
27372:                                                   tingen de är större eller mindre än i något
27373:        der för att införtjänad pension inte
27374:                                                   tidigare anställningsförhållande. Ändringen har
27375:        försämras på grund av ändring i an-
27376:                                                   dock medfört att en person, som i sitt sista
27377:        ställningen?
27378:                                                   anställningsförhållande t.ex. varit anställd i
27379:                                                   bisyssla och som dessförinnan varit anställd i
27380:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      huvudsyssla inte längre kan avhjälpa den upp-
27381: samt anföra följande:                             komna situationen genom att inträda i kom-
27382:    Enligt 3 § 1 mom. lagen om pension för         munal tjänst.
27383: kommunala tjänsteinnehavare och arbetstagare         Det är väsentligt att pensionen härefter
27384: (202/64) förordnas angående pensionskyddet i      bestäms likformigt med de andra pensiossyste-
27385: den kommunala pensionsanstaltens pensions-        men och klart enligt förvärvsprincipen.
27386: stadga. Enligt 3 § 2 mom. skall grundpensions-       I vissa enskilda fall har det under tiden före
27387: skyddet till sitt belopp åtminstone motsvara      ändringen synbarligen inträffat att redan inför-
27388: pensionsskyddet enligt de i lagen den 8 juli      tjänat pensionsskydd blivit mindre på grund av
27389: 1961 om pension för arbetstagare (395/61)         ett senare anställningsförhållande. Dessa fall
27390: stadgade grunderna.                               kan inte lösas genom tolkning av pensionsstad-
27391:    Fram till utgången av år 1988 beräknades       gan utan en lösning av problemet skulle förut-
27392: pensionen inom det kommunala pensionssyste-       sätta en ändring av pensionsstadgan.
27393: met med hjälp av den pensionsgrundade 1ön            Det står klart att det inte finns några
27394: som bestämdes på grund av inkomsterna i det       möjligheter att retroaktivt tillämpa den sk.
27395: sista kommunala anställningsförhållandet, så      fribrevstekniken på alla tidigare anställnings-
27396: att tidigare anställningsförhållanden endast      förhållanden, hos den kommunala pensionsan-
27397: beaktades under pensionstiden. Pensionsstad-      stalten kan möjligheterna att lösa problemet
27398: gan har räknat från 1.1.1989 ändrats så att       emellertid utredas, t.ex. på det sätt som nämnts
27399: pensionen för varje anställningsförhållande be-   i spörsmålet, dvs. att personen i fråga skulle ha
27400: stäms av de inkomster som erhållits genom         rätt att avstå från något anställningsförhållan-
27401: detta, dvs. enligt samma förfarande som i APL     de. Vid bestämningen av pensionsskyddet har
27402: och nu även i lagen om statens pensioner.         man dock hittills ändå följt principen att
27403: Detta förverkligar förvärvspensionsprincipen      pensionen bestäms helt stadgeenligt utan att
27404: bäst.                                             personen i fråga kan välja hur han vill att
27405:    Ändringen tillämpas på anställningsförhål-     pensionsskyddet skall beräknas i fråga om
27406: landen som upphört 1.1.1989 eller därefter.       belopp och pensionsålder. Ett avvikande från
27407: Enligt ikraftträdandebestämmelsen räknas ett      denna princip kan ha vittgående följder och
27408: anställningsförhållande, som upphört före         saken bör därför utredas och prövas grundligt.
27409:     Helsingfors den 5 juli 1989
27410: 
27411:                                                                Inrikesminister Jarmo Rantanen
27412:                                              1989 vp.
27413: 
27414: Kirjallinen kysymys n:o 389
27415: 
27416: 
27417: 
27418: 
27419:                                  T. Roos: Eläkkeiden hakemisen yksinkertaistamisesta
27420: 
27421: 
27422:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27423: 
27424:    Eläkkeenhakijoiden oikeusturvaa pohtineet          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27425: ryhmät ovat jättäneet mietintönsä. Ongelmana       tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän
27426: käytännössä on se, että eläkkeenhakija joutuu      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27427: tekemään yleensä vähintään kaksi hakemusta,        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27428: saa päätöksen eri eläkelaitoksista, saattaa jou-
27429: tua valittamaan eri oikeusasteisiin ja saada                 Onko Hallituksella tarkoitus antaa
27430: kaikesta huolimatta vielä ristikkäisen päätök-            esitys, jolla mahdollistettaisiin yksi elä-
27431: sen. Siinä elämäntilanteessa eläkkeelle pyrkijä           kehakemus ja yksi ratkaisu eläkkeenha-
27432: kokee kaiken tuon omalla kohdallaan usein                 kijalle?
27433: ylivoimaiseksi.
27434:     Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1989
27435: 
27436:                                            Timo Roos
27437: 2                                    1989 vp. -      KK n:o 389
27438: 
27439: 
27440: 
27441: 
27442:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27443:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        maalitapauksissa vain yksi eläkehakemus ja
27444: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        annettaisiin vain yksi eläkepäätös.
27445: olette 15 päivänä kesäkuuta 1989 päivätyn               Sen sijaan näyttää ainakin tässä vaiheessa
27446: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         siltä, että kansaneläkettä ja yleistä perhe-elä-
27447: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        kettä koskevat hakemukset käsiteltäisiin erik-
27448: edustajaT. Roosin näin kuuluvasta kirjallisesta      seen Kansaneläkelaitoksessa, jolloin olisi mah-
27449: kysymyksestä n:o 389:                                dollista, että päätökset poikkeustapauksissa
27450:                                                      olisivat ristiriidassa työeläkkeestä annetun pää-
27451:           Onko Hallituksella tarkoitus antaa
27452:                                                      töksen kanssa. Ristikkäisiä päätöksiä esiintyy
27453:        esitys, jolla mahdollistettaisiin yksi elä-   kuitenkin nykyäänkin verrattain harvoin, ja
27454:        kehakemus ja yksi ratkaisu eläkkeenha-        nykyään käytössä olevaa työkyvyttömyysrat-
27455:        kijalle?
27456:                                                      kaisujen ennakkoilmoitusmenettelyä pyritään
27457:                                                      entisestäänkin tehostamaan.
27458:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Myös eläkepäätöksiä koskevaa muutoksen-
27459: vasti seuraavaa:                                     hakuprosessia pyritään mahdollisuuksien mu-
27460:    Valtioneuvoston asettamassa eläketurvan           kaan yksinkertaistamaan ja nopeuttamaan. Vii-
27461: muutoksenhakukomiteassa sekä sosiaali- ja ter-       meksi mainitussa tarkoituksessa ehdotetaan
27462: veysministeriön asettamissa toimikunnassa ja         eläkelaitosten päätösten itseoikaisun nykyistä
27463: työryhmässä on tutkittu mahdollisuuksia elä-         suurempaa käyttöön ottamista. Yhtenäistä
27464: kehakemusten ja niiden johdosta annettavien          käytäntöä silmällä pitäen ehdotetaan, että va-
27465: ratkaisujen yhdistämiseen ja yhdenmukaistami-        kuutusoikeus toimisi ylimpänä muutoksenha-
27466: seen samoin kuin muutoksenhaun yksinkertais-         kuasteena kaikissa eläkeasioissa. Asioiden kä-
27467: tamiseen.                                            sittelyä vakuutusoikeudessa pyritään myös te-
27468:    Näyttäisi mahdolliselta soveltaa sekä julkisen    hostamaan.
27469: että yksityisen sektorin työeläkejärjestelmässä         Edellä kuvatut komitean, toimikunnan ja
27470: ns. viimeisen eläkelaitoksen periaatetta, jolloin    työryhmän ehdotukset edellyttävät tietyiltä
27471: se eläkelaitos, jonka piiriin kuuluvassa työssä      osin lainsäädännön muuttamista. Ehdotukset
27472: eläkkeenhakija viimeksi on ollut, antaisi eläke-     ovat parhaillaan lausuntokierroksella. Jatkotoi-
27473: päätöksen kaikkien eläkelaitosten puolesta.          mista päätetään saatujen lausuntojen poh-
27474: Näin ollen työeläkkeen osalta tarvittaisiin nor-     jalta.
27475:     Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1989
27476: 
27477:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
27478:                                       1989 vp. -     KK n:o 389                                       3
27479: 
27480: 
27481: 
27482: 
27483:                               Tili Riksdagens Herr Talman
27484:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          för arbetspensionerna i normala fall behövas
27485: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           endast en pensionsansökan och ett beslut.
27486: av den 15 juni 1989 tili vederbörande medlem              Däremot ser det åtminstone för närvarande
27487: av statsrådet översänt avskrift av följande av        ut som om ansökningarna om folkpension och
27488: riksdagsman T. Roos undertecknade spörsmål            allmän familjepension borde behandlas separat
27489: nr 389:                                               vid Folkpensionsanstalten. Tili följd av detta
27490:           Ämnar Regeringen avlåta en propo-           kan dessa beslut i undantagsfall avvika från
27491:                                                       beslutet om arbetspension. Motstridiga beslut
27492:        sition som gör det möjligt för pensions-
27493:                                                       är likväl jämförelsevis sällsynta redan nu och
27494:        sökande att göra endast en pensions-
27495:        ansökan och få endast ett beslut?              systemet med förhandsbesked rörande besluten
27496:                                                       om arbetsoförmåga försöker man dessutom att
27497:                                                       ytterligare effektivera.
27498:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-              Avsikten är även att processen med att söka
27499: samt anföra följande:                                 ändring i pensionsbeslut i mån av möjlighet
27500:    Inom kommitten för ändringssökande i pen-          skall göras enklare och snabbare. Då det gäller
27501: sionsskyddsärenden, viiken statsrådet tillsatt,       att påskynda processen föreslås det att pensions-
27502: och inom en kommission och en arbetsgrupp             anstalterna i större omfattning än hittills skulle
27503: som social- och hälsovårdsministeriet tilisatt        ta i bruk metoden med självrättelse av besluten.
27504: har man utrett möjligheterna att sammanslå            Med tanke på en enhetlig praxis finns det
27505: och förenhetliga pensionsansökningarna och de         förslag om att försäkringsdomstolen skall fung-
27506: beslut som ges tili följd av dessa. Dessutom har      era som högsta instans i alla pensionsärenden.
27507: man strävat tili att förenkla ändringssökandet.       Man försöker även effektivera ärendenas be-
27508:    Det förefaller möjligt att både i den offent-      handling i försäkringsdomstolen.
27509: liga och den privata sektorns arbetspensionssys-          Dessa förslag av kommitten, kommissionen
27510: tem tiliämpa den s.k. sista pensionsanstaltens        och arbetsgruppen förutsätter att lagstiftningen
27511: princip, dvs. att den pensionsanstalt som sköter      tili vissa delar ändras. Förslagen har sänts på
27512: pensionen för det arbete där pensionssökanden         remiss. På basis av de utlåtanden som fås
27513: senast har varit anställd ger pensionsbeslutet        kommer beslut att fattas om fortsatta åt-
27514: för alla pensionsanstalters del. På så sätt skulle    gärder.
27515:      Helsingfors den 29 juni 1989
27516: 
27517:                                                      Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
27518:                                                1989 vp.
27519: 
27520: Kirjallinen kysymys n:o 390
27521: 
27522: 
27523: 
27524: 
27525:                                   Jäätteenmäki ym.: Tietotekniikan edellyttämän henkilökunnan
27526:                                       määrän lisäämisestä kirjastoissa
27527: 
27528: 
27529:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27530: 
27531:    Opetusministeriö on kirjeellään 19.6.1986 an-     tekniikan hyväksikäyttäjäksi, tarvitaan välttä-
27532: tanut ohjeet, joiden mukaan yleiset kirjastot        mättä kirjastonhoitajakoulutuksen saanutta
27533: voivat perustaa uusia virkoja.                       henkilökuntaa.
27534:    Ohjeiden mukaan kunnan kirjastolaitoksessa           Jotta kirjastolaitos ja erityisesti pienten kun-
27535: voi olla yksi päätoiminen viranhaltija tai työn-     tien kirjastot säilyttäisivät mahdollisuutensa
27536: tekijä tuhatta asukasta kohti. Alle 6 000 asuk-      palvella tiedonhaussa alueensa asukkaita, ne
27537: kaan kunnassa ja kunnassa, joka valtionosuus-        tulisi välttämättä varustaa tietokonein. Minimi-
27538: päätöksessä luetaan I asutusrakenneryhmään,          muodossaan tämä edellyttäisi jokaisessa kirjas-
27539: voi olla päätoiminen kirjastotyöntekijä alkavaa      tossa vähintään mikrotietokonetta, modeemi-
27540: tuhatta asukasta kohti.                              varustusta ja tärkeimpien tietokantojen käyt-
27541:    Päätoimisen henkilökunnan lisääminen, lu-         töoikeutta. Tietotekniikan laajeneva hyväksi-
27542: kuun ottamatta kunnan ensimmäisen päätoimi-          käyttö edellyttäisi myös, että kirjastoilla olisi
27543: sen kirjastoviran perustamista, on kuitenkin         oman harkintansa mukaan mahdollisuus perus-
27544: toistaiseksi mahdollista vain, jos uuden huo-        taa uusia tehtäviä varten kirjastonhoitajan tai
27545: neiston tai kirjastoauton hankkiminen tai enti-      kirjastovirkailijan virkoja.
27546: sen huoneiston merkittävä laajennus tekee sen           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27547: välttämättömäksi. Päätoimista henkilökuntaa          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27548: voidaan muutenkin lisätä, mikäli sivutoiminen        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27549: henkilökunta vähenee vastaavalla määrällä.           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27550:    Tämä säännös on osoittautunut erityisesti                     Aikooko Hallitus turvata tietoteknii-
27551: maaseutukirjastojen kehittämisen pullonkau-                   kan hyväksikäyttömahdollisuudet eri-
27552: laksi. Yleensä maaseudulla 2 000-5 000 asuk-                  suuruisissa kunnissa niin, että kirjastot
27553: kaan kunnan kirjastossa on kirjastonhoitaja-                  varustetaan ajanmukaisin tietokonelait-
27554: koulutuksen saaneen henkilön lisäksi yksi tai                 teistoin ja että kirjastot voivat perustaa
27555: kaksi keskiasteen koulutuksen saanutta kirjas-                uusia tehtäviä varten riittävän määrän
27556:  tovirkailijaa. Mikäli kirjasto aikoo siirtyä atk-            kirjastohenkilökunnan virkoja?
27557: 
27558:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1989
27559: 
27560:                       Anneli Jäätteenmäki                     Osmo Soininvaara
27561: 
27562: 
27563: 
27564: 
27565: 2900100
27566: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 390
27567: 
27568: 
27569: 
27570: 
27571:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27572:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kuvatuista opetusministeriön ohjeiden antami-
27573: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       sesta on kulunut vain noin kolme vuotta, on
27574: olette 13 päivänä kesäkuuta 1989 päivätyn           tilanne kirjastoissa muuttunut ja muuttuu edel-
27575: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        leen nopeasti. Erityisesti tietotekniikan sovelta-
27576: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       minen voi sekä vähentää että lisätä henkilös-
27577: edustaja Jäätteenmäen ym. näin kuuluvasta           tötarvetta. Hallinto- ja toimistotehtävien atk-
27578: kirjallisesta kysymyksestä n:o 390:                 sovellusten lisäksi tietotekniikkaa käytetään
27579:           Aikooko Hallitus turvata tietoteknii-     kirjastoissa kokoelmien muodostamiseen, hal-
27580:                                                     lintaan ja valvontaan liittyviin tehtäviin.
27581:        kan hyväksikäyttömahdollisuudet eri-
27582:        suuruisissa kunnissa niin, että kirjastot       Kirjastoilta odotetaan yhä enemmän perin-
27583:                                                     teisen kirjanvälityksen ohella nopeaa informaa-
27584:        varustetaan ajanmukaisin tietokonelait-
27585:                                                     tion välitystä. Tämä edellyttää atk-pohjaisen
27586:        teistoin ja että kirjastot voivat perustaa
27587:        uusia tehtäviä varten riittävän määrän       tiedonsiirtoverkoston kehittämistä ja verkoston
27588:        kirjastohenkilökunnan virkoja?               käyttöön koulutettua henkilökuntaa.
27589:                                                        Tietotekniikkaa kirjastoihin onkin viime
27590:                                                     vuosina lisätty runsaasti valtionosuuteen oikeu-
27591:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          tettuinakin hankintoina. Vuonna 1987 atk-
27592: taen seuraavaa:                                     pohjaista lainausjärjestelmää käytti tai oli juuri
27593:    Kunnilla on suuri vapaus järjestää kirjasto-     perustamassa noin 70 kuntaa ja atk-tietokan-
27594: toimensa. Valtionosuuden suhteen on kuiten-         toja käytti 42 kuntaa. Arvioidaan, että vuoteen
27595: kin asetettu tiettyjä rajoituksia.                   1994 mennessä noin 200 kuntaa käyttää tieto-
27596:    Kirjastolain (235/86) 8 §:n mukaan kunnan        tekniikan kirjastosovelluksia.
27597: kirjastolaitoksessa tulee olla tarpeellinen määrä      Myös kirjastohenkilökuntaa on pyritty mo-
27598: kirjastonhoitajan päävirkoja sekä kirjastoalan      nin tavoin kouluttamaan lisääntyviin tiedonkä-
27599: opistoasteen tutkinnon suorittanutta tai ope-       sittely- ja -välitystehtäviin. Tässä suhteessa
27600: tusministeriön päätöksen mukaiset kelpoisuus-       virassa olevan kirjastohenkilöstön täydennys-
27601: ehdot täyttävää henkilökuntaa. Kirjastolaitok-      koulutus on tulevaisuudessakin avainasemassa.
27602: sessa voi olla myös muita viranhaltijoita ja        Vuodesta 1986 toteutettu kirjastojen aluekou-
27603: työntekijöitä. Edelleen säädetään, että opetus-     luttajaorganisaatio keskittyykin erityisesti tieto-
27604: ministeriö päättää kunnan kirjastolaitoksen         tekniikan kirjastosovellusten opastukseen.
27605: tarpeellisen henkilökunnan määrän ja raken-         Tämä työ hyödyttää erityisesti pieniä kuntia,
27606: teen perusteista.                                   joiden olisi muutoin vaikea saada vastaavaa
27607:    Opetusministeriö on 19.6.1986 antanut pää-       koulutusta.
27608: töksen mainituista perusteista. Tämän päätök-          Henkilöstön lisäykset ovat ongelmallisia kus-
27609: sen mukaan kunnan kirjastolaitoksessa voi olla      tannusvaikutusten takia. Opetusministeriön kä-
27610: yksi päätoiminen viranhaltija tai työntekijä        sityksen mukaan annettu henkilöstönormitus
27611: tuhatta asukasta kohti alle 5 OOO:n (ei 6 OOO:n,    vaikuttaa kokonaisuutena ottaen saatujen ko-
27612: kuten kysymyksessä mainitaan) asukkaan kun-         kemusten perusteella ja yleiset valtionosuuden
27613: nassa ja kunnassa, joka valtionapupäätöksessä       turvin palkatun henkilöstön kehittämispyrki-
27614: luetaan 1 asutusryhmään, kuitenkin jokaista         mykset huomioon ottaen suhteellisen onnistu-
27615: alkavaa tuhatta asukasta kohti. Päätoimisen         neelta. Käytännössä annettu normi on täytty-
27616: henkilökunnan lisääminen on kuitenkin sidottu       nyt epätasaisesti eri kunnissa.
27617: kysymyksessä esitetyllä tavalla kirjastohuoneis-       Ongelmaksi ovat nousseet uusien tehtävien
27618: ton hankkimiseen tai laajentamiseen tai kirjas-     aiheuttamat vaatimukset erityisesti sellaisten
27619: toauton hankkimiseen. Myös sivutoimisen hen-        pienten kuntien kirjastoille, joilla ei ole
27620: kilöstön vähentäminen oikeuttaa päätoimisen         rakennushankkeita. Usein huomattavat tie-
27621: henkilöstön vastaavaan lisäämiseen.                 donvälitystekniikan hankinnat kuitenkin liit-
27622:    Vaikka kirjastolain säätämisestä ja edellä       tyvät uuden huoneiston hankkimiseen tai van-
27623:                                     1989 vp. -     KK n:o 390                                       3
27624: 
27625: han laajentamiseen, jolloin opetusministeriön      kyselyn kuluvan vuoden keväällä. Tuloksia ei
27626: päätöksen mukaan myös päätoimisen henkilö-         ole vielä ehditty käsitellä, mutta niiden perus-
27627: kunnan lisääminen olisi mahdollista ja laite-      teella voidaan ilmeisesti tehdä johtopäätöksiä
27628: hankinnat harkitaan ensikertaisen kalustamisen     myös kysymyksen tarkoittamassa asiassa.
27629: yhteydessä.                                           Toisaalta opetushallinnonkin alueella on ol-
27630:    Opetusministeriö pitää tärkeänä tiedonväli-     lut hankkeita laskennallisiin, laaja-alaisiin val-
27631: tyksen toimivuutta myös kirjastoverkoston          tionosuuksiin siirtymisestä. Jos tällaisiin laajoi-
27632: kautta erisuuruisissa kunnissa. Se seuraa tilan-   hin koulutus- ja vapaa-aikatointa kokonaisuu-
27633: teen kehitystä ja mahdollista tarvetta annettu-    dessaan koskeviin valtionosuuksiin siirrytään,
27634: jen normien muuttamiseen. Kouluhallitus on         valtion norminanto kysymyksen tarkoittamissa
27635: toimeenpannut yleisten kirjastojen tilanteesta     asioissa käy ilmeisen tarpeettomaksi.
27636:     Helsingissä 31 päivänä heinäkuuta 1989
27637: 
27638:                                                               Opetusministeri Christoffer Taxell
27639: 4                                    1989 vp. -      KK n:o 390
27640: 
27641: 
27642: 
27643: 
27644:                               Tili Riksdagens Herr Talman
27645: 
27646:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         biblioteksbuss. En minskning av personalen på
27647: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          deltid berättigar även tili en motsvarande ök-
27648: av den 13 juni 1989 tili vederbörande medlem         ning av personalen på heltid.
27649: av statsrådet översänt avskrift av följande av           Trots att det gått endast tre år sedan
27650: riksdagsman Jäätteenmäki m.fl. undertecknade         bibliotekslagen stiftades och undervisningsmi-
27651: spörsmål nr 390:                                     nisteriet utfärdade sina förskrifter, har situatio-
27652:                                                      nen vid biblioteken förändrats och förändras
27653:           Ämnar Regeringen tiligodose möjlig-
27654:                                                      fortfarande snabbt. Särskilt tiliämpningen av
27655:        heterna att utnyttja datatekniken i
27656:                                                      datateknik kan såväl minska som öka behovet
27657:        kommuner av olika storlek så att bib-
27658:                                                      av personal. Utöver adb-tiliämpningar inom
27659:        lioteken förses med tidsenlig datorut-
27660:                                                      förvaltning och kansliuppgifter används data-
27661:        rustning och att biblioteken kan inrätta
27662:                                                      tekniken vid biblioteken för sammanställning,
27663:        ett tillräckligt antal tjänster för biblio-
27664:                                                      skötsel och övervakning av olika samlingar.
27665:        tekspersonal med tanke på de nya
27666:                                                          Av biblioteken förväntas i allt högre grad
27667:        uppgifterna?
27668:                                                      snabb informationsförmedling vid sidan av den
27669:                                                      traditionella bokförmedlingen. Detta förutsät-
27670:   Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt          ter att det adb-baserade informationsnätet ut-
27671: följande:                                            vecklas och att det anskaffas utbildad personai
27672:    Kommunerna har stor frihet när det gäller         för att sköta nätet.
27673: att ordna sin biblioteksverksamhet. Med hän-             Vid biblioteken har de facto datatekniken
27674: syn tili statsandelen har det gjorts vissa be-       utökats ordentligt under de senaste åren även i
27675: gränsningar.                                         form av anskaffningar som berättigar tili stats-
27676:    Enligt 8 § bibliotekslagen (235/86) skall inom    andel. År 1987 var det ca 70 kommuner som
27677: ett kommunalt biblioteksväsen finnas ett be-         använde sig av eller höll på att skaffa sig ett
27678: hövligt antal bibliotekarietjänster som är hu-       adb-baserat utlåningssystem och 42 kommuner
27679: vudsysslor samt personai som har avlagt exa-         utnyttjade databaser. Det beräknas att fram tili
27680: men på institutsnivå inom biblioteksbranschen        år 1994 kommer ca 200 kommuner att använda
27681: eller som uppfyller de behörighetsvilikor som        bibliotekstillämpningar av datatekniken.
27682: anges i undervisningsministeriets beslut därom.          Man har även på många sätt försökt utbilda
27683: Vid biblioteksväsendet kan det även finnas           bibliotekspersonalen med tanke på de ökande
27684: andra tjänsteinnehavare och arbetstagare. Vi-        databehandlings- och förmedlingsuppgifterna. 1
27685: dare stadgas att undervisningsministeriet beslu-     detta hänseende befinner sig den kompletteran-
27686: tar om grunderna för storleken av och struk-         de utbildningen av den tjänstgörande biblio-
27687: turen hos den personai som behövs inom ett           tekspersonalen i en nyckelställning även i fram-
27688: kommunalt biblioteksväsen.                           tiden. Den regionala utbildarorganisationen för
27689:    Undervisningsministeriet har 19.6.1986 utfär-     biblioteken som inrättades 1986 koncentrerar
27690: dat ett beslut om nämnda grunder. Enligt detta       sig särskilt på handledning vid bibliotekstill-
27691: beslut kan vid ett kommunalt biblioteksväsen         lämpningar av datatekniken. Detta arbete är
27692: finnas en tjänsteinnehavare eller arbetstagare       nyttigt speciellt för små kommuner för vilka
27693: på heltid per tusen invånare, i en kommun med        det annars vore svårt att få motsvarande
27694: under 5 000 invånare (inte 6 000 som anges i         utbildning.
27695: spörsmålet) och i en kommun som i beslutet               Ökningen av personalen är problematisk på
27696: om statsunderstöd hänförs tili 1 bosättnings-        grund av kostnadsverkningarna. Enligt under-
27697: gruppen, dock per varje begynnande tusental          visningsministeriets uppfattning verkar den giv-
27698: invånare. Utökningen av personalen på heltid         na personalnormeringen som helhet betraktat
27699: är dock på det sätt som anges i spörsmålet           relativt lyckad på basis av erfarenheterna hit-
27700: knuten tili anskaffningen eller utvidgningen av      tills och med beaktande av de generella försö-
27701: en bibliotekslägenhet eller anskaffningen av en      ken att utveckla den personai som avlönats
27702:                                     1989 vp. -     KK n:o 390                                     5
27703: 
27704: med statsandelar. 1 praktiken har normen fyllts    olika storlek. Ministeriet följer med hur situa-
27705: ojämnt i olika kommuner.                           tionen utvecklas och hur de givna normerna
27706:    Ett problem har blivit kraven med anledning     eventuellt bör ändras. Skolstyrelsen har under
27707: av de nya uppgifterna särskilt för biblioteken i   vårens lopp igångsatt en enkät med tanke på
27708: små kommuner där inte byggnadsprojekt på-          situationen vid de allmänna biblioteken. Man
27709:                                                    har ännu inte hunnit behandla resultaten, men
27710: går. Ofta anknyter betydande anskaffningar av      utgående från dem kan man antagligen dra
27711: informationsteknik till anskaffningen av nya       slutsatser om den fråga som avses i spörsmålet.
27712: lokaliteter eller till utvidgningen av de gamla,      Å andra sidan har det även inom undervis-
27713: varvid det enligt undervisningsministeriets be-    ningsförvaltningen pågått projekt som går ut
27714: slut även är möjligt att utöka personalen på       på att övergå till kalkylerade statsandelar som
27715: heltid och anskaffningen av apparatur även         omspänner flera områden. Om man övergår tili
27716: prövas i samband med den första inredningen.       dylika omfattande statsandelar som rör utbild-
27717:    Undervisningsministeriet anser det vara vik-    nings- och fritidsverksamheten i sin helhet, blir
27718: tigt att informationsförmedlingen fungerar         statens normgivning angående de frågor som
27719: även genom biblioteksnätet i kommuner av           avses i spörsmålet uppenbart onödig.
27720:     Helsingfors den 31 juli 1989
27721: 
27722:                                                       Undervisningsminister Christoffer Taxell
27723:                                               1989 vp.
27724: 
27725: Kirjallinen kysymys n:o 391
27726: 
27727: 
27728: 
27729: 
27730:                                  Louvo: YK:n palveluksessa olleiden henkilöiden eläkkeiden
27731:                                      verottamisesta
27732: 
27733: 
27734:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27735:    YK:n palveluksessa olevat maksavat YK:n          kuin Suomessa suoritetuista asiantuntijatehtä-
27736: palveluksessa olevan henkilökunnan eläkera-         vistä. Tietooni on tullut tapaus, jossa asian-
27737: hastoon (UNJSPF) varoja siten, että asian-          omaisen henkilön eläkkeestä on kuitenkin pi-
27738: omaisen viran- tai toimenhaltijan bruttopalkas-     dätetty vero, josta hän on tehnyt valituksen.
27739: ta maksetaan kuukausittain 21 prosenttia vas-       Lääninoikeus on hylännyt sen perustellen, että
27740: taava määrä rahastolle. Kolmannes siitä, eli 7      eläke on veronalaista tuloa. Ruotsissa samasta
27741: prosenttia, otetaan asianomaiselle kuuluvasta       tulolähteestä samalla perusteella maksettu elä-
27742: palkasta suoraan ennen sen maksamista. Tästä        ke on katsottu pääomaverotuksen perusteella
27743: maksetaan vero asianomaiselle valtiolle. Sen        saaduksi pääomaksi ja eläkkeen on katsottu
27744: lisäksi palkkaetuun kuuluu YK:nmaksama 14           olevan verotonta.
27745: prosenttia asianomaisen palkasta, joka aika-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27746: naan maksetaan asianomaiselle samoin kuin           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
27747: edellä mainittu 7 prosenttia, eläkkeen muodos-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27748: sa.                                                 jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27749:    On selvää, että eläkettä maksettaessa kol-                Mikä on Hallituksen kanta siihen,
27750: mannes on asianomaiselle verotonta tuloa jo                onko tällainen rahastoitu, jo kertaalleen
27751: sillä perusteella, että siitä on aikanaan jo vero          verotettu eläke verotonta tuloa, ja jos
27752: maksettu, muutoin tapahtuisi kaksoisverotus.               näin on,
27753: Riippumatta siitä, miten eläkkeenä aikanaan                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27754: maksettu summa koostuu, on se kokonaisuu-                  ryhtyä YK:n palveluksessa olleiden
27755: dessaan sitä palkkaa tai palkkiota, jonka YK               henkilöiden eläkkeiden verotuksessa ii-
27756: tai jokin sen erityisjärjestö maksaa muualla               menneiden epäkohtien korjaamiseksi?
27757:     Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1989
27758: 
27759:                                        Anna-Kaarina Louvo
27760: 
27761: 
27762: 
27763: 
27764: 2900100
27765: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 391
27766: 
27767: 
27768: 
27769: 
27770:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27771:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      "palkat ja palkkiot" eivät käsitä eläkkeitä.
27772: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       Järjestön virkamiehille myönnetyt verovapaus-
27773: olette 14 päivänä kesäkuuta 1989 päivätyn           edut koskevat niin ollen vain palkkaa, jonka he
27774: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        saavat palvelussuhteensa aikana. Eläkettä, jon-
27775: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       ka entiset Yhdistyneiden Kansakuntien virka-
27776: edustaja Louvon näin kuuluvasta kirjallisesta       miehet saavat aikaisemman palvelussuhteensa
27777: kysymyksestä n:o 391:                               perusteella Yhdistyneiden Kansakuntien eläke-
27778:                                                     rahastosta, ei siis voida vapauttaa verosta
27779:          Mikä on Hallituksen kanta siihen,          järjestön erioikeuksia ja -vapauksia koskevan
27780:        onko tällainen rahastoitu, jo kertaalleen    yleissopimuksen määräysten nojalla. Suomessa
27781:        verotettu eläke verotonta tuloa, ja jos      korkein hallinto-oikeus on ratkaisussaan 1978
27782:        näin on,                                     II 556 omaksunut saman tulkinnan. Ruotsin
27783:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       oikeuskäytäntö on samalla kannalla. Se, että
27784:        ryhtyä YK:n palveluksessa olleiden           Ruotsissa nyttemmin Yhdistyneiden Kansa-
27785:        henkilöiden eläkkeiden verotuksessa ii-      kuntien eläkerahastosta maksettu eläke kuiten-
27786:        menneiden epäkohtien korjaamiseksi?          kin on katsottu verosta vapaaksi tuloksi, pe-
27787:                                                     rustuu siellä voimassa oleviin erityissäännök-
27788:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        siin, joiden mukaan ulkomaiselta vakuutuslai-
27789: vasti seuraavaa:                                    tokselta otetun eläkevakuutuksen nojalla saatu
27790:    Yhdistyneiden Kansakuntien erioikeuksia ja       eläke ei ole veronalaista tuloa. Verovapaus ei
27791: vapauksia koskevan yleissopimuksen (SopS 24/        siis johdu siitä, että kysymys on Yhdistyneiden
27792: 58) V artiklan 18 §:n b kohdan mukaan järjes-       Kansakuntien maksamasta eläkkeestä.
27793: tön virkamiehet nauttivat verovapautta järjes-         Kysymys siitä, voidaanko Yhdistyneiden
27794: tön heille suorittamista "palkoista ja palkkiois-   Kansakuntien eläkerahastosta saatua eläkettä
27795: ta". Saman artiklan 20 §:n mukaan erioikeudet       pitää sellaisena henki- tai pääomavakuutuksen
27796: ja vapaudet myönnetään virkamiehille yksin-         nojalla saatuna pääomana, joka Suomen vero-
27797: omaan Yhdistyneiden Kansakuntien etuja sil-         lainsäädännön mukaan tietyin edellytyksin ei
27798: mällä pitäen eikä heidän henkilökohtaiseksi         ole veronalaista tuloa, on korkeimman hallin-
27799: hyödykseen. Henkilöllä, jonka palvelussuhde         to-oikeuden tutkittavana. Vasta sen jälkeen,
27800: järjestöön on lakannut, ei voida enää katsoa        kun korkein hallinto-oikeus on antanut asiasta
27801: olevan järjestön virkamiehen asemaa. Yhdisty-       ratkaisunsa, on mahdollista ottaa kantaa sii-
27802: neiden Kansakuntien sihteeristö on järjestön        hen, onko tarvetta lainmuutokseen tai muihin
27803: omassa piirissä tehdyn selvityksen perusteella      toimiin.
27804: ilmaissut käsityksenään, että edellä mainitut
27805:     Helsingissä 11 päivänä heinäkuuta 1989
27806: 
27807:                                                                         Ministeri Ulla Puolanne
27808:                                    1989 vp. -     KK n:o 391                                     3
27809: 
27810: 
27811: 
27812: 
27813:                             Tili Riksdagens Herr Talman
27814:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      ovannämnda "löner och andra inkomster" inte
27815: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       omfattar pensioner. De skattefrihetsförmåner
27816: den 14 juni 1989 tili vederbörande medlem av      som har medgivits organisationens tjänstemän
27817: statsrådet översänt avskrift av följande av       avser sålunda endast den lön som de uppbär
27818: riksdagsledamot Louvo undertecknade spörs-        under den tid de innehar sin tjänst. Pension
27819: mål nr 391:                                       som förutvarande tjänstemän hos Förenta Na-
27820:                                                   tionerna uppbär från Förenta Nationernas
27821:            Viiken är regeringens ståndpunkt i     pensionsfond på grund av föregående tjänste-
27822:        frågan, om sådan fonderad pension som      förhållande kan således inte undantas från
27823:        redan en gång har beskattats utgör         skatt med stöd av bestämmelser i konventionen
27824:        skattefri inkomst, och om så är fallet     om organisationens privilegier och immunitet. 1
27825:            vilka åtgärder har Regeringen för      Finland har högsta förvaltningsdomstolen i
27826:        avsikt att vidta för att avhjälpa de       avgörandet 1978 II 556 omfattat samma tolk-
27827:        missförhållanden som kommit fram vid       ning. Rättspraxis i Sverige har intagit samma
27828:        beskattningen av pension som betalats      stådpunkt. Det förhållandet att i Sverige pen-
27829:        tili personer med föregående tjänst hos    sion från Förenta nationernas pensionsfond
27830:        FN?                                        numera dock har ansetts utgöra skattefri in-
27831:                                                   komst, har sin grund i de specialregler som
27832:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      gäller där och enligt vilka pension som utgår på
27833: samt anföra följande:                             grund av pensionsförsäkring i utländsk försäk-
27834:    Enligt artikel V§ 18 punkt b i konventionen    ringsanstalt inte utgör skattepliktig inkomst.
27835: rörande Förenta Nationernas privilegier och       Skattefriheten beror alltså inte på det förhål-
27836: immunitet (FördrS 24/58) skall organisationens    landet att fråga är om pension från Förenta
27837: tjänstemän åtnjuta skattefrihet för "löner och    Nationerna.
27838: andra inkomster" som har uppburits från              Frågan, om pension från Förenta Nationer-
27839: organisationen. Enligt § 20 i samma artikel       nas pensionsfond kan anses utgöra sådant
27840: beviljas tjänstemännen privilegier och immuni-    kapital som utfallit med stöd av Iiv- eller
27841: tet i Förenta Nationernas intresse och inte för   kapita1försäkring och som enligt finsk skatte-
27842: att tillgodose dem personligen. En person vars    lagstiftning under vissa förutsättningar inte är
27843: tjänsteförhållande tili organisationen har upp-   skattepliktig inkomst, är föremål för prövning
27844: hört kan inte längre anses ha ställning av        i högsta förvaltningsdomstolen. Det är inte
27845: tjänsteman hos organisationen.                    möjligt att ta ställning tili frågan, om behov av
27846:    Förena Nationernas sekretariat har på          lagändring eller andra åtgärder föreligger, förr-
27847: grundval av en utredning som företagits inom      än högsta förvaltningsdomstolen har avgjort
27848: organisationen uttalat som sin uppfattning att    målet.
27849:     Helsingfors den 11 juli 1989
27850: 
27851:                                                                        Minister Ulla Puolanne
27852:                                                1989 vp.
27853: 
27854: Skriftligt spörsmål nr 392
27855: 
27856: 
27857: 
27858: 
27859:                                   Nordman: Om lindrigare beskattning av privata näringsidkare
27860: 
27861: 
27862:                               Tili Riksdagens Herr Talman
27863:    En stor och viktig grupp företagare utgörs av     och arbetslöshetsvillkor gäller skilda villkor för
27864: fysiska personer som bedriver näringsverksam-        företagarna.
27865: llet. I skattelagstiftningen går dessa företagare       Den pågående skattereformen förefaller inte
27866: under benämningen yrkesutövare och rörelseid-        att avlägsna sådana skattemässiga orättvisor,
27867: k:are. Yrkesutövarna har inga anställda, medan       betraktade ur yrkesutövarnas och rörelseidkar-
27868: rörelseidkarna ofta har anställda. Denna form        nas synvinkel. Är målsättningen att företag-
27869: lV företagsverksamhet är vanlig framför allt på      samhet allt mera skall inordnas i person- och
27870: landsbygden, där sysselsättningen är beroende        aktiebolag?
27871: 1v många enskilda småföretagare i avsaknad              Behandlingen av den ovan nämnda typen av
27872: 1v stora företag som i regellokaliseras till stora   företagsamhet varierar i skattedistrikten. Lag-
27873: :ätorter.                                            stiftningen och skattestyrelsens tillämpningsdi-
27874:    Ovan nämnda grupp företagare ifrågasätter         rektiv tycks ge möjlighet till förhållandevis vid
27875: ie skärpta villkor i beskattningen som gäller        prövning. Mera än vad lokala förhållanden
27876: 'Oretagsamhet som drivs i denna form i jäm-          kräver, frågar man sig.
27877: 'Orelse med vad som gäller för företagsamhet            Hänvisande till det ovan anförda får jag i
27878: ;om bedrivs av aktiebolag eller personbolag.         den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
27879:  )rättvisor som påtalas gäller bl.a. dagtrakta-      föreskriver till vederbörande medlem av stats-
27880:  nenten i samband med tjänsteresor. Offentligt       rådet ställa följande spörsmål:
27881:  )Ch privatanställda personer har bättre villkor
27882:  iksom i aktiebolag eller personbolag verkande                Är Regeringen medveten om de
27883:  oretagare. Detsamma gäller i fråga om för-                 skärpta villkor som tillämpas på rörel-
27884:  nånsvärde som tillämpas för innehav och                    seidkare och yrkesutövare i beskattning-
27885:  mvändning av bil samt telefon i företagsverk-              en, och
27886:  :amheten. Företag i bolagsform kan vidare                    vad har Regeringen för avsikt att
27887:  mvända sig av arbetsplatsbespisning och                    göra för att underlätta denna form av
27888:  unchförmåner i motsats till yrkesutövare och               företagsamhet?
27889:  ·örelseidkare. Även i fråga om sjukförsäkrings-
27890:     Helsingfors den 20 juni 1989
27891: 
27892:                                           Håkan Nordman
27893: 
27894: 
27895: 
27896: 
27897:  90010D
27898: 2                                    1989 vp. -      KK n:o 392
27899: 
27900: Kirjallinen kysymys n:o 392                                                                Suomennos
27901: 
27902: 
27903: 
27904: 
27905:                                   Nordman: Yksityisten elinkeinonharjoittajien verotuksen keven-
27906:                                       tämisestä
27907: 
27908: 
27909:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27910:    Elinkeinotoimintaa harjoittavat fyysiset hen-     ja liikkeenharjoittajat. Yrittäjiä koskevat myös
27911: kilöt muodostavat suuren ja tärkeän yrittäjä-        erilaiset sairausvakuutus- ja työttömyysehdot.
27912: ryhmän. Verolainsäädännössä näitä yrittäjiä             Meneillään oleva verouudistus ei näytä pois-
27913: nimitetään ammatinharjoittajiksi ja liikkeen-        tavan em. epäoikeudenmukaisuutta verotukses-
27914: harjoittajiksi. Ammatinharjoittajilla ei ole työn-   sa ammatinharjoittajien ja liikkeenharjoittajien
27915: tekijöitä, kun taas liikkeenharjoittajilla usein     näkökulmasta katsottuna. Onko tavoitteena
27916: on. Tämänkaltainen yritystoiminta on tavallis-       yhä enenevässä määrin järjestää yrittäjyys hen-
27917: ta etenkin maaseudulla, missä työllisyys riip-       kilö- tai osakeyhtiömuotoon?
27918: puu monesta yksittäisestä pienyrittäjästä, kos-         Em. yrittäjyyden käsittely vaihtelee veropii-
27919: ka suuret yritykset pääsääntöisesti sijoittuvat      reittäin. Lainsäädäntö ja verohallituksen ohjeet
27920: suuriin taajamiin.                                   tuntuvat sallivan verrattain laajaa harkintaa.
27921:    Em. yrittäjäryhmä asettaa kyseenalaiseksi         Laajempaako kuin mitä paikalliset olot vaati-
27922: yritystoimintansa verotuksen kiristämisen ver-       sivat, voidaan kysyä.
27923: rattuna osakeyhtiö- tai henkilöyhtiömuotoiseen          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27924: yritystoimintaan. Epäoikeudenmukaisena mai-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
27925: nitaan mm. työmatkoista maksettavat päivära-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27926: hat. Julkisen ja yksityisen alan työntekijöillä      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27927: samoin kuin osakeyhtiössä tai henkilöyhtiössä
27928: toimivilla yrittäjillä on paremmat ehdot. Sama                 Onko Hallitus tietoinen liikkeenhar-
27929: koskee sitä edun arvoa, jota sovelletaan sekä               joittajiin ja ammatinharjoittajiin sovel-
27930: auton että puhelimen hallintaan ja käyttöön                 lettavista tiukemmista verotusehdoista,
27931: yritystoiminnassa. Yhtiömuotoinen yritys voi                ja
27932: lisäksi hyötyä työpaikkaruokailusta ja lounas-                 mitä Hallitus aikoo tehdä tämänkal-
27933: eduista, päinvastoin kuin ammatinharjoittajat               taisen yritystoiminnan helpottamiseksi?
27934: 
27935:     Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1989
27936: 
27937:                                           Håkan Nordman
27938:                                      1989 vp. -     KK n:o 392                                     3
27939: 
27940: 
27941: 
27942: 
27943:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27944:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       verotuksessa vähennyskelpoisia niiden liittyessä
27945: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       elinkeinotoimintaan. Säännöksen 12 kohdan
27946: olette 20 päivänä kesäkuuta 1989 päivätyn           mukaisesti vähennyskelpoisia on myös esimer-
27947: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        kiksi verovelvollisen ja hänen puolisonsa elin-
27948: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       keinotoimintaan liittyvästä työmatkasta aiheu-
27949: edustaja Håkan Nordmanin näin kuuluvasta            tunut elantokustannusten lisäys sen mukaan
27950: kirjallisesta kysymyksestä n:o 392:                 kuin verohallitus tarkemmin määrää.
27951:                                                        Viimeksi mainittu säännös lisättiin elinkeino-
27952:           Onko Hallitus tietoinen liikkeenhar-
27953:                                                     tulon verottamisesta annettuun lakiin vuoden
27954:        joittajiin ja ammatinharjoittajiin sovel-
27955:                                                     1987 alusta, jotta eri veropiireissä vallinnut
27956:        lettavista tiukemmista verotusehdoista,
27957:                                                     epäyhtenäisyys elantokustannusten vähentämi-
27958:        ja
27959:                                                     sen suhteen saataisiin poistetuksi. Verohallituk-
27960:           mitä Hallitus aikoo tehdä tämänkal-
27961:                                                     sen säännöksen nojalla vuosittain antama pää-
27962:        taisen yritystoiminnan helpottamiseksi?
27963:                                                     tös liikkeen- ja ammatinharjoittajan työmat-
27964:                                                     kasta aiheutuneen elantokustannusten lisäyk-
27965:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        sen vähentämisestä verotuksessa on sitova, kun
27966: vasti seuraavaa:                                    sitä vastoin aikaisemmin noudatettavana oli
27967:    Liikkeen- ja ammatinharjoittajan elinkeino-      verohallituksen yhtenäistämisohje, josta vero-
27968: toiminnan tulos vahvistetaan useimmiten elin-       tusta toimittava viranomainen saattoi niin har-
27969: keinotulon verottamisesta annetun lain (360/        kitessaan poiketa.
27970: 68) säännösten mukaisesti. Palkansaajan vero-          Mainitun verohallituksen päätöksen (343/89)
27971: tettava tulo taas määrätään tulo- ja varallisuus-   mukaan liikkeen- ja ammatinharjoittajalla on
27972: verolakia (1240/88) soveltamalla, silloinkin,       vuodelta 1989 toimitettavassa verotuksessa oi-
27973: kun palkka tai pääomatulo saadaan omistaja-         keus vähentää omasta ja puolisonsa elinkeino-
27974: yrittäjänä. Luonnollisen henkilön verotuksessa      toimintaan liittyvästä tilapäisestä matkasta ai-
27975: keskeinen kysymys on kuitenkin rajanveto vä-        heutunut elantokustannusten lisäys kirjanpi-
27976: hennyskelvottomien yksityismenojen ja vero-         toon kirjattujen menojen tai muun luotettavan
27977: tuksessa vähennyskelpoisten tulonhankkimis-         selvityksen mukaisesti. Elantokustannusten li-
27978: kulujen välillä. Koska liikkeen- tai ammatin-       säyksellä päätöksessä tarkoitetaan määrää, jol-
27979: harjoittaja voi vieraan työnantajan palvelukses-    la verovelvollisen ruokailu- ja muut elantokus-
27980: sa olevaa palkansaajaa vapaammin itse päättää       tannukset matkan vuoksi ylittävät hänen ta-
27981: siitä, minkätaisin kustannuksin tulo hankitaan,     vanomaiset elantokustannuksensa. Matkusta-
27982: ei verokohtelu voi näiden verovelvollisten kes-     misesta ja majoittumisesta johtuvat menot vä-
27983: ken olla perusteiltaan kaikin osin täysin yhden-    hennetään lisäksi erikseen.
27984: mukainen.                                              Elinkeinonharjoittajan on kirjanpitovelvolli-
27985:    Verotuksessa vähennyskelpoisia palkkaa tai       sena pidettävä menoistaan kirjaa kirjanpitolain
27986: tulo- ja varallisuusverolaissa tarkoitettuja pal-   (655/73) edellyttämällä tavalla. Kirjanpitolain
27987: kansaajan luontaisetuja tai matkakustannusten       mukaan menokirjausten tulee perustua päivät-
27988: korvauksia, joista kysymyksen perusteluissa         tyihin ja numeroituihin tositteisiin, joista on
27989: lähinnä on kysymys, yksityinen elinkeinonhar-       käytävä selville ostettu tuotannontekijä. Jos
27990: joittaja ei voi itselleen maksaa. Elinkeinotulon    matkasta aiheutunutta elantokustannusten li-
27991: verottamisesta annetun lain 7 §:n mukaan elin-      säystä ei kuitenkaan voida vähentää kirjanpi-
27992: keinotoiminnassa ovat kuitenkin vähennyskel-        don mukaisesti esimerkiksi sen vuoksi, ettei
27993: poisia kaikki tulon hankkimisesta tai säilyttä-     tositetta saada, voi elinkeinonharjoittaja edellä
27994: misestä johtuneet menot ja menetykset, joita        mainitun verohallituksen päätöksen mukaisesti
27995: saman lain 8 §:ssä esimerkinomaisesti luetel-       vähentää elantokustannusten lisäyksenä kaava-
27996: laan. Siten esimerkiksi kysymyksen perusteluis-     maisen, keskimääräistä elantokustannusten li-
27997: sa mainitut puhelin- ja auton käyttökulut ovat      säystä vastaavan määrän, joka vuodelta 1989
27998: 4                                    1989 vp. -      KK n:o 392
27999: 
28000: toimitettavassa verotuksessa on 79 markkaa           tamiseen on säädetty verohallitukselle, mutta
28001: kotimaan matkavuorokaudelta, jonka aikana            kun sen tuli aikaisemmin ottaa päätöstä teh-
28002: on yövytty. Lisäksi vähennetään 45 markkaa,          dessään huomioon valtion maksamien matka-
28003: jos matkaan käytetty aika ylittää viimeisen          kustannuskorvausten määrät ja myös edusta-
28004: täyden matkavuorokauden vähintään kuudella           vimmissa työ- ja virkaehtosopimuksissa sovitut
28005: tunnilla. Jos matkan aikana ei ole yövytty,          korvausperusteet, ja koska mahdollisimman
28006: elantokustannusten lisäyksenä saadaan niin-          suuren verosta vapaan päivärahan maksaminen
28007: ikään vähentää kirjattujen menojen sijasta 45        on sekä työnantajalle että palkansaajalle edul-
28008:                                                      lista, johti käytäntö tuntuvaan todellisten kus-
28009: markkaa. Ulkomaanmatkan aiheuttamana
28010:                                                      tannusten ylikompensaatioon.
28011: elantokustannusten lisäyksenä on myös mah-              Kokonaisverouudistuksen keskeinen tavoite
28012: dollista vähentää tosittein osoitettu määrä sekä     on eri tulolajien yhtäläinen verottaminen. Ku-
28013: muiden matkasta aiheutuvien kulujen määrä            luvan vuoden alussa voimaan tulleessa uudessa
28014: tai elantokustannusten lisäyksenä vaihtoehtoi-       tulo- ja varallisuusverolaissa palkansaajien ve-
28015: sesti se ulkomaan päivärahan määrä, joka             rotukseen puututtiinkin tasapuolisuuden lisää-
28016: palkansaajan verotuksessa vastaa kyseiseen           miseksi ja palkansaajan oikeutta esimerkiksi
28017: maahan suoritetusta matkasta maksettavan             verosta vapaisiin matkustamiskustannusten
28018: päivärahan enimmäismäärää.                           korvauksiin supistettiin. Myös palkansaajien
28019:    Koska elinkeinonharjoittajia koskee sekä          saarnat aikaisemmin vajaasti verotetut tulot,
28020: vero- että kirjanpitosäännösten edellyttämä          kuten henkilökunta- ja luontaisedut, on saatet-
28021: laaja tulojen ja menojen kirjaamisvelvollisuus,      tu kuluvan vuoden alusta laajemmin verotuk-
28022: ei olisi asianmukaista, jos menojen vähentämis-      sen piiriin arvostusperusteita tarkentathalla.
28023: tä sallittaisiin laajemmin ilman tosittein esitet-      Hallitus on siten ollut tietoinen kysymyksen
28024: tyä selvitystä. Verotuksen yksinkertaistamista-      perusteluissa esitetyistä seikoista ja ryhtynyt
28025: voitteiden vuoksi palkansaajalle on sitä vastoin     niiden johdosta toimenpiteisiin. Kokonaisve-
28026: mahdollista suorittaa kaavamainen verovapaa          rouudistuksen toteuttaminen jatkuu vuoden
28027: päiväraha. Valtuus tarkempien määräysten an-         1990 tulo- ja menoarvion yhteydessä.
28028: 
28029:      Helsingissä 1 päivänä elokuuta 1989
28030: 
28031:                                                                           Ministeri Ulla Puolanne
28032:                                       1989 vp. -     KK n:o 392                                     5
28033: 
28034: 
28035: 
28036: 
28037:                               Tili Riksdagens Herr Talman
28038:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         nämnda utgifterna för användning av te1efon
28039: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          och bil i samband med näringsverksamheten
28040: av den 20 juni 1989 tili vederbörande medlem         avdragbara i beskattningen. Enligt 12 punkten
28041: av statsrådet översänt avskrift av följande av       i stadgandet är den ökning av 1evnadskostna-
28042: riksdagsman Håkan Nordman undertecknade              derna som orsakas av arbetsresa i samband
28043: spörsmål nr 392:                                     med den skattskyldiges oeh hans makes närings-
28044:                                                      verksamhet avdragbar i beskattningen, i en1ig-
28045:          Är Regeringen medveten om de
28046:        skärpta vilikor som tiliämpas på rörel-       het med vad skattestyrelsen närmare bestäm-
28047:        seidkare och yrkesutövare i beskattning-      mer.
28048:        en, och                                          Det sist nämnda stadgandet fogades tili
28049:          vad har Regeringen för avsikt att           lagen om beskattning av inkomst av närings-
28050:                                                      verksamhet från och med början av år 1987 för
28051:        göra för att underlätta denna form av
28052:        företagsamhet?                                att den oenhetlighet som rått mellan de olika
28053:                                                      skattedistrikten angående avdragandet av lev-
28054:                                                      nadskostnader skulle kunna avskaffas. Skatte-
28055:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         styrelsens med stöd av stadgandet årligen av-
28056: samt anföra fö1jande:                                givna beslut om avdragande av ökningen av
28057:    Resultatet av rörelseidkarnas och yrkesut-        levnadskostnaderna föran1edda av rörelseidka-
28058: övarnas näringsverksamhet fastställs oftast i        res och yrkesutövares arbetsresa vid beskatt-
28059: enlighet med Jagen om beskattning av inkomst         ningen är bindande, i motsats tili skattestyre1-
28060: av näringsverksamhet (360/68). Löntagarens           sens anvisningar för förenhetligande av be-
28061: beskattningsbara inkomst bestäms igen genom          skattningen man tidigare tillämpade. Från des-
28062: tillämpning av lagen om skatt på inkomst och         sa anvisningar kunde beskattningsmyndigheter-
28063: förmögenhet (1240/88) även då 1önen eller            na avvika en1igt prövning.
28064: kapita1inkomsten erhålls som företagare som             Enligt nämnda skattestyrelsens bes1ut
28065: står i ägandeförhållande tili företaget. Gräns-      (343/89) har rörelseidkare och yrkesutövare
28066: dragningen mellan icke avdragbara privata            rätt att vid beskattningen för år 1989 avdra den
28067: utgifter och i beskattningen avdragbara utgifter     ökning av levnadskostnaderna som orsakats av
28068: för inkomstens förvärvande är dock den cen-          hans eller hans makes tilifälliga resa i samband
28069: trala frågan vid beskattningen av fysiska per-       med näringsverksamheten, i en1ighet med utgif-
28070: soner. Eftersom en rörelseidkare eller en yrkes-     terna som förts in i bokföringen elier med
28071: utövare mera fritt än en löntagare i främmande       annan tillförlitlig utredning. Med ökning av
28072: arbetsgivares tjänst kan besluta med hurudana        levnadskostnaderna avses i bes1utet det belopp,
28073: utgifter inkomsten förvärvas, kan beskattning-       med vilket den skattskyldiges måltids- och
28074: en av dessa skattskyldiga inte till alla de1ar       andra levnadskostnader till följd av resan
28075: vara helt enhetlig.                                  överstiger hans sedvanliga 1evnadskostnader.
28076:    I beskattningen avdragbar lön eller i Jagen       Utgifter för resande och logi får dessutom
28077: om skatt på inkomst och förmögenhet avsedda          avdras ski1t för sig.
28078: löntagares naturaförmåner eller ersättning för          Näringsidkare bör som bokföringsskyldig
28079: resekostnader, vilka det i spörsmålets motive-       föra bok över sin utgifter på det sätt bokfö-
28080: ringsdel närmast är fråga om, kan en privat          ringslagen (655/73) förutsätter. Enligt bokfö-
28081: näringsidkare inte betala åt sig sjä1v. Enligt 7 §   ringslagen skall registreringen grunda sig på
28082: 1agen om beskattning av inkomst av närings-          daterade och numrerade verifikat, varur den
28083: verksamhet är dock alla utgifter för inkomstens      införskaffade produktionsfaktorn bör framgå.
28084: förvärvande och bibehållande samt därav här-         Om ökningen av levnadskostnaderna ändå inte
28085: rörande förluster avdragbara inom närings-           kan avdras i enlighet med bokföringen, t.ex.
28086: verksamheten. Exempel på dessa nämns i sam-          därför att verifikat inte erhålls, kan näringsid-
28087: ma 1ags 8 §. Således är t.ex. de i spörsmålet        kare i enlighet med det tidigare nämnda skat-
28088: 6                                  1989 vp. -     KK n:o 392
28089: 
28090: testyrelsens beslut avdra såsom ökning av         te. Befogenheter att ge närmare bestämmelser
28091: levnadskostnader ett schematiskt belopp som       har stadgats åt skattestyrelsen, men då den
28092: motsvarar den genomsnittliga ökningen av          tidigare vid beslutsfattande skulle beakta be-
28093: levnadskostnaderna. Vid beskattningen av år       loppen av de av staten utbetalade ersättning-
28094: 1989 är detta belopp 79 mark per resedygn i       arna av resekostnaderna och även ersättnings-
28095:                                                   grunderna i de mest representativa arbets- och
28096: hemlandet, om det under resan har övernattats.    tjänstekollektivavtalen och eftersom utbetalan-
28097: Om den till resan använda tiden med minst 6       det av ett så stort skattefritt dagtraktamente
28098: timmar överskrider det sista fulla resedygnet,    som möjligt är fördelaktigt både för arbetsgi-
28099: får man därutöver göra ett avdrag på 45 mark.     varen och löntagaren, ledde praxis till en
28100: Har det inte övernattats under resan, får såsom   kännbar överkompensation av de faktiska ut-
28101: ökning av levnadskostnaderna likaså avdras 45     gifterna.
28102: mark i stället för de bokförda utgifterna. Som       Det centrala målet för totalskattereformen är
28103: av utlandsresa förorsakad ökning av levnads-      en enhetlig beskattning av de olika inkomstsla-
28104: kostnaderna är det också möjligt att avdra ett    gen. 1 den nya lagen om skatt på inkomst och
28105: med veritikat påvisat belopp samt andra av        förmögenhet som trädde i kraft i början av
28106: resan förorsakade utgifter eller såsom ökning     detta år, ingrep man också i beskattningen för
28107: av levnadskostnaderna alternativt beloppet av     att öka jämställdheten, och löntagarnas rätt till
28108: det dagtraktamente för utlands arbetsresa som     t.ex. skattefria ersättningar för resekostnader
28109: i löntagarens beskattning motsvarar maximibe-     inskränktes. Ä ven de av löntagarnas inkomster
28110: loppet av det dagtraktamente som utbetalas för    som tidigare inte beskattades helt, t.ex. perso-
28111: resa till ifrågavarande land.                     nai- och naturaförmåner, har från och med
28112:    Eftersom det för näringsidkare gäller en av    början av detta år i större omfattning under-
28113: både skatte- och bokföringsstadgarna förutsatt    kastats beskattning genom att man justerat
28114: omfattande bokföringsskyldighet i fråga om        värderingsgrunderna.
28115: inkomster och utgifter, skulle det inte vara         Regeringen har sålunda varit medveten om
28116: sakenligt om avdrag av utgifter skulle godkän-    de omständigheter som framlagts i spörsmålets
28117: nas utan med veritikat påvisad utredning. På      motiveringsdel och vidtagit åtgärder med an-
28118: grund av strävandena att förenhetliga beskatt-    ledning av dem. Genomförandet av totalskat-
28119: ningen är det däremot möjligt att åt löntagare    tereformen fortsätter i samband med budgeten
28120: utbetala schematiskt skattefritt dagtraktamen-    för år 1990.
28121: 
28122:     Helsingfors den 1 augusti 1989
28123: 
28124:                                                                         Minister Ulla Puolanne
28125:                                              1989 vp.
28126: 
28127: Kirjallinen kysymys n:o 393
28128: 
28129: 
28130: 
28131: 
28132:                                  Ala-Harja ym.: Kotitalousoppilaitosten talouskoulukurssin otta-
28133:                                     misesta huomioon yhteisvalinnassa
28134: 
28135: 
28136:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28137:    Kotitalousoppilaitokset ovat koti- ja laitos-   vie paikkoja ammattikouluttamattomilta ihmi-
28138: talousoppilaitoksista annetun asetuksen nojalla    siltä.
28139: julkisen sektorin valvonnassa ja luvalla toimi-       Suurin osa opiskelusta on käytännön työtä,
28140: via ammatillisia oppilaitoksia. Oppilaitosten      joten työkokemuspisteen saaminen olisi myös
28141: koulutustehtävänä on antaa opetusta, joka          perusteltua.
28142: vastaa yhteiskunnan ja työelämän vaatimuksia.         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28143: Kotitalousoppilaitoksien talouskoulukurssi ei      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28144: kuitenkaan oikeuta koulutus- tai työkokemus-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28145: pisteen saamiseen yhteisvalinnassa.                jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28146:    Kotitalousoppilaitosten talouskoulukursseil-
28147: la annetaan yleishyödyllistä koulutusta, josta               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
28148: on hyötyä kotitalousalan lisäksi usealla muulla           siin, jotta kotitalousoppilaitosten ta-
28149: alalla. Talouskoulukurssi ei kuitenkaan valmis-           louskoulukurssi oikeuttaisi koulutus- ja
28150: ta ammattiin, joten päällekkäiskoulutusta ei              työkokemuspisteen saamiseen yhteisva-
28151: synny, eivätkä kurssin käyneet siten myöskään             linnassa?
28152:      Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 1989
28153: 
28154:           Kirsti Ala-Harja           Riitta Saastamoinen          Iiro Viinanen
28155:                      Ritva Vastamäki                     Jouni J. Särkijärvi
28156: 
28157: 
28158: 
28159: 
28160: 290010D
28161: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 393
28162: 
28163: 
28164: 
28165: 
28166:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28167:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      opiskelijavalinnan perusteet laaditaan sellaisik-
28168: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       si, että peruskoulusta ja lukiosta vuosittain
28169: olette 21 päivänä kesäkuuta 1989 päivätyn          pääsevät voivat pääsääntöisesti siirtyä välittö-
28170: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       mästi ammatilliseen koulutukseen. Samalla tu-
28171: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      lee kuitenkin turvata ammatillista koulutusta
28172: edustaja Kirsti Ala-Harjan ym. näin kuuluvas-      vailla olevien hakijoiden pääsymahdollisuudet,
28173: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 393:             ja taata osalle ammatillisen tutkinnon suoritta-
28174:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     neista mahdollisuudet edetä seuraavalle koulu-
28175:        siin, jotta kotitalousoppilaitosten ta-     tusasteelle tai vaihtaa alaa.
28176:        louskoulukurssi oikeuttaisi koulutus- ja        Ammattikasvatushallituksen yh teisvalintaa
28177:        työkokemuspisteen saamiseen yhteisva-       varten vahvistamat opiskelijoiden valintajärjes-
28178:        linnassa?                                   tyksen perusteet on vuodesta 1987 alkaen
28179:                                                    laadittu edellä mainitun valtioneuvoston pää-
28180:                                                    töksen mukaisesti. Pääosa ammatillisten oppi-
28181:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
28182:                                                    laitosten opiskelijoista valitaan yhteisvalinnassa
28183: taen seuraavaa:
28184:                                                    lähinnä peruskoulun tai lukion opintosuoritus-
28185:     Ammatillisista oppilaitoksista annetun lain    ten perusteella, mutta osa opiskelijoista vali-
28186: (487 /87) 22 §:n mukaisesti ammatillista perus-    taan lähinnä työkokemuksen perusteella. Pe-
28187: koulutusta antavan oppilaitoksen opiskelijaksi     ruskoulun tai lukion jälkeisestä muusta koulu-
28188: ottamisen perusteista säädetään asetuksella ja     tuksesta ei yhteisvalinnassa pääsääntöisesti an-
28189: määrätään tarvittaessa valtioneuvoston pää-        neta lisäpisteitä eikä sitä myöskään tulkita
28190: töksellä. Myös oppilaitosten yhteisestä amma-      työkokemukseksi.
28191: tillisen peruskoulutuksen oppilasvalintajärjes-        Peruskoulun ja lukion jälkeen suoritettavat
28192: telmästä säädetään asetuksella.                    lisäopinnot parantavat yleensä opiskelemaan
28193:     Koti- ja laitostalousoppilaitoksista annetun   pyrkivien valmiuksia opiskella myös muissa
28194: asetuksen (494/87) 25 §:n mukaisesti opiskelijat   oppilaitoksissa. Tämän vuoksi yhteisvalinnassa
28195: valitaan aikaisemmissa opinnoissa menestymi-       annettiin ennen vuotta 1987 ammatilliseen kou-
28196: sen, koulutusmotivaation, koulutustarpeen ja       lutukseen pyrkiville lisäpisteitä peruskoulun ja
28197: työkokemuksen sekä muiden niihin verratta-         lukion jälkeisestä muusta koulutuksesta. Muus-
28198: vien seikkojen perusteella sen mukaan kuin         ta koulutuksesta annetut lisäpisteet johtivat
28199: valtioneuvosto tarvittaessa tarkemmin määrää.      käytännössä siihen, että päällekkäiskoulutus
28200: Ammattikasvatushallitus päättää opiskelijoiden     lisääntyi epätarkoituksenmukaisella tavalla.
28201: valintajärjestyksen perusteista sekä mahdollis-    Suosituille koulutusaloille pyrkivät nuoret ha-
28202: ten pääsy- ja soveltuvuuskokeiden järjestämi-      keutuivat ensin muuhun koulutukseen saadak-
28203: sestä. Läänin oppilasvalintalautakunnasta an-      seen lisäpisteitä ja parantaakseen pääsymahdol-
28204: netun asetuksen (293/77) mukaan läänin oppi-       lisuuksiaan. Kuitenkin koulutusjärjestelmän ta-
28205: lasvalintalautakunta tekee yhteisvalinnassa        voitteena on tarjota koko ikäluokalle mahdol-
28206: alueensa ammatillisille oppilaitoksille ehdotuk-   lisuus hankkia ammatillinen peruskoulutus, ja
28207: sen oppilasvalinnasta ammattikasvatushallituk-     vähentää epätarkoituksenmukaista moninker-
28208: sen antamien ohjeiden mukaisesti.                  taista koulutusta. Kun koulutusajat ovat muu-
28209:    Valtioneuvosto on antanut ohjeet oppilasva-     tenkin pidentyneet keskiasteen koulunuudis-
28210: linnan kehittämisestä 22.5.1986 tekemässään        tuksen myötä, ei ole tarkoituksenmukaista, että
28211: päätöksessä vuosia 1986-88 koskevan keski-         valintajärjestelmä osaltaan lisäisi koulutusväy-
28212: asteen koulutuksen kehittämisohjelman muut-        liin lähes pakollisia mutkia. Näiden syiden
28213: tamisesta. Päätöksen mukaan opiskelijavalin-       takia yhteisvalinnassa - siis valittaessa opis-
28214: nan kehittämisen ensisijainen tavoite on tarjota   kelijoita mm. peruslinjojen yleisjaksoille - ei
28215: kaikille peruskoulussa ja lukiossa opintonsa       enää anneta pyrkijöille lisäpisteitä peruskoulun
28216: päättäville mahdollisuus yhden ammatillisen        tai lukion jälkeisistä muista opinnoista.
28217: tutkinnon suorittamiseen. Tässä tarkoituksessa         Keskiasteen koulutuksen kehittämisestä an-
28218:                                       1989 vp. -     KK n:o 393                                     3
28219: 
28220: netun lain (474/78) 5 §:n nojalla on asetuksella     tukseen silloin, kun opiskelijoita valitaan eri-
28221: (650/83) säädetty edellytyksistä, joilla peruslin-   koistumislinjoille ilman koti- ja laitostalouden
28222: jan erikoistumislinjalle voidaan ottaa henkilö,      peruslinjan suoritusta. Kun peruskoulun suo-
28223: joka ei ole suorittanut asianomaisen peruslin-       rittanut nuori pyrkii yleisjaksoa suorittamatta
28224: jan yleisjaksoa. Suoraan erikoistumislinjalle        suoraan jollekin koti- ja laitostalouden perus-
28225: pääsemisen edellytyksenä on, että pyrkijä on         linjaan kuuluvalle erikoistumislinjalle, talous-
28226: aikaisemmalla koulutuksella ja työkokemuksel-        kouluopetus vähentää pituutensa verran pyrki-
28227: la hankkinut yleisjaksoa vastaavat valmiudet.        jöiltä vaadittua työkokemuksen määrää.
28228: Näissä tapauksissa aikaisempi ammatillinen              Lisäkoulutuspisteiden poistamisella ei ole py-
28229: koulutus luetaan pyrkijöille luonnollisesti edel-    ritty vähentämään talouskouluopetuksen tai
28230: leen eduksi. Koti- ja laitostalouden peruslinjan     muun peruskoulun ja lukion jälkeen hankitun
28231: erikoistumislinjojen opiskelijavalinnassa talous-    koulutuksen arvoa ja merkitystä. Näin ollen
28232: kouluopetus rinnastetaan ammatilliseen koulu-        kysymys ei anna aihetta toimenpiteisiin.
28233:      Helsingissä 21 päivänä heinäkuuta 1989
28234: 
28235:                                                                   Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
28236: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 393
28237: 
28238: 
28239: 
28240: 
28241:                               Till Riksdagens Herr Talman
28242:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         i grundskolan och gymnasiet möjlighet att
28243: anger, har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse        av1ägga en yrkesexamen. 1 detta syfte bestäms
28244: av den 21 juni 1989 tili vederbörande medlem        grunderna för elevantagningen så att de som
28245: av statsrådet översänt en avskrift av följande      årligen s1utför grundskolan och gymnasiet en-
28246: av riksdagsman Kirsti Ala-Harja m.fl. under-        ligt huvudregeln omede1bart kan övergå tili
28247: tecknade spörsmå1 nr 393:                           yrkesutbildning. Samtidigt bör man dock tili-
28248:                                                     godose inträdesmöjligheterna för de sökande
28249:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       som saknar yrkesutbildning och garantera dem
28250:        att hushållsskolekursen vid läroanstal-      som avlagt yrkesexamen en möj1ighet att fort-
28251:        terna för huslig ekonomi berättigar tili
28252:                                                     skrida tili följande utbildningsnivå eller att byta
28253:        att erhålla en poäng för utbildning och      bransch.
28254:        arbetslivserfarenhet vid den gemensam-
28255:        ma elevantagningen?                             Grunderna för de studerandes urva1sordning
28256:                                                     som fastställts för yrkesutbildningens gemen-
28257:                                                     samma e1evantagning har sedan 1987 uppgjorts
28258:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt        i enlighet med ovan nämnda statsrådsbeslut.
28259: följande:                                           Största delen av de studerande vid yrkesläroan-
28260:    1 enlighet med 22 § lagen om yrkesläroan-        stalterna vä1js vid e1evantagningen närmast på
28261: stalter (487 /87) stadgas genom förordning och      basis av studieprestationerna i grundskolan
28262: bestäms vid behov genom statsrådets beslut om       eller gymnasiet, men en del väljs på basis av sin
28263: grunderna för intagning av studerande vid en        arbets1ivserfarenhet. För annan utbildning efter
28264: läroanstalt som meddelar grundläggande yrkes-       grundskolan eller gymnasiet ges vid den gemen-
28265: utbildning. Om läroanstalternas gemensamma          samma elevantagningen enligt huvudrege1n
28266: elevantagningssystem för den grundläggande          inga tilläggspoäng och den toikas inte heller
28267: yrkesutbildningen stadgas även genom förord-        som arbetslivserfarenhet.
28268: ning.                                                  Påbyggnadsstudier efter grundskolan och
28269:    1 enlighet med 25 § förordningen om läroan-      gymnasiet gör det i allmänhet lättare för dem
28270: stalter för huslig ekonomi (494/87) utväljs de      som så önskar att studera även vid andra
28271: studerande på grundval av tidigare framgång i       läroanstalter. Av denna anledning gavs det
28272: studierna, utbildningsmotivation, utbildnings-      tiliäggspoäng för annan utbildning efter grund-
28273: behov och arbetserfarenhet samt andra jämför-       skolan och gymnasiet åt dem som sökte sig tili
28274: bara omständigheter enligt vad statsrådet vid       yrkesutbi1dning vid den gemensamma elevan-
28275: behov närmare bestämmer. Yrkesutbildnings-          tagningen före år 1987. Tilläggspoängen för
28276: styrelsen beslutar om grunderna för den ord-        annan utbildning ledde i praktiken tili att
28277: ning enligt viiken de studerande väljs samt om      dubbel utbildning ökade på ett icke ändamåls-
28278: anordnande av eventuella inträdes- och lämp-        enligt sätt. De unga som eftersträvade populära
28279: lighetsprov. Enligt förordningen om elevantag-      utbildningsområden sökte sig först tili annan
28280: ningsnämnder i länen (293/77) gör elevantag-        utbildning för att få tiliäggspoäng och för att
28281: ningsnämnden i länet i den gemensamma ele-          förbättra sina möjligheter tili inträde. Målet för
28282: vantagningen ett förslag tili yrkesläroansta1ter-   utbi1dningssystemet är dock att erbjuda hela
28283: na inom sitt område om elevantagningen i            åldersklassen möjlighet att skaffa sig grundläg-
28284: enlighet med yrkesutbildningsstyrelsens anvis-      gande yrkesutbildning och att minska oända-
28285: ningar.                                             målsenlig mångdubbel utbildning. Då utbild-
28286:    Statsrådet har utfårdat anvisningar om ut-       ningstiden för övrigt har förlängts i takt med
28287: vecklande av elevantagningen i sitt beslut          skolreformen på mellanstadiet är det inte än-
28288: 22.5.1986 om ändring av utvecklingsprogram-         damålsenligt att urvalssystemet för sin del ökar
28289: met för utbildningen på mellanstadiet åren          de nära nog ob1igatoriska svårigheterna när det
28290: 1986-88 . En1igt beslutet är det primära målet      gäller att välja utbildning. Av dessa skäl ges det
28291: för utvecklande av elevantagningen att erbjuda      vid den gemensamma elevantagningen - dvs.
28292: alla dem som håller på att slutföra sina studier    när det väljs studerande tili bl.a. de allmänna
28293:                                        1989 vp. -      KK n:o 393                                         5
28294: 
28295: perioderna vid olika grundlinjer - inte mera           huslig ekonomi jämställs hushållsskoleunder-
28296: några tilläggspoäng för andra studier efter            visning med yrkesutbildning då studerande
28297: grundskolan eller gymnasiet åt de sökande.             väljs till specialiserings1injer utan att ha slutfört
28298:    Med stöd av 5 § lagen om utvecklande av             grundlinjen för huslig ekonomi. Då en ung
28299: utbildningen på mellanstadiet (474/78) har ge-         person som slutfört grundskolan direkt söker
28300: nom förordning (650/83) stadgats om de förut-          sig till någon specialiseringslinje vid en grund-
28301: sättningar under vilka det till en grundlinjes         linje inom huslig ekonomi utan att ha genom-
28302: specialiseringslinje kan antas en person som           fört en allmän period, minskar den mängd
28303: inte har slutfört den allmänna perioden vid            arbetslivserfarenhet som krävs av den sökande
28304: respektive grundlinje. Förutsättningen för di-         med den tid som gått åt till hushållsskoleun-
28305: rekt inträde till en specialiseringslinje är att den   dervisning.
28306: sökande genom tidigare utbildning eller arbets-           Genom att slopa poängen för tilläggsutbild-
28307: livserfarenhet har skaffat sig fårdigheter som         ning har man inte försökt minska värdet och
28308: motsvarar grundlinjen. 1 dessa fall räknas             betydelsen av hushållsskoleundervisning eller
28309: tidigare yrkesutbildning naturligtvis fortfaran-       någon annan utbildning efter grundskolan och
28310: de till den sökandes fördel. Vid elevantagning-        gymnasiet. Därigenom ger spörsmålet inte an-
28311: en till specialiseringslinjerna på grundlinjen för     ledning till några åtgärder.
28312:      Helsingfors den 21 ju1i 1989
28313: 
28314:                                                                       Minister Anna-Liisa Kasurinen
28315:                                               1989 vp.
28316: 
28317: Kirjallinen kysymys n:o 394
28318: 
28319: 
28320: 
28321: 
28322:                                  Vistbacka: Sairausvakuutuskorvauksen         maksamisesta     taksin
28323:                                      käyttämisestä
28324: 
28325: 
28326:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28327: 
28328:    Tällä hetkellä sairausvakuutuslain 6 §:n mää-    taksiauton omistava ja taksiliikennettä harjoit-
28329: räyksiä sairausvakuutuslain mukaisesta kor-         tava henkilö kuljettaisi samaan talouteen kuu-
28330: vauksesta matkoista, jotka suoritetaan taksilla     luvaa henkilöä vapaa-aikanaan esim. taksikilpi
28331: lääkärin toteaman tarpeellisuuden vuoksi, ei        peitettynä.
28332: korvata kaikissa tapauksissa. Tällaisiksi ta-          Sairausvakuutuslain 6 §:n tulkintoja tulisi
28333: pauksiksi on tulkittu mm. Itä-Suomen sosiaa-        muuttaa niiltä osin kuin ne koskevat samassa
28334: livakuutuslautakunnan ja tarkastuslautakun-         taloudessa asuvan henkilön kuljettamista sa-
28335: nan päätösten mukaan tapaus, jossa samaan           massa taloudessa taksiliikennettä harjoittavan
28336: talouteen kuuluvan henkilön omistamalla tak-        henkilön toimesta. Tämä olisi tarpeellista jo
28337: silla on kuljetettu samaan talouteen kuuluvaa       kansalaisten tasavertaisuuden ja järkevän lii-
28338: henkilöä. Näissä tapauksissa sosiaalivakuutus-      kennepolitiikankin kannalta. Lisäksi kiireelli-
28339: lautakunta ja tarkastuslautakunta ovat loppu-       sissä tapauksissa on samassa taloudessa oleva
28340: jen lopuksi hyväksyneet ainoastaan oman au-         taksi luonnollisesti nopeammin saatavissa kuin
28341: ton käyttämisestä aiheutuneet kustannukset.         mahdollisesti kaukaa kirkonkylältä tilattavissa
28342:    Tulkintoja sairausvakuutuslain 6 §:stä ta-       oleva vieras taksi.
28343: pauksessa, jossa samaan talouteen kuuluva              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28344: henkilö kuljettaa taksillaan samaan talouteen       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
28345: kuuluvaa toista henkilöä, ei voida pitää oikeu-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28346: denmukaisina. On täysin nurinkurista, että          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28347: tilaamalla taksikuljetuksen joitain toiselta kuin              Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
28348: samassa taloudessa asuvalta henkilöltä saisi                sen epäkohdan korjaamiseksi, että sai-
28349: vakuutettu täyden korvauksen taksin käyttämi-               rausvakuutuslain 6 §:n mukaista kor-
28350: sestä. Päätöksien perusteluja ei voida pitää                vausta sairaudesta aiheutuneista taksi-
28351: järkevinä, sillä taksi harjoittaa liiketoimintaa            kuluista ei korvata täytenä sellaiselle
28352: myös siinä tapauksessa, että suorittaa työaika-             henkilölle, joka on käyttänyt samassa
28353: naan taksiajoa samassa taloudessa asuvalle                  taloudessa asuvan henkilön omistamaa
28354: henkilölle. Kokonaan toinen asia olisi, jos                 taksia?
28355: 
28356:      Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1989
28357: 
28358:                                          Raimo Vistbacka
28359: 
28360: 
28361: 
28362: 
28363: 2900100
28364: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 394
28365: 
28366: 
28367: 
28368: 
28369:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28370: 
28371:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      esimerkiksi perheenjäsentään omalla autolla
28372: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       työaikanaan kuljettavan henkilön mahdollinen
28373: olette 22 päivänä kesäkuuta 1989 päivätyn           ansionmenetys.
28374: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Kun taksiautoilija kuljettaa omaa perheenjä-
28375: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       seniään, puolisoaan, lastaan tai muuta samassa
28376: edustaja Vistbackan näin kuuluvasta kirjallises-    taloudessa elävää henkilöä, sairausvakuutus-
28377: ta kysymyksestä n:o 394:                            lain mukaan korvattavissa kuljetuksissa on
28378:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       sovellettu edellä selostettuja oman auton käy-
28379:        sen epäkohdan korjaamiseksi, että sai-       tön korvausperusteita. Käytännössä näissä kul-
28380:        rausvakuutuslain 6 §:n mukaista kor-         jetuksissa perheenjäseneltä yleensä ei ole peritty
28381:        vausta sairaudesta aiheutuneista taksi-      rahakorvausta - esimerkiksi pikkulasten koh-
28382:        kuluista ei korvata täytenä sellaiselle      dalla se monesti ei olisi mahdollistakaan.
28383:        henkilölle, joka on käyttänyt samassa        Myöskään auton tilaaminen, kuten kysymyk-
28384:        taloudessa asuvan henkilön omistamaa         sessäkin on todettu, ei yleensä tapahdu taval-
28385:        taksia?                                      lisessa järjestyksessä asemalta tai vuorojärjes-
28386:                                                     tystä noudattaen, vaan ajoon ryhdytään yleen-
28387:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        sä työvuoron ulkopuolella. Taksiautoilijan on
28388: vasti seuraavaa:                                    katsottu näissä kuljetuksissa olevan samassa
28389:                                                     asemassa kuin muunkin omaa autoaan käyttä-
28390:    Sairausvakuutuslain 10 §:n mukaan vakuute-       vän henkilön.
28391: tulle korvataan lääkäriin, sairaanhoitolaitok-         Taksia käytettäessä kustannukset sairausva-
28392: seen, laboratorioon, röntgenlaitokseen tai          kuutukselle muodostuvat korvausperusteiden
28393: asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen            johdosta aina korkeammiksi kuin omaa autoa
28394: henkilön luokse tehdyistä matkoista johtuvat        käytettäessä. Näin on myös silloin, kun oma
28395: matkakustannukset kokonaan siltä osin kuin          auto on taksiliikenteen harjoittajan auto. Vaik-
28396: ne yhdensuuntaista matkaa kohti ylittävät 25        ka taksiauto ja oma auto kulkuneuvon käytön
28397: markkaa. Lain 11 §:n mukaan vakuutetun mat-         tarpeellisuutta harkittaessa ovat vaihtoehtoisia
28398: kakustannuksista suoritetaan korvausta se           - oman auton omistaja voi aina tämän sijasta
28399: määrä, minkä matka olisi tullut maksamaan           käyttää vierasta taksia - monet henkilöt käyt-
28400: käyttäen halvinta matkustustapaa. Jollei va-        tävät puhtaasti käytännöllisistä syistä omaa
28401: kuutettu ole käyttänyt halvinta matkustusta-        autoa. Taksin omistajat eivät tässäkään suh-
28402: paa, korvaus määrätään todellisten kustannus-       teessa ole mikään poikkeus.
28403: ten perusteella vain, jos käytetyn matkustusta-
28404: van on katsottava olleen sairauden laadun tai          Sairausvakuutus ei voi korvata kustannuksia
28405: liikenneolosuhteiden vuoksi perusteltu.             enemmälti kuin niitä on syntynyt. Jos omaa
28406:    Halvimpana matkustustapana pidetään mat-         autoa on käytetty, korvaus on suoritettava sen
28407: kustamista yleisessä kulkuneuvossa, kuten ju-       mukaan.
28408: nassa ja linja-autossa. Taksin ja oman auton           Kysymyksessä tarkoitettu korvausmenettely
28409: käyttö korvataan vain, jos se on perusteltua        edellyttäisi lainmuutosta. Jotta taksiautoilijaa
28410: sairauden laadun tai liikenneolosuhteiden           ei asetettaisi muita auton omistajia parempaan
28411: vuoksi. Taksin osalta korvaus suoritetaan täl-      asemaan, olisi jokaiselle kuljettajalle korvattava
28412: löin perityn maksun mukaan. Oman auton              hänelle kuljetuksesta aiheutunut työansion me-
28413: käytön osalta Kansaneläkelaitoksen hallitus on      netys. Olisi myös harkittava korvauksen mak-
28414: vahvistanut korvausohjeeksi 75 penniä kilomet-      samista muun saattajan työansion menetykses-
28415: riltä. Muita kuin suoranaisia matkakustannuk-       tä. Tällaiseen muutokseen ei kuitenkaan näyt-
28416: sia ei voida korvata. Korvaamatta jää siten         täisi olevan aihetta.
28417: 
28418:     Helsingissä 25 päivänä heinäkuuta 1989
28419: 
28420:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
28421:                                       1989 vp. -     KK n:o 394                                       3
28422: 
28423: 
28424: 
28425: 
28426:                               Tili Riksdagens Herr Talman
28427:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          förlorad inkomst för den som med egen bil
28428: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           transporterar en familjemedlem på sin arbets-
28429: av den 22 juni 1989 tili vederbörande medlem          tid.
28430: av statsrådet översänt avskrift av följande av            När en taxibilist transporterar en familje-
28431: riksdagsman Vistbacka undertecknade spörs-            medlem, sin make/ maka, sitt barn eller någon
28432: mål nr 394:                                           annan som bor i samma hushåll, har vid
28433:                                                       transporter som ersätts enligt sjukförsäkrings-
28434:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen             lagen tillämpats de ersättningsgrunder för bruk
28435:        vidta för att rätta tili det missförhållan-    av egen bil som ovan har anförts. 1 praktiken
28436:        det att ersättning enligt 6 § sjukförsäk-      har vid dylika transporter penningersättning
28437:        ringslagen för taxikostnader beroende          sällan uppburits av familjemedlem, och beträf-
28438:        på sjukdom inte betalas i sin helhet tili      fande småbarn är detta oftast inte ens möjligt.
28439:        den som har använt taxi som tilihör en         Vanligtvis beställs taxibilen inte heller i vanlig
28440:        person som bor i samma hushåll?                ordning vid stationen eller enligt ordningsföljd
28441:                                                       - vilket också konstaterades i spörsmålet -
28442:                                                       utan oftast påbörjas transporten utanför arbets-
28443:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          tiden. Taxibilisten har i dessa fall ansetts
28444: samt anföra följande:                                 befinna sig i samma ställning som andra som
28445:    Enligt 10 § sjukförsäkringslagen skall den         använder sin egen bil.
28446: försäkrade få full ersättning för resekostnader           Beroende på ersättningsgrunderna blir tran-
28447: som beror på besök hos läkare, sjukvårdsan-           sport med taxi alltid dyrare för sjukförsäkring-
28448: stalt, laboratorium eller röntgeninstitut eller       en än transport med egen bil. Detta gäller även
28449: hos någon som har behörig yrkesutbildning, tili       i fall där den egna bilen tillhör en idkare av
28450: den del kostnaderna för en enkel resa översti-        taxiverksamhet. Ä ven om taxin och den egna
28451: ger 25 mark. Enligt 11 § sjukförsäkringslagen         bilen utgör alternativ i samband med att
28452: betalas ersättning för den försäkrades resekost-      behovet av färdmedel övervägs - en bilägare
28453: nader tili det belopp, vartill kostnaderna för        kan alltid i stället för den egna bilen använda
28454: resan med anlitande av billigaste fårdsätt skulle     en utomstående taxi - är det många som av
28455: ha belöpt sig. lfall den försäkrade inte begag-       rent praktiska skäl väljer att använda den egna
28456: nat sig av billigaste möjliga färdsätt, bestäms       bilen. Ägare av taxibilar utgör inte heller i
28457: ersättningen på basen av de faktiska kostna-          detta sammanhang något undantag.
28458: derna endast om fårdsättet bör anses ha varit             Sjukförsäkringen kan inte ersätta kostnader
28459: motiverat på grund av sjukdomens art eller            tili ett större belopp än vad de har uppgått tili.
28460: trafikförhållandena.                                  Om den egna bilen använts, utgör ersättning
28461:    Som biliigaste möjliga färdsätt betraktas resa     enligt bestämmelserna gällande bruk av egen
28462: med allmänt transportmedel, t.ex. tåg eller           bil vid sjuktransport.
28463: buss. Resa med taxi eller egen bil ersätts endast         Det ersättningsförfarande som spörsmålet
28464: om detta kan anses motiverat på grund av              avser förutsätter en lagändring. För att inte ge
28465: sjukdomens art eller trafikförhållandena. För         taxibilister en bättre ställning än andra bilägare
28466: taxins del betalas ersättning i så fall en1igt den    borde varje förare få ersättning för förlorad
28467: avgift som har uppburits. Beträffande bruk av         förvärvsinkomst som orsakas av sjuktransport.
28468: egen bi1 har folkpensionsanstaltens styrelse som      Dessutom borde det övervägas om även andra
28469: riktgivande ersättning fastställt 75 penni per        ledsagare skall få ersättning för förlorad för-
28470: kilometer. Annat än direkta resekostnader kan         värvsinkomst. En dylik ändring torde dock inte
28471: inte ersättas. Därför ersätts t.ex. inte eventuell    vara aktuell.
28472: 
28473:      Helsingfors den 25 juli 1989
28474: 
28475:                                                      Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
28476:                                                1989 vp.
28477: 
28478: Kirjallinen kysymys n:o 395
28479: 
28480: 
28481: 
28482: 
28483:                                   Puska: Tupakan myynninedistämieskiellon toimeenpanosta
28484: 
28485: 
28486:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28487:     Harkimon        maailmanympäripurjehdukseen      menpiteisiin ministeriö aikoo edellä olevassa
28488: liittyy Suomen oloissa ennennäkemättömän             yksittäistapauksessa ryhtyä, ja milloin samassa
28489: mittava tupakan mainonta- ja myynninedistä-          vastauksessa mainittuja lainmuutoksia saadaan
28490: miskampanja, jonka valmisteluja on kuvattu           eduskuntakäsittelyyn?"
28491: mm. Hjallis-nimisessä kirjassa. Kun tämä ta-            Kun ministeri Pesola oli kevätkauden viimei-
28492: pahtuu aikana, jolloin tupakoinnin vähenemi-         sellä kyselytunnilla 8.6.1989 estynyt vastaamas-
28493: nen on pysähtynyt ja nuorten tupakointi kään-        ta ja kun asiasta tulisi purjehduskilpailun aika-
28494: tynyt taas nousuun, ja kun tupakoinnin kan-          taulun vuoksi saada päätös ja tarvittavat toi-
28495: santerveydelliset haitat ovat erittäin laajat, tu-   menpiteet vielä kesän kuluessa, on asiaa kos-
28496: lisi sosiaali- ja terveysministeriön valvoa tupak-   keva kysymys esitettävä kirjallisesti.
28497: kalain toteutumista tässä suhteessa erityisen           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28498: tarkasti.                                            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
28499:     Ministeri Pesola ilmoitti 16.2.1989 eduskun-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28500: nan kyselytunnilla, että lääkintöhallitukselta       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28501: 15.3. mennessä pyydettävän selvityksen pohjal-                  Mihin johtopäätöksiin Hallitus on
28502: ta sosiaali- ja terveysministeriö harkitsee, rik-            tullut sosiaali- ja terveysministeriön sel-
28503: kooko Harkimon tupakkamainospurjevene tu-                    vityksen perusteella siitä, rikkovatko
28504: pakkalain myynninedistämiskieltoa, ja mihin                  Harkimon tupakkamainospurjevene ja
28505: toimenpiteisiin ministeriö ryhtyy.                           siihen liittyvä kampanjointi tupakkalain
28506:    Kun ministeriön mahdollisista toimenpiteistä              myynninedistämiskieltoa, ja
28507: ei toukokuun loppuun mennessä tullut tietoa,                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28508: jätin asiasta suullisen kysymyksen: "Mihin toi-              asiassa ryhtyä?
28509:      Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1989
28510: 
28511:                                             Pekka Puska
28512: 
28513: 
28514: 
28515: 
28516: 290010D
28517: 2                                    1989 vp. -      KK n:o 395
28518: 
28519: 
28520: 
28521: 
28522:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28523: 
28524:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        edellyttämiä toimenpiteitä varten. Lääkintöhal-
28525: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         litus on 30.6.1989 päiväämillään kirjeillä pyy-
28526: olette 22 päivänä kesäkuuta 1989 päivätyn             tänyt selvityksen mahdollisia tupakkalain
28527: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          18 §:ssä mainittuja toimenpiteitä varten Philip
28528: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         Morris lnc:ltä, Amer-Yhtymä Oy:ltä sekä Oy
28529: edustaja Puskan näin kuuluvasta kirjallisesta         Harkimo Services Ab:ltä.
28530: kysymyksestä n:o 395:                                    Sosiaali- ja terveysministeriön asettama alko-
28531:           Mihin johtopäätöksiin Hallitus on           holi- ja tupakkamainontaa selvittänyt työryh-
28532:        tullut sosiaali- ja terveysministeriön sel-    mä jätti mietintönsä 26.6.1989 ministeriölle.
28533:        vityksen perusteella siitä, rikkovatko         Mietinnössään työryhmä katsoi, ettei ole tar-
28534:        Harkimon tupakkamainospurjevene ja             vetta tehdä tupakkamainontaa koskevaan
28535:        siihen liittyvä kampanjointi tupakkalain       sääntelyyn periaatteellisia tai laajakantoisia
28536:        myynninedistämiskieltoa, ja                    muutosehdotuksia. Mainoskieltoon kohdistu-
28537:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        vien kiertämisyritysten sekä valvonnan ongel-
28538:        asiassa ryhtyä?                                mien takia on kuitenkin tarpeen tehostaa ja
28539:                                                       tiivistää kiellon toteutumista.
28540:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Työryhmä esitti tupakkatuotteen markki-
28541: vasti seuraavaa:                                      noinnin edellytyksenä olevan tarkastustodis-
28542:    Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt         tuksen saantiehtojen ja peruuttamismahdolli-
28543: lääkintöhallituksen lausuntoa erään oikeus-           suuksien muuttamista, jotta parannettaisiin
28544: kanslerille osoitetun tupakkalain (693/76)            valvontaviranomaisen mahdollisuuksia estää
28545: myynninedistämiskiellon rikkomista koskevan           mainontakiellon erilaisia kiertämisyrityksiä.
28546: kirjelmän johdosta.                                   Toiseksi työryhmä esitti kiellon valvonnan te-
28547:    Lääkintöhallitus      katsoi     lausunnossaan     hostamista siirtämällä sen kuluttajansuojalain-
28548: 5.6.1989 sosiaali- ja terveysministeriölle, että      säädännön myötä luodulle järjestelmälle.
28549: Philip Morris Inc. -nimisen yhtiön toiminta sen          Mainonnan ja muun myynninedistämistoi-
28550: tukiessa taloudellisesti tupakkatuotteen nimisen      minnan kieltosäännösten sisältö sekä ala on
28551: purjealuksen osallistumista kansainvälisiin pur-      meillä tupakkasäännöstössä määritelty laaja-
28552: jehduskilpailuihin ja siihen liittyvä markkinoin-     alaisesti. Esimerkiksi sponsorointi, jossa urhei-
28553: tiviestintä kokonaisuutena on toimenpiteistä          lutoiminnan myötä yleisön näkyville tulee tu-
28554: tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain (tu-          pakkatuotteen nimi tai muu tunnuskuva, kuu-
28555: pakkalain) mainonta- ja myynninedistämiskiel-         luu näiden kieltojen piiriin. Sama koskee tu-
28556: lon vastaista toimintaa.                              pakkatuotteen kanssa samannimisen muun
28557:    Sosiaali- ja terveysministeriö yhtyi lääkintö-     tuotteen mainontaa sellaisessa tapauksessa, että
28558: hallituksen lausunnossaan esittämään kantaan,         mainonta täyttää tupakkalain ja -asetuksen
28559: jonka mukaan saatujen selvitysten perusteella         sisältämät kielletyn mainonnan tai muun
28560: on ilmeistä, että mainitun hankkeen, joka             myynninedistämisen tunnusmerkit.
28561: koostuu veneen varustamisesta ja siihen liitty-          Kieltojen sisältöön ja alaan työryhmän käsi-
28562: västä aktiivisesta suomalaisiin kohdistuvasta         tyksen mukaan - lainkäytössä tähän asti
28563: tiedotustoiminnasta, tarkoituksena on edistää         omaksuttu käytäntö huomioon ottaen - ei
28564: tupakkatuotteen myyntiä Suomessa. Toiminta            ollut tarpeen ehdottaa muutoksia. Jos nykyisen
28565: on siten tupakkalain vastaista.                       säännöstön nojalla ei onnistuta ehkäisemään
28566:    Ministeriö palautti kirjeellään 21.6.1989          tupakkamainontakiellon kiertämistä, on kui-
28567: asian käsittelyn lääkintöhallitukselle tupakka-       tenkin tarpeen ottaa harkittavaksi lainsäädän-
28568: lain ja sen nojalla annetun asetuksen (225/77)        nöllisten kieltojen täsmentämisen tarve.
28569:     Helsingissä 25 päivänä heinäkuuta 1989
28570: 
28571:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
28572:                                     1989 vp. -     KK n:o 395                                      3
28573: 
28574: 
28575: 
28576: 
28577:                              Tili Riksdagens Herr Talman
28578: 
28579:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       nalstyrelsen för åtgärder som förutsätts i to-
28580: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        bakslagen och i den förordning som utfärdats
28581: av den 22 juni 1989 tili vederbörande medlem       med stöd av nämnda lag (225/77). Medicinal-
28582: av statsrådet översänt avskrift av följande av     styrelsen har i ett brev, som daterats 30.6.1989,
28583: riksdagsman Puska undertecknade spörsmål nr        hos Philip Morris Inc., Amer-Yhtymä Oy samt
28584: 395:                                               Oy Harkimo Services Ab begärt en utredning
28585:                                                    för eventuella sådana åtgärder som nämns i
28586:           Vilka slutsatser har Regeringen dragit
28587:                                                     18 § tobakslagen.
28588:        av social- och hälsovårdsministeriets
28589:                                                       Den arbetsgrupp som social- och hälsovårds-
28590:        utredning i frågan om tobaksreklamen
28591:                                                    ministeriet tilisatt att utreda frågor om alkohol-
28592:        på Harkimos segelbåt samt kampanjen i
28593:                                                    och tobaksreklam avgav 26.6.1989 sitt betän-
28594:        samband med den strider mot förbudet
28595:                                                    kande tili ministeriet. 1 sitt betänkande ansåg
28596:        i tobakslagen mot försäljningsfrämjan-
28597:                                                    arbetsgruppen att det inte är nödvändigt att
28598:        de och
28599:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     framlägga några principiella eller vittgående
28600:                                                    förslag till ändringar i regleringen av tobaks-
28601:        ta i ärendet?
28602:                                                    reklamen. På grund av försöken att kringgå
28603:                                                    reklamförbudet samt problem med övervak-
28604:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       ningen är det dock nödvändigt att effektivera
28605: samt anföra följande:                              och intensifiera genomförandet av förbudet.
28606:    Social- och hälsovårdsministeriet har begärt       Arbetsgruppen föreslog en ändring av villko-
28607: medicinalstyrelsens utlåtande om en skrivelse      ren för erhållandet av och möjligheterna att
28608: som riktats tili justitiekanslern och som gäller   återkalla det granskningsintyg som utgör förut-
28609: brott mot förbudet mot försäljningsfrämjande i     sättningen för marknadsföring av en tobaks-
28610: tobakslagen (693/76).                              produkt för att övervakningsmyndigheternas
28611:    Medicinalstyrelsen ansåg i sitt utlåtande       möjligheter att hindra olika försök att kringgå
28612: 5.6.1989 tili social- och hälsovårdsministeriet    reklamförbudet skall förbättras. För det andra
28613: att bolaget Philip Morris lnc.:s agerande i dess   föreslog arbetsgruppen en effektivering av
28614: helhet strider mot förbudet mot försäljnings-      övervakningen av förbudet genom att denna
28615: främjande och reklam i lagen om åtgärder för       inordnas inom det system som skapats i sam-
28616: inskränkande av tobaksrökning (tobakslagen) i      band med konsumentskyddslagstiftningen.
28617: och med att bolaget ekonomiskt stöder en              lnnehållet i stadgandena om förbud mot
28618: segelbåt med samma namn som en tobakspro-          reklam och övrig försäljningsfrämjande verk-
28619: dukt så att den kan delta i internationella        samhet samt det område de berör har utförligt
28620: segeltävlingar samt marknadsföringen i sam-        definierats i vår lagstiftning. T.ex. sponsorering
28621: band därmed.                                       inom idrottsverksamhet, där namnet på en
28622:    Social- och hälsovårdsministeriet omfattade     tobaksprodukt eller någon annan symbol är
28623: den ståndpunkt som medicinalstyrelsen fram-        synlig för publiken, omfattas av dessa förbud.
28624: förde i sitt utlåtande. Enligt denna är det på     Det samma gäller reklam för en produkt med
28625: grundval av utredningar uppenbart att syftet       samma namn som en tobaksprodukt i ett
28626: med nämnda projekt för utrustning till båten       sådant fall att reklamen innehåller sådana
28627: och aktiv information, som riktar sig till         kännetecken på förbjuden reklam eller annat
28628: finländare i anslutning därtill, är att försälj-   försäljningsfrämjande som nämns i tobakslagen
28629: ningen av tobaksprodukter i Finland främjas.       och -förordningen.
28630: Verksamheten strider således mot tobakslagen.         Enligt arbetsgruppens åsikt var det inte
28631:    Ministeriet återförvisade genom sitt brev       nödvändigt att föreslå ändringar i förbudens
28632: 21.6.1989 behandlingen av ärendet tili medici-     innehåll och omfattning - med beaktande av
28633: 4                                   1989 vp. -     KK n:o 395
28634: 
28635: den praxis som hittills varit vedertagen inom       tobaksreklam kringgås, är det dock nödvändigt
28636: rättsskipningen. Om man med stöd av nuva-           att behovet av en precisering av förbuden
28637: rande regler inte lyckas hindra att förbudet mot    lagstiftningsvägen övervägs.
28638: 
28639:     Helsingfors den 25 juli 1989
28640: 
28641:                                                    Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
28642:                                                1989 vp.
28643: 
28644: Kirjallinen kysymys n:o 396
28645: 
28646: 
28647: 
28648: 
28649:                                   Kärhä: Suomalaisten mahdollisuudesta vierailla luovutetuilla
28650:                                      alueilla
28651: 
28652: 
28653:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28654: 
28655:    Neuvostoliittolaisessa yhteiskunnassa tapah-      rinteiden kunnioittamiseen. Siirtoväen kolmas-
28656: tunut suuntaus avoimuuteen on avannut Suo-           kin polvi on kiinnostunut Karjalasta ja haluaisi
28657: men ja Neuvostoliiton ja näiden kansojen             vierailla isovanhempiensa syntymäseuduilla.
28658: välille uusia yhteisiä toimintamuotoja. Tämä         Karjalaisten vuosittaiset yhteiset tapaamiset ja
28659: avoimuus ja yhteistyön lisääntyminen on herät-       suurjuhlat osoittavat, että siirtokarjalaisuuskin
28660: tänyt karjalaista syntyperää olevissa suomalai-      elää yhä edelleen voimakkaasti.
28661: sissa toivoa siitä, että he voisivat vierailla          Neuvostoliiton virkamiesten taholta on an-
28662: entisillä kotiseuduillaan. Kuluneen vuoden           nettu ymmärtää, että heillä ei ole periaatteessa
28663: huhtikuussa ilmestyneen päivälehden haastatte-       mitään sitä vastaan, että suomalaiset voisivat
28664: lussa annettiin Suomen viranomaisten taholta         vierailla entisillä kotiseuduillaan luovutetuilla
28665: ymmärtää, että karjalaiset eivät ole olleet kiin-    alueilla, mutta aloite tämänkaltaisen matkailun
28666: nostuneita tilaisuudesta saada käydä luovute-        järjestämisestä on tultava Suomesta käsin. Tätä
28667: tuilla alueilla. Todellisuus lienee kuitenkin toi-   aloitteentekoa odotetaan Suomen valtiovallal-
28668: senlainen, ja kun siirtoväen taholta ei ole tullut   ta.
28669: ulkoministeriölle virallisia pyyntöjä saada vie-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28670: railla entisillä kotiseuduilla, onkin kysymys        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
28671: ollut lähinnä siirtoväen lojaalisuudesta valtio-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28672: valtaa kohtaan.                                      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28673:    Tällä hetkellä on edessä viimeiset vuodet,
28674: jolloin luovutetulla alueella syntyneet ja siellä              Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
28675: lapsuutensa ja nuoruutensa viettäneet ovat                  siin, jotta suomalaiset voisivat vierailla
28676: vielä elossa. Monet heistä haluaisivat sydämes-             niillä entisillä kotiseuduillaan, jotka
28677: tään saada vierailla entisillä kotiseuduillaan.             rauhanteossa luovutettiin Neuvostolii-
28678: Tätä kaipausta lisää nuorempien polvien li-                 tolle?
28679: sääntynyt innostus juuriensa etsimiseen ja pe-
28680:      Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 1989
28681: 
28682:                                               Lea Kärhä
28683: 
28684: 
28685: 
28686: 
28687: 2900IOD
28688: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 396
28689: 
28690: 
28691: 
28692: 
28693:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28694:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      riö onkin asian johdosta ollut useaan otteeseen
28695: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       yhteydessä Neuvostoliiton viranomaisiin.
28696: olette 28 päivänä kesäkuuta 1989 päivätyn              Tällöin Neuvostoliiton viranomaiset ovat to-
28697: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        denneet, että periaatteellista estettä kotiseutu-
28698: asianomaisen jäsenen vastattavaksi jäljennök-       käynneille ei ole olemassa. Joitakin tällaisia
28699: sen kansanedustaja Lea Kärhän näin kuuluvas-        matkoja on jo tehtykin. Neuvostoliiton taholta
28700: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 396:              on tiedustelujen yhteydessä viitattu siihen, että
28701:                                                     mm. majoituspalvelujen riittämättömyys on ol-
28702:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      lut jarruttavana tekijänä matkojen järjestämi-
28703:        siin, jotta suomalaiset voisivat vierailla   sessä ja että turistipalvelujen lisääntyessä myös
28704:        niillä entisillä kotiseuduillaan, jotka      kyseessä olevien matkojen järjestäminen hel-
28705:        rauhanteossa luovutettiin Neuvostolii-       pottuu. Periaatteellista estettä, kuten todettiin,
28706:        tolle?                                       matkojen suorittamiselle ei ole.
28707:                                                        Neuvostoliiton viranomaiset ovat todenneet,
28708:                                                     että kotiseutuvierailuja koskevat anomukset
28709:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
28710:                                                     käsitellään tapaus tapaukselta. Matkojen käy-
28711: vasti seuraavaa:
28712:                                                     tännöllisistä järjestelyistä huolehtii neuvostoliit-
28713:   Suomalaisten, erityisesti karjalaista syntype-    tolainen matkatoimisto yhdessä suomalaisten
28714: rää olevien kansalaisten, kiinnostus vierailla      matkatoimistojen kanssa. Kotiseutukäyntejä
28715: entisillä kotiseuduillaan Karjalassa on suuri.      suunnittelevat kansalaiset voivat kääntyä suo-
28716: Tämä on ymmärrettävää, ja ulkoasiainministe-        raan matkatoimiston puoleen.
28717:     Helsingissä 25 päivänä heinäkuuta 1989
28718: 
28719:                                                                  Ulkoasiainministeri Pertti Paasio
28720:                                    1989 vp. -     KK n:o 396                                     3
28721: 
28722: 
28723: 
28724: 
28725:                             Tili Riksdagens Herr Talman
28726:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Vid dessa tillfällen har de sovjetiska myndig-
28727: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       heterna konstaterat att det inte finns några
28728: av den 28 juni 1989 tili vederbörande medlem      principiella hinder för dessa hemtraktsbesök.
28729: av statsrådet översänt avskrift av följande av    Några dylika resor har t.o.m. redan gjorts.
28730: riksdagsman Lea Kärhä undertecknade spörs-        Från sovjetiskt håll har man i samband med
28731: mål nr 396:                                       förfrågningarna hänvisat tili att bl.a. de otill-
28732:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder så     räckliga inkvarteringsmöjligheterna har varit
28733:        att finländare kunde besöka sina forna     en bromsande faktor när det gälit att anordna
28734:        hemtrakter som vid fredsslutet överläts    dylika resor, och att anordnandet av sådana
28735:        tili Sovjetunionen?                        resor som här avses kommer att underlättas i
28736:                                                   takt med att turistservicen ökas. Något princi-
28737:                                                   piellt hinder finns som sagt inte för att utföra
28738:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      dessa resor.
28739: samt anföra följande:                                De sovjetiska myndigheterna har konstaterat
28740:    Finska medborgare, speciellt de som är av      att ansökningarna angående hemtraktsbesök
28741: karelsk härkomst, är mycket intresserade av att   behandlas från fall tili fall. Den sovjetiska
28742: besöka sina forna hemtrakter i Karelen. Detta     resebyrån sköter tillsammans med de finländ-
28743: är förståeligt och utrikesministeriet har också   ska resebyråerna om resornas praktiska arrange-
28744: med anledning av detta i flera omgångar varit     mang. Medborgare som planerar att besöka sin
28745: i kontakt med myndigheterna i Sovjetunionen.      hemtrakt kan vända sig direkt tili resebyrån.
28746: 
28747:     Helsingfors den 25 juli 1989
28748: 
28749:                                                                  Utrikesminister Pertti Paasio
28750:                                                1989 vp.
28751: 
28752: Kirjallinen kysymys n:o 397
28753: 
28754: 
28755: 
28756: 
28757:                                   Pulliainen: Metsäntutkimuslaitoksen ylijohtajan nimittämisperus-
28758:                                       teista
28759: 
28760: 
28761: 
28762: 
28763:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28764: 
28765:    Vallitsevan kansalaismielipiteen mukaan val-      kaa laittomasti käytettyjä metsänparannusva-
28766: tionhallinnon korkeille virkapaikoille, kuten        roja.
28767: ylijohtajan ja pääjohtajan virkoihin, nimitettä-        Nimismies teki yllättäen syyttämättäjättämis-
28768: viltä edellytetään muodollisen kelpoisuuden          päätöksen tarkastelun kohteena olevan henki-
28769: ohella moitteetonta siihenastista virkauraa ja       lön osalta, vaikka tämä oli tehnyt tunnustuk-
28770: jokapäiväisessä elämässä osoitettua korkeata         sen. Tätä päätöstä perusteltiin sillä, että "kyse
28771: moraalia. Lainsäädäntömme tuskin voi millään         oli vähäisestä rikoksesta", sillä, että yleinen etu
28772: tulkinnalla olla ristiriidassa tämän kansalais-      ei vaadi syytteen nostamista, ja sillä, että teko
28773: mielipiteen kanssa.                                  on johtunut tietämättömyydestä. Näin siitäkin
28774:    Tämän julkituomisen kirjallisessa kysymyk-        huolimatta, että ko. henkilö itse on kertonut
28775: sessä on tehnyt aiheelliseksi metsähallituksen       tienneensä hakkuut lainvastaisiksi ja myös sen,
28776:                                                      mihin toimenpiteisiin yksityismetsälaki olisi hä-
28777: äskettäisestä ylijohtajan nimityksestä jatkuva
28778:                                                      nen organisaationsa velvoittanut. Hän ei ole
28779: keskustelu. Kansalaiset haluavat tietää, kuinka      voinut olla tietämätön myöskään siitä, että
28780: em. näkökohdat otettiin huomioon virkaan             metsänparannuslaki kieltää suunnitelmien laa-
28781: nimitetyn osalta. Seuraavassa poimintoja julki-      timisen valtionvaroilla lainvastaisesti hakattu-
28782: sessa keskustelussa esiintuoduista seikoista.        jen alueiden kunnostamiseksi, saati sitten näi-
28783:    Virkaan nimitetty toimi aiemmin Lapin pii-        den laittomien suunnitelmien toteutuksen val-
28784: rimetsälautakunnan          päämetsänhoitajana.      tionvaroilla. Merkittävää on, että ko. henkilö
28785: Tuossa tehtävässä hän metsänparannuslain             ei ole edes väittänyt olleensa tietämätön asian
28786: 2 §:n vastaisesti teki päätöksen käyttää useita      lainvastaisuudesta. Syyttämättäjättämispäätök-
28787: satojatuhansia markkoja valtionvaroja Ranual-        sestä onkin kanneltu oikeusasiamiehelle.
28788: la laittomasti paljaaksi hakattujen alueiden            Metsäntutkimuslaitos on tullut viime aikoina
28789: metsittämiseen. Keskusrikospoliisin kuuluste-        tunnetuksi mm. siitä, että se antaa lausuntoja
28790: lussa hän on julkisuudessa mainittujen tietojen      yksityismetsien käyttöä ja hoitoa koskevissa
28791: mukaan myöntänyt tienneensä, että "metsää            riita-asioissa. Kun laitoksen ylijohtaja on kat-
28792: oli hävitetty, kun oli tehty paljaaksihakkuu         sonut oikeaksi käyttäytyä edellä kuvatulla ta-
28793: ilman yksityismetsälain 2 §:n edellyttämää           valla, ei voi muuta kuin olla huolissaan Suo-
28794: suunnitelmaa ... ". Sanomalehti Pohjolan Sano-       men metsien tulevaisuudesta.
28795: mille antamassaan haastattelussa 30.1.1985 ko.          Edellä kuvatulla "prosessilla" on myös ylei-
28796: henkilö avoimesti tunnusti: "Kyllähän me hy-         sempää merkitystä: siinä linjataan hyväksyttä-
28797: vin tiedämme, mitä meidän olisi lain kirjaimen       vyyden rajoja uudella tavalla ikäänkuin palkit-
28798: mukaan pitänyt tehdä. Meidän olisi pitänyt           semalla lain käytön omiin käsiinsä ottava
28799: toimittaa satoja katselmuksia ... ". Vireillä ole-   toimistaan.
28800: vassa oikeudenkäynnissä valtio vaatii Lapin             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28801: piirimetsälautakunnalta Qossa päätöksen oli          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
28802: tehnyt keskustelun kohteena oleva henkilö)           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28803: vahingonkorvauksena takaisin 400 000 mark-           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28804: 2900100
28805: 2                                1989 vp. -     KK n:o 397
28806: 
28807:          Oliko Hallitus äskettäisessä Metsän-               aikooko Hallitus tulevaisuudessa var-
28808:       tutkimuslaitoksen ylijohtajan nimitys-             mistua siitä, että korkeisiin virkoihin
28809:       asiassa tietoinen virkaan nimitetyn                nimitettävät eivät ole aiemman virka-
28810:       kaikkinaisista valtionvaroja koskevista            uransa aikana syyllistyneet valtionvaro-
28811:       käyttöpäätöksistä hänen toimiessaan                jen väärinkäytöksiin?
28812:       päämetsänhoitajana Lapin piirimetsä-
28813:       lautakunnassa, ja
28814:     Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1989
28815: 
28816:                                       Erkki Pulliainen
28817:                                      1989 vp. -      KK n:o 397                                      3
28818: 
28819: 
28820: 
28821: 
28822:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28823:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tässäkin tapauksessa. Mitään sellaista nimitet-
28824: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tävän syyksi luettavaa, joka olisi ollut nimityk-
28825: olette 30 päivänä kesäkuuta 1989 päivätyn             sen este, ei todettu.
28826: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             Niin sanotussa Ranuan metsäjutussa, johon
28827: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         kansanedustaja Pulliainen viittaa, kysymykses-
28828: edustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta     sä oleva henkilö selvitti laiminlyönnit, jotka
28829: kysymyksestä n:o 397:                                 olivat syntyneet ennen hänen tuloaan Lapin
28830:          Oliko Hallitus äskettäisessä Metsän-         piirimetsälautakunnan      päämetsänhoitajaksi.
28831:                                                       Hänen asiassa tekemänsä ratkaisut ovat osoit-
28832:        tutkimuslaitoksen ylijohtajan nimitys-
28833:        asiassa tietoinen virkaan nimitetyn            tautuneet kestäviksi. Metsähallituksen Ranuan
28834:        kaikkinaisista valtionvaroja koskevista        jutun yhteydessä Lapin metsälautakunnalle
28835:        käyttöpäätöksistä hänen toimiessaan            esittämä vahingonkorvausvaatimus, johon ky-
28836:        päämetsänhoitajana Lapin piirimetsä-           symyksen perusteluissa viitataan, on hylätty
28837:        lautakunnassa, ja                              Rovaniemen kihlakunnanoikeudessa 11.4.1989.
28838:           aikooko Hallitus tulevaisuudessa var-       Ratkaisu ei ole tosin vielä lainvoimainen teh-
28839:        mistua siitä, että korkeisiin virkoihin        dyn valituksen johdosta.
28840:        nimitettävät eivät ole aiemman virka-             Olennaista kysymyksen kannalta asiassa on
28841:        uransa aikana syyllistyneet valtionvaro-       se, että kysymyksessä olevaa henkilöä ei ole
28842:        jen väärinkäytöksiin?                          jutun yhteydessä edes syytetty mistään, saati
28843:                                                       että hänen olisi todettu syyllistyneen johonkin
28844:                                                       sellaiseen rangaistavaan tekoon, joka olisi ollut
28845:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            esteenä nyt kysymyksessä olleelle nimitykselle,
28846: taen seuraavaa:                                       tai edes sellaiseen, jonka perusteella joku muu
28847:   Käsitellessään valtion korkeiden virkojen           kysymyksessä olevaan virkaan ilmoittautunut
28848: täyttämisasioita hallitus on noudattanut ja           olisi ollut asetettava hänen edelleen.
28849: edelleen noudattaa säädettyjä kelpoisuusehtoja           On luonnollista, että hallitus tulevaisuudes-
28850: sekä yleisiä ylennysperusteita, joita ovat taito,     sakin pyrkii varmistumaan siitä, että korkeisiin
28851: kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Väitetyt rik-        virkoihin nimitettävät eivät ole aiemman vir-
28852: komukset tai ylitsekäymiset luonnollisesti aina       kauransa aikana syyllistyneet valtionvarojen
28853: tarkistetaan ennen nimittämistä. Niin tehtiin         väärinkäytöksiin tai muihinkaan rikkomuksiin.
28854:      Helsingissä 26 päivänä heinäkuuta 1989
28855: 
28856:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
28857: 4                                   1989 vp. -      KK n:o 397
28858: 
28859: 
28860: 
28861: 
28862:                              Tili Riksdagens Herr Talman
28863:    I det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen         Ingenting sådant som kunde utgöra hinder för
28864: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          utnämningen kunde tillskrivas den som man
28865: av den 30 juni 1989 till vederbörande medlem         ämnade utnämna.
28866: av statsrådet översänt avskrift av följande av          Vid det s.k. fallet med skogen i Ranua, till
28867: riksdagsman Pulliainen undertecknade spörs-          vilket riksdagsman Pulliainen hänvisar, utredde
28868: mål nr 397:                                          personen i fråga de försummelser som hade
28869:                                                      uppstått före han blev chefforstmästare vid
28870:           Var Regeringen vid den nyligen in-
28871:                                                      Lapplands distriktsskogsnämnd. De beslut han
28872:        träffade utnämningen av överdirektör
28873:                                                      fattade i ärendet har visat sig vara hållbara. De
28874:        för Skogsforskningsinstitutet medveten
28875:                                                      skadeståndskrav som forststyrelsen i samband
28876:        om den utnämndes allehanda disposi-
28877:                                                      med fallet i Ranua företedde för Lapplands
28878:        tionsbeslut angående statsmedel då han
28879:                                                      distriktsskogsnämnd och som man i spörsmå-
28880:        fungerade som chefforstmästare vid
28881:        Lapplands distriktsskogsnämnd, och            lets motiveringsdel hänvisar till har 11.4.1989
28882:           ämnar Regeringen i framtiden försäk-       avvisats vid Rovaniemi häradsrätt. Beslutet har
28883:                                                      visserligen inte ännu vunnit laga kraft på grund
28884:        ra sig om att de som utnämns till höga
28885:        ämbeten inte under sin tidigare tjänste-      av att det anförts besvär över utslaget.
28886:        bana gjort sig skyldiga till missbruk av         Det med tanke på spörsmålet väsentliga i
28887:        statsmedel?                                   ärendet är att personen i fråga inte i samband
28888:                                                      med fallet ens anklagats för något, än mindre
28889:                                                      har man kunnat konstatera att han skulle ha
28890:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         gjort sig skyldig till någon sådan straffbar
28891: samt anföra följande:                                gärning som skulle utgöra hinder för den nu
28892:    Då regeringen behandlat ärenden angående          ifrågavarande utnämningen, eller ens till något
28893: utnämningar till höga ämbeten har den följt          sådant på grund av vilket någon annan till
28894: och följer fortfarande de stadgade behörighets-      tjänsten anmäld borde ha givits företräde.
28895: villkoren samt de allmänna befordringsprinci-           Det är självklart att regeringen även i fram-
28896: perna, dvs. kunnighet, förmåga och beprövad          tiden strävar till att försäkra sig om att de som
28897: medborgerlig dygd. Påstådda förseelser och           utnämns till höga ämbeten inte tidigare under
28898: överträdelser kontrolleras naturligtvis alltid       sin tjänstebana gjort sig skyldiga till missbruk
28899: före en utnämning. Så gjordes även i detta fall.     av statsmedel eller några andra förseelser.
28900:     Helsingfors den 26 juli 1989
28901: 
28902:                                                    Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
28903:                                                1989 vp.
28904: 
28905: Kirjallinen kysymys n:o 398
28906: 
28907: 
28908: 
28909: 
28910:                                   Pulliainen: Asuntojen perusparannuslainoihin          tarkoitettujen
28911:                                       määrärahojen lisäämisestä
28912: 
28913: 
28914:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28915: 
28916:    Näyttäisi siltä, että on yhteiskunnan koko-       kustannuksia muutamia tuhansia markkoja,
28917: naisedun mukaista kunnostaa vanhoja asuntoja         kun homma "klikkasi" perusparannuslainan
28918: ja lisätä näin niiden käyttöikää, mutta kaikki       osalta.
28919: näyttää toimivan tätä järkevää tavoitetta vas-          Nyt on välttämätöntä korjata tilanne osoit-
28920: taan.                                                tamalla kesken vuotta lisää varoja perusparan-
28921:    Perusparannuslainavaroja on supistettu. Nyt       nuslainoihin.
28922: lainaa ovat saaneet vain ne tai osa niistä, joilla      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28923: on ollut mahdollista saada lainaa 60 % perus-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
28924: parannuskustannuksista. Pankista kyllä saa lai-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28925: naa, mutta siitä joutuu maksamaan tähän              jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28926: tarkoitukseen käytettynä korkoa 13,8 %. Ener-
28927: gia-avustuksia ei enää saa. Monet yritteliäät                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin pe-
28928: kansalaiset kokivat myös sellaisen pettymyk-                  rusparannuslainoihin      tarkoitettujen
28929: sen, että he teetättivät arkkitehdillä tai raken-             määrärahojen lisäämiseksi vielä kesken
28930: nusmestarilla perusparannussuunnitelman ja                    vuotta, jotta odottamassa olevat valmiit
28931: hankkivat rakennusluvan. Näin koitui turhia                   suunnitelmat voidaan toteuttaa?
28932: 
28933:      Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1989
28934: 
28935:                                            Erkki Pulliainen
28936: 
28937: 
28938: 
28939: 
28940: 2900100
28941: 2                                  1989 vp. -     KK n:o 398
28942: 
28943: 
28944: 
28945: 
28946:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28947:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    enimmäismäärä on valtioneuvoston päätöksellä
28948: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     vahvistettu 20 prosentiksi hyväksytyistä kor-
28949: olette 30 päivänä kesäkuuta 1989 päivätyn         jauskustannuksista, mikä on hieman enemmän
28950: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      kuin lyhytaikaisiin perusparannuslainoihin si-
28951: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     sältynyt alikorkoisuusetu. Kulttuurihistorialli-
28952: edustaja Erkki Pulliaisen näin kuuluvasta kir-    sesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaisiin koh-
28953: jallisesta kysymyksestä n:o 398:                  teisiin myönnettävän avustuksen enimmäis-
28954:          Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin pe-      määrä on lisäksi 20 prosenttiyksikköä kor-
28955:        rusparannuslainoihin      tarkoitettujen   keampi kuin normaalitapauksessa.
28956:        määrärahojen lisäämiseksi vielä kesken        Sosiaaliseen tarveharkintaan perustuvaa pit-
28957:        vuotta, jotta odottamassa olevat valmiit   käaikaista perusparannuslainaa myönnetään
28958:        suunnitelmat voidaan toteuttaa?            edelleen samalla tavalla kuin aikaisemminkin.
28959:                                                      Valtioneuvosto on hyväksyessään vuotta
28960:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      1989 koskevan asuntolainojen, peruskorjaus- ja
28961: vasti seuraavaa:                                  perusparannuslainojen sekä valtion lainan si-
28962:    Korjausrakentaminen on asuntopolitiikassa      jasta myönnettävien korkotukilainojen myön-
28963: yksi painopistealue, kuten valtioneuvoston        tämisvaltuuden käyttösuunnitelman tehnyt pe-
28964: 12.9.1988 hyväksymästä asunto-olojen kehittä-     riaatepäätöksen asunto- ja perusparannuslaino-
28965: misohjelmasta vuosille 1989-1993 ilmenee.         jen myöntämisvaltuuden ja maksatusmäärära-
28966:    Voimakkaasti kasvavaa perusparannustoi-        han lisäämisestä seuraavassa lisämenoarvioesi-
28967: mintaa ei, kuten uusien asuntojen rakennutta-     tyksessä, jotta tulo- ja menoarviossa asetetut
28968: mistakaan, ole mahdollista rahoittaa kokonaan     valtion lainoittaman uustuotannon tavoitteet
28969: valtion varoin. Rahoitusmarkkinoiden keven-       voitaisiin saavuttaa.
28970: nyttyä on asuntojen perusparannukseen ja             Käyttösuunnitelman hyväksymisen yhteydes-
28971: muuhun korjaustoimintaan saatavissa myös          sä valtioneuvosto on lisäksi päättänyt, että
28972: muuta kuin valtion lainaa. Tästä syystä on        vuoden 1989 aikana peruutettavista, aikaisem-
28973: ilman tarveharkintaa myönnettyihin lyhytaikai-    pien vuosien myöntämisvaltuudella lainoitetuis-
28974: siin perusparannuslainoihin sisältynyt valtion    ta uustuotanto- ja perusparannuskohteista va-
28975: tuki kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa         pautuva myöntämisvaltuus voidaan käyttää
28976: korvattu avustuksella. Korjausavustusta voi-      uudelleen siten, että se pyritään ensisijaisesti
28977: daan myöntää samoihin tarkoituksiin kuin          suuntaamaan niihin lääneihin, joista myöntä-
28978: lyhytaikaista perusparannuslainaa. Avustuksen     misvaltuutta on vapautunut.
28979:     Helsingissä 3 päivänä elokuuta 1989
28980: 
28981:                                                                Ympäristöministeri Kaj Bärlund
28982:                                      1989 vp. -     KK n:o 398                                       3
28983: 
28984: 
28985: 
28986: 
28987:                               Till Riksdagens Herr Talman
28988:    l det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        samma ändamål som kortfristiga grundförbätt-
28989: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         ringslån. Understödets maximibelopp har ge-
28990: av den 30 juni 1989 tili vederbörande medlem        nom statsrådets besiut fastställts tili 20 % av de
28991: av statsrådet översänt avskrift av följande av      godkända reparationskostnaderna, viiket är en
28992: riksdagsman Erkki Pulliainen undertecknade          aning mera än den underränteförmån som
28993: spörsmål nr 398:                                    ingått i de kortfristiga grundförbättringslånen.
28994:                                                     Maximibeioppet för understöd som beviijas är
28995:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för
28996:                                                     dessutom 20 procentenheter högre än i normaia
28997:        att ännu i år öka de anslag som avsetts
28998:                                                     fall.
28999:        för grundförbättringslån så att de får-
29000:                                                        Långfristiga grundförbättringslån som grun-
29001:        digställda planer som väntar kan ge-
29002:                                                     dar sig på social behovsprövning beviljas fort-
29003:        nomföras?
29004:                                                     farande på samma sätt som tidigare.
29005:                                                        Statsrådet har, då det godkände 1989 års
29006:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        dispositionspian rörande beviliningsfullmakt
29007: samt anföra följande:                               för bostadslån, grundreparations- och grund-
29008:    Reparationsbyggandet är ett centralt område      förbättringslån samt räntestödsiån som beviljas
29009: inom bostadspolitiken, såsom framgår av det         i stället för statslån, fattat ett principbesiut om
29010: program för utvecklande av bostadsförhållan-        ökning av beviliningsfullmakten för bostads-
29011: dena för åren 1989-1993 som godkändes av            och grundförbättringsiån och av utanordnings-
29012: statsrådet 12.9 .1988.                              ansiaget. Ökningen skall tas in i föijande
29013:    Det är inte möjligt att helt med statens medel   tilläggsbudgetproposition för att de i budgeten
29014: finansiera den kraftigt ökande grundförbätt-        uppställda målen för den nyproduktion för
29015: ringsverksamheten, liksom inte heller byggan-       viiken staten beviijas Iån skall kunna nås.
29016: det av nya bostäder. Eftersom läget på finan-          1 samband med godkännandet av disposi-
29017: sieringsmarknaderna har biivit Iättare kan för      tionsplanen har statsrådet dessutom besiutat
29018: grundbättrande av bostäder och även för an-         att den beviliningsfullmakt som frigörs från
29019: nan reparationsverksamhet fås annat än statli-      nyproduktions- ock grundförbättringsobjekt
29020: ga Iån. Av denna orsak har det statliga stöd        som inställs under 1989 och för vilka Iån
29021: som ingått i de kortfristiga grundförbättrings-     erhållits genom beviliningsfullmakter för tidi-
29022: Iån som beviijas utan behovsprövning i budge-       gare år kan användas på nytt så att man i
29023: ten för innevarande år ersatts med ett under-       första hand strävar tili att inrikta den på de Iän
29024: stöd. Reparationsunderstöd kan beviijas för         där det frigjorts beviliningsfullmakter.
29025:      Helsingfors den 3 augusti 1989
29026: 
29027:                                                                        Miijöminister Kaj Bärlund
29028:                                              1989 vp.
29029: 
29030: Kirjallinen kysymys n:o 399
29031: 
29032: 
29033: 
29034: 
29035:                                  Pulliainen: Metsätuhoalueiden verotuksen keventämisestä
29036: 
29037: 
29038:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29039: 
29040:    Suomen metsissä on aina esiintynyt ns. met-     sa. Sallan yhteismetsä on vaatinut mm. vero-
29041: sätuhoja. Niitä ovat aiheuttaneet myrskyt, tyk-    tuskohtelun muutosta. Myös keskusmetsälau-
29042: ky, sienitaudit, tuhohyönteiset, typerästi käyt-   takunta Tapio ja metsälautakunnat ovat vaa-
29043: täytyvät ihmiset jne. Nyt ovat tulleet mukaan      tineet, että alueet, joilta puusto on kuollut,
29044: lisävaikuttajina ilmavirtojen mukana kulkeutu-     vapautetaan toistaiseksi kokonaan verosta. Ve-
29045: vat saasteet. Yhdessä mm. sienitautien kanssa      rohallituksen nykyisin soveltama viiden prosen-
29046: ne saattavat aiheuttaa, kuten esimerkit Keski-     tin vähimmäistuhoala tilan pinta-alasta on jul-
29047: Euroopasta osoittavat, kokonaisten metsikkö-       kitulleissa yhteismetsää koskevissa tapauksissa
29048: jen kuoleman. On perusteltua aihetta olettaa,      täysin kohtuuton.
29049: että nyt Itä-Lapissa todetut sadan hehtaarin          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29050: tuhoalueet ovat mitta-asteikon alapäästä tule-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
29051:                                                    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29052: vaisuudessa. Kuolan niemimaalla pahin "auk-
29053:                                                    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29054: ko" ( = kuollut metsä) on halkaisijaltaan 80
29055: km.                                                           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin met-
29056:    Itä-Lapin Sailassa ja Savukoskella vahingon-             sätuhoalueiden verotuskohtelun muut-
29057: kärsijöinä ovat tähän mennessä olleet valtio ja             tamiseksi siten, että tila, jolta puusto on
29058: yhteismetsä. Viimeksi mainittu on reagoinut                 kuollut, vapautetaan toistaiseksi koko-
29059: menetykseensä varsin voimallisesti julkisuudes-             naan verosta?
29060: 
29061:     Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1989
29062: 
29063:                                          Erkki Pulliainen
29064: 
29065: 
29066: 
29067: 
29068: 2900100
29069: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 399
29070: 
29071:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29072:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tuottoon perustuvaa metsäverotusta huojenne·
29073: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        taan olennaisten taloudellisten menetysoletta·
29074: olette 30 päivänä kesäkuuta 1989 päivätyn            musten perusteella.
29075: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            2. Ohje johtaa likimain samanarvoiseen ta
29076: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        jossakin määrin lievempään tulkintaan keski·
29077: edustaja Erkki Pulliaisen näin kuuluvasta kir-       määräisen tuoton arvion kohtuullisesta muu·
29078: jallisesta kysymyksestä n:o 399:                     tosperusteesta kuin verotuslain 68 §:ssä tarkoi·
29079:          Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin met-        tettu veroluokituksesta poikkeamisen perust(
29080:        sätuhoalueiden verotuskohtelun muut-          (vähintään 5 %:n muutos maatilan metsämaar
29081:        tamiseksi siten, että tila, jolta puusto on   tuottokyvyssä). Maatilatalouden tuloverolair
29082:        kuollut, vapautetaan toistaiseksi koko-       14 §:n ja verotuslain 68 §:n mukaisten metsär
29083:        naan verosta?                                 puhtaan tuoton muutosperusteiden rinnasta-
29084:                                                      mista voidaan pitää perusteltuna, koska kum·
29085:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         massakin tapauksessa on kysymyksessä metsär
29086: vasti seuraavaa:                                     tuottoon vaikuttavan tekijän (maa tai puusto:
29087:    Maatilatalouden tuloverolain 14 §:ään sisäl-      ominaisuuksien määräaikainen poikkeamine11
29088: tyvät säännökset metsäverotuksen huojentami-         keskimääräisperusteilla arvioidusta normaaliti-
29089: sesta silloin, kun metsämaan puuntuotos on           lasta.
29090: olennaisesti vähentynyt metsäpalon, luonnon-            3. Ohje on hallinnollisesti kohtuullisen yksin-
29091: tuhon tai muun siihen verrattavan tuhon vuok-        kertainen soveltaa, koska metsälautakunnilla
29092: si. Saman pykälän 2 momentin mukaan valtio-          on todistusta valmistellessaan tieto maatila11
29093: varainministeriö antaa tarkempia määräyksiä          metsämaan alasta ja verotuksen yhteydessä
29094: siitä, miten säännöstä sovelletaan. Maatilata-       pinta-alasuhde voidaan tarkistaa atk:lla tapah-
29095: louden tuloverolain 14 §:n säännöksen sovelta-       tuvan valmistelun yhteydessä.
29096: misesta verotuksessa 14 päivänä tammikuuta              Kysymyksessä käsitellään niin olennaista
29097: 1969 annetussa valtiovarainministeriön päätök-       metsätuhotapausta, että tilalta on koko puusto
29098: sessä (26/69) on annettu määräykset tuhoalue-        kuollut. Kysymyksessä ilmeisesti tarkoitetaa11
29099: kohtaisesta tuhon vaikutuksen arvioinnista ja        verovelvollisen koko metsämaata. Tällaisen ti-
29100: eriasteisissa tuhoissa sovellettavista verovapaus-   lan metsämaa vapautettaisiin voimassa olevan
29101: ajoista. Tavanomaisina pidettävät vähäiset           lainsäädännön mukaan kokonaan metsävero-
29102: metsätuhot eivät oikeuta verovapauteen.              tuksesta Oulun ja Lapin lääneissä 25 vuodeksi
29103:    Verohallitus on 12.5.1987 antanut verotuk-        ja muualla maassa 20 vuodeksi. Jos tuhon
29104: sen yhtenäistämiseksi ohjeen, jossa muun ohel-       metsänkasvulle aiheuttama haitta osoittautuisi
29105: la täsmennetään tuhon verotuksellisen merki-         pysyväksi, tilan metsämaan veroluokituksesta
29106: tyksen arvioinnissa sovellettavaa menettelyä.        voidaan verotuslain 68 §:n 2 momentin sään-
29107: Ohjeen mukaan tuho katsotaan verovelvollisen         nöksen perusteella poiketa esimerkiksi siten,
29108: metsämaalla puuntuotosta olennaisesti vähen-         että tila luetaan verotuksessa joutomaaksi.
29109: täväksi silloin, kun se kohdistuu vähintään             Kysymyksessä tarkoitettu koko tilaa koskeva
29110: 5 % :n suuruiseen osuuteen metsämaasta ja            metsätuho voidaan voimassa olevan lainsää-
29111: tällä tuhoalueelia puuston tuhoutumisaste on         dännön mukaan ottaa verotuksessa huomioon.
29112: vähintään 30 %.                                      Tämän vuoksi ei voida katsoa olevan tarvetta
29113:    Ohjeen perusteluina ovat olleet seuraavat         säännösten kehittämiseen tältä osin. Vähäisten
29114: näkökohdat:                                          metsätuhojen osalta valtiovarainministeriö voi
29115:    1. Ohjeessa otetaan kantaa tuhon vaikutuk-        maatilatalouden tuloverolain 14 §:n säännösten
29116: seen suhteessa maatilan metsän kokonaisuu-           perusteella antaa tarkempia määräyksiä metsä-
29117: teen. Vähäiset ja tavanomaiset metsätuhot jää-       tuhon määrityksestä, jos tällaista tarvetta kat-
29118: vät metsänomistajan riskiksi. Keskimääräiseen        sotaan olevan.
29119:     Helsingissä 1 päivänä elokuuta 1989
29120: 
29121:                                                                            Ministeri Ulla Puolanne
29122:                                      1989 vp. -      KK n:o 399                                     3
29123: 
29124: 
29125: 
29126: 
29127:                               Tili Riksdagens Herr Talman
29128: 
29129:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          inverkan i proportion tili lantbrukslägenhetens
29130: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          skog som helhet. Små och normala skogsska-
29131: av den 30 juni 1989 tili vederbörande medlem         dor ansvarar skogsägaren själv för. Skogsbe-
29132: av statsrådet översänt avskrift av följande av       skattningen, som grundar sig på den genom-
29133: riksdagsman Erkki Pulliainen undertecknade           snittliga avkastningen, lindras utgående från en
29134: spörsmål nr 399:                                     presumtion om väsentliga ekonomiska förlus-
29135:                                                      ter.
29136:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för
29137:                                                         2. Direktiven leder tili en nästan likvärdig
29138:        att ändra beskattningen av skogsska-
29139:                                                      eller i någon mån lindrigare tolkning av vad
29140:        deområden så att lägenhet, vars träd-
29141:                                                      som är skälig grund för ändring av uppskatt-
29142:        bestånd dött, på viss tid befrias från
29143:                                                      ningen om den genomsnittliga avkastningen,
29144:        skatt?
29145:                                                      som den i 68 § beskattningslagen avsedda
29146:                                                      grunden för avvikelse från skatteklassificering
29147:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         (en förändring av avkastningen från lantbruks-
29148: samt anföra följande:                                lägenhetens skogsmark på minst 5 % ). Det kan
29149:    1 14 § inkomstskattelagen för gårdsbruk in-       anses motiverat att jämställa grunderna för
29150: går stadganden om lättnader i skogsbeskatt-          ändring av den rena avkastningen enligt 14 §
29151: ningen då virkesavkastningen från skogsmar-          inkomstskattelagen för gårdsbruk med de grun-
29152: ken väsentligt minskat tili följd av en skada        der som gäller enligt 68 § beskattningslagen,
29153: som genom skogsbrand, naturkatastrof eller           eftersom det i båda fallen är fråga om en på
29154: annan därmed jämförlig förstörelse åsamkats          skogens avkastning inverkande faktors (mark
29155: träden. Enligt 2 mom. samma paragraf med-            eller trädbestånd) tidsbunda avvikelse från det
29156: delar finansministeriet närmare föreskrifter om      på genomsnittlighetsgrunder uppskattade nor-
29157: det sätt på vilket stadgandet tiliämpas. 1           maltiliståndet.
29158: finansministeriets beslut av den 14 januari 1969        3. Direktiven är förvaltningsmässigt relativt
29159: om tiliämpning av stadgandet i 14 § inkomst-         lätta att tiliämpa, eftersom skogsnämnderna
29160: skattelagen för gårdsbruk vid beskattningen          vid uppgörande av intyg har kännedom om
29161: (26/69) ges bestämmelser om uppskattningen           arealen av lantbrukslägenhdens skogsmark,
29162: av förstörelsens inverkan skadeområdesvis och        och i samband med beskattningen kan areal-
29163: om vilka skattefrihetstider som skali tiliämpas      förhållandet kontrolleras vid beredningen, som
29164: vid skador av olika grad. Små skogsskador            sker med hjälp av ADR
29165: som kan anses vara normala berättigar inte tili         1 spörsmålet behandlas ett så betydande
29166: skattefrihet.                                        skogsskadefall att lägenhetens hela skogbe-
29167:    Skattestyrelsen har 12.5.1987 utfärdat direk-     stånd har dött. 1 spörsmål..::t avses uppenbarli-
29168: tiv för förenhetligande av beskattningen, i vilka    gen den skattskyldiges hela skogsmark. En
29169: bl.a. det förfarande som tiliämpas vid uppskat-      sådan lägenhets skogsmark skulle enligt gällan-
29170: tande av skogsskadans skattemässiga betydelse        de lagstiftning helt befrias från skogsbeskatt-
29171: preciseras. Enligt direktiven anses skogsskadan      ning i Uleåborgs och i Lapplands Iän för 25 år
29172: väsentligt minska virkesavkastningen från den        och i det övriga landet för 20 år. Om den skada
29173: skattskyldiges skogsmark då skadan förekom-          som förstörelsen förorsakat skogsväxten skulle
29174: mer på minst 5 % av skogsmarken och då               visa sig vara permanent, kan man avvika från
29175: trädbeståndets förstörelsegrad på detta ska-         skatteklassificeringen av lägenhetens skogs-
29176: deområde är minst 30 %.                              mark enligt stadgandet i 68 § 2 mom. beskatt-
29177:    Följande synpunkter har legat tili grund för      ningslagen t.ex. så att lägenheten vid beskatt-
29178: direktiven:                                          ningen räknas som impediment.
29179:    1. 1 direktiven tas stälining tili skogsskadans      Den i spörsmålet avsedda hela lägenheten
29180: 4                                  1989 vp. -     KK n:o 399
29181: 
29182: omfattande skogsskadan kan enligt gällande        nai 14 § inkomstskattelagen för gårdsbruk ka
29183: lagstiftning beaktas vid beskattningen. Därför    finansministeriet vid mindre skogsskador ~
29184: kan det inte anses föreligga behov att utveckla   bestämmelser om fastställande av skogsskadl
29185: stadgandena till dessa delar. Enligt stadgande-   ifall sådant behov anses före1igga.
29186:     Helsingfors den 1 augusti 1989
29187: 
29188:                                                                       Minister Ulla Puolanne
29189:                                              1989 vp.
29190: 
29191: Kirjallinen kysymys n:o 400
29192: 
29193: 
29194: 
29195: 
29196:                                  Pulliainen: Ns. supermyrkkyjen luontoon päästämisen kieltämi-
29197:                                      sestä
29198: 
29199: 
29200:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29201:    Eri puolilta maapalloa tulee viestejä super-    lukea esim. selluteollisuuden jätevesien mukana
29202: myrkkyjen, dioksiinien ja furaanien, esiintymi-    vesistöihin tulevat supermyrkyt. Tahattomiin
29203: sestä luonnon ravintoketjuissa ja -verkoissa.      joutumisiin kuuluvat mm. PCB-aineissa epä-
29204: Rasvaliukoisina ne rikastuvat eläinten kudok-      puhtauksina olevat dioksiinit ja furaanit. Tämä
29205: siin. Jos eläin syystä tai toisesta menettää       on osa kemikalisoitumisen kontrolloimatonta
29206: rasvakudoksensa, niin supermyrkyillä saattaa       satoa.
29207: olla välitön toksinen vaikutus eläimeen. Joka         Meillä saa vapaasti laskea dioksiineja ja
29208: tapauksessa ne näyttävät vaikuttavan eläinten      furaaneita luontoon, ei ole kieltoja eikä pääs-
29209: kykyyn lisääntyä ja aiheuttavat jälkeläisissä      törajoituksia. Tämä on huutava epäkohta. Su-
29210: epämuodostumia ja varhaista kuolleisuutta.         permyrkkyjen päästäminen luontoon pitäisi
29211:    Johtamassani suomalais-ruotsalaisessa made-
29212: tutkimuksessa Perämeren pohjoisosassa on           olla lailla kiellettyä.
29213: käynyt ilmi, että mateiden lisääntyminen on           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29214: häiriintynyt. Simon edustan aikuiskokoisista       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
29215: mateista kolmannes ei ole koskaan lisääntynyt,     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29216: Tornion-Haaparannan edustalla on madekan-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29217: nanripe, jossa yksikään ei ole lisääntynyt.
29218: Samoissa eläimissä esiintyy huomattavan kor-                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin su-
29219: keita dioksiini- ja furaanipitoisuuksia kudok-              permyrkkyjen, dioksiinien ja furaanien,
29220: sissa.                                                      luontoon päästämisen kieltämiseksi ja
29221:    Dioksiineja ja furaaneita joutuu luontoon                samalla laittomien päästöjen saattami-
29222: tahallisesti ja tahattomasti. Edellisiin voidaan            seksi rangaistavaksi teoksi?
29223: 
29224:     Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1989
29225: 
29226:                                          Erkki Pulliainen
29227: 
29228: 
29229: 
29230: 
29231: 290010D
29232: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 400
29233: 
29234: 
29235: 
29236: 
29237:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29238:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa      myrkyllinen dioksiinikuormitus voidaan käy-
29239: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tännöllisesti katsoen poistaa.
29240: olette 30 päivänä kesäkuuta 1989 päivätyn             Vesioikeuksia, jotka myöntävät yrityksille
29241: kirjeenne n:o 2054 ohella toimittanut valtioneu-   luvat jätevesien johtamiseen, ei ympäristöminis-
29242: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       teriön päätös oikeudellisesti sido, mutta ne
29243: kansanedustaja Pulliaisen kirjallisesta kysy-      ottanevat sen huomioon päätöksenteossaan.
29244: myksestä n:o 400, jossa tiedustellaan:             Vesi- ja ympäristöviranomaiset noudattavat ve-
29245:                                                    sioikeuksille vastedes antamissaan lausunnoissa
29246:          Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin su-
29247:                                                    ministeriön päätöstä.
29248:        permyrkkyjen, dioksiinien ja furaanien,
29249:        luontoon päästämisen kieltämiseksi ja          Tutkimusten mukaan dioksiinien ja furaa-
29250:        samalla laittomien päästöjen saattami-      nien syntyminen sellun valkaisussa voidaan
29251:        seksi rangaistavaksi teoksi?                estää ottamalla käyttöön tiettyjä prosessien
29252:                                                    sisäisiä toimia. Odotettavissa on, että nämä
29253:                                                    toimet ovat käytössä kaikissa sellutehtaissa
29254:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       vuoteen 1995 mennessä.
29255: vasti seuraavaa:                                      Muita tärkeitä dioksiinin päästölähteitä ovat
29256:    Niin sanotut supermyrkyt, dioksiinit ja fu-     liikenne, romumetallisulatot ja jätteiden poltto.
29257: raanit, ovat yleisnimitys suurelle ryhmälle or-    Päästöt tulevat suurimmaksi osaksi ilmaan.
29258: gaanisia yhdisteitä, joiden myrkyllisyys ja vai-   Ongelmajätelaitoksen dioksiinipäästöille on
29259: kutukset vaihtelevat suuresti. Näiden aineiden     asetettu raja-arvo. Jätteiden poltossa dioksii-
29260: päästöjä, esiintymistä luonnossa ja vaikutuksia    nien syntyminen voidaan estää hyvällä poHto-
29261: tutkitaan nykyisin laajasti sekä Suomessa että     tekniikalla. Muiden päästölähteiden merkitystä
29262: muissa maissa.                                     ja päästöjen vähentämismahdollisuuksia on
29263:    Dioksiineja ja furaaneja joutuu eri lähteistä   vielä tutkittava.
29264: jatkuvasti pieniä määriä vesiin, ilmaan ja maa-       Dioksiineja ja furaaneja esiintyy epäpuh-
29265: perään. Yksi tällainen päästölähde on sellun       tauksina joissakin kemiallisissa tuotteissa. Niitä
29266: valkaisu. Valtioneuvoston 6.10.1988 vesiensuo-     syntyy pieniä määriä periaatteessa kaikessa
29267: jelun tavoiteohjelmasta vuoteen 1995 tekemän       palamisessa. Lakiin on mahdotonta ottaa yk-
29268: periaatepäätöksen mukaan sellun valkaisusta        siselitteistä ja -tulkintaista näiden aineiden kiel-
29269: tulevaa orgaanisten kloorautuneiden yhdistei-      toa. Ympäristönsuojelun erityislakien, vesilain,
29270: den kuormitusta on vähennettävä ja ympäris-        ilmansuojelulain ja jätehuoltolain, nojalla an-
29271: töministeriön on annettava tavoitearvo näille      netuissa päätöksissä päästöille asetetaan raja-
29272: päästöille.                                        arvoja tapaus tapaukselta. Äärimmäisen pien-
29273:    Ympäristöministeriö teki 22.6.1989 päätök-      ten pitoisuuksien täydellinen kieltäminen on
29274: sen, jonka mukaan massa- ja paperiteollisuu-       käytännössä usein mahdotonta, vaikka siihen
29275: dessa tulee vähentää vuoteen 1995 mennessä         pyritään.
29276: valkaistun sellun tuotannon aiheuttamaa or-           Ympäristönsuojelun erityislaeissa on myös
29277: gaanisten klooriyhdisteiden ominaiskuormitus-      rangaistussäännökset Rangaistavia ovat sellai-
29278: ta tavoitteena ominaiskuormituksen vuosikes-       set teot, jotka ovat vastoin esimerkiksi vesilais-
29279: kiarvo, joka on enintään l ,4 kg klooria valmis-   sa säädettyä pilaamiskieltoa, ilmansuojelu-
29280: tettua valkaistua sellutonnia kohti. Orgaaniset    ilmoituksen johdosta annetussa päätöksessä
29281: klooriyhdisteet määritetään ns. AOX-menetel-       määrättyä päästörajoitusta tai jätehuoltosuun-
29282: mällä. Yksittäisiä tehtaita koskevat päätökset     nitelman hyväksymispäätöksessä annettua
29283: tehdään vastedeskin tapaus tapaukselta. Or-        määräystä. Rikoslain kokonaisuudistuksen yksi
29284: gaanisten klooriyhdisteiden päästöjen vähentä-     tavoite on ympäristörikoksia koskevien sään-
29285: mistoimet on valittava ja pantava toimeen niin,    nöstöjen yhtenäistäminen ja ympäristörikoksia
29286: että sellun valkaisusta mahdollisesti aiheutuva    koskevan luvun ottaminen rikoslakiin. Asiaa
29287:                                    1989 vp. -    KK n:o 400                                    3
29288: 
29289: koskeva komiteanmietintö on parhaillaan lau-     misen estämiseksi. Paljon tietoja ja lisätutki-
29290: sunnolla.                                        muksia tarvitaan kuitenkin vielä ongelman
29291:   Hallitus on siis ryhtynyt erilaisiin toimiin   ratkaisemiseksi.
29292: mainittujen "supermyrkkyjen" luontoon pääse-
29293:     Helsingissä 3 päivänä elokuuta 1989
29294: 
29295:                                                               Ympäristöministeri Kaj Bärlund
29296: 4                                  1989 vp. -     KK n:o 400
29297: 
29298: 
29299: 
29300: 
29301:                             Till Riksdagens Herr Talman
29302: 
29303:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       jas och verkställas så att den eventuella dioxin-
29304: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       belastningen från blekningen av kemisk massa
29305: nr 2054 av den 30 juni 1989 till vederbörande     i praktiken kan elimineras.
29306: medlem av statsrådet översänt avskrift av             Miljöministeriets beslut binder inte juridiskt
29307: följande av riksdagsman Pulliainen underteck-     vattendomstolarna, som beviljar företagen lov
29308: nade spörsmål nr 400:                             att avleda avloppsvatten, men domstolarna
29309:                                                   torde beakta beslutet i sitt beslutsfattande.
29310:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för     Vatten- och miljömyndigheterna följer hädan-
29311:        att förbjuda utsläpp av supergifterna      efter ministeriets beslut i sina utlåtanden till
29312:        dioxin och furan i naturen och för att     vattendomstolarna.
29313:        samtidigt göra olagliga utsläpp till           Enligt forskningsresultat kan uppkomst av
29314:        straffbar handling?                        dioxin och furan förhindras vid blekning av
29315:                                                   kemisk massa genom vidtagandet av vissa för
29316:                                                   framställningsprocessen interna åtgärder. Des-
29317:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
29318:                                                   sa kan antas vara i bruk på samtliga massafa-
29319: samt anföra följande:
29320:                                                   briker senast år 1995.
29321:    De s.k. supergifterna dioxin och furan är          Andra betydande utsläppskällor för dioxin
29322: övergripande benämningar på en stor grupp         är trafiken, smältverk för metallskrot och
29323: organiska föreningar vilkas giftighet och verk-   avfallsförbränning. Utsläppen från dessa ham-
29324: ningar varierar stort. Utsläpp av dessa gifter    nar till största delen i luften. Ett gränsvärde
29325: samt deras förekomst i och verkningar på          har uppställts för utsläppet av dioxin från
29326: naturen undersöks nuförtiden i stor utsträck-     anläggningar för problemavfall. Uppkomsten
29327: ning både i Finland och i andra länder.           av dioxin kan undvikas vid förbränningen av
29328:    Små mängder dioxiner och furaner hamnar        avfall genom en god förbränningsteknik. Bety-
29329: ständigt ur olika källor i vattnet, luften och    delsen av andra utsläppskällor och möjligheter-
29330: jordmånen. En av de källor som står för           na att minska utsläppen skall ännu undersökas.
29331: utsläppen är blekningen av kemisk massa.              Dioxiner och furaner förekommer som för-
29332: Enligt statsrådets principbeslut 6.10.1988 om      oreningar i vissa kemiska produkter. Små
29333: målprogrammet för vattenvården fram till år       mängder dioxin och furan uppkommer i prin-
29334: 1995 skall den belastning som de organiska        cip vid all förbränning. Det är omöjligt att i lag
29335: klorföreningarna från denna blekning åstad-        ta in entydiga förbud gällande dessa ämnen. 1
29336: kommer minskas och miljöministeriet uppställa      beslut fattade med stöd av miljövårdens spe-
29337: målvärden för dessa utsläpp.                      ciallagar, dvs. vattenlagen, luftvårdslagen och
29338:    Miljöministeriet beslöt 22.6.1989 att massa-    lagen om avfallshantering, uppställs gränsvär-
29339: och pappersindustrin fram till år 1995 skall      den för utsläpp från fall till fall. Ett totalförbud
29340: minska de organiska klorföreningarnas specifi-    på ytterst små halter är i praktiken ofta
29341: ka belastning från framställningen av kemisk       omöjligt, även om det eftersträvas.
29342: massa, och att målet skall vara ett årligt            Miljövårdens speciallagar innehåller också
29343: medeltal på den specifika belastningen. Detta      stadganden om straff. Straffbara handlingar är
29344: medeltal skall vara högst 1,4 kg klor per          t.ex. handlingar som strider mot förorenings-
29345: framställt ton blekt kemisk massa. De organis-     förbudet i vattenlagen, mot utsläppsbegräns-
29346: ka klorföreningarna bestäms med den s.k.           ningen i beslut enligt luftvårdsanmälan eller
29347: AOX-metoden. Beslut angående enskilda fabri-      mot föreskriften i beslutet att godkänna avfalls-
29348: ker kommer även i fortsättningen att fattas        hanteringsplanen. Ett av målen med totalrefor-
29349: från fall till fall. Åtgärderna för att minska     men av strafflagen är att förenhetliga reglerna
29350: utsläppen av organiska klorföreningar bör väl-     om miljöbrott och att ta in ett kapitel om
29351:                                    1989 vp. -     KK n:o 400                                   5
29352: 
29353: miljöbrott i strafflagen. Ifrågavarande kommit-   terna" kommer ut i naturen. Det behövs dock
29354: tebetänkande är som bäst på remiss.               mycket information och ytterligare undersök-
29355:   Regeringen har sålunda vidtagit olika åtgär-    ningar för lösande av problemet.
29356: der för att förhindra att de nämnda "supergif-
29357:     Helsingfors den 3 augusti 1989
29358: 
29359:                                                                    Miljöminister Kaj Bärlund
29360:                                              1989 vp.
29361: 
29362: Kirjallinen kysymys n:o 401
29363: 
29364: 
29365: 
29366: 
29367:                                  Pulliainen: Ympäristörikoksia koskevien säännösten sisällyttämi-
29368:                                      sestä rikoslakiin
29369: 
29370: 
29371:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29372: 
29373:    Maamme luonnosta ja kansalaisten elinym-        miota eduskunnan kyselytunnilla keväällä
29374: päristön tilasta huolestuneet kansalaiset ovat     1989.
29375: toivoneet voimakkain äänenpainoin hallituksel-        Sen sijaan, että luonnoksesta rikoslain muut-
29376: ta esitystä sellaiseksi rikoslain muuttamiseksi,   tamiseksi pyydettäisiin nyt laajalti lausuntoja,
29377: että ympäristörikkeiden ja -rikosten tuomioita     olisi paikallaan asian luonteen huomioon ot-
29378: kovennettaisiin ja otettaisiin käyttöön ympäris-   taen antaa esitys laiksi eduskunnalle mahdolli-
29379: törikosasioissa yhteisörangaistukset. Yleisesti    simman pian. Eduskunnan valiokuntakäsitte-
29380: tiedossa on, että rikoslain täydentämistä uudel-   lyn aikana kuultaisiin laajalti asiantuntijoita.
29381: la luvulla on valmisteltu oikeusministeriössä ja   Näin keskustelu keskittyisi eduskuntaan, joka
29382: että jopa luonnos lakitekstiksi on olemassa.       voisi pitää lakiehdotuksen käsittelyssä samalla
29383: Kysymys on lähinnä aikataulusta ja menettely-      hyvää vauhtia. Suomen luonnon tilan ja tule-
29384: tavoista, joita noudattaen nyt edetään.            vaisuuden pitäisi sanella tässä tapauksessa
29385:    Nykyinen hallitus ja eräät aiemmat hallituk-    vauhti. Viesti on siltä taholta tullut - vauhdin
29386: set ovat tehneet periaatepäätöksiä, joiden vil-    pitää olla ripeä.
29387: pittömänä tarkoituksena on luontomme ja elin-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29388: ympäristömme suojelu. Periaatepäätös ei kui-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
29389: tenkaan takaa vielä suojelua. Esimerkiksi suo-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29390: jeltavaksi tarkoitetun alueen tärvelemisestä ei    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29391: anneta nykytilanteessa mitään rangaistusta.
29392: Tietoisuus tästä on jopa stimuloinut maan-                     Aikooko Hallitus antaa eduskunnalle
29393: omistajia tärvelemään alueen niin, että se me-              mahdollisimman pian esityksensä rikos-
29394: nettäisi luonnonsuojelullista arvoaan. Tähän                lain täydentämiseksi uudella, ympäris-
29395: on mm. ympäristöministeri kiinnittänyt huo-                 törikoksia koskevalla luvulla?
29396: 
29397:     Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1989
29398: 
29399:                                          Erkki Pulliainen
29400: 
29401: 
29402: 
29403: 
29404: 2900100
29405: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 401
29406: 
29407: 
29408: 
29409: 
29410:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29411:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      valtio- ja maanpetosrikoksia, henkeen ja ter-
29412: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      veyteen kohdistuvia rikoksia, tieto- ja viestin-
29413: olette 30 päivänä kesäkuuta 1989 päivätyn          tärikoksia sekä työ- ja ympäristörikoksia kos-
29414: kirjeenne n:o 2055 ohella toimittanut valtioneu-   kevat säännösluonnokset. Ehdotus on tällä
29415: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       hetkellä lausuntokierroksella.
29416: kansanedustaja Erkki Pulliaisen näin kuuluvas-        Eri asiantuntijatahoilta saatujen lausuntojen
29417: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 401:             käyttäminen apuna jatkovalmistelussa on eri-
29418:           Aikooko Hallitus antaa eduskunnalle      tyisen tärkeää viimeisteltäessä ympäristörikok-
29419:        mahdollisimman pian esityksensä rikos-      sia koskevia säännösluonnoksia. Näiden sovel-
29420:        lain täydentämiseksi uudella, ympäris-      tamisala tulisi nimittäin olemaan laaja, ja sään-
29421:        törikoksia koskevalla luvulla?              nökset koskisivat varsin erilaisia toimia ener-
29422:                                                    gian suurtuotannosta yksittäisten kasvien suo-
29423:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         jelemiseen. Rikoslakiin otettaviksi ehdotettujen
29424: taen seuraavaa:                                    säännösten taustalla on 15 erityislakia, joissa
29425:    Rikoslain kokonaisuudistusta valmisteleva       on asetettu hyvin eriluonteisia velvollisuuksia
29426: rikoslakiprojekti on työssään saanut valmiiksi     ympäristön suojaamiseksi. Ennen asiantuntija-
29427: kaksi laajaa mietintöä. Ensimmäinen mietintö,      lausuntojen saamista on vaikea saada varmuut-
29428: joka sisältää muun muassa omaisuusrikoksia ja      ta siitä, että ehdotetut säännökset niveltyisivät
29429: julkista taloutta vastaan kohdistuvia rikoksia     jo voimassa olevaan lainsäädäntöön siten, että
29430: koskevat säännökset, oli laajalla lausuntokier-    kokonaisuus toimisi halutulla tavalla.
29431: roksella, minkä jälkeen ehdotuksista laadittiin       Lausunnot rikoslakiprojektin toisesta osa-
29432: hallituksen esitys. Esitys on parhaillaan edus-    mietinnöstä on pyydetty toimittamaan oikeus-
29433: kunnan käsiteltävänä (HE n:o 66/1988 vp.).         ministeriölle kuluvan vuoden marraskuun lop-
29434:    Toinen mietintö (Oikeusministeriön lainval-     puun mennessä. Vasta lausuntokierroksen jäl-
29435: misteluosaston julkaisu 1/ 1989) valmistui kesän   keen voidaan päättää, milloin ja missä muo-
29436: alkaessa ja rikoslakiprojekti luovutti lähes tu-   dossa ympäristörikoksia koskevat rikoslain
29437: hatsivuisen ehdotuksensa oikeusministeriölle       muutosehdotukset sisältävä hallituksen esitys
29438: 9.6.1989. Ehdotukseen sisältyvät muun muassa       on annettavissa eduskunnalle.
29439: 
29440:     Helsingissä 27 päivänä heinäkuuta 1989
29441: 
29442:                                                                 Oikeusministeri Matti Louekoski
29443:                                    1989 vp. -     KK n:o 401                                         3
29444: 
29445: 
29446: 
29447: 
29448:                              Tili Riksdagens Herr Talman
29449:   I det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen       9.6.1989. 1 förslaget ingår bl.a. utkast tili
29450: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       stadganden om stats- och landsförräderibrot-
29451: nr 2055 av den 30 juni 1989 tili vederbörande     ten, brotten mot Iiv och hälsa, informations-
29452: medlem av statsrådet översänt avskrift av         och kommunikationsbrott samt arbets- och
29453: följande av riksdagsman Erkki Pulliainen un-      miljöbrott. Förslaget är för närvarande på
29454: dertecknade spörsmål nr 401:                      remiss.
29455:           Har Regeringen för avsikt att så           Då man utarbetar det slutliga förslaget tili
29456:        snart som möjligt avlåta en proposition    stadganden om miljöbrott är det särskilt viktigt
29457:        med förslag om komplettering av straff-    att kunna utnyttja utlåtanden från olika sak-
29458:        lagen med ett nytt kapitel om miljö-       kunniga. Miljöbrottens tillämpningsområde
29459:        brott?                                     skulle nämligen vara omfattande och stadgan-
29460:                                                   dena skulle gälla rätt så olika verksamheter allt
29461:                                                   ifrån produktion av energi i stor skala tili
29462:   Såsom svar på frågan framför jag högakt-
29463:                                                   skydd av enskilda växter. De stadganden som
29464: ningsfullt följande:
29465:                                                   föreslås att intas i strafflagen ansluter sig tili 15
29466:   Strafflagsprojektet som bereder en totalre-     speciallagar och dessa innehåller mycket olika
29467: form av strafflagen har fått fårdigt två omfat-   skyldigheter med tanke på miljöskyddet. Först
29468: tande betänkanden. Det första betänkandet,        på grundval av sakkunnigutlåtandena är det
29469: som bl.a. innehåller stadgandena om egen-         möjligt att försäkra sig om att de föreslagna
29470: domsbrott och brott mot den offentliga eko-       stadgandena ansluter sig tili den gällande lag-
29471: nomin, har varit på en omfattande remissom-       stiftningen så att helheten funktionerar så som
29472: gång. Efter detta utarbetades regeringens pro-    avsikten är.
29473: position. Riksdagen behandlar för närvarande         Justitieministeriet har inbegärt sakkunnigut-
29474: propositionen (RP nr 66/1988 rd.).                låtandena före slutet av november i år. Först
29475:   Det andra betänkandet (Justitieministeriets     efter remissomgången är det möjligt att fatta
29476: lagberedningsa vdelnings publikation l / 1989)    beslut om när och i vilket form regeringens
29477: blev färdigt i början av sommaren och straff-     proposition med förslag tili strafflagens stad-
29478: lagsprojektet överlämnade sitt betänkande på      ganden om miljöbrott kan avlåtas tili riksda-
29479: nästan tusen sidor tili justitieministeriet       gen.
29480:     Helsingfors den 27 juli 1989
29481: 
29482:                                                                Justitieminister Matti Louekoski
29483:                                                1989 vp.
29484: 
29485: Kirjallinen kysymys n:o 402
29486: 
29487: 
29488: 
29489: 
29490:                                   Pulliainen: Kirjailijakeskuksen Pohjois-Suomen aluetoimiston
29491:                                       toimintaedellytysten parantamisesta
29492: 
29493: 
29494:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29495:    Tuore vuosikertomus osoittaa, että Kirjaili-      toiminta palveli myös harrastajakirjoittajia.
29496: jakeskuksen Oulun aluetoimisto on todelliseen        Suuri yleisö puolestaan saattoi kuunnella runo-
29497: kulttuuritarpeeseen. Aluetoimiston välittämiä        puhelinta.
29498: kirjallisia esiintymisiä oli vuonna 1988 ennätys-       Tarve muuttuu todellisuudeksi vain, jos sille
29499: määrä, 182, ja missä esiintyjiä oli yhteensä 91.     löytyy toteuttajansa. Tässä tapauksessa toteut-
29500: Esiintyjistä 47 oli pohjoissuomalaisia. Kolmea       tajat ovat tiedossa, mutta osaa taloudellisesta
29501: lukuun ottamatta kaikki tilaisuudet olivat           tuesta ei ole saatu varmistetuksi. Pohjois-
29502: maan kahden pohjoisimman läänin, Oulun ja            Suomen kulttuurielämälle aluetoimiston panos
29503: Lapin läänin, alueella. Eniten tilaisuuksia jär-     on siinä määrin merkittävä, että aluetoimistolle
29504: jestettiin kouluissa, kirjastoissa sekä kansalais-   on saatava osa-aikaisen sijasta kokopäiväinen
29505: ja työväenopistoissa.                                hoitaja ja muutoinkin taattava sen toiminta.
29506:    Edellä sanotun rinnalla näkyvin teema toi-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29507: minnassa oli Suomalainen Kirja -juhlavuosi.          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
29508: Juhlavuoden viettoon liittyi myös Pohjois-Suo-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29509: men kirjailijapäivien järjestäminen Kittilässä.      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29510: Kirjailijapäivien pääseminaariin osallistui 120
29511: henkilöä.                                                       Aikooko Hallitus päätöksillään pitää
29512:    Aluetoimisto oli mukana Oulua soutamassa                   huolen siitä, että Kirjailijakeskuksen
29513: -tapahtuman järjestelyissä ja se oli mukana                   Pohjois-Suomen aluetoimistoon voi-
29514: myös muiden kulttuuritilaisuuksien järjestelyis-              daan palkata kokopäiväinen hoitaja ja
29515: sä. Aluetoimisto järjesti myös kirjoittajakoulu-              muutoinkin taata tämän tärkeän alue-
29516: tusta harrastajakirjoittajille. Arvostelupalvelu-             toimiston häiriötön toiminta?
29517: 
29518:      Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1989
29519: 
29520:                                            Erkki Pulliainen
29521: 
29522: 
29523: 
29524: 
29525: 2900IOD
29526: 2                                       1989 vp. -      KK n:o 402
29527: 
29528: 
29529: 
29530: 
29531:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29532:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          ka folkskolans vänner rf. ja Äidinkielen opet-
29533: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           tajain liitto ry.
29534: olette 30 päivänä kesäkuuta 1989 päivätyn                  Opetusministeriö on myöntänyt Kirjailijakes-
29535: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            kus ry:lle sen toiminnan alkuvuosista lähtien
29536: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-           valtionavustusta vuotuisiin toimintamenoihin.
29537: edustaja Erkki Pulliaisen näin kuuluvasta kir-          Opetusministeriö on viiden viimeksi kuluneen
29538: jallisesta kysymyksestä n:o 402:                        vuoden aikana eli vuosina 1984--1988 myön-
29539:            Aikooko Hallitus päätöksillään pitää         tänyt yhdistyksen toimintaa varten valtion-
29540:                                                         avustusta seuraavasti: 350 000 mk vuonna
29541:         huolen siitä, että Kirjailijakeskuksen
29542:         Pohjois-Suomen aluetoimistoon voi-              1984, 370 000 mk vuonna 1985, 355 000 vuon-
29543:                                                         na 1986, 510 000 mk vuonna 1987 ja 450 000
29544:         daan palkata kokopäiväinen hoitaja ja
29545:                                                         mk vuonna 1988. Osan vuosien 1987 ja 1988
29546:         muutoinkin taata tämän tärkeän alue-
29547:         toimiston häiriötön toiminta?                   avustuksista opetusministeriö on myöntänyt
29548:                                                         erillisinä lisätoiminta-avustuksina. Vuonna
29549:                                                         1989 opetusministeriö on tähän mennessä
29550:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              myöntänyt yhdistykselle toiminta-avustuksena
29551: taen seuraavaa:                                         yhteensä 530 000 mk.
29552:    Kirjailijakeskus ry. on perustettu vuonna               Valtionavustukset on myönnetty valtion
29553:  1972 edistämään eri tavoin lukemisharrastusta          tulo- ja menoarvion momentin 29.90.52 (Veik-
29554: maassamme. Yhdistys toteuttaa tehtäväänsä               kauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen
29555: välittämällä kirjailijoita ja kirjallisuuden asian-     tukemiseen) käyttösuunnitelmassa lukemishar-
29556: tuntijoita esiintymään luennoitsijoina, keskus-         rastuksen edistämiseen osoitetusta määrärahas-
29557: telijoina ja tekstinsä lukijoina kirjallisissa tilai-   ta sekä lisäavustukset samalta momentilta ope-
29558: suuksissa esimerkiksi kouluissa, kirjastoissa           tusministeriön käyttövaroista taiteen edistämi-
29559: sekä kansalais- ja työväenopistoissa. Yhdistys          seen. Vuoden 1989 avustus on osittain myön-
29560: järjestää myös vuosittain erilaisia lukemishar-         netty tulo- ja menoarvion momentilla 29.90.53
29561: rastuksen edistämiseen tähtääviä kampanja-              (Eräät lisäavustukset taiteen tukemiseen) Kir-
29562: muotoisia tilaisuuksia, kuten vuotuisen lukuvii-        jailijakeskus ry:lle osoitetusta erillisestä 100 000
29563: kon. Yhdistys harjoittaa kotimaisen runouden            markan suuruisesta määrärahasta.
29564: tunnetuksi tekemiseksi myös runopuhelintoi-                Koska Kirjailijakeskus ry:n Pohjois-Suomen
29565: mintaa sekä huolehtii tehtäväänsä liittyvästä           aluetoimisto on osa yhdistyksen toimintaa,
29566: julkaisu- ja muusta informaatiotoiminnasta.             ovat opetusministeriön yhdistykselle myöntä-
29567: Valtakunnallisena toimiva yhdistys ylläpitää            mät avustukset käytettävissä yhdistyksen har-
29568: Pohjois-Suomea varten omaa aluetoimistoa,               kinnan mukaan ja sen päättämää painopiste-
29569: joka osana yhdistyksen toimintaa vastaa sen             määrittelyä noudattaen myös aluetoimiston
29570: tehtävien toteuttamisesta Pohjois-Suomessa              menoihin. Opetusministeriön tarkoituksena on
29571: alueen erityisolosuhteet huomioon ottaen. Kir-          myöhemminkin ottaa Pohjois-Suomen aluetoi-
29572: jailijakeskus ry:n jäsenjärjestöjä ovat Suomen          miston avustustarpeet huomioon osana Kirjai-
29573: Kirjailijaliitto ry., Finlands Svenska Författa-        lijakeskus ry:n vuotuista kokonaisavustustar-
29574: reförening rf., Kansanvalistusseura, Suomen             vetta ja myöntää yhdistyksen tarvitsemat var-
29575: Arvostelijain Liitto ry., Suomen Näytelmäkir-           sinaiset ja mahdolliset lisätoiminta-avustukset
29576: jailijaliitto ry., Suomen kirjastoseura ry., Svens-     käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa.
29577:      Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1989
29578: 
29579:                                                                       Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
29580:                                       1989 vp. -     KK n:o 402                                    3
29581: 
29582: 
29583: 
29584: 
29585:                               Tili Riksdagens Herr Talman
29586:   1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen          r.f., Svenska folkskolans vänner r.f. och Äidin-
29587: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          kielen opettajain liitto ry.
29588: av den 30 juni 1989 tili vederbörande medlem            Undervisningsministeriet har beviljat Förfat-
29589: av statsrådet översänt en avskrift av följande       tarcentrum r.f. statsunderstöd för dess årliga
29590: av riksdagsman Erkki Pulliainen underteckna-         verksamhetsutgifter allt sedan föreningen inled-
29591: de spörsmål nr 402:                                  de sin verksamhet. Ministeriet har under de
29592:                                                      fem senaste åren, dvs. 1984-1988 beviljat
29593:           Ämnar Regeringen genom sina beslut         statsunderstöd för föreningens verksamhet som
29594:        se tili att det tili Författarcentrums        följer: 350 000 mark 1984, 370 000 mark 1985,
29595:        regionbyrå i norra Finland kan anstäl-        355 000 mark 1986, 510 000 mark 1987 och
29596:                                                      450 000 mark 1988. En del av understöden för
29597:        las en föreståndare på heltid och för         1987 och 1988 har undervisningsministeriet
29598:        övrigt garantera att verksamheten vid         beviljat som särskilda understöd för tiliäggs-
29599:        denna viktiga regionbyrå är fri från          verksamhet. År 1989 har ministeriet hittilis
29600:        störningar?                                   beviljat föreningen sammanlagt 530 000 mark
29601:                                                      som verksamhetsunderstöd.
29602:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt            Statsunderstöden har beviljats under mo-
29603: följande:                                            ment 29.90.52 i statsbudgeten (Tippnings- och
29604:                                                      penninglotterivinstmedel för främjande av
29605:    Författarcentrum r.f. inrättades år 1972 med      konsten) av det anslag som i dispositionsplanen
29606: syfte att på olika sätt främja läsintresset i vårt   anvisats för främjande av läsintresset samt
29607: land. Föreningen fyller sin uppgift genom att        tiliäggsunderstöden under samma moment av
29608: förmedla författare och litteraturexperter som       de medel som står tili undervisningsministeriets
29609: föreläsare, debattörer och recitatörer av sin        förfogande för främjande av konsten. Under-
29610: egen text vid litterära evenemang t.ex. i skolor,    stödet för 1989 har delvis beviljats under
29611: bibliotek samt medborgar- och arbetarinstitut.       moment 29.90.53 i statsbudgeten (Vissa extra
29612: Föreningen arrangerar årligen olika evenemang        understöd för stödjande av konsten) av ett
29613: i form av kampanjer som syftar tili att främja       anslag på 100 000 mark som särskilt anvisats
29614: läsintresset såsom en årligen återkommande           Författarcentrum r.f.
29615: läsvecka. Föreningen utövar även dikttelefon-           Eftersom Författarcentrum r.f:s regionbyrå i
29616: verksamhet för att göra inhemsk lyrik känd           norra Finland är en del av föreningens verk-
29617: samt sköter om den publicering och informa-          samhet kan de understöd som undervisnings-
29618: tion som hör tili föreningens uppgifter. Som en      ministeriet beviljat disponeras av föreningen
29619: riksomfattande organisation upprätthåller för-       efter eget gottfinnande och enligt de priorite-
29620: eningen en regionbyrå i norra Finland. Som en        ringar som föreningen beslutat om även för
29621: del av föreningens verksamhet svarar byrån för       regionbyråns utgifter. Undervisningsministeriet
29622: uppgifterna i norra Finland, utgående från de        har för avsikt att även framdeles beakta beho-
29623: speciella förhållandena i regionen. Medlemsor-       vet av understöd vid regionbyrån i norra
29624: ganisationerna i Författarcentrum r.f. är Suo-       Finland som en del av Författarcentrum r.f.:s
29625: men Kirjailijaliitto ry., Finlands Svenska För-      totala årliga behov av understöd och bevilja de
29626: fattareförening r.f., Kansanvalistusseura, Fin-      egentliga och tilläggsunderstöden som för-
29627: lands Kritikerförbund r.f., Finlands Dramati-        eningen behöver inom ramen för de anslag som
29628: kerförbund r.f., Finlands biblioteksförening         står tili förfogande.
29629:      Helsingfors den 14 augusti 1989
29630: 
29631:                                                                    Minister Anna-Liisa Kasurinen
29632:                                                 1989 vp.
29633: 
29634: Kirjallinen kysymys n:o 403
29635: 
29636: 
29637: 
29638: 
29639:                                    Pulliainen: Metsäbiologisen tutkimuksen tehostamisesta Metsän-
29640:                                        tutkimuslaitoksessa
29641: 
29642: 
29643:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29644:    Viime aikoina monia koti- ja ulkomaisia            kuin ehkä koskaan aiemmin. Ulkopuolinen saa
29645: asiantuntijoita ovat hämmästyttäneet Metsän-          sen vaikutelman, että nyt kun tilanne on
29646: tutkimuslaitoksen henkilökuntaan kuuluvien            tällainen, Metsäntutkimuslaitoksen johto aikoo
29647: julkisuudessa esittämät kannanotot ja lausun-         jopa vaientaa sen metsäbiologisen asiantunte-
29648: not, jotka liittyvät metsäbiologian ja osin met-      muksen, mikä laitoksen sisällä jo on.
29649: sätuhotieteen aloihin. Kannanotoille on yritetty         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29650: löytää tukea alan tuoreimmasta kirjallisuudes-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
29651: ta, mutta sitä ei ole löytynyt. Jos olisi löytynyt,   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29652: olisi pitänyt tarkistaa mm. yliopistoissa annet-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29653: tavan opetuksen sisältöä. Juuri yliopistojen
29654: piirissä toimivat tutkijat ovat kiinnittäneet huo-               Aikooko Hallitus ryhtyä erityisiin
29655: miota siihen, että kasvava puu on nähtävä                     toimenpiteisiin metsäbiologisen tutki-
29656: osana sitä toimivaa eloyhteisöjärjestelmää, jos-              muksen tehostamiseksi Metsäntutki-
29657: ta puu on osa.                                                muslaitoksessa tukemalla siellä jo ole-
29658:    Nyt kun ilmavirtojen mukana kulkeutuvat                    vaa metsäbiologista tietämystä (esim.
29659: saasteet uhkaavat Suomen metsiä, tarvitaan                    prof. Erkki Lähde) ja rekrytoimalla
29660: metsäbiologista tietoa ja tutkimusta enemmän                  lisävoimia yliopistoista?
29661:      Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1989
29662: 
29663:                                            Erkki Pulliainen
29664: 
29665: 
29666: 
29667: 
29668: 2900100
29669: 2                                    1989 vp. -      KK n:o 403
29670: 
29671: 
29672: 
29673: 
29674:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29675:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ton metsätieteellisessä tiedekunnassa metsäbio-
29676: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         logista opetusta annetaan muiden oppiaineiden
29677: olette 30 päivänä kesäkuuta 1989 päivätyn             yhteydessä.
29678: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             Metsäntutkimuslaitoksessa metsäbiologista
29679: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         tutkimusta tehdään usealla tutkimusosastolla.
29680: edustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta     Alan tutkimuksen tehostamisen ja koordinoin-
29681: kysymyksestä n:o 403:                                 oin tarve on tiedostettu mm. metsäntutkimus-
29682:           Aikooko Hallitus ryhtyä erityisiin          toimikunnan mietinnössä (Komiteanmietintö
29683:                                                       1985:20), jossa ehdotettiin perustettavaksi Met-
29684:        toimenpiteisiin metsäbiologisen tutki-
29685:                                                       säntutkimuslaitokseen metsäekologian profes-
29686:        muksen tehostamiseksi Metsäntutki-             sorin virka. Maa- ja metsätalousministeriön
29687:        muslaitoksessa tukemalla siellä jo ole-
29688:                                                       hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelmas-
29689:        vaa metsäbiologista tietämystä (esim.
29690:                                                       sa vuosille 1990---1994 metsäntutkimuksen pai-
29691:        prof. Erkki Lähde) ja rekrytoimalla
29692:                                                       noalueita ovat mm. metsien terveydentilaan ja
29693:        lisävoimia yliopistoista?
29694:                                                       metsien monikäyttöön liittyvät tutkimukset.
29695:                                                       Myös metsäekosysteemin toiminnan perustei-
29696:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            den tutkimusta lisätään suunnittelukaudella.
29697: taen seuraavaa:                                       Toiminta- ja taloussuunnitelmassa on esitetty
29698:    Metsäbiologia selvittää metsänhoidon ja            Metsäntutkimuslaitokseen metsäekologian tut-
29699: metsien monikäytön biologisia perusteita pai-         kimusprofessorin viran perustamista vuonna
29700: nottaen kasvifysiologisia ja -ekologisia näkö-        1990.
29701: kohtia. Se liittyy ilman selvää rajaa metsänhoi-         Biologista perustutkimusta, jota voidaan
29702: totieteeseen, suometsätieteeseen ja metsänar-         käyttää hyväksi metsäntutkimuksessa, tehdään
29703: vioimistieteeseen. Metsäbiologia on kehittynyt        maamme lukuisissa yliopistoissa. Metsäntutki-
29704: varsinkin kvantitatiivisen ekologian alalla, ja       muslaitoksen tutkijat tekevät yhteistyötä mm.
29705: muotoutunut yhä selvemmin omaksi, metsän-             Helsingin, Joensuun, Kuopion ja Oulun yli-
29706: hoidon biologisia perusteita selvittäväksi koko-      opistojen tutkijoiden kanssa. Yliopistoista on
29707: naisuudeksi. Metsäbiologiaa oppiaineena voi           myös rekrytoitunut runsaasti tutkijoita Met-
29708: opiskella Helsingin yliopiston maatalous-met-         säntutkimuslaitokseen: noin 30 prosentilla lai-
29709: sätieteellisessä tiedekunnassa. Joensuun yliopis-     toksen tutkijoista on biologinen peruskoulutus.
29710:     Helsingissä 18 päivänä heinäkuuta 1989
29711: 
29712:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
29713:                                       1989 vp. -       KK n:o 403                                      3
29714: 
29715: 
29716: 
29717: 
29718:                               Tili Riksdagens Herr Talman
29719:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           skapliga fakulteten vid universitetet i Joensuu
29720: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse            ges undervisning i skogsbiologi i samband med
29721: av den 30 juni 1989 tili vederbörande medlem           de övriga läroämnena. Vid skogsforskningsin-
29722: av statsrådet översänt avskrift av följande av         stitutet bedrivs skogsbiologisk forskning på
29723: riksdagsman Pulliainen undertecknade spörs-            flera forskningsavdelningar. Behovet av effek-
29724: mål nr 403:                                            tivering och koordinering av forskningen inom
29725:                                                        detta område har tagits i betraktande bl.a. i
29726:          Ämnar Regeringen vidta särskilda              skogsforskningskommissionens          betänkande
29727:        åtgärder för att effektivera den skogs-
29728:                                                        (Kommittebetänkande 1985:20), vari det före-
29729:        biologiska forskningen vid skogsforsk-
29730:                                                        slogs att det vid skogsforskningsinstitutet skulle
29731:        ningsinstitutet genom stödande av där           inrättas en professorstjänst i skogsekologi.
29732:        redan befintlig know-how (t.ex. prof.
29733:        Erkki Lähde) och genom rekrytering av              I verksamhets- och ekonomipianeo för jord-
29734:        förstärkningar från universiteten?              och skogsbruksministeriets förvaltningsområde
29735:                                                        för åren 1990--1994 betonas bl.a. forskning
29736:                                                        som ansluter sig tili skogarnas hälsotillstånd
29737:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           och den mångsidiga användningen av skogen.
29738: samt anföra följande:                                  Under planens tillämpningstid utökas även
29739:    Skogsbiologin utreder de biologiska grunder-        studiet av grunderna för funktioneo av skogens
29740: na för skogsvården och den mångsidiga an-              ekosystem. I verksamhets- och ekonomipianeo
29741: vändningen av skogen med betoning på växt-             har föreslagits att en forskningsprofessur vid
29742: fysiologiska och växtekologiska synpunkter.            skogsforskningsinstitutet inrättas år 1990.
29743: Den ansluter sig utan någon skarp gräns tili              Biologisk grundforskning, som kan utnyttjas
29744: skogsvård, forstlig torvmarkslära och skogstax-        vid skogsforskningen, bedrivs vid många uni-
29745: ationslära. Skogsbiologin har utvecklats fram-         versitet i vårt land. Forskarna vid skogsforsk-
29746: for allt inom den kvantitativa ekologins områ-         ningsinstitutet samarbetar med bl.a. forskarna
29747: de och allt tydligare formats tili en egen helhet,     vid Helsingfors, Joensuu, Kuopio och Uleå-
29748: som utreder de biologiska grunderna för skogs-         borgs universitet. Från universiteten har även
29749: vården. Skogsbiologi som läroämne kan stude-           rekryterats rikligt med forskare tili skogsforsk-
29750: ras inom agrikultur-forstvetenskapliga fakulte-        ningsinstitutet: ungefår 30 % av institutets fors-
29751: ten vid Helsingfors universitet. I forstveten-         kare har en biologisk grundutbildning.
29752:     Helsingfors den 18 juli 1989
29753: 
29754:                                                      Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
29755:                                              1989 vp.
29756: 
29757: Kirjallinen kysymys n:o 404
29758: 
29759: 
29760: 
29761: 
29762:                                  Pulliainen: Valkuaistuotannon omavaraisuuden turvaamisesta
29763: 
29764: 
29765:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29766: 
29767:    Tuoreet tilastot osoittavat, että maapallon     on mahdollista. Suomessa kysymykseen tulevia
29768: viljatuotannon volyymi ja tehokkuus ovat alen-     valkuaislähteitä ovat mm. rypsirouhe ja herne.
29769: tuneet muutaman viime vuoden aikana. Viljaa        Myös mm. eräissä rikkakasveina pidettyjen
29770: ei ole pystytty tuottamaan riittävästi edes sitä   kasvien siemenissä (pillikkeet ja tatarlajit) on
29771: maapallon väestönosaa varten, joka on maa-         runsaasti valkuaista, kuten Oulun yliopistossa
29772: pallon viljakaupan piirissä. Nyt on jo käytetty    suorittamani tutkimukset osoittavat.
29773: viljantarpeen tyydyttämiseen erilaisia varastoja      Maamme tarvitsisikin pikaisesti valkuaistuo-
29774: ja maapallon viljakaupassa esiintyviä "liikku-     tanto-ohjelman, jossa on eriasteisia tuotantota-
29775: via eriä".                                         sovaihtoehtoja kutakin kokonaistilannetta var-
29776:    Niukkuudesta on ollut seurauksena avainvil-     ten. Tätä varten pitää olla oikeita lajikkeita
29777: jalajien maailmanmarkkinahintojen kohoami-         edustava siemenaines kunnossa ja tiedossa vil-
29778: nen. Esimerkiksi vehnän hinta kohosi vuodesta      jelijät, jotka sopimuspohjaisesti ovat valmiit
29779:  1987 vuoteen 1988 12 kuukaudessa yli 50           osallistumaan tuotantoon.
29780: prosenttia. Myös maitotaloustuotteiden hinnat         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29781: ovat kohonneet. Keväällä kerrottiin, että voin     tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän
29782: hinta olisi kaksinkertaistunut.                    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29783:    Havaittu kehityskulku johtanee ennen pitkää     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29784: siihen, että valkuaisrehuista tulee niukkuutta,
29785: joka näkyy sekä hinnassa että myös siinä, ettei               Aikooko Hallitus laatia valkuaistuo-
29786: haluttua valkuaista saa edes rahalla. Tämän                 tanto-ohjelman eri tilanteiden vaatimia
29787: vuoksi on välttämätöntä luoda omavarainen                   tuotantotasovaihtoehtoja varten käy-
29788: valkuaistuotanto niin pitkälle saakka kuin se               tännön toteutussuunnitelmineen?
29789:     Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1989
29790: 
29791:                                          Erkki Pulliainen
29792: 
29793: 
29794: 
29795: 
29796: 290010D
29797: 2                                   1989 vp. -      KK n:o 404
29798: 
29799: 
29800: 
29801: 
29802:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29803:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vuosina 1988-1990 vi1jeltyjä öljykasvien sie-
29804: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        meniä.
29805: olette 30 päivänä kesäkuuta 1989 päivätyn               Herneen viljelyn tukeminen perustuu valtio-
29806: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         neuvoston 9.3.1989 tekemään päätökseen, jon-
29807: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        ka mukaan siemenviljelysopimuksen tehneelle
29808: edustaja Erkki Pulliaisen näin kuuluvasta kir-       tuottajalle maksetaan tuotantopalkkiota yksi
29809: jallisesta kysymyksestä n:o 404:                     markka raakaerän kiloa kohti. Samalla päivä-
29810:                                                      määrällä tehdyn valtioneuvoston päätöksen
29811:          Aikooko Hallitus laatia valkuaistuo-        mukaan maksetaan myös viherheinäjauhon
29812:        tanto-ohjelman eri tilanteiden vaatimia       raaka-aineeksi tuotetusta viherheinästä tuotan-
29813:        tuotantotasovaihtoehtoja varten käy-          topalkkiota 0,35 markkaa kilolta. Valkuais-
29814:        tännön toteutussuunnitelmineen?               omavaraisuutta parantaa merkittävästi myös
29815:                                                      alkoholi- ja tärkkelystuotannon yhteydessä
29816:                                                      syntyvä ohravalkuaisrehu, jonka määrä on
29817:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         yhteensä noin 55 miljoonaa kiloa.
29818: vasti seuraavaa:                                        Rehu- ja täydennysvalkuaishuoltoon liittyvät
29819:    Maataloutemme tuotantorakenteen paino-            ratkaisut ovat yleensä perustuneet eri työryh-
29820: piste on kotieläintaloudessa. Harjoitettava re-      mien ja toimikuntien valmistelutyöhön. Kysei-
29821: hupolitiikka muodostaa kiinteän osan maata-          sistä valmisteluelimistä mainittakoon muun
29822: louspolitiikan kokonaisuutta. Suomi on rehu-         muassa rehutasetyöryhmä (Työryhmämuistio
29823: huollon suhteen poikkeuksellisen omavarainen         MMM 1987:4), erikoiskasvitoimikunta (Komi-
29824: maa. Satotasoltaan keskimääräisinä vuosina           teanmietintö 1987:33), hernetyöryhmä (Työryh-
29825: tuontirehujen energian osuus on vain 2-3             mämuistio MMM 1987:4), viljan varmuusva-
29826: prosenttia kotieläinten koko energiantarpeesta.      rastointityöryhmä (Työryhmämuistio MMM
29827: Vastaava osuus valkuaisen osalta on noin 10          1988:26) ja rehuhuoltotoimikunta (Komitean-
29828: prosenttia. Tuotavien valkuaisrehujen tuotan-        mietintö 1988:44). Parhaillaan rehuhuoltoon
29829: tovaikutus on kuitenkin edellä mainittua lukua       liittyvää valmistelutyötä tehdään maa- ja met-
29830: olennaisesti suurempi, sillä tuonnilla täydenne-     sätalousministeriön asettamassa rehuohjelma-
29831: tään kotimaisten valkuaisrehujen laatua. Val-        työryhmässä. Puolustustaloudellisen suunnitte-
29832: kuaisen tuontimääriä säädellään hallinnollisin       lukunnan maatalousjaosto puolestaan suunnit-
29833: toimenpitein siten, että tuonti mitoitetaan re-      telee kriisiajan rehuhuoltoa.
29834: hujen tarpeen ja kotimaisten rehuvarojen ero-           Edellä esitettyyn viitaten hallitus ei katso
29835: tuksena.                                             tarkoituksenmukaiseksi erityisen valkuaistuo-
29836:    Useilla valtiovallan toimenpiteillä edesaute-     tanto-ohjelman laatimista. Hallitus pitää kui-
29837: taan korkean valkuaisomavaraisuuden ylläpitä-        tenkin välttämättömänä turvata riittävä val-
29838: mistä. Kotimaista öljykasvituotantoa tuetaan         kuaisrehuomavaraisuus, mihin kysymykseen
29839: kotimaisesta öljykasvituotannosta annetun lain       tullaan ottamaan kantaa muun muassa uuden
29840: (1338/87) perusteella. Laki koskee kotimaassa        öljykasvilain valmistelun yhteydessä.
29841: 
29842:     Helsingissä 1 päivänä elokuuta 1989
29843: 
29844:                                                    Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
29845:                                    1989 vp. -      KK n:o 404                                      3
29846: 
29847: 
29848: 
29849: 
29850:                             Tili Riksdagens Herr Talman
29851:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        på statsrådets beslut av 9.3.1989, enligt viiken
29852: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         en på producent som ingått avtal om odling av
29853: av den 30 juni 1989 tili vederbörande medlem        ärtfrö betalas en mark per kilogram råparti i
29854: av statsrådet översänt avskrift av följande av      produktionspremie. Enligt ett statsrådsbeslut
29855: riksdagsman Erkki Pulliainen undertecknade          av samma datum betalas även för grönmjölshö
29856: spörsmål nr 404:                                    som producerats som råvara för grönmjöl 0,35
29857:          Ämnar Regeringen uppgöra ett pro-          mark per kilogram i produktionspremie. Själv-
29858:        gram för proteinproduktion inklusive         försörjningsgraden i fråga om protein förbätt-
29859:        realiseringsplan för de alternativa pro-     ras betydligt av det kornproteinfoder, ca 55
29860:        duktionsnivåer som olika situationer         miljoner kilogram, som uppkommer vid pro-
29861:        kräver?                                      duktion av alkohoi och stärkelse.
29862:                                                        Lösningarna i samband med försörjningen
29863:                                                     av foder och kompletterande protein har oftast
29864:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
29865:                                                     grundat sig på olika arbetsgruppers och kom-
29866: samt anföra följande:
29867:                                                     missioners beredningsarbete. Av dessa bered-
29868:    Tyngdpunkten för produktionsstrukturen i         ningsorgan kan nämnas bl.a. arbetsgruppen för
29869: vårt lantbruk ligger i husdjurshushållning. Den     foderbalans (rehutasetyöryhmä, promemoria
29870: foderpolitik som bedrivs utgör en fast del av       JSM 1987:4), specialväxtkommissionen (Kom-
29871: den totala lantbrukspolitiken. Finland har i        mittebetänkande 1987:33), ärtarbetsgruppen
29872: fråga om foderförsörjning en exceptionellt hög      (hernetyöryhmä, promemoria JSM 1987:4), ar-
29873: självförsörjningsgrad. Under år som tili sin        betsgruppen för säkerhetsupplagring av spann-
29874: skördenivå är genomsnittliga utgör andelen          mål (viljan varmuusvarastointityöryhmä, pro-
29875: energi som erhålls av importerat foder endast       memoria JSM 1988:26) och fodermedelsförsörj-
29876: 2-3 % av husdjurens totala energibehov. Mot-        ningskommissionen         (Kommi ttebetänkande
29877: svarande andel för protein är ca 10 %. Effekten     1988:44). Som bäst bedrivs beredningsarbete
29878: av det proteinfoder som importeras är dock          med anknytning tili fodermede1sförsörjningen i
29879: betydligt högre än det ovan nämnda talet,           en av jord- och skogsbruksministeriet tillsatt
29880: eftersom man genom importen kompletterar            arbetsgrupp som behandlar utarbetningen av
29881: det inhemska proteinfodrets beskaffenhet. Pro-      ett program angående fodermedel. Försvars-
29882: teinets importmängder regleras med förvalt-         ekonomiska p1aneringskommissionens lant-
29883: ningsmässiga åtgärder så att importen dimen-        brukssektion planerar å sin sida fodermedels-
29884: sioneras enligt skillnaden mellan behovet av        försörjningen under kristid.
29885: foder och de inhemska fodertillgångarna.               På grund av det ovan anförda anser rege-
29886:    Upprätthållandet av den höga självförsörj-       ringen det inte vara ändamålsen1igt att uppgöra
29887: ningsgraden i fråga om protein befrämjas med        ett särskilt program för proteinproduktion.
29888: flera statliga åtgärder. Den inhemska produk-       Regeringen anser trots det att det är nödvän-
29889: tioneo av oljeväxter stöds med lagen om             digt att trygga en tillräcklig självförsörjnings-
29890: produktion av oljeväxter (1338/87). Lagen gäl-      grad i fråga om proteinfoder. Tili denna fråga
29891: ler oljefrön odlade under åren 1988-1990.           kommer man att ta ställning bl.a. i samband
29892:    Stödandet av odlingen av ärter grundar sig       med beredningen av en ny oljeväxtlag.
29893:     Helsingfors den 1 augusti 1989
29894: 
29895:                                                   Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
29896: 1
29897: 
29898: 1
29899: 
29900: 1
29901: 
29902:     1
29903: 
29904:     1
29905: 
29906:     1
29907: 
29908:         1
29909: 
29910:         1
29911: 
29912:         1
29913: 
29914:             1
29915: 
29916:             1
29917: 
29918:             1
29919: 
29920:                 1
29921: 
29922:                 1
29923: 
29924:                 1
29925: 
29926:                     1
29927:                                              1989 vp.
29928: 
29929: Kirjallinen kysymys n:o 405
29930: 
29931: 
29932: 
29933: 
29934:                                  Pulliainen: Ilmavoimien harjoitusten vähentämisestä lintujen
29935:                                      pesimisen aikana
29936: 
29937: 
29938:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29939:    Ilmavoimat näyttävät ottaneen tavakseen            Jos Suomen turvallisuus vaatii em. harjoitus-
29940: järjestää lento-, ammunta- ja sota(?)harjoituk-    ten pitämisen Oulun lentokentällä ja sen ym-
29941: sia Oulunsalon kunnan alueella olevalta Oulun      päristössä, niin siirtämällä harjoitus tapahtu-
29942: lentokentältä käsin kevätkesäisin. Kentälle tuo-   vaksi pari kuukautta myöhemmin aiheutettai-
29943: daan silloin kymmeniä lentokoneita, kuten on       siin lintumaailmassa vähemmän häiriötä. Asia
29944: ollut laita tänäkin vuonna. Näitä ilma-aluksia     on siis ns. järjestelykysymys.
29945: myös käytetään ilmassa. Suihkukoneet lentävät         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29946: yksin ja muodostelmissa hyvinkin matalalla         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
29947: niin Oulun kaupungin kuin läheisen maaseu-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29948: dunkin yläpuolella.                                jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29949:    Tuolla läheisellä maaseudulla sijaitsee mm.                 Aikooko Hallitus toimia niin, että
29950: linnustostaan kuuluisa Liminganlahti. Se sijait-            ilmavoimien sotilaskoneilla Oulunsalon
29951: see lentokentän välittömässä läheisyydessä.                 lentokentältä käsin tapahtuvat harjoi-
29952: Kovaäänisesti nousevat ja laskevat sotilasko-               tukset siirretään tapahtuviksi aikana,
29953: neet aiheuttavat ilmiselvästi hämminkiä pesi-               jolloin lintujen pesiminen ja varhainen
29954: mispuuhissa olevien lintujen joukossa.                      poikaskausi ovat varmasti ohi?
29955:     Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1989
29956: 
29957:                                          Erkki Pulliainen
29958: 
29959: 
29960: 
29961: 
29962: 2900100
29963: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 405
29964: 
29965: 
29966: 
29967: 
29968:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29969:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       aientaminen tai myöhentäminen aiheuttaisi
29970: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        epävakaisempien sääolosuhteiden johdosta
29971: olette 30 päivänä kesäkuuta 1989 päivätyn            kustannusten kasvua sekä meluhaittojen ajal-
29972: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         lista pidentymistä harjoitusten pitkittyessä. Al-
29973: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        kukesästä ei huviveneiden purjehduskausi
29974: edustaja Erkki Pulliaisen näin kuuluvasta kir-       myöskään ole vielä alkanut, joten ammuntojen
29975: jallisesta kysymyksestä n:o 405:                     laaja vaara-alue aiheuttaa meriliikenteelle vä-
29976:           Aikooko Hallitus toimia niin, että         hemmän haittaa. Elo-syyskuussa ilmavoimat
29977:        ilmavoimien sotilaskoneilla Oulunsalon        osallistuu lisäksi puolustusvoimien muiden
29978:        lentokentältä käsin tapahtuvat harjoi-        puolustushaarojen sotaharjoituksiin yhteistoi-
29979:        tukset siirretään tapahtuviksi aikana,        minnan harjoittelemiseksi.
29980:        jolloin lintujen pesiminen ja varhainen          Ilma-ampumaleirin pysyväismääräyksessä on
29981:        poikaskausi ovat varmasti ohi?                annettu tarkat ohjeet lentomelun vähentämises-
29982:                                                      tä. Matalalentoja ei lennetä leirin aikana. Alin
29983:                                                      sallittu lentokorkeus on 500 m. Ampumalento-
29984:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
29985:                                                      jen reitit on suunniteltu siten, etteivät koneet
29986: vasti seuraavaa:                                     joudu lentämään mantereen tai Hailuodon
29987:    Ilmavoimien ilma-ampumaharjoitukset jär-          päällä. Ainoastaan tuulen suunnan ollessa län-
29988: jestetään turvallisuussyistä merialueella. Tällöin   nestä-luoteesta joudutaan pienellä moottori-
29989: kyseeseen tulevat Selkämeren tai Perämeren           teholla lennettävä loppulähestymiskaarto teke-
29990: alueet. Perämeri on valittu harjoitusalueeksi        mään Liminganlahden pohjukan kautta.
29991: mm. vähäisemmän meriliikenteen vuoksi. Poh-             Puolustusministeriö on kysyjän kanssa yhtä
29992: janlahden rannikon lentokentistä Oulunsalo on        mieltä alueen linnuston suojelemisesta meluhai-
29993: turvallisin vaihtoehto tukikohdaksi erityisesti      toilta. Ilmamaaliammuntojen ajankohdan siir-
29994: lähiasutuksen vähäisyyden vuoksi.                    täminen on muiden seurausvaikutusten takia
29995:    Ilmamaaliampumaleirit on ajoitettu touko--        vaikeaa. Ilmavoimien pyrkimyksenä on kuiten-
29996: kesäkuun vaihteeseen, jolloin sää- ja valaistus-     kin vähentää lentotoiminnasta aiheutuvat häi-
29997: olosuhteet ovat edullisimmat. Mm. Ruotsissa          riöt mahdollisimman pieniksi mm. väittämällä
29998: ilmamaaliammunnat järjestetään Luutajan              lennoilla asutuskeskuksia sekä linnustoltaan ja
29999: edustalla samaan aikaan. Leirin ajankohdan           muulta eläimistöltään harvinaisia alueita.
30000:      Helsingissä 1 päivänä elokuuta 1989
30001: 
30002:                                                                   Puolustusministeri Ole Norrback
30003:                                    1989 vp. -     KK n:o 405                                    3
30004: 
30005: 
30006: 
30007: 
30008:                              Tili Riksdagens Herr Talman
30009:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      grund av ostadigare väderförhållanden och
30010: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       bullerskadorna skulle sträcka sig över en längre
30011: av den 30 juni 1989 tili vederbörande medlem      tid då också övningarna drar ut på tiden. På
30012: av statsrådet översänt avskrift av följande av    försommaren har inte heller nöjesbåtarnas seg-
30013: riksdagsledamot Erkki Pulliainen underteckna-     Iingssäsong börjat, så skjutningarnas stora fa-
30014: de spörsmål nr 405:                               rozon förorsakar då mindre skada för sjötrafi-
30015:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för     ken. 1 augusti-september deltar Iuftstridskraf-
30016:        att övningarna med luftstridskrafternas    terna dessutom i olika stridsövningar tillsam-
30017:        militärflygplan från Oulunsalo flygplats   mans med försvarsmaktens andra försvarsgre-
30018:        flyttas tili en tidpunkt då fåglarnas      nar för att öva samverkan.
30019:        häckande och första period med ungar          En bestående instruktion om Jäger för skjut-
30020:        säkert är förbi?                           ning mot luftmål ger noggranna direktiv om
30021:                                                   hur flygbuller minskas. Lågflygningar görs inte
30022:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      under skjutlägren. Minsta tillåtna flyghöjd är
30023: samt anföra följande:                             500 m. Skjutningsflygningarna är planerade så
30024:    Luftstridskrafternas skjutövningar mot Iuft-   att planen inte kommer att flyga över fastlan-
30025: mål ordnas av säkerhetsskäl över havet. Bot-      det eller Karlö. Endast då vinden blåser mellan
30026: tenhavet eller Bottenviken kommer då i fråga.     väst och nordväst är man tvungen att göra
30027: Bottenviken har valts tili övningsområde bl.a.    inflygningssvängen med Iåg motoreffekt Iångt
30028: på grund av en mindre sjötrafik. Av flygplat-     in över Limingovikens vikbotten.
30029: serna på Bottenvikens kust är Oulunsalo det          Försvarsministeriet instämmer med frågestäl-
30030: tryggaste basalternativet särskilt på grund av    larens åsikt om att områdets fågelbestånd bör
30031: den ringa närbebyggelsen.                         skyddas för bullerskador. På grund av andra
30032:    Lägren för skjutövningar mot Iuftmål har       följdverkningar är det svårt att flytta på tid-
30033: satts vid månadsskiftet maj-juni då väder-        punkten för skjutningarna mot Iuftmål. Luft-
30034: och belysningsförhållandena är fördelaktigast.    stridskrafterna strävar ändå tili att minska
30035: 1 Sverige anordnas för övrigt skjutningar mot     störningarna från flygverksamheten så mycket
30036: Iuftmål invid Luleå vid samma tidpunkt. Om        som möjligt bl.a. genom att undvika bosätt-
30037: man flyttade lägret tili en tidigare eller en     ningscentra samt områden med ovanligt fågel-
30038: senare tidpunkt skulle kostnaderna stiga på       eller annat djurbestånd.
30039:     Helsingfors den 1 augusti 1989
30040: 
30041:                                                                Försvarsminister Ole Norrback
30042: 1
30043: 1
30044:  1
30045:  1
30046:   1
30047:   1
30048:    1
30049:    1
30050:     1
30051:     1
30052:      1
30053:      1
30054:       1
30055:       1
30056:        1
30057:        1
30058:         1
30059:         1
30060:          1
30061:          1
30062:           1
30063:           1
30064:            1
30065:            1
30066:             1
30067:             1
30068:              1
30069:              1
30070:               1
30071:                                              1989 vp.
30072: 
30073: :irjallinen kysymys n:o 406
30074: 
30075: 
30076: 
30077: 
30078:                                 Pulliainen: Freonien käytön kieltämisestä teollisuudessa
30079: 
30080: 
30081:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30082: 
30083:   Eduskunta käsitteli kevätistuntokaudella il-     käyttävää tuotantotoimintaa on ilmiselvästi
30084: tansuojelulain muutosta, jolla hallitus ilmoitti   tarkoitus jatkaa.
30085: Lhdättävän erityisesti freonien käytön vähen-         Mielenkiintoista tässä on, ettei ympäristömi-
30086: Lmiseen. Lainmuutoksen eduskuntakäsittelyn         nisteriö ole reagoinut julkisuudessa millään
30087: kana vaadittiin ensinnäkin hallituksen esityk-     tavoin meneillään olevaan kehitykseen. Yritys-
30088:                                                    maailmalle tämä on selvä viesti: "Jatkakaa
30089: :n nopeaa käsittelyä, jotta päästäisiin mahdol-    entiseen malliin vaan, ei tässä mitään todellisia
30090: ;imman pian käytännön toimiin. Toiseksi niin       muutoksia olla suunnittelemassakaan, tai jos
30091: ·äät ympäristöministeriön virkamiehet kuin         ollaan, niin toteutusaikataulu on todella pit-
30092: se ympäristöministerikin tähdensivät, että mi-     kä."
30093: .steriössä on tehty kaikki valmiiksi käytännön        Ympäristöministeriö ei ollut uskottava pe-
30094: ,imiin välittömästi ryhtymiseksi.                  rustellessaan torsoa ilmansuojelulain muutos-
30095:   Tilanne kentällä etenee kuitenkin kuin mi-       ehdotustaan. Nykymenolla se menettää loput-
30096: .än lainsäädännön muutosta ei olisi tapahtu-       kin uskottavuudestaan .
30097:  Jtkaan. Otan yhden esimerkin. Hollolassa on          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30098:                                                    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
30099: ,iminnassa kaksi yritystä, joiden tuotannossa      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30100:  eoneilla on merkittävä osuus. Muheka Oy on        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30101:  noittanut käyttävänsä CFC-yhdisteitä n.
30102:                                                               Aikooko Hallitus todella ja millä
30103:  000 kiloa vuodessa ja Pekemer Oy puolestaan               aikataululla kieltää uusien freoneja
30104:   800 kiloa vuodessa. Sittemmin Muheka Oy                  käyttävien teollisuusyksiköiden käyt-
30105:  1 ostanut Pekemerin. Näin fuusion kautta                  töönoton, ja millä aikataululla toimin-
30106:  ntynyt yritys on saanut sijoituspaikkaluvan               nassa olevien yksiköiden on lopetettava
30107:  oliolan Soramäkeen, joten CFC-yhdisteitä                  freonien käyttö?
30108:    Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1989
30109: 
30110:                                          Erkki Pulliainen
30111: 
30112: 
30113: 
30114: 
30115:  lO!OD
30116: 2                                  1989 vp. -     KK n:o 406
30117: 
30118: 
30119: 
30120: 
30121:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30122:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa     ajassa. Lisäksi pyritään luonnollisesti ottamaan
30123: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     huomioon hallituksen esitykseen laiksi ilman-
30124: olette 30 päivänä kesäkuuta 1989 päivätyn         suojelulain muuttamisesta (HE n:o 33) kesä-
30125: kirjeenne n:o 2060 ohella lähettänyt valtioneu-   kuun 13 päivänä 1989 annettuun eduskunnan
30126: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      vastaukseen sisältyvä lausuma, jonka mukaan
30127: kansanedustaja Pulliaisen kirjallisesta kysy-     eduskunta otsonikerroksen suojelemiseksi edel-
30128: myksestä n:o 406, jossa tiedustellaan:            lyttää valtioneuvoston nopeuttavan periaate-
30129:           Aikooko Hallitus todella ja millä       päätöksensä mukaista CFC-yhdisteiden vähen-
30130:        aikataululla kieltää uusien freoneja       tämisen aikataulua.
30131:        käyttävien teollisuusyksiköiden käyt-         Periaatepäätöksen ensimmäisen vaiheen vä-
30132:        töönoton ja millä aikataululla toimin-     hentämistavoitteen mukaisesti on ympäristömi-
30133:        nassa olevien yksiköiden on lopetettava    nisteriön ja CFC-yhdisteiden eräiden käyttäjien
30134:        freonien käyttö?                           kesken jo sovittu toimista CFC-yhdisteiden
30135:                                                   käytön vähentämiseksi. Ympäristöministeriössä
30136:                                                   on valmisteltu toimialoittainen ohjelma CFC-
30137:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
30138:                                                   yhdisteiden käytön vähentämiseksi. Ensimmäi-
30139: vasti seuraavaa:
30140:                                                   set valtioneuvoston päätökset ohjelman toi-
30141:    Valtioneuvosto teki maaliskuun 30 päivänä      meenpanemiseksi annetaan, kun mainittuun
30142: 1989 periaatepäätöksen kloorifluorihiilivetyjen   eduskunnan vastaukseen kuuluva laki ilman-
30143: eli CFC-yhdisteiden ("Freon" on erään valmis-     suojelulain muuttamisesta on tullut voimaan.
30144: tajan käyttämä kauppanimike) käytön vähen-        Hallituksen esityksen mukaan laki on tarkoi-
30145: tämisestä ja halonien käytön rajoittamisesta.     tettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian
30146: Periaatepäätöksen mukaan CFC-yhdisteiden          sen hyväksymisen jälkeen. Laki esitellään tasa-
30147: käyttöä vähennetään Suomessa vuoden 1986          vallan presidentin vahvistettavaksi elokuussa
30148: käytön määrästä 25 prosentttia vuoden 1990        1989.
30149: loppuun mennessä ja 50 prosenttia vuoden             Periaatepäätöksen mukaisesti ympäristömi-
30150: 1993 loppuun mennessä. Näiden yhdisteiden         nisteriö on valmistellut luonnoksen valtioneu-
30151: käytöstä luovutaan kokonaan vuoden 1998           voston päätökseksi, jolla kielletään CFC-yhdis-
30152: loppuun mennessä. Päätökset CFC-yhdisteiden       teiden uuskäytön aloittaminen. Päätös on tar-
30153: käytön kieltämisestä tehdään toistaiseksi tämän   koitus tehdä ja panna voimaan mahdollisim-
30154: periaatepäätöksen tavoitteiden edellyttämässä     man pian.
30155:     Helsingissä 3 päivänä elokuuta 1989
30156: 
30157:                                                                Ympäristöministeri Kaj Bärlund
30158:                                       1989 vp. -      KK n:o 406                                      3
30159: 
30160: 
30161: 
30162: 
30163:                                Tili Riksdagens Herr Talman
30164:   I det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen           vis beakta uttalandet i riksdagens svar den 13
30165: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           juni 1989 på regeringens proposition med
30166: nr 2060 av den 30 juni 1989 tili vederbörande         förslag tili lag om ändring av luftvårdslagen
30167: medlem av statsrådet översänt avskrift av             (RP nr 33). Enligt detta utlåtande förutsätter
30168: följande av riksdagsman Pulliainen underteck-         riksdagen att statsrådet, för att ozonskiktet
30169: nade spörsmål nr 406:                                 skall skyddas, påskyndar nedskärningen av
30170:           Ämnar Regeringen verkligen och i så         CFC-föreningar enligt sitt principbeslut.
30171:        fall enligt viiken tidtabell förbjuda             I enlighet med nedskärningsmålet i princip-
30172:        ibruktagandet av nya industrienheter           beslutets första fas har miljöministeriet och
30173:        som använder freoner, och enligt viiken        vissa användare av CFC-föreningar sinsemellan
30174:        tidtabell måste de enheter som är i bruk       redan kommit överens om åtgärder för att
30175:        sluta använda freoner?                         skära ner bruket av CFC-föreningar. Miljömi-
30176:                                                       nisteriet har berett ett program för hur bruket
30177:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          av CFC-föreningar skall skäras ner branschvis.
30178: ;amt anföra följande:                                 De första statsrådsbesluten om hur program-
30179:   Statsrådet fattade den 30 mars 1989 ett             met skall följas kommer att fattas när den lag
30180: Jrincipbeslut enligt vilket bruket av klorfluor-      om ändring av luftvårdslagen som ingår i
30181: (olväten, dvs. CFC-föreningar ("Freon" är en          riksdagens ovan nämnda svar har trätt i kraft.
30182: viss producents handelsbenämning), skall skä-         Enligt regeringens proposition är det meningen
30183: ~as ner och bruket av haloner begränsas. Enligt       att lagen skall träda i kraft så snart som möjligt
30184: Jrincipbeslutet skall bruket av CFC-föreningar        efter att den antagits. Lagen kommer att för
30185:   Finland skäras ner med 25 % från 1986 års           stadfåstelse föredras för republikens president i
30186: Jruksnivå fram tili utgången av år 1990 och           augusti 1989.
30187: ned 50% fram tili utgången av år 1993. Dessa             I enlighet med principbeslutet har miljömi-
30188: 'öreningar skall tas ur bruk i sin helhet fram tili   nisteriet sammanställt ett utkast tili ett stats-
30189: 1tgången av år 1998. Beslut angående förbud           rådsbeslut, enligt vilket det skall vara förbjudet
30190: not användning av CFC-föreningar fattas tills         att åter ta i bruk CFC-föreningar. Det är
30191: ridare inom den tid som detta principbeslut           meningen att beslutet skall fattas och träda i
30192: ·örutsätter. Dessutom försöker man naturligt-         kraft så snart som möjligt.
30193: 
30194:     Helsingfors den 3 augusti 1989
30195: 
30196:                                                                          Miljöminister Kaj Bärlund
30197:                                             1989 vp.
30198: 
30199: Kirjallinen kysymys n:o 407
30200: 
30201: 
30202: 
30203: 
30204:                                 Väänänen: Pohjoismaisten yhteistyömäärärahojen osoittamisesta
30205:                                    ns. Saaristoprojektille
30206: 
30207: 
30208:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30209: 
30210:    Sisäasiainministeriön pääluokkaan on vuo-      hasta. Lääninhallitus ei kuitenkaan ole saanut
30211: sittain sisällytetty määräraha kansainvälisen     valtion budjettivaroista määrärahaa alueelle
30212: toiminnan menoihin (26.05.29).                    tärkeän Saaristoprojektin tukemiseen. Näin on
30213:    Tästä määrärahasta on jaettu tukea pohjois-    ollut siitä huolimatta, että lääninhallitus on
30214: maisiin yhteistyöhankkeisiin. Näin ovat Vaasan    useaan kertaan määrärahaa tarkoitukseen ano-
30215: lääninhallitus sekä Keski-Suomen lääninhalli-     nut.
30216: tus eräiden vuosien aikana saaneet tukea Poh-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30217: joismaiden ministerineuvoston alaisuudessa toi-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
30218: miviin projekteihin, jotka ovat käynnissä ao.     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30219: läänien alueella.                                 jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30220:    Eduskunnan 1962 hyväksymään pohjoismai-
30221: seen yhteistyösopimukseen kuuluvana on Poh-                 Onko Hallituksen tarkoituksena ot-
30222: joismaiden ministerineuvoston alaisuudessa toi-          taa Vaasan ja Keski-Suomen läänien
30223: minut Turun ja Porin läänissä vuodesta 1978              ohessa tästedes huomioon myös Turun
30224: lähtien myös ns. Saaristoprojekti. Se perustet-          ja Porin lääni jaettaessa valtion tulo- ja
30225: tiin ministerineuvoston aluepoliittisen virka-           menoarviossa momentilta 26.05.29 poh-
30226: mieskomitean (NÄRP) päätöksellä ja otettiin              joismaiseen yhteistyöhön tarkoitettuja
30227: mukaan ministerineuvoston yhteispohjoismai-              varoja, ja mikäli näin on,
30228: seen budjettiin.                                            aikooko Hallitus kohdistaa riittävän
30229:    Turun ja Porin lääninhallitus on tukenut              määrärahan Pohjoismaiden ministeri-
30230: mm. saariston elinkeinojen kehittämistä anta-            neuvoston alaisuudessa läänin alueella
30231: malla avustuksia ns. läänin kehittämismäärära-           toimivalle ns. Saaristoprojektille?
30232: 
30233:     Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 1989
30234: 
30235:                                       Marjatta Väänänen
30236: 
30237: 
30238: 
30239: 
30240: 290010D
30241: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 407
30242: 
30243: 
30244: 
30245: 
30246:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30247:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Läänin kehittämisrahasta on Turun saaris-
30248: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        toprojektiin myönnetty Turun ja Porin läänin-
30249: olette 4 päivänä heinäkuuta 1989 päivätyn            hallituksen myöntämän rahoituksen lisäksi si-
30250: kirjeenne ohella toimittanut asianomaiselle val-     säasiainministeriön käytettävissä olevia varoja
30251: tioneuvoston jäsenelle jäljennöksen kansan-          100 000 mk. Lisäksi saaristoasiain neuvottelu-
30252: edustaja Marjatta Väänäsen näin kuuluvasta           kunta on käynnistänyt saaristokuntien elinkei-
30253: kirjallisesta kysymyksestä n:o 407:                  notoiminnan kehittämisohjelman. Sen rahoitta-
30254:           Onko Hallituksen tarkoituksena ot-         miseksi on sovittu kyseisten lääninhallitusten
30255:        taa Vaasan ja Keski-Suomen läänien            osallistuvan lääninrahalla, mutta pääosa rahoi-
30256:        ohessa tästedes huomioon myös Turun           tuksesta tulee sisäasiainministeriön lääninraha-
30257:        ja Porin lääni jaettaessa valtion tulo- ja    kiintiöstä, ja osan neuvottelukunta järjestää
30258:        menoarviossa momentilta 26.05.29 poh-         muulla tavoin.
30259:        joismaiseen yhteistyöhön tarkoitettuja           Lääninhallitusten kansainvälisen toiminnan
30260:        varoja, ja mikäli näin on,                    menoihin on ollut määräraha (200 000 mk
30261:           aikooko Hallitus kohdistaa riittävän       vuonna 1989) lääninhallitusten muiden kulu-
30262:        määrärahan Pohjoismaiden ministeri-           tusmenojen momentilla 26.05.29. Se on koko-
30263:        neuvoston alaisuudessa läänin alueella        naisuudessaan käytetty Keski-Suomen ja Vaa-
30264:        toimivalle ns. Saaristoprojektille?           san lääninhallitusten osallistumisesta Mittnor-
30265:                                                      den-projektiin ja Merenkurkku-yhteistyöstä ai-
30266:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           heutuviin menoihin. Koska rajojen yli tapah-
30267: taen seuraavaa:                                      tuva alueellista kehitystä edistävä yhteistyö on
30268:    Tarkoitusta varten voidaan myöntää läänin         lääneissä lisääntymässä ja rahoitus yleensä ta-
30269: kehittämisrahaa, koska sen käyttöperusteiden         pahtuu läänin kehittämisrahalla, tullaan vastai-
30270: mukaan sitä voidaan myöntää Suomen ja                suudessa harkitsemaan myös Keski-Suomen ja
30271: muiden pohjoismaiden sekä Suomen ja Neu-             Vaasan lääninhallituksille myönnetyn erillisen
30272: vostoliiton välisiin alueellista kehitystä edistä-   määrärahan sisällyttämistä läänin kehittämisra-
30273: viin yhteistyöhankkeisiin.                           haan.
30274:     Helsingissä 2 päivänä elokuuta 1989
30275: 
30276:                                                                          Ministeri Erkki Liikanen
30277:                                      1989 vp. -     KK n:o 407                                      3
30278: 
30279: 
30280: 
30281: 
30282:                              Till Riksdagens Herr Talman
30283:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Till skärgårdsprojektet i Åbo har, förutom
30284: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         den finansiering som beviljats av länsstyrelsen i
30285: av den 4 juli 1989 till vederbörande medlem av      Åbo och Björneborgs län, från länsutvecklings-
30286: statsrådet översänt avskrift av följande av         bidraget beviljats 100 000 mk av inrikesminis-
30287: riksdagsledamot Marjatta Väänänen under-            teriet disponibla medel. Dessutom har skär-
30288: tecknade spörsmål nr 407:                           gårdsde1egationen inlett ett utvecklingsprogram
30289:                                                     för skärgårdskommunernas näringsverksamhet.
30290:           Har Regeringen för avsikt att förut-
30291:        om Vasa och Mellersta Finlands län           För att finansiera programmet har man kom-
30292:                                                     mit överens om att ifrågavarande länsstyrelse
30293:        härefter även beakta Åbo och Björne-
30294:                                                     deltar med länspeng, men huvuddelen av finan-
30295:        borgs län då medel ämnade för nordiskt
30296:                                                     sieringen kommer från inrikesministeriets läns-
30297:        samarbete     utdelas    från    moment
30298:                                                     pengskvot och en del ordnar delegationen på
30299:        26.05.29 i statsbudgeten, och om så är
30300:        fallet,                                      annat sätt.
30301:           har Regeringen för avsikt att styra ett      Under moment 26.05.29 för länsstyrelsernas
30302:        tillräckligt anslag till det s.k. Skär-      övriga konsumtionsutgifter har det funnits an-
30303:        gårdsprojektet som fungerar inom lä-         slag för utgifter för länsstyrelsernas internatio-
30304:        nets område och som underlyder Nor-          nella verksamhet (200 000 mk år 1989). Det har
30305:        diska ministerrådet?                         i sin helhet använts till utgifter förorsakade av
30306:                                                     länsstyrelsernas i Mellersta Finlands och Vasa
30307:                                                     län deltagande i Mittnorden-projektet och till
30308:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt
30309: följande:                                           utgifter förorsakade av K varken-samarbetet.
30310:                                                     Eftersom det samarbete över gränserna som
30311:    Länsutvecklingspengar kan beviljas för än-       befrämjar den regionala utvecklingen ökar
30312: damålet, eftersom understödet enligt använd-        inom länen och finansieringen oftast sker med
30313: ningsgrunderna kan beviljas för sådana samar-       länsutvecklingspengar, kommer man i framti-
30314: betsprojekt mellan Finland och de andra nor-        den att överväga att i länsutveck1ingspengarna
30315: diska länderna samt mellan Finland och Sov-         även ink1udera det separata anslag som bevil-
30316: jetunionen som befrämjar den regionala ut-          jats länsstyre1serna i Mellersta Finlands och
30317: vecklingen.                                         Vasa län.
30318:     Helsingfors den 2 augusti 1989
30319: 
30320:                                                                          Minister Erkki Liikanen
30321:                                                1989 vp.
30322: 
30323: Kirjallinen kysymys n:o 408
30324: 
30325: 
30326: 
30327:                                   Tennilä: Rasististen ilmiöiden torjumisesta suomalaisesta urhei-
30328:                                       luelämästä
30329: 
30330: 
30331:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30332:    Suomen Palloliitto on tehnyt syvää huolta         dessa näin ollen myrkyttyä pitkäksi aikaa
30333: herättävän päätöksen 2.7.1989 pelatun Kuo-           seurauksin, joita ei voi ennakoida.
30334: pion Palloseuran ja Rovaniemen Palloseuran              Suomen Palloliiton oltua kyvytön ja haluton
30335: välisen mestaruussarjan jalkapallo-ottelun jäl-      puuttumaan urheilukentällä ilmenneeseen rasis-
30336: kitapahtumista. Kuten tunnettua, ottelu päättyi      miin hallituksen on ryhdyttävä tarpeellisiin
30337: kahden pelaajan, Steve Pollackin ja Jukka            toimiin. Niihin hallitusta velvoittavat YK:n
30338: Turusen nujakointiin.                                ihmisoikeuksien julistus ja myös monet muut
30339:    Huolestuttava Suomen Palloliiton päätös on        kansainväliset sopimukset, jotka Suomi on
30340: siksi, että siinä ei puututa rasistiseen käyttäy-    ratifioinut ja jotka ovat siten meitä velvoitta-
30341: tymiseen, jonka seurauksena nujakka syntyi.          via.
30342: Monet pelaajat ja myös katsojat ovat yhtäpi-            Suomi onkin hyväksymiensä kansainvälisten
30343: tävästi osoittaneet, että rovaniemeläisjouk-         sopimusten ja YK:n päätösten mukaisesti kat-
30344: kueessa pelaava Steve Pollack joutui halventa-       kaissut kauppasuhteiden lisäksi muun muassa
30345: van herjauksen kohteeksi tumman ihonvärinsä          juuri urheilusuhteet Etelä-Afrikkaan siksi, että
30346: vuoksi. Pollack on saanut nujakasta rangais-         maan hallitus harjoittaa rotusortoa. Suomalais-
30347: tuksen, mutta rasistiseen käyttäytymiseen syyl-      ten on kuitenkin pidettävä tarkasti huolta
30348: listynyttä kuopiolaispelaajaa Jukka Turusta ei       myös siitä, ettei rasismia sallita omassa maas-
30349: ole rangaistu mitenkään. Ei vaikka mainittu          samme. Tähän kysymykseen on nyt kiinnitet-
30350: pelaaja pelin jälkeen vielä kaiken lisäksi tahal-    tävä erityistä huomiota myös siksi, että kan-
30351: laan tailoi toisen, loukkaantuneen rovanieme-        sainvälistymisen myötä muista maista tulevia
30352: läispelaajan jalkojen yli.                           työntekijöitä ja myös urheilujoukkueiden pe-
30353:    Suomen Palloliiton tekemä rasistisen käyt-        laajia tulee maassamme olemaan tulevaisuudes-
30354: täytymisen sivuuttava päätös on yhtä kuin            sa nykyistä enemmän.
30355: rasismin siunaaminen. Suomen Palloliiton                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30356: omalaatuisesta toimintalinjasta kertoo paljon        tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän
30357: myös se, ettei tehtyä, laajaa huomiota herättä-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30358: nyttä ja hyvin laajasti vääräksi koettua päätös-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30359: tä ole suostuttu pyynnöistä huolimatta perus-                    Pitääkö Hallitus Suomen omaksu-
30360: telemaan mitenkään.                                           man kansainvälisiin sopimuksiimme pe-
30361:    Suomen Palloliiton tekemää päätöstä pide-                  rustuvan linjan mukaisena sitä, että
30362: tään pohjoisessa myös lappilaisjoukkueen tie-                 Suomen Palloliitto on kurinpitopäätök-
30363: toisena painamisena. Päätöksenhän ovat teh-                   sessään sivuuttanut Kuopiossa 2. 7.1989
30364: neet SPL:ssa helsinkiläiset, joista monilla on                pelatussa ottelussa tapahtuneen rasisti-
30365: tunnetusti erimuotoiset läheiset siteet tunnet-               sen käyttäytymisen, ja
30366: tuun helsinkiläisseuraan. Pohjoisessa arvellaan                  mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
30367: laajasti, että päätöksen tekijöillä on ollut tar-             sen varmistamiseksi, että rasistisiin il-
30368: koituksellisena pyrkimyksenä heikentää poh-                  miöihin kiinnitetään suomalaisessa ur-
30369: joista kilpailijaa tehdynlaisella päätöksellä. El-            heiluelämässä jatkossa huomiota ja nii-
30370: lei Palloliiton tekemään virheelliseen päätök-               den kitkemiseksi ryhdytään tarvittaviin
30371: seen puututa, mielialat voivat katsojien keskuu-              toimiin?
30372:      Helsingissä 18 päivänä heinäkuuta 1989
30373: 
30374:                                         Esko-Juhani Tennilä
30375: 290010D
30376: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 408
30377: 
30378: 
30379: 
30380: 
30381:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30382:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
30383: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      taen seuraavaa:
30384: olette 18 päivänä heinäkuuta 1989 päivätyn            Valtionapua saavien valtakunnallisten liikun-
30385: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       tajärjestöjen on noudatettava toiminnassaan
30386: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      mm. liikuntalakia (984/79), liikunta-asetusta
30387: edustaja Esko-Juhani Tennilän näin kuuluvasta      (1085/79) ja opetusministeriön päätöksiä sekä
30388: kirjallisesta kysymyksestä n:o 408:                järjestölle myönnettyyn valtionavustukseen liit-
30389:                                                    tyviä ehtoja ja järjestön omia sääntöjä.
30390:                                                       Opetusministeriö katsoo, ettei Suomen Pal-
30391:           Pitääkö Hallitus Suomen omaksu-          loliitto ole toiminut liikuntalain, liikunta-ase-
30392:        man kansainvälisiin sopimuksiimme pe-       tuksen, opetusministeriön päätösten ja valtion-
30393:        rustuvan linjan mukaisena sitä, että        avustusehtojen taikka omien sääntöjensä vas-
30394:        Suomen Palloliitto on kurinpitopäätök-      taisesti.
30395:        sessään sivuuttanut Kuopiossa 2. 7.1989        Opetusministeriö on toiminut yhteistyössä
30396:        pelatussa ottelussa tapahtuneen rasisti-    valtakunnallisten liikuntajärjestöjen kanssa si-
30397:        sen käyttäytymisen, ja                      ten, että rotusortoa urheilun ja liikuntakulttuu-
30398:           mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy    rin alalla pyritään kaikin keinoin ehkäisemään.
30399:        sen varmistamiseksi, että rasistisiin il-   On toivottavaa, että maamme urheilu- ja lii-
30400:        miöihin kiinnitetään suomalaisessa ur-      kuntajärjestöt kaikessa kasvatustyössään myö-
30401:        heiluelämässä jatkossa huomiota ja nii-     tävaikuttavat oikeiden asenteiden kehittymi-
30402:        den kitkemiseksi ryhdytään tarvittaviin     seen, jotta voitaisiin kilpailujen yhteydessä vält-
30403:        toimiin?                                    tyä myös epämieluisilta yksittäistapauksilta.
30404: 
30405:     Helsingissä 29 päivänä elokuuta 1989
30406: 
30407:                                                                  Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
30408:                                      1989 vp. -      KK n:o 408                                     3
30409: 
30410: 
30411: 
30412: 
30413:                               Tili Riksdagens Herr Talman
30414: 
30415:   I det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen             I sin verksamhet skall de riksomfattande
30416: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          idrottsorganisationerna som erhåller statsun-
30417: av den 18 juli 1989 tili vederbörande medlem         derstöd efterfölja bl.a. idrottslagen (984/79),
30418: av statsrådet översänt en avskrift av följande       idrottsförordningen (1085/79) och undervis-
30419: av riksdagsman Esko-Juhani Tennilä under-            ningsministeriets beslut samt vilikoren i anslut-
30420: tecknade spörsmål nr 408:                            ning tili statsunderstöd som beviljats organisa-
30421:           Anser Regeringen det vara förenligt        tionerna och organisationens egna stadgar.
30422:        med linjen i Finlands internationella            Undervisningsministeriet anser att Finlands
30423:        åtaganden att Finlands Bollförbund i          Bollförbund inte handlat i strid med idrottsla-
30424:        sitt beslut om disciplinära åtgärder har      gen, idrottsförordningen, undervisningsministe-
30425:        förbigått det rasistiska beteendet som        riets bes1ut, vilikoren för statsunderstöd eller
30426:        inträffade under en match som spelades        förbundets egna stadgar.
30427:        i Kuopio 2.7.1989, och                           Undervisningsministeriet har samarbetat
30428:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       med de riksomfattande idrottsorganisationerna
30429:        ta för att se tili att man i det finländska   i det hänseendet att rasdiskriminering inom
30430:        idrottslivet framdeles fåster uppmärk-        sporten och idrottskulturen med alla medel
30431:        samhet vid rasistiska företeelser och att     skall förhindras. Det är önskvärt att sport- och
30432:        man vidtar behövliga åtgärder för att få      idrottsorganisationerna i vårt land i allt sitt
30433:        bukt med dem?                                 fostringsarbete bidrar tili att skapa rätta atti-
30434:                                                      tyder, så att man i samband med tävlingar kan
30435:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt         undvika otrevliga enskilda incidenter.
30436: följande:
30437:     Helsingfors den 29 augusti 1989
30438: 
30439:                                                                    Minister Anna-Liisa Kasurinen
30440:                                                1989 vp.
30441: 
30442: Kirjallinen kysymys n:o 409
30443: 
30444: 
30445: 
30446: 
30447:                                   Kohijoki: Satakunnan sotilasläänin perustamisesta puolustusvoi-
30448:                                       mien hallintojärjestelmää uudistettaessa
30449: 
30450: 
30451:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30452: 
30453:    Puolustusministeriön taholta on julkisuudes-      piirihallintoviranomaisia Satakunnasta puut-
30454: sa ilmoitettu puolustusvoimien sellaisista hal-      tuu vielä muutamia, mm. oma tiepiiri ja lää-
30455: linnonuudistushankkeista, että kaikki nykyiset       ninhallitus. Kolme vuotta sitten Satakunnan Ga
30456: sotilaspiirit lakkautettaisiin ja niiden tilalle     kahden muun) uuden läänin perustamishanke
30457: perustettaisiin sotilasläänit, joiden aluejako       kariutui kahden äänen enemmistöllä eduskun-
30458: noudattaisi pääsääntöisesti nykyisten (siviili)-     nassa, mutta Satakunnan läänin tarvetta tuo
30459: läänien aluejakoa. Poikkeuksena olisi vain           onneton ratkaisu ei poistanut. Valtion piirihal-
30460: Uudenmaan lääni, josta muodostettaisiin kol-         lintoviranomaisista ovat kuluvalla vaalikaudel-
30461: me tai ainakin kaksi sotilaslääniä.                  la aloittaneet toimintansa Satakunnan työvoi-
30462:    Puolustusvoimien hallintojärjestelmässä ja        mapiiri sekä Satakunnan teollisuuspiiri. Tekno-
30463: alueorganisaatiossa Satakunnan maakunta on           logian kehityskeskuksen Satakunnan alueyksi-
30464: aina muodostanut oman toiminta- ja hallinto-         kön toiminta alkaa 1.9.1989. Vielä puuttuvien
30465: alueen. Satakunnan sotilaspiiri hoitaa sille kuu-    valtion piirihallinto-organisaatioiden saaminen
30466: luvat tehtävät ja edustaa puolustusvoimia par-
30467:                                                      joutuisasti Satakuntaan on vankasti vireillä.
30468: haalla tavalla Satakunnassa. Alueellisen puo-
30469: lustusjärjestelmämme toimivuuden ja uskotta-         Satakunnan läänihankkeesta ei ole luovuttu.
30470: vuuden kärsimättä Satakunnan sotilaspiirin              Satakunnan säilyttäminen puolustusvoimien
30471: kaltainen puolustusvoimien alue- ja piirihallin-     hallintojärjestelmää uudistettaessa omana hal-
30472: to-organisaatio ei ole poistettavissa. Tarkoituk-    lintoalueena, tulevana sotilaslääninä, on erit-
30473: senmukaisen toiminnan kärsimättä sen tehtäviä        täin perusteltua, kuten edellä lyhyesti esitetystä
30474: ei voida siirtää muualle - ei edes maakunnan         selviää. Huomattava on myös, että nykyisel-
30475: varuskuntiin- hajautettuna.                          lään Satakunnan sotilaspiirin alueeseen kuuluu
30476:     Puolustusvoimien oman piirihallintojärjestel-    29 kuntaa, joista kuusi on kaupunkeja, ja
30477: män poistaminen Satakunnasta merkitsisi sitä,        alueen asukasluku on noin 250 000 eli suurem-
30478: että johtaminen tapahtuisi 94 kuntaa käsittä-        pi kuin nykyisten Mikkelin, Pohjois-Karjalan,
30479: vässä ylisuuressa läänissä (lisäksi Ahvenanmaa)      Keski-Suomen ja Lapin läänien sekä miltei
30480: Turusta, jonka sijainti kaksi suurta maakuntaa       yhtä suuri kuin nykyisen Kuopion läänin asu-
30481: käsittävänä alueella on syrjäinen. Sen johdosta      kasluku.
30482: kaikki yhteydenpito Satakunnan kuntien, yh-             Kun nyt myös suureen asukasmäärään vedo-
30483:  teisöjen, yksityisten ihmisten sekä Turkuun         ten Uudenmaan läänistä on ehdotettu muodos-
30484:  suunnitellun sotilasläänin esikunnan välillä vai-   tettavaksi jopa kolme sotilaslääniä, on vähin-
30485: keutuisi ja vähenisi erittäin jyrkästi. Myös         tään yhtä perusteltua muodostaa nykyisestä
30486:  sotilasviranomaisten tehokasta työaikaa sekä        715 000 asukkaan Turun ja Porin läänistä
30487:  varoja matkustamiseen kuluisi kohtuuttomasti.       kaksi sotilaslääniä. Kuten edellä olevasta sel-
30488:  Etäisyys Satakunnan äärilaidoilta Turkuun on        viää, muodostuisi näin Satakunnan sotilaslääni,
30489: jopa pidempi kuin matka esimerkiksi Porista          joka asukasmäärältään olisi muihin verrattuna
30490:  Helsinkiin.                                         keskikokoinen sotilaslääni.
30491:     Satakunta on yksi maamme yhdeksästä van-            Tällä tavalla hoidettavalla ratkaisulla puo-
30492:  himmasta historiallisesta maakunnasta. Noin         lustusvoimien taholta nyt pystyttäisiin erityises-
30493:  250 000 asukkaan nykyinen Satakunta on vah-         ti Satakunnan osalta erittäin merkittävällä ta-
30494:  va ja selkeä talousmaakuntana mutta myös            valla edistämään maamme alueellista tasapai-
30495: julkishallinnon alueena. Tärkeimpiä valtion          noista kehittämistä sekä samalla pystyttäisiin
30496: 290010D
30497: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 409
30498: 
30499: tukemaan yleisiä hallinnon hajauttamiseen liit-               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
30500: tyviä tavoitteita.                                         siin Satakunnan sotilasläänin perusta-
30501:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-         miseksi puolustusvoimien hallintojärjes-
30502: tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän                 telmää uudistettaessa?
30503: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30504: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30505:      Helsingissä 18 päivänä heinäkuuta 1989
30506: 
30507:                                           Maunu Kohijoki
30508:                                      1989 vp. -     KK n:o 409                                       3
30509: 
30510: 
30511: 
30512: 
30513:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30514:   Valtiopäiväjärjestyksessä 37 §:n 1 momentis-      tehtäviä ja resursseja sen alaisille laitoksille
30515: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        sekä alueellisille ja paikallisille johtoportaille.
30516: mies, olette 18 päivänä heinäkuuta 1989 päivä-      Alajohtoportaat vastaavat toiminnan suunnit-
30517: tyn kirjeen ohella toimittanut valtioneuvoston      telusta ja toteutuksesta sekä tulosten saavutta-
30518: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       misesta. Näillä periaatteilla pääesikunnan or-
30519: edustaja Maunu Kohijoen näin kuuluvasta             ganisaation uudistaminen merkitsee noin 400
30520: kirjallisesta kysymyksestä n:o 409:                 henkilön vähentämistä. Henkilöstöä kohdenne-
30521:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      taan uudelleen sekä pääesikunnan alaisiin lai-
30522:        siin Satakunnan sotilasläänin perusta-       toksiin että alue- ja paikallisorganisaatioon.
30523:        miseksi puolustusvoimien hallintojärjes-     Uudistus merkitsee henkilöstön siirtämistä pää-
30524:                                                     kaupunkiseudulta maakuntiin.
30525:        telmää uudistettaessa?
30526:                                                        Nykyisten sotilaspiirien tehtävät ja resurssit
30527:                                                     siirretään käsiteltävänä olevan suunnitelman
30528:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          mukaan sotilaslääneille, joukko-osastoille ja
30529: taen seuraavaa:                                     laitoksille. Erityisesti asevelvollisuusasioihin
30530:    Puolustusministeriössä käsitellään parhail-      liittyviä asiakaspalvelun tehtäviä tullaan hoita-
30531: laan suunnitelmaa puolustusvoimien johtamis-        maan myös varuskuntatasolla. Organisaatio-
30532: ja hallintojärjestelmän uusimisesta. Suunnitteil-   uudistus merkitsee sotilaspiirinimen poistumis-
30533: la olevalla johtamis- ja hallintojärjestelmällä     ta käytöstä.
30534: tarkoitetaan sitä hallinnollista asioiden hoita-       Vahva maanpuolustustahto on kansaamme
30535: mis- ja päätöksentekoprosessia, joka johtaa         syvälle juurtunut perusvoimavara. Maanpuo-
30536: pääesikunnasta puolustushaarojen esikuntien,        lustustahdon ylläpitämisessä ja kehittämisessä
30537: maanpuolustusalueiden ja sotilasläänien kautta      on sotilaspiirien esikuntien osuus ollut merkit-
30538: joukko-osastojen tasolle asti.                      tävä. Tuleva uudistus ei tule heikentämään
30539:    Puolustushallinnon on pystyttävä vastaa-         puolustusvoimien toimintaedellytyksiä tällä
30540: maan yhteiskunnan kehityksen mukanaan tuo-          alueella.
30541: miin vaatimuksiin. Lain edellyttämien tehtävien        Sotilaslääneistä muodostetaan lääninhallitus-
30542: mukainen puolustusvalmius on säilytettävä           ten ja piiriviranomaisten tärkein yhteistyö-
30543: myös tulevaisuudessa. Ympäröivä yhteiskunta         kumppani kokonaismaanpuolustuksen kehittä-
30544: on muuttumassa tavalla, jolla on vaikutusta         misessä. Sotilasläänien aluejako Uuttamaata
30545: myös puolustusvoimiin. Pienenevät ikäluokat,        lukuun ottamatta tulee suunnitelman mukaan
30546: lisääntyneet kertausharjoitukset ja voimakas        noudattamaan siviililäänien aluejakoa. Sotilas-
30547: teknillistyminen ovat pakottaneet puolustusvoi-     läänien esikunnista muodostuu puolustusvoi-
30548: mat tarkistamaan toimintojaan ja järjestel-         mien aluehallinnon kannalta keskeisiä johto-
30549: määnsä.                                             portaita. Niiden tehtävät kasvavat olennaisesti
30550:    Käynnistetyn ja meneillään olevan monivai-       ja niiden asemaa vahvennetaan.
30551: heisen organisaatiotarkistuksen tavoitteena on         Alueellisten esikuntien määrän väheneminen
30552: säilyttää puolustusvoimien tehokkuus muuttu-        on aiheuttanut pelkoa palvelutason laskusta ja
30553: vissa oloissa. Suunnittelun perusteena on näke-     puolustusvoimien etääntymisestä muusta yh-
30554: mys siitä, millaisessa ympäristössä puolustus-      teiskunnasta. Tämä pelko on aiheeton. Uudis-
30555: voimat vuonna 2000 toimivat.                        tuksen yhteydessä on päinvastoin tarkoitus
30556:    Uudistuksen keskeisenä periaatteena on hal-      tihentää palveluverkkoa siten, että joukko-
30557: linnon voimakas hajauttaminen ja tulosvastuul-      osastoille, sotilasopetuslaitoksille ja varikoille
30558: lisuuden lisääminen kaikilla hallintotasoilla.      annetaan tehtäväksi huolehtia kansalaisille tär-
30559: Itsenäistä päätösvaltaa sekä tehtäviä ja resurs-    keistä peruspalveluista.
30560: seja pyritään siirtämään keskushallinnosta alue-       Siirtymäaika uudistusta koskevan päätöksen
30561: ja paikallishallintoon niin paljon kuin mahdol-     ja voimaanastumisen välillä pyritään varaa-
30562: lista. Pääesikunnasta siirretään merkittävästi      maan riittävän pitkäksi. Tämä mahdollistaa
30563: 4                                   1989 vp. -     KK n:o 409
30564: 
30565: henkilöstön sopeutumisen muutoksiin. Maa-          koa Satakunnan alueella. Käsiteltävänä olevas-
30566: kuntia ja useita paikkakuntia uudistus tulee       sa suunnitelmassa on päädytty edellä esitetyin
30567: hyödyttämään uusien työpaikkojen muodossa.         perustein siihen, että myös Turun ja Porin
30568: Eräillä paikkakunnilla työpaikat valitettavasti    läänissä on edullisin aluejako, jossa tuleva
30569: vähenevät. Uudistuksen valmisteluvaiheessa         sotilaslääni ja nykyinen siviililääni yhtyvät.
30570: henkilökunnan aseman huomioon ottaminen            Erillisen Satakunnan sotilasläänin perustami-
30571:                                                    nen ei sisälly suunnitelmiin. Puolustusvoimat
30572: on ensiarvoisen tärkeää. Muutosten toimeen-        tulee kuitenkin myös tulevaisuudessa säilyttä-
30573: pano tapahtunee seuraavien kolmen neljän           mään voimakkaan panoksensa Satakunnassa.
30574: vuoden aikana.                                     Alueella pysyvät muun muassa suuret Niinisa-
30575:    Puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjes-   lon ja Säkylän varuskunnat. Organisaatiotar-
30576: telmän uusimisen suunnittelun yhteydessä on        kistusten yhteydessä tullaan Säkylässä edelleen
30577: käsitelty myös tarkoituksenmukaisinta alueja-      lisäämään aselajikoulutusta.
30578: 
30579:     Helsingissä 16 päivänä elokuuta 1989
30580: 
30581:                                                                 Puolustusministeri Ole Norrback
30582:                                      1989 vp. -     KK n:o 409                                       5
30583: 
30584: 
30585: 
30586: 
30587:                               Tili Riksdagens Herr Talman
30588:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         den regionala och lokala ledningen. Justeringen
30589: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         av huvudstabens organisation i enlighet med
30590: av den 18 juli 1989 tili vederbörande medlem        dessa principer innebär en minskning med ca
30591: av statsrådet översänt avskrift av följande av      400 personer. Personalen omfördelas på inrätt-
30592: riksdagsman Maunu Kohijoki undertecknade            ningar som är underställda huvudstaben samt
30593: spörsmål nr 409:                                    inom den regionala och lokala organisationen.
30594:          Tänker Regeringen vidta åtgärder i         Justeringen innebär att personai förflyttas från
30595:        syfte att grunda Satakunta militärlän i      huvudstadsregionen till regionerna.
30596:        samband med revisionen av försvars-             De nuvarande militärdistriktens uppgifter
30597:        maktens förvaltningssystem?                  överförs enligt den aktuella planen till militär-
30598:                                                     länen, truppförbanden och inrättningarna. Sär-
30599:                                                     skilt serviceuppgifterna i anslutning tili värn-
30600:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        pliktsärendena kommer att skötas även på
30601: samt anföra följande:                               truppförbandsnivå. Organisationsreformen in-
30602:    Planen för revisionen av försvarsmaktens         nebär att benämningen "militärdistrikt" tas ur
30603: lednings- och förvaltningssystem behandlas för      bruk.
30604: närvarande i försvarsministeriet. Med det pla-         Den starka försvarsviljan är en grundresurs
30605: nerade lednings- och förvaltningssystemet avses     som är djupt rotad i vårt folk. Militärdistrik-
30606: den förvaltningsmässiga handläggnings- och          tens staber har på ett betydande sätt medverkat
30607: beslutsprocess, som sträcker sig från huvudsta-     i upprätthållandet och utvecklandet av försvars-
30608: ben via försvarsgrenarnas staber, försvarsom-       viljan. Den kommande revisionen kommer inte
30609: rådena och militärlänen tili truppförbandens        att försvaga försvarsmaktens verksamhetsfö-
30610: nivå.                                               rutsättningar inom detta område.
30611:    Försvarsförvaltningen måste kunna motsva-           Militärlänen kommer att bli länsstyrelsernas
30612: ra de krav som samhällets utveckling för med        och distriktsmyndigheternas viktigaste samar-
30613: sig. Den försvarsberedskap som lagen förutsät-      betspartner i utvecklandet av totalförsvaret.
30614: ter måste kunna upprätthållas även i framtiden.     Militärlänens områdesfördelning kommer att
30615: Det omgivande samhället håller på att utveck-       följa den civila länsindelningen utom i Nylands
30616: las på ett sätt som även inverkar på försvars-      Iän. Militärlänens staber blir viktiga ledstafflar
30617: makten. De minskande årsklasserna, det ökade        med tanke på försvarsmaktens regionalförvalt-
30618: antalet repetitionsövningar och den kraftiga        ning. Deras uppgifter ökar avsevärt och deras
30619: teknifieringen har tvingat försvarsmakten att       ställning förstärks.
30620: justera sina funktioner och sitt system.               Minskningen av regionala staber har lett tili
30621:    Målet med den justering som pågår och som        fruktan för att servicenivån sjunker och att
30622: kommer att ske i många faser är att bevara          försvarsmakten fjärmar sig från det övriga
30623: försvarsmaktens effektivitet under förändrade       samhället. Denna fruktan är obefogad. 1 sam-
30624: förhållanden. Uppfattningen om i hurudan            band med revisionen är avsikten tvärtom att
30625: omgivning försvarsmakten kommer att fungera         göra servicenätet tätare sålunda att truppför-
30626: år 2000 utgör grunden för planeringen.              banden, de militära läroinrättningarna och
30627:    Den centrala principen i reformen är en          depåerna får i uppgift att sköta den grundläg-
30628: kraftig decentralisering av förvaltningen och ett   gande service som är viktig för medborgarna.
30629: ökat resultatansvar på alla förvaltningsnivåer.        För övergångsperioden mellan beslutet och
30630: självständig beslutsrätt samt uppgifter och re-     dess ikraftträdande reserveras tiliräckligt med
30631: surser kommer att överföras från den centrala       tid. Detta gör det möjligt för personalen att
30632: förvaltningen tili den regionala och lokala i så    anpassa sig till förändringarna. Revisionen
30633: stor utsträckning som möjligt. Från huvudsta-       kommer att gynna regionerna och flera orter
30634: ben överförs uppgifter och resurser i betydande     genom att ge nya arbetsplatser. På en del orter
30635: omfattning tili underordnade inrättningar samt      minskar beklagligtvis arbetsplatsernas antal.
30636: 6                                   1989 vp. -     KK n:o 409
30637: 
30638: Vid förberedelsen av revisionen är det synner-     Åbo och Björneborgs län är en sådan, där det
30639: ligen viktigt att personalens ställning beaktas.   kommande militärlänet och det nuvarande
30640: Verkställandet av förändringarna sker under de     civila länet sammanfaller. Grundandet av ett
30641: kommande tre-fyra åren.                            separat Satakunta militärlän ingår inte i pla-
30642:    I planeringen av revisionen av försvarsmak-     nerna. Försvarsmakten kommer också i fort-
30643: tens lednings- och förvaltningssystem har den      sättningen att bibehålla en stark ställning i
30644: mest ändamålsenliga områdesindelningen dis-        Satakunta. Inom området kvarstår bland annat
30645: kuterats även i fråga om Satakuntaområdet. I       de stora garnisonerna i Niinisalo och Säkylä. I
30646: den plan som för närvarande behandlas har          anslutning till nyorganiseringen kommer man
30647: man på ovan nämnda grunder kommit till att         att ytterligare utöka vapenslagsutbildningen i
30648: den förmånligaste områdesindelningen även i        Säkylä.
30649:     Helsingfors den 16 augusti 1989
30650: 
30651:                                                                 Försvarsminister Ole Norrback
30652:                                                1989 vp.
30653: 
30654: Kirjallinen kysymys n:o 410
30655: 
30656: 
30657: 
30658: 
30659:                                   Tennilä: Maakaasuputken rakentamisesta Neuvostoliiton puolel-
30660:                                       ta Kostamuksesta Pohjois-Suomeen
30661: 
30662: 
30663:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30664:    Maakaasun käyttö eteläisessä osassa maa-          maakaasuputken rakentamista ja valtion vel-
30665: tamme on lisääntymässä. Tämä on hyvin                vollisuutena on tukea vastaavasti myös pohjoi-
30666: myönteistä, sillä maakaasu on taloudellisesti        sen putkea.
30667: edullista ja samalla saasteeton energianlähde.          Maakaasun saaminen pohjoiseen on välttä-
30668:    Maakaasua voidaan saada myös Pohjois-             mätöntä paitsi ympäristön suojelun myös tuo-
30669: Suomeen 1990-luvun alkupuolella Neuvostolii-         tannon kehittämisen vuoksi. Jos maakaasu on
30670: ton vetäessä putken Kostamukseen. Neuvosto-          energiavaihtoehto vain eteläisessä osassa maa-
30671: liiton maakaasuministeriön taholta on ilmoitet-      ta, tämä vaikuttaa varmasti teollisuuden sijoit-
30672: tu, että maakaasuputki Suomen rajalla on             tumiseen. Pohjoista ei saa jättää huonompaan
30673: meidän niin halutessamme valmiina vuonna             asemaan.
30674:                                                         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30675: 1994. Samaan aikaan maakaasu voidaan ottaa
30676:                                                      tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän
30677: käyttöön Pohjois-Suomessa, sillä kaasuputkea         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30678: voidaan luonnollisesti rakentaa samanaikaisesti      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30679: kummallakin puolen rajaa.
30680:    Maakaasuputken rakentaminen Pohjois-Suo-                    Miten Hallitus aikoo edistää maakaa-
30681: meen edellyttää valtiovallan aloitteellista otetta          suputken saamista Neuvostoliiton puo-
30682: ja tukea. Valtio on tukenut Etelä-Suomen                    lelta Kostamuksesta Pohjois-Suomeen?
30683:      Helsingissä 18 päivänä heinäkuuta 1989
30684: 
30685:                                         Esko-Juhani Tennilä
30686: 
30687: 
30688: 
30689: 
30690: 290010D
30691: 2                                   1989 vp. -      KK n:o 410
30692: 
30693: 
30694: 
30695: 
30696:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30697:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Maakaasuputken rakentaminen Kostamuk-
30698: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       sesta Neuvostoliitosta Pohjois-Suomeen on
30699: olette 18 päivänä heinäkuuta 1989 päivätyn          yksi mahdollisuus kehittää alueen energiahuol-
30700: kirjeenne n:o 2064 ohella toimittanut valtioneu-    toa. Kauppa- ja teollisuusministeriön rahoitta-
30701: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        ma ja Pohjois-Suomen tutkimuslaitoksen teke-
30702: kansanedustaja Esko-Juhani Tennilän näin            mä vuonna 1988 julkistettu selvitys osoittaa,
30703: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 410:      että hanke voisi tietyillä oletuksilla olla toteut-
30704:           Miten Hallitus aikoo edistää maakaa-      tamiskelpoinen. Hankkeeseen liittyy kuitenkin
30705:        suputken saamista Neuvostoliiton puo-        monia epävarmuustekijöitä ja yhteiskunnan
30706:        lelta Kostamuksesta Pohjois-Suomeen?         kannalta merkittäviä näkökohtia. Maakaasun
30707:                                                     käyttöönotto mm. pysäyttäisi turpeen käytön
30708:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          kasvun Pohjois-Suomessa.
30709: taen seuraavaa:                                        Pohjois-Suomen putkihankkeen kannalta
30710:    Suomen hallituksen energia- ja ympäristöpo-      ratkaisevia kysymyksiä ovat seuraavat:
30711: liittiset tavoitteet puoltavat maakaasun käytön        - mikä on Pohjois-Suomen ja Ruotsin puo-
30712: lisäämistä. Valtiovalta on pyrkinyt ja pyrkii       len todellinen kulutuspotentiaali?
30713: edelleen poistamaan putkiverkoston laajenta-           - mihin hintaan kaasua olisi saatavissa?
30714: misen kotimaisia esteitä.                              - paljonko kuluttajat olisivat valmiit kaa-
30715:     Maakaasun siirtoverkoston rakentamista on       susta maksamaan?
30716: tuettu korkotukilainoilla ja Neste Oy:n osake-         - löytyykö hankkeelle toteuttajaa?
30717: pääoman korotuksilla. Lisäksi myös maakaa-             - mikä voisi olla yhteiskunnan tuki putki-
30718: sun jakelu- ja käyttöinvestointeihin on mahdol-     hankkeelle?
30719: lista saada korkotukilainaa.                           Avoimia kysymyksiä selvittämään on Oulun
30720:    Energiaverotuksessa maakaasuhuoltoa tue-         lääninhallitus asettanut maakaasutyöryhmän,
30721: taan maakaasulle säädetyllä erityisellä tuonti-     jonka työhön myös kauppa- ja teollisuusminis-
30722: hintavähenny ksellä.                                teriö osallistuu.
30723:     Epäsuoraa tukea maakaasulle on merkinnyt           Hankkeen kansantaloudellisten vaikutusten
30724: myös ympäristöpolitiikan kiristäminen. Valtio-      selvittämiseksi kauppa- ja teollisuusministeriö
30725: neuvoston rikkidioksidipäästöjen vähentämistä       on tilannut Oulun yliopiston Pohjois-Suomen
30726: koskeva päätös antaa kilpailuetua maakaasulle,      tutkimuslaitokselta selvityksen "kustannus-
30727: koska maakaasua käyttävien laitosten ei, kaa-       hyötyanalyysi maakaasu- ja turvevaihtoehdois-
30728: sun vähäisen rikkipitoisuuden vuoksi, tarvitse      ta Pohjois-Suomen energiahuoltojärjestelmäs-
30729: tehdä rikinpoistoinvestointeja.                     sä".                                  ~~
30730:     Myös julkisrahoitteisessa energiatutkimuk-         Mikäli käynnissä olevat selvityk et ja yritys-
30731: sessa maakaasu on huomioitu. Maakaasuun             ten väliset kaupalliset neuvottelu osoittavat
30732: liittyvän tutkimuksen kannalta erityisen tärkeä     Pohjois-Suomen putkihankkeen toteuttamiskel-
30733: on polttotekniikan tutkimusohjelma "LIEK-           poiseksi, tulee myös valtiovalta omalta osal-
30734: KI".                                                taan harkitsemaan putki-investoinnin rahoituk-
30735:    Valtiovallan tukitoimenpiteet ovat omalta        seen osallistumista. Lähtökohtana voisi tällöin
30736: osaltaan kehittäneet maakaasuteknologiaa,           olla, että valtio tukisi putkihanketta periaat-
30737: maakaasulaitosten hyötysuhteita sekä maakaa-        teessa samaan tapaan kuin Etelä-Suomen put-
30738: sun hintakilpailukykyä.                             kea on tuettu.
30739: 
30740:     Helsingissä 23 päivänä elokuuta 1989
30741: 
30742:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
30743:                                     1989 vp. -    KK n:o 410                                     3
30744: 
30745: 
30746: 
30747:                              Till Riksdagens Herr Talman
30748: 
30749:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        verkningsgrad samt naturgasens konkurrens-
30750: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        förmåga i fråga om priset.
30751: nr 2064 av den 18 juli 1989 tili vederbörande        Att bygga ett naturgasrör från Kostamus i
30752: medlem av statsrådet översänt avskrift av          Sovjetunionen tili Norra Finland är en möjlig-
30753: följande av riksdagsman Esko-Juhani Tennilä        het i fråga om utvecklandet av energiförsörj-
30754: undertecknade spörsmål nr 410:                     ningen i området. En av handels- och industri-
30755:                                                    ministeriet finansierad och av forskningsanstal-
30756:              På vilka sätt ämnar Regeringen främ-  ten för Norra Finland utförd utredning, som
30757:          ja möjligheterna att erhålla ett natur- publicerades år 1988, antyder att projektet
30758:          gasrör från Kostamus i Sovjetunionen kunde vara genomförbart under vissa förutsätt-
30759:          tili Norra Finland?                       ningar. Till projektet ansluter sig ändå många
30760:                                                    osäkerhetsmoment och med tanke på samhäliet
30761:                                                    betydande synpunkter. lbruktagandet av natur-
30762:    Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt gasen skulie bl.a. få tillväxten av torvförbruk-
30763: anföra följande:                                   ningen i Norra Finland att stanna av.
30764:                                                       Med tanke på Norra Finlands rörprojekt är
30765:    De energi- och miljöpolitiska mål som den följande frågor avgörande:
30766: finländska regeringen har talar för en ökad          - hurdan är den verkliga konsumtionspo-
30767: användning av naturgas. Statsmakten har strä- tentialen i Norra Finland och i Sverige?
30768: vat och strävar fortfarande efter att avskaffa de    - tili vilket pris kunde gas erhållas?
30769: inhemska hindren för en utvidgning av rörnät-        - hur mycket vore konsumenterna beredda
30770: verket.                                            att betala för gasen?
30771:    Byggandet av ett överföringsnätverk för na-       - finns det någon som vill förverkliga
30772: turgas har stötts med räntestödslån och med en projektet?
30773: höjning av Neste Oy:s aktiekapital. Dessutom         - hurdant kunde samhäliets stöd för rör-
30774: är det möjligt att få räntestödslån för naturga- ' projektet vara?
30775: sens distributions- och användningsinvestering-       Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän har tillsatt en
30776: ar.                                                naturgasarbetsgrupp för utredandet av dessa
30777:    1 energibeskattningen stöds naturgasförsörj- öppna frågor. Också handels- och industrimi-
30778: ningen med ett särskilt för naturgas stadgat nisteriet deltar i arbetet.
30779: importprisa vdrag.                                    För klargörandet av projektets nationaleko-
30780:    Det indirekta stödet för naturgasen har nomiska· verkningar har handels- och industri-
30781: också inneburit en åtstramning av miljöpoliti- ministeriet från Uleåborgs universitets forsk-
30782: ken. Statsrådets beslut gällande minskningen ningsanstalt för Norra Finland bestälit en
30783: av svaveldioxidutsläppen ger konkurrensförde- utredning om en "kostnads- och nyttoanalys av
30784: lar åt naturgasen eftersom de kraftverk som naturgas- och torvalternativen i Norra Fin-
30785: använder naturgas inte behöver investera i lands energiförsörjningssystem".
30786: avsvavling på grund av gasens obetydliga              Om de pågående utredningarna och kom-
30787: svavelhalt.                                        mersiella förhandlingarna mellan företag påvi-
30788:     Naturgasen har också observerats i den sar att rörprojektet i Norra Finland är genom-
30789: offentligt finansierade energiforskningen. Spe- förbart, kommer också statsmakten för sin del
30790: cielit viktigt med tanke på undersökningar att överväga deltagandet i finansieringen av
30791: gäliande naturgasen är det bränntekniska rörinvesteringen. Som utgångspunkt i detta fall
30792: forskningsprogrammet "LIEKKI".                     kunde vara det att staten stöder rörprojektet i
30793:     Statsmaktens stödåtgärder har för sin del princip på samma sätt som den har stött röret
30794:  utvecklat naturgasteknologin, naturgasverkens i Södra Finland.
30795: 
30796:      Helsingfors den 23 augusti 1989
30797: 
30798:                                                  Handels- och industriminister Ilkka Suominen
30799:                                                1989 vp.
30800: 
30801: Kirjallinen kysymys n:o 411
30802: 
30803: 
30804: 
30805: 
30806:                                   Laine: Simputuksen lopettamisesta puolustusvoimissa
30807: 
30808: 
30809:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30810:    Pohjan Prikaatissa todetut simputustapauk-        perimmäisistä syistä. Selvitykseen tulisi liittää
30811: set antoivat vahvistuksen väitteille simputuksen     myös Varusmiesliiton ja varusmiestoimikuntien
30812: jatkumisesta Suomen armeijassa. Pohjan Pri-          mielipiteiden kuuleminen asian johdosta. Sa-
30813: kaatissa nyt ilmi tulleet tapaukset antavat          moin tulisi valmistaa selkeät ohjeet siitä, miten
30814: aiheen olettaa, että puolustusvoimien piirissä       simputukseen syyllistyneitä tulisi rangaista. Mi-
30815: laajemminkin käytetään edelleen simputusta           käli kantahenkilökunnan piirissä esiintyy tois-
30816: koulutuksen osana ja sen yhteydessä sekä myös        tuvia simputustapauksia, on käytettävä tarpeen
30817: rankaisukeinona.                                     mukaan myös siirtoja toisiin tehtäviin.
30818:    Simputuksen käyttö asepalveluksen yhtey-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30819: dessä ja ihmisarvoa loukkaava kielenkäyttö           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
30820: eivät sovellu sivistysvaltion puolustusvoimille.     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30821: Epäinhimillisenä ja moraalittomana koulutus-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30822: ja rankaisukeinona se on kitkettävä pois.                       Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
30823:    Puolustusvoimien johdon ja asianomaisten                  simputus puolustusvoimissa lopetetaan
30824: esimiesten on huolehdittava siitä, että simpu-               toteuttamalla Pohjan Prikaatissa simpu-
30825: tukseen ja epäasialliseen kielenkäyttöön syyllis-            tukseen syyllistyneiden rankaiseminen,
30826: tyneet saavat rangaistuksen toimistaan. Samoin               suorittamalla simputuksen ilmenemistä
30827: on ryhdyttävä toimenpiteisiin, joilla simputuk-              koskeva selvitys puolustusvoimien pii-
30828: sen käyttö lopetetaan.                                       rissä koko maassa ja laatimalla selkeät
30829:    Puolustusvoimien piirissä tulisi suorittaa sel-           ohjeet simputukseen syyllistyneiden
30830: vitykset simputuksen käytön laajuudesta ja sen               rankaisemisesta?
30831:      Helsingissä 19 päivänä heinäkuuta 1989
30832: 
30833:                                              Ensio Laine
30834: 
30835: 
30836: 
30837: 
30838: 290010D
30839: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 411
30840: 
30841: 
30842: 
30843: 
30844:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30845:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     jan Prikaatissa, jossa ryhdyttiin rankaisutoi-
30846: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      menpiteisiin esitutkinnan paljastettua esimies-
30847: olette 19 päivänä heinäkuuta 1989 päivätyn         aseman väärinkäytöksiä. Edellä mainituista
30848: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       syistä erillistä simputuksen esiintymistä koske-
30849: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      vaa selvitystä ei puolustusministeriö pidä tar-
30850: edustaja Ensio Laineen näin kuuluvasta kirjal-     peellisena.
30851: lisesta kysymyksestä n:o 411:                         On ilmeistä, ettei simputusta täysin kyetä
30852:           Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että   poistamaan. Minkään muunkaan normien vas-
30853:        simputus puolustusvoimissa lopetetaan       taisen käyttäytymisen täydelliseen lopettami-
30854:        toteuttamalla Pohjan Prikaatissa simpu-     seen tuskin kyetään. Simputuksen esiintymiseen
30855:        tukseen syyllistyneiden rankaiseminen,      ja ilmitulemiseen toki voidaan vaikuttaa. Kou-
30856:        suorittamalla simputuksen ilmenemistä       lutuksessa kiinnitetään huomiota asialliseen
30857:        koskeva selvitys puolustusvoimien pii-      kielenkäyttöön ja oikeisiin koulutustapoihin.
30858:        rissä koko maassa ja laatimalla selkeät     Puolustusvoimien ylin johto on toistuvasti
30859:        ohjeet simputukseen syyllistyneiden         osoittanut lausunnoillaan ja asioihin puuttumi-
30860:        rankaisemisesta?                            sellaan, ettei simputusta hyväksytä. Simputuk-
30861:                                                    sen estämisessä on valvonnalla keskeinen mer-
30862:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kitys. Varusmiesten valvonnan tehostaminen
30863: vasti seuraavaa:                                   vaatisi kuitenkin lisää henkilökuntaa. Toisaalta
30864:    Eduskunnan oikeusasiamies on 1980-luvun         liiallinen valvonta ei anna varusmiesesimiehille
30865: kertomuksissaan todennut esimiesaseman vää-        aitoa mahdollisuutta kypsyä asemaansa vastaa-
30866: rinkäytön olleen harvinaista ja simputuksen        vaan tehtävään, joukkueen- tai ryhmänjohtaja-
30867: tulleen entistäkin harvinaisemmaksi. Eduskun-      na toimimiseen.
30868: nan oikeusasiamies käy säännöllisesti varus-          Simputusta koskeva normista on ajan tasal-
30869: kunnissa seuraamassa varusmiesten kohtelua.        la. Rikoslaissa on säännökset esimiesaseman
30870: Vuosien 1986 ja 1987 tarkastusten yhteydessä       väärinkäytöstä sekä palvelusrikoksesta ja
30871: ei käynyt ilmi simputustapauksia. Varusmiehet      -rikkomuksesta. Ohjeita ja määräyksiä on an-
30872: voivat palvelusaikanaan tai sen päätyttyä kan-     nettu mm. Perusyksikön päällikön oppaassa,
30873: nella kirjallisesti oikeusasiamiehelle. Esiinty-   yleisessä palvelusohjesäännössä sekä pääesi-
30874: neissä tapauksissa on ollut kysymyksessä taval-    kunnan hallinnollisen osaston pysyväismää-
30875: lisesti ryhmänjohtajina toimivien varusmiesten     räyksissä. Pohjan Prikaatin tapahtumien yhtey-
30876: esimiesvallan väärinkäyttö. Oikeusasiamies on      dessäkään ei ole todettu aihetta täydentää
30877: todennut, että sotilasesimiehet ovat heti puut-    normistoa, vaikka simputusta on vaikea mää-
30878: tuneet tapauksiin. Näin on käynyt myös Poh-        ritellä yksiselitteisesti.
30879: 
30880:     Helsingissä 21 päivänä elokuuta 1989
30881: 
30882:                                                                 Puolustusministeri Ole Norrback
30883:                                      1989 vp. -     KK n:o 411                                     3
30884: 
30885: 
30886: 
30887: 
30888:                               Tili Riksdagens Herr Talman
30889: 
30890:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        militära cheferna genast har tagit sig an falien.
30891: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         Så har också skett i Pohjan Prikaati, där man
30892: av den 19 juli 1989 till vederbörande medlem        skridit tili straffåtgärder efter att preliminära
30893: av statsrådet översänt avskrift av följande av      undersökningar visat missbruk av förmansstäli-
30894: riksdagsledamot Ensio Laine undertecknade           ning. Av ovan nämnda skäl ser försvarsmini-
30895: spörsmål nr 411:                                    steriet inget behov av en särskild undersökning
30896:                                                     av pimsning.
30897:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för
30898:        att göra slut på pimsningen vid för-            Det är uppenbart att pimsningen inte helt
30899:        svarsmakten genom att straffa dem som        kan avskaffas, lika litet som man kan avlägsna
30900:        gjort sig skyldiga till pimsningen i Poh-    något annat beteende som strider emot normer.
30901:        jan Prikaati, genom att låta utföra en       Men man kan dock inverka på förekomsten
30902:        redogörelse om förekomsten av pims-          och uppdagandet av pimsning. Vid utbildning-
30903:        ning inom försvarsmakten i hela landet       en fåster man uppmärksamhet på sakligt språk-
30904:        och genom att utfårda klara direktiv         bruk och korrekta utbildningsmetoder. För-
30905:        om bestraffning av dem som gjort sig         svarsmaktens högsta ledning har upprepade
30906:        skyldiga tili pimsning?                      gånger i sina uttalanden och genom att ingripa
30907:                                                     visat att pimsning inte accepteras. Tillsynen har
30908:                                                     en central betydelse då man förhindrar pims-
30909:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        ning. Men ökad tillsyn skulie fordra tilläggs-
30910: samt anföra följande:                               personal. Och å andra sidan ger inte en
30911:    Riksdagens justitieombudsman har i sina          överdriven övervakning beväringarna naturlig
30912: berättelser från 1980-talet konstaterat att miss-   möjlighet tili att mogna för sin uppgift som
30913: bruk av förmansstälining varit ovanligt och att     pluton- elier gruppchef.
30914: pimsning blivit ännu ovanligare än förut. Riks-        Normerna angående pimsning är helt tidsen-
30915: dagens justitieombudsman besöker regelbundet        liga. Straffiagen har stadganden om missbruk
30916: garnisonerna för att granska hur beväringarna       av förmansstälining samt om tjänstgöringsbrott
30917: blir bemötta. Vid inspektionerna år 1986 och        och -förseelse. Direktiv och bestämmelser ges
30918: 1987 kom inga pimsningsfali fram. Beväringar-       bl.a. i reglementet för grundenhetschefen och
30919: na kan göra en skriftlig klagan tili justitieom-    Alimänna tjänstereglementet samt i bestående
30920: budsmannen antingen under elier efter sin           order som utfärdats av huvudstabens admini-
30921: tjänstgöring. 1 de fali som förekommit har det      strativa avdelning. lnte ens i samband med
30922: vanligen varit fråga om att beväringar som          händelserna i Pohjan Prikaati har man funnit
30923: gruppchefer missbrukat sin förmansstälining.        skäl att komp1ettera normerna, fastän det är
30924: Justitieombudsmannen har konstaterat att de         svårt att entydigt definiera pimsning.
30925:     Helsingfors den 21 augusti 1989
30926: 
30927:                                                                   Försvarsminister Ole Norrback
30928:                                                1989 vp.
30929: 
30930: Kirjallinen kysymys n:o 412
30931: 
30932: 
30933: 
30934: 
30935:                                  Rinne: Ympäristönsuojeluinvestointien verovapauden toteutta-
30936:                                      misesta
30937: 
30938: 
30939:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30940:    Verouudistuksen vakavin puute oikeuden-          kuttava toimintatapa. Kierrätyksen ja uuskäy-
30941: mukaisuuden hylkäämisen ohella on, että siinä       tön vapauttaminen verosta suuntaisi yritystoi-
30942: ei oteta huomioon luonnonsuojelua.                  minnan kannattavalla tavalla materiaalien
30943:    Luontoa suojelevat investoinnit ovat kiireel-    uuskäyttöön.
30944: lisiä. Tulossa oleva haittaveroesitys ei riitä,        Edellä todetut suorat verotoimenpiteet eivät
30945:                                                     aiheuta byrokratiaa, vaan vähentävät nykyistä-
30946: varsinkaan kun ei ole tietoa siitä, miten kerät-    kin.
30947: tävät varat käytetään. Ne voivat ohjautua              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30948: myös luonnon tuhoamista edistäviin hankkei-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
30949: siin.                                               kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30950:    Välittömästi vaikuttava toimintatapa on          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30951: luonnonsuojelun tekeminen edullisimmaksi                      Mihin välittömiin toimiin Hallitus
30952: vaihtoehdoksi. Liikevaihtoveron poistaminen                 ryhtyy luontoa suojelevien ympäristöin-
30953: ympäristöinvestoinneilta olisi välittömästi vai-            vestointien vapauttamiseksi verosta?
30954:     Helsingissä 19 päivänä heinäkuuta 1989
30955: 
30956:                                           Heikki Rinne
30957: 
30958: 
30959: 
30960: 
30961: 2900100
30962: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 412
30963: 
30964: 
30965: 
30966: 
30967:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30968:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      myös taloudellisen ohjauksen keinoja. Edus-
30969: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kunta edellytti, että hallitus yhtenä keskeisenä
30970: olette 19 päivänä heinäkuuta 1989 päivätyn          osana verotuksen kehittämistä pikaisesti suorit-
30971: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        taa tarvittavat selvitykset ja ryhtyy valmistele-
30972: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       maan esityksiä luonnonvarojen ja energian
30973: edustaja Heikki Rinteen näin kuuluvasta kir-        käytön verottamisesta, haitallisten aineiden il-
30974: jallisesta kysymyksestä n:o 412:                    maan, veteen ja maaperään päästämisen ja
30975:                                                     jätteiden tuottamisen verottamisesta sekä ym-
30976:          Mihin välittömiin toimiin Hallitus         päristölle haitallisten turhien tai korvattavissa
30977:        ryhtyy luontoa suojelevien ympäristöin-      olevien tuotteiden valmistuksen rajoittamisesta
30978:        vestointien vapauttamiseksi verosta?         myös verotuksen keinoin siten, että verot aina-
30979:                                                     kin osittain tulevat voimaan jo vuoden 1990
30980:                                                     alusta.
30981:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
30982:                                                        Eduskunnan edellä lausutun ponnen mukai-
30983: vasti seuraavaa:
30984:                                                     sesti hallitus on ryhtynyt toimiin asian selvit-
30985:    Vastauksessaan hallituksen esitykseen laiksi     tämiseksi ja myös verolainsäädännön muutta-
30986: elinkeinotulon verottamisesta annetun lain          miseksi eräin osin. Ympäristönsuojeluinves-
30987: muuttamisesta (HE n:o 25) eduskunta katsoi,         tointien verokohtelua liikevaihtoverotuksessa
30988: että luonnonvarojen käytön rajoittamiseen ja        selvitetään parastaikaa, ja hallitus ottaa asiaan
30989: elinympäristömme suojaamiseen tulee käyttää         kantaa valtion vuoden 1990 tulo- ja menoar-
30990: oikeudellisen ja hallinnollisen ohjauksen lisäksi   vion yhteydessä.
30991:     Helsingissä 22 päivänä elokuuta 1989
30992: 
30993:                                                             Valtiovarainministeri Erkki Liikanen
30994:                                     1989 vp. -     KK n:o 412                                       3
30995: 
30996: 
30997: 
30998: 
30999:                              Tili Riksdagens Herr Talman
31000:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       utan också ekonomiska styrmetoder. Riksda-
31001: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        gen förutsatte att regeringen, då åtgärderna
31002: av den 19 juli 1989 till vederbörande medlem       utgör en viktig del av utvecklandet av beskatt-
31003: av statsrådet översänt avskrift av följande av     ningen, snabbt skall verkställa de utredningar
31004: riksdagsman Heikki Rinne undertecknade             som behövs och börja bereda propositioner om
31005: spörsmål nr 412:                                   införande av skatt på användningen av natur-
31006:                                                    resurser och energi och på skadliga utsläpp i
31007:           Vilka omedelbara åtgärder vidtar Re-     luften, vattnet och marken samt på avfallspro-
31008:        geringen för att från skatt befria mil-     duktion, och om begränsning av tillverkningen
31009:        jöinvesteringar som skyddar naturen?        av onödiga eller ersättliga miljöskadliga pro-
31010:                                                    dukter, också med hjälp av beskattningen, så
31011:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       att skatterna åtminstone delvis träder i kraft
31012:                                                    redan vid ingången av 1990.
31013: samt anföra följande:
31014:                                                       1 enlighet med riksdagens ovan nämnda
31015:    1 sitt svar på regeringens proposition med      kläm har regeringen vidtagit åtgärder för utre-
31016: förslag tili lag om ändring av lagen om            dande av ärendet och även för ändring av
31017: beskattning av inkomst av näringsverksamhet        skattelagstiftningen tili vissa delar. Omsättnings-
31018: (RP nr 25) ansåg riksdagen att inte endast         beskattningsförfarandet vid miljövårdsinveste-
31019: rättslig och administrativ styrning skall använ-   ringar utreds som bäst och regeringen tar
31020: das för att begränsa exploateringen av natur-      ställning tili saken i samband med statsbudge-
31021: tillgångarna och för att skydda vår livsmiljö,     ten för 1990.
31022:     Helsingfors den 22 augusti 1989
31023: 
31024:                                                                   Finansminister Erkki Liikanen
31025:                                              1989 vp.
31026: 
31027: Kirjallinen kysymys n:o 413
31028: 
31029: 
31030: 
31031: 
31032:                                  Rinne: Viljelymaan sähköllä lämmittämisen kieltämisestä
31033: 
31034: 
31035:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31036:    Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan var-     koa aikaisemmin ei ole kansakunnan elinkysy-
31037: haisperunan viljelyssä on ryhdytty käyttämään      mys. Vanhat perunat kyetään säilyttämään
31038: menetelmää, jossa viljelymaa lämmitetään säh-      uusissa, energiaa kuluttamattornissa kalliosuo-
31039: kövirralla.                                        jissa tuoreena pitkälle loppukesään asti. Vilje-
31040:    Näin menetellen on varhaisperunaa saatu         lymaan lämmittäminen sähköllä on edesvastuu-
31041: myyntikuntoon noin viikkoa aikaisemmin. Vil-       ton teko tulevia sukupolvia kohtaan, vaikka se
31042: jelijä on julkisuudessa kertonut, että menetelmä   verhotaankin kuluttajan oletettuun "hyvään
31043: oli kannattava. Kyseisen menetelmän käyttöön-      palveluun" ja vapaaseen markkinakilpailuun.
31044: otto saattaa merkitä sitä, että vapaan kilpailun      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31045: nimissä myös muiden on pakko vastata samalla       tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän
31046:                                                    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31047: mitalla kannattavuutensa säilyttämiseksi var-
31048:                                                    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31049: haisperunan viljelyssä. Mikäli tällaiseen ajau-
31050: dutaan laajemmassa mitassa, niin Suomessa                    Mihin kiireellisiin toimiin Hallitus
31051: tarvitaan tulevalla vuosikymmenellä useita                 aikoo ryhtyä senkaltaisen lainsäädän-
31052: luontoa tuhoavia supervoimaloita lisää.                    nön aikaansaamiseksi, joka estää peru-
31053:    Uusien perunoiden saanti keväällä noin viik-            namaiden lämmittämisen sähkövirralla?
31054:     Helsingissä 19 päivänä heinäkuuta 1989
31055: 
31056:                                           Heikki Rinne
31057: 
31058: 
31059: 
31060: 
31061: 290010D
31062: 2                                  1989 vp. -     KK n:o 413
31063: 
31064: 
31065: 
31066: 
31067:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31068:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     tuna. Ne ovat viljelytekniikaltaan yksinkertai-
31069: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      sempia ja investointikustannuksiltaan halvem-
31070: olette 19 päivänä heinäkuuta 1989 päivätyn         pia kuin sähkölämmitys.
31071: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          Varhaisperuna soveltuu lämmitettävällä alus-
31072: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      talla kasvateltavaksi siksi, että sen hinta mää-
31073: edustaja Heikki Rinteen näin kuuluvasta kir-       räytyy vapaasti kysynnän ja tarjonnan mu-
31074: jallisesta kysymyksestä n:o 413:                   kaan, kuten kaikilla kotimaisilla varhaisvihan-
31075:          Mihin kiireellisiin toimiin Hallitus      neksilla. Siksi keväällä ensimmäisistä markki-
31076:        aikoo ryhtyä senkaltaisen lainsäädän-       noille saatavista perunaeristä on mahdollista
31077:        nön aikaansaamiseksi, joka estää peru-      saada tavallista suurempien tuotantokustan-
31078:        namaiden lämmittämisen sähkövirralla?       nusten katteeksi korkea hinta. Huippuhinta on
31079:                                                    saatavissa kuitenkin vain ensimmäisinä myyn-
31080:                                                    tipäivinä, sillä tarjonnan lisääntyessä, muulla
31081:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
31082: vasti seuraavaa:                                   tavoin tuotetun ~arhaisperunan tullessa mark-
31083:                                                    kinoille, hinta laskee nopeasti. Toisaalta peru-
31084:    Maan sähkölämmityksen soveltamista puu-         nan kallis hinta pitää kysynnän alhaisena eikä
31085: tarha- ja maataloudessa on selvitetty Maata-       viljely tästä syyst~ voi saavuttaa suurta mitta-
31086: louden tutkimuskeskuksen Lapin tutkimusase-        kaavaa. Suomessa ,noudatetltava sähkön myyn-
31087: malla Apukassa 1960-luvulta lähtien. Sähkö-        tihinnoitteluperiaate, jonka mukaan suuria säh-
31088: lämmityksen käyttö edellyttää hyvää ammatti-       kömääriä käyttävat kulutt<Vat maksavat kulu-
31089: taitoa ja mm. hallantorjunnasta huolehtimista.     tuksestaan aiheutuvat kustannukset, hillitsee
31090: Sadon varhaistamiskeinona menetelmä kilpai-        osaltaan viljelymaan lämmityksen yleistymistä.
31091: lee muovihuoneviljelyn ja harsokateviljelyn           Edellä sanotun perusteella katson, että kysy-
31092: kanssa, joilla kummallakin kasvien kehittymi-      mys ei anna hallitukselle aihetta enempiin
31093: nen nopeutuu selvästi avomaanviljelyyn verrat-     toimenpiteisiin.
31094:     Helsingissä 22 päivänä elokuuta 1989
31095: 
31096:                                                  Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
31097:                                       1989 vp. -       KK n:o 413                                    3
31098: 
31099: 
31100: 
31101: 
31102:                               Tili Riksdagens Herr Talman
31103:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ringskostnader billigare än eluppvärmningens.
31104: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse               Tidig potatis lämpar sig väl att odlas på
31105: av den 19 juli 1989 tili vederbörande medlem           uppvärmt underlag på grund av att priset på
31106: av statsrådet översänt avskrift av följande av         potatisen, liksom på alla inhemska primörer,
31107: riksdagsman Heikki Rinne undertecknade                 bestäms fritt enligt efterfrågan och utbud.
31108: spörsmål nr 413:                                       Därför är det möjligt att för de första potatis-
31109:          Vilka brådskande åtgärder ämnar               partierna få ett högt pris för att täcka de
31110:        Regeringen vidta för att åstadkomma             ovanligt stora produktionskostnaderna. Det är
31111:        en lagstiftning som förbjuder uppvärm-          dock endast under de första försäljningsdagar-
31112:        ning av potatisland med elström?                na möjligt att få ett toppris eftersom priset
31113:                                                        snabbt sjunker då utbudet ökar och då tidig
31114:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           potatis som producerats på annat sätt kommer
31115: samt anföra följande:                                  ut på marknaden. A andra sidan håller pota-
31116:    Tiliämpningen av eluppvärmning av mark              tisens höga pris efterfrågan nere och denna
31117: vid trädgårds- och jordbruk har utretts vid            odlingsform kan därför inte förekomma i stor
31118: Lantbrukets forskningscentrals          Lapplands      skala. Den princip för försäljningsprissättning
31119: forskningsstation i Apukka sedan 1960-talet.           av el som följs i Finland, enligt viiken de
31120: Användningen av eluppvärmning förutsätter              konsumenter som använder stora mängder el
31121: god yrkeskunskap och bl.a. förebyggande av             själv betalar de kostnader som deras konsum-
31122: frost. Som ett sätt att förtidiga skörden tävlar       tion förorsakar, hindrar tili sin del att upp-
31123: metoden med odling i plastväxthus och täckt            värmning av odlingsjord sprider sig.
31124: odling, vilka båda leder tili att växterna utveck-        På grund av det ovan anförda anser jag att
31125: las betydligt snabbare än med frilandsodling.          spörsmålet inte föranleder vidare åtgärder från
31126: Deras odlingsmetod är enklare och investe-             regeringens sida.
31127:     Helsingfors den 22 augusti 1989
31128: 
31129:                                                      Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
31130:                                            1989 vp.
31131: 
31132: Kirjallinen kysymys n:o 414
31133: 
31134: 
31135: 
31136: 
31137:                                Rinne: Satakunnan määräämisestä metsätuhojen kriisialueeksi
31138: 
31139: 
31140:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31141:    Viimeisten tietojen mukaan Satakunta on          Kulttuurimaiseman tuhoutumisen lisäksi
31142: muuttumassa Suomen pahimmaksi metsätu-           uhan alla on kansantaloutemme selkäranka.
31143: hoalueeksi. Pohjoisen Satakunnan maaperä ei      Todellisiin tuloksiin pääseminen edellyttää en-
31144: kestä nykyistä saastekuormitusta. Päästöjä on    nakoivien toimenpiteiden lisäksi myös nykyis-
31145:                                                  ten päästöjen vähentämistä.
31146: ratkaisevalla tavalla vähennettävä.                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31147:    Havupuiden tuho on tiedetty jo useiden        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
31148: vuosien ajan. Uutta on koivun vaikeuksiin        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31149: joutuminen. Koivun tuhot ovat pahimmat Sa-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31150: takunnan alueella. Erityisen vaikea tilanne on              Mihin kiireellisiin toimiin Hallitus
31151: Parkanon ja Karvian alueilla. Tuhot eivät                aikoo ryhtyä Satakunnan määräämisek-
31152: johdu kuivuudesta.                                       si metsätuhojen kriisialueeksi?
31153:     Helsingissä 19 päivänä heinäkuuta 1989
31154: 
31155:                                         Heikki Rinne
31156: 
31157: 
31158: 
31159: 
31160: 2900100
31161: 2                                    1989 vp. -       KK n:o 414
31162: 
31163: 
31164: 
31165: 
31166:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31167:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         leen arvioitava muun muassa vuonna 1990
31168: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          päättyvän Happamoitumisprojektin tulosten
31169: olette 19 päivänä heinäkuuta 1989 päivätyn             pohjalta. Tällä hetkellä on valmisteltavana
31170: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           typen oksidipäästöjä koskevien ohjeiden ja
31171: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          määräysten antaminen.
31172: edustaja Rinteen näin kuuluvasta kirjallisesta            Liikenteen aiheuttamia päästöjä vähennetään
31173: kysymyksestä n:o 414:                                  lyijyttömän bensiinin käytön lisäämisellä sekä
31174:                                                        tekemällä ns. katalysaattorit pakollisiksi uusiin
31175:           Mihin kiireellisiin toimiin Hallitus
31176:                                                        henkilöautoihin vuonna 1990 ja kaikkiin Suo-
31177:        aikoo ryhtyä Satakunnan määräämisek-
31178:                                                        meen tuota viin autoihin vuonna 1992.
31179:        si metsätuhojen kriisialueeksi?
31180:                                                           Hallituksen tarkoituksena on ottaa lisäksi
31181:                                                        käyttöön nykyistä tehokkaampia verotukselli-
31182:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             sia toimenpiteitä haitallisten päästöjen vähen-
31183: taen seuraavaa:                                        tämiseksi ja ympäristönsuojeluinvestointien
31184:    Satakunnan metsissä on ollut nähtävissä             edistämiseksi.
31185: paikallisesti sekä saastepäästöjen että sienitau-         Metsätuhojen estäminen edellyttää metsän-
31186: tien aiheuttamia tuhoja. Vaikka metsätuhojen           tutkimuksen kohdentamista ja lisäämistä erityi-
31187: syy-yhteyksiä ei ole tutkimuksin kyetty yleispä-       sesti sieni- ja hyönteistuhojen torjuntaan, jota
31188: tevästi selvittämään, on saastepäästöjen vaiku-        voidaan toteuttaa metsätaloudesta käsin. Il-
31189: tus hyvin ilmeinen ja välittömänä nähtävissä           mansaasteiden välittömiin seurauksiin ei voida
31190: eräiden teollisuuslaitosten lähiympäristössä.          metsänhoidonisin toimenpitein kovin oleellises-
31191: Tämän lisäksi nykyiset metsän uudistamis- ja           ti vaikuttaa. Metsäntutkimuksen tehostamis-
31192: hoitomenetelmät lisäävät metsien alttiutta sie-        edellytykset paranevat Satakunnassa Parkanon
31193: ni- ja hyönteistuhoille.                               tutkimusaseman laajennuksen valmistuttua
31194:    Metsätuhojen ehkäisemisen kannalta hallitus         vuonna 1990.
31195: ei pidä oleellisena erillisten kriisialueiden mää-        Metsätaloudessa ja metsänhoidossa ovat
31196: räämistä, vaan kaikkien niiden toimenpiteiden          käytännön menetelmät kehittyneet siihen suun-
31197: toteuttamista, joilla sekä kaukokulkeutuvia            taan, että sieni- ja hyönteistuhojen mahdolli-
31198: että kotimaisia päästöjä vähennetään. Lisäksi          suus ja merkitys on lisääntynyt. Esimerkkeinä
31199: on välttämätöntä tehostaa poikkitieteellistä tut-      voidaan mainita kuorellisen puutavaran kesä-
31200: kimusta, jonka tavoitteena tulee olla tuhojen          varastointi hyönteistuhojen lisääjänä ja yksi-
31201: syiden selvittämisen ohella kehittää sellaisia         puolinen männyn suosiminen metsänhoidossa
31202: toimenpiteitä, joilla metsätuhoalttiutta voidaan       männynversosyöpää edistävänä tekijänä. Met-
31203: käytännön metsätaloudessa vähentää.                    sätalouden menetelmien muuttuminen ei ole
31204:    Suomi on sitoutunut kansainvälisin sopi-            kaikilta osin perustunut riittävään tutkimustie-
31205: muksin vähentämään sekä rikki- että typpiok-           toon, joten metsäntutkimuksen tehostaminen
31206: sidipäästöjä 30 %:lla vuoteen 1995 mennessä.           kestävien ja luonnonolot huomioon ottavien
31207: Vastaavasta sopimuksesta hiilivetypäästöjen            toimintatapojen kehittämiseksi on edelleen
31208: vähentämiseksi neuvotellaan parhaillaan. Kau-          välttämätöntä. Myös eräiden lainsäädäntötoi-
31209: kokulkeutuvien päästöjen vähentämiseksi Suo-           menpiteiden tarve on käynyt selväksi. Hallituk-
31210: mi on osaltaan mukana valmistelemassa kan-             sen tarkoitus on antaa kuluvan vuoden aikana
31211: sainvälisiä rahoitusjärjestelyjä.                      eduskunnalle lakiesitys metsätuhojen torjun-
31212:    Ilmansuojelulain nojalla annettiin vuonna           nasta. Tällä lailla säädettäisiin kuorellisen puu-
31213: 1987 seitsemän valtioneuvoston päätöstä rikki-         tavaran kesävarastoinnin rajoittamisesta sekä
31214: päästöjen rajoittamisesta. Näiden ohjeiden ja          eräistä muista metsätuhoja ennalta ehkäisevistä
31215: määräysten riittävyyttä on lähivuosina uudel-          toimenpiteistä.
31216: 
31217:      Helsingissä 25 päivänä elokuuta 1989
31218: 
31219:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
31220:                                     1989 vp. -       KK n:o 414                                      3
31221: 
31222:                               Tili Riksdagens Herr Talman
31223:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ar och föreskrifter är tillräckliga måste upp-
31224: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          skattas på nytt under de närmaste åren bl.a. på
31225: av den 19 juli 1989 tili vederbörande medlem         basis av resultaten av Försurningsprojektet
31226: av statsrådet översänt avskrift av följande av       som avslutas 1990. För närvarande bereds
31227: riksdagsman Rinne undertecknade spörsmål nr          anvisningar och föreskrifter som gäller utsläpp
31228: 414:                                                 av kväveoxider.
31229:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen i             De utsläpp som förorsakas av trafiken min-
31230:          brådskande ordning vidta för att för-       skas genom en ökad användning av blyfri
31231:          ordna Satakunta tili krisområde för         bensin samt genom att s.k. katalysatorer görs
31232:          skogsskador?                                obligatoriska i nya personbilar 1990 och 1992 i
31233:                                                      alla bilar som importeras tili Finland.
31234:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-             Regeringen har för avsikt att ytterligare ta i
31235: samt anföra följande:                                bruk mera effektiva skattemässiga åtgärder än
31236:    1 skogarna i Satakunta har skador som             för närvarande för att minska skadliga utsläpp
31237: förorsakats både av föroreningsutsläpp och           och för att främja miljövårdsinvesteringar.
31238: svampsjukdomar kunnat observeras ställvis.               Förhindrandet av skogsskador förutsätter
31239: Fastän orsakssambanden i fråga om skogsska-          inriktning på och ökning av skogsforskningen
31240: dor inte har kunnat utredas allmängiltigt ge-        speciellt i fråga om den bekämpning av svamp-
31241: nom undersökningar, är verkningen av förore-         och insektskador viiken kan genomföras inom
31242: ningsutsläppen mycket uppenbar och omedel-           skogshushållningen. Man kan inte genom skogs-
31243: bart skönjbar i närheten av vissa industrian-        vårdsåtgärder väsentligt inverka på de direkta
31244: läggningar. De nuvarande föryngrings- och            följderna av luftföroreningar. Förutsättningar-
31245: vårdmetoderna för skogarna ökar dessutom             na för att effektivera skogsforskningen förbätt-
31246: skogarnas mottaglighet för svamp- och insekt-        ras i Satakunda i och med att utvidgningen av
31247: skador.                                              Parkano forskningsstation slutförs 1990.
31248:    Då det gäller förebyggandet av skogsskador            lnom skogshushållningen och skogsvården
31249: anser regeringen det inte väsentligt att det         har de praktiska metoderna utvecklats i den
31250: förordnas särskilda krisområden, utan att alla       riktningen att möjligheterna för och betydelsen
31251: de åtgärder genomförs genom vilka både lång-         av svamp- och insektskador har ökat. Som ett
31252: väga gränsöverskridande och inhemska utsläpp         exempel kan nämnas sommarupplagringen av
31253: minskas. Dessutom är det nödvändigt att ef-          virke med bark som en faktor som ökar
31254: fektivera den tvärvetenskapliga forskningen          insektskador och ett ensidigt gynnande av
31255: vars mål förutom utredandet av orsakerna tili        tallen i skogsvården som en faktor som främjar
31256: skadorna bör vara att utveckla sådana åtgärder       tallens topp- och grentorka. Ändringen av
31257: genom vilka mottagligheten för skogsskador           metoderna inom skogshushållningen har inte
31258: kan minskas i den praktiska skogshushållning-        tili alla delar grundat sig på tillräckliga forsk-
31259: en.                                                  ningsuppgifter, så en effektivering av skogs-
31260:     Finland har genom internationella avtal för-     forskningen för att utveckla hållbara verksam-
31261: bundit sig att minska både svavel- och kväve-        hetsformer som tar naturförhållandena i be-
31262: oxidutsläppen med 30% fram tili 1995. Om ett         traktande är fortfarande nödvändig. Behovet
31263: motsvarande avtal om minskning av kolväteut-         av vissa lagstiftningsåtgärder har även blivit
31264: släppen förhandlas som bäst. För att minska          klart. Regeringen har för avsikt att inom
31265: långväga gränsöverskridande utsläpp deltar           innevarande år tili riksdagen avlåta en propo-
31266: Finland för sin del i beredningen av interna-        sition om bekämpning av skogsskador. Avsik-
31267: tionella finansieringsarrangemang.                   ten är att lagen skall innehålla stadganden om
31268:     Med stöd av luftvårdslagen utfärdades 1987       begränsningen av sommarupplagringen av vir-
31269: sju statsrådsbeslut om begränsning av svavelut-      ke med bark samt om vissa andra åtgärder som
31270:  släppen. Frågan om huruvida dessa anvisning-        förebygger skogsskador.
31271: 
31272:        Helsingfors den 25 augusti 1989
31273: 
31274:                                                    Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
31275: 1
31276: 
31277: 1
31278: 
31279: 1
31280: 
31281: 1
31282: 
31283:     1
31284: 
31285:     1
31286: 
31287:     1
31288: 
31289:     1
31290: 
31291:         1
31292: 
31293:         1
31294: 
31295:         1
31296: 
31297:         1
31298: 
31299:             1
31300:                                              1989 vp.
31301: 
31302: Kirjallinen kysymys n:o 415
31303: 
31304: 
31305: 
31306: 
31307:                                  J.amminen ym.: Peruskoulun opettajapulan poistamisesta
31308: 
31309: 
31310:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31311:    Peruskoulun opettajapula on vuosi vuodelta         Koulutuksen lisääminenkään ei tunnu rat-
31312: pahentunut. Myös aineopettajista, kuten musii-     kaisevan kaikilta osin opettajavajausta, koska
31313: kin ja matematiikan sekä varsinkin erityisluo-     opettajia siirtyy kevyempien työolojen ja pa-
31314: kanopettajista on enenevässä määrin tarvetta.      rempien palkkaetuuksien johdosta yritysmaail-
31315: Kouluhallitus on arvioinut, että epäpäteviä        man palvelukseen.
31316: opettajia on muutamia kymmeniä prosentteja            Tietoomme on lisäksi tullut mm., että eri-
31317:                                                    tyisluokanopettajakoulutukseen ei hakeuduta
31318: koko opettajamäärästä ainakin Hämeen, Uu-          työn vaativuuden, raskauden ja palkkauksen
31319: denmaan, Vaasan sekä Turun ja Porin läänissä.      takia juuri ollenkaan, vaan monilla paikkakun-
31320:    Muutaman vuoden perästä ovat 1950-luvulla       nilla on tämä opetussektori ollut jo vuosikausia
31321: valmistuneet opettajat siirtymässä joukolla        ilman minkäänlaista opettajapätevyyttä ja -ko-
31322: eläkkeelle. Silloinhan valmistui opettajia run-    kemusta vailla olevien henkilöiden hoidossa.
31323: saasti ja tämän ryhmän siirtyminen pois työ-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31324: elämästä lisää vielä tuntuvasti em. ongelmaa.      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31325:    Useilla paikkakunnilla on jo nyt tilanne        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31326: sellainen, ettei oppilas ole saanut koko perus-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31327: koulussa olonsa aikana pätevän opettajan ope-                 Mitä Hallitus aikoo tehdä opettaja-
31328: tusta ja kasvatusta. Kuitenkin juuri kasvatus-             pulan pikaiseksi korjaamiseksi ja kou-
31329: ja opetustyöhön pitäisi saada todella pätevät ja           lutustason pitämiseksi riittävän kor-
31330: kyvykkäät henkilöt.                                        kealla?
31331:     Helsingissä 24 päivänä heinäkuuta 1989
31332: 
31333:                      Kalevi Lamminen                        Ben Zyskowicz
31334: 
31335: 
31336: 
31337: 
31338: 2900IOD
31339: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 415
31340: 
31341: 
31342: 
31343: 
31344:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31345:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      koulun yläasteen matemaattisten aineiden Vi-
31346: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       roista oli 27 (1, 1 %) epäpätevien hoidossa.
31347: olette 24 päivänä heinäkuuta 1989 päivätyn             Ruotsinkielisissä peruskouluissa oli 772 leh-
31348: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        torin, aineenopettajan ja opinto-ohjaajan vir-
31349: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       kaa, joiden hoitajista oli 115 (14,9 %) epäpä-
31350: edustaja Kalevi Lammisen ym. näin kuuluvasta        teviä. Peruskoulun yläasteella oli epäpäteviä
31351: kirjallisesta kysymyksestä n:o 415:                 viranhoitajia eniten matemaattisissa aineissa
31352:                                                     (21 eli 14,8 %) ja yleisaineissa (16 eli 53,3 %).
31353:          Mitä Hallitus aikoo tehdä opettaja-
31354:        pulan pikaiseksi korjaamiseksi ja kou-          Erityisesti luokanopettajien vajaus on kasva-
31355:                                                     nut 1980-luvulla suomenkielisissä peruskouluis-
31356:        lutustason pitämiseksi riittävän kor-
31357:                                                     sa. Yhtenä syynä on koulutustason nostamises-
31358:        kealla?
31359:                                                     ta aiheutunut opiskeluaikojen pidentyminen,
31360:                                                     minkä vuoksi valmistuvien opettajien määrä oli
31361:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       useina vuosina vähäinen. Koulutusta on tehos-
31362: vasti seuraavaa:                                    tettu. Kasvatustieteiden kandidaatin tutkinnon
31363:    Suomenkielisissä peruskouluissa oli luku-        suoritti luokanopettajan koulutusohjelman mu-
31364: vuonna 1988/89 17 588 luokanopettajan virkaa,       kaan vuonna 1987 yhteensä 520 ja vuonna
31365: joiden hoitajista 1 043 (5,9 %) oli epäpäteviä.     1988 yhteensä 553 suomenkielistä opiskelijaa.
31366: Osuus oli korkein Uudenmaan (10,4 %) ja             Tutkinnon suorittaneiden ruotsinkielisten opis-
31367: Vaasan (9,3 %) lääneissä sekä alhaisin Pohjois-     kelijoiden määrä oli näinä vuosina 63 ja 54.
31368: Karjalan (2,7 %) ja Lapin (2,9 %) lääneissä.        Vuonna 1989 eläkeiän (60 vuotta) saavuttaa
31369: Osa epäpätevistä opettajista on luokanopetta-       577 suomenkielistä luokanopettajan viran hoi-
31370: jan koulutusohjelman opiskelijoita, jotka ovat      tajaa. Ruotsinkielisistä luokanopettajista saa-
31371: opintojensa loppuvaiheessa.                         vuttaa eläkeiän vuosina 1989-93 keskimäärin
31372:    Ruotsinkielisissä peruskouluissa oli luku-       36 opettajaa vuosittain.
31373: vuonna 1988/89 1 127 luokanopettajan virkaa,           Vajauksen peittämiseksi on järjestetty ruot-
31374: joiden hoitajista 81 (7,2 %) oli epäpäteviä.        sinkielisten luokanopettajien poikkeuskoulutus-
31375: Enemmistö epäpätevistä viranhoitajista (54)         kursseja 1980-luvun alkupuolella ja suomenkie-
31376: toimi Uudenmaan läänissä, jossa myös epäpä-         listen luokanopettajien poikkeuskoulutusta
31377: tevien osuus oli korkein (11 ,5 % ).                vuodesta 1987 lukien. Vuonna 1989 tähän
31378:    Suomenkielisissä peruskouluissa oli 3 060 eri-   poikkeuskoulutukseen otetaan noin 150 opis-
31379: tyisluokanopettajan ja erityisopettajan virkaa,     kelijaa. Koulutukseen otetaan henkilöitä, jotka
31380: joiden hoitajista 420 (13,7 %) oli epäpäteviä.      aikaisemman koulutuksensa ja kokemuksensa
31381: Osuus on erityisluokanopettajan virkojen hoi-       pohjalta suorittavat luokanopettajan koulutus-
31382: tajista 15,7 % ja erityisopettajan virkojen hoi-    ohjelmaa vastaavat opinnot enintään kahdessa
31383: tajista 10,8 %. Tilanne vaihtelee lääneittäin.      vuodessa. Opetusministeriön tavoitteena on,
31384:    Ruotsinkielisissä peruskouluissa oli vastaa-     että poikkeuskoulutusta järjestetään niin laa-
31385: vasti yhteensä 186 erityisopetuksen virkaa, joi-    jasti kuin tarvetta ja koulutushalukkuutta on.
31386: den hoitajista 51 (27,4 %) oli epäpäteviä. Täs-        Eläkkeelle siirtyvien määrä kasvaa vielä jon-
31387: säkin tapauksessa epäpätevien viranhoitajien        kin verran lähivuosina, sillä lukuvuonna 1988/
31388: määrä (36) ja osuus (43,4 %) oli suurin Uu-         89 oli suomenkielisissä peruskouluissa jopa 633
31389: denmaan läänissä.                                   vuonna 1932 syntynyttä luokanopettajan viran
31390:    Suomenkielisissä peruskouluissa oli 13 296       hoitajaa. Tämän vuoksi luokanopettajien var-
31391: lehtorin, aineenopettajan ja opinto-ohjaajan        sinaisen koulutuksen uusien opiskelijoiden
31392: virkaa, joiden hoitajista 523 (3,9 %) oli epä-      määrää on lisätty. Kun koulutukseen otettiin
31393: päteviä. Heikoin tilanne oli musiikin opetuk-       vielä 1985 yhteensä 704 opiskelijaa, joista
31394: sessa, sillä peruskoulun yläasteen viroista 100     suomenkielisiä oli 640, määrä on vuonna 1989
31395: (35,5 %) oli epäpätevien hoidossa. Perus-           yhteensä 880, mistä suomenkielisten osuus on
31396:                                       1989 vp. -      KK n:o 415                                       3
31397: 
31398: 816. Valtioneuvosto tarkisti 27.4.1989 korkea-        vastaa koulutustarvearvioita. Ruotsinkielisten
31399: koululaitoksen kehittämissuunnitelmaa mm. si-         aineenopettajien vajauksen poistamiseksi on
31400: ten, että suositus kasvatustieteellisellä koulutus-   tarkoitus järjestää poikkeuskoulutusta pääkau-
31401: alalla opintonsa aloittavien määriksi on vuosil-      punkiseudulla.
31402: le 1989-90 1 420, kun se oli vuosille 1987-88            Tavoitteena on, että opettajankoulutus vas-
31403: 1 260. Näiden vuosien lisäys (160) on tarkoi-         taa tarvetta sekä määrällisesti että laadullisesti.
31404: tettu luokanopettajien varsinaiseen koulutuk-         Nykyisen koulutuksen arviointi ja ehdotuksia
31405: seen.                                                 laadullisesta kehittämisestä sisältyy opettajan-
31406:     Luokanopettajien koulutusta on siis lisätty       koulutuksen kehittämistoimikunnan mietin-
31407: merkittävästi. Vuonna 1989 otetaan varsinai-          töön (Komiteanmietintö 1989:26), josta opetus-
31408: seen koulutukseen 880 ja poikkeuskoulutuk-
31409:                                                       ministeriö on pyytänyt lausuntoja jatkotoimen-
31410: seen noin 150 opiskelijaa eli yhteensä noin
31411:  1 030 opiskelijaa, kun kokonaismäärä oli vuon-       piteitä varten. Opettajankoulutuksen opiskeli-
31412: na 1988 noin 910 ja vuonna 1987 noin 790.             javalintoja on muutettu vuonna 1989 opetus-
31413: Suunnitelmien mukaan koulutusta voidaan vie-          ministeriön antamien uusien suositusten poh-
31414: lä lisätä.                                            jalta.
31415:     Myös erityisopettajien sekä musiikin, kuvaa-         Opettajankoulutusta kehitetään korkeatasoi-
31416: mataidon, kaupallisten aineiden, maa- ja met-         sena koulutuksena. Opettajavajaus poistetaan
31417: sätalouden sekä puutarhanhoidon opettajien ja         lähinnä edellä mainituin keinoin. Nykyiseen
31418: opinto-ohjaajien poikkeuskoulutusta on järjes-        vajaukseen on kuitenkin myös syitä, joihin ei
31419:  tetty. Suunnitelmien mukaan kuvaamataidon ja         voida vaikuttaa opettajankoulutuksen keinoin.
31420: musiikin opettajien varsinaista koulutusta lisä-      Tarvitaan myös koululaitoksen kehittämistoi-
31421:  tään. Muissa aineissa koulutuspaikkojen määrä        menpiteitä.
31422:      Helsingissä 29 päivänä elokuuta 1989
31423: 
31424:                                                                  Opetusministeri Christoffer Taxell
31425: 4                                   1989 vp. -     KK n:o 415
31426: 
31427: 
31428: 
31429: 
31430:                              Tili Riksdagens Herr Talman
31431: 
31432:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        musikundervisning, ty av tjänsterna vid grund-
31433: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        skolans högstadium sköttes 100 (35,5 %) av
31434: av den 24 juli 1989 tili vederbörande medlem       personer som saknade formell behörighet. Av
31435: av statsrådet översänt en avskrift av följande     tjänsterna i matematiska ämnen sköttes 27
31436: av riksdagsman Kalevi Lamminen m.fl. under-        (1,1 %) av icke-behöriga.
31437: tecknade spörsmål nr 415:                             Vid de svenskspråkiga grundskolorna fanns
31438:          Vad ämnar Regeringen göra för att         det 772 tjänster som lektor, ämneslärare eller
31439:                                                    studiehandledare. Antalet icke-behöriga var
31440:        1ärarbristen snabbt skall kunna avhjäl-
31441:        pas och för att utbildningen skall kunna    115 (14,9 %). På grundsko1ans högstadium
31442:        hållas på en tillräckligt hög nivå?         fanns det mest icke-behöriga i matematiska
31443:                                                    ämnen (21, dvs. 14,8 %) och i allmänna ämnen
31444:                                                    (16, dvs. 53,3 %).
31445:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt
31446:                                                       Särskilt bristen på klasslärare vid de finsk-
31447: följande:
31448:                                                    språkiga grundskolorna har ökat under 1980-
31449:    Vid de finskspråkiga grundskolorna fanns        talet. En av orsakerna är den förlängda studie-
31450: det 17 588 tjänster som klasslärare under läs-     tiden med anledning av den förhöjda utbild-
31451: året 1988/89. Av dem som skötte dessa tjänster     ningsnivån, varför antalet utexaminerade lärare
31452: saknade 1 043 (5,9 %) formell behörighet. An-      var ringa under flera år. Utbildningen har
31453: delen var högst i Nylands Iän (10,4 %) och         effektiverats. Pedagogie kandidatexamen avla-
31454: Vasa Iän (9,3 %) och lägst i Norra Kareiens Iän    des enligt utbildningsprogrammet för klasslära-
31455: (2,7 %) och Lapplands Iän (2,9 %). En del av       re år 1987 av sammanlagt 520 och år 1988 av
31456: de icke-behöriga lärarna är studerande vid         553     finskspråkiga     studerande.   Antalet
31457: utbildningsprogrammet för klass1ärare och de       svenskspråkiga studerande som avlade denna
31458: håller på att avsluta sina studier.                examen var 63 och 54 under respektive år. År
31459:    Vid de svenskspråkiga grundsko1orna fanns       1989 kommer 577 personer som sköter tjänsten
31460: det 1 127 tjänster som klasslärare under läsåret   som finskspråkiga klasslärare att uppnå pen-
31461: 1988/89. Av dem som skötte dessa tjänster          sionsåldern (60 år). Av de svenskspråkiga
31462: saknade 81 (7 ,2 %) formell behörighet. Majo-      klasslärarna kommer i medeltal 36 lärare årli-
31463: riteten av de icke-behöriga (54) arbetade i        gen att uppnå pensionsåldern under åren
31464: Nylands Iän, där även andelen icke-behöriga        1989-93.
31465: var störst (11,5 %).                                  För att avhjälpa bristen har man anordnat
31466:    Vid de finskspråkiga grundskolorna fanns        undantagsutbildningskurser för svenskspråkiga
31467: det 3 060 tjänster som specialklasslärare och      klasslärare under början av 1980-talet och
31468: speciallärare. Av dem som skötte dessa tjänster    undantagsutbildning av finskspråkiga klasslä-
31469: saknade 420 (13, 7 %) formell behörighet. Av       rare sedan år 1987. Under år 1989 kommer ca
31470: dem som skötte tjänsterna som specialklasslä-      150 studerande att intas tili denna undantags-
31471: rare var andelen 15,7 % och som speciallärare      utbildning. Tili utbildningen intas sådana per-
31472: 10,8 %. Situationen varierar enligt Iän.           soner som utgående från tidigare utbildning
31473:    I motsvarande grad fanns det vid de             och erfarenhet inom loppet av högst två år
31474: svenskspråkiga grundskolorna sammanlagt 186        slutför studier som motsvarar utbildningspro-
31475: tjänster inom specialundervisningen. Av dem        grammet för klasslärare. Undervisningsministe-
31476: var 51 (27,4 %) besatta av icke-behöriga. Även     riet har som mål att undantagsutbildning skall
31477: i detta fall var antalet icke-behöriga (36) och    anordnas så omfattande som det finns behov
31478: andelen (43,4 %) störst i Nylands Iän.             av och vilja tili utbildning.
31479:    Vid de finskspråkiga grundskolorna fanns           Antalet personer som går i pension kommer
31480: det 13 296 tjänster som lektor, ämneslärare        ännu att öka i någon mån under de närmaste
31481: eller studiehandledare. Antalet icke-behöriga      åren. Under läsåret 1988/89 fanns det vid de
31482: var 523 (3,9 %). Sämst är situationen inom         finskspråkiga grundskolorna 633 klasslärare
31483:                                      1989 vp. -     KK n:o 415                                      5
31484: 
31485: som var födda 1932. Av denna an1edning har          ligt planerna kommer den egentliga utbildning-
31486: anta1et nybörjarp1atser utökats vid den egent-      en av lärare i teckning och musik att utökas. I
31487: liga utbildningen av klass1ärare. Då tili utbild-   övriga ämnen motsvarar antalet utbildnings-
31488: ningen ännu intogs sammanlagt 704 studerande        platser det beräknade utbildningsbehovet. För
31489: år 1985, av vilka 640 var finskspråkiga, var        att bristen på svenskspråkiga ämneslärare skall
31490: anta1et 880 år 1989, av vi1ka 816 var finsk-        kunna avhjälpas har man för avsikt att anord-
31491: språkiga. Statsrådet reviderade 27.4.1989 p1a-      na undantagsutbildning i huvudstadsregionen.
31492: nen för utvecklande av högskoleväsendet bl.a.          Målet är att lärarutbildningen skall motsvara
31493: så att rekommendationen angående antalet            behovet såväl tili kvantitet som kvalitet. Utvär-
31494: nybörjare inom den pedagogiska utbildningen         deringen av den nuvarande utbildningen och
31495: för åren 1989-90 är 1 420, då den för åren          förslag tili en kvalitativ förbättring ingår i
31496: 1987-88 var 1 260. Ökningen (160) är avsedd         betänkandet av utvecklingskommissionen för
31497: för den egentliga utbildningen av klasslärare.      lärarutbildning (Kommittebetänkande 1989:
31498:    Utbildningen av klasslärare har således ut-      26). Undervisningsministeriet har begärt utlå-
31499: ökats märkbart. År 1989 kommer 880 stude-           tanden om betänkandet för vidare åtgärder.
31500: rande att intas tili den egentliga utbildningen     Elevantagningen tili lärarutbildningen har änd-
31501: och ca 150 studerande tili undantagsutbildning-     rats under 1989 utgående från undervisnings-
31502: en, dvs. sammanlagt 1 030 studerande. Det           ministeriets nya rekommendationer.
31503: sammanlagda antalet år 1988 var 910 och år             Lärarutbildningen kommer att utvecklas i
31504: 1987 ca 790. Enligt planerna kan utbildningen       form av en utbildning på hög nivå. Lärarbris-
31505: ytterligare utvidgas.                               ten kan avhjä1pas närmast på detta sätt. Till
31506:    Undantagsutbildning har även anordnats för       den nuvarande bristen finns det dock orsaker
31507: speciallärare samt lärare i musik, teckning,        som inte kan påverkas genom lärarutbildning-
31508: merkantila ämnen, jord- och skogsbruk samt          en. Det behövs även åtgärder för att skolvä-
31509: trädgärdsskötsel och för studiehandledare. En-      sendet skall kunna utvecklas.
31510: 
31511:      Helsingfors den 29 augusti 1989
31512: 
31513:                                                         U ndervisningsminister Christoffer Taxell
31514: 1
31515: 
31516: 
31517: 1
31518:                                                1989 vp.
31519: 
31520: Kirjallinen kysymys n:o 416
31521: 
31522: 
31523: 
31524: 
31525:                                   Kohijoki: Toimenpiteistä alle 15-vuotiaiden rikollisuuden ehkäi-
31526:                                       semiseksi
31527: 
31528: 
31529:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31530:    Rikollisuustilanne Suomessa on kehittynyt         suojautumiskeinot myös alle 15-vuotiaiden
31531: huolestuttavaan suuntaan. Erityisiä huolen ai-       lainvastaisia, törkeitäkin oikeudenloukkauksia
31532: heita ovat nuorten, erityisesti alle 15-vuotiaiden   vastaan myös ennalta estävästi. Kun lastensuo-
31533: rikollisten tekojen sekä heidän tekeminään erit-     jeluviranomaiset mieluummin näyttävät kes-
31534: täin törkeiden ja erityistä raakuutta osoittavien    kustelevan mahdollisesta avohuollon tarpeesta
31535: tekojen lisääntyminen.                               senkin jälkeen, kun rikoksen polulle sortunut
31536:    Ollenkaan harvinaisia eivät enää ole alle         alle 15-vuotias viikkokausia kestäneen rikolli-
31537: 15-vuotiaiden tekemät väkivaltarikokset mu-          sen toiminnan jatkeeksi tappaa jonkun, niin
31538: kaan lukien myös henkirikokset Heidän teke-          tällainen tilanne ei voi olla kunniaksi sivistys-
31539: minään ovat jo kovin yleisiä omaisuusrikokset,       valtiolle. Omalta osaltaan on tilannetta Suo-
31540: erityisesti autovarkaudet, vahingonteot sekä         messa saattanut ohjata väärään suuntaan se
31541: ilkivalta ja rauhan häiritseminen. Ilmi tulleina     julkisuudessa käyty keskustelu, jossa erityisesti
31542: tapauksina näyttää alle 15-vuotiaiden ratti-         on korostettu rikoksentekijäin oikeusturvan
31543: juoppouskin olevan lisääntymässä. Hyvin yleis-       parantamistarvetta ja samaan aikaan kiinnos-
31544: tä näyttää olevan myös se, että varttuneemmat        tus rikosten uhrien oikeusturvan kehittämiseen
31545: osallisina ollen käyttävät alle 15-vuotiaita var-    on unohtunut.
31546: sinaisina tekijöinä erilaisissa rikostöissä.            Eräissä maissa rikosoikeudellinen syyntakei-
31547:     Kovin usein näyttää siltä, etteivät alle 15-     suus alkaa varhaisemmassa iässä kuin Suomes-
31548: vuotiaiden huoltajat halua tai pysty estämään        sa. Nyt näyttää Suomesta puuttuvan sellainen
31549: näiden rikollisia tekoja. Kouluissa alle 15-         toimiva seuraamusjärjestelmä, joka jo pelkällä
31550: vuotiaiden oppilaiden väkivaltaisuus ja raakuus      olemassaolollaan ennakolta estäisi erityisesti
31551: ei suinkaan kohdistu vain toisiin oppilaisiin,       alle 15-vuotiaiden tekijäin rikollisia ja lainvas-
31552: vaan myös koulujen henkilökuntaan ja erityi-         taisia tekoja. Käytännössä nykyinen toimima-
31553: sesti opettajiin, joiden toiminta opettajana         ton järjestelmä päinvastoin näyttää jopa roh-
31554: usein on muodostunut hyvin vaaranalaiseksi ja        kaisevan alle 15-vuotiaita rikollisiin tekoihin ja
31555: peräti tukalaksi. Se luonnollisesti häiritsee ja     myös rikolliseen elämäntapaan.
31556: haittaa vakavasti opetustyötä ja opiskelua.             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31557:     Lainvastaisiin tekoihin syyllistyneet alle 15-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
31558: vuotiaat nuoret näyttävät varsin hyvin omak-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31559: suneen saamansa opetuksen siitä, että heitä ei       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31560: voida tuomita minkäänlaisiin rangaistuksiin -                    Aikooko Hallitus joutuisasti ryhtyä
31561: eikä edes pidättää rikostutkintaa varten. Kovin               toimiin alle 15-vuotiaiden rikollisia te-
31562: hyvin he näyttävät tietävän myös sen, että                    koja tehokkaasti myös ennakolta estä-
31563: käytännössä ei heille eikä edes heidän huolta-                vän toimivan säännöstön ja järjestel-
31564: jilleenkaan yleensä aiheudu minkäänlaista va-                 män aikaansaamiseksi sekä rikosoikeu-
31565: hingonkorvausvelvollisuutta.                                 dellisen syyntakeisuusikärajan alentami-
31566:    Yhteiskunnalla tulee olla toimivat, tehokkaat              seksi?
31567:      Helsingissä 26 päivänä heinäkuuta 1989
31568: 
31569:                                           Maunu Kohijoki
31570: 
31571: 
31572: 2900100
31573: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 416
31574: 
31575: 
31576: 
31577: 
31578:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31579:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tensuojelun tarpeessa oleville nuorille annetta-
31580: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       via asumispalveluja. Lisäksi sosiaalihallitukses-
31581: olette 26 päivänä heinäkuuta 1989 päivätyn          sa on tekeillä selvitys valtion koulukotien
31582: kirjeenne n:o 2070 ohella toimittanut valtioneu-    toiminnan kehittämisestä sekä sosiaali- ja ter-
31583: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        veysministeriön taloudellisesta tuesta eräille
31584: kansanedustaja Kohijoen näin kuuluvasta kir-        nuorten huollon kehittämistä koskeville kokei-
31585: jallisesta kysymyksestä n:o 416:                    luille, joissa lastensuojelun ja poliisin paikallis-
31586:           Aikooko Hallitus joutuisasti ryhtyä       ta yhteistyötä pyritään kehittämään ja löytä-
31587:        toimiin alle 15-vuotiaiden rikollisia te-    mään sopivia yhteistyön muotoja.
31588:        koja tehokkaasti myös ennakolta estä-           Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tilasto-
31589:        vän toimivan säännöstön ja järjestel-        selvityksen mukaan ikäluokan kokoon suhteu-
31590:        män aikaansaamiseksi sekä rikosoikeu-        tettu poliisin tietoon tullut alle 21-vuotiaiden
31591:        dellisen syyntakeisuusikärajan alentami-     rikollisuus on hieman lisääntynyt; kuitenkin
31592:        seksi?                                       alle 15-vuotiaiden tekemien ilmi tulleiden rikos-
31593:                                                     ten määrä on pysynyt vakaana. Itse asiassa
31594:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          voidaan todeta 10--14-vuotiaiden lasten var-
31595: taen seuraavaa:                                     kaus- ja pahoinpitelyrikollisuuden osoittavan
31596:     Rikosoikeudellinen vastuuikäraja Suomessa       pieniä vähentymisen merkkejä. Näyttöä lapsi-
31597: on 15 vuotta. Sitä nuorempaa henkilöä ei voida      rikollisuuden raaistumisesta ei ole.
31598: tuomita rangaistukseen; kuitenkin lastensuoje-         Piilorikollisuustutkimusten mukaan lasten ja
31599: lutoimenpiteet voivat tulla kysymykseen. Las-       nuorten rikollinen käyttäytyminen on hyvin
31600: tensuojelulain mukaan lapsena pidetään alle         yleistä. Se on kuitenkin pääasiassa hyvin lievää
31601: 18-vuotiasta. Painopiste lastensuojelutoimenpi-     ja ohimenevää. Vakaviin rikoksiin lapset syyl-
31602: teissä on ennalta ehkäisevässä lastensuojelussa     listyvät hyvin harvoin. Jo voimassa oleva jär-
31603: ja avohuollon palvelujen tehostamisessa. Lap-       jestelmä antaa poliisille ja lastensuojeluviran-
31604: sen huostaan ottaminen rikollisen käyttäytymi-      omaisille mahdollisuuden puuttua lasten rikko-
31605: sen vuoksi on myös mahdollista, mikäli muut         muksiin.
31606: toimenpiteet katsotaan riittämättömiksi ja kun         Rikosoikeuskomitea käsitteli rikosoikeudelli-
31607: se on lapsen edun mukaista.                         sia ikärajoja mietinnössään 1976:72. Komitea
31608:    Valtioneuvostossa on käsiteltävänä ehdotus       ei täysin sulkenut pois mahdollisuutta rikosoi-
31609: hallituksen esitykseksi lastensuojelulain muut-     keudellisen vastuuikärajan alentamiseen. Vas-
31610: tamisesta. Sen keskeisenä tavoitteena on nuo-       tuuiän alentaminen edellyttäisi kuitenkin seu-
31611: rille tarkoitettujen lastensuojelun avohuollon      raamusjärjestelmän kehittämistä. Nykyisestä
31612: palvelujen tehostaminen. Esityksessä ehdote-        seuraamusjärjestelmästämme ei löydy lapsille
31613: taan tehostettavaksi oppilashuoltoa eli lasten ja   soveliaita rangaistuksia. Vastuuiän alentamisel-
31614: nuorten tukemista kouluympäristössä sekä las-       la voi olla myös merkittäviä haittoja.
31615:     Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1989
31616: 
31617:                                                                  Oikeusministeri Matti Louekoski
31618:                                       1989 vp. -     KK n:o 416                                      3
31619: 
31620: 
31621: 
31622: 
31623:                               Till Riksdagens Herr Talman
31624:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         utom pågår vid socialstyrelsen en utredning av
31625: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrive1se          utvecklingen av verksamheten vid statens skol-
31626: nr 2070 av den 26 ju1i 1989 tili vederbörande        hem samt social- och hälsovårdsministeriets
31627: medlem av statsrådet översänt avskrift av            ekonomiska stöd för vissa försöksprojekt för
31628: riksdagsledamot     Kohijoki    undertecknade        att utveckla ungdomsvården, där man försöker
31629: spörsmäl nr 416:                                     utveckla samarbetet mellan barnskyddet och
31630:                                                      polisen på lokal nivå och finna lämpliga
31631:           Ämnar Regeringen skyndsamt vidta
31632:                                                      samarbetsformer.
31633:        åtgärder för att få tili stånd ett preven-
31634:                                                         Enligt en statistisk utredning som rättspoli-
31635:        tivt fungerande rättsinstitut och system
31636:                                                      tiska forskningsinstitutet gjort om de brott som
31637:        i fråga om brotts1iga hand1ingar som
31638:                                                      kommit tili polisens kännedom har brottslighe-
31639:        begåtts av personer under 15 år samt
31640:                                                      ten bland personer under 21 år relativt sett
31641:        för att sänka åldersgränsen för straff-
31642:                                                      ökat en aning medan antalet uppdagade brott
31643:        rättslig tiliräknelighet?
31644:                                                      som begåtts av personer under 15 år i stort sett
31645:                                                      har varit oförändrat. Bland 10--14 åringar
31646:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         visar i själva verket såväl stölds- som misshan-
31647: samt anföra följande:                                delsbrottsligheten en svag tendens att minska.
31648:    Åldersgränsen för straffrättsligt ansvar är i     Det finns inga belägg för att barnbrottsligheten
31649: Finland 15 år. Personer som är yngre än så kan       skulle bli råare.
31650: inte dömas tili straff. Däremot kan det för dem         Enligt undersökningar om den dolda brotts-
31651: bli fråga om barnskyddsåtgärder. Enligt barn-        ligheten är brottsligt beteende bland barn och
31652: skyddslagen skall som barn anses den som inte        ungdomar mycket vanligt. Det är dock huvud-
31653: har fyllt 18 år. Tyngdpunkten vid barnskydds-        sakligen mycket lindrigt och av övergående art.
31654: åtgärder ligger i det preventiva barnskyddet         Barn gör sig mycket sällan skyldiga tili allvar-
31655: och i att effektivera den öppna vården. Det är       liga brott. Redan det gällande systemet ger
31656: även möjligt att omhänderta ett barn på grund        polisen och barnskyddsmyndigheterna en möj-
31657: av brottsligt beteende, om alla andra åtgärder       lighet att ingripa när barn övertäder lagen.
31658: anses otillräckliga och om detta är förenligt           Straffrättskommitten behandlade de straff-
31659: med barnets bästa.                                   rättsliga åldersgränserna i sitt betänkande
31660:    Statsrådet behandlar för närvarande ett för-      1976:72. Kommitten uteslöt inte helt möjlighe-
31661: slag tili ändring av barnskyddslagen. Förslagets     ten att sänka åldersgränsen för straffrättsligt
31662: centrala syfte är att effektivera de tjänster inom   ansvar. En sänkning av åldersgränsen skulle
31663: barnskyddets öppna vård som är avsedda för           emellertid förutsätta att påföljdssystemet ut-
31664: unga personer. Det föreslås att elevvården skall     vecklas. I vårt gällande påföljdssystem finns
31665: effektiveras, dvs. barn och ungdomar skall ges       inga lämpliga straff för barn. En sänkning av
31666: stöd i skolmiljön samt ungdomar i behov av           åldersgränsen kan också innebära märkbara
31667: barnskydd skall erbjudas bostadstjänster. Dess-      olägenheter.
31668:      Helsingfors den 8 augusti 1989
31669: 
31670:                                                                   Justitieminister Matti Louekoski
31671:                                               1989 vp.
31672: 
31673: Kirjallinen kysymys n:o 417
31674: 
31675: 
31676: 
31677: 
31678:                                  Miettinen: Veikkausvoittovaroista liikuntapaikkarakentamiseen
31679:                                     myönnettyjen lainojen kuoletusten ja korkojen palauttami-
31680:                                     sesta liikunnan tukemiseen
31681: 
31682: 
31683:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31684: 
31685:    Liikuntapaikkojen rakentamisen avustami-         !autetaan kokonaisuudessaan urheilun ja lii-
31686: sesta on säädetty liikuntalaissa (984/79). Valta-   kuntakasvatustyön tukemiseen. Eduskunta pi-
31687: kunnallinen liikuntapaikkasuunnitelma ja veik-      tää tärkeänä, että lisäykset osoitetaan urheilu-
31688: kauksen vuosittainen kertymä ratkaisevat käy-       seuratoiminnan tukeen."
31689: tännössä avustamisen kohteet. Määrärahatarve           Liikuntapaikkojen rakentamiseen myönnet-
31690: on lähivuosina suunnitelmassa arvioitu noin         tyjen lainojen kuoletuksia ja korkoja on vuo-
31691:                                                     den 1986 jälkeen käytetty seuraavasti:
31692: l 00 miljoonaksi markaksi, josta 1/3 olisi hal-
31693: pakorkoista lainaa ja 2/3 avustusta. Valtioneu-                      Urheilun              Yhteensä
31694: vosto on ensimmäistä kertaa vuonna 1972                             tukemiseen   Muuhun     Mmk
31695: päättänyt yleisistä lainaehdoista. Päätösmuis-
31696: tiossa todetaan, että lainoista kertyvät kuole-     1986 ........      9,4        19,6       29,0
31697: tukset ja korot otetaan tulo- ja menoarvioon        1987 ........     19,4        12,6       32,0
31698: uudelleen käytettäväksi alkuperäisiin tarkoi-       1988 ........     23,7        12,3       36,0
31699: tuksiin.                                            1989 ........     24,8        15,2       40,0
31700:    Liikunnan osuus veikkausvoittovarojen tuo-
31701: tosta on voimassa olevan asetuksen mukaan
31702: 36,6 %. Tähän osuuteen sisältyvät mm. liikun-          Taulukosta ilmenee, ettei eduskunnan lausu-
31703: tapaikkojen rakentamiseen myönnettävät lai-         maa lainojen kuoletusten ja korkojen palautus-
31704: nat. Liikunnan osuudesta myönnettyjen laino-        ten käytöstä ole toteutettu.
31705: jen kuoletuksia ja korkoja on valtiokonttorin          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31706: laskelmien mukaan vuonna 1990 yhteensä 42           tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän
31707: miljoonaa markkaa.                                  kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31708:    Vuoden 1986 tulo- ja menoarviossa siirrettiin    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31709: ensimmäistä kertaa osa lainojen koroista ja                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31710: kuoletuksista muuhun kuin liikuntakasvatus-                 ryhtyä liikuntapaikkojen rakentamiseen
31711: työhön. Vuoden 1987 tulo- ja menoarvion                     veikkausvoittovaroista      myönnettyjen
31712: käsittelyn yhteydessä eduskunta lausui, että                lainojen kuoletusten ja korkojen palaut-
31713: "eduskunta pitää tarkoituksenmukaisena, että                tamiseksi liikuntakasvatustyön ja urhei-
31714: liikuntapaikkojen rakentamista varten myön-                 lun tukemiseen kokonaisuudessaan
31715: nettyjen lainojen takaisinmaksut ja korot pa-               eduskunnan päätöksen mukaisesti?
31716:      Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1989
31717: 
31718:                                           Mauri Miettinen
31719: 
31720: 
31721: 
31722: 
31723: 290010D
31724: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 417
31725: 
31726: 
31727: 
31728: 
31729:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31730: 
31731:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     kunta piti tarkoituksenmukaisena, että liikun-
31732: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tapaikkojen rakentamista varten myönnettyjen
31733: olette 7 päivänä elokuuta 1989 päivätyn kir-       lainojen takaisinmaksut ja korot palautetaan
31734: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          kokonaisuudessaan urheilun ja liikuntakasva-
31735: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      tustyön tukemiseen. Eduskunta piti tärkeänä,
31736: edustaja Mauri Miettisen näin kuuluvasta kir-      että lisäykset osoitetaan urheiluseuratoiminnan
31737: jallisesta kysymyksestä n:o 417:                   tukeen.
31738:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        Voittovaroja budjetoitaessa lähtökohta on,
31739:        ryhtyä liikuntapaikkojen rakentamiseen      että seuraavalle vuodelle arvioidusta rahapelien
31740:        veikkausvoittovaroista     myönnettyjen     tuotosta 36,6 prosenttia osoitetaan urheilun
31741:        lainojen kuoletusten ja korkojen palaut-    tukeen, kahdeksan prosenttia kansallisooppe-
31742:        tamiseksi liikuntakasvatustyön ja urhei-    ran ja kolme prosenttia kansallisteatterin avus-
31743:        lun tukemiseen kokonaisuudessaan            tuksiin. Jäljelle jäävässä osuudessa on ollut
31744:        eduskunnan päätöksen mukaisesti?            suuriakin vaihteluja tieteen, taiteen ja nuori-
31745:                                                    sonkasvatustyön kesken, koska rahoitustarpeet
31746:                                                    vaihtelevat vuosittain ja koska Suomen Akate-
31747:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
31748:                                                    mian tutkimusrahoitusta on liikuteltu yleisten
31749: taen seuraavaa:
31750:                                                    budjettivarojen ja voittovarojen välillä. Urhei-
31751:    Raha-arpa- ja veikkauspelien ylijäämän          lun osuuteen on parina viime vuotena vaikut-
31752: käyttämisestä annetun asetuksen (725/82) mu-       tanut muun muassa se, että suhdannesyistä on
31753: kaisesti raha-arpa- ja veikkauspelien yhteis-      haluttu rajoittaa liikuntapaikkarakentamisen
31754: määrää vastaavaksi arvioitu määräraha ote-         kasvua. Esimerkiksi kuluvana vuonna liikunta-
31755: taan vuosittain valtion tulo- ja menoarvioon.      paikkarakentamisen osuus urheilun voittova-
31756: Tästä määrärahasta käytetään vuosittain 36,6       roista on likipitäen ,neljännes. Vuoden 1987
31757: prosenttia urheilu- ja liikuntakasvatustyön tu-    menoarviosta vuoden 1988 menoarvioon urhei-
31758: kemiseen sekä kahdeksan prosenttia Suomen          lun tukemiseen osoitetut voittovarat kasvoivat
31759: Kansallisoopperan Säätiölle ja kolme prosent-      13 prosenttia ja vuoden 1988 menoarviosta
31760: tia Suomen Kansallisteatterin Osakeyhtiölle.       vuoden 1989 menoarvioon seitsemän prosent-
31761:    Liikuntapaikkarakentamista varten myönne-       tia. Hallitus on painottanut erityisesti urheilu-
31762: tään veikkausvoittovaroista avustuksia ja lai-     seuratoiminnan tukea. Vuonna 1987 seuratoi-
31763: noja. Lainojen kuoletukset ja korot, joiden        minnan asukaskohtainen valtionosuusperuste
31764: määrä on nykyisin yhteensä noin 40 milj.           oli vielä 13,5 markkaa asukasta kohti, kun
31765: markkaa vuodessa, palautuvat voittovaroihin        vastaava luku tämän vuoden budjetissa on 21
31766: edelleen käytettäväksi urheilun ja liikuntakas-    markkaa. Seuratoiminnan tukimääräraha on
31767: vatustyön sekä tieteen, taiteen ja nuorisokasva-   valtion budjetissa samana aikana kasvanut 40
31768: tustyön tukemiseen.                                milj. markasta 63 milj. markkaan. Vastaavia
31769:    Vastauksessaan hallituksen esitykseen val-      prosentuaalisia kasvulukuja on vaikea löytää
31770: tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1987 edus-     budjetin muista kohdista.
31771: 
31772:     Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1989
31773: 
31774:                                                                 Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
31775:                                    1989 vp. -     KK n:o 417                                      3
31776: 
31777: 
31778: 
31779: 
31780:                             Tili Riksdagens Herr Talman
31781:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       enligt att amorteringarna och räntorna på lån
31782: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       som beviljats för byggande av idrottsanlägg-
31783: av den 7 augusti 1989 tili vederbörande medlem    ningar i sin helhet återbördas tili stöd för sport
31784: av statsrådet översänt en avskrift av följande    och idrottsfostran. Riksdagen ansåg det vara
31785: av riksdagsman Mauri Miettinen underteckna-       viktigt att ökningen anvisas för stöd tili verk-
31786: de spörsmål nr 417:                               samheten bland idrottsföreningar.
31787:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen             Vid budgeteringen av vinstmedlen var ut-
31788:        vidta för att i enlighet med riksdagens    gångspunkten att av den beräknade vinsten
31789:        beslut tili stöd för idrottsfostran och    från penningspel under nästa år anvisas 36,6
31790:        sport i sin helhet återbörda amortering-   procent tili stöd för sporten, åtta procent tili
31791:        arna och räntorna på lån som beviljats     understöd för Nationaloperan och tre procent
31792:        ur tippningsvinstmedlen för byggande       för Kansallisteatteri. I fråga om den resterande
31793:        av idrottsanläggningar?                    andelen har det funnits stora variationer mellan
31794:                                                   vetenskap, konst och ungdomsfostran, efter-
31795:                                                   som finansieringsbehoven växlar från år till år
31796:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt
31797:                                                   och eftersom forskningsfinansieringen vid Fin-
31798: följande:                                         lands Akademi har rört sig mellan allmänna
31799:    I enlighet med förordningen om användning-     budgetmedel och vinstmedlen. På sportens an-
31800: en av överskottet från penninglotteri- och        del har under de två senaste åren den omstän-
31801: tippningsspel (725/82) upptas årligen i stats-    digheten inverkat att man av konjunkturmäs-
31802: budgeten ett anslag som beräknas motsvara det     siga skäl har velat begränsa ett tilitagande
31803: sammanlagda beloppet av överskottet från          byggande av idrottsanläggningar. Exempelvis
31804: penninglotteri- och tippningsspel. Av detta       under detta år är andelen idrottsanläggnings-
31805: anslag används årligen 36,6 procent för stöd-     byggande nästan en fjärdedel av vinstmedlen
31806: jande av arbetet inom sport- och idrottsfostran   för idrott. Från 1987 års budget tili 1988 års
31807: samt åtta procent för Stiftelsen Finlands Na-     ökade vinstmedlen som anvisats för stöd tili
31808: tionalopera och tre procent för Aktiebolaget      idrotten med 13 procent och från 1988 års
31809: Suomen Kansallisteatteri.                         budget tili 1989 års med sju procent. Regering-
31810:    För byggande av idrottsanläggningar beviljas   en har särskilt betonat stödet till verksamheten
31811: understöd och lån ur vinstmedlen från tipp-       bland idrottsföreningar. Statsandelsgrunden
31812: ning. Låneamorteringarna och räntorna, som        per invånare för föreningsverksamhet var ännu
31813: nu för tiden utgör sammanlagt ca 40 milj. mark    13,5 mark år 1987, då motsvarande siffra i
31814: per år, återgår tili vinstmedlen för att vidare   detta års budget är 21 mark. Stödanslaget för
31815: användas för stöd tili sport och idrottsfostran   föreningsverksamhet har i statsbudgeten under
31816: samt vetenskap, konst och ungdomsfostran.         samma tid ökat från 40 milj. mark tili 63 milj.
31817:    I sitt svar på regeringens budgetproposition   mark. Det är svårt att annorstädes i budgeten
31818: för 1987 ansåg riksdagen det vara ändamåls-       finna motsvarande procentuella tiliväxttal.
31819:     Helsingfors den 8 september 1989
31820: 
31821:                                                                 Minister Anna-Liisa Kasurinen
31822:                                              1989 vp.
31823: 
31824: Kirjallinen kysymys n:o 418
31825: 
31826: 
31827: 
31828: 
31829:                                  Stenius-Kaukonen ym.: Kunnallisten luottamushenkilöiden jää-
31830:                                      viyssäännösten uudistamisesta
31831: 
31832: 
31833:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31834: 
31835:    Viime kunnallisvaalien jälkeen käytiin julki-   kiinteä yhteys sopimuksesta Tampellan ohella
31836: suudessa keskustelua keskeisten kunnallisten       mahdollisesti huomattavaa hyötyä saaviin yri-
31837: luottamusmiesten valintojen sopivuudesta. Esi-     tyksiin esim. T AP:n, Hakan ja Sijoitustalo
31838: merkiksi suurten pankkien ja rakennusliikkei-      Oy:n hallintoelimissä.
31839: den johtajien valintoja valtuustojen puheenjoh-       Julkinen keskustelu onkin ulottunut myös
31840: tajistoon ja kunnanhallitusten jäseniksi arvos-    päätöksentekijöiden jääviyssäännöksiin. Vii-
31841: teltiin, koska luottamusmiehet ovat päättämäs-     meksi eduskunnan apulaisoikeusasiamies Pirk-
31842: sä asioista, joissa heidän edustamillaan yrityk-   ko K. Koskinen on todennut vanhentuneiden
31843: sillä on huomattavat intressit. Useilla tahoilla   jääviyssäännösten kaipaavan uudistamista, uut-
31844: katsottiin, että päätöksenteon puolueettomuu-      ta tulkintaa ja selkiyttämistä, varsinkin mitä
31845: den takaamiseksi tällaiset yhteydet omaavia        tulee virkamiesten taloudellisiin yhteyksiin.
31846: henkilöitä ei tulisi valita kuntien keskeisiin     Koskinen peräänkuuluttaa kuitenkin päättäjien
31847: luottamustehtäviin. Monella taholla odotettiin     henkilökohtaista moraalia.
31848: kyseisten henkilöiden ja heidän puolueidensa          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31849: ymmärtävän itse vetäytyä ehdokkuudesta.            tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
31850: Näin ei kuitenkaan liene tapahtunut monessa-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31851: kaan kunnassa.                                     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31852:    Tampereen kaupungin ja Oy Tampella Ab:n
31853: välisen kaavoitussopimuksen valmistelu ja sen               Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
31854: osakseen saama voimakas kritiikki on oivalli-             menpiteisiin kunnallisen päätöksenteon
31855: nen esimerkki edellä mainittujen ongelmien                puolueettomuuden turvaamiseksi luot-
31856: seurauksista. Sopimuksen valmistelijoilla ja              tamushenkilöiden valintakriteerejä sekä
31857: keskeisillä luottamusmiehillä on tai on ollut             jääviyssäännöksiä uudistamalla?
31858: 
31859:     Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1989
31860: 
31861:                      Marjatta Stenius-Kaukonen              Pertti Lahtinen
31862:                      Eero Paloheimo                         Marja-Liisa Löyttyjärvi
31863: 
31864: 
31865: 
31866: 
31867: 2900100
31868: 2                                     1989 vp. -      KK n:o 418
31869: 
31870: 
31871: 
31872: 
31873:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31874:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        voivat estää epäkohtia syntymästä. Demok-
31875: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         raattiselle hallintotavalle ominaista on luottaa
31876: olette 7 päivänä elokuuta 1989 päivätyn kir-          poliittisen moraalin toimivuuteen. Lainsäätäjän
31877: jeenne ohella toimittanut asianomaiselle valtio-      asiana on pitää huolta siitä, että luottamushen-
31878: neuvoston jäsenelle jäljennöksen kansanedusta-        kilöillä on kunnallisessa demokratiassa heille
31879: ja Marjatta Stenius-Kaukosen ym. näin kuulu-          kuuluva kunnan toimintoja ohjaava asema.
31880: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 418:             Kansanvallan kannalta ei ole puolustettavissa,
31881:           Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-      että kunnan omien viranhaltijoiden ja työnte-
31882:        menpiteisiin kunnallisen päätöksenteon         kijöiden vaikutusvalta kunnanhallituksessa yh-
31883:        puolueettomuuden turvaamiseksi luot-           distää yleiset ja virkaorganisaatiolle luonteen-
31884:                                                       omaiset edut.
31885:        tamushenkilöiden valintakriteerejä sekä
31886:                                                          Kun lautakunnan alaisten viranhaltijoiden
31887:        jääviyssäännöksiä uudistamalla?
31888:                                                       vaalikelpoisuutta rajoitettiin vuonna 1961, pe-
31889:                                                       rusteluna esitettiin, ettei kunnallisen lautakun-
31890:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            nan alaisen viranhaltijan tai työntekijän valit-
31891: taen seuraavaa:                                       semista lautakunnan jäseneksi voida yleensä
31892:    Luottamushenkilöiden vaalikelpoisuutta on          pitää asianmukaisena. Ei ole paikallaan, että
31893: kunnallislaissa (953/76) rajoitettu siten, että       viranhaltija tai työntekijä pääsee käyttämään
31894: lain 40 §:n (244/89) mukaan vaalikelpoisia val-       päätösvaltaa asioissa, joita hoitaessaan hän
31895: tuutetuiksi eivät ole maaherra, lääninhallituk-       virka- tai työsuhteensa perusteella on alistetus-
31896: sen kansliapäällikkö ja osastopäällikkö, läänin-      sa asemassa lautakuntaan nähden. Lautakun-
31897: oikeuden ylituomari eikä lääninoikeudentuo-           nan jäsenenä viranhaltija tai työntekijä tulisi
31898: mari, kunnanjohtaja, · apulaiskunnanjohtaja           esimiestensä yläpuolelle.
31899: eikä muu välittömästi kunnanhallituksen alai-            Virkamiehillä tulee olla kansalaisoikeudet,
31900: sena toimiva kunnan keskushallinnon johtava           mutta on eri asia, mikä tekee virkamiehestä
31901: viranhaltija eikä myöskään asemaltaan tällai-         sellaisen, jonka asema luottamushenkilönä on
31902: seen viranhaltijaan rinnastettava hallinnonalan       yhteensovittamaton hänen virkatehtäviensä
31903: johdossa toimiva viranhaltija. Kunnanhallituk-        kanssa. Kysymys on moraalinen niin kauan
31904: sen jäseneksi on lain 55 §:n nojalla vaalikelpoi-     kuin sitä ei järjestetä selkeästi lailla. Puolueiden
31905: suutta rajoitettu samoin. Lisäksi vaalikelvoton       pitäisi seuloa henkilöt luottamustoimiin.
31906: kunnanhallitukseen on sen alainen kunnan                 Kuntien keskusjärjestöt tekivät vuonna 1988
31907: keskushallinnon viranhaltija tai pysyväisluon-        ministeriölle aloitteen 55 §:n muuttamiseksi pe-
31908: teisessa työsopimussuhteessa oleva työntekijä.        rustellen esitystään sillä, että käytännössä var-
31909: Lautakunnan jäseneksi vaalikelpoisia eivät lain       sin usein kunnanhallitukseen kuuluu useitakin
31910: 69 §:n 2 momentin mu}man ole lautakunnan              viranhaltijoita ja työntekijöitä. Ottaen huo-
31911: alaiset viranhaltijat ja pysyväisluonteisessa työ-    mioon, että kunnallishallinnon tulisi perustua
31912: sopimussuhteessa olevat työntekijät.                  luottamushenkilövaltaan ja että kunnanhallitus
31913:    Kun vastakkain ovat kansalaisen demok-             on kunnan keskeinen hallintoelin, jonka toimi-
31914: raattiset oikeudet ja niiden rajoittaminen osal-      ala kattaa kunnan koko hallinnon ja talouden
31915: listumiseen vain yhteen rooliin omassa kunnas-        ja joka edustaa kuntaa työnantajana, on kun-
31916: sa, koskettelemme demokraattisen hallintota-          nan viranhaltijoiden ja työntekijöiden muka-
31917: van kannalta yhteiskuntamme ydinkysymyksiä.           naolo koettu sen hyväksymistä puoltavista nä-
31918: Kunnallishallintokomitea (1973) katsoi, että          kökohdista huolimatta epäsuotavaksi.
31919: viranhaltijoita ja työntekijöitä ei lainkaan tulisi      Mitä tulee pankkien ja rakennusliikkeiden
31920: voida valita kunnanhallitukseen. Vuoden 1976          edustajien valintaan luottamushenkilöiksi, saat-
31921: kunnallislaissa ei kuitenkaan siis katsottu voi-      taa kunnan kanssa liikesuhteissa olevien yritys-
31922: tavan mennä edellä kosketeltuja säännöksiä            ten osalta aiheutua esteellisyyttä yritysten etu-
31923: pidemmälle. Ehdokkaita asetettaessa puolueet          jen kannalta. Kansalaisten vaikuttamismahdol-
31924:                                       1989 vp. -     KK n:o 418                                       3
31925: 
31926: lisuudet kapenevat ja etenkin kaupunkikeskus-        hallinnon luotettavuus edellyttää pitäytymistä
31927: tojen rakentamispäätösten osalta on kansain-         tehtävistä, joissa objektiivisuus voi kärsiä. Esi-
31928: välisestikin katsottu, että päätöksiä tehdään        tyksessä pyritään siihen, että hallintomenette-
31929: elinkeinoelämän tarpeiden pohjalta. Tehtäviin        lylakia yleislakina voitaisiin soveltaa kunnallis-
31930: valitaan henkilöitä, joiden valinnan laki sallii,    hallinnossa mahdollisimman laajasti. Myös vi-
31931: mutta joilla on muutoin ajettavanaan suureh-         ranhaltijoiden esteellisyydestä annettaisiin
31932: koja muita etuja, joihin voidaan vaikuttaa           säännökset.
31933: luottamuselimessä. Esim. kunnallinen kansan-            Edellä esitetyn perusteella katson, että kirjal-
31934: äänestystoimikunta käytti mietinnössään esi-         lisessa kysymyksessä luottamushenkilöiden
31935: merkkinä juuri mahdollisuutta, että kaavoitus-       vaalikelpoisuuden rajoittamisesta on esillä erit-
31936: lautakunnassa on jäsenenä rakennusalan edus-         täin vaikeasti säänneltävä asia, josta kunnallis-
31937: tajia tai liikennelautakunnassa liikennöitsijöi-     lain valmistelussa on oltu tietoisia. Rajanveto-
31938: den edustajia (Komiteanmietintö 1985:50, s.          ongelmia tulee varmaankin esiintymään vastai-
31939: 84). Ristiriitoja ja epäselvyyksiä vastuusuhteis-    suudessakin, vaikka lain muutoksin pyrittäisiin
31940: sa voidaan välttää ja kansalaisten vaikuttamis-      selventämään tilannetta. Kunnallislain sovelta-
31941: mahdollisuuksia lisätä, jos luottamushenkilöt        misesta on muodostunut oikeuskäytäntö, jol-
31942: eivät edusta muiden tahojen intressejä.              loin epäselvien tulkintakysymysten määrä on
31943:    Esteellisyyden määrittelyn osalta hallintome-     vähentynyt. Kunnallisen demokratian toimi-
31944: nettelylain ulottamisesta soveltuvin osin kun-       vuutta seurataan muun muassa käynnissä ole-
31945: nallishallintoon voitaneen antaa lähiaikoina         vassa vapaakuntakokeilussa, ja pyrkimyksenä
31946:  hallituksen esitys. Voitaneen myös todeta, ettei    on parantaa kansalaisten vaikuttamismahdolli-
31947: ole tarkoituksenmukaista valita sellaisia henki-     suuksia. Kokeilusta saatavien kokemusten
31948: löitä, joiden osalta aiheutuu esteellisyyttä muis-   myötä esitetään myös tarpeellisia lainmuutok-
31949: ta tehtävistä, laajemmassa määrin. Julkisen          sia.
31950: 
31951:      Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1989
31952: 
31953:                                                                           Ministeri Erkki Liikanen
31954:  4                                    1989 vp. -     KK n:o 418
31955: 
31956: 
31957: 
31958: 
31959:                                Till Riksdagens Herr Talman
31960:     I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        års kommunallag ansåg man sig dock inte
31961:  anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         kunna gå längre än ovan berörda stadganden.
31962:  av den 7 augusti 1989 till vederbörande medlem      När kandidater ställs upp, kan partierna hindra
31963:  av statsrådet översänt avskrift av följande av      att missförhållanden uppstår. Karakteristiskt
31964:  riksdagsledamot Marjatta Stenius-Kaukonen           för det demokratiska förvaltningssättet är att
31965:  m.fl. undertecknade spörsmål nr 418:                Iita på den politiska moralens funktionsduglig-
31966:                                                      het. Lagstiftarens sak är att sörja för att de
31967:           Ämnar Regeringen vidta snara åtgär-        förtroendevalda har den ställning som tillkom-
31968:         der för att trygga neutraliteten i det
31969:                                                      mer dem i den kommunala demokratin att Ieda
31970:         kommunala beslutsfattandet genom att
31971:                                                      kommunens verksamheter. Med tanke på de-
31972:         revidera kriterierna för val av förtroen-    mokratin kan man inte försvara att inflytandet
31973:         devalda samt jävighetsstadgandena?
31974:                                                      av kommunens egna tjänsteinnehavare och
31975:                                                      arbetstagare i kommunstyrelsen förenar all-
31976:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        männa intressen och intressen som är karakte-
31977:  samt anföra följande:                               ristiska för tjänsteorganisationen.
31978:      Valbarheten i fråga om förtroendevalda be-         Då valbarheten för tjänsteinnehavare, som är
31979:   gränsas i kommunallagen (953/76) så att enligt     underställda en nämnd, begränsades 1961 an-
31980:   lagens 40 § (244/89) är inte landshövding,         fördes som motivering att val av tjänsteinne-
31981: · kanslichef och avdelningschef vid länsstyrelse,    havare eller arbetstagare, som är underställda
31982:   länsrättsöverdomare eller länsrättsdomare,         en kommunal nämnd, till medlemmar i nämn-
31983:   kommundirektör, biträdande kommundirektör,         den inte i allmänhet kan anses vara lämpligt.
31984:   inte heller kommunstyrelsen omedelbart under-      Det är inte på sin plats att tjänsteinnehavare
31985:   ställd annan ledande tjänsteinnehavare inom        eller arbetstagare kan använda beslutanderätt i
31986:   kommunens centralförvaltning och inte heller       ärenden, vid vilkas handläggning de på basis av
31987:   med sådan tjänsteinnehavare vad ställningen        sina tjänste- eller arbetsförhållanden är i en
31988:   beträffar jämförbar tjänsteinnehavare inom         underordnad ställning gentemot nämnden.
31989:   förvaltningsområdets ledning valbara till full-    Som medlem i en nämnd skulle tjänsteinneha-
31990:   mäktig. Valbarheten till medlem i kommunsty-       varen eller arbetstagaren komma i en högre
31991:   relsen har med stöd av lagens 55 § begränsats      position än sina förmän.
31992:   på samma sätt. En tjänsteinnehavare eller             Tjänstemän bör ha medborgerliga rättighe-
31993:   arbetstagare i arbetsavtalsförhållande av bestå-   ter, men en annan sak är vad som gör att en
31994:   ende natur, som är anställd inom kommunens         tjänstemans ställning som förtroendevald är
31995:   centralförvaltning och lyder under kommunsty-      oförenlig med hans tjänsteåligganden. Frågan
31996:   relsen, är inte heller valbar till kommunstyrel-   är moralisk så länge den inte regleras genom
31997:   sen. Valbara till medlemmar i en nämnd är          lag. Partierna bör sålla personer till förtroen-
31998:   enligt lagens 69 § 2 mom. inte under nämnd         deuppdragen.
31999:   lydande tjänsteinnehavare och i arbetsavtals-         De kommunala centralorganisationerna tog
32000:   förhållande av bestående natur anställda arbets-   1988 ett initiativ hos ministeriet till en ändring
32001:   tagare.                                            av 55 § med motiveringen att i praktiken hör
32002:      När medborgarens demokratiska rättigheter       mycket ofta flera tjänsteinnehavare och arbets-
32003:   konfronteras med en begränsning av dem till        tagare till kommunstyrelsen. Med beaktande av
32004:   deltagande i endast en roll i egen kommun,         att kommunalförvaltningen bör grunda sig på
32005:   berör vi från det demokratiska förvaltningssät-    de förtroendevaldas makt och att kommunsty-
32006:   tets synpunkt vårt samhälles kärnfrågor. Kom-      relsen är kommunens centrala förvaltnings-
32007:   munalförvaltningskommitten (1973) ansåg att        organ, vars verksamhetsområde täcker all för-
32008:   tjänsteinnehavare och arbetstagare inte alls       valtning och ekonomi i kommunen och som
32009:   skall kunna väljas in i kommunstyrelsen. I 1976    representerar kommunen som arbetsgivare, har
32010:                                      1989 vp. -     KK n:o 418                                    5
32011: 
32012: kommunala tjänsteinnehavares och arbetstaga-        farande tili kommunalförvaltningen. Man tor-
32013: res närvaro upplevts som icke önskvärd trots        de även kunna konstatera att det inte är
32014: de synpunkter som talar för ett accepterande.       ändamålsenligt att sådana personer väljs för
32015:    När det gäller vai av representanter för         vilkas del andra uppgifter föranleder jävighet i
32016: banker och byggnadsfirmor tili förtroendevalda      större utsträckning. Den offentliga förvaltning-
32017: kan jävighet uppstå med tanke på intressena         ens tiliförlitlighet förutsätter att man avstår
32018: hos ett företag som har affårsförbindelser med      från uppgifter där objektiviteten kan lida. I
32019: kommunen. Medborgarnas möjligheter att på-          propositionen åsyftas att lagen om förvaltnings-
32020: verka ärendena minskar och i synnerhet i fråga      förfarande skall kunna tillämpas som allmän
32021: om beslut om byggande av stadscentra har            lag i så stor utsträckning som möjligt inom
32022: man även internationellt ansett att beslut skall    kommunalförvaltningen. Stadganden kommer
32023: fattas på basis av behoven inom näringslivet.
32024: Tili uppgifterna väljs personer som det enligt      att utfärdas även om tjänstemäns jävighet.
32025: lagen är tillåtet att välja men som annars driver      På basis av det som anförts ovan anser jag
32026: andra omfattande intressen som kan påverkas i       att det i spörsmålet om en begränsning av
32027: förtroendeorganet. T.ex. kommissionen för           valbarheten tili fullmäktig rör sig om en syn-
32028: kommunala folkomröstningar använde i sitt           nerligen svårreglerad fråga, som man vid be-
32029: betänkande som exempel just möjligheten att         redningen av kommunallagen varit medveten
32030: en representant för byggnadsbranschen är med-       om. Gränsdragningsproblem kommer säkert
32031: lem i planeringsnämnden eller representanter        att förekomma även i framtiden, även om man
32032: för trafikanter i trafiknämnden (Kommittebe-        genom ändringar av lagen försöker klargöra
32033: tänkande 1985:50 s. 84). Konflikter och oklar-      situationen. Tillämpningen av kommunallagen
32034: heter i ansvarsförhållanden kan undvikas och        har gett upphov tili en rättspraxis, varvid
32035: medborgarnas möjligheter att påverka ärende-        antalet oklara tolkningsfrågor har minskat.
32036: na ökas om inte de förtroendevalda företräder       Den kommunala demokratins funktionsduglig-
32037: intressen på annat håll.                            het följs bl.a. i det pågående experimentet med
32038:    När det gäller en definition av jävighet torde   frikommuner och strävan är att medborgarnas
32039: man inom den närmaste framtiden kunna               möjligheter att påverka ärendena skall förbätt-
32040: avlåta en regeringsproposition om utsträckande      ras. I takt med erfarenheterna från experimen-
32041: i tillämpliga delar av lagen om förvaltningsför-    tet föreslås även nödvändiga ändringar i lagen.
32042: 
32043:     Helsingfors den 15 september 1989
32044: 
32045:                                                                         Minister Erkki Liikanen
32046:                                                1989 vp.
32047: 
32048: Kirjallinen kysymys n:o 419
32049: 
32050: 
32051: 
32052:                                    Stenius-Kaukonen ym.: Kaavoitusta koskevien säännösten uudis-
32053:                                        tamisesta
32054: 
32055:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32056: 
32057:     Tampereen kaupunginvaltuuston käsittelyssä        sopimuksen mukaisesti kuntalaisten edut si-
32058: on sopimus Tampellan omistaman maa-alueen             vuuttaen. Vaikka menettelyn on katsottu mah-
32059: kaavoituksesta kaupungin keskustassa. Sopi-           tuvan lain puitteisiin, on se selvästi rakennus-
32060: muksen valmistelutapa on herättänyt voima-            lain hengen vastaista. Juuri tällaiset sopimukset
32061: kasta arvostelua laajoissa kaupunkilaispiireissä.     ovat olleet osaltaan johtamassa maan ansiotto-
32062: Arvostelun kohteena on ollut erityisesti käsit-       maan arvonnousuun ja asumiskustannusten
32063: telyn kiireellisyys ja salailu niin, etteivät kau-    huikeaan nousuun.
32064: punkilaiset eivätkä heidän edustajansa eri kun-          Kestämättömäksi noussut asumisen hinta oli
32065: nallisissa elimissä ole voineet riittävästi tutus-    koko viime talven eduskunnassakin keskeisesti
32066: tua ja ottaa kantaa huomattavasti Tampereen           esillä, ja hallitus on luvannut korjauksen saa-
32067: kaupunkikuvaan vaikuttavaan ratkaisuun.               mista asiain tilaan. Juuri maanhintaan vaikut-
32068:     Loppukeväästä hyväksytyssä kuntasuunni-           tamiseksi hallituksessa on valmisteilla maapa-
32069: telmassa Tampellan alueen osayleiskaavan uu-          ketti, jossa myös maan lunastusta kuntien
32070: simisesta ei ole minkäänlaista mainintaa. Asia        toimesta piti helpottaa. Esitys on kuitenkin
32071: tuli julkisuuteen vasta alkukesästä. Kaupungin-       juuttunut poliittisiin erimielisyyksiin.
32072: hallituksen puheenjohtaja sanoo asiaa kuiten-            Tampella-sopimus on kaikilta osin räikeä
32073: kin "haarukoidun" jo kaksi vuotta. Sopimusta          esimerkki siitä, mihin hallitsematon tilanne on
32074: onkin valmisteltu kaupungin ja Tampellan kes-         johtanut. Samanaikaisesti kun Oy Tampella Ab
32075: ken kaikessa hiljaisuudessa. Kansalaisjärjestöjä      silmää räpäyttämättä kiistää kiristäneensä kau-
32076: ei voi moittia valppauden puutteesta, mutta           punkia, se täysin julkisesti toistaa uhkauksensa
32077: tietojen puuttuessa niiden on ollut vaikea toi-       siirtää toimintaansa muualle, jos kaupunki ei
32078: mia. Vuosi sitten teollisuuskiinteistöjen uus-        sopimusta hyväksy.
32079: käyttöä käsittelevässä tilaisuudessa arveltiin-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32080: kin, että virkamiehet neuvottelevat valmiin           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
32081: paketin, joka tuodaan luottamusmiehille vain          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32082: hyväksyttäväksi. Juuri näin on nyt tapahtunut.        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32083:     Vaikka ei tunnekaan yksityiskohtaisesti
32084:  asiaa, ministeri Kanerva on ymmärtänyt perus-                  Mihin välittömiin toimenpiteisiin
32085:  kysymyksen todetessaan, että jos kunnallisen                Hallitus aikoo ryhtyä lainsäädännön
32086:  päätöksenteon pohjaksi annetaan vain muruja,                korjaamiseksi siten, että esimerkiksi
32087:  ei se täytä avoimen yhteiskunnan tunnusmerk-                Tampereen kaupungin ja Oy Tampella
32088:  kejä.                                                       Ab:n välinen kaavoitussopimus ei voi
32089:      Rakennuslain mukaan kaavoituksen ja siihen              olla esteenä kuntalaisten ja koko yhteis-
32090:  liittyvien selvitysten tulisi ohjata kunnan raken-          kunnan eduista lähtevän kaavoituksen
32091:  tamista ja taloudellisia sopimuksia eikä päin-              ja tarvittaessa maan lunastuksen toteut-
32092:  vastoin. Nykyinen käytäntö on kuitenkin muo-                tamiselle kohtuuhintaisten asuntojen ja
32093:  toutunut sellaiseksi, että aluerakentamista kos-            kelvollisen asuinympäristön sekä arvok-
32094:  kevat sopimukset tehdään ensin maanomista-                  kaan rakennetun ympäristön suojelun
32095:  jan sanelemin ehdoin ja asemakaava laaditaan                turvaamiseksi?
32096: 
32097:      Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1989
32098: 
32099:                       Marjatta Stenius-Kaukonen           Pertti Lahtinen
32100:                       Jukka Gustafsson                    Eero Paloheimo
32101:                                      Marja-Liisa Löyttyjärvi
32102: 
32103: 290010D
32104: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 419
32105: 
32106: 
32107: 
32108: 
32109:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32110:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     muussa kuin rakennuslainsäädännössä sääde-
32111: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tyssä järjestyksessä. Asemakaava voimaan tul-
32112: olette 7 päivänä elokuuta 1989 päivätyn kir-       lakseen vaatii pääsääntöisesti kunnan ja tässä
32113: jeenne n:o 2073 ohella toimittanut valtioneu-      tapauksessa alistusviranomaisena toimivan ym-
32114: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       päristöministeriön yhtäpitävät päätökset.
32115: kansanedustaja Stenius-Kaukosen ym. kirjalli-         Ympäristöministeriö ei ole ottanut eikä voi-
32116: sesta kysymyksestä n:o 419, jossa tiedustellaan:   nutkaan ottaa ennakoivasti kantaa laadittavan
32117:           Mihin välittömiin toimenpttetsnn         asemakaavan sisältöön. Ministeriöllä ei myös-
32118:        Hallitus aikoo ryhtyä lainsäädännön         kään ole ollut aihetta eikä toimivaltaa puuttua
32119:        korjaamiseksi siten, että esimerkiksi       Tampereen kaupungin yksityisoikeudellisena
32120:        Tampereen kaupungin ja Oy Tampella          sopijapuolena tekemään sopimukseen kaavoi-
32121:        Ab:n välinen kaavoitussopimus ei voi        tuksen tavoitteista.
32122:        olla esteenä kuntalaisten ja koko yhteis-      Rakennuslain toinen osauudistus tulee val-
32123:        kunnan eduista lähtevän kaavoituksen        tioneuvoston käsiteltäväksi syyskuussa 1989.
32124:        ja tarvittaessa maan lunastuksen toteut-    Sen tavoitteina ovat muun muassa kunnan ja
32125:        tamiselle kohtuuhintaisten asuntojen ja     valtion toimivaltasuhteiden uudelleen järjestely,
32126:        kelvollisen asuinympäristön sekä arvok-     kuntien omavastuisen päätöksenteon lisäämi-
32127:        kaan rakennetun ympäristön suojelun         nen sekä kunnan jäsenten tiedon saannin ja
32128:        turvaamiseksi?                              vaikutusmahdollisuuksien parantaminen.
32129:                                                       Kysymyksessä tarkoitettu tapaus ei anna
32130:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
32131: vasti seuraavaa:                                   aihetta lainsäädännön sellaiseen muuttamiseen,
32132:                                                    jolla kuntien toimivaltaa tai sopimusvapautta
32133:    Kaavoitus ja kunnan muu maankäytön              kavennettaisiin. Aikanaan vahvistettavaksi alis-
32134: suunnittelu ovat olennainen osa kuntien itse-      tettavaa kaavaa käsitellessään ympäristöminis-
32135: hallintoa. Oikeusjärjestykseemme myös kuuluu       teriö tutkii rakennuslain, kunnallislain ja hal-
32136: sopimusvapauden periaate, joka kunnan toi-         lintomenettelylain nojalla sekä kaavan menet-
32137: mialasäännöksen rajoituksin koskee myös kun-       telyn että sisällön laillisuuden mahdollisten
32138: tia. Tämä ei kuitenkaan merkitse, että kunta       yksityisoikeudellisten sopimusten sisällöstä riip-
32139: sopimusteitse voisi päättää kaavan sisällöstä      pumatta.
32140:     Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1989
32141: 
32142:                                                                 Ympäristöministeri Kaj Bärlund
32143:                                      1989 vp. -      KK n:o 419                                      3
32144: 
32145: 
32146: 
32147: 
32148:                               Tili Riksdagens Herr Talman
32149:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          byggnadslagstiftningen. För att en stadsplan
32150: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          skall träda i kraft krävs i regel överensstäm-
32151: nr 2073 av den 7 augusti 1989 tili vederbörande      mande beslut av kommunen och i detta fall av
32152: medlem av statsrådet översänt avskrift av            miljöministeriet, vilket fungerar som underställ-
32153: följande av riksdagsledamot Stenius-Kaukonen         ningsmyndighet.
32154: m.fl. undertecknade spörsmål nr 419:                    Miljöministeriet har inte tagit och inte heller
32155:                                                      på förhand kunnat ta ställning tili innehållet i
32156:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen
32157:                                                      den stadsplan som görs upp. Ministeriet har
32158:        omedelbart vidta för att korrigera lag-
32159:                                                      inte heller haft skäl eller befogenhet att ingripa
32160:        stiftningen så att t.ex. ett planläggnings-
32161:                                                      i det avtal om målen för planläggningen som
32162:        avtal mellan Tammerfors stad och Oy
32163:                                                      Tammerfors stad har slutit i egenskap av
32164:        Tampella Ab inte kan utgöra ett hinder
32165:                                                      privaträttslig avtalspart.
32166:        för att genomföra en planläggning som
32167:        utgör kommunmedlemmarnas och hela                Den andra delreformen av byggnadslagen
32168:        samhällets fördel och vid behov för           kommer att behandlas av statsrådet i septem-
32169:        inlösen av mark så att bostäder tili ett      ber 1989. Målet för den är bl.a. att nyreglera
32170:        rimligt pris och en god boendemiljö           befogenhetsförhållandena mellan kommunerna
32171:        säkerställs samt skyddet av en värdefull      och staten, öka kommunernas beslutsfattande
32172:        bebyggd miljö tryggas?                        på eget ansvar och förbättra kommunmedlem-
32173:                                                      marnas tiligång tili information och deras
32174:                                                      möjligheter att påverka ärendena.
32175:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-            Det fall som avses i spörsmålet ger inte
32176: samt anföra följande:                                anledning tili en sådan ändring av lagstiftning-
32177:   Planläggningen och planeringen av en kom-          en genom viiken kommunernas befogenhet eller
32178: muns övriga markanvändning är en väsentlig           avtalsfrihet skulle inskränkas. Då miljöministe-
32179: del av kommunernas självstyrelse. Tili vår           riet i sinom tid behandlar den pian, som
32180: rättsordning hör även principen om avtalsfri-        underställs ministeriet för fastställelse prövar
32181: het, som med begränsning av stadgandet om            det med stöd av byggnadslagen, kommunalla-
32182: kommunens kompetens även gäller kommuner-            gen och lagen om förvaltningsförfarande laglig-
32183: na. Detta innebär dock inte att kommunen             heten beträffande både planläggningsförfaran-
32184: avtalsvägen kunde besluta om planens innehåll        det och planens innehåll, oberoende av inne-
32185: annat än i den ordning varom stadgas i               hållet i eventuella privaträttsliga avtal.
32186:      Helsingfors den II september 1989
32187: 
32188:                                                                         Miljöminister Kaj Bärlund
32189:                                                1989 vp.
32190: 
32191: Kirjallinen kysymys n:o 420
32192: 
32193: 
32194: 
32195: 
32196:                                   Vuoristo: Kokemäenjoen jokitörmän sortumien korvaamisvel-
32197:                                       voitteiden selvittämisestä
32198: 
32199: 
32200:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32201:    Kokemäenjoen varren asukkaat Nakkilassa           va-alueella ja rakennuspaikat on hyväksytty.
32202: pelkäävät talojensa puolesta erityisesti syksyn      Turun maanmittauspiirin maanmittaustoimis-
32203: sateiden taas alkaessa. Viime marraskuussa           ton laatima rakennuskaava vahvistettiin vuon-
32204: sortui jokeen kymmeniä neliöitä erään tontin         na 1980.
32205: takapihaa. Mukana menivät lasten leikkimök-             Asukkaiden mielestä sortumat eivät ole pelk-
32206: ki, kaivo, viemärikaivo ja tiheä metsikkö.           kä luonnonilmiö, vaan voimalaitosten juoksu-
32207: Autotallin nurkasta on jyrkänteen reunalle           tukset ovat lisänneet niitä. Vedenpinnan kor-
32208: enää pari metriä, ja kunnan palopäällikkö on         keus vaihtelee jopa kolmekin metriä. Veden
32209: kieltänyt auton ajamisen talliin.                    korkeudessa on huomattavia eroja myös päi-
32210:    Naapuritontilla oli pari vuotta sitten vieläkin   vän ja yön välillä riippuen juoksutuksista.
32211: uhkaavampi sortuma. Uusi tiilirakenteinen            Yhdeksi syyksi sortumiin asukkaat epäilevät
32212: omakotitalo jäi muutaman metrin päähän ran-          myös 30 metrin päässä joesta kulkevan maan-
32213: tapenkasta ja asukkaat evakuoitiin. Koska            tien liikennetärinää.
32214: korvauksia ei saatu sen enempää kunnalta,               Asukkaat ovat ehdottaneet lukuisia toimia
32215: vakuutusyhtiöltä kuin valtioltakaan, asukkaat        tilanteen korjaamiseksi: joen ruoppaamista,
32216: palasivat takaisin.                                  rantapenkkojen pengertämistä ja kiveämistä,
32217:    Harjavallan ja Nakkilan välillä kymmenkun-        jotta vesi ei enää veisi maata töyrään alta, jne.
32218: ta omakotitaloa on uhkaavan lähellä jokipenk-        Niihin ei kuitenkaan ole ryhdytty, vaan tilan-
32219: kaa. Asukkaat ovat lähettäneet Nakkilan kun-         netta on luvattu seurata.
32220: nanhallitukselle kirjelmän, jossa he vaativat           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32221: jokitörmien sortumien estämistä ja vahinkojen        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
32222: korvaamista. Asukkaiden mielestä korvausvas-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32223: tuu on kunnilla ja valtiolla, yksityiselle talon-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32224: omistajalle se on kohtuutonta.                                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32225:    Asukkaiden kertoman mukaan Nakkilan                        ryhtyä Kokemäenjoen jokitörmän sor-
32226: kunnassa on asiaan suhtauduttu nihkeästi; sor-                tumien estämiseksi ja sen selvittämisek-
32227: tumat ovat luonnollisia ja asukkaat kärsikööt                 si, korvataanko sortumista aiheutuvat
32228: nahoissaan. Kuitenkin talot ovat kunnan kaa-                  menetykset valtion varoista?
32229:      Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1989
32230: 
32231:                                            Raimo Vuoristo
32232: 
32233: 
32234: 
32235: 
32236: 2900100
32237: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 420
32238: 
32239: 
32240: 
32241: 
32242:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32243:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Sortumien syiden selvittelyä on tarkoitus
32244: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       jatkaa. Turun vesi- ja ympäristöpiiri on pyytä-
32245: olette 8 päivänä elokuuta 1989 päivätyn kir-        nyt Valtion teknillistä tutkimuskeskusta val-
32246: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           mistelemaan tähän mennessä tehtyjen tutki-
32247: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       musten perusteella esiselvitystä sortumien syistä
32248: edustaja Raimo Vuoriston kirjallisesta kysy-        sekä ohjelman mahdollisista jatkotutkimuksis-
32249: myksestä n:o 420:                                   ta. Selvitys valmistunee tämän vuoden kulues-
32250:                                                     sa.
32251:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         Valtiolla ei ole yleistä vahingonkorvausvel-
32252:        ryhtyä Kokemäenjoen jokitörmän sor-          vollisuutta niistä vahingoista, joita vesistöt
32253:        tumien estämiseksi ja sen selvittämisek-     aiheuttavat yksityisille oikeudenomistajille esi-
32254:        si, korvataanko sortumista aiheutuvat        merkiksi rantasortumien tai tulvien johdosta.
32255:        menetykset valtion varoista?                 Tarkoitukseen ei ole määrärahojakaan. Poik-
32256:                                                     keuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen
32257:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        korvaamisesta annetun lain (284/83) mukaan
32258: vasti seuraavaa:                                    vain poikkeuksellisten tulvien aiheuttamia va-
32259:                                                     hinkoja voidaan korvata valtion tulo- ja me-
32260:    Kokemäenjoen alajuoksulla Nakkilan ja Ul-        noarvion sallimissa rajoissa. Kysymyksessä tar-
32261: vilan kuntien alueella on vuosien 1986-1989         koitetuista sortumista aiheutuneet menetykset
32262: aikana tapahtunut useita jokitörmänluiskasor-       eivät kuulune mainitun lain soveltamisalan
32263: tumia. Niistä on aiheutunut myös taloudellisia      piiriin.
32264: menetyksiä kiinteistöjen omistajille. Sortumien        Ennen edellä mainitun lain säätämistä on
32265: johdosta on tehty pohjatutkimuksia ja laskel-       maassamme harkinnanvaraisesti voitu eräissä
32266: mia lisäsortumavaaran selvittämiseksi ja ennal-     tapauksissa kohtuussyistä korvata luonnonvoi-
32267: ta ehkäisevien toimenpiteiden suunnittelemisek-     mien aiheuttamia "vesivahinkoja". Korvaus-
32268: si. Niitä on käytetty hyväksi myös korjaustoi-      menettelyyn on tällöin ryhdytty vain silloin,
32269: menpiteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa.      kun vahinko on kohdannut suurehkoa ihmis-
32270:    Osa sortumista on jo korjattu Turun vesi- ja     joukkoa. Korvauskysymyksen on ratkaissut
32271: ympäristöpiirin toimesta harkinnanvaraisena         viime kädessä eduskunta päättäessään tarkoi-
32272: työnä maa- ja metsätalousministeriön käytettä-      tukseen osoitettavista määrärahoista. Korvauk-
32273:                                                     sia on maksettu lähinnä suurten tulvien aiheut-
32274: vissä olevilla varoilla. Kuluvana vuonna tapah-     tamista vahingoista, jotka ovat kohdanneet
32275: tuneiden lisäsortumien suhteen on tarkoitus         satoa taikka muita maatalous- tai puutarha-
32276: menetellä samalla tavalla. Maa- ja metsätalous-     tuotteita, rakennuksia, rakennelmia, yksityistei-
32277: ministeriö on 23.8.1989 osoittanut Turun vesi-      tä ja -siltoja, ammatin harjoittamisessa valmis-
32278: ja ympäristöpiirille 80 000 markan määrärahan       tuneita tuotteita tai siinä tarvittavaa irtaimistoa
32279: Kokemäenjoen rantasortumien korjaustöihin.          sekä välttämätöntä koti-irtaimistoa. Maksetta-
32280: Korjaustyöt ovat pääasiassa veteen joutuneiden      van korvauksen määrästä on tällöin vähennetty
32281: tai joutuvien puiden poistamista ja luiskien        vahingon kärsijän vakuutusyhtiöltä saama kor-
32282: loiventamista lisäsortumien estämiseksi. Tätä       vaus.
32283: pitemmälle meneviin, laajamittaisiin sortumien         Edellä selostettua harkinnanvaraista kor-
32284: ehkäisytoimenpiteisiin ryhtyminen tässä vai-        vausmenettelyä ei ole sovellettu poikkeuksellis-
32285: heessa ei ole tarkoituksenmukaista, koska ky-       ten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaami-
32286: seiset luiskasortumat ovat ensisijaisesti alueen    sesta annetun lain voimaantulon ( 1.4.1983)
32287: jokiluontoon liittyviä luontaisia muutoksia, joi-   jälkeen sattuneisiin vahinkoihin, vaan ne on
32288: den aikaa, paikkaa ja laajuutta ei voida etukä-     korvattu mainitun lain säännösten mukaisesti.
32289: teen tietää.                                        Valtion vastuun tulee edelleen kohdistua ta-
32290:                                    1989 vp. -     KK n:o 420                                     3
32291: 
32292: pauskohtaisesti harkittaviin rantasortumien        jonkin vesirakennushankkeen toteuttamisesta,
32293: korjaustöiden suorittamiseen eli toimenpitei-      tällöin vahingonvastuu on vesilain mukaan
32294: siin. Mikäli jokitörmien sortumiset aiheutuvat     hankkeen toteuttajana.
32295:     Helsingissä II päivänä syyskuuta 1989
32296: 
32297:                                                  Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
32298: 4                                      1989 vp. -      KK n:o 420
32299: 
32300: 
32301: 
32302: 
32303:                                Till Riksdagens Herr Talman
32304:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           bestämma tidpunkten och platsen för samt
32305: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse            omfattningen av skreden.
32306: av den 8 augusti 1989 till vederbörande medlem            Avsikten är att fortsätta att undersöka orsa-
32307: av statsrådet översänt avskrift av följande av         kema till skreden. Åbo vatten- och miljödi-
32308: riksdagsman Raimo Vuoristo undertecknade               strikt har bett statens tekniska forskningscen-
32309: spörsmål nr 420:                                       tral att på basis av de undersökningar som
32310:                                                        redan gjorts lägga fram en förhandsutredning
32311:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen              om orsakema till skreden och göra upp ett
32312:         vidta för att förhindra att åbrinken vid       program för eventuella fortsatta undersökning-
32313:         Kumo älv rasar samt utreda om de               ar. Utredningen torde bli fårdig under årets
32314:         förluster som rasen förorsakar ersätts         lopp.
32315:         av statens medel?                                 Staten har ingen allmän skyldighet att ersät-
32316:                                                        ta de skador som vattendragen förorsakar
32317:                                                        enskilda rättsinnehavare t.ex. på grund av
32318:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           strandskred eller översvämningar. Det finns
32319: samt anföra följande:                                  inte ens några anslag för detta ändamål. Enligt
32320:    1 Kumo älvs nedre lopp i Nakkila och                lagen om ersättande av skador som förorsakats
32321: Ulvsby kommuner har inträffat flera släntskred         av exceptionella översvämningar (284/83) kan
32322: vid åbrinken under åren 1986--1989. Dessa              endast skador som förorsakas av exceptionella
32323: skred har förorsakat också ekonomiska förlus-          översvämningar ersättas inom ramen för bud-
32324: ter för fastighetsägama. För förhindrande av           getförslaget. De förluster på grund av skred
32325: ytterligare skred och för planering av förebyg-        som avses i spörsmålet torde inte falla inom
32326: gande åtgärder har man undersökt bottnen och           tillämpningsområdet för nämnda lag.
32327: gjort uträkningar. Undersökningama och                    lnnan ovan nämnda lag stiftades kunde man
32328: uträkningama har utnyttjats också vid plane-           i vårt land i vissa fall enligt prövning och av
32329: ring och genomförande av reparationema.                skälighetsorsaker ersätta "vattenskador" som
32330:    En del av skadoma har såsom arbete enligt           förorsakats av naturkrafter. Härvid tillgreps
32331: prövning reparerats av Åbo vatten- och miljö-          ersättningsförfarandet endast då en större
32332: distrikt med medel som står till jord- och             grupp människor utsatts för skadan. Ersätt-
32333: skogsbruksministeriets förfogande. Avsikten är         ningsfrågan har i sista hand avgjorts av riks-
32334: att förfara på samma sätt i fråga om de nya ras        dagen då den hade beslutit om de anslag som
32335: som inträffat under innevarande år. Jord- och          anvisats för ändamålet. Ersättningama har
32336: skogsbruksministeriet har 23.8.1989 anvisat            närmast betalats för skador som stora över-
32337: Åbo vatten- och miljödistrikt ett anslag om            svämningar förorsakat och som har drabbat
32338: 80 000 mk för reparationsarbeten på grund av           skörd eller andra lantbruks- och trädgårdspro-
32339: strandskred vid Kumo älv. Reparationsarbete-           dukter, byggnader, konstruktioner, enskilda
32340: na består närmast av avlägsnande av träd som           vägar och broar, produkter som tillverkats vid
32341: fallit eller håller på att falla i vattnet. Dessutom   yrkesutövning eller däri nödvändigt lösöre eller
32342: görs släntema mindre branta, för förhindrande          lösöre som behövs i hushållen. Härvid har från
32343: av ytterligare skred. Det är inte ändamålsenligt       det ersättningsbelopp som betalas avdragits
32344: att i detta skede vidta långtgående och mera           den ersättning som den skadelidande erhållit
32345: omfattande åtgärder för förhindrande av ras då         från försäkringsbolaget.
32346: släntskreden i första hand beror på naturliga             Det förfarande enligt prövning för vilket
32347: förändringar som hänför sig till älvområdets           redogörs ovan har inte tillämpats på skador
32348: natur. Därför är det också svårt att på förhand        som inträffat efter det att lagen om ersättande
32349:                                    1989 vp. -     KK n:o 420                                     5
32350: 
32351: av skador som förorsakats av exceptionella         förorsakats av strandskred och reparationerna
32352: översvämningar trädde i kraft (1.4.I983), utan     kommer att övervägas från fall tili fall. Ifall
32353: de har ersatts eniigt stadgandena i lagen.         strandskreden förorsakas av något vattenbygg-
32354: Statens ansvar kommer även i fortsättningen        nadsprojekt är den som genomför projektet
32355: att rikta sig på reparation av skador som          skadeansvarig enligt vattenlagen.
32356: 
32357:     Helsingfors den II september I989
32358: 
32359:                                                  Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
32360:                                                1989 vp.
32361: 
32362: Kirjallinen kysymys n:o 421
32363: 
32364: 
32365: 
32366: 
32367:                                   Kalliomäki ym.: Liikunnan keskiasteen koulutuksen rahoituksesta
32368: 
32369: 
32370:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32371:    Urheiluopistojen valtionapu perustuu urhei-       sesti tuettu veikkausvoittovaroin lukuun otta-
32372: luopistojen valtionavusta annettuun lakiin           matta pientä 0,5-1 miljoonan markan yleistä
32373: (946/78, muut. 96/88 ja 696/89). Tarkistukset        verovaraosaa. Ammatillisen koulutuksen kus-
32374: ovat johtuneet lähinnä keskiasteen ammatilli-        tannukset ovat kouluhallituksen laskelmien
32375: sessa koulutuksessa tapahtuneesta kehityksestä       mukaan vuonna 1990 noin 6,9 miljoonaa
32376: ja siihen liittyvästä opiskelijoiden opintososiaa-   markkaa.
32377: listen etujen paranemisesta. Nämä lainmuutok-           Arpajaislain tarkoituksen mukaista ei ole
32378: set ovat lisänneet valtionapumenoja.                 ammatillisen peruskoulutuksen rahoittaminen
32379:    Liikunnan keskiasteen ammatillisen koulu-         veikkauksen ja raha-arpajaisten tuotosta. Edus-
32380: tuksen kehittäminen noudattaa muun kulttuu-          kunnan sivistysvaliokunta totesikin keväällä
32381: ri- ja vapaa-aikatoimen ammatillisen koulutuk-       1989 urheiluopistolain muutosesityksen käsitte-
32382: sen kehittämisen periaatteita. Koulutuksen ra-       lyn yhteydessä, että "on erityisesti syytä selvit-
32383: kenne ja kesto ovat kaikkien alojen osalta           tää mahdollisuudet siirtää urheiluun liittyvän
32384: samankaltaiset. Kulttuuri-, nuoriso- ja raittius-    ammatillisen koulutuksen rahoitus veikkauksen
32385: toimen keskiasteen ammatillinen koulutus jär-        ja raha-arpajaisten voittovaroista tulo- ja me-
32386: jestetään kansanopistolain mukaisena. Sama           noarvion yleisten varojen piiriin."
32387: koskee      kirkon     nuoriso-ohjaajakoulutusta.       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32388: Koulutuksen kustannukset maksetaan yleisistä         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
32389: budjettivaroista kansanopistojen käyttökustan-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32390: nuksiin varatusta arviomäärärahasta.                 jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32391:    Musiikkiopistojen toimintaa tuetaan sekä
32392: veikkausvoittovaroin että yleisin budjettivaroin
32393: musiikkioppilaitoksista annetun lain (402/87)                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32394: mukaisesti. Musiikin ammatillista koulutusta                ryhtyä liikunnan keskiasteen koulutuk-
32395: tuetaan kuitenkin vain budjettivaroin.                      sen rahoituksen siirtämiseksi muun
32396:    Urheiluopistojen toimintaa -ja siihen sisäl-             koulutuksen tavoin tulo- ja menoarvion
32397: tyvänä ammatillista koulutusta - on perintei-               yleisten varojen piiriin?
32398:      Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1989
32399: 
32400:                       Antti Kalliomäki                        Markku Pohjola
32401: 
32402: 
32403: 
32404: 
32405: 290010D
32406: 2                                  1989 vp. -    KK n:o 421
32407: 
32408: 
32409: 
32410: 
32411:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32412:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa   urheilun ja liikuntakasvatuksen sekä tieteen,
32413: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,    taiteen ja nuorisokasvatustyön tukemiseen.
32414: olette 8 päivänä elokuuta 1989 päivätyn kir-        Urheiluun ja liikuntakasvatustyöhön osoite-
32415: jeenne ohella toimittanut jäljennöksen valtio-   tusta veikkauksen tuotosta (mom. 29.91.50)
32416: neuvoston asianomaiselle jäsenelle kansanedus-   rahoitetaan mm. urheiluopistoissa toteutetta-
32417: taja Kalliomäen ym. näin kuuluvasta kirjalli-    vaa liikuntakasvatustyötä. Osana opistojen
32418: sesta kysymyksestä n:o 421:                      opetustoimintaa järjestetään eräissä opistoissa
32419:                                                  liikunnanohjaajan ja ratsastuksenopettajan am-
32420:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo   matillista peruskoulutusta. Tätä ei voida pitää
32421:        ryhtyä liikunnan keskiasteen koulutuk-    arpajaislain vastaisena.
32422:        sen rahoituksen siirtämiseksi muun           Opetusministeriö pitää tarkoituksenmukaise-
32423:        koulutuksen tavoin tulo- ja menoarvion    na, että urheiluopistoissa annettava ammatilli-
32424:        yleisten varojen piiriin?                 nen peruskoulutus rahoitettaisiin yleisistä bud-
32425:                                                  jettivaroista. Toistaiseksi on kuitenkin säännös-
32426:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-       ten mukaisesti ja voittovarojen kertymän salii-
32427: taen seuraavaa:                                  mien rahoitusmahdollisuuksien rajoissa urhei-
32428:                                                  luopistojen toiminta voitu käytännöllisesti kat-
32429:   Arpajaislain (491/65) 3 §:n ja veikkausase-    soen kokonaan rahoittaa voittovaroista. Asia
32430: tuksen (656/65) 2 §:n mukaan veikkaustoimin-     ratkaistaan kunkin vuoden tulo- ja menoarvion
32431: taa voidaan harjoittaa varojen hankkimiseksi     käsittelyn yhteydessä.
32432:     Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1989
32433: 
32434:                                                                Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
32435:                                      1989 vp. -     KK n:o 421                                      3
32436: 
32437: 
32438: 
32439: 
32440:                              Tili Riksdagens Herr Talman
32441:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         och fysisk fostran samt stödjande av vetenskap,
32442: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         konst och ungdomsfostran.
32443: av den 8 augusti 1989 tili vederbörande medlem          Med avkastningen från tippning för främjan-
32444: av statsrådet översänt en avskrift av följande      de av idrott och fysisk fostran (moment
32445: av riksdagsman Kalliomäki m.fl. underteckna-        29.91.50) finansieras bl.a. det arbete för fysisk
32446: de spörsmål nr 421:                                 fostran som utförs vid idrottsinstituten. Som en
32447:                                                     del av undervisningen vid instituten anordnas
32448:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen            grundläggande yrkesutbildning av idrottsin-
32449:        vidta för att finansieringen av idrottsut-   struktörer och ridlärare vid vissa institut. Detta
32450:        bildningen på mellanstadiet på samma         kan inte anses stå i strid med lotterilagen.
32451:        sätt som den övriga utbildningen över-          Undervisningsministeriet anser det vara än-
32452:        förs tili de allmänna medlen i statsbud-     damå1senligt att den grundläggande yrkesut-
32453:        geten?                                       bildningen vid idrottsinstituten skall finansieras
32454:                                                     med allmänna budgetmedel. Tills vidare har
32455:                                                     verksamheten vid idrottsinstituten praktiskt ta-
32456:   Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt
32457: följande:                                           get i sin helhet kunnat finansieras med vinst-
32458:                                                     medlen från tippning i enlighet med gällande
32459:   Enligt 3 § lotteri1agen (491/65) och 2 § för-     stadganden och inom ramen för de finansie-
32460: ordningen om vadhållning vid idrottstävlingar       ringsmöjligheter som de samlade vinstmedlen
32461: (656/65) kan tippningsverksamhet bedrivas för       tillåter. Frågan kommer att avgöras i samband
32462: anskaffning av medel för främjande av idrott        med den årliga budgetbehandlingen.
32463:     Helsingfors den 14 september 1989
32464: 
32465:                                                                   Minister Anna-Liisa Kasurinen
32466:                             1
32467: 
32468: 
32469:                         1
32470:                         1
32471: 
32472: 
32473:                     1
32474:                     1
32475: 
32476: 
32477: 
32478: 
32479:                 1
32480:                 1
32481: 
32482: 
32483:             1
32484:             1
32485: 
32486: 
32487:         1
32488:         1
32489: 
32490: 
32491:     1
32492:     1
32493: 
32494: 
32495: 1
32496: 1
32497:                                                 1989 vp.
32498: 
32499: Kirjallinen kysymys n:o 422
32500: 
32501: 
32502: 
32503: 
32504:                                    Pulliainen: Posti- ja telelaitoksen jakamisesta kahdeksi yksiköksi
32505: 
32506: 
32507:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32508:    Eduskunta on käynyt lyhyen ajan sisällä               Vapaassa maassa saa vapaasti lähettää pos-
32509: kaksi perusteellista keskustelua niistä edellytyk-    tia ja yrittää vaikuttaa päättäjiin. Tässä nimen-
32510: sistä, joilla posti- ja telelaitos muutetaan liike-   omaisessa tapauksessa on kuitenkin odotettu
32511: laitokseksi. Kummallakin kerralla kansanedus-         tasavallan hallituksen taholta kannanottoa, jos-
32512: tajat olivat erityisesti PTL:n telepuolen johta-      sa telepuolen hanke tyrmätään. Olihan halli-
32513: vien virkamiesten informaatiotulvan kohteena.         tuksen oma lakiesitys sisällöltään selvä: PTL:n
32514:    Eduskunnassa käyty keskustelu oli yksimie-         tulee säilyä yhtenä kokonaisuutena. Tähän
32515: linen sen suhteen, että PTL tulee säilyttää           kantaan yhtyi koko eduskunta perustellen kan-
32516: liikelaitoksenakin yhtenä kokonaisuutena. Kes-        tansa hyvin. Vieläkään ei ole myöhäistä ilmoit-
32517: kustelu keskittyikin siihen, kuinka laitoksen
32518:                                                       taa julkisesti tätä kantaa, esimerkiksi vastauk-
32519: liiketaloudellisesti kannattamattomien toimien
32520: hoitoon kanavoidaan muiden lohkojen tuloyli-          sena tähän kirjalliseen kysymykseen.
32521: jäämää. Missään vaiheessa telepuolen näke-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32522: myksien välittäjät eivät ainakaan allekirjoitta-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
32523: neelle kertoneet vaatimuksesta, että posti ja tele    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32524: pitää erottaa omiksi itsenäisiksi liikelaitosyksi-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32525: köikseen. Nyt on kuitenkin peräti johtaja Eero
32526: Savolainen lähettänyt mm. allekirjoittaneelle                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin pos-
32527: kirjeen, jossa vaaditaan PTL:n jakamista kah-                 ti- ja telelaitoksen jakamiseksi kahteen
32528: teen osaan: tele ja posti.                                    itsenäiseen yksikköön: postiin ja teleen?
32529: 
32530:      Helsingissä 11 päivänä elokuuta 1989
32531: 
32532:                                            Erkki Pulliainen
32533: 
32534: 
32535: 
32536: 
32537: 2900100
32538: 2                                    1989 vp. -      KK n:o 422
32539: 
32540: 
32541: 
32542: 
32543:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32544:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ta, että tässä tilanteessa laitoksesta tulee muo-
32545: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        dostaa yhtenä kokonaisuutena valtion liikelai-
32546: olette 11 päivänä elokuuta 1989 päivätyn kir-        toksista annetun lain mukainen liikelaitos.
32547: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            Eduskunnan nyttemmin hyväksyttyä lain posti-
32548: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        ja telelaitoksesta hallituksen tarkoituksena on,
32549: edustaja Erkki Pulliaisen näin kuuluvasta kir-       että posti- ja telelaitos ensi vuoden alussa
32550: jallisesta kysymyksestä n:o 422:                     aloittaa toimintansa liikelaitoksena yhtenä ko-
32551:                                                      konaisuutena ja toimii siinä muodossaan tois-
32552:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin pos-       taiseksi. Tällä hetkellä ei siten ole vireillä
32553:        ti- ja telelaitoksen jakamiseksi kahteen      valmistelutoimia posti- ja telelaitoksen jakami-
32554:        itsenäiseen yksikköön: postiin ja teleen?     seksi kahteen itsenäiseen yksikköön: postiin ja
32555:                                                      teleen.
32556:                                                         On kuitenkin todettava, että niin yhteiskun-
32557:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         nallinen, taloudellinen kuin tekninenkin kehitys
32558: vasti seuraavaa:                                     maassamme on nopeaa. Erityisesti tämä koskee
32559:    Eduskunta on kesällä 1989 hyväksynyt lain         posti- ja telelaitoksen hoitamaa tietoliikenne-
32560: posti- ja telelaitoksen muuttamisesta uuden-         alaa. Kilpailun lisääntyminen ja kansainvälis-
32561: tyyppiseksi valtion liikelaitokseksi. Laki tulee     tyminen edellyttävät valtionlaitoksiltakin yhä
32562: voimaan 1.1.1990. Lakia koskevissa hallituksen       lisääntyvää joustavuutta. Tämän vuoksi on
32563: esityksen perusteluissa hallitus totesi muun         todennäköistä, että uusimuotoisen liikelaitok-
32564: muassa, että posti- ja telelaitoksen jakamisky-      sen toiminnan käynnistyttyä ja kun siitä on
32565: symys on viime vuosina ollut esillä useita           saatu kokemuksia, joudutaan laitoksen ja sen
32566: kertoja. Vuonna 1985 valtioneuvosto on päät-         hoitamien toimintojen toimintaedellytyksiä ke-
32567: tänyt eduskunnan lausuman johdosta, ettei            hittämään edelleen. Siinä vaiheessa saattaa
32568: ollut aihetta ryhtyä jakamista selvittäviin toi-     keskusteluun nousta muiden kehittämistarpei-
32569: menpiteisiin. Hallitus katsoi antaessaan edus-       den ohella myös kysymys laitoksen jakamises-
32570: kunnalle esityksen laiksi posti- ja telelaitokses-   ta.
32571:     Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1989
32572: 
32573:                                                                      Työministeri Matti Puhakka
32574:                                      1989 vp. -     KK n:o 422                                      3
32575: 
32576: 
32577: 
32578: 
32579:                               Ti11 Riksdagens Herr Ta1man
32580:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         verket i denna situation som en enda helhet bör
32581: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se         göras tili ett affärsverk i en1ighet med 1agen om
32582: av den 11 augusti 1989 till vederbörande            statens affärsverk. Sedan riksdagen numera
32583: med1em av statsrådet översänt avskrift av           antagit 1agen om post- och televerket avser
32584: fö1jande av riksdagsman Erkki Pulliainen un-        regeringen att post- och televerket i början av
32585: dertecknade spörsmå1 nr 422:                        nästa år skall in1eda sin verksamhet som ett
32586:                                                     affärsverk som en enda he1het och fungera i
32587:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       denna form tillsvidare. Så1unda är det för
32588:        att uppde1a post- och televerket i två
32589:                                                     närvarande inte aktuellt med förberedande
32590:        sjä1vständiga enheter: post och tele?        åtgärder för att uppde1a post- och te1everket i
32591:                                                     två sjä1vständiga enheter: post och te1e.
32592:   Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-
32593:                                                        Det bör emellertid konstateras att såvä1 den
32594: samt anföra fö1jande:                               samhälleliga, ekonomiska som tekniska utveck-
32595:    Riksdagen har sommaren 1989 antagit en 1ag       1ingen i vårt 1and är snabb. Detta gäller i
32596: om ändrande av post- och televerket tili ett        synnerhet telekommunikationssektorn, som
32597: statligt affårsverk av ny typ. Lagen träder i       post- och te1everket har hand om. Den ökade
32598: kraft 1.1.1990. I motiveringarna tili1agen en1igt   och internationa1iserade konkurrensen förut-
32599: regeringens proposition konstaterade regering-      sätter allt större flexibi1itet också hos de stat-
32600: en bl.a. att frågan om en uppde1ning av post-       1iga verken. Därför är det sanno1ikt att man,
32601: och te1everket varit uppe flera gånger de           sedan detta affårsverk av ny typ in1ett sin
32602: senaste åren. Med an1edning av riksdagens           verksamhet och man fått erfarenheter därav,
32603: utta1ande bes1öt statsrådet år 1985 att det inte    b1ir tvungen att vidareutveck1a verksamhetsför-
32604: fanns något skä1 att in1eda åtgärder för att        utsättningarna för verket och de funktioner
32605: utreda en uppde1ning. Då regeringen av1ät tili      som där sköts. I det skedet kan det förutom
32606: riksdagen sin proposition med förs1ag tili 1ag      andra utvecklingsbehov också b1i fråga om en
32607: om post- och te1everket ansåg regeringen att        uppde1ning av verket.
32608:     Helsingfors den 13 september 1989
32609: 
32610:                                                                   Arbetsminister Matti Puhakka
32611:                                              1989 vp.
32612: 
32613: Kirjallinen kysymys n:o 423
32614: 
32615: 
32616: 
32617: 
32618:                                  Paloheimo ym.: Telakkateollisuuden tukemisesta
32619: 
32620: 
32621:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32622: 
32623:    Kansainvälisen telakkateollisuuden kriisin      meentulotuella" kaikkein heikoimmin hoidettu-
32624: johdosta on Wärtsilä Meriteollisuus Oy joutu-      ja yrityksiä, heikennetään hyvin hoidettujen
32625: nut taloudellisiin vaikeuksiin, ja valtio on       yritysten työmotivaatiota ja samalla maamme
32626: päätynyt tukemaan tätä yksityistä yritystä ta-     uskottavuutta kansainvälisen kaupan osapuo-
32627: loudellisesti valtion varoilla. Tehdyssä ratkai-   lena ratkaisevasti.
32628: sussa on useita erittäin arveluttavia piirteitä.      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32629: Ensinnäkin ihmetyttää, että hallitus ei ole        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
32630: riittävän ajoissa kiinnittänyt huomiota Suomen     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32631: Vientiluotto Oy:n ja Suomen Vientitakuulai-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32632: toksen avulla yhtiön tilaan, joka jo pidemmän                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32633: aikaa lienee ollut hyvin kriittinen. Toiseksi on          ryhtyä, ettei Wärtsilä Meriteollisuus
32634: epäoikeudenmukaista, että kahta muuta maas-               Oy:n vaikeuksien kaltainen yllätys pää-
32635: samme toimivaa saman alan yritystä ei nyt                 sisi toistumaan, ja
32636: tueta vastaavalla valtion taloudellisella avulla             mitä Hallitus aikoo tehdä koko telak-
32637: kuin Wärtsilä Meriteollisuus Oy:tä. Jos valtio            kateollisuuden tasapuolisen kohtelun
32638: ryhtyy auttamaan yhtiöihin kohdistuvalla "toi-            turvaamiseksi?
32639:     Helsingissä II päivänä elokuuta 1989
32640: 
32641:                      Eero Paloheimo                         Erkki Pulliainen
32642: 
32643: 
32644: 
32645: 
32646: 2900100
32647: 2                                  1989 vp. -      KK n:o 423
32648: 
32649: 
32650: 
32651: 
32652:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32653:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     Tätä arvioitaessa on otettava huomioon myös
32654: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      se, että yhtiön käyttämän IAS-laskentajärjestel-
32655: olette 11 päivänä elokuuta 1989 päivätyn kir-      män mukaan tilinpäätöksessä on jo laskettu
32656: jeenne n:o 2077 ohella toimittanut valtioneu-      vuosina 1989-1991 tiedossa olevat tappiot.
32657: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          Vaikka valtionenemmistöisien luottoyhtiöi-
32658: kansanedustaja Paloheimon ym. näin kuulu-          den ja valtion takauksia myöntävien laitosten
32659: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 423:          toiminta on tähänkin asti ollut asiantuntevaa ja
32660:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     huolellista, Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n ta-
32661:        ryhtyä, ettei Wärtsilä Meriteollisuus       pauksen jälkeen on luonnollista, että valtion
32662:        Oy:n vaikeuksien kaltainen yllätys pää-     luottojen ja takausten myöntämisessä tullaan
32663:        sisi toistumaan, ja                         entistäkin tarkemmin selvittämään yhtiöiden
32664:           mitä Hallitus aikoo tehdä koko telak-    tilanne aina silloin, kun se on tarkoituksenmu-
32665:        kateollisuuden tasapuolisen kohtelun        kaista mm. riskien suuruuden kannalta.
32666:        turvaamiseksi?                                 Kaikkia suomalaisia telakkayrityksiä kohdel-
32667:                                                    laan ja on kohdeltu tasapuolisesti. Nyt kyseessä
32668:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         oleva järjestely on kriisitilanteessa toteutettu
32669: taen seuraavaa:                                    ainutkertainen poikkeusjärjestely. Sillä ei ole
32670:    Wärtsilä Meriteollisuus Oy on ollut Suomen      suosittu mukana olevia yhtiöitä, vaan päinvas-
32671: oloissa harvinaisen vakavarainen yritys. Perus-    toin niiltä on vaadittu ja saatu niiden juridisen
32672: tettaessa sillä oli 1,5 mrd. markan osakepää-      vastuun ylittäviä sitoumuksia. Samanlainen jär-
32673: oma, ja vielä vuoden 1989 alussa yhtiön tar-       jestely olisi periaatteessa toteutettu, vaikka sen
32674: kastetun ja vahvistetun tilinpäätöksen mukaan      kohteena olisi ollut mikä tahansa vastaava
32675: sen oma pääoma oli noin 760 milj. markkaa.         yritys.
32676:     Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1989
32677: 
32678:                                                   Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
32679:                                     1989 vp. -     KK n:o 423                                      3
32680: 
32681: 
32682: 
32683: 
32684:                              Till Riksdagens Herr Talman
32685:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         IAS-redovisningssystemet, de förluster man
32686: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         känner till för åren 1989-1991 redan har
32687: nr 2077 av den 11 augusti 1989 till vederbö-        medtagits i bokslutet.
32688: rande medlem av statsrådet översänt avskrift           Fastän verksamheten vid kreditbolagen med
32689: av följande av riksdagsman Paloheimo under-         statlig majoritet och de inrättningar som bevil-
32690: tecknade spörsmål nr 423:                           jar statsgarantier också hittills har varit sak-
32691:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           kunnig och omsorgsfull, är det naturligt att
32692:        vidta för att en överraskning av det slag    man efter ett fall som detta med Wärtsilä
32693:        som Wärtsilä Marinindustri Ab:s svå-         Marinindustri Ab ännu noggrannare än hittills
32694:        righeter utgjorde inte skall kunna upp-      kommer att utreda bolagens situation inför
32695:        repas och                                    beviljandet av statliga krediter och garantier,
32696:           vad ämnar Regeringen göra för att         då detta är ändamå1senligt bl.a. på grund av de
32697:        trygga en jämlik behandling av hela          stora riskerna.
32698:        varvsindustrin?                                 Alla finska varvsföretag behandlas och har
32699:                                                     behandlats på jämlika grunder. Det arrange-
32700:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        mang det nu är fråga om är ett undantag, det
32701: samt anföra följande:                               har genomförts på grund av en krissituation
32702:     Wärtsilä Marinindustri Ab har varit ett för     och det är en engångsföreteelse. Genom detta
32703: finska förhållanden ovanligt solvent företag.       har de bolag arrangemanget gäller inte gyn-
32704: Då företaget grundades uppgick aktiekapitalet       nats, utan tvärtom har de avkrävts förbindelser
32705: till 1,5 mrd mark och ännu i början av år 1989      som överstiger deras juridiska ansvar, och
32706: hade det enligt sitt granskade och fastställda      sådana har också erhållits. Ett likadant arrange-
32707: bokslut ett eget kapital på ca 760 milj. mark.      mang skulle i princip ha genomförts oberoende
32708: Då situationen bedöms bör det också beaktas         av vilket företag av detta slag som hade varit
32709: att, i enlighet med det av bolaget använda          föremål för det.
32710:     Helsingfors den 15 september 1989
32711: 
32712:                                                    Handels- och industriminister Ilkka Suominen
32713:                                                1989 vp.
32714: 
32715: Kirjallinen kysymys n:o 424
32716: 
32717: 
32718: 
32719: 
32720:                                   Pulliainen: Maantieliikenteen ajonopeuksien alentamisesta Ruot-
32721:                                       sin mallin mukaan
32722: 
32723: 
32724:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32725:    Julkiset tiedotusvälineet ovat juuri kertoneet,   lään tähdennetään ajo-olojen merkitystä no-
32726: että Ruotsissa ollaan alentamassa yleisesti vilk-    peusrajoituksista päätettäessä. Tämä on kuiten-
32727: kaasti liikennöidyillä ajoväylillä kattonopeuk-      kin vain yksi puoli asiasta. Viimeaikaiset selvi-
32728: sia. Tähän tulokseen on päädytty perusteellis-       tykset ovat osoittaneet, että Suomi ei pysty
32729: ten selvitysten jälkeen sekä liikenne- että ym-      pääsemään typen oksidien päästöjen alentami-
32730: päristöpoliittisilla perusteilla. Tämä ruotsalai-    sessa ilmaisemiinsa tavoitteisiin, jollei liikenteen
32731: nen ratkaisu viritti oitis myös keskustelun          typen oksidien päästöjä kyetä kunnolla alenta-
32732: Suomessa, jossa kuitenkin näyttää unohtuneen         maan. Yksi keino tässä on ajonopeuksien
32733: toinen puoli perusteluista eli ympäristöpoliitti-    alentaminen. Suomen on seurattava Ruotsin
32734: set perusteet.                                       esimerkkiä!
32735:                                                         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32736:    Ajoväylät ovat Ruotsissa samanlaiset kuin
32737:                                                      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
32738: Suomessa. Autot ovat samanlaisia, eikä liiken-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32739: nöintitavoissa liene merkittäviä eroja. Ongel-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32740: matkin ovat samoja, mitä tulee itse liikennöin-
32741: tiin ja liikenteen ympäristölle aiheuttamiin vau-               Aikooko Hallitus toimia niin, että
32742: rioihin.                                                      maantieliikenteen ajonopeuksia alenne-
32743:    Suomessa käytävässä keskustelussa mielel-                  taan Ruotsin mallin mukaan?
32744: 
32745:      Helsingissä 11 päivänä elokuuta 1989
32746: 
32747:                                            Erkki Pulliainen
32748: 
32749: 
32750: 
32751: 
32752: 2900100
32753: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 424
32754: 
32755: 
32756: 
32757: 
32758:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32759:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Liikenneministeriö päätti tämän kuun 5 päi-
32760: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      vänä antaa tie- ja vesirakennushallitukselle
32761: olette 11 päivänä elokuuta 1989 päivätyn kir-      uudet yleisohjeet tiekohtaisista nopeusrajoituk-
32762: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          sista talvikaudeksi 1989-90. Ohjeiden mukaan
32763: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      nopeuksia tullaan alentamaan seuraavaksi kuu-
32764: edustaja Erkki Pulliaisen näin kuuluvasta kir-     deksi kuukaudeksi niin, että nykyisiä 100 km/h
32765: jallisesta kysymyksestä n:o 424:                   enimmäisnopeuksia alennetaan 80 km:iin tun-
32766:          Aikooko Hallitus toimia niin, että        nissa kaikkiaan noin 4 000 km:n matkalla.
32767:                                                    Moottoriteillä alennetaan kaikki 120 km/h
32768:        maantieliikenteen ajonopeuksia alenne-
32769:                                                    nopeusrajoitukset 100 km:iin tunnissa. Syynä
32770:        taan Ruotsin mallin mukaan?
32771:                                                    nopeuksien alentamiseen ovat liikenneturvalli-
32772:                                                    suuden lisäksi päästä- ja meluhaitat sekä nas-
32773:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         tarenkaiden aiheuttaman päällysteen kulumisen
32774: taen seuraavaa:                                    vähentäminen.
32775:    Tieliikenteen osuus typen oksidien päästöistä      Edellä olevan perusteella voidaan siis todeta,
32776: on noin puolet. Jotta voitaisiin päästä asetet-    että Suomen nopeusrajoitukset ovat jo nyt
32777: tuihin tavoitteisiin näiden päästöjen alentami-    suunnilleen yhtä alhaisella tasolla kuin Ruot-
32778: seksi, on välttämätöntä puuttua moottoriajo-       sissa ja tulevana talvikautena jopa alhaisem-
32779: neuvojen päästöihin.                               malla tasolla.
32780:    Yhtenä keinona päästöjen alentamisessa on          Eri asia on, pitäisikö nopeuksia entisestään-
32781: Suomessakin otettu esiin nopeusrajoitusten         kin alentaa esim. liikenteen typpioksidien vä-
32782: alentaminen ja viitattu Ruotsissa tehtyihin pää-   hentämiseksi. Tällöin on huomattava, että
32783: töksiin. Ruotsissa on päätetty jatkaa eräillä      esim. viime talven kokemusten mukaan no-
32784: tieosuuksilla jo aiemmin tänä vuonna käyttöön      peusrajoituksen alentaminen nopeudesta 100
32785: otettuja alempia nopeusrajoituksia niin, että      km/h nopeuteen 80 km/h vähensi keskinopeut-
32786: tämän vuoden elokuun 21 päivästä lähtien noin      ta vain 3-4 kmjh. Tällainen keskinopeuden
32787: puolella Ruotsin moottoriteistä ja kolmasosalla    muutos vähentäisi typpipäästöjä noin 5 %.
32788: moottoriliikenneteistä sekä muutamalla muulla      Kun 100 km/h ja 120 km/h nopeusrajoituksen
32789: tieosuudella enimmäisnopeus on suurin sallittu     piiriin kuuluvien teiden liikennesuorite on va-
32790: eli 110 kmjh. Aikaisemmin tuo enimmäisno-          jaat 30 % koko liikennesuoritteesta, merkitsisi
32791: peus oli sallittu noin 5 500 kilometrin ja nyt     näiden teiden nopeusrajoituksen lasku 20 km/
32792: enää runsaan 600 kilometrin matkalla Ruotsin       h:lla 1-2 %:n vähennystä liikenteen typpiok-
32793: teillä.                                            sidipäästöihin.
32794:    Ruotsin nopeusrajoitusjärjestelmä perustuu         Nopeusrajoitusten alentaminen- esimerkik-
32795: parittorniin kymmenlukuihin, joista suurimmat      si alempi nopeusrajoitus sellaisille henkilöau-
32796: ovat 90 ja 110 kmjh. Suomessa ovat käytössä        toille, joissa ei ole katalysaattoria, kuten juuri
32797: parlamentaarisen liikennekomitean ehdotusten       mietintönsä jättänyt ympäristöministeriön työ-
32798: mukaisesti parilliset kymmenluvut, joista suu-     ryhmä on ehdottanut - saattaa tulla tulevai-
32799: rin on 120 kmjh. Tätä rajoitusta on käytetty       suudessa kysymykseen, mutta ainakin vielä,
32800: vain noin 50 %:lla moottoriteiden pituudesta,      ennen uusia selvityksiä, päästöjä voidaan hal-
32801: ja parin viimeisen vuoden aikana niilläkin vain    lituksen käsityksen mukaan vähentää tehok-
32802: kesäaikana. Nopeusrajoitusta 100 kmjh käyte-       kaimmin alentamalla ajoneuvokohtaisia pääs-
32803: tään pääasiallisesti valtakunnan tärkeimmillä      töjä. Tässä tarkoituksessa henkilöautoille ja
32804: valta- ja kantateillä. Näitä rajoituksia on kah-   raskaille dieselkäyttöisille kuorma- ja linja-
32805: den viimeisen talven aikana koeluonteisesti        autoille on vuoden 1988 lopulla asetettu uudet
32806: osalla teitä alennettu arvoon 80 kmjh.             tiukemmat päästöjen raja-arvot, jotka tulevat
32807:                                    1989 vp. -    KK n:o 424                                 3
32808: 
32809: uusien henkilöautomallien osalta voimaan ensi    Moottoripyörien ja mopojen päästöistä on
32810: vuoden alussa ja kaikkien henkilöautojen osal-   myös annettu tiukemmat määräykset.
32811: ta 1.1.1992, maastoautoja lukuun ottamatta.
32812:     Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1989
32813: 
32814:                                                           Liikenneministeri Pekka Vennamo
32815: 4                                   1989 vp. -     KK n:o 424
32816: 
32817: 
32818: 
32819: 
32820:                              Till Riksdagens Herr Talman
32821: 
32822:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Trafikministeriet beslöt den 5:e denna månad
32823: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        ge Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen nya all-
32824: av den 11 augusti 1989 till vederbörande           männa direktiv för vintern 1989-90 angående
32825: medlem av statsrådet översänt avskrift av          vägarnas hastighetsbegränsningar (1989-90).
32826: följande av riksdagsman Erkki Pulliainen un-       Enligt direktiven kommer hastigheterna att
32827: dertecknade spörsmål nr 424:                       sänkas för de följande sex månaderna så att de
32828:                                                    nuvarande maximihastigheterna på 100 km/h
32829:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för
32830:                                                    sänks till 80 km/h för en sträcka på inalles ca
32831:        att landsvägstrafikens körhastigheter
32832:                                                    4 000 km. På motorvägarna sänks alla 120
32833:        sänks enligt samma modell som i Sve-
32834:                                                    km/h hastighetsbegränsningar till 100 km i
32835:        rige?
32836:                                                    timmen. Orsaken till dessa hastighetssänkning-
32837:                                                    ar är förutom trafiksäkerheten även olägenhe-
32838:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       ter förorsakade av utsläpp och buller samt
32839: samt anföra följande:                              syftet att minska det av dubbdäck förorsakade
32840:    Vägtrafiken står för ungefär hälften av ut-     slitaget på vägbeläggningen.
32841: släppen av kväveoxider. För att de uppställda         Med hänvisning till det ovan anförda kan det
32842: målen för en minskning av dessa utsläpp skall      m.a.o. konstateras att hastighetsbegränsning-
32843: nås är det nödvändigt att ta i tu med motor-       arna i Finland redan nu befinner sig på ungefår
32844: fordonens utsläpp.                                 samma låga nivå som i Sverige. Under inkom-
32845:    Även i Finland har en sänkning av hastig-       mande vinter kommer de till och med att
32846: hetsbegränsningarna framförts som en möjlig-       befinna sig på en lägre nivå.
32847: het att minska på utsläppen och härvid har            Det är en annan fråga om hastigheterna
32848: man hänvisat till de beslut som har fattats i      borde sänkas ännu mera t.ex. för minskning av
32849: Sverige. Där har man bestämt sig för att           trafikens kväveoxidutsläpp. Härvid måste
32850: fortsätta med de på vissa vägsträckor redan        beaktas att en sänkning av hastighetsbegräns-
32851: tidigare i år införda lägre hastighetsbegräns-     ningen från 100 km/h till 80 km/h enligt
32852: ningarna sålunda att maximihastigheten på          senaste vinters erfarenheter minskade på me-
32853: ungefär hälften av Sveriges motorvägar och en      delhastigheten endast med 3-4 km/h. En dylik
32854: tredjedel av motortrafiklederna samt några         ändring av medelhastigheten skulle minska
32855: andra vägsträckor från och med den 21 augusti      kväveutsläppen med ca 5 %. Då de vägars
32856: detta år är den högsta tillåtna, dvs. 110 km/h.    trafikarbete som har hastighetsbegränsningen
32857: Tidigare var denna maximihastighet tillåten på     100 km/h och 120 km/h är ca 30% av det
32858: en ungefår 5 500 kilometers sträcka. Numera        totala trafikarbetet, skulle en sänkning av dessa
32859: tillåts den enbart på en drygt 600 kilometer       vägars hastighetsbegränsningar med 20 km/h
32860: lång sträcka av Sveriges vägar.                    innebära en 1-2 OJo:s sänkning av kväveoxid-
32861:    Sveriges hastighetsbegränsningssystem grun-     utsläppen.
32862: dar sig på udda tiotal, av vilka de högsta är 90      En sänkning av hastighetsbegränsningarna
32863: och 110 km/h. 1 Finland används i enlighet         - tili exempel en lägre hastighetsbegränsning
32864: med parlamentariska trafikkommittens förslag       för sådana personbilar som inte har katalysa-
32865: jämna tiotal, av vilka det högsta är 120 km/h.     tor, vilket en arbetsgrupp vid miljöministeriet,
32866: Denna begränsning har varit i bruk endast på       som just har avgett sitt betänkande har före-
32867: ungefår 50 % av motorvägssträckorna och            slagit - kan i framtiden komma i fråga, men
32868: under de senaste två åren även på dem endast       åtminstone än så länge, före nya utredningar,
32869: sommartid. Hastighetsbegränsningen 100 km/h        kan utsläppen enligt regeringens uppfattning
32870: används i huvudsak på landets viktigaste hu-       sänkas effektivast genom en individuell minsk-
32871: vud- och stamvägar. Dessa begränsningar har        ning av utsläppen från varje fordon. 1 detta
32872: under de två senaste vintrarna på en del av        avseende har för personbilar och för tunga
32873: vägarna försöksmässigt sänkts till 80 km/h.        dieseldrivna lastbilar och bussar i slutet av 1988
32874:                                    1989 vp. -    KK n:o 424                                  5
32875: 
32876: uppgjorts nya strängare gränsvärden får ut-      ej medräknade. Strängare bestämmelser har
32877: släpp. Dessa träder för nya personbilsmodeller   utfårdats även om mopeders och motorcyklars
32878: i kraft vid ingången av nästa år och för alla    utsläpp.
32879: personbilar den 1 januari 1992, terrängfordon
32880:     Helsingfors den 15 september 1989
32881: 
32882:                                                               Trafikminister Pekka Vennamo
32883:                                                1989 vp.
32884: 
32885: Kirjallinen kysymys n:o 425
32886: 
32887: 
32888: 
32889: 
32890:                                   Seppänen: Valtion sitoumuksista Wärtsilä Meriteollisuus Oy:lle
32891: 
32892: 
32893:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32894: 
32895:    Hallituksen esityksestä eduskunta hyväksyi        oli syntynyt aikaisemmasta voitollisesta toimin-
32896: vuoden 1987 valtiopäivillä lain, jonka mukaan        nasta ja valtion yhtiölle antamista miljardiluo-
32897: Wärtsilän ja Valmetin laivanrakennus- ja pa-         kan avustuksista.
32898: perikonetoimintojen uusjärjestelyissä nämä yh-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32899: tiöt saivat suuria verohelpotuksia. Ilman vero-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
32900: seurauksia oli mm. mahdollista siirtää miljardi      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32901:                                                      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32902: markkaa omiin pääomiin, eikä järjestelyistä
32903: myöskään peritty leimaveroja.                                   Millaisia sitoumuksia valtiolle tuli sii-
32904:                                                              nä yhteydessä, kun Wärtsilä Meriteolli-
32905:    Nyt näyttää siltä, että erityisesti Wärtsilä              suus Oy perustettiin, ja
32906: Meriteollisuus Oy on irrotettu pääyhtiöstä vain                 millaisia sitoumuksia valtiolle otettiin
32907: sitä varten, että sillä tavalla pääyhtiö sai                 - ja kuinka kalliiksi ne tulivat -
32908: viedyksi tappiollisen telakkatoiminnan ulko-                 elokuussa 1989 yhtiön toiminnan uus-
32909: puolelle niitä kasautuneita varantoja, joita sille           järjestelyissä?
32910:      Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1989
32911: 
32912:                                            Esko Seppänen
32913: 
32914: 
32915: 
32916: 
32917: 290010D
32918: 2                                      1989 vp. -      KK n:o 425
32919: 
32920: 
32921: 
32922: 
32923:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32924:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          sällä 1989 taloudellisiin vaikeuksiin yhtiön, sen
32925: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           omistajien, rahoittajien ja valtiovallan välillä
32926: olette 14 päivänä elokuuta 1989 päivätyn kir-           käytiin neuvotteluja yhtiön taloudellisen tilan
32927: jeenne n:o 2079 ohella toimittanut valtioneu-           ratkaisemiseksi.
32928: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen               Neuvottelujen tuloksena Vientitakuulaitos,
32929: kansanedustaja Seppäsen näin kuuluvasta kir-            Valtiontakauslaitos, Oy Wärtsilä Ab, Valmet
32930: jallisesta kysymyksestä n:o 425:                        Oy, Suomen Vientiluotto Oy, Suomen Yhdys-
32931:           Millaisia sitoumuksia valtiolle tuli sii-     pankki Oy ja Postipankki Oy yhteisesti sopivat
32932:        nä yhteydessä, kun Wärtsilä Meriteolli-          yhtiön toiminnan rahoituksen turvaamisesta.
32933:        suus Oy perustettiin, ja                         Sopimuksella turvataan tilauskannassa ja ra-
32934:           millaisia sitoumuksia valtiolle otettiin      kenteilla olevien alusten rakennusaikainen ra-
32935:        - ja kuinka kalliiksi ne tulivat -               hoitus. Sopijapuolten vastuu sitoumuksista ja-
32936:        elokuussa 1989 yhtiön toiminnan uus-             kautuu seuraavan kaavan mukaan: VTL ja
32937:        järjestelyissä?                                  VATA 50%, Wärtsilä ja Valmet 25%, SYP ja
32938:                                                         PSP 25%.
32939:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-                 Lisäksi sovittiin välittömästi käynnistettä-
32940: taen seuraavaa:                                         väksi osapuolten väliset neuvottelut yhtiön
32941:    Vuonna 1986 Valmet Oy ja Oy Wärtsilä Ab              pitkän aikavälin toimintaedellytyksistä. Sopija-
32942: sopivat keskenään suunnitelmasta, jonka mu-             puolet edellyttivät, että yhtiö omalta osaltaan
32943: kaan niiden paperikone- ja telakkatoimialoista          ryhtyy neuvotteluihin henkilöstön ja sidosryh-
32944: muodostettaisiin vuoden 1987 alusta kaksi uut-          miensä kanssa toimintaedellytysten parantami-
32945: ta yhtiötä, Valmet Paperikoneet Oy ja Wärtsilä          seksi.
32946: Meriteollisuus Oy. Tällainen rakennemuutos                 Yhtiöön nimitettiin uusi hallitus. Uuden hal-
32947: olisi kuitenkin aiheuttanut yhtiöille melkoisia         lituksen jäsenistä neljä edustaa Vientitakuulai-
32948: veroseuraamuksia tulo- ja varallisuusverotuk-           tosta ja Valtiontakauslaitosta. SYP, PSP,
32949: sessa, liikevaihtoverotuksessa ja leimaverotuk-         Wärtsilä ja Valmet nimittivät kukin yhden
32950: sessa. Tämän takia eduskunta hyväksyi lain              jäsenen.
32951: erään konsernijärjestelyn veronhuojennuksista              Sopimuksesta aiheutuvat menot riippuvat
32952: (907 /86), jossa vähennettiin toimialarationali-        siitä, miten onnistuneesti järjestelyt pystytään
32953: sointiin liittyvistä järjestelyistä aiheutuvia vero-    toteuttamaan. Valtiolle aiheutuva rasitus on
32954: tusseuraamuksia.                                        kuitenkin selvästi vähäisempi, kuin jos yhtiön
32955:    Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n jouduttua ke-           olisi annettu joutua konkurssiin.
32956: 
32957:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1989
32958: 
32959:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
32960:                                    1989 vp. -     KK n:o 425                                       3
32961: 
32962: 
32963: 
32964: 
32965:                             Tili Riksdagens Herr Talman
32966:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        lade bolaget, dess ägare, finansiärer och stats-
32967: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        makten om en lösning på bolagets ekonomiska
32968: nr 2079 av den 14 augusti 1989 tili vederbö-       situation.
32969: rande medlem av statsrådet översänt avskrift          Som ett resultat av förhandlingarna avtalade
32970: av följande av riksdagsman Seppänen under-         Exportgarantianstalten, Statsgarantianstalten,
32971: tecknade spörsmål nr 425:                          Oy Wärtsilä Ab, Valmet Oy, Finlands Export-
32972:                                                    kredit Ab, Föreningsbanken i Finland Ab och
32973:          Hurudana förbindelser avgav staten i      Postbanken Ab gemensamt om att trygga
32974:        samband med att Wärtsilä Marinin-           finansieringen av bolagets verksamhet. Genom
32975:        dustri Ab grundades och                     detta avtal garanterades finansieringen av far-
32976:          hurudana förbindelser - och hur           tygen i orderstocken och de som redan är
32977:        dyra - ingick staten i augusti 1989 då      under byggnad för byggnadstiden. Parternas
32978:        bolagets verksamhet omorganiserades?        ansvar för förbindelserna fördelar sig enligt
32979:                                                    följande: Exportgarantianstalten och Statsga-
32980:                                                    rantianstalten 50%, Wärtsilä och Valmet
32981:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       25%, FBF och PSB 25%.
32982: samt anföra följande:                                 Dessutom kom man överens om att omedel-
32983:    År 1986 kom Valmet Oy och Oy Wärtsilä           bart sätta i gång med förhandlingar mellan
32984: Ab överens om en pian, enligt viiken deras         parterna om bolagets verksamhetsförutsätt-
32985: pappersmaskins- och varvsbranscher från bör-       ningar på längre sikt. Parterna förutsatte att
32986: jan av år 1987 skulle ombildas tili två nya        bolaget för sin del förhandlar med personalen
32987: bolag, Valmet Pappersmaskiner Ab och Wärt-         och intressegrupperna om att förbättra verk-
32988: silä Marinindustri Ab. En dylik strukturför-       samhetsförutsättningarna.
32989: ändring skulle dock ha medfört ansenliga              För bolaget utsågs en ny styrelse. Av styrel-
32990: skattepåföljder för bolagen vad gäller inkomst-    semedlemmarna representerar fyra Exportga-
32991: och förmögenhetsskatten, omsättningsskatten        rantianstalten och Statsgarantianstalten. FBF,
32992: och stämpelskatten. På grund av detta godkän-      PSB, Wärtsilä och Valmet utser var och en en
32993: de riksdagen en lag om skattelättnader vid ett     medlem.
32994: koncernarrangemang (907 /86), där skattepå-           Hur stora utgifterna tili följd av avtalet blir
32995: följderna av arrangemangen i anslutning tili       beror på hur framgångsrikt man lyckas genom-
32996: branschrationaliseringen minskades.                föra arrangemanget. Den börda staten får är
32997:    Sedan Wärtsilä Marinindustri Ab sommaren        dock klart mindre än om bolaget skulle ha
32998:  1989 råkat i ekonomiska svårigheter förhand-      tillåtits gå i konkurs.
32999:     Helsingfors den 18 september 1989
33000: 
33001:                                                   Handels- och industriminister Ilkka Suominen
33002:                                                 1989 vp.
33003: 
33004: Kirjallinen kysymys n:o 426
33005: 
33006: 
33007: 
33008: 
33009:                                    Seppänen: Viisumivapauden laajentamisesta
33010: 
33011: 
33012:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33013: 
33014:    Suomen ja Neuvostoliiton välillä ei ole sovit-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33015: tu viisumimuodollisuuksien poistamisesta,
33016: vaikka sillä tavalla voitaisiin helposti lisätä                 Mitä esteitä on sille, että Suomen ja
33017: maidemme välisiä kaikkinaisia yhteyksiä.                     Neuvostoliiton välisestä matkustamises-
33018:     Suomi on poistanut yksipuolisesti viisumipa-             ta poistetaan viisumit tai että Suomi
33019: kon maahamme USA:sta saapuvilta vierailijoil-                poistaisi yksipuolisesti viisumit myös
33020: ta.                                                          Neuvostoliiton kansalaisilta, kuten on
33021:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          tehty USA:n kansalaisten osalta, ja
33022: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän                      aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
33023: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen                 siin viisumivapauden saavuttamiseksi?
33024: 
33025:      Helsingissä 17 päivänä elokuuta 1989
33026: 
33027:                                             Esko Seppänen
33028: 
33029: 
33030: 
33031: 
33032: 2900100
33033: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 426
33034: 
33035: 
33036: 
33037: 
33038:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33039:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      vostoliiton kanssa ei sen sijaan ole tällä hetkel-
33040: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      lä ajankohtainen. Viisumivapaus edellyttäisi
33041: olette 17 päivänä elokuuta 1989 päivätyllä         vastavuoroisuutta sekä viisumivapauden laa-
33042: kirjeellä toimittanut valtioneuvoston asian-       juudessa että sitä koskevien määräysten tosi-
33043: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    asiallisessa sovellettavuudessa. Viisumivapaus-
33044: Seppäsen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       sopimuksen on oltava myös helposti sovellet-
33045: myksestä n:o 426:                                  tavissa ilman lisäbyrokratiaa muussa maahan-
33046:           Mitä esteitä on sille, että Suomen ja    tulokäytännössä. Tämän vuoksi tällaista sopi-
33047:        Neuvostoliiton välisestä matkustamises-     musta on esimerkiksi vaikeata rajoittaa sovel-
33048:        ta poistetaan viisumit tai että Suomi       lutusalaltaan alueellisesti tai tekemällä muulla
33049:        poistaisi yksipuolisesti viisumit myös      tavalla ero asianomaisen maan eri kansalais-
33050:        Neuvostoliiton kansalaisilta, kuten on      ryhmien välillä.
33051:        tehty USA:n kansalaisten osalta, ja            Passitarkastuksen poistamisesta pohjoismai-
33052:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     den rajojen välillä v. 1957 tehdyn sopimuksen
33053:        siin viisumivapauden saavuttamiseksi?       mukaan pohjoismaat pyrkivät pääsääntöisesti
33054:                                                    yhtä laajasti soveltamaan viisumipakkoa sekä
33055:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       aikaansaamaan yhdenmukaista käytäntöä vii-
33056: vasti seuraavaa:                                   sumin myöntämisessä. Tämän mukaisesti Suo-
33057:    Matkustamista Suomen ja Neuvostoliiton          mi on, poikkeuksena viisumivapaussopimuksen
33058: välillä on pyritty helpottamaan eri tavoilla. On   vastavuoroisuusvaatimuksesta, sopinut v. 1958
33059: sovittu monikertaviisumeista, eräiden viisumien    Yhdysvaltojen ja v. 1961 Australian kanssa
33060: lyhyistä käsittelyajoista, risteilymatkustajia     yksipuolisesta viisumivapaudesta ottaen huo-
33061: koskevista erityissäännöistä ja rajanylikulun      mioon, että sanottujen maiden kansalaisille oli
33062: helpottamisesta.                                   sitä ennen myönnetty viisumivapaa matkustus-
33063:    Ulkoasiainministeriö on tämän vuoden tam-       oikeus muihin pohjoismaihin. Molemmat sano-
33064: mikuussa asettanut työryhmän kiireellisesti sel-   tuista maista ovat siirtolaisia vastaanottavina
33065: vittämään ulkoasiainhallinnossa käsitehäviä        maina pitäneet viime päiviin saakka tarpeelli-
33066: viisumikysymyksiä erityisesti silmällä pitäen      sena soveltaa viisumipakkoa.
33067: viisumin, työluvan ja oleskeluluvan myöntämi-         Hallitus tulee Suomen ja Neuvostoliiton vä-
33068: seen tarvittavan ajan lyhentämistä. Tällöin        listen suhteiden kaikinpuolisen kehittämisen
33069: selvitetään myös, missä tapauksissa on mahdol-     puitteissa myös seuraamaan, mitä on mahdol-
33070: lista antaa Suomen edustustolle oikeus viisu-      lista tehdä matkustamisen lisäämiseksi ja hel-
33071: min myöntämiseen ilman asian alistamista Suo-      pottamiseksi maiden välillä. Tällöin joudutaan
33072: messa olevalle viranomaiselle. Uusia ohjeita on    kiinnittämään huomiota myös sovellettavien
33073: tältä pohjalta jo annettu myös Moskovan            ohjeiden ajanmukaisuuteen sekä viisumiasioita
33074: suurlähetystölle.                                  käsittelevien viranomaisten henkilö- ja laitere-
33075:    Viisumivapaussopimuksen tekeminen Neu-          surssien riittävyyteen.
33076:     Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1989
33077: 
33078:                                                                Ulkoasiainministeri Pertti Paasio
33079:                                        1989 vp. -      KK n:o 426                                     3
33080: 
33081: 
33082: 
33083: 
33084:                                Tili Riksdagens Herr Talman
33085: 
33086:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            het är däremot inte aktuellt just nu. Viserings-
33087: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse            frihet förutsätter reciprocitet såväl i fråga om
33088: av den 17 augusti 1989 tili vederbörande               viseringsfrihetens omfattning som i fråga om
33089: medlem av statsrådet översänt en avskrift av           den faktiska tillämpligheten av bestämmelserna
33090: följande av riksdagsman Seppänen underteck-            om den. Ett avtal om viseringsfrihet skall också
33091: nade spörsmål nr 426:                                  vara lätt att tillämpa utan ökad byråkrati i
33092:                                                        övrig inresepraxis. Det är därför t.ex. svårt att
33093:           Vad hindrar att visumen för resor
33094:                                                        begränsa ett sådant avtals territoriella tillämp-
33095:         mellan Finland och Sovjetunionen slo-
33096:         pas eller att Finland unilateralt slopar       ningsområde eller att på något annat sätt göra
33097:                                                        skillnad mellan olika medborgargrupper i lan-
33098:         visumen också för medborgare i Sovjet-
33099:                                                        det i fråga.
33100:         unionen, såsom redan har skett i fråga
33101:         om medborgare i USA, och                          Enligt överenskommelsen av år 1957 om
33102:            ämnar Regeringen vidta åtgärder för         upphävande av passkontrollen vid de internor-
33103:         åstadkommande av viseringsfrihet?              diska gränserna vill de nordiska länderna i det
33104:                                                        väsent1iga eftersträva att använda viserings-
33105:                                                        tvång i samma omfattning och försöka åstad-
33106:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
33107:                                                        komma en likartad praxis beträffande medde-
33108: samt anföra följande:
33109:                                                        landet av visering. 1 enlighet härmed har
33110:    Man har på olika sätt försökt göra det              Finland, med avvikelse från det krav på reci-
33111: lättare att resa mellan Finland och Sovjetunio-        procitet som gäller för avtal om viseringsfrihet,
33112: nen. A vtal har ingåtts om flergångsvisum, om          år 1958 överenskommit med Förenta Staterna
33113: korta behandlingstider för vissa visum, om             och år 1961 med Austra1ien om unilatera1
33114: specialregler för kryssningspassagerare och om         viseringsfrihet med beaktande av att medbor-
33115: underlättande av gränsövergång.                        gare i dessa Iänder därförinnan beviljats vise-
33116:    Utrikesministeriet har i januari i år tillsatt en   ringsfri rätt att resa in i de övriga nordiska
33117: arbetsgrupp med uppgift att skyndsamt utreda           1änderna. Båda länderna tar emot immigranter
33118: de viseringsfrågor som skall behandlas inom            och har därför hittills ansett det nödvändigt att
33119: utrikesförvaltningen, särskilt med avseende på         tillämpa viseringstvång.
33120: en förkortning av den tid som behövs för                  Regeringen kommer inom ramen för ett
33121: beviljande av visum, arbetstillstånd och uppe-         allsidigt utvecklande av relationerna mellan
33122: hållstillstånd. Härvid utreds även i vilka fall det    Finland och Sovjetunionen även att följa med
33123: är möjligt att ge en finsk beskickning rätt att        vad som kan göras i syfte att öka och
33124: bevilja visum utan att ärendet underställs en          underlätta resandet mellan länderna. Härvid
33125: myndighet i Finland. På denna grund har även           måste avseende också fåstas vid att de anvis-
33126: ambassaden i Moskva redan meddelats nya                ningar som tillämpas är tidsenliga och att de
33127: anvisningar.                                           myndigheter som behandlar viseringsärenden
33128:    Ett avtal med Sovjetunionen om viseringsfri-        har tillräckliga personal- och materielresurser.
33129:      Helsingfors den 13 september 1989
33130: 
33131:                                                                       Utrikesminister Pertti Paasio
33132:                                               1989 vp.
33133: 
33134: Kirjallinen kysymys n:o 427
33135: 
33136: 
33137: 
33138: 
33139:                                  Vuoristo: Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n takuukelpoisuuden selvit-
33140:                                     tämisestä
33141: 
33142: 
33143:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33144: 
33145:     Vientitakuulaitos toimii eduskunnan säätä-      hoittamiseksi eri lähteistä hankitun luoton.
33146: män vientitakuulain perusteella. Vientitakuulai-    Laiva on siis jo purjehtimassa ja omistaja
33147: toksen keskeinen tehtävä on edistää suomalais-      maksaa aluksen esim. 5-8 vuoden kuluessa
33148: ta vientiä.                                         lyhennyksinä ja korkoina.
33149:     Vientitakuiden tehtävänä on turvata viejiä ja      Tästä takuusta ei WM:n osalta nyt voi olla
33150: rahoittajia vientitoimintaan liittyvien riskien     kysymys. Riski on ostajan maksukyvyssä ja
33151: varalta. Vientitakuu (R-takuu) voi olla ja ta-      laivan kiinnitysarvossa.
33152: vallisesti on kaksiosainen: rakennusaikainen           Vientitakuun myöntämisen edellytys on, että
33153: takuu ja toimituksen jälkeinen takuu.               viejä (siis nyt WM) on takuukelpoinen. Tär-
33154:     Rakennusaikainen takuu on enintään valmis-      keimmät takuukelpoisuuden tekijät ovat viejän
33155: tusaikaisen rahoitusvajeen suuruinen. Luottoa       luottokelpoisuus, viejän suorituskyky ja vienti-
33156: voidaan nostaa telakan valmistuskustannusten        kauppaan liittyvät riskit.
33157: mukaan. Laivaa täytyy siis vastaavasti olla            Valtiovallan ja Vientitakuulaitoksen hallituk-
33158: rakennettuna ennen rahan saantia (esim. pan-        sen (puheenjohtaja Bror Wahlroos, jäsen Paavo
33159: kilta) vientitakuun rakennusaikaisen osan pe-       Kaariehto) tiedossa olivat vuodenvaihteeseen
33160: rusteella.                                           1988/89 mennessä WM:n suuret tappiot sisällä
33161:     Aloittamattomat laivat eivät voi kuulua tä-     olevasta tilauskannasta. Asia oli esillä ns.
33162: män takuun piiriin. Vientitakuu ja valtion          Wahlroosin komiteassa, jossa telakoiden mah-
33163: vastuu eivät siis normaaliehdoin voi koskea         dollista yhteistyötä selvitettiin tunnetuin seu-
33164: koko tilauskantaa Wärtsilä Marinessakaan            rauksin.
33165: (WM).                                                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33166:     Etsimättä herääkin kysymys, onko valtion        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
33167: puolesta annettu salaisia lisätakuita WM:n          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33168: velvoitteista ja vaatimatta vastavakuutta, esim.    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33169: kiinnitystä rakenteilla olevaan alukseen tai
33170: nimivakuutta emo-Wärtsilältä.
33171:     Toimituksen jälkeinen takuu on vakuutena                 Miten Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n
33172:  siitä, että ostaja maksaa telakalle aluksen ra-           takuukelpoisuus on selvitetty?
33173: 
33174:      Helsingissä 15 päivänä elokuuta 1989
33175: 
33176:                                           Raimo Vuoristo
33177: 
33178: 
33179: 
33180: 
33181: 2900100
33182: 2                                  1989 vp. -     KK n:o 427
33183: 
33184: 
33185: 
33186: 
33187:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33188:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Huolimatta kirjatuista tappioista Wärtsilä
33189: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     Meriteollisuus Oy oli vielä vuoden 1989 alussa
33190: olette 15 päivänä elokuuta 1989 päivätyn kir-     edelleen vakavarainen yhtiö. Sen jäljellä oleva
33191: jeenne n:o 2081 ohella toimittanut valtioneu-     oma pääoma oli tarkastetun ja vahvistetun
33192: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      tilinpäätöksen mukaan noin 760 milj. markkaa.
33193: kansanedustaja Vuoriston näin kuuluvasta kir-     Tätä arvioitaessa on otettava huomioon myös
33194: jallisesta kysymyksestä n:o 427:                  se, että yhtiön käyttämän IAS-laskentamenetel-
33195:            Miten Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n     män mukaan tässä olivat jo mukana tiedossa
33196:          takuukelpoisuus on selvitetty?           olevat tappiot vuosilta 1989-91.
33197:                                                      Suurin osa takauksista on myönnetty vuosi-
33198:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        na 1987-1988. Vuoden 1989 puolella on
33199: taen seuraavaa:                                   myönnetty vain yksi takaus.
33200:    Vuonna 1986 Valmet Oy ja Oy Wärtsilä Ab           Wärtsilä Meriteollisuus Oy:lle takuita myön-
33201: sopivat keskenään suunnitelmasta, jonka mu-       nettäessä on edellä oleva huomioon ottaen
33202: kaan niiden paperikone- ja telakkatoimialoista    noudatettu tavanomaista asiaankuuluvaa huo-
33203: muodostettaisiin vuoden 1987 alusta kaksi uut-    lellisuutta. Nyt tapahtuneen jälkeen luonnolli-
33204: ta yhtiötä, Valmet Paperikoneet Oy ja Wärtsilä    sesti valtion luottojen ja takausten myöntämi-
33205: Meriteollisuus Oy. Jälkimmäiseen yhtiöön          sessä tullaan entistäkin tarkemmin selvittä-
33206: emoyhtiöt sijoittivat yhteensä 1,5 mrd. mark-     mään yhtiöiden tilanne aina silloin, kun se on
33207: kaa omaa pääomaa, ja siitä tuli Suomen oloissa    tarkoituksenmukaista mm. riskien suuruuden
33208: verrattain vakavarainen yhtiö.                    kannalta.
33209:     Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1989
33210: 
33211:                                                  Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
33212:                                     1989 vp. -     KK n:o 427                                     3
33213: 
33214: 
33215: 
33216: 
33217:                              Tili Riksdagens Herr Talman
33218:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Trots de bokförda förlusterna var Wärtsilä
33219: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         Marinindustri Ab ännu i början av år 1989 ett
33220: nr 2081 av den 15 augusti 1989 tili vederbö-        solvent bolag. Dess resterande egna kapital
33221: rande medlem av statsrådet översänt avskrift        utgjorde ca 760 milj. mark enligt det granskade
33222: av riksdagsman Vuoristo undertecknade spörs-        och fastställda bokslutet. Då denna situation
33223: mål nr 427:                                         bedöms måste det också beaktas att, i enlighet
33224:          På vilket sätt har Wärtsilä Marinin-       med det av bolaget använda IAS-redovisnings-
33225:        dustri Ab:s garantivärdighet utretts?        systemet, de förluster för åren 1989-91 som
33226:                                                     man redan kände tili hade tagits med i detta
33227:                                                     bokslut.
33228:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           En stor del av garantierna har beviljats åren
33229: samt anföra följande:                               1987-1988. Under år 1989 har endast en
33230:    År 1986 kom Valmet Oy och Oy Wärtsilä            garanti beviljats.
33231: Ab överens om en pian, enligt viiken deras             Då Wärtsilä Marinindustri Ab har beviljats
33232: pappersmaskins- och varvsbranscher från bör-        garantier har man, med beaktande av ovan-
33233: jan av år 1987 skulle ombildas tili två nya         stående, iakttagit normal relevant omsorgsfull-
33234: bolag, Valmet Pappersmaskiner Ab och Wärt-          het. Efter det nu skedda är det naturligt att
33235: silä Marinindustri Ab. I det senare bolaget         bolagens situation kommer att utredas ännu
33236: placerade moderbolagen totalt 1,5 mrd mark i        noggrannare än hittilis innan statliga krediter
33237: eget kapital och det blev ett för finska förhål-    och garantier beviljas, då detta är ändamålsen-
33238: landen jämförelsevis solvent bolag.                 ligt bl.a. med tanke på de stora riskerna.
33239: 
33240:     Helsingfors den 18 september 1989
33241: 
33242:                                                    Handels- och industriminister Ilkka Suominen
33243:                                               1989 vp.
33244: 
33245: Kirjallinen kysymys n:o 428
33246: 
33247: 
33248: 
33249:                                  Vuoristo: Valtion tuesta Wärtsilä-yhtiöille
33250: 
33251:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33252:    Wärtsilä Meriteollisuus Oy (WM) muodos-          tuella ja risteilijöiden vientitakuulla ja korko-
33253: tettiin 1.1.1987 myymällä telakkatoimintaan         tuella.
33254: liittyvä omaisuus Wärtsilästä ja Valmetista            Lehtitietojen mukaan emo-Wärtsilän johto
33255: uuteen yhtiöön tunnetuin saneerauksin.              tietoisesti otti tappiollisia laivakauppoja. Käy-
33256:    Wärtsilän vuosikertomuksen 1987 sivulla 27       tännössä tämä pilasi hintatason, ja seurannut
33257: todetaan, että käyttöomaisuus eli telakka-          ylikuorma korotti kustannustason alan muilta-
33258: alueet ja laitteet myytiin käypään arvoon.          kin yrittäjiltä.
33259: Syntynyt voitto oli emo-Wärtsilälle verovapaa          Nyt emo-Wärtsilä suurieleisesti irtaantuu
33260: eduskunnassa säädetyn erityislain (907 /86) pe-     WM:stä ja jättää vastuut lähivuosien suurista
33261: rusteella. Emo-Wärtsilän tuloslaskelman muis-       tappioista ja toimituksista pääasiassa valtion eli
33262:                                                     veronmaksajien maksettaviksi. Nyt otetuilla
33263: sa tuotoissa oli kaikkiaan 282,3 Mmk (sivut 34
33264:                                                     vastuilla ei ole ylärajaa, koska ne kattavat
33265: ja 37).                                             puolet kaikista nykyisen tilauskannan aiheutta-
33266:     Saman erityislain mukaan WM:n ei tarvin-        mista tappioista, joiden todellista määrää on
33267: nut suorittaa 6 %:n leimaveroa maa-alueiden ja      mahdotonta ennustaa. Pelataan eräänlaisella
33268: rakennusten (kiinteistöjen) ostosta eikä 1,6 %:n    blancoperiaatteella.
33269: leimaveroa telakkatoimintaan liittyvien osak-          Oy Wärtsilä Ab hyötyi merkittävästi verova-
33270: keiden (mm. 16 asunto- ja kiinteistöyhtiötä)        paasti WM:ää muodostettaessa. Nämä pää-
33271: ostosta. WM:n tilinpäätöksen mukaan (sivu 15,       omat ovat jääneet emoyhtiölle, joka ei ole
33272: kohta 6) käyttöomaisuutta ostettiin Wärtsilältä     riskeerannut niitä laivanrakennukseen.
33273: ja Valmetilta yhteensä 1,669 Mmk:lla.                  Nyt valtiovallan edustajat (ministeri Suomi-
33274:     Emo-Wärtsilä sai erikoislain mukaan siirtää     nen, kansliapäällikkö Wahlroos jne.) julkisuu-
33275: verovapaasti omaan pääomaan telakkatoimin-          dessa perustelevat maksumiehen osaansa sillä,
33276: taan liittyneitä verottomia varastovarauksia.       että muutoin olisi maksanut vielä enemmän.
33277: Ohi verotuksen emo-Wärtsilän käyttörahasto          Tilanne on tietysti hypoteettinen, mutta voi-
33278: kasvoi 553,1 Mmk (sivu 39, kohta 21). Vielä         daan sen sijaan perustellusti kysyä, mitkä ovat
33279: emo-Wärtsilä sai käyttää verovapaasti 210,9         valtion, siis juuri veronmaksajien, salaiset mit-
33280: Mmk investointivarauksiaan WM:n osakkei-            tavat velvoitteet yksityisen yrityksen, Wärtsilän
33281: den hankintaan. Rahat palautuivat luonnolli-        puolesta. Eihän kysymyksessä todellakaan ole
33282: sesti Wärtsilän telakkaomaisuutta maksettaes-       valtion yritys. Viime kädessä eduskunta päät-
33283: sa.                                                 tää tämän luonteisista asioista.
33284:     Verotuksellisista kokonaisvaikutuksista saa-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33285: daan kuvaa (sivulta 39, kohta 21), kun tode-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
33286: taan emoyhtiön vapaan pääoman kasvaneen             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33287:  1.1.1986-31.12.1987 663 Mmk:sta 2,380              jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33288: Mmk:aan, vaikka yhtiö jakoi osinkoja yhteensä                  Aikooko Hallitus tuoda eduskunnan
33289:  152 Mmk. Tuloslaskelmassa näytetystä yhteen-               käsiteltäväksi ja sen päätettäväksi
33290:  sä 1,317 Mmk:n voitostaemo-Wärtsilämaksoi                  Wärtsilä Meriteollisuuden "pelastami-
33291: veroa vain noin 50 Mmk (sivu 34).                           seksi" tarkoitetut tukitoimet, ja
33292:     Tämän verotuksellisen tuen lisäksi valtioval-              aikooko Hallitus tasapuolisuuspe-
33293: ta tuki WM:ää toiminnallisen tuen kautta mm.                riaatetta noudattaen ulottaa tukitoimia
33294: jäänsärkijätilauksilla, Ruotsin-laivojen korko-             myös muille suomalaisille telakoille?
33295:      Helsingissä 15 päivänä elokuuta 1989
33296: 
33297:                                           Raimo Vuoristo
33298: 290010D
33299: 2                                      1989 vp. -       KK n:o 428
33300: 
33301: 
33302: 
33303: 
33304:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33305:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          pankki Oy ja Postipankki Oy yhteisesti sopivat
33306: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           yhtiön toiminnan rahoituksen turvaamisesta.
33307: olette 15 päivänä elokuuta 1989 päivätyn kir-           Sopimuksella turvataan tilauskannassa ja ra-
33308: jeenne n:o 2082 ohella toimittanut valtioneu-           kenteilla olevien alusten rakennusaikainen ra-
33309: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen            hoitus. Sopijapuolten vastuu sitoumuksista ja-
33310: kansanedustaja Vuoriston näin kuuluvasta kir-           kautuu seuraavan kaavan mukaan: VTL ja
33311: jallisesta kysymyksestä n:o 428:                        VATA 50%, Wärtsilä ja Valmet 25%, SYP ja
33312:                                                         PSP 25%.
33313:            Aikooko Hallitus tuoda eduskunnan
33314:                                                            Lisäksi sovittiin välittömästi käynnistettä-
33315:         käsiteltäväksi ja sen päätettäväksi
33316:                                                         väksi osapuolten väliset neuvottelut yhtiön
33317:         Wärtsilä Meriteollisuuden "pelastami-
33318:                                                         pitkän aikavälin toimintaedellytyksistä. Sopija-
33319:         seksi" tarkoitetut tukitoimet, ja
33320:                                                         puolet edellyttivät, että yhtiö omalta osaltaan
33321:            aikooko Hallitus tasapuolisuuspe-
33322:                                                         ryhtyy neuvotteluihin henkilöstön ja sidosryh-
33323:         riaatetta noudattaen ulottaa tukitoimia
33324:                                                         miensä kanssa toimintaedellytysten parantami-
33325:         myös muille suomalaisille telakoille?
33326:                                                         seksi.
33327:                                                            Yhtiöön nimitettiin uusi hallitus. Uuden hal-
33328:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              lituksen jäsenistä neljä edustaa Vientitakuulai-
33329: taen seuraavaa:                                         tosta ja Valtiontakauslaitosta. SYP, PSP,
33330:    Vuonna 1986 Valmet Oy ja Oy Wärtsilä Ab              Wärtsilä ja Valmet nimittivät kukin yhden
33331: sopivat keskenään suunnitelmasta, jonka mu-             jäsenen.
33332: kaan niiden paperikone- ja telakkatoimialoista             Kaikkia suomalaisia telakkayrityksiä kohdel-
33333: muodostettaisiin vuoden 1987 alusta kaksi uut-          laan ja on kohdeltu tasapuolisesti. Nyt kyseessä
33334: ta yhtiötä, Valmet Paperikoneet Oy ja Wärtsilä          oleva järjestely on kriisitilanteessa toteutettu
33335: Meriteollisuus Oy. Tällainen rakennemuutos              ainutkertainen poikkeusjärjestely. Sillä ei ole
33336: olisi kuitenkin aiheuttanut yhtiöille melkoisia         suosittu mukana olevia yhtiöitä, vaan päinvas-
33337: veroseuraamuksia tulo- ja varallisuusverotuk-           toin niiltä on vaadittu ja saatu niiden juridisen
33338: sessa, liikevaihtoverotuksessa ja leimaverotuk-         vastuun ylittäviä sitoumuksia. Samanlainen jär-
33339: sessa. Tämän takia eduskunta hyväksyi lain              jestely olisi periaatteessa toteutettu, vaikka sen
33340: erään konsernijärjestelyn veronhuojennuksista           kohteena olisi ollut mikä tahansa vastaava
33341: (907 /86), jossa vähennettiin toimialarationali-        yritys.
33342: sointiin liittyvistä järjestelyistä aiheutuvia vero-       On myös huomattava, että kyseessä on ta-
33343: tusseuraamuksia.                                        kausjärjestely, joka ei ole aiheuttanut valtiolle
33344:    Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n jouduttua ke-           kuluja. Tilauskannan toimittamisen loppuun
33345: sällä 1989 taloudellisiin vaikeuksiin yhtiön, sen       saattaminen pyritään toteuttamaan mahdolli-
33346: omistajien, rahoittajien ja valtiovallan välillä        simman edullisesti eli takaajille vähän kuluja
33347: käytiin neuvotteluja yhtiön taloudellisen tilan         tuottavasti. Takausjärjestelyjen vakuutena on
33348: ratkaisemiseksi.                                        lisäksi Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n omaisuus
33349:    Neuvottelujen tuloksena Vientitakuulaitos,           kiinteistöt mukaan lukien, mikä tarvittaessa
33350: Valtiontakauslaitos, Oy Wärtsilä Ab, Valmet             tullaan realisoimaan valtion ja muiden takaa-
33351: Oy, Suomen Vientiluotto Oy, Suomen Yhdys-               jien kustannusten katteeksi.
33352:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1989
33353: 
33354:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
33355:                                     1989 vp. -     KK n:o 428                                     3
33356: 
33357: 
33358: 
33359: 
33360:                              Tili Riksdagens Herr Talman
33361:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         finansieringen av bolagets verksamhet. Genom
33362: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         detta avtal garanterades finansieringen av far-
33363: nr 2082 av den 15 augusti 1989 till vederbö-        tygen i orderstocken och de som redan är
33364: rande medlem av statsrådet översänt avskrift        under byggnad för byggnadstiden. Parternas
33365: av följande av riksdagsman Vuoristo under-          ansvar för förbindelserna fördelar sig enligt
33366: tecknade spörsmål nr 428:                           följande: Exportgarantianstalten och Statsga-
33367:                                                     rantianstalten 50%, Wärtsilä och Valmet
33368:           Har Regeringen för avsikt att föra de
33369:                                                     25%, FBF och PSB 25%.
33370:        stödåtgärder som är tänkta att "rädda"
33371:                                                        Dessutom kom man överens om att omedel-
33372:        Wärtsilä Marinindustri Ab tili riksda-
33373:                                                     bart sätta i gång med förhandlingar mellan
33374:        gen för behandling och beslut och
33375:                                                     parterna om bolagets verksamhetsförutsätt-
33376:           har Regeringen för avsikt att med
33377:                                                     ningar på längre sikt. Parterna förutsatte att
33378:        iakttagande av jämlikhetsprincipen ut-
33379:        sträcka stödåtgärderna också tili de         bolaget för sin del förhandlar med personalen
33380:        andra finska varven?                         och intressegrupperna om att förbättra verk-
33381:                                                     samhetsförutsättningarna.
33382:                                                        För bolaget utsågs en ny styrelse. Av styrel-
33383:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        semedlemmarna representerar fyra Exportga-
33384: samt anföra följande:                               rantianstalten och Statsgarantianstalten. FBF,
33385:    År 1986 kom Valmet Oy och Oy Wärtsilä            PSB, Wärtsilä och Valmet utser var och en en
33386: Ab överens om en pian, enligt viiken deras          medlem.
33387: pappersmaskins- och varvsbranscher från bör-           Samtliga finska varvsföretag behandlas och
33388: jan av år 1987 skulle ombildas tili två nya         har behandlats på jämlika grunder. Det arran-
33389: bolag, Valmet Pappersmaskiner Ab och Wärt-          gemang det nu är fråga om är ett undantag
33390: silä Marinindustri Ab. En dylik strukturför-        som genomförs i ett krisläge och det är en
33391: ändring skulle dock ha medfört ansenliga            engångsföreteelse. Genom det har inte de bolag
33392: skattepåföljder för bolagen vad gäller inkomst-     arrangemanget gäller gynnats, utan de har
33393: och förmögenhetsskatten, omsättningsskatten         tvärtom avkrävts förbindelser som överstiger
33394: och stämpelskatten. På grund av detta god-          deras juridiska ansvar och dylika har också
33395: kände riksdagen en lag om skattelättnader vid       erhållits. Ett sådant arrangemang skulle i prin-
33396: ett koncernarrangemang (907 /86) där skattepå-      cip ha genomförts för vilket företag som helst
33397: följderna av arrangemangen i anslutning tili        av motsvarande slag.
33398: branschrationaliseringen minskades.                    Det bör också observeras att det är fråga om
33399:    Sedan Wärtsilä Marinindustri Ab sommaren         ett garantiarrangemang som inte har medfört
33400: 1989 råkat i ekonomiska svårigheter förhand-        kostnader för staten. Slutförandet av de leve-
33401: lade bolaget, dess ägare, finansiärer och stats-    ranser som ingår i orderstocken strävar man
33402: makten om en lösning på bolagets ekonomiska         efter att genomföra så förmånligt som möjligt,
33403: situation.                                          dvs. med små kostnader for den som står för
33404:    Som ett resultat av förhandlingarna avtalade     garantin. Som säkerhet för garantiarrange-
33405: Exportgarantianstalten, Sta tsgarantianstalten,     manget finns dessutom Wärtsilä Marinindustri
33406: Oy Wärtsilä Ab, Valmet Oy, Finlands Export-         Ab:s egendom, inklusive fastigheterna. Denna
33407: kredit Ab, Föreningsbanken i Finland Ab och         kommer vid behov att realiseras för att täcka
33408: Postbanken Ab gemensamt om att trygga               statens och de övriga garanternas kostnader.
33409:     Helsingfors den 18 september 1989
33410: 
33411:                                                    Handels- och industriminister Ilkka Suominen
33412:                                              1989 vp.
33413: 
33414: Kirjallinen kysymys n:o 429
33415: 
33416: 
33417: 
33418: 
33419:                                  Kohijoki: Eläkkeelle siirtyneiden Outokumpu Oy:n työntekijöi-
33420:                                     den aseman selvittämisestä
33421: 
33422: 
33423:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33424:    Vuonna 1988 voimaan tulleen valtionyhtiö         tuuttomia kustannuksia ja että kohtuutonta
33425: Outokumpu Oy:n eläkeratkaisu heikensi ennen         heidän mielestään on jo se jos ansaittuja
33426: eläkeratkaisun voimaantuloa yhtiön palveluk-       eläkerahoja ja eläkeoikeuksia on nyt haettava
33427: sesta eläkkeelle siirtyneiden mielestä heidän      ja vaadittava oikeudenkäyntiteitse.
33428: asemaansa merkittävästi. Outokumpu Oy:n               Sen vuoksi yhtiön eläkeläisten taholta on
33429: palveluksesta eläkkeelle siirtyneiden mielestä     vielä esitetty sovinnollisen ratkaisun aikaansaa-
33430: he, noin 4 000 henkilöä, menettävät eläkerat-      mista yhtiön kanssa ilman oikeudenkäyntiä.
33431: kaisun erilaisten "leikkausten" jälkeen saavu-      Eräänä ratkaisuna Outokumpu Oy:n eläkeläi-
33432: tetuista eduistaan noin 200 miljoonaa markkaa      set ovat toivoneet sitä, että valtion toimenpitein
33433: ensi vuosikymmenen loppuun mennessä. Outo-         asetettaisiin asiaa selvittämään tutkimuselin yh-
33434: kumpu Oy:n eläkeläisten taholta on niin ikään      tiön eläkeratkaisuun osallistumattomista henki-
33435: ilmoitettu eläkemenetysten yksilötasolla mer-      löistä siten kokoonpantuna, että siinä puheen-
33436: kitsevän jopa kuudessa vuodessa yhden vuoden       johtajana toimisi Eläketurvakeskuksen johtaja
33437: eläkerahojen menetystä samalla kun eläkkeen        ja jäseninä eläkeläisten edustaja sekä heidän
33438: reaaliarvo voi pudota kolmannekseen sekä           lakimiehensä, työoikeuden professori Jukka
33439: perhe-eläkkeen lisäeläkkeen poistaminen koko-      Remes, ja näiden lisäksi tietenkin valtion edus-
33440: naan voi merkitä perhe-eläkkeen pienenemistä       tajat.
33441: puolella.                                             Jotta Outokumpu Oy:n palveluksesta eläk-
33442:    Käsityksensä tueksi yhtiön eläkeratkaisun       keelle siirtyneet henkilöt varmasti voisivat tun-
33443: johdosta ovat yhtiön palveluksesta eläkkeelle      tea olevansa oikeusvaltion kansalaisia ja jotta
33444: siirtyneet viitanneet Outokumpu Oy:n Keskus-       vältyttäisiin mahdollisesti yhtiölle kielteistä jul-
33445: hallinnon 12.8.1985 päivättyyn kirjeeseen "ou-     kisuutta aiheuttavalta erittäin laajamittaiselta
33446: tokumpulaisille" jossa kirjeessä on selostettu     ja erikoiselta oikeudenkäynniltä, näyttäisi tar-
33447: silloin vireillä ollutta eläkeratkaisua ja siitä   koituksenmukaiselta toimenpiteeltä ehdotetun
33448: aiheutuvia muutoksia, joista kirjeessä eläkeläi-   kaltaisen selvitys- ja tutkimuselimen asettami-
33449: siä koskien on erikseen maininta, että "eläk-      nen osapuolia tyydyttävän ratkaisun aikaan-
33450: keellä jo olevia muutos ei luonnollisesti koske-   saamiseksi.
33451: kaan".                                                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33452:    Outokumpu Oy:n eläkeläisten ilmoituksen         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
33453: mukaan eduskunnan oikeusasiamies on heille         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33454: suositellut kanteen nostamista yhtiötä vastaan     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33455: vahingonkorvaus- ym. vaatimuksin.                             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
33456:    Asiassaan kansanedustajien puoleen kään-                siin tutkimuselimen asettamiseksi selvit-
33457: tyessään Outokumpu Oy:n eläkeläiset ovat                   tämään Outokumpu Oy:n palveluksesta
33458: käsityksenään lausuneet mm., että pitkällinen              eläkkeelle siirtyneiden asemaa yhtiön
33459: oikeudenkäyntiprosessi aiheuttaa heille koh-               eläkeratkaisun johdosta?
33460:     Helsingissä 16 päivänä elokuuta 1989
33461: 
33462:                                         Maunu Kohijoki
33463: 
33464: 
33465: 
33466: 290010D
33467: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 429
33468: 
33469: 
33470: 
33471: 
33472:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33473:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      töjä lisäeläke-etujen osalta. Sääntömuutokset
33474: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       koskevat sekä työssä olevia että eläkeläisiä.
33475: olette 16 päivänä elokuuta 1989 päivätyn kir-          Tärkeimmät muutokset, jotka koskevat
33476: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           myös jo eläkkeellä olevia, olivat perhe-eläke-
33477: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       etuuden poistaminen lisäetujen osalta kaikista
33478: edustaja Kohijoen näin kuuluvasta kirjallisesta     vielä alkamattomista perhe-eläketapahtumista
33479: kysymyksestä n:o 429:                               eräin poikkeuksin ja se, että nyt ensimmäistä
33480:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      kertaa säätiöiden sääntöihin kirjoitettiin velvoi-
33481:        siin tutkimuselimen asettamiseksi selvit-    te korottaa myös lisäeläkkeitä indeksillä. Ai-
33482:        tämään Outukumpu Oy:n palveluksesta          kaisemmin korotus oli tapahtunut säätiöiden
33483:        eläkkeelle siirtyneiden asemaa yhtiön        hallitusten erillisillä päätöksillä vapaaehtoisesti.
33484:        eläkeratkaisun johdosta?                     Sovittu korotusperuste on lisäeläkkeiden osalta
33485:                                                     elinkustannusten nousu. Vuosina 1988-1992
33486:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        noudatetaan kuitenkin alennettua lisäeläkkei-
33487: vasti seuraavaa:                                    den korotusohjelmaa kuitenkin niin, että pie-
33488:                                                     nimpiä eläkkeitä ja yksin lisäeläkkeen varassa
33489:    Outokumpu Oy:n henkilöstöä edustavat pal-        olevien eläkkeitä korotetaan muita eläkkeitä
33490: kansaajajärjestöt ja Outokumpu Oy asettivat         enemmän.
33491: vuonna 1985 valtakunnansovittelijan sovinto-           Syy siihen, että eläkeratkaisu koski myös jo
33492: esityksen mukaisesti työryhmän selvittämään         eläkkeellä olevia, johtui eläkesäätiölain mää-
33493: Outokumpu Oy:n eläkesäätiöiden lisäeläke-           räyksestä, jonka mukaan, kun eläke-etuja hei-
33494: etuuksista syntynyttä yhtiön ja sen henkilöstön     kennetään, heikennyksen tulee tapahtua kaik-
33495: välistä kiistaa. Työryhmä suoritti asiassa laajat   kia koskevana samassa suhteessa.
33496: perusselvitykset, jotka koskivat muun muassa
33497: asiaan liittyviä oikeudellisia ja taloudellisia        Ratkaisulla pyritään varmistamaan jo eläk-
33498: näkökohtia. Selvitystyössään ryhmä tukeutui         keellä oleville sekä lisäeläkevaihtoehdon valin-
33499: alan parhaaseen asiantuntemukseen Suomessa,         neille se, että he tulevat saamaan sääntöjen
33500: ja työryhmä sai asiassa aikaan neuvottelutulok-     mukaisen lisäeläke-edun myös tulevaisuudessa.
33501: sen helmikuussa 1988. Neuvottelutuloksessa          Lisäksi on huomattava, että ennen ratkaisua
33502: todettiin muun muassa se, että eläkesäätiöiden      merkittävä osa eläkkeellä olevienkin eläkevas-
33503: lisäeläke-etuja oli välttämätöntä muuttaa.          tuusta oli kattamatta.
33504:    Valtakunnansovittelija antoi riidassa neuvot-       Jos sopimukseen ei olisi päästy, olisi vaih-
33505: telutuloksen mukaisen sovintoesityksen osa-         toehtona ollut eläkesäätiön purkaminen, mikä
33506: puolille. Osapuolet hyväksyivät sovintoesityk-      olisi merkinnyt suuria menetyksiä sekä eläk-
33507: sen yhtiötä sitovana työehtosopimuksena, ja se      keensaajille että säätiön toimintapiiriin kuulu-
33508: tuli voimaan 31.5.1988. Ennen ratkaisua pal-        ville henkilöille.
33509: kansaajajärjestöt suorittivat asiassa jäsenäänes-      Eläkkeellä oleville ei tarjottu mahdollisuutta
33510: tyksen, jossa enemmistö kannatti sopimuksen         merkitä yhtiön osakkeita, koska osakemerkin-
33511: hyväksymistä. Eläkeratkaisussa henkilöstölle        nän ehtona oli, että henkilö luopuu kaikista
33512: tarjottiin valittavaksi kaksi päävaihtoehtoa:       lisäeduista. Suurimmalle osalle eläkeläisistä täl-
33513: mahdollisuutta vaihtaa kaikki lisäeläke-etuudet     lainen luopuminen olisi ollut ilmeisen teoreet-
33514: yhtiön osakkeisiin tai mahdollisuutta jäädä         tinen vaihtoehto. Toisaalta on huomattava,
33515: eläkesäätiöiden uusittujen sääntöjen mukaisten      että ratkaisun ydin oli lisäeläke-etujen heiken-
33516: lisäetujen piiriin.                                 täminen. Tämä heikennys koski kaikkia lisä-
33517:    Työehtosopimuksen mukaisesti osana koko-         eläke-etuuteen oikeutettuja, niin työssä olevia
33518: naisratkaisua muutettiin eläkesäätiöiden sään-      kuin jo eläkettä saavia. Uusien sääntöjen mu-
33519:                                    1989 vp. -    KK n:o 429                                      3
33520: 
33521: kainen lisäeläke-etuuksien heikennys suoritet-   taan, ja tämän vuoksi ei hallituksen toimesta
33522: tiin eläkesäätiölain tarkoittamalla tavalla.     ole mahdollista ryhtyä toimenpiteisiin kysy-
33523:    Outokummun eläkeratkaisu toteutettiin yh-     myksessä esitetyn selvitys- ja tutkimuselimen
33524: tiötä sitovana työehtosopimuksena. Työehtoso-    asettamiseksi.
33525: pimusasiat eivät kuulu hallituksen toimiva!-
33526:     Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1989
33527: 
33528:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
33529: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 429
33530: 
33531: 
33532: 
33533: 
33534:                               Till Riksdagens Herr Talman
33535:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         totala lösningen för den del som gäller tilläggs-
33536: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         pensionsförmånerna. Stadgeändringarna gäller
33537: av den 16 augusti 1989 till vederbörande            både de arbetande och pensionärerna.
33538: medlem av statsrådet översänt avskrift av              De viktigaste ändringarna, vilka även gäller
33539: följande av riksdagsman Kohijoki underteck-         dem som redan är pensionerade, var avskaf-
33540: nade spörsmål nr 429:                               fandet av familjepensionsförmånen för tilläggs-
33541:                                                     förmånernas del i alla familjepensionsfall som
33542:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för
33543:        att tillsätta ett undersökningsorgan för     ännu inte hunnit börja, med vissa undantag,
33544:                                                     samt att en förpliktelse att höja även tilläggs-
33545:        att utreda viiken ställning de som blivit
33546:                                                     pensionerna med ett index nu för första gången
33547:        pensionerade från aktiebolaget Outo-
33548:        kumpu Oy har till följd av bolagets          skrevs in i stiftelsernas stadgar. Tidigare hade
33549:                                                     höjningarna skett frivilligt genom särskilda
33550:        pensionslösning?
33551:                                                     beslut, som fattades av stiftelsernas styrelser.
33552:                                                     Den överenskomna grunden för höjningar är
33553:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        för tilläggspensionernas del höjda levnadskost-
33554: samt anföra följande:                               nader. Under åren 1988-1992 följs dock ett
33555:    De löntagarorganisationer som företräder         reducerat höjningsprogram för tilläggspensio-
33556: Outokumpu Oy:s personai och Outokumpu Oy            nerna, likväl så att mindre pensioner och
33557: tillsatte år 1985 i enlighet med riksförliknings-   pensioner till dem som är beroende av enbart
33558: mannens förlikningsförslag en arbetsgrupp för       tilläggspensioner höjs mera än övriga pensio-
33559: att utreda den tvist som uppstått mellan bola-      ner.
33560: get och dess personai på grund av Outokumpu            Orsaken till att pensionslösningen gällde
33561: Oy:s pensionsstiftelsers tilläggspensionsförmå-     även dem som redan är pensionerade, berodde
33562: ner. Arbetsgruppen utförde vidsträckta grund-       på föreskriften i lagen om pensionsstiftelser,
33563: utredningar i frågan angående bl.a. de rättsliga    enligt viiken man då pensionsförmåner minskas
33564: och ekonomiska synpunkterna i samband med           bör minska alla förmåner i samma proportion.
33565: ärendet. Arbetsgruppen stödde sig i sitt utred-         Genom denna lösning eftersträvas ett säker-
33566: ningsarbete på den främsta expertisen i Finland     ställande av att de som redan är pensionerade
33567: och fick i februari 1988 tili stånd ett förhand-    och de som valt tilläggspensionsalternativet
33568: lingsresultat. 1 förhandlingsresultatet konstate-   även i framtiden kommer att få en stadgeenlig
33569: rades bl.a. att det var nödvändigt att pensions-    tilläggspensionsförmån. Dessutom bör beaktas
33570: stiftelsernas tilläggspensionsförmåner ändrades.    att en betydande del även av ansvaret för de
33571:     Riksförlikningsmannen gav i tvisten parterna    redan pensionerades pensioner inte var täckt
33572: ett förlikningsförslag som följde förhandlings-     före lösningen.
33573: resultatet. Parterna godkände förlikningsförsla-       Om ett avtal inte hade kunnat uppnås skulle
33574: get som ett för bolaget bindande kollektivavtal     alternativet ha varit att upplösa pensionsstiftel-
33575: och det trädde i kraft 31.5.1988. Före lösningen    sen, viiken skulle ha betytt stora förluster både
33576: genomförde löntagarorganisationerna en med-         för pensionstagarna och för de personer som
33577: lemsomröstning i ärendet, vari majoriteten          hör tili stiftelsens verksamhetskrets.
33578: stödde ett godkännande av förslaget. l sam-            Det erbjöds inga möjligheter för den pensio-
33579: band med pensionslösningen fick personalen          nerade att teckna aktier i bolaget, eftersom
33580: välja mellan två huvudalternativ: en möjlighet      förutsättningen för aktieteckningen var att per-
33581: att utbyta alla tilläggspensionsförmåner mot        sonen i fråga avstår från alla pensionsförmå-
33582: aktier i bolaget eller en möjlighet att bli kvar    ner. För största delen av de pensionerade skulle
33583: inom ramen för pensionsstiftelsernas förnyade       en sådan avsägelse uppenbarligen ha varit
33584: stadgar.                                            enbart en teoretisk möjlighet. Å andra sidan
33585:    l enlighet med kollektivavtalet ändrades pen-    bör det beaktas att lösningens kärna var en
33586: sionsstiftelsernas stadgar som en del av den        minskning       av    tilläggspensionsförmånerna.
33587:                                   1989 vp. -    KK n:o 429                                     5
33588: 
33589: Denna minskning gällde alla som var berätti-     som ett för bolaget bindande kollektivavtal.
33590: gade till en tilläggspensionsförmån, både de     Ärenden angående kollektivavtal hör inte tili
33591: arbetande och de som redan var pensionerade.     regeringens behörighet och därför är det inte
33592: En minskning av tilläggspensionsförmånerna i     möjligt att från regeringens sida vidta åtgärder
33593: enlighet med de nya stadgarna utfördes på det    för att tillsätta något sådant utrednings- och
33594: sätt lagen om pensionsstiftelser avser.          undersökningsorgan som föreslås i spörsmålet.
33595:   Outokumpus pensionslösning genomfördes
33596: 
33597:     Helsingfors den 20 september 1989
33598: 
33599:                                                 Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
33600:                                              1989 vp.
33601: 
33602: Kirjallinen kysymys n:o 430
33603: 
33604: 
33605: 
33606: 
33607:                                  Moilanen: ABC-ajokortin myöntämisestä 17-vuotiaalle
33608: 
33609: 
33610:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33611: 
33612:    Ammattiliikenne on kasvattanut kuljetussuo-     koulutus peruskoulun oppimäärän suorittaneil-
33613: ritettaan merkittävästi viimeisten vuosien aika-   le käynnistetään. Eräänä ratkaisuna olisi esi-
33614: na, minkä johdosta riittävän ammattitaitoisen      merkiksi muutos ajokorttisäännöksiin siten,
33615: työvoiman laadullinen ja määrällinen tarjonta      että ABC-ajokortin voisi saada jo 17-vuotiaa-
33616: ei ole riittänyt tyydyttämään ammattimaisen        na, jolloin ajoneuvon kuljettaminen olisi sallit-
33617: tavaraliikenteen kasvaneita tarpeita.              tua esim. toisen ajokortillisen henkilön läsnä
33618:                                                    ollessa.
33619:    Erityiseksi ongelmaksi koetaan se, että nuor-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33620: ten ammatinvalinta ajoittuu yhä selvemmin          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
33621: ajokortti-ikää edeltäviin vuosiin. Edes alan       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33622: ammattikoulutuksessa oleva nuori ei yleensä        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33623: saa ajokorttia koulutuksen aikana eikä siten                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33624: käytännön tuntumaakaan opiskelemaansa                       ryhtyä ajokortin mahdollistamiseksi
33625: alaan. Siten on vaarana, että nuori koulutuk-               ammattiliikenteen palvelukseen hakeu-
33626: sensa jälkeen ajokortittomana hakeutuukin                   tuville 17-vuotiaille nuorille ja ammat-
33627: muulle alalle. Ongelma korostuu lähivuosina,                titaitoisen kuljettaja-aineksen turvaami-
33628: kun autonkuljettajan ammattiin valmistava                   seksi kuorma-autoliikenteeseen?
33629:     Helsingissä 17 päivänä elokuuta 1989
33630: 
33631:                                        Eeva-Liisa Moilanen
33632: 
33633: 
33634: 
33635: 
33636: 290010D
33637: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 430
33638: 
33639: 
33640: 
33641: 
33642:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33643:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       valtio voi kieltäytyä hyväksymästä alueellaan
33644: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        alle 18-vuotiaan henkilön auton ajoon oikeut-
33645: olette 17 päivänä elokuuta 1989 päivätyn kir-        tavaa ajokorttia. Muualla Euroopassa kuorma-
33646: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            auton kuljettamisen osalta ikärajaa on usein
33647: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        porrastettu ja kuljetusoikeutta rajoitettu suh-
33648: edustaja Moilasen näin kuuluvasta kirjallisesta      teessa ikään, mutta alaikärajana on aina vä-
33649: kysymyksestä n:o 430:                                hintään 18 vuotta.
33650:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           Ajokortin saamisen iän on oltava riippuma-
33651:        ryhtyä ajokortin mahdollistamiseksi           ton siitä, millä tavoin opetus on saatu. Ajokor-
33652:        ammattiliikenteen palvelukseen hakeu-         tin saamisen ikärajan yleinen laskeminen Suo-
33653:        tuville 17-vuotiaille nuorille ja ammat-      messa alle 18 vuoden ei ole perusteltua edellä
33654:        titaitoisen kuljettaja-aineksen turvaami-     mainitun kansainvälisen käytännön huomioon
33655:        seksi kuorma-autoliikenteeseen?               ottaen. Myöskään ajojen luonne ei puolla
33656:                                                      ikärajan laskemista. Kun ajokortin saaminen
33657:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         on edellä mainitulla tavalla säännöstelty, ei
33658: vasti seuraavaa:                                     tilanteen ratkaisemista ajokorttisäännöksiä
33659:    Autonkuljettajien koulutus aloitettiin am-        muuttamalla ole pidettävä hyvänä vaihtoehto-
33660: mattikouluissa jo vuonna 1981. Koulutuksen           na.
33661: yhteydessä suoritetaan ABC-luokan ajokortti.             Myös liikenneturvallisuussyyt puoltavat sitä,
33662: Kun koulutus aloitettiin, tehtiin lainsäädän-        että kuorma-autoliikenteellä on käytettävissään
33663: töön tarvittavat poikkeussäännöt, jolloin mm.        riittävästi ammattitaitoisia kuljettajia. Hallitus
33664: ajo-opetuksen aloittamisajankohtaa aikaistet-        katsoo, että ratkaisua kuljettajapulaan tulisi
33665: tiin siten, että oppilas voi tulla opetukseen heti   etsiä ensisijaisesti koulutukseen tulevien mää-
33666: täytettyään seitsemäntoista vuotta. Varsinainen      rää lisäämällä ja uudistamalla koulutus siten,
33667: autonkuljettajan ammattiin erikoistuminen ta-        että ammattikoulujen autonkuljettajan erikois-
33668: pahtuu toisena opetusvuonna, jonka kuluessa          tumislinjoihin pohjautuen muodostetaan ras-
33669: valtaosa oppilaista täyttää 18 vuotta. Kuljetta-     kaitten ajoneuvojen kuljettajien ammattiin joh-
33670: jantutkinnon aikaistamiselle ja ajokortin saan-      tavat jatkolinjat Tällöin ammattikouluun ha-
33671: nin ikärajan laskemiselle tai muille erikoisjär-     keutuvilla olisi valittavanaan selkeä tie eritasoi-
33672: jestelyille ammattikouluissa koulutuksen saavil-     siin kuljettaja-ammatteihin, ja näin autonkul-
33673: le ei näin ollen ole perusteita.                     jettajan ammatti saataisiin riittävän kilpailuky-
33674:    Suomessa 18 vuotta ajokortin saamisen ikä-        kyiseksi     vaihtoehdoksi      ammatinvalintaa
33675: rajana noudattaa kansainvälisiä tieliikennesopi-     suunnitteleville ja alasta kiinnostuneille nuoril-
33676: muksia, joiden mukaan sopimukseen liittynyt          le.
33677: 
33678:      Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1989
33679: 
33680:                                                                 Liikenneministeri Pekka Vennamo
33681:                                     1989 vp. -     KK n:o 430                                      3
33682: 
33683: 
33684: 
33685: 
33686:                              Tili Riksdagens Herr Talman
33687:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        på sitt territorium godkänna ett körkort som
33688: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        berättigar en person under 18 år att köra bil.
33689: av den 17 augusti 1989 tili vederbörande           Annorstädes i Europa har åldersgränsen för att
33690: medlem av statsrådet översänt avskrift av          köra lastbil ofta graderats och transporträtten
33691: följande av riksdagsman Moilanen underteck-        begränsats i förhåliande tili åldern men den
33692: nade spörsmål nr 430:                              lägsta åldersgränsen är ändå alltid minst 18 år.
33693:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen               Åldern för erhållande av körkort bör vara
33694:        vidta för att göra det möjligt för 17-      oberoende av på vilket sätt undervisningen
33695:        åringar som söker sig tili anstäliningar    erhållits. En allmän sänkning av åldersgränsen
33696:        inom yrkestrafiken att få körkort och       för erhåliande av körkort i Finland tili en lägre
33697:        för att säkerstälia tillgången på yrkes-    ålder än 18 år är inte motiverad med beaktande
33698:        kunniga chaufförer för lastbilstrafiken?    av ovan nämnda internationelia praxis. lnte
33699:                                                    helier typen av köruppgifter talar för en sänk-
33700:                                                    ning av åldersgränsen. Eftersom erhåliandet av
33701:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
33702:                                                    körkort har reglerats på ovan nämnda sätt kan
33703: samt anföra följande:                              det inte anses som ett gott alternativ att lösa
33704:    Utbildning av chaufförer inleddes vid yrkes-    problemet genom att ändra stadgandena om
33705: skolorna redan år 1981. 1 samband med utbild-      körkort.
33706: ningen avläggs körkort av klass ABC. Då                Dessutom är det från trafiksäkerhetssyn-
33707: utbildningen började intogs i lagstiftningen       punkt sett motiverat att lastbilstrafiken har
33708: nödvändiga undantagsstadganden, varvid bl.a.       tiligång tili ett tiliräckligt antal yrkeskunniga
33709: den tidpunkt då körundervisning kan inledas        chaufförer. Regeringen anser att en lösning på
33710: tidigarelades, så att en elev kan delta i under-   chaufförsbristen främst bör sökas genom att
33711: visningen genast när han fyllt sjutton år. Den     antalet elever som antas tili utbildning i detta
33712: egentliga specialiseringen tili chaufförsyrket     yrke ökas och gcnom att utbildningen förnyas,
33713: sker under det andra läsåret, då största delen     så att det på basis av yrkesskolornas speciali-
33714: av eleverna fylier 18 år. Därigenom finns det      seringslinjer för chaufförer skapas fortsättnings-
33715: inte grunder för att tidigarelägga förarexamen     linjer för dem som önskar utbilda sig för att
33716: och sänka åldersgränsen för erhåliande av          yrkesmässigt köra tunga fordon. På detta sätt
33717: körkort elier att vidta andra specialarrange-      skulle de som söker sig tili en yrkesskola
33718: mang för dem som utbildar sig vid yrkesskola.      entydigt kunna välja melian chaufförsyrken på
33719:    1 Finland följer man i fråga om åldersgrän-     olika nivåer och därmed skulle chaufförsyrket
33720: sen 18 år för erhåliande av körkort bestämmel-     bli ett tiliräckligt konkurrenskraftigt alternativ
33721: serna i de internationelia vägtrafikavtal enligt   för de unga som planerar sitt yrkesval och är
33722: vilka en stat som biträtt avtalet kan vägra att    intresserade av branschen.
33723:     Helsingfors den 22 september 1989
33724: 
33725:                                                                  Trafikminister Pekka Vennamo
33726: 1
33727: 1
33728: 
33729: 
33730:     1
33731:     1
33732: 
33733: 
33734:         1
33735:         1
33736: 
33737: 
33738:             1
33739:             1
33740: 
33741: 
33742:                 1
33743:                 1
33744: 
33745: 
33746:                     1
33747:                     1
33748: 
33749: 
33750: 
33751: 
33752:                         1
33753:                         1
33754: 
33755: 
33756:                             1
33757:                             1
33758: 
33759: 
33760:                                 1
33761:                                              1989 vp.
33762: 
33763: Kirjallinen kysymys n:o 431
33764: 
33765: 
33766: 
33767: 
33768:                                  Moilanen: Alkoholin kokonaiskulutuksen pienentämisestä
33769: 
33770: 
33771:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33772: 
33773:    Yhdistyneiden Kansakuntien alaisen Maail-       år 2000- Ett ideprogram" esittää valistuksen
33774: man Terveysjärjestön, WHO:n, tavoite on al-        lisäämisen ohella mm. miedompia ja kokonaan
33775: koholin     kokonaiskulutuksen väheneminen         alkoholittomia juomia, saatavuuden rajoitta-
33776: 25 %:lla vuoteen 2000 mennessä vuoden 1985         mista sekä pidättyvyyden suosimista. Lisäksi
33777: tilanteeseen verrattuna. Tavoitteen asetteluun     esitetään tarkan aikatauluohjelman sekä talous-
33778: on päädytty sen vuoksi, että alkoholin kulutus     arvion laatimista. Tiettävästi Suomessa ei ole
33779: ja sen myötä moninaiset haitat ovat kasvaneet      ryhdytty konkreettisiin toimiin tavoitteen saa-
33780: huolestuttavasti. Suomi on, kuten kaikki Poh-      vuttamiseksi, pikemminkin päinvastoin, kun
33781: joismaat, 30 muun Euroopan maan tavoin             esim. mainonnan lisäämistä on esitetty.
33782: sitoutunut tämän tavoitteen saavuttamiseen.           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33783:                                                    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
33784:    Suomessa alkoholin kokonaiskulutus ja sen
33785:                                                    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33786: myötä alkoholihaitat ovat niin mahtavia, että      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33787: esim. Ruotsi jää maastamme tässä suhteessa
33788: jälkeen. Kuitenkin Ruotsissa sosiaalihallitus on
33789: jo vuosi sitten saanut valmiiksi alkoholipoliit-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33790: tisen ohjelman, jossa esitetään käytännön toi-            ryhtyä alkoholin kokonaiskulutuksen
33791: menpiteitä WHO:n tavoitteen saavuttamiseksi.              pienentämiseksi si to um uksensa m ukai-
33792: "Minska alkoholkonsumtionen med 25 % till                 sesti 25 %:lla?
33793: 
33794:     Helsingissä 17 päivänä elokuuta 1989
33795: 
33796:                                        Eeva-Liisa Moilanen
33797: 
33798: 
33799: 
33800: 
33801: 2900IOD
33802: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 431
33803: 
33804: 
33805: 
33806: 
33807:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33808:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      maan siten, että väkevien alkoholijuomien suh-
33809: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       teellinen osuus kulutuksessa vähenee.
33810: olette 17 päivänä elokuuta 1989 päivätyn kir-          Maassamme alkoholin kokonaiskulutus py-
33811: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           syi 1970-luvun puolivälin jälkeen verraten pit-
33812: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       kään melko tasaisena. Juomatavat eivät juuri
33813: edustaja Moilasen näin kuuluvasta kirjallisesta     ole muuttuneet. Vuodesta 1986 alkaen kulutus
33814: kysymyksestä n:o 431:                               on kuitenkin kääntynyt selvään kasvuun.
33815:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       Vuonna 1988 kulutus oli 7,3 litraa 100-prosent-
33816:                                                     tisena alkoholina asukasta kohden. Kasvua
33817:        ryhtyä alkoholin kokonaiskulutuksen
33818:        pienentämiseksi sitoumuksensa mukai-         edelliseen vuoteen oli 3,3 %. On voitu havaita,
33819:                                                     että nuorten alkoholin ja tupakan käyttö on
33820:        sesti 25 %:lla?
33821:                                                     uudelleen alkanut lisääntyä. Kansainvälisen
33822:                                                     huumausaineongelman laajeneminen on heijas-
33823:                                                     tunut myös meille huumausainerikollisuuden
33824:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kasvuna. Päihteiden ja tupakan haittojen vä-
33825: vasti seuraavaa:                                    hentämisessä tarvitaan nyt jos koskaan eri
33826:    Maailman Terveysjärjestö (WHO) on kehot-         tahojen, muun muassa kansalaisjärjestöjen, yh-
33827: tanut jäsenmaitaan kiinnittämään huomiota           teistyötä.
33828: alkoholin kokonaiskulutuksen alentamiseen.             Alkoholin kulutukseen voidaan vaikuttaa
33829: Alkoholin kulutuksen tason voidaan katsoa           muun muassa hintapolitiikalla ja säätelemällä
33830: olevan tällä hetkellä paras alkoholihaittamitta-    alkoholin saatavuutta. Jos WHO:n kulutuksen
33831: ri. WHO on asettanut Terveyttä kaikille vuo-        alentamistavoite halutaan saavuttaa hintapo-
33832: teen 2000 -ohjelmassaan erääksi tavoitteeksi        liittisin toimenpitein, tulisi alkoholin hintoja
33833: alkoholin kulutuksen alentamisen 25 prosentil-      nostaa vuosittain selvästi kuluttajien ostovoi-
33834: la vuoteen 2000 mennessä.                           man kasvua enemmän. Tämä kuitenkin edel-
33835:    Hallitus on vuonna 1985 annetussa terveys-       lyttää, ettei yleinen talous-, tulo- ja työmark-
33836: poliittisessa selonteossa ja vuonna 1987 julkais-   kinapolitiikka aseta sille esteitä. Alkoholipoli-
33837: tussa Terveyttä kaikille vuoteen 2000 -ohjel-       tiikasta vastuussa olevien viranomaisten ja Oy
33838: massa yhtynyt WHO:n alkoholin kulutuksen            Alko Ab:n keskuudessa vallitsee yksimielisyys
33839: alentamistavoitteeseen täsmällistä prosenttita-     alkoholin kulutusta rajoittavan hintapolitiikan
33840: voitetta kuitenkaan mainitsematta. Tavoitteiksi     välttämättömyydestä, kun pyritään toteutta-
33841: on asetettu kokonaiskulutuksen supistaminen         maan Maailman Terveysjärjestön suositusta.
33842: ja eri väestöryhmien alkoholinkäytön hallinta-         Alkoholin kysyntään vaikuttavia tekijöitä
33843: kyvyn vahvistaminen. Samalla on korostettu          ovat myös kaupallisen tiedotuksen sekä alko-
33844: alkoholin saatavuuden rajoittamista ja erityi-      holimainonnan ja muun myynninedistämisen
33845: sesti ennalta ehkäisevien toimenpiteiden tar-       rajoitukset. Sosiaali- ja terveysministeriön aset-
33846: peellisuutta.                                       tama työryhmä jätti kesäkuussa ehdotuksensa
33847:    Valtioneuvoston vuotta 1987 koskevassa           alkoholi- ja tupakkamainonnan sääntelyn ke-
33848: päihdeolokertomuksessa on tuotu esiin, että         hittämisestä. Työryhmän asettamisen eräänä
33849: WHO:n kannanoton mukaiseen alkoholin ku-            keskeisenä perusteemana oli puuttua nykyisin
33850: lutuksen alentamiseen 25 %:lla vuoteen 2000         varsin laajaan oluen piilomainontaan.
33851: mennessä ei meillä näillä näkymin katsota               Sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus-
33852: päästävän ilman merkittäviä kulutusta alenta-       toimen viranomaiset ovat myös pyrkineet ke-
33853: via muutoksia väestön alkoholinkäyttötottu-         hittämään toimenpideohjelmaa, jolla alkoholia
33854: muksissa. Kertomuksessa on lähiajan tavoit-         koskevaa kasvatusta voitaisiin tehostaa oppi-
33855: teeksi asetetettu alkoholin kulutuksen pysäyt-      laitoksissa osana terveyskasvatusta ja muita
33856: täminen ja sen kääntäminen laskusuuntaiseksi.       elämän hallinnan lisäämiseen pyrkiviä toimin-
33857: Alkoholin kulutusrakennetta pyritään muutta-        toja.
33858:                                      1989 vp. -     KK n:o 431                                    3
33859: 
33860:   Valtioneuvoston vuonna 1987 asettama ko-          tyvä alkoholin kulutuksen alentamistavoite on
33861: mitea, jonka tehtävänä oli laatia ehdotus alko-     kansainvälisenä tavoitteena oikeansuuntainen.
33862: holipolitiikkamme kehittämisestä, jätti myös        Suomessa tapahtunut alkoholin kulutuskasvu
33863: mietintönsä (Komiteanmietintö 1989: 1) kulu-        on muuhun Eurooppaan nähden poikkeuksel-
33864: van vuoden keväällä. Komitean mukaan alko-          linen. On syytä pysäyttää kulutuksen kasvu.
33865:                                                     Ajan mittaan on pyrittävä alentamaan kulutus-
33866: holipolitiikka tulee nähdä osana hyvinvointi-
33867:                                                     tasoa säätelemällä saatavuutta ja ohjailemalla
33868: valtion yhteiskuntapolitiikkaa. Komitea totesi      alkoholin kulutustottumuksia.
33869: kuitenkin, että alkoholipolitiikassa tarvitaan         Alkoholikomitean ehdotuksista annetuista
33870: myös erillistoimia, jotka on sovitettava yleisem-   lausunnoista on laadittu yhteenveto. Ministeriö
33871: män hyvinvointipolitiikan puitteisiin. Komitea      tulee lähiaikoina harkitsemaan, mihin toimen-
33872: katsoi, että Maailman Terveysjärjestön Ter-         piteisiin tullaan ryhtymään komitean ehdotus-
33873: veyttä kaikille vuoteen 2000 -ohjelmaan sisäl-      ten johdosta.
33874: 
33875:     Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1989
33876: 
33877:                                                                         Ministeri Tarja Halonen
33878: 4                                   1989 vp. -     KK n:o 431
33879: 
33880: 
33881: 
33882: 
33883:                              Tili Riksdagens Herr Talman
33884:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        att de starka alkoholdryckernas relativa andel i
33885: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        konsumtionen kommer att sjunka.
33886: av den 17 augusti 1989 till vederbörande              Utvecklingen av totalkonsumtionen av alko-
33887: medlem av statsrådet översänt avskrift av          hoi var i vårt land efter medlet av 1970-talet
33888: följande av riksdagsledamot Moilanen under-        re1ativt länge ganska jämn. Det skedde just
33889: tecknade spörsmål nr 431:                          inga förändringar i befolkningens dryckesva-
33890:                                                    nor. Sedan år 1986 har konsumtionen dock
33891:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           börjat tydligt öka. År 1988 var konsumtionen
33892:        vidta för att minska totalkonsumtionen      7,3 liter 100-procentig alkohoi per invånare.
33893:        av alkohoi med 25 procent såsom den         Ökningen var jämfört med det föregående året
33894:        förbundit sig?                              3,3 procent. Man har kunnat konstatera att
33895:                                                    bruket av alkohoi och tobaksrökningen har på
33896:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       nytt börjat öka bland ungdomen. Det utbredda
33897: samt anföra följande:                              internationella narkotikaproblemet avspeglas
33898:                                                    även hos oss i en ökning av narkotikabrottslig-
33899:    Världshälsoorganisationen (WHO) har upp-        heten. För att man skall kunna minska de
33900: manat sina medlemsländer att fästa uppmärk-        skador som orsakas av alkohoi och rökning
33901: samhet vid att minska totalkonsumtionen av         behövs nu om någonsin samarbete mellan olika
33902: alkohol. Konsumtionsnivån kan för närvaran-        instanser, bl.a. med medborgarorganisationer.
33903: de anses vara den bästa mätaren av alkohol-           Alkoholkonsumtionen kan påverkas bl.a. ge-
33904: skador. J sitt program Hälsa för alla år 2000      nom prispolitiken och genom att reglera till-
33905: har Världshälsoorganisationen uppställt som        gängligheten av alkohol. Om man vill uppnå
33906: mål att fram till år 2000 sänka alkoholkonsum-     WHO:s målsättning rörande minskad konsum-
33907: tionen med 25 procent.                             tion genom prispolitiska åtgärder, skulle höj-
33908:    Regeringen har i sin hälsopolitiska redogö-     ningen av alkoholpriserna årligen klart över-
33909: relse år 1985 och i sitt program Hälsa för alla    skrida ökningen av konsumenternas köpkraft.
33910: år 2000, som offentliggjordes år 1987, förenat     Detta förutsätter dock att den allmänna eko-
33911: sig om WHO:s målsättning att minska alko-          nomiska, inkomst- och arbetsmarknadspoliti-
33912: holkonsumtionen utan att dock nämna ett            ken inte ställer några hinder för detta. När det
33913: exakt procentuellt mål. Såsom målsättning har      gäller att fullfölja Världshälsoorganisationens
33914: uppställts att minska totalkonsumtionen och        rekommendation är de myndigheter som är
33915: att förstärka de olika befolkningsgruppernas       ansvariga för alkoholpolitiken och Oy Alko Ab
33916: förmåga att behärska sitt alkoholbruk. Samti-      eniga om nödvändigheten av en prispolitik med
33917: digt har man understrukit att tillgången till      viiken man kan begränsa alkoholkonsumtio-
33918: alkohoi skall begränsas och i synnerhet att det    nen.
33919: är nödvändigt att vidta förebyggande åtgärder.        Faktorer som påverkar efterfrågan på alko-
33920:    I statsrådets berättelse om rusmedelsläget år   hoi är också begränsningar av den kommersiel-
33921: 1987 konstateras att man med nuvarande             la informationen och alkoholreklamen samt
33922: framtidsperspektiv och utan någon större för-      annat försäljningsfrämjande. En av social- och
33923: ändring i befolkningens alkoholvanor i riktning    hälsovårdsministeriet tillsatt arbetsgrupp avgav
33924: mot minskad konsumtion inte kommer att             i juni sitt förslag till att utveckla regleringen av
33925: uppnå den sänkning av alkoholkonsumtionen          alkohol- och tobaksreklam. En central utgångs-
33926: med 25 procent som hänvisas tili i WHO:s           punkt för att denna arbetsgrupp tillsattes var "
33927: ställningstagande. Såsom mål för den närmaste      behovet att ingripa i smygreklamen för öl, som
33928: framtiden har i berättelsen ställts att få alko-   i dag är ganska omfattande.
33929: holkonsumtionen att stanna upp och vända i            Social- och hälsovårdsministeriet samt ut-
33930: nedåtgående riktning. Vad konsumtionsstruk-        bildningsmyndigheterna har också som mål att
33931: turen angår har man som mål att ändra den så       utveckla ett åtgärdsprogram i syfte att effekti-
33932:                                       1989 vp. -      KK n:o 431                                   5
33933: 
33934: vera alkoholfostran vid läroanstalterna som en        hälsoorganisationens program Hälsa för alla år
33935: led i hälsofostran och övrig verksamhet som           2000 är såsom en internationell målsättning ett
33936: syftar tili att öka en individs behärskning av        steg i rätt riktning. Den ökade alkoholkonsum-
33937: sitt eget Iiv.                                        tionen i Finland är exceptionell i jämförelse
33938:    En kommitte, tillsatt av statsrådet år 1987,       med det övriga Europa. Det är skäl att stoppa
33939: som hade tili uppgift att utarbeta ett förslag tili   tillväxten av konsumtionen. Med tiden skall
33940: att utveckla vår alkoholpolitik, avgav sitt be-       man sedan försöka sänka konsumtionsnivån
33941: tänkande (Kommittebetänkande 1989: 1) likaså          genom att reglera tillgången tili alkohoi och
33942: på våren innevarande år. Enligt kommitten             genom att styra befolkningens konsumtionsva-
33943: skall alkoholpolitiken ses som en led i välfärds-     nor.
33944: samhällets samhällspolitik. Kommitten konsta-             Man har utarbetat ett sammandrag av de
33945: terade dock att det inom alkoholpolitiken även        utlåtanden som givits på grund av alkoholkom-
33946: behövs särskilda åtgärder som skall anpassas          mittens förslag. Ministeriet kommer att över-
33947: inom ramen för den allmännare välfärdspoliti-         väga inom en nära framtid vilka åtgärder man
33948: ken. Kommitten ansåg att den målsättning om           skall vidta med anledning av kommittens för-
33949: minskad alkoholkonsumtion som ingår i Världs-         slag.
33950: 
33951:      Helsingfors den 26 september 1989
33952: 
33953:                                                                           Minister Tarja Halonen
33954:                    j
33955:                   j
33956:                  j
33957:                 j
33958:                j
33959:               j
33960:              j
33961:             j
33962:            j
33963:           j
33964:          j
33965:         j
33966:        j
33967:       j
33968:      j
33969:     j
33970:    j
33971:   j
33972:  j
33973: j
33974:                                                1989 vp.
33975: 
33976: Kirjallinen kysymys n:o 432
33977: 
33978: 
33979: 
33980: 
33981:                                   Linnainmaa: Moottoritien linjauksesta välillä Lohjanharju-
33982:                                       Muuria
33983: 
33984: 
33985:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33986: 
33987:    Liikenneministeriön alainen tie- ja vesiraken-       Esityksen mukainen moottoritielinjaus ai-
33988: nuslaitos esittää Helsingin ja Turun välisen         heuttaisi läntisellä Uudellamaalla sellaisen ym-
33989: moottoritien rakentamista siten, että välillä        päristökatastrofin, johon yhteiskunnalla ei ole
33990: Lohjanharju-Muuria          linjausvaihtoehdoista    tarvetta syyllistyä varsinkaan, kun sinänsä tar-
33991: valittaisiin Lohjanjärven pohjoispuolinen vaih-      peellinen moottoritie on aikaansaatavissa nou-
33992:                                                      dattamalla pääosin jo olemassa olevan valta-
33993: toehto C.                                            tien n:o 1 nykyistä linjausta.
33994:    Tällöin moottoritie lukuisine vesistöylityksi-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33995: neen, pengerryksineen ja suurine kallioleik-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
33996: kauksineen pirstoisi ja osin tuhoaisi harvinai-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33997: sen yhtenäisenä säilyneen 500 km 2 :n suuruisen      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33998: järvi- ja metsäalueen, joka on Länsi-Uudella-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33999: maalla ainutlaatuinen.                                       ryhtyä puuttuakseen moottoritielinjauk-
34000:    Luonnolle C-vaihtoehdon aiheuttaman tu-                   seen riittävän ajoissa ja estääkseen vaih-
34001: hon lisäksi ratkaisu pilkkoisi eräitä historialli-           toehto C:n mukaisen jatkosuunnittelun
34002: sia kyläyhteisöjä ja leikkaisi arvokasta kulttuu-            sekä ratkaistakseen valittavan tielin-
34003: rimaisemaa. Se vaikeuttaisi ympäristön asuk-                 jauksen siten, ettei Uudenmaan ainut-
34004: kaiden elämää ja tuottaisi erityisesti haittaa               laatuiselle yhtenäiselle järvialueluonnol-
34005: alueen maa- ja metsätalouden häiriöttömälle                  le ja kulttuurimaisemalle aiheuteta kor-
34006: harjoittamiselle.                                            vaamatonta ja pysyvää tuhoa?
34007: 
34008:      Helsingissä 18 päivänä elokuuta 1989
34009: 
34010:                                          Tuula Linnainmaa
34011: 
34012: 
34013: 
34014: 
34015: 2900100
34016: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 432
34017: 
34018: 
34019: 
34020: 
34021:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34022:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Tällä hetkellä lausuntoja ei vielä ole tie- ja
34023: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vesirakennuslaitoksen enempää kuin liikenne-
34024: olette 18 päivänä elokuuta 1989 päivätyn kir-       ministeriönkään käytettävissä.
34025: jeenne n:o 2086 ohella toimittanut valtioneu-          Hankkeen johtoryhmä on suosittanut jatko-
34026: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        suunnittelun pohjaksi vaihtoehtoa C. Suunnit-
34027: kansanedustaja Tuula Linnainmaan näin kuu-          telua valvovaan johtoryhmään kuuluvat edus-
34028: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 432:         tajat ympäristöministeriöstä, liikenneministe-
34029:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      riöstä, lääninhallituksesta, tie- ja vesirakennus-
34030:        ryhtyä puuttuakseen moottoritielinjauk-      laitoksesta, Valtionrautateiltä, Lohjan kaupun-
34031:        seen riittävän ajoissa ja estääkseen vaih-   gista ja kunnasta sekä seutukaavaliitosta.
34032:        toehto C:n mukaisen jatkosuunnittelun        Jatkosuunnittelua koskevat päätökset liiken-
34033:        sekä ratkaistakseen valittavan tielin-       neministeriössä ja tie- ja vesirakennushallituk-
34034:        jauksen siten, ettei Uudenmaan ainut-        sessa tehdään kuitenkin vasta lausuntokierrok-
34035:        laatuiselle yhtenäiselle järvialueluonnol-   sen jälkeen.
34036:        le ja kulttuurimaisemalle aiheuteta kor-        Ensin asia käsitellään tie- ja vesirakennushal-
34037:        vaamatonta ja pysyvää tuhoa?                 lituksessa, ja liikenneministeriö ottaa tievaih-
34038:                                                     toehtoihin kantaa sen jälkeen, kun tie- ja
34039:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        vesirakennushallitus on toimittanut asiakirjat,
34040: vasti seuraavaa:                                    lausunnot ja oman esityksensä liikenneministe-
34041:    Kuluvan vuoden (1989) huhtikuussa on val-        riölle. Tämänhetkisen aikataulun mukaan lii-
34042: mistunut vaihtoehtoselvitys, jossa on tarkastel-    kenneministeriö voisi ottaa kantaa vaihtoehtoi-
34043: tu kysymyksessä mainitun tieyhteyden toteut-        hin ensi vuoden alussa. Minkään vaihtoehdon
34044: tamista viiden vaihtoehdon (0, A, B, C ja D)        jatkosuunnittelu ei ala eikä käynnisty ennen
34045: pohjalta. Näistä vaihtoehdot 0 ja D sisältävät      liikenneministeriön kannanottoa. Näin ollen
34046: nykyisen valtatien parantamisen Lohjanharjun        liikenneministeriön kanta eri vaihtoehtoihin tu-
34047: ja Muudan välillä niin, että moottoritietä ei       lee otetuksi riittävän ajoissa, niin kuin kysy-
34048: lainkaan rakennettaisi. Muut vaihtoehdot ovat       myksessäkin edellytetään. Eri asia luonnollises-
34049: moottoritien eri linjausvaihtoehtoja.               ti on, että jo pelkästään lausuntokierroksen
34050:    Vaihtoehtoselvitys on parhaillaan lausunto-      keskeneräisyyden johdosta liikenneministeriö ei
34051: kierroksella. Lausunnot on pyydetty kuluvan         vielä tässä vaiheessa voi ottaa kantaa minkään
34052: vuoden syyskuun loppuun mennessä. Kaikki            vaihtoehdon puolesta tai mitään vaihtoehtoa
34053: vaihtoehdot ovat mukana lausuntokierroksella.       vastaan.
34054:     Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
34055: 
34056:                                                                Liikenneministeri Pekka Vennamo
34057:                                      1989 vp. -     KK n:o 432                                       3
34058: 
34059: 
34060: 
34061: 
34062:                               Tili Riksdagens Herr Talman
34063:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         utlåtandena varken tili väg- och vattenbygg-
34064: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         nadsverkets eller tili trafikministeriets förfogan-
34065: nr 2086 av den 18 augusti 1989 tili vederbö-        de.
34066: rande medlem av statsrådet översänt avskrift           Projektets ledningsgrupp har förordat alter-
34067: av följande av riksdagsledamot Tuula Linnain-       nativ C som utgångspunkt för den fortsatta
34068: maa undertecknade spörsmål nr 432:                  planeringen. Tili den ledningsgrupp som över-
34069:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           vakar planeringen hör representanter för miljö-
34070:        vidta för att ingripa i det ärende som       ministeriet, trafikministeriet, länsstyrelsen, väg-
34071:        gäller motorvägssträckningen i tillräck-     och vattenbyggnadsverket, Statsjärnvägarna,
34072:        ligt god tid och för att förhindra en        Lojo stad och kommun samt regionplansför-
34073:        fortsatt planering av alternativ C samt      bundet. Trafikministeriet och väg- och vatten-
34074:        för att avgöra valet av vägssträckning       byggnadsstyrelsen fattar emellertid beslut om
34075:        så att Ny1ands unika, enhetliga sjöom-       den fortsatta p1aneringen först efter remissbe-
34076:        rådesnatur och kultur1andskap inte för-      handlingen.
34077:        orsakas oersättlig och bestående skada?         Först behandlas ärendet vid väg- och vatten-
34078:                                                     byggnadsstyrelsen. Trafikministeriet tar ställ-
34079:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        ning tili vägalternativen efter det att väg- och
34080: samt anföra följande:                               vattenbyggnadsstyrelsen har tillställt trafikmi-
34081:    Inom apri1 detta år (1989) har en utredning      nisteriet handlingar, utlåtanden och sitt eget
34082: b1ivit k1ar, där man har utrett hur den i           förslag. Enligt den nuvarande tidtabellen skulle
34083: spörsmå1et nämnda vägförbindelsen kunde för-        trafikministeriet kunna ta ställning tili alterna-
34084: verk1igas utgående från fem olika a1ternativ (0,    tiven i början av nästa år. Fortsatt planering
34085: A, B, C och D). Av dessa innebär alternativ 0       inleds inte för något alternativs del innan
34086: och D en förbättring av den nuvarande riks-         trafikministeriet har tagit ställning i ärendet.
34087: vägen mellan Lojoåsen och Muuria så att             Trafikministeriets inställning tili de olika alter-
34088: någon motorväg överhuvudtaget inte skulle           nativen kommer så1edes att beaktas i tillräck-
34089: byggas. De övriga utgör olika alternativ för        ligt god tid på det sätt som förutsätts även i
34090: sträckningen av motorvägen.                         spörsmålet. Det är naturligtvis en annan sak
34091:     Utredningen av de o1ika alternativen är får     att trafikministeriet, sedan på grund av att
34092: tillfället på remiss. Utlåtandena skall föreligga   remissbehandlingen ännu är oavslutad, i det
34093: före utgången av september detta år. Alla           här skedet kan ta ställning varken för eller
34094: alternativ har sänts för utlåtande. Ännu står       emot något alternativ.
34095:     Helsingfors den 19 september 1989
34096: 
34097:                                                                   Trafikminister Pekka Vennamo
34098:                                                1989 vp.
34099: 
34100: Skriftligt spörsmål nr 433
34101: 
34102:                                   Westerlund: Om persontrafiken på banavsnittet Åbo-Helsing-
34103:                                       fors
34104: 
34105:                               Tili Riksdagens Herr Talman
34106:    För morgon- och eftermiddagståget mellan          ga 60 mk mera i månaden (tidigare 782 mk, nu
34107: Åbo och Helsingfors har Statsjärnvägarna av-         842 mk) för att få åka i en skild "pendlarvagn"
34108: sevärt försämrat servicen bl.a. för de västny-       som kopplas tili specialsnälltåget. För den
34109: ländska tågresenärerna, främst pendlarna, från       extra kostnaden får de varken kaffe, bulle eller
34110: och med den 14 augusti 1989. Från nämnda             tidningar. Efter årsskiftet stiger priset för må-
34111: datum krävs obligatorisk sittplatsbiljett på         nadskorten.
34112: snälltåget som avgår kl. 6.45 från Åbo och dito          För personer som åker buss på morgonen
34113: som avgår kl. 16.07 från Helsingfors. En             och tåg på eftermiddagen (i de fall då morgon-
34114: sittplatsbiljett kostar idag 15 mk per resa, efter   tåget anländer för sent tili Helsingfors) lönar
34115: årsskiftet 25 mk, då det s.k. specialsnälltåget      det sig inte att skaffa månadskort. Följaktligen
34116: blir ett Inter City -tåg.                            har de rabatterade biljetterna varit populära.
34117:    Speciellt för de västnyländska pendlarna,         lnte ens de duger längre i den så kallade
34118: men även för pensionärer, studerande och             pendlarvagnen utan även i den fordras plats-
34119: andra vilka regelbundet anlitar tågen, innebär       biljett på 15 mk.
34120: kostnaden för sittplatsbiljetten att tågresans           Vart strävar Statsjärnvägarna med denna
34121: pris stiger med 48 % (31 mk för biljetten            politik? Åtminstone ökar inte passagerarantalet
34122: Helsingfors - Karis + sittplatsbiljett 15 mk).       eftersom pendlarna säkert i många fall kommer
34123: För dem som anlitat 10-resors kort stiger            att återgå tili att använda bil och därmed
34124: resans pris med 60% (25 mk + 15 mk)! 600             förlängs också köerna på vägarna in tili Hel-
34125: mk högre resekostnader i månaden är mer än           singfors. Därtill kommer olägenheterna såsom
34126: vad mångas ekonomi tål.                              bilismens skador på miljön, frustrerade och
34127:    Några sittplatsbiljetter har hittills inte be-    irriterade chaufförer samt totalt sett en längre
34128: hövts, eftersom sittplatser alltid har funnits.      resetid.
34129: För den extra kostnaden får man en kopp kaffe            Statsjärnvägarna bör med det snaraste återgå
34130: och bulle - om man går tili restaurangvagnen.        tili tidigare praxis för pendlarna och dem som
34131: Stiger man på tåget i Karis gäller det att vara      regelbundet åker tåg. Pendlarna skall inte
34132: snabb, för serveringen upphör en halv timme          påtvingas oskäliga tilläggskostnader och "ser-
34133: innan tåget är framme i Helsingfors (resan           vice" -former de inte vill ha.
34134: Karis-Helsingfors tar 55 minuter). Långt ifrån           Hänvisande tili det ovan anförda får jag i
34135: alla klarar sig heller enbart med Statsjärnvä-       den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
34136: garnas påtvingade morgonmål. Vad behöver             föreskriver till vederbörande medlem av stats-
34137: man en sittplats tili om resans tid används tili     rådet ställa följande spörsmål:
34138: att trängas i restaurangvagnen, som varken har                   Är Regeringen medveten om att när-
34139: sittplats eller kapacitet för tågresenärerna?                 mare i motiveringen påtalade olägenhe-
34140:    På specialsnälltåget, sedermera Inter City                 ter och merkostnader för tågresenärer-
34141: -tåg, är det meningen att man skall få läsa                   na i persontrafiken på hanan mellan
34142: dagens tidning, som man för den delen vanli-                  Åbo och Helsingfors föutom irritation
34143: gen ändå har läst hemma på morgonen. Spe-                     och missnöje skapar också alternativa
34144: cialsnälltåget saknar godsvagn och passagerar-                lösningar för ordnandet av persontrans-
34145: na kan följaktligen inte ta med sig cyklar,                   porten, och
34146: skidor, kappsäckar, barnvagnar mm. med sam-                      vilka åtgärder har Regeringen vidta-
34147: ma tåg, utan de måste sändas separat.                         git eller ämnar den vidta för att eli-
34148:    Personer med månadskort får numera erläg-                  minera ovan nämnda missförhållande?
34149:     Helsingfors den 21 augusti 1989
34150: 
34151:                                          Henrik Westerlund
34152: 290010D
34153: 2                                     1989 vp. -      KK n:o 433
34154: 
34155: Kirjallinen kysymys n:o 433                                                                 Suomennos
34156: 
34157: 
34158: 
34159: 
34160:                                   Westerlund: Henkilöliikenteestä Turun ja Helsingin välisellä
34161:                                      rataosuudella
34162: 
34163: 
34164:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34165: 
34166:    Valtionrautatiet on heikentänyt Turun ja           ym. samaan junaan, vaan ne joudutaan lähet-
34167: Helsingin välisen aamu- ja iltapäiväjunan pal-        tämään erikseen.
34168: veluja mm. länsiuusmaalaisten junankäyttäjien,           Henkilöt, joilla on kuukausikortti, joutuvat
34169: ennen kaikkea heiluriliikennettä käyttävien,          nykyään maksamaan 60 markkaa enemmän
34170: kannalta elokuun 14. päivästä 1989 lähtien.           kuukaudessa (aikaisemmin 782 mk, nyt 842
34171: Mainitusta päivämäärästä lukien vaaditaan pa-         mk) saadakseen matkustaa erillisessä heilurilii-
34172: kollinen istumapaikkalippu Turusta klo 6.45           kennettä käyttäville tarkoitetussa vaunussa,
34173: lähtevään pikajunaan sekä Helsingistä klo             joka liitetään erikoispikajunaan. Tällä ylimää-
34174: 16.07 lähtevään pikajunaan. lstumapaikkalippu         räisenä kustannuksella he eivät saa kahvia,
34175: maksaa nykyään 15 markkaa matkalta ja                 pullaa eivätkä lehtiä. Vuodenvaihteen jälkeen
34176: vuodenvaihteen jälkeen 25 markkaa, jolloin ns.        kuukausikorttien hinta nousee.
34177: erikoispikajuna muuttuu lnter City -junaksi.             Aamuisin linja-autolla ja iltapäivisin junalla
34178:    Erityisesti länsiuusmaalaisille heiluriliiken-     matkustavien (niissä tapauksissa, joissa aamu-
34179: teen käyttäjille samoin kuin eläkeläisille, opis-     juna saapuu liian myöhään Helsinkiin) ei kan-
34180: kelijoille ja muille, jotka käyttävät säännöllises-   nata hankkia kuukausikorttia. Näin ollen alen-
34181: ti junaa, istumapaikkalipun kustannus merkit-         nusliput ovat olleet suosittuja. Myöskään ne
34182: see junamatkan hinnan kohoamista 48 % (31             eivät enää kelpaa ns. heiluriliikennettä käyttä-
34183: mk lipusta Helsinki-Karjaa + istumapaikka-            ville tarkoitetussa vaunussa, vaan myös siinä
34184: lippu 15 mk). Niille, jotka ovat käyttäneet           vaaditaan 15 markan hintainen paikkalippu.
34185: kymmenen matkan korttia, matkan hinta nou-               Mihin Valtionrautatiet pyrkii tällä politiikal-
34186: see 60 % (25 mk + 15 mk)! Matkakustannus-             laan? Ainakaan matkustajien määrä ei kasva,
34187: ten nouseminen 600 markkaa kuukaudessa on             koska heiluriliikennettä käyttävät varmasti mo-
34188: enemmän kuin monenkaan talous sietää.                 nissa tapauksissa siirtyvät takaisin auton käyt-
34189:    lstumapaikkalippuja ei ole tähän mennessä          tämiseen, ja siten myös jonot Helsinkiin vievillä
34190: tarvittu, koska istumapaikkoja on aina ollut.         teillä kasvavat. Tämän lisäksi haittoina ovat
34191: Lisämaksulla saa kupin kahvia ja pullan -jos          myös autoilun ympäristölle aiheuttamat vahin-
34192: menee ravintolavaunuun. Jos nousee junaan             got, turhautuneet ja ärsyyntyneet kuljettajat
34193: Karjaalla, on oltava nopea, sillä tarjoilu päät-      sekä kaiken kaikkiaan pidempi matkustusaika.
34194: tyy puoli tuntia ennen junan saapumista perille          Valtionrautateiden tulee mitä pikimmin pa-
34195: Helsinkiin (matka Karjaa-Helsinki kestää 55           lata entiseen käytäntöön heiluriliikenteessä ja
34196: minuuttia). Läheskään kaikki eivät sitä paitsi        säännöllisesti junassa matkustavien osalta. Hei-
34197: selviä pelkästään Valtionrautateiden tuputta-         luriliikenteen käyttäjiä ei saa pakottaa kohtuut-
34198: malla aamupalalla. Mihin istumapaikkaa tarvi-         tomiin lisäkustannuksiin ja "palveluun", jota
34199: taan, jos matka kuluu tungeksimiseen ravinto-         he eivät halua.
34200: lavaunussa, jossa ei ole istumapaikkoja eikä             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34201: kapasiteettiä matkustajia varten?                     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
34202:    Erikoispikajunassa, myöhemmin Inter City           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
34203: -junassa, on tarkoitus saada luettavaksi päivän       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34204: lehti, jonka jo tavallisesti on kuitenkin lukenut
34205: kotona aamulla. Erikoispikajunassa ei ole ta-                    Onko Hallitus tietoinen perusteluissa
34206: varavaunua, ja matkustajat eivät siis voi ottaa               tarkemmin mainituista Turun ja Helsin-
34207: pyöriä, suksia, matkalaukkuja, lastenvaunuja                  gin välisen radan matkustajaliikenteen
34208:                               1989 vp. -     KK n:o 433                                   3
34209: 
34210:   epäkohtien aiheuttamista haitoista ja            kilöliikenteen järjestämiseksi, ja
34211:   lisäkustannuksista sekä siitä, että ne              mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
34212:   ärtymyksen ja tyytymättömyyden lisäk-            tynyt tai aikoo ryhtyä epäkohtien kor-
34213:   si luovat vaihtoehtoisia ratkaisuja hen-         jaamiseksi?
34214: 
34215: Helsingissä 21 päivänä elokuuta 1989
34216: 
34217:                                   Henrik Westerlund
34218: 4                                         1989 vp. -   KK n:o 433
34219: 
34220: 
34221: 
34222: 
34223:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34224:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Helsinki-Turku.. . . . . . . . . . . . . + 25,1 %
34225: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          Helsinki--Turun satama ..... + 12,9%
34226: olette 21 päivänä elokuuta 1989 päivätyn kir-
34227: jeenne n:o 2087 ohella toimittanut valtioneu-             Viimeisin parannus rantaradan liikenteessä
34228: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen           on 14.8.1989 käyttöön otettu erikoispikajuna-
34229: kansanedustaja Henrik Westerlundin näin kuu-           pari Turku-Helsinki-Turku. Sen suosio on
34230: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 433:            ollut hyvä varsinkin Turun ja Salon seudulla.
34231:                                                        Juna tarjoaa useita etuja muihin saman rata-
34232:            Onko Hallitus tietoinen perusteluissa
34233:                                                        osan juniin verrattuna, kuten
34234:         tarkemmin mainituista Turun ja Helsin-
34235:                                                           - parhaat mahdolliset tulo- ja lähtöajat ja
34236:         gin välisen radan matkustajaliikenteen
34237:                                                        nopein ajoaika työ- ja asiointimatkustusta aja-
34238:         epäkohtien aiheuttamista haitoista ja
34239:                                                        tellen;
34240:         lisäkustannuksista sekä siitä, että ne
34241:                                                           - istumapaikka;
34242:         ärtymyksen ja tyytymättömyyden lisäk-
34243:                                                           - ravintolapalvelut B-oikeuksin;
34244:         si luovat vaihtoehtoisia ratkaisuja hen-          - puhelin; sekä
34245:         kilöliikenteen järjestämiseksi, ja
34246:                                                           - sisätiloiltaan ehostetut vaunut.
34247:            mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
34248:                                                           Lisäpalveluna on matkustajille tarjottu päi-
34249:         tynyt tai aikoo ryhtyä epäkohtien kor-
34250:                                                        vän lehdet ja pullakahvit. Tällä kokeilulla
34251:         jaamiseksi?
34252:                                                        pyritään etsimään uusia palvelumuotoja.
34253:                                                           Suuri osa matkustajista Karjaan ja Helsingin
34254:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           välillä matkustaa kuukausilipulla, jonka hinta
34255: vasti seuraavaa:                                       on tällä hetkellä 2 lk:ssa 788 mk (698 + 90)
34256:    Valtionrautatiet on viime vuosina kehittänyt        pikajunaan oikeuttavine lisälippuineen. Eri-
34257: voimakkaasti Turun ja Helsingin välisen ns.            koispikajunassa vastaava kuukausilippu mak-
34258: rantaradan junatarjontaa ja palveluja. Uudis-          saa 848 mk lisämaksuineen. Hinnankorotus on
34259: tuksista mainittakoon mm.                              näin ollen 7,6% eli 2,73 mk työpäivää kohden.
34260:    - aikataulujen nopeuttaminen useita kym-            Vastaava linja-autoliikenteen kuukausilippu
34261: meniä minuutteja viimeisten 3-4 vuoden aika-           Karjaan ja Helsingin välillä maksaa 1 260 mk
34262: na Helsingin ja Turun välillä;                         pikavuoromaksuineen.
34263:    - Kupittaan, Espoon ja Pasilan asemien                 Tällä hetkellä Valtionrautateiden paikanva-
34264: lisääminen pikajunien pysähdyspaikoiksi;               rausjärjestelmä ei mahdollista paikkamaksujen
34265:    -- ravintolapalvelujen parantaminen parem-          porrastamista matkan mukaan. Uuteen varaus-
34266: pitasoisten ravintolavaunujen avulla; sekä             järjestelmään tämä ominaisuus rakennetaan.
34267:    - kahdeksas junapari päivittäin 28.5.1989           Tällöin voidaan myydä lyhyempien matkojen
34268: alkaen.                                                paikkaliput edullisemmin kuin pitkien matko-
34269:    Palvelujen ja junatarjonnan parantaminen on         jen. Sarjalippujen käyttäjille, jotka tekevät tyy-
34270: tuonut tulosta: Valtionrautateiden markkina-           pillisesti 5-20 matkaa kuukaudessa, tarjotaan
34271: osuus esimerkiksi Turun ja Helsingin välillä on        1.10.1989 alkaen uusi sarjalippu, EP-lisälippu,
34272: noussut alle 10 prosentista lähes 15 prosenttiin       joka maksaa 100 mk kymmentä matkaa koh-
34273: kolmen viime vuoden aikana. Tänä vuonna on             den.
34274: matkojen lisäys ollut seuraava:                           Epäilyt siitä, että matkustajat siirtyisivät
34275:                                                        käyttämään muita liikennemuotoja, ovat osoit-
34276: Helsinki-Karjaa. . . . . . . . . . . . . + 2,8 %       tautuneet ennenaikaisiksi ainakin ensimmäisten
34277: Helsinki-Tammi saari.. . . . . . . + 15,0 %            viikkojen kokemusten pohjalta. Pikemminkin
34278: Helsinki-Hanko. . . . . . . . . . . . . + 4,8 %        voi sanoa, että kuukausilippujen edullisuus
34279: Helsinki-Salo ................ + 31,8%                 kerta- ja sarjalippuihin verrattuna vain koros-
34280:                                    1989 vp. -     KK n:o 433                                      5
34281: 
34282: tuu erikoispikajunaliikenteessä ja näin ohjaa     paikallisliikennettä, jossa ei peritä lisämaksuja.
34283: matkustajia entistä säännöllisempään junien       Tätä liikennettä Valtionrautatiet kehittää edel-
34284: käyttöön.                                         leen sähköistyksen edettyä Karjaalle vuonna
34285:    Mainittakoon myös, että Karjaan ja Helsin-     1991.
34286: gin välillä on myös työmatkustajille soveltuvaa
34287:     Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1989
34288: 
34289:                                                             Liikenneministeri Pekka Vennamo
34290: 6                                        1989 vp. -   KK n:o 433
34291: 
34292: 
34293: 
34294: 
34295:                                  Till Riksdagens Herr Talman
34296:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Helsingfors-Åbo ............ + 25,1%
34297: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           Helsingfors-Åbo hamn .... + 12,9 %
34298: nr 2087 av den 21 augusti 1989 till vederbö-
34299: rande medlem av statsrådet översänt avskrift              Den senaste förbättringen i trafiken är det
34300: av följande av riksdagsman Henrik Westerlund          specia1snälltågspar på sträckan Åbo-Helsing-
34301: undertecknade spörsmål nr 433:                        fors-Åbo som togs i bruk 14.8.1989. Tåget
34302:                                                       har varit rätt populärt, särskilt i Åbo- och
34303:            Är Regeringen medveten om att när-         Salotrakten. Tåget erbjuder ett flertal fördelar
34304:         mare i motiveringen påtalade olägenhe-        jämfört med andra tåg på samma bandel, t.ex.
34305:         ter och merkostnader för tågresenärer-            - de bästa tänkbara ankomst- och avgångs-
34306:         na i persontrafiken på banan mellan           tiderna och den snabbaste körtiden med tanke
34307:         Åbo och Helsingfors förutom irritation        på resor som gäller arbete och ärenden;
34308:         och missnöje skapar också alternativa             - sittp1atser;
34309:         lösningar för ordnandet av persontrans-           - restaurangservice med B-rättigheter;
34310:         porten, och                                       - telefon; samt
34311:            vilka åtgärder har Regeringen vidta-           - vagnar med upputsad inredning.
34312:         git eller ämnar den vidta för att elimi-          Som ytterligare service har passagerarna
34313:         nera ovan nämnda missförhållande?             erbjudits dagstidningar och kaffe med bulle.
34314:                                                       A vsikten med detta experiment är att få fram
34315:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          nya serviceformer.
34316: samt anföra följande:                                     En stor del av resenärerna mellan Karis och
34317:                                                       Helsingfors reser med månadsbiljett, vars pris
34318:    Statsjärnvägarna har under de senaste åren         för närvarande i 2 k1ass är 788 (698 + 90) mk
34319: kraftigt utvecklat utbudet av tåg och service på      inklusive tilläggsbiljett som berättigar tili snäll-
34320: den s.k. kustbanan mellan Åbo och Helsing-            tåg. I specialsnälltåget kostar motsvarande
34321: fors. Bland reformerna kan nämnas bl.a. föl-          månadsbiljett 848 mk jämte tilläggsavgift. Pris-
34322: jande:                                                höjningen är sålunda 7,6 % eller 2, 73 mk per
34323:    - tidtabellerna har försnabbats med flera          arbetsdag. Motsvarande månadsbi1jett inom
34324: tiotal minuter under de 3---4 senaste åren för        busstrafiken mellan Karis och Helsingfors kos-
34325: resor mellan Helsingfors och Åbo;                     tar 1 260 mk inklusive snabbtursavgift.
34326:    - tili antalet hållplatser för snälltågen har          För närvarande möjliggör Statsjärnvägarnas
34327: fogats stationerna i Kuppis, Esbo och Böle;           platsreserveringssystem inte någon indelning av
34328:    - restaurangservicen har förbättrats med           platsavgifterna enligt resans längd. I det nya
34329: hjälp av en högre standard hos restaurangvag-         reserveringssystemet byggs denna egenskap in.
34330: narna; samt                                           Härvid blir det möjligt att sälja platsbi1jetter
34331:    - ett åttonde tågpar har dagligen satts in         för kortare resor förmån1igare än för långa
34332: med början från 28.5.1989.                            resor. De som reser med seriebi1jetter företar i
34333:    Förbättringen av servicen och tågutbudet           regel 5-20 resor i månaden. De kommer från
34334: har sett till resultat: Statsjärnvägarnas mark-       och med 1.10.1989 att erbjudas en ny seriebi1-
34335: nadsandel mellan t.ex. Åbo och Helsingfors har        jett, tilläggsbiljetten för specia1snälltåg, som
34336: stigit från mindre än 10 % till närmare 15 %          kostar 100 mk för tio resor.
34337: under de tre senaste åren. I år har ökningen av           Farhågorna om att resenärerna skulle övergå
34338: antalet resor varit fö1jande:                         till att utnyttja andra trafikformer har visat sig
34339:                                                       vara förhastade, åtminstone på basis av erfa-
34340: Helsingfors-Karis . . . . . . . . . . + 2,8%          renheterna under de första veckorna. Man kan
34341: Helsingfors-Ekenäs ......... + 15,0%                  snarare säga att månadsbi1jetternas förmånlig-
34342: Helsingfors-Hangö . . . . . . . . . + 4,8%            het jämfört med engångs- och seriebiljetterna
34343: Helsingfors-Salo.. . . . . . . . . . . + 31,8%        enbart framhävs inom specialsnälltågstrafiken
34344:                                  1989 vp. -    KK n:o 433                                      7
34345: 
34346: och sålunda bidrar till att resenärerna ännu   arbetsresor finns lämplig 1oka1trafik, där till-
34347: mer regelbundet använder tåget.                1äggsavgifter inte uppbärs. Statsjärnvägarna
34348:   Det kan också nämnas att det mellan Karis    kommer ytterligare att utveckla denna trafik
34349: och Helsingfors också för dem som företar      när elektrifieringen nått fram tili Karis år 1991.
34350: 
34351:     Helsingfors den 13 september 1989
34352: 
34353:                                                              Trafikminister Pekka Vennamo
34354:                                              1989 vp.
34355: 
34356: Kirjallinen kysymys n:o 434
34357: 
34358: 
34359: 
34360: 
34361:                                  Puska: Maan pakkolunastamisesta asuntorakentamiseen pääkau-
34362:                                      punkiseudulla
34363: 
34364: 
34365:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34366:    Eduskunta on viime vuoden loppupuolella           teluun ihmisten perustarpeen, asumisen, kus-
34367: hyväksynyt hallituksen esityksen pääkaupunki-        tannuksella. Maakeinottelu on nostanut lyhyes-
34368: seudun asuntorakennusmaan hankkimista ja             sä ajassa maan hinnan pääkaupunkiseudulla
34369: käyttöön saamista edistäväksi lainsäädännöksi.       huimiin lukemiin. Rakennusliikkeet ja kiinteis-
34370: Uuden lainsäädännön tarkoituksena on paran-          tösijoittajat ovatkin ostaneet maata pääkau-
34371: taa asuntopolitiikan toteuttamisedellytyksiä         punkiseudulla erityisen innokkaasti.
34372: pääkaupunkiseudulla edistämällä toisaalta kaa-          Uuden lainsäädännön myötä Helsinki, Es-
34373: voitetun asuntorakennusmaan saamista no-             poo, Vantaa ja Kauniainen saivat oikeuden
34374: peasti asuntotuotantoon ja toisaalta paranta-        anoa valtioneuvostolta lupaa maan pakkolu-
34375: malla keinoja, joilla seudun kaupungit voivat        nastamiseen, jos alueella on valtuuston hyväk-
34376: hankkia lisää maata asuntotuotantoa varten.          symä yleiskaava, jossa maa on varattu asunto-
34377:    Pääkaupunkiseutupaketti antoi rakennuslain        rakentamiseen.
34378: 53 §:n muutoksella pääkaupunkiseudun kunnil-            Nyt uutta lakia ollaan ensimmäistä kertaa
34379: le aikaisempaa paremmat mahdollisuudet pak-          soveltamassa käytäntöön, mutta ei suinkaan
34380: kolunastaa maata asuntorakentamiseen. Aiem-          siten kuin lakia säädettäessä on tarkoitettu.
34381: min voimassa olleen pakkolunastusoikeuden            Helsingissä Tapanilan aseman lähellä Malmin
34382: soveltaminen on ollut käytännössä niin vai-          lentokentän kupeessa olevat yhdeksän omako-
34383: keaa, että aikaisempaa pakkolunastusoikeutta         titonttia, ns. Helluntaipalstat, ovat joutuneet
34384: on käytetty harvoin. Uuden lain mukaan val-          pakkolunastuslainsäädännön soveltamisen koh-
34385: tioneuvosto voi myöntää pääkaupunkiseudun            teiksi.
34386: kaupungeille luvan lunastaa alueen, joka val-           Helsingin kaupunki on yllättäen heinäkuussa
34387: tuuston hyväksymässä yleiskaavassa on osoi-          anonut valtioneuvostolta lupaa näiden omako-
34388: tettu asuntorakentamiseen tai siihen liittyvään      titonttien pakkolunastamiseen. Alkuvuodesta
34389: yhdyskuntarakentamiseen. Alueeseen voi sisäl-        lähtien tonttien omistajien ja asukkaiden kans-
34390: tyä myös virkistys- ja suojelualuetta.               sa on neuvoteltu vapaaehtoisista kaupoista.
34391:     Pääkaupunkiseudun vaikean asuntotilanteen        Viidellä tontilla on asuinrakennus ja asukkaita.
34392: helpottamiseksi on tietysti tarpeen saada maata      Kaupunki on tarjonnut neuvotteluissa kuiten-
34393: entistä enemmän kuntien omistukseen asunto-          kin tonteista niin pientä summaa, etteivät
34394: tuotantoa varten. Pääkaupunkiseudulla oli yk-        asukkaat saisi nykyisillä asuntojen hinnoilla
34395: sityisten omistamilla alueilla vuonna 1987 ko-       itselleen tilalle edes yksiötä. Esimerkiksi 1 240
34396: konaan rakentamattornissa asuinkerrostalo- ja        neliömetrin suuruisesta tontista on alun perin
34397: rivitalokortteleissa arviolta noin kaksi miljoo-     tarjottu lehtitietojen mukaan 200 mkjm 2 , vaik-
34398:  naa kerrosneliömetriä rakennusoikeutta, mikä        ka lähistöllä on omakotitontin hinta noin 600
34399: vastaa lähes 25 000 asunnon rakentamista.            mk/m 2 • Pienestä, mutta sisältä korjatusta talos-
34400:  Huomattava osa rakentamattomasta tontti-            ta on tarjottu 50 000 markkaa, kun vakuutus-
34401:  maasta on rakennusliikkeiden ja rakennuttajien      yhtiön arvio on ollut samaisen lehtitiedon
34402:  tai niiden toimesta perustettujen yhtiöiden         mukaan 250 000 markkaa. Sittemmin kaupun-
34403:  omistuksessa.                                       gin taholta on tarjousta jonkin verran nostettu,
34404:     Säädetyn uuden lain tarkoituksena on ni-         mutta asukkaiden kannalta riittämättömästi.
34405:  menomaan puuttua rakennusliikkeiden ja si-          Vaikka useimmat talot eivät enää ole hyväkun-
34406: joittajien omistamiin maihin, jotta voitaisiin       toisia, on yksittäistapauksessa alueen asukas
34407:  rajoittaa näiden tahojen mahdollisuutta keinot-     arvioinut kaupungin tarjouksen vapaaehtoisin
34408: 2900!0D
34409: 2                                  1989 vp. -     KK n:o 434
34410: 
34411: kaupoin merkitsevän noin          milj. markan    suuriin rakennusliikkeisiin ja kiinteistösijoitta-
34412: suuruista menetystä normaaliin kauppahintaan      jiin.
34413: verrattuna. Helsingin kaupunki ei ole myös-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34414: kään sallinut rakentamista näille tonteille pa-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
34415: riinkymmeneen vuoteen. Nyt alueelle suunni-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
34416: tellaan 2-5-kerroksisia kerrostaloja. Näin        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34417: grynderien haaveet täytettäisiin kaupungin toi-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34418: menpiteiden johdosta ja yksityisille ihmisille            ryhtyä, että pääkaupunkiseutupaketin
34419: aiheutettaisiin huomattavia menetyksiä.                   osana vuoden 1988 lopulla säädetyn
34420:    On varsin ihmeteltävää, että pienet omako-             rakennuslain 53 §:n pakkolunastussään-
34421: titontit otetaan pakkolunastuksen kohteiksi en-           nöksen soveltamisessa pakkolunastus-
34422: siksi. Voidaan kysyä, halutaanko saada aikaan             toimenpiteet kohdistetaan pienten oma-
34423:                                                           kotitonttien omistajien sijasta maan an-
34424: ennakkopäätös, jota voitaisiin soveltaa muihin            siottomalla arvonnousulla keinottele-
34425: omakotitaloasukkaisiin. Mainittuja yksityisten            vien suurten rakennusliikkeiden ja mui-
34426: henkilöiden omakotitontteja ei tulisi pakkolu-            den kiinteistösijoittajien omistamaan
34427: nastaa kaupungin käyttöön. Mikäli lunastus                asuntorakennusmaahan, ja
34428: kuitenkin tapahtuu, täytyy korvausten olla                   aikooko Hallitus estää ennakkota-
34429: todellisen arvon mukaisia, jotta asukkailla on            paukseksi muodostumassa olevien Hel-
34430: mahdollisuus hankkia kunnollinen asunto                   singin Tapanilassa sijaitsevien ns. Hel-
34431: muualta. Kuntien tulee kohdistaa rakennuslain             luntaipalstojen       pakkolunastamisen
34432: mukaiset pakkolunastustoimenpiteensä ensisi-              pienten omakotitonttien omistajilta ja
34433: jaisesti niihin tahoihin, joihin lainsäädännön            asukkailta Helsingin kaupungille käy-
34434: soveltaminen on alun perinkin tarkoitettu eli             tettäväksi kerrostalotuotantoon?
34435:     Helsingissä 23 päivänä elokuuta 1989
34436: 
34437:                                           Pekka Puska
34438:                                    1989 vp. -     KK n:o 434                                    3
34439: 
34440: 
34441: 
34442: 
34443:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34444:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa    maanhankintaan ja maakeinottelun estämiseen.
34445: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     Tärkeätä oli muun muassa parantaa kaupun-
34446: olette 23 päivänä elokuuta 1989 päivätyn kir-     kien lunastusmahdollisuuksia, koska kunta voi
34447: jeenne n:o 2088 ohella toimittanut valtioneu-     ainoastaan lunastamalla katkaista spekulatii-
34448: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      visten ylihintakauppojen maan hintatasoa ko-
34449: kansanedustaja Puskan kirjallisesta kysymyk-      rottavan vaikutuksen.
34450: sestä n:o 434, jossa tiedustellaan:                   Hallitus pitää tärkeänä, että pääkaupunki-
34451:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    seudun kaupungit nykyistä aktiivisemmin käyt-
34452:        ryhtyä, että pääkaupunkiseutupaketin       täisivät uuden lainsäädännön antamia maapo-
34453:        osana vuoden 1988 lopulla säädetyn         liittisia keinoja. Myös lunastukseen olisi ryh-
34454:        rakennuslain 53 §:n pakkolunastussään-     dyttävä, mikäli muilla keinoin, ennen kaikkea
34455:        nöksen soveltamisessa pakkolunastus-       vapaaehtoisin kaupoin, ei päästä tulokseen.
34456:                                                   Hallitus ei voi kuitenkaan pakottaa kaupunke-
34457:        toimenpiteet kohdistetaan pienten oma-
34458:                                                   ja käyttämään lunastusta sen enempää kuin
34459:        kotitonttien omistajien sijasta maan an-
34460:        siottomalla arvonnousulla keinottele-      määrätä, millaisiin omistajiin lunastushake-
34461:        vien suurten rakennusliikkeiden ja mui-    mukset kohdistetaan, vaan nämä asiat ovat
34462:                                                   kaupunkien vapaassa harkinnassa.
34463:        den kiinteistösijoittajien omistamaan
34464:        asuntorakennusmaahan, ja                       Kysymyksessä tarkoitetut ns. Reiluntaipals-
34465:           aikooko Hallitus estää ennakkota-       tat sijaitsevat Helsingissä noin 500 metrin
34466:        paukseksi muodostumassa olevien Hel-       päässä Tapanilan asemalta Malmin lentoken-
34467:        singin Tapanilassa sijaitsevien ns. Hel-   tän luoteispuolella. Alue on kaupunginvaltuus-
34468:        luntaipalstojen      pakkolunastamisen     ton 10.6.1981 hyväksymässä esikaupunkialuei-
34469:        pienten omakotitonttien omistajilta ja     den yleiskaavassa osoitettu asumiseen. Uuden
34470:        asukkailta Helsingin kaupungille käy-      asemakaavan laatiminen alueelle on vireillä.
34471:        tettäväksi kerrostalotuotantoon?           Tarkoitus on rakentaa paikalle kerrostaloja.
34472:                                                      Helsingin kaupunki omistaa palstojen ympä-
34473:                                                   rillä olevan maan ja on jo hankkinut suuren
34474:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      osan palstoistakin omistukseensa. Yksityisten
34475: vasti seuraavaa:                                  omistuksessa on vielä yhdeksän palstaa, joista
34476:    Kysymyksessä tarkoitettuun pääkaupunki-        kaksi on rakentamattomia ja l-2 käytössä
34477: seudun kaupunkeja koskevaan uuteen lainsää-       vain osan vuotta. Alueen rakennukset ovat
34478: däntöön sisältyvän rakennuslain 53 §:n muu-        1920- ja 1930-luvulla rakennettuja pienehköjä
34479: toksen tarkoituksena on parantaa kaupunkien       puurakennuksia, niistä osa on huonokuntoisia.
34480: mahdollisuuksia hankkia maata kaavoitetta-           Helsingin kaupunki on neuvotellut palstojen
34481: vaksi ensisijaisesti asuntotuotantoon.            ostamisesta, mutta neuvotteluissa ei ole päästy
34482:    Vuonna 1988 muiden kuin kaupunkien maan-       tulokseen lähinnä hintaerimielisyyksien johdos-
34483: ostot pääkaupunkiseudulla lisääntyivät huo-       ta. Kiinteistölautakunta on 4.7.1989 tehnyt
34484: mattavasti. Samalla maan hintataso kohosi         päätöksen lunastus1uvan hakemisesta valtio-
34485: jyrkästi. Tämän johdosta kaupunkien maan-         neuvostolta. Mitään lunastuslupahakemusta ei
34486: hankinta vaikeutui. Kaupungit eivät ole voi-      kuitenkaan 25.9.1989 mennessä ollut saapunut
34487: neet lähteä hintakilpailuun ylihintoja maksa-     ympäristöministeriöön. Helsingin kaupungilta
34488: neiden ostajien kanssa. Näin useat tärkeät        saadun tiedon mukaan kaupunki jatkaa neu-
34489: maa-alueet ennen kaikkea Espoossa ja Vantaal-     votteluja vapaaehtoisista kaupoista kiinteistö-
34490: la joutuivat muiden ostajien, muun muassa         jen omistajien kanssa. Valtioneuvosto tulee
34491: rakennusliikkeiden, niiden omistuksessa olevien   aikanaan ottamaan kantaa lunastushakemuk-
34492: yhtiöiden ja kiinteistösijoittajien haltuun.      seen, jos sellainen ympäristöministeriölle saa-
34493:    Näissä oloissa oli välttämätöntä antaa pää-    puu.
34494: kaupunkiseudun kaupungeille parempia aseita          Todettakoon vielä, että mahdollisen lunas-
34495: 4                                   1989 vp. -     KK n:o 434
34496: 
34497: tusluvan yhteydessä ei määritellä alueen hintaa.   32 §:n mukaan, kun lunastetaan omaisuutta,
34498: Lunastuskorvauksen määräävät lunastustoimi-        jota sen omistaja pääasiallisesti käyttää asumi-
34499: tuksen toimitusmiehet, joiden päätöksestä voi      seensa, korvaus on määrättävä ainakin niin
34500: valittaa maaoikeuteen ja edelleen korkeimpaan      suureksi kuin on tarpeen vastaavanlaisen oman
34501: oikeuteen. Kiinteän omaisuuden ja erityisten       asunnon hankkimiseen lunastetun tilalle.
34502: oikeuksien lunastuksesta annetun lain (603/77)
34503:     Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1989
34504: 
34505:                                                                 Ympäristöministeri Kaj Bärlund
34506:                                      1989 vp. -     KK n:o 434                                     5
34507: 
34508: 
34509: 
34510: 
34511:                              Tili Riksdagens Herr Talman
34512:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         vändigt att se tili att städerna i huvudstadsre-
34513: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         gionen fick större möjligheter att skaffa mark
34514: nr 2088 av den 23 augusti 1989 tili vederbö-        och att förhindra markspekulation. Bland an-
34515: rande medlem av statsrådet översänt avskrift        nat var det viktigt att städerna fick bättre
34516: av följande av riksdagsman Puska underteck-         möjligheter tili inlösning, eftersom det bara är
34517: nade spörsmål nr 434:                               genom inlösning som kommunerna har möjlig-
34518:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           heter att bryta den prisstegrande verkan på
34519:        vidta för att expropriation enligt ex-       prisnivån som spekulativa överpristransaktio-
34520:        propriationsstadgandet i 53 § byggnads-      ner har.
34521:        lagen, som fördes in i lagen som en del         Regeringen anser det viktigt att städerna i
34522:        av paketet för huvudstadsregionen i          huvudstadsregionen mer aktivt än för närva-
34523:        slutet av år 1988, i stället för på dem      rande drar nytta av de markpolitiska medel
34524:        som äger små tomter avsedda för egna-        som den nya lagstiftningen ger. Också inlös-
34525:        hemshus skall tillämpas på mark för          ning bör tillgripas om andra metoder, fram-
34526:        bostadsbyggande som ägs av stora             för allt frivilliga köp, inte leder tili önskat
34527:        byggnadsfirmor och andra fastighetsin-       resultat. Regeringen kan dock inte tvinga stä-
34528:        vesterare som spekulerar i den oförtjän-     derna att använda sin inlösningsrätt, inte heller
34529:        ta värdestegringen på mark, och              bestämma viiken typ av ägare som ansökning-
34530:           avser Regeringen att förhindra att de     arna om inlösning kommer att gälla, utan dessa
34531:        så kallade pingstparcellerna i Mosabac-      frågor faller under städernas fria prövningsrätt.
34532:        ka i Helsingfors, vilkas ägare har små
34533:        tomter med egnahemshus och är invå-             De så kallade pingstparcellerna som spörs-
34534:        nare i Helsingfors, exproprieras tili Hel-   målet avser ligger i Helsingfors på ungefär 500
34535:        singfors stad för att användas för byg-      meters avstånd från Mosabacka station nord-
34536:        gande av flervåningshus, vilket håller på    väst om flygfältet i Malm. I generalplanen för
34537:        att bli ett prejudikatfall?                  förstäderna, som stadsfullmäktige har godkänt
34538:                                                     10.6.1981, anvisas området för boende. En ny
34539:   Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt         stadsplan för området är under beredning.
34540: anföra följande:                                    Avsikten är att bygga flervåningshus på detta
34541:                                                     område.
34542:    Syftet med den i spörsmålet avsedda änd-            Helsingfors stad äger marken omkring par-
34543: ringen av byggnadslagens 53§, som ingår i den       cellerna och har redan köpt upp en stor del av
34544: nya lagstiftningen som gäller städerna i huvud-     själva parcellerna. Nio parceller är ännu privat-
34545: stadsregionen, är att ge städerna bättre möjlig-
34546: heter att skaffa mark som skall planläggas          ägda; av dessa är två obebyggda och 1-2
34547: främst för bostadsproduktion.                       används enbart en del av året. Byggnaderna är
34548:    Anskaffningen av mark av andra än städerna       på 1920- och 1930-talet byggda smärre trähus
34549: ökade märkbart i huvudstadsregionen år 1988.        och somliga av dem är i dåligt skick.
34550: Samtidigt skedde en brant stegring i markpri-          Helsingfors stad .1ar fört underhandlingar
34551: serna. Av denna anledning försvårades städer-       med ägarna om köp av parcellerna, men de har
34552: nas markanskaffning. Städerna hade inga möj-        inte lett tili resultat främst på grund av
34553: ligheter att konkurrera med köpare som beta-        meningsskiljaktigheter om priset. Fastighets-
34554: lade överpris. På detta sätt kom många viktiga      nämnden har 4. 7.1989 fattat beslut om att hos
34555: markområden i synnerhet i Esbo och Vanda i          statsrådet ansöka om inlösningstillstånd. Men
34556: händerna på andra köpare, bland annat bygg-         25.9.1989 hade någon sådan ansökan ännu inte
34557: nadsfirmor, bolag som ägs av sådana, och            lämnats in tili miljöministeriet. Enligt uppgift
34558: fastighetsinvesterare.                              från staden fortsätter underhandlingarna om
34559:    Under sådana omständigheter var det nöd-         frivilliga köp med dem som äger fastigheterna.
34560: 6                                    1989 vp. -     KK n:o 434
34561: 
34562: Statsrådet kommer att i sinom tid ta ställning      och vidare hos högsta domstolen. Enligt 32 §
34563: till ansökan om inlösning, om en sådan tillställs   lagen om inlösen av fast egendom och särskilda
34564: miljöministeriet.                                   rättigheter (603/77) skall ersättningen vid inlö-
34565:     Det kan ännu konstateras att priset på          sen av egendom som ägaren huvudsakligen
34566: området inte definieras i samband med ett           använder för sitt boende bestämmas så att den
34567: eventuellt inlösningstillstånd. Ersättningen vid    blir minst lika stor som vad som behövs för
34568: inlösen bestäms av förrättningsmännen, och          anskaffning av en motsvarande egen bostad i
34569: deras beslut kan överklagas hos jorddomstolen       stället för den som inlösts.
34570: 
34571:     Helsingfors den 26 september 1989
34572: 
34573:                                                                        Miljöminister Kaj Bärlund
34574:                                             1989 vp.
34575: 
34576: Kirjallinen kysymys n:o 435
34577: 
34578: 
34579: 
34580: 
34581:                                 Moilanen: Reumatologian professorin viran perustamisesta Ou-
34582:                                    lun yliopistoon
34583: 
34584: 
34585:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34586:    Reumapotilaiden hoitopalvelut Pohjois-Suo-     myös reumatologiaan kohdistuvaa tutkimus-
34587: messa ovat puutteellisia. Suomen Reumaliiton      työtä ja alan kehitystä. Pohjois-Suomen reuma-
34588: teettämän selvityksen mukaan keskeinen ongel-     hoitotilanne korjaantuisi, jos pikaisesti perus-
34589: ma Pohjois-Suomen reumahoitopalveluissa on        tettaisiin reumatologian professuuri Oulun yli-
34590: lääketieteellisen asiantuntemuksen puute, mistä   opistoon ensisijaisena tavoitteena kehittää lää-
34591: johtuu, että perusterveydenhuollossa työsken-     käreiden perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta
34592: televien lääkärien tietämys ei riitä reumapoti-   sekä vastata alan tutkimustoiminnasta.
34593: laiden hoitamiseen. Konsultointimahdollisuuk-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34594: sia vaikeuttaa alueen keskussairaaloiden reu-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
34595: matologin virkojen, samoin kuin pätevien vi-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
34596: ranhaltijoiden, puute. Ammattitaidon ylläpitä-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34597: minen on vaikeaa, koska alueellista täydennys-
34598: koulutusta ei ole järjestetty.                             Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
34599:    Erikoislääkärikoulutuksen järjestämiseen ei           tus aikoo ryhtyä reumatologian profes-
34600: Pohjois-Suomessa ole mahdollisuuksia ilman               sorin viran perustamiseksi Oulun yli-
34601: alan professuuria. Professuurin puute haittaa            opistoon?
34602:     Helsingissä 23 päivänä elokuuta 1989
34603: 
34604:                                       Eeva-Liisa Moilanen
34605: 
34606: 
34607: 
34608: 
34609: 290010D
34610: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 435
34611: 
34612: 
34613: 
34614: 
34615:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34616:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     tehdyn suppeiden erikoisalojen koulutuksen
34617: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      järjestämistä koskevan muutoksen (412/88)
34618: olette 23 päivänä elokuuta 1989 päivätyn kir-      mukaan erikoislääkärikoulutus toteutetaan
34619: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          yliopistojen lääketieteellisissä tiedekunnissa
34620: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      syksystä 1988 lähtien. Vaikka lääketieteelliset
34621: edustaja Eeva-Liisa Moilasen näin kuuluvasta       tiedekunnat kantavatkin kokonaisvastuun eri-
34622: kirjallisesta kysymyksestä n:o 435:                koislääkärikoulutuksesta, koulutusviroista ja
34623:                                                    näin ollen erikoistumiskoulutuksen määrällises-
34624:          Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
34625:                                                    tä kehityksestä vastaa lääkintöhallitus. Koulu-
34626:        tus aikoo ryhtyä reumatologian profes-
34627:                                                    tusvirkojen määrällä ja niiden jakautumisella
34628:        sorin viran perustamiseksi Oulun yli-
34629:                                                    eri erikoisalojen ja suppeiden erikoisalojen kes-
34630:        opistoon?
34631:                                                    ken on näin ollen ratkaiseva merkitys eri
34632:                                                    erikoisalojen tuotoksen kannalta. Tämän joh-
34633:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         dosta lääkintöhallituksessa on valmisteilla pe-
34634: taen seuraavaa:                                    rusteellinen koulutusvirkoja koskeva selvitys ja
34635:    Reumasairauksien hoitoon liittyvää opetusta     tähän selvitystyöhön pohjautuva erikoisalakoh-
34636: annetaan peruskoulutuksessa oleville lääketie-     tainen vuoteen 2005 ulottuvan koulutustarve-
34637: teen opiskelijoille pääasiassa sisätautien opin-   laskelman laatiminen.
34638: tojen yhteydessä. Alan jatkokoulutus toteute-         Reumatologian ainoa professuuri on sijoitet-
34639: taan sisätauteihin kuuluvana suppeana erikois-     tu Tampereen yliopistoon. Professuurin toimi-
34640: alana. Reumatologian suppean erikoisalan           ala kytkeytyy Heinolassa olevaan Reumasää-
34641: koulutusta järjestetään Helsingin, Turun, Kuo-     tiön sairaalan ylilääkärin virkaan ja on tässä
34642: pion ja Tampereen lääketieteellisissä koulutus-    mielessä parhaalla mahdollisella tavalla hoidet-
34643: yksiköissä. Kaksivuotinen koulutus toteutetaan     tu.
34644: käytännössä Helsingin yliopistolliseen keskus-        Terveydenhuollossa on erityisenä paino-
34645: sairaalaan, Tampereen yliopistolliseen keskus-     alueena viime vuosina ollut Terveyttä kaikille
34646: sairaalaan, Keski-Suomen sairaalaan, Reuma-        2000 -ohjelman mukaisesti perusterveydenhuol-
34647: säätiön sairaalaan ja Paimion sairaalaan sijoi-    lon tehostaminen. Käytännössä tämä on tar-
34648: tetuissa koulutusviroissa, minkä lisäksi koulu-    koittanut sitä, että lääketieteen virkalisäykset
34649: tusta annetaan sisätauteihin kuuluvissa koulu-     ovat kohdistuneet suuressa määrin perustervey-
34650: tusviroissa.                                       denhuollon alueelle.
34651:    Vaikka Oulun yliopistossa ei ole toistaiseksi      Edellä olevan johdosta myös yliopistojen
34652: aloitettu varsinaista reumatologian suppean        virkaesitykset ovat painottuneet suuressa mää-
34653: erikoisalan koulutusohjelmaa, on yliopistossa      rin perusterveydenhuollon virkojen esittämi-
34654: kuitenkin käynnistetty reumatologian jatko-        seen. Perusterveydenhuollon kehittämisen ohel-
34655: koulutus sisätautien osa-alueena toisaalta yli-    la opetusministeriön lääketieteen opetuksen ke-
34656: opiston omin sisäisin järjestelyin ja toisaalta    hittämistyöryhmä esitti reumatologiaa erääksi
34657: siten, että osa koulutuksesta tapahtuu yhteis-     keskeiseksi kehittämisen kohteeksi. Muistion
34658: työssä muiden yliopistojen ja sairaaloiden         mukaan jokaiseen koulutusyksikköön tulisi pe-
34659: kanssa.                                            rustaa vähintään apulaisprofessorin virka.
34660:    Kuluvan syksyn aikana on myös Oulun                Reumasairauksien hoitoon liittyviä valmiuk-
34661: yliopiston peruskoulutuksessa olevien lääkärei-    sia annetaan varsinaisen reumatologian ope-
34662: den reumatologian opetusta tehostettu muun         tuksen ohella myös lääketieteen muiden alojen
34663: muassa siten, että opiskelijat opiskelevat reu-    opetuksessa. Esimerkiksi fysiatrian erikoisalalla
34664: matologiaa myös käytännössä Päivärinteen sai-      hoidetaan suuressa määrin tuki- ja liikuntaelin-
34665: raalan reumatologisella osastolla.                 sairauksia. Perusterveydenhuollossa puolestaan
34666:    Erikoislääkärin tutkinnoista annetun asetuk-    alan sairauksien hoidon kannalta on keskeistä
34667: sen (691/85) ja asetukseen toukokuussa 1988        yleislääketieteen erikoislääkäreiden antama
34668:                                       1989 vp. -     KK n:o 435                                       3
34669: 
34670: hoito. Tämän johdosta reumatautien hoidon            että lääkintöhallituksessa vireillä olevat eri eri-
34671: tasoon ja reumatologian alan kehittämiseen           koisalojen määrällistä tarvetta koskeva valmis-
34672: vaikutetaan suuressa määrin reumatologian            telutyö, Oulun yliopistoon perustetut fysiatrian
34673: koulutuksen lisäksi myös erityisesti fysiatrian ja   ja yleislääketieteen professuurit, lääkäreiden
34674: yleislääketieteen voimavaroja tehostamalla.          peruskoulutuksessa toteutettu reumatologian
34675: Kun Oulun yliopistoon on vuoden 1987 tulo-           opetus sekä sisäisin järjestelyin käynnistetty
34676: ja menoarviossa perustettu fysiatrian profes-        reumatologian jatkokoulutus tulevat tehosta-
34677: suuri ja kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa        maan Oulun yliopiston reumatologian opetusta
34678: yleislääketieteen professuuri, on Oulun yliopis-     ja myös alan hoitopalveluita. Uusiin virkoihin
34679: tossa annettavaa reumatauteihin liittyvää ope-       hallitus ottaa yliopistojen esitysten pohjalta
34680: tusta voitu tukea ja tehostaa.                       kantaa vuosittaisten tulo- ja menoarvioesitys-
34681:    Edellä olevan perusteella voidaan todeta,         ten yhteydessä.
34682: 
34683:      Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1989
34684: 
34685:                                                                 Opetusministeri Christoffer Taxell
34686: 4                                   1989 vp. -     KK n:o 435
34687: 
34688: 
34689: 
34690: 
34691:                              Tili Riksdagens Herr Talman
34692:   1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen        specialläkarutbildningen vid universitetens me-
34693: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        dicinska fakulteter från och med hösten 1988.
34694: av den 23 augusti 1989 till vederbörande           Trots att de medicinska fakulteterna bär huvud-
34695: medlem av statsrådet översänt en avskrift av       ansvaret för specialläkarutbildningen, svarar
34696: följande av riksdagsman Eeva-Liisa Moilanen        medicinalstyrelsen för alla utbildningsyrken
34697: undertecknade spörsmål nr 435:                     och sålunda även för den kvantitativa utveck-
34698:                                                    lingen inom specialiseringsutbildningen. Anta-
34699:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen
34700:                                                    let utbildningsyrken och fördelningen av dem
34701:        vidta för att en professur i reumatologi
34702:        skall kunna inrättas vid Uleåborgs uni-     på olika specialområden och begränsade spe-
34703:                                                    cialområden är sålunda av avgörande betydelse
34704:        versitet?
34705:                                                    för den mängd läkare som utexamineras på
34706:                                                    olika specialområden. Vid medicinalstyrelsen
34707:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt       pågår av denna anledning en grundlig utred-
34708: följande:                                          ning angående utbildningsyrkena och en beräk-
34709:    Undervisning i vården av reumatiska sjuk-       ning av utbildningsbehovet fram till år 2005 för
34710: domar ges medicinestuderande inom grundut-         varje enskilt specialområde i anslutning till
34711: bildningen närmast i samband med de inreme-        detta utredningsarbete. Den enda professuren i
34712: dicinska studiema. Påbyggnadsutbildningen på       reumatologi har inrättats vid Tammerfors uni-
34713: området ges i form av ett begränsat specialom-     versitet. Arbetsfåltet för denna professur an-
34714: råde som hör till invärtes sjukdomar. Utbild-      knyter till tjänsten som överläkare vid Reuma-
34715: ning inom det begränsade specialområdet reu-       stiftelsens sjukhus i Heinola och är i detta
34716: matologi ges vid de medicinska utbildningsen-      hänseende skött på bästa möjliga sätt.
34717: hetema i Helsingfors, Åbo, Kuopio och Tam-            lnom hälsovården har ett speciellt tyngd-
34718: merfors. Den tvååriga utbildningen ges i prak-     punktsområde under de senaste åren varit en
34719: tiken vid utbildningstjänster som inrättats vid    effektivering av den grundläggande hälsovår-
34720: Helsingfors universitets centralsjukhus, Tam-      den i enlighet med programmet "Hälsa för alla
34721: merfors universitets centralsjukhus, Reumastif-    2000". 1 praktiken har detta inneburit att
34722: telsens sjukhus och Pemar sjukhus. Dessutom        ökningen av antalet medicinska tjänster i stor
34723: ges utbildningen i utbildningsyrken för inre       utsträckning har riktats till området grundläg-
34724: medicin.                                           gande hälsovård.
34725:    Trots att något utbildningsprogram för det         Med anledning av vad som anförts har
34726: begränsade specialområdet reumatologi hittills     universitetens förslag till tjänster i hög grad
34727: inte har igångsatts vid Uleåborgs universitet,     koncentrerat sig på tjänster inom den grund-
34728: har man dock inlett påbyggnadsutbildning i         läggande hälsovården. Vid sidan av den grund-
34729: reumatologi som ett delområde inom inre            läggande hälsovårdens utveckling föreslog un-
34730: medicin dels genom egna interna arrangemang,       dervisningsministeriets arbetsgrupp för utveck-
34731: dels så att en del av utbildningen sker i          ling av undervisningen i medicin att reumato-
34732: samarbete med andra universitet och sjukhus.       logi skulle bli ett centralt mål för utvecklingen.
34733:    Under innevarande höst har även undervis-       Enligt arbetsgruppens promemoria bör det
34734: ningen i reumatologi effektiverats i fråga om de   inrättas åtminstone en tjänst som biträdande
34735: läkare som befinner sig i grundutbildning vid      professor vid varje utbildningsenhet.
34736: Uleåborgs universitet på så sätt att man stu-         Vid sidan av den egentliga undervisningen i
34737: derar reumatologi även i praktiken på reuma-       reumatologi får man färdigheter i vården av
34738: tologiska avdelningen vid Päivärinne sjukhus.      reumatiska sjukdomar även i undervisningen
34739:    Enligt förordningen om specialläkarexamen       inom andra medicinska områden. Exempelvis
34740: (691/85) och en ändring av samma förordning        på specialområdet fysiatri vårdas en stor
34741: i maj 1988 om anordnande av utbildning på          mängd patienter med sjukdomar i stöd- och
34742: begränsade specialområden (412/88) genomförs       rörelseorganen. Inom den grundläggande häl-
34743:                                     1989 vp. -     KK n:o 435                                    5
34744: 
34745: sovården är den vård som ges av specialläkarna        Med anledning av vad som anförts kan det
34746: inom allmän medicin väsentlig med hänsyn tili      fastslås att det pågående beredningsarbetet vid
34747: sjukvården på detta område. Av denna anled-        medicinalstyrelsen angående de kvantitativa
34748: ning påverkar effektivare resurser både inom       behoven inom olika specialområden, de inrät-
34749: den reumatologiska utbildningen och särskilt       tade professurerna i fysiatri och allmän medicin
34750: inom fysiatrin och den allmänna medicinen i        vid Uleåborgs universitet, undervisningen i
34751: hög grad kvaliteten i vården av reumatiska         reumatologi inom läkarnas grundutbildning
34752: sjukdomar och utvecklingen på området reu-         samt påbyggnadsutbildningen i reumatologi
34753: matologi. l.o.m. att en professur i fysiatri har   som igångsatts genom interna arrangemang
34754: inrättats vid Uleåborgs universitet genom an-      kommer att effektivera undervisningen i reu-
34755: slag i statsbudgeten för 1987 och en professur     matologi vid Uleåborgs universitet och även
34756: i allmän medicin under innevarande år har man      vården pä detta område. Regeringen kommer
34757: kunnat stödja och effektivera undervisningen i     att ta ställning tili nya tjänster utgående från
34758: reumatiska sjukdomar vid Uleåborgs universi-       universitetens förslag i samband med den ärliga
34759: tet.                                               budgetpropositionen.
34760: 
34761: 
34762:     Helsingfors den 22 september 1989
34763: 
34764:                                                       Undervisningsminister Christoffer Taxell
34765:                                              1989 vp.
34766: 
34767: Kirjallinen kysymys n:o 436
34768: 
34769: 
34770: 
34771: 
34772:                                  Moilanen: Turun yliopistollisen keskussairaalan PET-kameran
34773:                                     käyttömahdollisuuksien lisäämisestä
34774: 
34775: 
34776:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34777: 
34778:    Turun yliopistolliseen keskussairaalaan vuosi       PET saa tarvitsemansa radioaktiivisuuden
34779: sitten hankittua 14 miljoonaa markkaa maksa-       Aho Akademin hiukkaskiihdyttimeltä eli syk-
34780: nutta PET- eli positroniemissiotomografiaka-       lotronilta, mutta se on käytettävissä tähän
34781: meraa ei pystytä käyttämään täysitehoisesti,       tarkoitukseen vain kaksi ja puoli vuorokautta
34782: koska sekä käyttövaroista että tutkijavoimasta     viikossa. Toisen syklotronin hankinta on pit-
34783: on pulaa. Laite on ainutlaatuinen, sillä koko      kän tähtäimen suunnitelmissa. Ilman tarvitta-
34784: maailmassa niitä on vain alle 20.                  via tutkijavoimia ja määrärahoja ainutkertaista
34785:    Laitteisto antaa rajattomat mahdollisuudet      laitetta ei pystytä hyödyntämään täysitehoises-
34786: tutkia sekä terveen että sairaan kudoksen
34787:                                                    ti.
34788: elintoimintoja kudokseen koskematta ja näyte-
34789: paloja ottamatta. Erityisesti aivojen, syövän ja       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34790: sydäntautien tutkimuksessa edetään parhail-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
34791: laan vauhdilla PET-laitteiston ansiosta. Nämä      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
34792: ovat alueita, joilta löytyvät suomalaisten kan-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34793: santaudit. Millään muulla laitteella esim. syö-
34794: päkasvaimen aineenvaihdunnan tutkiminen ei                   Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
34795: ole mahdollista. Myös lasten elinikäisen cp-               menpiteisiin PET-kameran käyttömah-
34796: vamman aiheuttamia haittoja voitaneen estää                dollisuuksien lisäämiseksi nyt puuttu-
34797: lääkkeillä, jotka löytyvät juuri PET-tutkimuk-             vaa tutkijavoimaa ja määrärahoja kas-
34798: sm.                                                        vattamalla?
34799: 
34800:     Helsingissä 23 päivänä elokuuta 1989
34801: 
34802:                                        Eeva-Liisa Moilanen
34803: 
34804: 
34805: 
34806: 
34807: 290010D
34808: 2                                    1989 vp. -      KK n:o 436
34809: 
34810: 
34811: 
34812: 
34813:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34814:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Turun yliopistollinen keskussairaala on oh-
34815: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        jannut toimintaan virkoja edellä mainitun mie-
34816: olette 23 päivänä elokuuta 1989 päivätyn kir-        tinnön mukaisesti yliopistosairaalatehtäviin va-
34817: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            ratusta virkakiintiöstä. Tältä osin PET-kame-
34818: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        ran toiminta on käsitelty vuosittain lääkintö-
34819: edustaja Moilasen näin kuuluvasta kirjallisesta      hallituksen ja yliopistollisten keskussairaaloit-
34820: kysymyksestä n:o 436:                                ten yhteisessä neuvottelussa. Kesän 1989 neu-
34821:                                                      vottelussa Turun yliopistollinen keskussairaala
34822:          Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
34823:                                                      on ilmoittanut esittävänsä vuosille 1990--1993
34824:        menpiteisiin PET -kameran käyttömah-
34825:                                                      yhteensä kuusi virkaa PET-tutkimuksiin ja
34826:        dollisuuksien lisäämiseksi nyt puuttu-        vaativaan isotooppidiagnostiikkaan.
34827:        vaa tutkijavoimaa ja määrärahoja kas-
34828:        vattamalla?                                      Turun yliopistollinen keskussairaala on siten
34829:                                                      kehittänyt omalta osaltaan PET -tutkimuksia
34830:                                                      voimassa olevan suunnittelujärjestelmän mu-
34831:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kaisesti ja voimassa olevassa valtakunnallisessa
34832: vasti seuraavaa:                                     suunnitelmassa erikoissairaanhoitoon osoitet-
34833:    Turun yliopistollisessa keskussairaalassa toi-    tuja voimavaroja hyväksikäyttäen. PET-tutki-
34834: mivan PET-kameran käyttö perustuu Turun              mukset ovat erityistason sairaanhoitoon liitty-
34835: yliopistollisen keskussairaalan, Turun yliopis-      viä ja tuntuvia kustannuksia aiheuttavia. Li-
34836: ton ja Åbo Akademin yhteistoimintaan. PET-           säksi Turun yliopistollisen keskussairaalan
34837: kamera täydentää niitä lääketieteellisiä tutki-      PET-kamera on ainoa Suomessa, joten laitteen
34838: musmahdollisuuksia, joille Åbo Akademin ti-          valtakunnallista käyttöä tulee edistää. Edellä
34839: loissa toimivan syklotronin isotooppituotanto        olevan johdosta lääkintöhallitus on yleiskirjees-
34840: antaa perusteet. Yhteistoiminta on järjestetty       sään No 1951 (annettu 4.1.1989) "Erityistason
34841: noudattaen niitä perusteita, jotka on tuotu          sairaanhoito ja hoidosta perittävät korvaukset"
34842: esiin opetusministeriön työryhmämuistiossa No        määritellyt PET-tutkimukset erityistason sai-
34843: 1984:46 "Turun syklotroni-PET-työryhmän              raanhoidon ryhmän II toiminnaksi, jolloin kus-
34844: muistio". Työryhmämuistiossa määriteltiin ne         tannuksia perittäessä noudatetaan korvausker-
34845: perusteet, joilla jaetaan kustannusvastuu laite-     rointa 2. Tällä järjestelyllä pyritään edesautta-
34846: hankinnasta Turun yliopiston ja Turun yliopis-       maan PET-kameran valtakunnallista käyttöä.
34847: tollisen keskussairaalan välillä sekä toiminnan         Turun yliopistollisessa keskussairaalassa ole-
34848: vaatimasta henkilöstöohjelman kehittämisestä         van PET-kameran käyttö ja PET-tutkimusten
34849: eri hallinnonaloilla.                                järjestäminen on toteutettu noudattaen samoja
34850:    Turun yliopistollisen keskussairaalan tehtä-      periaatteita kuin muussakin sairaalatoiminnas-
34851: vänä on erityisesti huolehtia PET-kameran            sa. Turun yliopistollinen keskussairaala on
34852: hyödyntämisestä potilastutkimuksiin ja tautien       ottanut toiminnan kehittämisen erikoissairaan-
34853: diagnostiikkaan liittyvissä asioissa sekä eri sai-   hoidon alueellisissa suunnitelmissaan huo-
34854: rauksiin liittyvistä tutkimus- ja kehittämisohjel-   mioon valtakunnallisen suunnitelman mukai-
34855: mista.                                               sesti.
34856:     Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1989
34857: 
34858:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
34859:                                      1989 vp. -     KK n:o 436                                     3
34860: 
34861: 
34862: 
34863: 
34864:                               Tili Riksdagens Herr Talman
34865:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          tjänster för verksamheten i enlighet med det
34866: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          ovan nämnda betänkandet från de tjänstekvo-
34867: av den 23 augusti 1989 tili vederbörande             ter som reserverats för uppgifter vid universi-
34868: medlem av statsrådet översänt avskrift av            tetssjukhusen. I detta avseende har PET-kame-
34869: följande av riksdagsledamot Moilanen under-          rans verksamhet årligen behandlats vid medi-
34870: tecknade spörsmål nr 436:                            cinalstyrelsens och universitetscentralsjukhu-
34871:          Ämnar Regeringen vidta brådskande           sens gemensamma förhandlingar. Vid de för-
34872:        åtgärder i syfte att öka användnings-         handlingar som fördes på sommaren 1989
34873:        möjligheterna för PET-kameran genom           meddelade Åbo universitetscentralsjukhus att
34874:        att öka de för närvarande otillräckliga       sjukhuset kommer att föreslå sammanlagt sex
34875:                                                      tjänster för åren 1990-1993 för PET-under-
34876:        forskarresurserna och de bristfälliga
34877:        anslagen?                                     sökningar och krävande isotopdiagnostik.
34878:                                                         Åbo universitetscentralsjukhus har sålunda
34879:                                                      för sin egen del utvecklat PET-undersökning-
34880:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
34881:                                                      arna i enlighet med gällande planeringssystem
34882: samt anföra följande:
34883:                                                      och med användning av de resurser som
34884:    Användningen av PET-kameran vid Åbo               anvisats för specialsjukvården i den gällande
34885: universitetscentralsjukhus baserar sig på samar-     riksomfattande planen. PET-undersökningarna
34886: bete mellan Åbo universitetscentralsjukhus,          hör tili sjukvården på specialnivå och medför
34887: Åbo universitet och Åbo Akademi. PET-kame-           kännbara kostnader. Därjämte är Åbo univer-
34888: ran kompletterar de möjligheter tili medicinsk       sitetscentralsjukhus PET-kamera den enda i
34889: forskning som den i Åbo Akademis utrymmen            Finland. En landsomfattande användning av
34890: belägna cyklotronens isotopproduktion erbju-         apparaten bör därför främjas. Med anledning
34891: der. Samarbetet har anordnats med iakttagan-         av det som anförts ovan har medicinalstyrelsen
34892: de av de grunder som anförts i promemorian           i sitt cirkulär Nr 1951 (utsänt 4.1.1989) "Hög-
34893: Nr 1984:46 från undervisningsministeriets ar-        specialiserad sjukvård och ersättningar som
34894: betsgrupp, "Promemorian från Cyklotron-              uppbärs för den" definierat PET-undersök-
34895: PET-arbetsgruppen i Åbo". I promemorian              ningarna som verksamhet viiken hänförs tili
34896: definierades de grunder enligt vilka kostnads-       grupp II inom sjukvården på specialnivå. Där-
34897: ansvaret för anskaffningen av apJ>aratur förde-      för används ersättningskoefficienten 2 då kost-
34898: las mellan Åbo universitet och Åbo universi-         naderna erläggs. Detta arrangemang avser att
34899: tetscentralsjukhus samt utvecklandet av det          främja den riksomfattande användningen av
34900: personalprogram som verksamheten kräver på           PET-kameran.
34901: olika områden inom förvaltningen.                       Användningen av PET-kameran vid Åbo
34902:     Åbo universitetscentralsjukhus har särskilt      universitetscentralsjukhus och anordnandet av
34903: tili uppgift att ombesörja att PET-kameran           PET-undersökningarna har förverk1igats med
34904: utnyttjas i angelägenheter som ansluter sig tili     iakttagande av samma principer som när det
34905: patientundersökningar och diagnostisering av         gäller den övriga sjukhusverksamheten. Åbo
34906: sjukdomar samt att sköta forsknings- och             universitetscentralsjukhus har beaktat utveck-
34907: utvecklingsprogram som ansluter sig tili olika       landet av verksamheten i de regionala planerna
34908: sjukdomar.                                           för specialsjukvården i enlighet med den riks-
34909:     Åbo universitetscentralsjukhus har styrt över    omfattande planen.
34910:     Helsingfors den 26 september 1989
34911: 
34912:                                                     Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
34913:                                                1989 vp.
34914: 
34915: Kirjallinen kysymys n:o 437
34916: 
34917: 
34918: 
34919:                                    Vähänäkki: Neuvostoliittolaisten kemikaalien kuljetusten turval-
34920:                                       lisuuden parantamisesta rautateillä
34921: 
34922: 
34923:                              Ed usk unn an Herra Puhemiehelle
34924: 
34925:    Eilen, eli elokuun 27 päivänä 1989, aiheutti       nassa toivomusaloitteen kemikaaliokuljetuksis-
34926: viiden ensimmäisen luokan myrkkyä sisältä-            ta huolehtivien työntekijöiden työsuojelun te-
34927: neen neuvostoliittolaisen säiliövaunun palo Ha-       hostamisesta, koska mainitut henkilöthän vä-
34928: minan kaupungin Poitsilan ratapihalla vakavan         littömimmin joutuvat onnettomuustilanteissa
34929: katastrofin uhan koko Haminan kaupungin ja            hengen ja terveyden vaaraan. Aloitteeseeni en
34930: sen lähiseutujen asukkaille. Onnettomuus on           kuitenkaan toistaiseksi ole saanut hallitukselta
34931: pahimpia, joka on kohdannut kauttakulkulii-           minkäänlaista vastausta. Ottaen huomioon sen,
34932: kenteen säiliöjunia maassamme. Viiden säiliö-         että kemikaalien kauttakulkukuljetus on tiettä-
34933: vaunun palaessa oli uhka, että lähistöllä olevat      västi Valtionrautateille eräs kannattavimmista
34934: 50 muuta myrkkylastissa olevaa vaunua olisi-          ja tuottoisimmista tavarankuljetuksista rata-
34935: vat myös syttyneet tuleen. Lähiseudulla joudut-       maksujen muodossa, olisi vähintään kohtuul-
34936: tiin asujaimisto evakuoimaan asunnoistaan pa-         lista, että valtio tekisi huomattavia taloudellisia
34937: lon sammutustöiden ajaksi. Sääolosuhteiden ja         uhrauksia ja voitavansa suuronnettomuuksien
34938: ripeiden      toimenpiteiden    ansiosta      suur-   mahdollisuuksien eliminoimiseksi ja torjunta-
34939: onnettomuudesta selviydyttiin ilman ihmisille         toimenpiteiden kehittämiseksi onnettomuusti-
34940: aiheutuneita vahinkoja, mutta aineelliset vahin-      lanteissa.
34941: got noussevat useisiin satoihintuhansiin mark-           Palo- ja pelastusviranomaiset mm. Haminas-
34942: koihin.                                               sa ovat kaupungin mahdollisuuksien rajoissa
34943:    Valtionrauta tiet kuljettaa ka u ttakulkuliiken-   varautuneet suuronnettomuuksiin, mutta ylei-
34944: teenä neuvostoliittolaisia kemikaaleja valtakun-      sesti pidetään oikeutettuna vaatimuksena sitä,
34945: tien rajoilta lähinnä Kotkan ja Haminan sata-         että valtakunnalle tärkeän ulkomaankauppa-
34946: miin vuosittain useita miljoonia tonneja. Sata-       kulkuliikenteen haitat eivät kohdistu liian voi-
34947: missa myrkyt laivataan ja kuljetetaan edelleen        makkaina satamakaupungeillemme. Kemikaa-
34948: muualle Eurooppaan, lähinnä Saksaan. Tavara           lien turvallinen kuljetus vaatii entistä suurem-
34949: kuljetetaan neuvostoliittolaisissa vaunuissa, joi-    paa panostusta rautateiden hyvään kuntoon,
34950: den kunnosta on tuolloin tällöin ollut huo-           varastoratapihojen rakentamiseen, satamien
34951: mauitamista. Niin edullista kuin kauttakulku-         turvallisuuslaitteistojen kehittämiseen jne. Niin
34952: liikenne alueen satamille sinänsä onkin, on           ikään on välttämätöntä, että turvallisuusmää-
34953: mm. Haminassa asujaimisto jo vuosia tuntenut          räyksiä kaikin osin tiukennetaan ja tarkastuk-
34954: syvää huolta myrkyllisten aineiden kuljetuksis-       sia kuljetuksen kaikissa vaiheissa tehostetaan.
34955: sa vaanivan suuronnettomuusuhan vuoksi.                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34956: Yleinen näkemys alueella on, ettei valtiovalta        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
34957: ole omalta osaltaan tehnyt kaikkea voitavaansa        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
34958: kauttakuljetuksista aiheutuvien katastrofien en-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34959: nalta estämiseksi ja torjumiseksi siinä vaihees-
34960: sa, kun esim. palo on saanut alkunsa. Suuron-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34961: nettomuuden päästessä valloilleen on suuri                    ryhtyä neuvostoliittolaisten kemikaalien
34962: vaara olemassa, että ehkä tuhannet ihmiset                    kauttakuljetuksista aiheutuvien katastro-
34963: ovat hengenvaarassa.                                          fien ennalta estämiseksi ja torjumiseksi
34964:    Allekirjoittanut teki vuonna 1987 eduskun-                 onnettomuuden jo tapahduttua?
34965: 
34966:      Helsingissä 28 päivänä elokuuta 1989
34967: 
34968:                                            Matti Vähänäkki
34969: 
34970: 2900100
34971: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 437
34972: 
34973: 
34974: 
34975: 
34976:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34977:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     Ennaltaehkäisyyn pyritään mm. seuraavin kei-
34978: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      nom:
34979: olette 28 päivänä elokuuta 1989 päivätyn kir-         1) Vaarallisten aineiden kuljetuksia varten on
34980: jeenne n:o 2091 ohella toimittanut valtioneu-      olemassa kuljetusmääräykset (säännöstöt).
34981: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          Ensimmäiset yhtenäiset kaikkia vaarallisiksi
34982: kansanedustaja Matti Vähänäkin näin kuulu-         luokiteltuja aineita koskevat kotimaan liiken-
34983: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 437:          teessä noudatettavat kuljetusmääräykset tulivat
34984:                                                    rautatiekuljetuksissa voimaan 1.3.1964. Mää-
34985:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     räykset perustuivat jo tuolloin Länsi-Euroopas-
34986:        ryhtyä neuvostoliittolaisten kemikaalien    sa käytössä olleisiin määräyksiin. Määräyksiä
34987:        kauttakuljetuksista aiheutuvien katastro-   on uusittu aina sitä mukaa kuin kansainväliset
34988:        fien ennalta estämiseksi ja torjumiseksi    säännökset ovat kehittyneet. Viimeisin versio
34989:        onnettomuuden jo tapahduttua?               on peräisin vuodelta 1979, ja se on kaikilta
34990:                                                    soveltuvilta osiltaan yhdenmukainen liikenne-
34991:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       ministeriön antamien maantiekuljetusmääräys-
34992: vasti seuraavaa:                                   ten kanssa. Säännöksiä uudistetaan parhail-
34993:                                                    laankin ja muutokset tullevat voimaan noin
34994:    Valtionrautatiet kuljetti vuonna 1988 vaunu-    vuoden kuluttua.
34995: kuormina kaikkiaan 5,6 miljoonaa tonnia sel-          Kun vaarallisia aineita alkoi kulkea yhdys-
34996: laista tavaraa, joka luokitellaan kuuluvaksi       liikenteessä Neuvostoliiton kanssa ja kun Neu-
34997: vaarallisten    aineiden      kuljetusmääräysten   vostoliitto ei ollut (eikä ole vieläkään) sitoutu-
34998: (VAK) alaisuuteen. Kappaletavarakuljetusten        nut noudattamaan Länsi-Euroopan rautateiden
34999: määrä on ollut vähäinen, eikä sillä ole ollut      kansainvälisiä kuljetusmääräyksiä, laadittiin
35000: oleellista merkitystä kokonaisuuden kannalta.      yhdysliikennettä varten oma kahdenkeskinen
35001:    Neuvostoliittolaisten kemikaalien kauttakul-    sopimus vaarallisten aineiden kuljetuksista. Se
35002: jetusten (transitokuljetusten) määrä vuonna        tuli voimaan 1.7.1977 ja eroaa rakenteeltaan
35003: 1988 oli 3,4 miljoonaa tonnia eli 60,7% vaa-       jonkin verran kotimaisista määräyksistä, mutta
35004: rallisten aineiden kokonaiskuljetusmäärästä.       periaatteessa kuljetusten turvallisuustaso on
35005: Transilokuljetuksista edelleen noin 88 % (lähes    vastaava.
35006: 3 miljoonaa tonnia) oli palavia nesteitä (kulje-      Edellä mainituissa kuljetussäännöissä anne-
35007: tusluokka 3). Nestekaasun osuus oli 414 000        taan määräykset mm. tavaran pakkaamisesta,
35008: tonnia. Valtaosa transilokuljetuksista suuntau-    merkitsemisestä, vaunujen merkitsemisestä,
35009: tui Haminaan ja Kotkaan.                           rahtikirjoihin tehtävistä merkinnöistä, käytettä-
35010:    Suurin osa transitona kuljetettavista palavan   västä kalustosta yms. kuljetuksiin liittyvistä
35011: ja myrkyllisen ominaisuuden omaavista aineis-      toimenpiteistä, joilla voidaan normaaleissa kul-
35012: ta kuuluisi myös uusimpien kansainvälisten tie-    jetusolosuhteissa taata turvallinen kuljetus.
35013: ja rautatiemääräysten (ADR/RID) mukaan                2) Välittömästi neuvostoliittolaisten vaunu-
35014: kuljetusluokkaan 3 (palavat nesteet) eikä kul-     jen saavuttua Suomeen tehdään niille raja-
35015: jetusluokkaan 6.1 (myrkylliset aineet). Toisin     asemilla vastaanottotarkastus. Tässä tarkastuk-
35016: sanoen palavuus on aineessa myrkyllisyyttä         sessa selvitetään vaunujen teknisen kunnon
35017: määräävämpi ominaisuus.                            lisäksi myös se, etteivät vaunut vuoda ja että
35018:    Maantiekuljetuksissa vaarallisia aineita kul-   kansiluukut ovat suljetut. Mikäli puutteita ha-
35019: kee arviolta 9 miljoonaa tonnia vuosittain.        vaitaan, palautetaan ao. vaunut takaisin Neu-
35020:    Valtionrautateiden toiminta vaarallisten ai-    vostoliiton puolelle. Vuonna 1988 palautettiin
35021: neiden kuljetuksissa tähtää kaikilta osiltaan      eri syiden vuoksi noin 3 200 säiliövaunua.
35022: ennalta ehkäisevään toimintaan, vaikka rauta-         Haminaan ja Kotkaan suuntautuvasta tran-
35023: teillä on varauduttu myös avustavaan torjun-       siloliikenteestä käy noin 80 % Kouvolan rata-
35024: taan vahingon tai onnettomuuksien sattuessa.       pihan kautta, ja siellä tarkistetaan uudelleen
35025:                                       1989 vp. -     KK n:o 437                                     3
35026: 
35027: vaunujen tiiviys junan normaalin lähtötarkas-        kuteiden järjestelyissä. Valtionrautatiet on val-
35028: tuksen yhteydessä.                                   mis aloittamaan neuvottelut em. parannustöi-
35029:    Tarkastusjärjestelmä on kattava ja rautatie-      den aloittamisesta ja kustannusten jakamisesta
35030: hallituksen mielestä riittävä. Sattuneiden vuo-      kuntien kanssa.
35031: tojen takia Valtionrautatiet selvittää kuitenkin,       Valtionrautatiet haluaa korostaa, että rauta-
35032: olisiko vielä mahdollista tehostaa edellä kuvat-     tiet suorittaa sille annetun kuljetusvelvollisuu-
35033: tuja tarkastuksia ja olisiko kehitettävissä kai-     den mukaista kuljetustehtävää ja että se haluaa
35034: ken varalta jokin tekninen ratkaisu, jolla sa-       aina viedä vaunut suoraan vastaanottajan pu-
35035: tunnaiset vuodot voitaisiin estää.                   rettavaksi, jos se vain on mahdollista. Vaunu-
35036:    3) Herkimmät aineet (nestemäiset kaasut ja I      ruuhkat syntyvät yleensä syistä, joihin rauta-
35037: luokan palavat nesteet) kuljetetaan rajoitetulla     teillä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa.
35038: nopeudella. Normaalien tavarajunien suurin              Vahinkojen torjumiseksi ja haittavaikutusten
35039: sallittu nopeus on 80 km/h, mutta em. herkät         pienentämiseksi Valtionrautatiet on laatinut ja
35040: kemikaalit kuljetetaan enintään 60 km/h no-          ottanut keväällä 1989 käyttöön Haminan ja
35041: peudella, kun kuljetaan rautateiden järeimmäl-       Kotkan asemille nestetransitovaunujen tarkas-
35042: lä kiskotuksella varustetuilla rataosilla ja muil-   tus- ja vuototorjuntasuunnitelman. Näissä
35043: la rataosuuksilla enintään 50 km/h nopeudella.       suunnitelmissa määritellään tarkastusalueet ja
35044:    4) Valtionrautatiet on tehostanut vaunujen        -henkilöt sekä annetaan ohjeet tarkastustoi-
35045: silmälläpitoa. Paikallisissa turvallisuusmää-        menpiteistä sekä hälyttämisestä. Toiminta-aja-
35046: räyksissä on määrätty vastuuhenkilöt, jotka          tus on se, että pienissä vuototapauksissa toi-
35047: oman toimensa ohella huolehtivat ratapihalla         minnan hoitaa Valtionrautateiden oma henki-
35048: seisovien säiliövaunujen valvonnasta ja silmäl-      lökunta. Jos vuoto on suuri, hälytetään palo-
35049: läpidosta. Mikäli vaunuja joudutaan säilyttä-        kunta paikalle, mutta myös oma torjuntaryhmä
35050: mään tilapäisesti miehittämättömällä liikenne-       kutsutaan apuun. Suunnitelmassa annetaan oh-
35051: paikalla, hoidetaan mainittu silmälläpito eri-       jeet myös syntyneen nestejätteen hävittämises-
35052: tyisten tarkastuspartioiden avulla.                  tä.
35053:    Valtionrautatiet on lisäksi jo käynyt sisä-          Valtionrautatiet jatkaa edelleen yhteistyötä
35054: asiainministeriön kanssa neuvotteluja eräiden        sisäasiainministeriön ja paikallisten palo- ja
35055: ratapihojen torjuntavalmiuden parantamisesta.        pelastusviranomaisten kanssa torjuntavalmiuk-
35056:  Näillä todettiin puutteita mm. sammutusveden        sien parantamiseksi mainittuja viranomaisia
35057:  saannissa sekä palokaluston tarvitsemien kul-       tyydyttävälle tasolle.
35058: 
35059:      Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1989
35060: 
35061:                                                                Liikenneministeri Pekka Vennamo
35062: 4                                   1989 vp. -     KK n:o 437
35063: 
35064: 
35065: 
35066: 
35067:                              Tili Riksdagens Herr Talman
35068: 
35069:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           1) Det finns transportbestämmelser (regler)
35070: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        om transport av farliga ämnen.
35071: nr 2091 av den 28 augusti 1989 tili vederbö-          De första enhetliga bestämmelserna som
35072: rande medlem av statsrådet översänt avskrift       gällde inrikes transport av alla ämnen som
35073: av följande av riksdagsman Matti Vähänäkki         klassificerats som farliga trädde i fråga om
35074: undertecknade spörsmå1 nr 437:                     järnvägstransporter i kraft den 1 mars 1964.
35075:                                                    Bestämmelserna grundade sig redan då på de
35076:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen
35077:        vidta för att förebygga de katastrofer      bestämmelser som följdes i Västeuropa. Be-
35078:                                                    stämmelserna har reviderats allt efter som de
35079:        som förorsakas av transitobefordran av
35080:        sovjetiska kemikalier och för att avvärja   internationella stadgandena utvecklats. Den
35081:                                                    senaste versionen härsiammar från år 1979 och
35082:        dessa katastrofer då en olycka redan
35083:                                                    den är tili alla tillämpliga delar enhetlig med de
35084:        inträffat?
35085:                                                    av trafikministeriet utgivna föreskrifterna om
35086:                                                    transport på landsväg. Stadgandena revideras
35087:   Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-       även som bäst och ändringarna torde träda i
35088: samt anföra följande:                              kraft om ungefär ett år.
35089:     Statsjärnvägarna befordrade under år 1988         Då farliga ämnen började transporteras i
35090: som vagnslaster sammanlagt 5,6 miljoner ton        samtrafik med Sovjetunionen och då Sovjet-
35091: sådant gods som klassificeras som lydande          unionen inte hade (och inte än har) förbundit
35092: under bestämmelserna om transport av farliga       sig att följa de västeuropeiska järnvägarnas
35093: ämnen. Befordran av styckegods har varit           internationella transportbestämmelser, upp-
35094: ringa och den har inte haft någon väsentlig        gjordes för samtrafiken ett eget bilateralt avta1
35095: betydelse för helheten.                            om transport av farliga ämnen. Det trädde i
35096:     Ar 1988 transiterades 3,4 miljoner ton sov-    kraft den 1 juli 1977 och skiljer sig tili sin
35097: jetiska kemikalier, dvs. 60,7% av den totala       uppbyggnad något från de inhemska bestäm-
35098: transporten av farliga ämnen. Av transitering-     melserna, men i princip motsvarar transporter-
35099: arna utgjordes ca 88 % (nästan 3 miljoner ton)     nas säkerhetsnivå varandra.
35100: av transport av brandfarliga vätskor (trans-          1 ovan nämnda transportregler ges bestäm-
35101: portklass 3). Andelen flytgas var 414 000 ton.     melser bl.a. om förpackning och märkning av
35102: Huvuddelen av transiteringarna riktades till       gods, märkning av vagnarna, uppgifter som
35103: Fredrikshamn och Kotka.                            skall antecknas i fraktsed1arna, materiel som
35104:     Största de1en av de transiterade ämnena som    skall användas, och andra dylika åtgärder i
35105: både är giftiga och brännbara skulle även          samband med transporterna, genom vilka en
35106: enligt de senaste internationella väg- och järn-   säker transport kan garanteras i normala trans-
35107: vägsbestämmelserna (ADR/RID) höra tili             portförhållanden.
35108: transportklass 3 (brännbara vätskor) och inte         2) Omedelbart efter det att de sovjetiska
35109: tili transportklass 6.1 (giftiga ämnen). Med       vagnarna anlänt till Finland utförs en mottag-
35110: andra ord är ämnets brännbarhet, och inte dess     ningskontroll vid gränsstationcrna. Vid denna
35111: giftighet, den dominerande egenskapen.             kontroll utreds förutom vagnarnas tekniska
35112:     På landsvägarna transporteras uppskatt-        skick även att vagnarna inte läcker och att
35113: ningsvis 9 miljoner ton farliga ämnen per år.      takluckorna är stängda. Om bristfälligheter
35114:     Statsjärnvägarnas verksamhet vid befordran     upptäcks returneras ifrågavarande vagnar tili-
35115: av farliga ämnen är tili alla de1ar inriktad på    haka tili Sovjetunionen. År 1988 returnerades
35116: förebyggande verksamhet, fastän man vid järn-      av olika orsaker ca 3 200 tankvagnar.
35117: vägen även har förberett sig på bistående             Av transitotrafiken till Fredrikshamn och
35118: avvärjning då en skada eller en olycka sker.       Kotka går ca 80 % via Kouvola bangård och
35119: Skador och olyckor förebyggs bl.a. på följande     där kontrolleras vagnarnas täthet på nytt i
35120: sätt:                                              samband med tågets normala avgångskontroll.
35121:                                       1989 vp. -      KK n:o 437                                    5
35122: 
35123:    Granskningssystemet är täckande och enligt         Statsjärnvägarna är redo att ingå förhandiingar
35124: järnvägsstyreisen tillräckiigt. På grund av de        om inledandet av ovan nämnda förbättringsar-
35125: inträffade Iäckagen utreder Statsjärnvägarna          beten och om fördelningen av kostnaderna med
35126: dock, om det fortfarande skulle finnas möjlig-        kommunerna.
35127: heter att effektivera ovan beskrivna kontroiler           Statsjärnvägarna vill betona att järnvägarna
35128: och om det för alla eventualiteter skulle kunna       utför bcfordran i enlighet med den transport-
35129: utvecklas någon teknisk lösning, genom vilken         skyldighet som den biivit tilldeiad och att den
35130: tillfälliga läckage kunde hindras.                    alltid vill befordra vagnarna direkt tili motta-
35131:     3) De känsiigaste ämnena (gaser i vätske-         garen för aviastning, om det bara är möjiigt.
35132: form och brandfarliga vätskor av I kiass)
35133:                                                       Det att stockningar av vagnar uppkommer,
35134: transporteras med en begränsad hastighet. För
35135: normala godståg är största tillåtna hastighet 80      beror oftast på orsaker som järnvägen inte kan
35136: km/h, men de ovan nämnda känsiiga kemika-             påverka.
35137: lierna transporteras i en hastighet av högst 60           För att förhindra skador och för att minska
35138: km/h, då transporten sker på de bansträckor           på skadeverkningarna har Statsjärnvägarna
35139: som är försedda med järnvägens tyngsta rälser         uppgjort och på våren I989 vid stationerna i
35140: och på de övriga bansträckorna i en hastighet         Fredrikshamn och Kotka tagit i bruk en pian
35141: av högst 50 km/h.                                     för kontrollering och förhindrande av läckage
35142:     4) Statsjärnvägarna har effektiverat bevak-       vad gäller de transitovagnar som är avsedda
35143: ningen av vagnarna. I de Iokaia säkerhetsbe-          för befordran av vätskor. I dessa pianer defi-
35144: stämmelserna har man angett ansvariga perso-          nieras kontrollområdena och kontrollpersoner-
35145:  ner som förutom sina egna uppgifter sköter           na samt ges anvisningar om kontrollåtgärder
35146:  bevakningen och övervakningen av de tankvag-         samt alarmering. Verksamhetsiden är att Stats-
35147: nar som står på bangården. Om man är                  järnvägarnas egen personai sköter verksamhe-
35148:  tvungen att uppbevara vagnar på en tillfälligt       ten vid små läckage. Om Iäckaget är omfattan-
35149:  obemannad trafikpiats, sköts den nämnda be-          de alarmeras brandkåren, men även den egna
35150:  vakningen med hjälp av särskilda kontrolle-          avvärjningsgruppen kallas för att hjälpa tili. I
35151:  ringspatruller.                                      planen ges även anvisningar om förstörande av
35152:     Statsjärnvägarna har dessutom redan ingått        uppkommet vätskeavfall.
35153:  förhandlingar med inrikesministeriet om att              Statsjärnvägarna fortsätter fortfarande sam-
35154:  höja beredskapen på vissa bangårdar. På dcssa        arbetet med inrikesministeriet och de lokaia
35155:  konstaterades brister bl.a. i tillgången på släck-   brand- och räddningsmyndigheterna för att
35156:  ningsvatten samt i organiseringen av de färd-        höja avvärjningsberedskapen tili en nivå som
35157:  vägar som behövs för släckningsredskapen.            tillfredsställer nämnda myndigheter.
35158: 
35159:      Helsingfors den 20 september I989
35160: 
35161:                                                                    Trafikminister Pekka Vennamo
35162:                                               1989 vp.
35163: 
35164: Kirjallinen kysymys n:o 438
35165: 
35166: 
35167: 
35168: 
35169:                                  Pulliainen: Autoon sijoitettavan ongelmajätteiden käsittely-yksi-
35170:                                      kön hankkimisesta Suomeen
35171: 
35172: 
35173:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35174: 
35175:     Westinghouse Electric Corporation on kehit-     kehittymistä. Samalla vähennettäisiin kuljetuk-
35176: tänyt liikuteltavan polttimen pienen kiintoaine-    siin sisältyviä riskejä.
35177: pitoisuuden omaavien nestemäisten ongelma-             Laitteiston hinta on toistaiseksi melko kor-
35178: jätteiden käsittelyä varten. Tällä plasmapoltti-    kea, 2-3 milj. dollaria. Sen käyttöönottoa
35179: mella voidaan saavuttaa siinä määrin korkea         Suomessa edesauttaisi valtiolta saatu tuki. Esi-
35180: lämpötila, että sillä pystytään hävittämään         merkiksi haittaverojen tuottoa voitaisiin käyt-
35181: mm. PCB-yhdisteitä ja teollisuusliuottimista        tää tällaiseen tarkoitukseen.
35182: mm. hiilitetrakloridia ja metyylietyyliketonia.        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35183: Laite on oheislaitteineen siinä määrin pieniko-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
35184: koinen, että se voidaan kuljettaa käyttöpaikas-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35185: ta toiseen rekka-autolla. Se voidaan siis siirtää   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35186: jätteen syntypaikalta toiselle, jolloin vältytään
35187: usein myrkyllisten ongelmajätteiden siirtelyltä.                Aikooko Hallitus tukea taloudellises-
35188:     Laitteistolla olisi Suomessa käyttöä. Yksikkö            ti ja/tai muulla tavoin autoon sijoitetun
35189: voisi kulkea teollisuuslaitoksesta toiseen ja hä-            ongelmajätteiden        käsittely-yksikön
35190: vittää kussakin syntyneet ongelmajätteet pai-                hankkimista Suomeen, jotta pienen
35191: kan päällä. Näin varmistettaisiin ongelmajät-                kiintoainepitoisuuden omaavat neste-
35192:  teiden asianmukainen hävittäminen ja voitai-                mäiset ongelmajätteet pystyttäisiin hä-
35193:  siin myös seurata ongelmajätteiden tuottamisen              vittämään niiden syntypaikalla?
35194: 
35195:      Helsingissä 29· päivänä elokuuta 1989
35196: 
35197:                                           Erkki Pulliainen
35198: 
35199: 
35200: 
35201: 
35202: 290010D
35203: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 438
35204: 
35205: 
35206: 
35207: 
35208:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35209:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kuin toiminta ongelmajätteiden käsittelyluvan
35210: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       nojalla ongelmajätelaitoksessa.
35211: olette 29 päivänä elokuuta 1989 päivätyn kir-          Lainsäädäntö siis mahdollistaa omatoimisen
35212: jeenne n:o 2092 ohella lähettänyt valtioneuvos-     ongelmajätteiden käsittelyn. Mitään lainsää-
35213: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      dännöllistä estettä ei myöskään ole sille, että
35214: sanedustaja Pulliaisen kirjallisesta kysymykses-    ulkopuolinen urakoitsija huolehtii käsittelystä
35215: tä n:o 438, jossa tiedustellaan:                    jätteiden syntypaikalla esimerkiksi kysymykses-
35216:                                                     sä tarkoitetulla siirrettävällä plasmalaitteistolla.
35217:            Aikooko Hallitus tukea taloudellises-    Uuden tekniikan ja laitoksen käyttöönoton
35218:         ti jajtai muulla tavoin autoon sijoitetun   edellytyksenä kuitenkin on, että se nivoutuu
35219:         ongelmajätteiden        käsittely-yksikön   mahdollisimman hyvin nykyiseen ongelmajäte-
35220:         hankkimista Suomeen, jotta pienen           huollon järjestelmään sekä on ympäristönsuo-
35221:         kiintoainepitoisuuden omaavat neste-        jelun kannalta asianmukainen ja kustannuksil-
35222:         mäiset ongelmajätteet pystyttäisiin hä-     taan kilpailukykyinen.
35223:         vittämään niiden syntypaikalla?                Kysymyksessä tarkoitetulla laitteistolla käsi-
35224:                                                     teltäisiin lähinnä nestemäisiä orgaanisia ongel-
35225:                                                     majätteitä, kuten liuotinjätteitä. Tällaisia jättei-
35226:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
35227:                                                     tä toimitetaan nykyisin Ekokem Oy Ab:lle liian
35228: vasti seuraavaa:
35229:                                                     vähän. Yhtiö on siksi joutunut tuomaan liuo-
35230:   Maamme ongelmajätehuolto perustuu suu-            tinjätteitä muista maista. Muiden tukipolttoai-
35231: rimmalta osin keskitettyyn ongelmajätteiden         neiden käyttö vaatisi jätteiden käsittelymaksu-
35232: käsittelyjärjestelmään. Keskitettyyn käsittelyyn    jen nostamista, kuten olen tarkemmin selvittä-
35233: päädyttiin taloudellisista, valvonta- ja ympäris-   nyt vastauksessani kansanedustaja Savolaisen
35234: tönsuojelusyistä. Järjestelmän tärkein osa on       ym. kirjalliseen kysymykseen n:o 108 vuoden
35235: Ekokem Oy Ab:n ongelmajätelaitos. Yhtiön             1989 valtiopäivillä. Näin ol'i.'n ei ole tarpeellista
35236: perustivat valtio, kunnat ja teollisuus vuonna      eikä myöskään asianmuka1c- , rakentaa lisää
35237: 1979.                                               käsittelylaitoksia liuotinjätt;! :. ,. 11 käsittelyä var-
35238:    Samoihin aikoihin jätehuoltolakiin lisättiin     ten.
35239: ongelmajätteitä koskevat erityissäännökset.            Plasmatekniset sovellutukset ongelmajättei-
35240: Niiden mukaan muiden kuin omien ongelma-            den vaarattomaksi tekemiseen ovat lähinnä
35241: jätteiden käsittelemiseksi tarvitaan erityinen      kokeiltavina. Plasmatekniikka on varsin vai-
35242: ongelmajätteiden käsittelylupa. Luvan myöntä-       keasti hallittavaa teknologiaa ja erittäin ener-
35243: misen oikeudellisena edellytyksenä on muun          giaintensiivistä. Pienenkin yksikön vaatima
35244: muassa, että laitos on tarpeellinen ja tarkoituk-   sähköteho vastaa koko Ekokem Oy Ab:n
35245: senmukainen yleisen edun ja ongelmajätehuol-        sähköntarvetta. Plasmalaitteisto vaatii myös
35246: lon valtakunnallisen kehittämisen kannalta.         savukaasujen puhdistusyksikön sekä päästöjen
35247: Käsittelylupia ei siis myönnetä, jos tietyille      tarkkailun ja seurannan. Syntyvien jätevesien ja
35248: ongelmajätteille jo ennestään on olemassa riit-     kiinteiden jätteiden käsittely on järjestettävä.
35249: tävät käsittelymahdollisuudet Säännös on tar-       Käsittelykustannukset olisivat karkeiden las-
35250: peellinen, jotta keskitetyn käsittelyjärjestelmän   kelmien mukaan ainakin kaksin/kolminkertaisia
35251: toiminta voitaisiin turvata.                        verrattuina Ekokem Oy Ab:n nykyisiin liuotin-
35252:    Ongelmajätteiden käsittelylupaa ei tarvita       jätteiden käsittelymaksuihin. Myös Imatran
35253: omien ongelmajätteiden käsittelemiseksi. Täl-       Voima Oy:n yhteistyössä Ekokem Oy Ab:n
35254: löin käsittelyä valvotaan kiinteistön jätehuolto-   kanssa tekemissä selvityksissä on todettu, ettei
35255: suunnitelmien avulla. Suunnitelman hyväksy-         plasmatekniikka ole taloudellisesti kilpailuky-
35256: misen edellytyksenä on, että omatoiminen on-        kyinen.
35257: gelmajätteiden käsittely täyttää samat ympäris-        Siirrettävästä plasmalaitteistosta ei näyttäisi
35258: tönsuojeluvaatimukset ja on yhtä turvallista        oleva etuja myöskään kuljetuskustannusten
35259:                                     1989 vp. -     KK n:o 438                                     3
35260: 
35261: kannalta. Ongelmajätteet syntyvät Suomessa         kityksellisesti vähentäisi vaarallisten aineiden
35262: pääosin varsin pieninä erinä eri yrityksissä.      kuljetuksiin liittyviä kokonaisriskejä, koska on-
35263: Laitteistoa jouduttaisiin siten siirtämään hyvin   gelmajätteiden kuljetukset ovat vain murto-osa
35264: usein. Kustannuksia aiheutuisi varsinaisen kä-     vaarallisten aineiden kuljetuksista maassamme.
35265: sittelyn ohella myös laitteiston siirroista ja        Nykyiseen pääosiltaan keskitettyyn ongelma-
35266: toimintakuntoon saattamisesta. Ne olisivat         jätehuollon järjestelmään verrattuna siirrettävä
35267:                                                    plasmalaitteisto ei ainakaan nykyisin ole kilpai-
35268: mahdollisesti jopa suuremmat kuin jätteiden        lukykyinen. Plasmatekniikka on kuitenkin mie-
35269: kuljetuksista aiheutuvat kustannukset. Kulje-      lenkiintoinen uusi sovellutus ongelmajätteiden
35270: tuskustannukset ovat sitä paitsi vain melko        vaarattomaksi tekemisessä. Sen kehittämistä on
35271: pieni osa ongelmajätteiden asianmukaisen kä-       syytä seurata. Mahdollisesta rahoitustuesta
35272: sittelyn kokonaiskustannuksista. Jätteiden syn-    päättäminen ei ole nyt kuitenkaan ajankohtais-
35273: typaikalla tehtävä käsittely ei myöskään mer-      ta.
35274:     Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1989
35275: 
35276:                                                                 Ympäristöministeri Kaj Bärlund
35277: 4                                    1989 vp. -      KK n:o 438
35278: 
35279: 
35280: 
35281: 
35282:                               Tili Riksdagens Herr Talman
35283: 
35284:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          egenhändiga behandlingen av problemavfall
35285: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          fyller samma miljövårdskrav och är lika säker
35286: nr 2092 av den 29 augusti 1989 till vederbö-         som verksamheten i en problemavfallsanlägg-
35287: rande medlem av statsrådet översänt avskrift         ning, som erhållit behandlingstillstånd för
35288: av följande av riksdagsman Pulliainen under-         problemavfall.
35289: tecknade spörsmål nr 438:                               Lagstiftningen möjliggör alltså att problem-
35290:                                                      avfall behandlas genom egna åtgärder av den
35291:           Ämnar Regeringen ekonomiskt och/
35292:                                                      som förorsakar avfallet. Det finns inte heller
35293:        eller på annat sätt stöda införskaffandet
35294:                                                      några hinder i lagstiftningen för att en utom-
35295:        av en för problemavfall avsedd behand-
35296:                                                      stående entrepenör sköter behandlingen på den
35297:        lingsenhet, som installerats i en bil, till
35298:                                                      plats där avfallet uppkommer t.ex. med hjälp
35299:        Finland, så att problemavfall i vätske-
35300:                                                      av en sådan flyttbar plasmaapparatur som
35301:        form som innehåller en låg halt fast
35302:                                                      avses i spörsmålet. Förutsättningen för att ny
35303:        ämne kan förstöras på den plats där
35304:                                                      teknik och nya anläggningar tas i bruk är dock
35305:        detta avfall uppkommer?
35306:                                                      att de så bra som möjligt passar in i det
35307:                                                      nuvarande systemet för problemavfallshante-
35308:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         ring samt att de från miljövårdssynpunkt sett
35309: samt anföra följande:                                är ändamålsenliga och i kostnadsmässigt hän-
35310:    Problemavfallshanteringen i vårt land grun-       seende konkurrensdugliga.
35311: dar sig till största delen på ett centraliserat         Med den i spörsmålet avsedda apparaturen
35312: behandlingssystem för problemavfall. Man be-         skulle främst behandlas organiskt problemav-
35313: stämde sig här för en centraliserad behandling       fall i vätskeform, t.ex. avfall innehållande
35314: på grund av ekonomiska, övervaknings-, och           lösningsmedel. För närvarande levereras alltför
35315: miljövårdsskäl. Systemets viktigaste del utgörs      litet dylikt avfall tili Ekokem Oy Ab. Bolaget
35316: av problemavfallsanläggningen Ekokem Oy              har därför varit tvunget att införa avfall
35317: Ab. Bolaget grundades år 1979 av staten,             innehållande lösningsmedel från andra länder.
35318: kommunerna och industrin.                            En användning av annat stödbränsle skulle
35319:    Ungefär vid samma tid fogades särskilda           kräva en höjning av avgifterna för avgiftsbe-
35320: stadganden angående problemavfall till lagen         handlingen, vilket jag tidigare förklarat i mitt
35321: om avfallshantering. Enligt dem krävs för            svar på det av riksdagsman Savolainen m.fl.
35322: behandling av annat problemavfall än det som         undertecknade skriftliga spörsmålet nr 108 vid
35323: uppkommit i den egna verksamheten ett sär-           1989 års riksdag. Sålunda är det inte nödvän-
35324: skilt behanlingstillstånd för problemavfall. Den     digt och inte heller ändamålsenligt att ordna
35325: rättsliga förutsättningen för beviljande av till-    med flera behandlingsanläggningar för behand-
35326: stånd är bland annat att anläggningen är             ling av avfall innehållande lösningsmedel.
35327: nödvändig och ändamålsenlig med hänsyn till             Plasmatekniska tillämpningar för oskadlig-
35328: allmän fördel och det riksomfattande utveck-         görande av problemavfall är närmast i pröv-
35329: landet av problemavfallshanteringen. Behand-         ningsstadiet. Plasmatekniken är en relativt
35330: lingstillstånd beviljas alltså inte om det redan     svårbemästrad och mycket energikrävande tek-
35331: föreligger tillräckliga möjligheter att behandla     n<:Jlogi. Den elmängd som redan en liten enhet
35332: något visst problemavfall. Stadgandet är nöd-        kräver motsvarar hela Ekokem Oy Ab:s elbe-
35333: vändigt för att det centraliserade hanteringssys-    hov. Plasmaapparaturen kräver också en re-
35334: temets funktion skall kunna säkras.                  ningsenhet för rökgaser samt kontroll och
35335:    Behandlingstillstånd för problemavfall be-        bevakning av utsläpp. Behandlingen av det
35336: hövs inte för behandling av eget problemavfall.      avfallsvatten och det fasta avfall som uppkom-
35337: Härvid övervakas behandlingen med stöd av            mer måste ordnas. Behandlingskostnaderna
35338: respektive fastighets avfallshanteringsplan. För-    skulle enligt grova beräkningar bli åtminstone
35339: utsättningen för att planen godkänns är att den      dubbelt eller tredubbelt större än Ekokem Oy
35340:                                    1989 vp. -     KK n:o 438                                     5
35341: 
35342: Ab:s nuvarande avgifter för behandling av         portkostnaderna utgör dessutom endast en rätt
35343: avfall innehållande lösningsmedel. Ä ven i de     liten del av totalkostnaderna för en ändamåls-
35344: utredningar som aktiebolaget Imatran Voima        enlig behandling av problemavfallet. En be-
35345: Oy gjort i samarbete med Ekokem Oy Ab har         handling av avfall på den plats där detta
35346: det konstaterats att plasmatekniken inte eko-     uppkommer skulle inte heller i någon större
35347: nomiskt sett är konkurrensduglig.                 utsträckning minska helhetsrisken i samband
35348:                                                   med transport av farliga ämnen, eftersom
35349:   Inte heller i fråga om transportkostnader ser
35350:                                                   transporten av problemavfall endast utgör en
35351: det ut som en flyttbar plasmaapparatur skulle     bråkdel av transporten av farliga ämnen i vårt
35352: innebära några fördelar. Problemavfall upp-       land.
35353: kommer i Finland huvudsakligen i rätt små            Jämförd med det i huvudsak centraliserade
35354: mängder vid olika företag. Därför vore det        hanteringssystemet för problemavfall är plas-
35355: nödvändigt att rätt ofta flytta apparaturen.      maapparaturen åtminstone inte för nuvarande
35356: Förutom den egentliga behandlingen skulle         konkurrensduglig. Plasmatekniken är dock en
35357: även flyttningen och iordningställandet av ap-    intressant ny tillämpningsmetod för oskadlig-
35358: paraturen förorsaka kostnader. Dessa skulle       görande av problemavfall. Det är skäl att följa
35359: möjligen bli ännu större än de kostnader som      dess utveckling. Det är dock inte nu aktuellt att
35360: förorsakas av transporten av avfallet. Trans-     besluta om något eventuellt financieringsstöd.
35361:     Helsingfors den 26 september 1989
35362: 
35363:                                                                     Miljöminister Kaj Bärlund
35364:                                               1989 vp.
35365: 
35366: Kirjallinen kysymys n:o 439
35367: 
35368: 
35369: 
35370: 
35371:                                  Pulliainen: Kehitysyhteistyöpolitiikkaa koskevan selonteon anta-
35372:                                      misesta
35373: 
35374: 
35375:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35376:    Elokuun 24 päivänä kuluvana vuonna ulko-         dellinen kasvu on mahdollinen. Tämä muistut-
35377: ministeriön kehitysyhteistyöosaston entinen         taa puolestaan suuressa määrin Maailmanpan-
35378: päällikkö ja Suomen entinen OECD:n suurlä-          kin tavoitteenasettelua, joka käytännössä on
35379: hettiläs Pekka Malinen julkisti selvityksensä ja    merkinnyt todellisia ympäristökatastrofeja.
35380: kannanottonsa Suomen Ga maapallon) harjoit-            Kun tilanne on tällainen, on erittäin paikal-
35381: tamasta kehitysapupolitiikasta. Tekijän mu-         laan, että eduskunnassa käydään asiasta perus-
35382: kaan varsinaista kehitystä käytetyillä kehitys-     teellinen keskustelu, jonka pohjaksi hallitus
35383: apuvaroilla ei ole saatu aikaan. Hän puhuu          esittää harjoittamastaan kehitysyhteistyöpolitii-
35384: varojen käytössä mm. huoltotoiminnasta, jol-        kasta tiedonannon tai selonteon, mieluummin
35385: loin ollaan aika kaukana wusta ja todellisesta      edellisen, jotta eduskunta voi ottaa asiaan
35386: kehityksestä.
35387:    Varojen käytössä on kysymys merkittävästä        konkreettisesti kantaa.
35388: asiasta sekä Suomen että saajamaitten kannal-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35389: ta. Onhan Suomi pääsemässä viralliseen tavoit-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
35390: teeseensa eli 0,7 prosenttiin bruttokansantuot-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35391: teesta kehitysyhteistyömäärärahoissaan.             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35392:    Suurlähettiläs Malinen ehdottaa, että vast-
35393: edes valtiolta valtiolle annettavan avun ehdoksi                Aikooko Hallitus antaa harjoittamas-
35394: on asetettava vastaanottajan talous- ja yhteis-              taan kehitysyhteistyöpolitiikasta tiedon-
35395: kuntapolitiikan muuttaminen sellaiseksi, että                annon tai selonteon eduskunnalle lähi-
35396: omalta pohjalta versoava yritteliäisyys ja talou-            tulevaisuudessa?
35397: 
35398:      Helsingissä 29 päivänä elokuuta 1989
35399: 
35400:                                           Erkki Pulliainen
35401: 
35402: 
35403: 
35404: 
35405: 290010D
35406: 2                                    1989 vp. -      KK n:o 439
35407: 
35408: 
35409: 
35410: 
35411:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35412:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       telu on riittävän kattavaa ja syvää. Esimerkki-
35413: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        nä tästä voidaan pitää sitä, että vuoden 1984
35414: olette 29 päivänä elokuuta 1989 päivätyn kir-        maaliskuussa eduskunnalle annettiin hallituk-
35415: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            sen kehitysyhteistyöpoliittinen selonteko. Sen
35416: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        esipuheessa todettiin mm. hallituksen olevan
35417: edustaja Pulliaisen kirjallisesta kysymyksestä       valmis yhdessä eduskunnan kanssa harkitse-
35418: n:o 439:                                             maan eri vaihtoehtoja eduskunnan vaikutus- ja
35419:                                                      valvontamahdollisuuksien lisäämiseksi kehitys-
35420:           Aikooko Hallitus antaa harjoittamas-
35421:                                                      yhteistyössä.
35422:        taan kehitysyhteistyöpolitiikasta tiedon-
35423:        annon tai selonteon eduskunnalle lähi-           Sittemmin käyty keskustelu johti lainsäädän-
35424:        tulevaisuudessa?                              töön (Säädöskokoelman numero 964/1985) ja
35425:                                                      käytäntöön, jonka mukaan eduskunnalle anne-
35426:                                                      taan vuosittain hallituksen kehitysyhteistyöker-
35427:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tomus. Käytäntö on ollut voimassa vuodesta
35428: vasti seuraavaa:                                     1985 lukien; viimeisin hallituksen kehitysyhteis-
35429:    Eduskunnan mahdollisuudet käydä perus-            työkertomus vuodelta 1988 on vastikään an-
35430: teellista ja periaatteellista keskustelua kehitys-   nettu eduskunnan käsiteltäväksi.
35431: yhteistyöstä ja hallituksen kehitysyhteistyöpoli-       Hallituksen käsityksen mukaan tämä kehitys-
35432: tiikasta ovat olleet aika ajoin esillä ja harkit-    yhteistyökertomusmenettely yhdessä tulo- ja
35433: tavina. Perinteisesti eduskunta käyttää ohjaus-      menoarvioesityksen käsittelyn kanssa antaa -
35434: valtaansa vuotuisten tulo- ja menoarvioesitys-       tarvittaessa mm. kitjallisin kysymyksin täyden-
35435: ten käsittelyn yhteydessä. Tämän lisäksi on          nettynä - eduskunnalle riittävät mahdollisuu-
35436: etenkin kuluvan vuosikymmenen alkupuolelta           det käydä keskustelua myös niistä kysymyksis-
35437: lähtien pidetty kaikilla tahoilla tarkoituksen-      tä, joihin kansanedustaja Pulliainen nyt esillä
35438: mukaisena pyrkiä varmistamaan, että keskus-          olevassa kirjallisessa kysymyksessään viittaa.
35439:     Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1989
35440: 
35441:                                                                 Ulkoasiainministeri Pertti Paasio
35442:                                      1989 vp. -     KK n:o 439                                     3
35443: 
35444: 
35445: 
35446: 
35447:                               Tili Riksdagens Herr Talman
35448:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         kan anses vara att regeringen tili riksdagen i
35449: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         mars 1984 överlämnade en utvecklingssamar-
35450: av den 29 augusti 1989 tili vederbörande            betspolitisk redogörelse. I förordet tili redogö-
35451: medlem av statsrådet översänt avskrift av           relsen konstaterades bl.a. att regeringen är
35452: följande av riksdagsman Pulliainen underteck-       beredd att tilisammans med riksdagen överväga
35453: nade spörsmål nr 439:                               olika alternativ för att öka riksdagens påverk-
35454:           Ämnar Regeringen inom en nära             nings- och övervakningsmöjligheter inom ut-
35455:        framtid tili riksdagen överlämna upp-        vecklingssamarbetet.
35456:        lysning eller redogörelse om sin utveck-         Senare ledde debatten tili lagstiftning (För-
35457:        lingssamarbetspolitik?                       fattningssamling nr 964/1985) och tili praxis
35458:                                                     enligt viiken regeringen årligen till riksdagen
35459:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        överlämnar en berättelse om utvecklingssamar-
35460: samt anföra följande:                               betet. Denna praxis har existerat sedan 1985;
35461:    Riksdagens möjligheter att föra en ingående      den senaste regeringsberättelsen om utvecklings-
35462: och principiell debatt om utvecklingssamarbe-       samarbete är från 1988 och har nyligen över-
35463: tet och om regeringens utvecklingssamarbets-        lämnats tili riksdagen för behandling.
35464: politik har tidvis tagits upp tili behandling och       Enligt regeringens uppfattning ger detta för-
35465: övervägande. Traditionellt utövar riksdagen sin     farande med utvecklingssamarbetsredogörelser
35466: makt att styra i samband med de årliga              tilisammans med behandlingen av budgetpro-
35467: budgetpropositionerna. Förutom detta har det,       positionen - vid behov i kombination med
35468: särskilt sedan början av innevarande decenni-       skriftliga spörsmål - riksdagen tillräckliga
35469: um, på alla håll ansetts vara ändamålsenligt att    möjligheter att föra debatt även om de frågor
35470: försöka säkerställa att debatten är tillräckligt    tili vilka hänvisas i riksdagsman Pulliainens
35471: täckande och djupgående. Ett exempel härpå          spörsmål.
35472:     Helsingfors den 18 september 1989
35473: 
35474:                                                                    Utrikesminister Pertti Paasio
35475:                                               1989 vp.
35476: 
35477: Kirjallinen kysymys n:o 440
35478: 
35479: 
35480: 
35481: 
35482:                                  Pulliainen: Musiikinopettajien koulutuksen järjestämisestä Ou-
35483:                                      lussa
35484: 
35485: 
35486:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35487: 
35488:    Muun muassa Oulun läänissä on puute              lussa Sibelius-akatemian sivutoimipisteenä.
35489: pätevistä musiikinopettajista. Oulun lääninhal-     Tämä tapahtuisi yhteistyössä Oulun konserva-
35490: lituksen kesäkuussa 1989 laatiman selvityksen       torion kanssa, jolla on tätä varten pätevää
35491: mukaan läänin musiikinopettajan viroissa on         opettajavoimaa solistisiin aineisiin. Oulun kau-
35492: 19 pätevää ja 23 epäpätevää viranhaltijaa. Näin     punki on puolestaan päättänyt jo laajentaa
35493: ollen pätevien hoidossa on vain 45 % viroista.      Madetojan salin kompleksia tiloilla, jotka edes-
35494: Musiikkia opettaa lisäksi 47 tuntiopettajaa,        auttavat opetuksen järjestämistä.
35495: joista kolme on päätoimisia ja tehtäväänsä             Väliaikaisvaiheen jälkeen opetus siirtyisi
35496: päteviä.                                            osaksi Oulun yliopiston opetustoimintaa.
35497:    Tähän ongelmatilanteeseen saadaan korjaus-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35498: ta vain kouluttamalla päteviä musiikinopettajia     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
35499: Oulussa. Oulussa järjestetyn kahden poikkeus-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35500: koulutuksen kautta on jo saatukin useita vir-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35501: koja täytetyksi pätevillä opettajilla.
35502:    Opetusministeriön yleissuunnitelman mu-                      Aikooko Hallitus toimia niin, että jo
35503: kaan opettajien koulutus aloitetaan tarvittaessa             vuonna 1990 voidaan aloittaa Oulussa
35504: Oulussa suunnitelmakauden 1990-1994 lopul-                   Sibelius-akatemian väliaikaisessa sivu-
35505: la. Väliaikainen koulutus tulisi kuitenkin aloit-            toimipisteessä musiikin kandidaatin tut-
35506: taa jo vuonna 1990 (tai viimeistään 1991). Se                kintoon johtava koulutus idealla, että
35507: tapahtuisi järjestämällä väliaikainen musiikin               tämä opetus siirtyy myöhemmin osaksi
35508: kandidaatin tutkintoon johtava koulutus Ou-                  Oulun yliopiston opetustoimintaa?
35509: 
35510:      Helsingissä 29 päivänä elokuuta 1989
35511: 
35512:                                           Erkki Pulliainen
35513: 
35514: 
35515: 
35516: 
35517: 2900!0D
35518: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 440
35519: 
35520: 
35521: 
35522: 
35523:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35524:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Sibelius-akatemia on järjestänyt Turussa
35525: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kaksi ja Oulussa kaksi musiikinopettajan tut-
35526: olette 29 päivänä elokuuta 1989 päivätyn kir-       kintoon johtanutta poikkeuskoulutuskurssia.
35527: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Tämä koulutus jatkuu Joensuussa. Jyväskylän
35528: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       yliopisto järjestää vastaavaa poikkeuskoulutus-
35529: edustaja Erkki Pulliaisen näin kuuluvasta kir-      ta Kokkolassa. Tähän mennessä on noin 60
35530: jallisesta kysymyksestä n:o 440:                    opiskelijaa suorittanut tutkinnon ja noin 40 on
35531:                                                     koulutuksessa. Poikkeuskoulutuksen suoritta-
35532:           Aikooko Hallitus toimia niin, että jo     neet ovat varsin hyvin hakeutuneet koulujen
35533:        vuonna 1990 voidaan aloittaa Oulussa         virkoihin.
35534:        Sibelius-akatemian väliaikaisessa sivu-         Musiikin kandidaatin tutkintoon johtavaan
35535:        toimipisteessä musiikin kandidaatin tut-     musiikkikasvatuksen koulutusohjelmaan on Si-
35536:        kintoon johtava koulutus idealla, että       belius-akatemiassa otettu vuosittain noin 35
35537:        tämä opetus siirtyy myöhemmin osaksi         uutta opiskelijaa. Vastaavaan koulutukseen on
35538:                                                     Jyväskylän yliopistossa otettu vuosittain noin
35539:        Oulun yliopiston opetustoimintaa?            15 uutta opiskelijaa.
35540:                                                        Opetusministeriön hallinnonalan yleissuunni-
35541:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        telman 1990-1994 mukaisesti musiikinopetta-
35542: vasti seuraavaa:                                    jien koulutuksen uusien opiskelijoiden määrä
35543:                                                     kaksinkertaistetaan Jyväskylän yliopistossa
35544:    Peruskoulujen yläasteilla ja lukioissa oli lu-   vuonna 1990. Tarvittaessa musiikinopettajien
35545: kuvuonna 1988/89 kouluhallituksen selvitysten       koulutus aloitetaan Oulussa suunnitelmakau-
35546: mukaan yhteensä 364 musiikin aineenopettajan        den lopulla.
35547: ja lehtorin virkaa, joiden hoitajista 126              Musiikinopettajien koulutusta siis lisätään.
35548: (34,6 %) oli epäpäteviä. Tämän opettajava-          Vuonna 1990 ajankohtaisena on koulutuksen
35549: jauksen poistamiseksi on järjestetty musiikin-      laajentaminen Jyväskylän yliopistossa. Oulun
35550: opettajien poikkeuskoulutusta ja lisätään var-      yliopiston osalta selvitetään musiikinopettajien
35551: sinaista koulutusta.                                koulutukseen liittyviä kysymyksiä.
35552:     Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1989
35553: 
35554:                                                               Opetusministeri Christoffer Taxell
35555:                                     1989 vp. -     KK n:o 440                                      3
35556: 
35557: 
35558: 
35559: 
35560:                              Tili Riksdagens Herr Talman
35561:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Sibelius-akademin har i Åbo anordnat två
35562: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        undantagsutbi1dningskurser som 1eder tili mu-
35563: av den 29 augusti 1989 tili vederbörande           siklärarexamen och i U1eåborg ytterligare två.
35564: medlem av statsrådet översänt en avskrift av       Denna utbi1dning fortsätter i Joensuu. Jyväsky-
35565: följande av riksdagsman Erkki Pulliainen un-       lä universitet anordnar motsvarande undantags-
35566: dertecknade spörsmål nr 440:                       utbildning i Karleby. Hittills har ca 60 stude-
35567:                                                    rande avlagt examen och ca 40 håller på att
35568:          Ämnar Regeringen gå tillväga så att       utbildas. De som slutfört undantagsutbildning
35569:        utbildning som leder tili musikkandidat-    har i rätt god utsträckning sökt sig tili tjänster
35570:        examen kan inledas redan år 1990 vid        vid skolorna.
35571:        den temporära underavdelningen tili            Tili utbi1dningsprogrammet för musikpeda-
35572:        Sibelius-akademin i Uleåborg i syfte att    gogik som 1eder tili musikkandidatexamen har
35573:        denna undervisning senare skall utgöra      årligen ca 35 nya studerande intagits vid
35574:        en del av undervisningen vid Uleåborgs      Sibelius-akademin. Tili motsvarande utbildning
35575:        uni versi tet?                              vid Jyväskylä universitet har årligen intagits ca
35576:                                                    15 nya studerande.
35577:                                                       I enlighet med den allmänna planen för åren
35578:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt       1990-1994 på undervisningsministeriets för-
35579: följande:                                          valtningsområde kommer antalet nya studeran-
35580:    Enligt en utredning av skolstyrelsen fanns      de inom musiklärarutbildningen att fördubblas
35581: det under läsåret 1988/89 sammanlagt 364           vid Jyväskylä universitet år 1990. Vid behov
35582: tjänster som ämneslärare och lektor vid hög-       kan musiklärarutbildningen inledas i Uleåborg
35583: stadiet och gymnasiet i grundskolorna. Av dem      under slutet av planeringsperioden.
35584: saknade 126 (34,6 %) formell behörighet. I            Utbildningen av musiklärare kommer således
35585: syfte att avlägsna denna brist på lärare har det   att utökas. En breddad utbildning är aktuell
35586: anordnats undantagsutbildning av musikärare        vid Jyväskylä universitet år 1990. Vad beträffar
35587: och den egentliga utbildningen håller även på      Uleåborgs universitet kommer frågan om ut-
35588: att utökas.                                        bildningen av musiklärare att utredas.
35589:     Helsingfors den 25 september 1989
35590: 
35591:                                                       Undervisningsminister Christoffer Taxell
35592:                                              1989 vp.
35593: 
35594: Kirjallinen kysymys n:o 441
35595: 
35596: 
35597: 
35598: 
35599:                                  Pulliainen: Kolesterolipitoisuuden merkitsemisestä elintarvikkei-
35600:                                      den tuoteselostuksiin
35601: 
35602: 
35603:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35604: 
35605:    Professori Tatu Miettisen äskettäin julkista-   keisiin on tämän vuoksi merkittävä niiden
35606: man tutkimustuloksen mukaan noin kolmas-           tuoteselosteisiin kolesterolipitoisuudet Hallitus
35607: osalla suomalaisista on periytyvä ominaisuus,      pitänee osaltaan huolen, että näin tapahtuu.
35608: jonka vuoksi ravinnon sisältämä kolesteroli           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35609: imeytyy liian tehokkaasti elimistössä. Tämä        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
35610: liittyy apoproteiini E4 -ominaisuuden olemas-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35611: saoloon. Suomessa olisi siis ns. pahaa koleste-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35612: rolia aiheuttavaa ainetta suhteellisesti enem-
35613: män kuin monissa muissa maissa.                                Aikooko Hallitus osaltaan pitää huo-
35614:     Tämä tutkimustulos tähdentää ruokavalion                len siitä, että elintarvikkeiden tuotese-
35615: merkitystä itse kunkin kohdalla. Tietoisena voi             lostuksiin merkitään niiden kolesteroli-
35616: tehdä oikeita ruoka-ainevalintoja. Elintarvik-              pitoisuudet?
35617: 
35618:      Helsingissä 28 päivänä elokuuta 1989
35619: 
35620:                                          Erkki Pulliainen
35621: 
35622: 
35623: 
35624: 
35625: 2900100
35626: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 441
35627: 
35628: 
35629: 
35630: 
35631:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35632:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tyneen rasvan käytön vähentäminen vähentää
35633: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       samalla myös kolesterolin saantia. Siten sepel-
35634: olette 28 päivänä elokuuta 1989 päivätyn kir-       valtimotaudin       kannalta     elintarvikkeiden
35635: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           myyntipäällysmerkinnöistä tärkein on rasvan
35636: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       kokonaismäärän lisäksi tyydyttyneiden rasvo-
35637: edustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta   jen määrän ilmoittaminen. Kolesterolin ilmoit-
35638: kysymyksestä n:o 441:                               taminen kaikkien elintarvikkeiden myyntipääl-
35639:                                                     lyksessä saattaisi kiinnittää kuluttajien huo-
35640:           Aikooko Hallitus osaltaan pitää huo-
35641:                                                     mion vähemmän oleellisiin seikkoihin. Elintar-
35642:        len siitä, että elintarvikkeiden tuotese-
35643:                                                     vikelain alaisten tuotteiden myyntipäällyksissä
35644:        lostuksiin merkitään niiden kolesteroli-
35645:                                                     kolesterolin ilmoittaminen voidaan yleisesti sal-
35646:        pitoisuudet?
35647:                                                     lia silloin, kun annetaan tietoa myös valmisteen
35648:                                                     rasvahappo koostumuksesta.
35649:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             Elinkeinohallitus antanee aivan lähiaikoina
35650: taen seuraavaa:                                     päätöksen ravintoarvon ilmoittamisesta elintar-
35651:    Ravinnon tyydyttyneet rasvahapot ja koles-       vikkeen myyntipäällyksessä. Päätösehdotuksen
35652: teroli lisäävät haitallisen LDL-kolesterolin        mukaan rasvan määrää koskevan ilmoituksen
35653: määrää verenkierrossa ja suurentavat tällä ta-      lisäksi saa ilmoittaa elintarvikkeen sisältämän
35654: voin sepelvaltimotaudin vaaraa. Tyydyttynei-        kolesterolin määrän ja rasvahappokoostumuk-
35655: den rasvahappojen merkitys on määrällisesti         sen.
35656: huomattavasti tärkeämpi, kun taas ravinnon             Kauppa- ja teollisuusministeriössä valmistel-
35657: kolesterolin vaikutus vaihtelee huomattavasti       laan saatujen lausuntojen pohjalta elintarvike-
35658: yksilöiden välillä. Professori Tatu Miettisen       rasvojen kolesterolipitoisuuteen liittyvää voi-
35659: tutkijaryhmän havainto apoproteiinifenotyyppi       asetuksen (276/66) ja eräiden elintarvikerasvo-
35660: E4:n merkityksestä auttaa selvittämään tätä         jen myyntipäällysmerkinnöistä annetun kaup-
35661: yksilöllistä vaihtelua. Mainitut tutkimustulok-     pa- ja teollisuusministeriön päätöksen (80/87)
35662: set ovat olleet tiedossa jo jonkin aikaa, esimer-   muutosta.
35663: kiksi ennen Suomen Akatemian huhtikuussa               Hallitus tulee pitämään huolen siitä, että
35664: 1989 järjestämää kokousta aiheesta veren ko-        kauppa- ja teollisuusministeriö ottaa jatkoval-
35665: lesteroli ja sepelvaltimotauti.                     mistelussa tarkoin huomioon kaiken saatavissa
35666:    Kolesterolia saadaan runsaasti voista ja ras-    olevan tiedon, jotta säädösten suunnitellut
35667: vaisista maitovalmisteista sekä rasvaisista liha-   muutokset olisivat kuluttajaa hyödyttäviä ja
35668: tuotteista, kananmunista ja maksasta. Tyydyt-       tasapuolisia ajatellen kaikkia hallintoalamaisia.
35669: 
35670:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1989
35671: 
35672:                                                                        Ministeri Pertti Salolainen
35673:                                      1989 vp. -     KK n:o 441                                      3
35674: 
35675: 
35676: 
35677: 
35678:                               Tili Riksdagens Herr Talman
35679:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        gaste anteckningarna på försäljningshöljet med
35680: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         tanke på kranskärlssjukdomarna förutom to-
35681: av den 28 september 1989 tili vederbörande          talmängden fett också mängden mättade fetter.
35682: medlem av statsrådet översänt avskrift av           Om kolesterolmängden meddelades på försälj-
35683: riksdagsman Pulliainen undertecknade spörs-         ningshöljena tili alla livsmedel kunde det få
35684: mål nr 441:                                         konsumenterna att fästa sin uppmärksamhet
35685:          Har Regeringen för avsikt att för sin      vid mindre väsentliga faktorer. Allmänt taget
35686:        del se tili att livsmedlens kolesterolhalt   kan anteckning om kolesterol tillåtas på för-
35687:        anges i deras innehållsdeklaration?          säljningshöljet tili produkter som omfattas av
35688:                                                     livsmedelslagen, om uppgifter samtidigt ges om
35689:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        produktens fettsyresammansättning.
35690: samt anföra följande:                                  Näringsstyrelsen torde inom den aUra när-
35691:     De mättade fettsyrorna och koiesterolen i       maste framtiden ge ett beslut om meddelande
35692: födan ökar mängden skadlig LDL-kolesterol i         av näringsvärdet på försäljningshöljet tili livs-
35693: blodomloppet och gör att risken för krans-          medel. Enligt beslutsförslaget får förutom
35694: kärlssjukdomar på detta sätt blir större. Hur       mängden fett också den kolesterolmängd livs-
35695: stor kvantiteten av de mättade fettsyrorna är är    medlet innehåller och fettsyresammansättning-
35696: av avgörande betydelse medan inverkan av            en meddelas.
35697: födans kolesterol betydligt varierar från individ      På handels- och industriministeriet bereds på
35698: tili individ. Den av professor Tatu Miettinen       basis av erhållna utlåtanden i anslutning tili
35699: ledda forskargruppens rön i fråga om apopro-        livsmedelsfetternas kolesterolhalt en ändring av
35700: teinfenotyp E4:s betydelse hjälper tili vid ut-     förordningen om smör (276/66) och handels-
35701: redningen av denna individuella variation. Des-     och industriministeriets beslut om anteckningar
35702: sa forskningsresultat har man känt tili redan en    på försäljningshöljena tili vissa livsmedelsfetter
35703: tid, t.ex. redan innan det av Finlands Akademi      (80/87).
35704: i april 1989 arrangerade mötet om ämnet                Regeringen kommer att se tili att handels-
35705: blodets kolesterol och kranskärlssjukdomar.         och industriministeriet i den fortsatta bered-
35706:     Kolesterol fäs i rikliga mängder av smör och    ningen noga beaktar all tili buds stående
35707: mjölkprodukter med hög fetthalt samt av feta        information för att de ändringar som planerats
35708: köttprodukter, hönsägg och lever. En minskad        i stadgandena skall vara tili nytta för konsu-
35709: användning av mättade fetter minskar samti-         menten och lika för alla parter som lyder under
35710: digt intaget av kolesterol. Sålunda är de vikti-    förvaltningen.
35711: 
35712:     Helsingfors den 25 september 1989
35713: 
35714:                                                                        Minister Pertti Salolainen
35715:                                                 1989 vp.
35716: 
35717: Kirjallinen kysymys n:o 442
35718: 
35719: 
35720: 
35721: 
35722:                                    Pulliainen: Kolesteroliarvoja koskevan joukkotutkimuksen järjes-
35723:                                        tämisestä
35724: 
35725: 
35726:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35727:    Professori Tatu Miettisen äskett~in julkista-      san keskuudessa. Tilannetta helpottaa tieto
35728: man tutkimustuloksen mukaan nöin kolmas-              omasta kolesteroliarvosta. Sitä varten on pe-
35729: osalla suomalaisista on periytyvä ominaisuus,         rusteltua aihetta järjestää joukkotutkimus.
35730: jonka vuoksi ravinnon sisältämä kolesteroli           Tekniikkahan on nykyisin arkirutiinia.
35731: imeytyy liian tehokkaasti elimistössä. Tämä              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35732: liittyy apoproteiini E4 -ominaisuuden olemas-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
35733: saoloon. Suomessa olisi siis ns. pahaa koleste-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35734: rolia aiheuttavaa ainetta suhteellisesti enem-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35735: män kuin monissa muissa maissa.                                   Aikooko Hallitus pitää huolen siitä,
35736:     Julkistettu tutkimustulos luonnollisesti herät-            että maassa järjestetään joukkotutki-
35737: tää pohdiskeluja ja jopa huolestuneisuutta kan                 mus väestön kolesteroliarvoista?
35738: 
35739:      Helsingissä 28 päivänä elokuuta 1989
35740: 
35741:                                             Erkki Pulliainen
35742: 
35743: 
35744: 
35745: 
35746: 290010D
35747: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 442
35748: 
35749: 
35750: 
35751: 
35752:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35753:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       pienentää suomalaisen väestön sepelvaltimo-
35754: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tautisairastuvuutta ja -kuolleisuutta. Kokouk-
35755: olette 28 päivänä elokuuta 1989 päivätyn kir-        sen tuloksena laaditussa konsensuslausumassa
35756: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            otetaan kantaa mm. siihen, miten poikkeuksel-
35757: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        lisen suuren kolesterolipitoisuuden omaavat
35758: edustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta    henkilöt olisi pyrittävä löytämään. Lausuman
35759: kysymyksestä n:o 442:                                mukaan kaikkien niiden henkilöiden löytämi-
35760:           Aikooko Hallitus pitää huolen siitä,       nen, joilla on poikkeuksellisen suuri seerumin
35761:        että maassa järjestetään joukkotutki-         kolesterolipitoisuus, onnistuu vain tutkimalla
35762:        mus väestön kolesteroliarvoista?              koko väestö, ja siksi koko aikuisväestön seeru-
35763:                                                      min kolesterolipitoisuus olisi mitattava voima-
35764:                                                      varojen salliessa.
35765:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Ensivaiheessa lisätään kolesterolimittauksia
35766: vasti seuraavaa:                                     poikkeuksellisen suuren kolesterolipitoisuuden
35767:    Sepelvaltimotaudin tärkeimpänä syynä pide-        omaavien henkilöiden lähisukulaisten keskuu-
35768: tään kohonneen verenpaineen ja tupakoinnin           dessa, nuorella iällä sepelvaltimotautiin tai
35769: ohella seerumin LDL-kolesterolin eli ns. pahan       muuhun vaitimotautiin sairastuneiden henkilöi-
35770: kolesterolin määrää. Muita todennäköisiä se-         den ja heidän lähisukulaistensa keskuudessa
35771: pelvaltimotaudin syntyyn vaikuttavia tekijöitä       sekä verenpainetautia ja sokeritautia sairasta-
35772: ovat seerumin HDL-kolesterolin eli ns. hyvän         villa henkilöillä. Toisessa vaiheessa tutkitaan
35773: kolesterolin määrä, lihavuus, liikunnan puute,       veren kolesterolipitoisuus p)kallisten voimava-
35774: häiriöt veren hyytymisjärjestelmässä ja sokeri-      rojen salliessa tupakoivilla · ,;::1tkäisillä henki-
35775: tauti. Edellä mainitut sepelvaltimotaudin vaa-       löillä, ylipainoisilla työikät~:::.t henkilöillä ja
35776: ratekijät lisäävät toistensa vaikutuksia. Erityi-    25-45-vuotiailla miehillä. Edellä tarkoitettu
35777: sen selvä on seerumin kolesterolin ja tupakoin-      kolesterolitutkimusten lisääminen toteutetaan
35778: nin yhteisvaikutus.                                  parhaiten terveyskeskuksissa ja työterveyshuol-
35779:    Suomalaisen väestön seerumin suuri koleste-       lossa sekä muiden lääkärikäyntien yhteydessä.
35780: rolipitoisuus on ollut jo pitkään tiedossa. Se oli      Vasta kolmannessa vaiheessa tutkitaan voi-
35781: 1960-luvulla mahdollisesti suurempi kuin mis-        mavarojen salliessa veren kolesterolipitoisuus
35782: sään muussa väestössä (noin 7 mmol/1).               kaikilta työikäisiltä henkilöiltä.
35783:    Keskimääräinen pitoisuus on sittemmin vä-            Suuren kolesterolipitoisuuden omaavien hen-
35784: hentynyt ollen nykyisin miehillä noin 6,1            kilöiden löytäminen väestöstä ei sinänsä vähen-
35785: mmol/1 ja naisilla noin 5,9 mmol/1. Tämä             nä väestön sairastuvuutta sepelvaltimotautiin
35786: johtunee suureksi osaksi ruokavalion muutok-         tai muihin valtimotauteihin, vaan samalla tulee
35787: sista, ennen kaikkea tyydyttyneiden rasvahap-        voida toteuttaa riittävät toimenpiteet koleste-
35788: pojen (eläinrasvat) käytön vähenemisestä ja          rolipitoisuuden alentamiseksi. Tässä tarkoituk-
35789: tyydyttämättömien rasvahappojen (kasvisras-          sessa on ravitsemusohjaus oleellisen tärkeää.
35790: vat) käytön lisääntymisestä. Myös perinnölliset      Ravitsemusohjauksen onnistuminen edellyttää
35791: tekijät vaikuttanevat osaltaan suomalaisen           terveydenhoitohenkilökunnan          laajamittaista
35792: väestön seerumin kolesterolipitoisuuteen.            osallistumista tähän toimintaan sekä hyvin
35793:    Suomen Akatemia järjesti 26.4.1989 Hana-          suunniteltua ja organisoitua yhteistyötä sairaa-
35794: saaressa konsensuskokouksen, jonka tavoittee-        lalaitoksen ja avohoidon välillä.
35795: na oli arvioida niitä keinoja, joilla seerumin          Suomalaisen väestön seerumin korkea koles-
35796: kolesterolipitoisuuteen vaikuttamalla voitaisiin     terolipitoisuus ja siihen liittyvät terveysriskit
35797:                                     1989 vp. -     KK n:o 442                                      3
35798: 
35799: ovat maassamme hyvin tiedostettu ongelma,          varojen rajoissa tulee vaikuttamaan myöntei-
35800: jonka ratkaisemiseksi käynnistetyt toimenpiteet    sesti kansanterveyden kehittymiseen. Sosiaali-
35801: ovat tuottaneet merkittäviä tuloksia jo viimeksi   ja terveysministeriön asettama sepelvaltimoko-
35802: kuluneiden kahdenkymmenen vuoden aikana.           mitea, jonka määräaika päättyy 30.9.1989, tu-
35803: Suomen Akatemian konsensuskokouksen esit-          lee myös tekemään asiaa koskevia ehdotuksia.
35804: tämien toimintamallien toteuttaminen voima-
35805:     Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1989
35806: 
35807:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
35808: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 442
35809: 
35810: 
35811: 
35812: 
35813:                               Till Riksdagens Herr Talman
35814:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         finska betolkningen. Mötet utmynnade i ett
35815: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         consensusutlåtande som tar ställning bl.a. tili
35816: av den 28 augusti 1989 till vederbörande            hur man borde försöka hitta de personer som
35817: medlem av statsrådet översänt avskrift av           har en exceptionellt hög kolesterolhalt. Enligt
35818: följande av riksdagsman Pulliainen under-           utlåtandet är det möjligt att hitta alla personer
35819: tecknade spörsmål nr 442:                           som har en exceptionellt hög serumkolesterol-
35820:          Ämnar Regeringen sörja för att det i       halt bara genom undersökning av hela befolk-
35821:        landet ordnas en massundersökning av         ningen, varför kolesterolhalten borde mätas på
35822:        befolkningens kolesterolvärden?              hela vuxenbefolkningen så långt resurserna det
35823:                                                     tiliåter.
35824:                                                        I det första skedet ökas kolesterolmätning-
35825:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        arna bland nära släktingar till personer med en
35826: samt anföra följande:                               exceptionellt hög kolesterolhalt, bland personer
35827:    Den viktigaste orsaken till kranskärlssjuk-      som vid unga år insjuknat i kranskärlssjukdom
35828: dom anses förutom högt blodtryck och tobaks-        eller någon annan .kärlsjukdom och deras nära
35829: rökning vara serumets hait av LDL-kolesterol,       släktingar samt bland personer som lider av
35830: dvs. av "farligt" kolesterol. Andra faktorer        blodtryckssjukdom eller diabetes. 1 det andra
35831: som sannolikt medverkar till uppkomsten av          skedet undersöks (om de lokala resurserna
35832: kranskärlssjukdom är serumets halt av HDL-          räcker tili) blodets kolesterolhalt hos tobaksrö-
35833: kolesterol, dvs. av "snällt" kolesterol, samt       kande personer i arbetsför ålder, överviktiga
35834: fetma, brist på motion, störningar i blodets        personer i arbetsför ålder och 25-45-åriga
35835: koaguleringssystem och diabetes. De nämnda          män. Den ovan beskrivna ökningen av koleste-
35836: riskfaktorerna förstärker varandras verkningar.     rolundersökningarna genomsförs bäst vid häl-
35837: Särskilt tydlig är den gemensamma effekten av       sovårdscentralerna och inom företagshälsovår-
35838: serumets kolesterolhalt och tobaksrökning.          den samt i samband med andra läkarbesök.
35839:    Det finska folkets höga serumkolesterolhalt         Först i det tredje skedet undersöks, om det
35840: har länge varit känd. På 1960-talet var halten      finns tillräckliga resurser, blodets kolesterolhalt
35841: möjligen högre än hos något annat folk (ca 7        hos alla personer i arbetsför ålder.
35842: mmol/1).                                               Att de personer hittas som har en hög
35843:    Den genomsnittliga kolesterolhalten har se-      kolesterolhalt medför inte i sig någon minsk-
35844: dermera minskat så att den numera för män är        ning av insjuknandet i kranskärlssjukdom eller
35845: ca 6,1 mmol/1 och för kvinnor ca 5,9 mmol/1.        andra kärlsjukdomar, utan det bör samtidigt
35846: Detta torde tili stor del bero på förändringar i    vara möjligt att vidta tiliräckliga åtgärder för
35847: matvanorna, framför allt på att användningen        en sänkning av kolesterolhalten. 1 detta syfte är
35848: av mättade fettsyror (animaliska fetter) min-       kostrådgivningen av väsentlig betydelse. För
35849: skat och användningen av omättade fettsyror         att kostrådgivningen skall lyckas förutsätts det
35850: (vegetabiliska fetter) ökat. Även ärftliga fakto-   att hälsovårdspersonalen deltar i verksamheten
35851: rer torde vara av betydelse för serumets kole-      i stor omfattning samt att sjukhusväsendet och
35852: sterolhalt hos det finska folket.                   den öppna vården bedriver ett välplanerat och
35853:    Finlands Akademi ordnade 26.4.1989 ett           välorganiserat samarbete.
35854: consensusmöte på Hanaholmen. Syftet var att            Serumets höga kolesterolhalt hos det finska
35855: utvärdera metoderna för att genom påverkan          folket och hälsoriskerna i samband med detta
35856: på serumkolesterolhalten minska insjuknandet        fenomen är ett problem som man är väl
35857: och dödligheten i kranskärlssjukdom bland den       medveten om här i landet. De åtgärder som
35858:                                    1989 vp. -     KK n:o 442                                     5
35859: 
35860: inletts för att lösa problemet har medfört         mer att inverka gynnsamt på utvecklingen av
35861: betydande resultat redan under de senaste tjugo    folkhälsan. Den av social- och hälsovårdsmini-
35862: åren. Förverkligandet av de åtgärdsmodeller        steriet tillsatta kranskärlssjukdomskommitten,
35863: som utarbetats vid Finlands Akademis consen-       som skall slutföra sitt arbete senast 30.9.1989,
35864: susmöte inom gränserna för resurserna kom-         kommer även att framställa förslag i saken.
35865:     Helsingfors den 28 september 1989
35866: 
35867:                                                   Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
35868:                                              1989 vp.
35869: 
35870: Kirjallinen kysymys n:o 443
35871: 
35872: 
35873: 
35874: 
35875:                                  Pulliainen: Pysäköintivirhemaksun verovähennyskelpoisuudesta
35876: 
35877: 
35878:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35879: 
35880:    Julkisessa sanassa kerrottiin kesällä, että     veroviranomaisten laintulkintoja? Puututaanko
35881: Helsingissä ja eräin paikoin Uudellamaalla         automaattisesti virhetulkintoihin? Kuinka hal-
35882: ~linkeinonharjoittajat ovat voineet vähentää       litus ja samalla koko yhteiskunta voi luottaa
35883: pysäköintivirhemaksun verotuksessa. Samoin         veroviranomaisiin, joiden oikeustajun mukaan
35884: julkisen sanan välittämän tiedon mukaan Uu-        edellä kuvatun lainen laintulkinta on kaikin
35885: jenmaan lääninverovirastokin on ottanut            puolin asianmukainen ja hyväksyttävä? Myös
35886: :tsiaan kantaa. Sen tulkinnan mukaan vähen-        asian tähän puoleen soisi hallituksen ottavan
35887: nysoikeus koskee vain pysäköinninvalvojien         kantaa.
35888: jakamia virhemaksuja, ei poliisin antamia sak-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35889: koja.                                              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
35890:    Oikeusministeri Matti Louekoski otti aivan
35891: ::~ikein kantaa em. ilmiöön pitäen käsittämät-
35892:                                                    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35893: tömänä tulkintaa, jonka mukaan tietyt elinkei-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35894: nonharjoittajat voivat vähentää pysäköintivir-
35895: 11emaksunsa verotuksessa. Yleinen mielipide                    Katsooko Hallitus, että ne veroviran-
35896: tukee oikeusministerin kannanottoa, jonka mu-               omaiset, joiden oikeustajun mukaan
35897: kaan elinkeinonharjoittajakaan ei voi maksat-               elinkeinonharjoittajat voivat maksattaa
35898: taa sakkojaan yhteiskunnalla.                               sakkonsa ( = pysäköintivirhemaksunsa)
35899:    Tapahtunut herättää joukon perusteltuja ky-              yhteiskunnalla, ovat sen luottamuksen
35900: ;ymyksiä. Seurataanko verohallituksessa ja/tai              arvoisia, jota heidän virka-asemansa
35901: ninisteriöissä lainkaan paikallis- ja läänitason            edellyttää?
35902: 
35903:     Helsingissä 29 päivänä elokuuta 1989
35904: 
35905:                                          Erkki Pulliainen
35906: 
35907: 
35908: 
35909: 
35910: 190010D
35911: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 443
35912: 
35913: 
35914: 
35915: 
35916:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35917:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tyksi valtiolle, jos samasta teosta määrätään
35918: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ylikuormamaksu. Ylikuormamaksussa on siten
35919: olette 29 päivänä elokuuta 1989 päivätyn kir-       sekä rangaistuksen että menettämisseuraamuk-
35920: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           sen piirteitä. Edellä mainitussa korkeimman
35921: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       hallinto-oikeuden päätöksessä ylikuormamaksu
35922: edustaja Erkki Pulliaisen näin kuuluvasta kir-      lienee rinnastettu taloudellisen hyödyn menet-
35923: jallisesta kysymyksestä n:o 443:                    tämiseen, vaikka lakia säädettäessä eduskun-
35924:           Katsooko Hallitus, että ne veroviran-     nan eri valiokuntien lausunnoissa painotettiin
35925:        omaiset, joiden oikeustajun mukaan           sen rangaistuksen luonteisuutta.
35926:        elinkeinonharjoittajat voivat maksattaa          Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa
35927:        sakkonsa ( = pysäköintivirhemaksunsa)        22.5.1985: T 2124 verovelvollisella oli oikeus
35928:        yhteiskunnalla, ovat sen luottamuksen        vähentää verotuksessa valtiolle menetetyksi
35929:        arvoisia, jota heidän virka-asemansa         tuomittu lainvastainen taloudellinen hyöty,
35930:        edellyttää?                                  koska se oli aikanaan tuloutettu yhtiön kirjan-
35931:                                                     pidossa.
35932:                                                         Korkein hallinto-oikeus on eräissä ratkai-
35933:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        suissaan ottanut kantaa myös sakon vähennys-
35934: vasti seuraavaa:                                    kelpoisuuteen verotuksessa. Sitä ei ole yleensä
35935:    Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain       katsottu verotuksessa vähennyskelpoiseksi,
35936: (360/68) 7 §:n mukaan vähennyskelpoisia ovat        mutta päinvastainenkin ratkaisu on olemassa
35937: elinkeinotoiminnassa tulon hankkimisesta tai        (23.5.1986: T 1966). Kyseisen ratkaisun mu-
35938: säilyttämisestä johtuneet menot ja menetykset.      kaan yhtiö oli maksanut hallintojohtajalleen
35939: Mainitun lain 8 § sisältää tällaisten menojen ja    määrätyn ylinopeussakon, joka oli saatu ajet-
35940: menetysten esimerkkiluettelon. Koska lain ta-       taessa yhtiön autolla työtehtävissä. Kun sakko
35941: saisin normein ei kuitenkaan ole mahdollista        oli henkilökohtaisiin elantomenoihin luettava
35942: määrittää käytännön liiketoimintaan liittyviä       erä, sitä oli työnantajan maksamana pidettävä
35943: erilaisia tulon hankkimis- tai säilyttämiskustan-   hallintojohtajan palkanluonteisena etuna. Palk-
35944: nuksia, on niiden vähentämiskäytäntö laajasti       kaan liittyvänä myös sakko oli yhtiölle vähen-
35945: oikeus- ja verotuskäytännön varassa.                nyskelpoinen meno.
35946:    Liiketoiminnassa tehdystä lainvastaisesta            Pysäköintivirhemaksu, joka on lähinnä hal-
35947: teosta tuomittuja taloudellisia seuraamuksia        linnollinen maksuseuraamus, on edellä selostet-
35948: saadaan oikeuskäytännön mukaan vähentää             tujen tapausten valossa hyväksytty verotuskäy-
35949: verotuksessa. Oikeudenkäynnissä tuomitut va-        tännössä elinkeinotoiminnan verotuksessa vä-
35950: hingonkorvaukset ja rikoksen tuottama talou-        hennyskelpoiseksi menoksi, jos kysymyksessä
35951: dellinen hyöty, joka on menetetty valtiolle, on     on sellainen yritys, jonka toimialaan maksu
35952: korkeimman        hallinto-oikeuden     päätösten   liittyy. Asiasta on sekä lääninoikeuksien että
35953: (KHO 15.12.1971: T 5296, 22.5.1985: T 2124 ja       verolautakuntien ratkaisuja. Virhemaksut on
35954: 1985 II 529) mukaan saatu vähentää verotuk-         pyritty palauttamaan verotettavaan tuloon, jos
35955: sessa, jos teko on liittynyt elinkeinotoimin-       niiden ei katsota suoranaisesti liittyvän liikkeen
35956: taan. Korkein hallinto-oikeus on päätöksessään      toimintaan.
35957: n:o 5865 vuodelta 1987 katsonut myös, että              Määrältään vähäiset pysäköintivirhemaksut
35958: ajoneuvon omistajana autoilijan maksettavaksi       eivät yleensä näy yrityksen veroilmoituksessa.
35959: määrätty ylikuormamaksu on ammattiautoili-          Ratkaisu niiden vähennyskelpoisuuden suhteen
35960: jan toiminnasta johtuva vähennyskelpoinen           joudutaan siten tekemään yrityksen vero- tai
35961: meno.                                               ennakontarkastuksen yhteydessä, usein vuosia
35962:    Ylikuormamaksusta annetun lain (51/82)           virhemaksun määräämisen jälkeen. Kun tar-
35963: 18 §:n mukaan ylikuorman kuljettamisen tuot-        kastuksessa huomio on kiinnitettävä taloudel-
35964: tamaa taloudellista hyötyä ei tuomita menete-       lisesti merkittäviin kysymyksiin, ovat virhe-
35965:                                    1989 vp. -     KK n:o 443                                     3
35966: 
35967: maksut saattaneet jäädä vähäiselle huomiolle.     taisissa asioissa tekemiä ratkaisuja ja niiden
35968: Sakkoja, joita pysäköintivirhemaksut eivät ole,   perusteella muotoutunutta verotuskäytäntöä.
35969: ei verotuskäytännössä pidetä elinkeinotulosta     Hallitus katsoo, että verohallinto on selviytynyt
35970: vähennyskelpoisina.                               tehtävistään kiitettävästi eikä epäluottamuk-
35971:    Pysäköintivirhemaksun verokohtelu noudat-      seen ole aihetta.
35972: taa korkeimman hallinto-oikeuden samankal-
35973:     Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1989
35974: 
35975:                                                                        Ministeri Ulla Puolanne
35976: 4                                   1989 vp. -     KK n:o 443
35977: 
35978: 
35979: 
35980: 
35981:                              Tili Riksdagens Herr Talman
35982:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        samma handling påförs överlastavgift. Överlast-
35983: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        avgiften har sålunda drag av både straffrättslig
35984: av den 29 augusti 1989 tili vederbörande           påföljd och förverkandepåföljd. I ovan nämnda
35985: medlem av statsrådet översänt avskrift av          utslag av högsta förvaltningsdomstolen torde
35986: följande av riksdagsman Erkki Pulliainen un-       överlastavgiften ha jämställts med förlust av
35987: dertecknade spörsmål nr 443:                       ekonomisk fördel, fastän man då lagen stifta-
35988:                                                    des i de olika riksdagsutskottens utlåtanden
35989:           Anser Regeringen att de skattemyn-
35990:                                                    betonade att avgiften närmast var avsedd som
35991:        digheter, enligt vilkas rättsuppfattning
35992:                                                    påföljd med karaktär av straff.
35993:        näringsidkare kan låta samhället betala
35994:                                                       I högsta förvaltningsdomstolens avgörande
35995:        sina böter ( = parkeringsbot), är värda
35996:                                                    22.5.1985: Liggare 2124 hade den skattskyldige
35997:        det förtroende som deras tjänsteställ-
35998:                                                    rätt att vid beskattningen avdra olaga ekono-
35999:        ning förutsätter?
36000:                                                    misk fördel som förverkats till staten, eftersom
36001:                                                    fördelen hade beaktats som intäkt i bolagets
36002:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       bokföring.
36003: samt anföra följande:                                 Högsta förvaltningdsdomstolen har i vissa av
36004:   Enligt 7 § lagen om beskattning av inkomst       sina avgöranden även tagit ställning tili frågan
36005: av näringsverksamhet (360/68) är utgifter för      om böters avdragbarhet vid beskattningen.
36006: inkomstens förvärvande och bibehållande samt       Böter har i allmänhet inte ansetts vara avdrag-
36007: därav härrörande förluster avdragbara inom         bara vid beskattningen, men även ett avgöran-
36008: näringsverksamheten. I den nämnda lagens 8 §       de i motsatt riktning existerar (23.5.1986: Lig-
36009: ingår en lista med exempel på sådana utgifter      gare 1966). Enligt ifrågavarande avgörande
36010: och förluster. Eftersom det likväl inte med        hade bolaget betalat de böter för fortkörning
36011: normer på lagnivå är möjligt att definiera olika   som bolagets förvaltningsdirektör ådömts då
36012: utgifter för förvärvande och bibehållande av       han kört med bolagets bil i arbetsuppgifter. Då
36013: inkomst i samband med praktisk affårsverk-         böterna var att hänföra tili de personliga
36014: samhet, är frågan om avdragbarheten tili stora     levnadskostnaderna måste de, då de betalats av
36015: delar beroende av rätts- och beskattnings-         arbetsgivaren, anses vara en löneförmån för
36016: praxis.                                            förvaltningsdirektören. Som hörande tili lönen
36017:    Enligt gällande rättspraxis får på grund av     var även böterna en för bolaget avdragbar
36018: lagstridig handling i samband med affårsverk-      utgift.
36019: samhet ådömda ekonomiska påföljer avdras              Parkeringsboten, som närmast är en förvalt-
36020: vid beskattningen. Vid rättegång ådömt skade-      ningsmässig betalningspåföljd, har i ljuset av de
36021: stånd och tili staten förverkade ekonomiska        ovan anförda fallen i beskattningspraxis god-
36022: fördelar som erhållits genom brott har enligt      känts som en vid beskattningen av näringsverk-
36023: högsta förvaltningsdomstolens utslag (HFD          samhet avdragbar utgift, om det är fråga om
36024: 15.12.1971: Liggare 5296, 22.5.1985: Liggare       ett företag tili vars verksamhetsområde betal-
36025: 2124 och 1985 II 529) kunnat avdras vid            ningen asluter sig. Både länsrätter och skatte-
36026: beskattningen om handlingen företagits i sam-      nämnder har träffat avgöranden i saken. Om
36027: band med näringsverksamhet. Högsta förvalt-        boten inte kan anses ha anslutning direkt tili
36028: ningsdomstolen har i sitt utslag nr 5865 från år   rörelsens verksamhet har man strävat tili att
36029: 1987 också ansett att överlastavgift som           återföra den tili den beskattningsbara inkom-
36030: ådömts bilförare i dennes egenskap av fordons-     sten.
36031: ägare är avdragbar utgift förorsakad av verk-         Smärre parkeringsböter tas i allmänhet inte
36032: samhet som yrkesbilist.                            upp i företagens skattedeklarationer. Avgöran-
36033:    Enligt 18 § lagen om överlastavgift (51/82)     det om deras avdragbarhet måste därför fattas
36034: döms den ekonomiska fördelen av transport av       i samband med skattegranskning eller förskotts-
36035: överlast inte förbruten tili staten, såvida för    inspektion, ofta flera år efter det att boten
36036:                                      1989 vp. -     KK n:o 443                                    5
36037: 
36038: förelagts. Då uppmärksamheten vid granskning           Behandlingen av parkeringsboten i skatte-
36039: och inspektion bör fåstas vid ekonomiskt sett       hänseende följer högsta förvaltningsdomstolens
36040: betydande frågor, kan det hända att man inte        avgöranden i liknande ärenden och den be-
36041: fåst så stor uppmärksamhet vid parkeringsbö-        skattningspraxis som utformats genom dessa
36042: terna. Egentliga böter, vilket parkeringsböterna    avgöranden. Regeringen anser att skatteförvalt-
36043: inte är, anses enligt gällande beskattningspraxis   ningen har skött sina uppgifter på ett berömligt
36044: inte vara avdragbara från inkomst av närings-       sätt och att det inte föreligger skäl tili miss-
36045: verksamhet.                                         troende.
36046: 
36047:     Helsingfors den 27 september 1989
36048: 
36049:                                                                          Minister Ulla Puolanne
36050: 1
36051: 1
36052:  1
36053:  1
36054:   1
36055:   1
36056:    1
36057:    1
36058:     1
36059:     1
36060:      1
36061:      1
36062:       1
36063:       1
36064:        1
36065:        1
36066:         1
36067:         1
36068:          1
36069:          1
36070:           1
36071:           1
36072:            1
36073:            1
36074:             1
36075:             1
36076:              1
36077:              1
36078:               1
36079:                                                1989 vp.
36080: 
36081: Kirjallinen kysymys n:o 444
36082: 
36083: 
36084: 
36085: 
36086:                                   Pulliainen: Irtisanotune virkamiehelle maksettavaksi määrättyjen
36087:                                       korvausten maksamisesta
36088: 
36089: 
36090:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36091: 
36092:    Vaasan hovioikeus on antanut päätöksensä          lessä mielenkiintoinen kysymys. Yliopisto on
36093: ns. Jyväskylän yliopiston laskentatoimenjohta-       pyytänyt valtiota maksajaksi ehdottaen laskun
36094: jan erottamistapauksessa. Päätöksen mukaan           suuruista määrärahaa lisäbudjettiin. Voidaan
36095: Jyväskylän yliopisto joutuu maksamaan                perustellusti olla sitä mieltä, etteivät veronmak-
36096: 200 000 markkaa korkoineen ja oikeudenkäyn-          sajat/valtio ole velvollisia maksamaan ko. las-
36097: tikuluineen irtisanomalleen laskentatoimenjoh-       kua.
36098: tajalle. Vaasan hovioikeuden mukaan yliopis-            Joka tapauksessa on kaikkien edun mukaista
36099: tolla ei ollut hyväksyttävää syytä korkeasti         tietää, mikä on tasavallan hallituksen kanta
36100: ammattitaitoisen henkilön työsuhteen purkuun         tähän asiaan. , .
36101: ja irtisanomiseen. Irtisanottu henkilö toimi 18         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36102: vuotta Jyväskylän yliopistossa, siitä 14 vuotta      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
36103: laskentatoimenjohtajana.                             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36104:     Em. tapauksessa ko. johtajan toimi muutet-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36105: tiin sopimuspalkkaiseksi viraksi, johon valittiin
36106: kuitenkin toinen henkilö. Syrjäytetylle osoitet-                 Kenen tai minkä kuuluu Hallituksen
36107: tiin muita töitä tutkimuksen piiristä, mutta                  mielestä viime kädessä maksaa ne kor-
36108: yliopisto purki aikanaan näin syntyneen työ-                  vaukset, jotka Vaasan hovioikeus on
36109:  suhteen perustellen sitä työtehtävistä kieltäyty-            määrännyt Jyväskylän yliopiston mak-
36110: misellä. Vaasan hovioikeuden mukaan kieltäy-                  samaan irtisanomalleen laskentatoimen-
36111: tyminen on kuitenkin jäänyt näyttämättä to-                   johtajalle, ja
36112:  teen. Yliopistolla ei ole ollut hyväksyttävää                   onko Hallitus tekemässä eduskunnal-
36113:  syytä eikä edes oikeutta työsuhteen purkuun ja               le esitystä määrärahaksi tähän tarkoi-
36114: irtisanomiseen.                                               tukseen tai käyttämässä siihen valtiova-
36115:     Se, kuka viime kädessä maksaa Vaasan                      rainministeriön käytössä olevaa määrä-
36116:  hovioikeuden nyt jo lainvoimaisella päätöksellä              rahaa ennalta arvaamattomiin menoi-
36117:  syntyneen "laskun", on periaatteellisessa mie-               hin?,
36118: 
36119:      Helsingissä 29 päivänä elokuuta 1989
36120: 
36121:                                            Erkki Pulliainen
36122: 
36123: 
36124: 
36125: 
36126: 2900100
36127: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 444
36128: 
36129: 
36130: 
36131: 
36132:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36133:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
36134: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vasti seuraavaa:
36135: olette 29 päivänä elokuuta 1989 päivätyn kir-
36136:                                                       Valtio on velvollinen suorittamaan sille tuo-
36137: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston
36138:                                                     mitut, täytäntöönpantavissa olevat korvaukset.
36139: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-
36140:                                                     Valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarviossa
36141: edustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta
36142:                                                     vahvistetun menomomenttien luokittelun ja
36143: kysymyksestä n:o 444:
36144:                                                     asiasisällön mukaan muita kulutusmenoja ovat
36145:                                                     mm. viraston tai laitoksen toiminnasta aiheu-
36146:           Kenen tai minkä kuuluu Hallituksen        tuvat vahingonkorvaukset ja muut vastaavat
36147:        mielestä viime kädessä maksaa ne kor-        korvaukset. Korkeakouluissa muut kulutusme-
36148:        vaukset, jotka Vaasan hovioikeus on          not maksetaan momentilta 29.10.21. Kyseisessä
36149:        määrännyt Jyväskylän yliopiston mak-         työsuhteen purkamisesta johtuneessa riita-
36150:        samaan irtisanomalleen laskentatoimen-       asiassa tuomittu korvaus on korkeakoulun
36151:        johtajalle, ja                               toiminnasta johtuva kulutusmeno, ja siten se
36152:           onko Hallitus tekemässä eduskunnal-       maksetaan momentilta 29.10.21.
36153:        le esitystä määrärahaksi tähän tarkoi-         Valtiovarainministeriölle ei ole esitetty eri-
36154:        tukseen tai käyttämässä siihen valtiova-     tyismäärärahan varaamista kyseisen korvauk-
36155:        rainministeriön käytössä olevaa määrä-       sen maksamista varten eikä myöskään sen
36156:        rahaa ennalta arvaamattomiin menoi-          maksamista momentilta 28.81 (Eräät hallin-
36157:        hin?                                         nonaloittain jakamattomat menot).
36158: 
36159:     Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1989
36160: 
36161:                                                                          Ministeri Ulla Puolanne
36162:                                      1989 vp. -     KK n:o 444                                    3
36163: 
36164: 
36165: 
36166: 
36167:                               Till Riksdagens Herr Talman
36168:   I det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen            Staten är skyldig att betala de ersättningar
36169: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         som har ådömts den och som skall verkställas.
36170: av den 29 augusti 1989 tili vederbörande            Enligt den fastställda klassificeringen av samt
36171: medlem av statsrådet översänt avskrift av           sakinnehållet i utgiftsmomenten i budgeten för
36172: följande av riksdagsman Pulliainen underteck-       år 1989 är övriga konsumtionsutgifter bl.a.
36173: nade spörsmål nr 444:                               skadeersättningar och andra ersättningar som
36174:            På vem eller vad ankommer det enligt     föranleds av ämbetsverks och inrättningars
36175:         Regeringens uppfattning att i sista hand    verksamhet. Vid högskolor betalas övriga kon-
36176:         betala de ersättningar som Vasa hovrätt     sumtionsutgifter under momentet 29.10.21.
36177:         har ålagt Jyväskylä universitet att beta-   Den ersättning som utdömts tili betalning vid
36178:         la tili den direktör för datacentralen      det tvistemål som föranletts av hävningen av
36179:         som universitet avskedat, och               arbetsförhållandet i fråga är en konsumtionsut-
36180:            ämnar Regeringen framlägga en pro-       gift tili följd av högskolans verksamhet och
36181:         position tili riksdagen med förslag tili    betalas därför under momentet 29.10.21.
36182:         anslag för detta ändamål eller använda         Finansministeriet har inte fått motta något
36183:         det anslag som står tili finansministe-     förslag om reservering av något specialanslag
36184:         riets förfogande för oförutsedda utgif-     för betalning av ersättningen i fråga och inte
36185:         ter?                                        heller om betalning av ersättningen under
36186:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        momentet 28.81 (Vissa utgifter som icke förde-
36187: samt anföra fö1jande:                               las enligt förvaltningsområden).
36188: 
36189:     Helsingfors den 20 september 1989
36190: 
36191:                                                                          Minister Ulla Puolanne
36192:                                                                                                         j
36193:                                                                                                     j
36194:                                                                                                 j
36195:                                                                                             j
36196:                                                                                         j
36197:                                                                                     j
36198:                                                                                 j
36199:                                                                             j
36200:                                                                         j
36201:                                                                     j
36202:                                                                 j
36203:                                                             j
36204:                                                         j
36205:                                                     j
36206:                                                 j
36207:                                             j
36208:                                         j
36209:                                     j
36210:                                 j
36211:                             j
36212:                         j
36213:                     j
36214:                 j
36215:             j
36216:         j
36217:     j
36218: j
36219:                                               1989 vp.
36220: 
36221: Kirjallinen kysymys n:o 445
36222: 
36223: 
36224: 
36225: 
36226:                                   Kohijoki: Eläkkeellä olevien mahdollisuudesta palata työelämään
36227:                                       työvoimapulan helpottamiseksi
36228: 
36229: 
36230:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36231: 
36232:    Työvoimapulan helpottamiseksi eräissä teol-       saisi vähentää eläkettä, ja ansaittavaa palkkaa
36233: listuneissa maissa on yhtenä ratkaisuna tai          tulisi tuloverotuksessa käsitellä niin hellävarai-
36234: osaratkaisuna päädytty siihen, että jo eläkkeel-     sesti, että ansiotyö vielä olisi mielekästä.
36235: le siirtyneille järjestetään vapaaehtoisuuteen pe-      Toisena keinona työvoimapulan helpottami-
36236: rustuva mahdollisuus palata työelämään. Myös         seksi tulisi kehittää järjestelmää, jolla vapaaeh-
36237: Suomessa työvoimapula on entisestään syvene-         toisesti osa-aikaeläkkeelle siirtyville tehdään
36238: mässä. Sen seurauksena eräillä teollisuuden          työhönosallistumismahdollisuus, voimien mu-
36239: aloilla tuotantolaitosten koko kapasiteettia ei      kaisesti, tunnetuksi ja taloudellisesti kannatta-
36240: voida hyödyntää. Täyden kapasiteetin varaan          vaksi.
36241: suunnitellut teollisuuden toimitukset myöhästy-         Työvoimapulaa ei esimerkiksi opetus-, hoito-
36242: vät, eikä koko tuotannon ja erityisesti myös         ja sosiaalitoimen eikä monilla muillakaan aloil-
36243: vientiin tarkoitetun tuotannon määrä riitä tyy-      la ole helppo ratkaista vierastyövoimaa tuo-
36244: dyttämään kysyntää. Näin työvoimapula omal-          malla. Monine vaikutuksineen se olisi myös
36245: ta osaltaan vaikuttaa haitallisesti myös kaup-       kokonaisuudessaan hyvin kallis ratkaisu. Sen
36246: pataseen ja vaihtotaseen vajeeseen.                  vuoksi näyttäisi olevan tarkoituksenmukaista
36247:     Aikanaan korkean. työttömyyden vallitessa        aikaansaada järjestelmä, jonka puitteissa jo
36248: Suomessa helpotettiin eläkkeelle siirtymistä te-     eläkkeelle siirtyneet tai siirtymässä olevat hy-
36249: kemällä se mahdolliseksi jo paljonkin alle           väkuntoiset, kokeneet ja hyvin koulutetut ih-
36250: 60-vuotiaana. Se on mahdollista edelleen. Mut-       miset vapaaehtoisuuden perusteella asettaisivat
36251: ta nyt työvoimapulan vallitessa kovin varhaista      tiettyyn aikarajaan asti työpanoksensa käyt-
36252: eläkkeellesiirtymisjärjestelmää on jo arvosteltu     töön tuntemillaan ja haluamillaan työaloilla.
36253: työvoiman tuhlauksena varsinkin, kun lähes              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36254: ainoana työvoimapulan ratkaisuna on mainittu         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
36255: vierastyövoiman hankkiminen.                         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36256:     Sen vuoksi myös Suomessa tulisi ensisijaise-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36257: na työvoimapulan ratkaisuna tutkia ja selvittää
36258: hyvässä työkunnossa olevan, korkean ammat-                     Aikooko Hallitus joutuisasti ryhtyä
36259: titaidon omaavan ja hyvin koulutetunkin eläk-               toimenpiteisiin niin, että monilla työ-
36260: keelle siirtyneen väestönosan mahdollisuudet                aloilla nyt ja vastaisuudessa vallitsevan
36261: palata joksikin ajaksi takaisin työelämään kai-             työvoimapulan helpottamiseksi jo eläk-
36262:  kille niille aloille, joita työvoimapula nyt ja            keelle siirtyneiden tai siirtymässä ole-
36263: vastaisuudessa eniten koettelee.                            vien henkilöiden vapaaehtoinen palaa-
36264:     Työelämään paluun tulee tietenkin olla eh-              minen työelämään tai siinä osa-aikaises-
36265: dottomasti vapaaehtoisuuteen perustuvaa. Täl-               ti jatkaminen tehtäisiin mahdolliseksi ja
36266: löin ansaittava palkka ei missään vaiheessa                 taloudellisesti kannattavaksi?
36267: 
36268:      Helsingissä 30 päivänä elokuuta 1989
36269: 
36270:                                           Maunu Kohijoki
36271: 
36272: 
36273: 
36274: 
36275: 290010D
36276: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 445
36277: 
36278: 
36279: 
36280: 
36281:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36282:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa       tömyyseläke. Se voidaan työntekijäin eläkelain
36283: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        4 e §:n mukaan myöntää 55 vuotta täyttäneelle
36284: olette 30 päivänä elokuuta 1989 päivätyn kir-        henkilölle, jonka työkyky on pysyvästi siinä
36285: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            määrin alentunut, ettei hänen kohtuudella voi-
36286: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        da edellyttää enää jatkavan ansiotyötään. Jos
36287: edustaja Maunu Kohijoen näin kuuluvasta              henkilön työkyky palautuu ja hän pystyy työn-
36288: kirjallisesta kysymyksestä n:o 445:                  tekoon, yksilöllinen varhaiseläke tulee lakkaut-
36289:                                                      taa.
36290:           Aikooko Hallitus joutuisasti ryhtyä           Työttömyyseläkkeen, joka työntekijäin elä-
36291:        toimenpiteisiin niin, että monilla työ-       kelain 4 c §:n mukaan myönnetään, eräitä poik-
36292:        aloilla nyt ja vastaisuudessa vallitsevan     keuksia lukuun ottamatta, 60 vuotta täyttä-
36293:        työvoimapulan helpottamiseksi jo eläk-        neelle työttömälle henkilölle, tarkoituksena on
36294:        keelle siirtyneiden tai siirtymässä ole-      turvata ikääntyneen, pitkäaikaisesti työttömän
36295:        vien henkilöiden vapaaehtoinen palaa-         työntekijän toimeentulo. Koska työttömyys-
36296:        minen työelämään tai siinä osa-aikaises-      eläkkeen perustana on työttömyys, työttömyys-
36297:        ti jatkaminen tehtäisiin mahdolliseksi ja     eläkeläisten on katsottu edelleen olevan työ-
36298:        taloudellisesti kannattavaksi?                markkinoiden käytettävissä. He ovat velvollisia
36299:                                                      vastaanottamaan sellaista työtä, josta he eivät
36300:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         voisi työttömyysturvalain määräysten perus-
36301: vasti seuraavaa:                                     teella kieltäytyä. Jos sopivaa työtä löytyy,
36302:                                                      eläkkeen maksaminen keskeytetään. Jos kes-
36303:    Joustavan eläkejärjestelyn, joka tuli voimaan     keytys jatkuu yli vuoden, eläke lakkaa.
36304: yksityisellä puolella pääsääntöisesti vuoden            Osa-aikaeläkkeen tarkoituksena on mahdol-
36305: 1986 alusta, tarkoituksena oli helpottaa yksi-       listaa työntekijän osittainen siirtyminen eläk-
36306: löllistä eläkkeelle siirtymistä. Tämän lainsää-      keelle. Se voidaan myöntää työntekijäin eläke-
36307: dännön yhteydessä ei muutettu voimassa olevia        lain 4 f §:n mukaan 60 vuotta täyttäneelle
36308: työkyvyttömyyseläkettä, työttömyyseläkettä ja        työntekijälle, joka edelleen osittain jatkaa an-
36309: vanhuuseläkettä koskevia säännöksiä.                 siotyössä.
36310:    Työntekijäin eläkelain 4 §:n 3 momentin mu-          Työntekijäin eläkelain 4 §:n mukaan vanhuus-
36311: kainen työkyvyttömyyseläke myönnetään hen-           eläke myönnetään 65 vuotta täyttäneelle hen-
36312: kilölle, jonka työkyky on sairauden, vian tai        kilölle, joka ei enää ole lain alaisessa työsuh-
36313: vamman vuoksi siinä määrin alentunut, ettei          teessa. Jos hän myöhemmin haluaa hakeutua
36314: hän tämän vuoksi kykene hankkimaan ansio-            uudelleen työelämään, vanhuuseläkkeen mak-
36315: työtä sellaisella työllä, jonka suorittamista voi-   saminen ei ole esteenä työnteolle. Eläkettä ei
36316: daan häneltä kohtuudella edellyttää. Työkyvyn        lakkauteta, mutta eläkettä ei myöskään kartu
36317: alentumista arvioidaan ansiotulojen alentumi-        lisää. Näin ollen vanhuuseläkkeellä oleva hen-
36318: sen perusteella. Jos ansiot ovat sairauden, vian     kilö voi vapaasti tehdä töitä voimiensa mu-
36319: tai vamman vuoksi alentuneet vähintään 2/5,          kaan.
36320: voidaan henkilölle myöntää osatyö kyvyttömyys-          Kuten edellä esitetystä ilmenee, lainsäännök-
36321: eläke. Jos ansiot ovat alentuneet vähintään 3/5,     set mahdollistavat työskentelyn eläkkeellä-
36322: voidaan henkilölle myöntää täysi työkyvyttö-         oloaikana vanhuuseläkkeellä sekä osa-aika-
36323: myyseläke.                                           eläkkeellä olevien osalta. Ansiotyön tekeminen
36324:    Työkyvyttömyyseläkkeen tarkoituksena on           myös työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeellä
36325: turvata toimeentulo silloin, kun henkilö on          ollessa on mahdollista, tosin vain vähäisessä
36326: tullut työhön kykenemättömäksi. Jos henkilö          määrin. Koska varhaiseläkkeiden tarkoitukse-
36327: kuitenkin kykenee palaamaan ansiotyöhön, ei          na on korvata poisjäänyt ansiotulo, ei voida
36328: hänelle enää voida maksaa työkyvyttömyyselä-         pitää eläkepoliittisesti perusteltuna maksaa
36329: kettä.                                               työssä käyvälle henkilölle palkan lisäksi vielä
36330:    Yksilöllinen varhaiseläke on myös työkyvyt-       eläkettä työkyvyttömyyden ja työttömyyden
36331:                                      1989 vp. -     KK n:o 445                                      3
36332: 
36333: perusteella. Myös verotuksellisesti on omaksut-     puolistamaila ja kehittämällä ammatillista kun-
36334: tu se kanta, ettei eläkkeen lisäksi maksettavan     toutusta sekä käyttämällä osa-aikaeläkettä ny-
36335: palkkatulon verotuskohtelu voi poiketa muun         kyistä enemmän. Sosiaali- ja terveysministeriös-
36336: vastaavansuuruisen palkkatulon verokohtelus-        sä     selvitetään   parhaillaan    kuntoutusta
36337: ta. Näin ollen eläkkeensaajien ansiotyö ei          koskevien lainsäännösten tehostamista ja uu-
36338: verotuksen vuoksi olisi taloudellisesti kannatet-   distamista. Ministeriö tulee lähiaikoina lisäksi
36339: tavaa.
36340:    Sosiaali- ja terveysministeriön näkemyksen       asettamaan työryhmän, jonka tarkoituksena on
36341: mukaan vastaisuudessa olisi syytä pyrkiä sii-       selvittää, miten joustavaan eläkejärjestelyyn
36342: hen, että työntekijät nykyistä paremmin säilyt-     liittyviä eri eläkemuotoja voidaan kehittää si-
36343: täisivät työkykynsä ja voisivat jatkaa pitem-       ten, että lähellä vanhuuseläkeikää olevat voisi-
36344: pään työelämässä. Tämä on mahdollista moni          vat entistä paremmin osallistua työelämään.
36345: 
36346:     Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1989
36347: 
36348:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
36349: 4                                     1989 vp. -      KK n:o 445
36350: 
36351: 
36352: 
36353: 
36354:                               Tili Riksdagens Herr Talman
36355:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           lagen om pension för arbetstagare beviljas en
36356: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           person som fyllt 55 år och vars arbetsförmåga
36357: av den 30 augusti 1989 till vederbörande              varaktigt har nedgått i sådan grad att det inte
36358: medlem av statsrådet översänt avskrift av             skäligen kan förutsättas att han skall fortsätta
36359: följande av riksdagsman Maunu Kohijoki un-            med sitt förvärvsarbete. Om personen återfår
36360: dertecknade spörsmål nr 445:                          sin arbetsförmåga och han kan utföra arbete,
36361:                                                       skall den individuella förtidspensionen indras.
36362:           Ämnar Regeringen skyndsamt vidta
36363:        åtgärder så att det med tanke på av-               Avsikten med arbetslöshetspensionen som,
36364:                                                       frånsett vissa undantag, med stöd av 4 c §
36365:        hjälpandet av den brist på arbetskraft
36366:        som för närvarande och framdeles råder         beviljas en arbetslös arbetstagare som har fyllt
36367:                                                       60 år, är att trygga utkomsten för en långvarigt
36368:        på många arbetsområden görs möjligt
36369:                                                       arbetslös arbetstagare som uppnått hög ålder.
36370:        och ekonomiskt lönsamt för de perso-
36371:        ner som redan gått eller håller på att gå      Eftersom grunden för arbetslöshetspensionen
36372:        i pension att frivilligt återgå till arbets-   är arbetslöshet, har de som lyfter arbetslöshets-
36373:                                                       pension ansetts alltjämt stå till arbetsmarkna-
36374:        livet eller fortsätta där på deltid?
36375:                                                       dens förfogande. De är skyldiga att ta emot
36376:                                                       sådant arbete som de inte skulle kunna vägra
36377:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          ta emot med stöd av bestämmelserna i lagen
36378: samt anföra följande:                                 om utkomstskydd för arbetslösa. Om lämpligt
36379:    Avsikten med det flexibla pensionssystemet,        arbete finns att tillgå, avbryts utbetalningen av
36380: vilket inom den privata sektorn i regel trädde i      pensionen. Om avbrottet fortsätter längre än
36381: kraft räknat från ingången av år 1986, var att        ett år, upphör pensionen.
36382: underlätta en individuell övergång till pension.          A vsikten med deltidspensionen är att göra
36383: I samband med denna lagstiftning ändrades             det möjligt för arbetstagaren att gå i pension
36384: inte gällande stadganden om invalidpension,           stegvis. Den kan enligt 4 f § lagen om pension
36385: arbetslöshetspension och ålderpension.                för arbetstagare beviljas en arbetstagare som
36386:    Den i 4 § 3 mom. 1agen om pension för              fyllt 60 år och som alltjämt fortsätter att
36387: arbetstagare angivna invalidpensionen beviljas        förvärvsarbeta på deltid.
36388: en person, vars arbetsförmåga på grund av                 Enligt 4 § lagen om pension för arbetstagare
36389: sjukdom, lyte eller skada är till den grad            beviljas en person, som fyllt 65 år och som inte
36390: nedsatt att han på grund därav inte kan bereda        längre står i arbetsförhållande som omfattas av
36391: sig förvärvsinkomster genom sådant arbete,            lagen, ålderspension. Om han senare vill återgå
36392: som rimligen kan förutsättas av honom. Be-            till arbetslivet, utgör utbetalningen av ålders-
36393: dömningen av i viiken mån arbetsförmågan är           pensionen inte något hinder för detta. Pensio-
36394: nedsatt sker på basen av de minskade förvärvs-        nen indras inte, men pensionens storlek ökar
36395: inkomsterna. Om en persons inkomster på               inte heller. Sålunda kan en person som lyfter
36396: grund av sjukdom, lyte eller skada har minskat        ålderspension fritt arbeta i enlighet med sina
36397: med minst 2/5, kan han beviljas delinvalidpen-        krafter.
36398: sion. Om en persons inkomster minskat med                 Som av det ovan anförda framgår gör lagens
36399: minst 3/5, kan han beviljas full invalidpension.      stadganden det möjligt för dem som lyfter
36400:    A vsikten med invalidpensionen är att den          ålderspension samt för dem som lyfter deltids-
36401: skall trygga utkomsten i det fall att en person       pension att arbeta under den tid de är pensio-
36402: blivit oförmögen att utföra sitt arbete. Om           närer. Det är möjligt också för dem som lyfter
36403: personen likväl förmår återgå till förvärvsarbe-      invalidpension och arbetslöshetspension att
36404: te, kan invalidpension inte längre utbetalas till     förvärvsarbeta, dock endast i ringa mån. Efter-
36405: honom.                                                som avsikten med förtidspensionen är att er-
36406:    Den individuella förtidspensionen är också         sätta utebliven förvärvsinkomst, kan det inte
36407: en invalidpension. Den kan med stöd av 4 e §          anses vara pensionspolitiskt motiverat att till
36408:                                      1989 vp. -     KK n:o 445                                     5
36409: 
36410: en person som arbetar utöver lönen ytterligare      längre tid i arbetslivet. Detta är möjligt om
36411: utbetala pension på basen av invaliditet och        man gör den fackliga rehabiliteringen mångsi-
36412: arbetslöshet. Också när det gäller beskattning-     digare och utvecklar den samt utnyttjar deltids-
36413: en omfattas den ståndpunkten att det, när det       pensionen mer än för närvarande. 1 social- och
36414: gäller behandlingen i beskattningsavseende av       hälsovårdsministeriet utreds för närvarande
36415: den löneinkomst som erläggs utöver pensionen,       frågan på vilket sätt lagstadgandena om reha-
36416: inte är möjligt att avvika från den behandling      bilitering kan effektiveras och förnyas. Minis-
36417: som gäller annan löneinkomst av motsvarande
36418:                                                     teriet kommer därjämte att inom en nära
36419: storlek. Sålunda skulle det med tanke på
36420: beskattningen inte finnas skäl att av ekonomis-     framtid tillsätta en arbetsgrupp med uppgift att
36421: ka orsaker understöda pensionstagarnas för-         utreda hur de olika pensionsformerna som
36422: värvsarbete.                                        ansluter sig tili det flexibla pensionssystemet
36423:    Enligt social- och hälsovårdsministeriets        kan utvecklas så att de som närmar sig den
36424: åsikt vore det skäl att framdeles sträva tili att   ålder vid viiken de kommer i åtnjutande av
36425: arbetstagarna bättre än för närvarande kan          ålderspension bättre än förut skulle kunna
36426: bibehålla sin arbetsförmåga och fortsätta en        delta i arbetslivet.
36427: 
36428:      Helsingfors den 2 oktober 1989
36429: 
36430:                                                     Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
36431:                                                1989 vp.
36432: 
36433: Kirjallinen kysymys n:o 446
36434: 
36435: 
36436: 
36437: 
36438:                                   Löyttyjärvi: Vesakkomyrkkyjen käytön kieltämisestä metsänhoi-
36439:                                      dossa
36440: 
36441: 
36442:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36443: 
36444:    Metsähallituksen Kuhmon hoitoalue on lo-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36445: mauttanut seitsemän metsuriaan näiden kiel-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
36446: täydyttyä kantojen myrkkykäsittelystä.               kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36447:    Kantojen käsittely ns. sirppilaitteella merkit-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36448: see väistämättä metsurin altistumista myrkyille.                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36449: Kuhmossa käytettävä Roundup-aine on luoki-                   ryhtyä vesakkomyrkkyjen käytön kiel-
36450: teltu toisen luokan myrkyksi.                                tävän lain tuomiseksi mahdollisimman
36451:                                                              pian eduskunnan käsittelyyn, työsuoje-
36452:    Aikaisempien vuosien kokemuksen perusteel-
36453:                                                              lulain muuttamiseksi siten, että työnte-
36454: la metsurit ovat vakuuttuneet kyseisen aineen                kijällä on oikeus kieltäytyä terveyttään
36455: vahingollisuudesta heidän terveydelleen.                     ja ympäristöä vaarantavasta työstä, ja
36456:    Demokraattisen Vaihtoehdon eduskuntaryh-                  metsähallituksen toiminnan muuttami-
36457: män mielestä vesakkomyrkkyjen käyttö met-                    seksi siten, ettei metsureita lomauteta
36458: sänhoidossa tulisi kieltää lailla.                           heidän kieltäytyessään myrkytyksistä, ja
36459:    Katsomme myös, että työntekijällä tulee olla              jo toimeenpantujen lomautusten peru-
36460: oikeus kieltäytyä myrkytyksistä.                             miseksi välittömästi?
36461:     Helsingissä 31 päivänä elokuuta 1989
36462: 
36463:                                        Marja-Liisa Löyttyjärvi
36464: 
36465: 
36466: 
36467: 
36468: 290010D
36469: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 446
36470: 
36471: 
36472: 
36473: 
36474:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36475:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     Glyfosaatti tuli käyttöön vuonna 1978, eikä sen
36476: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      käyttöön nykytietojen mukaan liity terveydel-
36477: olette 31 päivänä elokuuta 1989 päivätyn kir-      lisiä riskejä eikä sitä myöskään ole luokiteltu
36478: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          myrkyksi. Työsuojeluhallituksen ja lääkintö-
36479: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      hallituksen puoltavan lausunnon mukaisesti on
36480: edustaja Löyttyjärven näin kuuluvasta kirjalli-    torjunta-ainelautakunta viimeksi 30.5.1989 hy-
36481: sesta kysymyksestä n:o 446:                        väksynyt Roundupin käytettäväksi edelleen
36482:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     torjunta-aineena. Kyseisen torjunta-aineen le-
36483:        ryhtyä vesakkomyrkkyjen käytön kiel-        vittämistä ei voida pitää sellaisena vakavaa
36484:        tävän lain tuomiseksi mahdollisimman        vaaraa aiheuttavana työnä, josta työntekijät
36485:        pian eduskunnan käsittelyyn, työsuoje-      voisivat työturvallisuuslain 9 c §:n nojalla kiel-
36486:        lulain muuttamiseksi siten, että työnte-    täytyä.
36487:        kijällä on oikeus kieltäytyä terveyttään       Vesakontmjunta-aineiden levittämistä koske-
36488:        ja ympäristöä vaarantavasta työstä, ja      via säädöksiä ja määräyksiä on tiukennettu ja
36489:        metsähallituksen toiminnan muuttami-        sen seurauksena aineiden käyttö on vähentynyt.
36490:        seksi siten, ettei metsureita lomauteta     Torjunta-aineiden käyttö on kuitenkin todettu
36491:        heidän kieltäytyessään myrkytyksistä, ja    edelleenkin tarpeelliseksi ja perustelluksi silloin,
36492:        jo toimeenpantujen lomautusten peru-        kun pelkästään mekaanisin menetelmin ei ole
36493:        miseksi välittömästi?                       mahdollista säädellä havupuiden kasvua hait-
36494:                                                    taavaa lehtipuuvesakkoa. Erityisesti haapave-
36495:                                                    sakkoa kasvavilla männynviljelyaloilla torjun-
36496:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         ta-aineen käyttö on välttämätöntä haapaa väli-
36497: taen seuraavaa:                                    isäntänään käyttävän männynversoruosteen ai-
36498:    Kysymyksessä esiin tuodussa tapauksessa on      heuttamien tuhojen ehkäisemiseksi. Torjunta-
36499: metsähallituksen Kuhmon hoitoalue 28.8.1989        aineiden käyttö onkin painottunut pääasiassa
36500: Iomauttanut tilapäisesti seitsemän metsuria        mainituille kohteille. Ainoastaan noin 5 %:lla
36501: työstä kieltäytymisen perusteella. Metsurit oli-   taimikonhoito- ja uudistusalan raivausalasta
36502: vat varoituksesta huolimatta kieltäytyneet te-     käytetään torjunta-aineita. Huomattava osa
36503: kemästä metsä- ja uittoalan työehtosopimuk-        torjuntatöistä tehdään traktoriruiskuilla. Ensi-
36504: sessa sopijaosapuolten hyväksymää metsänhoi-       sijaisesti pyritään käyttämään luokkaan "muut
36505: dollista työtä. Työsopimuslain 43 §:n ja työeh-    torjunta-aineet" kuuluvia aineita.
36506: tosopimuksen 3 §:n nojalla työnantaja voi täl-        Torjunta-ainetöihin määräämistä edeltää
36507: laisessa tapauksessa purkaa tai irtisanoa työstä   yleensä työterveyshuoltolain mukainen terveys-
36508: kieltäytyneen työntekijän työsuhteen. Kuhmon       tarkastus. Vain ne työntekijät, jotka lääkäri on
36509: hoitoalue on käyttänyt kuitenkin tässä tapauk-     siihen kelpuuttanut, levittävät torjunta-aineita.
36510: sessa lievempää vaihtoehtoa eli työsopimuslain     Myös työturvallisuuteen ja asianmukaisiin suo-
36511: 30 §:n mukaista lomauttamista. Todettakoon,        javälineisiin on kiinnitetty lisääntyvää huomio-
36512: että kaikkien seitsemän metsurin lomautus on       ta. Toukokuun alusta 1990 tulee voimaan
36513: jo päättynyt ja heille on löydetty uutta työtä.    valtioneuvoston päätös työturvallisuuslain so-
36514:    Torjunta-aineiden hyväksymisestä käytettä-      veltamisesta torjunta-aineen käsittelyyn ja levi-
36515: väksi sekä käytön rajoituksista ja ehdoista        tykseen metsätöissä (538/89). Tämä tulee osal-
36516: päättää torjunta-ainelain (159/84) ja torjunta-    taan vähentämään torjunta-aineiden käyttöä ja
36517: aineasetuksen (211/84) nojalla torjunta-ainelau-   rajoittamaan sen vain kaikkein välttämättö-
36518: takunta. Roundup-merkkisessä torjunta-ainees-      mimpiin kohteisiin sekä pienentämään edelleen
36519: sa, jonka levittämisestä metsurit ovat kieltäy-    työntekijöihin kohdistuvaa terveysriskiä.
36520: tyneet, on vaikuttavana aineena glyfosaatti.          Edellä esitetyn perusteella hallitus katsoo,
36521:                                       1989 vp. -      KK n:o 446                                      3
36522: 
36523: ettei metsätalouden torjunta-aineiden käytöstä         työsuhdeturvaan liittyviä haittoja, jotka antai-
36524: aiheudu nykyisellään senlaatuisia tai -laajuisia       sivat aiheen ryhtyä kysymyksessä tarkoitettui-
36525: terveydellisiä, ympäristöllisiä tai työntekijöiden     hin toimenpiteisiin.
36526: 
36527:     Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1989
36528: 
36529:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
36530: 4                                     1989 vp. -     KK n:o 446
36531: 
36532: 
36533: 
36534: 
36535:                               Tili Riksdagens Herr Talman
36536:   I det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen          medel som skogsarbetarna vägrat sprida, är
36537: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          glyfosat. Glyfosat började användas år 1978
36538: av den 31 augusti 1989 till vederbörande             och det å1igger enligt nuvarande kunskaper
36539: medlem av statsrådet översänt avskrift av            inga hälsorisker i samband med användningen
36540: följande av riksdagsledamot Löyttyjärvi under-       av medlet och det har inte heller klassificerats
36541: tccknade spörsmål nr 446:                            som ett gift. 1 enlighet med arbetarskyddssty-
36542:                                                      relsens och medicinalstyrelsens förordande har
36543:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen
36544:        vidta för att en 1ag som förbjuder            bekämpningsmedelsnämnden senast 30.5.1989
36545:        användning av slygifter så fort som           godkänt den fortsatta användningen av Round-
36546:        möjligt avlåts till riksdagen för behand-     up som bekämpningsmedel. Utspridningen av
36547:        ling, för ändring av lagen om skydd i         ifrågavarande bekämpningsmedel kan inte an-
36548:                                                      ses vara ett sådant allvarlig fara förorsakande
36549:        arbete så att arbetstagaren äger rätt att
36550:        vägra utföra arbete som försätter hans        arbete som arbetstagarna med stöd av 9 c § i
36551:        hälsa och miljön i fara, för ändring av       lagen om skydd i arbete skulle kunna vägra att
36552:        forststyrelsens verksamhet så att skogs-      utföra.
36553:        arbetare inte permitteras då de vägrar           Stadgandena och föreskrifterna angående ut-
36554:        utföra bekämpning med hjälp av gifter         spridning av slybekämpningsmedel har skärpts
36555:        och för att de verkställda permittering-      och som en följd av detta har användningen av
36556:        arna omedelbart återtas?                      med1en minskat. Användningen av bekämp-
36557:                                                      ningsmedel har dock fortfarande konstaterats
36558:                                                      vara nödvändig och grundad i de fall när det
36559:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         inte med hjälp av endast mekaniska metoder är
36560: samt anföra följande:
36561:                                                      möjligt att reglera förekomsten av lövsly som
36562:    1 det fall som framställs i spörsmålet har        verkar hämmande på barrträdens tillväxt. Spe-
36563: Kuhmo revir, som lyder under forststyrelsen,         ciellt på de tallodlingsområden där det växer
36564: 28.8.1989 tillfalligt permitterat sju skogsarbeta-   aspsly är det nödvändigt att använda bekämp-
36565: re på grund av vägran att arbeta. Skogsarbe-         ningsmedel för att förhindra den förstöre1se
36566: tarna hade trots varning vägrat utföra skogs-        som förorsakas av knäckesjukan som använder
36567: vårdsarbete som i kollektivavtalet för forst- och    asp som sin mellanvärd. Användningen av
36568: flottningsbranschen godkänts av avtalsparter-        bekämpningsmedel har också i huvudsak kon-
36569: na. Med stöd av 43 § i lagen om arbetsavtal          centrerats tili nämnda syften. Endast på ca 5 %
36570: och 3 § i kollektivavtalet kan arbetsgivaren i en    av röjningsområdena för plantbeståndsvårds-
36571: dylik situation häva eller uppsäga arbetsförhål-     och föryngringsområden används bekämpnings-
36572: landet till en arbetstagare som vägrat utföra ett    medel. En betydande del av bekämpningsarbe-
36573: arbete. Kuhmo revir har dock i det här fallet        tet utförs genom besprutning med hjä1p av
36574: använt sig av ett 1indrigare alternativ, dvs.        traktor. 1 första hand strävar man tili att
36575: permittering i enlighet med 30 § i lagen om          använda medel som klassificeras som "övriga
36576: arbetsavtal. Det bör konstateras att permitte-       bekämpningsmedel".
36577: ringen av alla de sju skogsarbetarna redan              Då någon beordras arbeta med bekämpnings-
36578: avslutats och att man har funnit nytt arbete för     medel föregås detta i allmänhet i enlighet med
36579: dem.                                                 lagen om företagshälsovård även hälsokontroll.
36580:    Om godkännande av bekämpningsmedel för            Endast de arbetstagare som av läkaren tillåts
36581: användning samt om bcgränsningar och villkor         att sprida bekämpningsmedel får göra detta.
36582: för användningen beslutar bekämpningsme-             Man har även fäst en allt större uppmärksam-
36583: delsnämnden med stöd av lagen om bekämp-             het vid skydd i arbetet och ändamålsenlig
36584: ningsmedcl (159/84) och förordningen om be-          skyddsutrustning. Från och med ingången av
36585: kämpningsmedel (211/84). Det verkande ämnet          maj 1990 träder statsrådets beslut om tillämp-
36586: i bekämpningsmedlet Roundup, vilket är det           ning av lagen om skydd i arbete på hantering
36587:                                    1989 vp. -      KK n:o 446                                     5
36588: 
36589: och spridning av bekämpningsmedel i skogsar-           På grund av det ovan anförda anser rege-
36590: bete (538/89) i kraft. Detta kommer för sin del     ringen att användningen av bekämpningsmedel
36591: att minska användningen av bekämpningsme-           inom skogshushållningen inte för närvarande
36592: del och att begränsa användningen endast tili       förorsakar sådana olägenheter för hälsa, miljö
36593: de absolut nödvändiga objekten samt att ytter-      eller faktorer i samband med arbetstagarnas
36594: ligare minska de hälsorisker som arbetstagarna      anställningsskydd som skulle ge anledning tili i
36595: utsätts för.                                        spörsmålet avsedda åtgärder.
36596: 
36597: 
36598:     Helsingfors den 6 oktober 1989
36599: 
36600:                                                   Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
36601:                         j
36602: 
36603:                         j
36604: 
36605:                     j
36606: 
36607:                     j
36608: 
36609:                 j
36610: 
36611:                 j
36612: 
36613:             j
36614: 
36615:             j
36616: 
36617:         j
36618: 
36619:         j
36620: 
36621:     j
36622: 
36623:     j
36624: 
36625: j
36626: 
36627: j
36628:                                               1989 vp.
36629: 
36630: Skriftligt spörsmål nr 447
36631: 
36632: 
36633: 
36634: 
36635:                                  Westerlund m.fl.: Om ökad säkerhet vid transport av farliga
36636:                                     ämnen
36637: 
36638: 
36639:                               Tili Riksdagens Herr Talman
36640:    Under de senaste dagarna har massmedia           som farligt med de stora färjorna som går i
36641: rapporterat om tre allvarliga olycksincidenter      internationell trafik med ändhamn i Finland.
36642: med farliga ämnen. Den första inträffade i          För dessa transporter gäller den internationella
36643: Fredrikshamn, den andra i Helsingfors och den       IMDGkoden viiken stipulerar vilket gods som
36644: tredje utanför Riihimäki. Gemensamt för             inte får transporteras på fartyg, som samtidigt
36645: olyckorna är att de skedde i samband med            tar passagerare. Likaså stipuleras hur farligt
36646: järnvägstrafik. Det är känt att det transporte-     gods skall lastas på bilarna eller järnvägsvag-
36647: ras stora mängder gods av varierande farlighet      narna samt hur fordonen skall stuvas ombord
36648: i vårt land. Transporterna sker på landsväg,        på fartygen. Ä ven om inga allvarliga incidenter
36649: järnväg och tili sjöss. När det gäller säkerhets-   har hänt, finns det tänkbara faroscenarier
36650: föreskrifter och beredskap att ingripa vid even-    också när det gäller sjötrafiken på färjorna. I
36651: tuella olyckstilibud har allmänheten skäl att       detta sammanhang kan man fråga sig om
36652: fråga om beredskapen är tillräckligt god.           kontrollen av verksamheten är tillräckligt rigo-
36653:     Landsvägstransporterna har sina särskilda       rös med tanke på att följderna av en sjöolycka
36654: riskmoment. En lastbil med farligt gods kan         kan bli direkt förödande. Det förekommer
36655: utan förarens egen förskyllan råka ut för en        redan nu att vissa transporter av farligt gods
36656: olycka, t.ex. genom tekniskt fel eller genom att    sker på fartyg som inte tar passagerare samti-
36657: bli påkörd av en annan trafikant. Om olyckan        digt. Man kan fråga huruvida transporter av
36658:  sker i glesbygden där det är långt tili en         farligt gods överhuvudtaget borde ske under
36659: brandstation kan effekterna bli svåra. Ofta         större säkerhet, t.ex. så att en separering av
36660: spelar tidsfaktorn stor roll för omfattningen av    trafik kunde göras effektivare för att om
36661:  de effekter en olycka kan få.                      möjligt eliminera de riskfaktorer som finns.
36662:     Järnvägstrafiken har uppenbarligen visat sig       Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
36663: vara sårbar när det gäller säkerheten vid           ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
36664:  transport av farligt gods, särskilt kemikalier i   skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
36665:  tankvagnar. Det kan ha att göra med den            ställa följande spörsmål:
36666:  utrustning som används vid transporterna, man
36667:  kan fråga sig vilka regler som gäller för                    Vilka åtgärder har Regeringen vidta-
36668:  inspektion av järnvägsmaterielen, såväl den               git eller ämnar den vidta för att öka
36669:  inhemska som den utländska.                               säkerheten vid transport av farligt gods
36670:     Det fraktas även en hei del gods som klassas           såväl tili lands som tili sjöss?
36671: 
36672:      Helsingfors den 31 augusti 1989
36673: 
36674:                      Henrik Westerlund                      Elisabeth Rehn
36675: 
36676: 
36677: 
36678: 
36679: 2900100
36680: 2                                    1989 vp. -      KK n:o 447
36681: 
36682: Kirjallinen kysymys n:o 447                                                                Suomennos
36683: 
36684: 
36685: 
36686: 
36687:                                   Westerlund ym.: Vaarallisten aineiden kuljetusten turvallisuuden
36688:                                      lisäämisestä
36689: 
36690: 
36691:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36692:    Viime palVlna joukkotiedotusvälineet ovat         suurilla lautoilla, joiden päätesatama on Suo-
36693: kertoneet kolmesta vaarallisia aineita koske-        messa. Näitä kuljetuksia koskee kansainvälinen
36694: neesta onnettomuudesta. Ensimmäinen tapah-           IMDG-koodi, jossa määrätään tavarasta, jota
36695: tui Haminassa, toinen Helsingissä ja kolmas          ei saa kuljettaa sellaisilla aluksilla, jotka sa-
36696: Riihimäen ulkopuolella. Yhteistä onnetto-            manaikaisesti ottavat matkustajia. Samoin
36697: muuksille on, että ne tapahtuivat rautatieliiken-    määrätään vaarallisen tavaran lastaamisesta
36698: teessä. Tunnettua on, että maassamme kuljete-        autoihin tai rautatievaunuihin sekä ajoneuvo-
36699: taan suuria määriä vaarallisuudeltaan vaihtele-      jen lastaamisesta aluksiin. Vaikka vakavia on-
36700: vaa tavaraa. Kuljetukset tapahtuvat maanteit-        nettomuuksia ei ole tapahtunut, myös lautoilla
36701: se, rautateitse ja meritse. Turvallisuusmääräyk-     tapahtuvan meriliikenteen osalta on olemassa
36702: siä ja valmiutta puuttua mahdollisesti uhkaa-        ajateltavissa olevia vaaraskenaarioita. Tässä
36703: viin onnettomuuksiin ajatellen on syytä kysyä,       yhteydessä on kysyttävä, onko toiminnan val-
36704: onko valmius riittävän hyvä.                         vonta riittävän tiukkaa ottaen huomioon sen,
36705:    Maantiekuljetuksilla on erityiset vaaramo-        että merellä tapahtuvan onnettomuuden seu-
36706: menttinsa. Vaarallisella tavaralla lastattu kuor-    raukset voivat olla suorastaan tuhoisat. Jo
36707: ma-auto voi ilman kuljettajan syytä joutua           nykyään eräät vaarallisen tavaran kuljetukset
36708: onnettomuuteen esim. teknisen vian vuoksi tai        tapahtuvat aluksilla, jotka eivät ota matkusta-
36709: toisen tienkäyttäjän ajaessa päälle. Jos onnet-      jia samanaikaisesti. Voidaankin kysyä, miten
36710: tomuus tapahtuu harvaan asutulla alueella,           vaarallisen tavaran kuljetukset ylipäänsä voisi-
36711: jossa matka paloasemalle on pitkä, seuraukset        vat tapahtua turvallisemmin, esim. siten, että
36712: voivat olla vaikeat. Usein aikatekijällä on suuri    liikennettä voitaisiin erotella tehokkaammin
36713: merkitys onnettomuuden mahdollisten seuraus-         olemassa olevien vaaratekijöiden poistamiseksi.
36714: ten laajuudelle.                                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36715:    Rautatieliikenne on selvästi osoittautunut        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
36716: haavoittuvaksi vaarallisen tavaran, erityisesti      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36717: säiliövaunuissa kuljetettavien kemikaalien tur-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36718: vallisen kuljetuksen kannalta. Tällä voi olla
36719: yhteyttä kuljetuksissa käytettävään välineis-
36720: töön. Voidaankin kysyä, millaiset säännökset                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
36721: koskevat rautatiekaluston, sekä kotimaisen että             ryhtynyt tai aikoo ryhtyä sekä maitse
36722: ulkomaisen tarkastusta.                                     että meritse tapahtuvien vaarallisen ta-
36723:    Paljon vaaralliseksi luokiteltavaa tavaraa               varan kuljetusten turvallisuuden lisää-
36724: kuljetetaan kansainvälisessä liikenteessä olevilla          miseksi?
36725: 
36726:      Helsingissä 31 päivänä elokuuta 1989
36727: 
36728:                       Henrik Westerlund                       Elisabeth Rehn
36729:                                     1989 vp. -     KK n:o 447                                       3
36730: 
36731: 
36732: 
36733: 
36734:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36735:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     tava näiden maiden välistä rautatieyhdysliiken-
36736: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      nettä koskevan sopimuksen liitteenä olevia
36737: olette 31 päivänä elokuuta 1989 päivätyn kir-      vaarallisten aineiden kuljetusmääräyksiä.
36738: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             Maitse ja meritse tapahtuvien vaarallisen
36739: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      tavaran kuljetusten turvallisuuden lisäämiseksi
36740: edustaja Henrik Westerlundin ym. näin kuulu-       hallitus on ryhtynyt seuraaviin toimenpiteisiin:
36741: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 447:             Vaarallisten aineiden rautatiekuljetusten tur-
36742:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on        vallisuuden lisäämiseksi
36743:        ryhtynyt tai aikoo ryhtyä sekä maitse          - Kymenlaaksossa rautateitse tapahtuvia
36744:        että meritse tapahtuvien vaarallisen ta-    kemikaalien transitokuljetuksia ja Haminan
36745:        varan kuljetusten turvallisuuden lisää-     Poitsilan ratapihalla tapahtunutta säiliövaunu-
36746:        miseksi?                                    paloa selvittämään on asetettu tutkintalauta-
36747:                                                    kunta. Sen tehtävänä on selvittää myös, miten
36748:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       transitokuljetusten turvallisuutta voitaisiin lisä-
36749: vasti seuraavaa:                                   tä; ja
36750:    Vaarallisten aineiden maa- ja merikuljetuksia      - VR:n muuttuessa vuoden 1990 alusta
36751: koskevat hyvin yksityiskohtaiset säännökset ja     liikelaitokseksi siirretään vaarallisten aineiden
36752: määräykset. Ne koskevat mm.                        rautatiekuljetusmääräysten antaminen VR:ltä
36753:    - aineiden vaarallisuusluokitusta;              lähinnä liikenneministeriölle. Tässä yhteydessä
36754:    - vaunujen, ajoneuvojen, konttien ja säi-       siirretään myös näiden kuljetusten valvonta-
36755: liöiden merkintöjä;                                asiat VR:ltä muille viranomaisille.
36756:    - eri aineiden kuljettamista säiliöissä;           Vaarallisten aineiden tiekuljetusten turvalli-
36757:    - säiliöiden rakennetta;                        suuden lisäämiseksi
36758:    - säiliöiden käyttöönotto- ja määräaikais-         - annettiin joulukuussa 1988 asetus, jonka
36759: tarkastusta; ja                                    mukaan lähes kaikissa säiliökuljetuksissa ja yli
36760:    - mukana pidettäviä asiakirjoja.                1 000 kg:n räjähdystarvikekuljetuksissa tulee
36761:    Suomen kansalliset vaarallisten aineiden kul-   kuljettajalla olla 1.6.1990 lähtien erillinen kurs-
36762: jetussäädökset vastaavat turvallisuustasoltaan     sin ja hyväksytyn kokeen perusteella saatu
36763: Suomen ja muiden Euroopan teollisuusvaltioi-       vaarallisten aineiden kuljetusten ajolupa; ja
36764: den välisiä kansainvälisiä vaarallisten aineiden      - kuluvan vuoden aikana on tarkoitus an-
36765: kuljetussopimuksia ja -määräyksiä.                 taa asetus, jonka perusteella voidaan rajoittaa
36766:    Kansainvälisistä ja Suomen kansallisista vaa-   vaarallisten aineiden tiekuljetuksia kaupun-
36767: rallisten aineiden kuljetusmääräyksistä merkit-    geissa ja muilla tiheään asutuilla alueilla.
36768: tävimpiä ovat                                         Lisäksi vaarallisten aineiden rautatie- ja tie-
36769:    - kansainvälisiä tie- ja rautatiekuljetuksia    kuljetussäädöksiin on valmisteilla laaja kulje-
36770: koskevat AOR-sopimus ja RIO-määräykset             tusturvallisuutta edelleen lisäävä muutos, joka
36771: sekä kotimaisia kuljetuksia koskevat AOR-          perustuu vastaavissa kansainvälisissä RIO- ja
36772: sopimukseen ja RIO-määräyksiin perustuvat          AOR-määräyksissä voimaan tulleisiin muutok-
36773: ns. VAK-määräykset; ja                             snn.
36774:    - merikuljetuksia koskeva kansainvälisen           Vaarallisten aineiden merikuljetusten turval-
36775: merenkulkujärjestön IMO:n laatima kuljetusta-      lisuuden lisäämiseksi on asetettu toimikunta
36776: pakohtainen erillinen kansainvälinen säännös-      suunnittelemaan merellä sattuvien kemikaaliva-
36777: tö. Esimerkiksi pakatussa muodossa olevat          hinkojen torjuntaa (ns. aluskemikaalivahinko-
36778:  vaaralliset aineet on kuljetettava IMOG-koo-      toimikunta). Tämä toimikunta käsittelee myös
36779: din määräysten mukaisesti.                         ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä koskevia ehdo-
36780:    Suomen ja Neuvostoliiton välisissä vaarallis-   tuksia, jotka ovat tarpeen säiliöaluskuljetusten
36781:  ten aineiden rautatiekuljetuksissa on noudatet-   turvallisuuden lisäämiseksi.
36782: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 447
36783: 
36784:    Vaarallisten aineiden kuljetusten valvontaa      tehdään erityisesti Helsingin, Turun ja Tampe-
36785: on tehostettu siten, että                           reen seuduilla eri viranomaisten yhteistyönä
36786:    - liikenne- ja sisäasiainministeriö ovat yh-     louhintaräjähdystarvikkeiden kuljetuksia kos-
36787:                                                     kevia valvontaiskuja.
36788: teistyössä valmistelleet tiekuljetusten valvonnan      Eri kuljetusmuotojen vaarallisten aineiden
36789: tehostamista (poliiseille on lisätty vaarallisten   säädösten yhtenäistämiseksi muiltakin kuin
36790: aineiden tiekuljetusten koulutusta ja tehty eri-    turvallisuuden osalta on aloitettu kaikkia kul-
36791: tyinen valvontaohje);                               jetusmuotoja koskevan vaarallisten aineiden
36792:    - merenkulkuhallituksen johdolla on eri          kuljetuslain valmistelu. Laki tulee eduskunnan
36793: viranomaisten yhteistyönä tehty merkittävim-        käsiteltäväksi 1990-luvun alkupuolella.
36794: millä satamapaikkakunnilla vuonna 1988 tam-            Todettakoon lopuksi, että hallitus on jo
36795: mikuusta syyskuuhun erillisiä pakattujen vaa-       hallitusohjelmassa kiinnittänyt huomiota vaa-
36796:                                                     rallisten aineiden kuljetukseen. Sen mukaan
36797: rallisten aineiden kuljetuksia koskevia valvon-     vaarallisten aineiden, kemikaalien ja myrkky-
36798: taiskuja. Tätä valvontaa on tarkoitus jatkaa        jen kuljetuksen, säilytyksen sekä jätteiden kä-
36799: lähiaikoina; ja                                     sittelyn määräyksiä ja valvontaa tiukenne-
36800:    - Teknillisen tarkastuskeskuksen johdolla        taan.
36801:     Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1989
36802: 
36803:                                                               Liikenneministeri Pekka Vennamo
36804:                                     1989 vp. -     KK n:o 447                                      5
36805: 
36806: 
36807: 
36808: 
36809:                              Tili Riksdagens Herr Talman
36810:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        melian Finland och Sovjetunionen skall iakttas
36811: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        transportbestämmelserna i bilagan tili den över-
36812: av den 31 augusti 1989 tili vederbörande           enskommelse om samtrafik på järnväg som
36813: medlem av statsrådet översänt avskrift av          gäller melian dessa länder.
36814: följande av riksdagsman Henrik Westerlund             För att säkerheten vid transport av fariigt
36815: m.fl. undertecknade spörsmål nr 447:               gods tili lands och tili sjöss skali kunna ökas
36816:                                                    har regeringen vidtagit följande åtgärder:
36817:           Vilka åtgärder har Regeringen vidta-
36818:        git eller ämnar den vidta för att öka          För ökad säkerhet vid transport av farliga
36819:                                                    ämnen på järnvägarna
36820:        säkerheten vid transport av farligt gods
36821:        såväl tili lands som tili sjöss?               - har för utredning av transitotransporten
36822:                                                    av kemikalier på järnvägarna i Kymmenedalen
36823:                                                    och tankvagnsbranden på Norsby bangård i
36824:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       Fredrikshamn tillsatts en undersökningskom-
36825: samt anföra följande:                              mission. Den har även tili uppgift att utreda
36826:    Land- och sjötransporterna av farliga ämnen     hur säkerheten vid transitotransporterna skall
36827: berörs av mycket detaljerade stadganden och        kunna ökas och
36828: bestämmelser. De gäller bl.a.                         - kommer, då SJ vid ingången av år 1990
36829:   - farlighetsklassificering av ämnen,             blir ett affärsverk, utfärdandet av bestämmelser
36830:   - märkning av vagnar, fordon, containers         om transport av farliga ämnen på järnvägarna
36831: och tankar,                                        att från SJ överföras främst på trafikministe-
36832:   - transport av olika ämnen i tankar,             riet. Samtidigt överförs även övervakningen av
36833:    - tankars konstruktion,                         dessa transporter från SJ på andra myndighe-
36834:   - ibruktagnings- och periodisk besiktning        ter.
36835: av tankar, och                                        För ökad säkerhet vid transport av farliga
36836:    - dokument som skall medföras.                  ämnen på väg
36837:    De nationella finländska stadganden som            - gavs i december 1988 en förordning,
36838: gäller transport av farliga ämnen motsvarar i      enligt viiken föraren fr.o.m. 1.6.1990 vid så gott
36839: fråga om säkerhetsnivån de internationella         som samtliga tanktransporter och vid transport
36840: avtalen och bestämmelserna om transport av         av explosiva varor, som överstiger 1 000 kg,
36841: farliga ämnen mellan Finland och andra euro-       skali inneha ett särskilt körtilistånd, som ger
36842: peiska industristater.                             rätt att transportera farliga ämnen och som
36843:    De viktigaste bland de internationella och de   erhåliits på basis av en separat kurs och ett
36844: nationella finländska bestämmelserna om            godkänt prov, och
36845: transport av fariiga ämnen är                         - är avsikten att under innevarande år skall
36846:    - ADR-överenskommelsen och RID-be-              ges en förordning med stöd av viiken transpor-
36847: stämmelserna, som alla gäller internationella      teroa av farliga ämnen på väg kan begränsas i
36848: väg- och järnvägstransporter, samt de s.k.         städer och inom andra områden med tät
36849: VAK-bestämmelserna som gälier inhemska             bebyggelse.
36850: transporter och som grundar sig på ADR-               Dessutom bereds för närvarande en omfat-
36851: överenskommelsen och RID-bestämmelserna,           tande ändring i stadgandena om järnvägs- och
36852: och                                                vägtransport av farliga ämnen, som ytterligare
36853:    - separata internationelia stadganden och       ökar transportsäkerheten och som baserar sig
36854: bestämmelser om olika transportsätt vid trans-     på de ändringar som trätt i kraft i motsvarande
36855: porter tili sjöss, uppgjorda av den internatio-    internationella RIO- och ADR-bestämmelser.
36856: nelia sjöfartsorganisationen IMO. Exempelvis          För ökande av säkerheten vid transport av
36857: embalierade farliga ämnen skali transporteras i    farliga ämnen tili sjöss har tillsatts en kommis-
36858: enlighet med bestämmelserna i IMDG-koden.          sion som har tili uppgift att planera hur
36859:     Vid transport av farliga ämnen på järnväg      kemikalieskador skall kunna avvärjas tili sjöss
36860: 6                                  1989 vp. -     KK n:o 447
36861: 
36862: (kommissionen för avvärjandet av kemikalie-          - under ledning av Tekniska kontrollcen-
36863: skador förorsakade av fartyg). Denna kommis-      tralen genomförs särskilt i Helsingfors-, Åbo-
36864: sion behandlar även förslag till preventiva       och Tammerforsområdet i samarbete mellan
36865: åtgärder, som behövs för ökning av säkerheten     olika myndigheter övervakningsrazzior, som
36866: vid tankfartygstransporter.                       inriktas på transporten av explosiva varor som
36867:    Övervakningen av transporten av farliga        behövs vid brytningsarbete.
36868: ämnen har effektiverats så att                       För att de stadganden som gäller olika
36869:    - trafikministeriet och inrikesministeriet i   transportsätt skall kunna koordineras även till
36870: samarbete har berett en effektiverad övervak-     andra delar än i säkerhetssyfte har beredningen
36871: ning av vägtransporterna (för poliserna har       av en lag som gäller samtliga transportsätt för
36872: ordnats ökad utbildning i frågor som gäller
36873:                                                   farliga ämnen inletts. Lagen kommer att be-
36874: vägtransporter av farliga ämnen och uppgjorts
36875: en övervakningsinstruktion),                      handlas av riksdagen under början av 1990-
36876:    - under ledning av sjöfartsstyrelsen har i     talet.
36877: samarbete mellan olika myndigheter på de             Det kan slutligen konstateras att regeringen i
36878: viktigaste hamnorterna under tiden mellan         regeringsprogrammet har fäst uppmärksamhet
36879: januari och september 1988 genomförts sepa-       vid transporten av farliga ämnen. Enligt rege-
36880: rata övervakningsrazzior, som har inriktats på    ringsprogrammet skärps bestämmelserna om
36881: transporten av emballerade farliga ämnen. Av-     och övervakningen av transporter och förva-
36882: sikten är att denna övervakning skall fortgå      ring av farliga ämnen, kemikalier och gifter
36883: under den närmaste tiden, och                     samt behandling av avfall.
36884: 
36885:     Helsingfors den 28 september 1989
36886: 
36887:                                                                Trafikminister Pekka Vennamo
36888:                                              1989 vp.
36889: 
36890: Kirjallinen kysymys n:o 448
36891: 
36892: 
36893: 
36894: 
36895:                                  Jäätteenmäki: Matkatavaroiden kuljettamisen keskittämisestä
36896:                                      Valtionrautateillä
36897: 
36898: 
36899:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36900: 
36901:   Valtionrautatiet on keväällä 1989 tehnyt         tajat. Valtionrautateillä tuntuu keskittämisen ja
36902: päätöksen, että mm. Vaasan läänissä rautateillä    tehokkuuden nimissä unohtuneen yksi tärkeä
36903: matkustava saa lähettää matkatavaransa vain        periaate, palveluperiaate.
36904: Seinäjoen, Vaasan tai Kokkolan rautatiease-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36905: malta. Vastaavasti Vaasan lääniin matkustavan      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
36906: on lähetettävä matkatavaransa Seinäjoelle,         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36907: Vaasaan tai Kokkolaan siitä riippumatta, että      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36908: matkustaja itse haluaisi matkustaa vaikkapa
36909: Härmään, Kauhavalle, Lapualle tai muulle                     Aikooko Hallitus tulevaisuudessa
36910: paikkakunnalle, missä juna pysähtyy. Pienim-              keskittää Valtionrautateiden matkusta-
36911: pien rautatiepaikkakuntien henkilökunta ottai-            jaliikenteenkin ainoastaan niille rauta-
36912: si mielellään matkatavaroita vastaan. Siellä              tieasemille, joilta tällä hetkellä voi lä-
36913: ihmetelläänkin, miksi moinen päätös on tehty.             hettää matkatavaroita, ja
36914:    Keväinen päätös keskittää tehokkaasti mat-
36915: kustajaliikennettä Seinäjoelle, Vaasaan ja Kok-              miten Hallitus aikoo tulevaisuudessa
36916: kolaan. Kukaan järkevä matkustaja ei vie                  Valtionrautateitä kehitettäessä muistaa
36917: matkatavaroitaan jollekin toiselle asemalle kuin          palveluperiaatteen ja turvata sen, että
36918: miltä hän itse nousee junaan. Toisaalta päätös            Valtionrautateillä matkustajat saavat
36919: hankaloittaa monen matkustamista. On käytet-              lähettää matkatavaransa siltä asemalta,
36920: tävä useampaa kulkuneuvoa, ja linja-autovuo-              miltä itse nousevat junaan, ja vastaa-
36921: rojen vähäisyyden vuoksi moni joutuu turvau-              vasti lähettää matkatavarat sille asemal-
36922: tumaan taksiin, varsinkin iäkkäämmät matkus-              le, minne itsekin matkustavat?
36923: 
36924:     Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 1989
36925: 
36926:                                        Anneli Jäätteenmäki
36927: 
36928: 
36929: 
36930: 
36931: 2900100
36932: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 448
36933: 
36934: 
36935: 
36936: 
36937:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36938:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      mutta kuljetukseen liittyvä järjestelmä on vaa-
36939: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tinut silti paljon henkilökuntaa rautatieasemil-
36940: olette 4 päivänä syyskuuta 1989 päivätyn kir-       la.
36941: jeenne n:o 2102 ohella toimittanut valtioneu-           Erillinen matkatavarapalvelu on säilytetty 30
36942: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        paikkakunnalla, joiden välillä matkatavaralii-
36943: kansanedustaja Anneli Jäätteenmäen näin kuu-        kenteestä hoidetaan n. 95 %. Muilla liikenne-
36944: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 448:         paikoilla on siirrytty itsepalveluun, jolloin mat-
36945:                                                     kustaja tuo matkatavaransa junan konduktöö-
36946:           Aikooko Hallitus tulevaisuudessa
36947:                                                     rivaunuun ja vastaavasti junan saapumisase-
36948:        keskittää Valtionrautateiden matkusta-
36949:                                                     malla asiakas saa matkatavaransa konduktöö-
36950:        jaliikenteenkin ainoastaan niille rauta-
36951:                                                     rivaunusta. Asiakas voi siis lähettää matkata-
36952:        tieasemille, joilta tällä hetkellä voi lä-
36953:                                                     varansa samalta asemalta kuin miltä itse
36954:        hettää matkatavaroita, ja
36955:           miten Hallitus aikoo tulevaisuudessa      nousee junaan ja ottaa vastaavasti pois matka-
36956:                                                     tavaransa määräasemalla. Hänen on vain mat-
36957:        Valtionrautateitä kehitettäessä muistaa
36958:                                                     kustettava itse samassa junassa.
36959:        palveluperiaatteen ja turvata sen, että
36960:        Valtionrautateillä matkustajat saavat            Vastaava käytäntö on ollut aikaisemminkin
36961:        lähettää matkatavaransa siltä asemalta,      niillä asemilla, joilla ei ole ollut Valtionrauta-
36962:        miltä itse nousevat junaan, ja vastaa-       teiden henkilökuntaa. Järjestelmä on tarkoitus
36963:        vasti lähettää matkatavarat sille asemal-    säilyttää myös tulevaisuudessa.
36964:        le, minne itsekin matkustavat?                   Valtionrautatiet pitää tärkeinä henkilöliiken-
36965:                                                     teen kilpailukeinoina matkanopeuksien nosta-
36966:                                                     mista, matkustusmukavuuden parantamista
36967:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
36968:                                                     sekä kokonaispalvelun kehittämistä. Näiden
36969: vasti seuraavaa:
36970:                                                     mukaisesti junien pysähdyspaikkoja ei ratkaista
36971:   Valtionrautatiet on muuttanut 25.9.1988 al-       pelkästään matkatavara-asiakkaiden perusteel-
36972: kaen kirjatun matkatavaran kuljettamisehtoja.       la, joten matkustajajunat pysähtyvät tulevai-
36973: Syynä muutokseen oli se, että matkatavaran          suudessakin myös muilla asemilla kuin nykyi-
36974: kuljettaminen on vuosi vuodelta vähentynyt,         sillä matkatavaraliikennepaikoilla.
36975:     Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1989
36976: 
36977:                                                                Liikenneministeri Pekka Vennamo
36978:                                      1989 vp. -      KK n:o 448                                     3
36979: 
36980: 
36981: 
36982: 
36983:                               Tili Riksdagens Herr Talman
36984:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          transportsystemet har ändå krävt mycket per-
36985: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          sonai på järnvägsstationerna.
36986: nr 2102 av den 4 september 1989 tili vederbö-           Den separata resgodsservicen har bevarats
36987: rande medlem av statsrådet översänt avskrift         på 30 orter, mellan vilka ca 95 % av resgods-
36988: av följande av riksdagsledamot Anneli Jäät-          trafiken sköts. På övriga trafikplatser har man
36989: teenmäki undertecknade spörsmål nr 448:              övergått tili självbetjäning, vilket innebär att
36990:           Ämnar Regeringen i framtiden kon-          passageraren för sitt resgods tili tågets konduk-
36991:                                                      törsvagn och där får han också ut det på tågets
36992:        centrera även passagerartrafiken vid
36993:        Statsjärnvägarna endast tili de stationer     ankomststation. Kunden kan alltså skicka sitt
36994:                                                      resgods från samma station där han själv stiger
36995:        från vilka man nu kan sända resgods,
36996:                                                      på tåget och hämta sitt resgods vid bestämmel-
36997:        och
36998:                                                      sestationen för resgodset. Han måste bara själv
36999:           hur ämnar Regeringen, då den i
37000:                                                      resa med samma tåg.
37001:        framtiden utvecklar Statsjärnvägarna,
37002:        beakta serviceprincipen och se tili att          Motsvarande praxis har också tidigare till-
37003:        Statsjärnvägarnas passagerare får sända       lämpats vid de stationer där det inte har
37004:        sitt resgods från den station där de          funnits någon av Statsjärnvägarnas anställda.
37005:        själva stiger på tåget och på motsvaran-      Avsikten är att systemet skall bevaras också i
37006:        de sätt sända sitt resgods tili den station   framtiden.
37007:        dit de själva reser?                             Såsom viktiga konkurrensmedel inom passa-
37008:                                                      gerartrafiken anser Statsjärnvägarna en höjning
37009:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         av färdhastigheten, en förbättring av färdkom-
37010:                                                      forten samt en utveckling av helhetsservicen. 1
37011: samt anföra följande:
37012:                                                      enlighet härmed avgörs inte frågan om håll-
37013:   Statsjärnvägarna ändrade, räknat från              platser för tåget endast på basis av resgods-
37014: 25.9.1988, transportvillkoren för inskrivet res-     kunderna. Därför stannar passagerartågen
37015: gods. Orsaken tili ändringen var att transpor-       även i framtiden också på andra stationer än
37016: ten av resgods har minskat från år tili år, men      de nuvarande resgodstrafikplatserna.
37017:     Helsingfors den 21 september 1989
37018: 
37019:                                                                   Trafikminister Pekka Vennamo
37020:                                              1989 vp.
37021: 
37022: Kirjallinen kysymys n:o 449
37023: 
37024: 
37025: 
37026: 
37027:                                  Kohijoki: Turkistarhauksen edellytysten parantamisesta Satakun-
37028:                                     nassa
37029: 
37030: 
37031:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37032: 
37033:   Turun ja Porin lääni on Suomen lääneistä         ja Porin läänissä ovat vähintään yhtä suuret
37034: ainoa, jossa tähän asti ei ole ollut eikä ole      kuin muuallakin Suomessa. Myös valtiovallan
37035: turkistalousneuvojaa. Vuonna 1988 koko lää-        toimenpitein niitä vaikeuksia tulisi voida lievit-
37036: nissä oli yhteensä 138 turkiseläintarhaa. Niiden   tää ja poistaa. Sen vuoksi myös Turun ja Porin
37037: yhteinen tuotanto oli 152 000 minkin- ja 36 000    lääni tulisi saattaa tasavertaiseen asemaan pe-
37038: ketunnahkaa. Läänin turkistarhojen viennin         rustamalla turkistalousneuvojan toimi ja sijoit-
37039: arvo mainittuna vuotena oli 21,5 miljoonaa         tamalla se Satakuntaan lääninhallituksen ehdo-
37040: markkaa.                                           tuksen mukaisesti. Jo kuluvan vuoden (1989)
37041:   Vuonna 1988 läänin kehittämisrahasta             valtion lisäbudjettiin tulisi ottaa nimetty mää-
37042: myönnettiin Satakunnassa sijaitseville Eurajoen    räraha turkistalousneuvojan toimen perustami-
37043: ja Luvian kunnille yhteensä 150 000 markkaa        sesta aiheutuvia kustannuksia varten niin, että
37044: avustuksena kyseisten kuntien turkistarhauksen     sanottua tointa hoitamaan voitaisiin palkata
37045: kehittämisprojektia varten. Muuta avustusta        henkilö jo kuluvan vuoden marraskuun alusta
37046: valtion varoista turkistarhauksen kehittämistä     lähtien.
37047: varten ei ole saatu. Tämän sanotun turkistar-         Turun ja Porin läänissä Satakuntaan sijoitet-
37048: hauksen kehittämisprojektin väliraportissa to-     tavaksi aiotun turkistalousneuvojan tehtäviin
37049: detaan neuvonnan ja koulutuksen osoittautu-        tulisi kuulumaan neuvonnan ja koulutustehtä-
37050: neen alueeksi, jolla olisi paljon tehtävää am-     vän lisäksi toimiminen yhteyshenkilönä kuntien
37051: mattitaidon kehittämiseksi turkistarhaajien        ja muiden viranomaisten sekä tarhaajien ja
37052: keskuudessa.                                       alan organisaatioiden välillä.
37053:    Turun ja Porin lääninhallitus on kantanaan         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37054: esittänyt, että läänistä puuttuva turkistalous-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
37055: neuvojan toimi olisi pikaisesti saatava lääniin,   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
37056: ja se tulisi sijoittaa Satakuntaan Satakunnan      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37057: maatalouskeskuksen yhteyteen. Suunnitellun
37058: turkistalousneuvojan toimen palkkaus- ym.                    Aikooko Hallitus joutuisasti ryhtyä
37059: kustannukset tulisivat kustannusarvion mu-                toimenpiteisiin turkistarhauksen toimin-
37060: kaan olemaan noin 130 000 markkaa vuodessa.               ta- ja kehittymisedellytysten turvaami-
37061: Esimerkiksi Vaasan läänissä tämänkaitaisin                seksi Turun ja Porin läänissä ottamalla
37062: kustannuksin toimivasta turkistalousneuvon-               jo valtion seuraavaan lisäbudjettiin ni-
37063: nasta valtio nykyisin maksaa osuutenaan 50 %              metyn määrärahan Satakuntaan sijoi-
37064: läänin maatalouskeskukselle, jonka yhteydessä             tettavan turkistalousneuvojan paikkaa-
37065: toimi sijaitsee.                                          misesta aiheutuvia kustannuksia varten
37066:    Turkistarhauksen tunnetut vaikeudet Turun              valtionosuutena 1.11.1989 alkaen?
37067: 
37068:     Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1989
37069: 
37070:                                          Maunu Kohijoki
37071: 
37072: 
37073: 
37074: 
37075: 290010D
37076: 2                                    1989 vp. -      KK n:o 449
37077: 
37078: 
37079: 
37080: 
37081:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37082:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        seutuneuvonnan voimavarojen tarpeen mukai-
37083: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         nen kohdentaminen edellyttää neuvontatoimin-
37084: olette 6 päivänä syyskuuta 1989 päivätyn kir-         nan keskittämistä nykyistä laaja-alaisempiin
37085: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             järjestöihin ja valtionapujärjestelmän kehittä-
37086: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         mistä kustannusperusteisesta järjestelmästä
37087: edustaja Kohijoen näin kuuluvasta kirjallisesta       enemmän toimintasuunnitelmiin ja tavoitteisiin
37088: kysymyksestä n:o 449:                                 sekä laskennallisuuteen perustuvaksi. Toimi-
37089:                                                       kunta ehdotti mm., että aluetasolle muodostet-
37090:           Aikooko Hallitus joutuisasti ryhtyä
37091:                                                       tavien neuvontakeskusten toimialaan kuuluisi
37092:        toimenpiteisiin turkistarhauksen toimin-
37093:                                                       myös kuntien tällä hetkellä harjoittama turkis-
37094:        ta- ja kehittymisedellytysten turvaami-        tarhausneuvonta.
37095:        seksi Turun ja Porin läänissä ottamalla
37096:        jo valtion seuraavaan lisäbudjettiin ni-          Hallitus on soveltuvin osin jo vuoden 1990
37097:        metyn määrärahan Satakuntaan sijoi-            tulo- ja menoarvioesityksen yhteydessä ottanut
37098:        tettavan turkistalousneuvojan paikkaa-         huomioon neuvontatoimikunnan ehdotuksia.
37099:        misesta aiheutuvia kustannuksia varten         Tarkoituksena on kehittää neuvontaan liitty-
37100:        valtionosuutena 1.11.1989 alkaen?              vää valtionavun hallinnointia siten, että aikai-
37101:                                                       semmat säädökset korvataan toimikunnan eh-
37102:                                                       dottaman kaltaisella puiteluonteisella valtio-
37103:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          neuvoston päätöksellä maaseudun neuvontajär-
37104: vasti seuraavaa:                                      jestöjen valtionavun ehdoista. Tällöin tulo- ja
37105:    Turkistarhausneuvontaa toteutetaan Suomen          menoarviossa ei välttämättä otettaisi yksityis-
37106: Turkiseläinten Kasvattajain Liiton, maatalous-        kohtaisesti kantaa neuvontaresurssien kohden-
37107: keskusten ja kuntien toimesta. Kuntien rahoit-        tamiseen. Neuvontatoimikunta mainitsee tur-
37108: tamia neuvojia on noin 20 ja valtion tuella           kistarhauksen yhtenä lisää voimavaroja tarvit-
37109: maatalouskeskuksissa viisi neuvojaa. Näiden           sevana neuvonta-alana.
37110: lisäksi on ollut eräitä lähinnä maakunnallisia           Maa-     ja    metsätalousministeriö     asetti
37111: turkistalouden kehittämisprojekteja, joihin neu-      20.6.1989 työryhmän seuraamaan ja ohjaa-
37112: vonta on kuulunut yhtenä osa-alueena. Turkis-         maan maatalousneuvonnan kehittämistoimi-
37113: talouden laman vuoksi Suomen Turkiseläinten           kunnan ehdotusten toteuttamiseksi tarvittavien
37114: Kasvattajain Liitto on taloudellisista syistä         toimenpiteiden valmistelua. Tässä työssä jou-
37115: joutunut siirtymään neuvonnassaan itsekannat-         dutaan ottamaan kantaa myös voimavarojen
37116: ta vuusperiaatteeseen.                                suuntaamiseen eri neuvonta-alojen kesken.
37117:    Maa-     ja    metsätalousministeriö    asetti     Edellä esitettyyn viitaten hallitus ei tule sisäl-
37118: 4.11.1987 toimikunnan, jonka tehtävänä oli            lyttämään kysymyksessä tarkoitettua määrära-
37119: laatia selvitys mm. maatalouden neuvonnan             haesitystä vuoden 1989 II lisämenoarvioon,
37120: kehittämistarpeista ja voimavarojen kohdenta-         mutta hallitus tulee tarkasti seuraamaan turkis-
37121: misesta. Maatalousneuvonnan kehittämistoimi-          elinkeinon ja siihen liittyvän neuvonnan kehi-
37122: kunta jätti mietintönsä 31.1.1989 (Komitean-          tystä, ja ryhtyy tarvittaessa tilanteen mukaisiin
37123: mietintö 1989:6). Toimikunnan mielestä maa-           toimenpiteisiin.
37124:     Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1989
37125: 
37126:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
37127:                                    1989 vp. -       KK n:o 449                                      3
37128: 
37129: 
37130: 
37131: 
37132:                             Tili Riksdagens Herr Ta1man
37133:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         bruksrådgivningen att rådgivningen koncentre-
37134: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se         ras till organisationer med bredare bas än den
37135: av den 6 september 1989 till vederbörande           nuvarande och att statsbidragssystemet utveck-
37136: med1em av statsrådet översänt avskrift av           1as från att vara ett system som grundar sig på
37137: fö1jande av riksdagsman Kohijoki underteck-         kostnadsbasering mera i riktning mot ett sys-
37138: nade spörsmå1 nr 449:                               tem baserat på verksamhetsp1aner, må1 och
37139:                                                     ka1kyler. Kommissionen föres1og bl.a. att verk-
37140:           Ämnar Regeringen i brådskande ord-
37141:                                                     samhetsområdena för de rådgivningscentra
37142:        ning vidta åtgärder för att trygga pä1s-
37143:                                                     som bi1das på regiona1 nivå skall inbegripa
37144:        djursskötse1ns verksamhets- och utveck-
37145:                                                     också den pä1sdjursskötselrådgivning som
37146:        1ingsförutsättningar i Åbo och Björne-
37147:                                                     kommunerna för närvarande utövar.
37148:        borgs 1än genom att redan i nästa
37149:        tilläggsbudget ta in ett uttryck1igt an-        Regeringen har redan i samband med bud-
37150:        s1ag för kostnader som föran1eds av          getpropositionen för 1990 i tillämp1iga delar
37151:        av1önandet av en pä1sdjursrådgivare i        beaktat rådgivningskommissionens förs1ag. Av-
37152:        Satakunta, i form av statsande1 fr.o.m.      sikten är att utveck1a den administration av
37153:        1.11.1989?                                   statsbidraget som ans1uter sig till rådgivningen
37154:                                                     så att de tidigare författningarna ersätts med
37155:                                                     ett statsrådsbes1ut av ramkaraktär och av den
37156:   Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-        art som avses i kommissionens förs1ag. Detta
37157: samt anföra fö1jande:                               statsrådsbes1ut skulle gälla villkoren för stats-
37158:    Rådgivning beträffande pä1sdjursskötse1 ges      bidrag till rådgivningsorganisationerna på
37159: på åtgärd av Finlands Pä1sdjursuppfödares           1andsbygden. Härvid skulle man i statsbudge-
37160: Förbund, 1antbrukscentra1erna och kommuner-         ten inte nödvändigtvis i deta1j ta ställning i
37161: na. Det finns ca 20 rådgivare som finansieras       frågan om hur rådgivningsresurserna inriktas.
37162: av kommunerna och vid 1antbrukscentra1erna          Rådgivningskommissionen nämner pä1sdjurs-
37163: finns fem rådgivare som finansieras med stats-      skötseln som ett rådgivningsområde där ytter-
37164: stöd. Dessutom har, närmast på 1andskapsnivå,       1igare resurser behövs.
37165: funnits vissa projekt för utveck1ande av pä1s-         Jord- och skogsbruksministeriet tillsatte
37166: djursskötse1n vi1ka har innefattat rådgivning.      20.6.1989 en arbetsgrupp med uppgift att fö1ja
37167: På grund av recessionen inom pä1sdjursskötse1n      och styra beredningen av de åtgärder som
37168: har Finlands Pä1sdjursuppfödares Förbund av         verkställandet av kommissionens för utveck1an-
37169: ekonomiska skä1 tvingats att i sin rådgivning       de av 1antbruksrådgivningen förs1ag förutsät-
37170: övergå till 1önsamhetsprincipen.                    ter. I detta arbete måste ställning tas också till
37171:    Jord- och skogsbruksministeriet tillsatte        hur resurserna inriktas mellan o1ika rådgiv-
37172: 4.11.1987 en kommission med uppgift att göra        ningsområden. Med hänvisning till det ovan
37173: en utredning bl.a. om behoven att utveck1a          anförda kommer regeringen inte att innefatta
37174: 1antbruksrådgivningen och om resursstyrning-        det i spörsmå1et avsedda förs1aget till ans1ag i
37175: en. Kommissionen för utveck1ande av 1ant-           den II tilläggsbudgeten för 1989, men regering-
37176: bruksrådgivningen avgav sitt betänkande             en kommer att noga fö1ja utveck1ingen av
37177: 31.1.1989 (Kommittebetänkande 1989:6). En-          pä1sdjursskötse1n och den därmed förknippade
37178: 1igt kommissionens uppfattning förutsätter en       rådgivningen och vidtar vid behov de åtgärder
37179: behovsen1ig styrning av resurserna för 1ant-        som situationen kräver.
37180:     Helsingfors den 18 september 1989
37181: 
37182:                                                   Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
37183:                                               1989 vp.
37184: 
37185: Kirjallinen kysymys n:o 450
37186: 
37187: 
37188: 
37189: 
37190:                                  Niinistö: Liikenneturvallisuuden lisäämisestä valtatiellä n:o 1
37191:                                      Salon kaupungissa ns. ohikulkutien osuudella
37192: 
37193: 
37194:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37195: 
37196:    Valtatie n:o 1 kulkee Salon kaupungin koh-       kulkutietä kulkeva läpikulkuliikenne ei syystä
37197: dalla lähellä kaupungin keskustaa 1970-luvun        tai toisesta ole reagoinut risteyksissä oleviin
37198: loppupuolella valmistunutta ns. ohikulkutietä       liikennevaloihin. Onnettomuustiheydestä ja on-
37199: pitkin. Tuon tien linjaus leikkasi Salosta Pert-    nettomuuksien syntytavasta ei voi päätyä muu-
37200: telin Inkereelle sekä Salosta Somerolie johtavia    hun johtopäätökseen, kuin että valtatien n:o 1
37201: maanteitä sekä Salon kaavatienä käytettyä           ohikulkutien osuus ei vastaa liikenneturvalli-
37202: Sepänkatua, joita kaikkia pitkin jo tuolloin        suuden asettamia vaatimuksia.
37203: kulki myös kaupungin sisäistä liikennettä asun-        Valtio on valtatien n:o 1 tienpitäjänä samoin
37204: toalueille.                                         kuin myös tienpitäjänä ohikulkutieltä erkane-
37205:    Ohikulkutien rakentamisvaiheessa tyydyttiin      villa Salon-Someron ja Salon-Perttelin-In-
37206: kaikissa selostetuissa kolmessa risteyksessä rat-   keren maanteillä. Tienpitäjän velvollisuutena
37207: kaisuihin, joissa kevyt liikenne johdettiin eri     on huolehtia siitä, että tie vastaa liikennetur-
37208: tasoon, mutta moottoriajoneuvoliikenne sa-          vallisuuden vaatimuksia. Kun asianlaita ei näin
37209: maan tasoon. Liikenteen ohjaukseen noissa           ole, tienpitäjän tulisi pikaisesti ryhtyä teke-
37210: risteyksissä ohikulkutiellä käytetään liikenne-     mään kokonaisselvitys liikenneturvallisuuden
37211: valoja. Itse risteyksiä ja liikennevaloja on jou-   takaamiseksi po. valtatien osuudella.
37212: duttu puuttuvan liikenneturvallisuuden takia jo        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37213: useasti uusimaan ja järjestelemään uudelleen.       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
37214: Näistä järjestelyistä ei ole aiheutunut riittävää   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
37215: liikenneturvallisuuden lisääntymistä.               jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37216:    Kuluvan vuoden aikana on poliisin tietoon
37217: tullut po. risteyksissä kaikkiaan 20 liikenneon-
37218: nettomuutta, joissa on ollut kaksi kuolonuhria.                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
37219: Onnettomuustiheys on aikaisempina vuosina                   tienpitäjänä ryhtyä taatakseen liikenne-
37220: ollut suurin piirtein samaa luokkaa. Varsin                 turvallisuuden valtatiellä n:o 1 Salon
37221: tyypillistä onnettomuuksille on ollut, että ohi-            kaupungin ns. ohikulkutien osuudella?
37222: 
37223:      Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1989
37224: 
37225:                                            Sauli Niinistö
37226: 
37227: 
37228: 
37229: 
37230: 2900100
37231: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 450
37232: 
37233: 
37234: 
37235: 
37236:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37237:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      jausta ja opastimien havaittavuutta sekä järjes-
37238: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tettiin oma vaihe valtatieltä vasemmalle kään-
37239: olette 8 päivänä syyskuuta 1989 päivätyn kir-       tyville ajoneuvoille. Valo-ohjaus on toiminnas-
37240: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           sa ympäri vuorokauden. Nopeusrajoitus ohi-
37241: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       kulkuosuudella on 60 km/h ja se on merkitty
37242: edustaja Sauli Niinistön näin kuuluvasta kirjal-    taajama-liikennemerkillä.
37243: lisesta kysymyksestä n:o 450:                           Liikenneturvallisuus on valo-ohjauksen sa-
37244:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      neerauksen jälkeen poliisin tie- ja vesirakennus-
37245:        tienpitäjänä ryhtyä taatakseen liikenne-     laitokselle ilmoittamien henkilövahinko-onnet-
37246:        turvallisuuden valtatiellä n:o 1 Salon       tomuuksien perusteella arvioiden parantunut
37247:        kaupungin ns. ohikulkutien osuudella?        hiukan, vaikka liikennemäärä on kasvanut.
37248:                                                     Henkilövahinkoihin johtaneita kääntymison-
37249:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        nettomuuksia ei ole sattunut yhtään, mutta
37250: vasti seuraavaa:                                    risteämisonnettomuuksien osalta tilanne ei ole
37251:    Valtatie n:o 1 kulki aikaisemmin Salon kau-      parantunut. Tarkastelujakso tosin on lyhyt ja
37252: pungin katuverkon kautta. Nykyinen ohikul-          tulos siten epävarma.
37253: kutie suunniteltiin kaavoituksessa varatulle pai-       Liikennevalo-ohjauksena ei voida poistaa
37254: kalle ja otettiin käyttöön vuonna 1977.             kaikkia onnettomuuksia. Päin punaista voi-
37255:    Tie- ja vesirakennushallituksen sekä Turun       daan ajaa epähuomiossa tai tietoisesti. Jos
37256: tie- ja vesirakennuspiirin yhteistyönä on juuri     risteävä liikenne luottaa siihen, että läpikulku-
37257: valmistunut tiepiirin yleisiä teitä koskenut lii-   liikenne reagoi aina oikealla tavalla liikenneva-
37258: kenneturvallisuusselvitys. Salon osalta on selvi-   loihin, voi seurauksena olla vakavia onnetto-
37259: tetty myös valo-ohjauksen viimeisimmän pa-          muuksia, kuten tänä vuonna sattuneet kaksi
37260: rantamisen vaikutuksia liikenneturvallisuuteen.     kuolemaan johtanutta onnettomuutta osoitta-
37261: Parhaillaan ollaan Salon kaupungin sekä Tu-         vat. Näissä onnettomuuksissa oli molemmissa
37262: run tie- ja vesirakennuspiirin yhteistyönä teke-    osallisena valtatietä kulkenut kuorma-auto,
37263: mässä Salon kaupungin liikenneturvallisuus-         joka ajopiirturin mukaan ylitti tiellä sallitun
37264: suunnitelmaa, jonka on määrä valmistua hel-         nopeuden ja ajoi lisäksi päin juuri punaiseksi
37265: mikuussa 1990. Ko. suunnitelmassa tarkastel-        vaihtunutta opastinta. Tällaisten tieliikenne-
37266: laan yleisemminkin Salon kaupungin alueella         sääntöjen rikkomisesta aiheutuvien onnetto-
37267: tapahtuneita liikenneonnettomuuksia ja esite-       muuksien estämiseen ei tienpitäjällä ole juuri-
37268: tään toimenpiteitä liikenneturvallisuuden pa-       kaan keinoja käytettävissä. Tienpitäjä ei voi
37269: rantamiseksi.
37270:    Ensin mainitussa piirikohtaisessa selvitykses-   estää esim. punaisen valon läpi ajamista.
37271: sä todettiin Salon keskustan ohikulkutien lii-         Po. tiejakson turvallisuuden oleellinen paran-
37272: kenneturvallisuustilanne puutteelliseksi. Suu-      taminen vaatiikin joko nykyisen ohikulkutien
37273: rimmat henkilövahinkoihin johtaneiden (onnet-       liittymien perusteellista parantamista tai uuden,
37274: tomuuden vakavin seuraus vammautuminen tai          koko taajama-asutuksen ohittavan tien raken-
37275: kuolema) onnettomuuksien tyypit olivat kään-        tamista.
37276: tymis- ja risteämisonnettomuudet.                      Tie- ja vesirakennuslaitoksen suunnitelmissa
37277:    Tiejakson valo-ohjauksen saneeraus otettiin      on aloittaa vuonna 1995 Muurlan-Paimion
37278: käyttöön 1.9.1987. Saneerauksessa lisättiin ajo-    moottoritien rakentaminen, joka palvelisi myös
37279: neuvoilmaisimia, parannettiin liikennetieto-oh-     Salon ohikulkutienä. Hankkeen toteuttamisai-
37280:                                    1989 vp. -     KK n:o 450                                   3
37281: 
37282: kataulu riippuu tie- ja vesirakennuslaitokselle   tehtävä kaikki mahdolliset muut turvallisuutta
37283: osoitettavista määrärahoista.                     Salossa parantavat toimenpiteet. Ne selviävät
37284:   Lopullinen parannus liikenneturvallisuuteen     ja niistä päätetään edellä mainitun Salon kau-
37285: Salon kohdalla saadaan siis vasta uuden ohi-      pungin liikenneturvallisuussuunnitelman val-
37286: kulkutien myötä. Sitä ennen on luonnollisesti     mistuttua ensi vuoden alussa.
37287:     Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1989
37288: 
37289:                                                            Liikenneministeri Raimo Vistbacka
37290: 4                                    1989 vp. -      KK n:o 450
37291: 
37292: 
37293: 
37294: 
37295:                               Till Riksdagens Herr Talman
37296: 
37297:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          observera signalerna samt ordnades en särskild
37298: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          fas för fordon som från riksvägen skall svänga
37299: av den 8 september 1989 till vederbörande            till vänster. Ljusregleringen fungerar dygnet
37300: medlem av statsrådet översänt avskrift av            runt. Hastighetsbegränsningen på omfarts-
37301: följande av riksdagsman Sauli Niinistö under-        sträckan är 60 km/h och anges genom ett
37302: tecknade spörsmål nr 450:                            tätortsmärke.
37303:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen i              Efter den sanerade ljusregleringen har trafik-
37304:        egenskap av väghållare vidta för att          säkerheten trots den ökade trafikfrekvensen
37305:        trafiksäkerheten skall kunna tryggas på       något förbättrats, om man utgår från de
37306:        riksväg nr 1 på den s.k. omfartsvägs-         olyckor med personskador som följd som
37307:        sträckan vid Salo stad?                       polisen anmält till väg- och vattenbyggnadsver-
37308:                                                      ket. Svängningsolyckor med personskador som
37309:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         följd har överhuvudtaget inte förekommit, me-
37310: samt anföra följande:                                dan läget i fråga om korsningsolyckor inte har
37311:    Riksväg nr 1 löpte tidigare via gatunätet i       blivit ljusare. Granskningsperioden är dock
37312: Salo stad. Den nuvarande omfartsvägen plane-         kort och resultatet därför otillförlitligt.
37313: rades på en vid planläggningen reserverad plats          Samtliga trafikolyckor kan inte avskaffas
37314: och togs i bruk år 1977.                             genom ljusreglering. Man kan köra mot rött
37315:    1 samarbete mellan väg- och vattenbyggnads-       ljus av förbiseende eller medvetet. Om den
37316: styrelsen och Åbo väg- och vattenbyggnadsdi-         korsande trafiken utgår från att genomfartstra-
37317: strikt har en trafiksäkerhetsutredning om väg-       fiken alltid reagerar rätt på trafikljusen, kan
37318: distriktets allmänna vägar nyligen blivit färdig.    följden bli allvarliga olyckor, såsom de två med
37319: Beträffande Salo har det även utretts hur den        dödlig utgång som har inträffat i år. Den ena
37320: senaste förbättringen av ljusregleringen har         parten i båda dessa olyckor var en lastbil som
37321: inverkat på trafiksäkerheten. 1 samarbete mel-       körde på riksvägen och som enligt färdskriva-
37322: lan Salo stad och Åbo väg- och vattenbygg-           ren hade överskridit den på vägen tillåtna
37323: nadsdistrikt håller en trafiksäkerhetsplan för       hastigheten och som dessutom körde mot
37324: Salo stad på att uppgöras. Den avses bli färdig      trafikljus som växlat till rött. Det finns knap-
37325: i februari 1990. I nämnda plan betraktas även        past några metoder genom vilka väghållarna
37326: generellt de trafikolyckor som inträffat inom        kan avvärja olyckor till följd av sådana över-
37327: Salo stads område och föreslås åtgärder genom        trädelser av vägtrafikbestämmelserna. Väghål-
37328: vilka trafiksäkerheten kan förbättras.               laren kan exempelvis inte hindra en bilist att
37329:    I den förstnämnda utredningen som gäller          köra mot rött ljus.
37330: distriktet konstaterades att trafiksäkerhetssi-          En väsentlig förbättring av säkerheten på
37331: tuationen på omfartsvägen utanför Salo cen-          ifrågavarande vägsträcka förutsätter att anslut-
37332: trum är otillfredsställande. Största antalet         ningarna till den nuvarande omfartsvägen be-
37333: olyckor som förorsakat personskador (de all-         tydligt förbättras eller att en ny väg anläggs
37334: varligaste följderna invaliditet och dödsfall) har   utanför hela tätortsbebyggelsen.
37335: varit svängnings- och korsningsolyckor.                  Enligt väg- och vattenbyggnadsverkets pla-
37336:    Den sanerade ljusregleringen på vägsträckan       ner skall byggandet av en ny motorväg år 1995
37337: togs i bruk 1.9.1987. Vid saneringen infördes        inledas på sträckan Muurla-Pemar. Denna
37338: flera fordonsdetektorer, förbättrades handled-       väg skall även tjäna som omfartsväg kring
37339: ningen i trafikkunskap och möjligheterna att         Salo.
37340:                                    1989 vp. -     KK n:o 450                                     5
37341: 
37342: Tidtabellen för genomförandet av projektet är     alla andra tänkbara åtgärder vidtas i syfte att
37343: beroende av anslagen till väg- och vattenbygg-    förbättra säkerheten i Salotrakten. Dessa klar-
37344: nadsverket.                                       läggs och bestäms sedan den ovan nämnda
37345:   En slutlig lösning av trafiksäkerhetsfrågan i   trafiksäkerhetsplanen för Salo stad blivit färdig
37346: Salotrakten är alltså aktuell först då en ny      vid ingången av nästa år.
37347: omfartsväg är fårdig. Dessförinnan bör givetvis
37348:     Helsingfors den 3 oktober 1989
37349: 
37350:                                                                Trafikminister Raimo Vistbacka
37351:                                               1989 vp.
37352: 
37353: ~irjallinen   kysymys n:o 451
37354: 
37355: 
37356: 
37357: 
37358:                                  Anttila: Postipalveluiden turvaamisesta haja-asutusalueilla
37359: 
37360: 
37361:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37362:    Eduskunta on hallituksen esityksestä ottanut        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37363: :antaa ns. pienten postitoimipaikkojen järke-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
37364: ·än säilyttämisen puolesta vuode.!?- 1989 ?u~      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
37365: ~ttiesityksessä. Siltä pohjalta on lukenneml~Is    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37366: eriö antanut 11.1.1989 DN:o 327/05/88 ohJeet
37367: •osti- ja telehallitukselle. Annettuja ohjeita ei             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
37368: •le aina noudatettu tai on tietoisesti hidastettu          ryhtyä Kylmäkosken kunnan Tuomaa-
37369: tiiden noudattamista ainakin Tampereen pii-                lan postin toiminnan uudelleen käynnis-
37370: issä. Eduskunnassa 16.2.1988 esitettyyn suul-              tämiseksi ottaen huomioon sen, että
37371: iseen kysymykseen, joka koski ns. kyläpostien              postia ei ole lakkautettu vaan toiminta
37372: akkautuksia Sisä-Suomen postipiirissä, mm.
37373:                                                            on keskeytetty, sekä
37374: C.ylmäkosken Tuomaalan postikonttoria, vas-
37375: asi ministeri Vennamo seuraavaa: "Kylmäkos-                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
37376: ~en Tuomaalan postia ei ole suljettu eikä
37377:                                                            jatkossa ryhtyä huolehtiakseen riittävis-
37378: .uljeta."                                                  tä postin peruspalveluista erityisesti
37379:    Käytännössä kuitenkin postin toiminta on                haja-asutusalueilla ja riittävän postitoi-
37380: •llut keskeytyneenä, eikä sitä ole uudelleen               mipaikkaverkon säilymisestä maaseu-
37381: ~äynnistetty.                                              dulla?
37382: 
37383:     Helsingissä 11 päivänä syyskuut:> 1989
37384: 
37385:                                         Sirkka-Liisa Anttila
37386: 
37387: 
37388: 
37389: 
37390: !900100
37391: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 451
37392: 
37393: 
37394: 
37395: 
37396:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37397:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kilöstön, asiakkaiden, kuntien ja muiden mah
37398: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       dollisten intressiryhmien suuntaan. Käytännös
37399: olette syyskuun 11 päivänä 1989 päivätyn            sä tämä merkitsee sitä, että alueellista palvelu
37400: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        valikoimaa ja palvelujen tarjonnan muotoj;
37401: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       tulee kehittää alueellisessa yhteistyössä asiak
37402: edustaja Anttilan näin kuuluvasta kirjallisesta     kaiden ja heidän edustajiensa kanssa. Myö:
37403: kysymyksestä n:o 451:                               henkilöstön ja/tai sen edustajien kanssa or
37404:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      neuvoteltava ajoissa kehittämis- ja toimenpide
37405:                                                     suunnitelmiin sisällytettävistä toimenpiteistä.
37406:        ryhtyä Kylmäkosken kunnan Tuomaa-
37407:                                                        Suunnitteluohjeiden lähtökohtana on, etti
37408:        lan postin toiminnan uudelleen käynnis-
37409:                                                     toimipaikkapalvelujen ja -verkon kehittäminer
37410:        tämiseksi ottaen huomioon sen, että
37411:        postia ei ole lakkautettu vaan toiminta      perustuu ennalta laadittuun kehittämissuunni
37412:        on keskeytetty, sekä                         telmaan ja siitä johdettuun tulossuunnitelmaan
37413:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      Kehittämissuunnitelmalla tarkoitetaan yleisH
37414:                                                     visiota tietyn alueen, esim. kunnan toimipaik
37415:        jatkossa ryhtyä huolehtiakseen riittävis-
37416:                                                     kapalvelujen ja -verkon, kehittämisestä. Kehit
37417:        tä postin peruspalveluista erityisesti
37418:                                                     tämissuunnitelma ei ole sidottu aikaan eikä st
37419:        haja-asutusalueilla ja riittävän postitoi-
37420:                                                     ole määrämuotoinen. Tarkoitus on, että siin~
37421:        mipaikkaverkon säilymisestä maaseu-
37422:        dulla?                                       esitetään verbaalisesti ja numeraalisesti alueer
37423:                                                     toimipaikkapalvelujen ja -verkon kehitysnäky·
37424:                                                     mät ja kehittämismahdollisuudet.
37425:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Kylmäkosken kunnassa sijaitsevan Tuomaa·
37426: vasti seuraavaa:                                    lan postikonttorin alue käsittää 77 taloutta
37427:    Liikenneministeriö antoi 11.1.1989 posti- ja     Etäisyys Kylmäkosken kuntakeskukseen on 7,~
37428: telehallitukselle yleisohjeet maaseutu- ja haja-    kilometriä. Vuonna 1986 toimipaikan tuoto1
37429: asutusalueen postitoimipaikkaverkon kehittä-        kattoivat vain 35 % kustannuksista ja 1.1.-
37430: misestä. Niiden mukaan toimipaikkaverkon ja         31.8.1987 enää 31% kustannuksista. Tuomaa·
37431: palveluvalikoiman, joilla alueelliset palvelut      1an postikonttorin päivittäinen aukioloaika 011
37432: tuotetaan, tulee voida kehittyä ja muuttua          ollut viisi tuntia, vaikka palvelujen kysyntä
37433: toisaalta palvelujen kysynnän ja toisaalta kan-     vastasi alle tunnin työpanosta.
37434: nattavuuden mukaisesti. Postitoimipaikkaver-           Myymäläkiinteistön sähkönsaanti oli vuoden
37435: kon kehittämisen lähtökohtana on, että kiin-        1987 aikana useaan eri otteeseen uhanalaisena.
37436: teiden postitoimipaikkojen määrä ei oleellisesti    Postin toiminnalle välttämätön ja vuokra-
37437: vähene nykyisestään edellyttäen, että kiinteiksi    etuihin     kuulunut     sähkönsaanti      loppui
37438: postitoimipaikoiksi luetaan myös postipalvelu-      24.8.1987. Jatkuvan epävarmuuden vallitessa
37439: pisteet Maan hallitus on iltakoulussaan             Sisä-Suomen postipiirikonttori päätti keskeyt-
37440: 11.1.1989 hyväksynyt liikenneministeriön mää-       tää postikonttorin toiminnan 25.8.1987 lukien
37441: rittelemät postitoimipaikkaverkon kehittämis-       konttorinhoitajan jäädessä sairaslomalle ja
37442: periaatteet.                                        edelleen 1.6.1988 lukien eläkkeelle. Postikont-
37443:    PTL-Postin 15.6.1989 antamat postitoimi-         torin toiminta on edelleen keskeytyneenä.
37444: paikkapalvelujen ja -verkon kehittämisen suun-         Postikonttorin toiminnan keskeyttämisen yh-
37445: nitteluohjeet perustuvat liikenneministeriön        teydessä alueen postinjakelu järjestettiin palve-
37446: posti- ja telehallitukselle antamiin postitoimi-    lutasotavoitteiden mukaisesti Kylmäkosken
37447: paikkaverkon kehittämistä koskeviin yleisohjei-     postikanttorilta hoidettavaksi. Näin postin pe-
37448: siin, mikä merkitsee mm. sitä, että postitoi-       ruspalvelujen (1. luokan kirje ja lehti normaa-
37449: mipaikkaverkon kehittämisen tulee perustua          lissa postinkannossa) saatavuus on kylällä tur-
37450: ennalta laadittuihin suunnitelmiin ja niistä tie-   vattu.
37451: dottamisen tulee olla avointa ja aktiivista hen-       Linja-autovuoro Taipaleen kylältä saapuu
37452:                                    1989 vp. -    KK n:o 451                                     3
37453: 
37454: maanantaisin ja keskiviikkoisin Kylmäkoskelie    lujen tarjonta on tarkoituksenmukaista liiken-
37455: klo 8.30 ja lähtee takaisin kylälle klo 11.15.   neministeriön antamien yleisohjeiden mukaises-
37456: Linja-autovuoro palvelee varsin hyvin kyläläi-   ti järjestää kiinteän postipalvelupisteen avulla.
37457: siä kuntakeskukseen suuntautuvassa asioinnis-    Kehittämistoimenpide sisältyy Valkeakosken
37458: sa. Kylmäkosken postikonttori on avoinna         postialueen tulossuunnitelmaan, ja kylälle pe-
37459: maanantaista perjantaihin klo 9.00---12.00 ja    rustetaan kiinteä postipalvelupiste 1.12.1989,
37460: 14.45-16.45.                                     mikäli postipalvelupisteelle saadaan palkattua
37461:    Tuomaalan postikonttorin palvelujen kysyn-    hoitaja.
37462: tä oli vähäistä ja kannattavuus heikko. Palve-
37463:     Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1989
37464: 
37465:                                                           Liikenneministeri Raimo Vistbacka
37466: 4                                     1989 vp. -      KK n:o 451
37467: 
37468: 
37469: 
37470: 
37471:                                Till Riksdagens Herr Talman
37472:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           intressegrupper. I praktiken innebär detta att
37473: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           det regionala serviceurvalet och serviceutbudets
37474: av den 11 september 1989 till vederbörande            former bör utvecklas i regionalt samarbete med
37475: medlem av statsrådet översänt avskrift av             kunderna och representanterna för dem. Också
37476: följande av riksdags1edamot Anttila underteck-        med personalen och/eller med representanter
37477: nade spörsmål nr 451:                                 för den skall förhandlas i tid om de åtgärder
37478:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen             som skall ingå i utvecklings- och åtgärdsp1a-
37479:                                                       nerna.
37480:        vidta för att på nytt sätta igång verk-
37481:        samheten vid posten i Tuomaala i Kyl-             U tgångspunkten för planeringsanvisningarna
37482:        mäkoski kommun med beaktande av                är att utvecklandet av postanstaltsservicen och
37483:        att posten inte har dragits in utan            postanstaltsnätet baserar sig på en utvecklings-
37484:                                                       plan som uppgjorts på förhand och en resul-
37485:        verksamheten avbrutits, samt
37486:           vilka åtgärder ämnar Regeringen i           tatplan som är härledd av den. Med utveck-
37487:        fortsättningen vidta för att sörja för att     lingsplan avses en allmän vision om utveckling-
37488:        det finns tillräcklig basservice inom          en av postanstalsservicen och postanstaltsnätet
37489:        posten i synnerhet i glesbygder och för        inom ett visst område, t.ex. en kommun.
37490:                                                       Utvecklingsplanen är inte tids- eller formbun-
37491:        att bevara. ett tillräckligt nät av postan-
37492:                                                       den. Avsikten är att i den framförs verbalt och
37493:        stalter på landsbygden?
37494:                                                       numerärt utsikter och möjligheter för utveck-
37495:                                                       lingen av områdets postanstaltsservice och post-
37496:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          anstaltsnät.
37497: samt anföra fö1jande:                                    Postkontoret i Tuomaala, som är beläget i
37498:    Trafikministeriet gav 11.1.1989 post- och          Kylmäkoski kommun, omfattar 77 hushåll.
37499: te1estyrelsen allmänna anvisningar om utveck-         Avståndet till Kylmäkoski kommuncentrum är
37500: landet av postanstaltsnätet på 1andsbygden och        7,3 km. År 1986 täckte avkastningen av post-
37501: i glesbygder. Enligt anvisningarna bör postan-        anstalten endast 35 % av kostnaderna och
37502: staltsnätet och serviceurva1et, genom vilka den       under tiden 1.1.-31.8.1987 endast 31% av
37503: regionala servicen produceras, kunna utvecklas        kostnaderna. Den dagliga öppettiden vid post-
37504: och ändras å ena sidan enligt efterfrågan på          kontoret i Tuomaala har varit fem timmar,
37505: service och å andra sidan enligt lönsamhet.           trots att efterfrågan på service motsvarade
37506: Utgångspunkten för utveck1andet av postan-            mindre än en timmes arbetsinsats.
37507: staltsnätet är att antalet fasta postansta1ter inte      Tillgången på elektricitet tili butiksfastighe-
37508: väsentligt minskar, förutsatt att även postser-       ten var 1987 flera gånger hotad. Tillgången på
37509: viceställena räknas som postanstalter. Reger-         elektricitet, som är nödvändig för postens
37510: ingen godkände vid sin aftonskola 11.1.1989 de        verksamhet och som hört till hyresförmånerna,
37511: principer för utvecklandet av postanstaltsnätet       upphörde 24.8.1987. På grund av den ständiga
37512: som trafikministeriet har fastställt.                 osäkerheten beslöt Inre Finlands postdistrikts-
37513:    De anvisningar för planeringen av utvecklan-       kontor att avbryta postkontorets verksamhet
37514: det av postanstaltsservicen och postanstaltsnä-       25.8.1987, då kontorsföreståndaren fick sjukle-
37515: tet som PTV-Posten gav 15.6.1989 baserar sig          digt och från 1.6.1988 pension. Postkontorets
37516: på de allmänna anvisningar om utvecklandet            verksamhet är alltjämt inställd.
37517: av postanstaltsnätet som trafikministeriet givit         I samband med att postkontorets verksamhet
37518: post- och telestyrelsen, vilket bl.a. innebär att     avbröts ordnades postdistributionen på områ-
37519: utvecklandet av postanstaltsnätet bör grunda          det enligt målen för servicenivån så att den
37520: sig på planer som uppgjorts på förhand.               sköttes från postkontoret i Kylmäkoski. Sålun-
37521: Informationen om dessa planer skall vara              da är tillgången på postens basservice (1 klass
37522: öppen och aktiv och inriktad på personalen,           brev och tidning vid normal postutbärning)
37523: kunderna, kommunerna och andra eventuella             tryggad i byn.
37524:                                   1989 vp. -    KK n:o 451                                      5
37525: 
37526:     Bussturen från Taipale by anländer månda-   är ändamålsen1igt att utbudet på service ordnas
37527: gar och onsdagar kl. 8.30 tili Kylmäkoski och   med hjälp av ett fast postserviceställe enligt de
37528: avgår kl. 11.15 tilihaka tili byn. Bussturen    allmänna anvisningar som givits av trafikmini-
37529: betjänar mycket väl bybor som har ärende in     steriet. Utvecklingsåtgärden ingår i resultatpla-
37530: tili kommuncentret. Postkontoret i Kylmäkoski   nen för Valkeakoski postområde och i byn
37531: är öppet må-fre kl. 9.00-12.00 och 14.45-       inrättas ett fast postserviceställe 1.12.1989, så-
37532: 16.45.                                          vida det kan anställas en föreståndare vid
37533:     Efterfrågan på service vid postkontoret i   postservicestället.
37534: Tuomaala var liten och lönsamheten svag. Det
37535: 
37536:     Helsingfors den 12 oktober 1989
37537: 
37538:                                                              Trafikminister Raimo Vistbacka
37539:                                             1989 vp.
37540: 
37541: Kirjallinen kysymys n:o 452
37542: 
37543: 
37544: 
37545: 
37546:                                 Laine: Henkilöliikenteen kehittämisestä Turun ja Uudenkaupun-
37547:                                     gin välisellä rataosuudella
37548: 
37549: 
37550:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37551: 
37552:    Vakka-Suomessa tapahtuvan junaliikenteen       pääkaupunkiseudulla käytössä oleviin lähilii-
37553: supistuminen rataosalla Uusikaupunki-Turku        kenteen juniin, jolloin niitä voisi käyttää myös
37554: ja uhka sen lopettamisesta kokonaan on herät-     rataosalla Uusikaupunki-Turku. Edelleen
37555: tänyt laajaa tyytymättömyyttä junaa liikenne-     mainittu järjestö ehdotti, että Valtionrautatiet
37556: välineenään käyttävien ja muiden Vakka-Suo-       panostaisi muutamia tuhansia markkoja pai-
37557: men alueen kehityksestä kiinnostuneiden kes-      kallisliikenteen markkinointiin.
37558: kuudessa. Uudenkaupungin Seudun Ammatil-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37559: lisen Paikallisjärjestön taholta tehtiin viime    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
37560: kesäkuussa ehdotus Turun-Uudenkaupungin           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
37561: rataosan hyväksymisestä keskimatkan liiken-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37562: teen kehittämisen koeradaksi.                               Aikooko Hallitus ryhtyä välittömästi
37563:    Mainitussa ehdotuksessa suositeltiin ainakin          toimenpiteisiin Turun-Uudenkaupun-
37564: neljän vaihtoehdon kokeilemista. Ensimmäinen             gin rataosan henkilöliikenteen kehittä-
37565: niistä perustui nykyisin liikenteessä olevien            miseksi hyväksymällä rataosan keski-
37566: junien peruskorjaamiseen ajanmukaisiksi, toi-            matkan liikenteen kehittämisen koera-
37567: nen ulkomailla jo käytössä olevan ajanmukai-             daksi, jossa toteutettaisiin mm. Uuden-
37568: sen junatyypin piirustusten ja valmistustekno-           kaupungin Seudun Ammatillisen Pai-
37569: logian ostoon, kolmas junien ostoon ulkomail-            kallisjärjestön ehdottamat vaihtoehdot
37570: ta ja neljäs dieselgeneraattorin sijoittamiseen          tai jokin niistä?
37571:     Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1989
37572: 
37573:                                           Ensio Laine
37574: 
37575: 
37576: 
37577: 
37578: 290010D
37579: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 452
37580: 
37581: 
37582: 
37583: 
37584:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37585: 
37586:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      eli n. 30 junaa kohti laskettuna. Vastaavasti
37587: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      samoina vuosina maaliskuun matkustajaluvut
37588: olette 12 päivänä syyskuuta 1989 päivätyn          ovat olleet n. 200 matkaa eli n. 25 matkaa
37589: kirjeenne n:o 2120 ohella toimittanut valtioneu-   junaa kohti laskettuna.
37590: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          Liikenne hoidetaan nykyisin vanhalla Dm
37591: kansanedustaja Ensio Laineen näin kuuluvasta       8-9 -kalustolla, jonka kunnossapito on erittäin
37592: kirjallisesta kysymyksestä n:o 452:                vaikeaa ja kallista varaosien ym. saannin osal-
37593:                                                    ta. Näin ollen nykykaluston peruskorjaaminen
37594:           Aikooko Hallitus ryhtyä välittömästi
37595:                                                    ei ole taloudellisesti perusteltua. Kalustoa ei
37596:        toimenpiteisiin Turun-U udenkaupun-
37597:                                                    käytettäisi missään muualla Suomessa.
37598:        gin rataosan henkilöliikenteen kehittä-
37599:                                                       Ulkomaisen junatyypin piirustusten ja val-
37600:        miseksi hyväksymällä rataosan keski-
37601:                                                    mistusteknologian osto on myös epätaloudelli-
37602:        matkan liikenteen kehittämisen koera-
37603:                                                    nen vaihtoehto pienen käyttöalueen vuoksi.
37604:        daksi, jossa toteutettaisiin mm. Uuden-
37605:                                                    Tilanne on sama valmiin ulkomaisen kaluston
37606:        kaupungin Seudun Ammatillisen Pai-
37607:                                                    oston osalta, sillä Valtionrautatiet keskittyy
37608:        kallisjärjestön ehdottamat vaihtoehdot
37609:                                                    taajamien väliseen nopeaan sähköistettyyn pai-
37610:        tai jokin niistä?
37611:                                                    kallisliikenteeseen.
37612:                                                       Dieselmoottorin käyttö nykyisissä sähkö-
37613:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       moottorijunissa johtaisi entistä pahempaan ka-
37614: vasti seuraavaa:
37615:                                                    lustopulaan Helsingin lähiliikennealueella, jos-
37616:    Uudenkaupungin radan henkilöliikenteen          sa henkilöliikenne on kuitenkin taloudellisesti
37617: kehittämiseksi ja tutkimiseksi on tehty poik-      kannattavaa.
37618: keuksellisen paljon. Laskevan matkustajamää-          Valtionrautatiet pitää tärkeinä henkilöliiken-
37619: rän vuoksi mm. vuoden 1987 aikataulut suun-        teen kilpailukeinoina matkanopeuksien nosta-
37620: niteltiin alueen kuntien, lääninhallituksen ja     mista, matkustusmukavuuden parantamista
37621: seutukaavaliiton yhteistyönä. Junatarjonta li-     sekä kokonaispalvelun kehittämistä. Kannatta-
37622: sääntyi, mutta matkustajamäärät eivät. Vuoro-      maUoman paikallisliikenteen markkinoinnin li-
37623: kautinen matkustajamäärä vilkkaana aikana eli      säämiselle ei sitä vastoin valitettavasti ole ole-
37624: heinäkuussa on ollut vuosina 1987-1989 n. 230      massa taloudellisia perusteita.
37625: 
37626:     Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1989
37627: 
37628:                                                              Liikenneministeri Raimo Vistbacka
37629:                                      1989 vp. -     KK n:o 452                                     3
37630: 
37631: 
37632: 
37633: 
37634:                               Till Riksdagens Herr Talman
37635:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         varit ca 200 resor sammanlagt, dvs. ca 25 resor
37636: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         per tåg.
37637: nr 2120 av den 12 september 1989 till veder-           Idag sköts trafiken med en gammal Dm 8-
37638: börande medlem av statsrådet översänt avskrift      9 utrustning, vars skötsel är mycket svår och
37639: av följande av riksdagsman Ensio Laine under-       dyr då det gäller anskaffningen av reservdelar
37640: tecknade spörsmål nr 452:                           m.m. Till följd av detta är det inte ändamåls-
37641:                                                     enligt ekonomiskt sett att grundligt reparera
37642:           Ämnar Regeringen omedelbart vidta
37643:                                                     den nuvarande utrustningen. Utrustningen
37644:        åtgärder för att utveckla persontrafiken
37645:                                                     skulle inte användas någon annanstans i Fin-
37646:        på bandelen Åbo-Nystad genom att
37647:                                                     land.
37648:        godkänna bandelen som en testbana för
37649:                                                        Det är också till följd av det obetydliga
37650:        en utveckling av trafiken pä en medel-
37651:                                                     användningsområdet ett ekonomiskt dåligt al-
37652:        lång sträcka, där de alternativ som bl.a.
37653:                                                     ternativ att köpa ritningarna och tillverknings-
37654:        föreningen Uudenkaupungin Seudun
37655:                                                     teknologin till en utländsk tågtyp. Då det gäller
37656:        Ammatillinen Paikallisjärjestö föreslagit
37657:                                                     köpet av en fårdig utländsk utrustning är
37658:        eller något av dem genomförs?                situationen densamma, eftersom Statsjärnvä-
37659:                                                     garna koncentrerar sig på en snabb elektrifie-
37660:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        rad lokaltrafik mellan tätorterna.
37661: samt anföra följande:                                  En använding av dieselmotorer i de nuva-
37662:    Ovanligt mycket har gjorts för att utveckla      rande elmotortågen skulle leda till att bristen
37663: och undersöka persontrafiken på Nystadsba-          på utrustning förvärras inom Helsingfors när-
37664: nan. Till följd av en minskning av passagerar-      trafikområde, där persontrafiken ändå är eko-
37665: antalet planerades bl.a. tidtabellerna för år       nomiskt lönsam.
37666: 1987 genom samarbete mellan områdets kom-              Viktiga konkurrensmedel i fråga om person-
37667: muner, länsstyrelsen och regionplaneförbundet.      trafiken är enligt Statsjärnvägarna att höja
37668: Tågutbudet ökade men inte passagerarantalet.        färdhastigheterna, att förbättra färdkomforten
37669: Passagerarantalet per dygn har under den            samt att utveckla servicen i dess helhet. Där-
37670: livliga tiden, dvs. i juli, under 1987-1989 varit   emot finns det i ekonomiskt hänseende tyvärr
37671: ca 230, dvs. ca 30 per tåg. Under samma år har      ingen anledning att öka marknadsföringen av
37672: motsvarande passagerarantal i mars månad            en olönsam persontrafik.
37673:     Helsingfors den 4 oktober 1989
37674: 
37675:                                                                  Trafikminister Raimo Vistbacka
37676:                                               1989 vp.
37677: 
37678: Kirjallinen kysymys n:o 453
37679: 
37680: 
37681: 
37682: 
37683:                                  Laine: Urheiluseurojen taikootöiden verottamisesta
37684: 
37685: 
37686:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37687: 
37688:    Turun lääninverovirasto aikoo julkisuudessa      tapahtuva työ johtaisi verotuksellisiin seuraa-
37689: kerrotun mukaan ryhtyä verottamaan urheilu-         muksiin. Se olisi ankara isku urheilu- ja nuo-
37690: seurojen talkootyötä. Kyse on sellaisten taikoo-    risotoimintaa kohtaan. On lisäksi muistettava,
37691: töiden verottamisesta, joita urheiluseurojen jä-    että valtaosa urheiluseurojen työstä on va-
37692: senet ovat tehneet saamatta työstä mitään           paaehtoiseen ja täysin korvauksettomaan toi-
37693: palkkiota itselleen. Korvaukset ovat menneet        mintaan perustuvaa ja että Suomessa useimpiin
37694: suoraan seuroille niiden yleishyödyllisen nuori-    muihin maihin verrattuna urheiluseuroja tue-
37695: so- ja urheilutoiminnan rahoittamiseen. Seurat      taan yhteiskunnan taholta heikommin. Am-
37696: ovat ottaneet vastuulleen urheilutilojen valvon-    mattimainen ja kaupallisuuteen perustuva ur-
37697: ta-, siivous- ja korjaustehtäviä. Niiden jäsenet    heilutoiminta on eri asia.
37698: ovat talkoovoimin suorittaneet työt, ja seurat         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37699:                                                     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
37700: ovat nostaneet korvaukset toimintansa rahoit-
37701:                                                     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
37702: tamiseen.                                           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37703:    Yhteiskunta avustaa urheiluseurojen toimin-
37704: taa. Seurojen saarnat avustukset ovat kuitenkin
37705: niin vähäiset toimintamenoihin verrattuna, että              Aikooko Hallitus kehottaa verohalli-
37706: seurat joutuvat erilaisin keräyksin ja taikootoi-          tusta antamaan lääninverovirastoille
37707: min hankkimaan lisärahoitusta. Olisi täysin                ohjeen urheiluseurojen taikootöiden ve-
37708: kohtuutonta, jos tämä vapaaehtoisin voimin                 rottamatta jättämiseksi?
37709: 
37710:     Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1989
37711: 
37712:                                             Ensio Laine
37713: 
37714: 
37715: 
37716: 
37717: 290010D
37718: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 453
37719: 
37720: 
37721: 
37722: 
37723:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37724:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ikään kahdessa vuosina 1984 ja 1985 antamas-
37725: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        saan päätöksessä katsonut urheiluseuran ja
37726: olette 12 päivänä syyskuuta 1989 päivätyn            sotaveteraaniyhdistyksen jäsenten tekemän
37727: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         työn sellaiseksi, että siitä saadusta korvaukses-
37728: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        ta oli toimitettava ennakonpidätys. Yhdistyk-
37729: edustaja Ensio Laineen näin kuuluvasta kirjal-       sille ei myönnetty valituslupaa korkeimpaan
37730: lisesta kysymyksestä n:o 453:                        hallinto-oikeuteen.
37731:          Aikooko Hallitus kehottaa verohalli-           Verotus- ja oikeuskäytännössä on kuitenkin
37732:        tusta antamaan lääninverovirastoille          hyväksytty, ettei rekisteröidylle yleishyödyllisel-
37733:        ohjeen urheiluseurojen taikootöiden ve-       le yhteisölle maksetuista korvauksista ole toi-
37734:        rottamatta jättämiseksi?                      mitettu ennakonpidätystä, jos kysymyksessä on
37735:                                                      ollut yksittäinen kertaluonteinen talkootyö.
37736:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Edellytyksenä on lisäksi ollut, että yhdistyksen
37737: vasti seuraavaa:                                     taikootyöstä saama palkkio on käytetty yhdis-
37738:    Ennakkoperintälain (418/59) 4 §:n mukaan          tyksen yleishyödyllisten tarkoitusperien toteut-
37739: työnantaja on velvollinen toimittamaan maksa-        tamiseksi.
37740: mastaan palkasta ennakonpidätyksen. Palkalla            Taikootyöstä maksettavan korvauksen kuu-
37741: tarkoitetaan kaikenlaatuista palkkaa, palkkio-       luminen ennakonpidätyksen piiriin on ratkais-
37742: ta, osapalkkiota sekä muuta etuutta ja kor-          tava kussakin tapauksessa erikseen. Taikoo-
37743: vausta, joka suoritetaan virasta tai toimesta tai    työllä korvataan usein palkatun työvoiman
37744: sellaisesta työstä, tehtävästä tai palveluksesta,    käyttö. Mahdollista on, että tehtävässä toimii
37745: joka työn tai tehtävän antajalle tehdään kor-        samanaikaisesti sekä palkattua että talkootyö-
37746: vausta vastaan. Jos työn tai tehtävän suorittaja     voimaa. Korvauksen saajakin saattaa olla var-
37747: on tässä toiminnassaan itsenäinen yrittäjä, siitä    sin hankalasti selvitettävissä, jos yhdistyksen
37748: suoritettavaa korvausta ei kuitenkaan pidetä         jäsenmäärä on vähäinen. Myös erilaista harras-
37749: palkkana.                                            tustoimintaa saatetaan rahoittaa talkootyöllä.
37750:    Korkein hallinto-oikeus on vuonna 1983                Ennakkoperintälain 17 §:n mukaan suorituk-
37751: antamanaan päätöksellä (KHO 31.8.1983 T              sen maksaja tai saaja voi pyytää epäselvissä
37752: 3230) rajannut taikootyön käsitettä: Lähetys-        tilanteissa ennakonpidätysvelvollisuutta koske-
37753: työtä tekevän rekisteröidyn yhdistyksen jäsen-       van sitovan ennakkotiedon sen läänin läänin-
37754: ten tekemästä työstä yhdistykselle maksettu          verovirastolta, jonka virka-alueella työnantajan
37755: suoritus katsottiin ennakonpidätyksen alaiseksi      kotikunta on. Verohallinnosta annetun lain
37756: palkaksi tilanteessa, jossa yhdistys otti hoitaak-   (960/87) 4 §:n mukaan verohallituksen tehtävä-
37757: seen yrityksen yhden tai useamman työntekijän        nä on erityisesti edistää oikean ja yhdenmukai-
37758: työvuoron. Työ kesti neljä kuukautta. Yhdis-         sen verotuksen toimittamista antamalla verovi-
37759: tyksen ei katsottu harjoittavan elinkeinotoimin-     ranomaisille neuvoja ja ohjeita sekä huolehti-
37760: taa tai muutoinkaan toimivan itsenäisenä yrit-       malla verovelvollisiin kohdistuvasta verotuksen
37761: täjänä. Yhdistyksen jäsenet toimivat työsken-        toimeenpanoa koskevasta tiedotustoiminnasta.
37762: nellessään yrityksessä sen johdon ja valvonnan       Koska kaikkia käytännön tilanteita varten ei
37763: alaisena, eikä yritys voinut vapautua ennakon-       kuitenkaan voida antaa yleistä ohjetta, on
37764: pidätysvelvollisuudesta sen vuoksi, että yhdis-      ennakonpidätyksestä vastuussa olevan työnan-
37765: tyksen jäsenet luopuivat heille maksetusta pal-      tajan ongelmatilanteessa varminta pyytää lää-
37766: kasta. Turun ja Porin lääninoikeus on niin           ninverovirastolta sitova ennakkotieto.
37767: 
37768:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1989
37769: 
37770:                                                                            Ministeri Ulla Puolanne
37771:                                      1989 vp. -     KK n:o 453                                      3
37772: 
37773: 
37774:                               Till Riksdagens Herr Talman
37775: 
37776:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         också i två beslut från åren 1984 och 1985
37777: anger har Ni, Herr Taiman, med Er skrivelse         ansett arbete, som medlemmar i en idrottsför-
37778: av den 12 september 1989 tili vederbörande          ening och en krigsveteranförening utfört, vara
37779: medlem av statsrådet översänt avskrift av           sådant att för därför erhållen ersättning skall
37780: föijande av riksdagsman Ensio Laine under-          verkställas förskottsinnehållning. Föreningarna
37781: tecknade spörsmål nr 453:                           beviljades inte tillstånd att anföra besvär hos
37782:           Ämnar Regeringen uppmana skatte-          högsta förvaltningsdomstoien.
37783:        styrelsen att utfärda anvisningar åt            Enligt gällande beskattnings- och rättspraxis
37784:        1änsskatteverken om att idrottsförening-     har det dock godkänts att förskottsinnehåll-
37785:        ars s.k. talkoarbeten inte skall beskat-     ningar inte har gjorts på ersättningar som
37786:        tas?                                         betalats tili registrerade allmännyttiga förening-
37787:                                                     ar om det varit fråga om ett enskilt taikoarbete
37788:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        av engångsnatur. Det har dessutom förutsatts
37789: samt anföra följande:                               att det arvode som föreningen erhållit för
37790:   Eniigt 4 § i lagen om förskottsuppbörd            talkoarbetet använts för att förverkliga för-
37791: (418/59) är arbetsgivare skyldig att verkställa     eningens allmännyttiga syftemål.
37792: förskottsinnehållning på den lön han utbetalar.        Huruvida förskottsinnehållning skall göras
37793: Med lön avses varje siag av Iön, arvode,            eller inte göras på ersättning som betalas för
37794: tantiem samt annan förmån och ersättning,           taikoarbete bör avgöras i vart fall särskilt för
37795: som erläggs för tjänst eller befattning, så också   sig. Taikoarbete ersätter ofta användning av
37796: för arbete, uppdrag eller tjänst, som emot          betaid arbetskraft. Det är möjligt att både
37797: ersättning utförs för arbets- eller uppdragsgi-     betald och taikoarbetskraft samtidigt används i
37798: vares räkning. Är de, som utför arbetet eller       samma uppgift. Om föreningens mediemsantai
37799: uppdraget, i denna sin verksamhet en självstän-     är Iitet kan det även vara ganska svårt att
37800: dig företagare, betraktas den därför eriagda        utreda vem som erhåller ersättningen. Det kan
37801: ersättningen likväl inte som Iön.                   även hända att oiika siag av hobbyverksamhet
37802:    Högsta förvaltningsdomstolen har genom ett       finansieras genom taikoarbete.
37803: år 1983 avkunnat utsiag (HFD 31.8.1983 Lig-            Enligt 17 § i Iagen om förskottsuppbörd kan
37804: gare 3230) begränsat begreppet taikoarbete:         arbetsgivaren eller löntagaren vid oklara situa-
37805: Belopp som erlades till en registrerad förening     tioner anhålla om bindande förhandsbesked
37806: som utförde missionsarbete för arbete som           angående skyidighet att verkställa förskottsin-
37807: föreningens mediemmar utfört ansågs vara lön,       nehållning av det Iänsskatteverk inom vars
37808: för viiken skall verkställas förskottsinnehåll-     tjänsteområde arbetsgivarens hemkommun är
37809: ning i en situation då föreningen åtog sig att      belägen. Enligt 4 § i Iagen om skatteförvalt-
37810: sköta en eller flera arbetstagares arbetsskift      ningen (960/87) har skattestyreisen särskilt tili
37811: inom ett företag. Arbetet varade i fyra måna-       uppgift att främja en riktig och enhetlig be-
37812: der. Föreningen ansågs inte utöva näringsverk-      skattning genom att ge skattemyndigheterna
37813: samhet och inte heller på annat sätt verka som      råd och anvisningar samt genom att sörja för
37814: en självständig företagare. Föreningens med-        den information om verkställigheten av be-
37815: lemmar fungerade under den tid som de arbe-         skattningen som riktar sig till de skattskyidiga.
37816: tade inom företaget under dess ledning och          Eftersom man dock inte kan ge anvisningar för
37817: uppsikt och företaget kunde inte befrias från       alla situationer som förekommer i praktiken, är
37818: sin skyidighet att verkställa förskottsinnehåll-    det säkrast att den arbetsgivare som ansvarar
37819: ning på den grund att föreningens mediemmar         för förskottsinnehållningen ber om bindande
37820: avstod från den Iön som hade betaiats tili dem.     förhandsuppgift av Iänsskatteverket då en
37821:  Länsrätten i Åbo och Björneborgs Iän har           problemsituation uppkommer.
37822: 
37823:      Helsingfors den 10 oktober 1989
37824: 
37825:                                                                           Minister Ulla Puolanne
37826: 1
37827: 1
37828:  1
37829:  1
37830:   1
37831:   1
37832:    1
37833:    1
37834:     1
37835:     1
37836:      1
37837:      1
37838:       1
37839:       1
37840:        1
37841:        1
37842:         1
37843:         1
37844:          1
37845:          1
37846:           1
37847:                                               1989 vp.
37848: 
37849: Kirjallinen kysymys n:o 454
37850: 
37851: 
37852: 
37853: 
37854:                                  Tenhiälä: Alaikäisen oikeudesta erota yhdistyksestä
37855: 
37856: 
37857:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37858:    Olen tehnyt kirjallisen kysymyksen n:o 303/      näiden perusteella pitäisi vaaditut maksut kat-
37859: 1989 vp. karanteeneista ja maksuista siirryt-       soa perusteettomiksi.
37860: täessä urheiluseurasta toiseen. Aiheena kysy-           Lisäksi on tietysti muistettava, että meillähän
37861: mykseeni oli se, että alaikäisten, siis 13-         on voimassa myös yhdistyslaki, joka on tosin
37862: 17-vuotiaidenkin siirrot seurasta toiseen voi-      melko vanha, mutta kuitenkin edelleen voimas-
37863: daan estää seuran asettamalla karanteeniajalla      sa. Yhdistyslain 11 §:n mukaan yhdistyksen
37864: ja/tai -maksulla. Tämän vuoksi kysyin mm.,          jäsenellä on oikeus koska hyvänsä erota yhdis-
37865: mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta nuor-    tyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallituk-
37866: ten ja lasten karanteeniajoista ja -maksuista       selle tai sen puheenjohtajalle tai myös suulli-
37867: päästäisiin eroon ja jotta nuorten ja lasten oma    sesti yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan. Yh-
37868: etu otettaisiin huomioon siirryttäessä urheilu-     distyksen säännöissä voidaan kuitenkin määrä-
37869: seurasta toiseen.                                   tä jokin irtisanomisaika, enintään vuosi. Sen
37870:    Vastaus, jota tässä en toista, oli kirjoitettu   sijaan en saa tukea yhdistyslain säännöksistä
37871: ilmeisesti muualla kuin opetusministeriössä tai     sille menettelylle, että seura, josta pelaaja ha-
37872: sitten opetusministeriössä ei tunneta alkuun-       luaa erota, alkaa velkoa suurta summaa seuran
37873: kaan asiaa eikä olla kiinnostuneitakaan asiasta.    vaihdon edellytyksenä.
37874:    Mielelläni kuitenkin jatkaisin tätä aihetta         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37875: niin, että vastaajana olisi oikeusministeriö.       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
37876: Tämä sen vuoksi, että tässä asiassa ratkaiseva-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
37877: na ei mielestäni voida suinkaan pitää sitä,         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37878: miten paljon jokin urheilujärjestö onnistuu                     Onko Hallitus tietoinen siitä, että
37879: keräämään erilaisia maksuja pelaajasiirroista,               13-17-vuotiaiden mahdollisuuksia ero-
37880: vaan ratkaisevana tulisi pitää lasten ja nuorten             ta ja liittyä vapaasti urheiluseurasta
37881: pelaajien etua.                                              toiseen vaikeutetaan holhouslain, oi-
37882:    Tämän vuoksi kiinnittäisinkin huomiota sii-               keustoimilain ja yhdistyslain säännökset
37883: hen, että silloin kun 13-17-vuotiaiden seuran                huomioon ottaen kyseenalaisilla perus-
37884: siirron esteeksi asetetaan korkea maksu, kysy-               teilla, ja
37885: myksessä on alaikäiseen kohdistuva toimenpi-                    aikooko Hallitus ylipäätään ryhtyä
37886: de. Tällöin tulisi ottaa huomioon holhouslain                toimiin laillisen tilan aikaansaamiseksi
37887: 16 § sekä tietysti myös oikeustoimilain 31 §. Jo             tässä asiassa?
37888:     Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1989
37889: 
37890:                                          Hannu Tenhiälä
37891: 
37892: 
37893: 
37894: 
37895: 2900100
37896: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 454
37897: 
37898: 
37899: 
37900: 
37901:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37902:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       säännösten eikä periaatteiden vastainen. Hol-
37903: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        houslaissa säännellään lähinnä vajaavaltaisen
37904: olette 12 päivänä syyskuuta 1989 päivätyn            aineelliseen hyvinvointiin ja omaisuuden hoi-
37905: kirjeenne n:o 2122 ohella toimittanut valtioneu-     toon kuuluvia kysymyksiä. Urheiluseuran vaih-
37906: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         tamiseen liittyvä maksuvelvoite ei synny urhei-
37907: kansanedustaja Tenhiälän näin kuuluvasta kir-        lijalle vaan Vastaanottavalie urheiluseuralle,
37908: jallisesta kysymyksestä n:o 454:                     eikä järjestelyssä siten ole lasten tai nuorten
37909:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että       kohdallakaan kysymys vajaavaltaisen omaava-
37910:         13-17-vuotiaiden mahdollisuuksia ero-        rallisuutta koskevista seikoista.
37911:         ta ja liittyä vapaasti urheiluseurasta          Järjestely ei myöskään ole yhdistyslaista il-
37912:         toiseen vaikeutetaan holhouslain, oi-        menevän yhdistymisvapauden periaatteen vas-
37913:         keustoimilain ja yhdistyslain säännökset     tainen. Järjestely ei sinänsä estä urheilijaa
37914:         huomioon ottaen kyseenalaisilla perus-       eroamasta seurastaan ja hakeutumasta toisen
37915:         teilla, ja                                   seuran jäseneksi. Yhdistymisvapauteen kuuluu
37916:            aikooko Hallitus ylipäätään ryhtyä        toiselta puolen myös se, että millään seuralla ei
37917:         toimiin laillisen tilan aikaansaamiseksi     ole velvollisuutta ottaa seuraan haluavaa jäse-
37918:         tässä asiassa?                               nekseen. Siirtomaksu ja karanteeni voivat tulla
37919:                                                      sovellettaviksi vain silloin, kun siirtynyttä ur-
37920:                                                      heilijaa halutaan käyttää vastaanottavan seu-
37921:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
37922:                                                      ran virallisessa peli- tai kilpailutoiminnassa -
37923: vasti seuraavaa:
37924:                                                      pelkkä jäsenyyden vaihtaminen seurasta toiseen
37925:    Kysymyksessä tarkoitettu menettely, joka          ei johda maksuseuraamuksiin. Tosiasiassa jär-
37926:  käytännössä on voinut vaikeuttaa nuorenkin          jestely luonnollisesti vaikeuttaa kilpaurheilua
37927: urheilijan siirtymistä urheiluseurasta toiseen,      harrastavan henkilön siirtymistä seurasta toi-
37928: perustuu lähinnä eri urheiluseurojen keskuseli-      seen, mutta yhdistymisvapautta järjestely ei
37929: minä toimivien urheilujärjestöjen hyväksymiin        rajoita.
37930: kilpailusääntöihin. Näillä kilpailusäännöillä on        Varallisuusoikeudellisista oikeustoimista an-
37931: pyritty turvaamaan niin sanotun kasvattajaseu-       netun lain eli oikeustoimilain oikeustoimen
37932: ran asemaa siten, että kasvattajaseuralle, josta     pätemättömyyttä koskevat säännöksetkään ei-
37933: urheilija siirtyy toiseen seuraan, on annettu        vät nyt esillä olevassa tilanteessa ole yksittäisen
37934: oikeus vaatia vastaanoitavalta seuralta erityi-      urheilijan käytettävissä asemansa parantami-
37935: nen siirtomaksu. Maksun tarkoituksena on             seksi. Urheiluseura ei peri siirtomaksua seuraa
37936: peittää niitä kustannuksia, joita kasvattajaseu-     vaihtaneelta urheilujalta. Tätä maksua ei näin
37937: ralle on urheilijan kouluttamisesta aiheutunut.      ollen voida myöskään esimerkiksi oikeustoimi-
37938: Jollei maksua suoriteta tai siirrosta muuten         lain 31 §:ssä tarkoitetulla tavalla verrata siihen
37939: sovita, vastaanottava seura ei saa tiettynä          panokseen, jonka urheilija on seuralleen siinä
37940: karanteeniaikana käyttää seuraa vaihtanutta          toimiessaan antanut.
37941: urheilijaa virallisessa peli- tai kilpailutoimin-       Tilannetta voidaan vielä tarkastella yleisem-
37942: nassa. Kiellon tehosteena on joukkuepeleissä         min lapsia koskevan lainsäädäntömme periaat-
37943: se, että vastapuolen vaatimuksesta peli, jossa       teiden näkökulmasta. Perusperiaatteena on lap-
37944: on käytetty karanteenissa olevaa urheilijaa,         sen edun kunnioittaminen. Lapsen etuun kuu-
37945: julistetaan mitättömäksi ja pelistä tulevat pis-     luu muun ohella, että lapsi voi osallistua
37946: teet saa vastapuoli. Siirtomaksu- ja karantee-       harrastustoimintaan, joka tukee hänen itsenäis-
37947: nijärjestely on eri urheiluseurojen keskinäiseen     tymistään ja edistää kasvamista aikuisuuteen.
37948: sopimukseen perustuva ja kohdistaa välittömät           Yhdistyneissä Kansakunnissa on tulossa hy-
37949: vaikutuksensa urheiluseuroihin - yksittäisille       väksyttäväksi lapsen oikeuksia koskeva yleisso-
37950: urheilijoille ei järjestelystä koidu velvoitteita.   pimus. Sopimusluonnoksen mukaan on kaikis-
37951:    Edellä kuvattu järjestely ei ole holhouslain      sa lapsiin (alle 18-vuotiaisiin) kohdistuvissa
37952:                                     1989 vp. -     KK n:o 454                                      3
37953: 
37954: toimissa otettava ensisijaisesti huomioon lapsen   työstään korvauksen nuoren siirtyessä toiseen
37955: etu. Tämän mukaisesti sopimusvaltiot tunnus-       urheiluseuraan. Korvaus varmistaa osaltaan
37956: tavat lapselle oikeuden muun muassa ikänsä         sitä, että seuran nuorisotyö voi jatkua.
37957: mukaiseen leikkiin ja harrastustoimintaan sekä        Kysymyksessä tarkoitettu ongelma ei ole
37958: vapaaseen osallistumiseen kulttuurielämään ja      ratkaistavissa oikeusministeriön toimialaan
37959: taiteisiin.                                        kuuluvalla lainsäädännöllä. Toistaiseksi on
37960:    Urheilujärjestöjen kilpailusääntöihin otetut    syytä uskoa, että liikuntajärjestöt kykenevät
37961: määräykset, jotka rajoittavat lapsen mahdolli-     omaehtoisesti muuttamaan kilpailusääntöjään
37962: suuksia jatkaa virikkeitä antavaa ja lapsen        siten, että alaikäisten edun ensisijaisuus otetaan
37963: mieluisaksi kokemaa harrastusta, eivät ole so-     niissä huomioon. Mikäli näin ei tapahdu, ope-
37964: pusoinnussa mainittujen periaatteiden kanssa.      tusministeriöllä lienee mahdollisuus vaikuttaa
37965: Toisaalta on ymmärrettävää, että arvokasta         asiaan valtionapusäännöksiä ja -ohjeita muut-
37966: nuorisotyötä tekevät kasvattajaseurat haluavat     tamalla.
37967:     Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1989
37968: 
37969:                                                                 Oikeusministeri Matti Louekoski
37970: 4                                     1989 vp. -     KK n:o 454
37971: 
37972: 
37973: 
37974: 
37975:                               Tili Riksdagens Herr Talman
37976:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Det ovan beskrivna systemet strider inte mot
37977: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          förmyndarskapslagens stadganden och princi-
37978: nr 2122 av den 12 september 1989 tili veder-         per. I förmyndarskapslagen stadgas närmast
37979: börande medlem av statsrådet översänt avskrift       om en omyndig persons materiella välstånd och
37980: av följande av riksdagsman Tenhiälä under-           om frågor som berör egendomens vård. Den
37981: tecknade spörsmål nr 454:                            betalningsförpliktelse som anknyter tili byte av
37982:           Är Regeringen medveten om att 13-          idrottsförening gäller inte idrottsmannen utan
37983:                                                      den mottagande idrottsföreningen och inte
37984:        17-åringars möjligheter att fritt utträda
37985:        ur och ansluta sig tili idrottsföreningar     heller vad beträffar barn eller unga är det
37986:                                                      frågan om omständigheter som berör den
37987:        med beaktande av förmyndarskapsla-
37988:        gen, avtalslagen och föreningslagen           omyndiges egen förmögenhet.
37989:                                                         Systemet strider inte heller mot principen om
37990:        försvåras på tvivelaktiga grunder och
37991:           ämnar Regeringen överhuvudtaget            föreningsfrihet som framgår ur föreningslagen.
37992:                                                      I och för sig hindrar inte systemet en idrotts-
37993:        vidta åtgärder för att få tili stånd en
37994:                                                      man från att utträda ur sin förening och bli
37995:        laglig situation i denna sak?
37996:                                                      medlem av en annan förening. Tili förenings-
37997:                                                      friheten hör å andra sidan att ingen förening är
37998:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         skyldig att tili medlem UJ?,Pta den som vill
37999: nadsfullt anföra följande:                           ansluta sig tili föreningen. Overflyttningsavgif-
38000:    Det förfarande som avses i spörsmålet, vilket     ten och karantänen kan komma i fråga endast
38001: i praktiken har kunnat försvåra en ung idrotts-      då man vill använda den idrottsman som
38002: mans överflyttning från en idrottsförening tili      flyttat i den mottagande föreningens officiella
38003: en annan, grundar sig närmast på tävlings-           spel- och tävlingsverksamhet - enbart byte av
38004: regler som godkänts av de idrottsförbund som         medlemskap leder inte tili betalningspåföljder. I
38005: fungerar som centralorganisation för olika           verkligheten försvårar systemet naturligtvis
38006: idrottsföreningar. Med dessa tävlingsregler har      överflyttningen av den som idkar tävlingsidrott
38007: man velat trygga den s.k. moderföreningens           från en förening till en annan, men systemet
38008: stälining så att den moderförening, varifrån         begränsar inte föreningsfriheten.
38009: idrottsmannen övergår tili en annan förening,           Inte heller stadgandena om ogiltighet i lagen
38010: har givits rätt att av den mottagande förening-      om rättshandlingar på förmögenhetsrättens
38011: en kräva en specieli överflyttningsavgift. Avsik-    område, dvs. avtalslagen, kan i situationen i
38012: ten med avgiften är att täcka de kostnader som       fråga användas av den enskilda idrottsmannen
38013: idrottsmannens utbildning har orsakat moder-         för att förbättra sin ställning. Idrottsföreningen
38014: föreningen. Om avgiften inte betalas elier om        utkräver inte en överflyttningsavgift av den
38015: man inte på annat sätt kommer överens om             idrottsman som bytt förening. Denna betalning
38016: överflyttningen, får mottagarföreningen inte         kan således inte heller t.ex. så som avses i 31 §
38017: under en viss karantänstid i officiell spel- eller   avtalslagen jämföras med den insats, som
38018: tävlingsverksamhet använda den idrottsman            idrottsmannen gjort i föreningen medan han
38019: som bytt förening. Såsom sanktion i lagtävling-      varit verksam där.
38020: ar fungerar att man på yrkande av motparten             Situationen kan ännu granskas mer allmänt
38021: förklarar ett spel där man använt en idrotts-        med beaktande av principerna i vår lagstiftning
38022: man som är i karantän som ogiltigt och               som gäller barn. Huvudprincipen är en högakt-
38023: motparten får spelets poäng. Systemet med            ning av barnets bästa. Tili barnets bästa hör
38024: överflyttningsavgift och karantän baserar sig        bl.a. att barnet kan delta i hobbyverksamhet,
38025: på ett ömsesidigt avtal mellan idrottsförening-      som stöder hans självständighet och befrämjar
38026: arna och det har direkt inverkan på idrotts-         en utveckling mot vuxenhet.
38027: föreningarna- systemet leder inte tili förplik-         I Förenta Nationerna är en konvention om
38028: telser för de enskilda idrottsmännen.                barnets rättigheter på kommande för godkän-
38029:                                     1989 vp. -     KK n:o 454                                      5
38030: 
38031: nande. Enligt konventionsutkastet skall i alla     ha en ersättning för sitt arbete när den unga
38032: åtgärder som riktar sig mot barn (under 18 år)     personen byter idrottsförening. Ersättningen är
38033: i första hand beaktas barnets bästa. 1 enlighet    för sin del en garanti för att föreningens
38034: med detta erkänner konventionsstaterna att         ungdomsarbete kan fortsätta.
38035: barnet har rätt bl.a. till lek och hobbyverksam-      Problemet kan inte lösas genom lagstiftning
38036: het motsvarande sin ålder samt till fritt delta-   som hör till justitieministeriets kompetensom-
38037: gande i kulturlivet och konsten.                   råde. Tillsvidare finns det skäl att tro att
38038:    De bestämmelser som intagits i idrottsför-      idrottsförbunden frivilligt förmår ändra sina
38039: bundens tävlingsregler, vilka begränsar barnets    tävlingsregler så att i första hand det som är
38040: möjligheter att hålla på med en hobby som är       bäst för minderåriga beaktas i dessa. Om så
38041: stimulerande och som barnet upplever positivt,     inte sker, torde undervisningsministeriet ha
38042: stämmer inte överens med nämnda principer. A       möjlighet att påverka saken genom att ändra
38043: andra sidan är det förståeligt att moderför-       bestämmelserna och anvisningarna om stats-
38044: eningarna, vilka gör ett värdefullt arbete, vill   bidrag.
38045: 
38046:     Helsingfors den 29 september 1989
38047: 
38048:                                                                 Justitieminister Matti Louekoski
38049:                         j
38050:                        j
38051:                       j
38052:                      j
38053:                     j
38054:                    j
38055:                   j
38056:                  j
38057:                 j
38058:                j
38059:               j
38060:              j
38061:             j
38062:            j
38063:           j
38064:          j
38065:         j
38066:        j
38067:       j
38068:      j
38069:     j
38070:    j
38071:   j
38072:  j
38073: j
38074:                                                  1989 vp.
38075: 
38076: Kirjallinen kysymys n:o 455
38077: 
38078: 
38079: 
38080: 
38081:                                    Tenhiälä: Rikoksella loukatun aseman parantamisesta
38082: 
38083: 
38084: 
38085: 
38086:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38087:    Kuluvan kesän aikana on käyty keskustelua           tä. Sen jälkeen puukottaja ampui päivystävänä
38088: rikoksella loukatun asemasta, jota yleisesti on        upseerina toiminutta vääpeliä niin, että tämä
38089: Suomessa pidetty huonona. Ruotsissa esimer-            halvaantui. Oikeudenkäynnissä oikeus luonnol-
38090: kiksi tilanne on se, että tuomioistuimen rikok-        lisesti tuomitsi vääpelille korvauksia liki puoli
38091: sentekijän maksettavaksi määräämä korvaus              miljoonaa markkaa. Kohtuullistamissäännök-
38092: suoritetaan valtion varoista väkivallan koh-           sen nojalla korvauksia kuitenkin alennettiin
38093: teeksi joutuneelle ja valtio perii tai yrittää periä   niin, että ne putosivat noin 250 000 markkaan.
38094: sitten korvauksia takaisin rikoksentekijältä.          Sen jälkeen vammautunut haki korvausta ri-
38095:    Suomessahan tilanne on se, että rikoksen            kosvahinkolain nojalla, mutta korvaus evättiin,
38096: uhrille kyllä tuomitaan korvauksia, mutta niitä        koska henkilö saa eläkettä valtiolta vamman
38097: ei saada perityksi rikoksentekijältä. Tämän            johdosta.
38098: epäkohdan korjaamiseksi on meillä ollut voi-              Voidaankin ihmetellä, mihin salaperäisiin
38099: massa jo vuodesta 1973 laki rikosvahinkojen            seikkoihin perustuu se oikeusministeriön käsi-
38100: korvaamisesta valtion varoista (935/73) eli ri-        tys, että meillä rikosvahinkolaki toimii hyvin.
38101: kosvahinkolaki. Sen toimivuus on kuitenkin             Samoin voidaan kyseenalaistaa se ministeriön
38102: osoittautunut hyvin kehnoksi, mm. oikeuden-            käsitys, että lain nojalla nimenomaan suorite-
38103: käyntikuluja se ei lainkaan rikoksen uhrille           taan korvausta pysyvästä haitasta ja viasta. Jos
38104: korvaa. Tämän epäkohdan olemassaolon oi-               se, että rikoksen uhriksi joutunut halvaantuu
38105: keutusta on perusteltu sillä, että rikoksen uh-        rinnasta alaspäin täydellisesti, ei ole pysyvä
38106: rilla on mahdollisuus kotivakuutukseensa liit-         haitta tai vika, niin ehkä oikeusministeriön
38107: tyvän     oikeusturvavakuutuksen perusteella           kaikkitietävät juristit selittävät, mikä sitten on
38108: omavastuuosuuden maksamalla käydä oikeut-              pysyvä haitta tai vika. Heidän käsityksensä
38109: ta. Voidaan kuitenkin aiheellisesti kysyä, eikö        ilmeisesti poikkeaa laissa sanotusta ja omasta-
38110: sittenkin yhteiskunnan, eikä suinkaan yksityi-         ui.
38111: sen vakuutuslaitoksen, olisi puolustettava ri-             Kun kyseinen rikoksentekijä on kirjoittanut
38112: koksen uhriksi joutunutta.                             kirjan vankilassa olostaan ja se julkaistaan nyt
38113:    Liekö uuden poliittisen kulttuurin ansiota          syksyllä, ei luulisi valtion byrokratialtakaan
38114: vaiko "verotus kevenee" -tiedotteen jatkoa,            paljon vaativan, jos tuomitut korvaussummat
38115: että myös oikeusministeriö on osallistunut ke-         suoritettaisiin nyt valtion varoista rikoksen
38116: säiseen keskusteluun. Ministeriö on Ilta-lehdes-       uhrille, koska ainakin osa korvaussummasta
38117: sä 17.8.1989 todennut, etteivät esitetyt väitteet      olisi helppo periä rikoksentekijän kirjoituspalk-
38118: rikosvahinkolain epäkohdista pidä paikkaansa.          kioista.
38119: Erityisesti ministeriö korosti sitä, että korvaus-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38120: ta suoritetaan pysyvästä viasta ja haitasta.           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
38121:    Omituiseen valoon oikeusministeriön käsitys         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
38122: rikosvahinkolain siunauksellisuudesta joutuu,          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38123: kun tarkastellaan v. 1984 sattunutta välikoh-
38124: tausta, jossa 19-vuotias henkilö puukotti Kaar-                  Onko Hallitus tietoinen rikosvahin-
38125: tin pataljoonan vartijana toiminutta varusmies-                kolain puutteista vai jakaako se oikeus-
38126: 2900100
38127: 2                                 1989 vp. -     KK n:o 455
38128: 
38129:       ministeriön käsityksen siitä, ettei mi-           meillä rikoksen kohteeksi joutuneen
38130:       tään epäkohtia ole, ja                            asema ole sillä tasolla, jolla sen pitäisi
38131:         jos Hallitus kuitenkin on sitä mieltä,          Suomen kaltaisessa oikeus- ja sivistys-
38132:       että jo yksistään perusteluissa mainittu          valtiossa olla, mihin kiireellisiin toimen-
38133:       tapaus riittää osoittamaan sen, ettei             piteisiin Hallitus aikoo ryhtyä?
38134:     Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1989
38135: 
38136:                                        Hannu Tenhiälä
38137:                                      1989 vp. -      KK n:o 455                                     3
38138: 
38139: 
38140: 
38141: 
38142:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38143:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa       tekijä on niin sanottu laitoshoidokki tai lasten-
38144: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        suojelulain nojalla huostaan otettu.
38145: olette 12 päivänä syyskuuta 1989 päivätyn               Pääsäännön mukaan vahinko korvataan täy-
38146: kirjeenne n:o 2123 ohessa toimittanut valtio-        simääräisesti. Säännöstä on eräitä poikkeuksia.
38147: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      Tulojen ja elatuksen vähentymisestä maksetta-
38148: kansanedustaja Hannu Tenhiälän näin kuulu-           valle korvaukselle on säädetty yläraja, samoin
38149: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 455:            henkilövahingon johdosta suoritettavan kor-
38150:                                                      vauksen määrä voi olla enintään 150 000 mark-
38151:           Onko Hallitus tietoinen rikosvahin-
38152:                                                      kaa. Esinevahingon korvauksen yläraja on
38153:        kolain puutteista vai jakaako se oikeus-
38154:        ministeriön käsityksen siitä, ettei mi-       75 000 markkaa. Korvausta ei suoriteta, jos
38155:        tään epäkohtia ole, ja                        korvattava määrä olisi vähäisempi kuin 200
38156:                                                      markkaa.
38157:          jos Hallitus kuitenkin on sitä mieltä,
38158:        että jo yksistään perusteluissa mainittu         Rikoksen uhrin ei tarvitse ensin yrittää periä
38159:                                                      korvauksia rikoksentekijältä, vaan hän voi
38160:        tapaus riittää osoittamaan sen, ettei
38161:        meillä rikoksen kohteeksi joutuneen           suoraan kääntyä valtiokonttorin puoleen, joka
38162:        asema ole sillä tasolla, jolla sen pitäisi    maksettuaan korvauksen perii sen rikoksente-
38163:        Suomen kaltaisessa oikeus- ja sivistys-       kijältä.
38164:        valtiossa olla, mihin kiireellisiin toimen-      Rikosvahinkolain mukaiset korvaukset ovat
38165:        piteisiin Hallitus aikoo ryhtyä?              kuitenkin toissijaisia niihin korvauksiin näh-
38166:                                                      den, jotka rikoksen uhri on oikeutettu saamaan
38167:                                                      jonkin muun lain nojalla. Muun muassa kysy-
38168:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
38169:                                                      myksen perusteluissa viitatussa tapauksessa ri-
38170: vasti seuraavaa:                                     koksen uhrille on maksettu valtion varoista
38171:    Vuonna 1973 säädetyllä lailla rikosvahinko-       tapaturmavakuutuslain nojalla muun muassa
38172: jen korvaamisesta valtion varoista luotiin maa-      sairaanhoitokorvauksia, päivärahaa, haittara-
38173: hamme järjestelmä, jonka mukaan rikoksen             haa ja tapaturmaeläkettä. Koska nämä kor-
38174: uhreille maksetaan korvauksia rikoksella ai-         vaukset ovat monenkertaisesti ylittäneet rikos-
38175: heutetusta henkilövahingosta ja esinevahingos-       vahinkolain perusteella maksettavan enimmäis-
38176: ta valtion varoista.                                 määrän, ei korvauksia ole voitu maksaa enää
38177:    Henkilövahinkona korvataan paitsi sairaan-        rikosvahinkolain nojalla.
38178: hoitokustannukset sekä muut vahingosta ai-              Lakiin perustuva korvausjärjestelmämme on
38179: heutuneet suoranaiset kulut, myös vika tai muu       oleellisesti parantanut rikoksen uhrin asemaa
38180: pysyvä haitta, työansion menetys, elatuksen          korvausten suhteen. Rikoksen uhri ei ole riip-
38181: vähentyminen, elatusvelvollisen kuoleman joh-        puvainen rikoksen tekijän maksuhalusta tai
38182: dosta aiheutunut elatuksen menetys sekä koh-         maksukyvystä saadakseen korvauksia. Tämän
38183: tuulliset hautauskulut. Lisäksi korvattavuuden       järjestelmän käyttöön ottamisen jälkeen on ri-
38184: piiriin kuuluvat henkilövahingon yhteydessä          koksen uhrin korvausoikeutta vielä laajennettu
38185: vahingoittuneet vaatteet ja muut tavanomaiset        tekemällä tarkistuksia       rikosvahinkolakiin.
38186: käyttöesineet sekä silmälasit ja hammasprotee-       Vuonna 1981 parannettiin rikoksen johdosta
38187: sit.                                                 työkyvyttömäksi joutuneen asemaa siten, että
38188:     Esinevahinkona korvataan tuhoutuneen esi-        rikoksen uhri useimmissa tapauksissa saa an-
38189: neen arvo tai esineen korjauskustannukset ja         sionmenetyksestään täyden korvauksen. Vuon-
38190: muut mahdolliset kulut. Esinevahingon kor-           na 1984 muun muassa korotettiin korvattavien
38191: vaaminen edellyttää kuitenkin, että rikoksen         vahinkojen enimmäismäärää.
38192: 4                                  1989 vp. -     KK n:o 455
38193: 
38194:   Hallitus aikoo edelleen laajentaa rikosvahin-   osalta. Tässä yhteydessä selvitetään muun
38195: kojen korvausjärjestelmää. Oikeusministeriössä    muassa korvausoikeuden laajentamista siten,
38196: valmistellaan parhaillaan ehdotusta rikosvahin-   että myös aineettomat vahingot, kuten kipu ja
38197: kolain tarkistamisesta erityisesti korvausten     särky, tulisivat korvattaviksi valtion varoista.
38198: enimmäismäärien ja korvattavien vahinkojen
38199:     Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1989
38200: 
38201:                                                                Oikeusministeri Matti Louekoski
38202:                                      1989 vp. -     KK n:o 455                                        5
38203: 
38204: 
38205: 
38206: 
38207:                               Tili Riksdagens Herr Talman
38208:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Enligt huvudregeln skali en skada ersättas tili
38209: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         sitt fulla belopp. Det finns emellertid vissa
38210: nr 2123 av den 12 september 1989 tili veder-        undantag från regeln. En övre gräns har
38211: börande medlem av statsrådet översänt avskrift      fastställts för den ersättning som betalas för
38212: av riksdagsman Hannu Tenhiälä underteckna-          minskning av inkomst eller underhåll. Det
38213: de spörsmål nr 455:                                 samma gäller den ersättning som skall betalas
38214:           Är Regeringen medveten om brister-        med anledning av personskador. Ersättnings-
38215:        na i brottsskadelagen eller delar den        beloppet kan vara högst 150 000 mark. Den
38216:        justitieministeriets uppfattning om att      övre ersättningsgränsen för en sakskada är
38217:        det inte förekommer några missförhål-        75 000 mark. Ingen ersättning utbetalas om
38218:                                                     ersättningsbeloppet blir mindre än 200 mark.
38219:        landen, och
38220:           vilka skyndsamma åtgärder ämnar              Brottsoffret behöver inte först försöka få
38221:        Regeringen vidta, om Regeringen trots        ersättning av gärningsmannen, utan han kan
38222:        alit anser att det fali som nämns i          vända sig direkt tili statskontoret, som sedan
38223:        motiveringen är tiliräckligt för att visa    det har betalat ersättningen driver in den av
38224:        att brottsoffrens stälining inte hos oss     gärningsmannen.
38225:        är på den nivå den borde vara i en              Ersättningarna enligt brottsskadelagen är
38226:        rätts- och kulturstat som Finland?           dock sekundära i förhållande tili de ersättning-
38227:                                                     ar som brottsoffret har rätt tili med stöd av
38228:                                                     andra lagar. I det fali som åsyftades i motive-
38229:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        ringen tili spörsmålet har bl.a. sjukvårdskost-
38230: samt anföra följande:                               nader, dagpenning, ersättning för men och
38231:     Genom att lagen om ersättning för brotts-       olycksfallspension med stöd av lagen om olycks-
38232: skador av statsmedel (den s.k. brottsskadela-       fallsförsäkring betalats av statsmedel. Eftersom
38233: gen) stiftades år 1973 skapades i vårt land ett     dessa ersättningsbelopp mångfalt överskrider
38234: system enligt vilket brottsoffer betalas ersätt-    det maximibelopp som skulie betalas ut med
38235: ning av statsmedel för person- och sakskador        stöd av brottsskadelagen har ytterligare ersätt-
38236: tili följd av brott.                                ning inte kunnat betalas ut med stöd av
38237:     Som personskada ersätts utom sjukvårds-         brottsskadelagen.
38238: kostnader samt övriga direkta kostnader tili           Det ersättningsstöd vi har med stöd av lag
38239: följd av skadan även lyte eller övriga bestående    har väsentligt förbättrat brottsoffrens stälining
38240: men, förlust av arbetsinkomst, minskning av         i fråga om ersättning. Brottsoffret är inte
38241: underhåli, förlust av underhåli tili följd av att   beroende av gärningsmannens betalningsvilja
38242: den underhållsskyldige har omkommit samt            eller -förmåga för att få ersättning. Sedan detta
38243: skäliga begravningskostnader. Dessutom er-          system togs i bruk har brottsoffrets rätt tili
38244: sätts kläder och andra vanliga bruksföremål         ersättning ytterligar,: utvidgats genom juste-
38245: som skadats i samband med personskadan              ringar av brottsskaddagen. Ar 1981 förbättra-
38246: samt glasögon och tandproteser.                     des de personers sLillning som blivit arbets-
38247:     Som sakskada ersätts värdet av det skadade      oförmögna tili följd a v ett brott så att brottsoff-
38248: föremålet elier reparationskostnader och övriga     ret i de flesta fali fär full ersättning för sin
38249: eventuelia kostnader. För att en sakskada skali     inkomstförlust. År 1984 höjdes bl.a. maximi-
38250: ersättas förutsätts emeliertid att gärningsman-     beloppen för de skador som skall ersättas.
38251: nen är en s.k. anstaltsintern eller omhänderta-        Regeringen ämnar ytterligare utvidga ersätt-
38252: gen med stöd av barnskyddslagen.                    ningssystemet för brottsskador. Vid justitiemi-
38253: 6                                   1989 vp. -     KK n:o 455
38254: 
38255: nisteriet bereds för närvarande en översyn av      rätten till ersättning skall utvidgas så att också
38256: brottsskadelagen särskilt i fråga om maximibe-     immateriella skador som sveda och värk skall
38257: loppen och de skador som skall ersättas. 1 detta   ersättas av statsmedel.
38258: sammanhang kommer bl.a. att utredas om
38259:     Helsingfors den 29 september 1989
38260: 
38261:                                                                 Justitieminister Matti Louekoski
38262:                                               1989 vp.
38263: 
38264: Kirjallinen kysymys n:o 456
38265: 
38266: 
38267: 
38268: 
38269:                                  Almgren: Kananmunien tarkastuspakon tarpeellisuudesta
38270: 
38271: 
38272:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38273: 
38274:    Maan eri osissa kananmunien tuotanto on          kuljetuksiin. Suoraan tilalta kauppaan toimitet-
38275: hyvin erilainen. Eräissä osissa maata on selvää     tu kananmuna on tuore ja laadukas sekä
38276: ylituotantoa, kun joillakin maatiloilla on kes-     kuluttajalle miellyttävä.
38277: kitytty yksinomaan munien tuotantoon. Eräillä          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38278: muilla alueilla on taas selvää alituotantoa, ja     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
38279: kananmunien tuotanto on useissa tapauksissa         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
38280: lajitteluineen, pakkaustoimenpiteineen ja kulje-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38281: tuksineen ns. liitännäiselinkeino. Se tukee maa-
38282: seudun elävänä pysymistä ja luo työpaikkoja.                  Onko tarkoituksenmukaista vaatia
38283: Alituotantoalueiden muuantuottajat ovat jou-               kananmunien tarkastuspakkoa myös
38284: tuneet toteamaan, että munien tarkastuspakko               silloin, kun tuotanto tapahtuu maamme
38285: ei voi olla tarkoituksenmukainen toimenpide.               alituotantoalueilla ja tarvittavat asian-
38286: Tulisi säilyttää nykyisenkaltainen tilanne, jossa          mukaiset toimenpiteet laadukkaiden ka-
38287: kananmunat toimitetaan suoraan vähittäis-                  nanmunien tuottamiseksi voidaan hoi-
38288: kauppoihin tai muihin myyntipisteisiin.                    taa muutoinkin; siten, että kuluttaja saa
38289:    Kananmuna ei tuoretavarana sovellu pitkiin              käyttöönsä hyvälaatuisia, vain lyhyen
38290:                                                            matkaa kuljetettuja tuotteita?
38291: 
38292:      Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1989
38293: 
38294:                                            Esko Almgren
38295: 
38296: 
38297: 
38298: 
38299: 290010D
38300: 2                                    1989 vp. -      KK n:o 456
38301: 
38302: 
38303: 
38304: 
38305:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38306:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        hetkellä n. 82% kananmunista kulkee pakkaa-
38307: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         moiden kautta. Laatutarkastuksessa virheelliset
38308: olette 12 päivänä syyskuuta 1989 päivätyn             kananmunat poistetaan, kananmunat leima-
38309: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          taan ja painoluokitellaan. Tarkastuksen avulla
38310: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         pyritään turvaamaan korkealaatuisten kanan-
38311: edustaja Esko Almgrenin näin kuuluvasta kir-          munien toimittaminen kuluttajille ja toisaalta
38312: jallisesta kysymyksestä n:o 456:                      laadun mukaisella hinnoittelulla pyritään vä-
38313:                                                       hentämään heikkolaatuisten kananmunien
38314:           Onko tarkoituksenmukaista vaatia            määrää ohjaamalla tuottajia parantamaan ka-
38315:        kananmunien tarkastuspakkoa myös               nanmunien laatutasoa.
38316:        silloin, kun tuotanto tapahtuu maamme
38317:        alituotantoalueilla ja tarvittavat asian-         Kananmunien päätuotantoalueena on edes-
38318:        mukaiset toimenpiteet laadukkaiden ka-         autettu kananmunien toimittamista pakkaa-
38319:        nanmunien tuottamiseksi voidaan hoi-           moihin mm. maksamalla pakkaamosopimuk-
38320:        taa muutoinkin; siten, että kuluttaja saa      sen tehneille tuottajille kananmunien lisähin-
38321:        käyttöönsä hyvälaatuisia, vain lyhyen          nasta annetun valtioneuvoston päätöksen
38322:        matkaa kuljetettuja tuotteita?                 (1034/87) mukaista lisähintaa korkeampana
38323:                                                       kuin tuottajille, jotka markkinoivat kananmu-
38324:                                                       nansa suoraan kauppaliikkeille. Suoramyynti
38325:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          alan liikkeisiin haluttiin kuitenkin säilyttää ja
38326: vasti seuraavaa:                                      pienten kanaJoiden toimintaedellytykset turva-
38327:    Kanataloutta harjoitetaan maassamme n.             ta, kun kananmunien ja kananmunavalmistei-
38328: 20 000 tilalla, joista kuitenkin vain n. 1 200        den tarkastuksesta annetun lain nojalla päätet-
38329: tilaa saa pääasiallisen toimeentulonsa kanata-        tiin maksaa valtioneuvoston tarkemmin mää-
38330: loudesta (75 % tuloista kanataloudesta). Kana-        räämin perustein suoraan maatilalta vähittäis-
38331: Ioidemme keskikoko onkin varsin pieni; alle 50        kauppaan ja kulutukseen meneville munille
38332: kanan kanaJoita on edelleen yli puolet kanati-        rahtitukea.
38333: loista. Maassamme kananmunatuotanto ja ka-               Tällä hetkellä on kananmunaomavaraisuu-
38334: nanmunapakkaamotoiminta ovat keskittyneet             temme edelleen korkea, n. 130 %. Kananmu-
38335: hyvin voimakkaasti Länsi- ja Etelä-Suomeen.           nien kotimaisen kulutuksen edelleen lisäämi-
38336: Em. alueilla kananmunien keräily ja markki-           seksi ja viennin turvaamiseksi on munien laa-
38337: nointi tapahtuu jo tällä hetkellä pääsääntöisesti     tutasoon jatkuvasti kiinnitettävä huomiota.
38338: kananmunapakkaamoiden kautta. Muualla                 Tärkeä toimenpide laatutason parantamiseksi
38339: Itä-, Keski- ja Pohjois-Suomessa, myös saaris-        on pakkaamoissa suoritettava kananmunien
38340: toalueet mukaan lukien, ei ole ollut taloudelli-      tarkastus. Toisaalta kananmunien käsittelyyn
38341: sesti tarkoituksenmukaista kerätä kananmunia          ja säilytysolosuhteisiin maatiloilla on syytä
38342: pakkaamoihin, vaan kananmunat markkinoi-              kiinnittää huomiota muiden laadun parantami-
38343: daan tilalta suoraan vähittäiskauppoihin tai          seen vaikuttavien toimenpiteiden ohella.
38344: kuluttajille.                                            Kananmunien tarkastuspakko ei siis koske,
38345:    Maataloustuotteistamme maito ja liha ovat          kuten edellä on mainittu, koko kananmunatuo-
38346: olleet pakollisen laatutarkastuksen alaisia jo        tantoa, vaan ainoastaan pakkaamojen kautta
38347: pitkään. Kananmunien osalta laatutarkastus            kulutukseen toimitettavia kananmunia. Tarkas-
38348: koskee pelkästään niitä kananmunia, jotka             tuksen ulkopuolelle jää ensisijaisesti pienkana-
38349: toimitetaan kananmunapakkaamoihin. Tällä              Joiden kananmunatuotanto.
38350: 
38351:     Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1989
38352: 
38353:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
38354:                                    1989 vp. -       KK n:o 456                                      3
38355: 
38356: 
38357: 
38358: 
38359:                             Till Riksdagens Herr Talman
38360:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         packerier. Vid kvalitetskontrollen avlägsnas de
38361: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         hönsägg som är defekta, hönsäggen stämplas
38362: av den 12 september 1989 till vederbörande          och klassificeras i viktklasser. Avsikten med
38363: medlem av statsrådet översänt avskrift av           denna kontroll är att trygga leveransen av
38364: följande av riksdagsman Esko Almgren under-         hönsägg av hög kvalitet till konsumenterna.
38365: tecknade spörsmål nr 456:                           Dessutom försöker man genom kvalitetspris-
38366:          Är det ändamålsenligt att kräva            sättning minska mängden hönsägg av dålig
38367:        kontrolltvång i fråga om hönsägg även        kvalitet genom att sporra producenterna att
38368:        när det gäller produktion inom vårt          förbättra kvalitetsnivån på hönsägg.
38369:        lands underproduktionsområden, när               På de huvudsakliga produktionsområdena
38370:        nödvändiga sakenliga åtgärder för pro-       då det gäller hönsägg har leveransen av höns-
38371:        duktion av kvalitativa hönsägg kan           ägg tili packerierna befrämjats bl.a. genom att
38372:        vidtas även på annat sätt och så att         till de producenter som ingått ett packeriavtal
38373:        konsumenten får produkter som är av          betala ett tilläggspris, enligt statsrådets beslut
38374:        god kvalitet och som transporterats          om tilläggspris för hönsägg (1034/87), till ett
38375:        endast en kort sträcka?                      större belopp än vad som betalas till de
38376:                                                     producenter som marknadsför sina hönsägg
38377:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        direkt tili handelsrörelser. Man ville likväl
38378: samt anföra följande:                               bevara den direkta försäljningen till affårerna
38379:     1 vårt land bedrivs hönshushållning på un-      inom branschen och trygga verksamhetsförut-
38380: gefär 20 000 lägenheter, varav likväl endast ca     sättningarna för mindre hönsgårdar då man
38381: 1 200 lägenheter får sin huvudsakliga inkomst       med stöd av lagen om kontroll av ägg och
38382: från hönshushållningen (75% av inkomsterna          äggprodukter beslöt att fraktstöd, på grunder
38383: från hönshushållningen). Våra hönsgårdars ge-       som statsrådet närmare bestämmer, skall beta-
38384: nomsnittliga storlek är likväl relativt liten.      las för de hönsägg som går direkt från gårds-
38385: Fortfarande är över hälften av hönsgårdarna         bruksenheterna till detaljhandeln och för kon-
38386: sådana som har mindre än 50 hönor. Hönsäggs-        sumtion.
38387: produktionen och hönsäggspackeriverksamhe-              För tilifållet är vår självförsörjning då det
38388: ten i vårt land är mycket kraftigt koncentrerad     gäller hönsägg fortfarande hög, ca 130 %. 1
38389: till västra och södra Finland. På dessa områden     syfte att ytterligare öka den inhemska konsum-
38390: sker insamlingen av hönsägg samt marknads-          tionen av hönsägg och att trygga exporten bör
38391: föringen redan i detta skede främst via höns-       uppmärksamhet ständigt fästas vid kvalitetsni-
38392: äggspackerier. På övriga ställen i Östra, mel-      vån på äggen. En viktig åtgärd för att förbättra
38393: lersta och norra Finland, inklusive skärgårds-      kvalitetsnivån är den kontroll av hönsägg som
38394: områdena, har det inte ekonomiskt sett varit        skall ske vid packerierna. Utöver andra åtgär-
38395: ändamålsenligt att samlain hönsägg tili packe-      der för att förbättra kvaliteten är det skäl att
38396: rier, utan hönsäggen marknadsförs direkt från       fästa uppmärksamhet vid frågan om hur höns-
38397: lägenheten tili detaljhandeln eller till konsu-     äggen behandlas och i vilka förhållanden de
38398: menterna.                                           förvaras på gårdsbruksenheterna.
38399:     Av våra lantbruksprodukter har mjölk och           Tvångskontrollen i fråga om hönsägg gäller
38400: kött redan under en lång tid varit underkastade     alltså inte, så som ovan nämnts hela hönsäggs-
38401: en obligatorisk kvalitetskontroll. 1 fråga om       produktionen, utan endast de hönsägg som via
38402: hönsäggen gäller kvalitetskontrollen endast de      packerier skall levereras för konsumtion. Utan-
38403: hönsägg som levereras till hönsäggspackerier-       för kontrollen blir i första hand de mindre
38404: na. För tillfållet går ca 82% av hönsäggen via      hönsgårdarnas hönsäggsproduktion.
38405:     Helsingfors den 5 oktober 1989
38406:                                                   Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
38407:                                              1989 vp.
38408: 
38409: Kirjallinen kysymys n:o 457
38410: 
38411: 
38412: 
38413: 
38414:                                  Rinne: Toimeentulotason säilymisen turvaamisesta työvoimatoi-
38415:                                      mistojen kautta tapahtuvassa työllistämisessä
38416: 
38417: 
38418:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38419: 
38420:    Niin sanotussa Rinteen mallissa jokaisella      että näin aina myös tapahtuisi. Käytäntö on
38421: työnhakijana oli oikeus kieltäytyä toimeentulo-    osoittanut, että ilman työministeriön jokaiseen
38422: turvaansa menettämättä tai eläkettään heiken-      työvoimapiiriin ja työvoimatoimistoon lähettä-
38423: tämättä työtarjouksesta. Vastentahtoisia työ-      mää yksiselitteistä määräyskirjettä työtarjous-
38424: tarjouksia ei tehty.                               ten menettelytavoista asia ei tule oikeudenmu-
38425:    Holkerin hallitus lopetti Rinteen mallin. Ti-   kaiseen kuntoon kaikissa tapauksissa.
38426: lalle se otti useita heikennyksiä. Näistä pahim-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38427: mat ovat työsuhteen kuuden kuukauden mit-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
38428: taisuus, julkisen sektorin kuormittaminen, jol-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
38429: loin työsuhdeturva heikkenee, kajoaminen           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38430: työttömän kertyneeseen eläketurvaan. Seurauk-
38431: sena voi olla kortistojen puhdistusta, jolla                 Mihin kiireellisiin toimiin Hallitus
38432: lasketaan työttömyysastetta kyseenalaisella ta-           ryhtyy sellaisen määräyksen antamisek-
38433: valla. Asetusteitse on työnvälittäjille annettu           si työvoimatoimistoille ja työvoimapii-
38434: mahdollisuus jättää työtarjous tekemättä sil-             reille, jolla estetään työtarjoukset, jotka
38435: loin, kun se henkilön työmarkkinakelpoisuuden             tulisivat alentamaan henkilön aikaisem-
38436: kannalta on tarkoitusta vastaamaton. Henkilö              massa työssä saavuttamaa palkkatasoa
38437: odottaa esimerkiksi eläkettä.                             ja saavutettua eläketurvan tasoa ja josta
38438:    Työministeriö ilmeisesti elää siinä luulossa,          asiakas haluaa itse kieltäytyä?
38439: 
38440:     Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1989
38441: 
38442:                                           Heikki Rinne
38443: 
38444: 
38445: 
38446: 
38447: 290010D
38448: 2                                     1989 vp. -      KK n:o 457
38449: 
38450: 
38451: 
38452: 
38453:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38454:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        syntyy tällöin työvoimatoimistoille velvollisuus
38455: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         järjestää työhön oikeutetuille mahdollisuus teh-
38456: olette 12 päivänä syyskuuta 1989 päivätyn             dä työtä. Kysymyksessä viitatun työllisyysase-
38457: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          tuksen 24 §:n 4 momentin mukaan työvoima-
38458: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         toimisto ei tee työhönosoitusta, mikäli kunnan
38459: edustaja Heikki Rinteen näin kuuluvasta kir-          tai valtion järjestämä työntekomahdollisuus
38460: jallisesta kysymyksestä n:o 457:                      pitkäaikaistyöttömälle olisi merkityksetön tai
38461:                                                       tarpeeton henkilön pysyvän työllistymisen edis-
38462:           Mihin kiireellisiin toimiin Hallitus        tämiseksi, ellei hän sitä itse vaadi. Tässä
38463:        ryhtyy sellaisen määräyksen antamisek-         viitataan työntekomahdollisuuteen pysyvän
38464:        si työvoimatoimistoille ja työvoimapii-        työllistymisen edistäjänä. Näin ollen sen sovel-
38465:        reille, jolla estetään työtarjoukset, jotka    taminen sillä perusteella, että henkilön sosiaa-
38466:        tulisivat alentamaan henkilön aikaisem-        liturva heikkenisi, jos hän jää myöhemmin
38467:        massa työssä saavuttamaa palkkatasoa           työttömäksi, ei ole mahdollista työministeriön
38468:        ja saavutettua eläketurvan tasoa ja josta      ohjeistuksella. Eri asia on, että säännöksen
38469:        asiakas haluaa itse kieltäytyä?                nojalla voidaan jättää yksittäistapauksissa työl-
38470:                                                       listämättä tietyn ammattitaidon omaava henki-
38471:                                                       lö, jos sillä ei edistetä hänen pysyvää työllistä-
38472:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          mistään.
38473: vasti seuraavaa:
38474:                                                          Työministeriössä on erityisesti kiinnitetty
38475:    Kansalaisten oikeudesta työhön, työttömyys-        huomiota siihen, että erityisesti iäkkäille työt-
38476: turvaan ja eläkkeeseen on säädetty työllisyys-        tömille työnhakijoille saattaa työllisyyslain
38477: laissa, työttömyysturvalaissa sekä eläkelaeissa.      säännösten mukaan järjestetty velvoitetyö vai-
38478: Työttömyysturvalaissa ja eläkelaeissa on lisäksi      kuttaa heikentävästi työllistämisjakson jälkei-
38479: säädetty työnteon tai työntekomahdollisuuden          seen työttömyysturvaan ja eläkkeeseen. Siksi
38480: merkityksestä näihin sosiaaliturvaetuuksiin.          keväällä 1989 työministeriön asettama työryh-
38481: Työllisyyslain tarkoituksena on taasen järjestää      mä selvitti juuri kansanedustaja Rinteen kysy-
38482: työntekomahdollisuus          työvoimatoimistoon      myksessä tarkoitettujen tapausten yleispiirteitä.
38483: työttömäksi ilmoittautuneelle työnhakijalle.          Valmistelutyö jatkuu parhaillaan tämän työ-
38484:    Vaikka työllisyystilanne on viimeisten vuo-        ryhmän asiasta laatiman muistion pohjalta
38485: sien aikana oleellisesti parantunut, ei kaikille      yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön
38486: työttömille työnhakijoille kuitenkaan voida           kanssa, jonka hallinnonalalle kuuluvat sekä
38487: osoittaa heidän aikaisempia tehtäviään ja nii-         työttömuusturvalainsäädäntöä että eläkelain-
38488: den mukaista palkkatasoa vastaavaa työtä.             säädäntöä koskevat asiat. Työministeriön käsi-
38489: Tällöin joidenkin henkilöiden kohdalla työttö-        tyksen mukaan mahdollisten epäkohtien kor-
38490: myys jatkuu joko yhdenjaksoisena työttömyy-           jaamisen tulee tapahtua työttömyysturva- ja
38491: tenä tai toistuvaistyöttömyytenä niin pitkään,        eläkelainsäädäntöä kehittämällä siten, että niis-
38492: että näille henkilöille syntyy työllisyyslain sään-   sä olevat työllisyyslaista johtuvat ristiriitaisuu-
38493: nösten perusteella työn oikeus. Vastaavasti           det ja mahdolliset aukkopaikat korjataan.
38494: 
38495:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1989
38496: 
38497:                                                                        Työministeri Matti Puhakka
38498:                                      1989 vp. -     KK n:o 457                                      3
38499: 
38500: 
38501: 
38502: 
38503:                               Tili Riksdagens Herr Talman
38504:   I det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen         för arbetskraftsbyrån en skyldighet att ordna
38505: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         arbete för dem som har rätt tili arbete. Enligt
38506: av den 12 september 1989 tili vederbörande          24 § 4 mom. sysselsättningsförordningen, som
38507: medlem av statsrådet översänt skrivelse av          spörsmålet hänvisar tili, gör arbetskraftsbyrån
38508: följande av riksdagsman Heikki Rinne under-         inte sysselsättningsanvisning, om den möjlighet
38509: tecknade spörsmål nr 457:                           att arbeta som kommunen eller staten har
38510:                                                     ordnat för en långtidsarbetslös vore betydelse-
38511:          Vilka brådskande åtgärder ämnar
38512:                                                     lös eller onödig med tanke på främjande av
38513:        Regeringen vidta för att ge arbetskrafts-
38514:                                                     bestående sysselsättning för personen i fråga,
38515:        byråerna och arbetskraftsdistrikten en
38516:                                                     om denne inte fordrar det. Här avses att en
38517:        bestämmelse i syfte att förhindra såda-
38518:                                                     arbetsmöjlighet skulle främja bestående syssel-
38519:        na arbetserbjudanden som skulle inne-
38520:                                                     sättning. Härigenom är det inte möjligt att med
38521:        bära en minsking av den lönenivå en
38522:                                                     stöd av arbetsministeriets direktiv tiliämpa den
38523:        person hade i sitt tidigare arbete och en
38524:                                                     med motiveringen att en person, om han senare
38525:        minskning av pensionsskyddsnivän, och
38526:        som kunden själv vill vägra ta emot?         skulle bli arbetslös, skulle få sitt socialskydd
38527:                                                     minskat. En annan sak är att man med stöd av
38528:                                                     detta stadgande i enskilda fall kan låta bli att
38529:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        sysselsätta en person med en viss yrkeskun-
38530: samt anföra följande:                               skap, om detta inte skulle främja en bestående
38531:   Om medborgares rätt tili arbete, utkomst-         sysselsättning för personen.
38532: skydd för arbetslösa och pension stadgas i             Vid arbetsministeriet har man fåst särskild
38533: sysselsättningslagen, lagen om utkomstskydd         uppmärksamhet vid att särskilt för äldre arbets-
38534: för arbetslösa och i pensionslagar. I lagen om      lösa arbetssökande kan arbete ordnat enligt
38535: utkomstskydd för arbetslösa och i pensionsla-       skyldigheterna i sysselsättningslagen ha en
38536: garna stadgas dessutom om arbetets och ar-          minskande inverkan på arbetslöshetsskyddet
38537: betsmöjligheternas inverkan på dessa social-        och pensionen efter sysselsättningsperioden.
38538: skyddsförmåner. Syftet med sysselsättningsla-       Därför utredde en arbetsgrupp, som arbetsmi-
38539: gen är åter att ordna en arbetsmöjlighet åt         nisteriet tillsatt på våren 1989, de allmänna
38540: sådana arbetssökande som anmält sig som             dragen hos de fall som åsyftas i riksdagsman
38541: arbetslösa vid arbetsförmedlingen.                  Rinnes spörsmål. Beredningsarbetet, på basen
38542:    Trots att sysselsättningsläget har förbättrats   av en promemoria som arbetsgruppen utarbe-
38543: väsentligt under de senaste åren, kan alla          tat, fortgår som bäst i samarbete med social-
38544: arbetslösa arbetssökande dock inte anvisas          och hälsovårdsministeriet, tili vars förvaltnings-
38545: sådant arbete som motsvarar deras tidigare          område såväl arbetslöshetsskydds- som pen-
38546: uppgifter och lönenivå. Härvid fortgår arbets-      sionslagstiftningsärendena hör. Enligt arbets-
38547: lösheten för några personer antingen som            ministeriets uppfattning skall eventuella olä-
38548: kontinuerlig arbetslöshet eller upprepad arbets-    genheter avhjälpas genom utveckling av arbets-
38549: löshet så länge att den rätt tili arbete, varom     löshetsskydds- och pensionslagstiftningen så att
38550: stadgas i sysselsättningslagen uppstår för dessa    de motstridigheter och luckor i dem som beror
38551: personer. På motsvarande sätt uppstår härvid        på sysselsättningslagen skall korrigeras.
38552:      Helsingfors den 10 oktober 1989
38553: 
38554:                                                                   Arbetsminister Matti Puhakka
38555:                                              1989 vp.
38556: 
38557: Kirjallinen kysymys n:o 458
38558: 
38559: 
38560: 
38561: 
38562:                                  Kietäväinen: ALS-sairaudessa tarpeellisen hoidon sairausvakuu-
38563:                                      tuskorvauksista
38564: 
38565: 
38566:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38567: 
38568:   ALS (amyotrofinen lateraaliskleroosi) on sai-    kuitenkin valmisteiden korkea hinta. Apteekis-
38569: raus, jossa selkäytimen laitaosissa sijaitsevat    ta ostettuina aminohappopulverit tulisivat
38570: hermoradat rappeutuvat ja niihin liittyvät li-     maksamaan noin 88 000 mk vuodessa. Luon-
38571: hakset surkastuvat. Sairauden aiheuttajaa ei       taistuotekaupasta ostettuna mainittuja happoja
38572: varmuudella tunneta. Sairaus kestää muutamia       sopivassa suhteessa sisältävä valmiste (Muscle
38573: vuosia ja päättyy yleensä kuolemaan. Ainoa         Amino) maksaa noin 11 500 markkaa vuodes-
38574: suositeltu hoito on ollut fysioterapia mahdolli-   sa.
38575: simman hyvän lihaskunnon ylläpitämiseksi.             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38576: Suomessa ALS-potilaita arvellaan olevan noin       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
38577: 300.                                               kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
38578:                                                    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38579:   Amerikkalaisissa tutkimuksissa on saatu lu-
38580: paavia tuloksia ALS-sairauden etenemisen hi-
38581: dastamisessa antamalla potilaille aminohappo-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
38582: pulveria. Myös Suomessa on tunnettu kiinnos-               ryhtyä eräiden aminohappojen saami-
38583: tusta L-leusiinin, L-isoleusiinin ja L-valiinin            seksi sairausvakuutuksesta korvattavik-
38584: käyttämiseen ALS-taudin hoidossa. Esteenä on               si ALS-tautia hoidettaessa?
38585: 
38586:     Helsingissä l3 päivänä syyskuuta 1989
38587: 
38588:                                         Timo Kietäväinen
38589: 
38590: 
38591: 
38592: 
38593: 290010D
38594: 2                                  1989 vp. -     KK n:o 458
38595: 
38596: 
38597: 
38598: 
38599:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38600: 
38601:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     mät lääkkeet. Sairaanhoidon kustannuksista
38602: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     suoritetaan korvausta siltä osin, minkä hoito
38603: olette 13 päivänä syyskuuta 1989 päivätyn         tarpeettomia kustannuksia välttäen, vakuute-
38604: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      tun terveydentilaa kuitenkaan vaarantamatta,
38605: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     olisi tullut vakuutetulle maksamaan.
38606: edustaja Kietäväisen näin kuuluvasta kirjalli-       Käytettävät aminohappovalmisteet ovat L-
38607: sesta kysymyksestä n:o 458:                       leusiini, L-isoleusiini ja L-valiini. Nämä valmis-
38608:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    teet eivät ole Suomessa rekisteröityjä farma-
38609:        ryhtyä eräiden aminohappojen saami-        seuttisia erikoisvalmisteita. Kansaneläkelaitok-
38610:        seksi sairausvakuutuksesta korvattavik-    sen antaman selvityksen mukaan niiden käyttö
38611:        si ALS-tautia hoidettaessa?                ALS-taudin hoidossa kirjallisuudessa esitetty-
38612:                                                   jen raporttien ja Helsingin yliopistollisen kes-
38613:                                                   kussairaalan neurologian klinikalta saadun tie-
38614:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
38615:                                                   don mukaan ei ole vielä yleisesti hyväksytty
38616: vasti seuraavaa:
38617:                                                   hoito. Kyseessä on hoitokokeilu, jonka kustan-
38618:    Sairausvakuutuslain mukaan vakuutetulla on     nuksista ei tässä vaiheessa voida suorittaa
38619: oikeus saada sairauden perusteella korvausta      korvausta sairausvakuutuslain nojalla. Kokei-
38620: tarpeellisen sairaanhoidon kustannuksista. Sai-   lujen tulosten selvittyä tilanne saattaa luonnol-
38621: raanhoitona korvataan mm. lääkärin määrää-        lisesti olla toinen.
38622: 
38623:     Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1989
38624: 
38625:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
38626:                                    1989 vp. -    KK n:o 458                                     3
38627: 
38628: 
38629: 
38630: 
38631:                             Tili Riksdagens Herr Talman
38632:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       den del som kostnaderna för vården skulle ha
38633: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       uppgått tili för den försäkrade, med undvikan-
38634: av den 13 september 1989 tili vederbörande        de av onödiga kostnader men utan äventyrande
38635: medlem av statsrådet översänt avskrift av         av den försäkrades hälsa.
38636: följande av riksdagsman Kietäväinen under-           De aminosyreprodukter som bör användas
38637: tecknade spörsmål nr 458:                         är L-leucin, L-isoleucin och L-valin. Dessa
38638:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen        produkter är inte registrerade farmaceutiska
38639:        vidta för att vissa aminosyror vid vår-    specialpreparat i Finland. Enligt en utredning
38640:        den av ALS-sjukdomen skall berättiga       av folkpensionsanstalten är användingen av
38641:        tili ersättning från sjukförsäkringen?     aminosyreprodukterna enligt rapporter som
38642:                                                   framförts i litteraturen och enligt uppgifter av
38643:                                                   neurologiska kliniken vid Helsingfors universi-
38644:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
38645:                                                   tetscentralsjukhus ännu inte en allmänt god-
38646: samt anföra följande:
38647:                                                   känd vårdform då det gäller ALS-sjukdomen.
38648:   Enligt sjukförsäkringslagen har en försäkrad    Det är fråga om ett vårdexperiment och i detta
38649: rätt att vid sjukdom få ersättning för nödvän-    skede kan kostnaderna inte ersättas med stöd
38650: diga kostnader för sjukvård. Såsom sjukvård       av sjukförsäkringslagen. Situationen kan natur-
38651: ersätts bl.a. läkemedel som ordinerats av en      ligtvis förändras när resultaten av experimentet
38652: läkare. Kostnaderna för sjukvård ersätts tili     klargjorts.
38653:     Helsingfors den 17 oktober 1989
38654: 
38655:                                                  Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
38656:                                               1989 vp.
38657: 
38658: Kirjallinen kysymys n:o 459
38659: 
38660: 
38661: 
38662: 
38663:                                  Pulliainen: Ns. Supermyrkkyjen luontoon päästämisen estämi-
38664:                                       sestä
38665: 
38666: 
38667:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38668:    Kirjallisessa kysymyksessä n:o 400 kysyin:       että lainsäädännön velvoitteet saatetaan sito-
38669: "Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin supermyrk-         viksi, mutta näin ei näytä olevankaan asianlai-
38670: kyjen, dioksiinien ja furaanien, luontoon pääs-     ta.
38671: tämisen kieltämiseksi ja samalla laittomien            Erityisen mielenkiintoiseksi tilanteen tekee
38672: päästöjen saattamiseksi rangaistavaksi teoksi?"     se, että julkiset tiedotusvälineet kertoivat kesäl-
38673: Ympäristöministeri Kaj Bärlundin vastaus, sa-       lä 1989, että Suomen ympäristöministeri oli
38674: moin kuin eräät julkisuudessa olleet asiaan         ilmoittanut hänen ja Ruotsin ympäristöminis-
38675: liittyvät uutiset, antavat aiheen jatkaa keskus-    terin yhteisellä Perämeren pohjukan teollisuus-
38676: telua aiheesta.                                     kierroksella, että myrkyllisten dioksiinien ja
38677:    Vastauksessaan ympärist6ministeri viittaa ym-    furaanien päästö Suomen luontoon tullaan
38678: päristöministeriön 22.6.1989 tekemään massa-        kieltämään. Korjausta tähän uutiseen en ole
38679: ja paperiteollisuuden orgaanisten klooriyhdis-      lehdistössä havainnut. Myrkylliset dioksiinit ja
38680: teiden aiheuttaman ominaiskuormituksen enim-        furaanit luonnossa ovat siinä määrin vakava
38681: mäisvuosikeskiarvotavoitepäätökseen. Pyrki-         asia, että informaatio- ja asiatilanne vaativat
38682: mykseksi on asetettu myrkyllisen dioksiinikuor-     Suomen ympäristöministeriitä tarkentavaa il-
38683: mituksen poistaminen. Tämä on sinänsä kan-          moitusta omasta kannastaan.
38684: natettava ja välttämätön tavoite, mutta ympä-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38685: ristöministeriön päätös ei oikeudellisesti sido     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
38686: vesi oikeuksia.                                     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
38687:    Ympäristöministerin vastauksessa todetaan        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38688: niin ikään, että em. tavoitteisiin voidaan päästä
38689: kehittämällä ja muuttamalla käytössä olevia                     Eikö Hallitus todellakaan aio toimia
38690: prosesseja. Samoin voidaan dioksiinien synty                 niin, että myrkyllisten dioksiinien ja
38691: jätteiden poltossa estää hyvällä polttotekniikal-            furaanien päästäminen Suomen luon-
38692: la. Kun näin on, olisi luullut, että ympäristö-              toon kielletään tuomioistuimiakin rat-
38693: ministeriö ministerinsä johdolla lähtee siitä,               kaisuissaan sitovalla tavalla?
38694:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1989
38695: 
38696:                                           Erkki Pulliainen
38697: 
38698: 
38699: 
38700: 
38701: 290010D
38702: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 459
38703: 
38704: 
38705: 
38706: 
38707:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38708:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vityksiä ja tutkimuksia jatketaan sekä Suomes-
38709: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       sa että ulkomailla, jotta todellakin tuntisimme
38710: olette 14 päivänä syyskuuta 1989 päivätyn           dioksiinien syntymekanismit, päästöjen ehkäi-
38711: kirjeenne n:o 2129 ohella toimittanut valtioneu-    syn ja vähentämismahdollisuudet sekä vaiku-
38712: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        tukset ympäristössä.
38713: kansanedustaja Pulliaisen kirjallisesta kysy-           Dioksiinipäästöt yksittäisistä päästälähteistä
38714: myksestä n:o 459, jossa tiedustellaan:              ovat todella pienet, korkeintaan muutamia
38715:           Eikö Hallitus todellakaan aio toimia      grammoja vuodessa, pitoisuuksina ilmaistuina
38716:        niin, että myrkyllisten dioksiinien ja       äärimmäisen pieniä. Tällaisten äärimmäisen
38717:        furaanien päästäminen Suomen luon-           pienten pitoisuuksien kieltäminen kokonaan on
38718:        toon kielletään tuomioistuimiakin rat-       käytännössä lähes mahdotonta, vaikka tämän
38719:        kaisuissaan sitovalla tavalla?               täytyy ollakin tavoite, jota kohti on pyrittävä.
38720:                                                     Täydellinen kieltäminen merkitsisi elinkeino-
38721:                                                     elämän ja kulutuksen pysäyttämistä. Tämä taas
38722:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ei ole minkään tutkimuksen mukaan tarpeellis-
38723: vasti seuraavaa:                                    ta.
38724:    "Dioksiinit" on yleisnimitys suurelle (yli 200      Vastauksessa edelliseen tätä asiaa koskevaan
38725: yhdistettä) ryhmälle orgaanisia yhdisteitä, jotka   kirjalliseen kysymykseen (n:o 400) lausuttiin,
38726: kaikki ovat jossain määrin myrkyllisiä. Erityi-     että itse lakiin on mahdotonta ottaa yksiselit-
38727: sen haitallisina ns. supermyrkkyinä pidetään        teistä ja -tulkinnallista näiden aineiden kieltoa.
38728: kahtatoista yhdistettä. Dioksiineja ja dibentso-    Siihen ei kuitenkaan ole tarvettakaan. Ympä-
38729: furaaneja voi teoriassa syntyä mitä erilaisim-      ristölupaviranomaiset harkitsevat saamiensa
38730: missa toiminnoissa aina, kun orgaaniset yhdis-      lausuntojen perusteella vastaisuudessakin ta-
38731: teet ja kloori pääsevät reagoimaan keskenään        paus tapaukselta päästöille raja-arvot. Näin
38732: verraten korkeassa lämpötilassa.                    toimien dioksiinien ja dibentsofuraanien pääsy
38733:    Luonnon dioksiinipitoisuuksia ja dioksiinien     luontoon kyetään rajoittamaan mahdollisim-
38734: päästälähteitä on selvitetty viime vuosina. Sel-    man pieneksi.
38735:     Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1989
38736: 
38737:                                                                  Ympäristöministeri Kaj Bärlund
38738:                                      1989 vp. -     KK n:o 459                                       3
38739: 
38740: 
38741: 
38742: 
38743:                              Tili Riksdagens Herr Talman
38744:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         fortsätter både i Finland och i andra Iänder för
38745: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         att vi verkligen skall känna tili genom vilka
38746: nr 2129 av den 14 september 1989 tili veder-        mekanismer dioxin uppkommer, hur utsläppen
38747: börande medlem av statsrådet översänt avskrift      kan förebyggas och reduceras samt vilka effek-
38748: av följande av riksdagsman Pulliainen under-        ter dioxinet har på miljön.
38749: tecknade spörsmål nr 459:                              Dioxinutsläppen från de enskilda utsläpps-
38750:          Ämnar Regeringen faktiskt inte vidta       källorna är verkligen obetydliga, högst några
38751:        åtgärder för att utsläpp av giftigt dioxin   gram i året, och uttryckta i halter är de ytterst
38752:        och furan i Finlands natur skall för-        små. I praktiken är det nästan omöjligt att helt
38753:        bjudas på ett sätt som binder också          förbjuda sådana ytterst små halter, även om
38754:        domstolarna när de fattar sina avgöran-      detta bör vara det mål som skall eftersträvas.
38755:        den?                                         Ett totalförbud skulle betyda att näringslivet
38756:                                                     och konsumtionen skulle avstanna. Ingen un-
38757:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        dersökning talar dock för att detta vore nöd-
38758: samt anföra följande:                               vändigt.
38759:    "Dioxin" är en övergripande benämning på            1 svaret på det senaste skriftliga spörsmålet
38760: en stor grupp (över 200) organiska föreningar,      om denna fråga (nr 400) anfördes det att det i
38761: som alla är i någon mån giftiga. Särskilt           själva lagen är omöjligt att inta ett entydigt
38762: farliga, s.k. supergifter, anses tolv föreningar    förbud gällande dessa ämnen. Ett sådant för-
38763: vara. Dioxin och dibensofuran kan i teorin          bud behövs likväl inte. De myndigheter som
38764: uppkomma i samband med de mest varierande           beviljar tilistånd i miljöfrågor kommer även
38765: verksamheter närhelst organiska föreningar          framdeles att på basis av de utlåtanden som de
38766: och klor kommer att reagera sinsemellan vid         erhållit fOr varje enskilt fall uppställa gränsvär-
38767: relativt hög temperatur.                            den för utsläppen. På detta sätt kan det dioxin
38768:    Dioxinhalterna i naturen och källorna tili       och det dibensofuran som kommer ut i naturen
38769: dioxinutsläppen har utretts under de senaste        begränsas tili minsta möjliga mängder.
38770: åren. Utredningarna och undersökningarna
38771:     Helsingfors den 19 oktober 1989
38772: 
38773:                                                                        Miljöminister Kaj Bärlund
38774:                                                1989 vp.
38775: 
38776: Kirjallinen kysymys n:o 460
38777: 
38778: 
38779: 
38780: 
38781:                                  Pulliainen: Vähittäiskaupassa myytävän kalan laadun paranta-
38782:                                      misesta
38783: 
38784: 
38785:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38786:   Kalastajat ovat perustellusti huolissaan tule-    443/68 ja 767/79. Määräyksiä on uudistettava
38787: vaisuudestaan. Monen mielessä välähtelee Nor-       mm. niin, että ihmisravinnoksi markkinoitavat
38788: jan Finnmarkin kalastajien kohtalo. Aiheita         kalat, silakkaa, kilohailia, muikkuaja kuoretta
38789: huolestumiseen on lukuisia lähtien lohikalojen      lukuun ottamatta on heti pyydystettyä teuras-
38790: luonnonkantojen tuhoutumisesta ja geneettisen       tettava ja että vähittäiskaupassa myytävistä
38791: diversiteetin kaventumisesta vesistöjen saastu-     kaloista on ainakin kidukset ja sisäelimet pois-
38792: miseen ja kauppapoliittisiin muutoksiin asti.       tettava.
38793:    Kalastajat pelkäävät, että kaupan vapautues-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38794: sa ulkomaisen kalan ja kalatuotteiden tuonti        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
38795: maahan kasvaa voimakkaasti, jolloin kotimai-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
38796: selle kalalle tulee markkinointivaikeuksia. Syn-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38797: tyvässä kilpailutilanteessa markkinoista kalas-                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
38798: tajat ovat kiinnittäneet huomiota mahdollisuu-              siin vähittäiskaupassa myytävän kalan
38799: teen käyttää kilpailuetuna kalan laatua, mikä               teurastusta ja kauppakunnostusta sää-
38800: on luonnollisesti kuluttajienkin etu.                       televien säädösten tiukentamiseksi täl-
38801:    Kotimaisen kalan kilpailukyvyn parantami-                laisen kalan laadun parantamiseksi pi-
38802: seksi on sen käsittelyä ja kauppakunnostusta                täen silmällä mm. kuluttajien etua ja
38803: kaikissa käsittelyvaiheissa parannettava. Tämä              kotimaisen kalan kilpailukykyä ulko-
38804: merkitsee mm. muutoksia asetuksiin 410/84,                  mailta tuotavan kalan kanssa?
38805:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1989
38806: 
38807:                                          Erkki Pulliainen
38808: 
38809: 
38810: 
38811: 
38812: 2900100
38813: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 460
38814: 
38815: 
38816: 
38817: 
38818:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38819:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      2 000 laitostalouteen. Ministeriössä on nähty
38820: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tärkeäksi selvittää seikkoja, joita kuluttajat
38821: olette 14 päivänä syyskuuta 1989 päivätyn           pitävät tärkeinä.
38822: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Tässä yhteydessä voidaan todeta, että kulut-
38823: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       tajiin kohdistuva selvittely on tarkoitus toistaa
38824: edustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta   aika ajoin, jotta tietämys kalan käytössä ja
38825: kysymyksestä n:o 460:                               kulutustottumuksissa tapahtuvista muutoksista
38826:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      olisi mahdollisimman tuoretta.
38827:        siin vähittäiskaupassa myytävän kalan           Asiaan liittyen on valtioneuvosto puolestaan,
38828:        teurastusta ja kauppakunnostusta sää-        maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, aset-
38829:        televien säädösten tiukentamiseksi täl-      tanut helmikuussa kuluvana vuonna toimikun-
38830:        laisen kalan laadun parantamiseksi pi-       nan selvittelemään "Kotimaisen kalan ja kala-
38831:        täen silmällä mm. kuluttajien etua ja        valmisteiden käytön lisäämisen mahdollisuuk-
38832:        kotimaisen kalan kilpailukykyä ulko-         sia". Toimikunnan tehtävänä on selvittää:
38833:        mailta tuotavan kalan kanssa?                   1) kalanjalostustoiminnan kehittämisen mah-
38834:                                                     dollisuuksia,
38835:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           2) kalaraaka-aineen käsittelyn parantamisen
38836: vasti seuraavaa:                                    tarvetta,
38837:                                                        3) kalan ja kalavalmisteiden markkinoimisen
38838:    Maa- ja metsätalousministeriön toimialan ja      ja niistä tiedottamisen kehittämistarvetta,
38839: hallinnon kehittämiseksi on vuoden 1988 aika-          4) sisävesikalastuksen kehittämistarvetta,
38840: na muodostettu kalatalouden kehittämisprojek-
38841: teja kalastus- ja metsästysosaston johdolla.           5) julkisen tuen tarvetta ja kohdentamismuo-
38842: Kehittämisen kohteita on valittu 25 kpl, joista     toja edellä mainittuihin alueisiin, sekä
38843: eräänä mainittakoon "Kotimaisen kalan kulu-            6) tarvetta muuttaa normeja ja antaa uusia.
38844: tuksen edistäminen". Ministeriössä on todettu,         Toimikunnassa ovat edustettuina kalastajien,
38845: että kalan käyttö ihmisravinnoksi maassamme         kalakaupan ja kalateollisuuden järjestöt, tiedo-
38846: on kasvanut, mutta kasvu on perustunut lähin-       tusala, kalanviljelyelinkeino ja kuluttajat sekä
38847: nä ulkomaisten kalatuotteiden lisääntyneeseen       maa- ja metsätalousministeriön ja valtiovarain-
38848: kysyntään.                                          ministeriön lisäksi tuotekehittelystä vastaava
38849:    Koska asiakokonaisuus on laaja, maa- ja          Valtion teknillinen tutkimuskeskus.
38850: metsätalousministeriö on tilannut Riista- ja           Toimikunnan työn on määrä valmistua jou-
38851: kalatalouden tutkimuslaitokselta selvityksen        lukuun loppuun mennessä.
38852: kalan ja kalavalmisteiden käytöstä Suomessa            Toimikunnan keskuudesta on muodostettu
38853: sekä kuluttajien toiveista ja odotuksista kalaan    jaosto, jonka tehtävänä on määritellä tarkistet-
38854: ja kalatuotteisiin nähden. Tämä kyselytutkimus      tu normitus kalaraaka-aineelle sekä kauppa-
38855: on käynnistetty kuluvan vuoden alussa ja            kuntoiselle kalalle ja kalatuotteille.
38856: tulokset ovat käytettävissä vuoden 1990 alussa.        On siis todettava, että kaikkiin kysymyksessä
38857: Kysely on kohdistettu 3 000 kotitalouteen ja        tarkoitettuihin toimenpiteisiin on jo ryhdytty.
38858:     Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1989
38859: 
38860:                                                                           Ministeri Ole Norrback
38861:                                      1989 vp. -     KK n:o 460                                      3
38862: 
38863: 
38864: 
38865: 
38866:                               Tili Riksdagens Herr Talman
38867:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ansett det vara viktigt att utreda sådana detal-
38868: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         jer som konsumenterna håller för betydelseful-
38869: av den 14 september 1989 tili vederbörande          la.
38870: medlem av statsrådet översänt avskrift av               1 detta sammanhang kan konstateras att
38871: följande av riksdagsman Pulliainen underteck-       avsikten är att återkommande upprepa denna
38872: nade spörsmål nr 460:                               utredning för att kännedomen om eventuella
38873:          Ämnar Regeringen skrida till åtgär-        förändringar i användningen av fisk och i
38874:        der för att skärpa de stadganden som         konsumtionsvanorna skall vara av så fårskt
38875:        reglerar rensning och beredning av fisk      datum som möjligt.
38876:        för försäljning i minuthandeln för att           1 anslutning till denna fråga har statsrådet å
38877:        sålunda förbättra den saluförda fiskens      sin sida i februari innevarande år efter före-
38878:        kvalitet och därigenom bl.a. tillgodose      dragning av jord- och skogsbruksministeriet
38879:        konsumenternas intressen och bevaka          tillsatt en kommitte för att utreda "Möjlighe-
38880:        den inhemska fiskens konkurrenskraft i       terna att öka användningen av inhemsk fisk
38881:        förhållande tili den importerade fisken?     och inhemska fiskprodukter". Kommittens
38882:                                                     uppdrag innefattar utredning av:
38883:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-            1) möjligheterna att utveckla fiskförädlings-
38884: samt anföra följande:                               verksamheten,
38885:                                                         2) behovet av att förbättra behandlingen av
38886:    För att utveckla jord- och skogsbrukets          fiskråvaran,
38887: kompetensområde och förvaltning har under               3) behovet av att utveckla marknadsföring
38888: förloppet av år 1988 under ledning av avdel-        av och information om fisk och fiskprodukter,
38889: ningen för fiske och jakt grundats ett antal            4) behovet av att utveckla fisket i insjövatt-
38890: projekt i avsikt att utveckla fiskerihushållning-   nen,
38891: en. Härvid har 25 särskilda objekt utvalts för
38892:                                                         5) behovet av offentligt stöd och formerna
38893: att bli föremål för detta utvecklingsarbete.
38894:                                                     för detta inom ovan nämnda områden, samt
38895: Bland dem kan nämnas projektet "Befrämjan-
38896: de av konsumtionen av inhemsk fisk. Vid                 6) behovet av att ändra normer och ge nya.
38897: ministeriet har man kunnat konstatera att               Ovan avsedda kommitte är sammansatt av
38898: fiskens användning som människoföda har             representanter för fiskare, fiskhandelns och
38899: ökat, men att ökningen närmast berott på en         fiskeriindustrins organisationer, informations-
38900: ökad efterfrågan av utländska fiskprodukter.        branschen, fiskodlingsnäringen och konsumen-
38901:    Mot bakgrunden av att frågan som helhet          terna, jord- och skogsbruksministeriet, finans-
38902: betraktad är mycket omfattande har jord- och        ministeriet samt ytterligare för Statens tekniska
38903: skogsbruksministeriet av vilt- och fiskeriforsk-    forskningscentral, viiken sistnämnda svarar för
38904: ningsinstitutet beställt en utredning av använd-    produktutvecklingen.
38905: ningen av fisk och fiskprodukter i Finland samt         Kommittens arbete skall vara fårdigt före
38906: av konsumenternas önskemål och förväntning-         utgången av december månad detta år.
38907: ar ifråga om fisk och fiskprodukter. Denna              lnom kommitten har bildats en särskild
38908: gallupundersökning har inletts i början av          sektion med uppgift att revidera och formulera
38909: innevarande år och resultaten står till disposi-    normer för fiskråvara samt för fisk och fisk-
38910: tion i början av år 1990. Undersökningen            produkter, som kan godkännas för avsalu.
38911: riktar sig tili 3 000 privata hushåll och 2 000         Därför kan konstateras att samtliga i spörs-
38912: institutioners hushåll. Vid ministeriet har man     målet avsedda åtgärder redan vidtagits.
38913: 
38914:      Helsingfors den 5 oktober 1989
38915: 
38916:                                                                            Minister Ole Norrback
38917: